<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

83 Käyttäjää paikalla! 0.0041468143463135

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 | 
1: Vuoden 1982
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset 1-200
11: 
12: 
13: 
14: 
15: HELSINKI 1982   VALT!m~ElJVUSTON
16:                     KANSLIA
17: Helsinki 1982. Valtloo painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1-200
24: -     1 E. Laine: Turun ja Raision kaupunkien sijoit-         -   13 Vänskä ym.: Kansalaisten yhdenvertaisuudesta
25:       tamisesta I kalleusluokkaan                                 nuorten työllistämiseen ja ammattiopintoihin liitty·
26:                                                                   vissä asioissa
27: -     2 E. Laine ym.: Lietelannan levityksen estämisestä
28:       Aurajoen vesistöalueella.                               -   14 P. Jokinen ym.: Urheilu- ja liikuntakasvatus-
29:                                                                   työhön tarkoitettujen varojen lisäämisestä
30: -     3 Valtonen ym.: Linja-autojen aikataulujen liialli-
31:       sesta kireydestä                                        -   15 Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen lisäämi-
32:                                                                   sestä teknillisissä oppilaitoksissa
33: -     4 P. Puhakka ym.: Joensuun järjestelyratapihan
34:       laajentamisesta                                         -   16 Viljanen: Liikenneministeriön myöntämien Lah-
35:                                                                   den hiilenkuljetuslupien laillisista perusteista
36: -     5 Pelttari: Isojärven järjestelystä Pomarkun ja Sii-
37:       kaisten kunnissa                                        -   17 Tenhiälä: Maatilahallituksen luvan myöntämi-
38:                                                                   sestä suursikalan harjoittamiseen Hollolassa
39: -     6 Valo: Totalisaattorivoittojen verotuksen raviur-
40:       heilun ja hevostalouden tulevaisuudelle aiheutta-       -   18 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienkiinteistöjen jalka-
41:       mien haittojen poistamisesta                                käytävien puhtaanapidon helpottamisesta
42: 
43: -     7 Kortesalmi: Lokan tekoaltaan vuoksi aiheutunei-       -   19 Ala-Kapee ym.: Vaikeasti sairaiden lasten van-
44:       den haittojen korvaamisesta                                 bernmille aiheutuvien ansionmenetysten korvaami-
45:                                                                   sesta
46: -     8 Koskenniemi: Työsuhdeasuntojen verotuksellises-
47:       ta kohtelusta                                           -   20 Perho: Lasten syöpäsairauksien hoidosta
48: 
49: -     9 Pekkarinen ym.: Pihtiputaan ja Keski-Pohjan-          -   21 Karkinen ym.: Ammattikoulutuspaikkojen li-
50:       maan piirin rajan välisen tieosuuden perusparannus-         säämisestä Uudellamaalla
51:       töiden toteuttamisesta
52:                                                               -   22 Laitinen: Liikunnan lääninkouluttajien seminaa-
53: -     10 Mattila ym.: Asuntolainojen ja asumistuen                rista
54:       myöntämisen perusteena olevien tulojen määrittely-
55:       perusteista                                             -   23 Impiö: Lohen kalastuksen raJOittamisesta Tor-
56:                                                                   nionjoen ja Simojoen lohikannan elvyttämiseksi
57: -     11 Impiö ym.: Dieselöljyn valmisteveron palautta-
58:       misesta myymäläautoille haja-asutusalueiden palve-      -   24 Jaakonsaari: Autoveron palautuKsesta liikunta-
59:       lujen säilymisen turvaamiseksi                              vammaisille invalideille
60: 
61: -     12 Särkijärvi: Liikenneturvallisuuden painottami-       -   25 Hakala: Hukkakauran torjunta-ainekustannusten
62:       sesta tie- ja vesirakennuslaitoksen töiden yhteydessä       korvaamisesta
63: 
64:     088201127M
65: 4                                                     Sisällysluettelo
66: 
67: 
68: -       26 Holvitie: Sairausloman myöntämiseen kaupun-          -       41 Petäjäniemi: Vammaisten ja         työrajoitteisten
69:         kien viranhaitijoille ja työntekijöille ilman lääkä-            työhönsijoittumista vaikeuttavasta   työeläkelainsää-
70:         rintodistusta vaikuttavien päätösten ja säädösten               dännöstä
71:         kirjavuudesta
72:                                                                 -       42 Pokka ym.: Lapin nuorten viljelijöiden aseman
73: -       27 Rehn: Om skyddande av en del av Lojo-åsen                    parantamisesta
74: 
75:                                                                 -       43 Vähäkangas ym.: Tasoyleisohjeen ylittävien ara-
76: -       27 Rehn: Lohjanharjun erään osan suojelusta
77:                                                                         vavuokrien alentamisesta
78: 
79: -       28 Holvitie: Jäänmurtajakaluston käytöstä aiheutu-      -       44 Perho:   Maatalousalan koulutuksen järjestämi-
80:         vien kustannusten tasaamisesta ja vähentämisestä                sestä
81: 
82: -       29 Jokela: Sepelvaltimosairauksien hoidossa käy-        -       45 Joutsenlahti: Lumppujen hyväksikäytön kehit-
83:         tettävien eräiden lääkkeiden saattamisesta koko-                tämisestä
84:         naan korvattaviksi lääkkeiksi
85:                                                                 -       46 Joutsenlahti: Maataloudenharjoittajien lukumää-
86: -       30 Hyrynkangas ym.: Apteekkien henkilöstöraken-                 rän alenemisen estämisestä
87:         teen selvittämisestä
88:                                                                 -       47 Karkinen ym.: Nuorten jatkokoulutuspaikoista
89: -       31 A .. Stenbäck ym.: Korvauksista ja kokouspalk-               Uudellamaalla
90:         kioista neuvottelukuntien ja toimikuntien jäsenille
91:                                                                 -       48 Manninen ym.: Harjoituskaluston hankkimisesta
92: -       32 Peltola ym.: Sairausvakuutuksen päivärahan ja-               Taivalkosken metsäkonekoululle
93:         kautumisperusteista
94:                                                                 -       49 Holvitie: Kuntien yhdistymisavustuslain mukai-
95: -       33 Peltola ym.: Anestesiahenkilökunnan riittävyy-               sen korvauksen maksamisesta Uudellekaupungille
96:         destä vaikeissa synnytystapauksissa
97:                                                                     -   50 Tennilä: Kemin kaupungin omistaman erään
98: -       34 Astala ym.: Lääninhallitusten ympäristönsuo-                 kiinteistön vuokrankorotuksista
99:         jelutoimistojen työjärjestyksestä
100:                                                                     -   51 Impiö ym.: Valtion kalastusoikeuksien lakkaut-
101: -       35 Söderström: Virkakieltojärjestelmän muodostu-                tamisesta ja poistamisesta lohen ja taimenen osalta
102:         misen estämisestä                                               sekä meri- että sisävesialueilla
103: 
104:     -   36 Söderman m. fl.: Om inrättande av en tjänst              -   52 Kortesalmi: Maatilatalouden tuloverolain 10 §:n
105:         vid skolstyrelsens svenska avdelning                            muuttamisesta
106: 
107:     -   36 Söderman ym.:      Kouluhallituksen ruotsinkieli-        -   53 Hetemäki-Olander ym.: Kuntien kulttuuritoi-
108:         seen osastoon perustettavasta eräästä virasta                   mintalain mukaisista viroista
109: 
110:     -   37 Aaltonen: Liikennevakuutusyhdistyksen harjoit-           -    54 Stenius-Kaukonen ym.:     Humanitaarisen avun
111:         tamasta .liikenneturvallisuuden tutkimustoiminnasta             toimittamisesta Salvadoriin ja FDR-FMLN-rinta-
112:                                                                         man tunnustamisesta lailliseksi poliittiseksi voimak-
113:     -   38 Mattila ym.: Metsätyöntekijöiden koulutuksen                 si
114:         lisäämisestä
115:                                                                     -    55 M. Puhakka ym.: Matkakustannusten korvaus-
116:     -    39 Tennilä: Kitisen Porttikosken valjastamisen estä-            ten verovapausperusteista
117:          misestä
118:                                                                     -    56 Kauppi ym.: Osaeläkkeellä olevien veteraanien
119:     -    40 Petäjäniemi: Yksinhuoltajien ··taloudellisen ase-            aseman turvaamisesta veteraanien varhaiseläkejärjes-
120:          man parantamisesta                                              telmää toteutettaessa
121:                                                        Sisällysluettelo                                                   5
122: 
123: -       57 Kortesalmi: Kotiapulaiselle maksettavan palkan       -        72 Ursin: Opistoinsinöörien ja teknikoiden työlli-
124:         saattamisesta vähennyskelpoiseksi verotuksessa                   syyskurssien mielekkyydestä
125: 
126: -       58 Astaia ym.i Vaijerittomia losseja koskeirien, mää-    -       73 Holvitie ym.: Lääketyöntekijöiden koulutukses-
127:         räysten soveltamisesta                                           ta vastaavien farmaseuttien palkkauksesta
128: 
129: -       59 Jaakonsaari: Valtatien n:o 4 parantamisesta           -       74 Tikka: Vaalikeräyksen tuoton jakamisesta kan-
130:         moottoriliikennetieksi välillä Kempele-Kiviniemi-                santerveystyötä tekeville järjestöille
131:         Oulu
132:                                                                  -       75 Tikka: Työkyvyttömyyden arviointiin vaikutta-
133: -       60 Perho: Maanlunastuksesta maksettavien korvaus-                vien epäkohtien poistamisesta
134:         ten korkotasosta
135:                                                                  -       76 M. Puhakka: Outokummun kaupungin työlli-
136: -       61 Juvela: Tekstiili- ja vaatetusalan viennin lisää-             syystilanteesta
137:         misestä Neuvostoliittoon
138:                                                                  -       77 P. Puhakka ym.: Työturvallisuusmääräysten
139: -       62 J. Laine: Virkojen ja toumen perustamisesta                   noudattamisesta ulkomaisissa rakennuskohteissa
140:         Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin opetuk-
141:         sen kehittämiseksi                                       -       78 Jaatinen: Yrittäjän lapsen mahdollisuuksista
142:                                                                          saada oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessä
143: -       63 Westerlund: Om ersättning för jordbrukamas
144:         kostnader för flyghavrebekämpningen                      -       79 Tennilä: Ajoksen sataman kehittämisestä valtion
145:                                                                          varoin
146: -       63 Westerlund: Hukkakauran torjunnasta maanvil-
147:                                                                  -       80 Raudaskoski ym.: Tuhatta markkaa pienempien
148:         jelijöille aiheutuvien taloudellisten rasitusten kor-
149:                                                                          voittojen vapauttamisesta arpajaisverosta
150:         vaamisesta
151:                                                                  -       81 Raudasoja ym.: Omakotitalon kaupasta makset-
152:     -   64 Bärlund ym.: Säästötoimenpiteiden haitallisista
153:                                                                          tavan leimaveron alentamisesta
154:         vaikutuksista koulutuksen tasoon ja oppilashuol-
155:         toon
156:                                                                  -       82 Koppanen: Työnantajan oikeudesta hakea siir-
157:                                                                          retyn saatavan perusteella palkkana maksaiDiaan
158:     -   65 M. Järvenpää: Metsurien eläkeiän alentamisesta
159:                                                                          määriä palkkaturvasta
160:     -   66 Hakala: Lahden-Loviisan radan perusparannus-          -       83 Kauppi ym.: Puolustusvoimien siirtymisvelvol-
161:         työn aloittamisesta                                              listen viran- ja toimenhaltijoiden ongelmista
162:     -    67 Holvitie: Vesilainsäädäntöön liittyvien korvaus-        -    84 Kortesalmi: Lukion perustamisesta Utajärvelle
163:          asiain viipymisestä ja rahanarvon muuttumisen
164:          huomioonottamisesta korvauksissa                           -    85 M. Järvenpää: Sairaaloiden sairaala-apulaisten,
165:                                                                          osastoavustajien ja siivoojien eläkeikärajan määrää-
166:     -    68 Renlund m. fl.: Om förenklande av besluts-                   misestä
167:          processen i fråga om gymnasiebyggen
168:                                                                      -   86 Saarinen ym.: Aseidenriisuntaa ja YK:n yleis-
169:     -    68 Renlund ym.: Lukioiden rakentamista· koskevan                kokouksen aseidenriisunnan erityisistunnon päätös-
170:          päätöksentekomenettelyn yksinkertaistamisesta                   asiakirjan toteutumista koskevan selonteon anta-
171:                                                                          misesta eduskunnalle
172:     -    69 Elo ym.: Porin työvoimapiirin perustamisesta
173:                                                                      -    87 Valo ym.: Taksiautoilijoiden työturvallisuudesta
174:     -    70 Juvela: Vammaisten pysäköintioikeuden käyt-
175:          tämisen perusteista                                         -   88 Saarikoski ym.: Taksiautoilijoiden arvioverotuk-
176:                                                                          sen epäkohdista
177:     -    71 Tikka: Maantieliikenteen työsuojelutarkastajien
178:          lisäämisestä ja autonkuljettajien työsuhdeturvan            -   89 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetus-
179:          suojaamisesta                                                   teollisuuden viennin turvaamisesta
180: 6                                                 Sisällysluettelo
181: 
182: -   90 Hautala ym.: .Ihmissuhde- ja perhekasvatukseen      -    105 Impiö: Tornion-Muonionjoen ja Simojoen
183:     liittyvien asioiden opettamisesta peruskoulussa             eroolohien jokiin nousemisen edistämisestä
184: 
185: -   91 Raudasoja ym.: Apteekkilaitoksen valvonnan te-      -    10(i Melin: Om intensifiering av informationen om
186:     hostamisesta                                                den militära yrkesbanan i svenskspråkiga skolor
187: 
188: -   92 Helvitie ym.: Toimenpiteistä kotimaisen mansi-      -    106 Melin: Sotilasuraa koskevan tiedotuksen lisää-
189:     kanviljelyn turvaamiseksi                                   misestä ruotsinkielisissä kouluissa
190: 
191: -   93 Holvitie: Musiikkiluokkatoiminnan jatkuvuuden       -    107 Tapiola: Lomakorvauksen maksamisesta lyhyt-
192:     turvaamisesta                                               aikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle
193: 
194: -   94 Melin: Om utvidgad rätt tili avdrag av sjuk-        -    108 E. Laine ym.: Ilmaisten alkoholijuomien tar-
195:     kostnader vid beskattningen                                 joilusta Finnairin .ulkomaanliikenteessä
196: 
197: ..;_ 94 Melin: Sairauskuluja koskevan vähennysoikeu•       -    109 M. Järvenpää: Asemakaavan laatimisen vaiku-
198:      den laajentamisesta                                        tuksista teiden kunnossapitovelvollisuuteen
199: 
200: -   95 Kuoppa ym.: Tampereen kaupungin alueella            -    110 Alppi ym.: Työsuhteen käsitteen täsmentä-
201:     olevan Särkijärven veden puhdistamisesta                    misestä eläketurvan varmistamiseksi
202: 
203: -   96 Mikkola: Posti- ja telelaitoksen säästötavoittei-   -    111 Tuovinen ym.: Metsänhoitoyhdistysten tOlmm-
204:     den toteuttamisesta                                         nasta puunjalostusteollisuuden puutavarakaupoissa
205: 
206: -   97 Raudaskoski ym.: Rehuviljan tuottamisesta tuo-       -   112 Lattula: Toimenpiteistä sotaveteraanien aseman
207:     tannonmuutossopimuksen telineellä tilalla                   parantamiseksi
208: 
209: -   98 Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien         -   113 Nieminen-Mäkynen ym.: Varusmiesliiton toi-
210:     verotuksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukais-            mintaedellytysten turvaamisesta varusmiestoimikun-
211:     tamisesta                                                   tatyössä
212: 
213:                                                            -    114 Tikka: Rintamasotilastunnukseen oikeutetuille
214: -   99 Juvela: Formaldehydin aih<;uttamien haittojen
215:                                                                 kuuluvien etujen myöntämisestä eräille reserviläis-
216:     vähentämisestä
217:                                                                 ryhmille
218: -   100 Westerlund m. fl.: Om precisering av bestäm-        -   115 Tikka: Kehitysyhtiön perustamisesta Imatran
219:     melserna om användningen av obeskattat bränsle              alueen teollisuuden elvyttämiseksi
220:     inom lantbruket
221:                                                             -   116 Impiö ym.: Järvitaimenen kalastusoikeuden
222: -   100 Westerlund ym.: Maataloudessa käytettävää               kuulumisesta valtiolle Kemijoen ja Iijoen pado-
223:     verovapaata polttoainetta koskevien säännösten sel-         tuissa jokialtaissa
224:     ventämisestä
225:                                                             -   117 Kortesalmi: Telelakikomitean asettamisesta
226: -   101 Pursiainen ym.:    Varhaiseläkejärjestelmän ai-
227:     kaansaamisesta                                          -   118 Perho: Trikiinien viljelijöille aiheuttamien tap-
228:                                                                 pioiden· korvaamisesta
229: -   102 P. Vennamo: Velimaalla sijaitsevan Vinkkiiän
230:     rautatieliikennepaikan palvelujen säilyttämisestä       -   119 Raudasoja ym.: Vähärasvaisen maidon käytön
231:                                                                 lisäämisestä
232: -   103 Tennilä: Henkilöä hoitavan lääkärin antaman
233:     lääkärintodistuksen merkityksestä työkyvyttömyyt-       -   120 Paakkinen ym.: Kuurojenkoulujen epäkohtien
234:     tä arvioitaessa                                             poistamisesta
235: 
236: -   104 Tennilä: Desperado-nimisen yrityksen college-       -   121 Häggblom: Om tolkningen av dubbelbeskatt·
237:     pahojen myynnin estämisestä                                 ningsavtalet med Sverige
238:                                                  Sisällysluettelo                                                  7
239: 
240: -   121 Häggblom: Ruotsin kanssa tehdYn kaksinker-        -   136 Melin ym.: Postiäänestysmahdollisuuden Jar-
241:     taisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen         jestämisestä ulkosuomalaisille valtiollisissa vaaleissa
242:     tulkinnasta
243:                                                           -   137 Ruotsalainen: Kalojen elohopeapitoisuustutki-
244: -   122 Muurman: Uuden tavara-aseman rakentami~               musten rahoittamisesta Mikkelin läänissä
245:     sesta Keravalle
246:                                                           -   138 Astala: 'Turun-Uudenkaupungin radan pai-
247: -   123 Mikkola: Tieteellisen informoinnin neuvoston          kallisjunaliikenteen supistamissuunnitelmasta
248:     työn käynnistämisestä
249:                                                           -   139 Salminen: Nuohouksesta pienkiinteistöille       ai~
250: ·~ 124 Salminen:     Valtion virkamiehen mahdollisuuk-        heutuvien kustannusten alentamisesta
251:     sista osallistua ammattiyhdistystoimintaan
252:                                                           -   140 Salminen: Kunnanvaltuuston lausunnon merki-
253: -   125 Salolainen ym.: Ympäristön happamoitumisen            tyksestä sähkönsiirtojohdon linjauksen suunnitte-
254:     estämisestä                                               lussa
255: 
256: -   126 Kemppainen: Vahvistetun seutukaaviln mää-         -   141 Piipari ym.: Lasten ja nuorten psykiatrisen
257:     räysten noudattamisesta                                   hoidon parantamisesta
258: 
259: -   127 Vesterinen ym.: Rintamasotilastunnushakemuk-      -   142 Tikka: Poikk~uslupien myöntämisestä auton-
260:     sen perustelemisesta                                      kuljettajien työtuntijärjestelmän laatimisesta
261: 
262: -   128 Almgren: Biologian opettamisesta lukion kol-      -   143 Särkijärvi: Kansainvälisen nuorisovuoden 1985
263:     mannella luokalla                                         valmisteluista
264: -   129 Almgren: Eräiden epäkohtien poistamisesta
265:     asunto-osakeyhtiöitä koskevasta lainsäädännöstä       -   144 Särkijärvi: Koululaisten kesätöiden laskemises,
266:                                                               ta kuntien työvoimavahvuuteen
267: -   130 Almgren: Joustavamniasta     viikkotuntimäärän
268:     laskemisesta peruskoulussa                            -:- 145 Paakkinen ym.; Rintamaveteraanien varhais-
269:                                                               eläkehakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
270: -   131 Melin: Om beskattningen av prästgårdar, vilka
271:     används som tjänstebostäder                           -   146 Tuomaala: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Ylis-
272:                                                               taron ja Karijoen tukikohtien säilyttämisestä
273: -   131 Melin: Virka-asuntoina käytettävien pappitei-
274:     den verotuksesta                                      -   147 Hirvelä: Lasten sijaishuollon perhehoidon      ke.:
275:                                                               hittämisestä
276: -   132 Tuovinen: Luonnontuotteiden keräilyn tehosc
277:     tamisesta                                             -   148 Martikainen ym.: Opiskelijoiden työnsaanti-
278:                                                               mahdollisuuksien parantamisesta opiskelupaikkakun-
279: -   133 Kortesalmi: Avustusten myöntämisestä eläke-           nalla
280:     läisten asuntojen korjaamiseen
281:                                                           -   149 Helvitie ym.: Työaikaa koskevien poikkeuslu-
282: -   134 Uitto ym.: Komennustyössä maksettavien päi-
283:                                                               pien myöntämisestä palolaitoksissa
284:     värahojen verotuksesta
285: 
286: -   135 Bärlund: Om förbättrande av postservicen          ..._ 150 Eenilä: Toimenpiteistä     rattijuoppouden    vä-
287:     Sibbo                                                      hentämiseksi
288: 
289:     135 Bärlund: Sipoon postipalvelujen parantamisesta    -   151 Niskanen ym.: Kiimingin Kirkonkylän perus-
290:                                                               koulun opetustilojen puutteesta
291:     136 Melin m. fl.: Oin ordnande av möjlighet tili
292:     poströstning vid statliga vai för utomlands bo-       -   152 Bärlund ym.: Työvoiman vuokrausta koskevien
293:     satta finländare                                          säännösten uusimisesta
294: 8                                                 Sisällysluettelo
295: 
296: -   153 Nieminen-Mäkynen ym.:      Suomen ja ·Etelä-       -    171 Holvitie ym.: Korkeakoulupohjaisen lastentar-
297:     Afrikan Tasavallan suhteista                                hanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta ja piden-
298:                                                                 tämisestä
299: -   154 Kortesalmi: Kalastuksen rajoittamisesta     Kii-
300:     minkijoen lohikannan elvyttämiseksi                    -    172 Salminen ym.: Neuvostoliitosta tuotavan maa-
301:                                                                 kaasun käytön lisäämisestä
302: -   155 Holvitie: Sosiaaliturvamaksujen poistamisesta
303:     opiskelijoille kesätöistä maksettavista palkoista       -   173 Peltola ym.: Asumisen verottamisen muutta-
304:                                                                 misesta oikeudenmukaisemmaksi
305: -   156 Eenilä: Joukkoliikenteen tarkastusmaksulain ja
306:     rikesakkolain tarpeellisuudesta                         -   174 Kortesalmi ym.: Sähkön hinnan alentamisesta
307:                                                                 Pohjois-Suomessa
308: -   157 Jaakonsaari ym.: Ammattikasvatushallituksen
309:     alaisten oppilaitosten oppilasasuntoloita koskevien     -   175 Hietala ym.: Yrtti- ja rohtokasvien keräämi-
310:     ohjeiden uusimisesta                                        sestä saatavan tulon verottamisen poistamisesta
311: 
312: -   158 Raudasoja ym.: Huoneiston vuokratuloja kos-         -   176 Anna-Liisa Jokinen ym.: Itsejäljentävien pape-
313:     kevan vähennysoikeuden laajentamisesta verotuk-             rien myrkyllisyyden vaaroista
314:     sessa
315:                                                             -   177 Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tar-
316: -   159 H. Järvenpää: Meripelastuskäyttöön soveltu-             vittavista työvoimapoliittisista toimenpiteistä
317:     vasta helikopterityypistä
318:                                                             -   178 Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tar-
319: -   160 Petäjäniemi: Verotuskäytännön muuttamisesta             vittavista sosiaalipoliittisista toimenpiteistä
320:     liikevaihtoverotuksessa
321:                                                             -   179 Kortesalmi: Työnantajan sosiaaliturvamaksujen
322: -   161 Kortesalmi ym.: Sillan rakentamisesta Ylikii-           alentamisesta työttömyyden poistamiseksi
323:     mingin Ala-Vuoton kylään
324:                                                             -   180 Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tar-
325: -   162 Starast ym.: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun           vittavista toimenpiteistä
326:     jatkamisesta
327:                                                             -   181 Anna-Liisa Jokinen ym.:      Naisten    eläkeiän
328: -   163 E. Laine ym.: Eläkekassa Tuen jäsenten eläke-           alentamisesta
329:     etujen turvaamisesta
330:                                                             -   182 Astala: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
331:                                                                 tuotekehitys- ja markkinointiyksikön perustamisesta
332: -   164 Söderström: Kemiallisten ja biologisten aseiden
333:                                                                 Turkuun
334:     kieltämisestä
335:                                                             -   183 Petäjäniemi ym.: Kodin ja koulun välisen
336: -   165 Almgren: Virojoen rakentamisesta aiheutuvista           yhteistyön kehittämisestä
337:     haitoista
338:                                                             -   184 Petäjäniemi: Kiinteistötietojen   rekisterijärjes-
339: -   166 Holvitie: Uudenkaupungin mahdollisuuksista              telmän kehittämisestä
340:     saada avustusta työttömyyden lieventämiseksi
341:                                                             -   185 Piipari ym.: Terveydenhuoltoalan koulutuk-
342: -   167 Pesola: Uuden liikuntatieteellisen yksikön pe-
343:                                                                 seen lukeutuvien valintamenettelyn uudistamisesta
344:     rustamisesta
345: 
346: -   168 Tennilä: Opiskelija-asuntoloiden vuokrien alen-     -   186 Pihlajamäki: Taloudellisissa vaikeuksissa ole-
347:     tamisesta                                                   vien kuntien aseman parantamisesta
348: 
349: -   169 Raudaskoski: Pudasjärven työllistämistoimen-        -   187 Peruutettu
350:     piteiden seurauksista
351:                                                             -   188 Miettinen ym.: Metsäntutkimuslaitoksen tollnl-
352: -   170 Mäki-Hakola: Omaisuustulovähennystä koske-              tilojen hajanaisuudesta aiheutuvien epäkohtien
353:     vasta verohallituksen tulkinnasta                           poistamisesta
354:                                                      Sisällysluettelo                                              9
355: 
356: -     189 Aila Jokinen ym.: Työttömyyseläkkeellä ole-         -   195 Koppanen: Uudenmaan läänin lentopelastuspal-
357:       van ilmoittautumisvelvollisuudesta                          velun puutteellisuuksien poistamisesta
358: 
359: -     190 Salolainen: Tietojen- ja tekstinkäsittelylaittei-   -   196 Hautala ym.: Uskonrauhaa koskevien rikoslain
360:       den lisäämisestä koulutuksessa                              säännösten noudattamisen valvonnasta
361: 
362: -     191 Peltola ym.: Väestönsuojelun tavoitteista ja        -   197 Mikkola: Poliisin   henkilöstömäärän   lisäämi-
363:       väestönsuojelutoimenpiteistä                                sestä
364: 
365: -     192 Tuomaala: Autoveron palauttamisesta olen-           -   198 Sillantaus ym.: Autoveron alentamisesta      ja
366:       naisesti liikuntaesteisille ja vammaisten lasten            autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta
367:       vanhemmille
368:                                                               -   199 Alppi ym.: Koulun kasvatustavoitteita vaaran-
369: -     193 Elo: Lomautuksen aikana irtisanotun työnte-             tavasta toiminnasta
370:       kijän työttömyyspäivärahapäivistä
371:                                                               -   200 Halonen ym.: Reserviläisen mahdollisuuksista
372: -     194 Elo ym.: Lielahden-Porin ja Peipohjan-                  kieltäytyä kertausharjoituksista omantunnonsyiden
373:       Rauman ratojen rakentamisaikataulusta                       perusteella
374: 
375: 
376: 
377: 
378:     2 088201127M
379:                                              1982 vp.
380: 
381: Kirjallinen kysymys n:o 1
382: 
383: 
384: 
385: 
386:                                  E. Laine: Turun ja Raision kaupunkien sijoittamisesta I kalleus-
387:                                     luokkaan
388: 
389: 
390:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
391: 
392:    Maamme suurimmista kaupungeista kuuluvat         saajille ja eläkeläisille sekä invalideille edullista
393: ensimmäiseen kalleusluokkaan mm. Helsinki,          ja oikeudenmukaista ratkaisua. Tämän epäkoh-
394: Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu ja Jyväskylä.          dan kiireellinen poistaminen tietäisi palkkojen,
395: Sen sijaan Turku kuuluu edelleen toiseen kal-       eläke- ym. sosiaalietuuksien ja verovähennys-
396: leusluokkaan. Myös Turun naapurikaupunki            oikeuksien paranemista.
397: Raisio kuuluu toiseen kalleusluokkaan.                 Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
398:    Ei ole mitään asiallisia perusteita pitää Tur-   järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
399: kua ja Raisiota toisessa kalleusluokassa. Jo        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
400: 1970-luvun puolivälissä tehdyt kustannuksia         seuraavan kysymyksen:
401: koskeneet laskelmat edellyttivät Turun ja mo-
402: nen muun kaupungin nostamista ylempään luok-                   Aikooko Hallitus· ryhtyä toimenpitei-
403: kaan. Valitettavasti silloin ainoastaan kansan-             siin Turun ja Raision kaupunkien si-
404: demokraattien edustajat kalleusluokitustoimi-               joittamiseksi I kalleusluokkaan?
405: kunnassa asettuivat kannattamaan tätä palkan-
406:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
407: 
408:                                           Ensio Laine
409: 
410: 
411: 
412: 
413: 088200125A
414: 2                                            1~82   vp.
415: 
416: 
417: 
418: 
419:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
420: 
421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lillä todetaan kalleustutkimuksella. Nykyinen
422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luokitus pohjautuu vuodelta 1971 tehtyyn tut-
423: olette 3 · päiyänä helmikuuta 1982 päivätyn         kimukseen, jossa selvitettiin hyödykkeiden hin-
424: kirjeenne n:o 22 ohella toimittanut valtioneu-      noissa ja asuntojen vuokrissa olevat erot.· Vuo-
425: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   delta 1974 tehty tutkimus oli tätä laajempi ja
426: sanedustaja E. Laineen kirjallisesta kysymyk-       sisälsi myös omistusasuntojen kustann~kset
427: sestä n:o 1:                                        sekä hyödykkeiden saavutettavuuden. Elinkus-
428:                                                     tannukset Turussa ja Raisiossa olivat vuodelta
429:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      1971 tehdyn tutkimuksen mukaan koko maan
430:        siin Turun ja Raision kaupunkien si-         keskitasoa, mutta v. 1974 ne olivat tätä alhai-
431:        joittamiseksi I kalleusluokkaan?             semmat.
432:                                                         Vuodelta 1974 tehdyn tutkimuksen tulokset
433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olivat etenkin saavutettavuuden kohdalta kiis-
434: vasti seuraavaa:                                    tanalaisia, ja ne ovat nyt osittain vanhentuneita.
435:    Voimassa olevan lain mukaan kuntien ylei-        Valtiovarainministeriö antoi jo lokakuussa
436: nen kalleusluokitus toimitetaan maan eri kun-        1979 Tilastokeskukselle tehtäväksi laatia enti-
437: tien välillä todettujen elinkustannusten erojen     siä perusteellisemman kalleustutkimuksen, joka
438: perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa valtiova-     koskee vuotta 1980. Sen tulosten perusteella
439: rainministeriön esityksestä kuntien jaon kah-       kuntien kalleusluokituksen tarve yleensä samoin
440: teen kalleusluokkaan. Nykyisin voimassa oleva       kuin yksittäisten kuntien sijoittuminen kalleus-
441: kuntien kalleusluokitus on vahvistettu vuosiksi     luokkiin voidaan uudelleen harkita. Tämä teh-
442: 1981-1983.                                           tävä on annettu toimikunnalle, jonka määräaika
443:    Elinkustannusten erot maan eri kuntien vä-       päättyy kuluvan vuoden kesäkuussa.
444:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1982
445: 
446:                                                               Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
447:                                                 N:o 1                                              3
448: 
449: 
450: 
451: 
452:                             Tili Riksdagens Herr Talman
453: 
454:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        en dyrortsundersökning. Den nuvarande klassi-
455: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ficeringen baserar sig på en undersökning av
456: nr 22 av den 3 februari 1982 till vederbörande       år 1971, i viiken man utredde skillnader i pri-
457: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       serna på förnödenheter och i hyrorna för bo-
458: jande av riksdagsman E. Laine undertecknade          städer. En undersökning av år 1974 är mera
459: spörsmål nr 1 :                                      omfattande och inbegrep också kostnaderna för
460:                                                      ägarbostäder och tillgängligheten till förnöden-
461:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        heter. Enligt undersökningen av år 1971 mot-
462:        att placera Aho och Reso städer i 1           svarade levnadskostnaderna i Åbo och Reso
463:        dyrortsklassen?                               genomsnittsnivån i landet, men år 1974 var de
464:                                                      lägre än så.
465:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Resultaten av den undersökning som ut-
466: samt anföra följande:                                fördes år 1974 blev föremål för kritik, särskilt
467:    Enligt gällande lag verkställs en allmän dyr-     i fråga om tillgängligheten, och de är nu
468: ortsklassificering av kommunerna på grundvalen       delvis föråldrade. Finansministeriet gav redan
469: av de skiljaktigheter i levnadskostnaderna som       i oktober 1979 Statistikcentralen i uppgift att
470: befunnits råda mellan kommunerna i landet.           för år 1980 uppgöra en grundligare dyrorts-
471: Statsrådet fastställer på framställning av finans-   undersökning än tidigare. På basen av resulta-
472: ministeriet indelningen av kommunerna i två          ten av denna undersökning kan behovet av
473: dyrortsklasser. Den nu gällande dyrortsklassi-       dyrortsklassificering av kommunerna i allmän-
474: ficeringen av kommunerna har fastställts för         het liksom också de enskilda kommunernas
475: åren 1981-1983.                                      inplacering i dyrortsklasserna tas upp till ny
476:    Skillnaderna i levnadskostnaderna mellan de       prövning. Detta uppdrag har anförtrotts en
477: olika kommunerna i landet konstateras genom          kommission, vars mandattid utgår i juni i år.
478:      Helsingfors den 1 mars 1982
479: 
480:                                                                      Finansminister Ahti Pekkala
481:                                              1982 vp.
482: 
483: Kirjallinen kysymys n:o 2
484: 
485: 
486: 
487: 
488:                                  E. Laine ym.: Lietelannan levityksen estämisestä Aurajoen ve-
489:                                     sistöalueella
490: 
491: 
492:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
493: 
494:    Julkisuudessa kerrotun mukaan levitettiin        sista toimenpiteistä, jotka aiheuttav.at haittaa
495: Liedon kunnan Rauhakylän lähellä olevalle pel~      vesistölle ja ovat näin ollen vesilain vastaisia.
496: lolle viiJne tammikuun viimeisen viikon alku-       On täysin kohtuutonta sallia lietelannan levit-
497: päivinä lietelantaa useita tonneja. Lannan levi-    täminen vesistöalueella, jossa on todennäköistä
498: tys on tapahtunut Pahkaloukkaantien ja Haku-        lannan ajautuminen vesistöön.
499: Jantien risteyksessä !oivassa rinteessä olevalle       Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
500: pellolle, jonka alapuolella virtaa Lausteenoja.     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
501: Mainittu oja puolestaan laskee Aurajokeen, jon-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
502: ka veden maku- ja hajuhaitat ovat koko maas-        seuraavan kysymyksen:
503: sakin tunnetut.
504:    Jo kauan on tiedetty lietelannan talvilevityk-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
505: sen aiheuttamat ongelmat lannan joutuessa lu-              ryhtyä lietelannan levityksen estämisek-
506: mien sulamisen myötä Aurajokeen. Siitä huoli-              si Aurajoen vesistöalueella ja siihen vä-
507: matta valvontatoimet ovat olleet täysin riittä-            littömästi liittyvällä alueella?
508: mättömät. Ilmeisesti kuitenkin on kyse sellai-
509:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
510: 
511:          Ensia Laine                   Anna-Liisa Jokinen             Heli Astala
512: 
513: 
514: 
515: 
516: 0882001548
517: 2                                             1982 vp.
518: 
519: 
520: 
521: 
522:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
523: 
524:    Valtiopäiväjärjestyksen ,37 §:n 1 momentis-          Aurajoen vesiensuojelun tehostamiseksi val-
525: sa mainitussa tarkoituksessa Te,' Herra Puhe-        mistui viranomaist~n toimesta erityinen vesien-
526: mies, olette 3 päivänä helmikuuta 1982 päivä-        suojelusuunnitelma vuonna 1980. Suunnitelmas-
527: ty'n kirjeentie ohella toimittanut valtioneuvoston   sa on tarkasteltu mahdollisuuksia Aurajokeen
528: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·        kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi.
529: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir~         Suunnitelmassa esitettyjä näkökohtia on pyrittY
530: jallisesta kysymyksestä n:o 2:                       ottamaan huomioon edellä mainittua valvonta~
531:                                                      ohjetta kehitettäessä.
532:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Maa- ja metsätalousministeriö on 17 päivänä
533:        ryhtyä lietelannan levityksen estämisek-      syyskuuta 1981 asettanut toimikunnan, jonka
534:        si Aurajoen vesistöalueella ja siihen vä-     tehtävänä on selvittää maatilatalouden vesien~
535:        littömästi liittyvällä alueella?              suojelutoimenpiteitä ja niiden toteuttamisen
536:                                                      edistämiseksi ja varmistamiseksi tarpeellisia
537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja taloudellisia
538: vasti seuraavaa:                                     keinoja, sekä laatia ehdotus tarvittavista toi~
539:    Vesihallitus on antanut sikaloita koskevan        menpiteistä. Toimikunnan tulee suorittaa tehtä~
540: vesiensuojeluohjeen 19 päivänä tammikuuta            vänsä 31. 3. 1983 mennessä.
541: 1971. Sittemmin on osoittautunut tarpeelliseksi         Maatilatalouden      vesiensuojelutoimikunnari
542: tarkistaa vesiensuojeluohjetta erityisesti liete-    selvitystyön jälkeen on tarkoitus pikaisesti päät-
543: lannan talvilevityksen osalta. Vesihallituksessa     tää niistä valtiovallan toimenpiteistä, jotka hal-
544: on valmisteilla uusi valvontaohje vesiensuojelu-     lituksen mielestä ovat tarpeen mm. lietelannan
545: näkökohtien huomioon ottamiseksi sikalajättei-       talvilevityksen suhteen erityisesti vedenhankin-
546: den käsittelyssä ja hyödyntämisessä sekä sen         tavesistöjen alueella.
547: noudattamisesta soveltuvin osin myös muiden
548: karjatalousjätteiden osalta.
549:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
550: 
551:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
552:                                                N:o 2                                              3
553: 
554: 
555: 
556: 
557:                             Tili Riksdagens Herr Talman
558: 
559:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För effektivering av vattenvården i fråga
560: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           om Aura å färdigställdes på åtgärd av myndig-
561: velse av den .3 februari 1982 tili vederbörande     heterna en särskild vattenvårdsplan år 1980.
562: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      I planen har möjligheterna att minska belast-
563: jande av riksdagsman E. Laine m.fl. ställda         ningen på Aura å undersökts. Vid utarbetandet
564: skriftli.ga spörsmål nr 2:                          av ovan nämnda övervakningsanvisningar har
565:                                                     de i planen framförda synpunktema så långt
566:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      möjligt beaktats.
567:        taga i syfte att förhindra spridningen          Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
568:        av flytgödsel inom Aura ås flodområde        17 september 1981 en kommission med upp-
569:        och angränsande område?                      gift att utreda frågan om åtgärder för vatten-
570:                                                     vård inom gårdsbruket och de legislativa, ad-
571:    Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-           ministrativa och ekonomiska medel som er-
572: samt anföra följande:                               fordras för främjande och tryggande av deras
573:    Vattenstyrelsen har den 19 januari 1971          genomförande samt uppgöra förslag tili er-
574: utfärdat anvisningar för svingårdar och vatten-     forderliga åtgärder. Kommissionen bör ha full-
575: skydd. Sedermera har det visat sig nödvändigt       gjort sin uppgift senast 31. 3. 1983.
576: att revidera dessa anvisningar speciellt i fråga       Avsikten är att sedan kommissionen för
577: om vinterspridningen av flytgödsel. Vid vatten-     vattenvård inom gårdsbruket slutfört sitt utred-
578: styrelsen utarbetas som bäst nya övervaknings-      ningsarbete snabbt fatta beslut om de åtgärder
579: anvisningar för beaktande av vattenvårdssyn-        av statsmakten som enligt regeringens åsikt
580: punkter vid hanteringen och utnyttjandet av         erfordras bl.a. i fråga om vinterspridningen av
581: avfall från svingårdar, vilka anvisningar i till-   flytgödsel, speciellt på områden med vatten-
582: lämpliga delar skall iakttagas även i fråga om      försörjningsvattendrag.
583: annat kreaturhush/Ulningsavfall.
584:      Helsingfors den 9 mars 1982
585: 
586:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
587:                                                1982 vp.
588: 
589: Kirjallinen kysymys n:o 3
590: 
591: 
592: 
593: 
594:                                    Valtonen ym.: Linja-autojen aikataulujen liiallisesta kireydestä
595: 
596: 
597:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
598: 
599:    Matkustaminen linja-autossa on suositeltava        vastaantulevaan kuorma-autoon niin, että 13
600: matkustusmuoto yksityisautoilun sijasta. Linja-       henkilöä loukkaantui. Matkustajille kuljettaja
601: autokuljetukset säästävät energiaa ja vähentä-        antoi selityksen, että linjalla oli kiire ja että
602: vät ruuhkia maanteillä. Jotta linja-autoliikenne      aikataulusta ei ole lupa myöhästyä.
603: voisi edelleenkin kehittyä ja lisääntyä, tulisi          Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
604: matkustajien voida kokea linja-autossa kulke-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
605: minen turvalliseksi ja täsmälliseksi kuljetus-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
606: muodoksi. Kilpailu matkustajien suosiosta on          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
607: kuitenkin viime vuosina vähentänyt matkusta-
608: jien turvallisuutta, sillä linja-autovuotojen aika-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
609: tauluja on nopeutettu, niin että linjallaan ajava            matkustajaliikenteessä ajavat linja-auton-
610: kuljettaja joutuu jopa ylittämään lain sailiman              kuljettajat joutuvat ottamaan turvalli-
611: enimmäisnopeuden pysyäkseen aikataulussa.                    suusriskejä pitäessään linja-auton vahvis-
612: Tällaista näyttää sattuvan ainakin silloin kun               tetussa aikataulussa, ja jos on,
613: autossa on paljon matkustajia eikä kuljettajalla                mihin toimenpiteisiin Hallit1.;1s aikoo
614: ole apulaista rahastusta ja matkustajien muu-                ryhtyä, jotta linja~atitojen aikatauluja
615: ta palvelua varten. Näiden hälyyttävien ha-                  vahvistettaessa otetaan huomioon säiden
616: vaintojen lisäksi sattui esimerkiksi tammikuun               sekä eri vuodenaikojen vaihtelevat vaa-
617: 20 päivänä 1982 Huittisissa liikenneonnetto-                 timukset liikenneturvallisuuden· takaami-
618: muus, jossa ohitukseen ryhtynyt linja-auto tör-              seksi?                                  .
619: mäsi sankassa sumussa liukkaalla valtatiellä
620:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
621: 
622:                 Pirkko Valtonen                                   Mikko Elo
623: 
624: 
625: 
626: 
627: 0882001559
628: 2                                            1982 vp.
629: 
630: 
631: 
632: 
633:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
634: 
635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          tuonaiset syyt saattavat aiheuttaa sen, että aika-
636: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tauluista jäädään myöhään. Tällaista sattuu kai-
637: hemies,, olette 3 päivänä helmikuuta 1982           kissa kuljetusmuodoissa, mikä on kiusallista
638: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-    matkustajille esimerkiksi vaihtoyhteyksien kat-
639: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        keamisen vuoksi.
640: kansanedustaja V aitosen ym. näin kuuluvasta           Linja-autoliikenteessä ei, kuten ei myöskään
641: kirjallisesta kysymyksestä n:o 3:                   esimerkiksi rautateillä, aikatauluja voida
642:                                                     suunnitella ja vahvistaa poikkeuksellisten olo-
643:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       suhteiden edellyttämien ajoaikojen mukaan.
644:        matkustajaliikenteessä ajavat linja-auton-   Nykypäivän kiireinen ihminen vaatii nopeutta
645:        kuljettajat joutuvat ottamaan turvalli-      siirtyessään paikasta toiseen. Mikäli linja-auto-
646:        suusriskejä pitäessään linja-auton vahvis-   liikenteen aikataulut vahvistettaisiin poikkeuk~
647:        tetussa aikataulussa, ja jos on,             sellisen ukkossateen tai lumipyryn edellyttä-
648:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mällä tavalla, merkitsisi se matkustusaikojen
649:        ryhtyä, jotta linja-autojen aikatauluja      huomattavaa ja turhaa lisääntymistä normaali~
650:        vahvistettaessa otetaan huomioon säiden      olosuhteita silmällä pitäen ja samalla koko
651:        sekä eri vuodenaikojen vaihtelevat vaa-      toimialan kilpailukyvyn vähentymistä lähinnä
652:        timukset liikenneturvallisuuden takaami-     yksityisautoiluun nähden. Tällaista kehityssuuf\·
653:        seksi?                                       taa ei liikenneministeriö pidä perusteltuna eikä
654:                                                     suotavana. Linja-autoliikenne -          huolimatta
655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sielläkin tapahtuvista valitettavista onnetto-
656: vasti seuraavaa:                                    muuksista - on kuitenkin huomattavasti tur-
657:    Aikataulunmukainen linja-autoliikenne on lu-     vallisempaa kuin henkilöautolla liikkuminen.
658: vanvaraista elinkeinotoimintaa. Siihen sisältyy        Liikenneministeriön käsityksen mukaan lin-
659: muun ohella velvollisuus noudattaa aikatauluja,     ja-autoliikenteelle vahvistettuja aikatauluja voi-
660: jotka julkinen valta liikenteenharjoittajien ha-    daan yleisesti ottaen hyvin noudattaa liiken-
661: kemuksesta vahvistaa.                               nesääntöjen mukaisesti ajaen. Joissakin yksit·
662:    Aikataulujen noudattaminen ei kuitenkaan         täistapauksissa aikataulut saattavat olla hie-
663: missään tapauksessa saa tapahtua liikennesään-      man liian kireitä. Nämä tapaukset tullaan
664: töjä, esimerkiksi nopeusrajoituksia rikkomalla,     liikenneministeriössä selvittämään. Selvitystyön
665: vaan liikennesääntöjä on aina ja kaikissa olo-      yhteydessä tullaan ottamaan huomioon myös-
666: suhteissa noudatettava aikatauluista riippu-        kin se seikka, mikä vaikutus aikataulujen mah-
667: matta. Aikataulut vahvistetaan sellaisiksi, että    dolliseen kireyteen on aikatauluun kuulumatto-
668: niitä voidaan normaaliolosuhteissa noudattaa.       milla ylimääräisillä tai ylipitkillä tauoilla ja py-
669: Poikkeuksellisen huonot keliolot tai muut sa-       sähdyksillä.
670:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1982
671: 
672:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
673:                                               N:o 3                                                  3
674: 
675: 
676: 
677: 
678:                           Tili   Riksdagens           Herr     Talman
679: 
680:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dåliga vägförhållanden eller andra tilifälliga
681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          orsaker kan leda tili att man blir efter i tid-
682: velse av den 3 februari 1982 tili vederbörande     tabellen. Detta sker i alla transportformer
683: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     vilket kan vara pinsamt för passagerare t. ex.
684: jande av riksdagsman Valtonen m. fl. under-        på grund av att fortsättningsförbindelser bryts.
685: tecknade skriftliga spörsmål:                         I busstrafiken, liksom t. ex. i järnvägstra-
686:                                                    fiken, kan tidtabellerna inte planeras och fast-
687:           Är Regeringen medveten om, att           ställas enligt sådana körtider som undantags-
688:        bussförare, som kör i persontrafik, är      förhållanden förutsätter. Dagens jäktade män-
689:        tvungna att ta säkerhetsrisker för att      niska kräver snabbhet när hon rör sig från
690:        kunna köra enligt fastställd tidtabell,     en plats tili en annan. Om busstrafikens tid-
691:        och om så är fallet,                        tabeller skulle fastställas så att ett exceptionellt
692:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     åskväder eller snöfall beaktas, skulle detta
693:        taga för att garantera trafiksäkerheten     märkbart och onödigt öka resetiderna i nor-
694:        vid fastställandet av tidtabellerna för     mala förhållanden och samtidigt skulle hela
695:        bussar med beaktande av de varieran-        branschens konkurrensförmåga minska, när-
696:        de krav som väder och de olika årsti-       mast i jämförelse med privatbilismen. Trafik-
697:        derna ställer?                              ministeriet anser inte en sådan utvecklings-
698:                                                    linje motiverad eller önskvärd. Busstrafiken är
699:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      - även om beklagliga olyckor också sker där
700: samt anföra följande:                              - mycket säkrare än körning med personbil.
701:    Tidtabellsenlig busstrafik är en näringsverk-      Enligt trafikministeriets åsikt kan de för
702: samhet som förutsätter tilistånd. Den innefat-     busstrafiken fastställda tidtabellerna i allmän-
703: tar bl. a. plikten att iaktta tidtabeller, som     het lätt iakttas vid körning enligt trafikregler-
704: på trafikidkarnas ansökningar fastställs av den    na. I några enskilda fall kan tidtabellerna anses
705: offentliga makten.                                 vara en aning för strama. Dessa fall kommer
706:    Följandet av tidtabellerna får dock aldrig      att utredas i trafikministeriet. I samband med
707: ske så att man bryter mot trafikregler, ·t. ex.    detta utredningsarbete kommer man också att
708: hastighetsbegränsningar, utan trafikreglerna       ta i beaktande, i viiken mån tidtabellernas
709: skall i alla förhållanden iakttas oberoende av     stramhet påverkas av extra eller överlånga
710: tidtabeller. Tidtabellerna fastställs så, att de   pauser och stopp.
711: kan i normalförhållanden iakttas. Exceptionellt
712:      Helsingfors den 11 mars 1982
713: 
714:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
715:                                               1982 vp.
716: 
717: Kirjallinen kysymys n:o 4
718: 
719: 
720: 
721: 
722:                                   P. Puhakka ym.: Joensuun järjestelyratapihan laajentamisesta
723: 
724: 
725:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
726: 
727:    Joensuun järjestelyratapihan laajentaminen        lähes kaikilta suunnilta rataa ympäröi tiheään
728: tai rakentaminen uudelleen on käynyt välttä-         asuttu alue. Lisäksi asukkaat ovat huolestuneita
729: mättömäksi. VR:n suunnitelmissa hanke on             virkistysalueiden menettämisestä ja virkistys-
730: ajoitettu 1980-luvun jälkipuoliskolle.               mahdollisuuksien heikkenemisestä, mitä ratapi-
731:    Järjestelyratapihan sijoitusvaihtoehdoista val-   ha-alueen laajentaminen Pyhäselän rannan suun-
732: litsee erilaisia käsityksiä. Rautatiehallituksen     taan merkitsisi. Asukkaiden edun mukaista oli-
733: 11. 1. 1982 päivätty kirje Joensuun kaupungin-       si sijoittaa järjestelyratapiha Papinkankaan tai
734: hallitukselle ilmaisee rautatiehallituksen hyväk-    Raatekankaan alueille.
735: syvän vaihtoehdoista nykyisen Peltolan alueen           On hyvin vaikeasti perusteltavissa joensuu-
736: sekä uutena Hakolahden alueen.                       laisille sellainen näkemys, että ratapiha voisi
737:    Joensuun kaupunki on yleiskaavassaan va-          jatkaa ja vieläpä tehostaa toimintaansa nykyi-
738: rannut järjestelyratapihan paikaksi Raatekan-        sellä alueellaan. Se ei voi tapahtua tuottamatta
739: kaalta alueen. Kaupunki on, sen jälkeen kun          haittaa liikenteelle ja ympäristölle. Ratkaisu oli-
740: Raatekankaan vaihtoehdon toteutuminen näyt-          si alueen asukkaitten etujen vastainen. Rauta-
741: tää vaikeutuvan sähköistyksen järjestämisen          tiehallituksen kanta ratapiha-alueesta ei palve-
742: vuoksi, yhdessä rautatiehallituksen kanssa tut-      lisi myöskään Joensuun kaupungin, ei maa-
743: kinut ja tutkituttanut eri vaihtoehtoja. Sekä        kunnan eikä elinkeinoelämän rautatieliikenteen
744: selvityksessä Joensuun järjestelyratapihan sijoi-    kehittämiselle asettamia vaatimuksia.
745: tusvaihtoehdoista (18. 6. 1980) että sijoitus-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
746: vaihtoehtojen haittavaikutusten ja riskitekijöi-     §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
747: den tutkimuksessa (Maa ja Vesi Oy, syyskuu           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
748: 1981) kaikki eri tekijät huomioon ottaen näyt-       raavan kysymyksen:
749: täisi Peltolan vaihtoehto olevan heikoin ja
750: uusi Papinkankaan alue kustannustensa korkeu-                  Onko Hallitus tietoinen niistä haitta-
751: desta huolimatta soveltuvin. Joensuun kaupun-               vaikutuksista, joita Joensuun järjestely-
752: gissa näyttäisi myös poliittinen yksimielisyys              ratapihahankkeen toteuttaminen rauta-
753: löytyvän parhaiten Papinkankaan vaihtoehdon                 tiehallituksen haluamalla tavalla merkit-
754: edistämiseen.                                               see, sekä siitä, että niin Joensuun kau-
755:     Peltolan alueen välittömässä tuntumassa asu-            pungin kuin alueen asukkaiden yksi-
756: vat asukkaat ovat keränneet erittäin laajan                 mielisen mielipiteen mukaan rautatie-
757: adressin ja luovuttaneet sen kaupungille. Asuk-             hallituksen haluama alue on kaikkein
758: kaat yksituumaisesti vastustavat järjestelyrata-            heikoin, ja jos on,
759: pihan toiminnan jatkamista ja kehittämistä Pel-                mihin toimenpiteisiin Hallitus on
760: tolan alueelle mm. melu- ja muiden ympäristö-               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta rata-
761: haittojen vuoksi, mutta ennen muuta vaarallis-              pihahankkeen lopullisessa ratkaisussa
762: ten aineiden kuljettamiseen ja siirtelyyn liitty-           otetaan huomioon asukkaiden ja Joen-
763: vän onnettomuusriskin vuoksi. Nykyistä aluetta              suun kaupungin esittämät näkökannat?
764:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
765: 
766:          Pauli Puhalr.ka                Matti Puhakka                  Erkki Korhonen
767:          Lea Sutinen                    Jouko Tuovinen                 Mauri Vänskä
768: 
769: 088200142V
770: 2                                            1982 vp.
771: 
772: 
773: 
774: 
775:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
776: 
777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kun näin suuri osuus liikenteestä on Joen-
778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suun eteläpuolella ja myös Joensuun isot teol-
779: olette 3 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn kir-     lisuuslaitokset Schauman ja Rauma-Repola sekä
780: jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston        Joensuun satama sijaitsevat nykyisen järjestely-
781: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ratapihan lähituntumassa kaupungin eteläosassa,
782: edustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta         ei Raatekankaalle varattu ratapiha-alue rauta-
783: kirjallisesta kysymyksestä n:o 4:                  tiehallituksen käsityksen mukaan voi palvella
784:                                                    Joensuun talousalueella riittävän tehokkaasti ja
785:           Onko Hallitus tietoinen niistä haitta-   taloudellisesti. Myös Pielisjoen silta muodostaa
786:        vaikutuksista, joita Joensuun järjestely-   pullonkaulan lisääntyvän veturiliikenteen joh-
787:        ratapihahankkeen toteuttaminen rauta-       dosta ja sähköistyksen ulottaminen Raatekan-
788:        tiehallituksen haluamalla tavalla merkit-   kaalle tulisi aiheuttamaan lisäkustannuksia.
789:        see, sekä siitä, että niin Joensuun kau-       Niin kuin kysymyksen perusteluissa todetaan,
790:        pungin kuin alueen asukkaiden yksi-         on Joensuun kaupungin ja Valtionrautateiden
791:        mielisen mielipiteen mukaan rautatie-       kesken selvitetty ratapihan sijoitusta. Näihin
792:        hallituksen haluama alue on kaikkein        selvityksiin perustuen ja Joensuun kaupungin
793:        heikoin, ja jos on,                         kanssa sovittuihin aluejärjestelyihin ( 1970-
794:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on        luvun alussa) viitaten rautatiehallitus on esit-
795:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta rata-      tänyt Joensuun kaupungille varattavaksi ns.
796:        pihahankkeen lopullisessa ratkaisussa       Hakolahden alueen uuden järjestelyratapihan
797:        otetaan huomioon asukkaiden ja Joen-        sijoituspaikaksi ns. Peltolan alueen säilyessä
798:        suun kaupungin esittämät näkökannat?        vaihtoehtoisena sijoituspaikkana. On selvitetty
799:                                                    myös vaihtoehtoa ratapihan rakentamiseksi Pa-
800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      pinkankaalle.
801: vasti seuraavaa:                                      Yksityiskohtaisen suunnittelun ollessa par-
802:    Järjestelyratapihan aluevaraus Raatekankaalle   haillaan käynnissä ei rautatiehallitus ole tehnyt
803: tehtiin aikana, jolloin rautatieliikenne Joen-     päätöstä, rakennetaanko uusi ratapiha vai pe-
804: suusta etelään kulki Viinijärven ja Varkauden      rusparannetaanko nykyistä Peltolaa. Voimassa
805: kautta. Parikkalan rataa ei silloin vielä ollut    olevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan
806: olemassa. Rataoikaisun Parikkala-Säkäniemi         järjestelyratapihan muutos on ajoitettu alka-
807: (Imatra-Joensuu välillä) valmistuminen v.          vaksi vasta vuonna 1987.
808: 1966 muutti liikennetilanteen siten, että pää-
809: osa liikenteestä -      48 % junista ja 55 %
810: bruttotonneista - suuntautuu etelään.
811:      Helsingissä maaliskuun 1 päivänä 1982
812: 
813:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
814:                                              N:o 4                                                3
815: 
816: 
817: 
818: 
819:                           Tili Riksdagens Herr Talman
820: 
821:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         När en så stor del av trafiken försiggår
822: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     söder om Joensuu och de stora industriföre-
823: av den 3 februari 1982 tili vederbörande med-     tagen i staden, dvs. Schauman och Rauma-
824: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   Repola, samt Joensuu hamn är belägna i södra
825: av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl. under-        delen av staden nära den nuvarande rangerban-
826: tecknade skriftliga spörsmål nr 4:                gården, förmår det område på Raatekangas
827:                                                   som har reserverats för en bangård inte enligt
828:           Är Regeringen medveten om de            järnvägsstyrelsens uppfattning på ett tillräckligt
829:        olägenheter som ett förverkligande av      effektivt och ekonomiskt sätt betjäna den eko-
830:        projektet för rangerbangården i Joen-      nomiska regionen kring Joensuu. Också bron
831:        suu medför, om det sker på det sätt        över Pielisjoki älv utgör en flaskhals med an-
832:        järnvägsstyrelsen önskar, samt om att      ledning av den växande loktrafiken och såvida
833:        en enhällig opinion både i Joensuu stad    elektrifieringen utsträcks tili Raatekangas kom-
834:        och bland invånarna i området anser att    mer detta att vålla merkostnader.
835:        det område järnvägsstyrelsen efter-           Såsom det påpekas i spörsmålets motivering
836:        traktar är det allra sämsta, och om så     har Joensuu stad och Statsjärnvägarna tillsam-
837:        är fallet,                                 mans utrett frågan om bangårdens placering.
838:           vilka åtgärder har Regeringen vid-      På grundval av dessa utredningar och med
839:        tagit eller ämnar den vidta för att de     hänvisning tili de regleringar av markområden
840:        synpunkter som invånarna och Joensuu       som (i början av 1970-talet) har överens-
841:        stad har anfört skall beaktas vid det      kommits med Joensuu stad har järnvägsstyrel-
842:        slutliga avgörandet i fråga om bangårds-   sen föreslagit för Joensuu stad att det s.k.
843:        projektet?                                 Hakolahtiområdet reserveras såsom plats för
844:                                                   en ny rangerbangård, medan det s.k. Peltola-
845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     området skulle kvarstå såsom alternativ för-
846: samt anföra följande:                             läggningsplats. Likaså har ett alternativ ut-
847:    Ett område för en rangerbangård reservera-     retts, som skulle innebära att bangården an-
848: des på Raatekangas under en tid då järnvägs-      läggs på Papinkangas.
849: trafiken från Joensuu söderut gick genom             Då detaljplaneringen som bäst pågår har
850: Viinijärvi och Varkaus. Banan tili Parikkala      järnvägsstyrelsen inte beslutat huruvida en ny
851: fanns ännu inte då. När uträtningen av hanan      bangård skall anläggas eller om det nuvarande
852: på sträckan Parikkala-Säkäniemi (mellan           Peltola skall undergå en genomgripande för-
853: Imatra och Joensuu) blev färdig år 1966           bättring. Enligt den gällande verksamhets- och
854: ändrades trafiksituationen så att största delen   ekonomiplanen har ombyggnaden av ranger-
855: av trafiken - 48% av tågen och 55% av             bangården tidfästs så, ett den skulle påbörjas
856: antalet bruttoton - går söderut.                  först år 1987.
857:      Helsingfors den 1 mars 1982
858: 
859:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
860:                                              1982 vp.
861: 
862: Kirjallinen kysymys n:o 5
863: 
864: 
865: 
866: 
867:                                  Pelttari: Isojärven järjestelystä Pomarkun ja Siikaisten kunnissa
868: 
869: 
870:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
871: 
872:    Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan      kuussa 1980 maa- ja metsätalousministeriöitä
873: Isojärven laskemiseen vesistötoimikunta antoi       hakijanoikeutta.
874: vuonna 1949 luvan. Lupapäätöksen edellyttä-            Isojärven järjestelyvaihtoehdot ovat: 1) ny-
875: mät kaivuu- ja patotyöt toteutettiin pääosin        kytilan vahvistaminen pysyväksi, 2) vesistötoi-
876: 1950-luvulla Tampereen maanviljelysinsinööri-       mikunnan vuonna 1949 antaman lupapäätöksen
877: piirin toimesta valtion vesistötyönä.               voimaansaattaminen, 3) . Isojärven järjestelyn
878:    1950-luvun lopulla kuitenkin todettiin, että     muuttaminen yleissuunnitelman mukaisesti.
879: Isojärvi on vaarassa tuhoutua, mikäli Isojärven        On selvää, etteivät yli 30 vuoden takaiset
880: säännöstelyä ryhdytään hoitamaan vuoden             perusteet vesistön järjestelyyn voi kaikilta osin
881: 1949 luvan mukaisesti. Lupaehtojen mukaista         enää pitää paikkaansa, eikä toisaalta johtopää-
882: säännöstelyä kokeiltiin vuonna 19 59. Näiden        tösten teko runsassateisen kesän .jälkeen ole
883: kokemusten perusteella voidaan todeta, että         myöskään perusteltua.
884: järven keskisyvyys laskisi kesäaikana nykyises-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
885: tä kolmesta metristä alle 2,5 metriin ja pinta-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
886: ala kutistuisi 39 km2 :stä 22 km2 :iin. Lupa-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
887: päätöksen määräykset kevättalven ja kesäajan        vaksi seuraavan kysymyksen:
888: vedenkorkeuksien laskusta johtaisivat Isojär-
889: vessä voimakkaaseen rehevöitymiseen ja happi-                 Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
890: vaikeuksiin ja huonontaisivat oleellisesti kalas-          ettei Pomarkun ja Siikaisten kunnissa
891: ton elinmahdollisuuksia.                                   sijaitsevan Isojärven järjestelyä lähdetä
892:    Edellä olevat seikat johtivat siihen, että lu-          toteuttamaan vuoden 1949 lupapäätök-
893: paehtoihin haettiin muutosta, joka kuitenkin               sen edellyttämällä tavalla ennen kuin
894: 1978 peruutettiin, koska katsottiin, ettei pelk-           on huolellisesti ja perusteellisesti sel-
895: kä lupapäätöksen tarkistaminen enää riitä, vaan            vitetty toimenpiteiden kaikkinaiset vai-
896: tarvitaan merkittäviä tulvasuojelutoimenpiteitä            kutukset niin maatalouteen, loma-asu-
897: nykyistä tilannetta parantamaan. Isojärven jär-            tukseen kuin järven virkistyskäyttöön-
898: jestelyn muuttamisen yleissuunnitelma valmis-              kin?
899: tui kesäkuussa 1980. Vesihallitus haki marras-
900:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
901: 
902:                                              Matti Pelttari
903: 
904: 
905: 
906: 
907: 088200137P
908: 2                                           1982 vp.
909: 
910: 
911: 
912: 
913:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
914: 
915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnitelma. Valtioneuvosto myönsi 22. 10.
916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1981 vesihallitukselle oikeuden toimia ko.
917: olette 3 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn            suunnitelman vesioikeudellisen luvan hakijana.
918: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Suunnitelmassa vedenkorkeudet vastaavat pää~
919: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        piirteissään nykyistä käytäntöä ja vesien käy-
920: edustaja M. Pelttarin näin kuuluvasta kirjalli-      tön kokonaissuunnitelman suosituksia.
921: sesta kysymyksestä n:o 5:                               Maa- ja metsätalousministeriössä kävi joulu-
922:                                                      kuussa 1981 Matti Salmion johtama lähetystö
923:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,      sekä samanaikaisesti vesihallituksessa Antti
924:        ettei Poroarkun ja Siikaisten kunnissa        Aromaan johtama lähetystö ilmoittamassa kiel-
925:        sijaitsevan Isojärven järjestelyä lähdetä     teisen kannan edellä mainittuun Tampereen
926:        toteuttamaan vuoden 1949 lupapäätök-          vesipiirin vesitoimistossa laadittuun suunnitel-
927:        sen edellyttämällä tavalla ennen kuin         maan.
928:        on huolellisesti ja perusteellisesti sel-        Maa- ja metsätalousministeriö kehotti kir-
929:        vitetty toimenpiteiden kaikkinaiset vai-      jeellään 22. 12. 1981 vesihallitusta selvittä-
930:        kutukset niin maatalouteen, loma-asu-         mään, minkälainen suunnitelma olisi niiden
931:        tukseen kuin· järven virkistyskäyttöön-       piirien hyväksyttävissä, joita hanke koskee,
932:        kin?                                          sekä edellytti, ettei edellä tarkoitettua Tampe-
933:                                                      reen vesipiirin vesitoimistossa laadittua suun-
934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nitelmaa tässä vaiheessa saateta vesioikeuden
935: tavasti seuraavaa:                                   käsiteltäväksi.
936:    Vesihallitus hyväksyi 27. 9. 1979 toimenpi-          Vesihallitus on ministeriön kehotuksen mu-
937: desuositukset Kokemäenjoen ja Karvianjoen ve-        kaisesti ryhtynyt selvittämään mahdollisuuksia
938: sistöjen vesien käytön kokonaissuunnitelmalle.       laatia kyseinen suunnitelma. Selvitystyö val-
939: Sen mukaan "Isojärven vuodelta 1949 olevaa           mistuu kevääseen mennessä.
940: säännöstelypäätöstä tulee tarkistaa. Kesäveden          Valtioneuvoston oikeuskanslerilla on käsi-
941: korkeudet tulisi pitää likimain nykyisellään         teltävänä Matti Salmion kirjoitus, joka koskee
942: jne." Vuoden 1949 lupapäätöksen täytäntöön-          mm. Isojärven säännöstelyä ja vuoden 1949
943: pano merkitsisi kysymyksen perusteluissa mai-        lupapäätöksen noudattamista. Kirjoituksen joh-
944: nittuja seurauksia muutoin paitsi, että järven       dosta oikeuskansleri tulee antamaan päätök-
945: kesänaikainen keskisyvyys pienenisi nykyisen         sensä asiassa.
946: käytännön mukaisesta 3,0 metristä 2,4 metriin           Hallituksen toimenpiteet asiassa tulevat riip-
947: ja pinta-ala 39 km2 :stä 28 km2 :iin.                pumaan edellä mainitun selvitystyön tuloksista
948:    Tampereen vesipiirin vesitoimistossa valmis-      ja oikeuskanslerin aikanaan asiassa antamasta
949: tui 6. 6. 1980 Isojärven järjestelyn muutos-         päätöksestä.
950:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1982
951: 
952:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
953:                                               N:o 5                                              3
954: 
955: 
956: 
957: 
958:                            Till Riksdagens Herr Talman
959: 
960:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      en ändring av regleringen av Isojärvi. Stats-
961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       rådet beviljade 22. 10. 1981 vattenstyrelsen
962: se av den 3 februari 1982 tili vederbörande        rätt att ansöka om vattenrättsligt tilistånd för
963: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     planen. I planen upptas vattenstånd som i
964: jande av riksdagsman M. Pelttari underteckna-      huvudsak motsvarar nuvarande praxis och re-
965: de skriftliga spörsmål nr 5:                       kommendationerna i totalplanen för utnyttjan-
966:                                                    det av vattnen.
967:           Hur ämnar Regeringen sörja för att          Jord- och skogsbruksministeriet besöktes i
968:        regleringen av sjön Isojärvi i kommu-       december 1981 av en deputation under led-
969:        nerna Påmark och Siikainen inte börjar      ning av Matti Salmio, samtidigt som en annan
970:        förverkligas på det sätt som förutsätts     deputation, ledd av Antti Aromaa, besökte
971:        i 1949 års beslut om tilistånd förrän       vattenstyrelsen. Båda deputationerna gav ut-
972:        det omsorgsfullt och grundligt har ut-      tryck för en negativ ståndpunkt tili den ovan
973:        retts vilka verkningar åtgärderna i alla    nämnda plan som hade utarbetats vid vatten-
974:        avseenden får såväl på jordbruket som       byrån inom Tammerfors vattendistrikt.
975:        på fritidsbosättningen och utnyttjandet        Jord- och skogsbruksministeriet uppmanade
976:        av sjön för rekreationsändamål?             i ett brev 22. 12. 1981 vattenstyrelsen att
977:                                                    reda ut hurdana planer de kretsar kunde
978:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      acceptera som berörs av projektet och förut-
979: samt anföra följande:                              satte att den ovan nämnda, vid vattenbyrån
980:    Vattenstyrelsen godkände 27. 9. 1979 re-        inom Tammerfors vattendistrikt uppgjorda pla-
981: kommendationerna tili åtgärder för åstadkom-       nen inte i detta skede hänskjuts tili vatten-
982: mande av en totalplan för utnyttjandet av          domstolen för behandling.
983: Kumo älv och Karvianjoki jämte tili dem an-           Vattenstyrelsen har i överensstämmelse med
984: slutna vattendrag. Enligt beslutet bör 1949        ministeriets uppmaning börjat reda ut möjlig-
985: års beslut om reglering av sjön Isojärvi juste-    heterna att uppgöra en dylik pian. Utrednings-
986: ras. Vattenståndet under somrarna borde bibe-      arbetet kommer att vara slutfört på våren.
987: hållas i stort sett oförändrat osv. Ett verk-         Justitiekanslern i statsrådet håller på att
988: ställande av 1949 års beslut om tilistånd skulle   behandla en skrivelse från Matti Salmio an-
989: i övrigt medföra sådana följder som har nämnts     gående bl. a. regleringen av sjön Isojärvi och
990: i spörsmålets motivering, bortsett från att        efterlevanden av 1949 års beslut om tilistånd.
991: medeldjupet i sjön under somrarna skulle           Jus~itiekanslern kommer med anledning av
992: minskas från de 3,0 meter som anges av nu-         sknvelsen att avge ett beslut i saken.
993: varande praxis tili 2,4 meter och sjöns yta           Regeringens åtgärder i saken kommer att
994: skulle reduceras från 39 km2 tili 28 km2 •         bli beroende av resultaten av det ovan nämnda
995:    Vid vattenbyrån inom Tammerfors vatten-         utredningsarbetet och av det beslut justitie-
996: distrikt färdigställdes 6. 6. 1980 en pian för     kanslern i sinom tid avger.
997:      Helsingfors den 8 mars 1982
998: 
999:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1000:                                               1982 vp.
1001: 
1002: Kirjallinen kysymys n:o 6
1003: 
1004: 
1005: 
1006: 
1007:                                   Valo: Totalisaattorivoittojen verotuksen taviurheilun ja hevos-
1008:                                      talouden tulevaisuudelle aiheuttamien haittojen poistamisesta
1009: 
1010: 
1011:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1012: 
1013:    Suomessa taviurheilun tähänastinen nousu on          Raviurheilun edustajien taholta on huolestu-
1014: ollut hämmästyttävän suurta: jo yleisömäärät         neina todettu, että mainitun suuruista toto-
1015: osoittavat tämän urheilumuodon suosion lisään-       vaihdon laskua ei kestä minkään radan talous:
1016: tymistä. Kun parikymmentä vuotta sitten ra-          palkintojen maksaminen käy mahdottomaksi ja
1017: veissa kävi 185 000 katsojaa, oli vuoden 1980        koko toiminta niin tappiolliseksi, ettei kilpai-
1018: katsojamäärä' jo yli miljoonan suurempi. Tä-         luja todennäköisesti enää pystytä järjestämään.
1019: män tosiasian valossa olikin ihmeellistä, että       Ilmiön heijastusvaikutuksena hevosten omista-
1020: eduskunta · hyväksyi vuoden 1982 tulo- ja me-        jien ja valmentajien elinkeinon harjoittamis-
1021: noarvioon · liittyen arpajaisverolain muutoksen,     mahdollisuudet heikkenevät oleellisesti, kun li-
1022: joka vaarantaa valtiontaloudellekin edullisen ra-    säksi otetaan huomioon polttoaineiden ja rehu-
1023: viurheilun tulevaisuuden. Uuden lain mukaan          jen hintojen äskettäinen huomattava nousu.
1024: kilpailupaikoilla toimeenpannun vedonlyönnin         Näin ollen näyttää siltä, että taviratoja uhkaa
1025: voitot on saatettu arpajaisveron alaisiksi. To-      vähittäinen kuoleminen ja hevoskasvatusta ty-
1026: talisaattoripelin arpajaisvero voitoista määräy-     rehtyminen, mikä merkitsee hevostalouden elin-
1027: tyy määräprosentteina pelipanosten eli totali-       keinona ja taviurheilun harrastuksena tulemis-
1028: saattorin liikevaihdon yhteismäärästä.               ta tiensä päähän.
1029:    Eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmä              Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
1030: asettui .arpajaisverolain muutoksen hylkäämisen      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1031: kannalle. Jo tuolloin pelättiin, että lakiesitys     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1032: romahduttaisi .totalisaattoripelin kehityksen, vä-   raavan kysymyksen:
1033: hentäisi ratkaisevasti tavikilpailujen yleisömää-
1034: riä, lisäisi pimeätä totalisaattoripeliä sekä ai-              Onko Hallitus tietoinen, että tota-
1035: heuttaisi valtion tulonlähteen, · "vedonlyönti he-          lisaattorivoittojen saattaminen arpajais-
1036: voskilpailuissa", varman ehtymisen. Vuoden                  veron alaisiksi on jo vähentänyt toto-
1037: merkittävät avajaisravit Vermon raviradalla                 vaihtoa romahdusmaisesti raviratojen
1038: osoittavat, että pelko ei ollut turha. Ravien               koko taloutta ja sitä kautta taviurhei-
1039: järjestäjät odottivat noin 10 % :n pudotusta                lun ja hevoskasvatuksen tulevaisuutta
1040: totovaihdossa veron seurauksen!l,, mutta romah-             vaarantavalla tavalla, ja jos on,
1041: dus 33 % :lla aiheutti todellisen järkytyksen.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1042: Järjestäjien taloudellinen tappio oli siis huo-             ryhtyä uuden verotusmuodon raviurhei-
1043: mattava, mutta häviölle jäi myös valtio, jonka              lulle ja hevostaloudelle aiheuttamien
1044: olisi arvioitu saaneen aiemman järjestelmän                 haittojen ehkäisemiseksi ja näiden toi-
1045: voimassa ollessa 40 000 markkaa enemmän                     mintojen kaikinpuoliseksi tukemiseksi
1046: kuin nyt tuloja kertyi.                                     maassamme?
1047:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
1048: 
1049:                                              Tauno Valo
1050: 
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 0882001482
1055:  2                                            1982 vp.
1056: 
1057: 
1058: 
1059: 
1060:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1061: 
1062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaan ongelmat johtuivat osittain uudesta vii-
1063: mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den prosentin arpajaisverosta, joka oli laske-
1064: olette toimittanut 3 päivänä helmikuuta 1982           nut pelaajille tulevan osuuden kokonaisvaih-
1065: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      dosta 80 prosentista 75 prosenttiin, sekä osit-
1066: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-         tain Veikkaus Oy:lle siirtyneen V5-raviveik-
1067: ja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta          kauksen pelaajaosuuksien laskemisesta 65 pro-
1068: kysymyksestä n:o 6:                                   sentista 55 prosenttiin.
1069:                                                           Totalisaattoripelin verotusongelmien selvi~tä­
1070:             Onko Hallitus tietoinen, että totali-
1071:                                                       miseksi valtiovarainministeriö asetti 12. 1.
1072:          saattorivoittojen saattaminen arpaJrus-
1073:                                                       1982 työryhmän, jossa oli valtiovarainminis-
1074:         veron alaisiksi on jo vähentänyt totovaih-
1075:                                                       teriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ta-
1076:          toa romahdusmaisesti raviratojen koko
1077:                                                       vipiirien edustus. Totoverotyöryhmä päät}ri
1078:          taloutta ja sitä kautta taviurheilun ja
1079:                                                       muistiossaan ( työryhmämuistio 1982: VM 1)
1080:         hevoskasvatuksen tulevaisuutta vaaran-        yksimielisesti sille kannalle, että viiden prd-
1081:          tavalla tavalla, ja jos on,
1082:                                                       sentin arpajaisvero vuodelta 1982 säilytetään.
1083:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1084:                                                       Lisäksi työryhmä ehdotti totalisaattoripelin pe-
1085:         ryhtyä uuden verotusmuodon taviurhei-         laajaosuuksien nostamista neljällä prosentillll
1086:         lulle ja hevostaloudelle aiheuttamien         muuttamalla totalisaattorista kertyvien varojet,l
1087:         haittojen ehkäisemiseksi ja näiden toi-       jakoperusteita siten, että valtiolle tuleva osuus
1088:         mintojen kaikinpuoliseksi tukemiseksi         pienenisi. Työryhmän ehdottama muutos, jolla
1089:         'maassamme?
1090:                                                       pyritään pelaamishalukkuuden lisäämiseen, on
1091:                                                       toteutettu muuttamalla sisäasiainministeriön esi-
1092:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyksestä vedonlyönnin toimeenpanemisesta he-
1093:  vasti seuraavaa:                                     voskilpailuissa amiettua asetusta ( 956/7 3 ) .
1094:     Ennen vuotta 1982 totalisaattorivoitot oli-       Asetuksen muutos (90/82) tuli voimaan 13
1095:  vat tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Kon-        päivänä helmikuuta 1982.                         :
1096:  trollimahdollisuuksien puuttumisen ja osin tie-         Koska totalisaattorivoittojen arpajaisvero <.$
1097:  tämättömyyden vuoksi voitot jäivät kuitenkin         voimassa ainoastaan kuluvan vuoden loppuun,
1098:  usein ilmoittamatta verotuksessa. Näiden syi-        on voittojen vastaista verottamista koskevå;t
1099:  den vuoksi sekä arpajais- ja vedonlyöntivoit-        ratkaisut tehtävä erikseen. Muun muassa tätä
1100:  tojen verotuksen yhtenäistämiseksi hallitus esit-   ·tehtävää varten valtiovaraitiministeriö on 18
1101: :ti totalisaattorivoittojen vapauttamista tulove-     päivänä tammikuuta 1982 asettanut toimikuri-
1102:  rotuksesta ja saattamista 10 prosentin arpajais-     nan, jonka tehtävänä on selvittää tarkoituksen-
1103:  veron alaisiksi. Tämänkin suuruisena vero oli-       mukaisin tapa valtion osallistua hevos-
1104:  si merkinnyt keskimääräisen tuloveroasteen huo-      talouden rahoitukseen sekä se, missä muodos-
1105: .mioon ottaen huomattavaa kevennystä aikai-           sa ja minkä suuruisena arpajaisverotus on t#-
1106:  sempaan verrattuna. Eduskuntakäsittelyn aika-        koituksenmukaisinta kohdistaa totalisaattori-
1107:  na veron määrää alennettiin vielä viidellä pro-      voittoihin, kun otetaan huomioon esitetty ta-
1108:  sentilla. Lisäksi laki säädettiin yksivuotisena.     voite veron määräytymiseksi voiton suuruuden
1109:     Kuluvan vuoden alussa ravivetojen totali-         mukaan. Myös toimikunnan asettaminen perus-
1110:  saattoripelin kokonaisvaihto sekä ravien ylei-       tuu totoverotyöryhmän ehdotukseen. Toimi~
1111:  sömäärät laskivat huomattavasti, mikä johti ra-      kunnan määräaika päättyy kuluvan vuoden tou-
1112:  vitoiminnan keskeytymiseen kannattamattoma-          kokuun lopulla.
1113:  na. Raviurheilun piirissä toimivien käsityksen
1114:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1982
1115: 
1116:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
1117:                                              N:o 6                                                 3
1118: 
1119: 
1120: 
1121: 
1122:                           Tili Riksdagens Herr Talman
1123: 
1124:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-            hos dem som verkar inom travsporten berod-
1125: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder        de problemen dels på den nya femprocentiga
1126: skrivelse av den 3 februari 1982 tili veder-      lotteriskatten, som hade sänkt spelarnas andel
1127: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    av den totala omsättningen från 80 procent
1128: av följande av riksdagsman Tauno Valo ställ-      tili 75 procent, samt dels på sänkandet av
1129: da spörsmål nr 6:                                 spelarandelarna i det tili Veikkaus Oy över-
1130:                                                   förda V5-travtipset från 65 procent tili 55
1131:           Är Regeringen medveten om, att det      procent.
1132:        faktum att för totalisatorvinster bör-        För utredning av beskattningsproblemen i
1133:        jat uppbäras lotteriskatt katastrofalt     anslutning tili totalisatorspelet tilisatte finans-
1134:        minskat totoomsättningen på ett sätt       ministeriet 12. 1. 1982 en arbetsgrupp med
1135:        som äventyrar travbanornas hela eko-       representanter för finansministeriet, jord- och
1136:        nomi och härigenom travsportens och        skogsbruksministeriet samt travkretsarna. Ar-
1137:        hästuppfödningens framtid, och om så       betsgruppen för totoskatter var i sin prome-
1138:        är fallet,                                 moria (arbetsgrupps-PM 1982: VM 1) enig
1139:           viika åtgärder har Regeringen för       om, att lotteriskatten om fem procent från
1140:        avsikt att vidta i syfte att förhindra     år 1982 skall kvarstå. Därtili föreslog arbets-
1141:        de olägenheter som den nya beskatt-        gruppen en höjning av totalisatorspelets spe-
1142:        ningsformen medför för travsporten och     larandelar med fyra procent genom ändring
1143:        hästhushållningen, samt för att på alla    av fördelnin~sgrunderna för de medel som in-
1144:        sätt stödja dessa verksamhetsformer i      flyter genom totalisatorspelet så, att den andel
1145:        vårt land?                                 som tilifaller staten minskar. Den av arbetsgrup-
1146:                                                   pen föreslagna ändringen, genom viiken man syf-
1147:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tar tili att öka spelviliigheten, har på fram-
1148: samt anföra följande:                             ställning av ministeriet för inrikesärendena för-
1149:    Före år 1982 utgjorde totalisatorvinsterna     verkligats genom ändring av förordningen om
1150: beskattningsbar inkomst vid inkomstbeskatt-       vadhållning vid hästtävlingar ( 956/73). Änd-
1151: ningen. På grund av att kontrollmöjligheter       ringen av förordningen ( 90/82) trädde i kraft
1152: saknades och dels även på grund av okunskap       den 13 februari 1982.
1153: blev vinsterna likväl ofta inte uppgivna vid         Eftersom lotteriskatten på totalisatorvinster
1154: beskattningen. Av dessa orsaker samt för för-     gäller endast tili utgången av innevarande år,
1155: enhetligandet av beskattningen av lotteri- och    bör avgörandena som gäller den framtida be-
1156: vadhållningsvinster föreslog regeringen att to-   skattningen av vinsterna träffas skilt. Bl.a. för
1157: talisatorvinsterna skulle befrias från inkomst-   denna uppgift har finansministeriet den 18
1158: skatt och påföras en lotteriskatt om 10 pro-      januari 1982 tillsatt en kommission med upp-
1159: cent. En skatt även av denna storlek skulle       gift att utreda det ändamålsenligaste sättet för
1160: ha inneburit en betydlig lättnad i jämförelse     staten att delta i hästhushållningens finansie-
1161: med tidigare, med beaktande av den genom-         ring samt att utreda i viiken form och tili
1162: snittliga inkomstskattegraden. Under riksdags-    viiken storlek totalisatorbeskattningen ända-
1163: behandlingen nedsattes skattebeloppet med yt-     målsenligast kan inriktas på totalisatorvins-
1164: terligare fem procent. Dessutom stiftades la-     terna, med beaktande av den målsättning som
1165: gen som ettårig.                                  framförts om att skatten bör bestämmas i en-
1166:    I början av innevarande år sjönk den to-       lighet med vinstens storlek. Även tilisättandet
1167: tala omsättningen vid totalisatorspelet inom      av kommissionen grundar sig på förslag av
1168: travvadhållningen samt travpubliken betydligt,    arbetsgruppen för totoskatter. Den för kom-
1169: viiket ledde tili att travverksamheten avbröts    missionen utsatta tiden utgår i slutet av maj
1170: såsom varande olönsam. Enligt uppfattningen       innevarande år.
1171:      Helsingfors den 10 mars 1982
1172: 
1173:                                                                      Minister Mauno Forsman
1174:                                                1982 vp.
1175: 
1176: Kirjallinen kysymys n:o 7
1177: 
1178: 
1179: 
1180: 
1181:                                    Kortesalmi: Lokan tekoaltaan vuoksi aiheutuneiden haittojen
1182:                                       korvaamisesta
1183: 
1184: 
1185:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
1186: 
1187:    Sodankylän Vuotsosta kotoisin oleva Toivo          tätä tilaa oman palstansa ohessa lisämaana, mi-
1188: Leino on joutunut maatila-asiassaan väärämie-         käli se jäisi veden noston jälkeen siihen kun-
1189: lisen kohtelun alaiseksi.                             toon, että sitä voitaisiin tähän tarkoitukseen
1190:    Kun Toivo Leinon tila itsenäistyi vuonna           käyttää. Kemijokiyhtiö ilmoitti, että veden
1191: 1966, tuli oheislahjana sen mukana rahaa              nousun rajat voidaan tarkasti merkitä maastoon
1192: 9 807 markkaa, jotta hän olisi pystynyt aloitta-      ennen veden nostamistakin. Tästä huolimatta
1193: maan rakennustyöt tilallaan. Noihin aikoihin          valtion virastot vitkuttelivat Toivo Leinon asiaa
1194: kuitenkin oltiin juuri aloittamassa Lokan altaan      niin paljon, että vasta vuoden 1967 alkupuo-
1195: rakentamista. Tämän johdosta Toivo Leinon             lella viranomaisille selvisi, miten lisämaa-asialle
1196: tarvitsema lisämaa menikin Lokan altaan vai-          käy. Tarkastuksessa, joka asiakirjojen mukaan
1197: kutuspiiriin ja näin ollen hän jäi rahoineen          pidettiin huhtikuussa 1967, todettiin, ettei tilaa
1198: odottamaan, tulisiko valtio jossakin vaiheessa        enää voitukaan käyttää siten kuin alun perin
1199: auttamaan tämän lisämaa-asian saamisessa, jot-        oli suunniteltu, vaan se jouduttiin myymään
1200: ta Toivo Leino ei olisi jäänyt hylätyksi oman         yhdessä Allas-nimisen tilan kanssa Kemijoki
1201: onnensa nojaan.                                       Oy:lle 150 markalla. Kauppa tehtiin 30. 6.
1202:    Kun 14 päivänä tammikuuta 1972 läänin-             1967. Tässä vaiheessa kävi ilmi, että Toivo
1203: hallitus tilitti pois edellä mainitun summan,         Leino ei myöskään ole voinut käyttää hyväk-
1204: Toivo Leino ei rohjennut poiketa piiruakaan           seen edellä mainittua rahasummaa 9 807 mark-
1205: lääninhallituksen viitoittamalta tieltä. Hän näet     kaa, joka oli tarkoitettu tilalle tulevaa uudisra-
1206: jäi vielä odottamaan, että menetetyn palstan          kennusta varten. Altaan rakentaminen vei siis
1207: tilalle lohkaistaisiin toinen. Tähän Toivo Leino      pohjan tältä suunnitelmalta pois. Oikeuskans-
1208: katsoo valtiolla olevan ehdoton velvollisuus.         lerin virastoon lähettämässään kirjelmässä Toi-
1209:    Toivo Leino on vedonnut asiasta myös val-          vo Leino vaatii myös sitä, että rakennusrahoille
1210: tioneuvoston oikeuskansleriin, mutta mikäli si-       on saatava inflaatiokorjaus ennen kuin asia van-
1211: tä kautta asiaan ei saada korjausta, hän katsoo,      henee.
1212: että hänen kohdallaan olisi asiassa saatava              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1213: aikaan lainmuutos. Asiasta Toivo Leino kirjoit-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1214: taa vielä yksityiskohtaisesti mm. seuraavaa:          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1215: Vuonna 1966 vesioikeus antoi luvan padota             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1216: Loka~ kylän yläpuoliset vedet tekojärveksi.
1217: Pääosa tulvavahingoista ehdittiin siihen men-                   Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
1218: nessä kirjata tai luetteloida, jotta niistä voitai-          asianmukaisiin toimiin niiden vahinko-
1219: siin sopia vahingon kärsijäiden kanssa. Kuiten-              jen korvaamiseksi, joita Sodankylän
1220: kin tapahtui sellaistakin, mikä syystä tai toi-              Vuotsosta kotoisin oleva Toivo Leino
1221:  sesta jäi ottamatta huomioon. Yksi näistä on                on Lokan tekoaltaan vuoksi joutunut
1222:  ns. Rannan tilan vahinkojen arviointi. Toivo                kärsimään menettämällä lisämaan sekä
1223:  Leino oli hakenut ja saanutkin luvan käyttää                rakennusavustuksen?
1224:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1982
1225: 
1226:                                          J. Juhani Kortesalmi
1227: 
1228: 088200156A
1229: 2                                          1982 vp.
1230: 
1231: 
1232: 
1233: 
1234:                       Eduskunnan          Herra        Puhemiehelle
1235: 
1236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     merkitsi sitä, että Leino luopui samalla maan-
1237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hankintalain mukaisesta lisämaan saantioikeu-
1238: olette 3 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          desta.
1239: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Marjaniemi-nimisen kruununtilan RN:o 16:2
1240: asiauomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Toivo Leino sai omistukseensa lääninhallituk-
1241: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-         sen antamalla päätöksellä vuonna 1966. Kemi-
1242: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 7:            joki Oy on ostanut kyseisen tilan Toivo Lei-
1243:                                                    nolta 30. 11. 1966 päivätyllä kauppakirjalla.
1244:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä        Kaupassa Leino pidätti itselleen 50 ha:n
1245:        asianmukaisiin toimiin riiiden vahinko-     määräalan, ja kauppakirjan mukaan kauppahin-
1246:        jen korvaamiseksi, joita Sodankylän         taan sisältyy korvaus kaikesta siitä mahdollises-
1247:        Vuotsosta kotoisin oleva Toivo Leino        ta vahingosta tai haitasta, mitä veden nostami-
1248:        on Lokan tekoaltaan vuoksi· joutunut        nen saattaa aiheuttaa pidätetylle määräalalle tai
1249:        kärsimään menettämäliä lisämaan sekä        siitä myöhemmin muodostettavalle tilalle tai ti-
1250:        rakennusavustuksen?                         loille. Kauppahinnan lisäksi Kemijoki Oy luo-
1251:                                                    vutti Leinolle Vuotson asutuskeskuksesta 6
1252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ha:n ja 25 ha:n suuruiset määräalat.
1253: vasti seuraavaa:                                      Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi 7. 12.
1254:    Toivo Leino sai lisäalueen merkillä L           1966 valtion vesivoimatoimikunnalle Lokan te-
1255:  (myöhemmin Ranta RN:o 26), yhteensä 7,82          kojärven rakentamiseen ja säännöstelemiseen
1256: ha, maanhankintalain mukaisella hallintasopi-      luvan, joka sai lainvoiman 24. 10. 1968. Lokan
1257: muksella 22. 11. 1947. Se oli tarkoitettu lä-      tekojärven rakentamisesta aiheutuneet haitat on
1258: hinnä tilusjärjestelyalueeksi paremman tontti-     Toivo Leinon osalta ratkaistu lopullisesti tällä
1259: paikan' sekä viljelyskelpoisen maan saamiseksi     päätöksellä. Kysymyksen perusteluissa mainittu
1260: hänen asumisoikeudella hallitsemalleen Marja-      rahasumma liittynee Marjaniemi-nimisen kruu-
1261: niemi RN:o 16:2 kruununtilalle. Mainitun tilan     nuntilan metsän myyntiin eikä Lokan tekojär-
1262: tonttipaikka oli kesäisin usein Luirojoen tul-     ven rakentamiseen.
1263: vien alla. Leino ei kuitenkaan käyttänyt tätä         Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, et-
1264: lisäaluetta hyväkseen, vaan luopui sitä koske-     tei tehty kysymys anna aihetta enempiin toi-
1265: vasta hallintasopimuksesta 19. 7. 1950. Tämä       menpiteisiin.
1266:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
1267: 
1268:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1269:                                               N:o 7                                                3
1270: 
1271: 
1272: 
1273: 
1274:                          Tili    Riksdagens            Herr     Talman
1275: 
1276:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Äganderätt tili Marjaniemi kronohemman
1277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            RNr 16:2 erhöll Toivo Leino genom länsstyrel-
1278: velse av den 3 februari 1982 tili vederbörande       sens beslut år 1966. Kemijoki Oy har köpt
1279: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ifrågavarande lägenhet av Toivo Leino. Köpe-
1280: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-        brevet är daterat 30. 11. 1966. Vid köpet kvar-
1281: dertecknade spörsmål nr 7:                           höll Leino för sig själv ett 50 ha:s outbrutet
1282:                                                      område, och enligt köpebrevet ingår i priset
1283:           Har Regeringen för avsikt att skynd-       ersättning för all eventuell skada och alla
1284:        samt vidtaga nödvändiga åtgärder för          eventuella olägenheter som en höjning av vat-
1285:        att ersätta de skador som Toivo Leino         tennivån kan förorsaka det outbrutna området
1286:        från Vuotso i Sodankylä förorsakats då        eller lägenhet som senare utbryts. Förutom
1287:        han p.g.a. Lokka-bassängen förlorat tili-     köpesumman överlät Kemijoki Oy åt Leino
1288:        skottsjord samt byggnadsunderstöd?            dessutom två outbrutna områden i Vuotso bo-
1289:                                                      sättningscentrum om 6 ha respektive 25 ha.
1290:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Norra Finlands vattendomstol beviljade
1291: samt anföra följande:                                7. 12. 1966 statens vattenkraftskommission tili-
1292:    Genom besittningsavtal av den 22. 11. 194 7       stånd att bygga och reglera Lokka-bassängen.
1293: i enlighet med jordanskaffningslagen erhöll          Tiliståndet vann laga kraft 24. 10. 1968. De
1294: Toivo Leino ett tiliskottsområde med beteck-         olägenheter som byggandet av Lokka-bassängen
1295: ningen L (senare Ranta RNr 26), sammanlagt           förorsakat Toivo Leino har slutligt avgjorts
1296: 7,82 ha. Det var närmast avsett som ägoreg-          genom detta beslut. Den i spörsmålets moti-
1297: leringsområde för erhållande av en bättre tomt-      vering nämnda penningsumman torde ansluta
1298: plats samt odlingsbar jord för Marjaniemi RNr        sig tili försäljningen av skogen på Marja-
1299: 16:2 kronohemman, som han innehade med bo-           niemi kronohemman och inte tili byggandet av
1300: enderätt. Sagda lägenhets tomtplats var om           Lokka-bassängen.
1301: somrarna ofta översvämmat av Luirojoki. Leino           På basen av det ovanstående anser rege-
1302: använde sig dock inte av detta tiliskottsområde      ringen att frågan inte ger anledning tili vi-
1303: utan avstod från besittningsavtalet den 19. 7.       dare åtgärder.
1304: 1950. Detta innebar att Leino på samma gång
1305: avstod från rätten att i enlighet med jordan-
1306: skaffningslagen erhålla tiliskottsområde.
1307:      Helsingfors den 9 mars 1982
1308: 
1309:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1310:                                             1982 vp.
1311: 
1312: Kirjallinen kysymys n:o 8
1313: 
1314: 
1315: 
1316: 
1317:                                  Koskenniemi: Työsuhdeasuntojen verotuksellisesta kohtelusta
1318: 
1319: 
1320:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
1321: 
1322:    Outokumpu Oy:n Tornion terästehtaan             määräytyy yksilöllisen marginaaliveroprosentin
1323: työntekijöiden työsuhdeasunnoista on peritty       mukaan ja voi olla esimerkiksi 40 prosenttia.
1324: vuokraa alle verohallituksen vahvistaman           Näin ollen työntekijä joutuu selvästi huonom-
1325: asuntoedun raha-arvon. Tulo- ja varallisuus-       paan asemaan kuin jos asunnosta olisi peritty
1326: verolain 20 § :n 1 momentin 6 kohdan nojalla       alun alkaen korkeampaa vuokraa.
1327: veroviranomaiset ovat aikaisempina vuosina            Tällaiseen kohtuuttamaan lopputulokseen
1328: katsoneet työntekijöiden veronalaiseksi tuloksi    johtava tulkinta ei voi olla tulo- ja varallisuus-
1329: verohallituksen vahvistaman asuntoedun arvon       verolain alkuperäisen säännöksen tarkoituksen
1330: ja perityn vuokran välisen erotuksen. Jo tämä      mukainen. Asuntoedun verotus ei saisi johtaa
1331: menettely sinänsä saattaa johtaa eräissä tapauk-   työntekijän kannalta huonompaan lopputulok-
1332: sissa kohtuuttamaan lopputulokseen, kun esi-       seen kuin mihin olisi ilman tuota etua pää-
1333: merkiksi asumistuki määräytyy perityn vuokran      dytty. Verohallituksen vuosittaiset päätökset
1334: perusteella.                                       luontoisetujen laskentaperusteista tosin sisältä-
1335:    Nyt on kuitenkin ilmennyt, että kyseisiltä      vät mahdollisuuden korottaa asuntoedun arvoa
1336: työntekijöiltä on ryhdytty taannehtivasti use-     verohallituksen yhteisesti koko maata varten
1337: alta vuodelta perimään vielä lisäveroja asunto-    vahvistamasta arvosta, mutta tätä korotus-
1338: edusta. Perusteena on ollut se, että paikka-       mahdollisuutta ei voitane tulo- ja varallisuus-
1339: kunnan käypä vuokrataso on veroviranomaisten       verolain tarkoitusta loukkaamatta soveltaa
1340: mukaan ollut ylempi kuin verohallituksen           siten kuin Torniossa nyt on tehty.
1341: vahv1stama asuntoetu. Lisävero on nyt määrätty        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1342: asuntoedun raha-arvon ja paikkakunnan käyvän       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1343: vuokran erotuksesta.                               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1344:    Menettely aiheuttaa selviä epäkohtia. Mikäli    vaksi seuraavan kysymyksen:
1345: vuokra olisi alunperin ollut paikkakunnan käy-
1346: vän vuokratason mukainen, olisi työntekijöillä               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
1347: mahdollisuus saada asumistukena 80 prosenttia             siin, jotta työsuhdeasuntojen verotuk-
1348: erotuksesta, ja hänen itsensä maksettavaksi jää           sellisella kohtelulla ei saatettaisi työn-
1349:  näin ollen vain 20 prosenttia erotuksesta. Kun           tekijöitä heikompaan asemaan kuin
1350:  käyvän vuokran ja perityn vuokran välinen                mikä olisi ollut lopputulos, mikäli
1351:  erotus katsotaan työntekijän tuloksi, joutuu             asunnosta olisi peritty korkeampaa
1352:  hän maksamaan siitä tuloveron, jonka suuruus             vuokraa?
1353:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
1354: 
1355:                                         Niilo Koskenniemi
1356: 
1357: 
1358: 
1359: 
1360: 0882001504
1361: 2                                            1982 vp.
1362: 
1363: 
1364: 
1365: 
1366:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
1367: 
1368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuokrarahana kiinteistöyhtiöille, JOissa työnte-
1369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kijät asuivat. Työnantajayhtiö omisti useimpien
1370: olette 4 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn           kiinteistöyhtiöiden osake-enemmistön. Ongel-
1371: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mana on se, onko tätä järjestelyä pidettävä
1372: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       normaalina asuntoetuna vai onko vuokraraha
1373: edustaja Niilo Koskenniemen näin kuuluvasta         katsottava sellaisenaan veronalaiseksi, kun
1374: kirjallisesta kysymyksestä n:o 8:                   työntekijällä on vuokrasuhde kiinteistöyhtiön
1375:                                                     eikä työnantajan kanssa. Lääninoikeus, jonka
1376:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ratkaistavaksi asia tuli ennakkoperintää koske-
1377:        siin, jotta työsuhdeasuntojen verotuk-       vana ennakkotietoasiana, katsoi vuokrarahan
1378:        sellisella kohtelulla ei saatettaisi työn-   työntekijän veronalaiseksi eduksi. Korkeimman
1379:        tekijöitä heikompaan asemaan kuin            hallinto-oikeuden kantaa tulkintaongelmaan ei
1380:        mikä olisi ollut lopputulos, mikäli          ole toistaiseksi saatu.
1381:        asunnosta olisi peritty korkeampaa              Asianomaisesta verotoimistosta on ilmoitet-
1382:        vuokraa?                                     tu, ·että jäikivetotuksia ei asian tulkinnanvarai-
1383:                                                     suuden ja KHO:n kannan puuttumisen vuoksi
1384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tulla toim1ttamaan, vaikka kysely asiasta on
1385: vasti seuraavaa:                                    lähetetty niille työntekijöille, joille vuokrarahaa
1386:    Tulo- ja varallisuusverolain 20 § :n 6 kohdan    on maksettu. Näin ollen kysyjän tarkoittamia
1387: mukaan veronalaista tuloa on muun ohessa            taannehtivia veroseuraamuksia ei ole verotoi-
1388: asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovelvolli-     miston mukaan käytännössä ilmennyt.
1389: nen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä           Sen selvittäminen, onko kysymyksessä työ-
1390: tai palveluksesta arvioituna käypään arvoon sen     suhdeasunto vai normaali vuokra-asunto, saat-
1391: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.          taa eräissä yksittäistapauksissa aiheuttaa tulkin-
1392:    Verohallitus vahvistaa vuosittain annettaval-    taongelmia. Tämän tyyppiset ongelmat on kui-
1393: la päätöksellä ne perusteet, joiden mukaan          tenkin pyrittävä ensisijaisesti ratkaisemaan ve-
1394: asuntoedun arvo on laskettava. Jos työntekijä       rohallituksen ohjeiden ja oikeuskäytännön an-
1395: suorittaa työnantajalle vuokraa asunnosta, katso-   tamien suuntaviivojen mukaisesti. Lainmuutok-
1396: taan verotettavaksi tuloksi ainoastaan vahvis-      siin nämä tulkintaongelmat eivät sen sijaan
1397: tetun luontoisedun arvon ja suoritetun vuokran      anna aihetta. Lisäksi on todettava, että asun-
1398: erotus. Veronalaista etua ei näin ollen synny       toetu on yleensä saajalleen muiden luontois-
1399: tapauksissa, joissa maksettu vuokra ylittää ve-     etujen tavoin varsin edullinen verrattuna tilan-
1400: rotusta varten vahvistetut arvot.                   teeseen, jossa saajan olisi ansaittava vastaavan
1401:    Niissä tapauksissa, joissa työnantaja maksaa     asunnon vuokraamiseen vapailta markkinoilta
1402: vuokran työntekijän itsensä vuokraamasta asun-      tarvittavat nettotulot. Luontoisedun ollessa
1403: nosta, katsotaan veronalaiseksi tuloksi makset-     kysymyksessä verovelvollisen kustannubiksi
1404: tu vuokra sellaisenaan.                             muodostuu ainoastaan edun arvolle laskettavan
1405:    Kysymyksen perusteluissa tarkoitetussa ta-       veron määrä. Edullisuutta lisää vielä se, että
1406: pauksessa työnantajayhtiö oli maksanut eräiden      luontoisetujen arvot on yleensä vahvistettu
1407: työntekijöiden puolesta osan vuokrasta ns.          huomattavasti käypää arvoa alemmiksi.
1408:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1982
1409: 
1410:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
1411:                                               N:o 8                                                 3
1412: 
1413: 
1414: 
1415: 
1416:                           Tili    Riksdagens          Herr     Talman
1417: 
1418:    I det syhe 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetstagarna bodde. Arbetsgivarbolaget ägde
1419: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        aktiemajoriteten i de flesta av fastighetsbola-
1420: se av den 4 .februari 1982 tili vederbörande        gen. Problemet är huruvida detta arrangemang
1421: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bör anses vara en normal bostadsförmån eller
1422: jande av riksdagsman Niilo Koskenniemi un-          om hyrespenningen som sådan bör anses vara
1423: dertecknade spörsmål nr 8:                          sbttepliktig, då arbetstagaren står i hyresför-
1424:                                                     hållande tili fastighetsbolaget och inte tili ar-
1425:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       betsgivaren. Länsrätten, som hade att avgöra
1426:        att arbetstagarna inte skall bli försatta    saken som förhandsbesked för förskottsupp-
1427:        i en sämre ställning genom beskatt-          börden, ansåg att hyrespenningen var en skat-
1428:        ningen av bostäder i anslutning tili         tepliktig förmån för arbetstagaren. Högsta
1429:        arbetsförhållande än vad som hade varit      förvaltningsdomstolen har ännu inte tagit ställ-
1430:        fallet om en högre hyra hade uppburits       ning tili detta tolkningsproblem.
1431:        för bostaden?                                    Från ifrågavarande skattebyrå har man med-
1432:                                                     delat, att någon efterbeskattning inte kommer
1433:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att verkställas på grund av tolkningsmöjlighe-
1434: samt anföra följande:                               terna i saken och då HFD:s ställningstagande
1435:    Enligt 20 § 6 punkten lagen om skatt på          saknas, även om en förfrågan om saken har
1436: inkomst och förmögenhet är skattepliktig in-        skickats tili de arbetstagare, för vilkas del en
1437: komst bland annat bostads- och annan natura-        hyrespenning har erlagts. Sålunda har sådana
1438: förmån, som den skattskyldige erhållit såsom        retroaktiva skattepåföljder som frågeställaren
1439: vederlag för arbete, uppdrag eller tjänst, upp-     avser inte enligt skattebyrån förekommit i
1440: skattad tili dess gängse värde i enlighet med       praktiken.
1441: vad skattestyrelsen närmare bestämmer.                  Det kan i vissa enskilda fall förekomma svå-
1442:     Skattestyrelsen fastställer genom årligen ut-   righeter vid tolkningen av huruvida en bostad
1443: färdade beslut de grunder, enligt vilka värdet      är bostad i arbetsförhållande eller normal hy-
1444: av bostadsförmån skall beräknas. Om arbetsta-       resbostad. Problem av detta slag bör man dock
1445: garen tili arbetsgivaren erlägger hyra för bo-      i första hand sträva att lösa enligt skattestyrel-
1446: staden anses som beskattningsbar inkomst en-        sens anvisningar och de riktlinjer som anges av
1447: dast skillnaden mellan det fastställda värdet av    rättspraxis. Däremot ger dessa tolkningspro-
1448: naturaförmånen och den hyra ,som erlagtJs.          blem inte anledning tili lagändringar. Dess-
1449: SkaHepliktig förmån uppkommer sålunda inte          utom bör man konstat,era att bostadsförmånen
1450: i de fall, då den erlagda hyran övers-tiger de      i allmänhet i likhet med övriga naturaförmåner
1451: värden som fastställts för beskattningen.           är rätt förmånlig för den som erhåller den i
1452:     I de fall, då arbetsgivaren erlägger hyran      jämförelse med att han borde förtjäna den
1453:  för en bostad som arbetstagaren själv hyrt an-     nettoinkomst som skulle erfordras för att hyra
1454:  ses den erlagda hyran som sådan utgöra skatte-     en motsvarande bostad på den fria marknaden.
1455:  pliktig inkomst.                                   I fråga om naturaförmåner blir den skattskyl-
1456:     I det fall som avses i motiveringen tili        diges kostnader endast den skatt som beräk-
1457:  spörsmålet hade arbetsgiva11bolaget för vissa      nas på värdet av förmånen. Förmånligheten
1458:  arbetstagares del erlagt en del av hyran som       ökas ytterligare av det faktum, att värdet av
1459:  s.k. hyrespenning till det fastighetsbolag, där    naturaförmånerna i allmänhet har fastställts
1460:                                                      tili betydligt lägre än det gängse värdet.
1461:       Helsingfors den 10 mars 1982
1462: 
1463:                                                                         Minister Mauno Forsman
1464: 1
1465: 1
1466: 1
1467: 1
1468:     1
1469:     1
1470:     1
1471:     1
1472:         1
1473:         1
1474:         1
1475:         1
1476:             1
1477:             1
1478:             1
1479:             1
1480:                 1
1481:                 1
1482:                                            1982 vp.
1483: 
1484: Kirjallinen kysymys n:o 9
1485: 
1486: 
1487: 
1488: 
1489:                                 Pekkarinen ym.: Pihtiputaan ja Keski-Pohjanmaan pnrm rajan
1490:                                    välisen tieosuuden perusparannustöiden toteuttamisesta
1491: 
1492: 
1493:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1494: 
1495:    Maantie n:o 760 yhdistää Pihtiputaan ja        tienpidon toimenpideohjelman mukaan tienpa.
1496: Reisjärven kuntakeskukset. Tie lähtee 4-tieltä    rannus on tarkoitus toteuttaa vasta vuosikym-
1497: Pihtiputaan kirkonkylän pohjoispuolelta. Mat-     menen puolivälin jälkeen.
1498: kaa tästä Reisjärven rajalle on 36 km ja Reis-       Viitaten edellä sanottuun ja Pihtiputaan seu-
1499: järven kirkonkylään noin 50 km. Tie on tärkein    dun jatkuvasti korkeana pysyttelevään työttö-
1500: yhdystie pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjanlah-     myyteen, ei perusparannustyön jatkuva lykkää-
1501: den rannikon välillä. Pihtiputaan kunnan sisäi-   minen ole perusteltua, vaan parannustyöt olisi
1502: sessä liikenteessä tie on eniten liikennöity      käynnistettävä mahdollisimman pian.
1503: maantie.                                             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1504:    Tietä pitkin hoidetaan myös valtaosa Pihti-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
1505: putaan öljykuljetuksista ja noin 1/3 kunnan       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1506: alueelta lähtevästä puutavarasta ajetaan sen      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1507: kautta.                                           sen:
1508:    Runsaan liikenteen ja tien rakenteen heik-
1509: kouden, mutkaisuuden ja mäkisyyden vuoksi                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1510: tien kuntoa ei ole kyetty pitämään liikennemää-          siin Pihtiputaan ja Keski-Pohjanmaan
1511: riä vastaavalla tasolla. Tieosuus kaipaakin pi-          piirin rajan välisen tieosuuden perus-
1512: kaista parannusta.                                       parannustöiden    pikaiseksi  toteutta-
1513:    TVL:n Keski-Suomen piirin viimeisimmän                miseksi?
1514:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
1515: 
1516:                     Mauri Pekkarinen                          Hannu Tapiola
1517: 
1518: 
1519: 
1520: 
1521: 088200134L
1522: 2                                           1982 ~p.
1523: 
1524:                                                                                   . . ; ; ,., .   . .. ·) ·.   ~   : ...
1525: 
1526: 
1527: 
1528: 
1529:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1530: 
1531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    kantavuuden vuoksi 1970-luvun lopulla. Kun
1532: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     uudet suunnitelmat eivät tällöin olleet vielä val-
1533: hemies, 4 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn         miit, päätettiin tien heikoimpia kohtia vahvistaa
1534: kirjdmänne ohella lähettänyt valtioneuvoston       ja uusia tien. öljysorapäällyste. Nämä toimenpi~
1535: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teet tehtiin vuosina 1977-78.
1536: edustaja Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta         Tehdyin toimenpitein tien on pääosin arvioi-
1537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 9:                  tu säilyvän liikennettä tyydyttävässä kunnossa
1538:                                                    1980-luvtin puoliväliin. Vähäisiä parannustoi-
1539:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     menpiteitä on tielle tehcy vuosittain ja on suun~
1540:        siin Pihtiputaan ja Keski-Pohjanmaan        niteltu tehtäväksi tulevaisuudessakin. Pihtipu-
1541:        piirin rajan välisen tieosuuden perus-      taan-Alvajärven tieosuus on tienpidon toi-
1542:        parannustöiden     pikaiseksi  toteutta-    menpideohjelmassa 1981-87 ajoitettu toteu-
1543:        miseksi?                                    tettavaksi vuosina 1986---87. Alvajärven ja
1544:                                                    Keskipohjanmaan piirin rajan välisen osuuden
1545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      parantaminen ajoittuu 1980-luvun lopulle.
1546: vasti seuraavaa:                                      Nämä tienpidon toimenpideohjelmat tarkis-
1547:    Pihtiputaan ja Keski-Pohjanmaan piirin •rajan   tetaan vuosittain - seuraava tarkistus kuluvan
1548: välisen tien parantaminen ajoitettiin aikoinaan    vuoden syksyllä - ja näiden tarkistusten yh-
1549: 1970-luvun lopulle. Tienpidon rahoituksen su-      teydessä jää ratkaistavaksi, voidaanko edellä
1550: pistuessa päätettiin tyytyä suunniteltua vaati-    mainittujen tiehankkeiden aikataulua nopeuttaa.
1551: mattomampiin parannustoimenpiteisiin ja laatia     Mahdollisuudet siihen ovat riippuvaiset tienpi-
1552: uudet parannussuunnitelmat säästölinjojen mu-      toon tulevina vuosina saatavasta rahoituksesta
1553: kaisiksi.                                          tai työllisyysvaroista tietöihin saatavasta lisära-
1554:    Tien päällyste kuitenkin hajosi tien heikon     hoituksesta.
1555:      Helsingissä maaliskuun 1 päivänä 1982
1556: 
1557:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
1558:                                               N:o 9                                                 3
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563:                            Tili Riksdagens Herr Talman
1564: 
1565:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Då de nya planerna ännu inte var färdiga, be-
1566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      slöt man förstärka vägens svagaste punkter och
1567: av den 4 februari 1982 tili vederbörande med-      förnya oljegrusbeläggningen. Dessa åtgärder ut-
1568: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    fördes under åren 1977-78.
1569: av riksdagsman Mauri Pekkarinen m. fl. ställda        Man har beräknat att vägen p.g.a. de åt-
1570: spörsmål nr 9 :                                    gärder som utförts skall bevaras i ett för trafi-
1571:                                                    ken tillfredsställande skick ti11 mitten av 1980-
1572:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        talet. Smärre förbättringsåtgärder har årligen
1573:        för att med det snaraste förverkliga        utförts och kommer enligt planerna även att ut-
1574:        grundförbättringsarbetena på vägen mel-     föras framledes. I väghållningens åtgärdspro-
1575:        lan Pihtipudas och gränsen mot Mel-         gram för åren 1981-1987 har förverkligandet
1576:        lersta Österbottens distrikt?               av vägavsnittet mellan Pihtipudas och Alvajärvi
1577:                                                    förlagts tili åren 1986-87. Förbättrandet av
1578:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sträckan mellan Alvajärvi och gränsen mot Mel-
1579: samt anföra följande:                              lersta Österbottens distrikt har förlagts tili slu-
1580:    Förbättringsarbetena på vägen mellan Pih-       tet av 1980-talet.
1581: tipudas och gränsen mot Mellersta Österbottens        Dessa åtgärdsprogram för väghållningen jus-
1582: distrikt förlades ursprungligen tili slutet av     teras årligen - följande justering äger rum
1583: 1970-talet. Då anslagen för väghållningen mins-    nästa höst - och i samband med dem skall det
1584: kades beslöt man att nöja sig med anspråks-        avgöras om tidtabellen för de ovan nämnda
1585: lösare grundförbättringar än planerat och upp-     vägprojekten kan påskyndas. Möjligheterna tili
1586: göra nya förbättringsplaner i enlighet med spar-   detta är beroende av de anslag som under de
1587: programmet.                                        kommande åren beviljas för väghållningen eller
1588:    I slutet av 1970-talet gick dock vägbelägg-     av den tilläggsfinansiering för vägarbeten som
1589: ningen sönder p.g.a. vägens svaga bärförmåga.      erhålls av sysselsättningsmedel.
1590:      Helsingfors den 1 mars 1982
1591: 
1592:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
1593:                                               1982 vp.
1594: 
1595: Kirjallinen kysymys n:o 10
1596: 
1597: 
1598: 
1599: 
1600:                                   Mattila ym.: Asuntolainojen ja asumistuen myöntämisen perus-
1601:                                      teen~ olevien tulojen määrittelyperusteista
1602: 
1603: 
1604: 
1605:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1606: 
1607:    Valtion asuntolainojen ja asumistuen saami-          Ei myöskään ole oikein, että invalidiraha voi
1608: sen edellytyksenä olevia tulojen enimmäismää-        estää asuntolainan tai asumistuen saamisen.
1609: riä laskettaessa ei oteta huomioon eräitä vero-      Tämä kohtelee epäoikeudenmukaisesti työssä
1610: vapaita tuloja. Näitä ovat mm. kansaneläke ja        olevaa ja perheensä elättävää invalidia.
1611: rintamasotilaseläke, lapsilisät, päivä- ja äitiys-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1612: raha, sotilasavustus ja lapsen hoitotuki.            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
1613:    Sen sijaan myöskin verovapaata tuloa olevat       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1614: lasten kotihoidon tuki ja invalidiraha otetaan       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1615: huomioon asuntolainoihin ja asumistukeen oi-         sen:
1616: keuttavia tuloja laskettaessa.                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1617:    Perhepoliittisesti ei ole oikein, että kotihoi-           siin asumistukiasetuksen ja asuntotuo-
1618: don tuki lasketaan tuloksi asuntolainaa tai asu-             tantolain arvosteluperusteista annetun
1619: mistukea myönnettäessä. Tällöin perhe joutuu                 valtioneuvoston päätöksen muuttami-
1620: eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, hoidetaan-              seksi siten, että asuntolainoja ja asumis-
1621: ko lasta kotona kotihoidon tuen avulla vai yh-               tukea myönnettäessä ei hakijan tuloksi
1622: teiskunnan ylläpitämissä laitoksissa.                        laskettaisi lasten kotihoidon tukea eikä
1623:                                                              invalidirahaa?
1624:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
1625: 
1626:          Kalevi Mattila             Juhani Tuomaala                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1627:          Mikko Kaarna               Matti Maijala                     Hannele Pokka
1628:          Juhani Saukkonen           Hannu Tenhiälä                    Lea Sutinen
1629:          Alvar Saukko               Olavi Martikainen                 Väinö Raudaskoski
1630:          Lauri Palmunen             Heimo Linna                       Petter Savola
1631:          Mauri Pekkarinen           Pentti Poutanen                   Mikko Pesälä
1632:          Toivo Yläjärvi             Marjatta Väänänen                 Mauno Manninen
1633:          Mikko Jokela               Kauko Juhantalo                   Markku Kauppinen
1634:                  Veikko Pihlajamäki                              Paavo Vesterinen
1635: 
1636: 
1637: 
1638: 
1639: 088200099F
1640: 2                                            1982 vp.
1641: 
1642: 
1643: 
1644: 
1645:                         Ed u sku nn,an H er ta Puhemiehelle
1646: 
1647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuukausitulot on edellä mainituissa järjestel-
1648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       missä määritelty yhderimukaisesti. Määrittelyssä
1649: olette helmikuun 4 päivänä 1982 päivätyn kir-       on periaatteessa pyritty mahdollisimman lähelle
1650: jeenne n:o 55 ohella toimittanut valtioneuvos-      käytettävissä olevan tulon käsitettä. Näin ollen
1651: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      on lähdetty siitä, että kaikki tulot tulisi ottaa
1652: sanedustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuulu-         huomioon. Vaikka näin meneteltäisiin, olisivat
1653: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 10:            verovapaita etuuksia saavat paremmassa ase-
1654:                                                     massa kuin veronalaisia etuuksia saavat, koska
1655:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      asumistukea ja asuntolainaa myönnettäessä
1656:        siin asumistukiasetuksen ja asuntotuo-       tuen määrä on mitoitettu olettaen tuensaajien
1657:        tantolain arvosteluperusteista annetun       tulojen olevan bruttotuloja.
1658:        valtioneuvoston päätöksen muuttami-              Edellä mainittua periaatetta ei kuitenkaan
1659:        seksi siten, että asuntolainoja ja asumis-   ole täysin toteutettu, vaan etuoikeutetuiksi tu-
1660:        tukea myönnettäessä ei hakijan tuloksi       loiksi on katsottu muun muassa eräät haitta-
1661:        laskettaisi lasten kotihoidon tukea eikä     korvauksena pidettävät etuudet sekä perhepo-
1662:        invalidirahaa?                               liittisista syistä eräät etuudet, kuten lapsilisä.
1663:                                                     Etuoikeutettujen tulojen luetteloa on viimeksi
1664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tarkistettu SOVE-pakettiin liittyen 1 päivänä
1665: taen seuraavaa:                                     tammikuuta 1982 voimaan tulleella asumistuki-
1666:    Asumistukilain mukaan asumistuen saamisen        asetuksen muutoksella (816/81), missä yhtey-
1667: edellytyksenä on, ettei tuensaajille kunnallisve-   dessä luetteloon lisättiin myös kysymyksessä
1668: rotuksessa määrättyjen veroäyrien luku ylitä        mainittu lasten kotihoidon tuki. Kun asunto-
1669: valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää.      lainoituksessa on sovellettu samaa kuukausitulo-
1670: Jos· tuensaajien tulot kuitenkin ovat pysyvästi     käsitettä kuin asumistuessa, on mainittu muu-
1671: muuttuneet veroäyrien määräämisen jälkeen, ote-     tos otettu sellaisenaan huomioon myös asunto-
1672: taan tukea myönnettäessä huomioon veroäyrien        lainojen myöntämisperusteita vuodelle 1982
1673: asemesta nykytulot. Asuntolainoja myönnettäes-      vahvistettaessa.
1674: sä otetaan huomioon hakijoiden kuukausitulot
1675: sekä valtionverotuksessa verotettavat vuosi-
1676: tulot.
1677:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1982
1678: 
1679:                                                             S~sä~siainministeri   Eino Uusitalo
1680:                                                    N:o 10                                                 3
1681: 
1682: 
1683: 
1684: 
1685:                               Till Riksdagens Herr Talman
1686: 
1687:    I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninge!n              Månadsilnkomsterna definierais indm de ovan
1688: anger har Ni, Herr Talnnan, med Eder ,s:kri-             nämnda 1sy.Sitelmen på ett enhetligt 'sätt. Här-
1689: vdse m 55 av den 4 febmari 1982 tili veder-              vid har man i .princip stlrävat 1t11l a:tt så långt
1690: börande medlem av statsrådet öv:e11sänt av-              som möjligt nwma isig begrep.pet di:sponibcl in-
1691: sk!rift av följande av dk!sdagsman Kalevi Mat-           komst. Utgångspunkten har sålunda varit att alla
1692: tila m.fl. undertedk.nade spörsmål nr 10:                inkomster borde beaktas. Även vid ett sådant
1693:                                                          förfarande skulle de som erhåller skattefria för-
1694:            .Ämna:r Regeringen vidta å:tgänder i          måner gynnas 1framom dem vi:lkas förmåner är
1695:         .syfte att ändra fövot.idningen om bo-           skattepliikt1ga, etter.sdm bidragetis belopp vid
1696:         stadsbidrag och statsrådets beslut an-           bevHjande av bostadsbidra:g och bostadsJån di-
1697:         gående i lagen om bostadsproduktion              mensioneras enHg1t antagandet att mottagarens
1698:          avsedda bedömningsgrunder så att stöd           inkomster är bmttoinikomster.
1699:         för vård av barn i hemmet och invalid-              Den ovan nämnda :principen ha:r doclk illlte
1700:          penning inte skulle räknas som inkomst          blivit fullständigt genomförd, bl. a. har vissa
1701:          för sökanden vid beviljande av bostads-         föl.'måner vilika bör betraktas ,s,dm ensättning
1702:          lån och bostadsbidrag?                          för men, samt av fami:ljepolitiska s:käl vrssa
1703:                                                          fölimåner 1såsom bambidtaget, ansetts vara .prio-
1704:    Såsom :sva:r på detta ~spönsttnål få:r jag vörd-      riterade inkomSiter. I anslutming ,tiiJil SOVE-
1705: samt anföra följande:                                    paketet har förtroknmgen över prioriterade in-
1706:    Fömtsäutning för erhållande av bostadsbi-             komster 1sena!st justera:ts genom den .änddng
1707: drag är enligt Jagen om bostadsbidr.ag att det           av förordningen om bostadsbidra:g ( 816/81),
1708: samma:nlagda antal skattören som vid kommu-              som trrudde i :kraft den 1 januari 1982. Tili
1709: nalbesika!ttningen fa:stställt:s för dem som er-         förtedkningen rfogades i deuta ·sammanha:ng även
1710: håhler bos:tadsbidrag inte översdger ett :av ISJtats-    det stöd för .vård av ha:rn i hemmet :som nämns
1711: rådet årligen fa:st'stählt antal. Om bidragstagar-       i •spörsmålet. Emedan sa:mma månadsinkomst-
1712: nas inikamster dook va:miktigt har förändr.ats           begrepp 1som vid bevi:ljandet .av bostadsibidrag
1713: efter f.a:s'tställaJndet av ~skantörena, bea:k!tas vid   har ,tiHäm:pats vid bevilj.andet av bostadslån
1714: beviljandet av ibdsttadsbidrag de nuvarande in-          ha:r man 1sdm sådan bea:ktat den nämnda
1715: komstel'na i .stället för 'skattörena. Vid bevil-        ändringe!n odkså då principerna för bevi:ljande
1716: janide av bostadslån beakta:s .sökandenas må-            av bostadsJån fa:ststä:11ts för år 1982.
1717: nadsinlkomster 'satnt de beska:ttningsbara å:rsin-
1718: kdmSitema vid 1stausbes:kartningen.
1719:       Helsingforsden 16 februari 1982
1720: 
1721:                                                           Mini.ster för imikesärendena Eino Uusitalo
1722:                                            1982 vp.
1723: 
1724: Kirjallinen kysymys n:o 11
1725: 
1726: 
1727: 
1728: 
1729:                                 Impiö ym.: Dieselöljyn valmisteveron palauttamisesta myymälä-
1730:                                    autoille haja-asutusalueiden palvelujen säilymisen turvaami-
1731:                                    seksi
1732: 
1733: 
1734:                         Eduskunnan         Herra      Puhemiehelle
1735: 
1736:   . Myymäläautopalvelua käyttää lähes 300 000     vastaava määrä myymäläautotoiminnan harjoit-
1737: kauppapalvelujen suhteen heikoimmassa ase-        tajalle. Valiokunta edellyttää, että myymälä-
1738: massa olevaa asukasta. Jos myymäläautopalve-      autojen palvelujen säilymisen turvaamiseksi
1739: lu loppuu, heidän keskimääräinen kauppamat-       tutkitaan pikaisesti keinot, joilla toimintaa
1740: kansa kasvaa 0,4 kilometristä 7,2 kilometriin.    olisi mahdollista tukea dieselöljyn valmisteve-
1741: Kaupan taholta on vuosien aikana esitetty         ron palautusta vastaavalla määrällä."
1742: erilaisia toiminnan tukemiseen tähtääviä toi-        Tutkimukseen voidaan käyttää paljon aikaa
1743: menpiteitä ilman että ne olisivat johtaneet tu-   ja varoja, jos niin tahdotaan. Eräs yksinkertai-
1744: loksiin, joilla raju myymäläautojen vähentymi-    selta ja selkeältä vaikuttava ratkaisu ilman
1745: nen olisi estetty.                                uutta valvontajärjestelmää ja paperisotaa olisi
1746:     Eduskunta on vuoden 1981 lopulla osoitta-     se, että myymäläautot saisivat oikeuden käyt-
1747: nut yksimielisen huolestumisensa siitä, ettei     tää kevyttä polttoöljyä 1 (talvilaatu), joka on
1748: hallituksen esitystä laiksi haja-asutusalueiden   sama kuin dieselöljy ilman lisättyä väriainetta.
1749: vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
1750: muuttamisesta (HE n:o 193/1981 vp.) an-           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1751: nettaessa ole ehdotettu dieselöljyn hintaan si-   kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
1752: sältyvää valmistevetoa palautettavaksi myymä-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1753: läautotoiminnan harjoittajalle.
1754:     Edellä mainittu eduskunnan kannanotto si-               Milloin Hallitus toteuttaa eduskun-
1755: sältyy valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o             nan yksimielisesti ilmaiseman tahdon,
1756: 79/1981 vp. yksimieliseen hyväksymiseen.                 jonka mukaan pikaisesti tutkitaan kei-
1757: Mietinnössä lausutaan: "Asian käsittelyn kulu-           not myymäläautojen palvelujen säily-
1758: essa valiokunta on kiinnittänyt erityistä huo-           misen turvaamiseksi tukemalla myymä-
1759: miota siihen, että myymäläautojen toiminta on            läautotoimintaa dieselöljyn valmisteve-
1760: vaikeutunut ajokaluston hinnan nousun, käyt-             ron palautusta vastaavalla määrällä, ja
1761: tö- ja palkkakustannusten nousun sekä vähen-                pitääkö Hallitus yksinkertaisimpana
1762: tyneen myynnin seurauksena. Hallituksen esi-             käytäntöön sovellutettuna ratkaisuna
1763: tystä laadittaessa ei kuitenkaan ole päädytty            sitä, että myymäläautoille annetaan il-
1764: ehdottamaan myymäläautotoiminnan ~tukemista              man byrokratian kasvattamista lupa
1765:  asiaa käsitelleen työryhmän ehdotuksen mukai-           ajaa kevyellä polttoöljyllä I (talvilaa-
1766: sesti palauttamaila myymäläautossa käytetyn              tu)?
1767: dieselöljyn hintaan sisältyvää valmisteveroa
1768:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1982
1769: 
1770:          Lauri lmpiö                  Mauri Vänskä                 Eero Lattula
1771:          Timo Ihamäki                 Aila Jokinen                 Helge Saarikoski
1772:                                       Pekka Jokinen
1773: 
1774: 
1775: 
1776: 088200160E
1777: 2                                            1982 vp.
1778: 
1779: 
1780: 
1781: 
1782:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
1783: 
1784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rustua myymäläauton polttoainekulutukseen.
1785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          Tuki tulisi valtiovarainministeriön käsityksen
1786: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1982 päivä-      mukaan kohdistaa ainoastaan sellaisille haja-
1787: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     asutusalueiden     myymäläautoreiteille,    joille
1788: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edus-    maksettavan tuen katsotaan olevan tarpeellista
1789: taja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli<sesta     kaupan palvelujen saatavuuden turvaamisen
1790: kysymyksestä n:o 11:                               kannalta. Tukea ei tulisi myöntää myymälä-
1791:                                                    autoille, jotka ovat muutoinkin kannattavia .
1792:           Milloin Hallitus toteuttaa eduskun-      Päällekkäisiä myymäläautoreittejä ei valtiova-
1793:        nan yksimielisesti ilmaiseman tahdon,       rainministeriön käsityksen mukaan tulisi myös-
1794:        jonka mukaan pikaisesti tutkitaan kei-      kään tukea eikä tukitoimenpiteillä tulisi vai-
1795:        not myymäläautojen palvelujen säily-        keuttaa kiinteiden myymälöiden toimintaedel-
1796:        misen turvaamiseksi tukemalla myymä-        lytyksiä.
1797:        läautotoimintaa dieselöljyn valmisteve-        Lopuksi lausunnossa todetaan, että tukitoi-
1798:        ron palautusta vastaavalla määrällä, ja     menpiteet olisi tarkoituksenmukaisinta toteut-
1799:           pitääkö Hallitus yksinkertaisimpana      taa mahdollisimman yksinkertaisesti ja siten,
1800:        käytäntöön sovellutettuna ratkaisuna        että ne koordinoidaan muihin jo olemassa ole-
1801:        sitä, että myymäläautoille annetaan il-     viin haja-asutusalueiden myymälä- ja myymälä-
1802:        man byrokratian kasvattamista lupa          autotoimintaa tukeviin toimenpiteisiin.
1803:        ajaa kevyellä polttoöljyllä I (talvilaa-       Koska tukijärjestelmän kehittäminen on vie-
1804:        tu)?                                        lä selvitettävänä edellä mainitussa kauppa- ja
1805:                                                    teollisuusministeriön asettamassa työryhmässä,
1806:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ei eri ratkaisumahdollisuuksia ole vielä tässä
1807: taen seuraavaa:                                    vaiheessa käsitelty hallituksen piirissä. Työryh-
1808:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi    män ehdotuksen valmistuttua tulee asia esille
1809: haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoituk-      myös hallituksessa. Tällöin hallitus ottaa kan-
1810: sesta annetun lain muuttamisesta (hall. es. n:o    taa tukijärjestelmän eri ratkaisumahdollisuuk-
1811: 193/1981 vp.) eduskunta edellytti hallituk-        siin sekä niiden toteuttamisen valtiontalou-
1812: sen huolehtivan siitä, että myymäläautojen pal-    dellisiin edellytyksiin. Tässä yhteydessä tulee
1813: velujen säilymisen turvaamiseksi tutkitaan pi-     esille myös kysymys kevyen polttoöljyn käyt-
1814: kaisesti keinot, joilla toimintaa olisi mahdol-    töoikeudesta.
1815: lista tukea dieselöljyn valmisteveron palautusta      Polttoöljyn talvilaadun käyttömahdollisuu-
1816: vastaavalla määrällä.                              desta voidaan lopuksi todeta, että Neste
1817:    Eduskunnan lausuman edellyttämiä eri toi-       Oy:ltä saadun tiedon mukaan polttoöljy ja
1818: menpidemahdollisuuksia selvitetään parhail-        dieselöljy tulevat tuotekehittelyn seurauksena
1819: laan kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-      vastaisuudessa eroamaan laatunsa puolesta ny-
1820: massa haja-asutusalueiden vähittäiskaupan työ-     kyistä enemmän toisistaan. Tämä merkitsee
1821: ryhmässä. Työryhmä on hankkinut eduskun-           sitä, että kevyen polttoöljyn käyttö nopea-
1822: nan lausumasta lausuntoja eri viranomaisilta       käyntisissä dieselmoottoreissa tulee vaikeutu-
1823: ja etujärjestöiltä.                                maan nykyisestä. Polttoöljyn käytön seurauk-
1824:    Työryhmän ehdotus valmistuu kuluvan maa-        sena saattaisi olla käyttöhäiriöitä. Dieselöljyn
1825: liskuun aikana. Valtiovarainministeriö on          laatuominaisuuksia pyritään puolestaan kehittä-
1826: kauppa- ja teollisuusministeriölle antamassaan     mään silmällä pitäen mm. polttoainekulutuk-
1827: lausunnossa todennut mm., että tuen tulisi pe-     sen alenemista.
1828:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1982
1829: 
1830:                                                                     Ministeri Mauno Forsman
1831:                                               N:o 11                                               3
1832: 
1833: 
1834: 
1835: 
1836:                           Tili    Riksdagens          Herr     Talman
1837: 
1838:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        varje butiksbils bränsleförbrukning. Enligt fi-
1839: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        nansministeriets uppfattning borde stödet gälla
1840: se av den 5 februari 1982 tili vederbörande         endast sådana butiksbilsrutter inom glesbyg-
1841: medlem av statsrådet översänt avskrift av           derna för vilka stödet anses vara nödvändigt
1842: följande av riksdagsman Impiö m. fl. under-         för att trygga tiligången till service. Stöd
1843: tecknade spörsmål nr 11 :                           borde inte beviljas butiksbilar som även an-
1844:                                                     nars är lönande. Finansministeriet anser att
1845:           När ämnar Regeringen förverkliga          inte heller överlappande butiksbilsrutter borde
1846:        riksdagens enhälliga önskan om att man       stödas och att man genom stödåtgärderna inte
1847:        i syfte att bevara butiksbilsservicen        får försvåra verksamhetsförutsättningarna för
1848:        skyndsamt undersöker de metoder              fasta butiker.
1849:        genom vilka det skulle vara möjligt att          Slutligen konstateras i utlåtandet, att det
1850:        stöda verksamheten genom ett belopp          skulle vara mest ändamålsenligt att förverk-
1851:        som motsvarar återbäringen av accisen        liga stödåtgärderna på ett så enkelt sätt som
1852:        på dieselolja, och                           möjligt och så att de koordineras med andra
1853:           finner Regeringen den enklaste till-      redan förefintliga åtgärder i syfte att stöda
1854:        lämpliga lösningen vara, att man utan        butiks- och butiksbilsverksamheten i glesbyg-
1855:        att öka byråkratin ger butiksbilarna till-   derna.
1856:        stånd att köra på lätt brännolja I               Eftersom man fortfarande inom den ovan
1857:        ( vinterkvalitet)?                           nämnda av handels- och industriministeriet
1858:                                                     tillsatta arbetsgruppen undersöker hur stöd-
1859:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       systemet kunde utvecklas, har man inte ännu
1860: samt anföra följande:                               i detta skede inom regeringen behandlat de
1861:    I sitt svar på regeringens proposition med       olika möjligheterna till lösningar. Sedan ar-
1862: förslag till lag angående ändring av lagen om       betsgruppen framlagt sitt förslag kommer frå-
1863: finansieringsstöd för detaljhandeln i glesbyg-      gan upp också inom regeringen. Härvid kom-
1864: der (reg.prop. nr 193/1981 r.d.) förutsatte         mer regeringen att fatta ställning tili de olika
1865: riksdagen att regeringen drar försorg om att        möjligheterna att utveckla stödsystemet samt
1866: man i syfte att bevara butiksbilsservicen skynd-    tili de statsekonomiska förutsättningarna för
1867: samt undersöker de metoder genom vilka det          deras förverkligande. I detta sammanhang
1868: skulle vara möjligt att stöda verksamheten          kommer även frågan om rätten att använda
1869: genom ett belopp som motsvarar återbäringen         lätt brännolja att tas upp.
1870: av accisen på dieselolja.                               Om möjligheterna att använda vinterkvali-
1871:    De olika möjligheter tili åtgärder som för-      teten av brännolja kan slutligen konstateras,
1872: utsätts av riksdagens uttalande utreds för när-     att enligt uppgift från Neste Oy kommer
1873: varande i en av handels- och industriministe-       brännoljan och dieseloljan som en följd av
1874: riet tillsatt arbetsgrupp för detaljhandeln i       produktutvecklingen i framtiden att kvalitativt
1875: glesbygder. Arbetsgruppen har med anledning         skilja sig mer från varandra än vad som nu är
1876: av riksdagens uttalande inhämtat utlåtanden         fallet. Detta innebär, att det kommer att bli
1877: från olika myndigheter och intresseorganisa-        svårare att använda lätt brännolja i snabba
1878: tioner.                                             dieselmotorer. Användningen av brännolja kan
1879:    Arbetsgruppen skall framlägga sitt förslag       leda tili driftsstörningar. I stället strävar man
1880: ännu i mars i år. Finansministeriet har i sitt      att utveckla dieseloljans kvalitativa egenskaper
1881: utlåtande till handels- och industriministeriet     med tanke på bl.a. en sänkning av bränsle-
1882: bl.a. konstaterat att stödet borde baseras på       kostnaderna.
1883:      Helsingfors den 10 mars 1982
1884: 
1885:                                                                        Minister Mauno Forsman
1886:                                                1982 vp.
1887: 
1888: Kirjallinen kysymys n:o 12
1889: 
1890: 
1891: 
1892: 
1893:                                    Särkijärvi: Liikenneturvallisuuden painottamisesta tie- ja vesi-
1894:                                       rakennuslaitoksen töiden yhteydessä
1895: 
1896: 
1897:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1898: 
1899:    Levennettäessä ja parannettaessa olemassa          vasemmalle käännyttäessä) ja niihin liittyen
1900: olevia liikenneväyliä tarvitaan tilapäisjärjestely-   peltikolareita (alttius työntyä pieniinkin lii-
1901: jä, joilla Hikenne ohjataan työmaan läpi tai          kenteen rakoihin kasvaa samassa suhteessa kii-
1902: ohi. On kulloinkin harkittava, miten painote-         reen kanssa). Siirrettäviä liikennevaloja on
1903: taan liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvalli-       TVL:llä koko maata varten vain muutamia,
1904: suuden merkitystä ja miten varsinaisen raken-         jotka nekään eivät ole siellä, missä tarve on
1905: nustyön helppoutta ja taloudellisuutta.               suurin.
1906:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen lähivuosien             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1907: kohteina on aikaisempaa enemmän juuri sisään-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1908: tuloteiden ym. nykyisin olemassa olevien ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1909: vilkkaasti liikennöityjen tieosien parantamisia.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1910: Esimerkiksi Kehä I:n töiden yhteydessä on
1911: kuitenkin osoittautunut, että liikenteen suju-                  Pitääkö Hallitus oikeana tie- ja vesi-
1912: vuuteen ja liikenneturvallisuuteen ei ole kiinni-            rakennuslaitoksen omaksumaa resurssien
1913: tetty riittävää huomiota. Työn alta on jouduttu              jaon painotusta, jonka mukaan raken-
1914: poistamaan pitkäksikin ajaksi liikennevaloja,                nustöiden aiheuttamien haittojen mini-
1915: jotka ovat tärkeitä liittymisliikenteen päästämi-            mointiin ei pyritä, ja katsooko Halli-
1916: seksi vilkkaaseen pääliikennevirtaan muulloin-               tus tältä osin tarvittavan nykyistä sel-
1917: kin kuin vain huipputunteina. Seurauksena on                 keämpää ohjeistoa myös niille väliaikais-
1918: ollut hyvinkin pitkiä jonotusaikoja (erityisesti             järjestelyille, jotka ovat kussakin ta-
1919:                                                              pauksessa hyväksyttävissä?
1920:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
1921: 
1922:                                          Jouni J. Särkijärvi
1923: 
1924: 
1925: 
1926: 
1927: 088200145Y
1928: 2                                            1982 vp.
1929: 
1930: 
1931: 
1932: 
1933:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1934: 
1935:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukset voimassa olevista liikenteen järjestely-
1936: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          ohjeista ovat olleet myönteisiä ja niitä on pi-
1937: Puhemies, lähettänyt 5 päivänä helmikuuta           detty tarkoi tuksenmukaisina.
1938: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneu-            Suoritettaessa tien parannustyötä siten, että
1939: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        uusi tie tulee entiselle paikalleen, aiheutuu tie-
1940: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu-       tä käyttävälle liikenteelle väistämättä jossain
1941: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 12:          määrin viivytystä ja haittaa tietyöstä. Työt py-
1942:                                                     ritään, vastoin kysymyksessä esitettyä käsitys-
1943:           Pitääkö Hallitus oikeana tie- ja vesi-    tä, tällöin suunnittelemaan siten, että haitta
1944:        rakennuslaitoksen omaksumaa resurssien       liikenteelle olisi mahdollisimman pieni. Työn
1945:        jaon painotusta, jonka mukaan raken-         tekemisen kannalta välttämättömät ja tarkoi-
1946:        nustöiden aiheuttamien haittojen mini-       tuksenmukaiset järjestelyt on joka tapauksessa
1947:        mointiin ei pyritä, ja katsooko Halli-       tehtävä.
1948:        tus tältä osin tarvittavan nykyistä sel-        Tietyömaita on jatkuvasti käynnissä useita
1949:        keämpää ohjeistoa myös niille väliaikais-    satoja ympäri maata. Olosuhteista ja työn
1950:        järjestelyille, jotka ovat kussakin ta-      luonteesta johtuen kysymyksessä mainitut on-
1951:        pauksessa hyväksyttävissä?                   gelmat ovat erilaisia kullakin työmaalla. Sa-
1952:                                                     masta syystä toisesta tietyömaasta aiheutuu
1953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       väistämättä enemmän haittaa liikenteelle kuin
1954: vasti seuraavaa:                                    toisesta. Kaiken kattavaa ohjetta tämän on-
1955:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen työmaiden lii-     gelman poistamiseksi ei ole edes mahdollista
1956: kenteen järjestelyissä noudatetaan tie- ja vesi-    laatia.
1957: rakennushallituksen asiasta antamia ohjeita, jot-      Edellä esitetyn perusteella tieviranomaiset
1958: ka ovat vuodelta 1975. Liikenteen järjestely-       katsovat, että uuden ohjeiston laatimiseen ei
1959: toimenpiteillä pyritään takaamaan liikenteen        ole tarvetta, koska voimassa olevat ohjeet ja
1960: turvallisuus, tiellä työskentelevien turvallisuus   määräykset ovat osoittautuneet riittävän tarkoi-
1961: sekä mahdollisimman sujuva ja häiriötön kul-        tuksenmukaisiksi.
1962: kumahdollisuus liikenteelle. Käytännön koke-
1963:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1982
1964: 
1965:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
1966:                                             N:o 12                                               3
1967: 
1968: 
1969: 
1970: 
1971:                           Till Riksdagens Herr Talman
1972: 
1973:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      regleringar har varit pos1t1va och direktiven
1974: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         har ansetts vara ändamålsenliga.
1975: velse av den 5 februari 1982 tili vederbörande       Då en väg förbättras så att den nya vägen
1976: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    får samma sträckning som tidigare, åsamkas
1977: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi un-      trafiken på vägen ohjälpligt i viss mån förse-
1978: dertecknade spörsmål nr 12:                       ningar och olägenheter av vägarbetet. I mot-
1979:                                                   sats tili den uppfattning som framförts i spörs-
1980:           Pinner Regeringen det riktigt att       målet strävar man härvid att planera arbetena
1981:        väg- och vattenbyggnadsverket har för-     så, att olägenheterna för trafiken skulle vara
1982:        lagt vikten vid resursfördelningen så      så små som möjligt. De regleringar som är
1983:        att man inte strävar att minimera          nödvändiga och ändamålsenliga för att arbetet
1984:        olägenheterna av byggnadsarbeten, och      skall kunna utföras måste i varje händelse
1985:        anser Regeringen att det i denna fråga     göras.
1986:        behövs klarare direktiv även för de           Vägarbeten pågår hela tiden tili ett antal
1987:        temporära arrangemang som i ettvart        av flera hundra runtom i landet. Beroende på
1988:        fall kan anses godtagbara?                 omständigheterna och arbetets art blir de
1989:                                                   problem som nämns i spörsmålet olika på varje
1990:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     arbetsplats. Av samma anledning föranleder ett
1991: samt anföra följande:                             vägarbete ohjälpligt mera olägenhet för trafiken
1992:    Vid trafikregleringarna på väg- och vatten-    än ett annat. Det är inte ens möjligt att upp-
1993: byggnadsverkets arbetsplatser iakttar man väg-    göra direktiv som är tillämpliga i alla situatio-
1994: och vattenbyggnadsstyrelsens direktiv i saken,    ner för att avhjälpa detta problem.
1995: vilka är från år 1975. Genom åtgärderna för          Av ovanstående anledning anser vägmyndig-
1996: att reglera trafiken strävar man att trygga       heterna att det inte föreligger något behov att
1997: trafiksäkerheten, säkerheten för dem som ar-      uppgöra nya direktiv, eftersom de gällande
1998: betar på vägen samt en så smidig och stör-        direktiven och bestämmelserna har visat sig
1999: ningsfri trafik som möjligt. De praktiska erfa-   vara tillräckligt ändamålsenliga.
2000: renheterna av de gällande direktiven om trafik-
2001:      Helsingfors den 8 mars 1982
2002: 
2003:                                                             Trafikminister Jarmo Wahlström
2004:                                              1982 vp.
2005: 
2006: Kirjallinen kysymys n:o 13
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 
2011:                                  Vänskä ym.: Kansalaisten yhdenvertaisuudesta nuorten työllis-
2012:                                     tämiseen ja ammattiopintoihin liittyvissä asioissa
2013: 
2014: 
2015:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2016: 
2017:    Hallitusmuodon 5 § :ssä säädetään, että Suo-       Niin ikään on ilmennyt, että omassa yrityk-
2018: men kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.   sessä suoritettua työharjoittelua ei noteerata sa-
2019:    Työvoimapiireissä ja työvoimatoimistoissa       manarvoiseksi vieraassa yrityksessä suoritetun
2020: noudatettavaksi on työvoimaministeriöstä an-       työn kanssa nuorelle, joka pyrkii opiskelemaan
2021: nettu nuorten työllistämistukea koskeva sovel-     ammattioppilaitoksiin.
2022: tamisohje, joka kuuluu seuraavasti: "Tukea ei         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
2023: voida maksaa työnantajan oman lapsen eikä          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2024: ottolapsen työllistämisestä. Työllisyyden hoidon   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2025: kannalta ei yleensä voida tukea myönnettäessä      seuraavan kysymyksen:
2026: pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että työhön
2027: otetaan työnantajan kanssa samassa taloudessa                Onko Hallitus tietoinen yllä selos-
2028: asuva muu henkilö."                                       tetuista, kansalaisten peru&tuslain mu-
2029:    Edellä mainittu yrittäjän omaan perheenjä-             kaista tasavertaisuutta loukkaavista mää-
2030: seneen ja mahdolliseen työn jatkajaan kohdis-             räyksistä ja käytännöstä ja mitä se ai-
2031: tuva syrjintä ilmenee myös oppisopimuslaissa,             koo tehdä näiden epäoikeudenmukai-
2032: jonka 28 §:n 2 momentin mukaan lain mukais-               suuksien korjaamiseksi?
2033: ta koulutuskorvausta ei suoriteta oppilaasta,
2034: joka on työnantajan lapsi tai ottolapsi.
2035:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
2036: 
2037:          Mauri Vänskä                  Lea Sutinen                   E. Korhonen
2038:          Jouko Tuovinen                Markku Kauppinen              Matti Puhakka
2039:                                        P. Puhakka
2040: 
2041: 
2042: 
2043: 
2044: 088200163J
2045: 2                                             1982 vp.
2046: 
2047: 
2048: 
2049: 
2050:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2051: 
2052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pisopimusjärjestelmän kanssa. Alun perin nuor-
2053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten työllistämistukea maksettiin sekä ammattiin
2054: olette 15 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn           harjaannuttamisen että oppisopimuksen perus-
2055: kirjee11ne ohella toimittanut valtioneuvoston        teella, mutta kuluvan vuoden alussa lopetettiin
2056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuen myöntäminen harjaannuttamisen pems-
2057: edustaja Mauri Vänskän ym. näin kuuluvasta           teella tulo- ja menoarvion perustelujen mukai-
2058: kirjallisesta kysymyksestä n: o 13:                  sesti. Koska nuorten työllistämistukea 'suorite-
2059:                                                      taan nyt vain oppisopimuksen perusteella, ovat
2060:           Onko Hallitus tietoinen yllä selos-        suorittamisperusteet jatkossa samat kuin ne,
2061:        tetuista, kansalaisten perustuslain mu-       joita oppisopimusjärjestelmässä sovelletaan.
2062:        kaista tasavertaisuutta loukkaavista mää-        Oppisopimuslain 28 §:n 2 momentissa tar-
2063:        räyksistä ja käytännöstä ja mitä se ai-       koitetulla säädöksellä samoin kuin työharjoitte-
2064:        koo tehdä näiden epäoikeudenmukai-            lun hyväksilukemisessa noudatetulla käytännöl-
2065:        suuksien korjaamiseksi?                       lä on pyritty kohtelemaan kaikkia opiskelijoi-
2066:                                                      ta tasa-arvoisesti ja objektiivisesti riippumatta
2067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siitä, hankkivatko heidän vanhempansa toi-
2068: vasti seuraavaa.                                     meentulonsa yrittäjinä vai palkkatyöntt'!kijöinä.
2069:    Kysymyksen perusteluosassa viitataan halli-       Koska viimeksi mainittu toimeentulon han:kki-
2070: tusmuodon 5 §:n säännökseen, jonka mukaan            mistapa on yleisin, oppisopimuskoulutuksesta
2071: kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä sekä     työnantajalle maksettavat korvaukset sekä työ•
2072: työvoimaministeriön antamaan nuorten työllis-        harjoittelun hyväksilukeminen on järjestetty si-
2073: tämistukea koskevaan ·soveltamisohjeeseen, jon-      ten, että ne omalta osaltaan edistävät oppisopi-
2074: ka mukaan "Tukea ei voida maksaa työnanta-           muskoulutuksen ja työharjoittelun suorittamis-
2075: jan oman lapsen eikä ottolapsen työllistämises-      ta muussa kuin vanhempien omistamassa yri-
2076: tä. Työllisyyden hoidon kannalta ei yleensä          tyksessä ja samalla muun kuin oman perheen-
2077: voida tukea myönnettäessä pitää tarkoituksen-        jäsenen valvonnan alaisuudessa. Näin ollen voi-
2078: mukaisena sitä, että työhön otetaan työnanta-.       massa oleva oppivelvollisuuslaki ei heikennä
2079: jan kanssa samassa taloudessa asuva muu hen-         yrittäjien lasten oikeuksia muulla tavalla toi-
2080: kilö." Samoin viitataan oppisopimuslain 28 § :n      meentulonsa hankkivien perheiden jälkeläisiin
2081: 2 momenttiin, jossa säädetään, ettei lain mu-        verrattuna, vaan työnantajalle tulevia etuja siltä
2082: kaista korvausta suoriteta oppilaasta, joka on       osin kuin tällä on oppisopimussuhteessa omia
2083: työnantajan lapsi tai ottolapsi. Mainittuja rajoi-   lapsiaan.
2084: tuksia pidetään perustuslain mukaista kansa-             Oppisopimuskoulutusta koskevaa lainsäädän-
2085: laisten tasavertaisuutta loukkaavina.                 töä joudutaan lähivuosina uudistamaan. Tässä
2086:    Edellä mainittujen säännösten osalta on            yhteydessä on ,tarkoitus selvittää, ovavko ne
2087: syytä todeta, että niistä oppisopimuslain sään-      yhteiskunnalliset orkeudenmukaisuuskäsitykset,
2088: nös on ensisijainen ja nuorten työllistämistu-        joihin nykyinen oppivelvollisuuslainsäädäntö
2089: kea koskeva soveltamisohje tähän oppisopi-            perustuu, siinä määrin muuttuneet, että oppi-
2090: muslain säännökseen perustuva ohje, koska             sopimuslain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetusta
2091: nuorten työllistämistuki on koko sen ajan, jona       rajoituksesta voidaan luopua.
2092: järjestelmää on sovellettu, ollut sidoksissa op-
2093:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1982
2094: 
2095:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
2096:                                               N:o 13                                                3
2097: 
2098: 
2099: 
2100: 
2101:                            Till Riksdagens Herr Talman
2102: 
2103:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        betalades sysselsättningsstöd för unga både
2104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för introduktion av unga i arbetslivet och på
2105: av den 15 februari 1982 tili vederbörande           basen av läroavtal, men i början av detta år
2106: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      slutade man, i enlighet med motiveringarna
2107: jande av riksdagsman Mauri Vänskä m. fl.            i statsförslaget, bevilja stöd för introduktion
2108: undertecknade spörsmål nr 13:                       av unga i arbetslivet. Då sysselsättningsstöd
2109:                                                     för unga numera betalas endast på basen av
2110:           Är Regeringen medveten om ovan            läroavtal är grunderna för utbetaJ.ningen i
2111:        redogjorda bestämmelser och förfarings-      fortsättningen desamma :som tiliämpas vid läro-
2112:        sätt vilka ~strider emot medborgarnas        avtalssystemet.
2113:        grundlagsenliga jämställdhet, och vad           Avsikten med bestämmelserna i läroavtals-
2114:        ämnar Regeringen göra för att rätta          lagen § 2 mom. 2 liksom med tillgodoräknan-
2115:        tili dessa orättmätigheter?                  det av arbetspraktiken på det vedertagna sättet
2116:                                                     har varit att se tili att alla studeranden, obe-
2117:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       roende av om deras föräldrar skaffar sin ut-
2118: samt framföra följande:                             komst som företagare eller löntagare, behandlas
2119:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili     jämlikt och objektivt. Eftersom det senare
2120: regeringsformens § 5 enligt viiken medborgar-       sättet att skaffa sin utkomst är det allmännare
2121: na är likställda inför lagen, samt tili arbets-     har arbetsgivarnas ersättning för läroavtalsut-
2122: kraftsministeriets tiliämpningsdirektiv angående    bildning och tiligodoräkningen av arbetsprak-
2123: sysselsättnringsstöd enligt vilka "stöd inte kan    tiken ordnats så att de för sin egen del under-
2124: betalas för rsysselsättande av arbetsgivares eget   lättar möjligheterna att avlägga läroavtalsutbild-
2125: eller adoptivbarn. Med tanke på sysselsätt-         ning och arbetspraktik i ett företag som inte
2126: ningens skötsel kan vid beviljande av stöd i        ägs av föräldrarna och därmed under uppsyn
2127: allmänhet inte som ändamålsenligt betraktas         av person som inte är medlem i egen familj.
2128: det att i arbete placeras person rsom bor i sam-       Sålunda medför inte den gällande lagen om
2129: ma hushåll med arbetsgivaren." Likaledes hän-       läroplikt att företagarnas barns rättigheter för-
2130: visas tili läroavtalslagen § 28 mom. 2 i viiken     sämras jämfört med de barns rättigheter vars
2131: stadgas att lagenlig ersättning ej erläggs för      föräldrar ~skaffar sin utkomst på annat sätt,
2132: arbetsgivares barn eller adoptivbarn. Nämnda        utan att de förmåner som tillkommer arbets-
2133: begränsningar anses :kränka medborgarnas            givaren försvagas i det fall denne har egna
2134: grundlagsenliga rätt tili jämställdhet.             barn som ingått läroavtal.
2135:     För ovan nämnda bestämmelsers del är det           Lagstiftningen angående läroavtalsutbildning-
2136:  skäl att konstatera att bestämmelserna i läro-     en kommer under de närmaste åren att för-
2137:  avtalslagen är primära bestämmelser och ,till-     nyas. 1 detta sammanhang är det meningen
2138: lämpningsdirektiven angående rsysselsättnings-      att utreda om de uppfattningar om samhällelig
2139:  stödet baserar sig på läroavtalslagen emedan       rättvisa på vi1ka den nuv:arande läroplikts-
2140:  sysselsättningsstödet för uriga under hela den     lagstiftningen baserar sig har förändrats så
2141:  tid som systemet har tillämpats, har varit         mycket att de begränsningar som avses i läro-
2142:  bundet tili läroavtalssystemet. Ursprungligen      avtalslagen § 28 mom. 2 kan avskaffas.
2143:       Helsingfors den 4 mars 1982
2144: 
2145:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
2146:                                                1982 vp.
2147: 
2148: Kirjallinen kysymys n:o 14
2149: 
2150: 
2151: 
2152: 
2153:                                    P. Jokinen ym.: Urheilu- ja liikuntakasvatustyöhön tarkoitettu-
2154:                                        jen varojen lisäämisestä
2155: 
2156: 
2157: 
2158:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2159: 
2160:      Vuoden 1979 valtiopäivillä hyväksyttiin pit-         - valtakunnallisten liikuntajärjestöjen val-
2161:  kän valmistelun jälkeen liikuntalaki. Lain pe-       tionavustuksen kehittymisen edellytetään vuo-
2162:  rusteluissa määritellään maamme liikuntapoli-        sittain kasvavan vähintään kustannustason nou-
2163:  tiikalle yleistavoitteet. Jo komiteavaiheessa nii-   sun verran,
2164:  den taakse asettuivat sekä julkinen liikuntahal-        - liikuntapaikkarakentamiseen osoitettavien
2165:  linto että liikuntajärjestöt.                        avustusten ja lainojen osuuksien ns. hyväksyttä-
2166:      Valtioneuvoston ja eduskunnan tekemien rat-      vistä perustamiskustannuksista tulisi lain mu-
2167:  kaisujen perusteella on ollut oikeutettua odot-      kaan olla pääsääntöisesti 39-75% kunnan
2168:  taa, että lain tarkoittamat valtionavustukset ja     kantokykyluokasta riippuen.
2169:  -osuudet kehittyvät vuosittain vähintään kus-            Tarkasteltaessa vuoden 1982 tulo- ja meno-
2170:  tannustason nousun sekä lain perusteluihin kir-      arvioesitystä voidaan havaita, että mikään em.
2171:  jattujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla.        tavoitteista ei ole toteutumassa.
2172:      Opetusministeriö on yhdessä valtion urheilu-         Ön myös todettava, että tavoitteiden toteu-
2173:  neuvoston kanssa valmistellut lain säätämisen        tuminen nykyisen budjettikäytännön pohjalta ei
2174:   jälkeen joitakin perustavaa laatua olevia oh-       liene mahdollista. Esim. lakisääteisten urheilu-
2175:  jausjärjestelmiä. Niiden yksiselitteisenä tavoit-    opistojen valtionapu kasvaa toiminnan kehitty-
2176:  teena on ollut saattaa valtionavustusjärjestelmä     misen ja kustannustason myötä. Tämäkin toi-
2177:  palvelemaan yleistavoitteita hallinnon kaikilla      minta rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajais-
2178:   tasoilla.                                           ten tuotosta, vaikka opistojen tehtävänä on
2179:      Toimenpiteistä mainittakoon:                     hoitaa em. ammattiin valmistava liikunnanoh-
2180:                                                       jaajien koulutus.
2181:      - valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avus-        Veikkauksen ja raha-arpajaisten tuoton va-
2182:   tamisen perusteiden selvittäminen,                  rassa tällä hetkellä yhteensä kymmenen lain
2183: · - kuntien valtionosuuden perusteita selvit-         aiheuttama rahoitustarve on muodostumassa ny-
2184:   tävän opetusministeriön päätöksen antaminen,        kykeinoin ylivoimaiseksi. Ongelmaa kasvattaa
2185:   jolla ohjataan mm. seurojen avustamista,            lisäksi se, että useimmat avustuskohteet on si-
2186:      - valtakunnallisen liikuntapaikkasuunnitel-      dottu johonkin tiettyyn pelimuotoon. Tällöin
2187:   man laatiminen yhteistyössä kuntien ja läänien      Veikkaus Oy:n toimenpiteet eri pelimuotojen
2188:   kanssa, jotta toimintaedellytysten kehittyminen     kehittämiseksi johtavat tuettavien sektoreiden
2189:   tapahtuisi hallitusti.                              rahoituksen erilaiseen muutokseen.
2190:       Liikuntalakikomitea, valtioneuvosto esityk-         Hallituksen liikuntalakiesityksen perusteluis-
2191:   sessään sekä eduskunta päätöksensä peruste-         sa todetaan seuraavaa: "Valtion tulee vuosit-
2192:    luissa asettivat liikuntakulttuurin valtionavun     tain voida osoittaa varat uuden lakisääteisen
2193:    kehitykselle tiettyjä konkreettisia tavoitteita.   liikuntakulttuurin valtionosuus- ja avustusjär-
2194:   Näistä voidaan mainita mm.:                          jestelmän rahoittamiseen. Tällä hetkellä par-
2195:       - seuratoiminnan tukemisesta aiheutuviin         haimpana vaihtoehtona voitaneen pitää järjes-
2196:    kustannuksiin kunnille osoitettavan valtionosuu-    telmää, jonka mukaan pääosa valtionavustuk-
2197:    den peruste, jossa eduskunta toivoi mahdolli-       sista ja -lainoista edelleenkin suoritettaisiin ensi-
2198:    simman pikaisesti päästävän lakikomitean esit-      sijaisesti veikkausvoittovaroista ja raha-arpajais-
2199:    tämään 10 mk/asukas,                                ten voittovaroista."
2200:  0882001858
2201: 2                                            1982 vp.
2202: 
2203:    Eri kulttuurinalojen tulo- ja menoarvioesi-             Onko Hallitus tietoinen; ettei liikun-
2204: tystä vuodelle 1982 valmisteltaessa on käynyt           talain edellyttämää kehitystä liikunta-
2205: ilmi, että menojen kattaminen pelkästään veik-          kulttuurin edistämiseksi ole voitu to-
2206: kauksen ja raha-arpajaisten tuotosta ei mahdol-         teuttaa valtion tulo- ja menoarvioon si-
2207: lista tavoitteiden mukaista valtionavun kehittä-        sältyvien määrärahojen turvin, sekä
2208: mistä.                                                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
2209:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-          tynyt tai aikoo ryhtyä urheilu- ja lii-
2210: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteel-          kuntakasvatustyöhön tarkoitettujen va-
2211: la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-         rojen lisäämiseksi vastaamaan liikunta-
2212: tavaksi seuraavan kysymyksen:                           laissa ja sen perusteluissa asetettuja ta-
2213:                                                         voitteita?
2214:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1982
2215: 
2216:         Pekka Jokinen                 Ben Zyskowicz                Ensio Laine
2217:         Anna-Liisa Jokinen            Saara-Maria Paakkinen        Helvi Niskanen
2218:         Mauri Miettinen               Matti Jaatinen               Arvo Salo
2219:         Toivo Yläjärvi                Ilkka Kanerva                Unto Ruotsalainen
2220:         Antero Juntumaa               Erkki Pystynen               I.-C. Björklund
2221:         Eero Lattula                  Tapio Holvitie               Kauko Tamminen
2222:         Kaisa Raatikainen             Juhani Laitinen              Paavo Vesterinen
2223:         Elisabeth Rehn                Tauno Valo                  Juhani Tuomaala
2224:         Anssi Joutsenlahti            Jouko Skinnari               Hannu Tenhiälä
2225:         Kalevi Mattila                Tarja Halonen                Petter Savola
2226:         Boris Renlund                 Kaj Bärlund                  Matti Maijala
2227:         Toivo Mäkynen                 Olli Helminen               Mauno Manninen
2228:         Mauri Vänskä                  Pertti Hietala              Juhani Saukkonen
2229:         Timo Ihamäki                  Maija Rajantie               Olavi Martikainen
2230:         Helena Pesola                 Helge Siren                 Veikko Pihlajamäki
2231:         Aila Jokinen                  Ulla-Leena Alppi            Mikko Kaarna
2232:         Jalmari Torikka               Vappu Säilynoja             Marjatta Väänänen
2233:         Jouni J. Särkijärvi           V. J. Rytkönen              Jouko Tuovinen
2234:         Pentti Lahti-Nuuttila         Mauri Pekkarinen            Aimo Ajo
2235:         Heikki Järvenpää              Mikko Jokela                Heimo Linna
2236:         Eeva Kauppi                   Lea Sutinen                  Sauli Hautala
2237:         Juuso Häikiö                  Pentti Poutanen             Urpo Leppänen
2238:         Pekka Löyttyniemi             Orvokki Kangas              Matti Ahde
2239:         Anna-Kaarina Louvo            Kauko Juhantalo             Olavi Ronkainen
2240:         Ritva Laurila                 Matti Luttinen              Asser Stenbäck
2241:         Olavi Nikkilä                 Lauri Palmunen              Esko Almgren
2242:         Matti Pelttari                Helvi Hyrynkangas           Ulla Järvilehto
2243:         Tuulikki Petäjäniemi          Erkki Korhonen              Pekka Vennamo
2244:         Eva-Maija Pukkio              Matti Ruokola               Urho Pohto
2245:         Helge Saarikoski              Anna-Liisa Piipari          Veikko Vennamo
2246:         Matti Hakala                  Ulf Sundqvist               J. Juhani Kortesalmi
2247:         Pertti Salolainen             Pekka Starast               Jaakko Itälä
2248:         Matti Viljanen                Matti Puhakka               Anneli Kivitie
2249:         Pentti Sillantaus             Pirkko Valtonen             Terhi Nieminen-Mäkynen
2250:         Heikki Perho                  Kaarina Suonio              Håkan Malm
2251:         Saara Mikkola                 Aulis Juvela                Ingvar S. Melin
2252:                                               N:o 14                                                3
2253: 
2254: 
2255: 
2256: 
2257:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2258: 
2259:                                                     kaa asukasta kohden ja siitä on vähintään 6
2260:                                                     markkaa asukasta kohden käytettävä urheilu-
2261:                                                     seurojen toimintaan myönnettävistä avustuksis-
2262:                                                     ta aiheutuviin· kustannuksiin.
2263:                                                        Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtion-
2264:                                                     avustukset ovat kehittyneet vuosittain yleistä
2265:                                                     kustannustason nousua nopeammin eli avustuk-
2266:                                                     set ovat olleet v. 1980 41 mmk, v. 1981 47,7
2267:                                                     mmk (nousu 16%) ja kuluvana vuonna 54,8
2268:                                                     mmk (nousu 15%).
2269:                                                        Liikuntapaikkojen rakentamiseen osoitetta-
2270:                                                     vien avustusten ja lainojen osuutta ns. hyväk-
2271:                                                     syttävistä perustamiskustannuksista ei ole lä-
2272:                                                     hinnä valtiontaloudellisista syistä voitu käytän-
2273:                                                     nössä suorittaa täysimääräisenä eli 39-75 %
2274:                                                     kunnan kantokykyluokasta riippuen.
2275:                                                        Lakisääteisten urheiluopistojen valtionapujen
2276:                                                     osalta opetusministeriö on jo pitkän aikaa kat-
2277:                                                     sonut, että liikunnanohjaajakoulutuksesta vas-
2278:                                                     taavien urheiluopistojen valtionavut tulisi voida
2279:                                                     osoittaa yleisistä budjettivaroista eikä ns. veik-
2280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kausvoittovaroista. Tähän uudistukseen ei ole
2281: vasti seuraavaa:                                    kuitenkaan valtiontaloudellisista syistä ollut
2282:    Liikuntalakikomitean mietinnossa, hallituk-      vielä mahdollisuuksia.
2283: sen liikuntalakiesityksen perusteluissa ja edus-       Kuten kysymyksen perusteluissakin maini-
2284: kunnan päätöksessä perusteluineen lähdettiin        taan on opetusministeriö yhdessä valtion urhei-
2285: siitä, että liikuntalain perusteella kunnille ur-   luneuvoston kanssa suorittanut monia selvityk-
2286: heiluseurojen toiminnan tukemiseen myönnettä-       siä valtionavustusten ja kuntien valtionosuuk-
2287: vän valtionosuuden perusteeksi olisi mahdolli-      sien perusteista sekä toimeenpannut valtakun-
2288: simman pikaisesti asetettava 10 markkaa asu-        nallisen, alueellisen ja paikallisen liikuntapaik-
2289: kasta kohden.                                       kasuunnittelun. Toimenpiteet ovat edesautta-
2290:    Eduskunnan hyväksymien tulo- ja menoar-          neet liikuntalain toteuttamista käytännössä.
2291: vioiden mukaan on liikuntalain nojalla kunnille     Tätä toimintaa on tarkoitus edelleen jatkaa ja
2292: osoitettu määräraha noussut lain ensimmäisen        samalla mm. suunnittelutyötä kehittämällä pyr-
2293: voimassaolovuoden 8,5 mmk:sta toisen voi-           kiä niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joita
2294: massaolovuoden 16 mmk:aan; kuluvana vuonna          liikuntalakia säädettäessä asetettiin. Sama kos-
2295: määräraha on 18 mmk. Valtioneuvosto on 14.          kee myös liikuntalain edellyttämien menojen
2296: 1. 1982 tekemällään päätöksellä määrännyt, että     kattamista, joka kuitenkin on olennaisesti riip-
2297: edellä mainittujen kunnille myönnettävien val-      puvainen valtiontalouden suomista mahdolli-
2298: tionosuuksien määräytymisperuste on 7 mark-         suuksista.
2299:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1982
2300: 
2301:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
2302: 4                                            1982 vp.
2303: 
2304: 
2305: 
2306: 
2307:                            Till Riks<fagens Herr Talman
2308: 
2309:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        detta belopp bör användas för kostnader föran-
2310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ledda av idrottsföreningamas verksamhet.
2311: av den 5 februari 1982 tili vederbörande med-          Statsanslagen för de riksomfattande idrotts-
2312: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     organisationerna har under åren stigit snabbare
2313: av riksdagsman Pekka Jokinen m.fl. under-           än den allmänna kostnadsnivån, dvs. anslaget
2314: tecknade spörsmål pr 14:                            var år 1980 41 miljoner mark, år 1981 47,7
2315:                                                     miljoner mark (en ökning på 16 %) och i år
2316:           Är Regeringen medveten om att den         54,8 miljoner mark (en ökning på 15%).
2317:        i idrottslagen förutsatta utvecklingen          Den andel av de s.k. godkända anläggnings-
2318:        för främjande av fysisk fostran inte         kostnaderna som anvisats för stöd och lån för
2319:        kunnat förverkligas med stöd från stats-     byggandet av idrottslokaler har inte i praktiken
2320:        förslaget, samt                              kunnat betalas ut tili sitt hela belopp, dvs.
2321:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           39-75% beroende av kommunens bärkrafts-
2322:        vidta för att öka anslagen för idrott        klass, främst av statsekonomiska skäl.
2323:        och fysisk fostran så att dessa motsvarar       Vad beträffar de lagsta<lgade statsbidragen
2324:        de målsättningar som uppställts i            åt idrottsinstituten har undervisningsministe·
2325:        idrottslagen och dess motiveringar?          riet redan länge ansett att de statsbidrag som
2326:                                                     anvisats för idrottsinstitut som svarar för ut-
2327:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bildningen av idrottsinstruktörer borde reserve-
2328: samt framföra följande:                             ras ur de allmänna budgetmedlen och inte ur
2329:    1 betänkandet avgivet av kommitten för ut-        de s.k. tippningsvinstmedlen. Denna reform har
2330: arbetandet av en lag om fysisk fostran, i moti-     likväl ännu inte kunnat genomföras av stats·
2331: veringarna tili regeringens proposition om id-      ekonomiska orsaker.
2332: rottslag samt i riksdagens beslut och dess mo-         Såsom nämns i spörsmålets motiveringar har
2333: tiveringar utgick man från att grunden för be-      undervisningsministeriet tillsammans med sta-
2334: stämmandet av den statsandel som beviljas åt        tens idrottsråd gjort · många utredningar om
2335: kommunerna för idrottsföreningarnas verksam-        grunderna för statsbidragen och kommunemas
2336: het på basen av idrottslagen så snart som möj-      statsandelar, samt satt igång en riksomfattande,
2337: ligt borde fastställas till 10 mark per invånare.   regional och loka! planering av idrottslokaler.
2338:    Enligt de av riksdagen godkända stats-           Åtgärdema har främjat den praktiska tillämp-
2339: förslagen har de anslag som beviljats kom-          ningen av idrottslagen. Meningen är att fort-
2340: munema med stöd av idrottslagen stigit från         sätta denna verksamhet och samtidigt bl.a.
2341: 8,5 miljoner mark under det första året lagen        genom att utveckla planeringsarbetet sträva ef-
2342: var i kraft tili 16 miljoner mark under lagens      ter att uppnå de målsättningar som uppställdes
2343: andra giltighetsår; i år är anslagets storlek 18    vid stiftandet av idrottslagen. Detsamma gäller
2344: miljoner mark. Statsrådet har i sitt beslut av      täckandet av de utgifter som idrottslagen för-
2345: den 14. 1. 1982 fastställt att grunden för ovan     utsätter vilket dock är i betydande grad be-
2346: nämnda anslag för kommunema är 7 mark per           roende av de möjligheter statsekonomin erbju-
2347: invånare och att minst 6 mark per invånare av       der.
2348:      Helsingfors den 4 mars 1982
2349: 
2350:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
2351:                                               1982 vp.
2352: 
2353: Kirjallinen kysymys n:o 15
2354: 
2355: 
2356: 
2357: 
2358:                                   Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen lisäämisestä teknillisissä
2359:                                      oppilaitoksissa
2360: 
2361: 
2362:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
2363: 
2364:     Maamme viime vuosien suotuisan taloudel-         kiksi opistoasteella insinöörioppilaat opiskele-
2365: lisen kehityksen eräänä edellytyksenä on ollut       vat vierasta kieltä yleensä kolmena vuotena
2366: lisääntynyt vienti. Parantunut hintakilpailu-        kaksi viikkotuntia eli kuusi viikkotuntia yh-
2367: kyky on omalta osaltaan edistänyt viennin li-        teensä koko opiston aikana. Ylioppilasluokilla
2368: säystä, mutta myös viennin tehostuminen on           taas kielten opiskelu on täysin vapaaehtoista.
2369: ollut eräänä tekijänä tässä kehityksessä. Vien-      Tämäkin on sinänsä nurinkurista, koska juuri
2370: nin lisääminen jatkossa onkin riippuvainen           ylioppilailla olisi edellytykset sellaisen kielitai-
2371: hintakilpailukyvyn säilyttämisestä ja yhä pa-        don hankkimiseen, joka saattaisi antaa heille
2372: remmasta markkinoinnista.                            valmiudet selviytyä käytännön tilanteissa vie-
2373:     Koska äidinkieltämme voidaan käyttää vain        raalla kielellä.
2374: hyvin rajoitetussa määrin vientimarkkinoilla,           Jotta maamme teknikoiden ja insmoor1en
2375: näyttelee kielitaito erittäin suurta osuutta vien-   taitoja voitaisiin entistä paremmin käyttää
2376: nissä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että         viennin edistämiseen, olisi kielten opetusta
2377: suomalaisten kielitaidossa on edelleenkin paljon     huomattavasti lisättävä teknillisissä oppilaitok-
2378: parantamisen varaa, mitä tulee sekä kielitai-        sissa erityisesti opistoasteella. Vieraiden kielten
2379: don laajuuteen että monipuolisuuteen. Viime          opetuksen aliarvostusta teknillisissä oppilaitok-
2380: vuosina on myös teknillinen henkilökunta yhä         sissa osoittaa myös kielten opettajien muita
2381: suuremmassa määrin joutunut osallistumaan            huonompi palkkausjärjestelmä.
2382: viennin edistämiseen. Selviytyäkseen kansain-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2383: välisessä kaupankäynnissä on insinöörin tänä         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2384: päivänä syytä hallita oman äidinkielensä lisäksi     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2385: ainakin kahta kieltä.                                raavan kysymyksen:
2386:     Insinöörit ja teknikot saavat valmiutensa
2387: maamme teknillisissä oppilaitoksissa. Yleisesti                 Onko Hallitus tietoinen vieraiden
2388: ottaen insinöörien ja teknikoiden teknillisiä                kielten opetuksen aliarvostetusta ase-
2389:  tietoja arvostetaan myös maamme rajojen ul-                 masta teknillisissä oppilaitoksissa, ja jos
2390:  kopuolella, mutta sen sijaan teknillisen henki-             on,
2391: lökunnan kielitaito on useissa tapauksissa var-                 mitä Hallitus aikoo tehdä vieraiden
2392:  sin rajoitettu. Tämä ei ole mikään ihme, kos-               kielten opetuksen lisäämiseksi teknilli-
2393:  ka teknillisissä oppilaitoksissa kielten opetuk-            sissä oppilaitoksissa?
2394:  sella on varsin pieni osuus. Niinpä esimer-
2395:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2396: 
2397:                Mikko Elo                                      Saara Mikkola
2398:                Sinikka Karhuvaara                             Elsi Hetemäki-Olander
2399:                                            Hannu Tapiola
2400: 
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 0882001869
2405: 2                                             1982 vp.
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410:                        Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
2411: 
2412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       280. Myös ylioppilaspohjaiseen insinöörikou-
2413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lutukseen ollaan parhaillaan valmistelemassa
2414: olette 9 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn kir-       uutta lukusuunnitelmarunkoa, joka tulee sisäl-
2415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tämään pakollisena aineena vieraiden kielten
2416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        opiskelua.
2417: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Näiden valmisteluvaiheessa olevien hankkei-
2418: kysymyksestä n:o 15:                                 den ohella ammattikasvatushallitus on jo väli-
2419:                                                      vaiheessa ryhtynyt toimenpiteisiin kielten ope-
2420:           Onko Hallitus tietoinen vieraiden          tuksen lisäämiseksi ja tehostamiseksi. Vieraan
2421:        kielten opetuksen aliarvostetusta ase-        kielen opiskelu on määrätty pakolliseksi syk-
2422:        masta teknillisissä oppilaitoksissa, ja jos   systä 1981 alkaen myös rakennusosastojen
2423:        on,                                           teknikkokoulutuksessa, missä se siihen saakka
2424:           mitä Hallitus aikoo tehdä vieraiden        oli vapaaehtoisena aineena. Kone- ja metallitek-
2425:        kielten opetuksen lisäämiseksi teknilli-      niikassa otetaan syksystä 1982 lukien käyttöön.
2426:        sissä oppilaitoksissa?                        uudistetut opetussuunnitelmat, joissa kielten
2427:                                                      opetusta on aikaisempaan verrattuna oleelli-
2428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sesti lisätty.
2429: vasti seuraavaa:                                        Kielten opetuksen tiloihin ja laitteisiin on
2430:    Kielten opetuksen kasvava merkitys teknik-        viime vuosina kiinnitetty vakavaa huomiota.
2431: ko- ja insinöörikoulutuksessa on tiedostettu ja      Lähes jokaisessa teknillisessä oppilaitoksessa
2432: toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Tämän lisäksi        on ajanmukaiset kielistudiot. Videolaitteistojen
2433: keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä lisä-       käyttö kielten opetukseen on kokeiluvaiheessa
2434: tään teknillisten oppilaitosten kielenopetusta.      ja laajenee vähitellen yhä useampaan oppilai-
2435: Yleisjakso mukaan lukien teknikkokoulutuk-           tokseen.
2436: seen tulee toisen kotimaisen kielen ja vieraan          Hallituksen käsityksen mukaan kyselyssä
2437: kielen tunteja yhteensä noin 360 nykyisen            mainittuun asiaan on kiinnitetty vakavaa huo-
2438: keskimääräisen tuntimäärän 220 sijasta. Insi-         miota ja asian vaatimiin toimenpiteisiin on jo
2439: nöörikoulutuksessa vastaavat luvut ovat 480 ja       ryhdytty.
2440:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1982
2441: 
2442:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
2443:                                             N:o 15                                               3
2444: 
2445: 
2446: 
2447: 
2448:                          Till    Riksdagens         Herr Talman
2449: 
2450:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       na för ingenjörsutbildningen är 480 och 280.
2451: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       För tilifället håller man också på att utarbeta
2452: se av den 9 februari 1982 tili vederbörande        ramen tili en ny läsplan för den på student-
2453: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     examen baserade ingenjörsutbildningen som
2454: jande av riksdagsman Elo m. fl. undertecknade      kommer att innehålla ett obligatoriskt främ-
2455: spörsmål nr 15:                                    mande språk.
2456:                                                       Förutom dessa projekt som är under be-
2457:           Är Regeringen medveten om den un-        redning har yrkesutbildningsstyrelsen under
2458:        dervärderade ställning som undervis-        mellanskedet skridit tili åtgärder för att öka
2459:        ningen i främmande språk har vid de         och intensifiera språkstudierna. Studier i ett
2460:        tekniska läroanstalterna, och om Re-       främmande språk blev obligatoriskt från och
2461:        geringen är medveten om detta,              med hösten 1981 också inom byggnadstekni-
2462:          vad ämnar Regeringen göra för att        kerutbildningen där dessa studier tidigare varit
2463:        öka undervisningen i främmande språk       frivilliga. Fr. o. m. hösten 1982 kommer man
2464:        vid de tekniska läroanstalterna?            att ta i bruk de nya läroplanerna i vilka språk-
2465:                                                   studierna ökat betydligt jämfört med de tidi-
2466:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     gare planerna.
2467: samt framföra följande:                               Utrymmena och utrustningen för språkstu-
2468:    Språkundervisningens ökade betydelse för       dier har under de senaste åren uppmärksam-
2469: tekniker- och ingenjörsutbildningen har insetts   mats. Nästan alla tekniska läroanstalter har
2470: och åtgärder har vidtagits. Därtili kommer        moderna språklaboratorier. Användningen av
2471: språkundervisningen att öka i de tekniska läro-   videoapparater i språkundervisningen är i ett
2472: anstalterna i samband med mellanstadierefor-      försökstadium och sprider sig så småningom
2473: men. Teknikerutbildningen, den allmänna pe-       tili allt flere läroanstalter.
2474: rioden inberäknad, kommer att innehålla ca            Enligt regeringens mening har de i spörsmå-
2475: 360 studietimmar i det andra inhemska språ-       let omnämnda förhållandena allvarligt upp-
2476: ket och främmande språk i motsats tili de nu-      märksammats och de erforderliga åtgärderna
2477: varande 220 timmarna. De motsvarande siffror-     har vidtagits.
2478:      Helsingfors den 4 mars 1982
2479: 
2480:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
2481:                                                   1982 vp.
2482: 
2483: Kirjallinen kysymys n:o 16
2484: 
2485: 
2486: 
2487: 
2488:                                      Viljanen: Liikenneministeriön myontam1en Lahden hiilenkulje-
2489:                                          tuslupien laillisista perusteista
2490: 
2491: 
2492:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2493: 
2494:    Lahden kaupungin lämpövoimala siirtyy                 ilmi myöskin asian esitelleen liikenneministe-
2495: käyttämään kivihiiltä ensi keväästä lähtien.             riön virkamiehen päätökseen liittämästä eriä-
2496: Liikenneministeriö on näitä kuljetuksia varten           västä mielipiteestä. Ottaen huomioon tilaus-
2497: myöntänyt 22. 1. 1982 kuusi uutta ammatti-               liikenteen ja erityisesti öljyalan säiliöautojen
2498: maisen kuorma-autoliikenteen liikennelupaa,              työllisyystilanteen ei liikenneministerin teke-
2499: vaikka kuljetukset olisivat olleet hoidettavissa         mää liikennel~paratkaisua voida pitää myös-
2500: jo olemassa olevalla liikenneluvallisella kuorma-        kään yleisen edun kannalta tarpeellisena ja
2501: autokalustolla. Yleisillä ti:lausliikenneluvilla, jot-   tarkoituksenmukaisesti järjestettynä. LHkenne-
2502: ka myöntää lääninhallitus, voitaisiin hiilenkul-         lupapäätös loukkaa muiden liikenteenharjoitta-
2503: jetukset säännöllisesti hoitaa myöskin IHkenne-          jien oikeuksia. Tarkoitettu liikenne on täysin
2504: alueelta toiselle, joten uudet IHkenneministe-           tyydytettävissä olemassa oleviin liikennelupiin
2505: riön myöntämät rajoitetut tilausliikenneluvat            perustuviHa liikenneyhteyksillä ja! -mahdolli-
2506: ovat täysin tarpeettomat kuljetusten järjestä-           suuksilla.                                ·
2507: miseksi. Yleisessä tilausliikenteessä on keski-              Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
2508: määräinen työllisyysaste ollut viime aikoina             jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella val-
2509: noin 70 % :n luokkaa, joten vajaatyöllistetyn            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2510: kaluston määrä on varsin huomattava. LisäJksi            vlJJksi seuraavan kysymyksen:
2511: on muistettava, et:tä vähentyneistä öljynkulje-
2512: tuksista on viime vuoden aikana vapautunut                         Onko Hallitus tietoinen, ettei lii-
2513: kaikkiaan noin 150 kuljetusyksikköä, joiden                     kenneministeriön Lahden hiilenkuljetuk-
2514: työllistämisen tulisi tapahtua ennen täysin                     sia koskeva liikennelupapäätös täytä
2515: uusien liikennelupien myöntämistä. Mikään                       ilmeisestikään liikenneluvan myöntämi-
2516: kuljetustaksoista käytävä alennuskilpailu ei                    sen laillisia edellytyksiä, ja
2517: liikenneministeriön omien dhjekirjeiden mu-                        mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lii-
2518: kaan saa olla lähtökohtana liikenneluvan myön-                  kennel~pien myöntämisessä noudatettai-
2519: tämiselle jollekin henkilölle tai yritykselle.                  siin vastaisuudessa niitä edellytyksiä,
2520:    Li~kenneministeri Veikko Saarron myön-                       jotka asetus ammattimaisesta moot-
2521: täessä puheena olevat kuusi uutta liikenne-                     toriajoneuvoliikenteestä liikennelupien
2522: lupaa ei ammattiliikenneasetuksen mukaista,                     myöntämiselle asettaa, ja että nyt vas-
2523: liikennelupien myöntämisen ehtona olevaa lii-                   toin näitä edellytyksiä myönnetyt lii-
2524: kennetarvetta ole toteennäytetty. Tämä käy                      kenneluvat kumottaisiin?
2525:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2526: 
2527:                                                Matti Viljanen
2528: 
2529: 
2530: 
2531: 
2532: 088200173V
2533: 2                                          1982 vp.
2534: 
2535: 
2536: 
2537: 
2538:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2539: 
2540:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            myöntämiselle asettaa, ja että nyt vas-
2541: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            toin näitä edellytyksiä myönnetyt lii-
2542: olette kirjeellänne 9 päivältä helmikuuta 1982           kenneluvat kumottaisiin?
2543: n:o 94 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-
2544: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2545: Viljasen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-      vasti seuraavaa:
2546: myksen:                                              Asiaa ministeriössä käsiteltäessä ministeri
2547:                                                   otti asian ratkaistavakseen ja myönsi liikenne-
2548:           Onko Hallitus tietoinen, ettei lii-     luvan poiketen tavanmukaisesta menettelystä,
2549:        kenneministeriön Lahden hiilenkuljetuk-    jossa tieliikenneosaston päällikkö ratkaisee
2550:        sia koskeva liikennelupapäätös täytä       liikennelupa-asiat. Esittelijä ei yhtynyt ministe-
2551:        ilmeisestikään liikenneluvan myöntämi-     rin kantaan, vaan jätti ratkaisuun eriävän
2552:        sen laillisia edellytyksiä, ja             mielipiteen, jossa hän katsoi, ettei liikenne-
2553:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lii-   luvan myöntämiseen ollut laillisia edellytyksiä.
2554:        kennelupien myöntämisessä noudatettai-        Liikennelupapäätöksien laillisuuteen ei halli-
2555:        siin vastaisuudessa niitä edellytyksiä,    tus tässä vaiheessa voi ottaa kantaa, koska
2556:        jotka asetus ammattimaisesta moot-         päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-
2557:        toriajoneuvoliikenteestä liikennelupien    oikeuteen.
2558:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1982
2559: 
2560:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
2561:                                               N:o 16                                                 3
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566:                           Tili Riksdagens Herr Talman
2567: 
2568:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen                 dessa förutsättningar kommer att upp-
2569: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                  hävas?
2570: velse nr 94 av den 9 februari 1982 till veder-
2571: börande medlem av statsrådet för avgivande              Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2572: av svar översänt följande av riiksdagsman Matti     samt anföra följande:
2573: Viljanen undertecknade spörsmål nr 16:                  I samband med behandlingen av ärendet i
2574:                                                     ministeriet förbehöll sig ministel'n rätten att
2575:           Är :j:{egeringen medveten om att          avgöra ärendet, och beviljade trafiktillstånd
2576:        trafikministeriets beslut om trafiktill-     avvikande från praxis enligt viiken trafiktill-
2577:        stånd för koltransporter tilJ. Lahtis        ståndsärenden avgörs av chefen för vägtrafik-
2578:        uppenbart inte uppfyller de lagliga för-     avdelningen. Föredraganden förenade sig inte
2579:        utsättningarna för trafiktillstånds be-      i ministerns åsi:kt, utan fogade till avgörandet
2580:        viljande, och                                sin avvikande åsiik.t emedan han ansåg att det
2581:           vad ämnar Regeringen göra för             inte förelåg lagliga grunder för beviljande av
2582:        att man i framtiden vid trafiktillstån-      tillstånd.
2583:        dens beviljande kommer att iaktta de             1 detta skede kan regeringen inte ta ställ-
2584:        förutsättningar som förordningen om          ning till trafiktillståndsbeslutets laglighet, eme-
2585:        yrkesmässig motorfordonstrafik ställer       dan besvär över beslutet anförts hos högsta
2586:        på trafiktillståndsbevi1jandet och för att   förvaltningsdomstolen.
2587:        de trafiktillstånd som nu beviljats mot
2588:      Helsingfors den 8 mars 1982
2589: 
2590:                                                                 Trafikminister Jarmo Wahlström
2591:                                              1982 vp.
2592: 
2593: Kirjallinen kysymys n:o 17
2594: 
2595: 
2596: 
2597: 
2598:                                  Tenhiälä: Maatilahallituksen luvan myöntämisestä suursikalan
2599:                                     harjoittamiseen Hollolassa
2600: 
2601: 
2602:                         Eduskunnan H·erra Puhemiehelle
2603: 
2604:    Maatilahallitus on 31. 12. 1981 tehnyt paa-      tuksen päätös ei vastaa kotieläintuotannon oh-
2605: töksen, jolla myönnettiin lupa harjoittaa Hol-      jaamislain henkeä eikä todennäköisesti lain kir-
2606: lolassa sikatalousyritystä, jossa on lähes 1 500    jaintakaan. Heidän mukaansa maatilahallitus ei
2607: yli kahdeksan viikon ikäistä sikaa.                 olisi voinut toimia edes luvan myöntäjänä,
2608:    Päätös on herättänyt ihmetystä Maatalous-        koska kysymys ei ollut olemassa olevan yri-
2609: tuottajain Keskusliitossa ja paikallisten tuotta-   tyksen jatkamisesta, vaan täysin uudesta yrit-
2610: jien keskuudessa. Myös maa- ja metsätalous-         täjästä uusissa tiloissa. Myöntämällä lupa tälle
2611: ministeriön kanta anomukseen oli kielteinen.        ns. liikemiessikalalle vietiin tuottajien mieles-
2612: Maatilahallituksessakin asiasta on erilaisia kä-    tä viideltä talonpojalta mahdollisuudet harjoit-
2613: sityksiä. Päätöstä tehtäessä poissa ollut virka-    taa sikataloutta perheviljelmällään.
2614: mies on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeu-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2615: delta maatilahallituksen päätöksen purkamista.      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2616:    Nauta-, sika- ja kanatalousyritysten tuotan-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2617: non ohjaamiseksi ja kehittämiseksi on säädet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2618: ty laki kotieläintuotannon ohjaamisesta eräis-
2619: sä tapauksissa. Lain tarkoituksena on ohjata                 Onko Hallituksen mielestä maatila-
2620: tuotantoa tuotanto- ja markkinointiti:lanteen              hallltuksen 31. 12. 1981 myöntämä lupa
2621: vaatimukset huomioon ottavalla tavalla ja si-              suursikalan harjoittamiseen Hollolassa
2622: ten, että tuotanto perustuu perheviljelmätyyp-             sopusoinnussa kotieläintuotannon ohjaa-
2623: piseen maatilatalouteen.                                   mislain ja yleisten maatalouspoliittisten
2624:    Tuottajien käsityksen mukaan maatilahalli-              periaatteiden kanssa?
2625:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2626: 
2627:                                           Hannu Tenhiälä
2628: 
2629: 
2630: 
2631: 
2632: 0882001537
2633: 2                                            1982 vp.
2634: 
2635: 
2636: 
2637: 
2638:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2639: 
2640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tieJäintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk-
2641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sissa annetun lain ( 401/81) säännökset huo-
2642: olette 9 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn             mioon ottaen myöntää maatilahallituksen 31
2643: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          päivänä joulukuuta 1981 tekemän päätöksen
2644: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mukaisessa laajuudessa. Tämän vuoksi minis-
2645: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-         teriö, kiinnittäen huomiota niiden päämäärien
2646: jallisesta kysymyksestä n: o 17:                      merkitykseen, joiden toteuttaminen on ollut
2647:                                                       mainitun lain ·tarkoituiksena, kehotti maatila-
2648:           Onko Hallituksen mielestä maatila-          hallitusta harkitsemaan mahdollisuuksia asian
2649:        hallituksen 31. 12. 1981 myöntämä lupa         käsittelemiseksi uudelleen tai tehdyn päätök-
2650:        suursikalan harjoittamiseen Hollolassa         sen purkamiseen. Maatilahallitus on sittemmin
2651:        sopusoinnussa kotieläintuotannon ohjaa-        kirjeellään 25 päivältä tammikuuta 1982 pyy-
2652:        ruislain ja yleisten maatalouspoliittisten     tänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta, että se
2653:        periaatteiden kanssa?                          purkaisi sanotun päätöksen ja palauttaisi asian
2654:                                                       maatilahallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.
2655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Koska kysymyksessä oleva asia siis on par-
2656: taen seuraavaa:                                       haillaan korkeimman hallinto-oikeuden tutkit-
2657:    Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen          tavana, ei hallitus katso asianmukaiseksi sen
2658: mukaan ei lupaa kysymyksessä tarkoitetun si-          käsittelyn tässä vaiheessa lausua asiasta enem-
2659: katalousyrityksen harjoittamiseen olisi voitu ko-     pää.
2660:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1982
2661: 
2662:                                                     Ma•a- ja metsätalousministeri' Taisto Tähkämaa
2663:                                              N:o 17                                               3
2664: 
2665: 
2666: 
2667: 
2668:                           Till Riksdagens Herr Talman
2669: 
2670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktande av stadgandena i lagen om styrning
2671: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           av husdjursproduktionen i vissa fall ( 401/81)
2672: velse av den 9 februari 1982 tili vederböran-       inte ha beviljats i den omfattning som jord-
2673: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        bruksstyrelsens beslut av den 31 december
2674: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-          1981 förutsätter. Av denna anledning har mi-
2675: dertecknade spörsmål nr 17:                         nisteriet, med beaktande av betydelsen av den
2676:                                                     målsättning som man önskat förverkliga ge-
2677:           Anset Regeringen att det tillstånd        nom nämnda lag, uppmanat jordbruksstyrelsen
2678:        att bedriva en storsvingård i Hollola        att överväga möjligheterna att ta upp ärendet
2679:        som jordbruksstyrelsen beviljat 31. 12.      till ny behandling ellet att upphäva det beslut
2680:        1981 överensstämmer med lagen om             som fattats. Jordbruksstyrelsen har sedermera,
2681:        styrning av husdjursproduktionen och         i ett brev av den 25 januari 1982, begärt att
2682:        de allmänna lantbrukspolitiska princi-       högsta förvaltningsdomstolen skulle återbryta
2683:        perna?                                       sagda beslut och remittera ärendet till jord-
2684:                                                     bruksstyrelsen för ny behandling. Emedan ifrå-
2685:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gavarande ärende således för närvarande är un-
2686: samt anföra följande:                               derkastat prövning i högsta förvaltningsdom-
2687:    Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-     stolen, finner regeringen det inte ändamåls-
2688: fattning kunde tillstånd att bedriva det svin-      enligt att i detta skede av handläggningen av-
2689: hushållningsföretag som avses i spörsmålet med      ge vidare yttrande i saken.
2690:      Helsingfors den 4 mars 1982
2691: 
2692:                                                   Jord- och skogsbruktsminister Taisto Tähkämaa
2693:                                               1982 vp.
2694: 
2695: Kirjallinen kysymys n:o 18
2696: 
2697: 
2698: 
2699: 
2700:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienkiinteistöjen jalkakäytävien puh-
2701:                                      taanapidon helpottamisesta
2702: 
2703: 
2704:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2705: 
2706:     Jalkakäytävän puhtaana pitäminen on jätetty      nuhteita vaikkapa poliisilta -     havaitseekin
2707: tontinomistajalle ilmeisesti siitä syystä, että      kaupungin aurausauton työntäneen lumen ajo-
2708: lähinnä talvikauden lyhyen ajan tarpeen takia        radalta jalkakäytävälle. Oikeana ei voida pitää
2709: ei ole katsottu voitavan kuntia velvoittaa pitä-     kaupungin tiedottajien yleisönosastoissa esittä-
2710: mään palveluksessaan suurta henkilökuntaa,           miä ihmettelyjä siitä, että pakkoko kenenkään
2711: jota ei ehkä koko muuna vuotena kyettäisi            on niin varhain jalkakäytäviä puhdistaa ja että
2712: työllistämään.                                       pitäisi odottaa kunnes aurausauto on ensin
2713:     Luminen talvi tuottaa kuitenkin suuria ongel-    ajoradan puhdistanut.
2714: mia vanhojen, vammaisten tai heikkokuntois-             Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
2715: ten ihmisten hallitsemille pienkiinteistöille. En-   nojalla esitämmekin valtioneuvoston asianomai-
2716: sinnäkin lunta saattaa tulla niin paljon, että       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2717: sen kuljettaminen lumenkaatopaikalle on vält-        sen:
2718: tämätöntä. Toiseksi jatkuva lumentulo tietää
2719:  jatkuvaa työtä eikä hiekoituksestakaan ole kuin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2720: hetkellistä hyötyä sen peittyessä taas lumeen.              ryhtyä, jotta pienkiinteistöjä hallitsevien
2721: Samaten useinkin käy niin, että tontinomis-                 vanhusten tai heikkokuntoisten vaikeuk-
2722:  taja, joka on täyttänyt ajoissa velvollisuutensa           sia jalkakäytävän puhtaanapidossa voi-
2723: jalkakäytävän puhdistamisessa -       jottei saisi          taisiin lievittää?
2724:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2725: 
2726:                Anna-Liisa Jokinen                               Helvi Niskanen
2727:                Heli Astala                                      Kauko Tamminen
2728:                Ensio Laine                                      Lauha Männistö
2729:                Aulis Juvela                                     Vappu Säilynoja
2730: 
2731: 
2732: 
2733: 
2734: 088200187A
2735: 2                                             1982 vp.
2736: 
2737: 
2738: 
2739: 
2740:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
2741: 
2742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den: torjunnasta jalkakäytävällä. Samoin kiin-
2743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teistönomistajan velvollisuudeksi jäi huolehtia
2744: olette 9 •päivänä helmikuuta. 1982 päiv:ätyn         j;rlkakäytävälle' tai sen viereen auratundumen
2745: kirjeenne n:o 96 ·ohella toimittanut valtioneu~      poiskuljettamisesta.       · ··;  ,. ·
2746: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Sisäasiainministeriö asetti 7. 10.1980 työ-
2747: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjal-        ryhmän, jonka tehtävänä .on 1. 4. 1982 saakka
2748: lisesta kysymyksestä n:o 18, jossa tiedustel-        seurata ns. katurasituslainsäädännön toteutta-
2749: laan:                                                mista käytännössä sekä tehdä· tarpeelliseksi kat-
2750:                                                      somansa muutosehdotukset lainsäädäntöön.
2751:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Työryhmä on 1. 2. 1982 saanut valmiiksi eh-
2752:        ryhtyä, jotta pienkiinteistöjä hallitsevien   dotuksen muun muassa katujen ·kunnossa- ja
2753:        vanhusten tai heikkokuntoisten vaikeuk-       puhtaanapitoa koskevien säännösten muutta-
2754:        sia jalkakäytävän puhtaanapidossa voi-        misesta. Ehdotukseen on sisällytetty säännös,
2755:        taisiin lievittää?                            jonka mukaan kunta, mikäli lain mukaisten
2756:                                                      velvollisuuksien täyttäminen jonkin tontin osal-
2757:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit·         ta olisi erityisestä syystä kohtuuttoman ras-
2758: ta en seuraavaa:                                     kasta, voisi ottaa tontinomistajan kunnossa-
2759:     Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden          pitotehtävät suorittaakseen kokonaan tai osit"
2760: kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78) tuli           tain tai osallistua niistä aiheutuneisiin kus-
2761: voimaan 1. 1. 1980. Laki sisältää säännökset         tannuksiin. Säännös soveltuu käytettäväksi
2762: katujen ja rakennuskaavateiden kunnossa- ja          muun muassa silloin, kun kunnossapitovelvol-
2763: puhtaanapitovelvollisuuden jakamisesta kaava-        lisuuden täyttäminen sosiaalisista syistä on koh-
2764: alueella olevien kiinteistöjen omistajien ja kun-    tuuttoman raskasta. Tämän lisäksi kunta voi-
2765: nan välillä. Lakia laadittaessa periaatteena oli,    si edelleenkin kokonaan tai osittain ottaa huo-
2766: että ne katujen ja rakennuskaavateiden kun-          lehtiakseen tontinomistajille kuuluvista kun-
2767: nossa- ja puhtaanapitotehtävät, jotka on tar-        nossapitotehtävistä jollakin kaava-alueella tai
2768: koituksenmukaista hoitaa koneellisesti ja kes-       koko kunnassa, jolloin kunta perisi tästä kor-
2769: kitetysti, siirretään kunnan hoidettaviksi. Tä-      vauksen. Työryhmän ehdotukset tarjoavat si-
2770: män mukaisesti kunnan velvollisuudeksi tuli          ten eräitä keinoja kysymyksessä esitetyn epä-
2771: huolehtia katujen ja rakennuskaavateiden kun-        kohdan poistamiseen. Hallituksen tarkoitukse-
2772: nossapidosta. Kiinteistönomistajan tehtäväksi        na on pyrkiä mahdollisimman pikaisesti anta-
2773: jäi edelleen huolehtia jalkakäytävän käyttö-         maan työryhmän ehdotusten pohjalta eduskun-
2774: kelpoisuudesta talvella poistamalla jalankulkua      nalle esitys katujen kunnossa- ja puhtaanapi-
2775: haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkau-        toa koskevan lain muuttamisesta.
2776:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1982
2777: 
2778:                                                                            Ministeri Mikko Jokela
2779:                                             N:o 18                                               3
2780: 
2781: 
2782: 
2783: 
2784:                           Till Riksdagens Herr Talman
2785: 
2786:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ma sätt skulle fastighetsägaren vara skyldig att
2787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     låta bortforsla snö som hopats på ellet vid
2788: se nr 96 av den 9 februari 1982 tili veder-      gångbanan i samband med plogning.
2789: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lnrikesministeriet tilisatte 7. 10. 1980 en
2790: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen    arbetsgrupp, som har tili uppgift att fram
2791: m. fl. underteckade spörsmål nr 18:              tili 1. 4. 1982 följa med genomförandet av
2792:                                                  lagstiftningen rörande s.k. gatuunderhålls-
2793:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        servitut i praktiken och göra nödigbefunna
2794:        vidtaga för att lindra de svårigheter     ändringsförslag i lagstiftningen. Arbetsgrup-
2795:        som renhållningen av gångbanan med-       pens förslag tili ändring av stadgandena bl.a.
2796:        för för åldringar och personer med        om underhåll och renhållning av gator blev
2797:        svag hälsa som innehar småfastigheter?    färdigt 1. 2. 1982. 1 förslaget har intagits ett
2798:                                                  stadgande, enligt vilket kommun, om full-
2799:    Såsom svar detta spörsmål får jag vördsamt    görandet av de i lagen förutsatta skyldigheter-
2800: anföra följande:                                 na för någon tomts del av synnerliga skäl
2801:    Lagen om underhåll och renhållning av         skulle vara oskäligt tungt, helt ellet delvis kun-
2802: gator och vissa allmänna områden (669/78)        de övertaga tomtägarens underhållsuppgifter
2803: trädde i kraft 1. 1. 1980. 1 lagen ingår stad-   ellet delta i de kostnader som detta medför.
2804: ganden om delad underhålls- och renhållnings-    Stadgandet kan tiliämpas exempelvis i sådant
2805: skyldighet mellan ägarna tili fastigheter på     fall då fullgörandet av underhållsskyldigheten
2806: planlagt område och kommunen i fråga om          av sociala skäl är oskäligt tungt. Dessutom
2807: gator och byggnadsplanevägar. Principen vid      kunde kommunen aUtjämt helt ellet delvis åta
2808: utarbetandet av lagen var, att de uppgifter i    sig att inom något planlagt område ellet i hela
2809: samband med underhåll och renhållning av         kommunen sköta de på tomtägaren ankomman-
2810: gator och byggnadsplanevägar, som på ett         de underhållsuppgifterna, varvid kommunen
2811: ändamålsenligt sätt kunde skötas maskinellt      skulle uppbära ersättning för detta. Arbets-
2812: och centraliserat, skulle överföras på kommu-    gruppens förslag innebär sålunda några möjlig-
2813: nen. 1 enlighet med detta blev kommunen          heter tili eliminerandet av nämnda missför-
2814: skyldig att sköta om underhållet av gator och    hållande. Regeringen har för avsikt att så
2815: byggnadsplanevägar. F astighetsägaren skulle     snart som möjligt på grundvalen av arbets-
2816: alltjämt vara skyldig att hålla gångbanan an-    gruppens förslag försöka avlåta tili riksdagen
2817: vändbar på vintern genom att avlägsna snö        en proposition angående ändring av lagen
2818: och is som försvårar trafiken på gångbanan       rörande underhåll och renhållning av gator.
2819: samt se tili att avvärja halka på den. På sam-
2820:      Helsingfors den 17 mars 1982
2821: 
2822:                                                                         Minister Mikko Jokela
2823:                                             1982 vp.
2824: 
2825: Kirjallinen kysymys n:o 19
2826: 
2827: 
2828: 
2829: 
2830:                                 Ala-Kapee ym.: Vaikeasti sairaiden lasten vanhemmille aiheutu-
2831:                                    vien ansionmenetysten korvaamisesta
2832: 
2833: 
2834:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2835: 
2836:    Vanhempien oikeus jäädä kotiin alle 10-           Vanhempien osallistuminen lapsen hoitoon
2837: vuotiaan lapsen sairastuttua on säännelty työ-    sairaalassa aiheuttaa työstä poissaoloja ansion-
2838: ja virkaehtosopimuksissa. Vanhempien oikeut-      menetyksineen ja useissa tapauksissa myös
2839: ta ja mahdollisuutta osallistua lapsen sairaa-    huomattavia matkakustannuksia. Mainituissa
2840: lassa tapahtuvaan hoitoon sitä vastoin ei ole     tapauksissa ei sairausvakuutuksesta voida mak-
2841: otettu huomioon.                                  saa päivärahaa eikä työnantajakaan ole ansion-
2842:    Syöpäsairauksiin sekä muihin pitkäaikaisiin    menetystä velvollinen korvaamaan. Matkojen
2843: sairauksiin sairastuneiden lasten sairaalahoito   korvaamisessa sairausvakuutuskäytäntö on epä-
2844: vaatii vanhempien poikkeuksellisen suurta osal-   yhtenäinen. Esimerkiksi rintaruokinnan vuoksi
2845: listumista hoitoon. Esimerkiksi vaikealaatuisen   tehtyjä matkoja ei korvata lainkaan.
2846: sairauden toteamisen alkuvaiheessa on perus-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2847: teltua, että jompikumpi vanhemmista voisi         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2848: olla sairaalassa 1-2 viikon ajan sairauden to-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2849: teamisesta. Terminaalihoidossa olevien lasten     raavan kysymyksen:
2850: hoito vaatii ainakin toisen vanhemman läsnä-
2851: oloa sairaalassa. On myös välttämätöntä, että              Tietääkö Hallitus, · että sairaalassa
2852: vanhemmat voivat perehtyä lapsen tarvitsemaan            hoidettavien vaikeasti sairaiden lasten
2853: hoitoon kotihoidon menestyksellisen perustan             vanhemmille aiheutuu lapsen kannalta
2854: luomiseksi. Keskosten ja sairaiden vastasynty-           välttämättömästä hoitoon osallistumises-
2855: neiden hoidossa äidin päivittäiset käynnit lap-          ta ansionmenetyksiä ja kohtuuttomia
2856: sen luona ovat rintaruokinnan vuoksi välttä-             matkakustannuksia, ja
2857: mättömiä.                                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2858:                                                          ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
2859:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
2860: 
2861:                     Pirjo Ala-Kapee                    Pentti Lahti-Nuuttila
2862:                     Tarja Halonen                      Olli Helminen
2863:                                       Risto Tuominen
2864: 
2865: 
2866: 
2867: 
2868: 088200164K
2869: 2                                                    1~82 vp .
2870: 
2871: 
2872: 
2873: 
2874:                        .,
2875:      ''•,,, ·~~·   ,        '
2876: 
2877: 
2878: 
2879: 
2880:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2881: 
2882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                  lasta hoitava sairaala tarvitsee vanhemmilta
2883: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-               tietoja lapsen sairauteen liittyvistä seikoista.
2884: hemies;1 olette 9 päiVänä helmikuuta 1982 päi-              Vanhemmat voidaan kutsua sairaalaan myös
2885: vätyn )kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-              lapsen hoitoon perehdyttämisen vuoksi. Täl-
2886: voston ···asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             löinkin matkakustannukset voidaan korvata sa-
2887: kansanedustaja Pirjo Ala-Kapeen·ym. näin kuu-               moin kuin kysymyksessä mainituissa tapauk-
2888: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 19:                  sissa, joissa äiti lapsen rintaruokinnan vuoksi
2889:                                                             joutuu matkustamaan sairaalaan.
2890:                .: Tietääkö. Hallitus, että sairaalassa         Koska kysymyksessä mainittujen matkakus-
2891:              hoidettavien vaikeasti sairaiden lasten        tannusten korvaamisessa on jossain määrin
2892:              v::~nhemmille aiheutuu lapsen kannalta         esiintynyt kirjavuutta, Kansaneläkelaitos on
2893:              välttämättötnästä hoitoon osallistumises-      päättänyt ensi tilassa antaa paikallistoimistoil-
2894:              ta ansionmenetyksiä ja kohtuuttomia            leen nykyistä tarkemmat ohjeet korvauskäy..:
2895:              matkakustanmaksia, ja                          tännön yhdenmukaistamiseksi. Asian pitäisi
2896:                   mihin .· toimenpiteisiin Hallitus aikOQ   korjaautua tällä tavoin ilman lainsäädäntötoi..:
2897:              ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?          mia.
2898:                                                                Voimassa olevien säännösten niukaån sai-
2899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               rausvakuutuslain mukaista päivärahaa voidaan
2900: vasti ,seuraavaa:                                           suorittaa vain vakuutetun oman työkyvyttö-
2901:    Sairausvakuutuslain (364/63) 10 §:n mu-                  myyden perusteella. Kysymys sairaan lapsen
2902: kaan korvatqil!l sairaalassa käynnistä aiheutu-             hoidosta aiheutuneen ansionmenetyksen korvaa-
2903: vat· matkakustannukset vakuutetulle kokonaan                misesta sairausvakuutuslain mukaisella päivä~
2904: siltä osin lmi11 ne yhteen suuntaan tapahtuvaa              rahalla enintään ·30 arkipäivältä vuodessa oli
2905: matkaa kohti 'ylittävät 7,50 markkaa. Jos va-               viime syksynä esillä sosiaali- ja terveysminis-
2906: kuutetun perh~enjäsen, holhooja tai muu tähän               teriössä. Valtiontaloudellisista syistä hankkees-
2907: verrattava henkilö on vakuutettua hoitavan                  ta jouduttiin silloin kuitenkin luopumaan.
2908: lääkärin erityisestä syystä antamasta määräyk-              Asiaan pitäisi saada pikaisesti korjausta. So-
2909: sestä tehnyt erikseen matkan esimerkiksi sai-               siaali- ja terveysministeriö tulee ensi tilassa
2910: raalaan, tästä johtuvat matkakustannukset kor-              tekemään esityksen sairausvakuutuslain muutta-
2911: vataan samalla tavoin kuin vakuutetun matka-                miseksi siten, että vanhemmille voitaisiin suo-
2912: kustannukset.                                .              rittaa päivärahaa sairaan lapsen hoidon perus-
2913:    Esiin tulleissa tapauksissa lapsen sairaudesta           teella. Uudistuksesta arvioidaan aiheutuvan 10
2914: vanhemmille aiheutuneita matkakustannuksia                  miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset.
2915: on korvattu esimerkiksi silloin, kun lapsipoti-
2916:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
2917: 
2918:                                                                             Ministeri Marjatta Väänänen
2919:                                               N:o 19                                               3
2920: 
2921: 
2922: 
2923: 
2924:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2925: 
2926:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vårdas behöver uppgifter av föräldrarna an-
2927: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gående omständigheter som rör barnets sjuk-
2928: av den 9 februari 1982 tili vederbörande med-       dom. Föräldrarna kan även kallas tili sjukhuset
2929: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     för att där sätta sig in i vården av barnet.
2930: av riksdagsledamot Pirjo Ala-Kapee m. fl. un-       Även i dessa fall kan resekostnaderna ersättas,
2931: dertecknade spörsmål nr 19:                         liksom i sådana fall som nämndes i spörsmålet,
2932:                                                     där modern p.g.a. amning av barnet är tvungen
2933:           Är Regeringen medveten om att för-        att besöka sjukhuset.
2934:        äldrar tili svårt sjuka barn som vårdas         Eftersom praxis vid ersättande av i spörs-
2935:        på sjukhus, drabbas av inkomstbortfall       målet nämnda resekostnader varierat något, har
2936:        och oskäliga resekostnader för att kun-      Folkpensionsanstalten beslutat att omgående
2937:        na delta i den ur barnets synvinkel          utfärda noggrannare anvisningar tili sina lokal-
2938:        nödvändiga vården, och                       byråer angående förenhetligandet av ersätt-
2939:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningspraxis. Missförhållandet borde därmed
2940:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-     kunna avhjälpas utan lagstiftningsåtgärder.
2941:        de?                                             Enligt gällande stadganden kan dagpenning
2942:                                                     i enlighet med sjukförsäkringslagen erläggas
2943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       endast på basen av den försäkrades egen ar-
2944: samt anföra följande:                               betsoförmåga. Frågan om ersättande av in-
2945:    I enlighet med 10 § sjukförsäkringslagen         komstbortfall p.g.a. vård av sjukt barn, med
2946:  (364 /63) ersätts den försäkrade resekostnader     dagpenning i enlighet med sjukförsäkrings-
2947: som åsamkats genom sjukbesök i sin helhet           lagen för högst 30 vardagar per år, var uppe
2948: tili den del kostnaderna för enkel resa över-       tili behandling senaste höst i social- och hälso-
2949: stiger 7,50 mark. Om medlem av försäkrads           vårdsministeriet. Av statsekonomiska skäl var
2950: familj, försäkrads förmyndare ellet annan som       man dock tvungen att avstå från företaget i det
2951: bör jämställas med dessa, enligt föreskrift som     skedet. Saken borde rättas så fort som möjligt.
2952: av särskild orsak givits av den försäkrades         Social- och hälsovårdsministeriet kommer så
2953: läkare, företagit resa t. ex. tili sjukhuset, er-   snart som möjligt att föreslå en sådan ändring
2954: sätts resekostnaderna i anledning av detta på       av sjukförsäkringslagen att dagpenning kunde
2955: samma sätt som den försäkrades resekostnader.       erläggas tili föräldrarna på grund av vården
2956:     I de aktuella fallen har de resekostnader       av det sjuka barnet. Ändringen beräknas or-
2957: som barnets sjukdom åsamkat föräldrarna er-         saka en årlig tiliäggskostnad av uppskattnings-
2958: satts t. ex. i de fall då det sjukhus där barnet    vis 10 miljoner mark.
2959:      Helsingfors den 9 mars 1982
2960: 
2961:                                                                      Minister Marjatta Väänänen
2962:                                               1982 vp.
2963: 
2964: Kirjallinen kysymys n:o 20
2965: 
2966: 
2967: 
2968: 
2969:                                   Perho: Lasten syöpäsairauksien hoidosta
2970: 
2971: 
2972:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
2973: 
2974:     Maassamme sairastuu vuosittain runsaat 100       raudet, joiden hoidossa tarvitaan riittävä ko-
2975: lasta erilaisiin pahanlaatuisiin kasvaimiin. Näis-   kemus asian eteenpäin viemiseksi ja hyvien
2976: tä noin puolet eli 50-60 tapausta on lasten          hoitotulosten saamiseksi. Kuitenkin maamme
2977: leukemiaa. Kaikkien lasten pahanlaatuisten kas-      asukasluku ja potilaiden määrä sekä pitkät
2978: vainten hoitotulokset ovat viime vuosien aika-       etäisyydet tekevät liiallisen keskittämisen vaa-
2979: na oleellisesti parantuneet. Tämä on johtanut        ralliseksi. Potilasmateriaalia on Suomessa niin
2980: siihen, että noin puolet pahanlaatuisia kasvai-      paljon, että kaikkiin viiteen yliopistosairaalaan
2981: mia sairastavista lapsista voidaan parantaa. Ky-     tulee niin paljon uusia syöpää sairastavia lapsi-
2982: symyksessä on kuitenkin sekä lapselle, vanhem-       potilaita, että riittävä kokemus hoidossa saavu-
2983: mille että sairaanhoitolaitoksille varsin raskas     tetaan, mikäli ulkoiset olosuhteet taataan. Kes-
2984: hoito. Näiden lasten hoito vaatii hyvin pereh-       kittämisen tekee erittäin hankalaksi se, että
2985: tyneen ja koulutetun henkilökunnan, jonka            tällöin lapset joutuvat kauas perheistään, jol-
2986: määrän tulee olla riittävä myös poikkeukselli-       loin psyykkinen motivaatio paranemiselle huo-
2987: sen raskaaseen hoitotapahtumaan.                     nonee. Myöskään vanhemmat eivät voi käydä
2988:     Hiljattain nähty televisio-ohjelma "a-studios-   lastaan katsomassa riittävän usein. Toisaalta
2989: sa" oli erittäin satuttava ja perustui vankasti      nykyinen hoitosuuntaus pyrkii siihen, että lap-
2990: siihen kokemukseen, joka HYKS:n lastenklini-         set kotiutetaan lyhyiksikin ajoiksi heti, kun sii-
2991:  kalla on lasten pahanlaatuisten kasvainten hoi-     hen veriarvojen ja muiden seikkojen perusteel-
2992:  dosta. Kuitenkin ohjelmassa ja varsinkin sen        la on mahdollisuuksia. Mikäli etäisyydet kas-
2993:  jälkeenpäin saamassa julkisuudessa lehtien pals-    vavat kovin pitkiksi, ei tällaiseen toimintaan
2994:  toilla on lasten hoidon kannalta erittäin arve-     ole mahdollisuutta. TYKS:n lastenklinikalla on
2995: luttavana piirteenä se, että sekä lääkintöhalli-     tätä modernia hoitoperiaatetta noudatettu jo
2996:  tuksen että asianomaisen ministeriön taholta        yli kahden vuoden ajan.
2997:  HYKS:n lastenklinikan tukemana on pyritty              TYKS:n lastenklinikalla on tällä hetkellä
2998:  keskittämään lasten pahanlaatuisten sairauksien     pitkä kokemus lasten pahanlaatuisten sairauk-
2999:  hoito kahteen keskukseen, Ouluun ja Helsin-         sien hoitamisessa. Rajoittavana tekijänä on kui-
3000:  kiin.                                               tenkin se, että tästä toiminnasta vastaava lää-
3001:     Pyrkimys perustuu lääkintöhallituksen 6. 6.      käri toimii yliopiston apulaisopettajana ja voi
3002:  1979 asettaman työryhmän mietintöön 10. 9.          vain sivutoimen luonteisesti hoitaa sairaalateh-
3003:  1979, jolla vaaditaan keskittämistä. Kysei-         täväänsä. Aikaa ei näin ollen ole riittävästi.
3004:  nen mietintö vaikuttaa tilaustyönä tehdyltä         Myöskin hoitohenkilökunnan vähyys on sairaa-
3005:  HYKS:n tarpeita varten, koska minkään muun          lassa ongelmana. Sen sijaan ulkoiset edellytyk-
3006:  sairaalan edustajaa ei työryhmässä ollut. Turun     set ovat hyvät, sairaalan päättävissä elimissä
3007:  yliopistollisen keskussairaalan liittohallituksen   on etenemässä suunnitelma lastenklinikan he-
3008:  vastineessa ja professori Tuomas Peltosen lau-      matologisen hoitoyksikön kunnostamisesta ajan
3009:  sunnossa kyseisestä mietinnöstä todetaankin,        vaatimuksia vastaavaksi. Samoin sairaalan käy-
3010:  että maaliskuussa 1979 mietintönsä jättänyt         tössä on poikkeuksellisen korkealaatuinen labo-
3011:  yliopistosairaalatoimikunta päätyi esittämään       ratorio ja hematologinen laboratorio. Yliopis-
3012:  lasten leukemian ja muiden pahanlaatuisten          ton teoreettiset laitokset, mm. serobakteriolo-
3013:  kasvainten hoitoa kaikissa maamme viidessä          gian laitos, kykenevät antamaan kaikki ne
3014:  yliopistosairaalassa.                               palvelut, joita moderni pahanlaatuisten kas-
3015:     Keskitetyn hoidon puolesta puhuu se, että        vainten hoito tarvitsee. Kun sädehoitoklinikan
3016:  kysymyksessä ovat suhteellisen harvinaiset sai-     sädehoitolaitteistot saadaan riittävälle tasolle,
3017: 088200159D
3018: 2                                            1982 vp.
3019: 
3020: mikä on parhaillaan tapahtumassa, ei tämäkään       mielessä perusteltUa nyt julkisuudessa esitetty
3021: alue aseta rajoituksia täysitehoiselle hoidolle.    lasten maligniteettien hoidon keskittäminen.
3022:    Suurimpana ongelmana omassa sairaalassam-        Kyseinen toiminta huonontaisi oleellisella ta-
3023: me on lastenklinikan henkilökunnan vähyys.          valla näiden lasten hoitomahdollisuuksia.
3024: Tilanteeseen saadaan tällä hetkellä täysin riit-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3025: tävä korjaus, mikäli voidaan sairaalaan perus-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3026: taa lastenklinikalle erikoislääkärin virka, jonka   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3027: tehtävänä on huolehtia kaikesta lasten verisai-     vaksi seuraavan kysymyksen:
3028: rauksiin liittyvästä toiminnasta, ei siis ainoas-
3029: taan leukemiasta, ja tämän lisäksi toimia las-                Mitä Hallitus aikoo tehdä pahanlaa-
3030: tenklinikan potilaiden muita syöpämuotoja hoi-             tuisista kasvalmista kärsivien lasten hoi-
3031: tavana lääkärinä. Lisäksi hoitohenkilökuntaa               don liiallisen keskittämisen estämiseksi
3032: tarvitaan vähintään 2 sairaanhoitajaa, jotka               ja asian vaatimien virkojen perustami-
3033: voivat antautua kokonaan näiden lasten ja hei-             seksi: Turun yliopistolliseen keskus-
3034: dän vaatimansa erikoishoidon tarpeisiin.                   sairaalaan?
3035:    Sairastuneiden lasten kannalta ei ole missään
3036:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3037: 
3038:                                            Heikki Perho
3039:                                                 N:o 20                                               3
3040: 
3041: 
3042: 
3043: 
3044:                          Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
3045: 
3046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         keskussairaaloissa mahdollisimman laajasti po-
3047: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tilaan kulloinenkin tila huomioon ottaen. Yli-
3048: mies, olette 9 päivänä helmikuuta 1982 päivä-         opistosairaalailta pyydetyissä lausunnoissa kat-
3049: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        sottiin, ettei induktiohoitoa eli alkuvaiheen
3050: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        hoitoa ole tarkoituksenmukaista keskittää esi-
3051: sanedustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta             tetyllä tavalla, mutta että on tärkeätä kehittää
3052: kirjallisesta kysymyksestä n:o 20:                    kahta keskusta valtakunnassa. Toisen tehtävä-
3053:                                                       nä olisi vastata lasten verisairauksien ja toisen
3054:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pahanlaa-         kasvainten ja immunologisten sairauksien hoi-
3055:        tuisista kasvaimista kärsivien lasten          don kehittämisestä ja vaativasta erityishoidos-
3056:        hoidon liiallisen keskittämisen estämi-        ta, johon tulisivat kuulumaan mm. luuydin-
3057:        seksi ja asian vaatimien virkojen perus-       siirrot leukemiaa sairastavilla lapsilla.
3058:        tamiseksi Turun yliopistolliseen keskus-          Vaikka erityisesti lapsipotilaan hoitoa mah-
3059:        sairaalaan?                                    dollisimman lähellä kotiaan on pidettävä pe-
3060:                                                       rusteltuna, joudutaan toisaalta leukemialasten
3061:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hoidossa ottamaan huomioon se, että kyseessä
3062: vasti seuraavaa:                                      on harvinainen sairaus, jonka hoito on äärim-
3063:    Maassamme todetaan vuosittain noin 150             mäisen vaikeaa sekä erityistä asiantuntemusta
3064: uutta lasten syöpätapausta. Näistä noin 50 on         vaativaa. Korkean asiantuntemuksen ylläpitä-
3065: leukemiaa (verisyöpää) . Kaikki leukemiaan ja         minen edellyttää, että hoitoratkaisun tekevä
3066: pahanlaatuisiin kasvaimiin sairastuneet lapset        henkilökunta vuosittain näkee riittävän mon-
3067: ovat päässeet ja pääsevät välittömästi sairaala-      ta tautitapausta. Vasta tällöin yleisen käsi-
3068: hoitoon. Keskimäärin uusia lasten leukemiata-         tyksen mukaan on takeita hoitopäätösten riit-
3069: pauksia todetaan siis vähemmän kuin yksi vii-         tävästä asiantuntemuksesta. Näin ollen joudu-
3070: kossa ja muita pahanlaatuisia kasvaimia noin          taan asettamaan vastakkain potilaalle sekä hä-
3071: kaksi viikossa. Verrattuna aikuisten vastaaviin       nen omaisilleen koituva matkojen aiheuttama
3072: pahanlaatuisiin sairauksiin, tautitapausten ko-       rasitus ja potilaan hoidon tason mahdollisim-
3073: konaismäärä on lapsilla huomattavasti pienem-         man korkealle kohottaminen harkittaessa leu-
3074: pi.                                                   kemialasten hoidon keskittämisen astetta. Ko-
3075:     Lääkintöhallituksen työryhmä, jonka tehtä-        kemukset muualta maailmasta viittaavat siihen,
3076: vänä oli selvittää erikoislääkärijobtoisen erityis-   että tiettyä keskittämistä on aikaansaatava, jot-
3077: tason sairaanhoidon järjestämistä ja yliopisto-       ta mahdollisimman moni lapsi voitaisiin pysy-
3078: sairaaloiden välistä työnjakoa, esitti mietinnös-     västi parantaa.
3079: sään (n:o 3/79), että lasten harvinaisten pa-            Valtionosuuteen oikeuttavien uusien voima-
3080: hanlaatuisten kasvainten hoito järjestetään Hel-      varojen jako terveydenhuollon eri tarkoituksiin
3081: singin, Turun ja Oulun yliopistollisissa keskus-      tapahtuu valtioneuvoston hyväksymän valta-
3082: sairaaloissa. Lasten leukemia esitettiin hoidet-      kunnallisen 5-vuotissuunnitelman ja eduskun-
3083: tavaksi kaikissa yliopistosairaaloissa.               nan hyväksymän valtion tulo- ja menoarvion
3084:     Lasten leukemiahoidon kehittämiseksi ase-         puitteissa. Sairaanhoitolaitoksiin suunnattavien
3085: tettu työryhmä päätyi kannanotossaan 10. 9.           virkojen osalta lääkintöhallitus käy vuosittain
3086: 1979 siihen, että leukemian alkuvaiheen hoito         yliopistosairaaloiden edustajien kanssa neuvot-
3087: olisi keskitettävä kahteen yliopistosairaalaan.       telut niistä erityishoidon kohteista (lasten Ieu-
3088: Jatkohoito ja potilaiden seuranta toteutettaisiin     kemia, sydänkirurgia, munuaisten siirrot ja
3089: kaikissa yliopistosairaaloissa ja myös muissa         vast.), joihin on syytä varata valtakunnallisen
3090: 4                                             1982 Y.p.
3091: 
3092: suunnitelman kiintiöistä tietty osa viroista.         sairaalapiirissä olevien lasten syöpäsairauksien
3093: Lääkintöhallitus antaa sitten vuotuisissa suun-       hoitoa. Uusien virkojen osalta asia tulee esille
3094: nitteluohjeissa näitä koskevat tarkemmat oh-          vuotta 1983 koskevan toimintasuunnitelman
3095: jeet. Valtioneuvoston vahvistamassa suunnitel-        laadinnan ja käsittelyn yhteydessä kuluvan
3096: massa on maan sairaalalaitosta varten varattu         vuoden aikana yhteistyössä lääkintöhallituksen,
3097: vuonna 1982 yhteensä 700 uutta virkaa.                Turun ja Porin lääninhallituksen sekä sanotun
3098:    Keskussairaalapiirien kuntainliitot laativat       sairaalan edustajien kanssa.
3099: vuosittain alueensa erikoissairaanhoitoa koske-          Sosiaali- ja terveysministeriö osaltaan kiin-
3100: van alueellisen toimintasuunnitelman, jossa ne        nittää erityistä huomiota siihen, millä tavalla
3101: päättävät, mihin toimintoihin uudet ja olemas-        asianomaisten yliopistosairaaloiden hallinto pai-
3102: sa olevat voimavarat kohdennetaan. Kyseisen           nottaa eräiden harvinaisten ja vaikeasti hoidet-
3103: suuniutelman hyväksyy asianomainen läänin-            tavien sairauksien hoitomahdollisuuksien lisää-
3104: hallitus, joka päättää myös käyttökustannus-          mistä.
3105: luonteisiin laitehankintoihin ja hankkeisiin oh-         Sosiaali- ja terveysministeriö on 3. 3. 1982
3106: jattavasta valtionosuudesta keskushallinnon an-       perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on
3107: tamien ohjeiden mukaisesti.                           30. 6. 1982 mennessä selvittää lasten leuke-
3108:    Vuosien 1982-1986 alueellisen toiminta-            mian hoidon järjestely maassamme ja tehdä
3109: suunnitelman valmistamista koskevien lääkin-          tarpeelliset ehdotukset hoidon kehittämiseksi;
3110: töhallituksen 30. 9. 1981 antamien ohjeiden           Työryhmän tehtävänä on laatia sellainen suun-
3111: mukaan Turun yliopistolliseen keskussairaala-         nitelma lasten syöpäsairauksien hoidon kehit-
3112: piiriin voidaan vuonna 1982 perustaa valtion7         tämiseksi, joka turvaa lapsille mahdollisimman
3113: osuuteen oikeuttavana yleissairauksien hoitoon        korkeatasoisen hoidon niin lähellä lapsen ko-
3114: kaikkiaan 38 virkaa. Näistä viroista Turun yli-       tipaikkaa kuin mahdollista. Työryhmässä on
3115: opistollinen keskussairaalapiiri on esittänyt las-    muun ohella Turun yliopistollisen keskussai-
3116: tentautien erikoisalalle ainoastaan erikoissai-       raalan edustajana hallintoylilääkäri Risto La-
3117: raanhoitajan viran perustelunaan vastasyntynei-       hesmaa sekä lapsisyöpäpotilaiden vanhempien
3118: den hoidon tehostaminen. Turun yliopistollisen        toimikunnan edustajana diplomi-insinööri Gus-
3119: keskussairaalapiirin alueellisessa toimintasuun-      taf Rönnholm.
3120: nitelmassa vuosiksi 1982-1986 lastentautien              Yhteenvetona sosiaali- ja terveysministeriö
3121: kohdalla ei ole mainintaa lasten leukemian tai        toteaa, että pahanlaatuisista kasvaimista kärsi~
3122: pahanlaatuisten kasvainten hoidon tehostami-          vien lasten hoitoa ei ole maassamme keskitet~
3123: sesta tai siihen liittyvistä virkajärjestelyistä.     ty, eikä hoitoa ole tarkoitus tulevaisuudessa~
3124: Laatiessaan alueellista toimintasuunnitelmaa          kaan keskittää. Uusien voimavarojen ohjaami~
3125: vuosille 1983-1987 on kuntainliitolla kaikki          nen tähän tarkoitukseen tapahtuu toisaalta
3126: mahdollisuudet ottaa huomioon kysymyksessä            sairaalan sisäisin järjestelyin ja toisaalta vuosit~
3127: esitetty erikoislääkärin viran perustaminen se~       tain vahvistettavien keskussairaalakohtaisten
3128: kä sairaanhoitajien virkojen perustaminen.            suunnitelmien yhteydessä .. Ratkaisuja tehtäessa
3129:    Tarkoitus ei ole keskeyttää tai rajoittaa toi-     kuullaan myös lasten vanhempia, kuten emi
3130: minnassa olevaa Turun yliopistollisessa keskus-       työryhmän kokoonpanekin osoittaa.
3131:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
3132: 
3133:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
3134:                                                N:o 20                                              5
3135: 
3136: 
3137: 
3138: 
3139:                            Tili    Riksdagens         Herr     Talm.an
3140: 
3141:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        även i så stor omfattning som rriöjligt vid
3142: anger har , Ni, Herr Talman, med Eder skri-          andra centralsjukhus med beaktande av pa-
3143: velse av 'den·· 9 februari 1982 tili vederbörande    tientens hälsotillstånd. I de utlåtanden: som
3144: medlerh av 'statsrådet översänt avskrift av föl-     universitetssjukhusen blivit ombedda ·a;tt avge
3145: jande av 'riksdagsman Heikki Perho under·            ansågs det inte vara ändamålsenligt att • kon-
3146: tedmade spöismål nr 20:                              centrera induktionsvården, dvs. behandlingen
3147:                                                      av sjukdomens första stadier, på det sätt som
3148:           ; Vilka åtgärder ämnar Regeringen          föreslagits, men man ansåg det vara viktigt
3149:          vidta för att förhindra en alltför långt-   att utveckla två centra i landet. Det ena
3150:          gående centralisering av vården av          centrumet skulle svara för utvecklandet av be-
3151:          barn som lider av elakartade svulster       handlingen av blodsjukdomar hos ·. barn och
3152:        . och för att inrätta erforderliga tjänster   det andra för utvecklandet av behandlingen
3153:          vid Aho universitetscentralsjukhus?         av svulster och immunologiska sjukdomar.
3154:                                                      Båda centrumen skulle dessutom svara för den
3155:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       krävande specialbehandlingen, viiken ·föt först-
3156: samt anföra följande:                                nämnda centrums del bl.a. skulle oinfatta ben-
3157:     1 vårt 1and konstateras årligen ca 150 nya       märgstransplantationer på barn med ·leukemi.
3158: fall av cancer hos barn. Av dessa är ca 50               Även om det måste anses väl motiverat att
3159: leukemi (blOdcancer) . Alla barn som insjuknar       vården av speciellt barnpatienter skåU lumna
3160: i leukenii · och elakartade svulster har omedel-     ske så näta hemmet som möjligt~ måste' man
3161: bart fått Och får sjukhusvård. I medeltal kon-       å andra sidan beträffande leuken:iin · beakta,
3162: stateras alltså mindre än ett nytt fall av leu-      att det rör sig om en ovanlig sjukdom; som
3163: kenii 'fall  av    leukemi hos barn per vecka,       är ytterst svårskött och kräver särskild sak-
3164: och 2 fall 'J>er vecka av andra elakartade svul~     kunskap. Upprätthållandet av en sakkunskap
3165: ster. Jämfört. med motsvarande elakartade sjuk-      på hög nivå förutsätter att personalen,: som
3166: dotnar hös vuxna är det sammanlagda antalet          fattar beslut om vården, upplever· ~illräckligt
3167:  sjukdorrisfåll hos barn betydligt lägre.            många sjukdomsfall per år. Först då:finns det
3168:     En årbetsgrupp inom medicinalstyrelsen,          enligt gängse uppfattning garantier för en till-
3169: sotn hade tili uppgift att utreda arrangerandet      räcklig sakkunskap vid beslut öm .vården.
3170: av ·den · av specialister 'ledda sjukvården på       Sålunda är man tvungen atf st~ll~ <kn på•
3171: spedalruvå' dch arbetsfördelningen mellan uni·       frestning resorna medför för patienten och
3172: versitetssjukhusen konstaterade i sitt betän-        dennes anhöriga mot vård på ·så hög i nivå
3173:  kande (ni · 3/79), att vården av barn som           som möjligt, då mari överväger gtaderi av
3174: lider äv     ;ällsynta, elakartade svulster ordnas   centralisering vid vård av bar!l med leukemi.
3175: vid universitetscentralsjukhusen i Helsingfors,      Erfarenheterna från annat håll i världen, visar,
3176:  Åbo och Uleåborg. Man föreslog att barn med         att en viss centralisering måste åstädkcimmas
3177: leukemi skulle vårdas vid alla universitets-         för att så många barn som möjligt skall kunna
3178:  centtalsjtikhus~                               ·    botas för gott.
3179:     Den arbetsgrupp som tillsattes för att ut-           Fördelningen av nya resurser som berättigar
3180:  veckla vården av barn med leukemi stannade          tili statsandel mellan olika ändamål inom häl-
3181:  i sitt ställningstagande den 10. 9. 1979 för att    sovården sker inom ramen för den av stats-
3182:  vården av leukemi i dess första stadier skulle      rådet godkända riksomfattande 5-årsplanen och
3183:  koncentreras tili två universitetssjukhus. Den      det av riksdagen godkända statsförslaget. Be-
3184:  fortsatta vården och uppföljandet av patienter-     träffande tjänster inom sjukvårdsinrättningar
3185:  na skulle ske vid alla universitetssjukhus och      underhandlar medicinalstyrelsen årligen med
3186: 088200159D
3187: 6                                            1982 vp.
3188: 
3189: representanter för universitetssjukhusen om de           Avsikten är inte att avbryta eller begränsa
3190: områden inom specialvården (barnleukemi,              den behandling av cancersjukdomar hos barn
3191: hjärtkirurgi, njurtransplantationer o.dyl.), för      som pågår inom Aho universitetscentralsjuk-
3192: vilkas del det är skäl att reservera en viss          husdistrikt. Beträffande de nya tjänsterna
3193: del av tjänsterna i tjänstekvoten i den riks-         blir frågan aktuell under innevarande år i
3194: omfattande planen. Medicinalstyrelsen utfärdar        samband med uppgörandet och behandlingen
3195: därefter noggrannare anvisningar om dessa i           av verksamhetsplanen för år 1983 i samarbete
3196: sina årliga direktiv för planering. 1 den av          mellan medidnalstyrelsen, länsstyrelsen i Abo-
3197: statsrådet fastställda planen har sammanlagt          och Björneborgs län samt representanter för
3198: 709 nya tjänster reserverats för landets sjuk-        nämnda sjukhus.                               .
3199: husväsende för år 1982.                                  Social -och hälsovårdsministeriet fäster . för
3200:    Kommunalförbunden för centralsjukhus-              sin del särskild uppmärksamhet vid .sättet på
3201: distrikten uppgör årligen en regional verksam-        vilket förvaltningen vid vederbörande univer-
3202: hetsplan angående specialsjukvården inom              sitetssjukhus betonar ökandet av vårdmöjlig-
3203: distriktet. i viiken de besluter, på vilka akti-      heterna vid vissa sällsynta och svårskötta. sjuk-
3204: viteter nya och redan existerande resurser            domar.
3205: skall inriktas. Ifrågavarande plan godkänns av           Social- och hälsovårdsministeriet · har 3. 3.
3206: vederbörande länsstyrelse som i enlighet med          1982 tillsatt en arbetsgrupp som har till upp-
3207: centralförvaltningens direktiv fattar beslut          gift att före 30. 6. 1982 utreda v!rden av
3208: även om den statsandel som skall dirigeras            barn med leukemi i vårt land samt framlägga
3209: tili projekt och anskaffning av apparatur som         erforderliga förslag för utvecklande av 'vården.
3210: finansieras av driftskostnaderna.                     Arbetsgruppen har i uppgift att utarbeta en
3211:     1 enlighet med medicinalstyrelsens direktiv       sådan plan för utvecklande av vården av can-
3212: 30. 9. ~981 om uppgörande av den regionala            cersjuka barn som säkerställer bartleris vård
3213: verksamhetsplanen för åren 1982-1986 är               på så hög nivå som möjligt och så nära hem-
3214: det möjligt att inom Aho universitetscentral-         orten som möjligt. 1 arbetsgruppen ingår bl.a.
3215: sjukhusdistrikt år 1982 inrätta sammanlagt 38         administrative överläkaren Risto Lahesmaa
3216: tjänster: som berättigar tili statsandel för vård     som representant för Åbo universitetscentral-
3217: av allmänna sjukdomar. Abo universitets-              sjukhus samt diplomingenjör Gustaf Rönn-
3218: centralsjukhusdistrikt har endast föreslagit en       holm som representant för föräldrakommitten
3219: specialsjukskötartjänst för barnsjukdomar, med        för cancersjuka barn.
3220: motiveringen att vården av nyfödda skall ef-             Social- och hälsovårdsministeriet konstate-
3221: fektiveras. 1 den regionala verksamhetsplanen         rar sammanfattningsvis att vården av barn
3222: för universitetscentralsjukhusdistrikt för åren       som lider av elakartade svulster inte centrali-
3223: 1982-86 finns det inget omnämnande under              serats i Finland och att den inte heller i fram-
3224: punkten barnsjukdomar om effektiverande av            tiden skall centraliseras. Nya resurser dirigeras
3225: vården av barn med leukemi eller elakartade           tili detta ändamål genom sjukhusets inre arran-
3226: svulster, eller om tjänsteregleringar i anledning     gemang å ena sidan och i samband med de
3227: av detta. Då kommunalförbundet uppgör den             årligen fastställda pianeroa för centralsjuk-
3228: regionala planen för åren 1983-1987 har den           husen å andra sidan. 1 samband med avgö-
3229: alla möjligheter att beakta det i spörsmålet          randena beaktas även de synpunktet som bar-
3230: föreslagna inrättandet av en specialläkartjänst       nens föräldrar har, vilket även framgår av
3231: samt sjukskötartjänster.                              sammansättningen i ovan nämnda atbetsgrupp.
3232:       Helsingfors den 12 mars 1982
3233: 
3234:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
3235:                                              1982 vp.
3236: 
3237: Kirjallinen kysymys n:o 21
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                    Karkinen ym.: Ammattikoulutuspaikkojen lisäämisestä Uudella-
3243:                                       maalla
3244: 
3245: 
3246:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3247: 
3248:    Uudenmaan läänin oppilasvalintalautakunnan       lunsa päättäviä nuoria ja että vielä lähivuosina-
3249: keräämistä koehakutiedoista ilmenee, että pe-       kin tuhansia nuoria jää opiskelupaikkaa vaille.
3250: ruskoulunsa keväällä 1982 päättävistä 15 300        Tämä johtaa työttömyyteen ja moninaisiin yksi-
3251: nuoresta noin 7 000 aloittaa opintonsa lukiossa.    lötason ongelmiin. Toisaalta Uudenmaan läänin
3252: Ammatilliseen koulutukseen on tästä vuosiluo-       elinkeinoelämä vetää muualta maasta ammatil-
3253: kasta pyrkimässä n. 8 000 nuorta. Ammatilli-        lisen koulutuksen saaneita nuoria läänin työ-
3254: sia koulutuspaikkoja on kuitenkin Uudenmaan         paikkoihin, mistä puolestaan maan muut seudut
3255: läänissä n. 5 000, joista 1 500 täytetään aikai-    joutuvat kärsimään.
3256: semmin oppivelvollisuutensa suorittaneilla nuo-        On ollut myös havaittavissa, että nuorten
3257: rilla. Kun läänin vuosittain valmistuvasta 6 500    omat hakutoiveet kasaantuvat muutamille nuor-
3258: ylioppilaasta vain 40 % pääsee opiskelemaan         ten suosimille aloille ja noudattavat edelleen
3259: korkeakouluihin, pyrkivät ylioppilaatkin perus-     perinteistä sukupuolten välistä roolijakoa, joten
3260: koulupohjaisiin oppilaitoksiin. Myös väliaikai-     on pelättävissä, ettei kaikkia vähemmän suosit-
3261: sen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen       tuja ammatillisen koulutuksen paikkoja kui-
3262: määrä, kaiken kaikkiaan hiukan yli 1 000 paik-      tenkaan saada täytettyä.
3263: kaa, on Uudellamaalla maan alhaisin. Kun näitä         Tämän vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjestyk-
3264: paikkoja maassamme oli v. 1981 19,7 % vaki-         sen 37 §:n 1 momenttiin esitämme valtioneu-
3265: naisen koulutuksen määrästä, oli suhdeluku          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3266: Uudellamaalla 11,9 %. Vastaava osuus esim.          raavan kysymyksen:
3267: Mikkelin läänissä oli 32,9 %, Pohjois-Karjalan
3268: läänissä 32,3 % ja Keski-Suomen läänissä                      Onko Hallitus tietoinen snta, että
3269: 31,5 %. Kaiken kaikkiaan Uudenmaan läänin                  kuluvana keväänä Uudenmaan läänissä
3270: ammatillisia     koulutuspaikkoja     tavoittelee          peruskouluosa päättävistä ammatilliseen
3271: 10 000-12 000 nuorta, mikä merkitsee sitä,                 koulutubeen halukkaista nuorista noin
3272: että lähes joka toinen yrittäjä jää hakemaansa             2 500 nuorta jää vaille ammattikoulutus-
3273: paikkaa vaille.                                            paikkaa, ja jos on,
3274:     Vaikka Uudenmaan lääninhallituksen suunni-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3275: telmiin kuuluukin lisätä nykyistä ammatillisen             ryhtyä ammattikoulutuspaikkojen lisää-
3276: koulutuksen paikkoja 1 500 paikalla ja perustaa            miseksi Uudellamaalla ja nuorten ohjaa-
3277: lähes 3 500 väliaikaista ammatillisen koulutuk-            miseksi peruskoulun jatkokoulutukseen
3278: sen paikkaa, on selvää, etteivät nämä suunni-              tasapuolisella ja oikeudenmukaisella ta-
3279:  telmat ehdi auttaa kuluvana keväänä peruskou-             valla?
3280:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3281: 
3282:                Seija Karkinen                                  Peter Muurman
3283:                Kaisa Raatikainen                               Kaarina Suonio
3284:                                        Saara-Maria Paakkinen
3285: 
3286: 
3287: 
3288: 
3289: 088200235V
3290: 2                                            1982 vp.
3291: 
3292: 
3293: 
3294: 
3295:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3296: 
3297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     Uudenmaan läänissä pienempi kuin muissa lää-
3298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neissä. Toisaalta korkeakouluihin pääsevien yli-
3299: olette 9 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn kir-      oppilaiden osuus on Uudellamaalla korkeampi
3300: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kuin muualla maassa. Uudenmaan läänin väes-
3301: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tökehitys poikkeaa oleellisesti valtakunnallises-
3302: Karkisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ta kehityksestä, joka johtaa nuorisoikäluokkien
3303: myksestä n:o 21:                                    koon pienentymiseen noin neljänneksellä kulu-
3304:                                                     van vuosikymmenen aikana. Uudellamaalla kou-
3305:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       lutettavan ikäluokan koon muutokset ovat pie-
3306:        kuluvana keväänä Uudenmaan läänissä          nempiä. Yleissivistävästä koulutuksesta pääse-
3307:        peruskouluosa päättävistä ammatilliseen      vien lukumäärä on lisäksi poikkeuksellisen suuri
3308:        koulutubeen halukkai:sta nuorista noin       kuluvana ja ensi vuonna.
3309:        2 500 nuorta jää vaille ammattikoulutus-        Uudenmaan läänin poikkeuksellisen vaikean
3310:        paikkaa, ja jos on,                          tilanteen takia opetusviranomaiset ovat pyrki-
3311:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neet ammatillisten oppilaitosten aloituspaikka-
3312:        ryhtyä ammattikoulutuspaikkojen lisää-       määrän voimakkaaseen lisäämiseen etenkin
3313:        miseksi Uudellamaalla ja nuorten ohjaa-      Uudenmaan läänissä. Uudenmaan läänin am-
3314:        miseksi peruskoulun jatkokoulutukseen        matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärää li-
3315:        tasapuolisella ja oikeudenmukaisella ta-     sätään suhteellisesti selvästi enemmän kuin
3316:        valla?                                       maassa keskimäärin. Koska uusien vakinaisen
3317:                                                     ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen ra-
3318:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kentamisella ei ehditä riittävän tehokkaasti vai-
3319: vasti seuraavaa:                                    kuttamaan akuuttiin tilanteeseen, erityisiä toi-
3320:    Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulu-      menpiteitä kohdistetaan väliaikaisen ammatilli-
3321: jen aloituspaikkojen kokonaismäärä maassa ylit-     sen koulutuksen laajentamiseen.
3322: tää peruskoulusta ja lukiosta vuosittain pääse-        Vakinaisen ammatillisen koulutuksen aloitus-
3323: vien lukumäärän. Tästä huolimatta koulutuksen       paikkamäärä oli Uudenmaan läänissä vuonna
3324: kysyntää ei pystytä tyydyttämään toisaalta siksi,    1980 10 197 aloituspaikkaa. Valtioneuvoston
3325: että pyrkijäiden joukossa on huomattava määrä       17. 12. 1981 hyväksymässä keskiasteen koulu-
3326: sellaisia, jotka ovat aiemmin jääneet koulutuk-     tuksen kehittämisohjelmassa vuosille 1982..,.-83
3327: sen ulkopuolelle, ja niin ikään sellaisia, jotka    vastaava aloituspaikkamäärä on vuonna 1982
3328: ammatillisen tutkinnon suoritettuaan edelleen        10 978 ja vuonna 1983 11 764 aloituspaikkaa.
3329: pyrkivät koulutukseen. Täysin varmaa oppi-          Uudenmaan läänin vakinaisen koulutuksen aloi-
3330: laaksi hyväksyttyjen osuutta pyrkijäistä ei saada   tuspaikkamäärän osuus koko maan aloituspai-
3331: selvitetyksi tietojärjestelmissä olevien puuttei-   koista nousee vuoden 1980 17,5 % :sta 19
3332: den takia. Ammattikasvatushallituksen tekemän        % :iin vuonna 1983. Kun väliaikaisen ammatil-
3333: arvion mukaan ammatillisiin oppilaitoksiin hy-      lisen koulutuksen aloituspaikkamäärä vuonna
3334: väksyttiin vuonna 1981 noin 60 % pyrkijöistä.        1980 oli Uudellamaalla 672 aloituspaikkaa,
3335: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun      mainitun kehittämisohjelman koulutusaloittain
3336: lain ( 4 74/7 8) mukaan jokaiselle peruskoulusta    ja -asteittain ohjelmoidun osan mukaan se tulee
3337: ja lukiosta vuosittain pääsevälle tulee tarjota     vuonna 1982 olemaan 2 776 aloituspaikkaa ja
3338: mahdollisuus ammatillisesti eriytyvän koulutuk-     vuonna 1983 2 806 aloituspaikkaa. Uudenmaan
3339: sen hankkimiseen viimeistään vuonna 1988.           läänin väliaikaisen ammatillisen koulutuksen
3340:    Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkojen     aloituspaikkamäärän osuus koko maan aloitus-
3341: maata suhteessa y1eissivistävästä koulutuk-         paikkamäärästä nousee vuoden 1980 8,4 %:sta
3342: sesta vuosittain pääsevän ikäluokan kokoon on        33,7 % :iin vuonna 1983. Vakinaisen ja väliai-
3343:                                                 N:o 21                                                 3
3344: 
3345: kaisen ammatillisen koulutuksen aloituspaikko-        on enstSlJalsesti riippuvainen väliaikaisen am-
3346: jen yhteismäärän osalta vastaava suhdeluku            matillisen koulutuksen laajentamisesta. Väliai-
3347: muuttuu vuoden 1980 16,4 %:sta 20,8 %:iin.            kaisesta ammatillisesta koulutuksesta annettu-
3348: Tarkoitetussa kehittämisohjelmassa on lisäksi         jen säännösten mukaan tätä koulutusta järjeste-
3349: jätetty tarkemmin ohjelmoimatta noin 2 000            tään vakinaisten ammatillisten oppilaitosten toi-
3350: väliaikaisen koulutuksen aloituspaikkaa, joiden       mesta ja niiden hakemuksesta. Uudellamaalla
3351: sijoittamisessa Uusimaa on asetettu etusijalle.       on ammattikasvatushallituksen 4. 3. 1982 anta-
3352:    Uudenmaan läänissä kuluvana vuonna käy-            man selvityksen mukaan tehty perustamispää-
3353: tettävistä 10 978 aloituspaikasta peruskoulupoh-      tökset vasta 1 257 väliaikaisen ammatillisen
3354: jaisia aloituspaikkoja on 9 004 ja ylioppilaspoh-     koulutuksen aloituspaikasta, vaikka valtioneu-
3355: jaisia aloituspaikkoja 1 974. Koska ylioppilas-       voston hyväksymä ohjelma mahdollistaisi
3356: pohjaisten aloituspaikkojen vajaus on erityisen       Uudenmaan oppilaspaikoille 2 77 6 aloituspaikan
3357: suuri, kehittämisohjelmassa vuodelle 1982 oh-         perustamisen eli yli kaksinkertaisen määrän. Ti-
3358: jelmoiduista 2 776 aloituspaikasta 1 058 on           lanne osoittaa sen valitettavan tosiasian, että
3359: tarkoitettu ylioppilaspohjaisiksi. Kaikki edellä      väliaikaisen ammatillisen koulutuksen järjestä-
3360: mainitut peruskoulupohjaiset aloituspaikat eivät      mishalukkuus on ollut Uudenmaan läänin am-
3361: ole kuluvana keväänä peruskoulusta pääsevien          matillisissa oppilaitoksissa merkittävästi hei-
3362: käytettävänä ensinnäkin sen takia, että pyrki-        kompi kuin muualla maassa.
3363: iöiden joukossa on aikaisempina vuosina oppi-             Hallitus tulee kaikin käytettävissä olevin kei-
3364: velvollisuutensa suorittaneita, toiseksi sen takia,   noin pyrkimään siihen, että väliaikaisen amma-
3365: että osa ylioppilaista on sijoitettava peruskoulu-    tillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä Uudel-
3366: pohjaisille aloituspaikoille ja kolmanneksi sen       lamaalla saadaan kuluvana vuonna kohoamaan
3367: takia, että osalle aloituspaikoista pääsyn edel-      sen mukaiseksi, mitä keskiasteen koulutuksen
3368: lytykseksi on asetettu peruskoulun normaalia          kehittämisohjelmassa vuosille 1982-83 on pää-
3369: päättämisikää korkeampi ikäraja. Viimeksi mai-        tetty. Koska ohjelman mukaiset aloituspaikka-
3370: nittu tekijä johtuu kyseisten koulutusalojen eri-     lisäykset eivät ole riittäviä peruskoulusta pääse-
3371: tyisluonteesta eikä ikärajan alentaminen kaikis-      vien jatkokoulutusmahdollisuuksien turvaami-
3372: sa tapauksissa tulle tulevaisuudessakaan mah-         seksi, opetusministeriö tulee Uudenmaan läänin
3373: dolliseksi. Näissä tapauksissa sellaisen vaatimuk-    poikkeuksellisen vaikean tilanteen takia suhtau-
3374: sen toteuttaminen, että kaikkeen peruskoulu-          tumaan hallitukselle tekemissään esityksissä
3375: pohjaiseen ammatilliseen koulutukseen voitai-         myönteisesti peruskoulun vapaaehtoisen lisäluo-
3376: siin siirtyä välittömästi peruskoulun päättämis-      kan käynnistämiseen läänissä.
3377: vuonna, normaalisti 16 vuoden iässä, on siten             Esitetyillä toimenpiteillä voidaan oleellisesti
3378: mahdotonta.                                           parantaa Uudenmaan nuorison asemaa vertailu-
3379:    Uudenmaan läänin nuorison jatkokoulutus-           kelpoiseksi muun maan nuorison aseman kans-
3380: mahdollisuuksien lisääminen kuluvana vuonna           sa.
3381:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
3382: 
3383:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
3384: 4                                              1982 vp.
3385: 
3386: 
3387: 
3388: 
3389:                             Till Riksdagens Herr Talman
3390: 
3391:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skoiorna antagnas andel av studenterna i Ny-
3392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lands län högre än i övriga delar av landet.
3393: av den 9 februari 1982 till vederbörande med-         Befolkningsutvecklingen i Nyiands Iän avviker
3394: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande       betydligt från utvecklingen i hela landet, som
3395: av riksdagsman Karkinen m.fl. undertecknade           gått mot 'en minskning på en fjärdedel av de
3396: spörsmål nr 21 :                                      unga åidersklasserna under detta årtionde. An-
3397:                                                       taiet elever som går ut den allmänbildande
3398:           Är Regeringen medveten om att av            skoian är därtill exceptionellt stor detta och
3399:        de studeranden som utdimitteras från           nästa år.
3400:        grundskolorna i Nylands län och som                P.g.a. den ovanligt svåra situationen i Ny-
3401:        önskar yrkesutbildning ca 2 500 blir           Iands län har undervisningsmyndigheterna
3402:        utan yrkesutbildningsplats, och om Re-         strävat efter en kraftig ökning av yrkesläro-
3403:        geringen är medveten om detta,                 anstalternas nybörjarpiatser särskilt i Nyiands
3404:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Iän. Antalet nybörjarpiatser inom yrkesutbild-
3405:        för att öka antalet yrkesutbildningsplat-      ningen i Nyiands län kommer att utökas pro-
3406:        ser i Nylands län och för att handleda         portionellt sett mera än i övriga delar av Iandet
3407:        de unga till fortsatt utbildning efter         i medeltal. Eftersom man inte genom att in-
3408:        grundskolan på ett jämlikt och rättvist        rätta nya ordinarie yrkesutbildningspiatser till-
3409:        sätt?                                          räckligt effektivt kan påverka det akuta läget,
3410:                                                       är de särskiida åtgärderna riktade mot utvid-
3411:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          gande av den temporära yrkesutbildningen.
3412: samt framföra följande:                                  Antaiet ordinarie nybörjarplatser inom yrkes-
3413:     Det totala antalet nybörjarplatser i yrkesläro-   utbildningen i Nylands län var 10 197 år 1980.
3414: anstalterna och högskolorna i vårt land över-         I utvecklingsprogrammet för mellanstadieut-
3415: stiger de årligen från grundskolan och gym-           bildningen, som godkändes av statsrådet den
3416: nasiet utdimitterades antal. Trots detta kan          17. 12.1981, är det motsvarande antalet nybör-
3417: man inte tillgodose utbildningsbehovet delvis         jarplatser år 1982 10 978 och år 1983 11 764.
3418: därför att det bland sökandena finns en stor          De nyländska ordinarie nybörjarpiatsernas andel
3419: andel unga som tidigare blivit utan utbildning,       av hela Iandets nybörjarplatser stiger från
3420: och även sådana som efter erlagd yrkesexamen          17,5% år 1980 till 19% år 1983. Medan
3421: önskar fortsätta sin utbildning. Fullkomligt på-      antalet temporära nybörjarpiatser i Nyiands
3422: litliga uppgifter om de godkändas andel av            län var 672 år 1980, kommer antalet enligt
3423: sökandena kan man inte få fram p.g.,a. brist:er       nämnda utvecklingsprogram på de olika utbild-
3424: i datasystemet. Enligt en uppskattning gjord          ningsområdena och -nivåerna att vara 2 77 6
3425: av yrkesutbildningsstyrelsen godkändes ca 60 %        år 1982 och 2 806 år 1983. De i nyiändska
3426: av sökandena till yrkesläroanstalterna år 1981.       yrkesiäroanstalter inrättade temporära nybör-
3427: Enligt lagen om utbyggande av utbildningen            jarplatsernas andel av hela landets nybörjar-
3428: på mellanstadiet (474/78) bör varje från              piatser stiger från 8,4 % år 1980 till 33,4 %
3429: grundskolan ellet gymnasiet utdimitterad elev         år 1983. Den motsvarande siffran för de
3430: beredas möjlighet att erhålla yrkesinriktad ut-       ordinarie och temporära nybörjarplatserna inom
3431: bildning senast år 1988. Antalet nybörjarplatser      yrkesutbildningen ändras från 16,4 % år 1980
3432: i yrkesiäroanstalterna i förhållande till den         tili 20,8 % år 1983. I det nämnda utveckiings-
3433: åidersklass ·som årligen siutför den allmän-          programmet har därtilliämnats oprogrammerade
3434: bildande utbildningen är i Nylands län mindre         2 000 temporära nybörjarplatser vid vilkas pla-
3435: än i andra län. Å andra sidan är de till hög-         cering Nylands Iän givits prioritet.
3436:                                              N:o 21                                               5
3437: 
3438:    Av Nylands läns 10 978 nybörjarplatser detta    den temporära yrkesutbildningen, anordnas
3439: år är 9 004 sådana som bygger på grundskolan       dylik utbildning av ordinarie yrkesutbildnings-
3440: och 1 97 4 sådana som bygger på student-           anstalter och på deras ansökan. Nylands Iän
3441: examen. Eft,ersom bristen på 'studieplats,er som   har enligt en utredning inlämnad av yrkesut-
3442: bygger på studentexamen är mycket stor kom-        bildningsstyrelsen den 4. 3. 1982 fattat beslut
3443: mer 1 058 av de 2 776 i utvecklingsprogrammet      om inrättande av enbart 1 257 temporära nybör-
3444: införda nybörjarplatserna för år 1982 att vara     jarplatser inom yrkesutbildningen, fastän det
3445: studieplatser som baserar sig på studentexamen.    av statsrådet godkända programmet skulle
3446: Alla på grundskolexamen baserade nybörjar-         möjliggöra inrättande av 2 776 nybörjarplatser
3447: platser kan inte användas av de från grund-        i Nyland, dvs. dubbelt mera. Läget visar det
3448: skolan detta år utdimitterade studerandena         beklagliga faktum att viljan att anordna tem-
3449: först och främst därför att det bland sökandena    porär yrkesutbildning har bland yrkesläroan-
3450: finns sådana som fullgjort sin läroplikt i tidi-   stalterna i Nylands Iän varit mindre än i övriga
3451: gare år, för det andra därför att en del av        delar av landet.
3452: studenterna måste placeras på nybörjarplatser         Regeringen kommer att med alla tillgäng-
3453: som bygger på grundskolexamen, och för det         liga medel sträva efter att de temporära ny-
3454: tredje därför att förutsättningen för intagande    börjarplatserna inom yrkesutbildningen i Ny-
3455: av en del nybörjarplatser är en ålder som är       lands Iän under detta år ökar i enlighet med
3456: högre än den ålder eleverna normalt har vid        besluten i utvecklingsprogrammet för mellan-
3457: utgången av grundskolan. Den sist nämnda           stadieutbildningen för åren 1982-83. Efter-
3458: faktorn beror på det ifrågavarande utbildnings-    som de ökningar av antalet nybörjarplatser som
3459: områdenas karaktär, och en sänkning av ålders-     ingår i programmet inte är tillräckliga för att
3460: gränsen kommer inte heller i framtiden i alla      trygga fortbildningsmöjligheterna för de som
3461: fall att vara möjlig. 1 dessa fall är det omöj-    gått ut grundskolan, kommer undervisningsmi-
3462: ligt att tillgodose ett krav om att alla typer     nisteriet tili följd av den särskilt svåra situa-
3463: av på grundskolexamen baserad yrkesutbild-         tionen i Nylands Iän i sina förslag till rege-
3464: ning skulle kunna inledas omedelbart efter         ringen att ställa sig positivt till inrättande
3465: ,avslutad grundskoleutbildning, normalt vid        av en frivillig extra klass i länens grundskolor.
3466:  16-års ålder.                                     Genom de framförda åtgärderna kan man av-
3467:    Utökandet av ungdomarnas fortbildnings-         sevärt förbättra ungdomarnas ställning i Ny-
3468: möjligheter i Nylands län detta år är i främsta    land till jämförbar nivå med ungdomarnas ställ-
3469: hand beroende av utvidgande 'av den temporära      ning i övriga delar av landet.
3470: yrkesutbildningen. Enligt bestämmelserna om
3471:      Helsingfors den 25 mars 1982
3472: 
3473:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
3474: 
3475: 
3476: 
3477: 
3478: 088200235V
3479: 1
3480: 1
3481:  1
3482:   1
3483:   1
3484:    1
3485:     1
3486:     1
3487:      1
3488:       1
3489:       1
3490:        1
3491:         1
3492:         1
3493:          1
3494:           1
3495:           1
3496:            1
3497:             1
3498:             1
3499:              1
3500:               1
3501:               1
3502:                1
3503:                 1
3504:                 1
3505:                  1
3506:                   1
3507:                   1
3508:                                               198t#.
3509: 
3510: Kitjallinen krsymys n:o 22 .
3511: 
3512: 
3513: 
3514:                                                       ..
3515:                                   Laitinen: Liikunnan lääninkouluttajien·seminaari.sta
3516: 
3517: 
3518:                          Eduskunnan Herra Pu·liem(elidle
3519: 
3520:    Valokopiosta, jonka alkuperäisteksti on kir-      yhteistyÖmahdollisuuksia Pajulahderi. urheilu-
3521: joitettu kouluhallituksen kirjelomakkeelle päi-      opis;olla .2 •.-:-;-::3. 4. 19&2... Edellee,n kirje\mästä
3522: vämäärällä 22. 12. 1981, käy ilmi, että liikun-      selviää, että alustajina jatkoseminaarissa olisi
3523: nan lääninkouluttajille ja eräiden kuntiep lii-      kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho sekä
3524: kunnanohjaajille järjestetään Heinolassa 29~ 3.      mainittujen keskusjärjestöjen johtohenkilöitä.
3525: -1. 4. 1982 ammattialansa jatkokoulutusta            Vielä ilmenee, että jatkokurssin osanottajille
3526: kouluhallituksen toimesta. Lisäksi kirjeestä         on järjestetty Pajulahdessa täysihoito ja päivä-
3527: ilmenee aikomus osalle osallistujia järjestää        raha.
3528: "jatkoseminaari", jossa selvitettäisiin TUL:n
3529: ja TKL:n sekä liikunnan lääninkouluttajien                 Valokopion teksti kuuluu seuraavasti:
3530: 
3531: 
3532: 
3533: "KOULUHALLITUS
3534: Helsinki 22. 12. 1981
3535:        No
3536:        Viite                        Hyvät lääninkouluttajat
3537: Asia                                ja suurten kuntien 'ohjukset'
3538: 
3539: 
3540:    Tämä nivaska saapuu teille -           arvoisat   LIIKUNNAN LÄÄNINKOULUTTAJIEN JA
3541: uskon sisaret ja veljet - todennäköisesti vasta         TYÖVÄEN LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN
3542: vuodenvaihteen jälkeen (eräistä yllättävistä,            YHTEISTYöMAHDOLLISUUKSIA
3543: väliintulleista viivytyksistä johtuen) , mutta se         SELVITTELEVÄ SEMINAARI
3544: ei estäne toivottelemasta kiitoksia menneestä
3545: ja entisenkaltaista menestystä ja yhteistyötä           Alustajiksi ja altavastaajiksi kyseiseen tilai-
3546: myös tulevana vuonna.                                suuteen ovat lupautuneet mm. pääjohtaja Aho
3547:    Mukana seuraavat matskut olen lähinnä tar-        ja TUL:n ja TKL:n johtohenkilöt. Tähän tilai-
3548: koittanut miespuolisille kollegoille, mutta mie-     suuteen yritän saada hankituksi kutsun myös
3549: lestäni on myös tyttöjen hyvä tietää siitä,          suurten kuntien ohjaaville, mutta siitä saanen
3550: mitä pojat puuhailevat, joten pistän yhtäläisen      ilmoittaa vahvistuksen myöhemmin.
3551: paketin kaikille teille.                                Henkilökohtaisesti toivon, että mahdollisim-
3552:    Kuten jo varmasti tiedättekin, tapaamme           man monet teistä voisivat seminaariin osallis-
3553: jälleen Heinolassa 29. 3.-2. 4. -82. Siellä kä-      tua. Osallistujille on tietysti järjestetty Paju-
3554: sitellään mm. oheisia materiaaleja ja vähän          lahdessa täysihoito ja maksetaan myös ns.
3555: muutakin.                                            urheiluopistopäiväraha.
3556:    Ja sitten tärkeä tieto:                              Niin, että mm. tällaisin näkymin siirrymme
3557:    Heinolan koulutuksen jälkeen - saman vii-         sitten uuteen vuoteen, jolle vielä kerran toivon
3558: kon perjantaina ja lauantaina - 2.-3. huhti-         teille kaikille entistä parempaa menestystä ja
3559: kuuta, järjestetään Pajulahden Urheiluopistossa      myötämäkeä.
3560: 'jatkoseminaari' nimikkeellä:
3561:                                                                                                     Ami"
3562: 088200237X
3563: 2                                           1982, vp.
3564: 
3565:    Kun mielestäni opetusministeriön alaisen                   Onko Halliws •tietoipen .Qp,etu"sminl~·
3566: kouluhallituksen ei enempää virastona kuin sen             teriön alaisen kouluhailituksen toimista
3567: palveluksessa olevien virkamiestenkään tulisi              ryhtyä järjestämään liikunnan läänin-
3568: ryhtyä viranhoidossaan kurssittamaan liikunnan             kouluttajille yhteistyöseminaaria Paju-
3569: lääninkouluttajia TUL:n eikä TKL:n järjestö-               lahden urheiluopistolla TUL:n ja TKL:n
3570: kentässä eikä käyttämään viraston organisaa-               yhteistyömahdollisuuksien selvittämisek-
3571: tiota po. järjestelyjen valmistelemiseen ja mah•.          si, ja
3572: dolliseen kustannusten kattamiseen, edellä sa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3573: notun ja mainitun kirjekopion nojalla sekä                 ryhtyä, jotta kouluhallitus pysyisi toimi-
3574: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin                alansa . puitteissa vastaisuudessa liikun-
3575: viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen               nan lääninkouluttajia kurssittaessaan?
3576: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3577:     · Helsingissä 10 päivänä: helmikuuta 1982
3578: 
3579:                                          Juhani Laitinen
3580:                                                                                                    3
3581: 
3582: 
3583: 
3584: 
3585:                         Eduskunnan Herra Pu.hemiehelle
3586: 
3587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kurssikeskuksessa järjestämässä seminaarissa,
3588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jossa oH mukana valtakunnallisten liikuntajär-
3589: olette 10 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          jestöjen. johtajia.
3590: kirje!!nne ohella toimittanut valtioneuvoston          Mainitun . seminaarin kannatlOttojen mukai-
3591: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sesti Pajulahden urheiluopisto järjestää tänä
3592: edustaja Juhani Laitisen näin kuuluvasta kir~       keväänä tilaisuuden ohjelmasta ja kustannuk·
3593: jallisesta kysymyksestä n:o 22:                     sista vastaten kysymyksessä tarkoitetun semi-
3594:                                                     naarin, jossa liikunnan lääninkouluttajille esi-
3595:           Onko Hallitus tietoinen opetusminis-      tellään Työväen urheiluliiton ja Työväen kunto-
3596:        teriön alaisen kouluhallituksen toimista     liiton toimintaa. Osallistuminen seminaariin on
3597:        ryhtyä järjestämään liikunnan läänin-        lääninkouluttajille vapaaehtoista. Vastaavia yh-
3598:        kouluttajille yhteistyöseminaaria Paju-      teyksiä lääninkouluttajilla on myös muihin lii-
3599:        lahden urheiluopistolla TUL:n ja TKL:n       kuntajärjestöihin;
3600:        yhteistyömahdollisuuksien selvittämisek-         Kysymyksen liitteenä ei ole kouluhallituksen
3601:        si, ja                                       kirje lääninkouluttajille vaan liikunnan ylitar-
3602:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikod      kastajan omalla nimellään· kirjoittama epäviral-
3603:        ryhtyä, jotta kouluhallitus pysyisi toimi-   linen, vapaamuotoinen kirje, johon sisältyy
3604:        alansa puitteissa vastaisuudessa liikun-     eiuiakkotieto ]ääninkouluttajien koulutustilai-
3605:        nan lääninkouluttajia kurssittaessaan?       suudesta Heinolan kurssikeskuksessa sekä Paju-
3606:                                                     lahden urheiluopiston järjestämästä seminaa-
3607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rista.
3608: tavasti seuraavaa:                                      Koululiikunnan eräänä tehtävänä on herät-
3609:    Koululaitoksen ja valtakunnallisten liikun-      tää oppilaiden omakohtaisen liikunnan · harras-
3610: tajärjestöjen yhteistyön laajentumista on pi-       tusta, jota valtakunnallisten liikuntajärjestöjen
3611: detty yhtenä koululiikunnan kehittymisen edel-      työ ja urheiluseurojen toiminta tUkee. Tämän
3612: lytyksenä. Yhteistyön kehittämisestä on neuvo-      tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan koululai-
3613: teltu kouluhallituksen viime syksynä Heinolan       toksen ja liikuntajärjestöjen yhteistoimintaa.
3614:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
3615: 
3616:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
3617: 4                                            1982 vp.
3618: 
3619: 
3620: 
3621: 
3622:                            T ill R i k s d a g en s H e rr T al m a n
3623:   I ·det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Heinola kurscentruin, anordnat av skolstyrelsen
3624: anger har Ni, l:Ierr Talman,· med Eder ·skrivdse    i· vilket deltog ledarna för de riksomfattahde
3625: av den 10 februari 1982 tili vederbö~de med~        idrottsorganisationerna.
3626: lem av st-atsrådet översänt ·avskrift av följande      I enlighet med ställningstagandena uttryckta
3627: av riksdagsman Juhani Laitinen undettecknade        vid ovan närnnda seminarium ariordnar Pajulahti
3628: spörsmål nr 22:                                     idrottsinstitut denna vår ·det serninarium sorn
3629:                                                     omnämns i spörsmålet och för vilket institutet
3630:           Är Regeringen medveten om den             ansvarar för programmet och omkostnaderna.
3631:        under undervisningsministeriet under-        Ui:J.der ·seminariet presenteras Arbetarnas id-
3632:        lydande skolstyrelsens avsikter att          rottsförbunds och Arbetarnas motionsförbunds
3633:        anordna ett samarbetsseminarium för          verksamhet för länskonsulenterna. Dehagandet
3634:        länskonsulenterna i gymn-astik och idrott    i ·serninariet är frivilligt för län~konsulenterna.
3635:        vid P·ajuiahti idrottsinstitut för att ut-   Länskonsulenterna har ·också motsvarande kon-
3636:        reda möjlighetema tili samarbete mellan      takter med andra idrortsorganisationer.
3637:        Arbetarnas idrottsförbund och Arbetar-          Det tili spörsmålet bifogade brevet är inte
3638:        nas motionsförbund, ooh                      skolstyrelsens · brev · tili länskonsulenterna utan
3639:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ett inofficieUt brev skrivet i fri form och
3640:         ta för att skolstyrelsen framdeles skall    personligen undertecknat av överinspektören i
3641:        hålla sig inom ramen för sitt eget verk-     gyrnnastik och idrott i vilket ingår förhands-
3642:        samhetsområde vid anordnande av kur-         upplysningar. om utbildningstillfället för läns-
3643:        •ser för länskonsulenterna?                  konsulenterna vid Heinola kurscentrum och
3644:                                                     om seminariet anordnat av Rajulahti · idrotts~
3645:    Såsom sv·ar på detta spö,rsmå:l får j.ag vörd-   institut.
3646: samt fl'amföra följande:                                En av skolgymnastikens och -idroitens upp-
3647:    Utbyggandet av samarbetet mellan skolväsen-      gifter är att väcka elevemas intresse för
3648: det och de riksomfattande idröttsorganisationer-    gymnastik och idrott sorn stöds av de riksom·
3649: na har ansetts som en förutsättning för utveck-     f.attande idro~tsorganisationema och idrotrs.för-
3650: landet av skolornas gymnastik- och idrottsverk-     eningarna. .För att uppnå denn~ målsättning
3651: •samhet. Utvecklandet ~av samarbetet diskute-       behövs samarbete meUan skolväsendet och
3652: rades förta hösten under ett seminarium vid         idrottsorganisationerna.
3653:       Helsingfors den 23 rnars 1982
3654: 
3655:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
3656:                                              1982 vp.
3657: 
3658: Kirjallinen kysymys n:o 23
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                                   Impiö: Lohen kalastuksen rajoittamisesta Tornionjoen ja Simo-
3664:                                      joen lohikannan elvyttämiseksi
3665: 
3666: 
3667:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3668: 
3669:    Itämeren lohikysymys on noussut viime vuo-          Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pii-
3670: sina laajasti Itämeren maissa huolen aiheeksi.      rissä tiettävästi tärkeimpänä syynä poikastuo-
3671: Tutkimusten edetessä huolen aiheet ovat kas-        tannon vähenemiseen pidetään 1970-luvulla
3672: vaneet ja saavuttaneet jo Perämeren lohijokien      voimistunutta lohen avomerikalastusta. Sen
3673: varsilla asuvat ihmiset. Yli 90 prosenttia Tor-     seurauksena kudulle nousevien emokalojen
3674: nion smolteista peräisin olevista lohista kalas-    määrä on käynyt riittämättömäksi täyden poi-
3675: tetaan Merenkurkun eteläpuolella. Oulujoen          kastuotannon ylläpitämiseksi jokien koskissa.
3676: suuhun istutetuista lohista pyydetään yksilö-          Perämeren lohijokisuilla kuten jokien varsilla
3677: määräisesti 46 prosenttia ja kilomääräisesti vain   on alettu entistä selvemmin tajuta, että on
3678: 38 prosenttia Suomen kalastusvyöhykkeeltä.          korkea aika ryhtyä avomerikalastuksen rajoitta-
3679: Ahvenanmeren sekä Pohjanlahden liiallisen ka-       misen ohella järkevään rauhoitusaikojen lisää-
3680: lastuksen ohella on alettu tajuta Tornion-          miseen jokisuilla kuten jokivarsillakin.
3681: Muonionjoen sekä Simojoen merkitys lohen-              Erityisen ongelman luonnollisesti muodostaa
3682: poikastuotannossa. Peräti neljännes Itämeren        Tornionjoki rajajokena, jonka suupuolella ruot-
3683: lohista on Tornionjoen luontaista lohikantaa.       salaisten kalansaaliit tiettävästi ovat pysyneet
3684:     Lohenpoikasten kasvatus Muonion kalanvil-       parempina kuin Suomen puolen kalastajilla.
3685: jelylaitoksella yhteistyössä ruotsalaisten kanssa   Rauhoituskysymykset saattavat näin ollen olla
3686: yhä lisääntyvässä määrässä on erittäin myön-        heille vaikeampia, kuten myös kysymykset
3687: teinen toimenpide. Suomen lohenpoikasistutuk-       pyyntipaikoista lohen nykyisiä nousuväyliä aja-
3688: set kohoavat vuoteen 1985 mennessä 2 miljoo-        tellen.
3689: naan yksilöön. Suomen osuudeksi tulisi kala-           Erilaiset toimikunnat ovat työskennelleet ja
3690: merkintöihin nojautuvien tutkimusten mukaan         työskentelevät ratkaisun löytämiseksi lohikan-
3691: 450 tonnia vuodessa muiden valtioiden kalas-        tojen säätelyssä. Valtion vastuu lohikannan
3692: taessa 750 tonnia suomalaisten istuttamia lohia.    säilyttämiseksi on ratkaisevan suuri.
3693: Istutuksilla ei kuitenkaan kokonaan korvata            Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
3694: luontaista tuotantoa. Vaelluspoikasmerkintöjen      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3695: perusteella on todettu luonnon vaelluspoikas-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3696: ten tuottavan merkittävästi parempia lohisaa-       raavan kysymyksen:
3697: liita kuin vastaavan suuruinen merkintäerä vil-
3698: jeltyjä lohenpoikasia. Sähkökalastustutkimuksis-              Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
3699: sa on käynyt ilmi, että Simojoen lohenpoikas-              avomeri- ja lohijokisuiden sekä jokivar-
3700: tuotanto on vähenemässä etenkin joen ylä-                  sien kalastuksen rajoituksiin sekä rau-
3701: osalla, missä ylimmät kosket ovat jääneet tyh-             hoitusaikojen säätelyyn yhteistyössä
3702: jiksi. Myös alempana joessa on koskia, missä               Ruotsin kanssa, että Tornion-Muo-
3703: lohenpoikastuotanto on aikaisempiin vuosiin                nionjoen ja Simojoen lohikanta elvyte-
3704: verrattuna alentunut tai mistä nuorimmat lo-               tään jokien tuotantokykyä vastaavalle
3705: henpoikaset puuttuvat. Vastaavasti jokisaaliiden           tasolle, ja jos aikoo,
3706: on todettu vähentyneen. Tornionjoen !ohella                   mikä on suunniteltu toimenpiteiden
3707: vastaavanlainen ilmiö on havaittu jo aikaisem-             aikataulu?
3708: min.
3709:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1982
3710: 
3711:                                             Lauri Impiö
3712: 0882001803
3713: 2                                            1982 vp.
3714: 
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3719: 
3720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kirousneuvoston suositusten pohjalta. Tämä
3721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säätely tulee uudelleen esille kalastuskomission
3722: olette 9 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn kir-      seuraavassa istunnossa kuluvan vuoden syys-
3723: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kuussa.
3724: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Ruotsin ja Suomen kesken on viime vuosina
3725: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       säännöllisesti neuvoteltu ja osin sovittu lohen
3726: sestä n:o 23:                                       pyyntiä ja pyynnin säätelyä ja kannan turvaa-
3727:                                                     mista koskevista järjestelyistä. Tornionjoen
3728:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin        osalta pyynnin alueellisen säätelyn toimeenpano
3729:        avomeri- ja lohijokisuiden sekä jokivar-     kuuluu suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomis-
3730:        sien kalastuksen rajoituksiin sekä rau-      siolle. Tämä onkin erilaisilla määräyksillä ra-
3731:        hoitusaikojen säätelyyn yhteistyössä         joittanut jokipyyntiä siinä määrin, että lohen
3732:        Ruotsin kanssa, että Tornion-Muo-            poikastuotannolle on olemassa hyvät edellytyk-
3733:        nionjoen ja Simojoen lohikanta elvyte-       set, mikäli emolohia nousee tarpeeksi jokeen.
3734:        tään jokien tuotantokykyä vastaavalle            Ruotsin aloitteesta on neuvoteltu myös lohen
3735:        tasolle, ja jos aikoo,                       avomeripyyntiä koskevista uusista kahdenkes-
3736:           mikä on suunniteltu toimenpiteiden        kisistä säätelytoimenpiteistä. Näihin neuvotte-
3737:        aikataulu?                                   luihin Ruotsi on nyt kutsunut myös Neuvosto-
3738:                                                     liiton.
3739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomi on oman lainkäyttövaltansa nojalla
3740: vasti seuraavaa:                                    vuosina 1980 ja 1981 rajoittanut nk. lohi-
3741:    Itämeren lohikantojen . jatkuvuuden turvaa-      pauneteilla tapahtuvaa luvanvaraista rannikko-
3742: misessa luonnontilaisten lohijokien poikastuo-      pyyntiä noin 25 prosentilla. Kuluvana vuonna
3743: tannolla on keskeinen merkitys erityisesti lohen    on lisäksi uudella asetuksella rajoitettu kylä-
3744: perintöaineksen säilyttämisen kannalta. Kun         rajain ulkopuolella tapahtuvaa siiankalastusta
3745: lohen nousu kudulle rakentamattorniin lohi-         sellaisilla rysäpyydyksillä, joista paikoin saa-
3746: jokiin on vähentynyt merkittävästi lohen koko-      daan merkittävästi myös lohta. Suomessa mah-
3747: naissaaliin pysyessä toistaiseksi samalla tasolla   dollisesti toimeenpantavia, lohenpyyntiä ja kan-
3748: kuin aikaisemmin, on ryhdytty erilaisiin sää-       nan turvaamista koskevia muitakin toimenpi-
3749: telytoimenpiteisiin toisaalta lohen luonnonva-      teitä valmistellaan erityisessä toimikunnassa.
3750: raisen kudun varmistamiseksi, toisaalta tarkoi-     Voidaan todeta, että sen toimeksiantoon kuu-
3751: tuksessa että kantaa verotettaisiin järkiperäi-     luu ehdottaa Simojoenkin osalta voimassa ole-
3752: sesti eikä kalaa pyydystettäisi keskenkasvui-       vien paikallisten määräysten lisäksi mahdolli-
3753: sena.                                               sesti tarpeellisiksi katsottavia uusia järjestelyjä
3754:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission        samoin kuin valvonnan tehostamista tarkoitta-
3755: suositusten pohjalta on usean vuoden ajan           via menettelyjä yleensäkin.
3756: avomeripyynnissä sovellettu kesärauhoitusta,            Lohikantojen säätelyssä on jo toteutettu usei-
3757: jota kuluvana vuonna Suomen aloitteesta on          ta toimenpiteitä ja uusia valmistellaan saman-
3758: pidennetty kahdella viikolla syyskuun puoleen-      aikaisesti kun nimenomaan Suomessa lohen
3759: väliin. Samaan säätelyjärjestelmään kuuluvat        velvoitepohjainen ja valtion budjettivaroin to-
3760: myös lohiverkkojen ja pitkäsiimakoukkujen           teutettava kalanhoito lisääntyy merkittävästi
3761: aluskohtaiset enimmäismäärät. Mainitussa ka-        vuosi vuodelta. Tässä kokonaisuudessa kiinni-
3762: lastuskomissiossa on toistuvasti pohdittu myös      tetään jatkuvasti huomiota Tornion-Muonion-
3763: lohen saaliskiintiöitä Kansainvälisen merentut-     joen ja Simojoen lohikysymysten hoitamiseen.
3764:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1982
3765: 
3766:                                                                       Ministeri Jarmo Wahlström
3767:                                              N:o 23                                                3
3768: 
3769: 
3770: 
3771: 
3772:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3773: 
3774:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nytt upp vid följande session med fiskerikom-
3775: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      missionen i september innevarande år.
3776: av den 9 februari 1982 tili vederbörande med-         Mellan Sverige och Finland har under de
3777: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    senaste åren regelbundna konsultationer före-
3778: av riksdagsman Impiö ställda skriftliga spörs-     kommit och delvis har man kommit överens
3779: mål nr 23:                                         om arrangemang rörande laxfångs.ten, reglering
3780:                                                    av fångsten och tryggande av beståndet. I
3781:           Ämnar Regeringen vidtaga sådana          fråga om Torne älv ankommer verkställandet
3782:        begränsningar av fisket ute tili havs,      av den regionala regleringen på den finsk-
3783:        vid älvmynningarna och utmed älvarna,       svenska gränsälvskommissionen. Denna har
3784:        samt reglering av fredningstiderna i        också genom olika föreskrifter begränsat
3785:        samarbete med Sverige, att laxstammen       fångsten i älven i så hög grad, att det finns
3786:        i Torne-Muonio älv och Simojoki             goda förutsättningar för yngelproduktion av
3787:        byggs upp tili en nivå som motsvarar        lax, ifall tillräckligt avelslaxar stiger upp i
3788:        älvarnas produktionsförmåga, och om så      älven.
3789:        är fallet,                                     På Sveriges initiativ har förhandlingar förts
3790:           viiken är den planerade tidtabellen      också om nya bilaterala regleringsåtgärder
3791:        för åtgärderna?                             rörande fisket efter lax ute tili havs. Tili dessa
3792:                                                    förhandlingar har Sverige nu inbjudit också
3793:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        Sovjetunionen.
3794: följande:                                             Finland har med stöd av sin egen juris-
3795:     Yngelproduktionen i de älvar som är i          diktion under åren 1980 och 1981 med cirka
3796: naturtilistånd har en central betydelse vid        25 procent begränsat den tillståndsbelagda
3797: tryggande av fortbeståndet av laxstammarna i       fångst som sker med s.k. laxfällor vid kusten.
3798: Östersjön speciellt med tanke på bevarandet        Under innevarande år har dessutom med stöd
3799: av laxens arvsmassa. Då laxens uppstigning         av en ny förordning begränsning skett av
3800: tili lek i de inte utbyggda älvarna har minskat    fångsten efter sik med sådana ryssjeredskap,
3801: betydligt medan den totala fångsten av lax         med vilka ställvis jämväl betydligt lax fångas.
3802: tillsvidare bibehållits på samma nivå som tidi-    I en särskild kommission bereds också sådana
3803: gare, har det inletts olika regleringsåtgärder     andra åtgärder rörande laxfångsten och tryggan-
3804: för å ena sidan tryggande av den naturliga         de av beståndet som möjligen kommer att
3805: leken, å andra sidan i syfte att beståndet         genomföras i Finland. Konstateras kan, att
3806: skulle beskattas rationellt och att fisken inte    kommissionens uppdrag omfattar att för Simo-
3807: skulle fångas medan den är halvvuxen.              jokis del utöver de gällande lokala föreskrifter-
3808:     På basen av rekommendationer från Inter-       na föreslå möjligen nödigbefunna nya arrange-
3809: nationella fiskerikommissionen för Östersjön       mang liksom också förfarande som avser effek-
3810: har under flera års tid i fångsten ute tili havs   tivering av övervakningen i allmänhet.
3811: tiliämpats sommarfredning, viiken innevarande         För regleringen av laxbestånden har redan
3812: år på Finlands initiativ kommer att förlängas      flera åtgärder förverkligats och nya bereds
3813: med två veckor tili mitten av september. I         samtidigt som särskilt i Finland den fiskevård
3814: samma regleringssystem ingår också fartygsvisa     vad gäller lax som genomförs med stöd av
3815: maximala antal laxnät och långrevskrokar. I        åligganden och statliga budgetmedel betydligt
3816: nämnda fiskerikommission har upprepat disku-       ökar år för år. Inom denna helhet fästs fort-
3817: terats också fångstkvoter för lax utgående från    löpande uppmärksamhet vid skötandet av lax-
3818: rekommendationer av Internationella havs-          frågorna rörande Torne-Muonio älv och Simo-
3819: forskningsrådet. Denna reglering kommer på         joki.
3820:      Helsingfors den 15 mars 1982
3821: 
3822:                                                                      Minister Jarmo Wahlström
3823:                                                 1982 vp.
3824: 
3825: Kirjallinen kysymys n:o 24
3826: 
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                                    Jaakonsaari: Autoveron palautuksesta liikuntavammaisille inva-
3831:                                        lideille
3832: 
3833: 
3834:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
3835: 
3836:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          tu kielteinen päätös tuntuu suorastaan tyrmis-
3837: 17 § :n 1 momentin mukaan voidaan mm. sel-             tyttävältä.
3838: laiselle liikuntavammaiselle invalidille, jonka           Kun vammaisten asemaa on yhteiskunnas-
3839: pysyvä haitta-aste liikuntavammasta on vähin-          samme yleensä pyritty helpottamaan, niin mie-
3840: tään 80 prosenttia, myöntää ikään katsomatta           lestäni hallituksen olisi kiireellisesti puututta-
3841: autoveron palautusta. Lain mukaan hakemus              va mm. edellä mainitsemaani epäkohtaan. Jos
3842: tulee tehdä Helsingin piiritullikamarille, joka        taas itse hallituksen tai muiden mahdollisesti
3843: asettamillaan ehdoilla määrää valtion varoista         asiaan vaikuttamaan pääsevien viranomaisten
3844: maksettavaksi takaisin maahantuonnin yhtey-            taholta on annettu autoveron palautuksesta
3845: dessä suoritetun tai auton hintaan sisältyvän          päättäville viranomaisille käytäntöä kiristäviä
3846: veron, kuitenkin enintään laissa ilmoitetun            ohjeita, niin tällaiset ohjeet olisi kiireellisesti
3847: markkamäärän suuruisena.                               peruutettava ja ryhdyttävä noudattamaan en-
3848:    Edellä mainitun lainkohdan asiasisältö on           tistä käytäntöä sekä ennen kaikkea lainsäätäjän
3849: liikuntavammaisen invalidin kohdalla pysynyt           tahtoa autoveron palautusta määrättäessä.
3850: muuttumattomana pitkälti toista vuosikym-                 Edellä esitetyn perusteella ja viitateh valtio-
3851: mentä. Sen vuoksi ovat hämmästystä viime               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3852: aikoina herättäneet viranomaisten taholta lain         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
3853: soveltamiseen kohdistuneet muutokset.                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3854:     Oulun kaupungin läheisyydestä kotoisin ole-
3855: va yli 70-vuotias liikuntavammainen invalidi,                      Onko Hallituksen tai muiden mah-
3856: joka vielä 100-prosenttisena invalidina on ar-                  dollisesti asiaan vaikuttamaan päässei-
3857: vioitu liikuntavammansa perusteellakin 80-pro-                  den viranomaisten taholta annettu auto-
3858: senttiseksi invalidiksi ja siten täyttää laissa ase-            veron palautuksesta päättäville viran-
3859: tetun liikuntavammaiselle määrätyn haitta-as-                   omaisille entistä käytäntöä kiristäviä oh-
3860: teen, sai viime joulukuussa autoveronpalautus-                  jeita veron palautusta määrättäessä, ja
3861: hakemukseensa kielteisen päätöksen. Sama in-                    jos on, niin aiotaanko nämä ohjeet pe-
3862: validi on kaksi kertaa aikaisemmin saanut                       ruuttaa, ja
3863: autoveron palautuksen. Näyttö liikuntavammai-                      aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
3864: suudesta on aikaisemmilla kerroilla ollut sama                  liikuntavammaisille invalideille autove-
3865: kuin nyt viimeisellä kerralla. Tästäkin syystä,                 ron palautus suoritetaan vähintään lain
3866:  ja kun vielä lisäksi liikuntavammaisuus on pa-                 entisen soveltamiskäytännön mukaisella
3867: hentunut iän lisääntyessä, nyt viimeksi annet-                  tavalla?
3868:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1982
3869: 
3870:                                             Liisa Jaakonsaari
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 
3875: 088200190D
3876: 2                                             1982 vp.
3877: 
3878: 
3879: 
3880: 
3881:                        Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle
3882: 
3883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      opiskelun hoitamiseksi hakijan haitta-asteen
3884: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        ollessa vähintään 60 %, haitta-aste määräytyy
3885: mies, olette 10 päivänä helmikuuta 1982 päi-        yleisinvaliditeetin perusteella. Tällöin hake-
3886: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       muksen käsittelemisessä ei yleensä esiinny in-
3887: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        validiteetin tyypin määrittelyyn liittyviä lääke-
3888: kansanedustaja Jaakonsaaren näin kuuluvasta         tieteellisiä vaikeuksia. Jos hakemuksen perus-
3889: kirjallisesta ksymyksestä n:o 24:                   teena on 80 % :n haitta-aste ja auto tulee tällai-
3890:                                                     selle invalidille henkilökohtaiseen käyttöön,
3891:           Onko Hallituksen tai muiden mah-          palautuksen saaminen edellyttää, että 80 % :n
3892:        dollisesti asiaan vaikuttamaan päässei-      pysyvä haitta-aste aiheutuu liikunta- tai näkö-
3893:        den viranomaisten taholta annettu auto-      vammasta. Autoveron palautuksen edellytysten
3894:        veron palautuksesta päättäville viran-       selvittämisessä on näissä tapauksissa esiinty-
3895:        omaisille entistä käytäntöä kiristäviä oh-   nyt käytännössä liikuntavamman määrittelyyn
3896:        jeita veron palautusta määrättäessä, ja      liittyviä vaikeuksia. Liikuntavamman käsitettä
3897:        jos on, niin aiotaanko nämä ohjeet pe-       ei ole autoverolaissa tai sen nojalla annetussa
3898:        ruuttaa, ja                                  asetuksessa tarkemmin määritelty, eikä käsite
3899:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    ole lääketieteellisestikään yksiselitteinen. Auto-
3900:        liikuntavammaisille invalideille autove-     verolain 17 §:n soveltamisessa ovat lääkintö-
3901:        ron palautus suoritetaan vähintään lain      hallituksen lausunnoissaan omaksuma linja ja
3902:        entisen soveltamiskäytännön mukaisella       korkeimman hallinto-oikeuden päätöskäytäntö
3903:        tavalla?                                     kuitenkin johtaneet siihen, että verovapauteen
3904:                                                     oikeuttavana liikuntavammana pidetään alaraa-
3905:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jojen, lonkkien ja lannerangan vammoja sekä
3906: taen seuraavaa:                                     pysyviä sairaustiloja. Verovapautta ei näin ol-
3907:    Autoverolain 17 § :n nojalla (L 822/81) in-      len liikuntavamman johdosta voida myöntää
3908: validille, jonka liikunta- tai näkövammasta joh-    liikuntakykyyn välillisesti vaikuttavien sisäelin-,
3909: tuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 % ja        sydän- ja keuhkosairauksien aiheuttaman inva-
3910: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,        liditeetin perusteella, vaikka tosiasiallinen lii-
3911: voidaan palauttaa autosta peritty autovero, kui-    kuntakyky näistä syistä olisi suurestikin ra-
3912: tenkin enintään 17 700 markkaa. Samoin in-          joittunut. Autoverolain 17 § :n tulkinta on va-
3913: validille, jolle auton hankinta on hänen toi-       kiintunut sanotunlaiseksi viimeksi kuluneen
3914: mensa, työnsä tai ammattiin valmistumista var-      vuosikymmenen aikana. Käytännön vakiintu-
3915: ten tapahtuvan opiskelun hoitamista varten          minen, joka ei olisi ollut mahdollista nykyisen
3916: olennaisen tarpeellinen, voidaan palauttaa auto-    autoverolain 17 §: n huomioon ottaen muu-
3917: veroa. Tällöin edellytetään tehdyn palautuksen      toin kuin tapahtuneella tavalla, on välttämä-
3918: saamiseksi, että invalidin pysyvä haitta-aste on    töntä autoverovapautta hakevien invalidien ta-
3919: vähintään 60 %. Invalidi, jonka liikuntakyky        sapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Muutta-
3920: on alataajavammojen vuoksi siten alentunut,         matta invalideille myönnettävien autoveropa~
3921: että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään      lautusten perusteena olevaa säännöstä ei vallit-
3922: 40 %, ja joka tarvitsee autoa työnsä tai opis-      sevaa käytäntöä yksinomaan annettavin ohjein
3923: kelunsa hoitamista varten, voi saada takaisin       voida muuttaa. Hallitus tai muutkaan viran-
3924: 60 % autosta kannetusta autoverosta, kuiten-        omaiset eivät ole antaneet autoverolain 17 §: n
3925: kin enintään 11 600 markkaa.                        soveltamiskäytäntöä kiristäviä ohjeita.
3926:    Jos autoveron palautusta haetaan työn tai
3927:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
3928: 
3929:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
3930:                                              N:o 24                                               3
3931: 
3932: 
3933:                           Tili    Riksdagens         Herr Talman
3934: 
3935:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       handlingen av ansökningarna i regel inte
3936: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          några medicinska svårigheter att fastställa in-
3937: velse av den 10 februari 1982 tili vederbö-        validitetstypen. Baserar sig ansökan på en 80-
3938: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       procentig invaliditetsgrad och kommer bilen
3939: av följande av riksdagsledamot Jaakonsaari un-     i en sådan invalids person1iga bruk, är det en
3940: dertecknade spörsmål nr 24:                        förutsättning för erhållandet av återbäring, att
3941:                                                    den 80-procentiga varaktiga invaliditetsgraden
3942:           Har Regeringen eller andra myndig-       beror på rörelse- eller synskada. Vid utred-
3943:        heter, som eventuellt har kunnat på-        ningen av förutsättningarna för återbäring på
3944:        verka saken, tili de myndigheter som        bilskatt har det i sådana fall i praktiken före-
3945:        besluter om återbetalningen av bilskatt     kommit svårigheter i samband med fastställan-
3946:        givit direktiv som innebär en åtstram-      det av rörelseskadan. Begreppet rörelseskada
3947:        ning av gällande praxis, och om så är       har inte närmare definierats i lagen om bil-
3948:        fallet, har Regeringen för avsikt att       och motorcykelskatt eller den med stöd av
3949:        återta dessa direktiv, och                  lagen givna förordningen, och begreppet är
3950:           ämnar Regeringen tilise att återbetal-   inte heller från medicinsk synpunkt sett en-
3951:        ningen av bilskatt tili rörelsehindrade     tydigt. Vid tiliämpningen av 17 § lagen om
3952:        invalider sker åtminstone på det sätt       bil- och motorcykelskatt har den linje som me-
3953:        som tidigare praxis förutsätter?            dicinalstyrelsen har valt att följa i sina ut-
3954:                                                    låtanden och högsta förvaltningsdomstolens be-
3955:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     slutspraxis emellertid lett tili att såsom till
3956: samt anföra följande:                              skattefrihet berättigande rörelseskada betraktas
3957:     Med stöd av 17 § lagen om bil- och mo-         skada i de nedre extremiteterna, höfterna och
3958: torcykelskatt ( 822/81) kan tili invalid, vars     ländkotorna samt bestående sjukdomstilistånd.
3959: av rörelse- eller synskada förorsakade varak-      Skattefrihet på grund av rörelseskada kan så-
3960: tiga invaliditetsgrad är minst 80 % och i vars     lunda inte beviljas på grundvalen av invaliditet
3961: person1iga bruk bilen kommer, återbetalas den      till följd av sådana hjärt- och lungsjukdomar
3962: skatt som uppburits för bil, dock högst 17 700     och sjukdomar i de inre organen som indi-
3963: mk. På samma sätt kan bilskatten återbetalas       rekt påverkar rörelseförmågan, trots att den
3964: tili invalid, för viiken anskaffningen av bil      faktiska rörelseförmågan av dessa orsaker kan
3965: fyller ett väsentligt behov för att han skall      vara t.o.m. starkt begränsad. Denna tolkning
3966: kunna handha sin befattning eller sköta sitt       av 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt har
3967: arbete eller sina yrkesutbildningsstudier. Här-    blivit vedertagen under det senaste årtiondet.
3968: vid är förutsättningen för erhållandet av åter-    Sagda praxis hade inte med beaktande av 17
3969: bäringen att invalidens varaktiga invaliditets-    § i gällande lag om bil- och motorcykelskatt
3970: grad är minst 60 %. Tili invalid, vars rörelse-    kunnat vinna fotfäste på ett annat sätt än
3971: förmåga på grund av skada i de nedre extre-        detta och är nödvändig för tryggandet av en
3972: miteterna är så nedsatt att hans varaktiga in-     objektiv behandling av invaliders ansökningar
3973: validitetsgrad är minst 40 % och som behö-         om befrielse från bilskatt. Det är inte möjligt
3974: ver bil för att sköta sitt arbete eller sina       att utan ändring av det stadgande, med stöd
3975: studier, kan återbetalas 60 % av det belopp        av vilket invalider beviljas återbäring på bil-
3976: som uppburits i bilskatt, dock högst 11 600        skatt, ändra rådande praxis enbart genom di-
3977: mark.                                              rektiv i saken. Varken regeringen eller andra
3978:     Om återbäring på bilskatt söks för skö-        myndigheter har utfärdat anvisningar som
3979: tande av arbete eller studier och sökandens        skulle syfta tili en åtstramning av tillämpnings-
3980: invaliditetsgrad är minst 60 %, fastställs inva-   praxis i fråga om 17 § lagen om bil- och mo-
3981: liditetsgraden på grundvalen av den allmänna       torcykelskatt.
3982: invaliditeten. Härvid förekommer det vid be-
3983:      Helsingfors den 16 mars 1982
3984: 
3985:                                                                       Minister Mauno Forsman
3986:                                              1982 vp.
3987: 
3988: Kirjallinen kysymys n:o 25
3989: 
3990: 
3991: 
3992: 
3993:                                  Hakala: Hukkakauran torjunta-ainekustannusten korvaamisesta
3994: 
3995: 
3996:                         Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
3997: 
3998:    Hukkakauran leviäminen maahamme on vii-          omaisten muutenkin suurta paperisotaa. Huk-
3999: me vuosina lisääntynyt. Vuonna 1980 oli huk-        kakauran torjuntaan käytettävät aineet myy-
4000: kakauran saastuttamaa viljelysmaata yhteensä        dään etupäässä valtion omistaman Kemiran
4001: 81 231 ha. Hukkakauraa oli yhteensä 10 519          kautta, ainoastaan yksi toinen maahantuoja on
4002: maatilan pelloilla. Tilanne on nyt nopeasti pa-     nykyisin markkinoilla. Hukkakauran torjunta
4003: henemassa, koska tänä talvena maahan tuo-           muodostuisi huomattavasti helpommaksi ja yk-
4004: dussa viljassa on hukkakauma joissakin erissä       sinkertaisemmaksi, jos viljelijöille nyt eri ano-
4005: jopa 5-6%.                                          muksesta korvattava puolet torjunta-aineen
4006:    Hukkakauran torjunnasta 20 päivänä helmi-        hinnasta suoraan vähennettäisiin torjunta-ai-
4007: kuuta 1976 annetussa laissa (178/76) määrä-         neen myyntihinnasta ja korvattaisiin suoraan
4008: tään varsin ankarat velvoitteet hukkakauran         valtion varoista aineen valmistajalle tai maa-
4009: torjunnasta. Sen hävittämisvelvollisuutta on te-    hantuojalle. Hukkakauran torjunta-ainetta ei
4010: hostettu teettämisuhalla. Kunnan maataloustoi-      sen korkean hinnan takia kannata käyttää mui-
4011: misto voi teettää viljelijän kustannuksella tor-    hin tarkoituksiin, joten väärinkäytöksen mah-
4012: juntatyön, mikäli hän itse ei siitä huolehdi.       dollisuutta ei ole.
4013: Hallituksen esityksessä lähdettiin alunperin sii-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4014: tä, että valtio voi korvata hukkakauran hävit-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4015: tämisestä aiheutuvat kustannukset kokonaan          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4016: tai osittain. Maa- ja metsätalousvaliokunta ei      vaksi seuraavan kysymyksen:
4017: pitänyt tätäkään riittävänä. Laki hyväksyttiin
4018: kuitenkin eduskunnassa siinä muodossa, että                   Onko Hallitus tietoinen hukkakau-
4019: valtiovalta korvaa hukkakauran torjunnassa tar-            ran torjunnassa tarvittavien torjunta-ai-
4020: vittavat    torjunta-ainekustannukset    puoleen           neiden kustannusten korvaamisessa tar-
4021: määrään asti. Torjunta-aine on ensin ostettava             vittavan anomismenettelyn aiheuttamas-
4022: täydellä hinnalla. Viljelijä voi sen jälkeen saa-          ta haitasta ja turhasta työstä, ja
4023: da puolet hinnasta korvauksena tehtyään tästä                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4024: erillisen anomuksen.                                       siin hukkakauran torjunta-aineiden hin-
4025:    Anomismenettely aiheuttaa viljelijälle tarpee-          nan alentamiseksi korvausta vastaavalla
4026: tonta työtä ja lisää luonnollisesti myös .v.iran-          osuudella?
4027:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4028: 
4029:                                            Matti Hakala
4030: 
4031: 
4032: 
4033: 
4034: 0882002015
4035: 2                                           1982 vp.
4036: 
4037: 
4038: 
4039: 
4040:                       Eduskunnan           Herra         Puhemiehelle
4041: 
4042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        taan maatalouslautakunnalta. Korvauksen saa-
4043: sa mainitussa tarkoituksessa Te 1 Herra Puhe-        minen edellyttää, että alue on· ilmoitettu huk-
4044: mies, olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päi-         kakauran · saastuttamaksi. ja . että -maatalous-
4045: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        lautakunta on suorittanut alueella katselmuk-
4046: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sen. Katselmuksen yhteydessä alueen haltijal-
4047: kansanedustaja Matti Hakalan näin kuuluvasta         le annetaan ohjeet hukkakauran hävittiimiseksi
4048: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:                   ja tilannetta seurataan kasvukauden aikana.
4049:                                                      Kysymyksessä tarkoitettu korvausten anomis-
4050:           Onko Hallitus tietoinen hukkakau-          menettely on kerrotulla tavalla antanut valvon-
4051:        ran torjunnassa tarvittavien torjunta-ai-     taviranomaiselle hyödyllisen ja tarpeelliseksi-
4052:        neiden kustannusten korvaamisessa tar-        kin osoittautuneen keinon lain noudattamisen
4053:        vittavan anomismenettelyn aiheuttamas-        valvomiseen. Menettelyä voidaan tämän vuok-
4054:        ta haitasta ja turhasta työstä, ja            si, vaikkakin se jossain määrin aiheuttaa ky-
4055:       . aikooko Hallitus :t;yhtyä toimenpitei-       symyksessä tarkoitettua haittaa, ·pitää perus-
4056:        siin hukkakauran torjunta-aineiden hin-       teltuna.
4057:        nan alentamiseksi korvausta vastaavalla          Kuluvan satovuoden . aikana on maahamme
4058:        osuudella?                                    ulkomailta tuodun viljan mukana kulkeutunut
4059:                                                      tavallista enemmän. myös hukkakauran sieme-
4060:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         niä. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta on
4061: taen seuraavaa:                                      hukkakauran leviämisen riski tämän vuoksi li-
4062:    Hukkakauran torjunnasta 20 päivänä helmi-         sääntynyt ja lähivuosina saattaa olla aihetta
4063: kuuta 1976 annetun lain (178/76) mukaan              arvioida hukkakauran torjuntatoimia uudelleen.
4064: korvataan valtion varoista puolet niiden tor-        Siinä yhteydessä tultaneen myös kustannusten
4065: junta-aineiden kustannuksista, joita on tarpeen      korvauskysymystä mahdollisesti harkitsemaan
4066: käyttää laissa säädetyn hukkakauran torjumis-        uudelleen.
4067: velvollisuuden täyttämiseksi. Korvausta hae-
4068:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1982
4069: 
4070:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4071:                                            N:o 25                                                3
4072: 
4073: 
4074: 
4075: 
4076:                         Tili    Riksdagens           Herr    Talman
4077: 
4078:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      heten att utrota flyghavre. Ersättningen söks
4079: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hos lantbruksnämnd. En förutsättning för att
4080: velse av den 12 februari 1982 tili vederböran-     ersättning skall erhållas är att området an-
4081: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       mälts vara angripet av flyghavre och att lant-
4082: följande av riksdagsman Matti Hakala under-        bruksnämnden förrättat syn på området. I
4083: tecknade spörsmål nr 25:                           samband med synen skall områdets innehavare
4084:                                                    givas anvisningar om flyghavrens utrotande.
4085:           Är Regeringen medveten om de olä-        Läget uppföljs sedan under växtperioden. Det
4086:        genheter och det onödiga arbete som         i spörsmålet avsedda ansökningsförfarandet rö-
4087:        förorsakas av ansökningsförfarandet rö-     rande ersättning har, som ovan redogjorts, för
4088:        rande ersättning för utgifter för såda-     övervakningsmyndigheten utgjort ett nyttigt
4089:        na bekämpningsmedel som behövs för          och även nödvändigt sätt att övervaka att la-
4090:        bekämpningen av flyghavre, och              gen iakttages. Av denna anledning kan för-
4091:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      farandet anses motiverat, trots att det i någon
4092:        att sänka priset på bekämpningsmedel        mån förorsakar i spörsmålet avsedda olägen-
4093:        för flyghavre med en andel som mot-         heter.
4094:        svarar ersättningen?                           Spannmål, som under innevarande skördeår
4095:                                                    importerats tili vårt land, har innehållit mera
4096:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      flyghavrefrön än vanligt. Trots alla säkerhets-
4097: samt anföra följande:                              åtgärder har faran för att flyghavre skall spri-
4098:    I enlighet med lagen den 20 februari 197 6      das ökat och under de närmaste åren kan det
4099: om bekämpning av flyghavre ( 17 8/7 6) er-         finnas skäl att bedöma bekämpningen av flyg-
4100: sätts av statens medel hälften av kostnaderna      havre på nytt. I det sammanhanget torde även
4101: för sådana bekämpningsmedel, vilka behövs          ersättningsfrågan eventuellt bli omprövad.
4102: för fullgörandet av den lagstadgade skyldig-
4103:      Helsingfors den 19 mars 1982
4104: 
4105:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4106:                                             1982 vp.
4107: 
4108: Kirjallinen kysymys n:o 26
4109: 
4110: 
4111: 
4112: 
4113:                                 Holvitie: Sairausloman myontamtseen kaupunkien viranhaitijoil-
4114:                                    le ja työntekijöille ilman lääkärintodistusta vaikuttavien pää-
4115:                                    tösten ja säädösten kirjavuudesta
4116: 
4117: 
4118:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4119: 
4120:    Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipaikkai-      Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan totmlston
4121: sia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan      johtokunnan 6. 1. 1981 hyväksymän virkasään-
4122: työehtosopimuksen 1. 3. 1981-28.2. 1983 23        nön mallin 53 §:n 1 momentti:
4123: §:n 9 kohdan pöytäkirjamerkinnän 2 mukaan            "Viranhaltijan, joka on sairauden, vian tai
4124: työntekijälle voidaan myöntää paikallista sai-    vamman vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa,
4125: rauslomaa lääkärintodistusta vaatimatta enin-     on selvitettävä tämä virantoimituksen keskey-
4126: tään kolme päivää, jos sairaudesta esitetään      tymisen syy hyväksyttävällä lääkärintodistuk-
4127: työnantajan hyväksymä muu luotettava selvi-       sella. Enintään kolmen tai hallituksen erityi-
4128: tys.                                              sestä syystä tekemän päätöksen perusteella
4129:    Kuntien ja kuntainliittojen tuntipaikkaisia    enintään viiden päivän pituisen sairausloman
4130: työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1. 3.    syy voidaan kuitenkin osoittaa myös muulla
4131: 1981-28.2. 1983 26 §:n 9 kohdan pöytä-            luotettavana tavalla, jollei erityisestä syystä
4132: kirjamerkinnän 3 mukaan työntekijälle voidaan     lääkärintodistuksen esittämistä katsota tällöin-
4133: myöntää paikallista sairauslomaa lääkärintodis-   kin välttämättömäksi."
4134: tusta vaatimatta enintään kolme päivää, jos          Sairausloman myöntämiseen kaupunkien vi-
4135: sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä       ranhaltijoille ja työntekijöille ilman lääkärin-
4136: muu luotettava selvitys.                          todistusta vaikuttavien päätösten ja säädösten
4137:    Peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta,      kirjavuuden lisäksi peruskoulujen viranhaltijat
4138: eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä 18. 2. 1972 an-    näyttävät olevan muita huonommassa asemassa.
4139: netun asetuksen 13 § :n 1 momentti:                  Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4140:    "Haettaessa virkavapautta sairauden perus-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
4141: teella on sairaus todistettava sairausvakuutus-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4142: lain mukaisen päivärahan hakemista varten         raavan kysymyksen:
4143: vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodis-
4144: tuksena tai terveyssisaren antamalla todistuk-               Voiko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
4145: sella taikka kunnallishallituksen osoittaman              miin, kunnallista päätösvaltaa ja työ-
4146: sairaanhoitajan antamalla todistuksella. Mikäli           markkinajärjestöjen sopimusvapautta ka-
4147: sairaus on kuitenkin kestänyt yli viisi vuoro-            ventamatta, sairausloman myöntämiseen
4148: kautta, on se todistettava edellä mainitun mu-            vaikuttavien päätösten ja säädösten yh-
4149: kaisella lääkärintodistuksella. Opetusministe-            tenäistämiseksi ja oikeudenmukaistami-
4150: riöllä on oikeus määrätyn ajanjakson tai alueen           seksi?
4151: taikka muulla tavoin rajoitettujen tapausten
4152: osalta erityisestä syystä määrätä edellä sano-
4153: tusta poikkeavasti."
4154:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4155: 
4156:                                          Tapio Holvitie
4157: 
4158: 
4159: 
4160: 088200203U
4161: 2                                          1982 vp.
4162: 
4163: 
4164: 
4165: 
4166:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4167: 
4168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kevien säännösten kirjavuuteen ja eriarvoi-
4169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suuteen, etenkin peruskoulujen viranhaltijain
4170: olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn        osalta. Kuntien ja kuntainliittojen kuukausi-
4171: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      paikkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) kos-
4172: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kevan työehtosopimuksen edellä mainitun koh-
4173: edustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta kir-     dan ja vastaavasti tuntipaikkaisia työntekijöi-
4174: jallisesta kysymyksestä n:o 26:                   tä koskevan työehtosopimuksen mainitun koh-
4175:                                                   dan osalta on todettava, että ne ovat yhden-
4176:           Voiko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-    mukaiset. Viranhaltijoita koskevan virkasään-
4177:        miin, kunnallista päätösvaltaa ja työ-     nön mallin 53 § :n 1 momentin määräys taas
4178:        markkinajärjestöjen sopimusvapautta ka-    on periaatteessa yhdenmukainen edellä mainit-
4179:        ventamatta, sairausloman myöntämiseen      tujen työehtosopimusten kanssa. Virkasääntö
4180:        vaikuttavien päätösten ja säädösten yh-    on kuitenkin hieman laajempi. Ottaen huo-
4181:        tenäistämiseksi ja oikeudenmukaistami-     mioon työehtosopimuksen minimisopimusluon-
4182:        seksi?                                     teen ei työehtosopimus eikä työsopimuslaki
4183:                                                    (320/70) näyttäisi rajoittavan mahdollisuutta
4184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     soveltaa sanottua virkasäännön määräystä sai-
4185: vasti seuraavaa:                                  rauden todistamisesta enintään viiden päivän
4186:    Kysymyksessä on, viitaten kuntien ja kun-      pituisen sairausloman osalta myös toimihenki-
4187: tainliittojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä    löihin ja työntekijöihin. Peruskoulun viranhal-
4188:  (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen     tijoita lukuun ottamatta lieneekin käytäntö eri
4189: 1.3.1981--28.2.1983 29 §:n 9 kohdan pöy-          henkilöstöryhmien osalta jokseenkin yhtenäi-
4190: täkirjamerkintään 2, kuntien ja kuntainliitto-    nen.
4191: jen tuntipaikkaisia työntekijöitä koskevan työ-      Koululainsäädännön        valmistelutyöryhmän
4192: ehtosopimuksen 1. 3. 1981-28. 2. 1983 25          mietintöön, komiteanmietintö 1981: 34, sisäl-
4193: §:n 9 kohdan pöytäkirjamerkintään 3, perus-       tyneessä ehdotuksessa peruskouluasetukseksi
4194: koulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä   on ehdotettu ( 120 §) , että virkavapauden
4195: ja perhe-eläkkeestä 18. 2. 1972 annetun ase-      myöntämisestä sairauden perusteella peruskou-
4196: tuksen (165/72) 13 §:n 1 momenttiin ja            lun viranhaitijoille olisi voimassa, mitä kun-
4197: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston        nan vir kasäännössä on määrätty. Sama mää-
4198: johtokunnan 6. 1. 1981 hyväksymän virkasään-      räys koskisi ehdotuksen mukaan myös tunti-
4199: nön mallin 53 §:n 1 momenttiin, kiinnitet-        opettajia. Mikäli ehdotettu asetuksen muutos
4200: ty huomiota kunnallisten toimihenkilöiden ja      toteutuisi, tulisivat kaikki kunnan palvelukses-
4201: työntekijöiden sairausloman edellytyksiä kos-     sa olevat yhdenmukaisten määräysten alaisiksi.
4202:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1982
4203: 
4204:                                                                       Ministeri Mikko Jokela
4205:                                            N:o 26                                               3
4206: 
4207: 
4208: 
4209: 
4210:                          Tili Riksdagens Herr Talman
4211: 
4212:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     närer och arbetstagare, i synnerhet grundsko-
4213: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        lans tjänsteinnehavare. Beträffande den nämn-
4214: velse av den 12 februari 1982 tili vederbö-      da punkten i arbetskollektivavtalet för kom-
4215: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     munernas och kommunalförbundens arbetsta-
4216: av följande av riksdagsman Tapio Holvitie un-    gare med månadslön (funktionärer) och den
4217: dertecknade skriftliga spörsmål nr 26:           nämnda punkten i arbetskollektivavtalet för
4218:                                                  motsvarande arbetstagare med timlön kan det
4219:           Kan Regeringen, utan att den koru-     konstateras att de är sinsemellan överensstäm-
4220:        munala beslutanderätten och arbets-       mande. Bestämmelsen i 53 § 1 mom. i mo-
4221:        marknadsorganisationernas avtalsfrihet    dellen tili tjänstestadga för tjänsteinnehavare
4222:        kringskärs, vidta åtgärder för att göra   är åter i princip överensstämmande med de
4223:        de beslut och författningar som inver-    nämna arbetskollektivavtalen. Tjänstestadgan
4224:        kar på beviljandet av sjukledighet mera   är dock något mera omfattande. Med beak-
4225:        enhetliga och rättvisa?                   tande av att arbetskollektivavtalen tili arten
4226:                                                  är minimiavtal, torde varken arbetskollektiv-
4227:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    avtalen ellet lagen om arbetsavtal (320/70)
4228: samt anföra följande:                            begränsa möjligheterna att också på funktio-
4229:    Genom hänvisningar tili protokollsanteck-     närer och arbetstagare tiliämpa nämnda be-
4230: ning 2 i 29 § 9 punkten i arbetskollektiv-       stämmelse i tjänstestadgan om styrkande av
4231: avtalet 1. 3. 1981-28. 2. 1983 för kommu-        sjukdom i fråga om högst fem dagars sjuk-
4232: nernas och kommunalförbundens arbetstagare       ledighet. Med undantag av grundskolans tjäns-
4233: med månadslön (funktionärer), protokollsan-      teinnehavare torde praxis för de olika per-
4234: teckning 3 i 25 § 9 punkten i arbetskollek-      sonalkategoriernas del vara tämligen enhetliga.
4235: tivavtalet 1. 3. 1981-28. 2. 1983 för kommu-        1 det betänkande som avgivits av arbets-
4236: nernas och kommunalförbundens arbetstagare       gruppen för beredning av skollagstiftning
4237: med timlön, 13 § 1 mom. i förordningen            (kommi ttebetänkande 19 81 : 3 4) ingår ett för-
4238: 18. 2. 1972 om tjänsteinnehavarnas vid grund-    slag tili grundskolförordning, i vars 120 §
4239: skolan avlöning och pension samt om familje-     det föreslås att angående beviljande av tjänst-
4240: pension efter dem (165/72) och .53 § 1 mom.      ledighet på grund av sjukdom åt grundskolans
4241: i den modell tili tjänstestadga som 6. 1. 1981   tjänsteinnehavare skulle gälla vad i kommu-
4242: antagits av direktionen för korumunala avtals-   nens tjänstestadga är bestämt. Samma bestäm-
4243: delegationens byrå, har man i spörsmålet öns-    melse skulle enligt förslaget gälla också tim-
4244: kat fästa uppmärksamhet vid den brokighet        lärare. Om den föreslagna ändringen i för-
4245: och bristande jämlikhet som råder bland stad-    ordningen förverkligas, skulle bestämmelserna
4246: gandena rörande förutsättningarna för bevil-     för kommunens samtliga anställda förenhetli-
4247: jande av sjukledighet åt korumunala funktio-     gas.
4248:      Helsingfors den 22 mars 1982
4249: 
4250:                                                                        Minister Mikko Jokela
4251:                                              1982 vp.
4252: 
4253: Skriftligt spörsmål nr 27
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                                    Rehn: Om skyddande av en del av Lojo-åsen
4259: 
4260: 
4261:                             Tili   Riksdagens        Herr Talman
4262: 
4263:    Enligt marktäktslagen inlöser staten områ-      endast delvis håller sträck. Om den tidigare
4264: den som med hänsyn tili naturskyddet är av         planerade skyddsgränsen förskjuts mot sydväst
4265: riksomfattande betydelse, och som därför inte      skulle även mera orörda partier inrymmas i
4266: bör exploateras.                                   skyddsområdet, väl värda att bevara.
4267:    Statsrådet uppgör en förteckning över såda-        Känt är att VoV har ett stort intresse för
4268: na åsområden på basen av verkställda invente-      att få grus från dessa orörda områden för ak-
4269: ringar. Utgående från inventeringar har både       tuella vägbyggen i trakten.
4270: inrikesministeriet och jord- och skogsbruksmi-        Hänvisande till det ovan anförda och i den
4271: nisteriet utarbetat var sin basförteckning, som    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
4272: numera sammanställts tili ett gemensamt do-        skriver ställes följande spörsmål tili vederbö-
4273: kument.                                            rande medlem av statsrådet:
4274:    Enligt uppgift har man från ministeriernas
4275: sida för avsikt att ur denna förteckning ute-                 Är Regeringen medveten om att
4276: lämna hela Lojo-åsen mellan Ekenäs och Karis.              ännu orörda områden av Lojo-åsen mel-
4277: I en tidigare förteckning hade man medtagit                lan Ekenäs och Karis, vilka hotas av
4278: det s.k. Lammansmosse-området, vilket då an-               aktuella exploateringsplaner, har ute-
4279: sågs ha riksomfattande betydelse som skydds-               lämnats från baslistorna för åsområden
4280: objekt.                                                    av riksomfattande betydelse, och
4281:    Som motivering för utelämnandet uppges                     vad ämnar Regeringen göra för att
4282: vara att området redan tili stora delar är för-            skydda de sista delarna av orörd natur
4283: stört. Ett besök på platsen visar dock att detta           på denna del av åsen?
4284:      Helsingfors den 12 februari 1982
4285: 
4286:                                           Elisabeth Rehn
4287: 
4288: 
4289: 
4290: 
4291: 088200220C
4292: 2                                            1982 vp.
4293: 
4294: Kirjallinen kysymys n:o 27                                                             Suomennos
4295: 
4296: 
4297: 
4298: 
4299:                                 Rehn: Lohjanharjun erään osan suojelusta
4300: 
4301: 
4302:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
4303: 
4304:    Maankäyttölain mukaan valtio lunastaa           mahtuisivat myös sellaiset koskemattomat
4305: alueet, joilla on valtakunnallinen merkitys        alueet suojelualueeseen, jotka ovat säilyttämi-
4306: luonnonsuojelun kannalta ja joita tämän vuoksi     sen arvoisia.
4307: ei tule käyttää.                                      Tunnettua on, että TVH tuntee suurta kiin-
4308:    Valtioneuvosto laatii luettelon sellaisista     nostusta soran saantiin näiltä koskemattomilta
4309: harjualueista toimeenpantavien luettelaintien      alueilta seudun ajankohtaisiin tienrakennustöi-
4310: perusteella. Pitämällä pohjanaan luettelointeja    hin.
4311: sekä sisäasiainministeriö että maa- ja metsäta-       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
4312: lousministeriö ovat kumpikin laatineet oman        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
4313: perusluettelon, jotka nyt on yhdistetty yhdeksi    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4314: ainoaksi asiakirjaksi.                             vaksi seuraavan kysymyksen:
4315:    Saatujen tietojen mukaan ministeriöt aiko-
4316: vat jättää pois tästä luettelosta koko Lohjan-               Onko Hallitus tietoinen suta, että
4317: harjun Tammisaaren ja Karjaan välillä. Aikai-             Lohjanharjun     vielä    koskemattomat
4318: sempaan luetteloon oli otettu niin kutsuttu               alueet Tammisaaren ja Karjaan välillä,
4319: Lammansmossenin alue, jolla tuolloin katsot-              joita uhkaavat ajankohtaiset käyttö-
4320: tiin olevan valtakunnallinen merkitys suojelu-            suunnitelmat, on jätetty pois valtakun-
4321: kohteena.                                                 nallista merkitystä omaavien harju-
4322:    Poisjättämisen perusteluna mainitaan se, että          alueiden perusluetteloista, ja
4323: alue on jo suurimmaksi osaksi pilattu. Käynti                mitä Hallitus aikoo tehdä suojatak-
4324: paikalla osoittaa kuitenkin, että tämä pitää              seen viimeiset osat koskemattomasta
4325: paikkansa vain osittain. Jos aikaisemmin suun-            luonnosta tällä harjulla?
4326: niteltua suojelurajaa siirrettäisiin lounaaseen,
4327:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4328: 
4329:                                          Elisabeth Rehn
4330:                                                N:o'27'
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                                                                              :'!
4336: 
4337: 
4338: 
4339: 
4340:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
4341: 
4342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           sen, soranottosuunnitelmat. Näin harjujen luon-
4343: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        nontilaisuusaste ja niitä mahdollisesti uhkaavat
4344: hemies, olette 12 päivänä helmikuuta 1982            soranottosuunnitelmat voitiin ottaa jo valinta-
4345: päivätyn kirjeenne n:o 125 ohella toimittanut        vaiheessa suuressa määrin huomioon. Suojelun
4346: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     kannalta arvokkaimpia harjuja on työryhmän
4347: nöksen kansanedustaja Elisabeth Rehnin kir-          ehdotuksessa 151, yhteispinta-alaltaan 71 900
4348: jallisesta kysymyksestä n:o 27, jossa tiedustel-     hehtaaria. Niiden suojelemiseksi mietinnössä
4349: laan:                                                ehdotetaan, että valtioneuvostossa vahvistettai-
4350:                                                      siin periaatepäätös valtakunnalliseksi harjujen-
4351:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        suojeluohjelmaksi työryhmän ehdotuksen poh-
4352:        Lohjanharjun     vielä    koskemattomat       jalta ja tähän liittyen annettaisiin luonnonsuo-
4353:        alueet Tammisaaren ja Karjaan välillä,        jeluviranomaisten tehtäväksi ryhtyä tarvittaessa
4354:        joita uhkaavat ajankohtaiset käyttö-          luonnonsuojelulain ja mahdollisen maa-aineslain
4355:        suunnitelmat, on jätetty pois valtakun-       mukaisiin toimenpiteisiin ohjelmassa olevien
4356:        nallista merkitystä omaavien harju-           alueiden turvaamiseksi.
4357:        alueiden perusluetteloista, ja                   Kuten tiedetään, sisäasiainministeriössä val-
4358:           mitä Hallitus aikoo tehdä suojatak-        mistui niin ikään kesällä 1980 luettelo moni-
4359:        seen viimeiset osat koskemattomasta           naiskäytön kannalta valtakunnallisesti merkit-
4360:        luonnosta tällä harjulla?                     tävistä harjualueista. Myös siinä kohteiden lu-
4361:                                                      kumäärä oli 151, yhteispinta-alaltaan noin
4362:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        65 000 hehtaaria. Ohjelman ajateltu toteutta-
4363: vasti seuraavaa:                                     mistapa ei selvityksestä ilmennyt. Yhteensä
4364:    Kyseessä oleva harjualue, Lammansmossenin         molemmat harjuohjelmat käsittävät 203 eri
4365: selänne, Tammisaaren ja Karjaan välillä kuu-         harjualuetta, yhteispinta-alaltaan 137 000 heh-
4366: luu maa- ja metsätalousministeriön harjujen-         taaria.
4367: suojelutyöryhmän laatimaan ehdotukseen valta-           Kesällä 1981, kun molemmat ehdotukset
4368: kunnalliseksi harjujensuojeluohjelmaksi. Työryh-     olivat käyneet lausunnoilla, ryhdyttiin maa- ja
4369: mä tarkasteli kaikkia maassamme jäljellä ole-        metsätalousministeriön ja sisäasiainministeriön
4370: via, luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti ar-   virkamiesten kesken yhdistämään ohjelmia tar-
4371: vokkaita harjuja harjuvyöhykkeittäin ja esitti       koituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Sen to-
4372: suojelun kannalta arvokkaimpien harjualueiden        teuttamisessa oli määrä ottaa huomioon sekä
4373: suojeluohjelman (Komiteanmietintö 1980:41) .         luonnon- ja maisemansuojelun että moninais-
4374: Kohteiden valinta perustui niiden luonnonsuo-        käytön intressit. Tarkistystön aikana karsiutui
4375: jeluarvoon ja ehjien harjukokonaisuuksien ja         ohjelmasta pois 21 aluetta. Perusteina koko-
4376: harjumaiseman turvaamiseen. Lammansmosse-            naisohjelmaa koottaessa olivat ennen kaikkea
4377: nin selänne kuuluu Salpausselkien reunamuo-          muodostumatyypille luonteenomaiset geologiset
4378: dostuma-alueeseen ja on näyte I:n Salpaus-           ja morfologiset piirteet ja alueen luonnontilai-
4379: selän selännetyypistä. Alue käsittää 20 met-         suusaste sekä sen maisemallinen arvo ja ylei-
4380: riä korkean kapealakisen selänteen sekä tasaan-      nen virkistysmerkitys. Jos alue oli jo luonnon-
4381: tuneet lievealueet sen molemmin puolin.              suojelulailla tai muuten suojeltu, se karsittiin
4382: Alueen halkaisee sekä maantie että rautatie.         niin ikään kokonaisohjelmasta pois.
4383:    Ministeriön työryhmä selvitti alueiden va-           Lammansmossenin        harjuselänteen osalta
4384: linnan yhteydessä niillä jo tapahtuneen soran-       jouduttiin toteamaan, että alueen soranottoti-
4385: oton. Työryhmän tietoon hankittiin myös vi-          lanteessa oli tapahtunut jo niin suuria muutok-
4386: ranomaisten, kuten tie- ja vesirakennuslaitok-       sia, ettei kyseinen alue enää täyttänyt valta-
4387:                                              1982 ~·
4388: 
4389: kunnalliselle kohteelle asetettua vaatimusta yh-   Parhaillaan ehdotus valtakunnalliseksi harjujen-
4390: tenäisestä muodostumakokonaisuudesta. Maa-         suojeluohjelmaksi on kunnissa lausuntokierrok-
4391: ja metsätalousministeriö katsoo, että Lammans-     sella soranotto- ja kaavoitustilanteen tarkista-
4392: mossenin selänteen poistaminen valtakunnalli-      miseksi.
4393: sesta harjujensuojeluohjelmasta on perusteltua.
4394:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1982
4395: 
4396:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4397:                                             N:o 21                                             5
4398: 
4399:         ' ...->:
4400: 
4401: 
4402: 
4403: 
4404:                          Till    Riksdagens        Herr Talman
4405: 
4406:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      stånd och eventuella hotande grustäktsplaner
4407: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         i stor utsträckning beaktas redan i urvalsske-
4408: velse nr 125 av den 12 februari 1982 tili ve-     det. I arbetsgruppens förslag har 151 åsar
4409: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      klassificerats som mest värda att skyddas, och
4410: skrift av följande av riksdagsledamot Elisabeth   deras sammanlagda areal uppgår tili 71 900
4411: Rehn undertecknade spörsmål nr 27:                hektar. I avsikt att skydda dem föreslås i be-
4412:                                                   tänkandet, att statsrådet skulle fastställa ett
4413:           Är Regeringen medveten om att           principbeslut tili riksomfattande åsskyddspro-
4414:        ännu orörda områden av Lojo-åsen mel-      gram utgående från arbetsgruppens förslag och
4415:        lan Ekenäs och Karis, vilka hotas av       att naturvårdsmyndigheterna i anslutning här-
4416:        aktuella exploateringsplaner, har ute-     till skulle ges i uppdrag att vid behov vidta
4417:        lämnats från baslistorna för åsområden     åtgärder i enlighet med lagen om naturskydd
4418:        av riksomfattande betydelse, och           och den eventuella marktäktslagen i avsikt att
4419:           vad ämnar Regeringen göra för att       skydda de områden som ingår i programmet.
4420:        skydda de sista delarna av orörd natur        Som känt färdigställdes likaså sommaren
4421:        på denna del av åsen?                      1980 vid inrikesministeriet en förteckning över
4422:                                                   åsområden av riksomfattande betydelse med
4423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tanke på ett mångsidigt utnyttjande. Också den
4424: samt anföra följande:                             förteckningen upptog 151 objekt, med en sam-
4425:    Ifrågavarande åsområde, Lammansmossen-         manlagd areal av ca 65 000 hektar. Av ut-
4426: åsryggen, mellan Ekenäs och Karis ingår i det     redningen framgick inte hur man tänkt för-
4427: förslag tili riksomfattande åsskyddsprogram       verkliga programmet. De båda åsprogrammen
4428: som uppgjorts av den arbetsgrupp för frågor       omfattar sammanlagt 203 olika åsområden,
4429: om skydd för åsarna som tilisatts av jord- och    med en sammanlagd areal av 137 000 hektar.
4430: skogsbruksministeriet. Arbetsgruppen invente-         Sommaren 1981, då båda förslagen hade
4431: rade alla landets återstående naturvårds- och     varit utsända för utlåtanden, började tjänste-
4432: landskapsmässigt värdefulla åsar, grupperade      män från jord- och skogsbruksministeriet och
4433: enligt åszon, och framlade ett förslag tili       inrikesministeriet tilisammans förena program-
4434: skyddsprogram för de åsområden som skulle         men tili en ändamålsenlig helhet. Avsikten var
4435: vara mest värda att skyddas (Kommittebetän-       här att beakta både naturvårdens, landskaps-
4436: kande 1980:41). Valet av objekt grundade sig      vårdens och det mångsidiga utnyttjandets in-
4437: på deras naturskyddsvärde och tryggandet av       tressen. Under justeringsarbetet föll 21 områ-
4438: hela åshelheter och åslandskapet.                 den bort från programmet. Då man uppgjorde
4439:     Lammansmossen-åsryggen hör tili Salpaus-      helhetsprogrammet utgick man framför allt
4440:  selkä randformationer och utgör ett prov på      från formationstypens karakteristiska geolo-
4441: åstypen i Salpausselkä I. Området omfattar en     giska och morfologiska drag och områdets
4442:  20 meter hög ås med smalt krön samt ut-          grad av naturtilistånd samt dess landskaps-
4443:  jämnade randområden på båda sidor. Området       mässiga värde och allmänna betydelse för re-
4444:  genomskärs av både landsväg och järnväg.         kreationen. Om området redan var skyddat
4445:     I samband med valet av områden utredde        genom lagen om naturskydd eller på annat
4446:  ministeriets arbetsgrupp i viiken utsträckning   sätt, ströks det också ur helhetsprogrammet.
4447:  grus redan hade tagits från dem. Arbetsgruppen       I fråga om Lammansmossen-åsryggen måste
4448:  inhämtade också myndigheternas, såsom väg-       man konstatera, att områdets tilistånd genom
4449:  och vattenbyggnadsverkets planer på grustäkt.    grustäkt redan hade undergått så stora för-
4450:  På detta sätt kunde åsarnas grad av naturtili-    ändringar, att det inte längre uppfyllde det
4451: 088200220C
4452:                                              1~82vp.
4453: 
4454: krav på enhetlig formationshelhet, som upp-         närvarande är förslaget tili riksomfattande ås-
4455: ställts för de riksomfattande objekten. Jord- och   skyddsprogram på remiss i kommunerna i av-
4456: skogsbruksministeriet anser, att det var moti-      sikt att justera grustäkts- och planeringssitua-
4457: verat att stryka Lammansmossen-åsryggen ur          tionen.
4458: det riksomfattande åsskyddsprogrammet. För
4459:      Helsingfors den 8 mars 1982
4460: 
4461:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4462:                                                                                             ~ - ;
4463: 
4464: 
4465: 
4466: 
4467:                                                                                           1'
4468:                                                  1982 vp.
4469: 
4470: Kirjallinen kysymys n:o 28
4471: 
4472: 
4473: 
4474: 
4475:                                      Holvitie: Jäänmurtajakaluston käytöstä aiheutuvien kustannusten
4476:                                         tasaamisesta ja vähentämisestä
4477: 
4478: 
4479:                          Ed,uskunnan Herra Puhemiehelle
4480: 
4481:    Suomalaiset varustamot ovat investoineet voi-             Vertailemalla taulukoita tmsnnsa havaitaan
4482: makkaasti jäävahvistettuihin ja koneteholtaan            jäänmurtajatoiminnan suoritteiden ja toiminnas-
4483: suorituskykyisiin aluksiin, jotka tarvitsevat            ta·. perittyjen maksujen kahdentuvan alueelli-
4484: jäänmurtajapalveluksia vähemmän kuin vielä               sesti aivan päinvastaisella tavalla. Kysymykses-
4485: vuosikymmen sitten. Etelä-Suomen ja Ruotsin              sä on siis huima tulonsiirto, joka toteutetaan
4486: välillä liikennöivät matkustaja-autolautat eivät         mm. perimällä Etelä-Suomen satamiin liikennöi-
4487: lainkaan tarvitse jäänmurtaja-apua, vaan päin-           viitä     jäänmurtajapalveluksia    tarvitsematto-
4488: vastoin toimivat itse jääninurtajina pitäen sään-        milta aluksilta maksuja, joiden tuotto käytetään
4489: nöllisellä liikenteellä väylät avoinna.                  Perämerellä purjehtivien harvojen alusten
4490:    Oheinen taulukko osoittaa, että jäänmurtaja-          avustamiseen.
4491: kalustoa käytetään ehiteri Perämerellä.                      Mikäli jäänmurtajatoiminnan perusteluiksi
4492:    Jäänmurtajien toimintapäivät alueittain sekä          esitetään, kuteri yhä enenevässä määrin tehdään,
4493: alueiden osuus ( % ) jäänmurtajakapasiteetin             erinäisiä suhdanne- ja yhteiskuntapoliittisia te-
4494: käytöstä talvella 1978-79:                               kijöitä, tulee myös muiden tahojen kuin me-
4495: Toiminta-alue     Toimintapäiviä         Osuus (%)       renkulkuelinkeinon osallistua jäänmurtajien
4496:                                          kapasiteetin    käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. -
4497:                                           käytöstä·          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4498: Perämeri                    541             57,4'       -57 §:n 1 momenttiih viitaten esitän valtioneu-
4499: Selkämeri                   185              9,9         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4500: Lounais-Suomi                66              4,1         raavan kysymyksen:
4501: Suomenlahti                 445             28,5
4502:                                                                    Onko Hallitus tietoinen Jaanmurtaja-
4503:    Seuraavasta taulukosta nähdään, miten val-                   kaluston käytöstä aiheutuvien kustan-
4504: tion jäämaksuilla perityt tulot alueellisesti ja-               nusten epätasaisesta jakaantumisesta, ja
4505: kautuvat.                                                          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4506:    Valtion jäämaksuilla keräämien t~lojen alueel-               tilanteen korjaamiseksi?
4507: linen jakautuminen v. 1979:
4508: Rannikkoalue    Jäämaksutulot (mk)              %
4509: Perämeri                     567 994            5,5
4510: Selkämeri                    990 878            9,6
4511: Lounais-Suomi              3 692 453'          35,7
4512: Suomenlahti                5 098 716           49,3
4513: Yhteensä                  10 .350 041
4514:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4515: 
4516:                                                  Tapio Holvitie
4517: 
4518: 
4519: 
4520: 
4521: 088200221D
4522: 2                                           1982 vp.
4523: 
4524: 
4525: 
4526: 
4527:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4528: 
4529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mäistä. Esim. vuonna 1979 pelkät jäänmurta-
4530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jien käyttömenot olivat yhteensä 68 milj. mk.
4531: olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn         Jäämaksutuloilla katettiin tästä määrästä run-
4532: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       saat 10 milj. mk eli noin 15 %. Kun otetaan
4533: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      huomioon jäänmurtajatoiminnan suoritteiden ja
4534: edustaja Holvitien näin kuuluvasta kirjallisesta   valtion saamien jäämaksujen alueellinen kohden-
4535: kysymyksestä n:o 28:                               tuminen, voidaan todeta, että mainittuna vuon-
4536:                                                    na Etelä-Suomen satamissa liikennöiviltä aluk-
4537:           Onko Hallitus tietoinen jäänmurtaja-     silta perityt jäämaksut kattoivat ainoastaan noin
4538:        kaluston käytöstä aiheutuvien kustan-       40 % eteläisillä rannikkoalueilla toimineiden
4539:        nusten epätasaisesta jakaantumisesta, ja    jäänmurtajien käyttömenoista.
4540:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Kysymyksessä on viitattu myös siihen, että
4541:        tilanteen korjaamiseksi?                    suomalaiset varustamot ovat investoineet voi-
4542:                                                    makkaasti jäävahvistettuihin ja koneteholtaan
4543:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       suorituskykyisiin aluksiin, jotka tarvitsevat
4544: taen s.euraavaa:                                   jäänmurtajapalveluksia vähemmän kuin vielä
4545:     Kysymyksessä on kerrottu, etta Jaanmurtaja-    vuosikymmen sitten. Maassamme noudatetun
4546: toiminnan suoritteet ja toiminnasta perittävät     merenkulkupolitiikan mukaista on ollut edistää
4547: maksut kohdentuvat alueellisesti päinvastaisella   jäävahvisteisen tonniston kehittymistä ja käyt-
4548: tavalla. Perämeren alueen osuus jäänmurtajaka-     töä mm. merenkulkumaksuilla. Niinpä esim.
4549: pasiteetin käytöstä (talvella 1978-79) oli         voimassa olevan väylämaksuasetuksen mukaan
4550: 57 %, mutta .osuus tullilaitoksen keräämistä       kahteen korkeimpaan suomalaiseen jäämaksu-
4551: jäämaksuista ainoastaan 5,5 %. Näiden lukujen      luokkaan ( I A super ja I A) rakennetut aluk-
4552: perusteella on tehty johtopäätös, jonka mukaan     set ovat vapautettuja väylämaksun talvilisän
4553: kysymyksessä olisi tulonsiirto, joka toteutetaan    (entisen jäämaksun) suorittamisesta, vaikka ne
4554: mm. perimällä Etelä-Suomen satamiin liikennöi-     käyttävätkin hyväkseen jäänmurtajapalveluita.
4555: viitä jäänmurtajapalveluksia tarvitsemattomilta    Näin ollen mm. pääosa Etelä-Suomen ja Ruot-
4556: aluksilta maksuja, joiden tuotto käytetään Pe-     sin välillä liikennöivistä matkustaja-autolautois-
4557: rämerellä purjehtivien harvojen alusten avusta-    ta ei maksa lainkaan väylämaksun talvilisää.
4558: miseen.                                               Lopuksi hallitus toteaa, että merenkulku-
4559:    Etelä-Suomen satamiin liikennöivät alukset      maksujärjestelmän kokonaisuudistuksen tarvet-
4560: maksavat Pohjois-Suomen satamissa käyviä           ta selvittää merenkulun neuvottelukunnan alai-
4561: aluksia enemmän jäämaksua (nykyisin väylä-         nen merenkulkumaksutyöryhmä, jossa ovat
4562: maksun talvilisää). Kyseessä ei kuitenkaan ole     edustettuna myös Suomen varustamoelinkeino
4563: tulonsiirto Etelä-Suomessa liikennöiviltä aluk-    ja Suomen teollisuus. Työryhmä tekee ehdotuk-
4564: silta Perämerellä liikennöivien alusten hyväksi,   sensa vielä kuluvan kevään aikana.
4565: sillä jäänmurtajapalvelu on maassamme alijää-
4566:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1982
4567: 
4568:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
4569:                                                 N:o 28                                                3
4570: 
4571: 
4572: 
4573: 
4574:                             Till Riksdagens Herr Talman
4575: 
4576:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skott. T. ex. år 1979 uppgick enbart drifts-
4577: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kostnaderna i fråga om isbrytare tili 68 mil-
4578: av den 12 februari 1982 tili vederbörande             joner mark. Dryga 10 miljoner mark el. ca
4579: medlem av statsrådet för avgivande av svar             15 % av beloppet täcktes genom isavgifter.
4580: översänt avskrift av följande av riksdagsman          Med beaktande av de regionala målgrupperna
4581: Holvitie undertecknade spörsmål nr 28:                för prestationerna resp. statens isavgiftsintäkter
4582:                                                       kan konstateras, att uppbörden av isavgifter
4583:            Är Regeringen medveten om att              för fartyg som nämnda år anlöpte sydfinska
4584:         kostnaderna för driften av våra isbry-        hamnar täckte bara ca 40 % av kostnaderna
4585:         tare är ojämnt fördelade, och                 för driften av de isbrytare som utförde assis-
4586:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tans i landets södra kustområden.
4587:         ta för att rätta tili sakförhållandet?            I spörsmålet antyds också att finländska
4588:                                                       rederier gjort stora investeringar i isförstärkta
4589:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          fartyg försedda med högeffektivt maskineri och
4590: anföra följande:                                      att dessa fartyg behöver isbrytarassistans i
4591:    I spörsmålet relateras, att själva isbrytaras-     mindre mån än var fallet ännu för tio år sedan.
4592: sistans och de avgifter som uppbärs för den-          Den tillämpade sjöfartspolitiken har faktiskt
4593: samma har regionalt sett motsatta målgrupper.         förutsatt, att utvecklingen och användningen
4594: Under vintersäsongen 1978-1979 utnyttjades            av isförstärkt tonnage skall främjas bl. a.
4595: hela 57 % av isbrytarkapaciteten i Bottenviken,       medelst sjöfartsavgifterna. Så är t. ex. de fartyg
4596: medan endast 5,5 % av de isavgifter som tull-         som hör tili de högsta två finländska isavgifts-
4597: verket uppbar under motsvarande tid härleddes         klasserna ( I A super och I A) enligt gällande
4598: från sagda område. Av dessa siffror har man           förordning om farledsavgift befriade från er-
4599: dragit den slutsatsen att det är fråga om en          läggande av vintertillägget tili farledsavgift
4600: inkomstöverföring som förverkligas bl.a. genom        ( förra isavgift) även om de anlitar isbrytar-
4601: att hos fartyg med trafik tili hamnar i Södra         assistans. Av denna orsak betalar inte t. ex.
4602: Finland uppbärs, trots att de inte behöver            huvuddelen av passagerarbilfärjorna i trafik
4603: isbrytarassistans, avgifter, vilka används för        mellan Södra Finland och Sverige vintertillägg
4604: assistering av de fåtaliga fartyg som går i trafik    tili farledsavgift.
4605: i Bottenviken.                                            Regeringen konstaterar till slut, att behovet
4606:    Fartyg med trafik tili sydfinska hamnar be-        av en total översyn av vårt sjöfartsavgiftssys-
4607: talar isavgift ( numera vintertillägg tili farleds-   tem håller på att utredas av en sjöfartsdelega-
4608: avgift) mer än de som anlöper hamnar i Norra          tionen underställd arbetsgrupp för sjöfartsav-
4609: Finland. Någon inkomstöverföring från fartyg          gifter, i viiken även rederinäringen och in-
4610: i sydfinsk trafik tili förmån för fartyg med          dustrin är representerade. Arbetsgruppen skall
4611: trafik i nordliga vatten är det dock inte fråga       avge sina förslag redan i vår.
4612: om, ty isbrytarservicen i vårt land visar under-
4613:      Helsingfors den 11 mars 1982
4614: 
4615:                                                          Handels- och industriminister Esko Ollila
4616:                                               1982.:vp.
4617: 
4618: Kirjallinen kysymys n:o 29
4619: 
4620: 
4621: 
4622: 
4623:                                  Jokela: Sepelvaltimosairauksien hoidossa käytettävien eräiden
4624:                                     lääkkeiden saattamisesta kokonaan korvattaviksi lääkkeiksi
4625: 
4626: 
4627:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4628: 
4629:    Suomi on edelleen sepelvaltimokuolleisuuden      korvattavien lääkkeiden joukkoon. Heikko ta-
4630: osalta maailman tilastojen kärkisijoilla. Tämän     loudellinen asema ei saa enää olla tehokkaan
4631: taudin hoidossa käytetään laajasti tärkeimpänä      hoidon saamisen este vaikeimman kansansai-
4632: lääkeaineryhmänä ns. beettasalpaajia. Niiden        rautemme hoidossa.
4633: käytön on todistettu vähentävän infarktin eli          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
4634: sepelvaltimotukoksen     uusiutumisen vaaraa.       järjestyksen 37 §: n 1 momentin nojalla valtio-
4635: Tästä syystä näiden lääkkeiden käytön merki-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4636: tys tulee yhä lisääntymään sepelvaltimosairauk-     seuraavan kysymyksen:
4637: sien hoidossa.
4638:    Nämä lääkkeet ovat Suomessa ilmaisia veren-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
4639: painetaudissa, mutta eivät sepelvaltimosairau-             menpiteisiin sydämen sepelvaltimosai-
4640: dessa. Näiden lääkkeiden korkean hinnan vuoksi             rauksien hoidossa käytettävien ns. beet-
4641: sekä lääkkeiden selvästi todistetun lääketieteel-          tasalpaaja-nimisten lääkkeiden saattami-
4642: lisen arvon vuoksi olisi perusteltua ottaa nämä            seksi sairausvakuutusjärjestelmässä ko-
4643: lääkkeet vihdoinkin sepelvaltimosairauden hoi-             konaan korvattavien lääkkeiden piiriin?
4644: dossa sairausvakuutuslain mukaan kokonaan
4645:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4646: 
4647:                                           Mikko Jokela
4648: 
4649: 
4650: 
4651: 
4652: 0882002581
4653: 2                                            1982 vp.
4654: 
4655: 
4656: 
4657: 
4658:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4659: 
4660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      juudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä mää-
4661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rätään. Sairausvakuutusasetuksen 3 §: ssä sää-
4662: olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          detään, mitä on pidettävä vaikeana ja pitkä-
4663: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        aikaisena sairautena. Nykyisin tässä pykälässä
4664: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on 47 tautinimikettä, muun muassa krooninen
4665: edustaja Mikko Jokelan näin kuuluvasta kir-         verenpainetauti ja krooninen sydämen toimin-
4666: jallisesta kysymyksestä n:o 29:                     nanvajavuus.
4667:                                                        Lääkekorvausj ärj es telmän oikeudenmukaisuus
4668:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    ja lääketieteellinen tarkoituksenmukaisuus edel-
4669:        menpiteisiin sydämen sepelvaltimosai-        lyttävät korvausperiaatteiden uudelleen arvioin-
4670:        rauksien hoidossa käytettävien ns. beet-     tia eräissä sairauksissa. Näin on erityisesti nel-
4671:        tasalpaaja-nimisten lääkkeiden saattami-     jän kansantauteina pidetyn verenkiertoelinten
4672:        seksi sairausvakuutusjärjestelmässä ko-      sairauden eli kroonisen verenpainetaudin, kroo-
4673:        konaan korvattavien lääkkeiden piiriin?      nisen sydämen toiminnanvajavuuden, sepelvalti-
4674:                                                     motaudin ja kroonisten rytmihäiriöiden osalta.
4675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Nämä kansantaudit olisi saatettava saman kor-
4676: vasti seuraavaa:                                    vausprosentin piiriin.
4677:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriössä on pitkälti
4678:    Voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 § :n       valmisteltuna lääkekorvausjärjestelmän koko-
4679: mukaan lääkärin määräämistä lääkkeistä kor-         naisuudistus, jonka toteuttamista on pidettävä
4680: vataan puolet 11 markkaa ylittävältä osalta ku-     erittäin kiireellisenä. Koska uudistuksen tarkoi-
4681: takin ostokertaa kohti. Vaikeaa ja pitkäaikaista    tuksena on korjata muun muassa kysymyksessä
4682: sairautta varten tarvittavat välttämättömät lääk-   mainittu epäkohta, ei tässä vaiheessa ole tar-
4683: keet korvataan kuitenkin kokonaan siinä laa-        koituksenmukaista tehdä osittaisparannuksia.
4684:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1982
4685: 
4686:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
4687:                                             N:o 29                                               3
4688: 
4689: 
4690: 
4691: 
4692:                           Till Riksdagens Herr Talman
4693: 
4694:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      sjukförsäkringsförordningen stadgas om vad
4695: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         som bör anses vara svår och långvarig sjuk-
4696: velse av den 12 februari 1982 tili vederbö-       dom. För närvarande ingår i denna paragraf
4697: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      47 sjukdomsbenämningar, däribland kronisk
4698: av följande av riksdagsman Mikko Jokela un-       hypertoni och kronisk hjärtinsufficiens.
4699: dertecknade spörsmål nr 29:                          En förutsättning för att systemet med läke-
4700:                                                   medelsersättningar skall vara rättvist och me-
4701:           Ämnar Regeringen vidta brådskande       dicinskt ändamålsenligt är att ersättningsprin-
4702:        åtgärder för att införliva de läkemedel    ciperna tas upp tili nytt · övervägande vid vissa
4703:        som går under benämningar betablocke-      sjukdomar. Detta är särskilt fallet i fråga om
4704:        rare och som används vid vård av krans-    de fyra s.k. folksjukdomarna i cirkulationsor-
4705:        artärsjukdomar bland de läkemedel som      ganen, d.v.s. kronisk hypertoni, kronisk hjärtin-
4706:        enligt sjukförsäkringssystemet ersätts i   sufficiens, kransartärsjukdom och kroniska
4707:        sin helhet?                                rytmrubbningar. På dessa folksjukdomar borde
4708:                                                   samma ersättningsprocent tiliämpas.
4709:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
4710: samt anföra följande:                             vid förberedningen av en totalreform av syste-
4711:    Enligt 9 § i den gällande sjukförsäkrings-     met med ersättningar för läkemedel avancerat
4712: lagen ersätts för läkemedel ordinerade av läka-   långt och förverkligandet av reformen bör
4713: re hälften av det belopp som överskjuter 11       anses vara synnerligen brådskande. Eftersom
4714: mark för varje på en gång verkställt köp. Nöd-    avsikten med reformen är att avhjälpa bl.a.
4715: vändiga läkemedel vid svår och långvarig sjuk-    det missförhållande som nämns i spörsmålet,
4716: dom ersätts dock i sin helhet i den omfattning    är det inte i detta skede ändamålsenligt att
4717: som bestäms genom statsrådets beslut. I 3 §       göra pattielia förbättringar.
4718:      Helsingfors den 22 mars 1982
4719: 
4720:                                                                   Minister Marjatta Väänänen
4721:                                                  1982 vp.
4722: 
4723: Kirjallinen kysymys n:o .30
4724: 
4725: 
4726: 
4727: 
4728:                                     Hyrynkangas ym.: Apteekkien henkilöstörakenteen selvittämi-
4729:                                        sestä
4730: 
4731: 
4732:                         . Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4733: 
4734:      Voimassa olevat lainsäädökset eivät selvästi       kohdalla, jolloin lääninhallitus teki päätöksensä
4735: b:iäärittel~    apteekkH::n . henkilöstömääriä ja       pääasiassa apteekkarin itsensä antamien tieto-
4736: "takennetta. Seurauksena on ollut varsin kirjava        jen perusteella. Myöhemmin kävi selville, että
4737: henkilökuntajako. Tämä ilmenee myös saman-              vakituiseen henkilökuntaan oli ilmoitettu esi-
4738: kokoisissa · ja sijaintipaikaltaan samanlaisissa        merkiksi apteekkarin vaimo, joka on farma-
4739: apteekeissa. .               •         . ..             seutti, mutta jolla on oma liike ja joka ei juuri
4740:      Tällä hetkellä·· apteekeissa on työntekijäase-     ole apteekissa työskennellyt.
4741: massa ..• provii:soreita, farmaseutteja, teknisiä          Suomen apteekkilaitoksessa on melko yleistä,
4742: apteekkiapulaisia eli farmanomeia, teknisiä apu-        että nimellisiä henkilöitä ilmoitetaan vakitui·
4743: lliisia sekä siivoojia. ·Lisäksi apteekkari voi eril-   siin henkilöstömääriin mukaan. Lääninhallituk-
4744: lisen luvan perusteella pitää palveluksessaan           sen kyselyihin ilmoitetaan myös tulevat kesä-
4745: opt)ilaitä.          ·       · ·                        apulaiset ja mahdollisesti myöhemmin tulevat
4746: ·. · Ainoa ·henkilöstömääriä koskeva säännös on         vakituiset toimihenkilöt, sekä annetaan näin
4747: apteekkilaitoksesta annetussa ·laissa. Sen 12 § :n      ulospäin todellista edullisempi kuva. ·
4748: mukaan apteekkari on velvollinen pitämään                  Lääkehuoltoa koskevat säännökset kaipa~vat
4749: palveluksessaan tarpeellisen määrän farmaseut-          pikaista tarkentamista. Lääkehuolto-organisaatio
4750: tisen tutkinnon suorittaneita apulaisia eli pro-        tarvitsee päteviä asiantuntijoita tyydyttämään
4751: viisoreita · ja ·farmaseutteja. Pykälässä todetaan,     yhä lisääntyvää ·informaatiota potilaille.
4752: että. lääninhallitus voi ·määrätä apteekissa tar~          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4753: vittavien .farmaseuttisen tutkinnon suorittanei-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4754: den apulaisten vähimmäismäärän. Lisäksi ap-             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4755: teekkilaitoksesta annetun lairl'" toimeenpanemi-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk•
4756: sesta annetun asetuksen• 24 §:n mukaan lää~             sen:
4757: kintöhallituksen apteekkitarkastajien on muun
4758: ohella valvottava, että apteekissa on tarpeelli-              .      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4759: nen määrä farmasian virkatutkinnon suoritta-                      ryhtyä apteekkien oikean henkilöstöra-
4760: neita.                                                            kenteen selvittämiseksi ja erikoisesti
4761:    · Käytännössä on ilmennyt, että lääninhalli-                   farmaseuttisen asiantuntemuksen turvaa•
4762: tusten sosiaali- ja terveysosastot eivät ole puut~                miseksi sekä farmasian virkatutkinnon
4763: teellisten tietojen perusteella osanneet määri-                   suorittaneiden henkilöiden vähimmäis·
4764: tellä farmaseuttisen henkilöstön vähimmäismää-                    määrän määrittämiseksi maamme aptee-
4765: riä. Tämä kävi ilmi mm~ Oulun erään apteekin                      keissa?
4766:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
4767: 
4768:            Helvi Hyrynkangas             Jutta Zilliacus               Helena Pesola
4769:            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Terhi Nieminen-Mäkynen        Saara Mikkola
4770:            Impi Muroma                   Matti Puhakka                 Eeva Kauppi
4771:            Pirkko Valtonen               Antero Juntumaa               Anssi Joutsenlahti
4772:            Kalevi Mattila                Ulla-Leena Alppi              Marjatta Stenius-Kaukonen
4773:            Tarja Halonen                 Hannele Pokka                 Arvo Kemppainen
4774:                           Anneli Kivitie                 Pentti Lahti-Nuuttila
4775: 0882001961
4776: 2                                                   19.82 vp.
4777: 
4778: 
4779: 
4780: 
4781: ·)    ....
4782:      ;.
4783: 
4784: 
4785: 
4786: 
4787:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4788: 
4789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 .momentissa           kauksis$a ·ilman lä~ääräystä luovutettavissa
4790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             olevia lääkkeitä sekä ottaa vastaan kirjallisia
4791: plette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn                lääkemääräyksiä.            ..   .       . . .. ,
4792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Apteekkiasetuksen 14 d §~ää on 14. 1, 1982
4793: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan•             muutettu siten, että ammattikasvatusballitt.lk~
4794: edustaja Hyrynkankaan ym. näin kuuluvasta                 sen toimesta voidaan koulutt:;Ia. lääketyönteki~
4795: kirjallisesta kysymyksestä n:o 30:                        jöitä, jotka suorittaisivat apteekissa sellaisi~
4796:                                                           avustavia ja teknisiä tehtäviä, joissa ei tarvit~J,
4797:                 ·· Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   farmaseuttista asiantuntemusta.
4798:                ryhtyä apteekkien oike~n henkilöstöra-        Apteekkilain 12. §:ssä on apteekkarille .sää~
4799:                kenteen selvittämiseksi ja erikoisesti     detty velvollisuus pitää palveluksessaan tarpeel:
4800:                farmaseuttisen asiantuntemuksen turvaa-    linen määrä farmaseuttisen tutkinnon suoritta·
4801:                miseksi sekä farmasian virkatutkinnon      neita apulaisia. ·             .         . · ···
4802:                suorittaneiden henkilöiden vähimmäis-         Apteekkien on apteekkilain 22 §:n pet1Js;
4803:              . määrän määrittämiseksi maamme aptee-       teella vuosittain toimitettava lääninluUlitukselle
4804:                keissa?                                    lääkintöhallituksen antamien ·määräysten mu:
4805:                                                           kaan laadittu kertomus toiminnastaan edelli-
4806:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             senä vuonna. Tässä toimintakertomuksessa il~
4807: vasti seuraavaa:                                          moitetaan apteekkien henkilöluku kertomus..
4808:    Apteekkien henkilöstö voidaan jakaa farma-             vuoden päättyessä tutkintoryhmittäin .. Toimin~
4809: seuttiseen ja tekniseen henkilöstöön. Farma~              takertomukset tulevat tiedoksi myös lääkintö-
4810: seuttiseen henkilöstöön kuuluvat proviisorin              hallitukselle. Lisäksi .tulee apteekissa lääkint<>;.
4811: tptkinnon suorittaneet apteekkarit ja proviisorit         hallituksen yleiskirjeen n:o 1187 mukaan pitäi\
4812: sekä farmaseutit. Teknisen henkilöstön muo-               luetteloa apteekin ja sen alaisen lääkevaraston
4813: dostavat. tekfliset apteekkiapulaiset (farmano-           palveluksessa olevasta farmaseuttisesta henki~
4814: mit ja lääketyöntekijät) sekä apteekkien toimi-           löstöstä.                                          ·
4815: paikkakoulutettu tekninen henkilöstö.                        Sosiaali- ja terveysministeriön asettam~
4816:    Apteekkilaitoksesta annetun lain toimeen-              apteekkilaitostyöryhmän mietinnössä . (työrylr
4817: panemisesta annetun asetuksen (326/28) (ap-               mämuistio 1981: 22) on selvitetty sekä apteek-::
4818: teekkiasetuksen) 14 e §:n mukaan farmasian                kilaitoksessa olevan palkatun henkilöstön ra-
4819: virkatutkinnon suorittanut saa suorittaa kaikkia          kenteen ja määrän kehitystä vuosina 196~
4820: apteekissa esiintyviä tehtäviä. Proviisorit ja far-       1980 että apteekkien ja lääkevarastojen henki~
4821: maseutit, jotka edustavat farmaseuttista asian-           lökunnan rakennetta ja määrää vuonna 1980t
4822: tuntemusta, antavat lääkintöhallituksen yleis-            ~elvitysten mukaan esimerkiksi proviisorieq
4823: kirjeen n:o 1762 mukaan toteutettavaa lääk-               määrä on noussut vuodesta 1968 vuoteen 1980
4824: keitä koskevaa ohjausta ja neuvontaa.                     mennessä 276:sta 385:een ja farmaseuttien
4825:    Apteekkilaitoksesta annetun lain (4/28)                vastaavasti 2 518:sta 2 693:een. Apteekkilai-
4826:  (apteekkilain) 12 §:n 4 momentin mukaan                  toksen henkilöstön määrää ja · rakem1etta tar-
4827: apteekissa voi myös olla teknisiä apteekkiapu-            kasteltaessa .apteekkikohtaisesti keskiarvojen
4828: laisia, jotka suorittavat apteekkarin vastuulla           puitteissa todetaan huomattavia eroja pienten
4829: lääkintöhallituksen erikseen määräämiä tehtä-             ja suurten apteekkien, sekä henkilöstömäärissä
4830: viä,. .Lääkintöhallituksen yleiskirjeen n:o 1769          että -rakenteessa muun muassa siten, että kes-
4831: mukaan tekninen apteekkiapulainen (farmano-               kikokoa pienemmissä apteekeissa Jarmaseuttien
4832: mi) saa muun muassa myydä valmiissa pak~                  ja proviisorien yhteismäärä on noin 39 %
4833:                                                N:o 30                                               3
4834: 
4835: koko apteekin henkilökunnasta, kun taas suu-             Lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö edel-
4836: rissa apteekeissa heidän osuutensa on noin           lyttää lääkkeiden käyttäjien ohjausta ja neu-
4837: 62%.                                                 vontaa myös apteekeissa farmaseuttisen koulu-
4838:     Apteekeittain henkilöstömääriin vaikuttavat       tuksen saaneiden henkilöiden toimesta. Tätä
4839: apteekin koko ja sijainti sekä toiminnan laatu       on edellytetty myös lääkintöhallituksen asetta-
4840: ja laajuus, varsinkin lääkevalmistuksen määrä,       man terveydenhuollon lääkeinformaatiota sel-
4841: sekä töiden järjestely apteekissa. Edelleen hen-     vitelleen työryhmän mietinnössä (n:o 13/
4842: kilöstömääriin vaikuttavat apteekin päivystys-       1981) ja edellä mainitussa apteekkilaitostyö-
4843: ja aukioloajat sekä varsinkin pienissä aptee-        ryhmän mietinnössä. Viimeksi mainittu työryh-
4844: keissa apteekkarin oma työpanos. Apteekkien          mä on ehdottanut apteekkilakia muutettavaksi
4845: erilaisuudesta johtuen niiden henkilöstöraken-       siten, että apteekkarien nimenomaiseksi velvol-
4846: teesta ja -määrästä ei ole annettu valtakunnalli-    lisuudeksi säädettäisiin huolehtia aktiivisesti
4847: sia ohjeita.                                         myös lääkkeiden käyttöä koskevan informaa-
4848:     Farmaseuttisen ja teknisen henkilöstön mää-      tion antamisesta.
4849: rä on kaikissa apteekeissa suhteutettava toi-           Apteekkiasetuksen 24 § :n mukaan apteekin-
4850: siinsa siten, että riittävä farmaseuttinen asian-    tarkastusta suoritettaessa on muun ohella val-
4851: tuntemus apteekissa tulee joka tilanteessa tur-      vottava, että apteekissa on tarpeellinen määrä
4852: vatuksi. Ongelmana saattaa olla haja-asutus-         farmasian tutkinnon suorittaneita ja että tek-
4853: alueilla työvoiman saannin vaikeus. Maaseudun        nisiä apteekkiapulaisia ja apuhenkilökuntaa
4854: pienissä apteekeissa voivat myös taloudelliset       käytetään vain sellaisiin tehtäviin, joita heillä
4855: syyt rajoittaa farmaseuttisen henkilöstön paik-      on oikeus suorittaa. Lääninhallituksen lisäksi
4856: kaamista. Apteekkien oikean henkilöstöraken-         lääkintöhallitus seuraa apteekkien toimintaker-
4857: teen selvittämistä ja farmaseuttisen henkilöstön     tomusten perusteella sekä apteekkien tarkastus-
4858: vähimmäismäärän määrittämistä vaikeuttaa vie-        ten yhteydessä apteekkien henkilöstömääriä.
4859: lii tällä hetkellä jossain määrin farmanomien        Tarkastustoimintaa on pyritty viime vuosina
4860: osuus henkilöstössä .                                tehostamaan. Kuitenkin lääkintöhallituksen ap-
4861:   . Suunniteltu ja lainsäädäpnöllä jo toteutettu     teekkitoimiston henkilöstön vähyydestä johtuen
4862: kolmiportaisuus koulutuksessa tulee selkiinnyt7      ei apteekkien tarkastuksia ole voitu läheskään
4863: tämään apteekkien henkilöstön tehtäväjakoa,          riittävän lyhyin aikavälein suorittaa eikä myös-
4864: mikä puolestaan helpottaa farmaseuttisen henki-      kään antaa lääninhallituksille riittävässä määrin
4865: löstön vähimmäismäärän .määrittämistä. Uudis-        asiantuntija-apua. Tarkastuksia on voitu suorit-
4866: tettu koulutus on kolmiportainen siten, että         taa pääasiassa vain sellaisissa tapauksissa, kun
4867: korkean asteen tutkintona. on proviisorin tut-       lääkintöhallituksen tietoon on tullut epäkohtia
4868: kinto, opistoasteen tutkintona farmaseutin tut-      apteekin toiminnassa. Niissä tapauksissa, joissa
4869: kinto ja kouluasteen tutkintona lääketyönteki-       farmaseuttisen henkilöstön riittämättömyys on
4870: jän tutkinto. Kolmiportaiseen henkilöstöraken-       jossakin apteekissa todettu, siihen on yleensä
4871: teeseen siirrytään käytännössä siten, että ny-       ollut syynä se, ettei farmaseuttista henkilöstöä
4872: kyiset teknisen apteekkiapulaisen (farmano-          ole saatu asianomaiselle paikkakunnalle.
4873: min) tutkinnon suorittaneet henkilöt pyritään           Tarkoitus on, että lääkintöhallitus yhteis-
4874: kouluttamaan farmaseuteiksi. Samoin apteek-          työssä lääninhallitusten kanssa selvittää me-
4875: kien nykyiselle toimipaikkakoulutetulle henki-       nettelytavat, joiden avulla apteekkien toimin-
4876: löstölle annetaan mahdollisuus osallistua erityis-   taan kohdistuvaa valvontatoimintaa voidaan
4877: koulutukseen lääketyöntekijän tutkinnon suo-         tehostaa.
4878: rittamiseksi.
4879:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1982
4880: 
4881:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
4882:                                              1982. vp.
4883: 
4884: 
4885:                                                                           ~   .~   ' )   .. . .   . ··,'
4886:                                                                                                            \·'•
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 
4891:                            Tili Riksdagens Herr Talman
4892: 
4893:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den 14 januari 1982 äridrades ··14 d § åpo~
4894: ånger har Ni; Herr Talman, med Eder skrivelse       teksförordningen · så· att på yrkesutbildriings~
4895: den 12 fehruari 1982 till vederbörande med-         styrelsens fö,rsorg kan utbildas läkemedels~
4896: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     arbetare, vilka skall utföra sådana biträdande
4897: av riksdagsman Hyrynkangas m. fl. underteck-        och tekniska uppgifter för vilka ingen farma-
4898: nade spörsmål nr 30:                                ceutisk sakkunskap ·behövs.
4899:                                                        Enligt 12 § apotekslagen är apotekare skyl-
4900:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dig att i sin tjänst hålla ett nödigt antal bi-
4901:        taga för att utreda apotekens riktiga        träden, vilka avlagt farmaceutisk examen.
4902:        personalstruktur och för att trygga i           På basen av 22 § apoteksförordningen skall
4903:        synnerhet den farmaceutiska sakkun-          apotekaren årligen tillställa länsstyrelsen eri
4904:        skapen och fastställa ett minimiantal        berättelse över sin verksamhet föregående år,
4905:        för personer med farmaceutisk tjänste-       uppgjord enligt föreskrifter som utfärdats av
4906:        examen vid apoteken i vårt land?             medicinalstyrelsen. I denna berättelse med-
4907:                                                     delas antalet personer vid apoteken, grupperade
4908:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       enligt examen, vid berättelseårets slut. Verk-
4909: samt anföra följande:                               samhetsberättelserna tillställs även medicinal-
4910:    Apotekens personai kan indelas i farmaceu-       styrelsen till kännedom. Enligt medicinalsty-
4911: tisk och teknisk personal. Till den farmaceu-       relsens cirkulär nr 1187 skall i apoteken dess-
4912: tiska · personalen hör apotekare ·och provisorer,   utom föras en förteckning över den farmaceu-
4913: som avlagt provisiorsexamen, ·samt farmaceuter.     tiska personai som är anställd vid apoteket
4914: Den tekniska personalen består av tekniska          och läkemedelsförråd som underlyder det.
4915: apoteksbiträden (farmanomer och läkemedels-            I betänkandet av social- och hälsovårdsmi-
4916: arhetare) samt teknisk personai som utbildats       nisteriets arbetsgrupp för apoteksväsendet (pro-
4917: på arbetsplatsen.                                   memoria 1981: 22) har utretts dels utveck•
4918:    Ehligt 14 e § förordningen angående brin-        lingen av den inom apoteksväsendet anställda
4919: gande i verkställighet av lagen om apoteks-         personalens struktur och antal åren 1968-
4920: väsendet (326/28) (apoteksförordningen) må          1980 och dels struktur och antal för perso-
4921: den som avlagt farmaceutisk tjänsteexamen ut-       nalen vid apotek och läkemedelsförråd 1980~
4922: föra alla vid apotek förekommande uppgifter.        Enligt utredningarna har antalet provisorer
4923: Provisorerna och farmaceuterna, som repre-          ökat från 276 år 1968 till 385 år 1980 och
4924: senterat den farmaceutiska sakkunskapen, ger        antalet farmaceuter från 2 518 tili 2 693. Vid
4925: handledning och rådgivning rörande läkemedel,       en granskning apoteksvis ·av apoteksväsendets
4926: som skall förverkligas i enlighet med medicinal-    personalantai och -struktur i genomsnitt kari
4927: styrelsens cirkulär nr 1762.                        märkbara skillnader mellan små och stora apo-
4928:    Enligt 12 § 4 mom. lagen om apoteksväsen-        tek konstateras i såväl antal som struktur.
4929: det (4/28) (apotekslagen) kan i apotek även         Bl.a. noterar man att antalet farmaceuter och
4930: finnås tekniska apoteksbiträderi, vilka på apo-     provisorer vid apotek som är mindre än genom-
4931: tekarens ansvar utför av medicinalstyrelsen         snittet utgör ca 39 % av hela apoteksperso-
4932: särskilt hestämda åligganden. Enligt medicinal-     nalen, då deras andel vid stora apotek utgör
4933: styrelsens cirkulär nr 1769 får tekniskt apo-       ca 62%.
4934: tekshiträde (farmanom) bl.a. sälja färdigt för-        Apoteksvis påverkas personalsiffrorna av
4935: packade läkemedel, som får överlåtas utan           apotekets storlek och läge samt av verksam-
4936: läkarrecept, samt ta emot skriftliga recept.        hetens beskaffenhet och omfattning, i synner-
4937:                                                N:o 30                                               5
4938: 
4939: het av läkemedelsframställningen, samt av ar-        ning och information, som ges av personer
4940: betsarrangemangen vid apoteket. Vidare på-           som erhållit farmaceutisk utbildning. Detta har
4941: verkas personalsiffrorna av apotekets dejoure-       även förutsatts i betänkandet avgett av medi-
4942: rings- och öppethållningstider samt, i synnerhet     cinalstyrelsens arbetsgrupo för frågan om läke-
4943: vid små apotek, av apotekarens egen arbets-          medelsinformation inom hälsovården (nr 13/
4944: insats. På grund av apotekens olikheter har          1981) och i det ovan nämnda betänkandet
4945: inga riksomfattande direktiv utfärdats om per-       av arbetsgruppen för apoteksväsendet. Den
4946: sonalstruktur och -antal.                            sistnämnda arbetsgruppen har föreslagit en
4947:     Vid alla apotek måste den farmaceutiska          ändring av apotekslagen så att apotekarens
4948: och tekniska personalens antal stå i sådant          uttryckliga lagstadgade skyldighet skulle bli att
4949: förhållande till varandra att en tillräcklig far-    aktivt ombesörja även informationen om läke-
4950: maceutisk sakkunskap tryggas i apoteket i alla       medlens användning.
4951: situationer. 1 glesbygderna kan svårigheten att          Enligt 24 § apoteksförordningen bör vid
4952: erhålla arbetskraft vara ett problem. Vid de         apoteksvisitation bl.a. övervakas att vid apo-
4953: små apoteken på landsbygden kan även ekono-          teket tjänstgör erforderligt antal personer, som
4954: miska orsaker begränsa avlönandet av farma-          avlagt farmaceutiskt tjänsteexamen och att tek-
4955: ceutisk personal. Utredandet av apotekens            niska apoteksbiträden och hjälppersonal an-
4956: riktiga personalstruktur och fastställandet av       vänds endast för sådana uppgifter, som de är
4957: den farmaceutiska personalens minimiantal för-       berättigade att utföra. Förutom länsstyrelserna
4958: svåras dessutom för närvarande i någon mån           följer medicinalstyrelsen med personalsiffrorna
4959: av farmanomernas andel i personalen.                 vid apoteken på basen av verksamhetsberättel-
4960:     Den planerade och i lagstiftningen redan         serna samt i samband med apoteksvisitationer-
4961: förverkligade tredelningen av utbildningen           na. Under de senaste åren har man försökt
4962: kommer att förtydliga apotekspersonalens upp-        effektivera visitationsverksamheten. På grund
4963: giftsfördelning, vilket å sin sida underlättar       av att apoteksbyrån vid medicinalstyrelsen har
4964: fastställandet av minimigränser för farmaceu-        så få anställda har det inte varit möjligt att
4965:  tisk personal. Den förnyade utbildningen är         utföra apoteksvisitationer med ens närmelsevis
4966:  tredelad så att examen på högskolenivå är           tillräckligt korta mellanrum och man har inte
4967: provisorsexamen, examen på institutsnivå är          heller i tillräckligt hög grad kunnat stå tili
4968: farmaceutexamen och examen på skolnivå är            tjänst med sakkunniga för länsstyrelserna. Vi-
4969: examen för läkemedelsarbetare. Övergången till       sitationer har endast kunnat göras i sådana
4970: en tredelad personalstruktur sker i praktiken        fall att medicinalstyrelsen fått kännedom om
4971:  så att man försöker utbilda den som avlagt          missförhållanden i samband med något apoteks
4972: examen för tekniskt apoteksbiträde (farma-           verksamhet. 1 de fall då otillräcklig farmaceu-
4973: nom) till farmaceuter. Likaså ges den nuvaran-       tisk personai konstaterats har orsaken i allmän-
4974:  de personalen som fått utbildning på arbets-        het varit att farmaceutisk personai inte stått
4975:  platsen möjlighet att deltaga i specialutbildning   att få till ifrågavarande ort.
4976:  för avläggande av examen för läkemedels-                Avsikten är att medicinalstyrelsen i sam-
4977:  arbetare.                                           arbete med länsstyrelserna skall utreda hur
4978:     En riktig och trygg användning av läkemedel      övervakningen av apotekens verksamhet kunde
4979:  förutsätter en till förbrukarna riktad rådgiv-      effektiveras.
4980:       Helsingfors den 17 mars 1982
4981: 
4982:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 0882001%L
4988:                  r·.
4989: 
4990: 
4991: i,
4992: 
4993: 
4994:      ·{:._:
4995: 
4996: 
4997: 
4998: 
4999:       ,,,.·,.·
5000:                                              1982 vp.
5001: 
5002: Kirjallinen kysymys n:o 31
5003: 
5004: 
5005: 
5006: 
5007:                                  A. Stenbäck ym.: Korvauksista ja kokouspalkkioista neuvottelu-
5008:                                     kuntien ja toimikuntien jäsenille
5009: 
5010: 
5011:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5012: 
5013:    Valtionhallintoon on viime vuosina perustet-     tean rivijäseniä huolellisemmin paneutumaan
5014: tu komitealaitoksen rinnalle runsaasti pysyviä      kaikkeen kokouksessa esille tulevaan asiakirja-
5015: neuvottelukuntia ja lautakuntia. Niiden kokoon-     aineistoon.
5016: pano on osittain parlamentaarinen ja osittain          Perheenemäntien osalta kysymykseen tulevat
5017: asiantuntijajäsenistä muodostettu. Näiden elin-     lähinnä lastenhoidon järjestämisestä aiheutuvat
5018: ten jäsenille maksettavissa palkkioissa noudate-    kustannukset.
5019: taan pääsääntöisesti komitealaitoksesta makset-        Koska on tärkeää, etteivät taloudelliset syyt
5020: tua käytäntöä. Sen mukaan jäsen saa melko           ole esteenä neuvottelukuntien ja lautakuntien,
5021: vaatimattoman kokouspalkkion ja lisäksi voi-        esim. kuluttajavalituslautakunnan, miehittämi-
5022: daan puheenjohtajalle maksaa erillisiä korvauk-     seksi mahdollisimman pätevillä voimilla, olisi
5023: sia.                                                komitean jäsenille suoritettava korvaus heille
5024:    Komitean jäsenille maksettava kokouspalk-        aiheutuneesta ansionmenetyksestä.
5025: kio on katsottava täysin riittäväksi siinä ta-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
5026: pauksessa, että kyseinen henkilö on valtion,        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
5027: kunnan tai muun julkisyhteisön palveluksessa        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
5028: ja saa tältä ajalta normaalin palkkansa. Myös       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
5029: monilla suurilla työnantajilla on mahdollisuus      myksen:
5030: järjestää työntekijöittensä osallistuminen komi-
5031: teoiden ja neuvottelukuntien kokouksiin siten,                 Tietääkö Hallitus, että osallistumises-
5032: ettei se vaikuta heidän ansioitaan alentavasti.            ta valtioneuvoston asettamien pysyvien
5033:    Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat omaa                neuvottelukuntien tai lautakuntien toi-
5034: työtään tekevät yrittäjät sekä perheenemännät,             mintaan aiheutuu erityisesti plenyrittä"
5035: joiden ansionmenetystä tai työpanoksen mene-               jille ja perheenemännille ansionmene-
5036: tystä pieni kokouspalkkio ei yleensä riitä kor-            tystä ja ylimääräisiä kustannuksia, ja jos
5037: vaamaan. Pienyrittäjän osalta hänen työpanok-              tietää,
5038:  sensa poisjääminen voi aiheuttaa huomattavia ta-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5039: loudellisia menetyksiä varsinkin, jos kysymyk-             ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
5040: sessä on asiantuntijajäsen, joka joutuu komi-
5041:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5042: 
5043:          Asser Stenbäck                Väinö Rautiainen              Impi Muroma
5044:          Jorma Fred                    Esko Almgren                  Antero Juntumaa
5045:                                        Ulla Järvilehto
5046: 
5047: 
5048: 
5049: 
5050: 088200222E
5051: 2                                              1982 vp.
5052: 
5053: 
5054: 
5055: 
5056:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5057: 
5058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korvausta taikka muita entylsten kustannusten
5059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korvauksia ei ole maksettu.
5060: olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn               Kunnallislain 21 §: n perusteella kunnallisille
5061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          luottamushenkilöille suoritetaan muun muassa
5062: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kus-
5063: edustaja A. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta            tannuksista, joita luottamustoimen vuoksi ai-
5064: kirjallisesta kysymyksestä n: o 31:                   heutuu sijaisen paikkaamisesta, lastenhoidon
5065:                                                       järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä.
5066:             Tietääkö Hallitus, että osallistumises-   Kunnalliset luottamustehtävät eroavat kuiten-
5067:         ta valtioneuvoston asettamien ·pysyvien       kin nyt kysymyksessä olevista neuvottelu- ja
5068:         neuvottelukuntien tai lautakuntien toi-       lautakuntien jäsenyyksistä ratkaisevasti siinä,
5069:         mintaan aiheutuu erityisesti pienyrittä-      ettei kunnallisesta luottamustoimesta saa kiel-
5070:         jille ja perheenemännille ansionmene:         täytyä ilman pätevää syytä. Neuvottelu- ja lau-
5071:         tystä ja ylimääräisiä kustannuksia, ja jos    takuntien jäsenyydethän ovat vapaaehtoisia, ei.
5072:         tietää,                                       leivät ne kuulu virkavelvollisuuksiin.
5073:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kysymyksessä mainittuihin ryhmiin kuulu-
5074:         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?               vat jäsenet kokevat näiden erityisten kustannus-
5075:                                                       ten korvausten puuttumisen haittana. Vastaa-
5076:                                                       vasti neuvottelu- ja lautakuntiin jäseniksi eh-
5077:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           dolla olevat henkilöt, tietäessään korvausten
5078: taen seuraavaa:                                       puuttumisen, harkitsevat etukäteen mahdolli-
5079:    Valtioneuvoston asettamien pysyvien neu-           suuksiaan osallistua kyseessäolevaan toimin-
5080: vottelu- ja lautakuntien lukumäärä on tällä het-      taan.
5081: kellä noin 350. Näistä valtaosan jäsenet on              Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, et-
5082: valittu valtionhallinnon tai muun julkishallin-       tei korvausten puuttuminen ole esteenä neu-
5083: non piiristä taikka edustavat muuta sellaista         vottelu- ja lautakuntien jäsenistön valitsemiselle
5084: työnantajaa taikka etujärjestöä, jolla on mah-        mahdollisimman pätevistä ehdokkaista. Sellaisia-
5085: dollisuus huolehtia siitä, ettei asianomaiselle ai-   kin päteviä ehdokkaita, joille kysymyksessä ole-
5086: heudu jäsenyydestä ansionmenetystä taikka eri-        vat seikat eivät aiheuta haittaa, on ollut riit-
5087: tyisiä kustannuksia. Muissa, ilmeisen harvoissa       tävästi.
5088: tapauksissa näitä saattaa esiintyä.                      Näistä syistä ja valtion koko komitealaitok-
5089:    Valtion komiteoissa, joita koskevia periaat-       seen ulottuvien heijastusvaikutusten paineiden
5090: teita noudatetaan myös nyt kysymyksessä ole-          välttämiseksi erityisten kustannusten korvaus-
5091: vien elinten osalta, maksetaan yleensä tavan-         järjestelyjä ei ole otettu käyttöön. Julkishal-
5092: omaisia kokouspalkkioita. Eräissä tapauksissa         linnon ja etujärjestöjen edustajien lisäksi neu-
5093: on työn vaativuuden taikka kokousten ulko-            vottelu- ja lautakuntiin valittavien muiden jä-
5094: puolisen työn määrän vuoksi maksettu tavan-           senten lukumäärän ja aseman kehitys tulevai-
5095: omaisesta poikkeavia kokouspalkkioita sekä            suudessa saattaa antaa aihetta korvausten mak-
5096: kuukausipalkkioita. Lisäksi maksetaan matka-          samiseen yksittäistapauksissa.
5097: kustannusten korvauksia. Ansionmenetyksen
5098:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
5099: 
5100:                                                                          Ministeri J'.1Iauno Forsma11
5101:                                                N:o 31                                              3
5102: 
5103: 
5104: 
5105: 
5106:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5107: 
5108:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     bortfall eller andra sätskilda kostnader hat inte
5109: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     utbetalats.
5110: av den 12 februari 1982 till vederbörande med-        På basen av 21 § kommunallagen betalas
5111: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   tili kommunernas förtroendevalda ersättning för
5112: av riksdagsman A. Stenbäck m.fl. undertecknade    förlust av förtjänst liksom även för kostnadet
5113: spörsmål nr 31 :                                  som på grund av förtroendeuppdraget föranleds
5114:                                                   av avlönande av vikarie, anordnande av barn-
5115:             Är Regeringen medveten om att i våtd ellet annan motsvarande orsak. Kom-
5116:          synnerhet småföretagare och husmödrar munala fcrtroendeuppdrag skiljer sig dock på
5117:          drabbas av inkomstbortfall och extra ett avgörande sätt från medlemskap i ifråga-
5118:          utgifter då de deltar i verksamheten varande delegationer och nämndet sålunda att
5119:          av statsrådet tillsatta permanenta dele- det inte utan giltigt skäl ät möjligt att avsäga
5120:          gationer och nämnder, och om så är sig ett kommunalt förtroendeuppdrag. Med-
5121:          fallet,                                  lemskap i delegationer och nämnder är ju
5122:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- frivilligt ifall det inte hör tili tjänsteplikterna.
5123:          taga för att avhjälpa missförhållandet?     De medlemmar som hör till de i spörsmålet
5124:                                                   nämnda grupperna upplever det som ett miss-
5125:                                                   förhållande att dessa särskilda kostnader inte
5126:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ersätts. Å andra sidan kan personer som före-
5127: samt anföra följande:                             slås som medlemmar i delegationer och nämn-
5128:     För närvarande är antalet av statsrådet tili- der och som vet att ersättningar saknas på
5129: satta permanenta delegationer och nämnder ca förhand överväga sina möjligheter att deltaga
5130: 350. I huvuddelen av dessa är medlemmarna i ifrågavarande verksamhet.
5131: utsedda inom statsförvaltningen ellet övrig          Erfarenheterna i praktiken har visat att av-
5132: offentlig förvaltning eller representerar de nå- saknaden av ersättning inte utgjort något hinder
5133: gon annan sådan atbetsgivate ellet intresse- för att utse medlemmarna i delegationer och
5134: otganisation som har möjlighet att ombesötja nämnder bland så kompetenta kandidater som
5135: att vedetbötande inte dtabbas av inkomstbort- möjligt. Det har funnits tillräckligt många
5136: fall ellet extta utgifter på grund av medlem- sådana kandidater för vilka ifrågavarande fakta
5137: skapet. I övriga, uppenbatt sällsynta fall kan inte medfört några olägenheter.
5138: dylikt fötekomma.                                    Av denna anledning och för att undvika
5139:    Iftågavatande otgan följer samma principer återverkningar på statens hela kommitteväsende
5140: som statens kommitteer. I dessa utbetalas i har ersättandet av särskilda kostnader inte
5141: allmänhet normala mötesarvoden. I vissa fall tagits i bruk. Den framtida utvecklingen av
5142: har mötesatvoden som avvikit ftån det normala det antal medlemmar som, förutom rcpre-
5143: samt månadsarvoden utbetalats p.g.a. atbetets sentanter för den offentliga förvaltningen 'Och
5144: krävande natut eller den stora atbetsmängden intresseorganisationerna, väljs tili delegationer
5145: utanför sammanträdena. Dessutom betalas rese- och nämnder samt deras ställning kan föran-
5146: kostnadsetsättningat. Etsättning för inkomst- leda utbetalning av ersättning i enskilda faU.
5147:      Helsingfors den 23 mats 1982
5148: 
5149:                                                                        Minister Mauno Forsman
5150:                                              1982 vp.
5151: 
5152: Kirjallinen kysymys n:o 32
5153: 
5154: 
5155: 
5156: 
5157:                                  Peltola ym.: Sairausvakuutuksen päivärahan jakautumisperus-
5158:                                      teista
5159: 
5160: 
5161:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
5162: 
5163:    Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan        työnantajalta palkkaa saava vakuutettu silloin,
5164: sairauspäivärahaa 80 % vakuutetun verotuk-          kun vain päätoimesta maksetaan täyttä sairaus-
5165: sessa vahvistetusta työtulos ta. Jos työnantaja     ajan palkkaa. Erotus menee työnantajan hy-
5166: maksaa vakuutetulle sairausajalta täyden pal-       väksi, joka siis hyötyy siitä, että hänen työn-
5167: kan, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.      tekijällään on sivutuloja. Tätä ei voida pitää
5168: Korvaus jakautuu vakuutetulle ja työnantajalle      oikeudenmukaisena päivärahan jakona työnteki-
5169: eri tavoin riippuen siitä, montako työnantajaa      jän ja työnantajan kesken.
5170: vakuutetulla on. Yhden työnantajan tapauk-             Esitämme kunnioittaen valtiopäiväjärjestyk-
5171: sessa vakuutettu saa lyhyiltä sairausajoilta koko   sen 37 § :n 1 momentin perusteella valtioneu-
5172: palkkansa ja työnantaja saa 80 % työntekijän        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5173: verotuksessa vahvistetusta tulosta. Jos vakuu-      raavan kysymyksen:
5174: tetulla on useita työnantajia, päätoimesta mak-
5175: setaan sen mukainen palkka, mutta sivuansiot                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5176: jäävät tavallisesti sairausajalta kokonaan pois.           ryhtyä, jotta sairausvakuutuksen päivä-
5177: Päätoimen työnantajalle korvataan näissä tapa-             raha jakautuisi samalla tavalla vakuute-
5178: uksissa 100 % maksetusta palkasta ja vakuu-                tun ja hänen työnantajansa kesken
5179: tettu saa itselleen lisäksi sen yli menevän osan           riippumatta siitä, moneltako työnanta-
5180: päivärahasta.                                              jalta vakuutettu hankkii toimeentu-
5181:    Monesta lähteestä työtuloja saava vakuutettu            lonsa?
5182: on epäedullisemmassa asemassa kuin yhdeltä
5183:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5184: 
5185:          Kati Peltola                  Pauli Uitto                   Vappu Säilynoja
5186:          Arvo Kemppainen               Inger Hirvelä                 I.-C. Björklund
5187:          Ulla-Leena Alppi                                            Anna-Liisa Jokinen
5188: 
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 088200223F
5193: 2                                            1982 vp.
5194: 
5195: 
5196: 
5197: 
5198:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
5199: 
5200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riippumatta siitä, saako vakuutettu työnanta-
5201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jalta sairausajan palkkaa. Työnantajalla ei ole
5202: olette 12 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          itsenäistä oikeutta päivärahaan, vaan vakuute-
5203: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tun oikeus päivärahaan siirtyy sellaisenaan
5204: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       työnantajalle, kuitenkin enintään maksetun
5205: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta          palkan määrään saakka.
5206: kirjallisesta kysymyksestä n:o 32:                     Vakuutetun päivärahan suuruus maaraytyy
5207:                                                     verotuksessa todettujen työtulojen ·perusteella.
5208:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Näin ollen päivärahan peruste voi olla toinen
5209:        ryhtyä, jotta sairausvakuutuksen päivä-      kuin se, minkä mukaan työnantaja maksaa
5210:        raha jakautuisi samalla tavalla vakuute-     sairausajan palkkaa. Seurauksena saattaa olla,
5211:        tun ja hänen työnantajansa kesken            että työnantaja saa sairausvakuutuksesta takai-
5212:        riippumatta siitä, moneltako työnanta-       sin enemmän kuin 80 % maksamastaan sai-
5213:        jalta vakuutettu hankkii toimeentu-          rausajan palkasta. Näin voi tapahtua erityisesti
5214:        lonsa?                                       silloin, kun vakuutetulla on useita rinnakkaisia
5215:                                                     työsuhteita ja kun jonkin työsuhteen perus-
5216:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         teella ei makseta sairausajan palkkaa. Tulok-
5217: tavasti seuraavaa:                                  sena voi olla tilanne, jossa työntekijä ei saa
5218:    Sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan, jos           kaikista työsuhteistaan sairausajan turvaa,
5219: vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada työn-     mutta tästä koituu etua hänen työnantajistaan
5220: antajalta työ- tai oppisopimussuhteen taikka        sellaiselle, joka on maksanut sairausajan palk-
5221: virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuh-       kaa. Työntekijä ei siis saa tarkkaa korvausta
5222: teen perusteella sairaus- tai synnytysloman         sairausajalta saamatta jääneestä palkasta. Edellä
5223: ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei     kuvatun tilanteen korjaamiseksi sairausvakuu-
5224: hänellä ole oikeutta saada tältä ajalta sairaus-    tuslainsäädännössä olisi säädettävä, että työn-
5225: vakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa        antajalle suoritettaisiin päivärahana määrä, joka
5226: enempää kuin sen määrän, millä päivä- tai           vastaa enintään 80 % hänen suorittamastaan
5227: äitiysraha ylittää hänen saamansa palkan tai        sairausajan palkasta, ja tämän suuruinen suori-
5228: muun korvauksen. Se osa päivä- tai äitiys-          tus pitäisi rajoittaa ajanjaksoon, jolta sairaus-
5229: rahasta, mitä ei ole maksettava vakuutetulle,       ajan palkkaa on suoritettu. Hallinnollisesti
5230: suoritetaan työnantajalle.                          menettely olisi erittäin hankala eikä poistaisi
5231:    Jos vakuutetun oikeus palkan tai sitä vas-       ongelman perussyytä, nimittäin sairausvakuu-
5232: taavan korvauksen saamiseen sairaus- tai syn-       tuksen päivärahan ansioperusteen kaavamai-
5233: nytysloman ajalta perustuu asetukseen, virka-       suutta. Päivärahan määräytymistapaa olisi mah-
5234: sääntöön tai muuhun sellaiseen säännökseen          dollista muuttaa nykyistä täsmällisemmäksi,
5235: taikka työehto- tai muuhun sopimukseen,             mutta tämän uudistuksen suunnittelu edellyt-
5236: päivä- tai äitiysraha suoritetaan vakuutetulle      tää, että kuluvan vuoden alussa voimaan tul-
5237: itselleen, jollei asianomaisella säännöksellä tai   leesta sairausvakuutusuudistuksesta saadaan
5238: sopimuksella määrätä päivä- tai äitiysrahan tai     kokemusta. Näyttäisi pikemminkin siltä, että
5239: sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta         olisi syytä pyrkiä korjaamaan sairausajan pal-
5240: työnantajalle niin kuin edellä on sanottu.          kan maksamista koskevia työehtosopimusten
5241:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan          määräyksiä siten, ettei aukkoa tässä suhteessa
5242: tarkoituksena on korvata työkyvyttömyydestä         enää esiintyisi.
5243: johtuva ansionmenetys tiettyyn tasoon saakka
5244:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1982
5245: 
5246:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
5247:                                                 N:o 32                                                 3
5248: 
5249: 
5250: 
5251:                            Till    Riksdagens           Herr     Talman
5252: 
5253:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          håller lön av arbetsgivaren för sjukdomstiden
5254: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             eller inte. Arbetsgivaren har inte självständig
5255: velse av den 12 februari 1982 tili veder-             rätt till dagpenningen, utan den försäkrades
5256: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        rätt till dagpenningen överförs som sådan på
5257: av följande av riksdagsledamot Kati Peltola           arbetsgivaren, dock högst till beloppet av den
5258: m. fl. undertecknade spörsmål nr 32:                  utbetalade lönen.
5259:                                                          Beloppet av den försäkrades dagpenning
5260:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             fastställs på basen av den vid beskattningen
5261:        vidta för att sjukförsäkringens dag-           konstaterade mbetsinkomsten. Sålunda kan
5262:        penning skall fördelas på samma sätt           grunden för dagpenningen vara annan än den,
5263:        mellan den försäkrade och hans arbets-         enligt viiken arbetsgivaren erlägger lön för
5264:        givare oberoende av hos hur många              sjukdomstiden. Följden kan bli att arbetsgiva-
5265:        arbetsgivare den försäkrade skaffar sin        ren av sjukförsäkringen får tilihaka mera än
5266:        utkomst?                                       80 % av den lön han utbetalat för sjukdoms-
5267:                                                       tiden. Detta kan inträffa särskilt om den för-
5268:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         säkrade har flere parallella arbetsförhållanden
5269: samt anföra följande:                                 och då för något av dessa arbetsförhållanden
5270:    Enligt 28 § sjukförsäkringslagen är en för-        inte betalas lön för sjukdomstiden. Detta kan
5271: säkrad, som med stöd av lag har rätt att på           leda till resultatet att den försäkrade inte för
5272: grund av arbets- eller läroavtal eller tjänste-       alla sina arbetsförhållanden får trygghet för
5273: eller annat offentligrättsligt tjänstgöringsför-      sjukdomstiden, medan situationen blir tili för-
5274: hållande av arbetsgivaren uppbära lön eller           del för den av hans arbetsgivare som har er-
5275: motsvarande ersättning för tiden för ledighet         lagt lön för sjukdomstiden. Arbetstagaren får
5276: på grund av sjukdom eller barnsbörd, inte             således en exakt ersättning för den lön han
5277: berättigad att för denna tid uppbära dag-             inte fått under sjukdomstiden. I syfte att rätta
5278: ellet moderskapspenning med större belopp än          tili ovan beskrivna situation borde i sjukför-
5279: det, varmed dag- eller moderskapspenningen            säkrings'lagstiftningen stadgas, att tili arbetsgi-
5280: överskjuter den lön eller annan ersättning,           varen i dagpenning skulle erläggas ett belopp
5281: som han erhåller. Den del av dag- eller moder-        som motsvarar högst 80 % av det beiopp han
5282: skapspenningen, som inte skall utbetalas tili         erlagt i lön för sjukdomstiden. Prestationen
5283: den försäkrade, erläggs tili arbetsgivaren.           borde begränsas tili den period, för viiken
5284:     Om den försäkrades rätt att erhålla lön           lönen för sjukdomstiden har erlagts. I adminis-
5285: eller motsvarande ersättning för tiden för ledig-     trativt hänseende skulle detta förfarande vara
5286: het på grund av sjukdom eller barnsbörd               mycket komplicerat och skulle inte avlägsna
5287: grundar sig på förordning, tjänstestadga eller        problemets grundorsaker, nämligen den schema-
5288: annat sådant stadgande eller på kallektiv- eller      tiska förtjänstgrunden, som finns i sjukförsäk-
5289: annat avtal, utbetalas dag- eller moderskaps-         ringens dagpenning. Det skulle vara möjligt
5290: penningen tili den försäkrade själv, om det inte      att ändra dagpenningen så att den skulle bli
5291: i vede11börande stadgande eller avtal bestäms,        mera exakt än för närvarande, men planering-
5292: att dag- eller moderskapspenningen eller en           en av revideringen förutsätter, att man får er-
5293: del därav skall beta'las tili arbetsgivaren i stäl-   farenheter av den i början av detta år ikraft-
5294: let för den försäkrade, såsom ovan sagts.             trädande sjukförsäkringsreformen. Det verkar
5295:     Avsikten med dagpenningen i enlighet med          snarare som om det vore skäl att revidera
5296:  sjukförsäkringslagen är att tili en viss gräns       kollektivavtalens hestämmelser om utbetalande
5297:  ersätta inkomstbortfall på grund av atbetsoför-      av lön under sjukdomstid så, att där inte läng-
5298: måga, oberoende huruvida den försäkrade er-           re skulle finnas någon lucka i detta avseende.
5299:       Helsingfors den 22 mars 1982
5300: 
5301:                                                                        Minister Marjatta Väänänen
5302:                                                 1982. Vp.
5303: 
5304: Kirjallinen kysymys n:o 33
5305: 
5306: 
5307: 
5308: 
5309:                                    Peltola ym.: Anestesiahenkilökunnan riittävyydestä vaikeissa syn-
5310:                                        nytystapauksissa
5311: 
5312: 
5313:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5314: 
5315:    Synnytyssairaaloissa ei ole riittävästi aneste-     teisiin ilman anestesiaa millään muulla sairaan-
5316: siahenkilökuntaa, jotta synnytykset voitaisiin         hoidon alueella, jos ei kysymyksessä ole pakko-
5317: hoitaa mahdollisimman turvallisesti. Esimerkik-        tilanne.
5318: si niin suuressa sairaalassa kuin Kätilöopistolla         Esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
5319: on juhlapyhien aikana tilanteita, jolloin anes-        momentin perusteella valtioneuvoston asian-
5320: tesialääkäri ei ole paikalla, vaan äkillisissä leik-   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
5321: kauksissa joudutaan odottamaan lääkärin tuloa          myksen:
5322: sairaalaan. Tämä saattaa merkitä lapsen vaurioi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5323: tumista.                                                        ryhtyä, jotta kaikissa synnytyssairaalois-
5324:    Vaikeissakin synnytyksissä äidit jäävät ilman                sa on jatkuvasti saatavilla anestesiahen-
5325: kipujen lievitystä, joka olisi mahdollista, jos jo-             kilökuntaa vaikeissa synnytyksissä lap-
5326: kaisessa synnytyssairaalassa olisi riittävä aneste-             sen turvallisuuden ja äidin kipujen lie-
5327: siahenkilökunta. Synnytyskipuja väheksytään,                    vityksen turvaamiseksi, ja paljonko hen-
5328: vaikka yksikään lääkäri ei ryhdy vaikeata syn-                  kilökuntaa olisi lisättävä tähän tavoit-
5329: nytystä vastaavia kipuja aiheuttaviin toimenpi-                 teeseen pääsemiseksi?
5330:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982
5331: 
5332:          Kati Peltola                     Ulla-Leena Alppi                Vappu Säilynoja
5333:          Heli Astala                      Pauli Uitto                     1.-C. Björklund
5334:          Arvo Kemppainen                  Inger Hirvelä                   Anna-Liisa Jokinen
5335: 
5336: 
5337: 
5338: 
5339: 088200199P
5340: 2
5341: 
5342: 
5343: 
5344: 
5345:                           Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
5346: 
5347:    Valtiopäiväjärjestyksen . 37 § :n · 1, mdmeritissa   sa: Suurin :osa •synnytyksistä, noin 70 %, tapah-
5348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuu normaalin työajan ulkopuolella iltaisin ja
5349: oJe,tte; ·l~k päivänä heJil).ikuuta . ,J9~2 päivätyn    yöaikaan; Ti.i~;Uä ja useassa pisteessä ,tapahtuva
5350: kirie.enn~.' qhella. toimittanut; valtioneuvoston       synn)1tystohuinta asettaa anestesiapäivystykselle
5351: asianomaiselle jäsenelle jäljei::möksen kansan-         tttityisvaatimukset. Erityisesti runsaasta päivys-
5352: edu~t».j~ .;Peltol!tn ym. näin kul}lm~asta. kirjalli-   tysaikaisesta tarpeesta johtuen synny;tystoimin-
5353: sesta kysy!llyksestä n: 0 33:                           taan ei voida järjestää kuin aivan suurimmissa
5354:                                                         synnytyspisteissä oma anestesiapäivystys. Muu·
5355:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alla toimipisteen yleisen anestesiapäivystyksen
5356:           ryhtyä, jotta kaikissa synnytyssairaalois-    on huolehdittava myös synnyttäjien ·anestesia- ja
5357:         sa    ori jatkuvasti saatavilla anestesiahen-   kivunlievitystarpeista.
5358:           kilökuntaa vaikeissa synnytyksissä lap-           Edellä olevasta seuraa, että synnytyksiä pal-
5359:           sen turvallisuuden ja äidin kipujen lie-      velevien anestesiapalveluiden taso on riippuvai-
5360:           Vityksen tUrvaamiseksi, ja paljonko hen-      nen anestesiatoiminnan palveluiden · yleisestä
5361:           kilökt:mtaa ·olisi lisättävä 'tähän tavoit-
5362:                                                         kehittymisestä .maassamme.
5363:       •·· teeseen pääsemiseksi.?                            Vuosina 1979-1981 on uusia anestesiaeri-
5364:                                                         koislääkärin virkoja voitu perustaa sairaanhoi-
5365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tolaitoksiin yhteensä 35 kappaletta, mikä on
5366: vasti seuraavaa:                                        suurempi kokonaismäärä kuin millään muulla
5367:    Lääkintöhallituksen työryhmä on 30. 1. 1978          erikoisalana. Lääkintöhallitus pyrkii edelleenkin
5368: valmistuneessa mietinnössään käsitellyt synny-          voimassa olevan sairaanhoitolaitosten valtakun-
5369: tystoimintaa ja siihen liittyen kipujen lievitystä      nallisen suunnitelman puitteissa siihen, että
5370: synnytykse,n yhteydessä. Työryhmä on todennut           anestesialääkäreiden virkamäärää eri sairaanhoi-
5371: mietinnössään, että synnytyskipujen lievittämi-         tolaitoksissa voidaan tasaisesti kasvattaa vuosit-
5372: sessä käytettäviin menetelmiin liittyy aina si-         tain, jolloin myös synnytystoiminnassa tarvitta-
5373: kiön kannalta tietyn suuruinen riski. Synnytys-         vat anestesiapalvelut samanaikaisesti tehostuvat.
5374: kivun lievityksessä käytettäviä menetelmiä on               Synnytystoiminnassa käytettävän kivunlievi-
5375: useita. Epiduraalipuudutus ei ole ainoa käytössä        tysmenetelmän valinnan on kuitenkin jatkossa-
5376: oleva menetelmä, vaan sen osuus parhaimmil-             kin oltava hoitavan synnytys- ja naistentautien
5377: laan voi työryhmän käsityksen mukaan nousta             erikoislääkärin harkinnassa, jotta sekä synnyt-
5378: 20 %:iin synnytyksistä.                                 tävän äidin turvallisuus taataan että kipujen
5379:    Synnytystoiminta tapahtuu 21 keskussairaa-           lievityksestä sikiölle aiheutuva riski olisi mah-
5380: lassa, 24 aluesairaalassa sekä runsaassa kym-           dollisimman pieni.
5381: menessä paikallissairaalassa ja terveyskeskukses-
5382:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1982
5383: 
5384:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
5385:                                               N:o 33                                                   3
5386: 
5387: 
5388: 
5389: 
5390:                           Tili    Riksdagens            Herr Talman
5391: 
5392:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          förlossningarna, ca 70 %, sker utanför den nor-
5393: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mala arbetstiden på kvällarna och nattetid. Det-
5394: av den 12 februari 1982 tili vederbörande med-        ta samt det faktum att förlossningarna sker på
5395: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       flera verksamhetspunkter ställer speciella krav
5396: av riksdagsman Peltola m. fl. undertecknade           på anestesijouren. Särskilt med anledning av
5397: spörsmål nr 3 3:                                      det stora behovet under jouren kan det endast
5398:                                                       i de allra största förlossningspunkterna anord-
5399:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nas en egen anestesijour för förlossningar. På
5400:        ta för att det i samtliga förlossnings-        annat håll måste verksamhetspunktens allmänna
5401:        sjukhus skall finnas anestesipersonal vid      anestesijour tillgodose även föderskornas behov
5402:        svåra förlossningar för tryggande av bar-      av anestesi och smärtlindring.
5403:        nets säkerhet och lindrande av moderns            Av det ovan anförda följer, att anestesitjäns-
5404:        smärtor fortlöpande och hur stor borde         ternas nivå vid förlossningarna är beroende av
5405:        personalökningen vara för att detta mål        den allmänna utvecklingen av anestesi i vårt
5406:        skall kunna nås?                               land.
5407:                                                          Under åren 1979-81 har sammanlagt 35
5408:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nya anestesiologtjänster kunnat inrättas vid
5409: samt anföra följande:                                 sjukvårdsanstalterna, vilket är ett större total-
5410:    Medicinalstyrelsens arbetsgrupp har i sitt be-     antal än på något annat specialområde. Medi-
5411: tänkande av 30. 1. 1978 behandlat förlossnings-       cinalstyrelsen strävar alltjämt inom ramen för
5412: arbetet och därtill ansluten smärtlindring vid        den riksomfattande planen för sjukvårdsväsen-
5413: förlossning. Arbetsgruppen har i sitt betänkan-       det tili att antalet anestesiologtjänster vid olika
5414: de konstaterat att de metoder som används för         sjukvårdsanstalter årligen kan utökas kontinuer-
5415: att lindra förlossningsvärkar alltid är förknip-      ligt, varvid även anestesiservicen vid förloss-
5416: pade med en viss risk med tanke på fostret.           ningar samtidigt effektiveras.
5417: För lindring av förlossningssmärtor används              Valet av smärtlindringsmetod vid förloss-
5418: flera metoder. Epiduralbedövning är inte den          ningarna skall även i fortsättningen avgöras av
5419: enda metoden som används, och dess andel av           den vårdande specialisten i obstetrik och gyne-
5420: de olika metoderna vid förlossningar kan enligt       kologi, för att både födande moderns säkerhet
5421: arbetsgruppens uppfattning vara högst 20 %.           skall kunna tryggas och risken som fostret
5422:    Förlossningarna sker i 21 centralsjukhus, 24       genom smärtlindring utsätts för skall vara så
5423: kretssjukhus samt i ett drygt tiotal lokala sjuk-     liten som möjligt.
5424: hus och hälsovårdscentraler. Största delen av
5425:      Helsingfors den 17 mars 1982
5426: 
5427:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
5428:                                                1982 vp.
5429: 
5430: Kirjallinen kysymys n:o 34
5431: 
5432: 
5433: 
5434: 
5435:                                    Astala ym.: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen työ-
5436:                                       järjestyksestä
5437: 
5438: 
5439:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5440: 
5441:    Maamme ympäristönsuojeluhallinnon toimin-           tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumis-
5442: takykyä on nyt mahdollisuus olennaisesti pa-           ta ja vahingollisia muutoksia luonnonolosuh-
5443: rantaa, kun lääninhallituksiin on perustettu           teissa (3 §) . Lupaviranomaisen osalta on mm.
5444: ympäristönsuoj elutoimistot. T oimistopäälliköi-       säädetty, että mikäli ko. alueella on luonnon-
5445: den virkojen perustaminen ei kuitenkaan vie-           suojelun kannalta valtakunnallista tai useam-
5446: lä riitä, vaan erityisesti ilmansuojelu- ja jäte-      man kunnan alueelle ulottuvaa merkitystä, on
5447: huoltotehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi          päätös alistettava lääninhallituksen vahvistetta-
5448: tarvitaan pikaisesti lisähenkilökuntaa.               vaksi (7 §) . Maa-ainesten ottamista koskevan
5449:    Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimisto-        luvan myöntämisperusteet ovat lain mukaan
5450: jen perustamisen johdosta on myös lääninhal-           yksinomaan luonnon- ja ympäristönsuojelullisia,
5451: litusten työjärjestyksiä tarkistettava. Sisäasiain-    joten ko. tehtävät kuuluvat ympäristönsuojelu-
5452: ministeriö onkin lähettänyt lääninhallituksille        viranomaisille.
5453: mallin muutokslksi työjärjestykseen. Lääninhal-           Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken-
5454: lituksia on kehotettu kiireellisesti käsittelemään     nusten suojelusta annetun lain mukaisten asioi-
5455: asia ja toimittamaan työjärjestystä koskevat          den käsittely on useimmissa lääninhallituksis-
5456: muutokset ministeriöön vahvistettaviksi. Sisä-        sa tähän asti ollut ympäristönsuojelun tarkas-
5457: asiainministeriö on kuitenkin päätynyt omassa          tajan tehtävänä. Näiden tehtävien samoin kuin
5458: työjärjestysmallissaan ympäristönsuojelun kehit-       muinaismuistolain mukaisten tehtävien kuulu-
5459: tämisen kannalta arveluttaviin ja jopa sellai-        minen samalle toimistolle, ympäristönsuojelu-
5460: siin ympäristönsuojelun vastaisiin ratkaisuihin,      toimistolle, on luontevaa senkin vuoksi, että
5461: jotka heikentävät ympäristönsuojeluhallinnon          asiat kuuluvat myös keskushallinnossa samalle
5462: tehostamistoimenpi teitten vaikutuksia.                hallintoyksikölle (opetusministeriölle-museo-
5463:    Sisäasiainministeriön työjärjestysmallin mu-       virastolle). Muutenkin on kyseenalaista, kyke-
5464: kaan maa-aineksia ja kulttuurihistoriallisesti        nisikö kaavoitus- ja asuntotoimisto monien
5465: huomattavia rakennuksia koskevat tehtävät oli-        muiden maankäyttö- ja rakentamisintressien
5466: si uskottava ympäristönsuojelutoimiston sijasta       ohella huolehtimaan kansallisesti tärkeästä ra-
5467: kaavoitus- ja asuntotoimistolle. Maisemanhoi-         kennussuojelusta yhtä tehokkaasti kuin ympä-
5468: toa työjärjestysmalli ei tunne lainkaan, vaik-        ristönsuojelun erityisviranomainen.
5469: ka se aikaisemmin on kuulunut ympäristön-                 Maisemanhoito yhtenäisenä tehtäväkenttänä
5470: suojelun tarkastajien tehtäviin. Maa-aineksia ja      on vielä selkiintymätön. Nimenomaan siitä
5471: kulttuurihistoriallisesti huomattavia rakennuk-       syystä, ja koska maisemanhoidon hallinto on
5472: sia koskevia tehtäviä samoin kuin maiseman-           vielä järjestämättä, pitäisi ympäristönsuojelutoi-
5473: hoitoa on pidettävä niin keskeisinä ympäristön-       miston tehtäväkenttään lisätä yleinen vastuu
5474: suojelutehtävinä, ettei niitä pidä irrottaa ym-       maisemanhoidosta ja sen kehittämisestä. Mai-
5475: päristönsuojelun tehtäväkokonaisuudesta. Näi-         semanhoitotehtäviä koskevaa lainsäädäntöä on
5476: den tehtävien hoitaminen olisi tarkoituksen-          tulevaisuudessa muutenkin kehitettävä voimak-
5477: mukaisinta osoittaa ympäristönsuojelutoimis-          kaasti.
5478: toille.                                                   Maa-aineksia, kulttuurihistoriallisesti huomat-
5479:    Maa-aineslaki on säädetty ennen muuta ym-          tavia rakennuksia ja maisemanhoitoa koskevien
5480: päristönsuojelulaiksi. Lain tavoitteena on ni-        tehtävien tehokas hoitaminen lääninhallitukses-
5481: menomaan estää kauniin maisemakuvan turmel-           sa ja sen ympäristönsuojelutoimistossa luonnol-
5482: tumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen          lisesti edellyttää, että ympäristönsuojelutoimis-
5483: 088200226K
5484: 2                                             1982 vp.
5485: 
5486: to on tiiviissä yhteistyössä kaavoitus- ja asun-            Onko Hallitus tietoinen, että maa-
5487:  totoimiston sekä lääninhallituksen muiden toi-          aineksia, kulttuurihistoriallisesti huomat-
5488: mintayksiköiden kanssa,                                  tavia rakennuksia ja maisemanhoitoa
5489:    Ympäristönsuojelun laaja-alaisuuden vuoksi            koskevien tehtävien jättäminen läänin-
5490: ympäristönsuojelutoimiston tulee valmisteluis-           hallitusten ympäristönsuojelutoimistojen
5491: saan saada eri yhteistyömuodoin käyttöönsä               tehtäväkentän ulkopuolelle heikentäisi
5492: kaikki se asiantuntemus, mitä lääninhallitukses-         olennaisesti niiden maamme ympäristön-
5493: sa on. Ympäristönsuojelun edistämisen kan-               suojeluhallinnon kehittämistarkoitusten
5494: nalta on välttämätöntä, että ympäristönsuoje-            toteutumista, joihin ympäristönsuojelu-
5495: lutoimistoista kehitetään riittävillä voimavaroil-       toimistojen perustamisella on pyritty,
5496: la varustettu asiantunteva ja toimintakykyinen           ja
5497: hallintoyksikkö.                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
5498:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          koo ryhtyä ympäristönsuojelutoimisto-
5499: jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-          jen tehtäväkentän järjestämiseksi ympä-
5500: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-             ristönsuojelun edellyttämällä tavalla?
5501: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5502:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1982
5503: 
5504:          Heli Astala                    Pauli Uitto                 Mikko Ekorre
5505:          Unto Ruotsalainen              Lauha Männistö              I .-C. Björklund
5506:          Ulla-Leena Alppi               Kati Peltola                Arvo Kemppainen
5507:          Vappu Säilynoja                                            Inger Hirvelä
5508:                                                 N:o 34                                                 3
5509: 
5510: 
5511: 
5512: 
5513:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5514: 
5515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        totoimistoissa henkilöstö on riittämätön työ-
5516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrään nähden.
5517: olette 16 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn               Niiden tehtävien hoito, jotka kohdistuvat
5518: kirjeenne n:o 132 ohella lähettänyt valtioneu-        tai liittyvät sekä kaavoitus- ja rakennustoimeen
5519: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       että ympäristönsuojeluun, on jaettava toimisto-
5520: jäljennöksen kansanedustaja Heli Astalan ym.          jen kesken sen mukaan, mille ne eri näkökoh-
5521: kirjallisesta kysymyksestä n:o 34, jossa tie-         dat huomioon ottaen parhaiten soveltuvat. Si-
5522: dustellaan:                                           säasiainministeriön yleiskirjeessä 14. L 1982
5523:                                                       n:o 187/102/82 lääninhallituksille niistä muu-
5524:           Onko Hallitus tietoinen, että maa-          toksista, jotka lääninhallitusten työjärjestyksiirt
5525:        aineksia, kulttuurihistoriallisesti huo-       on tehtävä ympäristönsuojelutoimistojen perus-
5526:        mattavia rakennuksia ja maisemanhoi-           tamisesta johtuen, on lähdetty siitä, minkä
5527:        toa koskevien tehtävien jättäminen lää-        alan lainsäädäntöön tehtävät perustuvat ja min-
5528:        ninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-        kä viranomaisten tai yksikköjen hoidettavina
5529:        tojen tehtäväkentän ulkopuolelle hei-          ne yhtäältä valtion keskushallinnossa ja toi-
5530:        kentäisi olennaisesti niiden maamme            saalta kuntien hallinnossa ovat, sekä lisäksi sii-
5531:        ympäristönsuojeluhallinnon kehittämis-         tä, miten tehtävien hoito tähän saakka on
5532:        tarkoitusten toteutumista, joihin ym-          yleensä ollut lääninhallituksissa järjestettynä.
5533:        päristönsuojelutoimistojen perustamisel-       Mutta luonnollisesti on lähdetty myös siitä -
5534:        la on pyritty, ja                              ja tätä on erityisesti korostettu - että niiden
5535:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-          tehtävien hoidon, jotka koskevat myös toisen
5536:        koo ryhtyä ympäristönsuojelutoimisto-          toimiston toimialaa tai liittyvät siihen, on ta-
5537:        jen tehtäväkentän järjestämiseksi ympä-        pahduttava kiinteässä yhteistyössä sen kanssa.
5538:        ristönsuojelun edellyttämällä tavalla?         Tämä ei vaadi kirjallisten lausuntojen hankki-
5539:                                                       mista tuolta toiselta toimistolta tai muita kan-
5540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keita menettelytapoja, vaan yhteydenpito voi-
5541: vasti seuraavaa:                                      daan ja täytyykin järjestää mahdollisimman
5542:    Kaavoitus- ja rakennustoimen, asuntotoimen         luontevasti ja mutkattomasti.
5543: ja ympäristönsuojelun tehtävien hoito läänin-            Kysymyksen perusteluissa on arvosteltu sitä,
5544: hallituksissa on kaivannut kehittämistä sekä          että sisäasiainministeriön edellä mainitussa
5545: organisaation ja henkilöresurssien kannalta että      yleiskirjeessä on asetuttu sille kannalle, että
5546: toiminnallisesti. Tässä vaiheessa on kuitenkin        maa-aineksia ja kulttuurihistoriallisesti huomat-
5547: ollut rajoituttava siihen, että lääninhallituksen     tavia rakennuksia koskevat asiat on määrättä-
5548: yleiseen osastoon kuuluvasta toimistosta, jon-        vä kaavoitus- ja asuntotoimiston käsiteltäviksi
5549: ka toimiala on käsittänyt kysymyksessä olevat         sekä että ympäristönsuojelutoimiston käsiteltä-
5550: tehtävät, on muodostettu kuluvan vuoden tulo-         viin asioihin ei ole sisällytetty myöskään mai-
5551: ja menoarvion nojalla kaksi toimistoa, joista         semanhoitoa koskevia asioita.
5552: toinen käsittelee kaavoitus- ja rakennustoimen           Tälle kannalle on päädytty varsin perusteel-
5553: asiat ja toinen ympäristönsuojelun asiat.             lisen selvittelyn ja harkinnan tuloksena.
5554:    Niin kuin kysymyksen perusteluissakin to-             Vaikka maa-aineslain ensisijaisena tarkoituk-
5555: detaan, ympäristönsuojelutoimistoissa tullaan         sena on ympäristön suojeleminen erilaisten maa-
5556: välttämättä tarvitsemaan lisätyövoimaa niistä         ainesten ottamisesta aiheutuviita haitoilta, laki
5557: tehtävistä selviytymiseksi, jotka toiroistoille nyt   kuuluu kaavoitus- ja rakennustoimen lainsää-
5558: kuuluvat ja jotka niille ovat tulossa. Todet-         däntöön. Sitä valmisteltaessa olikin toisena
5559: takoon samalla, että myös kaavoitus- ja asun-         vaihtoehtona, että annettavat säännökset sisäl-
5560: 4                                            1982 vp.
5561: 
5562: lytettäisiin rakennuslakiin. Säännöksethän liit-    mm. maa-ainesten ottamisessa, mutta erityisesti
5563: tyvät läheisesti niihin, mitkä rakennuslaissa on    myös kaavoituksessa ja rakentamisessa, jossa
5564: kaivamisesta, louhimisesta, tasoittamisesta yms.    on jo nimenomaisista säännöksistäkin johtuen
5565: toimenpiteistä. Maa-aineslain täytäntöönpanoa       huolehdittava siitä, että enempää kaupunkiku-
5566: koskevat asiat kuuluvat sisäasiainministeriössä     va kuin maaseutumaisemakaan ei pääse huono-
5567: kaavoitus- ja rakennusosaston eivätkä ympäris-       nemaan, vaan päinvastoin mahdollisuuksien mu-
5568: tönsuojeluosaston käsiteltäviin. Kunnissa ne on     kaan paranee siellä, missä se on muodostunut
5569: järjestetty kunnanhallitusten ja rakennusvalvon-    epätyydyttäväksi.
5570: taviranomaisten hoidettaviksi. Vaikka maa-ai-          Edellä tarkoitettujen asioiden hoidossa on
5571: neslain soveltamisessa juuri ympäristönsuojelun     - korostettakoon sitä vieläkin - ympäristön-
5572: näkökohdat ovat erittäin keskeiset, ei näiden       suojelun näkökohdat otettava huomioon sillä
5573: asioiden siirtämistä yhdessä hallinnon portaas-     painolla, jota niiden erittäin tärkeä merkitys
5574: sa, eli lääninhallituksissa kaavoitus- ja raken-    edellyttää. Tähän on kyllä mahdollisuudet, kun
5575: nustoimen viranomaisilta ympäristönsuojeluvi-       tehtävien hoito järjestetään kiinteässä yhteis-
5576: ranomaisille, ole edellä todetuista syistä pidet-   työssä kaavoitus- ja asuntotoimiston ja ympä-
5577: ty perusteltuna.                                    ristönsuojelutoimiston kesken. Siitä on yleisen
5578:    Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken-    osaston osastopäällikön huolehdittava.
5579: nusten suojelua koskevia asioita on käsitelty          Lääninhallituksiin nyt muodostettujen kaa-
5580: kaavoitus- ja rakennustoimeen liittyvinä asioi-     voitus- ja asuntotoimiston ja ympäristönsuoje-
5581: na. Näin niiden hoito on järjestetty sekä sisä-     lutoimiston tehtävien hoitoa ja tällöin myös
5582: asiainministeriössä että kunnissa. Aivan niin       niiden välisen työnjaon ja yhteistyön toimi-
5583: kuin maa-aineksia koskevien asioiden kohdalla-      vuutta tullaan kuitenkin sisäasiainministeriön
5584: kin kiinteä yhteistyö ympäristönsuojeluviran-       taholta tarkasti seuraamaan. Mikäli edellä esi-
5585: omaisten kanssa on luonnollisesti tarpeen.          tetyistä poikkeavat kannanotot osoittautuvat
5586:    Maisemanhoito tai -suojelu ei ole tehtävä,       perustelluiksi, ministeriö tulee tarkistamaan
5587: joka sellaisenaan voitaisiin määrätä kaavoitus-     asennoitumistaan. Niinpä kun henkilöstöä ky-
5588: ja rakennustoimen tai ympäristönsuojelun vi-        seessä olevien tehtävien hoitoa varten saadaan
5589: ranomaisille, taikka muillekaan viranomaisille.     lisää, on tarkasteltava tarvetta ja mahdollisuuk-
5590: Siitä, että maisemaa suojellaan, joudutaan pi-      sia työnjakoa koskeviin lisä- tai uusiin jär-
5591: tämään huolta kaikkien niiden eri viranomais-       jestelyihin. Asiaan on aiheellista palata myös,
5592: ten toimesta, joiden toimialaan kuuluu tähän        jos ympäristöasioiden keskushallinnossa toteu-
5593: yhteydessä olevia tehtäviä. Tästä on kysymys        tetaan uudelleenjärjestelyjä.
5594:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
5595: 
5596:                                                                          Ministeri Mikko Jokela
5597:                                              N:o 34                                                5
5598: 
5599: 
5600: 
5601: 
5602:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5603: 
5604:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Skötseln av de uppgifter, som gäller eller
5605: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          anknyter tili såväl planläggnings- och bygg-
5606: velse nr 132 av den 16 februari 1982 till          nadsväsendet som miljövården, måste fördelas
5607: vederbörande medlem av statsrådet översänt         mellan byråerna, enligt det för viiken byrå
5608: avskrift av följande av riksdagsman Heli As-       de är bäst lämpade med beaktande av olika
5609: tala m. fl. undertc:cknade spörsmål nr 34:         synpunkter. 1 inrikesministeriets cirkulär nr
5610:                                                     187/102/82 till länsstyrelserna av 14. 1. 1982
5611:           Är Regeringen medveten om att möj-       beträffande de ändringar som skall företas i
5612:        ligheterna att nå de utvecklingsmål         länsstyrelsernas arbetsordning med anledning av
5613:        som eftersträvas inom vårt lands mil-        inrättande av miljövårdsbyråerna har man utgått
5614:        jövårdsförvaltning genom inrättandet        från det på vilket områdes lagstiftning uppgifter-
5615:        av miljövårdsbyråer vid länsstyrelserna     na grundar sig och vilka myndigheter eller enhe-
5616:        i hög grad försvagas, om de uppgif-         ter som sköter dem å ena sidan inom statens
5617:        ter som gäller marksubstanser, kultur-      centralförvaltning och å andra sidan inom kom-
5618:        historiskt märkliga byggnader och land-     munerna samt vidare från det på vilket sätt
5619:        skapsvård lämnas utanför miljövårdsby-      skötseln av uppgifterna hittills i allmänhet va-
5620:        råernas uppgiftsfält, och                   rit organiserad vid länsstyrelserna. Naturligt-
5621:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vis har man också utgått från - och detta
5622:        ta för att organisera miljövårdsbyråer-     har framhävts särskilt - att skötseln av de
5623:        nas uppgifter på det sätt miljövården       uppgifter som gäller även den andra byråns
5624:        förutsätter?                                verksamhetsområde och anknyter därtill skall
5625:                                                    ske i intimt samarbete med denna. Detta krä-
5626:    Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd-     ver inte att skriftliga udåtanden inhämtas hos
5627: samt anföra följande:                              den andra byrån ellet andra stela förfarings-
5628:    Skötseln av planläggnings- och byggnadsvä-      sätt, utan kontakten kan och måste etableras
5629: sendets, bostadsväsendets och miljövårdens         så naturligt och okomplicerat som möjligt.
5630: uppgifter vid länsstyrelserna har behövt utveck-      1 motiveringen för spörsmålet har det kri-
5631: las både organisatoriskt och vad personalresur-    tiserats att man i inrikesministeriets ovan
5632: serna beträffar funktionellt. 1 detta skede har    nämnda cirkulär har fattat den ståndpunkten
5633: man emellertid nödgats begränsa sig till att av    att de ärenden som gäller marksubstanser och
5634: den byrå, som hör till länsstyrelsens allmän-      kulturhistoriskt märkliga byggnader skall åläg-
5635: na avdelning och vars verksamhetsområde har        gas planläggnings- och bostadsbyrån samt att
5636: innefattat ifrågavarande uppgifter, med stöd       miljövårdsbyråerna inte heller har anförtrotts
5637: av statsförslaget för innevarande år inrätta två   de ärenden som gäller landskapsvård.
5638: byråer, av vilka den ena handlägger planlägg-         Denna ståndpunkt har fattats efter en myc-
5639: nings- och byggnadsväsendets samt bostadsvä-       ket grundlig utredning och prövning.
5640: sendets ärenden och den andra miljövårdsfrå-          Trots att det primära syftet med marktäkts-
5641: gor.                                               lagen är att skydda miljön mot sådana skador
5642:    Såsom det konstateras i motiveringen för        som förorsakas av tagandet av olika marksub-
5643: spörsmålet kommer miljövårdsbyråerna ofrån-        stanser hör lagen till planläggnings- och bygg-
5644: komligen att behöva ytterligare arbetskraft för    nadsväsendets lagstiftning. Vid beredningen av
5645: att klara av alla uppgifter som nu ankommer        lagen var det ena alternativet att man skulle
5646: på byråerna och som kommer att åläggas dem.        ta in stadgandena i byggnadslagen. Stadgande-
5647: Det kan samtidigt konstateras att också vid        na har ju nära anknytning till byggnadslagens
5648: planläggnings- och bostadsbyråerna är persona-     stadganden om grävning, sprängning, utjäm-
5649: len otillräcklig med tanke på arbetsbördan.        ning osv. De frågor som anknyter till verk-
5650: 088200226K
5651: 6                                            1982 vp.
5652: 
5653: ställigheten av marktäktslagen skall vid inrikes-   av uttryckliga stadganden bör tillse att var-
5654: ministeriet handläggas av planläggnings- och        ken en stadsbild ellet en landskapsbild på lan-
5655: byggnadsavdelningen och inte av miljövårds-         det försämras. 1 stället bör man försöka att
5656: avdelningen. 1 kommunerna sköts dessa frågor        i mån av möjlighet se till att den förbättras
5657: av kommunstyrelsen och byggnadsinspektions-         på de ställen där den blivit otillfredsställande.
5658: myndigheterna. Även om just miljövårdssyn-              Det kan än en gång betonas att vid hand-
5659: punkterna är mycket centrala i tillämpningen        havandet av ovan nämnda ärenden bör miljö-
5660: av marktäktslagen, har det av ovan nämnda           vårdssynpunkterna beaktas med den tyngd som
5661: skäl inte befunnits motiverat att från en för-      deras synnerligen stora betydelse förutsätter.
5662: valtningsinstans, dvs. länsstyrelsernas planlägg-   Till detta finns nog möjligheter, då skötseln
5663: nings- och byggnadsmyndigheter, överföra des-       av uppgifterna anordnas i intimt samarbete
5664: sa ärenden tili miljövårdsmyndigheterna.            mellan planläggnings- och bostadsbyrån å ena
5665:    De ärenden som gäller skyddet av kultur-         sidan och miljövårdsbyrån å andra sidan. Det
5666: historiskt märkliga byggnader har handlagts         ankommer på avdelningschefen vid . allmänna
5667: som planläggnings- och byggnadsväsendets ären-      avdelningen att ombesörja detta. ..       · · ··
5668: den. Som sådana sköts de både vid inrikes-              lnrikesministeriet kommer dock att noggrant
5669: mmtsteriet och i kommunerna. Men alldeles           följa med skötseln av uppgifterna vid läns-
5670: på samma sätt som i fråga om de ärenden             styrelsernas nyinrättade planläggnings- och bo-
5671: som gäller marksubstanser är ett intimt sam-        ·stadsbyråer och miljövårdsbyråer ävensom ar-
5672: arbete med miljövårdsmyndigheterna naturligt-       betsfördelningen mellan dessa byråer .' Vidare
5673: vis nödvändigt.                                     kommer ministeriet att följa med hur· byråer-
5674:    Landskapsvården eller -skyddet är ingen upp-     nas samarbete fungerar. Om de ställningsta-
5675: gift viiken som sådan kan anförtros planlägg-       ganden som avviker från ovanstående visar sig
5676: nings- och byggnadsväsendets myndigheter el-        vara befogade, kommer ministeriet att justera
5677: let miljövårdsmyndigheterna ellet andra myn-        sin ståndpunkt. Sålunda bör behovet av och
5678: digheter. Alla de olika myndigheter, vilkas         möjligheterna för tilläggs- ellet nya arrange-
5679: verksamhetsområde innefattar uppgifter med          mang beträffande arbetsfördelningen granskas
5680: anknytning därtill bör se till att landskapet       då man får mera personai för ifrågavarande
5681: skyddas. Så är fallet bl.a. vid tagandet av          uppgifter. Det är skäl att återkomma till sa-
5682: marksubstanser, men särskilt även i planlägg-       ken också i det fall att centralförvaltningen
5683: ningen och byggandet, där man redan på grund        för miljövårdsfrågor omorganiseras.
5684:      Helsingfors den 23 mars 1982
5685: 
5686:                                                                           Minister Mikko Jokela
5687:                                                1982 Vp.
5688: 
5689: Kirjallinen kysymys n:o 35
5690: 
5691: 
5692: 
5693: 
5694:                                    Söderström: Virkakieltojärjestelmän muodostumisen estämisestä
5695: 
5696:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
5697:     Valtioneuvosto päätti 21. 1. 1982 hyväksyä        to, rakennusvientiä harjoittavat yhtiöt, öljy-
5698: ehdotuksen asetukseksi poliisiasetuksen muut-         yhtiöt, kansainväliset romukauppiaat, vakuutus-
5699: tamisesta, joka on tultuaan julkisuuteen herät-       yhtiöt, taloudelliset ja poliittiset yhdistyk~et,
5700: tänyt aiheellista huomiota. Lähinnä huomio on         reserviupseeriliitto, ylioppilaskuntien toiminta~
5701: kiintynyt asetuksen 36 §:ään, joka kuuluu seu-        ryhmät, seurakuntien toimintaryhmät, kunnalli,
5702: raavasti:                                             set opettajat, väestönsuojeluviranomaiset jne.
5703:     "Suojelupoliisin tulee sen lisäksi, mitä po-         Kaikki nämä julkisuuteen tulleet tiedot viit,
5704: liisilaissa on säädetty, antaa sisäasiainminis-       taavat siihen, että suojelupoliisille on nyt an-
5705: teriön vahvistamien yleisten perusteiden mukai-       nettu laillinen oikeus tiedottaa ihmisten luo-
5706: sesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia oh-     tettavuudesta yksityisille ihmisille ja yhteisöille,
5707: jeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen val-    mikä avaa mahdollisuuden piilevän virkakielto-
5708: tion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen        järjestelmän luomiselle Suomeen. Tämän lisäksi
5709: kohdistuvien loukkausten ehkäisemiseksi.              suojelupoliisi ei asianomaiselle itselleen anna
5710:     Määräyksiä suojelupoliisin tehtävistä ja yh-      tietoja siitä, mitä tietoja suojelupoliisi on hä-
5711: teistyöstä muiden viranomaisten kanssa poik-          nestä hankkinut. Tämä on suoraan kansalaisen
5712: keuksellisissa oloissa antaa valtioneuvosto."         henkilökohtaista integriteettiä loukkaavaa.
5713:     Annettu poliisiasetuksen muutos antaa ai-            Eräiden arvioiden mukaan siis kyseessä ole-
5714: heen epäillä, että nyt on avattu mahdollisuus         va asetuksen muutos luo mahdollisuuden mus-
5715: eri yhteisöille ja yrityksille saada suojelupolii-    tien listojen tai vaikkapa virkakiellon toimeen-
5716: silta tietoja eri yksityishenkilöiden luotettavuu-    panolle Suomessa.
5717: desta esimerkiksi viranhaussa. Asetusmuutok-             Julkisuudessa olevien tietojen mukaan suo-
5718: sen perusteluosassa mainitaan, että suojelupolii-     jelupoliisi antaisi jo nykyisellään jopa 70 ihmi-
5719: sin tulee harjoittaa tällaista "turvallisuustiedo-    sestä päivittäin tietoja, mikä merkitsisi vuodes~
5720: tusta" sisäministeriön vahvistamien perusteiden       sa noin 30 000 ihmistiedon antamista. On siis
5721: mukaisesti "tietyille yhteisöille". Kun julkisuu-     pelättävissä, että tämä jo erittäin laajaksi tullut
5722: dessa on kysytty, mitä mainitut tietyt yhteisöt       "ilmiantojärjestelmä", joka voi vakavasti lou-
5723: ovat, eivät poliisiviranomaiset ole olleet val-       kata kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia, on
5724: miita ilmoittamaan tätä. Toisaalta kansliapääl-       nyt laajenemassa täydelliseksi virkakielloksi.
5725: likkö Arno Hannus toteaa julkisuuteen asiasta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5726: seuraavaa: "Yhteisöillä tarkoitetaan sekä jul-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5727:  kisoikeudellisia että yksityisoikeudellisia yhtei-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5728: söjä, joilla on merkitystä valtion turvallisuuden     vaksi seuraavan kysymyksen:
5729:  kannalta" (!ta-Sanomat 5. 2. 1982). Jää tulkin-
5730: nanvaraiseksi ovatko kyseessä yleinen yritys-                    Onko Hallitus tietoinen, että kysees-
5731:  toiminta ja muut yhteisöt vai onko alue rajattu              sä oleva poliisiasetuksen muutos voi
5732:  joihinkin määrättyihin yritys- tai yhteisöaloi-              aiheuttaa virkakieltojärjestelmän muo-
5733:  hin. Viranomaisten taholta on vakuutettu, ettei              dostumisen Suomeen, ja
5734:  kyseessä ole yleisempi tulkintamalli, mutta asia                mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen
5735:  on kuitenkin jäänyt avoimeksi. Julkisuudessa                 virkakieltojärjestelmän muodostumisen
5736:  on todettu, että valtakunnan turvallisuuteen                 estämiseksi?
5737:  voidaan liittää esimerkiksi Ulkomaankauppaliit-
5738:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1982
5739: 
5740:                                                 Sten Söderström
5741: 088200236W
5742: 2                                               1982 vp.
5743: 
5744: 
5745: 
5746: 
5747:                          Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle
5748: 
5749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dotuksen valvottavuutta, koska toiminnan ylei-
5750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         set perusteet vahvistaisi parlamentaarisesti vas-
5751: olette 16 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn            tuunalainen valtioneuvoston jäsen.
5752: kirjeenne n:o 133 ohella lähettänyt valtioneu-            Asetuksen nojalla annettava sisäasiainminis-
5753: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       teriön päätös tulee sisältämään myös määräyk-
5754: jäljennöksen kansanedustaja Sten Söderströmin         set niistä viroista tai tehtävistä, joiden osalta
5755: kirjallisesta kysymyksestä n:o 35, jossa tiedus-      asetuksen tarkoittama tietojen antaminen saat-
5756: tellaan:                                              taa viranomaisille ja yhteisöille tulla kysymyk-
5757:                                                       seen. Lähtökohtana on tällöin pidettävä sitä,
5758:            Onko Hallitus tietoinen, että kysees-      että suojelupoliisille kuuluu vain sellaisten tosi-
5759:         sä oleva poliisiasetuksen muutos voi          asioihin perustuvien tietojen ilmoittaminen,
5760:         aiheuttaa virkakieltojärjestelmän muo-        joilla arvioidaan olevan merkitystä valtion tur-
5761:         dostumisen Suomeen, ja                        vallisuuden, maanpuolustuksen taikka esimer-
5762:            mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen        kiksi valtakunnan keskeisten taloudellisten etu-
5763:         virkakieltojärjestelmän muodostumisen         jen kannalta. Suojelupoliisi ei tietoja antaes-
5764:         estämiseksi?                                  saan myöskään ota kantaa tai tee johtopäätök-
5765:                                                       siä tietojen johdosta.
5766:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Henkilöstöturvallisuutta koskeva tietojen an-
5767: taen seuraavaa:                                       taminen on tarkoitus rajata niihin virkoihin tai
5768:     Tarve poliisiasetuksen 36 §:n 1 momentin          tehtäviin, joiden haltijat asemansa tai työn
5769: muuttamiseen aiheutui siitä, että aiemmin voi-        luonteen vuoksi joutuvat käsittelemään valta-
5770: massa ollut säännös ei kattanut sanamuodol-           kunnan turvallisuuden tai yleisen edun kannal-
5771: taan ennalta ehkäisevän turvallisuustyön koko         ta merkityksellisiä asioita. Kysymykseen tule-
5772: aluetta. Jo ennen asetuksen muutoksen voi-            vat luonnollisesti vain sellaiset tiedot, jotka
5773: maantuloa suojelupoliisi oli antanut eri viran-       suojelupoliisi on saanut haltuunsa suorittaes-
5774: omaisille paitsi asiakirja- ja henkilöstö- myös       saan sille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä.
5775: toimitilaturvallisuutta sekä turvallisuusjärjestel-   Tietoja ei tulla antamaan, jos on aihetta olet-
5776: mien kehittämistä koskevaa ohjausta, neuvon-          taa, että niitä käytetään tarkoituksiin, joilla ei
5777: taa ja informaatiota. Käytännössä oli lisäksi         ole yhteyttä valtakunnan turvallisuuden yllä-
5778: jouduttu toteamaan, että preventiivistä turvalli-     pitämiseen tai siihen kohdistuvien loukkausten
5779: suustiedotusta on voitava riittävän tulokselli-       estämiseen.
5780: suuden aikaansaamiseksi viranomaisten ohella              Kysymyksen perusteluissa on esitetty epäily
5781: antaa myös sellaisille erikseen määrättäville yh-     piilevän virkakieltojärjestelmän luomisesta tai
5782: teisöille, joiden toiminnalla katsotaan olevan        ns. mustien listojen käyttöön otosta. Edellä
5783: merkitystä valtakunnan turvallisuuden kannal-         esitetyt näkökohdat huomioon ottaen näille
5784: ta.                                                   epäilyille ei ole saatavissa tukea voimassa ole-
5785:     Edellä selostettua poliisiasetuksen muutosta      vista säädöksistä. Itse asiassa asetuksen muu-
5786: valmisteltaessa on lähdetty siitä, että sisäasiain-   tos tarkoittaa vain säädöstasoisen perustan vah-
5787: ministeriö vahvistaisi ennalta ehkäisevän tur-        vistamista ja vastuun määrittämistä suojelupo-
5788: vallisuusinformaation saantiin oikeutetut viran-      liisille kuuluvan ennalta ehkäisevän turvalli-
5789: omaiset ja yhteisöt, informaation saannin pe-         suustyön osalta.
5790: rusteet samoin kuin muut informointitoimintaa             Kysymykseen sisältyvät tiedot suojelupolii-
5791: selkeyttävät määräykset. Toiminnan selkeyttä-         sin antamien tietojen lukumäärästä eivät anna
5792: misen ohella tällainen järjestely tulisi paranta-     oikeaa kuvaa ennalta ehkäisevän turvallisuus-
5793: maan myös ennalta ehkäisevän turvallisuustie-         työn laajuudesta. Suojelupoliisin virallisen ti-
5794:                                                 N:o 35                                               3
5795: 
5796: laston mukaan suojelupoliisi on poliisiasetuk-        dollisuus heitä koskevien tietojen tarkistami-
5797: sen 36 §:n 1 momentin nojalla antanut henki-          seen, suojelupoliisilta poistuisivat edellytykset
5798: löitä koskevia tietoja viime vuosina seuraavas-       luvattoman tiedustelutoiminnan seuraamiseen
5799: ti: vuonna 1979 3 130 kpl, 1980 3 067 kpl ja          ja selvittämiseen. Tällainen tilanne, jossa hen-
5800: 1981 3 001 kpl.                                       kilön tiedonsaantioikeuden on väistyttävä esi-
5801:    Suojelupoliisi sisällyttää arkistoansa vain sel-   merkiksi valtion turvallisuuden tai valtion ul-
5802: laisia tietoja, jotka ovat tarpeen valtakunnan        kosuhteiden vuoksi, on otettu huomioon myös
5803: turvallisuuteen     mahdollisesti     kohdistuvien    tietosuojakomitean mietinnössä       (Kom .miet.
5804: loukkausten ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.       1981:66 s. 94-95).
5805: Mikäli yksityisille henkilöille annettaisiin mah-
5806:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
5807: 
5808:                                                                            Ministeri Mikko Jokela
5809: 4                                           1982 vp.
5810: 
5811: 
5812: 
5813: 
5814:                          Tili    Riksdagens         Herr      Talman
5815: 
5816:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       allmänna grunderna för verksamheten skulle
5817: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fastställas av en parlamentariskt ansvarig med-
5818: nr 133 av den 16 februari 1982 tili vederbö-       lem av statsrådet.
5819: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Det ministeriebeslut som utfärdas med stöd
5820: av följande av riksdagsman Sten Söderström         av förordningen kommer att innehålla bestäm-
5821: ställda spörsmål nr 35:                            melser även om de tjänster eller uppgifter, för
5822:                                                    vilkas vidkommande lämnandet av i förord-
5823:            Är Regeringen medvcten om, att          ningen avsedda uppgifter tili myndigheter och
5824:        ifrågavarande ändring av polisförord-       samfund kan komma i fråga.
5825:        ningen kan leda tili uppkomsten av ett         Utgångspunkten bör härvid vara att på
5826:        tjänsteförbudssystem i Finland, och         skyddspolisen ankommer endast att meddela
5827:            vad ämnar Regeringen göra i syfte       sådana på fakta grundade uppgifter, vilka upp-
5828:        att förhindra uppkomsten av ett sådant      skattas vara av betydelse med tanke på statens
5829:        tj änsteförbudssystem?                      säkerhet, försvaret eller t.ex. rikets centrala
5830:                                                    ekonomiska intressen. Vid meddelandet av
5831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppgifter fattar skyddspolisen heller inte stånd-
5832: samt anföra följande:                              punkt tili eller drar slutsatser med anledning
5833:    Behovet av en ändring av 36 § 1 mom. po-        av uppgifterna.
5834: lisförordningen föranleddes av att ordalydelsen       Avsikten är att begränsa meddelandet av
5835: i det tidigare stadgandet inte täckte hela om-     uppgifter som gäller personalsäkerheten tili
5836: rådet för det preventiva säkerhetsarbetet. Re-     tjänster eller uppdrag, vilkas handhavare på
5837: dan innan ändringen av förordningen trädde         grund av sin ställning eller arbetets art blir
5838: i kraft hade skyddspolisen väglett och infor-      tvungna att handlägga ärenden som är betydel-
5839: merat olika myndigheter förutom i fråga om         sefulla med tanke på rikets säkerhet eller det
5840: dokument- och personalsäkerhet även beträf-        allmänna intresset. Det blir givetvis endast frå-
5841: fande säkerheten i lokaliteter samt utvecklan-     ga om uppgifter som skyddspolisen kommit i
5842: det av säkerhetssystemen. I praktiken hade         besittning av vid handhavandet av åligganden,
5843: man dessutom nödgats konstatera att man, för       som enligt stadganden eller bestämmelser an-
5844: åstadkommandet av tiliräckliga resultat, måste     kommet på den. Uppgiftet kommer inte att ut-
5845: kunna ge preventiv säkerhetsinformation för-       ges om det finns skäl att fötmoda att dessa
5846: utom tili myndigheterna även tili sådana sär-      används föt ändamål, som inte hat något sam-
5847: skilt bestämda samfund, vilkas verksamhet bör      band med upprätthållandet av rikets säkerhet
5848: anses vara av betydelse för hela rikets säker-     ellet förhindtandet av kränkningat av denna.
5849: het.                                                  I motiveringen tili spötsmålet hat ftamfötts
5850:    Vid beredningen av den ovan nämnda änd-         misstankar rötande ett dolt tjänstefötbudssys-
5851: ringen av polisförordningen utgick man från        tem ellet ibruktagandet av s.k. svatta listot.
5852: att ministeriet för inrikesärendena skulle fast-   Med beaktande av de ovan anfötda synpunk-
5853: ställa vilka myndigheter och samfund som är        tetna kan gällande stadganden inte anses ge
5854: berättigade tili preventiv säkerhetsinformation,   stöd för sådana misstankat. I själva verket
5855: grunderna för erhållandet av information samt      innebär ändtingen av fötotdningen endast ett
5856: andra bestämmelser som klarlägger informa-         stätkande av den författningsenliga grunden
5857: tionsverksamheten. Vid sidan av klarläggandet      föt systemet samt ett klarläggande av ansvatet
5858: av verksamheten skulle ett sådant arrangemang      föt skyddspolisens pteventiva säkethetsatbete.
5859: även förbättra möjligheterna att övervaka den         De i spötsmålet anfötda fakta om antalet
5860: preventiva säkerhetsinformationen, emedan de       uppgiftet som skyddspolisen meddelat get inte
5861:                                               N:o 35                                                 5
5862: 
5863: en riktig bild av det preventiva säkerhetsarbe-     personer beredas möjlighet att granska de upp-
5864: tets omfattning. Enligt skyddspolisens officiella   gifter som gäller dem, skulle skyddspolisens
5865: statistik har skyddspolisen under de senaste        förutsättningar att följa med och reda ut olov-
5866: åren med stöd av 36 § 1 mom. polisförord-           lig underrättelseverksamhet upphöra. Uppkoms-
5867: ningen meddelat uppgifter om personer som           ten av en situation, där enskilda personers
5868: följer: år 1979 3 130 st, 1980 3 067 st och         rätt att erhålla information får vika exempel-
5869: 1981 3 001 st.                                      vis för statens säkerhet eller statens yttre rela-
5870:    Skyddspolisen intar i sitt arkiv endast såda-    tioner, har beaktats även i dataskyddskommit-
5871: na uppgifter som är nödvändiga med avseende         tens betänkande (Kommittebetänkande 1981:
5872: på förebyggandet eller utredandet av eventuella     66 s. 94-85).
5873: kränkningar av rikets säkerhet. Skulle enskilda
5874:      Helsingfors den 25 mars 1982
5875: 
5876:                                                                           Minister Mikko Jokela
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881: 088200236W
5882:                                              1982'\rp.
5883: 
5884: Skriftligt:. spörsmål nr 36
5885: 
5886: 
5887: 
5888: 
5889:                                  Söderman m. fl.: Om inrättande av en tjänst vid skolstyrelsens
5890:                                     svenska avdelning  ..
5891: 
5892: 
5893:                           Till Riks . da.gens        Herr     Talman
5894: 
5895:    Behovet.' av en ordinarie. inspektors·tjänst i   detta arbete krävs på skolstyrelsen en. tjänste-
5896: modersmalet · vid skolstyrelsens svenska avdel-     man ·med irisikter. i skdlomas problem...
5897: ning är i dag stort av bl.a. följande skäl:.           Länshandledarna på det geografiskt så sprid-
5898:    Skolstyrelsens svenska avdelning saknar en       da finlandssvenska fältet· behöver naturligtvis
5899: ordinarie tjänsteman med kunskaper om den           också en koordinerande tjänsteman för sitt ar-
5900: finlandssvenska       modersmålsuhdervisningens     bete.
5901: problem. Att uppgiften under de senaste åren           Det kan förefalla som en självklarhet men
5902: skötts av. tillfälliga tjänstemän med växlande      bör dock inte försummas att påpeka att de fin·
5903: förordnanden har inte varit tili fördel för         landssvenska modersmålslärarna .. på många or-
5904: ämnet;                                              ter arbetar under ett starkt tryck från majo-
5905:    De fin'landssvenska. modersmålslärarna kan       ritetsspråket och verkligen behöver allt det
5906: inte vända sig tili ordinarie inspektorn i mo-      stöd de kan få i sitt ansvarsfulla och tunga
5907: dersmålet på den finska sidan. Äidinkieli och       arbete tili Jörmån för den finlandssvenska be-
5908: modersmålet är två vitt skilda ämnen med            folkningen i vårt land.
5909: olikartade problem.                                    Dessa synpunkter har Svenska modersmåls-
5910:    Det nya kursformade gymnasiet · innebär för      lärarnas förening fört fram tili skolstyrelsen
5911: modersmålets del helt . nya. moment i liiro-        år 1978 och i uppvaktningar tili undervisnirigs-
5912: planen som kräver fortbildning av lärarna och       mirustern hösten 1979 och 1981. Trots munt-
5913: arbete på nya läromedel. För detta krävs en         liga löften har den ordinarie inspektorstjänsten
5914: samordnande tjänsteman.                             ännu inte inrättats.                    ·
5915:    Grundskolans läroplan i modersmålet är li-          Med stöd av ovanstående och hänvisande
5916: kaså under omarbetning och arbetet behöver          tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen förelägger
5917: fullföljas av en kunnig tjänsteman. Läromed-        undertecknade följande skriftliga spörsmål att
5918: len revideras som bäst;                             besvaras av vederbörande medlem av stats-
5919:    Mellanstadiereformen berör naturligtvis ock-     rådet:
5920: så i hög grad modersmålsundervisningen och
5921: bör bevakas.                                                  Tili vilka. åtgärder ämnar Regeringen
5922:    Skolstyrelsens forskningsprojekt kring två-             skrida för att en ordinarie inspektors-
5923: språkigheten och skolan berör såväl förhållan-             tjänst i modersmålet inrättas vid skol-
5924:  det högspråk-dialekt som svenskacfinska. För              styrelsens svenska avdelning?
5925:      Helsingfors de~ 16 'febru~ri 1982
5926: 
5927:                Jacob Söderman                                  Sten Söderström
5928:                Kaj Bärlund                                     I.-C. Björklund-
5929:                                           Inger Hirvelä
5930: 
5931: 
5932: 
5933: 
5934: 088200238Y
5935: 2                                              1982 vp.
5936: 
5937: Kirjallinen kysymys n:o 36                                                               .Suomennos
5938: 
5939: 
5940: 
5941: 
5942:                                    Söderman ym.: Kouluhallituksen ruotsinkieliseen osastoon pe-
5943:                                       rustettavasta eräästä virasta
5944: 
5945: 
5946:                          Eduskunnan Herr.a Puhemiehelle
5947: 
5948:     Äidinkielen vakinaisen tarkastajan viran tar-     työtä varten tarvitaan kouluhal1ituksessa virka-
5949: ve kouluha:llituksen ruotsinkie1ise1.lä osastolla     miestä, joka tuntisi koulujen ongelmat.
5950: on nykyisin suuri mm. seuraavista syistä:                Läänien ohjaajat maantieteellisesti niin hajal-
5951:     Kouluhallituksen ruotsinkieliseltä osastolta      laan olevalla suomenruotsalaisella kentällä tar-
5952: puuttuu vakinainen virkamies, jolla olisi tieto-      vitsevat luonno11isesti myös koordinoivaa vir-
5953: ja suomenruotsalaisen äidinkielen opetuksen           kamiestä työtään varten.
5954: ongelmista. Aineelle ei ole ollut eduksi se,             Voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta ei
5955: että tehtävää ovat viime vuosina hoitaneet tila-      kuitenkaan pidä unohtaa korostaa sitä, että
5956: päiset virkamiehet, joiden määräykset ovat            suomenruotsalaiset äidinkielenopettajat monilla
5957: vaihdelleet.                                          paikkakunnilla työskentelevät voimakkaan pai-
5958:     Suomenruotsalaiset äidinkielen opettajat ei-      neen alaisina, joka tulee enemmistökielen ta-
5959: vät voi kääntyä suomenkielisen osaston vaki-          holta, ja todella tarvitsevat kaikkea sitä tukea,
5960: naisen äidinkielen tarkastajan puoleen. Äidin-        jota he voivat saada vastuullisessa ja raskaassa
5961: kieli ja modersmålet ovat kaksi aivan erilaista       työssään maamme suomenruotsalaisen väestön
5962: ainetta, joihin liittyvät aivan erilaiset ongelmat.   hyväksi. Nämä näkökohdat Ruotsalaisten äidin-
5963:     Uusi kurssimuotoinen lukio merkitsee äidin-        kielenopettajien yhdistys on esittänyt koulu-
5964: kielen osalta kokonaan uutta tekijää opetus-          hallitukselle vuonna 1978 sekä esittänyt myös
5965: suunnitelmassa ja se vaatii opettajien jatko-         opetusministerin luona tapahtuneilla käynneil-
5966: koulutusta sekä uuden oppimateriaalin valmis-         lään syksyllä vuonna 1979 ja 1981. Suullisista
5967: telua. Tähän tarvitaan koordinoivaa virka-            lupauksista huolimatta vakinaista tarkastajan
5968: miestä.                                               virkaa ei ole vielä perustettu.
5969:     Peruskoulun äidinkielen opetussuunnitelmaa           Edellä olevan nojalla sekä viitaten valtio-
5970:  uudistetaan myös, ja tämä työ vaatii suoritta-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin alle-
5971:  jakseen asiantuntevan virkamiehen. Oppimate-         kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
5972:  riaalia uudistetaan parhaillaan.                     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjal-
5973:     Keskiasteen koulutuksen uudistus koskee           lisen kysymyksen:
5974: luonnollisesti myös suuressa määrin äidinkielen
5975: opetusta, ja sitä on seurattava.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5976:     Kou1uhallituksen kaksikielisyyttä ja koulua              ryhtyä, jotta kouluhallituksen ruotsin-
5977: koskeva tutkimusprojekti liittyy sekä suhtee-                'kieliselle osastolle perustetaan vakinai-
5978: seen kirjakieli-murre että ruotsi-suomi. Tätä                nen äidinkielen tarkastajan virka?
5979:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1982
5980: 
5981:                 Jacob Söderman                                    Sten Söderström
5982:                 Kaj Bärlund                                       I.-C. Björklund
5983:                                             Inger Hirvelä
5984:                                               N:o 36                                              3
5985: 
5986: 
5987: 
5988: 
5989:                         Eduskunnan Herra Puhemieh.elle
5990: 
5991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koja. Tämän henkilökunnan kasvun rajoittamis-
5992: mainitussa tarkoituksesssa Te, Herra Puhemies,      pyr'kimyksen lisäksi uusien virkojen perustami-
5993: olette 16 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          seen vaikuttaa se, että kouluhallituksen, am-
5994: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mattikasvatushallituksen ja lääninhallitusten
5995: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kouluosastojen henkilöstön määrää ja raken-
5996: edustaja Jacob Södermanin ym. näin kuulu-           netta suhteessa nykyisiin ja tuleviin tehtäviin
5997: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 36:            selvitetään parhaillaan valtioneuvoston kesällä
5998:                                                     1981 asettamassa valtion kouluhallinnon järjes-
5999:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      telykomiteassa. Komitean työohjelmaan kuuluu
6000:        ryhtyä, jotta kmduhallituksen ruotsin-       mm. selvittää kouluhallituksen suorittaman pe-
6001:        kieliselle osastolle perustetaan va:kinai-   dagogisen ohjauksen järjestämistä.
6002:        nen äidinkielen tarkastajan virka?              Näin ollen on todennäköistä, että uusia vir-
6003:                                                     koja voidaan keskusvirastoon perustaa vasta
6004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen jälkeen kun valtion kouluhallinnon työn-
6005: vasti seuraavaa:                                    jakoa ja organisaatiota koskevat selvitykset
6006:   Viime vuosina on koulutoimen keskushallin-        ovat valmistuneet.
6007: toon voitu perustaa erittäin vähän uusia vir-
6008:      He1singissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
6009: 
6010:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
6011: 4                                            1982 v.p.
6012: 
6013: 
6014: 
6015: 
6016:                          ·Ti 11 . R i k s d a.g en s. H e r r. T a 1 m a n
6017: 
6018:    l det syfte 37 § ·1 mom. rihdagsordningen     van att begränsa ökningen. av p~rsonalen har
6019: anger: har Ni, .Her.r Talman,. med Eder skrivel- inrättandet av nya ijänster påverkats av att en
6020: se ·av. den 16.febrnari 1982. tilLvederbörande   kommitte för organisering av statens · skolför~
6021: medlem.·av; statsrådet översänt avskrift av .föl-valtning; som tillsattes av statsrådet sammaren
6022: jande •· av riksdagsmari Jacob Söderman m. fl.:  1981, för närvarande håller på att utreda per~
6023: undertecknade spörsmål nr 36:                    sonalens storlek och uppbyggnad vid skolsty-
6024:                                                  relsen, yrkesutbildningsstyrelsen och länsstyrel~
6025:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen sernas skolavdelningar med tanke på nuvaran-
6026:         skrida för att en ordinarie inspektors- de och framtida uppgifter. I kommittens ar-
6027:         tjänst i modersmålet inrättas vid skol- hetsprogram ingår bl.a. att utreda organise-
6028:         styrelsens svenska avdelning?            ringen av skolstyrelsens pedagogiska lednings-
6029:                                                  funktion.                 ·
6030:    Såsom svar på detta spörsmål få.r jag vörd-      Sålunda är det sannolikt att nya tjänster
6031: samt framföra följande:                        - kan inrättas i det centrala ämbetsverket först
6032:    Under de .. senaste åren har man kunnat då utredningarna om arbetsfördelningen inom
6033: inrätta mycket få nya tjänster inom central- och organisationen av statens skolförvaltning
6034: förvaltningen för skolväsendet. Förutom strä- slutförts.
6035:      Helsingfors den 23 mars 1982
6036: 
6037:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
6038:                                                 1982 vp.
6039: 
6040: Kirjallinen kysymys n:o 37
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045:                                    Aaltonen: Liikennevakuutusyhdistyksen harjoittamasta liikenne-
6046:                                       turvallisuuden tutkimustoiminnasta
6047: 
6048: 
6049:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6050: 
6051:     Liikennevakuutus on maassamme lakisäätei-          ta. Liikenneturvallisuustyön keskusjärjestöstä,
6052: nen. Liikennevakuutuksen antamiseen on oikeu-          Liikenneturvasta, säädettiin asetuksella ja se
6053: teutu 15 vakuutusyhtiötä. Näiden tulee olla jä-        saatettiin liikenneministeriön ohjaukseen ja val-
6054: seninä liikennevakuutusyhdistykS~essä. Se on           vontaan. Asetuksella säädettiin myös liikenne-
6055: tarkoitettu liikennevakuutusyhtiöiden yhteiseli-       turvallisuusasiain neuvottelukunnasta, jonka
6056: meksi ja toimimaan liikennevakuutusyhtiön ta-          tehtäviin kuuluu myös liikenneturvallisuustutki-
6057: paan silloin, kun varsinaista vakuutusyhtiötä ei       muksen koordinointitehtäviä. Tie- ja vesiraken-
6058: vahingon yhteydessä voida osoittaa. Tarkoitus          nushallituksen organisaatioon perustettiin lii-
6059: ilmenee selkeästi hallituksen esityksestä liiken-      kennetoimisto ja sinne turvallisuusjaosto. Lii-
6060: nevakuutuslaiksi ja itse laista S~ekä aS~etuksesta,    kenneturvallisuustyötä on tehostettu myös auto-
6061: joka sisäLtää liikennevakuutusyhdistyksen sään-        rekisterikeskuksessa ja poliisissa. Erityisesti lii-
6062: nöt, ja asetuksen valmisteluasiakirjasta.              kenneturvallisuustutkimusta on kehitetty myös
6063:     Liikennevakuutusyhdistystä ei laissa ole tar-      tie- ja vesirakennushallituksessa, Valtion teknil-
6064: koitettu liikenneturvallisuustyötä tekeväksi eli-      lisessä tutkimuskeskuksessa, yliopistoissa ja
6065: meksi, jos kohta asetus mahdollistaa vakuutus-         korkeakouluissa.
6066: toiminnan ja liikenneturvallisuustyön välialueel-         Näin ollen liikennevahinkojen estäruistoimin-
6067: la olevia toimia.                                      taa hoidetaan tällä hetkellä varsin tehokkaasti
6068:     Liikennevakuutusyhdistys harjoittaa erityi-        nimenomaan tätä tarkoitusta varten kehitetyssä
6069: sen painokkaasti liikenneturvallisuusalalla ns.        valtion varsinaisessa ·ja välillisessä hallinnossa.
6070: tutkijalautakuntatoimintaa. Tällä toiminnalla ei       Tästä syystä herättää ihmetystä se, että liiken-
6071: sinänsä ole tekemistä liikennevahinkoyhtiöiden         nevakuutusyhdistys pyrkii kaiken aikaa laajen-
6072: yhdyS!elimenä toimimisen eikä vahinkojen kor-          tamaan toimintaansa liikenneturvallisuuden tut-
6073: vaamisen kanssa. Kuitenkin silinä elinkeinoa           kimuksen alueelle.
6074: harjoittavien yritysten muodost'ama julkisoikeu-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6075:  dellinen yhdistys itse asiassa toimii useiden hal-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6076: lintoviranomaisten toiminnan koordinoijana ja          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6077: vetäjänä ohi valtion varsinaisen ja välillisen lii-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6078: kenneturvallisuushallinnon.
6079:     Viime vuosikymmenenä on valtion varsinai-                     Katsooko Hallitus, että liikenneva-
6080:  sessa ja välillisessä hallinnossa kehitetty liiken-           kuutusyhdistyksen harjoittama liikenne-
6081:  neturvallisuustoimintaa laajasti sen jälkeen kun              turvallisuuden tutkimustoiminta on kai-
6082:  liikenneministeriö perustettiin jatkamaan kulku-              kilta osiltaan voimassa olevan lainsää-
6083:  laitosten ja yleisten töiden ministeriön liikenne-            dännön mukaista, ja
6084:  työtä. Liikenneministeriössä on tieliikenneosas-                 pitääkö Hallitus tätä toimintaa tar-
6085:  to, jonne on perustettu liikenneturvallisuustoi-              koituksenmukaisena ja yhteiskunnan
6086:  misto, jossa on kaksi koordinoivaa tutkijantoin-              kannalta edullisena?
6087:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1982
6088: 
6089:                                            Markus Aaltonen
6090: 
6091: 
6092: 088200259M
6093: 2                                            1982 ·vp.
6094: 
6095: 
6096: 
6097: 
6098:                          Eduskunnan Herta Puhemiehelle
6099: 
6100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liisi, autorekisterikeskus, lääkintöhallitus, tie- ja
6101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vesirakennushallitus ja liikenneministeriö.
6102: olette kirjeellänne 19 päivältä helmikuuta 1982         Liikennevakuutusyhdistyksen       harjoittaman
6103: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     tutkijalautakuntatoiminnan tarkoituksena on yh-
6104: vastattavaksi kansanedustaja Markus Aaltosen        dessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa liiken-
6105: tekemän seuraavansisältöisen kirjallisen kysy-      nevahinkoja tutkimalla selvittää niihin liittyviä
6106: myksen n:o 37:                                      osatekijöitä, joiden perusteella liikenneturvalli-
6107:                                                     suutta voidaan parantaa sekä tehdä aloitteita ja
6108:           Katsooko Hallitus, että liikenneva-       osallistua liikenneturvallisuustyöhön.
6109:        kuuti.Isyhdistyksen harjoittama liikenne-        Vaikka maamme liikenneturvallisuustyön or-
6110:        turvallisuuden tutkimustoiminta on kai-      ganisaatiota on 70-luvulla voimakkaasti. kehi-
6111:        kilta osiltaan voimassa olevan lainsää-      tetty, ·on . siinä erityisesti tutkimustoiminnan
6112:        dännön mukaista, ja                          alueella edelleen tilaa kehitystyölle. Liikenne-
6113:           pitääkö Hallitus tätä toimintaa tar-      ministeriön mielestä tulee vastaisuudessa kiin-
6114:        koituksenmukaisena ja yhteiskunnan           nittää entistä enemmän huomiota siihen, että
6115:        karinalta edullisena?                        tutkimustoiminnan niukat resurssit kohdeune-
6116:                                                     taan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
6117:   -Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tällä hetkellä tutkijalautakuntien toiminta
6118: vasti seuraavaa:                                    liittyy valtion liikenneturvallisuusorganisaatioon
6119:   · ·Liikennevakuutusyhdistyksen · valvonta kuu-    alueilla, joiden osalta tutkimustoimintaa ei ole
6120: luu liikennevakuutusyhdistyksen säännöt sisäl-      muutoin jätjestetty ja toimintaa ohjataan työssä
6121: täväri asetuksen (396/59) 31 §:n mukaan so-         mukana olevien organisaatioiden toiminnassaan
6122: siaali- ja terveysministeriölle. Sääntöjen mukaan   ja päätöksenteossaan tarvitseman tiedon tuot-
6123: liikennevakuutusyhdistyksen tehtävänä on mm.        tamiseen .
6124: osallistua liikenneturvallisuuden kehittämistä        . Tutkijalautakuntatoiminnan avulla saatua tut-
6125: koskevaan työhön maassamme (2 § 8-kohta).           kimusaineistoa on käytetty hyväksi jatkotutki-
6126: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan liikenne-    muksessa, opetuksessa, valistuksessa ja käytän-
6127: vakuutusyhdistys suorittaa tätä sääntöjen mu-       nön liikenneturvallisuustyössä. Tutkimustulok-
6128: kaista toimintaa ·perustamiensa tieliikennevahin-   set ovat olleet perusteluina paikallisista paran-
6129: kojen tutkijalautakuntien avulla. Sen lisäksi       tamistoimenpiteistä lainsäädännön muutosesi-
6130: ministeriön mukaan voidaan liikenneturvalli-        tyksiin.
6131: suustoimintaa pitää vakuutustoimintaan liitty-          Liikenneministeriö toteaa, että tutkijalauta-
6132: vänä normaalina vahingontorjuntatyönä. Toi-         kuntatoiminnalla on ollut oma tärkeä tehtä-
6133: minnan laillisuusvalvonta ei tältä osin kuulu       vänsä liikenneturvallisuustyössä. Kyseinen me-
6134: liikenneministeriön toimivaltaan.                   netelmä on parast'aikaa kehitystyön kohteena
6135:      Tutkijalautakuntien toiminnan organisoi ja     sekä Suomessa että ulkomailla ja sitä ehkä voi-
6136: osittain kustantaa liikennevakuutusyhdistyksessä    daan·· edelleen kehittää siten että se täydentää
6137: liikenneturvallisuustoimikunta - VALT. Tut-         poliisi- ja tieviranomaisten harjoittamaa onnet-
6138: kijalautakuntien toimintaa suunnitellaan toimin-    tomuustilastojen keruuta. Lisäksi liikenneminis-
6139: nassa mukana olevien valtion viranomaisten          teriön toimesta on tarkoitus lähiaikoina selvit-
6140: kanssa tutkijalautakuntien neuvottelukunnassa       tää liikennetutvallisuustutkimuksen organisaa-
6141: ja tutkimustoimintaa kehitetään yliopistojen ja     tion kehittämistarpeet, missä yhteydessä joudu-
6142: korkeakoUlujen edustajien kanssa tutkijalauta-      taan uudelleen arvioimaan myös tutkijalauta-
6143: kuntien tutkijaryhmässä. Tutkijalautakuntien        kuntatoiminnan asema.
6144: neuvottelukunnassa ovat edustettuina mm. po-
6145:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
6146: 
6147:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
6148:                                                 N:o 37                                               3
6149: 
6150: 
6151: 
6152: 
6153:                             Till Riksdagens Herr Talman
6154: 
6155:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          nalstyrelsen, väg- och vattenbyggnadsverket och
6156: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        trafikministeriet.
6157: av den 19 februari 1982 till vederbörande med-            Avsikten med den av trafikförsäkringsför-
6158: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       eningen bedrivna verksamheten beträffande ha-
6159: av riksdagsman Markus Aaltonen underteckna-           verikommissionerna är att tillsammans med
6160: de spörsmål nr 37:                                    sakkunniga från olika områden genom att un-
6161:                                                       dersöka trafikskador utreda med dessa för-
6162:           Anser Regeringen, att den av trafik-         knippade delfaktorer, på basen av vilka trafik-
6163:        försäkringsföreningen bedrivna forsk-          säkerheten kan förbättras samt framlägga ini-
6164:        ningsverksamheten som gäller trafiksä-         tiativ och deltaga i trafiksäkerhetsarbete.
6165:        kerheten till alla delar överensstämmer            Även om trafiksäkerhetsarbetets organisa-
6166:        med gällande lagstiftning, och                  tion i vårt land har under 70-talet kraftigt ut-
6167:           betraktar Regeringen denna verksam-         vecklats, finns det särskilt inom forsknings-
6168:        het som ändamålsenlig och samhälls-            verksamhetens område fortfarande rum för ut-
6169:        nyttig?                                        vecklingsarbete. Enligt trafikministeriets åsikt
6170:                                                       skall man i framtiden fästa mera uppmärk-
6171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          samhet på att forskningsverksamhetens knappa
6172: samt anföra följande:                                 resurser inriktas på möjligast ändamålsenligt
6173:                                                       sätt.
6174:    Enligt 31 § förordningen innefattande stad-            För närvarande är haverikommissionernas ar-
6175: gar för trafikförsäkringsföreningen ( 396/59)         bete nära förknippat med statens trafiksäker-
6176: åligger övervakningen av trafikförsäkrings-           hetsorganisation inom sektorer, där forsknings-
6177: föreningen social- och hälsovårdsministeriet. En-     verksamheten inte är organiserad på annat sätt,
6178: ligt stadgarna ankommer det på trafikförsäk-          och denna verksamhet styrs mot produceran-
6179: ringsföreningen att bl.a. deltaga i arbete för        det av sådan information som organisationerna
6180: trafiksäkerhetens utveckling i vårt land ( 2 §        som är med i arbetet behöver i sin verksamhet
6181: 8 punkten). Enligt social- och hälsovårdsmi-          och vid sitt beslutsfattande.
6182: nisteriet utför trafikförsäkringsföreningen denna         Forskningsmaterial som erhållits genom ha-
6183: stadgeenliga verksamhet med hjälp av de have-         verikommissionernas verksamhet har utnyttjats
6184: rikommissioner för trafikolyckor som den till-        vid fortsatta undersökningar, undervisningen,
6185: satt. Dessutom kan trafiksäkerhetsverksamheten        upplysningsverksamheten och i det praktiska
6186: enligt ministeriet betraktas som normalt till         trafiksäkerhetsarbetet. Forskningsresultaten har
6187: försäkringsverksamheten anslutet skadeförebyg-        utgjort motiveringar till en mängd åtgärder
6188: gande arbete. Kontrollen av verksamhetens lag-         omfattande bl.a. lokala förbättringsåtgärder
6189: lighet hör inte tili trafikministeriets befogen-      och förslag till ändring av lagstiftningen.
6190: heter i detta fall.                                       Trafikministeriet konstaterar, att haverikom-
6191:    Haverikommissionernas verksamhet organise-         missionernas verksamhet har haft en egen
6192: ras och delvis finansieras inom trafikförsäk-         viktig uppgift i trafiksäkerhetsarbetet. Den
6193: ringsföreningen av försäkringsbolagens trafik-        ifrågavarande metoden håller på att utvecklas
6194: säkerhetskommitte.         Haverikommissionernas      såväl i Finland som utomlands och den kan
6195: verksamhet planeras inom haverikommissioner-          eventuellt utvecklas till en metod, genom viiken
6196: nas delegation i samråd med de i verksamheten         man kan komplettera den av polisen och väg-
6197: delaktiga statliga myndigheterna och forsknings-      myndigheterna insamlade olycksfallsstatistiken.
6198: verksamheten utvecklas inom haverikommissio-          Dessutom har trafikministeriet för avsikt att
6199: nernas forskargrupp i samråd med represen-            i en nära framtid utreda behoven för att ut-
6200: tanter för universitet och högskolor. I haveri-       veckla trafiksäkerhetsforskningens organisation,
6201: kommissionernas delegation finns representant-        varvid också haverikommissionernas ställning
6202: er bl.a. för polisen, bilregistercentralen, medici-   kommer att omprövas.
6203:      Helsingfors den 26 mars 1982
6204: 
6205:                                                                  Trafikminister Jarmo Wahlström
6206:                                             1982 vp.
6207: 
6208: Kirjallinen kysymys n:o .38
6209: 
6210: 
6211: 
6212: 
6213:                                  Mattila ym.: Metsätyöntekijöiden koulutuksen lisäämisestä
6214: 
6215: 
6216:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6217: 
6218:    Metsätalouskomitean jokin aika sitten jättä-    kaisten 700 :n lisäksi. Teollisuudessa on las-
6219: män mietinnön pohjalta on aihetta uskoa, että      kettu metsureiden vuosipoistumaksi 5 % eli
6220: asetetut puuntuotantotavoitteet tullaan saavut-    1 000 miestä.
6221: tamaan. Edellä mainitun ja eräiden muidenkin          Metsät ovat kansantaloutemme perusta. Te-
6222: arvioiden pohjalta on tehtävissä se johtopää-      hokkaan metsätalouden ja metsäteollisuuden
6223: tös, että metsävarat, teollisuuden kapasiteetti    ansiosta hakkuumäärät kasvavat ja työvoiman
6224: ja metsätyöntekijöiden määrä eivät ole oikeassa    tarve pysyy suurena. Metsätyöntekijäin mää-
6225: suhteessa.                                         rällinen suhteuttaminen metsäteollisuuden ke-
6226:    Mikäli metsätyövoiman osuus muusta väes-        hittämishaasteisiin on kansantaloutemme kan-
6227: töstä säilyy nykyisellään, jää metsään puuta       nalta välttämätöntä.
6228: vuosikymmenen päättyessä noin puolet ( 18             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6229: milj. m3 ) nykyisin hakattavasta määrästä pel-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6230: kästään metsätyöntekijöiden puutteen vuoksi.       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6231:    Mikäli markkinahakkuiden määrä nousee lä-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6232: helle 55 milj. m3 vuodessa, tarvittaisiin metsä-   sen:
6233: työntekijöitä n. 35 000. Nykyisin metsätyön-
6234: tekijöitä on n. 30 000, joista suunnilleen puo-              Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo
6235: let on ympärivuotisessa työsuhteessa. Teolli-             ryhtyä metsätyöntekijäin koulutuksen
6236: suuden arvioiden mukaan tarvitaan yksin teol-             saattamiseksi määrällisesti vastaamaan
6237: lisuuden piiriin ammattitaitoisia metsätyönteki-          metsävarojen ja metsäteollisuuden kapa-
6238: jöitä ympärivuotiseen työsuhteeseen n. 20 000.            siteettia, jotta vältyttäisiin sellaiselta
6239:    Tämä taas tietää metsurikoulutuksen aloitus-           vajeelta kuin tämän hetken näkymät
6240: paikkoja lisää n. 300 nykysuunnitelmien mu-               ennakoivat?
6241:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1982
6242: 
6243:          Kalevi Mattila                Toivo Yläjärvi                Olavi Martikainen
6244:          Helvi Hyrynkangas             Einari Nieminen               Mikko Pesälä
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 
6249: 0882002390
6250: 2                                            1982 vp.
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6256: 
6257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tamalla uusia oppilaitoksia ja oppilaitosten sivu-
6258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pisteitä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueel-
6259: olette 19 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          le. Vuoden 1981 yhteisvalintatietojen perus-
6260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teella oli metsäoppilaitoksiin ensisijaisesti pyr-
6261: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kijöitä 2400.
6262: edustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta           Opetusministeriö on suunnitelmassaan keski-
6263: kirjallisesta kysymyksestä n:o 38:                  asteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain
6264:                                                     toimeenpanon edellyttämistä kehittämistoimen-
6265:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      piteistä 3. 7. 1980 mitoittanut metsäalan kou-
6266:        ryhtyä metsätyöntekijäin koulutuksen         lutuksen runkokapasiteetiksi 1100 aloituspaik-
6267:        saattamiseksi määrällisesti vastaamaan       kaa, joista 720 paikkaa on metsurin erikois-
6268:        metsävarojen ja metsäteollisuuden kapa-      tumislinjan paikkoja. Ammattikasvatushallituk-
6269:        siteettia, jotta vältyttäisiin sellaiselta   sen suunnitelmis·sa on varauduttu 22 uuden
6270:        vajeelta kuin tämän hetken näkymät           vakinaista koulutusta antavan oppilaitoksen tai
6271:        ennakoivat?                                  koulutuspisteen perustamiseen.
6272:                                                        Valtioneuvosto on asettanut 20. 3. 1980 kou-
6273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      lusuunnittelun neuvottelukunnan, jonka tehtä-
6274: seuraavaa:                                          vänä on seurata ja kehittää peruskoulun jäl-
6275:    Metsätalousalan kouluasteen koulutusta on        keisen koulutuksen mitoitussuunnittelua ja laa-
6276: laajennettu edttäin voimakkaasti 1970-luvun         tia ehdotus mainitun koulutuksen valtakunnal-
6277: lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa. Vuon-        liseksi mitoitussuunnitelmaksi vuosille 1985-
6278: na 1975 metsäoppilaitosten kouluasteen uusien       95 1sekä esittää tarvittaessa ehdotuksia em. kou-
6279: opiskelijoiden määrä oli 180, joista metsurikou-    lutuksen lyhyemmän aikavälin mitoitussuunni-
6280: lutuksessa 120. Valtioneuvoston keskiasteen         telmien tarkistamiseksi.
6281: koulutuksen kehittämisestä annetun lain (4 74/         Mikäli tämä koulutussuunnittelun neuvotte-
6282: 78) ja keskiasteen koulutuksen kehittämisoh-        lukunta esittää metsurikoulutuksen lisäämistä,
6283: jelmasta annetun asetuksen (543/80) nojalla         tullaan mitoitussuunnitelmia 'tarkistamaan.
6284: 17. 12. 1981 hyväksymässä kehittämisohjelmas-          Lyhyellä aikavälillä aloituspaikkamääriä voi-
6285: sa vuosille 1982-83 metsäalan kouluasteen           daan tarkistaa kehittämisohjelmien valmistelun
6286: aloituspaikkamäärä on vuonna 1982 1090 ja           yhteydessä käyttämällä runkokapasiteetin lisäksi
6287: vuonna 1983 1138, joista metsurilinjan aloitus-     väliaikaisesti järjestettävän ammatillisen perus-
6288: paikkoja on 754 ja 758. Samalla kun koulu-          koulutuksen kapasiteettia.
6289: tusta on lisätty, sitä on myös hajautettu perus-
6290:      Helsingissä maaliskuun 23 päivänä 1982
6291: 
6292:                                                                   Opetmslministeri Kalevi Kivistö
6293:                                                N:o 38                                               3
6294: 
6295: 
6296: 
6297: 
6298:                            Till Riksdagenls Heu Taiman
6299: 
6300:    I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen         ter och filialer tiH lä11oanstalterna särskirlt i
6301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Östra och no11ra Finland. Enligt upplysningar
6302: ve1se av den 19 februari 1982 tili ·vederböran-      om 1981 år:s gemensamma urval fanns det
6303: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         2 400 sOkanden som i :firämsta rum sökt sig
6304: följande av riksdagsman Kalevi Mattila m. fl.        till,skogsläroanstaJter.
6305: undertecknade spörsmål nr 38:                           Under,visningsministeriet har i sin pian om
6306:                                                      utvecldlingtsåtgänder :som förutsätts för verik-
6307:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            stä1landet av Iagen om utbyggande av utbild-
6308:        vidta ·för att utbildningen för arbetare      ningen på mcllanstadiet av den 3. 7. 1980 di-
6309:        inom skogsbranschen skall fås att kvan-       mensionerat grundkapadteten för utbildningen
6310:        titativt :motsvara .sikogsresursernas och     inom s.kogsbrurk tili 1 100 nybörjarplatser av
6311:        .sdrogsindustrins kapacitet :så att man       vilka 720 är på ·specialiseringslinjen för skogs-
6312:        slmlle undgå det underskott 'SOilll dagens     arbetare. I yrkesutbildningstyrelsens planer har
6313:         utsikter förutspår?                          man herett s1g för inrättande av 22 nya läro-
6314:                                                      anstallter eller utb1ldningsenheter för ordinarie
6315:    Såsom svar på detta spötsmål får jag ·vörd-       utbildning. Statsrådet tihlisatte den 20. 3. 1980
6316: samt fr.amföra följande:                             en delegation vars uppgift ·är att folja med
6317:    Utbildningen på skolnivå inJom skogsbruk          och utvedkla den kvantitativra planeringen av
6318: har utökats myoket rkraftigt under •s1utet av        utb1ldningen efter grundskolan, att utarbeta ett
6319: 1970-talet och i ibörjan av detta årtionde. Ar       förslag ti:ll dimensioneringsplan .för denna ut-
6320: 1975 var antalet nya studeranden vid skogs-          bildning för åren 1985-95, s.amt att vid be-
6321: lä11oanstalterna ;på skolnivå 180, av vilka 120      hov fra:mJ.ägga förslag om :justeringen av ut-
6322: deltog i utbildningen för .skogsarbetare. I ut-      bildningens dirrnens1oneringsplaner för kortare
6323: veoklingsprog.ralt1111l1et för ,åJren 1982-83, som   per1oder.
6324: godlkändes av :statsrådet den 17. 12. 1981 med           IfaJll delegat1onen för utbi1dningspla:nering
6325: stöd av 1agen om utbyrggande •av ut:bildningen       föreslår utökaudet av utbildningen för skogs-
6326: på mellanstaldiet och förordningen dm program        arbetare kommer d1mensioneringsplanerna att
6327: för utwedklandet av rutbildningen på mellan-         justeras.
6328: stadiet (543/80), är antalet nybörjarplatser på          På rkortare 'sikt kan man justera antaJet ny-
6329: skoln1vå inom skogsbruk 1 090 år 1982 och            bövjarplatser i saimband med utarbetandet av
6330:  1 138 år 1983, av vil!ka 754 re·spektive 758        utvecklingsprograJmmen genom att utnyttja för-
6331: är nybötjanplatser på ISkogsarhetarlinjen. Sam-      utom grundkapaciteten odkså den temporära
6332: tid1gt !söm utbildningen utökats har den Odkså       yrkesgrundu tlbildningens rkapaci tet.
6333: spritts genom att man inrättat nya läroanstal-
6334:      Helsingfrors den 23 mars 1982
6335: 
6336:                                                            Undetwisnings:minister Kalevi Kivistö
6337:                                              1982 vp.
6338: 
6339: Kirjallinen kysymys n:o 39
6340: 
6341: 
6342: 
6343: 
6344:                                      Tennilä: Kitisen Porttikosken valjastamisen estämisestä
6345: 
6346: 
6347:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
6348: 
6349:     Kemijoki Oy:n suunnitelmiin kuuluu ra-              Porttikosken voimalan rakentamista on tur-
6350: kentaa Kitiseen voimalaitos myös Porttikos-         ha puolustella myöskään työllisyysvaikutuksilla,
6351: keen. Näin tulisi tuhotuksi todella mahtava         sillä pitkälle edenneen koneeliistumisen vuoksi
6352:  koski, jossa järjestetään maankuuluja tukki-       ne olisivat vähäiset ja joka tapauksessa väli-
6353: laiskisoja. Lisäksi valjastamisella tuhottaisiin    aikaisia.
6354: luonnontilassa olevan Kitisen osuus Sodankylän          Lapin vesiä on runneltu liiaksikin ja siksi
6355: kirkonkylästä Askan saariin saakka. Tällä välil-    hallituksen tulee estää Porttikosken tuhoami-
6356: lä sijaitsevat rantamaisemiltaan vertaansa vailla   nen. Siksi esitänkin edellä olevan ja valtio-
6357: olevan jylhärantaisen Porttikosken lisäksi noin     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
6358:  kilometrin pituinen Kurkiaska sekä Orakoski.       teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6359:     Porttikoskeen suunnitellun voimalan vuotui-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6360:  nen tuotto olisi 7 4 GWh. Tämä olisi häviävän
6361:  pieni osa koko maamme sähköntuotannosta. Si-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6362:  täpaitsi Lapin läänin alueella tuotetaan sähköä           ryhtyä estääkseen Kemijoki Oy:tä val-
6363:  paljon yli läänin oman tarpeen.                           jastamasta Kitisessä sijaitsevaa. Portti-
6364:                                                            koskea?
6365:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1982
6366: 
6367:                                         Esko-Juhani Tennilä
6368: 
6369: 
6370: 
6371: 
6372: 0882002401
6373: 2                                           1982 vp.
6374: 
6375: 
6376: 
6377: 
6378:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
6379: 
6380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       Kurkikosken rakentaminen merkitsisi suun-
6381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nilleen kahdensadan työntekijän työllistävää
6382: olette 19 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn         vaikutusta vuodessa kolmen vuoden aikana.
6383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Sijaintikunnan, Sodankylän, taholta on eri
6384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      yhteyksissä tuotu esille myönteinen kanta Ki-
6385: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    tisen vesivoimahankkeita kohtaan.
6386: kysymyksestä n:o 39:                                  Kemijoki Oy:n suunnitelmissa on aloittaa
6387:                                                    kyseisen voimalaitoksen rakentaminen vasta
6388:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kuluvan vuosikymmenen lopulla, aikaisintaan
6389:        ryhtyä estääkseen Kemijoki Oy:tä val-       v. 1988.
6390:        jastamasta Kitisessä sijaitsevaa Portti-        Todettakoon, että parhaillaan toimii maa- ja
6391:        koskea?                                     metsätalousministeriön asettama koskien suoje-
6392:                                                    lutoimikunta, jonka tehtävänä on määritellä
6393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jäljellä olevasta vesivoimasta ne kohteet, jot-
6394: vasti seuraavaa:                                   ka tulisi säilyttää luonnontilaisena. Toimikun-
6395:    Kitisen vesivoiman hyödyntäminen on lähte-      ta, jonka määräaika päättyy 30. 6. 1982, tulee
6396: nyt liikkeelle Kemijoki Oy:n toimesta sen ylä-     käsittelemään myös Kitisen rakentamista. Ky-
6397: juoksulta lähtien. Kitisen ja Luiron yläjuok-      seisen toimikunnan tehtäviin kuuluu myös sel-
6398: suille on rakennettu Porttipahdan ja Luiron te-    vittää, miten rakentamiselta rauhoittaminen tu-
6399: koaltaat ja nämä on yhdistetty Vuotson kana-       lisi käytännössä toteuttaa.                        ,
6400: valla. Porttipahdan tekoaltaan yhteyteen Kiti-        Kun valtioneuvoston v. 1979 hyväksymän
6401: seen on rakennettu Porttipahdan voimalaitos        energiapoliittisen ohjelman mukaan vesivoiman
6402: ja Porttipahdasta kolmisenkymmentä kilomet-        hyväksikäyttöä lisätään vesistöissä, jotka on jo
6403: riä jokea alaspäin on ryhdytty rakentamaan         pitkälle rakennettu, ja koska vesivoiman käy-
6404: Vajukosken voimalaitosta.                          tön kannalta on yleensä tarkoituksenmukaista
6405:    Kemijoki Oy on tehnyt suunnitelmia myös         rakentaa joki kokonaisuudessaan, jotta vältet-
6406: koko Kitisen vesivoiman hyödyntämiseksi.           täisiin tarpeettomat jää- ja suppopadot mahdol-
6407:    Kysymyksessä mainittu Porttikoski sijaitsee     lisesti luonnontHaiseksi jätetyillä osilla, ja kun
6408: Kitisen keskijuoksulla Sodankylän kunnan           toisaalta on parhaillaan toiminnassa em. kos-
6409: alueella. Tänne on Kemijoki Oy suunnitellut        kien suojelutoimikunta, joka selvittää luonnon-
6410: Kurkikoski-nimistä voimalaitosta, joka käsittäi-   tHaiseksi jätettäviä koskia, ei hallitus tässä
6411: si Porttikosken lisäksi myös kysymyksessä mai-     vaiheessa näe aiheelliseksi ryhtyä toimenpitei-
6412: nittujen Kurkiaskan ja Orakosken vesivoiman.       siin, varsinkin kun kyseisen voimalaitoksen
6413:    Kemijoki Oy on hakenut v. 1978 Pohjois-         rakentamisajankohta jää ainakin kuluvan vuosi-
6414: Suomen vesioikeudelta lupaa koko Kitisen ra-       kymmenen lopulle.
6415: kentamiseen, mukana luonnollisesti Kurkikos-
6416: ken voimalaitos.
6417:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1982
6418: 
6419:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
6420:                                              N:o 39                                                3
6421: 
6422: 
6423: 
6424: 
6425:                           Till   Riksdagens          Herr     Talman
6426: 
6427:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Bygget vid Kurkikoski skulle sysselsätta
6428: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          omkring tvåhundra arbetstagare per år under
6429: velse av den 19 februari 1982 tili vederbö-         en tid av tre år.
6430: rande medlem av statsrådet för avgivande av            Förläggningskommunen, Sodankylä, har i oli-
6431: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     ka sammanhang yttrat sig positivt om de pla-
6432: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 39:           ner som avser utbyggnad av Kitinen för energi-
6433:                                                     ändamål.
6434:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Kemijoki Oy planerar att påbörja uppföran-
6435:        ta för att förhindra Kemijoki Oy att        det av ifrågavarande kraftverk först mot slutet
6436:        utbygga Porttikoski fors i Kitinen?          av innevarande decennium, tidigast år 1988.
6437:                                                        Det må konstateras, att för närvarande ver-
6438:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        kar en kommission, som tillsatts av jord- och
6439: anföra följande:                                    skogsbruksministeriet för att skydda naturfor-
6440:    Utnyttjandet av vattenkraften i Kitinen på       sar i landet med uppgift att välja ut de for-
6441: åtgärd av Kemijoki Oy började från vatten-          sar vilka bör bevaras i sitt naturliga tillstånd.
6442: dragets övre lopp. Vid Kitinens och Luiro          Forskommissionen, vars mandattid utgår
6443: älvens övre lopp har byggts Porttipahta och         30. 6. 1982, kommer att behandla även ut-
6444: Luiro konstgjorda bassänger, vilka har före-       byggnaden av Kitinen. Vidare skall ifrågava-
6445: nats genom Vuotso kanal. I samband med              rande kommitte utreda på vilket sätt förbud
6446: Porttipahta bassäng har vid Kitinen uppförts        mot utbyggnad i praktiken skall förverkligas.
6447: Porttipahta kraftverk och omkring trettio kilo-        Då nyttjandet av vattenkraftsresurser enligt
6448: meter nedåt älven har påbörjats ett kraft-         det av statsrådet år 1979 godkända energipoli-
6449: verksbygge vid Vajukoski.                          tiska programmet skall utökas i vattendrag
6450:    Kemijoki Oy har även uppgjort planer för        som redan är långt utbyggda och emedan det
6451: utbyggnad av Kitinens vattenkraft i sin helhet.    med hänsyn till användningen av vattenkraft
6452:    Den fors, Porttikoski, som spörsmålet gäller,   i allmänhet är ändamålsenligt att utbygga en
6453: ligger i mellanloppet av Kitinen i Sodankylä        älv i sin helhet för att undgå onödiga is-
6454: kommun. Kemijoki Oy har planer på att här          och issörjfördämningar i de delar som möj-
6455: uppföra ett kraftverk med namnet Kurkikoski,       ligen lämnas orörda och då å andra sidan frå-
6456: vilket förutom Porttikoski även skulle dra vat-    gan om vilka forsar som borde lämnas i natur-
6457: tenkraft från Kurkiaska och Orakoski, två for-     tillstånd håller på att utredas av ovan nämnda
6458: sar också nämnda i spörsmålet.                     forskommission, anser regeringen inte i detta
6459:    Kemijoki Oy har år 1978 hos Norra Finlands      skede anledning föreligga att skrida tili några
6460: vattendomstol ansökt om tillstånd att utbygga      åtgärder i saken, isynnerhet då ifrågavaran-
6461: Kitinen i sin helhet, Kurkikoski kraftverk gi-     de kraftverk tidigast uppförs i slutet av detta
6462: vetvis medräknat.                                  decennium.
6463:      Helsingfors den 24 mars 1982
6464: 
6465:                                                      Handels- och industriminister Esko Ollila
6466:                                               1982 vp.
6467: 
6468: Kirjallinen kysymys n:o 40
6469: 
6470: 
6471: 
6472: 
6473:                                   Petäjäniemi: Yksinhuoltajien taloudelben aseman parantamisesta
6474: 
6475: 
6476:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6477: 
6478:     Yksinhuoltajien toimeentuloturvassa on edel-     Koulutusvähennys on kuitenkin edelleen varsin
6479: leen puutteellisuuksia. Tulo- ja varallisuusvero-    alhainen ja sen saamisen edellytyksenä on, että
6480: lain perhepoliittisten vähennysten, kuten kun-       lapsi saa 7 kuukauden ajan opetusta lukuvuo-
6481: nallisverotuksen lapsivähennyksen, valtionvero-      dessa .laissa mainituissa oppilaitoksissa. Kokoo-
6482: tuksen huoltajavähennyksen, ylimääräisen työ-        muksen eduskuntaryhmä on esittänyt koulutus-
6483: tulovähennyksen sekä valtionverotuksen ja kun-       vähennyksen myöntämisedellytysten muutta-
6484: nallisverotuksen yksinhuoltajavähennysten in-        mista siten, että vähennyksen saisi tehdä vero-
6485: flaatiotarkistuksia ei joka vuosi ole tehty täysi-   velvollinen, jonka lapsi on saanut opetusta vä-
6486: määräisinä, mikä op: merkinnyt verorasituksen        hintään 3 kuukauden ajan lukukautta kohden.
6487: tosiasiallista kiristymistä. Lisäksi on todettava,   Tämä toisi vähennysoikeuden myös perheille,
6488: että vähennykset ovat laskennallisia eivätkä          joissa koulunkäynnin loppumisen tai muun syyn
6489: merkitse todellisten perhekustannusten vähen-        vuoksi opinnot eivät kestä koko lukuvuotta.
6490: nyskelpoisuutta.                                     Myös yksinhuoltajavähennyksen markkamäärää
6491:     Lapsen huoltoon liittyvien vähennysten ylä-      olisi korotettava.
6492: ikärajana on pääsääntöisesti 16 vuotta. Yläikä-          Myös lapsilisien maksamisen yläraja on 16
6493: raja, joka perustuu oppivelvollisuuden päätty-       vuotta. Kokoomuksen taholta onkin esitetty,
6494:  miseen, nojautuu vanhentuneeseen käsitykseen,       että. lapsilisäjärjestelmän. jatkeeksi kehitettäisiin
6495: jonka mukaan tämän ajankohdan jälkeen nuo-           opintorahajärjestelmää 16-18-vuotiaiden osal-
6496:  ren on oletettu voivan itse ansaita elatuksensa,    ta.
6497: ellei hän jatka opintojaan; Nykyisin kuitenkin           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
6498: valtaosa nuoristamme jatkaa opintojaan eikä          37 §:n l.momenttiin viitaten esitän valtioneu-
6499:  tuossa iässä pysty elättämään itseään. Heistä       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6500: päinvastoin aiheutuu huoltajalle huomattavia         raavan kysymyksen:
6501:  kustannuksia. Juuri 16-18-vuotiaiden yksin-
6502:  huoltajat joutuvatkin väliinputoajan asemaan                   Mitä Hallitus aikoo tehdä yksinhuol-
6503:  tulo- ja varallisuusverotuksen perhepoliittisen             tajien taloudellisen aseman parantami-
6504:  vähennysoikeuden lakatessa. Heidän tilannet-                seksi esimerkiksi verotusta helpottamal-
6505:  taan helpottaa ainoastaan koulutusvähennys . ja             la tai opintorahajärjestelmää kehittä-
6506:  yksinhuoltajavähennys, jonka saavat nykyisin                mällä?
6507:  tehdä myös koulutusvähennykseen oikeutetut.
6508:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1982
6509: 
6510:                                         Tuulikki Petäjäniemi
6511: 
6512: 
6513: 
6514: 
6515: 088200228M
6516: 2                                            1982 vp.
6517: 
6518: 
6519: 
6520: 
6521:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6522: 
6523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nukset ja lapsilisien maksaminen päättyvät lap-
6524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen ollessa silti vielä tosiasiallisesti huoltajansa
6525: olette toimittanut 19 päivänä helmikuuta 1982      elatuksen varassa. Kun yksinhuoltajien talou-
6526: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-   dellinen tilanne on näissä tapauksissa heidän
6527: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    erityisasemansa vuoksi heikentynyt vielä suh-
6528: Tuulikki Petäjäniemen näin kuuluvasta kirjalli-    teellisesti muita tuntuvammin, laajennettiin se-
6529: sesta kysymyksestä n:o 40:                         kä valtion- että kunnallisverotuksen yksinhuol-
6530:                                                    tajavähennyksen soveltamisalaa v. 1979 teh-
6531:           Mitä Hallitus aikoo tehdä yksinhuol-     dyllä tulo- ja varallisuusverolain muutok-
6532:        tajien taloudellisen aseman parantami-      sella siten, että myös koulutusvähennykseen oi-
6533:        seksi esimerkiksi verotusta helpottamal-    keutettu yksinhuoltaja saa tehdä mainitut vä-
6534:        la . tai ppintorahajärjestelmää kehittä-    hennykset. Tätä lainmuutosta on sovellettu ensi
6535:        mällä?               ·                      kerran vuodelta 1980 toimitettavassa verotuk-
6536:                                                    sessa.
6537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kysymyksen perusteluissa on. viitattu mah-
6538: vasti seuraavaa:                                   dollisuuteen lyhentää koulutusväherrnykseen oi-
6539:    Tulo- ja varallisuusverolaissa pyritään otta-   keuttavaa opiskeluaikaa siten, että vähennys
6540: maan lapsen elättäminen huomioon eri vähene        voitaisiin myöntää niille, jotka ovat saaneet
6541: nyksinä. Lapsen elatus oikeuttaa enemmän an-       täyttä ja säännöllistä opetusta vähintään kolme
6542: sainneclle puolisolle myönnettävään kunnallis-     kuukautta lukukautta kohden. Tämän suuntai-
6543: verotuksen lapsivähennykseen, .huoltajavähen-      nen muutos ei kuitenkaan vastaisi koulutusvä-
6544: nykseen valtionverosta sekä vähemmän ansain-       hennyksen tarkoitusta tukea nimenomaan pää-
6545: neelle puolisolle myönnettävään ylimääräiseen      toimista opiskelua.
6546: työtulovähennykseen, jonka enimmäismäärä on           Opetusministeriön ilmoituksen mukaan tällä
6547: porrastettu lapsen iän mukaan. Nämä vähen-         hetkellä huomattava osa 16-17-vuotiaista pe-
6548: nykset myönnetään myös yksinhuoltajalle, joka      ruskoulun .jälkeen opintoja harjoittavista nuo-
6549: saa lisäksi lukea hyväkseen valtionverotuksen      rista saa opintotukilain (28/72) mukaista
6550: ja kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyk-      opintorahaa. Alle 18-vuotiaita opintorahansaa-
6551: set. Perhepoliittisten vähennysten markkamää-      jia on noin 80 000 henkilöä runsaasta 200 000
6552: na on viime vuosina pyritty korottamaan            opintorahan saajasta. Opintorahan myöntämi-
6553: enemmän kuin inflaatiokehitys olisi edellyttä-     nen alle 18-vuotiaille riippuu hakijan vanhem-
6554: nyt.                                               pien tuloista ja varallisuudesta. Vanhempien
6555:    Ennen vuodelta 1980 toimitettavaa verotus-      varallisuuden vuoksi tuen ulkopuolelle jää ar-
6556: ta on oikeus edellä mainittuihin vähennyksiin      violta vajaat 10 prosenttia ammattikoululaisista
6557: lakannut lapsen täytettyä 16 vuotta. Tätä van-     ja noin 30-40 prosenttia lukiolaisista. Yksin-
6558: hemmastakin lapsesta, joka on täyttänyt 16         huoltajien lapset saavat kuitenkin lähes poik-
6559: mutta ei 18 vuotta, on tosin myönnetty koulu-      keuksetta opintorahaa.
6560: tusvähennys, jos lapsi on verovuonna saanut           Ensi syksystä lähtien ammatillisissa oppilai-
6561: vähintään seitsemän kuukauden ajan täyttä ja       toksissa opiskelevien opintorahan perusosan
6562: säännöllistä opetusta lain tarkemmin määritte-     enimmäismäärä tulee olemaan 1 550 markkaa
6563: lemässä oppilaitoksessa. Koulutusvähennyksen       ja lukioissa opiskelevien 900 markkaa opinto-
6564: tarkoituksena on lieventää lapsiperheiden talou-   vuotta kohden. Vanhempiensa luona asuviita
6565: dellisen aseman heikkenemistä ajankohtana, jol-    alle 18-vuotiailta vähennetään kuitenkin opin-
6566: loin muut lapsesta myönnettävät veronhuojen-       torahan perusosasta 25 prosenttia, elleivät opis-
6567:                                                N:o 40                                               3
6568: 
6569: kelijan vanhemmat ole erittäin vähävaraisia. Si-     kea voidaan lisätä. Opetusministeriö on joulu-
6570: ten ammatillisessa koulutuksessa olevan opinto-      kuussa 1981 antanut valtion opintotukikeskuk-
6571: rahan enimmäismäärä vastaa lähes lapsilisää, jo-     sen tehtäväksi opintotukea koskevan tavoite- ja
6572: ka lokak:msta 1982 lukien tulee olemaan en-          toimintaohjelman laatimisen. Tässä ohjelmassa
6573: simmäisestä lapsesta 1 632 markkaa vuodessa.         ministeriö on edellyttänyt myös otettavaksi
6574: Sen sijaan lukiossa opintoraha on enimmäis-          kantaa siihen, miten 16-17 -vuotiaiden van-
6575: määräisenäkin selvästi lapsilisää pienempi. Tätä     hemmilleen aiheuttamia menoja voidaan vähen-
6576: c:roa on viilr,e vuosien aikana voitu jonkin ver-    tää opintorahajärjestelmää kehittämällä.
6577: ran kaventaa.                                           Valtion opintotukikeskuksen edellä mainittu
6578:     Opintotukilakia kehittämällä on opiskelevis-     l~hdotus opintotuen kehittämiseksi on pyydetty
6579: ta perheenjäsenistä vanhemmille tai yksinhuol-       maaliskuun 1982 loppuun mennessä. Tarkoi-
6580: tajavanhemn-cille syntyvää rasitusta mahdollista     tuksena on, että hallitus voisi käsitellä asiaa
6581: edelleen keventää. Käytännössä tämä merkitsee        vu8den 1983 tulo- ja menoarvioesityksen val·
6582: opintorahamenojen lisäämistä. Tätä linjaa puol-      mistelun yhteydessä.
6583: taa myös se, että opiskelu olisi saatava toi-           Yksinhuoltajien taloudellista asemaa tulisi
6584: meentuloturvan järjestelyjen osalta nykyistä kil-    vastaisuudessa pyrkiä parantamaan ensisijaisesti
6585: pailukykyisemmäksi muiden nuorten valittavis-        muulla tavoin kuin myöntämällä uusia verohel-
6586: sa olevien vaihtoehtojen kanssa. Näitä toimeen-      potuksia. Silloin, kun on kysymys 16 vuotta
6587: tulovaihtoehtoja ovat esimerkiksi ansiotyöhön        täyttäneiden mutta vielä kotona asuvien ja opis-
6588: meno tai työttömyyskorvaukset. Vielä on to-          kelevien nuorten tuen tarpeesta, opintorahajär-
6589: dettava, eWi opintojen rahoituksen turvaami-         jestelmän kehittäminen edellä kuvattujen suun-
6590: nen edistää nuorten koulunkäyntihalukkuutta          taviivojen rnulcaan tarjoaa ilmeisesti tarkoituk-
6591: ja vähentää opintojen keskeytyksiä,                  senmukaisen vaihtoehdon. Tällä tavoin tuki
6592:     Hallitus on vuoden 1982 tulo- ja menoarvio-      voidaan myös parhaiten kohdistaa sitä eniten
6593: esityksen yleisperusteluissa ilmoittanut selvittä-   tarvitseville.
6594: vänsä, miten 16--17-vuotiaiden ikäluokkien tu-
6595:       Helsingissii 23 päivänä maaliskuuta 1982
6596: 
6597:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
6598: 4                                            1982 vp.
6599: 
6600: 
6601: 
6602: 
6603:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6604: 
6605:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       praktiken är beroende av att bli försörjt. Då
6606: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        den ekonomiska situationen för ensamförsörja-
6607: se av den 19 februari 1982 tili vederbörande        re i dessa fall på grund av deras särställning
6608: medlem av statsr:ldet översänt avskrift av föl-     förhållandevis har försämrats ännu mera känn-
6609: jande av riksdagsledamot Tuulikki Petäjäniemi       bart än för andra, utvidgades tillämpningsom-
6610: undertecknade skriftliga spörsmål nr 40:            rådet för · ensamförsörjaravdraget både inom
6611:                                                     stats- och kommunalbeskattningen genom en
6612:           Vad ämnar Regeringen göra för att         ändring av lagen om skatt på inkomst och för-
6613:        förbättra ensamförsörjarnas ekonomiska       mögenhet av år 1979 så, att även en till ut-
6614:        ställning, t.ex. genom att lindra beskatt-   bildningsavdrag berättigad ensamförsörjare får
6615:        ningen eller utveckla systemet med stu-      göra nämnda avdrag. Denna lagändring tiliäm-
6616:        diepenning?                                  pades första gången vid den beskattning som
6617:                                                     verkställdes för år 1980.
6618:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           I motiveringen tili spörsmålet har det an-
6619: samt anföra följande:                               tytts att den tili utbildningsavdrag berättigan-
6620:     Lagen om skatt på inkomst och förmögen-         de studietiden skulle kunna förkortas så, att
6621: het avser att beakta barnens försörjning i form     avdraget kunde beviljas alla dem som åtnjutit
6622: av olika avdrag. För försörjning av barn är den     full och regelbunden undervisning under minst
6623: make som haft en större inkomst berättigad          tre månaders tid per termin. En ändring i
6624: tili barnavdrag vid kommunalbeskattningen           denna riktning skulle dock inte svara mot ut-
6625: samt tili försörjaravdrag från statsskatten,        bildningsavdragets syfte, dvs. att stöda studier
6626: medan den makc som har haft en mindre in-           som bedrivs som huvudsyssla.
6627: komst är berättigad tili ett extra arbetsinkomst-      Enligt undervisningsministeriet åtnjuter för
6628: avdrag, vars maximibelopp har graderats enligt      närvarande en betydande del av de 16- och 17-
6629: barnets ålder. Dessa avdrag beviljas även en-       åringar, som efter grundskolan bedriver stu-
6630: samförsörjare, som dessutom får tillgodoräkna       dier, studiepenning som avses i lagen om stu-
6631: sig ensamförsörjaravdrag vid stats- och kom-        diestöd (28/72). Av de inalles drygt 200 000
6632: munalbeskattningen. Under de senaste åren har       personer som åtnjuter studiepenning är ca
6633: man strävat att höja de familjepolitiska av-        80 000 under 18 år. Beviljandet av studiepen-
6634: dragens belopp mera än vad inflationsutveck-        ning åt sökande under 18 år beror på för-
6635: lingen skulle ha förutsatt.                         äldrarnas inkomster och förmögenhet. På grund
6636:    Vid beskattning, som har verkställts för         av föräldrarnas förmögenhet går uppskattnings-
6637: åren före år 1980, har rätten tili ovan nämnda      vis knappa 10 % av yrkesskoleleverna och ca
6638: avdrag upphört då barnet fyllt 16 år. För           30-40 % av gymnasieeleverna miste om stö-
6639: äldre barn, som har fyllt 16 men inte 18 år,        det. Barn tili ensamförsörjare beviljas dock
6640: har visserligen beviljats utbildningsavdrag, om     nästan undantagslöst studiepenning.
6641: barnet under skatteåret under minst sju må-            Från och med nästa höst kommer maximi-
6642: naders tid har erhållit full och regelbunden        beloppet av studiepenningens grunddel för
6643: undervisning vid en i lagen närmare definierad      elever vid yrkesläroanstalter att uppgå tili
6644: läroanstalt. Avsikten med utbildningsavdraget är    1 550 mk och för gymnasieelever tili 900 mk
6645: att lindra försämringen av barnfamiljernas eko-     per studieår. För dem som är under 18 år och
6646: nomiska situation under en period då skatte-        bor hos sina föräldrar minskas dock studie-
6647: lättnaderna för barnet och utbetalningen av         penningens grunddel med 25 %, om inte för-
6648: barnbidrag upphör men barnet fortfarande i          äldrarna är synnerligen obemedlade. Därigenom
6649:                                              N:o 40                                               5
6650: 
6651: motsvarar maximibeloppet av studiepenningen        den kommer att utreda möjligheterna att ut-
6652: för elever vid yrkesläroanstalter nära nog be-     öka stödet för 16- och 17-åringarna. Undervis-
6653: loppet av barnbidraget, som från och med ok-       ningsministeriet har i december 1981 givit
6654: tober 1982 kommer att uppgå tili 1 632 mk          statens studiestödscentral i uppdrag att upp-
6655: om året för det första barnet. Däremot är stu-     göra ett mål- och åtgärdsprogram rörande stu-
6656: diepenningen för gymnasieelever, även då den       diestödet. Ministeriet har förutsatt att man i
6657: utgår till fullt belopp, tydligt mindre än barn-   detta program även tar ställning tili hur de ut-
6658: bidraget. Under de senaste åren har man i          gifrer som 16- och 17 -åringarna medför för
6659: någon mån lyckats knappa in på denna skill-        sina föräldrar kunde minskas genom utveck-
6660: nad.                                               lande av studiestödssystemet.
6661:     Genom att utveckla lagen om studiestöd är         Enligt uppdraget skall statens studiestöds-
6662: det möjligt att ytterligare lindra den belast-     central överlämna sitt förslag till utvecklande
6663: ning som studerande familjemedlemmar med-          av studiestödet före utgången av mars 1982.
6664: för för föräldrar eller ensamförsörjare. 1 prak-   Avsikten är att regeringen skulle kunna be-
6665: tiken innebär detta att anslagen för studiepen-    handla ärendet i samband med beredningen av
6666: ningar måste ökas. Denna linje förespråkas         1983 års statsverksproposition.
6667: också av att studierna vad utkomstskyddet be-         Ensamförsörjarms ekonomiska ställning bor-
6668: träffar borde ges större konkurrenskraft i för-    de framdeles föt'5öka förbättras främst med
6669: hållande till de andra alternativ som står tili    andra metoder än genom att bevilja nya skatte-
6670: buds för de unga. Dylika utkomstalternativ är      lättnader. I fråga om behovet av stöd för 16
6671: t.ex. förvärvsarbete eller arbetslöshetsersätt-    år fyllda studerande som ännu bor hemma är
6672: ning. Ytterligare kan det konstateras att en       det uppenbarligen ett ändamålsenligt alternativ
6673: tryggad studiefinansiering främjar de ungas        att utveckla studiepenningsystemet i enlighet
6674: skolvillighet och motverkar avbrutna studier.      med riktlinjerna ovan. På detta sätt kan stö-
6675:     Regeringen har i den allmänna motiveringen     det även bättre inriktas på dem som är i det
6676: tili 1982 års statsverksproposition uppgivit att   största behovet därav.
6677:      Helsingfors den 23 mars 1982
6678: 
6679:                                                                       Minister Mauno Forsman
6680: 
6681: 
6682: 
6683: 
6684: 088200228M
6685:                                               1982 vp.
6686: 
6687: Kirjallinen kysymys n:o 41
6688: 
6689: 
6690: 
6691: 
6692:                                   Petäjäniemi: Vammaisten ja työrajoitteisten työhönsijoittumista
6693:                                      vaikeuttavasta työeläkelainsäädännöstä
6694: 
6695: 
6696:                          Eduskunnan H~rra Puhemiehelle
6697: 
6698:     Erilaisten vammaisten ja työrajoitteisten si-    dalla tämä merkitsee erityistä pidättyvyyttä sil-
6699: joittuminen työelämään on osoittautunut vai-         loin, kun vamman laatu ja sen merkitys työ-
6700: keaksi siitäkin huolimatta, että mm. työvoima-       kykyisyydelle tulevaisuudessa eivät ole tarkoin
6701: hallinnon piirissä on luotu erityisiä vammais-       selvillä. Näin on asian laita erityisesti mielen-
6702: palveluja työnsaannin helpottamiseksi. Syitä         terveyden ongelmista kärsivien henkilöiden
6703: vammaisten huonoon työllistämiseen on monia.         kohdalla. Toisaalta juuri heille säännöllisen
6704: Ensimmäisenä ovat luonnollisesti vammaisten          työn merkitys terveyden kannalta on kaikkein
6705: omat rajoitukset kilpailla työelämässä terveiden     suurin. Kun eläkevastuu nykyisen työeläkelain-
6706: kanssa. Toisaalta työnantajien piirissä esiinty-     säädännön mukaan syntyy jo varsin lyhyiden
6707: nee runsaasti ennakkoluuloja ja haluttomuutta        työsuhteiden perusteella, estyy myös erilaisten
6708: solmia työsopimuksia vammaisten kanssa. Niin         lyhyempien työkokeilujen toimeenpano harvoja
6709: ikään kiinnostus erityisjärjestelyiden toteutta-     poikkeuksia lukuun ottamatta.
6710: miseen vammaisten työmahdollisuuksien paran-            Vammaisten työhönsijoittamismahdollisuuk-
6711: tamiseksi on käytännössä ollut vähäistä.             sia voitaisiinkin merkittävästi parantaa siten,
6712:     Vammai&ten työllistämisellä on huomattava        että työlainsäädäntöä muutettaisiin vammaisten
6713:  taloudellinen merkitys sekä heille itselleen että   työhönottoa suosivaksi. Tämä voidaan toteut-
6714: koko yhteiskunnalle. Vähäiseksi ei myöskään          taa eläkevastuun jakoa koskevia säännöksiä
6715:  ole arvioitava taloudellisten seikkojen lisäksi     muuttamalla niin, että riski vammaisen työky-
6716:  sitä vaikutusta, joka työelämään osallistumi-       vyttömyyseläkevastuusta voitaisiin jakaa tasaus-
6717:  sella on vammaisten mielenterveydelle. Sään-        menettelyllä koko työeläkejärjestelmän vas-
6718:  nöllinen työssäkäynti ja toimeentulon saaminen      tuulle.
6719:  omasta työpanoksesta luo vammaisille mahdol-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6720: lisuuden kokea itsensä tasavertaisiksi muiden        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
6721:  kansalaisten kanssa.                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6722:     Eräs merkittävä tekijä vammaisten työnsaan-      vaksi seuraavan kysymyksen:
6723:  nin tiellä on nykyinen työeläkejärjestelmämme.
6724:  Eläkelaitostyypistä ja yrityksen koosta riippuen              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6725:  työkyvyttömyyseläkevastuu kohdistuu suurim-                työeläkelainsäädäntömme       määräykset
6726:  maksi osaksi työnantajaan. Jos eläkelaitoksena             erityisesti silloin, kun eläkelaitoksena
6727:  on esimerkiksi eläkesäätiö tai yrityksessä on yli          on eläkesäätiö tai yrityksessä on yli
6728:  tuhat henkeä, työkyvyttömyyseläketapaukset                 1 000 henkeä, asettavat työkyvyttö-
6729:  tulevat lähes kokonaisuudessaan työnantajan                myyseläkk;;!et lähes kokonaan työnanta-
6730:  maksettaviksi. Kun nuoren vammaisen lasken-                jan maksettavaksi, ja jos on,
6731:  nallinen työkyvyttömyyseläkevastuu saattaa                    mihin wimenpiteisiin Hallitus aikoo
6732:  nousta 1-2 miljaonan markan suuruiseksi, on                ryhtyä tämän vammaisten ja työrajoit-
6733:  selvää, että asian tuntevat työnjohtajat eivät             teisten työhönsijoittumista huomattavas-
6734:  hevin ota palvelukseensa henkilöitä, joiden työ-           ti vaikeuttavan epäkohdan poistami-
6735:  kyvyttömyysriski on suuri. Vammaisten koh-                 seksi?
6736:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1982
6737: 
6738:                                         Tuulikki Petäjäniemi
6739: 088200224H
6740: 2                                            1982 vp.
6741: 
6742: 
6743: 
6744: 
6745:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6746: 
6747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vastuutekniikalla vastaisia indeksikorotuksia
6748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lukuunottamatta.
6749: olette 19 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn             On mahdollista, että rahoitusmenettely voi
6750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        epäsuorasti joissakin tilanteissa vaikeuttaa vam-
6751: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maisten ja työrajoitteisten työpaikan saantia.
6752: edustaja Tuulikki Petäjäniemen näin kuuluvasta      Tätä ongelmaa on kuitenkin pyritty lieventä-
6753: kirjallisesta kysymyksestä n:o 41:                  mään työeläkelakeihin otetuilla säännöksillä,
6754:                                                     joilla vähennetään uudelle työnantajalle mah-
6755:           Onko Hallitus tietoinen suta, että
6756:                                                     dollisesti syntyvää työkyvyttömyysriskiä.
6757:        työeläkelainsäädäntömme       määräykset
6758:                                                        Osatyökyvyttömyystapauksissa, joissa työnte-
6759:        erityisesti silloin, kun eläkelaitoksena
6760:                                                     kijä osaeläkkeellä ollessaan menee työsuhtee-
6761:        on eläkesäätiö tai yrityksessä on yli
6762:                                                     seen, ei uusi työnantaja joudu lainkaan suorit-
6763:        1 000 henkeä, asettavat työkyvyttö-          tamaan työeläkevakuutusmaksuja eikä näin ol-
6764:        myyseläkkeet lähes kokonaan työnanta-        len myöskään vastaa mahdollisesta työkyvyttö-
6765:        jan maksettavaksi, ja jos on,
6766:                                                     myydestä. Tapauksissa, joissa aikaisemmin työ-
6767:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kyvyttömyyseläkkeellä ollut työntekijä palaa
6768:        ryhtyä tämän vammaisten ja työrajoit-
6769:                                                     työelämään, mutta työhönpaluu epäonnistuu
6770:        teisten työhönsijoittumista huomattavas-
6771:                                                     työntekijän tullessa saman sairauden perusteella
6772:        ti vaikeuttavan epäkohdan poistami-
6773:                                                     uudelleen työkyvyttömäksi, eläke myönnetään
6774:        seksi?
6775:                                                     vanhojen perusteiden mukaisesti. Tällöin myös
6776:                                                     työkyvyttömyysriski ja vastuu tulee aikaisem-
6777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6778:                                                     malle työnantajalle. Samoin lieventää joissakin
6779: vasti seuraavaa:                                    tapauksissa tätä ongelmaa rajoitussääntö, jonka
6780:    Työeläkejärjestelmässä on periaatteessa läh-     mukaan työsuhtee~ta ei kerry työkyvyttömyys-
6781: detty siitä, että työnantajat ovat vastuussa        eläkettä silloin, kun työntekijä tulee työkyvyt-
6782: omista työntekijöistään. Tämän mukaisesti           tömäksi vuoden sisällä työsuhteen alkamisesta
6783: myös työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusme-           sellaisen sairauden, vian tai vamman johdosta,
6784: nettely on pyritty rakentamaan sellaiseksi, että    joka työntekijällä oli työsuhteen alkaessa. Täl-
6785: kustannusvastuu pieniä työnantajia lukuun otta-     laisessa tapauksessa työnantajalla ei myöskään
6786: matta kohdistuisi yritykselle sitä suurempana,      ole kustannusvastuuta työntekijän eläkkeestä.
6787: mitä suurempi on yrityksen työntekijöiden työ-         Uudelle työnant1jalle työntekijän työkyvyttö-
6788: kyvyttömyysriski. Tämä menettely on oikeu-          myydestä aiheutuvan vastuun lieventämiseksi
6789: denmukainen niitä yrityksiä kohtaan, joissa työ-    muutettiin vuonna 1976 eläkevakuutusyhtiöi-
6790: kyvyttömyysriski on alhainen.                       den laskuperusteita. Uusien perusteiden mu-
6791:    Vakuutusyhtiössä järjestetyn eläketurvan         kaan omavastuuryhmään kuuluva työnantaja
6792: osalta työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusme-         vastaa työkyvyttömyyseläkekustannuksista yk-
6793: nettely riippuu työnantajan työntekijöiden lu-      sin vain silloin, kun kysymyksessä olevan eläk-
6794: kumäärästä. Suurtyönantajat, joiden palveluk-       keensaajan työsuhde oli jatkunut yli vuoden.
6795: sessa on vähintään 1 000 työntekijää, vastaavat     Jos työsuhde oli kestänyt lyhyemmän ajan, ta-
6796: itse vastaisia indeksikorotuksia lukuunottamat-     sataan eläkkeestä aiheutuva vastuu eläkelaitos-
6797: ta omien työntekijöidensä työkyvyttömyyseläk-       kohtaisesti tietynsuuruisten työnantajien kes-
6798: keistä. Myös eläkesäätiössä järjestetyn eläketur-   ken.
6799: van osalta työnantaja joutuu osallistumaan työ-        Kysymykseen miten työkyvyttömyyseläkkei-
6800: kyvyttömyyseläkkeiden kustantamiseen oma-           den rahoitusmenettely parhaiten voitaisiin jär-
6801:                                                N:o 41                                                3.
6802: 
6803: jestää, liittyy monenlaisia näkökohtia. On syytä     tyksellä. Toinen mahdollinen lievennyskeino
6804: seurata, ovatko nykyiset määräykset riittäviä        lienee menettely, josta on keskusteltu sosiaali-
6805: turvaamaan vammaisten ja työrajoitteisten si-        ja terveysministeriössä parhaillaan valmistelta-
6806: joittumisen työelämään, vai onko syytä lisätoi-      vana olevan kuntoutustoiminnan uudistuksen
6807: menpitein pyrkiä helpottamaan työnantajan vas-       yhteydessä. Kuntoutukseen liittyy myös kun-
6808: tuuta.                                               toutettavan henkilön työhön sijoittumisen edis-
6809:    Käyttökelpoiselta ratkaisulta näyttäisi tällöin   täminen erilaisin tukitoimin. Sellaisena voidaan
6810: riskiryhmään kuuluvien, kuten esimerkiksi vam-       muun muassa ajatella uuden työnantajan työky-
6811: maisten ja työrajoitteisten työkyvyttömyyseläk-      vytt(:jmyyseläkevastupn vähentämistä.
6812: keiden rahoittaminen tasausjärjestelmän väli-
6813:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1982
6814:                                                                                             '
6815:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacoh Säderman.
6816:                                                1982 vp.
6817: 
6818: 
6819: 
6820: 
6821:                            ':fiH Riksdagens Herr :falman
6822: 
6823:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetsgivaren, med undantag för kommande
6824: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         indexförhöjnirigar, genom självriskteknik delta
6825: av den 19. februari 1982 tili vederbörande med-       i bekostandet av invalidpensionerna.
6826: leni räv'\'stat5radet översänt avskrift av följande       Det är möjligt att finansieringsförfarandet i
6827: av riksdagsledamot Tuulikki Petäjäniemi under-        vissa situationer indirekt kan göra det svårare
6828: tecknade spörsmål nr 41:                              för invalidiserade och arbetshandikappade per-
6829:                                                       soner att få en arbetsplats. Detta problem har
6830:            Är Regeringen medveten om att be-          man dock försökt lindra genom i arbetspen-
6831:         stämmelserna i vår arbetspensionslag-         sionslagarna införda stadganden, som för en ny
6832:         stiftning, särskilt i de fall då pensions-    arbetsgivares del minskar den eventuella inva-
6833:         anstalten är en pensionsstiftelse ellet       lidi tetsrisken.
6834:         företaget omfattar över 1 000 personer,            I fall av pattieli invaliditet, där en arbets-
6835:         nästan helt ålägger arbetsgivaren att be-     tagare med delpension inträder i ett arbets-
6836:         tala invalidpensioner, och om så är fal-      förhållande, behöver den nya arbetsgivaren
6837:         let,                                          inte alls erlägga några arbetspensionsförsäk-
6838:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringspremier och ansvarar sålunda inte heller
6839:         ta för att avlägsna detta missförhållan-      för en eventuell invaliditet. I de fall då en
6840:         de, som avsevärt försvårar invalidisera-       arbetstagare som tidigare haft invalidpension
6841:         de och arbetshandikappade personers            återvänder tili arbetslivet, men detta miss-
6842:         placering i arbete?                           lyckas emedan han på nytt blir arbetsoför-
6843:                                                        mögen på grund av samma sjukdom, beviljas
6844:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        pension enligt de gamla grunderna. Även in-
6845: samt anföra följande:                                  validitetsrisken och ansvaret drabbar härvid
6846:     Inom arbetspensionssystemet har man i              den föregående arbetsgivaren. Problemet
6847: princip utgått från att arbetsgivarna ansvarar         lindras likaså i vissa fall av det begränsande
6848: för sina egna arbetstagare. I enlighet härmed          stadgandet, enligt vilket invalidpension inte
6849: har man också försökt bygga upp det för-               utgår på grund av 'atbetsförhållande då ar-
6850: farande som tiliämpas vid finansieringen av in-        betstagaren blir invalidiserad inom ett år från
6851: validpensioner så att kostnadsansvaret, med un-       arbetsförhållandets början och invaliditeten
6852: dantag för små arbetsgivare, i högre grad skul-        förorsakas av sådan sjukdom, lyte eller skada
6853: le åligga företaget ju större invaliditetsrisken      som han var behäftad med vid arbetsförhållan-
6854: för företagets arbetstagare är. Detta förfarande       dets början. I ett sådant fall har arbetsgivaren
6855: är rättvist gentemot de företag där invalidi-         inte heller något kostnadsansvar för arbetstaga-
6856: tetsrisken är liten.                                   rens pension.
6857:     I fråga om det pensionsskydd som ordnas                I syfte att lindra det ansvar som en arbets-
6858: genom försäkringsbolag är det förfarande, som          tagares invaliditet medför för en ny arbets-
6859: tiliämpas vid finansieringen av invalidpen-           givare ändrades pensionsförsäkringsbolagens
6860: sioner, beroende av antalet anställda hos ar-         beräkningsgrunder år 1976. Enligt de nya
6861: betsgivaren. Stora arbetsgivare som i sin tjänst      grunderna ansvarar en arbetsgivare som hör
6862: har minst 1 000 at betstagare ansvarar själva,         tili självriskgruppen ensam för invalidpen-
6863: med undantag för kommande indexförhöj-                sionskostnaderna endast i de fall, då den ifrå-
6864: ningar, för sina egna arbetstagares invalidpen-       gavarande pensionstagarens arbetsförhållande
6865: sioner. Även med hänsyn tili pensionsskydd            har fortgått över ett år. Om arbetsförhållan-
6866: som organiseras av en pensionsstiftelse måste         det har fortgått en kortare tid utjämnas ansva-
6867:                                               N:o 41                                            5
6868: 
6869: ret för pensionen särskilt för varje pensions-      för dem som hör tili en riskgrupp, såsom t.ex.
6870: anstalt mellan arbetsgivare med företag av en       invalidiserade och arbetshandikappade per-
6871: viss storlek.                                       soner, genom ett utjämningssystem. Ett annat
6872:    Synpunkter av många slag kan förknippas          medel som torde kunna användas för att lindra
6873: med frågan om hur finansieringen av invalid-        ansvaret är ett förfarande som har diskuterats
6874: pensionerna bäst kunde ordnas. Det är skäl          i samband med den reform av rehabiliterings-
6875: att följa med, huruvida de nuvarande bestäm-        verksamheten som för närvarande är under
6876: melserna är tillräckliga för att trygga invalidi-   beredning i social- och hälsovårdsministeriet.
6877: serade och arbetshandikappade personers pla-        Tili rehabiliteringen hör även att man med
6878: cering i arbetslivet, eller om man genom ytter-     olika stödåtgärder främjar placeringen i ar-
6879: ligare åtgärder borde försöka lindra arbetsgi-      bete av den person som rehabiliteras. Som en
6880: varens ansvar.                                      sådan stödåtgärd kan bl.a. tänkas en minsk-
6881:    Det kunde härvid förefalla som en använd-        ning av den nya arbetsgivarens invalidpen-
6882: bar lösning att finansiera invalidpensionerna       sionsansvar.
6883:       Helsingfors den 22 mars 1982
6884: 
6885:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 088200224H
6891: ,<,.   ~?.~        'Qf~        ·~; -~ .,'.
6892: 
6893:        '] t-   :~ i :t 5(~: '"' .,
6894:                                                 1982 vp.
6895: 
6896: Kirjallinen kysymys n:o 42
6897: 
6898: 
6899: 
6900: 
6901:                                   Pokka ym.: Lapin nuorten viljelijöiden aseman parantamisesta
6902: 
6903: 
6904:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6905: 
6906:      ·Lapin läänissä eläkeläisten ja perikuntien hal- edellytysten ·osalta myöntäinisperusteiden tUlisi
6907: .lussa on keskimääräistä suurempi osuus maa- olla riittävän joustavat, jotta. mahdollisimman
6908:   tiloista. Myönnettyjen sukupolvenvaihdoseläk- moni nuori: viljelijä pääsisi tuesta osalliseksi.
6909:  keiden ja -lainojen perusteella näyttää siltä, Jotta tuella olisi· käytännön merkitystär; sen tu-
6910: . että sukupolvenvaihdoksia tapahtuu Lapissa lisi oll'll vahintään 50 000 tnarkkaa saajaa k-ohti .
6911:   keskimääräistä vähemmän. Tähän mennessä to-            KäynnistystUki tulisi toteuttaa. omana erilli-
6912:   teutetut nuor·ten viljelijöiden asemaa helpotta- senä järjestelmänä erillisistä määrärahoista. Täl-
6913:   vat toimenpiteet eivät siten ole olleet riittäviä laisena .-voisi olla esinlerkiksi maäräraha työlli-
6914: . L11pin ·maatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi. syysrahoism samaan tapaan •kuin Lapin pien-
6915:     'Valtioneuvosto 'teki viime syksynä päätöksen yritystoiminnan kokeilu. Sukupolvenvaihdasten
6916:   eräistä Lapin kehityksen turvaamiseksi tarvit- jouduttamiseksi ja .tilanpidon alkuvaikeuksien
6917:   tavista toimenpiteistä. Päätöksen mukaan tulisi helpottamiseksi käynnistystuella olisi erittäin
6918:   mm. ryhtyä •toimenpiteisiin yhtenäisen käyn- ratkaiseva. merkitys niille nuorille, jotJka .liian
6919:   nistystuen aikaansaamiseksi Lapin läänissä maa- korkean velkaantumisen pelosta ehrät uskalla
6920: . tilan hoidon aloittaville nuorille viljelijöille.   ottaa maataloutta ammatikseen ja jatk:aå koti-
6921:      ·Ytime. vuonna maatilatalouden piirissä mai- tilan töitä. .
6922:   dontuotanto lopetettiin yli 300 tilalla. Käytiin-      Edellä esitetyn jodi:lsta ja .valtiopäiväjärjd;-
6923:   nössä tämä merkitsee, että maataloustuotan- . tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla e!'itämme
6924:   non lopetti 600 yrittäjää. Tätä taustaa vasten · kunnioittavasti v:altioneuvoston asianomaisen
6925:   käynnistystuen pikainen toteuttaminen on erit- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6926:   täin tarpeellinen· toimenpide. Käynnistystuen
6927:   saannin tärkeimpinä edellytyksinä tulisi olla,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6928:   että tilanpitoon ryhtyvällä viljelijällä on riittä-         ryhtyä Lap1n nuorille viljelijöille tarkoi-
6929:   vä ammattitaito ja että hän ·tilalla asuen ryh-             tetun avustusmuotoisen käynnistystuen
6930:   tyy jatkamaan viljelyä. Tilakoon ja muiden                  aikaansaamiseksi?
6931:        Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
6932: 
6933:           Hannele Pokka                   E.-J. Tennilä                  Mikko Ekorre
6934:           Niilo Koskenniemi               Lauri Impiö                    Aimo Ajo
6935: 
6936: 
6937: 
6938: 
6939:  0882002412
6940: 2                                              1982 vp.
6941: 
6942: 
6943: 
6944: 
6945:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6946: 
6947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päivänä marraskuuta 1981 tekemän periaatepää-
6948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töksen mukaan ryhdytään toimenpiteisiin muun
6949: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn           muassa yhtenäisen käynnistystuen käyttöönsaa-
6950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         miseksi nuoren henkilön aloittaessa maatilan-
6951: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hoidon Lapin läänissä. Valtioneuvoston asetta-
6952: edustaja Hannele Pokan ym. näin kuuluvasta           ma Lapin maatilatalouden kehittämisneuvotte-
6953: kirjallisesta kysymyksestä n:o 42:                   lukunta, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata
6954:                                                      Lapin läänin maatilatalouden kehittämistä ja
6955:           Mihin ·toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tehdä sitä koskevia ehdotuksia sekä antaa lau·
6956:        ryhtyä Lapin nuorille viljelijöille tarkoi-   suntoja valtioneuvostolle, ministeriöille ja muil-
6957:        tetun avustusmuotoisen käynnistystuen         le valtion hallintoelimille, on laatinut ehdo-
6958:        aikaansaamiseksi?                             tuksen eräiksi ky,gymyksessä olevaa käynnistys-
6959:                                                      tukea koskeviksi periaatteiksi. Käynnistystuen
6960:                                                      toteuttamiseksi tarpeelliset määräykset ovat
6961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       parhaillaan maatilahallituksen valmisteltavina.
6962: seuraavaa:                                           Hallituksen tarkoituksena on esittää määrära-
6963:    Vaitioneuvoston eräistä Lapin kehityksen          han ottamista käynnistystukea varten kuluvan
6964: turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 12        vuoden seuraavaan lisämenoarvioon.
6965:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
6966: 
6967:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto        Tähkämaa
6968:                                                 1982 vp.
6969: 
6970: Kirjallinen kysymys n:o 43
6971: 
6972: 
6973: 
6974: 
6975:                                    Vähäkangas ym.: TasoyleiJsohjeen ylittävien aravavuokrien alenta-
6976:                                       misesta
6977: 
6978: 
6979:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
6980: 
6981:     Asumiskustannukset ovat viime vuosina ko-          muutetaan lykkäämällä lyhennyksiä ja alenta-
6982: honneet nopeammin kuin muut elinkustannuk-             malla korkoa. Lisäksi maksetaan tarvittaessa
6983: set ja myös nopeammin kuin palkat. Seurauk-            korkotukea. Toimenpiteellä pyritään siihen, että
6984: sena on ollut asumismenojen osuuden kasvu tu-          vuokrat eivät vastedes ylitä tasoyleisohjeen mu-
6985: loista. Räikeimmin kehityksestä ovat kärsineet         kaisia vuokria."
6986: pienituloiset vuokra-asunnossa asuvat. Arava-             Valtioneuvosto on osaltaan sitoutunut nou-
6987: vuokrien osalta tilanne on suorastaan hälyttävä.       dattamaan tulopoliittista kokonaisratkaisua, jos-
6988: Kymmenien tuhansien huoneistojen vuokrat ovat          sa edellytetään aravavuokrien saattamista kautta
6989: kohonneet kohtuuttoman korkeiksi ja ylittävät          linjan alle tasoyleisohjeen mukaisen vuokratason.
6990: jo valtioneuvoston vahvistamat tasoyleisohje-          Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut~. Vuokralaiset
6991: vuokrat. Asunto-oikeudet ja yleiset alioikeudet        ovat saaneet vuokrankorotusilmoituksia, joiden
6992: ovat kymmenissä tapauksissa todenneet arava-           mukaiset uudet vuokrat ylittävät selvästi koto-
6993: vuokrat laittoman korkeiksi ja alentaneet vuok-        tetutkin tasoyleisohjeet.
6994: ran lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6995:     Viime keväänä tehdyn tulopoliittisen koko-         tyksen 37 §:n 1 momehttiin viitaten esitämme
6996: naisratkaisun oli määrä korjata kohtuuttomat           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6997: aravavuokrat. Maaliskuun 9 päivänä sovitussa           vaksi seuraavan kysymyksen:
6998: ns. Pekkas-ratkaisussa sovittiin toimenpiteistä
6999: asumiskustannusten alentamiseksi. Uusien ara-                    Kun valtion toimesta ei ole ryhdytty
7000: vavuokratalojen osalta sovittiin toteutettavaksi              alentamaan asuntolainoitettujen vuokra-
7001: asuntolainajärjestelmän      uudistamistyöryhmän              talojen vuokria· tasoyleisohjeiden alapuo-
7002: esitys uudeksi lainajärjestelmäksi. Aikaisemmin               lelle, niin johtuuko tämä valtion tulo-
7003: lainoitettujen vuokratalojen osalta sovittiin seu-            ja menoarvioon varattujen määrärahojen
7004:  raavaa: "Niillä vuokrataloilla, joille epäedulliset          riittämättömyydestä vai asuntoviran-
7005:  lainaehdot ovat aiheuttaneet vuokrien kohoa-                 omaisten välinpitämättömyydestä?
7006:  misen yli tasoyleisohjeiden, valtion lainaehtoja
7007:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
7008: 
7009:                 Juhani Vähäkangas                                  V. J. Rytkönen
7010:                 Aulis Juvela                                       Unto Ruotsalainen·
7011:                                            Mikko Ekorre
7012: 
7013: 
7014: 
7015: 
7016: 088200261P
7017: 2                                           1982 vp.
7018: 
7019: 
7020: 
7021: 
7022:                        Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
7023: 
7024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voidaan todeta, että myös näiden vuokrat ovat
7025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jääneet alle yleisen ansiotasoindeksin tai elin-
7026: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn         kustannusindeksin.
7027: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Edellä esitetyt keskimääräistiedot kuvastavat
7028: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      aravavuokrien yleistä kehitystä ja jättävät ku-
7029: edustaja Juhani Vähäkankaan ym. näin kuulu-        vaamatta niiden vuokratalojen ongelmia, joiden
7030: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 43:           taloudenpidossa ja siten asukkaiden maksamien
7031:                                                    vuokrien kehityksessä on tavallista laajempi val-
7032:           Kun valtion toimesta ei ole ryhdytty     tion tuki tarpeen.
7033:        alentamaan asuntolainoitettujen vuokra-        Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa arava-
7034:        talojen vuokria tasoyleisohjeiden alapuo-   vuokratalojen vuokrien alentamiseksi on varattu
7035:        lelle, niin johtuuko tämä valtion tulo-     20 miljoonaa markkaa, josta 18 miljoonaa
7036:        ja menoarvioon varattujen määrärahojen      markkaa on käytettävissä asuntolainojen korko-
7037:        riittämättömyydestä vai asuntoviran-        jen ja lyhennysten lykkäyksiin ja 2 miljoonaa
7038:        omaisten välinpitämättömyydestä?            markkaa ensisijaislainojen korkojen avus-
7039:                                                    tuksiin. Tulo- ja menoarviossa on edellytetty,
7040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      että asuntolainojen maksujen lykkäystä myönne-
7041: vasti. seuraavaa:                                  tään sellaisille vuokrataloille, joissa vuokrat
7042:    Kysymyksen perusteluosassa on mm. viitattu      muutoin ylittävät valtioneuvoston antaman
7043: siihen, että "asumiskustannukset ovat viime        tasoyleisohjeen mukaisen vuokratason tai joissa
7044: vuosina kohonneet nopeammin kuin muut elin-        vuokrankorotustarve ylittää asuntohallituksen
7045: kustannukset ja myös nopeammin kuin palkat.        vahvistaman korotuksen enimmäismäärän. Näitä
7046: Seurauksena on ollut asumismenojen osuuden         koskevia lykkäyshakemuksia on asuntohallituk-
7047: kasvu tuloista." Kansantalouden tilinpidon mu-     seen tullut tähän mennessä n. 900 kappaletta,
7048: kainen kotitalouksien asumismenojen osuus ko-      joista on käsitelty noin 450 hakemusta. Tulo-
7049: konaiskulutusmenoista on kuitenkin pysynyt         ja menoarviossa varattu lykkäysvaltuus on .lähes
7050: viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kes-        kokonaan käytetty. Asuntohallituksen antaman
7051: kimäärin ennallaan. Vuonna 1960 oli asumis-        tiedon mukaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa
7052: menojen osuus kotitalouksien kokonaiskulutus-      vuokratalon keskivuokra selvästi eli vähintään
7053: menoista 18,3 prosenttia ja vuonna 1980 18,4       markalla neliömetriltä kuukaudessa ylittää taso-
7054: prosenttia. Ns. öljykriisin aiheuttama kustan-     yleisohjeen mukaisen vuokran, asumiskustan-
7055: nusten nousu nosti asumismenojen osuuden           nuksia on alennettu.
7056: vuonna 1974 20,1 prosenttiin kokonaiskulutus-         Lykkäyspäätöksistä seuraavat vuokrien alen-
7057: menoista, mutta sen jä1keen osuus on vuosit-       nukset tulevat voimaan maalis- tai huhtikuun
7058: tain alentunut.                                    alusta lukien. Tarvittaessa vuokrien alennus
7059:    Vastaavana ajanjaksona on huoneistoala asu-     suoritetaan asuntohallituksen päätöksen mukaan
7060: kasta kohden kasvanut 14,6 neliömetristä 26,3      taannehtivasti. Lykkäystapauksissa, joita arvioi-
7061: neliömetriin eli yli 80 prosenttia. Näin ollen     daan olevan noin 15 000 vuokra-asunnossa,
7062: asumisväljyyden kasvu huomioiden asumisme-         vuokrien korotukset toteutuvat siis alunperin
7063: nojen osuus on kokonaiskulutuksesta yhtä ne-       ilmoitettua pienempinä. Joissakin tapauksissa
7064: liötä :kohti alentunut lähes puoleen vuoden        lykkäyspäätös on johtamassa vuokran alenemi-
7065: 1960 tasosta.                                      seen alle viime vuonna voimassa olleen tason.
7066:    Tarkasteltaessa aravalainoitettujen vuokrata-      Mikäli vuokratalon asuntolainan pääomame-
7067: lojen vuokrien kehitystä vuosina 1975-1982,        nojen lykkäyskään ei vielä alenna vuokria alle
7068:                                              N:o 43                                                3
7069: 
7070: tasoyleisohjeen mukaisen vuokran, vuokratalolla       Sisäasiainministeriö seuraa kiinteästi arava-
7071: on mahdollisuus hakea valtionavustusta ensi-       vuokratalojen talouden kehitystä ja ryhtyy tar-
7072: sijaislainojen korkojen maksuun. Tämä järjes-      vittaessa toimenpiteisiin aravavuokratalojen
7073: telmä on käytettävissä tänä vuonna ensimmäistä     ongelmien helpottamiseksi valtiontaloudellisten
7074: kertaa.                                            mahdollisuuksien puitteissa.
7075:    Muina valtiontukitoimenpiteinä on huomat-          Todettakoon lisäksi, että sisäasiainministeriö
7076: tava, että aravavuokratalolainat myönnetään ny-    on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on
7077: kyisin rakennuskustannusten osalta lain salli-     tulevan syyskuun 30 päivään mennessä muun
7078: maan enimmäismäärään saakka. Myös aikaisem-        muassa selvittää menettelyä, jolla toisaalta va-
7079: pien vuosien, mutta vielä vireillä olevien hank-   paarahoitteisten ja toisaalta aravavuokra-asunto-
7080: keiden lainoitusmääriä on takautuvasti nostettu,   jen vuokrien kehitys saadaan nykyistä yhtenäi-
7081: jotta aikaisemmasta alhaisesta asuntolainaosuu-    semmäksi kiinnittäen erityistä huomiota siihen,
7082: desta johtuvat asumiskustannukset olisivat alen-   etteivät aravavuokrat ylitä valtioneuvoston hy-
7083: tuneet.                                            väksymissä asuinhuoneistojen vuokrien taso-
7084:    Maaliskuun 1 päivänä 1982 voimaan tulleen       yleisohjeissa määriteltyä vuokratasoa. Valtioneu-
7085: asuntotuotantolain muutoksen (81/82) mukai-        voston 19. 3. 1982 tekemän lausuman mukaan
7086: sesti ennen tämän lain voimaantuloa vuokrata-      toimikunnan tulee valtion vuoden 198.3 tulo-
7087: lon rakentamista, laajentamista tai peruskor-      ja menoarvioesityksen valmistelua varten muun
7088: jausta varten myönnetyn asuntolainan ehdot         ohella selvittää, miten vuokra-asuntotuotantoon
7089: voidaan velallisen hakemuksesta muuttaa uuden      ja aravavuokrien kehitykseen voidaan vaikuttaa
7090: lain nojalla vastaavaan tarkoitukseen myönnet-     myöntämällä valtionavustusta aravavuokratalo-
7091: tävän lainan ehtojen mukaisesti. Näin voidaan      jen omapääomaosuuteen ja laajentamalla arava-
7092: myös vaikuttaa ensimmäisten vuosien asumis-        vuokratalojen ensisijaislainojen korkot1.1kea sekä
7093: menoihin alentavasti siten, että korko on aikai-   miten verotuksen vuokria korottavaa vaikutusta
7094: sempaa alempi ja kuoletusrakenne takapainoi-       voidaan hillitä.
7095:  sempi.
7096:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1982
7097: 
7098:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
7099: 4                                            1982 vp.
7100: 
7101: 
7102: 
7103: 
7104:                           Tili    Riksdagens          Herr     Talman
7105: 
7106:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       konstateras, att även dessa hyror stannat under
7107: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       det allmänna förtjänstnivåindexet eHer levnads-
7108: av den 23 februari 1982 tili vederbörande med-      kostnadsindexet.
7109: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Ovan anförda medelvärden ger en bild av
7110: av riksdagsman Juhani Vähäkangas m. fl. under-      aravahyrornas allmänna utveckling och säger
7111: tecknade spörsmål nr 4 3 :                          ingenting om problemen i hyreshus, som för sin
7112:                                                     ekonomi och sålunda även beträffande utveck-
7113:           Då på statens försorg inga åtgärder       lingen av de hyror som invånarna betalar är i
7114:        har vidtagits för sänkande av hyrorna i      behov av ett mera omfattande statligt stöd än
7115:        hyreshus med bostadslån under den an-        hus i allmänhet.
7116:        visade allmänna hyresnivån, frågas om           I 1982 års statsförslag har för sänkning av
7117:        detta beror på att de anslag som för         hyrorna i aravahyreshus reserverats 20 milj.
7118:        detta ändamål reserverats i statsförslaget   mk, varav 18 milj. mk för anstånd med betal-
7119:        är alltför små eller på bostadsmyndig-       ningen av bostadslånens räntor och amorte-
7120:        heternas nonchalans?                         ringar och 2 milj. mk för räntestöd för primär-
7121:                                                     lån. I statsförslaget har det förutsatts att an-
7122:                                                     stånd med betalningen beviljas hyreshus, i vilka
7123:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hyrorna annars skulle överstiga hyresnivån i en-
7124: samt anföra följande:                               lighet med statsrådets anvisningar om allmän
7125:     I spörsmålets motivering har bl.a. hänvisats    hyresnivå eller med avseende på vilka hyres-
7126: tili att "boendekostnaderna under de senaste        förhöjningsbehovet överstiger det av bostads-
7127: åren stigit snabbare än övriga levnadskostnader     styrelsen fastställda maximibeloppet för förhöj-
7128: och även snabbare än lönerna. Följden härav         ningar. Hittills har bostadsstyrelsen mottagit
7129: har varit att boendeutgifternas andel av in-        ca 900 dylika ansökningar om anstånd. Av
7130: komsterna ökat." Enligt folkhushållningens kal-     dessa ansökningar har 450 handlagts. Den full-
7131: kyler har dock hushållens boendeutgifter i me-      111akt beträffande anstånd med betalningen som
7132: deltal utgjort en konstant ande'l av de totala      reserverats i statsförslaget har använts nästan
7133: konsumtionsutgifterna under de senaste tjugo        helt och hållet. Enligt uppgift från bostadssty-
7134: åren. År 1960 var boendeutgifternas andel av        relsen har boendekostnaderna sänkts i alla de
7135: de totala konsumtionsutgifterna 18,3 % och år       fall där hyreshusets medelhyra klart, dvs. med
7136: 1980 utgjorde de 18,4 %. Den kostnadssteg-          111inst en mark per m2 per månad, överstiger
7137: ring som förorsakades av den s.k. oljekrisen        hyran i enlighet med anvisningarna 0111 allmän
7138: höjde år 1974 boendeutgifternas andel tili          hyresnivå.
7139: 20,1 % av de totala konsumtionsutgifterna,             De hyressänkningar som följer av besluten
7140: men efter detta har andelen minskat årligen.        0111 anstånd med betalningen träder i kraft räk-
7141:    Under motsvarande tidsperiod har bostads-        nat från början av mars eller april. Vid behov
7142: ytan per invånare ökat från 14,6 m till 26,3 m2,    sänks hyrorna i enlighet med bostadsstyrelsens
7143: dvs. med mera än 80 %. Då höjningen av ut-          beslut retroaktivt. I de fall där anstånd med
7144: rymmesstandarden beaktas har sålunda boende-        betalningen beviljats blir således hyreshöjningar-
7145: utgifternas andel av den totala konsumtionen        na mindre än vad som ursprungligen meddelats.
7146: minskat med nästan 50% per m2 jämfört med           Man beräknar att detta gäller ca 15 000 hyres-
7147: boendeutgifterna år 1960.                           hus. I vissa fall kommer beslutet om anstånd
7148:     Beträffande utvecklingen av hyrorna i hyres-    111ed betalningen att medföra en sänkning av hy-
7149: hus med aravalån åren 1975-1982 kan det             rorna under fjolårsnivån.
7150:                                                N:o 43                                                5
7151: 
7152:    Sänker inte anståndet med betalningen av          så att merparten förfaller tili betalning i slutet
7153: bostadslånets kapitalutgifter hyran under den        av lånetiden.
7154: allmänna hyresnivå som rekommenderas i direk-          Inrikesministeriet följer noggrant med utveck-
7155: tiven, kan hyreshuset ansöka om statsunderstöd       lingen av aravahyreshusens ekonomi och vidtar
7156: för betalning av räntor på primärlån. I år an-       vid behov åtgärder för underlättande av dessas
7157: vänds detta system för första gången.                problem inom ramen för de möjligheter som
7158:    Beträffande övrigt statsstöd bör det noteras      statsfinanserna medger.
7159: att lån för aravahyreshus numera beträffande            Ytterligare kan det konstateras att inrikes-
7160: byggnadskostnaderna beviljas tili det maximi-        ministeriet har tillsatt en kommitte, som fått
7161: belopp som lagen tillåter. Lånebeloppen för          i uppdrag att före den 30 september 1982 bl.a.
7162: projekt från tidigare år, vilka fortfarande är ak-   utt:eda hur hyresutvecklingen i å ena sidan
7163: tuella, har även höjts retroaktivt för att de        fritt finansierade hus och å andra sidan arava-
7164: boendekostnader som föranletts av den tidigare       hyreshus kunde fås mera enhetlig än för när-
7165: låga bostadslåneandelen skall kunna sänkas.          varande. Härvid skall spedellt uppmärksammas
7166:    Enligt den lag angående ändring av lagen          att aravahyrorna inte överstiger den hyresnivå
7167: om bostadsproduktion (81/82) som trädde i            som fastställts i de av statsrådet godkända an-
7168: kraft den 1 mars 1982 kan på ansökan av              visningarna om allmän hyresnivå för bostads-
7169: gäldenären villkoren för bostadslån som före         lägenheter. Enligt statsrådets uttalande 19. 3.
7170: den nya lagens ikraftträdande beviljats för upp-     1982 skall kommitten för beredningen av stats-
7171: förande, utvidgande eller grundreparation av         verkspropositionen 1983 utreda bl. a. på vilket
7172: hyreshus ändras så, att de stämmer överens           sätt man kan påverka utvecklingen av hyres-
7173: med villkoren för lån, som med stöd av sagda         bostadsproduktionen och aravahyrorna genom
7174: lag beviljas för motsvarande ändamål. På detta       att bevilja statsunderstöd för aravahyreshusens
7175: sätt kan man även åstadkomma en sänkning av          kapitalandel och utvidga räntestödet för arava-
7176: de första årens boendeutgifter så, att räntan är     hyreshusens primärlån samt hur beskattningens
7177: lägre än tidigare och amorteringarna fördelas        inverkan på hyresstegringen kan dämpas.
7178:      Helsingfors den 29 mars 1982
7179: 
7180:                                                         Minister för inrikesärendena Matti Ahde
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185: 088200261P
7186:                                               1982 vp.
7187: 
7188: Kirjallinen kysymys n:o 44
7189: 
7190: 
7191: 
7192: 
7193:                                   Perho: Maatalousalan koulutuksen järjestämisestä
7194: 
7195: 
7196:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7197: 
7198:    Maatalousalan koulutuksen järjestämiseen on       ollen lähivuosina annettavalla koulutuksella tu-
7199: kiinnitetty riittämättömästi huomiota. Tämä il-      lee osittain tyydyttää myös maatalousalan pit-
7200: menee muun muassa siten, että maatalouden            kän aikavälin työvoimatarpeita, jolloin koulu-
7201: piirissä nykyisin toimivilla henkilöillä on kes-     tettavaksi on orettava runsaasti maatalouden
7202: kimääräistä vähäisempi ammatillinen koulutus.        ulkopuolelta tulleita oppilaita.
7203: Niin ikään maamme perustuotannosta huolehti-            Keskiasteen koulutuksen kehittämislaissa sää-
7204: vaa väestönosaa uhkaa romahdusmainen supis-          dettyjen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää
7205: tuminen, sillä viljelijäväestön keski-ikä on lähes   varsin suuria investointeja maatalousalan koulu-
7206: 55 vuotta.                                           tuksen osalta. Esteeksi tässä yhteydessä näyttää
7207:    Maatalousalan koulutuksen työvoimapohjai-         kuitenkin nousevan valtion määrärahojen riittä-
7208: nen kysyntä ylittää sekä nykyisen että keski-        mättömyys rakennus- ym. investointeihin. On-
7209: asteen uudistuksen yhteydessä toteutettavaksi        gelmaan ovat kiinnittäneet huomiota myös val-
7210: suunnitellun tarjonnan. Esimerkiksi opetusmi-        tiontilintarkastajat kertomuksessaan vuodelta
7211: nisteriön 3. 7. 1980 keskiasteen uudistuksen toi-     1979 ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta siitä
7212: meenpanosuunnitelmassa vuodelle 1988 hyväk-          antamassaan lausunnossa 10. 11. 1981, johon
7213: symiä maatalousalan aloituspaikkatavoitteita tu-     eduskunta on yhtynyt 26. 11. 1981.
7214: lisi kaksin-kolminkertaistaa.                           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7215:    Maatalousalan aloituspaikkoja on riittämättö-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7216: mästi myös koulutushalukkuuteen verrattuna.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastl!.tta-
7217: Muun muassa viime vuonna keskiasteen yhteis-         vaksi seuraavan· kysymyksen:
7218: valinnassa lähes puolet maatalousalalle pyrki-
7219: neistä jäi maatalousalan koulutuksen ulkopuo-                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
7220: lelle.                                                      litus a1koo ryhtyä maatalousalan kou-
7221:    Viime vuosikymmenen loppupuolen alhai-                   lutuksen aloituspaikkavajeen poistami-
7222: sesta syntyvyydestä johtuen maatalousväestön                seksi sekä lyhyellä että pitkällä aika-
7223: keskuudesta ei löydy kaikkialta työn jatkajaa,              välillä?
7224: vaikka koko ikäluokka siirtyisi alalle. Näin
7225:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
7226: 
7227:                                             Heikki Perho
7228: 
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 0882002799
7233: 2                                              1982 vp.
7234: 
7235: 
7236: 
7237: 
7238:                         Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
7239: 
7240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tehtävänä on ,seurata ja kehittää peruskoulun
7241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jälkeisen koulutuksen mitoitussuunnittelua ja
7242: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn            laatia ehdotus mainitun koulutuksen valtakun-
7243: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nalliseksi mitoitussuunnitelmaksi vuosille 1985
7244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         -95 sekä esittää tarvittaessa ehdotuksia em.
7245: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjalli-      koulutuksen lyhyemmän aikavälin mitoitussuun-
7246: sesta kysymyksestä n:o 44:                            nitelmien tarkistamiseksi. Myös koulutussuun-
7247:                                                       nittelun · neuvottelukunnassa on Maataloustuot-
7248:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    tajain Keskusliiton edustaja.
7249:        litus aikoo ryhtyä maatalousalan kou-              Mikäli koulutussuunnittelun neuvottelukunta
7250:        lutuksen aloituspaikkavajeen poistami-         esittää maatilatalouden koulutuksen lisäämistä,
7251:        seksi sekä lyhyellä että pitkällä aika-        tullaan mitoitussuunnitelmia tarkistamaan.
7252:        välillä?                                           Lyhyellä tähtäimellä aloituspaikkamääriä voi-
7253:                                                       daan tarkistaa kehittämisohjelmien valmistelun
7254:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        yhteydessä käyttämällä vahvistetun ns. runko-
7255: seuraavaa:                                            kapasiteetin lisäksi väliaikaisesti järjestettävän
7256:    Opetusministeriön 3. 7. 1980 hyväksymässä          ammatillisen koulutuksen varoin Iuotavia aloi-
7257: suunnitelmassa keskiasteen koulutuksen kehit-         tuspaikkoja.
7258: tämisestä annetun lain (474/78) toimeenpanon             Maatilatalouden koulutuksen aloituspaikkojen
7259: edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä aloitus-      lisäys verrattuna vuosille 1982-83 vahvistetun
7260: paikkatavoitteet vuodelle 1988 perustuvat val-        kehittämisohjelman aloituspaikkoja vuoden
7261: tioneuvoston 30. 11. 1978 antamaan päätökseen         1980 vastaavaan lukuun on suhteellisen suuri.
7262: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanon            Vuonna 1980 aloituspaikkamäärä oli 2 856,
7263: edellyttämistä suunnitteluohjeista. Näihin suun-      kun ensimmäisessä kehittämisohjelmassa vahvis-
7264: nitteluohjeisiin sisältyvät määrälliset tavoitteet    tetut luvut ovat 3 328 vuodelle 1982 ja 3 333
7265: perustuvat puolestaan 29. 12. 1978 työnsä val-        vuodelle 1983; vuoden 1988 aloituspaikkatavoi-
7266: miiksi saaneen koulutuksen tavoiteohjelmatoi-          te on 3 471. Väliaikaisesti järjestettävän amma-
7267: mikunnan mietintöön sekä siitä saatuihin lau-         tillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä oli 814
7268: suntoihin ja kannanottoihin. Toimikunnan eh-          vuonna 1980, ja ensimmäisen kehittämiohjel~
7269: dotuksissa peruslinjoittain tarkasteltuna suurim-     man mukaan 1 211 vuonna 1982 ja l 063
7270: mat aloituspaikkalisäykset olivat maatilatalou-       vuonna 1983.
7271: den, puutarhatalouden, kalatalouden, metsäta-             Opetusministeriö on niin ikään asettanut 15.
7272: louden, kone- ja metallitekniikan, puutekniikan,      2. 1982 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
7273: elintarviketeollisuuden, ruokahuolto- ja ravin-       ehdotus toimenpiteistä, joilla maatilatalouden
7274: tola-alan sekä kotitalousalan peruslinjoilla. Edel-   peruslinjan määrällinen laajentaminen voidaan
7275: lä mainittu toimikunta, jossa myös Maatalous-          toteuttaa opetusministeriön suunnitelmassaan
7276: tuottajain Keskusliitto oli edustettuna, laati yk-    keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun
7277: simielisen mietinnön.                                 lain (474/78) toimeenpanon edellyttämistä ke-
7278:    Koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunnan työ-         hittämistoimenpiteistä vahvistamien tavoitteiden
7279: tä jatkamaan valtioneuvosto asetti 20. 3. 1980        mukaisesti.
7280: koulutussuunnittelun neuvottelukunnan, jonka
7281:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
7282: 
7283:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
7284:                                                N:o 44                                               3
7285: 
7286: 
7287: 
7288: 
7289:                            Till    Riksdagens         Herr     Talman
7290: 
7291:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utbildning som följer efter grundskolan, och
7292: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        att utarbeta ett förslag till en riksomfattande
7293: av den 23 februari 1982 till vederbörande med-       dimensioneringsplan för denna utbildning för
7294: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      åren 1985-95, samt att vid behov framlägga
7295: av riksdagsman Heikki Perho undertecknade            förslag för justering av den kortsiktiga dimen-
7296: spörsmål nr 44:                                      sioneringsplaneringen för denna utbildning. I
7297:                                                      delegationen för utbildningsplanering finns
7298:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         också en representant för Lantbruksproducenter-
7299:        geringen vidta för att korrigera bristen      nas Centralförbund.
7300:        på nybörjarplatser inom jordbruksområ-            Hall delegationen för utbildningsplanering
7301:        det på kort såväl som på lång sikt?          föreslår utökandet av utbildningen inom lant-
7302:                                                      bruk kommer dimensioneringsplanerna att jus-
7303:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        teras.
7304: samt framföra följande:                                  På kort sikt kan man justera antalet nybör-
7305:    I den av undervisningsministeriet den 3. 7.       jarplatser i samband med utarbetandet av ut-
7306: 1980 godkända planen om utvecklingsåtgärder          vecklingsprogrammen genom att utnyttja för-
7307: som förutsatts i verkställandet av lagen om          utom den s.k. stamkapaciteten också de ny-
7308: utbyggande av utbildningen på mellanstadiet          börjarplatser som kan skapas med hjälp av
7309:  (474/78), baserar sig målsättningarna för ny-       tillfällig yrkesutbildning.
7310: börjarplatserna för år 1988 på statsrådets beslut        Ökningen av antalet nybörjarplatser för ut-
7311: av den 30. 11. 1978 om planeringsdirektiven         bildningen inom lantbruk i det fastställda ut-
7312: som förutsätts för mellanstadiereformen. De         vecklingsprogrammet för åren 1982-83 är re-
7313: kvantitativa målsättningarna som ingår i dessa      lativt stor jämfört med motsvarande siffror för
7314: planeringsdirektiv baserar sig i sin tur på be-     år 1980. År 1980 var antalet nybörjarplatser
7315: tänkandet avgivet av kommissionen för utbild-       2 856 då motsvarande siffror i det fastställda
7316: ningens målprogram, som slutförde sitt arbete       programmet är 3 328 för år 1982 och 3 333 för
7317: den 29. 12. 1978, samt på de utlåtanden och         år 1983; målsättningen angående antalet nybör-
7318: ståndpunkter som givits med anledning av be-        jarplatser för år 1988 är 3 471. Antalet nybör-
7319: tänkandet. I kommissionens förslag är de            jarplatser inom den tillfälliga yrkesutbildningen
7320: största ökningarna i antalet nybörjarplatser på     var 814 år 1980, och enligt det första utveck-
7321: grundlinjerna för lantbruk, trädgårdsskötsel,       lingsprogrammet är antalet 1 211 för år 1982
7322: fiskeri, skogsbruk, maskin- och metallteknik,       och 1 063 för år 1983.
7323: träteknik, livsmedelsindustri, kosthushållnings-        Undervisningsministeriet har därtill den 15.
7324: och restaurangverksamhet samt huslig ekonomi.       2. 1982 tillsatt en arbetsgrupp vars uppgift är
7325: Kommissionen, i viiken också Lantbruksprodu-        att utarbeta ett förslag till åtgärder med vilka
7326: centernas Centralförbund var representerad, ut-     den kvantitativa utvecklingen av grundlinjen
7327: arbetade enstämmigt ett betänkande.                 för lantbruk kan förverkligas i undervisnings-
7328:    För att fortsätta kommissionens för utbild-      ministeriets pian om utvecklingsåtgärder, som
7329: ningens målprogramarbete tillsatte statsrådet       förutsätts av lagen om utbyggande av utbild-
7330: den 20. 3. 1980 delegationen för utbildnings-       ningen på mellanstadiet (474/78), i enlighet
7331: planering, vars uppgift är att följa med och        med de fastställda målsättningarna.
7332: utveckla den kvantitativa planeringen av den
7333:      Helsingfors den 31 mars 1982
7334: 
7335:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
7336:                                             N:o 42                                                 3
7337: 
7338: 
7339: 
7340: 
7341:                           Tili Riiksdagenis He,rr Talman
7342: 
7343:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     Lapplands utveckling vidtas åtgärder bl.a. för
7344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         införande av ett enhetligt startstöd för unga
7345: velse av den 23 februari 1982 tili vederbö-       personer som börjar bedriva gårdsbruk i Lapp-
7346: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      lands Iän. Den av statsrådet tillsatta delegatio-
7347: av följande av riksdagsledamot Hannele Pokka      nen för Lapplands gårdsbruk, vars uppgift är
7348: m. fl. undertecknade spörsmål nr 42:              att följa med och styra utvecklandet av gårds-
7349:                                                   bruket i Lapplands Iän och framställa förslag
7350:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          rörande detta samt avge utlåtanden till stats-
7351:        vidta för att få tili stånd ett för unga   rådet, ministerier och övriga statliga förvalt-
7352:        odlare i Lappland avsett startstöd i       ningsorgan, har berett ett förslag till vissa prin-
7353:        bidragsform?                               ciper rörande startstödet i fråga. De bestäm-
7354:                                                   melser som erfordras för genomförande av
7355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      startstödet är för närvarande under beredning
7356: samt anföra följande:                             vid jordbruksstyrelsen. Regeringen har för av-
7357:   Enligt statsrådets principbeslut av den 12      sikt att föreslå ett anslag för startstödet i inne-
7358: november 1981 om åtgärder för tryggande av        varande års följande tilläggsbudget.
7359:      Helsingfors den 25 mars 1982
7360: 
7361:                                             Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7362: ._·,
7363:                                             1982 vp.
7364: 
7365: Kirjallinen kysymys n:o 45
7366: 
7367: 
7368: 
7369: 
7370:                                       Joutsenlahti: Lumppujen hyväksikäytön kehittämisestä
7371: 
7372: 
7373:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
7374: 
7375:    Sekalumppua käytettiin kattohuovan raaka-      toteutuessaan tulevat lisäämään lumpun raaka-
7376: ainetarpeisiin                                    ainetarvetta.
7377:                                                      31. 8. 1978 annetussa uudessa jätehuolto-
7378:     vuonna 1981     n. 1 100 tonnia               laissa säädetään, että "jätehuolto on mahdolli-
7379:            1980     " 2 600                       suuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet
7380:       "    1979     " 3 000    "                  voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyk-
7381:        "                        "                 si, ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäris-
7382:    Kuluvan vuoden raaka-ainetarpeeksi on arvi-    tölle".
7383: oitu 700 tonnia. Lumpun kysyntä kattohuovan          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7384: raaka-ainetarpeisiin on romahtanut.               päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
7385:    Suuren suomalaisen lumpunostajan Keru          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7386: Oy:n varastot ovat täysiä. Varastossa on noin     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7387: 1100 tonnia lumppua eli enemmän kuin koko         sen:
7388: kuluvan vuoden tarve.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7389:    Edellisen johdosta Keru Oy ei voi ostaa                ryhtyä, jottei lumpunkeräilyssä maas-
7390: lumppua kuluvan vuoden aikana.                            samme tapahdu kes'keytystä, ja
7391:    Kattohuopaan käytetyn raakahuovan pohjalle                miten Hallitus toimii lumpun hyväk-
7392: ollaan kehittämässä uusia käyttökohteita, jotka           sikäytön tuotekehittelyn edistämiseksi?
7393:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
7394: 
7395:                                        Anssi Joutsenlahti
7396: 
7397: 
7398: 
7399: 
7400: 088200191E
7401: 2                                            1982 vp.
7402: 
7403: 
7404:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7405: 
7406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tonnia. Keinokuitujen käytön lisääntyminen
7407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa on kuitenkin
7408: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          huomattavasti rajoittanut kerätyn lumpun käyt-
7409: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tömahdollisuuksia. Lumpun keräämisen ja lajit-
7410: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teluu korkeat työkustannukset ovat osaltaan
7411: edustaja Joutsenlahden näin kuuluvasta kirjal-      esteenä sen uudelleenkäyttämiselle. Eräiden
7412: lisesta kysymyksestä n:o 45:                        uusien kangaslaatujen kovuus ja muovin sekä
7413:                                                     muiden keinokuitujen käyttö tekstiilituotteissa
7414:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vaikeuttavat niin ikään uusien tuotantomenetel-
7415:        ryhtyä, jottei lumpunkeräilyssä maas-        mien kehittämistä.
7416:        samme tapahdu keskeytystä, ja                    Raakahuovan valmistajat samoin kuin huo-
7417:           miten Hallitus toimii lumpun hyväk-       pateollisuus ovat kehittäneet uusia lumppupoh-
7418:        sikäytön tuotekehittelyn edistämiseksi?      jaisia tuotteita. Eräs tällainen on parkettilatti-
7419:                                                     oiden alla käytettäväksi tarkoitettu huopa. Se
7420:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on huopateollisuuden mukaan ominaisuuksiltaan
7421: vasti seuraavaa:                                    varsin kilpailukykyinen parketin valmistajien
7422:    Valtaosa Suomessa kerättävästä nk. sekalum-      nykyään laajalti käyttämään korkkiin verrat-
7423: pusta käytetään kattohuopateollisuutemme raa-       tuna. Parketin valmistajat tuovat itse maahan
7424: ka-ainetarpeisiin. Kattohuovan osuus lumpun         parkettien alustana käytettävän korkin. Tämä
7425: käytöstä on noin 60-70 %. Kerättyä puuvil-          on huovanvalmistajien mukaan tehokkaasti es-
7426: lalumppua käytetään jonkin verran pyyhkeiden        tämässä huovan pääsyä näille markkinoille.
7427: valmistukseen kotimaisen teollisuuden käyttöön          Raakahuopapohjaisen kattohuovan kysyntään
7428:  (10-15 %) ja villakudinlumppu (osuus n.            vaikuttavat rakentamisen muoti-ilmiöt. Toisaal-
7429: 5 %) menee vientiin. Osa kerätystä lumpusta         ta lumppupohjaiselle huovalle on myös uusia
7430: on käyttökelvotonta (n. 5 %) . Vähäinen mää-        käyttökohteita. Lumpun käytön esteenä ei näy-
7431: rä kerätystä vaatetavarasta käytetään sellaise-      tä olevan riittämätön tuotekehittely, vaan lump-
7432: naan uudelleen kulutukseen.                         pupohjaisten tuotteiden heikko ky,syntä. Lum-
7433:    Raakahuopapohjaisen kattohuovan myynti on        pun keräämisen ja lajittelun korkeita työkustan-
7434: laskenut viime vuosina huomattavasti. Vuonna        nuksia ei liene helppoa alentaa.
7435: 1977 myytiin maassamme raakahuopaperusteis-             Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on käytet-
7436: ta kattohuopaa 6,96 miljoonaa m2 • Vuonna           tävissään varoja tuotekehitystyön tukemiseen
7437: 1981 myynti oli laskenut 4,565 miljoonaan           teollisuuden tuotekehityslainojen muodossa.
7438: m2 :iin. Osittain kysynnän lasku selittyy sillä,    Lainoja myönnetään kilpailukykyisten uusien
7439: että tasakattoisten talojen osuus pientaloraken-    tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen. Eri-
7440: tamisessa on huomattavasti pienentynyt. Katto-      tyistä huomiota kiinnitetään mm. kotimaisten
7441: huopateollisuuden siirtyminen lasikuitu- ja poly-   raaka-ainevarojen säästöön. Lumppua jalosta-
7442: esteripohjaisten sekä niiden yhdistelmistä val-     vien ja sitä raaka-aineena käyttävien yritysten
7443: mistettujen kattohuopien tuotantoon on kuiten-      tulisi ottaa tämä rahoitusmahdollisuus huo-
7444: kin vaikuttanut merkittävämmällä tavalla raa-       mioon vastaisessa tuotteiden ja tuotantomene-
7445: kahuovan kysynnän vähenemiseen. Uudet kat-          telmien kehitystyössä.
7446: tohuopatyypit ovat eräiltä ominaisuuksiltaan            Hallitus pitää tärkeänä, että teollisuus kan-
7447: parempia, eivätkä niiden vähittäismyyntihinnat      santaloudellisistakin syistä mahdollisimman pal-
7448: eroa merkittävästi raakahuopapohjaisen katto-       jon käyttäisi saatavilla olevia jäteraaka-aineita.
7449: huovan hinnasta.                                    Tämän vuoksi tulisi jäteraaka-aineperusteisten
7450:    Eräiden arvioiden mukaan maassamme voi-          tuotantomenetelmien ja tuotteiden tutkimus-
7451: taisiin kerätä lumppua vuosittain noin 20 000       ja kehitystyötä tehostaa.
7452:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1982
7453: 
7454:                                                                           Ministeri Esko Rekola
7455:                                                N:o 45                                                 3
7456: 
7457: 
7458: 
7459:                            Till    Riksdagens          Herr     Talman
7460: 
7461:   1 det syd:te 37 § 1 :mom. ,riJksdagsordningen      och sortering ut:gör även ett hinder för återan-
7462: anger har Ni, Herr T~alman, med Eder skri-           vändning av 1ump. Ett hinder vid utvecklandet
7463: velse av den 23 februari 1982 tili vederbörande      av nya prodmtionSimetoder utgör även an-
7464: medJem av stat'stådet för avgivande av svar          vändningen a:v nya hårda 1tygkvaliteter samt
7465: översänt avskrift av följande av riksdagsman         plast- och konstfibevmateri:al inom textilin-
7466: Joutsenlahti undertecknade spörsmål nr 45:           dustrin.
7467:                                                         Såväl tillvetikarna av råfilt 'SOm takfiJtpro-
7468:            Vilk:a åtgärder äimnar Regeringen         ducenterna ihar utvecklat nya ptodukter base-
7469:        v1dta för att trygga ett oavbrutet in-        rade på Jump. Ett exempel hänpå utgör en filt-
7470:        samlande av lump i Finland, och               kvalitet som är avsedd att användas som un-
7471:            hur åimnar Regeringen verka för att       denlag för go1vparkett. Denna filt har enligt
7472:        fr,äimja produktutvecklingen betr,äffande     filtindustrin sådana egoosk.aper att den är syn-
7473:        utnyttjandet av 1ump?                         nerligen konkurrenskraftig jämfört med den
7474:                                                      kotik som idag U:tnyttjas 'Som parkettunderlag.
7475:    Såi~om svar 'JJå :spörsmålet för jag vördsarrnt   Ti11verlkarna av goh.>;patikett .iJmporterar själva
7476: anföra följande:                                     den kork de an:vänder. Denna omständighet
7477:    Huvu:ddelen av den biandade Jump :som in-         hindrat enligt filttiliverkarna effektivt ett
7478: samlas i Finland används som råvara av tak-          ibruktagande av filtprodukter inom denna
7479: filtindustrin. Av Jumpens totalfötibrukning går      bransch.
7480: 60-70 % tili takfilt. Uppsamlat bomullsav-              Efte11frågan på .takHlt som är .fra:mstå1lld av
7481: fall används i viss utsträckning för framställ-      råfilt påverkas även av modeföreteelser inom
7482: nin:g av trasor och dukar åt industrin (10-15        byggnadsverlksamheten. Det .finns emellertid
7483: %) :medan cinka 5 % av avfallet (shoddy)             nya användningsområden för filt tillve11kad av
7484: exportetas. En mindre del .av den uppsamlade         lu:mpråvara. Det venkar som om den svaga
7485: beklädnadslumpen återanvänds. Totalt kasseras        efterfrågan i högre grad än otillrädlclig pro-
7486: 5 %.                                                 duktutvedkling 'skulie hindra användning av
7487:     Försä1jningen av takfilt som ba!serar .sig på    lump. Det torde inte heller vara Jätt att åstad-
7488: råfilt har under de 'senaste åren minskat avse-      komma en ~sånkning av de höga lkostnader 'SO!lll
7489: värt. År 1977 uppgidk försäljningen av denna         är fötiknippade med uppsamling och sortering
7490: takfilt i Finland tili 6,95 miljoner m2 • År 1981    av Iump.
7491: uppgiok denna försäiljning tili endast 4,565            Handels- och industriministeriet har tili sitt
7492: miljoner m2 • Detta kan förklaras tili en del        förfogande medel :som är a\nsedda att som lån
7493: genom att andelen färdigställda :småhus med          utnyttjas av industrin för produktunvedkling.
7494: platt tak betydligt minskat. Efterfrågan på rå-      Dessa lån bev1ljas för utveckilande av nya kon-
7495: filt har dock minskat betydligt kraftigare av        kurrenskraftiga produkter ooh pooduktionsme-
7496: att taJkfihstillvetikarna börjat producera takfilt   toder, •varvid man lägger sävskiJd vilkt vid
7497: av glasfiber ooh polyester samt av blandningar       besparing aw inhemska råvarutillgångar. De
7498: av dessa rå:varor. De nya takfHtsprodukterna         företag som förädlar lump eller använder den
7499: har tilJ en del bättre egenskaper än produkter-      som dvar.a borde i framtiden beakta även
7500: na av råfilt samtidigt som detaljhandelspriserna     denna möjlighet tihl Hnansiering av sitt pro-
7501: på dessa prodmtgrupper inte märkbart skiljer         duktutveoklingsarbete.
7502: sig från varandra.                                      Regeringen anser det vara viktigt att in-
7503:     Det finns uppsilmttningar som visar att mäng-    dustrin även av nationalekonomiska skäl i
7504:  den av uppsa~mlad lump i Finland årHgen kunde       högsta grad utnyttjar de avfallsråvaror som
7505: uppgå tili 20 000 ton. Den tilitagande använd-       står tili buds. Därför borde det forsknings-
7506: ningen av ilmnstfiherråvara inom textil- och         och utvedklingsarbete ·stimuleras, som berör
7507:  beklädnadsindustrin begrän:sar eme1lertid möj-      produktions:metoder och poodmter basera:de på
7508: ligheterna att utnyttja den uppsamlade lumprå-       avfallsråv.aror.
7509: varan. De ihöga kdstnaderna för uppsamling
7510:       Helsingfors den 17 mars 1982
7511: 
7512:                                                                              Minister Esko Rekola
7513:                                                1982 vp.
7514: 
7515: Kirjallinen kysymys n:o 46
7516: 
7517: 
7518: 
7519: 
7520:                                    Joutsenlahti: Maataloudenharjoittajien lukumäärän alenemisen
7521:                                        estämisestä
7522: 
7523: 
7524:                           Ed u s kunnan Herra Puhe mi e he 11 e
7525: 
7526:     Vain neljän maatilan isäntäväelle kymmenes-       päivästä ja maatilojen lasten kouluttamisesta
7527: tä on tiedossa yritystoiminnan jatkaja. Kahdel-       helpompiin ammatteihin.
7528: la tilalla kym'menestä tiedetään varmasti, että          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7529: jatkajaa ei ole. Isännistä 40 prosenttia ilmoit-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
7530: taa olevansa epätietoinen siitä, kuka jatkaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7531: heidän työtään.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7532:     Tiedot ovat peräisin tutkimuksesta, jossa
7533: kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan suomenkielisten                  Mihin toinienpiteisiih Hallitus aikoo
7534: kuntien maatiloja. Etelä-Pohjanmaan agronomi-                ryhtyä, että maaseutua autioittava ja
7535: yhdistyksen valmistama tilastojulkaisu on jul-               elintarvikeoniavaraisuuttamme vaaran-
7536: kaistu Seinäjoella.                                          tava maataloudenharjoittajien lukumää-
7537:     Haastattelututkimus on tehty kaikilla tiloilla,          rän uhkaava edelleeri aleneminen saa-
7538:  joiden isäntäväki on täyttänyt 45 vuotta. Ag-               daan estetyksi ja myös perhe- ja pien-
7539: ronomiyhdistyksen puheenjohtajan Rainer La-                  viljelijöille annetaan elinmahdollisuudet
7540:  turin mukaan maatalouden jatkajapula johtuu                 maatalouden harjoittamisesta?
7541:  mm. seitsenpäiväisestä työviikosta, pitkästä työ-
7542:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
7543: 
7544:                                           Anssi Joutsenlahti
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 
7549: 088200233T
7550: 2                                            1982 vp.
7551: 
7552: 
7553: 
7554: 
7555:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7556: 
7557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettavaa vain on se, että ongelmia ei ole voitu
7558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       poistaa tarpeellisessa määrin. Eräänä syynä on
7559: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          ollut se, että yleinen aluepolitiikka on liiaksi
7560: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        painottunut sellaisen elinkeinotoiminnan tuke-
7561: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       miseen, joka ei ole voinut riittävästi edistää
7562: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta        peruselinkeinoista vapautuneen väestön työllis-
7563: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                  tettävyyttä. Yleistä aluepolitiikkaa ja maatalou-
7564:                                                     den aluepolitiikkaa on hoidettu irrallaan toi-
7565:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sistaan. Edistystä on kuitenkin tapahtunut
7566:        ryhtyä, että maaseutua autioittava ja        uuden aluepoliittisen lainsäädännön myötä. Val-
7567:        elin tarvikeomavaraisuu ttamme vaaran-       tioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehit-
7568:        tava maataloudenharjoittajien lukumää-       tämistoimenpiteistä, joita toteutetaan kaikkein
7569:        rän uhkaava edelleen aleneminen saa-         vaikeimmilla alueilla. Nämä ns. projektialueet
7570:        daan estetyksi ja myös perhe- ja pien-       kattavat Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Ylä-
7571:        viljelijöille annetaan elinmahdollisuudet    Savon ja Suomenselän alueet. Erityiskuntako-
7572:        maatalouden harjoittamisesta?                keiluun tullaan esittämään lisämenoarvios·sa va-
7573:                                                     roja, joista osa on tarkoitus kohdistaa ns. start-
7574:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tirahana tilanpito.:t jatkavalle. Niin ikään lam-
7575: taen seuraavaa:                                     mastaloutta sekä maatalouden yhteyteen sovel-
7576:    Yhteiskunnallinen rakennemuutos on viime         tuvia sivuelinkeinoja pyritään edistämään. Täs-
7577: vuosikymmeninä ollut voimakas. Teknisen ja          tä kokeilusta toivotaan positiivisia tuloksia, jot-
7578: taloudellisen kehityksen tuloksena työtä on         ta toimenpiteitä voitaisiin laajentaa koskemaan
7579: korvattu kasvavassa määrin pääomalla. Ihmis-        laajemmin kehitysalueita.
7580: ten tulotaso on noussut ja hyödykkeiden ky-            Maatalouspolitiikassa aluepolitiikalla on huo-
7581: syntä lisääntynyt luoden edellytykset teollisen     mattava paino. Maatalouden tuki painottuu sen
7582: tuotannon ja palveluelinkeinojen voimakkaa-         jakotavasta johtuen perhe- ja pienviljelmille ja
7583: seen kasvuun. Tarvittava työvoima on saatu          sellaisiin tuotantosuuntiin, joita harjoitetaan
7584: alkutuotannon piiristä, sillä myös maa- ja met-     niillä alueilla, joilla ongelmat ovat suurimmat.
7585: sätalouden koneeliistuminen on vapauttanut          Teollisuusmaista tuotantoa rajoitetaan tehok-
7586: työvoimaa. Kasvavat elinkeinot ovat synnyttä-       kaasti suurten yritysten markkinoimismaksuilla
7587: neet ympärilleen asutustaajamia, joihin väestöä     ja perustamislupajärjestelmällä. Alueittaiset tu-
7588: on siirtynyt maaseutualueilta. Muuttoliike on       loerot ovatkin viime vuosina selvästi supistu-
7589: kohdistunut erityisesti nuorisoon, mikä on vi-      neet ja tätä kautta on voitu helpottaa paineita
7590: nouttanut maaseutuväestön ikärakennetta. Maa-       maaseudun väestön vähenemistä kohtaan. On-
7591: talousväestön keski-ikä on huomattavasti kor-       gelmana kuitenkin edelleen on maatalousväes-
7592: keampi kuin muissa ammateissa. Varmuutta            tön muita väestöryhmiä alempi tulotaso, mikä
7593: jatkajan saannista tilalle ei useissa tapauksissa   edistää siirtymistä muihin elinkeinoihin.
7594: ole. Kuntien mahdollisuudet peruspalvelujen            Oikeudenmukaisen tulopolitiikan rinnalle
7595: kehittämiseen ovat väestön ja verotulojen vä-       tarvitaan tehokasta rakennepolitiikkaa, jonka
7596: hentyessä heikentyneet. Nämä ovat niitä vaka-       tulee edistää elinkelpoisten perheviljelmien
7597: via ongelmia, joita muuten myönteinen kehi-         muodostumista ja sukupolvenvaihdokseen tilal-
7598: tys on tuonut mukanaan.                             la liittyvien ongelmien poistamista. Maatalou-
7599:    Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, joita   den rahoituskysymyksen hoitaminen on eräs
7600: maaseutuväestön väheneminen aiheuttaa. Vali-        keskeisimpiä. Maatilatalouden kehittämisrahas-
7601:                                                N:o 46                                                  3
7602: 
7603: ton mahdollisuudet tähän ovat olennai:sesti vii-     tukevien sivuelinkeinojen kehittämiseen osoite-
7604: me vuosina parantuneet. Rahaston vuoden 1982         taan varoja ja niitä koskevaa neuvontaa on
7605: käyttösuunnitelma päätyy 900 milj. markkaan,         tarkoitus edelleen tehostaa. Sukupolvenvaihdok-
7606: josta varsinainen maatilalain mukainen lainoi-       seen liittyviä ongelmia helpottaa perintökaaren
7607: tus on 698 milj. markkaa.                            uudistus. Eläkeläisten ja perikuntien hallussa
7608:    Elintarvikehuollon varmistamiseen on viime-       sekä viljelemättä olevien tilojen luku on meillä
7609: aikaisissa toimenpiteissä kiinnitetty vakavaa        tällä hetkellä kuitenkin liian suuri. Sellaisia toi-
7610: huomiota. Huoltovarmuuskysymyksen selvitte-          menpiteitä, joilla sukupolvenvaihdosta näillä
7611: lyä on rahoitettu ministeriön tutkimusvaroin.        tiloilla voidaan nopeuttaa ja saada viljelemätön-
7612: Rakenne- ja tuotantopoliittinen toimikunta esit-     tä peltoa tuotantoon, tullaan hallituksen toimes-
7613: tivät tavoitteet, jotka tukevat elintarvikehuol-     ta selvityttämään ja toteuttamaan. Näin ollen
7614: lon varmistamista. Huomattava osa ehdotuk-           niin maa- ja metsätalouden kuin eräiden mui-
7615: sista on johtanut ja johtamassa käytännön toi-       denkin hallinnonalojen piirissä toteutettavilla
7616: menpiteisiin. Valmisteltavana olevassa pitkän        ja vireillä olevilla toimenpiteillä pyritään maa-
7617: aikavälin maatalous- ja elintarvikehuoltopoliit-     seudun väestöpohjan säilyttämiseen . ja katkai-
7618: tisessa ohjelmassa tullaan näihin kysymyksiin        semaan nykyisen kehityssuunnan jatkuminen,
7619: paneutumaan vielä uudelleen. Maa- ja metsä-          jolla on ravintohuollon varmuutta pitkällä aika-
7620: taloutta haja-asutusalueilla sekä tilalla asumista   välillä olennaisesti heikentävä vaikutus.
7621:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1982
7622: 
7623:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7624: 4                                              1982 vp.
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 
7629:                             Tili Ritksdagen·s Herr Talman
7630: 
7631:    1 det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen           som den eljest positiva utvecklingen fört med
7632: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             sig.
7633: ve1se av den 23 februari 1982 till vederböran-           Regeringen är medveten om de problem
7634: de 1niedlem av •statsrådet översänt avskrift av       som minskningen av JandsbygdsbefoJkningen
7635: följande ·31v riksdag&man Anssi Joutsenlahti un-      medför. Det är beklagligt att problemen inte
7636: dertedknade spörsmål nr 46:                           har kunnat lösas tillräakligt långt. En orsak
7637:                                                       har varit att den allmänna regionalpolitiken
7638:           ViLka åtgärder ämnar Regeringen vid-        alltför mycket inriktats på stödjandet av ·sådan
7639:        ta för att den fort:satta nedgången i          näringsver1klsamhet som inte i tillräoklig grad
7640:        antalet jordbrlllkare ska'll tkunna för-       kunnat främja syssels.ättningen för den befolk-
7641:        hindras, eftet!S!Om denna nedgång aJVfol-      ning som frigjort:s från basnäringen. Den all-
7642:        kar landsbygden och äventyrar självför-        männa regionalpolitiken och lantbmkets regio-
7643:        sörjningen beträffande livsmedel, och          nalpolidk har bedrivits avstkilda från varandra.
7644:        för att även familjeodlare och småbru-         Framsteg har emellertid gjorts tack vare den
7645:        kare ·sikaN ges möjligheter att leva på        nya regionalpolitistka lagstiftningen. Statsrådet
7646:        jordbruk?                                      har fattat ett principbeslut om utvecklingsåt-
7647:                                                       gärder inom de svårast drabbade områdena.
7648:    Såsom svar på detta spör&mM får jag vörd-          Dessa s.k. projektområden täcker Lappbnd, Ka-
7649: samt anföra följande:                                 janaland, Nordlbrelen, norra Savolax och Suo-
7650:    Strukturförändringarna i samhället har varit       menselkäområdet. För experiment med special-
7651: omfattande under de senaste decennierna. Som          kommuner tkommer i en ti1läggsbudget att fö-
7652: ett resultat av den tekniska och ekonomi:ska          reslås medel, av vilka en del som s.k. start-
7653: utvecklingen har arbete i allt högre grad er-        penning är avsedda för dem som fortsätter
7654: satts med tka:pital. Människornas inkomstnivå         att bruka en ·lä,genhet. Man försöker även främ-
7655: har stigit. Efterfrågan på förnödenheter har          ja fårsikötseln samt lämpliga binäringa,r i sam-
7656: ökat och dätmed skapat förutsättningar för en        barnd med jordbruket. Regeringen hoppas på
7657: kr.aftig tillväxt i den industriella produktionen    positiva resultat av detta ex;pedment och att
7658: och inom 'Servicenäringen. Den erforderliga ar-       åtgärderna stkall tkunna utsträckas att gäl!la ut-
7659: betskraften har kommit från primärprodutktio-        veoklingsområdena i större omfattning.
7660: nen, ty även jord- och ·SikogsbrUJkets mekani-           1 jordbruks;politiken fäster man stor vi:tkt
7661: sering har frigjort arbetskraft. Kring de ex:parn-   vid regionalpolitiken. På grund av fördelnings-
7662: derande näringsgrenarna har Urppstått bosätt·        sättet går :stödet främst till familjejordbruk
7663: ningscentra, dit befolkningen flyttat från Jands-    och småbruk samt tiH 'Sådana prodUJktionsrikt-
7664: bygden. Flyttningsrörelsen har särskilt berört       ningar som bedrivs inom de områden där prob-
7665: ungdomen, och följden har varit att landsbyg-        lemen är störst. Industrimässig produktion be-
7666: dens ålderss.truktur snedvridit:s. Jordbrukarbe-     gränsas effektivt med manknadsföringsavgifter
7667: folkningens medelMder är avsevärt högre än           ooh tillstånds•system för stora företag. De re-
7668: medelåldern inom övriga y11ken. 1 många fall         gionala i~omstsk~llnaderna har klart minskat
7669: är det osäkert om någon fort:sätter att bruka        under de senaste åren och denna väg har ut-
7670: en lägenhet. Kommunernas möjHgheter att ut-          vecklingen mot en minskning av landsbygdis-
7671: veckJa bas•servicen har försvagats på grund av       befotkningen kunnat lättas. Prob1emet är emel-
7672: den minskade befo1kningen och minskade ,skat-        lertid aUtjämt att jordbruikarbefolkningen har
7673: teinkomster. Dessa är de a11varliga problem          en lägre inkomstnivå än övriga befolknings-
7674:                                                N:o 46                                               5
7675: 
7676: grupper, vi~ket främjar övergången tili andra        livsmedelsförsörjningspolitiska program som är
7677: näringsgrenar.                                       under beredning kommer man att återkomma
7678:    Vid sidan av en rättvis inkomstpolitik be-        tili dessa frågor. För jord- och skogsbruket
7679: hövs en effektiv strukturpolitik, avsedd att         inom glesbygden .samt för utveoklandet av bi-
7680: främja bilda:ndet ruv livsdugliga fa:miljejordbruk   näringar som stöder odlarna och förbäurar
7681: och lösandet av problemen i samband med              detas möjligheter att bo på lägenheterna kom-
7682: generationsväxlingen på lägenheterna. Skötseln       mer att anvisa'S medel, och rådgivningen be-
7683: av jordbrukets finansiering är en •av de vikti-      träffande dessa kommer att effektivera:s. Prob-
7684: ga:ste frågorna. Gårdsbrukets utveaklingsfonds       lemen i sa:mband med generationsväxlingen kan
7685: möjiigheter härvidlag har förbättrats väsentligt     minskas genom en revidering av ärvdaba1ken.
7686: under de senaste åren. Fondens dispositions-         Antalet 1lägenheter i pensionärers och dödsbons
7687: plan för år 1982 stannar vid 900 milj. mk,           besittning sa1mt lägenheter som inte bmkas är
7688: varav den egentliga långivningen enligt lagen        dock för närvarande för ,stort. Regeringen kom-
7689: om gårdsbruksenheter är 698 milj. mk.                mer att låta utreda och påskynda åtgärder,
7690:    I den senaste tidens åtgärder har säkerstäl-      med vil!ka generationsväxlingen på dylika lägen-
7691: landet av livsmedelsförsörjningen intagit en         heter kan påskyndas och icke"odlad åker fås
7692: central ·ställning. En utredning rörande lsjälv-     med i produktionen. Sålunda strävar man tili
7693: försörjningssäik:erheten har finansierats med mi,    att med åtgäl'der, som vidtas och är anhängiga
7694: nisteriets for.skningsmedel. Kommissionen för        inom såväl jord- och skogsbruket som vis.sa
7695: jordbrukets produktionspolitik och kommissio-        andra förvaltningsområden, bibehålla Iandsbyg-
7696: nen för strukturpolitiken inom jordbmket före-       dens befolkningsunderlag och bryta den nuva-
7697: slog mål, som .stöder 1säikerställandet av liv~­     rande trenden, som på lång sikt har en i av-
7698: medelsförsörjningen. En avsevärd del av föt-         görande grad fö11svagande effekt på livsmedels-
7699: slagen ha:r lett och llrommer att leda tili prak-    försörjningen.
7700: tiska åtgärder. I det långsiktiga jordbmks- och
7701:      Helsingforsden 24 mars 1982
7702: 
7703:                                               Jord- och skogsibru!ksminister Taisto     Tähkämaa
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 
7708: 088200233T
7709:                                                1982 vp.
7710: 
7711: Kirjallinen kysymys n:o 47
7712: 
7713: 
7714: 
7715:                                     Karkinen ym.: Nuorten jatkokotrlutuspaikoista Uudellamaalla
7716: 
7717: 
7718:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7719: 
7720:      Ammatilliseen koulutukseen halukkaista nuo-      teita, koska tällä seudulla on perinteisesti ollut
7721:  rista jäi vuonna 1981 Uudenmaan läänissä opis-       paitsi . keskimääräistä korkeampi lukionkäynti-
7722:  kelupaikkojen. puutteen vuoksi koulutuksen ul-       halukkuus, myös keskimääräistä suurempi tar-
7723:  kopuolelle lähes 10 000 nuorta eli 54 prosent-       jonta sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan lu-
7724:  tia koulutusta hakeneista. Tammikuun 1982 yh-        kion tai sitä korkeampi oppimäärä.              .      1
7725: 
7726:  teisvalintatietojen mukaan nämä [uvut tulevat           Peruskouluosa päättänyt, ammatti- ja lukio-
7727:  kuluvana vuonna entisestään kasvamaan. Pää-          koulutuksen ulkopuolelle jäänyt nuori joutuu
7728: ,kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan suorit-        lähes poikkeuksetta työttömäksi. Jyväskylän
7729: .taman selvityksen mukaan Helsingin seudun            kasvatustieteen tutkimuslaitoksen suorittaman
7730:  aloituspaikk~tvajaus vuonna 1982 jo yksistään        tutkimuksen mukaan tapahtuu pysyväksi am-
7731:  muodostuu 3 550:ksL                                  mattitaidottotnaksi työttömäksi asennoituminen,
7732:      Uudenmaan läänin koulutuspaikkavajauksen         "laitostuminen", tällaisten nuorten kohdalla jo
7733:  pienentämiseksi on tälle vuodelle suunniteltu        kahden vuoden .sisällä.
7734:  uusia väliaikaisia ammatillisen koulutuksen aloi-       Koska työllisyyskoulutukseenkin voimassa
7735:  tuspaikkoja 2 600, mutta anomuksia on jätetty        olevien säännösten mukaan otetaan yleensä vain
7736:  tähän mennessä vain 1 400 kappaletta, eivätkä        20 rvuotta täyttäneitä, olisi peruskouluosa päät-
7737:  näidenkään paikkojen järjestelyt vielä ole täysin    täneiden nuorten auttamiseksi, sen lisäksi mitä
7738:  selvät. Varsinaisen koulutuksen puolella on          olen esittänyt 8. 2. 1982 päiväämässäni kirjalli-
7739:  mahdollista saada Uudellamaalla .ensi syksynä        sessa kysymyksessä atnmattikoulutuspaikkojen
7740:  vain runsaat 250 uutta aloituspaikkaa .              lisäämiseksi, myös lisättävä tuntuvasti lukion
7741:     Toisaalta opetusministeriö on keskiasteen         aloittamispaikkoja.
7742:  koulunuudistuksen       toimeenpanosuunnitelmas-        Tämän vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjestyk-
7743:  saan päättänyt, että aikavien lukioluokkien mää-     sen 37 §:n l momenttiin esitämme valtioneu-
7744:  rä laskee yksin Helsingin kaupungissa nykyises-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7745:  tä 107 lukioluokasta 60 luokkaan vuoteen 1988        raavan kysymyksen:
7746:  mennessä. Ensimmäisestä kehittämisohjelmasta
7747:  tehtyjen päätösten perusteella on selvinnyt, että               Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-
7748:  lukiori supistamistavoitteita aletaan toteuttaa             väällä 1982 peruskouluosa päättävistä
7749:  välittömästi. Uudenmaan lääninhallituksen kou-              nuorista jää Uudellamaalla ammatillista
7750:  luosaston alustavien suunnitelmien mukaan vuo-              .jatkokoulutuspaikkaa vaille noin puolet
7751:  sien 1984-85 (II) kehittämisohjelmassa las-                 hakijoista, ja
7752:  kee lukioluokkien määrä jo 75 Juokkaan, mikä                   aikooko Hallitus tarkistaa toista kes-
7753:  merkitsee noin 30 prosentin supistusta nykyti-              kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaa
7754:  lanteeseen verrattuna.                                      koskevia ohjeita siten, että [ukiopaik-
7755:      Koska on aivan ilmeistä, että ammattikoulu-             koja erityisesti Helsingin seudulla ei vä,
7756:  tuspaikkoja ei ole malxlollista lisätä tarvetta             hennetä vahvistetun. suunnitelman mu-
7757:  vastaavasti, olisi peruskouluosa päättäneille nuo-          kaisesti, vaan asteittain sitä mukaa kuin
7758:  rille varattava nykyistä paremmat mahdollisuu-              ammatilliset oppilaitokset voivat lisä~
7759:  det jatkaa opintojaan lukiossa. Helsingin seu-              oppilaaksiottoaan?
7760:  dulla tähän on myös elinkeinorakenteisia perus-
7761:                                                                                                      . '·~
7762:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
7763: 
7764:                 Seija Karkinen                                    Sinikka Luja-Penttilä
7765:                 Kaisa Raatikainen                                 Saara-Maria. Paakkinen
7766: 088200280A
7767: 2                                             1982 vp.
7768: 
7769: 
7770: 
7771: 
7772:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7773: 
7774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lain (474/78) mukaan jokaiselle' peruskoulusta
7775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja lukiosta vuosittain pääsevälle tulee tarjota
7776: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn           mahdollisuus ammatillisesti eriytyvän koulutuk-
7777: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sen hankkimiseen viimeistään vuonna 1988.
7778: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkojen
7779: edustaja Karkisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     määrä suhteessa yleissivistävästä koulutuksesta
7780: sesta kysymyksestä n:o 47:                           vuosittain pääsevän ikäluokan kokoon on
7781:                                                     Uudenmaan läänissä pienempi kuin muissa lää-
7782:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ke-   neissä. Toisaalta korkeakouluihin pääsevien yli-
7783:        väällä 1982 peruskouluosa päättävistä        oppilaiden osuus on Uudellamaalla korkeampi
7784:        nuorista jää Uudellamaalla ammatillista       kuin muualla maassa. Uudenmaan läänin väestö-
7785:        jatkokoulutuspaikkaa vaille noin puolet      kehitys poikkeaa oleellisesti . valtakunnallisesta
7786:        hakijoista, ja                               kehityksestä, joka johtaa nuorisoikäluokkien
7787:           aikooko Hallitus tarkistaa toista kes-    koon pienentymiseen noin neljänneksellä kulu-
7788:        kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaa      van vuosikymmenen aikana. Uudellamaalla kou-
7789:        koskevia ohjeita siten, että lukiopaik-      lutettavan ikäluokan koon muutokset ovat pie-
7790:        koja erityisesti Helsingin seudulla ei vä-   nempiä. Yleissivistävästä koulutuksesta pääse-
7791:        hennetä vahvistetun suunnitelman mu-         vien lukumäärä on lisäksi poikkeuksellisen suuri
7792:        kaisesti, vaan asteittain sitä mukaa kuin    kuluvana ja ensi vuonna.
7793:        ammatilliset oppilaitokset voivat lisätä         Uudenmaan 'läänin poikkeuksellisen vaikean
7794:        oppilaaksiottoaan?                           tilanteen takia opetusviranomaiset ovat pyrki-
7795:                                                     neet ammatillisten oppilaitosten aloituspaikka-
7796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maaran voimakkaaseen lisäämiseen etenkin
7797: vasti seuraavaa:                                    Uudenmaan läänissä. Uudenmaan läänin am-
7798:    Vastatessani kansanedustaja Karkisen ym.         matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärää li-
7799: kirjalliseen kyselyyn n:o 21, joka koski samaa      sätään suhteellisesti selvästi enemmän kuin
7800: asiaa kuin nyt esillä olevan kyselyn ensimmäi-      maassa keskimäärin. Koska uusien vakinaisen
7801: nen osa, totesin:                                   ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen ra-
7802:    "Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulu-     kentamisella ei ehditä riittävän tehokkaasti vai-
7803: jen aloituspaikkojen kokonaismäärä maassa ylit-     kuttamaan akuuttiin tilanteeseen, erityisiä toi-
7804: tää peruskoulusta ja lukiosta vuosittain pääse-     menpiteitä kohdistetaan väliaikaisen ammatilli-
7805: vien lukumäärän. Tästä huolimatta koulutuksen       sen koulutuksen laajentamiseen.
7806: kysyntää ei pystytä tyydyttämään toisaalta siksi,       Vakinaisen ammatillisen koulutuksen aloitus-
7807: että pyrkiiöiden joukossa on huomattava määrä       paikkamäärä oli Uudenmaan läänissä vuonna
7808: sellaisia, jotka ovat aiemmin jääneet koulutuk-     1980 10 197 alohuspaikkaa; Valtioneuvoston
7809: sen ulkopuolelle, ja niin ikään sellaisia, jotka    17. 12. 1981 hyväksymässä keskiasteen koulu-
7810: ammatillisen tutkinnon suoritettuaan edelleen       tuksen kehittämisohjelmassa vuosille 1982-83
7811: pyrkivät koulutukseen. Täysin varmaa oppilaak-      vastaava aloituspaikkamäärä on vuonna 1982
7812: si hyväksyttyjen osuutta pyrkiiöistä ei saada       10 978 ja vuonna 1983 11 764 aloituspaikkaa.
7813: selvitetyksi tietojärjestelmissä olevien puuttei-   Uudenmaan läänin vakinaisen koulutuksen aloi-
7814: den takia. Ammattikasvatushallituksen tekemän       tuspaikkamäärän osuu's koko maan aloituspai-
7815: arvion mukaan ammatillisiin oppilaitoksiin hy-      koista nousee vuoden 1980 17,5 %:sta
7816: väksyttiin vuonna 1981 noin 60 % pyrkijöistä.       19 %:iin vuonna 1983. Kun väliaikaisen am-
7817: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun      matillisen    koulutuksen     aloituspaikkamäärä
7818:                                                N:o 47                                                3
7819: 
7820: vuonna 1980 oli Uudellamaalla 672· aloituspaik-      ta 1 257 väliaikaisen ammatillisen koulutuksen
7821: kaa, mainitun kehittämisohjelman koulutusaloit-      aloituspaikasta, vaikka valtioneuvoston hyväk-
7822: tain ja -asteittain. ohjelmoidun osan mukaan se      symä ohjelma mahdollistaisi Uudenmaan oppi-
7823: tulee vuonna 1982 olemaan 2 776 aloituspaik-         laspaikoille 2 77 6 aloituspai:kan perustamisen
7824: kaa ja vuonna 1983 2 806 · aloituspaikkaa.           eli yli kaksinkertaisen määrän; Tilanne osoit-'
7825: Uudenmaan läänin väliaikaisen ammatillisen           taa sen valitettavan tosiasian, että väliaikaisen
7826: koulutuksen aloituspaikkamäärän osuus koko           ammatillisen koulutuksen järjestämishalukkuus
7827: maan aloituspaikkamäärästä nousee vuoden             on ollut Uudenmaan 1läänin ammatillisissa oppi-
7828: 1980 8,4 %:sta 33,7 %:iin vuonna 1983. Va-           laitoksissa merkittävästi heikompi kuin muualla
7829: kinaisen ja väliaikaisen ammatillisen koulutuk-      maassa.
7830: sen aloituspaikkojen yhteismäärän osalta vas-           Hallitus tulee kaikin käytettävissä olevin kei-
7831: taava suhdeluku muuttuu vuoden 1980 16,4             noin pyrkimään siihen, että väliaikaisen am-
7832:  % :sta 20,8 % :iin. Tarkoitetussa kehittämisoh-     matillisen    koulutuksen      aloituspaikkamäärä
7833: jelmassa on lisäksi j~tetty tarkemmin ohjelmoi-      Uudellamaalla saadaan kuluvana vuonna ko-
7834: matta noin 2 000 väliaikaisen koulutuksen aloi~      hoamaan sen mukaiseksi, mitä keskiasteen kou-
7835: tuspaikkaa, joiden sijoittamisessa Uusimaa on        lutuksen kehittämisohjelmassa vuosille 1982~
7836: asetettu etusijalle.                                 83 on päätetty. Koska ohjelman mukaiset aloi-
7837:     Uudenmaan läänissä kuluvana vuonna käy-          tuspaikkalisäykset eivät ole riittäviä peruskou-
7838: tettävistä 10 978 aloituspaikasta peruskoulupoh-     lusta pääsevien jatkokoulutusmahdollisuuksien
7839: jaisia aloituspaikkoja on 9 004 ·ja ylioppilas-      turvaamiseksi, opetusministeriö tulee Uuden-
7840: pohjaisia aloituspaikkoja 1 974. Koska ylioppi-      maan läänin poikkeuksellisen vaikean tilanteen
7841: laspohjaisten aloituspaikkojen vajaus on erityi-     takia suhtautumaan hallitukselle tekemissään
7842: sen suuri, kehittämisohjelmassa vuodelle 1982        esityksissä myönteisesti peruskoulun vapaaeh-
7843: ohjelmoiduista 2 776 aloituspaibsta 1 058 on         toisen lisäluokan käynnistämiseen läänissä."
7844:  tarkoitettu ylioppilaspohjaisiksi. Kaikki edellä       Vastaavasti keskiasteen koulutuksen kehittä-
7845: mainitut peruskoulupohjaiset aloituspaikat eivät     misohjelmaS'sa vuosille 1982-83 hallitus on
7846: ole kuluvana keväänä peruskoulusta pääsevien         kiinnittänyt erityistä huomiota lukion aloitus-
7847: käytettävänä ensinnäkin sen takia, että pyrki-       paikkakapasiteetin turvaamiseen Uudenmaan
7848: iöiden joukossa on aikaisempina vuosina oppi-        läänissä. Kehittämisohjelmassa hyväksytyt lääni-
7849: velvollisuutensa suorittaneita, toiseksi sen ta-     kohtaiset aloituspaikkatavoitteet ovat kouluhal-
7850: kia, että osa ylioppilaista on sijoitettava perus-   lituksen esityksen mukaisia. Tämän lisäksi ke-
7851:  koulupohjaisille aloituspaikoille ja kolmanneksi    hittämisohjelman mukaan pääkaupunkiseudulla
7852: sen takia, että osalle aloituspaikoista pääsyn       voidaan peruskoulusta pääsevien normaalia ikä-
7853:  edellytykseksi on asetettu peruskoulun normaa-      luokkaa suuremman määrän ja ammatillisen
7854: lia päättämisikää korkeampi ikäraja. Viimeksi        koulutuksen riittämättömän tarjonnan takia
7855:  mainittu tekijä johtuu kyseisten koulutusalojen     aloittaa molempina vuosina viisi ylimääräistä lu-
7856: erityisluonteesta eikä ikärajan alentaminen kai-     kion ensimmäistä luokkaa. Nämä luokat huo-
7857:  kissa tapauksissa tule tulevaisuudessakaan mah-     mioon ottaen säilyy Uudenmaan läänissä lukion
7858: dolliseksi. Näissä tapauksissa sellaisen vaati-      ensimmäisen luokan oppilaiden suhteellinen
7859: muksen toteuttaminen, että kaikkeen koulu-           osuus 16-vuotiaiden ikäluokasta vuoden 1980
7860:  pohjaiseen ammatilliseen koulutukseen voitai-       tasolla (53,3 %) ollen vuonna 1982 53,6%
7861:  siin siirtyä välittömästi peruskoulun päättämis-    ja vuonna 1983 52,7 %. Iltalukioita, joista var-
7862:  vuonna, normaalisti 16 vuoden iässä, on siten       sin suuri os a on pääkaupunkiseudulla, asetetut
7863:                                                                  1
7864: 
7865: 
7866:  mahdotonta.                                         määrälliset rajoitukset eivät koske.
7867:      Uudenmaan läänin nuorison jatkokoulutus-           Edellä mainitun lisäksi kehittämisohjelmassa
7868:  mahdollisuuksien lisääminen kuluvana vuonna         on annettu ohjeet lukion aloituspaikkojen oppi-
7869:  on ensisijaisesti riippuvainen väliaikaisen amma-   laitoskohtaistamisesta siten, että toimenpide an-
7870:  tillisen koulutuksen laajentamisesta. Väliaikai-    taa oppilaitoksille jouston mahdollisuuden lie-
7871:  sesta ammatillisesta koulutuksesta annettujen       vään oppilaskohtaisten aloituspaikkatavoitteiden
7872:  säännösten mukaan tätä koulutusta järjestetään      ylittämiseen uusia aloitusryhmiä perustamatta.
7873:  vakinaisten ammatillisten oppilaitosten toimesta       Esitetystä käy ilmi, että hallitus on ryhtynyt
7874:  ja niiden ha:kemuksesta. Uudellamaalla on am-       voimakkaisiin toimenpiteisiin Uudenmaan nuo-
7875:  matikasvatushallituksen 4. 3. 1982 antaman sel-     rison jatkokoulutusmahdollisuuksien parantami-
7876:  vityksen mukaan tehty perustamispäätökset vas-      seksi. Läänin poikkeuksellisen vaikean tilanteen
7877:                                               1982 vp.
7878: 
7879: takia hallitus tulee lisäksi suhtautumaan myön-      tettua ohjelmaa varten antanut erityisiä lukion
7880: teisesti peruskoulun vapaaehtoisen lisäluokan        aloituspailkkamäärän mitoittamista koskevia oh-
7881: käynnistämiseen läänissä.                            jeita, vaan toista kehittämisohjelmaa valmistel-
7882:    Esitetyillä toimenpiteillä, väliaikaisen koulu-   laan tältä osin keskiasteen koulunuudistuksen
7883: tuksen toteuttamisella kehittämisohjelman mu-        toimeenpanosuunnitelmassa määritellyn yleisen
7884: kaisesti, lukion aloituspaikkakapasiteetin käyt-     toimintalinjan pohjalta.
7885: töön ,liitetyn jouston soveltamisella ja perus-         Keskusvirastojen tulee toimittaa esityksensä
7886: koulun 10. luokan perustamisella voidaan oleel-      toista kehittämisohje1maa varten opetusministe-
7887: lisella tavalla parantaa Uudenmaan nuorison          riölle kuluvan vuoden toukokuun loppuun men-
7888: jatkokoulutusmahdollisuuksia vuosina 1982-           nessä. Hallituksen käsittelyyn ohjelma tuodaan
7889: 83 vertailukelpoisiksi muun maan nuorison ase-       syyskauden aikana. Hallitus on tarvittaessa
7890: man kanssa.                                          myös toisen kehittämisohjelman yhteydessä val-
7891:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma         mis jatkamaan niitä edellä esitettyjä erityis-
7892: vuosille 1984-85 eli toinen kehittämisohjel-         toimenpiteitä, joita voimakkaimmin kohdiste-
7893: ma on valmisteilla ammattikasvatushallitukses-       taan Uudenmaan lääniin kuluvana ja ensi
7894: sa ja kouluhallituksessa. Hallitus ei ole tarkoi-    vuonna.
7895:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
7896: 
7897:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
7898:                                                 N:o 47                                                5
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903:                            Tiii    Riksdagens           Herr     Taiman
7904: 
7905:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         rad elev beredas möjiighet att erhålla yrkes-
7906: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             inriktad utbildning senast år 1988. Arttalet
7907: velse av den 23 februari 1982 till vederböran-        nybörjarpiatser i yrkesläroanstalterna i förhåi-
7908: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Iande till den åiderskiass som årligen l\Iutför.
7909: föijande av riksdagsman Karkinen m. fl. under-        den allmänbildande utbildningen är i Nylands
7910: tecknade spörsmåi nr 47:                              Iän mindre än i andra Iän. A andra sidan är
7911:                                                       de till högskoiorna antagnas andei av student-
7912:             Är Regeringen medveten om att av          erna i Nyiands Iän högre än i övriga delar
7913:          de studeranden som utdimitteras från         av Iandet. Befoikningsutvecklingen i Nyiands
7914:      • · grundskoian våren 1982 i Nyiands Iän         län avviker betydligt från utvecklingen i hela
7915:          ca hälften inte kommer att få studie-        landet, som gått mot en minskning på en fjär-
7916:          piats inom yrkesutbildningen, och            dedel av de unga åldersklasserna under detta
7917:             ämnar Regeringen justera anvisningar-     årtionde. Antalet elever som går ut den all-
7918:          na angående utvecklingsprogrammet för        mänbildande skolan är dättill exceptionellt stor
7919:          utbildningen på mellanstadiet så att an-     detta och nästa år.
7920:          talet gymnasiepiatser, särskilt inom Hel-       P.g.a. den ovanligt svåra situationen i Ny-
7921:          singforsregionen, inte skärs ned enligt      lands Iän har undervisningsmyndigheterna sttä-
7922:          den fastställda pianen, utan minskas         vat efter en kraftig ökning av yrkesläroanstai-
7923:          gradvis allt efter som yrkesiäroanstalter-   ternas nybörjarpiatser särskiit i Nylands Iän.
7924:          na kan öka intagningen av studeranden?       Antalet nybörjarplatser inom yrkesutbildningen
7925:                                                       i Nylands Iän kommer att utökas proportionellt
7926:  Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-           sett mera än i övriga delär av Jandet i medeltal.
7927: samt framföra föijande:                               Eftersom man inte genom att inrätta nya ordi-
7928:    I mitt svar till riksdagsman Karkinens m. fl.      narie yrkesutbildningspiatser -titlräckligt effek-
7929: spörsmåi nr 21, som gällde samma fråga som            tivt kan påverka det akuta läget, är de särskilda.
7930: tas upp i första delen av detta spörsmåi, konsta-     åtgärderna riktade mot utvidgande av den tem-
7931: terade jag föijande:                                  porära yrkesutbildningen.
7932:    "Det totaia antaiet nybörjarpiatser i yrkes-          Antaiet ordinarie nybörjarpiatser inom yrkes-
7933: läroanstalterna och högskoiorna i vårt Iand           utbildningen i Nyiands Iän var 10 197 år 1980.
7934: överstiger de årligen från grundskolan och gym-       I utvecklingsprogrammet .för mellanstadieu.t~
7935: nasiet utdimitterades antal. Trots detta kan          bildningen, som godkändes av statsrådet den
7936: man inte tillgodose utbildningsbehovet delvis         17. 12. 1981, är det motsvarande antalet ny-
7937: därför att det biand sökandena finns en stor          börjarplatser år 1982 10 978 och år 1983
7938: andeL unga som tidigare blivit utan utbild-           11 764 .. De nyiändska ordinarie nybörjarplat-
7939: ning, 'OI=h även sådana som efter erlagd yrkes-       sernas andel av hela landets nybörjarpiatser stic
7940: examen önskar fortsätta sin utbildning. Full-         ger från 17,5% år 1980 till 19% år 1983.
7941: komligt pålitliga uppgifter om de godkändas           Medan antalet temporära nybörjarplatser i Ny-
7942: andel av sökandena kan man inte få fram p.g.a.        Iands Iän var 672 år 1980, kommer antalet
7943: bristet i datasystemet. Enligt en uppskattning        enligt nämnda utvecklingsprogram på de olika
7944: gjord :av yrkesutbildningsstyrelsen godkändes         utbildningsområdena och -nivåerna att vara
7945: ca 60 % av sökandena till yrkesläroanstalterna        2 776 år 1982 och 2 806 år 1983. De i ny-
7946: år 1981. Enligt Iageri om utbyggande av ut-           Iändska yrkesläroänstalter inrättade temporära
7947: bildningen på meUanstadiet (474/78) bör var-          nybörjarplatsernas andel av hela Iandets nybör-
7948: je från grundskoian eller gymnasiet utdimitte-        jarplatser stiger från 8,4% år 1980 till 33,4%
7949: 6                                            1982 vp.
7950: 
7951: år 1983. Den motsvarande siffran för de ordi-           Regeringen kommer att med alla tillgängliga
7952: narie och temporära nybörjarplatserna inom          medel sträva efter att de temporära nybörjar-
7953: yrkesutbildningen ändras från 16,4 % år 1980        platserna inom yrkesutbildningen i Nylands Iän
7954: till 20,8 %. 1 det nämnda utvecklingsprogram-       under detta år ökar i enlighet med besluten
7955: met har därtill lämnats oprogrammerade 2 000        i utvecklingsprogrammet för mellanstadieutbild-
7956: temporära nybörjarplatser vid vilkas placering      ningen för åren 1982-83. Eftersom de ök-
7957: Nylands Iän givits prioritet.                       ningar av antalet nybörjarplatser som ingår
7958:     Av Nylands läns 10 978 nybörjarplatser det-     i programmet inte är tillräckliga för att trygga
7959: ta år är 9 004 sådana som bygger på grund-          fortbildningsmöjligheterna för dem som gått
7960: skolan och 1 97 4 sådana som bygger på stu-         ut grundskolan, kommer undervisningsministe-
7961: dentexamen. Eftetsom bristen på studieplatser       riet till följd av den särskilt svåra situationen
7962: som bygger på studente:xamen är tnycket stot        i Nylands Iän i sina förslag till regeringen att
7963: komni.er 1 058 av de 2 776 i utvecklingspro-        ställa sig positivt. till inrättande: av en frivillig
7964: grammet infötda nybörjarplatserna för år 1982       extra · klass i ·länens grundskolor. Geriom · de
7965: att vara studieplatser som baserar sig •på stu-     framförda åtgärderna kan man avsevärt . för"
7966: dehtexamen. Alla på grurtdskolexamen baserade       bättra ungdomarnas ställning i Nyland tili jäm-
7967: nybötjarplatser · kan inte användas av de från      förbar nivå med ungdomarnas ställning            öv-
7968: grundskolan detta år utdimitterade studeran-         riga delar av landet."
7969: dena först och främst därför att det bland              På motsvarande sätt har regeringen i ut-
7970: sökandena finns sådanli som fullgjort sin läro-     vecklingsprogrammet för utbildningen på mel-
7971: plikt i tidigare år, för det andra dätför att       lanstadiet för åren 1982_:_'83 fäst särskild upp-
7972: en del av studenterna måste placeras på ny-         märksamhet vid tryggande av nybÖrjarplatserna
7973: börjatplatser som bygger på grundskolexatnen,       i gymnasierna i Nylands Iän. De i utvecklings-
7974: och .för det tredje därför att förutsättningen      programmet godkända målsäi:tningarna för ny-
7975: för intagande av en del nybörjarplatser är en       börjarplatserna i de enskilda länen övetens-
7976: ålder som är ·högre än den ålder eleverna nor-      stämmer med skolstyreisens förslag. bärtill är
7977: malt. har vid utgången av grundskolan. Den          det enligt utvecklingsprogrammet möjligt att
7978: sist nättmda faktotn beror på de ifrågavarande      inom huvudstadsregionen under båda åren in-
7979: utbildningsområdenas karaktär, · och en sänk~       föra fem extra gymnasiets första klasser p.g.a.
7980: ning av åldetgränsen kommer inte heller i fratn·    att de åldersgmpper som .går ut gmhdskolan
7981: tiden i alla fall att vara möjlig. I dessa fall     är större än normalt och det otillräckliga ut-
7982: är det omöjligt ~tt tiUgodose ett krav om att       budet på yrkesutbildning. Då man .räknai med
7983: alla typer av på grundskolexamen baseråd yr-        dessa klasser förblir den relativa andelen förs-
7984: kesutbildning skulle ·kunna ledas · omedelbart      taklassister i gymnasierna i Nylands län av
7985: efter avslutad·gruhdsköleutbildning, normalt vid    alla 16-åringar på samma nivå som år 1980
7986: 16-års ålder.                                        (53,3 %) , dvs. 53,6% år 1982 och 52,7 %
7987:     Utökaudet av ungdomarnas fortbildningsmöj-      år 1983. De kvantitativa begränsoingarna gäl-
7988: ligheter' i Nylands Iän detta år ät · i främsta     ler inte för kvällsgymnasierna av vilka de fles-
7989: hand beroende av utvidgande av den temporära         ta finns inom huvudstadsregionen.
7990: yrkesutbildningen. Enligt bestämmelserna om             1 utvecklingsprogrammet ingår ytterligare
7991: den temporära yrkesutbildningen anordnas dy·        direktiv om fastställandet av antalet nybörjar-
7992: lik utbildning av ordinarie yrkesutbildnings-'      platser i de enskilda gymnasierna vilka ger de
7993: anstälter och på deras ansökan. Nylands Iän         enskilda läroanstalterrta möjligheter att vid bil-
7994: har enligt en utredning inlämnad av yrkesut-        dimdet av nya nybörjargtupper överskrida nå-
7995: bildningsstyrelsen · den 4. 3. 1982 fattat beslut   got målSättningarna för· antalet nybörjarplat~er
7996: om · inrättande av enbart 1 257 temporäta ny-       i de enskilda skolorna.
7997: börjarplatser inom yrkesutbildningen, fastän det        Av det ovan framfÖrda framgår att rege-
7998: av statsrådet godkända program!llet skulle möj-     ringen sktidit tili fasta åtgärder för att för'-
7999: liggöra inrättande av 2 776 nybörjarplatser i       bättra den nyländska ungdomens möjligheter
8000: Nyland, dvs. dubbelt mera. Läget visar det          att få fortsatt utbildning. Till följd av det
8001: beklagliga faktum att viljan att anordna tem-       exceptionellt svåra läget i länet kommer tege-
8002: porär yrkesutbildning har blartd yrkesläroan-       ringen dessutom att förhålla sig positivt 'tiH
8003: stalterna i Nylands Iän varit mindre än i öv~       införa11det av en extra klass i länets grund-
8004: riga delar riv landet.      '                       skolor.
8005:                                              N:o 47                                              7
8006: 
8007:    Genom de framförda åtgärderna, dvs. genom       g1v1t särskilda anv1snmgar angående dimensio-
8008: att genomföra den tillfälliga utbildningen i en-   neringen av antalet nybörjarplatser i gymna-
8009: lighet med utvecklingsprogrammet, tack vare        sierna, utan det andra utvecklingsprogrammet
8010: den smidighet som är möjlig vid bestämmande        utarbetas i detta hänseende på basen av de
8011: av antalet nybörjarplatser i gymnasiet och ge-     allmänna verksamhetslinjer som definierats i
8012: nom att införa en tioende klass i grundskolan,     verkställighetsplaner för mellanstadiereformen.
8013: kan man på ett avgörande sätt förbättra den            De centrala ämbetsverken skall framföra sina
8014: nyländska ungdomens möjligheter till fortsatt      förslag för det andra utvecklingsprogrammet
8015: yrkesutbildning under åren 1982-83 och göra        tili undervisningsministeriet inom utgången av
8016: deras ställning jämförhar med vårt lands övriga    maj detta år. Programmet kommer att behand-
8017: ungdom.                                            las av regeringen under hösten. Regeringen är
8018:    Utvecklingsprogrammet för mellanstadieut-       redo att i samband med det andra utvecklings-
8019: bildningen för åren 1984-85, dvs. det andra        programmet vid behov fortsätta med de ovan
8020: utvecklingsprogrammet, utarbetas för närvaran-     nämnda specialåtgärderna som i främsta rum
8021: de av yrkesutbildningsstyrelsen och skolstyrel-    är riktade mot Nylands Iän under detta och
8022: sen. Regeringen har inte för detta program         nästa år.
8023:      Helsingforsden 31 mars 1982
8024: 
8025:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
8026: 'i'
8027:                                              1982 vp.
8028: 
8029: Kirjallinen kysymys n:o 48
8030: 
8031: 
8032: 
8033: 
8034:                                  Manninen ym.: Harjoituskaluston hankkimisesta Taivalkosken
8035:                                     metsäkonekoululle
8036: 
8037: 
8038:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
8039: 
8040:    Taivalkosken metsäkonekoululla on tarkoitus        Määräraha voitaisiin ottaa vuoden 1982 en-
8041: aloittaa elokuussa 1982 metsätraktoreiden kul-     simmäiseen lisämenoarvioon. Mikäli näin ei ta-
8042: jettajakoulutus. Tätä tarkoitusta varten on val-   pahdu, on koulutuksen aloittaminen Taival~
8043: tion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa myön-       koskella hyvin hankalaa. Tämä taas olisi vali-
8044: netty koululle uusina virkoina 1 koneinsinöö-      tettavaa nykyisessä työ1lisyystilanteessa.
8045: rin, 1 koneopetukseen perehtyneen metsätek-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
8046: nikon ja 1 työnopettajan virka.                    järjestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella
8047:    Ongelmana metsätraktoreiden kuljettajakou-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8048: lutuksen aloittamisessa on kuitenkin harjoitus-    vaksi seuraavan kysymyksen:
8049: kaluston puute. Jotta koulutus voitaisiin hy-
8050: väksytyn suunnitelman mukaisesti aloittaa, tar-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus a.i:koo
8051: vittaisiin 4 milj. mk puunkorjuun opetuksessa             ryhtyä metsätraktoreiden kuljettajakou-
8052: tarvittavien metsätraktoreiden hankintaan Tai-            lutuksessa tarvittavan harjoituskaluston
8053: valkosken metsäkonekoululle.                              hankkimiseksi Taivalkosken metsäkone-
8054:                                                           koululle?
8055:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
8056: 
8057:                Mauno Manninen                                  Martti Ursin
8058:                Helvi Niskanen                                  Helvi Hyrynkangas
8059:                Väinö Raudaskoski                               J. Juhani Kortesalmi
8060:                Liisa Jaakonsaari                               Erkki Korhonen
8061: 
8062: 
8063: 
8064: 
8065: 088200281B
8066: 2                                           1982 vp.
8067: 
8068: 
8069: 
8070: 
8071:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
8072: 
8073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
8074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,     taen seuraavaa:
8075: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn           Eduskunta on myöntänyt kuluvan vuoden
8076: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tulo- ja menoarviossa momentilla 29.72.70 (Ka-
8077: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     luston hankkiminen) valtion metsäoppilaitok-
8078: edustaja Mauno Mannisen ym. näin kuuluvasta       sille 7 600 000 marhn määrärahan, josta
8079: kirjallisesta kysymyksestä n:o 48:                3 000 000 mavkkaa Kotkan puutalousopiston
8080:                                                   uudisrakennusten kalustamista varten. Yhteensä
8081:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    muille 29 oppilaitokselle jää 4 600 000 mark-
8082:        ryhtyä metsätraktoreiden kuljettajakou-    kaa. Samalle momentille opetusministeriön on
8083:        lutuksessa tarvittavan harjoituskaluston   tarkoitus esittää Hsäystä Taivalkosken metsä-
8084:        hanH:kimiseksi Taivalkosken metsäkone-     konekoulun uudisrakennusten käyttöön ottami-
8085:        koululle?                                  sesta aiheutuviin kaluston hankintoihin.
8086:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
8087: 
8088: 
8089: 
8090: 
8091:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
8092:                                            N:o 48                                               3
8093: 
8094: 
8095: 
8096: 
8097:                          Tili   Riksdagens         Herr     Talman
8098: 
8099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skr1velse    samt framföra följande:
8101: av den 23 februari 1982 tili vederbörande            I årets statsförslag moment 29.72.70 (An-
8102: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   skaffning av inventarier) har riksdagen beviljat
8103: jande av riksdagsman Mauno Manninen m. fl.       åt statens skogsläroanstalter ett anslag på
8104: undertecknade spörsmål nr 48:                    7 600 000 mark av vilket 3 000 000 mark är
8105:                                                  avsett för anskaffning av inventarier tili Kotka
8106:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    trähushållningsinstituts nybygge. För de övriga
8107:        ta för anskaffning av inventarier som     29 läroanstalterna        återstår   sammanlagt
8108:        behövs för praktiken vid utbildningen     4 600 000 mark. Tili samma moment har un-
8109:        av skogstraktorsförare vid Taivalkoski    dervisningsministeriet för avsikt att föreslå ett
8110:        skogsmaskinskola?                         tillägg för de inventarieanskaffningar som för-
8111:                                                  anleds av ibruktagandet av Taivalkoski skogs-
8112:                                                  maskinskolas nybygge.
8113:      Helsingfors den 31 mars 1982
8114: 
8115: 
8116: 
8117: 
8118:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
8119:                                              1982 vp.
8120: 
8121: Kirjallinen kysymys n:o 49
8122: 
8123: 
8124: 
8125: 
8126:                                  Holvitie: Kuntien yhdistymisavustuslain mukaisen korvauksen
8127:                                     maksamisesta Uudellekaupungille
8128: 
8129: 
8130:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8131: 
8132:     Uusikaupunki, joka muitten maan kuntien        avustusanomuksista yhä viipyy ja koska valtion
8133: lailla parhaillaan on tekemässä viime vuoden       talousarviossa on .vain 1,8 miljoonaa markkaa
8134: tilinpäätöstään, ei voi merkitä tulojäämää siltä   ko. tlirkoitukseeri, on kuntakohtaista syytä huo-
8135: osin kuin se koskee kuntien yhdistymisavus-        leen. Pelkoa lisää vielä tieto siitä, että anot-
8136: tuksista 14. 7. 1978 annetun lain tarkoittamaa     tujen avustusten yhteissumma kohoaa noin 20
8137: yhdistymisavustusta Lokalahden liitoksen joh-      miljoonaan markkaan.
8138: dosta.                                                Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8139:     Sisäasiainministeriössä on jo kohta vuoden     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
8140: ollut seikkaperäinen, yksityiskohtainen laskelma   voston asianomaisen ·jäsenen vastattavaksi seu-
8141: kustannuksista, jotka käyttötalouden ja inves-     raavan kysymyksen: ·
8142: tointimenojen osalta päätyvät ensimmäiseltä
8143: vuodelta 4 241 124 markkaan. Kun sisäasiain-                 Milloin Hallitus maksaa kunnille
8144: ministeriön jo vuoden alussa lupaama ratkaisu             niille kuuluvan yhdistymisavustuslain
8145: vuonna 1981 tapahtuneitten kuntaHitosten joh-             mukaisen korvauksen ja paljonko se
8146: dosta lain mukaan maksettavista yhdistymis-               Uudenkaupungin osalta tulee olemaan?
8147:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
8148: 
8149:                                         Tapio Holvitie
8150: 
8151: 
8152: 
8153: 
8154: 088200260N
8155: 2                                              1982,vp.
8156: 
8157: 
8158: 
8159: 
8160:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8161: 
8162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtioneuvosto teki sittemmin eli 30. 12.
8163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          1981 periaatepäätöksen, jonka mukaan valtion
8164: olette 23 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn kir-       vuoden 1982 ensimmäiseen lisämenoarvioon
8165: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      otetaan 2 090 000 mk:n määräraha käytettäväk-
8166: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       si kuntien yhdistymisavustuksista annetussa lais-
8167: Tapio Holvitien näin kuuluvasta kirjallisesta          sa tarkoitettujen 1. 1. 1981 voimaan tulleiden
8168: kysymyksestä n:o 49:                                  kunnallisen jaotuksen muutosten vuoksi Uuden-
8169:                                                       kaupungin kaupungille sekä Äetsän ja Nummi-
8170:            Milloin Hallitus maksaa kunnille           Pusulan kunnille myönnettäviä yhdistymisavus-
8171:         niille kuuluvan yhdistymisavustuslain         tuksia varten. Periaatepäätös merkitsi toisaalta
8172:         mukaisen korvauksen ja paljonko se            sitä, että vuoden 1981 määräraha jätettiin käyt-
8173:         Uudenkaupungin osalta tulee olemaan?          tämättä.
8174:                                                          Kun vuoden 1982 I lisämenoarvio annettiin
8175:                                                       jo tammikuun toisella viikolla, ei lisämäärära-
8176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           han ottaminen jo tuohon lisäbudjettiin ollut
8177: taen seuraavaa:                                       vielä hallinnollisista syistä mahdollista. Valtio-
8178:     Vuoden 1981 alusta voimaan tulleiden kun-         neuvoston periaatepäätöksessä tarkoitettu lisä-
8179: taHitosten edellyttämät yhdistymisavustuspää-         määräraha otettaneen kuitenkin vuoden 1982
8180: tökset olisivat periaatteessa olleet tehtävissä vä-   II lisämenoarvioon, joka annettaneen ehkä jo
8181: littömästi kuntien yhdistymisavustuksista anne-       huhtikuussa 1982.
8182: tussa laissa (14. 7. 1978/560) edellytetyn lau-          Sisäasiainministeriö tulee myöntämään yhdis-
8183: suntomenettelyn jälkeen lokakuussa 1981. Kun          tymisavustukset välittömästi eduskunnan myön-
8184: uusia yhdistymisavustuspäätöksiä varten oli           nettyä ehdotettavat lisämäärärahat. Vuodelta
8185: vuonna 1981 käytettävissä varoja yhteensä vain        1981 maksettavat avustuserät tullaan maksa-
8186: noin 1 400 000 mk, jota oli pidettävä esitet-         maan kunnille yhdistymisavustuslain 6 §: ssä
8187: tyihin tarpeisiin nähden riittämättömänä, tut-        tarkoitetulla tavalla kuukauden kuluessa siitä,
8188: kittiin mahdollisuutta ottaa tätä varten lisä-        kun avustuksen määrä on vahvistettu. Seuraa-
8189: määräraha vuoden 1981 viimeiseen lisämenoar-          vilta vuosilta maksettavat avustuserät makse-
8190: vioon. Osoittautui kuitenkin, ettei tähän ollut       taan asianomaisen vuoden kesäkuun loppuun
8191: mahdollisuuksia.                                      mennessä.
8192:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1982
8193: 
8194:                                                                             Ministeri Mikko Jokela
8195:                                               N:o 49                                                  3
8196: 
8197: 
8198: 
8199: 
8200:                            Till Riksdagens Herr Talman
8201: 
8202:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Statsrådet fattade senare, 30. 12. 1981, ett
8203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           principbeslut, enligt vilket i statens första till-
8204: velse av den 23 februari 1982 tili vederbörande     läggsbudget för år 1982 skulle intas ett anslag
8205: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     om 2 090 000 mk att användas för samman-
8206: jande av riksdagsman Tapio Holvitie under-         slagningsunderstöd tili Nystad samt Äetsä och
8207: tecknade spörsmål nr 49:                           Nummi-Pusula kommuner, på grund av sådana
8208:                                                    i lagen om sammanslagningsunderstöd åt kom-
8209:           När ämnar Regeringen tili kommu-         muner avsedda förändringar i den korumunala
8210:        nerna betala den ersättning som enligt       indelningen som trädde i kraft 1. 1. 1981. Prin-
8211:        lagen om sammanslagningsunderstöd åt        cipbeslutet innebar å andra sidan att 1981 års
8212:        kommuner tillkommer dem och hur stor        anslag blev oanvänt.
8213:        kommer denna ersättning att vara för            Då den I tilläggsbudgeten för år 1982 gavs
8214:        Nystads del?                                redan den andra veckan i januari, var det av
8215:                                                    administrativa skäl inte möjligt att inta till-
8216:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     läggsanslaget redan i den tilläggsbudgeten. Det
8217: samt anföra följande:                              tiliäggsanslag som avses i statsrådets princip-
8218:     Beslut om sammanslagningsunderstöd med         beslut torde dock intas i den II tilläggsbud-
8219: anledning av de kommunsammanslagningar som         geten för år 1982. Budgeten kommer even-
8220: trädde i kraft vid ingången av år 1981 kunde       tuellt att ges redan i april 1982.
8221: i princip ha fattats i oktober 1981, omedelbart        Inrikesministeriet kommer att bevilja sam-
8222: efter det förfarande med utlåtande som förut-      manslagningsunderstöden omedelbart efter det
8223: sätts i lagen om sammanslagningsunderstöd åt       att riksdagen beviljat de föreslagna tilläggsan-
8224: kommuner (14. 7.1978/560). Då det för nya          slagen. Understödsraterna för år 1981 kommer,
8225: beslut om sammanslagningsunderstöd år 1981         i enlighet med 6 § lagen om sammanslagnings-
8226: endast fanns sammanlagt ca 1 400 000 mk att        understöd åt kommuner, att utbetalas tili kom-
8227: tiligå, vilket i förhållande tili de framställda   munerna inom en månad från det att under-
8228: behoven måste anses otillräckligt, undersökte      stödets belopp har fastställts. Understödsrater-
8229: man möjligheten att för detta ändamål inta ett     na för de följande åren kommer att utbetalas
8230: tiliäggsanslag i den sista tilläggsbudgeten för    före utgången av juni ifrågavarande år.
8231: år 1981. Det visade sig dock att det inte fanns
8232: möjligherer härtill.
8233:      Helsingfors den 29 mars 1982
8234: 
8235:                                                                           Minister Mikko Jokela
8236:                                            1982 vp.
8237: 
8238: Kirjallinen kysymys n:o 50
8239: 
8240: 
8241: 
8242: 
8243:                                 Tennilä: Kemin kaupungin omistaman erään kiinteistön vuokran-
8244:                                    korotuksista
8245: 
8246: 
8247:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8248: 
8249:    Kemin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy        korvausta vedestä 1,85 markkaa neliöltä. Vuok-
8250: Oklaholmankatu 22:n vuokra-asunnoissa on il-      rissa ei myöskään näy sitä, että Kemin kau-
8251: moitettu asukkaille, että vuokraa korotetaan      punki päätti vuonna 1982 luopua vuokrataloi-
8252: 28 penniä neliöltä ja aloitetaan vesimaksuenna-   hin sijoittamansa oman pääoman koron perin-
8253: kon perintä, 25 markkaa henkilöä kohden kuu-      nästä. Kaupunki on arvioinut tämän merkitse-
8254: kaudessa 1. 3. 1982 alkaen. Aikaisemmin kor-      vän Oklaholmankatu 22:ssa 1,11 mk/m2 •
8255: vaus vedestä on sisältynyt vuokraan.                 Neliövuokra oli näissä asunnoissa vuokraso-
8256:    Kun asukkaat ovat elokuussa 1979 muutta-       pimusta tehtäessä 10,93 mk/m2 ja siihen si-
8257: neet asumaan asuntoihin, he ovat Kiinteistö       sältyi vesi. Nyt vuokraksi tulisi jo peräti 16,84
8258: Oy Oklaholmankatu 22:n kanssa allekirjoitta-      mk/m2 , minkä lisäksi vedestä perittäisiin eri
8259: neet yhdessä vuokrasopimuksen, jossa on sovit-    korvaus. Korotukset ovat olleet kertakaikkiaan
8260: tu myös siitä, että vuokraan sisältyy korvaus     valtavia.
8261: lämpimästä vedestä.                                  Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8262:    Nyt antamallaan kirjallisella ilmoituksella    §: n 1 momentin nojalla esitänkin valtioneuvos-
8263: Kiinteistö Oy Oklaholmankatu 22 yksipuoli-        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
8264: sesti muutti kirjallista vuokrasopimusta ja il-   van kysymyksen:
8265: moitti, että asukkailta peritään vesimaksu-
8266: ennakkoa 25 mk/hlö/kk. Tässä yhteydessä                    Mihin toimenpiteisiin· Hallitus aikoo
8267: ei kuitenkaan näy sitä, että vuokraa olisi               ryhtyä puuttuakseen Kemin· kaupungin
8268: pitänyt alentaa, koska entinen korvaus ve-               omistaman Kiinteistö Oy Oklaholman-
8269: destä olisi pitänyt poistaa neliövuokrista. Ai-          katu 22:n kohtuuttomiin vuokrankoro-
8270: kaisempien tietojen mukaan vuokrassa on ollut            tuksiin?
8271:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1982
8272: 
8273:                                       Esko-Juhani Tennilä
8274: 
8275: 
8276: 
8277: 
8278: 088200262R
8279: 2                                             1982 vp.
8280: 
8281: 
8282: 
8283: 
8284:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8285: 
8286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           nyt kulutuksenmukaisen vesimaksun perimiseen
8287: tissa mainitussa ·tarkoituksessa Te, Herra Pu-       asianmukaisessa järjestyksessä. Asuntohallitus
8288: hemies, olette 23 päivänä helmikuuta 1982            on erikseen 9 päivänä maaliskuuta 1982 päi-
8289: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     vätyllä kirjeellään kehottanut Kemin kaupungin
8290: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    asuntolautakuntaa, jolle asuntolainoitetun vuok-
8291: sanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjallisesta       ratalon vuokrien valvonta asuntotuotantolain
8292: kysymyksestä n:o 50:                                 mukaan kuuluu, valvomaan, ettei vesimaksuja
8293:                                                      peritä vastoin olemassa olevia vuokrasopimusten
8294:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ehtoja, ja että kiinteitä vuokria alennetaan huo-
8295:        ryhtyä puuttuakseen Kemin kaupungin           neistojen vesikustannuksia vastaavasti. Asunto-
8296:        omistaman Kiinteistö Oy Oklaholman-           hallitus valvoo, että kuntien viranomaiset suo-
8297:        katu 22:n kohtuuttomiin vuokrankoro-          rittavat tehtävänsä säädösten ja määräysten mu-
8298:        tuksiin?                                      kaisesti.
8299:                                                         Asuntohallituksen vahvistamien vuokranmää-
8300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       räytymisperusteiden mukaan asuntolainoitetuis-
8301: seuraavaa:                                           sa vuokrataloissa olevista huoneistoista perittä-
8302:    Asuntolainoitetuissa vuokrataloissa ei yleensä    viin vuokriin voidaan sisällyttää omien varojen
8303: peritä erillisiä vesimaksuja. Niissä taloissa kui-   korkoa vastaava erä. Vuokria valvova viran-
8304: tenkin, joihin on asennettu huoneistokohtaiset       omainen ei voi vaatia poistettavaksi kyseistä
8305: lämminvesimittarit, asukkailta peritään vedestä      erää, milloin omistaja on sen vuokralaskelmaan-
8306: ja sen lämmityskustannuksista maksu kulutuk-         sa sisällyttänyt, siinäkään tapauksessa, että
8307: sen mukaan. Tällöin asukkailta peritään vahvis-      omien varojen korkoa vastaava erä on päätetty
8308: tettu ennakkomaksu, joka tasataan laskutuskau-       olla jakamatta. Omien varojen korko jää tällöin
8309: den lopussa todellisen kulutuksen mukaiseksi.        vuokratalolle rahoitusreserviksi, joka tuloute-
8310:    Asuntohallituksen vahvistamien perusteiden        taan ylijäämänä tilinpäätöstä seuraavan vuokran-
8311: mukaan voidaan huoneistokohtaiseen vedenku-          määrityksen yhteydessä.
8312: lutuksen mittaukseen ja kulutuksen mukaisen             Kemin kaupunginvaltuusto on vuokranvah-
8313: vesimaksun perimiseen siirtyä talon valmistu-        vistamisajankohdan jälkeen päättänyt olla peri-
8314: misen jälkeenkin. Tämä voi kuitenkin tapahtua        mättä Kiinteistö Oy Oklaholmankatu 22:n
8315: vain asuntohallituksen luvalla ja edellyttäen,       vuokrissa omien varojen korkoa. Yhtiön hallitus
8316: että erillisen vesimaksun periminen on myös          voi asuntohallituksen antamien määräysten mu-
8317: olemassa olevien vuokrasopimusten mukaan             kaisesti joko alentaa vuokria välittömästi omien
8318: mahdollista. Siirryttäessä kulutuksen mukaisen       varojen koron verran tai periä vuokran entisen
8319: vesimaksun perimiseen kiinteää vuokraa on            suuruisena ja kerätä näin talolle rahoitusreser-
8320: luonnollisesti alennettava vesikustannuksia vas-     viä. Kiinteistö Oy Oklaholmankatu 22:n enem-
8321: taavasti.                                            mistöosakkaana Kemin kaupunki voi myös päät-
8322:    Kiinteistö Oy Oklaholmankatu 22 on siirty-        tää vuokrien alentamisesta.
8323:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1982
8324: 
8325:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Ahde
8326:                                                N:o 50                                              3
8327: 
8328: 
8329: 
8330: 
8331:                             Tili Riksdagens Herr Talman
8332: 
8333:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       stadsstyrelsen har i sitt brev av den 9 mars
8334: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1982 särskilt uppmanat bostadsnämnden i
8335: av den 23 februari 1982 tili vederbörande med-      Kemi, tili viiken övervakningen av hyrorna i
8336: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     hyreshus med bostadslån hör enligt lagen om
8337: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-           bostadsproduktion, att övervaka att vattenav-
8338: tecknade spörsmål nr 50:                            gifter inte uppbärs i strid med villkoren i gäl-
8339:                                                     lande hyresavtal och att de fasta hyrorna sänks
8340:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      med ett belopp som motsvarar vattenkost-
8341:        taga för att ingripa i de oskäliga hyres-    naderna. Bostadsstyrelsen övervakar att de
8342:        förhöjningar som det av Kemi stad            kommunala myndigheterna utför sina åligganden
8343:        ägda fastighetsbolaget Kiinteistö Oy         i enlighet med stadganden och bestämmelser.
8344:        Oklaholmankatu 22 verkställt?                    Enligt bostadsstyrelsens grunder för fast-
8345:                                                     ställande av hyror kan de hyror som uppbärs
8346:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för lägenheter i hyreshus med bostadslån även
8347: samt anföra följande:                               omfatta ett belopp som motsvarur räntan på de
8348:    I hyreshus med bostadslån uppbärs i allmän-      egna tillgångarna. I de fall ägaren inbegripit
8349: het inte särskilda vattenavgifter. I de hus där     detta belopp i sin hyresberäkning kan myndig-
8350: skilda varmvattenmätare installerats i lägen-       het, som övervakar hyrorna, inte kräva att det
8351: heterna, uppbärs dock av invånarna en vatten-       skall avlägsnas. Detta är inte möjligt ens i ett
8352: och uppvärmningsavgift enligt förbrukning.          sådant fall att man beslutat låta bli att utdela
8353: Härvid uppbärs hos invånarna en fastställd för-     det belopp som motsvarar räntan på de egna
8354: handsavgift, som vid utgången av fakturerings-      tillgångarna. Härvid blir räntan för de egna
8355: perioden utjämnas i enlighet med den verkliga       tillgångarna en finansieringsreserv för hyres-
8356: förbrukningen.                                      huset, viiken bokförs som överskott då hyrorna
8357:    Enligt av bostadsstyrelsen fastställda grunder   fastställs följande gång efter bokslutet.
8358: kan man även sedan huset blivit färdigt införa          Kemi stadsfullmäktige har sedan hyrorna
8359: mätning av vattenförbrukningen per lägenhet         fastställdes beslutat låta bli att uppbära ränta
8360: och uppbära vattenavgift i enlighet med för-        på de egna tillgångarna i hyrorna för fastighets-
8361: brukningen. Detta kan dock endast ske med           bolaget Kiinteistö Oy Oklaholmankatu 22. En-
8362: bostadsstyrelsens tilistånd och under förutsätt-    ligt bostadsstyrelsens bestämmelser kan bola-
8363: ning att det enligt gällande hyresavtal är möj-     gets styrelse antingen omedelbart sänka hyrorna
8364: ligt att uppbära en särskild vattenavgift. Då       med ett belopp som motsvarar ifrågavarande
8365: man övergår tili att uppbära vattenavgift enligt    ränta eller uppbära en lika stor hyra som förut
8366: förbrukning, bör den fasta hyran naturligtvis       och på detta sätt samla en finansieringsreserv
8367: sänkas med ett motsvarande belopp.                  åt huset. Då Kemi stad äger majoriteten av
8368:    Fastighetsbolaget Kiinteistö Oy Oklaholman-      aktierna i fastighetsbolaget Kiinteistö Oy Okla-
8369: katu 22 har i behörig ordning övergått tili att     holmankatu 22 kan staden besluta om sänkning
8370: uppbära vattenavgift enligt förbrukning. Bo-        av hyrorna.
8371:      Helsingfors den 29 mars 1982
8372: 
8373:                                                         Minister för inrikesärendena Matti Ahde
8374:                                                 1982 vp.
8375: 
8376: Kirjallinen kysymys n:o 51
8377: 
8378: 
8379: 
8380: 
8381:                                     lmpiö ym.: Valtion kalastusoikeuksien lakkauttamisesta ja pois-
8382:                                        tamisesta lohen ja taimenen osalta sekä meri- että sisävesi-
8383:                                        alueilla
8384: 
8385: 
8386:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8387: 
8388:    Historiantutkijat ovat todenneet, että poh-          Suomen taloudellista asemaa kohentamaan hän
8389: joisten erämaaseutujen asuttaminen on paa-              mm. norrlantilaisille osoittamassaan, 20. 4.
8390: asiassa tapahtunut maata viljelevien ja kalas-          1542 päivätyssä kirjelmässään selitti erämaiden
8391: tusta harjoittavien talonpoikien toimesta. Joki-        kuuluvan Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin
8392: varsien hiesumultamaat eivät ole olleet erittäin        kruunulle. Tätä ajankohtaa ovat eräät histo-
8393: hallanarkoja ja ruokakalaa on saatu varsinkin           riantutkijat pitäneet kruunun lohenkalastus- eli
8394: kesällä aivan lähivesialueilta.                         regaleoikeuden alkuajankohtana. Päästäkseen
8395:    Jo 1100-luvulta alkaen on olemassa tietoja           osalliseksi lohijokien rikkauksista Kustaa Vaa-
8396: siitä, että silloiset Ruotsi-Suomen hallitsijat         sa antoi Västeråsin valtiopäivillä v. 1527 julis-
8397: ovat olleet kiinnostuneita pohjoisten lohijokien        taa kirkoille ja luostareille kuuluvat lohenka-
8398: rikkauksista. Päästäkseen verottamaan näitä             lastukset kruunulle kuuluviksi.
8399: rikkauksia kuningas Maunu Ladonlukko halli-                Kustaa Vaasan ahneus siirtyi automaatti-
8400: tuskauten:aan järjesti siirtolaisuutta lähinnä Hä-      sesti hänen seuraajilleen. Niinpä v. 1587 ku-
8401: meestä ja Satakunnasta. Hänen ansiokseen on             ningas Juhana III antoi käskynhaltijaosa Paine
8402: luettu Helsinglannin laki, jonka mukaan jokai-          Eerikinpoika Rosentrålen esittelyttää asiakir-
8403: nen halukas sai pohjolan erämaa-alueella rai-           jan, jonka mukaan Tukholmassa v. 1282 Mau-
8404: vata jokivartta niin pitkälti kuin jaksoi ja tä-        nu Ladonlukon hallituskautena olisi Helge-
8405: män raivauksen mukaisesti hän sai metsämaata            andsholman herrainpäivillä julistettu kaikissa
8406: vaaran laelle saakka, josta alkoi yleismaa. Ka-         Nordannin ja Suomen joissa ja virroissa tapah-
8407: lastuksesta Helsinglannin laissa säädettiin, että       tuva lohen, taimenen, siian, ankeriaan ja säynä-
8408: se, joka omistaa maan, omistaa myöskin veden,           vän pyynti kruunulle kuuluvaksi. Vasta niin
8409: ellei kaupalla tai muuten toisin ole järjestetty.       myöhään kuin v. 1864 ruotsalainen tutkija pro-
8410: Silloisten käsitysten mukaan maata viljelevä ja         fessori Styffe totesi käskynhaltijan esittelemän
8411:  kalastusta harjoittava väestö oli verottajan kan-      asiakiri an väärennökseksi.
8412:  nalta paljonkin edullisempi kuin vaeltavaa elä-           Helgeandsholman herrainpäivien päätöstä ovat
8413: mää viettävät paimentolaiset.                           vuosisatoj.;:n aikana hallitsijat käyttäneet häi-
8414:     Tältä pohjalta ovat lähtöisin monien yksi-          käilemättömästi hyväkseen, siihen viitaten ja
8415: näistalojen ja kylien kalastusoikeudet rantapa-         selittäen, että joen syvimmällä kohdalla oleva
8416:  doissa ja kulleapajissa. Sellaista lakia - lu-         ns. valtaväylä kuului kuninkaalle ja kruunulle,
8417: kuun' ottamatta Helgeandsholman herrainpäivien          jossa vain hallitsijan luvalla oli oikeus harjoit-
8418:  päätöstä - ei ole annettu, jolla talonpoikien          taa kalastusta, josta oikeudesta oli maksettava
8419:  kalastusoikeudet olisi otettu kruunulle tai val-       veroa kruunulle. Mainitun päätöksen nojalla on
8420:  tiolle. T aionpoikien valtausoikeus katsotaan          aikojen kuluessa annettu erilaisia hallinnollisia
8421:  päättyneeksi v. 1683, jolloin annettiin asetus         päätöksiä, joita myöhemmin on käytetty oikeus-
8422:  metsistä, määrättiin rajat käytäväksi kylien ja        istuimissa todistus'.tineistona aina näihin päiviin
8423:  yksinäistalojen metsämaiden sekä yleismaiden           saakka selittämällä, että lohenkalastusoikeus
8424:  välillä siellä, missä niitä ei ollut selvitetty, sa-   kuuluu valtiolle.
8425:  malla kun kylän rajojen ulkopuolella oleva                Itsenäisyytemme aikana valtiovalta on suve-
8426:  yleismaa julistettiin kruunulle kuuluvaksi.            reenisesti hallinnut lohenkalastusta Perämeren
8427:     K;uningas Kustaa Vaasan ryhdyttyä Ruotsi-           alueella ja siihen laskevissa joissa. Kuitenkin
8428:  088200188B
8429: 2                                              1982 vp.
8430: 
8431: sen jälkeen kun Kemijoki padottiin ja vaellus- puuttua, koska sen suhteen merkittävät Kemi-
8432: kalakanta heikkeni romahdusmaisesti, maata- j~en ja Iijoen. voimalaitoksia koskevat proses-
8433: loushallitus lähetti maatalousministeriölle näin slt ovat parhatllaan tuomioistuimessa vireillä."
8434: kuuluvan 24. 4. 1970 päivätyn kirjelmän:               Muutamaa vuotta myöhemmin valtioneuvos-
8435:     "Lohen ja taimenen kalastus meressä sekä to. ~imitti kalastuslainsäädäntökomitean, joka
8436: kylänrajain sisällä että niiden ulkopuolella tie- . m1etmnössään (Komiteanmietintö 1977: 47)
8437: tyillä pyyntipaibilla on vanhastaan katsottu katsoi, että meriregalesta voidaan luopua kos-
8438: kuuluvan valtiolle. Tämä kruunun regaalioikeu- ka "lohen ja taimenen pyyntiin tarkoitetu't pai-
8439: teen perustuva käsitys vakiintui 1600- ja 1700- kat, joita valtio on erilaisin ehdoin vuokran-
8440: luvuilla. 1734 vuoden laissa säännökset kruu- nut yksityisille ja yhteisöille, ovat viime aikoi-
8441: nun kalastuksista sisältyivät rakennuskaaren 18 na lohen saannin vähentyessä muodostuneet
8442: lukuun. Vuoden 1766 kalastussäännön mukaan          pääasiassa silakanpyyntipaikoiksi siten menet-
8443: jos jonkun kalalajin (lohen, taimenen ja tie: täen huomattavan osan alkuperäisestä merki-
8444: tyissä tapauksissa siian) kalastus meressä oli tyksestään".
8445: vanhastaan kruunulle pidätetty, tuli ne edelleen
8446: sellaisenaan pysyttää. Vuonna 1902 muutetun            Kun lohenkalastusoikeuteen ei komitean
8447: rakennuskaaren 18 luvun 1 §:n mukaan kruu-          esityksestä huolimatta ole tullut entistä parem-
8448: nun yksityiset kalastukset meressä pysytettiin      paa  selvyyttä, ovat vesialueiden omistajat ja oi-
8449: kruunulla, missä ne vanhastaan olivat olleet ja keusistuimet joutuneet vaikeaan asemaan ka-
8450: edelleen olivat sen hallussa. Voimassa olevan lastuskorvauksia koskevia asioita tutkittaessa
8451: kalastuslain 5 §:n mukaan valtion yksityiset ja ratkaistaessa. Tästä osoituksena on Kemijoen
8452: kalastukset niin ikään pysytetään valtiolla, mis- Isohaaran voimalaitoksen alapuolisen vesialueen
8453: sä ne vanhastaan ovat olleet ja ovat edelleen pakkolunastusjuttu. Valtioneuvoston pakkolu-
8454: sen hallussa. Kruunun oikeus tiettyihin lohen nastusluvan myöntämisen jälkeen pakkoluuase
8455: ja taimenen kalastuspaikkoihin järjestettiin Pe- tuslautakunta teki päätöksen, jonka mukaan
8456: rämeren alueella 1800-luvun loppupuolella eri- korvaukset vesialueen omistajille määrättiin
8457: tyisissä, osaksi maakirjaan merkityissä toimi- maksettaviksi erikseen vesialueesta ja erikseen
8458: tuksissa. Maataloushallitus on valtion yksityis- lohenkalastusoikeudesta, koska valtiokaan ei
8459:                                                     pystynyt osoittamaan parempaa kalastusoikeut•
8460: ten kalastusten käyttämisestä ja kalastamisesta
8461:                                                     ta ko. vesialueella. Kysymys lohenkalastusoi:
8462: valtiolle kuuluvissa kalavesissä 9 päivänä hei-
8463:                                                     keudesta jätettiin siis erikseen riideltäväksi ja
8464: näkuuta 1953 annetun asetuksen (322/53) 14
8465:                                                     ko11kein ha:llinto-oikeus 23. 3. 1953 antamal-
8466: ja 15 §:n nojalla vuokrannut vielä käytössä
8467:                                                     Iaan päätöksellä vahvisti pakkolunastustoimi-
8468: olevia valtiolle edellä selvitetyillä perusteilla
8469:                                                     tuksen. Riidanalaiset rahat tailennettiin läänin-
8470: kuuluvia lohen ja taimenen pyyntipaikkoja me-
8471:                                                     rahastoon ja vesialueen entiset omistajat odot-
8472: ressä sekä kylärajan sisä- että ulkopuolella.
8473:                                                     tavat parempaa lohenkalastusoikeutta koskevan
8474:     Regaalioikeuden taloudellinen merkitys val-
8475:                                                     riidan ratkeamista.
8476: tiolle on viime aikoina käynyt lähes olematto-
8477: maksi Pohjanmaan jokien rakentamisen, maan             Niihin aikoihin, jolloin kalastuslainsäädäntöko-
8478: nousemisen, rantavesien osittaisen pilaantumi-      mitea   valmisteli mietintöään, ei yleisesti tiedet•
8479: sen, pyyntitapojen muuttumisen sekä Itämerel-       ty  miten  vastaisuudessa esim. Kemijoen vesis-
8480: lä viime vuosina erittäin voimakkaasti lisään- tön kalakantojen hoito järjestyy. Ilmeisesti sii-
8481: tyneen ajoverkko- ja siimapyynnin vuoksi. Maa- tä johtuen komitea ei suositellut jokiregalen
8482: taloushallitus liittää oheen luettelon sen toi- lakkauttamista. Kemijoen kalakantojen hoito
8483: mesta vuokratuista, tällä hetkellä voimassa ole- selvisi vasta 28. 12. 1979, jolloin korkein hal·
8484: vista meressä sijaitsevista lohen ja taimenen ka- linto-oikeus määräsi voimalaitosyhtiöille toi.
8485: lastuksista, joka osoittaa, ettei valtiolla ole ky- menpidevelvoitteen, jonka mukaan yhtiöiden
8486:  seisestä oikeudestaan sanottavaa etua. Sen on vuosittain istutettava 60 000 kpl vähintään
8487: vuoksi maataloushallitus kunnioittaen esittää, 20 cm:n pituisia järvitaimenen poikasia sekä
8488:  että Maatalousministeriö ryhtyisi sellaisiin toi- lisäksi sisävesiin poikasia. Iijoen istutusvelvoit·
8489: menpiteisiin, että valtion lohen ja taimenen en- teessa puhutaan kuten Kemijoenkin istutusvel-
8490:  tiset kalastusoikeudet meressä lakkautettaisiin voitteessa sisävesisiioista ja järvitaimenista.
8491: lainsäädäntöteitse.                                    Kuten edellä olevasta maataloushallituksen
8492:     Sen sijaan maataloushallitus katsoo, ettei jcr kirjelmästä käy ilmi, valtion ns. regalekaloja
8493: kiregaleoikeuteen ole tässä vaiheessa syytä ovat viime aikoina olleet vain vaelluskalat, lo-
8494:                                                N:o 51                                               3
8495: 
8496: het ja taimenet, eivätkä siis järvitaimenet ja si-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
8497: sävesisiiat.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8498:    Mitä sitten kalakorvausten saantiin tulee, sii-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8499: nä suhteessa Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8500: Oy sekä toiselta puolen maa- ja metsätalous-
8501: ministeriö ovat 12. 6. 1973 laaditulla pöytäkir-               Aikooko Hallitus ryhtyä hallussaan
8502: jalla sopineet, että valtio vaatii "korvausta Ke-           olevien ja taloudellisesti kannattamatto-
8503: mijoessa sijaitsevien merkittyjen ja välittömästi           mien lohen ja taimenen kalastusoikeuk-
8504: ennen joen sulkemista käytössä olleiden pato-               sien lakkauttamiseen ja poistamiseen se-
8505: ja apajapaikkojen menetetyistä vuokratuloista".             kä meri- että sisävesialueilta?
8506: 
8507: 
8508: 
8509:          Lauri Impiö                    Martti Ursin                   Mauno Manninen
8510: 4                                              1982 vp.
8511: 
8512: 
8513: 
8514: 
8515:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8516: 
8517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        gaalikalastusoikeus jokivesistöjen patopyynti•
8518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         paikkoihin on lähes menettänyt merkityksensä.
8519: olette 25 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn               Kalastuslainsäädäntökomitea on vuonna 1977
8520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          valmistuneessa mietinnössään ( 1977: 4 7) eh-
8521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         dottanut meriregaalin lakkauttamista yleisellä
8522: edustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli-         vesialueelia sijaitsevien pyyntipaikkojen osalta
8523: sesta kysymyksestä n:o 51:                            ja vastaavasti kylärajain sisäpuolella sijaitsevien
8524:                                                       kalastuspaikkojen osalta komitea ehdotti ensi-
8525:           Aikooko Hallitus ryhtyä hallussaan          sijaisesti oikeuksista luopumista lunastusmenet-
8526:        olevien ja taloudellisesti kannattamatto-      telyn muodossa. Komitean esitys ei ollut yksi-
8527:        mien lohen ja taimenen kalastusoikeuk-         mielinen. Hallitus ei sisällyttänyt tätä komitean
8528:        sien lakkauttamiseen ja poistamiseen se-       ehdotusta esitykseensä eduskunnalle kalastus-
8529:        kä meri- että sisävesialueilta?                lainsäädännön uudistamisesta (n:o 214 1980
8530:                                                       vp.), vaan ehdotti regaalioikeudet edelleen py-
8531:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sytettäviksi valtiolla. Perusteluna hallitus esitti,
8532: vasti seuraavaa:                                      että regaalioikeuksilla tulee vastaisuudessa ole-
8533:    Valtion yksityiset regaalikalastusoikeudet on      maan merkitystä erityisesti lohikantojen sääte-
8534: voimassa olevan kalastuslain 5 §:n nojalla py-        lyn ja kalanviljelyyn tarvittavan mädinhankin-
8535: sytetty valtiolla. Käytännössä kysymyksessä ole-      nan kannalta. Voidaan todeta, että mainitut
8536: vat kalastukset käsittävät toisaalta maanmit-         perustelut jo nyt enenevässä määrin toteutuvat.
8537: taustoimituksissa erotetut, yksityisillä vesi-           Koska hallitus viimeksi syksyllä 1980 on
8538: alueilla tai yleisellä vesialueelia sijaitsevat lo-   määritellyt kantansa puheena olevien regaalioi-
8539: hen ja meritaimenen rysäkalastuspaikat, toisaal-      keuksien pysyttämiseen eikä eduskunta ole täl-
8540: ta valtion oikeuden päättää meressä yleisellä         tä osin muuttanut hallituksen esitystä, asian
8541: Vesialueella sijaitsevien lohen ja meritaimenen       uudelleenkäsittelyä ei hallituksen piirissä pidetä
8542: muiden tysäkalastuspaikkojen luvanvaraisesta          aiheellisena.
8543: käyttämisestä. Aikoinaan merkittävä valtion re-
8544:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1982
8545: 
8546:                                                                         Ministeri Jarmo Wahlström
8547:                                                N:o 51                                               5
8548: 
8549: 
8550: 
8551: 
8552:                             Tili Riksdagens Herr Talman
8553: 
8554:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Kommitten för fiskerilagstiftning har i sitt
8555: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         år 1977 färdigställda betänkande (1977: 47)
8556: se av den 25 februari 1982 tili vederbörande         föreslagit, att regalet i havet skulle upphävas
8557: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       i fråga om fångstplatserna som ligger inom all-
8558: iande av riksdagsman Impiö m. fl. ställda            mänt vattenområde och motsvarande föreslog
8559: skriftliga spörsmål nr 51 :                          kommitten, att i fråga om de fiskeplatser som
8560:                                                      ligger inom byarågång skulle ett avstående av
8561:           Ämnar Regeringen skrida tili upp-          rättigheterna i första hand ske medels ett in-
8562:        hävande och slopande av de ekonomiskt         lösningsförfarande. Kommittens förslag var in-
8563:        olönsamma fiskerättigheter som den för-       te enhälligt. Regeringen tog inte in detta
8564:        fogar över i fråga om lax och laxöring        förslag av kommitten i sin proposition tili riks-
8565:        och detta såväl inom havs- som insjö-         dagen med förslag tili förnyande av lagstift-
8566:        området?                                      ningen om fiske (nr 214 1980 rd.), utan före-
8567:                                                      slog att staten även i fortsättningen skulle be-
8568:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-       sitta regalrätten. Som motivering anförde rege-
8569: föra följande:                                       ringen, att regalrättigheterna i framtiden kom-
8570:    Statens enskilda regalfiskerättigheter har i      mer att ha betydelse speciellt för regleringen
8571: 5 § i gällande lag om fiske bibehållits i sta-       av laxbestånden och för anskaffning av den
8572: tens besittning. I praktiken innefattar de ifrå-     rom som behövs för fiskodling. Det kan kons-
8573: gavarande fiskena å ena sidan vid lantmäteri-        tateras, att nämnda motivering redan nu i
8574: förrättningar utbrutna, inom enskUda vatten-         ökande omfattning slår in.
8575: områden eller allmänt vattenområde belägna              Emedan regeringen senast hösten 1980 har
8576: ryssjefiskeplatser för lax och havsöring, å andra    preciserat sin ståndpunkt tili bibehållande av
8577: sidan statens rätt att besluta om tiliståndsbe-      de ifrågavarande regalrättigheterna och riks-
8578: lagd användning av andra inom allmänt vatten-        dagen på denna punkt inte ändrat regeringens
8579: område i havet belägna ryssjefiskeplatser för        proposition, anses inom regeringen en ny be-
8580: lax och havsöring. Statens förr betydande re-        handling av frågan inte vara motiverad.
8581: gala fiskerätt tili fångstplatser för fiskepator i
8582: älvvattendrag har i det närmaste förlorat sin
8583: betydelse.
8584:      Helsingforsden 15 mars 1982
8585: 
8586:                                                                        Minister Jarmo Wahlström
8587: 
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 088200188B
8592:                                             1982 vp.
8593: 
8594: Kirjallinen kysymys n:o 52
8595: 
8596: 
8597: 
8598: 
8599:                                  Kortesalmi: Maatilatalouden tuloverolain 10 §: n muuttamisesta
8600: 
8601: 
8602:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
8603: 
8604:    Voimassa olevan maatilatalouden tulovero-       misestä ei pitäisi rangaista verotuksessa. Asian-
8605: lain 10 §:n mukaan vähennyskelpoisia maata-        tilaan on saatava kiireesti korjaus.
8606: louden verotuksessa ovat mm. sellaiset kaivot,        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8607: joista saatavaa vettä käytetään maatalouden        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momehttiin esitän
8608: tarkoituksiin sekä vesijohdot silloin, kun niitä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8609: ei voida lukea takenm.Jiksiin kuuluviksi (esim.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8610: tilasta etäällä olevasta lähteestä talouskeskuk-
8611: seen oleva vesijohto) . Sen sijaan, jos maatilan              Aikooko Hallitus kiireesti korjata
8612: navettarakennus liitetään yleiseen vesijohtover-          maatilatalouden tuloverolain 10 §:n
8613: kostoon, ei liittymismaksua hyväksytä vähen-              sellaiseksi, että navettarakennuksen liit-
8614: nyskelpoiseksi maatalouden verotuksessa.                  tämisestä vesijohtoverkostoon lankeava
8615:    Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi maati-              liittymismaksu hyväksytään maatalou-
8616: latalouden piirissä. Vesijohtoverkostoon liitty-          den verotuksessa vähennyskelpoiseksi
8617:                                                           kustannukseksi?
8618:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1982
8619: 
8620:                                       J. Juhani Kortesalmi
8621: 
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 088200283D
8626: 2                                              1982 Vp.
8627: 
8628: 
8629: 
8630: 
8631:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
8632: 
8633:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          sut, jotka palautetaan verovelvolliselle tämän
8634: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          luopuessa liittymismaksun ,tuomasta edusta tai
8635: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1982 päi-          joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus
8636: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         siirtää kolmannelle henkilölle. Tällainen liitty-
8637: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          mismaksu on luonteeltaan tyypillinen pääoman-
8638: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-        sijoitus. Kun vero-oikeudessa poikkeuksetta val-
8639: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 52:            lalla olevan käsityksen mukaan pääomansijoi-
8640:                                                       tukset eivät ole saajansa veronalaista tuloa, niitä
8641:           Aikooko Hallitus kiireesti korjata          ei myöskään pidetä vähennyskelpoisena menona.
8642:        maatilatalouden tuloverolain 10 §:n                Jos liittymismaksun tuomaa etua ei voida
8643:        sellaiseksi, että navettarakennuksen liit-      siirtää tai jos sitä ei palauteta, jos edusta luo-
8644:        tämisestä vesijohtoverkostoon lankeava          vutaan, kysymyksessä on vähennyskelpoinen
8645:        liittymismaksu hyväksytään maatalou-           meno. Tällöin sen kuitenkin pitää olla maata-
8646:        den verotuksessa vähennyskelpoiseksi            loustulon hankkimisesta aiheutunut meno eikä
8647:        kustannukseksi?                                esimerkiksi omaan asuntoon liittyvä meno.
8648:                                                           Kuten edellä on esitetty, maatalousverotuk-
8649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sessa liittymismaksuihin sovellettu verotuskäy-
8650: vasti seuraavaa:                                       täntö on verotuksessa yleisesti hyväksyttyjen
8651:   Maatalousverotukseen sovelletaan elinkeino-          periaatteiden mukainen. Tämän vuoksi ei ole
8652: tulon verottamisesta annetun lain 16 §: n 3            tarkoituksenmukaista, että näistä periaatteista
8653: kohdan säännöstä, jonka mukaan tulon hankki-           poikettaisiin vain maatalousverotuksessa säätä-
8654: misesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja ei-     mällä liittymismaksut vähennyskelpoisiksi me-
8655: vät ole liittymisestä sähkö-, puhelin-, vesi-, vie-   noiksi.
8656: märi- ja kaukolämpöverkostoon suoritetut mak-
8657:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
8658: 
8659:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
8660:                                                N:o 52                                                3
8661: 
8662: 
8663: 
8664: 
8665:                           Till     Riksdagens          Herr     Talman
8666: 
8667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsovdningen an-      eller mot vilka erhållna förmåner den skatt-
8668: ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av       skyldige äger rätt att överlåta tili tredje man.
8669: den 25 februari 1982 tili vederbörande med-          En dylik anslutningsavgift är tili sin natur en
8670: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      typisk kapitalinvestering. Enligt den uppfatt-
8671: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       ning, som utan undantag råder inom skatte-
8672: nade spörsmål nr 52:                                 rätten, är kapitalinvesteringar inte skattepliktig
8673:                                                      inkomst för mottagaren, och sålunda anses de
8674:          Har Regeringen för avsikt att skynd-        inte heller som avdragbara utgifter.
8675:        samt ändra 10 § inkomstskattelagen för           Kan den förmån, som anslutningsavgiften
8676:        gårdsbruk så att avgiften för anslutning      medfört, inte överlåtas eller återbetalas avgif-
8677:        av ladugårdsbyggnad tili vattenlednings-      ten inte då man avstår från ifrågavarande
8678:        nätet vid beskattningen av lantbruk           förmån, är det fråga om en avdragbar utgift.
8679:        godkänns som avdragsgili kostnad?             Härvid bör avgiften dock vara en utgift som
8680:                                                      föranletts av förvärvande av lantbruksinkomst
8681:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och inte t. ex. en utgift i anslutning tili den
8682: samt anföra följande:                                egna bostaden.
8683:    Vid beskattningen av lantbruk tiliämpas              Såsom ovan anförts, är de beskattningspraxis
8684: stadgandena i 16 § 3 punkten lagen om be-            som vid lantbruksbeskattningen tillämpats på
8685: skattning av inkomst av näringsverksamhet,           anslutningsavgifter helt i överensstämmelse
8686: enligt viiken såsom utgifter för inkomstens          med allmänt godkända principer. Av denna an-
8687: förvärvande och bibehållande inte anses av-          ledning är det inte ändamålsenligt att endast
8688: gifter för anslutning tili el-, telefon-, vatten-,   i lantbruksbeskattningen avvika från dessa
8689: avlopps- eller fjärrvärmeledningsnät, vilka åter-    principer genom att stadga att anslutningsav-
8690: gäldas till den skattskyldige, då denne avstår       gifterna är avdragbara utgifter.
8691: från den förmån anslutningsavgiften medfört,
8692:      Helsingfors den 31 mars 1982
8693: 
8694:                                                                          Minister Mauno Forsman
8695:                                               1982 vp.
8696: 
8697: Kirjallin~n ky~ymys n:o !>3
8698: 
8699: 
8700: 
8701: 
8702:                                   Hetemäki-Olander ym.: Kuntien kulttuuritoimintalain mukai-
8703:                                      sista viroista
8704: 
8705: 
8706: 
8707: 
8708:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8709: 
8710:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1980 valtio-            västi pyrkinyt virkoja valitessaan ottamaan
8711: päivillä yksimielisesti lain kuntien kulttuuri-      huomioon läänikohtaisen tasapainon, tasapai-
8712: toiminnasta. Pitkään valmisteltua ja kunnissa       non kunkin läänin sisällä, kulttuuritoiminnan
8713: odotettua lakia ryhdyttiin kuitenkin toteutta-       laadun ja määrän kussakin kunnassa, sen sei-
8714: maan valitettavan pienin taloudellisin resurs-      kan, kuinka monta vuotta virka on o'llut ole-
8715: sein. Lakia säädettäessä eduskunta halusi var-      massa sekä toisen kotimaisen kielen aseman.
8716: mistaa kuntien taloudeHiset mahdollisuudet              Kulttuuritoimintalain toteuttaminen tulo- ja
8717: lain edellyttämien virkojen perustamiseen hy-       menoarvion rajoissa edellä esitety'llä tavalla
8718: väksymällä kuntien kulttuuritoiminnasta anne-       metkitsi kaiken kaikkiaan koko valtionosuus-
8719: tun lain (1045/80) siinä muodossa, että kaik-       järjes'telmän uskottavuuden saattamista kyseen-
8720: ki lain asettamien ehtojen mukaisesti perus-        alaiseksi. Kunnat olivat virkoja perustaessaan
8721: tetut virat automaattisesti kuuluisivat valtion-    nimenomaan nojanneet vuonna 1981 voimassa
8722: osuuden piiriin. Tähän säännökseen luo'ttaen        olleeseen lakiin. On myös kysyttävä, dlfko
8723: ryhdyttiin kunnissa perustamaan lain mukai-         ollenkaan mahdo'llista löytää oikeudenmukaista
8724: sia virkoja, niin että vuoden 1981 loppuun          menetelmää valita 187:stä peruste'tusta virasta
8725: mennessä perustettujen virkojen lukumäärä oli       69 valtionosuuteen oikeuttavaa. Käsi:tyksem-
8726: 187. Osa viroista o'li jo ennen lain voimaan-       me mukaan tasapuolista ja kaikki näkökohdat
8727: tuloa olemassa olleita virkoja, osa valtionosuu-    huomioon ottavaa valintatapaa ei tässä tilan-
8728: den saannista riippumatta perustettavaksi aiot-     teessa ole ollut mahdollisuutta löytää.
8729: tuja virkoja, mutta osa virkoja, jotka perus-          Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarvion
8730: tettiin nimenomaan stllä edellytyksellä, että       käsittelyn yhteydessä eduskunnassa vaadittiin
8731: valtionosuutta kunnalle saadaan.                    laajasti kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen
8732:    Ikävänä yllätyksenä kunnille rajoitettiin val-   ja erityisesti siitä aiheutuvien palkkauskustan-
8733: tion tulo- ja menoarvioesityksessä ku1uva1le        nusten valtionosuuteen osoitettavien määrä-
8734: vuodelle valtionosuuteen oikeuttavien virko-        rahojen tuntuvaa korotus'ta. On arvioitu, että
8735: jen määrä 60:een. Tulo- ja menoarvioon liit-        vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa olevien
8736: tyen eduskunta hyväksyi myös 'lain kuntien          1 500 000 markan lisäksi nyt valtionosuuden
8737: kulttuuritoiminnasta annetun lain 5 §:n muut-       piirissä oleviin virkoihin tarvitaan vielä
8738: tamisesta, jonka mukaan valtionosuuteen oi-         300 000 markkaa lisää, ja kaikkien perustet-
8739: keutettujen virkojen enimmäismäärä vahviste-        tujen 187 viran saattaminen valtionosuusjär-
8740: taan valtion tulo- ja menoarviossa. Valtion-        jestelmän piiriin lain alkuperäisen sanamuo-
8741: osuuden piiriin tuli vuonna 1982 lopulta 69         don ja tarkoituksen mukaisesti vaatisi kulu-
8742: virkaa, mrkä vastaa 60,2 päävirkaa, sillä osa       vana vuonna 4-5 miljoonan markan lisämää-
8743: viroista on sivu- ja osa yhdistelmävirkoja.         rärahan.
8744: Opetusministeriö joutui siten ikävän tehtävän          Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
8745: eteen: ministeriön oli valittava perustetuista      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
8746: viroista noin kolmannes, jotka tulisivat val-       esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8747: tionavun piiriin. Opetusministeriö on tiettä-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8748: 088200297V
8749: 2                                         1982 vp.
8750: 
8751:         Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        80) mukaisesti kuntiin perust~tujen
8752:      toimenpiteisiin kaikkien kuntien kult-          kulttuuritoiminnan virkojen saattami-
8753:      tuuritoiminnasta annetun lain ( 1045/           seksi valtionosuuden piiriin?
8754:     Helsingissä 26 päivänä he1mikuuta 1982
8755: 
8756:             Elsi Hetemäki-Olander                        Olavi Ronkainen
8757:             Martti Ursin                                 Sinikka Karhuvaara
8758:             Jaakko Itälä                                 Saara Mikkola
8759:             Jutta Zilliacus                              Lea Sutinen
8760:             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa                      Lauha Männistö
8761:                                              N:o 53                                                 3
8762: 
8763: 
8764: 
8765: 
8766:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8767: 
8768:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Hyväksyessään lain kuntien kulttuuritoimin-
8769: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       nasta annetun 1ain muuttamisesta (948/81)
8770: mies, olette kirjeellänne 26 päivältä helmi-       eduskunta lakiin liittämässään iausumassa ·edel-
8771: kuuta. 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-      lytti, että hallitus antaa tarvittaessa. esityksen
8772: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       riittävän määrärahan osoittamiseksi ktJntien
8773: Elsi Hetemäki-Olanderin ym. tekemän seuraa-        palveluksessa jo vuonna 1981 olleiden kult-
8774: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 53:     tuuntOimen       viranhaltijoiden   palkkaukseen
8775:                                                    myönnettävän valtionosuuden suorittamiseksi
8776:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin    vuoden 1982 alusta.                       .
8777:        toimenpiteisiin kaikkien kuntien kult-         Eduskunnan lausuman mukaisesti hallituk-
8778:        tuuritoiminnasta annetun 1ain (1045/        sen tarkoituksena on sisäilyttää kuluvan vuo-
8779:        80) mukaisesti kuntiin perustettujen        den toiseen ~isämenoarvioesi:tykseen 1 350 000
8780:        kulttuuritoiminnan virkojen saattami-       markan suuruinen lisämääräraha (mom. 29.90.
8781:        seksi valtionosuuden piiriin?               30.1) kaikkien kuntien palveluksessa jo vuon-
8782:                                                    na 1981 olleiden kulttuuritoimen 'työnte'ki-
8783:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jöiden saamiseksi valtionosuuden piiriin vuo-
8784: vasti seuraavaa:                                   den 1982 alusta alkaen. Määrärahan puitteis'sa
8785:    Opetusministeriön kunnilta saamien selvi-       olisi mahdollista 1isätä kulttuuritoimen val-
8786: tysten perusteella oli kuntiin 31. 12. 1981        tionosuusvirkoja .32 pääviralla sekä 19 sivu·
8787: mennessä perustettu yhteensä 187 kulttuuri-        tai yhdiste1mäviralla eli yhteensä 51 viralla.
8788: toimen virkaa. Näistä oli kulttuurisihteerin       Vuoden 1982 aikana tulisi näin valtionosuuden
8789: päävirkoja 102, kulttuuriohjaajan päävirkoja       piiriin, aikaisemmin päätetyt valtionosuusvirat
8790: 21, kulttuuritoimenjohtajan päävirkoja 8 ja        mukaan lukien, yhteensä 120 kulttuuritoimen
8791: taideohjaajan päävirkoja 4 eli yhteensä 135        virkaa.
8792: päävirkaa. Sivu- ja yhdistelmävirkoja oli pe-         Hallituksen tarkoituksena on vuoden 1983
8793: rustettu yhteensä 52. Eräissä kunnissa oli vi-     tulo- ja menoarviossa lisätä kulttuuritoimen
8794: ran täyttämisen ennakkoehdoksi asetettu val-       virkojen valtionosuuksiin osoitettavaa määrär~.-·
8795: tionosuuden saaminen palkkaus'kustannuksiin.       haa siten, että valtionosuuden piiriin saatai·
8796:    Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain       siin myös ne 31. 12. 1981 mennessä perus-
8797: mukaisen valtionosuuden piiriin voitiin kulu-      tetut virat (67 kpl) , joiden täyttämisen en~
8798: van vuoden menoarviossa osoitetun arviomää-        nakkoehdoksi on asetettu valtionosuuden .saa~
8799: rärahan ( 1 500 000 mk) rajoissa hyväksyä yh-      minen. Vuoden 1983 alusta on valtionosuuden
8800: teensä 69 kulttuuritoimen virkaa. Lähes kaksi      piiriin lisäksi tarkoitus saada kuhlVan vuo-
8801: kolmasosaa perustetuista viroista jäi siten val-   den aikana perustettuja tai perustettavia vir-
8802: tionosuuden ulkopuolelle.                          koja.
8803:      Helsingissä huhtikuun 2 päivänä 1982
8804: 
8805:                                                                        Ministeri Kaarina Suonio
8806:                                             1982 vp.
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 
8811:                           Till Riksdagens Herr Talman
8812: 
8813:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     av de inrättade tjänsterna blev således utom
8814: anger har Ni, Hetr T alman, med Eder skrivel-     statsandel.
8815: se av. den 26 februari 1982 till vederbörande         Då riksdagen godkände lagen om ändring
8816: medlem av statsrådet översänt avskrift av         av lagen om kulturverksamhet i korumuneroa
8817: följande av riksdagsman Eisi Hetemäki-Olander      (948/81) förutsatte ri:ksdagen i sitt bifogade
8818: m. fi. undertecknade spörsmal nr 53:              utlåtande att regeringen gör vid behov ett
8819:                                                   förslag om utbetalande av statsandel fr.o.m.
8820:           Xmnar Regeringen vidta brådskande       början av 1982 för avlönande av sådana inne-
8821:        åtgärder för att aUa korumunala tjänster   havare av kulturtjäns'ter som varit i kom-
8822:        som grundats med stöd av lagen om          munens i:jänst redan år 1981.
8823:        kulturverksamhet i korumuneroa (1045/          1 enlighet med dksdagens utlåtande har
8824:        80) skall berattiga ti:ll statsandel?      regeringen · för avsikt att omfatta i årets andra
8825:                                                   tilläggsbudget ett tillägganslag på 1 350 000
8826:    Såsom svar på detta spörstnål får jag vörd-    mark (moment 29.90.30.1) för · att alla inne-
8827: samt framföra följande:       ·                   havare av korumunala kulturtjänster skall· be-
8828:    Ehligt uppgifter som undervisningsministe-     rättiga fr.o.m. 1982 till statsandel. AnSlaget
8829: tiet erhållit från korumuneroa har i koru-        skulle möjliggöra en ökning av antalet kultur-
8830: muneroa inrättats samman1agt 187 kultur-          tjänster som berättigar till sta'tsande1 med 32
8831: tjänster före den 31. 12. 1981. Av dessa var      huvudtjänster samt med 19 bi- ellei kombine-
8832: 10.2 huvudtjänster för · kultursekreterare, 21    rade tjänster, dvs.' sammanlagt 51 · tjänster.
8833: huvudtjänster för kulturinstruktörer, 8 huvud-    Under 1982 skulle sainmanlagt 120 kultur-
8834: tjänster för kuhurdirektörer och 4 huvud-         tjänster berättiga 'till statsandel, de tidigare
8835: tjänster för konstinstruktörer, dvs. sammaniagt   tjänsteroa som erhållit statsandel medräknade.
8836: 135 huvudtjänster. Antalet kombinerade och         ' Regeringen haf för avsikt att i 1983 års
8837: bitjänster som inrä'ttats var 52. En del kom-     budget öka anslaget för statsandelar · för kul~
8838: muner hade stalh erhållande av statsatidel        turtjänster så a~t. också de tjänster som in-
8839: för lönekostnaderoa som föl'handsvillkor för      rättats före den 31. 12. 1981 (67 tjänster)
8840: besättande av 'tjänsterna.                        och för vilkas besättande erhå:liandet av stats-
8841:    Ioom ramen för förslagsanslaget ( 1 500 000    andel givits sorri förhandsvillkor skall beriitti-
8842: mark) i årets budget kunde 69 kulturtjänster      ga. till statsandel. Fr.o.m. början av 1983 är
8843: godkännas som tjänsten berättigade tili stats·    det därtill meningen att omfatta inom ranien
8844: andel i enlighet med lagen om kulturverksam-      för Statsandelen också de tjänster SOl11 in-
8845: het · i kommunerna. Nästan ·två · tredjedelar     rättats eller kommer att inrättas i år.
8846:      Helsingfors den 2 april 1982
8847: 
8848:                                                                         Minister Kaarina Suonio
8849:                                               1982 vp.
8850: 
8851: Kirjallinen kysymys n:o 54
8852: 
8853: 
8854: 
8855: 
8856:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Humanitaarisen avun toimittamisesta
8857:                                       Salvadoriin ja FDR-FMLN-rintaman tunnustamisesta lallli-
8858:                                       seksi poliittiseksi voimaksi
8859: 
8860: 
8861:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8862: 
8863:    El Salvadorin tilanne on viime viikkoina kär-     ulkomainen sekaantuminen maan sisäisiin asioi-
8864: jistynyt pelottavasti. Konfliktiin on tullut Viet-   hin loppuisi.
8865: namin sotaa edeltäneen tapahtumaketjun tun-              Viime vuoden joulukuussa YK :n yleiskokous
8866: nusmerkkejä. Selkkaus uhkaa laajeta ja kansain-      hyväksyi päätöslauselman, jossa vaadittiin po-
8867: välistyä, mikä muodostaa vakavan vaaran koko         liittista ratkaisua Salvadorin sisällissotaan ja ar-
8868: maailman rauhalle.                                   vosteltiin Salvadorin hallituksen puolisotilaal-
8869:    Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana            lisia murharyhmiä.
8870: Salvadorin väkivaltaisuuksissa on saanut sur-            YK:n päätöslauselmassa vaadittiin toimia,
8871: mansa yli 35 000 ihmistä. Puolustuskyvyttö-          jotka turvaisivat "poliittisen ratkaisun vallitse-
8872: mään siviiliväestöön - naisiin, lapsiin ja van-      vaan kriisiin kaikkien maan edustavien poliit-
8873: huksiin - kohdistuva terrori on jatkuvasti li-       tisten voimien osallistumisen kautta". Suomi
8874: sääntynyt. Viime vuonna kuolleitten määrä oli        äänesti päätöslauselman puolesta.
8875:  16 000. Tämän vuoden alussa paljastui Mora-             Ranska ja Meksiko ovat tunnustaneet Salva-
8876: zanissa yli tuhannen kyläläisen hengen vaatinut      dorin hallitusjunttaa vastaan taistelevan rinta-
8877: joukkomurha.                                         man (FDR-FMLN) poliittisesti edustavaksi
8878:     Voidaan perustellusti puhua Salvadorin hal-      liikkeeksi, valmiina ottamaan vastuunsa ja käyt-
8879: litusjuntan ja armdjan kansanmurhapolitiikas-        tämään itsestään selviä oikeuksiaan. Siksi ne
8880: ta, jota tuetaan ulkomailta käsin. Hallitusjunt-     katsovat rintaman oikeutetuksi osallistumaan
8881: ta tuhoaa harkitusti omaa kansaansa. Salvado-        neuvotteluihin, jotka ovat välttämättömät po-
8882: rin diktatuurihallituksen raakuutta on verrattu      liittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Ranskan ja
8883: fasismin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Yhdys-        Meksikon tekemään aloitteeseen poliittisesta
8884: valtain kongressin Salvadoriin helmikuussa tä-       ratkaisusta ovat yhtyneet mm. Alankomaat,
8885:  nä vuonna lähettämä tutkimusryhmä on syyttä-        Ruotsi, Norja ja Tanska.
8886: nyt Salvadorin hallitusjunttaa karkeista ihmis-          Tällä hetkellä tarvitaan eri maiden toimen-
8887:  oikeuksien loukkauksista.                           piteitä ja diplomaattista aloitteellisuutta kan-
8888:     Sota on synnyttänyt jatkuvasti pahenevan         sainvälisen sovittelun aikaansaamiseksi, jotta
8889:  pakolaisongelman. Salvadorin Ihmisoikeusko-         El Salvadorin kan,;anmurha loppuisi sekä saa-
8890:  mission keräämien tietojen mukaan pakolaisia        taisiin oikeudenmukainen ratkaisu konfliktiin.
8891:  on jo yli 900 000. Heistä puolet on paennut         Aktiivinen rauhanpolitiikka edellyttää aloit-
8892:  ulkomaille. Maan sisällä ihmisvirta kulkee maa-     teellisuutta ja kannanottoa myös Suomen halli-
8893:  seudulta kaupunkeihin joukkomurhia pakoon.          tuksen taholta rauhanneuvottelujen alkamisek-
8894:  Pakolaisista on lapsia 360 000. Heistä puolet       si. Suomen kansainvälispoliittinen asema "Hel-
8895:  on sairaita ja aliravittuja. Ihmisoikeuskomis-      singin hengen" kotimaana on sellainen, että
8896:  sion tietojen mukaan Salvadorin Punainen Ris-       Suomi voisi toimia välittäjänä tämänkaltaisissa
8897:  ti toimii hallitusjuntan alaisuudessa, eikä kan-    konflikteissa, jotka saattavat leimahtaa maail-
8898:  sainvälinen apu mene sitä kautta perille.           manpaloksi. Salv,1dorin tapahtumat eivät ole
8899:     El Salvadorin kansa on noussut puolustus-        Suomelle kaukainen ja kuulumaton asia.
8900:  sotaan hirmuhallintoa vastaan. Sisällissota rat-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8901:  keaisi asiantuntijoiden mukaan välittömästi, jos    päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
8902: 088200229N
8903: 2                                        1982 vp.
8904: 
8905: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-        toimittamiseksi YK:n kautta Salvado-
8906: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    riin ja FDR-FMLN-rintaman tunnus-
8907:                                                     tamiseksi lailliseksi poliittiseksi voi-
8908:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maksi ja kansaansa edustavaksi neuvot-
8909:       ryhtyä tuntuvan humanitaarisen avun           teluosapuoleksi?
8910:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
8911: 
8912:        Marjatta Stenius-Kaukonen   Pentti Liedes              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8913:        J. Vähäkangas               Ulla-Leena Alppi           Vappu Säilynoja
8914:        Anneli Kivitie              Arvo Kemppainen            Maija Rajantie
8915:        Pirkko Työläjärvi           Tarja Halonen              Pirkko Valtonen
8916:        Juhani Surakka              Mikko Kuoppa               Inger Hirvelä
8917:        Kaisa Raatikainen           Pauli Puhakka              Heli Astala
8918:        Terhi Nieminen-Mäkynen      M.-L. Salminen             Liisa Jaakonsaari
8919:        V. J. Rytkönen              Markku Kauppinen           Jouko Skinnari
8920:        Saara-Maria Paakkinen       Seppo Toiviainen           Seppo Tikka
8921:        Olli Helminen               Sten Söderström            Kaj Bärlund
8922:        Lea Savolainen              E.-J. Tennilä              Pirjo Ala-Kapee
8923:        Matti Järvenpää             Irma Rosnell               Matti Puhakka
8924:        Veikko Saarto               Aarne Koskinen             Anna-Liisa Piipari
8925:        Anna-Liisa Jokinen          Ensia Laine                Pekka Starast
8926:        Mikko Ekorre                Unto Ruotsalainen          Hannu Tapiola
8927:        Terho Pursiainen            Kati Peltola               Pentti Lahti-Nuuttila
8928:        Mikko Elo                   Pauli Uitto                Aulis Juvela
8929:        Niilo Koskenniemi           Lauri Palmunen             I.-C. Björklund
8930:        Aarne Saarinen                                         Hannu Tenhiälä
8931:                                               N:o 54                                               3
8932: 
8933: 
8934: 
8935: 
8936:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8937: 
8938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ulkoasiainministeriö on saanut tietoja El
8939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Salvadorin tapahtumista mm. vastaanottamalla
8940: olette 26 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          oppositiojärjestöjen Frente Farabundo Marti
8941: kirjeenne n:o 272 ohella toimittanut valtioneu-     para la Liberacion Nacional (FMLN) ja Frente
8942: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Democratico Revolucionario ( FDR) edustajia
8943: kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen ym.        sekä pakolaisjärjestö El Centro de Investi-
8944: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      gacion y Accion Social jäseniä.
8945: 54:                                                    Kirjallisen kysymyksen toisessa osassa tie-
8946:                                                     dusteliaan Suomen hallituksen toimenpiteitä
8947:           Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo       FDR-FMLN-rintaman tunnustamiseksi lailli-
8948:        ryhtyä tuntuvan humanitaarisen avun          seksi poliittiseksi voimaksi ja kansaansa edusta-
8949:        toimittamiseksi YK:n kautta Salvado-         vaksi neuvotteluosapuoleksi. Kuten tunnettua,
8950:        riin ja FDR-FMLN-rintaman tunnus-            Ranska ja Meksiko esittivät yhteisessä julki-
8951:        tamiseksi lailliseksi poliittiseksi voi-     lausumassaan viime elokuussa, että tämä mai-
8952:        maksi ja kansaansa edustavaksi neuvot-       nittu oppisidorintama tulisi huomioida edusta-
8953:        teluosapuoleksi?                             vana poliittisena voimana ja pidettiin tarkoi-
8954:                                                     tuksenmukaisena, että tämä voima osallistuisi
8955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        selkkauksen poliittista ratkaisua varten tarvit-
8956: vasti seuraavaa:                                    taviin valmistelu- ja neuvottelumekanismeihin.
8957:    Ulkoasiainministeri on vastannut vuoden             Muista Pohjoismaista ovat Tanska ja Ruot-
8958: 1981 aikana eduskunnassa esitettyyn kahteen         si esittäneet samansuuntaisia ajatuksia yhty-
8959: El Salvadoria koskevaan suulliseen kysymyk-         mättä kuitenkaan julkilausumaan sellaisenaan.
8960: seen. Erityisesti vastauksessa, joka annettiin      Ruotsin ulkoministeri vastasi viime kuussa
8961: eduskunnalle 29. 10. 1981, kerrottiin Suomen        Ruotsin valtiopäivillä Keski-Amerikkaa koske-
8962: antamasta humanitaarisesta avusta. Koska nyt        vaan kysymykseen mm. todeten Ruotsin jaka-
8963: esitetyn kirjallisen kysymyksen ensimmäisessä       van Ranskan ja Meksikon käsitykset tilantees-
8964: osassa tiedusteliaan hallituksen toimenpiteitä      ta El Salvadorissa. Ruotsi on valmis myös li-
8965: tuntuvan humanitaarisen avun toimittamiseksi        säämään apuaan tälle maalle.
8966: YK:n kautta El Salvadoriin, kertaan vielä Suo-         Suomi arvostaa Amerikan valtioiden järjes-
8967: men antamat avustusmäärät.                          tön (OAS:n) jäsenmaiden tekemiä välityseh-
8968:    Suomen hallitus osoitti viime vuoden helmi-      dotuksia, jotka tähtäävät kriisin rauhanomai-
8969: kuussa Kansainvälisen Punaisen Ristin kautta        seen ratkaisuun. Tällä toiminnalla, josta Mek-
8970: 200 000 markkaa avustusohjelmiin El Salvado-        sikon aktiviteetti on tuore esimerkki, on toi-
8971: rin sisällissodan uhrien auttamiseksi. Tämän jäl-   vottavasti myönteinen vaikutus koko Väli-
8972: keen Suomi on osoittanut 400 000 markkaa            Amerikan tilanteen kehitykseen.
8973: YK:n pakolaiskomlssaarin käyttöön pakolaisten          Suomi tuomitsee voimakkaasti väkivallan
8974: auttamiseksi ja viimeksi lokakuussa vuonna          käytön poliittisen toiminnan keinona. Poliitti-
8975: 1981 myönnettiin 200 000 markkaa Suomen             sen ratkaisun ensisijaisuus on tunnustettava
8976: Punaisen Ristin avustusprojektiin. Kirkon ul-       tässäkin konfliktissa. Luonnollisesti Suomi tu-
8977: komaanapu välitti Kirkkojen Maailmanneuvos-         kee kaikkien konfliktien osapuolten välisiä neu-
8978: ton kautta viime vuoden joulukuussa 100 000         votteluja. FDR-FMLN-rintama on El Salvado-
8979: US-dollarin suuruisen avustuserän pakolaisten       rissa käynnissä olevan sisällissodan yhtenä osa-
8980: auttamiseksi. Suomen tarkoituksena on jatkaa        puolena epäilemättä merkittävä voima ratkai-
8981: humanitaarisen avun antamista El Salvadorin         suun pyrittäessä. Tästä syystä on edelleenkin
8982: kansalle.                                           aiheellista olla yhteydessä tämän rintaman
8983: 4                                             1982 vp.
8984: 
8985: edustajiin ja olla valmiita keskusteluihin ja tie-   sa pidettäviä parlamenttivaaleja. Kieltäydyim-
8986: tojen vaihtoon. FDR-FMLN-rintaman muodol-            me tästä El Salvadorin hallituksen kutsusta,
8987: linen tunnustaminen ei kuitenkaan ole mahdol-        koska tarkkailutehtävään osallistuminen olisi
8988: lista; Suomi tunnustaa vain valtioita.               nykytilanteessa tulkittu maassa vallitsevan si-
8989:     On syytä toivoa, että El Salvadorissa jat-       sällissodan yhden osapuolen eli hallituksen tu-
8990: kuva verenvuodatus ja ihmisoikeuksien louk-          kemiseksi. Toisaalta Suomi osallistuu kansain-
8991: kaukset mitä pikimmin päättyvät. Kestävä,            välisiin tarkkailutehtäviin yleensäkin vain
8992: rauhanomainen ja kansan etujen mukainen rat-         YK:n puitteissa.
8993: kaisu voidaan saada aikaan vain siten, että             Suomi tulee tarkkaan seuraamaan poliittisen
8994: päätökset tehdään El Salvadorin kansan omin          ja ihmisoikeudellisen tilanteen kehittymistä El
8995: voimin.                                              Salvadorissa. Tarkoituksena on jatkaa kansain-
8996:     Tässä yhteydessä todettakoon, että Suomi         välisiä kanavia käyttäen humanitaarisen avun
8997: ei katsonut aiheelliseksi lähettää tarkkailijoita    antamista selkkauksesta kärsivälle kansalle.
8998: seuraamaan tämän kuun lopussa El Salvadoris-
8999:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
9000: 
9001:                                                                 Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
9002:                                                N:o 54                                               5
9003: 
9004: 
9005: 
9006: 
9007:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9008: 
9009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         (FMLN) och Frente Democratico Revolucio-
9010: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            nario (FDR) och deras representanter samt
9011: velse nr 272 av den 26 februari 1982 tili ve-        medlemmar ur flyktingorganisationen El
9012: derbörande medlem av statsrådet översänt             Centro de Investigacion y Accion Social.
9013: avskrift av följande av riksdagsledamot Mar-            I andra delen av det skriftliga spörsmålet
9014: jatta Stenius-Kaukonen m. fl. ställda skriftliga     efterlyses Finlands regerings åtgärder vad be-
9015: spörsmål nr 54:                                      träffar erkännandet av FDR-FMLN-fronten
9016:                                                      som en laglig politisk kraft och förhandlingspart
9017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            som representerar sitt folk. Som känt föreslog
9018:        vidta för att bistå El Salvadors folk         Frankrike och Mexico i en gemensam kommu-
9019:        med betydande humanitär hjälp och             nike i augusti i fjol, att denna oppositionsfront
9020:        för att erkänna FDR-FMLN-fronten              skulle betraktas som en representativ politisk
9021:        som en laglig politisk kraft och för-         kraft, och man ansåg det ändamålsenligt att
9022:        handlingspart som representerar sitt          denna grupp skulle delta i de förberedelse-
9023:        folk?                                         och förhandlingsmekanismer som behövs för en
9024:                                                      politisk lösning av konflikten.
9025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Bland de övriga nordiska länderna har Dan-
9026: samt anföra följande:                                mark och Sverige framfört liknande tankar
9027:    Utrikesministern besvarade under år 1981          utan att dock förena sig med kommuniken
9028: två muntliga riksdagsspörsmål angående El Sal-       som sådan. Sveriges utrikesminister besvarade
9029: vador. I det svar som gavs tili riksdagen den        förra månaden i Sveriges Riksdag en fråga
9030: 29. 10. 1982 behandlades speciellt Finlands          som rörde Centtalamerika genom att bl.a.
9031: humanitära bistånd. Eftersom regeringens åt-         konstatera att Sverige delar Frankrikes och
9032: gärder angående överförandet av ett betydande        Mexicos uppfattning om situationen i El Sal-
9033: humanitärt bistånd via FN tili El Salvador           vador. Sverige är också beredd att öka hjälpen
9034: efterlyses i det skriftliga spörsmålets första del   tili detta land.
9035: må här upprepas de biståndssummor som Fin-               Finland värdesätter de medlingsförslag som
9036: land har gett.                                       medlemmarna i OAS, de amerikanska ländernas
9037:    Finlands regering anslog i fjol i februari via    samarbetsorganisation, har framfört, vilka
9038: Internationella Röda Korset 200 000 mark för         syftar tili en fredlig lösning av krisen. Denna
9039: hjälpprogram åt offren för inbördeskriget i          verksamhet, av viiken Mexicos aktivitet är ett
9040: El Salvador. Efter det har Finland anslagit          färskt exempel, har hoppeligen en positiv in-
9041: 400 000 mark åt FN:s Flyktingkommissariat            verkan på utvecklingen i hela Centralamerika.
9042: tili att bistå flyktingarna och senast i oktober        Finland fördömer kraftigt användandet av
9043:  1981 beviljades 200 000 mark för Finlands           våld som medel i politisk verksamhet. Det
9044: Röda Kors hjälpprojekt. Kyrkans utlands-             primära i form av en politisk lösning måste
9045: hjälp födmedlade via Kyrkornas Världsråd i           erkännas också i denna konflikt. Naturligtvis
9046: december i fjol en summa på 100 000 ameri-           stöder Finland förhandlingar mellan alla parter
9047:  kanska dollar tili att bistå flyktingarna. Fin-     i konflikten. FDR-FMLN-fronten, som en av
9048:  land har för avsikt att fortsätta att ge huma-      parterna i det inbördeskrig som pågår i El Sal-
9049:  nitärt bistånd tili folket i El Salvador.           vador, är otvivelaktigt en betydande kraft
9050:     Utrikesministeriet har fått upplysningar om      när en lösning eftersträvas. Av den anledning-
9051:  händelserna i El Salvador bl. a. genom att ta       en finns det fortsättningsvis också skäl att stå
9052:  emot oppositionsorganisationerna Frente Fa-         i förbindelse med representanter för denna
9053:  rabundo Marti pata la Liberacion Nacional           front och att vara beredd att diskutera och
9054: 088200229N
9055: 6                                         1982 vp.
9056: 
9057: utbyta information. Ett formellt erkännande      hålls i El Salvador i slutet av denna månad.
9058: av FDR-FMLN-fronten är dock inte möjligt;        Vi avböjde El Salvadors regerings inbjudan,
9059: Finland erkänner enbart stater.                  eftersom ett deltagande i observatörsarbetet i
9060:    Det finns skäl att hoppas att en fortsatt     dagens läge skulle ha tolkats som stöd åt en
9061: blodsutgjutelse och kränkning av de mänskliga    av parterna i inbördeskriget, dvs. regeringen.
9062: rättigheterna i El Salvador med det snaraste     Finland deltar i internationella observatörs-
9063: upphör. En bestående och fredlig lösning i       uppgifter i allmänhet enbart i FN: s regi.
9064: enlighet med folkets intresse kan nås enbart        Finland kommer noggrant att följa med den
9065: genom beslut som folket i El Salvador fattar     politiska utvecklingen och utvecklingen på de
9066: på egen hand.                                    mänskliga rättigheternas område i El Salvador.
9067:    I detta sammanhang kan konstateras, att       Avsikten är att fortsätta att ge humanitär hjälp
9068: Finland inte ansåg det motiverat att skicka      via internationella kanaler åt folket som lider
9069: observatörer att följa med parlamentsvalet som   av konflikten.
9070:      Helsingforsden 23 mars 1982
9071: 
9072:                                                   Minister för utrikesärendena Pär Stenbäck
9073:                                             1982 vp.
9074: 
9075: Kirjallinen kysymys n:o 55
9076: 
9077: 
9078: 
9079: 
9080:                                 M. Puhakka ym.: Matkakustannusten korvausten verovapaus-
9081:                                    perusteista
9082: 
9083: 
9084: 
9085: 
9086:                         Ed u s kunnan Herra P·u he m i e he 11 e
9087: 
9088: 
9089: 
9090:    Vuonna 1976 matkakustannusten korvauksia        muut korvaukset menevät verolle. Verolauta-
9091: koskeneen kiistan seurauksena verottaja otti       kunta ei ota huomioon näissä tapauksissa sitä,
9092: käyttöön ns. hakeutumisperiaatteen. Tämä tar-      että työntekijä asuu tilapäismajoituksessa, jonka
9093: koittaa tilannetta, jossa työntekijä tekee työ-    taso ei aina vastaa asumiselta kohtuudella vaa-
9094: sopimuksen, jonka mukaan hänet komenne-            dittavia edellytyksiä. Työehtosopimusmääräyk-
9095: taan työhön vieraalle paikkakunnalle. Vie-         set edellyttävät, että kysymyksessä oleva työn-
9096: raalla paikkakunnalla työskentelemisestä joh-      tekijä on valmis vaihtamaan työntekemispaikka-
9097: tuen esimerkiksi metallin työehtosopimuksen        kuntaa viikon ennakkoilmoitusajan kuluttua.
9098: mukaisin perustein maksetut matkakustan-           Tästä johtuen ei voida edellyttää, että komen-
9099: nusten korvaukset ovat tällöin nykyisen käy-       nustyöntekijä kuljettaisi perheensä mukanaan
9100: tännön mukaan verotettavaa tuloa. Näin ta-         näillä paikkakunnilla. Lasten koulunkäynnille
9101: pahtuu sillä perusteella, että kysymyksessä        muodostuisi kohtuuttomia lisärasituksia ja mui-
9102: on työntekijän ensimmäinen työntekemispaikka-      den perheenjäsenten työssäkäynti olisi lähes
9103: kunta kysymyksessä olevan työnantajan palve-       mahdotonta. Myös vakituisen asunnon hankinta
9104: luksessa.                                          ja ylläpito muodostuisi vaikeaksi.
9105:    Tämän hakeutumisperiaatteen soveltaminen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9106: on johtanut monissa tapauksissa kohtuutto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9107: muuksiin jälkiverotuksen muodossa. Kulut vie-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9108: raalla paikkakunnalla työskenneltäessä eivät       vaksi seuraavan kysymyksen:
9109: poikkea ratkaisevasti siitä, onko kysymyksessä
9110: verovelvollisen ensimmäinen vai toinen työn-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9111: tekemispaikkakunta saman työnantajan palve-               siin, että ns. hakeutumisperiaate poiste-
9112: luksessa.                                                 taan verotuskäytännöstä, ja
9113:     Verolainsäädännössämme ei ole määritelty                 että veronkannon periaatteet yhden-
9114: aikaa, jonka jälkeen komennustyökohteessa työs-           mukaistetaan maassamme siten, että ve-
9115: kentelyn voitaisiin katsoa muuttuneen kiinteään           rovelvolliset kokevat tulevansa kohdel-
9116: työpaikkaan rinnastettavaksi. Tästä huolimatta            luiksi tasavertaisina eri verolautakuntien
9117: eräissä verolautakunnissa on otettu käytäntö,             ja samankin verolautakunnan määrätessä
9118: että puolen vuoden yhtäjaksoisen työskentelyn             lopullista verotusta, ja
9119: jälkeen työntekemispaikka rinnastetaan kiin-                 että aikamäärät, jonka jälkeen vie-
9120: teään työpaikkaan. Tällaisia komennustyönteki-            raalla paikkakunnalla työskentelyn pe-
9121:  jöitä kohdellaan siten verotuksessa kuin kiin-           rusteella maksetut matkakustannusten
9122: teässä työpaikassa työskenteleviä työntekijöitä.          korvaukset menevät kokonaisuudessaan
9123: Tässä tapauksessa komennustyöntekijät eivät               verolle, poistetaan verotuskäytännöstä,
9124:  saa muuta kuin matkavähennykset, ja kaikki               ja
9125: 088200284E
9126: 2                                        1982 vp.
9127: 
9128:         että saavutetaan tasavertaisuus kaik-         ta määrättäessä niin virka- kuin työ-
9129:      kien palkansaajien osalta matkakustan-           suhteessa olevien palkansaajien välillä?
9130:      nusten korvausten verovapausperustei-
9131:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
9132: 
9133:        Matti Puhakka               Risto Tuominen               Eino Grönholm
9134:        Mikko Rönnholm              Jouko Skinnari               Erkki Liikanen
9135:        Jermu Laine                 Liisa Jaakonsaari            Marjatta Stenius-Kaukonen
9136:        Lea Savolainen              Pirkko Valtonen              Ulla-Leena Alppi
9137:        Pentti Lahti-Nuuttila       Mikko Elo                    Ensio Laine
9138:        Matti Luttinen              Niilo Hämäläinen             Lauha Männistö
9139:        Tellervo Koivisto           Pirjo Ala-Kapee              Matti Järvenpää
9140:        Hannu Tapiola               Kaj Bärlund                  Kaisa Raatikainen
9141:        Terhi Nieminen-Mäkynen      Tarja Halonen                Olli Helminen
9142:        Pertti Hietala              Maija Rajantie               Bror Lillqvist
9143:        Seppo Tikka                 Sinikka Luja-Penttilä        Helvi Hyrynkangas
9144:        Juhani Surakka              Helge Siren                  Reino Breilin
9145:                                    Juhani Raudasoja
9146:                                               N:o 55                                              3
9147: 
9148: 
9149: 
9150: 
9151:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9152: 
9153:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan
9154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       usein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja eri-
9155: olette toimittanut 26 päivänä helmikuuta 1982       tyisen työntekemispaikan välisistä matkoista
9156: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-    saadusta korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain
9157: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     matkustamiskustannuksista saatu korvaus.
9158: Matti Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjalli-            Verohallituksen tulee edellä mainitun pykä-
9159: sesta kysymyksestä n:o 55:                          län 2 momentin mukaan vahvistaa verosta va-
9160:                                                     paaksi katsettavien matkakustannusten korvaus-
9161:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ten perusteet ja määrät valtion kulloinkin suo-
9162:        siin, että ns. hakeutumisperiaate poiste-    rittamia matkakustannusten korvauksia vastaa-
9163:        taan verotuskäytännöstä, ja                  viksi. Mikäli kuitenkin edustavimmiksi katsot-
9164:           että veronkannon periaatteet yhden-       tavien valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopi-
9165:        mukaistetaan maassamme siten, että ve-       muksien mukaan suoritetaan matkakustannusten
9166:        rovelvolliset kokevat tulevansa kohdel-      korvausta olennaisesti muulla perusteella kuin
9167:        luiksi tasavertaisina eri verolautakuntien   valtio kulloinkin matkakustannusten korvausta
9168:        ja samankin verolautakunnan määrätessä       suorittaa, verohallituksen tulee edellä tarkoi-
9169:        lopullista verotusta, ja                     tettujen matkakustannusten korvausten perus-
9170:           että aikamäärät, jonka jälkeen vie-       teita ja määriä vahvistaessaan ottaa huomioon
9171:        raalla paikkakunnalla työskentelyn pe-       tällaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa olevat
9172:        rusteella maksetut matkakustannusten         virka- tai työmatkasta suoritettavaa matkakus-
9173:        korvaukset menevät kokonaisuudessaan         tannusten korvausta koskevat määräykset. Sään-
9174:        verolle, poistetaan verotuskäytännöstä,      nöksiä sovellettiin tällaisena ensimmäisen ker-
9175:        ja                                           ran vuodelta 1977 toimitetussa verotuksessa;
9176:           että saavutetaan tasavertaisuus kaik-        Verohallituksen edellä selvitettyjen säännös-
9177:        kien palkansaajien osalta matkakustan-       ten nojalla antamissa päätöksissä määritellään
9178:        nusten korvausten verovapausperustei-        verottorniin matkakustaimusten korvauksiin oi-
9179:        ta määrättäessä niin virka- kuin työ-        keuttava työmatka. Työmatkalla tarkoitetaan
9180:        suhteessa olevien palkansaajien välillä?     päätösten mukaan matkaa, jonka verovelvolli-
9181:                                                     nen työnantajan määräyksestä tilapäisesti tekee
9182:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi eri-
9183: vasti seuraavaa:                                    tyiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpai-
9184:    Tulo- ja varallisuusverolain (TVL) 22 §:n        kan ulkopuolelle. Mikäli verovelvollisella työn
9185: 1 momentin 8 kohdan (510/77) mukaan ve-             luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa,
9186: ronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mukaan kuin     työmatkana pidetään matkaa, jonka verovel-
9187: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää työn-      vollinen työnantajan määräyksestä tilapäisesti
9188: antajan määräyksestä tehdystä virka- tai työ-       tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityi-
9189: matkasta saatua matkustamiskustannusten kor-        selle työn tekemispaikalle.
9190: vausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu-         Päivärahan ja matkakustannusten korvausten
9191: miskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä         verovapauden ensimmäisenä edellytyksenä on,
9192: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor-      että työmatka on tehty työnantajan määräyk-
9193: vausta eikä ulkomaille työnantajan määräykses-      sestä. Verohallituksen ohjeiden mukaan työ-
9194: tä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua vas-      matka voidaan katsoa työnantajan määräyksestä
9195: taavaa korvausta. Työnantajan määräyksestä          tehdyksi, jos työnantaja on työkomennuksella,
9196: riippumatta katsotaan kuitenkin aloilla, joilla     määräyksellä, työalueen määrittelyllä tai muulla
9197: erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomai-     tavalla määrännyt työntekijän työn suorittamis-
9198: 4                                               1982 vp.
9199: 
9200: ta varten tilapäisesti matkustamaan erityiseen         sissa soveltavat kohtuuttomia tai liian kaava-
9201: työn tekemispaikkaan.                                  maisia aikarajoituksia, on verovelvollisilla mah-
9202:    Työnantajan määräystä ei ohjeiden mukaan            dollisuus hakea verotuspäätökseen muutosta
9203: voida katsoa olevan esimerkiksi silloin, kun           valitusteitse.
9204: työvoimaviranomainen on osoittanut työnteki-              Hakeutumisperiaatteen soveltaminen ja työ-
9205: jän toiselle paikkakunnalle työhön tai vero-           matkan tilapäisyyden toteaminen ovat aiheut-
9206: velvollinen on työnantajan toimistossa otettu          taneet epätietoisuutta verovelvollisten keskuu-
9207: työhön tiettyyn toisella paikkakunnalla olevaan        dessa. Kun kustannuskorvausten verovapauden
9208: työkohteeseen. Jos työnantaja on määrännyt             edellytykset on viime kädessä selvitettävä ta-
9209: verovelvollisen     ensimmäisestä      työkohteesta    pauskohtaisesti, on myös käytännön verotus-
9210: muuhun erityiseen työntekemispaikkaan, voi-            työssä ilmennyt tulkintaongelmia, vaikka vero-
9211: daan matka katsoa työnantajan määräyksestä             hallitus on antanut asiasta ohjeita useassa eri
9212: tehdyksi.                                              yhteydessä.
9213:    Toisen matkakustannusten korvausten vero-              Koska samassa työkohteessa voi työskennellä
9214: vapauden edellytyksenä on matkan tilapäisyys.          sekä verovapaisiin korvauksiin oikeutettuja ko-
9215: Verohallinnon käsikirjassa ( v. 1980 s. 56)            mennustyöntekijöitä että ns. hakeutujia, ovat
9216: annettujen ohjeiden mukaan työmatkaa ei voida          työntekijät kokeneet joutuneensa eriarvoiseen
9217: katsoa tilapäiseksi, jos työn samassa työkoh-          asemaan. Eriarvoisuus on kuitenkin siinä mie-
9218: teessa tiedetään kestävän niin pitkän ajan,            lessä näennäistä, että hakeutuialla on oikeus
9219: että verovelvollinen kohtuudella voisi muuttaa         vähentää lopullisessa verotuksessaan ne kulut,
9220: työntekemispaikalle asumaan. Työkohde voi-             jotka hänelle on syntynyt työskentelystä vie-
9221: daan tällöin katsoa myös ns. komennustyön-             raalla paikkakunnalla.
9222: tekijöillä varsinaiseksi työpaikaksi. Kuitenkin           Verohallituksen päivärahojen ja matkakus-
9223: silloin, kun rajoitetun ajan kestävässä työkoh-        tannusten korvausten verottamista koskevat oh-
9224: teessa. työskentelevä työntekijä joutuu asumaan        jeet ovat voimassa olevien säännösten mukai-
9225: tilapäisissä asuintiloissa, olosuhteissa, joissa hä-   sia. Ns. hakeutumisperiaatteen poistaminen
9226: nen ei kohtuudella voida vaatia muuttamaan             edellyttäisi näin ollen lain muuttamista. Tähän
9227: asuntoaan työntekemispaikalle, voidaan melko           taas ei ole syytä ryhtyä ilman huolellista har-
9228: pitkänkin ajan kestävää työmatkaa pitää tila-          kintaa, jotta uudistukset eivät johtaisi uusiin
9229: päisenä, jolloin matkakustannusten korvausten          tulkintaongelmiin tai verovapaisiin korvauksiin
9230: ja päivärahojen verovapausedellytykset täytty-         niissäkin tapauksissa, joissa erityisiä kustan-
9231: vät.                                                   nuksia ei ole syntynyt.
9232:    Vetohallituksen .ohjeissa ei näin ollen aseteta        Päivärahojen ja matkakustannusten korvaus-
9233: mitään kiinteitä aikarajoja sille, milloin tila-       ten verotuskohteluun tullaan kuitenkin kiinnit-
9234: päinen työkohde muuttuu luonteeltaan pysy-             tämään jatkuvaa huomiota, koska eri työn-
9235: väksi, vaan verolautakunnan on harkittava ti-          tekijäryhmien työolosuhteissa tapahtuvat muu-
9236: lanne tapaus kerrallaan ja otettava kaikki             tokset edellyttävät jo sinänsä näitä suorituksia
9237: asiaan vaikuttavat majoitus- ym. olosuhteet            koskevien ohjeiden ja verotuskäytännön tark-
9238: huomioon. Jos verolautakunnat yksittäistapauk-         kaa seuraamista.
9239:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
9240: 
9241:                                                                           Ministeri Mauno Forsman
9242:                                                                                                       5
9243: 
9244: 
9245: 
9246: 
9247:                            Till Riksdagens Herr Talman
9248: 
9249:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsördningen        ofta måste utföra sitt arbete ·på olika ställen;
9250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anses av ersättning, som erhållits för dagliga
9251: av den 26 februari 1982 tili vederbörande med-       resor mellan bostaden och särskilt arbetsställe,
9252: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      endast resekostnadsersättningen vara skattefri
9253: av riksdagsman Matti Puhakka m.fl. under-            inkomst;··
9254: tecknade spörsmål nr 55:                                Skattestyrelsen skall enligt 2 mom. ovan
9255:                                                      nämnda paragraf fastställa grunderna för och
9256:            Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder         storleken av de resekostnadsersättningar som
9257:        för att principen om s.k. arbetssökare        skall betraktas som skattefria, så att · de mot-
9258:        skall avlägsnas ur beskattningspraxis,        svarar de resekostnadsersättningar staten vid
9259:        och                                          ifrågavarande tidpunkt         erlägger.   Erläggs
9260:            för att principerna för skatteuppbörd    emellertid resekostnadsersättriing enligt de
9261:        skall förenhetligas i vårt land så, att       riksomfattande arbets- och tjänstekollektivav-
9262:        de skattskyldiga upplever sig jämlikt         tal, som bör anses som mest, represeni:ativa,
9263:        behandlade då olika skattenämnder och         enligt en väsentligt annan gruncl än den, enligt
9264:        t.o.m. samma skattenämnd fastställer         viiken staten vid ifrågavarande tidpunkt er-
9265:        den slutliga skatten, och                    lägger resekostnadsersättning, skall skattesty-
9266:            för att de tider efter vilka resekost-   relsen vid fastställandet av grunderna och be-
9267:        nadsersättningar som utbetalats på           loppen för ovan avsedda resekostnadsersätt-
9268:        basen av arbete på främmande ort i sin       ningar beakta de i s~dana arbets- och tjänste-
9269:        helhet blir beskattade, skall avlägsnas      kollektivavtal ingående bestämmelserna om de
9270:        ur beskattningspraxis, och                   resekostruidsersättningar som skall erläggas för
9271:            för att jämlikhet vid fastställandet     arbets- och tjänsteresor. I denna ordalydelse
9272:        av grunderna för skattefrihet för rese-      tillämpades stadgaridena for första . gången. vid
9273:        kostnadsersättningar skall kunna uppnås      beskattningen för år 1977.
9274:        mellan alla löntagare i såväl arbets- som        I skattestyrelsens beslut, som l1tfärdats med
9275:        tj änsteförhållande?                         stöd av ovan anförda stadganden, definieras
9276:                                                     den arbetsresa som berätti.gar tili skattefria
9277:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ersättningar för resekostnader. Enligt besluten
9278: samt anföra följande:                               anses såscim arbetsresa sådan resa sorri på ar-
9279:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om            betsgivarens order tillfälligt företagits tili sär-
9280: skatt på inkomst och förmögenhet (51 0/77)          skild arbetsplats för arbetets utförande u~anför
9281: anses såsom skattepliktig inkomst inte i en-        den egentliga arbetsplatsen. Har den skatt-
9282: lighet med vad skattestyrelsen årligen bestäm-      skyldige på grund av arbetets art ingen egent-
9283: mer resekostnadsersättning, dagtraktamente,         lig arbetsplats, anses såsom arbetsresa även
9284: måltidsersättning, logiersättning, övernattnings-   resa som tillfälligt på arbetsgivarens order
9285: penning och såsom gottgörelse under annat           företagits från bostaden tili den särskilda
9286: namn erlagd resekostnadsersättning för tjänste-     platsen för arbetets utförande.
9287: eller arbetsresa som företagits på arbetsgivarens      Den första förutsättningen för skattefrihet
9288: order, liksom även motsvarande ersättning för       för dagtraktamente och resekostnadsersättning
9289: tjänste- eller arbetsresa som gjorts utomlands      är att arbetsresan gjorts på arbetsgivarens
9290: på arbetsgivarens order. Oberoende av arbets-       order. Enligt skattestyrelsens anvisningar kan
9291: givarens order inom sådana branscher, där           arbetsresa anses vara företagen på arbets-
9292: arbetstagaren till följd av att det för branschen   givarens order ifall arbetsgivare genom arbets-
9293: karaktäristiska arbetet är av kortvarig natur       kommendering, order, definition av arbets-
9294: 088200284E
9295: 6                                             1982. vp.
9296: 
9297: område eller på annat sätt beordrat arbets-          par skattenämndenderna i enskilda fall oskäliga
9298: tagaren att för utförande av arbetet tillfälligt     eller alltför schematiska tidsgränser har den
9299: resa till särskild plats för arbetets utförande.     skattskyldige möjlighet att medelst besvär söka
9300:     Enligt anvisningarna kan arbetsgivares order     ändring i skattebeslutet.
9301: inte anses föreligga till exempel då atbetskrafts-      Tillämpningen av principen om s.k. arbets-
9302: myndighet har anvisat arbetstagaren arbete på        sökare och konstaterandet av arbetsresans till-
9303: annan ort eller då den skattskyldige i arbets-       fällighet har föranlett ovisshet bland de skatt-
9304: givarens kontor antagits i arbete vid visst på       skyldiga. Då förutsättningarna för kostnadser-
9305: annan ort befintligt arbetsobjekt. Har arbets-       sättningarnas skattefrihet i sista hand skall ut-
9306: givaren beordrat den skattskyldige från det          redas från fall till fall, har det även i praktiken
9307: första . arbetsobjektet till annan särskild plats    i beskattningen uppkommit tolkningsproblem,
9308: för arbetets utförande kan resan anses företag-      trots att skattestyrelsen utfärdat anvisningar
9309: en på arbetsgivarens order.                          i saken i många olika sammanhang.
9310:     En annan förutsättning för resekostnadser-          Då såväl kommenderingsarbetstagare, som
9311: sättningarnas skattefrihet är att resan kan          är berättigade till skattefria ersättningar, och
9312: betraktas såsom tillfällig. Enligt anvisningarna     s.k. arbetssökare kan arbeta vid samma arbets-
9313: i Handbok för skatteförvaltningen ( skatteår         objekt, har arbetstagarna upplevt det som om
9314: 1980, sid. 60) kan resan inte betraktas såsom        de inte skulle vara likvärdiga. Olikvärdigheten
9315: tillfällig, om arbetet vid samma arbetsobjekt        är dock skenbar såtillvida att den arbetssökande
9316: beräknas räcka en så lång tid, att den skatt-        har rätt att i den slutliga beskattningen av-
9317: skyldige skäligen borde flytta tili orten för        draga de kostnader som han haft av arbetet
9318: arbetsobjektet. Härvid kan även s.k. kommen-         på främmande ort.
9319: deringsarbetstagares arbetsobjekt anses vara            Skattestyrelsens anvisningar beträffande dag-
9320: deras egentliga arbetsplats. I de fall då arbets-    traktamenten och resekostnadsersättning är i
9321: tagare, som arbetar vid ett arbetsobjekt, vilket     överensstämmelse med gällande stadganden.
9322: pågår en viss begränsad tid, tili följd av sitt      Avlägsnandet av principen om s.k. arbets-
9323: arbete tvingas bo i tillfälliga bostadsutrymmen      sökare skulle sålunda förutsätta att lagen
9324: under förhållanden, där han inte skäligen kan        ändras. Någon dylik åtgärd är det inte skäl att
9325: krävas att . flytta sin bostad tili platsen för      vidtaga utan noggrann prövning, för att re-
9326: arbetets utförande, kan dock även en rätt lång       formerna inte skall leda tili tolkningsproblem
9327: tid varande arbetsresa betraktas såsom tillfällig.   eller skattefria ersättningar även i sådana fall
9328: Härvid uppfylls villkoren för skattefrihet för       då inga särskilda kostnader uppstått.
9329: resekostnadsersättningarna och dagtraktamen-            Beskattningen av dagtraktamenten och rese-
9330: tena.                                                kostnadsersättningar kommer att vara föremål
9331:     I skattestyrelsens anvisningar uppställs så-     för fortsatt uppmärksamhet, ty redan de änd-
9332: lunda inga fasta tidsgränser beträffande ·när        ringar som sker i olika arbetstagargruppers
9333: ett tillfälligt arbetsobjekt blir permanent tili     förhållanden förutsätter att anvisningarna
9334: sin natur, utan skattenämnden måste skilt prö-       rörande dessa prestationer och beskattnings-
9335: va varje fall och beakta alla relevanta omstän-      praxis noggrant uppföljs.
9336: digheter såsom t.ex. logiförhållandena. Tilläm-
9337:      Helsingfors den 31 mars 1982
9338: 
9339:                                                                          Minister Mauno Forsman
9340:                                              1982 vp.
9341: 
9342: Kirjalline-n kysymy~ n;b 56.
9343: 
9344:                                                                                           '1   , •.
9345: 
9346: 
9347: 
9348:                                                                                   i',l'
9349: 
9350: 
9351:                                  Kauppi ym.: Osaeläkkeellä olevien veteraanien aseman turvaa-
9352:                                     misesta veteraanien varhaiseläkejärjestelmää toteutettaessa
9353: 
9354: 
9355:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9356: 
9357:    Vuoden 1982 heinäkuussa käynnistyvän rin-        osittaista palautumista, jotta haitta-aste laskisi
9358: tamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän to-        alle 2/5:n. Tuntuu nurinkuriselta, että täyden
9359: teuttamiseen on havaittu liittyvän epäkohtia        työkyvyttömyyseläkkeen saaminen varhaiseläk-
9360: osaeläkkeellä olevien, varhaiseläkkeelle pääsyn     keen muodossa ja mahdollisuus jäädä työstä
9361: vaatimukset     täyttävien    rintamaveteraanien    pois edellyttäisi invaliditeetin vähenemistä.
9362: osalta. Rintamaveteraaneista on osa siirtynyt       Mielestäni ennen rintamaveteraanien varhaiselä-
9363: 40-60 prosentin invaliditeetin oikeuttamalle        kejärjestelmän voimaantuloa olisikin lainsää-
9364: osaeläkkeelle, ja toimeentulonsa turvaamiseksi      däntöä korjattava siten, että osaeläkkeellä ole-
9365: he usein lisäksi työskentelevät. Tällaisia hen-     vien henkilöiden siirtyminen varhaiseläkkeelle
9366: kilöitä on esimerkiksi maatalouden piirissä.        voisi joustavasti myös käytännössä tapahtua.
9367: Täysi rintamaveteraanien varhaiseläke vastaa           Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
9368: täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Sen saamisen         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
9369: edellytyksenä oleva invaliditeetti on kuitenkin     esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
9370: alhaisempi kuin osaeläkkeelle siirryttäessä.        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
9371:    Rintamaveteraanien varhaiseläkej ärj estelmän    myksen:
9372: tarjoama toimeentulo on siis tuntuvasti parem-                 Onko Hallitus tietoinen, että osa-
9373: pi kuin osaeläkkeelle siirryttäessä, jolloin osa-           eläkkeellä olevien rintamaveteraanien
9374: eläkkeellä oleva suuremmasta invaliditeetistään              on käytännössä lähes mahdotonta siir-
9375: huolimatta joutuu osa-aikaisesti pysyttelemään              tyä alhaisempaa invaliditeettiä edellyttä-
9376: työelämässä. Paremman toimeentuloturvan saa-                vän varhaiseläkejärjestelmän piiriin, ja
9377: miseksi monet osaeläkkeellä olevat haluaisivat              jos on,
9378: mitä todennäköisimmin siirtyä varhaiseläkejär-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9379: jestelmän piiriin. Tämä tulee kuitenkin käy-                ryhtyä, jotta myös osaeläkkeellä olevat
9380: tännössä olemaan erittäin vaikeata, ellei eläke-            rintamaveteraanit voisivat päästä var-
9381: lainsäädäntöä muuteta. Varhaiseläkkeelle siir-              haiseläkejärjestelmän takaaman täyden
9382: tyminen edellyttäisi osaeläkeläiseltä työkyvyn              työkyvyttömyyseläketurvan piirin?
9383:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
9384: 
9385:          Eeva Kauppi                   P. Mäki-Hakola                 Sampsa Aaltio
9386:          Helena Pesola                 Niilo Hämäläinen               Toivo Mäkynen
9387:          Saara Mikkola                 Jaakko Itälä                   Anssi Joutsenlahti
9388:          Pertti Salolainen             Orvokki Kangas                 Urpo Leppänen
9389:          Juhani Laitinen               Eero Lattula                   Jutta Zilliacus
9390:          Heikki Perho                  Timo Ihamäki                   Veikko Vennamo
9391:          Jouni J. Särkijärvi           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Ritva Laurila
9392:          Matti Hokkanen                Esko Pekonen                   Olavi Nikkilä
9393:          Mauri Vänskä                  Antero Juntumaa                Lea Sutinen
9394:          Toivo T. Pohjala              Matti Hakala                   Jouko Skinnari
9395:          Sinikka Karhuvaara            Hannele Pokka                  Lea Savolainen
9396:          Ilkka Kanerva                 Jermu Laine                    Asser Stenbäck
9397:          Pentti Sillantaus             P. Savola                      Aila Jokinen
9398: 088200286H
9399: 2                            1982. vp.
9400: 
9401:     Kaj Bärlund         Heimo Linna             Terhi Nieminen-Mäkynen
9402:     Ulla Järvilehto     V. J. Rytkönen          Matti Puhakka
9403:     Impi Muroma         Ensia Laine             Pekka Jokinen
9404:     Olavi Ronkainen     Elsi Hetemäki-Olander   Kauko Tamminen
9405:     Tarja Halonen       Alvar Saukko            Matti Järvenpää
9406:     Helvi Hyrynkangas   Sauli Hautala           Tauno Valo
9407:                                               N:o 56                                                 3
9408: 
9409: 
9410: 
9411: 
9412:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9413: 
9414:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       koituksenmukaista ratkaisua osaeläkkeellä ole-
9415: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vien rintamaveteraanien varhaiseläkejärjeste·
9416: mies, olette 26 päivänä helmikuuta 1982 päi-        lyiksi. Eduskunta-aloitteessa kirjattu sääntö,
9417: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       että työeläkelakien mukainen työkyvyttölJ)yys-
9418: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        eläke estää varhaiseläkkeen saamisen, tarkoit-
9419: kansanedustaja Eeva Kaupin ym. näin kuulu-          taa siten myös osaeläkettä.
9420: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 56:               Eräänä lähtökohtana aloitteessa oli osaeläke·
9421:                                                     järjestelmässä omaksuttu pääperiaate, että osa·
9422:           Onko Hallitus tietoinen, että osa-        eläkkeellä olevan henkilön luopuessa ansio-
9423:        eläkkeellä olevien rintamaveteraanien         työstä, hänelle periaatteessa kuuluisi täysi työ·
9424:        on käytännössä lähes mahdotonta siir-        eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke.
9425:        tyä alhaisempaa invaliditeettiä edellyttä-   Kun lisäksi julkisoikeudelliset eläkejärjestelmät
9426:        vän varhaiseläkejärjestelmän piiriin, ja     eivät lainkaan sisällä osaeläkemahdollisuutta,
9427:        jos on,                                      päädyttiin kaikkia rintamaveteraaneja tasapuo-
9428:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lisesti kohtelevaan järjestelmään, jossa tarjot-
9429:        ryhtyä, jotta myös osaeläkkeellä olevat      tiin yhtäläiset mahdollisuudet työelämästä pois-
9430:        rintamaveteraanit voisivat päästä var-       jäämiseen rintamaveteraanien varhaiseläkelaissa
9431:        haiseläkejärjestelmän takaaman täyden        säädetyin edellytyksin.
9432:        tyakyvyttömyyseläketurvan piirin?               Nyttemmin kun rintamaveteraanien varhais-
9433:                                                     eläkkeen toimeenpanoa koskevat asetukset on
9434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         annettu, näyttää siltä, etteivät tekniset syyt
9435: tavasti seuraavaa:                                  olisi enää esteenä osaeläkeongelman hoitami-
9436:    Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmää      selle. Asia pyritäänkin selvittämään sosiaali- ja
9437: suunniteltaessa oli esillä kysymys osaeläkkeel-     terveysministeriössä mahdollisimman pikaisesti,
9438: lä jo olevien rintamaveteraanien mahdollisuu-       jonka jälkeen hallitus antaa tarvittavat muutos-
9439: desta päästä varhaiseläkkeelle. Tällöin näytti      ehdotukset eduskunnalle.
9440: lähinnä teknisistä syistä vaikealta löytää tar-
9441:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
9442: 
9443:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
9444: 4                                            1982 vp.
9445: 
9446: 
9447: 
9448: 
9449:                            Till Riksdagens Herr Talman
9450: 
9451:  ·· I det ·syfte 37 § 1 hlom. riksdagsotdningen:      siohet · för frontveteraner med delpenslon ·skall
9452: aQger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             ordnas. Den i en fiksdagsmotion ariteckriade
9453: velse 'av den 26 februari 1982 till vederbörim-       regdn om att invalidpension · i enlighet med
9454: de medle1ll av statsrådet övers:int avskrift av       arbetspensionslagarria utgör hirider · för · .er'
9455: följande av riksdagsledamot Eeva Kauppi m. fl.        hållande av förtidspehsion avset sålci;les · äveh
9456: undertecknade spörsmål nr 56:                         delpensioner.                    ·        ·. ·
9457:                                                           En utgångspunkt i motioneh var den i· del-
9458:             Är Regeringen medveten om; .att det       pensionssystemet omfattande. huvudprincipen,
9459:         för frontveteraner med delpension i           att en person med delpension som avstår från
9460:       . praktiken. är. nästan omöjligt att övergå     förvärvsarbete, i princip skulle ha rätt till full
9461:         till förtidspension, som förutsätter en       invalidpension i enlighet med arbetspensionsla-
9462:         lägre invaliditet, och om så är fallet,.      garna. Då detoffentligrättsliga pensionssystemet
9463:             vilka åtgärder . ämnar Regeringen         därtill överhl1vudtaget inte innehåller möjligt-
9464:        ·vidta för att även frontveteraner med         het tili delpension, beslöt man sig för ett
9465:         delpension skulle kunna bli delaktiga         system som skulle behandla alla frontveteraner
9466:       • av. de fulla invalidpensionsskydd som         lika, och vilket erbjöd lika möjligheter att bli
9467:         garanteras av systemet med förtidspen-        borta från arbetslivet under de förutsä~tningar
9468:         sion?                                         om vilka stadgas i lagen öm förtidspemlion för
9469:                                                       fron tveteraner. ·        ·
9470:    .Säsom svar på d~tta spörs~ål får. jag vörd-           Nu, då förordningarna om verkställighet .av
9471: sa,mt anföra följande:                                förddspension för frontveteraner har givits,
9472:    När systemet hled förtidspensioner föt front-      verkar det som om de tekniska orsakerna inte
9473: veterllhet planerades .. diskuterade .man frågan      längte skulle utgöra hinder för att problcmet
9474: om möjligheternaför frontvetetanet som redari         med delpensioner skall bli utrett. Man strävar
9475: lyfter delpension att kotnma i åtnjutande av          vid social- och hälsovårdsmihisteriet att utreda
9476: förtidspension. Då verkade det närmast av             saken så snabbt som möjligt; varefter regering-
9477: tekniska orsaker vara svårt att finna en ända-        en skall anföra riksdagen erforderliga förslag
9478: målsenlig lösning av frågan hur förtidspen-           tili ändringar.
9479:      Helsingfors den 31 mars 1982
9480: 
9481:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
9482:                                               1982 vp.
9483: 
9484: Kirjallinen kysymys n:o 57
9485: 
9486: 
9487: 
9488: 
9489:                                   Kortesalmi: Kotiapulaiselle maksettavan palkan saattamisesta vä-
9490:                                    hennyskelpoiseksi verotuksessa
9491: 
9492: 
9493:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9494: 
9495:     Kotitaloustyöntekijöiden eli kotiapulaisten      husten hoitokustannuksissa ylittäisi yhteiskun-
9496: paikkaaminen on nykyisin työntekijöiden toi-         nan veromenetykset.
9497: meentulon turvaamisen ja välillisten työvoima-           Lisäksi on huomattava, että verovähennyk-
9498: kustannusten vuoksi niin kallista, että se on        sen myöntäminen myös kotitaloustyöntekijästä
9499: käymässä ylivoimaiseksi lastenhoitomuodoksi          merkitsisi lähes 20 000 työntekijän työsuhteen
9500: tavallisille työnantajaperheille.                    turvaamista lasten ja vanhusJ:en hoidossa il-
9501:     Niinpä jo lähes neljä vuotta sitten sekä Ko-     man sanottavia kustannuksia yhteiskunnalle.
9502: tiapulaisliitto että Kotitaloustyönantajain Liit-    Yksi työpaikka maksaa esimerkiksi sosiaali-
9503: to esittivät kotiapulaisen palkan saamista ve-       huollossa noin 200 000 markkaa vuodessa, kun
9504: rovähennyskelpoiseksi verotuksessa.                  työpaikan hinta keskimäärin on noin 300 000
9505:     Nykyisin työnantajaperhe joutuu maksamaan        markkaa vuodessa. Sen sijaan kotitalouksien
9506: kotiapulaisen palkan lisäksi verot, sosiaalitur-     työpaikat ovat valmiina ilman minkäänlaisia
9507: va- ja TEL-maksut sekä lakisääteisen tapatur-        perustamiskustannuksia.
9508: mavakuutuksen. Siten kotiapulaisen työnantaja            Kotiapulaisen paikkaaminen ja ylläpitäminen
9509: joutuu maksamaan omasta nettotulostaan kak-          on yhteiskunnalle erittäin myönteistä: työtön
9510: sinkertaista veroa. Onkin laskettu, että jotta       henkilö saa työpaikan, perhe välttyy lasten
9511:  työnantaja voisi maksaa kotiapulaiselle vähim-      kuljettamisesta päivittäin kodin ulkopuolella
9512: mäispalkan, pitäisi perheen äidin ansaita yli        olevaan hoitopaikkaan, vanhus voi pitempään
9513: 4 000 markkaa, dkä hänen palkastaan jäisi            asua omassa kodissaan, kotiapulaisena pidetty
9514: oman perheen käyttöön mitään. Kotiapulaisen          nuori työntekijä saa pätevää ohjausta myös
9515:  pitämistä ei katsota ylellisyydeksi siinä vai-      omaa elämäänsä varten työpaikassa, joka on
9516:  heessa, jolloin kotiapulaiselle jää palkastaan      esimerkiksi tehdastyöpaikkaa viihtyisämpi tai
9517:  enemmän rahaa käteen kuin työnantajalle omasta      turvallisempikin, vain keskeisimpiä esimerkkejä
9518:  palkastaan.                                         mainitakseni. Edut ovat kaiken kaikkiaan niin
9519:      Kuitenkin jo yksistään työllisyys- ja nuorten   merkittäviä, ettei niitten arvoa voida edes ra-
9520:  koulutussyistä on tärkeää, että kotiapulaisen       hana arvioida.
9521:  ammatti säilytetään yhtenä vaihtoehtona las-            Kotitaloustyöntekijöiden     palkkauskustan-
9522:  ten- ja kodinhoidon mahdollisuuksien joukos-        nust'en verovähennys joko työnantajan verosta
9523:  sa, jotta vanhemmat voisivat valita perheel-        tai tulosta poikkeaa muista verovähennyksistä
9524:  leen sopivimman vaihtoehdon. Myös vanhus-            ( työmatkakustannukset, sairauskulut) siinä, et-
9525:  ten ja sairaiden hoitajina kotiapulaiset ovat       tei verovähennys lopullisesti vähennä yhteis-
9526:  yhä välttämättömiä. On jopa ehdotettu, että         kunnan verotuottoa, vaan verovähennys mah-
9527:  muutama vanhus voisi palkata yhteisenkin            dollistaa yhteiskunnalle tuottavan työsuhteen.
9528:  kotiapulaisen itselleen, jos apulaisen palkka       Samalla se edistää vanhusten ja vammaisten
9529:   saataisiin verovähennyskelpoiseksi. Näin myös      hoidossa yhteiskunnalle edullisen avohuollon
9530:  yhteiskunta säästäisi, koska erittäin kalliiden     kehittämistä sekä tarjoaa lasten päivähoidatie
9531:   laitospaikkojen tarve vastaavasti vähenisi.        lisävaihtoehtoja. Esimerkiksi lapsen allergia tai
9532:      Kotitaloustyöntekijöiden eli kotiapulaisten      toistuvat infektiot sekä vanhempien vuorotyö
9533:   palkan verovähennysoikeus olisi yhteiskunnal-      ovat usein esteenä lapsen kodin ulkopuoliselle
9534:   le erittäin edullista. Sen aiheuttama säästö se-   hoidolle, jolloin kotiin tuleva hoitaja on miltei
9535:   kä työttömyyskorvauksissa että lasten ja van-      ainoa vaihtoehto.
9536:  088200285F
9537: 2                                              1982 vp.
9538: 
9539:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-        verovähennyskelpoiseksi ja siten osal-
9540: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän              taan tehokkaasti vähentämään, poista-
9541: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              maan ja ennalta ehkäisemään työttö-
9542: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               myyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyt-
9543:                                                           tä todella järkevällä, ibmisläheisellä ja
9544:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-           yhteiskunnalle edullisella tavalla?
9545:        miin kotiapulaisen palkan saattamiseksi
9546:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
9547: 
9548:                                         J. Juhani Kortesalmi
9549:                                                N:o 57                                                3
9550: 
9551: 
9552: 
9553: 
9554:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9555: 
9556:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         suhteen edellytykseksi. Erityisen suuren. hyö-
9557: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         dyn hyvätuloiset saisivat vähennyksestä silloin,
9558: mies, olette 26 päivänä helmikuuta 1982 päi-         jos se tehtäisiin valtionverotuksessa tulosta. Li-
9559: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        säksi todellisiin kuluihin perustuva vähennys
9560: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lisäisi verotustyötä ja monimutkaistaisi verotus-
9561: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin            ta. Kun jatkuvana pyrkimyksenä tulee olla ve-
9562: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:        rojärjestelmän yksinkertaistaminen, mikä edel-
9563:                                                      lyttää jo olemassa olevienkin vähennysten tar-
9564:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     koituksenmukaista karsimista, on syytä välttää
9565:        miin kotiapulaisen palkan saattamiseksi       ainakin uusien vähennysten ottamista verolain-
9566:        verovähennyskelpoiseksi ja siten osal-        säädäntöön.
9567:        taan tehokkaasti vähentämään, poista-             Kotiapulaisen palkan vähennyskelpoisuuden
9568:        maan ja ennalta ehkäisemään työttö-           myönteistä vaikutusta nuorisotyöttömyyteen
9569:        myyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyt-      on vaikea arvioida, koska ei tiedetä, kuinka
9570:        tä todella järkevällä, ihmisläheisellä ja     suuri on niiden nuorten määrä, jotka haluai-
9571:        yhteiskunnalle edullisella tavalla?           sivat tälle alalle. Julkisuudessa on kuitenkin
9572:                                                      esiintynyt tietoja, joiden mukaan kotiapulaisen
9573:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ammatin suosio on koko ajan vähenemässä.
9574: vasti seuraavaa:                                     Useilla paikkakunnilla on myös käytännössä
9575:    Tulo- ja varallisuusverotuksessamille on tä-      voitu havaita, että luotettavien alan työnteki-
9576: hän asti noudatettu periaatetta, jonka mukaan         jöiden kysyntä on tarjontaa suurempi.
9577: vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovei-              Jos lasten hoitokustannukset halutaan ottaa
9578: vallisen ja hänen perheensä elantokustannuk-         verotuksessa nykyistä laajemmin huomioon,
9579: set. Yhtenä esimerkkinä näistä laki mainitsee        olisi ratkaisu pyrittävä löytämään olemassa ole-
9580: kotiapulaisen palkkamenot.                           vaa vähennysjärjestelmää kehittämällä. Yhtenä
9581:    Kotiapulaisen palkan säätäminen vähennys-         mahdollisuutena olisi alle kouluikäisen lapsen
9582: kelpoiseksi menoksi merkitsisi luopumista edel-      elatuksen perusteella korotettuna myönnettä-
9583: lä mainitusta periaatteesta. Lisäksi vähennys-       vän ylimääräisen työtulovähennyksen kehittä-
9584: oikeudesta hyötyisivät lähinnä hyvätuloiset per-     minen. Tämä vähennys myönnetään vain yk-
9585: heet, koska käytännössä pienituloisilla tai edes     sinhuoltajille ja puolisoista vähemmän ansain-
9586: keskituloisilla perheillä ei olisi verovähennys-     neelle, joten sitä voidaan nykyiselläänkin pi-
9587: oikeudesta huolimatta useinkaan mahdollisuuk-        tää eräänlaisena hoitokuluvähennyksenä, kos-
9588: sia kotitaloustyöntekijän palkkaamiseen. Tämä         ka se kohdistuu perheisiin, joilla on yleensä
9589: johtuu mm. siitä, ettei tavallisilla perheillä ole   kustannuksia lasten hoidon järjestämisestä. Tä-
9590: tarjota kotiapulaiselle omaa erillistä asuntoa,       män tyyppinen vähennys kohtelee myös eri
9591: joka on useissa tapauksissa osoittautunut työ-       lastenhoitomuotoja tasapuolisesti.
9592:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
9593: 
9594:                                                                         Ministeri M.auno Forsman
9595: 4                                          1982 vp.
9596: 
9597: 
9598: 
9599: 
9600:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9601: 
9602:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      särskilt stor nytta av avdraget om det vid
9603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         statsbeskattningen skulle göras från inkomsten.
9604: velse av den 26 februari 1982 tili vederbö-       Ett avdrag som baserar på de verkliga kostna-
9605: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      derna skulle dessutom öka beskattningsarbetet
9606: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-       och göra beskattningen mera komplicerad. Då
9607: salmi undertecknade spörsmål nr 57:               man hela tiden bör sträva tili att förenkla
9608:                                                   skattesystemet, vilket förutsätter en ändamåls-
9609:           Har Regeringen för avsikt att snabbt    enlig gallring också bland de redan existeran-
9610:        vidta åtgärder för att göra lönerna åt     de avdragen, är det skäl att åtminstone undri-
9611:        hembiträden avdragsgilla vid beskatt-      ka att nya avdrag införs i skattelagstiftningen.
9612:        ningen och därigenom för sin del på           Det är svårt att bedöma huruvida systemet
9613:        ett effektivt sätt minska, avskaffa och    med en avdragbar hembiträdeslön skulle ha en
9614:        förebygga arbetslöshet och särskilt        positiv verkan på ungdomsarbets1ösheten, ef-
9615:        ungdomsarbetslöshet på ett verldigen       tersom man inte vet hur många ungdomar
9616:        förnuftigt, människonära och för sam-      som vore intresserade av detta arbetsområde.
9617:        hället fördelaktigt sätt?                  I offentligheten har det dock förekommit upp-
9618:                                                   gifter om att intresset för hembiträdesyrket
9619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hela tiden minskar. På många orter har det
9620: samt anföra följande:                             också i praktiken visat sig, att efterfrågan på
9621:     Vid vår inkomst- och förmögenhetsbeskatt-     pålitliga arbetstagare inom branschen är större
9622: ning har man hittills följt en princip, enligt    än utbudet.
9623: viiken den skattskyldiges och hans familjs lev-      Om man i beskattningen i större utsträck-
9624: nadskostnader inte är avdragsgilla. Som ett       ning än för närvarande önskar ta hänsyn tili
9625: exempel på sådana kostnader nämner lagen          vårdskostnaderna för barn borde man försöka
9626: löneutgifter för hembiträde.                      finna lösningen genom att utveckla det
9627:    Ett stadgande om att lönen tili hembiträde     existerande systemet för avdrag. En möjlighet
9628: är en avdragsgill utgift skulle innebära att      vore att utveckla det extra arbetsinkomst-
9629: man avstår från ovan nämnda princip. Rätten       avdrag som beviljas förhöjt på grund av att
9630: tili avdrag skulle dessutom närmast gynna         den skatteskyldige har försörjt ett barn som
9631: familjer med goda inkomster, eftersom fa-         inte uppnått skolåldern. Detta avdrag beviljas
9632: miljer med små eller t.o.m. medelstora in-        endast ensamförsörjare och av makar den vars
9633: komster trots rätten tili avdrag sällan skulle    förvärvsinkomster är mindre. Det kan därför
9634: ha möjligheter att avlöna en hushållsarbetsta-    också för närvarande betraktas som ett slags
9635: gare. Otsaken är bl.a. den att vanliga            avdrag för vårdkostnader, eftersom det berör
9636: familjer inte kan erbjuda hembiträdet en egen     familjer för vilka ordnandet av barnens vård
9637: separat bostad, något som i många fall har        i allmänhet medför kostnader. Ett avdrag av
9638: visat sig vara ett villkor för arbetsförhållan-   denna typ förhåller siv även opartiskt tili olika
9639: det. Personet med goda inkomster skulle få        former för vård av barn.
9640:      Helsingfors den 31 mars 1982
9641: 
9642:                                                                      Minister Mauno Forsman
9643:                                                 1982 vp.
9644: 
9645: Kirjallinen kysymys n:o 58
9646: 
9647: 
9648: 
9649: 
9650:                                    Astala ym:: Vaijerittomia losseja koskevien määräysten sovelta-
9651:                                        misesta
9652: 
9653: 
9654:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9655: 
9656:     Liikenneministeriön päätös määräyksistä ylei-      Iän ja liikenneministeriön päätöksen mukaan
9657: sillä teillä olevien lauttojen varusteista ja niiden   siihen tulisi vaijerittomana soveltaa kauppa-
9658: liikenteen valvomisesta ( 455/75) määrittelee,         aluksia koskevia säännöksiä, on lossin henkilö-
9659: että lossi on köyden varassa liikkuva kone- tai        kunta tälläkin hetkellä lassisäännösten mukai-
9660: käsikäyttöinen lautta. Lautta-alus puolestaan          nen. Suomen Laivanpäällystöliitto ei tiettävästi
9661: on saman päätöksen mukaan vapaasti ohjailtava          ole missään vaiheessa hyväksynyt kyseistä jär-
9662: lautta. Lautta-aluksesta on soveltuvin osin voi-       jestelyä.
9663: massa, mitä kauppa-aluksista on säädetty. Los-             Parhaillaan suunnitellaan vastaavan vaijerit-
9664: sin varusteista taas kyseinen liikenneministeriön      toman lossin ottamista käyttöön välillä Parais-
9665: päätös antaa yksityiskohtaiset määräykset.             ten Lillmälö - Nauvon Prostvik. Tälläkin vä-
9666:    Noin 4-5 vuotta sitten aloitti liikennöinnin        lillä lossi ylittäisi yleisen laivaväylän, minkä
9667: Korppoon ja Nauvon välillä Turun saaristossa           lisäksi liikennöitävä matka olisi huomattavasti
9668: niin sanottu Retaisten lossi entisten lautta-          Retaisten lossin lauttaväliä pitempi.
9669: alusten sijasta. Koko ajan kyseinen lossi on               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9670: liikennöinyt vaijerittomana, vaikka edellä mai-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
9671: nittu liikenneministeriön päätös edellyttää, että      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
9672: lossi liikkuu köyden varassa. Mainitun päätök-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9673: sen 3 § määrittelee varsin tarkoin ne erityis-
9674: tilanteet, joissa lossi voi liikkua irrotettuna                  Vastaavatko olosuhteet Korppoon ja
9675: vaijeristaan. Näin ollen on ilmeistä, että Re-                Nauvon välisellä Retaisten lossilla sekä
9676: taisten lossin tapauksessa on rikottu liikenne-               suunnitellulla Lil1mälön ja Prostvikin
9677: ministeriön päätöstä. Siitä huolimatta, että Re-              väliseHä lossilla yleisillä teillä olevia
9678: taisten lossi ylittää vilkasliikenteisen laivaväy-            lauttoja koskevia säännöksiä?
9679:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
9680: 
9681:                 Heli Astala                                        Kati Peltola
9682:                 Inger Hirvelä                                      J. Vähäkangas
9683:                                       Anna-Liisa Jokinen
9684: 
9685: 
9686: 
9687: 
9688: 088200353N
9689: 2                                             1982 vp.
9690: 
9691: 
9692: 
9693: 
9694:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9695: 
9696:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     sen liikennöimisen vaijerittomana, kun lautta-
9697: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       laitureiden väli on enintään 2 000 m. Kun mie-
9698: hemies, 26 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn          hitys- ja miehistön pätevyyskysymykset on
9699: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston       myös hoidettu em. säännösten edellyttämällä
9700: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tavalla, on liikennöiminen Retaisten lauttapai-
9701: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta            kalla siten tapahtunut täysin voimassa olleiden
9702: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                   säännösten mukaisesti.
9703:                                                         Kysymyksessä on lisäksi esitetty, että myös
9704:           Vastaavatko olosuhteet Korppoon ja         Paraisten-Nauvon välille suunnitellaan vaije-
9705:        Nauvon välisellä Retaisten lossilla sekä      rittoman lossin ottamista käyttöön, vaikka lossi
9706:        suunnitellulla Lillmälön ja Prostvikin        tälläkin välillä risteäisi yleistä laivaväylää lii-
9707:        välisellä lossilla yleisillä teillä olevia    kennöitävän matkan ollessa lisäksi huomatta-
9708:        lauttoja koskevia säännöksiä?                 vasti pitempi kuin Retaisten lossilla.
9709:                                                         Liikenneministeriö antoi 17. 12. 1980 uuden
9710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lauttapäätöksen ( 99 5/80), joka tuli voimaan
9711: vasti seuraavaa:                                     1. 1. 1981. Mainitulla päätöksellä on kumottu
9712:    Kysymyksessä on viitattu liikenneministeriön      kokonaan aikaisempi päätös ( 455/75) siihen
9713: 12. 6. 1975 antamaan päätökseen, joka sisältää       myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lillmälön
9714: määräykset yleisillä teillä olevien lauttojen va-    -Prostvikin lauttapaikalla v. 1983 alkavaksi
9715: rusteista ja niiden liikenteen valvomisesta. Vaik-   suunniteltu lossialuksen liikennöinti, kuten
9716: ka mainittu päätöskin sallii lossialuksen määrä-     myös miehitys- ja miehistön pätevyyskysymyk-
9717: tyissä tapauksissa liikennöidä vaijerista irrotet-   set, tullaan siis toteuttamaan voimassa olevien
9718: tuna, ei liikennöiminen 12. 5. 1977 aloitetulla      säännösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla
9719: Retaisten lauttapaikalla ole kuitenkaan perus-       eli tämän uuden päätöksen mukaisesti. Todetta-
9720: tunut mainittuun päätökseen, vaan liikennemi-        koon, että kaikki mainitut liikenneministeriön
9721: nisteriön 19. 4. 1977 antamaan päätökseen            päätökset on tehty yhteistyössä merenkulku-
9722: (335 /77), jolla em. päätöstä on muutettu ja         hallituksen eli tällaisten sääntöjen asiantuntija-
9723: täydennetty. Tämä päätös mahdollisti lossialuk-      viranomaisen kanssa.
9724:      Helsingissä huhtikuun 1 päivänä 1982
9725: 
9726:                                                                Uikenneministeri Jarmo Wahlström
9727:                                               N:o 58                                              3
9728: 
9729: 
9730: 
9731: 
9732:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9733: 
9734:   I det syfte 37 § 1 mom. ri!ksdagsordningen        högst 2 000 meter. Då bemanningsfrågan och
9735: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       frågan om :besäutningens kompetens även har
9736: av den 26 februari 1982 tili vedrerbörande med-     skötts på det sätt som förutsätts i ovan nämnda
9737: lem av statsrådet översänt av:skrift av följande    stadganden, har trafiken på Retais färjläge så-
9738: av riksdagsman Heli Astala m.fl. underuecknade      1edes helt stått i övevensstämmelse med
9739: spörsmål nr 58:                                     gällande stadganden.
9740:                                                        I spörsmå1et nämns vrdare planerna på att
9741:           Motsvarar förhållandena på Retais         ta i bruk en vajerfri: färja även mellan Pargas
9742:        färja mellan Korpo och Nagu samt på          och Nagu, fastän färjan också på denna sträcka
9743:        den pla:nerade färjan mellan Lillmälö        skulle korsa den allmänna far1eden och sträckan
9744:        och Prostvik :stadgandena rörande färjor     dessutom är avsevärt längre än för Retais-
9745:        på allmänna vägar?                           färjan.
9746:                                                        Trafikministeriet utfärdade 17. 12. 1980 ett
9747:    Såsom svar på deuta spörsmål får jag vörd-       nytt beslut (995/80), som trädde i kraft 1.1.
9748: samt anför:a följande:                              1981. Genom detta beslut har det tidigare
9749:    I spörsmålet hänvis:as tili trafrkministeriets   bes'lutet ( 455/75) jämte däri senare företagna
9750: beslut 12.6. 1975 innefattande bestämmelser         ändringar upphävts helt. Trafiken med den
9751: om utrustningen av färjor på allmänna vägar         styrbara färjan, som pla:nerats börja på Lill-
9752: och om tilisynen över färjdriften. Fastän be-       mälö-Prostvik färjläge år 1983, kommer
9753: slutet tillåter att styrbara färjor i vissa fall    liksom även bemanningsfrågan och frågan om
9754: trafikerar lösgjorda från vajern, har trafiken      besättningens kompetens :således att genomföras
9755: på Retais färjläge, som inleddes 12. 5. 1977,       och lösas på det sätt som förutsätts i gällande
9756: likväl inte grundat sig på nämnda beslut utan       stadganden och avtal, dv,s. enligt detta nya
9757: på t.rafikministeriets beslut 19. 4. 1977 (335/     beslut. Det kan konstatera:s at!t trafikministe-
9758: 77), varmed ovan nämnda beslut bar ändrats          riet har utfärdat alla ovan nämnda beslut i
9759: och komplettemts. Detta beslut gjorde det           samarbete med sjöfartsstyrelsen, dvs. med den
9760: möjligt för styrbara färjor att trafikera utan      myndighet som är sakkunnig i dessa frågor.
9761: vajer då avståndet mellan färjbryggorna är
9762:      Helsingfors den 1 april 1982
9763: 
9764:                                                                Trafi:kminis:ter Jarmo Wahlström
9765:                                                1982 vp.
9766: 
9767: Kirjallinen kysymys n:o 59                                                                          'i
9768: 
9769: 
9770: 
9771: 
9772:                                    Jaakonsaari: Valtatien n:o 4 parantamisesta moottorilii:kenne-
9773:                                        tieksi välillä Kempele-Kiviniemi-Oulu
9774: 
9775: 
9776: 
9777:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9778: 
9779:    Maamme tiesuunnittelu ja siinä käytettävät         perusteella seutukaavaliitto pltl parhaana lin-
9780: päätöksentekomenetelmät herättävät usein 'kårl~       jau:ksena ns. radanvarsivaihtoehtoa B tietyin
9781: salaisissa tyytymättömyyttä ja epäluottamusta.        parannuksin.
9782: Näin tapahtuu etenkin sen tahden, että tielin-           Seutukaavaliiton lausunnon (28. 12. 1979)
9783: jojen välittömässä vaikutuspiirissä elävät ihmi-      mukaan Oulun kaupunkiseudun ja Kempeleen
9784: set eivät pääse ajoissa - ennen suunnitelmien         sisäisen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen
9785: nähtävillä oloa -       vaikuttamaan esimerkiksi      tähtäävät tavoitteet puoltavat selvästi radan-
9786: teiden linjausratkaisuihin, ja että todelliset pää-   varsivaihtoehdon toteuttamista, minkä lisäksi
9787: tösten perusteet jätetään vaille julkisuutta;         radanvarsivaihtoehto on seutukaavaliiton mu-
9788: näin ainakin yleisesti koetaan.                       kaan edullisempi myös maankäytöllisiltä, liiken-
9789:    V altatien n: o 4 parantaminen moottoriliiken-     teellisiltä ja ympäristövaikutuksiltaan.
9790: netieksi välillä Kempele-Kiviniemi, Kempele ja           Antaessaan lausuntoa Oulun seudun seutu-
9791: Oulu on ollut linjauksiltaan vaikea. Tämä kävi        kaavaluonnoksesta on Kempeleen kunnanval-
9792: viimeksi ilmi 24. 2. 1982 TVL:n Kempeleessä           tuusto 4. 7. 1980 yksimielisesti hyväksynyt
9793: järjestämässä tiekokouksessa, jossa paikalliset       nelostien linjavaihtoehdoksi seutukaavaliiton
9794: asukkaat toivat voimakkaasti julki tyytymättö-        esittämän tarkistetun radanvarsivaihtoehdon.
9795: myytensä liikenneministeriön ja tie- ja vesira-          Edellä mainitussa kirjeessä TVH:lle esite-
9796: kennushallituksen valitsemaa ns. perinteistä          tään, että "vaihtoehto A on tieviranomaisten
9797: tien linjausta eli A-vaihtoehtoa vastaan.             ilmoituksen mukaan kunnan esittämää ns. pa-
9798:    Kyseisen tiehankkeen yleissuunnitelma on           rannettua radanvarsivaihtoehtoa noin 8 miljoo-
9799: valmistunut jo verrattain kauan sitten ja siinä       naa markkaa halvempi". Äskettäisessä Kempe-
9800: esitetyt perustelut ovat monelta kohdin osoit-        leen tiekokouksessa ja muissa yhteyksissä on
9801: tautuneet puutteellisiksi, vanhentuneiksi ja          käynyt ilmi, että vaihtoehtoa A on i1meisesti
9802: jopa vääriksi. Jo yleissuunnitelmasta annetuissa      tarkoituksella tehty edullisemmaksi jättämällä
9803: lausunnoissa kävi ilmi monia parannusesityksiä,       huomioon ottamatta siihen liittyviä huomatta-
9804: joilla linjauksen aiheuttamia haittoja olisi voitu    via kustannuseriä.
9805: vähentää ja joilla tie olisi saatu mahdollisim-          Koko vuoden 1978 hintatasoon perustuva
9806: man hyvin palvelemaan myös kempeleläisten             kustannusvertailu on vanhentunut, sillä tie-
9807: tarpeita.                                             hankkeen kustannusarvio on ennen arvioimatto-
9808:    Näitä parannuksia ei kuitenkaan otettu huo-        mien kustannuserien ja rahanarvon muutoksen
9809: mioon, mikä näkyy liikenneministeriön kirjees-        takia tiettävästi vain noin puolet nykyisen hin-
9810: sä (20. 1. 1981) tie- ja vesirakennushallituk-        tatason mukaisesta kokonaiskustannusarviosta.
9811: selle ja TVH:n kirjeessä (6. 2. 1981) edelleen           Pohjaveden puhtauden säilyttäminen muo-
9812: Oulun tie- ja vesirakennuspiirille. Näissä kir-       dostaa hyvin keskeisen tekijän nelostien lin-
9813: jeissä esitettiin tiehankkeen jatkosuunnittelua       jauksesta päätettäessä. Perinteinen vaihtoehto
9814: perinteisen linjavaihtoehdon A pohjalta käsit-        kulkee keskeltä erittäin tärkeän Tuohinon poh-
9815: telemättä lainkaan esimerkiksi Pohjois-Pohjan-        javedenottaman pohjaveden muodostumisaluet-
9816: maan seutukaavaliiton perusteellisen lausunnon        ta. Radanvarsivaihtoehto kulkee puolestaan
9817: eri vaihtoehtoja vertailevia esityksiä, joiden        muodostumisalueen reunassa, mikä antaa ai-
9818: 
9819: 0882003032
9820: 2                                            1982 vp.
9821: 
9822:  heen olettaa, että tien linjaus tätä kautta muo-            tielinjauksen sekä tie- ja rakennussuun-
9823:  dostaa pienemmän uhkan pohjaveden likaantu-                 nitelmien tarkistamiseksi siten, että eri
9824: .miselle.                                                    vaihtoehtojen kaikki tietoon saatetut
9825:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             haitat ja hyödyt kustannusvertailuineen
9826:  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän               otetaan huomioon ja että tiehankkeen
9827:  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                vaikutuspiirissä asuvan väestön, kun-
9828:  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 tien ja alueiden käytön yleispiirteisestä
9829:                                                              suunnittelusta vastaavan viranomaisen
9830:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo               kannanotot otettaisiin tiesuunnittelussa
9831:         ryhtyä hankkeessa "valtatie 4:n paran-               nykyistä täysipainoisemmin ja riittävän
9832:         taminen moottoriliikennetieksi välillä               varhaisessa vaiheessa huomioon?
9833:         Kempele-Kiviniemi, Kempele ja Oulu"
9834:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
9835: 
9836:                                          Liisa Jaakonsaari
9837:                                               N:o 59                                                 3
9838: 
9839: 
9840: 
9841: 
9842:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9843: 
9844:    Valtiopäiväjärjesty~sen 37 §:n 1 momen-              Yleissuunnitelman Oulun tie- ja vesiraken-
9845: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra    nuspiiri on laatinut kahdesta viimeksi maini-
9846: Puhemies, lähettänyt 26 päivänä helmikuuta          tusta vaihtoehdosta (A ja B). Yieissuunnitel-
9847: 1982 päivätyn kirjeLmänne ohella valtioneuvos-      ma on pidetty sittemmin yleisesti nähtävänä
9848: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   Kempeleen kunnassa ja Oulun kaupungissa ja
9849: edustaja Liisa Jaakonsaaren näin kuuluvasta         yleissuunnitelmasta ovat samalla antaneet lau-
9850: kirjallisesta kysymyksestä n:o 59:                  sunnon Kempeleen kunnanvaltuusto, Oulun
9851:                                                     kaupunginvaltuusto, Oulun lääninhallitus, Ou-
9852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lun vesipiirin vesitoimisto, mutatiehali1tus,
9853:        ryhtyä hankkeessa "valtatie 4 :n paran-      Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Ou1un
9854:        taminen moottoriliikennetieksi väli11ä       luonnonsuojeluyhdistys ry ja Pohjois-Pohjan-
9855:        Kempele-Kiviniemi, Kempele ja Oulu"          maan luonnonsuojelupiiri.
9856:        tielinjauksen sekä tie- ja rakennussuun-         Liikenneministeriö on tie- ja vesirakennus-
9857:        nitelmien tarkistamiseksi siten, että eri    hallitukselle ilmoittanut pitävänsä parhaimpana
9858:        vaihtoehtojen kaildci tietoon saatetut       vaihtoehtona jatkosuunnittelulle vaihtoehtoa A
9859:        haitat ja hyödyt kustannusvertailuineen      eli ns. perinteistä linjausta seuraavin perustein:
9860:        otetaan huomioon ja että tiehankkeen             Vaihtoehto A:n linjaukseen on voimassa ole-
9861:        vaikutuspiirissä asuvan väestön, kun-        vassa kaavassa varauduttu ja Kempeleen yh~
9862:        tien ja alueiden käytön yleispiirteises'tä   dyskuntarakennetta ja maankäyttöä on toteu-
9863:        suunnittelusta vastaavan viranomaisen        tettu jo tämän mukaisesti. Radanvarsivaihto-
9864:        kannanotot otettaisiin tiesuunnittelussa     ehdon B valinta, joka vaatisi voimassa olevien
9865:        nykyistä täysipainoisemmin ja riittävän      kaavojen muuttamisen, saattaisi johtaa siihen,
9866:        varhaisessa vaiheessa huomioon?              mitä seutukaavaliittokin on lausunnossaan esit-
9867:                                                     tänyt, että myös vaihtoehto A:n aluevaraus oli-
9868:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       si pidettävä voimassa siihen asti kunnes vaih-
9869: vasti seuraavaa:                                    toehto B:n toteuttami:smahdollisuudet olisi
9870:    Kyseinen tienparannushanke on tätä nykyä         kaavan muutoksilla lopullisesti varmistettu.
9871: yksityiskohtaisessa tiesuunnitteluvaiheessa. Tut-   Tämä vaikeuttaisi Kempeleen maankäytön ja
9872: kimus- ja suunnittelutyö on edennyt yhteis-         lii'ken:teen suunnittelua ja siirtäisi niitä koske-
9873: työssä laajan intressipiirin kanssa varsin perus-   via ratkaisuja. Vaihtoehto A on ,tieviranomais-
9874: teellisen esi- ja yleissuunnitteluvaiheen kautta.   ten ilmoituksen mukaan kunnan esittämää vii-
9875: Ennen yleissuunnitteluvaihetta on Pohjois-Poh-      meisintä ns. patannettua radanvarsivaihtoehtoa
9876: janmaan seutukaavaliitto tehnyt kuntien, lää-       8 000 000 mk halvempi. Tie- ja vesirakennus-
9877: ninhallituksen, vesipiirin ja tie- ja vesiraken-    hallituksen käsityksen mukaan yleissuunnitel-
9878: nuspiirin kanssa selvityksen valtatien n:o 4        man käsittelyn yhteydessä vaihtoehto A:n osal-
9879: linjavaihtoehtojen vaikutuksesta väiillä Oulu-      ta esitetyt tien linjausta, eritasoristeysjärjeste-
9880: Kempele. Siinä on tarkasteltu kahdeksaa vaih-       lyjä, alikulkukäytäviä, rautatien tasoristeyksien
9881: toehtoa Kempeleen kohdalla, joista on esitetty      poistami:sta jne. koskevat huomautukset voidaan
9882: otettavaksi seuraavat kolme jatkosuunnitteluun:     suuressa määrin ottaa huomioon yksityiskoh-
9883:    - vaihtoehto 0: parantaminen pääosin ny-          taisen suunnittelun yhteydessä. Samalla kun
9884: kyisellä palkallaan                                 liikenneministeriö katsoi, että tie- ja vesiraken-
9885:    - vaihtoehto (A) 1: ns. perinteinen linja        nushallitus voi tehdä päätöksen tie- ja vesira-
9886: Kempeleen kaava-alueiden välistä                    kennussuunnitelmien laatimiseen ryhtymisestä
9887:    - vaihtoehto (B) 4: ns. radanvarsivaihto-        vaihtoehdon A pohjalta, se painotti, että suun-
9888: ehto.                                               nittelun yhteydessä on, niin paljon kuin 1talou-
9889:                                              1982 vp.
9890: 
9891: dellisen ja tarkoituksenmukaisen lopputulok-        tuksesta, Oulun vesipiiristä, Kempeleen Vesi-
9892: sen kannalta on mahdollista, otettava huomioon      huolto Oy:stä sekä Suunnittelukeskus Oy:stä
9893: yleissuunnittelun aikana esille tul1eet huomau-     ja Suunnittelukortes Oy:stä.
9894: tukset ja muistutukset. Erityisesti on kiinni-         Ryhmä kuulee lisaksi tarpeen mukaan myös
9895: tettävä huomiota tiesuunnitteluun, maastoon         muita asianosaisia ja asiantuntijoita. Näin me-
9896: sijoittamiseen ja aikanaan sen tekemiseen si-       neteHen on pyritty varmistamaan mielipiteiden
9897: ten, että tiestä maataloudelle ja muulle ympä-      saaminen myös 'tiesuunnitteluvaiheessa riittä-
9898: ristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisim~      vän. ajoissa tietoon ja mahdoUisuuksien mu-
9899: man vähäisiksi. Suunnittelu on suoritettava         kaan huomioon otettavaksi jo ennen kuin tie-
9900: kiinteässä yhteistyössä kuntien kaavoitusvi-        suunnitelmaa viimdstellään .tielain mukaiseen
9901: ranomaisten . ja muiden asianomaisten viran-        käsittelyyn.
9902: omaisten kanssa.                                       Valtatien n:o 4 välin Kempele-Kiviniemi
9903:  . Kun liikenneministeriön edellä kerrottu hy-      suunnittelussa tähän .mennessä tietoon saatetut
9904: väksymispäätös on 'lähetetty tiedoksi Oulun         kaikki haitat ja hyödyt kustannusvertailuineen
9905: kaupungille,· Kempeleen kunnalle, Pohjois-          on otettu rasapuolisesti huomioon ja myös par-
9906: Pohjanmaan seutukaavaliitolle ja Ouiun läänin-      haillaan laadittavasta ~tiesuunnitelmasta esitettä-
9907: hallitukselle, ovat päätoksen todelliset perus-     vät kannanotot tulevat vielä ajoissa tietoon ja
9908: teet tulleet asianmukaisesti julkistetuiksi.        voidaan ottaa täysipainoisesti huomioon.
9909:    Hankkeen tie- ja rakennussuunnitelman laa-          Jos jatkotutkimuksissa ilmenee tai paikalli-
9910: timinen tapahtuu projektityönä. Projektiryh-        sen· väestön, kuntien tai muiden viranomaisten
9911: män kokoonpanossa on otettu huomioon lii-           taholta esitetään sellaisia kannanottoja tai olo-
9912: kenneministeriön yleissuunnitelman hyväksy-         suhdetietoja, joista aiheutuvat haitat tai hyö-
9913: mispäätaksessä esittämät näkökohdat jatko-          dyt ·saattavat yleissuunnitelmasta tehdyn hy-
9914: suunnittelun yhteistyöosapuolista ja ryhmään        väksymispäätöksen kyseenalaiseksi, vaihtoehto-
9915: on nimetty edustajat Oulun tie- ja vesiraken-       jen vertailu luonnollisesti tarkistetaan ja tie- ja
9916: nuspiirin eri toimialoilta, tie- ja vesirakennus-   vesirakennushallitus tekee tarvittaessa lii'kenne-
9917: halJituksesta, Valtionrautateiltä, Oulun kaupun-    ministeriölle uuden perustellun esityksensä jat-
9918: gista,. Kempeleen kunnasta, Oulun lääninhalli-      kosuunnittelusta.
9919:       Helsingissä huhtikuun 1 päivänä 1982
9920: 
9921:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
9922: 
9923: 
9924: 
9925: 
9926: : \
9927:                                                     N:o 59                                                  5
9928: 
9929: 
9930: 
9931: 
9932:                                Till Riksdagens Herr Talman
9933: 
9934:     I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen                  - alternativ ( A) 1: en s .k. traditionell
9935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             linjedragning mellan Kempele jordplanerings-
9936: av deri. 26 februari 1982 till vederbörande               områden
9937: medlem av statsrådet översänt avskrift av                     ~ alternativ (B) 4: alternativet län,gs järn-
9938: följande av riksdagsman Liisa Jaakonsaari                 vägsbanan.
9939: undertecknade spörsmål nr 59:                                 En allmänplan har uppgjorts av Uleåborgs
9940:                                                           väg- och vattenbyggnadsdistrikt med ' de två
9941:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen             sist nämnda alterna:tiven som grund ( A. och
9942:           vidtaga för att revidera väglinjedrag-          B). Allmänplanen har därefter funnits till
9943:           ningen samt väg- och byggnadsplanerna           a1Htnänt påseende i Kempele kommun ooh Uleå-
9944:           i projektet "förbättring av huvudväg            börgs stad. Kempele kommunfuHmäktige,
9945:            4 tili motortrafikväg på avsnittet Kem-        Uleåborgs stadsfulln1äktige, Uleåborgs länssty-
9946:           pele-Kiviniemi, Kempele och Uleå-               relse; vattenbyråri i Uleåborgs vattendi§trikt,
9947:         - borg", så att de olika alternativens alla       järnvägsstyrelsen, · Norra Österbottens ·region-
9948:        , kända för- och nackdelar samt deras              plansförbund, Uleåboigs naturskyddsförening
9949:         , kostnadsjämförelser tas i beaktande och         rf. och norra Österbottens naiuislk:yddsdis,trikt
9950:           att åsikter bland befolkningen, som bot;        har samtidigt avgivit sitt utiåtande Oll). all-
9951:            på vägprojektets verkningsområde, och          mänplanen.
9952:            att ställningstaganden av kommuner
9953:            och tnyndigheter, vilka ansvarar för
9954:                                                             ' Trafiikministeriet har meddelat väg-   och  vat-
9955:                                                           t~nbyggnadsstyrelsen · att. ·ministeriet anser al-
9956:            områden~s · ~llmänplanering, skulle .he;
9957:                                                           ternitivet A, ellet den ·s.k. traditiohella linje-
9958:           akta& i, :v~gplaneringen_ på ett fullkom-       dragningen, att vara det bästa alternativet för
9959:    , ~· -Jigare; •sätt, :ocb i ett- tillräckligt tidigt   fortsatt, planering på följahde grutjder: ,
9960:      i. -sl}~dt;? .!                                        · Ma:ti -har- i deri i-Kraftvarande kommunplarien
9961:                                                           berett sig för linjedragning. enligt. aLternativ A,
9962:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             och Kempele':samhällsstruktur och jotddisposi-
9963: samt anföra följande:                                     tion har redan delvis genomförts eniigt detta
9964:    Det'-' -ifrågava'rande vägförbättringsprojektet        alternativ. Valet av alternativ B (alternativet
9965: är för närvarande i ett detaljerat vägplanerings-         längs järnvägen) , som s:kulle förutsätta änd-
9966: skede. Utrednings- och planeringsarbetet har              ring av de nuvarande planerna, kunde leda tili
9967: i samarbete med en vidsträckt intres•sekrets              en sådan situation - vilket också framhållits
9968: framskridit efter en ganska grundlig förbere-             i regionplansförbundets utlåtande - att om-
9969: delse och allmänplanering. Före allmänplane-              rådesreservationen för alternativ A också skulle
9970: ringsskedet har Norra Österbottens region-                hållas ilkraft tills möjligheterna att genomföra
9971: plansförbund i sa:rnarbete med kommunerna,                ahernativ B med ändringar av planer slutgH-
9972: länsstyrelsen, vattendistriktet och väg- och vat-         tigt skulle ha bekräftats. Detta skulle försvåra
9973: tenbyggnadsdistriktet utrett betydelsen av olika          jorddispositions- och trafikplaneringen i Kem-
9974: linjedragningsalternativ för avsnittet U1eåborg           pele och förskjuta lösningar som berör dem.
9975: -Kempele på huvudväg nr 4. För Ke:mpeles                  Enligt vägmyndigheternas meddelande är alter-
9976: del har man i utredningen granskat åtta alter-            n:ativ A 8 000 000 mk billigare än det sista
9977: nativ varav följande tre har föreslagits bli be-          av kommunen framlagda förbättrade aiterna-
9978: aktade i den fortsatta planeringen:                       tivet för vägens placering längs järnvägsbanan.
9979:    - alte1111ativ 0: förbättring som huvudsak-            Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens åsikt
9980: ligen sker på nuvarande plats                             kan de i samband med aUmänplanens behand-
9981: 08820030.32
9982: 6                                             1982 vp.
9983: 
9984: ling till alternativ A framlagda anmärkningarna      representanter för olika verksamhetsområden i
9985: berörande vägens linjedragning, plankorsnings-       Uleåborgs väg- och vattenbyggnadsdistrikt,
9986: arrangemang, undergångar, avskaffandet av            väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, Statsjärnväg-
9987: järnvägsplankorsningar osv. i stor utsträckning      arna, Uleåborgs stad och Kempele kommun,
9988: tagas i beaktande vid detaljplaneringen. Sam-        Uleåborgs länsstyrdse, Uleåborgs vattendi&trikt,
9989: tidigt som trafikministeriet ansåg, att väg- och     Kempeleen Vesihuolto Oy samt Suunnitltelukes-
9990: vattenbyggnadsstyrelsen kan fatta besiutet om        kus Oy och Suunnittelukortes Oy.
9991: att inleda utarbetandet av väg- och vattenbygg-          Dessutom kommer gruppen att vid behov
9992: nadsplanerna enligt a:lternativ A, betonade mi-      höra även andra parter och sakkunniga. Med
9993: nisteriet, a:tt i samband med planeringen bör        detta förfarande har man försOkt att garantera
9994: iakttas d.e anmärkningar och påminnelser som         att man även vid vägplaneringsskedet ,kan få
9995: kommi:t fram under allmänplaneringen i den           kännedom om åsikter tlliräckligt tidigt s~, att
9996: mån det med hänsyn tili ett dronomisb och            de i möjHgaste mån 'kan bea'ktas redan före
9997: ändamålsenligt resultat är möjligt. Särski1d         Vlägplanens slutliga bearbetning för behandling
9998: uppmärksamhet bör fästas vid vägplaneringen,         enligt väglagen.
9999: vägens placering i terräng och vid dess genom-           Alla de för- och nackdelar samt 'kostnads-
10000: förande i sinom tid så, att dlägenheterna för        jämförelser som vid planeringen av avstiittet
10001: jordbruket och miljö på grund av vägen blir          Kempele-Kiviniemi utmed huvudväg nr 4 hit-
10002: möjligast ringa. Planeringen skalil utföras i nära   tills har k01mmit tili kännedom, har iakttagi!ts på
10003: samarbete med kornmunernas planeringsmyn-            ett balanserat sätt och också stallningstaganden
10004: digheter och andra vederbörande myndigheter.         till vägplanen, som utarhetas för närvarande,
10005:    Efter de.t att trafilkministeriets ovan anförda   kommer ännu att i tid fås t~H kännedom och
10006: beslut om godkännandet sänts till kännedom           kan således fullkomligt tas i beaktande.
10007: tili Uleåborgs stad, Kempele kommun, Norra               Om det i de fortsatta undersökningarna
10008: Österbottens regionplansförbund och Uleå-            framkommer eller om det från den lokala
10009: borgs länsstyrelse, har beslutets verkliga grun-     befolkningcns, kommurrernas eller andra myn-
10010: der vederbörligen offendiggjorts.                    digheternas sida framlägges sådana åsikter eller
10011:    Utförandet av projektets väg- och vatten-         sådana uppgifter om förhåUanden vars för- och
10012: byggnadsplan sker såsom projektarbete. I sam-        nackdelar ifrågasätter heslutet om godk:ännan-
10013: band med bildandet av en projektgrupp har de         det av den allmänna planen, kommer alterna-
10014: synpunkter som i traHkministeriets beslut om         tivens jä:mförelse naturligtvis att revideras och
10015: allmänplanens godkännande framlagts om den           väg- och vattenbyggnadsstyrelsen kommer vid
10016: fortsatta planeringens samarbetsparter, tagits       behov att göra en ny motiverad proposition
10017:    beaktande, och tili gruppen har utnämnts          om fortsatt planering tili trafi'kministeriet.
10018:      Helsingfors den 1 april 1982
10019: 
10020:                                                                  Trafikminister Jarmo Wahlström
10021:                                             1982 vp.
10022: 
10023: Kirjallinen kysymys n:o 60
10024: 
10025: 
10026: 
10027: 
10028:                                  Perho: Maanlunastuksesta maksettavien korvausten korkotasosta
10029: 
10030: 
10031:                        Eduskunnan Herra Puhemiehdle
10032: 
10033:   Valtion maksamien maanlunastuskorvausten            Jos maksettava korko voitaisiin määrätä esi-
10034: maksua~koja on viime vuosina voitu melkoisesti     merkiksi toimitusmiesten valtuuksin vastaamaan
10035: lyhentää. Korvausten määriä'kin on pyritty saat-   kulloinkin rahamarkkinoilla vallitsevaa lainakor-
10036: tamaan lähemmäksi maksuajan todellisia käypiä      kotasoa tai jos koron veronalaisuus poistettai-
10037: hintoja.                                           siin, merkitsisi se huomattavaa taloudellista
10038:    Korvauskäsittely on kuitenkin edelleen pit-     etua maanluovuttajalle ja tasa-arvoisuuden pa-
10039: kä prosessi, ja ennen kuin maan luovuttaja saa     rantumista.
10040: korvauksen haltuunsa, on aikaa kulunut tapauk-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10041: sesta riippuen useita vuosia.                      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10042:    Maksamattomalle lunastushinnalle maksetaan      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10043: korkoa 6 %. Ottaen huomioon lunastuksen            vaksi seuraavan kysymyksen:
10044: maanomistajalle yleensä aiheuttamat haitat sel-
10045: laisenaan sekä käsittelyajan pituus ei käytetty             Mitä Hallitus aikoo tehdä maanlunas-
10046: korkotaso ole missään mielessä riittävä. Koron            tuskorvauksista maksettavan koron saat-
10047: alhaisuutta lisää vielä sen veronalaisuus. Voi-           tamiseksi vastaamaan kulloinkin vallit-
10048: daan katsoa lunastustoimituksen kohteeksi jou-            sevaa lainakorkotasoa tai sanotun koron
10049: tuvan maanomistajan saavankin osakseen erään-             veronalaisuuden poistamiseksi?
10050: laisen harmien ja taloudelli.sten menetysten ka-
10051: sautuman.
10052:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
10053: 
10054:                                           Heikki Perho
10055: 
10056: 
10057: 
10058: 
10059: 088200324R
10060: 2                                             1982 vp.
10061: 
10062: 
10063: 
10064: 
10065:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10066: 
10067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Edellä selos'tetuis'ta syistä hallituksen esityk-
10068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sessä eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden
10069: olette 26 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn        ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun
10070: kirjeenne n:o 278 ohella toimittanut valtioneu-   lain muuttamisesta (1982 vp. n:o 19) ehdo-
10071: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tetaan ainoastaan lunastuslain kysymyksessä
10072: kansanedustaja Heikki Perhon kirjallisesta kysy-  olevan säännöksen sanamuodon selventämistä,
10073: myksestä n:o 60, jossa tiedustellaan:             mutta ei sen muuttamista muutoin.
10074:                                                      Lokakuun 26 päivänä 1979 eduskunta hy-
10075:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maanlunas- väksyi hallituksen esityksen n:o 83 jdhdosta
10076:         tuskorvauksista maksettavan koron saat- lain eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
10077:         tamiseksi vastaamaan kulloinkin vallit- voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun
10078:         sevaa lainakorkotasoa tai sanotun koron lain 4 § :n muuttamisesta. Eduskunta edellytti
10079:         veronalaisuuden poistamiseksi?            hallituksen selvityttävän, voidaanko voiton ve-
10080:                                                   rovapautta koskevat säännökset ulottaa koske-
10081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- maan myös pakkolunastuksen ja muun siihen
10082: taen seuraavaa:                                   rinnastettavan menettelyn yhteydessä suoritetta-
10083:    Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien van luovutushinnan ohella maksettavaa pää-
10084: lunastuksesta annetun lain (603/77) 95 §:n oman korkoa siltä ajalta, jonka maksun suorit-
10085: mukaan maksamatta olevalle lunastuskorvauk- taminen viivästyy.
10086: selle maksetaan kuuden prosentin korko siitä         Kertomuksessa hallituksen toimenpiteistä
10087: päivästä lukien, jona lunastuksen hakija on vuonna 1980, joka annettiin eduskunnalle vuo-
10088: saanut oikeuden lunastettavan omaisuuden hal- den 1981 valtiopäivillä, viitattiin tulo- ja varal-
10089: tuunottoon. Yleisistä teistä annetun lain ( 24 3/ lisuusverolain muuttamisesta 19 päivänä jou-
10090: 54) 70 §:n ja vesilain (264/61) 11 luvun lukuuta 1980 annettuun lakiin (845/80). Sen
10091: 14 §:n 3 momentin mukaan lunastuskorvauk- ·mukaan pakkolunastuskorvauksiin liittyvät ko--
10092: selle maksetaan myös kuuden prosentin korko rot yhdessä eräiden muiden veronalaisten kor-
10093: sanottujen lakien nojalla toimeenpantavissa kotulojen, osinkojen ja vuokratulojen kanssa oi-
10094: lunastuksissa. Kaikissa tapauksissa korko on keuttavat verovelvollisen tekemään omaisuustu-
10095: tarkoitettu korvaamaan Iuuastettavan alueen lovähennyksen, jonka enimmäismäärä on 1 700
10096: hallinnan menetyksestä aiheutuva lunastettavan markkaa. Tulo- ja varallisuusverolakia on
10097: alueen tuoton saamatta jääminen. Korko on uudelleen muutettu 18 päivänä joulukuuta 1981
10098: perinteisesti ollut kuusi prosenttia.             annetulla lailla (899/81) muun muassa siten,
10099:    Kuuden prosentin korkoa lunastuskorvauk- että omaisuustulovähennyksen enimmäismäärä
10100: selle voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan on korotettu 2 500 markkaan verovuodelta
10101: huomioon lunastuslain 95 §:n 2 momentin 1982 toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero-
10102: säännös, jonka mukaan yksittäistapauksessa tuksessa.
10103: mahdollisesti aiheutuva kohtuuttomuus saate-         Tästä syystä ei ole katsottu aiheelliseksi ryh-
10104: taan Iuuastettavan omaisuuden omistajan vaati- tyä toimenpiteisiin lunastuskorvauksenkaan ko-
10105: muksesta korjata koron lisäksi maksettavalla li- ron veronalaisuuden poistamiseksi.
10106: säkorvauksella, jollei korko vastaa hallinnan
10107: menetyksestä aiheutunutta haittaa ja vahinkoa.
10108:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1982
10109: 
10110:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
10111:                                                 N:o 60                                                 3
10112: 
10113: 
10114: 
10115: 
10116:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10117: 
10118:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av ovan anförda orsaker föreslås i regering-
10119: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        ens proposition tili riksdagen med förslag tili
10120: av den 26 februari 1982 nr 278 till vederbö-          lag angående ändring av lagen om inlösen av
10121: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          fast egendom och särskilda rättigheter ( 1982
10122: av följande av riksdagsman Heikki Perho un-           rd. nr 19) endast ett förtydligande av ifråga-
10123: dertecknade spörsmål nr 60:                           varande stadgande i inlösningslagen, men ingen
10124:                                                       annan ändring av den.
10125:           Vad ämnar Regeringen göra för att              Den 26 oktober 1979 godkände riksdagen
10126:        få räntan som betalas på ersättningar          med anledning av regeringens proposition nr 83
10127:        för inlösen av mark att motsvara gäl-          en lag angående ändring av 4 § lagen om tem-
10128:        lande låneräntenivå eller för att av-          porär skattefrihet för vinst på vissa överlåtel-
10129:        lägsna sagda räntas skattskyldighet?           ser av egendom. Riksdagen förutsatte att rege-
10130:                                                       ringen låter reda ut, om stadgandena angående
10131:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skattefrihet för vinst kan utsträckas också tili
10132: samt anföra följande:                                 den ränta på kapitalet som utöver inlösnings-
10133:     Enligt 95 § lagen om inlösen av fast egen-        priset vid expropriation eller annat därmed jäm-
10134: dom och särskilda rättigheter ( 603/77) er-           förligt förfarande betalas för den tid betal-
10135: läggs för obetald inlösningsersättning en ränta       ningen fördröjs.
10136: av sex procent, räknat från den dag den som              I berättelsen om regeringens åtgärder under
10137: söker inlösen erhållit rätt tili besittningstagande   år 1980, som avgavs tili riksdagen vid 1981
10138: av det som skall inlösas. Enligt 70 § lagen om        års riksdag, hänvisades tililagen av den 19 de-
10139: allmänna vägar (243/54) och 11 kap. 14 § 3            cember 1980 angående lagen om skatt på
10140: mom. vattenlagen (264/61) erläggs på inlös-           inkomst och förmögenhet (845/80). Enligt
10141: ningsersättning sex procents ränta även vid           denna lag berättigar räntor i anslutning tili
10142: inlösningar som verkställs med stöd av sagda          expropriationsersättning samt vissa andra
10143: lagar. I samtliga fall är räntan avsedd att er-       skattepliktiga ränteinkomster, dividender och
10144: sätta den uteblivna avkastning av det om-             hyresinkomster den skattskyldige att göra ett
10145: råde som skall inlösas, som föranleds av att          förmögenhetsirrkomstavdrag, vars maximibelopp
10146: besittningen av ifrågavarande område går för-         är 1 700 mark. Lagen om skatt på inkomst och
10147: lorad. Räntan har traditionellt varit sex pro-        förmögenhet har ändrats på nytt genom lag av
10148: cent.                                                 den 18 december 1981 (899/81) bl. a. så att
10149:     En ränta av sex procent på inlösningsersätt-      maximibeloppet för förmögenhetsinkomstav-
10150: ningen kan anses vara skälig, då man beaktar          draget höjts tili 2 500 mk vid stats- och kom-
10151: stadgandet i 95 § 2 mom. inlösningslagen. En-         munalbeskattningen för skatteåret 1982.
10152: Hgt detta lagrum kan, på yrkande av ägaren               Av denna anledning har det inte ansetts
10153: tili egendom som skall inlösas, oskäligheter som      motiverat att vidtaga åtgärder för avlägsnandet
10154: eventuellt uppstått avhjälpas med en tiliäggs-        av skattskyldigheten ens för räntan på inlös-
10155: ersättning som betalas utöver räntan, ifall rän-      ningsersä ttning.
10156: tan inte motsvarar men eller skada, som för-
10157: anletts av förlust av besittning.
10158:      Helsingfors den 29 mars 1982
10159: 
10160:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
10161:                                                 1982 vp.
10162: 
10163: Kirjallinen kysymys n:o 61
10164: 
10165: 
10166: 
10167: 
10168:                                    Juvela: Tekstiili- ja vaatetusalan viennin lisäämisestä Neuvosto-
10169:                                       liittoon
10170: 
10171: 
10172:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
10173: 
10174:    Maamme viennillä Neuvostoliittoon on useilla        Satakunnassa ja erityisesti Porissa, jossa noin
10175: tuotannonaloillamme suorastaan ratkaiseva mer-         30 prosenttia alan työntekijöistä on työttömänä.
10176: kitys työllisyystilanteen kannalta. Maittemme          Myös Merikarvialla tilanne on ollut vaikea.
10177: välisen kaupan häiriötön jatkuminen ja laajene-           Nimenomaan tekstiili- ja vaatetusalalla olisi
10178: minen onkin satojen tuhansien suomalaisten             mahdollista lisätä vientiä Neuvostoliittoon si-
10179: kannalta elintärkeä kysymys.                           käli, että halukkaita ostajia kyllä olisi. Lisenssi-
10180:    Tilanne Neuvostoliiton kanssa käytävässä            virasto on kuitenkin toteuttaessaan Suomen
10181: kaupassa näyttää kuitenkin tällä hetkellä varsin       Pankin ohjeita karsinut vientilisenssejä alle syn-
10182: huolestuttavalta. Öljyn hinnan tasaantuessa ja         tyneiden kauppojen määrän.
10183: maamme ollessa kyvytön suuntaamaan tuontia                Pysyvän korjauksen tilanteeseen voi tuoda
10184: uusille aloille uhkaa myös vienti Neuvostoliit-        vain tuonnin tehokas lisääminen ja nimenomaan
10185: toon tyrehtyä. Erityisen hankalana tämä tilan-         siinä tarvitaan valtiovallan ponnistuksia.
10186: ne koetaan työvoimavaltaisilla aloilla, kuten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10187: tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuudessa, joissa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10188: Neuvostoliittoon tapahtuvan viennin häiriöt            nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10189: ovat johtaneet irtisanomisiin ja pakkolomautuk-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10190: siin. Niinpä tekstiili- ja vaatetusalalla on jo nyt
10191: noin 10 prosenttia työntekijöistä työttömänä ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10192: Neuvostoliiton kaupan vähentyminen uhkaa                       ryhtyä, jotta tekstiili- ja vaatetusalan
10193: nostaa alan työttömyyden jopa 20-25 prosent-                   vientiä Neuvostoliittoon voitaisiin pikai-
10194: tiin. Tilanne tässä suhteessa on vakava myös                   sesti lisätä?
10195:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
10196: 
10197:                                               Aulis J uvela
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202: 088200194}
10203: 2                                             1982 vp.
10204: 
10205: 
10206: 
10207: 
10208:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10209: 
10210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osuus kokonaisviennistämme Neuvostoliittoon
10211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kasvoi vuodesta 1979 vuoteen 1981 5 %:sta
10212: olette 26 päivänä helmikuuta 1982 päivätyn         suunnilleen 11 % :iin. Nykyistä viisivuotissopi-
10213: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       musta vuosille 1981-85 solmittaessa kulutus-
10214: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tavaroiden osuus kiintiöiden yhteenlasketusta
10215: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta     arvosta oli 8 %. Vuodelle 1982 solmitussa ta-
10216: kysymyksestä n:o 61:                               varanvaihtopöytäkirjassa kulutustavararyhmän
10217:                                                    osuus on n. 8,5 %. Näin ollen kulutustavaroi-
10218:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo den suhteellinen osuus Neuvostoliittoon suun-.
10219:         ryhtyä, jotta tekstiili- ja vaatetusalan tautuvassa viennissä vastaa tällä hetkellä niille
10220:         vientiä Neuvostoliittoon voitaisiin pikai- alunperin voimassa olevassa runkosopimukses~a
10221:         sesti lisätä?                              sovittua osuutta.
10222:                                                       Vienti Neuvostoliittoon on pitkälle pystynyt
10223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- turvaamaan työllisyyden tällä alalla. Edellä esi..,
10224: vasti seuraavaa:                                   tetyt tilastoluvut osoittavat myös, että teolli~
10225:    Valmiiden vaatteiden Neuvostoliittoon suun- suus on täysipainoisesti käyttänyt hyväkseen
10226: tautuvan viennin arvo on noussut vuodesta idänkaupassamme avautuneet vientimahdollisuu-
10227: 1979 vuoteen 1981 245 milj. markasta 1 390 det. Tilastojen mukaan on samanaikaisesti ollut
10228: milj. markkaan. Vienti Neuvostoliittoon on si- todettavissa perinteisesti vahvan tekstiili- ja,
10229: ten kasvanut lähes kuusinkertaiseksi, länsivien- vaatetusteollisuuden länteen suuntautuvan vien-
10230: nin samana aikana pysyessä arvoltaan lähes nin selvä taantuma. Samana aikana myös koti~
10231: muuttumattomana (n. 2 000 milj. markkaa) . maahan tapahtuneen myynnin osuus on laske-.
10232: Neuvostoliittoon suuntautuvan viennin osuus nut.
10233: valmiiden vaatteiden kokonaisviennistä oli            Tämän kevään aikana Suomen ja Neuvosto-
10234: vuonna 1979 11 %, mutta viime vuonna jo liiton ulkomaankauppaviranomaiset tulevat neu-
10235: 41%.                                               vottelemaan toimenpiteistä, joilla maiden välistä
10236:    Muiden tekstiilien vienti Neuvostoliittoon on kauppaa voitaisiin tasapainottaa. Vasta näiden
10237: samoin viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. neuvottelujen jälkeen voidaan uudelleen keskus-
10238: Tämä vienti, joka vuonna 1979 oli arvoltaan · tella mahdollisesta viennin lisäämisestä Neu-
10239: 55 milj. markkaa, oli vuonna 1980 119 milj. vostoliittoon yleensäkin vuoden 1982 aikana.
10240: markkaa ja viime vuonna 202 milj. markkaa. Toistaiseksi vienti Neuvostoliittoon on jäädy-
10241: Muiden tekstiilituotteiden länsivienti puoles- tetty tavaranvaihtopöytäkirjan kiintiöiden edel-
10242: taan on vuodesta 1979 vuoteen 1981 ollut ar- lyttämiin määriin. Tämä on myös ollut Neuvos-
10243: voltaan suunnilleen 530 milj. markkaa vuodes- toliiton ulkomaankauppaviranomaisten toivo-
10244: sa. Neuvostoliittoon suuntautuvan viennin mus.
10245: osuus tekstiilien kokonaisviennistä oli vuonna        Vientiä Neuvostoliittoon ei siten välittömästi
10246: 1979 9% ja viime vuonna 27 %.                      voida lisätä. Näin ollen tekstiili- ja vaatetusteol-
10247:    Tekstiili- ja vaatetusalan vienti Neuvostoliit- lisuuden tulee kiinnittää huomiota paitsi koti-
10248: toon on kahden viimeksi kuluneen vuoden aika- maan markkinoinnin tehostamiseen myös länsi-
10249: na kokenut poikkeuksellisen suuren kasvun, viennin kehittämiseen.
10250: jona aikana tämä "teva-viennin" suhteellinen
10251:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1982
10252: 
10253:                                                                             Ministeri Esko Rekola
10254:                                               N:o 61                                               3
10255: 
10256: 
10257: 
10258: 
10259:                           Till    Riksdagens          Herr Talman
10260: 
10261:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varornas andel tili 8 % av exportkvoternas
10262: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sammanlagda värde. I protokollet över varu-
10263: av den 26 februari 1982 tili vederbörande med-      utbytet för år 1982 är konsumtionsvarornas an-
10264: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       del beräknad tili 8,5 %. Konsumtionsvarornas
10265: sänt avskrift av följande av riksdagsman Juvela     relativa andel av totalexporten till Sovjetunio-
10266: undertecknade spörsmål nr 61:                       nen motsvarar sålunda den kvot som överens-
10267:                                                     kommits ursprungligen i det nu gällande ramav-
10268:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       talet.
10269:        ta för att exporten av textil- och kon-          Exporten till Sovjetunionen har i stor ut-
10270:        fektionsvaror tili Sovjetunionen snabbt      sträckning bidragit till att trygga sysselsätt-
10271:        skall kunna ökas?                            ningen inom textil- och konfektionsektorn.
10272:                                                     Ovanstående statistik visar även att textil- och
10273:    Såsom svar får jag härmed vördsamt anföra        konfektionsindustrin inte tvekat att fullt ut-
10274: följande:                                           nyttja de exportmöjligheter, som uppenbarat sig
10275:    Exporten av konfektionsvaror tili Sovjetunio-    inom vår handel med Sovjetunionen. Ur den
10276: nen har ökat mellan åren 1979 och 1981 från         statistik som står till förfogande framgår det
10277: 245 milj. mk tili 1 390 milj. mk. Exportens         även att textil- och konfektionsindustrins tra-
10278: värde har sålunda sexfaldigats medan värdet av      ditionellt starka västexport tydligt stagnerat.
10279: västexporten under samma period varit så gott       Samtidigt har även försäljningen på hemma-
10280: som oförändrat. Av konfektionsindustrins hela       marknaden relativt sett nedgått.
10281: export utgjorde exportandelen tili Sovjetunio-          I april detta år kommer företrädare för ut-
10282: nen år 1979 11 %, men år 1981 redan 41 %.           rikeshandelsorganen i Finland och Sovjetunio-
10283:    Exporten av ovr1ga textilprodukter tili          nen att förhandla om de olika åtgärder, som
10284: Sovjetunionen har också ökat de senaste åren.       man kan tillgripa för att återställa handels-
10285: Exporten, vars värde år 1979 var 55 milj. mk        balansen. Efter det att dessa underhandlingar
10286: och år 1980 119 milj. mk, hade år 1981 ökat         slutförts är det möjligt att på nytt ta ställning
10287: tili 202 milj. mk. Västexporten av övriga textil-   tili om en eventuell ökning av exporten tili
10288: produkter har under samma period bibehållit         Sovjetunionen över huvudtaget kan komma
10289: sitt värde på omkring 530 milj. mk. Av den          ifråga ännu under innevarande år. Exporten tili
10290: totala textilexporten riktades år 1979 9 % och      Sovjetunionen har tillsvidare begränsats tili den
10291: år 1981 27 % tili Sovjetunionen.                    nivå som förutsätts i protokollet över varuut-
10292:     Exporten av textil- och konfektionsindustrins   bytet för år 1982.
10293: produkter tili Sovjetunionen har under de två           Det är sålunda inte möjligt, att omedelbart
10294: senaste åren utvecklats ovanligt kraftigt. Här-     öka exporten till Sovjetunionen. Textil- och
10295: vid har "teko-exportens" andel av vår hela ex-      konfektionsindustrin har därför all anledning att
10296: port tili Sovjetunionen ökat från 5 % år 1979       både effektivera sin marknadsföring på hemma-
10297: tili cirka 11 % år 1981. Vid undertecknandet        marknaden och vidta åtgärder för att utveckla
10298: av det nuvarande femårsavtalet som är ikraft        sin västexport.
10299: åren 1981-1985, uppskattades konsumtions-
10300:      Helsingfors den 17 mars 1982
10301: 
10302:                                                                            Minister Esko Rekola
10303:                                               1982 vp.
10304: 
10305: Kirjallinen kysymys n:o 62
10306: 
10307: 
10308: 
10309: 
10310:                                   J. Laine: Virkojen ja toimien perustamisesta Tampereen yliopis-
10311:                                       ton tietojenkäsittelyopin opetuksen kehittämiseksi
10312: 
10313: 
10314:                         E du skunn an        H e r r a P u h e m i e he U e.
10315: 
10316:    Tietojenkäsittelyopin opetus käynnistettiin       viime aikoina merkittävästi parantuneet. Tie-
10317: ensimmäisenä pohjoismaista Tampereen yliopis-         tojenkäsittelyopin käyttöön osoitetut tilat sekä
10318: tossa vuonna 1965. Vuoden 1981 loppuun               käytettävissä olevat laitteet ovat nyt asianmu-
10319: mennessä on tässä yliopistossa hyväksytty 210        kaiset ja mahdollistaisivat opetuksen tehokkaan
10320: laudaturtutkielmaa, 9 lisensiaattityötä ja 2 väi-    kehittämisen.
10321: töskirjaa. Luvut ovat toistaiseksi suurimmat            Paikallisia tarpeita vastaavan opetustyön ke-
10322: Helsingin yliopiston jälkeen.              ·         hittäminen ja laajentaminen ovat nyt kiinni
10323:    Laadullisesti Tampereen yliopiston koulutus       riittävien toimien ja virkojen perustamisesta.
10324: on suuntautunut vaativiin ohjelmointitehtäviin.      Vaikka Tampereen yliopisto aloitti ensimmäi-
10325: Juuri tästä syystä Tampereelle ja yleensä Pir-       senä alan opetuksen Suomessa, on se nyt pie-
10326: kanmaalle on syntynyt poikkeuksellisen run-          nin yksikkö, jonka koulutusohjelmassa tietojen-
10327: saasti atk-palveluyrityksiä.     Tampereella on      käsittelyopilla on päävastuu. Tällä hetkellä alan
10328: suunnittelu-, systeemi-, ohjelmointi- ja atk-        virkoja ja toimia on Tampereen yliopistossa yh-
10329: suunnittelupalvelua tarjoavia yrityksiä yli 300,     teensä seitsemän. Näistä viimeinen saatiin vuon-
10330: joissa suunnittelijatasoisia työntekijöitä on yli    na 1973.
10331: viisi. Yritysten ja laitosten atk-osastoja on Pir-      Vertauksen vuoksi on syytä todeta, että Hel-
10332: kanmaalla yhteensä noin 170, joissa kussakin         singin yliopistossa on samassa aineessa 18, Jy-
10333: on vähintään viisi suunnittelijaa. Alle viiden       väskylän yliopistossa laskentaperusteesta riip-
10334: suunnittelijan tai vastaavantasoisen työntekijän     puen 7-11, Oulun yliopistossa 10 virkaa ja
10335: yrityksiä tai vastaavia osastoja on Pirkanmaal-      tointa.
10336: la 30-40.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10337:    Pirkanmaalla on 550-600 atk-alan työpaik-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10338: kaa, jotka edellyttävät tietojenkäsittelyopin kor-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10339: keakoulututkintoa. Kun Tampereen yliopiston          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10340: tuottamien maistereitten määrä on viime vuosi-
10341: na ollut 15-20, vastaisi tämä noin 3 prosentin                 Millä tavalla ja milloin Hallitus aikoo
10342: kasvua atk-henkilöstössä Pirkanmaalla. Todelli-             turvata Tampereen yliopiston tietojen-
10343: nen kasvu on ollut 15-20 prosenttia vuosit-                 käsittelyopin opetuksen kehittämisen ja
10344: tain. Lyhyellä tai pitkälläkään tähtäimellä var-            laajentamisen edellyttämien virkojen ja
10345: sinaisen kysyntäpaineen tasoituttua Tampereen               toimien perustamisen, jotta ainakin alan
10346: korkeakoulut ja erityisesti Tampereen yliopisto             yrittäjien välttämätön koulutetun työ-
10347: eivät pysty tyydyttämään edes atk-alan paikal-              voiman saanti voidaan riittävästi tyydyt-
10348: lista koulutustarvetta.                                     tää talousalueen oman yliopiston puit-
10349:    Tampereen yliopiston laitteistoresurssit ovat            teissa?
10350:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1982
10351: 
10352:                                             Jermu Laine
10353: 
10354: 
10355: 
10356: 
10357: 0882003043
10358: 2                                            1982 vp.
10359: 
10360: 
10361: 
10362: 
10363:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10364: 
10365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kun kysymyksessä viitataan uusien virkojen
10366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja toimien perustamiseen, on syytä todeta, että
10367: olette kirjeellänne 26 päivänä helmikuuta 1982      korkeakoulujen opettajavoimien kehittämisen
10368: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     määrälliset normit on säädetty korkeakoululai-
10369: vastattavaksi kansanedustaja J. Laineen teke-       toksen kehittämislainsäädännössä vuosille 1967
10370: män seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-      -1986. Lainsäädännön mukaan tieteen pää~
10371: sen n:o 62:                                         alalla II, johon tietojenkäsittelyoppi kuuluu,
10372:                                                     tulee vuoden 1986 loppuun mennessä olla vä"
10373:           Millä tavalla ja milloin Hallitus aikoo   hintään yksi päätoiminen opettaja yhdeksää
10374:        turvata Tampereen yliopiston tietojen-       opiskelijapaikkaa kohti. Tampereen yliopiston
10375:        käsittelyopin opetuksen kehittämisen ja      kohdalla on 'luonnontieteissä jääty hieman jäl-
10376:        laajentamisen edellyttämien virkojen ja      keen vuodelle 1982 asetetuista välitavoitteista.
10377:        toimien perustamisen, jotta ainakin alan        Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
10378:        yrittäjien välttämätön koulutetun työ-       nön normien toteuttamisessa on lähdetty siitä,
10379:        voiman saanti voidaan riittävästi tyydyt-    että vuodelle 1986 asetetut vähimmäistavoitteet
10380:        tää talousalueen oman yliopiston puit-       tulee saavuttaa sekä tieteen pääaloittain että
10381:        teissa?                                      pääasiassa myös korkeakouluittain. Tampereen
10382:                                                     yliopistoon tulisi alustavien suunnitelmien mu-
10383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan perustaa pääalalle II vuoden 1986 lop-
10384: vasti seuraavaa:                                    puun mennessä noin 20 uutta virkaa ja tointa,
10385:    Opetusministeriö asetti 29. 10. 1981 työryh-     jotta lainsäädännön tavoitteet voitaisiin toteut-
10386: män selvittämään atk-henkilöiden tarvetta, kou-     taa suunnitelmien mukaisesti. Osa uusista vi-
10387: lutusta ja koulutuksessa tarvittavia resursseja.    roista suunnataan tietojenkäsittelyoppiin vireil-
10388: Työryhmälle annettu määräaika päättyy 30. 3.        lä olevan selvityksen antamien suuntaviivojen
10389: 1982. Työryhmän selvitys ei ole vielä käytet-       mukaisesti. Tampereen yliopiston esitykseen
10390: tävissä eikä yksityiskohtaista kehittämisohjel-     vuoden 1983 tulo- ja menoarvioksi sisältyy yk-
10391: maa siten ole mahdollista esittää sen enempää       si atk-alan opetusvirka kiireellisyysjärjestykses-
10392: Tampereen yliopiston kuin muidenkaan korkea-        sä kymmenennellä sijalla.
10393: koulujen tietojenkäsittelyopin opetuksen kehit-
10394: tämiseksi ja laajentamiseksi.
10395:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1982
10396: 
10397:                                                                         Ministeri Kaarina Suonio
10398:                                               N:o 62                                               3
10399: 
10400: 
10401: 
10402: 
10403:                           Till    Riksdagens          Herr     Talman
10404: 
10405:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Eftersom det i spörsmålet hänvisas tili inrät-
10406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tandet av nya tjänster och befattningar är det
10407: av den 26 februari 1982 tili vederbörande           skäl att konstatera att lagstiftningen om ut-
10408: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      byggande av högskoleväsendet för åren 1967-
10409: jande av riksdagsman J. Laine undertecknade         1986 fastställt de kvantitativa normerna för ut-
10410: spörsmål nr 62:                                     vecklandet av högskolornas lärarresurser. Enligt
10411:                                                     denna :lagstiftning kommer det före slutet av
10412:           Hur och när ämnar Regeringen sä-           1986 att finnas åtminstone en heltidsanställd
10413:        kerställa inrättandet av de ,tjänster och    lärare per nio elever inom det andra huvudom-
10414:        befattningar som förutsätts för utveck-      rådet tili vilket databehandlingslära hör. Vid
10415:        landet och utbyggandet av undervis-          Tammerfors universitet har man inom det na-
10416:        ningen i databehandlingslära vid Tam-        turvetenskapliga området blivit efter i de mel-
10417:        merfors universitet så att man kan till-     lanmålsättningar som ställts för år 1982.
10418:        godose en tillräcklig tillgång på skolad        För att uppnå de normer som ingår i lag-
10419:        arbetskraft åtminstone för företagarna       stiftningen för utbyggandet av högskoleväsendet
10420:        inom den egna ekonomiska regionen            har man utgått från att minimimålsättningarna
10421:        inom ramen för universitetet?                för år 1986 bör tillfredsställas både inom de
10422:                                                     enskilda huvudområdena och i regel okså inom
10423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       de enskilda högskolorna. För att målsättningar-
10424: samt anföra följande:                               na i lagstiftningen skall kunna genomföras plan-
10425:    Undervisningsministeriet tilisatte den 29. 10.   enligt bör ungefär 20 nya tjänster och befatt-
10426: 1981 en arbetsgrupp för att utreda behovet och      ningar inrättas vid Tammerfors universitet inom
10427: utbildningen av adb-personal samt de resurser       det andra huvudområdet före slutet av år 1986.
10428: som behövs vid utbildningen. Tidsfristen för        En del av de nya tjänsterna kommer att an-
10429: arbetsgruppens arbete utgår den 30. 3. 1982. Ar-    vändas för utbildning i databehandlingslära i
10430: betsgruppens utredning finns inte ännu att till-    enlighet med de riktlinjer som den pågående ut-
10431: gå och det är därför inte möjligt att framlägga     redningen utger. I Tammerfors universitets eget
10432: ett mera detaljerat utvecklingsprogram för ut-      budjetförslag för år 1983 ingår inrättandet av en
10433: vecklandet och utbyggandet av undervisningen        lärartjänst inom adb på tionde plats i skynd-
10434: i automatisk databehandling vare sig vid Tam-       samhetsordningen.
10435: merfors universitet eller någon annan högskola.
10436:      Helsingfors den 2 april 1982
10437: 
10438:                                                                         Minister Kaarina Suonio
10439:                                             1982 vp.
10440: 
10441: Skriftligt spörsmål nr 63
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446:                                  Westerlund: Om ersättning för jordbrukarnas kostnader för
10447:                                    flyghavrebekämpningen
10448: 
10449: 
10450:                          Tili    Riksdagens          Herr     Talman
10451: 
10452:    Lagen om bekämpning av flyghavre som            tydligt fåtal som saknar varje praktisk betydel-
10453: varit i kraft sedan 1976 är onekligen i behov      se. Kostnaderna för den kemiska bekämpning-
10454: av en viss revision. Av de erfarenheter vi i       en är för närvarande synnerligen stora och de
10455: vårt land erhållit av flyghavrespridningen och     direkta utgifterna för de enskilda lägenheter-
10456: dess ekonomiska följdverkningar såväl för sam-     nas del uppgår till flere tusen mark per år.
10457: hället som helhet som för den enskilde jord-       Därtill kommer olika slag av arbetsskeden som
10458: brukaren kan vi helt kort och entydigt konsta-     under växtperioden måste utföras och som
10459: tera: flyghavren är onekligen vårt allra farli-    odlaren själv i sin helhet tvingas stå för.
10460: gaste och besvärligaste ogräs.                        Inte minst med hänsyn till att jordbrukarna
10461:     Trots lagstiftning och aktiverade åtgärder     själva äro helt oskyldiga till att flyghavren i
10462: av olika slag har den med flyghavre besmitta-      samband med spannmålsimporten befäst sin
10463: de arealen i vårt land kontinuerligt ökat. Un-     ställning som vårt svåraste och mest kostsam-
10464: der perioden 197 6 intill senaste år har den       ma ogräs kan det inte vara rätt att denna grupp
10465: flyghavrebesmittade arealen ökat med inte          i huvudsak skall stå för bekämpningskostnader-
10466: mindre än ca 55 % och uppgick under senaste        na.
10467: år till 85 461 ha fördelat på 11 159 lägenheter.      Bekämpningen av flyghavre måste ses som
10468:     Den import av spannmål som för närva-          en hela samhällets angelägenhet, inte minst
10469: rande pågår på grund av senaste års svåra          med tanke på de nationalekonomiska aspekter
10470: skördeskador är till sin volym den största         som anknyter till denna fråga. Därför måste
10471: genom tiderna. Samtidigt har det konstaterats      den ekonomiska belastningen för de enskilda
10472: att importspannmålen i oroväckande stor ut-        odlarna med det snaraste underlättas. Ett rim-
10473: sträckning innehåller flyghavre. I vissa partier   ligt krav är sålunda att statsmakten omedel-
10474: är det fråga om några viktprocent. Som känt        bart under alla förhållanden åtar sig kostna-
10475: är den mekaniska behandling som i allmänhet        derna för de kemiska preparaten i sin helhet.
10476: tillämpas inte tillfyllest att närmelsevis helt       På grund av det ovanstående och med
10477: oskadliggöra flyghavrens grobarhet. Som ett        hänvisning till riksdagsordningens 37 § 1 mom.
10478: bevis för att så är fallet kan nämnas att prov     ställer jag högaktningsfullt följande fråga att
10479: av färdig foderbehandling fortfarande för flyg-    besvaras av vederbörande medlem av stats-
10480: havrekärnornas del påvisar fullt livskraftig       rådet:
10481: grobarhet. Situationen är sålunda på allt sätt                Är Regeringen medveten om den
10482: ytterst oroväckande med hänseende till flyg-               oskäliga ekonomiska belastning som
10483: havrens fortsatta spridning i vårt land.                   för närvarande påtvingas jordbrukarna
10484:     Frånsett den nationalekonomiska förlusten              i anslutning till bl.a. de kemiska åt-
10485: är det i första hand odlaren ellet jordbrukaren            gärderna i samband med flyghavrebe-
10486: som är den tyngst ekonomiskt drabbade. För                 kämpningen, och om så är fallet,
10487: närvarande erlägges i statsstöd i princip halva               vilka åtgärder har Regeringen vid-
10488: kostnaden för det inköpta kemiska preparatet.              tagit ellet ämnar den vidtaga för att
10489: De smärre undantag som i enskilda fall före-               underlätta situationen för jordbrukarna
10490: kommer från denna regel utgöres av ett obe-                i detta hänseende?
10491:      Helsingfors den 1 mars 1982
10492: 
10493:                                        Henrik Westerlund
10494: 0882003255
10495: 2                                             1982 vp.
10496: 
10497: Kirjallinen kysymys n:o 63                                                              Suomennos
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502:                                   Westerlund: Hukkakauran torjunnasta maanviljelijöille aiheutu-
10503:                                     vien taloudellisten rasitusten korvaamisesta
10504: 
10505: 
10506:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10507: 
10508:     Vuodesta 1976 voimassa ollut laki hukka-         merkityksettömästä vähemmistöstä, jolla ei ole
10509:  kauran torjunnasta on kieltämättä tietynlaisen      käytännön merkitystä. Kemiallisen torjunnan
10510: uudistuksen tarpeessa. Niiden kokemusten pe-         kustannukset ovat tällä hetkellä erittäin suuret
10511:  rusteella, joita olemme maassamme saaneet           ja yksityisten tilojen välittömät kustannukset
10512: hukkakauran levinneisyydestä ja sen taloudelli-     nousevat useaan tuhanteen markkaan vuodes-
10513:  sista seurauksista niin yhteiskunnalle kokonai-    sa. Sen lisäksi tulevat erilaiset työvaiheet, jotka
10514:  suudessaan kuin yksityisille maanviljelijöille,    kasvukauden aikana on tehtävä ja joista vilje-
10515: voimme lyhyesti ja yksiselitteisesti todeta:        lijä itse joutuu kokonaisuudessaan vastaamaan.
10516: hukkakaura on kieltämättä vaarallisin ja han-           Kun maanviljelijät itse ovat täysin syyttö-
10517: kalin rikkaruohomme. Lainsäädännöstä ja eri-        miä siihen, että hukkakaura viljantuonnin yh-
10518: laisista tehostetuista toimenpiteistä huolimatta    teydessä on vakiinnuttanut asemansa vaikeim-
10519: on hukkakauran saastuttama pinta-ala maas-          pana ja kalliimpana rikkaruohonamme, ei voi
10520: samme jatkuvasti kasvanut. Ajanjaksona 1976         olla oikein, että tämä ryhmä pääasiallisesti jou-
10521: -1981 on hukkakauran saastuttama pinta-ala          tuu vastaamaan torjuntakustannuksista.
10522: lisääntynyt jopa 55 %, ja se kohosi viime vuo-         Hukkakauran torjunta on nähtävä koko yh-
10523: den aikana 85 461 hehtaariin jakautuen              teiskunnan asiana, ei vähiten ajatellen niitä
10524:  11 159 tilan osalle.                               kansantaloudellisia näkökohtia, jotka liittyvät
10525:     Viime vuosien vaikeista satovahingoista joh-    tähän kysymykseen. Siksi on taloudellista kuor-
10526: tuva viljantuontimme on määrältään suurinta         mitusta helpotettava mitä pikimmin yksityis-
10527: kautta aikojen. Samanaikaisesti on todettu,         ten viljelijöiden osalta. Kohtuullinen vaatimus
10528: että tuontivilja sisältää huolestuttavassa mää-     on niin ollen, että valtiovalta välittömästi kai-
10529: rin hukkakauraa. Joissakin erissä on kysymys        kissa olosuhteissa ottaa suorittaakseen kemial-
10530: muutamista painoprosenteista. Kuten tunnet-         listen torjunta-aineiden kustannukset kokonai-
10531: tua ei yleensä käytettävä mekaaninen käsittely      suudessaan.
10532: läheskään riitä tekemään hukkakauran itävyyt-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10533: tä vaarattomaksi. Todisteena tästä voidaan          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10534: mainita, että kokeet valmiista rehunkäsittelys-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10535: tä jatkuvasti osoittavat hukkakauran siementen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10536: osalta täysin elinvoimaista itävyyttä. Tilanne
10537: on siten kaikin tavoin erittäin huolestuttava                 Onko Hallitus tietoinen siitä koh-
10538: ottaen huomioon hukkakauran jatkuva leviä-                 tuuttomasta taloudellisesta rasituksesta,
10539: minen maassamme.                                           johon maanviljelijät tällä hetkellä pako-
10540:     Lukuun ottamatta kansantaloudellista tappio-           tetaan mm. hukkakauran torjunnassa
10541: ta joutuu ensi kädessä viljelijä kärsimään talou-          käytettävien kemiallisten toimenpiteiden
10542: dellisesti raskaimmin. Tällä hetkellä suorite-             yhteydessä, ja jos on,
10543: taan valtionapuna periaatteessa puolet ostetun                mihin toimenpiteisiin Hallitus on
10544: kemiallisen torjunta-aineen kustannuksista. Ne             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä helpottaak-
10545: vähäiset poikkeukset, joita yksittäisissä tapauk-          seen maanviljelijöiden tilannetta tässä
10546: sissa esiintyy tästä säännöstä, muodostuvat                suhteessa?
10547:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1982
10548: 
10549:                                        Henrik Westedurid
10550:                                              N:o 63                                                3
10551: 
10552: 
10553: 
10554: 
10555:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
10556: 
10557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuotena selvästi hidastunut. Tällä hetkellä näyt-
10558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tää siltä, että hukkakauran torjunnasta annetun
10559: olette 1 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         lain (178/76) antamisen jälkeen on viljelijöi-
10560: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       den keskuudessa yhä paremmin alettu tiedos-
10561: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taa hukkakauran vahingollisuus ja ryhdytty en-
10562: edustaja Henrik Westerlundin näin kuuluvasta       tistä tarmokkaammin sen torjuntaan.
10563: kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:                    Vuodesta 1977 lähtien on hukkakauran tor-
10564:                                                    junta-ainekustannusten korvauksiin käytetty
10565:           Onko Hallitus tietoinen siitä koh-       valtion varoja yhteensä 9,3 milj. markkaa.
10566:        tuuttomasta taloudellisesta rasituksesta,   Vuonna 1981 oli korvauksen suuruus keski-
10567:        johon maanviljelijät tällä hetkellä pako-   määrin 146 markkaa hehtaaria ja 956 mark-
10568:        tetaan mm. hukkakauran torjunnassa          kaa hakijaa kohti. Vertailun vuoksi todetta-
10569:        käytettävien kemiallisten toimenpiteiden    koon, että Ruotsissa, jossa laki myös velvoittaa
10570:        yhteydessä, ja jos on,                      kuten Suomessakin hukkakauran torjuntaan,
10571:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on        ei valtio maksa torjuntakustannuksista lain-
10572:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä helpottaak-       kaan korvauksia.
10573:        seen maanviljelijöiden tilannetta tässä        Hallitus on tietoinen, että kuluvan satovuo-
10574:        suhteessa?                                  den aikana on maahamme ulkomailta tuodun vil-
10575:                                                    jan mukana kulkeutunut tavallista enemmän
10576:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       myös hukkakauran siemeniä. Kaikista varotoi-
10577: taen seuraavaa:                                    menpiteistä huolimatta on hukkakauran leviä-
10578:    Hukkakauran saastuttama alue on laajentu-       misen riski tämän vuoksi lisääntynyt, mikä
10579: nut vuoteen 1976 verrattuna 32 977 hehtaa-         antaa aihetta arvioida hukkakauran torjunta-
10580: rilla ja oli viime vuonna 85 460 hehtaaria.        toimia uudelleen. Siinä yhteydessä tultaneen
10581: Saastuneen alan kasvu, joka vuonna 1981 oli        myös kustannusten korvauskysymystä harkitse-
10582: 4 229 hehtaaria, on kuitenkin kahtena viime        maan uudelleen.
10583:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1982
10584: 
10585:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10586: 4                                          1982 vp.
10587: 
10588: 
10589: 
10590: 
10591:                          Tili    Riksdagens           Herr    Talman
10592: 
10593:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        klart långsammare än tidigare, år 1981 med
10594: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       4 229 hektar. Efter tilikomsten av lagen om
10595: se av den 1 mars 1982 tili vederbörande med-        bekämpning av flyghavre (178/76) ser det ut
10596: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     som om odlarna blivit alltmera medvetna
10597: av riksdagsman Henrik Westerlund underteck-         om hur skadlig flyghavren är och mera ener-
10598: nade spörsmål nr 63:                                giskt än tidigare börjat bekämpa den.
10599:                                                        Sedan år 1977 har sammanlagt 9,3 milj.
10600:           Är Regeringen medveten om den             mk av statens medel utbetalats i ersättning
10601:        oskäliga ekonomiska belastning som för       för bekämpningsmedel. Ar 1981 var ersätt-
10602:        närvarande påtvingas jordbrukarna i          ningen i medeltal 146 mk per hektar och 956
10603:        anslutning tili bl.a. de kemiska åtgär-      mk per sökande. För jämförelsens skull kan
10604:        derna i samband med flyghavrebe-             nämnas att i Sverige, där man liksom i Fin-
10605:        kämpningen, och om så är fallet,             land enligt lag är skyldig att bekämpa flyg-
10606:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-      havre, staten inte alls betalar ut ersättningar
10607:        git ellet ämnar den vidtaga för att          för bekämpningskostnaderna.
10608:        underlätta situationen för jordbrukarna         Regeringen är medveten om att med den
10609:        i detta hänseende?                           från utlandet under senaste skördeår importe-
10610:                                                     rade säden följt ovanligt mycket frön också av
10611:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       flyghavre. Trots alla försiktighetsåtgärder har
10612: samt anföra följande:                               därför risken för att flyghavren sprids blivit
10613:   Det flyghavredrabbade området har, jäm-           större, vilket ger anledning att ånyo överväga
10614: fört med år 1976, ökat med 32 977 hektar            åtgärderna för bekämpning av flyghavre. I det
10615: och omfattade senaste år 85 460 hektar. Om-         sammanhanget torde man också komma att
10616: rådet har dock under de två senaste åren ökat       ompröva frågan om ersättning för kostnaderna.
10617:      Helsingfors den 5 april 1982
10618: 
10619:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10620:                                               1982 Vp.
10621: 
10622: Kirj~eh kysymys n:o 64
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627:                                   Bärlund ym.: Säästötoimenpiteiden haitallisista vaikutuksista
10628:                                      koulutuksen tasoon ja oppilashuoltoon         •'
10629: 
10630: 
10631:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10632: 
10633:     Oppivelvollisuuskoulutusta on       pidettävä    tötoimet on tarkoitus toteuttaa puhtaasti järki-
10634: loukkaamattomana perusoikeutena. Siksi julki-        peräistämisen avulla. Käytännön ratkaisut on
10635: sen vallan ensisijaisena tehtävänä on huoleh-        kuitenkin päätetty sellaisiksi, että kunnat jou-
10636: tia siitä, että oppivelvollisuuskoulutuksen taso     tuvat valitsemaan säästökohteet, vieläpä jo hy-
10637: sekä oppilashuolto turvataan. Ainoastaan äärim-      väksyttyjä talousarviomäärärahojaan karsimalla.
10638: mäisissä hätätilanteissa voidaan harkita toimia,     "Järkiperäistäminen" näkyy ainoastaan siinä,
10639: jotka uhkaavat oppivelvollisuuskoulutuksen täy-      että kunnalliset keskusjärjestöt auttavat valtio-
10640: simääräistä kunnollista toteutumista.                ta täsmentämään kuntien päätöksentekovaihto-
10641:     Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarvio-         ehtoja.
10642: esityksen perusteluissa todetaan: "Tarkoitukse-         Ottaen huomioon, että säästöjen etsiminen
10643: na on järjestelyjen taloudellisuutta koskevia oh-    kunnissa voi kohdistua lähinnä syyskauden
10644: jeita antamalla pyrkiä nykyisiä valtionosuus-        määrärahoihin, säästötavoitteen saavuttaminen
10645: säännöksiä muuttamatta yhteistyössä kuntien          on varsin hankalaa. Tällöin joutuvat sellaiset
10646: keskusjärjestöjen kanssa siihen, että peruskou-      menoerät ensin tarkastelun kohteiksi, jotka ei-
10647: lun, lukion ja kirjastojen yksikkökustannusten       vät vaaranna varsinaista opetusta. Erityisesti
10648: kasvu vuonna 1982 jäisi keskimäärin yhden            eri oppilashuoltoon liittyvät menoerät tuntu-
10649: prosenttiyksikön vähäisemmäksi kuin muutoin          vat joutuvan vaaravyöhykkeeseen. Vaikuttaa sil-
10650: tapahtuisi".                                         tä kuin esimerkiksi ruokailukustannuksia py-
10651:     Opetusministeriö lähetti 16. 10. 1981 koulu-     rittäisiin kunnissa vähentämään.
10652: hallitukselle tulo- ja menoarvioesityksen sanon-        Ei ole aiheellista mennä kirjastojen ja lu-
10653: taa täsmentävän kirjelmän. Kirjelmässä pidet-        kioiden käyttömenojen vähennyksiin yleisluon-
10654: tiin "tärkeänä", että peruskoulun, lukion ja         taisesti valtiontalouden näkökohtiin vedoten.
10655: kirjastojen käyttömenot muodostuvat yhden            Kaikkein vähiten on joka tapauksessa mahdol-
10656: prosenttiyksikön pienemmiksi vuonna 1982             lista perustella peruskoulun kustannusten alen-
10657: kuin vuonna 1981 ottaen huomioon oppilas-            tamista mainitulla tavalla. Tämän vuoden tulo-
10658: määrien kehitys ja inflaatiotarkistus. Kuntien       ja menoarvioesityksen perustelut eivät anna
10659:  tehtäväksi annettiin harkita sitä millaisiin toi-   kunnollisia mahdollisuuksia arvioida minkälai-
10660: mintoihin säästötoimet kohdistetaan. Ainoana         sia toimia hallitus on tarkoittanut esitellessään
10661: rajoituksena mainittiin, ettei pysyvässä virassa     mainittuja säästömenettelyjä. Opetusministeriön
10662:  tai toimessa olevia työntekijöitä saisi jättää      ohjeiden mukaiset säästötoimet muodostavat
10663:  työttömiksi.                                        paljon vakavamman periaatteellisen ja kouriin-
10664:     Kouluhallitus lähetti 6. 11. 1981 opetusmi-      tuntuvan uhkatekijän koulutuspalvelujemme ke-
10665:  nisteriön kirjelmään viitaten lääninhallituksille   hittämistä kohtaan kuin tulo- ja menoarvio-
10666:  ja kunnanhallituksille oman kirjelmänsä, jossa      esityksen perusteluosa antaa ymmärtää.
10667:  annettiin säästötoimien suorittamista koskevat         Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10668: ohjeet. Pienin täsmennyksin toistettiin opetus-      37 §:n 1 momenttiin viitaten me allekirjoitta-
10669:  ministeriön kanta sekä annettiin menettelytapa-     neet esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
10670:  määräyksiä. Kunnille sälytettiin edelleen vas-      senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
10671:  tuu säästövelvoitteiden täyttämisestä.              myksen:
10672:     Edellä sanottu herättää eräitä vakavia kysy-
10673:  myksiä. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10674:  sen perusteluista saa sen käsityksen, että sääs-           vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk-
10675: 0882003054
10676:  2                                                  1982 vp.
10677: 
10678:               sen perusteluihin sisältyvät säästötavoit-            millaisiin toimiin· Hallitus .aikoo ·ryh-
10679:               teet opetusministeriön antamien toteut-            tyä mainittujen uhkaavien epäkohtien
10680:               tamisohjeiden pohjalta saattavat johtaa            ehkäisemiseksi?
10681:               oppivelvollisuus- ja lukiokoulutuksen ta-
10682:               son ja oppilashuollon heikkenemiseen,
10683:               sekä
10684:              Helsitlgissä 5 päivänä maaliskuuta 1982
10685: 
10686:                 Kaj Bärlund                   Juhani Raudasoja              Bror Lillqvist
10687: 
10688: 
10689: 
10690: 
10691: . \.'
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 
10696:         i.
10697: 
10698: 
10699: '.
10700:                                               N:o 64                                                                3
10701: 
10702: 
10703:                                                                                                         'i,'
10704: 
10705: 
10706: 
10707:                                                                                       ·:·';' ii···'            !;
10708: 
10709: 
10710:                                                                                              ..   :_,
10711: 
10712: 
10713: 
10714: 
10715:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10716: 
10717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dyt peruskoulun kustannusarviot osoittautuivat.
10718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Monista vastakkaisista väitteistä huolimatta on
10719: olette 5 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          voitu todeta, että peruskoulu-uudistQs · on ai-
10720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kaansaatu niillä kustannuksilla, joiden aluripe-
10721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       r~n odotettiin syntyvän. Tällainen, .la.Skclma on
10722: edustaja Bärlundin ym. näin kuuluvasta kir-         esitetty muun muassa jo valtioni:iliritarkastajain
10723: jallisesta kysymyksestä n:o 64:                     kertomuksessa vuodelta 1974.            .
10724:                                                        Peruskoulun kustannuskehitysta o~ nyt voi~
10725:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tu selvittää vuosien 1978-80 ajalta, jolloin
10726:        vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk-        peruskoulu on toiminut kaikissa kunnissa. Ylei-
10727:        sen perusteluihin sisältyvät säästötavoit-   sesti on arvioitu, että peruskoulun oppilasmää-
10728:        teet opetusministeriön antamien toteut-      rän varsin nopea vähentyminen heijastuisi myös
10729:        tamisohjeiden pohjalta saattavat johtaa      kustannuksia alentavasti. Vuosina 1978-80
10730:        oppivelvollisuus- ja lukiokoulutuksen ta-    peruskoulujen oppilasmäärä vähentyi 629 000
10731:        son ja oppilashuollon heikkenemiseen,        oppilaasta 591 000 oppilaaseen eli runsaat 6
10732:        sekä                                         prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin peruskou-
10733:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-    lun käyttömenot lisääntyivät vuoden 1980 palk-
10734:        tyä mainittujen uhkaavien epäkohtien         ka- ja hintatason mukaan mitattuna 4 380 milj.
10735:        ehkäisemiseksi?                              markasta 4 460 milj. markkaan eli vajaat 2
10736:                                                     prosenttia. Vastaavaa kehitystä on ollut näh-
10737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tävissä myös lukion kustannuksissa. Lukiolai-
10738: vasti seuraavaa:                                    toksen kustannusten oppilasta kohden laskettu
10739:    Yleissivistävän opetuksen hoitamisesta val-      määrä kasvoi esimerkiksi v. 1979-80 run-
10740: tiolle ja kunnille aiheutuviin kustannuksiin        saat 4 prosenttia.
10741: kiinnitetään julkisuudessa toistuvasti huomiota.       Eduskunnan käsiteltävänä on esitys perus-
10742: Tämä on luonnollista, koska useimmilla kan-         koululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liityväksi
10743: salaisilla on jatkuvasti yhteyksiä peruskoului-     lainsäädännöksi. Esitykseen sisältyvästä perus-
10744: hin ja lukioihin ja heille kertyy runsaasti ko-     koulu- ja lukiokoulutuksen kehittämisestä on
10745: kemuksia koulutoimen tästä osasta, jonka pii-       laskettu aiheutuvan noin 190 milj. markan
10746: rissä työskentelee nykyisin vuosittain 700 000      käyttökustannukset. Nämä menot on hallituk-
10747: lasta ja nuorta sekä 65 000 opettajaa ja kou-       sen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus
10748: lujen muuta henkilöstöä.                            käytännössä suurelta osin kattaa niillä varoilla,
10749:    Kustannusten seuraaminen on perusteltua          jotka peruskoulun ja lukion oppilasmäärien vä-
10750: senkin vuoksi, että yleissivistävällä opetuksella   hentymisen vuoksi muutoin säästyisivät. Keski-
10751: on julkisessa menotaloudessa suuri osuus. Pe-       asteen koulunuudistuksen toteuttaminen sa-
10752: ruskoulun ja lukion valtionosuuteen oikeutta-       moin kuin valmisteilla oleva opintososiaalisten
10753: vien kustannusten arvioidaan olevan kuluvana        etuuksien yhtenäistäminen tulevat myös lisää-
10754: vuonna noin 5 970 milj. markkaa, mihin val-         mään koulutuksesta julkiselle taloudelle aiheu-
10755: tionosuutta suoritetaan noin 4 260 milj. mark-      tuvia kustannuksia.
10756: kaa.                                                   Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
10757:    Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka ja        sen perusteluihin sisältyvien säästötavoitteiden
10758: sen jälkeenkin julkisessa keskustelussa esitet-     johdosta opetusministeriö antoi lokakuussa
10759: tiin arvioita siitä, kuinka paljon peruskoulu-      1981 kouluhallitukselle peruskoulu-, lukio- ja
10760: uudistus oli tullut maksamaan ja kuinka hy-         kirjastotoimen taloudellista järjestämistä koske-
10761: vin paikkansa pitäviksi 1970-luvun alussa teh-      van ohjeen. Sen mukaan tuli kuntien itsensä
10762: ·4                                             1,82 vp.
10763: 
10764: harkittavaksi jättää, minkä menolajien kasvua         toimi on eri kunnissa järjestetty. Nyt omak-
10765: supistetaan tavoiteitujen säästöjen saavuttami-       suttu edellistä vapaaehtoisempi linja on ope-
10766: seksi. Tarkoituksena on ollut tällä tavalla kiin-     tusministeriön saamien tietojen mukaan myös
10767: nittää kuntien huomiota peruskoulun ja lukion         kuntien kannalta edullisempi ja tuloksellisem-
10768: kustannustasoon ja -rakenteeseen sekä ohjata          pi. Kuntien ei tulisikaan hallituksen käsityk-
10769: kustannuskehitystä oppilasmäärien supistumi-          sen mukaan näitä ohjeita soveltaessaan järjes-
10770: sesta seuraavien säästömahdollisuuksien reali-        tellä koulutoimen taloutta koulutuksen tasoa
10771: soimiseksi.                                           tai oppilashuoltoa heikentävällä tavalla.
10772:    Kun 1970-luvun puolessa välissä peruskoulu-           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
10773: menoja pyrittiin valtiontaloudellisista syistä vä-    että annettujen ohjeiden tarkoituksena on ollut
10774: hentämään, muutettiin silloin peruskouluase-          kiinnittää kuntien huomiota yleiseen taloudel-
10775: tusta ja annettiin muita yksityiskohtaisia mää-       lisuuteen peruskoulu- ja lukiotoimen järjeste-
10776: räyksiä säästökohteista. Tuolloin päätöksiä ar-       lyissä samoin kuin koulutoimen kustannustason
10777: vosteltiin voimakkaasti siitä, että niissä ei otet-   ja -rakenteen jatkuvaan seuraamiseen.
10778: tu huomioon erilaisia olosuhteita, joissa koulu-
10779:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1982
10780: 
10781:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
10782:                                              N:o·64                                             .5
10783: 
10784: 
10785: 
10786: 
10787:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10788: 
10789:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      da grundskolreformen har varit av den stor-
10790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hetsklass sorn de ·ursprungligen väntades vara.
10791: velse av den 5 mars 1982 tili vederbörande         En dylik uppskattning har framförts bl.a. i
10792: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     statsrevisorernas herättelse för år 1974.
10793: jande av riksdagsman Bärlund m. fl. underteck-         Kostnadsutvecklingen för grundskolan har nu
10794: nade spörsmål nr 64:                               kunnat klarläggas för tiden 1978-80 då
10795:                                                    grundskolan var ·införd i alla kommuner. All-
10796:           Är Regeringen medveten om att det        mänt har man beräknat att den rätt snabba
10797:        på undervisningsministeriets verkställig-   minskningen av antalet grundskolelever skulle
10798:        hetsanvisningar baserade sparåtgärder       återspeglas i minskade utgifter. Under år 1978
10799:        som ingår i motiveringarna tili 1982        -80 minskade grundskolelevernas antal från
10800:        års budget kan leda tili en sänkning        629 000 elever tili 591 000, dvs. med dryga
10801:        av grundskolans och gymnasiets nivå         6 %. Samtidigt ökade dock driftskostnaderna
10802:        och en försämring av elevvården, och        för grundskolan från 4 380 miljoner tili 4 460
10803:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     miljoner mark, dvs. knappa 2 %, mätt enligt
10804:        ta för att förebygga ovan nämnda ho-        1980 års löne- och prisnivå. Motsvarande trend
10805:        tande missförhållanden?                     kan också skönjas för gymnasiets del. Kostna-
10806:                                                    derna per gymnasieelev ökade t.ex. under åren
10807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1979-80 med dryga 4 %.
10808: samt framföra följande:                                Riksdagen behandlar för närvarande försla-
10809:    1 offentligheten har man upprepade gånger       get tili grundskol- och gymnasielag samt tili
10810: fäst uppmärksamhet vid de kostnader som an-        dem anknuten lagstiftning. Förslaget tili ut-
10811: ordnande av allmänbildande undervisning för-       vecklingsarbete inom grundskole- och gymnasie-
10812: orsakar staten och kommunerna. Detta är na-        undervisningen har beräknats medföra ca 190
10813: turligt då de flesta medborgare ofta har kon-      miljoner mark i driftskostnader. Enligt motive-
10814: takter med grundskolor och gymnasier och           ringarna tili regeringens förslag är dessa ut-
10815: skaffar sig en stor erfarenhet om denna del        gifter avsedda i praktiken att tili stor del
10816: av undervisningsverksamheten som årligen sys-      täckas med de medel som i annat fall hade
10817: selsätter 700 000 barn och ungdomar samt           inbesparats genom minskningen av antalet ele-
10818: 65 000 lärare och annan skolpersonal. Det är       ver i grundskolan och gymnasiet. Genomfö-
10819: motiverat att följa med kostnadsutvecklingen       randet av mellanstadiereformen och förenhet-
10820: också därför att den allmänbildande utbildning-    ligande av de studiesociala förmånerna kommer
10821: ens andel av de offentliga utgifterna är bety-     också att öka de offentliga utgifterna.
10822: dande. De av grundskolans och gymnasiets ut-           Tili följd av de sparåtgärder som ingår i
10823: gifter som skulle berättiga tili statsandel upp-   motiveringarna tili årets budget avgav under-
10824: skattas tili 5 970 miljoner mark detta år, av      visningsministeriet i oktober 1981 anvisningar
10825: vilka 4 260 miljoner mark erhåller statsandel.     tili skolstyrelsen angående den ekonomiska or-
10826:    Under senare hälften av 1970-talet och även     ganiseringen av grundskole-, gymnasie- och
10827: därefter har i den offentliga debatten fram-       biblioteksverksamheten. Enligt dessa skulle
10828: förts uppskattningar om hur mycket grund-          man lämna tili kommunernas egen prövning
10829: skolreformen kostat och hur hållbara de kost-      viiken utgiftsstats ökning skulle begränsas för
10830: nadskalkyler som uppgjordes för grundskolan        att de uppställda besparingsmå1sättningarna
10831: i början av 1970-talet visat sig vara. Trots       skall kunna uppnås. Avsikten har varit att
10832: många motstridiga påståenden har man kunnat        på detta sätt fästa kommunernas uppmärksam-
10833: konstatera att kostnaderna för den genomför-       het vid grundskolans och gymnasiets kostnads-
10834: 0882003054
10835: 6                                           1982 vp.
10836: 
10837: nivå och -struktur samt att styra kostnadsut-      na borde inte enligt regeringens mening vid
10838: vecklingen från en minskning av elevantalet        tiliämpningen av dessa anvisningar organisera
10839: tili en realisering av sparmöjligheter.            skolväsendets ekonomi på ett sätt som leder
10840:     Då målet i mitten av 1970-talet var att av     tili en sänkning av utbildningsnivån och elev-
10841: statsekonomiska skäl minska grundskoleutgif-       vården.
10842: terna gjordes en ändring i den dåvarande               På basen av det ovan nämnda anser regering-
10843: grundskolförordningen och mera detaljerade be-     en att avsikten med de angivna anvisningarna
10844: stämmelser gavs angående sparobjekten. Beslu-      har varit att fästa kommunernas uppmärksam-
10845: ten kritiserades då hårt för att de inte beak-     het vid ett allmänt ekonomiskt sinnelag vid an-
10846: tade de olika förhållanden under vilka skolor-     ordnande av grundskole- och gymnasieunder-
10847: na i de skilda kommunerna verkar. Den nu           visningen liksom också vid en fortsatt följning
10848: tiliämpade friare linjen är enligt vad undervis-   av kostnadsnivån och -strukturen inom skol-
10849: ningsministeriet erfarit förmånligare för kom-     väsendet.
10850: munerna och ger bättre resultat. Kommuner-
10851:      Helsingfors den 2 april 1982
10852: 
10853:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
10854:                                               1982 vp.
10855: 
10856: Kirjallinen kysymys n:o 65
10857: 
10858: 
10859: 
10860: 
10861:                                  M. Järvenpää: Metsurien eläkeiän alentamisesta
10862: 
10863: 
10864: 
10865: 
10866:                         Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
10867: 
10868:    Metsurit kuuluvat yleisen eläkelain piiriin,     ruus riippuu viimeisten työvuosien ansiotasosta,
10869: joten heidän eläkeikänsä on 65 vuotta. Metsä-       niin vähentyneiden työansioiden johdosta elä-
10870: työt ovat raskaita, ja työ tehdään vaikeissa        ke jää usein paljon normaalia alhaisemmaksi.
10871: olosuhteissa.    Koneellistumisen    seurauksena    Siksi metsurien eläkeikää olisi kiireellisesti
10872: työn rasittavuus ei ole keventynyt, vaan päin-      alennettava.
10873: vastoin metsuri joutuu kuljettamaan pidempiä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10874: ja raskaampia pölkkyjä juontatien varrelle ko-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10875: neellista poiskuljettamista varten. Moottorisa-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
10876: hat ovat raskaita käsitellä, ja myös häkä on        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10877: terveydelle haitallista. Työ joudutaan tekemään
10878: sateessa, tuiskussa, paksussa lumessa k~l,.laten              Onko Hallitus tietoinen metsätöiden
10879: tai helteessä. Tyydyttävään ansioon pääsee vain            terveyttä kuluttavista tekijöistä, joiden
10880: parhaassa iässä oleva metsuri muutaman vuo-                vuoksi metsurit eivät pysty työskente-
10881: den aikana, sillä työtahti on kova ja kuluttaa             lemään ammatissaan 65 ikävuoteen
10882: voimia ja työkykyä. Näin ollen yksikään met-               asti, ja jos on,
10883: suri ei pysty työskentelemään normaaliin eläke-               onko Hallitus myös valmis ryhty-
10884:  ikään asti, joten eläkeikä tulisi kiireellisesti          mään toimenpiteisiin metsurien eläkeiän
10885:  alentaa ainakin 58 vuoteen. Kun eläkkeen suu-             alentamiseksi 58 vuoteen?
10886:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
10887: 
10888:                                          Matti Järvenpää
10889: 
10890: 
10891: 
10892: 
10893:  0882003320
10894: 2                                              1982 vp.
10895: 
10896: 
10897: 
10898: 
10899:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10900: 
10901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä joustavammaksi ja heidän yksilölliset eroa-
10902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaisuutensa huomioon ottavaksi.
10903: olette 9 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn               Toimeksiautonsa mukaisesti komitean on eri-
10904: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tyisesti kiinnitettävä huomiota työkykyyn, työt-
10905: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tömyyden, työpanoksen vähentymisen ja työn
10906: edustaja Matti Järvenpään näin kuuluvasta kir-       rasittavuuden yksilölliseen vaikutukseen eläk-
10907: jallisesta kysymyksestä n:o 65:                      keelle siirtymisen edellytyksissä. Eläkeikäkomi-
10908:                                                      tean sosiaali- ja terveysministeriölle 9 päivänä
10909:           Onko Hallitus tietoinen metsätöiden        kesäkuuta 1981 luovuttama osamietintö II si-
10910:        terveyttä kuluttavista tekijöistä, joiden     sältää selvityksen eläkeikäkäytännön ratkaisu-
10911:        vuoksi metsurit eivät pysty työskente-        vaihtoehdoista.
10912:        lemään ammatissaan 65 ikävuoteen                  Mietinnössä ehdotetaan, että olisi siirryttävä
10913:        asti, ja jos on,                              joustavaan eläkkeellesiirtymisjärjestelmään, jo-
10914:           onko Hallitus myös valmis ryhty-           ka koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä
10915:        mään toimenpiteisiin metsurien eläkeiän       osasta. Työntekijällä olisi oikeus saada amma-
10916:        alentamiseksi 58 vuoteen?                     tillista varhaiseläkettä, jos hän on ollut kauan
10917:                                                      fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä ja
10918:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tämä on johtanut ruumiillisen ja henkisen
10919: vasti seuraavaa:                                     suorituskyvyn sellaiseen heikkenemiseen, joka
10920:    Eläkeiän alentaminen raskaissa ja kuluttavis-     estää tai oleellisesti haittaa työn suorittamista.
10921: sa ammateissa on ollut viime vuosina useaan          Ammatin tai oikeammin työn laadun ohessa
10922: otteeseen esillä. Työterveyslaitoksen tutkimuk-      otettaisiin huomioon myös kunkin henkilön
10923: set, metsätyöntekijöiden elinolot ja terveyden-      yksilölliset olosuhteet ja terveydentila. Amma-
10924: tila sekä metsätyöntekijöiden terveys verrattu-      tillinen varhaiseläke ehdotetaan mitoitettavaksi
10925: na ammatissa toimivan väestön terveyteen sa-         asianomaisen kokonaiseläkkeen suuruiseksi eli
10926: moin kuin raudoittaja- ja maalaritutkimus            sen määräiseksi, jonka hän saisi täytenä työ-
10927: osoittavat, että fyysisesti raskailla ammatti-       kyvyttömyyseläkkeenä.
10928: aloilla eläkkeelle pääsyn edellytyksiä olisi tar-        Komitea ehdottaa myös, että vanhuuseläke
10929: kistettava. Tutkimuksista ilmeni muun muassa,        voisi alkaa jo ennen normaalia 65 vuoden
10930: että metsätyöntekijöillä tuki- ja liikuntaelinsai-   ikää. Eläkkeen määrä olisi tällöin pysyvästi
10931: rauksien sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauk-      alennettu. Varhennetun eläkkeen etuna olisi
10932: sien esiintyminen oli tavallista yleisempää.         sen vapaavalintaisuus. Edellä mainittua ikära-
10933: Koska fyysinen suorituskyky laskee myös ikään-       jaa lukuun ottamatta sen saamiselle ei tarvitsisi
10934: tymisen myötä, käy työ yhä raskaammaksi suo-         asettaa erityisiä ehtoja. Haittapuolena olisi
10935: rituskykyyn nähden, jolloin työstä luopumisen        eläkkeen suhteellisen voimakas aleneminen.
10936: riski kasvaa.                                        Varhentaminen voisi koskea sekä kansanelä-
10937:    Kysymys eläkeiän alentamisesta on tutkitta-       kettä että työeläkettä.
10938: vana valtioneuvoston joulukuussa 1977 asetta-            Kolmantena joustavan eläkkeelle siirtymisen
10939: massa eläkeikäkomiteassa, joka harkitsee kysy-       toteuttamistapana ehdotetaan osa-aikaeläkettä.
10940: mystä koko laajuudessa myös metsurien osalta.        Eläkkeelle siirtyminen tapahtuisi portaittain
10941: Komitean tehtävänä on selvittää ne eläkemuo-         siten, että työntekijä ennen 65 vuoden ikää
10942: dot ja eläkkeen saamisen edellytykset, joiden        siirtyy täysiaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aika-
10943: avulla on mahdollista tehdä eläkkeelle siirty-       eläke korvaisi sitä ansion menetystä, joka
10944: minen eläkeikää lähestyville henkilöille nykyis-     aiheutuu siirtymisestä osa-aikatyöhön. Osa-aika-
10945:                                            N:o 65                                               3
10946: 
10947: eläke olisi komitean mielestä tarkoituksenmu-    la mainitun mietinnön pohjalta ja siitä saadut
10948: kaisinta määritellä määräosaksi ansion alene-    lausunnot huomioon ottaen eläkeikää koskevan
10949: masta. Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä olisi      uudistussuunnitelman tarvittavine säännöksi-
10950: muun muassa, että työntekijä on voinut saada     neen. Komitealle asetettu määräaika päättyy 30
10951: osa-aikatyötä.                                   päivänä marraskuuta 1982. Hallitus päättää
10952:    Sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin   toimenpiteistä komitean työn valmistuttua.
10953: antanut eläkeikäkomitean tehtäväksi valmistel-
10954:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
10955: 
10956:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
10957: 4                                           1982 vp.
10958: 
10959: 
10960: 
10961: 
10962:                          Tili Riksdagens Herr Talman
10963: 
10964:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gången till pension smidigare för personer som
10965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      närmar sig pensionsåldern och sådan, att dessa
10966: se av den 9 mars 1982 till vederbörande           personers individuella olikheter blir beaktade.
10967: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1 enlighet med sitt uppdrag skall kommitten
10968: jande av riksdagsman Matti Järvenpää under-       särskilt fästa uppmärksamhet vid de individuel-
10969: teclmade spörsmål nr 65:                          la verkningarna av arbetsförmågan, arbets-
10970:                                                   löshet, minskad arbetsinsats och påfrestningar
10971:            Är Regeringen medveten om de om-       av arbetet i samband med förutsättningarna
10972:        ständigheter som sliter på hälsan i        för övergången tili pension. 1 pensionsålders-
10973:        skogsarbete och som är orsak till att      kommittens delbetänkande II, som avgavs tili
10974:        skogshuggarna inte kan utöva sitt yrke     social- och hälsovårdsministeriet den 9 juni
10975:        till 65 års ålder, och om så är fallet,    1981, ingår en utredning om alternativen för
10976:            är Regeringen även beredd att vidta    avgörande av pensionsålderspraxis.
10977:        åtgärder i syfte att sänka skogshuggar-       I betänkandet föreslås att man borde över-
10978:        nas pensionsålder till 58 år?              gå till ett smidigt pensioneringssystem, som
10979:                                                   är sammansatt av tre varandra kompletterande
10980:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     delar. Arbetstagaren borde ha rätt att få för-
10981: samt anföra följande:                             tidspension från yrke, om han länge haft
10982:    En sänkning av pensionsåldern i tunga och      fysiskt ellet psykiskt tungt arbete och detta
10983: slitsamma yrken har varit aktuell i flera re-     har lett till sådan avmattning av den fysiska
10984: priser under de senaste åren. De undersök-        och psykiska prestationsförmågan som är till
10985: ningar som gjorts av institutet för arbetshy-     hinder ellet tili märkbart förfång i arbetet.
10986: gien, skogsarbetarnas levnadsförhållanden och     Förutom yrkets ellet rättare sagt arbetets art
10987: hälsotillstånd samt skogsarbetarnas hälsa jäm-    skulle man beakta varje enskild persons indi-
10988: förd med den yrkesverksamma befolkningens         viduella omständigheter och hälsotillstånd.
10989: hälsa ävensom armerar- och målarundersök-         Förtidspensionen från yrke föreslås dimensio-
10990: ningen visar, att förutsättningarna för pensio-   nerad så, att den motsvarar vederbörandes
10991: nering inom fysiskt tunga branscher borde         totala pension, ellet dimensionerad till ett så-
10992: revideras. Av undersökningarna framgick bl.a.     dant belopp som han skulle få som full arbets-
10993: att förekomsten av sjukdomar i stöd- och          löshetspension.
10994: rörelseorgan samt i hjärta och cirkulations-          Kommitten föreslår även att ålderspensionen
10995: organ är allmännare än normalt hos skogs-         skulle kunna börja redan före 65 års ålder,
10996: arbetarna. Eftersom den fysiska prestations-      som är det normala. Pensionsbeloppet skulle
10997: förmågan sjunker med åldern, blir arbetet allt    härvid vara permanent nedsatt. Fördelen med
10998: tyngre vad prestationsförmågan beträffar, var-    den fördaterade pensionen skulle vara att den
10999: vid risken för att man avstår från arbete         är fritt valbar. Med undantag av den ovan
11000: blir större.                                      nämnda åldersgränsen skulle inga särskilda vill-
11001:     Frågan om sänkning av pensionsåldern ut-      kor behöva uppställas. Den negativa sidan
11002: reds inom den av statsrådet i december 1977       skulle vara att pensionen sjunker förhållande-
11003: tillsatta pensionsålderskommitten, som prövar     vis kraftigt. Fördateringen skulle kunna gälla
11004: saken även för skogshuggarnas del. Kommitten      såväl folkpensionen som arbetspensionen.
11005: har till uppgift att utreda de pensionsformer         Som ett tredje smidigt sätt för övergång
11006: och förutsättningar för erhållande av pension,    tili pension föreslås deltidspension. Pensione-
11007: med vilkas hjälp det är möjligt att göra över-    ringen skulle ske stegvis så, att arbetstagaren
11008:                                                N:o 65                                                5
11009: 
11010: före 65 års ålder övergår från heltidsarbete              Social- och hälsovårdsministeriet har seder-
11011: tili deltidsarbete. Deltidspensionen skulle ersät-     mera uppdragit åt pensionsålderskommitten att
11012: ta den förtjänstförlust som föranleds av över-         på basen av nämnda betänkande och med
11013: gången tili deltidsarbete. Enligt kommittens           beaktande av de udåtanden som inhämtats
11014: åsikt skulle det vara mest ändamålsenligt att          därom bereda en reformplan rörande pensions-
11015: fastställa deltidspensionen som en bestämd del         åldern samt erforderliga stadganden. Kommit-
11016: av den minskade förtjänsten. En förutsättning          tens termin utgår den 30 november 1982.
11017: för deltidspension skulle bl.a. vara att arbets-       Regeringen fattar beslut om åtgärderna, när
11018: tagaren har kunnat få deltidsarbete.                   kommitten slutfört sitt arbete.
11019:      Helsingfors den 13 april 1982
11020: 
11021:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
11022: 
11023: 
11024: 
11025: 
11026: 0882003320
11027:                                             1982 vp.
11028: 
11029: Kirjallinen kysymys n:o 66
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 
11034:                                 Hakala: Lahden-Loviisan radan peruspa1.1annustyön            aloitta-
11035:                                    misesta
11036: 
11037: 
11038:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11039: 
11040:    Lahden-Loviisan rautatie muodostaa tär-            Työt radan kunnostamiseksi aloitettiin jo
11041: keän liikenneväylän Lahden talousalueelta ja       vuonna 1971, mutta ne on sen jälkeen keskey-
11042: ylempääkin Päijät-Hämeestä lähimpään sata-         tetty. Hanke käsittää perusparannuksen, pen-
11043: maan. Valkon satama Loviisassa palvelee paitsi     kereen vahvistustoimenpiteitä ja kiskon vaih-
11044: Itä-Uuttamaata myös juuri Lahden talousaluet-      don K30-kiskoista K43-kiskoi:ksi. Rautatiehalli-
11045: ta. Lahden-Loviisan rautatien heikko kisko-        tus on nyt ilmoittanut perusparannuksen siirty-
11046: tus on muodostunut esteeksi tämän radan täysi-     misestä vuodesta 1987 eteenpäin tai radan mah-
11047: tehoiselle käytöhl:e. Muita rataosuuksia myöten    dollisesta purkamisesta. Ilmoitus on tullut Lo-
11048: kuljetetuista täysistä vaunuista on Lahdessa       viisalle ja Lahden talousalueelle täydellisenä
11049: poistettava noin neljännes ennen kuin Lah-         yllätyksenä, ottaen huomioon sen, .että edelli-
11050: den-Loviisan radan heikko kiskotus ni1tä kes-      nen liikenneministeri Saarto lupasi ·juuri ennen
11051: tää. Tämä tilanne on johtanut luontaisesti rau-    joulua, että perusparannuksen aikataulua nopeu-
11052: tateille sopivien raskaittenkin tavaroitten kul-   tetaan ja työt aloitetaan jo tänä vuonna. Mikäli
11053: jetuksen sii1.1tymiseen maantiekuljetuksiin tai    rata nyt jäisi korjaamatta tai se purettaisiin,
11054: rahtaamiseen muihin kauempana sijaitseviin sa-     edellyttäisi liikenteen hoitaminen Itä-Uudella-
11055: tamiin. Energian hinnan noustessa aiheutuu ·täl-   maalla ja Päijät-Hämeessä varsin suuria inves-
11056: laisesta vajaakäytöstä kansantaloudelle jatkuvaa   tointeja Lahden-Loviisan maantien parantami-
11057: tappiota. Lisäksi alueen elinkeinoelämä kärsii     seksi. Valtiovallan olisikin huolehdittava kaik-
11058: radan heikosta kunnosta.                           kien alueiden !Hkennetarpeiden tyydyttämisestä
11059:    Lahden-Loviisan radan merkitys on edel-         eikä keskitettävä toimintaansa vain ·parhaiten
11060: leen lisääntynyt Loviisan ydinvoimalan kulje-      kannattaville reiteille. Mikäli näin tehdään, jää-
11061: tusten takia. Ydinvoimalan johto on ilmoitta-      vät osat maata auttamattomasti kehityksestä
11062: nut ydinjätteen ja raaka-aineen kuljetusten hei-   jälkeen.
11063: kolla Lahden-Loviisan rautatiellä muodosta-           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
11064: van suurimman riskitekijän ydinvoiman käytös-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11065: sä. Vaitio on parhaillaan rakentamassa suurta      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11066: viljavarastaa Loviisan satamaan. Sen rakentami-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11067: sen eräänä keskeisenä perusteena oli sijainti
11068: rautatiekuljetusten varrella. Myös Lahden kau-              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
11069: pungin siirtyminen hiiliraaka-aineen käyttöön             menpiteisiin Lahden-Loviisan radan
11070: voimalassaan lisää radan käyttötarvetta.                  perusparannustyön aloittamiseksi?
11071:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
11072: 
11073:                                           Matti Hakala
11074: 
11075: 
11076: 
11077: 
11078: 088200.3010
11079:  2                                             1982 Vp.
11080: 
11081: 
11082: 
11083: 
11084:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11085: 
11086:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tömät käyttökustannukset, ja noin viisinkertai-
11087:   mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      nen (1 000 000 t/v), jotta tahtituloista tulisi
11088:   hemies, 9 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         riittävästi katetta perusparannusinvestoinneille.
11089:   kirjeenne .dhella .• toimittanut valtioneuvoston        Lahden-Loviisan rataan liittyvien ongel-
11090:   asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mien ratkaisemiseksi on työskennellyt vuosina
11091:   edustaja Matti .Hakalan näin kuuluvasta kirjal-     1981-82 Loviisan kaupungin ja Valtionrauta-
11092: - lisesta kysymyksestä n:o 66:                        teiden yhteinen työryhmä. Tämä .työryhmä on
11093:                                                       käsitellyt myös liikenne-ennusteita ja radan
11094:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     kannattavuutta. Lisäksi kauppa- ja teollisuusmi-
11095:          menpiteisiin Lahden-Loviisan radan           nisteriön, liikenneministeriön, Loviisan kaupun-
11096:          peruspara.npustyön aloittamiseksi?           gin, Vaidonrautateiden sekä alueen seutukaava-
11097:                                                       liittojen edustajista muodostettu työryhmä poh-
11098:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tii parhaillaan radan kiskoovaihdon aikaistamis-
11099:  vasti seuraavaa:.
11100:                                                       mahdollisuutta. Työryhmä j~ttää mietintönsä
11101:     Lahden-Loviisan radan perusparannuksen            maaliskuun •loppuun mennessä.
11102:  kustannusarviQ on 50 Mmk. Valtionrautatiet               Työryhmien käyttämien liikenne-ennusteiden.
11103:  kuljetti radalla vuonna 1981 224 000 tonnia          mukaan Loviisan sataman kokonaisliikenne kas-
11104:  tavaraa ja sai: tästä liikenteestä tahtituloja 3,0   vaisi huomattavasti rlähivuosina, mutta tämä-.
11105:  Mmk. Radan kunnossapitokustannukset olivat           kään kasvu ei olisi riittävä tehdäkseen kiskoo-
11106:  vuonna 1981 2,5 Mmk ja liikenteenhoidon eril-        vaihdon Valtionrautateille kannattavaksi. Vas-
11107:  liskustannukset 3,3 Mmk. Voidaan siis todeta,        taavanlaisia, vähälHkenteisiä, huonokuntoisia ja
11108:  että nykyisellään Loviisan-Lahden tadasta            Valtionrautateille kannattamauomia rataosia on
11109:  aiheutuu Val,tionrautateiJle 2,8 Mmk:n välitön       Suomen rataverkolla useita. Liikenneministeriö
11110:  tappio vuositt$.h.                                   tuleekin käynnistämään keskustelut rataosien
11111:     Radan : perusparantaminen pienentäisi vuo-        kohdalla noudatettavista periaatteista. V akavas-
11112:  tuisia kunnossapitokustannuksia 1,0 Mmk:lla          ti harkittavaksi tullee sellainen menettely -
11113:  ja liikenteenhoidon ·kustannuksia nykyisellä lii-    kun kannattamaton rataosa on periisparannet-
11114:  kennemäärällä, 0,4 Mmk:lla. Voidaan todeta,          tava, eikä sitä yhteiskuntapoliittisista syistä
11115:  että perusparannuksen jälkeenkin radan käyttö-       johtuen ole syytä lakkauttaa ~ että peruspa,
11116:  talous olisi Valtionrautateille 1,4 Mmk/v ali-       rannus rahoitettaisiin Vaidonrautateiden budje-
11117:  jäämäinen, minkä lisäksi 50 Mmk:n peruspa-           tin ulkopuolisin varoin siten, ettei ko. inves-
11118:  rannusinvesto~nnista aiheutuisi 3,0 Mmk:n vuo-       toinoilla olisi vaikutusta poistojen määrään.
11119:  tuiset pää()l'Jl1}kustannukset.                          Liikenteen jatkumisen turvaamiseksi lyhyellä
11120:     Liikenneministeriö ja Valtionrautatiet ovat       tähtäyksellä Valtionrautatiet tulee tehostamaan
11121:  laskeneet, että Lahden-Loviisan radan lifken-        kunnossapitotoimia sekä alentamaan kyseisen
11122:  teen pitäisi olla noin kolminkertainen - eli         radan akselipainon 16 tonniin tämän kevään
11123:  600 000 t/v - jotta tahtitulot kattaisivat välit-    aikana.
11124:        Helsingissä maaliskuun 22 päivänä 1982
11125: 
11126:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
11127:                                              N:o 66                                               3
11128: 
11129: 
11130: 
11131: 
11132:                            Tili Riksdagens Herr Talman
11133: 
11134:   I det syfte 3 7 § 1 morn. riksdagsordningen      uppgå tili 1 000 000 ton/år, för att trafik-
11135: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     inkomsterna skall ge tillräcklig täckning för
11136: av den 9 mars 1982 tili vederbörande med-          grundförhättringsinvesteringarna.
11137: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       1 syfte att lösa problemen i anslutning ,tili
11138: av rilksdagsman Matti H::]kala undertecknade       hanan Lahtis-Lovisa har en för Lovisa stad
11139: skriftliga spörsmål nr 66:                         och Statsjärnvägarna gemensam arhetsgrupp
11140:                                                    verkat åren 1981-82. Arhetsgruppen har även
11141:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         hehandlat trafikprognoserna och frågan om
11142:        åtgärder för inledande av grundförhätt-     hanans lönsamhet. Dessutom utreder som häst
11143:        ringsarheten på järnvägen Lahtis-           en arhetsgrupp, vars medlemmar representerar
11144:        Lovisa?                                     handels- och industriministeriet, trafikminis-
11145:                                                    teriet, Lovisa stad, Statsjärnvägarna samt om-
11146:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-      rådets regionplansförhund, möjligheterna att
11147: samt anföra följande:                              förnya rälsen tidigare än planerat. Denna ar-
11148:    Kostnadsförslaget för en grundförhättring av    hetsgrupp skall avge sitt hetänkande inom
11149: järnvägen Lahtis-Lovisa uppgår tili 50 Mmk.        mars.
11150: År 1981 hefordrade Statsjärnvägarna på denna          Enligt de trafikprognoser som arbetsgrupper-
11151: hana 224 000 ton gods och upphar i frakt-          na använt sig av skulle totalvolymen av tra-
11152: inkomster av denna trafik 3,0 Mmk. Banans          fiken tili och från Lovisa hamn öka avsevärt
11153: underhållskostnader uppgick år 1981 tili 2,5       under de närmaste år,en, men inte ens denna
11154: Mmk och de särskilda kostnaderna för hand-         ökning skulle göra det lönsamt för Statsjärn-
11155: havande av trafiken tili 3,3 Mmk. Det kan          vägarna att förnya rälsen. Finlands järnvägsnät
11156: således konstareras att järnvägen Lahtis-Lo-       inhegriper flera dylika hansträckor, på vilka
11157: visa i dagens läge föranleder Statsjärnvägarna     trafiken ä1- ohetydlig samt som är i dåligt skick
11158: en direkt förlust om 2,8 Mmk per år.               och olönsamma för Statsjärnvägarna. Trafikmi-
11159:    En grundförhättring av hanan stlmlle minska     nisteriet kommer att inleda diskussioner om
11160: de årliga underhållskostnaderna med 1,0 Mmk        vilka principer som horde iakttas i fråga om
11161: och - med den nuvarande trafikvdlymen -            dessa hansträckor. 1 de fall, då en olönsam
11162: kostnaderna för handhavandet av trafiken med       hansträcka måste grundförhättras och det av
11163: 0,4 Mmk. Det kan konstateras att hanans            samhällspolitiska skäl inte är motiverat att
11164: driftshushållning även efter en grundförhättring   indra den, torde man allvarligt komma att
11165: skulle uppvisa ett underskott om 1,4 Mmk/år        överväga ett sådant förfarande, att grundfö,r-
11166: för Statsjärnvägarna, varutöver de 50 Mmk          hättringen skul1e finansieras med medel utan-
11167: som skulle investeras i grundförhättringen         för Statsjärnvägarnas hudget så, att inves-
11168: skulle medföra årliga kapitalkostnader om          teringen inte skulle inverka på storleken av
11169: 3,0 Mmk.                                           avskrivningarna.
11170:    Trafikministeriet och Statsjärnvägama har          För att på kort sikt säkerställa att trafiken
11171: räknat ut att trafiken på hanan Lahtis-Lovisa      fortsätter kommer Statsjärnvägarna att effekti-
11172: i stort sett horde treduhhlas, dvs. vara 600 000   vera underhållet samt denna vår för hanan i
11173: ton/år, för att fraktinkomsterna skall täcka de    fråga sänka a:x:eltrycket tili 16 ton.
11174: direkta driftskostnaderna och femduhhlas, dvs.
11175:      Helsingfors den 22 mars 1982
11176: 
11177:                                                               Trafikmini,ster Jarmo Wahlström
11178:                                              1982 vp.
11179: 
11180: Kirjallinen kysymys n:o 67
11181: 
11182: 
11183: 
11184: 
11185:                                  Holvitie: Vesilainsäädäntöön liittyvien korvausasiain viipymises-
11186:                                     tä ja rahanarvon muuttumisen huomioonottamisesta korvauk-
11187:                                     sissa
11188: 
11189: 
11190:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11191: 
11192:    Vailla säädettyä lupaa ryhtyi Uudessakau-        töksensä vasta joulukuun 1 päivänä 1981 eli
11193: pungissa v. 1965 toimintansa aloittanut Kemi-       vasta yli 6 vuotta Länsi-Suomen vesioikeuden
11194: ra Oy:n tehdas laskemaan jätevesiä mereen,          päätöksen antamisen jälkeen.
11195: mistä aiheutui vesistön pilaantuminen laajoilla        Asian käsittely on eri viranomaisissa nyt kes-
11196: merialueilla ja huomattavia haittoja alueen ka-     tänyt yli 16 vuoden ajan. Asianomistajien kor-
11197: lataloudelle samoin kuin Uudenkaupungin seu-        vausvaatimukset kohdistuvat pääosin vuosina
11198: dun ja lähisaariston virkistyskäytölle veden laa-   1966-1972 heille aiheutettuihin vahinkoihin.
11199: dun muutoksien ja rantojen huomattavan re-          Siitä huolimatta, että vesiylioikeus on antanut
11200: hevöitymisen johdosta.                              korvauksien osalta lopullisen, ulosotto- ja peri-
11201:     Kemira Oy:n johdossa tuolloin olleiden hen-     miskelpoisen ratkaisun vasta joulukuussa 1981,
11202: kilöiden on niin hyvin Länsi-Suomen vesioi-         ei vesiylioikeus millään tavoin ole katsonut
11203: keuden kuin vesiylioikeudenkin päätöksillä to-      olevan aiheellista ottaa rahanarvon muutoksia
11204: dettu syyllistyneen asiassa jatkettuun vesilain     huomioon korvauksia tuomitessaan, vaikka ku-
11205: säännösten rikkomiseen, josta asianomaiset hen-     luneiden vuosien aikana rahan ostovoima on
11206: kilöt on tuomittu rangaistuksiin ja määriltään      alentunut murto-osaan entisestään. Vesiylioi-
11207: lähinnä muodollisina pidettäviin korvausvel-        keuden ratkaisu on aineellisessa mielessä tässä
11208: voitteisiin.                                        suhteessa virheellinen, koska asianomistajat ei-
11209:     Kemira Oy:n, silloisen Rikkihappo Oy:n, ha-     vät sen johdosta ole voineet saada todellista
11210: kemuksesta Länsi-Suomen vesioikeus myönsi           korvausta vahingostaan, vaan ainoastaan murto-
11211: kesäkuun 6 päivänä 1975, tehtaan toimittua          osan siitä.
11212: luvattomasti jo lähes 10 vuotta aiheuttaen ve-         Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on lisäksi
11213: sistön pilaantumista ynnä muita edellä kuvat-       vielä kysymys valtionenemmistöisestä osakeyh-
11214: tuja haittoja ja vahinkoja, Kemira Oy:lle luvan     tiöstä, jonka suhteen käsitykseni mukaan olisi
11215: laskea jätevesiä mereen. Ratkaistessaan lupa-       erityisen tarkasti pidettävä huolta siitä, että
11216: hakemusasian Länsi-Suomen vesioikeus määräsi        yhtiö täyttää lainsäädännössä asetetut veivoit-
11217:  Kemira Oy:n maksettavaksi eräitä jälleen mää-      teeosa eikä syyllisty esimerkiksi juuri vesilain
11218:  rällisesti mitättömiksi katsottavia korvauksia     säännösten rikkomiseen, niin kuin tässä tapauk-
11219: vahingon kärsineille asianomistajille. Länsi-Suo-   sessa, mistä menettelystä on lainvoimaisesti nyt
11220: men vesioikeuden päätökseen liitetyn valitus-       todettu aiheutuneen huomattavia muutoksia
11221:  osoituksen mukaan tuli muutosta ratkaisuun         laajoilla merialueilla sekä runsaasti erilaatuisia
11222:  kaikilta osin, siis myös korvauksia koskevalta     vahinkoja asianomistajille, joiden hyväksi tuo-
11223:  osalta hakea korkeimmassa hallinto-oikeudessa.     mitut korvaukset ovat rahanarvon muutosten
11224:     Korkein hallinto-oikeus ratkaisi maaliskuun     johdosta ja asian käsittelyn pitkittymisen joh-
11225:  18 päivänä 1976 antamallaan päätöksellä asian      dosta käytännössä lähes kokonaisuudessaan tul-
11226:  kaikilta muilta osin, mutta ei korvausvaati-       leet mitätöidyiksi.
11227:  muksien osalta, ja siirsi asian vahingonkorvauk-      Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11228:  sia koskeviita osiltaan vesiylioikeuden käsitel-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
11229:  täväksi.                                           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11230:     Vesiylioikeus antoi korvauksien osalta pää-     raavan kysymyksen:
11231: 088200326T
11232: 2                                         1982 vp.
11233: 
11234:         Missä maarm Hallitus on tietoinen               ten vesiylioikeus on tässä tapauksessa
11235:      siitä, että vesilainsäädäntöön liittyvät           menetellyt, huomioon rahanarvon muu-
11236:      korvausasiat    viranoma1s1ssa viipyvät            toksia sellaisessakaan tapauksessa, että
11237:      kohtuuttoman kauan, tässä tapauksessa              asian käsittely asianomaisista lainkaan
11238:      tähän mennessä yli 16 vuoden ajan, ja              riippumatta kestää muutoksenhakuvi-
11239:      mitä on tarkoitus tehdä parannuksen                ranomaisessa yli 6 vuoden ajan, ja mitä
11240:      aikaansaamiseksi epäkohtaan, ja                    tämän epäkohdan poistamiseksi aiotaan
11241:         onko oikeutettua, että tuomioistuin-            lähiaikoina ministeriön toimesta tehdä?
11242:      käsittelyssä ei millään tavoin oteta, ku-
11243:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
11244: 
11245:                                        Tapio Helvitie
11246:                                               N:o 67                                               3
11247: 
11248: 
11249: 
11250: 
11251:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11252: 
11253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Laajoihin vesiasioihin liittyvien korvauskysy-
11254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mysten käsittelyn jouduttamiseksi on suoritet-
11255: olette 9 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          tu joukko toimenpiteitä. Vesituomioistuimien
11256: kirjeenne n:o 323 ohella toimittanut valtioneu-     voimavaroja on joko lisätty tai niiden käyttö
11257: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        on organisoitu uudella tavalla. Vesiylioikeudes-
11258: kansanedustaja Tapio Holvitien näin kuuluvas-       sa toimii tällä hetkellä kaksi ylimääräistä jaos-
11259: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 67:               toa yhden vakinaisen jaoston apuna asiaruuh-
11260:                                                     kan purkamiseksi. Vesioikeuksissa ratkaisemat-
11261:           Missä määrin Hallitus on tietoinen        tomien asioiden määrä ei ole enää lisääntynyt,
11262:        siitä, että vesilainsäädäntöön liittyvät     vaan niiden määrä on kääntynyt laskusuuntaan.
11263:        korvausasiat viranomaisissa viipyvät         Niin ikään vesiylioikeudesta on annettu viime
11264:        kohtuuttoman kauan, tässä tapauksessa        aikoina päätöksiä laajoissa vanhoissa asioissa,
11265:        tähän mennessä yli 16 vuoden ajan, ja        mm. Inarijärven ja Oulujärven säännöstely-
11266:        mitä on tarkoitus tehdä parannuksen          asioissa. Vastaavia laajoja, vanhoja vesiasioita
11267:        aikaansaamiseksi epäkohtaan, ja              on keskeneräisinä vireillä vielä vajaa kymme-
11268:           onko oikeutettua, että tuomioistuin-      nen.
11269:        käsittelyssä ei millään tavoin oteta,           Vuoden 1980 alusta voimaan tullut uusi
11270:        kuten vesiylioikeus on tässä tapaukses-      muutoksenhakulainsäädäntö nopeutti asioiden
11271:        sa menetellyt, huomioon rahanarvon           käsittelyä siten, että vesiylioikeuden päätök-
11272:        muutoksia sellaisessakaan tapauksessa,       set ovat nykyään pääsääntöisesti täytäntöön
11273:        että asian käsittely asianomaisista lain-    pantavissa riippumatta mahdollisesta muutok-
11274:        kaan riippumatta kestää muutoksenha-         senhausta korkeimpaan oikeuteen.
11275:        kuviranomaisessa yli 6 vuoden ajan, ja          Korvausmenettelyä vesiasioissa jouduttavana
11276:        mitä tämän epäkohdan poistamiseksi
11277:                                                     lainsäädännöllisenä toimenpiteenä valmistellaan
11278:        aiotaan lähiaikoina ministeriön toimesta     vesilain 11 luvun 14 §:n säännösten muutta-
11279:        tehdä?                                       mista. Lain muuttaminen mahdollistaisi kor-
11280:                                                     vausten nostamisen jo ensimmäisen oikeusas-
11281:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teen, vesioikeuden, päätöksen perusteella eikä
11282: vasti seuraavaa:                                    vasta muutoksenhakuprosessin jälkeen. Tätä
11283:    Oikeusministeriössä vuonna 1980 tehdyn kä-       koskeva esitysehdotus on valmistunut oikeus-
11284: sittelyaikaselvityksen mukaan vesioikeudet suo-     ministeriössä. Osittain tähän muutosehdotuk-
11285: riutuvat kahdesta kolmasosasta hakemusasioita       seen liittyy eduskunnan vuonna 1981 hyväk-
11286: alle vuodessa. Ongelmallisiksi on havaittu laa-     symä laki eräiden vesioikeudellisten korvaus-
11287: jat vesistön säännöstely-, voimalaitoksen raken-    ten takaisin maksamisesta annettavista valtion
11288: tamis- ja jäteveden johtamisasiat. Vesiasioiden     takuista (299/81). Valtion takauksen nojalla
11289: käsittelyn joutuisuuteen vaikuttavat monet eri      on jo eräitä vesilain mukaisia korvauksia suo-
11290: tekijät. Vesiasiat ovat laadultaan varsin erilai-   ritettu ilman lainvoimaista päätöstä.
11291: sia. Asianosaisia voi olla yksittäisessä asiassa       Vesilain laajempaan uudistustyöhön, joka on
11292: jopa tuhansia. Viranomaisten käytettävissä ole-     vireillä, liittyy vesiasioiden käsittelyä joudut-
11293: vien voimavarojen määrä sekä menettelymuo-          tavia ehdotuksia. Niistä merkittävimpänä voita-
11294: tojen tarkoituksenmukaisuus vaikuttavat vesi-       neen pitää pyrkimystä luopua vesilain mutkik-
11295: asioiden käsittelyn joutuisuuteen.                  kaasta kaksijakoisesta muutoksenhakujärjestel-
11296: 4                                          1982. vp.
11297: 
11298: mästä. Lupakysymystä ja korvauksia käsitteli-     hanarvon muutoksia eikä siihen ilman erityis-
11299: si muutoksenhakuasteessa sama tuomioistuin.       sääntelyä liene mahdollisuuttakaan. Korvaus-
11300:    Rahanarvon muutosten huomioon ottaminen        määrälle suotitettavasta korosta vesilaissa on
11301: on mahdollista vesiasioissa ensiasteen päätöstä   säännös. Jos korvausvelvollisuuden aiheutta-
11302: annettaessa eli silloin, kun vesioikeus antaa     vaan toimenpiteeseen saadaan ryhtyä ennen
11303: asiassa päätöksensä. Oikeuskäytännössä vesioi-    korvauksen maksamista tai tallettamista, on
11304: keudet ovat ottaneet rahanarvon alenemisen        siitä lukien, kun vahinkoa aiheuttavaan toi-
11305: huomioon ajanjaksolta, joka on kulunut kat-       menpiteeseen on annettu lupa, määrättävä suo-
11306: selmustoimituksen toimitusmiesten lausunnosta     ritettavaksi vuosittain korkoa kuusi prosenttia
11307: vesioikeuden päätöksen antamiseen. Tarkistuk-     kysymyksessä olevalle korvausmäärälle.
11308: sia on tehty myös viran puolesta eli riippu-         Korvausten reaaliarvon turvaamiseksi on si-
11309: matta siitä, onko asianosainen tarkistusta vaa-   ten vireillä ja osittain jo toteutettu edellä se-
11310: tinut.                                            lostettuja toimenpiteitä vesiasioiden käsittelyn
11311:    Muutoksenhakuasteet eivät ota huomioon         nopeuttamiseksi ja korvausten suorittamiseksi
11312: muutoksenhaun käsittelyn aikana tapahtuvia ra-    ennen lainvoimaisen päätöksen antamista.
11313:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1982
11314: 
11315:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
11316:                                               N:o 67                                              5
11317: 
11318: 
11319: 
11320: 
11321:                           Tili Riksdagens Herr Talman
11322: 
11323:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Ett antal åtgärder hat vidtagits för att på-
11324: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri~           skynda behandlingen av ersättningsfrågor i om-
11325: velse nr 323 av den 9 mars 1982 tili veder-         fattande vattenärenden. Vai:tendomstolarnas re-.
11326: hötande medlem av statsrådet översänt avskrift      surser har antingen ökats eller så har använd-
11327: av riksdagsman Tapio Holvities skriftliga           ilingen av dem omorganiserats: Vid vattenöver-
11328: spörsmål nr 67 av följande lydelse:                 domstola:rna verkar för närvarande två extra~
11329:                                                     ordinarie divisioner som hjälp tili en ordina-
11330:           I viiken utsträckning är Regeringen       rie division för att lösa anhopningen av ären-
11331:        medveten om, att ersättningsärenden i        den. Antalet oavgjorda ärenden har inte längre
11332:        anknytning tili vattenlagstiftningen drö-    stigit, utan det har börjat sjunka. Således har
11333:        jer oskäligt länge hos myndigheterna,        vattenöverdomstolen under senaste tid avkun-
11334:        i detta fall hittills över 16 år och vil-    nat utslag i omfattande gamla ärenden, bl.a.
11335:        ka åtgärder kommer att vidtas för att        i frågorna om reglering av Enare och Ule
11336:        få tili stånd en förbättring i detta miss-   träsk. Knappt tio motsvarande gamla omfat-
11337:        förhållande, och                             tande vattenärenden är ännu anhängiga och
11338:           är det berättigat att man inte i dom-     oavgjorda.
11339:        stolsbehandlingen på något sätt, så som          Den nya lagstiftning om ändringssökande
11340:        vattenöverdomstolen i detta fall har för-    som trädde i kraft från ingången av år 1980
11341:        farit, tar i betraktande förändringar i      påskyndade behandlingen av ärendena så, att
11342:        penningvärdet inte ens i sådant fall,        vattenöverdomstolens utslag numera enligt hu-
11343:        att ärendets behandling utan sakägares       vudregeln kan verkställas oberoende av even-
11344:        förskyllan dröjer hos besvärsmyndighe-       tuellt ändringssökande i högsta domstolen.
11345:        ten över 6 år, och vilka åtgärder äm-            Som en lagstiftningsåtgärd avsedd att på-
11346:        nar man i en nära framtid vidta från         skynda ersättningsförfarandet i vattenärenden
11347:        ministeriets sida för att tillrättalägga     förbereds en revision av 11 kap. 14 § vat-
11348:        detta missförhållande?                       tenlagen. Lagändringen skulle möjliggöra att
11349:                                                     ersättningar kan lyftas redan på basen av den
11350:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        första instansens, vattendomstolens, utslag och
11351: samt anföra följande:                               inte först efter ändringssökandet. Ett propo-
11352:                                                     sitionsförslag om detta har färdigställts inom
11353:   Enligt den utredning om behandlingstiden          justitieministeriet. Den av riksdagen år 1981
11354: som gjordes inom justitieministeriet år 1980        godkända lagen om statsgarantier för återbetal-
11355: avklarar vattendomstolarna årligen två tredje-      ningen av vissa vattenrättsliga ersättningar
11356: delar av ansökningsärendena. Man har kunnat          (299/81) anknyter delvis tili detta ändrings-
11357: konstatera att de mest problematiska ärende-        förslag. Med stöd av statsborgen har redan
11358: na utgörs av omfattande vattenregleringar,          några ersättningar enligt vattenlagen erlagts
11359: kraftverksbyggen och avledande av avfallsvat-       utan laga kraft vunnet utslag.
11360: ten. Flera olika faktorer inverkar på hur snabbt        Tili det pågående mera omfattande reform-
11361: vattenärendena kan behandlas. Vattenärendena        arbete som gäller vattenlagen, anknyter förslag
11362: är tili sin natur synnerligen olika. I ett en-      som påskyndar behandlingen av vattenärenden.
11363: skilt fall kan det finnas t.o.m. tusentals sak-     Strävan att frångå vattenlagens komplicerade
11364: ägare. De resurser som står tili buds för myn-      tudelade system vid ändringssökande torde
11365: digheterna samt procedurformernas ändamåls-         kunna anses vara den betydelsefullaste av dem.
11366: enlighet inverkar på hur snabbt vattenärende-       Tiliståndsfrågan och ersättningarna skulle i
11367: na kan avgöras.                                     besvärsinstans handläggas av samma domstol.
11368: 088200326T
11369: 6                                           1982 Vp.
11370: 
11371:    Att beakta förändringar i penningvärdet         om göra så. Om den ränta som skall erläggas
11372: är möjligt i vattenärenden då utslag ges i förs-   på ersättningsbeloppet finns ett stadgande i
11373: ta instans, dvs. då vattendomstolen avkunnar       vattenlagen. Om det är tillåtet att vidta åt-
11374: sitt utslag i saken. I rättspraxis har vatten-     gärd som förorsakar ersättningsskyldighet in-
11375: domstolarna beaktat försämringen i penning-        nan ersättningen betalas eller deponeras, skall
11376: värdet under den tidsperiod som har löpt från      det bestämmas att årlig ränta om sex procent
11377: förrättningsmännens utlåtande vid syneförrätt-     skall betalas på ifrågavarande ersättningsbe-
11378: ningen tili det vattendomstolen ger sitt utslag.   lopp, räknat från det att tillstånd tili den ska-
11379: Justeringar har gjorts också å tjänstens väg-      debringande åtgärden getts.
11380: nar, dvs. oberoende av om sakägare har yrkat          Ovan relaterade åtgärder för att påskynda
11381: justering eller ej.                                behandlingen av vattenärenden och för att er-
11382:    Besvärsinstanserna beaktar inte förändringar    lägga ersättningar före laga kraft vunnet utslag
11383: i penningvärdet som inträffat under besvärs-       avkunnats är således anhängiga och delvis re-
11384: ärendets behandling och det torde inte heller      dan förverkligade i avsikt att trygga ersätt-
11385: vara möjligt att utan särskilda stadganden där-    ningens realvärde.
11386:      Helsingfors den 7 april 1982
11387: 
11388:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
11389:                                               1982 vp.
11390: 
11391: Skriftligt spörsmål nr 68
11392: 
11393: 
11394: 
11395: 
11396:                                    Renlund m. fl.: Om förenklande av besiutsprocessen i fråga om
11397:                                       gymnasiebyggen
11398: 
11399: 
11400:                             Tili    Riksdagens Herr Talman
11401: 
11402:    Alla tycks vara överens om att den byrå-          annan tid, som nämns i paragrafen, totde inte
11403: kratiska handläggningen av ärenden bör för-          komma i fråga.
11404: enklas. Trots det har nästan varje ändring av           En radikal ändring bör fås tili stånd. På
11405: lag, förordning och beslut resulterat i ännu         grund av att staten ger understöd för hyres-
11406: större byråkratisering. De allra största pro-        värdet torde det vara rätt och billigt att staten
11407: blemen torde finnas inom skolbyggnadssektorn.        bestämmer hur mycket utrymmen som kan
11408:     En viss förståelse kan man visa för grund-       godkännas för olika stora gymnasier. Däremot
11409: skolbyggnader, som uppförs dels med stats-           borde kommunerna med enbart kommunala be-
11410: medel, men när det gäller gymnasiebyggnader,         slut ha rätt att bygga enligt förgottfinnande
11411: som uppförs helt med kommunala medel, kan            och vara garanterade statsbidrag för hyresvärdet
11412: man inte förstå varför den statliga dominansen       enligt fastställd norm utan några som helst
11413: måste vara så stor som den är i dag. Troligen        antydningar i lag- och förordningstexten om
11414: kan en av orsakerna till detta vara tillägget av     eventuella åtgärder från statens sida ifall kom-
11415: 59 a § den 24 juni 1976 till förordningen om         munerna har möjlighet att satsa på en bättre
11416: kommunala och privata ltäroverk (444/1970).          undervisningsmiljö. Detta vore .också motiverat
11417:     Om en kommun vill ·bygga tili sitt gymna-        mot den bakgrunden att skolstyrelsens bygg-
11418: sium med 10 m2 eller 1 000 m2 eller bygga            nadsbyrå inte har tillräckliga resurser i dag
11419:  helt nytt, fordras samma invecklade procedur,       att hinna sköta alla byggnadsärenden utan rätt
11420:  trots att kommunen svarar för byggnadskost-         stora dröjsmål.
11421:  naderna i samtliga fall. Det gäller alltså att         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
11422:  skaffa program och ritningar godkända av skol-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
11423:  styrelsen och byggnadstilistånd oberoende av        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
11424:  storlek av undervisningsministeriet. Ansökan        rådet ställa följande spörsmål:
11425:  inlämnas en gång i året, i september, tili läns-
11426: styrelsen, som för den vidare tili skolstyrelsen,              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
11427:  som i sin tur rangordnar ansökningarna och för             taga för att förenkla beslutsprocessen
11428:  dem tili undervisningsministeriet. Ministeriet             och byråkratin när det gäller byggande
11429:  avgör ärendena i början av följande år och                 av gymnasier, och
11430:  ger i bästa fall tilistånd för byggstart tidigast             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
11431:  1 november över ett år efter att ansökan in-               taga för att utarbeta enklare och klarare
11432:  lämnats. De särskilda skäl till behandling vid             normer för statsbidragen tili gymna-
11433:                                                             sierna?
11434:       Helsingfors den 9 mars 1982
11435: 
11436:          Boris Renlund                  Ole Norrback                   Gunnar Häggblom
11437:          Elisabeth Rehn                 Håkan Malm                     Jutta Zilliacus
11438: 
11439: 
11440: 
11441: 
11442:  0882003419
11443: 2                                              1982 vp.
11444: 
11445: Kirjallinen kysymys n:o 68                                                                 Suomennos
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450:                                   Renlund ym.: Lukioiden rakentamista koskevan päätöksenteko-
11451:                                       menettelyn yksinkertaistamisesta
11452: 
11453: 
11454:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11455: 
11456:     Kaikki näyttävät olevan yhtä mieltä siitä,        syyt, jotka antavat mahdollisuuden käsitellä
11457: että asioiden byrokraattista käsittelyä on yksin-     hakemusta muuna aikana, eivät tu1le kysymyk-
11458: kertaistettava. Tästä huolimatta lähes jokainen       seen.
11459: lain, asetuksen tai päätöksen muutos on johta-           Radikaalinen muutos on saatava aikaan. Kos-
11460: nut vielä suurempaan byrokratisoitumiseen.            ka valtio antaa tukea vuokra-arvoista johtuviin
11461: Suurimmat ongelmat lienevät koulurakennus-            käyttökustannuksiin, lienee oikein ja kohtuul-
11462: sektorilla.                                           lista, että valtio määrää miten suuret tilat voi-
11463:     Tiettyä ymmärtämystä voidaan osoittaa pe-         daan hyväksyä erikokoisia lukiaita varten. Sitä
11464: ruskoulurakennusten suhteen, joita rakennetaan        vastoin kunnilla tulisi olla oikeus pelkästään
11465: valtion varoin, mutta kun kysymyksessä ovat           kuunaliisin päätöksin päättää rakentamisesta
11466: lukiorakennukset, jotka rakennetaan kokonaan          ja rakentaa oman harkintansa mukaan sekä
11467: kunnallisin varoin, on vaikeata ymmärtää miksi        saada varmuus valtion tuen saannista vuokra-
11468: valtion vaikutusvallan on oltava niin suuri kuin      arvoista johtuviin käyttökustannuksiin vahvis-
11469: se nykyisin on. Otaksuttavasti yhtenä syynä           tettujen normien mukaisesti ilman minkäänlai-
11470: tähän oli 59 a § :n lisääminen 24 päivänä kesä-       sia lain tai asetuksen tekstissä olevia viitteitä
11471: kuuta 1976 kunnallisista ja yksityisistä oppilai-     mahdollisista valtion taholta tulevista toimen-
11472: toksista annettuun asetukseen ( 444/1970).            piteistä, jos kunnilla on mahdollisuuksia käyt-
11473:     Jos kunta haluaa laajentaa lukiotaan 10           tää varoja parempiin opetustiloihin. Tämä olisi
11474: m2 :llä tai 1 000 m2 :llä taikka rakentaa koko-       myös perusteltua siltä kannalta, että kouluhalli-
11475: naan uuden, vaaditaan sama monimutkainen              tuksen rakennustoimistolla ei ole tällä hetkellä
11476: prosessi huolimatta siitä, että kunta vastaa          riittäviä resursseja hoitaa kaikkia rakennus-
11477: kussakin tapauksessa rakennuskustannuksista.          asioita ilman huomattavia viivästyksiä.
11478: On siis hankittava kouluhallituksen hyväksymät            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
11479: suunnitelmat ja piirustukset sekä opetusminis-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
11480: teriöltä !l'aikentamis1upa rakennushankkeen suu-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11481:  ruudesta riippumatta. Halkemukset j.ätetään ker-     vaksi seuraavan kysymyksen:
11482: ran vuodes,sa eli syyskuussa liiäninhallitukseen,
11483: joka lähettää ne edelleen kouluhallitulkseen, joka              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11484: vuorostaan asettaa hakemukset tiettyyn järjes-               ryhtyä yksinkertaistaakseen päätöksen-
11485: tykseen ja lähettää ne edelleen opetusministe-               tekoprosessia ja byrokratiaa lukioiden
11486:  riöön. Ministeriö ratkaisee asiat seuraavan vuo-            rakentamisen osalta, ja
11487:  den alussa ja antaa parhaassa tapauksessa ra-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11488:  kentan-Msluvan aikaisintaan 1 päivänä marras-               ryhtyä luodakseen yksinkertaisempia ja
11489:  kuuta eli )llli yhden vuoden sen jälkeen kun lupa-          selvempiä normeja lukioille annettavan
11490:  hakemus oli jätetty. Pykälässä mainitut erityiset           valtionavun osalta?
11491:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
11492: 
11493:          Boris Renlund                   Ole Norrback                   Gunnar Häggblom
11494:          Elisabeth Rehn                  Håkan Malm                     Jutta Zilliacus
11495:                                                N:o 68                                               3
11496: 
11497: 
11498: 
11499: 
11500:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11501: 
11502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       si, että peruskoulun ja lukion erilaisen valtion-
11503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osuusjärjestelmän ja erilaisen virastokäsittelyn
11504: olette 9 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn           vuoksi oli aihetta epäillä, että rakennustarpeen
11505: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kannalta epäolennaiset syyt vaikuttivat siihen,
11506: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        minne uusia tiloja rakennettiin. Näistä ensiksi
11507: edustaja Boris Renlundin ym. kirjallisesta kysy-     mainittu syy ei enää päde, joten tältä osin
11508: myksestä n:o 68:                                     voitaisiin lupamenettelystä luopua. Koska val-
11509:                                                      tio osallistuu käyttökustannusten valtionosuu-
11510:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den yhteydessä myöskin rakentamisesta aiheutu-
11511:        ryhtyä yksinkertaistaakseen päätöksen-        viin pääomakustannuksiin, on lukiorakentami-
11512:        tekoprosessia ja byrokratiaa lukioiden        sen määrän säätelyllä vielä perusteita. Lukion
11513:        rakentamisen osalta, ja                       valtionosuusjärjestelmään liittyvän vuokra-arvo-
11514:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       järjestelmän korvaamista muilla rahoitusmuo-
11515:        ryhtyä luodakseen yksinkertaisempia ja        doilla selvitetään parhaillaan opetusministeriön,
11516:        selvempiä normeja lukioille annettavan        kouluhallituksen ja kuntien keskusjärjestöjen
11517:        valtionavun osalta?                           neuvotteluissa. Samassa yhteydessä tullaan kä-
11518:                                                      sittelemään myös kysymystä rakentamislupame-
11519:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nettelystä.
11520: vasti seuraavaa:                                        Mitä tulee kysymyksen toiseen osaan, joka
11521:    Lukiorakentaminen otettiin opetusministeriön      koski lukioille annettavan valtionavun ehtona
11522: lupamenettelyn piiriin vuonna 1976. Rakenta-         olevia normeja, niin tältä osin voidaan todeta,
11523: misen laajuuden ohjaaminen oli välttämätöntä         että valtioneuvoston asettamassa koulurakennus-
11524: toisaalta siksi, että eräissä tapauksissa yksityi-   neuvottelukunnassa valmistellaan parhaillaan
11525: siä oppikouluja rakennettiin varsin runsaasti        uutta opetusministeriön päätöstä lukioiden ti-
11526: ennen peruskouluun siirtymistä ja toisaalta sik-     lojen mitoituksesta ja suunnittelusta.
11527:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1982
11528: 
11529:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
11530: 4                                              1982 Vp.
11531: 
11532: 
11533: 
11534: 
11535:                             Tili    Riksdagens Herr Talman
11536: 
11537:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vid verken fanns skäl att misstänka att från
11538: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        byggnadsbehovens synvinkel sett oväsentliga
11539: av den 9 mars 1982 tili vederbörande medlem           orsaker inverkade på var nya lokaliteter har
11540: av statsrådet översänt avskrift av följande av        byggts. Av dessa orsaker är den förstnämnda
11541: riksdagsman Boris Renlund m.fl. undertecknade         inte längre gällande, sålunda skulle man tili
11542: spörsmål nr 68:                                       denna del kunna avstå från förfarandet med
11543:                                                       byggnadstilistånd. Eftersom staten i samband
11544:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        med beviljande av statsandel för driftskost-
11545:        taga för att förenkla beslutsprocessen         naderna också deltar i betalningen av de kapi-
11546:        och byråkratin när det gäller byggande         talkostnader som föranleds av byggandet är
11547:        av gymnasier, och                              det fortfarande skäl att reglera byggandet av
11548:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gymnasier. Möjligheterna att ersätta det i gym-
11549:        taga för att utarbeta enklare och klarare      nasiernas statsandelar inkluderade understödet
11550:        normer för statsbidragen tili gymna·           för hyresvärdet med andra finansieringsformer
11551:        sierna?                                        utreds för närvarande under gemensamma för-
11552:                                                       handlingar mellan undervisningsministeriet,
11553:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skolstyrelsen och de kommunala centralorgani-
11554: samt framföra följande:                               sationerna. I detta sammanhang kommer också
11555:    Byggandet av gymnasier har förutsatt tilistånd     frågan om byggnadstilistånd upp tili behand-
11556: från undervisningsministeriet sedan år 1976.          ling.
11557: En styrning av byggandet var nödvändig å ena             Vad gäller spörsmålets andra del om
11558: sidan därför att det på vissa håll före över-         normerna för statsbidragen tili gymnasierna,
11559: gången tili grundskolan byggdes rätt många            kan man konstatera att den av statsrådet till-
11560: privata läroverk och å andra sidan därför att         satta skolbyggnadsdelegationen förbereder för
11561: det p.g.a. de olika förfaringssätten vid beviljande   närvarande ett nytt beslut som undervisnings-
11562: av statsandel för grundskolor och gymnasier           ministeriet kommer att fatta om dimensionering
11563: och den varierande behandlingen av ärendena           och planering av gymnasielokaliteter.
11564:      Helsingfors den 15 april 1982
11565: 
11566:                                                              Undervisningsminister Kalevi Kivistö
11567:                                               1982 vp.
11568: 
11569: Kirjallinen kysymys n:o 69
11570: 
11571: 
11572: 
11573: 
11574:                                   Elo ym.: Porin työvoimapiirin perustamisesta
11575: 
11576: 
11577:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11578: 
11579:    Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion           vuotiaita 902. Mainittakoon, että Porin talous-
11580: yleisperusteluissa oli kohta, jossa todettiin seu-   alueen suuresta työttömyydestä huolimatta
11581: raavasti: "Satakunnan alueen työvoimapalve-          Pori ei päässyt uuden aluepoliittisen lainsää-
11582: lujen kehittämistarpeen vuoksi laaditaan vuo-        dännön mukaiseksi ns. erityisalueeksi. Myös
11583: den 1981 aikana selvitys Porin työvoimapiirin        Rauman seudulla on työllisyystilanne viime
11584: perustamisesta.''                                    kuukausina nopeasti heikentynyt ja Rauma on
11585:    Hallituksen lähtökohtana lienee ollut kyseis-     eräs Turun työvoimapiirin pahimmista työttö-
11586: tä lausetta muotoiltaessa Satakunnan alueen          myysalueista. Lähiaikoina ei ole myöskään nä-
11587: työllisyystilanne, joka on jatkunut huonona jo       köpiirissä toimenpiteitä, joiden avulla Satakun-
11588: useiden vuosien ajan.                                nan alueen työttömyystilannetta voitaisiin no-
11589:    Koko maan työllisyystilanteen heikentyessä        peasti helpottaa.
11590: viime kuukausien aikana on myös Satakunnan              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11591: alueen työllisyystilanne heikentynyt hälyttäväl-     §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
11592: lä tavalla. Niinpä tämän vuoden tammikuun            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11593: lopun tilanteen mukaan oli esim. Satakunnan          raavan kysymyksen:
11594: Tampereen työvoimapiiriin kuuluvalla alueella
11595: 6 196 työtöntä työnhakijaa eli 8,4 prosenttia                  Onko Hallitus laatinut lupaamansa
11596: alueen työvoimasta. Merikarvialla oli laskenta-             selvityksen Porin työvoimapiirin perus-
11597: ajankohtana alueen korkein työttömyysaste, pe-              tamisesta, ja jos on,
11598: räti 14,8 prosenttia. Porin kaupungissa oli                    aikooko Hallitus saamiensa selvitys-
11599: vastaavana ajankohtana       3 381 työtöntä eli             ten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin
11600:  9,1 prosenttia työvoimasta. Näistä oli alle 25-            Porin työvoimapiirin perustamiseksi?
11601:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1982
11602: 
11603:                    Mikko Elo                                     Pirkko Valtonen
11604: 
11605: 
11606: 
11607: 
11608:  088200329W
11609: 2                                         1982 vp.
11610: 
11611: 
11612: 
11613: 
11614:                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11615: 
11616:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11617: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     vasti seuraavaa:
11618: mies, olette 9 päivänä maaliskuuta 1982 päi-        Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion
11619: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-    yleisperustelujen mukainen selvitys Porin työ-
11620: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     voimapiirin perustamisesta on laadittu. Selvi-
11621: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-        tyksen mukaan Porin työvoimapiirin perusta-
11622: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:         minen aiheuttaa vuositasolla noin 2,8 miljoo-
11623:                                                  nan markan hallintomenojen lisäyksen.
11624:          Onko Hallitus laatinut lupaamansa          Perustamissuunnitelma on saatettu sisäasiain-
11625:        selvityksen Porin työvoimapiirin perus-   ministeriön asettaman väliportaanhallinnon
11626:        tamisesta, ja jos on,                     uudistusta selvittävän toimikunnan tietoon ja
11627:           aikooko Hallitus saamiensa selvitys-   käytettäväksi.
11628:        ten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin       Työvoimaministeriö tulee tekemään vuoden
11629:        Porin työvoimapiirin perustamiseksi?      1983 tulo- ja menoarvioesityksessään Porin
11630:                                                  työvoimapiirin perustamisesta aiheutuvat tar-
11631:                                                  peelliset esitykset.
11632:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1982
11633: 
11634:                                                            Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
11635:                                            N:o 69                                              3
11636: 
11637: 
11638: 
11639: 
11640:                         Tili    Riksdagens          Herr    Talman
11641: 
11642:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-
11643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        samt följande:
11644: velse av den 9 mars 1982 tili vederbörande          Sådan utredning om inrättande av Björne-
11645: medlem av statsrådet för besvarande översänt     borgs arbetskraftsdistrikt som avses i den all-
11646: avskrift av följande av riksdagsman Mikko Elo    männa motiveringen tili statsförslaget för år
11647: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 69:        1981 har utarbetats. Enligt utredningen
11648:                                                  kommer inrättandet av sagda arbetskrafts-
11649:           Har Regeringen utarbetat den ut-       distrikt att medföra cirka 2,8 miljoner marks
11650:        redning angående inrättande av Björne-    ökning i de administrativa utgifterna.
11651:        borgs arbetskraftsdistrikt som den gett      Planen för inrättandet har bragts den av in-
11652:        löfte om, och om detta är fallet,         rikesministeriet tilisatta kommissionen för
11653:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för    förnyande av förvaltningen i mellaninstans tili
11654:        inrättande av Björneborgs arbetskrafts-   kännedom och ställts tili dess förfogande.
11655:        distrikt?                                    Arbetskraftsministeriet kommer att i sitt
11656:                                                  förslag tili statsförslaget för år 1983 göra
11657:                                                  nödiga framställningar som föranleds av in-
11658:                                                  rättandet av Björneborgs arbetskraftsdistrikt.
11659:      Helsingfors den 8 april 1982
11660: 
11661:                                                          Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
11662:                                                1982 vp.
11663: 
11664: Kirjallinen kysymys n:o 70
11665: 
11666: 
11667: 
11668: 
11669:                                   Juvela: Vammaisten pysäköintioikeuden käyttämisen perusteista
11670: 
11671: 
11672:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11673: 
11674:    Liikenneministeriö on lääninhallitukselle          kia itsenäisen elämän osa-alueita, myös lii-k-
11675: 2. 11. 1978 läheträmällään kirjeeHä antanut           kumista, pystytä vastaavasti mukauttamaan.
11676: maan poliisipiireille ohjeet invalidien pysäköin-     Tähän on myös Kansainvälisen vammaisten
11677: tioikeuden yhdenmukaJstamisesta kdko maassa.          vuoden Suomen komitea kiinnittänyt erityistä
11678: Tässä ohjeessa on nimenomaisesti korostettu,          huomiota.
11679: että keuhko", sydän- tai muuhun sairauteen               Keuhkovammaisten mahdollisuuksia käyttää
11680: peruistuva vamma ei oikeuta erityispysäköintiin.      hyväkseen tavanomaisia pysäköiotitiloja vai-
11681:    Keuhkovammaliitto on kääntyny.t nyttemmin          keuttaa, paitsi matkan pituus määräpaikkaan,
11682: liikenneministeriön puoleen kirjelmällä, jossa        myös autojen pakokaasujen lamaannuttava vai-
11683: se toteaa, että vammaisten pysäköintiä helpot-        kutus. Kaupungeissa kehitys on sitäpaitsi en-
11684: tavien ratkaisujen tulisi perus,tua vamman tai        tistä voimakkaammin suuntautumassa paikoi-
11685: sairauden tosiasialliseen haittaan eikä yksin-        tustilojen keskittämiseen. Suorastaan hengen-
11686: omaan ulkonaisesti havaittaviin seikkoihin.           vaarallisella tavalla tämä seikka korostuu eri-
11687: Niinpä mm. keuhkojen toiminnan pysyvä vajaa-          tyisissä paikoitustaloissa, joita keuhkovammai-
11688: tila on useissa tapauksissa henkilön liikkumista      set ja allergisia. sairauksia potevat eivät voi
11689: voimakkaasti rajoittava tekijä, jota ei millään       lainkaan käyttää.
11690:  teknisellä apuvälineeNä voida poistaa.                  Edellä sanotun perusteella ja valltiopäiväjär-
11691:     Suoritettujen tucldmusten mukaan maassam-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitiin-
11692: me on arviolta 200-300 sellaista vammaista,           kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11693: joiden sairaustila on edennyt niin pitkälle, että     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11694: he ovat riippuvaisia hengityslaitteesta, mutta
11695: pystyvät kuitenkin elämään itsenäisesti hyvin                  Aikooko liikenneministeriö antaa
11696:  järjestetyn kotihoidon avulla. Sosiaaili- ja ter-           uudet ohjeet vammaisten pysäköinti-
11697:  veyspolitiikan nykysuuntaus korostaa omatoimi-              oikeudesta niin, että liikuntaesteisyys
11698:  suutta, ja tällä hetkellä etsitäänkin kaikkia kei-          määriteltäisiin vamman tosiasiallisen
11699:  noja, joilla yhteiskunnalle raskaaksi käyvät                haitan eikä yksinomaan v,amman ulkoi-
11700:  laitoshoidat saataisiin mahdollisimman vähiin.              sen laadun perusteella?
11701:  Kotihoidon kehittäminen ei onnistu, elle1 kaik-
11702:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1982
11703: 
11704:                                              Aulis Juvela
11705: 
11706: 
11707: 
11708: 
11709: 0882003408
11710: 2                                          1982 vp.
11711: 
11712: 
11713: 
11714: 
11715:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11716: 
11717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Edellä mainittujen säännösten mukaan oi-
11718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     keus pysätköintilupaan on liikuntavammaisella.
11719: olette kirjeellänne 10 päivältä maaliskuuta          Liikenneministeriön 2. 11. 1978 antamien
11720: 1982 Iahettänyt valtioneuvoston asianomaisen      soveltamisohjeiden nmkaan pysäköintiluvan
11721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ju-    saamiseen oikeuttavana voidaan pitää liikunta-
11722: velan tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen   vammaa, jonka haitta-aste on vähintään 80 %.
11723: kysymyksen n:o 70:                                Koska luvan saamisen edellytyksenä on lii-
11724:                                                   kuntavammaisuus, ei ohjeiden mukaan lupaa
11725:          Aikooko liikenneministeriö antaa         voida myöntää, mikäli syynä on sydän-, keuh-
11726:        uudet ohjeet vammaisten pysäköinti-        ko-, munuais- .tms. sairaudesta tahi kuulo- tai
11727:        oikeudesta niin, että liikuntaesteisyys    näkövammasta aiheutuva liik!kumisvaikeus.
11728:        määriteltäisiin vamman tosiasiallisen         Liikuntavammana pidetään yleisesti alaraa-
11729:        haitan eikä yksinomaan v1amman ulkoi-      joista johtuvaa mkuntaelinten vammaa. Tämän
11730:        sen laadun perusteella?                    vuoksi on selvitettävä, voidaanko laissa tar-
11731:                                                   koitettu liikuntavammaisen käsite laajentaa
11732:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     koskemaan myös muita vammaisryhmiä, joilla
11733: vasti seuraavaa:                                  on vammastaan johtuvia lHkkumisvaikeuksia.
11734:    Tieliikennelain 48 §:n 5 momentin (267 /       Lääketieteellisest~kään ei liikuntavamman kä-
11735: 81) ja tieliikenneasetuksen 53 §:n (182/82)       site ole aivan yksiselitteisesti laajennettavissa.
11736: mukaan poliisin luvan saanut liikuntavammai-         Liikenneministeriö on selvittänyt asiaa yh-
11737: nen voi pysäköidä ajoneuvonsa paikkaan, jossa     dessä lääkintöhallituksen kanssa. Varsinaisesti
11738: pysäköinti on liikennemerkillä kielletty ja       ministeriö tulee ratkaisemaan kantansa liikunta-
11739: maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorit-   vammaisen pysäköintilupaan oikeutettujen osal-
11740: tamatta. Tieliikenneasetuksen 53 §:n 2 mo-        ta piakkoin annettavien soveltamisohjeiden
11741: mentin mukaan liikenneministeriö antaa yleiset    yhteydessä.
11742: ohjeet pysaköintiluvan myöntämisen edellytyk-
11743: sistä.
11744:      Helsingissä 14 päivänä huht1kuuta 1982
11745: 
11746:                                                           Liikenneministeri Jarmo \Vahlström
11747:                                               N:o 70                                              3
11748: 
11749: 
11750: 
11751: 
11752:                            Till Riksdagens Herr Talman
11753: 
11754:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt de tiliämpningsdirektiv som getts av
11755: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           trafikministeriet 2. 11. 1978 kan såsom till
11756: velse av den 10 mars 1982 tili vederbörande         parkeringstilllstånd berättigande anses vara så-
11757: medlem av st:atsrådet översänt avsikrift av riks-   dan nedsatt rörelseförmåga, vars invaliditets-
11758: dagsman Aulis Juvela ställda spörsmål nr 70:        grad uppgår tili minst 80 %. Emedan förut-
11759:                                                     sättningen för erhållande av tillstånd är ned-
11760:           Har trafikministeriet för avs~kt att      satt rörelseförmåga, kan enligt direktiven tili-
11761:        ge nya direktiv om parkeringsrätt för        stånd inte medges i fall rörelsesvårigheterna
11762:        hand~kappade så, att den nedsatta rö-
11763:                                                     föranleds av hjärt-, lung-, njur- el.dy:l. sjuk-
11764:        relseförmågan sikulle definieras på          dom, ellet av hörsel- eller synskada.
11765:        basen Jav de faktiska olägenheter skadan        Såsom nedsatt rörelsefötmåga anses i all-
11766:        medför och inte enbart enligt skadans        mänhet av de nedre extremiteterna beroende
11767:        yttre art?                                   skada på rörelseorganen. För den ,skull bör ut-
11768:                                                     redas, huruvida det i lagen avsedda begreppet
11769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rörelsehämmad kan utvidgas tili att gälla även
11770: samt anföra följande:                               andra grupper av handikappade, vålka har ned-
11771:    Enligt 48 § 5 mom. vägtraHklagen (267 /          satt rörelseförmåga med anledning av sin ska-
11772: 81) och 53 § vägtrafikförordningen (182/82)         da. Inte heller i medicinskt hänseende kan
11773: kan röre1sehämmad som fått tillstånd av po-         begreppet rörelsehämmad helt entydigt utvid-
11774: lisen parkera fordon på sådant område där           gas.
11775: parkering förbjudits med vägmärke och på               Trafikministeriet har utrett saken i samråd
11776: avgiftsbelagd parkeringsplats utan att erlägga      med medicinalstyrelsen. Ministeriet kommer
11777: avgift. Enligt 53 § 2 mom. vägtrafikförord-         att avgöra sin ståndpun:kt i fråga om dem
11778: ningen ger trafikministeriet allmänna direktiv      sdm är berättigade tili parkeringstilLstånd för
11779: angående förutsättningarna för beviljandet av       rörelsehämmade, i samband med de tillämp-
11780: pankeringstillstånd.                                ningsdirektiv som inom en nära framtid kom-
11781:     I enlighet med ovan nä!mnda stadganden          mer att ges.
11782: äger rörelsehämmad rätt att erhålla parkerings-
11783: tillstånd.
11784:       Helsingfors den 14 april 1982
11785: 
11786:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
11787:                                              1982 vp.
11788: 
11789: Kirjallinen kysymys n:o 71
11790: 
11791: 
11792: 
11793: 
11794:                                  Tikka: Maantieliikenteen työsuojelutarkastajien lisäämisestä ja
11795:                                     autonkuljettajien työsuhdeturvan suojaamisesta
11796: 
11797: 
11798:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11799: 
11800:    Autonkuljettajien suojaksi säädettyä auton-      olla ylipitkien työpäivien aiheuttama rasittu-
11801: kuljettajien työaikalakia rikotaan jatkuvasti ja    neisuus ja siitä johtuva väärä tilanteenarviointi.
11802: vielä lisääntyvässä määrin. Työntekijät joutu-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
11803: vat työpaikkansa menettämisen uhalla rikko-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
11804: maan työaikalakia ja vaaraotamaan täten ter-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11805: veytensä. Samalla he joutuvat aiheuttamaan lii-     vaksi seuraavan kysymyksen:
11806: kenneturvallisuuden kannalta vaaratekijöitä,
11807: koska he joutuvat rasittuneessa tilassa kuljetta-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11808: maan raskaita ajoneuvoja kasvavassa liiken-                ryhtyä maantieliikenteen työsuojelutar-
11809: teessä.                                                    kastajien lisäämiseksi kaikkiin työsuoje-
11810:    Viimeisten tutkimusten mukaan raskaan lii-              lupiireihin ja autonkuljettajien työsuh-
11811: kenteen osallisuus liikenneonnettomuuksissa on             deturvan suojaamiseksi niissä tapauk-
11812: hälyttävästi noussut. Esimerkiksi viime joulu-             sissa, joissa autonkuljettaja joutuu työ-
11813: kuussa menetti liikenteessä henkensä 52 ihmis-             paikkansa menettämisen uhalla rikko-
11814: tä. Tutkituista 23:sta kuolemaan johtaneesta               maan työaikalain määräyksiä ja vaaran-
11815: koiarista oli toisena osapuolena 13 tapauksessa            tamaan rasittuneena ajaessaan yleistä lii-
11816: raskas ajoneuvo. Koska ammattitaidon vähene-               kenneturvallisuutta?
11817:  misestä ei voi olla kysymys, täytyy osasyynä
11818:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1982
11819: 
11820:                                             Seppo Tikka
11821: 
11822: 
11823: 
11824: 
11825:  088200331Y
11826: 2                                            1982 vp.
11827: 
11828: 
11829: 
11830: 
11831:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11832: 
11833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä todetusta huolimatta tilannetta ei voi-
11834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       da pitää tyydyttävänä. Toimitetuissa tarkastuk-
11835: olette 10 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         sissa on havaittu, että maantieliikenteessä teh-
11836: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dään edelleen ylipitkiä työpäiviä. Monissa ta-
11837: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pauksissa tämän on havaittu olleen ainakin vä-
11838: edustaja S. Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta     lillisenä syynä raskaan maantieliikenteen lisään-
11839: kysymyksestä n:o 71:                                tyneisiin liikenneonnettomuuksiin. Toisaalta
11840:                                                     myös ajosuoritusten kasvu po. liikenteessä lie-
11841:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nee osaltaan vaikuttanut kasvaneisiin onnetto-
11842:        ryhtyä maantieliikenteen työsuojelutar-      muuslukuihin.
11843:        kastajien lisäämiseksi kaikkiin työsuoje-        Pyrittäessä parantamaan maantieliikenteen
11844:        lupiireihin ja autonkuljettajien työsuh-     liikenneturvallisuutta samoin kuin kuljettajien
11845:        deturvan suojaamiseksi niissä tapauk-        työturvallisuutta tulisi kiinnittää huomiota eri-
11846:        sissa, joissa autonkuljettaja joutuu työ-    tyisesti ajopiirtureiden käyttöpakkoa ajoneu-
11847:        paikkansa menettämisen uhalla rikko-         voissa koskevan lainsäädännön kehittämiseen.
11848:        maan työaikalain määräyksiä ja vaaran-       Näin voitaisiin tähänastista paremmin valvoa
11849:        tamaan rasittuneena ajaessaan yleistä lii-    ajoneuvojen nopeutta ja ajotapaa sekä kuljetta-
11850:        kenneturvallisuutta?                         jien työaikoja, mikä lisäisi työ- ja liikennetur-
11851:                                                     vallisuutta ja olisi omiaan parantamaan myös
11852:                                                      oikeusturvaa onnettomuustapauksissa.
11853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Hallituksen 19 päivänä helmikuuta 1982
11854: vasti seuraavaa:                                    päivätyssä ohjelmassa todetaan, että hallitus tu-
11855:    Työsuojelun piirihallinnossa on tällä hetkellä    lee antamaan eduskunnalle esityksen mm. työ-
11856: Vaasan työsuojelupiiriä lukuun ottamatta jokai-     suhdeturvalaiksi ja eräiksi ' siihen liittyviksi
11857: sessa yksi työsuojelutarkastaja tai vastaava vir-    laeiksi. Hallituksen esityksessä tullaan kiinnit-
11858: kamies hoitamassa maantieliikenteen työsuoje-        tämään huomiota niihin näkökohtiin, joita työ-
11859: lutarkastuksia. Työsuojeluhallitus on ryhtynyt       suhdeturvakomitea on mietinnössään ( Komi-
11860: toimenpiteisiin ao. virkamiehen saamiseksi           teanmietintö 1981: 69) esittänyt. Hallituksen
11861: myös Vaasan työsuojelupiiriin. Kuljetusalan          esitys tulee koskemaan tietenkin myös maantie-
11862: tarkastajien määrä alan työntekijämäärään ver-       liikenteen kuljettajia.
11863: rattuna on tällä hetkellä keskimäärin sama kuin          Parhaillaan käydään neuvotteluja viranomais-
11864: muillakin aloilla. Vuosittain alan työvoimasta       ten ja asianomaisten työmarkkinajärjestöjen
11865: on pystytty tarkastamaan noin 40 prosenttia,         kesken ILO:n maantiekuljetusten työ- ja lepo-
11866: mikä vastaa kaikki toimialat huomioon ottaen         aikoja koskevan yleissopimuksen (n:o 153) ra-
11867: suunnilleen tarkastusten keskiarvoa maassa.          tifioimisen edellytyksistä sekä Euroopan talou-
11868: Työaikalakien noudattamisen tehokas valvonta         dellisen neuvoston (ECE) maantieliikenteen
11869: edellyttäisi kuitenkin valvonnan tehostamista         työoloja koskevan AETR-sopimuksen voimaan
11870: erityisesti Turun ja Porin sekä Vaasan työsuo-        saattamiseen liittyvistä kysymyksistä. Näiden
11871: jelupiirien alueella. Valvonnan tehostamiseksi        neuvottelujen jälkeen hallituksen tarkoituksena
11872:  työsuojeluhallitus on ehdottanut perustettavak-     on välittömästi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,
11873:  si vuosina 1983 ja 1984 yhteensä kaksi uutta         joilla voidaan korjata maantiekuljetusten työai-
11874:  insinöörin tointa.                                  koihin liittyviä mahdollisia epäkohtia.
11875:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
11876: 
11877:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
11878:                                               N:o 71                                                3
11879: 
11880: 
11881: 
11882: 
11883:                            Till Riksdagens Herr Talman
11884: 
11885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Oaktat vad som ovan konstaterats kan läget
11886: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        inte anses vara tillfredsställande. Vid verkställ-
11887: se av den 10 mars 1982 till vederbörande med-       da inspektioner har framkommit att inom
11888: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     landsvägstrafiken fortfarande utförs överlånga
11889: av riksdagsman S. Tikka ställda spörsmål nr         arbetsdagar. I många fall har detta konstaterats
11890: 71:                                                 åtminstone indirekt utgöra en orsak tili det
11891:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-    ökade antalet trafikolyckor inom den tunga
11892:         sikt att vidta i syfte att öka antalet      landsvägstrafiken. Å andra sidan torde även
11893:         arbetarskyddsinspektörer inom lands-        de ökade körprestationerna inom sagda tra-
11894:         vägstrafiken i alla arbetarskyddsdistrikt   fik ha medverkat tili de stegrade olyckstalen.
11895:         samt trygga förarnas anställningsskydd           I strävandena att förbättra säkerheten
11896:         i de fall, där förare vid äventyr av        inom landsvägstrafiken liksom även förarnas
11897:         förlust av sin arbetsplats nödgas bryta     arbetarskydd borde uppmärksamhet fästas
11898:         mot stadgandena i arbetstidslagen och       särskilt vid utvecklandet av den lagstiftning
11899:         genom körning i trötthetstillstånd          som gäller tvång att använda färdskrivare i
11900:         äventyrar den allmänna trafiksäker-         fordon. Man kunde då bättre än hittills över-
11901:         heten?                                      vaka fordonens hastighet och körsättet samt
11902:                                                     förarnas arbetstider, vilket skulle öka arbets-
11903:                                                     och trafiksäkerheten och vore ägnat att för-
11904:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bättra rättsskyddet vid olyckor.
11905: samt anföra följande:                                    I regeringens program av den 19 februari
11906:     Inom arbetarskyddets distriktsförvaltning       1982 konstateras att regeringen kommer att
11907: finns för närvarande, med undantag av Vasa          avlåta en proposition tili riksdagen bl.a. med
11908: arbetarskyddsdistrikt, i varje distrikt en arbe-    förslag tili lag om anställningsskydd och vissa
11909: tarskyddsinspektör eller motsvarande tjänste-       härtili anslutande lagar. I regeringens propo-
11910: man med uppgift att handha landsvägstrafi-          sition kommer uppmärksamhet att fästas vid
11911: kens arbetarskyddsinpektioner. Arbetarskydds-       de synpunkter som anställningsskyddskom-
11912: styrelsen har vidtagit åtgärder för att få en       mitten har framfört i sitt betänkande ( Kom-
11913: sådan tjänsteman även tili Vasa arbetarskydds-      mittebetänkande 1981: 69). Regeringens pro-
11914: distrikt. Antalet inspektörer inom transport-       position kommer givetvis att beröra även
11915: branschen är, jämfört med antalet arbetstagare      förarna inom landsvägstrafiken.
11916: inom branschen, för närvarande i medeltal               I detta nu pågår förhandlingar mellan myn-
11917: detsamma som inom övriga branscher. Arligen         digheterna och vederbörande arbetsmarknads-
11918: har ca 40 % av arbetskraften inom branschen         organisationer angående förutsättningarna för
11919: kunnat inspekteras, vilket med beaktande av         ratificering av ILO:s konvention angående
11920: samtliga verksamhetsområden ungefär mot-            arbets- och vilotider inom landsvägstransporten
11921: svarar det genomsnittliga antalet inspektioner        (nr 153) samt frågor i anslutning till ikraft-
11922:  i landet. En effektiv övervakning av arbets-       bringandet av ekonomiska kommissionens för
11923:  tidslagarnas tiliämpning skulle emellertid för-    Europa (ECE) AETR-avtal, vilket gäller ar-
11924:  utsätta en intensifierad övervakning speciellt     betsförhållandena inom landsvägstrafiken. Efter
11925:  i Åbo och Björneborgs samt Vasa arbetar-            dessa förhandlingar har regeringen för avsikt
11926:  skyddsdistrikt. För effektiverandet av över-        att omedelbart skrida tili åtgärder, genom vilka
11927:  vakningen har arbetarskyddsstyrelsen föreslagit     eventuella missförhållanden i anslutning tili
11928:  inrättandet av sammanlagt två nya ingenjörs-        arbetstiderna inom landsvägstransporten kan
11929:  befattningar åren 1983 och 1984.                    rä ttas tili .
11930:       Helsingfors den 13 april 1982
11931:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
11932:                                                  1982 vp.
11933: 
11934: Kirjallinen kysymys n:o 72
11935: 
11936: 
11937: 
11938: 
11939:                                     Ursin: Opistoinsinöörien ja teknikoiden työllisyyskurssien mie-
11940:                                        lekkyydestä
11941: 
11942: 
11943:                        •:. .Edu:;kunn;an Herra Puhemiehelle
11944: 
11945:     Työllisyyskoulutuksen tavoitteena on •työlli-       työttömyystilastoja, mutta työpaikkojen maata
11946: syystilanteen parantaminen tarjoamaita työttö-          samalla pienenee. Työvoimaviranomaisten ta-
11947: miksi joutuneille mielekästä täydennyskoulu-            holta on puolustettu menetelmää toteamalla,
11948: tusta, joka· lisäisi· heidän· ammatillista· pätevyyt-   että kurssilainen saa tarvitsemaansa työkokee
11949: tään ja edesauttaisi heidän työelämään sijoittu-        musta. Sen sijaan viranomaisten taholta ei ole
11950: mistaan. Esimerkiksi opistoinsinööreille ja tek-        myönnetty, että harjoittelu veisi työpaikkoja.
11951: nikoille järjestetyt 'työllisyyskmssit on kuiten-       Kuitenkin jos esimerkiksi kurssilaisten määrä
11952: kin järjestetty työllisyyskurssien päämääriä aja-       on 2 000 ja heidän keskimääräinen harjoittelu-
11953: tellen epämielekkäällä tavalla. Kurssien teoria-        aikansa neljä kuukautta, niin harjoittelijoiden
11954: sisältöön liittyvä harjoittelupaikka ·pystytään         tekemä työmäärä on noin 650 miestyövuotta
11955: järjestämään vain pienelle osalle kurssilaisia.         vuodessa.
11956: Harjoittelupaikoissa kurssilaiset tekevät saman-           Mielestäni edellä mainittu työllisyyskurssi-
11957: laisia työtehtäviä kuin vastavalmistuneet insi-         järjestelmä ei ole työllisyyden hoidon kannalta
11958: nöörit ja teknikot, jotka ovat paässeet aloitta-        tarkoituksenmukainen eikä myöskään yksilön
11959: maan uransa ilman työllisyyskoulutusta. Kui-            edun mukainen: ei voi olla oikein, että henki-
11960: tenkaan työllisyyskurssilainen •ei saa· •harjoitte-     löllä teetetään lähes palkatonta työtä ja että
11961: luaikanaan muuta· korvausta kuin .työttömyys-           hänelle annetaan koulutusta, jolla ei ole todel-
11962: korvauksen, vaikka ·työtehtävät ovat normaa-            lista kysyntää. Tämä aiheuttaa koulutettavien
11963: leja ja ns. harjoittelijat ovat ammattitutkinnon        turhautumista ja metkitsee sellaisten valtion
11964: suorittaneita..·Näin siis voidaan ·.todeta, että        varojen tuhlaamista, joita kipeästi kaivattaisiin
11965: kaikkein huonoiinmassa talöudellisessa tilan-           tuottavien työpaikkojen luomiseen.
11966: teessa olevat ihmiset joutuvat tekemään lähes              Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
11967: ilmaista työtä.                                         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11968:     Edelleen työllisyyskurssin suorittaneista insi-     taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-"
11969:  nööreistä ja teknikoista vain 20--'-30 • prosent-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:                 ·
11970:  tia saa tämän jälkeen koulutusta vastaavaa työ-
11971:  tä. Määrä olisi todennäköisesti sama, vaikka                     Katsooko Hallitus, että opistoinsinöö-
11972: kursseja ei olisi järjestettykään; · · Näin ollen              reille ja teknikoille järjestetyt työllisyys-
11973:  työllisyyskoulutuksen järjestämisellä synnyte-                kurssit on järjestetty tarkoituksenmu-
11974:  tään kuva, että työttömyys johtuu· pääasialli-                kaisella tavalla ottaen huomioon heidän
11975:  sesti koulutuksen puutteesta. Järjestelmä ei                  pohjakoulutuksensa, kurssien sisällön,
11976:  myöskään yleisen työttömyyden hoidon kannal-                  harjoittelun mielekkyyden ja kurssilais-
11977:  ta ole tarkoituksenmukaineri, jos moni työtön                 ten harjoitteluaikana antaman työpanok-
11978:  menettää · mahdollisuritensa työpaikkaan sen                  sen suhteen heidän taloudelliseen ase-
11979:  vuoksi, että paikkoihin on edullisinta ottaa il-              maansa kurssien aikana. sekä heidän
11980:  maista työtä tekeva kurssilainen harjoittelijak-              mahdollisuutensa sijoittua kurssien jäl-
11981:  si. Nykyisillä · järjestelyillä · siis kaunistetaan           keen työelämään?
11982:       Hel&ingissä 10 päivänä lJ:laaliskuuta 1982
11983: 
11984:                                                Martti Ursin
11985: 088200328V
11986: 2                                               19.82 vp.
11987: 
11988: 
11989: 
11990: 
11991:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11992: 
11993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Koulutukseen sisältyvän harjoittelujakson on
11994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kokemus osoittanut työllisyyden edistämisen
11995: olette 10 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn            kannalta välttämättömäksi. Sen aikana oppilas
11996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           voi perusteellisesti perehtyä ko~utustaan vas•
11997: ~sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          taaviin käytännön työtehtäviin .ja saada niistä
11998: edustaja Martti Ursinin näin kuuluvasta kirjal-        tarpeellista työkokemusta. Harjoittelutyönanta-
11999: lisesta kysymyksestä n:o 72:                           ja voi harjoittelun aikana seurata oppilaan me-
12000:                                                        nestymistä tehtävissään ja myönteisessä tapauk-
12001:           Katsooko Hallitus, että opistoinsinöö-       sessa myös ottaa oppilaan palvelukseensa har-
12002:        reille ja teknikoille järjestetyt työllisyys-   joittelujakson jälkeen. Kur~sin jälkeinen työhön-
12003:        kurssit on järjestetty tarkoituksenmu-          sijoittuminen on monesti tapahtunut nimen·
12004:        kaisella tavalla ottaen huomioon heidän         omaan harjoittelupaikkaan. Usein on kurssilai-
12005:        pohjakoulutuksensa, kurssien sisällön,          nen menestynyt harjoittelussaan niin hyvin, että
12006:        harjoittelun mielekkyyden ja kurssilais-        hän on "luonut" itselleen ·työpaikan esim. har•
12007:        ten harjoitteluaikana antaman työpanok-         joitusprojektin jatkokehittelytehtäviin. Hyvän
12008:        sen suhteen heidän taloudelliseen ase-          työharjoittelupaikan 'järjestäminen kurssien op-
12009:        maansa kurssien aikana sekä heidän              pilaille on vaativa ja aikaa vievä tehtävä. Kurs-
12010:        mahdollisuutensa sijoittua kurssien jäl-        seja järjestävillä teknisillä ja· kaupallisilla oppi-
12011:        keen työelämään?                                laitoksilla ei kaikissa tapauksissa ole ehkä ollut
12012:                                                        harjoittelun järjestämisessä tarpeellisia laajoja
12013:  ' Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteyksiä insinöörejä ja teknikoita työllistäviin
12014: vasti
12015:  ,,    seuraavaa:                                      työnantajiin eikä oppilaitoksille ole kurssimää-
12016:     Työttömille ja työttömyysuhan alaisille insi-      rärahoista myönnetty riittävästi resursseja kurs-
12017: nööreille ja teknikoille järjestetään työllisyys-      sien suunnitteluun ja työharjoittelupaikkojen
12018: koulutuksella täydennyskoulutusta, jonka ta-           järjestämiseen. Hyviä työharjoittelupaikkoja ei
12019: voirteena on koulutettavien työllistäminen.            myöskään heikon työllisyystilanteen vallitessa
12020: Kun kyseessä ovat jo suhteellisen pitkän am-           ole kovin runsaasti tarjolla.
12021: mattikoulutuksen saaneet henkilöt, joudutaan              Kurssilaisten toimeentulo on teoriajakson ja
12022: täydennyskoulutuksen muotoon ja sisältöön kHn-         työharjoittelujakson ajalta turvattu koulutus-
12023: nittämään suurta huomiota. Valtaosalla työttö-         tuen sekä ilmaisen ruokailun, rnajoituksen ja
12024: mistä insinööreistä ja teknikoista on työkoke-         matkakorvausten muodossa. Työharjoitteluai-
12025: muksen puute esteenä työhön pääsyyn. Tämän             kana suoritetusta tuottavast~ työstä on val•
12026: iohdosta on sääntönä, että heille suunnattuun          tiolle peritty ammattikasvatushallituksen vah-
12027: työllisyyskoulutukseen tulee sisällyttää riittä-       vistama korvaus.
12028: vän pitkä käytännön työharjoittelujakso.                  Insinööri- ja teknikkokurssien oppilaiden
12029:     Insinöörien ja teknikoiden täydennyskoulu-         työhönsijoittuminen on keskimäärin ollut tyy-
12030: tuskurssit ovat aihepiiriltään joko perusammat-        dyttävä: vuonna 1980 ja tammi-kesäkuussa
12031: titaitoa erikoistavia tai monipuolistavia tekni-       1981 on kurssin suorittaneista noin 1 450 op-
12032: sen työn eri alueille tai sitten ammattitaito-         pilaasta sijoittunut koulutusalan :työhön 63 %
12033: aluetta tekniikan ulkopuolelle laajentavia. Vii-       ja muuhun työhön noin 9 %. Työhönsijoittu-
12034: meksi mainitun kaltaisesta koulutuksesta ovat          misaste vastaa työllisyyskoulutuksen keskimää-
12035: esimerkkinä kaupalliset ja hallinnolliset kurs-        räistä työhönsijoittumisastetta.
12036: sit.
12037:                                                  N:o 72                                                 3
12038: 
12039:    Edellä olevaan viitaten Hallitus katsoo, että         Ammattikasvatus- ja työvoimaviranomaiset
12040: opistoinsinööreille ja teknikoille järjestetyt työl-   seuraavat jatkuvasti kurssien tuloksia. Mikäli
12041: lisyyskurssit on yleisesti ottaen toteutettu tar-      kurssit eivät toteuta riittävässä määrin työvoi-
12042: koituksenmukaisesti sekä oppilaiden, työmark-          mapoliittisia tavoitteitaan, tullaan niiden järjes-
12043: kinoiden että valtion varojen käytön kannalta.         tämisestä luopumaan vaihtoehtoisten työllisyy-
12044:                                                        denhoitokeinojen hyväksi.
12045:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1982
12046: 
12047:                                                                  Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
12048: 4                                           1982 vp.
12049: 
12050: 
12051: 
12052: 
12053:                           Tili Riksdagens Herr Talman
12054: 
12055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nämnda utbildningen kan nämnas merkantila
12056: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       kurser och kurser inom det administrativa om-
12057: se av den 10 mars 1982 tili vederbörande med-      rådet.
12058: lem av statsrådet för besvarande översänt av-          Erfarenheterna har visat att den tili utbild-
12059: skrift av följande av riksdagsman Martti Ursin     ningen hörande praktikperioden varit nödvän-
12060: ställda skriftlia spörsmål nr 72:                  dig med tanke på sysselsättningens främjande.
12061:                                                    Under den har eleven möjlighet att grundligt
12062:           Anser Regeringen att de för läro-        sätta sig in i praktiska arbetsuppgifter som
12063:        verksingenjörer och tekniker avsedda        motsvarar utbildningen och skaffa sig nödvän-
12064:        sysselsättningskurserna anordnats på ett    dig arbetslivserfarenhet. Arbetsgivaren på prak-
12065:        ändamålsenligt sätt med beaktande av        tikplatsen har möjlighet att följa, hur eleven
12066:        elevernas grundutbildning, kursernas        lyckats i sina arbetsuppgifter och i positiva
12067:        innehåll, praktikens meningsfullhet och     fall anställa honom då praktikperioden slutar.
12068:        deltagarnas arbetsinsats under kursen i     I många fall har eleverna kunnat placeras i
12069:        relation tili deras ekonomiska ställning    arbete vid praktikplatsen. Ofta har praktikan-
12070:        under kurstiden och deras möjligheter       ten lyckats så väl i sina uppgifter att han "ska-
12071:        tili en placering i arbetslivet efter       pat" sig en arbetsplats t.ex. i uppgifter som av-
12072:        kursen?                                     ser fortsatt utveckling av praktikprojektet. Att
12073:                                                    arrangera en god arbetspraktikmöjlighet åt
12074:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      kursdeltagarna är en krävande uppgift som
12075: samt följande:                                     dessutom tar tid. De tekniska och merkantila
12076:    För arbetslösa och arbetslöshetshotade in-      läroanstalter som anordnar kurser har kanske
12077: genjörer och tekniker arrangeras kompletteran-     inte alltid vid arrangering av praktikmöjlighe-
12078: de utbildning i form av sysselsättningskurser      terna haft tiliräckligt breda kontakter med ar-
12079: med avsikt att kunna sysselsätta deltagarna.       betsgivare som sysselsätter ingenjörer och tek-
12080: Eftersom det är fråga om personer med en re-       niker och inte heller har läroanstalterna be-
12081: lativt lång ytkesutbildning måste åt vidareut-     viljats ur kursanslagen tiliräckliga resurser för
12082: bildningens form och innehåll ägnas en stor        kursernas planering och arrangering av platser
12083: uppmärksamhet. För majoriteten av de arbets-       för arbetspraktik. Då sysselsättningsläget är
12084: lösa ingenjörerna och teknikeroa utgör bristen     dåligt är tiligången på goda arbetspraktikplat-
12085: på arbetserfarenhet ett hinder för deras ar-       ser inte så stor.
12086: betsplacering. Därför har man en regel enligt          Kursdeltagarnas utkomst under den teore-
12087: viiken den sysselsättningsutbildning som riktas     tiska utbildningsperioden och under arbetsprak-
12088: tili dem bör innefatta en tiliräckligt lång pe-    tiken har tryggats genom utbildningsstöd,
12089: riod med arbetspraktik.                            gratis kost och logi samt ersättning för rese-
12090:    Tili innehållet siktar ingenjörernas och tek-   kostnader. För elevens produktiva arbetsinsats
12091: nikernas fortbildningskurser på att å ena sidan    under praktikperioden uppbär staten en av yr-
12092: fördjupa elevernas yrkeskunskaper genom spe-       kesutbildningsstyrelsen fastställd ersättning.
12093: cialisering på ett område eller genom mångsi-           Arbetsplaceringsgraden hos ingenjörs- och
12094: digare yrkeskunskaper inom det tekniska ar-        teknikerkursernas elever har i genomsnitt varit
12095: betets område och å andra sidan på att ge dem       tilifredsställande: av de ca 1 450 elever som
12096: utvidgade yrkeskunskaper även utanför den          under år 1980 och under januari-juni 1981
12097: tekniska branschen. Som exempel på den sist         slutfört en sådan kurs har 63 % placerats i ar-
12098:                                             N:o 72                                              5
12099: 
12100: bete inom utbildningsbranschen, medan 9 %         tanke på eleverna, arbetsmarknaden och an-
12101: har fått annat arbete. Arbetsplaceringsgraden     vändningen av statens resurser.
12102: motsvarar den genomsnittliga för yrkeskurs-          Yrkesutbildnings- och arbetskraftsmyndighe-
12103: elever.                                           terna följer hela tiden kursernas resultat. Hall
12104:    Med stöd av det ovan anförda anser Rege-       dessa kurser inte tillräckligt väl motsvarar de
12105: ringen att de för läroverksingenjörer och tek-    arbetskraftspolitiska mål som ställts på dem
12106: niker avsedda sysselsättningskurserna i allmän-   kommer man att avstå från dessa kurser och
12107: het varit ändamålsenligt arrangerade både med     i stället satsa på alternativa metoder för sys-
12108:                                                   selsättningens skötsel.
12109:      Helsingfors den 8 april1982
12110: 
12111:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
12112: 
12113: 
12114: 
12115: 
12116: 088200328V
12117:                                               1982 vp.
12118: 
12119: Kirjallinen kysymys n:o 73
12120: 
12121: 
12122: 
12123: 
12124:                                  Holvitie ym.: Lääketyöntekijöiden koulutuksesta vastaavien far-
12125:                                     maseuttien palkkauksesta
12126: 
12127: 
12128:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
12129: 
12130:    Syksyllä 1981 on käynnistynyt Helsingin,            Valtioneuvostolla on kyllä mahdollisuuksia
12131: Turun ja Oulun sairaanhoito-oppilaitoksissa         ratkaista ongelma, mitä osoittaa erillinen ikäli-
12132: uuden työntekijäryhmän, lääketyöntekijöiden         säpäätös. Jotta farmaseuttinen henkilöstö saisi
12133: koulutus, josta vastaa korkeakoulututkinnon         työn edellyttämän palkan, joka olisi edes pa-
12134: suorittanut farmaseuttinen henkilöstö, farma-       rempi kuin apteekissa maksettava palkka, joka
12135: seutit ja proviisorit.                              tunnetusti on maan huonoimpia, pitäisi ko.
12136:    Alunperin palkkaus oli luvattu suorittaa C       tehtävissä farmaseuttiselle henkilöstölle mak-
12137: 42 palkkausluokan mukaan. Tämä kävi ilmi            saa vähintään C 42 kaikilla ikälisillä, mikäli
12138: mm. AKH:n ja Turun sairaanhoito-oppilaitok-         työssäolovuodet sitä edellyttävät. Kyseessä on
12139: sen palkkaesityksistä. Farmaseutti on myös          näet apteekeista täysin puuttuva urakehitysti-
12140: rinnastettu opetusministeriön luentopalkkiope-      lanne, jonka pitäisi motivoida työntekijää.
12141: rusteissa akateemisen loppututkinnon suoritta-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12142: neisiin henkilöihin.                                päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
12143:     On väärin, että tällaisten tosiasioiden jäl-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12144: keen ko. henkilöt sijoitetaan palkkausluokkaan      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12145: C 36, jolloin ei edes ikälisiin ole tahdottu
12146: lukea mukaan apteekkipalvelusvuosia, vaikka ne                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
12147: ovat ehdottoman tärkeä ja oleellinen tekijä                teisiin lääketyöntekijöiden · koulutukses-
12148: koulutuksessa, koska "opettajakokemusta" ei                ta vastaavien farmaseuttien palkkauk-
12149: voida muualla hankkia eikä erillistä auskul-               sen parantamiseksi korottamalla heidän
12150:  tointia ole näissä oloissa pidettävä tarpeelli-           palkkausluokkaansa, lukemalla apteek-
12151: sena.                                                      kipalvelusvuodet ikälisiin oikeuttavik-
12152:     Asian tekee epäoikeudenmukaiseksi ja mut-              si sekä täsmentämällä heidän pätevyys-
12153:  kikkaaksi se, että optikot, jotka eivät ole suo-          vaatimuksensa, jotta myös motivoiva
12154: rittaneet yliopistotutkintoa, on sijoitettu palk-          urakehitys olisi farmaseuteille mahdolli-
12155: kausluokkaan C 42 vastaavassa koulutuksessa                nen?
12156: ilman epäpätevyysalennusta, joka on kaksi
12157: palkkaluokkaa.
12158:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1982
12159: 
12160:                Tapio Holvitie                                   Anna-Kaarina Louvo
12161: 
12162: 
12163: 
12164: 
12165: 088200327U
12166: 2                                           1982 vp.
12167: 
12168: 
12169: 
12170: 
12171:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
12172: 
12173:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kintoon johtavan koulutuksen opettajia pelkän
12174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      koulutusammatin johdosta eri palkkausluokkiin
12175: olette 11 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        ja koska farmaseutin tutkinto ottaen huomioon
12176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       asetusten 239/80 ja 200/82 säännökset on
12177: asianomaiselle ~äseneHe jäljennöksen kansan-       opistoasteen tutkinto, kuten myös muut perus-
12178: edustaja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta       tutkintoon johtavan koulutuksen opettajilta
12179: kirja!llises<ta !kysymyksestä n:o 73:              vaadittavat tutkinnot.
12180:                                                       Valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen mu-
12181:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        kaan ei yksityisen apteekkilaitoksen palvelusta
12182:        teisiin lääketyöntekijöiden koulutukses-    voida lukea ikälisiin oikeuttavaksi palveluk-
12183:        ta vastaavien farmaseuttien palkkauk-       seksi. Valtiovarainministeriö on kuitenkin 11.
12184:        sen parantamiseksi korottamalla heidän       12. 1981 antamallaan päätöksellä vahvistanut
12185:        palkkausluokkaansa, lukemalla apteek-       lääketyöntekijäkoulutuksen opettajien palkka-
12186:        kipalvelusvuodet ikälisiin oikeuttavik-     uksen siten, että osa apteekJldlaitoksen palve-
12187:        si sekä täsmentämällä heidän pätevyys-      luksesta on voitu ottaa huomioon ikälisiä mää-
12188:        vaatimuksensa, jotta myös motivoiva         rättäessä. Edellä mainitun pohjalta määräytyvä
12189:        urakehitys olisi farmaseuteille mahdolli-   loppupalkkaus vastaa likipitäen Suomen Par-
12190:        nen?                                        masialiiton 3 päivänä marraskuuta 1981 valtio-
12191:                                                    varainministeriölle jättämässä kirjeessä mainit-
12192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tua apteekkilaitoksen farmaseuttisen henkilös-
12193: taen seuraavaa:                                    tön loppupalkkausta.
12194:    Syksyllä 1981 käynnistyi Helsingin, Turun          Sairaanhoito-oppilaitosten opettajien palve-
12195: ja Oulun sairaanhoito-oppilaitoksissa lääketyön-   lussuhteen ehdot ovat parhaillaan opetusalan
12196: tekijöiden perustutkintoon johtava koulutus,       työryhmän asettaman erillisen selvitysjaoston
12197: jonka käynnistämiseksi kyseisiin oppilaitoksiin    tutkittavana. Tässä kokonaisselvityksessä tule-
12198: palkattiin farmaseutteja. Voimassa olevan vir-     vat tarkastelun kohteeksi paitsi kaikkien opet-
12199: kaehtosopimuksen mukaisesti perustutkintoon        tajaryhmien palkkaukseen ja opetusvelvollisuu-
12200: johtavan koulutuksen opettajien palkkaus mää-      teen liittyvät kysymykset myös mm. lääke-
12201: räytyy 'sairaanhoito-oppilaitoksissa C 38 palk-    työntekijäkoulutuksen ja aikaisemmin opistota-
12202: kausluokan mukaisesti. Edellä mainitun joh-        soiseksi katsotuo optikkokoulutuksen opetta-
12203: dosta lääketyöntekijäkoulutuksen farmaseutti-      jien erityisongelmat. Selvitystyön tulokset py-
12204: opettajien palkkaus vahvistettiin C 38 palkka-     ritään toteuttamaan vaiheittain tulevien virka-
12205: usluokan mukaan määräytyväksi. Mikäli opet-        ehtosopimusratkaisujen yhteydessä. Selvitys-
12206: tajalta puuttuu säädetty kelpoisuus, suorite-      työn ollessa kesken ei ole perusteltua aihetta
12207: taan palkkaus virkaehtosopimuksen mukaan           luoda pelkästään esim. lääketyöntekijöiden kou-
12208: kuitenkin C 36 palkkausluokan mukaisesti.          lutuksesta vastaavien opettajien urakehitystä
12209:    Sairaanhoito-oppilaitoksen opettajien palkka-   motivoivaa palkkausjärjestelmää, vaan selvityk-
12210: uksen tarkistaminen on mahdollista toteuttaa       sen tuloksena mahdollisesti Iuotavan uuden
12211: virkaehtosopimuksella. Pelkästään farmaseutti-     palkkausjärjestelmän tulee koskea kaikkia sai-
12212: opettajien palkkausta korottavan sopimuksen        raanhoito-oppilaitoksen opettajaryhmiä tasapuo-
12213: tekemiseen ei ole kuitenkaan perusteita, koska     lisesti.
12214: ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa perustut-
12215:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1982
12216: 
12217:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
12218:                                               N:o 73                                               3
12219: 
12220: 
12221: 
12222: 
12223:                           Tili    Riksdagens          Herr     Talman
12224: 
12225:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bildningsyrke och eftersom farmaceutexamen
12226: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        med beaktande av förordningarna 239/80 och
12227: se av den 11 mars 1982 tili vederbörande            200/82 är en examen på institutsnivå, på sam-
12228: medlem av statsrådet öveDsänt avskrift av           ma sätt som övriga examina som fordras av
12229: följande av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl.        lärare inom den tili grundexamen ledande
12230: undertecknade spörsmål nr 7 3:                      utbildningen.
12231:                                                         Enligt avtalet om ålderstillägg för statens
12232:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder           tjänstemän kan tjänstgöring inom det privata
12233:        för att förbättra lönerna för de farma-      apoteksväsendet inte anses vara sådan tjänst-
12234:        ceuter som svarar för utbildningen av        göring som berättigar till ålderstillägg. Finans-
12235:        läkemedelsarbetare så, att deras löne-       ministeriet har dock genom sitt beslut 11. 12.
12236:        klass höjs och tjänstgöringsåren vid         1981 fastställt lönerna för lärare inom läke-
12237:        apotek berättigar till ålderstiliägg, samt   medelsarbetarutbildningen så, att en del av
12238:        för att precisera deras kompetenskrav,       tjänstgöringen inom apoteksväsendet har kun-
12239:        så att även farmaceuterna skulle ha          nat beaktas vid bestämmandet av ålderstilläg-
12240:        möjlighet till en motiverande karriär?       gen. Den slutlön som fastställs på basen av
12241:                                                     det ovan sagda motsvarar ungefär den slutlön
12242:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för apoteksväsendets farmaceutiska personai
12243: samt anföra följande:                               som nämns i Finlands farmaciförbunds brev
12244:     Hösten 1981 inleddes vid sjukvårdsläroan-       tili finansministeriet den 3 november 1981.
12245: stalterna i Helsingfors, Abo och Uleåborg en            Villkoren i anställningsförhållandet för lä-
12246: utbildning som leder tili grundexamen för           rare vid sjukvårdsläroanstalter undersöks som
12247: läkemedelsarbetare. För denna utbildning an-        bäst av en speciell utredningsgrupp, som till-
12248: ställdes farmaceuter vid ifrågavarande läroan-      satts av undervisningsbranschens arbetsgrupp.
12249: stalter. Enligt gällande tjänstekollektivavtal      I denna helhetsutredning granskas och justeras
12250: bestäms lönerna för lärare, rsom vid sjukvårds-     förutom frågor i anslutning tili alla lärarkate-
12251: läroanstalter meddelar undervisning som leder       goriets avlöning och undervisningsskyldighet
12252: till grundexamen, enligt löneklass C 38. Av         även bl.a. de specialproblem som rsammanhäng-
12253: ovan nämnda anledning fastställdes lönen för        er med lärarna inom läkemedelsarbetarutbild-
12254: lärare med farmaceutexamen inom läkemedels-         ningen och optikerutbi1dningen, viiken sist
12255: arbetarutbildningen att utgå enligt löneklass       nämnda .tidigare ansågs vara på institutsnivå.
12256: C 38. Saknar en lärare stadgad kompetens,           Avsikten är att utnyttja resultaten av utred-
12257: erläggs lönen i enlighet med tjänstekollektiv-      ningsarbetet stegvis i samband med kommande
12258: avtalet enligt [öneklass C 36.                      tjänstekollektivavtalslösningar. Så länge utred-
12259:     Det är möjligt att genom tjoostekollektiv-      ningsarbetet inte slutförts är det inte motiverat
12260: av,tal förverkliga en justering av sjukvårds-       att skapa ett avlöningssystem enbart för t.ex.
12261: läroanstalternas lärarlöner. Det finns dock         en motiverande karriär för lärare som svarar
12262: irrte något motiv för att sluta ett avtal           för utbildningen av läkemedelsarbetare. Det
12263: som höjer lönerna endast för Iärare med             nya avlöningssystem som eventuellt kommer
12264: faDmaceutexamen, eftersom det inte är än-           att skapas som ett resultat av utredningen bör
12265: damålsenligt att rplacera lärarna i:nom den         beröra alla lärarkategorier inom sjukvårdsläro-
12266: till grundexamen ledande utbildningen i             anstalterna lika.
12267: olika löneklasser enbart på grundvalen av ut-
12268:      Helsingfors den 7 april 1982
12269: 
12270:                                                                        Minister Mauno Forsman
12271:                                              1982 vp.
12272: 
12273: Kirjallinen kysymys n:o 74
12274: 
12275: 
12276: 
12277: 
12278:                                 Tikka: Vaalikeräyksen tuoton jakamisesta kansanterveystyötä
12279:                                    tekeville järjestöille
12280: 
12281: 
12282:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12283: 
12284:    Ns. vaalikeräysten järjestäjänä on jostakin     teensovittamiseen. Nyt voimassa olevat saan-
12285: 1960-luvulta alkaen toiminut sama ryhmitty-        nökset eivät anna tähän riittäviä mahdollisuuk-
12286: mä. Tämä 4-5 järjestön ryhmittymä on voi-          sia, mikä on tullut ilmi mm. vaalikeräysten
12287: nut jakaa keskenään joka vaalissa vaalikeräyk-     yhteydessä.
12288: sen tuoton, joka on aina ollut muutaman mil-          Vaalikeräykset on kuitenkin toimitettu kai-
12289: joonan markan suuruinen. Muut järjestöt ovat       kissa vuoden 1978 jälkeen toimitetuissa vaa-
12290: turhaan pyrkineet pääsemään ryhmittymään           leissa vanhan käytännön mukaan. Varat ovat
12291: mukaan ja ovat tietysti epäonnistuttuaan ka-       tietenkin tarpeen niille järjestöille, jotka ke-
12292: teudesta vihreinä.                                 räystä suorittavat, mutta on selvää, että vaa-
12293:    Jo vuonna 1978 silloinen sisäasiainministeri    likeräyslupaa myönnettäessä pitäisi yrittää nou-
12294: Eino Uusitalo lupaili nykyiseen käytäntöön         dattaa edes alkeellista tasapuolisuutta.
12295: muutosta. Hän sanoi, että rahankeräystä kos-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12296: kevat säännökset on eri yhteyksissä todettu        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
12297: puutteellisiksi ja vanhentuneiksi. Alan koko-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12298: naisuudistusta suunnittelemassa on ollut sisä-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12299: asiainministeriön asettama toimikunta. Se eh-
12300: dottaa, että nykyiset säännökset korvattaisiin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12301: uudella rahankeräyslailla ja -asetuksella. Uusi-          ryhtyä taatakseen vaalikeräyksen tuoton
12302: talon mukaan toimikunnan ehdotukset merkit-               jakaantumisen nykyistä tasapuolisem-
12303: >isivät nykyistä parempien edellytysten luomis-           min kansanterveystyötä tekevien jär-
12304:  ta keskenään kilpailevien rahankeräysten yh-             jestöjen kesken?
12305:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1982
12306: 
12307:                                          Seppo Tikka
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 
12312:  ~88200351L
12313: 2                                          1982 vp.
12314: 
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12319: 
12320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Luvan rahankeräyksen toimeenpanemiseen
12321: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      koko valtakunnan alueella myöntää 1. 10. 1980
12322: mies, olette 11 päivänä maaliskuuta 1982 päi-     voimaan tulleen rahankeräyslain mukaan haki-
12323: vätyn kirjeenne n:o 349 ohella lähettänyt val-    jan kotipaikan lääninhallitus. Sisäasiainministe-
12324: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-   riön yhteydessä on valtakunnallisten tai muu-
12325: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Seppo Ti-     ten laajahkojen rahankeräysten tarpeellisuutta
12326: kan kirjallisesta kysymyksestä n:o 74, jossa      ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden yhteen·
12327: tiedustellaan:                                    sovittamista koskevien lausuntojen antamista
12328:                                                   varten rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakun·
12329:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ta. Se on jo alustavasti keskustellut kysymyk
12330:        ryhtyä taatakseen vaalikeräyksen tuoton    sessä tarkoitetusta asiasta ja tulee, otettuaan
12331:        jakaantumisen nykyistä tasapuolisemmin     yhteyttä asianomaisiin järjestöihin, mahdolli·
12332:        kansanterveystyötä tekevien järjestöjen    suuksiensa mukaan vaikuttamaan siihen, ettii
12333:        kesken?                                    ns. vaalikeräykset voitaisiin toimeenpanna tasa·
12334:                                                   puolisuuden vaatimukset riittävästi huomioon
12335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       ottaen.
12336: taen seuraavaa:
12337:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
12338: 
12339:                                                                        Ministeri Mikko Jokela
12340:                                                N:o 74                                             3
12341: 
12342: 
12343: 
12344: 
12345:                            T i 11 R i k s d a g en s. He r r Ta 1m a n
12346: 
12347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          penninginsamling på hela rikets område av
12348: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            länsstyrelsen på sökandens hemort. För avgi-
12349: ve1se nr 349 av den 11 mars 1982 tili veder-         vande av utlåtanden i fråga om behövlighe-
12350: börande medlem av statsrådet för avgivande           ten och ändamålsenligheten av penninginsam-
12351: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks-       lingar som berör hela riket ellet som eljest
12352: dagsman Seppo Tikka undertecknade spörsmå1           är omfattande samt i fråga om sammanjämk-
12353: nr 74:                                               ningen av dylika insamlingar finns i anslut-
12354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ning till ministeriet för inrikesärendena en
12355:        ta för att garantera att intäkterna av        penningsinsamlings- och varulotterinämnd. Från
12356:        valinsamlingen på ett mera opartiskt          nämndens sida har man redan förberedelsevis
12357:        sätt än för närvarande skall förde1as         diskuterat det i spörsmålet avsedda ärendet
12358:        mellan de organisationer som bedriver         och nämnden kommer, efter att ha tagit kon-
12359:        folkhälsoarbete?                              takt med vederbörande organisationer, i en-
12360:                                                      lighet med sina möjligheter verka för att
12361:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de s.k. valinsamlingarna skall kunna genom-
12362: samt anföra följande:                                föras på ett sådant sätt att kraven på opar-
12363:    Enligt lagen om penninginsamlingar som            tiskhet i tillräcklig utsträckning beaktas.
12364: trädde i kraft 1. 10. 1980 beviljas tillstånd till
12365:      Helsingfors den 13 april 1982
12366: 
12367:                                                                          Minister Mikko Jokela
12368:                                               1982 vp.
12369: 
12370: Kirjallinen kysymys n:o 75
12371: 
12372: 
12373: 
12374: 
12375:                                   Tikka: Työkyvyttömyyden arviointiin vaikuttavien epäkohtien
12376:                                       poistamisesta
12377: 
12378: 
12379:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
12380: 
12381:    Työkyvyttömyyden arviointitoimikunta on            näisissä neuvotteluissaan yleensä päätyisivät sa-
12382: jättänyt mietintönsä muutamia viikkoja sitten.        maan lopputulokseen. Mitään ehdotuksen yri-
12383: Toimikunnan tehtävänä on ollut selvittää työ-         tystäkään siitä, miten molempien järjestelmien
12384: kyvyttömyyden toteamiseen ja työkyvyttö-              työkyvyttömyyden määritelmiä voitaisiin lähen-
12385: myysasiain ratkaisuihin liittyvät puutteet ja         tää toisiinsa, ei ole tehty. Tosin näin suuri
12386: epäkohdat. Eräs olennaisia puutteita on, että         asia lienee jo alunperin ollut toimikunnan työn
12387: kansaneläkejärjestelmä ja työeläkejärjestelmä         ulkopuolella. Toimikunta ehdottaa lisäksi lää-
12388: saattavat päätyä erilaisiin tuloksiin: toinen sys-    kärinlausuntolomakkeen uudistamista ja lääkä-
12389: teemi pitää eläkkeensaajaa työkykyisenä, toi-         rikoulutukseen vaikuttamista. Toimikunnan
12390: nen työkyvyttömänä. Erilaiset lopputulokset           mielestä lääkärinlausuntojen tasoa tulisi nostaa
12391: aiheuttavat sen, että toisen laitoksen päätök-        ja tätä varten laatia työkyvyn arviointia koske-
12392: sen mukaan eläkkeenhakija saa jatkaa työtä,           va käsikirja. Millään tavalla ei ole nähtävästi
12393: mutta toisen mukaan hänen on lopetettava              puututtu siihen, millä tavalla ja minkälaisella
12394: työnsä ja jäätävä eläkkeelle. On selvää, että         asiantuntemuksella eläkkeenhakijaa näkemättä
12395: tämä epäkohta saattaa ihmisen vähintäänkin            eläkelaitoksissa arvioidaan eläkkeelle pääsemi-
12396: epätietoiseksi.                                       nen tai työelämään palaaminen. Lienee huo-
12397:    Toimikunnalla on ollut hyvin tarpeellinen          mattavasti tärkeämpää se, millä tavalla eläke-
12398: tehtävä suoritettavanaan. Tällaisia tapauksia,        laitokset tekevät ratkaisevat päätöksensä ja
12399: joissa sama ihminen on toisen järjestelmän            siinä mielessä esimerkiksi eläkkeenhakijan ta-
12400: mukaan työkykyinen ja toisen mukaan työky-            paaminen ja hänen henkilökohtainen tutkimi-
12401: vytön, ei ole kai koskaan tilastoitu, mutta           sensa lienee ainoa oikea tie ratkaisevan lau-
12402: niiden lukumäärä on jo omakohtaisten koke-            sunnon ja oikean päätöksen syntymiselle.
12403: musten mukaan vuosittain melko suuri. Epä-               Puutteistaan huolimatta toimikunnan työ on
12404: kohtaan on suhtauduttu virkamiesten taholla           kuitenkin, jos ei askel, niin kuitenkin pieni
12405: tähän saakka oudon vaisusti. Ei ole kauan             liikahdus eteenpäin, joten toimikunnan työ pi-
12406: siitä, kun eräs valtioneuvoston jäsen vastasi         täisi saada viipymättä voimaan.
12407: asiasta tehtyyn eduskuntakyselyyn odottavansa            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
12408: kuntoutusuudistuksen hoitavan etenemisensä            jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
12409: myötä tämänkin epäkohdan pois päiväjärjes-            tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12410: tyksestä. On vaikea uskoa, että ministerin            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12411: kekseliäisyys olisi riittänyt tällaisten asioiden
12412: yhdistämiseen keskenään. Työkyvyttömyyden                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12413: arviointitoimikunnan työlle ei voi juuri antaa               ryhtyä työkyvyttömyysasioiden ratkai-
12414: tuota keksintöä korkeampaa arvosanaa.                        suihin liittyvien puutteiden korjaami-
12415:    Toimikunnan mukaan on molempien järjes-                   seksi, ja
12416: telmien ratkaisijoilla keskinäinen neuvottelu-                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12417: velvollisuus, jos näyttää siltä, että ratkaisuista           työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan
12418:  syntyisi erilaisia eri järjestelmissä. Toimikun-            tekemät esitykset saatettaisiin voimaan
12419:  ta uskoo, että eri laitosten ratkaisijat keski-             mahdollisimman pikaisesti?
12420:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1982
12421: 
12422:                                              Seppo Tikka
12423: 0882003331
12424: 2                                           1982 vp.
12425: 
12426: 
12427: 
12428:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
12429: 
12430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    ehdotetaan perustettavaksi eläkeasiainneuvotte-
12431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lukuntia, joiden jäsenistössä ovat mukana työ-
12432: olette 11 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        markkinajärjestöjen edustajat. Nykyisiä neuvot-
12433: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       telukuntia olisi edelleen kehitettävä. Myös kan-
12434: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      saneläkelaitokseen olisi perustettava eläkeasiain-
12435: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-     neuvottelukunta.
12436: sesta kysymyksestä n:o 75:                            Eläkej ärj esteimien   muutoksenhakuasteiden
12437:                                                    epäyhtenäisyyden poistamiseksi olisi selvitettä-
12438:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vä edellytykset yhteisen ylimmän muutoksen-
12439:        ryhtyä työkyvyttömyysasioiden ratkai-       hakuasteen luomiselle. Julkiselle sektorille olisi
12440:        suihin liittyvien puutteiden korjaami-      ulotettava niin sanottu viimeisen laitoksen pe-
12441:        seksi, ja                                   riaate. Yksi ainoa eli viimeinen eläkelaitos an-
12442:           aikooko Hallitus huolehtia snta, että    taa päätöksen vakuutetun eläkeasiassa ja eläke
12443:        työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan       kokonaisuudessaan maksettaisiin myös tästä lai-
12444:        tekemät esitykset saatettaisiin voimaan      toksesta.
12445:        mahdollisimman pikaisesti?                      Lääkärikunnalle osoitetun kyselytutkimuksen
12446:                                                    perusteella toimikunta korostaa sitä, ettei lää-
12447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kärinlausunto ole yksistään eläkkeen laukaiseva
12448: vasti seuraavaa:                                    tekijä. Myös lääkäreille olisi tämä selvitettävä
12449:    Toimeksiantonsa mukaisesti toimikunnan työ      täsmentämällä heille annettavia ohjeita.
12450: on sosiaali- ja terveysministeriön kannalta näh-       Työkyvyttömyyden arvioinnin yhtenäistämi-
12451: tävä eläkejärjestelmien nykyistä keskinäistä        seksi (lääketieteellisiä kriteerejä silmällä pi-
12452: asemaa selventävänä. Sen ehdotukset lähtevät-      täen) olisi selvitettävä mahdollisuudet perustaa
12453: kin nykyisestä ratkaisukäytännöstä sitä tarken-    yliopistollisiin keskussairaaloihin arviointiin eri-
12454: taen.                                              koistuneita asiantuntijaryhmiä.
12455:    Keskeisimpänä on pidettävä säädöspohjaista          Eläkeviranomaisten olisi kiinnitettävä erityis-
12456: eläkejärjestelmien keskinäistä neuvotteluvelvol-    tä huomiota eläkepäätösten perusteluihin. Hyl-
12457: lisuutta, jolla eläkelaitoksen on työkyvyttö-       käävästä eläkepäätöksestä olisi käytävä ilmi
12458: myyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä var-     ainakin, mihin työkyvyttömyysmääritelmän edel-
12459: mistettava, haetaanko työkyvyttömyyseläkettä       lytyksiin (sairaus, vika, vamma, ikä, ammatti,
12460: samanaikaisesti muista eläkejärjestelmistä. Elä-   koulutus, asuinpaikka ym.) ratkaisu on pää-
12461: kelaitoksen on ennen päätöksensä antamista          asiassa perustunut.
12462: selvitettävä toisen eläkelaitoksen kanta. Neu-         Työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan mie-
12463: votteluvelvollisuuden täyttäminen saatetaan va-    tinnöstä valmistellaan parhaillaan lausuntokier-
12464: kuutetun tietoon eläkepäätöksessä. Neuvottelu-     rosta sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarkoi-
12465: mekanismin toteuttamista valvomaan on ehdo-        tuksena on, että lausunnonantajille varattaisiin
12466: tettu asetettavaksi seurantaryhmä, joka rapor-     suhteellisen lyhyt aika kantansa ilmaisemiseksi.
12467: toisi asiat sosiaali- ja terveysministeriölle.     Tämän jälkeen on vasta tarkoituksenmukaista
12468:    Eläkelaitosten olisi nykyistä enemmän toimi-    ottaa kantaa mietinnössä ehdotettuihin lainsää-
12469: kunnan mukaan kiinnitettävä huomiota eläk-         däntötoimia vaativiin uudistuksiin. Valtaosa
12470: keenhakijan ammattiin, työoloihin sekä työn-       mietinnön ehdotuksista on kuitenkin sellaisia
12471: saantimahdollisuuksiin. Pääpaino työttömyydes-     työkyvyttömyyseläkekäytännön         tehostamiseen
12472: tä kuuluu työttömyysviranomaisille, mutta elä-     tähtääviä toimenpiteitä, jotka on mahdollista
12473: kelaitoksen on selvitettävä, että työtä, johon     hoitaa ilman lainsäädäntötoimenpiteitä. Sosiaali-
12474: eläkkeenhakijan arvioidaan pystyvän, on yleen-     ja terveysministeriö onkin alustavasti pyytänyt
12475: sä saatavilla.                                     eläketurvakeskusta kartoittamaan mahdollisuu-
12476:    Eläkelaitosten asiantuntemusta täydentämään     det toimikunnan ehdottamiin muutoksiin.
12477:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
12478: 
12479:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
12480:                                               N:o 75                                                3
12481: 
12482: 
12483:                             Till Riksdagens Herr Talman
12484: 
12485:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       tioner för pensionsfrågor skulle grundas, med
12486: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        representanter för arbetsmarknadsorganisatio-
12487: se av den 11 mars 1982 tili vederbörande            nerna som medlemmar. De nuvarande delega-
12488: medlem av statsrådet översänt avskrift av           tionerna bör också i fortsättningen utvecklas.
12489: följande av riksdagsman Seppo Tikka under-          A.ven vid folkpensionsanstalten bör en delega-
12490: tecknade spörsmål nr 75:                            tion för pensionsfrågor grundas.
12491:                                                        För att råda bot på oenhetligheten när det
12492:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gäller besvärsinstanser inom pensionssystemen
12493:        ta för att rätta tili bristerna vid av-      borde förutsättningarna för att skapa en gemen-
12494:        görandena av invaliditetsfrågor, och         sam högsta besvärsinstans undersökas. Den så
12495:           har Regeringen för avsikt att se tili     kallade principen om sista pensionsanstalt
12496:        att de förslag som kommissionen för          borde utsträckas tili den offentliga sektorn.
12497:        frågor om invaliditetsbedömning har          En enda, dvs. den sista pensionsanstalten,
12498:        lagt fram så snabbt som möjligt skulle       fattar beslut i den försäkrades pensionsärende
12499:        bringas i kraft?                             och pensionen betalas i sin helhet från denna
12500:                                                     anstalt.
12501:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-         På basen av en enkät inom läkarkåren
12502: föra följande:                                      betonar kommissionen, att läkarutlåtandet en-
12503:    För social- och hälsovårdsministeriets vid-      samt inte är utlösande faktor för pensionen.
12504: kommande är kommissionens uppdragsenliga            Detta borde klargöras också för läkarna genom
12505: arbete att betraktas ,som en utredning om det       en precisering av de direktiv som ges tili dem.
12506: inbördes förhållandet mellan pensionssystemen.         För att förenhetliga bedömningen av invali-
12507: Förslaget utgår därför från nuvarande praxis        ditet (med iakttagande av de medicinska kri-
12508: i avgörande frågor och preciserar denna.            terierna) borde man utreda möjligheterna att
12509:    Som mest central måste man anse den lag-         vid universitetscentralsjukhusen inrätta grupper
12510: stadgade förhandlingsskyldigheten för pensions-     av sakkunniga som specialiserat sig på bedöm-
12511: systemen, som innebär att pensionsanstalten,        ningar.
12512: då den behandlar en ansökan om invalidpen-             Pensionsmyndigheterna borde fästa speciell
12513: sion, skall ta reda på om invalidpension sam-       vikt vid motiveringarna tili pensionsbesluten.
12514: tidigt söks inom ramen för andra pensionssyste-     Av ett negativt pensionsbeslut borde framgå
12515: men. Pensionsanstalten måste innan den fattar       åtminstone på vilka förutsättningar för invalidi-
12516: sitt beslut utreda den andra pensionsanstaltens     tetsbedömning (sjukdom, lyte, skada, ålder,
12517: ståndpunkt. Den försäkrade får i pensionsbe-        yrke, utbildning, boningsort mm.) beslutet i
12518: slutet vetskap om att förhandlingsskyldigheten      huvudsak baserar sig.
12519: fullgjorts. För att övervaka att förhandlings-         För närvarande förbereds i social- och hälso-
12520: mekanismen fungerar har man föreslagit att          vårdsministeriet en utlåtanderond för det be-
12521: en uppföljningsgrupp skulle tilisättas för att      tänkande som kommissionen för frågor om
12522: lämna rapport om ärendena tili social- och          invaliditetsbedömning har lämnat. Det är me-
12523: hälsovårdsministeriet.                              ningen att en jämförelsevis kort tid skall reser-
12524:    Enligt kommissionens åsikt borde pensions-       veras för att avge utlåtandena. Först därefter
12525: inrättningarna fästa större avseende vid den        är det ändamålsenligt att fatta ståndpunkt tili
12526: pensionssökandes yrke, arbetsförhållanden samt      sådana föreslagna reformer som kräver lagstift-
12527: möjligheter att få arbete. Arbetslöshetsfrågor-     ningsåtgärder. Huvuddelen av förslagen i be-
12528: na ankommer i huvudsak på arbetslöshetsmyn-         tänkandet gäller dock sådana åtgärder för effek-
12529: digheterna, men pensionsanstalten skall utreda,     tivering av rutinerna i fråga om invalidpensio-
12530: om sådant arbete som den pensionssökande            ner som det är möjligt att vidta utan lagstift-
12531: beräknas kunna klara, överhuvudtaget finns          ningsåtgärder. Social- och hälsovårdsministeriet
12532: att få.                                             har preliminärt bett om att pensionsskydds-
12533:    För att komplettera den sakkunskap som           centralen skulle kartlägga möjligheterna för de
12534: pensionsanstalterna besitter föreslås att delega-   av kommissionen föreslagna förändringarna.
12535:      Helsingfors den 13 april 1982
12536: 
12537:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
12538:                                                1982 vp.
12539: 
12540: Kirjallinen kysymys n:o 76
12541: 
12542: 
12543: 
12544:                                   M. Puhakka: Outokummun kaupungin työllisyystilanteesta
12545: 
12546: 
12547:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12548: 
12549:     Pohjois-Karjalassa SlJattseva Outokummun          loin kaivoksen 300 työntekijästä jää työttömäk-
12550: kaupunki on rakentunut Outokummusta löy-              si 250 työntekijää. Samansuuntainen kehitys on
12551: tyneen kuparimalmion ympärille syntyneeseen           nähtävissä myös Keretin kaivoksen osalta. Ke-
12552: kaivokseen ja kaivostoimintaan läheisesti liitty-     retin kaivoksella työskentelee tällä hetkellä
12553: vien palveluiden tuottamiseen. Outokumpu on           noin 600 työntekijää ja on arvioitu, että 1980-
12554: ollut maamme metalliteollisuuden raaka-aine-          luvun lopussa Keretin malmion loputtua nämä
12555: lähde, Outokummusta louhittu malmi on kul-            600 henkeä jäävät työttömiksi. Näin tämän
12556: jetettu rikasteena muualle Suomeen jalostetta-        vuosikymmenen aikana. Outokummussa olisi
12557: vaksi tuottamaan kansallista hyvinvointia. Kai-       kaivostoiminnan loppumisen seurauksena mene-
12558: vostoiminta on merkinnyt outokumpulaisille            tetty 1 400: sta teollisuuden palveluksessa ole-
12559: vuosikymmenen aikana työpaikkoja ja turvat-           vasta työpaikasta noin 800-900. Tämä mer-
12560: tua toimeentuloa. Nykyisellään kuitenkin on           kitsee seurannaisvaikutuksineen sitä, että noin
12561: selvästi nähtävissä, että Outokummun malmion          5 000-6 000 ihmisen toimeentulo tulee vaa-
12562: ympärille rakentunut kaivostoiminta on kuolin-        rautumaan Outokummun kaupungissa asuvien
12563: kouristuksissaan. Malmi on loppumassa. Tämä           osalta. Tämä merkitsee myös sitä, että ne jul-
12564: on heijastunut Outokummun kaupungin kehi-             kishallinnon toimenpitein suoritetut investoin-
12565: tykseen.                                              nit, jotka on rakennettu noin 11 000 henkeä
12566:     Outokummun kaupungin kehitystä kuvanne-           varten, jäävät tehottomina käyttämättä ja ih-
12567: vat muutamat numerosarjat parhaiten. Vuoden           misten ainoa vaihtoehto toimeentulonsa turvaa-
12568:  1970 alussa kaupungin väkiluku oli 10 807            miseksi on muuttaa työhön toiselle paikkakun-
12569: henkeä ja vuoden 1981 lopussa 10 300 hen-             nalle.
12570: keä, eli vähennystä on tapahtunut 500 henkeä.            Tämän synkän tilanteen korjaamiseksi on
12571: Outokummun malmion ympärille rakentuneen              Sorsan edellisen hallituksen asettama Pohjois-
12572: Outokumpu Oy:n kaivostoiminnan palvelukses-           Karjala -toimikunta esittänyt erilaisen joukon
12573: sa oli väkeä vuoden 1970 lopussa 1 350 hen-           toimenpiteitä. On esitetty, että Outokummun
12574: keä ja vuoden 1981 lopussa 1 060 henkeä,              kaupunkiin rakennettaisiin uusia teollisia työ-
12575:  joista noin 200 henkeä on myöhemmin synty-           paikkoja korvaamaan kaivostoiminnasta vapau-
12576: neen konepajateollisuuden palveluksessa. Outo-        tuvat työpaikat. Tässä on osittain onnistuttu-
12577:  kummun elinkeinorakenne on sellainen, että           kin. Outokumpuun on perustettu teollisuusky-
12578:  vuoden 1980 tutkimuksen mukaan teollisuuden          lä. Teollisuuskylä työllistää tällä hetkellä noin
12579:  palveluksesta toimeentulonsa saa 1 421 hen-
12580:  keä, kaupan palveluksista 433 henkeä ja maa-         200 työntekijää. Tällä hetkellä kuitenkin näyt-
12581:  ja metsätaloudesta 533 henkeä. Pääosa teolli-        tää siltä, ettei nykyisillä toimenpiteillä pysty-
12582:  sista työpaikoista on Outokumpu Osakeyhtiön          tä korvaamaan sitä työpaikkojen määrää, joka
12583:  kaivostoiminnasta peräisin. Outokummun kau-          on vähenemässä kaivostoiminnan loppumisen
12584:  punki on vuosikymmenien aikana rakentanut            seurauksena Outokumpu Osakeyhtiön kaivok-
12585:  kunnalliset palvelut, kuten koulut, terveyden-       silta. Tästä johtuen tarvittaisiin pikaisia toi-
12586:  hoidon palvelut, sosiaalitoimen palvelut, kult-      menpiteitä Outokummun kaupungin väestön
12587:  tuuripalvelut ja asunnot siten, että niitä riittää   työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi
12588:  noin 11 000 hengen tarpeisiin.                       omalla paikkakunnalla.
12589:     Nyt on tiedossa, että Outokummun alueella            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12590:  tunnettu malmio alkaa olla loppuun louhittu.         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
12591:  Outokumpu Osakeyhtiön Vuonoksen kaivosta             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12592:  uhkaa lopettaminen vuoden 1984 aikana, jol-          vaksi seuraavan kysymyksen:
12593: 088200342A
12594: 2                                      1982 vp.
12595: 
12596:        Onko Hallitus tietoinen, että Outo-               mihin toimenpiteisiin·· Hallitus ' :aikoo
12597:      kummun kaupungin työllisyystilanne on            ryhtyä, jotta Outokummun kaupunkiin
12598:      huolestuttavasti heikkenemässä Outo-             saataisiin pikaisesti korvaavaa teollisuut-
12599:      kummussa olevan malmion loppumisen               ta turvaamaan Outokummun alueen
12600:      seurauksena, ja. jos on~                         ;väestön elämisen edellytykset?
12601:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
12602: 
12603:                                      Matti Puhakka·
12604: 
12605: 
12606: 
12607: 
12608:                                                                    ;.,._
12609:                                                N:o 76                                                3
12610: 
12611: 
12612: 
12613: 
12614:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12615: 
12616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimintaa harjoittavalla yhtiöllä, Outokumpu
12617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Oy:llä, oli uusien työpaikkojen synnyttämisek-
12618: olette 12 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          si. Toisaalta toimikunta esitti yleisiä teollisuu-
12619: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         den kehitysedellytyksiä Outokummussa patau-
12620: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nettavaksi siten, että Outokummun kaupunki
12621: edustaja Matti Puhakan näin kuuluvasta kir-          nimettäisiin !-vyöhykkeen lisätukialueeksi ja
12622: jallisesta kysymyksestä n:o 76:                      että lisäksi se nimettäisiin valtioneuvoston pää-
12623:                                                      töksellä teollisuuskyläpaikkakunnaksi. Edellä
12624:          Onko Hallitus tietoinen, että Outo-         mmmtut toimenpiteet ovatkin toteutuneet.
12625:        kummun kaupungin työllisyystilanne on         Outokummun seudun teollisuuskylä Oy perus-
12626:        huolestuttavasti heikkenemässä Outo-          tettiin keväällä 1979. Siinä ovat osakkaina
12627:        kummussa olevan malmion loppumisen            Outokummun kaupunki ja Polvijärven kunta.
12628:        seurauksena, ja jos on,                       Merkittävin investointi Outokummun seudun
12629:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teollisuuskylä Oy:n piirissä on ollut Outokum-
12630:        ryhtyä, jotta Outokummun kaupunkiin           pu Oy:n Turulan kaivoslaitteita valmistava ko-
12631:        saataisiin pikaisesti korvaavaa teollisuut-   nepaja, joka tällä hetkellä työllistää noin 80
12632:        ta turvaamaan Outokummun alueen               henkilöä ja vuoden loppuun mennessä lisän-
12633:        väestön elämisen edellytykset?                nee työvoimaansa noin 10-20 henkilöllä. Tä-
12634:                                                      hän mennessä Outokummun seudun teollisuus-
12635:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kylään on pystytty luomaan kaikkiaan 230 uut-
12636: vasti seuraavaa:                                     ta teollista työpaikkaa. Ensi vuoden puolella
12637:    Outokummun kaupungin työllisyystilanteen          työpaikkojen kasvuksi voidaan arvioida 70-
12638: huolestuttavaan heikkenemiseen kiinnitettiin         100 uutta työpaikkaa.
12639: kauppa- ja teollisuusministeriön taholta huo-            Outokummun seudun rahoituksellista asemaa
12640: miota jo vuonna 197 8 ministeriön asettaessa         on voitu parantaa siten, että vuosina 1979-
12641: 6 päivänä lokakuuta toimikunnan, jonka teh-          1981 Outokummun seudun teollisuuskylän ra-
12642: täväksi annettiin selvittää kaivostoiminnan poh-     kennuttamiin teollisuushalleihin on voitu saa-
12643: jalle syntyneiden alueellisesti merkittävien asu-    da Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja 12,5 mil-
12644: tuskeskusten jatkuvat toimintaedellytykset ja        joonaa markkaa ja työvoimaministeriön avus-
12645: ennen kaikkea työllisyyden hoidon mahdolli-          tuksia noin 10 miljoonaa markkaa. Nämä ovat
12646: suudet asutuskeskusten toiminnan keskeisenä          merkinneet noin 65-70 % teollisuuskylän ra-
12647: perustana olevien kaivosten lopettaessa toimin-      kennusinvestoinneista. Lisäksi teollisuuskylässä
12648: tansa. Erääksi ns. kriittiseksi kaivospaikkakun-     ja myös muualla Outokummussa toimivat yri-
12649: naksi toimikunta nimesi Outokummun kaupun-           tykset ovat voineet saada kauppa- ja teollisuus-
12650: gin. Toimikunnan esitykset, jotka jätettiin 28       ministeriön myöntämiä investointi- ja käynnis-
12651: päivänä toukokuuta 1979 kauppa- ja teollisuus-       tysavustuksia sekä Kehitysaluerahasto Oy:n lai-
12652: ministeriölle, tähtäsivät siihen, että Outokum-      noja.
12653: puun voitaisiin luoda sellaisia uusia teollisia          Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 10. 4.
12654: ja palvelualan yrityksiä, jotka voisivat sijoit-      1981 pysyvän seurantatyöryhmän käsittelemään
12655: taa palvelukseensa kaivostoiminnasta vapautu-         työpaikkojen luomista ja muiden siihen liit-
12656: vaa ja paikkakunnalta työmarkkinoille tulevaa        tyvien kehitysedellytysten turvaamista koskevia
12657: nuorta työvoimaa.                                    kysymyksiä sellaisilla kaivospaikkakunnilla, jois-
12658:    Toimikunta lähti työssään kaksitahoiselta lin-    sa toimivien kaivosten malmivarat ovat joko
12659: jalta. Ensinnäkin pyrittiin Outokummun osalta        vaarassa loppua tai louhinta kannattavuusteki-
12660: selvittämään ne mahdollisuudet, mitä kaivos-          jöiden johdosta vaarantuu. Työryhmä asetettiin
12661: 4                                            1982 vp.
12662: 
12663: tehtäväänsä toistaiseksi ja se on jättänyt vuo-     set yritysten sijoittumiselle Outokumpuun. Li-
12664: siraporttinsa kauppa- ja teollisuusministeriölle    säksi ministeriö pitää pysyvää tilanteen seuran-
12665: 19. 3. 1982. Raportissa todetaan, että kaikista     taa ja siitä raportoimista työtänsä jatkavan kai-
12666: suurin supistus kriittisten kaivosten henkilöstö-   vospaikkakuntien seurantatyöryhmän kannalta
12667: määrässä lähivuosina tapahtuu Vuonoksen kai-        välttämättömänä.
12668: voksessa, jossa supistus koskee liki 300 hen-          Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi voi-
12669: kilöä vuoteen 1983 mennessä. Kaivoksen hen-         vat työvoimaviranomaiset suunnata eräitä toi-
12670: kilöstöstä ehtii eläkkeelle siirtyä vain vajaat     menpiteitä muun muassa Outokummun kau-
12671: 5 % lopettamisvuoteen mennessä.                     punkiin, mikäli sieltä tulee rahoituskelpoisia
12672:    Ministeriö on siis tietoinen siitä vakavasta     hakemuksia. · Valtioneuvosto on 11.2. 1982
12673: työllisyystilanteen huononemisesta, joka johtuu     päättänyt eräiden työllisyysvarojen käytöstä ku-
12674: Outokumpu Oy:n Vuonoksen kaivoksen mal-             luvalle vuodelle ja tässä yhteydessä päättänyt,
12675: mivarojen loppumisesta ilmeisesti paria vuotta      että muun muassa Joensuun työvoimapiirin
12676: aikaisemmin arvioitua nopeammin .eli vuonna         alueella rahoitetaan kaikki rahoituskelpoiset ha-
12677: 1983. Esitettyä arviota saattaisi muuttaa jon-      kemukset, joissa on kysymys valtion työllisyys-
12678: kin verran se, että Outokummussa sijaitsevien       työtehtävästä, kunnallisesta työllistämistuesta,
12679: kaivosten läheisyydestä löydettäisiin uusia hyö-    nuorten työllistämistuesta, eläkeläisten avustuk-
12680: dynnettäviä malmiesiintymiä. Ministeriön toi-       sista asuntojen peruskorjauksiin ja työrajoitteis-
12681: mesta malmin etsinnän määrärahoja onkin lisät-      ten työhönsijoittamiseen osoitetusta määrära-
12682: ty viime vuosina tuntuvasti erityisesti kaivos-     hasta. Lisäksi on valtionapuna työttömyyden
12683: ten ympäristössä tapahtuvan syväkairaustoimin-      lieventämiseen osoitetun määrärahan käyttö-
12684: nan tehostamiseksi.                                 suunnitelmaa muun valtionavun osalta tarkoi-
12685:    Ministeriö katsoo, että mitään yksioikoista      tus tarkistaa lisäämällä Joensuun työvoimapii-
12686: tietä uusien työpaikkojen luomiseksi ei ole ole-    rin määrärahakiintiötä vuoden 1981 yhteensä
12687: massa, vaan parhaimpaan tulokseen voidaan           5,2 miljoonasta markasta kuluvan vuoden aika-
12688: päästä pyrkimällä toteuttamaan edellä mainit-       na 12 miljoonaan markkaan.
12689: tuja toimenpiteitä ja luomaan hyvät edellytyk-
12690:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1982
12691: 
12692:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
12693:                                              N:o 16                                                5
12694: 
12695: 
12696: 
12697: 
12698:                           Till Riksdagens Herr Talman
12699: 
12700:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      lag som idkar gruvdriften, Outokumpu Oy,
12701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hade att skapa nya arbetsplatser. Å andra si-
12702: velse av den 12 mars 1982 till vederböran-         dan föreslog kommissiönen att industrins .all-
12703: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       männa utvecklingsbetingelser i Outokumpu
12704: följande av riksdagsman Matti Puhakka ställ-       skulle förbättras så, att Outokumpu stad skul-
12705: da skriftliga spörsmål nr 7 6:                     le förklaras för tilläggsstödsområde inom 1-zo-
12706:                                                    nen och att staden dessutom genom beslut av
12707:           Är Regeringen medveten om att sys-       statsrådet skulle utses till industribykommun.
12708:        selsättningsläget i Outokumpu stad hål-     Ovan nämnda åtgärder har vidtagits. Ett
12709:        ler på att försämras på ett oroväckan-      bolag benämnt Outokummun seudun teolli-
12710:        de sätt till följd av att malmeroa i Ou-    suuskylä Oy bildades våren 1979. Delägare
12711:        tokumpu tar slut och om så är fallet,       i bolaget är Outokumpu stad och Polvijärvi
12712:           vilka · åtgärder ämnar Regeringen vid-   kommun. Den viktigaste investeringen inom
12713:        ta för att man snabbt skall få ersättan-    ramen för Outokummun seudun teollisuuskylä
12714:        de industri till Outokumpu stad för         Oy har varit Outokumpu Oy:s Turula verk-
12715:        att trygga Outokumpuområdets befolk-        stad, som tillverkar apparater för gruvor och
12716:        nings levnadsbetingelser?                   som för närvarande sysselsätter ca 80 perso-
12717:                                                    ner och före utgången av året torde öka sin
12718:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       arbetskraft med 10-20 personer. Hittills har
12719: anföra följande:                                   man i Outokumpuregionens industriby kunnat
12720:    Handels- och industriministeriet fäste upp-     skapa inalles 230 nya industriarbetsplatser.
12721: märksamhet vid den oroväckande försämringen        Nästa år kan ökningen av antalet arbetsplatser
12722: av sysselsättningsläget i Outokumpu stad re-       uppskattas till 70-100 nya arbetsplatser.
12723: dan år 1978, då ministeriet den 6 oktober              Outokumpuregionens finansiella ställning har
12724: tillsatte en kommission med uppgift att ut-        kunnat förbättras så, att för industrihallar som
12725: reda de fortsatta verksamhetsbetingelserna för     Outokummun seudun teollisuuskylä Oy låtit
12726: sådana regionalt betydelsefulla bosättningscen-    uppföra, under åren 1979-1981 har kunnat
12727: tra, som uppstått på grundvalen av gruvdrift       erhållas av Utvecklingsområdesfonden Ab be-
12728: och framför allt möjligheterna att sköta sys-      viljade lån tili ett belopp av 12,5 miljoner
12729: selsättningen när driften vid de gruvor, som       mark och av arbetskraftsministeriet beviljade
12730: utgjort den centrala grundvalen för ifrågavaran-   understöd tili ett belopp av ca 10 miljoner
12731: de bosättningscentras verksamhet, nedläggs.        mark. Dessa lån och understöd har utgjort
12732: Som en s.k. kritisk gruvdriftsort namngav           65-70 % av industribyns investeringar i
12733: kommissionen Outokumpu stad. Kommissio-            byggnader. Dessutom har företag i industri-
12734: nens förslag, vilka överlämnades tili handels-     byn och även annorstädes i Outokumpu kun-
12735: och industriministeriet den 28 maj 1979, syf-      nat få av handels- och industriministeriet be-
12736: tar till att göra det möjligt att i Outokumpu      viljade investerings- och startbidrag och av
12737: skapa sådana nya industri- och serviceföretag      Utvecklingsområdesfonden Ab beviljade lån.
12738: som skulle kunna ta i sin tjänst den arbets-           Handels- och industriministeriet tillsatte 10.
12739: kraft som friställs från gruvdriften och den       4. 1981 en permanent uppföljningsarbetsgrupp
12740: unga arbetskraft från orten som kommer ut           med uppgift att handlägga frågor rörande ska-
12741: på arbetsmarknaden.                                pandet av arbetsplatser och tryggandet av and-
12742:     Kommissionen hade i sitt arbete två linjer.     ra utvecklingsbetingelser i anslutning därtill
12743:  Å ena sidan försökte man för Outokumpus           på sådana gruvdriftsorter där gruvornas malm-
12744: vidkommande utreda vilka möjligheter det bo-        tillgångar riskerar att ta slut ellet där bryt-
12745: 088200342A
12746: 6                                           1982 vp.
12747: 
12748: ningen äventyras av lönsamhetsfaktorer. Ar-        pa goda förutsättningar för företags etablering
12749: betsgruppen tillsattes tills vidare, och den har   i Outokumpu. Dessutom anser ministeriet det
12750: avgivit sin årsrapport till handels- och indu-     vara nödvändigt att den för uppföljning av
12751: striministeriet 19. 3. 1982. I rapporten konsta-   utvecklandet av gruvdriftsorter tillsatta arbets-
12752: teras att den allra största reduceringen av an-    gruppen fortsättningsvis följer med och rap-
12753: talet anställda vid de kritiska gruvorna under     porterar om läget.
12754: de närmaste åren sker vid Vuonos gruva, där            Utöver ovan nämnda åtgärder kan arbets-
12755: reduceringen berör nära 300 personer före år       kraftsmyndigheterna styra vissa åtgärder bl.a.
12756: 1983. Av personalen vid gruvan hinner endast       till Outokumpu stad, ifall finansieringsdugliga
12757: knappa 5 % gå i pension före nedläggnings-         ansökningar inkommer från staden. Statsrådet
12758: året.                                              har 11. 2. 1982 beslutat om användningen av
12759:    Ministeriet är således medvetet om den all-     vissa sysselsättningsmedel under innevarande år
12760: varliga försämring av sysselsättningsläget som     och i detta sammanhang beslutat att alla fi-
12761: förorsakas av att malmtillgångarna i Outokum-      nansieringsdugliga ansökningar, i vilka det är
12762: pu Oy:s Vuonos gruva uppenbarligen tar slut        fråga om statens sysselsättningsarbetsuppgifter,
12763: ett par år tidigare än beräknat, eller år 1983.    kommunalt sysselsättningsstöd, sysselsättnings-
12764: Denna beräkning skulle kunna ändras i någon        stöd för unga, understöd åt pensionärer för
12765: mån om i närheten av gruvorna i Outokum-           grundreparation av bostäder eller anslaget för
12766: pu skulle påträffas nya malmfyndigheter som        arbetshandikappades placering i arbete, skall
12767: skulle kunna exploateras. På åtgärd av minis-      finansieras bl.a. inom Joensuu arbetskrafts-
12768: teriet har därför anslagen för malmletning         distrikts område. Avsikten är dessutom att i
12769: ökats avsevärt under de senaste åren, varvid       fråga om annat statsunderstöd justera disposi-
12770: syftet särskilt har varit att effektivera djup-     tionsplanen för anslaget för statsunderstöd för
12771: borrningsverksamheten i gruvornas omgivning.       lindrande av arbetslösheten genom att under
12772:    Ministeriet anser att nya arbetsplatser inte    innevarande år öka Joensuu arbetskraftsdi-
12773: kan skapas på något enkelt sätt utan det bäs-      strikts anslagskvot från sammanlagt 5,2 miljo-
12774: ta resultatet uppnås genom att så långt möj-       ner mark år 1981 till 12 miljoner mark i år.
12775: ligt genomföra ovan nämnda åtgärder och ska-
12776:      Helsingfors den 14 april 1982
12777: 
12778:                                                    Handels- och industriminister Esko Ollila
12779:                                               1982 vp.
12780: 
12781: Kirjallinen kysymys n:o 77
12782: 
12783: 
12784: 
12785: 
12786:                                   P. Puhakka ym.: Työturvallisuusmääräysten noudattamisesta
12787:                                      ulkomaisissa rakennuskohteissa
12788: 
12789: 
12790:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12791: 
12792:    Suomen ulkomaankaupassa ovat saavutta-               Ul!komaiset työkohteet työttömyyden torju-
12793: neet varsin merkittävän osuuden ulikomailla          miseksi ja ulkomaisten taloudellisten suhteit-
12794: toteutettavat rakennusprojektit. Suomalaisten        ten kehittämiseksi ovat välttäJmä~tömi:ä. Hy-
12795: työntekijöitten ulkomai'lla suorittamaa työtä        väksyttävää ei olle se, ettei suomalaisten ura-
12796: koskevissa työehtosopimuksissa yleisesti sovi-       koitsijain tarv1tse suomalaisiin työntekijöihin
12797: taan, että rakennustyössä noudatetaan Suo-           nähden soveltaa tyffiainsäädännön määräyksiä.
12798: men työturvaillisuuslakia ja muita suomalaisia       Tällainen epäkohta on viipyimäJttä poistettava.
12799: työturv,alJisuusmääräyksiä.    Käytännössä     on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12800: osoittautunut ongelmaksi sanottujen lakien ja        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
12801: määräysten noudattamisen valvonta uLkomailla         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12802: olevilla työmailla. Koska Suomen työsuojeluvi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12803: rMOmaiset ovat katsoneet, ettei niillä ole toi-
12804: miv,altaa ulkomaiN.a sij,aitsevilla työmailla, on              Onko Hallitus tietoinen, että suo-
12805: urakoitsijo,iden suhtautuminen työturvallisuus'-            malaisten rakennusurakoitsijoiden ulko-
12806: velvoitteisiin käynyt piittaamattomaksi. Eräs               ma<isilla työmailla on työturvahlisuuden
12807: suoma!laisten ulkomailla oleva työmaa on Kos-               valvonta osoittautunut puutteelliseksi
12808: ~amus. Siellä 27. 4. 1978 .tapahtuneen kuole-               ja erttä tilannetta on vaikeuttanut oi-
12809: maan johtaneen työtapaturman johdosta Kuh-                  keusk,anslerin antattna lausunto, jonka
12810: mon piirin nimismies haki oikeuskanslerilta                 mukaan ulkomailila tapahtunut Suomen
12811: syytemääräystä. O~keuskansleri katsoi 9. 1.                 työturvallisuusmääräysten    rikkominen
12812: 1979 antattnassaan päätöksessä, ettei ulkomailla            d ole Suomen lain mukaan rangaista-
12813: tapahtunut Suomen työturvallisuusmääräysten                 va teko, ja jos on,
12814:  rikkominen ole rangaistava rteko.                             mihin toimenpiteisiin Hallitus on
12815:     Mainittu kuolemantapaus ei ole ainoa. Li-               ryhtynyt, jotta Suomen työturvallisuus-
12816: >äiksi on tapauksia, joissa usean!kin ihmishen-             määräyksiä ryhdytään soveltamaan suo-
12817:  ~en säilyminen on ollut vain onnen varassa.                malaisten urakoitsijoiden ulkomaisissa
12818:  ~iin ikään suomalaisten ulkomailla olevilla työ-           työkohteissa työskenteleviin suomalai-
12819:  na1lla jatkuvasti rikotaan mm. syöpävaarallisten           siin työnteklijöihin nähden?
12820:                                                                  1
12821: 
12822: 
12823:  uneitten käyttöä koskevia määräyksiä, jotka
12824:  ~dellyttävät [ue'ttel~n pitämistä syöpävaarallis-
12825:  :en aineitten kanssa työskentelevistä.
12826:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
12827: 
12828:          Pauli Puhakka                  E.-J. Tennilä                 M.-L. Salminen
12829:          Pentti Liedes                  Marjatta Stenius-Kaukonen     Irma Rosnell
12830:          Ensio Laine                    Sten Söderström               Mikko Kuoppa
12831:                                         Aarne Koskinen
12832: 
12833: 
12834: 
12835: 
12836: l88200343B
12837: 2                                               1982 vp.
12838: 
12839: 
12840: 
12841: 
12842:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12843: 
12844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             men työturvallisuusmäärä}'iksii:ti ulkomailla teh-
12845: tissa main1tu~sa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tävässä työssä edes silloin, kun työvoimana
12846: mies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1982 päi-          k~ytetään suomalaisia työntekijöitä. Näin ol-
12847: vätyn lkirj.eenne ohella toimittanut valtioneu-        len työnantajaa ei dle katsottu vo1tavan tuo-
12848: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           mita suomalaisessa :tuomioistu~messa rangais-
12849: kansanedustaja P. Puhakan ym. näin kuulu-              tukseen ulkomailla tapahtuneesta työturvalli-
12850: v:asta kirjallisesta kysymyksestä n:o 77:              suusmääräysten rikkomisesta. Myöskään työ-
12851:                                                        suojeluviranomaisilla ei ole katsottu olevan
12852:            Onko Hallitus tietoinen, että suo-          toimivaltaa vralvoa kyseisten :määräysten nou-
12853:        malaisten rakennusurakoitsijoiden ulko-         dattamista ulkomaiflla.
12854:        ,m:a!isilla työmailla on työturvalHsuuden           Edellä es•i.tetyn tllanteen selkiyttärninen ei
12855:         valvonta osoittautunut puutteelliseksi         ole mahdOllista i1man Jainsäädäntötoimenpi-
12856:         ja että tilannetta on vaikeuvtanut oi-         teitä. Kyseistä! lainsäädäntöä valmisteltaessa
12857:         keusroatnslerin antama lausunto, jonka         joudutaan selvitt'ämään, miltä osin Suomen
12858:         mukaan ulkomailla tapahtunut Suomen            työlainsäädäntö tulisi säätää Jroskemlaan ul:ko-
12859:         työturvallisuusmääräysten     rilkkominen      maiFla tehtävää työtä. Myös työntekijäpuolen
12860:         ei ole Suomen lain mukaan rangaista-           keskusjärjestöt ovat kiinnittäneet vahioneu-
12861:         va- teko, ja jos on,                           voston huomiota u[komaisiin työkohteisiin
12862:            mihin toimenpiteisiån Hallitus on           osallistuvien suomalaits,ten työturvalHsuudessa
12863:         ryhtynyt, jotta Suomen työturvallisuus-        ilmenneisi·in epäkohtiin.
12864:         määräyksiä rybdytään soveltamaan suo-              Hallitus on tietoinen suomalaisen .työnteki-
12865:        malaisten urakoitsijoiden ulkomaisissa          jän työturvallisuuden puutteista ulkomailla teh-
12866:         työkohteissa työskentelevHn suomalai-          tävässä työssä. Tämän vuoksi hallitus on
12867:        •siin työntekiijöihin nähden?                   asettanut 27. 8. 1981 komitean, jonlka tehtä-
12868:                                                        vänä on selvittää u1komaisiss,a työkohteissa
12869:    Vastauksena kysymykse.en esitän kunnioit-           työskentelevien suomalaisten oikeusturvaa,
12870: tavasti seuraavaa:                                     työsuhde- ja sosiaaliturvaa, työsuojelua, vero-
12871:    Suomen v:oimassa olevaan työlainsäädän-             tusta sekä työsuhteen ehtoilhin Hittyviä kysy-
12872: 1lÖÖn ei sisälly erityisiä s,äännölksiä siitä, minkä   mylksiä ja tehdä ehdotuksia näissä suhteissa
12873: maan ~yöturvallisuusmääräyksiä on sovelletta-          todettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Komitean
12874: va suomalaisen työnantajan palveluksessa ul-            tulee tehdä ehdotuksensa 1. 11. 1982 mennes-
12875: komailla olevaan työntekijään. Erityisesti ra-         sä. T,mnän komitean työn vat.mistuttua halli-
12876: kennusviennin me11kittäivän laajenemisen myö-           tus tulee ryht)"mään tarpeellisiin toimenpitei-
12877: tä onkin yhä useammin tullut ratkaistavaksi,            siin suomalaisen .työnantajan palveluksessa ul-
12878: minkä maan lainsäädäntöä ja työehtosopimuk-            komailla työskentellevien suomalaisten työnte-
12879: sia kyseisen laatuisiin työsulhteisiin dlisi so-       kijöiden saattamiseksi työturvallisuuden osal-
12880: vellettava. Q]keuSkäytännössä näyttää omaksu-           ta samaan asemaan kuin Suomessa olevilla !tyÖ-
12881: tun lähinnä se käsitys, että suomalainen työn-         paikoilla.
12882: antaja ei ole velvollinen noudattamaan Suo-
12883:       Helsingissä 14 päivänä huht.lkuuta 1982
12884: 
12885:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
12886:                                               N:o 77                                                 3
12887: 
12888: 
12889: 
12890: 
12891:                           Till     Rik·sd.agens Herr Talman
12892: 
12893:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förpliktad att r arbete utomlands iaktta de
12894: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             finSika arbetarskyddsbestämmelserna ens i det
12895: velse av den 12 mars 1982 tihl vederbörande           fall att arbetskraften består av arbetstagare
12896: medlem arv statsrådet översänt avskrift av            från Finland. Det har sålunda inte ansetts
12897: följande .av rilksdagsman P. Puhakka m. fl. un-       vara möjligt att döma ·arbetsgivaren tili straff
12898: dertecknade spörsmål nr 77:                           vid finsk domstol för brott mot arbetar-
12899:                                                       skyddsbestämme1serna i utlandet. Inte heller
12900:           Är Regeringen medveten om, att              arbetarskyddsmyndigheterna har ansetts ha
12901:        övervakningen av arbetarskyddet på             befogenhet att övervaka iakttagandet av ifrå-
12902:        fJnländska byggnadsentreprenörers ar-          gavarande beståimmelser utomlands.
12903:        betsplatser i utlandet har vis;at sig vara         Utan lagstiftningsåtgärder kan ovan nämnda
12904:        bristfällig, och att .situationen har för-     situation inte klaras upp. Vid beredningen av
12905:        värmt•s på grund av justitiekanslerns          ifrågavarande lagstiftning måste det utredas,
12906:        uttalande, enligt vilket brott mot de           tili vilka delar den finska arbetslagstiftningen
12907:        finska arbetarskyddsbes.tärtnmelserna i        bör utvidgas att gäUa arbete utomlands. Även
12908:        utlandet en!ligt finsk la~stiiftning inte      arbetstagarpartens centralorganisationer har
12909:        är en straffbar gärning, och om så             fäst statsrådets uppmärksamhet vid de miss-
12910:        är fallet,                                     förhållanden som har yppat sig beträffande
12911:           vilka åtgärder har Regeringen vid-          sådana finländares arbetarskydd som deltar i
12912:        tagit, för att de finska arbetarskyddsbe-       arbetsprojekt utomlands.
12913:        stämmelserna skaU börja till.ämpas på               Regeringen är medveten om de finländska
12914:        sådana arbetstagare från Finland, som          arbetstagarnas bristande arbetarskydd i arbete
12915:        arbetar på finländska entreprenörers           utomlands. För den skull har regeringen 27. 8.
12916:        utomlands belägna arbetsplatser?                1981 tillsatt en kommitte .som har rill upp-
12917:                                                       gift att utreda de för utomlands belägna ar-
12918:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         betsobjekt anställda finländarnas rättsskydd,
12919: samt anför.a följande:                                anställn~s- och socialskydd, arbetarskydd,
12920:    I gä[lande finsk arbetsla~stiftning ingår inte      beskattning samt frågor i anslutning tili ar-
12921: några särsldlda stadganden om, i vilket land          betsförhållandets villkor samt att framlägga
12922: gällande avbetarskyddsbeståimmelser som skall         förslag om hur härvidlag konstatemde pro-
12923: tiUämpa.s på arebtstagare som är anställd hos         blem skall kunna 1ösas. Kommitten bör fram-
12924: finsk arbetsgiv.are utomlands. I takt med en          lägga sitt förslag senast 1. 11. 1982. Sedan
12925: betydande utvidgning av särskilt byggnads-            kommittearbetet blivit färdigt kommer rege-
12926: exporten har det allt oftare blivit nödvändigt        ringen att vidta erforderliga åtgärder, för att
12927: att 1avgöra vilket lands lagstiftning och arbets-     de hos finländska arbetsgivare utomlands an-
12928: kollektivavta!l som skall tillåimpas på arbets-        ställda arbetstagarna från Finland skall kunna
12929: förhållanden av närmnda art. I rättspraxis före-      bli j.ämställda med arbetstagarna på de fin-
12930: fal1er det att råda närmast en sådan uppfatt-         ländska arbetsplatserna.
12931: ning, .att en finländsk arbetsgivare .inte är
12932:      Helsingfors den 14 apml 1982
12933: 
12934:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
12935:                                             1982 vp.
12936: 
12937: Kirjallinen kysymys n:o 78
12938: 
12939: 
12940: 
12941: 
12942:                                 Jaatinen: Yrittäjän lapsen mahdollisuuksista saada oppisopimus-
12943:                                     koulutusta omassa yrityksessä
12944: 
12945: 
12946:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12947: 
12948:    Useat yrittäjät haluaisivat kouluttaa oppi-     koituksenmukaisen soveltamisen vuoksi oppi-
12949: sopimusjärjestelmän avulla omat lapsensa am-       sopimuskäytäntöä olisikin muutettava lain hen-
12950: mattiin. Oppisopimuskoulutus olisikin näissä       gen mukaiseksi siten, että myös· yrittäjän oma
12951: tapauksissa luonteva koulutusväylä. Käytännös-     lapsi voitaisiin kouluttaa tätä kautta yrityksen
12952: sä kuitenkin oppisopimuskoulutusta koskevia        jatkajaksi.
12953: säännöksiä on tulkittu siten, ettei tämä ole          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12954: ollut mahdollista. Eri yrittäjäryhmät ovat tässä   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
12955: suhteessa joutuneet eriarvoiseen asemaan eten-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12956: kin uuden osakeyhtiölain säätämisen jälkeen.       vaksi seuraavan kysymyksen:
12957: Uuden lain mukaan yksi henkilö voi omistaa
12958: osakeyhtiön, joka puolestaan voi ·hyödyntää                   Aikooko Hallitus muuttaa oppisopi-
12959: oppisopimuskoulutusta, kun taas yksityisenä                muskäytäntöä siten, että myös yrittäjän
12960: yrittäjänä toimivan henkilön lapsella ei tätä              oma lapsi voitaisiin kouluttaa oppisopi-
12961: mahdollisuutta ole.                                        musjärjestelmän avulla yrityksen jatka-
12962:    Oppisopimusjärjestelmän tasapuolisen ja tar-            jaksi?
12963:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
12964: 
12965:                                           Matti Jaatinen
12966: 
12967: 
12968: 
12969: 
12970: 0882003386
12971: 2                                           1982- 'vp~
12972:                                                                                'i<L ·. :· .\   .;.
12973: 
12974: 
12975: 
12976: 
12977:                         E d u s k u n n a n He r r a P uhie in i e h e 11 e
12978: 
12979:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taja, koulutuskorvausta ei ole suoritettu oppi-
12980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ·laana ·olevasta työnantajan omasta lapsesta tai
12981: olette 12 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn ottolapsesta. Mikäli kysymyksessä on ollut sen
12982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sijaan osakeyhtiö tai siihen. V(trt~ttava omistus-
12983: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- muoto, koulutuskorvaus on näissä tapauksissa
12984: edustaja Matti Jaatisen näin kuuluvasta kirjal- maksettu.
12985: li!lesta kysymyksestä n:o 78:                         Oppisopimuslain 28 S:n' 2 momentissa tar-
12986:                                                     koitetulla säädöksellä on pyritty kohtelemaan
12987:              Aikooko Hallitus muuttaa oppisopi- kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti ja objek-
12988:           muskäytäntöä siten, että myös yrittäjän tiivisesti riippumatta siitä, hankkivatko heidän
12989:           oma lapsi voit11isiin kouluttaa oppisopi- vanhempansa toimeentulonsa yrittäjinä vai palk-
12990:           musjärjestelmän avulla yrityksen jatka- ka työntekijöinä. Koska viimeksi mainittu toi-
12991:           jaksi?                                    meentulon hankkimistapa on yleisin, oppisopi-
12992:                                                     muskoulutuksesta työnantajalle maksettavat
12993:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- korvaukset on pyritty järjestämään siten, että
12994: vasti seuraavaa:                                    ne omalta osaltaan edistävät ammatillisen kou-
12995:   , Oppisopimuslainsäädäntö ei sinänsä aseta es- lutuksen hankkimista muun· kuin oman per-
12996: tettä yrittäjän oman lapsen kouluttamiselle op- heenjäsenen valvonnassa, kuten myös oppilaitos-
12997: pisopimusteitse ammattiin. Myös oppisopimus- muotoisessa ammatillisessa koulutuksessa ta-
12998: koulutukseen sisältyvillä tietopuolisilla kursseil- pahtuu.
12999: la oppisopimusoppilas, joka on työnantajan            Oppisopimuskoulutusta koskevaa lainsäädän-
13000:  lapsi, saa samat edut kuin muutkin oppilaat. töä joudutaan lähivuosina uudistamaan. Tässä
13001:  Sen sijaan oppisopimuslain 28 §:n 2 momentin yhteydessä on tarkoitus selvittää, ovatko ne
13002:  mukaan työnantajalle maksettavaa koulutuskor- yhteiskunnalliset oikeudenmukaisuuskäsitykset,
13003:  vausta ei suoriteta oppilaasta, joka on työnan- joihin nykyinen oppisopimuslainsäädäntö perus-
13004:  tajan lapsi tai ottolapsi. Ammattikasvatushalli- tuu, siinä määrin muuttuneet, että oppisopi-
13005:  tus on tähän saakka tulkinnut tarkoitettua lain- muslain 28 § :n 2 momentissa tarkoitetusta ra-
13006: kohtaa siten, että jos oppisopimustyönantajana joituksesta voidaan luopua.
13007:  on ollut esimerkiksi itsenäinen ammatinharjoit-
13008:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1982
13009: 
13010:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
13011:                                                 N:o 78                                              3
13012: 
13013: 
13014: 
13015: 
13016:                             Tili Riksdagens Herr Talman
13017: 
13018:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         förhållande varit en självständig yrkesutövare,
13019: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         har utbildningsersättning inte betalats för elev
13020: av den 12 mars 1982 tili vederbörande medlem          som är arbetsgivarens eget barn eller adoptiv-
13021: av statsrådet översänt avskrift av följande av        barn. Om det däremot har varit fråga om ett
13022: riksdagsman Matti Jaatinen undertecknade              aktiebolag eller motsvarande ägandeform, har
13023: spörsmål nr 7 8 :                                     utbildningsersättning i dessa fall utbetalats.
13024:                                                          Målsättningen med bestämmelserna i läroav-
13025:           Ämnar Regeringen ändra förfarings-          talslagen 28 § 2 moment har varit att behandla
13026:        sättet vid läroavtalsutbildning så att         alla studeranden jämlikt och objektivt oberonde
13027:        också företagarens eget barn kan ut-           av om deras föräldrar skaffar sin utkomst som
13028:        bildas med stöd av läroavtalssystemet          företagare eller lönetagare. Eftersom det sist-
13029:        att ta över företaget?                         nämnda sättet att skaffa sin utkomst är det
13030:                                                       vanligaste, har man strävat efter att anordna
13031:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utbetalningen av ersättningar för sådana arbets-
13032: samt framföra följande:                               givarens utgifter som föranleds av utbildning
13033:     Läroavtalslagstiftningen som sådan ställer inga   så att de för sin del främjar möjligheterna att
13034: hinder för att företagarens barn får yrkesut-         avlägga yrkesutbildning under uppsyn av person
13035: bildning i form av läroavtalsutbildning. Även         som inte är medlem av samma familj, vilket
13036: lärling, som är barn tili företagare, kan genom       också är fallet för yrkesutbildning i läroan-
13037: att delta i de teoretiska kurser som ingår i          stalter.
13038: läroavtalsutbildningen, åtnjuta samma förmåner           Lagstiftningen om läroavtalsutbildning kom-
13039: som andra elever. Enligt läroavtalslagen 28 § 2       mer under de närmaste åren att bli förnyad.
13040: moment utbetalas däremot inte åt arbetsgivaren        I detta sammanhang är det meningen att utreda
13041: ersättning för utgifter, som förorsakas av ut-        om de uppfattningar om samhällelig rättvisa på
13042: bildning för lärling som är arbetsgivarens eget       vilka den nuvarande läroavstalslagstiftningen
13043: barn ellet adoptivbarn. Yrkesutbildningssty-          baserar sig har förändrats så mycket att de
13044:  relsen har hittills tolkat nämnda punkt i lagen      begränsningar som avses i läroavtalslagen 28 §
13045:  så att om t.ex. arbetsgivaren i ett läroavtals-      2 moment kan avskaffas.
13046:       Helsingfors den 15 april 1982
13047: 
13048:                                                              Undervisningsminister Kalevi Kivistö
13049:                                            1982 vp.
13050: 
13051: Kirjallinen kysymys n:o 79
13052: 
13053: 
13054: 
13055: 
13056:                                 Tennilä: Ajoksen sataman kehittämisestä valtion varoin
13057: 
13058: 
13059:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13060: 
13061:    Kemin kaupunki on joutunut omalla kus-            Sataman kehittäminen palvelisi enty1sesti
13062: tannuksellaan kehittämään Ajoksen satamaa,        edellä mainittuja yhtiöitä. Niistä Veitsiluoto
13063: joka palvelee Lapin suuria vientiä harjoittavia   Oy ja Outokumpu Oy ovat kokonaan valtion
13064: yhtiöitä. Viimeisin suurempi investointi on       omistamia ja Kemi-yhtiönkin osakekannasta
13065: viitisen vuotta sitten hankittu satamajäänmur-    valtio omistaa puolet. Ottaen huomioon tämän
13066: taja.                                             sekä Kemin kaupungin taloudelliset vaikeudet
13067:    Kaupungille sataman pito aiheuttaa jatku-      on uudet investoinnit rahoitettava valtion toi-
13068: vasti tappioita. Viime vuosina tappiot ovat       mesta. Kemin kaupungille uusia rasituksia ei
13069: olleet 1,5-2,5 miljoonaa markkaa vuosittain.      saa sysätä.
13070: Sataman tappiot ovat luonnollisesti lisänneet        Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13071: Kemin kaupungin muutoinkin suuria taloudel-       § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
13072: lisia vaikeuksia.                                 voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13073:     Kemin kaupunki on yhdessä satamaa käyttä-     raavan kysymyksen:
13074: vien teollisuuslaitosten (Kemi Oy, Veitsiluoto
13075: Oy, Outokumpu Oy) kanssa tehnyt suunnitel-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13076: man sataman edelleen kehittämiseksi. Suunni-             ryhtyä turvatakseen sen, että Ajoksen
13077: telman ensimmäinen vaihe olisi syvälaiturin ja           sataman kehittäminen kustannetaan val-
13078: siihen liittyvän lastiterminaalin rakentaminen.          tion varoista?
13079:  Kustannukset olisivat noin 20 miljoonan mar-
13080: kan luokkaa.
13081:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
13082: 
13083:                                       Esko-Juhani Tennilä
13084: 
13085: 
13086: 
13087: 
13088: 088200354P
13089: 2                                            1982 vp.
13090: 
13091: 
13092: 
13093: 
13094:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13095: 
13096:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen-          Voidaan todeta, että satamien tehtävänä on
13097: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      palvella kaikkien yritysten kuljetusten hoita-
13098: hemies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1982         mista, riippumatta siitä, ovatko ne yksityisessä
13099: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      vaiko valtion omistuksessa. Valtion mahdolli-
13100: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    suudet osallistua kunnallisten satamainvestoin-
13101: kansanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyk-     tien rahoitukseen ovat rajoitetut. Kysymyk-
13102: sestä n:o 79:                                      seen tulee lähinnä vain satamalainojen hyväksy-
13103:                                                    minen korkotukilainoiksi. Korkotuen myöntä-
13104:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     misestä päättää liikenneministeriö, jonka pää-
13105:        ryhtyä turvatakseen sen, että Ajoksen       töksen (päätös satamalainojen yleisistä ehdois-
13106:        sataman kehittäminen kustannetaan val-      ta, 99/78) mukaan korkotukilainoja voidaan
13107:        tion varoista?                              myöntää rannikon kunnallisten vientiteollisuut-
13108:                                                    ta palvelevien satamien ja Saimaan satamien
13109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kehittämiseksi. Lainat suunnataan ensisijaisesti
13110: taen seuraavaa:                                    valtakunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Toissi-
13111:    Satamat, teollisuussatamia lukuunottamatta,     Jalsma tulevat kysymykseen aluepoliittisesti
13112: ovat kunnallisia laitoksia, joiden kehittäminen    tärkeät hankkeet. Myös kehitysaluepoliittiset
13113: on pääsääntöisesti ollut kunnan huolena. Sa-       näkökohdat, erityisesti työllisyys, otetaan lai-
13114: tamilla on itsenäinen vastuu toimintaansa kos-     nojen käsittelyssä mahdollisuuksien mukaan
13115: kevissa päätöksissä. Valtion osallistuminen sa-    huomioon. Erityisesti vientiteollisuuden tuke-
13116: tamien investointeihin on ollut varsin vähäis-     minen on tähän asti katsottu yhdeksi valtion
13117: tä. Kustannustensa kattamiseksi satamat peri-      satamapolitiikan päätehtävistä.
13118: vät julkis- ja yksityisoikeudellisia maksuja.         Tällä hetkellä satamalainat ovat ainoa suo-
13119: Eräät maamme satamista ovat toimineet tap-         ranainen väline, jolla valtio voi osallistua sa-
13120: piollisina, mutta toisaalta satamien toiminta      tamainvestointien rahoitukseen. Ajoksen sata-
13121: synnyttää kunnille välillisesti myös hyötyvai-     man kehittämistä valtion toimesta voitaisiin
13122: kutuksia.                                          mahdollisesti tukea mainituilla korkotukilai-
13123:    Kysymyksessä on todettu, että Ajoksen sa-       noilla.
13124: taman kehittäminen palvelisi erityisesti Kemi         Eräät satamien kehittämistä käsitelleet toi-
13125: Oy:tä, Veitsiluoto Oy:tä ja Outokumpu Oy:tä,       mikunnat (mm. parlamentaarinen liikenneko-
13126: joista Veitsiluoto Oy ja Outokumpu Oy ovat         mitea) ovat esittäneet mm., että valtiovalta
13127: kokonaan valtion omistamia ja Kemi-yhtiönkin       osallistuisi nykyistä voimakkaammin satamien
13128: osakekannasta valtio omistaa puolet. Tämä ja       rakentamiseen ja kehittämiseen. Mikäli valtion
13129: Kemin kaupungin taloudelliset vaikeudet huo-       osuutta satamainvestoinneista lisätään, tulisi
13130: mioon ottaen esitetään, että Ajoksen sataman       valtion osuutta satamia koskevassa päätöksen-
13131: uudet investoinnit tulisi rahoittaa valtion toi-   teossa lisätä.
13132: mesta.
13133:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1982
13134: 
13135:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
13136:                                              N:o 79                                                3
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 
13141:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13142: 
13143:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det kan konstateras att hamnarna har till
13144: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          uppgift att betjäna samtliga företag vid deras
13145: velse av den 12 mars 1982 tili vederbörande        transporter helt oberoende av om berörda före-
13146: medlem av statsrådet för avgivande av svar         tag är i privat eller statlig ägo. Statens möjlig-
13147: översänt avskrift av följande av riksdagsman       heter att delta i finansieringen av korumunala
13148: Tennilä undertecknade spörsmål nr 79:              hamninvesteringar är begränsade. Dylikt delta-
13149:                                                    gande kunde närmast ske endast genom att
13150:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          hamnlån skulle godkännas som räntestödslån.
13151:        vidta för att säkerhetställa att utveck-    Beslut om beviljande av räntestöd fattas av
13152:        landet av Ajos hamn finansieras av          trafikministeriet; enligt dess beslut om de all-
13153:        statens medel?                              männa villkoren för hamnlån (99/78) kan
13154:                                                    räntestödslån beviljas för utvecklande av kom-
13155:                                                    munala hamnar vid kusten som betjänar ex-
13156:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       portindustrin och av hamnar inom Saimen-
13157: anföra följande:                                   området. Lån beviljas i första hand för objekt
13158:    Hamnarna, med undantag för industri-            av stor riksomfattande betydelse. På andra
13159: hamnar, är korumunala inrättningar som respek-     plats kan regionalpolitiskt viktiga projekt
13160: tive kommuner i regel åligger att utveckla.        komma i fråga. Även utvecklingsområdespoli-
13161: Hamnarna har ett självständigt ansvar i beslut     tiska synpunkter, speciellt sysselsättningen,
13162: rörande deras verksamhet. Staten har deltagit      beaktas i mån av möjlighet då låneansökningat
13163: i hamninvesteringar i rätt ringa mån. För          handläggs. I synnerhet stödjandet av exportin-
13164: täckande av sina kostnader uppbär hamnarna         dustrin har tillsvidare ansetts utgöra en av
13165: offentlig- och privaträttsliga avgifter. Vissa     statens hamnpolitiska huvuduppgifter.
13166: hamnar i vårt land har gått med förlust, men          För ögonblicket är hamnlånen det enda di-
13167: hamnarna medför å andra sidan vissa indirek-       rekta medel som staten har att delta i finan-
13168: ta förmåner genom sin verksamhet åt kom-           sieringen av hamninvesteringar. Utvecklandet
13169: munerna.                                           av Ajos hamn kunde kanske av staten stödjas
13170:    I spörsmålet anförs att utvecklandet av         med ovannämnda räntestödslån.
13171: Ajos hamn skulle i första hand betjäna Kemi           Vissa kommissioner för frågor anslutna till
13172: Oy, Veitsiluoto Oy och Outokumpu Oy, av            utvecklandet av hamnar, t.ex. den patlamenta-
13173: vilka de två sistnämnda ägs helt av staten,        riska trafikkommitten, har föreslagit bl.a. att
13174:  och även i Kemi Oy äger staten hälfte av ak-      statsmakten skulle kraftigare än för närvarande
13175: tierna. Med hänsyn härtill ävensom till Kemi       ta del i byggandet och utvecklandet av hamnar.
13176: stads ekonomiska svårigheter föreslår spörsmåls-   Skulle statens andel av hamninvesteringarna
13177: ställaren att vidare investeringer i Ajos hamn     ökas, borde även dess deltagande i besluts-
13178:  skulle finansieras av staten.                     fattandet rörande hamnar förstärkas.
13179:      Helsingforsden 19 april 1982
13180: 
13181:                                                     Handels- och industriminister Esko Ollila
13182:                                              1982 vp.
13183: 
13184: Kirjallinen kysymys n:o 80
13185: 
13186: 
13187: 
13188: 
13189:                                  Raudaskoski ym.: Tuhatta markkaa pienempien voittojen va-
13190:                                     pauttamisesta arpajaisverosta
13191: 
13192: 
13193:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13194: 
13195:    Bingotoiminta on saanut meidänkin maassam-          Arpajaisverolakia olisi kuitenkin muutettava
13196: me vakiintuneen aseman. Toimintaa valvovat          siten, että alle 1 000 markan lahjakortit rinnas-
13197: ja järjestävät urheilujärjestöt, nuorisoseurat,     tettaisiin tavaravoittoon, jolloin ne olisivat va-
13198: ~aittiusseurat ja työväenyhdistykset ym. yhdis-     paat arpajaisverosta, niin kuin tavaravoitot ny-
13199: :ykset. Bingotoiminta onkin muodostunut koko        kyisin. Arpajaisverolain 3 § :n 3 momentin
13200: kansan sinänsä hyväksyttäväksi harrastukseksi,      muuttaminen tekisi koko bingotoiminnan jär-
13201: tuetaanhan toiminnalla muun muassa monipuo-         kevämmäksi, valvonnaltaan yksinkertaisemmak-
13202: lista nuorisotoimintaa.                             si, ja se olisi myös omiaan auttamaan urheilu-
13203:    Erityisen suuri positiivinen merkitys bingo-     ja nuorisojärjestöjen toiminnan kehittämistä
13204: toiminnalla on eläkeläisille. Juuri eläkeläisillä   nuorisomme ja eläkeläistemme hyväksi.
13205: Jn eniten vaikeuksia aktiivisen hyvän harras-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13206: tuksen löytämisessä. Toimettomuus on useinkin       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
13207: ~läkeläisen suurin henkinen vaiva eläkkeelle        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
13208: ;iirtymisen jälkeen. Yhden mielenkiintoisen liik-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13209: kumismuodon, virkistävän vaihtoehdon eläkeläi-
13210: ;en päivien sisältöön tuo bingotoiminta. Meno                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13211: Jingoon on monasti baaria parempi vaihtoehto               siin arpajaisverolain muuttamiseksi si-
13212: a.iin nuorille kuin eläkeläisillekin.                      ten, että arpajaisverosta vapautettaisiin
13213:                                                            alle 1 000 markan voitot?
13214:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
13215: 
13216:                Väinö Raudaskoski                                Helvi Hyrynkangas
13217: 
13218: 
13219: 
13220: 
13221: )88200347F
13222: 2                                             1982 vp.
13223: 
13224: 
13225: 
13226: 
13227:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13228: 
13229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vapaita aina 1 000 markan maataan saakka.
13230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Bingopelissä ei käytännön olosuhteista johtuen
13231: olette 12 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          kuitenkaan voida voittoina käyttää verovapaita
13232: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tavaravoittoja, vaan mainittuja tavaranosto-osoi-
13233: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuksia, jotka jo 50 markan arvoisina ovat ve-
13234: edustaja Raudaskosken ym. näin kuuluvasta            ron alaisia. Eduskuntakyselyssä tiedustehlaankin
13235: kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:                   tämän johdosta mahdollisuutta muuttaa arpajais-
13236:                                                      verolakia bingopelin osalta siten, että arpajais-
13237:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       verosta vapautettaisiin paitsi pelipaikalla lunas-
13238:        siin arpajaisverolain muuttamiseksi si-       tettava! tavaravoitot myös mainitut tavaranosto-
13239:        ten, että arpajaisverosta vapautettaisiin     osoitukset, mikäli niiden arvo on alle 1 000
13240:        alle 1 000 markan voitot?                     markkaa.
13241:                                                         Arpajaisverolain muuttamista bingopelin osal-
13242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta on valmisteltu valtiovarainministeriössä ylei-
13243: vasti seuraavaa:                                     semminkin. Pelikierroksella jaettavien voittojen
13244:    Arpajaisverosta on arpajaisverolain mukaan        arvo arpajaisveron määräytymisperusteena tuot-
13245: vapaa alle 1 000 markan arvoinen tavaravoitto        taa nimittäin niin veroviranomaisille kuin bin-
13246: ja alle 50 markan arvoinen muu voitto. Muuna         gopelin järjestäjille tulkintavaikeuksia ja muita
13247: kuin tavaravoittona pidetään paitsi rahavoittoja     hankaluuksia. Asiaa ei vielä ole saatettu halli-
13248: erityisesti bingopeleissä käytettäviä tavaranosto-   tuksen käsiteltäväksi. Hallitus käsittelee asian
13249: osoituksia kuten erilaisia piste- ja ostokortteja.   sen jälkeen kun arpajaisveron alaiseksi saatettu-
13250: Yli 50 markan arvoisista tavaranosto-osoituksista    jen totalisaattorivoittojen verotuskohtelua tut-
13251: on siten maksettava nykyisellään arpajaisveroa       kiva toimikunta on jättänyt mietintönsä. Toimi-
13252: vaikka samanhintaiset tavaravoitot ovat vero-        kunnan määräaika päättyy 31. 5. 1982.
13253:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
13254: 
13255:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
13256:                                               N:o 80                                              3
13257: 
13258: 
13259: 
13260: 
13261:                             Tili Riksdagens Herr Taimao
13262: 
13263:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vinster i bingospel. I stället används ovan
13264: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nämnda varuinköpssedlar, vilka är skattepliktiga
13265: av den 12 mars 1982 tili vederbörande medlem        redan då deras värde uppgår tili 50 mk. I spör-
13266: av statsrådet översänt avskrift av följande av      smålet frågas därför om det är möjligt att
13267: riksdagsman Raudaskoski m.fl. undertecknade         för bingospelets vidkommande ändra lotteri-
13268: spörsmål nr 80:                                     skattelagen så, att förutom de varuvinster som
13269:                                                     skall inlösas på spelplatsen även ovan nämnda
13270:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          varuinköpssedlar skulle kunna befrias från
13271:        syfte att ändra lotteriskattelagen så, att   lotteriskatt, om deras värde understiger 1 000
13272:        vinster, vilkas värde understiger 1 000      mk.
13273:        mk, skulle befrias från lotteriskatt?           En ändring av lotteriskattelagen för bingo-
13274:                                                     spelets vidkommande har varit under beredning
13275:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i finansministeriet även i vidare hänseende.
13276: samt anföra följande:                               Användningen av värdet av de vinster som
13277:    Enligt lotteriskattelagen är varuvinst, vars     utdelas vid en spelomgång såsom grund för
13278: värde understiger 1 000 mk, och annan vinst,        bestämmandet av lotteriskatten medför näm-
13279: vars värde understiger 50 mk, fri från lotteri-     ligen tolkningssvårigheter och andra olägen-
13280: ~katt. Såsom andra vinster än varuvinster be-       heter för såväl skattemyndigheterna som arrang-
13281: traktas förutom penningvinster de varuinköps-       örerna. Ärendet har inte ännu kommit till
13282: sedlar, t.ex. olika poäng- och köpkort, som         regeringen för behandling. Regeringen handlar
13283: används särskilt i bingospel. För varuinköps-       frågan efter det att den kommission som under-
13284: sedlar, vilkas värde överstiger 50 mk skall         söker den beskattningsmässiga behandlingen av
13285: således för närvarande erläggas lotteriskatt        totalisatorvinster, som numera faller under
13286: fastän varuvinster tili samma pris är skattefria    lotteriskattelagen, har avgivit sitt betänkande.
13287: upp tili 1 000 mk. Av praktiska skäl kan            Komissionens termin upphör den 31. 5. 1982.
13288: skattefria varuvinster dock inte användas som
13289:      Helsingfors den 13 april 1982
13290: 
13291:                                                                        Minister Mauno Forsman
13292:                                              1982 vp.
13293: 
13294: Kirjallinen kysymys n:o 81
13295: 
13296: 
13297: 
13298: 
13299:                                  Raudasoja ym.: Omakotitalon kaupasta maksettavan leimaveron
13300:                                     alentamisesta
13301: 
13302: 
13303:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13304: 
13305:    Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön          käytäntö aiheuttaa kuitenkin osaltaan sen, et-
13306: omistusoikeuden luovutuskirja on lainhuutoa         tei tämä tavoite toteudu läheskään kaikkien
13307: haettaessa varustettava veron määrää vastaa-        osalta.
13308: villa leimamerkeillä. Leimaveron määrä riippuu         Erilainen leimaverokäytäntö asumismuotojen
13309: omaisuuden arvosta ja vaihtelee 4 prosentista       välillä on johtanut siihen, että monia pienta-
13310: 6 prosenttiin.                                      loja on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi tai ra-
13311:    Tämän perusteella esimerkiksi omakotitalo-       kennetaan keinotekoisesti nk. kytkettyjä oma-
13312: jen kaupoista joudutaan maksamaan varsin tun-       kotitaloja. Näin selviydytään kaupanteon yh-
13313: tuvia leimaveroja. Jos omakotitalon kauppa-         teydessä pienemmällä leimaverolla.
13314: hinta on 300 000 markkaa, on leimaveron mää-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13315: rä jo 18 000 markkaa.                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
13316:    Vastaavasti kerrostalosta tehdystä osakekau-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13317: pasta on maksettava leimaveroa huomattavasti        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13318: vähemmän, eli 1,2 prosenttia. Näin ollen eri-
13319: laisia asumismuotoja kohdellaan verotuksessa                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
13320: eri tavalla.                                               teisiin asuntokauppojen leimaverotuk-
13321:    Toisaalta monet tutkimukset ovat selvästi               seen liittyvien epäkohtien korjaamisek-
13322: osoittaneet, että suuri osa kansalaisista haluai~          si siten, että myös omakotitalon kau-
13323: si asua omakoti- ja pientaloissa. Tämä koskee              pasta maksettava leimavero alennettai-
13324: varsinkin lapsiperheitä. Nykyinen Ieimavero-               siin asunto-osakekaupassa maksettavan
13325:                                                            leimaveron tasolle?
13326:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
13327: 
13328:          Juhani Raudasoja              Peter Muurman                 Maija Rajantie
13329:          Hannu Tapiola                 Lea Savolainen                Kaj Bärlund
13330:          Risto Tuominen                Liisa Jaakonsaari             Pirkko Valtonen
13331:          Paula Eenilä                  Reino Breilin                 Aimo Ajo
13332:                                        Jouko Tuovinen
13333: 
13334: 
13335: 
13336: 
13337: 088200346E
13338: 2                                          1982 vp.
13339: 
13340: 
13341: 
13342: 
13343:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13344: 
13345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        tön kirjaamislaitoksen etuja, koska veron ko-
13346: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     rottamista koskevat säännökset ovat käytän-
13347: hemies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1982        nössä tehokkain pakote lainhuudon ajoissa ha-
13348: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-     kemiseen.
13349: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Asuntojen hintatason nousu ja rahanarvon
13350: kansanedustaja Juhani Raudasojan ym. näin         aleneminen ovat johtaneet siihen, että kiinteis-
13351: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:     tön hankinnan yhteydessä suoritettavasta lei-
13352:                                                   maverosta on tullut asunnon hankkijalle mel-
13353:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-       ko suuri menoerä. Vuoden 1982 tulo- ja meno-
13354:        teisiin asuntokauppojen leimaverotuk-      arvioesityksen yleisperusteluissa lausuttiin, et-
13355:        seen liittyvien epäkohtien korjaamisek-    tä hallitus selvittää mahdollisuudet yhdenmu-
13356:        si siten, että myös omakotitalon kau-      kaistaa asuntona käytettävien kiinteistöjen ja
13357:        pasta maksettava leimavero alennettai-     asunto-osakkeiden hankinnan yhteydessä suori-
13358:        siin asunto-osakekaupassa maksettavan      tettava leimavero veron tuottoa alentamatta.
13359:        leimaveron :tasolle?                       Tämän mukaisesti valtiovarainministeriö asetti
13360:                                                   3 päivänä joulukuuta 1981 toimikunnan, jon-
13361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     ka tehtävänä on 30 päivään kesäkuuta 1982
13362: vasti seuraavaa:                                  mennessä selvittää, onko mahdollista leimave-
13363:    Kiinteän omaisuuden luovutuksesta valtiolle    ron tuoton alentumatta yhdenmukaistaa kiin-
13364: suoritettavaa leimaveroa kannetaan useissa        teän oma~suuden, vuokt:aoi!keuden ja asunto-
13365: maissa. Myös Suomessa perittävistä erilaisista    osakkeiden hankinnan yhteydessä suoritettava
13366: leimaveroista on lainhuudatuksen yhteydessä       leimavero silloin, kun tällainen omaisuus on
13367: kiinteän omaisuuden luovutuksesta suoritetta-     hankittu käytettäväksi asuntona. Ennen tämän
13368: va leimavero käytännössä tärkein. Lainhuuda-      selvityksen valmistumista ei ole perusteltua ot-
13369: tuksen yhteydessä perittävän leimaveron tuot-     taa hallituksen tarkasteltavaksi kysymyksessä
13370: to on noin 280 miljoonaa markkaa vuodessa.        tarkoitettua leimaverotukseen liittyvää asiaa.
13371: Leimaveron periminen palvelee myös kiinteis-
13372:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1982
13373: 
13374:                                                                      Ministeri Mauno Forsma·n
13375:                                             N:o 81                                             3
13376: 
13377: 
13378: 
13379: 
13380:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13381: 
13382:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      i praktiken är det effektivaste medlet att få
13383: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         köparna att söka lagfart i tid.
13384: velse av den 12 mars 1982 tili vederbörande          Stegringen i bostadspriserna och penning-
13385: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    värdets nedgång har lett tili att den stämpel-
13386: jande av riksdagsman Juhani Raudasoja m. fl.      skatt som skall erläggas i samband med för-
13387: undertecknade spörsmål nr 81 :                    värv av fastighet har blivit en relativt stor
13388:                                                   utgiftspost för den som skaffar bostad. I den
13389:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder         allmänna motiveringen tili propositionen an-
13390:        för att avhjälpa missförhållandena i       gående statsförslaget för åt 1982 sades att
13391:       fråga om stämpelskatten på bostadsiköp      regeringen utreder möjligheterna att förenhet-
13392:       :så, att även den ,stämpelskatt som be-     liga beloppet av stämpelskatt för fastigheter
13393:        talas vid köp av egnahemshus sänks         som används som bostad och för bostadsaktier
13394:        tili samma nivå som stämpelskatten         utan att intäkterna av skatten minskar. I en-
13395:        vid köp av bostadsaktier?                  lighet härmed tilisatte finansministeriet den
13396:                                                   3 december 1981 en kommission med uppgift
13397:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     att tili den 30 juni 1982 utreda om det är
13398: samt anföra följande:                             möjligt att utan att intäkten av stämpelskatt
13399:    I många Iänder uppbär staten stämpelskatt      minskar förenhetliga den stämpe1skatt SOttn
13400: för överlåtelse av fast egendom. Av de olika      skall erläggas i samband med förvärv av fast
13401: stämpelskatter som uppbäns i Finland är           egendom, arrenderätt och bostadsaktier i det
13402: stämpelskatten för överlåtelse av fast egendom    fall att dylik egendom har förvärvats för
13403: i samband med lagfart i praktiken den vikti-      bostadsändamål. Innan denna utredning fär-
13404: gaste. Intäikten av stämpelskatt i samband med    digställts föreligger det inte skäl att i rege-
13405: lagfart är ca 280 milj. mk per år. Uppbörden      ringen behandla den i spörsmålet avsedda
13406: av stämpelskett gagnar även fastighetsregistre-   frågan.
13407: ringen, eftersom stadgandena om förhöjd skatt
13408:      Helsingfons den 14 april 1982
13409: 
13410:                                                                      Minister Mauno Forsman
13411:                                                1982 vp.
13412: 
13413: J:irjallinen kysymys n:o 82
13414: 
13415: 
13416: 
13417: 
13418:                                    Koppanen: Työnantajan oikeudesta hakea siirretyn saatavan pe-
13419:                                       rusteella palkkana maksamiaan määriä palkkaturvasta
13420: 
13421: 
13422:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13423: 
13424:     Valtio turvaa 10 päivänä elokuuta 1973 an-        tullut hakea palkkaturvana. Työntekijät ovat
13425: netun palkkaturvalain (649/73) perusteella            näin saaneet välittömästi palkkansa, ja maksa-
13426: työntekijäin työsuhteesta johtuneen palkka- tai       jana joko lopullisesti tai tilapäisesti on toimi-
13427: muun saatavan suorituksen työnantajan konkurs-        nut uusi rakennuskohteessa työtä jatkava ura-
13428: sin ja muun maksukyvyttömyyden varalta palk-          koitsija. Useimmiten on näissä tapauksissa
13429: katurvana. Palkkaturvasta huolehtii työvoima-         työnantajalla ollut mahdollisuus jälkikäteen
13430: ministeriö. Palkkaturvana maksetaan ne kolmen         työntekijäjärjestön kanssa tekemänsä sopi-
13431: kuukauden kuluessa ennen palkkaturvahake-             muksen perusteella saada tässä vaiheessa mak-
13432: muksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta            samaosa palkat takaisin palkkaturvan ratkais-
13433: johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi       tua hakemukset ja työntekijäjärjestön tilittäes-
13434: etuoikeusasetuksen 4 § :n 1 momentin mukai-           sä näin kertyneet maksut takaisin ne "lainan-
13435: nen etuoikeus työnantajan konkurssissa.               neelle" urakoitsijalle.
13436:     Työntekijän tulee tehdä varsinainen palkka-          Käytännössä on kuitenkin esiintynyt tapauk-
13437: turvahakemus. Jos työntekijä siirtää työsuh-          sia, joissa ammattiliitto ei ole osallistunut saa-
13438: teesta johtuvan saatavansa, siirron saajalla on       tavien perimiseen, vaan konkurssin tehneen
13439: oikeus palkkaturvaan palkkaturvalain 13 §: n          rakennustoimiston kesken jäänyttä rakennus-
13440: mukaan vain silloin, kun siirron saajana on           urakkaa jatkamaan ryhtynyt yritys on töiden
13441: työntekijäjärjestö tai sellainen yhteisö taikka       jatkamisen turvaamiseksi joutunut suoritta-
13442: rahasto, jonka hallintoon työntekijäjärjestö          maan suoraan työntekijöille maksamatta olevat
13443: osallistuu. Työnantaja ei voi lain mukaan ha-         palkat ja lomakorvaukset. Maksu on tapahtu-
13444: kea työntekijän saatavaa palkkaturvasta siirron       nut uuden työnantajan ja työntekijöiden väli-
13445: perusteella.                                          sen sopimuksen mukaan sillä edellytyksellä,
13446:     Rakennusalalla on näissä tapauksissa käytän-      että työntekijät hakevat konkurssiin menneel-
13447: nössä noudatettu kahta eri menettelyä. Työn-          tä yritykseltä olevat palkkasaatavansa palkka-
13448:  tekijät eivät yleensä itse ole hakeneet saata-       turvasta, työntekijät tilittävät palkkaturvasta
13449:  viansa, vaan he ovat joko siirtäneet saatavan        saamansa palkkasumman välittömästi uudelle
13450:  perittäväksi tai kokonaan esim. rakennustyö-         työnantajalle ja siinä tapauksessa, että palk-
13451:  läisten liiton piirijärjestölle. Järjestö on työn-   katurvapäätöstä ei saada ennen konkurssival-
13452:  tekijöiden puolesta hakenut palkkaturvasta           vontaa tai palkkaturvahakemus kokonaan tai
13453:  saatavia ja tilittänyt nämä perittäväksijättämis-    osittain hylätään, työntekijät ovat siirtäneet
13454:  tapauksissa työntekijöille. Useimmiten on kui-       oikeutensa valvoa lain suomin etuoikeuksin
13455:  tenkin menetelty siten, että palkkaturvana saa-      palkkasaatavansa konkurssissa uudelle työnan-
13456:  dut varat on tilitetty työnantajalle, joka on        tajalle. Soimiessaan mainittua sopimusta työn-
13457:  väliajaksi lainannut palkka- ym. saatavien mak-      tekijöiden kanssa uusi työnantaja on saanut
13458:  samiseen tarvittavat varat mainitulle järjestölle    ainakin eräässä tuoreessa tapauksessa neuvot-
13459:   saatavien maksamista varten.                        teluissa mukana olleelta työvoimaministeriön
13460:     Työntekijöiden vaatimusten tehostamiseksi         edustajalta sen käsityksen, että palkkaturva-
13461:   1mmattiliitto on usein julistanut työmaan saar-     hakemukset joka tapauksessa työvoimaministe-
13462:   toon. Tällöin uusi työnantaja on joutunut suo-      riössä hyväksytään. Kun työvoimaministeriö
13463:   ~ittamaan työntekijöiden sellaisetkin palkat,       sitten on kuitenkin hylännyt hakemukset sillä
13464:   otka työntekijöiden tai työntekijäjärjestön olisi   perusteella, että palkat on työntekijöille jo
13465:  188200348H
13466: 2                                           1982 vp.
13467: 
13468: maksettu, on uusi työnantaja kärsinyt huomat-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
13469: tavaa taloudellista vahinkoa. Viimeksi maini-             siin palkkaturvalain ( 64 9/7 3) muutta-
13470: tussa yksittäistapauksessa tullaan työvoimami-            miseksi siten, että uusi työnantaja voisi
13471: nisteriön edustajan menettelyn johdosta jättä-            hakea    työntekijöille    suorittamansa,
13472: mään kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.               aiemman työnantajan konkurssin tai
13473:    Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen          muun maksukyvyttömyyden johdosta
13474: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-             maksamatta jättämät palkka- ja muut
13475: taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-            saatavat siirretyn saatavan perusteella
13476: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                          palkkaturvasta?
13477:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
13478: 
13479:                                        Esko J. Koppanen
13480:                                                  N:o 82                                                3
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13486: 
13487:    Te, Herra Puhemies, olette valtiopäiväjär-          palkanmaksuvelvollisuus. Jo nyt turvataan vä-
13488: jestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tar-          häisessä määrin toisen puolesta maksun muu-
13489: koituksessa 12. 3. 1982 päivätyn lähetteenne           toin suorittanutta erityisjärjestelyllä.
13490: kera toimituttanut minulle jäljennöksen kan-              Vastaukseni alussa lainatulla palkkaturva-
13491: sanedustaja Esko J. Koppasen näin kuuluvasta           lain säännöksellä näet pyritään mahdollista-
13492: kirjallisesti kysymyksestä n:o 82:                      maan palkan joutuisa suoritus työntekijälle
13493:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        maksuhäiriötilanteessa. Säännöksen ajatuksena
13494:         siin palkkaturvalain (649/73) muutta-           on turvata työntekijän avuksi tällöin tullutta
13495:         miseksi siten, että uusi työnantaja voisi      sivullista. Turvattujen sivullisten piiri on kui-
13496:         hakea    työntekijöille    suorittamansa,       tenkin rajattu hyvin suppeaksi. Turvaa on tah-
13497:         aiemman työnantajan konkurssin tai             dottu suoda vain niille, joiden ei voida var-
13498:         muun maksukyvyttömyyden johdosta               muudella olettaa käyttävän hyväkseen työnte-
13499:         maksamatta jättämät palkka- ja muut            kijän tukalaa taloudellista asemaa palkanmak-
13500:         saatavat siirretyn saatavan perusteella        sun viivästyessä esimerkiksi niin, että ostai-
13501:         palkkaturvasta?                                sivat työntekijäin saatavia alihintaan. Siksi tur-
13502:                                                        vaan oikeutetuiksi sivullisiksi on laissa kelpuu-
13503:    Kunnioittavasti vastaan kysymykseen seuraa-         tettu vain työntekijäjärjestö ja sellainen yhtei-
13504: vasti:                                                 sö, jonka hallintoon tuollainen järjestö osal-
13505:     Jos työntekijä siirtää työsuhteesta johtuvan       listuu. Vastaava järjestely on toteutettu myös
13506: saatavansa, siirron saajalla on oikeus palkkatur-      Ruotsissa ja Tanskassa. Niiden palkkaturvaa
13507: vaan lain 13 §:n mukaan vain silloin, kun              vastaavissa säännöstöissä siirron saajien oikeus
13508: siirron saaja on työntekijäjärjestö tai sellainen      on rajoitettu vähintään yhtä suppeaksi kuin
13509: yhteisö taikka rahasto, jonka hallintoon työn-         mitä meillä on tehty.
13510: tekijän järjestö osallistuu.                              Toisaalta turvattujen siirron saajien piirin
13511:    Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta joh-         suppeus aiheuttaa pulmia, joita palkkaturvaha-
13512: tuvan saatavan suorituksen työnantajan kon-            kemusten jatkuva ruuhkautuminen lisää. Tur-
13513: kurssin ja muun maksukyvyttömyyden varalta             vajärjestelmän tarpeen kasvua kuvaa tieto, että
13514: palkkaturvana.       Palkkaturvan myöntäminen          palkkaturvan maksatus vuonna 1981 oli lisään-
13515: edellyttää lain mukaisten perusteiden ja saata-        tynyt edelliseen vuoteen nähden yli 110,5 pro-
13516: vien selvittämistä. Selvitystyö vie aikansa. Lä-       sentilla, niin kuin tämän vastauksen liitteestä
13517: hinnä konkurssien määrän huomattavan lisään-           n:o 2 käy selville. Ongelmat ovat suurimmat
13518: tymisen johdosta palkkaturvahakemusten käsit-          talonrakennusalalla.
13519: tely saattaa nykyisin kestää valitettavan kauan.          Jos työsuhdesaatavien suoritus rakennusliik-
13520: Siten turvajärjestelmä ei toimi hallituksen la-        keen konkurssin takia estyi, vielä 1970-luvun
13521: kia säädettäessä edellyttämällä nopeudella.            alussa oli yleistä, että rakennustyöläisten am-
13522:     Järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa       mattijärjestö asetti työmaan saartoon. Töitä
13523: asioita haitavien virkamiesten määrää lisää-           kieltäydyttiin jatkamasta, kunnes palkkasaata-
13524: mällä ja palkkaturvaorganisaatiota kehittämäl-         vat oli maksettu. Näin ollen yleensä rakennut-
13525: lä, kuten valtiontilintarkastajat ovat tämän vas-      taja tai joskus urakoitsijan tilalle otettu jatka-
13526: tauksen liitteestä n:o 1 lähemmin ilmeneväliä          ja joutui vapautuakseen kesken jääneen raken-
13527: tavalla ehdottaneet. Osa tavoitteesta saavutet-        nuskohteen työmaata kohdanneesta saanosta
13528: taisiin periaatteessa myös siten, että sivulliselle    suorittamaan konkurssin tehneen yrittäjän mak-
13529: tietyissä tilanteissa asetettaisiin lakiin perustuva   samatta jättämät palkat. Korkein oikeus on
13530: 4                                             1982 vp.
13531: 
13532: hyväksynyt käytetyn painostuskeinon laillisuu-       ikään kuuluu ja jonka osakekannasta hän pe-
13533: den.                                                 rustettaessa oli merkinnyt runsaat 96 prosent-
13534:    Palkkaturvalaki tuli voimaan 1. 1. 197 4. T ar-   tia. Konkurssin tehneeltä osakeyhtiöltä oli jää-
13535: ve saartoihin väheni. Nykyinen palkkaturva-          mässä kesken rakennuskohteita. Vain muuta-
13536: menettelyn tuntuva hidastuminen on kuitenkin         maa päivää ennen yhtiön konkurssihakemuksen
13537: taas johtanut siihen, että kyseinen painostus-       jättämistä urakkasopimukset saadun selvityk-
13538: keino, kieltämättä myös kielteisine seuraamuk-       sen mukaan purettiin. Tuo toinen osakeyhtiö
13539: sineen, on laajalti otettu käyttöön.                 otti urakat suorittaakseen ja suoritti konkurs-
13540:    Epäkohdista huolimatta näyttää siltä, ettei       sin tehneen yhtiön maksamatta jättämät palkat
13541: ole syytä ryhtyä toimiin palkkaturvalain muut-       työntekijöille, jotka otettiin sen palvelukseen.
13542: tamiseksi siten, että turvaan oikeutettujen pii-     Silti palkkoja haettiin palkkaturvana. Koska
13543: ri ulotettaisiin koskemaan myös rakennuttajaa        työntekijät olivat edellä selostetulla tavalla jo
13544: tai urakoitsijan tilalle tullutta uutta työnanta-    saaneet palkkansa, hakemukset hylättiin, eikä
13545: jaa. Sen sijaan kiistattomasti ilmenneet haitta-     merkitystä työvoimaministeriössä annettu sille
13546: vaikutukset on poistettava palkkaturvaorgani-        seikalle, että työntekijäin saatavat oli kenties
13547: saatiota kehittämällä ja sen toimintoja tehos-       siirretty toiselle oikeushenkilölle.
13548: tamalla. Aiheellinen pelko, että työntekijät vai-       Tässä esitetty pelkistetty kuvaus ilmentää
13549: keassa toimeentulotilanteessa luopuisivat saata-     niitä lieveilmiöitä, joihin palkkaturvaan oikeu-
13550: vistaan alihintaan, on sosiaalisesti haittapuole-    tettujen siirron saajien lukumäärän kasvatta-
13551: na verrattomasti painavampi kuin laajennuk-          minen helposti saattaisi johtaa. Paitsi että
13552: sena muille etutahoille saavutettava hyöty.          palkkasaatavista luovuttaisiin alihintaan, muu-
13553: Mutta myös muutoin siirron saajien piirin kas-       tos mahdollistaisi väärinkäytöksiä. Vastaukse-
13554: vattamista on pidettävä arveluttavana. Epäilyk-      ni kysymykseen on siksi torjuva.
13555: siä vain lisää äskettäin Etelä-Suomessa sattu-          Työvoimaministeriö tulee osaltaan tekemään
13556: neen rakennusliikkeen konkurssin yhteydessä          parhaansa, jotta ministeriön palkkaturvatoimis-
13557: syntynyt tilanne, joka mitä ilmeisimmin on           ton edellytykset tehtäviensä asianmukaiseen
13558: ollut nyt tehdyn kirjallisen kysymyksen virik-       hoitamiseen turvattaisiin. Se edellyttää muun
13559: keenä.                                               muassa toimiston henkilökuntamäärän lisäämis-
13560:    Muuan rakennustoimintaa harjoittanut osa-         tä työmäärän hyvin nopean kasvun johdosta.
13561: keyhtiö asetettiin omasta hakemuksestaan vii-           Kysymyksen johdanto-osassa on kerrottu,
13562: me syksynä konkurssiin. Tuon osakeyhtiön hal-        että asiasta on kanneltu. Eduskunnan oikeus-
13563: lituksen puheenjohtaja omisti yli puolet yhtiön      asiamiehen vaatimuksesta asia tutkitaan työ-
13564: osakekannasta. Hän oli ollut perustamassa eräs-      voimaministeriössä huolella ja kaikki tapauk-
13565: tä toistakin rakennusalalla toimivaksi tarkoi-       seen liittyvät vastuukysymykset selvitetään pe-
13566: tettua osakeyhtiötä, jonka hallitukseen hän niin     rusteellisesti.
13567:      Työvoimaministeriössä 7 päivänä huhtikuuta 1982
13568: 
13569:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
13570:                                                  N:o 82                                             5
13571: 
13572:                                                                                           Liite n:o 1
13573: 
13574: 
13575: 
13576: 
13577: 0 te   valtiontilintarkastajain kerto-
13578: muksesta vuodelta 1979
13579: 
13580: 
13581:    Palkkaturvajärjestelmän kehittäminen. Palk-       ja laatua ole juurikaan lisätty alunperin suun-
13582: katurvalain ( 649/83) mukaista palkkatur-            nitellusta. Tehtävien määrän kasvun rinnalla on
13583: vaa on työvoimaministeriön ilmoituksen mu-           otettava huomioon myös palkkaturvajärjestel-
13584: kaan maksettu ja peritty takaisin ( 1 000 mk)        män edellä olevasta asetelmasta ilmenevä kas-
13585: v. 1975-79 seuraavasti:                              vanut tarve.                                    1
13586: 
13587:                   1975   1976   1977   1978   1979      Tulevaisuudessa on ministeriön tarkoitukse-
13588:                                                      na siirtää painopistettä perimistehtävien puo-
13589: Palkkaturvaa                                         lelle, mikä edellyttää siirtymistä toteuttamis-
13590:  .maksettu       9 498 14 064 20 983 24 330 26 252   vaiheessa olevaan atk-järjestelmään. Perimis-
13591: Peritty takaisin 2 595 4 754 5 900 9 835 9 080
13592:                                                      toimia varten ministeriön toiminta- ja talous-
13593:    Työvoimaministeriön käsityksen mukaan             suunnitelma sisältää myös suunnitellun asian-
13594: palkkaturvajärjestelmästä saadut kokemukset          valvojan viran perustamisen.
13595: ovat pääosin myönteiset. Järjestelmä on luonut          Epäkohdaksi ministeriö mainitsee senlaatui-
13596: turvaa työntekijöille ja samalla edesauttanut        sen säännöksen puuttumisen palkkaturvalaista,
13597: konkurssipesien selvitystä, niihin liittyvää työ-    jonka avulla voitaisiin estää todellisen tarkoi-
13598: tä ja vähentänyt työpalkkasaatavia koskevien         tuksen vastainen järjestely esim. työnantajan
13599: oikeudenkäyntien määrää. Kehityksen myötä            ja työntekijän kesken. Virkamiestyönä sään-
13600: on kuitenkin ilmennyt, ettei ministeriö ole voi-     nöksen sisällyttämistä palkkaturvalakiin on val-
13601: nut odotetusti käyttää hyväkseen muuta val-          misteltu, joskin vaikeutena on hallinnollisten
13602: tion virkakoneistoa. Kun hallituksen esityk-         ja siviilioikeudellisten lakien päällekkäisyys.
13603: sessä palkkaturvalaiksi todettiin, että "Palkka-        Valtiontilintarkastajain käsityksen mukaan
13604: turvalain tärkeän tavoitteen, palkan nopean          palkkaturvajärjestelmä on osoittautunut tar-
13605: maksun, saavuttaminen vaatii oman viran-             peelliseksi, mikä näkyy mm. palkkaturvameno-
13606: omaisorganisaationsa. Tällä hetkellä hallinto-       jen kehityksessä. Valtiontilintarkastajat koros-
13607: järjestelmässämme ei ole sellaista viranomaista,     tavat takaisinperinnän tärkeyttä mm. valtiolle
13608: joka yksin pystyisi huolehtimaan palkkaturva-        aiheutuneiden nettomenojen jatkuvan kasvun
13609: lain käytäntöön soveltamisesta. Jakamalla teh-       vuoksi. Palkkaturvalakia annettaessa edellytet-
13610: täviä eri viranomaisille voidaan kuitenkin luo-      ty eri viranomaisten osuus lain soveltamisessa
13611: da riittävä järjestelmä, jolla on käytettävissään    ei ole toteutunut, vaan työvoimaministeriö on
13612: tarvittavan koulutuksen saanutta henkilökun-         joutunut huolehtimaan käytännön toimista.
13613: taa sekä maan eri puolille ulottuva organisaa-          Valtiontilintarkastajain mielestä nykytilan-
13614: tio", on ministeriön palkkaturvatoimisto käy-        teen ilmeisesti jatkuessa työvoimaministeriön
13615: tännössä joutunut hoitamaan asiat itse. Näin         palkkaturvatoimiston edellytykset tehtävien
13616: siitäkin huolimatta, ettei henkilöstön määrää        hoitamiseen on asianmukaisesti turvattava.
13617: 6                                                 1982 vp.
13618: 
13619:                                                                                           Liite n:o 2
13620: 
13621: 
13622: 
13623: 
13624: Y h t e e n v e t o palkkaturvana työn-
13625: tekijöille maksetuista määristä vuosilta
13626: 1980 ja 1981
13627: 
13628: 
13629:      Ajalta               1980             1981        1. 1.-31. 10:   13 191 794,79   29 032 001;79
13630:                            mk              mk          1. 1.-30. 11.   14 521 908,66   32 275 361,76
13631: 1. 1.-31.       1.    1136 673,81      1 820 731,41    1. 1.-31. 12.   16 495 518,89   34 732 818,43
13632: 1. 1.-28.       2.    2 545 867,42     5 869 747,93
13633: 1. 1.-31.       3.    3 547 278,74     9 251664,86
13634: 1. 1.~30.       4.    5 ')37 136,19   11 906 845,01       Yhdistelmä on siten kumulatiivinen, että
13635: 1. l.---'-31.   5.    7 456 947,44    15 587 799,13    edellisen · kuukauden määrä sisältyy seuraavan
13636: 1. 1.-30.       6.    8 796 607,50    19 058 245,26    saldoon. Yhteenvedosta havaitaan, että palkka~
13637: 1. 1.-31.       7.    9 849 051,50    20 497 813,10    turvana vuonna 1981 maksettu määrä on
13638: 1. 1.-31.       8.   10 941 614,32    22 662 450,57    110,5 prosenttia suurempi vuonna 1980 mak-
13639: 1. 1.-30.       9.   11 557 616,02    27 121 797,15    settuun palkkaturvamäärään nähden.
13640:                                              N:o 82                                              7
13641: 
13642: 
13643: 
13644: 
13645:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13646: 
13647:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      negarantiotorganisationen, på sätt som stats-
13648: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       revisorerna föreslagit och som närmare framgår
13649: se av den 12 mars 1982 tili vederbörande med-      av bilaga nr 1. En del av detta mål skulle i
13650: lem av statsrådet för besvarande översänt av-      princip också uppnås så, att utomstående i vis-
13651: skrift av följande av riksdagsman Esko J.          sa situationer skulle åläggas den lönebetal-
13652: Koppanen ställda skriftliga spörsmål nr 82:        ningsskyldighet som avses i lagen. Redan nu
13653:                                                    tryggas den som på annat sätt erlagt en betal-
13654:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      ning i stället för en annan person i viss mån
13655:        ändrande av lagen om lönegaranti            genom specialarrangemang.
13656:         (649/73) så, att den nya arbetsgivaren        Syftet med det stadgande ur lagen om löne-
13657:        på basen av överlåten fordran kunde         garanti som citerats ovan är nämligen att möj-
13658:        ansöka om betalning enligt lönegarantin     liggöra en snabb lönebetalning tili arbetstagare
13659:        för de löne- och andra fordringar tili      vid eventuella störningar i betalningssitua-
13660:        arbetstagare vilka blivit obetalda på       tionen. Andemeningen i stadgandet är att tryg-
13661:        grund av den tidigare arbetsgivarens        ga den utomstående som därvid bestått arbets-
13662:        konkurs eller annan betalningsoför-         tagaren. De på så sätt tryggande utomståendes
13663:        måga?                                       krets är dock mycket begränsad. Garantin har
13664:                                                    velat riktas endast tili dem, vilka man med sä-
13665:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      kerhet vet att inte utnyttja arbetstagarens be-
13666: samt följande:                                     klämda ekonomiska situationen, då lönebetal-
13667:    Enligt 13 § sagda lag: om arbetstagare över-    ningen dröjer, t.ex. genom att tili underpris
13668: låter sin på arbetsförhållandet grundade ford-     köpa arbetstagarens fordringar. Därför har i
13669: ran, äger förvärvaren rätt i enlighet med löne-    lagen såsom tili garantin berättigad förvärvare
13670: garantin endast då förvärvaren är en arbets-       endast godkänts en arbetstagarorganisation el-
13671: tagarorganisation eller ett sådant samfund eller   ler ett sådant samfund, i vars förvaltning ifrå-
13672: en sådan fond, i vars förvaltning arbetstagar-     gavarande organisation deltar. Motsvarande ar-
13673: organisation deltar.                               rangemang har genomförts också i Sverige och
13674:    Staten tryggar betalningen av arbetstagares     i Danmark. 1 deras stadganden som motsvarar
13675: på arbetsförhållande grundad fordran vid ar-       vår lönegaranti har förvärvarens rätt begrän-
13676: betsgivares konkurs eller hans annan betal-        sats minst lika skarpt som hos oss.
13677: ningsoförmåga genom lönegaranti. Beviljandet          A andra sidan medför snävheten hos kretsen
13678: av lönegarantin förutsätter att de grunder och     av de tili garanti berättigade förvärvarna prob-
13679: fordringar som avses i lagen skall utredas.        lem, som ytterligare tilispetsas av den kontinu-
13680: Detta utredningsarbete tar sin tid. Främst på      erliga anhopningen av lönegarantiansökningar-
13681: grund av att antalet konkurser ökat betydligt      na. Att behovet av garantisystemet ökat bely-
13682: kan handläggningen av ansökningar om löne-         ses av uppgiften att betalningen av lönegaranti
13683: garanti för närvarande ta en beklagligt lång       år 1981 hade ökat med 110,5% jämfört med
13684: tid i anspråk. Således fungerar detta garanti-     det föregående året, vilket framgår av bilaga
13685:  system inte med den snabbhet som regeringen       nr 2. De största problemen har husbyggnads-
13686: förutsatte då lagen stiftades.                     branschen.
13687:    Systemets funktionsförmåga kunde förbättras        Om betalningen av på arbetsförhållandet
13688: genom ökning av antalet tjänstemän som hand-       grundade fordringar uteblev, var det allmänt
13689:  har dessa ärenden och genom utveckling av lö-     ännu i början av 1970-talet, att byggnadsar-
13690: 8                                             1982 vp.
13691: 
13692: betarnas fackorganisation förklarade arbets-         över hälften av bolagets aktiestock. Han hade
13693: platsen i blockad. Man vägrade att fortsätta ar-     varit med om att grunda även ett annat aktie-
13694: betet, tilis lönefordringarna var betalda. Såle-     bolag, också avsett att verka i byggnads-
13695: des nödgades i allmänhet byggherren eller i          branschen, vars styrelse han hör tili och av
13696: några fall den som fortsatte som entreprenör,        vars aktier han då bolaget grundades hade
13697: för att frigöra sig från blockaden som drabbat       tecknat 96 procent. Aktiebolaget som gick i
13698: yggnadsprojektet, utbetala de löner vilka före-      konkurs hade halvfärdiga byggnadsprojekt. En-
13699: taget som gått i konkurs underlåtit att betala.      ligt erhållen utredning hävdes entreprenadav-
13700: Högsta domstolen har godkänt denna påtryck-          talen endast några dagar innan bolaget hade
13701: ningsmetods laglighet.                               lämnat in sin konkursansökan. Det andra ak-
13702:    Lagen om lönegaranti trädde i kraft 1. 1.         tiebolaget åtog sig att utföra entreprenaderna
13703: 1974. Behovet att tiligripa blockad minskade.        och betalade det konkursdrabbade bolagets
13704: Att det nuvarande lönegarantiförfarandet blivit      obetalda löner tili arbetstagarna, vilka anställ-
13705: betydligt långsammare har dock lett tili att         des i dess tjänst. Trots detta ansökte man om
13706: ifrågavarande påtryckningsmedel, som onek-           lönegaranti för lönerna. Eftersom arbetstagarna
13707: ligen också har negativa följder, åter tagits tili   på ovan relaterade sätt redan hade fått sin lön,
13708: allmänt bruk.                                        förkastades ansökningarna, varvid det faktum
13709:    Trots nämnda missförhållanden ser det ut          att arbetstagarnas fordringar kanske överlåtits
13710: som om det inte vore skäl att vidta åtgärder         tili en annan juridisk person, inte hade någon
13711: för ändrande av lagen om lönegaranti så, att         betydelse för arbetskraftsministeriet.
13712: kretsen av de tili garanti berättigade utvidgas         Ovan anförda kortfattade beskrivning visar
13713: för att även gälla byggherren eller den nya ar-      de följdföreteelser som en utökning av antalet
13714: betsgivaren som efterträder entreprenören. 1         förvärvare vilka har rätt tili lönegaranti lätt
13715: stället bör de olägenheter som obestridligen         kunde leda tili. Förutom att lönefordringar
13716: förekommit elimineras genom utveckling av            skulle överlåtas tili underpris, skulle ändringen
13717: lönegarantiorganisationen och genom effekti-         ge möjlighet tili missbruk. Mitt svar på det
13718: vering av dess funktioner. Den befogade räd-         ställda spörsmålet är därför avstyrkande. Ar-
13719: slan att arbetstagare i en svår utkomstsitua-        betskraftsministeriet kommer för sin del
13720: tion skulle avstå från sina fordringar tili under-   att göra sitt bästa för att ministeriets löne-
13721: pris, väger som social olägenhet mycket tyngre       garantibyrås förutsättningar för att sköta sina
13722: än den nytta som ovan avsedda utvidgning             uppgifter vederbörligt skall tryggas. Detta krä-
13723: skulle medföra andra intresseparter. Även av         ver bl.a. att byråns personalstyrka skall ut-
13724: andra skäl bör en utvidgning av förvärvarnas         ökas på grund av den mycket snabbt växande
13725: krets anses som betänklig. Dessa misstankar          arbetsbördan.
13726: har ytterligare förstärkts av situationen i sam-         1 ingressen tili spörsmålet har berättats, att
13727: band med en byggnadsfirmas konkurs i södra           ärendet har överklagats. På riksdagens justitie-
13728: Finland nyligen, som tydligen gett uppslaget         ombudsmans krav undersöks ärendet ordentligt
13729: tili det aktuella skriftliga spörsmålet.             inom arbetskraftsministeriet, varvid alla an-
13730:     Ett aktiebolag som idkade byggnadsverksam-       svarsfrågor som ansluter sig tili fallet utreds
13731: het försattes på egen ansökan i konkurs i hös-       ingående.
13732: tas. Styrelseordföranden för aktiebolaget ägde
13733:       Helsingfors den 7 april 1982
13734: 
13735:                                                              Arbetskraftsmininster Jouko Kajanoja
13736:                                                N:o 82                                               9
13737: 
13738:                                                                                           Bilaga nr 1
13739: 
13740: 
13741: 
13742: 
13743: U t d r a g ur statsrevisorernas berättel-
13744: se för år 1979
13745: 
13746:    Utvecklandet av lönegarantisystemet. Sådan       liga pianerna. Vid sidan av att uppgifterna ökat
13747: lönegaranti som förutsätts i lagen om löne-         bör man också beakta det ökade behovet av
13748: garanti (649/73) har enligt uppgift från ar-        ett Iönegarantisystem, såsom framgår av tabel-
13749: betskraftsministeriet betalats ut och återindri-    Ien ovan.
13750: vits (1 000 mk) 1975-79 på följande sätt:              Ministeriet har i framtiden för avsikt att
13751:                  1975   1976   1977   1978   1979   förskjuta tyngdpunkten i riktning mot indriv-
13752:                                                     ningsuppgifterna, vilket förutsätter att man
13753: Lönegaranti                                         övergår tili ett adb-system som är i realise-
13754:   utbetalats . 9 498 14 064 20 983 24 330 26 252    ringsskedet. Med tanke på indrivningsåtgärder-
13755: Återindrivits . 2 595 4 754 5 900   9 835 9 080
13756:                                                     na inbegriper ministeriets verksamhets- och
13757:     Enligt arbetskraftsministeriets åsikt har er-   ekonomipian även inrättandet av en ombuds-
13758: farenheterna av lönegarantisystemet huvudsak-       mannatjänst.
13759: ligen varit positiva. Systemet har gett arbets-        Ministeriet anser det vara ett missförhållan-
13760: tagarna trygghet och samtidigt gjort det lättare    de att det saknas ett sådant stadgande i Iöne-
13761: att reda ut konkursbon, underlättat det därtili     garantilagen, med hjäip av vilket man kunde
13762: anslutna arbetet och minskat rättegångarna om       förhindra sådana arrangemang t.ex. mellan ar-
13763: arbetslönefordringar. 1 takt med utvecklingen       betsgivaren och arbetstagaren som står i strid
13764: har det emellertid framkommit att ministeriet       med det faktiska syftemåiet. Åtgärder för att
13765: inte på väntat sätt kunnat utnyttja statens öv-     ta in ett dylikt stadgande i lönegarantilagen har
13766: riga ämbetsmaskineri. Då det i regeringens          beretts såsom tjänstemannaarbete, även om
13767: proposition med förslag tili lag om lönegaranti     sammanfallet mellan administrativa och civil-
13768: konstaterades att "För att det viktiga syftet       rättsliga Iagar har utgjort ett probiem.
13769: med lagen om lönegaranti, en snabb lönebetal-          Enligt statsrevisorernas åsikt har lönegaranti-
13770: ning, skall kunna uppnås, krävs en särskild         systemet visat sig vara behövligt vilket bl.a.
13771: myndighetsorganisation. För närvarande finns        visar sig i lönegarantiutgifternas utveckling.
13772: icke i vårt förvaltningssystem någon sådan          Statsrevisorerna understryker återindrivningens
13773: myndighet, som ensam skulle kunna ombesör-          betydelse bl.a. på grund av att statens netto-
13774: ja den praktiska tiliämpningen av lagen om lö-      utgifter kontinuerligt ökar. De olika myndig-
13775: negaranti. Genom att fördela uppgifterna mel-       heternas andel vid lagens tillämpning har inte
13776: lan olika myndigheter kan man likväl skapa ett      förverkligats på det sätt som förutsattes när
13777: tiliräckligt system, som tili sitt förfogande har   lönegarantilagen gavs, utan arbetskraftsministe-
13778: en personai med erforderlig utbildning samt en      riet har nödgats sköta de praktiska åtgärderna.
13779: organisation som sträcker sig tili Iandets olika       Enligt statsrevisorernas åsikt bör förutsätt-
13780: delar", har ministeriets Iönegarantibyrå i prak-    ningarna för arbetskraftsministeriets lönegaran-
13781: tiken nödgats sköta ärendena ensam. Så har          tibyrå att sköta dessa uppgifter vederbörligt
13782: varit fallet trots att personaiens numerär och      tryggas eftersom den nuvarande situationen
13783:  art knappast alis utökats utöver de ursprung-      uppenbarligen kommer att förtsätta.
13784: 
13785: 
13786: 
13787: 
13788: 2 088200348H
13789: 10                                                1982 vp.
13790: 
13791:                                                                                          Bilaga nr 2
13792: 
13793: 
13794: 
13795: 
13796: S a m m a n d r a g av de belopp som i
13797: form av lönegaranti betalats tili arbets-
13798: tagare under åren 1980 och 1981
13799: 
13800: 
13801:      För tiden             1980            1981        1. 1.-31. 10.   13 191 794,79   29 032 001,79
13802:                             mk             mk          1. 1.-30. 11.   14 521 908,66   32 275 361,76
13803: 1. 1.-31.        1.    1136 673,81     1 820 731,41    1. 1.-31. 12.   16 495 518,89   34 732 818,43
13804: 1. 1.-28.        2.    2 545 867,42    5 869 747,93
13805: 1. 1.-31.        3.    3 547 278,74    9 251 664,86
13806: 1.1.-30.         4.    5 537 136,19   11 906 845,01       Sammanställningen är kumulativ i den me-
13807: 1. 1.-31.        5.    7 456 947,44   15 587 799,13    ning, att föregående månads belopp ingår i
13808: 1. 1.-30.        6.    8 796 607,50   19 058 245,26    följande månads saldo. Av sammandraget fram-
13809: 1. 1.-31.        7.    9 849 051,50   20 497 813,10    går att det i form av lönegaranti år 1981 ut-
13810: 1. 1.-31.        8.   10 941 614,32   22 662 450,57    betalda beloppet är 110,5 procent större än
13811: 1. 1.-30.        9.   11 557 616,02   27 121 797,15    det lönegarantibelopp som betalats år 1980.
13812:                                               1982 vp.
13813: 
13814: Kirjallinen kysymys n:o 83
13815: 
13816: 
13817: 
13818: 
13819:                                   Kauppi ym.: Puolustusvoimien siirtymisvelvollisten viran- ja toi-
13820:                                      menhaltijoiden ongelmista
13821: 
13822: 
13823:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13824: 
13825:    Viime vuoden marraskuun 23 päivänä tele-          oikeuden päätös n:o 40.3/17/1981. Näistä pää-
13826: vision kotimaankatsauksessa käsiteltiin puolus-      töksistä käy selville, että siirtymisvelvollisten
13827: tusvo1mien siirtymisvelvollisten viran- ja toimen-   virkamiesten ei ole onnistunut edes selvittää,
13828: haltijoiden ongelmia. Ohjelmassa esitettyjä väit-    mitä heidän oikeuksiinsa nykyisen lainsäädän-
13829: teitä on perhepolitiikkaan liittyen selvitetty ja    nön mukaan kuuluu.
13830: todettu seuraavaa.                                      Edelleen on eri virkamiesryhmien keskinäi-
13831:    Puolustusvoimien suorituskyky ja tehokkuus        sen vertailun osalta aiheellista todeta, että mm.
13832: edellyttävät asetuksen 274/75 52 ja 59 §:n           hajasijoitetulle virkamiehelle maksettava välit-
13833: mukaista siirtymisvelvollisuutta, jota korostaa      tömien siirtokustannusten korvaus on monin-
13834: vielä henkilöstön määrän ja tehtävien epäsuhde.      kertainen puolustusvoimien siirretylle viran- tai
13835:     Puolustusvoimien sotilashenkilöstön kannet-      toimenhaltijalle maksettavaan korvaukseen näh-
13836:  tavaksi sälytetyt, siirrosta aiheutuvat välittö-    den, ja kuitenkin hajasijoitettu virkamies siir-
13837: mät kustannukset näyttävät merkitsevän käy-          tyy vain kerran eikä hän ole yleensä sidottu
13838:  tännössä siirretylle viran- tai toimenhaltijalle    yhteen työnantajaan, kuten on sotilasammatin-
13839: useiden kuukausien, jopa yli puolen vuoden           harjoittajien laita.
13840:  nettoansioiden menetystä. Osoitetut kustannuk-         Esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13841:  set kohoavat jopa 10-kertaisiksi maksettavaan       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme asianomai-
13842:  korvaukseen verrattuna. Siirrosta aiheutuu li-      sen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi seu-
13843:  säksi välillisiä kustannuksia sekä sosiaalisia      raavan kysymyksen:
13844:  haittoja, joiden voidaan katsoa osittain kuulu-
13845:  van sotilasammatin olemukseen, mutta joiden                  Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-
13846:  vaikutukset ovat yhteiskunnassa tapahtuneen                mien viran- ja toimenhaltijoiden siir-
13847:  kehityksen myötä korostuneet ja kohdistuvat                tymisvelvollisuudesta aiheutuneista on-
13848:  ensi sijassa virkamiehen puolisoon ja lapsiin.             gelmista, jotka ilmenevät huomattavana
13849:     Siirrosta aiheutuvien välittömien kustannus-            ansionmenetyksenä, välillisinä kustan-
13850:  ten vaikutusta korostaa vielä sekin, että siir-            nuksina ja sosiaalisina, erityisesti per-
13851:  tymisvelvollisten viran- ja toimenhaltijoiden              heeseen kohdistuvina haittoina, ja jos
13852:  oikeusturvassa on vakavia puutteita. Esimerk-              on,
13853:  keinä korkeimman hallinto-oikeuden päätös                    mitä Hallitus aikoo tehdä näiden epä-
13854:  n:o 1584 10. 5. 1976, keskusverolautakunnan                kohtien poistamiseksi?
13855:  päätös n:o 817/1980 ja korkeimman hallinto-
13856:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
13857: 
13858:          Eeva Kauppi                    Helge Saarikoski               Alvar Saukko
13859:          Elsi Hetemäki-Olander          Matti Hokkanen                 Asser Stenbäck
13860:          Henrik Westerlund              Timo Ihamäki                   Tapio Holvitie
13861:          Lauri Impiö                    Tuulikki Petäjäniemi           Matti Puhakka
13862:          Ulla Puolanne                  Sampsa Aaltio                  Jouko Skinnari
13863:          Jutta Zilliacus                Sauli Hautala                  Juhani Raudasoja
13864:          Elisabeth Rehn                 Ben Zyskowicz                  Pirkko Valtonen
13865:          Olavi Nikkilä                  Jorma Fred                     Erkki Pystynen
13866: 0882'003375
13867: 2                               1982 vp.
13868: 
13869:     Saara Mikkola          Ole Norrback        Heikki Järvenpää
13870:     Anssi Joutsenlahti     Ritva Laurila       Juhani Surakka
13871:     J. Juhani Kortesalmi   Väinö Raudaskoski   Aulis Juvela
13872:     Lea Sutinen            Tauno Valo          Maija Rajantie
13873:     Matti Pelttari         Aila Jokinen        Ulla Järvilehto
13874:     Mauri Miettinen        Toivo Mäkynen       Matti Viljanen
13875:     Matti Jaatinen         Matti Hakala        Urho Pohto
13876:     Pekka Jokinen          Helena Pesola       Pekka Vennamo
13877:     Juuso Häikiö           Eva-Maija Pukkio    Orvokki Kangas
13878:     Ilkka Kanerva          Helvi Hyrynkangas   Kalevi Mattila
13879:     Eero Lattula           Pentti Poutanen     Jalmari Torikka
13880:     Urpo Leppänen          Väinö Rautiainen    Boris Renlund
13881:                                              N:o 83                                                3
13882: 
13883: 
13884: 
13885: 
13886:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13887: 
13888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miehelle, joka siirtymisvelvollisuuteen perustu-
13889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      van siirron, viraston tai laitoksen tai niiden
13890: olette 12 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        osan rationalisoinnin taikka uudelleen järjeste-
13891: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       lyn takia siirretään toiselle paikkakunnalle, suo-
13892: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ritetaan muuttokustannusten korvauksena:
13893: edustaja Kaupin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         1) virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä
13894: sesta kysymyksestä n:o 83:                         matkustamiskustannukset,
13895:           Onko Hallitus tietoinen puolustus-          2) muuttotavaran kuljetuksesta aiheutuneet
13896:        voimien viran- ja toimenhaltijoiden siir-   kustannukset,
13897:        tymisvelvollisuudesta aiheutuneista on-        3) muuttoraha korvauksena muista tarpeelli-
13898:        gelmista, jotka ilmenevät huomattavana      sista muutosta aiheutuneista kustannuksista,
13899:                                                       4) päiväraha virkamiehelle muuttoon käyte-
13900:        ansionmenetyksenä, välillisinä kustan-
13901:        nuksina ja sosiaalisina, erityisesti per-   tyltä ajalta,
13902:        heeseen kohdistuvina haittoina, ja jos         5) virkamiehen uudelle sijoituspaikkakun-
13903:        on,                                         nalle tekemistä enintään kuudesta tutustumis-
13904:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden epä-    matkasta aiheutuvat matkakustannukset,
13905:        kohtien poistamiseksi?                         6) majoittumiskorvausta eräissä tapauksissa,
13906:                                                       7) perheelliselle virkamiehelle perheestään
13907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       erillään asumisesta 30 prosenttia päivärahasta,
13908:                                                       8) perheestään erillään asuvalle virkamiehel-
13909: vasti seuraavaa:
13910:                                                    le yksi edestakainen matka viikossa sijoittumis-
13911:    Puolustusvoimista annetun asetuksen (274/       paikan ja perheen asuinpaikan välillä, ja
13912: 75) mukaan puolustusvoimien viran tai toimen          9) eräissä tapauksissa uuden asunnon vuokra
13913: haltija on velvollinen siirtymään toiseen puo-     tai vastike.
13914: lustusvoimien virkaan tai toimeen, kun se on          Virkaehtosopimuksin sovitussa korvausjärjes-
13915: tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä      telmässä on lähdetty siitä, että kaikki välittö-
13916: varten. Siirtymävelvollisuus koskee kaikkia        mät muutosta aiheutuneet kustannukset korva-
13917: puolustusvoimien vakinaisia viran- tai toimen-     taan.
13918: haltijoita. Puolustusvoimissa siirretään vuosit-      Muutosta aiheutuneina välillisinä kustannuk-
13919: tain noin 300 virkamiestä, joista suurin osa       sina, jollaisina voidaan mainita kotitalousko-
13920:  (n. 200) on upseereita. Nämä joutuvat siirty-     neiden asennuskulut, kaluste- ja verhohankin-
13921: mään palvelusaikanaan keskimäärin 3-4 ker-         nat, veneen, moottoripyörän, asuntovaunun tai
13922: taa. Muiden kuin upseerien kohdalla siirrot        auton siirtokulut yms. kustannukset, on virka-
13923: johtuvat pääosin joukko-osastosiirroista tai       ehtosopimuksessa edellytetty korvattavan kuna-
13924: suostumusta edellyttävistä viranomaisen aloit-     kin sopimuskautena sovitun muuttorahan mää-
13925: teesta tapahtuvista siirroista.                    räisenä. Muuttorahan suuruus määräytyy muut-
13926:    Puolustusvoimien suorituskyky ja tehokkuus      tavien henkilöiden lukumäärän perusteella siten,
13927: edellyttävät nykyisen siirtymisvelvollisuuden      että se on tällä hetkellä yhden henkilön muut-
13928: säilyttämistä.                                     taessa 960 mk ja kahden tai useamman muut-
13929:    Siirrosta aiheutuneiden kustannusten korvaa-    taessa 2 315 mk.
13930: misesta on sovittu valtion virkamiesten muut-         Puolustusministeriöstä saadun selvityksen
13931: tokustannusten korvaamisesta tehdyssä virka-       mukaan välillisten kustannusten korvaamiseen
13932: ehtosop1muksessa. Sopimuksen mukaan virka-         tarkoitettu muuttoraha on joissakin yksittäis-
13933: 4                                              1982 vp.
13934: 
13935: tapauksissa saattanut osoittautua riittämättö-         dossa sotilasammattiin hakeuduttaessa. Siirty-
13936: mäksi. Kuitenkin useimmat puolustusvoimien             mävelvollisuuteen perustuvaa yksittäisen virka-
13937: virkamiesten siirtämisestä aiheutuneet muutot          miehen siirtoa ei voida verrata hajasijoituksen
13938: tapahtuvat puolustusvoimien vuokra-asunnosta           yhteydessä tapahtuneeseen siirtoon, jossa on
13939: toiseen tai ainakin siihen varataan mahdollisuus,      yleensä kysymys viraston tai laitoksen lähinnä
13940: jolloin muuttorahan voidaan yleensä katsoa kat-        aluepoliittisiin syihin perustuvasta siirrosta.
13941: tavan nämä kustannukset. Kustannuskehityksen           Tällainen siirto ei liity viraston tai laitoksen
13942: seuraaminen ja tarvittaessa muuttorahan tarkis-        toimintaan ja on viranhaltijoiden ja työnteki-
13943: taminen virkaehtosopimuksella on kuitenkin             jöiden kannalta sellainen, jota ei ole voitu en-
13944: vastaisuudessa tarpeen kuten tähänkin saakka.          nalta ottaa lukuun. Sen sijaan olosuhteet puo-
13945: Omistusasunnon vaihtamisesta aiheutuneiden             lustusvoimien kokonaisten joukko-osastojen tai
13946: kulujen korvaamiseksi ei ehkä ole tarpeen eikä         laitosten siirroissa vastaavat hyvin pitkälle ha-
13947: mahdollistakaan luoda erityisiä korvausjärjeste-       jasijoitussiirtoja olematta kuitenkaan varsinais-
13948: lyjä.                                                  ta hajasijoitusta. Tällaisissa siirroissa myös kor-
13949:     Kysyjien mukaan virkamiesten keskuudessa           vausjärjestelmä on sovittu hajasijoitussiirtoihin
13950: ja osittain oikeuskäytännössäkin on ollut epä-         nähden lähes yhteneväiseksi.
13951: selvyyttä muuttokustannusten korvausten ja eri-           Sotilasammattiin kuuluva nousujobtoinen
13952: tyisesti muuttorahan veronalaisuudesta. Tämän          urakehitys, palvelukseen kuuluva perus- ja jat-
13953:  johdosta totean, että varsinaiset välittömät          kokoulutus, siirtymisvelvollisuus, samoin kuin
13954: muuttokustannukset, jotka korvataan virkaeh-           sotilasvirkamiesten palkkausjärjestelmä erityis-
13955:  tosopimuksen mukaisina esitetyn laskun perus-         palveluista maksettavine korvauksineen ovat
13956:  teella, ovat luonnollisesti verovapaita. Sen si-      tekijöitä, jotka muodostavat puolustusvoimien
13957:  jaan muuttorahan osalta korkein hallinto-oikeus       virkamiesten palvelusolosuhteista sellaiset, joi-
13958:  on päätöksellään n:o 1584, 10. 5. 1976 toden-         ta ei voida rinnastaa muihin virkamiehiin taik-
13959:  nut muuttorahan olevan periaatteessa ennakon-         ka muuhun työelämään. Yleiseen virkamies-
13960:  pidätyksen alaista tuloa, mutta että muutto-          kuntaan verrattuna sotilasammattia harjoittaval-
13961:  rahasta saadaan ennen ennakonpidätyksen toi-          la virkamiehellä on erityisvelvoitteita, mutta
13962:  mittamista vähentää ne muutosta aiheutuneet            myös erityisoikeuksia.
13963:  menot, joita ei ole muilla korvauksilla katettu.          Kuten edellä on todettu, siirtymisvelvollisuus
13964:     Siirrosta aiheutuneina muina välillisinä kustan-    kuuluu sotilasammattiin ja on puolustusvoi-
13965:  nuksilla ja sosiaalisina haittoina on kysymyk-         mien suorituskyvyn ja tehokkaan toiminnan
13966:  sessä tuotu esiin mahdolliset vaikutukset puoli-       edellytys. Sen vuoksi on tärkeätä, että puo-
13967:  son ja lasten kannalta. Tältä osin on todetta-         lustusvoimien työ- ja palvelusmotivaatiota eivät
13968:  va, että vastaavia ongelmia esiintyy muualla-          häiritsisi siirtymisestä perheelle ja yhteiskun-
13969:  kin työelämässä, kun kansalaiset hankkiutuak-          nalliselle kanssakäymiselle mahdollisesti aiheu-
13970:  seen urallaan eteenpäin, työn loppumisen vuok-         tuvat haitat tai että haitat voitaisiin eliminoi-
13971:  si tai muista syistä joutuvat muuttamaan               da mahdollisimman vähiin. Myös korvausky-
13972:  asuinpaikkakuntaa, taikka puolisot asumaan            ,symykset tulee ratkaista oikeudenmukaisella ta-
13973:  erillään. Puolustusvoimien virkamiesten osalta         valla. Parhaiten tähän päästään seuraamalla
13974:  näiden ongelmien ratkaisemista erityiskorvauk-         kustannuskehitystä ja parantamalla nykyisessä
13975:  silla ja yleisistä järjestelmistä poikkeavasti ei      virkaehtosopimukseen perustuvassa korvausjär-
13976:  voitane pitää mahdollisena.                            jestelmässä mahdollisesti olevia puutteita. Vii-
13977:      Siirtymisvelvollisuus kuuluu sotilasammattiin      me kädessä tämä on sopimusosapuolina olevien
13978:   sekä liittyy sotilaskoulutukseen ja sotilashenki-     valtiovallan ja henkilöstöä edustavien keskus-
13979:  löstön palkkausjärjestelmään. Se on myös tie-          järjestöjen välinen asia.
13980:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
13981: 
13982:                                                                            Ministeri Mauno Forsman
13983:                                              N:o 83                                                 5
13984: 
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                           Till Riksdagens Herr Talman
13989: 
13990:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       man, som förflyttas tili annan ott i enlighet
13991: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          med förpliktelsen att accepteta förflyttning
13992: velse av den 12 mars 1982 till vederbörande        ellet föt att myndigheten ellet anstalten ellet
13993: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en del dätav tationaliseras ellet omotganisetas
13994: följande av riksdagsman Kauppi m. fl. under-       utgåt enligt avtalet etsättning för följande kost·
13995: teckna:de spörsmål nr 83:                          nadet:
13996:           Är Regeringen medveten om de pro-           1) tesekostnaderna för tjänstemannen och
13997:        blem som fötorsakas av fötpliktelsen        hans familjemedlemmar,
13998:        föt innehavare av tjänst ellet befattning      2) kostnadetna för transpott av flyttgodset,
13999:        vid försvatsmakten att accepteta för-          3) flyttpenning som ersättning föt andra
14000:        flyttning, vilket medför ett betydande      nödvändiga utgifter som förorsakas av flytt-
14001:        inkomstbortfall, indirekta utgiftet och     ningen,
14002:        sociala olägenheter speciellt för famil-       4) dagtraktamente tili tjänstemannen för
14003:        jen, och om så ät,                          den tid som åtgått tili flyttningen,
14004:           vad har Regeringen föt avsikt att           5) reseersättning till tjänstemannen för
14005:        göra för att avlägsna dessa missförhål-     högst sex sonderingsresot tili den nya sta-
14006:        landen?                                     tioneringsorten, och
14007:                                                       6) logietsättning i vissa fall,
14008:   Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-          7) . till sådan tjänsteman med familj som
14009:                                                    bot åtskils ftån sin familj, 30 % av procent
14010: samt anföra följande:
14011:                                                    av dagtraktamentet,
14012:    Enligt fötordningen om fötsvarsmakten              8) tili tjänsteman som bor åtskils från sin
14013:  (274/75) är innehavate av tjänst ellet be-        familj en tur och tetuttesa i veckan mellan
14014: fattning vid försvatsmakten pliktig att övergå     stationetingsotten och familjens boningsort,
14015: till annan tjänst ellet befattning vid försvars-      9) i vissa fall hyra ellet vedetlag föt en
14016: makten då detta påkallas av ett ändamålsen-        ny bostad.
14017: ligt ordnande av tjänstgöringen. Denna fötplik-       I det ersättningssystem som man avtalat
14018: telse gäller alla innehavare av otdinarie tjänst   om i tjänstekollektivavtalet har man utgått
14019: ellet befattning vid fötsvarsmakten. Inom för-     från att alla direkta kostnadet föt flyttningen
14020: svatsmakten fötflyttas åtligen ca 300 tjänste-     ersätts.
14021: män, av vilka stötsta delen (ca 200) är of-           Inditekta kostnader som flyttningen orsakat,
14022: ficerate. Dessa fötflyttas i allmänhet 3-4         t.ex. installationsutgiftet föt hushållsmaskinet,
14023: gånget undet sin tjänstetid. För andra än of-      anskaffning av möblet och gatdiner, transport
14024: ficetare otsakas flyttningarna huvudsakligen av    av båt, motorcykel, husvagn ellet bil o.a. ut-
14025: att truppavdelningat övetföts ellet också sker     gifter, förutsätts i tjänstekollektivavtalet ersat-
14026: de på initiativ av myndighet men med vedet-        ta med flyttpenningen, vars belopp fastställs
14027: bötandes medgivande.                               för vatje avtalspetiod. Stotleken på flyttpen-
14028:     Fötsvatsmaktens ptestationsfötmåga och ef-     ningen beror på antalet petsoner som flyttar
14029: fektivitet förutsätter att den nuvatande föt-      så, att den föt närvarande är 960 mk föt en
14030: pliktelsen att flytta bibehålls.                   person och 2 315 mk föt två ellet fleta per-
14031:     Om ersättning föt de kostnader som en flytt-   sonet.
14032: ning fötotsakat har övetenskommits i tjänste-         Enligt en utredning som fötsvarsministeriet
14033: kollektivavtalet om ersättning föt flyttnings-     gjort har flyttpenningen, som avser att etsät-
14034: kostnaden föt statstjänstemän. Tili en tjänste-    ta de indirekta kostnaderna, i vissa fall visat
14035: 0882003375
14036: 6                                            1982 vp.
14037: 
14038: sig vara otiliräcklig. De flesta flyttningar som    lönesystemet för den militära personalen. Man
14039: beror på att en tjänsteman inom försvarsmak-        vet också om det då man söker sig tili mili-
14040: ten förflyttas sker dock från en av försvars-       tärbanan. Förflyttningen av en enstaka tjänste-
14041: maktens hyresbostäder tili en annan, eller åt-      man i enlighet med skyldigheten att flytta kan
14042: minstone bereds tilifälle tili detta, och i des-    inte jämföras med flyttning som sker i sam-
14043: sa fall kan flyttpenningen i allmänhet anses        band med utlokalisering, varvid det i allmän-
14044: täcka kostnaderna. Det är dock i fortsättning-      het är fråga om förflyttning av en myndighet
14045: en liksom hittilis nödvändigt att följa kost-       eller inrättning närmast av regionalpolitiska
14046: nadsutvecklingen och vid behov justera flytt-       skäl. En sådan förflyttning ansluter sig inte
14047: penningen i tjänstekollektivavtalet. Ersättning-    tili myndighetens eller inrättningens verksam-
14048: en för de kostnader som otsakas av att man          het och tjänsteinnehavarna och arbetstagarna
14049: byter en ägarbostad är det måhända inte nöd-        har inte kunnat räkna med den på förhand.
14050: vändigt och inte heller möjligt att reglera sär-    Däremot motsvarar förflyttningen av en hei
14051: skilt.                                              truppavdelning eller inrättning mycket långt
14052:    Enligt spörsmålsställarna har bland tjänste-     en utlokalisering utan att för den skull egentli-
14053: männen och delvis också i rättspraxis rått osä-     gen vara det. Vid sådana förflyttningar har
14054: kerhet om huruvida ersättningarna för flytt-        man också avtalat om ett ersättningssystem
14055: ningskostnader och särskilt flyttpenningen är       som är nästan detsamma som vid utlokalise-
14056: skattepliktig. Av denna anledning konstaterar       ring.
14057: jag att de egentliga och direkta flyttningskost-        Det militära karriärsystemet, den grundut-
14058: naderna, som ersätts enligt tjänstekollektivav-     bildning och fortbildning som hör tili tjäns-
14059: talet på basen av företedda räkningar, natur-       ten, skyldigheten att flytta liksom de militä-
14060: ligtvis är skattefria. Däremot har för flytt-       ra tjänstemännens lönesystem med ersättning-
14061: penningens del högsta förvaltningsdomstolen         ar för specialuppgifter är faktorer som gör
14062: genom sitt utslag nr 1584 10. 5. 1976 konsta-       att tjänstgöringsförhållandena för försvarsmak-
14063: terat att flyttpenningen i princip är inkomst       tens tjänstemän inte kan jämställas med andra
14064: som är underkastad förskottsinnehållning, men        tjänstemän eller med arbetslivet i övrigt. Jäm-
14065: att från flyttpenningen före förskottsinnehåll-     fört med den vanliga tjänstemannakåren har
14066: ningen får avdras de kostnader för flyttningen      en militär tjänsteman speciella skyldigheter,
14067: som inte täcks av någon annan form av er-            men också speciella rättigheter.
14068: sättning.                                               Såsom ovan har konstaterats är skyldighe-
14069:     Som exempel på andra indirekta kostnader         ten att acceptera förflyttning förenad med mi-
14070: och sociala olägenheter har i spörsmålet nämnts     litäryrket och är en förutsättning för försvars-
14071: eventuella följdverkningar för maka och barn.        maktens prestationsförmåga och effektivitet.
14072: I detta avseende måste konstateras att motsva-       Därför är det viktigt att för att motivationen
14073: rande problem uppstår också på andra håll i         för att arbeta och tjänstgöra inom försvars-
14074:  arbetslivet då medborgarna för att komma            makten inte störs av de nackdelar som en för-
14075: framåt i karriären, för att arbetet upphör          flyttning eventuellt kan förorsaka familjen eller
14076: eller av andra skäl måste byta boningsort ellet     det sociala umgänget eller att olägenheterna
14077: makarna blir tvungna att bo åtskils. Att ge-         kan minimeras. Också ersättningsfrågorna mås-
14078: nom speciella ersättningar eller på något sätt       te lösas på ett rättvist sätt. Detta lyckas bäst
14079:  som avviker från de vanliga arrangemangen           genom att man följer kostnadsutvecklingen och
14080:  kan knappast anses möjligt lösa dessa problem       avlägsnar brister som eventuellt finns i det
14081:  för de tjänstemäns del som hör tili försvars-       nuvarande tjänstekollektivavtalets ersättnings-
14082:  makten.                                             system. I sista hand är detta en fråga mellan
14083:     Skyldigheten att flytta hör tili militäryrket    avtalsparterna, dvs. statsmakten och de cen-
14084:  och ingår i den militära utbildningen och i         tralorganisationer som representerar personalen.
14085:       Helsingfors den 6 april 1982
14086: 
14087:                                                                        Minister Mauno Forsman
14088:                                             1982 vp.
14089: 
14090: Kirjallinen kysymys n:o 84
14091: 
14092: 
14093: 
14094: 
14095:                                 Kortesalmi: Lukion perustamisesta Utajärvelle
14096: 
14097: 
14098:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14099: 
14100:    Utajärven kunta anoi [ukion saamista vuon-      kivuttomasti nykyisen peruskoulun kyyditysver-
14101: na 1981. Tällöin lukiota ei saatu mm. sen          koston avulla. Mikäli lukioiaistefi kyyditys tu-
14102: vuoksi, että kouluhallitus kartoitti parhaillaan   lee tulevaisuudessa valtionavun piiriin, pienen-
14103: koiko maan suhteen lukiotarvetta eikä katsonut     tää Utajärven oma lukio kyydityskrustannuksia
14104: voivansa siinä vaiheessa puoltaa luikion perus-    nykyiseen tilanteeseen verrattuna niin lukia-
14105: tamista Utajärvelle.                               laisten vanhempien kuin Utajärven kunnan ja
14106:    Utajärven kunta on uudistanut lukiohake-        vaitionkin osalta.
14107: muksensa tammikuussa 1982.                            5. Lukio voidaan sijoittaa Utajärven yläas-
14108:    Utajärvi tarvitsee lukion! Seuraavat perus-     teen tiloihin. Lisärakentamista ei tarvita.
14109: teet puoltavat kiistatta lukion saamista:             6. Uta}ärven lu!kio ja yläaste tukisivat hal-
14110:    1. Lukion aloittamisprosentti oli Utajärvel-    linnollisesti, taloudellisesti ja pedagogisesti toi-
14111: lä vuosina 1977-81 keskimäärin 32,4 % ikä-         siaan. Opettajavoimien ja tilojen yhteiskäyttö
14112: luokasta, mikä on huomattavasti alle Ouiun         lisäisi opetuksen yksilöllisyyttä ja antaisi ta-
14113: läänin (43 %) ja koko maan kes!kiarvon. Lu-        loudellisesti järkeviä ratkaisuja opetuksen jär-
14114: kio on !kiistatta Utajärven sivistystarpeen vaa-   jestämiselle.
14115: tima.                                                 Utajärven lukion perustamisella ei ole tar-
14116:    2. Syyt alhaiseen lukiossakäyntiin ovat var-    koitus heikentää naapurikuntien lukioiden toi-
14117: sin selvät. Utajärven kirkonkylästä Lähimmille     mintaa. Päätarkoitus on luoda Utajärven nuo-
14118: lukiopaikkalrunnille on vielä kohtuullinen etäi-   rille tasa-arvoiset ~äihtökohdat lukiossakäyntiin
14119: syys, 24-33 kilometriä, mutta suurimmista si-      maan kehittyneempiin osiin verrattuna.
14120: vukylistä peräti 50-93 kilometriä. Kohtuut-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14121: toman pitkistä ja hankalista koulumatkoista        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kysyn
14122: johtuen luikiossalkäynti tulee nykyisellään Uta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiselta
14123: järveltä hankalaksi ja kalliiksi, ja tämä pudot-   jäseneltä:
14124: taa lukioprosenttia.
14125:    3. Nykyisellä v·äestö- ja oppilaspohjalla                 Tietääikö Hallitus ne vaikeudet ja
14126:  (väestö 1. 1. 1982 3 776, peruskoulun oppilas-            sen epäoikeudenmukaisuuden, mistä
14127: määrä iukuvuonna 1981-82 457) yksisarjai-                  Utajärvi joutuu kärsimään lukion puut-
14128: nen lukio voi toimia Utajärvellä jo varsin koh-            tumisen vuoksi, ja
14129:  tuullisella lukionkäyntiprosentilla.                        aikooko Hallitms kiireesti ryhtyä toi-
14130:    4. Lukialaisten kuljetukset Utajärven kir-              miin lukion perustamisen mahdollista-
14131: konkylässä toimivaan lukioon voidaan hoitaa                miseksi Utajärvdle?
14132:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1982
14133: 
14134:                                        J. Juhani Kortesalmi
14135: 
14136: 
14137: 
14138: 
14139: 0882003397
14140: 2                                            1982 vp.
14141: 
14142: 
14143: 
14144: 
14145:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14146: 
14147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          ohjeissa todetaan muun muassa, että luikioverk-
14148: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       ko on suunniteltava siten, että lukion sijainti-
14149: hemies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1982          kuntien nykyinen lukumäärä pyritään mahdol-
14150: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       lisuuksien mukaan säilyttämään.
14151: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Nykyisin utajärveläiset käyvät etupäässä Mu-
14152: kansanedustaja Kortesalmen näin !kuuluvasta         hoksen lukiota, jonne etäisyys Utajärven kirkon-
14153: kirjallisesta kysyttnyksestä n: o 84:               kylästä on noin 20 kilometriä. Muita lähialueen
14154:                                                     lukioita ovat Vaala ja Puolanka. Hallitus val-
14155:          Tietääkö Hallitus ne vaikeudet ja          mistelee parhaillaan esitystä keskiasteen !kou-
14156:        sen epäoikeudenmukaisuuden, mistä            lutuksen opintososiaalisia etuuksia koskevaksi
14157:        Utajärvi joutuu kärsimään lukion puut-       lainsäädännöksi. Siinä yhteydessä tulee esiile
14158:        tumisen vuoksi, ja                           myös valtionosuuksien maksaminen lukialais-
14159:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    ten matka- ja majoituskustannuksiin.
14160:        miin lukion perustamisen mahdollista-            Kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista an-
14161:        miseksi Utajärvelle?                         netun asetuksen (444/70) mukaan luvan lu-
14162:                                                     kion perustamiseen antaa valtioneuvosto, jos
14163:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         se harkitsee, että koulun perustaminen on paik-
14164: taen seuraavaa:                                     kakulman sivistystarpeen vaatima ja että oppi-
14165:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-       laitoksen ylläpitämistä varten on olemassa riit-
14166: netun lain 3 § :n mulkaan lu!kion oppilas-           tävät taloudelliset edellytykset. Kouluhallituk-
14167: määrä rnitoitetaan, lu!kionikäyntimahdollisuuk-     sesta saadun tiedon mukaan Utajärven kunta
14168: sien alueellisesti tasapuolisesta saavutettavuu-    anoo lukion perustamislupaa lukuvuoden 1982
14169: desta huolehtien, asteittain siten, että ammatil-   -1983 alusta lukien. Lukion perustamista
14170: lisesti eriytyvään koulutukseen siirtyvien yli-      koskevat selvitykset on näin ollen jo tehty
14171: oppilaiden määrä vastaa likimäärin ylioppilas-       Utajärven kunnan ja Oulun lääninhdlituksen
14172: pohjaisten aloituspaikkojen määrää ammatilli-        toimesta.
14173: sissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Täimän        :Kouluhallituksen lausunnon jä1.keen valtio-
14174: mukaisesti opetusministeriö on 3. 7. 1980 vah-      neuvostolla on käytettävissään tarvittavat selvi-
14175: vistanut suunnitelman keskiasteen koulutuksen        tykset Utajärven lukion perustamislupahake-
14176: kehittämisestä annetun lain toimeenpanon edel-       muksen ratikaisemiseksi'.
14177: lyttärnistä kehittämistoimenpiteistä. Näissä
14178:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1982
14179: 
14180:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
14181:                                              N:o 84                                               3
14182: 
14183: 
14184: 
14185: 
14186:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14187: 
14188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bl. a. att gymnasienätet bör planeras så att
14189: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      antalet kommuner med gymnasier om möjligt
14190: av den 12 mars 1982 tili vederbörande medlem       bevaras på nuvarande nivå.
14191: av statsrådet översänt avskrift av följande av        1 dag går de flesta av gymnasisterna från Uta-
14192: riksdagsman ~ortesalmi undertecknade spörs-        järvi i gymnasiet i Muhos som ligger på 20
14193: mål nr 84:                                         kilometers avstånd från Utajärvi kyrkby.
14194:                                                    Andra gymnasier i närheten finns i Vaala och
14195:           Är Regeringen medveten om de svå-        Puolanka. Regeringen förbereder för närvaran-
14196:        righeter och orättmätigheter som Uta-       de ett förslag tili lagstiftning angående studie-
14197:        järvi måste lida av p.g.a. att Utajärvi     sociala förmåner inom mellanstadieutbildning-
14198:        saknar gymnasium, och                       en. 1 detta s'ammanhang kommer också frågan
14199:           ä:mnar Regeringen med det snaraste       om utbetalning av statsandel för gymnasister-
14200:        vidta åtgärder för att möjliggöra in-       nas rese- och inkvarteringskostnader upp tiH
14201:        rättandet av gymnasium i Utajärvi?          behandling. Enligt förordningen om kommu-
14202:                                                    nala och privata läroverk (444/70) beviljar
14203:    Såsom svar på detta Slpörsmål får jag vörd-     statsrådet tillstånd att inrätta läroverk om
14204: samt framföra följande:                            detta prövar att inrättandet av läroverket är
14205:    Enligt § 3 i lagen om utvecklande av ut-        påikallat på grund av bildningsbehovet på
14206: bildningen på mellanstadiet dimensioneras gym-     orten och att tillräckliga elkonomiska förut-
14207: nasiets elevantal, med' beakta:nde av den i        sättningar finns för läroanstaltens upprätt-
14208: regionalt avseende opartiskt fördelade tillgäng-   hållande. Enligt uppgifter som skolstyrelsen
14209: ligheten av möjligheterna att besöka gymna-        erhållit har Utajärvi kommun anhållit om till-
14210: sium, gradvis så, att antalet studenter som        stånd att inrätta gymnasium fr. o. m. början
14211: övergår tili en yrkesinriktad utbildning unge-     av läsåret 1982-83. Utredningarna angående
14212: färligen motsvar'ar antalet på studentexamen       inrättandet av gymnasium har sålunda redan
14213: baserade nyhörjarplatser i yrkesläroanstalterna    gjorts på uppdrag av Utajärvi ikommun och
14214: ooh högsikolorna. 1 enlighet med detta har un-     länsstyrelsen i Uleåborgs Iän.
14215: dervisningsministeriet den 3. 7. 1980 fastställt      Då skolstyrelsen avgivit sitt utlåtande kom-
14216: planer för förverldigandet av det tili verik-      mer statsrådet att ha tili sitt förfogande de
14217: ställigheten av denna lag hörande utvecklings-     utredningar som erfordras för att fatta beslut
14218: åtgärderna. 1 dessa anvisningar ikonstateras       om anhållan att inrätta gymnasium i Utajärvi.
14219:      Helsingfors den 15 april 1982
14220: 
14221:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
14222:                                               1982 vp.
14223: 
14224: Kirjallinen kysymys n:o 85
14225: 
14226: 
14227: 
14228: 
14229:                                   M. Järvenpää: Sairaaloiden sairaala-apulaisten, osastoavustajien
14230:                                      ja siivoojien eläkeikärajan määräämisestä
14231: 
14232: 
14233:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14234: 
14235:    Sairaaloissa työskentelevien sairaala-apulais-    maksi ja kiireellisesti 60 vuoteen. Kun sairaan-
14236: ten, osastoavustajien ja siivoojien työ on täy-      hoitajat ja apuhoitajat saavuttavat eläkeiän 58-
14237: sin samanluonteista. Eläkeikä on 60 tai 63           vuotiaana ja sairaalatyö on vaativaa työtä, niin
14238: vuotta riippuen tehtävän erilaisista tulkinnois-     myös sairaala-apulaisten, osastoavustajien, sii-
14239: ta. Jos sairaala-apulainen 60 vuotta täyttäes-       voojien ja mahdollisesti muidenkin eläkeikä tu-
14240: sään on kaksivuorotyössä, niin hän saavuttaa         lisi alentaa 58 vuoteen. Tämä olisi oikeuden-
14241: silloin eläkeiän. Jos samaa työtä tekee osas-        mukaisuuden ja tasa-arvon kannalta välttämä-
14242: toavustaja tai siivooja, niin hänen tulee olla       töntä.
14243: työssä 63 ikävuoteen asti saadakseen eläkeoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14244: keuden. Sairaala-apulaisen nimikkeelläkin jou-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14245: tuu työskentelemään 63-vuotiaaksi ennen kuin         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
14246: pääsee eläkkeelle, jos työ on pelkästään päivä-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14247: työtä. Näin on siinäkin tapauksessa, että on
14248: vuosikausia tehnyt vuorotyötä, mutta saavut-                   Onko Hallitus tietoinen, että sairaa-
14249: taessaan 60 vuoden iän on päivätyössä. Täl-                 loissa sairaala-apulaiset, osastoavustajat
14250: löinkin eläkkeelle pääseminen siirtyy 63 vuo-               ja siivoojat ovat eriarvoisessa asemassa
14251: den ikään asti. Kun työ kaikissa tapauksissa                eläkeiän suhteen, ja jos on,
14252: on samansuuntaista, mutta varsinaisessa sii-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14253: voustyössä ehkä raskaampaa, ja siitä huolimat-              ryhtyä eläkeiän toteuttamiseksi kaikille
14254: ta eläkeikä on korkeampi, niin käytännössä tu-              samoissa töissä työskenteleville 60 vuo-
14255: lisi kaikissa näissä töissä saada eläkeikäraja sa-          den iässä?
14256:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
14257: 
14258:                                            Matti Järvenpää
14259: 
14260: 
14261: 
14262: 
14263: 0882003364
14264: 2                                             1982 vp.
14265: 
14266: 
14267: 
14268: 
14269:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14270: 
14271:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sesti kiinnitettävä huomiota työkyvyn, työttö-
14272: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        myyden, työpanoksen vähentymisen ja työn ra-
14273: mies, olette 16 päivänä maaliskuuta 1982 päi-       sittavuuden yksilölliseen vaikutukseen eläkkeel-
14274: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       le siirtymisen edellytyksissä.
14275: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysministe-
14276: kansanedustaja Matti Järvenpään näin kuulu-         riölle 9 päivänä kesäkuuta 1981 luovuttama
14277: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 85:            osamietintö II sisältää periaate-ehdotuksen, mi-
14278:                                                     ten yksityisten työnantajien palveluksessa ole-
14279:           Onko Hallitus tietoinen, että sairaa-     ville työntekijöille sekä yrittäjille olisi tehtä-
14280:        loissa sairaala-apulaiset, osastoavustajat   vä mahdolliseksi nykyistä joustavampi eläkkeel-
14281:        ja siivoojat ovat eriarvoisessa asemassa     le siirtyminen.
14282:        eläkeiän suhteen, ja jos on,                     Komitea katsoo mietinnössään, että jousta-
14283:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vaa eläkeikämallia perustelevat näkökohdat
14284:        ryhtyä eläkeiän toteuttamiseksi kaikille     ovat sovellettavissa myös julkiseen sektoriin.
14285:        samoissa töissä työskenteleville 60 vuo-     Kun julkisella sektorilla on kuitenkin jo en-
14286:        den iässä?                                   tuudestaan käytössä erityiset eläkeiät, uusien
14287:                                                     mallien sijoittaminen sinne vaatii erityistoimen-
14288:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       piteitä, joita komitealla ei ole vielä ollut mah-
14289: vasti seuraavaa:                                    dollisuutta suunnitella.
14290:    Sairaaloiden sairaala-apulaiset, osastoavusta-       Sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin
14291: jat ja siivoojat kuuluvat julkisen sektorin, lä-    antanut eläkeikäkomitealle tehtäväksi valmistel-
14292: hinnä kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Ky-    la mainitun mietinnön pohjalta ja siitä saadut
14293: symys eläkeiän alentamisesta myös julkisen sek-     lausunnot huomioon ottaen eläkeikää koske-
14294: torin eläkejärjestelmissä on tutkittavana valtio-   va uudistussuunnitelma tarvittavine säännöksi-
14295: neuvoston asettamassa eläkeikäkomiteassa.           neen. Komitealle asetettu määräaika päättyy
14296:    Komitean tehtävänä on selvittää ne eläke-        30 päivänä marraskuuta 1982. Tämän jälkeen
14297: muodot ja eläkkeen saamisen edellytykset, joi-      komitean edellytetään jatkavan toimeksiannos-
14298: den avulla on mahdollista tehdä eläkkeelle siir-    sa tarkoitettujen muiden, vielä avoinna olevien
14299: tyminen eläkeikää lähestyville henkilöille ny-      tehtävien valmistelua. Hallitus päättää mahdol-
14300: kyistä joustavammaksi ja heidän yksilölliset        lisista toimenpiteistä komitean työn valmistut-
14301: eroavaisuutensa huomioon ottavaksi. Saaman-         tua.
14302: sa toimeksiannon mukaan komitean on erityi-
14303:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1982
14304: 
14305:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
14306:                                             N:o 85                                             3
14307: 
14308: 
14309: 
14310: 
14311:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14312: 
14313:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     olikheter blir beaktade. I enlighet med sitt
14314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         uppdrag skall kommitten särskilt fästa upp-
14315: velse av den 16 mars 1982 tili vederbörande       märksamhet vid de individuella verkningarna
14316: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    av arbetsförmåga, arbetslöshet, minskad arbets-
14317: jande av riksdagsman Matti Järvenpää under-       insats och påfrestningar av arbetet i samband
14318: tecknade spörsmål nr 85:                          med förutsättningarna för övergången tili pen-
14319:                                                   sion.
14320:           Är Regeringen medveten om att              I pensionsålderskommittens delbetänkande
14321:        sjukhusens sjukhusbiträden, avdelnings-    II, som avgavs tili social- och hälsovårdsmi-
14322:        biträden och städerskor inte är lik-       nisteriet den 9 juni 1981, ingår ett princip-
14323:        ställda vad pensionsåldern beträffar,      förslag om på vilket sätt det borde göras möj-
14324:        och om så är fallet,                       ligt för arbetstagare som är anställda hos pri-
14325:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    vata arbetsgivare samt för företagare att på
14326:        ta för att införa samma pensionsålder,     ett smidigare sätt än nu gå i pension.
14327:        60 år, för alla som har samma slags           Kommitten anser att de synpunkter som
14328:        arbete?                                    motiverar en smidig pensionsmodell kan tili-
14329:                                                   lämpas även på den offentliga sektorn. Då
14330:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     den offentliga sektorn emellertid redan från
14331: samt anföra följande:                             förut tiliämpar särskilda pensionsåldersbestäm-
14332:    Sjukhusens sjukhusbiträden, avdelningsbiträ-   melser, kräver nya modeller specialåtgärder,
14333: den och städerskor omfattas av den offentli-      som kommitten inte ännu haft möjlighet att
14334: ga sektorns, främst den kommunala sektorns,       planera.
14335: pensionssystem. Frågan om en sänkning av             Social- och hälsovårdsministeriet har seder-
14336: pensionsåldern även inom den offentliga sek-      mera uppdragit åt pensionsålderskommitten att
14337: torns pensionssystem utreds som bäst inom         på basen av nämnda betänkande och med be-
14338: den av statsrådet tillsatta pensionsålderskom-    aktande av de utlåtanden som inhämtats där-
14339: mitten.                                           om bereda en reformplan rörande pensionsål-
14340:    Kommitten har tili uppgift att utreda de       dern samt erforderliga stadganden. Kommit-
14341: pensionsformer och förutsättningar för erhål-     tens termin utgår den 30 november 1982.
14342: lande av pension, med vilkas hjälp det är möj-    Därefter förutsätts kommitten fortsätta bered-
14343: ligt att göra övergången tili pension smidigare   ningen av sina övriga, alltjämt öppna uppgif-
14344: för personer som närmar sig pensionsåldern        ter. Regeringen fattar beslut om eventuella
14345: och sådan, att dessa personers individuella       åtgärder när kommitten slutfört sitt arbete.
14346:      Helsingfors den 13 april 1982
14347: 
14348:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
14349:                                                1982 vp.
14350: 
14351: Kirjallinen kysymys n:o 86
14352: 
14353: 
14354: 
14355: 
14356:                                    Saarinen ym.: Aseidenriisuntaa ja YK:n yleiskokouksen aseiden-
14357:                                       riisunnan erityisistunnon päätösasiakirjan toteutumista koske-
14358:                                       van selonteon antamisesta eduskunnalle
14359: 
14360: 
14361:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
14362: 
14363:     Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen         pääsihteerille osoittamassa, toisen erityisistun-
14364: vuonna 1978 järjestetty aseidenriisuntaerityis-       non valmisteluun liittyvässä kirjelmässä tode-
14365: istunto oli mittavin tähän saakka järjestetty         taan, ovat yritykset kilpavarustelun pysäyttä-
14366: aseidenriisuntakokous. Erityisistunto käsitteli       miseksi ja aseidenriisunnan aikaansaamiseksi
14367: laajasti ja perusteellisesti aseidenriisunnan         epäonnistuneet. Toisaalta ensimmäisen erityis-
14368: polttavimpia ongelmia sekä keinoja myönteis-          istunnon päätösasiakirjan täytäntöönpanotoimet
14369: ten toimenpiteiden aikaansaamiseksi aseidenrii-       ovat jatkuneet sekä YK:n aseidenriisuntako-
14370: sunnassa.                                             neiston piirissä että sen ulkopuolella, joten
14371:     Erityisistunnon päätteeksi hyväksyttiin ää-       niitä olisi tärkeää tehdä julkisuudessa tunne-
14372: nestyksettä 129-kohtainen päätösasiakirja, joka       tuiksi.
14373: johdannon, tavoitteiden ja prioriteettien sekä           Vaikka maassamme eduskunta on muun
14374: aseidenriisuntakoneistoa käsittelevien jaksojen       muassa valtion tulo- ja menoarviokäsittelyn
14375: ohella sisältää myös toimintaohjelman tavoit-         yhteydessä jonkin verran käynyt ulkopoliittista
14376: teena yleinen ja täydellinen aseidenriisunta.         keskustelua, ei se ole käsitellyt aseidenriisun-
14377: Päätösasiakirja asettaa Yhdistyneille Kansakun-       taa. Ottaen huomioon voimistuvan kansalaislii-
14378: nille ja sen jäsenvaltioille velvoitteen toimia       kehdinnän sekä toisen erityisistunnon lähesty-
14379: aktiivisesti ja kiireellisesti toimintaohjelman to-   misen olisi tarpeen käydä eduskunnassa erityi-
14380: teuttamiseksi, jotta pysäytettäisiin kilpavaruste-    nen aseidenriisuntaa koskeva keskustelu. Kes-
14381: lu ja käännettäisiin sen suunta, ja annettaisiin      kustelu voisi tapahtua hallituksen eduskunnalle
14382: tarvittava kimmoke todelliseen aseidenriisun-         antaman ensimmäisen erityisistunnon päätösten
14383: taan tähtääville ponnisteluille. Erityinen huo-       toteutumista koskevan selonteon yhteydessä.
14384: mio päätösasiakirjassa asetetaan yleisen mieli-          YK:n yleiskokouksen aseidenriisuntaa käsit-
14385: piteen herättämiselle tajuamaan kilpavaruste-         televäliä toisella erityisistunnolla tulee olemaan
14386: lun, erityisesti ydinasevarustelun, aiheuttama        suuri merkitys erityisesti nykyisenä kärjisty-
14387: vaara.                                                neiden suurvaltasuhteiden aikana. Kun yleinen
14388:                                                       mielipide seuraa suurella mielenkiinnolla eri-
14389:     Nyt, kun valmistaudutaan ensi kesänä pi-          tyisistunnon valmisteluja ja itse kokousta, olisi
14390: dettävään YK:n yleiskokouksen toiseen asei-           meidänkin maassamme käytettävä hyväksi
14391: denriisunnan erityisistuntoon, on havaittavissa       kaikki mahdollisuudet saada aikaan julkista
14392: merkittävä yleisen mielipiteen aktivoituminen         keskustelua aseidenriisunnan kysymyksistä. Eri-
14393: aseidenriisunnan puolesta. Kansalaismielipide         tyisesti tulisi arvioida vuoden 1978 erityisis-
14394: erityisesti Euroopassa on herännyt vaatimaan          tunnon päätösten toteutumista sekä toimenpi-
14395:  todellisia aseidenriisuntatoimenpiteitä, joilla      teitä, joilla maamme voisi edistää aseidenrii-
14396:  mantereemme ja koko maailman rauha voidaan           suntapyrkimyksiä. Tällainen keskustelu saattai-
14397:  turvata. Ydinsodan vastaiseen rintamaan ovat         si omalta osaltaan myös edesauttaa maamme
14398: liittyneet myös monet uudet ammattikunnat,            ponnisteluja Pohjolan aseidenvalvontajärjestel-
14399:  kuten muun muassa maailmanlaajuinen lääkä-           män toteuttamiseksi ja erityisesti Pohjolan
14400:  rien ydinsodan vastainen liike.                      ydinaseettomuuden takaamiseksi.
14401:     Kuten Suomen pysyvän YK-edustajan tou-               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14402:  kolmun 11 päivänä 1981 maailmanjärjestön             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14403: 088200352M
14404: 2                                        1982 vp.
14405: 
14406: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen           erityisesti vuonna 1978 pidetyn Yhdis-
14407: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            tyneiden Kansakuntien aseidenriisunta-
14408:                                                        erityisistunnon päätösten toteutumista
14409:          Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle           sekä valmistautumista toiseen aseiden-
14410:       selonteon koskien aseidenriisuntaa ja            riisunnan erityisistuntoon?
14411:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
14412: 
14413:         Aarne Saarinen             Niilo Koskenniemi            Olavi Martikainen
14414:         Arvo Kemppainen            Aarne Koskinen               Aulis Juvela
14415:         Ensio Laine                Petter Savola                Matti Järvenpää
14416:         Vappu Säilynoja            Toivo Mäkynen                I.-C. Björklund
14417:         Heli Astala                Heikki Järvenpää             Marjatta Stenius-Kaukonen
14418:         Liisa Jaakonsaari          Veikko Saarto                Kati Peltola
14419:         M.-L. Salminen             Inger Hirvelä                Esko-Juhani Tennilä
14420:         Helvi Niskanen             Mikko Ekorre                 Pekka Starast
14421:         Anna-Liisa Jokinen         V. J. Rytkönen               Terhi Nieminen-Mäkynen
14422:         Unto Ruotsalainen          Lauha Männistö               Ilkka Kanerva
14423:         Sten Söderström            Pauli Uitto                  Ulla-Leena Alppi
14424:                                                N:o 86                                              3
14425: 
14426: 
14427: 
14428: 
14429:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
14430: 
14431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen kansainvälisiin aseidenriisuntapyrkimyksiin.
14432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           YK:n toisessa aseidenriisuntaerityisistunnos-
14433: olette 16. 3. 1982 päivätyn kirjeenne ohella         sa 7. 6.-9. 7. 1982 tullaan käsittelemään pe-
14434: toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jä-       rusteellisesti aseidenriisuntaproblematiikan ko-
14435: senelle jäljennöksen kansanedustaja Aarne Saa-       ko kenttää. Yhtenä kohtana istunnon asialuet-
14436: risen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        telossa tulee olemaan ensimmäisen erityisistun-
14437: myksestä n:o 86:                                     non päätösten ja suositusten toteutumisen arvi-
14438:                                                      ointi. Suomi, joka on istunnon valmisteluko-
14439:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        mitean jäsen, pyrkii eri tavoin myötävaikutta-
14440:        selonteon koskien aseidenriisuntaa ja         maan valmistelujen tuloksellisuuteen. Vain yh-
14441:        erityisesti vuonna 1978 pidetyn Yhdis-        tenä esimerkkinä todettakoon, että olemme
14442:        tyneiden Kansakuntien aseidenriisunta-        komitealle esittäneet laajan kokonaisarvion
14443:        erityisistunnon päätösten toteutumista        aseidenriisuntapyrkimysten tämänhetkisestä ti-
14444:        sekä valmistautumista toiseen aseiden-        lasta. Valmistelukomitealla on vielä 26. 4.-
14445:        riisunnan erityisistuntoon?                   14. 5. 1982 istunto, jolloin tuoreimmat Suo-
14446:                                                      men näkemykset voidaan esittää. Erityisistun-
14447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nossa Suomen toimintalinjana on mahdollisim-
14448: vasti seuraavaa:                                     man konkreettisiin aseidenriisuntaa edistäviin
14449:    Aseidenriisuntakysymykset ovat eräs keskei-       tuloksiin tähtäävä aktiivisuus.
14450: simpiä toimintakohteita Suomen ulkopolitii-             Ulkoasiainministeriön tarkoituksena on jul-
14451: kassa. Jo pitkään Suomi on työskennellyt Yh-         kaista vielä kuluvana keväänä koottu yleisesitys
14452: distyneissä Kansakunnissa ja muilla kansainvä-       Suomen aseidenriisuntapolitiikasta. Julkaisu,
14453: lisillä foorumeilla ratkaisujen löytämiseksi asei-   joka on laatuaan ensimmäinen, on laadittu
14454: denriisunnan ja erityisesti ydinaseriisunnan on-     yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön alaisen
14455: gelmiin. Toimintamme ja aloitteellisuutemme          aseidenriisunnan neuvottelukunnan (ARNEK)
14456: lähialueitamme, Pohjolaa ja Eurooppaa koske-         kanssa. Se tullaan jakamaan myös kansanedus-
14457: vissa aseidenriisunta- ja turvallisuuskysymyk-       tajien käytettäväksi.
14458: sissä on tunnettu.                                      Hallituksella on tarkoitus antaa eduskun-
14459:    Hallitus on selvillä siitä, että yleinen kansa-   nalle aseidenriisuntaa ja YK:n toista aseiden-
14460: laismielipide yhä voimakkaammin tiedostaa jat-       riisuntaerityisistuntoa koskeva selonteko. Hal-
14461: kuvasti kiihtyvän asevarustelun vaarat. Nykyi-       litus katsoo, että selonteon antaminen käy
14462: sessä vaikeassakin kansainvälisessä tilanteessa      parhaiten päinsä, eduskunnan työn sen salliessa,
14463: hallitus pyrkii toimimaan siten, että Suomi          eduskunnan syysistuntokauden alussa.
14464: voisi antaa mahdollisimman tehokkaan panok-
14465:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1982
14466: 
14467:                                                                 Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
14468: 4                                            1982 vp.
14469: 
14470: 
14471: 
14472: 
14473:                           Till Riksdagens Herr Talman
14474: 
14475:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som hålls mellan den 7 juni och den 9 juli
14476: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          1982 skall man grundligt behandla nedrust-
14477: velse av den 16 mars 1982 till vederbörande        ningsproblematikens vida område. En punkt i
14478: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-    sessionens agenda kommer att vara en bedöm-
14479: dagsman Aarne Saarinen m. fl. ställda skriftliga   ning av hur besluten och rekommendationerna
14480: spörsmål nr 86:                                    från den första specialsessionen har förverk-
14481:                                                    ligats. Finland försöker som medlem i den
14482:           Har Regeringen för avsikt att ge         kommitte som förbereder sessionen på olika
14483:        riksdagen en redogörelse om nedrust-        sätt medverka till att förberedelserna leder till
14484:        ning och särskilt om förverkligandet av     resultat. Som ett exempel kan omnämnas att
14485:        de beslut som fattats av Förenta Natio-     vi inför kommitten har framlagt en omfattan-
14486:        nernas specialsession om nedrustning        de helhetsbedömning av nedrustningssträvan-
14487:        år 1978 samt om förberedelserna inför       denas nuvarande läge. Den förberedande kom-
14488:        den andra specialsessionen om nedrust-      mitten sammanträder ännu en gång från den
14489:        ning?                                       26 april till den 14 maj 1982. Då kan vi
14490:                                                    framlägga de mest aktuella finländska syn-
14491:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      punkterna. Finlands verksamhetslinje under
14492: samt anföra följande:                              specialsessionen kommer att gå ut på en akti-
14493:    Nedrustningsfrågorna är ett av de vikti-        vitet som syftar till så konkreta resultat som
14494: gaste verksanihetsområdena i Finlands utrikes-     möjligt för att befrämja nedrustning.
14495: politik. Redan länge har Finland arbetat inom         Utrikesministeriet har för avsikt att ännu i
14496: Förenta Nationerna och på andra internatio-        vår publicera en sammanfattande allmän fram-
14497: nella fora för att finna lösningar på problem      ställning om Finlands nedrustningspolitik. Pub-
14498: som gäller nedrustning och särskilt kärnvapen-     likationen som kommer att vara den första i
14499: nedrustning. Vår verksamhet och våra initiativ     sitt slag, har sammanställts genom samverkan
14500: i frågor som gäller områden nära intill oss,       med delegationen       för    nedrustningsfrågor
14501: Norden och Europa, är känd.                         (ARNEK), som är underordnad utrikesminis-
14502:    Regeringen är medveten om att den allmän-       teriet. Publikationen kommer att distribueras
14503: na medborgaropinionen allt starkate reagerar       också åt riksdagsmännen.
14504: för dc faror som den fortsättningsvis accele-         Regeringen har för avsikt att ge riksdagen
14505: rerande kapprustningen medför. Också i det         en redogörelse om nedrustning och FN: s andra
14506: nuvarande svåra internationella läget försöker     specialsession om nedrustning. Regeringen
14507: regeringen handla så att Finland kunde göra        anser att den lägligaste tidpunkten för redo-
14508: en så effektiv insats som möjligt för att be-      görelsen är, såvitt riksdagens arbete det med.
14509: främja internationella nedrustningssträvanden.     ger, i början av riksdagens höstsession.
14510:    I FN: s andra specialsession om nedrustning
14511:      Helsingfors den 7 april 1982
14512: 
14513:                                                                   Utrikesminister Pär Stenbäck
14514:                                                1982 vp.
14515: 
14516: Kirjallinen kysymys n:o 87
14517: 
14518: 
14519: 
14520: 
14521:                                    Valo ym.: Taksiautoilijoiden työturvallisuudesta
14522: 
14523: 
14524:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14525: 
14526:    Taksiautoilijoista on sen 50 vuode'n aikana,       den taksiautoilijoiden turvallisuuteen tähtää-
14527: jona järjestäytynyttä taksiliikennettä on maas-       vien toimenpiteiden ei voida !kuitenkaan katsoa
14528: samme harjoitettu, ainakin 42 taksiautoilijaa         olevan riittäviä, etenkään kun turvalaitteet ei-
14529: menettänyt työssään henkensä väkivallan seu-          vät ole pakollisia.
14530: rauiksena. Lisäksi lähes viikoittain sattuu ta-          Taksiautoilijoihin kohdistuneiden väkivalta-
14531: pauksia, joissa taJksiautoilijoita uhataan erilai-    rikosten käsittelystä tuoniioistuimissa voidaan
14532: silla aseilla ja väkivallalla. Taksinkuljettaja on-   todeta, että vaikka tuomioistu1met soveltavat
14533: kin työss:ään esimel.'lkiksi virantoimituksessa       asianomaisen dkostunnusmerkist:ön rangaistus-
14534: olevaa poliisia tai yövartijaa avuttomammassa         asteikon puitteissa raskauttavien asianhaarojen
14535: asemassa, kosika viimemainitut ovat varautu-          vallitessa tehdyn r1koiksen sallimaa korkeampaa
14536: neet mahdollisiin väkivallantekoihin, kun taas        raQgaistusasteitkkoa, saattavat tuomiot kaikki
14537: taksiautoilijan tulee tavallisissa oloissa luottaa    olosuhteet huomioon otettaessa jäädä suhteel-
14538: takanaan istuvaan asiakkaaseen olosuhteissa,          lisen alhaisiksi. Kun toisaalta olosuhteet näissä
14539: jotka kiinnittävät kuljettajan huomion muuhun         rikdksissa ovat moneen muuhun vastaavaan
14540: kuin matkustajaan.                                    rikokseen nähden erilaiset - j1outuuhan rikok-
14541:     Suomen TaksiHitto on huolestuneena kiin-          sen kohde yleisön palvelijana klllljettamaan ri-
14542: nittänyt huomiota taksiautoilijoiden työturvalli-     kollisen tämän määräämään paiik:kaan - olisi
14543: suuteen ja pytikiny't mm. vaikuttamaan lainsää-       syytä tiukentaa .t'aiksiautoilijoihin kohdistu-
14544: dännön muuttamiseen ja erilaisten turvalaittei-       vien välkivaltarikosten rangaistusseuraamuksia.
14545: den kehittältniseen vå1kivaltarilkosten torjumi-      Tehokkaimpana ja tarkoituksenmukaisimpana
14546: seksi. Ns. aktiivisista turvalaitteista, joilla on    mahdollisuutena taksien työturvallisuuden pa-
14547: ta11koitus omal!o1mise5ti estää väkivaltaa, tule-     rantamiseksi voidaankin pitää kokonaan uuden
14548: vat ensisijaisesti kysymykseen erilaiset aseet        rikostunnusmerkistön luomista, joka sisältäisi
14549: ja hälytyslaitteet. Suomen Taksiliiton liitto-        sekä ryöstön että ryöstömurhan tunnusmerkis-
14550: hallitus onkin vuonna 1975 suositellut puolus-        töt ja jonka rangaistusasteikko liikkuisi nykyi-
14551: tusvälineeksi kaasuasetta ennen varsinaista           sen ryöstömurhatunnusmerkistön puitteissa.
14552: ampuma-asetta. Myös taksiautossa oleva ula-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
14553: radio on osoittautunut hyväksi ikeindksi saada        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
14554: apua paikalle vaaratilanteissa, ja tkeh1tteillä on-   voston asianomaisen j:äsenen vastattavaksi seu-
14555: kin valtakunnalliseen taksiradioverkkoon liit-        raavan kysymyiksen:
14556:  tyvä hätäkytkentämahdollisuus. Lisäksi taksin-
14557: kuljettajalla on vaaratilanteiden välttämiseksi                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenprtel-
14558: voimassa olevan taksiohjesäännön, joka on vah-               siin taksiautoilijoiden työturvallisuuden
14559: vistettu Uudenmaan lääniä lukuunottamatta                    parantamiseksi luomalla uuden rikos-
14560: kaikissa Suomen lääneissä, puitteissa oikeus                 tunnusmerkistön taksiautoilijoihin koh-
14561:  kieltäytyä kyydistä mm. silloin, kun kyydittä-              distuvien väkivallantekojen saattamisek-
14562:  vän ~käytölksestä tai olosuhteista voidaan epäillä          si ny>kyistä a:nkaramman rangaistusastei-
14563: kyydittävän aiheuttavan ilmeistä vaaraa. Näi-                kon piiriin?
14564:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
14565: 
14566:                Tauno Valo                                         Matti Viljanen
14567:                Helge Saarikoski                                   Lauri lmpiö
14568: 088200349]
14569: 2                                              1982 vp.
14570: 
14571: 
14572: 
14573: 
14574:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14575: 
14576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rangaistukset taposta ja murhasta si~ältyvät
14577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rikoslain 21 luvun 1 ja 2 §:ään. Jälkimmäisen
14578: olette 16 päivänä maaliskuuta 1982 p:iiv2ty11         lainkohdan esimerkkiluetteloon sisältyy toisen
14579: kirjeenne n:o 399 ohella toimittanut valtioneu-       surmaaminen omanvoitonpyynnöstä. Siten ta-
14580: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          loudellisen hyödyn saavuttamiseksi tehty henki-
14581: kansanedustaja Tauno Valon ym. näin kuulu-            rikos, niin sanottu ryöstömurha, on yleensä
14582: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 87:              tuomittava murhana.
14583:                                                          Ryöstö on yhdistetty rikos, jossa vi:Vkivaltaa
14584:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tai sillä uhkaamista käytetäan välineenä talou-
14585:        siin taksiautoilijoiden työturvallisuuden      dellisen arvon siirtämiseen. Ellei käytetyn väki-
14586:        parantamiseksi luomalla uuden rikos-           vallan voida katsoa sisältyvän ryöstöön, on so-
14587:        tunnusmerkistön taksiautoilijoihin koh-        vellettava sekä rikoslain 21 että 31 luvun
14588:        distuvien väkivallantekojen saattamisek-       säännöksiä niin kuin rikosten yhtymisestä on
14589:        si nykyistä ankaramman rangaistusastei-        säädetty.
14590:        kon piiriin?                                      Vuokra-autoilijoihin kohdistuneet kysymyk-
14591:                                                       sessä ta1.1koitetut teot on viimeaikaisessa oi-
14592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keuskäytännössä rangaistu yleensä tärkeänä
14593: vasti seuraavaa:                                      ryöstönä, murhana tai yksin teoin tehtyinä
14594:    Kysymyksessä tarkoitettujen väkivallanteko-        murhana ja tö1.1keänä ryöstönä. Törkeästä ryös-
14595: jen perusrikokset ovat ryöstö ja tappo.               töstä on säädetty rangaistukseksi määräaikainen
14596:    Ryöstöstä on säädetty rangaistus rikoslain         vankeus, vähintään kaksi vuotta. Enimmäis-
14597: 31 luvun 1 §: ssä. Rangaistussäännös törkeästä        rangaistus on rikoslain 2 luvun 2 §:n 1 mo-
14598: ryöstöstä on saman luvun 2 §: ssä. Lainkohdas-        mentin yleissäännöksen nojalla vankeutta 12
14599: sa on lueteltu esimerkkejä seikoista, jotka           vuotta. Rikosoikeuskomitea on ehdottanut van-
14600: yleensä tekevät ryöstön törkeäksi. Tällainen          keusrangaistuksen enimmäismääräksi kymmen-
14601: seikka on rikoksen kohdistaminen henkilöön,           tä vuotta, joka nyikyisin on ryöstön enimmäis-
14602: joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn          rangaistus. Murhasta on ainoaksi rangaistuk-
14603: tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omai-          seksi säädetty elinkautinen vapausrangaistus.
14604: suuttaan puolustaa. Kun tämä kvalifiointiperus-       Yleinen rangaistuskäytäntömme huomioon ot-
14605: te otettiin säännökseen vuonna 1949, tahdot-          taen tuomioistuinten näistä rikoksista määrää-
14606: tiin tehostaa ensi sijassa autonkuljettajien rikos-   mät rangaistukset ovat olleet ankaria.
14607: oikeudellista suojaa. Sama peruste katsottiin            Rikoslain antaman oikeusturvan lisaksi taksi-
14608: edelleen tarpeelliseksi uudistettaessa säännös        autoilijoiden oikeusturvaa on pyrittävä kehittä-
14609: vuonna 1972 nykyiseen muotoonsa. Myös ri-             mään muilla keinoin.
14610: kosoikeuskorriitea on ehdottanut tunnusmer-
14611: kistön säilyttämistä tältä osin ennallaan.
14612:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1982
14613: 
14614:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
14615:                                                N:o 87                                                3
14616: 
14617: 
14618: 
14619: 
14620:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14621: 
14622:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          föreslagit, att dessa rekvisit till denna del blir
14623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        oförändrade.
14624: nr 399 av den 16 mars 1982 tili vederbörande            Straff för dråp och mord ingår i s,trafflagens
14625: medlem av stats,rådet översänt avskrift av föl-      21 kapitel 1 och 2 § §. Exempelförteckningen i
14626: jande av dksdagsman Tauno Valo m. fl. under-         det senare lagrummet omfattar dödande av
14627: tecknade spörsmål nr 87:                             någon för tillfredsställande av egennytta. Så-
14628:                                                      lunda s!kall för brott mot liv som har begåtts i
14629:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        syfte att få ekonomisk vinning, s.k. rånmord,
14630:        att förbättra taxichaufförernas arbetar-      i regel dömas som för mord.
14631:        skydd genom att skapa nya brottsrekvi-           Rån innebär ett sammanträffande av brott,
14632:        sit så att de våldsgärningar som taxi-        varvid våld eller hot därom används som me-
14633:        chaufförerna utsätts för skall kunna om-      del för överförande av ekonomisk nytta. Kan
14634:        fattas av en strängare straffskala än den     rån inte anses vara förknippat med det våld
14635:        nuvarande?                                    som brukats, Slkall stadgandena i strafflagens
14636:                                                      21 och 31 kapitel tillämpas enligt vad om
14637:                                                      sammanträffande av brott är stadgat.
14638:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            För de i spörsmålet avsedda gärningarna som
14639: samt anföra följande:                                har riktat sig mot taxichaufförer, har enligt
14640:   De i spörsmålet avsedda våldsgärningarna           senare rättspraxis i regel straffats som för
14641: indelas i första hand i rån och dråp.                grovt rån eller mord ellet som för mord och
14642:    Om straff för rån har stadgats i strafflagens     grovt rån vi1ka begåtts i en gärning. För
14643: 31 kapitel. 1 §. En straffbestämmelse om grovt       grovt rån har stadgats ett fängelsestraff på
14644: rån ingår i 2 § i s,amma kapitel. I lagrummet        viss tid, minst två år. Enligt det aUmänna
14645: har uppdknats exempel på sådana omstän-              stadgandet i strafflagens 2 kapitel 2 § 1 mom.
14646: digheter, på grund av vilka rånet i regel anses      är maximistraffet 12 års fängelse. Straffrätts-
14647: som grovt. En sådan omständighet är, att             kommitten har föreslagit, att det maximala
14648: brottet riktas mot den som på grund av arbe-         fängelsestraffet skulle fastställas tili tio år,
14649: te ellet uppgift i sitt ytke ellet sin syssla inte   vilket för närvarande utgör maximistraffet för
14650: kan försvara sig ellet sin egendom. Då denna         rån. Det enda s,traffet för mord är frihetsstraff
14651: kvaliHkationsgrund år 1949 intogs i stadgan-         på livstid. Med beaktande av vår allmänna
14652: det, skedde detta i syfte att eff.ektivera främst    straffpraxis har de av domstolarna för dessa
14653: chaufförernas straffrättsliga sky;dd. Samma          brott ådömda straffen varit stränga.
14654: grund ansågs alltjämt nödvändig då stadgandet           Utöver det rättsskydd som taxichaufförerna
14655: genom en revldering år 1972 fiok sin nuva-           har enligt strafflagen bör deras rättsskydd ut-
14656: rande lydelse. Även straffrättskommitten har         vecklas även med andra medel.
14657:      Helsingfors den 7 april 1982
14658: 
14659:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
14660: 1
14661: 1
14662: 
14663: 
14664: 
14665:     1
14666:     1
14667: 
14668: 
14669: 
14670:         1
14671:         1
14672: 
14673: 
14674: 
14675:             1
14676:             1
14677: 
14678: 
14679: 
14680:                 1
14681:                 1
14682: 
14683: 
14684: 
14685: 
14686:                     1
14687:                     1
14688: 
14689: 
14690: 
14691:                         1
14692:                                                1982 vp.
14693: 
14694: Kirjallinen kysymys n:o 88
14695: 
14696: 
14697: 
14698:                                    Saarikoski ym.: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen epäkohdista
14699: 
14700: 
14701:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14702: 
14703:    Taksiautoilijoiden ankara arvioverotus on jat-        Muodollista kyselykierrosta on tavallisesti
14704: kunut jo vuodesta 1978, huolimatta siitä, että        seurannut laskelma, jossa verotuksen toimitta-
14705: sen epäkohtiin on muun muassa eduskunnassa             jan mielestä riittävä juoksukilometrituotto on
14706: kyselyjen ja aloitteiden muodossa kiinnitetty         kerrottu jollakin ajokilometrimäärällä. Muun
14707: huomiota. Taksiautoilijoiden arvioverotus on          muassa Helsingissä vuotta 1979 koskevassa ve-
14708: ollut markkamääräisesti huomattavaa: verohalli-       rotuksessa oli päädytty 70 000 ammattiajokilo-
14709: tuksen vuonna 1980 suorittaman tutkimuksen            metriin ja 1,81 markan kilometrituottoon, mikä
14710: mukaan vuonna 1978 oli 8 150 taksiautoilijasta        on verovuoden jälkimmäisellä puoliskolla voi-
14711: arviovetotettu 2 107 eli 25,8 prosenttia. Arvio-      massa olleen taksapäätöksen ykköstaksan mu-
14712: vetotettujen prosenttiosuus vaihteli lääneittäin      kainen kilometrikorvaus ilman hukka-ajan huo-
14713: 19,9 prosentista 31,5 prosenttiin. Veroviran-         mioimista. Laskentaa on siten sovellettu yksi-
14714: omaisten mukaan jälkimaksut ovat aiheutuneet          oikoisesti kaikkiin autoilijoihin, jotka on
14715: taksien alhaisesta veron ennakkokannosta. Lo-         arvioitu.
14716: pullisessa verotuksessa verottaja on taksiautoi-         Suomen Taksiliiton saamien tietojen ja lii-
14717: lijoiden kohdalla arvioinut tulot taksiautoilijan     tossa tehtyjen arvioiden mukaan karkein me-
14718: omaa ilmoitusta useita kymmeniäkin tuhansia           nettelytapavirhe myös vuoden 1980 taksivero-
14719: markkoja suuremmiksi, ja normaalin äyrimäärän         tuksessa on ollut juuri taksiyrittäjien yksilöl-
14720: lisäksi erotukselle on verotuksessa peritty 20        listen olosuhde-erojen unohtaminen ja arvio-
14721: prosentin korko, mikä on johtanut huomatta-           verotuksen varsin karkea soveltaminen massa-
14722: viin jälkimaksuihin. Ankara arvioverotus on tul-      menettelynä. Verotus on toimitettu, kuten edel-
14723: lut taksiautoilijoille ikävänä yllätyksenä ja ai-     lä todettiin, ns. vertailuarviona, jol1oin perus-
14724: heuttanut luopumisia yritystoiminnasta. Erityi-       teiksi on otettu ylimmät tuloilmoitukset tai
14725: sesti Helsingissä ja Vantaalla koko taksiyritys-      verotoimiston itsensä määräämä tulo, johon sit-
14726: toiminnan mielekkyys on käynyt kyseenalaisek-         ten muut yrittäjät kokonaisuutena on arvioitu.
14727: si. Kohtuuton verotus on vienyt monen taksi-          Verovalmistelussa on yksittäinen veroilmoitus
14728: autoilijan niin ylivoimaisiin taloudellisiin vai-     siten leimattu epäluotettavaksi muodollisella
14729: keuksiin, että seurauksena on ollut autojen           perusteella, esim. polttoainekuluprosentilla, mi-
14730: ulosmittaus ja pakkohuutokaupat.                      kä verotoimistossa on määrätty yhdeksi ja
14731:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohta              ainoaksi oikeaksi.
14732: määrittelee arvioverotuksen edellytykset. Sään-          Kuitenkin käytännössä autoilijoiden tulot
14733: nös on varsin ylimalkainen ja antaa helposti          muodostuvat erilaisiksi. Tähän vaikuttaa eniten
14734: veronsaajalle oikeuden asettaa verovelvollinen        ajorakenne, pitkien ja lyhyiden ajomatkojen
14735: arvioon. Näin on tapahtunut taksiautoilijoitten       suhde, jonka vuoksi juoksukilometrituotto ja
14736: kohdalla. Kun verovalmistelussa on todettu,           ajokilometrit moudostuvat eri tapauksissa eri-
14737: että autoilijoiden tulotaso ei ole verotuksen         laisiksi. Myös esimerkiksi palkatun työvoiman
14738: toimittajan mielestä riittävä, on lähes kaikille      määrä ja autoilijan ikä ovat tulonmuodostuk-
14739: alueen autoilijoille lähetetty selvityspyyntö, jos-   seen yksilöllisesti vaikuttavia seikkoja.
14740: sa todetaan, että ilmoitettu vuositulo on mui-           Suomen Taksiliiton asettama työryhmä, jo-
14741: hin samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien ve-       hon liiton edustajien lisäksi kuuluu edustus
14742: rovelvollisten vuosituloon verrattuna ilmeisesti      liikenneministeriöstä, on tehnyt selvityksiä ve-
14743: liian vähäinen. Huomattakoon, että veronsaa-          rotuksen todentajaksi vaaditusta tietoja taltioi-
14744: jalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa keihin tuloja   vasta taksamittarista. On todettu, että markki-
14745: on verrattu ja kuinka suuri vertailuryhmä on          noiden uusimmatkaan taksamittarit eivät kui-
14746: ollut.                                                tenkaan voi palvella verotuksen varmentajina,
14747: 088200344C
14748: 2                                            1982 vp.
14749: 
14750: koska taksa on enimmäistaksaperiaatteinen ja        voin. Esimerkiksi taksiyrittäjien verotuksessa
14751: mittarin käyttömääräyksestä johtuu, että mitta-     pääsääntönä käytetty vertailuarvio ei ole arvio-
14752: riin taltioituu lukuja, joita vastaavia tuloutuk-   peruste maatalouden puolella. Tämä todetaan
14753: sia ei välttämättä synny. Maaseudun erityisolo-     verohallinnon käsikirjassa. Huomattakoon vielä,
14754: suhteet niin mittarin käytön kuin taksankin         että taksiyrittäjien oikeusturvaa heikentävät
14755: osalta lisäävät arviointivaikeuiksia. Myöskään      arvioverotuksesta johtuvan verotuksen tason
14756: mittaritekniikka ei riitä tietojen varmaan säily-   heikon ennakoitavuuden ohella verotusmenette-
14757: miseen. Niinpä taksiliiton työryhmä onkin etsi-     lyyn ja muutoksenhakujärjestelmään liittyva
14758: nyt ratkaisua kokonaiskilometrien laskurista,       hitaus ja muut epäkdhdat.
14759: joka taksamittaria yksinkertaisempana, sinetöi-        Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
14760: tävänä laitteena voi tuottaa täyden varmennuk-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14761: sen taksiautolla vuoden aikana ajetuista kilo-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14762: metreistä.                                          vaksi seuraavan kysymyksen:
14763:    Teknisen laitteen käyttöönotto ei kuitenkaan
14764: ole taksiverotuksen ratkaisun ydinkohta, vaan                 Onko Hallitus tietoinen niistä puut-
14765: lainsäätäjän ja verotuksesta vastaavien viran-             teista taksiautoilijoiden oikeusturvassa,
14766: omaisten tulisi kiinnittää vakavaa huomiota ny-            joita on useiden verovuosien ajan ilmen-
14767: kyisen arvioverotuksen Suorittamistavan ja sen             nyt useilla paikkakunnilla taksiautoili-
14768: käytön laajuuden taksiautoilijoiden oikeustur-             joiden korkean arvioverotuksen johdos-
14769: valle aiheuttamiin puutteellisuuksiin. Verotus-            ta, ja jos on,
14770: laissa määritellyn poikkeuksellisen verotustavan,             mitä Hallitus aikoo tehdä taksiautoi-
14771: arvioverotuksen, käyttöönotto pääasiallisena ve-           lijoiden verotuksen ennakoitavuuden pa-
14772: rotustapana kokonaisten alueiden lähes kaikkien            rantamiseksi, mainittujen epäkohtien
14773: taksiyrittäjien kohdalla ei voi olla oikean ve-            välttämiseksi sekä taksiyrittäjien toimin-
14774: rotusmenettelyn mukaista. Todettakoon lisäksi,             nan kannattavuuden ja heidän elinkei-
14775: että samaa arvioverotuspykälää sovelletaan käy-            nonsa turvaamiseksi tulevaisuudessa?
14776: tännössä eri ammattiryhmien kohdalla eri ta-
14777:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
14778: 
14779:                Helge Saarikoski                                Mauri Vänskä
14780:                Tauno Valo                                      Matti Viljanen
14781:                                             Lauri Impiö
14782:                                               N:o 88                                                 3
14783: 
14784: 
14785: 
14786: 
14787:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14788: 
14789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määräytyvästä maksusta, joka jakaantuu kulje-
14790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettavien henkilöiden lukumäärän mukaan nel-
14791: olette 16 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         jään taksaluokkaan. Esimerkkinä mainittakoon
14792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Helsingin verolautakunnan soveltama käytäntö
14793: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
14794: edustaja Saarikosken ym. näin kuuluvasta kir-       Verolautakunta laski liikenneministeriön vahvis-
14795: jallisesta kysymyksestä n:o 88:                     tamien perusteiden mukaan ajokilometrin tuot-
14796:                                                     toarvon eripituisille ajomatkoille alhaisimman
14797:           Onko Hallitus tietoinen niistä puut-      maksuluokan mukaan. Lopulliseksi tuottoarvok-
14798:        teista taksiautoilijoiden oikeusturvassa,    si määrättiin eripituisten (n. 1-8 km) ajo-
14799:        joita on useiden verovuosien ajan ilmen-     matkojen perusteella laskettujen ajokilometri-
14800:        nyt useilla paikkakunnilla taksiautoili-     tuottojen keskiarvo. Tätä arvoa korjattiin hiu-
14801:        joiden korkean arvioverotuksen johdos-       kan ylöspäin, koska em. laskelmissa oli käy-
14802:        ta, ja jos on,                               tetty alhaisinta maksua neljästä taksaluokasta
14803:           mitä Hallitus aikoo tehdä taksiautoi-     eikä myöskään yö- ja viikonloppuajoista johtu-
14804:        lijoiden verotuksen ennakoitavuuden pa-      via lisiä ollut otettu huomioon. Näin saatua
14805:        rantamiseksi, mainittujen epäkohtien         arvoa käytettiin hyväksi todellisten tulojen sel-
14806:        välttämiseksi sekä taksiyrittäjien toimin-   vittämisessä. Mikäli verovelvollisen ilmoittama
14807:        nan kannattavuuden ja heidän elinkei-        tulo poikkesi olennaisesti edellä mainitulla ta-
14808:        nonsa turvaamiseksi tulevaisuudessa?         valla lasketusta määrästä, pyydettiin häneltä
14809:                                                     asiasta selvitystä. Näin verolautakunnan tie-
14810:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toon ovat tulleet verovelvollisen yksilölliset
14811: vasti seuraavaa:                                    olosuhteet, jotka ovat mahdollisesti vaikutta-
14812:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan           neet arvioitavan tulon pienentymiseen, tai jos-
14813: mukaan verotus on toimitettava arvioimalla,         sakin tapauksessa paistaneet koko arviovero-
14814: jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei       tuksen.
14815: voida oikaistunakaan asettaa verotuksen perus-         Vantaan osalta todettakoon, että vuoden
14816: teeksi taikka jos verovelvollisen ilmoittamat       1978 verovalmistelun yhteydessä suoritettiin
14817: tulot osoittautuvat muiden samalla alalla ja        33 taksiautoilijan verotarkastus. Tarkastuksissa
14818: vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimi-    saatuja tietoja taksiautoilun tuotoista ja kuluista
14819: vien verovelvollisten tuloon nähden ilmeisesti      käytettiin hyväksi veropiirin muiden taksiautoi-
14820: liian vähäisiksi, eikä verovelvollinen voi vaa-     lijoiden verovalmistelussa. Seuraus oli, että ve-
14821: dittaessakaan esittää vuositulon vähäisyyteen       rotus oli useassa tapauksessa toimitettava arvio-
14822: johtaneita päteviä syitä. Ennen arvioverotuk-       verotusta käyttäen. Tutkijalautakunnan alen-
14823: sen toimit'tamista on mikäli mahdollista an-        nettua verolautakunnan määräämää arviota val-
14824: nettava verovelvolliselle tilaisuus selvityksen     tionasiamies valitti näistä lääninoikeuteen, joka
14825: esittämiseen.                                       hyväksyi valituksen useimmissa tapauksissa sel-
14826:    Taksiautoilijoihin kohdistunut arvioverotus      laisenaan. Kuluvan vuoden aikana on saatu
14827: on perustunut tarkastuksista saatuihin tietoihin    41 taksiautoilijan osalta korkeimman hallinto-
14828: sekä ajokilometrin keskimääräiseen tuottoon.        oikeuden päätös. Korkein hallinto-oikeus hyl-
14829: Viimeksi mainittu on laskettavissa liikenne-        käsi verovelvollisten valituksista 38 ja hyväksyi
14830: ministeriön päätöksestä henkilövuokra-autojen       osittain kolme. Huomattavaa on, että myös
14831: kuljetusmaksuista. Maksu muodostuu ns. perus-       osittain hyväksytyissä tapauksissa verolautakun-
14832: maksusta sekä ajomatkan pituuden perusteella        nan toimittama arvioverotus pysytettiin.
14833: 4                                              1982 vp.
14834: 
14835:    Arvioverotus on poikkeuksellinen verotus-          tuksen esittämät minimivaatimukset täyttäviä
14836: muoto, jonka soveltamiseen siirrytään vasta,          taksamittareita n. 2 400 kappaletta, mutta puut-
14837: kun veroilmoitusta ei ole annettu taikka annet-       tuvan lainsäädännön vuoksi veroviranomaisilla
14838: tua veroilmoitusta ei pidetä luotettavana ja kun      ei ole mahdollisuutta saada tietoja mittareiden
14839: todellisten tulojen selvittäminen ei ole mah-         rekistereihin tallentuneista luvuista.
14840: dollista. Arvioverotus ei saisi kohdistua useam-         Verohallitus on 8. 3. 1982 päivätyllä kirjeellä
14841: min johonkin verovelvollisryhmään. Eroa ei            kiirehtinyt sinetöitävien mittareiden saattamista
14842: myöskään saisi olla eri veropiirien välillä. Kun      pakolliseksi henkilövuokra-autoihin. Tässä kir-
14843: verohallituksen suorittamassa tutkimuksessa           jeessä verohallitus on korostanut, että vain
14844: taksiautoilijoiden verotuksen epäkohdat ovat          kokonaisajokilometrit rekisteröivä laskin ei ole
14845: tulleet selvästi ilmi, verohallituksessa on laa-      riittävä, koska veroviranomaisilla on jo nyt
14846: dittu ohjemuistio taksiautoilijoiden verotukses-      suhteellisen luotettava käsitys vuotuisten ajo-
14847: sa huomioon otettavista näkökohdista (Vero-           kilometrien määrästä. Ongelmaksi on sitä vas-
14848: hallituksen kirje 2969/41/81). Ohjeilla pyri-         toin muodostunut ajotuottojen arvioiminen,
14849: tään yhtenäistämään taksiautoilijoiden verotus-       mikä edellyttää kilometrituoton määräämistä
14850: ta. Muistiossa, jonka laadinnan yhteydessä on         ajorakenneselvityksen avulla. Kun sinetöitävä
14851: asiantuntijana kuultu mm. Suomen Taksiauto-           taksamittari laskisi kokonaisajokilometrien ja
14852: liitto r.y:tä, on annettu ohjeita veroilmoituksen     kokonaiskassan lisäksi maksetut kilometrit, tu-
14853: luotettavuuden tutkimista varten. Muun ohessa         lisivat ajotuotot useassa tapauksessa luotetta-
14854: muistiossa on kiinnitetty huomiota ajotulojen         vana tavalla selvitetyiksi. Ns. sopimusajoista,
14855: kokonaismäärän arviointiin, tuloslaskelman ku-        kuten koululaisajoista saatava tuotto ei tavalli-
14856: lurakenteen analysointiin sekä erityisolosuhtei-      sesti määräydy mittariin säädetyn taksan mu-
14857: den huomioon ottamiseen kuten maaseudun               kaan, eikä siten näistä saatava tulo rekisteröidy
14858: taksiautoilijoiden erityispiirteet, ajoneuvon ikä,    mittariin. Koska tieto taltioituu vain kokonais-
14859: yö- ja pyhäajojen vaikutus sekä hukka-ajot.           kilometrien osalta, tulisi verovelvollisen näissä
14860: Muistion liitteenä on myös taulukoita, tilastoja      tapauksissa antaa tuotoista muu luotettava sel-
14861: ja selvityksiä, joita on voitu hyödyntää vero-        vitys.
14862: valmistelussa.                                           Valtiovarainministeriön, liikenneministeriön
14863:    Verohallitus     on    valtiovarainministeriölle   ja verohallituksen kesken käydään parhaillaan
14864: osoittamassaan kirjeessä esittänyt, että taksi-       neuvotteluja, joiden päämääränä on saattaa
14865: autoilijoiden verotus voidaan saattaa Iuotetta-       edellä tarkoitetut taksamittarit pakollisiksi tak-
14866: valie pohjalle asentamalla taksiautoihin sine-        siautoilijoille vuoden 1984 alusta lukien. Jos
14867: töitävät taksamittarit. Tällaisten mittareiden        tällaiset taksamittarit saadaan pakollisiksi ja
14868: avulla voidaan selvittää mm. ajettujen kilomet-       lisäksi eräitä ilmoittamisvelvollisuutta koskevia
14869: rien määrä vuoden aikana, mikä tieto on kes-          säännöksiä voidaan täydentää, on todennäköistä,
14870: keinen todellisten tulojen määrää arvioitaessa.       että tämän jälkeen taksiautoilijoiden arviovero-
14871: Verohallituksen saamien tietojen mukaan autoi-        tukset ilmoitettujen tulojen määrän epäluotetta-
14872: lijoiden käytössä on tällä hetkellä verohalli-        vuuden vuoksi jäisivät vähäisiksi.
14873:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1982
14874: 
14875:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
14876:                                                N:o88                                                 5
14877: 
14878: 
14879: 
14880: 
14881:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14882: 
14883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         står av en grundavgift samt en av körsträckans
14884: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        längd beroende avgift, som efter personantalet
14885: av den 16 mars 1982 tili vederbörande medleni        indelas i fyra taxor. Som exempel kan nämnas
14886: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Helsingfors skattenämnds praxis vid beskatt-
14887: riksdagsman Saarikoski m. fl. undertecknade          ningen för år 1979. Skattenämnden beräknade
14888: skriftliga spörsmål nr 88:                           enligt de grunder som trafikministeriet fast-
14889:                                                      ställt avkastningsvärdet per körkilometer för
14890:           Är Regeringen medveten om de               olika körsträckor enligt den lägsta avgifts-
14891:        brister i taxibilisternas rättsskydd vilka    klassen. Såsom slutligt avkastrJngsvärde be-
14892:        under flera skatteår framträtt på flera       stiäm,des medelvärdet av de aV"kastningar per
14893:        orter till följd av den höga beskattning      körkilometer som beräknats för olika långa
14894:        enligt uppskattning som tillämpats på          (ca 1-8 km) körsträckor. Detta genomsnitts-
14895:        taxibilister, och i så fall,                  värde jus'terades en aning uppåt, eftersom man
14896:           vad ämnar Regeringen göra för att          vid · beräkningen hade använt den lägsta av
14897:        förbättra möjligheterna att förutse be-       fyra avgiftsklasser samt tilläggen för natt- och
14898:        skattningen av taxibilister i syfte att       veokoslutslkörningar ·inte beaktats. Det på detta
14899:        undvika nämnda missförhållanden samt          sätt erhållna värdet utnyttjades då de faktiska
14900:        trygga taxiföretagarverksamhetens lön-        inkomsterna klarlades. Om den inkomst som
14901:        samhet och näringsgrenens framtid?            den skattskyldige uppgivit avvek väsentligt
14902:                                                      från det på ovan angivet sätt beräknade be-
14903:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        loppet, begärdes av honom utredning om saken.
14904: samt anföra följande:                                Sålunda har skattenämnden fått vetskap om
14905:    I 72 § 1 mom. 3 punkten beskattningslagen         sådana individuella omständigheter som möj-
14906: stadgas att beskattningen skall verkställas enligt   ligen medfört en minskning av den uppskattade
14907: uppskattning, om skattedeklaration inte av-          inkomsten ellet som i vissa fall helt uteslutit
14908: givits eller om deklarationen inte ens ·efter        beskattning enligt uppskattning.
14909: rättelse kan läggas till grund för beskattningen         För Vandas del kan det konstateras, att i
14910: eller om det visar sig, att de inkomster som         samband med 1978 års skatteberedning genom-
14911: den skattskyldige uppgivit jämförda med andra        fördes en skattegranskning som gällde 33 taxi-
14912: inom samma bransch och under liknande för-           bilister. De därigenom erhållna uppgifterna om
14913: hållanden verksamma skattskyldigas inkomster         intäkterna av och kostnaderna för taxiverk-
14914: uppenbarligen är alltför ringa, och den skatt-       samhet utnyttjades vid skatteberedningen för
14915: skyldige inte ens på anfordran kan framlägga         skattedistriktets övriga taxibilister. Följden var
14916: giltiga skäl till den ringa årsinkomsten. Innan      att beskattningen i flera fall måste verkställas
14917: beskattning enligt uppskattning verkställs, skall    enligt uppskattning. Sedan prövningsnämnden
14918: den ~kattskyldige om möj'ligt beredas tillfälle      hade sänkt det uppskattningsbelopp som be-
14919: att förete utredning.                                stämts av skattenämnden, anförde statsombudet
14920:    Den beskattning enligt uppskattning som           besvär över prövningsnämndens beslut hos
14921: verkställts för taxibilister har grundat sig på      länsrätten, som i de flesta fall godkände be-
14922: uppgifter som erhållits vid granskningar av          svären som sådana. Under innevarande år har
14923: denna bransch samt på den genomsnittliga av-         högsta förvaltningsdomstolens utslag erhållits
14924: kastningen per körkilometer. Avkastningen kan        i fråga om 41 taxibilister. Högsta förvaltnings-
14925: beräknas med stöd av trafikministeriets beslut       domstolen förkastade 38 besvär som anförts
14926: om taxibilarnas transportavgifter. Avgiften be-      av skattskyldiga och godkände delvis 3. Det
14927: 088200344C
14928: 6                                              1982 vp.
14929: 
14930: bör observeras att även i de delvis godkända          central betydelse när de faktiska inkomsterna
14931: fallen bibehölls den beskattning enligt upp-          uppskattas. Enligt de uppgifter som skatte-
14932: skattning som verkställts av skattenämnden.           styrelsen förfogar över är för närvarande ca
14933:    Beskattning enligt uppskattning är en be-          2 400 sådana taxametrar i bruik som uppfyller
14934: skattnings,form som tillämpas endast i undan-         skattestyrelsens ovan angivna minimikrav, men
14935: tagsfall, om skattedeklaration inte avgivits eller    på grund av bristande lagsti:ftning ikan skatte-
14936: den avgivna deklarationen inte anses vara tili-       myndigheterna inte få UIPPgifter om de siffror
14937: förlitlig och om det inte är möjligt att klarlägga    som mätarna registrerat.
14938: de faktiska inkomsterna. Beskattning enligt              Skattestyrelsen har genom sin skrivelse av
14939: uppskattning borde inte särskilt ofta få tili-        8. 3. 1982 önskat att förseglade taxametrar
14940: lämpas på någon viss kategori av skattskyldiga.       brådskande skulile göras obli,gatoriska för taxi-
14941: Skilinader borde inte heller få förekomma mel-        bilar. 1 denna skrivelse har skattestyrelsen
14942: lan olika skattedistrikt. Sedan den av skatte-        betonat, att det inte är nog med en räknare
14943: styrelsen utförda undersökningen klart upp-           som registrerar de totala körkilometrarna eme-
14944: dagat missförhållandena vid beskattningen av          dan skattemydigheterna redan nu har en rela-
14945: taxibilister, har man vid skattestyrelsen upp-        tivt tillförlitlig uppfattning om de årliga kör-
14946: gjort en promemoria med anvisningar för vad           kilometrarna. Problemet har däremot blivit att
14947: som skall beaktas vid beskattningen av taxi-          kunna uppskatta körintäkterna, vilket förut-
14948: bilister (Skattestyrelsens skrivelse 29691411         sätter att kilometeravkastningen bestäms med
14949: 81 ) . Med dessa anvisningar strävar man tili         hjälp av en utredning av körstrukturen. Då
14950: att förenhetliga beska ttningen av taxibilister.      den förseglade taxametern utöver de totala
14951: 1 promemorian, vid vars uppgörande som sak-           körkilometrarna och den totala kassan skulle
14952: kunniga hörts bl.a. Suomen Taksiautoliitto r.y.,      räkna de betalda kilometrarna, skulle körin-
14953: har anvisningar meddelats för undersökande av         täkterna i de flesta fall på tillförlitligt sätt bli
14954: skattedeklarationens tiliförlitlighet. 1 prome-       klarlagda. Avkastningen av s.k. kontraktskör-
14955: morian har uppmärksamhet fästs bl.a. vid upp-         ningar, t.ex. elevtransporter, bestäms i allmän-
14956: skattning av körinikomsternas tota1belopp, vid        het inte på basen av taxa som anges i mätaren
14957: analysering av resultaträkningens kostnads-           och därigenom registreras inkomsten inte alls.
14958: struktur samt vid beaktande av särskilda om-          Emedan uppgifter om dessa körningar ingår
14959: ständigheter, t.ex. de särskilda förhållanden         endast i de totala körkilometrarna, borde den
14960: som råder för taxibilister på landsorten, for-        skattskyldige i sådana fall lämna annan tillför-
14961: donets ålder, verkningarna av natt- och helg-         litlig utredning om intäkterna.
14962: körningar samt tomkörningar. Promemorian                  Förhandlingar förs som bäst mellan finans-
14963: åtföljdes av tabeller, statistik och utredningar,     ministeriet, trafikministeriet och skattestyrelsen
14964: som har kunnat utnyttjas vid skattebered-             i syfte att göra de ovan avsedda taxametrarna
14965: ningen.                                               obligatoriska för taxibilister från ingången av
14966:     Skattestyrelsen har i en skrivelse tili finans-   år 1984. Om dylika taxametrar blir obliga-
14967: ministeriet anfört att beskattningen av taxi-         toriska och om dessutom vissa stadganden
14968: bilister skulle kunna verkställas mera tillför-       rörande deklarationsskyldigheten kan komplet-
14969: litligt genom att installera förseglade taxametrar    teras, är det sannolikt att beskattning enligt
14970:  i bilarna. Med hjälp av dylika taxametrar kan        uppskattning på grund av att taxibilisten upp-
14971:  man bl.a. få reda på det sammanlagda antalet         givit ett otillförlitligt inkomstbelopp skulle
14972: körkilometer under året, viiken uppgift är av         tillämpas endast i få fall.
14973:       Helsingfors den 14 april 1982
14974: 
14975:                                                                            Minister Mauno Forsman
14976:                                                1982 vp.
14977: 
14978: Kirjallinen kysymys n:o 89
14979: 
14980: 
14981: 
14982:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden viennin
14983:                                      turvaamisesta
14984: 
14985: 
14986:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14987: 
14988:    Vaatetus- ja tekstiilialan työllisyys on jo        kautta maailman, on vientimme kaikinpuoliseen
14989: vuosia ollut hyvin epävarmaa, ja jälleen näyttää      tehostamiseen aihetta kiinnittää todella vakavaa
14990: tilanne heikentyvän. Suomalaisten tuotteiden          ja vastuullista huomiota.
14991: korkea tasokaan ei auta tämän alan kannalta              Öljyn hinnan alennukset vaikuttavat siihen,
14992: tärkeässä itäviennissä, jota jatkuvasti raJoittaa     että vientimme alijäämäisyys yhä lisääntyy ja
14993: se tosiasia, että riittävästi tuontia ei ole löy-     vaikuttaa näin ollen erityisesti tekstiiliteollisuu-
14994: detty.                                                den viennin jatkuvaan heikkenemiseen, ellei
14995:    Tekstiili- ja vaatetusalalla on viennin jatku-     ryhdytä ripeisiin toimiin tilanteen korjaami-
14996: misessa kysymys tuhansien ihmisten työpaikois-        seksi. Viime vuoden vienti Neuvostoliittoon oli
14997: ta. Siitä syystä tämän alan vientiin tulisi kiin-     yhteensä tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden
14998: nittää aivan erityistä huomiota, kun ulkomaan-        kohd3.lla 109 milj. ruplaa. Tänä vuonna ei
14999: kaupastamme neuvotellaan ja päätetään.                lisenssivirasto salli ylitettävän 55 milj. ruplan
15000:    Metalliteollisuuden ja laivanrakennusalan          rajaa, mikä merkitsee viennin vähentymistä vii-
15001: vientimme on neuvotteluissa ensimmäisellä ti-         mevuotisesta 49,5 prosenttia. Työllisyysvaiku-
15002: lalla ja viimeaikaiset sopimukset ovat merkin-        tuksena se merkitsee 8 500 työpaikkaa. Tilanne
15003: neet hyvää työllisyyttä alalle. Mutta myös mui-       on todella huolestuttava ja se edellyttää halli-
15004: den alojen työllisyyden turvaaminen on tuiki          tuksen ryhtyvän nopeisiin toimenpiteisiin, jotta
15005: tärkeä asia.                                          vakava työttömyyden kasvun uhka voidaan
15006:     Neuvostoliittoon ja sosialistisiin maihin on      välttää.
15007: viime vuosina toimitettu runsaasti tekstiili- ja         Viennin heikkeneminen ja varsinkin sen py-
15008: vaatetusalan tuotteita, mutta viennin jatkuvuut-      sähtyminen merkitsisi suoranaista katastrofia ja
15009:  ta ei kuitenkaan ole saatu turvatuksi. Siksi         tuhansia työttömiä lisää. Koska vaatetus- ja
15010:  tähän asiaan tulee kiinnittää vakavaa huomiota.      tekstiiliala on hyvin työvaltainen, on sen työl-
15011: Maamme vaatetus- ja tekstiiliteollisuus on voi-       lisyyden turvaaminen äärimmäisen tärkeää, jotta
15012: nut toimia nimenomaan sosialistisiin maihin           työttömyysluvut voidaan pitää kurissa.
15013:  suuntautuvan kaupan avulla. Toisaalta halpa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15014:  tuonti on samanaikaisesti heikentänyt kilpailua      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15015:  omassa maassamme. Tämä puolestaan on joh-            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
15016:  tanut siihen, että näiden alojen teollisuus on       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15017:  entistä enemmän riippuvainen Neuvostoliiton
15018:  ja muiden sosialististen maiden kanssa aikaan-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15019:  saaduista sopimuksista.                                      ryhtyä huolestuttavasti uhkaavan työttö-
15020:     Koska suomalainen tekstiili- ja vaatetusteolli-           myyden kasvun estämiseksi ja tekstiili-
15021:  suus tuottaa todella korkeatasoisia tuotteita,               ja vaatetusteollisuutemme viennin tur-
15022:  jotka laatunsa puolesta ovat kilpailukykyisiä                vaamiseksi?
15023:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
15024: 
15025:    Anna-Liisa Jokinen    Mikko Ekorre                 IIeli Astala          Ensio Laine
15026:    Ulla-Leena Alppi      Juhani Vähäkangas            Matti Järvenpää       Niilo Koskenniemi
15027:    Tarja Halonen         Unto Ruotsalainen            Pirjo Ala-Kapee       Inger Hirvelä
15028:    Lauha Männistö        Mikko Rönnholm               Kati Peltola          Paula Eenilä
15029:               Vappu Säilynoja                                      Arvo Kemppainen
15030: 088200357T
15031: 2                                             1982 vp.
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15037: 
15038:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     kasvoi vuodesta 1979 vuoteen 1981 5 % :sta
15039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suunnilleen 11 % :iin. Nykyistä vllslvuotissopi-
15040: olette 20 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          musta vuosille 1981-85 solmittaessa kulutus-
15041: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tavaroiden osuus kiintiöiden yhteenlasketusta
15042: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        arvosta oli 8 %. Vuodelle 1982 solmitussa
15043: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          tavaranvaihtopöytäkirjassa kulutustavararyhmän
15044: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:             osuus on n. 8,5 %. Näin ollen kulutustavaroi-
15045:                                                      den suhteellinen osuus Neuvostoliittoon suun-
15046:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tautuvassa viennissä vastaa tällä hetkellä niille
15047:        ryhtyä huolestuttavasti uhkaavan työttö-      alunperin voimassa olevassa runkosopimuksessa
15048:        myyden kasvun estämiseksi ja tekstiili-       sovittua osuutta.
15049:        ja vaatetusteollisuutemme viennin tur-           Vienti Neuvostoliittoon on viime vuosina
15050:        vaamiseksi?                                   pitkälle pystynyt turvaamaan tekstiili- ja vaate-
15051:                                                      tusalan työllisyyden. Edellä esitetyt tilastoluvut
15052:   Vastauksena kysymykseen esitän kun;}ioitta-        osoittavat myös, että teollisuus on täysipainoi-
15053: vasti seuraavaa:                                     sesti käyttänyt hyväkseen idänkaupassamme
15054:    Valmiiden vaatteiden Neuvostoliittoon suun-       avautuneet poikkeukselliset vientimahdollisuu-
15055: tautuvan viennin arvo on noussut vuodesta            det. Tilastojen mukaan on samanaikaisesti ollut
15056: 1979 vuoteen 1981 245 milj. markasta 1 390           todettavissa perinteisesti vahvan tekstiili- ja
15057: milj. markkaan. Vienti Neuvostoliittoon on si-       vaatetusteollisuuden länteen suuntautuvan vien-
15058: ten kasvanut lähes kuusinkertaiseksi, länsivien-     nin selvä taantuma. Samana aikana myös koti-
15059: nin samana aikana pysyessä arvoltaan lähes           maahan suuntautuneen myynnin osuus on las-
15060: muuttumattomana ( n. 2 000 milj. markkaa).           kenut.
15061: Neuvostoliittoon suuntautuvan viennin osuus             Huhtikuun loppupuolella Suomen ja Neuvos-
15062: valmiiden vaatteiden kokonaisviennistä oli           toliiton ulkomaankauppaviranomaiset tulevat
15063: vuonna 1979 11 % mutta viime vuonna jo               neuvottelemaan maittemme välisen kaupan ke-
15064: 41%.                                                 hityksestä ja toimenpiteistä kaupan tasapainot-
15065:    Muiden tekstiilien vienti Neuvostoliittoon on     tamiseksi. Keskustelujen kohteeksi tulevat täl-
15066: samoin vuodesta 1979 vuoteen 1981 kehittynyt         löin myös Suomen vientiin liittyvät kysymyk-
15067: voimakkaasti. Tämä vienti, joka vuonnn 1979          set. Toistaiseksi vientilisenssejä Neuvostoliit-
15068: oli arvoltaan 55 milj. markkaa, oli kohonnut         toon on myönnetty kaikkien tuotteiden osalta
15069: viime vuonna 202 milj. markkaan. Muiden              vain kiintiöiden edellyttämät määrät.
15070: tekstiilituotteiden länsivienti puolestaan on vuo-      Tähän mennessä vientilisenssejä on myön-
15071: desta 1979 vuoteen 1981 ollut arvoltaan suun-        netty valmiille vaatteille kiintiön määrä 55 milj.
15072: nilleen 530 milj. markkaa vuodessa. Neuvosto-        rpl sekä 53 milj. rpl muille tekstiilituotteille
15073: liittoon suuntautuvan viennin osuus tekstiilien      kuten trikootuotteille, sukille ja kankaille.
15074: kokonaisviennistä oli vuonna 1979 9 % mutta             Vientiä Neuvostoliittoon ei siten välittömästi
15075: viime vuonna jo 27 %.                                ole voitu lisätä. Neuvostoliittoon suuntaamansa
15076:    Tekstiili- ja vaatetusalan vienti Neuvostoliit-   viennin ohella tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
15077: toon on kahden viimeksi kuluneen vuoden              tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota
15078: aikana kokenut poikkeuksellisen suuren kasvun,       sekä kotimaan markkinoinnin tehostamiseen
15079: jona aikana näitten alojen viennin suhteellinen      että myös länsiviennin kehittämiseen.
15080: osuus kokonaisviennistämme Neuvostoliittoon
15081:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1982
15082: 
15083:                                                                             Ministeri Esko Rekola
15084:                                              1982 vp.                                               3
15085: 
15086: 
15087: 
15088: 
15089:                            Till Riksdagens Herr Talman
15090: 
15091:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        år 1982 är konsumtionsvarornas andel beräknad
15092: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       till 8,5 %. Konsumtionsvarornas relativa andel
15093: av den 20 mars 1982 till vederbörande medlem        av totalexporten tili Sovjetunionen motsvarar
15094: av statsrådet för avgivande av svar översänt        sålunda den kvot som överenskommits ur-
15095: avskrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa      sprungligen i det nu gällande ramavtalet.
15096: Jokinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 89:             Exporten till Sovjetunionen har i stor ut-
15097:                                                     sträckning bidragit till att trygga sysselsätt-
15098:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningen inom textil- och konfektionsektorn.
15099:        ta för att förhindra en djupt hotande        Ovanstående statistik visar även att textil- och
15100:        utveckling av sysselsättningsläget samt      konfektionsindustrin inte tvekat att fullt ut-
15101:        för att trygga exporten av textil- och       nyttja de exceptionella exportmöjligheter, som
15102:        konfektionsvaror?                            uppenbarat sig inom vår handel med Sovjet-
15103:                                                     unionen. Ur den statistik som står till för-
15104:    Såsom svar får jag härmed vördsamt anföra        fogande framgår det även att textil- och kon-
15105: följande:                                           fektionsindustrins traditionellt starka västex-
15106:    Exporten av konfektionsvaror till Sovjet-        port tydligt stagnerat. Samtidigt har även för-
15107: unionen har ökat mdlan åren 1979 och 1981           säljningen på hemmamarknaden relativt sett
15108: från 245 milj. mk till 1 390 milj. mk. Ex-          nedgått.
15109: portens värde har sålunda sexfaldigats medan            I april detta år kommer företrädare för
15110: värdet av västexporten under samma period           utrikeshandelsorganen i Finland och Sovjet-
15111: varit så gott som oförändrat ( ca 2 000 milj.       unionen att förhandla om utvecklandet av han-
15112: mk) . Av konfektionsindustrins hela export          deln samt om de olika åtgärder som kan till-
15113: utgjorde exportandelen tili Sovjetunionen år        gripas för att balansera det ömsesidiga handels-
15114: 1979 11 % men år 1981 redan 41 %.                   utbytet. Under dessa förhandlingar behandlas
15115:    Exporten av övriga textilprodukter till Sov-     även frågor som berör Finlands export tili
15116: jetunionen har också ökat kraftigt under perio-     Sovj etunionen.
15117: den 1979-1981. Exporten, vars värde år 1979             Lieenset angående export tili Sovjetunionen
15118: var 55 milj. mk och år 1980 119 milj. mk            har tills vidare beviljats i överensstämmelse
15119: hade år 1981 ökat till 202 milj. mk. Väst-          med kvoterna i handelsavtalet. Exportörer av
15120: exporten av övriga textilprodukter har under        konfektionsvaror har erhållit exportlicenser till
15121: samma period bibehållit sitt värde på omkring       ett värde av 55 milj. rbl medan för export av
15122: 530 milj. mk. Av den totala textilexporten          övriga textilvaror ( trikovaror, övriga kortvaror
15123: riktades år 1979 9% och år 1981 27% till            och tyger) beviljats exportlicenser tili ett värde
15124: Sovjetunionen.                                      av 53 milj. rbl. Exporten till Sovjetunionen
15125:     Exporten av textil- och konfektionsindustrins   har sålunda begränsats till den nivå som för-
15126: produkter till Sovjetunionen har under de två       utsättes i protokollet över varuutbytet för år
15127: senaste åren utvecklats ovanligt kraftigt. Här-      1982.
15128: vid har denna sektors andel av vår hela export          Det har följaktligen inte varit möjligt, att
15129: till Sovjetunionen ökat från 5 % år 1979 till       omedelbart åstadkomma en ökning av exporten
15130: cirka 11 % år 1981. Vid undertecknandet av          till Sovjetunionen. Textil- och konfektionsin-
15131: det nuvarande femårsavtalet som är ikraft åren      dustrin har därför all anledning att vid sidan
15132:  1981-1985, uppskattades konsumtionsvaror-           av sin östexport både effektivera sin marknads-
15133: nas andel till 8 % av exportkvoternas samman-       föring på hemmamarknaden och vidta åtgärder
15134:  lagda värde. I protokollet över varuutbytet för    för att utveckla sin västexport.
15135:      Helsingfors den 20 april 1982
15136: 
15137:                                                                             Minister Esko Rekola
15138:                                              1982 vp.
15139: 
15140: Kirjallinen kysymys n:o 90
15141: 
15142: 
15143: 
15144: 
15145:                                  H!)utala ym.: Ihmissuhde- ja perhekasvatukseen liittyvien asioi-
15146:                                      den opettamisesta peruskoulussa
15147: 
15148: 
15149:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15150: 
15151:    Avioerojen yleisyydestä ja ns. avosuhteitten     POPS:n mukaan 9. luokalla, muut edellä mai-
15152: lisääntymisestä voidaan päätellä, että avioliit-    nitut tekijät 8. luokalla.
15153: to on jonkinlaisessa kriisissä. Tämän kriisin          Kansalaistaito pyrkii harjaannuttamaan ja
15154: taustalla on monia yhteiskuntarakenteen no-         vakiinnuttamaan oppilaan tietoja kahdeksalla
15155: pean muutoksen aiheuttamia paineita, jotka          osa-alueella, joista kolmas on perhekasvatus.
15156: heijastuvat kykenemättömyytenä läheisiin ja         Perhekasvatus jakaantuu yleiseen osaan ja sek-
15157: kestäviin ihmissuhteisiin.                          suaalisuutta käsittelevään osaan. Perhekasva-
15158:    Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Tutki-       tuksen "tulee lähteä oppilasta ympäröivästä
15159: muksilla on voitu havaita selvää riippuvuutta       todellisuudesta ... " Tarkoituksena on, että op-
15160: kodin ilmapiirin ja lasten myöhemmän elämäs-        pilas "oivallettuaan oman osuutensa kodin yh-
15161: sä selviytymisen välillä. Rikkinäisten kotien       teishengen luomisessa ... pystyy entistä patem~
15162: lapsilla on jo nuoruusiässä muita ikätoverei-       min edistämään sopusointuisen perhe-elämän
15163: taan enemmän va<ikeuksia ihmissuhteissa. He         kannalta suotuisia asenteita ja toimia ... " Sa-
15164: turvautuvat muita helpommin päihteiden käyt-        moin esitetään: "Saatuaan tietoa erilaisissa
15165: töön ja hairahtuvat rikosten poluille.              perheyhteisöissä elävien ihmisten kokemuksis-
15166:    Perheiden sisäisen yhteyden lujittaminen ja      ta oppilas kenties myöhemmin omaa perhettä
15167: valmiuksien luominen. kestäville ihmissuhteille     perustaessaan pyrkii välttymään pakonomaisil-
15168: on nähtävä myös osana koulun kasvatustehtä-         ta ratkaisuilta ja pystyy valitsemaan itsensä
15169: vää. Valitettavasti peruskoulussa annettava per-    ja yhteisön kannalta tarkoituksenmukaisimman
15170: hekasvatus on käytännön tasolla tulkittu yksi-      elämisen muodon".
15171: puolisesti sukupuolisen kanssakäymisen teknii-           Seksuaalielämää käsiteltäessä      todetaan:
15172: kan opettamiseksi jopa opettajia ja oppilaita       "Asiallinen sukupuoliopetus . . . luo myös en-
15173: ja heidän vanhempiaan loukkaavana tavalla.          tistä parempia edellytyksiä onnellisemmalle
15174:    Peruskoulun opetussuunnitelmassa ei ole          perhe-elämälle." Yläasteella tulee lisäksi antaa
15175: otettu huomioon sitä asiantuntemusta, jota          tietoa "perhettä koskevasta lainsäädännöstä lä-
15176: perheneuvontakeskusten työntekijöillä on. Hei-      hinnä käytännöllisiä näkökohtia silmälläpi-
15177: dän pääajatuksensa voi kiteyttää seuraavasti:       täen".
15178: Avioero ei ole kohtalonomainen lopputulos,             Evankelis-luterilaisen uskonnon käsittelyssä
15179: jota ei voi millään estää. Aviopuolisoiden kans-    pyritään seitsemään tavoitteeseen, joista viiden-
15180: sakäymiseen voi antaa muutamia yleisluontei-        tenä mainitaan perehdyttäminen "sellaisiin ih-
15181: sia ohjeita (joista tärkein lienee keskustelemi-    misten yhteistoiminnan edellyttämiin sosiaali-
15182: nen) , joilla yhteinen elämä saadaan paljon si-     siin sääntöihin, joihin erilaisen maailmankat-
15183: sältörikkaammaksi.                                  somuksen omaavat voivat yhtyä".
15184:    Peruskoulun opetussuunnitelmassa (POPS)             Kahdeksannen luokan yhteydessä tulee käsi-
15185: mainitaan perhekasvatus, mieheksi ja naiseksi       tellä mieheksi ja naiseksi kasvamista seuraa-
15186: kasvaminen sekä eettisten seikkojen huomioon-        vista aiheellemme tärkeis'tä näkökulmista: "Mitä
15187: ottaminen. Nämä esiintyvät kansalaistaidon,         seksuaalisen tarpeen tyydyttäminen pelkän nau-
15188: evankelis-luterilaisen us'k:onnon sekä uskonto-     tinnon takia vaikuttaa? Seksuaalisuus miehen
15189: jen historian ja siveysopin oppiaineksissa. Sek-    ja naisen kestävän rakkauden kasvupohjana -
15190:  suaalisuuden biologisen taustan käsittely tapah-   Ihastus ja rakkaus -         Vanhempien vastuu,
15191: tuu luonnonhistorian yhteydessä. Seksuaalisuu-      aviopuolisoiden keskinäinen rakkaus." Lisäksi
15192: den fyysiset tekijät (biologia) opetetaan           on viite kansalaistaitoon ja luonnonhistoriaan.
15193: 088200361X
15194: 2                                            1982 vp.
15195: 
15196:    Uskontojen historian ja siveysopin yhteydes-        Selvää on, että aika on taas muuttunut.
15197: sä lähinnä siveysopin opetuksen tavoitteena        Onkin havaittu, että seksuaalinen vapaus ei
15198: mainitaan yhtenä yhdeksästä oppilaan pereh-        takaa onnea. Onkin huomattu, että perhe-elämä
15199: dyttäminen niihin ihmisten yhteistoiminnan         on hyvä elämäntapa. Perinteinen elämäntapa
15200: kannalta välttämättömiin sääntöihin, jotka kos-    on taas tullut kunniaan, nyt kylläkin rikastet-
15201: kevat kaikkia yhteisön jäseniä riippumatta hei-    tuna kyvyllä keskustella myös seksuaalisuuteen
15202: dän rn:aailmankatsomuksestaan. Kahdeksannella      liittyvistä asioista avoimesti. Biologinen maa-
15203: luokalla tulee POPS:n mukaan käsiteHä mie-         ilmankuva on poissa muodista. Elämän sisältöä
15204: heksi ja naiseksi kasvamisen yhteydessä "Nuor-     etsitään henkisistä ulottuvuuksista.
15205: ten toveruuden, ystävyyden ja rakkauden on-            Voidaan väittää, että peruskoululainen on
15206: gelmia. Keskinäinen vastuu seurustelussa. Vas-     liian nuori, jotta hänelle voitaisiin opettaa avio-
15207: tuu uuden sukupolven kasvattamisesta ja per-       puolisona elämisen pelisääntöjä. Jos hänelle
15208: heen perustamisesta. Kaikki aikuiset eivät pe-     kuitenkin voidaan opettaa ajokorttivaatimuk-
15209: rusta perhettä. Seksuaalitarpeet ja ihmisen        sia, asuinhuoneistojen vuokrasopiniuksien täyt-
15210: muut tarpeet."                                     tämistä, sepelvaltimotaudin ennakointia sekä
15211:    Yhteisesti kaikista POPS:ssa esitetyistä [au-   myös avioehtosopimuksen laatimista ja avio-
15212: sumista voi todeta kaksi asiaa: Tavoitteiden       eroprosessia ja sen hyvaksyträviä syitä, menet-
15213: tasolla pyritään oppi'la1ta auttamaan onnellisen   tää edellä esitetty väite kantovoimansa. (Esi-
15214: perhe-elämän perustamisessa. Mutta toiseksi:       merkit koottu kirjasta Seppo Kangas - Pertti
15215: Käytännön teeman käsittelyssä keskitytään lä-      Kansanen -       Martti Repo: Kansalaistaitoa,
15216: hes ainoastaan seksuaalisuuden ulottuvuuksien      Weilin & Göös, Tampere 1980.)
15217: käsittelyyn (tähän liittyy rakkaus-käsitteen kä-       Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
15218: sittely).                                          jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitäm-
15219:    Ainoana poikkeuksena on kansalaistaito, jos-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15220: sa pohditaan onnellista perhe-elämää, mutta        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15221: sekin tehdään ainoastaan oppilaan senhetkises-
15222: tä tilanteesta käsin. Mitään ohjetta aviopuoli-               Onko Hallitus tietoinen nusta puut-
15223: soiden keskinäiseen kanssakäymiseen ei siis                teista, joita peruskoulun opetusohjel-
15224: POPS:n mukaan tarvitse peruslkoulussa antaa.               maan sisältyy ihmissuhde- ja perhekas-
15225:    POPS:sta voi täiten todeta, et'tä se on ai-             vatuksen ·seikä keskinäiseen vuorovaiku-
15226: kansa lapsi. 1960-luvun lopussa elettiin ovien             tukseen valmentavien taitojen alueella,
15227: avaamisen aikaa seksuaalisuudesta keskustele-              ja
15228: miselle. Oli uutta, että siitä voitiin keskus-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15229: tella avoimesti. Oli muotia markkinoida sek-               ryhtyä näiden puutteiden korjaami-
15230: suaalista vapautta. Sellainen vapaus yhdistet-             seksi?
15231: tiin onnellisuuteen.
15232:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1982
15233: 
15234:         Sauli Hautala                 Olavi Ronkainen                 Jorma Fred
15235:         Impi Muroma                   Erkki Korhonen                  Väinö Rautiainen
15236:         Ulla Järvilehto               Antero Juntumaa                ·Asser Stenbäck
15237:                                       Esko Almgren
15238:                                             N:o 90                                                3
15239: 
15240: 
15241: 
15242: 
15243:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15244: 
15245:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      tukseen liittyviä kysymyksiä käsitellään jossain
15246: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      määrin kaikilla luokka-asteilla eri oppiaineissa
15247: mies, olette kirjeellänne 16 päivänä maalis-      sekä oppilaan ohjauksen yhteydessä.
15248: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-         Kouluhallituksen johdolla tarkistetaan ja täs-
15249: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      mennetään eri oppiaineiden opetussuunnitel~
15250: Hautalan ym. tekemän seuraavan kirjallisen        mia. Tarkistetut oppimäärät ja oppisisällöt val-
15251: kysymyksen n:o 90:                                mistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä.
15252:                                                      Kouluhallituksen 12. 1. 1979 asettama per-
15253:           Onko Hallitus tietoinen niistä puut-    hekasvatustyöryhmä on laatinut peruskoulun
15254:        teista, joita peruskoulun opetusohjel-     9. luokkaa varten yhtenäisen perhekasvatuk-
15255:        maan sisältyy ihmissuhde- ja perhekas-     sen oppimääräsuunnitelman. Sitä on tarkoitus
15256:        vatuksen selkä keskinäiseen vuorovaiku-    edelleen täsmentää käynnissä olevasta kokei-
15257:        tukseen valmentavien taitojen alueella,    lusta saatujen kokemusten pohjalta. Myös kou-
15258:        ja                                         lulainsäädännön uudistuksen valmistelun yhtey-
15259:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    dessä on kiinnitetty huomiota perhekasvatuk-
15260:        ryhtyä näiden puutteiden korjaami-         sen toteuttamiseen peruskoulussa (HE n:o
15261:        seksi?                                     30/1982). Lisäksi perhekasva!tuksen sisältöä
15262:                                                   ja järjestämis,tä on selvitetty 'sosiaa1i· ja ter-
15263:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       veysministeriön 13. 2. 1981 asettamassa työ~
15264: taen seuraavaa:                                   ryhmässä (muistio 29. 3. 1981).
15265:    Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö      Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
15266: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka on       että hallitus on tietoisena kysymyksessä tarkoi-
15267: laadittu Peruskoulun opetussuunnitelmakomi-       tetuista epäkohdista ryhtynyt toimenpiteisiin
15268: tean mietintöjen (POPS I ja II, komitean-         todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja perus-
15269: mietinnöt 1970 A 4 ja A 5) ja kouluhallituk-      koulun perhekasvatuksen kehittämiseksi.          '
15270: sen ohjeiden mukaisesti. Nykyisin perhekasva-
15271:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
15272: 
15273:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
15274: 4                                           1982 vp.
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 
15279:                           Till Riksdagens Herr Talman
15280: 
15281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fostran behandlas numera i alla klasser i nå-
15282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          gon mån i samband med olika läroämnen och
15283: velse av den 16 mars 1982 tili vederbörande        elevhandledningen.
15284: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        De olika läroämnenas läroplaner granskas
15285: jande av riksdagsman Hautala m. fl. underteck-     och preciseras under ledning av skolstyrelsen.
15286: nade spörsmål nr 90:                               Granskningen av lärokurserna och undervis-
15287:                                                    ningens innehåll slutförs inom detta år.
15288:           Är Regeringen medveten om de bris-          Den av skolstyrelsen tilisatta arbetsgruppen
15289:        ter som förekommer i grundskolans           för familjefostran har utarbetat en enhetlig
15290:        undervisningsprogram beträffande un-        lärokursplan i familjefostran för grundskolans
15291:        dervisning i färdigheter som berör          nionde klass. Avsikten är att ytterligare utar-
15292:        mänskliga relatio'ner och fami1jefos-       beta denna utgående från de erfarenheter som
15293:        tran samt deras ömsesidiga växelver-        erhålls från den pågående försöksverksamhe-
15294:        kan, och                                    ten. I samband med beredningen av den nya
15295:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     skollagsreformen har man också fäst uppmärk-
15296:        ta för att avhjälpa dessa brister?          samhet vid · familjefostran i grundskolan (RP
15297:                                                    nr 30/1982). Anordnandet av familjefostran
15298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och dess innehåll har därtili utretts av en ar-
15299: samt framföra följande:                            betsgrupp tillsatt av social- och hälsovårds-
15300:    Undervisningens innehåll i grundskolan          ministeriet den 13. 2. 1981 (PM 29. 3. 1981).
15301: fastställs i de kommunala undervisningspla-           På basen av ovanstående kan man konsta-
15302: nerna som är uppgjorda i enlighet med kom-         tera att regeringen är medveten om de miss-
15303: mitteernas för grundskolans undervisningsplan      förhållanden som nämns i spörsmålet och har
15304: betänkanden (POPS I och II, kommittebe-            skridit tili åtgärder för att avhjälpa dessa miss-
15305: tänkande 1970 A 4 och A 5) och skolstyrel-         förhållanden och utveckla familjefostran i
15306: sens direktiv. Frågor i anslutning tili familje-   grundskolan.
15307:      Helsingfors den 22 april 1982
15308: 
15309:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
15310:                                               1982 vp.
15311: 
15312: Kirjallinen kysymys n:o 91
15313: 
15314: 
15315: 
15316: 
15317:                                  Raudasoja ym.: Apteekkilaitdksen valvonnan tehostamisesta
15318: 
15319: 
15320:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15321: 
15322:     Avohoidon lääkehudlto perustuu maassam-             Irtisanomiset joh:tiv:at apteekin henkilökun-
15323: me yksityisill.e henkilöille myönnettäviin ap-      nan myötätuntolakkoon. Tätiöin Puutorin ap-
15324: teekkioikeuksiin. Apteekkioikeuteen sisältyy        teekin apteekkari ei enää kyennyt vastaamaan
15325: velvoite turvata 1ääkehuol1on toimivuus kai-        apteekkioikeuteen liittyvistä velvoitteista.
15326: kissa olosuhteissa. Läakintöhallituksella ja lää-       Viranomaisille oli mm. työntekijäjärjestöjen
15327: ninhallituksilla on keskeinen asema lääkehuol-      toimesta esitetty väliai!kaisen hoitajan mää-
15328: toa ohjaavina ja valvovina viranomaisina.           räämistä apteekille siksi ajaksi, 'kunnes aptee-
15329:     Maassamme on jo pitkään käyty keskustelua       kin asiat olisi saatu kuntoon. Tämä olisi oJilu't
15330: lääkehuoltoon ja erityisesti apteekkilaitokseen     tarpeen lääkehuollon toimivuuden turvaamisek-
15331: liittyvistä ongelmista. Sosiaali- ja terveysmi-     si. Lääkintöhallitus pystyi määräämään hoita-
15332: nisteriön apteekkilaitostyöryhmän tuli selvit-      jan vasta lähes viikon kuluttua kriisin synty-
15333: tää eräitä apteekkilaitdksen epäkohtia ja esit-     misestä.
15334: tää niihin ratkaisumalleja. Kyseinen työryhmä           Vanhentunut IJ.ainsäädäntömme ·luonnollisesti
15335: jätti mietintönsä joitakin aikoja sitten.           vaikeuttaa viranomaisten toimintaa tällaisissa
15336:     Monet apteekkilaitokseen liittyvät ongelmat     tilanteis·sa. Hämmästyttävää on kuitenkin se,
15337: ovat vahvasti kytkeytyneitä lääkehuollon muus-      että lainsäädännön puutteet huomioon ottaen-
15338: ta 'terveydenhuollosta eriytyneeseen asemaan.       kin viranomaiset eivät pystyneet nopeammin
15339: Avohoidon lääkehuonon piirissä ei suoriteta         suorittamaan tarvittavia toimenpiteitä lääke-
15340: mm. muulle terveydenhuoliolle varsin oleellis-      huollon toimivuuden turvaami:seksi ja ti:lanteen
15341: ta suunnittelutoimintaa.                            rauhoittamiseksi Turun Puutorin apteekissa.
15342:     Lääkehuoltomme ongelmat kärjistyivät krii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15343: sin asteelle helmikuun ruussa Turun Puutorin        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15344: apteekissa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15345: apteekkarin oli todettu poliisitutkimuksis'sa       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15346: syyllistyneen verori!koksiin, jotka johtivat syy-
15347: tetoimiin ja konkurssioikeudenkäyntiin. Ap-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15348: teekkari irtisanoi useiden työntekijöiden työ-             ryhtyä, ettei vastaavanlaisia tapauksia
15349: suhteet, heidän joukossaan mm. apteekin luot-              kuin Turun Puutorin apteekissa on il-
15350:  tamusmies. Lääkintöha:Jilitus oli jo vuonna 1977          mennyt pääsisi enää vastaisuudessa ta-
15351: todennut mainitun apteekkarin syyllistyneen                pahtumaan, ja
15352: voimassa olevien määräysten vastaiseen menet-                 miten Hallitus aikoo tehostaa ja pa-
15353: telyyn lääkkeitä valmistaessaan.                           rantaa viranomaisten toimintaedellytyk-
15354:                                                            siä apteekkilaitoksen va:lvonnan osalta?
15355:      Helsingissä 17 päivänä maaHs'kuuta 1982
15356: 
15357:          Juhani Raudasoja              Paula Eenilä                   Juhani Surakka
15358: 
15359: 
15360: 
15361: 
15362: 088200345D
15363: 2                                            1982 vp.
15364: 
15365: 
15366: 
15367: 
15368:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15369: 
15370:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mdmentis-       määrääminen kuului Turun ja Porin läänin-
15371: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       hatlituksen toimivaltaan ja että lääninhallitus
15372: mies, olette 17 päivänä maaliskuuta 1982 päi-      myös määräsi apteekitle hoitajan. Kun lääkin·
15373: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      töhallituksen tietoon oli tullut, että Turun
15374: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Puut.orin apteekin henkilökunta oli 2. 2. 1982
15375: kansanedustaja Raudasojan ym. näin kuulu-          ryhtynyt lakkoon, suoritettiin lääkintöhallituk"
15376: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 91:           sen toimesta seuraavana päivänä 3. 2. 1982
15377:                                                    apteekin tarkastus. Apteekin koko henkilö-
15378:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kunta palasi työhön ja apteekin toiminta nor-
15379:        ryhtyä, ettei vastaavan1aisia tapauksia     malisoitui 8. 2. 1982 lääninhaLlituksen mää•
15380:        :kuin Turun Puutorin apteekissa on il-      räämän hoitajan ryhdyttyä hoitamaan apteek·
15381:        mennyt pääsisi enää vastaisuudessa ta-      kia.
15382:        pahtumaan, ja                                  Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
15383:            miten :Hallitus aikoo tehostaa ja pa-   mukaan Turun kaupungin lääkehuollon toi·
15384:         rantaa viranomaisten toimintaedellytyk-    minta ei merkittäv.ällä tavalla vaarantunut,
15385:         siä apteekkilaitoksen valvonnan osalta?    vaikka Turun Puutorin apteekki ei toiminut·
15386:                                                    kaan normaalilla tavalla vajaan viikon mittai-
15387:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       sena aikana, kun otetaan huomioon, että Tu~
15388: tavasti seuraavaa:                                 russa on kaikkiaan 12 apteekkia ja että Puu-
15389:     Apteel&ilaitoksesta annetun [ain (4/28)        torin apteekki ei kyseessä olevatla viikolla
15390:  (.apteekkilain) 1 § :n mukaan apteekkilaitos      ollut päivystysvuorossa.
15391: on lääkintöhallituksen ylivalvonnan alainen.          Turun Puutorin apteekin hoidon järjestä·
15392: Useita apteekkien valvontaan liittyviä tehtäviä    misestä vastaisuudessa voidaan todeta, että
15393: on vuonna 1976 annetulla asetuksella siirret-      ellei apteekinhaltija vuoden kuluessa siitä, kun
15394: ty lääninhallitukselle, esimerkiksi apteekin au-   hän on joutunut konkurssitilaan, dle . saanut
15395: kidloaikojen vahvistaminen, farmaseuttisen hen-    omaisuutta takaisin hallintaansa, hän apteekki·
15396: kilökunnan vähimmäismäärän määrääminen ja          lain 16 §:n mukaan menettää· apteekkioikeu-
15397: apteekinhoitajan määrääminen muissa paitsi ap-     tensa. Puutorin apteekin haltijan kenkurssia
15398: teekkilain 17, 17a ja 17b §:ssä tarkoitetuissa     koskeva menettely samoin kuin häntä vastaan
15399: tapauksissa sekä erilaisten apteekkia koskevien    nostetun veropetossyytteen käsittely on kes-
15400: ilmoitusten vastaanottaminen.                      ken. Turun ja Porin lääninhallitus on mää-
15401:     Apteekkilain 21 §:n mukaan apteekkiliik-       rännyt Turun Puutorin apteekille: konkurssipe-
15402: keen hoidon valvomiseksi on apteekissa toi-        sän hallinnon esityksestä hoitajan, joka hoitaa
15403: mitettava tarkastuksia. Apteekkilaitoksesta an-    apteekkia siihen saakka kun konkurssi- ja syy-
15404: netun asetuksen (326/28) (apteekkiasetus)          teasiain käsittely on päihtynyt ja niiden lop-
15405: 23 §: n mukaan apteekkien tarkastuksia toi~        putuloksesta riippuen joko uusi apteekkioikeu-
15406: mittava:t lääkintöhallituksen apteekkientarkas-    den haltija on ottanut apteekin vastaan tai
15407: taja ja paikkakunnan piirilääkäri eli nykyään      nykyinen apteekkari on oikeutettu ottamaan
15408: lääninlääkäri. Tarkastustoimintaa on pyritty       apteekin jälleen hoidettavakseen.
15409: viime vuosina tehostamaan.                            Kysymyksessä viitataan myös siihen, että
15410:     Kysymyksessä olevan Turun VII (Puutorin)       Turun Puutorin apteekin haltija olisi työky-
15411: apteekin tapauksen johdosta sosiaali- ja ter-      vyttömyyseläkkeeHä. Apteekkilain 14 §:n mu-
15412: veysministeriö toteaa, että apteekinhoitajan       kaan, jos apteekkari sairauden tai vanhuuden
15413:                                                N:o 91                                              3
15414: 
15415: vudksi tulee ky'kenemättömäksi itse hoitamaan       laitoksessa ilmenneitä epakohtia ovat muun
15416: apteekkia, on hänen jätettävä apteekin hoito        muassa apteekkareiden ikärakenne, joka johtuu
15417: vastuunalaiselle hoitajalle, jolle on hankittava    apteel&:ioikeuden enimmäisikärajan puuttumi-
15418: määräys lääninhallitukselta. Jos apteekkari lää-    sesta, sekä taloudellinen epätasaisuus pienten
15419: ninhallituksen muistutuksesta huolimatta ei eh-     ja suurten apteekkien väliHä ja apteekkilaitok-
15420: dota hoitajaa tai 1ääninhallitus ei voi hänen       sen eriytyneisyys muusta terveydenhuollosta.
15421: ehdottamaaosa henkilöä hartajaksi hyväksyä,            Apteekkilaitostyöryhmän mietinnössään esit-
15422: lääninhallitus määrää vastuunalaisen hoitajan       tämät muutosehdotukset apteek!k:Hainsäädän-
15423: ja hänelle suoritettavan palkkauksen. Sosiaali-     töön koskevat juuri apteekkioikeuden haltijan
15424: ja terveysministeriö toteaa, että lääkintöhalli-    ikää ja apteekkiorkeuden menettämisperusteita
15425: tus ja lääninhallitus eivirt saa tietoonsa aptee-   sekä apteekkien välillä vallitsevan taloudelli-
15426: kin haltijoiden eläkepäätöksiä. Mi:käli läänin-     sen epätasaisuuden poistamista. Työryhmä on
15427: hallitus saa muutoin tietoonsa, että apteekkari     ehdottanut, että uusi apteekkioikeus myönnet-
15428: on apteekkilain 14 §: ssä mainitusta syystä         täisiin 65 vuoden ikään saak!ka. Apteekkioi-
15429: käynyt kykenemättömäksi hoitamaan apteekkia,        keuden menettämisperusteeksi työryhmä esit-
15430: lääninhallitus voi määrätä apteekiile vastuun-      tää yrittäjien eläkelain nojal1a todettua työ-
15431: alaisen hoitajan.                                   kyvyttömyyttä tai muuta pysyvää kykenemät-
15432:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-   tömyyttä itse hoitaa apteekkia. Työryhmän
15433: kaan lääkehuolto maassamme toimii yleisesti         esityksen pohjalta ministeriössä on valmistel-
15434: ottaen hyvin. Apteekkivellkostomme on Poh-          tavana laki apteekkilaitoksesta annetun lain
15435: joismaiden tihein ja apteekit ovat täyttäneet       muuttamisesta.
15436: tehtävänsä tyydyttävästi. Kuitenkin apteekki-
15437:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1982
15438: 
15439:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
15440: 4                                               1982 vp.
15441: 
15442: 
15443: 
15444: 
15445:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15446: 
15447:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnlingen            Med aniedning av ifrågavarande fall med
15448: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          Åbo VII (Trätorget) apotek konstaterar so-
15449: se av den 17 mars 1982 tili vederbörande              cial- och hälsovårdsministeriet att förordnandet
15450: medlem av s'tatsrådet översänt avskrift av            av apoteksföreståndare tiilhörde kompetensom-
15451: riksdagsman Raudasoja m. fl. 'ställda spörsmål        rådet för Iänsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
15452: nr 91:                                                Iän och att Iänsstyreisen även förordnade en
15453:                                                       föreståndare för apotek. Då ti.Jil medicinal-
15454:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            styrelsens klännedom hade kommit att per-
15455:         vidta för art liknande fall som det           sonalen vid Åbo Trätorgs apot& 2. 2. 1982
15456:         som uppdagats vid apoteket vid Trä-           iniett strejk, verkställdes på åtgärd av medi-
15457:         torget i Åbo inte i framtiden skall           cinalstyrelsen visitation av apoteket följande
15458:         kunna inträffa, och                           dag 3. 2. 1982. Apotekets hela personai åter-
15459:            på vifket sätt ämnar Regeringen            vände ltJill arbetet och apotekets verksamhet
15460:         effektivera och förbättra myndigheter-        normalicerades 8. 2. 1982 då den av länssty-
15461:         nas verksamhetsförutsättnlingar i fråga       relsen förordnade föreståndaren iniett slkötseln
15462:         om övervakningen av apoteksväsendet?          av apoteket.
15463:                                                          Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
15464:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fattning äventyrades Åbo stads Iakemedels-
15465: samt anföra följande:                                 försörjning inte på något märkbart sätt fastän
15466:    I enlighet med 1 § ~Iagen om apoteksväsen-         Åbo Trätorgs apotek inte fungerade normalt
15467: det (4/28) (apoteksiagen) står apoteksväsen-          under en tid av knappt en vecka, då man
15468: det under medicinaistyrelsens överinseende.           beaktar att i Åbo finns sammaniagt 12 apo-
15469: Ett flertai uppgifter i ansiutning tili övervak-      tek och att Trätorgsapoteket inte under ifråga-
15470: ningen av apoteken har genom en förordning            varande vecka var i turen att hå!lla jour.
15471: från år 1976 överförts ~tilllänsstyreiserna, t. ex.      I fråga om det framtida anordandet av
15472: fastställandet av apoteks öppethållningstider,        skötsdn av Åbo Trätorgs apotek kan konsta-
15473: bestämmandet av den farmaceutiska persona-            teras, att om apotekare inte inom ett år från
15474: Iens minimistorlek och förordnandet av apo-           det han försatts i kon:kurs återfått förfogande-
15475: teksföreståndare i andra faH än de som avses          rätten över sin egendom, har han i enlighet
15476: i 17, 17 a och 17 b §§ apotekslagen samt              med 16 § apotekslagen förverkat sin apoteks-
15477: mottagandet av olika meddelanden som gäller           rättighet. Konkursförfarandet i fråga om inne-
15478: apotek.                                               havaren av Trätorgsapoteket, Irksom även hand-
15479:    I en1ighet med 21 § apoteksiagen skall för         läggningen av det mot honom väckta åtalet
15480: kontrollen över apot~ksrörelsens skötsel apo-         för skattebedrägeri är ännu på hälft. Läns-
15481: tek vara underkastat visitation. I enlighet med       styrelsen i Åbo och Björneborgs Iän har
15482: 23 § förordningen angående bringande i verk-          på förslag av konkursboets förvaltning för
15483: ställighet av lagen om apoteksväsendet (326/          apoteket vid Åbo Trätorg förordnat en före-
15484: 28) (apoteksförordningen) förrättas visitation        ståndare som sköter apoteket tilis handlägg-
15485: av apotek av medicinaistyrelsens apoteksvisita-       ningen av konkurs- och åtaisärendet är slut-
15486: tor och provinsialläkaren på orten, dvs. nu-          förd och beroende på resultaten härav antingen
15487: förtiden Iänsläkaren. Under de senaste åren           den nya innehavaren av apoteksrättigheten tili-
15488: har man sökt effektivera visitationsverksam-          trätt apoteket ellet den nuvarande apotekaren
15489: heten.                                                berättigats att återuppta skötseln av apot&et.
15490:                                                 N:o 91                                              5
15491: 
15492:    I spörsmålet hänvisas även tili att inne-          teken har fyllt sin uppgift tillfredsställ.ande.
15493: havaren av apoteket vid Abo Trätorg skull.e          Emdlertid har det inom vårt apoteksväsende
15494: erhålla tinvaliditetsperrsion. I enlighet med 14      uppenbarats missförhållanden, bl. a. apotekar-
15495: § apotekslagen ,skali apotekare, om han på           nas åldersstruktur, vtilken beror på att den
15496: grund av sjukdom efler ålder blir urståndsatt        övre åldersgräns.en för apoteksrättigheter sak-
15497: att själv förestå apoteket, överlåta apotekets        nas samt den ekonomiska ojämli:kheten mellan
15498: skötsel ti!ll en ansvarig föreståndare, för viiken   små och stora apotek och apoteksväsendets
15499: förordnande ska11 utverkas hos länsstyre:lsen.       differentiering i förhå1Jlande rill den övriga
15500: Om apotekaren, trots länsstyrelsens erinran,         bälsovården.
15501: inte föreslår föreståndare etler om länsstyrelsen        De ändringsförslag i fråga o'm apotekslag-
15502: inte kan godkänna den av honom föreslagna             stiftningen som arbetsgruppen för apoteks-
15503: personen till föreståndare, förordnar länssty-       väsendet har framfört i sitt betänkande gäller
15504: relsen en ansvarig föreståndare och bestäm-          just åldern hos innehavare av apoteksrättig-
15505: mer lön för denne. Social- och hälsovårds-           heter och grunderna för förverkandet av apo-
15506: ministeriet konstaterar att medicinalstyrelsen       teksrättigheter samt s[opandet av den ekono-
15507: och social- och hälsovårdsministeriet inte er-       miska ojämlikhet som råder apotekena emel-
15508: hål1er kännedom om pensionsbeslut som gäller          lan. Ar:betsgruppen har föresilagit att ny apo·
15509: apotebinnehavare. Erhåfler länsstyrelse eljest       teksrättighet skulle beviljas upp tili 65 års
15510: vetskap om att apotekare av orsak som nämns          ålder. Såsom grund för förverkande av apo-
15511: i 14 § apotekslagen !Jlivit oförmögen att             teksrättighet föreslår arbetsgruppen rurbets-
15512: förestå apotek, kan länsstyrelsen förordna            ofö11måga som konstaterats med stöd av lagen
15513: ansvarig föreståndare för apoteket.                  om pension för företagare, eller annan beståen-
15514:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-    de oförmåga att sjäiv sköta apotek. På grund-
15515: fattning fungerar läkemedelsförsörjningen i          valen av <ltbetsgruppens framställning är en
15516: vårt land i allmänhet sett väl. Vårt apoteksnät      lag angående ändring av lagen om apoteks-
15517: är det täta·ste i de nordiska 'länderna och apo-     väsendet under beredning i ministeriet.
15518:      Helsingfors den 16 apri11982
15519: 
15520:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
15521: 
15522: 
15523: 
15524: 
15525: 088200345D
15526:                                                  1982 vp.
15527: 
15528: Kirjallinen kysymys n:o 92
15529: 
15530: 
15531: 
15532: 
15533:                                    Holvitie ym.: Toimenpiteisltä kotimaisen mansiikanviJjelyn tur-
15534:                                       vaamiseksi
15535: 
15536: 
15537:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15538: 
15539:    Viime vuosina on esiin:tynyt maanviljelijöi-                                               mk/kg lvv.%
15540: den keskuudessa erityisesti I ja II petosvyö-         Keräilylaatikkokustannus ..... .         0,30
15541: hykkeillä kiinnostusta ja halua viljellä mansi-       Keräilykustannus viljelijältä ... .      0,36
15542: koita ja nyt uutena lajikke'ena vadelmaa teolli-      Neuvonta, hallinto ym. työkust.          0,76
15543: suuden raaka-aineeksi. Tämä er'ikoisviljelymuo-       Pakastuskustannus . . ........ .         0,18
15544: to sopii luonteensa mukaan hyvin pienille per-        Pakkaus a 500 kg kartonki ja si-
15545: heviljelmi1le, koska huomattava sato saadaan            säpussi, käyttöikä 2 V. a 65 mk        0,09
15546: jo pienestäkin pellosta; sato on 4 000-7 000
15547:                                                                                                8,69    0
15548: kg/hehtaari. Tämän vuoden aikana on alka-
15549: massa myös vadelman voimaperäinen vi1jely                                           + lvv.
15550: erityisesti Pohjois-Karjalan alueella.                                                        10,10   14
15551:    Suomen marjanjalostusteollisuus käyvtää hi'l-      Rahti Kitee-Turku . . . . . . . . . .    0,47
15552: lojen ja marmeladien sekä mehujen valmistuk-                                                  10,57   14
15553: seen puutarhamarjoja monia miljoonia kiloja
15554: vuodessa. Mansikoita on jouduttu tuomaan
15555: ulkomailta noin 2 miljoonaa kiloa ja vadelmia        Ulkomaisen pakastetun ja pakatun ( a 10 kg)
15556: yli miljoona kiloa vuosittain.                       mansikan hinta:
15557:    Kotimaassa tämä erikois•viljely työHistää täilä                                            mk/kg lvv.%
15558: hetkellä useita tuhansia ihmisiä. Sadonkorjuu-       Karallinen, esim. Puolassa ... .          2,29
15559: vaiheessa tarjoutuu ityötä viljelijöiden perheiTie   Rahti Suomeen ............. .             0,50
15560: ja tuhansille koululaisille. Mansikan- ja vadel-     Tuontimaksu 25 % .......... .             0,70
15561: manviljelyn lisäärrtymiselle olisi Suomessa tar-     Huolintamaksu ............. .             0,05
15562: vetta lähes tuhannen hehtaarin verran, jotta                                                   3,54    0
15563: teo:Hisuuden tarvitsema raaka-aine saataisiin                                      + lvv.
15564: kotimaasta.
15565:    Viime syksyn ja kuluvan talven aikana ovat                                                 4,12    14
15566: tiedotusvälineet esittäneet mans1kka-asian pul-      Puhdas mansikka Puolassa ... .           3,63
15567: mallisuuden maassamme. Teollisuus ei ol'e ha-        Rahti Suomeen ............. .            0,50
15568: lukas käyt!tämään kotimaista mansikkaa raaka-        Tuontimaksu 25% ......... .              1,03
15569: aineena sen kalliin hinnan vuoksi, vaan tuo          Huolintamaksu ............. .            0,05
15570: tarvits·emansa marjat suurelta osin ulkomailta.
15571: Ulkomailta tuodut marjat ovat subventoituja                                                   5,21    0
15572: ja ylivoimaisen halpoja Suomeen tuotaessa,                                         + lvv.
15573: kuten oheinen hintavertailu osoittaa.                                                         6,06    14
15574: 
15575: Kotimaisen mansikan hinta v. 1981:                      On perustellusti todettava, että mikäli edel-
15576:                                                      lä mainittu epäsuhde kotimaisen ja ulkomaisen
15577: Marjantuotanto Kiteen kunnassa 7 3 sopimus-          mansikan hinnan välillä jatkuu, ei kyseinen
15578: viljelmällä:                                         edkoisviljely voi saada vakiintunutta asemaa
15579:                                     mk/kg lvv.%      puhumattakaan sen laajentumisesta maassam-
15580: Keskimääräinen viljelijähinta        6,36    0       me. Näin tuleva:t sadat ja tuhannet pienviljeli-
15581: Kuljetus- ja pakastushävikki 6 %     0,64            jät menettämään monessa tapautksessa toimeen-
15582: 0882003652
15583: 2                                            1982 vp.
15584: 
15585: tulonsa ratkaisevan tulolähteen. Samalla mene-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin ,esi-
15586: tämme valuuttaa ulkomaille eikä tarpeellisia       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15587: vientimahdollisuuksia kotimaiselle marjalle ole    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15588: missään muodossa olemassa.
15589:    Käsityksemme mukaan pitäis1 luoda edelly-                Onko Hallituksena tarkoilt:us puuttua
15590: tykset tehokkaalle erikoisviljelylle, jotta säi-         tähän maatalouden piirissä uuteen teol-
15591: lyttäisinl:me nykyiset työpaikat ja voisimme             listuotannolliseen ongelmaan ja vai-
15592: k!esä:n ajaksi luoda tuhansia uusia työpaikkoja          kuttaa niin, että teoHisuus, joka vilje-
15593: sekä samaHa esltäisimme kehitysalueitten pien-           lysopimuksin ltaba v~ljelijöille mansi-
15594: viljelijäperheiden tarpeettoman hajoamisen ja            koiden oston, saisi jalostukses·sa käyttä-
15595: muuton kotiseudultaan.                                   mälleen marja:lle kotimaisen ja ulkomai-
15596:    Edellä olevan perusteelia ja viitaten Valtio-         sen marjan hintaeron suuruisen tuen?
15597:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1982
15598: 
15599:                   Tapio Helvitie                              Anna-Liisa Jokinen
15600:                   Lauri Palmunen                              Matti Viljanen
15601:                                                N:o 92                                                 3
15602: 
15603: 
15604: 
15605: 
15606:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15607: 
15608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tännöllisesti katsoen kaikki teollisuuden käyt-
15609: mainitussa !tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tämä vadelmaraaka-aine tuodaan ulkomailta.
15610: mies, olette 18 päivänä maaliskuuta 1982 päi-           Kotimaisen marjaraaka-aineen käyttöä on py-
15611: vätyn kirjeenne ohella 'toimittanut valtioneu-      ritty Hsäämään lisenssiviraston toimenpitein.
15612: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Parina viime vuotena on pyritty siihen,. että
15613: kansanedustaja Tapio Holvitien ym. näin kuu-        ulkomailta ei teollisuudenkaan tarpeisiin .. tuo-
15614: luvasta kirjallisesta kysymykses'tä n:o 92:         taisi marjaraaka-ainetta silloin, kun marjoja on
15615:                                                     kotimaasta riittävästi: saatavana. Mansi!kan
15616:            Onko Hallituksella tarkoitus puuttua     tuontia on ensimmäisen kerran voimakkaasti
15617:        tähän maatalouden piiris·sä uuteen teol-     rajoitettu kuluneena talvena. Kun pakastetun
15618:        lis'tudtannolliseen ongelmaan ja vai-        mansvkan tuonti oli 2 883 tonnia vuonna 1980
15619:        kuttaa niin, että teol'lisuus, joka vilje-   ja 1143 tonnia vuonna 1981, on tuontilisens-
15620:        lysopimuksin :takaa viJjelijöiUe mansi-      sejä myönnetty tänä vuonna vain 400 tonnille.
15621:        koiden oston, saisi jalostuksessa käyttä-    Hintaeroa taas on supistettu ulkomaiselle man-
15622:        mälleen marjalle kotimaisen ja ulkomai-      sikalle asetetulla 25 prosentin suuruisella tuon-
15623:        sen marjan himaeron suuruisen 'tuen?         timaksulla.
15624:                                                         HaHituksen tarkoituksena on, että kotimai-
15625:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sen marjaraaka-aineen markkinointi voitaisiin
15626: taen seuraavaa:                                     varmis'taa ensisijaisesti tuon:tia sääteleniällä.
15627:    Mansikanviljely on viime vuosina lisäänty-       Tässä vaitheessa ei ole mahdollista ryhtyä mak-
15628: nyt Suomessa niin, että normaalivuoden sato         samaan suoraa hintatukea kotimaisen marja-
15629: suurin piirtein riittää kattamaan sekä tuore-       raaka-aineen hinnan ålentamiseksi. Hallitus
15630: marjan että teollisuuden raaka-aineena käy-         tulee kuitenkin selvittämään miHä edellytyk-
15631: tettävän marjan kysynnän. VadelmanviJjely, jo-      sillä mahdollisesti !tällainen järjestely olisi to-
15632: hon kysymyksen perusteluissa on myös viitat-        teutettavissa.
15633: tu, on sen sijaan vielä niin vähäistä, että !käy-
15634:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
15635: 
15636:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
15637: 4                                               1982 rd.
15638: 
15639: 
15640: 
15641: 
15642:                             Till Riksdagens Herr Talman
15643: 
15644:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en så Ji:ten skala, att praktiskt taget a1l hal:lon-
15645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             råvara som används inom industrin importeras
15646: velse av den 18 mars 1982 ti'll vederbörande          från utlandet.
15647: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           Genom å:tgärder från licensverkets sida har
15648: jande av riksdagsman Tapio Holvitie m. fl.            man försökt öka användningen av inhemska
15649: underteeknade spörsmå!l nr 92 :                       bärråvaror. Under de två senaste åren har
15650:                                                       man s'trävat tiU att inga bärråvaror skulle
15651:             Ämnar Regeringen ingripa i detta          importeras från utlandet ens för industrins
15652:         nya industriproduktionsproblem som            behov under de år, då inhemska bär finns
15653:         förekommer inom lantbruket och verka          att få i titlräddig mängd. Importen av jord-
15654:         för att industrin, som genom odlings-         gubbar har under den gångna vintern för
15655:         kontrakt ger odlarna garantier för att        första gången begränsats kraftigt. Då importen
15656:         jordgubbarna blir köpta, skulle erhålla       av djupfrysta jordgubbar år 1980 uppgick till
15657:         etit stöd som motsvarar prisski:llnaden       2 883 ton och år 1981 till 1143 ton, har i år
15658:         mellan inhemska och utländska bär för         beviljats importlicenser endast för 400 ton.
15659:         de bär industrin använder vid föräd-          Prisskillnaden igen har inskränkts genom att
15660:       . ling?                                         påföra utländska jordgubbar en importavgift
15661:                                                       om 25 procent.
15662:    Såsoin svar på detta spörsmål får jag vörd-           Regetingens avs~kt är aitt marknadsföringen
15663: samt anföra följande:                                 av inhemska bärråvaror i första hand skulle
15664:    Jordgubbsodlingen i Finland har under de           kunna tryggas genom reglering av importen.
15665: senaste . åren ökat så, att skörden under ett         I detta skede är det inte möjTigt att börja
15666: normalt år i stort set1t räcker til[ för art :täcka   erlägga direkt prisstöd i syfte att sänka pi:iset
15667: efterfrågan på både färska bär och bär som            på inhemska bärråvaror. Regeringen lkommer
15668: används såsom råvara inom industrin. Hallon-          dock att utreda under vilka förutsättningar
15669: odlingen, som man också hänvisat tili i moti-         ett sådant ~ystem eventuel'lt skuHe kunna för-
15670: veringen tiH spörsmålet, sker däremot ännu i          verkligas.
15671:      Helsingfors den 22 april 1982
15672: 
15673:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
15674:                                            1982 vp.
15675: 
15676: Kirjallinen kysymys n:o 93
15677: 
15678: 
15679: 
15680: 
15681:                                 Holvitie: Musiikkiluokkatoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta
15682: 
15683: 
15684:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15685: 
15686:    Tehostettua musiikinopetusta eli ns. musiik-   maamme musiikinopetusta tunnetuksi, muuta-
15687: kiluokkatoimintaa on ollut maassamme 15 vuo-      mat musiikkiyhtyeet ja kuorot jopa maailman-
15688: den ajan kattaen ala-asteelta lukioon lähes ko-   maineeseen saakka.
15689: ko maan ja se on saavuttanut vakiintuneen ase-       Koulujen musiikinopettajat ovat olleet huo-
15690: man koulujärjestelmässä.                          lissaan valmisteilla olevan koululain vaikutuk-
15691:    Tarve tehostettuun musiikinopetukseen syn-     sesta musiikkiluokkatoimintaan. On näet pelät-
15692: tyi koulun vähäisten musiikkituntimäärien ja      tävissä, että ellei laissa ole mainintaa erikois-
15693: harrastusmahdollisuuksien puutteen vuoksi. Li-    luokista, niiden toiminta vaikeutuu tai pahim-
15694: säämällä musiikin tuntimääriä sekä kokoamalla     massa tapauksessa kokonaan lakkaa. Tähän
15695: musikaalisia lapsia yhdeksi ryhmäksi on halut-    saakka musiikkiluokkien toiminta on ollut kun-
15696: tu taata erityislahjakkuuksille kehittymismah-    tien tai läänien päätäntävallassa.
15697: dollisuudet koululaitoksen piirissä. Samaan ta-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15698: paan erityislahjakkuuksia kootaan yhteen myös     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15699: mm. Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa.           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15700:    Malli Suomen musiikkiluokkatoimintaan on       vaksi seuraavan kysymyksen:
15701: saatu lähinnä Unkarista, jossa musiikkiluokkia
15702: on ollut yli 30 vuoden ajan. Pohjana tehoste-                Miten musiikkiluokkatoiminta aio-
15703: tulle musiikinopetukselle on ns. unkarilainen             taan turvata uuden koululain voimaan-
15704: eli KODALY-menetelmä.                                     tultua, ellei peruskoululain 5 §:ään saa-
15705:    Kokemukset ja tulokset musiikkiluokkatoi-              da lisäystä peruskoulun erikoisluokista,
15706: minnasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Esi-            joissa oppilaan erityislahjakkuudet on
15707: merkkinä mainittakoon useiden paikkakuntien               otettu huomioon, ja ellei peruskoulu-
15708: musiikkiluokkien kuorojen kansalliset ja kan~             asetuksessa ole määritelty erikoisluok-
15709: sainväliset saavutukset, jotka ovat tehneet               kien opettajien kelpoisuusehtoja?
15710:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1982
15711: 
15712:                                          Tapio Holvitie
15713: 
15714: 
15715: 
15716: 
15717: 088200362Y
15718: 2                                           1982 vp~
15719: 
15720: 
15721: 
15722: 
15723:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15724: 
15725:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miseen käytettävästä tuntimäärästä sen mukaan
15726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuin asetuksella säädetään. Opetussuunnitel-
15727: olette 18 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        mien ydinaineksen tulee oppivelvollisuuden
15728: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       täyttämiseksi käytävässä koulussa olla pääpiir-
15729: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teissään yhdenmukainen.
15730: edustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta kir-         Edellä sanotusta huolimatta myös peruskou-
15731: jallisesta kysymyksestä n:o 93:                    lun erikoisluokkatoimintaa on tarkoituksenmu-
15732:                                                    kaista jatkaa. Peruskoululakiehdotuksen 30 §:n
15733:           Miten musiikkiluokkatoiminta aio-        perusteella valtioneuvosto voi antaa kunnalle
15734:        taan turvata uuden koululain voimaan-       mahdollisuuden poiketa valtioneuvoston pää-
15735:        tultua, ellei peruskoululain 5 §:ään saa-   töksen asettamissa rajoissa oppiaineittaisesta
15736:        da lisäystä peruskoulun erikoisluokista,    tuntijaosta. Tällä menettelyllä voidaan opetus~
15737:        joissa oppilaan erityislahjakkuudet on      suunnitelmaa painottaa haluttuihin aineisiin,
15738:        otettu huomioon, ja. ellei peruskoulu-      kunhan peruskoulun varsinaisia tavoitteita ei
15739:        asetuksessa ole määritelty erikoisluok-     vaaranneta oppilaiden koulutuksellisen tasa-ar-
15740:        kien opettajien kelpoisuusehtoja?           von kannalta tärkeissä aineissa. Esimerkiksi
15741:                                                    musiikkiluokkatoiminta voidaan tehdä mahdol-
15742:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      liseksi opetussuunnitelman tuntijakoa painotta-
15743: vasti seuraavaa:                                   malla. Asia on kunnan päätettävissä ja viime
15744:    Musiikkiluokkatoimintaa on järjestetty sovit-   kädessä lääninhallitus vahvistaessaan päätöksen
15745: tamalla peruskoulun opetussuunnitelmaa. Ny-        hyväksyy myös erikoisluokkien toiminnan kun-
15746: kyisestäkään musiikkiluokkatoiminnasta tai         nassa.
15747: muista erikoisluokista ei ole mainittu erikseen       On myös toivottavaa, että oppilaiden harras-
15748: lainsäädännössä.                                   tustoimintaa tuettaisiin muillakin keinoilla, ku-
15749:    Eduskunnan käsiteltävänä olevan peruskou-       ten esimerkiksi koulun kerhotoimintaa kehittä-
15750: lulakiehdotuksen 30 § :n mukaan valtioneuvos-      mällä. Hallitus pitää luovuuden ja ilmaisuky-
15751: to päättää kouluhallitusta kuultuaan oppiainei-    vyn osuuden vahvistamista yhtenä tärkeimmis-
15752: den tuntijaosta yleisperusteluineen sekä opetta-   tä peruskoulun kehittämistehtävistä.
15753:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
15754: 
15755:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
15756:                                              N:o 93                                             3
15757: 
15758: 
15759: 
15760: 
15761:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15762: 
15763:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som stadgas genom förordning. Kärnan i un-
15764: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       dervisningsplanen skall i huvudsak vara den-
15765: se av den 18 mars 1982 tili vederbörande med-      samma i läropliktsskolan.
15766: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Trots det ovansagda är det ändamålsenligt
15767: av riksdagsman Tapio Holvitie undertecknade        att fortsätta med specialklasserna också i
15768: spörsmål nr 9 3 :                                  grundskolan. På basen av 30 § i förslaget tili
15769:                                                   grundskollag kan statsrådet bevilja kommun
15770:           Hur ämnar man trygga musikklasser-      rätt att avvika från läroämnenas timfördelning
15771:        nas existens efter att den nya skollagen   inom ramen statsrådets beslut. Genom
15772:        trätt i kraft om ett tillägg inte görs i   detta förfaringssätt kan man betona de ämnen
15773:        grundskollagens 5 § om specialklasser,     i undervisningsplanen man så önskar, förutsatt
15774:        i viiken elevernas specialbegåvningar       att grundskolans egentliga målsättningar i
15775:        beaktas, och om kompetensen för spe-       ämnen som är viktiga med tanke på elevernas
15776:        cialklasslärare inte fastställs i grund-    jämställdhet i fråga om utbildning inte även-
15777:        skolförordningen?                          tyras. Musikklasserna kan genomföras t.ex.
15778:                                                   genom att understryka dessa i undervisnings-
15779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     planens timfördelning. Avgörandet i denna
15780: samt framföra följande:                           fråga tillfaller kommunen och i sista hand
15781:    Musikklasser har anordnats genom tiliämp-      länsstyrelsen då denna genom fastställandet
15782: ning av grundskolans undervisningsplan. I         av beslutet godkänner kommunernas special-
15783: lagen finns inte särskilt omnämnande om de        klasser.
15784: nuvarande musikklasserna eller andra special-        Det är också önskvärt att kunna understöda
15785: klasser.                                          elevernas intresseverksamhet på andra sätt,
15786:    Enligt 30 § i förslaget tili grundskollag,     såsom t.ex. genom att utveckla skolans klubb-
15787: som behandlas av riksdagen, beslutar stats-       verksamhet. Regeringen anser att en av grund-
15788: rådet, efter att ha hört skolstyrelsen, om        skolans viktigaste utvecklingsuppgifter bör
15789: timfördelningen och om de allmänna grunderna      vara att stärka elevernas skapar- och uttrycks-
15790: för denna samt om det timantal som skall an-      förmåga.
15791: vändas för undervisningen, i enlighet med vad
15792:      Helsingfors den 22 april 1982
15793: 
15794:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
15795:                                              1982 rd.
15796: 
15797: Skriftligt spörsmål nr 94
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802:                                  Melin: Om' utvidgad rätt tili avdrag av sjukkostnader vid be-
15803:                                     skattningen
15804: 
15805: 
15806:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15807: 
15808:    Skatteavdragen för sjukkostnader, 800 mk        tili minst 5 procent av den sammanlagda brut-
15809: för fullvuxna och 200 mk för barn i året, har      toinkomsten. Detta har skett med hänvisning
15810: allmänt ansetts vara alliför knappt tilltag'na.    tili nedsatt skattebetalningsförmåga. Då kost~
15811: Som motivering tili nedfrysningen av sjukkost-     naderna för krävande specialbehandlingar snal
15812: nadsavdraget på oförändrad nivå har anförts        rare ökat än minskat förefaller frångående från
15813: att sjukförsäkringen täcker en stor del av sjuk-   ovan nämnda praxis omotiverad.
15814: kostnaderna och att hälsostationer i högre ut-         Med hänvisning tili det ovan sagda önskar
15815: sträckning än tidigare finns att anlita.           undertecknad i den ordning 37 § 1 mom. riks·
15816:    Det föreligger dock exempel på långvariga       dagsordningen föreskriver till vederbörande
15817: specialbehandlingar t.ex. av psykolog som sjuk-    medlem av statsrådet få ställa följande spörs~
15818: för~äkringen inte ersätter. Av läkare före-        mål:
15819: skriven specialbehandling utomlands kan åter                  Är Regeringen medveten om att de
15820: inte täckas av det obetydliga sjukkostnadsav-              nugällande årliga skatteavdragen föt
15821: draget.                                                    sjukkostnader, 800 mk för fullvuxna
15822:    Då kostnaderna för ovan nämnda behand-                  och 200 mk för barn, är helt otiliräck-
15823: lingsformer är många gånger större än det oför-            liga och att särskilt långvarig special~
15824: ändrade skatteavdraget, har skattenämnderna i              behandling av t.ex. psykolog eller före"
15825: vissa kommuner vid utgången av varje skatte-               skriven specialbehandling utomlands
15826: år beslutit yilka normer som skall följas vid              inte som regel kan avdras från den be~
15827: bedömningen av de inlämnade deklarationerna.               skattningsbara inkomsten, och om så
15828: Bl.a. har man i Helsingfors före 1980 tiliäm-              är fallet,
15829: pat en praxis beträffande avdragen för sjuk-                  är Regeringen beredd att utvidga
15830: kostnader enligt viiken man kunnat avdra                   rätten till avdrag av sjukkostnader ·i
15831: 4 500 mk per familj, om sjukkostnaderna stigit             beskattningen?
15832:      Helsingfors den 18 mars 1982
15833: 
15834:                                          Ingvar S. Melin
15835: 
15836: 
15837: 
15838: 
15839: 088200360W
15840: 2                                            1982 vp.
15841: 
15842: Kirjallinen kysymys n:o 94                                                               Suomennos
15843: 
15844: 
15845: 
15846: 
15847:                                  Melin: Sairauskuluja koskevan vähennysoikeuden laajentami-
15848:                                     sesta
15849: 
15850: 
15851:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15852: 
15853:    Sairauskulujen vähennysoikeutta, eli 800 mk     prosenttiin yhteenlasketusta bruttotulosta. Tä-
15854: aikuisen osalta ja 200 mk lapsen osalta vuo-       mä on tapahtunut alentuneen veronmaksuky-
15855: dessa, on yleisesti pidetty liian vähäisenä. Pe-   vyn perusteella. Kun kustannukset vaativien
15856: rusteluna sille, että sairauskuluvähennystä on     erityishoitojen osalta ovat pikemminkin kasva-
15857: pidetty jatkuvasti samalla tasolla, on mainittu    neet kuin vähentyneet, tuntuu mainitusta käy-
15858: se, että sairausvakuutus kattaa suuren osan sai-   tännöstä luopuminen perusteettomalta.
15859: rauskuluista ja että nykyisin on entistä enem-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
15860: män käytettävissä terveyskeskuksia.                jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
15861:    On kuitenkin olemassa esimerkkejä pitkäai-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15862: kaisesta erityishoidosta, jota antaa esimerkiksi   vaksi seuraavan kysymyksen:
15863: psykologi ja jota sairausvakuutus ei korvaa.
15864: Lääkärin määräämää ulkomailla tapahtuvaa eri-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15865: tyishoitoa ei voida kattaa merkityksettömillä              nyt voimassa olevat vuosittaiset sairaus-
15866: sairauskustannusvähennyksillä.                             kuluvähennykset verotuksessa, eli 800
15867:    Kun edellä mainittujen hoitomuotojen kus-               mk aikuisen ja 200 mk lapsen osalta,
15868: tannukset ovat monin kerroin suuremmat kuin                ovat täysin riittämättömiä ja että erityi-
15869: jatkuvasti samana pysyvä verovähennys, ovat                sesti pitkäaikainen, esimerkiksi psykolo-
15870: verolautakunnat eräissä kunnissa kunkin vero-              gin antama erityishoito tai määrätty eri-
15871: vuoden lopussa päättäneet siitä, mitä normeja              tyishoito ulkomailla säännönmukaisesti
15872: on sovellettava arvosteltaessa jätettyjä ilmoi-            eivät ole vähennettävissä verotettavasta
15873: tuksia. Muun muassa Helsingissä on ennen                   tulosta, ja jos on,
15874: vuotta 1980 ollut vallalla sairauskustannusten                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15875: vähennyksen osalta käytäntö, jonka mukaan on               ryhtyä laajentaakseen sairauskulujen vä-
15876: saatu vähentää 4 500 mk perhettä kohden, jos               hennysoikeutta verotuksessa?
15877: sairauskustannukset ovat nousseet vähintään 5
15878:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1982
15879: 
15880:                                          Ingvar S. Melin
15881:                                               N:o 94                                                3
15882: 
15883: 
15884: 
15885: 
15886:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15887: 
15888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sotaan alentavan olennaisesti verovelvollisen
15889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veronmaksukykyä. Verolautakunnat ovatkin
15890: olette 18 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         viime vuosina soveltaneet mainittua säännöstä
15891: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        varsin laajasti, mikä osittain on ilmeisesti joh-
15892: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tunut sairauskuluvähennyksen merkityksen pie-
15893: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kir-     nentymisestä. Vähennys on myös annettu var-
15894: jallisesta kysymyksestä n:o 94:                     sin kaavamaisten kriteerien perusteella. Kehi-
15895:                                                     tyssuunta ei kuitenkaan täysin vastaa lain tar-
15896:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       koitusta, koska veronmaksukyvyn alentumisvä-
15897:        nyt voimassa olevat vuosittaiset sairaus-    hennyksen tarkoituksena on verovelvollisen
15898:        kuluvähennykset verotuksessa, eli 800        poikkeuksellisten ja veronmaksukykyyn olen-
15899:        mk aikuisen ja 200 mk lapsen osalta,         naisesti vaikuttavien olosuhteiden huomioon
15900:        ovat täysin riittämättömiä ja että erityi-   ottaminen. Sen myöntämisen edellytykset olisi
15901:        sesti pitkäaikainen, esimerkiksi psykolo-    näin ollen tutkittava kussakin yksittäistapauk-
15902:        gin antama erityishoito tai määrätty eri-    sessa erikseen.
15903:        tyishoito ulkomailla säännönmukaisesti          Syynä siihen, ettei sairauskuluvähennyksen
15904:        eivät ole vähennettävissä verotettavasta     enimmäismääriä ole viime vuosina korotettu,
15905:        tulosta, ja jos on,                          on ollut ennen kaikkea pyrkimys estää vero-
15906:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuksen monimutkaistuminen ja verohallinnon
15907:        ryhtyä laajentaakseen sairauskulujen vä-     työn lisääntyminen. Sairauskuluvähennys kuu-
15908:        hennysoikeutta verotuksessa?                 luu nimittäin lähes kaikkia luonnollisia henki-
15909:                                                     löitä koskevana ja selvityksiin perustuvana eni-
15910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ten verotustyötä aiheuttavien vähennysten
15911: vasti seuraavaa:                                    joukkoon yhdessä matkakuluvähennyksen ja tu-
15912:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 mo-        lonhankkimiskuluvähennyksen kanssa. Vähen-
15913: mentin 6 kohdan mukaan verovelvollinen voi          nyksen määrän nostaminen lisäisi kaikkein han-
15914: vuodessa vähentää omia tai perheenjäsenensä         kalimmin selvitettävien vähennysvaatimusten
15915: sairauskuluja enintään 800 markkaa, mitä mää-       määrää. Näitä ovat mm. kysymyksessäkin mai-
15916: rää on korotettava 200 markalla jokaista alle       nittujen ulkomailla annettavien erityishoitojen
15917: 16-vuotiasta lasta kohden. Puolisoilla vähen-       sekä psykologien antaman hoidon kustannuk-
15918: nyksen yhteismäärä on 1 600 markkaa.                set. Verottajalle tällaisten kustannusten tar-
15919:    Sairauskuluina voidaan vähentää kaikki sel-      peellisuuden ratkaiseminen on erittäin vaikea
15920: laiset kustannukset, jotka esitettyjen tosittei-    tehtävä, kun otetaan huomioon, etteivät lää-
15921: den ja selvitysten perusteella voidaan katsoa       kintöviranomaisetkaan kaikissa tapauksissa pi-
15922: välittömästi sairaudesta aiheutuneiksi. Vai-        dä mainitun kaltaisia hoitoja sairaanhoidon pii-
15923: keasti selvitettäviä ja tulkinnanvaraisia ovat      riin kuuluvina.
15924: usein kysymyksessäkin mainitut erityishoitojen         Jotta verotuksen yksinkertaistamiseen todel-
15925: kustannukset.                                       la päästäisiin, olisi pitkällä tähtäyksellä pyrit-
15926:    Verolautakunnan harkinnan mukaan sairaus-        tävä luopumaan verovelvollisilta selvityksiä
15927: kulut voidaan TVL 31 §:n 1 momentin nojalla         edellyttävistä vähennyksistä. Tällöin esimerkik-
15928: ottaa verotuksessa huomioon myös sairausku-         si sairauskuluvähennyksestä tähän saakka saatu
15929: luvähennyksen enimmäismäärän ylittävältä osal-      tuki voitaisiin antaa kokonaan sairausva-
15930: ta, jos kulut ovat niin suuret, että niiden kat-    kuutusjärjestelmän kautta. Tämä olisi tarkoi-
15931: 4                                             1982. vp.
15932: 
15933: tuksenmukaista senkin vuoksi, ettei verottajalla    nyksellä, ovat kuitenkin käytännössä veroilmoi-
15934: ole kustannusten tarpeellisuutta arvosteltaessa     tusten vähentymisen esteenä, koska ilmoitus
15935: tarvittavaa asiantuntemusta. Lisäksi tulosta teh-   voitaisiin tehdä vähennysten huomioon otta-
15936: tävä verovähennys hyödyttää progressiivisessa       mista varten.
15937: valtionverotuksessa eniten .suurituloisia henki-       Sairauskuluvähennyksen vastaista kehittä-
15938: löitä ja jättää tulottomat kokonaan tämän tuen      mistä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota
15939: ulkopuolelle.                                       veropoliittisten näkökohtien lisäksi myös sii-
15940:    Olennaisena osana verotuksen yksinkertaista-     hen, missä muodossa yhteiskunnan on tarkoi-
15941: misessa on verovelvollisen ilmoittamisvelvolli-     tuksenmukaisinta osallistua kansalaisten sai-
15942: suuden supistaminen mahdollisuuksien mukaan.        rauskuluihin sekä siihen, mitkä ovat muiden
15943: Tätä koskeva verotuslain muutosesitys (HE           tukimuotojen kehitysnäkymät tällä hetkellä.
15944: n:o 248/1981 vp.), jonka eduskunta on hy-           Vaikka verotuksellinen tuki kokonaistarkaste-
15945: väksynyt, antaa periaatteessa mahdollisuuden        lun jälkeen katsottaisiin edelleen tarkoituksen-
15946: veroilmoituksesta luopumiseen muun muassa           mukaiseksi, olisi se joka tapauksessa miellet-
15947: suurelle joukolle eläkkeensaajia. Selvitystä vaa-   tävä ainoastaan kansanterveys- ja sairausvakuu-
15948: tivat vähennykset, joista eläkkeensaajien koh-      tusjärjestelmiä täydentäväksi tukimuodoksi.
15949: dalla on merkitystä lähinnä sairauskuluvähen-
15950:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
15951: 
15952:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
15953:                                             N:o 94                                              5
15954: 
15955: 
15956: 
15957: 
15958:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15959: 
15960:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ga, att dessa anses väsentligen nedsätta den
15961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      skattskyldiges skattebetalningsförmåga. Skatte-
15962: se av den 18 mars 1982 till vederbörande med-     nämnderna har också under de senaste åren
15963: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   tillämpat nämnda stadgande synnerligen fritt,
15964: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade      vilket av allt att döma delvis har berott på att
15965: spörsmål nr 94:                                   betydelsen av avdraget för sjukdomskostnader-
15966:                                                   na har minskat. Avdrag har även beviljats på
15967:           Är Regeringen medveten om att de        grundvalen av rätt schematiska kriterier. Ut-
15968:        nugällande årliga skatteavdragen för       vecklingstendensen motsvarar dock inte fullt
15969:        sjukkostnader, 800 mk för fullvuxna        lagens mening, emedan avsikten med avdraget
15970:        och 200 mk för barn, är helt otillräck-    för nedsatt skattebetalningsförmåga är att be-
15971:        liga och att särskilt långvarig special-   akta de exceptionella förhållanden som på ett
15972:        behandling av t.ex. psykolog eller före-   väsentligt sätt inverkar på den skattskyldiges
15973:        skriven specialbehandling utomlands        skattebetalningsförmåga. Förutsättningarna för
15974:        inte som regel kan avdras från den be-     dess beviljande bör sålunda i varje enskilt fall
15975:        skattningsbara inkomsten, och om så        undersökas skilt för sig.
15976:        är fallet,                                     Orsaken till att de maximala avdragsbe-
15977:           är Regeringen beredd att utvidga        loppen för sjukdomskostnaderna under de se-
15978:        rätten till avdrag av sjukkostnader i      naste åren inte har höjts, har främst varit att
15979:        beskattningen?                             man försökt motverka att beskattningen komp-
15980:                                                   liceras och arbetet inom skatteförvaltningen
15981:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ökar. Avdraget för sjukdomskostnaderna, som
15982: samt anföra följande:                             berör så gott som samtliga fysiska personer
15983:    Enligt 29 § 1 mom. 6 punkten lagen om          och som baserar sig på utredningar, utgör till-
15984: skatt på inkomst och förmögenhet kan den          sammans med avdraget för resekostnaderna
15985: skattskyldige såsom egna och familjemedlem-       och avdraget för kostnaderna för inkomstens
15986: mars sjukdomskostnader avdraga högst 800 mk       förvärvande de avdrag som medför mest ar-
15987: i året, vilket belopp skall höjas med 200 mk      bete vid beskattningen. En höjning av avdrags-
15988: för varje barn under 16 år. Det sammanlagda       beloppet skulle öka antalet yrkanden på sådana
15989: avdragsbeloppet för makar är 1 600 mk.            avdrag som är svårast att utreda. Sådana är
15990:    Såsom sjukdomskostnader kan avdragas alla      bl.a. de även i spörsmålet nämnda kostnader-
15991: sådana kostnader, som på basen av företedda       na för specialbehandling utomlands samt be-
15992: verifikat och utredningar kan anses vara direkt   handling av psykolog. För beskattaren är det
15993: förorsakade av sjukdomen i fråga. Även de i       ytterst vanskligt att avgöra, huruvida dessa
15994: spörsmålet nämnda kostnaderna för specialbe-      kostnader är nödvändiga, med beaktande av att
15995: handlingar är ofta svåra att utreda och beroen-   inte heller medicinalmyndigheterna i samdiga
15996: de av tolkning.                                   fall betraktar nämnda vårdformer såsom höran-
15997:    Enligt skattenämndens prövning kan sjuk-       de till sjukvården.
15998: domskostnaderna med stöd av 31 § 1 mom.              För att beskattningen verkligen kunde för-
15999: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet         enklas bör sådana avdrag på lång sikt slopas
16000: beaktas vid beskattningen även tili den del de    som förutsätter utredningar från den skattskyl-
16001: överskrider det maximala avdragsbeloppet för      diges sida. Härvid kunde exempelvis det stöd
16002: sjukdomskostnader, om kostnaderna är så hö-       som hittills erhållits genom avdraget för sjuk-
16003: 088200360W
16004: 6                                           1982 vp.
16005: 
16006: domskostnaderna i sin helhet erläggas på basen     draget för sjukdomskostnaderna är av betydel-
16007: av sjukförsäkringssystemet. Detta vore ända-       se för pensionstagarna, utgör dock i praktiken
16008: målsenligt även av den orsaken, att beskattaren    ett hinder för ett minskat antal deklaritoner,
16009: i samband med avgörandet av kostnadernas           emedan deklaration kunde avgivas för beaktan-
16010: nödvändighet inte har tillräcklig sakkunskap.      de av avdragen.
16011: Dessutom kommer skatteavdraget på in-                 Vid bedömningen av hur avdragssystemet
16012: komsten vid progressiv statsbeskattning högin-     beträffande sjukdomskostnaderna skall utveck-
16013: komsttagarna tili nytta medan låginkomsttagar-     las i framtiden, bör utöver de skattepolitiska
16014: na helt går miste om denna fördel.                 synpunkterna även beaktas frågan om, hur sam-
16015:    En väsentlig del av beskattningens för-         hället på det ändamålsenligaste sättet skall del-
16016: enklande är att den skattskyldiges deklarations-   taga i medborgarnas sjukdomskostnader samt
16017: plikt i mån av möjlighet begränsas. En propo-      de nuvarande utvecklingstendenserna i fråga
16018: sition angående ändring av beskattningslagen       om andra stödformer. Även om det beskatt-
16019: tili denna del (Reg.prop. nr 248/1981 rd.), som    ningsmässiga stödet efter en genomgående
16020: antagits av riksdagen, gör det i princip möj-      granskning fortfarande skulle betraktas som
16021: ligt att slopa deklarationen bland annat i fråga   ändamålsenligt, bör det i alla fall uppfattas en~
16022: om ett stort antal pensionstagare. Avdrag som      bart som en kompletterande stödform tili folk-
16023: förutsätter utredning och av vilka närmast av-     hälso- och sjukförsäkringssystemen.
16024:      Helsingfors den 21 april 1982
16025: 
16026:                                                                        Minister Mauno Forsman
16027:                                               1982 vp·.
16028: 
16029: Kirjallinen kysymys n:o 95
16030: 
16031: 
16032: 
16033: 
16034:                                                             {
16035: 
16036: 
16037:                                  Kuoppa ym.: ·Tampereen kaupungin aiueella olevan Särkijärven
16038:                                      veden. puhdistamisesta
16039: 
16040: 
16041:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e lle
16042: 
16043:   Tampereen     kaupungin alueella sijaitseva       jätevedet eivät enää tule Jarveä saastuttamaan.
16044: puolustusvo~mien    Vuoreksen varikko laski         Järven tilaa voitaisiin nyt parantaa myös. sen
16045: vuosikymmenet jätevetensä puhdis'tamattomina        lounaispäästä ja samalla estää järvessä oievien
16046: lähellä olevaan Särkijärveen.                       jätteiden leviäminen laajemmaUe alueelle. Toi-
16047:    Särkijärven Iounaispää on näitten jätepääs-      menpiteet tulisi toteuttaa mahdoiHsimman
16048: töjen pahoin saastuttama. Kiinteiden jätteiden      pian, jotta paikalliset asukkaat pääsisivät eroon
16049: määrä on niin suuri, että kyseinen järvenosa        aiheutetusta haitasta. Sama'lla voitaisiin turvata
16050: on käynyt jopa veneille kulkukelvottomaksi.         järven säilyminen alueen asukkaiden virkistys-
16051: Varikon jätteet sisäls~vät runsaasti erilaisia      tarpeita varten. Järven puhdistus on teknisesti
16052: metalleja. Erityisen paljon jätevesissä oli ku-     mahdollista ja se tulee toteuttaa niin, etteivät
16053: paria. Kuparipitoisuus ylittää tuhatkertaisesti     saasteet työn ailkana pääse leviämään virtauk-
16054: järven normaalit arvot kyseises~ä Jahdessa. Jä-
16055:                    1
16056:                                                     sien mukana muuhun osaan järveä.
16057: tevedet sisälsivät myös sellaisia jätteitä, jotka      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16058: ovat rehevöit'täneet voimakkaasti kyseistä lah-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämc
16059: tea~                                                me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16060:    Ellei ryhdy;tä toimenpilteisiin, uhkaa kapea     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16061: lahti ·kasvaa kokonaan umpeen. Tällöin ei enää
16062: voida puhua rannoista, vaan alue muuttuu                      Mitä Hal'litus aikoo tehdä Tampe-
16063: suoksi.                                                    reen kaupungin alueella olevan Särki-
16064:   Pohjan ja veden saastuneisuus aiheuttaa                  järven lounaispään puhdistamiseksi puo-
16065: suurta haittaa alueen rantojen asukkai'lle. Vii-           lustuslaitoksen Vuoreksen varikon jät-
16066: me vuonna puolustusvoimat rakensi viemärin                 teistä järven palauttamis·eksi aikaisem-
16067: Tampereen kaupungin viemäriverkkoon, joten                 paan saasteettomaan tilaan?
16068:        Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1982
16069: 
16070:                Mikko Kuoppa ·                                   Marjatta Stenius-Kaukonen
16071: 
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 0882003630
16076: 2                                             1982 vp.
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 
16081:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16082: 
16083:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-      Esillä olevassa tapauksessa mata'loituminen on
16084: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        johtunut useista eri syistä eikä se, onko jäte-
16085: mies, olette 19 päivänä maalislkuuta 1982 päi-      vesikuormituksdla ollut tässä suhteessa rat-
16086: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       kaiseva osuus, ole läheskään selvää.
16087: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Järven lounaispään ruoppaUis olisi teknisesti
16088: kansanedustaja M. Kuopan ym. näin !kuulu-           mahdollista kustannusarvion ollessa suuruus-
16089: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:            luokkaa 200 000 mk. On kuitenkin diemassa
16090:                                                     vaara, että sedimentissä nykyiseNään hyvin
16091:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Tampe-          pysyvät metallit Jähtevät ruoppauksen yhtey-
16092:        reen kaupungin alueella olevan Särki-        dessä !Hkkeelle Särkijärven kanna<lta vahin-
16093:                                                                   1
16094: 
16095:        järven lounaispään puhdistamiseksi puo-      gollisin 'seurauksin. Näin ollen ruoppaukseHa
16096:        lustuslaitoksen Vuoteksen varikon jät-       voi olla enemmän haitallisia kuin edu~lisia seu-
16097:        teistä järven palauttamiseksi aikaisem-      rauksia.
16098:        paan saasteettomaan tilaan?                     Ruoppauksen osalta on edelleen kyseenalais-
16099:                                                     ta, täyttäisi'kö se valtion rahoi'tukselle yleisen
16100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edun puolesla asetettavat vaatimukset. Tämän
16101: vasti seuraavaa:                                    vuoksi on selvää, että Särkijärven lounaispään
16102:    Särkijärven lounaispään jäitevesikuormitus       ruoppausta ei voida missään 'tapauksessa to-
16103: on peräisin Vuoreksen varikkoalueelta, kuten        teuttaa ilman perusteellisia lisäselvityksiä.
16104: kysymyksen perusteluissa aivan oikein tode-         Toistaiseksi tallaisten lisäselvitysten suoritta-
16105: taan. Kuormitus on päättynyt syyskuussa 1981.       mista on pdkästään harkittu, koska näillä nä-
16106: Sedimenttitutkimusten tulokset osoittavat lah-      kymin ei ole niinkään varmaa, tulis~ko niistä
16107: den mataloituneen varikon toiminta-aikana           olemaan va:staavaa hyötyä silmällä pitäen edul-
16108: 10-15 cm.                                           lisen muutoksen aikaansaamista kyseisen Särki-
16109:    Kuormituks.en johdos'ta ovat lietteen kupari-    järven osan nykytilaan nähden.
16110: ja si:nkkipitoisuudet selvästi kohonneet kysei-        Yhteenvetona voidaan todeta, että tät11ä het-
16111: sessä Särkijärven osassa. Kuitenkaan ei kalois-     keUä ei ole nähtävissä 'teknistä urkaisua, jolla
16112: ta syksyllä 1981 otetuista koenäytteistä sen        haitallinen liete voitaisiin poistaa niin, ettei
16113: paremmin kuin vesinäytteistäkään voida tode-        siihen sitoutuneita metalleja vapautuisi Särki-
16114: ta elohopean, kuparin ja sinkin pitoisuuksien       järveen. Kun lietteen annetaan dlla koskemat-
16115: olevan luonnontilaista suurempia. Koska jäte-       tomana, metalleja ei näytä vapautuvan järveen.
16116: vesikuormitus on muutoinkin ollut verrattain        Siten järven kannalta ei ole syytä ryhtyä tässä
16117: vähäistä, ei vesilain pohjalta voida asettaa jä-    vaiheessa toimenpiteisiin lietehaittojen poista-
16118: tevesiä vesistöön johtaneelle laitokselle velvoi-   miseksi varsinkin, kun yleisen edun kannalta
16119: tetta lietteen poistamisesta.                       haitta on edttäin vähäinen eikä s<illä voida
16120:    Yleisemmässä mielessä on lisäksi otettava        perustella pitkälle meneviä roi'menpiteitä. Mah-
16121: huomioon, että Särkijärven lounaisperukka on        dollisuuksiensa mukaan Tampereen vesipiirin
16122: vain puolisen metriä syvä ja että tällaisilla       vesitoimisto tulee kuiten'kin edelleen tutki-
16123: vesialueilrla umpeenkasvu on luonnollista.          maan ja seuraamaan tilannetta.
16124: Sitä tapahtuu ilman jätevesikuormitustakin.
16125:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
16126: 
16127:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
16128:                                                                       •
16129:                                               N:o 95                                                   3
16130: 
16131: 
16132: 
16133: 
16134:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16135: 
16136:    I det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen        och det är långt ifrån k!lart huruvida avfalls-
16137: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             vattenbelastningen haf1t någon avgörande be-
16138: velse av den 19 mars 1982 till vederbörande           tydelse i detta hänseende.
16139: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Det vore tekniskt möjligt att muddra s'jöns
16140: följande av ri'ksdagsman M. Kuoppa m. fl.             sydvästra ända, varvid kostnadsberäkningen är
16141: ställda spörsmåil nr 95:                              av storleksklassen 200 000 mk. Det är emeller-
16142:                                                       tid fara för, aU metallerrra som i detta nu väl
16143:          V ad har Regeringen för avsikt att           hålls kvar i sedimentet börjar röra på sig i
16144:        göra för at't rena den sydvästra ändan         samband med muddringen, med skadliga följ-
16145:        av den på Tammerfors stads område              der för sjön Särkijärvi. Sålurnda kan mudd-
16146:        belägna ·sjön Särkijärvi från det avfali       ringen ha flera s'kadliga än fördelaktiga på-
16147:        som härrör av försvarsväsendets depå           följder.
16148:        i Vuores i syfte att åters'tälla sjön i            Vidar'e är det med avse.ende på muddringen
16149:        dess tidigare oförorenade skick?               tvivela:ktigt, huruvida den uppfy1ller de krav
16150:                                                       i fråga om aUmänt intresse, som en statlig
16151:    Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-         finansiering förutsätter. För den skull är det
16152: samt anföra följande:                                 'klart, att en muddring av den sydvästra ändan
16153:    Avloppsvattenbelastningen i den sydvästra          av sjön Särkijärvi inte i något fall kan ut-
16154: ändan av sjön Särkijärvi härrör av depåområ-          föras utan grundliga tilläggsutredningar. Tills-
16155: det i Vuores, såsom i motiveringen tili spörs-        vidare har man enbart överväglt verkställandet
16156: målet mycket riktigt konsta'teras. Belastningen       av dylika trtläggsutredningar, eftersom det inte
16157: har upphört i september 1981. Resultaten av           med dessa utsrkter alls är ·s~kert, a:tt dessa
16158: sedimentundersökningarna utvi:sar, at't viiken        skulle vara tili motsvarande nytta med tanke
16159: blivit 10-15 cm grundare under depåns                 på åstadkommandet av en fördelaktig ändring
16160: verksamhetstid.                                       i ifrågavarande del av sjön Särkijärvi i jämfö-
16161:    På grund av belastningen har slamtnets             relse med nuläget.
16162: koppar- och zintkhalter ltydligt stigit i ifråga-         Såsom ett sammandrag kan konstateras, att
16163: varande dd av ·sjön Särkijärvi. Trots detta på-       det för närvarande inte finns i sikte någon
16164: visar varken de fiskproverna som togs hösten           tekni'~k lösning, varigenom det skadliga slam-
16165: 1981 ellet vattenproverna, a:tt halterna av            met kunde avlägsnas så, att inte därmed bund-
16166: kvicksilver, 'koppar ellet zink är större än i        na metalier skulle frigöras i sjön Särkijärvi.
16167: naturtitlstånd. Emedan avlbppsvattenbelast-           Då sllammet får vara orört, verkar det som
16168: ningen även i övrigt varit jämförelsevis ringa,       om meta:ller inte skulle frigöras i sjön. Så-
16169: kan man inte på grundvalen av vattenlagen             lunda är det med tan'ke på sjön inte skä! att
16170: förplilkta den anläggning som 'lett avloppsvat-        i detta s'kede skrida tili åtgärder för avlägsnan-
16171:  ten i vartendraget att avlägsna s11ammet.             det av slamolägenheterna, i synnerhet som
16172:     1 mera allmänt h~nseende bör dessutom              olägenheten är synnerligen ringa ur allmänt
16173:  beaktas, att den sydväs'tra delen av sjön Särki-      intresse och därigenom inte kan motiveras
16174:  järvi är endast en halv meter djup och att            några långt gående åtgärder. 1 mån av möj-
16175:  det är naturligt att sådana här vattenområden         lighet lrommer vattenbyrån i Tammerfors vat-
16176:  växer igen. Detta sker även utan avfallsvat-          tendistrikt likväl fortsättningsvis att under-
16177:  tenbelas'tning. 1 ifrågavarande fall har upp-         söka och folja med läget.
16178:  grundningen berott på flera olika orsaker,
16179:      Helsingfors den 22 april 1982
16180: 
16181:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
16182:                                              1982 vp.
16183: 
16184: Kirjallinen kysymys n:o 96
16185: 
16186: 
16187: 
16188: 
16189:                                  Mikkola: Posti- ja telelaitoksen säästötavoitteiden toteuttami-
16190:                                     sesta
16191: 
16192: 
16193:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16194: 
16195:    Valtionhallinnossa on viime aikoina pyritty      alueen luottamusmiehen, Hämeenlinnan post~­
16196: byrokratian vähentämiseen. Tästä näkyvimpänä        konttorin päällikön, apulaispäällikön ja posti-
16197: toimenpiteenä ovat olleet valtionvarainministe-     miesten esimiehen käynnit Hauholla sekä luon-
16198: riön toimeenpanemat byrokratiatalkoot. Samoin       nollisesti useita puheluita - joiden voidaan
16199: on valtion laitoksissa pyritty erilaisin säästö-    arvioida menetettyinä työtunteina ja muina me-
16200: toimenpitein ja rationalisoinnin keinoin vähen-     noina maksaneen tähän mennessä yli 2 000
16201: tämään menoja. Nyt kuitenkin käytännössä on         markkaa. Kaikkien nyt suoritettujen toimenpi-
16202: mahdollinen seuraavan kaltainen tilanne, joka       teidenkään jälkeen asiaa ei ole vielä selvitet-
16203: nähdäkseni on täysin asetettujen säästötavoit-      ty, vaan työntutkija jatkaa työtään mm. ns.
16204: teiden vastaista menettelyä. Esimerkkitapauk-       tilastovertailun avulla, minkä jälkeen asiasta
16205: sessa Hauhon postitoimistolle myönnettiin tam-      neuvotellaan uudelleen.
16206: mikuun 1982 ajaksi oikeus pidentää satunnai-           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
16207: sen apulaisen työaikaa yhdellä tunnilla postin      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16208: lajittelemista ja lähettämistä varten ja apulai-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16209: sen palkkiota korotettiin 145 markalla kuukau-      raavan kysymyksen:
16210: delta. Helmikuun alusta ei mainittua yhden
16211: tunnin lisäaikaa postitoimistolle enää myön-                  Onko Hallitus tietoinen posti- ja
16212: netty, vaan alettiin tutkia onko aiemmin suo-              telelaitoksen säästötavoitteiden kanssa
16213: ritetun työn mitoituksen mukainen tarve osoi-              ristiriitaisista toimenpiteistä, ja jos on,
16214: tettavissa yhdeksi tietyksi iltapäivän tunniksi.              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16215: Tähän mennessä on tuon 145 markan kuukau-                  ryhtyä byrokratian vähentämiseksi ja
16216: sittaisen säästötavoitteen saavuttamiseksi suori-          suunniteltujen, todellisten säästötavoit-
16217: tettu asian johdosta toimenpiteitä - mm. pos-              teiden toteuttamiseksi?
16218: timiesten työntutkijan, Hämeenlinnan posti-
16219:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1982
16220: 
16221:                                           Saara Mikkola
16222: 
16223: 
16224: 
16225: 
16226: 0882003696
16227: 2                                            1982 vp.
16228: 
16229: 
16230: 
16231: 
16232:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16233: 
16234:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        on selvää, että jokaisen henkilölisäyksen tulee
16235: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        perustua tarkkaan harkintaan ja vain todelli-
16236: mies, olette 18 päivänä maaliskuuta 1982 päi-       seen tarpeeseen.
16237: vätyn kirjeenne n:o 442 ohella toimittanut             Postikonttori Hämeenlinna 10 on Hauhon
16238: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    post1to1m1stossa suoritettujen tehtävä- ja työ-
16239: nöksen kansanedustaja Mikkolan näin kuulu-          aikajärjestelyjen johdosta esittänyt pysyvää li-
16240: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 96:            säystä toimipaikan satunnaisen apulaisen työ-
16241:                                                     aikaan. Kun posti- ja telehallituksen ohjeiden
16242:           Onko Hallitus tietoinen posti- ja te-     mukaan mainitunkaltaisten lisäysten edellytyk-
16243:        lelaitoksen säästötavoitteiden kanssa ris-   set tulee asianmukaisesti selvittää, on Helsin-
16244:        tiriitaisista toimenpiteistä, ja jos on,     gin postipiirikonttori vastuualueen johtoyksik-
16245:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      könä tutkinut esityksen oikeellisuutta ja toteut-
16246:        ryhtyä byrokratian vähentämiseksi ja         tamismahdollisuuksia.     Tutkimusmenetelmänä
16247:        suunniteltujen, todellisten säästötavoit-    käytetään asiakaspalvelun mitoitustutkimusta
16248:        teiden toteuttamiseksi?                       (REMI), jonka posti- ja telelaitos on yhdessä
16249:                                                     henkilöstöjärjestöjensä kanssa kehittänyt. Mai-
16250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nittakoon, että Rauhan tapauksessa tutkimuk-
16251: vasti seuraavaa:                                    sen tulokset eivät tue lisäysvaatimuksia. Päin-
16252:    Postitoimen alijäämä oli vuonna 1980 140         vastoin tutkimukset osoittavat, että toteutetut
16253: miljoonaa markkaa ja vuonna 1981 vastaavas-         tehtävä- ja työaikajärjestelyt on mahdollista
16254: ti 138 miljoonaa markkaa. Vuosille 1982-            toteuttaa nykyisten työaikojen puitteissa.
16255: 1986 Iaaditun postitoimen toiminta- ja talous-         Kysymyksessä tarkoitetut Hämeenlinnan pos-
16256: suunnitelman mukaan kasvaa alijäämä suunnit-        tikonttorin päällikön, apulaispäällikön ja pos-
16257: telukaudella yli 300 miljoonaan markkaan, el-       timiesten esimiehen käynnit Hauhon postitoi-
16258: lei toimenpiteisiin kehityssuunnan muuttami-        mistossa ovat luonnollista ja välttämätöntä pos-
16259: seksi ryhdytä. Alijäämän pienentäminen ja ta-       tialueen johtamiseen kuuluvaa ja posti- ja tele-
16260: louden tasapainottaminen ovat suunnittelukau-       laitoksessa sovellettavien eri osallistumisjärjes-
16261: den 1983-1987 toiminnan keskeinen tavoite.          telmien edellyttämää toimintaa, eikä niitä ole
16262:    Toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi     ollen ole suoritettu yksinomaan nyt esillä ole-
16263: on jo ryhdytty. Käynnistettyjen toimenpiteiden      van asian vuoksi. Mitä tulee postipiirikont-
16264: tuloksena alijäämän kasvu saatiin pysäytetyksi      torin työntekijän käynteihin Hauhon postitoi-
16265: vuonna 1981. Talouden tasapainottaminen vaa-        mistossa, niin niiden pääasiallisena tarkoituk-
16266: tii kuitenkin usean vuoden ponnistelua, joten       sena on ollut selvittää jakeluauton sijoittami-
16267: valtaosa toimenpiteistä ulottuu suunnittelukau-     sen vaikutukset henkilöstömäärään ja postipal-
16268: delle. Tavoitteena on talouden saattaminen ta-      veluun Hauholla. Nyt kyseessä olevan satun-
16269: sapainoon vuoteen 1984 mennessä. Talouden           naisen apulaisen työaikaselvitykset liittyvät osa-
16270: tasapainottamiseen pyritään jo saavutettuja hy-     na tähän kokonaisuuteen. Motorisoimalla jake-
16271: viä lähtökohtia vaarantamatta.                      lua voidaan olemassa olevia resursseja käyt-
16272:    Kustannustason nousu on työvoimavaltaisen        tää tehokkaammin hyväksi, parantaa palvelu-
16273: postitoimen keskeinen ongelma. Kun postitoi-        tasoa sekä tuottavuutta ja näin osaltaan edes-
16274: messa tällä hetkellä työskentelee n. 30 000         auttaa postitoimelle asetettujen tavoitteiden
16275: henkilöä ja kun henkilömenojen osuus posti-         saavuttamista.
16276: toimen kustannuksista on kaikkiaan 84 %,
16277:      Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1982
16278: 
16279:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
16280:                                              N:o 96                                               3
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                           Till Riksdagens Herr Talman
16286: 
16287:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       grant övervägande och enbart det faktiska
16288: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           behovet.
16289: velse nr 442 av den 18 mars 1982 tili veder-           Postkontoret Tavastehus 10 har med anled-
16290: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ning av uppgifts- och arbetstidsarrangemangen
16291: av följande av riksdagsman Mikkola under-          vid Hauho postexpedition föreslagit en bestå-
16292: tecknade spörsmål nr 96:                           ende ökning av arbetstiden för det tillfälliga
16293:                                                    biträdet vid anstalten. Då förutsättningarna för
16294:           Är Regeringen medveten om de åt-         ökningar av nämnda slag enligt post- och tele-
16295:        gärder som strider mot post- och tele-      styrelsens direktiv skall utredas i vederbörlig
16296:        verkets sparmålsättning, och om så är       ordning, har Helsingfors postdistrikts distrikts-
16297:        fallet,                                     kontor såsom ansvarsområdets ledningsenhet
16298:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     undersökt framställningens riktighet och dess
16299:        ta för att minska byråkratin och för        genomförbarhet. Den undersökningsmetod som
16300:        att verkställa de planerade faktiska        används är resursdimensioneringssystemet för
16301:        sparåtgärderna?                             postfunktionens kassarörelse (REDI) som post-
16302:                                                    och televerket har utvecklat tillsammans med
16303:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sina personalorganisationer. Det kan nämnas
16304: samr anföra följande:                              att undersökningsresultaten beträffande fallet
16305:    Postväsendets underskott år 1980 var 140        Hauho inte stöder kraven på ökning. Under-
16306: milj. mk och år 1981 138 milj. mk. Enligt          sökningarna ger tvärtom vid handen, att upp-
16307: postväsendets verksamhets- och ekonomipian         gifts- och arbetstids'arrangemangen kan genom-
16308: för åren 1982-1986 ökar underskottet under         föras inom ramen för gällande arbetstider.
16309: planeperioden tili drygt 300 milj. mk om åt-          De i spörsmålet nämnda besöken som post-
16310: gärder inte vidtas i avsikt att korrigera tren-    kontorschefen och biträdande postkontorsche-
16311: den. Den centralaste målsättningen under pla-      fen samt postmansförmannen vid Tavastehus
16312: neperioden 1983-1987 är att minska under-          postkontor har avlagt vid Hauho postexpedi-
16313: skottet och stabilisera ekonomin.                  tion är en naturlig och nödvändig verksamhet
16314:    Åtgärder har redan vidtagits i syfte att sta-   i anslutning till postdistriktets ledning och in-
16315: bilisera ekonomin. Som ett resultat av dessa       går i de vid post- och televerket tillämpade
16316: åtgärder kunde underskottets tillväxt stoppas      olika systemen i fråga om deltagande, och har
16317: år 1981. Stabiliseringen av ekonomin kräver        sålunda inte avlagts enbart med anledning av
16318: emellertid flera års ansträngning, varför mer-     det aktuella ärendet. Beträffande de besök
16319: parten av åtgärderna sträcker sig över plane-      som arbetsstudiemannen vid postdistriktskon-
16320: perioden. Målsättningen är att få ekonomin         toret har avlagt vid Hauho postexpedition har
16321: stabiliserad fram tili år 1984. Detta eftersträ-   avsikten främst varit att utreda vilka verk-
16322: vas utan att riskera de redan existerande gynn-    ningar utdelningsbilens placering har på per-
16323: samma utgångspunkterna.                            sonalstyrkan och postservicen i Hauho. De
16324:    Det centralaste problemet inom det arbets-      utredningar som gäller det ifrågavarande till-
16325: kraftsintensiva postväsendet är en ökning av       fälliga biträdets arbetstid ingår i sammanhan-
16326: kostnadsnivån. Då antalet anställda inom post-     get. Genom att utdelningen motoriseras kan
16327: väsendet för närvarande är ca 30 000 och per-      de existerande resurserna utnyttjas effektiva-
16328: sonalutgifternas andel av postväsendets kostna-    re samt servicenivån och produktiviteten för-
16329: der utgör sammanlagt 84 %, är det givet att        bättras, vilket bidrar tili att målsättningarna
16330: varje personalökning bör basera sig på nog-        för postväsendet kan realiseras.
16331:      Helsingfors den 22 april 1982
16332: 
16333:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
16334:                                               1982 vp.
16335: 
16336: Kirjallinen kysymys n:o 97
16337: 
16338: 
16339: 
16340: 
16341:                                   Raudaskoski ym.: Rehuviljan tuottamisesta tuotannonmuutos-
16342:                                       sopimuksen tehneellä tilalla
16343: 
16344: 
16345:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
16346: 
16347:    Maataloustuotannon ohjaamisesta annetun           siin. Kun maassa on ankara viljapula, tuonti-
16348: lain 4 § :n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti           vilja on rikkatuohaista ja sen vähittäishinta
16349: sopimuksen tehneellä viljelijällä on oikeus pitää    kovin korkea, viljan viljely kasvatettavana ole-
16350: tilalla mm. nautakarjaa yksi eläinyksikkö pelto-     vien eläinten rehuksi omalla tilalla helpottaisi
16351: hehtaaria kohden. Tilalla ei kuitenkaan ole          viljatilannetta maassa ja mahdollistaisi myös
16352: oikeutta tuottaa rehuviljaa edes näiden luval-       paremman kannattavuuden em. tuotannonalalla.
16353: listen teuraseläinten ravinnoksi. Vaikka jo mo-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16354: raalisestikin on väärin, ettei omistamailaan pel-    päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
16355: lolla saa tuottaa eläimille rehua, joiden kasva-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16356: tus on luvallista, on säännös ollut lain säätä-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16357: misvuonna rehuviljan silloisesta ylituotannosta      sen:
16358: johtuen paremmin ymmärrettävissä, mutta tällä
16359: hetkellä tuotantotilanne huomioon ottaen sään-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
16360: nös vaikuttaa jo mahdottomalta.                             teisiin maataloustuotannon ohjaami-
16361:     Kun rehuviljan omavaraisuus on monista eri              sesta annetun lain muuttamiseksi siten,
16362: syistä pysyvästi järkkynyt, olisi kyseistä tuo-             että sopimuksen tehneellä viljelijällä
16363: tannonohjauslain 4 §: ää muutettava niin, että              olisi oikeus rehuviljan kasvattamiseen
16364: rehuviljan viljely oman tilan tarpeiksi sallittai-          oman tilan tarpeisiin?
16365:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1982
16366: 
16367:          Väinö Raudaskoski              Mauno Manninen                Mikko Kaarna
16368:          Matti Maijala                  Einari Nieminen               Pentti Poutaneo
16369:          Alvar Saukko                   Veikko Pihlajamäki            Esko Pekonen
16370: 
16371: 
16372: 
16373: 
16374: 0882003641
16375: 2                                           t982 vp.
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16381: 
16382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alennettava ja sopimus menettäisi tällöin suu-
16383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      relta osin merkityksensä. Muutos vaikeuttaisi
16384: olette 19 päiväna maaliskuuta 1982 päivätyn        myös sopimusehtojen valvontaa. Edellä esite-
16385: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tyn perusteella hallitus ei pidä tarkoituksen-
16386: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mukaisena ryhtyä muuttamaan maataloustuo-
16387: edustaja Väinö Raudaskosken ym. näin kuulu-        tannon ohjaamisesta annettua lakia kysymyk-
16388: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 97:           sessä tarkoitetulla tavalla.
16389:                                                       Vaikka nykyinen viljavajaus johtuukin suu-
16390:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        rimmalta osalta viime syksyn heikosta sadosta,
16391:        teisiin maataloustuotannon ohjaami-         on viljelemätöntä peltoa tarpeen saada nopeasti
16392:        sesta annetun lain muuttamiseksi siten,     kasvintuotantoon. Samassa yhteydessä kun hal-
16393:        että sopimuksen tehneellä viljelijällä      lituksen ja etujärjestöjen välisissä neuvotte-
16394:        olisi oikeus rehuviljan kasvattamiseen      luissa saavutettiin yksimielisyys eduskunnalle
16395:        oman tilan tarpeisiin?                      annettavasta uudesta maataloustulolakiesityk-
16396:                                                    sestä, sovittiin myös tuotannon ohjaus- ja tasa-
16397:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        painottamisohjelman laadinnasta 31. 5. 1982
16398: taen seuraavaa:                                    mennessä. Ohjelmaan sisältyy muun muassa
16399:    Maataloustuotannon ohjaamisesta annetun         pellonvarausjärjestelmän purkamisen nopeutta-
16400: lain ( 446/77) 4 § :n mukaisen eli maatilan        minen ja muun viljelemättömän pellon ottami-
16401: koko peltoalaa koskevan tuotannonmuutossopi-       nen kasvintuotantoon. Tässä yhteydessä tullaan
16402: muksen ja lain 4 a §:n (909/79) mukaisen           selvittämään myös mahdollisuuksia maatalous-
16403: eli kotieläintuotannosta luopumista koskevan       tuotannon ohjaamisesta annetun lain muutta-
16404: sopimuksen perusteella maksettavat korvaukset      miseksi siten, että viljelijät, jotka ovat tehneet
16405: on suhteutettu paitsi menetettyihin tuloihin       lain 4 §:ssä tarkoitetun sopimuksen, voisivat
16406: myös toisiinsa siten, että viimeksi mainittujen    muuttaa sopimuksen lain 4 a §:ssä tarkoitetuk-
16407: sopimusten perusteella maksetaan alhaisempaa       si sopimukseksi, jolloin tilan peltoalaa voidaan
16408: korvausta, koska tilalla saa rajoituksetta har-    rajoituksetta käyttää kasvintuotantoon. Mikäli
16409: joittaa kasvintuotantoa. Jos lain 4 §:n mukai-     selvitystyön tuloksena todetaan tähän olevan
16410: sella tuotannonmuutostilalla sallittaisiin rehu-   tarvetta, hallitus tulee antamaan asiaa koske-
16411: viljan viljely, olisi maksettavaa korvausta jo     van lainmuutosesityksen eduskunnalle.
16412: oikeudenmukaisuudenkin vuoksi vastaavasti
16413:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
16414: 
16415:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
16416:                                               N:o 97                                              3
16417: 
16418: 
16419: 
16420: 
16421:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16422: 
16423:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mån, varvid avtalet tili stor del skulle förlora
16424: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      sin betydelse. Ändringen skulle även försvåra
16425: av den 19 mars 1982 tili vederbörande med-         övervakningen av efterlevnaden av avtalsvill-
16426: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    koren. Med stöd av det ovan anförda anser
16427: av riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. un-         regeringen det inte ändamålsenligt att börja
16428: dertecknade spörsmål nr 97:                        ändra lagen om styrning av lantbruksproduk-
16429:                                                    tionen på det sätt som avses i spörsmålet.
16430:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            Fastän den nu rådande spannmålsbristen
16431:        syfte att ändra lagen om styrning av        tili stor del beror på den svaga skörden senas-
16432:        lantbruksproduktionen så, att odlare        te höst, är det nödvändigt att obrukad åker
16433:        som ingått avtal skulle ha rätt att odla    snabbt kan tas i användning för växtproduk-
16434:        fodersäd för den egna lägenhetens be-       tion. I samma samband som regeringen och
16435:        hov?                                        intresseorganisationerna vid gemensamma för-
16436:                                                    handlingar nådde enighet om en proposition
16437:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med förslag tili ny lantbruksinkomstlag kom
16438: samt anföra följande:                              man även överens om att tili 31. 5. 1982 ut-
16439:    De ersättningar som utbetalas med stöd av       arbeta ett program för styrning och balan-
16440: produktionsändringsavtal som avses i 4 §           sering av produktionen. I programmet ingår
16441: lagen om styrning av lantbruksproduktionen         bl. a. planer för påskyndande av upplösningen
16442:  (446/77), dvs. avtal som gäller gårdsbruks-       av åkerreserveringssystemet och för införli-
16443: enhetens hela åkerareal, och med stöd av avtal     vande av annan obrukad åker i växtproduktio-
16444: som avses i lagens 4 a § (909/79), dvs. avtal      nen. I detta samband kommer man även att
16445: med vilket gårdsbruksenhetens ägare förbundit      utreda möjligheterna att ändra lagen om styr-
16446: sig att inte bedriva husdjursproduktion, har för   ning av lantbruksproduktionen så, att odlare
16447: utom efter de förlorade inkomsterna anpassats      som ingått i lagens 4 § avsett avtal skulle
16448: även efter varandra så, att med stöd av de         kunna ändra sitt avtal tili ett sådant avtal
16449: sist nämnda avtalen betalas lägre ersättning,      som avses i lagens 4 a §, varvid lägenhetens
16450: eftersom växtproduktion får bedrivas utan be-      åkerareal obegränsat skulle kunna användas
16451: gränsning på lägenheten. Om odling av foder-       för växtproduktion. Om utredningsarbetet vi-
16452: säd skulle tillåtas på i 4 § avsedd produk-        sar att detta är påkallat, kommer regeringen
16453: tionsändringslägenhet, borde ersättningen re-      att tili riksdagen avlåta en proposition med
16454: dan i rättvisans namn sänkas i motsvarande         förslag tili lagändringar i detta avseende.
16455:      Helsingfors den 21 april 1982
16456: 
16457:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
16458:                                              1982 vp.
16459: 
16460: Kirjallinen kysymys n:o 98
16461: 
16462: 
16463: 
16464: 
16465:                                  Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien verotuksen yksin-
16466:                                      kertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta
16467: 
16468: 
16469:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16470: 
16471:    Maaliskuussa 1981 vastasi silloinen valtio-      taisiin erillissäännökset, joilla turvatta1s11n yk-
16472: varainministeri yksityisten perhepäivähoitajien     sinkertainen ja joustava verotusmenettely. Sa-
16473: verotuksen yksinkertaistamista koskevaan kyse-      mojen säännösten mukaan tulisi verottaa myös
16474: lyyn, että käytännöllisintä olisi periä perhe-      vanhusten, vammaisten, mielisairaiden tai sijais-
16475: päivähoitajilta veroa aina ennakonkantona. Täl-     hoidossa olevien lasten hoitajia, jotta moni-
16476: löin hoidettavien lasten vanhemmat välttyisivät     mutkainen verotus ei olisi esteenä perhehoidon
16477: työnantajille säädetyistä velvollisuuksista. Asia   järjestämiselle silloin kun se muutoin on tar-
16478: luvattiin ottaa esille verohallituksen työryhmäs-   koituksenmukaista.
16479: sä, jonka tehtävänä oli selvittää yleisesti itse-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16480: näisen yrittäjän käsitettä suhteessa palkansaa-     tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
16481: jaan.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16482:    Mainittu työryhmä sai ehdotuksensa valmiik-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16483: si, mutta perhepäivähoitajien asemaan ja vero-
16484: tukseen ei ole tullut muutoksia. Verolautakun-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16485: nat kohtelevat yksityisiä perhepäivähoitajia eri           ryhtyä yksityisten perhepäivähoitajien ja
16486: tavoin, ja hoitajat ja hoitolasten vanhemmat               muiden perhehoitajien verotuksen yk-
16487: joutuvat usein suuriin ongelmiin yrittäessään              sinkertaistamiseksi ja yhdenmukaista-
16488: noudattaa paikkakuntansa verotusohjeita. Yksi-             miseksi?
16489: tyisten perhepäivähoitajien verotuksesta tarvit-
16490:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
16491: 
16492:          Kati Peltola                  Lea Savolainen                  Helvi Hyrynkangas
16493: 
16494: 
16495: 
16496: 
16497: 088200379H
16498: 2                                            1982 vp.
16499: 
16500: 
16501: 
16502: 
16503:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16504: 
16505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Itsenäistä yrittäjää ei ole määritelty tarkem-
16506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      min ennakkoperintälaissa eikä muualla vero-
16507: olette 23 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        lainsäädännössä, vaan asia on jouduttu kussa-
16508: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kin yksittäistapauksessa ratkaisemaan oikeus- ja
16509: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      verotuskäytännössä syntyneen tunnusmerkistön
16510: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kir~    pohjalta. Yksiselitteisen määritelmän puuttumi-
16511: jallisesta kysymyksestä n:o 98:                    nen on johtanut epäyhtenäiseen käytäntöön ja
16512:                                                    eräissä tapauksissa kohtuuttomiin veroseuraa-
16513:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     muksiin.
16514:        ryhtyä yksityisten perhepäivähoitajien ja      Useimmissa tapauksissa tähänastisen käytän-
16515:        muiden perhehoitajien verotuksen yk-        nön mukaan perhepäivähoitajat on katsottu
16516:        sinkertaistamiseksi ja yhdenmukaista-       itsenäisiksi yrittäjiksi, jos heidän hoidossaan on
16517:        miseksi?                                    lapsia useammasta kuin yhdestä perheestä. Sen
16518:                                                    sijaan yhden perheen lapsia haitavaa henkilöä
16519:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on pidetty palkansaajana, jolle maksetuista kor-
16520: vasti seuraavaa:                                   vauksista vanhempien on toimitettava ennakon-
16521:    Perhepäivähoitajien verotuksessa on ilmen-      pidätys. Käytäntö on kuitenkin vaihdellut eri
16522: nyt ongelmia ja epäyhtenäisyyttä lähinnä en-       osissa maata mm. siitä syystä, ettei perhepäivä-
16523: nakkoperinnässä eli siinä, pidetäänkö hoitajaa     hoitajia koskevia korkeimman hallinto-oikeuden
16524: palkansaajana vai itsenäisenä yrittäjänä. Sen      ratkaisuja ole ollut.
16525: sijaan päivähoitajien saamien tulojen lopulli-        Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin 9 päi-
16526: sessa verotuksessa ei tulkintaongelmia liene       vänä maaliskuuta 1982 antanut päätöksen, joka
16527: juuri esiintynyt, koska esimerkiksi tulonhankki-   merkittävästi selkiyttää perhepäivähoitajien ve-
16528: miskulujen hyväksymisen suhteen verolautakun-      rotuksellista asemaa. Päätöksen (taltio 986)
16529: nat ovat noudattaneet verohallituksen hoito-       mukaan perhepäivähoitajaa oli pidettävä itse-
16530: kuluvähennyksen määrästä antamia yhtenäistä-       näisenä yrittäjänä hänen hoitaessaan lapsia kiin-
16531: misohjeita. Ohjeiden mukaan perhepäivähoita-       teää kokonaiskorvausta vastaan, kun hoitajan
16532: jalle myönnetään hoidettavien lasten lukumää-      ei ollut sovittu olleen työsuhteessa korvauksen
16533: rän mukaan määräytyvä kiinteä vähennys, ellei      maksajaan eikä hänen oikeuttaan ottaa muita
16534: muuta selvitystä tulonhankkimiskuluista ole esi-   hoidettavia lapsia ollut rajoitettu. Lapsen van-
16535: tetty.                                             hemman suorittamasta hoitokorvauksesta ei
16536:    Ennakkoperintälain mukaan verovelvollisen       näin ollen ollut toimitettava ennakonpidätystä
16537: veronalaisesta tulosta toimitetaan ennakkope-      eikä sen perusteella ollut suoritettava työn-
16538: rintä ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona.       antajan sosiaaliturvamaksua.
16539: Työnantaja on velvollinen toimittamaan enna-          Verohallitus on 6. 4. 1982 lähettänyt maini-
16540: konpidätyksen suorittamastaan palkasta, josta      tun päätöksen johdosta lääninverovirastoille ja
16541: on suoritettava myös työnantajan sosiaaliturva-    verotoimistoille kiertokirjeen, jossa todetaan,
16542: maksu. Palkka on määritelty ennakkoperintä-        että verohallituksen käsityksen mukaan perhe-
16543: lain 4 §:ssä. Saman lainkohdan mukaan pal-         päivähoitajia on korkeimman hallinto-oikeuden
16544: kaksi ei katsota kuitenkaan korvausta työn tai     päätöksessä tarkoitetuissa olosuhteissa pidettä-
16545: tehtävän suorittajalle, jota on tässä toiminnas-   vä itsenäisinä yrittäjinä heidän hoidossaan ole-
16546: saan pidettävä itsenäisenä yrittäjänä. Ennakko-    vien lasten lukumäärästä riippumatta. Näin
16547: perintä toimitetaan tällöin ennakonkantona.        ollen myös yhden perheen lapsia haitavaa päi-
16548:                                             N:o 98                                                 3
16549: 
16550: vähoitajaa on vastaisuudessa pidettävä itsenäi-   näistää verotuskäytäntöä. Määritelmä olisi luon-
16551: senä yrittäjänä.                                  teeltaan yleinen ja koskisi kaikkia eri ammatti-
16552:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-   aloilla toimivia yrittäjiä. Perhepäivähoitajien
16553: haillaan ennakkoperintälain muuttamista koske-    osalta kaavailtu lain muutos ei olisi ristiriidassa
16554: via säännöksiä, joiden tarkoituksena on muun      nyt annetun korkeimman hallinto-oikeuden rat-
16555: muassa ottaa lakiin siitä tähän asti puuttunut    kaisun kanssa, joten tämän ennakkopäätösarvo
16556: itsenäisen yrittäjän määritelmä ja siten yhte-    tulisi säilymään lainmuutoksen jälkeenkin.
16557:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
16558: 
16559:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
16560: 4                                           1982 vp.
16561: 
16562: 
16563: 
16564: 
16565:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16566: 
16567:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Begreppet självständig företagare finns inte
16568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      närmare definierat varken i lagen om förskotts-
16569: av den 23 mars 1982 tili vederbörande med-         uppbörd eller annorstädes i skattelagstiftningen,
16570: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    utan man har i ettvart fall varit tvungen att
16571: av riksdagsledamot Kati Peltola m. fl. under-      avgöra frågan utgående från de kännetecken
16572: tecknade spörsmål nr 98:                           som har uppkommit i rätts- och beskattnings-
16573:                                                    praxis. Avsaknaden av en entydig definition
16574:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      har lett tili en oenhetlig praxis och i vissa fall
16575:        ta för att förenkla och förenhetliga        tili oskäliga skattepåföljder. Bland annat har
16576:        beskattningen av privata familjedag-        det förekommit oenhetlighet i fråga om huru-
16577:        vårdare och andra familjevårdare?           vida privata familjedagvårdare skall betraktas
16578:                                                    som självständiga företagare eller inte.
16579:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Enligt hittillsvarande praxis har familjedag-
16580: samt anföra följande:                              vårdarna i de flesta fall betraktats som själv-
16581:    I beskattningen av familjedagvårdare har        ständiga företagare om de i sin vård har barn
16582: det förekommit problem och oenhetlighet när-       från flere än en familj. En person som har
16583: mast vid förskottsuppbörden, dvs. i frågan om      skött barn från en familj har däremot betrak-
16584: huruvida en vårdare skall betraktas som lön-       tats som löntagare, och föräldrarna har varit
16585: tagare eller som självständig företagare. Där-     tvungna att verkställa förskottsinnehållning på
16586: emot torde tolkningsproblem inte ha före-          den ersättning som utbetalats tili denne. Praxis
16587: kommit vid den slutliga beskattningen av dag-      har dock varierat i olika delar av landet, bl. a.
16588: vårdarnas inkomst, eftersom skattenämnderna        på grund av att det inte har funnits avgöran-
16589: t.ex. i fråga om godkännande av kostnader          den av högsta förvaltningsdomstolen angående
16590: för inkomstens förvärvande har iakttagit skatte-   familjedagvårdare.
16591: styrelsens direktiv för förenhetligande av be-         Högsta förvaltningsdomstolen har dock den
16592: loppet av avdrag för vårdkostnader. Enligt         9 mars 1982 givit ett utslag, som i avsevärd
16593: dessa direktiv beviljas familjedagvårdare ett      grad klarlägger familjedagvårdarnas ställning i
16594: fast avdrag enligt antalet barn i vård, om inte    beskattningshänseende. Enligt utslaget (liggare
16595: annan utredning om kostnaderna för in-             986) skulle en familjedagvårdare betraktas som
16596: komstens förvärvande har företetts.                en självständig företagare då hon skötte barn
16597:    Enligt lagen om förskottsuppbörd verkställs     mot en fast totalersättning, emedan det inte
16598: förskottsuppbörd på den skattskyldiges skatte-     avtalats att vårdaren står i arbetsförhållande
16599: pliktiga inkomst antingen som förskottsinne-       tili den som utbetalar ersättningen och då
16600: hållning eller som förskottsbetalning. Arbets-     hennes rätt att ta andra barn i vård inte hade
16601: givaren är skyldig att verkställa förskottsinne-   begränsats. På den ersättning för vård som
16602: hållning på den lön han utbetalar, och på          barnets föräldrar erlagt skulle förskottsinne-
16603: denna lön skall också erläggas arbetsgivares       hållning således inte verkställas och arbetsgiva-
16604: socialskyddsavgift. Begreppet lön finns defi-      res socialskyddsavgift inte erläggas.
16605: nierat i 4 § lagen om förskottsuppbörd. Enligt         Skattestyrelsen har 6. 4. 1982 med anledning
16606: samma lagrum betraktas dock ersättning tili        av nämnda utslag skickat ett cirkulär tili läns-
16607: den som utfört ett arbete eller ett uppdrag        skatteverken och skattebyråerna, i vilket det
16608: inte som lön om personen i denna sin verk-         konstateras, att det är skattestyrelsens upp-
16609: samhet är att betrakta som en självständig fö-     fattning att familjedagvårdarna under de om-
16610: retagare. Förskottsinnehållningen verkställs då    ständigheter som avses i högsta förvaltnings-
16611: som förskottsbetalning.                            domstolens utslag skall betraktas som själv-
16612:                                              N:o 98                                               5
16613: 
16614: ständiga företagare, oberoende av antalet barn     därigenom att förenhetliga beskattningspraxis.
16615: i deras vård. Sålunda skall också en dag-          Definitionen skulle ha en allmän karaktär och
16616: vårdare som sköter en familjs barn i framtiden     gälla alla företagare inom olika branscher. I
16617: betraktas som en självständig företagare.          fråga om familjedagvårdarna skulle den planera-
16618:    Vid finansministeriet håller man på att be-     de lagändringen inte stå i konflikt med det
16619: reda ett förslag tili ändring av lagen om för-     avgörande som högsta förvaltningsdomstolen
16620: skottsuppbörd, varvid avsikten bl. a. är att i     nu fattat, varför detta beslut fortfarande skulle
16621: lagen inta en definition av begreppet själv-       gälla som prejudikat efter lagändringen.
16622: ständig företagare, viiken hittills saknats, och
16623:      Helsingfors den 27 april 1982
16624: 
16625:                                                                      Minister Mauno Forsman
16626: 
16627: 
16628: 
16629: 
16630: OS8200379H
16631:                                                1982 vp.
16632: 
16633: Kirjallinen kysymys n:o 99
16634: 
16635: 
16636: 
16637: 
16638:                                   Juvela: Formaldehydin aiheuttamien haittojen vähentämisestä
16639: 
16640: 
16641:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16642: 
16643:    Lääkintöhallitus on yleiskirjeellään asettanut    aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen asian-
16644: huoneilman formaldehydipitoisuudelle ylärajan        omaisille. Teknisesti on täysin mahdollista
16645: 0,3 mg/m3 • Käytännössä pitoisuudet ylittävät        välttää liian korkeat pitoisuudet. Huolellinen
16646: monissa, varsinkin uusissa taloissa tämän rajan.     pintakäsittely antaisi ainakin osittaisen suojan,
16647: Lääkintöhallituksen dhjeeseen nähden kaksin-         minkä lisäksi maassamme valmistetaan jo nyt
16648: kertainen formaldehydipitoisuus ei ole miten-        lastulevyä, jonka liimasta ei vapaudu formal-
16649: kään harvinainen.                                    dehydiä.             ·
16650:    Formaldehydi aiheuttaa runsaasti erilaisia ter-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16651: veydellisiä haittoja, mm. hengitysteiden tuleh-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16652: duksia, päänsärkyä ja unettomuutta. Lapsiper-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
16653: heille huoneilman formaldehydi saattaa muo-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16654: dostua hyvin suureksi rasitukseksi jatkuvien
16655: influenssojen sekä kurkku- ja korvatulehdusten                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16656: takia. Suorastaan kohtalokas voi formaldehydi               siin, jotta rakennettavien asuntojen huo-
16657: olla vanhuksille ja astmaatikoille.                         neilman formaldehydipitoisuudet eivät
16658:    Formaldehydin terveyshaitoista huolimatta                ylittäisi lää:kintöhallituksen määrittele-
16659: maassamme rakennetaan edelleen taloja, joissa               mää raja-arvoa 0,3 mg/m3 sekä kor-
16660: pitoisuudet ovat liian korkeat. Samalla lastule-            vausvelvollisuuden        määri ttelemiseksi
16661: vyn valmistajat, välittäjät ja rakentajat pyrki-            vahingoista, joita tämän raja-arvon ylit-
16662: vät pakoilemaan vastuutaan niistä vahingoista,              tävän lastulevyn valmistamisesta ja vä-
16663: joita formaldehydi on aiheuttanut. Varsin kes-              littämisestä kansalaisille on aiheutunut?
16664: keisen ongelman muodostaakio formaldehydistä
16665:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
16666: 
16667:                                             Aulis Juvela
16668: 
16669: 
16670: 
16671: 
16672: 0882003995
16673: 2                                             1982 vp.
16674: 
16675: 
16676: 
16677: 
16678:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16679: 
16680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden 1982 arvosta 0,30 mg/m3 • Jos huoneil-
16681: mainitussa tarkoituwsessa Te, Herra Puhemies,        man formaldehydipitoisuus ylittää ohjekirjeessä
16682: olette 23 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          asetetun enimmäispitoisuuden tai formaldehy-
16683: kirjeenne n:o 487 ohella toimittanut valtio-         din todetaan aiheuttavan huoneistossa oleske-
16684: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      leville terveydellistä haittaa, on terveyslauta-
16685: kansanedustaja Aulis Juvelan kirjallisesta kysy-     kunnan velvoitettava asunnon omistaja tai
16686: myksestä n:o 99, jossa tiedustellaan:                haltija poistamaan haitta.
16687:                                                         Ellei korvausvelvollisuudesta paasta sopi-
16688:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       mukseen, joudutaan korvauskysymys ratkaise-
16689:        siin, jotta rakennettavien asuntojen huo-     maan oikeudenkäynnissä. Asunnonostajan sopi-
16690:        neilman formaldehydipitoisuudet eivät         mussuojan parantamista pohtii parhaillaan
16691:        ylittä1si lääkintöhallituksen määrittele-     oikeusministeriön     asettama    asunnonostajan
16692:        mää raja-arvoa 0,3 mg/m3 sekä kor-            oikeusturvatoimikunta, jonka on määrä luovut-
16693:        vausvelvollisuuden        määrittelemiseksi   taa mietintönsä kesäkuun loppuun mennessä.
16694:        vahingoista, joita tämän raja-arvon ylit-     Materiaalivalmistajan vastuuseen liittyviä ky-
16695:        tävän lastulevyn valmistamisesta ja vä-       symyksiä pohtii puolestaan oikeusministeriössä
16696:        littämisestä kansalaisille on aiheutunut?     tuotevastuulakia valmisteleva työryhmä.
16697:                                                         Rakennustarkastustoimikunnan mietintö (ko-
16698:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          miteanmietintö 1981:53) on parhaillaan lau-
16699: taen seuraavaa:                                      suntokierroksella ja siinä on ehdotettu eri osa-
16700:    Lastulevyä ·koskevaa suomalaista standardia       puolten vastuukysymysten selkiyttämistä raken-
16701:  (SFS 3515) on äskettäin täydennetty siten,          nusasetuksessa. Siinä on todettu muun muassa,
16702: että lastulevyn vapaan formaldehydin enimmäis-       että asunnonostajan oikeusturvaa, kuluttajan-
16703: määrälle on asetettu alhainen raja-arvo. Levy-       suojaa tai tuotevastuuta koskevia järjestelyjä ei
16704: jen valmistus tapahtuu Suomen Standardisoi-          tule liittää rakennusvalvonnan yhteyteen.
16705: misliiton valvonnassa.                                  Annettuja määräyksiä pidetään tässä vai-
16706:    Lastulevy- ja maaliteollisuus ovat tiedotta-      heessa riittävinä, mutta niiden vaikutusta sa-
16707: neet levyjen oikeasta pintakäsittelystä.             moin kuin määräysten kehittymistä muissa
16708:    Lääkintöhallitus on yleiskirjeellään (n:o         pohjoismaissa seurataan jatkuvasti sekä lää-
16709: 5674/02/81) määrännyt että asunnossa, jolle          kintöhallituksessa että sisäasiainministeriössä.
16710: rakennuslupa on myönnetty tai joka on perus-         Paikallisille valvontaviranomaisille annetaan
16711: korjattu 1. 1. 1983 jälkeen, huoneilman form-        tarvittaessa lisäohjeita sekä ohjaus- ja neuvon-
16712: aldehydipitoisuus saa olla enintään 0,15 mg/         tatoimintaa että valvontaa varten.
16713: m3 • Pitoisuus tulee siis saada puoleen Siirtymä-
16714:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1982
16715: 
16716:                                                                            Ministeri Mikko Jokela
16717:                                               N:o 99                                                 3
16718: 
16719: 
16720: 
16721: 
16722:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16723: 
16724:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Överstiger rumsluftens formaldehydhalt den i
16725: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       instruktionsbrevet uppställda maximala halten
16726: nr 487 av den 23 mars 1982 tili vederböran-         eller konstateras formaldehyden förorsaka sani-
16727: de medlem av :statsrådet översänt avskrift av       tär olägenhet för dem som uppehåller sig i
16728: följande av riksdagsman Aulis Juvela ställda        lägenheten, skall hälsovårdsnämnden förplikta
16729: spörsmål nr 99:                                     bostadens ägare eller innehavare att avhjälpa
16730:                                                     olägenheten.
16731:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Uppnås inte överenskommelse om ersätt-
16732:        att formaldehydhalterna i rumsluften i       ningskyldigheten, måste ersättningsfrågan avgö-
16733:        de bostäder som kommer att byggas in-        ras vid rättegång. En av justitieministeriet till-
16734:        te skall överstiga det av medicinalsty-      satt kommission för bostadsköpares rättsskydd
16735:        relsen fastställda gränsvärdet om 0,3        överväger för närvarande förbättrandet av av-
16736:        mg/ m3 samt för bestämmande av er-           talsskyddet för bostadsköpare. Kommissionen
16737:        sättningsskyldigheten för skada som          skall avge sitt betänkande före utgången av
16738:        medborgarna åsamkas av tiliverkningen        juni månad. Frågorna i anslutning tili material-
16739:        och förmedlingen av spånskivor som           tillverkarens ansvar övervägs inom justitiemi-
16740:        överskrider detta gränsvärde?                nisteriet av en arbetsgrupp för beredning av
16741:                                                     lagen om produktansvar.
16742:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Byggnadsinspektionskommissionens      betän-
16743: samt anföm följande:                                kande (kommittebetänkande 1981:53) är för
16744:    Den finländska standarden som gäller spån-       närvarande på remiss och i betänkandet har
16745: skivor (SFS 3515) har nyligen kompletterats         föreslagits att de olika parternas ansvarsfrågor
16746: så att ett lågt gränsvärde fastställts för den      skall förtydligas i byggnadsförordningen. Där
16747: maximala mängden fri formaldehyd i spånski-         har bl. a. konstaterats, att arrangemangen som
16748: vor. Tillverkningen av skivor sker under upp-       gäller bostadsköpares rättsskydd, konsument-
16749: sikt av Finlands Standardiseringsförbund.           skydd eller produktansvar inte bör samman-
16750:    Spånskivs- och färgindustrin har informerat      kopplas med byggnadsinspektionen.
16751: om den rätta ytbehandlingen av skivorna.                De utfärdade bestämmelserna anses i detta
16752:    Medicinalstyrelsen har genom sitt cirkulär       skede vara tilifyllest, men såväl medicinalsty-
16753:  (nr 5674/02/81) bestämt, att i bostad, för         relsen som ministeriet för inrikesärendena följer
16754: viiken byggnadstillstånd har beviljats eller som    kontinuerligt med deras verkningar liksom även
16755: har grundreparats efter 1. 1. 1983, får rums-       bestämmelsernas utveckling i de övriga nor-
16756: luftens formaldehydhalt vara högst 0,15 mg/         diska länderna. För sin inspektion erhåller de
16757: m3 • Halten bör alltså fås att nedgå tili hälften   lokala myndigheterna vid behov tilläggsdirek-
16758: av värdet 0,30 mg/m3 för övergångsåret 1982.        tiv samt vägledning och rådgivning.
16759:      Helsingfors den 28 april 1982
16760: 
16761:                                                                           Minister Mikko Jokela
16762:                                               1982 vp.
16763: 
16764: Skriftligt spörsmål nr 100
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 
16769:                                   Westerlund m.fl.: Om precisering av bestämmelserna om an-
16770:                                     vändningen av obeskattat bränsle inom lantbruket
16771: 
16772: 
16773:                            Till Riksdagens Herr Talman
16774: 
16775:     Användningen av skattefritt bränsle i arbete     rörda myndigheterna har jordbrukarna fått från
16776: och körslor med traktor i lantbruket fastställs      varandra avvikande svar.
16777: i lagen om skatt på motorfordon 722/1966.               Lantbrukarna känner nu en stor osäkerhet i
16778: När lagen stadgades var avsikten att arbete          frågan. Om myndigheterna avgör frågan så att
16779: och körslor inom lant- och skogsbruk som             skattepliktigt bränsle borde ha använts är följ-
16780: göres för egen eller annan lantbrukares räkning      derna att tiliäggskatten som fastställs i lagen
16781: skulle kunna utföras med skattefritt bränsle.        och dessutom böter av betydande storlek på-
16782:     Angående skyldigheten att erlägga tiliäggs-      förs.
16783: skatt vid användning av obeskattat bränsle har          Det är därför skäl att förtydliga lagen med
16784: det uppstått osäkerhet. Svårigheterna gäller         en förordning som ger klarhet i när skattefritt
16785: främst tolkningen av 17 § 2 punkten lagen            bränsle får användas. Den nuvarande förord-
16786: om skatt på motorfordon. Denna punkt i lagen         ningen ger i varje fall inte de klara och enty-
16787: ändrades den 26. 11. 1971. Det som därmed            diga stadganden man rimligtvis har rätt att
16788: eftersträvades var en klarare skrivning av lagen     kräva.
16789: i avsikt att lantbruksföretagarna utan bränsle-
16790: byte kunde sköta normala tili lantbruket hän-           Med hänvisning tili ovan anförda ber under-
16791: förande traktorkörslor. Någon nämnvärd för-          tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
16792: bättring att tala om har med detta försök trots      dagsordningen föreskriver tili vederbörande
16793: allt inte uppnåtts.                                  medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
16794:     Man har speciellt under de senaste åren          mål:
16795: kunnat konstatera att lagen inte ger .tillräckligt              Har Regeringen för avsikt att preci-
16796: preciserade direktiv. Detta har lett tili från               cera bestämmelserna om användningen
16797: varandra avvikande tolkningar av lagen i olika               av obeskattat bränsle så att tolknings-
16798: delar av landet. Lagen övervakas av polis- och               svårigheter kan undvikas och att jord-
16799: tullmyndigheterna men även bilregistercentra-                brukare som handlat i god tro inte be-
16800: len, finansministeriet, skattestyrelsen och tra-             straffas, och
16801:  fikministeriet är inblandade. Det finns i lant-                är Regeringen beredd att vidta åt-
16802: bruket många från det vanliga avvikande körs-                gärder så att entydiga klara stadgan-
16803:  lor där man i dag inte vet vilket bränsle som               den ersätter det nuvarande oklara lä-
16804:  skall användas. Vid förfrågan hos de olika be-              get?
16805:        Helsingfors den 23 mars 1982
16806: 
16807:                Henrik Westerlund                                      Håkan Malm
16808: 
16809: 
16810: 
16811: 
16812: 0882003080J
16813: 2                                               1982 vp.
16814: 
16815: Kirjallinen kysymys n:o 100                                                                 Suomennos
16816: 
16817: 
16818: 
16819: 
16820:                                    Westerlund ym.: Maataloudessa käytettävää verovapaata pohto·
16821:                                        ainetta koskevien säännösten selventämisestä
16822: 
16823: 
16824:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16825: 
16826:    Moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa            ranomaisilta maanviljelijät ovat saaneet toisis-
16827:  (722/1966) säädetään verovapaan poltto-               taan poikkeavia vastauksia.
16828: aineen. käytöstä maataloudessa traktorilla ta-            Maanviljelijöitä vaivaa kysymyksessä suuri
16829: pahtuvissa töissä ja ajoissa. Kun laki säädet-         epävarmuus. Jos viranomaiset ratkaisevat kysy-
16830: tiin, oli tarkoituksena, että maa- ja metsätalou-      myksen siten, että verollista polttoainetta olisi
16831: den työ ja ajot, jotka tapahtuvat omaan tai            pitänyt käyttää, ovat seurauksena laissa säädet-
16832: toisen maanviljelijän ·lukuun, voitaisiin tehdä        ty lisävero sekä lisäksi huomattavan suuri sak-
16833: verovapaalla polttoaineella.                           ko.
16834:     On kuitenkin syntynyt epävarmuutta velvol-            Tämän vuoksi on syytä selventää lakia ase-
16835: lisuudesta maksaa ·lisäveroa käytettäessä vero-        tuksella, joka tekisi selväksi sen, milloin vero-
16836: vapaata polttoainetta. Vaikeudet koskevat en-          vapaata polttoainetta saa käyttää. Joka tapauk-
16837: nen kaikkea moottoriajoneuvoverosta annetun            sessa nykyinen asetus ei anna sellaisia selviä
16838: lain 17 § :n 2 kohdan tulkintaa. Tätä kohtaa           ja yksiselitteisiä määräyksiä, joita kohtuudella
16839: laissa muutettiin 26.11. 1971. Tällöin päämää-         voisi vaatia.
16840: ränä oli lain selventäminen siten, että maata-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
16841: lousyrittäjät voisivat vaihtamatta polttoainetta       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16842: hoitaa normaaleja maanviljelykseen liittyviä           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16843: traktoriajoja. Mitään mainittavaa parannusta           vaksi seuraavan kysymyksen:
16844: tällä yrityksellä ei ole kuitenkaan saavutettu.
16845:     Etenkin viime vuosina on voitu todeta, että                   Aikooko Hallitus täsmentää verova-
16846: laki ei anna riittävän tarkkoja ohjeita. Tämä                  paan polttoaineen käyttöä koskevia
16847: on johtanut siihen, että lakia on tulkittu eri                 määräyksiä siten, että voidaan välttää
16848:  tavalla maan eri osissa. Lakia valvovat poliisi-              tulkintavaikeudet ja että hyvässä uskos-
16849:  ja tulliviranomaiset, mutta asia kuuluu myös                  sa toimineita maanviljelijöitä ei rangais-
16850:  autorekisterikeskukselle,      valtiovarainministe-           ta, ja
16851:  riölle, verohallitukselle ja liikenneministeriölle.              onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
16852: Maataloudessa on nykyisin monia. tavallisesta                  menpiteisiin nykyisen epäselvän tilan
16853:  poikkevia ajoja, jolloin ei tiedetä mitä poltto-              korvaamiseksi yksiselitteisillä selvillä
16854:  ainetta tulee käyttää. Kysyessään asiaa eri Vi-               säännöksillä?
16855:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1982
16856: 
16857:                Henrik Westerlund                                         Håkan Malm
16858:                                               N:o 100                                                3
16859: 
16860: 
16861: 
16862: 
16863:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16864: 
16865:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         rosta ovat vapaat myös työkoneiksi varustetut
16866: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         traktorit, milloin niitä ei käytetä varsinaisiin
16867: mies, olette 23 päivänä maaliskuuta 1982 päi-        kuljetuksiin. Tämä lainkohta tulee ·sovelletta-
16868: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        vaksi muun muassa silloin kun traktorilla maa-
16869: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ja metsätalouden ulkopuolella suoritetaan esi-
16870: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuulu-          merkiksi traktoriin kiinnitetyllä lanalla tien ta-
16871: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:            soitusta tai traktoria käytetään lumen luontiin.
16872:                                                         Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17
16873:           Aikooko Hallitus täsmentää verova-         §:n 2 kohdan säännöksen tavoitteena on ottaa
16874:        paan polttoaineen käyttöä koskevia            huomioon toisaalta maa- ja metsätalouden har-
16875:        määräyksiä siten, että voidaan välttää        joittajien ja toisaalta verollista polttoainetta
16876:        tulkintavaikeudet ja että hyvässä uskos-      käyttävien kuorma-autoliikennöitsijöiden edut.
16877:        sa toimineita maanviljelijöitä ei rangais-    Traktorien käytölle verottomalla polttoaineelia
16878:        ta, ja                                        on jouduttu asettamaan lainkohdassa tarkoite-
16879:           onko Hallitus valmis ryhtymään toi-        tut rajoitukset siksi, ettei maataloustraktorei-
16880:        menpiteisiin nykyisen epäselvän tilan         den käyttäjiä asetettaisi verottoman polttoai-
16881:        korvaamiseksi yksiselitteisillä selvillä      neen käyttö mahdollistamaila kuorma-autolii-
16882:        säännöksillä?                                 kennöitsijöitä edullisempaan kilpailuasemaan.
16883:                                                         Moottoriajoneuvoverolain 17 § :n 2 kohdan
16884:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         soveltamisessa on käytännössä esiintynyt vai-
16885: taen seuraavaa:                                      keuksia, jotka elinkeinoelämän kehittyessä ja
16886:    Moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-         kuljetustarpeiden monipuolistuessa ovat enti-
16887: kuuta 1966 annetun lain 14 §:n, sellaisena           sestään lisääntyneet. Vaikeudet ovat johtuneet
16888: kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 anne-           esimerkiksi siitä, ettei lainkohdassa ole tarkem-
16889: tussa laissa (486/81), mukaan on muun muassa         min määritelty maa- ja metsätalouden käsitettä,
16890: dieselöljyjä käyttämään tarkoitetuista ajoneu-       mikä on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, missä
16891: voista, jollaisia kysymyksessä tarkoitetut trak-     määrin erikoismaatalouden kuljetuksissa voi-
16892: torit yleensä ovat, suoritettava lisäveroa, mil-     daan käyttää lievemmin verotettua polttoainet-
16893: loin niitä käytetään dieselöljyä lievemmin vero-     ta. Vastaavia ongelmia on aiheutunut puuta-
16894: tetulla tai verottomalla polttoaineella. Lain 16     varan hankintakauppaan littyvissä kuljetuksissa
16895: § :n mukaan lisäveron määrä on 5 000 mark-           sekä erilaisten maataloustuotteiden korvausta
16896: kaa vuodessa. Moottoriajoneuvoverosta anne-          vastaan tapahtuvissa kuljetuksissa. Siltä osin
16897:  tun lain 17 § :n 2 kohdan, sellaisena kuin se       kuin epäselvyyttä on traktorin käytöstä moot-
16898: on 26 päivänä marraskuuta 1971 annetussa             toriajoneuvoverolain 17 §:n 1 kohdan tarkoit-
16899: laissa (785 /71), mukaan lisäverosta kuitenkin        tamana lisäverosta vapaana työkoneena, voi-
16900:  ovat vapaat muun muassa traktorit, joita käy-       daan verohallitukselta lain 18 §:n nojalla saada
16901:  tetään maa- ja metsätaloudessa, maa- ja metsä-      sitova ennakkoratkaisu.
16902:  talouden harjoittajien yksityistalous mukaan           Moottoriajoneuvoverolain traktoreiden lisä-
16903:  luettuna, ei kuitenkaan silloin, kun niitä perä-    veron suorittamisvelvollisuutta koskevien sään-
16904:  vaunulla tai peräreellä varustettuna käytetään      nösten soveltamiseen liittyvät vaikeudet ovat
16905:  yleisellä tiellä tai kadulla, tien tai kadun yli-   viranomaisten tiedossa. Eri vaihtoehtoja sään-
16906:  tystä lukuun ottamatta puutavaran tai maa- ja       nösten kehittämiseksi nykyistä helpommin käy-
16907:  huoneenrakennustoiminnassa käytettävän maa-          täntöön sovellettaviksi tai säännösten sovelta-
16908:  ja kiviaineen kuljetukseen korvausta vastaan.        misvaikeuksien muulla tavoin vähentämiseksi
16909:  Edelleen lain 17 §: n 1 kohdan mukaan lisäve-       pyritään jatkuvasti selvittämään.
16910:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
16911: 
16912:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
16913: 4                                            1982 vp.
16914: 
16915: 
16916: 
16917: 
16918:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16919: 
16920:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nat då traktor utanför jord- och skogsbruket
16921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           används för utjämning av vägen med sladd
16922: velse av den 23 mars 1982 tili vederbörande         eller för snöplogning.
16923: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Avsikten med stadgandet i 17 § 2 punkten
16924: jande av riksdagsman Westerlund m. fl. under-       lagen om skatt på motorfordon är att å ena
16925: tecknade spörsmål nr 100:                           sidan beakta idkares av lant- och skogshushåll-
16926:                                                     ning intressen och å andra sidan de lastbilstra-
16927:             Har Regeringen för avsikt att preci- fikidkares intressen som använder beskattat
16928:          cera bestämmelserna om användningen bränsle. De i lagrummet avsedda begränsningar-
16929:          av obeskattat bränsle så att tolknings- na i fråga om traktordrift med skattefritt
16930:          svårigheter kan undvikas och att jord- bränsle har varit nödvändiga för att en möj-
16931:          brukare som handlat i god tro inte be- lighet att använda skattefritt bränsle inte skall
16932:          straffas, och                              ställa dem som använder lantbrukstraktor i
16933:             är Regeringen beredd att vidta åt- ett fördelaktigare konkurrensläge än lastbils-
16934:          gärder så att entydiga klara stadgan- trafikanterna.
16935:          den ersätter det nuvarande oklara lä-         Tillämpningen av 17 § 2 punkten lagen om
16936:          get?                                       skatt på motorfordon har i praktiken medfört
16937:                                                     svårigheter som i takt med näringslivets ut-
16938:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- veckling och de allt mångsidigare transportbe-
16939: samt anföra följande:                               hoven har ökat jämfört med tidigare. Dessa
16940:     Enligt 14 § lagen den 30 december 1966 om svårigheter har exempelvis berott på att be-
16941:  skatt på motorfordon, sådan den lyder i lagen greppet lant- och skogshushållning inte har de-
16942: den 26 juni 1981 (486/81), skall för fordon finierats närmare i lagrummet, vilket har vållat
16943:  som är avsett att drivas med dieselolja erläggas oklarhet om i viiken omfattning lindrigare be-
16944: dlläggsskatt, då de drivs med lindrigare än skattat bränsle kan användas vid specialjord-
16945:  dieselolja beskattat eller skattefritt bränsle. De brukets transporter. Motsvarande problem har
16946:  i spörsmålet ·avsedda traktorerna är i allmänhet uppstått i samband med transporterna i anslut-
16947:  dylika fordon. Enligt lagens 16 § utgör till- ning tili leveransförsäljning av virke samt vid
16948:  läggsskatten 5 000 mk i året. Enligt 17 § 2 transporter av olika lantbruksprodukter mot
16949:  punkten lagen om skatt på motorfordon, så- ersättning. Tili den del det är oklart, huruvida
16950:  dant detta lagrum lyder i lagen den 26 novem- traktor kan användas såsom i 17 § 1 punkten
16951: 'ber 1971 (785/71), är emellertid bl. a. trak- lagen om skatt på motorfordon avsedd, från
16952:  torer som används i lant- eller skogshushåll- tilläggskatt befriad arbetsmaskin kan skattesty-
16953:  ning, idkares av lant- och skogshushållning pri- relsen med stöd av lagens 18 § ge bindande
16954:  vathushållning medräknad, befriade från tili- förhandsbesked.
16955:  läggsskatt, likväl inte då de utrustade med            Myndigheterna är medvetna om de svårig-
16956:  släpvagn eller släpsläde används på allmän väg heter som uppstår i samband med tillämp-
16957:  eller gata, förutom vid övergång av väg eller ningen av stadgandena rörande skyldigheten att
16958:  gata, för transport mot ersättning av virke erlägga i lagen om skatt på motorfordon av-
16959:   eller jord- och stenämnen som används vid sedd tilläggsskatt för traktorer. Man försöker
16960:   jord- och husbyggnadsverksamhet. Vidare är fortfarande utreda olika alternativ för att ut-
16961:   enligt 17 § 1 punkten befriade från tilläggs- veckla stadgandena så att de lättare än hittills
16962:   skatt även tili arbetsmaskiner utrustade trak- kan tillämpas i praktiken eller att på annat sätt
16963:   torer, då de inte används för egentliga trans- minska svårigheterna i samband med tillämp-
16964:   porter. Detta lagrum skall tiliämpas bland an- ningen av dessa stadganden.
16965:       Helsingfors den 27 april 1982
16966: 
16967:                                                                        Minister Mauno Forsman
16968:                                                1982 vp.
16969: 
16970: Kirjallinen kysymys n:o 101
16971: 
16972: 
16973: 
16974: 
16975:                                    Pursiainen ym.: Varhaiseläkejärjestelmän aikaansaamisesta.
16976: 
16977: 
16978:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16979: 
16980:    Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden luku-        ja että ne epäkohdat, jotka nykyisin liittyvät
16981: määrät, sairastavuustilastot ja työpaikoilla suo-     työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, vältet-
16982: ritetut tutkimukset ovat osoittaneet, että elä-       täisiin. Komitean ehdottama väliammatin tai
16983: keikä on monissa raskaissa ja kuluttavissa            "toisen työuran" kokeilu on usein mahdoton-'
16984: ammateissa epärealistisen korkea. Tarkoituk-          ta raskailla työaloilla eikä se saisi muodostua
16985: senmukaisen eläkeikäkäytännön luominen on             keinoksi, jolla eläkkeen myöntäminen välte-
16986: tämän hetken kiireisimpiä tehtäviä. Yksilön           tään. Eläkkeen taso ei myöskään saisi laskea
16987: kannalta on kysymys terveydestä, yhteiskun-           mahdollisten työkokeilujen johdosta.
16988: nan kannalta työvoiman järkevästä käytöstä               Komitean ehdottama varhennettu vanhuus-
16989: ja työllisyyden hoidosta.                             eläke, johon sisältyy vastaava eläkkeen lykkää-
16990:    Eläkeikäkomitean yksityiselle sektorille eh-       mismahdollisuus, on esitetyssä muodossa suu-
16991: dottama ammatillinen vathaiseläke sisältää yk-        rituloisia suosiva. Kun suurituloisten saama etu
16992: silöllisen ratkaisun, jossa todelliset vaihtoeh-      johtuisi verotuksen keventymisestä, yhteiskun-
16993: dot tutkitaan vertaamalla työntekijän työkykyä        ta tulisi näin kustantaneeksi hyvätuloisille
16994: hänen työtehtäviinsä. SKDL:n eduskuntaryh-            alemman eläkeiän kohtuullisella eläketasolla.
16995: mä pitää eläkeikäkomitean ehdotusta periaat-             Varhennetun vanhuuseläkkeen etuna on se,
16996: teessa oikeana kannanottona. Varhaiseläkkeen          että se ei ole riippuvainen eläkelaitoksen har-
16997: ikärajan tulisi kuitenkin olla riittävän alhainen,    kinnasta, vaan työntekijä voi eläkeikärajan täy-
16998: jotta sillä olisi merkitystä raskaissa töissä. Kos-   tettyään itse päättää eläkkeelle siirtymisestään.
16999: ka yksilöllinen vaihtoehto ei sulje pois eläke-       Eläkkeen alhainen taso, joka jää pysyväksi
17000: iän porrastusta ammatin raskauden mukaan,             myös eläkeiän täyttäm1sen jälkeen, tekee kui-
17001: olisi etsittävä vaihtoehto, jossa komitean eh-        tenkin tästä eläkevaihtoehdosta monille talou-
17002: dottaman yleisen ikärajan rinnalle säädettäi-         dellisesti mahdottoman.
17003: siin alempia ikärajoja erityisen raskaille aloil-        Subventoinnin tarve on tässä eläkemuodossa
17004: le. Näiltä aloilta olisi siten mahdollisuus siir-     ilmeinen, ja subventointi tulisi ohjata pieniin
17005: tyä eläkkeelle aikaisemmin kuin mitä mietin-          eläkkeisiin.
17006: nössä esitetään.                                         Osa-aikaeläkkeen hyviä puolia on se, ettei
17007:    Komitean ehdotuksen mukaan ammatillisen            siihen liity lääketieteellistä harkintaa. Eläk-
17008: varhaiseläkkeen saamisen ehtona olisi pitkään         keen käyttökelpoisuus on kuitenkin riippuvai-
17009: jatkunut työura. SKDL:n eduskuntaryhmä on             nen osa-aikatyön saannista, joka vaihtelee aloit-
17010: sitä mieltä, että uravaatimus voisi sisältää rin-     tain ja ajoittain. LEL-aloilla osa-aikatyön mää-
17011: nakkaisia vaihtoehtoja esimerkiksi siten, että        ritelmä ja siihen kytketty eläkeratkaisu edel-
17012: raskaan työn tekijäitä vaadittaisiin lyhyempi         lyttävät käytännön vaihtoehtojen selvittelyä.
17013: työura kuin keskiraskaan työn tekijältä. Lisäk-       Osa-aikaeläke merkitsisi työpaikkojen vapautu-
17014: si tulisi työttömyys ottaa huomioon eläkettä          mista ehdolla, että sitä sovellettaisiin laajassa
17015: harkittaessa eikä sulkea työttömiä tämän vaih-        mittakaavassa ja monilla aloilla. Vähälukuisten
17016: toehdon ulkopuolelle. Työttömien joukossa on          ja vain muutamille aloille rajoittuvien osa-aika-
17017: myös sellaisia, joiden työttömyys on aiheutu-         eläkkeiden työllisyysvaikutukset hupenisivat
17018: nut alentuneesta työkyvystä.                          helposti samanaikaisiin rationalisointitoimiin.
17019:    Ammatillisen varhaiseläkkeen ratkaisukäy-             Ehdotettujen     eläkemuotojen     toteutuessa
17020: täntö on pyrittävä saamaan sellaiseksi, että          työntekijä joutuu tarkastelemaan asemaansa
17021: eläkkeitä käytännössä myös myönnettäisiin             työkyvyttömyyseläkkeen (osaeläkkeen tai täy-
17022: 088200373A
17023: 2                                            1.982. vp.
17024: 
17025: den) työttömyyseläkkeen ja kolmen uuden elä-          Esitämme valtiopäiväjärjesty~sen 37. §.m 1
17026: kemuodon kannalta. Jotta järjestelmä toimisi,       momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
17027: olisi työntekijöiden saatava riittävästi tietoa     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
17028: ratkaisunsa pohjaksi. Lainsäädäntövaiheessa         myksen:
17029: olisi lisäksi kiinnitettävä huomiota siihen, että
17030: eri eläkemuodot niveltyvät joustavasti toi-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17031: siinsa.                                                      siin sellaisen varhaiseläkejärjestelmän
17032:    Kodiitdri 'ehdöttama:t' eläkeikäratkaisut tu-             ltiöl.niseksi, jossa eläkkeelle siirtymisen
17033: levat kustannuksiltaan huomattavasti halvem-                 alaikäraja ja vaadittavan työuran pituus
17034: miksi kuin yleisen eläkeiän alentaminen. Kui-                riippuvat työn raskausasteesta, joka ei
17035: tenkin pitäisi jo miettiä niitä kohteita, joista             sulje työttömiä varhaiseläkkeen ulko-
17036: varoja voitaisiin siirtää eläkeikäuudistusten ra-            puolelle, jossa yhteiskunnan varoin ta-
17037: hoittamise~n. Työeläkkeissä eräs tällainen koh-              pahtuva . eläkkeidep. subvt:ntointi · tukee
17038: de ..ovat .markkamääräisesti ylisuuret eläkkeet.             pieni- eikä squrituloisi_a ·.ja· jonka yhtey-
17039: Eläkekaton säät.äminen korjaisi myös ~rään kes-              dessä toteutetaan däkekatto?
17040: keisen epäkohdan yhteiskunnallisen oikeuden-
17041: mukaisuuden toteutumisena maassamme.
17042:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1982
17043: 
17044:              Terho Pursiainen            Vappu Säilynoja                Ulla-Leena Alppi
17045:              Arvo Kemppainen            Juhani Vähäkangas               Kati Peltola.
17046:              Pauli Uitto                 Aulis Juvela                   Anna-Liisa Jokin<;!n
17047:              Matti Järvenpää             Niilo Koskenniemi              Kauko Tamminen
17048:              V. J. Rytkönen            . Inger Hirvelä                  Heli Astala
17049: 
17050: 
17051: 
17052: 
17053:      .,, '
17054:                                                N:o 101                                               3
17055: 
17056: 
17057: 
17058: 
17059:            ~.   \
17060:                     '·'
17061: 
17062:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17063: 
17064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            tuvan suorituskyvyn alentumisen perusteella,
17065: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         varhennettu vanhuuseläke, jolloin eläke mak-
17066: hemies, olette 24 päivänä maaliskuuta 1982            settalslln vastaavasti normaalimääräänsä pie-
17067: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-         nempänä, ja osa-aikaeläke, joka korvaisi ansioi-
17068: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         den vähenemistä eläkeikää lähestyvän vakuu-
17069: sen kansanedustaja Terho Pursiaisen ym. näin          tetun vähentäessä asteittain työpanostaan. Ko-
17070: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 101:        mitea katsoo mietinnössään, että joustavaa elä-
17071:                                                       keikämallia perustelevat näkökohdat ovat so-
17072:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vellettavissa myös julkiseen sektoriin. Kun jul-
17073:        siin sellaisen varhaiseläkejärjestelmän        kisella sektorilla on kuitenkin jo entuudestaan
17074:        luomiseksi, jossa eläkkeelle siirtymisen       käytössä erityiset eläkeiät, uusien mallien si-
17075:        alaikäraja ja vaadittavan työuran pituus       joittaminen sinne vaatii erityistoimenpiteitä,
17076:        riippuvat työn raskausasteesta, joka ei        joita komitealla ei vielä ole ollut mahdollisuut-
17077:        sulje työttömiä varhaiseläkkeen ulko-          ta suunnitella.
17078:        puolelle, jossa yhteiskunnan varoin ta-           Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut
17079:        pahtuva eläkkeiden subventointi tukee          eläkeikäkomitealle tehtäväksi valmistella maini-
17080:        pieni- eikä suurituloisia ja jonka yhtey-      tun mietinnön pohjalta ja siitä saadut lausun-
17081:        dessä toteutetaan eläkekatto?                  not huomioon ottaen eläkeikää koskeva uudis-
17082:                                                       tussuunnitelma tarvittavine säännöksineen. Ko-
17083:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mitealle asetettu määräaika päättyy 30 päivänä
17084: vasti seuraavaa:                                      marraskuuta 1982. Tämän jälkeen komitean
17085:     Valtioneuvosto on joulukuussa 1977 asetta-        edellytetään jatkavan toimeksiannossa tarkoi-
17086: nut eläkeikäkomitean, jonka tehtävänä on sel-         tettujen muiden, vielä avoinna olevien tehtä-
17087: vittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen            vien valmistelua. Hallitus päättää mahdollisista
17088: edellytykset, joiden avulla on mahdollista teh-       toimenpiteistä komitean työn valmistuttua.
17089: dä eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähestyvil-          Ylieläkeongelma on ollut selvitettävänä vuo-
17090: le henkilöille nykyistä joustavammaksi ja hei-        desta 1976 lähtien sosiaali- ja terveysministe-
17091: dän yksilölliset eroavaisuutensa huomioon ot-         riön asettamassa eläketoimikunnassa. Ylieläke-
17092: tavaksi. Toimeksiautonsa mukaan komitean on           ongelmaan liittyvästä selvitystyöstä on todetta-
17093: erityisesti kiinnitettävä huomiota työkyvyn,          va, että sen puitteissa on tuotettu huomattava
17094: työttömyyden, työpanoksen vähentämisen ja             määrä erilaisia selvityksiä, joiden johdosta on
17095: työn rasittavuuden yksilölliseen vaikutukseen         suoritettu useampia lainsäädännön muutoksia.
17096: eläkkeelle siirtymisen edellytyksissä.                Muun muassa vuoden 1979 alusta tuli voimaan
17097:     Eläkeikäkomitean 9 päivänä kesäkuuta 1981         työeläkelakien muutos, jonka mukaan eläkepal-
17098:  sosiaali- ja terveysministeriölle luovuttama osa-    kan perusteena käytetään neljän viimeisen työs-
17099: mietintö II sisältää periaate-ehdotuksen, mi-         säolovuoden ansioita siten, että ansiotasoltaan
17100:  ten yksityisten työnantajien palveluksessa ole-      huonoin ja paras vuosi jätetään pois. Muutok-
17101: ville työntekijöille sekä yrittäjille olisi tehtävä   sella on pyritty ehkäisemään eläkeylitteiden
17102: mahdolliseksi nykyistä joustavampi eläkkeel-          syntymistä jo eläkkeitä myönnettäessä.
17103:  le siirtyminen. Komitea esittää, että eläkeikä-         Eläketoimikunta luovutti sosiaali- ja terveys-
17104:  käytännön kehittämiseksi otettaisiin käyttöön        ministeriölle 27 päivänä maaliskuuta 1981 väli-
17105:  ammatillinen varhaiseläke, joka myönnettäi-          raportin tähänastisesta työstään. Toimikunnan
17106:  siin työn rasittavuuden ja ikääntymisestä joh-       tehtävänä on ollut selvittää mahdollisuudet siir-
17107: 4                                             1982 vp.
17108: 
17109: tyä nykyistä suuremmassa määrin degressiivi-        omaksutulla verotusratkaisulla on merkitystä
17110: seen kokonaiseläkkeeseen. Toimikunnan työn          myös kokonaiseläkkeen tasoa silmälläpitäen.
17111: jatkamista on viivästyttänyt kansaneläkejärjes-     Eläketoimikunnan jatkotoimeksiannon valmis-
17112: telmän kokonaisuudistus, jolla kansaneläke-         telu on vielä kesken sosiaali- ja terveysministe-
17113: etuudet on saatettu veronalaiseksi tuloksi, sillä   riössä.
17114:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1982
17115: 
17116:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
17117:                                              N:o 101                                             5
17118: 
17119: 
17120: 
17121: 
17122:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17123: 
17124:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljas för nedsatt prestationsförmåga på
17125: änger ·har Ni, Herr Talmän, med Eder skrivel-       grund av tungt arbete och åldrande, en för-
17126: se av den 24 mars 1982 till vederbörande med-       tida ålderspension, varvid pension skulle ut-
17127: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     betalas till ett belopp som är lägre än nor-
17128: av riksdagsman Terho Pursiainen m. fl. under-       malbeloppet och en deltidspension, som skulle
17129: tecknade spörsmål nr 101:                           ersätta de minskade inkomsterna då person
17130:                                                     som närmar sig pensionsåldern stegvis skulle
17131:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder         minska sin arbetsinsats. I sitt betänkande an-
17132:        för att skapa ett sådant förtidspensions-    ser kommitten att de synpunkter som moti-
17133:        system där den undre åldersgränsen för       verar en flexibel modell är tillämpliga även på
17134:        pensionering och den till pension berät-     den offentliga sektorn. Då den offentliga sek-
17135:        tigade tjänstgöringstiden är beroende av     torn redan från förr tillämpar särskilda pen-
17136:        hur tungt arbetet är, som inte uteslu-       sionsåldrar skulle iakttagandet av de nya mo-
17137:        ter arbetslösa från förtidspensionen, där    dellerna kräva specialåtgärder, vilka kom-
17138:        den subventionering av pensionerna           mitten ännu inte haft möjligheter att planera.
17139:        som sker med hjälp av statliga medel            Social- och hälsovårdsministeriet har givit
17140:        stöder låg- i stället för höginkomsttaga-   pensionsålderskommitten i uppgift att på basen
17141:        re och i samband med viiken en övre         av nämnda betänkande och med beaktande av
17142:        gräns för pensioner fastslås?               de utlåtanden som avgivits om detsamma be-
17143:                                                     reda en reformplan med erforderliga stadgan-
17144:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den. Kommitten skall vara klar med sitt ar-
17145: samt anföra följande:                              bete den 30 november 1982. Härefter förut-
17146:    Statsrådet har i december 1977 tillsatt en      sätts att kommitten fortsätter beredningen av
17147: pensionsålderskommitte som har till uppgift        övriga i uppdraget avsedda uppgifter som än-
17148: att utreda de pensionsformer och förutsätt-        nu är öppna. Regeringen besluter om even-
17149: ningar för erhållande av pension som möjliggör     tuella åtgärder då kommittens arbete blivit fär-
17150: en mer flexibel pensionering av personer som       digt.
17151: närmar sig pensionsåldern och där de indivi-           Problemet med överstora pensioner har ut-
17152: duella olikheterna beaktas. Enligt uppdraget       retts sedan år 1976 i den av social- och hälso-
17153: skall kommitten fästa särskild uppmärksam-         vårdsministeriet tillsatta pensionskommissionen.
17154: het vid hur arbetsförmågan, arbetslöshet, en       Angående det utredningsarbete som gjorts
17155: minskning av arbetsinsatsen och graden av tungt    kring problemet med överstora pensioner måste
17156: arbete i enskilda fall påverkar förutsättningar-   konstateras att ett betydande antal olika utred-
17157: na för pensionering.                               ningar har färdigställts med anledning av vilka
17158:    I det II delbetänkandet, som pensionsål-        många lagändringar företagits. Bl.a. trädde en
17159: derskommitten avgav till social- och hälso-        ändring av lagen om pension för arbetstagare
17160: vårdsministeriet den 9 juni 1981, ingår ett        i kraft från ingången av år 1979, enligt viiken
17161: principförslag till hur man borde möjliggöra       den pensionsgrundande lönen bestäms enligt ar-
17162: en mer flexibel pensionering av arbetstagare i     betsförtjänsterna under de fyra sista kalender-
17163: privata arbetsgivares tjänst samt av företaga-     år under vilka arbetsförhållandet fortgått så,
17164: re. Kommitten föreslår att man i syfte att ut-     att de år under vilka arbetsförtjänsterna varit
17165: veckla praxis i pensionsåldersfrågor skulle ta i   lägst och störst lämnas utan avseende. Genom
17166: bruk en förtidspension från yrke, som skulle       ändringen har man strävat till att förhindra
17167: 088200373A
17168: 6                                          1982. vP·
17169: 
17170: uppkomsten av överstora pensioner redan vid      viiken folkpensionsförmånerna har blivit skat-
17171: beviljandet av dessa.                            tepliktig inkomst har fördröjt kommissionens
17172:   Pensionskommissionen avgav den 27 mars         arbete, emedan det beskattningsavgörande man
17173: 1981 en mellanrapport tili social- och hälso-    därmed gått in för är av betydelse även med
17174: vårdsministeriet över sin verksamhet hittilis.   beaktande av totalpensionens nivå. Bered-
17175: Kommissionen har haft tili uppgift att utreda    ningen av pensionskommissionens fortsatta
17176: möjligheterna att i högre grad än för när-       uppdrag pågår som bäst vid social- och hälso-
17177: varande övergå tili en degressiv totalpension.   vårdsministeriet.
17178: Totalreformeringen av pensionssystemet genom
17179:      Helsingfors den 26 april 1982
17180:                                                        .                          .
17181: 
17182:                                                  Social-. och hälsovårqsminister Jacob S~derman
17183:                                              1982 vp.
17184: 
17185: Kirjallinen kysymys n:o 102
17186: 
17187: 
17188: 
17189: 
17190:                                  P. Vennamo: Vehmaalla SIJaitsevan Vinkkiiän rautatieliikenne-
17191:                                     paikan palvelujen säilyttämisestä
17192: 
17193: 
17194:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17195: 
17196:     Rautatiehallitus ja Tampereelta käsin joh-      mahdollinen, jotta liikennepaikan toiminta voisi
17197: dettu VR:n liikennepiiri ovat valitettavana ta-     jatkua ennallaan ja toivon mukaan liikenne-
17198: valla olleet jatkuvasti heikentämässä rautatie-     määriä kasvattaen."
17199: liikennepalveluja Varsinais-Suomessa. Tuoreessa        Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös
17200: muistissa ovat päätökset henkilöliikenteen su-      Vehmaalla toimivat yritykset, jotka ovat lau-
17201: pistamisesta Turun-Uudenkaupungin radalla.          suneet huolensa ja paheksumisensa siitä, että
17202: Nyt on ryhdytty liikennepalvelujen lopettami-       heidän liiketoimintaansa vaikeutetaan tehdyllä
17203: seen Vehmaalla, josta kunnanhallitus on toden-      päätöksellä.
17204: nut seuraavaa:                                         On käsittämätöntä, että aikana, jona ylei-
17205:     "Liikennealueen päällikkö Matti Kangasvuo-      sesti korostetaan julkisten liikennepalvelujen
17206: ren kirjeessä Tku la 145/127/82 esitetään           tehostamisen välttämättömyyttä, jatkuvasti kui-
17207: Vinkkiiän liikennepaikka muutettavaksi siten,       tenkin toimitaan päinvastoin. Valtionrautatei-
17208: että asemanhoitaja Pekka Vuori siirretään           den tappioita ei kuitenkaan saada loppumaan
17209: muualle ts. liikennepaikka jää ilman hoitajaa.      liikenne lopettamalla, päinvastoin tämä linja
17210:     Kunnan käsityksen mukaan on kyseessä "ajo-      johtaa koko ·laitoksen entistä pahempaan kuri-
17211: jahti" VR:n palvelujen lopettamiseksi Vehmaan       mukseen. Palveluja olisi parannettava, mikä
17212: kunnan alueella. Siihen viittaa perusteeton         olisi sekä VR:n palvelujen käyttäjien että myös
17213: aikataulumuutos, jolla vehmaalaisten ratavarsi-     kdko yhteiskunnan }a Valtionrauta,teiden itsensä
17214: asukkaiden työssäkäyntimahdollisuus evättiin        etu.
17215: Turun suuntaan. Samanlainen tulos on odotet-           Edellä mainitsemillani perusteilla .ja viitaten
17216: tavissa aseman "kylmilleen" jättämisessä.           valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin
17217:     Kunnan palveluvarustuksen kannalta on erit-     esitän kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
17218:  täin merkittävä toimiva rautatieasema, ei vain     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17219:  nykyisten käyttäjien takia vaan myös pyrittäes-    sen:
17220:  sä saamaan kuntaan uusia yrittäjiä. Maininta
17221: rautatiestä palveluineen on usein ratkaiseva.                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17222:  Ratkaisevaa se on silloinkin, kun palvelupiste            Vehmaalla sijaitsevan Vinkkiiän rauta-
17223: on joko Mynämäellä tai Uudessakaupungissa                  tieliikennepaikan palvelutaso henkilö-
17224:  mutta negatiiviseen suuntaan!                             kuntaa myöten säilytetään ainakin ny-
17225:     Koska kunnan taholta nähdään tämä esitys               kyisellä tasollaan, jotta liikennemääriä
17226: erittäin suurta taantumista aiheuttavana, toivo-           voitaisiin nykyisestään kasvattaa sen
17227:  taan, ettei näin kohtalokasta päätöstä tehtäisi.          sijaan, että nyt liikennepaikka pyritään
17228:  Kunnan on joka tapauksessa tehtävä kaikki                 näivettämään se kylmilleen jättämällä?
17229:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1982
17230: 
17231:                                           Pekka Vennamo
17232: 
17233: 
17234: 
17235: 
17236: 088200391W
17237: 2                                            1982 vp.
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 
17242:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17243: 
17244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tällä perusteella on rautatiehallitus päättä-
17245: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      nyt toteuttaa rataosalla Turku-Uusikaupunki
17246: hemies, lähettänyt 24 päivänä maaliskuuta           tulevan aikataulukauden alusta lukien muutok-
17247: 1982 päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston      sia, jotka nopeuttavat aikatauluja ja parantavat
17248: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaukoliikenteen yhteyksiä. Samalla korvataan
17249: edustaja Pekka Vennamon näin kuuluvasta kir-        vanhentunut kiskoautokalusto kaukoliikenteen
17250: jallisesta kysymyksestä n:o 102:                    vaunustolla. Kaikki ko. junat pysähtyvät Vink-
17251:                                                     kilässä. Samassa yhteydessä jää liikenteestä pois
17252:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    yksi junapari H 372/H 373. Korvaava liikenne
17253:        Vehmaalla sijaitsevan Vinkkiiän rauta-       on pääosin jo olemassa.
17254:        tieliikennepaikan palvelutaso henkilö-          Toteutettavien aikataulumuutosten jälkeen
17255:        kuntaa myöten säilytetään ainakin ny-        junaliikenteen hoito voidaan suorittaa ilman
17256:        kyisellä tasollaan, jotta liikennemääriä     Vinkkiiän miehitystä. Myös kaupallinen lii-
17257:        voitaisiin nykyisestään kasvattaa sen        kenne on ollut siinä määrin vähäistä, että lii-
17258:        sijaan, että nyt liikennepaikka pyritään     kennepaikan miehittäminen ei sillä perusteella
17259:        näivettämään se kylmilleen jättämällä?       ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 1981 aikana
17260:                                                     liikennepaikalta on lähtenyt 139 vaunukuormaa
17261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja saapunut 136 vaunukuormaa. Matkalippuja
17262: tavasti seuraavaa:                                  on myyty vastaavana aikana 1 214 kappaletta.
17263:    Helsingin ulkopuolisen paikallisliikenteen          Edellä olevan perusteella katsotaan, että to-
17264: käyttöasteen jatkuva heikkeneminen on johta-        teutettavat muutokset eivät merkitse oleellista
17265: nut kyseisen liikennemuodon alijäämän koh-          palvelutason laskua Vinkkilässä. Vaunukuorma-
17266: tuuttamaan kasvuun. Suoritetut selvitykset          liikenne hoidetaan edelleen ja kappaletavara-
17267: ovat myös osoittaneet, että käyttöastetta voi-      kuljetukset toimitetaan Turusta kuorma-auton
17268: daan parantaa rakennemuutoksella nostamalla         säännöllisen ajoreitin varrelle ulottuvana palve-
17269: keskinopeuksia pysähdyksiä rajoittamalla ja siir-   luna suoraan asiakkaille.
17270: tymällä samalla paremman kaluston käyttöön.
17271:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1982
17272: 
17273:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
17274:                                             N:o 102                                               3
17275: 
17276: 
17277: 
17278: 
17279:                           Till    Rik·sd.agens Herr Talman
17280: 
17281:    1 det syfte 37 § 1 mom. r:iksdagsordningen         Av denna anledning har järnvägsstyrelsen
17282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      beslutat att från början av inkommande tid-
17283: av den 24 mars 1982 tili vederbörande medlem       tabellsperiod genomföra endel förändringar
17284: av statsrådet översänt avskrift av följande av     på banavsnittet Åbo-Nystad, så att tidtabel-
17285: riksdagsman Pekka Vennamo i.mdertecknade           lerna blir snabbare och fjärrtrafikförbindelserna
17286: spörsmål nr 102:                                   bättre. Samtidigt ersätts den föråldrade räls-
17287:                                                    bussparken med fjärrtrafikvagnar. Alla de ifrå-
17288:           Har Regeringen för avsikt att ombe-      gavarande tågen stannar i Vinkkilä. Samtidigt
17289:        sörja att servicenivån, personalen inbe-    tas ett tågpar, H 372/H 373, ur trafik. Er-
17290:        räknad, på Vinkkilä järnvägstrafikplats     sättande trafik finns redan i huvudsak.
17291:        i Vemo bibehålls åtminstone på den             Efter de förändringar i tidtabellen som skall
17292:        nuvarande nivån, så att trafikmängden       genomföras kan tågtrafiken skötas utan att
17293:        kunde ökas från det nuvarande i stället     Vinkkilä är bemannat. Också den kommersiella
17294:        för att man nu strävar att tära på          trafiken har varit så liten att det inte för den
17295:        trafikplatsen genom att lämna den obe-      skull är ändamålsenligt att bernanna trafik-
17296:        mannad?                                     platsen. Under år 1981 har från trafikplatsen
17297:                                                    avgått 139 vagnslaster och anlänt 136 vagns-
17298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      laster. 1 214 resebiljetter har sålts under sam-
17299: samt anföra följande:                              ma tid.
17300:    Det faktum att lokaltrafiken med undantag          På basen av ovanstående kan det anses att
17301: av Helsingfors utnyttjas allt mindre och mindre    de förändringar som skall genomföras inte in-
17302: har lett tili att underskottet för ifrågavarande   nebär någon väsentlig försämring av service-
17303: trafikform vuxit i oskälig grad. Företagna ut-     nivån för Vinkkiläs del. Vagnslasttrafiken
17304: redningar har också visat att graden av ut-        sköts som förut och styckegodstransporterna
17305: nyttjande kan höjas genom strukturella för-        sköts från Åbo direkt tili kunderna som ser-
17306: ändringar som höjer genomsnittshastigheten.        vice längs lastbilens reguljära körrutt.
17307: Man begränsar antalet stopp och övergår sam-
17308: tidigt tili att använda bättre materiel.
17309:      Helsingfors den 26 april 1982
17310: 
17311:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
17312:                                                1982 vp.
17313: 
17314: Kirjallinen kysymys n:o 103
17315: 
17316: 
17317: 
17318: 
17319:                                   Tennilä: Henkilöä hoitavan lääkärin antaman lääkärintodistuksen
17320:                                      merkityksestä työkyvyttömyyttä arv.ioitaessa
17321: 
17322: 
17323:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17324: 
17325:    Hyvin kärkevä ongelma maassamme on se,               Vaitiokonttorin menettelyn tekee vielä mer-
17326: että työelämässä sairastuneita ihmisiä ei tah-       ki,llisemmaksi se, että korkein hallinto-oikeus
17327: dota millään päästää eläkkeelle. Usein tapah-        on kumonnut sekä valtiokonttorin että oikaisu-
17328: tuu, että ·paikallinen lääkäri perusteellisen tut-   lautakunnan hylkäyspäätökset. KHO:n kannasc
17329: kimuksen jälkeen määrittelee henkilön työ-           ta huolimatta valtiokonttori pitää edelleenkin
17330: kyvyttömäksi, mutta . sitten Helsingissä eläke-      ko. henkilöä työkyikyisenä. ·
17331: laitoksessa hakemus hylätään, vaikka päättäjät          Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17332: eivät ole koskaan hakijaa tavanneetkaan, muis-       § :n 1 momentin perusteella esitän. valtion'eu-
17333: ta selvityksistä puhUitilattakaan.                   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17334:    Tällaisesta kohtelusta on esimerkkinä erään       raavan kysymyksen:               • ·
17335: kemiläisen ylipostimiehen tapaus (Aaro Ilmari
17336: Anttila, syntynyt 1925), jossa häntä ·tutkinut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17337: lääkäri toteaa lausunnossaan, että "potilas on              ryhtyä, jotta erityisesti henkilöä hoita-
17338: ollut työkyvytön ja on tästä:kin lähtien pysy-              neen lääkärin antama lärukärintodistus
17339: västi työkyvytön". Kuitenkaan valtiokonttori                olisi ensisijaisena perusteena henkilön
17340: ei suostu ko. henkilölle eläkettä myöntämään.               työkyvyttömyyttä arvioitaessa?
17341:      Helsi;ngissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
17342: 
17343:                                         Esko-Juhani Tennilä
17344: 
17345: 
17346: 
17347: 
17348: 0882003729
17349: 2                                              1982 vp.
17350: 
17351:                                                                                                  ::,.'   .;
17352: 
17353: 
17354: 
17355: 
17356:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17357: 
17358:    Valtiopäiväjärjes~sen 37 §:n 1 momentissa          suhteet kuten ikä, ammattitaito, koulutus, ai-
17359: mainitussa tarkoitutksessa Te, Herra Puhemies,        kaisempi toiminta, asumisolosuhteet ja muut
17360: olette 25 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn           näihin verrattavat seikat.
17361: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Myös työnantajalta voidaan pyytää tietoja
17362: asianomaiselle j.äsenelle jäljennölksen kansan-       eläkkeenhakijan työstä ja hänen selviytymis'es-
17363: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta       tään siinä sekä työnantajan mahdollisuuksista
17364: kysymyksestä n:o 103:                                 muuttaa työtehtävät hakijalle paremmin sovel-
17365:                                                       tuviksi.
17366:           Mihin toimenpiteisiin Hallitu.s aikoo          Viime aikoina on keskusteltu siitä, että eläk-
17367:        ryhtyä, jotta erityisesti henkilöä hoita-      keenhakijan työhön ja sosiaalisiin olosuhteisiin
17368:        neen lääkärin antama lääkärintodistus          tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota ja
17369:        olisi ensisijaisena perusteena . henkilön      samalla vähentää työkyvyttömyyseläkeratkaisu-
17370:        työkyvyttömyyttä arvioitaessa?                 jen nykyistä lääikärikeskeisyyttä.
17371:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työ-
17372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kyvyttömyyden arviointitoimikunnan, joka luo.-
17373: vasti s·euraavaa:                                     vutti mietintönsä tammikuussa 1982, tehtävä-
17374:    Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyk-         nä oli koordinoida kansaneläke- ja työeläke-
17375: set poikkeavat eri eläkejärjestelmissä jonkin         järjestelmissä toimeenpantavaa työkyvyttömyy-
17376: verran toisistaan. Kaikissa eläkejärjestelmissä       den arvioimiskäytännön viimeaikaista kehitystä
17377: työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää            koskevaa selvitystyötä. Toimikunnan tuli myös
17378: kuitenkin lääketieteellistä perustetta, sairautta,    selvittää työkyvyttömyyden toteamiseen ja työ-
17379: vikaa tai vammaa, joka on johtanut siihen,            kyvyttömyysasiain ratkaisua koskevaan toi-
17380: ettei eläkkeenhakija pysty riittävään työn-           mintaan liittyvät puutteet ja epäkohdat sekä
17381: tekoon.                                               tehdä tarpeellis·et parannusehdotutkset.
17382:    Eläkehakemusta ratkaistaessa hakijaa hoita-           Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että
17383: nut lääkäri on asiantunteva todistaja, joka an-       lääkärinlausuntolomaketta uudistettaisiin ja
17384: taa lausunnon potilaansa terveydentilasta teke-       täydennettäisiin siten, että eläkkeenhakijan työ-
17385: mistään lääketieteellisistä havainnoista. Lääkä-      kyvystä tai työkyvyttömyydestä saadaan en-
17386: rinlausuntolomakkeessa       pyydetään lääkäriä       tistä selkeämmät perustelut.
17387: myös merkitsemään käsityksensä potilaansa                Lääkärinlausuntojen tason korottamiseksi
17388: työkyvystä. Lääkärinlausunnon pääasialliseksi         mietinnössä edellytetään lisäksi, että lääkä-
17389: merkitykseksi jää kuitenkin potilaassa havaittu-      reille laaditaan työkyvyn arviointia koskeva
17390: jen objektiivisten löydösten selostaminen. Lää-       käsikirja ja että lääkäreiden koulutukseen työ-
17391: kärin antama lausunto ei siis sinänsä ole eläke-      kyvyn arvioinneissa ja eläkeasioissa kiinnite-
17392: hakemuksen ratkaiseva eli eläkkeen laukaiseva         tään entistä enemmän huomiota.
17393: selvitys.                                                Eläkelaitosten edustajien tulee toimikunnan
17394:    Tarvittaessa 'elälklkeenhakijaa hoitaneelta lää-   mielestä ottaa yhteyttä hoitaviin lääkäreihin
17395: käriltä voidaan pyytää täydentäviä tietoja tai        silloin, kun asian jatkoselvittelyn kannalta yh-
17396: eläkkeenhakija voidaan lähettää eläkelaitoksen        teydenpidolla on merkitystä. Vastaavasti hoi-
17397: toimesta lisätutkimuksiin.                            tavien lääkäreiden tulisi ottaa yhteyttä eläke-
17398:    Lääketieteellisten seikkojen ohella joudu-         laitosten lääkäreihin ja asiantuntijoihin aina,
17399: taan eläkehakemusta ratkaistaessa selvittämään        kun eläkeasioihin liittyvissä kysymyksissä on
17400: myös eläkkeenhakijan sosiaalistaloudelliset olo-      epäselvyyksiä.
17401:                                                N:o 103                                                 3
17402: 
17403:    Työkyvyttömyyden arvioinnin yhtenäistämi-            Työkyvyttömyyden arviointitoimikunnan mie-
17404: seksi lääketieteellisiä kriteerejä silmällä pitäen   tinnöstä hankitaan lausunnot eri viranomaisilta,
17405: olisi selvitettävä mahdollisuudet perustaa yli-      laitoksilta ja järjestöiltä, minkä jälkeen sosiaali-
17406: opistollisiin keskussairaaloihin työkyvyttömyy-      ja terveysministeriö ottaa kantaa mietinnössä
17407: den arviointiin erikoistuneita asiantuntijaryh-      ehdotettuihin uudistuksiin.
17408: miä.
17409:      Helsingissä 26 päivänä huht~kuuta 1982
17410: 
17411:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
17412: 4                                             1982 vp.
17413: 
17414:                   '
17415:              / ~ ' 1
17416: 
17417: 
17418:                       ',.
17419:         '·!::''
17420: 
17421: 
17422: 
17423: 
17424:                             Till    Riksdagens         Herr Talman
17425: 
17426:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        sökan även utreda sökandes sociala och eko-
17427: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            nomiska förhållanden bl. a. ålder, yrkesskick-
17428: velse av den 25 mars 1982 tili vederbörande          lighet, utbildning, tidigare verksamhet, boende-
17429: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       förhållanden och andra därmed jämförbara om-
17430: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade           ständigheter.
17431: spörsmål nr 103:                                        Arbetsgivaren kan också inbegäras uppgifter
17432:                                                      om sökandes arbete och hur han klarar det
17433:           Vilka åtgärder ämna:r Regeringen           samt om arbetsgivarens möjligheter att ändra
17434:        vidta för att åstadkomma en situa-            arbetsuppgifterna så att de bättre skulle lämpa
17435:        tion där uttryckligen det läkarintyg          sig för sökanden.
17436:        som givits av läkare som vårdat per-             Under den senaste tiden har man i dis-
17437:        son skulle utgöra den primära grunden         kussionen framfört att allt ,större uppmärksam-
17438:        för bedömande av personens arbetsoför-        het borde fästas vid sökandes arbete och
17439:        måga?                                         sociala förhållanden och samtidigt göra av-
17440:                                                      görandena i invaliditetspensionsfrågor mindre
17441:                                                      avhängi:ga av läkarna.
17442:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
17443: samt anföra följande:                                satta kommissionen för frågor om invaliditets-
17444:    Förutsättningarna för att erhålla invaliditets-   bedömning, som avgav sitt betänkande i ja-
17445: pension varierar något i de olika pensionssys-       nuari 1982, hade tili uppgift att koordinera
17446: temen. I alla pensionssystem förutsätter dock        utredningsarbetet i fråga om utvecklingen av
17447: erhållandet av invaliditetspension en medi-          praxis vid den bedömning av invaliditet som
17448: cinsk grund, sjukdom, lyte eller skada som har       verkställs inom ramen för folkpensions- och
17449: lett tili att person som ansöker om pension          arbetspensionssystem. Kommissionen skulle li-
17450: inte är fullt arbetsförmögen.                        kaså utreda bristerna och missförhållandena
17451:    Då ansökan om pension avgörs fungerar             vid konstaterandet av arbetsoförmåga och vid
17452: den läkare som vårdat sökanden såsom sak-            avgörandet av invaliditetsärenden samt göra
17453: kunnigt vittne som avger utlåtande om de             erforderliga ändringsförslag.
17454: medicinska iakttagelser han gjort om patien-            Kommissionen föreslår i sitt betänkande
17455: tens hälsotillstånd. På blanketten för läkarut-      att blaniketten för läkarutlåtande skulle för-
17456: låtande uppmanas läkaren även att anteckna           nyas och kompletteras så, att motiveringarna
17457: sin uppfattning om patientens arbetsförmåga.         för sökandes arbetsförmåga eller -oförmåga
17458: Läkarutlåtandets huvudsakliga betydelse ligger       framgår klarare än hittills.
17459: dock endast i ett relaterande av objektiva me-          För att höja läkarutlåtandenas nivå förut-
17460: dicinska iakttagelser. Läkarutlåtandet är allt-      sätts dessutom i betänkandet att en för läkar-
17461: så inte i sig en utredning som avgör ansökan,        na avsedd handbok om invaliditetsbedömning
17462: dvs. som utlöser pensionen.                          u,ppgörs och att allt större uppmärksamhet
17463:    Vid behov kan kompletterande uppgifter in-        fästs· i läkarutbildningen vid bedömande av
17464: begäras av den läkare som vårdat den sökande         arbetsoförmåga och vid pensionsfrågor.
17465: eller denne kan på pensionsanstaltens försorg           Representanterna för pensionsanstalterna
17466: förpassas till ytterligare undersökningar.           skall enligt kommissionen kontakta vårdande
17467:    Vid sidan av de medicinska omständigheter-        läkare då kontakten är av betydelse med av-
17468: na måste man vid avgörande av pensionsan-            seende på ärendets fortsatta handläggning. På
17469:                                              N:o 103                                             5
17470: 
17471: motsvarande sätt borde de vårdande läkarna          grupper som specialiserat sig på invalidi tets-
17472: alltid kontakta pensionsanstalternas läkare         bedömning.
17473: och experter då oklarheter uppstår i anslut-           Utlåtanden om kommissionens för bedöm-
17474: ning tili pensionsfrågor.                           ning av invaliditetsfrågor betänkande kommer
17475:    I syfte att förenhetliga invaliditetsbedöm-      att inhämtas hos olika myndigheter, inrätt-
17476: ningen med avseende på de medicinska kri-           ningar och organisationer, varefter social- och
17477: terierna borde man utreda möjligheterna att         hälrovårdsministeriet tar ställning till de re-
17478: vid universitetscentralsjuikhusen inrätta expert-   former som föreslagits i betänkandet.
17479:      Helsingfors den 26 april 1982
17480: 
17481:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
17482:                                             1982 vp.
17483: 
17484: Kirjallinen kysymys n:o 104
17485: 
17486: 
17487: 
17488: 
17489:                                 Tennilä: Desperado-nimisen yrityksen college-paitojen myynnin
17490:                                    estämisestä
17491: 
17492: 
17493:                         Ed u s.k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e ·
17494: 
17495:    V8-Magazine -lehdessä 2/82 on julkaistu           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17496: mainos, jossa Desperado-niminen yritys kau-       §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
17497: pittelee USA~collegepaitoja, joissa on rasismia   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu~
17498: sekä neuvosto- ja kommunisminvastaisuutta il-     raavan kysymyksen:
17499: mentäviä kuvioita ja. tunnuksia. Tunnuksina on
17500: muun muassa tekstit "Niggers - beware",                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17501: "Soviet Tanks - no thanks" ja "Fuck com-                 ryhtyä estääkseen Desperado-yritystä
17502: munism". Mainoksessa ilmoitetaan myyjän                  myymästä rasistisia, Neuvostoliittoa ja
17503: osoitteeksi PL 13, 00901 Hki 90.                         kommunismia parjaavia USA-college-
17504:                                                          paitoja?
17505:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
17506: 
17507:                                       Esko-Juhani Tennilä
17508: 
17509: 
17510: 
17511: 
17512: 0882003718
17513: 2                                           19-82 vp.
17514: 
17515: 
17516: 
17517: 
17518:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17519: 
17520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lee mainoksessaan collegepaitojen tosiasiallisia
17521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ominaisuuksia ja niihin painettuja ilmaisuja,
17522: olette 25 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        eikä menettelyllä sinänsä vaikuteta harhaanjoh-
17523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tavasti kuluttajien ostopäätöksiin. Kuluttajan-
17524: asianomaiselle jäsenelle. jäljennöksen kansan-     suojalain nojalla ei voida suorittaa sellaisia
17525: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    hyvään tapaan ja sopimattomuuteen liittyviä
17526: kysymyksestä n:o 104:                              yleisiä rajanvetoja, joita kysymyksessä tarkoi-
17527:                                                    tettujen, sinänsä huonoa makua osoittavien il-
17528:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maisujen kieltäminen edellyttäisi.
17529:        ryhtyä estääkseen Desperado-yritystä           Kysymyksessä      tarkoitettujen    tuotteiden
17530:        myymästä rasistisia, Neuvostoliittoa ja     myyntiä ei edellä esitetyistä syistä voida estää
17531:        kommunismia parjaavia USA-college-          myyntitoimintaa tai kuluttajakauppaa koske-
17532:        paitoja?                                    vien säännösten nojalla. Sitä vastoin voi olla
17533:                                                    mahdollista, että kysymyksessä tarkoitettuja
17534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuotteita käytetään esimerkiksi julkisella pai-
17535: vasti seuraavaa:                                   kalla tai jossakin tilaisuudessa siten, että asia
17536:    Kuluttajansuojalaki sisältää säännökset kulu-   on arvioitava rikoslain säännösten nojalla.
17537: tushyödykkeiden markkinoinnille asetettavista      Niin ikään voidaan painotuotteessa tapahtuvaa
17538: vaatimuksista. Lain tarkoituksena on säännellä     ilmoittelua joutua harkitsemaan painovapaus-
17539: kuluttajien ostopäätöksiin kohdistuvaa vaikut-     lain nojalla. Milloin näin on, toimenpiteet kuu-
17540: tamista ja sen keinoja. Kysymyksessä mainittu-     luvat lähinnä syyttäjäviranomaisten tehtäviin.
17541: ja tuotteita myyvä elinkeinonharjoittaja esitte-
17542:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1982
17543: 
17544:                                                                           Ministeri Esko Rekola
17545:                                              N:o 104                                               3
17546: 
17547: 
17548: 
17549: 
17550:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17551: 
17552:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ler i sin reklam dessas faktiska egenskaper
17553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt de på tröjorna tryckta deviserna, och
17554: velse av den 25 mars 1982 tili vederbörande        genom detta förfarande påverkas inte konsu-
17555: medlem av statsrådet för avgivande av svar         menternas köpbeslut i och för sig på ett vilse-
17556: översänt avskrift av följande av riksdagsman       ledande sätt. Med stöd av konsumentskydds-
17557: Tennilä undertecknade spörsmål nr 104:             lagen kan man inte inlåta sig på sådana gräns-
17558:                                                    dragningar gällande god sed eller otilibörligt
17559:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          beteende, som ett förbud av de i spörsmålet
17560:        vidta för att förhindra företaget Despe-    avsedda deviserna skulle förutsätta, även om
17561:        rado att sälja USA-collegetröjor som är     de i och för sig utgör ett prov på dålig smak.
17562:        rasistiska, eller förtalar Sovjetunionen       De i spörsmålet avsedda produkternas försälj-
17563:        och kommunismen?                            ning kan inte på ovan nämnda grunder förhind-
17564:                                                    ras med stöd av stadgandena om försäljnings-
17565:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       verksamhet eller konsumentköp. Däremot kan
17566: anföra följande:                                   ifrågavarande produkter användas tili exempel
17567:    Konsumentskyddslagen innehåller stadgan-        på ett offentligt ställe eller vid annat tillfälle
17568: den om de krav som bör ställas på marknads-        så, att saken bör bedömas med stöd av stad-
17569: föringen av konsumtionsnyttigheter. Lagens         gandena i strafflagen. Likaledes kan annon-
17570: syfte är att reglera den påverkan, som riktar      sering i tryckalster bli föremål för bedörnning
17571: sig mot konsumenternas köpbeslut och meto-         med stöd av tryckfrihetslagen. Om så är fallet,
17572: derna för sådan påverkan. Den näringsidkare,       hör åtgärderna närmast tili åtalsmyndigheternas
17573: som säljer ifrågavarande collegetröjor framstäl-   område.
17574:      Helsingfors den 23 april 1982
17575: 
17576:                                                                           Minister Esko Rekola
17577:                                                 1982 vp.
17578: 
17579: Kirjallinen kysymys n:o 105
17580: 
17581: 
17582: 
17583: 
17584:                                    Impiö: Tornion-Muonionjoen ja Simojoen emolohien jokiin
17585:                                       nousemisen edistämisestä
17586: 
17587: 
17588:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17589: 
17590:    Vastauksessaan Tornion-Muonionjoen ja               musaloitteeseen n:o 281/1982 vp. 2) Valvonta
17591: Simojoen lohikysymystä koskevaan kirjalliseen          on saatava tehokkaasti toimimaan. On selvi-
17592: eduskuntakyselyyni ministeri Jarmo Wahlström           tettävä yksiselitteisesti, kenelle valvonta kuu-
17593: 15. 3. 1982 toteaa mm.: "Tornionjoen osalta            luu. Samalla on valvonnan kohdistamisessa
17594: pyynnin alueellisen säätelyn toimeenpano kuu-          päästävä siihen, että myös vapaa-ajan kalastajat
17595: luu suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomissiolle.      ovat erityisen huomion kohteena. 3) On tar-
17596: Tämä onkin erilaisilla määräyksillä rajoittanut        koin selvitettävä, missä määrin Tornion ja Haa-
17597: jokipyyntiä siinä määrin, että lohenpoikastuo-         parannan kaupunkien kalastuslupien myynti on
17598: tannolle on olemassa hyvät edellytykset, mikäli        vapaa-ajan kalastajille määrällisesti liian suuri
17599: emolohia nousee tarpeeksi jokeen." Edelleen            Tornionjoen emolohikannan turvaamisen näkö-
17600: viitataan    lohikantojen sääntelytoimikunnan          kulmasta. Rajoitukset tulee määrätä, kuten pyy-
17601: työhön näin: "Voidaan todeta, että sen toi-            dysyksiköiden pistelaskujärjestelmääkin tarkis-
17602: meksiantoon kuuluu ehdottaa Simojoenkin                taa, päämääränä poikastuotannon kohottaminen
17603: osalta voimassa olevien paikallisten määräysten        maksimiin.
17604: lisäksi mahdollisesti tarpeelliseksi katsottavia          Valvonnan tehostamisessa ei voi olla kysy-
17605: uusia järjestelyjä samoin kuin valvonnan tehos-        mys vain kalastuksen valvonnasta. Saasteita
17606: tamista tarkoittavia menettelyjä yleensäkin."          tuottavat haittatekijät on kartoitettava. Epäi-
17607:    Ministeri Wahlströmin vastauksesta voidaan          lykset kohdistuvat kalaihmisten kannalta metsä-
17608: tehdä johtopäätöksiä, jotka pitkälle vastaavat         ojituksiin ja hangen päälle tapahtuviin lannoi-
17609: jokivarsien ihmisten käsityksiä. Kyseisten jo-         tuksiin. Yleisesti arvellaan, että metsäojat lan-
17610: kien lohikantojen pelastaminen ei ole toteu-           noituksineen ovat lähes kadottaneet meritaimen-
17611: tettavissa ensisijaisesti lisäämällä rajoituksia jo-   kannan, jota kalanviljelylaitoksilla ei voida
17612: kivarsilla. Sen sijaan valvonnan tehostaminen          tuottaa mädin puutteessa. Vesi- ja terveyslau-
17613: kaipaa paikallisen väestön mielestä pikaisia ja        takuntien tehoa valvontakysymyksissä on lisät-
17614: tehokkaita toimenpiteitä.                              tävä samalla kun kalatalouden edustus on saa-
17615:    Kalatalouden parissa työskentelevien em. jo-        tava mukaan elimiin, joiden arvioidaan saas-
17616: kivarsien ihmisten kannalta on jatkettava kes-         tuttavan pohjoisia lohijokia sivuhaaroineen. Ka-
17617: kustelua, ja siinä mielessä esitän kunnioittaen        latalousihmisten kannalta luottamusta herättä-
17618: kysymysten laajentamiseksi perusteluna seuraa-         vin on lohijokien luonnonolosuhteiden palautta-
17619: vaa:                                                   misen varmistamiseksi valtiovallan toimenpide,
17620:    Kun lähtökohtana on se, että lohenpoikastuo-        jolla taataan eri etunäkökohdista vapaan viran-
17621: tannolle on olemassa hyvät edellytykset, mikäli        omaisen tai toimitusmiehen saaminen valvonta-
17622: emolohia nousee tarpeeksi jokeen, kuten mi-            tehtävien johtamiseen.
17623: nisteri Wahlström toteaa, on emolohen nousu               Ministeri Wahlströmin mainittua vastausta
17624: turvattava. Se merkitsee lähinnä kolmea asiaa:         on tarkasteltava niin Tornion-Muonionjoen
17625:  1) Kalateitä merialueella Tornion-Muonion-            kuin Simojoen lohikysymysten osalta lähtökoh-
17626: joen suunnalla on tarkistettava, levennettävä,         tana toteamus: "mikäli emolohia nousee tar-
17627: kenties myös syvennettävä. Viimemainitun osal-         peeksi jokeen". Juuri tässä kysymyksessä väestö
17628: ta on kiireellisesti selvitettävä jokisuun ruop-       odottaa valtiovallan nykyistä suurempaa vas-
17629: paamismahdollisuus eroolohien nousun edistä-           tuunottoa, panostusta. Kun Tornionjoen osalta
17630: miseksi. Viittaan tässä nimelläni olevaan toivo-       eräissä asioissa voidaan vetäytyä suomalais-
17631: 088200388T
17632: 2                                              1982 vp.
17633: 
17634: ruotsalaisen rajajokikomission tehtäväkuvan           nykyisin häviävän lähes 19 miljoonaa markkaa/
17635: taakse, se ei voi tapahtua Simojoen osalta, joka      vuosi. Tähän ei ole vielä laskettu kerrannais-
17636: emolohen nousun kannalta on Tornionjokeen             vaikutuksia turismin, urheilukalastuksen jne.
17637: verrattavissa.                                        muodossa.
17638:     Luonnossa kasvanut lohen vaelluspoikanen             Edellä olevasta voidaan tehdä mm. seuraavia
17639: lasketaan arvoltaan kahta laitoksessa kasvatet-       johtopäätöksiä: 1) Valtion tuella on menneinä
17640: tua smolttia vastaavaksi. Jos kasvatetun lohen-       vuosina investoitu avomerikalastukseen liikaa,
17641: poikasen hinnaksi arvioidaan 3,5-5 markkaa,           jos lähtökohdaksi otetaan Tornion-Muonion-
17642: on luonnonsmoltin hinnaksi laskettava keski-          jokilaaksot ja Simojokivarsi poikastuotanto-
17643: määrin 9 markkaa. Riittävän kutukypsän lohi-          alueina. Väestö kokee jääneensä valtiovallan
17644: määrän päästyä jokeen olisi poikastuotannon           huolenpidon ulkopuolelle. 2) Lohisaalis on koi-
17645: arvo vuosittain Tornionjoessa noin 4 miljoonaa        tunut lähes täysin avomerikalastajien hyväksi.
17646: markkaa. Laskettaessa näin syntyvää lohisaalista      3) Laajasta lohien sääntelytoimikunnasta puut-
17647: periaatteella 1 000 kiloa/1 000 istukasta ja          tuu pohjoisten lohijokivarsien väestön edustus
17648: käytettäessä saadusta saaliista myyntihintana         kokonaan.
17649: 50 markkaa/kilo on saaliin arvo 25 miljoonaa             Pelkästään lohen osalta voitaisiin syystä edel-
17650: markkaa vuodessa. Lohien ravinnonkäyttö me-           lyttää valtiovallan taholta pikaista ja selkeää
17651: rialueella voidaan arvioida periaatteella 5 kiloa     suunnitelmaa pohjoisia lohijokia varten. Lohi
17652: silakkaa/1 kilo lohta. Jos silakan kilohinnaksi       on - vaikka tämän kysymyksen keskeisin asia
17653: asetetaan 50 penniä/kilo, on merialueen anta-         - vain osa Tornion-Muonionjoen ja Simo-
17654: man panoksen hinta noin 1,25 miljoonaa mark-          joen kalakannasta. Siika- ja harrikanta on oma
17655: kaa/vuosi. Vertailemalla kyseisiä summia to-          kysymyksensä ja keskustelunaihe. Tässä yhtey-
17656: detaan jokialueen vastaavan rahallisesta tuo-         dessä siihen kajoamatta keskeisin tämän hetken
17657: tosta noin 76,2 prosenttia ja merialueen 23,8         vaatimus jokivarsien väestöllä on kalataloudel-
17658: prosenttia. Jos esitetty 25 miljoonan markan          lisen kokonaissuunnitelman tekeminen niin Tor-
17659: saalisarvo jaetaan vastaavalla tavalla, tulee joki-   nion-Muonionjoen kuin Simojoenkin osalta.
17660: alueen osuudeksi 19,05 miljoonaa markkaa/             Riista- ja kalataloudellisella tutkimuslaitoksella
17661: vuosi ja merialueen 5,95 miljoonaa markkaa/           on riittävästi tietoa, kun valtiovallan toimeksi-
17662: vuosi. Nykyisellään mahdollistaa Tornion-             anto, rahoitus ja Tornion-Muonionjoen osalta
17663: Muonionjoen vesistön tuotto ehkä 90 lohiton-          yhteistyö Ruotsin kanssa ovat kunnossa.
17664: nin vuosisaaliin. Tästä jää jokialueen osuudeksi         Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
17665: vain 3-5 prosenttia. Edellä esitetyn arvion           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
17666: mukaan jokialueen oikeutetun saaliin arvon tu-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17667: lisi olla 3,34 miljoonaa markkaa/vuosi ja meri-       raavan kysymyksen:
17668: alueen 1,07 miljoonaa markkaa/vuosi. Joki-
17669: alueen saalisarvo vuonna 1980 vastaa kuiten-                    Millä tavalla Hallitus aikoo tarkistaa
17670: kin vain 0,25 miljoonaa markkaa/vuosi, joten                 kalateitä merialueella Tornion-Muo-
17671: menetys jokialueelia on nykytilanteessakin noin              nionjoen suulla, ja
17672: 3,18 miljoonaa markkaa/vuosi.                                   millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
17673:    Tornion-Muonionjoen vesistön tuottaessa                   lisätä kalastuksen valvontaa pohjoisilla
17674: lohen vaelluspoikasia täydellä arvioidulla tehol-            lohijokisuma ja -varsilla sekä estää ve-
17675: Iaan ja laskettaessa tällöin jokivarten menetyk-             den saastumista esimerkiksi ojitusta ja
17676: siä nykytilaan nähden voidaan sanoa jokialueen               lannoitusta valvomalla?
17677:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
17678: 
17679:                                             Lauri Impiö
17680:                                                N:o 105                                              3
17681: 
17682: 
17683: 
17684: 
17685:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17686: 
17687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rauhoituspiirien muutokset kohtaisivat suu-
17688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rimmat vaikeudet Ruotsin puolella, missä rysä-
17689: olette 25 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          kalastus on laajempaa kuin Suomessa vastaaval-
17690: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          la alueella ja toimenpide siten ehkä perustel-
17691: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lumpaa. Tämä johtuu siitä, että lohen kalastus-
17692: edustaja Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta        oikeus Ruotsissa Perämeren rannikolla kuuluu
17693: kysymyksestä n:o 105:                                yksityisille kalaveden omistajille, kun taas Suo-
17694:                                                       messa on voimassa ns. lohiregaali eli lohen
17695:           Millä tavalla Hallitus aikoo tarkistaa     kalastusoikeus kuuluu valtiolle. Rauhoituspii-
17696:        kalateitä merialueella Tornion-Muo-           rien muutokset aiheuttaisivat Ruotsissa laajoja
17697:        nionjoen suulla, ja                           kalastuspaikkojen lunastuksia valtion toimesta,
17698:           millä toimenpiteillä Hallitus aikoo        minkä toteuttaminen näyttää vaikealta. Suomen
17699:        lisätä kalastuksen valvontaa pohjoisilla      puolella toimenpide olisi teknillisesti helpompi
17700:        lohijokisuilla ja -varsilla sekä estää ve-    aiheuttaen niiden valtiolle kuuluvien lohenka-
17701:        den saastumista esimerkiksi ojitusta ja       lastuspaikkojen lakkauttamisen, jotka olisivat
17702:        lannoitusta valvomalla?                       laajennettavien rauhoituspiirien kohdalla. Lisäk-
17703:                                                      si on ilmeistä, että näiden kalastuspaikkojen
17704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vuokramiehet kohdistaisivat valtiolle vaatimuk-
17705: tavasti seuraavaa:                                   sia tulon menetyksistä. Vastaavia vaatimuksia
17706:    Vuonna 1971 voimaan tulleessa Suomen ja            tulisi myöskin muun kalan, ainakin siian osalta.
17707: Ruotsin välisessä rajajokisopimuksessa (SopS         Suomen taholta ei liene syytä yksipuoliseen toi-
17708: 54/71 ) on nousukalan turvaamiseksi määri-           menpiteeseen ja sen aiheuttamaan rajajokisopi-
17709: telty viisi rauhoituspiiriä saaristoon Tornion-      muksen muuttamiseen, koska pääosa lohennou-
17710: joen suualueelle, jotka sijaitsevat puoliksi Suo-    susta tapahtuu Ruotsin alueen kautta ja toi-
17711: men ja puoliksi Ruotsin puolella. Rauhoitus-         saalta menettely ei olisi tasapuolinen suomalais-
17712: piireihin, jotka jatkuvat avomerelle saakka ja       ten kalastajien kannalta.
17713: jotka ovat leveydeltään 400 metriä, ei saa sijoit-       Lohen nousun edistämistä Tornion- samoin
17714: taa tai käyttää kalanpyydystä tai muuta laitet-      kuin Simojokeen ei voida ratkaista yksin rau-
17715: ta siten, että kalan kulku niissä estyy tai vai-     hoituspiirien laajentamisen avulla. Lohen vael-
17716: keutuu. Myös troolin veto on niissä kielletty.       lus kutujokiin on vielä suuremmassa määrin
17717: Rauhoituspiirien merkityksestä on esitetty eri-      riippuvainen avomerikalastuksen tehosta. Mi-
17718: laisia käsityksiä, niitä on mm. pidetty liian        käli avomeripyynti saadaan Itämerellä saalis-
17719: kapeina ja mutkikkaina lohen nousun turvaa-          kiintiöiden ja mahdollisten muiden rajoitusten
17720: misen kannalta. On selvää, että niiden merkitys      avulla kohtuulliselle tasolle, pääsee kudulle
17721: ja tehokkuus korostuu mikäli niitä levennetään       vaeltavia emolohia runsaammin jokisuille ja
17722: tai niiden lukumäärää lisätään. Rauhoituspiirit      nousu mm. Tornionjokeen lisääntyy ilman rau-
17723: on koordinaatein määritelty maiden välises-          hoituspiirien laajentamistakin. Tähän päämää-
17724: sä sopimuksessa ja merellä ne on merkitty poi-       rään pyritään paitsi valmisteilla olevien kan-
17725: juin. Niiden muuttaminen edellyttää sopimuk-         sallisten säätelytoimenpiteiden myöskin kan-
17726: sen muuttamista ja siten hallitusten välisiä neu-    sainvälisellä tasolla Itämeren kalastuskomissios-
17727: votteluja. Näin ollen suomalais-ruotsalainen         sa tapahtuvan työskentelyn avulla. Ruotsin puo-
17728: rajajokikomissio ei voi päätöksellään muuttaa        lella on tiettävästi tarkoitus suorittaa eräitä
17729: niiden leveyttä, sijaintia tai lukumäärää.           rannikkokalastukseen liittyviä säätelytoimenpi-
17730: 4                                            1982 vp.
17731: 
17732: telta vastauksena Suomessa suoritettuun ranni-      ta tullaan tehostamaan valvontaa Simo- ja Kii-
17733: kon rysäpyynnin 25 % :n vähennykseen. Näin          minkijoella sekä niiden suualueilla osaksi tätä
17734: ollen on tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä tässä       varten palkatun tarkastajan toimesta.
17735: vaiheessa muilla toimenpiteillä edistämään lo-         Veden laatua koskevaa valvontaa ja tarkkai-
17736: hen nousua Tornionjokeen kuin pitkällisellä ja      lua suoritetaan rajajoessa ja Simojoessa Lapin
17737: vaikealla rajajokisopimuksen muuttamisella.         vesipiirin vesitoimiston toimesta. Tämä valvon-
17738: Maiden välisestä yhteistyöstä tässä asiassa mai-    ta on toiminut tehokkaasti. On todettava, että
17739: nittakoon, että Ruotsin kalastushallituksella ja    Tornion-Muonionjoen veden laatu on hyvä
17740: rajajokikomissiolla kalastusasiantuntijoineen mo-   ja että se on edelleen parantunut viime vuo-
17741: lemmista maista oli 21. 4. 1982 neuvottelu ra-      sina keskitettyjen puhdistuslaitosten toteutumi-
17742: jajoen lohikannan turvaamista koskevista kysy-      sen myötä. Hajakuormitusta tosin esiintyy edel-
17743: myksistä.                                           leen, johon ryhmään metsäojitus ja -lannoitus
17744:    Kalastuksen valvonnassa lohijokien kohdalla      kuuluvat, mutta niiden vaikutus on siksi vähäi-
17745: on ollut toivomisen varaa ja valvonnan kehit-       nen, että niiden ei ole voitu todeta yksin ai-
17746: täminen onkin ollut sekä maa- ja metsätalous-       heuttaneen veden laadun heikkenemistä. Ti-
17747: ministeriön että rajajokikomission ohjelmassa.      lanne on tässä suhteessa jokseenkin sama Simo-
17748: Tämän asian johdosta pidetään Pellossa 28. 4.       joessa. Näin olleen voidaan todeta, että veden
17749: 1982 laaja kalastuksen valvontaa koskeva ko-        nykyinen laatu pohjoisissa lohijoissa ei ole mis-
17750: kous, jonka tarkoituksena on tehostaa valvonta-     sään määrin lohen ja taimenen nousua tai li-
17751: toimia sekä rajajokien alueella että jokisuulla.    sääntymistä rajoittava tekijä.
17752: Samoin maa- ja metsätalousministeriön toimes-
17753:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1982
17754: 
17755:                                                                      Minrsteri Jarmo Wahlström
17756:                                              N:o 105                                             5
17757: 
17758: 
17759: 
17760: 
17761:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17762: 
17763:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         kan finsk-svenska gränsälvskommissio!len inte
17764: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse        genom eget beslut ändra deras bredd, lokali-
17765: av den 25 mars 1982 till vederbörande medlem        sering eller antal.
17766: av •statsrådet översänt aVlskrift av följande av       Ändring av fredningszonerna skulle stöta på
17767: riksdagsman Impiö ställda skriftliga spörsmål       de största svårigheterna i Sverige, där ryssje-
17768: nr 105:                                             fisket är mera omfattande än i Finland dnom
17769:                                                     motsvarande område och åtgärden sålunda må-
17770:              På vilket <sätt ämnar Regeringen jus- hända skulle vara mera motiverad. Detta beror
17771:          tera Hskvägarna inom havsomrädet vid på att rätten att fiska lax i Sverige vid kusten
17772:          mynningen av Torne-Muonio älv, och av Bottenviken tillkommer privata ägare av
17773:              genom v,ilka å:tgärder avser Rege- Hskevatten, medan åter i Finland gäHer s.k.
17774:          ringen att utöka övervakningen av laxregale, dvs. rätten att fiska lax tillkommer
17775:          f.isket vid mynningarna av de nordliga staten. Ä:ndring av fredningszonerna skulle i
17776:          laxälvarna och längs dessas övre lopp Sverige leda tili omfattande inlösen av fi.ske~
17777:          samt förebygga vattenförorening exem- platser tili staten, och förverkligande av detta
17778:          pelvi,s genom tillsyn av dikning och syns vara svårt. I Finland skulle åtgärden tek-
17779:          gödsling?                                  niskt vara lättare och skulle innebära indrag-
17780:                                                     ning av de staten tillkommande fiskeplatser
17781:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an- vilka skulle falla inom de utvidgade frednings-
17782: föra följande:                                      zonerna. Dessutom är det uppenbart, att arren-
17783:     I gränsälvsöverenskommelsen mellan Finland datorerna av dessa fiskeplatser skulle ställa an-
17784: och Svrerige ( FördrS 54/71 ) :som trädde i språk på staten på grund av förlorad inkomst.
17785: kraft år 1971 har för skyddet av den upp- Motsvarande krav skulle förekomma också i
17786: :stigande fisken i skärgården inom Torne älvs fråga om annan fisk, åtminstone sik. För Fin-
17787: mynningsområde fastställts fem frednings- lands del torde det inte föreligga skäl att vid-
17788: zoner, vilka tili hälften ligger i Finland och tili taga någon ensidig åtgärd och att ändra
17789: hälften i Sverige. I fredningsronerna, som fort- gränsälvsöverenskommelsen som skulle bli följ-
17790: sätter ut tili havs och har bredden 400 meter, den därav, ty huvudpa·rten av laxuppstigningen
17791: får fiskeredskap eller andra anordningar inte sker via Sveriges område och å andra sidan
17792: sättas ut eller användas sålunda, att fiskens skulle förfarandet inte vara rättvist ur de fin-
17793: gång i dessa hindras eller försvåras. Också trål- ländska fiskarnas synvinkel.
17794: dragning är förbjuden inom dessa. Om betydel-          Befrämjandet av laxens uppstigning i Totn{;
17795: sen av fredningszonerna har olika uppfattning- älv liksom i Simojoki kan inte lösas enbart
17796: ar framförts; de har bl. a. ansett·s vara alltför genom att utvidga fredningszonerna. Laxens
17797: smala och krCJikiga med tanke på trvggandet uppvandring i lekälvarna är i ännu högre grad
17798: av laxens uppstigning. Klart är, att deras be- beroende av effektiviteten av fi<sket ute tili
17799: tydelse och effektivitet ökas ifall de breddas havs. Hall fisket på öppna havet genom fångst-
17800: eller ökas i antal. Fredningszonema är de- kvoter och eventuella andra åtgärder kan brin-
17801: finierade genom koordinater i överenskommel- gas tili en skälig nivå, får avelslaxar som är
17802: •sen mellan länderna och i havet är de ut- på uppstigning tili lek i r1kligare mängd till-
17803: märkta med bojar. Ändring av dem förut- träde till älvmynningarna och uppstigningen i
17804: sätter att överenskommelsen ändras och sålun- exempelvis Torne älv utökas också utan att
17805: da förhandlingar mellan regeringarna. Sålunda fredningszonerna utvidgas. Detta mål efter-
17806: 088200388T
17807: 6                                           1982 vp.
17808: 
17809: strävas utom ,genom de nationella reglerings-      vid älvmynningen. Likaså kommer genom åt-
17810: åtgärder som är under beredning också på in-       gärd av jord- och SJkogsbruksministeriet över-
17811: ternationell bas genom arbetet inom fiskeri-       vakningen att effektiveras vid Simojoki och
17812: kommissionen för Östersjön. I Sverige är det       Kiiminkijoki älvar samt inom dessas mynnings-
17813: veterligen avsikten att vissa regleringsåtgärder   områden delvis på åtgärd av en för detta ända-
17814: i anslutning till kustfisket skall genomföras      mål avlönad inspektör.
17815: som svar på den minskning om 25 % av ryss-            Tillsynen och kontrollen i fråga om vatten-
17816: jefångsten som verkställts i Finland. Sålunda är   kvaliteten utförs i gränsälven och i Simojoki
17817: det mera ändamålsenligt att i detta skede          på åtgärd av vattenbyrån vid Lapp1ands vatten-
17818: genom andra åtgärder än ett långt utdraget och     distrikt. Denna tillsyn har fungerat effektivt.
17819: svårt ändrande av gränsälvsöverenskommelsen        Det bör konstateras, att vattenkvaliteten är
17820: befrämja laxens uppstigning i Torne älv. Om        god i Torne-Muonio älv och att den ytter-
17821: samarbetet mellan länderna i denna sak må          ligare förbättrats i samma mån som man för-
17822: nämnas, att Hskeristyrelsen i Sv·erige och         verkligat centraliserade reningsanläggningar un-
17823: gränsälvskommissionen med fiskerisakkunniga        der de senaste åren. Spridd belastning före-
17824: från båda länderna 21. 4. 1982 förhandlat om       kommer visserligen fortfarande, och skogsdik-
17825: frågor rörande tryggande av laxbeståndet i         ni:ng och -gödsling tillhör denna grupp, men
17826: gränsälven.                                        dessas venkan är 1såpass r·inga, att man inte
17827:    Tillsynen av fisket har i fråga om laxälvama    kunnat konstatera att de ensamma föranlett
17828: lämnat övrigt att önska och utvecklande av         försvagning av vattenikvaliteten. Situationen är
17829: övervakningen har också ·ingått i såväl jord-      i detta avseende i det närmaste samma i Simo-
17830: och skogsbruksministeriets som gränsälvskom-       joki. Sålunda kan man konstatera, att den nu-
17831: missionens program. Med anledning av denna         varande vattenkvaliteten i de nordliga laxälvar-
17832: sak hålls i Pello 28. 4. 1982 rörande övervak-     na inte i något som helst av.seende innebär en
17833: ningen en omfattande sammankomst och me-           begränsande faktor i f.råga om laxens och
17834: ningen med denna är att effektivera övervak-       havsöringens uppstigning eller fortplantning.
17835: ningsåtgärderna både inom grä:nsälvarna och
17836:      Helsingfors den 26 april 1982
17837: 
17838:                                                                     Mini,ster ]armo Wahlström
17839:                                              1982 vp.
17840: 
17841: Sktiftligt spörsmål nr 106
17842: 
17843: 
17844: 
17845: 
17846:                                  Melin: Om intensifiering av informationen om den militära
17847:                                     yrkesbanan i svenskspråkiga skolor
17848: 
17849: 
17850:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17851: 
17852:    Redan en längre tid har situationen varit        officerare som fullständigt behärskar svenska
17853: den att landets enda svenskspråkiga truppför-       för handhavande av kontakterna t.ex. tili för-
17854: band Nylands brigad i Ekenäs haft svårigheter       svaret i de övriga nordiska länderna och tili
17855: att besätta officers- och befattningsofficers-      materielleverantörer samt vid rekrytering av
17856: vakanser med personer med svenska som               lämpliga officerare för vissa militärattache-
17857: modersmål. Beträffande befattningsofficerssitua-    poster. Beaktas bör att två av vapenslagen,
17858: tionen är läget nu det att 23 personer med          kustartilieriet och flottan till stor del verkar
17859: svenska som modersmål rekryterats tili be-          i svenskspråkiga trakter av vårt land.
17860: fälsinstitutet i Vilimanstrand under åren 1980          Tili Nylands brigad behövs det ständigt nya
17861: -1981. Dessa slutför sina studier vid befäls-       svenskspråkiga officerare. Avancemangsmöjlig-
17862: institutet etappvis, men efter det att samtliga     heter och befordringsgången är tämligen attrak-
17863: färdigutbildats - förutsatt att samtliga söker      tiva. Man borde därför med det snaraste öka
17864: en befattning vid Nylands brigad - finns det        ansträngningarna och åtgärderna för att trygga
17865: ännu 21 obesatta befattningsofficersvakanser        tiligången på svenskspråkiga kadetter. Informa-
17866: vid Nylands brigad. Det stora antalet obesatta      tionen om officersyrket borde därför förbättras.
17867: befattningar kan betecknas som oroväckande.         Informationen borde speciellt intensifieras för
17868: Fortsätter denna utveckling kan situationen         de svenskspråkiga elever som står i beråd att
17869: snabbt bli problematisk. I en situation som         börja utbildningen i reservofficersskolorna, ty
17870: denna vållar det stora svårigheter att upprätt-     om intresset för officersbanan vaknar först i
17871: hålla kontakter och kommunikationer på              ett senare skede av denna utbildning, kan det
17872: svenska i brigaden.                                 vara för sent att erhålla ett tiliräckligt högt
17873:    I fråga om officerarna har kadettskolan i        medelvitsord för att kunna fortsätta i kadett-
17874: regel antagit 3-4 svenskspråkiga kadetter per       skolan. Samtidigt borde försvarsmakten över-
17875: årskurs. Denna siffra kan betecknas som ett         väga att ge språkkunskaper ökad vikt vid
17876: medeltal hittilis. På den allra senaste tiden har   intagningen till kadettskolan.
17877: läget dock förvärrats. Situationen beträffande          På grund av det ovanstående och med hän-
17878: den 68:e kursen är nu den att inte en enda          visning tili riksdagsordningens 37 § 1 mom.
17879: svenskspråkig elev ingår bland de inemot 100        ställer jag högaktningsfullt följande fråga att
17880: antagna kadetterna. Detta är bekymmersamt           besvaras av vederbörande medlem av stats-
17881: såväl för utvecklingen inom Nylands brigad          rådet:
17882: som för försvarsmakten i sin helhet. För för-
17883: svarsmakten är det angeläget att elevsamman-                    Har Regeringen för avsikt att skrida
17884: sättningen utgör ett genomsnitt av hela sam-                tili åtgärder för att intensifiera informa-
17885: hället. Detta gäller också den finlandssvenska              tionen om den militära yrkesbanan i
17886: delen av befolkningen. Utöver Nylands brigad                svenskspråkiga skolor?
17887: behöver försvarsmakten överhuvud som bekant
17888:      Helsingfors den 25 mars 1982
17889: 
17890:                                           Ingvar S. Melin
17891: 
17892: 
17893: 0882004017
17894: 2                                              1982 vp.
17895: 
17896: Kirjallinen kysymys n:o 106                                                                Suomennos
17897: 
17898: 
17899: 
17900: 
17901:                                    Melin: Sotilasuraa koskevan tiedotuksen lisäämisestä ruotsinkieli-
17902:                                       sissä kouluissa
17903: 
17904: 
17905:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17906: 
17907:     Jo melko kauan tilanne on ollut se, että          litsevia upseereja kontaktien ylläpitämiseen
17908: maan ainoalla ruotsinkielisellä joukko-osastolla,     esim. muiden pohjoismaiden puolustuslaitoksiin,
17909: Tammisaaressa sijaitsevalla Uudenmaan prikaa-         välineiden toimittajiin sekä rekrytoitaessa sopi-
17910: tilla, on ollut vaikeuksia täyttää avoimia upsee-     via upseereja tiettyihin sotilasattashean tehtä-
17911: rin ja toimiupseerin toimia henkilöillä, joiden       viin. On myös huomattava, että kaksi aselajia,
17912: äidinkieli olisi ruotsi. Toimiupseerien osalta ti-    eli rannikkotykistö ja laivasto, suurimmaksi
17913: lanne on se, että vuosina 1980-81 on Lappeen-         osaksi toimivat maamme ruotsinkielisillä
17914: rannassa sijaitsevaan päällystöopistoon otettu        alueilla.
17915: 23 sellaista henkilöä, joiden äidinkieli on ruotsi.       Uudenmaan prikaatiin tarvitaan jatkuvasti
17916: Nämä päättävät opintonsa päällystöopistossa           uusia ruotsinkielisiä upseereja. Etenemismah-
17917: asteittain, mutta sen jälkeen kun kaikki otetut       dollisuudet ja ylenemisvauhti ovat varsin hy-
17918: on koulutettu - edellyttäen, että kaikki ha-          vät. Tämän vuoksi olisi mitä pikimmin lisättävä
17919: kevat toimia Uudenmaan prikaatissa - maini-           ponnistuksia ja toimenpiteitä ruotsinkielisten
17920: tussa prikaatissa on vielä 21 täyttämättä olevaa      kadettien saamisen varmistamiseksi. Upseerin
17921: toimiupseerin tointa. Suurta täyttämättä olevien      ammattia koskevaa informaatiota tulisi tämän
17922: toimien määrää voidaan pitää hälyttävänä. Mi-         vuoksi parantaa. Informaatiota tulisi erityisesti
17923: käli tämä kehitys jatkuu, tilanne voi nopeasti        tehostaa niiden ruotsinkielisten oppilaiden osal-
17924: tulla ongelmalliseksi. Tämänkaltaisessa tilantees-    ta, jotka ovat aloittamassa koulutuksensa re-
17925: sa tuottaa vaikeuksia ylläpitää kontakteja ja         serviupseerikouluissa, sillä jos mielenkiinto
17926: kommunikaatiota ruotsin kielellä prikaatissa.         upseerin uraa kohtaan syntyy vasta koulutuk-
17927:     Upseerien osalta kadettikoulu on säännön-         sen myöhemmässä vaiheessa, voi olla jo liian
17928: mukaisesti ottanut 3-4 ruotsinkielistä kadettia       myöhäistä saada riittävän korkea keskiarvo,
17929: vuosikurssia kohti. Tätä lukua voidaan pitää          jotta voisi jatkaa kadettikoulussa. Samanaikai-
17930: tähän saakka keskivertolukuna. Aivan viime            sesti puolustusvoimien tulisi harkita sitä, että
17931: aikoina tilanne on kuitenkin huonontunut. Ti-         kielitaidolle annettaisiin suurempi paino otet-
17932: lanne on 68. kurssin osalta nyt se, että lähes        taessa oppilaita kadettikouluun.
17933: 100:n kadettikouluun otetun kadetin joukossa              Edellä olevan johdosta sekä valtiopäiväjär-
17934: ei ole yhtään ruotsinkielistä oppilasta. Tämä         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
17935: on huolestuttavaa sekä Uudenmaan prikaatin            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17936: kehitykselle että puolustusvoimille kokonaisuu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17937: dessaan. Puolustusvoimille on tärkeätä, että
17938: oppilaiden kokoonpano muodostaa poikkileik-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17939: kauksen koko yhteiskunnasta. Tämä koskee                     siin tehostaakseen sotilasuraa koskevaa
17940: myös suomenruotsalaista osaa väestöstä. Kuten                informaatiota ruotsinkielisissä kouluis-
17941: tunnettua puolustuslaitos tarvitsee Uudenmaan                sa?
17942: prikaatin lisäksi täydellisesti ruotsin kieltä hal-
17943:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1982
17944: 
17945:                                            Ingvar S. Melin
17946:                                              N:o 106                                                 3
17947: 
17948: 
17949: 
17950: 
17951:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17952: 
17953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tilaisuuksiin. Sen lisäksi annetaan tietoja sotilas-
17954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ammateista prikaatiin kohdistuvien koululais-
17955: olette 25 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        vierailujen yhteydessä.
17956: kirjeenne n:o 577 ohella toimittanut valtio-          Uudenmaan prikaatissa on valmisteilla yhteis-
17957: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       toiminnassa pääesikunnan kanssa uusi joukko-
17958: jäljennöksen kansanedustaja Ingvar S. Melinin      osastoesite, jossa esitellään prikaatia sanoin ja
17959: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     kuvin. Esitteessä annetaan myös ohjeita sotilas-
17960: 106:                                               uralle hakeutumista varten. Esitettä tullaan ja-
17961:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    kamaan ruotsinkielisille lukioille ja peruskoulun
17962:         siin tehostaakseen sotilasuraa koskevaa    yläasteille. Valmisteilla on myös Uudenmaan
17963:         informaatiota ruotsinkielisissä kouluis-   prikaatia ja puolustusvoimia koskeva diakuva-
17964:         sa?                                        sarja, jota voidaan käyttää muun muassa kou-
17965:                                                    luissa pidettävien informaatiotilaisuuksien yh-
17966:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teydessä.
17967: vasti seuraavaa:                                       Uudenmaan prikaatin resurssit eivät juuri
17968:    Maamme ruotsinkielisissä kouluissa antavat      mahdollista tiedotustoiminnan laajentamista
17969: informaatiota sotilasuraa koskevissa asioissa      Länsi-Uudenmaan alueen ulkopuolelle. Muiden
17970: ensisijaisesti puolustusvoimiemme ainoa ruot-      alueiden, eli nimenomaan Pohjanmaan, Helsin-
17971: sinkielinen joukko-osasto, Tammisaaressa sijait-   gin seudun, Turun seudun ja itäisen Uuden-
17972: seva Uudenmaan prikaati sekä ruotsinkielisen       maan ruotsinkielisten koulujen osalta voivat
17973: väestön asuma-alueiden sotilaspiirit.              informaatiota antaa asianomaiset sotilaspiirien
17974:    Uudenmaan prikaati osallistuu vuosittain        esikunnat. Näin on tapahtunutkin, mutta tältä
17975: Tammisaaren ja Hangon lukioissa ja yläasteen       osin on tarpeellista kiinnittää asiaan entistä
17976: 9 luokilla pidettäviin ammatinvalinnanohjaus-      enemmän huomiota.
17977:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1982
17978: 
17979:                                                            Puolustusministeri Juhani Saukko11en
17980: 4                                             1982 vp.
17981: 
17982: 
17983: 
17984: 
17985:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17986: 
17987:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utom informeras det om militärbanan i sam-
17988: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        band med skolbesök vid brigaden.
17989: nr 577 av den 25 mars 1982 tili vederbörande            En ny broschyr, som i ord och bild presen-
17990: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       terar truppförbandet, håller på att samman-
17991: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin under-          ställas vid Nylands brigad i samarbete med
17992: tecknade spörsmål nr 106:                            huvudstaben. I broschyren ges även anvisningar
17993:                                                      åt dem som tänker söka sig tili den militära
17994:            Har Regeringen för avsikt att skrida      hanan. Broschyren kommer att utdelas i de
17995:        tili åtgärder för att intensifiera informa-   svenska gymnasierna och högstadierna. En dia-
17996:        tionen om den militära yrkesbanan i           bildserie om Nylands brigad och försvars-
17997:        svenskspråkiga skolor?                        makten håller även på att sammanställas. Serien
17998:                                                      kommer att kunna användas bl.a. i samband
17999:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        med informationstilifällen i skolorna.
18000: samt anföra följande:                                   Med de resurser som står tili Nylands bri-
18001:    I våra svenska skolor ges information om          gads förfogande är det knappast möjligt att
18002: den militära yrkesbanan i första hand av för-        utsträcka informationen utanför västra Nyland.
18003: svarsmaktens enda svenska truppförband, dvs.         I de svenska skolorna på övriga områden, dvs.
18004: Nylands brigad i Ekenäs, samt av militär-            i synnerhet i Österbotten, Helsingforsregionen,
18005: distrikten i bosättningsområden med svensk-          Abotrakten och Östra Nyland, kan informa-
18006: språkig befolkning.                                  tionen skötas av staberna i respektive militär-
18007:    Nylands brigad deltar årligen i den yrkesväg-     distrikt. Så har även varit fallet, men det är
18008: ledning som ordnas i gymnasierna och i hög-          skäl att fästa ännu mera uppmärksamhet vid
18009: stadiernas 9 klasser i Ekenäs och Hangö. Dess-       detta förfarande.
18010:      Helsingfors den 28 april 1982
18011: 
18012:                                                               Försvarsminister Juhani Saukkonen
18013:                                              1982 vp.
18014: 
18015: Kirjallinen kysymys n:o 107
18016: 
18017: 
18018: 
18019: 
18020:                                  Tapiola: Lomakorvauksen maksamisesta lyhytaikaisessa työsuh-
18021:                                     teessa olevalle työntekijälle
18022: 
18023: 
18024:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18025: 
18026:    Vuosilomalain 12 § :ssä säädetään, että lyhyt-   toimihenkilöitä ja tuntipaikkaisia työntekijöitä
18027: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin        koskevissa työehtosopimuksissa viitataan vuosi-
18028: eläkelain ( 134/62) soveltamispiiriin kuuluvalle    lomalakiin. Kunnan talonmiehen lomittajana
18029: työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut niin      alle 14 vuorokautta palvellut henkilö ei saa
18030: lyhyen ajan, että hänellä ei ole oikeutta 3 § :n    lomakorvausta, koska talonmiehen ammattia ei
18031: mukaiseen lomaan, on työnantaja velvollinen         työntekijäin eläkelaissa mainita. Koulun rappu-
18032: työsuhteen päättyessä suorittamaan lomakor-         ja korjannut kirvesmies taas saa korvauksen,
18033: vauksena 8,5 % työntekijän ansaitsemasta raha-      koska talonrakennustyö mainitaan eläkelaissa.
18034: palkasta lukuunottamatta hätätyöstä ja lain tai        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18035: sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan         §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
18036: lisäksi maksettavaa korotusta.                      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
18037:    Käytännössä eri työntekijäryhmät joutuvat        van kysymyksen:
18038: erilaiseen asemaan lomakorvauksen saamisessa.
18039: Lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työnteki-                Pitääkö Hallitus tarpeellisena vuosi-
18040: jäin eläkelaki määrittelee lomakorvauksen pii-             lomalain 12 § :n viittaus ta lyhytaikai-
18041: riin kuuluviksi työntekijöiksi metsä-, uitto-,             sessa työsuhteessa olevien työntekijäin
18042: maatila- ja puutarhatalouden töissä, maa-, vesi~           eläkelakiin, joka jättää esimerkiksi kun-
18043: ja talonrakennustyössä, maanparannustyössä,                nan talonmiehen lomittajana alle 14
18044: turveteollisuustyössä, satamatyössä ja kotimaan-           vuorokautta toimineet henkilöt vaille
18045: liikenteen aluksissa työskentelevät henkilöt.              lomakorvausta, ja
18046: Monet kuntien palveluksessa alle 14 vuorokau-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18047: den lomituksia tekevät henkilöt jäävät vaille              tämän eri työntekijäryhmiä eriarvoiseen
18048: 8,5 % :n lomakorvausta. Kuntien ja kuntain-                asemaan saattavan epäkohdan korjaami-
18049: liittojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä ja              seksi?
18050:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
18051: 
18052:                                           Hannu Tapiola
18053: 
18054: 
18055: 
18056: 
18057: 088200389U
18058: 2                                             1982 vp.
18059: 
18060: 
18061: 
18062: 
18063:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18064: 
18065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Voimassa olevassa vuosilomalaissa lyhytaikai-
18066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen työsuhteen päättyessä maksettavan loma-
18067: olette· 26 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         ko~:vauksen soveltamisalaa on laajennettu kos-
18068: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kemaan muitakin kuin vanhassa vuosilomalaissa
18069: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mainittuja työaloja. Koska lyhytaikaisissa työ-
18070: edustaja Tapiolan näin kuuluvasta kirjallisesta      suhteissa olevien työntekijäin eläkelaki ( 134/
18071: kysymyksestä n:o 107.:                               62) koskee .eläkkeen saamisen osalta jossain
18072:                                                      määrin samanlaista oikeudellista tilannetta kuin
18073:             Pitääkö Hallitus tarpeellisena vuosi-    velvollisuus lomakorvauksen suorittamiseen
18074:         lomalain 12 § :n viittausta lyhytaikai-      lyhytaikaisen työsuhteen päättyessä, ei lakia
18075:      , · sessa . työsuhteessa olevien työntekijäin   valmisteltaessa katsottu aiheelliseksi luetella
18076:      " eläkelakiin, joka jättää esimerkiksi kun-     niitä työaloja, joilla työskenteleville työnteki-
18077:     . han talonmiehen lomittajana alle 14            jöille työnantaja on velvollinen maksamaan
18078:          vuorokautta toimineet henkilöt vaille       lomakorvauksen lyhytaikaisen työsuhteen päät-
18079:          lomakorvausta, ja            ..
18080:                                                      tyessä. Sen sijaan lyhytaikaisissa työsuhteissa
18081:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      työskentelevien oikeus saada lomakorvaus työ-
18082:          tämän eri työntekijäryhmiä eriarvoiseen     suhteen . päättyessä kytkettiin lyhytaikaisissa
18083:          ;1semaan: saattavan epäkohdan korjaami-     työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain so-
18084:          seksi?               ·
18085:                                                      veltamisalaan.
18086:                                                         Vuosilomalain 12 §:ssä tarkoitettu loma-
18087:    VastaukSena kysymykseen esitän kunnioitta-        l,<orvaus on näin ollen suoritettava niille työn-
18088: vasti seuraavaa:                                     tekijöille, jotka ty()skentelevät lyhytaikaisissa
18089:    Eräiden työalojen luonteesta. johtuu, että        työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 ja
18090: työsuhteet niillä jäävät yleensä erittäin lyhyt-     1 a § :ssä sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
18091: aikaisiksi. Työsuhteiden lyhytaikaisuus taas voi     vien työntekijäin eläkelain soveltamisesta anne-
18092: johtaa siihen, että työntekijällä ei ole oikeutta    tussa asetuksessa ( 240/ 63} luetelluilla aloHla.
18093: vuosilomalain (272/73) 3 §:n mukaiseen lo-           Lain esitöissä otettiin myös huomioon se, että
18094: maan eikä myöskään lain 10 §:n mukaiseen             lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
18095: lomakorvaukseen. Kuitenkin jo nykyistä vuosi-        eläkelain soveltamisalan mahdolliset muutokset
18096: lomalakia aikaisempien säädösten mukaan myös         tul~vat automaattisesti vaikuttamaan myös vuo-
18097: lyhytaikaisissa työsuhteissa työskennelleet oli-     silomalain 12 § :n lomakorvausta koskevan
18098: vat tietyin edellytyksin oikeutettuja lomakor-       säännöksen soveltamisalaan. Lisäksi lyhytaikai-
18099: vaukseen työsuhteen päättyessä. Näin esimer-         sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke-
18100: kiksi voimassa olevaa vuosilomalakia edeltä-         lain soveltamisesta annettuun asetukseen on
18101: neen vuoden 1960 vuosilomalain mukaan työn-          myöhemmin tehty useita tarkentavia lisäyksiä,
18102: antaja oli velvollinen työsuhteen päättyessä         jotka oikeuttavat lomakorvauksen saamiseen
18103: suorittamaan työntekijälle kuuden prosentin          entistä useammilla aloilla, joilla lyhytaikaiset
18104: suuruisen lomakorvauksen lastaus- ja purkaus-        työsuhteet ovat tavallisia.
18105: työssä, jossa työsuhde yleensä jatkui niin ly-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on kiinnitetty
18106: hyen ajan, ettei työntekijä muutoin olisi saanut     huomiota niihin .epäkohtiin, joita vuosilomalain
18107: lomakorvausta. Oikeus vastaavaan lomakor-            12 § :ään sisältyvä viittaus lyhytaikaisissa työ-
18108: vaukseen oli myös metsä- ja uittotyössä muilla       suhteissa olevien työntekijäin eläkelakiin ai-
18109: kuin pysyvään työsuhteeseen otetuilla työnteki-      heuttaa eräissä tapauksissa. Mikäli lyhytaikaiset
18110: jöillä.                                              työsuhteet entisestään yleistyvät, sosiaali- ja
18111:                                               N:o' 107                                             3
18112: 
18113: terveysministeriössä tullaan lyhytaikaisissa työ-   eläkelakiin kohdistuvan viittauksen poistaminen
18114: suhteissa työskentelevien lomakorvausten saan-      vuosilomalain 12 §:ssä ja työsuhteen päättyessä
18115: nin turvaamiseksi tutkimaan mahdollisuudet          maksettavaa lomakorvausta koskevien vuosi-
18116: sisällyttää työntekijäin eläkelain soveltamisesta   lomalain säännösten uusiminen tullee vuosi-
18117: annettuun asetukseen uusia työaloja. Lisäksi        lomajärjestelmää kehitettäessä harkittavaksi.
18118: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
18119:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1982
18120: 
18121:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
18122: 4                                             1982'vp.
18123: 
18124: 
18125: 
18126: 
18127:                            Tili     Riksdagens         Herr Talman
18128: 
18129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         terersättning. Rätt tili motsvarande semester-
18130: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ersättning hade också sådana arbetstagare i
18131: av den 26 mars 1982 tili vederbörande medlem         skogs- och flottningsarbeten som anställts på
18132: av statsrådet översänt avskrift av följande av       annat sätt än i ett bestående arbetsförhållande.
18133: riksdagsman Tapiola undertecknade spörsmål               I den nu gällande semesterlagen har tiliämp-
18134: nr 107:                                              ningsområdet inom vilket semesterersättning
18135:                                                      skall betalas då arbetsförhållandet upphör, ut-
18136:           Anset Regeringen att den i 12 § se-        vidgats tili att gälla också andra arbetsom-
18137:        mesterlagen ingående hänvisningen tili        råden än dem som nämns i den gamla semes-
18138:        lagen om pension för arbetstagare i           terlagen. Eftersom lagen om pension för
18139:        kortvariga arbetsförhållanden är nöd-         arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden
18140:        vändig, som tili exempel lämnar en             ( 134162) i fråga om erhållande av pension
18141:        person, som för kortare tid än 14 dagar       i viss mån rättsligt kan jämföras med skyldig-
18142:        varit semestervikarie för gårdskarl i         heten att erlägga semesterersättning då ett
18143:        kommunens tjänst utan semesterersätt-         kortvarigt arbetsförhållande upphör, har man
18144:        ning, och                                     inte vid beredningen av lagen ansett det moti-
18145:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       verat att räkna upp de arbetsområden inom
18146:        ta för att avlägsna detta missförhållan-      vilka arbetsgivaren är skyldig att betala arbets-
18147:        de som placerar olika grupper av arbets-      tagarna semesterersättning, då det kortvariga
18148:        tagare i olika ställning?                     arbetsförhållandet upphör. Däremot kopplades
18149:                                                      arbetstagares i kortvariga arbetsförhållanden
18150:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rätt att få semesterersättning då arbetsförhål-
18151: samt anföra följande:                                landet upphör samman med tiliämpningsområdet
18152:    Av vissa branschers karaktär följer att ar-       för lagen om pensioner för arbetstagare i kort-
18153: betsförhållandena inom dem i allmänhet blir          variga arbetsförhållanden.
18154: synnerligen kortvariga. De korta arbetsförhål-           Den semesterersättning som avses i semester-
18155: landena kan i sin tur leda tili, att arbetstagaren   lagens 12 § skall således erläggas tili arbets-
18156: inte har rätt tili semester i enlighet med se-       tagare inom de områden som uppräknas i 1
18157: mesterlagens ( 272/73) 3 § och inte heller tili      och 1 a § i lagen om pension för arbetstagare
18158: semesterersättning i enlighet med lagens 10 §.       i kortvariga arbetsförhållanden samt i förord-
18159: Dock var redan enligt de stadganden, som             ningen angående tillämpningen av lagen om
18160: gällde före den nuvarande semesterlagen, också       pension för arbetstagare i kortvariga arbets-
18161: arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden         förhållanden ( 240163). Vid förarbetet till
18162: under vissa förutsättningar berättigade tili se-     lagen observerades också att eventuella änd-
18163: mesterersättning då arbetsförhållandet upp-          ringar i fråga om tillämpningsområdena för
18164: hörde. Så var tili exempel enligt semesterlagen      lagen om pension för arbetstagare i kortvariga
18165: av år 1960, som föregick den nu gällande             arbetsförhållanden automatiskt kommer att
18166: semesterlagen, arbetsgivaren skyldig att då          påverka tiliämpningsområdet för stadgandena
18167: arbetsförhållandet upphörde erlägga en sex           om semesterersättning i semesterlagens 12 §.
18168: procents semesterersättning åt arbetstagaren         Dessutom har i förordningen angående tillämp-
18169: för lastnings- och lossningsarbeten, där arbets-     ningen av lagen om pension för arbetstagare
18170: förhållandet vanligen fortgick så kort tid, att      i kortvariga arbetsförhållanden senare gjorts en
18171: arbetstagaren inte annars skulle ha fått semes-      del preciserande tillägg, som berättigar tili
18172:                                               N:o 107                                              5
18173: 
18174: semesterersättning på flere områden än tidi-         ersättningen för personer i kortvariga arbets-
18175: gare, där kortvariga arbetsförhållanden är van-      förhållanden, att undersöka möjligheterna att i
18176: liga.                                                förordningen angående tillämpningen av lagen
18177:     Inom social- och hälsovårdsministeriet har       om pension för arbetstagare inrymma nya ar-
18178: man fäst uppmärksamhet vid de missförhållan-         betsområden. Dessutom torde man då semes-
18179: den som hänvisningen i semesterlagens 12 §           tersystemet utvecklas överväga att i semester-
18180: till lagen om pension för arbetstagare i kort-       lagens 12 § avlägsna hänvisningen till lagen
18181: variga arbetsförhållanden i vissa fall förorsakat.   om pension för arbetstagare i kortvariga ar-
18182: Om de kortvariga arbetsförhållandena blir van-       betsförhållanden och förnya stadgandena i se-
18183: ligare än tidigare, kommer social- och hälso-        mesterlagen om den semesterersättning som
18184: vårdsministeriet i avsikt att trygga semester-       skall utbetalas då ett arbetsförhållande upphör.
18185:       Helsingfors den 26 april 1982
18186: 
18187:                                                      Social- och häl<sovårdsminister Jacob Söderman
18188: 
18189: 
18190: 
18191: 
18192: 088200389U
18193:                                              1982 vp.
18194: 
18195: Kirjallinen kysymys n:o 108
18196: 
18197: 
18198: 
18199: 
18200:                                  E. Laine ym.: Ilmaisten alkoholijuomien tarjoilusta Finnairin
18201:                                     ulkomaanliikenteessä
18202: 
18203: 
18204:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18205: 
18206:    Siirtyessään kesäaikaan on Finnair päättänyt    sena ja tarpeellisena. Lisäksi se on ristiriidassa
18207: ryhtyä ilmaisen alkoholin tarjoilemiseen ja näin   monien kansallisten ja kansainvälisten suosi-
18208: tapahtuvaan "viinakilpailuun" Saksan Liitto-       tusten kanssa, joissa on kehotettu välttämään
18209: tasavallan Lufthansan kanssa. Viimemainittu        ja vähentämään alkoholin tarjoilua.
18210: on aloittanut vastaavan tarjo1lun turistiluokan      Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
18211: matkustajille viime helmikuussa. Finnair on        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
18212: julkisuudessa perustellut toimenpiteensä tarkoi-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18213: tuksenmukaisuutta sillä, että "muutoinhan olisi    vaksi seuraavan kysymyksen:
18214: syntynyt tilanne, jossa Lufthansalla, alennetul-
18215: la tai muuten erikoishinnalla matkustava hen-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18216: kilö nauttisi ilmaista alkoholitarjoilua, josta           siin ilmaisen alkoholin tarjoilun aloitta-
18217: taas normaalihinnankin maksanut turistiluok-              mista Finnairin ulkomaanliikenteessä
18218: kalainen joutuisi Finnairilla maksamaan".                 tarkoittavan päätöksen peruuttamiseksi?
18219:    Finnairin menettelyä ei voida pitää asialli-
18220:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
18221: 
18222:                   Ensio Laine                                  Sakari Knuuttila
18223:                   Hannele Pokka                                Antero Juntumaa
18224: 
18225: 
18226: 
18227: 
18228: 088200.3707
18229: 2                                            1982 vp.
18230: 
18231: 
18232: 
18233: 
18234:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18235: 
18236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tenkin muuttui, kun eräät suuret lentoyhtiöt
18237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ryhtyivät uusimaan luokkajärjestelmiään ja pal-
18238: olette 26 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         velutasoaan, pystymättä kuitenkaan aikaansaa-
18239: kirjeenne n:o 533 ohella toimittanut valtio-        maan niistä yhtenäistä sopimusta.
18240: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Finnair joutui vastaamaan kilpailuun sovel-
18241: kansanedustaja E. Laineen ym. näin kuuluvas-        tamalla maakohtaisesti samaa luokkajakoa ja
18242: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 108:              palvelua kuin toinenkin liikennöivä osapuoli.
18243:                                                        Helmikuusta 1982 alkaen länsisaksalainen
18244:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Lufthansa, joka muutoin ilmoitti edelleen py-
18245:        siin ilmaisen alkoholin tarjoilun aloitta-   syvänsä vanhassa luokkajärjestelmässä, lopetti
18246:        mista Finnairin ulkomaanliikenteessä         alkoholijuomien maksujen perimisen myös tu-
18247:        tarkoittavan päätöksen peruuttamiseksi?      ristiluokassa.
18248:                                                        Finnair, joka hoitaa Länsi-Saksan liikenteen-
18249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sä yhteistyössä Lufthansan kanssa, jopa siten,
18250: vasti seuraavaa:                                    että osa Lufthansan vuoroista lennetään Fin-
18251:    Lentoyhtiöitten matkustajapalveluun useim-       nairin koneilla, ei saanut neuvotteluteitse Luft-
18252: milla ulkomaan reiteillä kuuluu erilaista ruoka-    hansaa säilyttämään Helsingin liikenteessään
18253: ja juomatarjoilua mukaanluettuna alkoholijuo-       po. tarjoilua maksullisena. Tämän vuoksi Fin-
18254: mat. Korkeahintaisimmissa matkustusluokissa         nairin oli pakko kilpailuasemansa turvaamiseksi
18255: kaiken tarjoilun katsotaan sisältyvän lipun hin-    ja yhteisliikennejärjestelyjen säilyttämiseksi
18256: taan, kun taasen halvemmissa luokissa on tä-        siirtyä 1. 4. 1982 alkaen Hampurin ja Frank-
18257: hän saakka yleensä alkoholijuomista peritty eri     furtin liikenteessään samaan järjestelmään kuin
18258: maksu.                                              Lufthansa. Alkoholijuomista ei peritä näillä rei-
18259:    Näin on toimittu myös Finnairin ulkomaan         teillä lisämaksua turistiluokassakaan.
18260: reittiliikenteessä.                                    Kaikilla muilla reiteillä säilyy entinen jär-
18261:    Vuoteen 1981 saakka yhdenmukaisena pysy-         jestelmä.
18262: nyt käytäntö Euroopan lentoliikenteessä kui-
18263:      Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1982
18264: 
18265:                                                           Liikenneministeri   Jarmo    Wahlström
18266:                                               N:o 108                                                3
18267: 
18268: 
18269: 
18270: 
18271:                            Tili Riksdagens Herr Talman
18272: 
18273:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        då vissa stora flygbolag började förnya sina
18274: anger har ni, Herr Talman, med Eder skri-           klasser och sin servicenivå, utan att dock lyckas
18275: velse nr 533 av den 26 mars 1982 tili veder-        åstadkomma ett enhetligt avtal om dem.
18276: börande medlem av statsrådet översänt av-              Finnair måste ta upp tävlingen genom att
18277: skrift av följande av riksdagsman E. Laine          landsvis tillämpa samma klassindelning och ser-
18278: m. fl. undertecknade spörsmål nr 108:               vice som den andra parten i trafiken.
18279:                                                        Sedan februari 1982 har det västtyska Luft-
18280:           Har Regeringen för avsikt att vidta       hansa, som för övrigt meddelade att man bibe-
18281:        åtgärder för att återkalla beslutet om       håller det gamla klassystemet, slutat ta betalt
18282:        att inleda gratis alkoholservering inom      för alkoholdrycker också i turistklass.
18283:        Finnairs utrikestrafik?                         Finnair som sköter sin trafik på Västtysk-
18284:                                                     land i samarbete med Lufthansa, rentav så
18285:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att en del av Lufthansas turer flygs med Fin-
18286: samt anföra följande:                               nairs plan, lyckades inte genom förhandlingar
18287:     Tili flygbolagens passagerarservice hör på de   få Lufthansa att bibehålla debiteringen av ifrå-
18288: flesta utrikesrutter servering av olika slag av     gavarande servering i trafiken på Helsingfors.
18289: mat och dryck, inberäknat alkoholdrycker. I         Av denna anledning tvingades Finnair för att
18290: de dyraste reseklasserna anses all servering in-    trygga sin ställning i konkurrensen och upp-
18291: kluderad i biljettpriset, medan i de billigare      rätthålla arrangemanget med samtrafik, att från
18292: klasserna för alkoholdrycker i allmänhet hit-       1. 4. 1982 övergå tili samma system som Luft-
18293: tills har debiterats särskilt.                      hansa i trafiken på Hamburg och Frankfurt.
18294:     Såhär har man förfarit också inom Finnairs      På dessa rutter tas inte heller i turistklass extra
18295: linjetrafik på utlandet.                            betalt för alkohol.
18296:     Praxis, som inom den europeiska flygtrafiken       På alla andra rutter kvarstår det tidigare
18297: ända tili år 1981 varit enhetlig, ändrades dock     systemet.
18298:      Helsingfors den 22 april 1982
18299: 
18300:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
18301:                                               1982 vp.
18302: 
18303: Kirjallinen kysymys n:o 109
18304: 
18305: 
18306: 
18307: 
18308:                                  M. Järvenpää: Asemakaavan laatimisen vaikutuksista teiden kun-
18309:                                     nossapitovelvollisuuteen
18310: 
18311: 
18312:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18313: 
18314:    Nykyisen lain mukaan valtio pitää tiet kun-      lytettäisiin edelleen valtion teinä asemakaava-
18315: nosssa asemakaava-alueiden ulkopuolella, mut-       alueellakin niissä tapauksissa, jolloin asema-
18316: ta saman tien jatkuessa asemakaavoitetulle          kaavan johdosta tien käyttötarkoitus ei mer-
18317: alueelle se muuttuu kaupungin kunnossa pi-          kittävästi muutu.
18318: dettäväksi kaduksi. Tästä johtuu monissa kau-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18319: pungeissa eräissä tapauksissa ongelmia, ja kau-     jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän
18320: pungit joutuvat vastaamaan kohtuuttomista           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18321: rasituksista. Yleiset tiet saattavat päättyä sa-    vaksi seuraavan kysymyksen:
18322: tamiin, jatkua toisiin kaupunkeihin jne., jol-
18323: loin kaikissa tapauksissa on kysymys nimen-                   Onko Hallitus tietoinen, että asema-
18324: omaan yleisestä liikenteestä. Usein kaupungit              kaavan laatiminen muuttaa yleisen tien
18325: joutuvat laatimaan asemakaavan alueelle, jon-              kaduksi ja siirtää sen kaupunkien vas-
18326: ka läpi yleinen valtion tie kulkee, mutta ase-             tuulle, vaikka tien käyttötarkoitus ei
18327: makaava ei muuta aluetta asuntokortteleita                 muutu, ja jos on,
18328: käsittäväksi ja katua tarvitsevaksi kaupungin-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18329: osaksi. Eräissä tapauksissa mm. satamien                   ryhtyä oikeudenmukaisemman käytän-
18330: alueella toisella puolen saattaa olla meri. Näin           nön toteuttamiseksi?
18331: ollen olisi välttämätöntä, että valtion tiet säi-
18332:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
18333: 
18334:                                         Matti Järvenpää
18335: 
18336: 
18337: 
18338: 
18339: 088200390V
18340: 2                                             1982 vp.
18341: 
18342: 
18343: 
18344: 
18345:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18346: 
18347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           makaava-alueella yleistä liikennettä palvelevan
18348: tissa mainitusssa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       väylän kunnossapitovelvollisuus kunnalle vai
18349: hemies, olette 26 päivänä maaliskuuta 1982           valtiolle, ratkaistaan täten asemakaavan laatimi-
18350: päivätyn kirjeenne n:o 534 ohella toimittanut        sen yhteydessä. Oikeudellisena perusteena rat-
18351: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     kaisussa on se, miten kauttakulku- tai sisään-
18352: nöksen kansanedustaja Matti Järvenpään kir-          tuloliikennettä palveleva väylä kytkeytyy kaava-
18353: jallisesta kysymyksestä n:o 109, jossa tiedus-       alueen katuverkkoon ja miten liittymät on jär-
18354: tellaan:                                             jestetty. Näihin olosuhteisiin kunta voi merkit-
18355:                                                      tävällä tavalla vaikuttaa kaavoitusoikeutensa
18356:          Onko Hallitus tietoinen, että asema-        kautta.
18357:        kaavan laatiminen muuttaa yleisen tien            On totta, että suuri osa yleisistä teistä muut-
18358:        kaduksi ja siirtää sen kaupunkien vas-         tuu käytännössä katualueiksi alueen asemakaa-
18359:        tuulle, vaikka tien käyttötarkoitus ei        voituksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että
18360:        muutu, ja jos on,                             esimerkiksi paikallistiet usein palvelevat vain
18361:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kunnan sisäistä, paikallista liikennettä muodos-
18362:        ryhtyä oikeudenmukaisemman käytän-             taen tärkeän osan asemakaava-alueen liikenne-
18363:        nön toteuttamiseksi?                          verkkoa.
18364:                                                          Valtio osallistuu katumaksusta annetun lain
18365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        13 §:n (946/79) nojalla katualueiden kunnos-
18366: seuraavaa:                                           sapitoon asemakaava-alueilla valtionosuuksien
18367:    Yleisten teiden kunnossapidosta huolehtii         muodossa. Sisäasiainministeriö on eduskunnan
18368: valtio yleisistä teistä annetun lain (243/54) no-    vuonna 1979 edellyttämällä tavalla seurannut
18369: jalla. Pääosa yleisistä teistä, jotka ovat joko       muun ohella valtionosuuksien jakautumista.
18370: maanteitä tai paikallisteitä, sijaitsee asemakaa-    Ministeriön asettama työryhmä onkin ehdotta-
18371: va-alueiden ulkopuolella.                             nut kaduista aiheutuviin kustannuksiin myön-
18372:    Asemakaava-alueilla yleisen liikenteen väylät     nettävää valtionosuutta lisättäväksi ja valtion-
18373: ovat joko katuja tai yleisiä teitä. Yleisinä teinä   osuutta hajennettavaksi koskemaan myös kadun
18374: asemakaava-alueella rakennetaan ja kunnossapi-       rakentamiskustannuksia.       Valtionosuusprosen-
18375: detään kaavassa tällaisiksi teiksi erikseen osoi-     tiksi on ehdotettu keskimäärin 20 %. Valtion-
18376: tetut väylät. Rakennuslain (370/58) 36 §:n 1         osuuden lisäämistä tarkoittavan ehdotuksen
18377: momentin 5 kohdan nojalla yleistä tietä varten        eräänä perusteena on ollut juuri se, että ase-
18378: voidaan asemakaavassa osoittaa vain alueita          makaava-alueen eräitä katuja käytetään paljolti
18379: kauttakulku- ja sisääntuloliikenteeseen tarkoi-       muuhunkin kuin paikalliseen liikenteeseen.
18380: tettuja teitä varten, joille ei ole pääsyä ton-      Lainsäädännön muuttamista koskevan lakiehdo-
18381: teilta eikä poikkikaduilta paitsi erityisesti jär-    tuksen valmistelu on sisäasiainministeriössä
18382: jestetyissä liittymiskohdissa. Se, kuuluuko ase-     'vielä kesken.
18383:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
18384: 
18385:                                                                            Ministeri Mikko Jokela
18386:                                                N:o 109                                               3
18387: 
18388: 
18389: 
18390: 
18391:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18392: 
18393:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       område betjänar den allmänna trafiken ankom-
18394:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        mer på kommunen eller staten, avgörs sålunda
18395:  se nr 534 av den 26 mars 1982 tili veder-           i samband med uppgörandet av stadsplanen.
18396:  börande medlem av statsrådet översänt avskrift      Den juridiska grunden för avgörandet är det
18397: 'av följande av riksdagsman Matti Järvenpää          sätt på vilket den led som betjänar genom-
18398:  ställda spörsmål nr 109:                            farts- eller infartstrafiken anknyter tili plane-
18399:                                                      områdets gatunät och hur anslutningarna är
18400:          Ar Regeringen medveten om att upp-          anordnade. Kommunen kan på ett avgörande
18401:        görandet av stadsplan ändrar allmän           sätt genom sin planläggningsrätt påverka dessa
18402:        väg tili gata och överför den tili områ-      förhållanden.
18403:        det för stadens ansvar, fastän vägens            Det är sant att en stor del av de allmänna
18404:        användningsändamål inte ändras, och           vägarna i praktiken blir gatuområden i sam-
18405:        om så är,                                     band med att stadsplan uppgörs för området.
18406:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Detta beror på att exempelvis bygdevägarna
18407:        ta i syfte att införa en rättvisare           ofta betjänar endast kommunens interna, lokala
18408:        praxis?                                       trafik och bildar en viktig del av stadsplane-
18409:                                                      områdets trafiknät.
18410:                                                         Staten deltar med stöd av 13 § lagen om
18411:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gatuavgift tili kommun (946/79) i underhållet
18412: samt anföra följande:                                av gata på stadsplaneområde medelst statsan-
18413:     Underhållet av allmänna vägar ombesörjs av       delar. Ministeriet för inrikesärendena har på
18414: staten med stöd av lagen om allmänna vägar           det sätt som riksdagen förutsatte år 1979 följt
18415:  (243/54). Huvuddelen av de al1männa vägar-          med bl.a. statsandelarnas fördelning. En av mi-
18416: na, vilka är antingen landsvägar eHer bygde-         nisteriet tillsatt arbetsgrupp har även föreslagit
18417: vägar, är belägna utanför stadsplaneområdena.        en ökning av den statsandel som beviljas för
18418:     På stadsplaneområde är de allmänna trafik-       kostnader som föranleds av gata samt att stats-
18419: lederna antingen gator eller allmänna vägar.         andelen skulle utvidgas tili att gälla även an-
18420: Såsom allmänna vägar på stadsplaneområde an-         läggningskostnaderna för gata. Statsandels-
18421: läggs och underhålls leder som i planen särskilt     procenten har föreslagits uppgå tili i medeltal
18422: avsatts för detta ändamål. Med stöd av 36 § 1        20 %. En av grunderna för det förslag som
18423: mom. 5 punkten byggnadslagen (370/58) kan            syftar tili en ökning av statsandelen har varit
18424: i stadsplan avsättas områden endast för vägar        just det faktum att vissa gator på stadsplane-
18425: som är avsedda för genomfarts- eller infarts-        område i stor utsträckning används även för
18426:  trafik och tili vilka tiliträde inte finns från     annan än den lokala trafiken. Beredningen av
18427:  tomter eller tvärgator, förutom i särskilt anord-   det lagförslag som gäller ändring av lagstift-
18428:  nade anslutningspunkter. Huruvida underhålls-       ningen pågår fortfarande i ministeriet för inri-
18429: skyldigheten i fråga om led som på stadsplane-       kesärendena.
18430:      Helsingfors den 27 april 1982
18431: 
18432:                                                                             Minister Mikko Jokela
18433:                                              1982 vp.
18434: 
18435: Kirjallinen kysymys n:o 110
18436: 
18437: 
18438: 
18439: 
18440:                                  Alppi ym.: Työsuhteen käsitteen täsmentämisestä eläketurvan
18441:                                     varmistamiseksi
18442: 
18443: 
18444:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18445: 
18446:    Kansalaisten kannalta huomattava epäkohta       ja kaiken lisäksi korotetuin vakuutusmaksuiiL
18447: on nykyisen elälkelainsäädäntömme monimutkai-      On selvää, että suurten eläkemaksujen maksa-
18448: suus ja vaikeaselkoisuus. Henkilön eläketurvan     minen tilanteessa, jossa henkilö ori esimerkiksi
18449: kannalta saattaa olla tä)Csin ratkaisevaa, minkä   työkyvyttömyyden johdosta joutunut taloudel-
18450: eläkelain piiriin kuuluvaksi hänet katsotaan.      liseen ahdinkoon, on erittäin suuri henkilökoh-
18451: Kuitenkin kansalaisten on lains,äädännön moni-     tainen onnettomuus.
18452: mutkaisuuden vuoksi mahdoton itse tietää,             Rajanveto-ongelmia työeläkkeen ja, yrittäjä-
18453: miten heidän eläketurvansa on järjestetty. Li-     eläkkeen välillä on elläikekäytännössä ilmennyt
18454: säksi on varsin ymmärrettävää, ettei aktiivi-      ainakin lehtien ilmoitushankkijoiden kohdalla.
18455: sesti työelämässä oieva ihminen osaa vielä kiin-   On sattunut jopa niin, että vaikka: henkilö on
18456: nittää huomiotakaan eläketurvaansa, kun eläk-      ollut miltei täs:mälleen samanlaisessa palvelus-
18457: keelle joutuminen tuntuu !kaukaisen tulevai-       suhteessa eri lehtiin, on hänet eiläkekäytän-
18458: suuden asialta.                                    nössä katsottu yhden lehden osalta työnte:k:ij,äksi
18459:    Käytännössä on huomattavia:kin puutteita        ja toisen osalta itsenäiseksi yrittäjäksi.
18460: eläketurvassa osoittautunut johtuvan siitä, et-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18461: tei työsuhteen käshettä ole eläkelainsäädännös-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 niomenttiin esitäm-
18462: sämme kyllin täsmällisesti määritelty. Niinpä      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
18463: henkilö, joka on työskentelynsä ai:kana kuvi-      j:äsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18464: tellut työnantajan kustantavan hänelle työ-
18465: eläkkeen, saattaa eläketapahtuman satuttua                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18466: joutua huomaamaan, ettei työeiäkettä tule,                ryhtyä työsuhteen käsitteen .täsmentä-
18467: vaan että hän itse päinvastoin joutuu jä[ki-              miseksi eläkelainsäädännössämme?
18468: käteen kus.tantamaan itselleen yrittäjäeläk1keen
18469:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
18470: 
18471:          Ulla-Leena Alppi              Pentti Lahti-Nuuttila          Anna-Liisa Jokineri
18472:          Kati Peltola                  Aulis Juvela                   Arvo Kemppainen
18473:          Helvi Niskanen                V. J. Rytlkönen                M.-L. Salminen
18474:          Vappu Säilynoja               Heli Astala                    Milkk:o Elo
18475:          Pauli Uitto                   Niilo Koskenniemi              Mikko Kuoppa
18476:          Juhani Vähäikangas            Unto Ruotsal:ainen             Irma Rosnell
18477:          Matti Järvenpää               Mikko Elkorre                  Marjatta Stenius-Kaukonen
18478:                                        Riitta JärvisaLo-Kanerva
18479: 
18480: 
18481: 
18482: 
18483: 088200375C
18484: 2                                              1982 vp.
18485: 
18486: 
18487: 
18488: 
18489:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18490: 
18491:    Valtiopäivåjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sekä työsuhteeseen että yrittäjätoimintaan viit-
18492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taavia piirteitä. Tällöin asiaa ei voida suoraan
18493: olette 26 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn           ra:tkaista, vaan sitä on selvitettävä laajemmin.
18494: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Tapauksissa, joissa on epäselvyyttä siitä,
18495: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mitä elä!kel~kia olisi sovellettava, sekä työn-
18496: edustaja UUa-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta          antaja, työntekijät että eläkelaitos voivat saat-
18497: kirjallisesta kysymyksestä n:o 110:                   taa asian eläketurvll!keskuksen ratkaistava:ksi.
18498:                                                       Eläketurvakeskuksen antamasta päätöksestä voi
18499:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         valittaa eläkelautakuntaan ja vHmeisenä asteena
18500:        ryhtyä työsuhteen käsitteen täsmentä-          vakuutusoikeuteen. Eläketurv~kesikus antaa eri
18501:        miseksi eläkelainsäädännössämme?               eläkelakien soveltamisesta myös runsaasti lau-
18502:                                                       suntoja. Vakuutetut voivat myös milloin ta-
18503:    Vastauksena kysymyks~n esitän kunnioitta-          hansa tarkistaa eläketurvakeskuksesta, onko
18504: vasti seuraavaa:                                      eläketurva järjestetty. Automaattisesti nykyisin
18505:    Työntekijäin eläkelain 1 §:n mukaan työn-          lähetetään työntekijälle ote työsuhderekiste-
18506: antaja on velvollinen järjestämään eläketurvan        ristä hänen vaihtaessaan työpa~klkaa. SiHoin
18507: jokaiselle työnteikijäileen, jonka työsuhde täyt-     kun työskentelyyn on sisältynyt sekä yrittäjä-
18508: tää laissa säädetyt edelly,tykset. Yrittäjä on sen    to~mintaan että työsuhteeseen viittaavia piir-
18509: sijaan itse velvollinen huolehtimaan eläketur-        teitä ja kun sovellettava laki selviää vasta pi-
18510: vastaan. Yrittäjien eläkelain 1 §:n 2 momen-          demmän ajan kuluttua ilman, että voidaan to-
18511: tissa on määritelty yrittäjän käsite. Sanotussa       deta laiminJyöntiä eläkevakuutuksen järjestä-
18512: laissa yrittäjä!llä tarkoitetaan henkilöä, joka te-   misessä, taannehtivasti perittävälle vakuutus-
18513: kee ansiotyöili olematta työsuhteessa taikka          maiksulle ei määrätä korotusta.
18514: virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimi-           Työeläkelainsäädäntöön ei sisäJ[y n1men-
18515: suhteessa. Työsuhteen !käsitettä ei sen sijaan        omaisia säännöksiä työsuhteesta, vaan työeläke-
18516: ole määritelty ,työelåikelainsäädännöss.ä.            järjestelmässä, kuten tapatUil'mavakuutuksessa-
18517:    Työntekij.äin eläkelain ja yrittäjien eläkelain    kin on pitäydytty yleiseen työsuhteen !käsittee-
18518: soveltaminen on valtaosassa tapauksissa selvää,       seen, sellaisena kuin se on kehittynyt työ-
18519: koska työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajan-          oikeudessa. Sosiaali- ja terveySiministeriö kat-
18520: vedossa ei yleensä ole vaikeuksia. On o[emassa        soo, ettei tästä käytännöstä ole syytä poiketa,
18521: kuitenkin ryhmiä, esimerkiksi toimittajat, näyt-      koska ei ole tal'koituksenmukaista luoda eri-
18522: telijät, konsultit, muusikot, erilaiset edustajat,    laisia työsuhteen :käsitteitä.
18523: kotityönteikijät, joiden työolosuhteisiin .sisältyy
18524:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1982
18525: 
18526:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
18527:                                                 N:o 110                                                3
18528: 
18529: 
18530: 
18531: 
18532:                             Till     Riksdagens Herr Talman
18533: 
18534:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           digheter som företer drag både av arbetsför-
18535: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               hållande och företagarverksamhet. I dessa fall
18536: velse av den 26 mars 1982 tili vederbörande             kan saken inte avgöras på rak arm, utan en
18537: medlem av statsrådet översänt avSikrift av föl-         mer omfattande utredning måste göras.
18538: jande av riksdagsledamot Ulla-Leena Alppi                   I de fall där det uppstår oklarheter om vii-
18539: m. fl. undertecknade spörsmål nr 110:                   ken pensionslag som skalJ til1ämpas kan både
18540:                                                         arbetsgiva,ren, arbetstagaren och pensionsan-
18541:            Vi~ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
18542:                                                         stal ten bringa saken under pensionsskydds-
18543:         taga ,för att precisera begreppet arbets-       centrrulens avgörande. Över pensionssikydds-
18544:         förhå1lande i vår pensionslagsdftning?          centra1ens heslut kan besvär anföras tili pen-
18545:                                                         sionsnämnden och i sista instans tili försäk-
18546:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ringsdomstolen. Pensionsskyddscentralen avger
18547: samt anföra följande:                                   även riikligt med utlåtanden om tillämpningen
18548:    Enligt 1 § lagen dm pension för arbets-              av olika pensionslagar. De försäkrade kan
18549: tagare är arbetsgivare skyldig att anordna pen-         också när som helst hos pensionsskyddscentra-
18550: sionsskydd för envar aJ:<betstargare, vars aDbets-      len kontrollera om pensionsskyddet är ordnat.
18551: förhå:l!lande uppfyller de i lagen stadgade förut-      Numera blir arbetstagaren automatiskt tillsänd
18552: sättningarna. En företagare är däremot skyldig          ett utdrag ur registret över arbetsförhåHanden
18553: att själv ombesörja sitt pensionsskydd. I 1 §           då han byter arbetsplats. Då i al'betet har in-
18554: 2 mom. lagen om pension för företagare defi-            gått element både av företagarverksamhet och
18555: nieras begreppet företagare. I sagda lag avses          arbetsförhållande och då det först efter en
18556: med företagare person, som utför förvärvs-              längre tid blir klart viiken lag som skaH till-
18557: arbete utan att härvid stå i arbetsförhållande          lämpas förhöjs inte den för.säkringspremie som
18558: eller i ,tjänste- eller annat offentligträttsligt an-   skall uppbäras retroaktivt om inte försumlighet
18559: ställningsförhålJande. Begreppet arbetsförhål-          vid anordnande av pensionsförsäikringen kan
18560: lande har däremot inte definierats i arbets-            konstateras.
18561: pensionslagstiftningen.                                     I arbetspensions[agstiftningen ingår inga ut-
18562:     Tillämpningen av lagen om pension för ar-            tryckliga stadganden om arbetsförhållande utan
18563:  betstagare och lagen om pension för företagare         man har både inom arbetspensionssystemet och
18564:  är i de flesta fall !klar, eftersom svårigheter        på olycksfallsförsäkringens område håliit sig
18565: vid gränsdragningen mellan arbetsförhållande            tili det al1männa begreppet, såsom det ut-
18566:  och företagarverksamhet i allmänhet inte upp-          vecklats inom arbetsrätten. Social- och häJso-
18567:  står. Det finns emellertid grupper, t. ex. jour-        vårdsministeriet anser att det inte finns skäl
18568:  nalisterna, skådespelarna, konsulterna, musiker-        att avvika från denna praxis, eftersom det
18569:  na, oHka representanter och arbetstagare som           inte är ändamålsenligt att skapa o[1ka begrepp
18570:  utför hemarbete, vilka arbetar under omstän-           som avser arbetsförhållande.
18571:       Helsingfors den 26 apriJ 1982
18572: 
18573:                                                         Social- och häls'ovårdsminister Jacob Söderman
18574:                                                1982 vp.
18575: 
18576: Kirjallinen kysymys n:o 111
18577: 
18578: 
18579:                                     Tuovinen ym.: Metsänhoitoyhdistysten toiminnasta puunjalostus-
18580:                                        teollisuuden puutavarakaupoissa
18581: 
18582:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18583:    Osuuskunta Metsäliitto on viime vuosina            tää metsien hoitoa ja käyttöä sekä järjestää
18584: voimakkaasti pyrkinyt siihen, että sen hankin-        sitä varten käytettäväksi ammattimiesten apua
18585: tamahdollisuudet olisivat puuraaka-ainehuollos-       samoin kuin muutoinkin edistää metsätaloutta
18586: sa muuta puunjalostusteollisuutta paremmat.           alueellaan. Säännös ei oikeuta metsänhoitoyh-
18587: Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan siten,        distyksiä toimimaan em. tavalla puutavaran
18588: että eri muotoisissa yksityismetsien myynneis-        hankintatoiminnassa.     Keskusmetsälautakunta
18589: sä myyntierä joko kokonaan tai osaksi tarjo-          Tapio on piirimetsälautakunnille ja metsänhoi-
18590: taan vain Metsäliitolle tai että Metsäliitolla on     toyhdistyksille sekä niiden palveluksessa ole-
18591: etuosto-oikeus korkeimman tarjoushinnan mu-           ville metsäammattimiehille 19. 12. 1974 osoit-
18592: kaan. Toimintaa on organisoitu Maataloustuot-         tamassaan pysyväiskirjeessä n:o 5 antanut met-
18593: tajain Keskusliiton toimesta mm. siten, että          sänhoitoyhdistyksille ohjeet, joiden mukaan yh-
18594: sen alajärjestöjen, metsänhoitoyhdistysten liit-      distysten toiminnoissa tulee kaikkien sen jä-
18595: tojen, kautta on metsänhoitoyhdistyksiä pyritty       senten ja muidenkin sen toiminta-alueella ole-
18596: saamaan järjestelyyn mukaan. Metsänhoitoyh-           vien metsänhoitomaksua suorittavien metsän-
18597: distykset ovatkin tehneet Metsäliiton kanssa          omistajien olla tasavertaisessa asemassa. Puu-
18598: hankintapalvelusopimuksia. Sopimuksen mu-             kauppojen teossa metsänhoitoyhdistyksen tulee
18599: kaan metsänhoitoyhdistys mm. tiedottaa leimi-         antaa ammattiapua vain myyjille.
18600: koista Metsäliitolle, pyrkii vaikuttamaan siihen,        Edellä olevan perusteelia ja viitaten va'l-
18601: että puun markkinointi tapahtuu Metsäliiton           tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin sään-
18602: kautta, tekee myyjän toimeksiannosta hankinta-        nökseen esitämme kunnioittaen valtioneuvos-
18603: ja metsänhakkuusopimuksia Metsäliiton kanssa,         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
18604: hoitaa tämän toiminnan piirissä pystykauppo-          van kysymyksen:
18605: jen puutavaran korjuun hakkuuilmoituksineen
18606: sekä hoitaa Metsäliiton laskuun vastaanotettu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18607: jen puutavaraerien kaukokuljetusta.                          ryhtyä, etteivät metsänhoitoyhdistykset
18608:    Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (558/               toimisi metsänhoitoyhdistyslain vastai-
18609: 50) 1 §:n mukaan metsänhoitoyhdistys on                      sesti yksittäisen puunjalostusyrityksen
18610: metsänomistajien yhteenliittymä, jonka tarkoi-               hankintaorganisaation osana ja että
18611: tuksena on kohottaa jäsentensä ja muidenkin                  kaikki puuta ostavat yritykset tulisivat
18612: toiminta-alueensa metsänomistajien metsätalou-               metsänhoitoyhdistysten toiminnassa ta-
18613: dellista ammattitietoa ja -taitoa, ohjata ja kehit-          savertaiseen asemaan?
18614:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1982
18615: 
18616:          Jouko Tuovinen                  Erkki Liikanen                Eino Loikkanen
18617:          Pentti Lahti-Nuuttila           Sinikka Luja-Penttilä         Maija Rajantie
18618:          Helge Siren                     Matti Luttinen                Pirkko Valtonen
18619:          Reino Breilin                   Risto Tuominen                Saara-Maria Paakkinen
18620:          Mikko Rönnholm                  Juhani Raudasoja              Seppo Tikka
18621:          Peter Muurman                   Pekka Starast                 Niilo Hämäläinen
18622:          Hannu Tapiola                   Juhani Surakka                Pirjo Ala-Kapee
18623:          Mikko Elo                       Anna-Liisa Piipari            Kaj Bärlund
18624:          Pertti Hietala                  Matti Puhakka                 Liisa Jaakonsaari
18625:          Kaisa Raatikainen               Jermu Laine                   Tarja Halonen
18626:          Aimo Ajo                        Paula Eenilä                  Jouko Skinnari
18627:          Riitta Järvisalo-Kanerva        Eino Grönholm                 Lea Savolainen
18628:                                          Pirkko Työläjärvi
18629: 088200382L
18630: 2                                            19.82 vp.
18631: 
18632: 
18633: 
18634: 
18635:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18636: 
18637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vaikka metsänhoitoyhdistykset ovat erikois-
18638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lailla perustettuja ja nauttivat julkisoikeudellis-
18639: olette kirjeellänne 26 päivänä maaliskuuta 1982     ta metsänhoitomaksua, ne ovat olemukseltaan
18640: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       aatteellisia yhdistyksiä, joiden toiminnassa yh-
18641: nen vastattavaksi kansanedustaja Tuovisen ym.       distyksen hallituksen vastuuseen, päätösten te-
18642: seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 111:           kemiseen sekä päätösten moiteperusteisiin on
18643:                                                     sovellettava yleisen yhdistyslain säännöksiä.
18644:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Metsänhoitoyhdistyslaki puolestaan luo toimin-
18645:        ryhtyä, etteivät metsänhoitoyhdistykset      nan kehittämiselle väljät puitteet, joiden täyt-
18646:        toimisi metsänhoitoyhdistyslain vastai-      teeksi tarvitaan yhdistysten omien toimenpi-
18647:        sesti yksittäisen puunjalostusyrityksen      teiden ohella viranomaisten taholta tulevaa
18648:        hankintaorganisaation osana ja että          ohjausta ja valvontaa. Tästä on säädetty met-
18649:        kaikki puuta ostavat yritykset tulisivat     sänhoitoyhdistyslain 5 § :ssä, jossa valvontavi-
18650:        metsänhoitoyhdistysten toiminnassa ta-       ranomaisiksi on määrätty nykyiset keskusmet-
18651:        savertaiseen asemaan?                        sälautakunnat ja piirimetsälautakunnat. Metsä-
18652:                                                     hallitus voi vaikuttaa metsänhoitoyhdistysten
18653:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         toimintaan vain välillisesti keskusmetsälauta-
18654: tavasti seuraavaa:                                  kuntia koskevan valvontaoikeutensa perusteel-
18655:    Metsänhoitoyhdistysten toiminnassa on nou-       la, josta on säädetty metsälautakunnista anne-
18656: datettava sekä yhdistyslakia ( 1/19) että met-      tun lain (411/67) 2 §:ssä.
18657: sänhoitoyhdistyslakia (558/50). Metsänhoito-           Molemmat keskusmetsälautakunnat, Tapio
18658: yhdistyslain pääasiallinen sisältö koskee metsän-   viimeksi 19. 12. 1974 ja Skogskultur 19. 2.
18659: hoitomaksuvelvollisuutta sekä sanotun maksun        1982, ovat antaneet piirimetsälautakunnille ja
18660: perintään, tilittämiseen ja käyttöön liittyviä      metsänhoitoyhdistyksille pääosin samansisältöi-
18661: asioita. Yhdistysten käytännön toimintaa met-       set puun markkinointia ja korjuuta koskevat
18662: sänhoitoyhdistyslaki sen sijaan sääntelee varsin    yleisohjeet. Niiden mukaan metsänhoitoyhdis-
18663: suppeasti. Keskeisimmät toimintaa koskevat          tyksen tehtävänä on muun ohella toimia anta-
18664: säännökset ovat lain kahdessa pykälässä, joista     malla ammattiapua yhteismyyntien järjestämi-
18665: 1 §: ssä määritetään metsänhoitoyhdistysten tar-    sessä ja puutavaran hankintaan liittyvien tehtä-
18666: koitukseksi jäsentensä ja muidenkin toiminta-       vien hoitamisessa, sekä työskennellä yhteistoi-
18667: alueensa metsänomistajien metsätaloudellisen        minnassa sellaisten muiden järjestöjen kanssa,
18668: ammattitiedon ja -taidon kohottaminen, met-         jotka voivat tukea yhdistyksen tarkoitusperien
18669: sien hoidon ja käytön ohjaaminen ja kehittämi-      toteuttamista. Näissä toiminnoissa tulee kaik-
18670: nen sekä metsätalouden edistäminen muutoin-         kien yhdistyksen jäsenten ja muidenkin sen
18671: kin. Lain 4 §:ssä kielletään metsänhoitoyhdis-      toiminta-alueella olevien metsänhoitomaksua
18672: tystä harjoittamasta kauppaa ostamalla ja myy-      suorittavien metsänomistajien olla tasavertai-
18673: mällä metsänhakkuuoikeuksia tai puutavaraa          sessa asemassa. Ohjeissa veivoitetaan metsän-
18674: omaan lukuunsa sekä harjoittamasta muutakaan        hoitoyhdistys antamaan palveluja ensi sijassa
18675: elinkeinotoimintaa, joka ei ole tarpeellista yh-    metsänomistajille, mutta metsänhoitoyhdistyk-
18676: distyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Lain     sen tekemien, sen tarkoitusperiä palvelevien
18677: 7 § :ssä metsänhoitoyhdistykset veivoitetaan        sopimuksien puitteissa myös muille. Puukaup-
18678: noudattamaan yhdistyslakia, mikäli metsänhoi-       pojen teossa metsänhoitoyhdistyksen tulee an-
18679: toyhdistyslaista asetuksineen ei muuta johdu.       taa ammattiapua vain myyjille.
18680:                                                N:o 111                                               3
18681: 
18682:     Edellä mamlttujen lakiin perustuvien ohjei-       sänhoitoyhdistyssäännöstön tarkoituksenmukai-
18683: den noudattamisesta on vuosien mittaan puu-           suus olisi olosuhteiden muuttumisen johdosta
18684: kaupan eri osapuolten kesken ja viime aikoina         selvitettävä. Esimerkkinä metsätalouden har-
18685: julkisuudessakin esitetty erilaisia mielipiteitä ja   joittamisen muuttuneista edellytyksistä voidaan
18686: tulkintoja. Myös vastattavana olevan kysymyk-         mainita puun korjuumenetelmien kehitys ja
18687: sen perusteluosassa on lueteltu joukko metsän-        maataloutta harjoittamattomien metsätilanomis-
18688: hoitoyhdistysten suorittamia puukauppoihin            tajien määrän jyrkkä nousu. Rakenteeltaan
18689: liittyviä toimenpiteitä, jotka kysymyksen alle-       muuttuneen metsänomistajakunnan tulisi saada
18690: kirjoittajien mielestä ovat annettujen ohjeiden       metsänhoitoyhdistykseltä tasapuolisesti tarvitse-
18691: ja metsänhoitoyhdistyslain vastaisia. Metsän-         mansa ammattiapu. Samalla olisi pyrittävä tur-
18692: hoitoyhdistysten toiminnasta puukaupoissa on          vaamaan koko talouselämän kannalta tärkeän
18693: tehty kanteluja myös oikeuskanslerille, joten         metsätalouden puuhuollon kitkaton toimimi-
18694: väitteet metsänhoitoyhdistysten tekemistä rik-        nen. Äskettäin mietintönsä jättänyt metsäta-
18695: komuksista ovat tältä osin laillisuuden kan-          louskomitea esittää mietinnössään asetettavaksi
18696: nalta tutkittavina. Metsänhoitoyhdistysten toi-       toimikunnan selvittämään metsänhoitoyhdistys-
18697: mintaa valvovat keskusmetsälautakunnat ja             ten jäsenyyteen, jäsenten aktivoimiseen ja hal-
18698: piirimetsälautakunnat eivät ole pitäneet tar-         lintoelinten valintamenettelyn kehittämiseen
18699: peellisena ryhtyä väitettyjen rikkomusten joh-        liittyviä kysymyksiä. On perusteltua samalla
18700: dosta toimenpiteisiin. Myöskään hallitus ei           saattaa metsänhoitoyhdistyslaki kokonaisuudes-
18701: tässä vaiheessa näe aihetta enempiin toimen-          saan tarkastelun kohteeksi. Hallitus aikookin
18702: piteisiin asiassa. Mikäli oikeuskanslerin tutki-      ottaa harkittavaksi, onko aihetta laajentaa met-
18703: musten valmistuttua toimenpiteet kuitenkin            sätalouskomitean ehdottama metsänhoitoyhdis-
18704: näyttävät aiheellisilta, hallitus ryhtyy niihin.      tyslain osaselvitys koskemaan koko sanottua
18705:     Runsaat kolme vuosikymmentä sitten luo-           lakia.
18706: dun, oman aikansa näkemyksiin nojaavan met-
18707:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
18708: 
18709:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18710: 4                                           1982 vp.
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715:                           Tili Riksdagens Herr Talman
18716: 
18717:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vårdsföreningar ellet med stöd av densamma
18718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      given förordning inte annat följer.
18719: av den 26 mars 1982 till vederbörande med-            Fastän skogsvårdsföreningarna har bildats
18720: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    med en speciallag och uppbär offentligrättslig
18721: av riksdagsman Tuovinen m. fl. undertecknade       skogsvårdsavgift, är de tili sin natur ideella
18722: spörsmål nr 111:                                   föreningar, i vilkas verksamhet skall tillämpas
18723:                                                    stadgandena i den allmänna lagen om före-
18724:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningar i fråga om föreningsstyrelsens ansvar,
18725:        ta för att skogsvårdsföreningarna inte      beslutsfattandet samt grunderna för anförande
18726:        skall verka i strid med lagen om skogs-     av klander mot beslut. Lagen om skogsvårds-
18727:        vårdsföreningar som en del av ett           föreningar skapar för sin del en vid ram för
18728:        enskilt träförädlingsföretags leveransor-   utvecklandet av verksamheten. Som komplette-
18729:        ganisation och för att alla företag som     ring till denna ram behövs utöver föreningar-
18730:        köper virke skall behandlas jämbördigt      nas egna åtgärder styrning och övervakning
18731:        i skogsvårdsföreningarnas verksamhet?       från myndigheternas sida. Om detta ingår ett
18732:                                                    stadgande i 5 § lagen om skogsvårdsföreningar,
18733:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      där de nuvarande centralskogsnämnderna och
18734: samt anföra följande:                              distriktsskogsnämnderna har angivits som över-
18735:    I skogsvårdsföreningarnas verksamhet skall      vakningsmyndigheter. Forststyrelsen kan på-
18736: iakttas såväl lagen om föreningar (1 /19) som      verka skogsvårdsföreningarnas verksamhet en-
18737: lagen om skogsvårdsföreningar (558/50). Det        dast indirekt på grundvalen av sin tillsynsrätt
18738: huvudsakliga innehållet i lagen om skogsvårds-     i fråga om centralskogsnämnderna. Om denna
18739: föreningar gäller skyldigheten att erlägga         rätt är stadgat i 2 § lagen om skogsnämnder
18740: skogsvårdsavgift samt frågor i anslutning till      (411/67).
18741: uppbörden, redovisningen och användningen av          Vardera centralskogsnämnden, Tapio senast
18742: avgiften. Däremot regleras föreningarnas prak-     19. 12. 1974 och Skogskultur 19. 2. 1982, har
18743: tiska verksamhet mycket begränsat genom lag-       givit distriktsskogsnämnderna och skogsvårds-
18744: en om skogsvårdsföreningar. De mest centrala       föreningarna allmänna anvisningar med i stort
18745: stadgandena om verksamheten ingår i två para-      sett samma innehåll i fråga om marknadsför-
18746: grafer. Enligt lagens 1 § är skogsvårdsförening-   ingen av virke och virkesdrivningen. Enligt
18747: arnas ändamål att på skogshushållningens om-       dessa anvisningar åligger det skogsvårdsföre-
18748: råde höja fackkunskapen och yrkesskicklighe-       ningarna att jämte annat bistå med yrkeshjälp
18749: ten bland sina medlemmar och även bland öv-        vid anordnandet av samförsäljning och vid
18750: riga skogsägare inom dess verksamhetskrets,        skötseln av uppgifter i anslutning till virkes-
18751: leda och utveckla vården och nyttjandet av         leveranser samt att verka i samarbete med
18752: skogarna samt annars främja skogsbruket. I         andra sådana organisationer som kan stöda
18753: lagens 4 § förbjuds skogsvårdsförening att be-     förverkligandet av föreningarnas syften. I dessa
18754: driva handel genom att för egen räkning köpa       funktioner skall alla föreningsmedlemmar och
18755: och sälja skogsavverkningsrättigheter eller trä-   övriga skogsägare inom respektive förenings
18756: varor, eller att bedriva annan näringsverksam-     verksamhetskrets vilka erlägger skogsvårdsav-
18757: het, som inte är nödvändig för förverkligandet     gift vara i jämbördig ställning. I anvisningarna
18758: av föreningens ändamål. I 7 § åläggs skogs-        åläggs skogsvårdsföreningarna att i första hand
18759: vårdsföreningarna att iaktta lagen om förening-    betjäna skogsägarna, men, inom ramen för av-
18760: ar, såvitt av stadgandena i lagen om skogs-        tai som respektive förening ingått och som
18761:                                               N:o 111                                                  5
18762: 
18763: tjänar dess syftemål, även andra. Vid virkes-              Ändamålsenligheten hos de drygt tre årtion-
18764: försäljning skall skogsvårdsföreningarna bistå         den gamla bestämmelserna om skogsvårds-
18765: endast säljarna.                                       föreningar, som stöder sig på den tidens syn-
18766:    I fråga om iakttagandet av ovan nämnda              sätt, borde utredas på grund av att förhållan-
18767: anvisningar som grundar sig på lag har under           dena förändrats. Som ett exempel på de för-
18768: årens lopp anförts olika åsikter och olika tolk-       ändrade förutsättningarna för skogsbruket kan
18769: ningar bland virkeshandelns olika parter och           nämnas utvecklingen i virkesdrivningsmetoder-
18770: under senare tid även i offentligheten. Ä ven          na och den branta stegringen av antalet skogs-
18771: i motiveringen för det spörsmål som nu                 lägenhetsägare som inte bedriver jordbruk. Den
18772: besvaras har uppräknats ett antal åtgärder             till sin struktur förändrade skogsägarkåren
18773: som vidtagits av skogsvårdsföreningarna i sam-         borde få yrkeshjälp av skogsvårdsföreningarna
18774: band med virkesaffärer och som enligt spörs-           på ett jämbördigt sätt. Samtidigt borde man
18775: målets undertecknare står i strid med givna            sträva tili att den för näringslivet viktiga
18776: anvisningar och lagen om skogsvårdsföreningar.         virkesförsörjningen    fungerar    friktionsfritt.
18777: I fråga om skogsvårdsföreningarnas verksam-            Skogsbrukskommitten, som nyligen avgav be-
18778: het i virkesaffärer har man vänt sig även till         tänkande, föreslår att en kommission tillsätts
18779: justitiekanslern, varför påståendena om skogs-         med uppgift att utreda frågor i anslutning tili
18780: vårdsföreningarnas förseelser tili denna del är        medlemsskapet i skogsvårdsföreningarna, akti-
18781: föremål för utredning i fråga om lagligheten.          veringen av skogsvårdsföreningarnas medlem-
18782: Centralskogsnämnderna       och    distriktsskogs-     mar och utvecklandet av förfarandet vid vai
18783:  nämnderna som övervakar skogsvårdsförening-           av förvaltningsorgan. Det är motiverat att
18784: arnas verksamhet, har inte ansett det påkallat         samtidigt företa en helhetsgranskning av lagen
18785:  att vidta åtgärder till följd av de påstådda          om skogsvårdsföreningar. Regeringen har där-
18786: förseelserna. Inte heller regeringen anser i           för för avsikt att överväga om det finns skäl
18787:  detta skede att det finns skäl tili vidare åt-        att utsträcka den av skogsbrukskommitten
18788: gärder i saken. Om justitiekanslerns utred-            föreslagna delutredningen av lagen om skogs-
18789:  ningar emellertid visar att det finns skäl där-       vårdsföreningar tili att gälla hela lagen.
18790: till, kommer regeringen att vidta åtgärder.
18791:       lielsingfors den 22 april 1982
18792: 
18793:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18794: 
18795: 
18796: 
18797: 
18798: 0882003821
18799:                                                 1982 vp.
18800: 
18801: Kirjallinen kysymys n:o 112
18802: 
18803: 
18804: 
18805: 
18806:                                    Lattula: Toimenpiteistä sotaveteraanien aseman parantamiseksi
18807: 
18808: 
18809:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18810: 
18811:    Aika sotiemme veteraanien yhteisten asioiden        merkiksi 2 500 markkaa kuukaudessa. Summa
18812: hoitamiseksi alkaa olla loppusuoralla. Sodan           maksettaisiin valtion varoista ja vain siinä ta-
18813: päättymisestä on kulunut jo 37 vuotta. Sodissa         pauksessa, ettei kyseinen veteraani mistään
18814: mukana olleiden keski-ikä on 67 vuotta. Viime          muualta, luontoisedutkin mukaan luettuina, saisi
18815: vuosina on voitu todeta suuren yleisön mieli-          vastaavaa tukea. Lisäksi tulisi jokaiselle sitä tar-
18816: piteiden muuttuneen myönteiseen suuntaan so-           vitsevalle taata vapaa sairaanhoito ja kuntoutus
18817: dissa mukana olleita kohtaan. Samanlaista              heti tarpeen ilmaantuessa.
18818: myönteistä suhtautumista on ollut havaittavissa           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18819: enenevässä määrin myös kansanedustajien ta-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18820: holla. Eduskunta on jo saanut sentään jotakin          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18821: aikaan veteraaniemme hyväksi. Paljon on kui-           vaksi seuraavan kysymyksen:
18822: tenkin vielä tekemättä. Työtä on kiireesti jat-
18823: kettava. Veteraanit eivät enää pitkään rasita                     Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
18824: valtiontaloutta. On korkea aika auttaa heitä,                  Hallitus aikoo ryhtyä
18825: jotka aikanaan turvasivat mahdollisuuden saa-                     - rintamaveteraanien varhaiseläke-
18826: vuttaa nykyinen elintaso ja hyvinvointi.                       lakiin jääneiden puutteellisuuksien kor-
18827:    Varhaiseläkelaki ei anna mitään niille sota-                jaamiseksi,
18828: veteraaneille, jotka ovat pisimmän ajan elämäs-                   - kuntoutuksen saattamiseksi lailla
18829: tään joutuneet uhraamaan isänmaamme vapau-                     vahvistetuksi,
18830: den hyväksi. Suurin osa rintamatunnuksen                          - rintamalisän korottamiseksi vuo-
18831: omaavista veteraaneista on jo kansaneläkkeellä                 den 1983 tulo- ja menoarviossa 300
18832:  (vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä) . Heitä               markaksi kuukaudessa ja vuoden 1984
18833: oli viime vuodenvaihteessa n. 227 400. Valtio-                 tulo- ja menoarviossa 500 markaksi kuu-
18834: vallan kunniavelan korvauksena he saavat nyt                   kaudessa, ja
18835: ainoastaan rintamalisän eli 116 markkaa kuu-                      - rintamamiesten      varhaiseläkkeen
18836: kaudessa. Vain näin pienen rintamalisän saavat                 oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuuden
18837: nuo sodissa taistelleet, siirtoväen asuttajat, sota-           korjaamiseksi siten, että jokainen rinta-
18838: korvausten maksajat ja maamme hyvinvointi-                     matunnuksen omaava, niin nais- kuin
18839: valtioksi rakentajat.                                          miesveteraanikin, saa lukea hyväkseen
18840:    Yhä laajemmissa piireissä on herännyt aja-                  eläkevuosiinsa sodanajan palveluksen ja
18841: tus, että vähäväkisimmällekin rintamaveteraa-                  niin halutessaan päästä eläkkeelle 58
18842: nille pitäisi taata kunnon toimeentulo, indeksiin              vuoden ikäisenä?
18843: sidottu tarveharkintainen vähimmäiseläke, esi-
18844:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
18845: 
18846:                                              Eero Lattula
18847: 
18848: 
18849: 
18850: 
18851: 088200406C
18852: 2                                           1982 vp.
18853: 
18854: 
18855: 
18856: 
18857:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18858: 
18859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    eläke vastaa veteraanille tulevaa työeläkelakien
18860: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaista työkyvyttömyyseläkettä.
18861: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn           Jo eläkkeellä oleville rintamaveteraaneille on
18862: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rintamallaolo pyritty hyvittämään kansaneläk-
18863: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keeseen maksettavalla rintamalisällä. Rintama-
18864: edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjal-     lisää korotettiin viimeksi heinäkuun alusta
18865: lisesta kysymyksestä n:o 112:                      1981. Kun lisää maksetaan jokaiselle kansan-
18866:                                                    eläkettä saavalle rintamaveteraanille hänen ta-
18867:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin     loudelliseen asemaansa katsomatta, etuuden suu-
18868:        Hallitus aikoo ryhtyä                       ruus on tämän mukaisesti mitoitettu. Rintama-
18869:           - rintamaveteraanien varhaiseläke-       lisän korottaminen kysymyksessä esitettyyn 300
18870:        lakiin jääneiden puutteellisuuksien kor-    marliliman kuukaudessa maksaisi noin 500 mil-
18871:        i aamiseksi,                                joonaa markkaa vuodessa. Eläkkeellä olevien
18872:           - kuntoutuksen saattamiseksi lailla      rintamaveteraanien eläketurvan parantamista
18873:        vahvistetuksi,                              merkitsee vuoden 1983 alusta toteutuva kan-
18874:           - rintamalisän korottamiseksi vuo-       saneläkejärjestelmän asteittainen kokonaisuudis-
18875:        den 1983 tulo- ja menoarviossa 300          tus. Sen on arvioitu tuovan heille vuosina 1983
18876:        markaksi kuukaudessa ja vuoden 1984         ja 1984 noin 260 miljoonan markan ja vuo-
18877:        tulo- ja menoarviossa 500 markaksi kuu-     desta 1985 lukien noin 200 miljoonan markan
18878:        kaudessa, ja                                etuuksien lisäykset.
18879:           - rintamamiesten      varhaiseläkkeen       Rintamasotilaiden eläketurvan tarvetta 1970-
18880:        oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuuden        luvulla kartoitettaessa on eläketurvakeskuksen
18881:        korjaamiseksi siten, että jokainen rinta-   toimesta tutkittu mahdollisuuksia muuttaa työ-
18882:        matunnuksen omaava, niin nais- kuin         eläkejärjestelmiä siten, että eläkkeeseen oikeut-
18883:        miesveteraanikin, saa lukea hyväkseen       taviksi luettaisiin rintamallaolovuodet. Selvitys
18884:        eläkevuosiinsa sodanajan palveluksen ja     osoitti, että laskentatapa koituisi niiden vete-
18885:        niin halutessaan päästä eläkkeelle 58       raanien hyväksi, jotka ovat olleet rintamalla
18886:        vuoden ikäisenä?                            vain lyhyen aikaa, ja jotka eivät siten ole tosi-
18887:                                                    asiallisesti joutuneet kärsimäänkään työhisto-
18888:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      riassaan vuosien 1939-1945 sodista. Sitä
18889: vasti seuraavaa:                                   paitsi rintamavuosien lukeminen eläkeajaksi
18890:    Heinäkuun alusta 1982 voimaan tuleva rin-       kohtelisi epäoikeudenmukaisesti niitä rintama-
18891: tamaveteraanien varhaiseläkelaki on syntynyt       veteraaneja, jotka ovat jo vanhuus- tai työ-
18892: eduskuntaryhmien      yksimielisesti   tekemästä   kyvyttömyyseläkkeellä.
18893: aloitteesta. Se pohjautui niin ikään rintama-         Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
18894: veteraaniasiain neuvottelukunnan yksimieliseen     mivassa rintamaveteraaniasiain neuvottelukun-
18895: kannanottoon rintamaveteraanien varhaiseläke-      nassa tutkitaan parhaillaan, mitä mahdollisuuk-
18896: järjestelyistä. Taloudellisista syistä nämä on     sia on tarkoituksenmukaisella tavalla hoitaa
18897: jouduttu laatimaan siten, että eläkkeelle pääse-   rintamaveteraaneja koskeva lakisääteinen kun-
18898: vät ne veteraanit, jotka eivät enää jaksa pysyä    toutusjärjestelmä. Samoin siellä on vireillä ky-
18899: työelämässä mukana, mutta joilla ei kuitenkaan     symys naisten mahdollisuudesta päästä rintama-
18900: siinä määrin ole vikaa tai vammaa, että saisivat   veteraanien varhaiseläkejärjestelmän piiriin.
18901: työkyvyttömyyseläkkeen. Kun eläkkeellepääsy-       Nämä kysymykset tulevat viimeistään esille val-
18902: mahdollisuus tarjotaan työelämässä vielä mu-       misteltaessa valtion vuoden 1983 tulo- ja meno-
18903: kana oleville, on luonnollista, että annettava     arvioesitystä.
18904:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
18905: 
18906:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
18907:                                               N:o 112                                              3
18908: 
18909: 
18910: 
18911: 
18912:                            Till Riksdagens Herr Talman
18913: 
18914:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Beträffande redan pensionerade frontvetera-
18915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder srkrivel-       ner har man försökt gottgöra vistelsen vid
18916: se av den 30 mars 1982 tili vederbörande            fronten med det fronttiHägg som utbetalas i
18917: medlem av stavsrådet övensänt av,skrift av föl-     ans'lutning tili folkpensionen. Senast höjdes
18918: jande av riksdagsman Eero Lattula under-            fronttil'lägget i början av ju'li 1981. Efter-
18919: teeknade spörsmal nr 112:                           som ti'llägget utbetalas tili varje frontveteran
18920:                                                     som erhåller folkpension, oberoende av hans
18921:           Virka brådskande åtgärder ämnar           ekonomisika ställning, har förmånens storlek
18922:        Regeringen vidtaga för a'tt                  fastställts enligt detta. En höjning av front-
18923:           - avhjälpa de brister som fortfaran-      tillägget till 300 mk i månaden, såsom fram-
18924:        de finns i lagen om förtidspensioner,        förts i spörsmålet, skuUe kosta ca 500 milj.
18925:           - lagfästa rehabrliteringen,              mk i året. Den totalrevidering av folkpen-
18926:           - höja fronttillägget i statsförslaget    sionssystemet som börjar förverkligas från och
18927:        för år 1983 till 300 marlk i månaden         med början av år 1983 innebär ett förbättrat
18928:        och i statsförslaget för år 1984 tili        pensionsskydd för de frontveteraner som är
18929:        500 ma~k i månaden, och för att              pensionerade. Det har beräknats att revide-
18930:           - jusltera frontveteranernas      för-    ringen för dem medför ökade förmåner, åren
18931:        tidspensioners rättsenlighet och ända-       1983 och 1984 tHI ett belopp av ca 260 milj.
18932:        målsenlighet så, att var och en som          mk och år 1985 tili ett belopp av ca 200 milj.
18933:        innehar fronttjänsttecken, såväl ikvinna     mk.
18934:        som man, kan räkna tjänstgöringen un-           Vid 'kartläggningen på 1970-talet av front-
18935:        der kriget tiH sina pensionsår och vid       soldaternas pensionsskydd har man på pen-
18936:        behov avgå med pension vid 58 års            sionsskyddscentralens initiativ undersökt möj-
18937:        å'lder?                                      ligheterna att ändra arbetspensionssystemet så
18938:                                                     att åren vid fronten skulle räknas som tiN
18939:    Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-       pension berättigande år. Utredningen visade
18940: samt anföra foljande:·                              att ett dylrkt beräkningssätt sikulie vara tili
18941:    Lagen om föl'tidspension för frontveteraner,     nytta för de veteraner, som endast varit vid
18942: som träder i kraft från början av juli 1982,        fronten en kort tid, och vilka sålunda de
18943: har stiftats på riksdagsgruppernas enhälliga        facto i sin arbetshistoria inte Hdit av 1939-
18944: initiativ. Lagen baserar sig även på delegatio-     1945 års krig. Förfarandet skulle dessutom
18945: nens för frontveteranfrågor enhälliga ställnings-   behandla orättvist de frontveteraner som re-
18946: tagande tili frontveteranernas förtidspensio-       dan avgått med ålders- eller inva:lidpension.
18947: nering. Av ekonomisika skäl har man varit              Delegationen för fmntveteranfrågor, som
18948: tvungen a:tt ordna det så att med pension kan       fungerar i ans1utning tiU social- och hälsovårds-
18949: avgå veteraner ·som inte längre orkar vara          ministeriet, undersöker som bäst vilka möjlig-
18950: kvar i arbets'livet, men som inte har lyte ellet    heter det finns a:vt på ett ändamåisenligt sätt
18951: skada i så hög grad att de skuHe vara berätti-      söka frontveteranernas lagstadgade rehabili-
18952: gade tiill inva'lidpension. Då möjligheten att      tering. Li:kaså undersaks frågan om möjlig-
18953: avgå med pension erbjuds personer som ännu          heterna att utvidga systemet med förtidspen-
18954: är ute i arbets1ivet är det natuvligt att pensio-   sion för frontveteraner så att det även skuHe
18955: nen motsvarar den invalidpension som veder-         gäHa kvinnor. Dessa frågor lJlir aktueUa senast
18956: börande veteran skuHe erhålla i enlighet med        i samband med beredningen av statsverkspro-
18957: arbetspensionslagarna.                              positionen för år 1983.
18958:      Helsingfors den 29 april 1982
18959: 
18960:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
18961:                                                 1982 vp.
18962: 
18963: Kirjallinen kysymys n:o 113
18964: 
18965: 
18966: 
18967: 
18968:                                     Nieminen-Mäkynen ym.: Varusmiesliiton toimintaedellytysten tur-
18969:                                        vaamisesta varusmiestoimikuntatyössä
18970: 
18971: 
18972:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18973: 
18974:     Suomen Varusmiesliitto on varusmiesten pii-         tai ottamasta osaa sen toimmtaan. Tästä seu-
18975: rissä etujärjestötoimintaa harjoittava kansalais-      raavassa muutamia esimerkkejä:
18976: järjestö. Järjestön toiminnan tarkoitus on il-             1. Varusmiesliiton hallituksen jäsentä Han-
18977: maistu sen sääntöjen 2 §:ssä: "Liiton tarkoi-          nu Laitista ei valittu Kymen Pioneeripataljoo-
18978: tuksena on toimia kaikkia asevelvollisuuttaan          nan varusmiestoimikunnan puheenjohtajaksi,
18979: suorittavi:a yhdistävänä sekä heidän etujaan ja         vaikka toimikunta sitä yksimielisesti esitti. Va-
18980: oikeuksiaan palvelevana järjestönä erityisesti:        rusmiestoimikunta teki asiasta esityksen patal-
18981:     1 ) toimia varusmiesten taloudellisen, sosiaa-      joonan komentajalle 26. 11. 1980. Komentaja
18982: lisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi,          perusteli päätöstään sillä, että Laitinen on me-
18983: 2) edistää puolustusvoimien kansanvaltaista ke-         nossa aliupseerikouluun eikä hänellä tämän joh-
18984: hittämistä ja YYA-sopimukseen perustuvaa,              dosta ole aikaa toimia toimikunnan puheen-
18985: Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista maan-              johtajana. Vaikka Laitista ei määrätty aliup-
18986: puolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa, 3) joh-        seerikouluun, jäi hän nimeämättä toimikunnan
18987: taa ja jatkuvasti kehittää asevelvollisuuttaan         puheenjohtajaksi. Seuraavaksi varusmiestoimi-
18988: suorittavien keskuudessa sellaista toimintaa, jo-      kunnan puheenjohtajaksi komentaja nimesi 22.
18989: ka edistää jäsenistön perehtymistä suomalaiseen        4. 1981 aliupseerikouluun määrätyn varusmie-
18990: yhteiskuntaan ja lisää kiinnostusta maanpuolus-        hen. Laitinen on tehnyt tapauksesta kantelun
18991:  tukseen ja turvallisuuspolitiikkaan yleensä, 4)       eduskunnan oikeusasiamiehelle.
18992: edistää varusmiesten tervettä vapaa-ajan, kult-            2. Jääkäripatteriston komentaja kielsi käs-
18993: tuuri- ja harrastustoimintaa.                          kyllä 3. 9. 1981 Varusmiesliiton hallituksen jä-
18994:     Liiton tarkoituksena ei ole valtiollisiin asioi-   sentä ja patteriston varusmiestoimikunnan pu-
18995: hin vaikuttaminen. Liitto on puolueista riippu-        heenjohtajaa Reino Viitaa keräämästä jäseniä
18996: maton itsenäinen varusmiesten etujärjestö."            Varusmiesliittoon.
18997:     Puolustusvoimien komentaja kenraali Lauri              3. Nykyisen Porin Prikaatin varusmiestoimi-
18998: Sutela on antanut v. 1974 käskyn suhtautumi-           kunnan puheenjohtajan tultua valituksi prikaa-
18999:  sesta Varusmiesliittoon. Käskyssä todetaan mm:        tin esikuntapäällikkö kielsi häntä olemasta mis-
19000:  "Puolustusvoimain suhtautuminen Suomen Va-            sään tekemisissä Varusmiesliiton kanssa.
19001: rusmiesliiton toimintaan on myönteinen sillä               4. Etelä-Suomen Sotilasläänin varusmiestoi-
19002: perusedellytyksellä, että liiton toiminta ei ole       mikuntapäivillä 31. 8.-1. 9. 1981 pääesikunnan
19003: ristiriidassa puolustusvoimille annettujen teh-        sosiaalitoimiston päällikkö ilmoitti, että Varus-
19004:  tävien kanssa". Samassa käskyssä on myös yk-          miesliiton toiminta ei kuulu kasarmialueelle
19005: sityiskohtaiset määräykset Varusmiesliiton etu-        ja liiton materiaalin levittäminen kasarmialueel-
19006: järjestötoiminnan järjestämisestä varuskunta-          la on kiellettyä, sekä käski kokouksessa olleita
19007: alueella.                                              varusmiestoimikuntien puheenjohtajia pysymään
19008:     Puolustusvoimien virallisesta myönteisestä         erossa Varusmiesliiton toiminnasta.
19009: suhtautumisesta huolimatta Varusmiesliiton jä-             5. Pääesikunnan sosiaalitoimiston toimisto-
19010: seniä on syrjitty nimettäessä puolustusvoimien         upseeri ilmoitti Mikkelissä 20.-22. 4. 1982
19011: organisaatioon kuuluvien varusmiestoimikuntien         pidettäviä valtakunnallisia varusmiestoimikunta-
19012:  jäseniä, ja varusmiestoimikuntien jäseniä on          päiviä valmistelevan työryhmän kokouksessa
19013:  kielletty pitämästä yhteyttä Varusmiesliittoon        24.-25. 2. 1982, että yhteydenpito Varusmies-
19014: 088200410H
19015: 2                                              1982 vp.
19016: 
19017: liittoon ei ole sallittua, ja jos joku näin te-              Mihin toimenpltetsnn Hallitus aikoo
19018: kee, hän ryhtyy toimenpiteisiin. Samalla hän              ryhtyä varusmiestoimikuntatyössä ilmeu-
19019: väitti, että Varusmiesliitto ei noudata nuoriso-          neen Varusmiesliiton syrjinnän lakkaut-
19020: järjestöjen pelisääntöjä.                                 tamiseksi ja Varusmiesliiton aseman
19021:     Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-       saattamiseksi puolustusvoimain komen-
19022: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme                 tajan vuonna 1974 antaman käskyn
19023: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            mukaiseksi?
19024: v-aksi. seuraavan kysymyksen:
19025:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19026: 
19027:          Terhi Nieminen-Mäkynen          Ensio Laine           Marjatta Stenius-Kaukonen
19028:          Anneli Kivitie                  Kati Peltola          Eva-Maija Pukkio
19029:          Helvi Hyrynkangas               Aulis Juvela          Toivo Mäkynen
19030:          Jouko Skinnari                  Heli Astala           Irma Rosnell
19031:          Juhani Surakka                  Ilkka Kanerva         Mikko Rönnholm
19032:          Jouko Tuovinen                  M.-L. Salminen        Anna-Liisa Piipari
19033:          Pauli Puhakka                   Ulla-Leena Alppi      Pekka Starast
19034:          Helvi Niskanen                  Paula Eenilä          Lauri Palmunen
19035:                     Tarja Halonen                    EJ.Arvo Kemppainen
19036:                                                N:o 11.3                                              3
19037: 
19038: 
19039: 
19040: 
19041:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19042: 
19043:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momen-            hittää varusmiesten palvelusolosuhteita ja viih-
19044: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tyvyyttä.
19045: mies, olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päi-             Suomen varusmiesliitto on yksityisoikeudelli-
19046: vätyn kirjeenne n:o 581 ohella toimittanut val-       nen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena
19047: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-        on toimia kaikkia asevelvollisuuttaan suoritta-
19048: si jäljennöksen kansanedustaja Terhi Nieminen-        via yhdistävänä sekä heidän etujaan ja oikeuk-
19049: Mäkysell ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        siaan palvelevana järjestönä. Koska liiton toi-
19050: symyksestä n:o 113:                                   minta kohdistuu nimenomaan varusmiespalve-
19051:                                                       lustaan suorittavien asevelvollisten asioihin ja
19052:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sen toimialue menee osittain päällekkäin va-
19053:        ryhtyä varusmiestoimikuntatyössä ilmen-         rusmiestoimikuntien työskentelyn kanssa, on
19054:        neen Varusmiesliiton syrjinnän lakkaut-        puolustusvoimain komentaja antanut ohjeet
19055:        tamiseksi ja Varusmiesliiton aseman            joukko-osastoille asennoitumisesta Suomen va-
19056:        saattamiseksi puolustusvoimain komen-           rusmiesliittoon. Niiden mukaan puolustusvoi-
19057:        tajan vuonna 1974 antaman käskyn               mien suhtautuminen Suomen varusmiesliiton
19058:        mukaiseksi?                                    toimintaan on myönteinen sillä perusedellytyk-
19059:                                                       sellä, että liiton toiminta ei ole ristiriidassa
19060:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           puolustusvoimille annettujen tehtävien kanssa.
19061: tavasti seuraavaa:                                    Lisäksi pidetään myönteisen suhtautumisen
19062:    Puolustusvoimien varusmiestoimikuntatyö on         luonnollisena edellytyksenä, että liitto toimii
19063: järjestetty puolustusministeriön antamien mää-        lakien ja hyvien tapojen mukaisesti.
19064: räysten mukaisesti. Varusmiestoimikunnat ovat             Puolustusvoimain komentajan antamien oh-
19065: joukko-osastonsa osa ja niiden toiminta on            jeiden pohjalta on joukko-osastojen ja Varus-
19066: joukko-osastokeskeistä. Ne muodostavat puo-           miesliiton yhteistoiminta sujunut yleisesti tar-
19067: lustusvoimissa varusmiesten osallistumisjärjes-       kastellen verrattain hyvin. On valitettavaa, jos
19068: telmän, jonka päämääränä on heidän sosiaalis-         Varusmiesliitto katsoo tulleensa syrjityksi va-
19069: ten olojensa, yhteenkuuluvuuden ja viihtyvyy-         rusmiestoimikuntatyössä. Syrjintä ei kuulu va-
19070: den kehittäminen.                                     rusmiestoimikuntatyön luonteeseen eikä ole
19071:    Puolustusvoimissa toimii 76 varusmiestoimi-        puolustusvoimien etujen mukaista.
19072: kuntaa, jotka uusiutuvat palvelukseen astuvien            Kysymyksessä olevassa kirjallisessa kysymyk-
19073: saapumiserien mukaan kolme kertaa vuodes-             sessä esimerkkeinä mainitut tapaukset on alus-
19074: sa, mikä merkitsee noin 1 200 henkilövalintaa         tavasti tutkittu. Niistä yksi on eduskunnan
19075: vuoden aikana. Toimintakertomusten mukaan             oikeusasiamiehen virastossa käsiteltävänä asian-
19076: varusmiestoimikunnat käsittelevät vuosittain          omistajan tekemän kantelun johdosta. Muissa
19077: noin 1 500 aloitetta toimialaansa kuuluvissa          tapauksissa on ilmeisesti sattunut väärinymmär-
19078: asioissa. Aloitteista noin 3/4 saa välittömästi       ryksiä, sillä asianomaisten esimiesten tai virka-
19079: myönteisen ratkaisun.                                 miesten ei ole todettu 'toimineen vastoin an-
19080:    Varusmiestoimikunnat ovat luonteeltaan yh-         nettuja määräyksiä ja ohjeita. Ei myöskään ole
19081: teistyöelimiä, joiden puitteissa on sekä tarkoi-      ilmennyt, että Varusmiesliiton toimintaa olisi
19082: tus että mahdollisuus yhteistyöhakuisesti keskit-     tarkoituksellisesti vaikeutettu varusmiestoimi-
19083: tää joukko-osastojen, kuntien, sotila:skotien, kil-   kuntien työssä.
19084: tojen, maanpuolustusjärjestöjen ja muiden asias-         Myönteisen kuvan antaminen puolustusvoi-
19085: ta kiinnostuneiden tahojen mahdollisuudet ke-         mistamme asevelvollisuuttaan suorittaville va-
19086: 4                                            1982 vp.
19087: 
19088: rusmiehille ja reserviläisille on tärkeä osa puo-   puolustusta edistävillä järjestöillä, oma osuu-
19089: lustusvoimien rauhanajan tehtävistä. Myönteis-      tensa. Uskon, että nykyisten määräysten ja oh-
19090: tä suhtautumista estävät tekijät tulee mahdolli-    jeiden pohjalta puolustusvoimien ja Suomen va-
19091: suuksien mukaan poistaa. Tässä tehtävässä on        rusmiesliiton yhteistoiminta kehittyy maanpuo-
19092: Varusmiesliitolla, samoin kuin kaikilla maan-       lustustamme tukevaan suuntaan.
19093:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1982
19094: 
19095:                                                            Puolustusministeri Juhani Saukkonen
19096:                                              N:o 113                                               5
19097: 
19098: 
19099: 
19100: 
19101:                           Tili Riksdagens Herr Talman
19102: 
19103:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finlands beväringsförbund är en privaträtts-
19104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lig registrerad förening, vars syfte är att verka
19105: nr 581 av den 30 mars 1982 tili vederbörande       som en organisation som förenar alla dem som
19106: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     fullgör sin värnplikt samt att bevaka deras
19107: jande av riksdagsman Terhi Nieminen-Mäkynen        förmåner och rättigheter. Eftersom förbundets
19108: m.fl. undertecknade spörsmål nr 113:               arbete uttryckligen gäller beväringarnas ange-
19109:                                                    lägenheter och eftersom dess verksamhetsområ-
19110:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     de delvis sammanfaller med beväringskommit-
19111:        ta för atlt göra slut på den diskrimine-    teernas arbete, har försvarsmaktens kommendör
19112:        ring av Beväringsförbundet som fram-        givit truppförbanden anvisningar om hur de
19113:        trätt i beväringskommittearbetet och        skall förhålla sig tili Finlands beväringsförbund.
19114:        för att ge Beväringsförbundet den ställ-    Enligt anvisningarna är inställningen tili Fin-
19115:        ning som åsyftas i försvarsmaktens kom-     lands beväringsförbunds verksamhet positiv för-
19116:        mendörs order av år 1974?                   utsatt att verksamheten inte står i konflikt med
19117:                                                    de uppgifter som ålagts försvarsmakten. Som
19118:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     en naturlig förutsättning för en positiv inställ-
19119: samt anföra följande:                              ning är dessutom att förbundet verkar enligt
19120:    Försvarsmaktens     beväringskommittearbete     lag och god sed.
19121: har organiserats i enlighet med de bestäm-            På basen av försvarsmaktens kommendörs
19122: melser som utfärdats av försvarsministeriet.       anvisningar har truppförbandens och Bevärings-
19123: Beväringskommitteerna är en del av truppför-       förbundets samarbete allmänt sett löpt relativt
19124: bandet och deras verksamhet är koncentrerad        bra. Det är beklagligt om Beväringsförbundet
19125: tili truppförbandet. De utgör inom försvars-       anser sig ha blivit diskriminerat i bevärings-
19126: makten etlt system för beväringarnas deltagan-     kommittearbetet. Diskriminering hör inte tili
19127: de, och målet med detta system är att utveckla     beväringskommittearbetets karaktär och ligger
19128: beväringarnas sociala förhållanden, samhörighet    inte i försvarsmaktens intresse.
19129: och trivsel.
19130:     Försvarsmakten har 76 beväringskommitteer,        De fall som nämnts som exempel i det ak-
19131: vilka förnyas tre gånger om året med de inryc-     tuella spörsmålet har undersökts preliminärt.
19132: kande konrtingenterna. Detta innebär ca 1 200      Av dessa behandlas ett hos riksdagens justi-
19133: personvai under ett års tid. Enligt verksam-       tieombudsman på grund av målsägandens kla-
19134: hetsberättelserna behandlar beväringskommit-       gan. I de övriga fallen har det uppenbart varit
19135: teerna årligen ca 1 500 initiativ i ärenden som    fråga om missförstånd, ty det har inte konslta-
19136: hör tili deras verksamhetsområde. Av initiativen   terats att vederbörande förmän eller tjänstemän
19137: får ca 3/4 omedelbart en positiv lösning.          skulle ha handlat i strid med utfärdade bestäm-
19138:     Beväringskommitteerna är tili sin natur sam-   melser och anvisningar. Det har inte heller
19139: arbetsorgan inom ramen för vilka avsikten är       framkommit att Beväringsförbundets verksam-
19140: och tillfälle ges att i samarbete koncentrera      het avsiktligt skulle ha försvårats i bevärings-
19141: truppförbandens, kommunernas, soldathem-           kommitteernas arbete.
19142: mens, gilienas, försvarsorganisationernas och         Att ge de beväringar som fullgör sin värn-
19143: övriga av saken intresserade instansers möjlig-    plikt och reservisterna en positiv bild av vår
19144: heter att utveckla beväringarnas tjänstgörings-    försvarsmakt är en viktig del av försvars-
19145: förhållanden och trivsel.                          mal<:tens uppgifter i fredstid. De omständigheter
19146: 088200410H
19147: 6                                         1982 vp.
19148: 
19149: som förhindrar en positiv attityd skall i mån    Jag tror att försvarsmaktens och Finlands be-
19150: av möjlighet avlägsnas. I denna uppgift har      väringsförbunds samarbete på basen av nuva-
19151: Finlands beväringsförbund, liksom alla organi-   rande bestämmelser och anvisningar utvecklas
19152: sationer som främjar försvaret, en egen andel.   i en riktning som stöder vårt försvar.
19153:      Helsingfors den 4 maj 1982
19154: 
19155:                                                           Försvarsminister Juhani Saukkonen
19156:                                                1982 vp.
19157: 
19158: Kirjallinen kysymys n:o 114
19159: 
19160: 
19161: 
19162: 
19163:                                    Tikka: Rintamasotilastunnukseen oikeutetuille kuuluvien etujen
19164:                                       myöntämisestä eräille reserviläisryhmille
19165: 
19166: 
19167:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19168: 
19169:    Nykyisten määräysten mukaan sotatolml-             dän sotilaspasseihinsa haettiin sotilaspiireistä
19170: alueella palvelleet miehet ovat oikeutettuja rin-     Ly-määräykset ja niin heidän sitten tuli työs-
19171: tamasotilastunnukseen. Myös lotilla on oikeus         kennellä siinä paikassa, joka sotilaspassiin oli
19172: tähän samaan tunnukseen, vaikka he eivät olisi        merkitty. Nykyisten asetusten mukaan nämä
19173: palvelleetkaan sotatoimialueella. Tunnuksen saa-      henkilöt eivät ole oikeutettuja minkäänlaisiin
19174: misesta on taas kiinni se, huomioiko yhteiskunta      lisäeläkkeisiin, vaikka heistä valtaosa onkin jo
19175: millään muotoa sen työn, joka yhteiskunnan            vanhuus- tai sairauseläkkeellä. Todellisia yhteis-
19176: hyväksi sota-aikana on tehty. Erityinen huomio        kunnan väliinputoajia ovat ne henkilöt, jotka
19177: kiinnittyy helposti siihen, että lotat, vaikka he     esimerkiksi kaivoksissa työskennellessään ovat
19178: eivät olisikaan toimineet. sotatoimialueella, ovat    saaneet tuona aikana sellaisia vammoja, joita
19179: tunnukseen oikeutettuja. Tietysti heidän koh-         käytännössä kukaan ei ole korvannut.
19180: dallaan on kysymys tavallista pyyteettömäm-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19181: mästä halusta palvella isänmaata, vaikka sotien       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19182: jälkeen ilmestyneissä kirjoissa on rohjettu muu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19183: takin väittää.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19184:    Rintamatunnusta ei kuitenkaan saa yksi
19185: ryhmä;. joka oikeudenmukaisuussyistä tuon tun-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19186: nuksen tai. sitä vastaavan järjestelyn ansaitsisi.           ryhtyä, jotta sota-aikana maan kannalta
19187: Sota-aikana reserviin kuuluvia miehiä tarvittiin             elintärkeää teollista toimintaa harjoitta-
19188: kaivoksissa, teräs- ja kuparisulatoissa, valimoissa          maan komennetut reserviläiset pääsisivät
19189: ja muissa vaarallisissa ja korkeaa ammattitaitoa             osallisiksi niistä eduista, jotka nyt anne-
19190: vaativissa työpaikoissa. Reserviläiset olivat näit-          taan henkilöille, jotka ovat oikeutettuja
19191: ten työpaikkojen työntekijöitten runkona. Hei-               rintamatunnukseen?
19192:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19193: 
19194:                                             Seppo Tikka
19195: 
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 088200408E
19200: 2                                             1982 vp.
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 
19205:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19206: 
19207:    Valtiopäiväj;irjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Molemmat tunnukset myönnetään siten niil-
19208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        le henkilöille, jotka ovat joko ottaneet osaa
19209: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          sotatoimiin tai palvelleet niihin rinnastetta-
19210: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vissa tehtävissä.
19211: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           On varsin luonnollista, että valtaosa maam-
19212: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-       me aikuisväestöstä joutui vuosien 1939-1945
19213: sesta kysymyksestä n:o 114:                          poikkeuksellisten olojen takia tavalla tai toi-
19214:                                                      sella osallistumaan yhteiskunnan turvaamiseksi
19215:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tarvittaviin toimiin ja ponnistelemaan oloissa,
19216:        ryhtyä, jotta sota-aikana maan kannalta       jotka vaativat heiltä tavallista suurempia uh~
19217:        elintärkeää teollista toimintaa harjoitta-    rauksia. Määrättäessä korvausta näin teh-
19218:        maan komennetut reserviläiset pääsisivät      dystä työstä on vaikea edetä muuta tietä kuin
19219:        osallisiksi niistä eduista, jotka nyt anne-   pyrkiä hyvittämään ensisijaisesti ne vammat ja
19220:        taan henkilöille, jotka ovat oikeutettuja     kivut, jotka aiheutuivat sotatoimista ja tämän
19221:        rin tamatunnukseen?                           jälkeen taloudellisten tekijöiden helpottuessa
19222:                                                      antaa muuta tunnustusta.
19223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vuosien 1939-1945 sotien aikana oli pal-
19224: vasti seuraavaa:                                     jon sellaisia henkilöitä, jotka joutuivat myös
19225:    Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneille          osallistumaan puolustusvoimissa tarvittaviin
19226: miehille myönnetään rintamasotilastunnus. Tun-       tehtäviin sotatoimiyhtymien ulkopuolella. Täl-
19227: miksen saamisen edellytyksenä on osallistumi-        laisia henkilöitä olivat muun muassa linnoitus-
19228: nen sotatoimiin. Vuosien 1939-1945 sotiin            rakennustöissä olleet, viestittäjät, veturien kul-
19229: osallistuneille naisille myönnetään rintamapal-      jettajat jne. Heidän asemansa parantamista val-
19230: velustunnus. Sen saamisen edellytyksenä on           mistellaan parhaillaan sotilasvammalain mukai-
19231: joko palvelus rintamavastuussa olleen sotatoi-       sia etuuksia silmällä pitäen, joilla korvattaisiin
19232: miyhtymän joukoissa, palvelus ilmatorjunta- tai      vammautuminen näissä tehtävissä. Vasta tämän
19233: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä        jälkeen on mahdollista heidänkin osaltaan har-
19234: tai lentovoimien alusyksiköissä tai toiminta         kita niitä muita etuuksia, joihin edellä mainitut
19235: muutoin rintamapalvelukseen rinnastettavissa         tunnukset oikeuttavat.
19236: tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-
19237: tymän alueella.
19238:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
19239: 
19240:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
19241:                                              N:o 114                                                3
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                            Till Riksdagens Herr Talman
19247: 
19248:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bara uppgiftet inom omtådet för operativ en-
19249: anger har . Ni, Herr T alman, med Edet skri-        het med ftontansvar.
19250: velse av den 30 mats 1982 tili vedetbötande            Vattdeta tecknet tilidelas således de personer
19251: medlem av statstådet översänt avskrift av föl-      som antingen deltagit i krigshandlingama ellet
19252: jande av riksdagsman Seppo Tikka undet-             som verkat i dätmed jämförbata uppgifter.
19253: tecknade spörsmål nt 114:                              Det är mycket natutligt att den övervägan-
19254:                                                     de delen av vått lands vuxna befolkning på
19255:            Vilka åtgärder ämnat Regeringen vid-     gtund av de exceptionella föthållandena undet
19256:        ta för att de tesetvister som undet          åren 1939-1945 på sätt ellet annat fick lov
19257:        krigstiden kommendetats tili att utöva       att delta i åtgärdema föt tryggande av sam-
19258:        för landet livsviktig industtiell verksam-   hället och att ansttänga sig i förhållanden som
19259:        het skall bli delaktiga av de förmånet       ktävde större uppofftingat än normalt. Då
19260:        som nu ges personet som ät berättigadt!      etsättningama föt ett sådant arbete bestäms
19261:        till fronttecken?                            är det svått att ftamskrida på annat sätt än
19262:                                                     att sttäva tili atlt gottgöra i fötsta hand de
19263:                                                     skador och smättor som fötorsakades av ktigs-
19264:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-       handlingatna och dätefter, nät de ekonomiska
19265: samt anföra följande:                               föthållandena lindtats, ge annan etkänsla.
19266:    Män som deltagit i ktigen åren 1939-1945            Undet ktigen åren 1939-1945 fanns det
19267: beviljas frontmannatecken. Fömtsättningen för       många sådana petsoner som var tvungna att
19268: ethållande av ftontmannatecken ät att vedet-        delta i fötsvatsmaktens uppgifter utanför de
19269: bötande deltagit i krigshandlingama. Kvinnor        opetativa enhetetna. Dylika personer vat bl.a.
19270: som deltagit i krigen åren 1939-1945 tillde-        de som deltog i fortifikationsatbeten, signalis-
19271: las fronttjänsttecken. Fötutsättningen föt erhål-   tema, lokfötama osv. För nätvatande fötbeteds
19272: lande av fronttjänsttecken är att vedetbötande      en fötbättring av detas ställning med sikte på
19273: tjänat vid trupp, hörande tili operativ enhet       förmåner enligt lagen om skada, ådtagen i mili-
19274: med ftontansvar, ellet vid luftväms- ellet kust-    tärtjänst, varmed skador i dessa uppgifter skulle
19275: trupper, inom sjöstridskraftemas fartygsenheter     ersättas. Fötst dätefter är det möjligt att även
19276: eller luftstridskraftemas flygenhetet ellet på      föt detas vidkommande tänka på övriga för-
19277: annaJt sätt har vetkat i med ftonttjänst jämföt-    månet tili vilka ovan nämnda teeken berättigar.
19278:      Helsingfots den 29 aptil 1982
19279: 
19280:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
19281: 1 .•
19282: 
19283: 
19284: 
19285: 
19286:    i'"
19287:                                             1982 vp.
19288: 
19289: Kirjallinen kysymys n:o 115
19290: 
19291: 
19292: 
19293: 
19294:                                 Tikka: Kehitysyhtiön perustamisesta Imatran alueen teollisuu-
19295:                                    den elvyttämiseksi
19296: 
19297: 
19298:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19299: 
19300:    Kymen lääni on yksi selvimpiä esimerkkejä       rotuksen kannalta erityisessä tilanteessa, jossa
19301: taantuvista teollisuuslääneistä. Kymmenvuotis-     velanoton verotuksellinen edullisuus johtaa yri-
19302: kautena 1975-85 vähenee läänin 15 suurim-          tysten pääomarakenteen kieroutumiseen. Tä-
19303: man yrityksen työntekijämäärä 5 OOO:lla, ja        män kieroutumisen kohteina ovat monta ker-
19304: työvoiman tarjonta tällä vuosikymmenellä on        taa juuri pieni ja keskisuuri teollisuus.
19305: taas noin 7 000 ihmistä suurempi kuin 1970-           Imatran seudulla pieni ja keskisuuri teolli-
19306: luvulla. Pienen ja keskisuuren teollisuuden        suus ei ole kehittynyt ollenkaan samalle tasolle
19307: kasvuvauhdin pitäisi olla kymmenkertainen ny-      kuin suurteollisuus. Missään tapauksessa kysy-
19308: kyiseen verrattuna, jotta työllisyys voitaisiin    mys ei ole inhimillisten resurssien puutteesta,
19309: hoitaa.                                            sillä seudulla on hyvin sopivaa ainesta niin
19310:    Imatra on Kymen läänin paikkakunnista           yrittäjiksi kuin varsinkin työvoimaksi, joka on
19311: mustin. Helmikuun lopussa työttömiä työnha-        tottunut teolliseen työhön. Ongelman muodos-
19312: kijoita oli 2 201 ja työttömyysaste 9,9 %.         taa lähinnä pääomapula.
19313: Yleisesti tiedetään, että Svetogorskin töiden         Valtiovalta on kieltämättä jo osittain lähte-
19314: päätyttyä Imatran työttömyysaste nousee Lapin      nyt liikkeelle auttamaan Imatran seudun kehi-
19315: pahimpien paikkakuntien työttömyysasteen ta-       tystä tulevaisuudessa. Kehitysyhtiön perustami-
19316: solle. Työttömien henkilöiden lukumäärä on         nen myös Imatran aluetta auttamaan olisi näh-
19317: vain huomattavasti suurempi.                       tävästi yksi keino, jota tulisi myös vakavasti
19318:    Yhteiskunnan tulisi pyrkiä tekemään jotakin     harkita ja mahdollisimman pian, niin ettei ka-
19319: pysyvääkin Imatran alueen ongelmien poista-        tastrofitilannetta työllisyydessä pääsisi ollen-
19320: miseksi. Yksi pysyvä keino on kehitysyhtiöit-      kaan syntymään.
19321: ten aikaansaaminen. Tähän mennessä kokemuk-           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
19322: set kehitysyhtiöistä ovat varsin vähäisiä, mutta   jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
19323: niitä toki on jonkin verran. Kainuun alueella      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19324: toimii Keraspo Oy, joka on lähtenyt liikkeelle     vaksi seuraavan kysymyksen:
19325: vuonna 1981 ja tähän mennessä sijoittanut osa-
19326: kepääomaksi rahaa seitsemään yritykseen. La-                 Aikooko Hallitus ottaa harkittavak-
19327: pin kehitysyhtiö aloittaa toimintansa tämän               seen erityisen kehitysyhtiön perustami-
19328: vuoden loppupuolella.                                     sen auttamaan Imatran alueen pienen
19329:    On selvää, että molemmat jo perustetut yh-             ja keskisuuren teollisuuden liikkeelle-
19330: tiöt ovat tarpeellisia varsinkin nykyisessä ve-           lähtöä?
19331:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19332: 
19333:                                          Seppo Tikka
19334: 
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 0882004305
19339: 2                                           1982 vp.
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19345: 
19346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            Imatran seudun kuntien määrääminen tuki-
19347: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra   alueiksi on merkinnyt myös sitä, että Kehitys-
19348: Puhemies, 30 päivänä maaliskuuta 1982 päi-         aluerahasto Oy voi myöntää lainoja, avustuk-
19349: vätyn kirjeenne n:o 583 ohella toimittanut         sia ja takauksia sekä tehdä riskipääomasijoi-
19350: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   tuksia toimialansa puitteissa alueella toimiviin
19351: nöksen kansanedustaja Seppo Tikan näin kuu-        yrityksiin.
19352: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115:           Lähinnä pienille ja keskisuurille sekä perus-
19353:                                                    tettaville yrityksille tarjolla olevia liikkeenjoh-
19354:           Aikooko Hallitus ottaa harkittavak-      dollisia neuvonta- ja koulutuspalveluja on li-
19355:        seen erityisen kehitysyhtiön perustami-     sätty mm. tehostamalla kauppa- ja teollisuus-
19356:        sen auttamaan Imatran alueen pienen         ministeriön Kymen läänin teollisuuspiirin toi-
19357:        ja keskisuuren teollisuuden liikkeelle-     mintaa. Lisäksi valtion vuoden 1982 tulo- ja
19358:        lähtöä?                                     menoarviossa on todettu, että lähivuosina pe-
19359:                                                    rustetaan Lappeenrantaan myös Valtion tek-
19360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
19361: vasti seuraavaa:                                   markkinointiyksikkö.
19362:    Imatran seudun työllisyystilanteen paranta-        Kehitysaluerahasto Oy perusti 28. 11. 1980
19363: miseksi otettiin vuoden 1980 kolmanteen lisä-      Keraspo Oy:n, jonka tarkoituksena on yritys-
19364: menoarvioon yhteensä 20 milj. mk:n määrä-          toiminnan kehittäminen lähinnä Kainuun
19365: raha, josta 13 milj. mk varattiin Imatran seu-     alueella. Tarkoitustaan yhtiö toteuttaa etu-
19366: dulla toimiville yrityksille myönnettäviä avus-    päässä osakepääomasijoituksilla, joita yhtiö te-
19367: tuksia varten, 4 milj. mk valtionapuun Finn-       kee jo toiminnassa oleviin ja perustettaviin
19368: valco Oy:ltä muuhun yritystoimintaan vapautu-      osakeyhtiöihin sekä riskilainoin ja takauksin.
19369: vien toimitilojen käyttämisestä aiheutuvien kus-   Ensimmäisen toimintavuotensa 1981 aikana
19370: tannusten alentamiseen ja 3 milj. mk muihin        yhtiö teki osakepääomasijoituksia ja antoi ta-
19371: seudun työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.   kauksia, sen sijaan lainoja ei myönnetty. Li-
19372:    Valtioneuvoston 24. 9. 1981 tekemällä pää-      säksi yhtiö on harjoittanut liikkeenjohdollista
19373: töksellä ( 654/81) määrättiin Imatran kaupun-      konsultointia.
19374: ki sekä Joutsenon, Rautjärven ja Ruokolahden          Tarkoituksena on, että Keraspo Oy:n puit-
19375: kunnat kehitysalueiden ulkopuolisiksi tuki-        teissa kokeillaan, missä määrin ja missä muo-
19376: alueiksi. Näin ollen mainituissa kunnissa toimi-   dossa kehitysyhtiötoiminnalla voidaan auttaa
19377: vat yritykset ovat tulleet myös aluepoliittisen    lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten toi-
19378: lainsäädännön mukaisten tukitoimenpiteiden         minnan kehittämistä. Toistaiseksi Keraspo
19379: piiriin. Lisäksi valtioneuvosto on päätöksellään   Oy:n toiminnasta ei ole käytettävissä riittävästi
19380: 22. 12. 1981 määrännyt mainitut Imatran seu-       kokemuksia johtopäätösten tekemiseksi.
19381: dun kunnat erityistoimenpiteiden kohteeksi eli        Ottamalla huomioon Imatran seudulla jo
19382: nk. erityisalueiksi. Näihin kuntiin kohdistetta-   käytettävissä olevat rahoitusmahdollisuudet ja
19383: via toimenpiteitä on selvittänyt valtioneuvoston   neuvonta- ja koulutuspalvelut sekä riittämättö-
19384: kanslian asettama työryhmä, joka jätti mietin-     mät kokemukset kehitysyhtiötoiminnasta ei hal-
19385: tönsä 5. 4. 1982. Työryhmän tekemät ehdo-          litus tässä vaiheessa pidä tarkoituksenmukaise-
19386: tukset ja niiden toteuttaminen ovat parhaillaan    na esitetyn kehitysyhtiön perustamista Imatran
19387: käsiteltävinä.                                     seudulle.
19388:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1982
19389: 
19390:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
19391:                                             N:o 115                                              3
19392: 
19393: 
19394: 
19395: 
19396:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19397: 
19398:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Genom att Imatra-regionens kommuner för-
19399: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ordnats att utgöra stödområden kan Utveck-
19400: nr 583 av den 30 mars 1982 tili vederbörande       lingsområdesfonden Ab bevilja lån, under-
19401: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     stöd och borgen samt placera riskkapital i före-
19402: jande av riksdagsman Seppo Tikka under-            tag som arbetar inom sin bransch på området.
19403: tecknade spörsmål nr 115:                             Närmast för små och medelstora företag
19404:                                                    samt för nygrundade företag har utbudet av
19405:           Har Regeringen för avsikt att över-      rådgivning och utbildning i företagsledning
19406:        väga grundandet av ett särskilt utveck-     utökats, bl.a. genom effektivering av verksam-
19407:        lingsbolag för att underlätta startandet    heten vid handels- och industriministeriets in-
19408:        av småindustri och medelstor industri       dustridistrikt i Kymmene Iän. Dessutom har
19409:        i Imatra-regionen?                          i statsförslaget för år 1982 konstaterats att
19410:                                                    Statens tekniska forskningsanstalt under de
19411:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     närmaste åren kommer att grunda en enhet för
19412: samt anföra följande:                              produktutveckling och marknadsföring i Vill-
19413:     För att förbättra sysselsättningssituationen   manstand.
19414: i lmatra-regionen intogs i 1980 års tredje            Utvecklingsområdesfonden Ab grundade 28.
19415: tilläggsbudget ett anslag om sammanlagt 20         11. 1980 bolaget Keraspo Oy som är avsett
19416: milj. mk, varav 13 milj. mk reserverades för       att utveckla företagsverksamheten närmast i
19417: understöd tili företag i Imatra-regionen, 4        Kajanalandsområdet. Detta syfte fullföljer bo-
19418: milj. mk i statsunderstöd för att sänka de         laget främst genom att placera aktiekapital i
19419: kostnader som föranleddes av utnyttjandet av       redan verksamma och i nygrundade aktiebolag
19420: de från Finnvalco Oy för annan företagsverk-       samt i form av risklån och borgen. Under sitt
19421: samhet frigjorda utrymmena och 3 milj. mk          första verksamhetsår 1981 placerade bolaget
19422: för andra åtgärder i syfte att förbättra syssel-   aktiekapital och ställde borgen, däremot be-
19423: sättningen i regionen.                             viljades inga lån. Dessutom har bolaget be-
19424:     Genom statsrådets beslut 24. 9. 1981 ( 654/    drivit konsultverksamhet i företagsledning.
19425: 81) fastställdes Imatra stad samt Joutseno,           Avsikten är att inom ramen för Keraspo Oy
19426: Rautjärvi och Ruokolahti kommuner som stöd-        pröva ut i viiken utsträckning och form man
19427: områden utanför utvecklingsområdena. Härige-       med hjälp av utvecklingsbolag kan stöda ut-
19428:  nom har de företag som verkar i de nämnda         vecklingen av verksamheten främst inom små
19429: kommunerna också blivit delaktiga av stödåt-       och medelstora bolag. Tills vidare har man
19430: gärder i enlighet med den regionalpolitiska        inte tillräckligt med erfarenheter av Keraspo
19431: lagstiftningen. Dessutom har statsrådet genom      Oy:s verksamhet för att kunna dra några
19432:  sitt beslut 22. 12. 1981 förordnat att kom-       slutsatser.
19433:  munerna i Imatra-regionen skall bli föremål          Med beaktande av de finansieringsmöjlig-
19434:  för specialåtgärder, dvs. vara s.k. specialom-    heter och den rådgivnings- och utbildnings-
19435:  råden. De åtgärder som inriktas på dessa kom-     service som redan finns tillgängliga i Imatra-
19436:  muner har utretts av en av statsrådets kansli     regionen samt de otillräckliga erfarenheter man
19437:  tillsatt arbetsgrupp, som avgav sitt betänkande   har av utvecklingsbolag, anser regeringen det
19438:  5. 4. 1982. Arbetsgruppens förslag och genom-     inte ändamålsenligt att i det här skedet grunda
19439:  förandet av dem är för närvarande under           det föreslagna utvecklingsbolaget i lmatra-
19440:  behandling.                                       regionen.
19441:      Helsingfors den 3 maj 1982
19442: 
19443:                                                      Handels- och industriminister Esko Ollila
19444:                                                1982 vp.
19445: 
19446: Kirjallinen kysymys n:o 116
19447: 
19448: 
19449: 
19450: 
19451:                                    Impiö ym.: Järvitaimenen kalastusoikeuden kuulumisesta val-
19452:                                       tiolle Kemijoen ja Iijoen padotuissa jokialtaissa
19453: 
19454: 
19455:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19456: 
19457:    Kirjalliseen kysymykseen n:o 51/1982 vp.           lacustris) kalastusoikeus, jota sen jälkeen kun
19458: antamassaan vastauksessa ministeri Jarmo              istutukset täysimääräisinä alkavat vaikuttaa, on
19459: Wahlström ei käsityksemme mukaan ottanut              mahdollisuus kalastaa.
19460: kantaa järvitaimenen osalta siinä laajuudessa,           Kun valtion lohen regaalioikeus suurimmalta
19461: mitä olimme varsinaisen kysymyksen peruste-           osalta historiantutkijoiden mukaan on lähtöisin
19462: luissa esittäneet todetessamme mm.: "Kuten            väärennökseksi todetusta Helgeandsholman
19463: edellä olevasta maataloushallituksen kirjelmästä      herrainpäiväin päätöksestä, jonka mukaan kai-
19464: käy ilmi, valtion ns. regalekaloja ovat viime: ai-    kissa Norralandin ja Suomen joissa ja virroissa
19465: koina olleet vain vaelluskalat, lohet ja taime-       katsottiin lohen, taimenen, siian, ankeriaan ja
19466: net, eivätkä siis järvitaimenet ja sisävesisiiat."    säynävän pyynti kruunulle kuuluvaksi, on esiin-
19467: Pyydämme kunnioittaen esittää uuden kysy-             tynyt epätietoisuutta siitä, katsotaanko nyt ja
19468: myksen perustellen sitä nykyisen tilanteen va-        tulevaisuudessa padotuissa joissa sen jälkeen,
19469: lossa Kemijoen ja Iijoen padottujen jokialtai-        kun istutukset alkavat vaikuttaa, järvitaimenen
19470: den aikakaudella.                                     kalastusoikeus valtiolle kuuluvaksi regaali- tai
19471:     Korkein hallinto-oikeus on 30. 5. 1980 anta-      muun oikeuden nojalla. Mitään toiveita siitä,
19472:  mallaan päätöksellä vahvistanut Pohjois-Suo-         että mainitut joet lähiaikoina muodostuisivat
19473: men vesioikeuden 28. 12. 1979 antaman pää-            entisen veroisiksi lohijoiksi, ei ole olemassa,
19474:  töksen, jonka mukaan Kemijokeen rakennetut           koska kalaportaita ei ole määrätty rakennetta-
19475:  vesivoimalaitokset määrättiin padottuun jokeen       viksi, eikä lohta (Salmo salar) ole tarpeellista
19476:  vuosittain istuttamaan "sisävesialueen järvitai-     istuttaa padottuun jokeen.
19477: menen tai muiden lohensukuisten kalojen"                 Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19478:  vaellusikäisiä ja -kokoisia poikasia 60 000 kpl.     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19479: Päätöksessään vesioikeus katsoi, ettei lohen          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
19480:  tuoton menetystä vesialueelia voida palauttaa        jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
19481: ennalleen.
19482:     Valtio on Kemijoessa ja Iijoessa tietyissä pa-              Katsooko Hallitus padotuissa Kemi-
19483: doissa ja apajapaikoissa vuokrannut lohen (Sal-              joen ja Iijoen jokialtaissa ja latvavesis-
19484:  mo salar) kalastusoikeuden regaalioikeuteen                 töissä järvitaimenen (Salmo trutta la-
19485:  viitaten eräille yhteisöille ja yksityisille. Mis-          custris) kalastusoikeuden kuuluvan val-
19486:  sään myöhemmässä vaiheessa ei vuokrauksiin                  tiolle regaali- tai jonkin muun oikeu-
19487:  ole sisältynyt järvitaimenen (Salmo trutta                  den nojalla?
19488:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19489: 
19490:           Lauri Impiö                    Mauno Manninen                 Eero Lattula
19491: 
19492: 
19493: 
19494: 
19495: 088200423X
19496: 2                                            1982 vp.
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 
19501:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19502: 
19503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
19505: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn            Vireillä olleissa Kemijoen ja Iijoen vesi-
19506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        oikeudellisissa käsittelyissä valtio ei ole vaati-
19507: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nut itselleen korvauksia jokialtaiden ja latva-
19508: edustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli-       vesistöjen järvitaimenkantoihin kohdistuneista
19509: sesta kysymyksestä n:o 116:                         menetyksistä. Tämä on osoituksena siitä, ettei
19510:           Katsooko Hallitus padotuissa Kemi-        valtio ole katsonut omaavansa järvitaimenen
19511:        joen ja Iijoen jokialtaissa ja latvavesis-   erityistä regaali- tai muuta pyyntioikeutta.
19512:        töissä järvitaimenen (Salmo trutta la-          Vastaus kysymykseen on kielteinen.
19513:        custris) kalastusoikeuden kuuluvan val-
19514:        tiolle regaali- tai jonkin muun oikeu-
19515:        den nojalla?
19516:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1982
19517: 
19518:                                                                   Ministeri Jarmo Wahlström
19519:                                            N:o 116                                             3
19520: 
19521: 
19522: 
19523: 
19524:                          Tili    Riksdagens        Herr     Talman
19525: 
19526:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
19527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        anföra följande:
19528: velse av den 30 mars 1982 tili vederbörande         Vid de vattenrättsliga förrättningar som
19529: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   varit anhängiga i fråga om Kemi och Ijo älvar
19530: jande av riksdagsman Impiö m. fl. ställda        har staten inte krävt att utfå ersättningar
19531: skriftliga spörsmål nr 116:                      för de förluster som drabbat bestånden av
19532:           Anser Regeringen att fiskerätten i     insjööring i de uppdämda älvbassängerna och
19533:        fråga om insjööringen (Salmo trutta       vattendragens övre lopp. Detta utgör finger-
19534:        lacustris) i de uppdämda älvbassänger-    visning om, att staten inte har ansett sig be-
19535:        na och vattendragens övre lopp i Kemi     sitta särskild rätt i form av regale eller annan
19536:        och Ijo älvar tillhör staten på basen     rätt tili fångst av insjööring.
19537:        av regale eller någon annan rätt?            Svaret på spörsmålet är negativt.
19538:      Helsingforsden 3 maj 1982
19539: 
19540:                                                                   Minister Jarmo Wahlström
19541: 1
19542: 
19543: 1
19544: 
19545: 1
19546: 
19547:     1
19548: 
19549:     1
19550: 
19551:     1
19552: 
19553:         1
19554: 
19555:         1
19556: 
19557:         1
19558: 
19559:             1
19560: 
19561:             1
19562: 
19563:             1
19564:                                               1982 vp.
19565: 
19566: Kirjallinen kysymys n:o 117
19567: 
19568: 
19569: 
19570: 
19571:                                   Kortesalmi: Telelakikomitean asettamisesta
19572: 
19573: 
19574:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19575: 
19576:    Telelakityöryhmä jätti 26. 2. 1982 mietintön-        Onkin välttämätöntä, että hallitus asettaa ko-'
19577: sä teletoiminnan kehittämi:sestä.                    konaa:n uuden ja tasapuolisen telelakikoinitean,
19578:    Työryhmä oli kdkoonpanoltaan täysin yksi-         jonka jäsenjrksi nimitetään •kuluttajien edustaja;
19579: puolinen. Valtion teletoimintaa edusti viisi vir-    Keskuskauppakamarin edustaja, Teollisuuden'
19580: kamiestä, valtiovarainministeriöstä oli yksi         Keskusliiton edustaja, puhelinlaitosten edustaja
19581: edustaja ja vain yksi ainoa jäsen, joka edusti       sekä valtiovallan eli posti- ja telelaitoksen edus-
19582: Puhelinlaitosten Liittoa, oli valtionhallinnon       taja. Uuden komitean ;tulee oHa myös parla-
19583: ulkopuolelta.                                        mentaariselta kokoonpanaltaan tasapuolinen.
19584:     Kyseisen työryhmän asetti edellinen liikenne-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19585: ministeri, Veikim Saarto, omavaitaisesti samaan      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19586: aikaan kun valti:oneuvoston piirissä käytiin neu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19587: votteluja tasapuolisen ja toimintakykyisen ko-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19588: mitean asettamiseksi. Myös työryhmälle annettu
19589: tehtävä ennakoi selvästi ministeri Saarron ha-                 Tietääkö Hallitus, että edellisen hal-
19590: luamaa lopputulosta.                                        lituksen liikenneministerin Veikko Saar-
19591:     Saarron asettama työryhmä laati laajan selvi-           ron asettama telelakityöryhmä oli ko-
19592: tyksen teletoimen historiasta ja nykyisestä ti-             koonpanoltaan ja toimeksiannaltaan täy-
19593: lasta. Myös ulkomaisia käytäntöjä esiteltiin.               sin yksipuolinen, ja
19594: Kuitenkin jo •tästä os'llsta puuttuu tasapuoli-                aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
19595: suutta. Valtiojohtoisten järjestelmien osuutta              miin uuden telelakikomitean asetta-
19596: on painotettu jättämällä mainitsematta, että                miseksi, jolloin komitean jäsenten ko-
19597: suuri osa maailman puhelimista on kuitenkin                 koonpano on tasapuolinen, toisin sa-
19598: kytketty muiden kuin valtion omistamiin verk-               noen, että 'komiteaan nimitetään kulut-
19599: koihin.                                                     tajien edustaja, Keskuskauppakamarin
19600:     Työryhmä oli työssään hyvin erimielinen.                edustaja, Teollisuuden Keskusliiton
19601: Posti- ja telelaitosta edustavat jäsenet, val-              edustaja, puhelinlaitosten edustaja sekä
19602:  tiovarainministeriön edustajat sekä Puhelinlai-            valtiovallan eli posti- ja telelaitoksen
19603:  tosten Liiton edustaja jättivät mietintöön eriä-           edustaja sekä että myös parlamentaari-
19604:  vät mielipiteensä. Liiton edustajan eriävä mieli-          nen tasapuolisuus komitean kokoonpa-
19605:  pide oli laajin ja se sisältää kokonaan toisen             nossa taataan?
19606:  telelakiehdotuksen.
19607:       Helsingis·sä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19608: 
19609:                                         J. Juhani Kortesalmi
19610: 
19611: 
19612: 
19613: 
19614: 0882004327
19615: 2                                            1982 Vp.
19616: 
19617: 
19618: 
19619: 
19620:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19621: 
19622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     virkatyönä laatia puhelin- ja lennätinliikennettä
19623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      koskeva kohdeviestinnän kokonaisselvitys kiin-
19624: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn        nittäen erityis,esti huomiota yhteiskunnassa
19625: kirjeenne n:o 585 ohella toimittanut valtiont:u~   esiintyvien sähköisten kohdeviestintätarpeiden
19626: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennökse~       tasapuoliseen ja nehokkaaseen tyydyttämiseen
19627: ·kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta        ka~santalouden kannalta eduUisesti, teleliiken-
19628: kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:                 teen yleishyödylliseen peruspalveluluonteeseen
19629:                                                    sekä teleliikenteen ja -verkkojen käytön valta-
19630:           Tietääkö Hallitus, että edellisen hal~   kunnallisuuteen. Työryhmän tuli tällöin ottaa
19631:        Htuksen liikenneministerin Veikko Saar-     huomioon radio- ja televisiokomitean työ kaa,
19632:        ron asettama telelakityöryhmä oli . ko-'    pelilähetystoimintaa koskevaksi Iainsäädännöksi.
19633:        koonpanoltaan ja toimeksiannaltaan :täy-    Työryhmän tuli myös kiinnittää huomiota kan-
19634:        sin yksipuolinen, ja                         sainvälisen teleliikenteen ja telesopimusten aset-
19635:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   tamiin velvollisuuksiin. Työryhmän tuli koko-
19636:        miin uuden telelakikomitean asetta-         naisselvityksen pohjalta laatia ehdotus uudeksi
19637:        miseksi, jolloin komitean jäsenten ko-      telelainsäädännöksi.
19638:        koonpano on tasapuolinen, toisin sa-            Vastoin kyselyn perusteluja työryhmään ase-
19639:        noen, että komiteaan nimitetään kulut-      tettiin ainoastaan yksi valtion puhelin- ja len-
19640:        tajien edustaja, Keskuskauppakamarin        nätinliikennettä hoitavan posti- ja telehallituk-
19641:        edustaja, Teollisuuden Keskusliiton         ·sen edustaja. Muut jäsenet edustivat Puhelin-
19642:        edustaja, puhelinlaitosten edustaja sekä    laitosten Liittoa, valtiovarainministeriötä, lii-
19643:        valtiovallan eli posti- ja telelaitoksen    kenneministeriötä ·sekä lainsääd1intöa:1a:a. Myös
19644:        edustaja sekä että myös parlamentaari-      atk-alan asiantuntemus oli työryhmän kokoon-
19645:        nen tasapuolisuus komitean kokoonpa-        panossa huomioitu.
19646:        nossa taataan?                                  Työryhmä jätti 26. 2. 1982 liikenneministe-
19647:                                                     riölle mietintönsä, joka sisältää myös toimeksi-
19648:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       annossa tarkoitetun larkiehdotuksen. Mietinnös-
19649: vasti seuraavaa:                                   tä on pyydetty lausunnot eri intressipiiteiltä
19650:    Valtioneuvoston käsiteltävänä oli useita ker-    17. 5.1982 mennessä. Tämän jälkeen po. lain-
19651: toja esitys komitean asettamisesta telelainsää-     säädännön uudistusta koskeva hallituksen esitys
19652: dännön uudistamiseksi. Komitean asettamista        pyritään valmistelemaan ja saattamaan kiireelli-
19653: koskevaa päätöstä ei kuitenkaan liikenneminis-      sesti eduskunnan käsiteltäväksi, jotta telepalve-
19654: teriön lukuisista esityksistä huolimatta saatu     lujen käyttäjien etuja jo pitkään haitanneet
19655: valtioneuvoston jäsenten erilaisista näkemyksis-   posti- ja telelaitoksen :sekä puhelintoimilupalai-
19656: tä johtuen aikaan. Tämän vuoksi liikenneminis-     tosten telep'alvelujen tarjontaa !koskevat erimie-
19657: teriö asetti 27. 2. 1981 työryhmän tehtävänään     lisyydet saataisiin ratkaistuiksi.
19658:      Helsingissä toukokuun 4 päivänä 1982
19659: 
19660:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
19661:                                                N:o 117                                               3
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 
19666:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19667: 
19668:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          aktande av nationalekonomisk förmånlighet,
19669: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tilifredsställa de behov av elektrisk målinriktad
19670: nr 585 av den 30 mars 1982 tili vederbörande          telekommunikation, som förekommer i samhäl-
19671: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        let, och vid teletrafikens allmännyttiga grund-
19672: jande av riksdagsman Kortesalmi undertecknade         servicekaraktär samt det riksomfattande insla-
19673: spörsmål nr 117:                                      get i teletrafikens och -nätens användning. Ar-
19674:                                                       betsgruppen skulle härvid bea:kta radio- och
19675:           Är Regeringen medveten om att den           televisionskommittens arbete för en lagstiftning
19676:        av trafikministern i den föregående re-        om kabelsändningar. Arbetsgruppen skulle även
19677:        geringen, Veikko Saarto, tillsatta tde-        fästa uppmärksamhet vid de förpliktelser som
19678:        lagsarbetsgruppen tili sin sammansätt-         den internationella teletrafiken och de inter-
19679:        ning och sitt uppdrag var fullständigt         nationella teleavtalen ställer. Arbetsgruppen
19680:        ensidig, och                                   skulle på basen av helhetsutredningen uppgöra
19681:           har Regeringen för avsikt att i bråds-      förslag tili en ny telelagstiftning.
19682:        kande ordning vidta åtgärder för att               I motsats tili vad som anförs i spörsmålets
19683:        tillsätta en ny telelagskommitte med en        motivering utsågs endast en representant för
19684:        opartisk sammansättning, dvs. att re-          post- och telestyrelsen, .som handhar statens te-
19685:        presentanter för konsumenterna, Cent-          lefon- och teletrafik, tili medlem i :arbetsgrup-
19686:        ralhandelskammaren, Industrins central-        pen. De övriga medlemmarna representerade
19687:        förbund, telefoninrättningarna och stats-      T elefonföreningarnas förbund, finansministeriet,
19688:        makten, dvs. post- och televel'ket skulle      trafikministeriet :samt lagstiftningsområdet.
19689:        utnämnas tili medlemmar i komitten             Även sakkunnighet på ADB-området hade upp-
19690:        samt att även parlamentarisk jämlikhet         märksammats i arbetsgruppens sammansättning.
19691:        i kommitten skulle garanteras?                     Arbetsgruppen avlät 26. 2. 1982 tili trafik-
19692:                                                       ministeriet sitt betänkande, som även innehål-
19693:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ler det i uppdraget avsedda lagförslaget. De
19694: samt anföra följande:                                 olika intressesfärerna har uppmanats inkomma
19695:    För handläggning i statsrådet framfördes           med sina utlåtanden angående betänkandet se-
19696: flera gånger ett förslag om tillsättande av en        nast 17. 5. 1982. Efter denna tidpunkt ämnar
19697: kommitte för revidering av telelagstiftningen.        man i brådskande ordning bereda en regerings-
19698: Trots trafikministeriets otaliga framställningar      proposition om revidering av sagda lagstiftning
19699: kunde ett beslut om tilisättande av en dylik          och överlåta den tili behandling i riksdagen för
19700: kommitte inte fattas p.g.a. medlemmarnas av            att den oenighet rörande utbudet av teleservice
19701: statsrådet olika ås1kter. Av denna anledning          som råder mellan post- och televerket samt te-
19702: tilisatte trafilcrninisteriet 27. 2. 981 en arbets-   lefoninrättningarna med koncession oc!h som
19703: grupp, som fick i tjänsteuppdrag att göra en          redan 1änge medfört olägenheter för dem som
19704: helhetsutredning om målinriktad telekommuni-          använder sig av teleservice, skulle kunna av-
19705: kation, varvid speciell uppmärksamhet skulle          hjälpas.
19706: fästas vid att objektivt och effektivt, med be-
19707:       Helsingfors den 4 maj 1982
19708: 
19709:                                                                   Trafikminister Jarmo Wahlström
19710:                                               1982 vp.
19711: 
19712: Kirjallinen kysymys n:o 118
19713: 
19714: 
19715: 
19716: 
19717:                                   Perho: Trikiinien viljelijöille aiheuttamien tappioiden korvaami-
19718:                                      sesta
19719: 
19720: 
19721:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19722: 
19723:    Lounais-Suomessa, lähinnä Loimaan seudulla        neet rotat ovat syyllisiä trikiinien joutumiseen
19724: ja Lounais-Hämeessä, on viime kuukausien ai-         sikaloihin, kunnat eivät halua maksaa korvauk-
19725: kana normaalin lihantarkastuksen yhteydessä          sia kasvattajille aiheutuneista vahingoista.
19726: löydetty muutamista siantuhoista vaarallisia loi-       Valtio korvaa kyllä vaarallisten eläintautien
19727: sia, trikiinejä.                                     aiheuttamia tappioita, mutta trikiinisaastumises-
19728:    Trikiini on loinen, joka leviää siten, että       ta ei korvausasetuksissa ole mainintaa. Kysy-
19729: eläin tai ihminen syö koteloituneita trikiinin       myksessä on selvä epäoikeudenmukaisuus, sillä
19730: toukkia sisältävää lihaa. Toukista kehittyy suo-     trikiinisaastutuksen kohteeksi joutunutta kas-
19731: listassa loismato, joka synnyttää runsaasti touk-    vaaajaa ei voida missään olosuhteissa pitää
19732: kia. Nämä kulkevat suolistassa lihaksiin, joissa     syyllisenä sattuneeseen tapahtumaan. Kysymyk-
19733: ne koteloituvat aiheuttaen vaarallisen, jopa         sessä on täysin vaarallisiin eläintauteihin ver-
19734: kuolemaan päättyvän sairaustilan.                    rattava tapaus, koska trikiinejä tiedetään jat-
19735:    Ihmisillä trikiinitartunnan vaaraa pidetään       kuvasti esiintyvän villieläimissä, joista ne sitten
19736: vähäisenä, sillä lain mukaan jokainen kauppaan       aika ajoin joutuvat lähinnä juuri rottien väli-
19737: tuleva siantuho käy läpi tarkastuksen, jossa         tyksellä karjatalousrakennuksiin.
19738: trikiinit havaitaan. Koska tiedetään niiden ensi-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
19739: sijaisesti kateloituvan tiettyihin ruhon osiin,      §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
19740: ne voidaan paikallistaa niin, että kuluttajilla ei   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
19741: ole vaaraa trikiinitartunnan saamisesta.             van kysymyksen:
19742:    Sen sijaan trikiinisaastutuksen kohteeksi jou-
19743: tuneen lihantuottajan on miltei mahdotonta                     Mitä Hallitus aikoo tehdä trikiini-
19744: saada korvausta hänelle sattuneesta vahingosta.             saastutuksen kohteeksi joutuneiden sian-
19745: Vaikka useimmiten on aihetta epäillä, että asu-             lihankasvattajien tappioiden korvaami-
19746:  tuskeskusten kaatopaikoilta saastutuksen Saa-              seksi valtion varoista?
19747:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19748: 
19749:                                            Heikki Perho
19750: 
19751: 
19752: 
19753: 
19754: 088200409F
19755: 2                                          1982 vp.
19756: 
19757: 
19758: 
19759: 
19760:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19761: 
19762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    konaan ihmisravinnoksi kelpaamattomana ja se
19763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     joudutaan hävittämään. Lihantarkastuslain tai
19764: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn       eläintautilain nojalla ei eläimen omistajalle voi-
19765: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      da tällaisessa tapauksessa maksaa korvausta hä-
19766: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nelle hylkäämisestä aiheutuneista taloudellisista
19767: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-       tappioista. Vuoden 1981 ja alkuvuoden 1982
19768: jallisesta kysymyksestä n:o 118:                  aikana on Lounais-Suomessa muutaman tilan
19769:                                                   yhteensä noin 20 teurassiassa todettu lihantar-
19770:           Mitä Hallitus aikoo tehdä trikiini-     kastuksessa trikiinitartunta ja ruhot on sen
19771:        saastutuksen kohteeksi joutuneiden sian-   vuoksi jouduttu hylkäämään. Vaikka tartunta-
19772:        lihankasvattajien tappioiden korvaami-     lähdettä ei vielä ole kyetty varmuudella selvit-
19773:        seksi valtion varoista?                    tämään, on ilmeistä, että tartunnat eivät johdu
19774:                                                   kyseessä olevien viljelijöiden toimenpiteistä tai
19775:                                                   laiminlyönneistä. Tämän vuoksi maa- ja metsä-
19776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       talousministeriön tarkoitus on esittää kuluvan
19777: taen seuraavaa:                                   vuoden aikana lisämenoarvioon varoja trikiini-
19778:    Kun tavanomaisessa lihantarkastuksessa sias-   loisen aiheuttamien taloudellisten menetysten
19779: sa todetaan trikiinitartunta, hylätään tuho ko-   korvaamiseen sikatalouden harjoittajille.
19780:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
19781: 
19782:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19783:                                            N:o 118                                             3
19784: 
19785: 
19786: 
19787: 
19788:                           Tili Riksdagens Herr Talman
19789: 
19790:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     förstöras. Enligt lagen om köttbesiktning ellet
19791: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    lagen om djursjukdomar kan inte tili ägaren
19792: av den 30 mars 1982 tili vederbörande medlem     av djuret i sådant fall betalas ersättning för
19793: av statsrådet för avgivande av svar översänt     den ekonomiska förlust som kasserandet för-
19794: avskrift av följande av riksdagsman Heikki       orsakat. Under 1981 och i början av 1982 har
19795: Perho undertecknade spörsmål nr 118:             i Sydvästra Finland hos några gårdars samman-
19796:                                                  lagt ca 20 slaktsvin vid köttbesiktning konsta-
19797:          Vad ämnar Regeringen göra för att       terats trikinsmitta och kropparna har på den
19798:        ur statens medel ersätta de förluster     grund kasserats. Fastän man med säkerhet ej
19799:        som trikinsmittan åsamkat svinkötts-      ännu kunnat fastställa smittokällan är det
19800:        producenterna?                            uppenbart, att smittan ej beror på ifrågavaran-
19801:                                                  de odlares åtgärder ellet försummelser. På
19802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     grund härav har jord- och skogsbruksministe-
19803: samt anföra följande:                            riet för avsikt att under innevarande år föreslå
19804:   Då vid sedvanlig köttbesiktning hos svin       medel i tilläggsbudgeten för ersättande av de
19805: konstateras trikinsmitta kasseras hela kroppen   ekonomiska förluster som trikinparasiten åsam-
19806: som oduglig tili människoföda och den måste      kat svinuppfödarna.
19807:      Helsingfors den 29 april 1982
19808: 
19809:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19810:                                             1982 vp.
19811: 
19812: Kirjallinen ky$ymys .n:o 11~
19813: 
19814: 
19815: 
19816: 
19817:                                 Raudasoja ym.; · Vähärasvaisen maidon k,äytön lisäämisestä
19818: 
19819: 
19820:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19821: 
19822:    Kansanterveystyön ja ravitsemustieteen asian-   suudessa koetaan vähäiseksi, kun todella halu-
19823: tuntijat ovat pitkään ilmaisseet huolestumisen-    taan vähentää rasvan osuutta ruokavaliossa.
19824: sa rasvan liian suuresta osuudesta suomalais-      Seurauksena onkin ollut maidon käytöstä luo-
19825: ten ruokavaliossa. Valtion ravitsemustoimikun-     puneiden osuuden nopea lisääntyminen viime
19826: nan (KomM STM 1981:30) mukaan erityi-              vuosina. Kansanterveyslaitoksen kansantauti-
19827: sesti tyydyttyneen rasvan osuutta ruokavalios-     epidemiologisessa laboratoriossa professori Pus-
19828: samme tulisi tuntuvasti vähentää. Ruumiillisen     kan johdolla tehdyt tutkimukset osoittavat, että
19829: työn aiheuttaman energiantarpeen väheneminen       keväällä 1980 noin 16% aikuisista naisista ja
19830: ja myös sydäntautien syitä koskevan tiedon         8 % miehistä joi vähemmän kuin lasillisen
19831: lisääntyminen ovat muuttaneet väestön käsityk-     maitoa päiv1ttäin.
19832: siä ja yhä useammat kansalaiset haluavat vähen-       Vähärasvainen maito on muiden ominaisuuk-
19833: tää rasvojen osuutta jokapäiv;äisessä ruokava-     siensa vuoksi suositeltava ruokajuoma varsinkin
19834: liossaan.                                          lapsille. Lääketieteen ja ravitsemustieteen asian-
19835:    Kansaneläkelaitoksen autoklinikan tekemien      tuntijat ovatkin varsin yksimielisiä siitä, että
19836: tutkimusten mukaan lähes kolmannes rasvan          kansalaisille tarjolla olevassa maitovalikoimas·sa
19837: kokonaismäärästä saadaan maidosta ja muista        tulisi nykyisten ma1tolaatujen ohella olla mai-
19838: nestemäisistä maitovalmisteista. Maitotuottei-     toa, jonka rasvapitoisuus olisi 1,0-2,0 %.
19839: den valikoimat ovat muuten monipuolistuneet,          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19840: mutta rasvan käytön vähentämiseen pyrkivillä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
19841: ei ole mahdollisuutta ostaa kaupasta vähäras-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
19842: vaista maitoa. Suomessa nykyisin myynnissä         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
19843: olevan kulutusmaidon rasvapitoisuus on vähin-      myksen:
19844: tään 3,9 %, kevytmaidon 2,9 %, ja lisäksi                      Tietääkö Hallitus, että maidontarkas-
19845: on satunnaisesti tarjolla rasvatonta maitoa.                tuksesta annetut määräykset estävät
19846: Esimerkiksi Ruotsissa kevytmaidon rasvapitoi-               myynnissä olevien maitojen valikoiman
19847: suus on 1 % eli miltei kolmannes siitä mitä                 monipuolistamisen niin, että kuluttajat
19848: Suomessa. Kuluttajille myytävän maidon ras-                 voisivat niin halutessaan ostaa kansan-
19849: vapitoisuuden vähimmäismäärät on määrätty                   terveyden ja kansanravitsemuksen asian-
19850: maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä                  tuntijoiden suosittelemaa vähärasvaista
19851:  (30. 4. 1975/300 ja 24. 6. 1976/628).                      maitoa, sekä
19852:    Monien kuluttajien mielestä siirtyminen ku-                 aikooko Hallitus kiireellisesti muut-
19853: lutusmaidosta rasvattomaan maitoon on liian                 taa näitä määräyksiä siten, että 1,0-
19854:  suuri muutos. Nykyisin kaupan olevan kulutus-              2,0 % rasvaa sisältävä maito saataisiin
19855:  maidon ja kevytmaidon välinen ero rasvapitoi-              myyntiin koko maassa?
19856:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
19857: 
19858:          Juhani Raudasoja             Liisa Jaakonsaari              Risto Tuominen
19859:          Aimo Ajo                     Pentti Lahti-Nuuttila          Jouko Tuovinen
19860:          Paula Eenilä                 Lea Savolainen                 Saara-Maria Paakkinen
19861:          Matti Puhakka                Mikko Rönnholm                 Juhani Surakka
19862:          Pertti Hietala               Eino Grönholm                  Maija Rajantie
19863:          Seppo Tikka                  Tarja Halonen                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19864: 088200424Y
19865: 2                                   1982 vp.
19866: 
19867:     Pirjo Ala-Kapee            Boris Renlund    Eino Loikkanen
19868:     Riitta Järvisalo-Kanerva   Aulis Juvela     Pekka Starast
19869:     Anna-Liisa Piipari         Kaj Bärlund      Peter Muurman
19870:     Helvi Hyrynkangas          Hannu Tapiola    Matti Luttinen
19871:     Timo Ihamäki               Inger Hirvelä    Sten Söderström
19872:     Alla Jokinen               V. J. Rytkönen   Seija Karkinen
19873:     Pekka Jokinen              Eeva· Kauppi     Sinikka Luja-Penttilä
19874:                                Jouko Skinnari
19875:                                                                                                       3
19876: 
19877: 
19878: 
19879: 
19880:                          E d u s ku n n a n H e r t a P u h e m i e h e 11 e
19881: 
19882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kysynnän · suuntautuminen· entistä enemmän
19883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra PuhettJ.ies,     vähärasvaisiin niaitonesteisiin osoittaa, että teh-
19884: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn          dyt ratkaisut ovat olleet oikeansuuntaisia. On-
19885: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         gelmana tämän kehityksen nopeuttamiseksi on
19886: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        edelleen korkea maidon omavaraisuus ja erityi-
19887: edustaja Juhani Raudasojan ym. näin kuulu-           sesti rasvaylijäämä, jonka sijoittaminen vientiin
19888: vasta kirj·allisesta kysymyksestä · n: o 119:        vaatii runsaasti varoja.
19889:                                                         Hallitus on tietoinen siitä, että ravitsemuk-
19890:           Tietääkö Hallitus, että. maidontarkas-     sellisissa suosituksissa painotetaan vähärasvai-
19891:        tuksesta annetut määräykset estävät           sen maidon käyttöä ja että kuluttajat tuntevat
19892:        myynnissä olevien maitojen vali!koiman        kiinnostusta tällaista maitolaatua kohtaan. Maa-
19893:        monipuolistamisen niin, että kuluttajat       ja metsätalousministeriössä onkin kevään aikana
19894:        voisivat niin halutessaan ostaa kansan-       epävirallisessa työryhmässä selvitetty nykyistä
19895:        terveyden j~a kansanravitsemuksen asian-      kevytmaitoa vähärasvaisemman maidon tuo-
19896:        tuntijoiden suosittelemaa vähärasvaista       mista markkinoille. Tällaisen maidon sopivin
19897:        maitoa, sekä                                  rasvaprosentti olisi noin 1 ,9. Asiantuntijoiden
19898:           aikooko Hallitus kiireellisesti muut-      mukaan tämän rajan alittavan maidon maku
19899:        taa näitä määräyksiä siten, että 1,0-         eroaa jo selvästi nykyisen kevytmaidon mausta.
19900:        2,0 % rasvaa sisältävä maito saataisiin          Maa- ja metsätalousministeriössä tehdyn sel-
19901:        myyntiin koko maassa?                         vityksen perusteella 1,9 % rasvaa sisältävän
19902:                                                      kevytmaidon markkinoille tuominen aiheuttaa
19903:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vuositasolla 5-6 milj. voikiloa vastaavan ras-
19904: taen seuraavaa:                                      vaylijäämän, jonka markkinointiin sitoutuu lisää
19905:    Maitonesteiden markkinoinnissa on pyritty         varoja. Maidon rasvapitoisuuden alentaminen
19906: jatkuvasti ottamaan huomioon myös kuluttajien        edellyttää siten lisävarojen myöntämistä voin
19907: !toivomukset. Markkinoille on tuotu kevytmai-        markkinointiin. Hallitus tulee vuoden 1983
19908: to, jonka rasvapitoisuus on 2,9 % sekä myö-          tulo- ja menoarvioesitysken valmistelun yhtey-
19909: hemmin myös rasvaton maito. Hapanmaitotuot-          dessä selvittämään, voidaanko vähärasvainen
19910: teissa kehitys on ollut vastaava ja lisäksi niiden   kevytmaito saada myyntiin vuoden 1983 alusta.
19911: tuotevalikoimaa on voimakkaasti laajennettu.
19912:       Helsingissä 5 päivänä !toukokuuta 1982
19913: 
19914:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19915: 4                                            1982,,vp.
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920:                          , r T q 1 R i k s~ ~ g e n s H e r r T a 1m a n
19921: 
19922:    I det syfte 37 § 1 mom .. dksdagsordninge.n      visat .a:tt avgörandena gått i rätt rilktning.
19923: anger l;lar Ni, Herr Talman, med Edei:. skrive1se   Problemet då man vill påskynda denna utveck-
19924: av deri 30 mars 1982 tili vederbörande medlem       ling är fortfarande den höga sjä1vfövsörjnings-
19925: av .statsrådet översänt avskrift av följande av     graden för mjö1k och <spedellt överskottet av
19926: riksdagsman Juhani Raudasoja m. fl. underteck-      fett, vars placering på exportmarknaden blir
19927: nade spörsmå1 nr 119:                               dyr.
19928:                                                        Regeringen är medveten om att man i re-
19929:            Är Regeringen medveteri Om att be-       kommendationer i näringsfrågor betonar an-
19930:         stämmelserna om mjölkkontroll för-          vändningen av mjölk med låg fetthalt och att
19931:        hindrar att sortimeritet av mjö1kproduk-     konsumenterna är intresserade av detta slag av
19932:         ter i handeln görs mångsidigare så att      mjölk. Jord- och skogsbruksministeriet har
19933:         de konsumenter som så önskar skulle         också under våren i en inofficiell arbetsgrupp
19934:        ·kunna köpa mjölk med låg fetthalt, nå-      utrett möjligheterna att på marknaden föra ut
19935:        got som e~perterna på folkhälsa och          mjölk med 1ägre fetthalt än den nuvarande
19936:         folknäring rekommenderar, samt              lättmjölken. Den lämpligaste fetthalten för så-
19937:            har Regeringen för avsikt att i          dan mjölk skulle vara ca 1,9 %. Smaken på
19938:         brådskande o11dning ändra dessa bestäm-     mjölk med lägre fetthalt än så skiljer sig en-
19939:         melser så att mjölk med en fetthalt         ligt sakkunskapen klart från smaken på den
19940:         på 1,0-2,0% skulle kunna fås ut i           nuvarande lättmjölken.
19941:         handeln i hela 1andet?                         Enligt den utredning som gjorts vid joro-
19942:                                                     och skogsbruksministeriet föranleder marknads-
19943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       föringen av lättmjölk med en fetthalt på 1,9 %
19944: samt anföra följande:                               ett årligt fettöverskott som motsvarar 5-6
19945:    Vid marknadsföringen av mjölkprodukter           milj. kg smör och marknadsföringen av detta
19946: har man fortlöpande försökt ta oCkså konsu-         binder ytterligare medel. En sänkning av fett-
19947: menternas önskemål i beaktande. Lättmjölken,        halten i mjölken förutsätter således att tilläggs-
19948: med en fetthalt på 2,9 %, har införts på mark-      medel beviljas för marknadsföringen av smör.
19949: naden och senare också den fettfria mjölken.        Regeringen kommer i samband med bered-
19950: För surmjö1ksprodukternas del har utvecklingen      ningen av statsverkspropositionen för år 1983
19951: varit densamma ooh detta produktsortiment har       att utreda huruvida 1ättmjölk med låg fetthalt
19952: dessutom kraftigt utvidgats. Den ökande efter-      kan fås ut i handeln från och med början av
19953: frågan på mjölkprodukter med låg fetthalt har       år 1983.
19954:      Helsingfors den 5 maj. 1982
19955: 
19956:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19957:                                                  1982 vp.
19958: 
19959: Kirjallinen kysymys n:o 120
19960: 
19961: 
19962: 
19963: 
19964:                                     Paakkinen ym.: Kuurojenkoulujen epäkohtien poistamisesta
19965: 
19966: 
19967:                           Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
19968: 
19969:     Maassamme toimii kuurojenkouluja sekä               puuttuminen. Lapsia ohjataan vain heikosti
19970: valtion erityiskouluina että kunnallisina oppi-         omatoimiseen siisteyteen asuntolassa ja matkoil-
19971: laitoksina. Kuurojen- ja sokeainkouluista anne-         la. Koulussa käytetään vanhempien mielestä
19972: tun asetuksen (312/61) mukaiset kuurojen-               sopimattomia rangaistusmenetelmiä. Samanta-
19973: koulut toimivat kuulovammaisten peruskoulu-             paisia ongelmia on myös muissa kuulovam-
19974: tusta antavina oppilaitoksina. Eräisiin niistä          maisten ja kuurojen kouluissa.
19975: on erityistoimenpitein liitetty keskiasteen kou-           Mikkelin kuurojenkoulussa vallitsevan tilan-
19976: lutusta. Vastaavaa peruskoulutusta antavat              teen vuoksi on kiinnitetty myös huomiota
19977: myöskin kunnalliset kuulovammaisten koulut.             kuurojenkoulujen opettajien puutteelliseen tai
19978: Näissä oppilaitoksissa kuulovammaiset lapset            kokonaan puuttuvaan viittomakielen taitoon.
19979: suorittavat oppivelvollisuutensa ja saavat elä-         Koulunkäynnin motivaation ylläpitämiseksi lap-
19980: mällensä tarpeellisia tiedollisia ja taidollisia        sen tulee ymmärtää, mitä hänelle opetetaan.
19981: valmiuksia. Vammaisten kohdalla oppiminen               Syntymästään asti kuuro lapsi on oppinut kom-
19982: on vaivalloisempaa kuin ei-vammaisella lapsella,        munikoimaan ympäristönsä kanssa viittomakie-
19983: siksi työympäristö, opettamisen suunnittelu ja          lellä, missä käytetään visuaalisia käsitteitä, ei
19984: toteutus sekä ihmissuhteet ovat seikkoja, joi-          pelkästään yksittäisiä sanoja, joita muut lapset
19985: hin on paneuduttava hyvin suurella huolella ja          oppivat käyttämään puheessaan. Kuuron lapsen
19986:  asiantuntemuksella.                                    on vaikea ymmärtää opetusta, jota annetaan
19987:     Valtion koulut toimivat sisäoppilaitoksina,         jollakin muulla kuin hänen ensimmäiseksi oppi-
19988:  joiden yhteydessä olevissa asuntoloissa .lapset        mailaan kielellä, hänen äidinkielellään, viitto-
19989:  asuvat. Monilla heistä on varsin pitkät koti-          makielellä.
19990:  matkat. Valtion varoista kustannetaan lapsille            Kuurojenkouluissa on opettajia, jotka eivät
19991: kotimatka kahdesti kuukaudessa. Oppilaitoksen           osaa viittomakieltä. Viittomakielen osaaminen
19992:  asuntola on siis lapselle toinen koti, mistä           joko ei kuulu heidän pätevyysvaatimuksiinsa
19993:  syystä niiden tulisi olla viihtyisiä, turvallisia,     tai sitten on joitakin muita syitä, miksi on
19994:  hyvin hoidettuja ja lapsille parhaan mahdolli-         nähty mahdolliseksi valita kuurojenkouluun
19995:  sen huollon antavia.                                   opettajaksi henkilö, joka siltä osin on "epä-
19996:     Valtion kouluja toimii mm. Mikkelissä, Jy-          pätevä", että hän ei osaa oppilaidensa äidin-
19997:  väskylässä, Oulussa, Porvoossa ruotsinkielinen         kieltä.
19998:  ja Turussa ammatillista koulutusta antava. Lap-           Helpottaakseen tämän hetken vallitsevaa olo-
19999:  sille niin tärkeä viihtyisyys ja turvallisuus,         tilaa olisivat koulut voineet auttaa lapsia opis-
20000:  jopa puhtaus, on monien oppilaiden ja oppi-            kelussa hankkimalla oppitunneille viittomakie-
20001:  laiden vanhempien mukaan vajavainen monissa            len taitoisia opintotulkkeja tuntiopettajiksi sil-
20002:  näistä kouluista. Erityisesti on toivomuksia           loin, kun opettaja ei osaa viittoa. Tämä olisi
20003:  tullut Mikkelin kuurojenkoulun ongelmien kor-          helpottanut oppilaiden mahdollisuuksia omak-
20004:  jaamisesta.                                            sua saamaansa kouluopetusta, tietoja ja taitoja.
20005:      Mikkelin kuurojenkoulussa on herättänyt            Tulkkeja ei ole kuitenkaan hankittu, ei aina-
20006:  tyytymättömyyttä asuntolatilojen heikko, epä-          kaan Mikkelin kouluun, joka on esimerkkinäm-
20007:  siisti ja epäviihtyisä kunto, sosiaalitilojen likai-   me. Oppilaat ovat keskenään yrittäneet toisil-
20008:  suus ja rikkinäisyys, lasten huoneiden puut-           leen toimia tulkkiapuna, mikä osaltaan on hei-
20009:  teellinen siivoaminen, asuntolan ilta- ja yöval-       kentänyt tulkkaavien oppilaiden mahdollisuuk-
20010:  vonnassa esiintyneet puutteet ja vakuutuksien          sia syventyä ja keskittyä opiskeluunsa.
20011: 088200443K
20012: 2                                            1982 vp.
20013: 
20014:     Eräiden oppilaiden vanhemmat ovat tilan-        kiossa yksityisoppilaina. Lukion t01mmtaa jat-
20015: netta helpottaakseen jopa sosiaalihallituksen       ketaan edelleen kokeiluluonteisesti. Oppilaiden
20016: kautta yrittäneet saada lapsilleen avustajiksi      vanhemmat pitävät epätietoisuutta lukion jat-
20017: tulkkeja, mutta tuloksetta. Sosiaalihallitus pe-    kumisesta opintoja haittaavana tekijänä.
20018: rustelee kielteistä kantaansa mm. erään jämsän-        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
20019: koskelaisen oppilaan kohdalla seuraavasti: "So-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
20020: siaalihallitus on tutkinut 'NN:n' opiskelutulkki-   tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
20021: hakemuksen, mutta koska hakija käy kuulo-           omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
20022: vammaisten erityiskoulua, jossa viittomakieli       myksen:
20023: liittyy olennaisena osana opetusmenetelmiin ja
20024: opettajien pätevyyteen, ei opiskelutulkin myön-               Onko Hallitus tietoinen kuurojenkou-
20025: tämistä invalidihuoltona voida pitää tarpeelli-            lujen ja erityisesti Mikkelin koulun
20026: sena eikä tarkoituksenmukaisena, joten sosiaa-             ongelmista, ja jos on,
20027: lihallitus on invalidihuoltolain 1 ja 6 § :n no-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20028: jalla hylännyt hakemuksen."                                ryhtyä asuntolatilanteen, heikkokuntois-
20029:     Varsinaisen peruskoulutuksen lisäksi on                ten huone- ja sosiaalitilojen sekä koulu-
20030: Mikkelin kuurojenkoulussa annettu vuodesta                 laisten viihtyisyyden ja turvallisuuden
20031: 1976 lähtien kokeiluluonteisesti lukion suo-               pikaiseksi parantamiseksi, viittomakie-
20032: rittamista edistävää opetusta. Tämä on järjes-             len vakinaistamiseksi myös äidinkielen
20033: tetty yhteistyössä Kalevankankaan lukion                   asemaan kuurojen opetuksessa sekä
20034: kanssa. Mikkelin kuurojenkoulu on huolehtinut              Mikkelin kuurojenkoulun lukiotoimin-
20035: opetuksen antamisesta ja lukio on ottanut vas-             nan vakinaistamiseksi?
20036: taan aineittain suoritukset. Oppilaat ovat lu-
20037:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
20038: 
20039:          Saara-Maria Paakkinen         Terhi Nieminen-Mäkynen         Marjatta Stenius-Kaukonen
20040:          Kaj Bärlund                   Erkki Liikanen                 Saara Mikkola
20041:          Pirjo Ala-Kapee               Lea Savolainen                 Toivo Mäkynen
20042:          Pentti Lahti-Nuuttila         Mikko Rönnholm                 Markku Kauppinen
20043:          Anna-Liisa Piipari            Juhani Surakka                 Impi Muroma
20044:          Hannu Tapiola                 Risto Tuominen                 Niilo Hämäläinen
20045:          Sauli Hautala                 Juhani Raudasoja               Helvi Hyrynkangas
20046:          Pauli Uitto                   Jouni J. Särkijärvi
20047:                                                N:o 120                                                3
20048: 
20049: 
20050: 
20051: 
20052:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
20053: 
20054:    . V~ltiopäiväjärjestyksen 37 . §:n 1 momentis-     toimen perustamista Mikkelin kuurojenkou-
20055: s·a m.aipit.\Issa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      luun, ja opetusministeriö tukee tätä ehdotus-
20056: mies; oletie 30 päivänä maaliskuuta 1982 päi-         ta. Kuluvan lukuvuoden aikana on kouluhalli~
20057: vätyn kirjeentie ohella toimittanut valtioneu-        tuksen toimesta saatu puheterapeutin toill1iri~~
20058: vos~on ~sianQmaiselle jäsepelle. j~lj~nnöksen         hoidettua tilapäisin voimin, ja kouluhallitus·
20059: kans;medustaja Saara-Maria Paakkisen ym.näin          pyrkii turvaamaan puheopetuksen antamista,
20060: ~uuluvasta 'kirjalijsesta kysymyksestä n:o 120:       kunnes puheterapeutin toimi saadaan peruste-
20061:                                                       tuksi.
20062:            'Onko Hallitus tietoinen kuurojenkou-          Toinen tärkeä parannus kuurojenkoulujen
20063:        . lujen:. ja erityisesti Mikkelin koulun       osalta olisi opettajien viittomakielen taidon ko-
20064:          ongelmista, ja jos on,                       hentaminen. Viittomakielen opetus ja opiskelu
20065:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sisältyvät voimassa olevaan kuulovammaisten
20066:          ryhtyä asuntolatilanteen, heikkokuntois-     koulujen opetussuunnitelmaan läpäisyperiaattee-
20067:          ten huone- ja sosiaalitilojen sekä koulu-    na, jolloin viittomakieltä käytetään oppilaiden
20068:     ·.: 1aiste·n viihtyisyyden ja turvallisuuden      tarpeiden ja oppimisedellytysten puitteissa kai-
20069:          pikaiseksi parantamiseksi, viittomakie-      kissa opetustilanteissa. Viittomakielen käyttöä
20070:          len vakinaistamiseksi myös äidinkielen       ja opettajien viittomakielen opiskelua on kou-
20071:          asemaan kuurojen opetuksessa sekä            luhallituksen taholta tuettu niissä puitteissa
20072:          Mikkelin kuurojenkoulun lukiotoimin-         kuin se on ollut mahdollista. Väliaikaisilla
20073:          nan vakinaistamiseksi?                       opettajilla ja tuntiopettajilla ei luonnollisesti
20074:                                                       voi olla tämä taito kovin hyvä. Kuurojenkoulu-
20075:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen käyttöön on pyritty osoittamaan opettajien
20076: vasti seuraavaa:                                      avuksi viittomakielen tulkkeja. Siten on esi-
20077:    Valtion kuurojenkoulujen opetus- ja asuntola-      merkiksi Mikkelin kuurojenkoululla jatkuvasti
20078: tilojen kunnosta ja korjauksista vastaavat piiri-     käytettävissä aamupäivisin yksi oppilashoitaja,
20079: rakennustoimistot, Mikkelin kuurojenkoulun            joka tarvittaessa toimii viittomakielen tulkkina.
20080: osalta Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimis-         Viittomakielen taidon kohentamisen tulisi ta-
20081: to. Kouluhallitus on Mikkelin kuurojenkoulun          pahtua sekä virkaehtosopimuksen mukaisen
20082: johtokunnan esityksestä toimittanut piiriraken-       koulutuksen puitteissa että erillisten kurssien
20083: nustoimistolle esitykset tarpeellisista korjauksis-   avulla. Kouluhallitus on antanut ohjeet kuuro-
20084: ta, joita toimisto on pyrkinyt ottamaan huo-          jenkoulujen opettajien virkaehtosopimuksen
20085: mioon niukkojen määrärahojensa puitteissa.            mukaisesta täydennyskoulutuksesta sekä anta-
20086:    Kuurojenkoulujen toiminnassa tulisi pääpai-        nut opettajille mahdollisuuden osallistua koulu-
20087: no asettaa oppilaiden oppimisedellytysten pa-         hallituksen hyväksymälle vähintään viisi päivää
20088: rantamiselle. Tässä mielessä on molemminpuo-           kestävälle viittomakielen kurssille ja saada lu-
20089: lisia, sekä oppilaiden että opettajien, kommu-        kea hyväksi yhden virkaehtosopimuksen mu-
20090: nikaatiovalmiuksia parannettava kahdella ta-          kaisen koulutuspäivän viiden lukuvuoden ajal-
20091: valla. Ensinnäkin tulisi kaikissa valtion kuu-         ta. Tällaiselle viiden päivän kurssille osallis-
20092: rojenkouluissa voida tarjota puheterapeutin            tui viime kesänä neljä Mikkelin kuurojen-
20093: palveluja. Jyväskylän kuulovikaisten koulus-          koulun opettajaa, ja tulevana kesänä jär-
20094: sa on vakinainen puheterapeutin virka.                 jestettävälle kurssille on hyväksytty viisi
20095: Muissa kuurojenkouluissa puheterapiaa on               koulun opettajaa.
20096: annettu tilapäisin voimin. Kouluhallitus on               Viittomakieli on katsottava kuuron lapsen
20097: tulo- ja menoarvioehdotuksessaan vuodelle              opetuksessa erittäin tärkeäksi, ja hänellä tulisi
20098:  1983 esittänyt puheterapeutin ylimääräisen            tarpeen vaatiessa olla oikeus saada opetusta
20099: 4                                              1982 vp.
20100: 
20101: tällä kielellä. Opetusministeriössä parhaillaan       luista antaa kuurojen lukio-opiskelun kehittä-
20102: selvitetään, missä muodossa uuteen peruskou-          mismahdollisuuksia, koska sen mukaan voidaan
20103: lulainsäädäntöön saataisiin velvoittavammin ko-       kuurojenkouluihin perustaa aineenopettajan ja
20104: rostetuksi viittomakielen tärkeys.                    lehtorin virkaa vastaavia erityisluokanopettajan-
20105:    Kuulovammaisten lukionkäyntiä tulisi pyrkiä        virkoja ja järjestää lukiossa opiskelevien kuulo-
20106: eri tukitoimenpitein integroimaan tavallisten         vammaisten opetuksen ohjaus.
20107: lukioiden toimintaan normaalisuuden periaatet-           Edellisestä käy ilmi, että opetusministeriö
20108: ta noudattaen. Vaikeasti kuulovammaisten ja           on tutkinut Mikkelin kuurojenkoulun ongelmia
20109: kuurojen lukio-opetus vaatii kuitenkin huomat-        ja siihen liittyen myös muiden valtion kuuro-
20110: tavasti enemmän erillisiä järjestelyjä. Tämän         jenkoulujen oloja ja pyrkii olemassa olevien re-
20111: woksi tulee jatkaa Mikkelin kuurojenkoulussa          surssien puitteissa sekä resursseja lisäämällä
20112: meneillään olevaa ns. lukiokokeilua. Opetusmi-        poistamaan ilmenneitä epäkohtia. Opetusminis-
20113: nisteriö on kirjeessään kouluhallitukselle täh-       teriö on myös kirjeellä kiinnittänyt kouluhalli-
20114: dentänyt, että Mikkelin kuurojenkoulun epävi-         tuksen huomiota asian tärkeyteen. Eduskunnan
20115: rallinen ns. lukiokokeilu tulisi sisällyttää viral-   käsiteltyä ja hyväksyttyä hallituksen koululaki-
20116: liseen koulukokeilutoimintaan, jolloin tämän          esityksen ja siihen sisältyvän ehdotuksen laiksi
20117: toiminnan vaatimia resursseja paremmin voitai-        kuulovammaisten ja näkövammaisten kouluista
20118: siin taata.                                           hallituksen toimesta tullaan antamaan ohjeet
20119:    Eduskunnan käsittelyssä oleva ehdotus laik-        kuulovammaisten perus- ja lukio-opetuksen jär-
20120: si kuulovammaisten ja näkövammaisten kou-             jestämisestä ja tehostamisesta.
20121:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
20122: 
20123:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
20124:                                              N:o 120                                               5
20125: 
20126: 
20127: 
20128: 
20129:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20130: 
20131:    I det syfte 27 S 1 mom. riksdagsordningen       man givit talterapi med hjälp av tillfällig perso-
20132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nai. Skolstyrelsen har i sin budget för år 1983
20133: velse av den 30 mars 1982 tili vederbörande        föreslagit inrättande av en extraordinarie talte-
20134: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     rapeuttjänst i dövskolan i St Michel. Undervis-
20135: jande av riksdagsman Saara-Maria Paakkinen         ningsministeriet understöder detta förslag. Un-
20136: m. fl. undertecknade spörsmål nr 120:              der det pågående läsåret har skolstyrelsen om-
20137:                                                    besörjt att talterapeuternas arbetsuppgifter
20138:           Är Regeringen medveten om de             skötts med tillfällig arbetskraft, och skolstyrel-
20139:        problem som dövskolorna, särskilt sko-      sens målsättning är att trygga tillgången på
20140:        ian i St Michel, har, och om Rege-          talterapi tills man kan inrätta en talterapeutbe-
20141:        ringen är medveten om dessa,                fattning.
20142:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Förbättrandet av lärarnas kunskaper i tec-
20143:        ta för att med det snaraste förbättra       kenspråket skulle vara en annan viktig förbätt-
20144:        de skrala rumsutrymmena och sociala         ring för dövskolorna. Undervisning och studier
20145:        utrymmen i elevhemmen, samt för att         i teckenspråket ingår som ett tvärundervis-
20146:        förbättra elevernas trivsel och trygghet,   ningsämne i läroplanen för skolor för hörsel-
20147:        samt teckenspråkets användning också        skadade, vilket innebär att teckenspråket an-
20148:        vid modersmålsundervisningen för de         vänds i alla lärosituationer där elevema be-
20149:        döva, samt för att göra gymnasieverk-       höver och inlärningen förutsätter detta. Skol-
20150:        samheten i St Michels dövskola ordi-        styrelsen har understött användningen av tec-
20151:        narie?                                      kenspråket och lärarnas studier i teckensprå-
20152:                                                    ket så mycket som möjligt. Denna färdighet
20153:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan naturligtvis inte vara särskilt välutvecklad
20154: samt framföra följande:                            hos tillfälliga lärare och timlärare. Man har
20155:    Distriktsbyggnadsbyråerna ansvarar för vid      strävat efter att skaffa tolkar som behärskar
20156: hurudant skick de statliga dövskolornas under-     teckenspråket för att hjälpa dövskollärarna.
20157: visningsutrymmen och elevhem är, samt för de-      Sålunda har dövskolan i St Michel alltjämt till
20158: ras reparationer; dövskolan i St Michel till-      sitt förfogande under förmiddagarna en kurator
20159: faller Kymmene och St Michels distriktsbygg-       som efter behov fungerar som tolk. Förbätt-
20160: nadsbyrås ansvarsområde. På framställning av       randet av kunskaperna i teckenspråket bör ske
20161: styrelsen för St Michels dövskola har skolsty-     både inom ramen för den i tjänstekollektivav-
20162: relsen vidarebefordrat ett förslag angående        talet ingående utbildningen, och i form av sär-
20163: nödvändiga reparationer tili distriktsbyggnads-    skilda kurser. Skolstyrelsen har avgivit direk-
20164: byrån, vilket byrån försökt beakta inom ramen      tiv angående den i tjänstekollektivavtalet in-
20165: för de knappa anslagen.                            gående fortbildningen för dövskollärare, samt
20166:    Tyngdpunkten i dövskolornas verksamhet          erbjudit lärarna möjlighet att delta i minst
20167: bör ]äggas vid att förbättra elevernas inlär-      fem dagar långa kurser i teckenspråk, anordna-
20168: ningsförutsättningar. Härvid bör man förbättra     de av skolstyrelsen, samt att räkna tillgodo en
20169: båda parternas - både elevernas och lärarnas       av dessa kursdagar under en femårsperiod.
20170: -     kommunikationsfärdigheter på två sätt.       Fyra lärare från dövskolan i St Michel deltog
20171: Först och främst bör varje statlig dövskola        förra sommaren i femdagarskursen, och fem
20172: kunna erbjuda talterapeuttjänster. Vid Jyväs-      av skolans lärare har godkänts för nästa som-
20173: kylä dövskola för hörselskadade finns en ordi-     markurs.
20174: narie talterapeuttjänst. I andra dövskolor har
20175: 088200443K
20176: 6                                            1982 vp.
20177: 
20178:    Teckenspråket bör anses som väldigt viktigt      de och synskadade, som behandlas av riksda-
20179: för ett dövt barns undervisning, och varje dövt     gen, skapar möjligheter att utveckla gymnasie-
20180: barn bör vid behov ha rätt att få undervis-         undervisning för döva elever genom att det
20181: ning i teckenspråk. Undervisningsministeriet        enligt lagförslaget är möjligt att i dövskolorna
20182: utreder för närvarande hur den nya grundskol-       inrätta specialklasslärartjänster som motsvarar
20183: lagstiftningen på ett mera förpliktande sätt        ämneslärar- och lektorstjänster, samt att i gym-
20184: kunde framhäva teckenspråkets betydelse.            nasierna anordna studiehandledning för hörsel-
20185:    De hörselskadades gymnasieutbildning borde       skadade elever.
20186: med hjälp av olika stödåtgärder integreras i de        Av ovan riämnda framgår att undervlsnings-
20187: vanliga gymnasierna enligt principen om att alla    ministeriet undersökt problemen vid dövskolan
20188: borde erbjudas en så normal skolgång som            i St Michel, och härvid också förhållandena i
20189: möjligt. Gymnasieundervisningen för svårt hör-      övriga statliga dövskolor, och ministeriet ·strä-
20190: selskadade och döva elever förutsätter dock         var efter att inom ramen för de tillgängliga
20191: betydligt mera specialarrangemang. Därför bör       resurserna och genom att öka resurserna av-
20192: man fortsätta med gymnasieförsöksverksamhe-         hjälpa de framkomna missförhållandena. Un-
20193: ten ,i St Michels dövskola. Undervisningsminis-     dervisningsministeriet har också i sitt · brev till
20194: teriet har i sitt brev till skolstyrelsen betonat   skolstyrelsen fäst uppmärksamhet vid frågans
20195: att ' den inofficiella s.k. gymnasieförsöksvetk"    vikt. Då riksdagen beharidlat och godkänt re-
20196: samhet i St Michels dövskola bör upptas i den       geringens .proposition med förslag till·•lag om
20197: offieiella försöksverksamheten, för att mim         skolor för hörselskadade och synskad~de kom-
20198: bättre skall kunna trygga de resurser som den-      mer regedngen · att .avge direktiv angå~nde an-
20199:  na verksamhet kräver.                              ordnande och effektivering av de hörselskada-
20200:    ·Fötslaget till lag om skolor för hörselskada-   des ··grund~ öch gymh~sieutbildriing. · ·
20201:      Belsingfors den ·7 maj 1982
20202: 
20203:                                                            Undervisningsminist~r Kalevi Kivistö
20204:                                                1982 vp.
20205: 
20206: Skriftligt spörsmål nr 121
20207: 
20208: 
20209: 
20210:                                     Häggblom: Om tolkningen av dubbelbeskattningsavtalet med
20211:                                        Sverige
20212: 
20213: 
20214:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20215: 
20216:    Tillämpningen av dubbelbeskattningsavtalet            Grunden för hur beskattningen skall utföras
20217: mellan Finland och Sverige i enlighet med skat-       finns i avtalets artikel 24, "Metoder för und-
20218: testyrelsens direktiv leder tili en ojämlik skatte-   vikande av dubbelbeskattning", punkt 1. Här
20219: mässig behandling av de finska medborgare,            stadgas, att "från den skatt som utgår på den
20220: som har inkomst i båda Iänder. Direktiven le-         totala inkomsten ellet förmögenheten skall Fin-
20221: der nämligen till en strängare beskattning i för-     land medge avdrag för den del av skatten som
20222: hållande tili om personen i fråga skulle ha sam-      vid proportionell fördelning belöper på den in-
20223: ma inkomst i enbart det ena landet.                   komst respektive förmögenhet som får beskat-
20224:    Nedan följer ett konkret exempel på ovan-          tas i Sverige".
20225: stående, ett beskattningsfall utför vid beskatt-         Räkneexemplet utgår från följande fakta:
20226: ningen 1979.
20227:         Totalinkomst i statsbeskattningen ....        109 020,-     avdrag 17 772,-
20228:              ,       i kommunalbeskattningen          108 171,-       ,     9 923,-
20229: 
20230: Inkomsten i Sverige utgjorde 79 500,-, och              Beskattningen i enlighet med skattestyrelsens
20231:   Finland således 29 520,-.                            direktiv skall uträknas på följande sätt:
20232:         Statsskatt för .....     109 020,- - 17 772,-             91248,-        26 390,60 mk
20233:         Kommunalskatt för .      108 171,-- 9 923,-               98 248,-       15 791,68 mk
20234:         Kyrkoskatt för ....                                       98 248,-        1228,10 mk
20235:                                                                                  43 338,38 mk
20236:    Skatteandelen för inkomsten i Sverige uträknas så:
20237:                 43 338,38 X 79 500                                      .
20238:                                         = 31 603,38 som avdrages proportwnellt.
20239:                      109 020
20240: 
20241:    Statsskattens andel enligt skattestyrelsens direktiv:
20242:                                     _   31 603,38 X 26 390,60 =      ,
20243:                         26 390 60                               7 149 95
20244:                               '               43 338,38
20245: 
20246:    Ovanstående förfarande innebär rent prak-          beskattningen. Skulle avdragen beaktas tili ful-
20247: tiskt, att man enligt skattestyrelsens direktiv       lo i beskattningen av inkomsten i Finland,
20248: matematiskt automatiskt proportionellt minskar        skulle resultatet vara följande:
20249: även de avdrag, som beviljats i den finländska
20250:          Beskattningsbar inkomst i Finland 29 520,-- 17 772,- = 11,748,-
20251:          Införtjänat i Sverige 79 500,-
20252:          Skattesats för under 86 000,- är 38 %      6 500 X 38 %    2 470,00
20253:              ,       , över      86 000,- är 45 %         =
20254:                                                     5 248 X 45 %    2 361,60 =
20255:                                                                     4 831,60
20256: 088200407D
20257: 2                                              1982 vp.
20258: 
20259:   Marginalskatten är beaktad, men på grund              Kommunalbeskattningen
20260: av att avdragen inte beaktats fullt ut är stats-
20261: skatten 2 314,35 högre.                                Om man på motsvarande sätt beaktar kom-
20262:                                                      munalbeskattningen är resultatet som följer:
20263:                                              31 603,38 X 15 719,68
20264:                    Enligt skattestyrelsen                              11 463,16
20265:                                                    43 338,38
20266:                    15 719,68 -    11 463,16        4 256,52 utgör kommunalskatt.
20267: 
20268:     Om de faktiska avdragen beaktats är resultatet:
20269:                     28 671,-- 9 923,- = 18 748 X 0,16                2 999,68 mk
20270: 
20271:     Skillnaden utgör således i detta fal11 256,84 mk.
20272: 
20273:     Kyrkoskatten
20274:                                               31 603,38 X 1 228,10
20275:                     Enligt skattestyrelsen                         = 895,55
20276:                                                    43 338,38
20277:                      1 228,10 -     895,55       332,55 mk utgör kyrkoskatt
20278: 
20279:     Om de faktiska avdragen beaktats är resultatet:
20280:                     28 671,-- 9 923,- = 18 748 X 1,25 = 234,35 mk
20281: 
20282:    Här utgör skillnaden således 98,20 mk.            melserna i avtalet är, kan anföras, att vid be-
20283:    Man kan alltså genom ovanstående exempel          skattning i Sverige har inkomst i Finland på
20284: konstatera, att genom att de faktiska kostnader-     viiken skatt erlagts, beskattats på nytt i Sve-
20285: na för inkomstens förvärvande inte fullt ut bec      rige, helt emot avtalet.
20286: aktats, har den skatteskyldige erlagt 3 669,39          Med stöd av ovanstående och hänvisande till
20287: mk mera i skatt.                                     37 § 1 mom. riksdagsordningen förelägger un-
20288:    Av stadgandet i dubbelbeskattningsavtalets        dertecknad följande skriftliga spörsmål att be-
20289: artikel 24 punkt 1 framgår inte att även av-         svaras av vederbörande medlem av statsrådet:
20290: dragen skall proportionaliseras, dvs. minskas.
20291:    I dubbelbeskattningsavtalets artikel 25 finns               Är Regeringen medveten om de ef-
20292: ett förbud mot diskriminering av medborgare i               fekter skattestyrelsens tolkning av dub-
20293: avtalsslutande stat i den andra avtalsslutande              belbeskattningsavtalet med Sverige har,
20294: staten. Men i ovan anförda fall kan man fråga,              och
20295: om det inte är fråga om diskriminering av den                  vilka åtgärder ämnar Regeringen
20296: egna statens medborgare.                                    vidta för att rätta tili denna ojämlika
20297:    Som ett exempel på hur svårtolkade bestäm-               behandling av de skattskyldiga?
20298:       Helsingfors den 30 mars 1982
20299: 
20300:                                             Gunnar Häggblom
20301:                                              N:o 121                                                  3
20302: 
20303: Kirjallinen kysymys n:o 121                                                                 Suomemtos
20304: 
20305: 
20306: 
20307: 
20308:                                    Häggblom: Ruotsin kanssa tehdyn kaksinkertaisen verotuksen
20309:                                       välttämistä koskevan sopimuksen tulkinnasta
20310: 
20311: 
20312:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20313: 
20314:    Suomen ja Ruotsin välisen tulo- ja omaisuus-           Verotuksen perusta löytyy sopimuksen 24 ar-
20315: veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen             tiklasta, jonka otsikkona on "Kaksinkertaisen
20316: välttämiseksi tehdyn sopimuksen soveltaminen           verotuksen välttämismenetelmät", ja tarkem-
20317: verohallituksen ohjeiden mukaisesti johtaa nii-        min asianomaisen artiklan 1 kohdasta. Tässä
20318: den Suomen kansalaisten eriarvoiseen verotus-          säädetään, että "Suomen on . . . vähennettävä
20319: käsittelyyn, joilla on tuloja kummastakin maas-        kokonaistulosta tai -omaisuudesta suoritettavas-
20320: ta. Ohjeet johtavat nimittäin siihen, että vero-       ta verosta se veron osa, joka suhteellisesti ja-
20321: tus on ankarampaa sellaisen henkilön osalta            kautuu sille tulolle tai omaisuudelle, josta voi-
20322: kuin sellaisen osalta, jolla on tuloja vain yh-        daan verottaa Ruotsissa".
20323: destä maasta.                                             Laskuesimerkki perustuu seuraaviin tosi-
20324:    Jäljempänä seuraa konkreettinen esimerkki           asioihin:
20325: edellä mainitusta, eli verotustapaus vuoden
20326: 1979 verotuksesta.
20327: 
20328:        Kokonaistulo valtionverotuksessa                109 020,-      vähennys 17 772,-
20329:                     kunnallisverotuksessa ...          108 171,-         ,      9 923,-
20330:             "
20331: Ruotsista saatu tulo oli 79 500,- ja Suomessa             Verohallituksen ohjeiden mukaan vero on
20332: siten 29 520,-.                                        laskettava seuraavalla tavalla:
20333: 
20334:      Valtionvero     summasta      109 020,- - 17 772,-             91 248,-        26 390,60 mk
20335:      Kunnallisvero                 108171,-- 9 923,-                98 248,-        15 791,68 mk
20336:      Kirkollisvero       "                                          98 248,-         1 228,10 mk
20337:                          "
20338:                                                                                     43 338,38 mk
20339: 
20340:   Ruotsista saadun tulon vero-osuus lasketaan seuraavalla tavalla:
20341: 
20342:                 43 338,38 X 79 500
20343:                                           31 603,38, joka vähennetään suhteellisesti.
20344:                      109 020
20345: 
20346:   Valtionveron osuus verohallituksen ohjeiden mukaan:
20347: 
20348:                                      31 603,38 X 26 390,60
20349:                      26 390,60 -           43 338 38                 7 149,95
20350:                                                    '
20351:    Edellä esitetty menettely merkitsee käytän-         myönnetty Suomessa toimitetussa verotuksessa.
20352: nössä sitä, että verohallituksen ohjeiden mu-          Jos Suomessa saadun tulon osalta vähennykset
20353: kaan matemaattisesti automaattisesti suhteelli-        otettaisiin kokonaisuudessaan huomioon, olisi
20354: sesti vähennetään niitä vähennyksiä, jotka on          tulos seuraava:
20355: 4                                               1982 vp.
20356: 
20357:           Verotettava tulo Suomessa 29 520,-- 17 772,- = 11748,-
20358:           Saatu Ruotsissa 79 500,-
20359:           Verotus summasta alle 86 000,- on 38 %   6 500 X 38%                    2 470,00
20360:               ,        ,     yli 86 000,- on 45 %  5 248 X 45%                    2 361,60
20361:                                                                                   4 831,60
20362:   Marginaalivero on otettu huomioon, mutta              Kunnallisverotus
20363: kun vähennyksiä ei ole täysimääräisesti otettu
20364: huomioon, valtionvero on 2 314,35 suurempi.            Jos vastaavalla tavalla otetaan huomioon kun-
20365:                                                      nallisverotus, on tulos seuraava:
20366:                                                31 603,38 X 15 719,68
20367:                       Verohallituksen mukaan               ,         = 11 463,16
20368:                                                      43 338 38
20369:                     15 719,68 -    11 463,16 = 4 256,52 muodostuu kunnallisveroksi
20370: 
20371:     Jos vastaavalla tavalla otetaan huomioon kunnallisverotus, on tulos seuraava:
20372:                         28 671,-- 9 923,- = 18 748 X 0,16 = 2 999,68 mk
20373: 
20374:     Erotus on siten tässä tapauksessa 1 256,84 mk.
20375: 
20376:     Kirkollisvero
20377:                                                 31 603,38 X 1 228,10
20378:                       Verohallituksen mukaan                           895 55
20379:                                                      43 338,38       =    '
20380:                       1 228,10 -    895,55 = 332,55 mk muodostuu kirkollisveroksi
20381: 
20382:     Jos todelliset vähennykset on otettu huomioon, tulos on seuraava:
20383:                         28 671,--9 923,- = 18 748 X 1,25 = 234,35 mk
20384: 
20385:    Tässä erotukseksi tulee siten 98,20 mk.            nita se, että Ruotsissa toimitetussa verotukses-
20386:    Ylempänä olevan esimerkin perusteella voi-         sa on Suomessa hankitusta tulosta, josta on jo
20387: daan siten todeta, että sen johdosta että tulon       maksettu veroa, uudelleen verotettu Ruotsissa,
20388: hankkimisesta johtuvia tosiasiallisia menoja ei       eli täysin vastoin sopimusta.
20389: ole täysin otettu huomioon, verovelvollinen on           Edellä olevan nojalla sekä viitaten valtio-
20390: maksanut ylimääräistä veroa 3 669,39 mk.              päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin allekir-
20391:    Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi           joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
20392: tehdyn sopimuksen 24 artiklan 1 kohdasta ei           jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
20393: ilmene, että vähennykset tulisi tehdä suhteelli-      symyksen:
20394: siksi eli että niitä olisi vähennettävä.
20395:    Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi                     Onko Hallitus tietoinen niistä seu-
20396: tehdyn sopimuksen 25 artiklassa on syrjintä-                 rauksista, joihin verohallituksen tulkinta
20397: kielto, jonka mukaan sopimusvaltion kansalais-               Ruotsin kanssa kaksinkertaisen vero-
20398: ta ei saa syrjiä toisessa sopimusvaltiossa. Mutta            tuksen välttämiseksi tehdystä sopimuk-
20399: ylempänä mainitussa tapauksessa voidaan kysyä,               sesta johtaa, ja
20400: eikö kysymyksessä ole oman valtion kansalai-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20401: sen syrjintä.                                                ryhtyä korjatakseen tämän verovelvollis-
20402:    Esimerkkinä siitä, kuinka vaikeasti tulkitta-             ten erilaisen kohtelun?
20403: vissa sopimuksen määräykset ovat, voidaan mai-
20404:        Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1982
20405: 
20406:                                             Gunnar Häggblom
20407:                                               N:o 121                                               5
20408: 
20409: 
20410: 
20411: 
20412:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20413: 
20414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on saanut osan tulostaan ulkomailta ja osan
20415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Suomesta, ei ole yksistään tällä perusteena ase-
20416: olette 30 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         tettava eri asemaan kuin Suomessa asuva vero-
20417: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        velvollinen, joka on saanut kaikki tulonsa Suo-
20418: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mesta. Tästä syystä verovelvo1lisen verotettava
20419: edustaja Häggblomin näin kuuluvasta kirja1li-       tulo on lähtökohtaisesti laskettava ottamatta
20420: sesta kysymyksestä n:o 121:                         huomioon, että osa tulosta on saatu muualta
20421:                                                     kuin Suomesta. Veroa maksuunpantaessa veron
20422:           Onko Hallitus tietoinen niistä seu-       yhteismäärä jaetaan Suomesta saadu1le tulolle
20423:        rauksista, joihin verohallituksen tulkinta   ja ulkomailta saadulle tulolle. Se veron osa, jo-
20424:        Ruotsin kanssa kaksinkertaisen vero-         ka suhteellisesti jakautuu ulkomailta saadulle
20425:        tuksen välttämiseksi tehdystä sopimuk-       tulolle, jätetään maksuun panematta. Tämän
20426:        sesta johtaa, ja                             maksuun panematta jäävän määrän suuruus las-
20427:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ketaan siten, että se vastaa yhtä suurta osaa ve-
20428:        ryhtyä korjatakseen tämän verovelvollis-     ron koko määrästä kuin verovelvollisen ulko-
20429:        ten erilaisen kohtelun?                      mailta saaman tulon määrä on hänen Suomesta
20430:                                                     ja ulkomailta saamiensa tulojen yhteismäärästä.
20431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Näin meneteltäessä verovelvollinen, joka on ve-
20432: taen seuraavaa:                                     rovuonna saanut osan tulostaan esimerkiksi
20433:    Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tu-      Ruotsista, on Suomessa toimitettavassa vero-
20434: loa, josta Ruotsin kanssa tehdyn verosopimuk-       tuksessa samassa asemassa kuin verovelvollinen,
20435: sen (SopS 42/77) määräysten mukaan voidaan          joka on saanut koko tulonsa Suomesta. Kansan-
20436: verottaa Ruotsissa, Suomen on tämän sopimuk-        edustaja Häggblomin suosittama laskutapa joh-
20437: sen 24 artiklan 1 kohdan mukaan, eräin nyt          taisi sitä vastoin siihen, että verovelvollinen,
20438: merkitystä vailla olevin poikkeuksin, vähennet-     joka on saanut osan tulostaan Ruotsista, yksin-
20439: tävä henkilön tulosta suoritettavasta verosta se    omaan tästä syystä olisi Suomessa toimitetta-
20440: veron osa, joka suhteellisesti jakautuu sille tu-   vassa verotuksessa edullisemmassa asemassa
20441: lolle, josta voidaan verottaa Ruotsissa. Sopi-      kuin verovelvollinen, jolla ei ole ollut tuloa ul-
20442: muksessa ei tarkemmin määrätä, miten kaksin-        komailta. Tällaista lopputulosta ei voida pitää
20443: kertainen verotus 24 artiklan 1 kohdan mää-         tavoiteltavana.
20444: räysten mukaisesti poistetaan. Puheena olevaa          Edellä esitetyn perusteella on verohallituksen
20445: määräystä käytäntöön sovellettaessa on yhdeksi      ohjeen mukaista menettelyä kansanedustaja
20446: pääperiaatteeksi otettava verovelvollisten tasa-    Häggblomin tarkoittamissa tapauksissa pidet-
20447:  puolisen kohtelun vaatimus. Tämän periaatteen      tävä Ruotsin kanssa tehdyn verosopimuksen
20448: mukaan Suomessa asuvaa verovelvollista, joka        mukaisena.
20449:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1982
20450: 
20451:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
20452: 
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 088200407D
20457: 6                                             1982 vp.
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462:                             Tili Riksdagens Herr Talman
20463: 
20464:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        annan ställning än skattskyldig med hemvist
20465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         i Finland, som förvärvar all sin inkomst i
20466: se av den 30 mars 1982 till vederbörande med-        Finland. Av denna orsak skall som utgångs-
20467: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   punkt tas, att skattskyldigs beskattningsbara
20468: riksdagsman Häggblom ställda skriftliga spörs-       inkomst beräknas utan att man beaktar att
20469: mål nr 121:                                          en del av inkomsten har förvärvats i utlandet.
20470:                                                      Vid debiteringen av skatten fördelas det to-
20471:          Är Regeringen medveten om de ef-            tala skattebeloppet på den inkomst som har
20472:        fekter skattestyrelsens tolkning av dub-      förvärvats i Finland respektive den inkomst
20473:        belbeskattningsavtalet med Sverige har,       som har förvärvats i utlandet. Den del av
20474:        och                                           skatten som proportionellt belöper på in-
20475:          vilka åtgärder ämnar Regeringen             komsten från utlandet debiteras inte. Beloppet
20476:        vidta för att rätta till denna ojämlika       av den del av skatten som inte debiteras be-
20477:        behandling av de skattskyldiga?               räknas så, att den svarar mot en lika stor
20478:                                                      del av skattens hela belopp som beloppet
20479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av den inkomst som den skattskyldige har
20480: samt anföra följande:                                förvärvat i utlandet utgör av det samman-
20481:    Om person med hemvist i Finland uppbär            räknade beloppet av den inkomst som han
20482: inkomst, som enligt bestämmelserna i det med         har förvärvat i Finland och i utlandet. Genom
20483: Sverige ingångna dubbelbeskattningsavtalet           detta förfarande är skattskyldig som under
20484:  (FördrS 42/77) får beskattas i Sverige, skall       skatteåret har förvärvat en del av sin inkomst
20485: Finland enligt artikel 24 punkt 1 i avtalet,         i exempelvis Sverige vid beskattningen i Fin-
20486: med vissa undantag som saknar betydelse i            land i samma ställning som skattskyldig som
20487: förevarande sammanhang, från skatten på per-         har förvärvat hela sin inkomst i Finland. Det
20488: sonens i fråga inkomst medge avdrag för den          berälmingssätt som riksdagsman G. Häggblom
20489: del av skatten som vid proportionell fördelning      förordar skulle däremot leda tili att skattskyl-
20490: belöper på den inkomst som får beskattas i           dig som har förvärvat en del av sin inkomst
20491: Sverige. I avtalet bestäms inte närmare, hur         i Sverige uteslutande på denna grund skulle
20492: dubbelbeskattning skall undanröjas i enlighet        försättas i en bättre ställning vid beskattningen
20493: med bestämmelsen i artikel 24 punkt 1. Vid           i Finland än skattskyldig som inte har haft
20494: tillämpning i praktiken av bestämmelsen bör          inkomst utomlands. Ett sådant slutresultat
20495: som en grundläggande princip iakttas kravet          kan inte anses vara värt att sträva efter.
20496: på likvärdig behandling av de skattskyldiga.            På grund av vad ovan har anförts bör ett
20497: Enligt denna princip bör inte skattskyldig med       förfarande i enlighet med skattestyrelsens an-
20498: hemvist i Finland, som förvärvar en del av           visningar i de fall som riksdagsman G. Hägg-
20499: sin inkomst i utlandet och en del i Finland,         blom avser anses stå i överensstämmelse med
20500: uteslutande på denna grund försättas 1 en            dubbelbeskattningsavtalet med Sverige.
20501:       Helsingfors den 30 april 1982
20502: 
20503:                                                                         Minister Mauno Forsman
20504:                                               1982'vp.
20505: 
20506: Kirjallinen kysymys n:o 122
20507: 
20508: 
20509: 
20510: 
20511:                                  Muurman: Uuden tavara-aseman rakentamisesta Keravalle
20512: 
20513:                                    ,.               '•
20514: 
20515: 
20516:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20517: 
20518:     Keravan tavara-aseina palvelee koko Keski-           sä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että Keravan
20519: Uudenmaan aluetta. Nykyisin l(eravalla käsi·             tavara-asema pitäisi asettaa tärkeysjärjestykses,
20520: tellään päivittä~n lähtevää kappaletavaraa noin          sä Pasilan hankkeen edelle.
20521: 80-90 tonnia ja saapuvaa noin 35-40 ton"                    Toisaalta Uudenmaan työsuojelupiirin työ~
20522: nia. Kappaletavaravaunuja kuormataan päivit-             suojelutoimiston toimesta 27. 1. 1982 suorite-
20523: täin 20-25 kpl ja puretaan keskimäärin 9                 tussa työsuojelutarkastuksessa n:o 19550 on
20524: vaunua.                                                  todettu, etteivät Keravan tavara-aseman hen-
20525: . Terminaalijärjestelmässä pyritään siihen, et-          kilöstötilat täytä työturvallisuuslain (299/58)
20526: tä alueen kaiken kappaletavaraliikenteen nou-            10 §:n määräyksiä. Puutteellisuuksista on huo-
20527: to ja jakelu tapahtuisi Kevaralta käsin. Järven-         mautettu työnantaj-alle toimitetussa tarkastus-
20528: pään, Porvoon ja Jokelan asemat jäisivät vain            pöytäkirjassa, jos'sa on samalla pyydetty työn-
20529: vastaanotto- ja olosantopaikoiksi tavaroille,            antajan selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin
20530:  joita ei joko kotiinkuljeteta tai noudeta VR:n          työnantaja on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä henki-
20531:  toimesta. Järvenpään ja Jokelan kohdalla tä-            löstötilojen saattamiseksi asianmukaiselle ta-
20532: mä on jo toteutunut, mutta Porvoon tavaroiden            solle.
20533:  käsittelyä ei Keravan nykyisen terminaalin                 Helsingin liikennepiiri on toimittanut työ-
20534:  kapasiteetti mahdollista.                               suojelutoimistoon 12. 2. 1982 päivätyn vasti-
20535:     Keravan talousalueen kappalettavaravirrois-          neen, jossa liikennepiiri ilmoittaa käsitykse-
20536:  ta liikkui VR:llä Keravan kaupungin teettä-             naan, että järkevin tapa puutteellisuuksien
20537:  män Keski-Uudenmaan yritysten kuljetustarve-            poistamiseksi on rakentaa uusi tavara-asema
20538:  selvityksen mukaan v. 1980 8 prosenttia, mi-            mahdollisimman nopeasti.
20539:  kä vastaa näin ollen koko maan prosenttiosuut-             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
20540:  ta. Alueen voimakkaan teollistuneisuuden                päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20541:  vuoksi olisi terminaalin toimintaedellytysten           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta~
20542: parantuessa kaikki mahdollisuudet kuljetus-              vaksi seuraavan kysymyksen:
20543:  osuuden kasvattamiseen olemassa.
20544:     Suunnitelmat uuden tavaraterminaalin raken-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20545:  tamiseksi Keravalle on siirretty vuoteen 1988.                 ryhtyä Keski-Uudenmaan aluetta palvec
20546: Juuri valmistuneessa kappaletavaraliikenneko-                   levan Keravan uuden asianmukaisen .ta-
20547: mi·tean mietinnössä esitetään kappaletavaralii-                 vara-aseman toteuttamiseksi mahdolli~
20548:  kenteen siirtämistä pois Keravalta suunnitteil-                simman pikaisesti, ja
20549:  la olevaan Pasilan uuteen suureen tavaratermi-                    onko Hallitus tietoinen siitä, ettei-
20550:  naaliin. Sunnitelma tietäisi toteutuessaan Ke-                 vät Keravan nykyisen tavara-aseman
20551:  ravan uuden tavara-aseman rakennussuunnitel-                   henkilöstötilat suoritetun työsuojelutar~
20552:  mien lopullista peruuntumista.                                 kastuksen mukaan täytä työsuojelulain
20553:     Sekä Keravalla että Helsingin liikennepiiris-               10 §:n määräyksiä?
20554:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
20555: 
20556:                                           Peter Muurman
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 0882004338
20561: 2                                             l982<vp.
20562: 
20563: 
20564: 
20565: 
20566:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20567: 
20568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           lön ratapihoille, joilta lähtevät junat muodoste-
20569: tissa mainitussa' tarkoituksessa Te, Herra Pu~       taan ,yhteensä ,viidellä tav,ara-asemalla ( Hdsin-
20570: hemies, olette 31 päivänä maaliskuuta 1982           ki-Töölö, Pitäjänmäki, Herttoniemi, Tikkuri-
20571: päivätyn kirjeenne n:o 590 ohella toimittanut        la, Kerava) kuormatUista vaunuista. Nykyisen,
20572: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     hajaotetun järjestelmän heikkouksia ovat han-
20573: nöksen kansanedustaja P. Muurmanin näin              kalat ja aikaavievät siirto- ja vaihtotyöt sekä
20574: kuuluvasta :kirj:allisesta kysymyksestä n:o 122:     alhaiseksi jäävä vaunujen täyttöaste.
20575:                                                          Uudessa kuljetusjärjestelmässä liikenteenhoi-
20576:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       totapaa on tavkoitus muuttaa siten, että koko
20577:        ryhtyä Keski-Uudenmaan aluetta palve-         pääkaupunkiseudun sekä Keski- ja Itä-Uuden-
20578:        levan Keravan uuden asianmukaisen ta-         maan kappaletavara noudetaan suoraan lähettä-
20579:        vara-aseman toteuttamiseksi mahdolli-          jiltä Pasilaan rakennettavalle uudelle tavara-
20580:        simman pikaisesti, ja                         asemalle. Nykyisin kaikelle tavaralle tehtävää
20581:           onko Hallitus tietoinen siitä, ettei-      siirtokuormaosta pyritään lisäksi välttämään
20582:        vät Keravan nykyisen tavara-aseman            käyttämällä apuna suoraan junaan kuormatta~
20583:        henkilöstötilat suoritetun työsuojelutar-     via vaihtokuormatilayksiköitä. Liikenteen hoi-
20584:        kastuksen mukaan täytä työsuojelulain         dossa saavutettavien kustannussäästöjen lisäksi
20585:        10 §:n määräyksiä?                            merkitsee tämä säästöä myös investoinneissa.
20586:                                                      Uuden järjestelmän vaatimusten mukainen, au-
20587:                                                       tojen käyttöön perustuva tavara-asema kyetään
20588:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rakentamaan Keravalle noin 4 milj. markalla
20589: vasti seuraavaa:                                     eli kolmasosalla siitä, mitä nykyjärjestelmän
20590:    Valtionrautateiden tarkoituksena on kehittää       vaatiman tavara-aseman kustannukset olisivat.
20591: kappaletavaran kuljetusjärjestelmää nykyistä         Molemmissa järjestelmissä tarvitaan Pasilaan
20592: rk:ilpailuk)'lkyisemmäksi 'siten, että kuljetusky-    erittäin suuri tavara-asema, sillä pääkaupunki-
20593: syntä kyetään tyydyttämään vähintään yhtä             seudun osuus kappaletavaraliikenteen poten-
20594: joustavasti, nopeasti, varmasti ja taloudellisesti    tiaalista on hallitseva. Liikenteenhoitotavasta
20595: kuin kilpailevat kuljetusmuodot sen tekevät.          riippumatta tarvitaan Keravalle täydellinen ta-
20596: Tämä merkitsee nykyistä laajempaa ja moni-            vara-aseman asiakaspalvelu.
20597: puolisempaa autojen hyväksikäyttöä. Tällöin               Keravan tavara-aseman nykyisten sosiaaliti-
20598: pystytään myös nykyistä tehokkaammin käyt-           lojen puutteet ovat rautatiehallituksen tiedos-
20599: tämään rautatiekuljetusta niillä osuuksilla, joil-    sa. Kun uuden tavara-aseman luonne on ollut
20600: la liikennevirrat ovat vahvat.                       riippuvainen keskeneräisten kuljetusjärjestel-
20601:    Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä Keravan          män kehittämissuunnitelmien sisältämistä rat~
20602: tavara-asemalla rautatievaunuihin kuormattava        kaisuista, ei vanhojen tilojen parantamiseen ole
20603: kappaletavara noudetaan autoilla alueelta, joka      ryhdytty. Suunnitelmien selkiydyttyä on todet-
20604: ulottuu pohjoisessa Jokelaan ja idässä Porvoo-        tu, että kysymyksessä ori toistaiseksi tyydyttä-
20605: seen saakka. Nämä rautatievaunut joudutaan           vä parakki~tilapäisratkaisuun, josta tullaan ii-
20606: kuormauksen jälkeen tuomaan Pasilan ja Töö-          moi ttamaan ,työsuojelupiirille.
20607:      Helsingissä huhtikuun 30 päivänä 1982'
20608: 
20609:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
20610:                                             N:o 122                                              3
20611: 
20612: 
20613: 
20614: 
20615:                           Till   Riksdagens          Herr     Talman
20616: 
20617:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnil)gen      godsstationer      (Helsingfors-Tölö,   Socken-
20618: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      baoka, Hertonäs, Dickursby, Kervo). Svag-
20619: nr 590 av den 31 mars 1982 tili vederbörande       heterna i det nuvarande spridda systemet är
20620: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     de besvärliga och tidsödande rangeringsarbe-
20621: jande av riksdagsman P. Muurman underteck-         tena och det faktum att vagnarnas lastnings-
20622: nade spörsmål nr 122:                              kapacitet utnyttjas dåligt.
20623:                                                        Det nya transportsystemet har man för av-
20624:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          sikt att ändra så, att styckegodset från hela
20625:        vidta för att så snabbt som möjligt få      huvudstadsregionen samt från mellersta och
20626:        en ny och ändamålsenlig godsstation,        Östra Nyland hämtas direkt från avsändaren
20627:        som skulle betjäna hela mellersta Ny-       tili en ny .godsstation som skall byggas i Fred-
20628:        land, uppförd i Kervo, och                  riksberg. Den nuvarande omlastningen av alla
20629:           är Regeringen medveten om att per-       varor strävar man också att undvika genom
20630:        sonalutrymmena vid Kervo nuvarande          att som hjälp använda växelbehållare som
20631:        godssta tion enligt arbetarskyddsinspek-    lastas direkt på tåget. Utöver inbesparingar
20632:        tionen inte uppfyller hestämmelserna        i trafikkostnader innebär detta också en in-
20633:        i 10 § lagen om skydd i arbete?             besparing i investeringar. I enlighet med kra-
20634:                                                    ven i det nya systemet kan en godsstation i
20635:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Kervo, som grundar sig på användningen av
20636: samt anföra följande:                              bilar, byggas för ca 4 milj. mk, dvs. för en
20637:    Statsjärnvägarna har för avsikt att utveckla    tredjedel av kostnaderna för en godsstation
20638: transportsystemet för styckegods så att det        enligt det nya systemet. Vartdera systemet
20639: blir konkurrenskraftigare än nu, så att efter-     rkräver en synnerligen stor godsstation i Fred-
20640: frågan på transporter kan tillfredsställas minst   riksberg, för huvudstadsregionens andel av
20641: lika smidigt, snabbt, säkert och ekonomiskt        styckegodstrafikens potential dominerar klart.
20642: som med konkurrerande transportmetoder.            Oberoende av hur rörelsen sköts behövs i Ker-
20643: Detta innebär att bilar skall utnyttjas i större   vo en fullständig !kundservice vid godsstation.
20644: utsträckning och på ett mångsidigare sätt än           Järnvägsstyrelsen är medveten om bristerna
20645: tidigare. Då kan man också effektivare än för      i de sociala utrymmena vid Kervo godssta-
20646: närvarande använda järnvägstransport på det        tion. Då utformni:ngen av den nya godsst:a-
20647: avsnitt där trafiken är stark.                     tionen har va11it beroende av avgöranden som
20648:    I det nuvarande transportsystemet hämtas        ingår i de ännu halvfärdiga planerna för ut-
20649: styckegods med hil från ett område som             vecklingen av transportsystemet, har man inte
20650: sträcker sig tili Jokela i norr och Borgå i         satt i gång med att förbättra de gamla ut-
20651: öster och lastas i järnvägsvagnar på Kervo         rymmena. Sedan planerna klarnat har det
20652: godsstation. Dessa järnvägsvagnar måste efter      konstaterats att man tillsvidare måste nöja sig
20653: lastningen föras tili Fredriksherg och Tölö        med en tillfällig baracklösning, och arbetar-
20654: bangårdar och de avgående tågen består i all-      skyddsdistriktet kommer att meddelas om detta.
20655: mänhet av vagnar som lastats på fem olika
20656:      Helsingfors den 30 april 1982
20657: 
20658:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
20659:                                               1982 vp.
20660: 
20661: Kirjallinen kysymys n:o 123
20662: 
20663: 
20664: 
20665: 
20666:                                   Mikkola: Tieteellisen informoinnin neuvoston työn käynnistä-
20667:                                      misestä
20668: 
20669: 
20670:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20671: 
20672:    Suomessa on vuodesta 1954 lähtien ollut           sen - vmtun antaa vasta 23. 12. 1981. Vaik-
20673: tieteellisten kirjastojen yhteistyöelimiä, vuodes-   ka asetus on nyt ollut voimassa jo kolme kuu-
20674: ta 1972 lähtien Tieteellisen informoinnin neu-       kautta, neuvostoa ei vieläkään ole asetettu.
20675: vosto (Tinfo) . Koska tieteellisten kirjastojen         Vaikka neuvosto lähiai:koina asetettaisiinkin,
20676: tmmmnan koordinointi ja yhteistoiminnan              sen toiminnan alkaminen viivästynee vieläkin,
20677: suunnittelu ei kuulu minkään keskusviraston          pahimmassa tapauksessa usealla kuukaudella,
20678: tehtäviin ja kun opetusministeriössäkin asiaa        koska vasta neuvoston asettamisen jälkeen sille
20679: hoitaa vain yksi tiedesihteeri muiden tehtä-         voidaan ryhtyä hakemaan pääsihteeriä. Koska
20680: viensä ohessa, neuvosto on joutunut huolehti-        kysymyksessä on määräaikainen toimi, johon
20681: maan monista tieteellisten kirjastojen yhteis-       valittavan on järjestettävä itselleen virkavapaus,
20682: työn käytännön tehtävistä, esim. tilastotieto-       sopivan henkilön löytäminen ja hänen irrot-
20683: jen keräämisestä, kirjallisuuden hintaseurannan      tautumisensa varsinaisesta työstään saattaa vie-
20684: järjestämisestä ja työvoimakysymyksiä käsitte-       dä pitkän ajan.
20685: levien lausuntojen antamisesta.                        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20686:    Vaikka neuvosto ainoana virallisena yhteis-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
20687: työelimenä siis on kirjastojen kannalta elin-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20688: tärkeä, sen toiminnassa on ollut pitkiä katkoja.     vaksi seuraavan kysymyksen:
20689: Neuvosto, jonka olisi pitänyt aloittaa toimin-
20690: tansa 1. lokakuuta 1978, pääsi työn alkuun                     Onko Hallitus tietoinen, ettei tieteel-
20691: vasta joulukuussa 197 8. Tämän neuvoston työn               listen kirjastojen ja informaatiopalvelu-
20692: tiedettiin jo sitä asetettaessa päättyvän syys-             laitosten yhteistyöelintä, tieteellisen
20693: kuun lopussa 1981. Siitä huolimatta ryhdyt-                 informoinnin neuvostoa, valtioneuvos-
20694: tiin vasta keväällä 1981 valmistelemaan neu-                ton päätöksen ja 23. 12. 1981 annetun
20695: voston kokoonpanon muutosta seuraavaa neu-                  asetuksen (1022/1981) vastaisesti ole
20696: vostoa silmälläpitäen. Työ valmistui niin myö-              asetettu, ja jos on,
20697: hään, että neuvostoa koskeva asetus - joka                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20698: korvasi siihenastisen valtioneuvoston päätök-               ryhtyä tieteellisen informoinnin neuvos-
20699:                                                             ton työn käynnistämiseksi?
20700:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
20701: 
20702:                                            Saara Mikkola
20703: 
20704: 
20705: 
20706: 
20707: 088200422W
20708: 2                                            1982 vp.
20709: 
20710: 
20711: 
20712: 
20713:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20714: 
20715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiopalvelulaitosten yhteistyökysymyksiin. Neu-
20716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voston tehtäväalueen laajentumisesta johtuen
20717: olette 31 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn         on sen yhteiskuntapoliittinen merkitys myös
20718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        entisestään kasvanut, minkä vuoksi neuvoston
20719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       asettamista ja sen henkilökokoonpanoa on voi-
20720: edustaja Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta     tu ryhtyä valmistelemaan vasta nykyisen halli-
20721: kysymyksestä n:o 123:                               tuksen virkaanastumisen jälkeen. Tällöinkin on
20722:                                                     neuvoston asettaminen ilmennyt odotettua vai-
20723:           Onko Hallitus tietoinen, ettei tieteel-   keammaksi lähinnä siitä syystä, että sen ko-
20724:        listen kirjastojen ja informaatiopalvelu-    koonpanossa tulisi saada tasapuolisesti eduste-
20725:        laitosten yhteistyöelintä, tieteellisen      tuiksi varsin laajat ja erilaatuiset intressit. Edel-
20726:        informoinnin neuvostoa, valtioneuvos-        lä mainitun asetuksen mukaan neuvostoa ase-
20727:        ton päätöksen ja 23. 12. 1981 annetun        tettaessa tulee huolehtia siitä, että neuvostossa
20728:        asetuksen (1022/1981) vastaisesti ole        tulevat edustetuiksi tutkimus- ja kehitystyön
20729:        asetettu, ja jos on,                         eri alojen tuntemus, yhteiskunnan muun tieto-
20730:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      huollon tarpeen tuntemus sekä tieteellisen in-
20731:        ryhtyä tieteellisen informoinnin neuvos-     formaation välityksestä vastaavat laitokset.
20732:        ton työn käynnistämiseksi?                   Valtioneuvosto on istunnossaan 22 päivänä
20733:                                                     huhtikuuta 1982 asettanut neuvoston 1 päi-
20734:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vänä toukokuuta 1982 alkavaksi toimikaudeksi.
20735: vasti seuraavaa:                                        Opetusministeriön pyrkimyksenä on, että
20736:    Opetusministeriön yhteydessä toimineen tie-      tieteellisen informoinnin neuvoston järjestäyty-
20737: teellisen informoinnin neuvoston toiminnan          minen voisi tapahtua ilman viivytyksiä ja että
20738: tehostamiseksi annettiin neuvostosta 23 päi-        neuvoston jaostot, joiden piirissä pääosa neu-
20739: vänä joulukuuta 1981 uusi asetus (1022/81),         vostolle kuuluvista tehtävistä tultaneen hoita-
20740: jolla neuvoston tehtävissä ja kokoonpanossa         maan, voitaisiin asettaa vielä kuluvan kevään
20741: suoritettiin ermta uudelleenjärjestelyjä. Neu-      aikana. Neuvoston sihteeristötehtävät ovat ope-
20742: voston tehtäväaluetta on asetuksella laajennet-      tusministeriön käsityksen mukaan hoidettavis-
20743: tu siten, että sen tehtävänä on varsin laaja-       sa esimerkiksi sivutoimisten sihteerien voimin
20744: alaisesti kehittää tieteellistä tutkimusta ja ke-   siksi kunnes neuvostolle voidaan palkata pää-
20745: hitystyötä palvelevaa sekä tutkimuksen hyväk-       toiminen sihteeristö ilman, että tästä neuvos-
20746: sikäyttöä edistävää tietohuoltoa maassamme.          ton järjestäytymisvaiheen aikana aiheutuu eri-
20747: Neuvoston tehtävät eivät näin ollen rajoitu          tyistä haittaa sen työskentelylle.
20748: pelkästään tieteellisten kirjastojen ja informaa-
20749:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1982
20750: 
20751:                                                                          Ministeri Kaarina Suonio
20752:                                              N:o 123                                               3
20753: 
20754: 
20755: 
20756: 
20757:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20758: 
20759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       inte enbart tili samarbetsfrågor som gäller ve-
20760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tenskapliga bibliotek och informationstjänsts-
20761: velse av den 31 mars 1982 tili vederbörande        systemet.
20762: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Tili följd av rådets utvidgade verksamhets-
20763: jande av riksdagsman Mikkola undertecknade         område har även dess samhällspolitiska bety-
20764: spörsmål nr 123:                                   delse ökat, varav följer att man kunnat börja
20765:                                                    förbereda tillsättandet av rådet och dess per-
20766:           Är Regeringen medveten om att            sonsammansättning först efter den nya rege-
20767:        samarbetsorganet för det vetenskapliga      ringens tiliträdande. Härvid har tilisättandet
20768:        biblioteks- och informationssystemet,       av rådet visat sig svårare än väntat, främst
20769:        rådet för den vetenskapliga informa-        av den otsaken att dess sammansättning bör
20770:        tionen inte inrättats, i strid med stats-   jämlikt representera breda och olika intressen.
20771:        rådets beslut och förordningen av den       Enligt ovannämnda förordning skall vid tili-
20772:        23. 12. 1981 (1022/81), och om Rege-        sättandet av rådet tillses, att medlemmarna
20773:        ringen är medveten om detta,                företräder förtrogenhet med de olika område-
20774:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     na inom forsknings- och utvecklingsarbetet,
20775:        ta för att sätta igång arbetet inom rå-     med samhällets behov av annan informations-
20776:        det för den vetenskapliga informatio-       försörjning samt de inrättningar som svarar för
20777:        nen?                                        förmedlingen av den vetenskapliga informa-
20778:                                                    tionen. Statsrådet har under sin session den
20779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      22 april 1982 tilisatt rådet för mandatperio-
20780: samt framföra följande:                            den som börjar den 1 maj 1982.
20781:    En ny förordning (1022/81) angående rå-            Undervisningsministeriet strävar efter att or-
20782: det för den vetenskapliga informationen, som       ganiseringen av rådet för den vetenskapliga
20783: arbetar i anslutning tili undervisningsministe-    informationen kan inledas utan dröjsmål och
20784: riet, gavs den 23 december 1981, enligt vii-       att rådets sektioner, inom vilka största delen
20785: ken en del omorganiseringar genomförts i rå-       av rådets uppgifter ombesörjs, kan tillsättas
20786: dets åligganden och sammansättning. Med för-       under loppet av kommande sommar. Rådets
20787: ordningen har rådets åligganden utvidgats så,      sekreteraruppgifter kan enligt undervisnings-
20788: att dess uppgift är att på ett mångsidigt sätt     ministeriet skötas exempelvis med sekreterare,
20789: främja den informationsförsörjning som tjänar      som sköter arbetet som bitjänst, tills rådet
20790: den vetenskapliga forskningen och utvecklings-     kan anställa ett heltidsanställt sekretariat, utan
20791: arbetet samt utnyttjandet av forskningen i vårt    att detta förorsakar särskilda svårigheter för
20792: land. Rådets uppgifter begränsar sig sålunda       rådets arbete under organiseringsperioden.
20793:      Helsingfors den 4 maj 1982
20794: 
20795:                                                                       Minister Kaarina Suonio
20796:                                            1982 vp.
20797: 
20798: KirjalHnen kysymys n:o 124
20799: 
20800: 
20801: 
20802: 
20803:                                 Salminen: Valtion virkamiehen mahdollisuuksista osallistua am-
20804:                                    mattiyhdistystoimintaan
20805: 
20806: 
20807:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20808: 
20809:     Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikkö        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20810: Jaakko Itäkannas on pyytäessään lausuntoa         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
20811: työsuojelupiirin henkilöstöneuvostolta raken-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20812: nusalan työsuojelutarkastaja Vesa Koiviston ir-   seuraavan kysymyksen:
20813: tisanomisesta esittänyt yhdeksi irtisanomisen
20814: perusteluksi Koiviston osallistumisen ammatti-              Katsooko Hallitus, että ammattiliitto-
20815: liittotoimintaan hänen ollessaan virkavapaalla.          toimintaan osallistuminen on valtion
20816: Piiripäällikkö on todennut Koiviston olleen              virkamiehille sopimatonta ja että sitä
20817: syksyllä 1981 Rakennuskunta HAKA:n Mar-                  voidaan käyttää irisanomisen perustelu-
20818: tinlaakson työmaalla työmaakokouksessa sihtee-           na, sekä
20819: rinä. Työmaakokous laati kannanoton, jonka                  mihin toimenpitelslln mahdollisesti
20820: myös Koivisto kokoussihteerinä allekirjoitti.            ryhdytään tällaisen irtisanomisperusteen
20821: Kannanotto      käsitteli työsuojelukysymyksiä.          esittäneen piiripäällikön oikaisemiseksP
20822: Koivisto on kuulunut virkavapausaikanaan Ra-
20823: kennustyöläisten Liitto ry:hyn.
20824:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1982
20825: 
20826:                                       Marja-Liisa Salminen
20827: 
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 088200386R
20832:  2                                               1982 vp.
20833: 
20834: 
20835: 
20836: 
20837:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20838: 
20839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työsuojelutoimisto uudisti esityksensä palvelus-
20840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suhteen päättämisestä.
20841: olette 31 päivänä maaliskuuta 1982 päivätyn               Saadun selvityksen mukaan esitys rakennus-
20842: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mestarin palvelussuhteen päättämiseksi on teh-
20843: asianomai'selle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ty, koska rakennusmestarilla ei ole työsuojelu-
20844: edustaja Marja-Liisa Salmisen näin kuuluvasta          piirin käsityksen mukaan edellytyksiä hoitaa
20845: kirjallisesta kysymyksestä n:o 124:                    asianmukaisesti tointaan. Työsuojelupiirin toi-
20846:                                                        mintaa johtava piiripäällikkö on asiakirjojen
20847:            Katsooko Hallitus, että ammattiliitto-      mukaan useiden vuosien aikana todennut ra-
20848:         toimintaan osallistuminen on valtion           kennusmestarin tehtävien hoidossa aihetta ar-
20849:         virkamiehille sopimatonta ja että sitä         vosteluun ja on antanut tälle myös kirjallisen
20850:         voidaan käyttää irtisanomisen peruste-         huomautuksen tehtävien hoidon puutteiden
20851:         luna, sekä                                     vuoksi.
20852:            mihin toimenp1te1snn mahdollisesti             Työsuojelupiirin rakennusmestarin ylimääräi-
20853:         ryhdytään tällaisen irtisanomisperusteen       sen toimen haltijan virkasuhteen katkaisemi-
20854:         esittäneen piiripäällikön oikaisemiseksi?      sesta päättää työsuojeluhallitus. Kysymyksessä
20855:                                                        olevan irtisanomisasian käsittely on työsuojelu-
20856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hallituksessa kesken ja rakennusmestarin virka-
20857: vasti seuraavaa:                                       suhde on toistaiseksi voimassa.
20858:    Kysymyksen perusteluissa viitataan erääseen            Valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja ti-
20859: Uudenmaan työsuojelupiirissä toimivan ylimää-          lapäisistä toimihenkilöistä annetun asetuksen
20860: räisen rakennusmestarin virkasuhteen päättä-           10 §:n 1 momentin mukaan ylimääräisen toi-
20861: mistä koskevaan esitykseen. Kysymyksen pe-             menhaltijan virkasuhde päättyy irtisanomisen
20862: rustelujen mukaan työsuojelupiirin piiripäällik-       johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut lop-
20863: kö on esittänyt yhdeksi irtisanomisesityksen           puun. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Irtisa-
20864: perusteeksi rakennusmestarin osallistumisen            nomisperusteita ei ole asetuksessa tai muualla
20865: ammattiliittotoimintaan hänen ollessaan virka-         säädetty, mutta käytännössä edellytetään, että
20866: vapaana toimesta.                                      irtisanomisen tulee perustua objektiivisesti hy-
20867:    Sosiaali- ja terveysministeriöitä ja sen alaisil-   väksyttäviin syihin. Valmisteilla olevaan ehdo-
20868: ta työsuojeluviranomaisilta saadun selvityksen         tukseen uudeksi valtion virkamieslaiksi on tar-
20869: mukaan ky,seisessä palvelussuhteen katkaisemis-        koitus ottaa nimenomainen säännös, jonka mu-
20870: ta koskevassa esityksessä ei ole käytetty perus-       kaan irtisanomisen perusteena ei voi olla muun
20871: teena henkilön osallistumista ammattiyhdistys-         muassa virkamiehen osallistuminen yhdistystoi-
20872: toimintaan. Uudenmaan työsuojelupiirin työsuo-         mintaan.
20873: jelutoimisto on aikaisemmin 29. 2. 1980 päivä-            Kun kysymyksen perusteluissa mainitussa ta-
20874: tyllä kirjeellään esittänyt työsuojeluhallituksel-     pauksessa ei virkasuhteen päättämistä koskevan
20875: le, että kyseisen rakennusmestarin palvelussuh-        esityksen perusteena ole käytetty osallistumista
20876: de irtisanottaisiin valtion ylimääräisistä toimen-     ammattiyhdistystoimintaan, ei asia ole antanut
20877: haitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä anne-     aihetta kysymyksen toisessa osassa tarkoitettui-
20878: tun asetuksen (755/49) 10 §:n 1 momentin               hin oikaisutoimiin. Mainitusta syystä esillä ole-
20879: mukaisella tavalla. Sittemmin rakennusmestari          vassa asiassa ei ole muutoinkaan kysymys val-
20880: haki ja sai palkatonta virkavapautta ennen pal-        tion virkamiesten oikeudesta osallistua ammat-
20881: velussuhteen päättämistä koskevan esityksen            tiyhdistystoimintaan eikä asia anna aihetta tä-
20882: käsittelyä. Virkavapauden päätyttyä 28. 2. 1982        män oikeuden yleisempään tarkasteluun.
20883:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
20884: 
20885:                                                                            Ministeri Mauno Forsman
20886:                                              N:o 124                                               3
20887: 
20888: 
20889: 
20890: 
20891:                            Till Riksdagens Herr Talman
20892: 
20893:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ställning om avbrytande av anställningsförhål-
20894: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       landet.
20895: se av den 31 mars 1982 tili vederbörande med-          Enligt erhållen utredning har framställningen
20896: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    om avbrytande av byggmästarens anställnings-
20897: av riksdagsledamot Marja-Liisa Salminen un-        förhållande gjorts eftersom byggmästaren enligt
20898: dertecknade spörsmål nr 124:                       arbetarskyddsdistriktets uppfattning inte haft
20899:                                                    förutsättningar att på sakenligt sätt sköta sin
20900:           Anser Regeringen att det är olämp-       befattning. Den distriktschef som leder arbe-
20901:        ligt för statens tjänstemän att delta i     tarskyddsdistriktets verksamhet har enligt
20902:        fackförbundsverksamhet och kan sådant       handlingarna under flera års tid funnit skäl
20903:        deltagande användas som grund för           tili kritik i byggmästarens sätt att fullgöra sina
20904:        uppsägning, samt                            uppgifter och har även lämnat byggmästaren en
20905:           vilka rättelseåtgärder kommer man        skriftlig anmärkning på grund av bristerna i
20906:        eventuellt att vidta mot den distrikts-     skötseln av uppgifterna.
20907:        chef som framfört en dylik uppsägnings-         Beslut om avbrytande av tjänsteförhållande
20908:        grund?                                      för innehavare av extraordinarie byggmästarbe-
20909:                                                    fattning vid arbetarskyddsdistrikt fattas av ar-
20910:                                                    betarskyddsstyrelsen. Behandlingen av uppsäg-
20911:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen i fråga är inte slutförd vid arbetar-
20912: samt anföra följande:                              skyddsstyrelsen och byggmästarens tjänsteför-
20913:    I motiveringen för spörsmålet hänvisas tili     hållande är tillsvidare i kraft.
20914: en framställning om avbrytande av en vid Ny-           Enligt 10 § 1 mom. förordningen angående
20915: lands arbetarskyddsdistrikt anställd byggmästa-    statens extraordinarie befattningshavare och
20916: res tjänsteförhållande. Enligt motiveringen för    tillfälliga funktionärer upphör extraordinarie
20917: spörsmålet har distriktschefen vid arbetar-        befattningshavares tjänsteförhållande genom
20918: skyddsdistriktet som en grund för framställ-       uppsägning då uppsägningstiden utlupit. Upp-
20919: ningen om uppsägning anfört att byggmästaren       sägningstiden är en månad. I förordningen el-
20920: deltagit i fackförbundsverksamhet under sin        let annorstädes har inte stadgats om uppsäg-
20921: tjänstledighet.                                    ningsgrunderna, men i praktiken förutsätts att
20922:    Enligt utredning från social- och hälsovårds-   uppsägningen skall grunda sig på objektivt
20923: ministeriet och ministeriet underlydande arbe-     godtagbara skäl. I det förslag tili ny lag om
20924: tarskyddsmyndigheter har i ifrågavarande fram-     statens tjänstemän som är under beredning
20925: velse av 29. 2. 1980 hos arbetarskyddsstyrelsen    kommer man att ta in ett uttryckligt stadgande
20926: lande inte anförts som grund för uppsägningen      om att bl.a. tjänstemans deltagande i före-
20927: att personeo i fråga deltagit i fackförenings-     ningsverksamhet inte kan utgöra grund för
20928: verksamhet. Arbetarskyddsbyrån vid Nylands         uppsägning.
20929: arbetarskyddsdistrikt har tidigare med en skri-        Då i det fall som nämnts i motiveringen för
20930: velse av 29. 9. 1982 hos arbetarskyddsstyrelsen    spörsmålet såsom grund för framställningen om
20931: framställt att ifrågavarande byggmästares an-      avbrytande av tjänsteförhållande inte har an-
20932: ställningsförhållande skulle sägas upp på det      vänts deltagande i fackföreningsverksamhet,
20933: sätt som anges i 10 § 1 mom. förordningen an-      har ärendet inte föranlett sådana rättelseåtgär-
20934: gående statens extraordinarie befattningshavare    der som avses i spörsmålets andra del. Av
20935: och tillfälliga funktionärer (755/4 9) . Seder-    nämnda skäl är det inte heller eljest i det ak-
20936: mera sökte och fick byggmästaren tjänstledig-      tuella ärendet fråga om statens tjänstemäns
20937: het utan lön innan ovan nämnda framställning       rätt att delta i fackföreningsverksamhet, varför
20938: behandlats. Då tjänstledigheten upphörde 28. 2.    ärendet inte föranleder dess allmännare gransk-
20939: 1982, förnyade arbetarskyddsbyrån sin fram-        ning av denna rätt.
20940:      Helsingfors den 22 april 1982
20941: 
20942:                                                                         Minister Mauno Forsman
20943:                                               1982 vp.
20944: 
20945: Kirjallinen kysymys n:o 125
20946: 
20947: 
20948: 
20949: 
20950:                                   Salolainen ym.: Ympäristön happamoitumisen estäruisestä
20951: 
20952: 
20953:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20954: 
20955:     Ympäristön happamoituminen ilmiönä ha-           set saattavat etenkin Pohjoismaissa kohota var-
20956: vaittiin ja sen syyt todettiin 1960-luvun lopul-     sin suuriksi.
20957: la. Vakavimmat vaikutukset on tähän men-                 Happamuushaittoja voidaan torjua kalkitse-
20958: nessä todettu Ruotsin ja Norjan eteläosissa.         malla maaperää ja vesistöjä. Ruotsissa on hap-
20959: Viime vuonna on haittoja todettu myös laa-           pamoituneiden tai happamoituvien vesistöjen
20960: joilla alueilla Pohjois-Amerikassa ja viimeksi       kalkituskustannukseksi laskettu 200 miljoonaa
20961: myös Saksan Liittotasavallassa. Tärkein syy          kruunua vuodessa. Metsämailla happamuuden
20962: happamoitumiseen on rikkidioksidipäästöjen li-       torjunta on huomattavasti vaikeampaa.
20963: sääntyminen. Rikkidioksidi muuttuu ilmake-
20964: hässä happamiksi rikkiyhdisteiksi, jotka ilma-           Tutkimustietoa happamoitumisen vaikutuk-
20965: virtojen mukana saattavat kulkeutua satoja ja        sista Suomessa on varsin rajoitetusti. Kuiten-
20966: tuhansia kilometrejä laskeutuen sateina tai kui-     kin selviä merkkejä karujen pienvesistöjemme
20967: vana laskeumana maahan ja vesiin. Vuoden             happamoitumisesta on jo havaittu. Happamoi-
20968:  1950 jälkeen rikkidioksidipäästöt Euroopassa        tumisen vaikutukset metsiemme tuottokykyyn
20969: ovat kaksinkertaistuneet ja Suomessa ne ovat         ovat vaikeammin arvioitavissa. Tosiasia kui-
20970:  viisinkertaistuneet.                                tenkin on, että hapan sade vaikuttaa maape-
20971:     Suomen päästöistä kaksi viidesosaa on pe-        rään köyhdyttävästi, jolloin metsämaidemme
20972:  räisin raskaasta polttoöljystä, kaksi viidesosaa    tuottokyky hyvin todennäköisesti laskee.
20973:  teollisuuden prosesseista ja viidesosa muista           Rikkidioksidipäästöt Euroopassa saattavat
20974:  polttoaineista, ennen kaikkea kivihiilestä.         kasvaa vielä 50 % 20-30 vuoden aikana.
20975:     Pääsyy happamoitumishaittojen esiintymiseen      Suomen päästöt kasvavat enää vähän ja lähin-
20976:  etenkin Fennoskandiassa on tämän alueen ka-         nä kivihiilen lisääntyvästä käytöstä johtuen.
20977:  ru, heikon puskurikyvyn omaava maaperä.             Hapan laskeuma Suomessa on kuitenkin vie-
20978:     Ensimmäisenä happamoitumishaitat ilmene-         lä lisääntymässä.
20979:  vät karuissa pienvesistöissä. Tämäntyyppisissä          Etenkin Ruotsi, Norja ja Kanada ovat ryh-
20980:  vesissä saattaa koko kalakanta tuhoutua, ku-        tyneet voimakkaisiin happamoitumisen vasta-
20981:  ten on tapahtunut useissa Ruotsin ja Norjan         toimiin. Ruotsissa on vaikutuksia ja syitä tut-
20982:  järvissä ja joissa. Ruotsissa lasketaankin 18 000   kittu noin 50 miljoonalla Ruotsin kruunulla
20983:  järven happamoituneen tai olevan happamoi-          ja Norjassa noin 100 miljoonalla Norjan kruu-
20984:   tumassa. Norjassa kalakanta on tuhoutunut          nulla. Ruotsi on vuodesta 1970 vähentänyt
20985:  n. 13 000 km2 :n vesistöalueelta. Myös pohja-       rikkidioksidipäästönsä puoleen ja ne ovat nyt
20986:   vesiesiintymät eräillä Ruotsin ja Norjan alueil-   pienemmät kuin Suomen päästöt. Lisäksi Ruot-
20987:  la ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi happa-       sin hallitus on maan eduskunnalle antanut
20988:   moitumisen seurauksena.                            uuden lakiesityksen rikkipäästöjen edelleen vä-
20989:     Vesistöissä tapahtuneet muutokset ilmentä-       hentämiseksi. Samoin Norja ja Kanada ovat
20990:  vät selkeimmin happaman laskeuman välittömiä        vähentäneet ja edelleen vähentämässä rikki-
20991:   ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät haitat        dioksidipäästöjään. Kaikissa em. maissa on hap-
20992:   saattavat kuitenkin aiheutua maaperän - pel-       pamoituminen noussut sisäpoliittiseksi kysy-
20993:   tomaiden ja etenkin metsämaiden - happa-           mykseksi ja ongelma on johtanut voimakkai-
20994:   muuden lisääntymisestä. Pitkällä aikavälillä        siinkin ulkopoliittisiin toimiin. Eräs näyte täs-
20995:   metsämaan tuottokyky ilmeisesti vähenee, joten     tä on Eurooppalainen ilmansuojelukonventio,
20996:   happamoitumisen taloudelliset haittavaikutuk-      jonka Suomikin on ratifioinut.
20997:  0882004294
20998: 2                                           1982 vp.
20999: 
21000:    Tämä kysymys on käsitelty ja hyväksytty             vat tulevaisuudessa vielä tuntuvasti
21001: eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän ke-              kasvaa, ellei mitään tehdä, ja jos on,
21002: vätkokouksessa 1. 4. 1982.                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21003:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37        ryhtyä aktiivisen rikkipolitiikan luomi-
21004: § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-         seksi maahamme siten, että tehostetun
21005: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-         tutkimuksen ja hallinnon avulla vähen-
21006: raavan kysymyksen:                                     netään maamme omia rikkipäästöjä ja
21007:                                                        ryhdytään happamoitumishaittojen tor-
21008:           Onko Hallitus tietoinen ympäristön           juntaan sekä samalla Suomen panosta
21009:        happamoitumisen lisääntymisestä ja täs-         lisätään asian hoitamisessa kansainväli-
21010:        tä ilmiöstä johtuvista huomattavista ta-        sellä tasolla?
21011:        loudellisesta menetyksistä, jotka uhkaa-
21012:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21013: 
21014:         Pertti Salolainen             Elisabeth Rehn             Mauno Manninen
21015:         Sten Söderström               Sampsa Aaltio              Juhani Laitinen
21016:         M.-L. Salminen                Anna-Kaarina Louvo         Jorma Fred
21017:                                               N:o 125                                               3
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21023: 
21024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       ta kokonaan. Muitakin haittoja on ilmennyt,
21025: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        mutta niiden taloudellinen arvioiminen ei ole
21026: mies, olette 1 päivänä huhtikuuta 1982 päi-         onnistunut tai on vielä kesken.
21027: vätyn kirjeenne n:o 610 ohella lähettänyt val-          Suomessa on alustavissa selvityksissä ha-
21028: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-   vaittu, että joissakin happamoitumiselle toden-
21029: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Salolaisen        näköisesti kaikkein altteimmissa pienissä jär-
21030: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 125, jossa       vissä ja Iammissa on esiintynyt sellaista poik-
21031: tiedustellaan:                                      keuksellista happamoitumisen lisääntymistä,
21032:           Onko Hallitus tietoinen ympanston         joka on johtunut joko kaukokulkeutumisesta
21033:        happamoitumisen lisääntymisestä ja täs-      tai kotimaassa tapahtuneista päästöistä. Tutki-
21034:        tä ilmiöstä johtuvista huomattavista ta-     mus on vielä sen verran vähäistä, ettei tiedetä
21035:        loudellisesta menetyksistä, jotka uhkaa-     onko ja missä määrin tapahtunut osoitettavis-
21036:        vat tulevaisuudessa vielä tuntuvasti         sa olevia metsän kasvutappioita, vaikka tutki-
21037:        kasvaa, ellei mitään tehdä, ja jos on,       muksissa onkin pienehköillä alueilla havaittu
21038:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      puuston vaurioita. Happamoituminen etenee
21039:        ryhtyä aktiivisen rikkipolitiikan luomi-     kuitenkin hitaasti ja sen vaikutukset muun
21040:        seksi maahamme siten, että tehostetun        muassa metsän kasvuun ilmenevät pitkän ajan
21041:        tutkimuksen ja hallinnon avulla vähen-       kuluessa. Tämän vuoksi hallitus pitää ongel-
21042:        netään maamme omia rikkipäästöjä ja          maa vakavana.
21043:        ryhdytään happamoitumishaittojen tor-            Ympäristöhallinnon hajanaisuus on haitan-
21044:        juntaan sekä samalla Suomen panosta          nut ympäristönsuojelun selvitys- ja tutkimus-
21045:        lisätään asian hoitamisessa kansainväli-     työn tehokasta suunnittelua ja koordinointia.
21046:        sellä tasolla?                               Tästä johtuu, että tieto alalla suoritetuista tut-
21047:                                                     kimuksista ei aina ole levinnyt. Eniten on tut-
21048:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kimusta hidastanut tutkimusmäärärahojen niuk-
21049: vasti seuraavaa:                                    kuus. Nykyisen happamoitumistutkimuksen ja
21050:    Vesistöjen ja maaperän happamoituminen ja        -tietämyksen kartoitus on kuitenkin aloitettu.
21051: siitä aiheutuneet muut haitat ovat tulleet sel-     Sen tuloksien perusteella laaditaan koko ongel-
21052: västi osoitetuiksi viimeisimpien vuosikymme-        maa koskeva tutkimussuunnitelma.
21053: nien kuluessa muun muassa Ruotsissa, Nor-               Niin sanottu rikkipolitiikka koskee etenkin
21054: jassa, Saksan Liittotasavallassa, Kanadassa ja      energiatuotantoa ja teollisuutta. Sisäasiainmi-
21055: Yhdysvalloissa. Ongelmien aiheuttajaksi on          nisteriössä on ilmansuojelulain valmistelun yh-
21056: osoitettu hapan laskeuma, joka on peräisin          teydessä tehty laajoja selvityksiä. Nämä ovat
21057: sekä luonnon että ihmisen toiminnasta. Ihmi-        koskeneet muun muassa rikkiyhdisteiden pi-
21058: sen aiheuttamat happamuutta lisäävät päästöt        toisuuksia ilmassa, rikkiyhdisteiden vaikutuk-
21059: ovat kasvaneet huomattavasti 1950-luvun puo-        sia sekä rikkiyhdisteiden päästälähteitä ja
21060: livälin jälkeen.                                    -määriä. Selvitys osoitti muun muassa, että
21061:    Happamoitumisesta      aiheutuneet   häiriöt      1970-luvun lopulla Suomen rikkipäästöt oli-
21062: luonnossa ja taloudelliset menetykset ovat ol-      vat vakiintuneet noin 500 000-600 000 ton-
21063: leet laajan ja monipuolisen selvitystyön koh-       niin rikkidioksidia vuodessa. Tulevaan kehityk-
21064: teina muun muassa Ruotsissa ja Norjassa.            seen vaikuttavat maassamme tehtävät energia-
21065: Näissä maissa on todettu selviä taloudellisia       huollon ratkaisut. Kuitenkin mietittäessä koko
21066: vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet kalakannan        happamoitumisongelman ratkaisua on otettava
21067: huomattavasta vähentymisestä tai katoamises-        huomioon, että maahamme tulevasta happa-
21068: 4                                           1982 vp.
21069: 
21070: masta laskeumasta vain selvästi alle puolet on    juudessa kuin eduskunta on edellyttänyt sää-
21071: peräisin omasta maasta.                           täessään ilmansuojelulain.
21072:    Sisäasiainministeriössä tehdyn työn jatkoksi       Suomi on aktiivisesti vaikuttanut ilman epä-
21073: on tarkoitus selvittää rikinpäästöjen vähentä-    puhtauksien kaukokulkeutumista          koskevan
21074: miskeinoja, niiden keinojen tehokkuutta sekä      yleissopimuksen syntymiseen. Tähän sopimuk-
21075: päästöjen vähentämistoimien kustannuksia.         seen ovat liittyneet Yhdistyneiden Kansakun-
21076:    Aloitetun happamoitumistutkimuksen sekä        tien Euroopan talouskomissio ja sen valtiot.
21077: rikinpäästöjen vähentämistä koskevan selvityk-        Suomella on kahdenkeskistä yhteistyötä il-
21078: sen tulokset määräävät tarvittavien toimien       mansuojelun alalla useiden Euroopan valtioi-
21079: suunnan ja luonteen. Tietojen hankinta on nyt     den kanssa. Tässä yhteydessä käsitellään lmu-
21080: kiireeliisin tehtävä. Siksi hallitus pyrkii ym-   kokulkeutumiskysymyksiä. Ilman epäpuhtauk-
21081: päristönsuojelun tutkimusmäärärahojen nosta-      sien kaukokulkeutuminen kuuluu tärkeänä
21082: miseen hallituksen 11. 6. 1980 tekemän peri-       aiheena Pohjoismaiden yhteistyöhön ympäris-
21083: aatepäätöksen edellyttämälle tasolle ja ilman-     tönsuojelun alalla. Asiaan on kiinnitetty huo-
21084: suojeluhenkilökunnan hankkimiseksi siinä laa-      miota myös Itämeren suojelusopimusta toteu-
21085:                                                    tettaessa.
21086:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
21087: 
21088:                                                                 Sisäasiainministeri Matti Ahde
21089:                                                N:o 125                                                5
21090: 
21091: 
21092: 
21093: 
21094:                            Till     Riksdagens          Herr     Talman
21095: 
21096:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         andra skador, men en ekono111isk uppskatt-
21097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             ning har inte kunnat utföras eller är ännu på
21098: velse nr 610 av den 1 april 1982 till veder-          hälft.
21099: börande medlem av statsrådet översänt av-                 I Finland har man geno111 preliminära un-
21100: skrift av följande av riksdagsman Salolainen          dersökningar observerat att det i vissa sådana
21101: m. fl. undertecknade spörsmål nr 125:                 s111å sjöar eller träsk, som sannolikt är 111est
21102:                                                       utsatta för försurning, föreko111mit sådan
21103:           Är Regeringen medveten om, att              onormal ökning av försurningen, so111 berott
21104:        försurningen av miljön ökar och att            antingen på fjärrtransport ellet på utsläpp i
21105:        detta fenomen medför betydande eko-            he111landet. Forskningen är ännu så obetydlig,
21106:        nomiska förluster vilka hotar att öka           att 111an inte vet 0111 och i viiken mån man
21107:        markant i framtiden om ingenting görs,         kan påvisa någon tillväxtförlust i skog även
21108:        och om så är fallet,                           0111 man i undersökningarna iakttagit skador
21109:           vilka åtgärder ämnar Regeringen             på trädbeståndet på förhållandevis små om-
21110:        vidta för att åstadkomma en :aktiv             råden. Försurningen fortskrider emellertid
21111:        politik i fråga om svavel så, att man          långsamt och dess verkningar på bl.a. skogens
21112:        genom en intensifierad forskning och           tillväxt fra111går först efter en lång tid. Där-
21113:        förvaltning minskar landets egna sva-          för anser regeringen att problemet är allvar-
21114:        velutsläpp och inleder bekämpandet av          ligt.
21115:        de skador försurningen medför, samt                Den splittrade 111iljöförvaltningen har varit
21116:        för att samtidigt öka Finlands insats          tili förfång för en effektiv planering och koor-
21117:        vid skötseln av denna sak på inter-            dinering av utrednings- och forskningsarbetet
21118:        nationellt pian?                               ino111 miljövården. Därför har uppgifter om
21119:                                                       de undersökningar so111 utförts på området
21120:     Såso111 svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte alltid fått spridning. Det största hindret
21121: sa111t anföra följande:                               för forskningen har varit de knappa forsk-
21122:    Försurningen av vattendragen och jord111ånen       ningsanslagen. En kartläggning av den på-
21123: och de därav föranledda skadorna har tydligt          gående försurningsforskningen och -kunska-
21124: påvisats under de senaste decennierna bl.a. i         perna har dock påbörjats. På basen av resul-
21125: Sverige, Norge, Förbundsrepubliken Tyskland,          taten från kartläggningen kommer en forsk-
21126: Canada och Förenta Staterna. Man har på-              ningplan gällande hela proble111atiken att upp-
21127: visat att proble111en förorsakas av ett surt ned-     göras.
21128: fall, so111 har sitt ursprung både i naturens             Den s.k. svavelpolitiken gäller fra111för allt
21129: funktioner och 111änniskans verksamhet. De            energiproduktionen och industrin. I samband
21130: utsläpp so111 ökar försurningen och so111 här-        med beredningen av luftvårdslagen har man
21131: sta111111at från 111änniskan har märkbart tilltagit   gjort omfattande utredningar vid inrikesminis-
21132: under den senare hälften av 1900-talet.               teriet. Dessa har bLa. gällt svavelföDeningar-
21133:     I bl.a. Sverige och Norge har man utfört          nas halter i luften, svavelföreningatnas verk-
21134: ett o111fattande och mångsidigt utredningsar-         ningar sa111t källorna för och mängden av ut-
21135: bete gällande de störningar i naturen och eko-        släpp av svavelföreningar. Utredningen gav
21136: no111iska förluster som förorsakats av försur-        bl.a. vid handen att svavelutsläppen i Finland
21137: ningen. I dessa Iänder har man konstaterat            under slutet av 1970-talet stabiliserats vid ca
21138: tydliga ekono111iska förluster, vilka bl.a. för-      500 000-600 000 ton svaveldioxid per år.
21139: orsakats av att fiskbeståndet antingen minskat        Den framtida utvecklingen påverkas av de
21140:  ellet helt försvunnit. Man har iiven upptäckt        beslut so111 fattas i vårt land beträffande ener-
21141: 0882004294
21142: 6                                          1982 vp.
21143: 
21144: giförsörjningen. Då man försöker finna en lös-     1980 och tili att anställa luftvårdspersonal
21145: ning på försurningsproblemet i dess helhet        i den omfattning riksdagen har förutsatt vid
21146: måste man emellertid beakta, att endast hälften   stiftandet av luftvårdslagen.
21147: av det sura nedfall som vårt land utsätts för        Finland har aktivt medverkat till konven-
21148: har sitt ursprung i vårt eget land.               tionens om långväga gränsöverskridande luft-
21149:     Avsikten är att, såsom en fortsättning på     föroreningar uppkomst. Till denna konven-
21150: det arbete som utförts vid inrikesministeriet,    tion har Förenta Nationernas ekonomiska
21151: utreda sätten att minska på svavelutsläppen,      kommission för Europa och des'S stater anslutit
21152: dfektiviteten av dessa åtgärder 1samt ikostna-    sig.
21153: derna förorsakade av utsläppsbegränsningen.          Finland idkar bilateralt samarbete på luft-
21154:     Resultaten av den påbörjade försurnings-      vårdens område med de flesta europeiska sta-
21155: forskningen samt utredningen av möjligheterna     ter. I dylika sammanhang behandlas frågor
21156: att minska på svavelutsläppen bestämmer rikt-     i anslutning tili fjärrtransporten. Fjärrtrans-
21157: ningen för och karaktären av de erforderliga      porten av föroreningar i luften ingår som ett
21158: åtgärderna. Den mest brådskande uppgiften         viktigt tema i det nordiska samarbetet på
21159:  just nu är att inhämta kunskaper. Därför         miljövårdens område. Även vid genomförandet
21160: strävar regeringen tili att öka forskningsan-     av avtalet om skydd av Östersjön har upp-
21161:  slagen för miljövården tili den nivå som för-     märksamhet fästs vid saken.
21162: utsätts i regeringens principbeslut av 11. 6.
21163:      Helsingfors den 5 maj 1982
21164: 
21165:                                                                    Inrikesminister Matti Ahde
21166:                                               1982 vp.
21167: 
21168: Kirjallinen kysymys n~o 126
21169: 
21170: 
21171: 
21172: 
21173:                                   Kemppainen: Vahvistetun seutukaavan määräysten noudattami-
21174:                                      sesta
21175: 
21176: 
21177:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21178: 
21179:    Seutukaavoitus on rakennuslain määräysten         siis seutukaavalla on lakisääteisesti velvoittava
21180: mukaisesti talousmaakuntien puitteissa tapah-        luonne sen jälkeen kun kaava on sisäasiain-
21181: tuvaa tutkimus- ja suunnittelutoimintaa. Sen         ministeriössä tai valtioneuvostossa poikkeus-
21182: tarkoituksena on tuoda esille alueen voima-          tapauksessa vahvistettu. Näin myös seutukaa-
21183: varat ja kehittymisedellytykset, asettaa kehityk-    vasta poikkeaminen on laista riippuvaista toi-
21184: selle alueellisesti ja toiminnallisesti kokonais-    mintaa.
21185: valtaisia tavoitteita sekä luoda yleispiirteisillä      Julkisuudessa on kuitenkin tullut esiin usei-
21186: suunnitelmilla kehyksiä toimintojen järjestämi-      ta tapauksia, joissa jopa eri viranomaisten toi-
21187: selle sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä.     mesta ja yksityisten toimesta on selvästi rikottu
21188: Seutukaavan laatimisesta vastaavat seutukaava-       seutukaavamääräyksiä. Kyseisissä tapauksissa on
21189: liitot, ja ko. kaavat vahvistetaan sisäasiainmi-     tavallisesti ollut kysymys maanomistajan talou-
21190: nisteriössä.                                         dellisten etujen ajamisesta, taloudellisen hyödyn
21191:    Seutukaavan oleellisimmat oikeusvaikutukset       hankkimisesta nyt tai vastaisuudessa. Näyttää
21192: voidaan ryhmitellä neljään luokkaan:                 siltä, että seutukaavamääräyksillä ei tällaiselle
21193:    a) seutukaava on ohjeena laadittaessa ja          toiminnalle ole voitu asettaa mitään rajoituksia.
21194: muutettaessa sitä yksityiskohtaisempaa kaavaa        Kysymys on ollut useista jopa valtakunnallisesti
21195:  (yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaavaa) sekä     merkittävistä virkistys- ja suojelualueista. Näin
21196: ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden        on menetelty siitä huolimatta, että mm. sisä-
21197: käytön järjestämiseksi rakennuslain säännösten       asiainministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston
21198: pohjalta (rakennuslain 26 § 1 momentti),             kirjeessä 31. 7. 1981 (n:o 2217 /512/81) seu-
21199:    b) viranomaisten on suunnitellessaan aluei-       tukaav:an huomioon ottami1sesta viranomaisten
21200: den käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäes-      päätöksenteossa on erityisesti korostettu sitä,
21201: sään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei        että seutukaavan viranomaisvaikutus on voi-
21202: toimenpiteillä vaikeuteta seutukaavan toteutu-       makkain viranomaisen omassa hallinnassa ole-
21203: mista (rakennuslain 26 § 2 momentti),                van alueen kohdalla. Kuitenkin on tullut ilmi
21204:     c) uudisrakennus ta ei tietyin varauksin saa     tapauksia, joissa esim. metsähallitus, VAPO tai
21205: rakentaa niin, että alueen käyttäminen seutu-        ammattikasvatushallitus ovat ryhtyneet toimen-
21206: kaavassa osoitettuun tarkoitukseen vaikeutuu         piteisiin vastoin seutukaavan nimenomaisia
21207:  (rakennuslain 27 § 1 momentti),                     määräyksiä.
21208:     d) seutukaavassa on voitu antaa, joskin var-        Sisäasiainministeriö on 2. 5. 1969 antamal-
21209: sin rajoitetusti, muutakin maan käyttöä (maa-        Iaan päätöksellä määrännyt, että Kainuun kun-
21210: ja kallioperän kaivua ja louhintaa, metsän hak-      tia varten on laadittava seutukaava. Runko-
21211: kuuta ja erilaisten rakenneimien ja rakentei-        kaava hyväksyttiin liittovaltuustossa vuonna
21212: den tekemistä) kuin talon rakentamista kos-          1973. Kainuun virkistys- ja suojelualueet kä-
21213: kevia erityisiä suojelumääräyksiä (rakennus-         sittävää seutukaavaa valmisteltiin vuosina
21214: lain 135 § 1 momentti).                              1976-79 yhteistyössä eri viranomaisten kans-
21215:     Seutukaavan toteuttaminen tapahtuu pää-          sa. Seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi
21216: sääntöisesti yksityiskohtaisempien kaavojen ja       kaavan 29. 5. 1978 ja sisäasiainministeriö vah-
21217: niihin liittyvien toteuttamissäännösten avulla       visti sen 29. 4. 1980.
21218: kaavoituksen edistymisen myötä sekä toisaalta           Kainuun virkistys- ja suojelualuekaavojen
21219: ottamalla hallintotoiminnassa huomioon edellä        vahvistamisen jälkeen kyseisen kaavan maa-
21220: mainitut viranomaisvaikutukset. Periaatteessa        räyksien vastaisesti on suoritettu kaksi mer-
21221: 0882004349
21222: 2                                            1982 vp.
21223: 
21224: kittävää toimenpidettä. Vaalan kunnan pohjois-      rakennuslautakunnalta varsin tiukkoja toimen-
21225: osassa sijaitsevan Potkunsuon, joka oli va-         piteitä mm. lain mukaisten kaavojen. ~~k~ojla
21226: rattu suojelualueeksi, ojitti VAPO vuoden           vastaan. Myöskään lääninhallitus tai slsaaslam-
21227: 1981 alkupuolella turvetuotantoa varten. Pot-       ministeriö eivät ole paneutuneet riittävästi
21228: kunsuolla on katsottu olevan erityistä merki-       asiaan.
21229: tystä linnustaalueena ja tästä syystä Kainuun          Edellä olevat ja monet muutkin julkisuudessa
21230: lintutieteellinen yhdistys onkin tehnyt kante-      esitetyt tapaukset osoittavat, että seutukaavo-
21231: lun oikeuskanslerille 6. 11. 1981 Potkunsuon        jen toteutumisesta puuttuu yhtenäinen ja pi-
21232: ojittamisesta.                                      tävä valtakunnallinen seurantakäytäntö. Erityi-
21233:    Toinen huomattava rikkomus Kainuun seu-          sesti virkistys- ja suojelualueiden kohdalla on
21234: tukaavan määräyksiä vastaan tapahtui Kajaa-         maanomistaja useasti taloudelli3en hyödyn sii-
21235: nin kaupungin alueella sijaitsevan Pöllövaaran      vittämänä ryhtynyt toimenpiteisiin rikkoen tör-
21236: virkisty~alueen kohdalla. Seutukaavassa Pöllö-      keästi kaavamääräyksiä.
21237: vaaran alue on luokiteltu virkistysalue I:ksi, ja      Asiantilan korjaaminen ja vast'ikä'än vah-
21238: kumpuilevana männikköisenä alueena se muo-          vistettujen virkistyS- ja suojelukaavojen toteut-
21239: dostaa polkuineen ja hiihtolatuincen jo nyt tär-    taminen käytännössä edellyttäisi ennen muu-
21240: keän lähiulkoilu- ja virkistysalueen. Seutukaa-     ta sisäasiainministeriöitä toimenpiteitä. Raken-
21241: vamääräysten mukaan metsänhoitotoime!npitei-        nuslain kokonaisuudistusta olisi kiirehdittävä ja
21242: den tulisi tapahtua puistometsänhoidon peri-        seutukaavoien toteutumisen seurantaan olisi
21243: aatteen mukaisesti.                                 kiinnitettä~ä lainsäädäntöä uudistettaessa eri-
21244:    Yhteensä noin 134 hehtaaria käsittävän           tyistä huomiota. Muutoin on vaarassa muo-
21245: Pöllövaaran alueen keskeisimmässä osassa suo-       dostua tilanne, jossa hiytännössä seutukaavoi-
21246: ritti vuodenvaihteessa 1981-1982 Seppälän           tuksesta tulee pelkästään muodollinen toimen~
21247: maatalousoppilaitos ammattikasvatushallituksen      pide. Tämä johtaa sekä seutukaavaliitoissa työs-
21248: vuoden 1980 syksyllä myöntämän luvan mu-            kentelevien työmotiivin ja työn mielekkyyden
21249: kaisesti 8 hehtaarin aukkoha::1~unn. Tällä toi-     kokemisen heikkenemiseen että luonnoll:sesti
21250: menpiteellä huononnettiin merkittävästi alueen      myös kansalaisten viranomaisia kohtaan tnn-
21251: virkistyskäyttöä vuosikymmenien ajaksi.             t::man luottamuksen heikkenemiseen. Erityisen
21252:    Seppälän maatalousoppihitoksessa ei sen          vakava ongelma on se, että eräät toiset viran~
21253: enen1pää kuin ammattikasvatushallituksess;;kaan     omaiset, kuten edellä luetelluissa tapauksissa
21254: oltu niiden ilmoituksen mukaan tietoisia seu-       metsähallitus ja ammattikasvatushallitus tai
21255: tukaavan. maaraysten olernassaolosca. Seutu-        valtiota edustava VAPO, eivät näytä piittaa-
21256: kaava· on kuitenkin ollut asianmukaisesti näh-      van suojelu- ja virkistysaluemääräyksistä.
21257: tävänä ja siitä on tiedotettu :1ormaalissa jär-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
21258: jestyksessä. Seutukaavan karttaliitteessä on        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
21259: selvästi' riähtävis~ä, että Seppälän maadous-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21260: oppilaitoksen omistuksessa olevat maa-dueet         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21261: sijaitsevat kyseisellä virkistysa!ueella.
21262:    Nämä tapaukset tuovat es.ille useita ongel-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21263: mia seutukaavojen kohdalla. Seutukaavoista                 vahvistettuja seutukaavamääräyksiä on
21264: tiedottamisessa näyttää olevan aukkoja. Seutu-             toistuvasti rikottu ja vieläpä valtion
21265: kaavamääräysten valvonnassa ei löydy lopulta               eri viranomaistenkin toimesta ja että
21266: viranoniaista, joka ottaisi asiasta vastuun. Ra-           seutukaavojen määräysten toteutumisen
21267: kennuslab 144 § ei nävtä toimivan seutukaa-                valvonta ja kaavoista tiedottaminen on
21268: vojen osalta käytännös~ä. Rakennuslautakun-                puutteellista, ja jos on,
21269:  nat eivät ole joko pystyneet tai eivät ole ha-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21270: lunneet esiin tulleissa tapauksissa toimia kysei-          ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
21271: sen rakennuslain mukaisesti, mikä edellyttäisi
21272:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21273: 
21274:                                        Arvo Kemppainen
21275:                                                N:o 126                                                  3
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21281: 
21282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       ole huomioineet seutukaavan sisältöä, ovat ol-
21283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         leet julkisuudessa voimakkaasti esillä. Nämä
21284: olette 1 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn             tapaukset ovat kuitenkin siinä määrin. vähälu-
21285: kirjeenne n:o 611 ohella toimittanut valtio-          kuisia, että tilannetta viranomaisten toimin-
21286: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         taa kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää
21287: sen kansanedustaja Arvo Kemppaisen kirjalli-          tyydyttävänä.
21288: sesta kysymyksestä n:o 126, jossa tiedustel-             Seutukaavan tietoon saattamiseksi eri viran-
21289: laan:                                                 omaisille menetellään siten, että seutukaavan
21290:                                                       vahvistamista koskevat stsaastammmlstenon
21291:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että        päätökset lähetetään tiedoksi eri ministeriöille
21292:        vahvistettuja seutuhavamääräyksiä on           ja eräille keskusvirastoille. Seutukaavaliitot lä-
21293:         toistuvasti rikottu ja vieläpä valtion        hettävät seutukaavaan liittyvät asiakirjat tie-
21294:        eri viranomaistenkin toimesta ja että          doksi mm. piirihallintoviranomaisille. Käytän-
21295:        seutukaavojen määräysten toteutumisen          nössä on kuitenkin tiedon kulku voinut olla
21296:        valvonta ja kaavoista tiedottaminen on         puutteellista. Näin on ilmeisesti käynyt myös
21297:        puutteellista, ja jos on,                      kysymyksessä mainitussa Pöllövaaran tapauk-
21298:        · mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sessa. Lisäksi on otettava huomioon, että vah-
21299:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               vistetut seutukaavat asettavat uudenlaisia vaa-
21300:                                                       timuksia viranomaisten toiminnalle. Sekaan-
21301:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nusta on aiheutunut myös siitä, että maa- ja
21302: taen seuraavaa:                                       metsätalousministeriö on seutukaavojen rinnal-
21303:     Vuonna 1981 tehtiin sisäasiainministe;:iössä      la laatinut omia suojelusuunnitelmiaan; jotka
21304: ja lääninhallituksissa yhteensä 1 685 asema-,         useissa kohdin poikkeavat seutukaavan sisäl-
21305: ral-;.ennus- tai rantakaavan vahvistamispäätöstä.     löstä. Ministeriö toteaa, että kysymyksessä mai-
21306: Ainoastaan kahdeksassa tapauksessa seutukaa-          nitussa Potkunsuon tapauksessa on asiaa py-
21307: van maa- ja metsätalous-, virkistys- tai suojelu-     ritty selvittämään sisäasiainministeriön; maa- ja
21308: alueelle ulottunut asema-, rakennus- tai ranta-       metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teolli-
21309: kaava on jouduttu jättämään vahvistamatta.            suusministeriön keskeisin neuvotteluin.
21310: Kun osittain vahvistamatta jättämisen syynä              Seutukaavan viranomaisvaikutusten selkiin-
21311: on eriiissä tapauksissa ollut muu kuin seutu-         nvttämiseksi sisäasiainministeriö on 31. 7. 1981
21312: kaavan vas!ai~uus, voidaan todeta, ettei kun-         a~tanut seutukaavan huomioonottoa viran-
21313: nilla yleensä ole ollut vaikeuksia sovittaa kaa-      omaisten päätöksenteossa koskevat ohjeet
21314: voitustaan seutukaavan tavoitteiden mukaisek-          (n:o 2217 /512/81).                     .
21315: si.         . .                                          Ministeriö uskoo, että tiedotustcimintaa li-
21316:     Sisäasia:inministeriö ja lääninhallitukset ovat   säämällä ja tarvittaessa rakennuslakii1;1 sisälty-
21317: vuonna '1981 tehneet yhteensä yli 7 700 ra-           viä valvontakeinoja käyttämällä voidaan alku-
21318: kentamista koskevaa poikkeuslupapäätöstä. Kai-        vaiheen hankaluuksista vähitellen päästä eroon.
21319: kista ha.~emuksista ainoastaan kahdeksassa ta-        Myös toisistaan poikkeavien suojeluohjelmien
21320: pauksessa seutukaavan vastaisuus on vaikutta-         sisällöllisiä ristiriitoja on ryhdytty poistamaan.
21321: nut hakemuksen hylkäämiseen. Näin ollen voi-          Erityisesti harjujen suojelun osalta ollaan so-
21322: daan todet11, että rakentaminen ohjautuu kun-         vittamassa yhteen seutukaavoihin pohjautuvaa
21323: nissa tyydyttävästi vahvistetun seutukaavan           sisäasiainministeriön      harjujensuojelusuunnitel-
21324: tavoitteiden mukaisesti.                              maa sekä maa- ja metsätalousministeriön har-
21325:     Paitsi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa      juohjelmaa, mikä tulee olennaisesti selkiinpyt-
21326:  ja rakentamisessa myös viranomaistoiminnassa         tämään nykyistä sekavaa tilannetta. Sisäasiain-
21327:  seutukaavan sisältö tulee rakennuslain 26 §:n        ministeriö pyrkii jatkuvasti omalta osaltaan
21328: 2 momentin nojalla ottaa huomioon. Kaikki ne          kehittämään yhteistoimintaa eri viranomaisten
21329:  tapaukset, joissa viranomaiset eivät riittävästi     kanssa.
21330:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
21331:                                                                              Ministeri Mikko Jokela
21332: 4                                             1982 vp.
21333: 
21334: 
21335: 
21336: 
21337:                           Tili     Riksdagens          Herr Talman
21338: 
21339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hög gtad beaktat regionplanens innehåll, har
21340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            fått stot uppmätksamhet i offentligheten.
21341: velse nr 611 av den 1 april 1982 tili veder-         Dessa fall ät dock så få att läget med be-
21342: börande medlem av statsrådet översänt av-            aktande av myndigheternas vetksamhet i sin
21343: skrift av följande av riksdagsman Arvo Kemp-         helhet kan anses tillftedsställande.
21344: painen undertecknade spörsmål nr 126:                    Föt att delge olika myndigheter innehållet
21345:                                                      i en regionplan förfat man så, att inrikesminis-
21346:           Är Regeringen medveten om att man          teriets beslut om fastställande av regionplan
21347:        upprepade gånger brutit mot fastställ-        skickas tili olika ministerier och vissa centtala
21348:        da regionplansbestämmelser och att det-       ämbetsvetk tili kännedom. Regionplansfötbun-
21349:        ta tili råga på allt skett på åtgärd av       den övetsändet handlingarna, som ansluter sig
21350:        olika statliga myndigheter och vidare         tili tegionplanen, bl. a. disttiktsförvaltnings-
21351:        att det fötekommet bristet i övetvak-         myndighetetna tili kännedom. I ptaktiken har
21352:        ningen av hut bestämmelserna i tegion-        dock vidarebefordtandet av informationen kun-
21353:        planerna förvetkligas samt i informa-         nat vara bristfällig. Detta har uppenbarligen
21354:        tionen om planetna, och om så är fallet,      varit fallet även i det i spötsmålet nämnda
21355:           vilka åtgärdet ämnat Regetingen vid-       Pöllövaara-fallet. Vidare bör det beaktas att de
21356:        ta föt att avhjälpa missföthållandena?        fastställda tegionplanerna ställer nya krav på
21357:                                                      myndigheternas verksamhet. Oreda har för-
21358:    Såsom svat på detta spörsmål får jag vötd-         orsakats även av att jord- och skogshruksminis-
21359: samt anföta följande:                                tetiet har uppgjort egna skyddsplaner vid sidan
21360:    År 1981 fattades vid intikesministetiet och       av tegionplanerna. Dessa planer avviker i
21361: länsstytelserna sammanlagt 1 685 beslut om           många punkter från innehållet i regionplanen.
21362: fastställande av stads-, byggnads- och sttand-       Ministeriet konstaterar att man i det i spörs-
21363: planet. Endast i åtta fall hat man varit tvung-       målet nämnda Potkunsuo-fallet har försökt ut-
21364: en att låta bli att fastställa tegionplans stads-,   reda saken genom förhandlingar mellan inrikes-
21365: byggnads- ellet sttandplan som även betöt            ministeriet, jord- och skogsbruksministeriet
21366: jotd- och skogsbruks-, tekteations- ellet skydds-    och handels- och industriministeriet.
21367: omtåde. Då otsaken tili att planet delvis inte           För att klarlägga det inflytande en tegion-
21368: blivit fastställda i vissa fall varit någon annan    plan har på myndigheterna har inrikesministe-
21369: än att vederbörande pian stått i sttid med            tiet 31. 7. 1981 utfätdat anvisningar rötande
21370: regionplanen, kan det konstateras att kommu-          beaktande av tegionplan i myndighets be-
21371: nerna i allmänhet inte haft svårighetet med att       slut (nr 2217 /512/81}.
21372: anpassa sin planläggning i enlighet med region-          Ministetiet ät övettygat om att man små-
21373: planens mål.                                          ningom kan eliminera svårigheterna i begyn-
21374:     Inrikesministeriet och länsstytelserna har åt     nelseskedet genom att öka infotmationen och
21375:  1981 fattat sammanlagt övet 7 700 beslut             vid behov använda de medel föt övervakning
21376: gällande undantagstillstånd föt byggande. En-         som ingår i byggnadslagen. Man har även böt-
21377: dast i åtta fall hat det faktum att ansökan           jat avlägsna de innehållsmässiga motsttidigheter
21378: stått i strid med regionplan lett till att an-        som finns i från varandra avvikande skydds-
21379: sökan fötkastats. Man kan således konstateta          ptogram. I synnethet beträffande skyddet av
21380: att byggandet styts i kommunerna på ett               åsar håller man på att samotdna inrikesminis-
21381: tiliftedsställande sätt i enlighet med de mål         teriets plan föt skydd av åsar, som baserar sig
21382: som uppställts i fastställda regionplanet.            på regionplanerna, samt jord- och skogsbruks-
21383:     Fötutom vid meta detaljetad planläggning          ministeriets åsprogram. Detta kommer att in-
21384: och byggande skall med stöd av 26 § 2 mom.            nebära ett väsentligt förtydligande av den nu-
21385: byggnadslagen innehållet i regionplan även            varande kaotiska situationen. Inrikesministe-
21386: beaktas i myndigheternas vetksamhet. Alla             riet strävar för sin del fortgående tili att ut-
21387: de fall, dät myndigheterna inte i tilltäckligt        veckla samarbetet mellan olika myndighetcr.
21388:       Helsingfors den 7 maj 1982
21389:                                                                             Minister Mikko Jokela
21390:                                                 1982 vp.
21391: 
21392: Kirjallinen kysymys n:o 127
21393: 
21394: 
21395: 
21396: 
21397:                                    Vesterinen ym.: Rintamasotilastunnushakemuksen perustelemi-
21398:                                       .sesta
21399: 
21400: 
21401:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21402: 
21403:    Uusi laki rintamaveteraanien varhaiseläkejär-      kehossa olevan kranaatinsirpaleen koko ja si-
21404: jestelmästä edellyttää rintamasotilastunnuksen        jainti. Sama veteraani oli kolunnut Laguksen
21405: omistamista. Nekin rintamaveteraanit, jotka sitä      joukkojen mukana Äänisen rannoilta Kannak-
21406: eivät ole ennen hankkineet, anovat sen nyt.           sen kautta Lappiin. Anomus käsiteltiin sotilas-
21407: Tämä tulee aiheuttamaan vielä paljon työtä            piirissä vuorokauden sisällä, siis kiitettävän
21408: sotilaspiireissä, joissa ne nykyisen asetuksen        nopeasti,. mutta hakijalle kielteisenä. Sotilaspii-
21409: mukaan myönnetään. Rintamasotilastunnus               ristä sanotaan,. että pienenkin vihjeen saatuaan
21410: kuuluu kaikille rintamaoloissa toimineille vete-      esikunta kääntyy eri arkistojen puoleen asian
21411: raaneille ja se olisi pitänyt lähettää yhteiskun-     selvittämiseksi.                     ·
21412: nan toimenpitein heille jokaiselle ilman eri             Esimerkkitapauksessa käsityksemme mukaan
21413: anomusta. Sotilaspiirien tiedot anojien sodan-        oli vihjettä tarpeeksi. Veteraaneja huolestuttaa,
21414: aikaisesta toiminnasta ovat edelleenkin puut-         etteivät viranomaiset käsitä, että tässä jos mis-
21415: teelliset ja piirit ovat velvollisia etsimään lisä-   sä he ovat veteraanien palvelijoita, ja heidän
21416: tietoja muista lähteistä, jos anoja pystyy an-        tehtävänsä on löytää perustelut rintamasotilas-
21417: tamaan vihjeen. Veteraanit ovat kaikki jo siinä       tunnukselle, jos niitä yleensä on olemassa.
21418: iässä ja usein siinä terveydentilassa, että sel-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21419: vitykset jäävät heiltä tekemättä. Useimmille          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21420: tulee katkera mieli siitä, että vieläkö kaiken        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21421: tuon koetun jälkeen minun on itse todistettava        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21422: olleeni rintamalla.                                   sen:
21423:    Eräänä esimerkkinä mainitsemme tapauksen                      Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
21424: tämän vuoden puolelta. Rintamaveteraanitun-                   menpiteisiin, että kaikille rintamasoti-
21425: nuksen hakija lähetti rintamasotilastunnusano-                lastunnusanomuksille etsitään pitävät
21426: muksen sotilaspiirin esikuntaan. Hakija liitti                perustehit sotilaspiirien · esikuntien toi-
21427: mukaan todistetuo jäljennöksen lääkärinlausun-                mesta oikeudenmukaisten päätösten ai-
21428: nösta, jossa todettiin haavoittumisvuosi ja yhä               kaansaamiseksi?
21429:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21430: 
21431:                 Paavo Vesterinen                                  Väinö Raudask<>Ski ·
21432:                 Veikko. Pihlajamäki                               Mikko Ka~:~rna
21433: 
21434: 
21435: 
21436: 
21437: 088200442}
21438: 2                                             19.82 vp.
21439: 
21440: 
21441: 
21442: 
21443:                          Eduskunnan.Herra Puhemiehelle
21444: 
21445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Perusasiakirjana pidetään asianomaisen kan-
21446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        takorttia. Henkilöllä on kuitenkin oikeus muul-
21447: olette 1 päivänä huhtikuuta .1982 päivätyn           lakin luotettavana tavalla osoittaa osallistu-
21448: kirjeenne n:o 612 ohella toimittanut valtioneu-      neensa asetuksen tarkoittamiin sotatoimiin.
21449: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-          Hakemusten käsittely sotilaspiirien esikun-
21450: jennöksen kansanedustaja Paavo Vesterisen            nissa on tapahtunut alun alkaen,. hakemusten
21451: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       suuresta lukumäärästä johtuen määrättyjen
21452: n:o 127:                                             sääntöjen mukaisesti eikä esikuntia ole tarvit-
21453:                                                      tavien henkilöstöresurssien .puuttuessa voitu
21454:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    velvoittaa suorittamaan sen laajemmalle ulot-
21455:        menpiteisiin, että kaikille rintamasoti-      tuvia tutkimuksia ja selvityksiä kuin mitä nii-
21456:        lastunnusanomuksille etsitään pitävät         den hallussa olevat sotilasasiakirjat osoittavat.
21457:        perustelut sotilaspiirien esikuntien toi-     Tunnusten toimittaminen rintamamiehille so-
21458:        mesta oikeudenmukaisten päätösten ai-         tilaspiirien esikuntien toimesta ilman hake-
21459:        kaansaamiseksi?                               musta ei olisi kaikissa tapauksissa mahdollista
21460:                                                      eikä tässä vaiheessa enää tarkoituksenmukaista-
21461:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaan, koska pääosa tunnuksista on jo .myön-
21462: vasti seuraavaa:                                     netty.
21463:    Asetus rintamasotilastunnuksesta ( 772/69)           Kuten edellä on todettu rintamasotilastun-
21464: tuli voimaan huhtikuun 1 päivänä 1970.               nuksia koskevat päätökset tehdään sotilaspiirien
21465:    Rintamasotilaalla tarkoitetaan asetuksessa        hallussa olevan asiakirja-aineiston pohjalta. Yli
21466: henkilöä, joka Suomen kansalaisena vuosien           60-vuotiaiden henkilöiden sotilasasiakirjat säi-
21467: 1939-45 sotien ail<:ana on puolustusvoimien          lytetään Sotilaslä.äkintäarkistossa Helsingissä.
21468: joukoissa reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa-       Sodan ajan olosuhteissa joutui rintamamiesten
21469: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana     henkilöasiakirjoja jossain määrin kateisiin. Täs-
21470: todistettavasti osallistunut taisteluihin rintama-   tä on ollut seurauksena, että sotilaskantakor-
21471: vastuussa olleen sotatoimiyhtyman joukoissa          teista ja sotilaspasseista on jäänyt puuttumaan
21472: tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai ran-      sotilasuraa .koskevia olennaisiakin tietoja. Tämä
21473: nikkojqukoissa, merivoimien alusyksiköissä           on saattanut aiheuttaa kysymyksessä esitetyn
21474: tahi ilmavoimien lentoyksiköissä.       .            kaltaisia puutteellisiin tietoihin perustuvia rat-
21475:    Tähän mennessä rintamasotilastunnuksia on         kaisuja rintamasotilastunnushakemuksia käsi-
21476: myönnetty yli 460 000 kappaletta. Ratkaisun          teltäessä.
21477: siitä, onko hakija rintamasotilas, tekee sen            Sotilaspiirin esikunnan tekemään kielteiseen
21478: sotilaspiirin esikunta, jonka valvontaan asian-      päätökseen on asianomaisella oikeus hakea
21479: omainen kuuluu.                                      muutosta valittamalla puolustusministeriöön.
21480:    Tutkittaessa sitä, onko asian~mainen rinta-       Ennen asian ratkaisemista ministeriö hankkii
21481: masotilas, otetaan huomioon seuraavaa:               lausunnon rintamasotilastunnusasiain neuvotte-
21482:    Mikäli erityiset syyt eivät toisin osoita, hen-   lukunnalta ja lisäselvityksiä muun muassa Sota-
21483: kilön katsotaan todistettavasti osallistuneen        tieteen Laitokselta. Sotatieteen Laitokseen on
21484: taisteluihin, jos hänen sotilasasiakirjoissaan on    koottu sodanaikaisten joukkojen asiapaperit,
21485: merkintä osanotosta taisteluihin tai palveluk-       kuten päiväkäskyt sekä päiväraha- ja muona-
21486: sesta jossakin Sotahistoriallisen Tutkimuslai-       vahvuusluettelot. Näiden tietojen ja rintama-
21487: toksen (nykyinen Sotatieteen Laitos) laatimas-       sotilastunnusasiain neuvottelukunnan lausun-
21488: sa luettelossa niistä joukko-asastoista (vast.),     non pohjalta puolustusministeriö käsittelee va-
21489: joissa palvelleet katsotaan asetuksen mukai-         litukset. Muutoksenhakuviranomaisilla, puo-
21490: siksi rintamasotilaiksi.                             lustusministeriöllä ja rintamasotilastunnusasiain
21491:                                               N:o 127                                              3
21492: 
21493: neuvottelukunnalla on siten valituksia ratkais-      edelleen voimassa muutoksenhakumenettely,
21494: tessaan yleensä käytettävissään sotilaspiirin esi-   nykyistä perusteellisemman käsittelyn järjestä-
21495: kuntaan verrattuna paremmat tietolähteet, jo-        minen sotilaspiirien esikunnissa ei enää liene
21496: ten oikeaan lopputulokseen pääseminen on             tarpeellista eikä tarkoituksenmukaistakaan. So-
21497: epäselvissäkin tapauksissa todennäköistä.            tilaspiirien esikunnat tulevat edelleenkin teke-
21498:    Ottaen huomioon, että hakemusten valtaosa         mään parhaansa palvellakseen sotiemme vete-
21499: on jo käsitelty ja saanut myönteisen ratkaisun       raaneja mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti
21500: sekä sen, että rintamasotilastunnusasioissa on       käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.
21501:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
21502: 
21503:                                                             Puolustusministeri Juhani Saukkonen
21504: 4                                             1982 vp.
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                             Till Riksdagens Herr Talman
21510: 
21511:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         även rätt att på annat tillförlitligt sätt bevisa
21512: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       att han deltagit i krigshandlingar som avses
21513: av den 1 april 1982 nr 612 tili vederbörande         i förordningen.
21514: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Behandlingen av ansökningarna vid militär-
21515: följande av riksdagsman Paavo Vesterinen m.fl.       distriktsstaberna har från första början på
21516: undertecknade skriftliga spörsmål nr 12 7 :          grund av det stora antalet ansökningar skett
21517:                                                      enligt bestämda regler, och i brist på erforder-
21518:            Ämnar Regeringen vidta sådana åt-         liga personalresurser har staberna inte kunnat
21519:        gärder, att militärdistriktets stab skulle    förpliktas att utföra mera omfattande under-
21520:        tilise att en giltig motivering söks i        sökningar och utredningar än vad som framgår
21521:        fråga om alla ansökningar om front-           av militärhandlingarna i deras besittning. Att
21522:        mannatecken i syfte att åstadkomma            staben för militärdistriktet skulle tillställa
21523:        rättvisa beslut?                              frontmännen tecknen utan ansökan vore inte
21524:                                                      alltid möjligt och i detta skede inte ens ända-
21525:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        målsenligt, eftersom den största delen av
21526: samt anföra följande:                                tecknen redan har beviljats.
21527:    Förordningen om frontmannatecken ( 772/              Liksom ovan konstaterats fattas besluten
21528: 69 ) trädde i kraft den 1 april 197 0.               om frontmannatecken på basen av de hand-
21529:    Med frontman avses i förordningen person,         lingar som är i militärdistriktens besittning.
21530: viiken såsom finsk medborgare under krigen           Militärhandlingarna rörande personer över 60
21531: 1939-45 såsom reservist, lantvärnsman eller          år förvaras i Militärsanitetsarkivet i Helsing-
21532: friviliig ellet i aktiv tjänst bevisligen deltagit   fors. Under de krigstida förhållandena försvann
21533: i strider inom försvarsväsendets trupper, hör-       i någon mån frontmäns identitetshandlingar.
21534: ande tili operativ enhet med frontansvar eller       Därav följer att även väsentliga uppgifter om
21535: inom dess område ellet i luftvärns- ellet kust-      den militära karriären saknas i vissa militär-
21536: trupper, inom sjöstridskrafternas fartygsenhe-       stamkort och militärpass. Detta har kunnat
21537: ter ellet inom luftstridskrafternas flygenheter.     föranleda att man vid behandlingen av an-
21538:    Tilisvidare har över 460 000 frontmanna-          sökningar om frontmannatecken fattat sådana
21539: tecken beviljats. Huruvida sökanden är front-        på bristfälliga uppgifter baserade avgöranden
21540: man avgörs av staben för det militärdistrikt         som antytts i spörsmålet.
21541: under vars övervakning vederbörande hör.                Sakägare har rätt att anföra besvär hos
21542:    Vid undersökning av om vederbörande är            försvarsministeriet över negativt beslut som
21543: frontman beaktas följande:                           fattats av staben för militärdistriktet. Innan
21544:    Såvida särskilda skäl inte annat visar, anses     ärendet avgörs inhämtar ministeriet utlåtande
21545: en person bevisligen ha deltagit i strider, om       av delegationen för ärenden angående front-
21546: det i hans militärhandlingar finns anteckning        mannatecken och tiliäggsutredningar av bl.a.
21547: om deltagande i strider ellet tjänstgöring vid       Krigsvetenskapliga institutionen. Hos institutio-
21548: någon truppavdelning i den av Anstalten för          nen finns samlade handlingar rörande de
21549: krigshistorisk forskning ( nuvarande Krigs-          krigstida trupperna, såsom dagorder samt dags-
21550: vetenskapliga institutionen) uppgjorda förteck-      penning- och proviantstyrkebesked. Utgående
21551: ningen över truppavdelningar ( el. motsv.) ,         från dessa uppgifter och det av delegationen
21552: om vilka gäller att de som tjänstgjort vid           för ärenden angående frontmannatecken av-
21553: dylika anses vara i förordningen avsedda front-      givna utlåtandet behandlar försvarsministeriet
21554: män.                                                 besvären. När fullföljdsinstanserna, försvars-
21555:    Som grunddokument betraktas vederböran-           ministeriet och delegationen för ärenden an-
21556: des militärstamkort. Sökanden har emellertid         gående frontmannatecken avgör besvär, har
21557:                                               N:o 127                                            5
21558: 
21559: de sålunda i allmänhet tillgång tili bättre in-     mannateeken alltjämt är i kraft, torde det inte
21560: formationskällor än staben för militärdistriktet,   längre vara av nöden eller ens ändamålsenligt
21561: varför det även i oklara fall är sannolikt att      att ordna en grundligare behandling av an-
21562: man uppnår rätt slutresultat.                       sökningarna vid militärdistriktsstaberna. Stab-
21563:    Med beaktande av att den största delen av        erna kommer även framdeles att göra sitt
21564: ansökningarna redan behandlats och fått ett         bästa för att betjäna våra krigsveteraner så
21565: positivt avgörande samt av att förfarandet för      väl och rättvist som möjligt inom ramen för
21566: sökande av ändring i ärenden rörande front-         tillbudsstående resurser.
21567:      Helsingfors den 11 maj 1982
21568: 
21569:                                                             Försvarsminister Juhani Saukkone11
21570: 
21571: 
21572: 
21573: 
21574: 088200442]
21575:                                               1982 vp.
21576: 
21577: Kirjallinen kysymys n:o 128
21578: 
21579: 
21580: 
21581: 
21582:                                   Almgren: Biologian opettamisesta lukion kolmannella luokalla
21583: 
21584: 
21585:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21586: 
21587:    Kurssimuotoiseksi muuttuvan lukion eri               Tiedossa on myös, että juuri 3. luokalla on
21588: luokka-asteita vastaavat kurssit on sijoitettu       tarkoitus kurssiin sisällyttää ihmisen biologiaa
21589: siten, että biologiassa ja maantieteessä kurssit     käsittelevä opetuskokonaisuus. Nykyiset suun-
21590: sijoittuvat 1. ja 2. luokalle. Kolmannella luo-      nitelmat aiheuttavat toteutuessaan sen, että
21591: kalla on vain valinnainen biologian kurssi.          oppilaiden tietämys ihmisen fysiologiasta ja
21592: Koska biologian ja maantieteen tuntien paino-        yleensä ihmisen biologiaan liittyvistä kysymyk-
21593: piste on siirtynyt 1. ja 2. luokalle, ao. lehtorit   sistä jää erittäin heikoksi.
21594: menettävät kolmannelle Iuokalle tulevan ker-            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
21595: toimen 1,6 mukaisen. korvauksen.                     3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21596:    Toisaalta on tiedossa, että ylioppilastutkinto    voston asianomaisen jäsenen vastattaval<:si seu-
21597: säilyy ja myös reaalikoe jossakin muodossa.          raavan kysymyksen:
21598: Joudutaan kysymään, kuka korjaa biologian ja
21599: maantieteen ylioppilaskokeen vastaukset? Edel-                 Aikooko Hallitus saattaa yhden kurs-
21600: leen joudutaan kysymään, kuka ottaa vastaan                 sin biologiassa kaikille oppilaille pakol-
21601: suulliset kuulustelut ja korotuskuulustelut                 liseksi oppiaineeksi lukion 3. luokalla,
21602: päästätodistusta varten? Koska 3. luokalla on               ja miten korvataan lehtoteille ne työ-
21603: vain valinnaiskurssi, on todennäköistä, että                tehtävät, jotka aiheutuvat ylioppilas-
21604: vain harvat sen ottavat. Kurssin syntyminen on              kokeen tehtävien korjaamisesta ja lu-
21605: hyvin epätodennäköistä.                                     kion 3. Iuokalle kuuluvien suullisten
21606:                                                             kuulustelujen hoitamisesta?
21607:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21608: 
21609:                                            Esko Almgren
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 
21614: 088200444L
21615: 2                                            1982 vp.
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 
21620:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21621: 
21622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuntimäärän lisääntymistä yli 40 tunnilla. Vas-
21623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taavasti lisääntyy myös maantieteen opetus,
21624: olette 1 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-      kun maantiede siirtyy kahden kurssin laajui-
21625: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sena kaikille yhteisenä aineena opetettavaksi.
21626: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Nykyisin maantiede on ollut lukion pakollisena
21627: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta        oppiaineena ainoastaan lyhyen matematiikan
21628: kysymyksestä n:o 128:                               valinneilla. Uudessa lukusuunnitelmassa on
21629:                                                     lukion kolmannella luokalla biologiassa ja
21630:           Aikooko Hallitus saattaa yhden kurs-      maantieteessä valionaiset jatko-oppimäärät.
21631:        sin biologiassa kaikille oppilaille pakol-       Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
21632:        liseksi oppiaineeksi lukion 3. luokalla,     että hallituksen toimesta on nykytilanteeseen
21633:        ja miten korvataan lehtoteille ne työ-       verrattuna lisätty biologian ja maantieteen
21634:        tehtävät, jotka aiheutuvat ylioppilas-       tuntimääriä lukiossa. Biologian sijoittaminen
21635:        kokeen tehtävien korjaamisesta ja lu-        lukion kolmannella luokalla kaikille yhteisiin
21636:        kion 3. Iuokalle kuuluvien suullisten        oppiaineisiin ei ole uuden lukusuunnitelman
21637:        kuulustelujen hoitamisesta?                  rakenteen eikä kolmannen luokan kokonais-
21638:                                                     kurssimäärän rajoissa perusteltua.
21639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Ylioppilastutkintoon kuuluvien tehtävien ja
21640: taen seuraavaa:                                     suullisten kuulustelujen hoitamisesta biologian
21641:    Joulukuun 23 päivänä 1981 annetun asetuk-        lehtoteille suoritetaan korvausta samojen perus-
21642: sen (1023/81) mukaisesti lukiossa siirrytään        teiden mukaisesti kuin lukion muille opetta-
21643: luokka-asteittain uuteen kurssimuotoiseen luku-     jille. Siltä osin kysymyksessä tarkoitetut asiat
21644: suunnitelmaan lukuvuodesta 1982-83 lukien.          ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä sovitaan
21645: Nykytilanteeseen verrattuna uusi lukusuunni-        virkaehtosopimusneuvotteluissa.
21646: telma merkitsee biologian kohdalla kokonais-
21647:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
21648: 
21649:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
21650:                                             N:o 128                                              3
21651: 
21652: 
21653: 
21654: 
21655:                          Tili    Riksdagens         Herr Talman
21656: 
21657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vidgas också geografiundervisningen genom att
21658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         detta ämne kommer att omfatta två kurser
21659: velse av den 1 april 1982 till vederbörande       som är gemensamma för alla elever. För när-
21660: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    varande är geografi ett obligatoriskt läroämne
21661: jande av riksdagsman Esko Almgren under-          endast för de som valt den korta matematik-
21662: tecknade spörsmål nr 128:                         kursen. Enligt den nya läsplanen finns det i
21663:                                                   tredje klassen i gymnasiet valfria fortsättnings-
21664:            Ämnar Regeringen göra biologikursen    kurser i biologi och geografi.
21665:        till ett obligatoriskt läroämne för alla      På basen av ovanstående kan man konsta-
21666:        elever i gymnasiets tredje klass, och      tera att antalet lärotimmar i biologi och geo-
21667:        hur får lektorerna ersättning för det      grafi i gymnasiet har ökats på uppdrag av rege-
21668:        arbete som föranleds av korrigeringen      ringen. Införandet av biologi som ett för alla
21669:        av studentexamensproven och ombe-          gemensamt ämne i tredje årskursen i gymna-
21670:        sörjandet av de muntliga förhör som        siet är inte motiverat med tanke på den nya
21671:        ingår i gymnasiets tredje årskurs?         läsplanens uppbyggnad ellet den tredje års-
21672:                                                   kursens totala antal kurser.
21673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Lektorerna i biologi erhåller ersättning för
21674: samt framföra följande:                           ombesörjandet av uppgifter i anslutning till
21675:    I enlighet med förordningen av den 23 de-      studentexamen och de muntliga förhören en-
21676: cember 1981 (1023/81) övergår gymnasiet           ligt samma grunder som gymnasiets övriga
21677: stegvis till den nya kursformade läsplanen.       lärare. Till denna del är de i spörsmålet av-
21678: För biologiundervisningens del innebär den nya    sedda frågorna av den natur att dessa kan
21679: läsplanen en ökning på över 40 timmar jäm-        behandlas i samband med underhandlingarna
21680: fört med nuläget. På motsvarande sätt ut-         för tjänstekollektivavtalen.
21681:      Helsingfors den 7 maj 1982
21682: 
21683:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
21684:                                             1982 vp.
21685: 
21686: Kirjallinen kysymys n:o 129
21687: 
21688: 
21689: 
21690: 
21691:                                  Almgren: Eräiden epäkohtien poistamisesta asunto-osakeyhtiöitä
21692:                                     koskevasta ~lainsäädännöstä
21693: 
21694: 
21695:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
21696: 
21697:    Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen vastike-   den oikeiksi havaitsemat muutokset yhtiöjär-
21698: määräyksiä voidaan muuttaa vain kaikkien           jestykseen. Erityisesti kohtuuttomien vastike-
21699: osakkeenomistajien suostumuksella. Myöskään        perusteiden muuttamattomuus on epäkohta.
21700: ns. lunastuslauseketta ei voida ottaa yhtiöjär-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
21701: jestykseen, jos joku osakkeenomistaja sitä vas-    jestyksen 3 7 § :n 1 momen ttiin viitaten esitän
21702: tustaa. Varsinkin sellaisessa tapauksessa, jossa   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21703: esim. jokin liikelaitos omistaa asunto-osakeyh-    vaksi seuraavan kysymyksen:
21704: tiön osakkeita, saattaa käydä niin, että varsi-
21705: naisten asunto-osakkeiden omistajien ja liike-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21706: tilaan oikeuttavien osakkeiden omistajien int-            ryhtyä asunto-osakeyhtiöitä koskevan
21707: ressit ovat hyvin erilaiset. Saattaa käydä niin,          lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
21708: että kaikki asunto-osakkeiden omistajat olisi-            siitä poistetaan tai siinä muutetaan sel-
21709: vat yksimielisiä yhtiöjärjestykseen tehtävistä            laiset epäkohdat, jotka saattavat vai-
21710: muutoksista, mutta liiketilaan oikeuttavien               keuttaa asunto-osakeyhtiön asioiden jär-
21711: osakkeiden omistaja yksin voi estää asukkai-              kevää ja oikeudenmukaista hoitamista?
21712:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21713: 
21714:                                           Esko Almgren
21715: 
21716: 
21717: 
21718: 
21719: 0882003875
21720: 2                                           1982 vp.
21721: 
21722: 
21723: 
21724: 
21725:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
21726: 
21727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     takia ovat valitettavan tuttuja eräissä asunto-
21728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osakeyhtiöissä. Syynä vallitsevaan tilanteeseen
21729: olette 1 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-     viime kädessä on vuonna 1926 annetun asun-
21730: jeenne n:o 614 ohella toimittanut valtioneu-       to-osakeyhtiölain mukainen vahva vähemmistö-
21731: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       suoja, joka antaa yhdellekin osakkaalle mah-
21732: kansanedustaja Esko Almgrenin kirjallisesta        dollisuuden estää hänen osakkeidensa tuotta-
21733: kysymyksestä n:o 129:                              maa hallintaoikeutta muuttavat yhtiöjärjestyk-
21734:                                                    sen muutokset.
21735:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Asunto-osakeyhtiölain uudistamista on ylei-
21736:        ryhtyä asunto-osakeyhtiöitä koskevan        sesti pidetty tarpeellisena ja uudistuksen val-
21737:        lainsäädännön muuttamiseksi siten, että     mistelu onkin aloitettu oikeusministeriön toi-
21738:        siitä poistetaan tai siinä muutetaan sel-   mesta vuoden 1980 alkupuoleLla, uuden osake-
21739:        laiset epäkohdat, jotka saattavat vai-      yhtiölain voimaantulon jälkeen. Uudistusta val-
21740:        keuttaa asunto-osakeyhtiön asioiden jär-    mistelevan toimikunnan tehtävänä on muun
21741:        kevää ja oikeudenmukaista hoitamista?       muassa selvittää asunto-osakeyhtiöiden hallin-
21742:                                                    toa koskevien säännösten kehittämismahdolli-
21743:                                                    suuksia. Tältä osin toimikunta tullee esittä-
21744:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mään keinot myös juuri niiden ongelmien pois-
21745: vasti seuraavaa:                                   tamiseksi, joihin kysy;myksessä ja sen peruste-
21746:    Kysymyksen perusteluissa viitatut ongelmat      luissa viitataan. Toimikunnan työlle asetettu
21747: muun muassa kohtuuttomien yhtiövastikeperus-       määräaika päättyy 31. 12. 1982.
21748: teiden muuttamismahdollisuuksien puuttumisen
21749:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
21750: 
21751:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
21752:                                             N:o 129                                                3
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757:                           Till Riksdagens Herr Talman
21758: 
21759:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     oskäliga bolagsvederlag är tyvärr välkända i
21760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         vissa bostadsaktiebolag. I sista hand är orsa-
21761: velse nr 614 av den 1 april 1982 tili veder-      ken tili rådande situation det starka minori-
21762: börande medlem av statsrådet översänt av-         tetsskyddet i lagen om bostadsaktiebolag av
21763: skrift av riksdagsman Esko Almgrens skrift-       år 1926, vilket ger t.o.m. endast en aktieägare
21764: liga spörsmål nr 129 av följande lydelse:         möjlighet att förhindra ändringar i bolagsord-
21765:                                                   ningen som gäller den besittningsrätt han åt-
21766:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    njuter med stöd av sina aktier.
21767:        taga för att ändra lagstiftningen om          Det har allmänt ansetts behövligt att revi-
21768:        bostadsaktiebolag så, att däri upphävs     dera lagen om bostadsaktiebolag och bered-
21769:        eller ändras sådana missförhållanden,      ningen av en revision har i själva verket in-
21770:        vilka kan försvåra en förnuftig och        letts på åtgärd av justitieministeriet under bör-
21771:        rättvis skötsel av bostadsaktiebolags      jan av år 1980, efter det den nya lagen om
21772:        angelägenheter?                            aktiebolag trädde i kraft. Den kommission som
21773:                                                   bereder revisionen har fått tili uppgift att bl.a.
21774:                                                   utreda möjligheterna att utveckla stadgandena
21775:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    om bostadsaktiebolags förvaltning. Tili den de-
21776: samt anföra följande:                             len torde kommissionen komma att föreslå åt-
21777:    De problem som påtalas i motiveringarna        gärder för att undanröja just de problem som
21778: tili spörsmålet och vilka bl.a. beror på avsak-   påtalats i spörsmålet och dess motiveringar.
21779: naden av möjligheter att ändra grunderna för      Kommissionens mandattid utgår 31. 12. 1982.
21780:      Helsingfors den 27 april 1982
21781: 
21782:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
21783:                                              1982 vp.
21784: 
21785: Kirjallinen kysymys n:o 130
21786: 
21787: 
21788: 
21789: 
21790:                                  Almgren: Joustavammasta viikkotuntimäärän laskemisesta perus-
21791:                                     koulussa
21792: 
21793: 
21794:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21795: 
21796:    Peruskoulun tuntimäärästä säädetään yksi-       täisiin, että · oppilaan kokonaistuntimäärä. on
21797: selitteisesti, että oppilaan viikkotuntimäärä ei   kahdessa viikossa 60 tai oppilaan kokonais~
21798: saa olla kuin korkeintaan 30. Säädös on sinän-     tuntimäärä viikossa on 29-31. Järjestely ei
21799: sä oikea ja tarkoituksenmukainen, kun ajatel-      aiheuttaisi lisäkuluja.
21800: laan oppilaan suorituskykyä ja ajan jakamista         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21801: koulutyön ja vapaa-ajan kesken.                    §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
21802:    Koulutyötä ajatellen säädöksellä on kuiten-     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
21803: kin eräitä käytännön opetustyötä hankaloitta-      van kysymyksen:
21804: via seurauksia. Esim. biologiassa on erittäin
21805: vaikea saada ohjelmoiduksi ns. kaksoistunteja,               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21806: jotka kuitenkin ovat kenttäbiologiaa ajatellen            siin peruskoulua koskevien säädösten
21807: välttämättömiä. Myös laborointien suorittami-             muuttamiseksi siten, että mm. biolo-
21808: nen on vaikeata.                                          gian opetuksessa voitaisiin toteuttaa
21809:    Huomattavan parannuksen saisi aikaan sää-              retkeilyt ja laboroinnit opetusta hyö-
21810: döksen muutos, jossa oppilaan kokonaistunti-              dyttävällä tavalla, säätämällä oppilaan
21811: maara määrättäisiin väljemmin. Koulutyön                  kokonaisviikkotuntimäärä uudella ta-
21812: joustavan käytännön kannalta olisi kaksi mah-             valla?
21813: dollisuutta saada asia hoidetuksi. Joko Säädet-
21814:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1982
21815: 
21816:                                         Esko Almgren
21817: 
21818: 
21819: 
21820: 
21821: 088200445M
21822: 2                                           1982 vp.
21823: 
21824: 
21825: 
21826: 
21827:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21828: 
21829:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      tia. Sanotun asetuksen 8 §:n mukaan tunnis-
21830: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      ta käytetään vähintään 45 minuuttia työjärjes-
21831: mies, olette 1 päivänä huhtikuuta 1982 päi-       tyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10
21832: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     minuuttia välituntiin sekä milloin opetettavan
21833: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      aineen opetuksessa käytettävän työtavan vuok-
21834: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuulu-         si tai muusta erityisestä syystä on tarkoituk-
21835: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 130:         senmukaista, päivittäinen työaika voidaan jär-
21836:                                                   jestää muutoinkin, työpäivää kuitenkaan lyhen-
21837:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    tämättä.
21838:        siin peruskoulua koskevien säädösten          Hallituksen käsityksen mukaan jo voimassa
21839:        muuttamiseksi siten, että mm. biolo-       olevat säännökset mahdollistavat biologian ope-
21840:        gian opetuksessa voitaisiin toteuttaa      tukseen sisältyvien retkien ja laborointien jär-
21841:        retkeilyt ja laboroinnit opetusta hyö-     jestämisen koulukohtaisesti tarkoituksenmukai-
21842:        dyttävällä tavalla, säätämällä oppilaan    sella tavalla. Järjestelyitä tosin rajoittaa oppi-
21843:        kokonaisviikkotuntimäärä uudella ta-       laan työpäivään sisältyvien oppituntien enim-
21844:        valla?                                     mäismäärää rajoittavat seitsemän tuntia.
21845:                                                      Peruskoulua koskevaa lainsäädäntöä uudis-
21846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       tettaessa pyritään myös turvaamaan riittävät
21847: taen seuraavaa:                                   edellytykset opetussuunnitelman toteuttami-
21848:    Peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu      seen koulun tasolla siten, että kysymyksessä
21849: siten, että peruskoulun yläasteen oppilaat saa-   tarkoitetut opetusjärjestelyt voivat toteutua
21850: vat peruskouluasetuksen 18 §:n mukaisesti         biologian opetusta ja koko peruskoulun kasva-
21851: opetusta 30 tuntia viikossa ja oppilaan työpäi-   tus- ja opetustyötä hyödyttävällä tavalla.
21852: vään saa kuulua enintään seitsemän oppitun-
21853:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
21854: 
21855:                                                                 Opetusministeri Kalevi Kivistö
21856:                                             N:o 130                                             3
21857: 
21858: 
21859: 
21860: 
21861:                           Tili Riksdagens          Herr Talman
21862: 
21863:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     minuter av lektionerna tili undervisning som
21864: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         överensstämmer med arbetsordningen, och
21865: velse av den 1 april 1982 till vederbörande       minst 10 minuter till rast; om det tili följd
21866: medlem av statsrådet översänt avskrift av         av undervisningens arbetssätt ellet av någon
21867: följande av riksdagsman Esko Almgren under-       annan särskild orsak är ändamålsenligt, kan
21868: tecknade spörsmål nr 130:                         den dagliga arbetstiden ordnas på annat sätt,
21869:                                                   dock så att arbetsdagen inte förkortas.
21870:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder            Enligt regeringens mening är det möjligt att
21871:        för att ändra bestämmelserna angående      inom ramen för existerande bestämmelser an-
21872:        totalantalet veckotimmar i grundskolan     ordna på ett ändamålsenligt sätt exkursioner
21873:        så att det blir möjligt att ordna ex-      och laboratorieövningar i samband med biologi-
21874:        kursioner och laboratorieövningar bl.a.    undervisningen i de enskilda skolorna. Arran-
21875:        i biologiundervisningen på ett sätt som    gemangen begränsas dock av bestämmelsen om
21876:        främjar undervisningen?                    att antalet lärotimmar som får ingå i elevernas
21877:                                                   arbetsdag får vara högst sju timmar.
21878:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Målsättningen vid reformeringen av grund-
21879: samt framföra följande:                           skollagstiftningen är också att trygga förut-
21880:    I enlighet med 18 § grundskolförordningen      sättningarna att genomföra läroplanen i sko-
21881: har grundskolans läroplan utformats så, att       lorna så att de i spörsmålet avsedda undervis-
21882: eleverna i grundskolans högstadium får 30         ningsformerna kan anordnas på ett sätt som
21883: timmar undervisning i veckan, och att elever-     gagnar biologiundervisningen och grundsklons
21884: nas arbetsdag får omfatta högst sju lärotimmar.   hela fostrargärning och undervisningsarbete.
21885: Enligt 8 § i förordningen används minst 45
21886:      Helsingfors den 7 maj 1982
21887: 
21888:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
21889: ~kriftlig~; spörsmål nr 131
21890: 
21891: 
21892: 
21893: 
21894:                                    M~:      Om beskattningen av prästgårdar, vilka används som
21895:                                        tjänstebostäder
21896: 
21897: 
21898:                               T i 11 R i ks d a g en s He r r Ta 1m a n
21899:     .            '
21900:     På senaste. tid har diskussion väckts rörande    svarande minskning för prästernas del varit
21901: möjligheterna a~t upprätthhlla de gamlapräst-,       hela 32 %. Dessa fakta är man medveten om
21902: kaplans- och kantorsgårdarna i deras ursprung-       bäde inom skattestyrelsen och inom kyrkans
21903: liga funktion.           . .                         avtalsdelegation. Det är också för att råda bot
21904:     ''Lagsti:ftningen och beskattningen bör änd-     på ovannämnda missförhållande som arbets-
21905: ras så att kulturhistoriskt värdefulla prästgår-     gruppen, viiken utrett frågan om beskatttiings-
21906: dar kan bevaras i sitt ursprungliga bruk ellet       värdet för prästgårdarna, kommit · med förslag
21907: användas på ett sätt som garanterar deras kul-       om en ändring av beskattningen av prästernas
21908: turhistoriska värden", betonar en av undervis-       tjänstebostad.
21909: ningsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som uträtt       Arbetsgruppen föreslår att beskattningen
21910:  orsakerna tili att gamla prästgårdar på grund       ändras så att man före fastställandet av be-
21911: av hög beskattning allt mindre används som           skattningsvärdet först drar av de utrymmen,
21912: tjänstebostäder. Ett betänkande om denna             som i byggnadsskedet avsetts för representa-
21913: problematik avgavs den 15 januari detta år tili      tionsbruk.                                     ·
21914: undervisningsministeriet.                               Av gammal hävd har prästgårdarna yarit
21915:     Arbetsgruppen framhöll ai:t de viktigaste or-    samlingspunkter för församlingsmedlemmar och
21916:  sakerna tili att präster flyttar ut ur tjänstebo-   även tjänat som kulturbärare. Kyrkan och
21917: städerna är det kraftigt höjda ·beskattningsvär-     prästgårdarna har i historiskt perspektiv .mer
21918:  det.                                                än någon annan institution haft en tvärkultu-
21919:      Enligt uppgifter från år 1980 hade 9,8 %        rell betydelse. Prästgårdarnas betydelse som
21920:  av kyrkoherdarna, d.v.s. 58 ämbetsinnehavare        ett medel att föra kyrkan och dess budskap
21921:  och 20,6% av kaplanerna, d.v.s. 65 ämbets-          närmare församlingen bör inte heller i dagens
21922:  innehavare och 20,6% av kantorerna, d.v.s.          situation underskattas.
21923:  120 ämbetsinnehavare flyttat ut ur sina tjänste-       Med hänvisning tili det ovansagda och med
21924:  bostäder. Under samma år beviljades samman-         stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen önskar
21925:  lagt 83 dispenser från skyldigheten att begagna     undertecknad tili vederbörande medlem · av
21926:  tjänstebostäder. Antalet ansökningar om dis-        statsrådet ställa följande spörsmål:    · ·
21927: pens var år 1981 över 100.
21928:   • En jämförelse mellan en statlig tjänsteinne-                Är Regeringen beredd att föreslå så-
21929:  havares realinkomster och en prästs realin-                dana ändringar av beskattningen av
21930:  komster visar att beskattningen av prästernas              tjänstebostäder att användningen av
21931:  tjänstebostäder menligt påverkar prästernas lö-            prästgårdar som tjänstebostädet: inte
21932:  nenivå.                                                    tillåts gestalta sig så ekonomiskt be-
21933:      När realinkomsten för en statlig tjänsteman            tungande att dessa inte inera tjänar det
21934:  sedan år 1973 sjunkit med ca 10 % har mot-                 syfte de varit avsedda för?
21935:         Helsingfors den 1 april 1982
21936: 
21937:                                           Ingvar S. Melin
21938: 
21939: 
21940: 
21941: 0882004593
21942: 2                                              198i\1t.
21943: 
21944: Kirjallinen kysymys n:o 1.31                                                              '· Suome'niios
21945: 
21946: 
21947: 
21948: 
21949:                                   Melin: Virka-asuntoina käytettävien pappiloiden verotuksesta
21950: 
21951: 
21952:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21953: 
21954:    Viime aikoina on herännyt keskustelt~a mah-        1973 on alentunut noin 10 %:lla, on vastaava
21955: dollisuuksista ·säilyttää vanhat pappilat sekä        lasku pappien osalta ollut kokonaista 32 %.
21956: kappalaisten ja kauttoreiden asunnot niiden al-       Tästä tosiasiasta ollaan tietoisia sekä verohalli-
21957: kuperäisessä tarkoituksessa.                          tuksessa että kirkon sopimusvaltuuskunnassa.
21958:  · "Lainsäädäntöä ja verotusta on muutettava          Tämän epäkohdan korjaamiseksi työryhmä, jo-
21959: siten; että kulttuurihistoriallisesti arvokkaat       ka selvitti kysymystä pappiloiden verotusarvos-
21960: pappilat·· voidaan säilyttää alkuperäisessä käy-      ta, esitti ehdotuksen pappien virka-asuntojen
21961: tössään tai käytettävä sellaisella tavalla, joka      verotuksen muuttamisesta.
21962: takaa niiden kulttuurihistoriallisen arvon'', lau-        Työryhmä ehdottaa verotusta muutettavaksi
21963: suu eräs opetusministeriön asettama työryhmä,         siten, että ennen verotusarvon vahvistamista
21964: joka on selvittänyt syitä siihen, että vanhoja        ensin vähennetään ne tilat, jotka rakennusvai-
21965: pappiloita korkeasta verotuksesta johtuen yhä         heessa on suunniteltu edustuskäyttöon.
21966: vähemmän käytetään virka-asuntoina. Tätä on~              Vanhan tavan mukaan pappilat ovat olleet
21967: gelmaa koskeva mietintö luovutettiin kuluvan          seurakuntalai~ten kokoontumispaikkoja ja ne
21968: vuoden tammikuun 15 päivänä opetusministe-            ovat myös toimineet kulttuurin vaalijoina. Kir-
21969: riölle.                                               kolla ja pappilailla on historiallisesta perspek-
21970:    Työryhmä esitti, että tärkeimpänä syynä sii-       tiivistä katsottuna enemmän kuin millään
21971: hen, että papit muuttavat pois virka-asunnois-        muulla instituutiolla ollut poikkikultturellinen
21972: taan, on niiden voimakkaasti noussut verotus-         merkitys. Pappiloiden merkitystä keinona tuo~
21973: arvo.                                                 da kirkko ja sen sanoma lähemmäksi seurakun-
21974:     Vuodelta 1980 peräisin olevien tietojen pe-        taa ei tule nykyisinkään aliarvioida.
21975: rusteella oli 9,8 % kirkkoherroista, eli 58 vi-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
21976: ranhaltijaa, ja 20;6 % kappalaisista, eli 65 vi-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
21977: ranhaltijaa, :,ekä 20,6 % kanttoreista, eli 120 vi-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
21978: ranhaltijaa, muuttanut virka-asunnoistaan. Sa-         si seuraavan kysymyksen:
21979: mana vuonna myönnettiin yhteensä 8.3 vapau·
21980: tusta velvollisuudesta käyttää virka-asuntoa.                    Onko Hallitus valmis esittämään sel-
21981: Vuonna 1981 oli vapautushakemuksia yli 100.                   laisia muutoksia virka-asuntojen vero-
21982:     Vertailu valtion viranhaltijan reaalitulojen ja           tukseen, että pappiloiden käyttö virka-
21983: papin reaalitulojen välillä osoittaa, että pappien            asuntoina ei muodostu taloudellisesti
21984: virka-asuntojen verotus vaikuttaa negatiivisesti              niin rasittavaksi, . että nämä eivät enää
21985: pappien palkkatasoon.                                         palvele tarkoitustaan?
21986:   · Kun. valtion virkamiehen reaalitulo vuodesta
21987:       Helsingissä 1 J?äivänä huhtikuuta 1982
21988: 
21989:                                            Ingvar S. Melin
21990:                                                                                                         3
21991: 
21992: 
21993: 
21994: 
21995:                               ;).
21996: 
21997: 
21998: 
21999: 
22000:                           E' (;1 u  skll n n a n Herra Puhe mie he II e
22001:                                  ,...      '
22002: 
22003:               . .              .
22004:    Valtiopäi~äjärj~styksen 3,7 S:n l momentissa        vitys · siitä, että mainitun kaltaiset tilat .eivät
22005: mainitussa tarkoi'tuksessa Te, Herra Puhemies,         ole osaksikaan perheen asumiskäytössä.
22006: olette 1 päivänä .huhtikuuta· 1982 päivätyn kir-          Verohallituksen päätöksen 2 § :n mukaan ve-
22007: jeenne ohella toirp.ittanut valtioneuvoston asian-     rolautakunnat voivat kunkin kurman vuokrata-
22008: omaiselle jäsenelle jäljennöksen .kansanedustaja       sosta riippuen korottaa tai alentaa asuntoedun
22009: Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         arvoja enintään 20 prosentilla. Lisäksi arvoja
22010: sestä n:o 131:                                         voidaan alentaa tai korottaa kunkin asunnon
22011:                                                        osalta erikseen enintään 30 prosentilla asunnon
22012:            Onko Hallitus valmis esittämään sel-        laatu- ja varustetason perusteella.
22013:         laisia muutoksia virka-asuntojen vero-            Luontoisetujen laskentaperusteita koskevan
22014:         tukseen, että pappiloiden käyttö virka-        päätöksen lisäksi verohallitus on antanut suu-
22015:         asuntoina ei muodostu taloudellisesti          ria, vanhoja luontoisetuasuntoja ·koskevan yhte-
22016:         niin rasittavaksi, että nämä eivät enää        näistämisohjeen. Ohjeen mukaan ennen vuotta
22017:         palvele tarkoitustaan?                         1960 valmistuneesta suuresta asunnosta, jollai-
22018:                                                        sesta esimerkkinä mainitaan juuri seurakuntien
22019:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          virka-asunnot, laskettavan asuntoedun arvo voi-
22020: vasti seuraavaa:                                       daan muun selvityksen puuttuessa alentaa 130
22021:    Tulo- ja varallisuusverolain 20 § :n 6 kohdan       neliömetriä ylittävältä osalta 50 prosentilla.
22022: mukaan veronalaista tuloa on muun ohessa               Selvityksen perusteella arvoa voidaan alentaa
22023: asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovelvolli-        enemmänkin. Sen sijaan alennusta ei tule oh-
22024: nen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä           jeen mukaan . myöntää, jos asunnon laatu- ja
22025: tai palveluksesta arvioituna käypään arvoon sen        varustetaso ylittää keskimääräisen tason tai jos
22026: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.             asuntoa ei ole verovelvollisen olosuhteisiin
22027:    Verohallituksen edellä mainitun lainkohdan          nähden pidettävä liian suurena.
22028: nojalla antamassa päätöksessä vuodelta 1981               Edellä olevan perusteella voidaan todeta.
22029: toimitettavassa verotuksessa noudatettavista           että verotuskäytännössä otetaan jo nykyisinkin
22030: luontoisetujen laskentaperusteista (967 /81) on        huomioon suurten virka-asuntojen haltijoiden
22031: määritelty asuntoedun arvot neliömetriä koh-           erityisasema. Suunta on viime vuosina verovel-
22032: den kuukaudessa asunnon iän mukaan porras-             vollisten kannalta ollut lievenevä, mitä osoitt.aa
22033: tettuina. Arvoihin vaikuttaa lisäksi se, kuuluu-       sekin, että yhtenäistämisohjeissa verotusarvon
22034: ko asuntoetuun lämmitys ja sähkönkäyttöoi-             alennukseen oikeuttava vähimmäispinta-ala on
22035: keus sekä se, onko kysymyksessä keskuslämmi-           alennettu 150 neliömetristä 130 neliömetriin.
22036: tys- vai uunilämmitysasunto.                           Jos nykyiset asuntoedun verotuksen lievennyk-
22037:    Päätöksen mukaan asuntoedun ·raha-arvoa ar-         set osoittautuvat vastaisuudessa riittämättömik-
22038: vioitaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinai-       si, on mahdollista lieventää ohjeita edelleen,
22039: s~t · asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen        jotta muussa kuin asumiskäytössä olevat tilat
22040: perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat ku-        eivät tulisi verotuksen piiriin. Jos ohjeiden
22041: ~en sauna, uipta~allas ja .askartell.}tilat. Pelkäs-   muutoksilla ei päästä tyydyttävään lopputulok-
22042: tään edustuskäytössä ·qlevia ·,tUoja ei näin· ollen    seen, hallitus. on valmis tarvittaessa harkitse-
22043: oteta huomioon asuntoedun arvoa määrättäes-            maan muutoksia asuntoedun verotusta koske-
22044: sä. Verovelvollisen on kuitenkin esitettävä sel-       viin säännöksiin. .
22045:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1982
22046: 
22047:                                                                          ·Ministeri Mauno Forsman
22048:                 '•':"
22049: 4
22050: 
22051: 
22052: 
22053: 
22054:                            Till Riksdagens Herr Talman
22055: 
22056:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt 2 S i skattestyrelsens beslut kan dock
22057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        skattenämnderna beroende på hyresnivån i ve-
22058: se av den 1 april 1982 tili vederbörande med-       derhörande kommun höja ellet sänka värdena
22059: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     av bostadsförmån med högst 20 %. Dessutom
22060: av riksd~gsw.an Melin undertecknade skriftliga      kim värdena särskilt för varje bostad sänkas
22061: spörsmål nr 131:    ·        ·     ·                eller höjas med högst 30% på basen av hoi
22062:                                                     staderis kvalitets- eller uttustningsnivå.
22063:           Är Regeringen beredd att föreslå så-         Utöver beslutet rörande grunderna för be-
22064:        dana ändringar av beskattningen av           räkning av naturaförmåner har skattestyrelsen
22065:        tjänstebostäder att användningen av          utfärdat anvisningat föt förenhetligande av be-
22066:        prästgårdar som ·tjänstebostäder inte        skattningen av stora gamla hostäder såsom na-
22067:        tiliåts gestalta sig så ekonomiskt be-       turaförmån .. Enligt anvisningarna kan värdet av
22068:        tungande att dessa inte mera tjänar det      bostadsförmånen i fråga om stora bostäder som
22069:        syfte de varit avsedda för?                  hlivit färdiga före år . 1960 - som exempel
22070:                                                     nämns försainlingarnas tjänstebostäder - till
22071:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den del bostadens areal överstiger 130 m2 sän-
22072: samt anföra följande:                               kas med 50%, om annan utredning saknas.
22073:    Enligt 20 § 6 punkten lagen om skatt på          På basen av utredning kan värdet sänkas ännu
22074: inkomst och förmögenhet är skattepliktig in-        mera. Däremot skall enligt anvisningarna sänk-
22075: komst bl.a. bostads- och annan naturaförmån,        ning inte beviljas, om bostadens kvalitets- eller
22076: som den skattskyldige erhallit såsom vederlag       utrustningsnivå överstiger genomsnittlig nivå
22077: för arbete, uppdrag eller tjänst, uppskattad till   eller om bostaden med beaktande av den skatt-
22078: dess gängse värde i enlighet med vad skatte-        skyldiges förhållanden inte hör ailses vara för
22079: styrelsen närmare bestämmer.                        stor.
22080:    l skattestyrelsens beslut om de grunder som         Med stöd av vad ovan anförts kan det
22081: skall iakttagas vid beräkningen av naturaför-       konstateras, att man i beskattningspraxis redan
22082: måner vid beskattningen för år 1981 (967 /          nu beaktar den särställning som gäller för in-
22083: 81), vilket utfärdats med stöd av ovan nämnda       nehavare av stora tjänstebostäder. Utveck-
22084: lagrum, är värdena av bostadsförmån fastställ-      lingen har under de senaste åren från de skatt-
22085: da per kvadratmeter och månad samt grade-           skyldigas synpunkt gått mot en lindring, vilket
22086: rade enligt bostadens ålder. Värdena är dess-       hl.a. utvisas av att den i anvisningarna angivna
22087: utom beroende av om uppvärmning och rätt            minimiyta som berättigar tili ·sänkning av he-
22088: att använda elström hör till bostadsförmånen        skattningsvärdet har sänkts från 150 tili 130
22089: samt om bostaden har centraluppvärmning el-         m2 • Om de nuvarande lindringarna vid beskatt-
22090: ler ugnsuppvärmning.                                ning av bostadsförmån visar . sig otillräckliga
22091:    Enligt beslutet inräknas i bostadens areal       framdeles, är det möjligt att göra ytterligare
22092: vid värdering av bostadsförmånens penning-          anvisningarna mindre stränga,. så att andta ut-
22093: värde de egentliga boningsrummen · och de           ryinmen än sådana som är i bostadsbruk inte
22094: byggnadsutrymmen som ansluter sig tili den          skall omfattas av beskattningen. Skulle tili-
22095: skattskyldiges eller hans familjs boende, såsom     fredsställande resultat int'e uppnås genom änd·
22096: bastu, simbassäng och hobbyrum. Utrymnien           ringar i anvisningarna, kommer staten .att vara
22097: som uteslutande är i representationsbruk be-        bet:edd att Vi<;l behov · överväga ändririgar i
22098: aktas sålunda inte då värdet av bostadsförmån       stadgandena rörande beskattning av bostads-
22099: bestäms. Den skattskyldige skall dock förete        förmån.
22100: utredning över att utrymmen av dylikt slag
22101: inte ens delvis används för bostadsändamål av
22102: familjen.
22103:      Helsingforsden 12 'maf 1982
22104: 
22105:                                                                        Minister Mauno Forsman
22106:                                               1982 vp.
22107: 
22108: Kirjallinen kysymys n:o 132
22109: 
22110: 
22111: 
22112: 
22113:                                   Tuovinen: Luonnontuotteiden keräilyn tehostamisesta
22114: 
22115: 
22116:                          E d ti s k u n n a n H e r r a P ti h e m i e he li e
22117: 
22118:    · Luonnontuotteiden tehokkaammasta keräilys-      tarvitsisi olla päätoiminen. Kun · lisäksi ltion"
22119: tä ja hyödyntämisestä on viime· vuosien aikana       Dontuotteista S'aatu tulo .00 verovapaata, hou-
22120: puhuttu eri yhteyksissä paljon. Käytännön toi-       kuttelisi se yhä useamm'ari henkilöt{ 'ansaitse-
22121: met ovat kuitenkin jääneet lähes olemattomik-        maan lisätulOa itselleen. Etet;~kirt työttömälle'
22122: si, vaikka luontaiset. edellytykset keräil)Ttuot-    nuorisolle kuntien tulisi: järjestää luonnontUot-
22123: tefden nykyistä laajemmalle talteenotolle ja         teiden keräilyn ohjausta ja neuvontaa.
22124: hyödyntämiselle ovat maassamme erinomaiset.             Edellä olevaan viitaten .esitän valtiopäiväjär-
22125: Luonnontuotteittenune ·puhtaudesta johtuen           jestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella val-
22126: myös vientimarkkinoita on olemassa . lähinnä         tioneuvoston asianomaisen jäsenen ·. vastatta-
22127: Keski-Eurooppaan.                            ·       vaksi seuraavan kysymyksen:              ·
22128:      Luorioontuotteiden tehokas keräily, jalostus
22129: ja markkinointi edellyttää nykyistä laajempaa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus . ailroo
22130: koulu,tus- ja neuvontatyötä niin, että ainakin              . ryhtyä. luonnontuotteiden · keräilyn te-
22131: suurimmissa kunnissa olisi oma neuvoja, joka                 hostamiseksi ja neuvonnan järjestämi-
22132: huolehtisi riittävästä opetuksesta ja käytännön              seksi maamme· kunnissa?                  ·
22133: neuvonnasta. Neuvojan toimen ei välttämättä
22134:      .Helsingissä 2 · päivänä huhtikuuta 1982
22135: 
22136:                                           Jouko Tuovinen
22137: 
22138: 
22139: 
22140: 
22141:  0882004604
22142: 2                                           1982 vp.
22143: 
22144: 
22145: 
22146: 
22147:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22148: 
22149:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     me vuosina muistakin hyötykasveista sekä nii-
22150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den keräilystä ja käytöstä. Vuodesta 1980 läh-
22151: olette 2 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-     tien on ammattikasvatushallitus järjestänyt li-
22152: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          säksi erityisiä hyötykasvikursseja. Tähän men-
22153: a.sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nessä on koulutettu 1 400 sienineuvojaa, jotka
22154: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-       puolestaan ovat kouluttaneet yli 40 000 kau-
22155: jallisesta kysymyksestä n:o 132:                   pallista sienenpoimijaa.
22156:                                                       Metsämarjojen ja sienien keräilyn laajenta-
22157:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     miseksi on valtion sekä viime että tämän vuo-
22158:        ryhtyä luonnontuotteiden keräilyn te-       den tulo- ja menoarviossa osoitettu 500 000
22159:        hostamiseksi ja neuvonnan järjestämi-       markan määräraha metsämarjojen ja sienien va-
22160:        seksi maamme kunnissa?                      rastoinnin tukemiseen kyseisten tuotteiden pi-
22161:                                                    tempiaikaisen varastoinoin aiheuttamien kus-
22162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tannusten alentamiseen.
22163: taen seuraavaa:                                       Markkinoinnin tehokkuudesta ja alan yritys-
22164:    Luonnontuotteiden keräilyä on valtion toi-      ten kiinnostuksesta riippuu, miten laajaksi näi-
22165: mesta pyritty monin tavoin edistämään. Luon-       den tuotteiden keräily lopulta voi muodostua.
22166: nonvaraisten marjojen ja sienien poimintatulot     Varastointiedellytysten parantamisella pyritään
22167: vapautettiin tuloverosta vuonna 1971. Jo tätä      luomaan edellytyksiä markkinoiden vakiintumi-
22168: ennen alkoi metsähallitus, jolta tehtävä siirtyi   selle ja sitä kautta myös niiden laajentumiselle.
22169: sittemmin ammattikasvatushallitukselle, järjes-    Kokemus tämän määrärahan käytön vaikutuk-
22170: tää sienineuvojakursseja. Kurssien ohjelmaan       sista on toistaiseksi lyhytaikainen.
22171: on sisältynyt tietoa myös metsämarjoista ja Vii-
22172:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
22173: 
22174:                                                                     Ministeri Jarmo Wahlström
22175:                                             N:o 132                                              3
22176: 
22177: 
22178: 
22179: 
22180:                           Till Riksdagens Herr Talman
22181: 
22182:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen     samt om hur man samlar och använder dem.
22183: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      Sedan år 1980 har yrkesutbildningsstyrelsen
22184: se av den 2 april 1982 tili vederbörande med-     dessutom ordnat särskilda kurser om nytto-
22185: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   växter. Hittills har 1 400 svampkonsulenter
22186: av riksdagsman Jouko Tuovinen ställda skrift-     utbildats och de har i sin tur utbildat mer än
22187: liga spörsmål nr 132:                             40 000 personer, som plockar svamp för kom-
22188:                                                   mersiella ändamål.
22189:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        För att insamlandet av skogsbär och svamp
22190:        ta för att göra insamlandet av natur-      skall bli mera utbrett har i statsförslaget både
22191:        produkter mera effektivt och för att       för fjolåret och för innevarande år upptagits
22192:        ordna med rådgivning härom i kom-          ett anslag av 500 000 mk tili stöd för lagring
22193:        munerna i vårt land?                       av skogsbär och svamp. Syftet härmed är att
22194:                                                   sänka kostnaderna för lagring av dessa produk-
22195:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ter under längre tid.
22196: samt anföra följande:                                Det beror på effekten hos marknadsföringen
22197:    Staten har på många sätt försökt främja in-    och intresset hos företagen i branschen hur
22198: samlandet av naturprodukter. De inkomster         omfattande insamlandet av nämnda produkter
22199: som erhålls genom plockning av vilt växande       slutligen kan bli. Förbättringen av betingelser-
22200: bär och svampar befriades från inkomstskatt       na för lagringen syftar tili att skapa förutsätt-
22201: år 1971. Redan dessförinnan började forststy-     ningar för en stabilisering av marknaden och
22202: relsen ordna kurser för svampkonsulenter, en      därmed också för en utvidgning av denna. Er-
22203: uppgift som sedermera övertogs av yrkesut-        farenheterna av de verkningar utnyttjandet av
22204: bildningsstyrelsen. Kursprogrammet har också      detta anslag får, hänför sig än så länge tili en
22205: innefattat information om skogsbär och under      kort tid.
22206: de senaste åren likaså om andra nyttoväxter
22207:      Helsingforsden 13 maj 1982
22208: 
22209:                                                                    Minister ] armo Wahlström
22210:                                                 1982 vp.
22211: 
22212: Kirjallinen kysymys n:o 133
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 
22217:                                    Kortesalmi: Avustusten myöntämisestä eläkeläist,en asuntojen
22218:                                       korjaamiseen
22219: 
22220: 
22221:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22222: 
22223:    Eläkeläisten asuntojen korjaukseen annetaan                Tietääkö Hallitus, että vähävaraisten
22224: avustuksia työpalkkojen osalta, mutta tarvik-              eläkeläisten asuntojen korjaus usein
22225: keisiin ei anneta. Kuitenkin monen vähävarai-              estyy sen vuoksi, että heillä ei ole varaa
22226: sen asunto jää tämän vuoksi korjaamatta, kos-              tarvikkeiden hankintaan, vaikka he sai-
22227: ka vähävaraisilla ei ole varaa ostaa tarvikkeita.          sivatkin avustuksen työpa1kkojen mak-
22228: Asia olisi:kin korjattaVJa niin, että sosiaalilauta-       samiseen, ja
22229: kunnille annettaisiin oikeus päättää myös tar-                aikooko Hallitus korjata epäkohdan
22230: vikeavun myöntämisestä vähävaraisten eläke-                siten, että esimerkiksi sosiaalilautakun-
22231: läisten asuntojen korjaamiseen. Varat tähän                nille ,annettaisiin oikeus päättää varojen
22232: olisi myönnettävä valtion budjetissa.                      myöntämisestä myös tarvikkeiden han-
22233:    Edellä esketyn perusteella ja viitaten valtio-          kintaan ja että varat osohettaisiin val-
22234: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän               tion budjetissa?
22235: kunnioittavasti valtioneuV10ston asianomaisen
22236: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22237:       Helsingissä 2 päivänä huhdkuuta 1982
22238: 
22239:                                         J. Juhani Kortesalmi
22240: 
22241: 
22242: 
22243: 
22244: 088200435A
22245: 2                                              1982 vp.
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 
22250:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22251: 
22252:    Valtiopäiväjärjestyben 37 §:n 1 momentissa         vien eläkeläisten omien asuntojen peruskorjaus-
22253: mainitussa •tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töitä. Työvoimaministeriön kunnille tähän tar-
22254: .olette 2 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn            koitukseen myöntämät avustukset suoritetaan
22255: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          menoarvion momentilta 34.50.61 (Valtionapu
22256: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         työttömyyden lieventämiseen) . Tämän määrä-
22257: edustaja J. Iuhani Kortesalmen näin ikuuluva•s-       rahan tarkoituksena on sanotun momentin pe-
22258: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 133:                rustelujen mukaan myöntää avustusta työllis-
22259:                                                       tettäessä työttömiä tai työttömyysuhan alaisia
22260:           Tietääkö Hallitus, että vähävaraisten       henkilöitä. Nykyisin voimassa olevan työllisyys-
22261:        eläkeläisten asuntojen korjaus usein           lain 6 a §:n mukaan voi työvoimaministeriö
22262:        estyy ·sen vuoksi, että heillä ei ole varaa    osoittaa avustuksen suoraan kunnalle vain sii-
22263:        tarvikkeiden hankintaan, vail<tk•a he rS•ai-   nä tapauksessa, että avustus myönnetään hen-
22264:        sivatkin avustuksen työpa~kkoj•en mak-         kilöstön palkkaamiseen. Juuri tästä menettelys-
22265:        samis·een, ja                                  tä on nyt kysymys, eikä työvoimaministeriön
22266:           aikooko Hallitus korjata epäkohdan          myöntämää avustusta näin ollen vroida käyttää
22267:        siten, että esimerki:ks·i sosiaalilautakun-    tarvikehankintojen rahoittamiseen.
22268:        nille .annettaisiin oikeus päättää varojen        Sosiaalilautakuntien toiminnan osalta on •syy-
22269:        myöntämisestä myös tarvikkeiden han-           tä todeta, että lautakunnilla on jo nyt mahdol-
22270:        k1ntaan ja että varat osoitettaisiin val-      lisuus myöntää kunnan omista määrärahoista
22271:        tion budjetissa?                               avustuksia esimerkiksi rakennustarvikkeiden
22272:                                                       hankintaan. Tätä mahdollisuutta sosiaalilauta-
22273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunnat ovatkin ·käyttäneet hyväkseen, mutta
22274: vasti seuraavaa:                                      käytäntö lienee vaihdellut kuntakohta:isesti.
22275:   Asuntojen peruskorjaustoimintaa rahoitetaan            Koska kysymyks·essä on kuntien sisäiseen
22276: valtion toimesta menoarvion eri momenteilta.          päätöksentekoon liittyvä asia, ei tarkempien oh-
22277: Pääasias•sa asuntoasioiDa koskevien kysymysten        jeiden antaminen kuulu työvoimaministeriön
22278: valmistelu ja päätöksenteko kuuluu ·sisäasiain-       toimivaltaan. Valvonta kuuluu näissä tapauk-
22279: ministeriön hallinnonalalle, mutta myös työvoi-       sissa lähinnä sosiaaliviranomaisille sikäli kuin
22280: maministeriö on jo usean vuoden ajan rahoitta-        valtion viranomaiset yleensä voivat puuttua
22281: nut vaikeilla työttömyysalueilla pysyvästi asu-       kuntien omaan päätöksentekoon.
22282:      Helsingis•sä 7 päivänä toukokuuta 1982
22283: 
22284:                                                                 Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
22285:                                               N:o 133                                              3
22286: 
22287: 
22288: 
22289: 
22290:                             Tili   Rik~sdagens        Herr Talman
22291: 
22292:    I det syfte 37 § 1 mom. r~sdagsordningen          munerna för detta ändamål erläggs ur moment
22293: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        34.50.61 ( Statsunderstöd för lindrande av ar-
22294: av den 2 april 1982 'tili vederbörande medlem        betslösheten) i utgiftsbudgeten. Enligt mo-
22295: av statsrådet för besvarande översänt avskrift       tiveringen tili sagda moment är ravsikten med
22296: av följande av riksdagsmarn J. Juhani Korte-         detta anslag att bevilja dessa urnderstöd för
22297: salmi ställda skriftliga rspörsmål nr 13 3 :         sysselsättande av arbetslösa och arbetslöshets-
22298:                                                      hotade personer. Enligt 6 a § i gällande lag om
22299:           Är Regeringen medveten om ratt re-         sysselsättning kan arbetskmftsministeriet anvisa
22300:        paration av mindre bemedlade pensio-          understöd direkt tili kommun endast i det fall
22301:        närers bostäder ofta hindras av att de        att understödet beviljas för avlönande av per-
22302:        inte har råd för anskaffning av ma-           sonal. Här är det fråga om just sådant för-
22303:        teria!, även om de fick understöd för         farande, och därför ~an alltså inte det av ar-
22304:        betalning av arbetslöner, och                 betskraftsministeriet beviljade understödet an-
22305:           ämnar Regeringen rätta tili missför-       vändf.s för finansiering av materialanskaff-
22306:        hållandet så att tili exempel sodalnämn-      ningar.
22307:        dema skulle ges rätt att besluta om be-          I fråga om sociaLnämndernl!Js verksamhet är
22308:        viljande av medel även för material-          det skäl att kronstatera, att nämnderna redan
22309:        anskaffning samt att medlen skulle an-        nu har möjlighet att ur kommunens egna
22310:        v1sas via s~tatsbudgeten?                     anslag bevilja understöd för tili rexempel an-
22311:                                                      skaffning av byggnadsmaterial. Sodalnämnder-
22312:    Som svar på detta spörsmål ,anför jag vörd-       na har också använt s~ig av denna möjlighet,
22313: samt följande:                                       men praxisen torde ha varierat kommun för
22314:    Grundreparationsarbeten av bostäder finan-        kommun.
22315: sieras av staten genom flera olika moment i             Eftersom det rör ~sig om en fråga som an-
22316: utgrftsbudgeten. Beredningen av och besluts-         sluter sig tili kommunernas interna besluts-
22317: fattandet i frågor som rör bostadsärenden hör        fattande, hör det inte tili arbetskrafnsminis-
22318: i första hl!Jnd tili inrikesministeriets förvalt-    teriets kompetensområde att ge närmare anvis-
22319: ningsområde, men ockrså arbetskraftsministeriet      ningar därom. I den mån statliga myndigheter
22320: har redan i fler:a års tid finans,ierat grundrepa-   överhuvudtaget kan ingripa i kommunernas
22321: rationsarbeten av pensionärers egna bostäder i       interna beslutsfattande ankommer övervak-
22322: de svåraste arbetslöshetsområdena. De under-         ningen i dessa fall närmast på socialmyndig-
22323: stöd som arbetskraftsministeriet beviljar kom-       heterna.
22324:      Helsingfors den 7 maj 1982
22325: 
22326:                                                              Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
22327:                                              1982 vp.
22328: 
22329: Kirjallinen kysymys n:o 134
22330: 
22331: 
22332: 
22333: 
22334:                                  Uitto ym.: Komennustyössä maksettavien päivärahojen verotuk-
22335:                                      sesta
22336: 
22337: 
22338:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22339: 
22340:     Työnantajan maksamien päivärahojen vero-        välillä. Verotuskäytäntö ei tunnu millään ta-
22341: tukseen liittyy useita epäkohtia, jotka tekevät     voin ottavan huomioon henkilön tosiasiallisia
22342: eri työntekijöiden aseman hyvin eritaiseksi ja      olosuhteita, vaan alkaa erilaisten "periaattei-
22343: jopa sattumanvaraiseksi:                            den" nojalla verottaa työntekijän päivärahoja
22344:     1) Veroviranomaiset ovat ottaneet käyttöön      siitä huolimatta, että henkilö asuu perheestään
22345: niin sanotun hakeutumisperiaatteen, jonka no-       erillään työnsä vuoksi ja joutuu maksamaan
22346: jalla alun perin vieraalle paikkakunnalle työ-      tuntuvasti kohonneita elinkustannuksia. Esi-
22347: sopimuksen tehnyt työntekijä joutuu maksa-          merkiksi pitkänkin komennuksen saaneen työn-
22348: maan päivärahastaan veron, mutta aluksi sa-         tekijän saattaa olla täysin mahdotonta saada
22349: man työnantajan toisessa kohteessa työnteki-        perhettään muuttamaan komennuspaikkaktm-
22350: jän kotipaikkakunnalla työskennellyt henkilö        nalle, Puoliso saattaa olla työssä ja lapset
22351: ei.                                                 koulussa, ja perheellä on vakituinen asunto.
22352:     2) Erityisesti rakennusalaa syrJll lisäksi      On selvää, ettei perhettä voi liikutella ko-
22353: säännös, jonka mukaan aloilla, joille on tunnus-    mennuksen mukaan. Monessa tapauksessa työn-
22354: omaista työpaikan usein tapahtuva vaihtumi-         tekijän työsopimus vielä edellyttää, että hän on
22355: nen, päivärahat menevät aina verolle.               tarvittaessa valmis vaihtamaan työntekemis-
22356:     3) Pitkät komennukset on verotuskäytän-         paikkakuntaa viikon varoitusajalla.
22357: nössä alettu rinnastaa vakituiseen työnteke-           Missään tapauksessa ei verovapaasta päivä-
22358: mispaikkaan, eräissä verolautakunnissa jo puo-      rahasta nauttiva henkilö ole tasa-arvoisessa
22359: len vuoden työskentelyn jälkeen, vaikka ko-         asemassa sellaisen työntekijän kanssa, jolta
22360: mennusmiehen olosuhteissa ei tapahdu mitään         pidätetään päivärahasta vero ja joka voi lo-
22361: muutosta.                                           pullisessa verotuksessa saada vähennetyiksi vie-
22362:     4) Myös työttömät työnhakijat joutuvat          raalla paikkakunnalla työskentelyn vuoksi ai-
22363: huonompaan asemaan, koska heidät voidaan            heutuneet ylimääräiset kustannukset. Näytön
22364: perhesuhteista ja asumisolosuhteista riippumat-     esittäminen syntyneistä lisäkustannuksista on
22365: ta komentaa minne tahansa Suomessa työhön           käytännössä mahdotonta, eikä nykyinen vero-
22366: ilman että he saisivat verovapaan päivärahan.       tuskäytäntö edes pyri ottamaan kustannuksia
22367:     5) Edelleen eriarvoisuutta aiheuttaa se, että   täysimääräisinä huomioon.
22368: yksityisen työnantajan palveluksessa olevien            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22369: henkilöiden päivärahat tuntuvat olevan huo-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
22370: mattavasti tarkemman kontrollin alaisia kuin        me valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle
22371: esimerkiksi valtion maksamat päivärahat.            seuraavan kysymyksen:
22372:     Kaikki edellä mainitut epäkohdat aiheutta-
22373: vat työntekijöiden erilaista ja eriarvoistavaa               Mitä Hallitus aikoo tehdä komen-
22374: kohtelua. Eriarvoisuutta esiintyy eri läänien              nustyöstä maksettavien päivärahojen
22375:  kesken, eri kuntien välillä, eri alojen kesken            epäjohdonmukaisen ja eriarvoistavan
22376:  ja jopa samankin työnantajan eri työntekijöiden           verotuskohtelun muuttamiseksi?
22377:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1982
22378: 
22379:          Pauli Uitto                   J. Vähäkangas                  Kati Peltola
22380:          Heli Astala                   Ulla-Leena Alppi               Terho Pursiainen
22381: 088200452V
22382: 2                                            1982 vp.
22383: 
22384: 
22385: 
22386: 
22387:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22388: 
22389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Kysymyksen perusteluissa esitettyjen palva-
22390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rahojen verotukseen liittyvien ongelmien osal-
22391: olette 2 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn           ta voidaan todeta seuraavaa.
22392: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Verotuskäytännössä omaksuttu niin kutsuttu
22393: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hakeutumisperiaate perustuu edellä mainittuun
22394: edustaja Uiton ym. näin kuuluvasta kirjalli-        tulo- ja varallisuusverolain 22 §:ään, jonka
22395: sesta kysymyksestä n:o 134:                         mukaan päivärahan verovapauden edellytyk-
22396:                                                     senä on työnantajan määräys. Sitä, milloin
22397:          Mitä Hallitus aikoo tehdä komen-           työmatka voidaan katsoa työnantajan määräyk-
22398:        nustyöstä maksettavien päivärahojen          sestä tehdyksi, ei määritellä tarkemmin laissa
22399:        epäjohdonmukaisen ja eriarvoistavan          eikä verohallituksen päivärahapäätöksessä. Ve-
22400:        verotuskohtelun muuttamiseksi?               rohallitus on kuitenkin antanut asiaa koskevia
22401:                                                     ohjeita, joiden mukaan työnantajan määräystä
22402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ei voida katsoa olevan esimerkiksi silloin, kun
22403: vasti seuraavaa:                                    työvoimaviranomainen on osoittanut työnteki-
22404:    Päivärahojen verotuksessa noudatettavat pe-      jän toiselle paikkakunnalle työhön tai vero-
22405: riaatteet perustuvat tulo- ja varallisuusverolain   velvollinen on työnantajan toimistossa otettu
22406: 22 §:n 1 momentin 8 kohtaan (510/77),               työhön tiettyyn toisella paikkakunnalla olevaan
22407: jonka mukaan veronalaiseksi tuloksi ei kat-         työkohteeseen. Jos työnantaja on määrännyt
22408: sota, sen mukaan kuin verohallitus vuosittain       verovelvollisen    ensimmäisestä      työkohteesta
22409: tarkemmin määrää, työnantajan määräyksestä          muuhun erityiseen työntekemispaikkaan, voi-
22410: tehdystä virka- tai työmatkasta saatua matkus-      daan matka katsoa työnantajan määräyksestä
22411: tamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate-       tehdyksi. Myös korkein hallinto-oikeus on rat-
22412: riakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatka-        kaisuissaan tukenut verohallituksen ohjeissa
22413: rahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritet-        omaksuttua linjaa. Hakeutumisperiaate perus-
22414: tua matkakustannusten korvausta eikä ulko-          tuu näin ollen lakiin ja sen poistaminen edel-
22415: maille työnantajan määräyksestä tehdystä virka-     lyttäisi asiaa koskevan lainkohdan muuttamista.
22416: tai työmatkasta saatua vastaavaa korvausta.         Tällaiseen lainmuutokseen ei ole kuitenkaan
22417: Työnantajan määräyksestä riippumatta katso-         syytä ryhtyä ilman huolellista harkintaa, koska
22418: taan kuitenkin aloilla, joilla erityistä työn-      luopuminen työnantajan määräyksen edellyttä-
22419: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn ly-        misestä johtaisi helposti siihen, että päivärahoja
22420: hytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaih-         alettaisiin entistä useammin maksaa eräänlai-
22421: tamaan, päivittäisistä asunnon ja erityisen         sena lisäpalkkana. Tämä taas merkitsisi eri-
22422: työntekemispaikan välisistä matkoista saadusta       arvoisuutta eri palkansaajaryhmien verotuskoh-
22423: korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain mat-          telussa. Muutos saattaisi lisäksi johtaa uusiin
22424: kustamiskustannuksista saatu korvaus. Tällai-        entistä vaikeampiin tull.dntaongelmiin.
22425: sina aloina on verotus- ja oikeuskäytännössä            Päivittäin tehdyistä työmatkoista maksettu-
22426: pidetty erityisesti rakennus- ja metsäalaa.          jen päivärahojen veronalaisuus aloilla, joille
22427:    Verohallituksen asiana on lain mukaan vah-        on ominaista työn liikkuvuus ja erityisen työn-
22428: vistaa kulloinkin sovellettavat päivärahojen ja      tekemispaikan vaihtuvuus, perustuu näkemyk-
22429: muiden korvausten enimmäismäärät valtion             seen, jonka mukaan näiden alojen työnteki-
22430: suorittamia korvauksia vastaaviksi ottaen kui-       jöille ei koidu matkakustannuksia lukuun otta-
22431: tenkin huomioon edustavimpien valtakunnallis-        matta päivittäisistä matkoista enempää kuin
22432: ten työ- ja virkaehtosopimusten määräykset.          muille palkansaajille sellaisia erityismenoja,
22433:                                               N:o 134                                              3
22434: 
22435: joiden kattamiseksi verovapaiden päivärahojen        Kuitenkin melko pitkänkin aikaa kestävää työ-
22436: maksaminen olisi tarpeen. Päivärahojen voi-          matkaa voidaan pitää tilapäisenä, jos työnteki-
22437: daan siten katsoa näillä aloilla olevan erään-       jä joutuu asumaan tilapäisissä asuintiloissa
22438: laista lisäpaikkaa. Samalla on kuitenkin huo-        olosuhteissa, joissa hänen ei voida kohtuudella
22439: mattava, että näillä aloilla voidaan aina mak-       vaatia muuttamaan asuntoaan työntekemispai-
22440: saa matkakustannusten korvauksia verovapaas-         kalle. Työmatkan tilapäisyys joudutaan vero-
22441: ti. Lisäksi sellaisille liikkuvan alan työnteki-     tuksessa ratkaisemaan kussakin tapauksessa
22442: jöille, joilla katsotaan olevan varsinainen työ-     erikseen verovelvollisen yksilölliset olosuhteet
22443: paikka muualla kuin työkohteessa, voidaan            huomioon ottaen. Näin ollen verohallituksen
22444: maksaa verovapaasti myös päivärahaa. Korkein         ohjeissa ei ole voitu antaa tarkkoja määräyksiä
22445: hallinto-oikeus on viime aikoina antanut täl-        tilapäisen työkomennuksen aikarajoista.
22446: laisia työntekijöitä koskevia päätöksiä, joissa          Kysymyksen perusteluissa on viitattu siihen,
22447: on katsottu rakennusalan työntekijän olevan          että yksityisten maksamat päivärahat näyttävät
22448: oikeutettu verovapaaseen päivärahaan (KHO            olevan huomattavasti tarkemman kontrollin
22449: 30.6.1981 T 2926, 21.8.1981 T 3435,                  alaisia kuin esimerkiksi valtion maksamat päi-
22450: 31. 12. 1981 T 6596, 10. 2. 1982 T 517 ja            värahat.
22451:  10. 2. 1982 T 516). Päätösten perustelujen             Julkisyhteisöjen maksamista suorituksista
22452: valossa vallitsee tällä hetkellä epätietoisuus       matkakustannusten korvaukset ovatkin siinä
22453: siitä, onko korkein hallinto-oikeus katsonut,        mielessä erikoisasemassa, ettei niitä tarvitse
22454: että verovapaasti voitaisiin maksaa päivärahoja      merkitä työntekijän verokirjaan, mikäli ne vas-
22455: myös muille liikkuvien alojen työntekijöille         taavat verohallituksen vahvistamia perusteita.
22456: kuin niille, joilla on varsinainen työpaikka         Lisäksi ennakontarkastus kohdistuu julkis-
22457: muualla. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on         yhteisöön eri tavalla kuin muihin työnantajiin,
22458: edelleen vireillä mainittua ongelmaa koskevia        koska valtiontalouden tarkastusviraston suorit-
22459: asioita, joten tulkintalinjaa selventäviä päätök-    tama valtion tilinpidon tarkastus on käytän-
22460: siä annetaan ilmeisesti lähiaikoina. Vasta tä-       nössä katsottu ensisijaiseksi. Sen sijaan kor-
22461: män jälkeen on aiheellista harkita, onko esi-        vausten verovapauden aineelliset edellytykset
22462: merkiksi erityisalojen päivärahoja koskevaa          ovat samat niin julkisyhteisöjen kuin muiden-
22463: lainkohtaa syytä täsmentää.                          kin työnantajien maksamien matkakustannusten
22464:     Pitkien työkomennusten rinnastaminen vaki-       korvausten suhteen.
22465:  tuiseen työpaikkaan, jolloin oikeus verovapaa-         Päivärahojen ja matkustamiskustannusten
22466:  seen päivärahaan lakkaa, perustuu siihen laissa     korvausten verotukseen viime vuosina liitty-
22467:  asetettuun edellytykseen, jonka mukaan työ-         neet epäkohdat ovat osittain johtuneet siitä,
22468: matkan tulee olla tilapäinen, jotta verovapaita      ettei oikeuskäytännön tulkintalinja ole ollut
22469: päivärahoja voitaisiin maksaa. Verohallituksen       vuoden 1977 lainmuutoksen jälkeen vielä va-
22470:  ohjeissa on pyritty selvittämään työmatkan          kiintunut. Tilanne on kuitenkin selkiintymässä,
22471:  tilapäisyyttä. Ohjeissa todetaan, että jos työn     koska korkeimmasta hallinto-oikeudesta on vii-
22472:  samassa työkohteessa tiedetään kestävän niin        me aikoina saatu useita asiaa koskevia ratkai-
22473:  pitkän ajan, että verovelvollinen kohtuudella       suja, ja uusia päätöksiä tulee lähiaikoina. Sen
22474:  voisi muuttaa työntekemispaikalle, matkaa ei        jälkeen kun oikeuskäytännön kanta on keskei-
22475:  voida katsoa tilapäiseksi, vaikka työkohteeseen     simpien ongelmakysymysten osalta selvinnyt,
22476:  on siirrytty työnantajan määräyksestä ja vero-      voidaan myös harkita, onko lainsäännösten tar-
22477:  velvollisen perhe asuisi toisella paikkakunnalla.   kistaminen joitain osin tarpeen.
22478:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1982
22479: 
22480:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
22481: 4                                            1982 vp.
22482: 
22483: 
22484: 
22485: 
22486:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22487: 
22488:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänstekollektivavtal som bör anses såsom
22489: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           mest representativa.
22490: velse av den 2 april 1982 tili vederbörande            Beträffande problemen i anslutning till be-
22491: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      skattningen av de dagtraktamenten som
22492: jande av riksdagsman Uitto m. fl. underteck-        nämnts i motiveringen för spörsmålet kan an-
22493: nade spörsmål nr 134:                               föras följande.
22494:                                                         Principen om så kallade arbetssökare vii-
22495:           V ad ämnar Regeringen göra för att        ken omfattats i beskattningspraxis grundar sig
22496:        ändra den inkonsekventa och olikvär-         på ovan nämnda 22 § i lagen om skatt på
22497:        diga beskattningen av dagtraktamenten        inkomst och förmögenhet, enligt viiken för-
22498:        för kommenderingsarbete?                     utsättningen för att dagtraktamente skall vara
22499:                                                     skattefritt är att arbetsresan i fråga företagits
22500:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       på arbetsgivarens order. När en arbetsresa kan
22501: samt anföra följande:                               anses ha blivit företagen på arbetsgivarens
22502:    De principer som iakttas vid beskattningen       order definieras inte närmare i lagen eller i
22503: av dagtraktamenten grundar sig på 22 § 1            skattestyrelsens beslut rörande dagtraktamen-
22504: mom. 8 punkten lagen om skatt på inkomst            ten. Skattestyrelsen har emellertid utfärdat an-
22505: och förmögenhet (510/77), enligt viiken så-         visningar i ärendet. Enligt dessa anvisningar
22506: som skattepliktig inkomst, i enlighet med vad       kan det t. ex. inte anses vara fråga om arbets-
22507: skattestyrelsen årligen närmare bestämmer,          givares order, då arbetskraftsmyndighet har
22508: inte anses resekostnadsersättning, dagtrakta-       anvisat en arbetstagare arbete på annan ort
22509: mente, måltidsersättning, logiersättning, över-     eller då den skattskyldige i arbetsgivarens kon-
22510: nattningspenning och såsom gottgörelse under        tor anställts för ett visst arbetsobjekt på
22511: annat namn erlagd resekostnadsersättning för        annan ort. Om arbetsgivaren beordrat arbets-
22512: tjänste- eller arbetsresa som företagits på ar-     tagaren att från det första arbetsobjektet resa
22513: betsgivares order, liksom även motsvarande          till en annan särskild arbetsplats, kan resan
22514: ersättning för tjänste- eller arbetsresa som        anses företagen på arbetsgivarens order. Ä ven
22515: gjorts utomlands på arbetsgivarens order.           högsta förvaltningsdomstolen har i sina av-
22516: Oberoende av arbetsgivares order anses inom         göranden stött den linje som omfattats i skat-
22517: sådana branscher, där arbetstagaren, tili följd     testyrelsens anvisningar. Principen baserar sig
22518: av att det för branschen karakteristiska arbetet    sålunda på lag och kan inte frångås utan en
22519: är av kortvarig natur, ofta måste utföra sitt       ändring av lagrummet i fråga. Det är dock
22520: arbete på olika ställen, av ersättning, som         inte skäl att göra en sådan lagändring utan
22521: erhållits för dagliga resor mellan bostaden och     noggrant övervägande, eftersom slopandet av
22522: särskilt arbetsställe, endast resekostnadsersätt-   kravet på arbetsgivarens order lätt skulle leda
22523: ningen vara skattefri inkomst. I beskattnings-      till att man allt oftare börjar betala dagtrak-
22524: och rättspraxis har särskilt byggnads- och          tamenten som ett slags extra lön. Detta åter
22525: skogsbranschen betraktats som dylika bran-          skulle innebära ojämlikhet i behandlingen av
22526: scher.                                              olika löntagargrupper vid beskattningen.
22527:    Enligt lagen ankommer det på skattestyrel-       Ändringen skulle dessutom kunna leda till
22528: sen att fastställa maximibeloppen för de dag-       nya och ännu svårare tolkningsproblem.
22529: traktamenten och ovnga ersättningar som                 Skatteplikten i fråga om dagtraktamenten,
22530: skall tillämpas vid ifrågavarande tidpunkt, så      som betalats för dagligen företagna arbetsresor
22531: att de motsvarar de resekostnadsersättningar        inom branscher som kännetecknas av rörlighet
22532: staten erlägger, likväl med beaktande av be-        i arbetet och växlingar i fråga om det egent-
22533: stämmelserna i de riksomfattande arbets- och        liga stället för arbetets utförande grundar sig
22534:                                               N:o 134                                              5
22535: 
22536: på uppfattningen att arbetstagarna inom dessa         tet på arbetsgivarens order och den skattskyl-
22537: branscher med undantag av resekostnaderna             diges familj bor på annan ort. En arbetsresa
22538: inte i högre grad än andra löntagare av de            som räcker relativt länge kan dock anses vara
22539: dagliga resorna åsamkas sådana särskilda ut-          tillfällig, om arbetstagaren är tvungen att bo
22540: gifter som måste täckas med skattefria dag-           i tillfälliga bostadsutrymmen under förhållan-
22541: traktamenten. Dagtraktamentena kan således            den i vilka man rimligtvis inte kan kräva att
22542: inom dessa branscher anses som ett slags extra        han skall flytta sitt hem tili den plats där
22543: lön. Samtidigt bör det likväl observeras att          arbetet utförs. Arbetsresans tillfälliga natur
22544: inom dessa branscher alltid kan betalas skat-         måste vid beskattningen avgöras skilt från
22545: tefria resekostnadsersättningar. Vidare kan så-       fall tili fall med beaktande av den skattskyl-
22546: dana arbetstagare inom den rörliga branschen          diges individuella förhållanden. Därför har
22547: vilka anses ha sin egentliga arbetsplats på           skattestyrelsen i sina anvisningar inte kunnat
22548: annat ställe än arbetsobjektet även få skatte-        utfärda noggranna bestämmelser om tids-
22549: fritt dagtraktamente. Högsta förvaltningsdom-         gränserna för en tilifällig arbetskommendering.
22550: stolen har under senaste tid för dylika arbets-           I motiveringen för spörsmålet hänvisas tili
22551: tagares vidkommande givit utslag i vilka ar-          att de dagtraktamenten som betalas av en-
22552: betstagare inom byggnadsbranschen har ansetts         skilda arbetsgivare förefaller att vara under-
22553: vara berättigade till skattefritt dagtraktamen-       kastade avsevärt noggrannare kontroll än t. ex.
22554: te (HFD 30. 6. 1981 L 2926, 21. 8. 1981 L             de dagtraktamenten som betalas av staten.
22555: 3435, 31. 12.1981 L 6596, 10.2.1982 L                     Av de offentligrättsliga samfundens presta-
22556: 517 och 10. 2. 1982 L 516). I belysning av            tioher är resekostnadsersättningarna i en spe-
22557: utslagens motivering råder för närvarande             cialställning i den bemärkelsen, att de inte
22558: oklarhet om huruvida högsta förvaltningsdom-          behöver antecknas i arbetstagarens skattebok,
22559: stolen har ansett att skattefria dagtraktamen-        om de motsvarar de grunder som fastställts
22560: ten kan betalas även tili andra arbetstagare          av skattestyrelsen. Vidare inriktas förhands-
22561: inom den rörliga branschen än de som har             granskningen av offentligrättsliga samfund
22562: sin egentliga arbetsplats på annat håll. Ären-        på ett annat sätt än granskningen av andra
22563: den som gäller nämnda problem är alltjämt             arbetsgivare, eftersom statens revisionsverks
22564: anhängiga vid högsta förvaltningsdomstolen,          granskning av statens bokföring i praktiken
22565: varför utslag som klarlägger tolkningslinjen         har ansetts primär. Däremot är de materiella
22566: sannolikt kommer att ges inom den närmaste           förutsättningarna för ersättningarnas skatte-
22567: tiden. Först därefter är det motiverat att över-     frihet desamma beträffande såväl de resekost-
22568: väga om det finns skäl att precisera t. ex. det      nadsersättningar som betalas av offentlig-
22569: lagrum som gäller specialbranchernas dagtrakta-      rättsliga samfund som de som betalas av övriga
22570: menten.                                              arbetsgivare.
22571:    Jämställandet av långa arbetskommende-                De missförhållanden som under de senaste
22572: ringar med en stadigvarande arbetsplats, var-        åren förekommit i beskattningen av dagtrak-
22573: vid rätten tili skattefritt dagtraktamente upp-      tamenten och resekostnadsersättningar har del-
22574: hör, grundar sig på den i lagen angivna för-         vis berott på att tolkningslinjen i rättspraxis
22575: utsättningen att arbetsresan skall vara tilifällig   inte ännu har stabiliserats efter 1977 års lag-
22576: för att skattefria dagtraktamenten skall kunna       ändring. Situationen håller emellertid på att
22577: betalas. I skattestyrelsens anvisningar har          bli klarare, då högsta förvaltningsdomstolen
22578: man strävat tili att klarlägga vad som avses         under den senaste tiden kommit med flera
22579: med tillfällig arbetsresa. I anvisningarna kon-      avgöranden i ärendet och då nya utslag kom-
22580: stateras att om man vet att ett arbete vid           mer att ges inom den närmaste framtiden.
22581: ett och samma arbetsobjekt räcker så lång            Efter det att rättspraxis klarlagts i fråga om
22582: tid att den skattskyldige rimligtvis skulle          de mest centrala problemfrågorna kan det även
22583: kunna flytta tili den plats där arbetet utförs,      övervägas om det är nödvändigt att revidera
22584: kan arbetsresan inte anses vara tillfällig,          lagstiftningen tili någon del.
22585: fastän arbetstagaren har rest tili arbetsobjek-
22586:      Helsingfors den 12 maj 1982
22587: 
22588:                                                                        Minister Mauno Forsman
22589: 
22590: 088200452V
22591:                                                1982 vp.
22592: 
22593: Skriftligt spörsmål nr 13 5
22594: 
22595: 
22596: 
22597: 
22598:                                     Bärlund: Om förbättrande av postservicen i Sibbo
22599: 
22600: 
22601:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm å n
22602: 
22603:   Postgången i Sibbo kolJlmun har redan i åra-        tili ett självständigt delområde mellan Borgå
22604: thl. varit _etlt problem för kommunborna. För         och Helsingfors. Den här utvecklingsriktningen
22605: närvarande kommer posten tiH Sibbo via Hel-           ger för sin del fog för kraven på en själv-
22606: singfors; Kervo, Vanda och Borgå. Förvalt-            ständig och effektiv postgång i Sibbo.
22607: ningsmässigt sorterar postväsendet· i Sibbo              Utveckilingsplanerna för Sibbo går ut på att
22608: under Kervo postdistrikt..                            kommunen får två starka centra, Nickby och
22609: :. På grund av att ·kommunen saknar en egen           Söderkulla, av vilka det först· nämnda blir det
22610: huvudpostanstalt och ~ dessutom har delar av          egentliga kommuncentret också för framtiden.
22611: s~tt ·område ansiutna tili utanför kommunen           För den skull vore det naturligt att Nickby
22612: liggande postkontor. uppstår oklarheter i adres-      post- och telegrafexpedition skulle bli huvud~
22613: seringen och ofta förseningar i försändelsernas       postanstalt för Sibbo.                  .
22614: ankomst. För sibboborna är det; exempelvis,               Med hänvisning tili det ovansagda och 37 §
22615: obegripligt att ett brev från Nickby tili Söder-      1 mom. riksdagsordningen ställer undel'itecknad
22616: kuila måste. gå via Helsingfors. Också det fak-       vördnadsfullt följande skriftliga spörsmål att
22617: tum . att endast ett postkontor i kommunen,           besvaras av vederbörande medlem av .. stats-
22618: Sibbo-Bcix, bär 'kommunens namn, leder lätt tili      rådet:
22619: förväxlingar och tili att föl'sändelser får cirku-
22620: lera ,längs omvägar med ·förseningar på flera                   Ämnar Regeringen vidta. åtgärder för
22621: dygn som följd~ .               ·                            att förbättra postgången i Sibbo kom-
22622:  · Sibbo kommun har i dag drygt 13 000 in-                   mun bland annat genom att göra Nick-
22623: vånare, Alla prognoser pekar på att kommu-                   by post- och ,telegrafexpedition tili· en
22624: nens invånaranta:l stadigt kommer att öka.                   ·självständig huvu:dpO:stanstalt för hctla
22625: Kommunen kommer allt :tydligare att utvecklas                kommunen?
22626:       Helsingfors den 2 april 1982
22627: 
22628:                                               Kaj Bärlund
22629: 
22630: 
22631: 
22632: 
22633: 0882004560
22634: 2                                            1982 vp.
22635: 
22636: Kirjallinen kysymys n:o 135                                                                Suomennos
22637: 
22638: 
22639: 
22640: 
22641:                                  Bärlund: Sipoon pos1tipalvelujen parantamisesta
22642: 
22643: 
22644:                          Eduskunnan Herra Puhemiehefle
22645: 
22646:    Postinlwlku Sipoon kunnassa on jo vuosia         tymään. Kunta tulee yhä selvemmin muodostu-
22647: ollut ongelmana kunnan asukkaille. Tällä het-       maan itsenäiseksi osa-alueeksi Porvoon ja Hel-
22648: kellä posti Sipooseen tulee Helsingin, Keravan,     singin välillä. Tämä kehityssuunta omalta osal-
22649: Vantaan ja Porvoon kautta. Hallinnollisesti Si-     taan tekee oikeutetuksi vaatimukset itsenäisestä
22650: poon postilaitos toimii Keravan postipiirin alai-   ja tehokkaasta postinkulusta Sipoossa.
22651: suudessa.                                              Sipoon kehityssuunnitelmien mukaan kunta
22652:    Koska kunnalla ei ole omaa pääpostia, ja kun     saa kaksi voimakasta keskusta, eli Nikkilän ja
22653: lisäksi tietyt osat kunnan alueesta kuuluvat        Söderkullan, joista ensiksi mainittu tulee varsi-
22654: kunnan ulkopuolella oleviin postikonttoreihin,      naiseksi kunnan keskukseksi myös tulevaisuu-
22655: syntyy epäselvyyksiä osoitteiden osalta ja sa-      dessa. Tämän vuoksi dlisi luonnollista, että
22656: moin postilähetykset myöhästyvlilt usein. Esi-      Nikkilän posti- ja lennätintoimisto tulisi Sipoon
22657: merkiksi sipoolaisille on käsittämätöntä, että      pääpostikonttoriksi.
22658: kirjeen on kuljettava Nikkilästä Söderkullaan          Viitaten edellä esitettyyn ja vaLtiopäiväjärjes-
22659: Helsingin kautta. Myös se tosiasia, että vain       tyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kunnioit-
22660: yhdellä postikotl)ttorilla kunnassa, Sipoo-Box,     taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22661: on kunnan nimi, johtaa helposti sekaannoksiin       tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
22662: sekä siihen, että postilähetykset kiertävät kier-
22663: toteitä, mistä on seurauksena useiden vuoro-                  Aikooko Hallitus ryhtyä itoimiin pa-
22664: kausien myöhästymisiä.                                     rantaakseen postinkulkua Sipoon kun-
22665:    Sipoon kunnassa on tällä hetkellä runsaat               nassa muun muassa tekemällä Nikkilän
22666: l3 000 asukasta. Kaikki ennusteet osoittavat,              posti- j'a lennätintoimiston koko kunnan
22667: että kunnan asukasluku tulee jatkuvasti lisään-            itsenäiseksi pääpostitoimistoksi?
22668:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1982
22669: 
22670:                                             Kaj Bärlund
22671:                                                N~o    135                                              3
22672: 
22673: 
22674: 
22675: 
22676:                          Eduskunnan Herra Puhemiehefie
22677: 
22678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       laitoksessa 1970-luvun alkupuolella luotuun la-
22679: mainitussa taJ.ikoituksessa Te, Herra Puhemies,       jittelukeskusjärjestelmään. Tässä kuljetukselli-
22680: olette huhtikuun 2 päivänä 1982 päivätyn kir-         sessa organisaatiossa maa on jaettu 23 lajittelu-
22681: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             keskusalueeseen. Yksi alueista on Helsingin la-
22682: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         jittelukeskusalue, joka käsittää Uudenmaan lää-
22683: edustaja Bärlundin näin kuuluvasta kirjallisesta      nin ja osia Hämeen Jääuin eteläosasta. Lajit-
22684: kysymyksestä n:o 135:                                 telukeskusperiaatteen mukaisesti Helsingin lajit-
22685:                                                       telukeskuksessa käsitellään keskitetysti kaikki
22686:           Aikooko Hallitus ryhtyä !toimiin pa-        lajittelukeskusalueen 1toimipaikoista saapunut
22687:        rantaakseen postinkulkua Sipoon kun-           posti ja lähetetään edelleen se osa postista, joka
22688:        nassa muun muassa tekemällä Nikkilän           on osoitettu muille lajittelukeskusalueille. Lajit-
22689:        posti- ja lennätintoimiston koko kunnan        telukeskusalueelle osoitettu posti sekä muista
22690:        itsenäiseksi pääpostitoimistoksi?              lajittelukeskuksista saapunut posti lajiteliaan
22691:                                                       toimipaikoittain ja lähetetään lajittelukeskuk-
22692:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta lähtevillä postinkuljetusvuoroilla osoite-
22693: vasti seuraavaa:                                      toimipaikkoihin. Huolimatta siitä, että Sipoon
22694:    Postitoimen hallinnon hoitoa varten valta-         kunnan alueen postitoimipaikoista Martinkylän
22695: kunnan alue on jaettu yhden tai useamman              postiasema I, Nikkilän ja Nikkilän sairaalan
22696: kunnan käsittäviin postialueisiin, joita tällä het-   postitoimistot, Paippi,sten postiasema I ja Tal-
22697: kellä on kaikkiaan 194. Kullakin postialueelia        man postiasema I saavat toistaiseksi postinsa
22698: on yksi ylitoimipaikka, postikonttori, jonka          Keravan postikonttorin kautta ja muut toimi-
22699: alaisia ovat muut alueen postitoimipaikat. Pos-       paikat Helsinki 100 postikonttorin kautta, pe-
22700: tialueita laajempia hallintoalueita ovat postipii-    rustuu postinkulku lajittelukeskusjärjestelmään.
22701: rit, joiden alaisuuteen postialueet puolestaan        Postinkulun suhteen Sipoon kunta ei siten ole
22702: kuuluvat. Huolimatta siitä, että tlinjahallinnon      joutunut muuhun maahan verrattuna eriarvoi-
22703: organisaatiota 1970-luvulla uudistettaessa posti-     seen asemaan.
22704: alueet pyrittiin ylitoimipaikkojen määrää vä-             Edellä selostetun postinkulkujärjestelmän ta-
22705: hentämällä muodostamaan riittävän suuriksi, on         voitteena on taata postinkululle varmuus ja no-
22706: viime vuosina ilmennyt tarvetta toiminnan jär-        peus koko maassa seuraavasti:
22707: keistämiseksi entisestäänkin laajentaa posti-              - Täydellisellä osoitekirjoituksella varuste-
22708: kauttoreiden hallinnollista aluetta. Näillä näky-      tut 1. luokan postilähetykset, jotka on jätetty
22709: min ei siten ole tarkoituksenmukaista tehdä            toimipaikkoihin niiden aukioloaikana kuitenkin
22710: Sipoon kunnasta, joka nyrt yhdessä Keravan             ennen keräilykuljetusten lähtöä toimipaikkakoh-
22711: kaupungin kanssa muodostaa postialueen yli-           taisesti ilmoitettuun aikaan mennessä tai kirje-
22712: toimipaikkanaan Keravan postikonttori, erillistä      laatikkoihin niissä ilmoitettuun tyhjennysaikaan
22713: postialuetta. Sipoon kunta omana pestialuee-          mennessä, toimitetaan vastaanottajille mahdol-
22714: naan olisi liian pieni yksikkö.                       lisimman laajalti lähettämistä seuraavana työ-
22715:     Postinkulkua ja yleensäkin postin palvelu-        päivänä ja koko maassa kahdessa työpäivässä.
22716: tasoa arvioitaessa ei edellä selostetulla hallin-          - 1. luokkaan lmuluvat sanomalehdet pyri-
22717:                                                                           1
22718: 
22719: 
22720: nollisella aluejaolla ole kovinkaan suurta merki-     tään toimittamaan perille ilmestymispäivänä var-
22721: tystä. Postikonttorit eivät yleensä jäljempänä         sinaisella levikkialueella. Mikäli lehdet ovat la-
22722: mainittuja lajittelukeskuspostikonttoreita lu-         jittelukeskuksessa valmiiksi käsiteltyinä ennen
22723: kuun ottamatta toimi alueen postinkuljetusten         jakelukuljetusten lähtöä, toimitetaan ne perille
22724:  keskuksena. Postinkulku perustuu posti- ja 1tele-     samana työpäivänä.
22725: 4                                            1982 vp.
22726: 
22727:    - Toimipaikkaan sen aukioloaikana jätetty kaa), on normaalisti perillä seuraavana työpäi-
22728: 2. luokan posti (lukuun ottamatta pakettipos- vänä klo 6.55. Mihin tahansa muuhunkin Si-
22729: tia) toimitetaan vastaanottajalle enintään kol- poon kunnan alueen postitoimipaikkaan osoi-
22730: messa työpäivässä.                                  tettu kirje on perillä vastaavasti aamuvarhaisel-
22731:     - Pakettiposti ja asiakkaan valmiiksi Jähtö- la. Kulkunopeus on siten asetettujen tavoittei-
22732: lajittelema posti toimitetaan vastaanottajalle den mukainen.
22733: kahdessa työpäivässä. Kuitenkin lajittelukeskus-       Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
22734: paikkakunnille osoitettu pakettiposti toimite- pos1titoimipaikkojen nimeämiseen. Posti- ja tele-
22735: taah vastaanottajan noudet!tav!l!ksi mahdollisim- . hallituksen omåksuman käytännön mukaan kau-
22736: man laajalti lähettämistä seuraavaksi työpäi- pungeissa on yleensä postitoimipaikkojen ni-
22737: väksi.                                              meksi vahvistettu kunnan nimi .lisättynä yksi-
22738:   . Lohkuussa 1981 suoritettu postin kulkuno- tai kaksinumeroisella lukutunnuksella. Maaseu~
22739: peustudcimus oso~tti, että 88 o/o 1. luokan pos· dulla sen sijaan postitoimipaikan nimeksi on
22740: tista ja 81 % pakettipostista 'kuljetettiin perille pääsääntöisesti otettu ·paikkakunnan· nimist.öön
22741: yhdessä työpäivä$sä ja vastaavasti 90 % 2. luo:: tai historiaan liittyvä nimi. Myös posti- ja tele-
22742: kan postista kahden ityöpäivän .aikana. Asetetut hallituksen nimiasiantuntijana käyttämä Koti·
22743: tavoitteet. on siis jokseenkin . kokonaan saavu- maisten kie1ten tutkimuskeskus suosittelee pe-
22744: teuu.:                                              rinteisten kylän tms. nimien vaalimista posti-
22745:     Myös kysymyksessä esimerkkinä mainittu, osoitteissa. Postinumerokäytännön puitteissa
22746: Nikkilän postitoimistoon toimipaikan aukioloai- toimipaikan nimi ei aiheuta sekaannuksia eikä
22747: kana· jätetty kirje, joka on osoitettu Söderkul- myöhästymisiä postinkulussa, mikäli osoite on
22748: laan (tarkoitettaneen Kallbäckin postitoimipaik- oikein kirjoitettu.
22749:      Helsingissä toukokuun 11 päivänä 1982
22750: 
22751:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
22752:                                                 N~o   1.35                                           5
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757:                              Till Riksdagens Herr Talman
22758: 
22759:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        av 1970-talet uppgjort system med sorterings-
22760: anger ·har Ni, Herr Ta1nran, med Eder skrivelse       centraler. I denna befordringsorganisation har
22761: av den 2 april1982. tili vederbörande medlem          landet indelats i 23 sorteringscentralområden.
22762: av . statsrådet ·översänt avskrifit av .följande av   Ett av dessa områden är Helsingfors sorterings-
22763: ri:ksdags:rnan ·Bärlund undertecknade ·spörsmål       centralområde, som omfattar Nylands Iän och
22764: nr 135:· '                                             vis·sa områden i södra delen av Tavastehus Iän.
22765:           ' Ämnar Regeringen vidta åtgärder ·för       I enlighet med systemet med sorteringscentra-
22766:           att förbättra postgången i Sibbo kom-       ler · behandlas vid Helsingfors sorteringscentral
22767:           mun bland annat genom att göra Nickc        samtliga postförsändelser från ·anstaltetna· inom
22768:          by post- och ttelegrafexpedition till en     sorteringscentralområdet centraliserat och vi-
22769:           självständig huvudpostanstalt för hela      darebefordras den del av försändelserna som
22770:           kommunen?                                   har adresserats tili de övriga sorteringscentral-
22771:                                                       områdena. Tili sorteringscentralområdet adres-
22772:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         serade postförsändeLser samt från de övriga sor-
22773: samt anföra följande:                                 teringscentralerna anlända postförsändelser sor-
22774:    För skötseln av postväsendets förvaltning har      teras per anstalt och avsänds från sorterings-
22775: riket indelats i postområden som omfattar en          centralen med avgående postbefordringar tili
22776: ellet flera kommuner och som för närvarande           vederbörande postanstalter. Trots att de inom
22777: är sammanlagt · 194 tili antalet. Inom varje          Sibbo kommuns område belägna postanstalterna
22778: postområde finns en överordnad anstalt, ett           Mårtensby poststation I, Nickby och Nickby
22779: postkontor, som de övriga postanstalterna inom        sju:khus postexpeditioner, Paipis poststation I
22780: området sorterar under. Större förvaltningsom-        och Tallmo poststation I tillsvidare får sin post
22781: råden än dessa är postdistrikten, under vilka         via Kervo postkontor och de övriga anstalterna
22782: postområdena i sin tur sorterar. Trots att strä-      via postkontoret Helsingfors 100, baserar sig
22783: van i samband med reformen av linjeförvalt-           postgången på systemet med sorteringscentraler.
22784: ningsorganisationen på 1970-talet var att bilda       I fråga om postgången har Sibbo kommun så-
22785: tillräckligt stora postområden genom att redu-        ledes inte hamnat i ett ofördelaktigare läge än
22786: cera antalet överordnade anstalter, har det           landet i övrigt.
22787: under de senaste åren uppstått behov att med              Målsättningen för det ovan beskrivna post-
22788: en rationalisering av verksamheten som mål            gångssystemet är att i hela landet trygga en
22789: ytterligare utvidga postkontorens förvaltnings-       säker och snabb postgång enligt följande:
22790: område. Det är sålunda inte motiverat att                 - Med fullständig adress försedda 1 klas-
22791: under dessa förutsättningar göra Sibbo kom-           seos postförsändelser, som inlämnats på an-
22792: mun, som .tillsammans med Kervo stad bildar           stalterna under öppethållningstiderna, dock före
22793: ett postområde med Kervo postkontor 'som              uppsamlingstransporten senast vid anstaltsvis
22794: överordnad anstalt, tili ett självständigt post-      angiven tidpunkt eller i brevlådorna 'senast vid
22795: område. Som postområde skulle Sibbo kommun            den tidpunkt som gäller för dessa, tillställs
22796: vara en alltför liten enhet.                          adressaterna i .största möjliga omfattning på
22797:     Vid bedömningen av postgången och postens         avsändandet närmast följande arbetsdag och i
22798: servicenivå övenhuvudtaget har den ovan be-           hela landet inom två arbetsdagar.
22799: skrivna administrativa områdesindelningen inte            - 1 klassens tidningar frambefordras inom
22800: någon större betydelse. Postkontoren utgör i          det egentliga distributionsområdet i mån av
22801: regel inte, med undantag av nedan nämnda              möjlighet på utgivningsdagen. Har tidningarna
22802: postkontor med 'sorteringscentral, någon central      behandlats färdigt vid sorteringscentralerna före
22803: för områdets postbefordran. Postgången baserar        utdelningstransporten, frambefordras dessa sam-
22804: sig på ett vid post- och televerket i början          ma arbetsdag.
22805: 0882004560
22806: 6                                             1982 vp.
22807: 
22808:    - 2 klassens post (med undantag av pa-            an'Stalt), ~! normalt framme följande arbetsdag
22809: ketpost) som inlärnnats på anstalten under           kl. 6.55. Aven brev som adresserats tili viiken
22810: öppethållningstiden, tillställs adressaten inom      som helst av de övriga postanstalterna inom
22811: högst tre arbetsdagar.                               Sibbo kommuns område iir på motsvarande sätt
22812:    - Paketpost och av kunder färdigt avgångs-        framme tidigt på morgonen. Snabbheten i post-
22813: sorterad post tillställs adressaten inom två ar-     gången motsvarar således de uppställda målen.
22814: betsdagar. Likväl tillställs paketpost, som adres-      I spörsmålet har avseende fästs även vid
22815: serats tili sorteringscentralorterna, adressaterna   na:mngivningen av postanstalterna. Enligt den
22816: så att försändelserna i största möjliga omfatt-      praxis som post- och telestyrelsen följer har
22817: ning kan avhämtas på avsändandet närmast             kommunens namn som kompletterats med en-
22818: följande arbetsdag.                                  eller tvåsiffrig beteckning i allmänhet fastställts
22819:    Den undersökning som gjordes i oktober            som postanstaltens namn i städerna. På lands-
22820: 1981 beträffande snabbheten i postgången ut-         bygden har postanstalterna i regel fått namn
22821: visade, att 88 % av 1 klassens post och 81 %         som ansluter sig tili ortsna:mnen eller ortens
22822: av paketposten frambefordrades på en arbets-         historia. Även Forskningscentralen för de in-
22823: dag och på motsvarande sätt 90 % av 2 klas-          hemska språken, som anl1tas såsom namnexpert
22824: sens post inom två arbetsdagar. De uppställda        av post- och telestyrelsen, anser att vedertagna
22825: målen har så1unda uppnåtts så gott som i alla        bynamn etc. bör gynnas i postadresser. Inom
22826: av,seenden.                                          ramen för postnummerpraxis leder postanstal-
22827:    Även det i spörsmalet näimnda, på Nickby          tens namn varken tili förväxlingar eller förse-
22828: postexpedition under expeditionens öppethåll-        ningar i postgången, om adressen är rätt skri-
22829: ningstid inlämnade brev som adresserats tili         ven.
22830: Söderkulla (härmed torde avses Kallbäck post-
22831:      Helsingfors den 11 maj 1982
22832: 
22833:                                                                   Trafikminister Jarmo Wahlström
22834:                                            1982 ~·
22835: 
22836: Skcif:digt> spörsmål nr 136
22837: 
22838: 
22839: 
22840: 
22841:                                 Melin .m.fL: Om ordnande av möjlighet till poströstning vid
22842:                                    statliga val för 11tomlands bosatta finländare
22843: 
22844: 
22845:                            T i 11 Rilcs d a g en s He r r Ta 1m a n.
22846: 
22847:    I politiska vai kan sådana finländska med-     gående utlänningars rätt atit använda sina . be-
22848: borgare, som i Finland är antecknade i val-       skickningar i Förhundsrepubliken som val.
22849: längden och som tillfälligt eller permanent       lokaler. I svaret framgi:ck, att främtnande län-
22850: vistas utomlands, använda sig av sin rösträtt     ders heskickningar .· inte fick fungera som röst-
22851: vid . de finländska beskickningar som genom       ningsställen. Regeringen fäste i sitt svar upp-
22852: förordning bestäms. Röstningen kan m.a.o. i       märksamhet vid att .Förbundsrepublikens egen
22853: hög grad bli beroende av hur lång väg den         vallag tiliåter poströstning utomlands.
22854: röstberättigade har till Finlands närmaste be-        Om övriga stater önskar att . deras medc
22855: skickning.                                        borgare skall konna utnyttja sin rösträtt i
22856:    Förbundsrepubliken Tyskland och Schweiz        Förbuodsrepubliken, skulle de på motsvarande
22857: har helt förbjudit utländska beskickningar att    sätt måsta ändra sina egna vallagar, emedan
22858: fungera som röstningsställen. I Förbunds-         Förbundsrepublikens regering inte har någon-
22859: tepub!iken Tyskland kan t. ex. inte de ca tio-    ting att invända mot poströstning. I den där-
22860: tusen därstädes boende finländarna rösta inom     städes gällande vallagen har röstningshemlig-
22861: Förbundsrepublikens område. En betydande          he.ten tillsammans med poströstandet ansetts
22862: grupp, som tillfälligt befinner sig utomlands,    kunna tryggas genom att det •· i valbrevet finns
22863: men ofta för längre perioder, är de finländare    ett omnämnande om att den röstande .under
22864: som ;är anställda av finländska företag i ut-     ed försäkrar att valsedeln är ifylld enligt hans
22865: ländska byggnadsprojekt . och vilkas utlands-     egen vilja.                                   .
22866: vistelse underlät:tades bl. a. genom att ändra       .På .grund av det ovanstående och med ·hän-
22867: på skollagstiftningen. Dylika byggnadsobjekt      visning tili riksdagsordningens 37 § 1 mom.
22868: är ofta förlagda tili andra orter än de där       ställer undertecknade högaktningsfullt ·följande
22869: våra beskiclrningar verkar.                       spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
22870:    Delegationen för emigrantärendena har för      av statsrådet:
22871: justitieministeriet föreslagit att ministeriet
22872: skulle utreda möjligheterna att ta i bruk post-             Är Regeringen redo att på prov i
22873: röstningsförfarandet för finländska medbor-              samband.med följande statliga val för-
22874: gare som vistas utomlands. Justitieministeriet           verkliga möjligheten till pos·tröstning
22875: har dock ansett, att röstningen borde försiggå           för finländska medborgare som vistas
22876: inför valmyndigheter, så att valfriheten och             utomlands eller alternativt att praiv.a
22877: valhemligheten bibehålles.                               poströstning i sådana Iänder, i vilka
22878:    I tyska förbundsdagen ställdes i februari             bestämmelserna förhjuder våra beskick-
22879:  1982 ett spörsmål till förbundsregeringen an-           ningar att fungera som röstningsställen?
22880:      Helsingfors den 6 april 1982
22881: 
22882:          Ingvar S. Melin              Håkan Malm                    Henrik Westerlund
22883:          Jutta Zilliacus              Elisabet Rehn                 Boris Renlund
22884: 
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 0882004637
22889: 2                                               1982 vp.
22890: 
22891: Kirjallinen kysymys n:o 136                                                                  Suomennos
22892: 
22893: 
22894: 
22895: 
22896:                                    Melin ym.: Postiäänestysmahdollisuuden järjestämisestä ulko-
22897:                                       suomalaisille valtiollisissa vaaleissa
22898: 
22899: 
22900:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22901: 
22902:    Valtiollisissa vaaleissa voivat ulkomailla tila-    san Iiittotasavallan alueella vaalipaikkoina. Vas-
22903: päisesti tai vakinaisesti oleskelevat Suomen           tauksesta kävi ilmi, että ulkomaiden edustus-
22904: kansalaiset, jotka on Suomessa vaaliluetteloon         tot eivät saa toimia äänestyspaikkoina. Halli-
22905: merkitty, käyttää äänioikeuttaan niissä Suo-           tus kiinnitti vastauksessaan huomiota siihen,
22906: men edustustoissa, jotka asetuksella määrätään,        että Saksan Hittotasavallan oma vaalilaki sallii
22907: eli äänestäminen voi riippua paljolti siitä, kuin-     postiäänestyksen ulkomailla.
22908: ka pitkä matka äänioikeutetulla on Suomen lä-             Jos muut valtiot haluavat kansalaistensa voi-
22909: himpään edustustoon.                                   van käyttää äänioikeuttaan Saksan liittotasaval-
22910:    Saksan liittotasavalta ja Sveitsi ovat koko-        lassa, niiden tulisi muuttaa vastaavasti omia
22911: naan kieltäneet vieraiden valtioiden edustus-          vaalilakejaan, sillä postiäänestyksen suhteen ei
22912: toilta äänestyspaikkoina toimimisen, joten esi-        Saksan Hittotasavallan hallituksella ole huo-
22913: merkiksi Saksan Iiittotasavallassa asuvat noin         mauttamista. Sikäläisessä vaalilaissa on äänes-
22914: 10 000 suomalaista eivät voi äänestää Iiitto-          tyssalaisuus postiäänestyksen yhteydessä kat-
22915: tasavallan alueella. Eräs huomattava ryhmä             sottu voitavan turvata sillä, että vaalikirjeessä
22916: ulkomailla tilapäisesti, mutta usein pitkään           on maininta, että äänestäjä valaehtoisesti va-
22917: olevia suomalaisia ovat suomalaisten yritysten         kuuttaa, että vaalilippu on hänen tahtonsa mu-
22918: ulkomaisissa rakennushankkeissa toimivat, joi-         kaisesti täytetty.
22919: den ulkomailla oleskelua helpotettiin mm.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22920: muuttamalla koululainsäädäntöä. Tällaisia ra-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22921: kennuskohteita on usein juuri muualla kuin             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22922: missä edustustomme toimivat.                           vaksi seuraavan kysymyksen:
22923:    Siirtolaisasiain neuvottelukunta on esittänyt
22924: oikeusministeriölle, että ministeriö selvittäisi                 Onko Hallitus valmis seuraavien val-
22925: mahdollisuudet postiäänestysmenettelyn käyt-                  tiollisten vaalien yhteydessä · toteutta-
22926: töönottoon ulkosuomalaisten kohdalla. Oikeus-                 maan koeluontaisesti ulkosuomalaisille
22927: ministeriö on kuitenkin katsonut, että äänestä-               mahdollisuuden postiäänestykseen tai
22928: misen tulisi tapahtua vaaliviranomaisen edessä,               vaihtoehtoisesti kokeilemaan postiäänes-
22929: jotta vaalivapaus ja vaalisalaisuus säilyisivät.              tystä niissä maissa, joissa määräykset
22930:    Saksan liittopäivillä tehtiin liittohallitukselle          kieltävät edustustojamme toimimasta
22931: helmikuussa 1982 kysymys, joka koski ulko-                    äänestyspa1kkoina?
22932: maalaisten oikeutta käyttää edustustajaan Sak-
22933:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
22934: 
22935:          Ingvar S. Melin                  Håkan Malm                     Henrik Westerlund
22936:          Jutta Zi1liacus                  Elisabet Rehn                  Boris Renlund
22937:                                             N:o 136                                              3
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 
22942:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22943: 
22944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomen vaalilainsäädännön yhtenä perus-
22945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     periaatteena on, että äänestämisen on tapah-
22946: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         duttava vaaliviranomaisen edessä. Tämä kos-
22947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kee sekä varsinaista vaalitoimitusta että en-
22948: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nakkoäänestystä niin kotimaassa kuin ulko-
22949: edustaja Ingvar S. Melinin ym. kirjallisesta      mailla. Vain tällä tavalla voidaan turvata vaali-
22950: kysymyksestä n:o 136:                             vapaus ja vaalisalaisuus.
22951:                                                      Kysymyksestä ei käy selvästi ilmi, millä ta-
22952:           Onko Hallitus valmis seuraavien val-    voin järjestettyä postiäänestystä siinä tarkoite-
22953:        tiollisten vaalien yhteydessä toteutta-    taan. Ilmeistä kuitenkin on, että edellä maini-
22954:        maan koeluontaisesti ulkosuomalaisille     tusta perusperiaatteesta olisi luovuttava. Oi-
22955:        mahdollisuuden postiäänestykseen tai       keusministeriö ei pidä tätä mahdollisena.
22956:        vaihtoehtoisesti kokeilemaan postiäänes-      Oikeusministeriö seuraa kuitenkin vaaleissa
22957:        tystä niissä maissa, joissa määräykset     käytettävän tekniikan kehittymistä ja toivoo,
22958:        kieltävät edustustojamme toimimasta        että se tekee aikanaan mahdolliseksi uusien,
22959:        äänestyspaikkoina?                         joustavampien keinojen käyttämisen äänestä-
22960:                                                   misessä sekä kotimaassa että ulkomailla.
22961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22962: vasti seuraavaa:
22963:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
22964: 
22965:                                                            Oikeusministeri Christoffer Taxell
22966: 4                                             1:982 ~vp.
22967: 
22968: 
22969: 
22970: 
22971:                            Tili Riksdagen.s Herr Talman
22972: 
22973:    I det syfte 37. § 1 mom. riksdagsotdningen             En av grundprinciperna i vår vallagstiftning
22974: anger ha.r Ni, Herr Talman, med Eder skri-           .är, att ·röstning .skall försiggå infi:ir valmyndig-
22975: velse av den 6 april .19.82 tili. vederbör.ande      het. Detta gäiler · såväl eg'entlig valförrättning
22976: medlem av .statsrådet översänt avskrift av föJ..:.   som JDrhandsröstning .. både i hetnlandet och
22977: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin m. fl.          utomlands .. Endast på det s~ttet kan valfri-
22978: undertecknade ,spörsmål nr 136:                      heten och valbemligheten tryggas.
22979:                                                           Av spörsmåiet framgår inte · klart hur den
22980:           Är. Rege1:ingen redo att på prov i         poströstning, som däri åsyftas, skulle vara
22981:        samband med följande statliga vai för-        ordnad. Det är likväi uppenbart, att man vore
22982:        verkliga möjligheten till. poströstning        tvungen ai:t göra avkall på den ovan nämnda
22983:        för finländska medborgare som vistas          grurrdprincipen. Justitieministeriet anser detta
22984:        utomlands eller alternativt att pröva         inte vara möjligt.
22985:        poströstning i sådana Iänder, i vilka             ·Justitieministeriet föijer likväi med utveck-
22986:        bestämmelserna förbjuder våra beskick-        lingen i fråga om den teknik, som kommer
22987:        ningar att tungera som röstningsställen?       till användning vid vai, och hoppas, att den
22988:                                                       i sinom tid möjliggör ibruktagande av nya,
22989:   Såsom svar på "detta spärsmåi får jag vörd-         mera flexibla .tillvägagångssätt vid vai både i
22990: samt anföra följande:                                hemiandet och utomiands:
22991:      Helsingfors den 13 maj 1982
22992: 
22993:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
22994:                                              1982 vp.
22995: 
22996: Kirjallinen kysymys n:o 137
22997: 
22998: 
22999: 
23000: 
23001:                                  Ruotsalainen: Kalojen elohopeapitoisuustutkimusten rahoittami-
23002:                                     sesta Mikkelin läänissä
23003: 
23004: 
23005:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23006: 
23007:    Mikkelin läänin useissa järvissä on todettu     sa. Kalatalouden tuotto on merkittävä lisätulo
23008: kaloissa korkeita elohopeapitoisuuksia. Vaa-       Mikkelin läänin kotitalouksille, ja onhan kala
23009: raan elohopean tähden saattavat ennen kaik-        myös monipuolisen ravinnon lähde. Siksi tuli-
23010: kea joutua näiden järvien rannoilla asuvat ja      si elohopean esiintymisen laajuus, pitoisuudet,
23011: niissä kotitarvekalastusta harjoittavat ihmiset.   syyt ja vaikutukset ihmisiin selvittää ja mah-
23012: Järvien kaloja voi joutua kalamarkkinoiden         dollinen vaara ajoissa torjua.
23013: kautta laajempaankin kulutukseen, jolloin elo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23014: hopealle altistuu tuntematon määrä ihmisiä.        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
23015: Varsinainen elohopeamyrkytys ilmenee ihmi-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
23016: sissä monella tapaa haitallisesti: terveys huo-    tavaksi seuraavan kysymyksen:
23017: nonee, alkaa ilmetä vapinaa sekä pahoinvoin-
23018: tia ja muita työkykyä ja elämistä haittaavia                 Aikooko Hallitus turvata Mikkelin
23019: oireita.                                                  läänin kaloja koskevien elohopeapitoi-
23020:    Elohopeapitoisuuksien tutkimiseen käytettä-            suustutkimusten rahoittamisen ja muu-
23021: vät määrärahat ovat varsin vähäiset, joten vaa-           toinkin selvityttää, ettei kalojen eloho-
23022: raa ei edes tunneta. Selvittämättä on sekin,              peapitoisuuksista koidu ihmisille min-
23023: mistä järvien elohopeapitoisuuksien lisäänty-             käänlaista vaaraa?
23024: minen johtuu ja miten vaara olisi torjuttavis-
23025:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23026: 
23027:                                       Unto Ruotsalainen
23028: 
23029: 
23030: 
23031: 
23032: 088200450T
23033: 2                                           1982 vp.
23034: 
23035: 
23036: 
23037: 
23038:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23039: 
23040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         1971 ja 16. 12. 1981) asettanut rajoituksia
23041: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      joidenkin vesistöjen kalojen käytölle tai myyn-
23042: hemies, olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päi-      nille.
23043: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         Useiden tekoaltaiden ja järvien kalojen kor-
23044: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       keiden     elohopeapitoisuuksien   varmistuttua
23045: kansanedustaja U. Ruotsalaisen näin kuuluvasta     käynnistettiin kuluvan vuoden alusta vesihalli-
23046: kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:                tuksen koordinoimana huomattava tutkimus-
23047:                                                    hanke elohopean kerääntymisen ja sen syiden
23048:           Aikooko Hallitus turvata Mikkelin        selvittämiseksi. Hankkeeseen sisältyy vesi-
23049:        läänin kaloja koskevien elohopeapitoi-      alueita myös Mikkelin läänistä. Tutkimuksen
23050:        suustutkimusten rahoittamisen ja muu-       suorittamiseen osallistuu useita laitoksia ja
23051:        toinkin selvityttää, ettei kalojen eloho-   sitä valvoo johtoryhmä.
23052:        peapitoisuuksista koidu ihmisille min-         Projektin kustannusarvio vuodelle 1982 on
23053:        käänlaista vaaraa?                          3.35 000 mk, josta vesihallituksen osuus on
23054:                                                    140 000 mk ja maa- ja metsätalousministeriön
23055:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      50 000 mk. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon
23056: vasti seuraavaa:                                   on vastaavasti tehty esitys 500 000 mk:n mää-
23057:    Vesiensuojelusta vastaava viranomainen on       rärahasta hankkeen edellyttämien tutkimusten
23058: 1960-luvun puolivälistä lähtien tarkkaillut ka-    suorittamista varten.
23059: lojen elohopeapitoisuuksia vesistöissä, joihin        Lopuksi on todettava, että myös nyt meneil-
23060: on johdettu elohopeapitoisia jätevesiä. Viime      lään olevat tutkimukset elohopean esiintymi-
23061: vuosina, teollisuuden elohopeakuormituksen         sestä, kuten teollisuuden aikanaan likaamien
23062: pienennyttyä huomattavasti, ovat tutkimukset       järvien ja tekoaltaiden kalaston seurantakin,
23063: painottuneet tekoaltaiden ja järvien säännöste-    tehdään läheisessä yhteistyössä kansantervey-
23064: lyn aiheuttamien vaikutusten selvittelyyn, Tut-    destä huolehtivan viranomaisen, lääkintöhalli-
23065: kimusten seurauksena on lääkintöhallitus (8. 7.    tuksen kanssa.
23066:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
23067: 
23068:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23069:                                              N:o 137                                              3
23070: 
23071: 
23072: 
23073: 
23074:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23075: 
23076:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för användningen resp. försäljningen av fisk
23077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           från enstaka vattendrag.
23078: velse av den 6 april 1982 tili vederbörande             Sedan bekräftelse fåtts i fråga om de höga
23079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kvicksilverhalterna hos fisk i konstgjorda bas-
23080: jande av riksdagsman U. Ruotsalainen under-         sänger och sjöar inleddes i början av inne-
23081: tecknade spörsmål nr 13 7:                          varande år ett av vattenstyrelsen koordinerat
23082:                                                     betydande forskningsprojekt i syfte att utreda
23083:           Ämnar Regeringen trygga finansie-         kvicksilvrets ackumulering och orsakerna här-
23084:        ringen av undersökningarna beträffan-        tili. Projektet omfattar även vattenområden
23085:        de kvicksilverhalten hos fisk i St           inom St Michels län. I undersökningen deltar
23086:        Michels Iän och även på annat sätt låta      ett flertal inrättningar och den övervakas av
23087:        utreda, huruvida kvicksilverhalten hos       en ledningsgrupp.
23088:        fisk medför någon risk för människan?            Projektets kostnadsförslag för år 1982 upp-
23089:                                                     går tili 3 35 000 mk, varav vattenstyrelsens an-
23090:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       del är 140 000 mk och jord- och skogsbruks-
23091: samt anföra följande:                               ministeriets 50 000 mk. Med sikte på stats-
23092:    För vattenvård ansvarig myndighet har se-        förslaget för år 1983 har likaledes gjorts en
23093: dan mitten av 1960-talet kontrollerat kvick-        framställning om ett anslag av 500 000 mk
23094: silverhalterna hos fisk i vattendrag, i vilka       för genomförandet av de undersökningar som
23095: kvicksilverhaltigt avloppsvatten har avletts. Un-   projektet förutsätter.
23096: der de senaste åren, sedan industrins kvick-            Det kan slutligen konstateras, att även de
23097: silverbelastning märkbart minskat, har tyngd-       aktuella undersökningarna av kvicksilverföre-
23098: punkten i undersökningarna lagts på utred-          komster, i likhet med observationen av fisk-
23099: ningen av vilka verkningar regleringen av           stammen i de av industrin tidigare nedsmut-
23100: konstgjorda bassänger och sjöar medför. Un-         sade sjöarna och konstgjorda bassängerna, ge-
23101: dersökningarna ledde tili att medicinalstyrelsen    nomförs i nära samarbete med den för folk-
23102:  (8. 7. 1971 och 16. 12. 1981) satte gränser        hälsan ansvariga myndigheten, dvs. medicinal-
23103:                                                     styrelsen.
23104:      Helsingfors den 11 maj 1982
23105: 
23106:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
23107:                                              1982 vp.
23108: 
23109: Kirjallinen kysymys n:o 138
23110: 
23111: 
23112: 
23113: 
23114:                                  Astala: Turun-Uudenkaupungin radan paikallisjunaliikenteen
23115:                                      supistamissuunnitelmasta
23116: 
23117: 
23118:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23119: 
23120:    Rautatiehallituksen ja liikenneministeriön       asemaan paikallisjunaliikenteen osalta suhteessa
23121: suunnitelmat supistaa Turun ja Uudenkaupun-         koko maahan. Ns. Heke-työryhmän eli rauta-
23122: gin välistä henkilöliikennettä ovat herättäneet     teiden paikallisliikenteen laajuustasoa ja kehit-
23123: runsaasti kritiikkiä radan varrella sijaitsevien    tämistä tutkineen työryhmän loppuraportin
23124: kuntien ja niiden asukkaiden, Varsinais-Suo-        mukaan lakkautettavissa paikallisjunissa on
23125: men Maakuntaliiton sekä eri puolueiden piiri-       Turun ja Uudenkaupungin välillä keskikuorma
23126: järjestöjen taholla. Käsittämättömältä tuntuu       ollut 44,3 henkilöä, kun se koko maan ta-
23127: se, että nyt suunnitellut aikataulumuutokset        solla on lakkautettavissa junissa ollut keski-
23128: sekä pysähtymispaikkojen vähentämiset koh-          määrin 18,8 henkilöä.
23129: distuvat pääosiltaan juuri työmatka- ja koulu-         Edellä mainittuun ja .valtiopäiväjärjestyksen
23130: laisliikenteeseen. Kyseinen ratalinjaus kulkee      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
23131: monin paikoin etäällä maantiestä. Siksi kor-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23132: vaavan liikenteen järjestäminen olisi erittäin      raavan kysymyksen:
23133: vaikeata. Supistamissuunnitelman toteuttaminen
23134: merkitsisi itse asiassa käytännössä koko liiken-              Onko Hallitus tietoinen, minkä va-
23135: teen lakkauttamista.                                       kavan ongelman Turun-Uudenkau-
23136:    Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on liiken-              pungin radan paikallisliikenteen supis-
23137: neministeriölle 24. 2. 1982 lähettämässään kir-            tamissuunnitelman toteuttaminen syn-
23138: jelmässä esittänyt, että liitto on valmis välit-           nyttäisi erityisesti työmatka- ja koulu-
23139: tömästi omalla kustannuksellaan käynnistämään              laisliikenteen vuorojen käyttäjille sekä
23140: turkulaisten korkeakoulujen voimin tutkimuk-               maan eri osien yhdenvertaiseen kohte-
23141: sen, jossa liikenteen muutosten vaikutukset                luun, ja
23142: selvitettäisiin. Supistamissuunnitelmaa ei tulisi             mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
23143: tämänkään tähden toteuttaa.                                ryhtyä Turun-Uudenkaupungin radan
23144:    Turun-Uudenkaupungin radan paikallisju-                 paikallisliikenteen tulevaisuutta uhkaa-
23145: naliikenteen supistamissuunnitelman toteutta-              vien supistamissuunnitelmien peruutta-
23146:  minen saattaisi kyseisen alueen eriarvoiseen              miseksi?
23147:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23148: 
23149:                                             Heli Astala
23150: 
23151: 
23152: 
23153: 
23154: 0882004571
23155: 2                                              1982 vp.
23156: 
23157: 
23158: 
23159: 
23160:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23161: 
23162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            peuksia pääosin pysähdysten lukua raJOitta-
23163: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Her-       malla ja siirtymällä samalla paremman kaluston
23164: ra Pufremies; 6 päivänä huhtikuuta i 982 päi-         käyttöön.
23165: vätyn kirjelmänne ohella ·toimittanut valtioneu-         Tällä perusteella rautatiehallitus on päättä-
23166: voston. asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nyt toteuttaa 23. 5. 1982 alkaen rataosalla Tur-
23167: kansanedustaja Heli Astalan näin kuuluvasta           ku-Uusikaupunki eräitä muutoksia, jotka no-
23168: kirjallisesta kysymykses.tä n:o 138:                  peuttavat aikatauluja parantaen samalla kauko-
23169:                                                       liikenteen yhteyksiä. Vanhentunut kiskoauto-
23170:        . Ot:~ko Hallitus tietoinen, minkä va-         kalusto korvataan samassa yhteydessä kaukolii-
23171:        kav~m ongelman       Turyn-:-Uudenkau-         kenteen kalustolla. Samanaikaisesti lakkaute-
23172:         pungin radan paikallisliikenteen supis-       taan yksi junapari, H 372/H 373, jonka kas-
23173:         :tamissuunnitelman toteuttaminen syn-         vulle ei millään toimenpiteillä näytä olevan
23174:         nyttäisi erityisesti työmatka- ja koulu-      edellytyksiä. Todettakoon samalla, että junapa-
23175:         laisllikenteen vuorojen käyttäjille sekä      rin keskikuorma on 21,3 henkilöä eikä 44,3
23176:         maan eri osien yhdenverr~seen kohte-          henkilöä kuten kysymyksen perusteluissa er-
23177:         luun, ja                                      heellisesti on mainittu.
23178:            mihin . pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
23179:                                                          Edellä mainitut toimenpiteet oli ajoitettu jo
23180:       . ryhtyä Turun-:-Uudenkaupungin radan           vuoden 1981 keväälle, mutta ne lykättiin eräi-
23181:         paikallisliikenteen tulevaisuutta uhkaa-
23182:                                                       den selvitysten keskeneräisyyden vuoksi. Tänä
23183:         vk!n supistamissuunnitelmien peruutta-
23184:                                                       aikana ei liikenteen määrissä ole lakkautetta-
23185:         miseksi?                        ·
23186:                                                       vien junien osalta tapahtunut oleellisia muu-
23187:                                                       toksia.
23188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Kun korvaava liikenne on pääosin jo ole-
23189: tavasti seuraavaa:                                    massa ja puuttuvalta osalta ·junaliikennettä
23190:   Helsingin ulkopuolisen paikallisliikenteen          edullisemmin järjestettävissä, ei rautatiehallitus
23191: käyttöasteen jatkuva heikkeneminen on johta-          ole katsonut toimenpiteiden aiheuttavan mai-
23192: nut kyseisen liikennemuodon alijäämän koh-            nittuja ongelmia. Esitetyn tutkimuksen ei
23193: tuuttamaan kasvuun. · Suoritetut selvitykset          myöskään katsota tuovan esille mitään sellaista
23194: ovat kuitenkin osoittaneet, että käyttöastetta        uutta tietoa, joka oleellisesti muuttaisi päätök-
23195: voidaan parantaa nostamalla junien keskino-           sen perusteita.
23196:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1982
23197: 
23198:                                                                Liikenneministeri ]armo Wahlström
23199:                                               N:o 138                                               3
23200: 
23201: 
23202: 
23203: 
23204:                             Till Riksdagens Herr Talman
23205: 
23206:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        haltpunkterna hegränsas samtidigt som man
23207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         övergår tili att använda hättre materiel.
23208: se av den 6 april 1982 tili vederhörande med-           Av denna anledning har järnvägsstyrelsen
23209: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      heslutat att från och med 2.3. 5. 1982 på han-
23210: av riksdagsman Heli Astala undertecknade             delen Aho-Nystad genomföra vissa föränd-
23211: spörsmål nr 1.38:                                    ringar som gör tidtahellerna snahhare och sam-
23212:                                                      tidigt förhättrar fjärrtrafikförhindelserna. Den
23213:           Är Regeringen medveten om, att om          föråldrade rälshussparken ersätts samtidigt med
23214:        planerna på att inskränka lokaltrafiken       fjärrtrafikmateriel. Samtidigt indras ett tågpar,
23215:        på hanan Aho--Nystad genomförs,               H .372/H .37.3, för vilket det inte med några
23216:        kommer detta att innehära allvarliga          som helst åtgärder tycks finnas förutsättningar
23217:        prohlem speciellt för dem som utnytt-         att öka trafiken. Låt oss samtidigt konstatera
23218:        jar de för arhets- och skolelevsresor av-     att helastningen för detta tågpar i medeltal är
23219:        sedda turerna samt med tanke på en            21 ,3 personer och inte 44,3 personer, såsom
23220:        jämlik hehandling av landets olika de-        felaktigt påstås i motiveringarna tili spörsmå-
23221:        lar, och                                      let.
23222:           vilka snahha åtgärder ämnar Rege-             Ovan nämnda åtgärder hade planerats redan
23223:        ringen vidta för att hindra de nedskär-       för våren 1981, men de uppsköts för att en
23224:        ningsplaner som hotar lokaltrafikens          del utredningar var halvfärdiga. Under denna
23225:        framtid på Aho--Nystad -hanan?                tid har inga väsentliga förändringar i fråga
23226:                                                      om trafikmängden inträffat för de tåg som
23227:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skall indras.
23228: samt anföra följande:                                   Eftersom ersättande trafik redan i huvudsak
23229:    Det faktum att lokaltrafiken utanför Hel-         finns och för den återstående delen kan ordnas
23230: singfors utnyttjas i allt lägre grad har lett tili   fördelaktigare än med tågtrafik, har järnvägs-
23231: att förlusterna för denna trafikform ökat på         styrelsen inte ansett att åtgärderna förorsakar
23232: ett oskäligt sätt. Företagna utredningar har         nämnda prohlem. Den framlagda undersök-
23233: dock visat att användningsgraden kan höjas           ningen anses inte heller föra fram någon sådan
23234: genom en ökning av tågens genomsnittshastig-         ny information som väsentligt skulle ruhha
23235: het, i huvudsak genom att antalet uppehåll vid       grunden för heslutet.
23236:      Helsingfors den 10 maj 1982
23237: 
23238:                                                                  Trafikminister Jarmo Wahlström
23239:                                                1982 vp.
23240: 
23241: Kirjallinen kysymys n:o 1.39
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 
23246:                                   Salminen: Nuohouksesta pienkiinteistöille aiheutuvien kustan-
23247:                                      nusten alentamisesta
23248: 
23249: 
23250:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23251: 
23252:     Heinäkuun 1 päivänä 1980 voimaan tul-             myös erityisen tutkimuksen suorittamista nuo-
23253: leella asetuksella nuohousmaksusta ja siihen          houstarpeesta.
23254: liittyvillä sisäasiainministeriön päätöksillä siir-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23255: rettiin nuohoustaksasta ja nuohouskerroista           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23256: päättäminen pois kunnanvaltuustoilta, ja nuo-         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23257: housmaksut kohosivat roimasti koko maassa,            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23258: kiinteistökohtaisesti korotus oli eräissä tapauk-
23259: sissa jopa useita satoja prosentteja.                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23260:     Sisäasiainministeriö asetti 5. 12. 1980 työ-             siin nuohousmaksusta annetun asetuk-
23261: ryhmän selvittämään tarvetta näiden säädösten                sen ja siihen liittyvien sisäasiainminis-
23262: ja määräysten muuttamiseen. Työryhmä jätti                   teriön päätösten muuttamiseksi siten,
23263: 31. 3. 1981 esityksensä, joiden pohjalta ei kui-             että nuohouksesta erityisesti pienkiin-
23264:  tenkaan ole ryhdytty enempiin toimenpitei-                  teistöille aiheutuvia kustannuksia voi-
23265: siin. Nuohousasetuksen ja sisäasiainministeriön              daan alentaa, ja nuohoustarvetta selvit-
23266: päätöksen muuttamisen lisäksi työryhmä esitti                tävän tutkimuksen käynnistämiseksi?
23267:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23268: 
23269:                                          Marja-Liisa Salminen
23270: 
23271: 
23272: 
23273: 
23274:  088200446N
23275: 2                                           1982 vp.
23276: 
23277: 
23278: 
23279: 
23280:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23281: 
23282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ei päässyt yksimieliseen tulokseen. Työryhmään
23283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuului puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä ja
23284: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn          sen mietintöön liittyi viisi eriävää mielipidettä
23285: kirjeenne n:o 648 ohella lähettänyt valtioneu-     ja yksi lausuma. Mietinnöstä ei ollut apua asiaa
23286: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-     edelleen kehiteltäessä.
23287: sanedustaja Marja-Liisa Salmisen tekemän seu-         Nuohouskysymyksen selvittelyssä on päädyt-
23288: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o      ty yhtenä vaihtoehtona esitykseen, jonka mu-
23289: 139:                                               kaan yksikön hinnasta päättäminen siirrettäi-
23290:                                                    siin kunnanvaltuustolle, sen sijaan että hinta
23291:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     nyt määrätään asetuksessa ja on yhtäläinen
23292:        siin nuohousmaksusta annetun asetuk-        koko maassa. Tällöin kukin kunta voisi ottaa
23293:        sen ja siihen liittyvien sisäasiainminis-   huomioon omat erityiset olosuhteensa. Mikäli
23294:        teriön päätösten muuttamiseksi siten,       tällaiseen esitykseen päädytään, on muutettava
23295:        että nuohouksesta erityisesti pienkiin-     palo- ja pelastustoimesta annettua lakia. Tar-
23296:        teistöille aiheutuvia kustannuksia voi-     koituksena on antaa asiaa koskeva muutos-
23297:        daan alentaa, ja nuohoustarvetta selvit-    esitys ennen kesää. Samalla tarkistetaan myös
23298:        tävän tutkimuksen käynnistämiseksi?         nuohousta koskevat sisäasiainministeriön pää-
23299:                                                    tökset.
23300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Nuohoustarvetta koskeva alkututkimus on
23301: taen seuraavaa:                                    annettu vuoden 1981 lopulla Valtion teknilli-
23302:    Kysymyksen perusteluissa mainittu työryhmä      sen tutkimuskeskuksen tehtäväksi.
23303:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1982
23304: 
23305:                                                                  Sisäasiainministeri Matti Ahde
23306:                                            N:o 1.39                                               3
23307: 
23308: 
23309: 
23310: 
23311:                          Till    Riksdagens         Herr Talman
23312: 
23313:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Arbetsgruppen bestod av en ordförande och
23314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         åtta medlemmar, och dess betänkande åtföljdes
23315: velse nr 648 av den 6 april 1982 tili veder-      av fem avvikande meningar och ett uttalande.
23316: börande medlem av statsrådet översänt av-         Betänkandet var inte tili hjälp när saken
23317: skrift av följande av riksdagsman Marja-Liisa     vidareutvecklades.
23318: Salminen undertecknade skriftliga spörsmål nr        Vid klarläggandet av sotningsfrågan har man
23319: 139:                                              som ett alternativ stannat för ett förslag, enligt
23320:                                                   vilket kommunfullmäktige skulle besluta om
23321:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     priset per enhet, i stället för att priset som
23322:        ändring av förordningen om sotnings-       nu bestäms i förordning och är detsamma i
23323:        avgift och de därtili anslutna av in-      hela landet. Härvid skulle varje kommun kun-
23324:        rikesministeriet utfärdade besluten så,    na beakta sina särskilda lokala förhållanden.
23325:        att de kostnader som sotningen medför      Om man kommer till ett sådant förslag måste
23326:        särskilt för mindre fastigheter kan sän-   lagen om brand- och räddningsväsendet ändras.
23327:        kas, och för inledande av en utredning     Avsikten är att ändringsförslaget avlåts före
23328:        av sotningsbehovet?                        sommaren. Samtidigt justeras även de av in-
23329:                                                   rikesministeriet utfärdade besluten angående
23330:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sotning.
23331: samt anföra följande:                                I slutet av år 1981 gavs Statens tekniska
23332:   Den i spörsmålets motivering nämnda ar-         forskningscentral i uppdrag att företa en för-
23333: betsgruppen uppnådde inget enhälligt resultat.    beredande undersökning av sotningsbehovet.
23334:      Helsingfors den 10 maj 1982
23335: 
23336:                                                       Minister för inrikesärendena Matti Ahde
23337:                                               1982 vp.
23338: 
23339: Kirjallinen kysymys n:o 140
23340: 
23341: 
23342: 
23343: 
23344:                                   Salminen: Kunnanvaltuuston lausunnon mevkit)'lksestä sähkön-
23345:                                      siir,tojohdon linjauiksen suunnittelussa
23346: 
23347: 
23348:                          Eduskunnan Herra Puhemiehef:le
23349: 
23350:    Maaliskuun 16 päivänä 1979 vahvistetulla          Röylän alueen [äpi, vaikkei Espoon yleiskaava
23351: sähkölailla kumottiin aikaisemmin voimassa ol-       eikä Helsingin seutukaavaliiton energiahuollon
23352: lut sähkölaitoslaki. Vanhan sähkölaitoslain          varaussuunnitelma sisällä tällaista varausta.
23353: 2 §:n säännökset edellyttivät, että sähkönsiirto-    Näillä kaavoilla ei kuitenkaan ole lakiin perus-
23354: johtojen rakentamiseen oli saatava kunnanval-        tuvaa vaikutusta asiassa.
23355: ttnuston suostumus. Sähkölaki on tältä osin             Eddlä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23356: huomattavasti höllempi. Sähkölain 27 §: ssä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23357: edellytetään kunnanvaltuuston suostumusta ai-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23358: noastaan silloin kun on kyseessä voimalinjan         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23359: rakentaminen kaupungin alueelle, jolla on ase-
23360: ma- tai rakennuskaava tai jolle on päätetty                    Voiko Hallituksen käsityksen mu-
23361: laatia asemakaava. Edelleen pykälässä todetaan,             kaan sähkölain perusteella Imatran Voi-
23362: ettei suostumusta saa evätä itman pätevää syy-              ma Oy rakentaa 400 kilovoltin sähkön-
23363:  tä eikä sille saa asettaa ehtoja, jos epäämisestä          siirtojohdon Pohjois-Espooseen käyttäen
23364:  tai ehdoista aiheutuu hakijalle kohtuutonta                linjausta, jolta Espoon kaupunginval-
23365:  haittaa_                                                   tuusto on aiemmin evännyt suostumuk-
23366:     Espoon kaupunginvaltuusto paatti 16. 1.                 sensa, ja
23367:  1974 oUa suostumatta Imatran Voima Oy:n                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23368:  anomukseen 400 kilovoltin sähkönsiirtojohdon               siin sähkölain muuttamiseksi siten, että
23369:  rakentamisesta Pohjois-Espoossa Röylän kautta.             korkeajänni tej ohtoj a   rakennettaessa
23370:  Tähän päätökseen vaikutti alueen asukkaiden                kunnat ja kuntalaiset, joiden asuin-
23371:  voimaka:s hanketta vastaan suuntautunut liike.             yJmpäristöstä on kyse, voivat käytännös-
23372:  Nyt Imatran Voima Oy on jälleen tehnyt suun-               sä vaikuttaa rakentamispäätöksiin?
23373:  nitelman 400 krlovoltin johdon rakentamisesta
23374:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23375: 
23376:                                         Marja-Liisa Salminen
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381: 0882004648
23382: 2                                            1982 vp.
23383: 
23384: 
23385: 
23386: 
23387:                          Eduskunnan Herra Puhemiehe>He
23388: 
23389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiettävästi miltään taholta asetettukaan kyseen-
23390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alaiseksi.
23391: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-          Sitä vastoin kysymys johtojen linjauksesta
23392: jeenne oheiia toimittanut valtioneuvoston asian-    liittyy sähkölakiin vain sikäli kuin on kysymys
23393: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sähkönsiirtoverkoston kokonaisvaltaisesta ja
23394: Salmisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä. Koska
23395: sestä n:o 140:                                      Espoon-Nurmijärven 400 kV johdon osalta tä-
23396:                                                     mä kysymys on iilineisen ·selvä - tarve johdon
23397:           Voiko Hallituksen käsityksen mu-          rakentamiseen on olemassa - tulevat johdon
23398:        kaan sähkölain perusteella Imatran Voi-      linjauksen yksityiskohtiin kuuluvat ongelmat
23399:        ma Oy rakentaa 400 kilovoltin sähkön-        käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi viime kädessä
23400:        siirtojohdon Pohjois-Espooseen käyttäen      lunastuslainsäädännön (laki kiinteän omaisuu-
23401:        linjausta, jolta Espoon kaupunginval-        den ja eräiden oikeuksien lunastuksesta, 603/
23402:        tuusto on aiemmin evännyt suostumuk-         77) puitteissa. Sähkölain nojalla ei sellainen
23403:        sensa, ja                                    yksityisiin oikeuksiin puuttuminen, jota voi-
23404:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      mansiirtojohdon rakentaminen ja ylläpito edel-
23405:        siin sähkölain muuttamiseksi siten, että     lyttävät, ole mahdollista.
23406:        kookeajännitejohtoja      rakennettaessa         Lunastusmenettelyn pakkoluonne edellyttää
23407:        kunnat ja kuntalaiset, joiden asuin-         siitä koituvien haittojen ja hyötyjen seikkape-
23408:        ympäristöstä on kyse, voivat käytännös-      räistä selvittämistä. Voimansiirtojohtojen koh-
23409:        sä vaikuttaa rakentamispäätöksiin?           dalla tämä merkitsee mm. sitä, että esiMe tule-
23410:                                                     vat linjausvaihtoehdot pyritään huolella ja ver-
23411:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taillen tutkimaan.
23412: vasti seuraavaa:                                        Tätä toteuttaa osaltaan lunastus'laiss·a säädet-
23413:    Vuonna 1980 voimaan tulleen sähkölain eräs       ty lausuntomenettely. Ennen päätöksentekoa
23414: keskeinen tavoite on tehostaa sekä valtakun-        pyydetään lausunnot asianomaisilta kunnilta,
23415: nallisen että alueellisen sähköhuollon koordi-      lääninhallitukselta, seutukaavaliitolta ja läänin-
23416: nointia ja suunnittelua. Tässä tarkoituksessa       hallituksen ympäristönsuojelutoimistolta. Jokai-
23417: sähkölaki edellyttää, että vuosittain laaditaan     selle maanomistajalle tai haltijalle, joka ei ole
23418: yhtenäinen suunnitelma valtakunnallisesti mer-      ennalta antanut kirjallista suostumustaan lunas-
23419: kittävästä sähkön tuotannosta ja siirrosta sekä     tukseen, varataan tilaisuus antaa lausunto asias-
23420: muusta valtakunnallisesti merkittävästä sähkö-      sa. Tarkoitus on, että valtioneuvoston, joka te-
23421: huollosta, ns. sähköhuollon runkosuunnitelma.       kee lunastuspäätöksen, käyttöön saadaan tieto
23422: Runkosuunnitelman hyväksyy vuosittain valtio-       niistä yhteisöä, ympäristöä ja yksityistä etua kos-
23423: neuvosto kauppa- ja teollisuusministeriön esi-      kettavista tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä
23424: tyksestä.                                           lunastustarvetta ja esillä olevia linjausmahdolli-
23425:    Hanke, johon kysymyksessä on viitattu, ns.        suuksia punnittaessa.
23426: Espoo-Nurmijärvi 400 kV voimansiirtojohto,              Imatran Voima Oy on 1. 3. 1982 tekemä:l-
23427: sisältyy 12. 2. 1982 hyväksyttyyn runkosuunni-      lään hakemuksella uudistaen 1974 vireille pa-
23428: telmaan. Runkosuunnitelmassa on edellytetty         nemansa hakemukset, pyytänyt ·lunastus1upaa
23429: johdon rakentamista vuosina 1983-86. Sähkö-         Espoon-Nurmijärven 400 kV voimansiirtojoh-
23430: lain tavoitteista ja tarkoitusperistä katsoen ti-   don rakentamiseksi. Kauppa- ja teollisuusminis-
23431: lanne on se, että kyseinen voimansiirtoyhteys       teriö on pyytänyt em. viranomaistahojen, mm.
23432: on nähty merkittäväksi ja yleisen tarpeen vaa-      Espoon kaupungin kannanotot hankkeesta ja ha-
23433: timaksi, eikä tätä yhteystarvetta sinänsä ole       kemuksesta esitetyn johtosuunnan tarkoituksen-
23434:                                              N:o 140                                                3
23435: 
23436: mukaisuudesta. Kannanottoja on pyydetty 30.         Sähkölain muuttamiseen kysymyksessä edellyte-
23437: 6. 1982 mennessä. Kannanottojen valmistuttua        tyin tavoin ei täten ole aihetta, ei varsinkaan
23438: voidaan arvioida, minkä johtosuunnan puitteis-      kun eduskunta, käsitellessään kyseistä sähkö-
23439: sa hankkeen jatkoselvittely ja maanomistajain       lain 27 §:ää, muutti haUituksen esitystä kun-
23440: kuuleminen on tehtävissä.                           nanvaltuustojen oikeuksia supistavaan suuntaan,
23441:    Mitä kysymyksen jälkimmäiseen osaan tulee,       "koska lakiehdotuksen tarkoituksena on pyrkiä
23442: hallitus, viitaten edellä aikaisemmin esitettyyn,   koordinoimaan ja ohjaamaan sähköhuoltoa niin,
23443: ei katso sähkOlain puitteissa toteutettavan suun-   ettei pää:Ilekkäisiä verikostoinvestointeja syn-
23444: nitelmallisen sähköhuollon aiheuttavan ristirii-    tyisi".
23445: taa kuntien ja kuntalaisten intresseihin nähden.
23446:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1982
23447: 
23448:                                                       Kauppa- ja .teollisuusministeri Esko Ollila
23449: 4                                            1982 vp.
23450: 
23451: 
23452: 
23453: 
23454:                            Till Riksdagens Herr Talman
23455: 
23456:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Däremot faHer frågan om ledningarnas lin-
23457: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       jering inom ramen för ellagen endast till den
23458: av d~n 6 april 1982 till vederbörande medlem        del det är fråga om elöverföringsnätets ända-
23459: av ·stätsrådet för avgivånde av svar översänt       målsenliga utveckling i sin helhet. Eftersom
23460: avskrift av följande av riksdagsman Salminen        denna fråga beträffande Esbo-Nurmijärvi led-
23461: under,tecknade spörsmål nr 140:                     ning på 400 kV är uppenbart klar - det
23462:                                                     finns ju ett behov att bygga ledningen - kom-
23463:           Kan enligt Regeringens uppfattning
23464:                                                     mer problem som angår detaljer vid ledningens
23465:        Imatran Voima Oy med stöd av ellagen         linjering att behandlas och lösas i sista hand
23466:        bygga en 400 kilovolts elöverföringsled-     inom ramen för inlösningslagstiftning {lag om
23467:        ning i Norra Esbo genom att använda          inlösen av fast egendom och särskilda rättig-
23468:        linjering tili viiken Esbo stadsfullmäk-     heter, 603/1977). Med stöd av ellagen är det
23469:        tige tidigare inte givit sitt bifall, och    inte möjligt att ingripa i sådana enskilda rättig-
23470:           tänker Regeringen vidta åtgärder för      heter som byggande och underhåll av kraft-
23471:        att ändra ellagen så att vid byggande        överföringsledning förutsätter.
23472:        av högspänningsledningar kommuner                Inlösningsförfarande av expropriationsnatur
23473:        och kommuners invånare, viLkas boen-         förutsätter en detaljerad utredning av för- och
23474:        demiljö det är fråga om, i praktiken         nackdelarna. I fråga dm kraftöverföringsled-
23475:        kan påverka byggnadsbesluten?                ningar innebär detta bl. a. att man försöker
23476:                                                     undersöka de förekommande Hnjeringsa'lternati-
23477:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ven omsorgsfullt och jämföra dem med var-
23478: anföra följande:                                     andra.
23479:    Ett av de centrala målen för ellagen, som            Detta säkerställs bl. a. genom det remissför-
23480: trädde i kraft 1980, är att effektivera koordi-     farande som inlösningslagen stadgar om. Innan
23481: neringen och planeringen av både den riksom-        beslut fattas begärs utlåtanden från vederböran-
23482: fattande och den regionala elförsörjningen. I       de kommuner, länsstyrelse, regionplansförbund
23483: detta syfte förutsätter dlagen, att årligen upp-    och Jänsstyrelsens miljövårdsbyrå. Varje mark-
23484: görs en enhetlig plan beträffande från rikets       ägare ellet -innehavare, som inte i förväg gett
23485: synpunkt betydelsefull produktion och över-          sitt skriftliga samtycke tili inlösen, bereds till-
23486: föring av elektricitet samt i fråga om annan        fälle att avge utlåtande i saken. Avsikten är
23487: för riket betydelsefull elförsörjning, s.k. stam-    att statsrådet, som fattar beslutet om inlösen,
23488: plan för elförsörjning. Stamplanen godkänns         får information om de faktorer som angår sam-
23489: ådigen av statsrådet på framställning av han-        fund, miljö och enskilda intressen och som har
23490: dels- och industriministeriet.                      betydelse vid avvägning av inlösningsbehov och
23491:    Det projekt som åsyftas i spörsmålet, s.k.       förekommande linj eringsmöjligheter.
23492: Esbo-Nurmijärvi kraftöverföringsledning på              Imatran Voima Oy har med sin ansökan 1.
23493: 400 kV, ingår i den stamplan som godkändes           3. 1982 förnyat sina 1974 anhängiggjorda an-
23494: 12. 2. 1982. I stamplanen har det förutsatts att    sökningar och anhållit om inlösningstillstånd
23495: ledningen byggs under åren 1983-1986. När           för att bygga Esbo-Nurmijärvi kraftöverfö-
23496: det gäller ellagens mål och syfte har ifråga-        ringsledning på 400 kV. Handels- och industri-
23497: varande kraftöverföringsförbindelse ansetts vara    ministeriet har bett de ovansagda myndighe-
23498: betydelsefull och av det a1lmänna behovet på-        terna, däribland Esbo stad, att inkomma med
23499: kallad och detta behov av förbindelse har som        ställningstaganden tili projektet och tili den i
23500: sådant veterligen inte ifrågasatts på något håll.    ansökan föreslagna ledningslinjens ändamålsen-
23501:                                             N:o 140                                               5
23502: 
23503: lighet. Ställningstagandena har inbegärts tili    invånares intressen. Det finns sålunda ingen
23504: 30. 6. 1982. Efter att ställningstagandena är     anledning att ändra ellagen på det sätt som i
23505: klara kan :man ruppskatta inom ramen för vilken   spörsmålet förutsätts, i synnerhet när riksda-
23506: ledningslinje vidare utredning av projektet och   gen vid behandlingen av ifrågavarande 27 § i
23507: hörande av markägarna kan ske.                    ellagen ändrade regeringens proposition i en
23508:    Beträffande den senare delen av spörsmålet     riktning med minskade befogenheter för kom-
23509: anser regeringen med hänvisning tili det ovan-    munfullmäktige, "emedan syftet med lagför-
23510: sagda att den planmassiga elförsörjning som        slaget är att försöka koordinera och dirigera el-
23511: förvevkligas inom ramen för ellagen inte leder    försörjningen så, att sammanfallande nätinves-
23512: tili konflikt mellan kommuners och kommun-        teringar inte sku1le uppstå".
23513:      Helsingfors den 14 maj 1982
23514: 
23515:                                                     Handels- och industriminister Esko Ollila
23516: 
23517: 
23518: 
23519: 
23520: 0882004648
23521:                                                1982 vp.
23522: 
23523: Kirjallinen kysymys n:o 141
23524: 
23525: 
23526: 
23527:                                    Piipari ym.: Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon paranta-
23528:                                        misesta
23529: 
23530: 
23531:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23532: 
23533:    Julkisuudessa on toistuvasti ilmennyt huo-         esimerkiksi pakkoneuroottisia ja jotka hyötyi-
23534: lestuneisuutta lasten psykiatrisesta hoitopaikka-     sivät eniten sairaalahoidosta, eivät pääse ajoissa
23535: tilanteesta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Psy-     hoitoon tai vanhemmat eivät uskalla jättää lap-
23536: kiatrista laitoshoitoa tarvitseville lapsille ja      siaan sairaalaan toisten lasten levottomuuden
23537: nuorille varattujen sairaalapaikkojen riittämät-      ja aggressioiden takia. Tähän tilanteeseen vai-
23538: tömyys ilmenee käytännössä mm. pitkittyneinä          kuttaa luonnollisesti myös näiden sairaaloiden
23539: jonotusaikoina. Janotusaika lasten psykiatrisiin      henkilöstön vähäisyys.
23540: hoitolaitoksiin saattaa olla yksi-kaksi vuotta            On selvää, että lasten ja nuorten mielenter-
23541: lukuun ottamatta akuutteja kriisitilanteita, jol-     veyspalvelujen järjestämiseen liittyvät ongel-
23542: loin janotusaika on lyhyempi.                         mat ja puutteet ovat pääosin valtakunnallisia.
23543:     Vaikeutunut hoitopaikkatilanne on johtanut        Hoidon järjestämistä vaikeuttaa valtakunnalli-
23544: myös siihen, että ensisijaisesti psykiatrisen hoi-    sella tasolla mm. se, että hoito on järjestetty
23545: don tarpeessa olevia, psykiatrista laitospaikkaa      usean organisaation toimesta. Tämän johdosta
23546: odottavia lapsia on jouduttu sijoittamaan myös        tulisikin päästä nykyistä yhtenäisempään hoito-
23547: lastensuojelulaitoksiin. Kun laitoskodissa ole-       järjestelmään. Valtioneuvoston syksyllä 1981
23548: vien useinkin käytöshäiriöisten lasten jouk-          asettaman mielenterveyskomitean eräänä tehtä-
23549: koon tulee lisäksi psyykkisesti sairas lapsi,         vänä on selvittää myös lasten ja nuorten mie-
23550: joutuu koko lapsiryhmä helposti häiriötilaan,         lenterveyspalvelujen puutteet ja tehdä ehdo-
23551:  jota on vaikea hallita nykyisellä henkilökunta-      tukset ratkaisumalleiksi. Komitean ehdotusten
23552:  määrällä. Lisäksi on huomattava, että lasten-        pohjalta tehtävien valtakunnallisten ratkaisujen
23553:  suojelulaitokset on perustettu lastensuojelulain     lisäksi on tästä huolimatta lasten ja nuorten
23554:  tarkoittamiksi sijaishuoltoa antaviksi laitoksiksi   - lyhyen ajan kestävän ikäkauden - hoito-
23555: eikä niiden henkilökunnan määrää ja koulu-            tilanteen korjaamiseksi välttämättä tehtävä vä-
23556:  tusta ole mitoitettu psykiatrista hoitoa tarvit-     littömästi parannuksia erityisesti pääkaupunki-
23557:  sevia lapsia ajatellen.                              seudulla.
23558:     Lastenpsykiatristen hoitolaitosten tilannetta         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23559: vaikeuttaa myös se, että lapsipotilaat ovat ny-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin säännök-
23560: kyään vaikeahoitoisia, koska esimerkiksi psy-         seen esitämme kunnioittaen valtioneuvoston
23561: koottisten ja aggressiivisten lasten määrä on         ,asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
23562: lisääntynyt. Kun lisäksi potilaiden keskimääräi-      kysymyksen:
23563: nen ikä on noussut, aiheutuu tästä uusia on-
23564: gelmia, mm. potilaiden aiheuttamat henkilö-                     Mihin toimenpltel'Slln Hallitus aikoo
23565: kunnan loukkaantumiset ovat viime aikoina                    ryhtyä parantaakseen välittömästi lasten
23566: lisääntyneet. Toisaalta ne lapset ja nuoret, jot-            ja nuorten psykiatrista hoitotilannetta
23567: ka ovat pieniä, estyneitä, koulupelkoisia tai                erityisesti pääkaupunkiseudulla?
23568:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23569: 
23570:          Anna-Liisa Piipari              Matti Luttinen                 Matti Puhakka
23571:          Pentti Lahti-Nuuttila           Juhani Raudasoja               Helvi Hyrynkangas
23572:          Jouko Skinnari                  Risto Tuominen                 Aila Jokinen
23573:          Peter Muurman                   Juhani Surakka                 Helena Pesola
23574: 
23575: 0882004272
23576: 2                                            1982 vp.
23577: 
23578: 
23579: 
23580: 
23581:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23582: 
23583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hoidossa henkilöstövajaus on melkoinen arvlol-
23584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dusta tarpeesta. Työryhmän mietinnön mukaan
23585: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn           HYKS:n piirin alueella tarvittaisiin avohoidos-
23586: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sa 20 lastenpsykiatrin virkaa ja 120 muuta
23587: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       virkaa, kun tällä hetkellä virkoja on 4 erikois-
23588: edustaja Piiparin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     lääkärin ja 9 muun henkilökunnan virkaa.
23589: sesta kysymyksestä n:o 141:                            17. 9. 1981 vahvistetun        valtakunnallisen
23590:                                                     suunnitelman sairaanhoitolaitosten toiminnan
23591:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      järjestämisestä vuosina 1982-1986 mukaan
23592:        ryhtyä parantaakseen välittömästi lasten     lastenpsykiatrisia palveluja tulee tehostaa. Vii~
23593:        ja nuorten psykiatrista hoitotilannetta      meistään kuluvan vuoden 1982 aikana on kaik-
23594:        erityisesti pääkaupunkiseudulla?             kiin keskussairaaloihin perustettava lastenpsy-
23595:                                                     kiatrineo poliklinikka. Lisäksi edellytetään kes-
23596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kussairaalapiirejä laatimaan vuoden 1983-
23597: vasti seuraavaa:                                    1987 suunnitelmaan selvitys alueen lastenpsy"
23598:    Lii.äkintöhallituksen työryhm~n mietintö "Las-   kiatristen siaraalapalveluiden tarpeesta ja palve~
23599: tenpsykiatrisen terveydenhuollon kehittäminen"      luiden järjestämisestä. Voimassa olevan valta~
23600: luovutettiin lääkintöhallitukselle 9. 2. 1982 ja    kunnallisen suunnitelman mukaan vuoden
23601: asianomainen asiantuntijaryhmä jatkaa työsken-      1983 aikana voidaan sairaanhoitolaitoksiin pe-
23602: telyään nuorisopsykiatrisen mietlnnön valmis-       rustaa yhteensä 720 uutta virkaa. Osa viroista
23603: tamiseksi. Lisäksi 17.12.1981 on valtioneu-         kuluu työajan lyhennyksen ja uusien hankkei-
23604: vosto asettanut komitean, jonka eräänä tehtä-       den miehityksen hoitamiseen. Psykiatrista ter-
23605: vänä on selvittää lasten ja nuorten mielenter-      veydenhuoltoa koko valtakunnassa voidaan täl-
23606: veyspalveluihin liittyvät puutteet sekä tehdä       löin kehittää n. 38 viralla, joista alustavien
23607: esityksiä ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi.     kaavailujen mukaan HYKS:n piiriin voidaan
23608: Vaitioneuvoston asettaman komitean määräaika        sijoittaa 4.                                      ,
23609: päättyy 31. 5. 1983.                                   Lääkintöhallituksen tekemässä ehdotuksessa
23610:    Lastenpsykiatrisen terveydenhuollon kehittä-     valtakunnalliseksi suunnitelmaksi 1983-1987
23611: mistä koskevassa mietinnössä todetaan, että         on esitetty virkakiintiötä suureunettavaksi
23612: lastenpsykiatrisen terveydenhuollon erikoistasen    1 100:aan, joista 300 kuluisi työajan lyhentä-
23613: keskeinen toiminta tapahtuu avohoidossa ja          miseen. Ehdotuksessa pyritään painottamaan
23614: täten avohoito on miellettävä ensisijaiseksi eri-   lastenpsykiatrisen    poliklinikkatoiminnan      ja
23615: koistasen toiminnaksi ja muut toiminnat avo-        konsultaatiotoiminnan kehittämistä. Esityksesc
23616: hoitoa tukeviksi palveluiksi. Mietinnössä tode-     sä todetaan lisäksi, että lastenpsykiatrista sai~
23617: taan edelleen, että suurkaupunkialueilla, siis      raalahoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan las~
23618: mm. Helsingissä, lastenpsykiatristen palvelui-      tentautien osaston sairaansijoilla, joista voi•
23619: den tarve on 1,5-2-kertainen verrattuna pal-        daan myös suunnitella irrotettavaksi lastenpsy"
23620: veluiden tarpeeseen keskimäärin. Mietinnön          kiatrinen yksikkö. Vuoden 1983 virkakiintiö-
23621: mukaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaa-    ehdotuksessa lääkintöhallitus esittää 240 viran
23622: lapiirissä on arvioidun tarpeen mukainen määrä      varaamista psykiatrisen terveydenhuollon kehit-
23623: lastenpsykiatrisia sairaansijoja. Kuitenkin avo-    tämiseen koko valtakunnassa.
23624:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
23625: 
23626:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
23627:                                               N:o 141                                               3
23628: 
23629: 
23630: 
23631: 
23632:                            Tili Riksdagens Herr Taimao
23633: 
23634:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vårdplatser som motsvarar det uppskattade be-
23635: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hovet. lnom den öppna vården är personai-
23636: av den 6 april 1982 tili vederbörande medlem          bristen emellertid betydande i förhållande tili
23637: av statsrådet översänt avskrift av följande av        det uppskattade behovet. Enligt arbetsgruppens
23638: riksdagsman Piipari m.fl. ställda spörsmål nr         betänkande skulle inom HUCS distrikt inom
23639: 141:                                                  den öppna vården behövas 20 barnpsykiater-
23640:                                                        tjänster och 120 andra tjänster, då det för
23641:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             närvarande finns 4 specialläkartjänster och 9
23642:        vidta i syfte att omedelbart förbättra          tjänster för annan personal.
23643:        situationen i fråga om den psykiatriska            Enligt den riksomfattande planen för ord-
23644:        vården av barn och unga speciellt inom         nande av sjukvårdsanstalternas verksamhet
23645:        huvudstadsregionen?                            under åren 1982-1986, som fastställdes 17. 9.
23646:                                                        1981, bör den barnpsykiatriska servicen cffek-
23647:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tiveras. Senast under innevarande år 1982
23648: samt anföra följande:                                 skall vid alla centralsjukhus inrättas en barn-
23649:    Betänkandet "Lastenpsykiatrisen terveyden-         psykiatrisk poliklinik. Dessutom förutsätts, att
23650: huollon kehittäminen", som utarbetats av en           centralsjukhusdistrikten tili planen för åren
23651: arbetsgrupp inom medicinalstyrelsen överläts          1983-1987 uppgör en utredning över behovet
23652: tili medicinalstyrelsen 9. 2. 1982 och veder-         av barnpsykiatrisk service inom området samt
23653: börande sakkunniggrupp fortsätter sitt arbete         anordnandet av service. Enligt den gällande
23654: på beredningen av ett betänkande som gäller           riksomfattande planen kan under år 1983 in-
23655: ungdomspsykiatri. Därtill har statsrådet 17. 12.      rättas sammanlagt 720 nya tjänster vid sjuk-
23656: 1981 tillsatt en kommitte på viiken bland             vårdsanstalterna. En del av tjänsterna åtgår
23657: annat ankommer att utreda bristfälligheterna          tili den förkortade arbetstiden samt beman-
23658: i ansiutning tili den mentaihygieniska servicen       ningen av nya projekt. Den psykiatriska häiso-
23659: för barn och unga samt att göra framställningar       vården i hela riket kan härvid utvecklas genom
23660: om rättandet av de mis·sförhållanden som upp-         ca 38 tjänster, av vilka enligt preliminäta
23661: dagats. Tiden för den av statsrådet tillsatta         pianer 4 kan placeras inom HUCS distrikt.
23662: kommitt<~n utgår 31. 5. 1983.                             1 medicinalstyrelsens förslag tili riksom-
23663:     I betänkandet som gäller utveddandet av           fattande pian för åren 1983-1987 har an-
23664: den barnpsykiatriska häisovården konstateras,         förts, att tjänstekvoten skall ökas tili 1 100,
23665: att den centrala verksamheten på specialnivå          varav 300 åtgår tili den förkortade arbetstiden.
23666: inom den barnpsykiatriska hälsovården sker            1 försiaget söker man betona utvecklandet av
23667: inom den öppna vården och att den öppna               den barnpsykiatriska poliklinikverksamheten
23668: vården därför måste anses utgöra den verk-            samt konsultationsverksamheten. 1 försiaget
23669: samhet på specialnivå som ligger i första rum-        konstateras dessutom, att patienter som erford-
23670: met, och all den övriga verksamheten service          rar barnpsykiatrisk sjukhusvård vårdas på
23671: som stöder den öppna vården. 1 betänkandet            vårdplatser vid avdelningar för barnsjukdomar,
23672: konstateras vidare, att inom storstadsområdena,       i fråga om vilka man även kan pianera, att
23673: sålunda bl.a. i Helsingfors, är behovet av barn-      de Iösgörs tili barnpsykiatriska enheter. I
23674: psykiatrisk service 1,5-2 gånger större än det        försiaget tili tjänstekvot för år 1983 föresiår
23675: genomsnittliga behovet av service. Enligt be-         medicinalstyreisen att 240 tjänster reserveras
23676: tänkandet finns inom Helsingfors universitets-        för utvecklandet av den psykiatriska häiso-
23677: centralsjukhusdistrikt ett antal barnpsykiatriska     vården i hela riket.
23678:      Helsingfors den 5 maj 1982
23679: 
23680:                                                     Social- och häisovårdsminister Jacob Söderman
23681:                                               1982 vp.
23682: 
23683: Kirjallinen kysymys n:o 142
23684: 
23685: 
23686: 
23687: 
23688:                                   Tikka: Poikkeuslupien myöntämisestä autonkuljettajien työtunti-
23689:                                      järjestelmän laatimisesta
23690: 
23691: 
23692:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23693: 
23694:    Voimassa olevan autonkuljettajien työaika·        olosuhte1sta, jolloin työtuntijärjestelmän laati-
23695: lain mukaan työnantajan on laadittava työtunti-      minen työn laatuun nähden ei ole mahdollista.
23696: järjestelmä, jossa mainitaan ,aika, millo1n työ      Myös on selvää, ettei työntekijäpuolen kieltei-
23697: alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat         siin lausuntoihin poikkeusluvan myöntämisestä
23698: jokaista työaikalain alaista työpaikkaa varten.      ole kiinnitetty mitään huomiota. Työsuojeluhal-
23699: Milloin työtuntijärjestelmän laatiminen työn         litus itse myöntää, että pyydetyistä noin 1 700
23700: laatuun nähden ei ole mahdollista, työsuojelu-       poikkeusluvasta vain kymmenkunta on hylätty.
23701: hallitus voi hakemuksesta myöntää vapautuk-          Hylättyjenkin anomusten joukossa täytyy olla
23702: sen sen laatimisesta.                                anomuksia, jotka on hylätty pelkästään muo-
23703:    Näitten poikkeuslupien tarpeellisuutta on         dollisten puutteiden vuok,si. Poikkeuslupien
23704: käsitelty myös eduskunnan kyselytunnilla 1. 4.       myöntäminen on siis käytännössä tapahtunut
23705: 1982. Tällöin sosiaali- ja terveysmini,stevi Jacob   niin, että jokainen anoja on poikkeuslupaosa
23706: Söderman huomautti, että työsuojduhallitus on        saanut. Tällainen käytäntö ei missään vaiheessa
23707: myöntänyt poikkeusluvat vain määräaik,aisina         ole varmasti ollut lainsäätäjän tarkoitus.
23708: ja että se on hankkinut hakemuksia käsitelles-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
23709: sään myös työpaikan työntekijöiden lausunnon.        tyksen 37 §:n 1 :momentin perusteella esitän
23710: Södermanin lausunnon mukaan täydellisiä va-          valtioneuvoston ,asianomaisen jäsenen vastatta-
23711: pautuksia työtuntijärjestelmän laatimisesta ei       vaksi s·euraavan kysymyksen:
23712: ole myönnetty eikä perusteettornia poikkeus-
23713: lupia ole näin ollen myönnetty. Näin ,ainakin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23714: srunoo· työsuojeluhallitus lausunnossaan.                   ryhtyä, jotta työsuojeluhallituksen käy-
23715:    Poikkeuslupamenettelyä edeltänyt hallinto-               täntö työaikalain poikkeuslupia myön-
23716: menettlely on varmasti ollut muodollisest,i aivan           nettäessä saatettaisiin vastaamaan ny-
23717: oikea. Eri asia on se, kuinka työsuojeluhallitus            kyistä paremmin lainsäätäjän tarkoi-
23718: on tulkinnut lain sitä kohraa, jossa puhutaan               tusta?
23719:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23720: 
23721:                                            Seppo Tikka
23722: 
23723: 
23724: 
23725: 
23726: 0882004283
23727: 2                                               1982 vp.
23728: 
23729: 
23730: 
23731: 
23732:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23733: 
23734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misaika, työpäivän päättymisaika sekä ruokai-
23735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luaika. Näin on voitu edellyttää työtuntijär-
23736: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-        }estelmän laatimista niin täydellisenä kuin se
23737: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             kussakin tilanteessa suinkin on mahdollista.
23738: asianomaisel1e jäsenelle jäljennöksen kansan-             Edellä kerrotoista sei:koista j'Ohtuu, että täy-
23739: edustaja Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      •sin vapauttavia päätöksiä on annettu hyvin vä-
23740: symyksestä n:o 142:                                   hän. Nekin päätökset, jotka muodollisesti
23741:                                                       ovat täysin vapauttavia, koskevat yleensä vain
23742:           Mihin toimenpiteisiin lhllitus aikoo        osaa yrityksen työntekijöistä, esimerkiksi vain
23743:        ryhtyä, jotta työsuojeluhallituksen käy-       niitä, jotka suorittavat pitkiä ulkomaankulje-
23744:        •täntö työaikalain po~kkeuslupia myön-         tuksia.
23745:        nettäessä saatettaisiin vastaamaan ny-             Vapautuspäätösten kohdistamisella koske-
23746:        kyistä pal'emmin lainsäätäjän tarkoi-          maan vain osaa työpaikan työntddjöis•tä sekä
23747:        tusta?                                         sillä, että näidenkään osalta vapautus ei ole
23748:                                                       täydellinen, on vältetty vapautusten myöntämi-
23749:    Vastauksena kysymykseen ·esitän kunnioitta-        nen tarpeettoman laajoana ja sellaisia henkilöitä
23750: vasti seuraavaa:                                      ja töitä koskevina, joiden osa1ta se ei ole vält-
23751:    Työtuntijärjestelmien laadinnan suhteen lain-      tämätöntä. Tällä käytännöllä on ilmeisesti saa-
23752: säätäjän tal'koitus on ollut, että työtuntijär,jes-   vutettu lainsäätäjän ,tatikoitus: Työtuntijärjes-
23753: telmä pääsääntöisesti laaditaan. Niitä tapauksia      telmät laaditaan pääsääntöisesti ja vapautus sii-
23754: varten, jolloin sen laatiminen etukäteen ei ole       tä myönnetään '\Oain siltä osin kuin laatiminen
23755: mahdollista, sisältää työaikalain 20 § poikkeus-      ei o1e mahdollista.
23756: säännöksen. Sen mukaan, milloin työtuntijärjes-           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vir-
23757: telmän laatiminen työn laatuun nähden ei ole          kamiestyöryhmä, jonka tehtävänä on syyskuun
23758: mahdollista, työsuojeluhallitus voi myöntää           1982 loppuun mennessä tehdä ehdotuksensa
23759: siitä vapautuksen.                                    ns. periodityöhön lHttyvien epäkohtien poista-
23760:    Jotta vapautusten ala olisi mahdollisimman         miseksi, joutuu käsittelemään myös työtuntijär-
23761: suppea, on poikkeusluvat yleensä kohdistettu          jestelmään liittyviä kysymyksiä siltä osin kuin
23762: vain osaan työpaikan työntekijöistä eli nimen-        ne koskevat autonkuljettajia ja muita työaika-
23763: omaan vain niihin, joiden osalta työtuntijär-         lain 6 § :n tarkoittamaa periodityötä tekeviä
23764: jestelmän laatiminen on mahdotonta. Sen lisäk-        työntekijöitä. Tämän työn valmistuttua hallitus
23765: si työsuojeluhallitus on poikkeuslupakäytän-          harkitsee työtuntijärjestelmän laadintaan mah-
23766: nössään ikään kuin paloitellut työtuntijärjestel-     dollisesti liittyvien epäkohtien poistamiseksi
23767: män siten, että siihen sisältyvät erikseen käsi-      tarpeellisia toimenpiteitä.
23768: teltävinä osasina vrapaapäivät, työpäivän alka-
23769:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
23770: 
23771:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
23772:                                                N:o 142                                                  3
23773: 
23774: 
23775: 
23776: 
23777:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23778: 
23779:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           har man kunnat förutsätta att ett arbetstids-
23780: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               schema uppgörs så fullständigt som det i ett-
23781: velse av den 6 ,april 1982 till vederbörande            vart fall bara är möjligt.
23782: medlem av statsrådet öv,ersänt avskrift av föl-            Av ovan nämnda omständigheter följer, att
23783: j,ande av riksdagsman Dkka undertecknade                ·endast ett myoket ringa antal beslut JSOm helt
23784: spörsmål nr 142:                                        befriar från uppgömnde av arbetstidsschema
23785:                                                         har utfärdats. Även de beslut som .formellt helt
23786:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                befriar gäller i allmänhet endast en del av
23787:        vidta för att arbetarskyddsstyrelsens            företagets arbetstagare, t.ex. endast dem, som
23788:        praxis vid beviljande av undantag från            utför långa utrikestransporter.
23789:        arbetstidslagen bättre sikall komma att              Genom att låta besluten om befrielse från
23790:        motsvara lagstiftarens avsib?                    skyldigheten att uppgöra arbetstidsschema gälla
23791:                                                         endast en del av arbetstagarna på en arbets-
23792:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           plats samt genom att befrielsen inte heller i
23793: samt anföra följande:                                   fråga om dessa är fullständig, har man und-
23794:    I fråga om uppgörandet av arbetstidsschema           vikit att befrielse har beviljats i onödig omfatt-
23795: har lagstiftarens avsikt varit, att ett arbetstids-     ning och för sådana personer och arbeten, för
23796: schema i regel skall uppgöras. Med tanke på             vilka det inte är nödvändigt. Genom denna
23797: de fall, då det inte är möjligt att på förhand          praxis har man uppenbarligen uppnått lagstif-
23798: uppgöra ett sådant, medges i 20 § arbetstids-           tarens syfte: Arbetstidsscheman uppgörs i regel
23799: lagen ett undantag. Däri stadgas att om upp-            och befrielse från denna skyldighet beviljas en-
23800: görandet av ett arbetstidsschema med beaktan-           dast tili den del det inte är möjligt att upp-
23801: de av arbetets art inte är möjligt, kan ar-             göra ett schema.
23802: bet<arskyddsstyrelsen bevi1ja befrielse från den-           En av social- och hälsovårdsministeriet till-
23803: na skyldighet.                                          saH tjänstemannaarbetsgrupp, med uppgift att
23804:    För att befrielser skall bevil}as ,så litet som      tili utgången av september 1982 uppgöra
23805: möjligt har undantagstillstånden i allmänhet            förslag tili avlägsnande av de missförhållanden
23806: gällt endast en del av arbet·stagarna på en ar-         ~som ansluter ·sig tili s.k. periodarbete, kommer
23807: hetsplats, dvs. uttryckligen dem, för vilkas del        att behandla även frågor i anslutning tili ar-
23808: det är omöjligt att uppgöra ett arbetstids-             betstidsschemat, tili de delar de berör chauf-
23809: schema. Dessutom har arbetarskyddsstyre1sen i           förer och andra arbetstagare som utför i 6 §
23810: sin pra:xis beträffande undantagstillstånd även         arbetstidslagen avsett periodarbete. Sedan ar-
23811: uppdelat arbetstidsschemat så, att dävi som             betsgruppen slutfört sitt arbete kommer re-
23812: beståndsdelar vilka skall behandlas ,separat in-        geringen att överväga erforderliga åtgärder för
23813: går fridagar, tiden då arbetsdagen börjar och           att avlägsna eventuella mi:ssförhållanden i sam-
23814:  slutar samt ~tiden för måltider. På detta sätt          band med uppgörandet av arbetstidsscheman.
23815:       Helsingfol's den 5 maj 1982
23816: 
23817:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
23818: 1   ;,
23819:                                              1982 vp.
23820: 
23821: Kirjallinen kysymys n:o 143
23822: 
23823: 
23824: 
23825: 
23826:                                  Särkijärvi: Kansainvälisen nuorisovuoden 1985 valmisteluista
23827: 
23828: 
23829:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23830: 
23831:    Vuosi 1985 on nimetty kansainväliseksi nuo-      valtakunnallisella tasolla totuttua aikaisemmin.
23832: risovuodeksi. Sen toteuttamiseksi nimettäneen       Myös panoksemme teemavuoden merkeissä ta-
23833: vastaava valtakunnallinen toimikunta kuin nais-     pahtuvaan kansainväliseen yhteistyöhön on pai-
23834: ten, lapsen tai vammaisten vuotta varten.           navampi, jos meillä on esittää kypsiä ajatuksia
23835:    Teemavuosien toteutumisaikataulu on ollut        ja ratkaisuja.
23836: selvästi ta:kapainoinen. Varsinaiset toimenpiteet      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
23837: ja erityisesti niiden edellyttämät määrärahat       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
23838: ovat tulleet aJankohtaisiksi vasta loppuvuo-        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23839: desta.                                              vastattavaksi 'Seuraavan kysymyksen:
23840:    Jotta nimetyn teemavuoden viettäminen oli-
23841: si mielekästä, tulisi se käyttää kokonaisuudes-               MiJJ.in toimenpiteisiin ja millä a~ka­
23842: saan teeman käsittelyyn.       Kokemuksista on             taululla Hallitus aikoo ryhtyä kansain-
23843: mahdollista oppia ainakin sen verran, että                 välisen nuorisovuoden 1985 valmistelu-
23844: nuorisovuoden suunnitteluun on ryhdyttävä                  jen aloittamiseksi?
23845:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
23846: 
23847:                                          Jouni J. Särkijärvi
23848: 
23849: 
23850: 
23851: 
23852: 088200447P
23853: 2                                              1982 vp.
23854: 
23855: 
23856: 
23857: 
23858:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23859: 
23860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ritetut jo vuoden 1985 loppuun mennessä,
23861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        YK on kehottanut jäsenvaitiaitaan kiireellisesti
23862: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn kir-       asettamaan kansallisia toimikuntia, joiden teh-
23863: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tävänä olisi kansallisesta painopisteasettdusta
23864: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        käsin määritellä tarpeet ja mahdollisuudet sekä
23865: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta        toimenpheet tavoitteiden saavuttamils·eksi. Ko-
23866: kirjallisesta kysymyksestä n:o 143:                  rostaen nuorison ja nuorisojärjestöjen osuuden
23867:                                                      merkitystä vastattaessa vuoden suunnittelusta
23868:           Mihin toimenpiteisiin ja millä aika-       ja toteutuksesta YK suosittaa, että toimikunnan
23869:        taululla Hallitus ,aikoo ryhtyä kansain-      jäsenten enemmistö kuuluisi juuri teemavuoden
23870:        välisen nuorisovuoden 1985 valmistelu-        kohderyhmään.
23871:        jen aloittamiseksi?                               Suomessa on seurattaessa asian YK-käsitte-
23872:                                                      lyä määritelty mm. seuraavat peruslähtökohdat
23873:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kansainväliseen nuorisovuosiyhteistyöhön ja
23874: vasti. seuraavaa:                                    kansallisiin toimenpide-esityksiin:
23875:    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous te-           - kansainvälisen nuorisovuoden ohjelmien
23876: ki vuonna 1977 ratkaisun, että tulevaisuudes-        painopisteen tulee olla kansallisella tasolla,
23877: sa vietetään erityinen nuorisolle omistettu tee-        - vuoden ohjelmien kansallisessa ja kan-
23878: mavuosi. Vuonna 1979 tehtiin yksimielisesti          sainvälisessä valmistelussa ja toteutuksessa tu-
23879: päätös siitä, että vuosi 1985 julistetaan kan-       lee käyttää jo toimivia kansallisia ja kansain-
23880: sainväliseksi nuorisovuodeksi. Vuoden teemoik-       välisiä hallintomalleja ja rakenteita sekä kan-
23881: si valittiin "osallistuminen, kehitys ja rauha".     salaisjärjestöjä; ohjelmat tulee sisällöltään ja
23882:    Nuorisovuoden tarkoituksena on kiinnittää         ~avoitteiltaaJn kyrkeä jo muutenkin olemaJssa ole-
23883: kansa1nväHsel1ä, alueellisella ja kansallisdla ta-   vaan toimintaan ja sitä rikastuttamaan sekä yh-
23884: solla huomiota nuorten asemaan. Nuorilla kä-         teiskunnalliseen tavoi teasetteluun,
23885: sitetään tässä yhteydessä kaikkia 15-24-vuo-            - kansainvälisten tapahtumien pitää olla
23886: tiaita. Päätettäessä nuorisovuoden viettämises-      maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan sopusoin-
23887: tä tehtiin samalla päätös siitä, että toiminnan      tuisia niiden sisällön ja tavoitteiden kanssa se-
23888: tulee keskittyä ennen kaikkea kansalliselle ta-      kä hallinnollisesti ja nuorisopoliittisesti realis-
23889: solle.                                               tisia ja niiden tulee tukea osaltaan mm. nuoriso-
23890:    YK-järjestelmässä kansainvälistä nuorisovuot-     järjestöjen kansainvälistä kanssakäymistä ja tä-
23891: ta valmistelee 24-jäseninen neuvoa-antava toi-       män tavoitteita.
23892: mikunta (Advisory Committee on lnternatio-              Valtioneuvosto on käsitellyt kysymystä val-
23893: nal Youth Year). Toimikunta on pitänyt en-           mistautumisesta kansainväliseen nuorisovuoteen
23894: simmäisen kokouksensa, jossa se on hahmotta-         iltakoulussa 31. 3. 1982 ja kehottanut silloin
23895: nut nuorisovuoden tavoitteita ja antanut joita-      opetusministeriötä valmistelemaan kansainväli-
23896: kin toimenpideohjeita. Aikaisemmista erityis-        sen nuorisovuoden komitean asettamisen. Ko-
23897: vuosista poiketen ja näistä saatuihin kokemuk-       mitean asettamista pidetään kiireellisenä, sillä
23898: siin nojaten on nyt omaksuttu se uusi periaate,      kansallisten painopistealueiden määritteleminen
23899: että nuorisovuoden pääasialliset tavoitteet oli-     lähtökohtana nuorisovuoden teemat sekä toi-
23900: si saavutettava vuoteen 1985 mennessä tai vii-       menpideohjelman valmistelu tulee saattaa alul-
23901: meistään sen aikana.                                 le, jotta edellä hahmoteltu työskentelyaikatau-
23902:    Koska toiminnan tulisi siis edetä ennen kaik-     lu olisi mahdollinen. Samalla on myös todettu,
23903: kea kansallisista lähtökohdista ja kansallisella     että komiteaa muodostettaessa tulee ottaa huo-
23904: tasolla ja koska toimenpiteiden tulisi olla suo-     mioon mm. viranomaisten ja nuorisojärjestöjen
23905:                                            N:o 143                                             3
23906: 
23907: kiinteä yhteistyö sekä tmmmnan suunnittelua      Työssä voidaan lisäksi ottaa huomioon ke-
23908: että toteutusta ajatellen - seikka, jota Suo-    sällä pidettävän neuvoa-antavan kansainvälisen
23909: men lausunnossa YK:lle on toistuneesti koros-    toimikunnan toinen kokous ja sen mahdolli-
23910: tettu.                                           set kansallista tasoa koskevat suositukset.
23911:    Opetusministeriö tulee valmistelemaan kan-    Tässä yhteydessä on syytä pitää mielessä tä-
23912: sainvälisen nuorisovuoden komitean asettami-     män toimikunnan aikaisempi työ kuten muu-
23913: sen valtioneuvostolle esitettäväksi toukokuus-   kin YK:n toimittama laaja kansainvälinen ma-
23914: sa. Kun on mahdollista nimittää komitea vie-     teriaali sekä Suomessa 1980-luvun nuorisopo-
23915: lä kevään kuluessa, painopistealueiden määrit-   liittisia toimenpiteitä valmistelleen parlamen-
23916: tely ja toimintaohjelman rungon laadinta käyn-   taarisen nuorisokomitean työn tulokset.
23917: nistyvät vielä ennen kuluvan vuoden loppua.
23918:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
23919: 
23920:                                                               Opetusministeri Kalevi Kivistö
23921: 4                                            1982 vp.
23922: 
23923: 
23924: 
23925: 
23926:                            Till Riksdagens           Herr     Talman
23927: 
23928:    I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen       skulle vara att utgående från nationella priori-
23929: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           teringar fastställa behoven och möjligheterna,
23930: velse av den 6 april 1982 tili vederbörande         samt åtgärderna för uppnåendet av målsätt-
23931: mecllem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ningarna. Understrykande betydelsen av de
23932: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi un-        ungas och ungdomsorganisationernas andel vid
23933: derteclmade 'spö11smål nr 143 :                     planeringen och genomförandet av temaåret,
23934:                                                     rekommenderar FN att majoriteten av kom-
23935:           Vilka åtgärder och enligt viiken tid-     missionernas medlemmar skulle representera
23936:        tabell ämnar Regeringen inleda förbe-        temaårets målgrupp.
23937:        redelserna för     det   internationella         Efter att ha följt med ärendets behandling
23938:        ungdomsåret 1985?                            i FN har Finland fastställt bl.a. följande ut-
23939:                                                     gångspunkter för samarbetet under det inter-
23940:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nationella ungdomsåret och förslag tili natio-
23941: samt framföra följande:                             nella handlingar:
23942:    Förenta Nationernas generalförsamling fat-           - tonvikten vid det internationella ung-
23943: tade år 1977 beslut om att anordna ett temaår       domsårets program bör vara på nationell nivå,
23944: för ungdomen. År 1979 beslöts enhälligt att             - i samband med de nationella och inter-
23945: förklara året 1985 tili det internationella ung-    nationella förberedelserna och genomförandet
23946: domsåret. Till årets teman valdes "deltagande,      av årets program bör man utnyttja redan verk-
23947: utveckling och fred".                               samma nationella och internationella admi-
23948:    Måisättningen med temaåret är att på inter-      n1strationsmodel1er och strukturer samt med-
23949: nationell, regional och nationell nivå fästa upp-   borgarorganisationer; programmen bör till sitt
23950: märksamhet vid ungdomens ställning. Med             innehåll och sina målsättningar ansluta sig tili
23951: ungdomar avses i detta sammanhang alla 15-          redan existerande verksamhet och berika den-
23952: 24-åringar. Då beslutet om ungdomsåret fatta-       na, samt de samhälleliga målsättningama,
23953: des, beslöts också att ve:rksamheten skall fram-        - de internationella evenemangen bör tili
23954: för allt koncentreras på nationdl nivå.             sin geograHska utbredning vara i proportion
23955:     lnom FN-systemet förbereds det interna-         till innehållet och målsättningarna, samt ad-
23956: tionella ungdomsåret av en 24-manna rådgi-          ministrativt och ungdomspolitiskt realistiska
23957: vande kommitte (Advisory Committee on ln-           och de hör .för Isin egen del stöda bl:a. de
23958: ternational Youth Year). Kommitten har              internationella kontakterna mellan ungdoms-
23959: hållit sitt första möte under vilket ungdoms-       organisationer :samt des<sas målsättningar.
23960: årets målsättningar har utformats och endel             Statsrådet har behandlat frågan om förbe-
23961: verksamhetslinjer angivits. Till skillnad från      redelserna av det internationella ungdomsåret
23962: de tidigare temaåren och med stöd av erfaren-       i sin aftonskola den 31. 3. 1982 och härvid
23963: heter från dessa har man nu antagit den nya         uppmanat undervisningsministeriet att förbere-
23964: principen om att de främsta målsättningarna         da tillsättandet av en kommitte för det inter-
23965: för ungdomsåret bör uppnås före 1985 ellet          nationella ungdomsåret. Tillsättandet av kom-
23966: senast inom detta år.                               mitten anses brådskande, eftersom fastställan-
23967:     Då verksamheten          främsta rum borde      det av de nationella prioriteringarna som ut-
23968: framskrida utgående från nationella utgångs-        gångspunkt för ungdomsårets tema och utar-
23969: punkter och på nationell nivå och då verk-          betandet av aktionsprogrammet bör inledas för
23970: samheten bör ha slutförts inom 1985, har FN         att ovan nämnda verksamhetstidtabell skall
23971: uppmanat medlemsstaterna att på det snaraste        vara möjlig. Tillika har det också konstaterats
23972: tillsätta natione11a kommis1sioner vaf!s uppgift    att man vid tillsättandet av kommitten bör
23973:                                           N:o 143                                             5
23974: 
23975: beakta bl.a. ett nära samarbete mellan myn-     verksamhetsprogrammets stomme att inledas
23976: digheterna och ungdomsorganisationerna, både    före utgången av detta år. Under arbetet kan
23977: med tanke på planeringen och genomförandet      man ytterligare beakta den internationella råd-
23978: av verksamheten - en synpunkt som beto-         givande kommissionens andra möte, som hålls
23979: nats upprepade gånger i Finlands utlåtanden     under sommaren, och dess eventuella rekom-
23980: till FN.                                        mendationer som berör den nationella verk-
23981:    Undervisningsministeriet kommer att förbe-   samheten. I detta •sammanhang är det 1skäl
23982: reda tillsättandet av kommittt!n för det in-    att påminna sig om kommittens tidigare ar-
23983: ternationella ungdomsåret för föredragning i    bete samt även annat FN redigerat internatio-
23984: statsrådet i maj. Eftersom det är möjligt att   nellt material, samt de arbetsresultat som den
23985: utnämna kommitten redan denna vår, kom-         parlamentariska ungdomskommitten för utar-
23986: mer utarbetandet av prioriteringsområdena och   betandet av ungdomspolitiska åtgärder givit.
23987:      Helsingfors den 7 maj 1982
23988: 
23989:                                                        Undervisningsminister Kalevi Kivistö
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 
23994: 088200447P
23995:                                               1982 vp.
23996: 
23997: Kirjallinen kysymys n:o 144
23998: 
23999: 
24000: 
24001: 
24002:                                   Särkijärvi: Koululaisten kesätöiden laskemisesta kuntien työvoi-
24003:                                       mavahvuuteen
24004: 
24005: 
24006:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24007: 
24008:   Työllisyyslaki rajoittaa kesätyöpaikkojen tar-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24009: joamista kunnissa koululaisille ja opiskelijoille.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24010: Kunnat joutuvat vuosittain anomaan, että näi-
24011: tä ryhmiä ei laskettaisi kesäkauden työvoima-                    Aikoo Hallitus esittää työllisyyslain
24012: vahvuuteen. Työvoimaministeriön omaksuman                     muuttamista tai ryhtyä muihin toimen-
24013: uuden tulkinnan mukaan on kunkin kunnan                       piteisiin, jotta työllisyyslaki ei missään
24014: anottava lupa tähän erikseen, eikä yleispoik-                 yhteydessä rajoittaisi kuntien mahdolli-
24015: keuslupia enää voitaisi antaa. Tästä seuraa tur-              suuksia tarjota koululaisille ja opiske-
24016: haa byrokratiaa muutoin selvässä asiassa.                     lijoille kesätöitä ja kesäaikaisia harjoit-
24017:    Esitän edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyk-             telupaikkoja?
24018: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioit-
24019:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
24020: 
24021:                                         Jouni J. Särkijärvi
24022: 
24023: 
24024: 
24025: 
24026: 0882004250
24027: 2                                              1982 vp.
24028: 
24029: 
24030: 
24031: 
24032:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24033: 
24034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       §:n 2 momentin mukaan edellä tarkoitetun
24035: mainitussa: tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luvan saamiseksi kunnan tulee toimittaa työ-
24036: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn             voimaministeriölle osoitettu poikkeuslupahake-
24037: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mus asianomaisen työvoimapiirin toimistolle
24038: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ennen sen kesäkauden alkamista, jonka osalta'
24039: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta         poikkeuslupaa haetaan. Näin ollen lain sana-
24040: kirjallisesta kysymyksestä n:o 144:                   muoto ei salli työvoimaviranomaisille yleispoik-
24041:                                                       keuksen automahdollisuutta myöskään koulu-
24042:            Aikooko Hallitus esittää työllisyys-       laisten ja opiskelijoiden kesätöiden osalta.
24043:         lain mtmttamista tai ryhtyä muihin toi-          Edellä olevaan kysymykseen· on eri yhteyk-
24044:         menpiteisiin, jotta työllisyyslaki .ei mis-   sissä kiinnitetty huomiota ja mm. parlamen-
24045:         sään yhteydessä rajoittaisi kuntien mah-      taarinen työllisyyslakikomitea on ehdotukses-
24046:         dollisuuksia tarjota koululaisille ja opis-   saan uudeksi työllisyyslaiksi esittänyt, ettei
24047:         kelijoil1e kesätöitä ja kesäaikaisia har-     kuntien kesäkauden työntekijämääriin lueta ke-
24048:         joittelupaikkoja?                             sätyötä suotittavia opiskelijoita ja koululaisia.
24049:                                                       Komitean ehdotukset ovat työvoimaministeriön
24050:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           asettaman toimikunnan edelleen kehiteltävänä.
24051: tavasti seuraavaa:                                    Tarvittaviin säädösmuutoksiin ei kuitenkaan
24052:    Kuten työllisyyslain (946/71) 12 §:ssä,            ole mahdollisuutta ennen kuluvan vuoden ke-
24053: sellaisena kuin se on laissa 29 päivältä hei-         säkauden alkua, joten sitä koskevat poikkeuk-
24054: näkuuta 1976 (654/76), tarkemmin sääde-               set käsitellään vielä kuntien hakemusten pe-
24055: tään, on työvoimaministeriöllä oikeus suhdan-         rusteella. Työvoimaministeriö tulee suhtautu-
24056: nepoliittisista tai muista erityisistä syistä myön-   maan hakemuksiin myönteisesti ja käsittelee
24057: tää poikkeus kunnalle sanotun lain 11 §: ssä          ne viivytyksittä.
24058: säädetystä velvollisuudesta. Kyseisen lain 12
24059:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1982
24060: 
24061:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
24062:                                            N:o 144                                              3
24063: 
24064: 
24065: 
24066: 
24067:                          Tili Riksdagens Herr Talman
24068: 
24069:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     börande arbetskraftsdistriktsbyrå en till arbets-
24070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        kraftsministeriet riktad ansökan om tillstånd
24071: velse av den 6 april 1982 till vederbörande      till undantag före början av den sommarsäsong
24072: medlem av statsrådet för besvarande översänt     för viiken tillståndet sökes. Således tillåter
24073: avskrift av följande av riksdagsman Jouni J.     inte lagens ordalydelse arbetskraftsmyndighe-
24074: Särkijärvi ställda skriftliga spörsmål nr 144:   terna någon möjlighet till att medge allmänt
24075:                                                  undantag, ej heller i fråga om skolelevers och
24076:           Ämnar Regeringen föreslå ett änd-      studerandes sommararbeten.
24077:        rande av lagen om sysselsättning eller        Man har i olika sammanhang fäst uppmärk-
24078:        vidta andra åtgärder för att lagen om     samhet vid ovannämnda fråga och bl.a. har
24079:        sysselsättning inte i något sammanhang    den parlamentariska kommitten för revision
24080:        skall inskränka kommunernas möjlighe-     av sysselsättningslagstiftningen i sitt förslag
24081:        ter att erbjuda skolelever och stude-     till en ny lag om sysselsättning föreslagit, att'
24082:        rande sommararbets- och -praktikplat-     sommararbetande skolelever och studerande
24083:        ser?                                      inte skulle inkluderas i kommunernas arbets-
24084:                                                  styrka för sommarsäsongen. Kommittens för-
24085:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-    slag håller på att vidareutvecklas av en kom-
24086: samt följande:                                   mission som arbetskraftsministeriet tillsatt.
24087:    1 enlighet med 12 § lagen om sysselsätt-      Det finns dock ingen möjlighet att genomfö-
24088: ning (946/71) sådan den lyder närmare pre~       ra erforderliga stadgeändringar före början av
24089: ciserad genom lag av den 29 juli 1976 (654/      innevarande årets sommarsäsong, varför undan-
24090: 7 6) , har arbetskraftsministeriet rätt att då   tagen som gäller denna sommarsäsong fortfa-
24091: konjunkturpolitiska eller andra särskilda skäl   rande kommer att behandlas på basen av kom-
24092: föreligger bevilja kommun undantag från i 11     munernas ansökningar. Arbetskraftsministeriet
24093: § sagda lag stadgad skyldighet. Enligt 12 §      kommer att ställa sig positivt till ansökning-
24094: 2 mom. sagda lag skall kommun för erhållan-      arna och behandlar dem utan dröjsmål.
24095: de av ovan avsedda tillstånd tillställa veder-
24096:      Helsingfors den 3 maj 1982
24097: 
24098:                                                         Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
24099:                                                 1982, ·Vp.
24100: 
24101: Kirjallinen kysymys n:o 145
24102: 
24103: 
24104: 
24105: 
24106:                                       Paakkinen ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkehakemusten kä
24107:                                          sittelyn. nopeuttamisesta
24108: 
24109: 
24110:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24111: 
24112:    Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä anne-         todistuksen ja koko eläkkeenkin ··haku • siten,
24113: tt,Iil lain
24114:           (13 /82) sekä siitä annetun asetuksen       että asianomainen·· veteraani voisi jättää asiansa
24115:  (214/82) sekä varhaiseläkelautakunnasta an-          viranomaisten hoidettavaksi ja että nämä sel-
24116: netun asetuksen (215/82) mukaan varhais-              vittäisivät asian virkateitse. Lukuisassa mää-
24117: eläkkeen saamisen edellytyksenä on alle 20            rässä tapauksia sotilaspassimerkinnät tai muut
24118: prosentin haitta-asteen omaavien sotainvalidien       käytettävissä olevat tiedot ovat siinä määrin
24119: ja sodassa vatnmautumattomien rintamaveteraa-         puutteellisia, että tiedot joudutaan hankkimaan
24120: nien osalta vähintään kahden vuoden rintama-          sota-arkistosta tai sotilaslääkintäarkistosta.
24121: palvelusaika.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24122:    Varhaiseläkettä hakiessaan rintamaveteraani        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
24123: on asetuksen mukaan velvollinen esittämään            tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24124: sotilaspassiin merkityn tai muun kirjallisen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24125: todistuksen siitä, että hänelle on annettu rin-
24126: tamasotilastunnus. Hänen on myös ilmoitet-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24127: tava tiedot rintamapalvelusajastaan, sotavan-                rintamaveteraanien varhaiseläkkeen saa-
24128: keudestaan ja sotasairaalassaoloajastaan siten               miseksi rintamaveteraanille aiheutuu
24129: kuin varhaiseläkelautakunta tarkemmin määrää.                kohtuuttomasti vaivaa vaadittavan to-
24130:     Varhaiseläkkeen ·saamisen erään edellytyksen             distuksen saamiseksi palvelusajastaan,
24131: selvittämiseksi veteraanit itse on määrätty                  joka on edellytyksenä eläkkeen saami-
24132: hankkimaan tietoja, joita esimerkiksi yli 60-                seen, ja että taman vuoksi asioiden
24133: vuotiaitten veteraanien osalta, joita eläkkeen               käsittely hidastuu varhaiseläkelauta-
24134: hakijoista varmaankin tulee olemaan huomat-                  kunnan joutuessa ratkaisemaan erikseen
24135:  tava määrä, ei ole enää sotilaspiireissä. On                palvelusajan täyttymisen, ja jos on,
24136: myös ilmennyt, että sotilaspiireissä on annettu                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24137: ilmeisesti puutteellisten tulkintaohjeiden takia             ryhtyä, jotta varhaiseläkettä hakevat
24138: palvelusaikatodistus, joka asianomaisen käytyä               rintamaveteraanit voisivat saada tarvit-
24139: uudelleen on korjattu. Tästä aiheutuu etenkin                tavan palvelusaikaselvityksen mahdolli-
24140: maaseudulla pitkien matkojen takia ja muu-                   simman joustavasti ja päästä näin mah-
24141:  toinkin asian laatuun nähden kohtuutonta hait-              dollisimman nopeasti kauan odottaman-
24142:  taa. Mm. asetusten valmisteluvaiheessa on kiin-             sa varhaiseläkejärjestelmän piiriin?
24143:  nitetty huomiota mahdollisuuksiin järjestää po.
24144:         Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1982
24145: 
24146:               Saara-Maria Paakkinen        Mikko Rönnholm               I>auli Uitto
24147:               Pentti Lahti-Nuuttila        Jouko Skinnari               Pirkko Valtonen
24148: 
24149: 
24150: 
24151: 
24152: !l88200440F
24153: 2                                            1982 vp.
24154: 
24155: 
24156: 
24157: 
24158:                         Eduskunnan Herra Puhemichelle
24159: 
24160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·      henkilökohtaisesti hakea todistuksen rintamalla-
24161: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alasta. Perusteluina käytettiin nimenomaan
24162: olette 6 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn            sitä, että tällöin päästäisiin huomattavasti no-
24163: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         peampaan ja joustavaan eläkekäytäntöön. Pää-
24164: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        esikunnan järjestelyosaston kanssa käytyjen
24165: edustaja .Saara-Maria Paakkisen ym. näin kt).u-      ne~tvottelujen jälkeen päädytti~p menette;lyyn,
24166: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 145:          jossa todistus kahden v:uod,en rintama11aolosta
24167:                                                      annetaan joko rintamaveteraanin henkilökoh-
24168:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että taisesti tai eläkelaitosten tekemästä hakemuk-
24169:          rintamaveteraanien varhaiseläkkeen saa- sesta. Yhdenmukaisesti tämän kanssa katsot-
24170:          miseksi rintamaveteraanille aiheutuu tiin, että todistuksen yli 60-vuotiaille rintama-
24171:          kohtuuttomasti vaivaa vaadittavan to- veteraaneille antaa sotilaslääkintäarkisto.
24172:         distuksen saamiseksi palvelusajastaan,           Rintamapalvelusaikaa laskettaessa otetaan
24173:          joka on edellytyksenä eläkkeen saami- huomioon paitsi sotatilan aikainen rintamalla-
24174:          seen, ja että tämän vuoksi asioiden olo, myös aika, jonka rintamaveteraani on
24175:          käsittely hidastuu varhaiseläkelauta- ollut rintamajoukoista tilapäisesti pois ]omau-
24176:          kunnan joutuessa ratkaisemaan erikseen tettuna, siirrettynä tai komennuksella tai nii-
24177:          palvelusajan täyttymisen, ja jos on,        hin rinnastettavien syiden vuoksi. Rintamapal-
24178:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo velusajaksi katsotaan myös aika, jonka rintama-
24179:          ryhtyä, jotta varhaiseläkettä hakevat veteraani on sotatilan aikaisessa palveluksessa
24180:          rintamaveteraanit voisivat saada tarvit- saadun vamman tai sairauden vuoksi ollut hoi-
24181:          tavan palvelusaikaselvityksen mahdolli- dettavana sairaalassa · tai toipumislomalla tai
24182:          simman joustavasti ja päästä näin mah- sotavankeudessa. Osa näistäkin tiedoista on
24183:          dollisimman nopeasti kauan odottaman- saatavissa sotilaslääkintäarkistosta.
24184:          sa varhaiseläkejärjestelmän piiriin?            Koska rintamapalvelusajan määritteleminen
24185:                                                      edellyttää sovittua keskitetyinpää menettelyä,
24186:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on sosiaali- ja terveysministeriön, pääesikunnan
24187: vasti seuraavaa:                                     järjestelyosaston ja sotilaslääkintäarkiston vä-
24188:    Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän lillä käydyissä neuvotteluissa päädytty siihen,
24189: toimeenpanoa suunniteltaessa lähtökohtana oli, että todistuksen rintamapalvelusajasta antavat
24190: että kaikista viranomaisten hallussa olevista kaikissa tapauksiss~ sotilaspiirien esikunnat.
24191: asiakirjoista ilmenevät .tiedot hankitaan rinta-       . On varsin luonnollista, että kysymyksen ol-
24192: maveteraanien varhaiseläkettä hoitilVien työ- lessa täysin uudesta rintamallaolon. määritte-
24193: eläkelaitosten toimesta. Täten katsottiin olevan lystä, tätä koskevassa todistuksessa saattaa
24194: mahdollista välttyä turhilta viivytyksiltä niissä esiintyä puutteellisuuksia, ja virheellisyy!csiä.
24195: tapauksissa, joissa oli ilmeistä, ettei eläkkeen         Varhaiseläkelautakupnassa pyritäänkin kiin-
24196: saamisen edellytyksiä olisi. Muun muassa todis- nittämään erityistä huomioii:t rintamapalvelus-
24197: tus kahden vuoden rintamapalvelusajan täyt- aikaa koskevaan, määrittelyyn. ja .. tarvittaessa
24198: tymisestä katsottiin parhaiten soveltuvan täl- hankkimaan lisäselvitystä. Varhaiseläkelauta-
24199: laiseen menettelyyn.                               . kunnan päätöksestä tältä osin voi yielä valittaa
24200:    Eräiden rintamavet~raanijärjestöjen taholta · yakuutusoikeuteeri,. joka yp!lle käQ.essä ratkai-
24201: välitettiin sosiaali- · ja terveysministeriölle toi- see kahden vuoden rintamallaolaajan täyttymi-
24202: vomus, että rintamaveteraanit voisivat myös sen.
24203:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
24204: 
24205:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
24206:                                              N:o 145                                              3
24207: 
24208: 
24209: 
24210: 
24211:                           Tili    Riksdagens         Herr Talman
24212: 
24213:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      götingstiden vid fronten. Motiveringen vat ut-
24214: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ttyckligen att man på detta sätt skulle uppnå
24215: velse av den 6 april 1982 till vederbörande        en avsevätt mycket snabbate och flexiblate
24216: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     pensionsptaxis. Efter undethandlingat med
24217: jande av riksdagsledamot Saara-Maria Paakki-       huvudstabens otganisationsavdelning stannade
24218: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 145:          man föt ett fötfarande, där intyg över två
24219:                                                    års tjänstgöringstid vid fronten ges antingen
24220:           Är Regeringen medveten om att            till ftontveteranen personligen ellet tili pen-
24221:        frontveteranerna förorsakas oskäligt be-    sionsanstalten på ansökan. Analogt med detta
24222:        svär vid införskaffandet av det intyg       ansåg man att intyg åt frontveteranet över
24223:        över tjänstgöringstiden, som är en för-     60 åt skall ges av militärsanitetsarkivet.
24224:        utsättning föt erhållande av förtids-           Vid uttäknandet av tjänstgöringstiden vid
24225:        pension föt frontman och att handlägg-      fronten beaktas förutom nätvato vid fronten
24226:        ningen av ätendet blir långsammare då       undet krigstid även den tid undet viiken
24227:        föttidspensionsnämnden blit tvungen         frontvetetan temporärt varit ftånvatande ftån
24228:        att skilt avgöta om tjänstgöringstiden      fronttrupperna på grund av permission ellet
24229:        uppfyllts, och om så ät fallet,             kommendering ellet av därmed jämförbar ot-
24230:           vilka åtgätder ämnar Regeringen          sak. Såsom tjänstgöringstid vid ftonten anses
24231:        vidta föt att de frontvetetanet som         även den tid, varunder frontveteranen på
24232:        ansöket om föttidspension möjligast         grund av skada ellet sjukdom som han ådragit
24233:        smidigt skulle ethålla den nödvändiga       sig i krigstjänst vårdats på sjukhus ellet till-
24234:        utredningen över tjänstgöringstiden och     btingat på konvalescenspermission ellet som
24235:        därmed så fott som möjligt komma i          krigsfånge. En del av dessa uppgifter finns till-
24236:        åtnjutande av det förtidspensionssystem     gängliga i militätsanitetsarkivet.
24237:        de väntat på så länge?                          Eftersom fastställandet av tjänstgöringstiden
24238:                                                    vid fronten förutsätter ett met centtetat föt-
24239:    Såsom svar på detta spörsmål fåt jag vötd-      fatande än det man överenskommit om, har
24240: samt anföta följande:                              man eftet underhandlingat mellan social- och
24241:    Då verkställandet av systemet med förtids-      hälsovårdsministetiet, huvudstabens otganisa-
24242: pension föt ftontvetetanet planerades vat ut-      tionsavdelning och militärsanitetsarkivet kom-
24243: gångspunkten den, att alla uppgifter som fram-     mit fram tili att intyg över tjänstgöringstid
24244: gåt ur samtliga handlingar som myndigheterna       vid fronten i samtliga fall ges av militär-
24245: hat i sin besittning infötskaffas av de atbets-    disttiktens stabet.
24246: pensionsinrättningar som handhat frontvetera-         Det ät helt naturligt att btistet och fel-
24247: nernas förtidspensioner. På detta sätt ansåg       aktigheter kan förekomma i intygen eftetsom
24248: man det vara möjligt att undvika onödiga           det tör sig om en alldeles ny definition av
24249: dtöjsmål i de fall, dät det vat uppenbatt att      fronttjänstgöring.
24250: förutsättningat föt ethållande av pension inte         I förtidspensionsnämnderna strävar man dät-
24251: förelåg. Bl. a. ansågs detta fötfarande lämpa      föt tili att fästa sätskild uppmärksamhet vid
24252: sig bäst i fråga om intyget övet två åts tjänst-   fastställande av fronttjänstgötingstiden och vid
24253: göringstid vid ftonten.                            att införskaffa etfotdetlig tilläggsutredning.
24254:    Vissa frontveteranotganisationet förmedlade     Besvär övet förtidspensionsnämnden kan tili
24255: ett önskemål till social- och hälsovårdsministe-   denna del ännu anföras vid försäkringsdom-
24256: riet om att frontvetetanerna också petsonligen     stolen, som i sista hand avgöt om den två-
24257: skulle kunna skaffa ftam ett intyg över tjänst-    åriga fronttjänstgöringstiden uppfyllts.
24258:      Helsingfors den 11 maj 1982
24259: 
24260:                                                    Social- och hälsovårdsministet Jacob Söderman
24261:                                                1982 vp.
24262: 
24263: Kirjallinen kysymys n:o 146
24264: 
24265: 
24266: 
24267: 
24268:                                    Tuomaala: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Ylistaron ja Karijoen
24269:                                       tukikohtien säilyttämisestä
24270: 
24271: 
24272:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24273: 
24274:     Tie- ja vesirakennuslaitoksessa suunnitellaan     osalta todennäköisesti 40 000-60 000 mk/v,
24275: parhaillaan tiemestaripiirirajojen 1nuutoksia         sorateiden kulutuskerrosten hoito-, kelirikko-
24276: sekä muita kehittämistoimenpiteitä tuottavuus-,       korjaus- ja suolaustöissä 40 000-60 000 mk/v
24277: taloudellisuus- ja tehokkuusperiaatteiden poh-        sekä pikiteiden paikkaus-, rumpujen korjaus-,
24278: jalta. Siten tarkoituksena on mm. lopettaa ko-        liikennemerkkien korjaus-, ojien kunnostus-,
24279: konaan eräitä TVH:n tukikohtia, muuttaa eräi-         siltojen hoito-, vesakontorjunta-, liikennelasken-
24280: tä päätukikohtia sivutukikohdiksi ja yhdistää         ta-, myrskyvaurio-, niitto- yms. töissä 15 000-
24281: eräitä sivutukipisteitä päätukikohtiin (tiemes-       25 000 mk/v.
24282: taripiirijaon tarkistus, tie- ja vesirakennushalli-      Koska alueen soravarat ovat niukat ja ellei
24283: tus, kunnossapitotoimisto 1979).                      Ilmajoen rajalla olevia Isonkyrön soravaroja
24284:     Vaikka esitettyjä suunnitelmia onkin pää-         voitaisi vastaisuudessa käyttää, aiheutuisi sii-
24285: piirtelssaan pidettävä oikeansuuntaisina, ei          täkin siirtokustannuksia arviolta n. 10 000
24286: tuottavuus-, taloudellisuus- ja tehokkuusperiaat-     mk/v.
24287: teiden noudattamista suoraviivaisesti voida pi-           Kiinteistökustannuksissa tuskin tapahtuisi
24288:  tää kaikissa tapauksissa perusteltuna, varsinkin     oleellisia muutoksia. Ylistaron tukikohta on ra-
24289: kun suunnitelmien yhteydessä esitettyjä kustan-       kennettu v. 1958, ja pienehköllä saneerauksella
24290: nuslaskelmia ei sellaisenaan teoreettisiin keski-     tilat saadaan vastaamaan työsuojeluvaatimuksia.
24291: vertotiemestaripiirin malleihin perustuvina voi-      Sosiaalitilojen osalta on muistettava, että ne
24292: da soveltaa mekaanisesti kaikkiin muutoskoh-          on korjattava joka tapauksessa, muuttuu pää-
24293:  teisiin.                                             tukikohta sivutukikohdaksi tai ei.
24294:     Vaasan läänissä on suunnitteilla mm. Ylis-           Siirtokustannuksia syntyisi lisäksi mm. työn-
24295:  taron päätukikohdan muuttaminen sivutukikoh-         johdon siirtoajojen ja tavaroiden hakuajojen
24296: daksi v. 1984 ja Karijoen sivutukikohdan lak-         osalta arviolta yli 10 000 mk/v, samoin asiak-
24297:  kauttaminen v. 1984.                                 kaiden matkojen osalta tulisi lisäkustannuksia
24298:     Mikäli Ylistaron päätukikohta lakkautetaan,       10 000-20 000 mk/v sekä toimistohenkilös-
24299:  siitä seuraa kustannuksia, jotka on otettava         tölle (ellei heitä irtisanota) lisämatkakustan-
24300:  esim. henkilöstöön liittyvien kustannussäästöjen     nuksia esim. Vaasanmatkoista.
24301:  ohella huomioon lopullista päätöstä tehtäessä.          On myös otettava huomioon, että Ylistaron
24302:  Varsinkin siirtokustannukset lisääntyvät pidem-      tiemestaripiirissä on töitä suhteellisesti enem-
24303:  mällä aikavälillä huomattavastikin, mikäli tar-      män kuin naapuripiireissä, koska valta- ja kan-
24304:  koituksena on ottaa uutta henkilöstöä vain           tateitä lukuun ottamatta tiet ovat vanhoja, ra-
24305:  päätukikohtiin samalla kun sivutukikohtien toi-      kentamattomia, kelirikolle alttiita teitä (mm.
24306:  minta mahdollisesti lopetetaan ns. luonnollisen      Ylihärmään johtava maantie n:o 723, Ylistaron
24307:  poistuman kautta.                                    asemalta Ilmajoen Könniin johtava tie n:o 700,
24308:     Tämän päivän kustannustasolla ( esim. tie-        Halkosaaren-Liipantönkän maantie n:o 7033,
24309:  höylä 80 mk/h, pyöräkuormaaja 50 mk/h,               Orisbergin suunnan tiet n:o 7020/17583).
24310:  kuorma-auto 65 mk/h, traktori 30 mk/h, pa-           Niinpä Ylistaron tiemestaripiirin teistä on so-
24311:  kettiauto 17 mk/h, työntekijä 38 mk/h sotu-          rateitä 70 %.
24312:  kustannuksineen) siirtokustannukset tulisivat           Edelleen on huomattava, että Ylistaron tie-
24313:  Ylistaron tapauksessa lisääntymään ajokerroista      mestaripiirin sijainti valta- ja kantateiden ris-
24314:  riippuen hickotus-, auraus-, talvihöyläystöiden      teyksessä on varsin keskeinen, ja mikäli tuki-
24315: 0882004659
24316: 2                                             1982 vp.
24317: 
24318: kohtamuutos tapahtuisi, reuna- ja syrJalsten         dän työmatkojansa keskimäärin 450 km vii-
24319: alueiden tiestön hoito todennäköisesti heiken-       kossa. Samoin esim. kaluston siirtokustannuk-
24320: tyisi.                                               set kohoaisivat tuntuvasti.
24321:    Mikäli Karijoen sivutukikohta lakkautettai-          Ainakin edellä selostetun kahden tapauksen
24322: siin kokonaan, sen seuraukset Karijoen kokoi-        osalta on syytä viitata eduskunnan liikenneva-
24323: selle pienkunnalle olisivat kohtalokkaat. Kari-      liokunnan mietintöön n:o 6/1980 vp: " ... valio-
24324: joella näet on niukasti työtilaisuuksia (teollisia   kunta katsoo, että tie- ja vesirakennuslaitoksen
24325: työpaikkojakin yhteensä vain muutamia kym-           tukikohtaverkostoa olisi kehitettävä paikallisten
24326: meniä), ja kahden-kolmenkin työntekijän ve-          olosuhteiden vaatima joustavuus ja palvelutaso
24327: rotulojen menetys tuntuisi kunnan taloudessa.        säilyttäen sekä epätarkoituksenmukaista hukka-
24328:    Sitäpaitsi muutos vaikuttaisi heikentävästi       ajoa ja työmatkojen pidentymistä välttäen".
24329: Karijoen asemaan myös kuntien keskusverkko-             On myös pidettävä mielessä TVL:n liiken-
24330: luokituksessa, joten Karijoen kunta saattaisi        neministeriössä vahvistetun tiepolitiikan 1982
24331: menettää osan ko. luokituksen perusteella val-       -86 toimintalinja, jossa todetaan mm.: "Ties-
24332: tiolta tulevista asunto- ym. määrärahoistaan.        tön palvelutasoa tasapuolistetaan kohentamalla
24333:    On otettava huomioon, että Kristiinankau-         haja-asutusalueiden tieliikenneoloja".
24334: pungin tiemestaripiirin jäljellä olevat soratiet        Erityisen painokkaasti on lopuksi korostettava
24335: sijaitsevat pääasiassa Karijoen sivutukikohdasta     suunnitelmien aluepoliittisia vaikutuksia; kes-
24336: säteittäin lähtevinä. Koska ne vaativat run-         kittämistoimilla on tässä suhteessa lukuisia
24337: saasti kunnossapitotoimenpiteitä, on henkilös-       kielteisiä vaikutuksia.
24338: tön ja kaluston sijoittaminen Karijoen sivutuki-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24339: kohtaan edelleen myös taloudellisesti ja liiken-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24340: neturvallisuuden kannalta perusteltua, varsinkin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24341: kun mikään ei viittaa teiden lähitulevaisuudessa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24342: tapahtuvaan päällystämiseen.
24343:    Mikäli Karijoen sivutukikohta lakkautettai-               Aikooko Hallitus säilyttää Ylistarossa
24344: siin, siitä aiheutuisi samansuuntaisia lisäkustan-          TVH:n päätukikohdan ja Karijoella
24345: nuksia kuin Ylistaron tapauksessa; mm. hen-                 TVH:n sivutukikohdan?
24346: kilöstön siirtyminen Lålbyhyn pidentäisi hei-
24347:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1982
24348: 
24349:                                           Juhani Tuomaala
24350:                                               N:o 146                                                3
24351: 
24352: 
24353: 
24354: 
24355:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24356: 
24357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ylistaron seudun tiestössä tarvittavien tien-
24358: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       pitoaineiden saatavuus ei tämän toimenpiteen
24359: hemies, lähettänyt 7 päivänä huhtikuuta 1982         takia vaikeudu eivätkä kuljetuskustannukset
24360: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston          kasva nykyisestään, koska tienpitoaineiden kul-
24361: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jetukset kyseiseen tiestöön jatkuvat nykyisiltä
24362: edustaja Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta            ottopaikoilta.
24363: kirjallisesta kysymyksestä n:o 146:                     Sivutukikohdaksi jäävä nykyinen päätukikoh-
24364:                                                      ta saneerataan kuluvan vuosikymmenen loppu-
24365:          Aikooko Hallitus säilyttää Ylistarossa      puolella ja saneerauksen laajuus mitoitetaan
24366:        TVH:n päätukikohdan ja Karijoella             ylimenokauden jälkeen tarvittavien resurssien
24367:        TVH:n sivutukikohdan?                         määrälle.
24368:                                                         Vaikka kehittämistoimenpiteiden tarkoituk-
24369:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sena on parantaa koko Vaasan tie- ja vesira-
24370: vasti seuraavaa:                                     kennuspiirin teiden kunnossapidon tuottavuut-
24371:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen tiemestaripiirien   ta ja taloudellisuutta, voitaneen suurimman
24372: ja tukikohtaverkoston kehittämissuunnitelma          osan saavutettavasta kustannushyödystä arvioi-
24373: sisältää Vaasan läänin alueella mm. kyselyssä        da kohdistuvan juuri Ylistaron-Lapuan seu-
24374: mainittujen Ylistaron tiemestaripiirin liittämi-     dun yleiseen tieverkostoon. Liitostoimenpiteen
24375: sen Lapuan tiemestaripiiriin sekä Karijoella ole-    kokonaiskustannusvaikutus 1990-luvun puolessa
24376: van tukipisteen lakkauttamisen.                      välissä on yli 1,0 Mmk vuodessa Ylistaron
24377:    Suunnitelman mukaan pääosa Ylistaron tie-         tiemestaripiirin vuosibudjetin ollessa kuluvana
24378: mestaripiiristä liitetään Lapuan tiemestaripii-      vuonna 4,4 Mmk. Säästö saavutetaan kaluston
24379: riin, jonka jälkeen Ylistaron nykyisestä päätuki-    ja henkilöstön sekä eräiden tukikohtatoiminto-
24380: kohdasta tulee Lapuan tiemestaripiirin sivu-         jen osalla tapahtuvien muutosten seurauksena.
24381: tukikohta. Sen voimavaroilla hoidetaan etu-          Muutosten takia Ylistaron ja Lapuan tukikoh-
24382: päässä Ylistaron seudun tiestöä. Ylistaron sivu-     tien välille koituvilla huoltoajokustannuksilla,
24383: tukikohtaan ylimenokauden jälkeen jäävä hen-         noin 15 000 mk vuodessa, ei ole em. säästöön
24384: kilöstö ja kalusto mitoitetaan tämän tarpeen         nähden merkitystä.
24385: mukaisesti.                                             Saavutettavalla kustannussäästöllä saadaan
24386:     Liitostoimenpide ei aiheuta työntekijäin irti-   aikaan lisää kunnossapitosuoritteita, jolloin tei-
24387: sanomisia tai siirtoja muihin työkohteisiin,         den kunnossa voidaan odottaa tapahtuvan ko-
24388: vaan henkilöstö supistuu luonnollisen poistu-        hennusta nykytasoon nähden. Ylistaron alueen
24389: man mukaisessa järjestyksessä v. 1982-1993           tiestön alhainen päällystämisaste johtuu eräiltä
24390: siten, että nykyinen 29 henkilön määrä vähe-         osin tiemestaripiirin liiallisesta varojen käytös-
24391: nee 16:een.                                          tä palkka- ja koneiden ylläpitokustannuksiin.
24392:     Ylistaron tukikohdassa oleva kalusto 4 kuor-     Suurelta osin teiden päällystämättömyys johtuu
24393: ma-autoa, 3 tiehöylää, 1 pyöräkuormaaja, 3           kuitenkin rakennusorganisaation investointiva-
24394: traktoria ja 2 pakettiautoa vähenee yhdellä          rojen riittämättömyydestä, jolloin soratiever-
24395:  kuorma-autolla, pyöräkuormaajalla, traktorilla      kostoa ei ole pystytty riittävästi parantamaan.
24396:  ja pakettiautolla.                                     Karijoen tukipisteen lakkauttaminen liittyy
24397:     Koska Ylistaroon on suunniteltu ylimenokau-      suunnitelmaan, jossa Kristiinan tiemestaripiirin
24398:  den ji1lkeenkin varsin suuret henkilöstö- ja ka-    päätukikohta siirtyy uuden tukikohdan valmis-
24399: lustoresurssit, ei kyselyssä mainittuja siirtoajo-   tuttua v. 1984 Lålbyhyn Lappväärtin taajaman
24400: kustannuksia synny.                                  tuntumaan. Tällöin päätukikohdan ja Karijoen
24401: 4                                              1982 vp.
24402: 
24403: tukipisteen välinen etatsyys pienenee niin pal-       työntekijäin työhönotosta riippuen sen, että
24404: jon, ettei tukipisteen ylläpito ole välttämätön       nykyiset työpaikat siirtyvät sekä Kristiinasta
24405: eikä taloudellisesti kannattavaa, etenkin kun         että Karijoelta pois Lappväärtin taajamaan. Täs-
24406: se olisi lähivuosina rakennettava uudelleen ja        sä yhteydessä on jälleen kerran painotettava sitä,
24407: aiheuttaisi n. 500 000 markan investointikus-         ettei yleisten teiden kunnossapitoon osoitetulla
24408: tannukset. Tukipisteen säilyttämiselle ei ole         määrärahalla ole rahoituksen kireydestä johtuen
24409: myöskään toiminnallista tarvetta huomioon ot-         edes rajoitettua mahdollisuutta hoitaa työlli-
24410: taen Karijoen kunnan alueella olevien yleisten        syyttä, eikä se ole kyseisen määrärahan käyttö-
24411: teiden määrän 64,9 km. Tukipistettä onkin             tarkoituksen mukaistakaan.
24412: ylläpidetty tässä tilanteessa sen vuoksi, ettei          Tie- ja vesirakennushallituksen pyrkimykse-
24413: Kristiinan tiemestaripiitiliä ole ollut riittävästi   nä on kehittää alueellista teiden kunnossapito-
24414: kaluston säilytyspaikkoja.                            palvelua tarveharkintaisesti. Mikäli jonkin kun-
24415:    Tukipisteen lakkauttamisella saavutetaan ra-       nan, tässä tapauksessa Ylistaron ja Karijoen,
24416: kennusten kohdalla 61 000 markan ja Kristii-          elinkeinoelämä kehittyy nykyisestään poikkeuk-
24417: nan tiemestaripiirin puitteissa työpalkkakustan-      sellisen voimakkaasti ja teiden kunnossapito-
24418: nusten osalta 260 000 markan eli yhteensä             tarve tai tiestön määrä kasvaa, tie- ja vesi-
24419: 321 000 markan kustannussäästöt vuosittain.           rakennuslaitos pyrkii huolehtimaan kunnossa-
24420: Kun Karijoelle sijoitettuna ollut henkilöstö ja       pidosta ensivaiheessa toimintaa tehostamalla ja
24421: kalusto on siirtynyt Lålbyn päätukikohtaan,           mahdollisesti resursseja lisäämällä päätukikoh-
24422: aiheutuu tästä kaluston siirtoajokustannuksia         dasta käsin ja viimevaiheessa tarvetta edellyt-
24423: vuosittain vain n. 12 000 markkaa. Vastaavasti        tävän kunnossapitoyksikön perustamisella.
24424: henkilöstön kohdalla työmatkat aiheuttavat li-           Lopuksi liikenneministeriö korostaa, että
24425: säkustannuksia kulkutavasta ja henkilöstä riip-       edellä kuvatuilla toimenpiteillä saavutettavilla
24426: puen 90-158 mk/kk.                                    kustannussäästöillä on tarkoitus osallistua ties-
24427:    Sekä Kristiinan että Karijoen tukipisteiden        tön parantamiseen myös kunnossapidon voima-
24428: muutosten seurauksena tapahtuva henkilöstön           varoilla, mikä luonnollisesti nopeuttaa tiestön
24429: ja kaluston keskittäminen Lålbyhyn saattaa ai-        peruskunnon kohentumista erityisesti ylimeno-
24430: heuttaa tulevina vuosikymmeninä tapahtuvasta          kauden jälkeen.
24431:      Helsingissä toukokuun 6 päivänä 1982
24432: 
24433:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
24434:                                                N:o 146                                              5
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 
24439:                             Till Riksdagens Herr Talman
24440: 
24441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Tiligången på de väghållningsämnen som
24442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        behövs för vägnätet i Ylistarotrakten försvåras
24443: av den 7 april 1982 tili vederbörande medlem         inte genom denna åtgärd och inte heller ökar
24444: av statsrådet översänt avskrift av följande av       transportkostnaderna. Transporteroa av väg-
24445: riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade            hållningsämnen tili vägnätet i fråga från de
24446: skriftliga spörsmål nr 146:                          nuvarande täkterna kommer nämligen att
24447:                                                      fortgå.
24448:          Ämnar Regeringen bibehålla väg-                Den nuvarande huvudstödpunkten, som skall
24449:        och vattenbyggnadsstyrelsens huvudstöd-       bli en sidostödpunkt, kommer att saneras under
24450:        punkt i Ylistaro och sidostödpunkten i        senare hälften av innevarande decennium. Om-
24451:        Bötom?                                        fattningen av saneringen kommer att anpassas
24452:                                                      tili de resurser som behövs efter övergångs-
24453:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        perioden.
24454: samt anföra följande:                                    Fastän syftet med utvecklingsåtgärderna är
24455:    Utvecklingsplanen för väg- och vattenbygg-        att förbättra produktiviteten och lönsamheten
24456: nadsverkets vägmästardistrikt och stödpunkts-        hos vägunderhållet inom hela Vasa väg- och
24457: nät omfattar för Vasa läns del bl.a. de i spörs-     vattenbyggnadsdistrikt, torde man kunna räkna
24458: målet nämnda åtgärderna, dvs. att Ylistaro           med att den största delen av den nytta som
24459: vägmästardistrikt fogas tili Lappo vägmästar-        fås för kostnaderna kommer just det allmänna
24460: distrikt samt att stödpunkten i Bötom indras.        vägnätet i Ylistaro och Lappo tili godo. Den
24461:    Enligt planen skall den största delen av          totala kostnadsverkningen av sammanslagningen
24462: Ylistaro vägmästardistrikt fogas tili Lappo väg-     kommer i mitten av 1990-talet att överstiga 1,0
24463: mästardistrikt, varefter den nuvarande huvud-        mmk per år, medan årsbudgeten för Ylistaro
24464: stödpunkten i Ylistaro blir en sidostödpunkt         vägmästardistrikt i år uppgår tili 4,4 mmk.
24465: i Lappo vägmästardistrikt. Med denna stöd-           Inbesparingen uppnås tili följd av förändringar
24466: punkts resurser kommer främst vägnätet i             i fråga om materielen och personalen samt
24467: Ylistarotrakten att skötas. Den personai och         vissa av stödpunktens funktioner. De kost-
24468: utrustning som efter övergångsperioden lämnas        nader, ca 15 000 mk per år, som föranleds av
24469: kvar vid Ylistaro sidostödpunkt kommer att           servicekörningar mellan Ylistaro och Lappo
24470: dimensioneras efter detta behov.                     stödpunkter på grund av förändringarna, saknar
24471:    Sammanslagningen föranleder inte uppsäg-          betydelse med beaktande av den nämnda in-
24472: ningar eller förflyttningar av personai tili andra   besparingen.
24473: arbetsplatser, utan personalen kommer att               Genom kostnadsbesparingen kan mera
24474: minska genom naturlig avgång under åren              underhållsarbeten utföras. Det är därför att
24475: 1982-1993 från nuvarande 29 tili 16 per-             vänta att vägarnas skick förbättras. Att väg-
24476: soner.                                               nätet i Ylistarotrakten tili så ringa grad har
24477:    Materielen vid Ylistaro stödpunkt omfattar        permanentbeläggning beror delvis på att en
24478: 4 lastbilar, 3 väghyvlar, 1 hjullastare, 3 trak-     överdrivet stor del av vägmästardistriktets till-
24479: torer och 2 paketbilar, vilka kommer att             gångar används tili lönekostnader och kost-
24480: minska med en lastbil, en hjullastare, en trak-      nader för maskinunderhåll. Tili en stor del
24481: tor och en paketbil.                                 beror dock det ringa antalet permanentbelagda
24482:    Eftersom rätt stora personal- och materiel-       vägar på att investeringstiligångarna inom
24483: resurser har planerats för Ylistaro även efter       byggnadsorganisationen inte är tiliräckliga, så
24484: övergångstiden, uppstår inga sådana kostnader        att nätet av grusvägar inte har kunnat för-
24485: för materieltransporter som nämns i spörsmålet.      bättras tiliräckligt.
24486: 0882004659
24487: 6                                              1982 vp.
24488: 
24489:    Indragningen av stödpunkten i Bötom an-             Den koncentrering av personai och materiel
24490: sluter sig till en plan, enligt vilken huvudstöd-    tili Lålby som sker tili följd av förändtingarna
24491: punkt:.:n i11om f~ristlncstad v~~gn1ästardistrikt,   i fråga om stödpunkterna i Kristinestad och
24492: sedan en ny stödpunkt år 1984 har blivit             Bötom kan, beroende på de anställningar som
24493: färdig, skall flyttas till Lålby nära tätorten       företas under de kommande årtiondena, för-
24494: Lappfjärd. Därigenom minskar avståndet mellan        anleda att arbetsplatserna förskjuts från Krlsti-
24495: huvudstödpunkten och sidostödpunkten i Böt-          nestad och Bötom i riktning mot Lappfjärds
24496: om så mycket, att det inte är l'Ödvändigt eller      centrum. I detta sammanhang är det dock åter
24497: ekonomiskt lönsamt att uppehålla en sldostöd-        skäl att poängtera, att det på grund av den
24498: punkt, i synnerhet då en ombyggnad vore              strama finansieringen inte ens i begränsad
24499: av nöden under de nii:·mast<? nren, vilket skulle    omfattning är möjllgt att sköta sysselsättningen
24500: föranleda investeringskostnader om ca 500 000        med det anslag som är ::.vsett för underhåll av
24501: mk. Det finns inte heller något funktionellt         allmänna vägar, och ime heller vore detta
24502: behov att bibehålla stödpunkten i Bötom, med         förenligt med anslagets användningssyfte.
24503: beaktande av att de allmänna vägarna inom               Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen försöker
24504: Bötom kommun mätcr 64,9 km. I ett sådant             åstadkomma att den rcglonala vägunderhålls-
24505: läge har stödpunkten uppehållits endast be-          servicen skall utvecklas enligt en behovspröv-
24506: roende på att Kristinestads vägmästardlstrikt        ning. Om närlngslivet inom någon kommun,
24507: inte har haft tillräckligt förvaringsställen för     i detta fall Ylistaro och Bötom, utvecklas ex-
24508: ma terielen.                                         ceptionellt kraftigt från det nuvarande läget
24509:    Genom indragningen av stödpunkten uppnås          och vägunderhållsbehovet eller vägnätet ökar,
24510: för byggnadernas del en årlig kostnadsinbespa-       kommer väg- och vattenbyggnadsverkct att för-
24511: ring orn 61 000 mk och inom ramen för Kristine-      söka sörja för underhållet i det första skedet
24512: stads vägmästardistrikt för avlöningskostna-         genom att effektivera verksamheten och even-
24513: dernas del en inbesparing om 260 000 mk, dvs.        tuellt öka resutserna utgående :från huvud-
24514: sammanlagt sparas 321 000 mk per år. Sedan           stödpunkteil samt i det s1sta skedet genom
24515: den personai och den materiel som bar varit          att inriitta en sådan underhållsenhet som be-
24516: förlagda till Bötom hc,r förflyttats till huvud-     hovet förutsätter.
24517: stödpunkten i Lålby, kommer detta att för-              Slutligen önskar trafikministeriet betona, att
24518: anleda kostnader för materieltransporter om          avsikten ~ir att med de kostnadsbesparingar
24519: endast ca 12 000 mk per år. På motsvarande           som uppnås genom d.e ovan beskrivna åt-
24520: sätt kommer personc.Iens arbctsresor, beroende       gärderna delta i förbättrandet av vägnätet ~iven
24521: på tirdsätt och person, .att föranleda merkost-      med hjälp av underhållsresurserDa, vilket natur-
24522: nader om 90-158 mk/mån.                              ligtvis gör att vägnätets grundskick förbättras
24523:                                                      snabbarc, särsldt dter övergångsperioden.
24524:      Helsir.gfors den 6 maj 1982
24525: 
24526:                                                                 Trafikminister Jarmo Wahlström
24527:                                               1982 vp.
24528: 
24529: Kirjallinen kysymys n:o 147
24530: 
24531: 
24532: 
24533: 
24534:                                       Hirvelä: Lasten sijaishuollon perhehoidon kehittämisestä
24535: 
24536: 
24537:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24538: 
24539:    Suomessa elää yksityiskoteihin sijoitettuina       hemmille koituva työ korvata. Sijaisvanhem-
24540: noin 5 300 lasta vuosittain. Tämä on 60%              pien yhdistyksen mielestä hoidosta tulisi mak-
24541: huostaanotetuista lapsista; laitoksiin jää siis 40    saa korvauksen sijasta palkkaa ja sijaisvanhem-
24542: % eli 4 200 lasta. Laki suosii yksityiskotisijoi-    'muus käsittää työnä, johon kuuluvat normaalin
24543: tuksia, mutta niiden onnistumiseksi ei ole pal-       työsuhteen edut. Työ voitaisiin rinnastaa per-
24544: jon tehty. Perhepolitiikan alueeseen kuuluva          hepäivähoitajan työhön. On käsittämätöntä,
24545: lastensuojelu on viime vuosien sosiaalihuollon        että tästä työstä, joka on jatkuvaa, ympärivuo-
24546: kehittämistoiminnassa jäänyt toissijaiseen ase-       rokautista ja ympärivuotista, maksetaan huo-
24547: maan. Vaativasta työstä huolimatta sijaisvan-         nommin. Lisäksi sijaislapsesta maksetaan lapsi-
24548: hempien taloudelliset, koulutus- ym. etuu-            lisää pienin mahdollinen määrä, kuten perheen
24549: det ovat huomattavasti vähäisemmät kuin               ensimmäisestä lapsesta, vaikka samaan perhee-
24550: perhepäivähoitajien, joilla ei kuitenkaan ole ko-     seen olisi sijoitettu sisaruksia. Lapsen sairas-
24551: konaisvastuuta lapsesta. Tämä vaikuttaa luon-         tuessa kaikki työnantajat eivät myönnä sijais-
24552: nollisesti sijaiskodissa olevan lapsen tai nuo-       äidille vapaapäiviä lapsen hoitamiseen samalla
24553: ren oloihin ja kasvatukseen. Puutteita ja kir-        tavalla kuin sitä annetaan oman lapsen hoi-
24554: javuutta esiintyy perhehoidon kustannusten            toon.
24555: korvauksissa ja palkkioissa. Perhehoidon kas-            Lastensuojelun perhehoidosta vastaavat etu-
24556: vattajia olisi myös kyettävä nykyistä paremmin        päässä kuntien sosiaalityöntekijät kaikkien
24557: tukemaan mm. koulutuksen avulla vaikeassa             muiden töidensä ohella. Suurimmilla paikka-
24558: tehtävässään.                                         kunnilla on myös perhehoitoon erikoistuneita
24559:     Lastensuojelun perhehoito ei tOlmmtamuo-          työntekijöitä. Valvottavia ja tuettavia sijaisper-
24560: tona ole ollut lainkaan valtionavun piirissä.         heitä saattaa olla 100-200, kun esimerkiksi
24561: Suojelukasvatusperustein huostaanotetun lap-          perhepäivähoidon ohjaajan virkaa kohden on
24562: sen hoidosta valtio on korvannut 1/3, heitä           40-60 perhepäivähoitajaa.
24563: on perhehoidossa ollut vajaat kolmesataa. Sen
24564: sijaan turvattomuusperustein on yksityiskotei-           Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sijais-
24565: hin sijoitettu noin 5 000 lasta, mistä aiheutu-       perheille ei ole minkäänlaista systemaattista
24566: neet kulut ovat jääneet yksinomaan kunnille.          kurssitusta. Esimerkkejä kehittyneestäkin toi-
24567:  Viime vuoden lokakuusta lähtien valtio on            minnasta on. Keski-Suomen kasvatusneuvolan
24568:  maksanut 20 % kaikkien perhehoitoon sijoi-           kuntainliitto on palkannut sijaishuollon työn-
24569:  tettujen alle 18-vuotiaiden hyväksytyistä ku-        tekijän kuntien yhteiseen käyttöön. Työntekijä
24570: luista. Samaan aikaan yhtenäistyivät huostaan-        on koettu erittäin tarpeelliseksi ja paine palve-
24571: oton päättämistä koskevat ikärajat 18 vuoteen.        luiden saantiin on suuri. Sijaishuollon koulu-
24572:     Sijaisperheelle maksettava hoitokorvaus on        tuksen lisäksi sijaishuollon sosiaalityöntekijän
24573:  keskimäärin noin 650 mk. Lähes 200 kunnassa          tehtäviin kuuluvat mm. kuntien ja kasvatus-
24574:  ei makseta hoitopalkkiota ( = korvausta työs-        neuvolan työntekijöiden konsultointi sijaishuol-
24575:  tä) lainkaan, ja niissä, joissa palkkio makse-       toasioissa, kuntien avustaminen sijaiskotien
24576:  taan, se on keskimäärin 200 ja 400 markan            hankinnassa ja sijaiskotiehdokkaiden haastat-
24577:  välillä. Vain osa kunnista noudattaa sosiaali-       telu.
24578:  hallituksen suositusta, ja korvausten vaihtelu          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24579:  kunnasta toiseen herättää vanhempien keskuu-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
24580:  dessa kateutta ja mielipahaa. Maksuperusteet         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24581:  tulisi yhtenäistää ja myös lapsen hoidosta van-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24582: 0882004958
24583: 2                                         1982 vp.
24584: 
24585:         Aikooko Hallitus ryhtyä välittömiin             korvaus vaativasta työstään ja heille
24586:      toimenpiteisiin lasten sijaishuollon per-          tarkoitettu koulutusjärjestelmä, joka vä-
24587:      hehoidon kehittämiseksi niin, että si-             hintään läänikohtaisella tasolla toimii
24588:      jaisvanhemmille turvataan kohtuullinen             jatkuvasti ja systemaattisesti?
24589:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1982
24590: 
24591:                                         Inger Hirvelä
24592:                                               N:o 147                                                3
24593: 
24594: 
24595: 
24596: 
24597:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24598: 
24599:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         vanhemmille täysimääräisinä. Hoitokulujen
24600: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         korvaussuositus vuonna 1982 vaihtelee suh-
24601: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1982 päi-         teutettuna lapsen ikään 940 markasta 1 430
24602: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        markkaan. Lapsilisä ei sisälly lasta ja nuorta
24603: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         koskevassa hoitosopimuksessa vahvistettavaan
24604: kansanedustaja Inger Hirvelän näin kuuluvasta        hoitokulujen korvaukseen. Sosiaalilautakunta
24605: kirjallisesta kysymyksestä n:o 147:                  voi määrätä lapsilisän maksettavaksi lapsen
24606:                                                      hoitajalle.
24607:           Aikooko Hallitus ryhtyä välittömiin           Hoitopalkkiosuositus vuodelle 1982 on por~
24608:        toimenpiteisiin lasten sijaishuollon per-     rastettu seuraavasti: matala 300 markkaa/kk,
24609:        hehoidon kehittämiseksi niin, että si-        keskitaso 600 markkaa/kk, korkea 1 200
24610:        jaisvanhemmille turvataan kohtuullinen        markkaa/kk. Sijoitukselle asetettu tavoite on
24611:        korvaus vaativasta työstään ja heille         ratkaiseva lähtökohta määriteltäessä palkkion
24612:        tarkoitettu koulutusjärjestelmä, joka vä-     tasoa kuin myös sosiaalityön ja muun tuen tar-
24613:        hintään läänikohtaisella tasolla toimii       vetta.
24614:        jatkuvasti ja systemaattisesti?                  Sijoitetulle lapselle ja nuorelle tulee varata
24615:                                                      taskurahaa omaa käyttöä varten. Taskurahan ja
24616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen maksutavan sopimisessa sosiaalilautakunta
24617: vasti seuraavaa:                                     voi neuvotella sijaisvanhempien kanssa sellai-
24618:    Lastensuojelulain 39 §:n (63/81) ja siitä         sesta käytännöstä, joka soveltuu ko. perheen
24619: annetun valtioneuvoston päätöksen (750/81)           muiden lasten rahan käyttöön.
24620: mukaisesti valtio korvaa yhden viidenneksen             Erikseen korvattavien kustannusten osalta
24621: sosiaalilautakunnan huostaan ottaman yksityis-       on tähdennetty joustavan harkinnan välttämät-
24622: kotihoitoon sijoitetun lapsen tai nuoren hoi-        tömyyttä. Tällaisia kuluja saattaa muodostua
24623: dosta ja kasvatuksesta aiheutuneista LsL:n 20        muun muassa sairauden hoidosta, muusta kuin
24624: § :n 2 momentissa tarkoitetun hoito- ja kasva-       oppivelvollisuuslaissa säädetystä koulutuksesta,
24625: tussopimuksen mukaisista kustannuksista. Kor-        päivähoito- tai kotipalvelumaksuista, tukipalve-
24626: vaukset     maksetaan huostaanottoperusteista        luiden käytöstä yleensä, matkakuluista, harras-
24627: riippumatta 1. 10. 1981 alkaen.                      tustoiminnasta, vaatehankinnoista, lapsen tai
24628:    Tämä uudistus merkitsee sitä, että valtion-       nuoren osuudesta kotivakuutukseen yms. Van-
24629: avustus ulottuu kaikkiin perhehoitoon sijoitet-      hempainrahan luontaisesti voidaan maksaa kor-
24630: tuihin lapsiin ja nuoriin. Aikaisemmin avustuk-      vausta lapsen tullessa perheeseen alkusopeutu-
24631: sen piirissä olivat vain ns. suojelukasvatuspe-      misen edistämiseksi tai erityisissä kriisitilan~
24632: rustein huostaanotetut lapset ja nuoret. Sosiaa-     teissa sijaisvanhemman virkavapauden tai työ-
24633: lihallitus on yleiskirjeessään 22. 1. 1982 n:o       loman aiheuttamasta ansionmenetyksestä.
24634: B2/1982 / pe, Valtionavustukset lastensuojelusc         Valtion korvauksen laajeneminen tullee
24635: sa, antanut ohjeet ja suositukset myös valtion       omalta osaltaan edesauttamaan sosiaalilauta-
24636: korvaukseen oikeuttavista menoista yksityis-         kuntien valmiutta korvaamaan aikaisempaa pa-
24637: kotisijoituksissa. Menot jaotellaan seuraaviin       remmin perhehoidosta aiheutuvat kustannukset
24638: pääryhmiin: hoitokulujen korvaus, hoitopalk~         sijaisperheille. Lisäksi toiminnan kehittämisek~
24639: kio, aloittamiskustannukset, sijoitetulle lapselle   si tarvitaan myös muita ratkaisuja.              ·
24640: varattava käyttöraha ja erikseen korvattavat            Mitä tulee sijaisvanhemmuuden käsittämi~
24641:  kustannukset.                                       seen työnä, johon kuuluvat normaalin työsuh~
24642:     Menojen maksatuksen lähtökohta on se, että       teen edut kuten esimerkiksi perhepäivähoitaja!l
24643:  ylläpidosta aiheutuvat . kulut korvataan sijais-    kohdalla, sosiaalihallitus toteaa seuraavaa. Kun~
24644: 4                                              1982   vP·
24645: nalla on mahdollisuus ottaa sijaisvanhempi työ-       muotoisesti laadittu sijaisvanhempien valmen-
24646: suhteeseen. Lähinnä tätä on suositeltu ns. per-       nus- ja koulutussuunnitelma. Tällä pyritään sii-
24647: hekodin hoitajan osalta, mutta täysin mahdol-         hen, että kunnat voivat paikallisia mahdolli-
24648: lista se on myös muiden yksityiskotisijoitus-         suuksia hyväksi käyttäen lähteä nykyistä suun-
24649: ten osalta. Olennaista tällöin on, että sijais-       nitelmallisempaan ja tavoitteellisempaan perhe-
24650: vanhemmuus ymmärretään ammatillisena hoi-             hoitotyöhön. Lääninhallitukset tulevat tuke-
24651: to- ja kasvatustyönä. Osa sijaisvanhemmista           maan ja ohjaamaan kuntia tarkoituksenmu-
24652: toimiikin näin, hoitavathan he pidemmän ajan          kaisten ratkaisujen löytämiseksi. Sijaisperhei-
24653: kuluessa useita, jopa kymmeniä lapsia ja nuo-         den valinnan, valmennuksen, koulutuksen ja
24654: ria. Näissä tapauksissa sijaisvanhemmuus on           sosiaalityön ··tuen järjestämisessä eräs kaikkein
24655: muodostunut vaihtoehdoksi oman kodin ulko-            vaikeimmista ongelmista on sosiaalityöntekijöi-
24656: puolella tehtävälle työlle. Työsuhteinen sijais-      den vähäinen määrä. Perhehoidon kehittämi-
24657: vanhemmuus on eräs ratkaisumalli yksityis-            nen ei voi tapahtua ilman ammatillista sosiaali~
24658: kotihoidon kehittämisessä. Kaikissa tapauksissa       työtä. Sosiaalitoimiston kehittämistä selvitellyt
24659: ei kuitenkaan ole kysymyksessä työhön rinnas-         työryhmä (sosiaalihallituksen julkaisuja 1/
24660: tettava sijaisvanhemmuus; osa sijaisvanhem-           1981) on kiinnittänyt erityistä huomiota asia-
24661: mista ottaa tehtäväkseen yhden tietyn lapsen          kaskohtaista sosiaalityötä tekevän henkilöstön
24662: tai ylipäätään yhden tai parin oman kodiri            vähäisyyteen kuntien sosiaalitoimistoissa ja pi-
24663: ulkopuolista hoitoa tarvitsevan lapsen kasvat-        tänyt tärkeänä, että lisäystarve otetaan kiireel-
24664: tamisen, eikä sijaisvanhemmuutta käsitetä vaih-       lisenä huomioon myös jatkossa sovittaessa val-
24665: toehdoksi muulle ansiotyölle.                         tion ja kuntien kesken niistä rajoista, joita
24666:     Sijaisperheille maksettavien korvausten ko-       henkilöstön lisäyksissä tulisi noudattaa.
24667: hottamisen ohella olisi ensisijaisen tärkeätä            Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marras-
24668: turvata se, että sijaisperheet ja huostaanotetut      kuussa 1981 toimikunnan, jonka tehtävänä on
24669: lapset olisivat kaikkien ns. normaalietmiks1en        lastensuojelulainsäädännön uudistaminen. Toi-
24670: ja -palveluiden piirissä tarvittaessa ensisijaispe~   mikunnan tulee saada työnsä valmiiksi tämän
24671: riaatteella. Sosiaalihallitus on huhtikuussa          vuoden lokakuun loppuun mennessä. Uudessa
24672:  1982 antanut pyynnöstä lausuntonsa sekä              lastensuojelulaissa joudutaan väistämättä otta-
24673: Kansaneläkelaitokselle että Valtion opintotuki-       maan kantaa lastensuojelun tarvetta ja ongel-
24674: keskukselle koskien huostaanotettujen lasten          mia vastaavien palveluiden aikaansaamiseen ja
24675: ja nuorten asemaa näiden jakamien etuuksien           ylläpitämiseen. Lastensuojelun ongelmana on
24676: osalta. Lausunnoissaan sosiaalihallitus on ko-        toisaalla alueellinen epätasa-arvoisuus, palve~
24677: rostanut sitä, että sosiaalihuollon pääperiaattei-    luita on niukasti tai ei lainkaan .käytettävissä,
24678: ta on muun muassa normaalisuuden periaate.            ja toisaalla. palveluiden pirstoutuneisuus. Tämä
24679: Näin ollen huostaanotettujen kohdalla on pi-          koskee niin avohuoltoa kuin sijaishuoltoa. Las-
24680: dettävä ensiarvoisen tärkeänä sitä, että he ovat      tensuojelun perustason työn tulee tapahtua
24681: oikeutettuja kaikkiin ns. normaalipalveluihin ja      sosiaalitoimistossa; vaativammissa tilanteissa
24682: etuuksiin eli kaikkiin niihin, joihin on oikeu-       tarvitaan erityisasiantuntemusta kuten perhe-
24683: tettu myös omassa kodissaan asuva lapsi/ nuo-         hoidossa. Tässä joudutaan etsimään ylikunnalli-
24684: ri. Huostaanotetun lapsen/nuoren on oltava            sia, kunnallisia ja kunnanosakohtaisia ratkaisu-
24685: yhtälailla sairausvakuutuksen sekä opintorahan        malleja. Realistinen tavoite saattaisi olla se,
24686: ja opintotuen piirissä kuin muidenkin. Tois-          että kullakin kunnalla tulee olla taloussuunni-
24687: tais.eksi sijaisperheet ovat voineet saada aivan      telmaan liittyvänä lastensuojelun toimintasuun-
24688: riittämättömästi kodinhoito- ja kasvatusneuvo-        nitelma, josta yksilöidysti ilmenisi muun muasc
24689: lan palveluita. Sijaisperheillä tulisi olla myös-     sa, millä tavoin kunta järjestää sijaisvanhem-
24690: kin nykyistä useammin oikeus päivähoitopaik-          pien valinnan, valmennuksen, koulutuksen ja
24691: kaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista si-       tuen.
24692:  jaisperheen elämäntilanteen ja sijoitukselle ase-       Sijaisvanhemmat ovat laajamittaisesti eri
24693:  tetun tavoitteen kannalta lapsen kotikunnasta        puolilla Eurooppaa viime vuosien aikana akti-
24694:  riippumatta.                                         voituneet ajamaan perhehoitoon liittyvien ky-
24695:     Edellä mainitussa sosiaalihallituksen yleis-      symysten edistämistä. Näin on laita myöskin
24696:  kirjeessä n:o B2/1982/pe edellytetään, että          Suomessa. Sijaisvanhempien järjestäytynyttä
24697:  vuodesta 1983 lähtien kuntien tulee liittää per-     toimintaa- tarvitaan perhehoitoon sijoitettujen
24698: hehoidon valtionkorvaushakemukseen vapaa-             lasten ja· nuorten oikeuksien ja etujen- ajami·
24699:                                             N:o 147                                             5
24700: 
24701: seksi ja valvomiseksi, sijaiskotien tukemiseksi   huostaanotettujen lasten ja nuorten hoidon ja
24702: ja auttamiseksi muun muassa koulutustoimin-       kasvatuksen järjestämisessä. On toivottavaa,
24703: nan järjestämisessä. Yhä enenevässä määrin si-    että uusi lastensuojelulaki ohjaisi kuntien so-
24704: jaisvanhemmat voivat osallistua huoltosuunni-     siaalitoimea antamaan riittävät puitteet ja mah-
24705: telmien laatimiseen ja niiden arviointiin. Näin   dollisuudet sijaisvanhempien omalle toimin-
24706: he ovat yhä useammin osallistumassa ja vai-       nalle.
24707: kuttamassa niihin päätöksiin, joita tehdään
24708:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
24709: 
24710:                                                                  Ministeri Marjatta Väänänen
24711: 6                                          1982 vp.
24712: 
24713: 
24714: 
24715: 
24716:                          Tili Riksdagens Hett Talman
24717: 
24718:    I d~t syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen        Utgångspunkten för utgifternas betalande
24719: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skri-        har vatit att de kostnader som av uppehället
24720: velse av den 14 aptil 1982 tili vederbörande     åsamkas vårdfötäldrarna etsätts tili sitt fulla
24721: medlem av statstådet övetsänt avskrift av föl-   belopp. Rekommendationen om ersättning av
24722: jande av riksdagsledamot Inger Hirvelä under-    vårdkostnadet åt 1982 vatietat, beroende på
24723: tecknade spötsmål nr 14 7:                       batnets åldet, mellan 940 mk och 1 430 mk.
24724:                                                  Batnbidraget ingår inte i den ersättning föt
24725:            Hat Regeringen föt avsikt att vid- vårdkostnadet som fastställs i vårdavtalet. So-
24726:         taga omedelbata åtgärdet föt att ut- cialnämnden kan bestämma att barnbidraget
24727:         veckla våtden av barn utom hemmet skall utbetalas åt batnets våtdare.
24728:         så att vårdfötäldrarna skulle erhålla en    Rekommendationen om vårdarvode för år
24729:         skälig etsättning föt sitt ktävande ar- 1982 hat diffetentietats som följet: låg nivå
24730:         bete och ett föt dem avsett utbild- 300 mk/mån, medelnivå 600 mk/mån, hög
24731:         ningssystem, som åtminstone på läns- nivå 1 200 mk/mån. Då arvodets nivå fastställs
24732:         nivå skulle fungeta kontinuetligt och är det mål som uppställts vid placeringen av
24733:         systematiskt?                            avgörande betydelse. Detsamma gället behovet
24734:                                                  av socialatbete och övrigt stöd.
24735:    Såsom svat på detta spörsmål fåt jag vörd-
24736: samt anföta följande:                               Föt barn och ung person som placetats i
24737:                                                  familjehem skall reserveras fickpengar för eget
24738:    Enligt lagen om barnskydd (63/81) samt bruk. Beträffande fickpengat och betalnings-
24739: statstådets beslut om etsättande av kostnader sättet för dem kan socialnämnden övetenskom-
24740: som nämns i 39 § lagen om batnskydd (750/ ma med vårdföräldrarna om ett sådant för-
24741: 81) etsättet staten en femtedel av de kostna- farande som ät anpassat till vad som gäller
24742: der som i enlighet med i 20 § 2 mom. lagen de övriga batnen i iftågavarande familj.
24743: om batnskydd avsett vård- och uppfostrings-
24744: avtal åsamkas av våtd och uppfosttan av barn        Beträffande kostnadet som ersätts särskilt
24745: ellet ung person, som omhändertagits av so-       har  nödvändigheten av smidig prövning po-
24746: cialnämnden och placetats i enskilt hem. Er-      ängterats. Dylika kostnader kan bl.a. uppkom-
24747: sättningarna utbetalas obetoende av grunderna ma i samband med sjukvård, annan än i läto-
24748: för omhändertagandet räknat från 1. 10. 1981. pliktslagen stadgad utbildning, dagvåtd ellet
24749:    Denna tefotm innebät att statsbidraget gäl- hemservice, nyttjande av stödservice i allmän-
24750: let alla barn och unga personer som placerats het, tesot, hobbyverksamhet, anskaffning av
24751: i familjevåtd. Tidigate gällde statsbidtaget en- kläder, barnets ellet den unga petsonens andel
24752: dast barn och unga petsonet som omhändet- av hemförsäkringen o.dyl. Ersättning av föt-
24753: tagits på s.k. skyddsuppfosttingsgrunder. So- äldrapenningtyp kan betalas föt att främja be-
24754: cialstyrelsen hat i sitt allmänna meddelande nr gynnelseanpassningen då barnet anländer till
24755: B2/1982/fa, statsundetstöden inom barnskyd- familjen ellet i speciella krissituationet p.g.a.
24756: det, utfätdat anvisningat och rekommendatio- det inkomstbottfall som vårdfötäldtatna åsam-
24757: net även bettäffande utgifter som betättigat kas av tjänstledighet ellet atbetsledighet.
24758: tili etsättning vid placering i enskilt hem. Ut-     Utvidgandet av det statliga etsättningssyste-
24759: gifterna indelas i följande huvudgtuppet: et- met kommer föt sin del att ftämja socialnämn-
24760: sättning föt våtdkostnadetna, vårdatvode, be- dernas möjlighetet att bättte än fötut etsätta
24761: gynnelsekostnadet, dispositionspenning, som vårdfamiljerna de kostnadet som de åsamkas
24762: skall tesetveras föt det placerade barnet, och av familjevåtden. Dessutom krävs även andra
24763: kostnadet som etsätts skilt föt sig.              lösningar föt att utveckla vetksamheten.
24764:                                               N:o 147                                                7
24765: 
24766:     Beträffande frågan om att uppfatta vård-          tare än vad som för nätvarande är faHet · ha
24767: föräldraskapet som ett arbete, vilket medför          rätt tili dagvårdsplats i de fall det är ändamåls~
24768: ett normalt arbetsförhållandes förmåner, såsom        enligt med beaktande av vårdfamiljens livssi-
24769: fallet t.ex. är i fråga om familjedagvårdare,         tuation och de måi som uppställts för barnets
24770: konstaterar socialstyrelsen följande. Kommu-          piacering.
24771: nerna har möjlighet att anställa en vårdföräl-            I socialstyrelsens ovan nämnda ailmänna
24772: der i anställningsförhållande. Detta har främst       meddelande nr B2/1982/fa · förutsätts att
24773: rekommenderats i fråga om vårdare i s.k. fa-          kommunerna tili sin ansökan om ersättning av
24774: miljehem, men det är även helt möjligt i fråga        staten för familjevård · bifogar en fritt formu•
24775: om placering i övriga enskilda hem. Det vä-           Ierad pian för hur vårdföräldrar skall förbe"
24776: sentliga är härvid att vårdföräldraskapet upp-        redas och utbiidas. Med detta strävar man tili
24777: fattas som yrkesmässigt vård- och upp±ostrings-       att kommunerna genom att använda Jokaia
24778: arbete. En del vårdföräldrar fungerar faktiskt        möjligheter skall kunna anordna familjevårds-
24779: på detta sätt; under en lägre tid sköter de           arbetet mera metodiskt och på ett mera målin-
24780: många, t.o.m. tiotals barn och ungdomar. I            riktat sätt än för närvarande. Länsstyreiserna
24781: dessa fall har vårdföräldraskapet blivit ett ai-      kommer att stöda och Ieda kommunerna i
24782:  ternativ tili arbete utanför hemmet. Vårdför-        syfte att finna ändamåisenliga Iösningar. Ett
24783:  äldraskap i arbetsförhållande utgör en Iösnings-     av de allra svåraste probiemen vid vai av vård-
24784:  modell vid utvecklandet av vården i enskilda         familjer, den förberedande verksamheten, ut-
24785:  hem. Det är dock inte i alla fall fråga om           bildning och anordnande av stöd inom sociai-
24786:  sådant vårdföräldraskap som kan jämföras med         arbetet är det ringa antalet socialarbetare. Ut-
24787:  arbete; en del vårdföräidrar åtar sig att upp-       vecklandet av familjevården kan inte ske utan
24788:  fostra ett visst barn eller överhuvudtaget ett       professionellt sociaiarbete. Arbetsgruppen som
24789:  eller ett par barn som behöver omvårdnad             utrett utveckiandet av socialbyrån (social-
24790:  utanför det egna hemmet. I dessa fall uppfat-         styrelsens publikationer 1/1981) har fäst spe-
24791:  tas inte vårdföräldraskapet som ett alternativ        ciellt uppmärksamhet vid den fåtaiiga personai
24792:  tili annat förvärvsarbete.                            som är sysseisatt med kiientinriktat socialarbe-
24793:      Vid sidan av höjningen av de ersättningar         te vid kommunernas socialbyråer och ansett
24794:   som utbetalas åt vårdföräldrarna skulle det i        det vara viktigt att behovet av en ökning
24795:  första hand vara viktigt att trygga det faktum        beaktas som brådskande även i fortsättningen
24796:   att vårdfamiljerna och de omhändertagna bar-         då staten och kommunerna överenskommer
24797:   nen omfattas av alla s.k. normaia förmåner och       om de gränser som skall iakttas beträffande
24798:   tjänster, och vid behov har förtursrätt tili         personaiökningen.
24799:   dem. Socialstyrelsen har i april 1982 på be-             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i
24800:   gäran gett ett utlåtande tili såväi Foikpensions-    november 1981 en kommitte, som fick i upp-
24801:   anstalten som Statens studiestödscentrai beträf-     drag att revidera barnskyddslagstiftningen.
24802:   fande omhändertagna barns och unga perso-            Kommitten skall slutföra sitt arbete inom ok-
24803:   ners ställning i fråga om de förmåner som ut-        tober innevarande år. I den nya Iagen om
24804:   delas av dessa instanser. I sina utlåtanden har      barnskydd kan man inte undgå att ta ställning
24805:   sociaistyrelsen poängterat att tili sociaivårdens    tili åstadkommandet och upprätthållandet av
24806:   huvudprinciper bl.a. hör principen om normai-        sådan service som motsvarar barnskyddets be-
24807:   tilistånd. Såiunda bör det i fråga om omhän-         hov och probiem. Probiemet inom barnskyddet
24808:   dertagna barn och unga personer anses vara           är å ena sidan bristen på regionai jämiikhet
24809:    av största vikt att de är berättigade tili alla     som innebär att den tilibudsstående servicen
24810:    s.k. normaltjänster och förmåner, dvs. alla          är ringa eller saknas helt och å andra sidan
24811:    dem som även gäller barn/ungdomar som bor            servicens splittring. Detta gäller såväi den
24812:    i sina egna hem. Ett barn eller en ung per-         öppna vården som familjevården. Det grund-
24813:    son som omhändertagits skall omfattas av             läggande arbetet inom barnskyddet bör utföras
24814:    sjukförsäkringen och studiestödet på samma           vid socialbyrån; i mera krävande situationer
24815:    sätt som alla andra. Tilisvidare har vårdfamii-      behövs speciell sakkunskap, såsom t.ex. inom
24816:    jerna inte kunnat erhålla hemvårdsservice och        famiijevården. Härvid får man söka överkom-
24817:    hjälp vid rådgivningsbyråerna för uppfostrings-      munala, kommunaia och tili olika kommunde-
24818:    frågor i tillräckligt hög grad. Oberoende av         lar bundna lösningsmedeller. Ett realistiskt mU
24819:    barnets hemkommun borde en vårdfamilj of-            kunde vara att varje kommun har en verk-
24820: 8                                           1982 vp.
24821: 
24822: samhetsplan för barnskyddet i anslutning tili     nas rättigheter och intressen, och för att stöda
24823: ekonomiplanen. Ur verksamhetsplanen skulle i      och hjälpa hemmen bl.a. beträffande anordnan-
24824: detalj framgå bl.a. sättet på vilket kommu-       det av utbildning. Vårdföräldrarna har i allt
24825: nen ordnar valet av vårdföräldrar samt den        högre grad möjlighet att delta i uppgörandet
24826: förberedande verksamheten, utbildningen och       och utvärderingen av vårdplanerna. På detta
24827: stödet för dem.                                   sätt kan de allt oftare delta i och påverka de
24828:     Under de senaste åren har vårdföräldrarna     beslut som fattas om anordnandet av vård och
24829: i stor utsträckning på olika håll i Europa ak-    uppfostran för de omhändertagna barnen och
24830: tivt arbetat för att främja frågor i anslutning   unga personerna. Det är önskvärt att den nya
24831: till familjevården. Så är även fallet i Fin-      lagen om barnskydd skulle styra kommunernas
24832: land. Organiserad verksamhet av vårdföräld-       socialväsen så att tillräckliga möjligheter skulle
24833: rarna behövs för att arbeta för och bevaka de     beredas för vårdföräldrarnas egen verksamhet.
24834: i familjevård placerade barnens och ungdomar-
24835:      Helsingfors den 21 maj 1982
24836: 
24837:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
24838:                                              1982 vp.
24839: 
24840: Kirjallinen kysymys n:o 148
24841: 
24842: 
24843: 
24844: 
24845:                                  Martikainen ym.: Opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien pa-
24846:                                     rantamisesta opiskelupaikkakunnalla
24847: 
24848: 
24849:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24850: 
24851:    Helsingin kaupunginhallitus on kokoukses-        liittiset näkökohdat saattavatkin puoltaa nou-
24852: saan 11. 1. 1982 päättänyt kiinnittää kaupun-       datettavaa käytäntöä, se ei kuitenkaan ota huo-
24853: gin lauta- ja johtokuntien sekä virastojen ja       mioon sitä merkittävää rahamäärää, jonka ulko-
24854: laitosten huomiota siihen, että virkoja ja toi-     paikkakuntalaiset opiskelijat tuovat välillisesti
24855: mia täytettäessä on, kun tiettyä virkaa ja toin-    kaupungille kulutukseen käyttämiensä varojen
24856: ta ovat hakeneet useat muiden valintakriteerei-     muodossa. Sitäkin kummallisemmaksi asian te-
24857: den osalta samanarvoiset hakijat, etusijalle ase-   kee se, että kaupunki varsin useissa tapauksissa
24858: tettava näistä se tai ne hakijat, jotka asuvat      on suhtautunut kielteisesti opiskelijoiden koti-
24859: Helsingin kaupungissa.                              paikkahakemuksiin Helsingissä.
24860:    Vaikka Helsingin kaupunginhallituksen pää-           Työllisyyslain 8 § :n mukaan työllistäminen
24861: töksen kirjain noudattaa monissa kunnissa so-       on. ensisijaisesti valtiovallan ja sen kunnan teh-
24862: vellettua käytäntöä oman kunnan asujaimiston        tävä, jossa kansalaisella on varsinainen asunto
24863: asettamisesta etusijalle työllistämistoimissa, on   ja koti. Kun on ilmeistä, että opiskelijoita ei
24864: se ristiriidassa HM:n 6 §:n kanssa, joka turvaa     jatkossakaan voida kovin laajamittaisesti työl-
24865: jokaiselle kansalaiselle oikeuden vapaasti valita   listää opiskelupaikkakunnallaan, on erityistä
24866: asuinpaikkansa. Käytännössä päätöksen henki         huomiota kiinnitettävä heidän kotikuntiensa
24867: saattaa johtaa pätevyyskriteereiden sivuuttami-     työllistämismahdollisuuksiin.
24868: seen virkoja täytettäessä, mihin viittaa myös           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
24869: kaupungin henkilöstöasiain lautakunnan asiasta      järjestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella val-
24870: antama lausunto. Tämän mukaisesti muualla           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24871: asuva hakija on valittava ainoastaan poikkeus-      va!ksi seuraavan kysymyksen:
24872: tapauksessa, kun hän on Helsingissä asuvia
24873: hakijoita huomattavasti pätevämpi.                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24874:    Helsingin osalta on huomattava edelleen se,             siin opiskelijoiden saattamiseksi työn-
24875: että vaikka kaupunki ensisijaisesti pyrkiikin              hakijoina tasa-arvoiseen asemaan nmi-
24876: eh!kä suojaamaan työpaikkansa lähikunnista                 den opiskelupaikkakuntansa työnhaki-
24877: kohdistuvalta työvoiman tarjonnalta, se samal-             joiden kanssa ja toisaalta opiskelijoiden
24878: la asettaa eriarvoiseen asemaan työnsaannissa              kesätyöpaikkojen suuntaamiseksi ny-
24879: myös suuren osan paikkakunnalla asuvia opis-               kyistä suuremmassa määrin heikoim-
24880: kelijoita. Vaikka kunnallistaloudelliset ja -po-           mille työllisyysalueille?
24881:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1982
24882: 
24883:          Olavi Martikainen             Petter Savola                  Lauri Palmunen
24884: 
24885: 
24886: 
24887: 
24888: 0882004751
24889: 2                                           1982 vp.
24890: 
24891: 
24892: 
24893: 
24894:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24895: 
24896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kotipaikkakunnalla ole tällöin merkitystä. Kun-
24897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ta voi palkata tämän jälkeen työnvälitysviran-
24898: olette 20 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         omaisten löytämistä hakijoista parhaaksi katso-
24899: kirjeenne ohella toimittanut rvaltioneuvoston      mansa henkilön.
24900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Edellä esitetyn johdosta katson, että työvoi-
24901: edustaja Mart1kaisen ym. näin :kuuluvasta kir-     maviranomaisten taholta opiskelijoita on ny-
24902: jallisesta kysymyksestä n:o 148:                   kyisen käytännön mukaan kohdeltu tasa-arvoi-
24903:                                                    sesti verrattuna muihin opiskelupaikkakuntan-
24904:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sa työnhakijoihin.
24905:        siin opiskel1joiden saattamiseksi työn-        Mitä tulee opiskelijoiden kesätyöpaikkoihin,
24906:        hakijoina tasa-arvoiseen asemaan mui-       työvoimaministeriö on kuluvan vuoden tulo-
24907:        den opiskelupaikkakuntansa työnhaki-        ja menoarvion momentin 34.50.02.2 määrära-
24908:        joiden kanssa ja toisaalta opiskelijoiden   hoilla järjestänyt n. 2 500 kesätyöpaikkaa opis-
24909:        kesätyöpai:kkojen suuntaamise:ksi ny-       kelijoille kesäksi 1982 valtion virastoihin ja
24910:        kyistä suuremmassa määrin heikoim-          laitoksiin.
24911:        mille työllisyysalueille?                      Virastot tekivät kesätyöpaikkaesityksiä yli
24912:                                                    4 700. Paikat on jaettu työvoimapiireittäin
24913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siten, että heikoimmat työllisyysalueet kuten
24914: vasti seuraavaa:                                   Rovaniemen, Oulun, Kajaanin ja Joensuun työ-
24915:   Työvoimaministeriön 11 päivänä syyskuuta         voimapiirit ovat saaneet paikkoja suhteessa
24916: 1978 kuntien etujärjestöjen kanssa sopiman         enemmän kuin Etelä-Suomen työvoimapiirit.
24917: suosituksen mukaan kunnat ilmoittavat avoi-           Esimerkiksi Helsingin työvoimapiirin alueel-
24918: met työpaikat työvoimatoiroistoille ja lisäävät    la virastot hakivat n. 1 500 paikkaa, joista
24919: muutoinkin yhteistyötä niiden kanssa.              myönnettiin 500 paikkaa, ja Joensuun työvoi-
24920:   Kun kunta hakee työntekijää avoimeen             mapiirin alueella haettiin n. 160 paikkaa ja
24921: paikkaan, se ilmoittaa suosituksen mukaan pai-     myönnettiin 140 paikkaa.
24922: kasta työvoimatoimistolle, jolloin työnvälittäjä      Opiskelijoiden kesätyöpaikkojen osalta työ-
24923: pyrkii etsimään työnantajalle sopivan, vaati-      voimaministeriö on nimenomaan pyrkinyt huo-
24924: mukset täyttävän henkilön, eikä työnhakijan        mioimaan maan heikoimmat työllisyysalueet.
24925:      Helsingissä toukokuun 13 päivänä 1982
24926: 
24927:                                                             Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
24928:                                               N:o 148                                              3
24929: 
24930: 
24931: 
24932: 
24933:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24934: 
24935:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de av arbetskraftsmyndigheterna anvisade per-
24936: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sonerna den kommunen anser som bäst.
24937: av den 20 april 1982 tili vederbörande med-             Med stöd av det ovan anförda anser jag att
24938: lem av statsrådet för besvarande översänt av-       studerande enligt gällande praxis fått en med
24939: skrift av följande av riksdagsman Olavi Marti-      sin studieorts övriga arbetssökande likvärdig
24940: kainen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 148:   behandling från arbetskraftsmyndigheternas
24941:                                                     sida.
24942:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som           I fråga om sommararbetsplatser för stude-
24943:        syftar tili att studerande sätts i en med    rande har arbetskraftsministeriet genom anslag
24944:        studieortens övriga arbetssökande jäm-       under moment 34.50.02.2 i statsförslaget för
24945:        bördig ställning som arbetssökande och       innevarande år anordnat cirka 2 500 sommar-
24946:        å andra sidan avser att rikta stude-         arbetsplatser för studerande vid statens äm-
24947:        randenas sommararbetsplatser i en stör-      betsverk och inrättningar för sommaren 1982.
24948:        re grad än hittills tili de områden där          Ämbetsverken gjorde över 4 700 framställ-
24949:        sysselsättningsläget är svagast?             ningar om sommararbetsplatser. Arbetskrafts-
24950:                                                     distriktsvis fördelade sig platserna så att de
24951:                                                     svagaste sysselsättningsområdena såsom Rova-
24952:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       niemi, Uleåborgs, Kajana och Joensuu arbets-
24953: samt följande:                                      kraftsdistrikt har tilldelats relativt sett flera
24954:    Enligt en rekommendation som arbetskrafts-       platser än arbetskraftsdistrikten i södra Fin-
24955: ministeriet ingått med kommunernas intresse-        land.
24956: organisationer den 11 september 1982 anmäler            Tili exempel inom Helsingfors arbetskrafts-
24957: kommunerna lediga arbetsplatser tili arbets-        distrikts område ansökte ämbetsverken om
24958: kraftsbyråer och ökar också annars samarbetet       cirka 1 500 platser, av vilka 500 platser be-
24959: med dem.                                            viljades, motsvarande ansökningar gjordes inom
24960:    Då kommun söker arbetstagare tili en ledig       Joensuu arbetskraftsdistrikts område ca 160
24961: arbetsplats anmäler den enligt rekommendatio-       stycken, varav 140 beviljades.
24962: nen platsen tili arbetskraftsbyrån, där arbets-         Då det gäller sommararbetsplatser för stude-
24963: förmedlare försöker finna en för arbetsgivaren      rande har arbetskraftsministeriet särskilt vinn-
24964: lämplig person som fyller kraven, och arbets-       lagt sig om att beakta landets svagaste syssel-
24965: sökandens hemort har alltså härvid inte någon       sä ttningsområden.
24966: betydelse. Därefter kan kommun anställa bland
24967:       Helsingfors den 13 maj 1982
24968: 
24969:                                                             Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
24970:                                             1982 vp.
24971: 
24972: Kirjallinen kysymys n:o 149
24973: 
24974: 
24975: 
24976:                                  Holvitie ym.: Työaikaa koskevien poikkeuslupien myöntämisestä
24977:                                     palolaitoksissa
24978: 
24979: 
24980:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24981: 
24982:    Maan palolaitosten työaikalain alaisen henki-    yksipuolisesti palolaitoksen työajaksi sopimus-
24983: löstön työaikajärjestelyt yli 40 viikkotunnin      valtuuskunnan hakemista poikkeuslupavaihtoeh-
24984: ylittävältä osalta perustuivat 20. 2. 1976 ta-     doista 52 viikkotuntia käsittävän. Koska valta-
24985: pahtuneeseen työaikalain 7 § :n 1 momentin          kunnallisilla KSV:llä ja KTV:llä ei ollut oi-
24986: muuttamiseen saakka kunnallisen sopimusval-         keutta sopia keskimäärin yli 40 viikkotunnin
24987: tuuskunnan hakemiin valtakunnallisiin, työneu-      työajoista virkaehtosopimuksessa työaikalain
24988: voston myöntämiin poikkeuslupiin. Mainitulla        7 §:n 1 momentin muuttamisen jälkeen 20. 2.
24989: lainmuutoksella valtakunnallisilta työnantajien     1976, on tätä koskeva virkaehtosopimuksen
24990: ja työntekijäin yhdistyksiltä otettiin mahdolli-   määräys kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §: n
24991: suus myöskään virkaehtosopimuksella sopia työ-      3 momentin 3 kohdan ja 2 § :n 5 momentin
24992: aikalain 5 ja 6 §:n säännöksistä poiketen sel-     nojalla mitätön.
24993: laisesta työajasta, joka keskimäärin ylittää 40       Turun Palomiesyhdistys ry., joka kunnallisen
24994: tuntia viikossa. Rajoitus oli jo aikaisemmin       yleisen virkaehtosopimuksen mukaiseen työai-
24995: voimassa työehtosopimuksiin nähden. Lainmuu-       kaan ja muihin sen määräämiin palvelussuhteen
24996: toksen aiheuttamista toimenpiteistä kunnallinen    ehtoihin oikeutettuna vaati lakisääteiseen 40
24997: sopimusvaltuuskunta ilmoitti yleiskirjeessään      viikkotunnin työaikaan siirtymistä, valitti Tu-
24998: A 82/1976 kunnille sekä vastaavasti Kunnal-        run ja Porin lääninoikeudelle em. kaupungin-
24999: listen työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV   hallituksen päätöksestä. Lääninoikeus ei kui-
25000: ry. palolaitosten viranhaltijayhdistyksille.       tenkaan ottanut valitusta liian myöhään tehtynä
25001:     Kunnat pääsivät yleensä palolaitosten viran-   tutkittavaksi ja palomiesyhdistys valitti pää-
25002: haltijayhdistysten kanssa sopimukseen kunnal-      töksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka
25003: lisen yleisen virkaehtosopimuksen tai kuukausi-    hyväksyen valituksen palautti asian 14. 4. 1982
25004: paikkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopi-     lääninoikeuden uudelleen tutkittavaksi.
25005: muksen muuttamisesta sekä hakivat sopimuksen          Päästäkseen laillisiin oikeuksiin Turun Palo-
25006: mukaiset poikkeusluvat työneuvostolta. Huo-        miesyhdistys ry. teki oikeuskanslerille kantelun
25007: mattava muutos tapahtui kuitenkin v. 1979,         17. 3. 1980 päivätyllä kirjelmällä, jossa pyydet-
25008: jolloin Helsingin, Kokkolan, Kotkan ja Turun       tiin oikeuskansleria ryhtymään toimenpiteisiin
25009: palomiesyhdistykset kieltäytyivät hyväksymästä     lainvastaiseksi muodostuneen käytännön oikai-
25010: kumpaakaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan        semiseksi kokonaisuudessaan. Oikeuskansleri
25011: työneuvostolta hakeman poikkeusluvan kahdes-       vastasi kanteluun kirjelmällään 9. 9. 1981. Käy-
25012: ta vaihtoehdosta. Kolmessa ensiksi mainitussa      tettävissä olleen asiakirjaselvityksen perusteella
25013: kaupungissa saatiin kuitenkin 40 viikkotunnin      oikeuskansleri ei havainnut mitään sellaista lain-
25014: työaikaan siirtymisen kautta aikaan kuntakoh-      vastaiseen menettelyyn viittaavaa, johon hänen
25015: taiset virkaehtosopimukset sekä niille työneu-     olisi puututtava. Oikeuskansleri lausuu vas-
25016: voston poikkeusluvat osaksi sopimusvaltuus-        tauksessaan lisäksi, etteivät työmarkkinaosapuol-
25017: kunnan., ja KTV:n vastustuksesta huolimatta.       ten neuvottelutoiminnan eivätkä työaikaa koske-
25018:     Turun kaupungin ja Turun Palomiesyhdis-        vasta erimielisyydestä aiheutuvan palkkariita-
25019:  tys ry:n välillä käydyissä virkaehtosopimuksen    asian tutkimiset kuulu oikeuskanslerin tehtä-
25020: muuttamista koskevissa virkaehtosopimusneu-        viin.
25021:  votteluissa ei sen sijaan päästy yksimielisyy-       Työaikaa koskeva erimielisyys saatettiin 114
25022:  teen, koska Turun kaupunki ei hyväksynyt          palomiehen palkkaetujen osalta Turun t;aastu-
25023: palomiesyhdistyksen tavoitteena ollutta Helsin-    vanoikeuden tutkittavaksi Turun kaupunkia vas-
25024: gissä ja Kotkassa sovittua 48 viikkotunnin työ-    taan nostetulla kanteella. Päätöksellään 20. 10.
25025:  aikaa. Kaupunginhallitus määräsi sen sijaan       1980 raastuvanoikeus jätti asian tutkimatta sillä
25026: 088200485X
25027: 2                                            1982 vp.
25028: 
25029: perusteella, ettei asia kuulu yleisessä alioikeu-      Turun kaupungin valinta yhteisjärjestön
25030: dessa käsiteltäviin asioihin, ja tämän päätök-      osalta osoittaa kunnallisen virkaehtosopimus-
25031: sen Turun hovioikeus pysytti lainvoiman saa-        lain 3 ja 5 §:n sekä kunnallisten virkaehtoso-
25032: neelia päätöksellään 12. 6. 1981. Edellä maini-     pimusten neuvottelumenettelystä 12. 10. 1970
25033: tuista. 114 •palomiehestä oli 28 vuosilomasijai-    tehdyn pääsopimuksen 1 §:n 3 momentin tun-
25034: sia, jotka on katsottava työsuhteessa oleviksi.     temattomuutta, koska ne edellyttävät neuvot-
25035:    Palomiesten oikeuksien turvaamiseksi Turun       telu- ja sopijapuoliksi sellaisen rekisteröidyn
25036: Palomiesyhdistys ry. ja jo mainitut 114 palo-       yhdistyksen, jonka varsinaisiin tarkoituksiin
25037: miestä nostivat Turun kaupunkia vastaan kan-        kuuluu viranhaltijain etujen valvominen kun-
25038: teen työtuomioistuimessa 11. 12. 1980 päivä-        nallisissa palvelussuhteissa. Näin on asianlaita
25039: tyllä kannekirjelmällä. Kannetta on sen jälkeen     Turun Palomiesyhdistyksen kohdalla, mutta ei
25040: laajennettu kolmella Turun kaupunkia vastaan        yhteisjärjestön kohdalla. Seurauksena tällaises-
25041: nostetulla lisäkanteella, joihin kaikkiin kunnal-   ta manipuloiunista on ollut lainvastaisen tilan-
25042: linen sopimusvaltuuskunta on haastettu vastaa-      teen jatkuminen. Vakavaksi virheeksi on kat-
25043: maan Turun kaupungin puolesta siltä osin kuin       sottava se, että palomestarien, paloesimiesten
25044: on kysymys virkaehtosopimusta koskevasta kan-       ja päällystön valitsemasta päällystökokouksesta
25045: teesta. Asia on edelleen vireillä työtuomio-        suljettiin pois 11. 1. 1979 lukien palomiesyhdis-
25046: istuimessa.                                         tyksen luottamusmies, joka ei siitä lähtien ole
25047:    Turun Palomiesyhdistys ry., palolaitoksen        voinut sen kokouksiin osallistua.
25048: luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat ha-        Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
25049: keneet muutosta Turun ja Porin työsuojelu-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25050: piirin poikkeuslupajaoston vuosina 1980 ja          nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25051: 1981 tekemistä poikkeuslupapäätöksistä sillä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25052: perusteella, että Turun kaupungin kanssa ei ole
25053: päästy virkaehtosopimukseen poikkeusluvan eh-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-
25054: doista Turun Palomiesyhdistys ry:n kanssa,                 neuvosto ja työvoimapiirien työsuojelu-
25055: jonka jäsenistöön kuuluu 126 palolaitoksen                 lautakuntien poikkeuslupajaostot myön-
25056: työaikalain alaisesta henkilöstöstä ja vain 11             tävät työsuojelullisia poikkeuslupia kes-
25057: kuuluu joko valtakunnalliseen Kuntien pal.o-               kimäärin yli 40 tuntia viikossa ylittä-
25058: päällystöyhdistykseen tai Turun kaupungin                  vän työajan osalta vastoin viranhaltija-
25059: kaikkien laitosten työnjohtajien ja esimiesten             yhdistysten tahtoa ja ilman virkaehto-
25060: yhdistykseen. Valitukset eivät ole johtaneet tu-           sopimusta, ja
25061: lokseen. Samalla perusteella on kuluvan vuo-                  mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen
25062: den poikkeuslupapäätökseen haettu muutosta                 lainvastaisen, puuttuvan virkaehtosopi-
25063: työneuvostolta.                                            muksen korvaavan kunnallisen sopimus-
25064:    Turun palolaitoksen palomiesten asemaa on               valtuuskunnan ja Julkisten työalojen
25065: huonontanut se, että Turun kaupunki ei koh-                ammattijärjestö JTA ry:n sekä Kun-
25066: tele Turun Palomiesyhdistys ry:tä tasavertai-              nallisten työntekijäin ja viranhaltijain
25067: sena neuvotteluosapuolena, vaan on siksi valin-            liitto KTV ry:n luoman järjestelmän oi-
25068: nut Turun kunnallisten työntekijäin ja viran-              kaisemiseksi lain mukaiseksi, ja
25069: haltijain yhteisjärjestö ry:n, jolla sääntöjensä              mitä Hallitus aikoo tehdä kansalais-
25070: ja lain mukaan ei ole mitään oikeutta esiintyä             ten etujen turvaamiseksi sellaisessa ta-
25071: virkaehtosopimuksen muuttamista koskevissa                 pauksessa, että työntekijöiden ja työn-
25072: Turun palolaitoksen työaikajärjestelyä käsittele-          tekijäin valtakunnallisen keskusjärjestön
25073: vissä neuvotteluissa neuvotteluosapuolena. Tämä            edut ja mielipiteet lain oikeasta sisäl-
25074: asema kuuluu palolaitoksen 126 työntekijän                 löstä menevät ristiin, sekä
25075: osalta palomiesyhdistykselle, 4 palomestarin                  kenen tehtäviin Hallituksen· mielestä
25076: osalta Kuntien palopäällystö ry:lle sekä 7 esi-            kuuluu edellä esitetyn kaltaisen vakavan
25077: miehen osalta Turun kaupungin työnjohtajien                kysymyksen tutkiminen ja selvittämi-
25078: ja esimiesten yhdistys ry:lle.                             nen?
25079:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1982
25080: 
25081:                Tapio Holvitie                                   Ensio Laine
25082:                                               N:o 149                                               3
25083: 
25084: 
25085: 
25086: 
25087:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25088: 
25089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       40 tuntia viikossa. Työaikalain 7 §:n 2 mo-
25090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mentin 1 kohdan mukaan työneuvosto (1. 6.
25091: olette 20 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn           1979 alkaen työsuojelupiirin työsuojelulauta-
25092: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnan poikkeuslupajaosto) voi määräämillään
25093: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ehdoilla myöntää luvan poiketa lain 5 §:n
25094: edustaja Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjalli-     säännöksistä silloin, kun työ on laadultaan sel-
25095: sesta kysymyksestä n:o 149:                          laista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen
25096:                                                      vuorokautisen työajan kuluessa, jona työnteki-
25097:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-   jän on oltava valmiina työhön. Näin ollen työ-
25098:        neuvosto ja työvoimapiirien työsuojelu-       aikalain 5 ja 6 §:n säännöksistä on mahdollista
25099:        lautakuntien poikkeuslupajaostot myön-        poiketa joko työ- tai virkaehtosopimuksen pe-
25100:        tävät työsuojelullisia poikkeuslupia kes-     rusteella taikka työsuojelulautakunnan poik-
25101:        kimäärin yli 40 tuntia viikossa ylittä-       keuslupajaoston myöntämän poikkeusluvan no-
25102:        vän työajan osalta vastoin viranhaltija-      jalla. Lain 7 § :n 2 momentin mukaisen poik-
25103:        yhdistysten tahtoa ja ilman virkaehto-        keusluvan myöntämisen edellytykseksi ei ole
25104:        sopimusta, ja                                 laissa asetettu työ- tai virkaehtosopimusta taik-
25105:           mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen        ka muutakaan työnantaja- ja työntekijäpuolen
25106:        lainvastaisen, puuttuvan virkaehtosopi-       välistä työaikoja koskevaa sopimusta.
25107:        muksen korvaavan kunnallisen sopimus-            Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta hank-
25108:        valtuuskunnan ja .Julkisten työalojen         kiman selvityksen mukaan työneuvosto ja sit-
25109:        ammattijärjestö JTA ry:n sekä Kun-            temmin työsuojelulautakuntien poikkeuslupa-
25110:        nallisten työntekijäin ja viranhaltijain      jaostot ovat työaikalain 7 § :n 2 momentin
25111:        liitto KTV ry:n luoman järjestelmän oi-       1 kohdan nojalla myöntäneet palolaitoksen työ-
25112:        kaisemiseksi lain mukaiseksi, ja              aikalain alaista palohenkilöstöä koskevia poik-
25113:           mitä Hallitus aikoo tehdä kansalais-       keuslupia. Luvat on anottu valtakunnallisina
25114:        ten etujen turvaamiseksi sellaisessa ta-      työneuvostolta yhtenäisen käytännön saavutta-
25115:        pauksessa, että työntekijöiden ja työn-       miseksi, mutta 1. 6. 1979 alkaen ne on anottu
25116:        tekijäin valtakunnallisen keskusjärjestön     kuntakohtaisesti poikkeuslupajaostoilta. Tämän
25117:        edut ja mielipiteet lain oikeasta sisäl-      jälkeen työneuvosto on toiminut poikkeuslupa-
25118:        löstä menevät ristiin, sekä                   asioissa alistus- ja muutoksenhakuviranomaise-
25119:           kenen tehtäviin Hallituksen mielestä       na. Työsuojelullisia esteitä poikkeusluvan myön-
25120:        kuuluu edellä esitetyn kaltaisen vakavan      tämiselle ei ole ollut, koska lupia myönnettäes-
25121:        kysymyksen tutkiminen ja selvittämi-          sä on lähdetty siitä, että lain 7 § :n 2 momen-
25122:        nen?                                          tin 1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.
25123:                                                         Kuten kysymyksessä on laajasti selostettu,
25124:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on siinä mainittuja asioita käsitelty eri viran-
25125: vasti seuraavaa:                                     omaisissa. Oikeuskansleri on osaltaan todennut,
25126:    Työaikalain (604/46) 7 §:n 1 momentin             ettei ole havainnut mitään sellaista lainvastai-
25127: mukaan valtakunnallisilla työnantajain ja työn-      seen menettelyyn viittaavaa, johon hänen olisi
25128: tekijäin yhdistyksillä on oikeus työ- ja virka-      puututtava. Tällä hetkellä on epäselvää, onko
25129: ehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta      Turun kaupungin palolaitoksen työajoista mää-
25130: lain 5 ja 6 §:n säännöksistä poikkeavasti, kui-      rättäessä ja sovittaessa menetelty jossakin koh-
25131: tenkin niin, ettei työaika keskimäärin ylitä         din työaikalain tai virkaehtosopimuksen vastai-
25132: 4                                            1982 vp.
25133: 
25134: sesti. Menettelyn laillisuus selviää, kun läänin-   Esitetyn kysymyksen tutkiminen ja ratkaisemi-
25135: oikeus, työtuomioistuin ja työneuvosto, joissa      nen kuuluu niiden tehtäviin.
25136: asian käsittely on kesken, antavat päätöksensä.
25137:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
25138: 
25139:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
25140:                                             N:o 149                                               5
25141: 
25142: 
25143: 
25144: 
25145:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25146: 
25147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stiger 40 timmar i veckan. Enligt 7 § 2 mom.
25148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          1 punkten arbetstidslagen kan arbetsrådet (från
25149: velse av den 20 april 1982 tili vederbörande       och med 1. 6. 1979 undantagstillståndssek-
25150: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tionen vid arbetarskyddsdistriktets arbetar-
25151: jande av riksdagsman Holvitie m. fl. ställda       skyddsnämnd) på vilikor som det fastställer
25152: spörsmål nr 149:                                   bevilja tillstånd tili avvikelse från stadgandena
25153:                                                    i lagens 5 §, då arbetet är av sådan art att
25154:           Är Regeringen medveten om, att ar-       det utförs endast tidvis under den arbetstid
25155:        betsrådet och undantagstiliståndssektio-    per dygn, under vilken arbetstagare bör vara
25156:        nerna vid arbetarskyddsdistriktens arbe-    redo tili arbete. Sålunda är det möjligt att
25157:        tarskyddsnämnder i fråga om arbetstid       avvika från stadgandena i 5 och 6 § § arbets-
25158:        som i medeltal överstiger 40 timmar i       tidslagen antingen på grundvalen av arbets-
25159:        veckan beviljar undantagstilistånd som      eller tjänstekollektivavtal eller med stöd av
25160:        berör arbetarskyddet och att detta sker     undantagstilistånd som bevUjats av arbetar-
25161:        mot tjänsteinnehavarföreningarnas vilja     skyddsnämnds undantagstillståndssektion. Så-
25162:        och utan tjänstekollektivavtal, och         som förutsättning för beviljande av undan-
25163:           vad ämnar Regeringen göra i syfte att    tagstilistånd enligt lagens 7 § 2 mom. har
25164:        korrigera detta lagstridiga system, som     i lagen inte uppställts arbets- eller tjänste-
25165:        skapats av kommunala avtalsdelega-          kollektivavtal eller någon annan överenskom-
25166:        tionen och Fackorganisationen för of-       melse mellan arbetsgivar- och arbetstagarparter-
25167:        fentliga arbetsområden FOA rf samt          na som skulle gälla arbetstiderna.
25168:        Kommunala arbetarnas och tjänsteinne-           Enligt den utredning i ärendet, som inför-
25169:        havarnas förbund KAT rf och som er-         skaffats av social- och hälsovårdsministeriet,
25170:        sätter det tjänstekollektivavtal, som       har arbetsrådet och sedermera arbetarskydds-
25171:        saknas så att systemet står i överens-      nämndernas undantagstillståndssektioner med
25172:        stämmelse med lagen, och                    stöd av 7 § 2 mom. 1 punkten arbetstidslagen
25173:           vad ämnar Regeringen göra för att        beviljat undantagstillstånd som gällt brand-
25174:        trygga medborgarnas intresse i sådana       verkets under arbetstidslagen lydande brand-
25175:        fall, då arbetstagarnas och arbetstagar-    personal. För åstadkommande av en enhetlig
25176:        nas riksomfattande centralorganisations     praxis har anhållan om riksomfattande tilistånd
25177:        intressen och deras åsikter om lagens       riktats tili arbetsrådet, men från och med
25178:        rätta innehåll går isär, samt               1. 6. 1979 har anhållan kommunvis riktats tili
25179:           på vem ankommer det enligt Rege-         undantagstillståndssektionerna. Härefter har ar-
25180:        ringens åsikt att undersöka och utreda      betsrådet verkat såsom underställnings- och
25181:        en allvarlig fråga av förenämnda slag?      rättsmedelsmyndighet i ärenden som gäller
25182:                                                    undantagstilistånd. Arbetarskyddsmässiga hinder
25183:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för beviljande av undantagstillstånd har inte
25184: samt anföra följande:                              förelegat, emedan man vid beviljandet av tili-
25185:    I enlighet med 7 § 1 mom. arbetstidslagen        stånd utgått från, att de i lagens 7 § 2 mom.
25186:  (604/46) äger de riksomfattande arbetsgivar-       1 punkt nämnda förutsättningarna fylls.
25187: och arbetstagarföreningarna rätt att genom             Såsom i spörsmålet omfattande utretts, har
25188: arbets- och tjänstekollektivavtal överenskomma     de ärenden som där nämnts behandlats av
25189: om den ordinarie arbetstiden med avvikelse         olika myndigheter. Justitiekansler har för sin
25190: från stadgandena i 5 och 6 §§ arbetstidslagen,     del konstaterat, att han inte observerat något
25191: likväl så, att arbetstiden i medeltal inte över-   sådant som tyder på ett lagstridigt förfarande,
25192: 088200485X
25193: 6                                              1982,vp.
25194: 
25195: som han borde ingripa i. 1 detta nu är det              betsdomstolen och arbetsrådet, där handlägg-
25196: oklart, huruvida man vid bestämmandet och               ningen av ärendet inte har avslutats, ger sina
25197: jämkandet av arbetstiderna för Åbo stads                utslag. Det ankommer på dessa instanser att
25198: brandverk på någon punkt förfarit i strid med           undersöka och avgöra det ärende som framförs
25199: arbetstidslagen ellet tjänstekollektivavtalet. För-     i spörsmålet.
25200: farandets laglighet klargörs, då länsrätten, ar-
25201:      Helsingfors den 18 maj 1982
25202: 
25203:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
25204:                                             1982 vp.
25205: 
25206: Kirjallinen kysymys n:o 150
25207: 
25208: 
25209: 
25210: 
25211:                                  Eenilä: T oimenpi teistä rattijuoppouden vähentämiseksi
25212: 
25213: 
25214:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25215: 
25216:    Vuonna 1980 Suomessa sattui virallisen          vakavampia kuin selvien kuljettajien aiheutta-
25217: tilaston mukaan 29 416 liikennevahinkoa.           mat.
25218: Niistä 2 694 (9 ,2 %) oli alkoholi vahinkoja.          Alkoholin vaikutus riitti yksinään aiheutta-
25219: Tieliikenteessä kuoli mainittuna vuonna 551 ja     maan liikennevahingon 28 prosentissa ratti-
25220: vammautui 8 442 henkilöä. Alkoholivahin-           juopumusvahingoista. 57 prosentissa tapauk-
25221: goissa heitä kuoli 98 ( 17,8 % kuolleista) ja      sista se oli välttämätön, jotta vahinko olisi
25222: vammautui 981 (11,6% vammautuneista)               tapahtunut. -       Kuolonkolareissa kuljettajien
25223: henkilöä.                                          veren a1koholipitoisuus onkin ollut varsin kor-
25224:    Vuonna 1981 tuli poliisin tietoon 20 532        kea. 61 prosentilla kuljettajista se on ollut
25225: rattijuopumustapausta. Lukumäärä on kaksin-        1,5 promillea tai enemmän ja lähes 10 prosen-
25226: kertaistunut vuodesta 1971, jolloin rattijuopu-    tilla yli 2,5 promillea.
25227: mustapauksia todettiin 10 118. Tähän on osal-          Rattijuopoista 10 prosenttia käytti alkoholia
25228: taan vaikuttanut tehostunut rattijuopumusval-      jatkuvasti lähes päivittäin. Vuonna 1980 heitä
25229: vonta. Kuitenkin on perusteltua syytä olettaa,     o'li 19 prosenttia ja vuonna 1979 11 prosenttia.
25230: että ainoastaan vähäinen osa rattijuopoista jää    Harvemmin kuin kerran viikossa alkoholia
25231: kiinni. Toisaalta näyttää selvältä, että ratti-    käyttäneitä oli rattijuopoissa 38 prosenttia. Nyt,
25232: juopumus erityisesti uusintarikollisuutena on      samoin kuin jo vuonna 1980, todettiin alko-
25233: hämmästyttävässä määrin yleistynyt. Jopa hyvin     holin nauttimisaikojen lyhentyneen edelliseen
25234: nuorten ikäluokkien keskuudessa on runsaasti       vuoteen verrattuna. Uusina nautintapaikkoina
25235: moninkertaisia rattijuoppoja. Tähän ovat eri-      aikaisempien oman kodin tai tuttavan asunnon,
25236: tyisesti autokoulunopettajat ja katsastusmiehet    ravintolan ja auton lisäksi olivat nyt työpaikka
25237: kiinnittäneet huomiota.                            ja kesäasunto, kumpikin 7 prosentin osuudella.
25238:    6. 4. 1982 julkistetun tutkimuksen mukaan           Aikaisempien vuosien mukaisesti viina todet-
25239: vuonna 1981 liikennevahinkojen tutkijalauta-       tiin useimmin käytetyksi alkoholijuomaksi. Yk-
25240: kunnat tutkivat 153 kuolemaan johtanutta           sin tai yhdessä muiden alkoholijuomien kanssa
25241: liikennevahinkoa. Näistä 40 (26 %) oli ratti-      sitä oli nauttinut 73 prosenttia rattijuopoista.
25242: juopumusvahinkoja. Yhdessä tapauksessa mo-         Keskiolutta oli nauttinut 29 prosenttia ja
25243: lemmat osalliset kuljettajat olivat nauttineet     A-olutta 20 prosenttia rattijuopoista. Ainoas-
25244: alkoholia, joten rattijuoppojen lukumäärä oli      taan yhtä alkoholijuomatyyppiä oli nauttinut
25245: 41. Tutkittujen liikennevahinkojen lukumäärä       60 prosenttia, kun vuonna 1980 heidän osuu-
25246: ei ole riittävän suuri luotettavien johtopäätös-   tensa oli 7 3 prosenttia rattijuopoista.
25247: ten tekemiseen rattijuopumusvahingoista. Ai-           Alkoholia nauttimauomia matkustajia oli mu-
25248: neisto osoittaa kuitenkin yhdessä edellisten       kana ainoastaan neljässä ajoneuvossa niistä tut-
25249: vuosien tietojen kanssa rattijuopumusvahinko-      kimusten piiriin tulleista 56 moottoriajoneuvos-
25250: jen huolestuttavan suuren osuuden vakavim-         ta, joiden kuljettajat olivat rattijuoppoja. Kul-
25251: missa liikennevahingoissa sekä joitakin näille     jettajat mukaan lukien näissä ajoneuvoissa oli
25252: tapauksille ominaisia piirteitä.                   yhteensä 98 henkilöä. Heistä peräti 91 oli
25253:     Rattijuopumusvahinkoja oli tutkimuksen mu-     nauttinut alkoholia.
25254: kaan kuolemaan johtaneissa liikennevahingoissa         Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat ovat
25255: muihin tutkittuihin liikennevahinkoihin verrat-    monivuotisen toimintansa aikana kiinnittäneet
25256:  tuna yli kolminkertainen määrä. Havainto tu-      erityistä huomiota rattijuopumusongelmaan ja
25257: kee sitä yleistä käsitystä, että rattijuoppojen    esittäneet rattijuopumuksen vähentämiseksi
25258:  aiheuttamat liikennevahingot ovat monasti         mm. valistuksen lisäämistä ja valvonnan tehos-
25259: 0882004936
25260: 2                                              1982 vp.
25261: 
25262: tamista. Tälläkin kertaa esitetään näitä keinoja.     sia yhteiskunnalle. Ja onhan voitu havaita
25263: Lisäksi viitataan yleiseen alkoholipolitiikkaan       liike-elämän protestilistojen teho.
25264: ja toivotaan korjausta myös sen suomin kei-              Nykyisessä tieto- ja tiedotusyhteiskunnassa
25265: noin.                                                 sitä paitsi tuomionjulkisuusperiaatteen toteutta-
25266:    Lehtien palstoilla ja erilaisten aloitteiden       minen edellyttänee jotakin muuta kuin siinä
25267: muodossa ovat myös kansalaiset vaatineet val-         yhteiskunnassa, missä esimerkiksi häpeärangais-
25268: tiovallalta pitkään toimenpiteitä rattijuoppojen      tus oli yleinen ja missä kirkolla oli keskeinen
25269: kuriin saamiseksi. Myös eduskunta-aloitteita on       asema tiedotusten julkistajana. Nykyisenlainen
25270: asiasta tehty. Valistus-, koulutus- ja tiedotus-      käytäntö tuomionjulkisuusperiaatteen toteutta-
25271: kampanjoiden ja valvonnan tehostamisen lisäksi        miseksi johtaa tiedotusyhteiskunnassa esim.
25272: on esitetty vaatimuksia rattijuopumuksesta seu-       vaarallisten rattijuoppojen suojelemiseen julki-
25273: raavien rangaistusten koventamiseksi. Nykyisil-       suudelta.
25274: lä rangaistuksilla ei näytä olevan minkäänlaista          Yhtenä keinona on esitetty rattijuopumuk-
25275: ennaltaehkäisevää vaikutusta. Rangaistuksia oli-      seen syyllistyneiden vakuutusetuuksien vähen-
25276: si aivan ilmeisesti kovennettava ainakin törkei-      tämistä. On esitetty myös ajokortin menet-
25277: den tapausten osalta. Tämän lisäksi olisi etsit-      tämistä tärkeimmissä tapauksissa ainiaaksi, ja
25278: tävä uusia, nykyistä tehokkaampia rangaistus-         vielä täysraittiuden periaatteen sisällyttämistä
25279: seuraamuksia nykyisten rinnalle. Käytännön ko-        tieliikennelakiin.
25280: kemukset pakottavat ajattelemaan, että vapaus-            Myös yleisin alkoholipoliittisin toimenpitein
25281: rangaistuksen tulisi ehkä olla ensisijainen seu-      olisi rattijuoppouteen puututtava. Niinpä olisi
25282: raamus rattijuoppoudesta. Sakkorangaistuksella        rattijuopon hoitoonohjaaminen rattijuoppouden
25283: ei ole tehoa. Myös auton konfiskointi tulisi          seuraamuksena tehtävä mahdolliseksi vastoin
25284: ottaa rangaistusseuraamukseksi, ainakin uusin-        tämän omaa tahtoakin, mikäli rattijuoppo on
25285: tarikollisuudesta kyseen ollen. Konfiskoinnista       alkoholin "liikakäyttäjä".
25286: keskusteltiin jo nykyisten säännösten eduskun-            Koska hallitusmuodon 6 § velvoittaa säätä-
25287: takäsittelyn aikana. Silloin se koettiin kuiten-      mään lakeja, jotka antavat kansalaisille hengen
25288: kin liian ankaraksi rangaistukseksi. Tässä tilan-     turvaa, ei lainsäätäjä enää pidempään voine toi-
25289: teessa konfiskointi olisi jo paikallaan.              mettomana katsella tilannetta, jossa parisataa
25290:    Tehokas rangaistusseuraamus saattaisi olla         ihmistä vuosittain kuolee ja tuhansia vuosittain
25291: myös rangaistukseen tuomittujen nimien jul-           loukkaantuu teillämme rattijuoppouden seu-
25292: kisuuteen saattaminen. Aikoinaan on häpeä-            rauksena, ja valtion kustannukset tästä ovat
25293: rangaistuksia käytetty. Nykypäivänäkin niillä         noin 314 milj. markkaa vuosittain. Näiden
25294: saattaisi olla tehoa. Niitä tulisi käyttää jokapäi-   menetysten taakse kätkeytyvää suunnatonta in-
25295: väisiksi käyneiden rikosten ennalta ehkäisemi-        himillistä kärsimystä ja surua ei voida millään
25296: sessä. Rattijuopumus, jos mikä, on tällainen          rahalla mitata eikä korvata.
25297: yleisestä piittaamattomuudesta ja moraalin höl-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25298: tymisestä johtuva yleinen rikos. Yleistä hengen-      tyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella esitän
25299: vaaraa aiheuttavana tekona rattijuoppouden            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25300: yleistymiseen ei enää voida suhtautua välinpi-        vaksi seuraavan kysymyksen:
25301: tämättömästi. Kaikki keinot rattijuoppojen ku-
25302: riin saamiseksi on käytettävä hyväksi. Julkinen                 Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään
25303: häpeä olisi varmasti yksi hyvinkin tehokas kei-              toimenpiteisiin rattijuoppouden vähen-
25304: no rattijuoppoutta vastaan. Sitä olisi ainakin               tämiseksi?
25305: syytä kokeilla. Se ei tuottaisi edes kustannuk-
25306:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1982
25307: 
25308:                                             Paula Eenilä
25309:                                               N:o 150                                              3
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25315: 
25316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Liikennejuopumussäännösten vuonna 1977
25317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tapahtuneen uudistamisen jälkeinen rattijuopu-
25318: olette kirjeellänne 20 päivältä huhtikuuta 1982     musrikollisuuden määrällinen lisäys on toden~
25319: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       näköisesti osaltaan seurausta rangaistavuuden
25320: nen vastattavaksi kansanedustaja Paula Eenilän      alan laajentumisesta ja liikennevalvonnan te-
25321: tekemän seuraavansisältöisen kirjallisen kysy-      hostumisesta mm. käyttöön otetun puhallusko-
25322: myksen n:o 150:                                     keen johdosta. Tilastollisesta kasvusta ei voita-
25323:                                                     ne vetää johtopäätöstä rattijuopumusrikollisuu-
25324:           Aikooko Hallitus ryhtyä mihinkään         den yleistymisestä.
25325:        toimenpiteisiin rattijuoppouden vähen-           Uudistuksesta saatujen kokemusten perus-
25326:        tämiseksi?                                   teella oikeusministeriö ei katso aiheelliseksi
25327:                                                     rangaistusten koventamista eikä säännönmukai-
25328:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöä
25329: vasti seuraavaa:                                    perustelluksi. Niin ikään ajoneuvon konfiskaatio
25330:                                                     seuraamuksiltaan epäsuhteisena, säätelemättö-
25331:    Liikennejuopumus on säädetty rangaistavak-       mään seuraamusten kasautumiseen johtava hä-
25332: si rikoslaissa. Rikoslain liikennejuopumusta        peärangaistus ja pakkohoito torjutaan.
25333: koskevan 23 luvun mukaan rangaistaan ratti-            Liikennejuopumus on liikenneturvallisuuden
25334: juopumuksesta sakolla tai enintään 3 kuukau-        kannalta vakava ongelma. Vuonna 1980 kuoli
25335: den vankeudella sitä, jonka veren alkoholipitoi-    61 henkilöä liikenneonnettomuuksissa, joissa
25336: suus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään       osallisena oli alkoholia nauttinut moottoriajo-
25337: 0,5 promillea. Jos veren alkoholipitoisuus on       neuvon kuljettaja.
25338: vähintään 1,5 promillea tai kyky virheettömiin         Liikenneraittiuden edistäminen on kuulunut
25339: suorituksiin on tuntuvasti huonontunut ja olo-      liikenneministeriön liikenneturvallisuustiedotta-
25340: suhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan vaa-    misen ohjelmiin vuodesta 197 5. Tiedotustoi-
25341: raotamaan toisten turvallisuutta, on kuljettaja     minnalla, mm. erityisiä tiedotuskampanjoita jär-
25342: tuomittava törkeästä rattijuopumuksesta van-        jestämällä, on pyritty tiedon lisäämiseen ja sitä
25343: keuteen enintään 2 vuodeksi tai vähintään 60        tietä asenteiden muuttamiseen. Tekemällä tie-
25344: päiväsakkoon.                                       dotuksen avulla tunnetuksi liikennejuopumuk-
25345:    Täyden raittiuden periaatteen osalta todetta-    sesta aiheutuvat seuraamukset edistetään myös
25346: koon sen sisältyneen hallituksen esitykseen         rangaistusten yleisestävää vaikutusta. Liikenne-
25347: uudeksi tieliikennelaiksi, mutta jääneen kuiten-    turvallisuuskampanjat ovat pääasiassa kohdistu-
25348: kin eduskuntakäsittelyn yhteydessä lopullisesta     neet rattijuopumukseen ja niitä on toteutettu
25349: laista pois.                                        yhteistyössä Liikenneturvan, sisäasiainministe-
25350:    Ajokorttisäännösten osalta sisältyy tieliiken-   riön poliisiosaston, ALKOn ja Liikennevakuu-
25351: nelain 74 §:ään määräys ajokieltoon määräämi-       tusyhdistyksen kanssa.
25352: sestä. Sen mukaan tuomioistuimen on rattijuo-          Liikenneministeriö seuraa tilannetta ja osal-
25353: pumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta         listuu toimenpiteisiin rattijuopumuksen vähen-
25354: tuomitessaan määrättävä kuljettaja samalla enin-    tämiseksi mm. edistämällä liikenneraittiutta tie-
25355: tään 5 vuodeksi ajokieltoon, joka kuitenkin         dotus- ja valistustoiminnan kautta. Samalla lii-
25356: voidaan jättää määräämättä, jos ajokortti on        kenneministeriö korostaa, oikeusministeriön
25357: kuljettajalle välttämätön työssä tai siihen on      kantaan yhtyen, yleisten alkoholipoliittisten
25358: muu erityisen painava syy. Määräaika 5 vuotta       toimenpiteiden ja liikennevalvonnan tehostami-
25359: otettiin lakiin eduskuntakäsittelyn aikana          sen merkitystä rattijuopumusrikollisuuden tor-
25360: oikeusturvasyistä.                                  junnassa.
25361:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
25362: 
25363:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
25364: 4                                                 1982 vp.
25365: 
25366: 
25367: 
25368: 
25369:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25370: 
25371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Den kvantitativa ökning av rattfylleribrotten
25372: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-             som inträffat efter revideringen av trafikfylleri-
25373: se av den 20 april 1982 tili vederbörande med-           stadgandena år 1977 är sannolikt i viss mån
25374: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          ett resultat av att området för straffbara hand-
25375: av riksdagsledamot Paula Eenilä undertecknade            lingar har utvidgats och av att trafikövervak-
25376: spörsmål nr 150:                                         ningen har intensifierats, bl.a. genom det ibruk-
25377:                                                          tagna blåsprovet. Det torde inte vara möjligt
25378:            Ämnar Regeringen vidtaga några                att av statistiska uppgifter dra den slutsatsen
25379:         som helst åtgärder för att minska ratt-          att rattfylleribrottsligheten har blivit allmänna-
25380:         fylleriet?                                       re.
25381:                                                              På basen av erfarenheterna av reformen fin-
25382:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            ner justitieministeriet det inte motiverat att
25383: samt anföra följande:                                    skärpa straffen eller att gå in för ett regel-
25384:    I strafflagen stadgas att trafikfylleri är straff·-   mässigt ovillkorligt fängelsestraff. Likaså av-
25385: bart. Den, vars blod under ellet efter färden            visas konfiskation av fordonet, såsom ett tili
25386: uppvisar en alkohoihait om minst 0,5 promil-             sina följder oproportionerligt straff, skamstraf-
25387: le, skall i enlighet med strafflagens 23 kap.            fet såsom ett straff som skulle leda till en
25388: om trafikfylleri för rattfylleri dömas tili böter        oreglerad kumulation av påföljder samt tvångs-
25389: eller tili fängelse i högst tre månader. Uppgår          vården.
25390: alkoholhalten i blodet tili minst 1,5 promille               Främjandet av trafiknykterhet har sedan år
25391: ellet är personens förmåga tili felfria prestatio-       197 5 ingått i trafikministeriets program röran-
25392: ner kännbart nedsatt och är omständigheterna             de information om trafiksäkerhet. Genom in-
25393: sådana, att gärningen är ägnad att äventyra              formationsverksamheten, bl.a. genom speciella
25394: annans säkerhet, skall föraren för grovt rattfyl-        informationskampanjer, har man försökt öka
25395: leri dömas tili fängelse i högst två år eller till       allmänhetens kunskaper och därigenom få tili
25396: minst 60 dagsböter.                                      stånd en ändring i attityderna. Genom att in-
25397:    Beträffande principen om absolut nykterhet            formera om trafikfylleriets följder stärker man
25398: kan konstateras att den ingick i regeringens             även straffens allmänpreventiva verkan. Tra-
25399: proposition med förslag tili ny vägtrafiklag,            fiksäkerhetskampanjerna har i allmänhet gällt
25400: men att den i samband med riksdagsbehand-                rattfylleri och de har genomförts tillsammans
25401: lingen utelämnades ur den slutliga lagtexten.            med Trafikskyddet, ministeriets för inrikesären-
25402:    I fråga om körkortsstadgandena ingår i 74             dena polisavdelning, ALKO och Trafikförsäk-
25403: § vägtrafiklagen en bestämmelse om utfärdan-             ringsföreningen.
25404: de av körförbud. Enligt bestämmelsen skall                   Trafikministeriet följer med situationen och
25405: domstolen, då den dömer tili straff för ratt-            deltar i åtgärderna för minskande av rattfylle-
25406: fylleri eller grovt rattfylleri, samtidigt utfärda       riet, bl.a. genom att främja trafiknykterheten
25407: körförbud för högst fem år, vilket dock inte             genom informations- och upplysningsverksam-
25408: behöver utfärdas om körkortet är nödvändigt              het. Samtidigt betonar trafikministeriet, och
25409: för föraren i hans arbete eller om annat sär-            förenar sig därvid med justitieministeriet, be-
25410: skilt vägande skäl föreligger. Tidsgränsen om            tydelsen av de allmänna alkoholpolitiska åtgär-
25411: 5 år intogs av rättsskyddsskäl i lagen under             derna och effektiveringen av trafikövervakning-
25412: riksdagsbehandlingen.                                    en i kampen mot rattfylleribrottsligheten.
25413:       Helsingfors den 21 maj 1982
25414: 
25415:                                                                      Trafikminister Jarmo Wahlström
25416:                                              1982 vp.
25417: 
25418: Kirjallinen kysymys n:o 151
25419: 
25420: 
25421: 
25422:                                  Niskanen ym.: Kiimingin Kirkonkylän peruskoulun opetustilojen
25423:                                     puutteesta
25424: 
25425: 
25426:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25427: 
25428:     Tilanne Kiimingin Kirkonkylän ala-asteen        tilan lisäksi puuttuvat koulusta teknisten tol-
25429: tilakysymyksessä on kestämätön. Kunta on            den tiloja lukuun ottamatta kaikki ainekohtai-
25430: tehnyt kaiken voitavansa järjestääkseen Kir-        set opetustilat, kirjasto ja ruokailutilat.
25431: konkylän oppivelvollisille koulunkäyntimahdol-         Kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli luku-
25432: lisuuden, mutta valtion viranomaiset eivät ole      vuonna 1980-81 251 oppilasta. Lukuvuonna
25433: tehneet ratkaisujaan tarpeen edellyttämällä ta-     1981-82 oppilasmäärä on 284. Lukuvuonna
25434: valla. Kunnalla ei ole taloudellisia mahdolli-      1986-87 koulussa on varovaisen ennusteen
25435: suuksia koulurakentamiseen ilman valtion ra-        mukaan 432 oppilasta, mikä määrä jakautuu
25436: hoitusta, ja tilanteesta joutuvat kärsimään kaik-   18-19 perusopetusryhmään. Oppilasennusteen
25437: kein eniten lapset. Kouluviranomaiset ovat          oikeellisuuden tueksi todettakoon, että kun-
25438: asettaneet hankkeen vuodelle 1984, minkä            nan viime vuosien kahdessa suurehkossa kou-
25439: aikataulun toteutumisesta ei vielä ole varmuut-     lun laajennusohjelmassa ovat ennusteet osoit-
25440: ta. Vaikka rakennustyö pääsisi alkamaan v.          tautuneet alimi toi tetuiksi.
25441:  1984, on se valmis vuosina 1985-86, jolloin           Koulu toimii koulurakennuksessa ja kahdes-
25442: oppilasmäärä on 424-432 ja perusopetusryh-          sa vuokratilassa, joissa on yhteensä 11 opetus-
25443: miä 17-19. Opetusta ei pystytä lukuvuodesta         tilaa ja voimistelusali. Opetustiloina käytetään
25444:  1984-85 allcaen järjestämään tyydyttävästi         myös kellari- ja varastotiloja. Uutena ratkai-
25445: nykyisissä tiloissa edes vuorolukuun turvautu-      suna on tullut esille oppilaiden kuljettaminen
25446:  malla.                                             kunnan leirikeskukseen Huttukylään, jossa
25447:     Kiiminki on Oulun kaupungin naapurissa          voitaisiin opettaa korkeintaan kahta luokkaa.
25448:  voimakkaasti kasvava kunta. Vuonna 1970            Ratkaisu toisi pienen supistuksen vuoroluku-
25449:  oli kunnassa 2 953 asukasta ja vuoden 1981         järjestelmään, jota joudutaan käyttämään syk-
25450:  lopussa asukasmäärä oli 6 689. Vuonna 1986         systä 1982 alkaen, mutta se olisi kohtuutto-
25451:  on kuntasuunnitelman mukainen varovainen           man rasittava pienille koululaisille.
25452:  väestöennuste 7 97 4 asukasta. Väestön ikä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25453:  rakenne muuttuu suunnittelukaudella 1982-86        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
25454:  niin, että oppivelvollisuusikäisten suhteellinen   kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
25455:  osuus koko väestöstä kasvaa n. 0,5 % :lla ny-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25456:  kyisestä.
25457:      Väestön lisäys kohdistuu voimakkaimmin                   Onko Hallitus tietoinen Kiimingin
25458:  Kirkonkylään, missä ala-asteen koulujen tila-             Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen
25459:  ongelmat ovat jo tällä hetkellä vaikeimmat.               kestämättömäksi muodostuneesta tilan-
25460:  Koulussa työskentelee syksyllä 1982 neljä-                puutteesta, ja mihin toimenp1te1sun
25461:  toista ( 14) perusopetusryhmää ja kouluraken-             Hallitus aikoo ryhtyä koulun muutos-
25462:  nuksessa on tilat 7 perusopetusryhmälle. Pien-            ja laajentamistöiden käynnistämiseksi
25463:  ryhmätilat puuttuvat kokonaan. Tilapäisratkai-            pikaisesti, jotta Kiimingin kunta voi
25464:  suilla on saatu vain yksi normaali luokkatila             järjestää oppivelvollisilleen asianmukai-
25465:   ja kolme erittäin pientä, enintään 16 oppi-              sen koulunkäyntimahdollisuuden?
25466:   laan pienryhmä tilaa. Kuuden (6) petusryhmä-
25467:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
25468: 
25469:                Helvi Niskanen                                   Liisa Jaakonsaari
25470:                Martti Ursin                                     Mauno Manninen
25471:  088200516X
25472: 2                                            1982 vp.
25473: 
25474: 
25475: 
25476: 
25477:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25478: 
25479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rätty valtionosuuden ja kuoletuslainan perus·
25480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teena oleva normaalihinta on pienempi kuin
25481: olette 21 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         400 000 markkaa. Kun Kiimingin kunnan Kir·
25482: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       konkylän ala-asteen lisärakennuksen hyötypin
25483: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ta-alaksi on ilmoitettu 1 562 m2 ja viimeh
25484: edustaja Helvi Niskasen ym. näin kuuluvasta        vahvistettu normaalihinta hyötypinta-alan ne·
25485: kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:                liömetriä kohden on 3 940 mk, rakennustyöt
25486:                                                    le tarvitaan opetusministeriön rakentamislupa
25487:           Onko Hallitus tietoinen Kiimingin            Opetusministeriö voi myöntää rakentamis
25488:        Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen          lupia vain kunakin vuonna valtion tulo- ja me
25489:        kestämättömäksi muodostuneesta tilan-       noarviossa peruskoulun perustamiskustannuk
25490:        puutteesta, ja mihin toimenp1te1sun         siin osoitettujen määrärahojen rajoissa. Raken
25491:        Hallitus aikoo ryhtyä koulun muutos-        tamisluvat myönnetään vuosittain yhdellä ker
25492:        ja laajentamistöiden käynnistämiseksi       taa, sitten kun kouluhallitus on kouluraken
25493:        pikaisesti, jotta Kiimingin kunta voi       nushankkeiden valtakunnallisesti arvioidun ldi
25494:        järjestää oppivelvollisilleen asianmukai-   reellisyysjärjestyksen perusteella tehnyt minis
25495:        sen koulunkäyntimahdollisuuden?             teriölle ehdotuksen rakentamislupien myöntä
25496:                                                    misestä ja asia on ollut valmistavasti käsitel
25497:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tävänä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnas
25498: taen seuraavaa:                                    sa.
25499:    Kiimingin kunnanhallitus on syyskuussa             Kouluhallituksen esityksen ja sen perustecnl
25500: 1981 Oulun lääninhallitukselle toimittamassaan     olevan kiireellisyysjärjestyksen laatimista var
25501: hakemuksessa, jonka kouluhallitus yhdessä          ten lääninhallitus toimittaa kuntien rakenta
25502: muiden peruskoulurakennusten rakentamislu-         mislupahakemukset ja niistä antamansa lausun
25503: pahakemusten kanssa on saman vuoden marras-        non, jossa läänin hankkeet on pantu keskinäi
25504: kuussa toimittanut opetusministeriölle, pyytä-     seen kiireellisyysjärjestykseen, kouluhallituk
25505: nyt opetusministeriöltä rakentamislupaa Kii-       selle. Vuoden 1982 rakentamislupahakemuk
25506: mingin kunnan Kirkonkylän ala-asteen lisära-       sista kouluhallitukselle antamassaan lausunnos
25507: kennus- ja muutostyötä varten. Lisäselvitykse-     sa lääninhallitus on ilmoittanut asettaneens1
25508: nä hakemukseensa kunnanhallitus on vielä toi-      Kiimingin rakennushankkeen Oulun läänin kii
25509: mittanut opetusministeriölle 2. 3. 1982 pälvä-     reellisyysjärjestyksessä 7. sijalle.
25510: tyn laajan muistion rakennushankkeesta. Ope-          Niin valtakunnallista kuin lääninkohtaista
25511: tusministeriö on siten tietoinen kysymyksessä      kin kiireellisyysjärjestystä harkittaessa kiinnite
25512: olevalla Kirkonkylän ala-asteella vallitsevasta    tään erityistä huomiota niihin tapauksiin, jol
25513: tilanpuutteesta sekä edustaja Niskasen kysy-       loin puuttuu koulun toiminnalle välttämätöt
25514: myksen perusteluissa mainituista oppilasmää-       huonetila, jota ei muutoin kuin rakentamall:
25515: rää, opetustiloja ja opetustyön järjestämistä      ole saatavissa kohtuullisin ehdoin. Toisin sa
25516: koskevista seikoista.                              noen rakentamislupahakemusten käsittelyssi
25517:    Peruskoulun perustamiskustannuksiin myön-       painotetaan koulun toiminnallista näkökohtaa
25518: nettävän valtionosuuden ja kuoletuslainan          Tämän näkökohdan mukaan määritelty tilantar
25519: saamisen ehtona on, että kunta on saanut ra-       peen akuuttisuus ratkaisee sen, mille sijall1
25520: kennustyötä varten opetusministeriöltä raken-      kiireellisyysjärjestyksessä hanke sijoittuu. Lää
25521: tamisluvan. Opetusministeriön rakentamislupaa      nlnhallitusten perustelluilla lausunnoilla 01
25522: ei kuitenkaan tarvita, jos rakennustyölle mää-     tässä yhteydessä erityinen merkitys, koska lää
25523:                                             N:o 151                                             3
25524: 
25525: ninhallitusten on katsottava parhaiten edus-      teriö 17. 3. 1982 myönsi rakentamisluvat vuo-
25526: tavan asiantuntemusta lääniensä peruskoulujen     delle 1982, Kiimingin koulurakennushankkeen
25527: huonetilojen rakentamisen tarpeellisuudesta.      edellä Oulun läänin kiireellisyysjärjestyksessä
25528:    Ehdotukseensa vuonna 1982 myönnettävistä       on kuusi hanketta.
25529: rakentamisluvista kouluhallitus ei ollut voinut      Peruskoulujen perustamiskustannusten val-
25530: ottaa Kiimingin kunnan hakemusta, koska           tionosuuksiin momentilla 29.46.34 osoitetusta
25531: hankkeen hyötypinta-alaa ja valtionavun perus-    määrärahasta on vuonna 1982 rakennusluvan
25532: teena olevaa normaalihintaa ei oltu voitu las-    saaville rakennuskohteille varattu osuus käy-
25533: kea hakemuksesta huonetilaohjelman puuttu-        tetty, joten kuluvana vuonna ei enää voida
25534: misen vuoksi. Kun hankkeeseen myönnettävän        rakentamislupia myöntää.
25535: valtion rahoitusosuuden määrää ei ole mah-           Hallituksen    mahdollisiin   toimenp1te1s1m
25536: dollista laskea normaalihinnan puuttuessa, ope-   asiassa on todettava, että kun rakentamislu-
25537: tusministeriö ei voinut rakentamislupien myön-    pien myöntäminen peruskoulurakennusten ra-
25538: tämisestä 17. 3. 1982 päättäessään ottaa huo-     kennustöille tapahtuu vuosittain tarkoitukseen
25539: mioon Kiimingin kunnan hakemusta.                 myönnettyjen määrärahojen rajoissa, kuluvalle
25540:    Kysymyksessä olevan hankkeen toteuttamis-      vuodelle osoitetut määrärahat on jaettu. Niin
25541: ohjelman 1 osa, johon myös edellä mainittu        ikään myönteinen päätös edellyttää suunnitte-
25542: huonetilaohjelma sisältyy, oli 11. 5. 1982 lmu-   luvalmiutta niin, että rakennusluvan aiheut-
25543: luhallituksessa edelleen hyväksymättä.            tama rahoitusosuus voidaan laskea. Eräissä ta-
25544:    Asiaa 11. 5. 1982 puhelimitse tiedusteltaes-   pauksissa kunnan työllisyystilanteen sitä edel-
25545: sa Oulun lääninhallituksen kouluosastolta il-     lyttäessä on tarkoitukseen voitu osoittaa myös
25546: moitettiin, että sen jälkeen kun opetusminis-     työllisyysvaroja.
25547:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
25548: 
25549:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
25550: 4                                            1982 vp.
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 
25555:                            Till Riksdagens Herr Talman
25556: 
25557:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som ligger som grund för statsandelen och
25558: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        amorteringslånet understiger 400 000 marlc
25559: se av den 21 april 1982 till vederbörande med-      Då nyttoarealen för den i Kiminge kommun
25560: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     belägna Kirkonkyläs lågstadiums tilläggsbyggnad
25561: av riksdagsman: Helvi Niskanen m. fl. under-        är det angivna 1 562 m2 och det senast fast-
25562: tecknade spörsmål nr 151 :                          ställda normalpriset för nyttoarealen är
25563:                                                     3 940 mark per kvadratmeter, fordras under-
25564:           Är Regeringen medveten om det             visningsministeriets tillstånd för detta bygg-
25565:        outhärdliga läge som uppstått i Ki-          nadsarbete.
25566:        minge kyrkoby till följd av bristen             Undervisningsministeriet bm årligen bevilja
25567:        på utrymmen för grundskolans låg-            byggnadstillstånd endast inom ramen för de
25568:        stadium, och vilka åtgärder ämnar            anslag som anvisats för grundskolornas anlägg-
25569:        Regeringen vidta för att med det sna-        ningskostnader i det ifrågavarande årets
25570:        raste inleda reparations- och utvidg-        budget. Byggnadstillstånden beviljas en gång
25571:        ningsarbeten i skolan så att Kiminge         i året efter att skolstyrelsen inlämnat tili un-
25572:        kommun kan anordna vederbörliga              dervisningministeriet ett förslag angående be-
25573:        skolmöjligheter. för barnen i läroplikts-    viljande av byggnadstillstånd vilket baserar
25574:        ålder?                                       sig på en riksomfattande förteckning över
25575:                                                     skolbyggnadsproj ektens skyndsamhetsordning,
25576:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och efter att ärendet genomgått förberedande
25577: samt framföra följande:                             behandling i statsrådets finansutskott.
25578:    Kiminge kommunstyrelse har i september              För utarbetande av skolstyrelsens förslag
25579: 1981 i sin ansökan tili Uleåborgs länsstyrelse,     och den skyndsamhetsordning som ligger tili
25580: viiken skolstyrelsen tillsammans med de             grund därför, översänder länsstyrelsen till skol-
25581: övriga ansökningarna om byggnadstillstånd för       styrelsen kommunernas ansökningar om bygg-
25582: grundskolor i november samma år vidarebe-           nadstillstånd samt sitt eget utlåtande, i vilket
25583: fordrat till undervisningsministeriet, hos under-   länsprojekten placerats i inbördes skyndsam-
25584: visningsministeriet anhållit om byggnadstill-       hetsordning. I sitt utlåtande till skolstyrelsen
25585: stånd för reparations- och tillbyggnadsarbeten      angående 1982 års anhållan om byggnadstill-
25586: i Kirkonkyläs lågstadium i Kiminge kommun.          stånd har länsstyrelsen meddelat att Kiminge
25587: Som en tilläggsutredning till ansökan har kom-      byggnadsprojekt placerats på sjunde plats i
25588: munstyrelsen ytterligare inlämnat till under-       Uleåborgs läns skyndsamhetsordning.
25589: visningsministeriet en lång promemoria daterad         Vid prövningen av skyndsamhetsordningen
25590: 2. 3. 1982 angående byggnadsprojekt. Under-         för hela landet såväl som för de enskilda lä-
25591: visningsministeriet är sålunda medvetet om          nen fästes särskild uppmärksamhet vid de
25592: den utrymmesbrist som råder i Kirkonkyläs           fall då skolorna saknar sådana rumsutrymmen
25593: lågstadium, samt om de synpunkter angående          som är nödvändiga för skolans verksamhet
25594: antalet elever, undervisningsutrymmena och          och som inte på skäliga villkor kan erhållas
25595: undervisningsarrangemangen som riksdagsleda-        på annat sätt än genom byggnadsåtgärder. Med
25596: mot Niskanen nämner i spörsmålet.                   andra ord betonas operadonelia faktorer vid
25597:    Villkoret för anhållande av statsandel och       behandlingen av ansökningarna. Denna upp-
25598: amorteringslån för grundskolans anläggnings-        skattning om hur akut utrymmesbehovet är,
25599: kostnader är att kommunen erhåller tillstånd        avgör viiken plats projektet erhåller i skynd-
25600: för byggandet. Undervisningsministeriets till-      samhetsordningen. Länsstyrelsernas utlåtande
25601: stånd behövs likväl inte om det normalpris          med motiveringar har i detta sammanhang
25602:                                              N:o 151                                              5
25603: 
25604: ytterst stor betydelse, eftersom länsstyrelserna   det finns sex projekt före Kiminge skolbygg-
25605: bör anses inneha den största sakkännedomen i       nadsprojekt i Uleåborgs läns skyndsamhetsord-
25606: fråga om hur nödvändiga byggnadsåtgärderna         ning, efter att undervisningsministeriet beviljat
25607: är för grundskolorna.                              byggnadstillstånden för år 1982. Ur anslaget
25608:    Skolstyrelsen har inte kunnat omfatta Ki-       i moment 29.46.34 för statsandelar för grund-
25609: minge kommuns ansökan i sitt förslag tili          skolornas anläggningskostnader har den andel
25610: skolstyrelsen om byggnadstillstånd för år          som reserverats för byggnadsprojekt med
25611: 1982 eftersom rumsutrymmesprogrammet sak-          byggnadstillstånd helt utnyttjats; sålunda kan
25612: nats och det därför inte varit möjligt att         ytterligare byggnadstillstånd inte beviljas.
25613: räkna ut projektets nyttoareal och det nor-            Beträffande regeringens eventuella åtgärder
25614: malpris som ligger som grund för statsun-          i denna fråga kan man konstatera att efter-
25615: derstödet. Eftersom man inte kan räkna ut          som beviljandet av byggnadstillstånd för bygg-
25616: den statliga andelen av projektet då uppgif-       nadsarbeten på grundskolor sker årligen inom
25617: ter om normalpriset saknas, har undervis-          ramen för de anvisade anslagen har årets an-
25618: ningsministeriet inte kunnat beakta Kiminge        slag utdelats. Ett positivt beslut förutsätter
25619: kommuns ansökan då byggnadstillstånden be-         också planeringsberedskap så att man kan
25620: viljades 17.3.1982. Del I av projektets verk-      räkna ut den finansieringsandel som byggnads-
25621: ställighetsplan, i viiken ovan nämnda rumsut-      tillståndet föranleder. I endel fall, då syssel-
25622: rymmesprogram ingår, var inte godkänd av           sättningsläget i kommunen fömtsatt detta, har
25623: skolstyrelsen 11. 5. 1982.                         man kunnat anvisa också sysselsättnlngsmedel
25624:    Vid en telefonförfrågan hos Uleåborgs           för detta ändamål.
25625: läns skolavdelning 11. 5. 1982 medd.elades att
25626:      Helsingfors d.en 27 maj 1982
25627: 
25628:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
25629: 
25630: 
25631: 
25632: 
25633: 088200516X
25634: 1 1'..
25635:                                               1982 vp.
25636: 
25637: Kirjallinen kysymys n:o 152
25638: 
25639: 
25640: 
25641: 
25642:                                   Bärlund ym.: Työvoiman vuokrausta koskevien säännösten uusi-
25643:                                      misesta
25644: 
25645: 
25646:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25647: 
25648:     Maamme työlainsäädäntöön ei sisälly sään-        koitusta, ja että tässä suhteessa työvoiman
25649: nöksiä työvoiman vuokraustoiminnan harjoitta-        vuokraaminen on rinnastettavissa työnvälityk-
25650: misesta. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun       seen. Työvoiman vuokrausta harjoittavan liik-
25651: lain (725/78) mukaan yhteistoimintamenette-          keen työnantaja-asema työntekijöihin nähden ei
25652: lyn piiriin kuuluvat yrityksen ulkopuolisen          siis sinänsä poista toiminnalta työnvälityksen
25653: työvoiman käytön periaatteet. Tämä koskee            luonnetta. Edellä mainittuihin seikkoihin viita-
25654: mm. vuokratyövoimaa. Lain mukaan vuokra-             ten onkin työvoiman vuokrausta selvittäneen
25655: työvoimaa tilaavan yrityksen tulee mm. tie-          toimikunnan mietinnössä (komiteanmietintö
25656: dottaa henkilöstönsä edustajille vuokratyövoi-       1980: 17) päädytty siihen, että myös Suomessa
25657: man käyttöä koskevasta sopimuksesta ja näiden        olisi yleissopimuksen n:o 96 määräyksiä sovel-
25658: sitä vaatiessa asia on käsiteltävä yhteistoiminta-   lettava työvoiman vuokrausta harjoittaviin liik-
25659: menettelyssä. Työmarkkinajärjestöt ovat lisäksi      keisiin ja saatettava niiden toiminta sääntelyn
25660: tehneet sopimuksia ulkopuolisen työvoiman ja         ja valvonnan alaiseksi. Työvoiman vuokrausta
25661: vuokratyövoiman käytössä noudatettavista peri-       koskevien säädösten uudistamista ja valvonnan
25662: aatteista.                                           tehostamista kiirehtii myös se, että nykyisen
25663:     Sekä muissa pohjoismaissa että myös EEC-         tilanteen on syytä olettaa houkuttelevan epä-
25664: maissa lainsäädännöllä on määrätty rajoituksia       terveeseen liiketoimintaan, jossa merkittävänä
25665: ja ehtoja työvoiman vuokraustoiminnalle. Ra-         pyrkimyksenä on välttää ja suoranaisesti kiertää
25666: joitukset ja ehdot vaihtelevat täydellisestä kiel-   työvoiman käyttöön liittyviä veroja ja maksuja.
25667: losta eriasteiseen luvanvaraisuuteen. Ruotsissa      Mahdollisuudet välttyä vero- ja maksuvelvoit-
25668:  työvoiman vuokraus on kielletty. Norjassa ja        teiden täyttämiseltä sekä laiminlyömisen ilmi-
25669: Tanskassa sitä voidaan harjoittaa poikkeuslu-        tulemisen riskin vähäisyys johtaa myös yritys-
25670: valla. Mikäli Suomesta muihin pohjoismaihin          ten välisessä kilpailutilanteessa kohtuuttamuu-
25671: suuntautuvan työvoiman vuokrauksen epäkoh-           teen niiden yritysten ja työntekijöitten tap-
25672:  tiin ja seurausilmiöihin aiotaan puuttua, edel-     pioksi, jotka pyrkivät täyttämään vero- ja
25673: lyttää se työvoiman vuokrausta koskevaa lain-        maksuvelvoitteensa asianmukaisesti.
25674:  säädäntöä myös Suomessa.                               Oikein toteutettuna työvoiman vuokrauksen
25675:     Suomi on ratifioinut vuonna 1951 Kansain-        sääntely ja valvonta vähentäisi työ- ja verolain-
25676:  välisen Työjärjestön (ILO) yleissopimuksen          säädännön määräysten kiertämistä. Pohjoismai-
25677:  n:o 96, joka koskee maksullisia työnvälitys-        den taloudellisen yhteistyön kehittämisen kan-
25678:  toimistoja. Sen mukaisesti maamme on sitou-         nalta on tärkeätä, että Suomen käytäntö olisi
25679:  tunut lakkauttamaan voittoa tavoittelevat mak-      mahdollisimman yhdenmukainen muiden poh-
25680:  sulliset työnvälitystoimistot ja sallimaan niiden   joismaiden noudattaman käytännön kanssa.
25681:  toiminnan vain poikkeustapauksissa viranomais-         Yhdenmukainen pohjoismainen lainsäädäntö
25682:  ten luvalla ja valvonnassa. ILO:n tulkinnan         tekisi mahdolliseksi nykyistä selkeämmän ja
25683:  mukaan tätä sopimusta tulisi soveltaa myös          myös työntekijöitten että yritysten oikeustur-
25684:  sellaisiin yrityksiin, jotka yksinomaan tai pää-    van kannalta nykyistä aukottomamman käy-
25685:  asiallisesti harjoittavat työvoiman vuokraamista.   tännön yhteispohjoismaisilla työmarkkinoilla.
25686:  Tämä tulkinta perustuu siihen, että ratkaise-       Tämä edesauttaisi myös niiden toiveiden ja
25687:  vana on pidettävä toiminnan luonnetta ja tar-       toimenpiteiden toteuttamista, jotka kohdistuvat
25688: 0882004969
25689: 2                                           1982 vp.
25690: 
25691: esim. Norjan pohjoisosien öljy- ja kaasuvaro-            yleissopimuksen n:o 96 vaatimusten
25692: jen hyödyntämiseen.                                      mukaisesti,
25693:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             että työvoiman vuokrausta ja vero-
25694: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-           tusta koskevassa lainsäädännössä Suo-
25695: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-             messa otetaan huomioon yhteispohjois-
25696: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                         maisten työmarkkinoiden vaatimukset,
25697:                                                          ja
25698:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              että työvoiman vuokraus saatetaan
25699:        siin,                                             julkisen valvonnan ja ohjauksen alai-
25700:           jotta Suomen lainsäädäntöä uudiste-            seksi?
25701:        taan Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)
25702:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
25703: 
25704:         Kaj Bärlund                   Unto Ruotsalainen           Seppo Tikka
25705:         Tarja Halonen                 Pertti Hietala              Jouko Tuovinen
25706:         Juhani Surakka                Pentti Lahti-Nuuttila       Ulla-Leena Alppi
25707:         Hannu Tapiola                 Seija Karkinen              Liisa Jaakonsaari
25708:         Mikko Rönnholm                Lauha Männistö              Aarne Koskinen
25709:         Bror Lillqvist                Anna-Liisa Jokinen          Pauli Uitto
25710:         Matti Luttinen                Helvi Niskanen              Heli Astala
25711:         Reino Breilin                 Vappu Säilynoja             Arvo Kemppainen
25712:         Jorma Rantala                 M.-L. Salminen              Maija Rajantie
25713:         Sinikka Luja-Penttilä         Lea Savolainen              Helge Siren
25714:         Pirjo Ala-Kapee               Touko Skinnari              Mikko Kuoppa
25715:         Niilo Hämäläinen              Aimo Ajo                    Eino Grönholm
25716:         I.-C. Björklund               Matti Puhakka               Paula Eenilä
25717:         Kaisa Raatikainen             Markus Aaltonen             Sten Söderström
25718:         Risto Tuominen                Jermu Laine                 Inger Hirvelä
25719:         Pirkko Työläjärvi             Riitta Järvisalo-Kanerva    Kati Peltola
25720:         Mikko Elo                     Anna-Liisa Piipari          J. Vähäkangas
25721:                                             N:o 152                                                3
25722: 
25723: 
25724: 
25725: 
25726:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25727: 
25728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jätettävän riittävästi toimintavapautta ja toi-
25729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      saalta varmistumista säännösten noudattamisen
25730: olette 21 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         riittävästä valvonnasta (KTM) . Kaiken työvoi-
25731: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       man vuokrauksen sääntelyyn suhtauduttiin va-
25732: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rauksellisesti ja ainakin edellytettiin, että se
25733: edustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta         pääosin perustuisi ilmoitusluonteisuuteen. Lä-
25734: kirjallisesta kysymyksestä n:o 152:                hinnä sääntely ja valvonta olisi tarpeen ulko-
25735:                                                    maille suuntautuvan vuokraustoiminnan osalta
25736:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      (VM).
25737:        siin,                                           Maan sisäisessä, mutta aivan erityisesti maas-
25738:           jotta Suomen lainsäädäntöä uudiste-      ta toiseen tapahtuvan työvoiman vuokrauksessa
25739:        taan Kansainvälisen Työjärjestön (ILO)      on todettu olevan monia ongelmia ja epäkohtia.
25740:        yleissopimuksen n:o 96 vaatimusten          Osittain tämä aiheutuu siitä, ettei lainsäädäntö
25741:        mukaisesti,                                 pohjoismaissa ole tässä suhteessa yhdenmukai-
25742:           että työvoiman vuokrausta ja vero-       nen. Esim. Ruotsin lainsäädännön työvoiman
25743:        tusta koskevassa lainsäädännössä Suo-       vuokraustoiminnalle asettamista rajoituksista
25744:        messa otetaan huomioon yhteispohjois-       huolimatta valvontaa ei ole pystytty toteutta-
25745:        maisten työmarkkinoiden vaatimukset,        maan siten, että väärinkäytökset olisi voitu
25746:        ja                                          estää. Pohjoismaiden työmarkkinatoimikunnan
25747:           että työvoiman vuokraus saatetaan         (NAUT) esityksestä Pohjoismaiden ministeri-
25748:        julkisen valvonnan ja ohjauksen alai-       neuvosto asettikin tammikuussa 1980 työryh-
25749:        seksi?                                      män selvittämään näitä ongelmia ja epäkohtia
25750:                                                    sekä pohtimaan pohjoismaiden yhteisiä toimen-
25751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      piteitä maiden välillä tapahtuvaan työvoiman
25752: vasti seuraavaa:                                   vuokraukseen liittyvien epäkohtien poistami-
25753:    Työvoiman vuokrausta selvittänyt toimikunta     seksi. Tämä työ valmistuu kuluvan vuoden
25754: luovutti keväällä 1980 mietintönsä, jossa toimi-   aikana.
25755: kunta ehdotti työvoiman vuokrauksen saatta-            Työvoiman vuokraustoiminta on maassamme
25756: mista sääntelyn ja valvonnan alaiseksi esittä-     alkanut lähinnä metalliteollisuuden piirissä. Sit-
25757: mättä kuitenkaan varsinaisia säädösehdotuksia      temmin toiminta laajentui eräille palvelualoille
25758: ja todeten sääntelyn ja valvonnan järjestämi-       (mm. siivousala) ja aivan viimeisten vuosien
25759: seen liittyvän käytännössä useita ongelmia. Mie-   aikana voimakasta laajentumista on tapahtunut
25760: tintöön sisältyi SAK:ta, STK:ta ja LTK:ta sekä     toimihenkilöalan lyhytaikaisiin tehtäviin.
25761: verohallitusta edustaneiden toimikunnan jäsen-         Siitä huolimatta, että toiminta kohdistuu
25762: ten eriävät mielipiteet.                           ihmisiin, työntekijöihin, joita vuokrataan toisen
25763:    Työvoimaministeriölle mietinnöstä antamis-      työnantajan käyttöön, ei toimintaa ole millään
25764: saan lausunnoissa työntekijäjärjestöt esittävät    tavoin lainsäädännössä säädelty. Käytännölli-
25765: työvoiman vuokrauksen kieltämistä. Työnanta-       sesti katsoen kuka tahansa voi ryhtyä harjoit-
25766: jajärjestöt sen sijaan eivät nähneet sääntelyn     tamaan kaikesta päättäen tuottavaa toimintaa
25767: ja valvonnan tarvetta olevan. Viranomaiset         myymällä ja vuokraamalla ihmisiä ja heihin
25768: puolestaan katsoivat sääntelyn tarvetta olevan     liittyviä kykyjä ja taitoja. Tästä ns. "jokamie-
25769: esittäen kuitenkin samalla myös varauksellisia     hen oikeudesta" onkin tällä alalla aiheutunut
25770: näkökohtia. Sääntelyn sisällön ja yksityiskoh-     monessa tapauksessa itse toiminnan kohteelle
25771: tien osalta katsottiin vielä tarvittavan laajaa    eli työvoimalle melkoista haittaa ja monennä-
25772: valmistelua (OM). Elinkeinolie edellytettiin       köisiä epäkohtia. Näitä ovat saaneet selvitellä
25773:                                                1982 vp;
25774: 
25775: työvoima-, vero- ja sosiaaliviranomaiset sekä         teän työvoiman rinnalla ja osittain sen asemas-
25776: ammattiyhdistysliike ja erinäiset laitokset. Mo-      takin tilapäistä, yleensä vuokratyövoimaa. Tästä
25777: nissa tapauksissa ei enää ole voitu jälkeenpäin       arvioidusta kehityksestä ja jo nyt monien vuo-
25778: turvata työntekijöille heidän oikeutettuja            sien aikana havaituista epäkohdista johtuen on
25779: palkka- tai muita saataviaan.                         aiheellista ryhtyä valmistelemaan toimenpiteitä,
25780:    Useissa pohjoismaisissa ja kansainvälisissä sel-   joilla voidaan asettaa ehdot ja edellytykset
25781: vityksissä on arvioitu työvoiman vuokraustoi-         työvoiman vuokraustoiminnan harjoittamiselle.
25782: minnan nykyisestään laajentuvan ja yleistyvän.           Työvoimaministeriö kiirehtii säännösten val-
25783: Työmarkkinoiden muutosilmiöistä johtuen työn-         mistelutyötä yhdessä asianomaisten viranomais-
25784: antajat. tulisivat käyttämään pysyvän ja kiin-        ten ja työmarkkinaosapuolten kanssa.
25785:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1982
25786: 
25787:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajr:moj(J
25788:                                               N:o 1:52!                                             5
25789: 
25790: 
25791: 
25792: 
25793:                            Till Riksdagens Herr Talman
25794: 
25795:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kommer att behövas (undervisningsministe•
25796: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       riet). Näringslivet skall ges en tiliräcklig hand-
25797: av den 21 april1982 tili vederbörande medlem        lingsfrihet samtidigt som man utgår från kravet
25798: av statsrådet för besvarande översänt avskrift      på en tillräcklig övervakning av att bestäm-
25799: av följande av riksdagsman Kaj Bärlund m. fl.       melserna iakttas (HIM). Man intog en reser-
25800: ställda skriftliga spörsmål nr 152:                 verad inställning tili all reglering av arbets-
25801:                                                     kraftsuthyrningen och förutsatte åtminstone att
25802:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder           eventuell uthyrningsverksamhet i huvudsak
25803:           för revidering av den finska lagstift-    skulle grunda sig på en anmälningsskyldighet.
25804:        ningen i enlighet med de krav som            Reglering och övervakning skulle först och
25805:        ingår i lnternationella Arbetsorganisa-      främst behövas i fråga om uthyrningsverksam-
25806:        tionens (ILO) konvention nr 96,              het som riktar sig tili utlandet (FM).
25807:           för att man i den finska lagstift-           Flera problem och missförhållanden har
25808:        ningen som rör uthyrning och beskatt-        konstaterats i arbetskraftsuthyrningen inom
25809:        ning av arbetskraft skall beakta de krav     landet, men i synnerhet i den uthyrnings-
25810:        som ställs av den gemensamma nordiska        verksamhet som sker mellan olika Iänder.
25811:        arbetsmarknaden, samt                        Delvis beror detta på att lagstiftningen i de
25812:           för att arbetskraftsuthyrningen skall     nordiska länderna inte är enhetlig i detta hän-
25813:        ställas under offentlig övervakning och      seende. T.ex. i Sverige har man inte trots
25814:        styrning?                                    lagstiftningsmässiga begränsningar angående ar-
25815:                                                     betskraftsuthyrning lyckats genomföra övervak-
25816:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       ningen så, att allt missbruk hade kunnat eli-
25817: samt följande:                                      mineras. Därför tilisatte Nordiska ministerrådet
25818:    Kommissionen för utredning av arbetskrafts-      i januari 1980 på framställning av Nordiska
25819: uthyrning överlämnade våren 1980 sitt be-           arbetsmarknadsutskottet (NAUT) en arbets-
25820: tänkande, där kommissionen föreslog ställande       grupp med uppgift att utreda dessa problem
25821: av arbetskraftsuthyrningen under reglering och      och missförhållanden samt att dryfta gemen-
25822: övervakning utan att dock komma med några           samma nordiska åtgärder för avskaffande av
25823: egentliga förslag tili bestämmelser, och där        olägenheterna i anslutning tili arbetskraftsut-
25824: kommissionen samtidigt konstaterade, att ar-        hyrning mellan länderna. Gruppen skall slut-
25825: rangerandet av denna reglering och övervakning      föra sitt arbete under innevarande år.
25826: i praktiken är behäftat med flera problem.             Verksamheten med arbetskraftsuthyrning har
25827: De kommissionsledamöter som representerade          i vårt land först börjat inom metallindustrin.
25828: FFC, AFC och AAC samt skattestyrelsen hade          Sedermera har verksamheten utvidgats tili vissa
25829: fogat sina avvikande åsikter tili betänkandet.      servicebranscher (t.ex. städbranschen) och
25830:    1 sina utlåtanden tili arbetskraftsministeriet   under de allra senaste åren har denna verk-
25831: angående betänkandet föreslår arbetstagarorga-      samhet utbrett sig kraftigt tili kortvariga ar-
25832: nisationerna förbud mot arbetskraftsuthyrning.      betsuppgifter inom funktionärsbranschen.
25833: Arbetsgivarorganisationerna menade däremot             Trots att denna verksamhet inriktar sig på
25834: att det inte föreligger behov av reglering och      människor, arbetstagare, som hyrs ut för att
25835: övervakning. Myndigheterna i sin tur ansåg          kunna användas av en annan arbetsgivare, har
25836: att reglering behövs, men framför dock sam-         den inte på något sätt reglerats genom lag-
25837: tidigt även reserverade synpunkter. 1 fråga om      stiftning. Praktiskt taget vem som helst kan
25838: regleringens innebörd och detaljer ansåg man        börja bedriva denna verksamhet, som av allt
25839: att ett omfattande förberedelsearbete ännu          att döma är lönsam, genom att sälja och hyra
25840: 0882004969
25841: 6                                           1982 vp.
25842: 
25843: ut människor och mänskliga talanger och fär-       ändringsfenomenen på arbetsmarknaden skulle
25844: digheter. Denna s.k. "varmans rätt" har i själva   arbetsgivarna komma att vid sidan av beståen-
25845: verket i många fall vållat verksamhetens före-     de och fast arbetskraft och delvis även i dess
25846: mål, dvs. arbetskraften, en stor skada och         ställe använda tillfällig, i allmänhet hyrd arbets-
25847: många olägenheter. Dessa har arbetskrafts-,        kraft. I ljuset av den beräknade utvecklingen
25848: skatte- och socialmyndigheter samt fackför-        och de missförhållanden som konstaterats redan
25849: eningsrörelsen och vissa inrättningar fått lov     i flera års tid är det skäl att börja förbereda
25850: att reda ut. I många fall har arbetstagarna        åtgärder i syfte att möjliggöra ställande av
25851: inte efteråt kunnat tryggas sina befogade löne-    krav på och förutsättningar för bedrivande av
25852: och andra fordringar.                              arbetskraftsuthyrningen.
25853:    I flera nordiska och internationella utred-        Arbetskraftsministeriet påskyndar förbere-
25854: ningar har man beräknat att arbetskraftsut-        dandet av sådana bestämmelser i samarbete
25855: hyrningen kommer att utbreda sig tili flera        mellan vederbörande myndigheter och arbets-
25856: branscher och bli allmännare. På grund av          marknadens parter.
25857:      Helsingfors den 25 maj 1982
25858: 
25859:                                                            Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
25860:                                               1982 vp.
25861: 
25862: Kirjallinen kysymys n:o 153
25863: 
25864: 
25865: 
25866: 
25867:                                   Nieminen-Mäkynen ym.: Suomen ja Etelä-Afrikan Tasavallan suh-
25868:                                      teista
25869: 
25870: 
25871:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25872: 
25873:    Etelä-Afrikan Tasavallan hallitus on länsi-       ja lainanautokieltoa koskevassa päätöslausel-
25874: maihin suuntautuneessa voimakkaassa tiedotus-        massa. Suomi antoi myös kannatuksensa aloit-
25875: toiminnassaan antanut ymmärtää, että se aikoo        teelle järjestää Kansainvälinen Ammattiliittojen
25876: ratkaista harjoittamansa apartheid-politiikan        konferenssi, joka tähtää Etelä-Afrikkaa vastaan
25877: samoin kuin hallussaan pitämänsä Namibian            suunnattujen pakotteiden voimaansaattamiseen.
25878: ongelmat mahdollisimman pian. Viimeaikainen          Sen sijaan Suomi pidättäytyi äänestyksessä,
25879: kehitys Etelä-Afrikassa kuitenkin osoittaa, että     joka koski diplomaattisten, sotilaallisten, ydin-
25880: tämä ei ole totta. Apartheid aiotaan säilyttää       voima-, taloudellisten, kulttuuri-, akateemisten,
25881: taloudellisen, poliittisen ja psykologisen ylival-   urheilu- ja muiden suhteiden katkaisemista Ete-
25882: lan välineenä.                                       lä-Afrikan hallituksen kanssa. Samassa äänes-
25883:     Apartheid-politiikan kiristymistä osoittaa       tyksessä Suomi pidättäytyi ottamasta kantaa
25884: mm. maan väestön enemmistön, 25 miljoonan            myös päätöslauselman kohtaan, jossa vaadittiin
25885: mustan, pakkosiirtojen jatkuminen ns. koti-          sekä suoran että epäsuoran kaupankäynnin lo-
25886: maihin (homelands). Tästä on seurannut, että         pettamista Etelä-Afrikan kanssa. Tämä ns. laa-
25887: yhä useammat eteläafrikkalaiset joutuvat ha-         ja-alaisten pakotteiden päätöslauselma kuiten-
25888: kemaan työtä siirtolaisina Etelä-Afrikan Tasa-       kin hyväksyttiin yleisistunnossa 109 äänellä
25889: vallasta. Perheenjäsenet pakotetaan erilleen toi-    18 vastaan, pidättäytyneitä 13.
25890: sistaan ja toimeentulo kotimaissa on käynyt             Kansainvälisen Parlamenttienvälisen Liiton
25891: lähes mahdottomaksi. Nälänhätä ja lapsikuollei-       (IPU) 66. konferenssissa syyskuussa 1979
25892: suus ovat lisääntyneet niissä hälyyttävästi.         Suomi sen sijaan tuki päätöslauselmaa, jossa
25893:     Etelä-Afrikan laittomasti hallussaan pitämäs-    vaadittiin Etelä-Afrikkaan suuntautuvien inves-
25894: sä Namibiassa on tilanne kiristynyt avoimen          tointien lopettamisen lisäksi myös kaiken kau-
25895: sodan asteelle. Tämä ei aiheuta uhkaa ainoas-        pan lopettamista Etelä-Afrikan kanssa.
25896: taan Namibian kansalle, vaan se on uhkana               Vuonna 1976 Suomessa pidettyjen kansain-
25897: myös ympäröiville valtioille, joihin Etelä-Afri-     välisten purjelentokisojen järjestämisen ehdoksi
25898: kan hallituksen joukkojen kiihtyvät hyökkäyk-        silloinen opetusministeri asetti vaatimuksen
25899: set ovat viime aikoina toistuvasti suuntautu-        Etelä-Afrikan urheilijoiden sulkemisesta pois
25900: neet.                                                kilpailuista.
25901:     YK on jo useamman vuoden ajan lukuisissa            Kuten edellä olevat esimerkit jo osoittavat,
25902: eri päätöslauselmissaan tuominnut Etelä-Afri-        on Suomi eri yhteyksissä menetellyt Etelä-
25903:  kan hallituksen harjoittaman politiikan. Jo         Afrikkaa käsittelevissä asioissa varsin horju-
25904:  aikaisemmin julistetun aseidenvientisaarron li-     vasti, osin jopa ristiriitaisesti. Koska kuitenkin
25905:  säksi YK:n 36. yleisistunnossa joulukuussa          vain pakotteilla Etelä-Afrikan hallitusta vas-
25906:  1981 päätettiin öljynvientisaarrosta. Samassa       taan voidaan toivoa saatavan maassa aikaan
25907:  yleisistunnossa julistettiin kuluva vuosi 1982      rauhanomainen ratkaisu, tulisi Suomen olla
25908: Kansainväliseksi Etelä-Afrikkaa vastaan suun-        osaltaan sitä edistämässä. Toinen vaihtoehto on,
25909:  tautuvien pakotteiden vuodeksi.                     että nykyinen vallitseva sissisota laajenee täy-
25910:     Suomi oli omalta osaltaan tukemassa edellä       simittaiseksi sisällissodaksi tuhoisin seurauk-
25911:  mainittuja päätöslauselmia. Samassa yleisistun-     sin.
25912:  nossa Suomi toimi myös aloitteentekijänä Ete-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
25913:  lä-Afrikkaa vastaan suuntautuneessa investointi-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
25914: 088200505K
25915: 2                                             1982 vp.
25916: 
25917: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi                    aikooko Suomi YK:n suosituksen
25918: seuraavan kysymyksen:                                        mukaisesti katkaista diplomaatti- ja
25919:                                                              kauppasuhteensa Etelä-Afrikan Tasaval-
25920:             Onko Hallitus tietoinen, että eri yh-            lan hallituksen kanssa, ja
25921:          teyksissä Suomen kannanotot Etelä-                     jollei aio, mitkä ovat tähän pakot-
25922:          Afrikkaa koskevissa kysymyksissä ovat               tavat syyt?
25923:          olleet ristiriitaisia, ja
25924:         Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
25925: 
25926:            Terhi Nieminen-Mäkynen       Anneli Kivitie                Ulla-Leena Alppi
25927:            Pirkko Valtonen              Liisa Jaakonsaari             Marjatta Stenius-Kaukonen
25928:            Tarja Halonen                Anna-Liisa Piipari            Riitta Järvisalo-Kanerva
25929:            Inger Hirvelä                Heli Astala                   Pirjo Ala-Kapee
25930: 
25931: 
25932: 
25933: 
25934: .;; .
25935:                                                N:o 153                                                3
25936: 
25937: 
25938: 
25939: 
25940:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25941: 
25942:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          kaan. Suomi on toiminut läheisessä yhteistyössä
25943: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          muiden pohjoismaiden kanssa mm. tukemalla
25944: mies, olette 21 päivänä huhtikuuta 1982 päi-          pyrkimyksiä saada aikaan Etelä-Afrikkaa vas-
25945: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         taan kohdistuvia laaja-alaisia turvallisuusneu-
25946: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          voston hyväksymiä pakotteita. YK:n peruskir-
25947: kansanedustaja Terhi Nieminen-Mäkysen ym.             jan mukaan pakotteet kuuluvat turvallisuusneu-
25948: nam kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä             voston yksinomaiseen toimivaltaan.
25949: n:o 153:                                                 Pohjoismaiden ulkoministerit hyväksyivät
25950:            Onko Hallitus tietoinen, että eri yh-      vuonna 1978 Etelä-Afrikkaa vastaan suuntautu-
25951:         teyksissä Suomen kannanotot Etelä-            van toimintaohjelman. Sen sisältö on seuraava:
25952:         Afrikkaa koskevissa kysymyksissä ovat             1. Etelä-Afrikkaan suuntautuvien uusien in-
25953:         olleet ristiriitaisia, ja                     vestointien kieltäminen tai estäminen yleensä
25954:            aikooko Suomi YK:n suosituksen                 2. Neuvotteluihin ryhtyminen pohjoismais-
25955:         mukaisesti katkaista diplomaatti- ja          ten yritysten kanssa niiden Etelä-Afrikassa ta-
25956:         kauppasuhteensa Etelä-Afrikan Tasaval-        pahtuvan tuotantotoiminnan rajoittamiseksi
25957:         lan hallituksen kanssa, ja                        3. Suositus urheilu- ja kulttuuriyhteyksien
25958:            jollei aio, mitkä ovat tähän pakot-        lopettamiseksi Etelä-Afrikan kanssa
25959:         tavat syyt?                                      4. Pohjoismaiden tuen lisääminen pakolai-
25960:                                                       sille, vapautusliikkeille, apartheidin uhreille
25961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jne.
25962: vasti seuraavaa:                                          5. Viisumipakko EAT:n kansalaisille.
25963:    Suomen kanta Etelä-Afrikan harjoittamaan               Ohjelman mukaan pohjoismaat pyrkivät
25964: rotuerottelupolitiikkaan on yksiselitteisen kiel-     YK:ssa:
25965: teinen, mikä on tuotu esiin vuosittain YK:n              - työskentelemään tekemänsä aloitteen
25966: yleiskokouksessa ja muissa yhteyksissä. Suomen        puolesta, jotta turvallisuusneuvosto tekisi pää-
25967: puheenvuoroissa on todettu, että Suomi tuo-           töksen Etelä-Afrikkaan suuntautuvien inves-
25968: mitsee kaiken rotuun, uskontoon tai ihonväriin        tointien kieltämiseksi
25969: perustuvan syrjinnän ja erottelun. Tuomitsem-            - toimimaan sellaisten turvallisuusneuvos-
25970: me Etelä-Afrikan harjoittaman apartheid-politii-      tolle tehtyjen ehdotusten puolesta, jotka voivat
25971: kan, koska se on täysin vastakkainen                  johtaa sitoviin päätöksiin Etelä-Afrikkaan suun-
25972: pohjoismaisen oikeus-,         tasa-arvoisuus-   ja   tautuvaa kauppaa vastaan
25973: ihmisarvokäsityksen kanssa. Apartheid-poli-              - toimimaan siten, että turvallisuusneuvos-
25974: tiikka     on     systemaattisia    ja    perusted-   ton päätöstä aseidenvientikiellosta Etelä-Afrik-
25975: lisin ihmisoikeuksien loukkaus maailmas-              kaan tiukasti noudatetaan.
25976: sa. Se on ristiriidassa YK:n peruskirjan ja              Pohjoismaiden ulkoministerit käsittelevät
25977: yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen        eteläisen Afrikan tilannetta säännöllisissä ko-
25978: periaatteiden kanssa. Tämän vuoksi se on va-          kouksissaan. Kööpenhaminassa 2.-3. 9. 1981
25979: kava ja jatkuva haaste ihmisoikeusnormistolle         pidetyn ulkoministerikokouksen tiedonannossa
25980: ja kansainväliselle yhteisölle. YK:n jäsenten pii-    todettiin, että Pohjoismaat jatkavat aktiivista
25981: rissä vallitsee likimain täydellinen yksimielisyys    poliittista toimintaansa apartheid-järjestelmän
25982: apartheid-politiikan tuomittavuudesta. Yleisko-       poistamiseksi. Ministereiden mielestä Etelä-Af-
25983: kous käsittelee sitä koskevaa asiakohtaa laajasti     rikan hallituksen toiminta sekä omassa maassa
25984: vuosittain.                                           että sen rajojen ulkopuolella tekee entistä vält-
25985:    Tämän· periaatteellisen linjan pohjalle raken-     tämättömämmäksi, että YK:n turvallisuus-
25986: tuu Suomen politiikka suhteissa Etelä-Afrik-          neuvosto päättää mahdollisimman pian Etelä-
25987:                                              1982 vp.
25988: 
25989: Afrikan vastalSlsta sitovista taloudellisista pa-   leviin päätöslauselmiin tapaus kerrallaan kaik-
25990: kotteista.                                          kien muiden jäsenmaiden tapaan. Useimpia eh-
25991:    Turvallisuusneuvosto teki syksyllä 1978 pe-      dotuksia Suomi on voinut kannattaa. Sen si-
25992: ruskirjan VII luvun mukaisen jäsenmaita vel-        jaan emme ole voineet yhtyä päätöksiin, jot-
25993: voittavan päätöksen aseidenvientikiellosta Ete-     ka ovat ristiriidassa mm. YK:n peruskirjan kes-
25994: lä-Afrikkaan. Suomi ja muut Pohjoismaat oli-        keisiin periaatteisiin, erityisesti YK:n elinten
25995: vat jo ennen tätä päätöstä noudattaneet asei-       keskinäiseen toimivaltajakoon, ja ns. universaa-
25996: denviennin lopettamista koskevia turvallisuus-      lisuusperiaatteeseen liittyvien näkökohtien se-
25997: neuvoston· suosituksia ja noudattavat luonnol"      kä valtio- ja oikeusjärjestyksemme kanssa. Tä-
25998: lisesti tiukasti aseidenvientiä koskevan pakote-    mä ei ole vaikuttanut eikä sen ole koettu vai-
25999: päätöksen määräyksiä. YK:n yleiskokous on           kuttavan Suomen politiikan myönteiseen pää-
26000: 3 L istuntokaudella ( 197 6) lähtien Pohjois-       linjaan eli siihen, että tuemme voimakkaasti
26001: maiden suosituksesta hyväksynyt päätöslausel-       pyrkimyksiä Etelä-Afrikan apartheid-politiikan
26002: man, jossa kehotetaan turvallisusneuvostoa te-      lopettamiseksi ja Namibian pikaiseksi itsenäis-
26003: kemään jäsenmaita sitova päätös Etelä-Afrik-        tymiseksi.
26004: kaan suuntautuvien investointien kieltämiseksi.        YK:n peruskirjan VII lukuun sisältyy mää-
26005:    Eteläisen Afrikan kokonaistilanteeseen liit-     räykset toimenpiteistä, joihin turvallisuusneu-
26006: tyy läheisesti Namibian kysymys, jossa Suomi        vosto voi ryhtyä rauhaa uhattaessa tai rikot-
26007: on ollut monin tavoin aloitteellinen. Olemme        taessa taikka hyökkäystekojen sattuessa. Talou-
26008: olleet ensin YK:n Lounais-Afrikan komitean          dellisista ja muista ei-sotilaallisista toimenpiteis-
26009:  (vuodesta 1956) ja sittemmin Namibia-neuvos-       tä sanotaan VII luvun 41 artiklassa:
26010: ton (vuodesta 1969) jäsen. Suomi oli puheen-           "Turvallisuusneuvosto voi päättää, mihin sel-
26011: johtajana YK:n komiteassa, jonka esityksestä        laisiin toimenpiteisiin, jotka eivät sisällä asevoi-
26012: Etelä-Afrikan Kansainliitolta perimä hallinto-      man käyttöä, on ryhdyttävä sen päätösten te-
26013: mandaatti lopetettiin vuonna 1966. Suomen           hostamiseksi, ja se saattaa antaa Yhdistyneiden
26014: tekemän aloitteen pohjalta kansainvälinen tuo-      Kansakuntien jäsenille kehoituksen soveltaa näi-
26015: mioistuin julisti Etelä-Afrikan läsnäolon Na-       tä toimenpiteitä. Niihin saattaa sisältyä talou-
26016: mibiassa laittomaksi vuonna 1971. Suomen            dellisten suhteiden sekä rautatie-, meri-, ilma-,
26017: vuonna 1970 tekemän aloitteen pohjalta perus-       posti-, lennätin-, radio- ja muiden yhteyksien täy-
26018: tettiin YK:n Namibia-rahasto ja myöhemmin           dellinen tai osittainen keskeyttäminen sekä dip-
26019: Lusakassa toimiva Namibia-instituutti. Suomen       lomaattisten suhteiden katkaiseminen."
26020: vuonna 1976 tekemän aloitteen pohjalta käyn-           YK:n sanktiojärjestelmä rakentuu tunnetusti
26021: nistettiin Namibian kansakuntaohjelma. Suo-         periaatteelle, että turvallisuusneuvoston tulee
26022: men avustukset sekä Namibia-rahastolle, insti-      tehdä niitä koskeva päätös. Päätöksen tarkoi-
26023: tuutille että kansakuntaohjelmalle ovat mer-        tuksena on taata sanktioaseen tehokkuus. Tur-
26024: kittäviä. Lisäksi olemme jo vuonna 1977 il-         vallisuusneuvosto tekee sanktioita koskevat
26025: moittaneet, että itsenäisestä Namibiasta tulee      päätöksensä koko järjestön nimissä. Turvalli-
26026: aikanaan kahdenvälisen kehitysyhteistyömme          suusneuvostossa suurvallat               Yhdysvallat,
26027: pääkohteita. Suomen hallitus on myös ilmoit-        Neuvostoliitto, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska
26028: tanut olevansa valmis asettamaan YK:n käyt-         - ovat pysyviä jäseniä. Mm. sanktiopäätöksiä
26029: töön Namibiaan rauhanturvajoukkoja siirtymä-        tehtäessä turvallisuusneuvoston päätös edellyt-
26030: vaiheessa tarvittavan YK-valvonnan toteutta-        tää kaikkien viiden suurvallan suostumusta,
26031: miseksi. YK:n pääsihteerin erityisedustajana,       mikä käytännössä merkitsee, etteivät ne käytä
26032: josta tulee siirtymävaiheen avustusryhmän pääl-     veto-oikeuttaan. YK:n yleiskokous toisin kuin
26033: likkö, toimii suurlähettiläs Martti Ahtisaari.      turvallisuusneuvosto voi ainoastaan esittää suo-
26034:    Kaikkiaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden         situksia mutta ei jäsenvaltioita sitovia päätöksiä
26035: politiikka suhtautumisessa Etelä-Afrikan rotu-      sanktioista.
26036: erottelupolitiikkaan ja Afrikan kysymyksiin            Suomi onkin johdonmukaisesti soveltanut
26037: yleensä on saanut julkilausutun tunnustuksen        tätä YK:n peruskirjaan sisältyvää turvallisuus-
26038: niin YK:n piirissä kuin mm. Afrikan yhtenäi-        neuvoston ja yleiskokouksen toimivaltasuhteita
26039: syysjärjestön ja sitoutumattomien liikkeen huip-    koskevaa keskeistä periaatetta, jonka mukaan
26040: pukokousten tiedonannoissa.                         taloudellisiin sanktioihin ryhtyminen edellyttää
26041:    Edellä selostettua linjaa soveltaen Suomi        YK:n turvallisuusneuvoston tekemää sitovaa
26042: ottaa kantaa YK:n yleiskokouksessa esille tu-       päätöstä. Tämä kohta perustuu yhtäältä ero.
26043:                                                N:o .153                                            5
26044: 
26045: kansainvälisoikeudellisiin näkökohtiin ja toisaal-   ovat lähetystöjä ja Suomella on EAT:ssa asiain-
26046: ta siihen, että edellytyksenä tehokkaille kaup-      hoitaja. Turvallisuusneuvosto ei ole tehnyt pe-
26047: paa koskeville rajoituksille on, että kaikki         ruskirjan VII luvun 41 artiklassa mainittua
26048: Etelä-Afrikan suurimmat kauppakumppanit yh-          sanktiopäätöstä diplomaattisuhteiden katkaise-
26049: tyvät niihin. Hallitus ei siten katso perustel-      misesta, eikä Suomen ulkopoliittiseen käytän-
26050: luksi ryhtyä Suomen ja Etelä-Afrikan Tasaval-        töön kuulu yksipuolinen diplomaattisten suh-
26051: lan kauppasuhteita koskeviin yksipuolisiin toi-      teiden katkaiseminen, koska hallitus pitää kes-
26052: menpiteisiin. Kauppasuhteiden katkaiseminen          kusteluyhteyden ja vaikutusmahdollisuuksien
26053: olisi lisäksi ristiriidassa Suomen kansainvälis-     säilyttämistä kaikkiin YK:n jäsenvaltioihin tär-
26054: ten sopimusvelvoitteiden kanssa. Todettakoon         keänä. Kuten tunnettua, Suomi ei tunnusta hal-
26055: vielä, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden           lituksia vaan valtioita. Se, että Suomella on
26056: linja tässä suhteessa on täysin yhteneväinen.        diplomaattisuhteet, ei merkitse, että hyväksyi-
26057:    Suomen diplomaattiset suhteet Etelä-Afrikan       simme ao. hallituksen politiikan.
26058: kanssa ovat varsin matalalla tasolla. Edustustot
26059:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1982
26060: 
26061:                                                                 Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
26062: 6                                             1982 vp.
26063: 
26064: 
26065: 
26066: 
26067:                             Till Riksdagens Herr Talman
26068: 
26069:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åstadkomma omfattande av säkerhetsrådet
26070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         godkända sanktioner mot Sydafrika. Enligt
26071: se av den 21 april1982 till vederbörande med-        FN: s stadga är det endast säkerhetsrådet som
26072: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      kan vidta tvångsåtgärder.
26073: av riksdagsledamot Terhi Nieminen-Mäkynen               De nordiska utrikesministrarna godkände år
26074: m. fl. undertecknade spörsmål nr 153:                1978 ett handlingsprogram mot Sydafrika med
26075:                                                      följande innehåll:
26076:           Är Regeringen medveten om, att Fin-           1. Förbud mot eller motverkan av nyinves-
26077:        lands ställningstaganden i frågor rö-         teringar i Sydafrika
26078:        rande Sydafrika i olika sammanhang har           2. Förhandlingar med nordiska företag om
26079:        varit motstridiga, och                        att begränsa deras produktion i Sydafrika
26080:           ämnar Finland i enlighet med FN:s             3. Rekommendation om att bringa idrotts-
26081:        rekommendation avbryta sina diploma-          och kulturkontakter med apartheidregimen i
26082:        tiska och handelsförbindelser med Syd-        Sydafrika till ett upphörande
26083:        afrikanska Republiken, och                       4. ökning av de nordiska ländernas stöd till
26084:           om så inte är fallet, vilka är de tving-   flyktingar, befrielserörelser, apartheidregimens
26085:        ande orsakerna härtill?                       offer mm.
26086:                                                         5. Visumtvång för medborgarna i Sydafri-
26087:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kanska republiken.
26088: samt anföra följande:                                   I enlighet med detta program kommer de
26089:    Finlands inställning till Sydafrikas apartheid-   nordiska länderna i FN att
26090: politik är entydigt negativ, vilket årligen har         - arbeta för sitt initiativ för att säkerhets-
26091: framhållits vid FN:s generalförsamling och i         rådet skall fatta ett beslut mot nyinvesteringar
26092: andra sammanhang. I Finlands inlägg har det          i Sydafrika
26093: konstaterats, att Finland fördömer all diskrimi-        - verka för förslag i säkerhetsrådet som
26094: nering på basen av ras, religion eller hudfärg.      kan leda till bindande beslut mot handeln med
26095: Vi fördömer Sydafrikas apartheidpolitik efter-       Sydafrika
26096: som den fullständigt strider mot den nordiska           - arbeta för en noggrann tillämpning av
26097: uppfattningen om rätt, jämlikhet och människo-       säkerhetsrådets beslut om vapenembargo mot
26098: värde. ApartheidpoHtiken är den mest systema-        Sydafrika.
26099: tiska och grundliga kränkningen av de mänskli-          De nordiska utrikesministrarna behandlar
26100: ga rättigheterna i världen. Den står i strid med     läget i Sydafrika vid sina regelbundna möten.
26101: principerna i FN: s stadga och universella dekla-    I kommuniken från utrikesministermötet i Kö-
26102: ration om de mänskliga rättigheterna. Därför         penhamn 2.-3. 9. 1981 konstaterades, att de
26103: innebär den en allvarlig och kontinuerlig utma-      nordiska länderna fortsätter sin aktiva politiska
26104: ning för normerna om de mänskliga rättigheter-       verksamhet för att upphäva apartheidsystemet.
26105: na och för det internationella samfundet. Bland      Enligt ministrarnas åsikt gör den sydafrikanska
26106: FN: s medlemmar råder nästan fullständig enig-       regeringens verksamhet både inom och utom
26107: het om apartheidpolitikens fördömlighet. Gene-       Jandet det allt mer oundgängligt att FN :s sä-
26108: ralförsamlingen behandlar årligen denna fråga        kerhetsråd så snart som möjligt besluter om
26109: på ett omfattande sätt.                              bindande ekonomiska sanktioner mot Sydafrika.
26110:    Finlands politik i förhållandet till Sydafrika       Säkerhetsrådet fattade hösten 1978 ett för
26111: bygger på denna principiella linje. Finland har      medlemsländerna bindande beslut i enlighet
26112: idkat nära samarbete med de övriga nordiska          med stadgans VII kapitel, enligt vilket vapen-
26113: länderna bl.a. genom att stöda strävandena att       export till Sydafrika förbjuds. Finland och de
26114:                                                N:o 153                                                7
26115: 
26116: övriga nordiska länderna hade redan före detta        bl.a. de centrala principerna i FN: s stadga, sär-
26117: beslut iakttagit säkerhetsrådets rekommenda-          skilt den inbördes kompetensfördelningen mel-
26118: tioner om att upphöra med vapenexporten och           lan FN:s organ, och med synpunkter i anslut-
26119: iakttar naturligtvis noggrant bestämmelserna i        ning tili den s.k. universalitetsprincipen samt
26120: beslutet om vapenembargo. FN:s generalför-            vår stats- och rättsordning. Detta har inte på-
26121: samling har sedan den 31 sessionen (1976) på          verkat och har inte ansetts påverka den posi-
26122: de nordiska ländernas rekommendation god-             tiva huvudlinjen i Finlands politik, dvs. det
26123: känt en resolution i viiken säkerhetsrådet upp-       faktum att vi kraftigt stöder strävandena att få
26124: manas att fatta ett för medlemsländerna bin-          ett slut på Sydafrikas apartheidpolitik och att
26125: dande beslut om att förbjuda investeringar i          snabbt uppnå självständighet för Namibia.
26126: Sydafrika.                                               1 kapitel VII i FN:s stadga ingår bestäm-
26127:     Namibia-frågan är nära knuten tili helhets-       melser om de åtgärder som säkerhetsrådet kan
26128: situationen i södra Afrika, och i denna fråga         vidta då freden är hotad, vid fredsbrott eller
26129: har Finland tagit många initiativ. Vi har först       vid angreppshandlingar. Om ekonomiska och
26130: varit medlem i FN:s kommitte för Sydväst-             andra icke-militära åtgärder stadgas i kapitel
26131: afrika (från år 1956) och sedan i Namibia-            VII, artikel 41:
26132: rådet (från år 1969). Finland var ordförande             "Säkerhetsrådet äger besluta, vilka åtgärder,
26133: i den FN-kommitte på vars förslag det förvalt-        icke innebärande bruk av vapenmakt, som sko-
26134: ningsmandat, som ärvts av Nationernas För-            la användas för att giva verkan åt dess beslut,
26135: bund, upphävdes år 1966. Utgående från ett            och äger uppfordra Förenta Nationernas med-
26136:  finländskt initiativ förklarade den internationel-   lemmar att vidtaga sådana åtgärder. Åtgärder-
26137: la domstolen år 1971 att Sydafrikas närvaro i         na kunna innefatta fullständigt eller partiellt
26138:  Namibia var olaglig. På basen av ett finländskt      avbrytande av ekonomiska förbindelser, järn-
26139: initiativ inrättades FN:s Namibiafond och se-         vägs-, sjö-, luft-, post-, telegraf- och radioför-
26140:  nare Namibia-institutet i Lusaka. Utgående           bindelser samt annan samfärdsel ävensom av-
26141:  från ett finländskt initiativ år 1976 inleddes       brytande av de diplomatiska förbindelserna."
26142:  Namibias nationsprogram. Finlands bidrag så-            Systemet med sanktioner inom FN bygger
26143:  väl tili Namibiafonden och institutet som tili       som känt på principen att beslut om dessa
26144:  nationsprogrammet har varit betydande. Dess-         skall fattas av säkerhetsrådet. Avsikten med
26145:  utom har vi redan år 1977 meddelat, att det          ett beslut är att garantera sanktionsvapnets
26146:  självständiga Namibia i sinom tid kommer att         effektivitet. Säkerhetsrådet fattar sina beslut
26147:  bli ett av huvudobjekten för vårt biiaterala ut-     om sanktioner i hela organisationens namn.
26148:  vecklingssamarbete. Finlands regering har också      Inom säkerhetsrådet är stormakterna - Fören-
26149:  meddelat sig vara redo att tili FN: s förfogande     ta Staterna, Sovjetunionen, Kina, Storbritan-
26150:  ställa fredstrupper för Namibia, i avsikt att för-   nien och Frankrike- permanenta medlemmar.
26151:  verkliga den FN-övervakning som behövs i             Bl.a. vid beslut om sanktioner krävs samtycke
26152:  övergångsskedet. Som FN: s generalsekreterares       av alla fem stormakterna för att beslut skall
26153:  särskilda representant, viiken kommer att bli         kunna fattas i säkerhetsrådet, vilket i praktiken
26154:  chef för FN:s understödsgrupp i övergångsske-        innebär att de inte utnyttjar sin vetorätt. FN :s
26155:  det, verkar ambassadör Martti Ahtisaari.             generalförsamling kan i motsats tili säkerhets-
26156:     Totalt har Finlands och de övriga nordiska        rådet endast föreslå rekommendationer men in-
26157:  ländernas politik i förhållandet tili apartheid-     te för medlemsländerna bindande beslut om
26158:  poHtiken i Sydafrika och tili de afrikanska frå-     sanktioner.
26159:  gorna i allmänhet vunnit öppet erkännande så-           Finland har konsekvent tillämpat denna i
26160:  väl inom FN som bl.a. i kommunikeer från den         FN:s stadga ingående centrala princip för kom-
26161:  afrikanska enhetsorganisationen och från de          petensförhållandet mellan säkerhetsrådet och
26162:  alliansfrias toppmöten.                              generalförsamlingen, enligt viiken ett bindande
26163:     Med tiliämpning av ovan nämnda linje tar          beslut av FN:s säkerhetsråd förutsätts innan
26164:  Finland ställning tili de resolutioner som kom-      ekonomiska sanktioner vidtas. Denna stånd-
26165:   mer upp vid FN:s generalförsamling i ettvart        punkt grundar sig å ena sidan på internationellt-
26166:  fall separat, på samma sätt som alla övriga          rättsliga synpunkter och å andra sidan på, att
26167:   medlemsländer. Finland har kunnat understöda         en förutsättning för effektiva handelsbegränsan-
26168:  de flesta förslag. Däremot har vi inte kunnat        de åtgärder är att alla Sydafrikas viktigaste
26169:   förena oss om beslut som står i konflikt med         handelspartners är eniga om dem. Regeringen
26170: 8                                            1982 vp.
26171: 
26172: finner det därför inte motiverat att vidta en-      har inte fattat något sådant sanktionsbeslut om
26173: sidiga åtgärder i fråga om handelsrelationerna      avbrytande av de diplomatiska relationerna som
26174: mellan Finland och Sydafrikanska Republiken.        avses i stadgans VII kapitel, artikel 41, och
26175: Ett avbrott i handelsrelationerna skulle dess-      det är inte praxis inom Finlands utrikespolitik
26176: utom stå i konflikt med ·Finlands internationel-    att ensidigt avbryta de diplomatiska relationer-
26177: la avtalsförpliktelser. Det kan ytterligare kons-   na, eftersom regeringen finner det viktigt att
26178: tateras, att Finlands och de övriga notdiska        upprätthålla kontakter med alla FN:s medlems-
26179: ländernas linje i detta avseende är helt enhet-     länder och likaså påverkningsmöjligheter i fråga
26180: lig.                                                om dessa. Som känt erkänner Finland inte re-
26181:    Finlands diplomatiska relationer till Sydafri-   geringar utan endast stater. Det faktum, att
26182: ka är av relativt låg nivå. Beskickningarna är      Finland har diplomatiska förbindelser innebär
26183: legationer och Finland har i Sydafrikanska Re-      inte att vi skulle godkänna ifrågavarande rege-
26184: publiken en charge d'affaires. Säkerhetsrådet       rings politik.
26185:      Helsingfors den 28 maj 1982
26186: 
26187:                                                       Minister för utrikesärendena Pär Stenbäck
26188:                                                1982 vp.
26189: 
26190: Kirjallinen kysymys n:o 154
26191: 
26192: 
26193: 
26194:                                   Kortesalmi: Kalastuksen rajoittamisesta Kiiminkijoen lohikannan
26195:                                      elvyttämiseksi
26196: 
26197: 
26198:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26199: 
26200:     Kiiminkijoki on yksi Perämereen Iaskevista           Oulun yliopisto laatii parhaillaan yksityis-
26201: joista, joihin vaelluskalat lohi, taimen ja siika     kohtaista Kiiminkijoen käyttö- ja hoitosuunni-
26202: voivat vielä vapaasti nousta.                         telmaa, joka valmistuttuaan luo perustan toi-
26203:     Kiiminkijoen kalakantaa on valtio ylläpitänyt     menpiteille jokivarten kalastuksen ja kalastus-
26204: merkittävin poikasistutuksin. Jokeen on vuosi-        olojen järjestämiseksi.
26205: na 1976-1981 istutettu 880 000 lohen,                    Yleisellä vesialueella meressä on lohen ja tai-
26206: 3 721 000 meritaimenen ja 14 700 000 siian            menen pyynoille asetettu jatkuvasti rajoituksia.
26207: poikasta.                                             Lohirysien määrää on jo v. 1981 voimakkaasti
26208:     Kalastusoikeus jokialueella kuuluu rantaky-       rajoitettu. Vuoden 1982 alusta lähtien on
26209: lille. Poikkeuksen tästä säännöstä tekee ns.          myös ns. siikarysillä harjoitettua kalastusta ra-
26210: vaelluskalojen pyynti, joka kuuluu valtiolle.         joitettu siten, että rysiä saadaan laskea mereen
26211: Valtion kalastusoikeus on aikaisemmin vuok-           vasta heinäkuun 16 päivän alusta.
26212: rattu Kiiminkijokivarren kalastushoitoyhtymäl-           Nyt kun Kiiminkijokeen on merkittävässä
26213: le. Vuokrasopimus on päättynyt 14. 3. 1979            määrin istutettu valtion varoin lohen ja taime-
26214: eikä sitä ole toistaiseksi uusittu.                  nen poikasia, ei ole mielekästä, että koetoimin-
26215:     Eräät jokivarten kalastuskunnat, mm. Yli-        nan vielä kestäessä ja käyttö- ja hoitosuunni-
26216: kiimingin kalastuskunta, ovat koskialueillaan        telman pian valmistuessa ryhdyttäisiin tehosta-
26217: kieltäneet perhokalastuksen sen vuoksi, että         maan jokialueen perhokalastusta.
26218: pienillä perhoilla saadaan runsaasti jokeen istu-        Kiiminkijoki on yksi niistä Perämereen Ias-
26219: tettuja taimenen ja lohen poikasia. Vastaavasti      kevista joista, joihin lohi vielä nousee kute-
26220: toiset jokivarten kalastuskunnat ja muut yhtei-      maan. Jo tämän vuoksi jokialueen kalastusmää-
26221: söt myyvät tai ovat ilmoittaneet alkavaosa           räyksiin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota.
26222: myydä perhokalastuslupia. Perhokalastuslupien        Sellaiset kalastustavat, joilla kohtuuttomasti ra-
26223: myyntiä on perusteltu sillä, että joessa tava-       sitetaan lohen ja taimenen poikastuotantoalueil-
26224: taan siikaa, harjusta ja purotaimenta. Puro-         ta mereen laskeutuvien smolttien ja taimen-
26225: taimenelia ei ole alamittaa.                         istukkaiden määrää, tulisi toistaiseksi kieltää,
26226:     Purotaimenen, meritaimenen ja joessa kas-        kunnes Kiiminkijoen käyttö- ja hoitosuunnitel-
26227: vavan lohenpoikasen erottaminen toisistaan ei        ma saadaan valmiiksi.
26228: tavalliselta "turistikalastajalta" onnistu. Tut-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26229: kijoiltakin kalalajien määrittely edellyttää kalo-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26230: jen perinpohjaista tarkastelua, määrättynä ai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26231: kana jopa kalojen avaamista. Kalastuslain mu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26232: kaan vain pyydyksestä saatu elävä ja vahin-
26233: goittumaton kala on viipymättä laskettava ta-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
26234: kaisin veteen. Huomattava osa pieneen per-                  jotta vielä luonnontilassa olevan Kii-
26235: hoon tarttuneista lohen ja taimenen poikasista              minkijoen lohen- ja taimenenpoikasten
26236: vahingoittuu. Tehostetulla valvonnalla ei näin              tuotantoa ei perhokalastuksella vaaran-
26237: ollen voida lohen ja taimenen poikasten kalas-              neta?
26238: tusta estää.
26239:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1982
26240: 
26241:                                        J. Juhani Kortesalmi
26242: 088200499C
26243: 2                                            1982 vp.
26244: 
26245: 
26246: 
26247: 
26248:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26249: 
26250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kiiminkijoen kohdalla on todettava, että lo-
26251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hen ja taimenen kalastusoikeus kuuluu ns. re-
26252: olette 21 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn          gaalioikeuteen pohjautuvana valtiolle. Tätä
26253: kirjeenne n:o 737 ohella toimittanut valtioneu-     oikeutta valtio on käyttänyt vuokraamalla
26254: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        pyyntioikeuden Kiiminkijokivarren kalastushoi~
26255: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin           toyhtymälle. Nyt umpeutunut vuokrasopimus
26256: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 154:      on tarkoitus uusia ja se on valmisteilla maa-
26257:                                                     ja metsätalousministeriössä. Uuteen vuokrasopi-
26258:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      mukseen on tarkoitus sisällyttää ehdot, joiden
26259:        jotta vielä luonnontilassa olevan Kii-       mukaan, aikaisemmasta vuokrasopimuksesta
26260:        minkijoen lohen- ja taimenenpoikasten        poiketen, pyyntioikeus ·rajoitetaan koskemaan
26261:        tuotantoa ei perhokalastuksella vaaran-      vain vavalla ja vieheellä tapahtuvaksi siten,
26262:        neta?                                        että perhon koukun koko määrätään sellaiseksi,
26263:                                                     että pienet poikaset eivät siihen tartu. Lisäksi
26264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kalastusoikeuden vuokraaja veivoitetaan järjes-
26265: vasti seuraavaa:                                    tämään tehokas pyynnin valvonta ja huolehti-
26266:    Kalastuslain (503/51) nojalla on virtaavissa     maan saaliin tilastoinnista.
26267: vesistöissä rajoitettu kunnassa asuvan henkilön        Vuokrasopimuksen edellyttämien toimenpi-
26268: vapaata onkimisoikeutta siten, että onkiminen       teiden yhdessä edellä mainittujen kalastuslain
26269: on kielletty lohi- ja siikapitoisten vesistöjen     säännösten kanssa voidaan katsoa turvaavan
26270: kaskissa ja virtapaikoissa. Edelleen kalastuslain   Kiiminkijokeen nousseiden lohien ja taimenten
26271: nojalla lohen, taimenen ja järvitaimenen pyynti     poikastuotannon, joten perhokalastusta ei näis-
26272: joessa, virrassa ja kaskessa on kielletty syksyi-   sä puitteissa voida pitää joen poikastuotantoa
26273: sin.                                                vaarantavana tekijänä.
26274:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
26275: 
26276:                                                                      Ministeri Jarmo Wahlström
26277:                                            N:o 154                                               3
26278: 
26279: 
26280: 
26281: 
26282:                           Till Riksdagens Herr Talman
26283: 
26284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      rätten att fånga lax och laxöring tilikommer
26285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      staten på basen av s.k. regalrätt. Denna rätt
26286: se nr 737 av den 21 april 1982 tili vederbö-      har staten utnyttjat genom att arrendera ut
26287: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      rätten till fångst tili fiskevårdssammanslutning-
26288: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-       en för Kiminge älv. Avsikten är att förnya det
26289: salmi undertecknade spörsmål nr 154:              arrendeavtal som har utgått och ärendet är
26290:                                                   under beredning i jord- och skogsbruksminis-
26291:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    teriet. I det nya arrendeavtalet är det mening-
26292:        ta, för att produktionen av lax- och       en att, med avvikelse från tidigare arrendeav-
26293:        laxöringsyngel i Kiminge älv, som ännu     tal, inskränka fiskerätten tili att gälla endast
26294:        är i naturtilistånd, inte riskeras genom   användningen av spö och lockbete sålunda, att
26295:        fiske med fluga?                           storleken av krok i fluga föreskrivs vara sådan,
26296:                                                   att små fiskyngel inte krokas. Dessutom för-
26297:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     pliktas arrendetagaren att ordna en effektiv
26298: samt anföra följande:                             övervakning av fångsten och att dra försorg
26299:    Med stöd av lagen om fiske (503/51) har        om statistikföring i fråga om fångad fisk.
26300: inom kommun bosatt persons fria rätt att meta        De åtgärder som arrendeavtalet förutsätter
26301: i strömmande vattendrag inskränkts så, att        kan tillsammans med de ovan nämnda stadgan-
26302: mete är förbjudet i forsar och strömdrag i lax-   dena i lagen om fiske anses trygga yngelpro-
26303: och sikförande vattendrag. Vidare är med stöd     duktionen i fråga om den lax och laxöring som
26304: av lagen om fiske fångsten av lax, laxöring       stigit upp i Kiminge älv, varför fiske med
26305: och insjölaxöring under hösten förbjuden i älv,   fluga inte i dessa förhållanden kan anses vara
26306: å, ström och fors.                                en faktor som skulle äventyra yngelproduktio-
26307:    I fråga om Kiminge älv bör konstateras, att    nen i älven.
26308:      Helsingfors den 21 maj 1982
26309: 
26310:                                                                     Minister Jarmo Wahlström
26311: 1
26312: 1
26313:  1
26314:  1
26315:   1
26316:   1
26317:    1
26318:    1
26319:     1
26320:     1
26321:      1
26322:      1
26323:       1
26324:       1
26325:        1
26326:        1
26327:         1
26328:         1
26329:          1
26330:          1
26331:           1
26332:           1
26333:            1
26334:            1
26335:             1
26336:             1
26337:              1
26338:              1
26339:                                             1982 vp.
26340: 
26341: Kirjallinen kysymys n:o 155
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 
26346:                                 Holvitie: Sosiaaliturvamaksujen poistamisesta opiskelijoille kesä-
26347:                                     töistä maksettavista palkoista
26348: 
26349: 
26350:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26351: 
26352:    Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi-   Järjestely ei kausiluontoisuutensa takia vähen-
26353: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli-      täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi
26354: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeu-     tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön
26355: tuu entisestään.                                   ammattitaitoon.     Käytännön ammattitaidon
26356:    Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu      hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis-
26357: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä       tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen
26358: ei ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vas-     perustamista.
26359: taavaa harjoittelua opiskeluaikanaan.                 Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
26360:    Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
26361: pilaa (esim. alkoholismin takia) monesti lo-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
26362: pullisesti hänen työhönpääsynsä.                   raavan kysymyksen:
26363:    Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si-
26364: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa,                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26365: ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikus-          opiskelijoitten kesäharjoittelupaikkojen
26366: tannukset ovat aikaansaatuun tuotokseen näh-              vapauttamiseksi sosiaaliturvamaksuista,
26367: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit-            jotta vaikeaksi muodostunut kesähar-
26368: telijoiden työhönottoa suosita.                           joittelupaikkojen saanti ja nuorisotyöt-
26369:    Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu-          tömyys helpottuisi?
26370: palkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista.
26371:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1982
26372: 
26373:                                          Tapio Holvitie
26374: 
26375: 
26376: 
26377: 
26378: 088200501E
26379: 2                                             1982 vp.
26380: 
26381: 
26382: 
26383: 
26384:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26385: 
26386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         jelmassa todettiin, että nuorisotyöttömyyden
26387: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         lieventämiseksi selvitetään mahdollisuudet alen-
26388: mies, olette 22 päivänä huhtikuuta 1982 päi-         taa työeläkemaksuja nuorten työntekijöiden
26389: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        osalta. Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveys-
26390: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ministeriö tulee alentamaan vuoden 1983 alus-
26391: kansanedustaja Tapio Holvitien näin kuuluvas-        ta työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työ-
26392: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 155:               suhteissa olevien työntekijäin eläkelain piiriin
26393:                                                      kuuluvien nuorten työntekijöiden osalta perit-
26394:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tävää maksua porrastarualla maksu pysyvästi.
26395:        opiskelijoitten kesäharj oi ttelupaikkoj en   Alennettua maksua sovelletaan sen kalenteri-
26396:        vapauttamiseksi sosiaaliturvamaksuista,       vuoden loppuun, jolloin nuori työntekijä täyt-
26397:        jotta vaikeaksi muodostunut kesähar-          tää 23 vuotta.
26398:        joittelupaikkojen saanti ja nuorisotyöt-         Nuorisotyöttömyysongelmaa       helpottamaan
26399:        tömyys helpottuisi?                           on tarkoitus pyrkiä myös niillä toimenpiteillä,
26400:                                                      joita tutkitaan sosiaali- ja terveyministeriön
26401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        28 päivänä huhtikuuta 1982 asettamassa toimi-
26402: vasti seuraavaa:                                     kunnassa. Hallitusohjelman mukaisesti toimi-
26403:    Työnantajan sosiaaliturvamaksujen työvoi-         kunnan tehtävänä on selvittää vaihtoehtoisia
26404: ma- ja talouspoliittiset vaikutukset ovat viime      tapoja korvata työnantajan palkkaperusteisia
26405: aikoina olleet monissa eri yhteyksissä esillä.       sosiaaliturvamaksuja muulla perusteella kan-
26406: Myös nykyisen hallituksen ohjelmassa on pai-         nettavilla rahoitustavoilla. Toimikunnan on
26407: notettu välillisten työvoimakustannusten mer-        myös selvitettävä minkälaisia taloudellisia vai-
26408: kitystä työllisyyspolitiikassa. Toukokuun alusta     kutuksia muutoksella olisi sekä tehdä asian-
26409: toteutettiinkin yksityistä työnantajatahoa kos-      mukaiset toimenpide-ehdotukset uuteen laki-
26410: keva sosiaaliturvamaksun alennus, joka mer-          sääteiseen sosiaaliturvan rahoitusmuotoon siir-
26411: kitsi yritystoiminnalle tänä vuonna noin 410         tymisestä sekä sitä koskevasta aikataulusta.
26412: miljoonan markan helpotusta.                         Toimikunnan työlle on asetettu määräajaksi
26413:    Erityisesti nuorisotyöttömyydestä hallitusoh-     kuluvan vuoden loppu.
26414:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1982
26415: 
26416:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
26417:                                              N:o 1.5.5                                           3
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                           Till Riksdagens Herr Talman
26423: 
26424:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ligheterna tili en sänkning av arbetspensions-
26425: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       avgifterna för unga arbetstagares del utreds i
26426: se av den 22 april 1982 tili vederbörande          syfte att lindra ungdomsarbetslösheten. I enlig-
26427: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     het med detta kommer social- och hälsovårds-
26428: jande av riksdagsman Tapio Holvitie under-         ministeriet att fr.o.m. början av år 1983 sänka
26429: tecknade spörsmål nr 1.55:                         den avgift som uppbärs för unga arbetstagare,
26430:                                                    vilka berörs av lagen om pension för
26431:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          arbetstagare och lagen om pension för arbets-
26432:        vidta för att studerandenas sommar-         tagare i kortvariga arbetsförhållanden, genom
26433:        praktikplatser skall kunna befrias från     en bestående differentiering av avgiften. Den
26434:        socialskyddsavgift, så att de försvårade    sänkta avgiften tiliämpas tili utgången av det
26435:        möjligheterna att få sommarpraktik-         kalenderår, då den unga arbetstagaren fyller
26436:        platser skulle underlättas och ungdoms-     23 år.
26437:        arbetslösheten lindras?                        Avsikten är att försöka minska problemet
26438:                                                    med ungdomsarbetslösheten även genom de åt-
26439:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gärder som undersöks i den av social- och häl-
26440: samt anföra följande:                              sovårdsministeriet den 28 april 1982 tilisatta
26441:    De arbetskrafts- och ekonomiskpolitiska         kommitten. I enlighet med regeringsprogram-
26442: verkningarna av arbetsgivarens socialskyddsav-     met har kommitten tili uppgift att utreda
26443: gifter har under de senaste åren behandlats i      olika alternativ för ersättande av arbetsgiva-
26444: många olika sammanhang. De indirekta arbets-       rens på lön baserade socialskyddsavgifter med
26445: kraftskostnadernas betydelse i sysselsättnings-    finansieringssätt som verkställs på andra grun-
26446: politiken har framhållits även i den nuvarande     der. Kommitten skall även utreda de ekono-
26447: regeringens program. Fr.o.m. början av maj         miska verkningar som reformen skulle med-
26448: månad verkställdes sålunda en sänkning av so-      föra samt framlägga vederbörliga förslag tili
26449: cialskyddsavgiften som gäller privata arbetsgi-    åtgärder i samband med övergången tili en ny
26450: vare, vilket för företagsverksamheten i år inne-   lagstadgad form för finansiering av socialskyd-
26451: bär en lättnad om ca 410 milj. mk.                 det samt tidsschemat för denna. Kommittens
26452:    I regeringsprogrammet särskilt om ung-          arbete skall vara slutfört före utgången av
26453: domsarbetslösheten konstaterades det, att möj-     innevarande år.
26454:      Helsingfors den 19 maj 1982
26455: 
26456:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
26457:                                                 1982 vp.
26458: 
26459: Kirjallinen kysymys n:o 156
26460: 
26461: 
26462: 
26463: 
26464:                                    Eenilä: Joukkoliikenteen tarkastusmaksulain ja rikesakkolain tar-
26465:                                       peellisuudesta
26466: 
26467: 
26468:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26469: 
26470:     Eduskunnassa käsitellään parhaillaan rike-         voi olla oikealla tavalla tulkittu, kun joukko-
26471: sakkolakia. Sillä luotaisiin aivan uusi rikosoi-       liikenteen tarkastusmaksulain kaltainen järjes-
26472: keudellinen rangaistusseuraamusjärjestelmä. Tä-        telmä voidaan kansanvallassa luoda ja toteut-
26473: mä toteutettaisiin ensimmäiseksi tieliikenteessä,      taa.
26474: jonka sujuvuuden katsotaan välttämättä vaati-              Tilanteet kansalaisten henkilöllisyyden ja iän
26475: van tällaista joustavaa, tehokasta, summaarista        selvittämiseksi paikalla tarkastajan avuksi kut-
26476: järjestelmää. Liikennesääntöjä kun rikotaan ta-        suttavan poliisin avulla julkisesti ja liikennevä-
26477: vattoman• paljon.                                      lineen seisoessa tätä odotettaessa, ovat jotakin
26478:     Rikesakkolaki merkitsee riippumattomien            muuta kuin se, mitä hallitusmuodon 6 §:n
26479: tuomioistuinten tuomiovallan siirtämistä hal-          kunnian ja henkilökohtaisen vapauden turva
26480: lintovallalle. Ensinnä tämä esitetään toteutetta-      edellyttäisi. Toisaalta järjestelmä synnyttää on-
26481: vaksi .tekemällä poliiseista "katutuomareita".         gelmia myös tarkastajien henkilöllisyyden jul-
26482: Järjestelmä esitellään nimenomaan rikosoikeu-          kistamiseen pakottavana. Järjestelmä työllistää
26483: dellisena, vaikka rangaistuksen tuomitsisivat          nyt rahastajien asemesta tarkastajia. Se on te-
26484: siis hallintoon kuuluvat viranhaltijat.                hokas tapa kerätä matkustajilta muutaman mar-
26485:     Kehitys alkoi joukkoliikenteen tarkastusmak-       kan asemesta 70 markkaa vastikkeena verotta-
26486: sulailla. Siinäkin liikenteen joustavuuden ja te-      jan tarjottavaksi kuuluvasta välttämättömyys-
26487:  hokkuuden sanottiin välttämättä vaativan uutta        palvelusta.
26488: summaarista seuraamusjärjestelmää. Tuomioval-              Joukkoliikennettä eivät liiemmin käytä va-
26489:  ta siirrettiin hallinnon viranhaltijoille, joukko-    rakkaat, vaan vanhukset ja vammaiset, lapset
26490: liikenteentarkastajille. Joukkoliikenteestä oli ra-    sitäkin enemmän. He joutuvat usein vahingos-
26491: hastaja-ammattikunta poistettu ja hankittu ti-         sa "matkustusrikollisiksi". Liikenteen jousta-
26492: lalle automaatit. Työllisyyttä oli näin merkittä-      vuuden varjolla luotiin jokamiehen jokapäivä-
26493:  vällä tavalla heikennetty. Kun automaatit eivät       rikollisuus. Seuraamukseksi olisi riittänyt nor-
26494:  valvoneet rahastajien tavoin, että maksut tuli-       maalin kertamaksun periminen. Henkilöllisyyt-
26495:  vat suoritetuiksi, joutui yhä useampi matkusta-       tä ei silloin olisi tarvinnut selvittää eikä mat-
26496:  ja kiusaukseen "pinnata" jatkuvasti nousevista        kustajasta näin ollen olisi tehty rikollista. Mak-
26497:  liikennemaksuista. Onhan aina toivottu kansa-         sujen saaminen kai oli viime kädessä tarkoitus
26498:  laisten keskuudessa vähintään omakustannus-           turvata, ei välttämättä matkustajien rankaise-
26499:  hintaisia, ellei peräti ilmaisia joukkoliikennepal-   minen. Viimemainittu muodostui kuitenkin
26500:  veluja veronkantajalta veronmaksun eräänä vas-        lain ensisijaiseksi tavoitteeksi.
26501:  tikkeena. Nyt luotiinkin ilmaismatkojen ase-              Nyt ollaan rikesakkolakiesityksellä - jälleen
26502:  mesta tehokas uusi rangaistusjärjestelmä, mak-        kerran liikenteen sujuvuuteen vedoten - syn-
26503:  sujärjestelmän nimellä, ja "ilmaismatkustajista"      nyttämässä uutta jokamiehenrikollisuutta. En-
26504:  tehtiin rikollisia.                                   sin luotaisiin jalankulku- ja pyöräilyrikollisuus
26505:      J aukkoliikenteen tarkastusmaksu tuli lopulta      tieliikenteen rikesakkolailla. Myöhemmin on
26506:  koskemaan ainoastaan Helsingin ja sen lähiym-         muista järjestyssääntöjen luonteisista rikkomuk-
26507:  päristön joukkoliikennettä. Helsinkiläisten ko-       sista mahdollista luoda "kansalaisrikollisuutta"
26508:  kemukset ovat tyrmistyttäviä, ihmisarvoa louk-        lisää jokamiehen jokapäiväisen elämisen kielto-
26509:  kaavia ja alentavia. Oikeusturva matkustajilta        ja tehostavalla rikesakolla.
26510:   meni tyystin. Kansalaisten perustuslain turvaa           Kaikki tapahtuisi hallituksen esityksen mu-
26511:   nauttiva henkilökohtainen vapaus ja kunnia ei        kaan tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. -
26512:  0882004903
26513: 2                                            1982 vp.
26514: 
26515: Koskenlinen omaisuudensuojaan ei vastaavalla        pauttaan loukattaisiin joka päivä joka kääntees-
26516: tavoin olisi mitenkään mahdollista. Minkään-        sä. Kuitenkin tämä laki esitetään säädettäväksi
26517: laiset summaariset menettelyt edes valtavien        siis tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Tie-
26518: verorikosten selvittämiseksi eivät ole meillä       liikenteestä on helppo siirtyä rikesakkojen an-
26519: mahdollisia. Edes valvontaa ns. "pimeiden ti-       tamiseen uudella lailla siellä, missä säännöksiä
26520: lien" avaamiseksi verottajalle ei saada aikaan.     ja kieltoja yleisesti rikotaan. Ja näitä toimin-
26521: Kuitenkin kysymys on mittavasta taloudelli-         toja löytyy, kieltoja kun yhteiskunnassamme
26522: sesta rikollisuudesta, joka näin jää selvittä-      "pienen" ihmisen jokapäiväisen elämän varalta
26523: mättä.                                              riittää yllin kyllin. Myös ns. kansalaistottele-
26524:    Liikenteessä taas on tehokas valvonta päin-      mattomuuteen olisi näin helppo tehokkaasti
26525: vastoin kuin taloudellisessa rikollisuudessa. Ja-   puuttua. - Tällaisilla laeilla muserretaan oi-
26526: lankulku ja pyöräily varsinkin suurten kaupun-      keusjärjestyksemme perusteita.
26527: kien keskustoissa on autojen vuoksi kovin ra-          Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
26528: joitettua. Pyöräilijäitähän puuttuu tyystin paik-   järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
26529: ka liikenteessä. Kansalaisten henkilökohtainen      tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26530: vapaus - josta aivan ilmeisesti on kysymys -        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26531: on siis kaupunkiliikenteessä kovin rajoitettu.
26532: Se tarvitsisi lain suojaa. Nyt kuitenkin hallitus             Onko Hallitus tietoinen joukkoliiken-
26533: esittää näiden rajoitusten tehostamiseksi uutta            teen tarkastusmaksulain käytännössä ai-
26534: tehokasta, summaarista rangaistusseuraamusjär-             heuttamista perusoikeuksien loukkauk-
26535: jestelmää.                                                 sista, ja
26536:    Ongelmat henkilöllisyyden ja iän sekä van-                 onko Hallitus harkinnut luopua jär-
26537: hempien henkilöllisyyden selvittämiseksi - ri-             jestelmästä tai muuttaa tarkastusmak-
26538: kesakkolakiesityksessähän ei ole ikärajaa - tu-            sun esimerkiksi kertamaksun suurui-
26539: levat synnyttämään samanlaisia ongelmatilan-               seksi, sekä
26540: teita kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksulakia               pitääkö Hallitus edellä selvitetyn ta-
26541: sovellettaessa. Kansalaisten oikeusturva on vaa-           paista lainsäädäntökehitystä oikeansuun-
26542: rassa. Rikesakkolain nojalla heidän "perustus-             taisena?
26543: laillista" kunniaansa ja henkilökohtaista va-
26544:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1982
26545: 
26546:                                            Paula Eenilä
26547:                                               N:o 156                                               3
26548: 
26549: 
26550: 
26551: 
26552:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26553: 
26554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       massa 1. 6. 1979 lukien, on otettu matkusta-
26555: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         van yleisön keskuudessa ymmärtämyksellä vas-
26556: mies, olette 23 päivänä huhtikuuta 1982 päi-        taan. Matkalipun näyttämistä vaadittaessa tus-
26557: vätyn .kirjeenne n:o 747 ohella toimittanut         kin on yleensä koettu kysymyksessä tarkoite-
26558: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    tuin tavoin ihmisarvoa loukkaavaksi tai alenta-
26559: nöksen kansanedustaja Eenilän näin kuuluvasta       vaksi, vaan pikemminkin tunnettu yhteiseksi
26560: kirjallisesta kysymyksestä n:o 156:                 eduksi, että joukkoliikenteen kustannuksiin
26561:                                                     osallistuminen tapahtuu oikeudenmukaisesti
26562:           Onko Hallitus tietoinen joukkoliiken-      maksuvelvollisuutensa välttämään pyrkineen
26563:        teen tarkastusmaksulain käytännössä ai-      henkilön joutuessa yhteistä etua loukkaavasta
26564:        heuttamista perusoikeuksien loukkauk-         menettelystään maksamaan ylimääräisen mak-
26565:        sista, ja                                    sun.
26566:           onko Hallitus harkinnut luopua jär-           Eduskunnalle on 14. 5. 1982 annettu halli-
26567:        jestelmästä tai muuttaa tarkastusmak-         tuksen esitys laiksi joukkoliikenteen tarkastus-
26568:        sun esimerkiksi kertamaksun suurui-          maksusta annetun lain muuttamisesta siten,
26569:        seksi, sekä                                   että tarkastusmaksujärjestelmän käyttöönotto
26570:           pitääkö Hallitus edellä selvitetyn •ta-   mahdollistettaisiin sen nykyisessä muodossa
26571:        paista lainsäädäntökehitystä oikeansuun-      myös Helsingissä alkavassa metroliikenteessä.
26572:        taisena?                                         Kysymyksen perusteluissa viitataan muun
26573:                                                     ohella eduskunnan käsiteltävänä olevaan halli-
26574:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksen esitykseen rikesakkolaiksi (n:o 19/
26575: vasti seuraavaa:                                     81), jossa ehdotetaan uuden yleisen seuraamuk-
26576:    Tarkastusmaksujärjestelmästä säädettäessä on     sen, rikesakon ottamista rikosoikeudelliseen
26577: tarkastettavien henkilöiden kohtelusta ja myös       seuraamusjärjestelmään. Rikesakolla on tarkoi-
26578: oikeusturvasta huolehdittu joukkoliikenteen         tus täyttää se aukko seuraamusjärjestelmässä,
26579: tarkastusmaksusta annetun lain ( 469 /79)           joka tällä hetkellä on poliisin huomautuksen
26580: 10 §: ssä. Sen mukaan tarkastusmaksu jätetään       ja päiväsakkoperusteisen sakkorangaistuksen
26581: määräämättä matkustajalle, jos ilmenee, että        välillä. Koska rikesakko esityksen mukaisesti
26582: matkustaminen ilman asianmukaista matkalip-         on rikosoikeudellinen rangaistusseuraamus, sitä
26583: pua on johtunut matkustajan ikä, kehitystaso,       sovellettaessa noudatetaan samoja syyntakei-
26584: terveydentila, mielentila tai muu näihin rinnas-    suusikärajoja kuin muihinkin rikoksiin. Rike-
26585: tettava erityinen seikka huomioon ottaen an-        sakon kohteena voi siten olla vain 15 vuotta
26586: teeksiannettavasta huomaamattomuudesta, ajat-       täyttänyt henkilö.
26587: telemattomuudesta      tai    tietämättömyydestä        Rikesakolla pyritään nopean ja tehokkaan
26588: taikka jos tarkastusmaksun määräämistä muus-        seuraamuksen määräämiseen nimenomaan vä-
26589: ta syystä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana       häiseen rikkomukseen syyllistyneelle sekä ran-
26590: tai perusteettomana. Laissa on lisäksi oikeus-      kaisumenettelystä kaikille osapuolille aiheutu-
26591: turvatarkoituksessa varattu muutoksenhaku-          van työn rationalisoimiseen.
26592: mahdollisuus matkustajalle, joka on tyytymätön          Rikesakon määräisi poliisipiirin päällikön
26593: tarkastusmaksun määräämistä koskevaan tar-          valvonnan ja ohjauksen mukaisesti toimiva po-
26594: kastajan toimenpiteeseen. Muutoksenhakujen          liisi antamalla rikkomuksen aiheuttaneelle rike-
26595: vähyys osoittanee tarkastusmaksujärjestelmän        sakkomääräyksen, jonka saaneelia olisi aina oi-
26596: toimivan hyvin.                                     keus yhden viikon kuluessa saattaa määräyk-
26597:    Tarkastusmaksujärjestelmä pääkaupunkiseu-        sen oikeellisuus rikkomuksen tekopaikkakun-
26598: dulla, jossa se toistaiseksi vain on ollut voi-     nan alioikeuden käsiteltäväksi. Asian käsitte-
26599: 4                                          1982 vp.
26600: 
26601: lisi alioikeus yhden lakimiestuomarin kokoon-     hin kysymyksen perusteluissa ohimennen viita-
26602: panossa. Kukaan ei rikesakkojärjestelmän käyt-    taan - päättäminen kuuluu eduskunnalle.
26603: töönoton johdosta joutuisi siten kysymyksessä        Voimassa oleva laki joukkoliikenteen tarkas-
26604: ilmaistuin tavoin "katutuomarin" rangaistavak-    tusmaksusta samoin kuin rikesakkolaki sellai-
26605: si, koska hän voi helposti saattaa rikesakko-     sena kuin se on hallituksen esityksessä ovat ke-
26606: määräyksen tuomioistuimen tutkittavaksi.          nenkään oikeusturvaa loukkaamatta tarpeen
26607:     Oikeusturvamääräykset on kaikin tavoin        vaatimia yhteiskunnan toimivuutta turvaa-
26608: otettu huomioon valmisteltaessa esitystä rike-    massa.
26609: sakkolaiksi, jonka säätämisjärjestyksestä - mi-
26610:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1982
26611: 
26612:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
26613:                                              N:o 156                                              5
26614: 
26615: 
26616: 
26617: 
26618:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26619: 
26620:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       resande allmänheten. Att på uppmaning visa
26621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       biljetten har knappast i allmänhet upplevts
26622: se nr 747 av den 23 april 1982 tili veder-         som kränkande ellet förnedrande för människo-
26623: börande medlem av statsrådet översänt av-          värdet på det sätt som spörsmålet avser, utan
26624: skrift av följande av riksdagsman Eenilä under-    snarare har man upplevt det som ett gemen-
26625: tecknade spörsmål nr 156:                          samt intresse att kostnaderna för kollektiv-
26626:                                                    trafiken fördelas rättvist, då en person som
26627:           Är Regeringen medveten om de             försökt undgå avgiftsskyldigheten måste betala
26628:        kränkningar av grundrättigheterna som       en extra avgift för detta sitt förfarande som
26629:        lagen om kontrollavgift i kollektivtra-     strider mot det gemensamma intresset.
26630:        fik i praktiken förorsakar, och                 Till riksdagen har 14. 5. 1982 avlåtits en
26631:           har Regeringen övervägt att avstå        regeringsproposition med förslag tili Iag angå-
26632:        från detta system ellet ändra kontroll-     ende ändring av Iagen om kontrollavgift i kol-
26633:        avgiften tili exempel till samma belopp     Iektivtrafik så att systemet med kontrollavgift
26634:        som en engångsavgift, samt                  skulle kunna tas i bruk i sin nuvarande form
26635:           anser Regeringen det riktigt att lag-    också inom den metrotrafik som börjar i Hel-
26636:        stiftningen utvecklas i ovan anförda        singfors.
26637:        riktning?                                       I motiveringarna tili spörsmålet hänvisas
26638:                                                    bland annat tili regeringens proposition med
26639:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt    förslag tili lag om ordningsbot (nr 19/81) som
26640: anföra följande:                                   är under behandling i riksdagen och där det
26641:     Vid fastställandet av systemet med kontroll-   föreslås att en ny allmän påföljd, ordningsbot,
26642: avgifter har behandlingen av de kontrollerade      skulle intas i det straffrättsliga påföljdssyste-
26643: personeroa och också deras rättsskydd beaktats     met. Avsikten är att med ordningsboten fylla
26644: i 10 § lagen om kontrollavgift i kollektiv-        den Iucka i påföljdssystemet som för närvaran-
26645: trafik (469 79) . Enligt den påförs kontroll-      de finns mellan anmärkning av polis och det
26646: avgift inte en passagerare, om det framgår att     nuvarande bötesstraffet som grundar sig på
26647: färden har företagits utan behörig biljett på      dagsböter. Eftersom ordningsbot enligt propo-
26648: grund av ouppmärksamhet, tanklöshet eller          sitionen är en straffrättslig påföljd iakttas vid
26649: okunnighet som är ursäktlig med hänsyn tili        tillämpningen av denna samma åldersgränser
26650: den resandes ålder, utvecklingsnivå, hälsotill-    beträffande tillräknelighet som för andra brott.
26651: stånd, sinnestillstånd ellet annan därmed jäm-     Ordningsbot kan således bara ådömas personer
26652: förbar omständighet eller om påförande av          som fyllt 15 år.
26653:  kontrollavgift av annan orsak måste anses vara        Med ordningsbot eftersträvar man en snabb
26654: uppenbart oskäligt eller obefogat. Lagen har       och effektiv påföljd särskilt för sådana som
26655:  dessutom i avsikt att trygga rättsskyddet ga-     gjort sig skyldiga tili obetydliga förseelser
26656: ranterat en passagerare möjligheten att söka       samt en rationalisering av det arbete som be-
26657:  ändring om han är missnöjd med en kontrol-        straffningsförfarandet åsamkar alla parter.
26658: lörs åtgärd som gäller påförande av kontroll-          Den som begått en förseelse skulle föreläg-
26659: avgift. Det ringa antalet ansökningar om änd-      gas ordningsbot av en polisman under över-
26660:  ring torde visa att systemet med kontrollav-      vakning och ledning av chefen för polisdistrik-
26661: gifter fungerar bra.                               tet. Den som mottagit ordningsbotsföreläggan-
26662:     Systemet med kontrollavgift har i huvud-       de har rätt att inom en vecka bringa riktig-
26663:  stadsregionen, där det bara varit i kraft sedan   heten i föreläggandet tili handläggning i under-
26664:  1. 6. 1979, mottagits med förståelse av den       rätt på den ort där förseelsen begåtts. Ärendet
26665: 0882004903
26666: 6                                           1982 vp.
26667: 
26668: behandlas i underrätt av en lagfaren domare.      lagstiftningsordningen -    viiken tangeras i
26669: Ingen skulle således på det sätt som uppges i     motiveringarna tili spörsmålet - ankommer på
26670: spörsmålet råka ut för att bli bestraffad av en   riksdagen.
26671: "gatudomare", eftersom han lätt kan föra ord-        Den gällande lagen om kontrollavgift i kol-
26672: ningsbotsföreläggandet tili prövning vid dom-     lektivtrafiken liksom också lagen om ordnings-
26673: stol.                                             bot sådan den utformats i regeringens propo-
26674:    Rättsskyddssynpunkterna har på allt sätt       sition kränker inte medborgarnas rättsskydd
26675: iakttagits vid beredandet av propositionen med    och lagarna är av behovet påkallade för att
26676: förslag tili lag om ordningsbot. Beslutet om      trygga samhällets funktionsduglighet.
26677:     · · Helsingfors den 20 maj 1982
26678: 
26679:                                                             Justitieminister Christoffer Taxell
26680:                                                  1982 vp.
26681: 
26682: Kirjallinen kysymys n:o 157
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 
26687:                                      Jaakonsaari ym.: Ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitos-
26688:                                          ten oppilasasuntoloita koskevien ohjeiden uusimisesta
26689: 
26690: 
26691:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26692: 
26693:     Ammattikasvatushallituksen alaisen Pohjois-         jolla saattaa olla monenlaisia ongelmia. Nyky~
26694: Pohjanmaan keskusammattikoulun ilmapiiriä               aikaisen ajattelun vasta1sena voidaan myös pitää
26695: ovat usean vuoden ajan heikentäneet koulun              tyttöjen ja poiJkien jyrkkää erottelua toisistaan:
26696: oppilasasuntolan ·tiukat ·säännöt, jotka mitä il-       ,tytöt ja pojat eivät saa vierailla •toistensa luo"
26697: mdsimmin ovat pedagogisesti väärät. Erittäin            na, kielto koskee niin kihla- kuin avoparejakin.
26698: kova kuri on jo synnyttänyt uhmakkuutta, ta-               Oppilaat ovat kiinnittäneet huomiota myös
26699: hallisia rikkomuksia ja vastenmielisyyttä yleen-        paloturvalHsuudessa ilmenneisiin puutteisiin.
26700: sä sääntöjä kohtaan. Tämä tuskin palvelee am-           Ulospääsy on hankalaa. Asuntolaan on raken-
26701: mattikoulutuksen 'tavoitteita kasvattaa nuoria          nettu vesiposteja, jotka kuitenkin ovat käyttö-
26702: ''siveellisyyteeri ja hyviin tapoihin" eikä kuvas-      kelvottomia.                          ·
26703: ta sitä eettis•tä suuntaa, johon suomalaisen kou-        . Edellä olevaan viitaten ja vahiopäiväjärjes-
26704: h.llaitokseri kasvatusta ja opetuksen ·sisältöä olisi   tyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
26705: kehitettävä.                                            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26706:     Oppilaat ovat usean vuoden ajan ydttäneet           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
26707: saada muutosta mm. asuntolan ulko-ovien sul-            kysymyksen:
26708: kemisaikoihin. Ovet suljetaan kello 22, jonka
26709: jälkeen nuori jää kadulle. Asuntolaan ei pääse                    Mihin toimenpitelSltn HaUitus aikoo
26710: sisään eikä sieltä voi poistua, mikä on kat-                   ryhtyä uudistaakseen ammattikasvatusc
26711: sottu paloturvaUisestikin vaaralliseksi. Oppilaat              hallituksen alaisuudessa toimivien oppi-
26712: piJtävät myös kohtuuttomana rangaistuksena                     laitosten, kuten Pohjois-Pohjanmaan
26713: sitä, että esimerkiksi esiintyminen alkoholin                  keskusammattikoulun; oppilasasuntoloita
26714: vaiJkutuksen alaisena johtaa kahden viikon erot-               koskevia ohjeita niin, että ne vastaisi~
26715: tamiseen asuntolasta, ja tapahtuman toistties,sa               vaot mahdollisimman hyvin ammattikou-
26716: seuraa lopullinen erottaminen. Alkoholin käyt-                 lutuksen kasvatuksellisia tavoitteita ja
26717: töä piJtää toki ehdottomasti pitää epäsuotava-                 kunnioi:ttaisivat nuorten ihmtsarvoa ja
26718: na, ·rnutta erottaminen on väätä lääke nuorelle,               ihmisoikeuksia?
26719:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1982
26720: 
26721:                  Liisa Jaakonsaari                                       Helvi Niskanen
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 
26726: 088200517Y
26727: 2                                             1982 vp.
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26733: 
26734:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koulun asuntolan järjestys!säännöt on yleisten
26735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ammattikoulun oppilaitosneuvostosta 20 päivä-
26736: olette. 23 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn          nä kesäkuuta 1974 annetun lain (520/74)
26737: kirjeenne ohdla toimittanut valtioneuvoston          2 §:n mukaisesti laatinut ja 17.12.1975 nou-
26738: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        datettavaksi vahvistanut koulun oppilaitosneu-
26739: edustaja Liisa Jaakonsaaren ym. näin kuulu-          vosto asuntolan asukkaita kuultuaan. Oppilai-
26740: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 157:            tosneuvostossa on puolet oppilas- ja puolet
26741:                                                      opettajajåiseniä. Neuvosto vaHtsee keskuudes-
26742:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä
26743:        ryhtyä uudistaakseen ammattikasvatus-         sihteerin.
26744:        hallituksen alaisuudessa toimivien oppi-         Ko. asuntolan järjestyssäännöt on käsitelty
26745:        laitosten, kuten Pohjois-Pohjanmaan           uudelleen 3. 5. 1979 pidetyssä oppilaitosneuvos-
26746:        keskusammattikoulun, oppilasasuntoloita       ton kokouksessa. Niitä ei tällöin muutettu.
26747:        koskevia ohjeita niin, että ne vastaisi-      Edelleen voidaan todeta, että yleisten ammatti-
26748:        vat mahdollisimman hyvin ammattikou-          koulujen oppilaitosneuvostosta 20 päivänä joulu-
26749:        lutuksen kasvatuksellisia tavointeita ja      kuuta 1974 annetun asetuksen (936/74) 8 §:n
26750:        kunnioi:ttaisivat nuorten ihmisarvoa ja       mukaan Oppilaitosneuvosvon päätökseen, joka
26751:        ihmisoikeuksia?                               koskee asuntolan järjestyssääntöjen antamis,ta,
26752:                                                      saa opettaja ja muu koulun palveluksessa oleva
26753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sekä oppilas ja hänen holhoojansa hakea muu-
26754: vasti ,seuraavaa:                                    tosta valittamalla ammattikasvatushallitukseen.
26755:    Ammattikasvatushail.lituksen alaisten oppilai-    Kummastakaan edellä mainitu~ta päätöksestä
26756: tosten oppilasasuntoJoiden järjestyssäännöt ovat     ei ole vail.itettu. Lisäksi on Pohjois-Pohjanmaan
26757: asuntolakohtaiJsia. OppilasasuntoJoiden järjestys-   keskusammattikoulun oppilaitosneuvosto aset-
26758: sääntöjen tarkoituksena on taata asuntolassa         tanut asuntolan vail.vontaa varten asuntolaneu-
26759: kaikille opiskelu- ja lepomahdollisuus. Tällöin      voston, johon kuuluu 11 jäsentä. Siinä on 8
26760: on otettava huomioon mm. asuntoJoiden ah-            oppilasta, 'apulaisrehtori, rnsuntolanvalvoja tai
26761: taus ja yhteismajoitusolosuhteet ynnä muut sel-      -hoitaja ja terveydenhoitaja. Asuntolan järjes-
26762: laiset tekijät. Toisaalta järjestyssääntöjen on      tyssääntöjen rikkomisesta asuntolaneuvosto voi
26763: oltava ,sellaiset, että ne turvaavat oppilaiden      antaa .kirjallisen varoituksen ja oppilaitosneu-
26764: viihtyvyyden vapaa-aikana. Koska asuntolassa         vosto voi erottaa asuntolasta joko määräajaksi
26765: asuvista huomattava osa on alaikäisiä, on oppi-      tai kokonaan.
26766: lasasuntoJoiden järjestyssäännöissä yleisesti ase-      Asuntolan ulko-ovien ehdotonta suLkemista
26767: tettu rajoituksia huoneissa vier:ailemisten, tupa-   yöksi ei voida pitää ~tarkoituksenmukaisena.
26768: koinnin ja aLkoholin käy,tön suhteen, minkä          Ammattikasvatushallitus on ilmoi-ttanut, että
26769: lisäksi asuntolan ulko-ovet on yleensä suljettu      se kehottaa alaisiaan oppilaitoksia siirtymään
26770: tiettynä aikana ja vaadittu hiljaisuus määrätyn      tältä osin joustavampaan käytäntöön sekä ryh-
26771: ajan kuluttua ovien sulkeutumisesta.                 tymään myös kaikkiin palotutvallisuuden edel-
26772:    Myös Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-            lyttämiin toimenpiteisiin.
26773:      Helsingi:ssä 27 päivänä toukokuuta 1982
26774: 
26775:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
26776:                                               N:o 1.57                                             3
26777: 
26778: 
26779: 
26780: 
26781:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26782: 
26783:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Ordningsreglerna för elevhemmet i norra
26784: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Österbottens centralyrkesskola har också gjorts
26785: velse av den 23 april 1982 tili vederbörande         upp i enlighet med 2 § lagen om läroanstaltsråd
26786: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       vid allmänna yrkesskolor av den 20 juni 197 4
26787: jande av riksdagsman Liisa Jaakonsaari m. fl.         (520/74) och fastställts av skolans läroan-
26788: undertecknade spörsmål nr 157:                       staltsråd, efter att invånarna i elevhemmet
26789:                                                      hörts i frågan. Av medlemmarna i läroanstalts-
26790:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rådet är hälften elever och hälften lärare. Rå-
26791:        ta för att reformera direktiven för elev-     det väljer inom sig en ordförande och vice-
26792:        hemmen som verkar i samband med               ordförande samt sekreterare.
26793:        läroanstalter underställda yrkesbildnings-       Ordningsreglerna för ifrågavarande elevhem
26794:        styrelsen, såsom t.ex. Norra Österbot-        har behandlats på nytt i läroanstaltsrådets mö-
26795:        tens centralyrkesskola, så att dessa di-      te den 3. 5. 1979. Härvid gjordes inga än-
26796:        rektiv skulle motsvara så mycket som          dringar. Ytterligare kan man konstatera att
26797:        möjligt yrkesutbildningens pedagogiska        enligt 8 § förordningen om läroanstaltsråd vid
26798:        målsättningar och respektera de ungas         allmänna yrkesskolor av den 20 december 197 4
26799:        människovärde och mänskliga rättig-            (936/74) får i läroanstaltsrådets beslut, som
26800:        heter?                                        gäller elevhemmets ordningsregler, lärare, an-
26801:                                                      nan person i skolans tjänst samt elev och hans
26802:                                                      förmyndare söka ändring genom skriftliga be-
26803:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        svär hos yrkesutbildningsstyrelsen. Besvär i nå-
26804: samt framföra följande:                              gondera av ovannämnda beslut har inte in-
26805:    Ordningsreglerna för läroanstalternas elev-       lämnats. Läroanstaltsrådet vid Norra Österbot-
26806: hem som underlyder yrkesutbildningsstyrelsen         tens centralyrkesskola har därtill för övervak-
26807: utarbetas skilt för varje elevhem. Avsikten med      ning av elevhemmet upprättat ett elevhemsråd
26808: dessa ordningsregler är att försäkra sig om att      med 11 medlemmar. I rådet sitter 8 elever,
26809: alla som bor i elevhemmet har möjlighet att          vicerektorn, elevhemsövervakaren eller före-
26810: studera och vila. Härvid bör man beakta bl.a.        ståndaren samt hälsosköterskan. Vid överträ-
26811: utrymmesbristen och förekomsten av gemen-            delser av ordningsreglerna kan elevhemsrådet
26812: sam inkvartering, samt övriga motsvarande fak-       ge en skriftlig varning och läroanstaltsrådet
26813: torer. A andra sidan bör ordningsreglerna vara       kan relegera en elev från elevhemmet för en
26814: sådana att de främjar elevernas trivsel under        bestämd tid eller för alltid.
26815: fritiden. Eftersom en betydande del av elever-          Att dörrarna till elevhemmet ovillkorligen
26816: na i elevhemmena är minderåriga har det van-         stängs tili natten kan inte anses ändamålsen-
26817: ligen i ordningsreglerna fastställts begränsningar   ligt. Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat att
26818: om besök på rummen, rökning och alkohol-             styrelsen kommer att uppmana läroanstalterna
26819: bruk, förutom att ytterdörrarna vanligen stängs      att övergå till smidigare arrangemang på den-
26820: ett visst klockslag och tystnad krävs en viss        na punkt, samt att vidta alla de åtgärder som
26821: tid efter att dörrarna stängts.                      brandsäkerheten kräver.
26822:       Helsingfors den 27 maj 1982
26823: 
26824:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
26825:                                               1982 vp.
26826: 
26827: Kirjallinen kysymys n:o 158
26828: 
26829: 
26830:                                   Raudasoja ym.: Huoneiston vuokratuloja koskevan vähennysoi-
26831:                                      keuden laajentamisesta verotuksessa
26832: 
26833:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26834: 
26835:    Nykyisten verosäännösten mukaan on asun-          pitämisestä sekä siitä saadusta pienestä tulosta
26836: totulo vakinaisesta asunnosta, joka on omassa        ja annetaan asunnon olla tyhjänä tai otetaan
26837: tai. asianomaisen perheen käytössä, veronalaista     se omaan käyttöön.
26838: tuloa vain jos asunnon verotusarvo ylittää              Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan säily-
26839: 190 000 markkaa. Mikäli asunnossa· pidetään          mistä on pyritty viime vuosina joillakin
26840: alivuokralaisia tai omakotitalossa on yksikin        uusilla toimenpiteillä parantamaan. Ns. omai-
26841: vuokralaisperhe, niin saatu tulo katsotaan kiin-     suustulovähennys, joka tältä verovuodelta on
26842: teistötuloksi. Verotusohjeen mukaisesti saadaan      2 500 markkaa, koskee yhtä hyvin osinko-
26843: vuokratulosta vähentää vuokrattua osaa vastaa-       tuloja kuin veronalaisia korkotuloja ja muuna
26844: vat kiinteistön kulut sekä rakennuksen poistot.      asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä-
26845: Jos kysymyksessä on kerrostalo-osakehuoneis-         väksi vuokratusta asunnosta saatuja korko-
26846: tossa asuva alivuokralainen, saadaan vastaavasti     tuloja. Tämä näyttää sellaiselta keinolta, jota
26847: vähentää vuokralla olevan osan yhtiövuokra.          tarkoituksenmukaisella tavalla laajentamalla
26848:    Maassamme on, varsinkin kaupungeissa ja           voitaisiin käyttää houkuttimena vuokra-asunto-
26849: asutuskeskuksissa, vielä runsaasti omakotitalo-      kannan säilyttämiseksi tai jopa sen lisäämiseksi.
26850: ja, jotka ovat nk. puolitoistakerroksisia. Niissä    Tavoitteena voisi olla jopa se, että omakotita-
26851: on tavallisesti yläkerrassa erillinen huoneen ja     lossa, jossa on annettavissa vuokralle yksi huo-
26852: keittiön huoneisto. Se on usein annettu vuok-        neisto tai vastaavasti pidetään esimerkiksi vain
26853: ralle. Nykyinen omakotitalorakennussuuntaus          kahta alivuokralaista, kiinteistötulo olisi koko-
26854: on kuitenkin matalamallinen yhden perheen            naan verovapaata. Samoin voitaisiin menetellä
26855: talo, joten enää ei juuri rakenneta puolitoista-     kerrostaloasuntojen osalta, joissa pidetään yhtä
26856: kerroksisia omakotitaloja. Tämä on merkinnyt         tai enintään kahta alivuokralaista. Onhan varsin
26857: myös pienvuokra-asuntojen huomattavaa vähen-         paljon yksinäisiä henkilöitä, jotka asuvat kol-
26858: tymistä.                                             men-neljän huoneen osakeasunnoissa, joihin he
26859:     Kaupungeissa ja asutuskeskuksissa on viime       lähinnä nykyisten verotussäännösten vuoksi ei-
26860: vuosina voitu panna merkille, että entistä enem-     vät halua ottaa alivuokralaisia.
26861: män ovat omakotitalojen omistajat luopuneet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26862: pitämästä vuokralaisia ja ottaneet omaan käyt-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26863: töönsä yläkerran huoneet tai sitten jättäneet        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26864: ne kokonaan tyhjiksi tai varastotiloiksi. Tämä       vaksi seuraavan kysymyksen:
26865: on .selvästi nähtävissä vuosittaisissa tilastoissa
26866: vuokra-asuntokannan kasvavana poistumana.                      Aikooko Hallitus ryhtyä nykyisten
26867: Huomattavana tekijänä tapahtuneeseen kehi-                  verotussäännösten muuttamiseen siten,
26868:  tykseen on, sen jälkeen kun oma asunto tuli                että yhden perheen pienkiinteistössä ole-
26869: verovapaaksi pienkiinteistön omistajalle, että              van vuokrattavan huoneiston vuokratu-
26870: yhden vuokralaisen pitämisen takia on täytet-               lon ja samaten oman asunnon yhtey-
26871:  tävä monimutkainen kiinteistöveroilmoitus ja               dessä alivuokralaiselta perityn korvauk-
26872: pyrittävä lisäksi tarkoin erittelemään kiinteistön          sen verovapautta nykyisestään laajenne-
26873:  erilliset menot. Tämän lisäksi verottaja voi               taan niin, että ne olisivat vuokrananta-
26874:  käyttää verotuksessa harkintaa. Näin ollen mie-            jalle verovapaata tuloa?
26875:  luummin luovutaan yhden vuokralaisperheen
26876:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1982
26877: 
26878:          Juhani Raudasoja               Eino Grönholm                  Markus Aaltonen
26879:          Aimo Ajo                       Pirjo Ala-Kapee                Lea Savolainen
26880:                                         Reino Breilin
26881: 088200511S
26882: 2                                             1982 vp.
26883: 
26884: 
26885: 
26886: 
26887:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26888: 
26889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       otettiin lakiin vuonna 1980 ja sitä sovelletaan
26890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ensi kerran vuodelta 1981 toimitettavassa ve-
26891: olette 23 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn           rotuksessa, jolloin vähennyksen määrä on 1 700
26892: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         markkaa. Omaisuustulovähennyksen käyttöön
26893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        otolla laajennettiin aikaisempaa osinkotulovä-
26894: edustaja Raudasojan ym. näin kuuluvasta kir-         hennystä saattamalla veronhuojennuksen piiriin
26895: jallisesta kysymyksestä n:o 158:                     myös veronalaiset korkotulot ja asunnon vuok-
26896:                                                      raamisesta saadut tulot. Pyrkimyksenä on ollut
26897:            Aikooko Hallitus ryhtyä nykyisten         mm. se, että tällä tavoin voitaisiin osaltaan
26898:        verotussäännösten muuttamiseen siten,         hidastaa vuokra-asuntokannan vähenemistä.
26899:        että yhden perheen pienkiinteistössä ole-
26900:                                                         Koska uutta omaisuustulovähennystä koske-
26901:         van vuokrattavan huoneiston vuokratu-        va säännös on ollut voimassa vasta puolitoista
26902:        lon ja samaten oman asunnon yhtey-
26903:                                                      vuotta, on tässä vaiheessa vielä ennenaikaista
26904:         dessä alivuokralaiselta perityn korvauk-     arvioida sen vaikutuksia vuokra-asuntojen tar-
26905:         sen verovapautta nykyisestään laajenne-      jontaan. Vähennyksen enimmäismäärän huomat-
26906:         taan niin, että ne olisivat vuokrananta-
26907:                                                      tava korottaminen heti ensimmäisen voimassa-
26908:        jalle verovapaata tuloa?                      olovuoden jälkeen osoittaa, että hallituksen
26909:                                                      pyrkimyksenä on ollut edelleen tehostaa vähen-
26910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26911:                                                      nysoikeuden merkitystä. Harkittaessa vähen-
26912: vasti seuraavaa:                                     nyksen laajentamista vielä nykyisestä on kui-
26913:    Tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n mu-         tenkin kiinnitettävä huomiota myös siihen,
26914: kaan luonnollinen henkilö tai erillisenä vero-       onko perusteltua edelleen lieventää omaisuu-
26915: velvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä       den perusteella saatujen tulojen verokohtelua
26916: saa valtion- ja kunnallisverotuksessa vähentää       suhteessa esimerkiksi palkkatuloihin. Yleensä-
26917: omaisuustulovähennyksenä kotimaiselta osake-         hän verotuksessa on katsottu, että työtuloja tu-
26918: yhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingoista      lee verottaa pääomatuloja lievemmin. Vähen-
26919: ja osuuspääoman koroista taikka kotimaiselta         nyksen kehittäminen siten, että veronhuojen-
26920: säästöpankilta tahi osuuspankilta saaduista nii-     nuksen määrä riippuisi vuokrattavasta asunto-
26921: den lisärahastosijoituksille maksettavista korois-   tyypistä, monimutkaistaisi verotusta, eikä olisi
26922: ta ja muusta veronalaisesta korosta sekä muuna       siten perusteltua. Myöskään asuntopoliittiset
26923: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväk-       syyt eivät ilmeisesti vaatisi tällaista muutosta.
26924: si vuokratusta asunnosta saadusta vuokratulos-       Tarkoituksenmukaisinta onkin kohdella kaik-
26925: ta yhteensä 2 500 markkaa, kuitenkin enintään        kien vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettujen
26926: edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän.          asuntojen vuokraamisesta saatuja tuloja vero-
26927:    Omaisuustulovähennystä koskeva säännös            tuksessa yhtenäisesti.
26928:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1982
26929: 
26930:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
26931:                                              N:o 158                                                3
26932: 
26933: 
26934: 
26935: 
26936:                            Till Riksdagens Herr Talman
26937: 
26938:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       gången vid beskattningen för år 1981 och
26939: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       avdragsbeloppet är då 1 700 mark. Genom in-
26940: av den 23 april 1982 tili vederbörande med-         förandet av förmögenhetsinkomstavdraget ut-
26941: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     vidgades det tidigare dividendinkomstavdraget,
26942: av riksdagsman Raudasoja m. fl. undertecknade       eftersom även skattepliktiga ränteinkomster
26943: spörsmål nr 158:                                    och hyresinkomst från bostad blev föremål för
26944:                                                     skattelättnader. Strävan har bl. a. varit att
26945:           Ämnar Regeringen ändra nu gällande        man på detta sätt skulle kunna bromsa minsk-
26946:        skattestadganden så, att skattefriheten      ningen av antalet hyresbostäder.
26947:        för hyresinkomster från uthyrd lägen-           Eftersom stadgandet om det nya förmögen-
26948:        het i enfamiljsfastighet och för ersätt-     hetsskatteinkomstavdraget har varit i kraft
26949:        ning, som har uppburits från under-          först ett och ett halvt år är det ännu i detta
26950:        hyresgäst i den egna bostaden, utvidgas      skede för tidigt att bedöma dess verkningar
26951:        så, att dessa inkomster blir skattefri in-   på utbudet av hyresbostäder. En avsevärd
26952:        komst för hyresvärden?                       höjning av avdragets maximibelopp genast efter
26953:                                                     det första året stadgandet varit i kraft visar att
26954:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       regeringen har velat ytterligare öka avdrags-
26955: samt anföra följande:                               rättens betydelse. Då man överväger att ytter-
26956:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst och      ligare utvidga avdraget, bör det likväl också
26957: förmögenhet har fysisk person eller inhemskt        ses tili huruvida det är motiverat att ytterligare
26958: dödsbo, som skall beskattas såsom särskild          lindra beskattningen av inkomster från för-
26959: skattskyldig, rätt att vid stats- och kommunal-     mögenhet i förhållande tili exempelvis lönein-
26960: beskattningen såsom förmögenhetsinkomstav-          komster. I allmänhet har man vid beskattning-
26961: drag av dividender och ränta på andelskapital,      en ansett att arbetsinkomsterna skall beskattas
26962: som uppburits från inhemskt aktiebolag eller        lindrigare än kapitalinkomsterna. Om avdraget
26963: andelslag, eller av ränta, som uppburits från       utvecklas så, att skattelindringens belopp blir
26964: inhemsk sparbank eller andelsbank för tiliäggs-     beroende av den uthyrda bostadstypen, kompli-
26965: fondsinvesteringar, och av annan skattepliktig      ceras beskattningen. En sådan åtgärd är därför
26966: ränta samt av hyresinkomst från bostad, som         inte motiverad. Inte heller bostadspolitiska skäl
26967: uthyrts för användning såsom annan bostad           torde kräva en dylik ändring. Det är därför
26968: än fritidsbostad, avdra sammanlagt 2 500            ändamålsenligast att behandla alla inkomster
26969: mark, dock högst det sammanlagda beloppet           från bostad, som har uthyrts för användning
26970: av ovan avsedda inkomster.                          såsom stadigvarande bostad, enhetligt vid be-
26971:    Stadgandet om förmögenhetsinkomstavdrag          skattningen.
26972: intogs i lagen år 1980 och det tiliämpas första
26973:      Helsingfors den 25 maj 1982
26974: 
26975:                                                                        Minister Mauno Forsman
26976:                                                1982 vp.
26977: 
26978: Kirjallinen kysymys n:o 159
26979: 
26980: 
26981: 
26982: 
26983:                                    H. Järvenpää: Meripelastuskäyttöön soveltuvasta helikopterityy-
26984:                                       pistä
26985: 
26986: 
26987:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26988: 
26989:    Vuonna 1980 tehdyllä päätöksellä hankittiin        kestävän kovinkin pitkän ajan, tuntms1 perus-
26990: rajavartiolaitoksen käyttöön meripelastustoimin-      tellulta ottaa asia uudelleen tutkittavaksi. Ko-
26991: taan käytettäväksi kolme Mi-8 -helikopteria. Sil-     koomuksen taholta edellytettiin tilanteessa,
26992: loinen ratkaisu herätti jo ennen lopullista pää-      jossa hankintapäätös vuonna 1980 tehtiin, että
26993: töksentekoa varsin laajaa keskustelua. Kyseessä       hyväksyessään määrärahan eduskunta edellyt-
26994: olevan konetyypin soveltuvuutta meripelastus-         tää, että tutkimuksia meripelastuskäyttöön par-
26995: toimintaan epäiltiin monillakin tahoilla. Tämä        haimmin soveltuvan helikopterityypin selvittä-
26996: johtui lähinnä ·siitä, että Mi-8 -tyyppisessä heli-   miseksi välittömästi jatketaan. Asian selvittämi-
26997: kopterissa ei ole omaa pelastusjärjestelmää, toi-     nen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että pienen
26998: sin sanoen konetyypistä puuttuvat kellukkeet ja       maan resurssit voitaisiin mahdollisimman täysi-
26999: myös hätäkellukkeet. Täydellinen automaatio-          painoisesti hyödyntää hankkimalla suhteellisen
27000: ohjausjärjestelmä puuttuu niin ikään, siis jär-       pienelle pelastuslentäjäjoukollemme paras mah-
27001: jestelmä, joka takaisi ns. leijunta-automatiikan.     dollinen kalusto. Näin olisi todennäköisesti
27002: Kone ei ole myöskään sertifioitu toimimaan            mahdollista välttyä tilanteilta, joihin huhti-
27003: jatkuvissa jäätävissä olosuhteissa, vaan ainoas-      kuussa jouduttiin toisen nyt käytössä olevista
27004: taan niin, että sillä voidaan päästä pois jäätä-      helikoptereista jouduttua tekemään pakkolas-
27005: vistä olosuhteista. Koneista puuttui kokonaan         kun mereen.
27006: myös sopiva navigointi- ja viestintäjärjestelmä.         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
27007: Kun vielä otettiin huomioon koneen teho suh-          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
27008: teessa sen painoon, ei myöskään luotettu sen          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
27009: yksimoottoriominaisuuksiin.                           van kysymyksen:
27010:    Tämän vuoksi esitettiin meripelastushelikop-
27011: tereiden tutkimista siten, että Suomessa laadit-                Onko Hallituksen piirissä tehty yksi-
27012: tavan koelento-ohjelman mukaisesti testattaisiin             löityjä päätöksiä nykyisessä meripelas-
27013: eri puolilta tarjolla olevia konetyyppejä. Tätä              tuskalustossamme olevien puutteiden
27014: ei kuitenkaan haluttu toteuttaa.                             korjaamiseksi ja aiotaanko tehdä tar-
27015:    Kun navigointi- ja viestintäjärjestelmän ra-              kempia tutkimuksia parhaimmin meri-
27016: kentaminen ja vinssilaitteiden muutostyöt Mi-8               pelastuskäyttöön soveltuvan helikopteri-
27017: -konetyyppiin näyttävät ilmavoimien varikolla                tyypin löytämiseksi?
27018:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1982
27019: 
27020:                                           Heikki Järvenpää
27021: 
27022: 
27023: 
27024: 
27025: 088200476M
27026: 2                                           1982 vp.
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 
27031:                         Eduskunnan Herra Puhemiehell,e
27032: 
27033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jo ennestään olevia ilmavoimien Mi-8 -helikop-
27034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tereita. Uusia, rajavartiolaitokselle meripelas-
27035: olette 23 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         tuskäyttöön hankittuja helikoptereita vasta va-
27036: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rustetaan paremmin tähän tarkoitukseen sovel-
27037: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuviksi. Kokemuksia näiden helikoptereiden
27038: edustaja H. Järvenpään kirjallisesta kysymyk-      käytöstä varsinaiseen meripelastustyöhön saa-
27039: sestä n:o 159, jossa tiedustellaan:                daan vasta tämän vuoden loppupuolella. Käy-
27040:                                                    tössä olevan helikopterityypin tiedossa olevat
27041:           Onko Hallituksen piirissä tehty yksi-    puutteet pyritään poistamaan mahdollisimman
27042:        löityjä päätöksiä nykyisessä meripelas-     tarkoin meneillään olevassa varustelutyössä. Tä-
27043:        tuskalustossamme olevien puutteiden         mä meripelastusjärjestelmä ja siihen kuuluva
27044:        korjaamiseksi ja aiotaanko tehdä tar-       kalusto olisi tehtyjen päätösten pohjalta saatava
27045:        kempia tutkimuksia parhaimmin meri-         toimimaan ennen kuin tehdään johtopäätöksiä
27046:        pelastuskäyttöön soveltuvan helikopteri-    uusien kalustojen hankkimiseksi.
27047:        tyypin löytämiseksi?                           Maamme helikoptereihin perehtynyt insinöö-
27048:                                                    rikunta on lukumääräisesti hyvin pieni. Ilma-
27049:                                                    voimien ja rajavartiolaitoksen insinöörien tek-
27050:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nistä asiantuntemusta on pääosin käytetty kes-
27051: vasti seuraavaa:                                   kiraskaiden helikoptereiden varustamisessa me-
27052:    Kysymyksen perusteluista saattaa syntyä sel-    rilentotoiminnan vaatimusten mukaan. Meripe-
27053: lainen virheellinen käsitys, että maamme meri-     lastusalan teknistä ja käytännön asiantuntemus-
27054: pelastuspalvelun kehittäminen olisi kokonaan       ta on viime aikoina kartutettu määrätietoisesti
27055: riippuvainen helikopterikalustosta. Vuonna         kansainvälisissä ilmailunäyttelyissä, opintokäyn-
27056: 1980 tehdyt päätökset muodostivat kuitenkin        neillä monien maiden meripelastuskeskuksissa
27057: meripelastuksen osalta kokonaisuuden, johon        ja -lentotukikohdissa sekä helikopteritehtaissa.
27058: kuuluvat monet organisaatio-, henkilöstö-,         Kansainvälistä kehitystä seurataan, ja tutkimuk-
27059: koulutus- ja kalustoratkaisut. Oleellista on ha-   set tulevat osoittamaan, mitkä helikopterityypit
27060: vaita, että tähän järjestelmään voitiin aikaan-    soveltuvat meille parhaiten meripelastuskalus-
27061: saada nopeita parannuksia käyttämällä maassa       toa kehitettäessä.
27062:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
27063: 
27064:                                                                         Ministeri Mikko Jokela
27065:                                             N:o 159                                               3
27066: 
27067: 
27068: 
27069: 
27070:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27071: 
27072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bevakningsväsendet för sjöräddningsuppgifter
27073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       modifieras först nu så, att de blir bättre lämpa-
27074: se av den 23 april 1982 tili vederbörande med-     de för detta ändamål. Erfarenheter av använd-
27075: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ningen av dessa helikoptrar för det egentliga
27076: av riksdagsman H. Järvenpää undertecknade          sjöräddningsarbetet fås först i slutet av detta
27077: spörsmål nr 159:                                   år. De brister som man känner tili hos den
27078:                                                    helikoptertyp som är i användning försöker
27079:          Har man inom Regeringen fattat in-        man avhjälpa så noggrant som möjligt i det på-
27080:        dividualiserade beslut för att avhjälpa     gående utrustningsarbetet. Detta sjöräddnings-
27081:        bristerna i vår nuvarande sjöräddnings-     system och den därtili hörande materielen bor-
27082:        materiel och ämnar man utföra närmare       de på grundvalen av fattade beslut fås i funk-
27083:        undersökningar för att finna den heli-      tion innan man drar slutsatser för anskaffning
27084:        koptertyp som är bäst lämpad för sjö-       av ny materiel.
27085:        räddningsarbetet?                              De ingenjörer i vårt land som är förtrogna
27086:                                                    med helikoptrar är mycket få. Den sakkunskap
27087:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som luftstridskrafternas och gränsbevaknings-
27088: samt anföra följande:                              väsendets ingenjörer besitter har tili största
27089:   Av motiveringen för spörsmålet kan man få        delen använts vid utrustandet av medeltunga
27090: den felaktiga uppfattningen att utvecklandet av    helikoptrar enligt de krav som ställs av sjöflyg-
27091: vårt lands sjöräddningstjänst skulle vara helt     ningsverksamheten. Sjöräddningsbranschens tek-
27092: beroende av helikoptermaterielen. De beslut        niska och praktiska sakkunskap har under se-
27093: som fattades år 1980 utgjorde dock för sjö-        nare tid ökats målmedvetet vid internationella
27094: räddningens vidkommande en helhet, som in-         luftfartsutställningar, med studiebesök vid flera
27095: nefattade många avgöranden i fråga om orga-        länders sjöräddningscentraler och -flygbaser
27096: nisation, personal, utbildning och materiel. Det   samt vid helikopterfabriker. Man följer med
27097: bör observeras att detta system snabbt kunde       den internationella utvecklingen och undersök-
27098: förbättras med hjälp av luftstridskrafternas       ningarna kommer att visa vilka helikoptertyper
27099: Mi-8 helikoptrar, som redan fanns i landet.        som är bäst lämpade för oss vid utvecklandet
27100: De nya helikoptrar som anskaffats åt gräns-        av sjöräddningsmaterielen.
27101:      Helsingfors den 18 maj 1982
27102: 
27103:                                                                           Minister Mikko Jokela
27104:                                                1982 vp.
27105: 
27106: Kirjallinen kysymys n:o 160
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111:                                    Petäjäniemi: Verotuskäytännön muuttamisesta liikevaihtovero-
27112:                                        tuksessa
27113: 
27114: 
27115:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27116: 
27117:     Korkeimman hallinto-oikeuden helsinkiläisel-      keimman hallinto-oikeuden päätös oli yli 15
27118: le suoramainostoimistolle 28. 4. 1966 antaman         vuotta vanha. Selvää on, että tämän toimialan
27119: päätöksen mukaan monisteiden postitustoimin-          yrityksiä ei ole kovin monia, joten ennakko-
27120: taa ei ole pidettävä liikevaihtoverolain 1 § :ssä     tapauksiakaan ei ole syntynyt useampia. Kor-
27121: tarkoitettuna toimintana eikä postituskuluja          keimman hallinto-oikeuden ratkaisuillahan ei
27122: kyseessä olevan lain 17 § :n 3 momentin tar-          kuitenkaan ole mitään vanhentumisaikaa, joten
27123: koittamina kustannuksina. Tämän päätöksen             tulkintaperiaatteen muuttaminen tuntuu täysin
27124: perusteella kaikki Suomessa toimivat suoramai-        oudolta, varsinkin kun asianomaista liikevaih-
27125: nostoimistot ovat pitäneet toimintaansa verot-        toverolain kohtaa ei ole miltään osin muutettu.
27126: tomana. Eräät tällaiset toimistot ovat kuiten-        Huomattavaa myös on, että muita tämän alan
27127: kin vielä toimintaansa aloittaessaan tiedustel-       yrityksiä ei ole samanlaisista toiminnoista lii-
27128: leet asianomaiselta liikevaihtoverotoimistolta        kevaihtoverotettu.
27129: toiminnan verovapaudesta ja saaneet myöntei-             Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
27130: sen päätöksen. Edelleen eri yrityksissä, jotka        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
27131:  toimittavat mm. osoitteita ja erilaisia tietopal-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
27132: veluja, on suoritettu verotarkastuksia, eikä ky-      raavan kysymyksen:
27133: seistä toimintaa ole katsottu veronalaiseksi.
27134:     Tampereen liikevaihtoverotoimisto on vuon-                  Onko Hallitus tietoinen, että liike-
27135: na 1981 tamperelaiseen Viestintäkolmio Osa-                  vaihtoveron perintää koskevaa, kor-
27136: keyhtiöön tekemänsä verotarkastuksen perus-                  keimman hallinto-oikeuden ratkaisuun
27137:  teella jäikivetottanut yhtiötä sen siihen asti ve-          perustuvaa vakiintunutta käytäntöä on
27138:  rovapaaksi katsotusta toiminnasta. Yksilöllis-              muutettu ja jopa ryhdytty jälkiverotuk-
27139:  ten, ostajakohtaisesti laadittujen osoitteistojen           seen liikevaihtoverotoimistojen toimes-
27140: eli tiedon myyntiä ei kuitenkaan ole yleensä                 ta ilman, että liikevaihtoverolain asian-
27141: pidetty tavarana, jonka myynnistä olisi vero-                omaisia säännöksiä on lainkaan muutet-
27142:  tettava. Liikevaihtoverotoimiston mukaan mi-                tu, ja jos on,
27143:  tään yhtenäistä verotuskäytäntöä ei jälkivero-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27144:  tushetkellä ole ollut. Lisäksi liikevaihtoverotoi-          ryhtyä yksittäisten yritysten oikeustur-
27145:  misto vetosi siihen, että edellä mainittu kor-              van takaamiseksi liikevaihtoverotuksen
27146:                                                              osalta?
27147:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
27148: 
27149:                                          Tuulikki Petäjäniemi
27150: 
27151: 
27152: 
27153: 
27154: 088200503H
27155: 2                                           1982 vp.
27156: 
27157: 
27158: 
27159: 
27160:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27161: 
27162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Saadun selvityksen mukaan yhtiö on erot-
27163: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tanut postitustoiminnan osuuden asiakkaalta
27164: mies, olette 27 päivänä huhtikuuta 1982 päi-       veloitetusta kokonaismyyntihinnasta sekä il-
27165: viityn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     moittanut tämän osuuden liikevaihtoverot-
27166: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tomana liikevaihtonaan. Myös tama osuus
27167: kansanedustaja Petäjäniemen näin kuuluvasta        kokonaismyyntihinnasta on katsottu jälkivero-
27168: kirjallisesta kysymyksestä n:o 160:                tusta toimitettaessa verolliseksi ja on siitä jälki-
27169:                                                    verotettu. Yhtiö on valittanut jälkiverotuksesta
27170:           Onko Hallitus tietoinen, että liike-     liikevaihtovero-oikeudelle, mutta liikevaihtove-
27171:        vaihtoveron perintää koskevaa, kor-         ro-oikeus on 7. 4. 1982 hylännyt yhtiön teke-
27172:        keimman hallinto-oikeuden ratkaisuun        män valituksen.
27173:        perustuvaa vakiintunutta käytäntöä on          Kyselyn perusteluosassa on esitetty, että
27174:        muutettu ja jopa ryhdytty jälkiverotuk-     korkeimman hallinto-oikeuden 28. 4. 1966 an-
27175:        seen liikevaihtoverotoimistojen toimes-     taman päätöksen perusteella kaikki Suomessa
27176:        ta ilman, että liikevaihtoverolain asian-   toimivat suoramainontatoimistot ovat pitäneet
27177:        omaisia säännöksiä on lainkaan muutet-      toimintaansa verottomana. Mainitun päätöksen
27178:        tu, ja jos on,                              tarkoittamassa tapauksessa eräs yhtiö oli ti-
27179:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lauksesta valmistanut monisteita ja postittanut
27180:        ryhtyä yksittäisten yritysten oikeustur-    ne tilaajan antaman osoiteluettelon mukaisesti.
27181:        van takaamiseksi liikevaihtoverotuksen      Yhtiö oli jättänyt ilmoittamatta liikevaihtove-
27182:        osalta?                                     rolliseksi myynnikseen asiakkailtaan veloitta-
27183:                                                    mansa postimaksut ja muut kustannukset mo-
27184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nisteiden lähettämisestä asiakkaiden osoitta-
27185: vasti seuraavaa:                                   miin paikkoihin.
27186:    Kysymyksen perusteluosassa mainittu yhtiö          Tämän vuoksi postitusveloitukset jälkivero-
27187: on saadun selvityksen mukaan asiakkaidensa         tettiin. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kat-
27188: toimeksiannosta valmistanut painamalla ja mo-      soi, että "kysymyksessä olevaa yhtiön harjoit-
27189: nistamalla tiedotus- ja mainosmateriaalia. Tä-     tamaa monisteiden postitustoimintaa ei ole pi-
27190: män materiaalin valmistamisesta ja myynnistä,      dettävä liikevaihtoverolain 1 §: ssä tarkoitettu-
27191: kun se on tapahtunut liiketoiminnan muodos-        na tormmtana eikä postituskuluja sanotun
27192: sa, on liikevaihtoverolain 1 § :n mukaan suo-      lain 17 § :n 3 momentissa tarkoitettuina kus-
27193: ritettava liikevaihtoveroa. Yhtiö on lisäksi       tannuksina", ja siten tällä perusteella kumosi
27194: huolehtinut mainitun materiaalin postituksesta.    jälkiverotukset.
27195: Vaikka postitustyö sellaisenaan ei liikevaihto-        Korkeimman hallinto-oikeuden mamltussa
27196: verolain 1 § :n 3 momentin mukaan olekaan          yksittäistapauksessa ottaman kannan on täyty-
27197: verollista toimintaa, on siitäkin suoritettava     nyt perustua siihen, että ratkaisussa tarkoite-
27198: veroa silloin, kun postituksen on hoitanut sa-     tuissa olosuhteissa harjoitettua monisteiden
27199: ma verovelvollinen, joka on myynyt materiaa-       valmistusta ja myyntiä ei ollut pidettävä liike-
27200: lin. Postituksesta veloitettu määrä on nimittäin   vaihtoverolain 1 §: ssä tarkoitettuna tavaran
27201: tällöin liikevaihtoverolain 17 § :n 3 momentin     myyntinä. Tästä seuraa, ettei myöskään ole
27202: mukaan luettava materiaalin myyntihintaan          voinut olla olemassa tavaran myyntihintaa, jo-
27203: kuten muutkin tavaran ostajalle toimittamises-     hon postitusveloitukset olisi liikevaihtoverolain
27204: ta aiheutuneet kustannukset.                        17 § :n 3 momentin perusteella ollut luettava.
27205:                                                N:o 160                                                  3
27206: 
27207:    Perusteita sellaiselle käsitykselle, että kysei-   verovelvollinen on valmistanut ja myynyt ma-
27208: nen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu oli-        teriaalin sekä hoitanut sen postituksen veloit-
27209: si koko suoramainonta-alaa koskeva ennakko-           taen tästä asiakkaita erikseen, on ollut se, että
27210: päätös tai että sen perusteella kaikki suora-         postitusveloitukset on luettu tavaran verolli-
27211: mainostoimistoissa harjoitettu toiminta jäisi         seen myyntihintaan.
27212: liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle, ei kuiten-           Yhtiötä on myös jäikivetotettu yksilöllisten,
27213: kaan ole olemassa. Esimerkiksi korkeimman             ostajakohtaisesti laadittujen atk-jatkolomakelis-
27214: hallinto-oikeuden 24. 4. 1968 antaman päätök-         tojen sekä kortistojen muotoon valmistettujen
27215: sen, taltio 2317, mukaan kaupungin oli suori-         osoitetietoj.en myynnistä. Kyselyssä mainittu
27216: tettava liikevaihtoveroa valmistamiensa valoko-       korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ei kos-
27217: pioiden myynnistä. Samoin korkeimman hallin-          ke tällaista asiaa. Yhtiö on saattanut tältäkin
27218: to-oikeuden 26. 11. 1976 antaman päätöksen,           osin toimitetut jälkiverotukset liikevaihto,v(;!~O­
27219: taltio 4619, mukaan yhtiön oli suoritettava           oikeuden tutkittavaksi, joka päätöksellään qn
27220: liikevaihtoveroa suoramonistuslaitteella valmis-      hylännyt yhtiön valituksen ja pysyttärlyt jälki-
27221: tamiensa kopioiden myynnistä, koska ne olivat         verotukset. Yhtiö saattanee asian korkeimman
27222: liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja tavaroita.        hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.       .. .
27223:    Mitä tulee siihen, että kyselyssä mainittua           Kun kysymyksessä tarkoitettu eräältä osin
27224: yhtiötä ei olisi postitusveloitusten suhteen koh-     tulkinnanvarainen asia on saatettu ja saatetta-
27225: deltu samoin kuin muita vastaavaa toimintaa           vissa muutoksenhakuviranomaisten ja siten
27226: harjoittavia verovelvollisia, niin eri liikevaihto-   riippumattomien tuomioistuinten oikaistavaksi,
27227: verotoimistoilta saatujen tietojen mukaan ve-         ei kansanedustaja Petäjäniemen kysymys anna
27228: rotuskäytäntö niissä tapauksissa, joissa sama         aihetta toimenpiteisiin hallituksen taholta.
27229:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1982
27230: 
27231:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
27232: 4                                           1982 vp.
27233: 
27234: 
27235: 
27236: 
27237:                           Tili Riksdagens Herr Talman
27238: 
27239:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt erhållen utredning har bolaget av-
27240: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          dragit postningsverksamhetens andel från det
27241: velse av den 27 april 1982 tili vederbörande       bruttoförsäljningspris som debiterats kunden
27242: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     och uppgivit denna andel som sin omsättnings-
27243: jande av riksdagsman Petäjäniemi underteck-        skattefria omsättning. Även denna andel av
27244: nade spörsmål nr 160:                              bruttoförsäljningspriset har vid verkställandet
27245:                                                    av efterbeskattningen betraktats som skatte-
27246:           Är Regeringen medveten om, att ve-       pliktig och har efterbeskattats. Bolaget har
27247:        dertagen praxis i samband med indriv-       hos omsättningsskatterätten anfört besvär över
27248:        ningen av omsättningsskatt som grun-        efterbeskattningen, men omsättningsskatterät-
27249:        dar sig på högsta förvaltningsdomsto-       ten har 7. 4. 1982 förkastat de av bolaget an-
27250:        lens avgörande har ändrats, och att det     förda besvären.
27251:        på åtgärd av omsättningsskattebyråerna         I motiveringen tili spörsmålet har det an-
27252:        till och med har verkställts efterbe-       förts, att samtliga i Finland verksamma by-
27253:        skattning, utan att ifrågavarande stad-     råer för direktreklam har betraktat sin verk-
27254:        ganden i lagen angående omsättnings-        samhet som skattefri på grundvalen av högsta
27255:        skatt överhuvudtaget har reviderats,        förvaltningsdomstolens utslag av 28. 4. 1966.
27256:        och om så är fallet,                        I det fall som nämnda utslag avser hade ett
27257:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bolag framställt duplikat på beställning och
27258:        ta, för att enskilda företags rättsskydd    postat dessa i enlighet med beställarens adress-
27259:        skall kunna säkerställas i fråga om om-     förteckning. Bolaget hade underlåtit att som
27260:        sättningsskatt?                             sin omsättningsskattebelagda försäljning uppge
27261:                                                    de postavgifter som debiterats kunderna och
27262:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de övriga kostnader som sändandet av dupli-
27263: samt anföra följande:                              katen till de av kunderna uppgivna adresserna
27264:    Det i motiveringen tili spörsmålet nämnda       medfört.
27265: bolaget har enligt utredning på uppdrag av            Av denna orsak efterbeskattades de belopp
27266: sina kunder tryckt och duplicerat informations-    som debiterats för postningen. Högsta förvalt-
27267: och reklammaterial. I enlighet med 1 § lagen       ningsdomstolen ansåg likväl, att "den ifråga-
27268: angående omsättningsskatt skall på framställ-      varande av bolaget bedrivna postningen av
27269: ningen och försäljningen av detta materia!, då     duplikat inte utgör i 1 § lagen angående om-
27270: den skett i form av affärsverksamhet, utgå         sättningsskatt avsedd verksamhet och att post-
27271: omsättningsskatt. Bolaget har dessutom skött       kostnaderna inte heller utgör i 17 § 3 mom.
27272: postandet av nämnda materia!. Trots att pos-       sagda lag avsedda kostnader", och upphävde
27273: tandet enligt 1 § 3 mom. lagen angående om-        sålunda efterbeskattningen på denna grund.
27274: sättningsskatt i och för sig inte är skatteplik-      Högsta förvaltningsdomstolens ställningsta-
27275: tig verksamhet, skall skatt utgå även på denna,    gande i ovan nämnda enskilda fall måste ha
27276: då postandet skötts av samma skattskyldig som      grundat sig på att framställningen och försälj-
27277: sålt materialet. Härvid skall nämligen det be-     ningen av duplikat under sådana förhållanden
27278: lopp som debiterats för postandet enligt 17 §      som utslaget avser inte skall betraktas som i
27279: 3 mom. lagen angående omsättningsskatt in-         1 § lagen angående omsättningsskatt avsedd
27280: räknas i materialets försäljningspris i likhet     försäljning av vara. Av detta följer, att det
27281: med de övriga kostnader som leverans av            inte heller kan ha existerat något försäljnings-
27282: vara tili köparen medför.                          pris på vara, i vilket de för postningen debi-
27283:                                             N:o 160                                              5
27284: 
27285: terade beloppen med stöd av 17 S 3 mom.            ningsskattebyråer, i sådana fall då samma
27286: lagen angående omsättningsskatt hade bort in-      skattskyldig framställt och sålt materialet samt
27287: räknas.                                            skött postningen och för detta debiterat kun-
27288:    Det föreligger emellertid inte någon grund      derna särskilt, varit den, att de belopp som
27289: för en sådan uppfattning, att högsta förvalt-      debiterats för postningen har inräknats i va-
27290: ningsdomstolens ifrågavarande avgörande skul-      rans skattebelagda försäljningspris.
27291: le utgöra ett prejudikat som gäller hela direkt-      Bolaget har även efterbeskattats för försälj-
27292: reklambranschen eller att den i direktreklam-      ning av individuella, för varje kund särskilt
27293: byråerna bedrivna verksamheten i dess helhet       uppgjorda ADB-listor, s.k. continuous forms,
27294: på grund av detta skulle falla utanför omsätt-     samt för försäljning av adressuppgifter som
27295: ningsbeskattningen. Exempelvis enligt högsta       sammanställts i kartotekform. Högsta förvalt-
27296: förvaltningsdomstolens utslag av 24. 4. 1968,      ningsdomstolens i spörsmålet nämnda utslag
27297: liggare 2317, måste staden erlägga omsätt-         gäller inte ett sådant ärende. Bolaget underkas-
27298: ningsskatt på försäljningen av ljuskopior som      tade även tili denna del efterbeskattningarna
27299: den framställt. Likaså enligt högsta förvalt-      omsättningsskatterättens prövning. I sitt be-
27300: ningsdomstolens utslag av 26. 11. 1976, liggare    slut förkastade omsättningsskatterätten bola-
27301: 4619, måste bolaget erlägga omsättningsskatt       gets besvär och vidmakthöll efterbeskattningar-
27302: på försäljningen av kopior som det framställt      na. Bolaget torde underkasta ärendet högsta
27303: med direktdupliceringsmaskin, emedan dessa         förvaltningsdomstolens prövning.
27304: utgjorde i lagen angående omsättningsskatt av-        Emedan det i spörsmålet avsedda ärendet,
27305: sedda varor.                                       som tili vissa delar är en tolkningsfråga, har
27306:    Angående det faktum, att det i spörsmålet       underkastats och kan underkastas prövning i
27307: nämnda bolaget i fråga om de för postningen        besvärsinstans och sålunda rättelse vid oav-
27308: debiterade beloppen inte skulle ha behandlats      hängig domstol, föranleder det av riksdags-
27309: på samma sätt som andra skattskyldiga som          man Petäjäniemi ställda spörsmålet inte åtgär-
27310: bedriver motsvarande verksamhet, har beskatt-      der från regeringens sida.
27311: ningspraxis, enligt uppgifter från olika omsätt-
27312:      Helsingfors den 25 maj 1982
27313: 
27314:                                                                       Minister Mauno Forsman
27315:                                             1982 vp.
27316: 
27317: Kirjallinen kysymys n:o 161
27318: 
27319: 
27320: 
27321: 
27322:                                 Kortesalmi ym.: Sillan rakentamisesta Ylikiimingin Ala-Vuoton
27323:                                    kylään
27324: 
27325: 
27326:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27327: 
27328:    Ylikiimingin Alavuoton kylä sijaitsee Kii-        Näistä syistä pysyv1i.n sillan rakentaminen
27329: minkijoen molemmilla puolilla. Kylässä on ny-     Ylikiimingin Alavuoton kylään on välttämättö-
27330: kyisin käytössä vain puusilta. Kylän talot si-    myys.
27331: jaitsevat pääasiassa samalla puolella jokea,         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
27332: mutta viljelysmaita on paljon myös joen toisel-   tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
27333: la puolella.                                      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
27334:    Puusilta täytyy joka kevät purkaa tulvan       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
27335: vuoksi noin kuukaudeksi, mikä vaikeuttaa ta-      myksen:
27336: vattomasti kylän jokapäiväistä elämänmenoa.
27337:    Niinpä koululaisten kuljetus hankaloituu pu-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
27338: rettavan puusillan vuoksi, jopa koulun olemas-           miin pysyvän sillan rakentamiseksi Yli-
27339: saolo on vaakalaudalla. Maatalouselinkeino on            kiimingin Alavuoton kylään ja siten
27340: myös monin tavoin uhattuna, koska toukotöi-              kylän jokapäiväisen elämänmenon paran-
27341: den aikana silta on poissa paikaltaan, minkä             tamiseksi, koululaisten kuljetuksen ja
27342: vuoksi peltotöissä täytyy traktorilla kiertää            kouluolojen vakiinnuttamiseksi sekä ky-
27343: jopa 30 km:n mutka, jotta pääsisi joen toisella          län maatalouden harjoittamisen edelly-
27344: puolella oleville 100-500 m:n päässä sijait-             tysten kohentamiseksi?
27345: seville pelloille.
27346:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
27347: 
27348:         J. Juhani Kortesalmi          Mauno Manninen              Pentti Liedes
27349:         Pekka Vennamo                 Urpo Leppänen              Liisa ·Jaakonsaari
27350:         Urho Pohto                    Jorma Fred                 Veikko Vennamo
27351:                 Eero Lattula                              Helvi Hyrynkangas
27352: 
27353: 
27354: 
27355: 
27356: 088200497A
27357: 2                                           1982 vp.
27358: 
27359: 
27360: 
27361: 
27362:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27363: 
27364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      siltaa. Silta on puurakenteinen, vuosittain jäi-
27365: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       denlähdön ajaksi purettava ns. "renkkusilta".
27366: mies, olette 27 päivärlä huhtikuuta 1982 päi-      Sillan kokonaispituus on noin 40 m.
27367: vätyn kirjeenne n:o 775 ohella toimittanut val-       Tie ja silta on tiert kunnossapidon valtion-
27368: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   avustuksen piirissä. ' Sillan valtionavustus on
27369: sen kansanedustaja Kortesalmen ym. näin            80 % hyväksyttävistä kunnossapitokustannuk-
27370: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 161:     sista. Kustannuksiin katsotaan kuuluvan sillan
27371:                                                    normaalit kunnossapitotoimenpiteet sekä vuo-
27372:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   sittain tapahtuvan purku- ja pystytystyön kus-
27373:        miin pysyvän sillan rakentamiseksi Yli-     tannukset ja tässä yhteydessä tarvittavat ma-
27374:        kiimingin Alavuoton kylään ja siten         teriaalitäydennykset.     ,
27375:        kylän jokapäiväisen elämänmenon paran-         Tie- ja vesirakennushallituksen käsityksen
27376:        tamiseksi, koululaisten kuljetuksen ja      mukaan po. sillan käyttö on keskeytyksissä
27377:        kouluolojen vakiinnuttamiseksi sekä ky-     purku- ja pystytystöiden vaatimat ajat mukaan
27378:        län maatalouden harjoittamisen edelly-      lukien vuosittain huomattavasti lyhyemmän
27379:        tysten kohentamiseksi?                      ajan kuin kysymyksessä on esitetty. Purkutyön
27380:                                                    ajankohta on riippuvainen Kiiminkijoen jäiden-
27381:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lähdöstä. Uudelleenpystytys voidaan suorittaa
27382: vasti seuraavaa:                                   välittömästi jäidenlähdön jälkeen.
27383:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettaneen          Viranomaisten tietoon ei ole tullut, onko
27384: Kiimingin kunnan Ala-Vuoton kylässä sijait-        tiekunta suunnitellut po. tielle kiinteän sillan
27385: sevan Naurisoivan yksityisellä tiellä (n:o 38)     rakentamista. Sillan rakentaminen yksityiselle
27386: olevaa Kiiminkijoen yli johtavaa Naurisoivan       tielle ei ole valtion tieviranomaisten asia.
27387:      Helsingissä toukokuun 21 päivänä 1982
27388: 
27389:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
27390:                                             N:o 161                                            3
27391: 
27392: 
27393: 
27394: 
27395:                           Tili Riksdagens Herr Talman
27396: 
27397:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vägens och brons underhåll hör till syste-
27398: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         met med statsunderstöd. Brons statsunderstöd
27399: velse nr 775 av den 27 april 1982 tili veder-     är 80 % av godtagbara underhållskostnader.
27400: börande medlem av statsrådet översänt av-         Kostnaderna anses innefatta utgifterna för
27401: skrift av följande av riksdagsman Kortesalmi      brons normala underhåll samt kostnaderna för
27402: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr        det årliga rivnings- och återuppbyggnadsarbetet
27403: 161:                                              och de materialkompletteringar som behövs i
27404:                                                   detta sammanhang.
27405:           Ämnar Regeringen vidta brådskan-           Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
27406:        de åtgärder för att bygga en bro i Ala-    åsikt 'är brons användning årligen avbruten
27407:        vuotta by i Ylikiiminki och således för-   för en avsevärt kortare tid än vad fram-
27408:        bättra byns vardagliga liv, för att sta-   ställts i spörsmålet, även om man beaktar
27409:        bilisera skolelevtransporterna och skol-   de tider som rivnings- och återuppbyggnads-
27410:        förhållandena samt för att höja förut-     arbetena kräver. Rivningsarbetets tidpunkt be-
27411:        sättningarna för lanbrukets idkande?       ror på islossningen i Kimingeälv. Återuppbygg-
27412:                                                   naden kan företas omedelbart efter isloss-
27413:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ningen.
27414: samt anföra följande:                                Det har inte kommit till myndigheternas
27415:    Det skriftliga spörsmålet torde åsyfta Nau-    kännedom, om väglaget har planerat att bygga
27416: risniva bro som leder över Kimingeälv på          en fast bro på ifrågavarande väg. Det är inte
27417: Naurisniva privatväg (nr 38) i Ala-Vuotto i       de statliga vägmyndigheternas sak att bygga
27418: Kiminge kommun. Bron är en så kallad "men-        en bro på en privatväg.
27419: föresbro" av trä som årligen rivs vid isloss-
27420: ningstid. Brons totallängd är ca 40 m.
27421:      Helsingfors den 21 maj 1982
27422: 
27423:                                                             Trafikminister Jarmo Wahlström
27424:                                              1982 vp.
27425: 
27426: Kirjallinen kysymys n:o 162
27427: 
27428:                                  Starast ym.: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun jatkamisesta
27429: 
27430:                          Eduskunn,an Herra Puhemiehelle
27431:    Nuorten yhteiskuntatakuun kokeilu alkoi al-         Työllisyysennusteet viittaavat siihen, että
27432: kusyksystä 1981 kaikkiaan 29 kunnan alueella.       työttömyyden kasvu jatkuisi vielä ensi talvena-
27433: Kokeilun tarkoituksena on ty().; tai koulutuspai-   kin. Tänä keväänä valmistuu kouluista ja oppi-
27434: kan osoittaminen alle 25-vuotiaille nuorille.       laitoksista suuri joukko nuoria, joilla ei ole jat-
27435: Nykyisten päätösten mukaisesti kokeilu jatkuu       kokoulutuspaikkaa eikä työpaikkaa. Heille yh-
27436: kuluvan vuoden loppuun saakka. Kuitenkin            teiskuntatakuu voi tarjota ainoastaan. «:hostet-
27437: päätökset uusista takuutyöpaikoista on tehtävä      tuja, mutta tavanomaisia työnvälityspalveluja.
27438: kesäkuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen            Käytännössä . yhteiskuntatakuu j·ää ensi syksyn
27439: uusia takuutyöpaikkoja ei voida hankkia. Nä-        osalta lähinnä työllisyystilanteen seurannaksi,
27440: mä .työpaikat kqostuvat ns. kunnallisista takuu-    ellei kokeilua jatketa.
27441: työpaikoista ja yksityisen sektorin perehdyttä-        Jotta yhteiskuntatakuun kokeilu voisi häiriöt-
27442: mispaikoista. Kunnallisessa työp_aikassa olevan     tömästi jatkua, olisi päätös siitä tehtävä kiireel-
27443: nuoren palkka- ja sosiaaliturvamaksuista korva-     lisesti. Tätä edellyttää myös se, että kuntien
27444: taan valtion toimesta 79-95 prosenttia kun-         on voitava ·varautua riittävän ajoissa ·kokeilun
27445: nan kantokykyluokan mukaan. Perehdyttämis-          jatkamiseen. Mikäli kokeilua jatkettaisiin esi-
27446: paikassa olevan nuoren palkkakustannuksia           merkiksi puolella vuodella; voitaisiin päätöksiä
27447: kompensoidaan 1 000 markan kuukausittaisella        uusista takuutyöpaikoista tehdä kuluvan vuo-
27448: työllistämistuella. Kutakin takuutyöpaikkaan si-    den loppuun saakka. Tällöin saatai~iin myös
27449: joitettua nuorta kohden voidaan valtion tukea       riittävästi aikaa selvittää mahdollisuudet kokei-
27450: myöntää enintään kuuden kuukauden ajalta.           lun laajentamiseen sekä sisällölliseen kehittämi-
27451: Takuutyöpaikat ovat henkilöön sidottuja. Jos        seen.                                  ,.
27452: esim. kesäku1,1n lopussa on tehty nuoren kanssa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27453: sopimus työn ak>ittamisesta elokuun alussa ja       tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
27454: nuori onkin tänä odotusaikana sijoittunut muu-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27455: ten työmarkkinoille tai koulutukseen, ei hänen      vaksi ·seuraavan kysymyksen:
27456: takuupaikkansa ole enää muiden käytettävissä.
27457:     Tähän menp,€$,Sä.. yhteiskuntataimusta saadut              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27458: kokemukset ovat' pääosin myönteisiä, sillä ko-              siin nuorten yhteiskuntatakuukokeilun
27459: keilukunnissa on selvästi voitu lievittää nuor-             jatkamiseksi, joka nykyisten päätösten
27460:  ten työttömyyttä. Kokeilulla on mm. voitu las-             mukaisesti on muutoin päättymässä ku-
27461:  kea nuorten työttömien osuutta kaikista työt-              luvan vuoden lopussa?
27462:  tömistä.
27463:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
27464: 
27465:          Pekka Starast                 Arvo Salo                     Kati Peltola
27466:          Pentti Lahti-Nuuttila         Anna-Liisa Piipari            Heli Astala
27467:          Tarja Halonen                 Lea Savolainen                Jouko Tuovinen
27468:          Jouko Skinnari                Seija Karkinen                Ulf Sundqvist
27469:          Ben Zyskowicz                 Mikko Rönnholm                Sinikka Luja-Penttilä
27470:          Unto Ruotsalainen             Matti Puhakka                 Peter Muurman
27471:          Hannu Tapiola                 Juhani Surakka                Kaisa Raatikainen
27472:          Pertti Hietala                Markus Aaltonen               Reino Breilin
27473:          Liisa Jaakonsaari             Pirjo Ala-Kapee               Pirkko Valtonen
27474:          Risto Tuominen                Kaj Bärlund                   Aimo Ajo
27475:          Maija Rajantie                Toivo Mäkynen                 Pauli Uitto
27476:          Helge Siren                   Inger Hirvelä                 Jorma Rantala
27477:          Eino Grönholm                 Mikko Kuoppa                  Matti Luttinen
27478:                      Helvi Niskanen                          Niilo Hämäläinen
27479: 0882005257
27480: 2                                           1982 vp.
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                         Eduskunn11n Herra Puhemiehelle
27486: 
27487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     varten on kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-
27488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa 20 miljoonan markan määräraha, minkä li-
27489: olette 27 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         säksi hallitus on ehdottanut 7 miljoonan mar-
27490: kirjeentie ohella toimittanut valtioneuvoston      kan lisämäärärahan toiseen lisämenoarvioon.
27491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Koska kokeilu on antanut myönteisiä tuloksia
27492: edustaja Pekka Starastin ym. näin kuuluvasta       ja koska sen jatkaminen on todettu tarpeelli-
27493: kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:
27494:        ~   •   1
27495:                                                    seksi, on hallitus iltakoulussaan 12. 5. 1982
27496:                                                    työvoimaministeriön esityksestä päättänyt ko-
27497:        . ,. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   keilun sekä sitä koskevien asetusten jatkami-
27498:        siin. nuorten yhteiskuntatakuukokeilun      sesta vuoden 1983 loppuun. Samalla hallitus
27499:        jatkamiseksi, joka nykyisten päätösten      on varautunut kokeilun tarvitsemien määrära-
27500:        mukaisesti on muutoin päättymässä ku-       hojen ottamiseen vuoden 1983 tulo- ja meno-
27501:        luvan vuoden lopussa?                       arvioon sekä woden 1982 loppujaksoa varten
27502:                                                    kuluvan vuoden aikana tehtävään lisämenoar-
27503:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vioon. Tässä yhteydessä on myös sovittu ko-
27504: vasti seuraavaa:                                   keiluun liittyvien koulutustoimenpiteiden te-
27505:    Nuorten yhteiskuntatakuun kokeilu jatkuu        hostamisesta sekä siitä, että johtopäätökset ko-
27506: voin1assa olevien asetusten mukaisesti (asetuk-    keilusta tehdään vuoden 1984 tulo- ja meno-
27507: set 7 ja 8/1982) vuoden 1982 loppuun ja sitä        arvion valmistelun yhteydessä.
27508:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1982
27509: 
27510:                                                              Työvoimaministeri Jouko Ka;anoia
27511:                                              N:o 162                                              3
27512: 
27513: 
27514: 
27515: 
27516:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27517: 
27518:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       innevarande år ett anslag på 20 miljoner mark,
27519: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       vartill regeringen föreslagit ett tiliäggsanslag
27520: se av den 27 april 1982 tili vederbörande med-     om 7 miljoner mark i andra tiliäggsbudgeten.
27521: lem av statsrådet för besvarande översänt av-      Eftersom försöket gett positiva resultat och då
27522: skrift av följande av riksdagsman Pekka Starast    dess förlängning har ansetts vara av nöden, har
27523: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 162:         regeringen i sin aftonskola 12. 5. 1982 på
27524:                                                    framställning av arbetskraftsministeriet fattat
27525:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder i        beslut om en förlängning av försöket samt de
27526:        syfte att förlänga försöket med sam-        förordningar som ansluter sig tili det tili ut-
27527:        hällsgaranti för unga, som enligt nu-       gången av år 1983. Regeringen är också beredd
27528:        varande beslut annars skulle upphöra i      på att uppta de för försöket behövliga anslagen
27529:        slutet av innevarande år?                   i statsförslaget för år 1983 och för den del
27530:                                                    som gäller återstoden av år 1982 i en tiliäggs-
27531:                                                    budget som görs ännu under innevarande år.
27532:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       I detta sammanhang har man också kommit
27533: samt följande:                                     överens om en effektivering av utbildningsåt-
27534:   Försöket med samhällsgarantin för unga på-       gärder i anslutning tili försöket samt om att
27535: går enligt gällande förordningar (förordningar-    slutsatsema av försöket kommer att dras i
27536: na 7 och 8/1982) fram tili slutet av år 1982,      samband med beredningen av statsförslaget
27537: och för detta ändamål finns i statsförslaget för   för år 1984.
27538:      Helsingforsden 28 maj 1982
27539: 
27540:                                                            Arbetskraftsminister ] ouko Ka;ano;a
27541: ..   )
27542:                                             1982 vp.
27543: 
27544: Kirjallinen kysymys n:o 163
27545: 
27546: 
27547: 
27548: 
27549:                                  E. Laine ym.: Eläkekassa Tuen jäsenten eläke-etujen turvaami-
27550:                                     sesta
27551: 
27552: 
27553:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27554: 
27555:    E-liikkeen työntekijöiden eläketurvan järjes-   sessa kassan jäsenet menettäisivät eläke-etujaan
27556: tämistä varten· perustettiin aikoinaan Eläkekas-   ja indeksisuoja heikentyisi. Kassan jäsenet me-
27557: sa Tuki, johon kerättiin varoja työtekijöiltä ja   nettäisivät mahdolHsuuden vaikuttaa eläketur-
27558: työnantajilta. Työnantajat luopuivat rahastoin-    vaansa.
27559: nista vuonna 1953, josta alkaen työnantajat           Kassan jäsenet ovat maksaneet eläkemaksuja
27560: ovat velkaantuneet Tuelie yhteensä yli 450         turvatakseen eläke-etujaan, mutta esillä olevat
27561: miljoonaa markkaa. Vapautuakseen eläkekus-         suunnitelmat merkitsi!sivät eläketurvan heiken-
27562: tannuksista ovat työnantajat ryhtyneet vaati-      tymistä.
27563: maan eläkkeisiin maksettavan indeksikorotuk-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
27564: sen maksatuksen lopettamista, jopa kassan ko-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
27565: konaan purkamista. Esille on nostettu sääntö-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27566: jen muutos, jolla annettaisiin kassan hallituk-    seuraavan kysymyksen:
27567: sen harkintaan indeksikorotuksen poistaminen.
27568: Tämä johtaisi. eläkkeen reaaliarvon mitätöimi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27569: seen infl.aation jatkuessa.                               ryhtyä Eläkekassa Tuen jäsenten eläke-
27570:    Toisena mahdollisuutena on esitetty eläke-             etujen täysimääräisesti turvaamiseksi ja
27571: kassan purkamista ja vakuutuksen ottamista                niiden heikentämistä merkitsevien toi-
27572: jostain vakuutus1aitoksesta. Myös tässä tapauk-           menpiteiden estämiseksi?
27573:      Hdsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
27574: 
27575:                Ensio Laine                                    Pauli Puhakka
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 
27580: 0882005279
27581: 2                                            1982 vp.
27582: 
27583: 
27584: 
27585: 
27586:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27587: 
27588:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa   san edustajistonkokous. Edustaji:stoon kuuluu
27589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kassan jäsenten eli työntekijöiden ja kassan
27590: olette kirjeellänne 27 päivältä huhtikuuta 1982    osakkaiden eli 'työnantajien edustajat. Edusta-
27591: lähettänyt valtioneuvoston asianomaiselle jäse-    jistonkokouksessa on osakkaan edustajalla ja
27592: nelle jäljennöksen kansanedustajien Ensio Lai-     vastaavasti jäsenten edustajalla yhtä suuri ääni-
27593: neen ja. Pauli Puhakan näin kuuluvasta kir-        oikeus. Kassan sääntöjen muuttamista tai kas-
27594: jallisesta kysymyksestä n:o 163:                   san purkamista, muissa kuin lain vaatimassa
27595:                                                    purkamistilanteessa, koskeva päätös on tehtävä
27596:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     määräenemmistöllä, jossa päätöstä on kannat-
27597:        ryhtyä Eläkekassa Tuen jäsenten eläke-      tanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
27598:        etujen :täysimääräisesti turvaamiseksi ja   äänistä.
27599:        niiden heikentämistä merkitsevien toi-         Harkintaa kassan toiminnan kehittämisestä
27600:        menpiteiden estämiseksi?                    suorittaa kassankokous ja 'tekee siitä päätök-
27601:                                                    sen. Mikäli eläkekassa päättää muuttaa sääntö-
27602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jään siten, että nHstä poistetaan indeksiehto
27603: vasti seuraavaa:                                   tai sitä muutetaan, taikka päättää purkaa kas-
27604:    Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Eläke-      san, on kassankokouksella lain ja sääntöjen mu-
27605: kassa Tuki antaa kassan jäsenille vanhuuseläk-     kaan tähän oikeus. Avustuskassalain· 52 §:n
27606: keitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä sääntöjensä       mukaan ei kassankokous kuitenkaan voi tehdä.
27607: mukaisena lisäetuna. Sääntöjen mukaan eläk-        päätöstä avustuksen taikka avlistuksehsaanti- ·
27608: keitä korotetaan muutoin kuten TEL:n mu-           oikeuden rajoittamisesta jo myönnetyn avus-
27609: kaisia eläkkeitä, mutta käyttäen TEL:n mu-         tuksen osalta. Siten esimerkiksi indeksikoro-
27610: kaisen indeksin asemesta Tuen indeksiä, joka       tusta koskevaa 'Sääntömuutosta voitaisiin sovel-
27611: lasketaan siten, että sen muutos vastaa puo-       taa vain sääntömuutoksen voimaantulon jäl-
27612: liksi TEL:n mukaisen palkkaindeksin muutos-        keen myönnettäviin eläkkeisiin.
27613: ta ja puoliksi virallisen kuluttajahintaindeksin      Koska Eläkekassa Tuessa on kirjallisen ky-
27614: muutosta. Säännöissä on lisäksi eräitä indek-      symyksen tarkoittamaa asiaa mahdollisesti käsi-
27615: sin laskemiseen liittyviä tarkempia määräyksiä.    telty ja siitä keskusteltu vasta eläkekassan hal-
27616:    Eläkekassa Tuen piirissä on ehkä keskustel-     lintoelimissä, ei tällainen asian valmistelu kas-
27617: tu kassan toiminnan muuttamisesta muun muas-       sassa ole sellaista toimintaa, jonka johdosta
27618: sa indeksikorotuksen määräämisen osalta tai        sosiaali- ja terveysministeriön valvontaviran-
27619: mahdollisuudesta eläkekassan purkamiseen ja        omaisena tulisi ryhtyä mihinkään toimenpitei-
27620: siinä yhteydessä vastuun siirtämiseen tai va-      siin. Mikäli eläkekassa tekee ministeriölle sään-
27621: kuutuksen ottamiseen toisesta vakuutuslaitok-      töjensä muuttamista tai kassan toiminnan lak-
27622: sesta. Eläkekassan sääntöjen muuttamisesta ja      kauttamista koskevan hakemuksen, ministeriö
27623: kassan purkamisesta voi päättää kassankokous.      tutkii ovatko kassan hallintoelimet toimineet
27624: Eläkekassa Tuen kassankokouksena toimii kas-       avustuskassalain ja kassan sääntöjen mukaisesti.
27625:      Helsingissä 26 päivänä ;toukokuuta 1982
27626: 
27627:                                                    Sosiaali- ja terveyministeri Jacob Söderman
27628:                                               N:o 163                                              3
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 
27633:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27634: 
27635:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen        av stadgatna ellet upplösning av kassan. Eläke-
27636: anger har Ni, Hetr Talman, med Eder skri-            kassa Tukis representantskapsmöte fungerar
27637: velse av den 27 april 1982 tili vederbörande         som kassamöte. Representantskapet omfattar
27638: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       kassamedlemmarnas, alltså atbetstagatnas, och
27639: jande av riksdagsmännen Ensio Laine och Pau-         delägarnas i kassan, alltså arbetsgivarnas,
27640: li Puhakka undertecknade spörsmål nt 163:            representanter.
27641:                                                          I representantskapsmötet har delägarnas
27642:           Vilka åtgärdet ämnar Regetingen            reptesentant och medlemmarnas representant
27643:        vidta föt att tili fullt belopp säket-        lika rösträtt. I andra situationer än sådana, i
27644:        ställa pensionsfötmånerna föt medlem-         vilka upplösning av kassan krävs enligt lagen,
27645:        marna i Eläkekassa Tuki benämnda              skall beslut om ändring av kassans stadgar
27646:        pensionskassa och föthindta åtgätder          ellet om upplösning av kassan fattas med kva-
27647:        som innebät en fötsvagning av dessa           lificetad majoritet, med minst två tredjedelar
27648:        fötmånet?                                     av tösterna för beslutet.
27649:                                                          Kassamötet ansvarar för utvecklingen av
27650:     Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-       kassans verksamhet och fattar beslut i ärendet.
27651: samt anföta följande:                                Om pensionskassan beslutar att ändra stadgar-
27652:     Pensionskassan Eläkekassa Tuki som nämns         na på så sätt att indexvilikoret slopas eller
27653: i spötsmålet beviljat medlemmatna i kassan           att indexvillkoret ändras ellet om pensions-
27654: åldetdomspension och atbetslöshetspension som        kassan beslutar att upplösa kassan, är kassa-
27655: tilläggsförmånet enligt kassans stadgat. I en-       mötet enligt lagen och stadgarna betättigat där-
27656: lighet med stadgatna höjs dessa pensionet en-        till. Enligt 52 § lagen om undetstödskassor
27657: ligt samma principer som de pensionet som            kan kassamötet dock inte fatta beslut om be-
27658: beviljas med stöd av lagen om pension föt            gtänsning av understöd eller tätten tili under-
27659: atbetstagare, men i stället föt indexet i enlig-     stöd ifall undetstödet tedan beviljats. Sålunda
27660: het med APL används Eläkekassa Tukis index.          kan t.ex. stadgeändringen angående höjning av
27661: Indexet betäknas på så sätt att en ändting           indexet endast tillämpas på sådana pensioner
27662:  i indexet tili hälften motsvatat ändtingen i det    som beviljats eftet det att stadgeändringen
27663: löneindex som basetat sig på APL och tili            ttätt i kraft.
27664: hälften ändtingen i det officiella konsument-            Det ätende som avses i spötsmålet har even-
27665: prisindexet. Stadgatna innehållet dessutom vis-      tuellt behandlats i Eläkekassa Tuki och dis-
27666: sa nätmate bestämmelset angående betäkningen         kutetats i pensionskassans förvaltningsorgan.
27667:  av indexet.                                         I detta skede föranleder betedningen av äten-
27668:     I Eläkekassa Tuki hat eventuella diskussio-      det i kassan inga åtgätder från social- och
27669:  net fötts angående ändting av kassans vetk-         hälsovårdsministeriets sida. Hall pensionskas-
27670: samhet bl.a. då det gället bestämmandet av           san hos ministeriet göt en ansökan om ändring
27671:  indexhöjningat. Även möljligheten att upplösa       av kassans stadgar ellet om upplösning av kas-
27672: pensionskassan och i detta sammanhang övet-          sans verksamhet, kommer ministetiet att ut-
27673:  föta ansvaret tili ellet ta försäkting i en annan   reda, om kassans fötvaltningsorgan har funge-
27674: fötsäkringsanstalt har diskutetats. I en pen-        tat enligt lagen om undetstödskassot och en-
27675:  sionskassa fattar kassamötet beslut om ändring      ligt kassans stadgar.
27676:      Helsingfors den 26 maj 1982
27677: 
27678:                                                      Social- och hälsovåtdsministet Jacob Söderman
27679:                                                1982 vp.
27680: 
27681: Kirjallinen kysymys n:o 164
27682: 
27683: 
27684: 
27685: 
27686:                                    Söderström: Kemiallisten ja biologisten aseiden kieltämisestä
27687: 
27688: 
27689:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27690: 
27691:     Kehitys kemiallisen ja bakteriologisen sodan-     Kaudeksi 1982-83 Yhdysvaltain kongressi on
27692: käynnin alueella on viime vuosina ollut voima-        jo myöntänyt miljardi dollaria. kemiallisten
27693: kasta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että           tykinammusten valmistamiseen. Vuonna 1984
27694: vuonna 1925 solmitussa ns. Geneven pöytäkir-          kemiallisten ·sodankäyntivälineiden tuotannon
27695: jassa kielletään kemiallisten ja bakteriologisten     lisäämiseen ja modernisoimiseen on kaavailtu
27696: aseiden: käyttö sodassa. Asiakirjan puutteena on      neljän miljardin dollarin määrärahoja.
27697: valvontamekanismin puuttuminen. Tämä onkin                Vaikka Yhdysvaltain presidentti vuonna
27698: johtanut siihen, että hyvin laajasti tänä päivänä     1969 voimakkaan painostuksen tuloksena
27699: valmistellaan uusia niin kemiallisen kuin bak-        ilmoitti virallisesti, että biologisen aseen kehit-
27700: teriologisen sodankäynnin tarvikkeita. Tästä on       tely tullaan lopettamaan, näin ei ole tapah-
27701: kantautunut tietoja Yhdysvalloista. On kiistat-       tunut. Yhdysvalloissa·. On kymmeniä laborato-
27702: tomasti osoitettu, että Yhdysvallat on käyttä-        rioita, joissa tutkitaan ihmisissä ja eläimissä
27703: nyt kemiallisia aseita mm. Kaakkois-Aasiassa          esiintyvien vaarallisten tautien aiheuttajia. Esi-
27704: Vietnamin sodan aikana. Pelkästään Etelä·             merkiksi Kuubassa on kiistatta pystytty osoit-
27705: Vietnamissa USA käytti sodan aikana 100 000           tamaan, miten biologista asetta on käytetty
27706: tonnia kemiallisia aineita. Se tuhosi kasvimyr-       mm. sokeriruokosadon tuhoamiseksi.
27707: kyillä 10 prosenttia Vietnamin viljelyalasta ja           Myös Euroopassa kemiallisten aseiden voima-
27708: saastutti puolet viljelysmaista ja vesistöistä myr-   kas lisääntyminen on tosiasia. Saksan Liitto-
27709: kyillä, joiden vaikutuksen eliminointiin tarvi-        tasavallan alueella on tällä hetkellä 2 000 ton-
27710:  taan asiantuntijoiden arvioiden mukaan vähin-        nia amerikkalaisvalmisteisia myrkkyaineita.
27711: tään 100 vuotta.                                      Edelleen Yhdysvallat on esittänyt kemiallisten
27712:     Vielä vaarallisempia ovat ihmisiä vastaan         aseiden sijoittamista Englantiin. Kemiallisten
27713: käytettyjen aineiden perinnölliset seuraukset.        aineiden sijoittamista myös risteilyohjusten tais-
27714: Ne ilmenevät mm. joukkosairastumisina ja              telukärkiin tutkitaan ja valmistellaan.
27715:  epämuodostuneina syntyvien lasten määrän kas-            Nykyaikaisten biologisten aseiden tehokkuu-
27716: vuna.                                                 den syyt ovat seuraavat: laajat tuho-ominaisuu-
27717:     Tultuaan Yhdysvaltain presidentiksi Ronald        det (yksi lentokone tai ohjus voi lamauttaa
27718:  Reagan on tehnyt uusia päätöksiä joukkotuho-         kaikki kohteet satojen ja jopa tuhansien neliö-
27719:  aseiden kehittämiseksi. YK:n tilastojen mukaan       kilometrien alueella), eräiden biologisten asei-
27720: USA :lla on kemiallisia aseita tällä hetkellä         den kyky levittää epidemioita, itäruisajan ole-
27721:  150 000 tonnia. Ne käsittävät runsaat kolme          massaolo, vaikutuksen selektiivisyys, mahdolli-
27722: miljoonaa tykistöammusta, kymmeniätuhansia            suus muunnella taistelutehoa käyttämällä eri-
27723: lentopommeja ja satojatuhansia miinoja, jotka         laisia biologisia aseita, mahdollisuus salaiseen
27724:  sisältävät hermokaasuja. Yhdysvallat on kiih-        käyttöön (niitä on hyvin vaikea havaita ajoissa
27725: dyttämässä uusien kemiallisten aseiden tuotan-        ilman automaattisia hälyttimiä ja indikaatto-
27726:  toa. Kyseessä ovat ns. binaariset ammukset,          reita) ja suuri psykologinen vaikutus.
27727:  jotka sisältävät BX- ja GB-hermokaasuja. Nämä            Yhdysvaltain puolustusvoimissa on tutkittu
27728:  ammukset saavat lähitulevaisuudessa keskeisen        biologisten aseiden tehoa ja laadittu niitten
27729:  sijan USA:n kemiallisessa aseistuksessa.             pohjalta ohjesääntöjä ja muita virallisia doku-
27730:     Varainhoitovuonna 1981 kemiallista ja biolo-      mentteja, joissa annetaan ohjeita tällaisten asei-
27731:  gista sodankäyntiä varten Yhdysvalloissa vara-       den käytöstä sotilaallisissa tarkoituksissa. Bio-
27732:  tut määrärahat ylittivät 260 miljoonaa dollaria.     logisten aseiden käyttö strategisten ja taktisten
27733: 0882005556
27734: 2                                           1982 vp.
27735: 
27736: päämäärien saavuttamiseksi koskisi niin hyök-      miallisia aseita koskevista päätöslauselmista.
27737: käystä kuin puolustustakin. Biologisia aseita      Kolmessa äänestyksessä Suomi asettui kahdessa
27738: voidaan käyttää myös siviilikohteisiin, erityi-    äänestyksessä puolueettoman seuraajan asemaan
27739: sesti paikkoihin, joissa on runsaasti ihmisiä      äänestämällä tyhjää. Tällainen Suomen käyttäy-
27740:  (metro, asemat, lentokentät, väestönsuojat),      tyminen ei voi olla sopusoinnussa Suomen
27741: veden ja elintarvikkeiden saastuttamiseksi.        aktiivisen, rauhantahtoisen ja aseidenriisuntaan
27742:    YK on monessa yhteydessä käsitellyt niin        suuntautuvan ulkopolitiikan kanssa.
27743: kemiallisten kuin biologisten aseiden käyttöä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27744: ja esittänyt monessa yhteydessä suosituksia        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27745: sekä niiden tuotannon että käytön täydellisestä    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27746: kieltämisestä.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27747:    YK:n 35. istunnossa läntiset maat Yhdys-
27748: valtain johdolla esittivät voimakkaita syytöksiä            Miksi Hallitus ei YK:n 35. istun-
27749: Neuvostoliittoa vastaan kemiallisten aseiden              nossa asettunut johdonmukaisesti ke-
27750: käytöstä. Väitettyjä käyttökohteita ei kuiten-            miallisten aseiden kieltosopimusten kan~
27751: kaan pystytty näyttämään toteen. YK:n aset-               nalle, ja
27752: tama tutkimusryhmä kemiallisten aseiden käy-                 mitä Hallitus aikoo tehdä tehostaak-
27753: tön suhteen ei ole pystynyt osoittamaan mitään            seen toimia kemiallisten ja biologisten
27754: kestävää Neuvostoliittoon kohdistetuista syy-             aseiden täydellisen kieltämisen aikaan-
27755: töksistä. Siksi herättääkin ihmetystä Suomen              saamiseksi?
27756: käyttäytyminen 9. 12. 1981 päätettäessä ke-
27757:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1982
27758: 
27759:                                         Sten Söderström
27760:                                              N:o 164                                               3
27761: 
27762: 
27763: 
27764: 
27765:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27766: 
27767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tun aseidenriisuntakomitean konferenssin ja
27768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sittemmin vuodesta 1978 Geneven aseidenrii-
27769: olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           suntakomitean puitteissa. Samanaikaisesti Neu-
27770: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vostoliitto ja Yhdysvallat ovat käyneet vuo-
27771: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       desta 1974 lähtien kahdenvälisiä neuvotteluja
27772: edustaja Sten Söderströmin näin kuuluvasta          kemiallisten aseiden kiellosta ja hävittämisestä,
27773: kirjallisesta kysymyksestä n:o 164:                 jotka tosin ovat olleet keskeytyksissä vuodesta
27774:                                                     1980 lähtien.
27775:          Miksi Hallitus ei YK:n 35. istun-             Suomen aseidenriisuntapolitiikkaan kuuluu
27776:        nossa asettunut johdonmukaisesti ke-         kansainvälisten      aseidenriisuntaneuvottelujen
27777:        miallisten aseiden kieltosopimusten kan-     edistäminen myös siten, että pyrimme osallis-
27778:        nalle, ja                                    tumaan neuvottelukohteisiin liittyvien teknis-
27779:          mitä Hallitus aikoo tehdä tehostaak-       tieteellisten kysymysten ratkaisuun. Suomen
27780:        seen toimia kemiallisten ja biologisten      vuonna 1972 alulle paneman kemiallisen aseen
27781:        aseiden täydellisen kieltämisen aikaan-      valvontaprojektin tarkoituksena on luoda kan-
27782:        saamiseksi?                                  sallinen kemiallisen aseen valvontakapasiteetti,
27783:                                                     joka tarvittaessa voitaisiin asettaa kansainväli-
27784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       seen käyttöön. Valvontaprojektissa saavutetut
27785: vasti seuraavaa:                                    tulokset on vuosittain jätetty Geneven aseiden-
27786:    Suomi on johdonmukaisesti korostanut, että       riisuntakomitealle, joka eri yhteyksissä on to-
27787: kemiallisten aseiden kehittämisen ja valmistuk-     dennut Suomen projektin tieteellisen korkeata-
27788: sen täydellinen kielto ja olemassaolevien varas-    seisuuden ja yleisen merkittävyyden.
27789: tojen hävittäminen on keskeinen ja kiireellinen        Kuten tunnettua Suomi on pitkään toiminut
27790: aseidenriisuntatehtävä.                             YK:n yleiskokouksessa kemiallisten aseiden
27791:    Vuonna 1925 solmittu ns. Geneven pöytä-          kieltoa ja hävittämistä koskevan sopimuksen
27792: kirja kieltää bakteriologisten ja biologisten so-   hyväksi. Vuodesta 1972 Suomi on ollut tois-
27793: dankäyntimenetelmien käytön. Näiden aseiden         tuvasti suosittajana päätöslauselmissa, joilla on
27794: kehittämistä, valmistamista ja varastointia ei      pyritty vauhdittamaan sopimusneuvotteluja ja
27795: pöytäkirjassa kielletä, eikä siihen myöskään        jotka on hyväksytty yksimielisesti tai erittäin
27796: sisälly valvontamekanismia mahdollisten rikko-      laajalla, mukaanlukien keskeisten neuvottelu-
27797: musväitteiden selvittämiseksi. Pöytäkirja on        osapuolien tuella.
27798: lähes yleismaailmallisesti voimassa.                   Myös yleiskokouksen 36. istunnossa syksyllä
27799:    Toisen maailmansodan jälkeen käytyjen asei-      1981 Suomi oli mm. Itävallan, Kanadan ja
27800: denriisuntaneuvottelujen yhteydessä pyrittiin       Puolan kanssa suositrajana päätöslauselmassa,
27801: aluksi sekä kemiallisten että biologisten aseiden   jonka pääkohteena oli Genevessä käytävät sopi-
27802: kieltoon ja hävittämiseen. Vuonna 1971 val-         musneuvottelut. Päätöslauselma hyväksyttiin
27803: mistui silloisessa Geneven aseidenriisuntakomi-     äänin 147 puolesta ja 1 pidättynyt.
27804: tean konferenssissa sopimus bakteriologisten           Tämän lisäksi 36. istunnossa hyväksyttiin
27805:  (biologisten) aseiden kehittämisen, tuotannon      kaksi muuta kemiallisia aseita koskeuutta pää-
27806: ja varastoinnin kiellosta sekä näiden aseiden       töslauselmaa, joista molemmista muodostui
27807: hävittämisestä. Sopimus allekirjoitettiin vuonna    suurvaltojen välinen kiistakysymys. Näistä toi-
27808: 1972.                                               sessa, sosialististen maiden suosittamassa pää-
27809:    Vuoden 1972 jälkeen on kemiallisen aseen         töslauselmassa mm. käsiteltiin suunnitelmia ke-
27810: kieltoon ja hävittämiseen tähtääviä neuvotteluja    miallisten aseiden modernisoimiseksi, jota län-
27811: käyty lähes keskeytyksettä ensin edellä maini-      siliittoutuneet pitivät yksipuolisena ja jonka ne
27812: 4                                            1982 vp.
27813: 
27814: katsoivat ennakolta pyrkivän määrittämään ke-       YK:n yleiskokouksen päätöslauselmilla tai muu-
27815: miallisia aseita koskevien neuvottelujen loppu-     toin edistämään konkreettisia aseistuksenval-
27816: tuloksen. Äänestystulokseksi tämän päätöslau-       vonta- ja aseidenriisuntatoimia. Tämä tulee ole-
27817: selman osalta tuli 109 puolesta, 1 vastaan ja       maan toimintalinjamme myös tänä kesänä pi-
27818: 33 (Suomi ja muut pohjoismaat, Itävalta ym.)        dettävässä YK:n yleiskokouksen 2. aseidenrii-
27819: pidättynyttä.                                       suntaerityisistunnossa ja ensi syksyn yleisko-
27820:    Toisessa päätöslauselmassa, jonka suosittajina   kouksessa.
27821: oli joukko Yhdysvaltain liittolaisia, käsiteltiin      Konkreettisten toimien osalta todettakoon,
27822: kemiallisten aseiden väitettyä käyttöä ja pää-      että eräs vaikeimmista ongelmista kemiallisten
27823: tettiin jatkaa käyttöväitteitä selvittämään edel-   aseiden kieltoa koskevan sopimuksen aikaansaa-
27824: lisessä yleiskokouksessa vuonna 1980 asetetun       misessa on verifiointikysymyksen ratkaiseminen.
27825: YK:n tutkimusryhmän mandaattia. Sosialistiset       Tämän vuoksi Suomen tarkoituksena on lisätä
27826: maat katsoivat päätöslauselman kohdistuvan          juuri tämän ongelman ratkaisemiseen pyrkivän
27827: itseensä, koska sen taustalla ovat väitteet ke-     oman kansallisen kemiallisen aseen valvonta-
27828: miallisen aseen käytöstä Afganistanissa ja Kam-     projektimme resursseja.
27829: putsheassa. YK:n tutkimusryhmä ei tuohon               Tämän lisäksi todettakoon, että Suomi on
27830: saakka ollut kyennyt näitä väitteitä enempää        useassa yhteydessä ilmaissut halukkuutensa
27831: todentamaan kuin kumoamaankaan. Äänestystu-         päästä Geneven aseidenriisuntakomitean jäse-
27832: lokseksi tämän päätöslauselman osalta tuli 86       neksi, mikä mahdollistaisi konkreettisemman ja
27833:  (Ruotsi, Itävalta ym.) puolesta, 20 vastaan ja     aktiivisemman osanoton ero. komiteassa käy-
27834: 34 (Suomi, Meksiko, Intia, Jugoslavia ym.)          täviin monenkeskisiin aseidenriisuntaneuvotte-
27835: pidättynyttä.                                       luihin, joista kemiallisten aseiden käytön kiel-
27836:    Mitä tulevaisuuteen tulee, Suomi on useassa      tävän sopimuksen aikaansaamiseen tähtäävät
27837: yhteydessä korostanut, että aseidenriisuntaneu-     neuvottelut ovat tärkeimpiä. Jäsenyyskysymys
27838: vottelujen kannalta keskeisten osapuolien myö-      tulee esille YK:n yleiskokouksen 2. aseiden-
27839: tävaikutus on välttämätön pyrittäessä joko          riisuntaerityisistunnossa.
27840:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
27841: 
27842:                                                                 Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
27843:                                               N:o 164                                               5
27844: 
27845: 
27846: 
27847: 
27848:                            Till Riksdagens Herr Talman
27849: 
27850:    I dett syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      och senare, från och med år 19l8, inom
27851: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ramen för nedrustningskommitten i Geneve.
27852: av den 5 maj 1982 tili vederbörande medlem          Samtidigt har Sovjetunionen och Förenta Sta-
27853: av statsrådet översänt avskrift av följande av      terna allt sedan år 197 4 förhandlat bilateralt
27854: riksdagsman Sten Söderström undertecknade           om ett förbud mot och anskaffande av kemiska
27855: spörsmål nr 164:                                    vapen. Dessa förhandlingar har dock varit av-
27856:                                                     brutna sedan år 1980.
27857:           Varför understödde Regeringen inte           Finlands nedrustningspolitik omfattar också
27858:        konsekvent avtalen om förbud mot ke-         främjandet av internationella nedrustningsför-
27859:        miska vapen vid FN:s 35 generalförsam-       handlingar så, att vi strävar att delta i lösandet
27860:        ling, och                                    av de vetenskapligt-tekniska problem som an-
27861:           vad ämnar Regeringen göra för att         sluter sig tili förhandlingsfrågorna. Avsikten
27862:        effektivera åtgärderna för åstadkomman-      med det övervakningsprojekit rörande kemiska
27863:        de av ett totalförbud mot kemiska och        vapen, tili vilket Finland tog initiativ år 1972,
27864:        biologiska vapen?                            är att skapa en nationell övervakningskapacitet
27865:                                                     som vid behov kunde användas internationellt.
27866:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      De resultat som nåtts i frågan har årligen läm-
27867: samt anföra följande:                               nats till nedrustningskommitten i Geneve, som
27868:     Finland har konsekvent betonat att ett totalt   i olika sammanhang har konstaterat att Fin-
27869: förbud mot utvecklande och tiliverkning av ke-      lands projekt i vetenskapligt hänseende står
27870: miska vapen och ett avvecklande av existeran-       på en hög nivå och är allmänt betydelsefullt.
27871: de arsenaler är en central och brådskande upp-         Sam känt har Finland länge i FN:s general-
27872: gift inom nedrustningen.                            församling verkat för ett avtal om förbud mot
27873:    Det s.k. Geneveprotokollet av år 1925 för-       och anskaffande av kemiska vapen. Allt sedan
27874: bjuder användningen av bakteriologiska och          år 1972 har Finland upprepade gånger under-
27875: biologiska krigföringsmetoder. Utvecklandet,        stött resolutioner, vilkas syfte varit att ge fart
27876: tiliverkning och lagring av dylika vapen för-       åt avtalsförhandlingarna och vilka godkänts
27877: bjuds inte i protokollet, och där ingår inte        enhälligt eller med mycket omfattande stöd,
27878: helier någon övervakningsmekanism för utred-        också av de centrala förhandlingsparterna.
27879: ning av eventuella föregivna brott mot avtalet.        Också vid den 36 generalförsamlingen hösten
27880: Protokollet är i kraft så gott som universellt.     1981 understödde Finland tillsammans med
27881:     I samband med de nedrustningsförhandlingar      bl.a. Österrike, Canada och Polen en resolu-
27882: som fördes efter andra världskriget strävade        tion som huvudsakligen avsåg avtalsförhand-
27883: man först 'tili ett förbud mot och avskaffande      lingarna i Geneve. Resolutionen godkändes med
27884: av både kemiska och biologiska vapen. År            14 7 bifallande och 1 nedlagd röst.
27885: 1971 nåddes vid nedrustningskommittens kon-            Dessutom godkändes vid den 36 generalför-
27886: ferens i Geneve, ett avtal om förbud mot ut-        samlingen också två andra resolutioner om ke-
27887: vecklande, produktion och lagring av bakterio-      miska vapen, vilka båda blev tvistefrågor mel-
27888: logiska (biologiska) vapen samt om avskaffan-       lan stormakterna. I den ena av dessa, som
27889: de av dessa vapen. Avtalet undertecknades år        understöddes av de socialistiska länderna, be-
27890:  1972.                                              handlades bl.a. frågan om planer på en moder-
27891:     Sedan år 1972 har förhandlingar om förbud       nisering av de kemiska vapnen. De västalliera-
27892: mot och avskaffande av kemiska vapen förts          de ansåg detta förslag vara ensidigt och betrak-
27893: nästan utan uppehåll, först inom ramen för          tade det som ett försök att på förhand be-
27894: ovan nämnda nedrustningskommittes konferens         stämma slutresultatet av förhandlingarna om
27895: 0882005556
27896: 6                                          1982 vp.
27897: 
27898: kemiska vapen. Röstningsresultatet i fråga om     tioner i FN eller på annat sätt strävar att
27899: denna resolution blev 109 bifallande, 1 förkas-   främja konkreta åtgärder för rustningsövervak·
27900: tande och 3 3 (Finland och de övriga nordiska     ning och nedrustning. Vi kommer atrt verka
27901: länderna, Österrike m.fl.) nedlagda röster.       enligt denna linje också vid FN: s generalför-
27902:     I den andra resolutionen, som understöddes    samlings 2 särskilda nedrustningssession i som-
27903: av ett antal av Förenta Staterna allierade, be-   mar och vid generalförsamlingen nästa höst.
27904: handlades frågan om den förgivna använd.ningen        Beträffande konkreta åtgärder kan det kons-
27905: av kemiska vapen. Man beslöt att förlänga man-    tateras, att ett av de svåraste problemen på
27906: datet för den FN:s undersökningsgrupp som         vägen mot ett avtal om förbud mot kemiska
27907: vid den föregående generalförsamlingen år 1980    vapen är wtt finna en lösning av verifierings-
27908: tillsatts för att undersöka den föregivna an-     frågan. Därför har Finland för avsikt att öka
27909: vändningen. De socialistiska länderna ansåg att   resurserna för vårt eget nationella projekt för
27910: resolutionen var riktad mot dem, eftersom bak-    övervakning av kemiska vapen, genom vilket
27911: grunden tili den var påståendena om använd-       man strävar att lösa detta problem.
27912: ning av kemiska vapen i Afghanistan och Kam-          Ytterligare kan det konstateras, att Finland
27913: puchea. FN:s undersökningsgrupp hade dittills     i flere sammanhang har uttryckt sin villighet att
27914: varken kunnat bekräfta eller kullkasta dessa      bli medlem i nedrustningskommitten i Geneve,
27915: påståenden. Röstningsresultatet i fråga om den-   vilket skulle göra det möjligt att på ett mera
27916: na resolution blev 86 bifallande (Sverige, Ös-    konkret och aktivt sätt delta i de multilaterala
27917: terrike m.fl.), 20 förkastande och 34 (Finland,   nedrustningsförhandlingarna inom kommitten,
27918: Mexico, Indien, Jugoslavien m.fl.) nedlagda       bland vilka förhandlingarna i syfte att uppnå
27919: röster.                                           ett avtal om förbud mot kemiska vapen är
27920:    Beträffande framtiden har Finland i flere      bland de viktigaste. Frågan om medlemskap
27921: sammanhang betonat, att medverkan av de för       kommer upp vid FN: s generalförsamlings 2
27922: nedrustningsförhandlingarna centrala parterna     särskilda nedrustningssession.
27923: är nödvändig då man antingen genom resolu-
27924:      Helsingfors den 3 juni 1982
27925: 
27926:                                                   Ministern för utrikesärendena Pär Stenbäck
27927:                                             1982 vp.
27928: 
27929: Kirjallinen kysymys n:o 165
27930: 
27931: 
27932: 
27933: 
27934:                                 Almgren: Virojoen rakentamisesta aiheutuvista haitoista
27935: 
27936: 
27937:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27938: 
27939:    Kymen läänin Virojokea on rakennettu vä-       pidetty kokouksia ja asiaa hoitamaan on va-
27940: hitellen ilman että hankkeen perustana olisi      littu toimikunta. Saadun tiedon mukaan suun-
27941: ollut tarkoin harkittu kokonaissuunnitelma.       nitelmat on kuitenkin pyyhitty pois vesihalli-
27942: Paikalliset asukkaat ovat vaatineet joen raken-   tuksen työohjelmasta. Viranomaisten toimen-
27943: tamiseksi suunnitelmia, joiden pohjalta voitai-   piteet viittaavat siihen, että Virojokivarren
27944: siin ennakoida kaikki tulevat olosuhteiden        asukkaat saavat odotella vuosikausia ennen
27945: muutokset joessa ja sen rannoilla.                kuin rakentamisessa tapahtuu todellisia paran-
27946:    Paikalliset asukkaat ovat todenneet, että      nuksia tuottavia tuloksia.
27947: Virojoen yläjuoksulta aloitetut rakennustyöt         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
27948: ovat aiheuttaneet veden virtauksen nopeutu-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
27949: misen tietyssä osassa jokea, mutta keski- ja      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27950: alajuoksulla on seurauksena ollut veden nousu     vaksi seuraavan kysymyksen:
27951: pelloille, koska keski- ja alajuoksun varasto-
27952: tilat eivät pysty ottamaan vastaan sitä vesi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27953: määrää, joka yläjuoksulta tulee.                         ryhtyä Virojoen rakentamiseksi siten,
27954:    Edelleen voidaan todeta, että Virojen raken-          että vältytään paikallisia asukkaita kiu-
27955: tamisen kokonaissuunnitelman saamiseksi on               saaviita tuhoilta?
27956:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1982
27957: 
27958:                                          Esko Almgren
27959: 
27960: 
27961: 
27962: 
27963: 088200538M
27964: 2                                             1982 vp.
27965: 
27966: 
27967: 
27968: 
27969:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27970: 
27971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Virojoen yläosan tulva-alueiden poistamista
27972: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          koskeva hanke on maanomistajien aloitteesta
27973: mies, olette 28 päivänä huhtikuuta 1982 päi-          ollut jo pitkään suunniteltavana Kymen vesi-
27974: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         piirin vesitoimistossa. Tulvat voitaisiin pois-
27975: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          taa perkaamalla uomat riittävän väljiksi. Tästä
27976: kansanedustaja E. Almgrenin näin kuuluvasta           olisi kuitenkin seurauksena tulvien pahenemi-
27977: kirjallisesta kysymyksestä n:o 165:                   nen alajuoksulla, joten suunnittelua ei ole kat-
27978:                                                       sottu voitavan jatkaa muuten kuin niin, että
27979:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Virojoen koko vesistöalueen tulvasuojelu kä-
27980:        ryhtyä Virojoen rakentamiseksi siten,          sitellään yhtenä kokonaisuutena. Määrärahaky-
27981:        että vältytään paikallisia asukkaita kiu-      symyksistä johtuen sekä muiden, kiireellisem-
27982:        saaviita tuhoilta?                             miksikatsottujen hankkeiden vuoksi Virojoen
27983:                                                       vesistön suunnittelua ei toistaiseksi ole kuiten-
27984:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaan saatu kunnolla käyntiin.
27985: vasti seuraavaa:                                         Edellä esitetyn perusteella hallitus tutkii
27986:     Virojoen vesistöalueella on toteutettu lukui-     mahdollisuuksia esittää valtion vuoden 1983
27987: sia vesistönjärjestelyhankkeita ja metsäojituk-       tulo- ja menoarvioon määrärahoja nykyistä
27988: sia. Niiden seurauksena joen tulvavesimäärät          enemmän käytettäväksi lisääntyneiden tulvien
27989: ovat lisääntyneet tuntuvasti. Lisäyksen suuruut-      torjuntaa koskevaan suunnittelutyöhön. Näin
27990: ta ei ole mahdollista arvioida tarkasti, koska        voitaisiin myöskin Virojoen vesistöalueen tul-
27991: riittäviä selvityksiä ei ole vielä tehty.             vasuojelun suunnittelua nopeuttaa. Lisäksi hal-
27992:     Virojoen läheisyydessä sijaitsevan Vehkajoen      litus pyrkii varautumaan siihen, että Virojo-
27993: tulvavirtaama on ollut tämän vuosisadan alus-         kea ja sitä vastaavia vesistöjä koskevat tulva-
27994: sa 13 m3 /s ja nykyisin se on 24 m3 /s. Ilmeis-       torjuntasuunnitelmat voidaan toteuttaa viivy-
27995: tä on, että Virojoen vesimäärät ovat muuttu-          tyksittä, kun toimenpiteille on saatu vesioi-
27996: neet pääpiirteissään vastaavalla tavalla. Viro-       keuden lupa.
27997: joen tulvat johtuvat vesimäärien lisääntymi-
27998: sen ohella myös siitä, että uomat ovat pitkän
27999: ajan kuluessa liettyneet ja rantamaat painuneet.
28000:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1982
28001: 
28002:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
28003:                                            N:o 165                                               3
28004: 
28005: 
28006: 
28007: 
28008:                           Tili Riksdagens Herr Talman
28009: 
28010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ett projekt i syfte att eliminera översväm-
28011: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningsområdena vid Virojokis Övre lopp har på
28012: velse av den 28 april 1982 till vederböran-        markägarnas initiativ redan länge varit under
28013: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       planering i Kymmene vattendistrikts vatten-
28014: följande av riksdagsman E. Almgren under-          byrå. Översvämningarna skulle kunna elimine-
28015: tecknade skriftliga spörsmål nr 165:               ras genom rensning av fårorna så att de blev
28016:                                                    tillräckligt vida. Detta skulle dock medföra
28017:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      att översvämningarna förvärras vid det nedre
28018:        ta för sådant byggande i Virojoki att       loppet, varför man inte ansett sig kunna fort-
28019:        man skulle kunna undvika skador som         sätta med planeringen på annat sätt än ge-
28020:        är till besvär för invånarna på orten?      nom att översvämningsskyddet för Virojokis
28021:                                                    hela vattenområde behandlas som en helhet.
28022:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      På grund av anslagsfrågor och andra projekt
28023: samt anföra följande:                              som ansetts mera brådskande har dock plane-
28024:    Inom Virojokis vattenområde har talrika         ringen av Virojoki-vattendraget tillsvidare inte
28025: vattenregleringsprojekt och skogsdikningar ge-     fåtts i gång ordentligt.
28026: nomförts. Till följd av dessa har åns över-            Utgående från det ovan anförda undersö-
28027: svämningsvattenmängder ökat märkbart. Det          ker regeringen möjligheterna att i statsförsla-
28028: är inte möjligt att noggrannt beräkna ökning-      get för år 1983 föreslå större anslag än tidi-
28029: ens storlek, emedan tillräckliga utredningar       gare för planeringsarbete rörande bekämpning
28030: inte ännu företagits.                              av de ökade översvämningarna. Sålunda skul-
28031:    Den i närheten av Virojoki belägna Vehka-       le även planeringen av översvämningsskyddet
28032: jokis vattenföring vid översvämning var i bör-     inom Virojokis vattenområde kunna påskyn-
28033: jan av seklet 13 m3 /s och är nu 24 m3/s.          das. Dessutom strävar regeringen till att man
28034: Det är uppenbart att vattenmängderna i Viro-       skulle vara beredd att utan dröjsmål förverk-
28035: joki har förändrats huvudsakligen på motsva-       liga planerna för översvämningsbekämpning i
28036: rande sätt. Överstämningarna i Virojoki beror      Virojoki och motsvarande vattendrag, sedan
28037: förutom på att vattenmängderna ökat även på        vattendomstolens tillstånd tili åtgärderna har
28038: att fårorna under loppet av en längre tid har      erhållits.
28039: uppslammats och strandmarkerna satt sig.
28040:      Helsingfors den 1 juni 1982
28041: 
28042:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
28043:                                            1982 vp.
28044: 
28045: Kirjallinen kysymys n:o 166
28046: 
28047: 
28048: 
28049: 
28050:                                 Holvitie: Uudenkaupungin mahdollisuuksista saada avustusta
28051:                                    työttömyyden· lieventämiseksi
28052: 
28053: 
28054:                         Eduskunnan Herra Puhemiehe'lie
28055: 
28056:    Uudenkaupungin kaupunki on anonut avus-        noin prosenttiyksikön. Anottu avustus tai lai-
28057: tusta tai lainaa 1,6 miljoonaa markkaa työttö-    nasumma vastaa 65 henkilön kahden vuoden
28058: myyden lievittämiseen tarkoitetuista varoista     työttömyyskorvausta.    Lisäksi   maksettavien
28059: työvoimaministeriöltä. Anotut varat aiottaisiin   palkkojen määrä kasvaisi hankkeen toteudut-
28060: käyttää teollisuusrakennuksen rakentamiseen,      tua noin 5 miljoonaa markkaa vuodessa. Kau-
28061: jonka kustannusarvio on 9,5 miljoonaa mark-       pungin palkoista saama verotulojen lisäys olisi
28062: kaa. Rakennuksen kerrosala on 3 340 neliö-        noin 741 000 markkaa vuodessa.
28063: metriä ja tilavuus 71 000 kuutiometriä. Lait-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28064: teistoihin Rauma-Repola Oy on varautunut in-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
28065: vestoimaan yli 10 miljoonaa markkaa. Teolli-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28066: suustilat aiotaan vuokrata Rauma-Repola Oy:n      vaksi seuraavan kysymyksen:
28067: Uudenkaupungin telakan käyttöön LVI-lait-
28068: teiden tuotantotiloiksi. Teollisuustilojen val-             Mitä muita mahdollisuuksia Uudella-
28069: mistuttua Rauma-Repola Oy voisi lisätä työn-              kaupungilla on Hallituksen käsityksen
28070: tekijämääräänsä 65 henkilöllä. Rakennustyö                mukaan saada avustusta tai lainaa edel-
28071: työllistäisi 4 5 henkilöä kahdeksan kuukauden             lä mainittuun hankkeeseen julkisista
28072: ajan.                                                     varoista, ellei työttömyyden lieventämi-
28073:    Uudenkaupungin työvoimasta on viimeisim-               seen tarkoitetuista varoista voida niitä
28074: män tiedon mukaan työttömänä 7,2 prosenttia.              myöntää?
28075: Hankkeen toteuttaminen alentaisi em. lukemaa
28076:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
28077: 
28078:                                          Tapio Holvitie
28079: 
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 088200541R
28084: 2                                           1982 vp.
28085: 
28086: 
28087: 
28088: 
28089:                         Eduskunnan Herra Puhemiehei[e
28090: 
28091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     luvan vuoden tulo- ja menoarviossa siirrettiin
28092: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuntien teollisuushallien rakentamisen avusta-
28093: olette 29 päivänä huhtikuuta 1982 päivätyn         miseen varattu määräraha, yhteensä 40 miljoo-
28094: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       naa markkaa, kauppa- ja teollisuusministeriön
28095: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      pääluokkaan. Tämä avustusmääräraha on kui-
28096: edustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta kir-      tenkin tarkoitettu käytettäväksi uuden alue-
28097: jallisesta kysymyksestä n:o 166:                   poliittisen lainsäädännön mukaisiin avustuksiin,
28098:                                                    joten sitä ei voida käyttää avustuksen myöntä-
28099:          Mitä muita mahdollisuuksia Uudella-       miseen Uudenkaupungin kaupungille. Samoin
28100:        kaupungilla on Hallituksen käsityksen       kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa luovut-
28101:        mukaan saada avustusta tai lainaa edel-     tiin liikevaihtoveron huojennusta vastaavien
28102:        lä mainittuun hankkeeseen julkisista        avustusten myöntämisestä kunnille työllisyys-
28103:        varoista, ellei työttömyyden lieventämi-    varoista. Kuluvan vuoden toisessa lisämeno-
28104:        seen tarkoitetuista varoista voida niitä    arviossa, joka on parhaillaan eduskunnan käsi-
28105:        myöntää?                                    teltävänä, ehdotetaan kauppa- ja teollisuusmi-
28106:                                                    nisteriön pääluokkaan momentille 32.50.48
28107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        (Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avus-
28108: vasti seuraavaa:                                   tukset kunnille ja kiinteistöyrityksille) otetta-
28109:   Uudenkaupungin. kaupunki on hakenut avus-        vaksi 50 miljoonan markan siirtomääräraha.
28110: tusta tai lainaa 1,6 miljoonaa markkaa työ-        Tästä määrärahasta on tarkoitus myöntää kun-
28111: voimaministeriöitä · työttömyyden lieventämi-      nille uusien teollisuusrakennuksien liikevaihto-
28112: seen tarkoitetuista varoista teollisuusrakennuk-   verohuojennusta vastaavia avustuksia. Avustuk-
28113: sen rakentamiseen. Työvoimaministeriöllä ei        sen mahdollisesta myöntämisestä päättää kaup-
28114: ole mahdollisuutta rahoittaa tätä hanketta. Ku-    pa- ja teollisuusministeriö.
28115:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1982
28116: 
28117:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
28118:                                             N:o 166                                               3
28119: 
28120: 
28121: 
28122: 
28123:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28124: 
28125:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen       jonet mark som tesetvetats föt att undetstöda
28126: anget hat Ni, Hett Talman, med Eder skti-          uppfötandet av kommunetnas industrihallat
28127: velse av den 29 aptil 1982 tili vedetbötande       tili handels- och industriministeriets huvud-
28128: medlem av statstådet föt besvatande övetsänt       titel. Detta anslag ät dessutom avsett föt att
28129: avskrift av följande av tiksdagsman Tapio          användas tili undetstöd som avses i den nya
28130: Holvitie ställda skriftliga spötsmål nt 166:       tegionalpolitiska lagstiftningen, vatföt det inte
28131:                                                    kan användas föt beviljande av stöd åt Ny-
28132:           Vilka möjlighetet anset Regeringen att   stads stad. I statsfötslaget föt innevatande åt
28133:        det finns föt Nystad att ut offentliga      hat man också avstått ftån att bevilja mot
28134:        medel få undetstöd ellet lån föt ovan       lättnadet i omsättningsskatten svatande undet-
28135:        avsett ptojekt, om medel avsedda föt        stöd tili kommunet ut sysselsättningsmedel.
28136:        lindtande av arbetslösheten inte kan        I den andra tiliäggsbudgeten föt innevatande
28137:        beviljas?                                   åt, viiken föt nätvatande ät undet riksdags-
28138:                                                    behandling, föteslås ett nytt tesetvationsanslag
28139:   Som svat på detta spötsmål anföt jag vötd-       om 50 miljonet matk bli upptaget på moment
28140: samt följande:                                     32.50.48 (Mot lättnadet i omsättningsskatten
28141:   Nystads stad hat föt uppfötande av en in-        svarande undetstöd tili kommunet och fastig-
28142: dusttibyggnad hos atbetsktaftsministetiet an-      hetsfötetag) undet handels- och industtiminis-
28143: sökt om ett undetstöd ellet lån på 1,6 mil-        tetiets huvudtitel. Ut detta anslag hat man
28144: jonet matk ut anslaget avsett föt lindtande        föt avsikt att bevilja tili kommunet undetstöd
28145: av atbetslösheten. Atbetskraftsministeriet hat     som motsvatat lättnadet i omsättningsskatten
28146: ingen möjlighet att finansieta detta ptojekt.      föt nya industribyggnadet. Beslut om bevil-
28147: I statsfötslaget föt innevatande åt övetfötdes     jande av eventuellt undetstöd fattas av handels-
28148: nämligen det anslag på sammanlagt 40 mil-          och industtiministeriet.
28149:      Helsingfots den 2 juni 1982
28150: 
28151:                                                            Atbetsktaftsministet Jouko Kajanoja
28152:                                                 1982 vp.
28153: 
28154: Kirjallinen kysymys n:o 167
28155: 
28156: 
28157: 
28158: 
28159:                                    Pesola: Uuden liikuntatieteellisen yksikön perustamisesta
28160: 
28161: 
28162: 
28163:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28164: 
28165:     Liikunta-alan korkein opetus ja tutkimus on        työn jälkeen ja näidenkin aikaansaamiseksi tar-
28166: valtiovallan toimesta keskitetty 1970-luvun            vitaan alan tutkimustraditio. Tällainen tutki-
28167: alussa Jyväskylän yliopistoon. Liikunnanopetta-        mustraditio koulutettuine henkilökuntineen ja
28168: jakoulutus Helsingin yliopistossa puolestaan           jonkinlaisine toimintatiloineen on jo olemassa
28169: lakkautettiin. Myös Jyväskylän kirjasto on tällä       useallakin paikkakunnalla, mm. Helsingissä, Tu-
28170: hetkellä maan ainoa liikuntatieteen keskuskir-         russa, Kuopiossa ja ennen kaikkea Jyväsky-
28171: jasto. Viime aikoina on kuitenkin maassamme            lässä - mutta ei Tampereella. Liikuntatieteen
28172: laadittu uuden liikuntatieteellisen yksikön pe-        ongelmia Suomessa ei ratkaista perustamalla
28173: rustamista koskevia suunnitelmia, jotka toteu-         täysin uusia laitoksia, vaan parantamalla jo
28174: tuessaan merkitsevät pienen maan voimavaro-            toimivien laitosten edellytyksiä. Varojen käyttö
28175: jen epätarkoituksenmukaista hajottamista. Jy-          täysin uuteen instituuttiin on kaikkein epäta-
28176: väskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekun-     loudellisin ratkaisu. Tästä vallitsee hyvin laaja
28177: nan perustamisen jälkeen tiedekunnan kehitys           tiedepoliittinen yksimielisyys. Siihen on lausun-
28178: oli myönteistä muutaman vuoden ajan, mutta             noissaan kiinnittänyt huomiota mm. valtion
28179: se pysähtyi mm. virkojen saamisen osalta               tiedeneuvosto vuonna 1979, valtion lääketie-
28180: vuonna 1974. Tiedekunta on ponnistellut viime          teellinen toimikunta lausunnossaan, Suomen
28181: vuosina edellytystensä parantamiseksi ja esit-         korkeakoulujen rehtorien neuvosto lausunnos-
28182: tänyt esimerkiksi uuden kehittämissuunnitel-           saan ja valtion liikuntatieteellinen toimikunta
28183: man. Sinänsä on siis myönteistä, että nyt on           tutkimuspoliittisessa ohjelmassaan vuosille 1981
28184: useilta tahoilta kiinnitetty huomiota liikunta-        -1985. Myös valtiontilintarkastajat ovat ker-
28185: tieteellisen tutkimuksen kehittämiseen ja erityi-      tomuksessaan vuodelta 1980 korostaneet, että
28186: sesti liikunnan ja terveyden välisten suhteiden        ensisijaisesti olisi huolehdittava jo olemassa
28187:  selvittämiseen. Tarkoituksenmukaisimmin tämä          olevien korkeakoulujen ja yliopistojen toimin-
28188: tapahtuu kehittämällä olemassa olevaa tiede-           nan turvaamisesta ja vasta sen jälkeen ryhdyt-
28189: kuntaa siten, että se voi vastata yhteiskunnan         tävä toimiin uusien korkeakoulutasoisten oppi-
28190:  ja liikuntakulttuurin muuttuviin ja uusiutuviin       laitosten perustamiseksi sekä osoitettava käy-
28191:  tarpeisiin. Ne rajalliset voimavarat, jotka val-      tettävissä olevat varat olemassa olevien oppi-
28192:  tiovallalla ovat käytettävissään liikuntatieteelli-   laitosten kehittämiseen sekä niiden opetus- ja
28193:  sen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen,         tutkimusresurssien ja toimitilojen tasapuoliseen
28194:  tarvitaan olemassaolevien laitosten toimintojen        parantamiseen. Tieteellisen koulutuksen, tiedon
28195:  kehittämiseen. Vaikka suunnitellun UKK-insti-         levittämisen ja käytettävissä olevien taloudel-
28196:  tuutin rahoitus onkin suunniteltu järjestettä-        listen resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaa-
28197:  väksi eri momentilta tulo- ja menoarviossa, on        misen kannalta paras ratkaisu olisi nyt suun-
28198:  olemassa vaara, että tiedekunnan kehittämistä         niteltu tutkimuslaitos liikuntatieteellisen tiede-
28199:  ei pidetä enää yhtä tarpeellisena, jos UKK-           kunnan rinnalle Jyväskylässä. Toimiessaan vuo-
28200:  instituutti toteutuu suunnitelmien mukaan.            rovaikutuksessa keskenään tarjoaa tutkimuslai-
28201:     Tieteellinen tutkimus on hyvin pitkäjän-           tos koulutuspaikkoja opiskelijoille ja tukee
28202:  teistä. Tuloksia saadaan vasta usean vuoden           muutenkin yliopiston koulutus- ja tutkimus-
28203: 0882005523
28204: 2                                            1982 vp.
28205: 
28206: tyota. Tiedekunta taas voi koulutuksessaan                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28207: saattaa tutkimustiedon suoraan koulutettavien             siin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteel-
28208: tietoon ja sitä kautta käytännön kentille.                lisen tiedekunnan tutkimustyön kehit-
28209:    Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen          tämisen takaamiseksi ja valtion liikunta-
28210: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-               tieteiden kehittämiseen käytettävissä
28211: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi              olevien varojen suuntaamiseksi tarkoi-
28212: seuraavan kysymyksen:                                     tuksenmukaisella tavalla estämällä eril-
28213:                                                           lisen liikuntatieteellisen yksikön perusta-
28214:                                                           misen?
28215:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
28216: 
28217:                                           Helena Pesola
28218:                                                N:o 167                                                3
28219: 
28220: 
28221: 
28222: 
28223:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28224: 
28225:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       edellyttämät lisävirat ja toimet. Myös tiede-
28226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnan tarvitsemien tutkimustilojen rakentami-
28227: olette kirjeellänne 29 päivänä huhtikuuta 1982        sesta on suunnittelu käynnistetty yhteistyössä
28228: toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse-      Jyväskylän kaupungin kanssa.
28229: nelle jäljennöksen kansanedustaja Pesolan                Liikuntatieteellistä tutkimusta suorittavia ja
28230: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        rahoittavia yksikköjä on Suomessa useita. Jotta
28231: 167:                                                  liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämisedel-
28232:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lytyksiä voitaisiin parantaa, asetti opetusminis-
28233:         siin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteel-   teriö 5. 3. 1981 työryhmän, jonka tehtäväksi
28234:         lisen tiedekunnan tutkimustyön kehit-         annettiin 1) selvittää liikuntatieteellistä tutki-
28235:         tämisen takaamiseksi ja valtion liikunta-     musta suorittavien ja rahoittavien yksikköjen
28236:         tieteiden kehittämiseen käytettävissä         välistä työnjakoa sekä tutkimuksen koordinoin-
28237:         olevien varojen suuntaamiseksi tarkoi-        tikysymyksiä sekä tehdä näitä koskevia esityk-
28238:         tuksenmukaisella tavalla estämällä eril-      siä, 2) tehdä esityksiä tarpeellisen tutkijakou-
28239:         lisen liikuntatieteellisen yksikön perusta-   lutuksen järjestämisestä sekä 3) tehdä muita
28240:         misen?                                        tarpeelliseksi katsomiaan esityksiä liikuntatie-
28241:                                                       teellisen tutkimuksen kehittämiseksi. Työryh-
28242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         män tulee saada tehtävänsä suoritetuksi 30. 9.
28243: vasti seuraavaa:                                       1982 mennessä.
28244:    Korkeakoululaitosta on vuodesta 1966 lukien            Edellä mainitun työryhmän työn pohjalta on
28245: kehitetty lähinnä korkeakoululaitoksen kehit-         mahdollisuus valmistella liikuntatieteellisen tut-
28246: tämislainsäädännön perusteella. Myös Jyväsky-         kimuksen yksityiskohtaisemmat kehityssuunni-
28247: län yliopiston ja sen liikuntatieteellisen tiede-     telmat.
28248: kunnan opetus- ja tutkimusresursseja on lisätty           Kysymyksessä tarkoitettu UKK-instituutti on
28249: tämän lainsäädännön määrittelemäitä pohjalta.         yksityisen säätiön perustama laitos, jolle mah-
28250: Kehittämislainsäädännön jäljellä olevana sovel-       dollisesti osoitettavaa valtionapua harkittaessa
28251: tamisaikana, vuoden 1986 loppuun saakka, py-          on luonnollisesti otettava huomioon, ettei ole-
28252: ritään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen    massa olevien tutkimusyksiköiden toimintaa ja
28253: tiedekuntaan osoittamaan vielä lainsäädännön           kehittämissuunnitelmia vaikeuteta.
28254:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
28255: 
28256:                                                                           Ministeri Kaarina Suonio
28257: 4                                              1982 vp.
28258: 
28259: 
28260: 
28261: 
28262:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28263: 
28264:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skaper, som förutsätts i lagstiftningen. Plane-
28265: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ringen för byggandet av de tiliäggsutrymmen
28266: av den 29 april 1982 tili vederbörande medlem          som fakultetet behöver har också igångsatits i
28267: av sltatsrådet översänt avskrift av följande av        samarbete med Jyväskylä stad.
28268: riksdagsman Pesola undertecknade spörsmål                  I Finland finns flera enheter vilka idkar och
28269: nr 167:                                                finansierar idrottsvetenskaplig forskning. I syfte
28270:                                                        att förbättra förutsättningarna att u'tveckla
28271:           Ätnnar Regeringen vidta ll.tgärder           idrottsvetenskaplig forskning tilisatte undervis-
28272:        för att trygga utvecklandet av forsk-           ningsministeriet den 5. 3. 1981 en arbetsgrupp
28273:        ningsarbetet vid Jyväskylä universitets         som fick i uppdrag att 1) l.]treda arbetsfördel-
28274:        gymnastik- och idrottsvetenskapliga fa-         ningen mellan enheter som idkar och finansierar
28275:        kultet, och för at:lt på ett ändamll.lsenligt   idrottsvetenskaplig forskning, och koordine-
28276:        sätt fördela de statliga tnedel som finns       ringsfrågor inom forskningen, samt att utar-
28277:        tili förfogande för utvecklandet av             beta förslag angående dessa frågor, 2) utarbeta
28278:        idrottsvetenskaperna genom att för-             förslag om anordnandet av nödvändig forskar-
28279:        hindra grundandet av en skild idrotts-           utbildning, och 3 ) göra övriga förslag, som ar-
28280:        vetenskaplig enhet?                             betsgruppen anser nödvändiga för utvecklan-
28281:                                                        det av idrottsvetenskaplig forslming. Arbets-
28282:    Såsom svar på detta spörsmål fll.r jag vörd-         gruppen bör slutföra sitt arbete före den 30. 9.
28283: samt framföra följande:                                 1982.
28284:    Högskoleväsendet har sedan år 1966 ut-                  Utgående ftåh det arbete den ovan nämnda
28285: vecklats främst utgående från lagstiftningen            arbetsgruppen utfört är det möjligt att utarbeta
28286: angående utbyggandet av högskoleväsendet. Jy-           mera detaljerade utvecklingsplaner för den
28287: väskylä universitets och dess gymnastik- och            idrottsvetenskapliga forskningen.
28288: idrottsvetenskapliga fakultets resurser för un-             Det i spörsmålet nämnda UKK-institutet är
28289: derviscing och forskning har också utö~ats på           en inrättning grundad av en privat stifitelse;
28290: basen av denna lagstiftning. Målsättningen är           vid prövningen för beviljandet av eventuellt
28291: att under den tidsperiod. som återstår av tili-         statsunderstöd åt detta institut är det natur-
28292: lämpningsperioden för utbyggnadslagstiftningen,         ligt at:lt beakta att existerande forskningsen-
28293: dvs. tili slutet av 1986, anvisa medel för de           heters verksamhet och utvecklingsplaner inte
28294: itjänster och befattningar vid Jyväskylä univer-        försvåras.
28295: sitets fakultet för gymnastik- och idrottsveten-
28296:       Helsingfors den 3 juni 1982
28297: 
28298:                                                                              Minister Kaarina Suonio
28299:                                              1982 vp.
28300: 
28301: Kirjallinen kysymys n:o 168
28302: 
28303: 
28304: 
28305: 
28306:                                     Tennilä: Opiskelija-asuntoloiden vuokrien alentamisesta
28307: 
28308: 
28309:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
28310: 
28311:    Opiskelijoiden taloudellinen asema on vai-       päisesti. Siksi opiskelijoiden asumiskuluja on-
28312: keutunut entisestäänkin asumiskustannusten          kin alennettava. Tähän pääseminen edellyttää
28313: nousun seurauksena. Esimerkiksi Rovaniemellä        todella voimakkaita toimia. Sellaisia olisivat
28314: on opiskelija-asuntola Domus Arcticassa nostet-     valtion asuntolainojen laina-ajan pidentäminen
28315: tu vuokria viimeksi maaliskuun alussa kerras-       nykyisestä 25 vuodesta 45 vuoteen sekä pank-
28316: saan 2,70 mk neliömetriltä ja tällä hetkellä        kien myöntämien ensisijaislainojen laina-aikojen
28317: vuokra on jo 19,10 mk neliöltä kuukaudessa.         pidentäminen nykyisestä 17 vuodesta 25 vuo-
28318:    Domus Arctica -säätiön edustajat puhuvat         teen ja lainakoron alentaminen.
28319: kuitenkin siitä, että vuokria on korotettava vie-      Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28320: lä tästäkin. Perusteluksi he esittävät korkeat      §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
28321: lainanhoitokulut. Domus Arcticassa pääomakus-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
28322: tannusten osuuden sanotaan olevan yli 10 mk         raavan kysymyksen:
28323: neliömetriltä.
28324:    Vaikea taloudellinen asema haittaa tietysti                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28325: tuntuvasti opiskelua ja saattaapa aiheuttaa sen-           ryhtyä opiskelija-asuntoloiden vuokrien
28326: kin, että opiskelu on keskeytettävä ainakin tila-          alentamiseksi?
28327:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
28328: 
28329:                                        Esko-Juhani Tennilä
28330: 
28331: 
28332: 
28333: 
28334: 0882005512
28335: 2                                           1982 vp.
28336: 
28337: 
28338: 
28339: 
28340:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
28341: 
28342:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lykkäyshakemuksen, koska kunnan hyväksymä
28343: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         omakustannusvuokra jäi alle tasoyleisohjeen
28344: mies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1982 päi-      mukaisen vuokran.
28345: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        Maaliskuun 1 päivänä 1982 voimaan tul-
28346: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      leen asuntotuotantolain muuttamisesta annetun
28347: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjalli-     lain (81/82) voimaantulosäännöksen 4 mo-
28348: sesta kysymyksestä n:o 168:                       mentin perusteella voidaan ennen tämän lain
28349:                                                   voimaantuloa vuokratalon rakentamista, laajen-
28350:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tamista tai peruskorjausta varten myönnetyn
28351:          ryhtyä opiskelija-asuntoloiden vuokrien asuntolainan ehdot velallisen hakemuksesta
28352:          alentamiseksi?                           muuttaa tämän lain nojalla vastaavaan tarkoi-
28353:                                                   tukseen myönnettävän lainan ehtojen mukai-
28354:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seksi. Sanottu säännös siis mahdollistaa laina-
28355: vasti seuraavaa:                                  ehtojen muuttamisen eräissä tapauksissa nykyi-
28356:    Opiskelija-asuntojen rakentamisessa on val- siä ehtoja edullisemmiksi.
28357: tion asuntolainoituksella mahdollisimman pit-        Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion momen-
28358: källe pyritty turvaamaan kohtuulliset asumis- tin 26. 12. 64 puitteissa vuokrataloille, joissa
28359: kustannukset siten, että valtion asuntolaina on ensisijaislainojen korkomenot ovat poikkeuksel-
28360: useissa tapauksissa myönnetty täysimääräisenä. lisen suuret valtion asuntolainan määrän suh-
28361: Opiskelija-asuntoloita toteuttaneille yhteisöille teellisen osuuden vähäisyydestä johtuen, voi-
28362: on muihin vuokrataloihin verrattuna myönnet- daan valtion varoista myöntää avustusta koron
28363: ty huomattavasti enemmän laina-ajaltaan pitkä- maksuun, jos tasoyleisohjeen mukainen vuokra-
28364: aikaista valtion ensisijaislainaa.                taso muutoin ylitettäisiin, vaikka vuokratalojen
28365:    Tapauksissa, joissa asumiskustannukset ylit- valtion lainojen korkojen ja lyhennysten mak-
28366: tävät kohtuullisena pidettävän tason, voidaan samista jo on lykätty.
28367: myöntää asuntolainojen lyhennysmaksuille ja          Sisäasiainministeriön    käsityksen  mukaan
28368: koron maksuille lykkäystä. Asuntohallituksen opiskelija-asuntojen rakentamiseen tarvittavan
28369: ilmoituksen mukaan kysymyksen perusteluissa pääomaosuuden järjestämiseen tulisi erityisesti
28370: mainituille Rovaniemellä sijaitseville Domus kiinnittää huomiota ja se tulisi toteuttaa ensi-
28371: Arctica -säätiön omistamille opiskelijataloille sijaisesti asuntoloiden omistuspohjaa laajenta-
28372:  I-VI on kuluvan vuoden helmikuussa myön- malla. Tällöin kunnat esimerkiksi voisivat olla
28373: netty lykkäystä asuntolainojen koroille ja ly- opiskelija-asuntoloiden yhteisomistajia ja järjes-
28374: hennyksille. Lyhennyksille myönnettiin lykkä- tää oman pääomaosuuden omista varoistaan.
28375: ystä 7,5 vuotta ja kolmen uusimman lainan            Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa oli ensi
28376: koroille 8 vuotta. Kolmen vanhimman lainan kerran varattu määräraha momentilla 26. 12.
28377:  koroille oli myönnetty kolmen vuoden lykkäys 51 määrältään viisi miljoonaa markkaa käytet-
28378:  jo aikaisemmin vuonna 1980. Lykkäyksen alen- täväksi valtion avustuksina uusien opiskelija-
28379:  tava vaikutus lasketaan kunnan hyväksymästä asuntojen omapääomaosuuden suorittamista
28380:  omakustannusvuokrasta. Tässä tapauksessa varten valtioneuvoston tarkemmin päätettävien
28381:  omakustannusvuokra oli niin korkea, että perit- perusteiden mukaisesti. Määräraha on ollut
28382:  tävä vuokra ei alentunut. Lisäksi asuntohalli- samansuuruinen myös vuosien 1981 ja 1982
28383:  tus ilmoittaa hylänneensä helmikuussa 1982 tulo- ja menoarvioissa. Asuntotuotantolain mu-
28384:  edellä mainitun säätiön omistamien talojen kaan asuntolainaa sekä siinä mainittua lainaa
28385:  VII-VIII valtion asuntolainojen korkojen paremmalla etuoikeudella mahdollisesti kiin-
28386:                                        N:o 168                                                     3
28387: 
28388: nitettyjen lainojen maara saa mainittujen lai-      tannuksia alentava vaikutus. Ministeriö pyrkii
28389: nojen kanssa yhdessä olla enintään 95 pro-          osaltaan saamaan tulo- ja menoarvioesityksen
28390: senttia vakuuden arvosta. Täten oman pää-           valmistelun yhteydessä niiden osalta myöntei-
28391: oman määrän tulee olla vähintään viisi pro-         sen ratkaisun.
28392: senttia kokonaishinta-arvosta. Tulo- ja meno-          Todettakoon lisäksi, että opetusministeriön
28393: arvion momentin perustelujen mukaisesti mää-        asettama opiskelija-asuntotoimikunta 1980 on
28394: rärahan käyttöä koskevassa valtioneuvoston          mietinnössään (Komiteanmietintö 1980:60)
28395: päätöksessä on lähdetty siitä, että avustuksen      suosittanut, että asuntolainoitettavat opiskeli-
28396: tarvetta yksittäisen hakijan kohdalla arvioitaes-   ja-asunnot tulisi edelleen ylläpitää omakustan-
28397: sa huomioonotettavina seikkoina olisivat oma-       nusperiaatteella. Lisäksi voidaan todeta, että
28398: rahoitusosuuden saantimahdollisuudet ja toi-        opintotukeen liittyvä asumislisäjärjestelmä tu-
28399: saalta se, minkälaisiksi asumiskustannukset         kee jo suhteellisen tehokkaasti nimenomaan
28400: muodostuisivat ilman avustusta omapääoma-           opiskelija-asunnoissa asuvia. Tällä hetkellä
28401: osuuden ollessa luottolaitoslainaa.                 opiskelija-asunnoissa asuvista asumislisää saa-
28402:    Sisäasiainministeriön asettama vuokra-asun-      vista n. 40 prosentille asumislisä maksetaan
28403: totoimikunta on 10 päivänä toukokuuta 1982          korotettuna. Näissä tapauksissa asumislisä kom-
28404: jättämässään väliraportissa tehnyt eräitä valtion   pensoi täysimääräisesti tapahtuneet vuokrien
28405: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen val-        nousut. Muiden opiskelija-asuntoloissa asuvien
28406: misteluun liittyviä ehdotuksia muun muassa          asumislisää saavien vuokran omavastuuosuus
28407: aravavuokrataloille myönnettävien avustusten        jää vuokrankorotuksetkin huomioon ottaen
28408: laajentamiseksi, joilla on selvästi asumiskus-      enintään noin 100 markkaan kuukaudessa.
28409:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1982
28410: 
28411:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
28412: 4                                            1982 vp.
28413: 
28414: 
28415: 
28416: 
28417:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28418: 
28419:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I enlighet med 4 mom. i ikraftträdelsestad-
28420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           gandet i lagen angående ändring av lagen om
28421: velse av den 29 april 1982 tili vederbörande        bostadsproduktion ( 81/82), viiken trädde i
28422: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kraft den 1 mars 1982, kan vilikoren för
28423: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade          bostadslån som före lagens ikraftträdande be-
28424: spörsmål nr 168:                                    viljats för uppförande, utvidgande eller grund-
28425:                                                     reparation av hyreshus på ansökan av gälde-
28426:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nären ändras så, att de överensstämmer med
28427:        vidta för att sänka hyrorna i student-       vilikoren för lån som med stöd av lagen be-
28428:        bostäderna?                                  viljas för motsvarande ändamål. Detta stad-
28429:                                                     gande gör det alltså möjligt att i vissa fall
28430:    Såsom svar på detta spörsmål får jag .vörd-      ändra lånevilikoren så att de blir mera fördel-
28431: samt anföra följande:                               aktiga än de nuvarande vilikoren.
28432:    Vid byggandet av bostäder för studerande            Inom ramen för moment 26.12.64 i stats-
28433: har man genom statliga bostadslån så långt          förslaget för innevarande år kan för hyreshus,
28434: som möjligt strävat att hålla boendekostna-         där ränteutgifterna för primärlån är excep-
28435: derna på en skälig nivå, så att statliga bostads-   tionellt höga på grund av att det statliga bo-
28436: lån i många fall har beviljats tili fullt belopp.   stadslånets relativa andel är ringa, av statens
28437: Åt samfund som byggt bostäder för studerande        medel beviljas understöd för räntans betalning
28438: har såsom statens långfristiga primärlån bevil-     i sådana fall då hyresnivån enligt de allmänna
28439: jats betydligt högre belopp än åt andra hyres-      direktiven skulle överskridas, trots att betal-
28440: hus.                                                ningen av hyreshusens räntor och amorteringar
28441:    I de fall där boendekostnaderna överstiger       på statens lån redan har uppskjutits.
28442: en nivå som kan anses skälig kan uppskov               Enligt inrikesministeriets uppfattning borde
28443: beviljas med amorteringarna och räntan på           särskild uppmärksamhet fästas vid uppbringan-
28444: bostadslån. Enligt uppgift av bostadsstyrelsen      det av den erforderliga kapitalandelen vid upp-
28445: har åt husen I-VI för studerande som ägs            förandet av bostäder för studerande, och detta
28446: av stiftelsen Domus Arctica i Rovaniemi, vilka      borde förverkligas primärt genom en utvidg-
28447: nämns i motiveringen tili spörsmålet, i februari    ning av ägobasen för bostäderna. Då kunde
28448: i år beviljats uppskov med bostadslånens rän-       kommunerna t.ex. vara samägare i bostäderna
28449: tor och amorteringar. För amorteringarna be-        för studerande och finansiera den egna kapital-
28450: viljades ett uppskov om 7,5 år och för rän-         andelen med egna medel.
28451: torna på de tre nyaste lånen ett uppskov om             I statsförslaget för år 1980 hade man för
28452: 8 år. För räntorna på de tre äldsta lånen hade      första gången under moment 26.12.51 reserve-
28453: uppskov med tre år beviljats redan år 1980.         rat ett anslag om fem miljoner mark för att
28454: Uppskovets nedsättande verkan beräknas på           enligt av statsrådet närmare fastställda grunder
28455: den av kommunen godkända självkostnads-             täcka andelen eget kapital i bostäder för
28456: hyran. I detta fall var självkostnadshyran så       studerande. Anslaget har varit lika stort också
28457: hög att den hyra som uppbärs av hyresgästerna       i statsförslagen för 1981 och 1982. Enligt
28458: inte sänktes. Dessutom meddelar bostadsstyrel-      lagen om bostadsproduktion får beloppet av
28459: sen att den i februari 1982 har avslagit en         inteckningslån med bättre förmånsrätt än
28460: ansökan om uppskov med räntorna på statens          bostadslån tillsammans med nämnda lån uppgå
28461: bostadslån för husen VII-VIII som ägs av            tili sammanlagt högst 95 procent av säker-
28462: ovan nämnda stiftelse, eftersom den av kom-         hetens värde. Sålunda skall det egna kapitalet
28463: munen godkända självkostnadshyran understeg         uppgå tili minst fem procent av totalprisvär-
28464: hyresnivån enligt de allmänna anvisningarna.        det. I enlighet med motiveringen tili momen-
28465:                                              N:o 168                                               5
28466: 
28467: tet i statsförslaget har man i statsrådets beslut   års studentbostadskommission som tillsatts av
28468: om användande av anslaget utgått från att man       undervisningsministeriet i sitt betänkande
28469: vid bedömningen av behovet av lån för en-            (Kommittebetänkande 1980:60) har rekom-
28470: skilda sökande skulle beakta möjligheterna att      menderat, att bostäderna för studerande med
28471: erhålla den egna finansieringsandelen och å         bostadslån fortsättningsvis borde upprätthållas
28472: andra sidan hurudana boendekostnaderna skul-        enligt självkostnadsprincipen. Vidare kan det
28473: le bli utan understöd då den egna kapitalan-        konstateras, att systemet med bostadstillägg i
28474: delen består av lån från kreditanstalt.             samband med studiestödet redan rätt effektivt
28475:    Den av inrikesministeriet tillsatta hyres-       stöder uttryckligen dem som bor i bostäder
28476: bostadskommissionen har i en mellanrapport          för studerande. För närvarande erläggs bostads-
28477: av den 10 maj 1982 framlagt vissa förslag i         tillägget till förhöjt belopp till ca 40 % av
28478: anslutning till beredningen av 1983 års stats-      dem som erhåller sådant stöd och som bor i
28479: verksproposition, bl.a. om utvidgning av under-     bostäder för studerande. 1 dessa fall kompen-
28480: stöden till aravahyreshus, vilka skulle ha en       serar bostadstillägget fullt de hyresförhöjningar
28481: klart nedsättande inverkan på boendekost-           som gjorts. För övriga personer i bostäder
28482: naderna. Ministeriet å sin sida strävar till att    för studerande som erhåller bostadstillägg blir
28483: i samband med beredningen av statsverkspro-         den del av hyran som var och en själv skall
28484: positionen uppnå en positiv lösning i denna         erlägga, även med beaktande av hyresförhöj-
28485: fråga.                                              ningarna, högst ca 100 mark i månaden.
28486:    Det kan ytterligare konstateras, att 1980
28487:      Helsingforsden 1 juni 1982
28488: 
28489:                                                         Minister för inrikesärendena Matti Ahde
28490: 
28491: 
28492: 
28493: 
28494: 0882005512
28495:                                              1982 vp.
28496: 
28497: Kirjallinen kysymys n:o 169
28498: 
28499: 
28500: 
28501: 
28502:                                  Raudaskoski: Pudasjärven työllistämistoimenpiteiden seurauksista
28503: 
28504: 
28505:                          Eduskunnan Herra PuhemieheHe
28506: 
28507:    Pudasjärven kunta aloitti ,työttömien nuor-      nähdä oikeaksi sitä, että kuntia ranga1staan
28508: ten tyollistämisen muun muassa energiapuun          pienestä ytlityöllistämisestä. Pudasjärvellä ei ole
28509: keräämisellä syyskuun .alussa 1980. Kun työlli-     juuri talvisin töitä. Mikäli töitä sattuu kesällä
28510: syyskausi alkoi l. 10. 1980 eli kuukautta myö-      olemaan, niin eikö ohjeita voitaisi muuttaa niin,
28511: hemmin kuin energiapuun keräys ruoitettiin, ja      että ainakaan erityisvaikeiden kJuntien kohdalla
28512: kun keräykseen ohjattiin luikuisia ;työttömiä,      ei jouduttaisi samaan aikaan kovan >työttömyy-
28513: nousi kesäaikana työllistetty,jen määrä 'Suurem-    den vallitessa rankaisemaan kuntaa pienestä yli-
28514: makJsi kuin talviaikana työllistettyjen määrä.      työllistämisestä.
28515: Keskiarvona ns. ylityöllistäminen oli noin kol-        Edellä olevaan viitaten ja >valtiopäiväjärjes-
28516: me ,työntekijää työpäivää kohden. Kun ohjeiden      tyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteelia esitän
28517: mukaan kesäaikana työllisyysvaroin ei saisi työl-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28518: listää enempää ku1n :talviaikana, on tämä ta-       vaksi seuraavan ky;symyksen:
28519: haton rikkomus aiheuttanut Pudasjärven kun-
28520: nalle yli 56 000 matikan sakon.                                Pitääkö Hallitus lievää yHtyollistä-
28521:     Pudasjärven työttömyys on jatkuvasti erit-              m1stä valtion tuella hyväksyttävänä
28522: täin korkea. Työttömyys on tälläkin hetkellä                työllisyyden kannalta vaikdssa kunnis-'.~
28523: noin 23 prosenttia. Tästä syystä on vaikeaa                 sa?
28524:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1982
28525: 
28526:                                         Väinö Raudaskoski
28527: 
28528: 
28529: 
28530: 
28531:  l88200542S
28532: 2                                             1982 vp.
28533: 
28534: 
28535: 
28536: 
28537:                          Eduskunnan Herra Puhemiehei1e
28538: 
28539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      tää, milloin ,siihen on suhdannepoliittisia tai
28540: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muita erityisiä syitä.
28541: olette 29 päivänä huhtikuuta 1982 päi:vätyn             Lopuksi on syytä todeta, että edehlä selos-
28542: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tettua järjestelmää, jonka tarkoitu'l~sena on kau-
28543: asianomaiselle iäsenelle jäljennöksen kansan-        sivaihtelujen tasoittaminen kuntasektori:lla, on
28544: edustaja Väinö Raudaskosken näin kuuluvasta          sovellettu jo vuoden 1972 alusta lukien, jolloin
28545: kirjalHsesta kysymy1ksestä n:o 169:                  nykyinen työllisyyslaki tuli voimaan. Myös
28546:                                                      poikkeuslupahakemusten jättämisaikaa on sovel-
28547:           Pitääkö Hallitus lievää ylityollistä-      lettu jo vuodesta 1976 lukien, joten järjestelmä
28548:        mistä valtion tuella hyväksyttävänä           on tkunniUe jo tuttu. Koska k)llseessä dlevassa
28549:        työllisyyden kannalta vaikeissa kunnis-       työvoimaministeriön avustuspäätöksessä oli ni-
28550:        sa?                                           menomaisesti mainittu, että työntekijät luetaan
28551:                                                      kunnan työmäärärahoin palkattuun .työvoimaan,
28552:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ei ,tilanne ole voinut tulla kunnaUe yllätyksenä.
28553: vasti ,seuraavaa:                                       Edustaja Raudaskosken kys)my:ksen peruste-
28554:    Työlli:syyslain säännösten mukaan kunnan          luista ilmenee, että kysymyksessä on Pudasjär-
28555: työmäärärahoin palkatuissa töissä oleva työvoi-      ven kunta, joka on työvoimaministeriön myön-
28556: ma ei seuraavan kesäkauden aikana saa keski-         tämän avustuksen turvin aloittanut ns. energia-
28557: määrin ylittää edellisen talvikauden keskiarvoa.     puun kasauksen vuoden 1980 syyskuun alussa.
28558: Mikäli ylitystä kuitenkin tapahtuu, joutuu kun-      Tämä on johtanut siihen, että kunnan työmää-
28559: ta työllisyyslain säännösten perusteella suoritta-   rärahoin palkattu työvoima on kesäkaudella
28560: maan valtiolle korvauklsen, jonka suuruuden          1980 keskiarvona ~askettuna ylittänyt edellisen
28561: työvoimaministeriö vuosi<ttain vahvistaa. Kun-       talvi:kauden vastaavan keskiarvon ja kunta on
28562: nalla on kuitenkin mahdollisuus hakea työvoi-        tämän perusteella määrätty suorittamaan kor-
28563: maministeriöitä poikkeuslupaa edellä seloste-        vausta vaLtiolle. On erittäin myönteistä, että
28564: tui:sta työllisyyslain määräyksistä. Hakemus tu-     Pudasjärven kunta on toiminut ~ktiivi,sesti hel-
28565: lee panna virei'lle pääsääntöisesti jo ennen sen     pottaakseen kunnan erittäin vaikeaa työttö-
28566: kesäkauden alkua, jonka osalta lupaa haetaan,        myystilannetta. Mutta koska kunta ei ole ha-
28567: mutta erityisistä ,syistä poikkeuslupaa voidaan      kenut työvoimaministeriöitä poikkeuslupaa mää-
28568: hakea ·vielä kesäkauden tkulues·sakin. Lupa voi-     räaikaan mennessä, ei poikkeusta enää voida
28569: daan työllisyyslain säännösten mukaan myön-          myöntää.
28570:      Helsingi:ssä kesäkuun 2 päivänä 1982
28571: 
28572:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
28573:                                               N:o 169                                                 3
28574: 
28575: 
28576: 
28577: 
28578:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28579: 
28580:   I det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen            Det .är slutligen skäl att konstatera att det
28581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ovan anförda S)IIStemet, vars avsikt är att ut-
28582: velse av den 29 april 1982 tili vederbörande         jämna rSäsongväxJlingat på kommunsektotn, tili-
28583: medlem av statsrådet för besvarande överrsänt        lämpats redan med början från år 1972, då den
28584: avskri:ft av följande av riksdagsman Väinö Rau-      nuvarande lagen om sysselsättning trädde i
28585: daskoski rställda rskriftliga spörsmål nr 169:       kraft. Likaså har inlämningstiden för undan-
28586:                                                      tagsansökningar varit i kraft rsedan år 1976, så
28587:           Anset Regeringen att en Hndrig över-       att systemet bör vara bekant för kommunerna.
28588:        :sysselsättning med rStatligt stöd är god-    Ettersom det i arbetskraftsministeriets aktuella
28589:        tagbat i kommuner rmed ett svårt sys-         understödsbeslut uttryck:ligen stod angivet att
28590:        •selsäntningsläge?                            arbetstagarna in:kluderas i den med kommunens
28591:                                                      arbetsanslag avlönade arbetskraf,ten, kan situa-
28592:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        tionen inte ha kommit som en överraskning för
28593: saltilt följande:                                    kommunen.
28594:    Enligt 'stadgandena i lagen om sy,sselsättning        Det framgår av motiveringen tili r1ksdags-
28595: får kommunens med arbetsanslag avilönade ar-         man Raudaskoskis spörsmåf att det måste vara
28596: betskraJit under 1sommarsäsongen inte överrstiga     fråga om Pudasjärvi kommun. Denna kommun
28597: den genomsnitt'liga arbetsstyrkan under före-        har med hjälp av ett under.stöd som arbets-
28598: gående vintersäsong. Om en sådan övers'krid-         kraft.sministeriet beviljat satt i gång ett projekt
28599: ning dock sker, måste kommunen enligt sys-           med uppsamlande av ·s.k. energived i början av
28600: selsättningslagens rStadganden erlägga tili Sta-     september 1980. Detta har lett .tHl att den
28601: ten en ersättning, vans storlek årligen fastställs   genom kommunens arbetJsanslag avlönade ar-
28602: av arbetskrattsministeriet. Kommunen har dock        betskraften under ,sommarsäsongen 1980 i ge-
28603: möjlighet att hos arbetskraftsministeriet ansö'ka    nomsn1tt räknad övers.kridit föregående vinter-
28604: om tillstånd tili undantag från ovan nämnda          säsongs motsvarande medeltal, varför kommu-
28605: stadganden. Ansökan skahl som regel lämnas in        nen ålagts att erlägga en ersättning tili staten.
28606: redan före början av den sommarsäsong för            Det är mycket positivt att Pudasjärvi kommun
28607: viiken rundantaget sökes, men av särskilda skäl      gjort en a:ktiv insats för underlättande av kom-
28608: kan ansokan ännu göras under sommavsäsongen          munens synnerligen ·svåra arbetslöshetssituation.
28609: i fråga. Enligt lagen om sysselsättning kan un-      Men eftersom kommunen inte inom utsatt tid
28610: dantag beviljas, om konjunkturpolitiska ellet        hos arbets:kraftsmin1steriet ansökt om tillstånd
28611: andra säl1Skilda skä1 därtiU föreligger.             tili undantag kan undantaget nu efteråt inte
28612:                                                      längre beviljas.
28613:      Helsingfors den 2 juni 1982
28614: 
28615:                                                               Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
28616:                                              1982 vp.
28617: 
28618: Kirjallinen kysymys n:o 170
28619: 
28620: 
28621: 
28622: 
28623:                                  Mäki-Hakola: Omaisuustulovähennystä koskevasta verohallituk-
28624:                                     sen tulkinnasta
28625: 
28626: 
28627:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28628: 
28629:     Verovuodelta 1980 toimitetussa verotuksessa     sellista käsittelyä. Verohallitus on kuitenkin
28630: oli voimassa tulo- ja varallisuusverolain 32 a §    ohjeillaan (esimerkiksi Verohallinnon käsikirja,
28631: seuraavassa muodossa: "Luonnollinen henkilö         sivu 146) tulkinnut asian siten, että omaisuus-
28632: tai erillisenä verovelvollisena verotettava koti-   tulovähennys on tehtävä kokonaistulosta val-
28633: mainen kuolinpesä saa vähentää kotimaiselta         tion- ja kunnallisverotuksessa. Koska kokonais-
28634: osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osin-     tulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennyk-
28635: goista ja osuuspääoman koroista taikka koti-        set vähennetään ensi sijassa ansiotuloista, aiheu-
28636: maiselta säästöpankilta tahi osuuspankilta saa-     tuu tästä tulkinnasta osinko- ja korkotulojen
28637: duista niiden lisärahastosijoituksille maksetta-    verotuksen kiristymistä niissä tapauksissa, jois-
28638: vista koroista 1 500 markkaa (osinkotulovä-         sa verovelvollisilla on sekä ansiotuloa että
28639: hennys) ". Verohallituksen ohjeiden mukaan          osinko- ja korkotuloa. Tällöinhän voi aiheutua
28640: meneteltiin tuolloin siten, että osinkotulovähen-   yhteisverotus joko vanhemmilla tai vanhem-
28641: nys vähennettiin osinko- tai korkotulojen brut-     milla ja alaikäisillä lapsilla.
28642: tomäärästä ja näin saatu nettomäärä käsitel-           Lain tulkintaa voidaan pitää kohtuuttomana,
28643: tiin verotuksessa muuna kuin ansiotulona.           koska eduskunnan tarkoitus oli lieventää eräi-
28644:     Tulo- ja varallisuusverolain muutoksella 19.    den pääomatulojen verotusta. Myös lain sana-
28645:  12. 1980 (845/80) muutettiin 32 a § kuulu-         muoto viittaa siihen, että vähennys on nimen-
28646: maan seuraavasti: "Luonnollinen henkilö tai         omaan tehtävä osingosta, korosta tai vuokra-
28647: erillisenä verovelvollisena verotettava kotimai-    tulosta. Tämä sanonta poikkeaa muista koko-
28648: nen kuolinpesä saa vähentää kotimaiselta osa-       naistuloista tehtävistä vähennyksistä. Nykyinen
28649: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingois-    tulkinta saattaa parempaan asemaan ne avio-
28650: ta ja osuuspääoman koroista taikka kotimaisel-      puolisot ja alaikäiset lapset, joilla on pelkäs-
28651: ta säästöpankilta tahi osuuspankilta saaduista      tään osinko-, korko- tai vuokratuloa.
28652: niiden lisärahastosijoituksille maksettavista ko-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28653: roista ja muusta veronalaisesta korosta sekä        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
28654: muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käy-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28655: tettäväksi vuokratusta asunnosta saadusta           vaksi seuraavan kysymyksen:
28656: vuokratulosta yhteensä 1 700 markkaa, kuiten-
28657:  kin enintään edellä tarkoitettujen tulojen yh-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28658:  teismäärän (omaisuustulovähennys) ".                      siin, jotta omaisuustulovähennys aikai-
28659:     Tehdyllä muutoksella eduskunta pyrki lie-              sempien vuosien tapaan voitaisiin tehdä
28660: ventämään mainittujen pääomatulojen verotuk-               muusta kuin ansiotulosta?
28661:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1982
28662: 
28663:                                         Pentti Mäki-Hakola
28664: 
28665: 
28666: 
28667: 
28668: 088200590A
28669: 2                                             1982 vp.
28670: 
28671: 
28672: 
28673: 
28674:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28675: 
28676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulosta valtionverotuksessa 'tehtävät vähennyk-
28677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set vähennetään ensisijaisesti ansiotulosta. Ky-
28678: olette 4 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           syjän tarkoittamat verohallituksen ohjeet pe-
28679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rustuvat mainittuun säännökseen. Niiden mu-
28680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaan omaisuustulovähennys on tehtävä ansio-
28681: edustaja Mäki-Hakolan näin kuuluvasta kirjal-       tulosta, jos verovelvollisella on tällaista tuloa.
28682: lisesta kysymyksestä n:o 170:                       Koska omaisuustulovähennys tehdään kokonais-
28683:                                                     tulosta, vähennyksen suuruuteen ei vaikuta sen
28684:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      perusteena olevien korko-, osinko- ja vuokra-
28685:        siin, jotta omaisuustulovähennys aikai-      tulojen puhdas määrä. Omaisuustulovähennystä
28686:        sempien vuosien tapaan voitaisiin tehdä      voidaan siten luonnehtia kokonaistulosta teh-
28687:        muusta kuin ansiotulosta?                    täväksi vähennykseksi, jonka laskemisen pe-
28688:                                                     rusteena on omaisuustulojen yhteismäärä.
28689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Omaisuustulovähennyksen tulkinnalla on pe-
28690: vasti seuraavaa:                                    riaatteessa vaikutusta myös tulo- ja varallisuus-
28691:    Tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n mu-        verolain 17 §: ssä tarko1tettuihin yhteisverotus-
28692: kaan, sellaisena kuin sitä sovelletaan vuodelta     tilanteisiin. Tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n
28693: 1981 toimitettavassa verotuksessa (845/80),         2 momentin mukaan valtiolle suoritettavan tu-
28694: luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvolli-   loveron määrää laskettaessa lisätään sen puoli-
28695: sena verotettava kotimainen kuolinpesä saa vä-      son, jolla on ansiotuloja vähemmän kuin toi-
28696: hentää kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskun-     sella puolisolla tai jolla ei ole ansiotuloja
28697: nalta saaduista osingoista ja osuuspääoman ko-      lainkaan, muut tulot kuin ansiotulot, siltä
28698: roista taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi      osin kuin niiden verotettava maara ylit-
28699: osuuspankilta saaduista niiden lisärahastosijoi-    tää 3 000 markkaa, toisen puolison tuloi-
28700: tuksille maksettavista koroista ja muusta ve-       hin. Jos kummallakin puolisolla on vain
28701: ronalaisesta korosta sekä muuna asuntona kuin       muita tuloja kuin ansiotuloja, lisätään sen
28702: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta       puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo,
28703: asunnosta saadusta vuokratulosta yhteensä           siltä osin kuin se ylittää 3 000 markkaa,
28704: 1 700 markkaa, kuitenkin enintään edellä tar-       toisen puolison tuloihin. Saman lain 17 c §:n
28705: koitettujen tulojen yhteismäärän (omaisuustu-       mukaan kotona olevan alaikäisen lapsen muus-
28706: lovähennys). Vuodelta 1982 toimitettavassa          ta tulosta kuin ansiotulosta määrätään vero
28707: verotuksessa vähennyksen määrä on 2 500             valtionverotuksessa siten että lapsen muu tulo
28708: markkaa.                                            kuin ansiotulo lisätään lasta verovuonna elät-
28709:    Tulo- ja varallisuusverolain mukaan vähen-       täneiden vanhempien 17 §:n 2 momentin mu-
28710: nykset jaetaan luonnollisiin eli tulon hankki-      kaisesti määräytyvään ansio- ja muiden tulo-
28711: misesta ja säilyttämisestä johtuviin vähen-         jen yhteismäärään. Jollei vanhemmilla ole yh-
28712: nyksiin, kokonaistulosta valtion- ja kunnal-        teisverotettavia tuloja, lapsen muu tulo kuin
28713: lisverotuksessa tehtäviin vähennyksiin, koko-       ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin, jon-
28714: naistulosta valtionverotuksessa tehtäviin vä-       ka kokonaistulojen määrä on suurempi. Jos
28715: hennyksiin sekä kokonaistulosta kunnallis-          vähemmän ansaitsevalla puolisolla tai alaikäi-
28716: verotuksessa tehtäviin vähennyksiin. Omai-          sellä lapsella on ansiotuloja omaisuustulovähen-
28717: suustulovähennys on sijoitettu lain lukuun ko-      nyksen määrän verran, toimitetaan yhteisvero-
28718: konaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa     tus puolison osalta osinko-, vuokra- ja korko-
28719: tehtävät vähennykset. Tulo- ja varallisuusvero-     tulojen 3 000 markan ylimenevältä osalta ja
28720: lain 35 §: n mukaan verovelvollisen kokonais-       lapsen osalta kaikkien pääomatulojen osalta.
28721:                                              N:o 170                                            3
28722: 
28723:    Kysymyksessä tarkoitettu muutos, jonka mu-      vaihtoehto. Nyt verovelvollinen voi saada an-
28724: kaan omaisuustulovähennys tehtäisiin ensisijai-    s;otulostaan täysimääräisen omaisuustulovähen-
28725: sesti muusta kuin ansiotulosta, edellyttäisi vä-   nyksen, vaikka omaisuustulot tulonhankkimis-
28726: hennyksen tekemistä korko-, osinko- ja vuokra-     kulujen vähentämisen jälkeen olisivatkin omai-
28727: tulon nettomäärästä. Tämä olisi nykytilantee-      suustulovähennyksen määrää pienemmät.
28728: seen verrattuna verovelvollisille epäedullinen
28729:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
28730: 
28731:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
28732: 4                                           1982 vp.
28733: 
28734: 
28735: 
28736: 
28737:                           Tili Riksdagens Herr Talman
28738: 
28739:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       i främsta rummet från förvärvsinkomsten. De
28740: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         anvisningar av skattestyrelsen som spörsmåls-
28741: velse av den 4 maj 1982 tili vederbörande          ställaren hänvisar tili grundar sig på det nämn-
28742: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     da stadgandet. Enligt anvisningarna skall för-
28743: jande av riksdagsman Mäki-Hakola underteck-        mögenhetsinkomstavdrag göras från förvärvs-
28744: nade spörsmål nr 17 0:                             inkomsten, om den skattskyldige har sådan in-
28745:                                                    komst. Eftersom förmögenhetsinkomstavdraget
28746:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder          görs från totalinkomsten, påverkas inte avdra-
28747:        för att förmögenhetsinkomstavdraget i       gets storlek av nettobeloppet av de ränte-, di-
28748:        likhet med praxis från tidigare år skall    vidend- och hyresinkomster som utgör grunden
28749:        kunna göras från andra än förvärvsin-       för avdraget. Förmögenhetsinkomstavdraget
28750:        komster?                                    kan således karakteriseras som ett avdrag som
28751:                                                    beräknas på den sammanlagda förmögenhets-
28752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inkomsten. Tolkningen av förmögenhetsin-
28753: samt anföra följande:                              komstavdraget inverkar i princip också på de
28754:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst         fall av sambeskattning som avses i 17 § lagen
28755: och förmögenhet sådan den tiliämpas vid be-        om skatt på inkomst och förmögenhet.
28756: skattningen för år 1981 (845/80), har fysisk           Enligt 17 § 2 mom. lagen om skatt på in-
28757: person eller inhemskt dödsbo, som skall be-        komst och förmögenhet läggs, vid uträknan-
28758: skattas såsom särskild skattskyldig, rätt att av   det av den inkomstskatt som skall erläggas tili
28759: dividender och ränta på andelskapital, som upp-    staten, den makes, som har mindre förvärvs-
28760: burits från inhemskt aktiebolag eller andels-      inkomster än den andra maken eller som inte
28761: lag, eller av ränta, som uppburits från in-        alls har förvärvsinkomster, andra inkomster,
28762: hemsk sparbank eller andelsbank för tilläggs-      tili den del deras beskattningsbara belopp över-
28763: fondsinvesteringar, och av annan skattepliktig     stiger 3 000 mark, tili den andra makens in-
28764: ränta samt av hyresinkomst från bostad, som        komster. Om vardera maken har endast andra
28765: uthyrts för användning såsom annan bostad          inkomster än förvärvsinkomster, lägges den
28766: än fritidsbostad, avdraga sammanlagt 1 700         makes, som har mindre inkomster, inkomst,
28767: mark, dock högst det sammanlagda beloppet          tili den del den överstiger 3 000 mark, tili
28768: av ovan avsedda inkomster (förmögenhetsin-         den andra makens inkomster. Enligt 17 c §
28769: komstavdrag). Vid beskattningen för år 1982        i samma lag fastställs skatt på annan inkomst
28770: uppgår avdragets belopp tili 2 500 mark.            än förvärvsinkomst för hemmavarande minder-
28771:    I lagen om skatt på inkomst och förmögen-       årigt barn vid statsbeskattningen så, att annan
28772: het indelas avdragen i naturliga avdrag, dvs.      inkomst för barnet än förvärvsinkomst läggs
28773: avdrag för inkomstens förvärvande och bibe-         tili det i enlighet med 17 § 2 mom. fastställda
28774: hållande, avdrag från totalinkomsten vid stats-    sammanlagda beloppet av föräldrars, som un-
28775: och kommunalbeskattningen, avdrag från total-      der skatteåret försörjt barnet, förvärvs- och
28776: inkomsten vid statsbeskattningen och avdrag         andra inkomster. Har föräldrarna inte sambe-
28777: från totalinkomsten vid kommunalbeskatt-           skattade inkomster, lägges annan inkomst för
28778: ningen. Förmögenhetsskatteavdraget har i la-       barnet än förvärvsinkomster tili inkomsten för
28779: gen inplacerats i kapitlet om avdrag från total-    den av föräldrarna, vars sammanlagda inkom-
28780: inkomsten vid stats- och kommunalbeskatt-           ster är större. Om den make, vars inkomster
28781: ningen. Enligt 35 § lagen om skatt på inkomst       är lägre, ellet minderårigt barn har förvävsin-
28782: och förmögenhet görs avdragen från den skatt-       komster tili ett belopp som motsvarar förmö-
28783:  skyldiges totalinkomst vid statsbeskattningen      genhetsinkomstavdraget, verkställs sambeskatt-
28784:                                            N:o 170                                              5
28785: 
28786: ningen i fråga om make tili den del dividend,    ternas nettobelopp. Jämfört med nuvarande
28787: hyres- och ränteinkomsterna överstiger 3 000     praxis skulle detta vara ett ofördelaktigt alter-
28788: mark och i fråga om barnet beträffande samt-     nativ för de skattskyldige. För närvarande kan
28789: liga kapitalinkomster.                           skattskyldig göra förmögenhetsinkomstavdraget
28790:    Den i spörsmålet avsedda ändringen, enligt    tili dess fulla belopp från förvärvsinkomsterna
28791: viiken förmögenhetsinskomstavdraget i första     även om förmögenhetsinkomsterna, efter att
28792: hand skulle göras från andra inkomster än för-   utgifterna för inkomstens förvärvande avdra-
28793: värvsinkomster, skulle förutsätta att avdraget   gits, skulle vara mindre än förmögenhetsin-
28794: görs från ränte-, dividend- och hyresinkoms-     komstavdragets belopp.
28795:      Helsingfors den 9 juni 1982
28796: 
28797:                                                                     Minister Mauno Forsman
28798: 
28799: 
28800: 
28801: 
28802: 088200590A
28803:                                              1982 vp.
28804: 
28805: Kirjallinen kysymys n:o 171
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 
28810:                                  Holvitie ym.: Korkeakoulupohjaisen lastentarhanopettajakoulu-
28811:                                     tuksen vakinaistamisesta ja pidentämisestä
28812: 
28813: 
28814: 
28815:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28816: 
28817:    Jo yli kymmenen vuoden ajan maassamme,           integrointipyrkimykset sekä oppimisvaikeuksien
28818: kuten useimmissa teollistuneissa maissa, on         mahdollisimman varhainen toteaminen ja kor-
28819: esiintynyt voimakasta painetta liittää lastentar-   jaaminen.
28820: hanopettajakoulutus opettajankoulutuksen lähei-        Valtakunnan tasolla on maassamme päästy
28821: seen yhteyteen (esim. opettajanvalmistustoimi-      suureen yksimielisyyteen lastentarhanopettaja-
28822: kunta 1967, vuoden 1973 opettajankoulutustoi-       koulutuksen kehittämisestä. Valtioneuvoston
28823: mikunta, valtioneuvoston periaatepäätös 1979).      1. 2. 1979 tekemän periaatepäätöksen mukaan
28824: Pyrkimyksenä on ollut pidentää lastentarhan-        lastentarhanopettajakoulutus tulee pidentää kol-
28825: opettajakoulutus kolmivuotiseksi ja myöhem-         mivuotiseksi ja lastentarhanopettajille tulee kor-
28826: min nelivuotiseksi.                                 keakouluissa järjestää mahdollisuus edetä kas-
28827:    Pyrkimykset läheiseen yhteyteen opettajan-       vatustieteellisen koulutusalan perustutkintoon
28828: koulutuksen kanssa ja koulutusajan pidentämi-       siten, että lastentarhanopettajan tutkintoon joh-
28829: seen ovat kummatkin olleet johtamassa siihen,       tavat opinnot otetaan huomioon koulutusaikaa
28830: että lastentarhanopettajakoulutuksen eräs kes-      lyhentävänä tekijänä.
28831: keisistä kehittämispaineista on ollut sen liittä-      Opetusministeriön asettama päivähoidon hen-
28832: minen entistä kiinteämmin korkeakouluorgani-        kilöstön opetussuunnitelmatoimikunta jätti ke-
28833: saatioon. Maamme päivähoidon kehittämisen           väällä 1981 yksimielisen mietinnön, josta saa-
28834: kannalta läheisimmät esimerkit löytyvät Ruot-       tujen lausuntojen pohjalla koulutuksen piden-
28835: sista ja Norjasta.                                  täminen voi tapahtua periaatteessa opetussuun-
28836:    Lastentarhanopettajakoulutuksen kiinteä ank-     nitelmatoimikunnan ehdotusten mukaisesti.
28837: kuroituminen opettajankoulutukseen on tär-          Opetusministeriö onkin kirjeessään 28. 8. 1981
28838: keää erityisesti kasvatuksen jatkuvuuden kan-       kehottanut, että korkeakoulujen opettajankoulu-
28839: nalta. Mikäli lastentarhanopettajien ja erityi-     tuslaitoksissa järjestettävä lastentarhanopetta-
28840: sesti peruskoulun alkuopettajien kouluttaminen      jien koulutus pidennetään 3-vuotiseksi 1. 8.
28841: eivät tue toisiaan, lapsen siirtyminen päiväko-     1983 alkaen. Samalla vakinaistettaisiin lasten-
28842: dista peruskoulun alkuopetukseen tuottaa vai-       tarhanopettajien koulutus niissä opettajankou-
28843: keuksia. Tapahtuu kasvatuksellisen siirtymän        lutuslaitoksissa, joissa sitä nyt järjestetään väli-
28844: katkos, joka ei ole omiaan edistämään lapsen        aikaisena. Myöskin opettajankoulutusneuvosto
28845: kokonaispersoonallisuuden myönteistä kehitty-       on lausunnossaan 26. 10. 1981 päivähoidon
28846: mistä. Kasvatuksen jatkuvuuden kaikenpuoli-         opetussuunnitelmatoimikunnan mietinnöstä esit-
28847: seen turvaamiseen ovat kiinnittäneet huomiota       tänyt, että em. opetusministeriön esittämää
28848: esimerkiksi Euroopan neuvoston jäsenvaltiot         aikataulua tulisi noudattaa.
28849: vuonna 1979.                                           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28850:    Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämi-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
28851: selle on olemassa useita varhaiskasvatuksellisia    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28852: perusteita. Koulutuksen pidentämisen ja kehit-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28853: tämisen välttämättömyyttä tukevat etenkin lap-
28854: sen kehitystarpeista lähtevät perustelut, eri-               Milloin Hallitus aikoo vakinaistaa
28855: tyistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten            korkeakoulujen opettajankoulutusyksi-
28856: 
28857: 0882005534
28858: 2                                        1982 vp.
28859: 
28860:      köissä tapahtuvan lastentarhanopettajien          riaatepäätöksen mukaisesti osana kasva·
28861:      koulutuksen ja pidentää sen 3-vuotiseksi          tustieteellistä tutkintoa?
28862:      valtioneuvoston 1. 2. 1979 tekemän pe-
28863:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1982
28864: 
28865:         Tapio Holvitie              Pentti Lahti-Nuuttila        Olavi Martikainen
28866:      .. Heli Astala                 Elisabeth Rehn               Jouko Skinnari
28867:         Markku Kauppinen            Esko Almgren                 Aila Jokinen
28868:         Mikko Ekorre                Jaakko Itälä                 Tuulikki Petäjäniemi
28869:         Sinikka Karhuvaara          Pirjo Ala-Kapee              Ritva Laurila
28870:                                     Mauri Pekkarinen
28871:                                               N:o 171                                               3
28872: 
28873: 
28874: 
28875: 
28876:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28877: 
28878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lutuksen sijoittamista lastentarhanopettajaopis-
28879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toihin ja eräiden korkeakoulujen opettajankou-
28880: olette 4 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           lutusyksikköihin.
28881: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Edellä olevaan viitaten koulutus ehdotetaan
28882: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pidennettäväksi kolmivuotiseksi 1. 8. 1984 al-
28883: edustaja Tapio Helvitien ym. näin kuuluvasta        kaen. Välittömästi aloitetaan selvitystyö kor-
28884: kirjallisesta kysymyksestä n:o 171:                 keakouluissa järjestettävän väliaikaisen lasten-
28885:                                                     tarhanopettajakoulutuksen muuttamiseksi niin,
28886:           Milloin Hallitus aikoo vakinaistaa        että siitä muodostetaan kasvatustieteiden kan-
28887:        korkeakoulujen opettajankoulutusyksi-        didaatin tutkintoon johtava suuntautumisvaih-
28888:        köissä tapahtuvan lastentarhanopettajien     toehto tai koulutusohjelma. Lastentarhanopet-
28889:        koulutuksen ja pidentää sen 3-vuotiseksi     tajille järjestetään mahdollisuus edetä kasvatus-
28890:        valtioneuvoston 1. 2. 1979 tekemän pe-       tieteellisen koulutusalan perustutkintoon.
28891:        riaatepäätöksen mukaisesti osana kasva-          Erityislastentarhanopettajien koulutusta pyri-
28892:        tustieteellistä tutkintoa?                   tään lisäämään Jyväskylän yliopistossa. Koulu-
28893:                                                     tus pyritään aloittamaan Joensuun korkeakou-
28894:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lussa ja Aho Akademissa sekä poikkeuskoulu-
28895: vasti seuraavaa:                                    tuksena Helsingin yliopistossa.
28896:    Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma-         Koulutuksen ja sitä tukevan tutkimuksen
28897: luonnoksessa vuosille 1983-86, joka on lähe-        kehittämiseksi pyritään edistämään korkeakou-
28898: tetty lausunnoille, on lastentarhanopettajien       lujen ja lastentarhanopettajaopistojen yhteis-
28899: koulutuksesta korkeakouluissa esitetty mm.          työtä."
28900: seuraavaa:                                             Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
28901:    "Lastentarhanopettajien koulutusta kehite-       lastentarhanopettajien koulutusta on kehitetty
28902: tään valtioneuvoston 1. 2. 1979 lasten päivähoi-    johdonmukaisesti alussa mainitun periaatepää-
28903: don henkilöstön koulutuksen kehittämisestä          töksen mukaisesti. Kehittämistyöhön on kuulu-
28904: antaman periaatepäätöksen mukaisesti. Koulu-        nut mm. opetusministeriön 23. 5. 1979 aset-
28905: tusta kehitetään periaatepäätöksen mukaan mm.       tama toimikunta, joka valmisteli ehdotukset
28906: seuraavia periaatteita noudattaen:                  kolmivuotisen koulutuksen opetussuunnitel-
28907:    Lastentarhanopettajien koulutus pidennetään      maksi. Toimikunta luovutti mietintönsä 31. 3.
28908: kolmivuotiseksi. Myöhemmässä vaiheessa selvi-       1981, jonka jälkeen siitä hankittiin lausunnot.
28909: tetään erikseen mahdollisuudet koulutuksen laa-     Lausunnot edellyttävät vielä mm. opetussuun-
28910: jentamiseen ja rinnastamiseen muuhun opet-          nitelmien tarkistamista, koska valtaosa lausun-
28911: tajankoulutukseen.                                  nonantajista piti välttämättömänä opetuksen
28912:    Lastentarhanopettajille järjestetään korkea-     keventämistä siitä mitä toimikunta esitti. Tämä
28913: kouluissa mahdollisuus edetä kasvatustieteelli-     ja pidentämiseen liittyvä valmistelutyö vie sen
28914: sen koulutusalan perustutkintoon siten, että        verran aikaa, että koulutusta on ehdotettu
28915: lastentarhanopettajan tutkintoon johtavat opin-     pidennettäväksi 1. 8. 1984 alkaen. Opetusmi-
28916: not otetaan huomioon koulutusaikaa lyhentä-         nisteriössä tutkittiin myös mahdollisuutta kol-
28917: vänä tekijänä. Kasvatustieteellisiä opintoja jär-   mivuotisen koulutuksen aloittamiseen jo 1. 8.
28918: jestettäessä otetaan huomioon myös varhais-         1983, mutta tämä ei osoittautunut käytännöl-
28919: kasvatuksen tarpeet.                                lisistä syistä mahdolliseksi.
28920:    Koulutusjärjestelyiden suunnittelussa pide-         Todettakoon vielä lopuksi kysymyksen sana-
28921: tään lähtökohtana lastentarhanopettajien kou-       muodosta johtuen, että valtioneuvoston 1. 2.
28922: 4                                            1982 vp.
28923: 
28924: 1979 tekemässä periaatepäätöksessä kolmivuo-        toa, mikä käykin ilmi kysymyksen perustelu-
28925: tista lastentarhanopettajakoulutusta ei esitetä     osasta.
28926: kehitettäväksi osana kasvatustieteellistä tutkin-
28927:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
28928: 
28929:                                                                      Ministeri Kaarina Suonio
28930:                                               N:o 171                                                5
28931: 
28932: 
28933: 
28934: 
28935:                            Till Riksdagens Herr Talman
28936: 
28937:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Med hänvisning till ovan nämnda föreslås att
28938: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utbildningen förlängs till tre år fr.o.m. den
28939: av den 4 maj 1982 till vederbörande medlem          1. 8. 1984. Ett utredningsarbete kommer att
28940: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inledas omedelbavt vid högskolorna angående
28941: riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. underteckna-       förändringen av den tilifälliga barnträdgårdslä-
28942: de spörsmål nr 171:                                 rarutbildningen vid högskolorna så att denna
28943:                                                     omformas tili ett inriktningsalternativ eller ut-
28944:           När ämnar Regeringen göra barnträd-       bildningsprogram som leder till pedagogiekan-
28945:        gårdslärarutbildningen vid högskolornas      didatexamen. Barnträdgårdslärama kommer att
28946:        lärarutbildningsenheter ordinarie, och       ha möjlighet att fortsätta tili grundexamen
28947:        förlänga denna utbildning till tre år        inom det pedagogiska utbildningsområdet.
28948:        som en del av pedagogiska examina i             En utvidgning av specialbarnträdgårdslärar-
28949:        enlighet med statsrådets beslut av den       utbildningen vid Jyväskylä universitet kommer
28950:        1. 2. 1979?                                  att eftersträvas. Målsättningen är att inleda
28951:                                                     undervisningen vid Joensuu högskola och Abo
28952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Akademi, samt vid Helsingfors universitet som
28953: samt framföra följande:                             tvärvetenskaplig undervisning.
28954:    I utkastet tili utbyggnadsplan för högskole-        I syfte att utveckla utbildningen och den
28955: väsendet för åren 1983-86, som skickats ut          forskningsverksamhet som stöder densamma
28956: för utlåtanden, har bl.a. följande sagts om barn-   kommer samarbetet mellan högskoloma och
28957: trädgårdslärarutbildningen i högskolorna:           barnträdgårdslärarinstituten att främjas."
28958:    "Barnträdgårdslärarutbildningen kommer att          Med hänvisning till ovanstående kan man
28959: utvecklas i enlighet med statsrådets principbe-     konstatera att barnt-rädgårdslärarutbildningen
28960: slut av den 1. 2. 1979 angående utvecklandet        utvecklats konsekvenit i enlighet med nämnda
28961: av utbildningen för barndagvårdspersonal. Ut-       prindpbeslut. I utbyggnadsarbetet har deltagit
28962: bildningen kommer att utvecklas utgående från       bl.a. en kommitte tilisatt av undervisningsmi-
28963: principbeslutet enligt bl.a. följande principer:    nisteriet den 23. 5. 1979 som utarbetade för-
28964:    Barnträdgårdslärarutbildningen kommer att        slagen tili en treårig läroplan. Kommitten
28965: göras treårig. Möjligheterna att utvidga och        överlämnade sitt betänkande den 31. 3. 1981
28966: jämställa utbildningen med den övriga lärarut-      varefter det sänts ut för utlåtanden. Utlåtan-
28967: bildningen kommer att skilt utredas i ett senare    dena förutsätter ytterligare bl.a. justering av
28968: skede.                                              läroplanerna då de flesta av remissinstanserna
28969:    Högskolorna erbjuder barnträdgårdslärarna        ansåg det nödvändigt att lätta på kommittens
28970: möjligheter att fortsätta sina studier inom det     förslag. Detta arbete liksom också förberedan-
28971: pedagogiska utbildningsområdet tili grundexam-      det av förlängningen av utbildningen kräver så
28972: en så att studierna för barnträdgårdslärar-         mycket tid att man föreslagit att inleda den
28973: examen räknas tiligodo vid bestämmandet av          förlängda utbildningen fr.o.m. den 1. 8. 1984.
28974: studietiden. Vid anordnande av pedagogiska          Undervisningsministeriet har undersökt möj-
28975: studier beaktas också behoven av småbarns           ligheten att inleda den förlängda utbildningen
28976: pedagogik.                                          redan den 1. 8. 1983 men detta har inte visat
28977:    Utgångspunkten vid planeringen av utbild-        sig möjligt av praktiska orsaker.
28978: ningen är att placera barnträdgårdslärarutbild-        Tili följd av frågesättningen i spörsmålet kan
28979: ningen i barnträdgårdslärarinstituten och i en-     det vara skäl att ytterligare konstatera att stats-
28980: del högskolors lärarutbildningsenheter.             rådets principbeslut av den 1. 2. 1979 om tre-
28981: 0882005534
28982: 6                                           1982 vp.
28983: 
28984: ang barnträdgårdslärarutbildning inte innehål-    som del av den pedagogiska examen, vilket an-
28985: ler ett förslag om utvecklandet av utbildningen   tyds i spörsmålets motivering.
28986:      Helsingfors den 3 juni 1982
28987: 
28988:                                                                     Minister Kaarina Suonio
28989:                                                   1982 vp.
28990: 
28991: Kirjallinen kysymys n:o 172
28992: 
28993: 
28994: 
28995: 
28996:                                     Salminen ym.: Neuvostoliitosta tuotavan maakaasun käytön lisää-
28997:                                       -misestä
28998: 
28999: 
29000:                             Eduskunnan Herra Puhemie'he-lle
29001: 
29002:     Suomen- 'ja Ne'Uvosroliiton . kaupaä kehittä-        kivihiilen sawkaasut sen sijaan sisältäv-ät mm.
29003: misen· piiäongelmaksi eh noussut -tuonnin li-            rikkidioksklia, ... joka . aiheutt-lla t-erveydellisiä
29004: 'siHiminen. "]tiller tuontia 'kyetä kasV-attamaan,       haittoja, korroosi6ta, ..hidastaa . puideri kasvua
29005: uhkaa- Vientiä ;stipisbil11.inen -mikä. puole-Staan      ja happamoittaa Vesistöjä .. Maakaasun -käyttö-
29006: väikuhaa· mm.ly-Öllliyyttä,~ikentäv{i*i. Tuon~           mahdollisuud~t _ova_t E.telä~Suomessa suuret.
29007: nin lisäämisen ~-triahoollisuuksia -löytyy .varmasti     Selvitysten mukaan pääkaupqnkiseudu11, Tam-
29008: kone- ji•1aitclntnldntc:Jje'O: .osalta. Perusteleinat-   pereen ·ja· Lahden ·seudun kulutuspotentiaali
29009:  tO~na · ja epäotmisruneenä• proämme· esitettyä          mahdollistaisi t:uotlfl'in nostamisen 'J iniljardiin
29010:  nsehanl.dntöfen ktiwåuam:istll.: .                      m3 :iin vuodessa, mikä vasta!!· pääjohdon kapa-
29011:      Sopiva' ja merkitt-ävå-tuonrtin lisäämisen koh~     siteettia. Maakaasulla<'korvattaisiin ·näillä alueil-
29012: de on riiaakaas\C M!Mlbasun ttionn!ssa · on jat·         la lähinnä raskasta. p~lttoöljyä ja joQkin v~ran
29013:  kuvasti jääty jälkeen tuontitavoitteista, ja maa·       kivihiiltä.                         ·
29014:  kaasuputken-· kapaSiteetti sallii tuonnin lisää~           Maakaasun käytön laajentamises-ta ja'johdori
29015:  miseri jopa nelinkertaiseksi- nykyisestä. Maa-          jatkamisesta tehtäviä päätöksiä kiirehtivät pait-
29016:  kaasujohdon -· jatkaminen' K0uvolast6. •muualle         si kauppapoliittiset tekijät .. jå . työllisyy'stilanne
29017:  Etelä~Suomen alueelle ori :mainittU Suomen ja           myös suUnnitteilla olevat useat mittavat enerc
29018:  NeuV'ostoliiten , pitkän ·s.jatljaksoo yhteistyöoh~     giantuotantoinvestoinnit.
29019:  jelmassl1- tai:koituksenmtrkaisena ja ; tutkimisen         Edellä olevan perusteella- ja~.valtiopä:iväjär~
29020:  arvoisena k-Ohteena:. '           · __ ,  ·             jestyksen 37 §:11 1 momenttiin viitaten esitii111~
29021:      Maa~asu:n k-äytön lisääminen- ja pääjohdon          me kunnioittaen vältion:euvoston asianonuusen
29022:  jatkarilinen ori kansäntaloudellisesti- ·:edullista,    jäseneri vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ,
29023:  minkä. on. mm. kauppa-. ja t~6llisuusi'ninisteriön
29024:  maakaii~utyöryhmä :. todennut- · mietinnössään                    · Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29025:  vuodelta 197 8. Edullisua.S- perustUu -välillisiifi             siin • ·.maakaasujohdon · .· jatkamiseks)
29026:  työllisyysvaikutiiksiih sekä . ympätistöhaitt0jen                Kouvolasta Lahteen, · Tampereelle ja
29027:  Vähenemiseen. · ·                                              . pääkaupunkiseudulle .. ·sekä maakaasun
29028:    · Maakaasu -on -puhdas· -polttoaine .... Öljyn ja              käytön edistämiseksi? .
29029:                >   :"·.·                   .)
29030: 
29031: 
29032: 
29033: 
29034:       Helsingissä ·4 päivänä tol.lkokuuta 1982:
29035: 
29036:           M.-L.--Sähnirien                  Juhani Vähäkangas                E.~J.Tennilä,·
29037:           Irma Rosnell '                    Pauli Puhakka                    Ensio Laine ·
29038:          Helvi :Niskllnen                   Pentti Liedes -                  Anrta~Liisa Jokinen -'
29039:          :HHi -Astala --~~" •               Ulla-Leena Alppi                . Marjatta Steni'lls-Kaulronen
29040:           Pauli Uitto                                                         K:ati. Peitt>la
29041: 
29042: 
29043: 
29044: 
29045:  0882005800
29046: 2                                             1982 vp.
29047: 
29048: 
29049: 
29050: 
29051:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29052: 
29053:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        täjiä löytää pääasiassa vain rakennusten talo-
29054: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kohtaisessa lämmityksessä, jossa maakaasun
29055: mies, olette 4 päivänä toukokuuta 1982 päi-         kulutus ei kuitenkaan voi nousta niin suurek-
29056: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       si, että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä sopi-
29057: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        muksenmukaisiin tuontilukuihin pyrittäessä.
29058: kansanedustaja M.·L. Salmisen ym. näin kuulu-           Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Neste
29059: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 172:           Oy:n toimesta on tehty useita. selvityksiä maa-
29060:                                                     kaasun. käytön lisäämismahdollisuuksista nykyi-
29061:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sen maakaasuputken vaikutusalueella sekä sen
29062:        siin    maakaasujohdon     jatkamiseksi      ulkopuolella. Selvitysten· mukaan maakaasun
29063:        Kouvolasta Lahteen, Tampereelle ja           kulutus voisi kasvaa noin 2 mrd m3 :iin vuo-
29064:        pääkaupu11~iseudulle sekä maakaasun          dessa, jos kaasun siirtoverkostoa ·jatketaan Lah-
29065:        käytön edistämiseksi? .                      teeJ1., Tampereelle, Hämeenlinnaan. ja Helsin-
29066:                                                     kiin .. Jos verkostoa laajennettaisiin länsiranni-
29067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kolle ilman pääkaupunkiseutua, nousisi kulutus
29068: tavasti seuraavaa:                                  I}Jyös runsaaseen 2 mrd kuutiometriin.           .
29069:    Maakaasun tuonnista sovittiin Neuvostolii-           Maakaasuverkoston laajennuksen vaatimat
29070: ton ja Suomen hallitusten välisessä pöytäkirjas-    kokonaisinvestoinnit eivät olisi liiketaloudelli-
29071: sa Moskovassa 20.4. 1971. Pöytäkirjassa mää-        sesti kannattavia vaan vaatisivat erityistukitoi-
29072: riteltiin maakaasun tuontimäärät siten, että ne     I}:lia. Erityisesti turpeen ja kivihiilen hintakil-
29073: nousevat vuoteen 1979 mennessä 1,4 miljardiin       pailukyky on maakaasuun nähden. parempi.
29074: kuutiometriin wodessa .. Li$äksi pöytäkirjassa          Maakaasun käytön lisäämistä puoltavista te-
29075: sekä sittemmin· myyjän ja ostajan välisessä so-     kijöistä merkittävimmät ovat maakaasun mui-
29076: pimuksessa 19. 11. 1971 todetaan, että molem-       ta polttoaineita selvästi vähäisemmät ympäris-
29077: mat osapuolet tulevat pyrkimään siihen, että        töhaitat sekä uusien vientimahdollisuuksien
29078: sopimuksessa mainitut määrät nousevat 3 000         avautuminen· Neuvostoliiton kanssa· käytävässä
29079: miljoonaan normaalikuutiometriin vuodessa.          kahdenkeskisessä ka'[fpassa.
29080:    Maakaasun tuonti, joka alkoi vuonna 1974,            Ympäristöhaittojen vähenemisen tuottamat
29081: on eräinä vuosina jäänyt huomattavasti alle         kansantaloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt
29082: sopimuksenmukaisen tuonnin. Viime vuonna            ovat tärkeitä tekijöitä, jotka kokonaisvaltai-
29083: se jäi runsaaseen 0,7 miljardiin kuutiometriin,     sessa päätöksenteossa on otettava huomioon.
29084: kun se sopimuksen mukaan olisi ollut 1,4 mil-       Ympäristövaikutusten konkreettinen huomioon
29085: jardia m3 •                                         ottaminen liiketaloudellisten kriteerien ohella
29086:    Tärkein syy sopimuksen alituksiin on ollut       on nykyisin käytettävissä olevilla tiedoilla ja
29087: 1970-luvun alun jälkeen muuttunut taloudelli-       menetelmillä vaikeata. Ne ovat paljolti arvos-
29088: nen ja energiahuollollinen tilanne. Teollisuus      tuskysymyksiä, joiden painoarvo päätöksen-
29089: on ryhtynyt voimakkaisiin energian säästötoi-       teossa riippuu paljolti asiain luonteesta ja mer-
29090: menpiteisiin, öljyä ja maakaasua on korvattu hal-   kityksestä.                           .
29091: vemmilla pohtoaineilla eli kivihiilellä ja koti-        Tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta pyri-
29092: maisilla energialähteillä. Lisäksi suurin maa-      tään jatkuvasti löytämään uusia ratkaisuja.
29093: kaasun käyttäjäryhmä, metsäteollisuus, on jou-      Eräs mahdollisuus on tällöin maakaasu, jonka
29094: tunut tarkistamaan suunnitelmiaan taloudelli-       suhteen ongelmana ovat kuitenkin sen vaati-
29095: sen kasvun hidastuttua.                             mat suuret investoinnit.
29096:    Nykyiseltä kulutusalueelta voidaankin liike-         Maakaasun käyttöön liittyvien kansantalou-
29097: taloudellisesti kannattavia maakaasun lisäkäyt-     dellisten etujen vuoksi tulee hallitus edelleen
29098:                                              N:o 172                                              3
29099: 
29100: selvittämään kaasun lisäkäyttömahdollisuuksia      lisilla alueilla. Maakaasun lisähankintamahdolli-
29101: sekä nykyisellä jakelualueelia että sen ulkopuo-   suudet Neuvostoliitosta pyritään säilyttämään.
29102:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1982
29103: 
29104:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
29105: 4                                            1982 vp.
29106: 
29107: 
29108: 
29109: 
29110:                            Till Riksdagens Herr Talman
29111: 
29112:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I det nuvarande förbrukningsområdet kan
29113: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          man hitta nya ur företagsekonomisk synpunkt
29114: velse av den 4 maj 1982 tili vederbörande          lönande förbrukare av naturgas huvudsakligen
29115: medlem av statsrådet för avgivande av svar         bara inom ramen för byggnadernas husvisa
29116: översänt avskrift av följande av riksdagsman       uppvärmning, varvid förbrukningen av na-
29117: M.-L. Salminen m. fl. undertecknade spörsmål       turgas dock inte kan öka så mycket, att den
29118: nr 172:                                            skulle vara av avgörande betydelse för strä-
29119:                                                    vandena att uppnå de avtalsenliga import-
29120:           Ämnar Regeringen skrida tili åt-         siffrorna.
29121:        gärder för att förlänga naturgasledning-        På åtgärd av handels- och industriministeriet
29122:        en från Kouvola till Lahtis, Tammer-        och Neste Oy har gjorts flera utredningar av
29123:        fors och huvudstadsregionen och             möjligheterna att öka användningen av na-
29124:        främja användningen av naturgas?             turgas inom och utanför det nuvarande distri-
29125:                                                    butionsområdet. Enligt utredningarna kunde
29126:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       förbrukningen av naturgas öka tili ca 2 mil-
29127: anföra följande:                                   jarder kubikmeter per år, om transportnätet
29128:    Om import av naturgas avtalades i proto-        byggs vidare till Lahtis, Tammerfors, Tavaste-
29129: kollet mellan regeringarna i Sovjetunionen och     hus och Helsingfors. Om nätet skulle utvidgas
29130: Finland i Moskva 20. 4. 1971. I protokollet        till västkusten bortsett från huvudstadsre-
29131: definierades importmängderna för naturgas så,      gionen, skulle förbrukningen uppgå till drygt
29132: att de uppgår tili 1,4 miljarder kubikmeter        2 milj arder kubikmeter.
29133: per år fram tili 1979. Vidare konstateras i            Totalinvesteringarna för utvidgningen av na-
29134: protokollet och sedermera i avtalet 19. 11. 1971   turgasnätet skulle inte vara företagsekonorniskt
29135: mellan säljaren och köparen, att båda parterna     lönsamma utan speciella stödåtgärder. Speciellt
29136: kommer att sträva efter att de i avtalet           torv och stenkoi har bättre priskonkurrensför-
29137: nämnda mängderna stiger tili 3 000 miljoner        måga än naturgas.
29138: normalkubikmeter per år.                               Bland de faktorer som talar för att öka an-
29139:    Importen av naturgas, som påbörjades år         vändningen av naturgas märks som betydelse-
29140: 1974, har under vissa år betydligt understigit     fullaste, att naturgas medför betydligt mindre
29141: den överenskomna importen. Förra året upp-         rniljörisker än andra bränslen och att nya ex-
29142: gick den endast tili drygt 0,7 miljarder kubik-    portmöjligheter öppnas inom ramen för den
29143: meter, medan den enligt avtalet skulle ha varit    bilaterala handeln med Sovjetunionen.
29144: 1,4 rniljarder kubikmeter.                             Den nationalekonomiska och samhälleliga
29145:    Den viktigaste orsaken till underskridande      nytta som de minskade rniljöriskerna medför
29146: av avtalet har varit den förändrade situationen    är en viktig faktor, som bör observeras i den
29147: inom ekonomin och energiförsörjningen efter        helhetsbetonande beslutsprocessen. Att ta
29148: 1970-talets början. Industrin har vidtagit         konkret hänsyn tili miljöpåverkan vid sidan
29149: kraftiga åtgärder för att spara energi, och olja   av de företagsekonomiska kriterierna är svårt
29150: och naturgas har delvis ersatts med billigare      med dagens kunskaper och metoder. Det är
29151: bränslen d.v.s. genom användning av stenkoi        tili stor del fråga om värderingar, vilkas vikt
29152: och inhemska energikällor. Dessutom har den        i beslutsprocessen inte har föga med sakernas
29153: största gruppen av naturgasavnämare, skogs-        natur och betydelse att göra.
29154: industrin, fått lov att justera sina planer i          För att kunna öka importen från Sovjet-
29155: och med att den ekonomiska utvecklingen            unionen försöker man ständigt hitta nya lös-
29156: blivit långsammare.                                ningar. En möjlighet är då naturgas som dock
29157:                                            N:o 172                                             5
29158: 
29159: är problematisk i den meningen att den           möjligheterna att öka användningen av na-
29160: kräver stora investeringar.                      turgas både inom och utanför det nuvarande
29161:    På grund av de nationalekonomiska intressen   distributionsområdet. Man försöker bibehålla
29162: som är förknippade med användningen av na-       möjligheterna tili ytterligare leveranser av na-
29163: turgas kommer regeringen att vidare utreda       turgas från Sovjetunionen.
29164:      Helsingfors den 7 juni 1982
29165: 
29166:                                                    Handels- och industriminister Esko Ollila
29167: 
29168: 
29169: 
29170: 
29171: 0882005800
29172: '>.
29173:                                                  1982 vp.
29174: 
29175: Kirjallinen kysymys n:o 173
29176: 
29177: 
29178:                                     Peltola ym.: Asumisen verottamisen muuttamisesta oikeudenmu-
29179:                                         kaisemmaksi
29180: 
29181: 
29182:                            Eduskun,nan Herra Puhemiehelle
29183: 
29184:    AslU1toneuvosto on todennut, että tavoit-            Vähennyksen saa tehdä miten kalliista ja ylelli-
29185: teeksi asetettujen ~,tsumiskustannusten saavutta-       sestä asunnosta tahansa ja valtio maks~ auto-
29186: minen .tapahtuu oikeudenn:mkaisimmin tarve-             maattisesti valtaosan asunnon hankkimiseksi
29187: harkintaisen tuen muodossa. Tästä huolimatta            otetun lainan korosta.
29188: korkojen verovähennyksenä annettava yleistuki              Helsingin seudulla, jossa on jatkuvaa muut-
29189: vie jatkuvasti . kasvavau osuuden yhteiskunnan          topainetta ja runsaasti hyvätuloisia ·ihmisiä,
29190: asumiseen osOittamasta tuesta. Viime vuonna             asuntolainojen korkovähennys houkuttelee hyvä-
29191: korkojen 'verovähennysoikeus vakituisesta asun·         tuloisia muuttamaan lyhyin väliajoin kalliista
29192: nosta oli . yli 900 miljoonaa markkaa ja tänä           asunnosta vielä. kalliimpaan. Tämä lisää tarpee-
29193: vuonna se lienee yli miljardin. Kokonaan pieni-         tonta asuntokauppaa ja nostaa asuntojen hin-
29194: ja ke~kituloisille suuntautuva asumistuki, joka         toja huomattavasti yli maan yleisen hintatason.
29195: ottaa· tarkasti. huomioon perheen asumismenot           Korkojen verovähennysoikeus vaikeuttaa tällä-
29196: ja kokonail;tulot, sai valtion budjeteista tänä         kin tavoin asuntopoliittisten tavoitteiden saa-
29197: vuonna vail1 565 midjoonaa markkaa.                     vuttamista.
29198:    Korkojen 'verovähenriysoikeutta voisi joten-            Ruotsissa korkojen vähennysoikeutta tasa-
29199: kin puolustella, jos se olisi todellinen yleistuki      painotetaan verottamalla asuntotuloa. Suomessa
29200: ja kohdistuisi edes samalla tavalla kaikkiin nii-       vakinaisiin asuntoihin kohdistuu asuntotulon
29201: hin~. jotka· r:ahoittavat asumistaan 'lainoilla. Näin   verotus erittäin harvoin. Loma-asuntoon asunto-
29202: ei kuitetlkaah ole, vaan tuki kasautuu suurim-          tulon verotus kohdistuu sen sijaan silloinkin,
29203: piin tuloryhmiin. Yli 100 000 mk/v ansainnei-           kun asunnon arvo on aivan vähäinen. Esi-
29204: den tuloluokassa enemmän kuin joka toinen               merkiksi kunnan vuokramaalla sijaitsevasta siir-
29205: käytti verovähennysoikeutta hyväkseen ja kes-           tolapuUJtarhann.ökistä joutuu maksamaan asunto-
29206: kimääräi,nen vähennys oli tässä tuloluokassa            tulon veroa, vaikka verovelvollisella olisi muu-
29207: 7 200, mk/v. Tuloluokassa 60 000-79 999                 ten vähäiset tulot eikä lainkaan verotettavaa
29208: mk/v .viihennystä käytti hyväkseen alle puolet          omaisuutta.
29209: tulonsaajista ja heidän keskimääräinen vähen-              Asuntoneuvostossa on selvitetty asumisen ve-
29210: nyksensä oli 3 900 mk/v. Alle 20 000 mk/v               rotusta kokonaisuutena. Näiden selvitysten pe-
29211: tuloryhmässä vain 3,6 % tulonsaajista sai tehdä         rusteella voi todeta, että asumisen 'verotus
29212: verovähennyksen asuntolainan koroista ja hei-           on epäjohdonmukaista ja epäoikeudenmukaista,
29213: dän keskimääräinen vähennyksensä oli 1 100                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29214: mk/v ~ Jotta epäoikeudenmukaisuus olisi täy-            jestyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esi-
29215: dellinen, korkeimmissa tuloluokissa vähennyk-           tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
29216: sen .tuottama suhteellinen etu on veroprogres-          sen jäsenen · vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29217: sion vuoksi huomattavasti suurempi kuin pie-            sen:
29218: nissä tuloluokissa.
29219:    Asu~istukea maksetaan ,v~in . perheelle koh-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä arumisen
29220: tuullisesta .asumistasosta. Ylimääräiset huoneet               verotuksen muuttamiseksi oikeudenmu-
29221: joutuu pienituloinenkin maksamaan itse. Kor-                   kaiseksi ja tukemaan yleisiä asunt:opOHit~
29222: kojen verovähennysoikeudella ei ole mitään                     tisia tavoitteita?                 ·
29223: muita 'tajoituksia kuin 25 000 .markan yläraja.
29224:       Helsingissä .5 paiväna toukokuuta 1982
29225: 
29226:                 Kati Peltola                                       Heli Ast:ila
29227:                 Pauli Uitto                                       ·. Unto 'Ruotsalainen
29228:                                           Juhani Vähäkangas
29229: 0882005899
29230: 2                                            1982. vp.
29231: 
29232: 
29233: 
29234: 
29235:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29236: 
29237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          muotona on viime vuosina kasvanut omistus-
29238: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     asuntojen määrän lisääntymisen myötä. Hallituk-
29239: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1982 pä1vä-       sen välikysymysvastauksessa 20 päivänä huhti-
29240: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      kuuta 1982 t.odettiin mm., että bUdjettitalou-
29241: tein asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     den välittömät .menot a:sunto-olojell parantami-
29242: sanedustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjal-    Seen, ts. asumistuki ja muut avustusmuotoiset
29243: lisesta kysymyksestä n: o 17 3 :                    tukimuodot, olivat vuonna 19&1 yhteensä noin
29244:                                                     1150 milj. mk. Asuntolainakorkojen verovähen-
29245:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asumisen        nyksistä aiheutunut tulonmenetys' valtiolle ja
29246:        verotuksen muuttamiseksi oikeudenmu-         kunnille oli samaan aikaan 1 050 milj. mk.
29247:        kaiseksi ja tukemaan yleisiä asuntopoliit-   Verrattaessa edellä mainittujen tukimuotojen
29248:        tisia tavoitteita?                           kehitystä ovat verovähennysoikeudesta aiheutu-
29249:                                                     neet tulojen menetykset vuosina 1978-1981
29250:                                                     kasvaneet kaksinkertaisiksi, kun samaan aikaan
29251:    Vastauksena kysymykseen esitän . kunnioitta-     muut ·tubmuodot ovat kehittyneet 'selvästi hi-
29252: vasti seuraavaa:                                    taammin.                 ·
29253:    Verotuksessa asuminen otetaan huomioon              Vaikka tulosta tehtävien verovähennysten
29254: toisaalta asuntotulon verottamisen, toisaalta       voidaankin sanoa suosivan suurituloisia vero-
29255: omaan asuntoon kohdistuvien korkojen muita          velvollisia, korkojen vähennyskelpoisuudella on
29256: korkoja laajemman verovähennysoikeuden muo-         huomattavasti merkitystä myös keskituloisllle,
29257: dossa.                                              jopa pienituloisille perheille. Vuokra-asuntojen
29258:    Tulo- ja. varallisuusverolain 29 §:n 1 mo-       vähäisyyden vuoksi omistusasunnon hankkimi-
29259: mentin 1 ·kohdan mukaan verovelvollisella on        nen on usein ainoa mahdollisuus turvata, tyy-
29260: oikeus kokonaistulostaan vähentää valtion- ja       dyttävä asumistaso. Tällöin asuntolainojen kor-
29261: kun1;1allisverotuksessa velkojensa korot sekä       kojen vähennyskelpoisuus on usein juuri se
29262: indeksi- ja kurssitappiot. Lailla velkojen kor-     seikka, joka tekee asunnon hankkimisen mah-
29263: kojen väpennysoikeuden rajoittamisesta vero-        dolliseksi, kun otetaan ·huomioon, että Suomes-
29264: tuksessa · (953/74) tätä oikeutta on kuiten-        sa noudatettavat asuntolainojen laina-ajat ovat
29265: kin rajoitettu muun muassa siten, että verovel-     kansainvälisesti katsoen varsin lyhyet. Koska
29266: vollisella tai puolisoilla on oikeus vähentää       asuntovelkojen korkojen vähennyskelpoisuus
29267: korot ainoastaan 25 000 markan määrään saak-        koskee huomattavaa osaa eri tulotasoilla olevis-
29268: ka, mihin saa sisältyä muita kuin oman tai          ta kotitalouksista, on tämän edun rajoittami-
29269: perheen vakituisen asunnon hankkimisesta tai        seen syytä suhtautua varovasti. Toisaalta tällä
29270: perusparannuksesta aiheutuneiden       velkojen     hetkellä ei ole myöskään tarvetta laajentaa · ve-
29271: korkoja enintään 10 000. markkaa.                   rovähennysoikeutta nykyisestään.
29272:    Velkojen korkojen vähennysoikeutta koske-           Asuntotulon verottaminen perustuu lakiin
29273: via säännöksiä on sovellettu nykyisessä muo-        asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
29274: dossa ensi kerran vuodelta 1980 toimitettavassa      (505/73). Sen mukaan määrätään vero asun-
29275: verotuksessa. Sitä ennen omaan asuntoon koh-        nosta, jota verovelvollinen käyttää .omaan tai
29276: distuvia konkoja sai vähentää enintään 15 000       perheensä asumiseen tai vapaa-ajan viettoon.
29277: markkaa ja muita korkoja enintään 5 000 mark-       Veronalaiseksi luettava asuntotulo on kolme
29278: kaa.                                                prosenttia asunnon verotusarvosta. Asuntotulo
29279:    Omaan asuntoon kohdistuvien velkojen kor-        vakituisesta asunnosta jätetään kuitenkin mää-
29280: kojen vähennysoi_keuden merkitys asumistuen         räämättä siltä osin ;kuin asunnon verotusarvo
29281:                                               N:o 173                                                3
29282: 
29283: ei ylitä 190 000 markkaa. Lisäksi muustakin         Tällä tavoin on haluttu turvata kesä-asuntojen
29284: kuin vakituisesta asunnosta, esim. kesähuvilasta,   sijaintikunnille tietty ruinimimäärä tuloja kiin-
29285: jätetään asuntotulo valtionverotuksessa määrää-     teistöistä, joiden omistajat usein asioivat muualla
29286: mättä siltä osin kuin asunnon verotusarvo ei        paikkakunnalla eivätkä maksa muLta veroja kesä-
29287: ylitä 50 000 markkaa.                               asunnon sijaintikunnalle. Verotusarvojen alhai-
29288:    Käytännössä asuntotulon verotus koskee va-       suudesta johtuen asuntotulosta menevän veron
29289: kituisten· asuntojen osalta lähinnä tavanomais-     määrä on kuitenkin yleensä vähäinen, joten esi-
29290: ta suurempia ja arvokkaampia · asuntoja. Sen        merkiksi kysymyksen perusteluissa mainituista
29291: sijaan kesäasunnot joutuvat kunnallisverotuk-       siirtolapuutarhamajoista määrättävä asuntotulo
29292: sessa säännönmukaisesti verotuksen kohteeksi.       on lähes näennäinen.
29293:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1982
29294: 
29295:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
29296: 4                                           1982 vP·
29297: 
29298:                                                      : .. ;
29299: 
29300: 
29301: 
29302:        ··.!
29303: 
29304: 
29305: 
29306: 
29307:         .,
29308: 
29309:                            Till Riksdagens'He-r·r Talm·an.
29310: 
29311:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen       åren, i ta'kt rrted ·'det växan:de ·antalet ägatbo-
29312: anget hat Ni, Hert Talman, med Edet skrivelse      städer, fått ökad betydelse 'Som en form av
29313: av 'deri ·5 maj 1982 till vedetbötande medlem      bostadsbidta:g. I det interpellationssvar som
29314: av statstådet övetsänt avskrift a'V följande av    tegetingen gav den 20 aptil 1982 konstatetades
29315: tiksdagsman Peltola m.fl. undettecknade spöts-     bl.a. att de ditekta utgiftetna i budgeten för
29316: mål nr 173:                                        fötbätttande av bostadsföthållandena, dvs. bo-
29317:                                                    stadsbidraget och övriga stöd i bidragsform, åt
29318:          Vilka åtgärder ämnat Regeringen           1981 uppgick till sammanlagt ca 1150 milj.
29319:        vidta föt att göta beskattningen av         mk. Samtidigt fötotsakade skatteavdragen föt
29320:        boendet tättvis och sådan att den stödet    bostadslånetäntorna staten och kommunetna
29321:        de allmänna bostadspolitiska sttävan-       ett inkomstbottfall om 1 050 milj. mk. Vid
29322:        dena?                                       en jämfötelse av utvecklingen föt ovan nämnda
29323:                                                    stödfotmers del finnet man att inkomstbott-
29324:    Såsom svar på detta spÖtSilllål får jag vötd-   fallet under åten 1978-1981 till följd av
29325: samt anföta följande:                              skatteavdtagstätten hat fötdubblarts, medan de
29326:    Boendet beaktas vid beskattningen å ena         övriga stödfotmetna samtidigt hat utvecklats i
29327: sidan i fotm av beskattning av bostadsinkomst,     betydligt långsammate takt.
29328: å andta sidan i fotm av en skatteavdtagstätt,         Ttots att skatteavdtag ftån inkomsten kan
29329: viiken föt täntot som hänföt sig till egen         anses gynna höginkomsttagate, ät de avdtagbara
29330: bostad ät stötre än föt andra täntot.              täntorna av stot betydelse även föt petsoner
29331:    Enligt 29 § 1 mom. 1 punkten lagen om           med medelstota inkomstet, och t.o.m. föt per-
29332: skatt på inkomst och fötmögenhet hat den           soner med små inkomster. På grund av det
29333: skattskyldige tätt att från sin totalinkomst vid   ringa utbudet av hytesbostädet ät anskaffningen
29334: stats- och kommunalbeskattningen avdtaga           av en ägarbostad ofta den enda möjligheten att
29335: tänta på gäld samt index- och kutsförlust.         trygga en tillftedsställande boendestandatd.
29336: Genom lagen om begränsning av tätten att vid       Härvid utgöt de avdragbata täntorna på bo-
29337: beskattningen avdtaga tänta på gäld (953/74)       stadslån ofta just den faktot som möjliggöt
29338: hat denna tätt emellettid begtänsats bl.a. så,     anskaffandet av en bostad, med beaktande av
29339: att den skattskynldige ellet äkta makat har        att de lånetidet som i Finland tillämpas i ftåga
29340: tätt att avdta täntor endast upp tHl ett           om bostadslån internationellt sett ät kotta.
29341: belopp om 25 000 mk, i vilket belopp får           Emedan möjligheten till tänteavdrag föt bo-
29342: ingå andta täntor än täntot på gäld, som föt-      stadslån betöt ett stott antal hushåll med
29343: anletts av anskaffning ellet grundreparation av    vatietande inkomstnivå, ät det skäl att iaktta
29344: egen ellet familjens stadigvatande bostad, till    fötsiktighet bettäffande begtänsningen av denna
29345: ett belopp av högst 10 000 mk.                     fötmån. Å andta sidan föteligget det föt nät-
29346:    Stadgandena om avdragstätt föt täntot på        vatande inte hellet något behov att utvidga
29347: gäld tillämpades i nuvatande lydelse föt fötsta    skatteavdtagstätten.
29348: gången vid beskattningen föt åt 1980. Dess-           Beskattningen av bostadsinkomst baserar sig
29349: fötinnan fick i täntot som hänföt sig till egen    på lagen om beskattning av bostadsinkomst i
29350: bostad avdtagas högst 15 000 mk och i andta        vissa fall (50 5/7 3) . Enligt denna lag fastställs
29351: täntot högst 5 000 mk.                             skatt på bostad som används av den skatt-
29352:    Avdtagstätten i ftåga om täntor på lån som      skyldige ellet hans familj föt eget boende ellet
29353: hänföt sig till egen bostad hat undet de senaste   föt fritidsvistelse. Den skattepliktiga bostads-
29354:                                            N:o 173                                             5
29355: 
29356: inkomsten är 3 % av bostadens beskattnings-       sikten har varit att på detta sätt garantera
29357: värde. Bostadsinkomst av stadigvarande bostad     kommuner med sommarbostäder en viss rnini-
29358: fastställs dock inte tili den del bostadens be-   miinkomst av fastigheter, vilkas ägare ofta bor
29359: skattningsvärde inte överstiger 190 000 mk.       på annan ort och inte betalar någon annan
29360: Inte heller fastställs i statsbeskattningen bo-   skatt tili den kommun där sommarbostaden är
29361: stadsinkomst för t.ex. sommarstuga, tili den      belägen. Som en följd av de låga beskattnings-
29362: del som bostadens beskattningsvärde inte över-    värdena är skatten på bostadsinkomst .emeller-
29363: stiger 50 000 mk.                                 tid i regel ringa, varför även den bostads-
29364:    I praktiken gäller beskattningen av bostads-   inkomst som fastställs exempelvis för de i
29365: inkomsten för stadigvarande bostäders del         motiveringen tili spörsmålet nämnda kolo-
29366: främst bostäder som är större och värdefullare    nistugornas vidkommande är i det närmaste
29367: än genomsnittet. Däremot beskattas sommarbo-      fiktiv.
29368: städer i regel i kommunalbeskattningen. Av-
29369:      Helsingfors den 8 juni 1982
29370: 
29371:                                                                      Minister Mauno Forsman
29372: 
29373: 
29374: 
29375: 
29376: 0882005899
29377:                                            1982 vp.
29378: 
29379: Kirjallinen kysymys n:o 174
29380: 
29381: 
29382: 
29383: 
29384:                                 Kortesalmi ym.: Sähkön hinnan alentamisesta Pohjois-Suomessa
29385: 
29386: 
29387:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29388: 
29389:    Oulujoki Oy:n on todettu myyvän sähköksi       vielä se, että Pohjois-Suomi menetti suurten
29390: muutetun vesivoimansa keskihintaan 3,9 pen-       jokiensa valjastamisen yhteydessä valtavat lohi-
29391: niä kilowattitunnilta ja valtionyhtiö Kemijoki    saaliit ja vesivoimaloiden aiheuttamien sään-
29392: Oy:n keskihintaan 8,1 penniä kilowattitunnilta    nöstely- ja rantavahinkojen korvaamisessa on
29393: valtionyhtiö Imatran Voimalle, joka tästä sa-     häpeämättömästi viivytelty näihin päiviin saak-
29394: masta sähköstä perii sitä edelleen myydessään     ka.
29395: 25 penniä kilowattitunnilta.                         Pohjois-Suomen pitäminen siirtomaana on jo
29396:    Tämän seurauksena Kemijoki Oy lahjoittaa       vihdoin lopetettava. Sähkön hinnoittelussa on
29397: Imatran Voimalle noin 500 000 000 markkaa         päästävä sille pohjalle, että sähkön tuotanto-
29398: ja Oulujoki Oy noin 400 000 000 markkaa           alueella, joka sähkön tuotannosta on eniten
29399: vuodessa Pohjois-Suomea riistäen etelän hy-       kärsinyt, on sähköä myytävä valtakunnan kes-
29400: väksi.                                            kihintaa halvemmalla.
29401:    Suomen Maaseudun Puolue ei ole koskaan            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
29402: hyväksynyt tätä vääryyttä. SMP on vaatinut        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
29403: ja vaatii yhä, että Pohjois--Suomen väestön on    tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
29404: saatava omien koskiensa sähkö ainakin sillä       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29405: hinnalla, jolla Oulujoki Oy ja Kemijoki Oy        myksen:
29406: myyvät sähkönsä Imatran Voimalle. Näin ei
29407: kuitenkaan tapahdu, vaan alennus on olematon                Aikooko Hallitus kiirees.ti ryhtyä toi-
29408: eli 15 %, jolloin Pohjois-Suomessakin on säh-            miin Pohjois-Suomen riiston lopettami-
29409: kön hinta hyvän matkaa yli 20 penniä kilo-               seksi sähkön hintapolitiikassa siten, että
29410: wattitunnilta. K-linjan aikana ja johdolla on            Pohjois-Suomen väestö tulee saamaan
29411: siis Pohjois-Suomea riistetty tällä tavoin kym-          omien koskiensa sähköä sillä hinnalla,
29412: meniä vuosia. Suuret puolueet Keskustapuo-               jolla Oulujoki Oy ja Kemijoki Oy myy-
29413: lueen johdolla ovat pääsyyllisiä. Muistettakoon          vät sähkönsä Imatran Voima Oy:lle?
29414:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
29415: 
29416:                     J. Juhani Kortesalmi                  Anssi Joutsenlahti
29417:                     Pekka Vennamo                         Urpo Leppänen
29418:                                        Urho Pohto
29419: 
29420: 
29421: 
29422: 
29423: 088200563E
29424: 2                                              1982 vp.
29425: 
29426: 
29427: 
29428: 
29429:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29430: 
29431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sakin todetaan, alennuksella. Lapin läänissä
29432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alennus on n. 13-15% ja Oulun läänissä
29433: olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn kir-        n. 10%.
29434: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Se, että Imatran Voima Oy hankkii sähköä
29435: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Oulujoki Oy:stä ja Kemijoki Oy:stä edulliseen
29436: Kontesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         hintaan, johtuu mm. siitä, että mainittujen yh-
29437: kysymyksestä n:o 174:                                 tiöiden vesivoimalaitokset on rakennettu suh-
29438:                                                       teellisen kauan sitten ja niiden lainoituksesta
29439:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      on huomattava osa jo maksettu takaisin. Aikoi-
29440:        miin Pohjois-Suomen riiston lopettami-         naan myös näiden yhtiöiden sähkön hinta on
29441:        seksi sähkön hintapolitiikassa s1ten, että     ollut varsin korkea ja Imatran Voima Oy on
29442:        Pohjois-Suomen väestö tulee saamaan            joutunut myös korkean hinnan aikana ostamaan
29443:        omien koskiensa sähköä sillä hinnalla,         ko. yhtiöiden sähköä. Em. seikat eivät koske
29444:        jolla Oulujoki Oy ja Kemijoki Oy myy-          yksinomaan Imatran Voima Oy:tä vaan yleen-
29445:        vät sähkönsä Imatran Voima Oy:lle?             sä vesivoimayhtiöitä. Kuten tunnettua on Poh-
29446:                                                       jois-Suomessa ja muuallakin Suomessa myös
29447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muita vesivoimayhtiöitä kuin edellä mainitut.
29448: vasti seuraavaa:                                         Nykyinen tilanne on syntynyt yhteiskuntajär-
29449:    Imatran Voima Oy hankkii sähköä myytä-             jestelmämme puitteissa ja lain mukaisessa jär-
29450: väksi erilaista lähteistä, kehittää sähköä omilla     jestyksessä.
29451: voimalaitoksillaan ja ostaa siJtä toisilta yhtiöil-      Toinen asia on se, että Pohjois-Suomessa on
29452: tä, joista osassa Imatran Voima Oy on osak-           laajalti katsottu, etlteivät Oulun ja Lapin lää-
29453: kaana, kuten Oulujoki Oy:ssä ja Kemijoki              nit saa riittävää korvausta luonnonvarojensa
29454: Oy:ssä. Imatran Voima Oy pyrkii hankkimaan            käytöstä.
29455: sähkön luonnollisesti mahdollisimman halvalla,           Hallitus on tietoinen syntyneestä arvostelusta
29456: jotta voisi sen edelleen myydä eteenpäin alhai-       ja tutkii osaltaan mahdollisuuksia tilanteen kor-
29457: seen hintaan. Myyntiperiaatteena Imatran Voi-         jaamiseksi. Sähkön hintakysymysten lisäksi par-
29458: ma Oy:llä on tarjota sähköä ostettavaksi ylei-        haillaan !tutkitaan kysymystä kuntien verotulo-
29459: sillä, kaikkialla maassa samalla tavalla sovellet-    jen kehittymisestä. Lisäksi hallitus pyrkii alue-
29460: tavilla tariffeilla. Yksi tärkeä poikkeus on kui-     politiikan keinoin entistä tehokkaammin myötä-
29461: tenkin ja se on Pohjois-Suomi, jonne Imatran          vaikuttamaan Pohjois-Suomen kehitykseen.
29462: Voima Oy myy, kuten kysymyksen perusteluis-
29463:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
29464: 
29465:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
29466:                                                N:o 174                                                3
29467: 
29468: 
29469: 
29470: 
29471:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29472: 
29473:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           säljer tili rabatterade priser, vilket också kons-
29474: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tateras i motiveringen för spörsmålet. I Lapp-
29475: av den 5 maj 1982 tili vederbörande medlem            lands Iän uppgår rabatten tili ca 13-15 % och
29476: av statsrådet för avgivande av svar översänt          i Uleåborgs Iän tili ca 10 % .
29477: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi           Att Imatran Voima Oy skaffar elektricitet
29478: m.fl. undertecknade spörsmål nr 174:                  av Oulujoki Oy och Kemijoki Oy tili ett för-
29479:                                                       månligt pris beror bl.a. på att de nämnda bo-
29480:           Ämnar Regeringen skyndsamt skrida           lagens vatltenkraftverk har byggts för relativt
29481:        tili åtgärder för att göra sll.llt på utsug-   länge sedan och att en betydande del av lånen
29482:        ningen av Norra Finland när det gäller         har redan återbetalats. På sin tid har även dessa
29483:        elprispolitik, så att befolkningen i Norra     bolags elpris varit mycket högt, och Imatran
29484:        Finland kommer att få elektricitet, som        Voima Oy har varit tvunget att även under det
29485:        ju kommer från deras egna forsar, tili         höga prisets ,tid köpa elektricitet av dessa bo-
29486:        det pris som Oulujoki Oy och Kemi-             lag. Det ovan sagda gäller inte enbart Imatran
29487:        joki Oy säljer elektricitet tili Ima:tran      Voima utan vatltenkraftbolag i allmänhet. Som
29488:        Voima Oy?                                      bekant finns det i Norra Finland och även
29489:                                                       annanstans i Finland också andra vattenkraft-
29490:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          bolag än de ovan nämnda.
29491: anföra följande:                                         Den nuvarande situationen har uppståltt inom
29492:    Imatran Voima Oy skaffar elektricitet ur           ramen för vårt samhällssystem och i laglig ord-
29493: olika källor för försäljning, producerar elektri-     ning.
29494: citet i sina egna kraftverk och köper elektricitet       En annan sak är att man i Norra Finland
29495: av andra bolag. I några av dessa bolag, t.ex.         mycket allmänt ansett, att Uleåborgs och Lapp-
29496: Oulujoki Oy och Kemijoki Oy, är Imatran               lands Iän inte får tiliräckligt vederlag för att
29497: Voima Oy delägare. Ima:tran Voima Oy för-             deras natuntiligångar utnyttjas.
29498: söker naturligtvis skaffa elektricitet så billigt        Regeringen är medveten om den kritik som
29499: som möjligt för att kunna sälja den vidare tili       uppstått och studerar för sin del hur sakför-
29500: ett biliigt pris. Den princip som Imatran Voi-        hållandet kunde rälttas tili. Förutom frågan om
29501: ma Oy har för försäljningen av elektridtet går        elpriser undersöks som bäst hur kommunernas
29502: ut på a1lt erbjuda elektricitet tili allmänna ta-     skatteintäkter har utvecklats. Regeringen s:trä-
29503: riffer som tiliämpas på samma sätt överallt i         var tili att även med regionpolitikens medel
29504: landet. Ett viktigt undantag finns dock, näm-         allt effektivare medverka tili Norra Finlands
29505: ligen Norra Finland, där Imatran Voima Oy             utveckling.
29506:       Helsingfors den 4 juni 1982
29507: 
29508:                                                          Handels- och industriminister Esko Ollila
29509:                                              1982 vp.
29510: 
29511: Kirjallinen kysymys n:o 175
29512: 
29513: 
29514: 
29515: 
29516:                                  Hietala ym.: Yrtti- ja tahtokasvien kerääruisestä saatavan tulon
29517:                                     verottamisen poistam~sesta
29518: 
29519: 
29520:                          Ed u s kunnan Herra P·u he m i e he 11 e
29521: 
29522:     Ennako1ta ehkäisevässä terveydenhuo1Iossa,         Yr:tti- ja rohtokasvien kerääminen tarjoaisi
29523: pyrkilmyksessä terveisiin elämäntapoihin ja         paitsi kehittävän harrastuksen etenkin nuori-
29524: myös yhä enemmän varsinaisessa lääketieteessä       solle myös omatoimisen keinon tulon ansain-
29525: on alettu kiinnittää huomiota luonnonvaraisten      taan ja sillä voisi olla työvoimapoliittistakin
29526: rohwkasvien käyttöön. Maailman terveysjärjes-       merbtystä. Toisaailta verotuksen kannaJta ei
29527: tö esimerlkiksi kerää maailmanlaajuista rohto-      näiden tuotteiden keräilyHä saatavalla tulolJa
29528: ja lääkekasvien rekiSiteriä ja luonnonvaraisten     ole fiskaalista merkitystä, mutta kaupalla, val-
29529: lääkkeiden tutHmus on saavuttanut merkittä-         mistuksella ja viennillä sen sijall!n voi olla kas-
29530: viä tuloksia eri puolilla maailmaa lääketieteessä   vavaa kansantaloudellista merkitystä.
29531: ja farmakologiassa. Myös Suomessa on kiin-             Tulo- ja vara1lisuusverolain 22 § :n 1 mo-
29532: nostus näihin asioihin kasvamassa ja valistus-      mentin 23 kohdan mukaan ei veronalaisena
29533: työ lisääntymässä, mrkä on omiaan paranta-          tulona pidetä luonnonvaraisten marjojen ja sie-
29534: maan etenkin ennakolta ehkäise,vää terveyden-       nien poimijan näiden keräilytuotteiden poimin-
29535: hoitoa ja yleistä asennoitumista terveisiin elä-    nasta saamaa tuloa, mikäli sitä ei ole pidet-
29536: mäntapoihin.                                        tävä pa}kkana. Verottajan ,tässä yhteydessä ot-
29537:     Suomen Länsi-Euroopan mittakaavassa suh-        tama kanta sove1tuisi ja sitä ,tulisi soveLtaa
29538:  teellisen ,saastumaton luonto tarjoaa hyvät mah-   myös muihin keräilytuotteisiin.
29539: dollisuudet meillä kasvavien rohito- ja lääke-         Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
29540: yrttien hyödyntämiselle kotiterveydenhoidossa,      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
29541:  terveystuotteiden valmistuksessa ja kaupassa       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29542: sekä ulkomaankaupassa.                              vaksi seuraavan kysymyksen:
29543:     Luontaistuotteiden ·kaupan arvo oli viime
29544: vuonna noin 150 miljoonaa markkaa ja kau-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29545: pan oHeista valmistdsta vain noin 20 prosent-               siin, jotta tulo- ja varallisuusverolain
29546:  tia oli kotimaisia. Kotimaisuusastetta voitai-             22 § :n 1 momentin 23 kohtaa sovel-
29547: siin lisätä huomattavasti ja ;tuonti puolestaan             lettaisiin myös luonnosta kerättävien
29548:  korvata :täysin viennillä.                                 yrtti- ja tahtokasvien poiminnasta saa-
29549:                                                             tavaan tuloon?
29550:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
29551: 
29552:          Pertti Hietala               Hannu Tapiola               Timo Ihamäki
29553:          P1rjo Ala-Kapee              Jouko Skinnari              Juhani Laitinen
29554:          Lea Savolainen               Paula Eenilä                Lauri Pa1munen
29555:                      Anna-Liisa Jokinen             Pentti Lahti-Nuuttila
29556: 
29557: 
29558: 
29559: 
29560: 088200593D
29561: 2                                            1982 vp.
29562: 
29563: 
29564: 
29565: 
29566:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29567: 
29568:    Valtiopä1väjärjesty<ksen 37 §: n 1 momentissa    sesii arvokkaiden luonnontuotteiden hyödyntä-
29569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minen. Kun marjojen ja sienien laajam~ttaista
29570: olette 5 pä~vänä toukokuuta 1982 päivätyn           poimintaa harjoitetaan erityisesti maamme ke-
29571: kirjeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston         hitysalueilla, verovapaudella haluttiin myös
29572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osaltaan parantaa syr,jäseuduilla elävän rväestön-
29573: edu$taja Hietalan ym. näin kuuluvasta ki!rjaHi-     osan toimeentulomahdollisuuiksia.
29574: sesta kysymyksestä n :o 17 5:                           Marjojen ja sienien poimimisesta saatujen
29575:                                                     'tulojen verovapaus poikkeaa o.maksutusta vero-
29576:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimell!Pitei-    'Poliittisesta linjasta, jonka mukaan .tulojen tu-
29577:        siin, jotta tulo- ja varallisuusverolain     Hsi olla mahdollisimman laajasti veronalaisia
29578:        22 § :n 1 momentin 23 kohtaa sovel-          siitä riippumatta miUaisesta toiminnasta ne on
29579:        lettaisiin myös luonnosta kerättävien         saatu. Verovapautta puoltavat yleiset syyt kat-
29580:        yrtti- ja rohtdkasvien poi!minnasta saa-      sottiin kuitenkin ni1n painaviksi, että verotuk-
29581:        tavaan tuloon?                                sen yldsistä periaattdsta katsottiin voitavan
29582:                                                     po&eta. Muiden vastaavan tyyppisten tulojen
29583:    Vastauksena kysymy<kseen esitän kunnioitta-       vapauttamiseen veroista on kuitenkin tähän
29584: vasti seuraavaa:                                     asti suhtauduttu varovasti. Lisäksi yrtti- ja
29585:    Tulo- ja varaLlisuusverolain 22 §:n 1 mo-        ,rohtokasvien keräHyn ja käytön yleistyminen
29586: mentin 23 kohdan mukaan veronalaiseksi tu-           on verratltain uusi asia. Ilmeistä kuitenkin on,
29587: loksi ei katsota luonnonvaraisten marjojen ja        että niiden keräämisestä saatavan tulon vero-
29588: sienien poim1jan näiden keräilytuotteiden poi-       vapauden tueksi voidaan esittää muun muassa
29589: minnasta saallilaa tuloa, mikäli s~tä ei ole pi-     kysymyksen perusteluissa mainittuja perusteita.
29590: dettävä pa~kkana.                                    Valtiovarainministeriö tuleekin selv~ttämään,
29591:    Edellä mainittujen tulojen 'säätämisellä vero-    onlko kysyjän tarkoi:ttaman uudistuksen toteut-
29592: vapaaksi haluttiin va11mis:taa •kansantaloudelli-    taminen maihdollista.
29593:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
29594: 
29595:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
29596:                                             N:o 175                                              3
29597: 
29598: 
29599: 
29600: 
29601:                           Till Riksdagens Herr Talman
29602: 
29603:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      och svamp bedrivs särskilt inom utvecklings-
29604: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         områdena i vårt land, ville man genom skatte-
29605: velse av den 5 maj 1982 till vederbörande         friheten också bidra till att förbättra utkomst-
29606: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    möjligheterna för den del av befolkningen som
29607: jande av riksdagsman Hietala m. fl. under-        bor avsides.
29608: tecknade spörsmål nr 175:                            Skattefriheten för inkomst av plockning av
29609:                                                   bär och svamp avviker från den allmänt om-
29610:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     fattade skattepolitiska linjen, enligt viiken in-
29611:        att 22 § 1 mom. 23 punkten lagen           komsterna såvitt möjligt borde vara skatte-
29612:        om skatt på inkomst och förmögenhet        pliktiga, oberoende av vilket slag av verksam-
29613:        skall tillämpas även på inkomst av         het de härstammar från. De allmänna skälen
29614:        plockning av vilt växande örter och        för skattefrihet ansågs dock väga så tungt, att
29615:        medicinai växter?                          man fann det motiverat att avvika från de
29616:                                                   allmänna beskattningsprindperna. Hittills har
29617:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     man dock intagit en försiktig ståndpunkt till
29618: samt anföra följande:                             befriandet av övriga inkomster av motsvarande
29619:    Enligt 22 § 1 mom. 23 punkten lagen om         typ från skatter. Dessutom har insamlandet
29620: skatt på inkomst och förmögenhet anses såsom      och utnyttjandet av örter och medicinalväxter
29621: skattepliktig inkomst inte den inkomst, som       blivit allmännare först relativt nyligen. Det
29622: plockare av vilda bär och svampar erhållit vid    är dock uppenbart, att till stöd för skattefri-
29623: plockning av dessa, försåvitt inkomsten inte      het för inkomst av insamling av örter och
29624: är at:t anse såsom lön.                           medicinalväxter kan anföras bl.a. de skäl som
29625:    Genom att göra ovan nämnda inkomster           nämnts i motiveringen till spörsmålet. Man
29626: skattefria ville man försäkra sig om att natio-   kommer därför vid finansministeriet att ut-
29627: nalekonomiskt värdefulla naturprodukter skulle    reda huruvida det är möjligt att förverkliga
29628: utnyttjas. Då omfattande plockning av bär         den reform som frågeställaven avser.
29629:      Helsingfors den 9 juni 1982
29630: 
29631:                                                                      Minister Mauno Forsman
29632:                                               1982 vp.
29633: 
29634: Kirjallinen kysymys n:o 176
29635: 
29636: 
29637: 
29638: 
29639:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Itsejäljentävien paperien myrkyllisyy-
29640:                                      den vaaroista
29641: 
29642: 
29643:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
29644: 
29645:    Hengityselinten sairauksien huolestuttava li-     nen asia, joka kuuluu hallituksen selvitettäviin,
29646: sääntyminen vaatii nopeita toimenpiteitä näitä       varsinkin kun asiaan ei lupauksista huolimatta
29647: sairauksia aiheuttavien syiden poistamiseksi.        ole tullut korjausta.
29648: Kyseisiä sairauksia ilmenee erityisesti toimisto-        Turussa on asiaa käsitelty mm. Turun Kont-
29649: työntekijöiden keskuudessa. Aikaisemmin, kun         toristit ry:n, Turun Teollisuustoimihenkilöt
29650: asiaan kiinnitettiin vakavaa huomiota haitta-        ry:n ja Varsinais-Suomen Pankkitoimihenkilöt
29651: vaikutusten johdosta, ilmoitettiin papereissa        - Egentliga Finlands Bankfunktionärer ry:n ko-
29652: olevien aineiden koostumuksen muutoksesta ja         kouksissa. Nämä järjestöt ovat huhtikuun 28
29653: väitettiin tilanteen korjaantuvan.                   päivänä allekirjoittamassaan vetoomuksessa hy-
29654:    Ammattiyhdistysliikkeen piirissä on nykyistä      väksyneet seuraavan kannanoton: "V etoamme
29655: tilannetta käsitelty hyvin huolestuneina, sillä ne   liittoihin, että ne vaativat Työterveyshallituk-
29656: järjestöjen jäsenet, jotka joutuvat työssään kä-     selta ja Työterveyslaitokselta erilaisten itsejäl-
29657: sittelemään itsejäljentäviä papereita eri toimis-    jentävien papereiden nopeaa perusteellista tut-
29658: toissa, saavat kokea samanlaisia sairauksia ja       kimista. Edellytämme, että tutkimuksen osana
29659: haittavaikutuksia. Yleisimpiä ovat limakalvo-        on itsejäljentäviä papereita käsittelevien jäsen-
29660: jen turvotus, nenän ja korvien tukkoisuus, sil-      temme terveydentilan tutkiminen."
29661: mien kirvely, kurkun ja hengitysteiden ärsytys,          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
29662: eriasteinen ihottuma, avohaavat, nuha, päivit-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29663: täinen päänsärky ja pahanolon tunne. Pape-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29664: reista on todettu irtoavan ainakin kromia ja         seuraavan kysymyksen:
29665: nikkeliä.
29666:    Koska työntekijöiden on mahdotonta selvit-                  Onko Hallitus tietoinen itsejäljentä-
29667: tää, mitä kaikkia aineita vakavia sairauksia                vien paperien myrkyllisyydestä, ja
29668: aiheuttavat paperit sisältävät, ei yksityiskohtai-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29669: seen selvitykseen materiaalien koostumuksesta               ryhtyä sen työntekijöiden terveyttä uh-
29670: ole mahdollisuutta. Mutta se tosiasia, että työs-           kaavan vaaran välttämiseksi, joka aiheu-
29671: kentely itsejäljentyvien paperien kanssa aiheut-            tuu itsejäljentävien paperien käytöstä?
29672: taa näin laajasti vaikeita oireita, on senlaatui-
29673:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
29674: 
29675:          Anna-Liisa Jokinen             Lauha Männistö                 E.-J. Tennilä
29676:          V. J. Rytkönen                 Paula Eenilä                   Heli Astala
29677:                                         Inger Hirvelä
29678: 
29679: 
29680: 
29681: 
29682: 0882005501
29683: 2                                              1982 vp.
29684: 
29685: 
29686: 
29687: 
29688:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29689: 
29690:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-            Työsuojeluhallitus on hankkinut Kansainvä-
29691: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          lisen työjärjestön (ILO) tarpeita varten tie-
29692: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivä-         toja itsejäljentävien papereiden aiheuttaman on-
29693: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        gelman laadusta ja yleisyydestä muun muassa
29694: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        työterveyslaitokselta, allergiasairaalalta ja muil-
29695: sanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuu-          ta sairaaloilta, työsuojelupiirien toimistoilta,
29696: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:           työmarkkinajärjestöiltä ja näiden papereiden
29697:                                                       suomalaisilta va1mistajilta.
29698:           Onko Hallitus tietoinen itsejäljentä-          Työsuojeluhallituksen     selvityksen     perus-
29699:        vien paperien myrkyllisyydestä, ja             teella tavanmukaiset allergologis-immunolo-
29700:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        giset testaukset ovat vain hyvin harvoin
29701:        ryhtyä sen :työntekijöiden terveyttä uh-       tuoneet esille selvästi Osoitettavan ihottuman
29702:        kaavan vaaran välttämiseksi, joka aiheu-       aiheuttajan. Testejä on tehty muun muassa pa-
29703:        tuu itsejäljentävien paperien käytöstä?        pereiden valmistajien toimittamilla raaka-aineil-
29704:                                                       la. Iho-oireet näyttävät harvoin olevan koske-
29705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tusallergiaa papereiden kemikaaleille. Kaik-
29706: vasti seuraavaa:                                      kiaan tällaisia tapauksia lienee Suomessa var-
29707:    Itsejäljentävien papereiden käyttö konttori-       muudella todettu alle 10 kappaletta. Työter-
29708: työssä erilaisina lomakkeina on viime aikoina         veyslaitoksen testeissä allergises·ti reagoineista
29709: laaajentunut suuresti. Itsejäljentäviä papereita      tapauksista yhdessä syynä pidettiin paperin si-
29710: on kaksi eri menetelmiin perustuvaa tyyppiä,          sältämää formaldehydiä, yhdessä painoväriä ja
29711: kemiallinen ja mekaaninen. Mekaanisesti itse-         kahdessa jotakin muuta tarkemmin määrittä-
29712: jäljentävässä paperissa jäljennysjälki siirtyy pai-   mätöntä kemiallista tuotetta.
29713: nalluksen vaikutuksesta paperin alapinnalta              Huolimatta selvityksen antamasta •tuloksesta
29714: vastaanottavalle paperipinnalle. Kemiallisesti        itsejäljentävien kopiopapereiden aiheuttamat
29715: itsejäljentävässä paperissa jäljennös perustuu        silmien, hengityselinten ja ihon ärsytysoireet
29716: kahden erilaisen päällysteen väliseen kemialli-       ovat kuitenkin ·sekä papereita käsittelevien
29717: seen reaktioon.                                       työntekijöiden että heitä tutkineiden lääkärei-
29718:    Itsejäljentävien papereiden aiheuttamat työ-       den käsitysten mukaan melko yleisiä. Kun al-
29719: suojeluongelmat ovat tulleet esille työsuojelu-       lerginen mekanismi näyttää olevan harvinainen,
29720: viranomaisten tarkastustoiminnassa. Myös työ-         on selitystä etsitty muista syistä. Käsi-ihottu-
29721: terveyslaitoksessa on tutkittu tapauksia, joissa      man syynä lienee asiantuntijoiden mukaan me-
29722: on epäilty ~tsejäljentävän paperin aiheuttaneen       kaaninen ärsytys, jota paperien runsas käsit-
29723: erilaisia iho-oireita. Työsuojeluhallitus on anta-    tely varsinkin herkkäihoisille henkilöille voi
29724: nut 13. 1. 1977 kiertokirjeen 1/77 itsejäljen-        aiheuttaa. Muiden oireiden syynä saattavat olla
29725: tävien papereiden käsittelystä, työhuoneiden il-      papereiden pöly ja sen ärsyttävät ja hiovat li-
29726: man kosteuttamisesta ja ihon hoidosta. Tämän          säaineet. Mitään sitovaa näyttöä tästä ei tois-
29727: kiertokirjeen perusteella työsuojelutarkastajat       taiseksi ole, ei myöskään papereiden koostu-
29728: ovat antaneet työpaikoille itsejäljentävien pape-     muksen tai pölyävyyden eroista. Eräät oireet,
29729: reiden käsittelyä koskevia ohjeita. Myös työ-         kuten ihon kutina, kurkun ärsytys ja silmien
29730: terveyslaitos on jakanut eräitä käytännön neu-        kirvely ovat usein esiintyneet pahimmillaan
29731: voja paperityön tekemistä varten.                     kylminä talvikuukausina, jolloin lämmityksen
29732:                                               N:o 176                                                3
29733: 
29734: vuoksi huoneilman suhteellinen kosteus saattaa       pauksia lukuun ottamatta itsejäljentävien pape-
29735: Suomessa olla varsin alhainen. Ilman kosteutta-      reiden haittojen syyt ovat kuitenkin tarkemmin
29736: misella ja ihon hoito·ohjeilla oireet on useissa     selvittämättä. Työsuojeluhallituksen mukaan lu-
29737: tapauksissa 'saatu vähenemään.                       kuisia tutkimuksia on meneillään eri maissa
29738:    Edellä todetun mukaisesti työsuojeluviran-        kysymyksen selvittämiseksi. Sen jälkeen kun
29739: omaiset ovat tietoisia niistä ongelmista, joita      tutkimuksista saadaan luotettavia tuloksia, tul-
29740: paitsi itsejäljentävien papereiden myös yleensä      laan niiden pohjalta etsimään myös suuntavii-
29741: vastaavanlaista paperityötä tekevillä työnteki-      voja tarpeellisten työsuojeluratkaisujen löytämi-
29742: jöillä esiintyy. Eräitä harvoja selviä allergiata-   seksi.
29743:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1982
29744: 
29745:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
29746: 4                                            1982 vp.
29747: 
29748: 
29749: 
29750: 
29751:                            Till Riksdagens Herr Talman
29752: 
29753:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Arbetarskyddsstyrelsen har för Internatio-
29754: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        nella arbetsorganisationens (ILO) behov bl.a.
29755: se av den 5 maj 1982 till vederbörande med-         av institutet för arbetshygien, allergisjukhuset
29756: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     och andra sjukhus, arbetarskyddsdistriktsbyrå-
29757: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl. un-         erna, arbetsmarknadsorganisationerna och fin-
29758: dertecknade spörsmål nr 17 6:                       ländska tillverkare av detta papper inhämtat
29759:                                                     uppgifter om beskaffenheten och förekomsten
29760:           Är Regeringen medveten om det             av problem som förorsakats av självkopierande
29761:        självkopierande papperets giftighet, och     papper.
29762:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Enligt arbetarskyddsstyrelsens utredning har
29763:        ta, för att den fara som användningen        det endast i ett fåtal fall varit möjligt att med
29764:        av självkopierande papper utgör för ar-      vanliga allergologisk-immunologiska test klart
29765:        betstagarnas hälsa, skall kunna avvär-       påvisa, vad som varit otsaken till hudutslagen.
29766:        jas?                                         Test har utförts bl.a. med råmaterial som leve-
29767:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rerats av papperets tillverkare. Hudsymptomen
29768: samt anföra följande:                               förefaller sällan att vara kontaktallergi till följd
29769:                                                     av papperets kemikalier. Sammanlagt knappt 10
29770:    Användningen av självkopierande papper i         sådana fall har med säkerhet kunnat konstate-
29771: form av olika blanketter har under de senaste       ras i Finland. De allergiska reaktioner som
29772: tiderna ökat kraftigt i kontorsarbetet. Det finns   diagnostiserats med test som utförs av insti-
29773: två olika slag av självkopierandc papper, det       tutet för arbetshygien ansågs i ett fall bero
29774: ena bygger på en kemisk, dct andra på en            på formaldehyd i papperet, i ett annat fall på
29775: mekanisk metod. I fråga om mekaniskt själv-         tryckfärg och i två fall på någon annan kemisk
29776: kopierande papper överförs avtrycket tili följd     produkt som inte kunde preciseras närmare.
29777: av tryckning från papperets undersida till den         Trots utredningsresultatet anser emellertid
29778: mottagande pappcrsytan. I fråga om kemiskt          s:iväl arbetstagare som handskas med dessa
29779: självkopierande papper uppstår avtrycket tili       papper som läkare vilka undersökt ifrågava-
29780: följd av en kemisk reaktion mellan två olika        rande personer, att de av självkopierande pap-
29781: beläggningar.                                       per förorsakade retningssymptomen i ögonen
29782:    De av självkopierande papper förorsakade         och andningsorganen samt på huden är rätt
29783: arbetarskyddsproblemen har upptäckts i sam-         vanliga. Emedan den allergiska mekanismen
29784: band med arbetarskyddsmyndigheternas in-            förefaller att vara sällsynt, har förklaring sökts
29785: spektionsverksamhet. Även vid institute! för        i andra orsaker. Enligt expertutredning torde
29786: arbetshygien har undersökts fall, i vilka det       orsaken till hudutslag på händerna vara meka-
29787: självkopierande papperet misstänks ha förorsa-      nisk retning, som k.an uppstå särskilt hos per-
29788: kat olika hudsymptom. Arbetarskyddsstyrelsen        soner med ömtålig hud tili följd av regel-
29789: utsände 13. 1. 1977 ett cirkulär 1/77 om han-       bunden hantering av papper. Orsaken till de
29790: tering av självkopierande papper, fuktning av       övriga symptomen kan vara pappersdammet
29791: luften i arbetsrum och hudvård. På basen av         och dess tillsatsämnen med retnings- och slip-
29792: detta drkulär gav arbetarskyddsmyndigheterna        effekt. Tillsvidare föreligger det inte några bin-
29793: anvisningar för arbetsplatserna angående han-       dande bevis för detta och inte heller för skill-
29794: tering av självkopierande papper. Även insti-       naderna i papperets konsistens eller dess damm-
29795: tute! för arbetshygien har givit vissa praktiska    bildande egenskaper. Vissa symptom, såsom
29796: råd för utförande av pappersarbete.                 hudklåda, halsirritation och ögonsveda förvär-
29797:                                           N:o 176                                                5
29798: 
29799: ras ofta under de kalla vintermånaderna, då       undantag av enstaka klara fall av allergi har
29800: luftens relativa fuktighet i boningsrum kan       orsakerna till olägenheterna med självkopie-
29801: uppvisa rätt låga värden i Finland. I många       rande papper dock inte närmare utretts. En-
29802: fall har symptomen kunnat lindras genom luft-     ligt arbetarskyddsstyrelsen pågår ett flertal un-
29803: fuktning och hudvårdsinstruktioner.               dersökningar i olika Iänder i syfte att utreda
29804:    Enligt vad ovan konstaterats är arbetar-       denna fråga. Sedan undersökningarna givit till-
29805: skyddsmyndigheterna medvetna om de prob-          förlitliga resultat, skall på basen av dessa även
29806: lem, som förekommer hos arbetstagare som          dras upp riktlinjer i syfte att finna för arbe-
29807: handskas med självkopierande papper eller som     tarskyddet nödvändiga lösningar.
29808: i regel utför motsvarande pappersarbete. Med
29809:      Helsingfors den 2 juni 1982
29810: 
29811:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
29812: 
29813: 
29814: 
29815: 
29816: 0882005501
29817:                                                 1982 vp.
29818: 
29819: Kirjallinen kysymys n:o 177
29820: 
29821: 
29822: 
29823: 
29824:                                    Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tarvittavista työvoima-
29825:                                       poliittisista toimenpiteistä
29826: 
29827: 
29828:                          Eduskunnan            Herra Puhemiehelle
29829: 
29830:     Monet asiantuntijat ovat tulleet SMP:n kan-        alentaisi niitä. Koko sosiaaliturvamaksujärjes-
29831: nalle siinä, että työttömyys voidaan suhteellisen      telmää hän muuttaisi siten, että suuret pää-
29832: nopeasti poistaa, jos käytetään tervettä järkeä        omavaltaiset yritykset joutuisivat maksamaan
29833: ja jos on riittävää poliittista tahtoa.                työntekijää kohti samansuuruisen sosiaaliturva-
29834:     Kun työttömyys on erittäin vakava onnetto-         maksun kuin työvaltaiset yrityksetkin.
29835: muus koko yhteiskunnalle, erityisesti nuorisolle,         6. Uusia työpaikkoja Vennamo loisi keski-
29836: on poliittinen peli ja ideologiset tarkoituksen-       suuriin ja pieniin yrityksiin maksattamalla val-
29837: mukaisuusnäkökohdat nyt jo kertakaikkisesti            tion työllisyysvaroista enintään 2 500 markkaa
29838: pantava romukoppaan. Kysymyksessä on koko              kuukaudessa työpaikkatuen avulla.
29839: yhteiskunnan yhteinen asia. Tätä ovat korosta-
29840: neet ne monet lähetystötkin, jotka eduskunnas-            7. Jos kunnollista eläkettä saava ottaisi
29841: sa ovat työttömyysasioissa tavan takaa vierail-        uuden työpaikan, hänelle tulisi määrätä erityis-
29842:                                                        rasitteita tai hänen eläkettään vähennettäisiin.
29843: leet.
29844:     SMP on jatkuvasti esittänyt eduskunnassa              8. Koneinvestointien edut pitäisi antaa myös
29845: terveitä parannusehdotuksia työttömyyden pois-         ihmistyövoimalle.
29846: tamiseksi. Jokin aika sitten on julkisuuteen saa-         9. Sotaveteraaneille, invalideille ja sairaille
29847: tettu SMP:n kunniapuheenjohtajan Veikko                pitäisi antaa vapaaehtoinen oikeus täyteen en-
29848: Vennamon 14 kohtaa käsittävä työllisyyspa-             nenaikaiseen eläkkeeseen. Näin Vennamon mie-
29849: ketti.                                                 lestä vanhat ja sairaat eivät veisi työkykyisten
29850:     SMP on vakuuttunut siitä, että näiden 14           työpaikkoja.
29851:  kohdan toteuttamisen avulla työttömyys voitai-           10. Toisena vaihtoehtona Vennamo esittää
29852:  siin todella suhteellisen nopeasti maastamme          liukuvaa vapaaehtoista eläkeasteikkoa hyvässä
29853: poistaa.                                               työkyvyssä olevien ikääntyvien varalle.
29854: Veikko Vennamon 14 kohdan työllisyyspaketti               11. Maassamme on noin 216 000 osa-aika-
29855:                                                        työhön halukasta. Tähän heille pitäisi varata
29856:    1. Ensimmäiseksi Veikko Vennamo puhdis-             mahdollisuus, jolloin taas työpaikkoja vapau-
29857: taisi työttömyystilastot keinottelijoista ja sosiaa-   tuisi.
29858: liturvaa saavista.
29859:    2. Toiseksi hänen mielestään lakia tulisi               12. Ihmisten turvallisuuteen ja asioiden kä-
29860: muuttaa siten, ettei ammattitaidon rajoitus joh-       sittelyn nopeuttamiseen tähtääviä työpaikkoja
29861: da ja oikeuta sopivasta työstä kieltäytymiseen.        tulisi lisätä: poliiseja, verovirkailijoita, oikeus-
29862:    3. Äidinpalkan maksaminen. Näin työpaik-            istuinten henkilökuntaa, terveydenhoitohenki-
29863: koja vapautuisi työttömyyskorvauksia halvem-           löstöä jne.
29864: malla. Jos lisäksi kotiavun verovähennys hyväk-            13. Työpaikkoja pitäisi synnyttää myös riit-
29865: syttäisiin, kotiinjäämättömät äidit työllistäisivät    tävän kotimaisen elintarviketuotannon turvaa-
29866: kotiapulaisia.                                         miseksi ja asuntopulan poistamiseksi eli se mer-
29867:    4. Nuorille Vennamo järjestäisi tehokasta           kitsisi paluuta maatalouteen ja sen jalostuselin-
29868: työn opetusta yrityksissä talouseduilla, jolloin       keinoihin.
29869: syntyisi uusia työpaikkoja ja laaja yrittäjäkenttä         14. Viimeisessä ohjelmakohdassaan Venna-
29870: saataisiin mukaan.                                     mo muistuttaa, että myös erilainen taloudelli-
29871:    5. Nuorten työllistäjiltä Vennamo poistaisi         nen toiminta ulkomailla ja ulkomaanapu on
29872:  työnantajan sosiaaliturvamaksut tai ainakin           käytettävä tehokkaasti hyväksi.
29873: ()88200605T
29874: 2                                           1982 vp.
29875: 
29876:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-         raJOltus ei johda eikä oikeuta sopivasta
29877: tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän         työstä kieltäytymiseen, luomalla uusia
29878: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen            työpaikkoja keskisuuriin ja pieniin yri-
29879: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             tyksiin siten, että maksetaan valtion
29880:                                                         työllisyysvaroista työpaikkatukea enin-
29881:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        tään 2 500 markkaa kuukaudessa työn-
29882:        miin työttömyyden poistamiseksi puh-             tekijää kohden, ja järjestämällä mah-
29883:        distamalla työttömyystilastot keinotteli-        dollisuuden osa-aikatyöhön siihen haluk-
29884:        joista ja sosiaaliturvaa saavista, muut-         kaille, joita maassamme on noin
29885:        tamalla lakia siten, että ammattitaidon          216 000?
29886:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
29887: 
29888:                                       J. Juhani Kortesalmi
29889:                                                   N:o 177                                                3
29890: 
29891: 
29892: 
29893: 
29894:                           Eduskunnan             Herra Puhemiehelle
29895: 
29896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               Tämä on johtanut siihen, että tyottom1en työ-
29897: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          rajoitteisten työnhakijoiden määrä työvoimatoi-
29898: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivä-            mistoissa on viimeksi kuluneiden 10 vuoden
29899: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mittaan kaksinkertaistunut. Töihin heitä on
29900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            voitu kuitenkin sijoittaa vain entinen määrä.
29901: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta              Kysymys on vajaasta 8 000 työrajoitteisesta,
29902: kirjallisesta kysymyksestä n:o 177:                      eli 5 prosentista työttömiä, joista suuri osa voi-
29903:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        daan tukitoimin sijoittaa työmarkkinoille, mut-
29904:         miin työttömyyden poistamiseksi puh-             ta osalle kuuluisi työkyvyttömyyseläke. Tässä
29905:         distamalla työttömyystilastot keinotteli-        työvoimaministeriö odottaa asiallisempaa suh-
29906:                                                          tautumista eläkelaitosten taholta, mutta ei läh-
29907:         joista ja sosiaaliturvaa saavista, muut-
29908:                                                          de karkottamaan kortistosta tyhjän päälle ih-
29909:         tamalla lakia siten, että ammattitaidon
29910:         rajoitus ei johda eikä oikeuta sopivasta         misiä ilman että heillä on eläkepäätös.
29911:         työstä kieltäytymiseen, luomalla uusia              Työttömyysturvan osalta hallitus odottaa
29912:         työpaikkoja keskisuuriin ja pieniin yri-         työttömyysturvatoimikunnan mietinnön valmis-
29913:         tyksiin siten, että maksetaan valtion            tumista. Toimikunnan määräaika päättyi 31. 5.
29914:         työllisyysvaroista työpaikkatukea enin-          1982.
29915:         tään 2 500 markkaa kuukaudessa työnte-              Työttömien työllistämistä yrityssektorille
29916:         kijää kohden, ja järjestämällä mahdolli-         edistetään jo nyt erilaisilla toimenpiteillä. Tär-
29917:         suuden osa-aikatyöhön siihen halukkail-          keimpänä yrityssektoria ko~kevana toimenpi-
29918:         le, joita maassamme on noin 216 000?             teenä käytetään oppisopimuskoulutuksen tuke-
29919:                                                          mista nuorten työllistämistuen avulla. Tuen
29920:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            suuruus on tällöin 1 000 markkaa kuukaudes-
29921: vasti seuraavaa:                                         sa työntekijää kohden enintään 12 kuukauden
29922:    Työttömyys ei vähene sillä, että työttömät            ajalta. Tämän tuen lisäksi yritys saa myös op-
29923: puhdistetaan työttömyyskortistoista. Työttö-             pisopimuslain mukaisen korvauksen, jonka suu-
29924: myys saadaan alenemaan vain luomalla uusia               ruus vaihtelee eri ammattialoilla. Käytössä on
29925: työpaikkoja. Tämän pitää tapahtua ensisijai-             myös korkeakoulu- tai opistotasoista koulutusta
29926: sesti työttömyyden torjumiseen tähtäävällä ta-           saaneiden henkilöiden työllistämistuki, jonka
29927: louspolitiikalla ja toissijaisesti erilaisin järjeste-   suuruus on 2 500 markkaa työntekijää kohti
29928: lyin ja tukitoimin. Myös työnvälityspalvelujen           kuukaudessa. Mvös tätä tukea maksetaHn enin-
29929: kehittäminen on tärkeää.                                 tään 12 kuukauden ajalta. Yrityssektoriin suun-
29930:    Työvoimaministeriö ei näin ollen yhdy edus-           tautuu myös nuorten työelämään pereh2yttämis-
29931: taja Kortesalmen työttömiä halventaviin väit-            kokeilu, nuorten yhteiskuntatakuu, joka päät-
29932: teisiin, joiden taustana on ajatus, että työttö-         tyy kuluvan vuoden lopussa. Työvoimaministe-
29933: myys ongelmana johtuisi keinottelusta ja am-             riö on ilahtunut kokeilun hyvistä tuloksista ja
29934: mattimiesten kieltäytymisestä työstä.                    esittää sen laajentamista ja järjestelmän pikaista
29935:    Työvoimaministeriön tutkimukset osoittavat            vakinaistamista.
29936: juuri päinvastaista. Työttömät menevät ilomie-              Hallitusohjelman mukaisesti on selvitetty va-
29937: lin töihin, jos sitä on tarjolla. Ammattisuojaa          paaehtoiseen osa-aikatyöhön siirtymisen mah-
29938: ei käytetä väärin.                                       dollisuudet valtionhallinnossa. Selvityksen mu-
29939:    Toinen asia on, että aivan tuore työryhmä-            kaan vapaaehtoisessa siirtymisessä voisi olla
29940: selvitys toteaa työkyvyttömyyseläkkeiden myön-           mahdollista luoda parikin tuhatta kokoaikaista
29941:  tämiskäytännön kiristyneen 1970-luvun lopulla.          työpaikkaa nuorille työttömille käyttämällä va-
29942: 4                                             1982 vp.
29943: 
29944: paaehtoisesti ja sosiaalietunsa säilyttäen osa-         Yksityisellä sektorilla, esimerkiksi kaupan
29945: aikaisiksi jäävien säästyviä palkkarahoja.           piirissä, on runsaasti ja pääasiassa kielteisiä ko-
29946:    Sen sijaan työvoimaministeriö ei pidä tar-        kemuksia sellaisista osa-aikaisista työpaikoista,
29947: koituksenmukaisena luoda osa-aikaisia työpaik-       joita tarjotaan ihmisille, jotka tarvitsevat koko-
29948: koja, esimerkiksi vakinaistettaessa pysyvästi osa-   aikaisen työpaikan ja siitä maksettavan täyden
29949: aikaisia tehtäviä hoitavia julkisella sektorilla.    palkan.
29950:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
29951: 
29952:                                                                 Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
29953:                                              N:o 177                                                5
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 
29958:                          Tili Riksdagens Herr Talman
29959: 
29960:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med glädje emot arbete, bara det finns att få.
29961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          Fackskyddet missbrukas inte.
29962: velse av den 5 maj 1982 tili vederbörande             En annan sak är sedan att beviljningsgrun-
29963: medlem av statsrådet för besvarande översänt       derna för arbetslöshetspensioner har enligt en
29964: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani      färsk utredning av en arbetsgrupp skärpts i
29965: Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål nr 177:     slutet av 1970-talet. Detta har lett tili att an-
29966:                                                    talet arbetslösa arbetshandikappade sökande i
29967:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         arbetskraftsbyråerna fördubblats under de se-
29968:        åtgärder för avlägsnande av arbetslös-      naste 10 åren. Och ändå har man inte kunnat
29969:        heten genom att rensa arbetslöshetssta-     placera flera sökande av denna grupp i arbete
29970:        tistiken från bidragsmissbrukare och        än förut.
29971:        mottagare av socialhjälp, genom att änd-       Frågan gäller knappt 8 000 arbetshandikap-
29972:        ra lagen så att den begränsning som         pade, dvs. 5 procent av de arbetslösa. Av dem
29973:        gäller yrkesskickligheten varken leder      kan en stor del placeras på arbetsmarknaden
29974:        tili vägran att ta emot lämpligt arbete     genom stödåtgärder, medan en del borde hän-
29975:        eller berättigar en sådan, genom att nya    visas tili arbetslöshetspension. Här väntar ar-
29976:        arbetsplatser inrättas i medelstora och     betskraftsministeriet en sakligare inställning
29977:        små företag med hjälp av arbetsplats-       från pensionsanstalternas sida, men kommer
29978:        stöd på högst 2 500 mark per arbets-        inte att rensa ut människor som inte fått pen-
29979:        tagare i månaden som betalas ur stat-       sionsbeslut ur kartoteket för att leva på ingen-
29980:        liga sysselsättningsmedel samt genom att    ting.
29981:        bereda de, cirka 216 000 personer i            Då det gäller trygghet mot arbetslöshet vän-
29982:        vårt land, som önskar få deltidsarbete      tar regeringen att kommitten för trygghet mot
29983:        möjlighet tili det?                         arbetslöshet skall få sitt betänkande färdigt.
29984:                                                    Kommittens mandat upphörde 31. 5. 1982.
29985:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         Det finns redan olika åtgärder som används
29986: samt följande:                                     i syfte att främja sysselsättandet av arbetslösa
29987:    Arbetslösheten blir inte mindre av att de       på företagssektorn. Den viktigaste företagsin-
29988: arbetslösa rensas ut ur arbetslöshetskartoteket.   riktade åtgärden är stödjande av läroavtalsut-
29989: Arbetslösheten kan bringas ner endast genom        bildningen genom sysselsättningsstöd för unga.
29990: inrättande av nya arbetsplatser. Detta bör i       Stödbeloppet är 1 000 mark i månaden per
29991: första hand ske genom en ekonomisk politik         arbetstagare och det betalas för högst 12 må-
29992: vars syfte är att bekämpa arbetslösheten och       nader. Utöver detta stöd får företaget enligt
29993: först i andra hand genom olika arrangemang         läroavtalslagen en ersättning, vars storlek va-
29994: och stödåtgärder. Att utveckla arbetsförmed-       rierar efter yrkesområde. Vidare har man bör-
29995: lingsservicen är också viktigt.                    jat betala tili företag s.k. sysselsättningsstöd åt
29996:    Arbetskraftsministeriet kan alltså inte om-     personer som erhållit utbildning på högskole-
29997: fatta riksdagsman Kortesalmis nedsättande på-      och institutsnivå, vars storlek är 2 500 mark
29998: ståenden om arbetslösa, bakom vilka döljer en      per arbetstagare i månaden. Också experimentet
29999: tanke att arbetslösheten som problem skulle        med introduktion av unga i arbetslivet, sam-
30000: föranledas av simulanter och yrkeskunniga ar-      hällsgaranti för unga, som upphör i slutet av
30001: betare som vägrar ta emot arbete.                  innevarande år, riktar sig tili företagssektorn.
30002:    Undersökningar som arbetskraftsministeriet      Arbetskraftsministeriet är glatt över de goda
30003: gjort visar det rakt motsatta. Arbetslösa tar      resultat man fått av experimentet och föreslår
30004: 088200605T
30005:                                               1982 vp.
30006: 
30007: att det skall utvidgas och att systemet i snabb         Enligt arbetskraftsministeriets åsikt är det
30008: takt görs bestående.                                 däremot inte ändamålsenligt att bilda deltids-
30009:     I enlighet med regeringsprogrammet har man       arbeten genom att de deltidsarbetsuppgifter av
30010: gjort en utredning om vilka möjligheter som          permanent karaktär som redan finns på den
30011: finns inom statsförvaltningen tili en friviliig      offentliga sektorn ställs på ordinarie fot.
30012: övergång tili deltidsarbete. Enligt utredningen         Från den privata sektorn, t.ex. inom han-
30013: kunde det vara möjligt att genom detta fri-          deln, finns det rikligt med huvudsakligen nega-
30014: villiga deltidsarbetssystem i bästa fall skapa upp   tiva erfarenheter av deltidsarbeten som er-
30015: tili 2 000 heltidsarbetsplatser för unga arbets-     bjuds åt triänniskor som behöver en heltidsan-
30016: lösa genom de pengar som kan sparas av de            ställning och full lön för den.
30017: personers löner som friviliigt och med be-
30018: hållande av sina sociala förmåner övergår tili
30019: arbete på deltid.
30020:      Helsingfors den 3 juni 1982
30021: 
30022:                                                              Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
30023:                                                1982 vp.
30024: 
30025: Kirjallinen kysymys n:o 178
30026: 
30027: 
30028: 
30029: 
30030:                                   Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tarvittavista sosiaalipo-
30031:                                      liittisista toimenpiteistä
30032: 
30033: 
30034:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30035: 
30036:    Äskettäin on saatettu julkisuuteen SMP:n             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30037: kunniapuheenjohtajan Veikko Vennamon 14               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30038: kohdan työllisyyspaketti. Tässä esitetään tervei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30039: tä keinoja työttömyyden poistamiseksi. Yksi           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30040: olisi se, että ryhdyttäisiin maksamaan kunnol-
30041: lista äidinpalkkaa, jolloin työpaikkoja vapau-                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
30042: tuisi työttömyyskorvauksia halvemmalla. Jos                  toimiin työttömyyden poistamiseksi ryh-
30043: lisäksi kotiavun verovähennys hyväksyttäisiin,               tymällä maksamaan äidinpalkkaa, jol-
30044: kotiin jäämättömät äidit työllistäisivät kotiapu-            loin työpaikkoja vapautuisi työttömyys-
30045: laisia. Edelleen SMP katsoo, että jos kunnol-                korvauksia halvemmalla, sekä hyväksy-
30046: lista eläkettä saava ottaisi uuden työpaikan,                mällä kotiavun verovähennyksen, jol-
30047: hänelle tulisi määrätä erityisrasitteita tai hänen           loin kotiin jäämättömät äidit työllistäi-
30048: eläkettään olisi vähennettävä. Jos taas sotave-              sivät kotiapulaisia, määräämällä erityis-
30049:  teraaneille, invalideille ja sairaille myönnettäi-          rasitteita tai vähentämällä eläkettä sel-
30050: siin oikeus vapaaehtoiseen täyteen ennenaikai-               laisilta kunnollista eläkettä saavilta, jot-
30051:  seen eläkkeeseen, jonka he ovat kiistämättä an-             ka ottavat uuden työpaikan, antamalla
30052:  sainneet, eivät tällöin myöskään vanhat ja sai-             sotaveteraaneille, invalideille ja sairaille
30053:  raat veisi työkykyisten työpaikkoja. Lisäksi                vapaaehtoisen oikeuden täyteen ennen-
30054:  SMP esittää liukuvaa vapaaehtoista eläkeasteik-             aikaiseen eläkkeeseen ja järjestämällä
30055:  koa hyvässä työkyvyssä olevien ikääntyvien va-              toisena vaihtoehtona liukuvan vapaaeh-
30056:  ralle.                                                      toisen eläkeasteikon hyvässä työkyvyssä
30057:                                                              olevien ikääntyvien varalle?
30058:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
30059: 
30060:                                          J. Juhani Kortesalmi
30061: 
30062: 
30063: 
30064: 
30065:  0882005866
30066: 2                                               1982 vp.
30067: 
30068: 
30069: 
30070: 
30071:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30072: 
30073:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          suhteissa olevien työntekijäin eläkelain piiriin
30074: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           kuuluvien nuorten työntekijöiden osalta perit-
30075: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivä-          tävää maksua porrastamalla maksu pysyvästi.
30076: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         Alennettua maksua sovelletaan sen kalenteri-
30077: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         vuoden loppuun, jolloin nuori työntekijä täyt-
30078: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          tää 23 vuotta.
30079: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 178:                 Työttömyysongelmaa helpottamaan on tar-
30080:                                                        koitus pyrkiä myös niillä toimenpiteillä, joita
30081:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä           tutkitaan sosiaali- ja terveysministeriön 28 päi-
30082:         toimiin työttömyyden poistamiseksi ryh-        vänä huhtikuuta 1982 asettamassa toimikun-
30083:         tymällä maksamaan äidinpalkkaa, jol-           nassa. Hallitusohjelman mukaisesti toimikun-
30084:        loin työpaikkoja vapautuisi työttömyys-         nan tehtävänä on selvittää vaihtoehtoisia tapo-
30085:         korvauksia halvemmalla, sekä hyväksy-          ja korvata työnantajan palkkaperusteisia sosiaa-
30086:        mällä kotiavun verovähennyksen, jol-            liturvamaksuja muulla perusteella kannettavilla
30087:        loin kotiin jäämättömät äidit työllistäi-       rahoitustavoilla. Toimikunnan on myös selvi-
30088:        sivät kotiapulaisia, määräämällä erityis-       tettävä minkälaisia taloudellisia vaikutuksia
30089:         rasitteita tai vähentämällä eläkettä sel-      muutoksella olisi sekä tehtävä asianmukaiset
30090:        laisilta kunnollista eläkettä saavilta, jot-    toimenpide-ehdotukset uuteen lakisääteiseen so·
30091:        ka ottavat uuden työpaikan, antamalla           siaaliturvan rahoitusmuotoon siirtymisestä sekä
30092:         sotaveteraaneille, invalideille ja sairaille   sitä koskevasta aikataulusta. Toimikunnan
30093:        vapaaehtoisen oikeuden täyteen ennen-           työlle on asetettu määräajaksi kuluvan vuoden
30094:        aikaiseen eläkkeeseen ja järjestämällä          loppu.
30095:        toisena vaihtoehtona liukuvan vapaaeh-             Lasten kotona tapahtuvaa hoitoa on yhteis~
30096:        toisen eläkeasteikon hyvässä työkyvyssä         kunnan toimesta taloudellisesti tuettu vuodes·
30097:        olevien ikääntyvien varalle?                    ta 1980 alkaen. Mainitun vuoden huhtikuun
30098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1 päivästä lukien on perheille, joissa on vähin-
30099: vasti seuraavaa:                                       tään kolme alle kouluikäistä lasta, maksettu
30100:                                                        kotihoidon tukea, jos tukeen oikeuttava lapsi
30101:    Nykyinen hallitus on ohjelmassaan erityisesti       ei ole hoidettavana yhteiskunnan tukea saavas-
30102: kiinnittänyt huomiota työllisyystilanteen paran-       sa kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tu-
30103: tamiseen. Muun muassa työnantajilta perittäviä         kijärjestelmää on vuosittain laajennettu tämän
30104: sosiaaliturvamaksuja on käytetty apuna työvoi-         jälkeen niin, että sen piiriin on viimeksi
30105: maa ja talouspolitiikkaa koskevissa ratkaisuis-        päässyt osa kaksilapsisista perheistä. Sosiaali-
30106: sa. Toukokuun alusta 1982 toteutettiin yksi-           ja terveysministeriössä on parhaillaan vireillä
30107: tyistä työnantajatahoa koskeva sosiaaliturva-          laajempi lastenhoidon kehittämistä koskeva sel-
30108: maksun alennus, joka merkitsi yritystoimin-            vitystyö. Keskeisenä tavoitteena tässä on sel-
30109: nalle tänä vuonna noin 410 miljoonan markan            vittää mahdollisuudet aikaansaada lainsäädän-
30110: helpotusta.                                            töön perustuva lasten kotihoidon tukijärjestel-
30111:    Erityisesti nuorisotyöttömyydestä hallitusoh-       mä.
30112: jelmassa todettiin, että nuorisotyöttömyyden              Kysymys eläkeiän alentamisesta on tutkitta-
30113: lieventämiseksi selvitetään mahdollisuudet alen-       vana valtioneuvoston joulukuussa 1977 asetta-
30114: taa työeläkemaksuja nuorten työntekijöiden             massa eläkeikäkomiteassa. Komitean tehtävänä
30115: osalta. Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveys-         on selvittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saami-
30116: ministeriö tulee alentamaan vuoden 1983 alus-          sen edellytykset, joiden avulla on mahdollista
30117: ta työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työ-      tehdä eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähesty-
30118:                                              N:o 178                                              3
30119: 
30120: ville henkilöille nykyistä joustavammaksi ja        mä on johtanut ruumiillisen ja henkisen suori-
30121: heidän yksilölliset eroavaisuutensa huomioon        tuskyvyn sellaiseen heikkenemiseen, joka estää
30122: ottavaksi. Toimeksiantonsa mukaisesti komi-         tai oleellisesti haittaa työn suorittamista. Am-
30123: tean on erityisesti kiinnitettävä huomiota työ-     matin tai oikeammin työn laadun ohessa otet-
30124: kyvyn, työttömyyden, työpanoksen vähentämi-         taisiin huomioon myös kunkin henkilön yksilöl-
30125: sen ja työn rasittavuuden yksilölliseen vaiku-      liset olosuhteet ja terveydentila. Ammatillinen
30126: tukseen eläkkeelle siirtymisen edellytyksissä.      varhaiseläke ehdotetaan mitoitettavaksi asian-
30127:    Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysministe-    omaisen kokonaiseläkkeen suuruiseksi eli sen
30128: riölle 9 päivänä kesäkuuta 1981 luovuttama          määräiseksi, jonka hän saisi täytenä työkyvyt-
30129: osamietintö II sisältää selvityksen eläkeikä-       tömyyseläkkeenä.
30130: käytännön ratkaisuvaihtoehdoista.                      Komitea ehdottaa myös, että vanhuuseläke
30131:    Mietinnössä ehdotetaan, että olisi siirryttävä   voisi alkaa jo ennen normaalia 65 vuoden
30132: joustavaan eläkkeellesiirtymisjärjestelmään, jo-    ikää. Eläkkeen määrä olisi tällöin pysyvästi
30133: ka koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä          alennettu ja eläke olisi vapaavalintainen. Eläk-
30134: osasta. Työntekijällä olisi oikeus saada amma-      keen saamiselle ei tarvitsisi asettaa erityisiä
30135: tillista varhaiseläkettä, jos hän on ollut kauan    ehtoja.
30136: fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä ja tä-
30137:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1982
30138: 
30139:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
30140: 4                                              1982 :vp.
30141: 
30142: 
30143: 
30144: 
30145:                            Tili Riksdagens Herr Talman
30146: 
30147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vårdsministeriet att fr.o.m. början av år 1983
30148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          sänka den avgift som uppbärs för unga arbets-
30149: se av den 5 maj 1982 tili vederbörande med-           tagare, vilka berörs av lagen om pension för
30150: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       arbetstagare och lagen om pension för arbets-
30151: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-            tagare i kortvariga arbetsförhållanden, genom
30152: tecknade spörsmål nr 17 8:                            en bestående differentiering av avgiften. Den
30153:                                                       sänkta avgiften tiliämpas tili utgången av det
30154:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-           kalenderår, under vilket den unga arbetstagar-
30155:        gärder för avhjälpande av arbetslöshe-         en fyller 23 år.
30156:        ten genom att börja betala moderskaps-            Avsikten är att försöka minska problemet
30157:        lön, varvid arbetsplatser skulle frigöras      med ungdomsarbetslösheten även genom de
30158:        för mindre kostnader än arbetslöshets-         åtgärder som undersöks i den av social- och
30159:        ersättningarna, samt genom att tillåta         hälsovårdsministeriet den 28 april 1982 till-
30160:        att kostnaderna för hemhjälp avdras            satta kommitten. 1 enlighet med regerings-
30161:        vid beskattningen, varvid mödrar som           programmet har kommitten tili uppgift att ut-
30162:        inte stannar hemma skulle sysselsätta          reda olika möjligheter att ersätta arbetsgivarens
30163:        hemhjälpsarbetskraft, genom att för-           på lön baserade socialskyddsavgifter med finan-
30164:        ordna om särskilda påföljder eller sänka       siering på andra grunder. Kommitten skall
30165:        pensionen för sådana personer som får          även utreda de ekonomiska verkningar som
30166:        ordentlig pension men ändå tar nytt            reformen skulle medföra samt framlägga veder-
30167:        arbete, genom att ge krigsveteraner,           börliga förslag tili åtgärder i samband med
30168:        invalider och sjuka rätt till frivillig full   övergången till en ny lagstadgad form för
30169:        förtidspension och genom att som ett           finansiering av socialskyddet samt tidsschemat
30170:        alternativ införa en av frivillighet be-       för denna. Kommittens arbete skall vara slut-
30171:        roende glidande pensionsskala för äldre        fört före utgången av innevarande år.
30172:        arbetsföra personer?                               Vård av barn i hemmet har från samhällets
30173:                                                       sida understötts ekonomiskt fr.o.m. början av
30174:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         år 1980. Fr.o.m. den 1 april nämnda år har
30175: samt anföra följande:                                 tili familjer med minst tre barn under skol-
30176:    Den nuvarande regeringen har i sitt pro-           åldern betalats understöd för vård av barn i
30177: gram särskilt uppmärksammat förbättrandet av          hemmet, om det tili stöd berättigade barnet
30178: sysselsättningsläget. Bl.a. har arbetsgivarens        inte får kommunal dagvård, för viiken sam-
30179: socialskyddsavgifter använts som medel vid            hällsunderstöd utgår. Systemet med understöd
30180: lösningen av frågor angående arbetskraften            för vård av barn i hemmet har därefter årligen
30181: och den ekonomiska politiken. Fr.o.m. början          utvidgats så, att det senast har kommit att
30182: av maj 1982 sänktes sålunda socialskyddsav-           omfatta en del tvåbarnsfamiljer. Inom social-
30183: giften för privata arbetsgivare, vilket för före-     och hälsovårdsministeriet pågår en mera om-
30184: tagsverksamheten i år innebär en lättnad om           fattande utredning angående utvecklandet av
30185: ca 410 milj. mk.                                      barnavården. Ett viktigt mål är att klarlägga
30186:    I regeringsprogrammet konstaterades särskilt       möjligheterna att få tili stånd ett på lagstift-
30187: beträffande ungdomsarbetslösheten att möjlig-         ning baserat system för understöd av vård av
30188: heterna tili en sänkning av arbetspensionsav-         barn i hemmet.
30189: gifterna för unga arbetstagares del utreds i              Frågan om en sänkning av pensionsåldern
30190: syfte att lindra ungdomsarbetslösheten. I en-         håller på att undersökas av pensionsålders-
30191: lighet med detta kommer social- och hälso-            kommitten, som tillsattes av statsrådet i de-
30192:                                             N:o 178                                              5
30193: 
30194: cember 1977. Kom.mitten har tili uppgift att      psykiskt avseende tungt arbete och detta har
30195: reda ut vilka de pensionsformer och pensions-     lett tili en sådan nedsättning av den kropps-
30196: betingelser är som kunde möjliggöra en smi-       liga och andliga prestationsförmågan att han
30197: digare övergång till pension och ett bättre       därför hindras att utföra sitt arbete eller att
30198: beaktande av pensionärernas individuella sär-     arbetsprestationen väsentligt försvåras. Utom
30199: drag. Enligt sitt uppdrag skall kommitten         yrkets, eller rättare sagt arbetets, beskaffenhet
30200: särskilt beakta den individuella verkan som       skulle också envars individuella förhållanden
30201: arbetsförmåga, arbetslöshet, reducerad arbets-    och hälsotillstånd beaktas. Den yrkesbetingade
30202: insats och graden av ansträngning i arbetet har   förtidspensionen föreslås bli lika stor som ifrå-
30203: när det gäller förutsättningarna för pensio-      gavarande pensionstagares sammanlagda pen-
30204: nering.                                           sion. Den skulle m. a. o. uppgå tili samma be-
30205:    Det andra delbetänkande som pensionsål-        lopp som skulle utgå i fullständig invalidpen-
30206: derskommitten överlämnade tili social- och        sion.
30207: hälsovårdsministeriet den 9 juni 1981 inne-          Kommitten föreslår också att ålderspension
30208: håller en utredning om alternativa lösningar      skall kunna börja betalas ut redan innan pen-
30209: när det gäller praxis i fråga om pensions-        sionstagaren har uppnått den normala pen-
30210: åldern.                                           sionsåldern 65 år. Pensionsbeloppet skulle här-
30211:    1 betänkandet föreslås ett smidigt pensione-   vid vara och förbli nedsatt och pensionen
30212: ringssystem, bestående av tre olika delar som     skulle kunna erhållas på basen av ett fritt vai.
30213: kompletterar varandra. En arbetstagare skulle     Inga speciella villkor skulle behöva uppställas
30214: vara berättigad tili yrkesbetingad förtidspen-    för erhållandet av pensionen.
30215: sion om han länge har haft ett i fysiskt eller
30216:      Helsingfors den 8 juni 1982
30217: 
30218:                                                                    Minister Mariatta Väänänen
30219: 
30220: 
30221: 
30222: 
30223: 0882005866
30224: ",':.::-:.              ·-;, ,.
30225: 
30226: 
30227: 
30228: 
30229:              }~·····'
30230: 
30231:       ...-
30232:              ''
30233: 
30234: 
30235: 
30236: 
30237:          .r:;;··
30238: 
30239: 
30240: 
30241: 
30242:                    ··~ •. i
30243:                                             1982 vp.
30244: 
30245: Kirjallinen kysymys n:o 179
30246: 
30247: 
30248: 
30249: 
30250:                                  Kortesalmi: Työnantajan sosiaaliturvamaksujen         alentamisesta
30251:                                     'työttömyyden poistamiseksi
30252: 
30253: 
30254:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30255: 
30256:    Suomen Maaseudun Puolue ·on jatkuvasti          neinvestointien edut pitäisi antaa myös ihmis-'
30257: esittänyt eduskunnassa ja muualla julkisuudes-     työvoimalle.
30258: sa terveitä parannusehdotuksia työttömyyden           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30259: poistamiseksi: Jokin aika sitten julkisuuteen      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30260: saatettiin SMP:n kunniapuheenjohtajan Veikko       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30261: Vennamon 14 kohtaa käsittävä työllisyyspa-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30262: ketti.
30263:    SMP kiinnittää tässä työllisyyspaketissa eri-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
30264: tyistä huomiota mm. nuorten työllistämiseen               miin työttömyyden poistamiseksi pois-
30265: sekä ihmistyövoiman kohteluun.                            tamalla työnantajien sosiaaliturvamaksu-
30266:    Nuorten työttömien työllistäjiltä SMP ha-              ja tai ainakin riittävästi alentamalla nii-
30267: luaisi poistaa työnantajan sosiaaliturvamaksut            tä, sekä muuttamalla· sosiaaliturvamak-
30268: tai ainakin tuntuvasti alentaa niitä. Koko so-            sujärjestelmää siten, että suuret pääoma-
30269: siaaliturvamaksujärjestelmää SMP · muuttaisi si-          valtaiset yritykset · joutuisivat maksa-
30270: ten, että suuret pääomavaltaiset yritykset jou-           maan työntekijää kohti samansuuruisen
30271: tuisivat maksamaan työntekijää kohti 'saman-              sosiaaliturvamaksun · kuin työvaltaiset
30272: suuruisen sosiaaliturvamaksun kuin työvaltai-             yrityksetkin, ja antamalla , koneinves-
30273: set yrityksetkin. Lisäksi SMP vaatii, että ko-            tointien edut myös ihmistyövoim~e?
30274:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1982
30275: 
30276:                                       J. Juhani Kortesalmi
30277: 
30278: 
30279: 
30280: 
30281: 0882005877
30282: 2                                             1982 vp.
30283: 
30284: 
30285: 
30286: 
30287:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30288: 
30289:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tystoiminnalle tänä vuonna noin 410 miljoo-
30290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan markan helpotusta.
30291: olette 5 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn               Erityisesti nuorisotyöttömyydestä halli tusoh-
30292: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jelroassa todettiin, että nuorisotyöttömyyden
30293: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lieventämiseksi selvitetään mahdollisuudet alen-
30294: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       taa työeläkemaksuja nuorten työntekijöiden
30295: kirjallisesta kysymyksestä n:o 179:                  osalta. Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveys-
30296:                                                      ministeriö tulee alentamaan vuoden 1983 alus-
30297:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     ta työntekijäin eläkelain ja lyhyta~kaisissa työ-
30298:        miin ,työttömyyden poistamiseksi pois-        suhteissa olevien .työntekijäin eläkelain piiriin
30299:        tamalla työnantajien sosiaaliturvamaksu-      kuuluvien nuorten työntekijöiden osalta perit-
30300:        ja tai ainakin riittävästi alentamalla nii-   tävää maksua porrastamaila maksu pysyvästi.
30301:        tä, sekä muuttamalla sosiaaliturvamak-        Alennettua maksua sovelletaan sen kalenteri-
30302:        sujärjestelmää siten, että suuret pääoma-     vuoden loppuun, jolloin nuori työntekijä täyt-
30303:        valtaiset yritykset joutuisivat maksa-        tää 23 vuotta.
30304:        maan työntekijää kohti samansuuruisen            Nuorisotyöttömyysongelmaa helpottamaan on
30305:        sosiaaliturvamaksun kuin työvaltaiset         tarkoitus pyrkiä myös niillä toimenpiteillä, joi-
30306:        yrityksetkin, ja antamalla koneinves-         ta tutkitaan sosiaali- ja terveysministeriön 28
30307:        tointien edut myös ihmistyövoimalle?          päivänä huhtikuuta 1982 asettamassa toimikun-
30308:                                                      nassa. Hallitusohjelman mukaisesti toimikun-
30309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nan tehtävänä on selvittää vaihtoehtoisia tapo-
30310: vasti seuraavaa:                                     ja korvata työnantajan palkkaperusteisia sosiaa-
30311:    Työnantajan sosiaaliturvamaksujen työvoima-       liturvamaksuja muulla perusteella kannettavilla
30312: ja talouspoliittiset vaikutukset ovat viime ai-      rahoitustavoilla. Toimikunnan on myös selvi-
30313: koina oLleet monissa eri yhteyksissä esillä.         tettävä minkälaisia taloudellisia vaikutuksia
30314: Myös n}'lkyisen hallituksen ohjelmassa on pai-       muutoksella olisi sekä tehtävä asianmukaiset
30315: notettu välillisten työvoimakustannusten mer-        toimenpide-ehdotukset uuteen lakisääteiseen so-
30316: kitystä työllisyyspolitiikassa. Toukokuun alusta     siaaliturvan rahoitusmuotoon siirtymisestä sekä
30317: toteutettiinkin yksityistä työnantajaa koskeva       sitä koskevasta aikataulusta. Toimikunnan työl-
30318: sosiaaliturvamaksun alennus, joka merkitsi yri-      le on asetettu määräajaksi kuluvan vuoden
30319:                                                      loppu.
30320:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1982
30321: 
30322:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
30323:                                              N:o 179                                             3
30324: 
30325: 
30326: 
30327: 
30328:                           Tili Riksdagens Herr Talman
30329: 
30330:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för företagsverksamheten år innebär en lätt-
30331: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nad om ca 410 milj. mk.
30332: velse av den 5 maj 1982 tili vederbörande             I regeringsprogrammet konstaterades det,
30333: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     särskilt om ungdomsarbetslösheten, att möjlig-
30334: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          heterna tili en sänkning av arbetspensionsav-
30335: undertecknade spörsmål nr 179:                     gifterna för unga arbetstagares del utreds i
30336:                                                    syfte att lindra ungdomsarbetslösheten. I en-
30337:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         lighet med detta kommer social- och hälso-
30338:        åtgärder för avhjälpande av arbetslös-      vårdsministeriet att från början av år 1983
30339:        heten genom att slopa eller åtminstone      sänka den avgift som uppbärs för unga arbets-
30340:        tillräckligt sänka arbetsgivarnas social-   tagare, vilka berörs av lagen om pension för
30341:        skyddsavgifter samt genom att ändra         arbetstagare och lagen om pension för arbets-
30342:        systemet med socialskyddsavgifter så,       tagare i kortvariga arbetsförhållanden, genom
30343:        att stora kapitalintensiva företag skulle   en bestående differentiering av avgiften. Den
30344:        bli tvungna att betala en lika stor so-     sänkta avgiften tillämpas tili utgången av det
30345:        cialskyddsavgift per arbetstagare som       kalenderår då den unga arbetstagaren fyller
30346:        de arbetsintensiva företagen, och ge-       23 år.
30347:        nom att även för mänsklig arbetskraft          Avsikten är att försöka minska problemet
30348:        bevilja de förmåner som gäller maskin-      med ungdomsarbetslösheten även genom de
30349:        investeringar?                              åtgärder som undersöks i den av social- och
30350:                                                    hälsovårdsministeriet den 28 april 1982 tili-
30351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      satta kommitten. I enlighet med regeringspro-
30352: samt anföra följande:                              grammet har kommitten till uppgift att utreda
30353:    De arbetskrafts- och ekonomiskpolitiska         olika alternativ för ersättande av arbetsgiva-
30354: verkningarna av arbetsgivarens socialskyddsav-     rens lönbaserade socialskyddsavgifter med fi-
30355: gifter har under de senaste tiderna behandlats     nansieringssätt som verkställs på andra grun-
30356: i många olika sammanhang. De indirekta ar-         der. Kommitten skall även utreda de ekono-
30357: betskraftskostnadernas betydelse i sysselsätt-     miska verkningarna av reformen samt fram-
30358: ningspolitiken har framhållits även i den nu-      lägga vederbörliga förslag tili åtgärder i sam-
30359: varande regeringens program. Från början av        band med övergången tili en ny lagstadgad
30360: maj månad sänktes sålunda den socialskydds-        form för finansiering av socialskyddet samt
30361: avgift som gäller privata arbetsgivare, vilket     tidsschemat för denna. Kommittens arbete skall
30362:                                                    vara slutfört före utgången av innevarande år.
30363:      Helsingfors den 8 juni 1982
30364: 
30365:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
30366:                                                 1982 vp.
30367: 
30368: Kirjallinen kysymys n:o 180
30369: 
30370: 
30371: 
30372: 
30373:                                    Kortesalmi: Työttömyyden poistamiseksi tarvittavista toimenpi-
30374:                                       teistä
30375: 
30376: 
30377:                           Edusktinnan          Herra Puhemiehelle
30378: 
30379:    SMP on tullut jo aikoja sitten vakuuttu-               Uusia järke'viä työpaikkoja voitatsun luoda
30380: neeksi s~ta; kuten myös riyttemniin jo lukui-          myös siten, että erilainen taloudellinen toi-
30381: sat astanttin,tijat, että työttömyys voidaan suh-      minta ulkomailla ja ulkomaanapu käytettäisiin
30382: teellisen nopeasti poistaa, jos .. käytetään ter-      nykyistä järkevämmin hyväksi, toisin sanoen
30383: vettä järkeä ja jos on riittävää pOliittista tahtoa.   että ulkomaanapuna annettaisiin koulutettua
30384:    Työttömyyden poist~J.miseksi . on olemassa          työvoimaa.
30385: lukul.shferi kdnoja. SMP oir äskettäin julkis-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30386: tanut kunttiapuheenjohtajansa Veikko Venna-            päiväjärjestyksen J7 §:n 1 mom!'!nttiin esitän
30387: mon 14' kohtaa käsittävän · työllisyyspaketin.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30388: Tässä SMP ~sittää tnm .. seuraavia keinoja työt-       jäsenen vastattavaksi. seuraavan kysymyksen:
30389: tömyyder(poisi:anirseksi.       . ··      '
30390:     Nuorille SMP haluaisi järjestää· tehokasta                  . Ai~ooko Hallitus kiire~sti ryhtyä toi-
30391: työn opetusta yrityksissä sellaisin talouseduin,              miin työttömyyden poistamiseksi järjes-
30392: että syntyisi uusia työpaikkoja ja' että myös                 tämällä nuorille tehokasta työnopetusta
30393: laaja yrittäjäkenttä saataisiin mukaan.                       yrityksissä sellaisin talouseduin, että syn-
30394:     Yhteiskuntamme tarvitsemia pysyviä työpaik-               tyisi u.usia työpaikkoja, lisäämällä ihmis-
30395: koja voitaisiin lisätä myös siten, että kiinni-               ten turvallisuuteen ja asioiden käsitte-
30396: tettäisiin entistä enemmän huomiota ihmisten                  lyyn tarvittavia työpaikkoja kuten polii-
30397:  turvallisutiteen sekä asioiden käsittelyn nopeut-            sien, verovirkailijoiden sekä oikeus-
30398: tamiseen. virastoissa ja laitoksissa. Tällöin voi-            istuinten henkilökuntaa j·a terveydenhoi-
30399:  taisiin perustaa. uusia poliisien, verovirkailijoi-          tohenkilöstöä, synnyttämällä uusia työ-
30400: den, oiketisistuinten sekä terveydenhoitoalan                 paikkoja riittävän kotimaisen elintarvi-
30401: työpaikkoja.                                                  ketuotannon turvaamiseksi sekä asunto-
30402:     Työpaikkoja pitäisi synnyttää myös riittävän              pulan poistamiseksi ja järjestämällä eri-
30403:  kotimaisen ·elintarviketuotannon turvaamiseksi               laisen taloudellisen toiminnan ulkomailla
30404:  ja asuntopulan poistamiseksi eli se merkitsisi               sekä ulkomaanavun tehokkaasti siten,
30405:  paluuta maatalouteen ja sen jalostuselinkeinoi-              että se palvelee ennen kaikkea koti-
30406:  hin.                                                         maista työllisyyttä?
30407:       Helsingissä 5 päivanä toukokuuta 1982
30408: 
30409:                                           J. Juhani Kortesalmi
30410: 
30411: 
30412: 
30413: 
30414: 088200606U
30415: 2                                              1982. vp.
30416: 
30417: 
30418: 
30419: 
30420:                         Eduskunnan            Herra        Puhemiehelle
30421: 
30422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mennessä saadut tulokset järjestelmän kokei-
30423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lusta ovat siinä määrin myönteisiä, että olemme
30424: olette 5 päivänä toukokuuta .1982 päivätyn kir-       esittäneet kokeilun laajentamista ensi vuonna
30425: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ja tähtäämme järjestelmän pikaiseen vakinais-
30426: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tamiseen.
30427: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-            Tutkimukset ja ennusteet viittaavat vahvasti
30428: lisesta kysymyksestä n:o 180:                         siihen, että uusia työpaikkoja voi tulevaisuu-
30429:                                                       dessa syntyä lähinnä vain palvelusektorille, eri-
30430:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      tyisesti julkisiin palveluihin. Työvoimaministe-
30431:        miin työttömyyden poistamiseksi järjes-        riön ja mm. ammattiyhdistysliikkeen tuoreiden
30432:        tämällä nuorille tehokasta työnopetusta        selvitysten mukaan · järkevää ja kansalaisten
30433:        yrityksissä sellaisin talouseduin, että syn-   hyvinvointia lisäävää työntekijätarvetta onkin
30434:        tyisi uusia työpaikkoja, lisaåmällä ihmis-     valtion ja kunnan palveluksessa runsaasti.
30435:        ten turvallisuuteen ja asioiden käsitte-       Edustaja Kortesalmen mainitsemien alojen
30436:        lyyn tarvittavia työpaikkoja kuten polii-      lisäksi sitä on runsaasti myös vanhusten huol-
30437:        sien, verovirkailijoiden sekä o~keus­          lon ja lasten päivähoidon piirissä. Työvoima-
30438:        istuinten henkilökuntaa. i·a terveydenhoi-     ministeriö on jatkuvasti tehnyt esityksiä tar-
30439:        tohenkilöstöä, synnyttämällä uusia työ-        peen tyydyttämiseksi.
30440:        pai:kkoja riittävän kotimaisen elintarvi-         Hallitusohjelmassa sanotaan, että valtion
30441:        ketuotannon turvaamiseksi sekä asunto-         laitosten työllistämismahdollisuudet pyritään
30442:        pulan poistamiseksi ja järjestämällä eri-      turvaamaan. Työvoimaministeriön. esitysten mu-
30443:        laisen taloudellisen toiminnan ulkomailla      kaisesti ja tähänkin liittyen tilapäisin työllistä-
30444:        sekä ulkomailllavun tehokkaasti siten,         mistoimin fyöllistettyjä ryhdytään . vakinaista-
30445:        että se palvelee ennen kaikkea koti-           maan vuonna 1983 niiltä osin, kuin hoidetut
30446:        maista työllisyyttä?                           tehtävät ovat luonteelta,an pysyviä. V ast'ikään
30447:                                                       ovat sekä valtio- että kuntasektorin. vakinais-
30448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taruistyöryhmät jättäneet ehdotuksensa vaki-
30449: vasti seuraavaa:                                      naistettavien määristä.
30450:    Nuorisotyöttömyyden lieventämiseen tähtää-            Yleisen ja edtyisesti nuorten työttömyyden
30451: vät toimenpiteet ovat jatkuvasti olleet yhtenä        helpottamiseksi hallitus pyrkii myös välillisten
30452: työllisyyden hoidon painopistealueena•. Yrityk-       työvoimakustannusten vähentämiseen sosiaali-
30453: siin kohdistuvista ja . nuorten . työllistämiseen     turvamaksua alentamalla ja pyrkien kohdista~
30454: tähtäävistä toimenpiteistä voidaan ensinnäkin         maan toimenpiteen erityisesti pieneen ja keski-
30455: mainita nuorten työllistämistuki, jota makse-         suureen .yritystoimintaan.
30456: taan oppisopimuksen perusteella 1 000 mark-              Kotimaisen elintarviketuotannon turvaami-
30457: kaa kuukaudessa työllistettyä nuorta . kohden.        seen .ja yleensä maaseudun elinolosuhteiden pa-
30458: Tämän lisäksi yritys saa oppisopimuslain mu-          rantamiseen tähtää hallitusohjelman päätös maa-
30459: kaisen korvauksen, joka vaihtelee koulutusalas-       ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen kehit-
30460: ta riippuen.                                          tämisestä ja päätös maaseudun väestöpohjan
30461:    Oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun          turvaamiseksi tehostettavista toimenpiteistä
30462: kehittämistä sekä koulutuksen keskeyttämisen          mm. siten, että osoitetaan määrärahoja valtio-
30463: vähentämistä pohtii parhaillaan työryhmä, jonka       neuvoston hyväksymän maaseudun kehittämistä
30464: esitysten perusteella on tarkoitus tehostaa toi-      koskevan periaatepäätöksen toteuttamiseen.
30465: menpiteitä jo ensi vuoden budjetin avulla.            Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus lisätä
30466:    Työvoimaministeriö pitää erityisen tärkeänä        sekä henkilökohtaisia asunto-osakeyhtiölainoja
30467: nuorten yhteiskuntatakuun kehittämistä. Tähän         että vuokra-asunnon rakentamista varten asun-
30468:                                              N:o 180                                               3
30469: 
30470: tolainojen myöntämisvaltuutta niin että toimen-    ta kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen ase-
30471: piteellä mahdo1listetaan yhteensä 3 000 asun-      man parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa se
30472: non lisäys asuntotuotannossa. Erityisesti maa-     tulee lisäämään ponnistuiksiaan annettavan ma-
30473: seudun uusien asuntojen rakentamista ja van-       teriaalisen avun tuotannon kohdentamiseksi
30474: hojen peruskorjausta silmällä pitäen lisätään      kotimaan työllisyyttä tukevasti ja käyttämään
30475: siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon 10    kehitysapuna lisääntyvässä määrin koulutettua
30476: miljoonaa markkaa.                                 työvoimaa avunsaajamaiden tiedon tason ko-
30477:    Hallitus pitää tavoitteenaan lisätä aikaisem-   hottamiseksi.
30478: man tavoiteohjelman mukaisesti Suomen osuut-
30479:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
30480: 
30481:                                                              Työvoimaministeri Jouko Ktt;anoia
30482: 4                                                     1982 vp.
30483: 
30484: 
30485: 
30486: 
30487:                            Tili    i:Uksdagens, H·en
30488:                                        .l   ·..•.••   .     1 •• , • •   ·'   ••
30489:                                                                                    Talm.,an
30490:                                                                  .                     .
30491:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                förslag sätta in effektiverade åtgärder redan
30492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                  viå nästa års budget.                   ' ·
30493: velse av den 5 maj 1982 tili vederbörande                     Arbetskraftsministeriet anser det synnerligen
30494: medlem av · stat~rådetc: för. besvarande översänt          viktigt att samhällsgarantin för unga skall ut-
30495: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani              vecklas. De resultat experimentet med detta
30496: Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål nr 180:             system hittilis gett har vadt så positiva att vi
30497:                                                            föreslagit att systemet skall utvidgas nästa år
30498:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta                 och avsikten är att snabbt göra det tili ett be-
30499:        åtgärder för avlägsnande av arbetslös-              stående system.
30500:        heten genom att anordna i företag en                   Utredningar och prognoser pekar tydligt på
30501:        effektiv arbetsinlärning för unga med               att nya arbetsplatser kan inrättas i framtiden
30502:        sådana ekonomiska förmåner att nya                  nästan bara på servicesektorn, särskilt i of-
30503:        arbetsplatser kan uppstå, genom att öka             fentliga tjänster. Enligt färska utredningar av
30504:        antalet arbetsplatser som har att göra              bl.a. arbetskraftsministeriet och fackförenings-
30505:        med människornas säkerhet och behand-               rörelsen finns det i statens och kommunernas
30506:        ling av ärenden, såsom arbetsplatser för            tjänst gott om meningsfull sysselsätJtning som
30507:        poliser, skattetjänstemän samt domsto-              dessutom ökar medborgarnas välstånd. Flera
30508:        larnas personai och hälsovårdspersonal,             sådana arbetstilifällen finns förutom i de
30509:        genom att inrätta nya arbetsplatser för             branscher som riksdagsman Kortesalmi nämnt
30510:        att trygga en tiliräcklig inhemsk livsme-           också inom åldringsvård och barndagvård.
30511:        delsproduktion och för att avhjälpa bo-             Arbetskraftsministeriet har med jämna mellan-
30512:        stadsbristen samt genom att organisera              rum gjort förslag som går ut på att täcka
30513:        de olika ekonomiska aktiviteterna utom-             detta behov.
30514:        lands och utlandshjälpen effektivt och                 I regeringsprogrammet ingår som ett mål
30515:        så att de först och främst tjänar den               tryggande av de statliga verkens möjligheter
30516:        inhemska sysselsävtningen?                          att ge sysselsättning. På framställning av arbets-
30517:                                                            kraftsministeriet och med anknytning tili nämn-
30518:                                                            da mål har man för avsikt att börja ombilda
30519:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-              sådana genom tilifälliga sysselsättningsåtgärder
30520: samt följande:                                             sysselsatta personers arbetsförhållanden som
30521:    Åtgärder för lindrande av ungdomsarbetslös-             har karaktären av varaktigt arbete tili beståen-
30522: heten har ständigt varit ett av tyngdpunktsom-             de arbetsplatser år 1983. Nyligen har såväl den
30523: rådena i skötseln av sysselsättningen. Av de               statliga som den kommunala sektorns arbets-
30524: företagsinriktade ungdomssysselsättande åtgär-             grupper för varaktiga arbetsförhållanden lämnat
30525: derna kan man först och främst nämna syssel-               in sina förslag om antalet berörda arbets-
30526: sätJtningsstödet för unga, som för läroavtals vid-         platser.
30527: kommande utgår med 1 000 mark i månaden                       I syfte att lindra den allmänna arbetslösheten
30528: per varje ung person som företaget sysselsatt.             och i synnerhet arbetslösheten bland de unga
30529: Därutöver får företaget enligt läroavtalslagen             har regeringen satt som sitt mål at1t minska de
30530: en ersättning, vars storlek varierar beroende på           indirekta arbetskraftskostnaderna genom sänk-
30531: utbildningsområde.                                         ning av socialskyddsavgiften och genom att
30532:    Utvecklandet av läroaVItalsutbildningen och             rikta denna åtgärd i första hand tili den små
30533: yrkesuppövningen samt minskningen av av-                   och medelstora företagsverksamheten.
30534: brutna studier dryftas som bäst i en arbets-                  Med syfte att trygga den inhemska livsme-
30535: grupp. Avsikten är att på basis av gruppens                delsproduktionen och i övrigt förbättra levnads-
30536:                                              N:o 180                                             5
30537: 
30538: förhållandena på landsbygden har i regerings-      av gamla hostäder på landshygden överförs 10
30539: programmet medtagits besluten om utvecklande       miljoner mark tili gårdsbrukets utvecklings-
30540: av jord- och skogsbruket med binäringar samt       fond.
30541: om effektiverade åtgärder för tryggande av             Enligt ett tidigare målprogram anser rege-
30542: landsbygdens befolkningsunderlag hl.a. genom       :ringen som ett av sina mål att öka Finlands
30543: att anvisa anslag för genomförande av det          andel i arbetet för förbättrande av utvecklings-
30544: principbeslut om utvecklande av landsbygden        ländemas sociala och ekonomiska situation.
30545: som statsrådet godkänt. Enligt regeringspro-       I detta syfte kommer den att effekrtivera sina
30546: grammet är avsikten att öka personliga lån för     ansträngningar genom att rikta produktioneo
30547: bostadsalctiebolag och fullmakter för beviljande   av den materiella hjälp som ges på ett sätt som
30548: av lån för byggande av hyresbostäder. Åtgärden     stöder sysselsättningen i hemlandet samt genom
30549: syftar tili en ökning av bostadsproduktionen       att i ökad utsträckning dirigera utvecklings-
30550: med sammanlagt 3 000 bostäder. Speciellt med       hjälpen tili utbildad arbetskraft med syfte att
30551:  tanke på byggande av nya och grundreparation      höja mottagarländernas kunskapsnivå.
30552:      Helsingfors den 3 juni 1982
30553: 
30554:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
30555: 
30556: 
30557: 
30558: 
30559: 088200606U
30560: •1 ~ ' '
30561:                                                 1982 vp.
30562: 
30563: Kirjallinen kysymys n:o 181
30564: 
30565: 
30566: 
30567: 
30568:                                     Anna-Liisa Jokinen ym.: Naisten eläkeiän alentamisesta
30569: 
30570: 
30571:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
30572: 
30573:    Työttömyyden vähentämiseksi tehtävien rat-          nee erityisesti naisvoittoisill~ tekstiili- ja vaate-
30574: kaisujen yhteydessä ei ole riittävästi kiinnitetty     tusaloilla, mutta myöskin elintarvikealalla ja
30575: huomiota eläkeiän alentamiseen. Erityisen kii-         palveluammateissa.
30576: reellisenä olisi käsittelyn piiriin otettava teolli-      Samanaikaisesti kun sairaat ja työssä vam-
30577: suudessa ja raskaissa ammateissa toimivien nais-       mautuneet ihmiset raatavat kipein jäsenin kii-
30578: ten eläkeiän alentaminen. Nåihin raskaisiin ja         reisen työelämän tahdissa, on kymmeniätuhan-
30579: kuluttaviin ammatteihin kuuluu myös siivoojan          sia nuoria työnhakijoita kortistoissa. Tämä on
30580: ammatti. Tälläkin hetkellä tuhannet 58-64-             varsin huolestuttava tilanne. Tästä syystä olisi
30581: vuotiaat nai~et raatavat kahdeksan tuntia päi-         naisten eläkeikä nopeasti alennettava 60 vuo-
30582: vässä ja monasti varsin vaikeissa olosuhteissa.        teen ja helpotettava samalla sairaseläkkeelle
30583: He kantavat ja nostavat taakkoja, jotka ovat           pääsyä 58-vuotiaiden kohdall:a.
30584: lähes ylivoimaisia ponnistuksia vaativia, he kii-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
30585: rehtivät kilpaa koneiden kanssa tai hankaavat          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
30586: lattioita vaikeissa asennoissa. Melkein kaikilla       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30587: teollisuudessa vuosikymmeniä työskennelleillä          seuraavan kirjallisen kysymyksen:
30588: ihmisillä on vaikeita kulumavikoja, reumatis-
30589: mia ja muita sairauksia.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30590:    Erityisen runsaasti monenlaisia vaivoja ja                  ryhtyä naisten eläkeiän alentamiseksi
30591: sairauksia on niillä naisilla, jotka o-vat joutu-              kiireellisesti ja niin, että jokainen
30592: neet ponnistamaan voimansa äärimmilleen ki:ih-                 raskaissa ja kuluttavissa tehtävissä toi-
30593: dytetyn työvauhdin ja automaation vaatiessa                    miva nainen voisi niin halutessaan
30594: nopeutuvaa työtahtia viime vuosina. Samanai-                   päästä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta,
30595:  kaisesti työttömyyden pelko ja epävarmuns                     ia· että sairaseläkkeelJe pääsyä helpotet-
30596:  työn jatkumisesta ol) aiheuttanut henkista pai~               taisiin?
30597:  netta ja hermostollista jännitystä. Tämä ilme-
30598:       Hdsi.ngissä 6 päivänä toukokuuta 1982
30599: 
30600:          Anaa.-Lii'Sa· Jokinen            Pentti Liedes:                  Sakari KnUlllifltih
30601:          Ulla-Leeu Alppi                  Mikko Ekorte                    Helvi Niska~Qem~
30602:                        Aulis Juvela                             Unto Ruotsalaine~
30603: 
30604: 
30605: 
30606: 
30607: 0882005268
30608: 2                                            1982 vp.
30609: 
30610: 
30611: 
30612: 
30613:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
30614: 
30615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      varhaiseläkettä, jos hän on ollut kauan fyysi-
30616: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesti tai henkisesti raskaassa työssä ja tämä on
30617: olette 6 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           johtanut ruumiillisen ja henkisen suoritusky-
30618: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vyn sellaiseen heikkenemiseen, joka estää tai
30619: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       oleellisesti haittaa työn suorittamista. Ammatin
30620: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-         tai oikeammin työn laadun ohessa otettaisiin
30621: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:           huomioon myös kunkin henkilön yksilölliset
30622:                                                     olosuhteet ja terveydentila. Ammatillinen var-
30623:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      haiseläke ehdotetaan mitoitettavaksi asianomai-
30624:        ryhtyä naisten eläkeiän alentamiseksi        sen kokonaiseläkkeen suuruiseksi eli sen
30625:        kiireellisesti ja niin, että jokainen        määräiseksi, jonka hän saisi täytenä työkyvyt-
30626:        raskaissa ja kuluttavissa tehtävissä toi-    tömyyseläkkeenä.
30627:        miva nainen voisi niin halutessaan              Komitea ehdottaa myös, että vanhuuseläke
30628:        päästä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta,     voisi alkaa jo ennen normaalia 65 vuoden ikää.
30629:        ja että sairaseläkkeelle pääsyä helpotet-    Eläkkeen määrä olisi tällöin pysyvästi alen-
30630:        taisiin?                                     nettu. Varhennetun eläkkeen etuna olisi sen
30631:                                                     vapaavalintaisuus. Eläkkeen saamiselle ei tar-
30632:                                                     vitsisi asettaa erityisiä ehtoja. Haittapuolena
30633:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olisi eläkkeen määrän aleneminen. Varhentami-
30634: vasti seuraavaa:                                    nen voisi koskea sekä kansaneläkettä että työ-
30635:    Kysymys eläkeiän alentamisesta on tutkitta-      eläkettä.
30636: vana valtioneuvoston joulukuussa 1977 asetta-          Kolmantena joustavan eläkkeelle siirtymisen
30637: mas.sa eläkeikäkomiteassa, joka harkitsee kysy-     toteuttamistapana ehdotetaan osa-aikaeläkettä.
30638: mystä koko laajuudessa kaikkien työntekijä-         Eläkkeelle siirtyminen tapahtuisi portaittain
30639: ryhmien osalta. Komitean tehtävänä on selvit-       siten, että työntekijä ennen 65 vuoden ikää
30640: tää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen edel-       siirtyy täysiaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-
30641: lytykset, joiden avulla on mahdollista tehdä        aikaeläke korvaisi sitä ansion menetystä, joka
30642: eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähestyville       aiheutuu siirtymisestä osa-aikatyöhön. Osa-
30643: henkilöille nykyistä joustavammaksi ja heidän       aikaeläkkeen edellytyksenä olisi muun muassa,
30644: yksilölliset ero~vaisuutensa huomioon ottavaksi.    että.työntekijä on voinut saada osa-aikatyötä.
30645: Toimeksiantoosa mukaisesti komitean on eri-            Sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin
30646: tyisesti kiinnitettävä huomiota työkyvyn, työt-     antanut eläkeikäkomitean tehtäväksi valmistella
30647: tömyyden, työpanoksen vähentämisen ja työn          mainitun mietinnön pohjalta ja siitä saadut
30648: rasittavuuden yksilölliseen vaikutukseen eläk-      lausunnot huomioon ottaen eläkeikää koskeva
30649: keelle siirtymisen edellytyksissä.                  uudistussuunnitelma tarvittavine säännöksineen.
30650:    Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysministe-    Komitealle asetettu määräaika päättyy 30 päi-
30651: riölle 9 päivänä kesäkuuta 1981 luovuttama          vänä marraskuuta 1982. Hallitus päättää toi-
30652: osamietintö II sisältää selvityksen eläkeikä-       menpiteistä komitean työn valmistuttua.
30653: käytännön ratkaisuvaihtoehdoista.                      Sosiaali- ja terveysministeriö asetti tammi-
30654:    Mietinnössä ehdotetaan, että olisi siirryttävä   kuussa 1980 työkyvyttömyyden arviointitoimi-
30655: joustavaan eläkkeellesiirtymisjärjestelmään, joka   kunnan, jonka tehtävänä oli muun muassa sel-
30656: koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osasta.     vittää työkyvyttömyyden toteamiseen ja työ-
30657: Työntekijällä olisi oikeus saada ammatillista       kyvyttömyysasiain ratkaisua koskevaan toimin-
30658:                                               N;o 181                                              3
30659: 
30660: taan liittyvät puutteet ja epäkohdat sekä tehdä     halliaan lausuntokierroksella, minkä jälkeen
30661: tarpeelliset parannusehdotukset. Toimikunta         sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa mie-
30662: luovutti mietintönsä sosiaali- ja terveysministe-   tinnössä ehdotettuihin lainsäädäntötoimia vaati-
30663: riölle tammikuussa 1982.                            viin uudistuksiin. Valtaosa mietinnön ehdotuk-
30664:    Toimikunta on tehnyt joukon työkyvyttö-          sista on kuitenkin mahdollista hoitaa ilman
30665: myyseläkehakemusten ratkaisutoimintaa koske-        lainsäädäntötoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveys-
30666: via ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tehos-      ministeriö onkin pyytänyt eläketurvakeskusta
30667: taa nykyistä ratkaisukäytäntöä. Työkyvyttö-         kartoittamaan mahdollisuudet toimikunnan eh-
30668: myyden arviointitoimikunnan mietintö on par-        dottamiin muutoksiin.
30669:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
30670: 
30671:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
30672: 4                                           1982 vp.
30673: 
30674: 
30675: 
30676: 
30677:                           Till Riksdagens Hert Talman
30678: 
30679:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen       ellet psykiskt avseende tungt arbete och detta
30680: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          har lett tili en sådan nedsättning av den
30681: velse · av den 6 maj 1982 tili vedetbörande        ktoppsliga och andliga prestationsförmågan att
30682: medlem av statstådet översänt avskrift av föl-     han därför hindras att utföra sitt arbete ellet
30683: jande av riksdagsledamot An.na-Liisa Jokinen       att arbetsprestationen väsentligt försvåras.
30684: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 181:         Utom yrkets, ellet rättare sagt arbetets, be-
30685:                                                    skaffenhet skulle också envars individuella
30686:           Vilka åtgätder ämnar Regeringen          förhållanden och hälsotilistånd beaktas. Den
30687:        vidta för att snabbt sänka pensions-        yrkesbetingade förtidspensionen föteslås bli
30688:        åldern för kvinnor och för att varje        lika stor som ifrågavarande pensionstagares
30689:        kvinna med tunga och slitsamma upp-         sammanlagda pension. Den skulle m.a.o. uppgå
30690:        gifter skall kunna få pension nät hon       tili samma belopp som skulle utgå i fullständig
30691:        har fyllt 60 år, om hon så önskar, och      invalidpension.
30692:        föt att göra det lättare att få sjukpen-        Kommitten föreslår också att ålderspension
30693:        sion?                                       skall kunna börja betalas ut redan innan
30694:                                                    pensionstagaren har uppnått den normala
30695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      pensionsåldern 65 år. Pensionsbeloppet skulle
30696: samt anföra följande:                              härvid vara och förbli nedsatt. Fördelen med
30697:    Frågan om en sänkning av pensionsåldern         en tidigare lagd pension vore att denna skulle
30698: håller på att undersökas av pensionsålders-        kunna erhållas på basen av ett fritt vai. Inga
30699: kommitten, som tillsattes av statsrådet i de-      speciella villkot skulle behöva uppställas för er-
30700: cember 1977. Kommitten prövar frågan i hela        hållandet av pensionen. En nackdel vore att
30701: dess omfattning och omprövningen gäller alla        pensionsbeloppet sjunker. En tidigare läggning
30702: grupper av arbetstagare. Kommitten har tili        skulle kunna komma i fråga för både folk-
30703: uppgift att reda ut vilka de pensionsformer        pension och arbetspension.
30704: och pensionsbetingelser är, som kunde möjlig-          Såsom en tredje utväg att genomföra en
30705: göra en smidigare övergång tili pension och        smidig pensionering föreslås en deltidspension.
30706: ett bättre beaktande av pensionärernas indivi-      Pensioneringen skulle ske steg för steg så, att
30707: duella särdrag. Enligt sitt uppdrag skall kom-     arbetstagaren, innan han eller hon fyller 65 år,
30708: mitten särskilt beakta den individuella verkan     skulle gå över från ett atbete på heltid tili ett
30709: som arbetsförmåga, arbetslöshet, reducerad         deltidsarbete. Deltidspensionen skulle ersätta
30710: arbetsinsats och gtaden av ansträngning i ar-      det inkomstbortfall som annars följer med
30711: betet har när det gäller förutsättningarna för     övergången tili deltidsarbete. En förutsättning
30712: pensionering.                                      för en deltidspension vore bl. a. att arbets-
30713:    Det andra delbetänkande som pensions-            tagaren har kunnat få ett deltidsarbete.
30714: ålderskommitten överlämnade tili social- och           Social- och hälsovårdsministeriet har sedet-
30715: hälsovårdsministeriet den 9 juni 1981 inne-         mera gett pensionsålderskommitten i uppdrag
30716: håller en utredning om alternativa lösningar        att på basen av nämnda betänkande och med
30717: när det gäller praxis i fråga om pensionsåldern.    beaktande av de utlåtanden som har inhämtats
30718:    I betänkandet föreslås ett smidigt pensione-     om detta utarbeta en pian tili en reform i
30719: ringssystem, bestående av tre olika delar som       fråga om pensionsåldern och utforma härför
30720: kompletterar varandra. En arbetstagare skulle       erforderliga stadganden. Kommittens arbete
30721: vara berättigad tili en yrkesbetingad förtids-      skall vara slutfört den 30 november 1982.
30722: pension, om han länge har haft ett i fysiskt        Regeringen beslutar om vilka åtgärder som
30723:                                              N:o 181                                                5
30724: 
30725: skall vidtas när kommittens arbete har slut-        ningar om invalidpension och är avsedda att
30726: förts.                                              effektivera nuvarande besluts praxis. Det be-
30727:    Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte i    tänkande som avgavs av kommissionen för
30728: januari 1980 en kommission för frågor om            frågor om invaliditetsbedömning är just nu på
30729: invaliditetsbedömning. Kommissionen fick bl. a.     remiss. Efter denna kommer social- och hälso-
30730: i uppdrag att utreda vilka brister och olägen-      vårdsministeriet att ta ställning tili de reformer
30731: heter som föreligger i samband med fastställan-     som föreslås i betänkandet och som påkallar
30732: det av invaliditet och avgörandet av frågor         lagstiftningsåtgärder. Största delen av förslagen
30733: som gäller invaliditet samt att framlägga för-      i betänkandet är dock sådana som kan för-
30734: slag tili förbättringar. Kommissionen avgav ett     verkligas utan att någon lagstiftning i saken
30735: betänkande tili social- och hälsovårdsministeriet   behövs. Social- och hälsovårdsministeriet har
30736: i januari 1982.                                     därför anmodat pensionsskyddscentralen att
30737:    Den ovan nämnda kommissionen har fram-           kartlägga möjligheterna att förverkliga de
30738: lagt en rad förslag som gäller beslut på ansök-     ändringar som kommissionen föreslår.
30739:       Helsingfors den 27 maj 1982
30740: 
30741:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
30742: 
30743: 
30744: 
30745: 
30746: 088200,:5268
30747:                                                 1982 vp.
30748: 
30749: Kirjallinen kysymys n:o 182
30750: 
30751: 
30752: 
30753: 
30754:                                    Astala: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tuotekehitys- ja
30755:                                       markkinointiyksikön perustamisesta Turkuun
30756: 
30757: 
30758:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30759: 
30760:     Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen haara-       pieni ja keskisuuri teollisuus on ajateltavissa
30761: osaston perustamista Turkuun esitettiin Turun          teollisen rto1mi:nnan ympäristövaikutuSiten :takia'.
30762: ja Porin läänin teollisuuspoliittisessa ohjelmas-      Ruotsinkielisen väestön osuus koko lääri1ti
30763: sa vuodelta 1979. Perusteluina esitettiin lää-         alueella on tällä hetkellä noin 4 % . Läänirl
30764: nin pienen ja keskisuuren teollisuuden tarpeet.        saaristo-osat kuuluvat pääsääntöisesti 1 perusL
30765: Teollisuuspoliittinen ohjelma perustuu suu-            vyöhy~keeseen. Lisäksi läänin ~ueella on II
30766: .relta osin pienen ja keskisuuren teollisuuden         perusvyöhy!kkeen kuntia sekä Jaajoja alueita
30767:  elvyttämiseen.                                        III perusvyöhykkeessä ja useita IV petosvyö-
30768:     Pienen ja keskisuuren teollisuuden erilaisi1la     hykkeen tukialudta. Yli 14 % Jäänin väki-
30769:  mittareilla vertailtuna Turun ja Porin lääni on       luvusta asuu erilaisilla tukialueilla.
30770:  Etelä-Suomen lääneistä pienteollisuusvaltai:sin.         Tumn ja Porin läänin 'teollisuustoimikunta
30771:  Se ohittaa myös eräät kehitysalueläänit. Turun        on esittänyt, että Turkuun sijoitettaisiin 1. 1.
30772:  ja Porin läänin alueella on täLlä hetkellä vajaat     1983 alkaen kaksikielinen Valtion tekni.hllse9-
30773:  kaksi:tuhatita alle 50 työntekijän teollisuustoimi-   tutkimuskeskuksen rt:uotekehitys- ja markki-
30774:  paikkaa.                                              nointiyksikkö.                                     .
30775:     Turun ja Porin läänissä on vajaa viides-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär'"
30776:  osa kaikista Suomen käs1teollisuustoi:mipai-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi:täil
30777:  koista. Lääni onk1n Ahvenanmaan, Vaasan ja            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen 'jä"
30778:  Hämeen Jäänien jälkeen käsiteollisuusvaltai-          senen vastatltavaksi seuraavan kysymyksen: ·'
30779:  suudella mhattuna seuraavaLla sijalla. Erityisen
30780:  valitettavaa on .se, että viime vuosina Turun                    Aikooko HalHtus ryhtyä toimenpitei-
30781:  ja Porin läänin !käsiteollisuustuotanto on jää-               siin, jotta Turkuun sijoitettaisiin 1. t.
30782:  nyt selvästi jälkeen maan keskimääräisestä käsi-              1983 alkaen kaksikielinen Valtion tek~
30783:  teollisuuden tuottavuuskehityksestä.                          nill1sen tut!kimuskeskuksen ·tuotekehitys~
30784:     Turun ja Porin läänissä on laaja ruotsin-                  ja markkinointiyksi:kkö?                 ·
30785:  kielinen saaristokunta-aJue, jossa ainoastaan
30786:       Helsingissä 6 päivänä :toukokuuta 1982
30787: 
30788:                                                Heli Astala
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 
30793:  088200627H
30794: 2                                             1982 vp.
30795: 
30796: 
30797: 
30798: 
30799:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30800: 
30801:    Valtiopäiväjärjestytksen 37 §:n 1 momentissa      Tarkoitus tullaan toteul:'tamaan niin pian kuin
30802: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       valtion taloude1Hnen tila sallii.
30803: hemies, 6 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn              Kauppa- ja teollisuusministeriölle on viimek-
30804: kirjeenne n:o 844 ohella toimittanut valtio-         si kuluneen noin puolen vuoden aikana jätetty
30805: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      mm. seuraavat esitykset uusien tuotekehit)'IS-
30806: ,kansanedustaja Heli Astalan näin kuuluvasta         ja markkinointiyksiköiden perustamisesta:
30807: kirjallisesta kysymyksestä n:o 182:                     - Vaasan lääninhallitus toivoo yksikön
30808:            Aikooko Ha·llitus ryhtyä toimenpitei-     perustamista Vaasan lääniin vuonna 1983.
30809:         siin, jotta Turkuun sijoitettaisiin 1. 1.       - Turun kauppakamari esittää kaksikieli-
30810:         1983 alkaen !kaksikielinen Valtion tek-      sen yksikön perustamista Turkuun · 1. 1. 1983
30811:         nillisen tucldmuskeskuksen tuotekehitys-     alkaen.
30812:         ja markikinointiyksi:kkö?                       - Joensuussa       t01m1va     Pohjois-Karjalan
30813:                                                      kauppakamari esittää yksikön perustamista
30814:     Vastauksena k~symykseen esitän kunnioit-         Pohjois-Karjalan kauppa- ja teollisuusministe-
30815:  taen seuraavaa:                                     riön piiritoimiston yhteyteen. ·
30816:                                                         --'- Jyväskylän kaupunki esittää yksikön pe-
30817:     Valtion teknillisen tut!kimuskeskuksen tuote-    rustamista Jyväskylässä sijaitsevan Valtion tek-
30818:  kehitys- ja markkinointiyksiköiden perustami-
30819: nen '   pohjautuu valtioneuvoston päätökseen
30820:                                                      nillisen tutkimuskeskuksen kotimaisten poltto-
30821:                                                      aineiden laboratorion yhteyteen vuonna 1983.
30822: 28. 6. 1978 pienen ja keskisuuren teollisuuden          - Pohjois-Savon maakuntaliitto esittää yk-
30823:  tuotekehityksen edistämisestä. Ensimmäiset          sikön perustamista Kuopioon vuonna 1983.
30824:  tuotekehitys- ja mankkinointiyksiköt perustet-
30825: 1:iin 1. 7. 1979 Ouluun ja Helsinkiin. Uudelle          ___,. .Turun kauppakamari teki uuden esityk-
30826:  henkilöstölle annetun koulutusvaiheen jälkeen       sen Turkuun perustettavasta yksiköstä. Liit-
30827:  toiminta oli täydessä käynnissä 1. 1. 1980 al-      teenä olivat Ålands Bandelskammaren, Sata-
30828:  kaen, mitä ajankohtaa voidaan pitää yksikkö-        kunnan kauppakainarin ja Rauman. kauppa-
30829:  jen konkreettisena käynnistämisajankohtana.         kamarin puoltavat lausunnot.
30830:  Yksrköiden johtoryhmä on esittänyt toiminnan           -'- Rauman kauppakamari jätti oman esityk-
30831:  laajentamista eräille muille paikkakunnille lähi-   sensä Turkuun sijoitettavasta yksiköstä.
30832:                                                         ~ Kalusteteollisuusyhdistys ry yhtyy Etelä-
30833:  vuosien aikana. Vaihtoehtoja on ollut useita.
30834:  Vuoden 1981 lopussa laaditussa kehittämis-          Pohjanmaan kauppakamarin aloitteeseen yksi-
30835: suunnitelmassa on ehdotettu, että ensimmäi-          kön sijoittamisesta Vaasan läänin alueelle.
30836: sessä va1heessa perustettaisiin kaksi yksikköä,         - Turun ja Porin läänin teollisuustoimikun-
30837:  joiden sijoituspaikko1na olisivat Lappeenranta      ta esittää kaksikielisen yksikön sijoittamista
30838:  ja Vaasa. Toisessa vaiheessa perustettaisiin toi-   Turkuun 1. 1. 1983 alkaen.
30839:  set kaksi yksikköä, joiden sijoituspaikkoina oli-      - Vaasan kauppakamari ehdottaa yksikön
30840:  sivat Kuopio ja Tampere. Näiden yksiköiden          sijaintipaikkakunnaksi Vaasan kaupunkia.
30841:  perustamisella parannettaisiin palvelujen alueel-      - Etelä-Pohjanmaan metalliteollisuuden pii-
30842:  lista saatavuutta ottaen huomioon jo toimin-        riyhdistys ry puoltaa muita alueelta tulleita
30843:  nassa olevat Oulun ja Helsingin yksiköt.            esityksiä ja esittää yksikön sijoittamista Vaasan
30844:     Valtion tulo- ja menoarvioesitykses.sä vuo-      läänin alueelle.
30845:  delle 1982 mainitaan luvussa 32.42, että tar-          Edellä esitetyt esimerkit osoittanevat, että
30846:  koituksena on lähivuosina perustaa Lappeen-         paineita yksiköiden sijoittamiseksi eri paikka-
30847:  rantaan tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö.       kunnille on olemassa. Esitykset ovat yleensä
30848:                                              N:o 182                                              3
30849: 
30850: hyvin perusteltuja. Kun hallituksen esitykset      le tehdyt esitykset tullaan tasapuolisesti otta-
30851: uusien yksiköiden perustamisesta tehdään, nyt      maan huomioon ja toteuttamaan siinä laajuu-
30852: käsiteltävänä oleva kysymys samoin kuin edellä     dessa ja tärkeysjärjestyksessä, joka kokonaisuu-
30853: ja muulloinkin kauppa- ja teollisuusministeriöl-   den kannalta on edullisin.
30854:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
30855: 
30856:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
30857: 4                                            1982 vp;
30858: 
30859: 
30860: 
30861: 
30862:                            Till Riksdagens Herr Talman
30863: 
30864:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        duktutveckling och marknadsföring i Vili-
30865: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        manstrand. Avsikten kommer att genomföras
30866: se nr 844 av den 6 maj 1982 tili vederbörande       så fort statens ekonomiska läge tiliåter det.
30867: medlem av statsrådet för avgivande av svar             Till handels- och industriministeriet har un-
30868: översänt avskrift av följande av riksdagsman        der det senaste halvåret lämnats bl.a. följande
30869: Heli Astala undertecknade spörsmål nr 182:          förslag om inrättande av nya enheter för pro-
30870:                                                     duktutveckling och marknadsföring:
30871:           Tänker Regeringen vidta åtgärder för
30872:        att en tvåspråkig enhet för produktut-         - Länsstyrelsen i Vasa Iän önskar att en
30873:        veckling och marknadsföring vid Statens      enhet inrättas i länet år 1983,
30874:        tekniska forskningscentral skulle inrät-        - Abo handelskammare föreslår att en två-
30875:        tas i Abo från 1. 1. 1983?                   språkig enhet inrättas i Abo räknat från 1. 1.
30876:                                                     1983,
30877:                                                        - Norra Karelens handelskammare som är
30878:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          verksam i Joensuu föreslår att en enhet inrättas
30879: anföra följande:                                    i Norra Karelen i anslutning tili handels- och
30880:    lnrättandet av enheter för produktutveckling     industriministeriets distriktsbyrå,
30881: och marknadsföring vid Statens tekniska forsk-         -    Jyväskylä stad föreslår att en enhet
30882: ningscentral baserar sig på statsrådets beslut av   inrättas 1983 i anslutning tili laboratoriet för
30883: 28. 6. 1978 om främjandet av produktutveck-         inhemska bränslen vid Statens tekniska forsk-
30884: lingen inom småindustri och medelstor in-           ningscentral i Jyväskylä,
30885: dustri. De första enheterna för produktutveck-         - Norra Savolax landskapsförbund föreslår
30886: ling och marknadsföring inrättades 1. 7. 1979       att en enhet inrättas i Kuopio år 1983,
30887: i Uleåborg och Helsingfors. Efter utbildningen         - Abo handelskammare lämnade ett nytt
30888: av den nya personalen var verksamheten i full       förslag om en enhet som skulle inrättas i
30889: gång 1. 1. 1980, viiken dag anses vara tid-         Abo. Förslaget åtföljdes av utlåtanden av
30890: punkten för konkret igångkörning av verksam-        Alands handelskammare och Satakunta och
30891: heten. Ledningsgruppen för enheterna har            Raumo handelskamrar, vilka alla biföll för-
30892: föreslagit en utvidgning av verksamheten tili       slaget,
30893: vissa andra orter inom de närmaste åren. Det           - Raumo handelskammare lämnade ett eget
30894: har funnits flera alternativ. 1 den utvecklings-    förslag om en enhet som skall inrättas i Abo,
30895: plan som uppgjordes i slutet av 1981 har               - Kalusteteollisuusyhdistys r.y. instämmer
30896: föreslagits att två enheter med Villmanstrand       i Sydösterbottens handelskammares förslag om
30897: och V asa som placeringsorter skall inrättas i      att en enhet skall inrättas inom Vasa län,
30898: det första skedet. 1 det andra skedet skulle           - Abo och Björneborgs läns industrikom-
30899: ytterligare två enheter inrättas i Kuopio och       mission föreslår att en tvåspråkig enhet skall
30900: Tammerfors. Genom inrättandet av dessa en-          inrättas i Abo från 1. 1. 1983,
30901: heter skulle tiligången tili service förbättras        - Vasa handelskammare föreslår V asa stad
30902: regionalt med tanke. på de redan verksamma          som placeringsort för en enhet,
30903: enheterna i Uleåborg och Helsingfors.                  - Metallindustrins kretsförening i Sydöster-
30904:    1 statsverkspropositionen för år 1982 i ka-      botten r.f. stöder andra förslag som har kom-
30905: pitel 32.42 nämns, att avsikten är att under        mit från området och föreslår att enheten
30906: de närmaste åren inrätta en enhet för pro-          placeras i Vasa län.
30907:                                             N:o 182                                              5
30908: 
30909:    Av ovan nämnda exempel borde framgå att        denna fråga och ovan nämnda förslag och även
30910: det förekommer vissa påtryckningar att få des-    sådana förslag som lämnats tili handels- och
30911: sa enheter på olika orter. Förslagen har i all-   industriministeriet vid en annan tidpunkt och
30912: mänhet varit väl motiverade. Regeringen kom-      genomföra dessa förslag i den omfattning och
30913: mer att vid framläggande av sina förslag om       i den prioritetsordning som är bäst med tanke
30914: inrättande av nya enheter opartiskt överväga      på helheten.
30915:      Helsingfors den 11 juni 1982
30916: 
30917:                                                     Handels- och industriminister Esl~o Ollila
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 
30922: 088200627H
30923:                                               1982 vp.
30924: 
30925: Kirjallinen kysymys n:o 18.3
30926: 
30927: 
30928: 
30929: 
30930:                                  Petäjäniemi ym.: Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi-
30931:                                      sestä
30932: 
30933: 
30934:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30935: 
30936:    Kodilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja kas-   voida vähentää minimiin, sillä vanhempien ak-
30937: vatusvastuu, joskin koulun osuus on viime ai-       tiviteetti on voimakkaassa nousussa. Tätä mer-
30938: koina korostunut. Koulun kasvatustyöhön on          kittävää tukea ei tulisi jättää käyttämättä.
30939: kohdistettu entistä suurempia odotuksia. Ko-           Opettajat ovat pyrkineet vastaamaan painei-
30940: din ja koulun kasvatustyön tulisi kuitenkin         siin lisäämällä jonkin verran omalta osaltaan
30941: olla samansuuntaista. Se on mahdollista, sillä      kouluyhteistyötä. Suurimpana esteenä on kui-
30942: tutkimusten mukaan kasvatuskysymyksistä val-        tenkin edelleen se, ettei yhteistyöstä aiheutu-
30943: litsee kotien ja koulun kesken varsin suuri         vasta lisätyöstä suoriteta opettajalle erikseen
30944: yksimielisyys. Kodin ja koulun yhteistyötä on       korvausta. Kouluyhteistyö- ja kerhotoimikunta
30945: näistä syistä tarpeen kehittää ja tehostaa.         totesi mietinnössään 1981: 20, ettei opettajien
30946:    Kouluyhteistyö nykyisessä laajuudessaan ei       voida edellyttää laajentavan olennaisesti ny-
30947: riitä vastaamaan niihin vaateisiin, joita eri yh-   kyistä toimintaansa ilman, että se korvataan
30948: teyksissä on esitetty. Kouluyhteistyöllä olisi      heille asianmukaisesti. Toimikunta oli ottanut
30949: myönteinen vaikutus koulun kasvatustavoittei-       jopa työnsä erääksi lähtökohdaksi koulun hen-
30950: den painottamiseen enemmän sosiaalisen kas-         kilöstön todelliset osallistumismahdollisuudet
30951: vatuksen suuntaan. Monien kotien rikkonai-          yhteistyöhön. Konkreettisena esityksenä toimi-
30952: suus, muuttoliike ja elämän ristiriitaisuudet       kunta ehdotti kouluyhteistyötunnin varaamista
30953: edellyttäisivät yhteistyötä. Yhteistyöllä koulun    koko peruskouluun. Ehdotus ei ole yltänyt
30954: työskentelyilmastoa ja työrauhaa voitaisiin ko-     mukaan eduskunnalle annettuun koululakiesi-
30955: hentaa tuntuvasti. Samalla voitaisiin koulun        tykseen.
30956: työskentelytapoja lähentää muuhun yhteiskun-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
30957: taan. Opettajat voisivat saada odottamaansa         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
30958: tukea lasten vanhemmilta tai huoltajilta. Koulu     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30959: voisi olla nykyistä kiinteämpi osa muuta yh-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30960: teiskuntaa. Käytännön yhteistyömuotoja ovat
30961: eri luokkien oppilaiden vanhempien yhteistilai-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30962: suudet, luokkakohtaiset vanhempainillat, opet-             kodin ja koulun välinen yhteistyö ei
30963: tajan ja huoltajan kahdenkeskiset tapaamiset,              voi laajentua tarpeen edellyttämälle ta-
30964: yhteisesti valmistellut ja toteutetut illanvietot          solle ennen kuin aikavaraus- ja etenkin
30965: tai retket.                                                korvauskysymykset ovat kunnossa, ja
30966:    Kouluyhteistyöllä on kuitenkin esteitä. Olen-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30967: naisimpia niistä on se, ettei koululla ole riit-           ryhtyä kouluyhteistyön kehittämiseksi?
30968: tävästi voimavaroja. Toiminnan esteet tulisi
30969:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
30970: 
30971:                Tuulikki Petäjäniemi                            Tapio Holvitie
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 
30976: 088200638V
30977: .2                                             1982 vp.
30978: 
30979: 
30980: 
30981: 
30982:                           E.d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e
30983: 
30984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vahvistamaan harrastustoiminnan asemaa kou-
30985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lutyön osana. Tavoitteena on luoda kouluajasta
30986: olette 7 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            mahdollisimman häiriötön, lapsille ja nuorille
30987: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mieluisa sekä riittävät tiedot ja taidot antava
30988: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        elämänvaihe. Koulun ja kodin yhteistyön tulee
30989: edustaja Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta            olla nimenomaan kouluyhteistyötä, eli kouluyh-
30990: kirjallisesta kysymyksestä n:o 183:                  teistyön tulee ensisijaisesti tapahtua koulussa,
30991:                                                      koulun työpäivän aikana sekä opettajan vas-
30992:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tuulla. Kouluyhteistyön edelleen kehittäminen
30993:         kodin ja koulun välinen yhteistyö ei         on perusteltua myös sen vuoksi, että nykyinen
30994:         voi laajentua tarpeen edellyttämälle ta-     peruskoulu ja sen jatkona keskiasteen koulutus
30995:         solle ennen kuin aikavaraus- ja etenkin      muodostavat varsin pitkän jakson nuoren ihmi-
30996:         korvauskysymykset ovat kunnossa, ja          sen elämässä. Muun muassa peruskoulun ope-
30997:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tussuunnitelmia uudistettaessa joudutaan arvioi-
30998:         ryhtyä kouluyhteistyön kehittämiseksi?       maan oppisisältöjen, kouluyhteistyön ja oppi-
30999:                                                      laan omien harrastusten yhteensovittaminen.
31000:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kouluyhteistyön suotuisa kehitys taataan par-
31001:  vasti seuraavaa:                                    haiten siten, että kouluille ja opettajille vara-
31002:     Hallituksen 12. 3. 1982 eduskunnalle anta-       taan entistä paremmat yhteistyöedellytykset.
31003:  maan koululakiesitykseen sisälty-Vän peruskoulu-    Luokanopettajan asemaa peruskoulun ala-asteel-
31004:  lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin mukaan pe-          la ja luokanvalvojan asemaa peruskoulun yläas-
31005:  ruskoulun on tehtäväänsä hoitaessaan pyrittävä      teella on pyrittävä vahvistamaan. Samoin on
31006:  läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön        edelleen tutkittava mahdollisuuksia varata vas-
31007:  kodin kanssa. Saman lakiehdotuksen 14 §:n           taisuudessa käyttöön ns. kouluyhteistyötunti.
31008:  mukaan peruskoulun johtokunnan toimivaltaan         Erityisen tärkeätä on, että työmarkkinaosapuo-
31009: ·kuuluu mm. koulun kasvatuksen ja opetuksen          let voisivat mahdollisimman pian neuvotella ja
31010:  kehittämistä, koulun ja kodin sekä koulun ja        sopia ehdotetun asioimisvapaan toteuttamisesta;
31011:  ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteis-        asia tulisi voida ottaa esille mahdollisimman
31012:  työtä sekä työrauhan ylläpitämistä koskevia         pian työehto- ja virkaehtosopimusneuvotteluis-
31013:  tehtäviä. Myös säädettäessä peruskoulun joh-        sa. Hyvin monien vanhempien on vaikeata tai
31014:  tajan ja opettajan tehtävistä sisällytetään sään-   mahdotonta ottaa yhteyttä kouluun nimen-
31015:  nöksiin kohdat kodin ja koulun yhteistyön edis-     omaan opettajan ja koulun työaikana saman-
31016:  tämiseksi. Samoin on tässä yhteydessä syytä         aikaisen oman työssäolonsa vuoksi. Kouluyh-
31017:  mainita, että· peruskoulun yläasteella luokan-      teistyön entistä· syvällisempi toteuttaminen edel-
31018:  valvoja on avainhenkilö, jonka tehtävä edellyt-     lyttänee myös opettajien uutta työaikaratkai-
31019:  tää hyvää yhteistyötä koulun ja kodin välillä       sua, jolloin kouluyhteistyö voitaisiin saada palk-
31020:  sekä luottamuksellisten suhteiden aikaansaa-        kausperusteisiin. Opettajilla on nykyäänkin var-
31021:  mista luokan oppilaiden kanssa. Lisäksi on ko-      sin paljon koulun työpäivän ulkopuolista työtä
31022:  rostettava opinto-ohjaajan työn merkitystä.         opetuksen suunnittelussa ja koulutehtävien tar-
31023:  Opinto-ohjaaja on myös oppilashuollon henki-        kastamisessa. Uusilla järjestelyillä opettajille an-
31024:  lö, jonka tehtäviin osaltaan kuuluu kodin ja        nettaisiin paremmat mahdollisuudet kuin aiem-
31025:  koulun yhteistyön ylläpitäminen.                    min huolehtia kouluyhteistyöstä myös varsinai-
31026:     Alkaneella 1980-luvulla on edelleen pyrittä-     sen koulun työajan ulkopuolella yhteistyössä
31027:  vä edistämään kodin ja koulun yhteistyötä sekä      oppilaiden vanhempien kanssa.
31028:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
31029: 
31030:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
31031:                                               N:o 183                                              3
31032: 
31033: 
31034: 
31035: 
31036:                            Tili Riksdagens Herr Talman
31037: 
31038:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arnas ställning som en del av skolarbetet. Mål-
31039: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sättningen är att göra skoltiden så friktionsfri
31040: av den 7 maj 1982 tili vederbörande medlem          och angenäm för barnen och ungdomarna som
31041: av statsrådet översänt avskrift av följande av      möjligt, samt att ge dem tillräckliga kunskaper
31042: riksdagsman Petäjäniemi m. fl. undertecknade        och färdigheter för livet. Samarbetet mellan
31043: spörsmål nr 183:                                    skola och hem bör framför allt vara ett skol-
31044:                                                     samarbete, dvs. detta samarbete bör i främsta
31045:           Är Regeringen medveten om att sam-        rum ske i skolan, under skoldagen och på
31046:        arbetet mellan skola och hem inte kan        lärarnas ansvar. Ytterligare utvecklande av
31047:        utvidgas till erforderlig nivå förrän        skolsamarbetet är motiverat också därför att
31048:        frågan om reservering av tid för skol-       den nuvarande grundskolan och den mellan-
31049:        samarbete, och framför allt ersättning       stadieutbildning som följer därpå, utgör en
31050:        för detta arbete regerats, och               rätt lång etapp i de unga människornas liv. Vid
31051:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      reformeringen av grundskolans läroplaner kom-
31052:        ta för att utveckla skolsamarbetet?          mer man att vara tvungen att överväga hur
31053:                                                     man skall förena läroinnehållet, skolsamarbetet
31054:                                                     och elevernas egna intressen.
31055:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Man kan bäst trygga en positiv utveckling av
31056: samt framföra följande:                             skolsamarbetet genom att ge skolorna och lärar-
31057:    Enligt 3 § 2 mom. i förslaget tili skollag,      na bättre samarbetsförutsättningar. Klasslära-
31058: vilket ingår i regeringens proposition tili riks-   rens ställning i grundskolans lågstadium och
31059: dagen av den 12. 3. 1982, skall grundskolan         klassföreståndarens ställning i grundskolans
31060: vid fullgörandet av sin uppgift försöka uppnå       högstadium bör förbättras. Därtili bör man
31061: nära samförstånd och samarbete med hemmen.          också undersöka möjligheterna att framledes
31062: Enligt § 14 i samma lagförslag är grund-            reservera tid för en lektion för s.k. skolsam-
31063: skoledirektionen behörig att handha uppgifter       arbete. Det är särskilt viktigt att arbetsmark-
31064: som gäller utvecklandet av samarbete mellan         nadsparterna så snart som möjligt skulle kunna
31065: skola och hem och mellan skolan och det             underhandla och komma överens om att he-
31066: omgivande samhället, samt upprätthållandet av       vilja lärarna rätt tili ledighet för att sköta
31067: arbetsron. Vid stadgandet om grundskoleföre-        praktiska angelägenheter; frågan borde kunna
31068: ståndarens och lärarnas uppgifter inbegreps         tas upp till behandling så snabbt som möjligt
31069: också främjandet av samarbetet mellan hem           vid arbets- och tjänstekollektivavtalen. För
31070: och skola. Likaledes är det i detta samman-         väldigt många föräldrar är det svårt eller helt
31071: hang skäl att påpeka att klassföreståndaren         omöjligt att kontakta skolan p.g.a. att skolans
31072: i grundskolans högstadieklasser innehar en          och lärarnas arbetstider sammanfaller med deras
31073: nyckelposition, och att handhavandet av dennes      egen arbetstid. Uppnåendet av ett intensivare
31074: uppgifter förutsätter ett gott samarbete mellan     skolsamarbete torde kräva också nya läsningar
31075: skola och hem, samt ett förtroligt förhållande      i frågan om lärarnas arbetstider så att skolsam-
31076: med eleverna i klassen. Därtili bör man betona      arbetet skulle kunna avlönas. Lärarna har nu-
31077: studiehandledarens betydelse. Studiehandledaren     mera rätt mycket arbete utanför skolan med
31078: är en person som också tar del i elevvården         att planera undervisningen och korrigera skol-
31079: och tili vars uppgifter hör att upprätthålla        uppgifter. De nya arrangemangen skulle ge
31080: samarbete mellan hem och skola.                     lärarna bättre möjligheter än tidigare att om-
31081:    Under 1980-talet bör man fortsättningsvis        besörja skolsamarbetet också utom den egent-
31082: eftersträva att främja samarbetet mellan hem        liga arbetstiden i skolan tillsammans med ele-
31083: och skola, samt att stärka fritidssysselsättning-   vernas föräldrar.
31084:      Helsingfors den 16 juni 1982
31085: 
31086:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
31087:                                               1982 vp.
31088: 
31089: Kirjallinen kysymys n:o 184
31090: 
31091: 
31092: 
31093: 
31094:                                   Petäjäniemi: Kiinteistötietojen rekisterijärjestelmän kehittämi-
31095:                                       sestä
31096: 
31097: 
31098:                         Eduskunnan           Herra Puhemiehelle
31099: 
31100:    Suomessa ei ole yhtenäistä kiinteistökirjaa,         Edellä selostetun sekavan ja monimutkaisen
31101: vaan tietoja kiinteistöistä ja niihin kohdistu-      järjestelmän selkeyttämiseksi olisi siirryttävä
31102: vista oikeussuhteista rekisteröidään moniin val-     manuaalirekistereistä automaattisen tietojenkä-
31103: tion- ja kunnallishallinnon rekistereihin. Kiin-     sittelyn hyväksikäyttöön järjestelmän tärkeim-
31104: teistöjen rekisteröinnistä huolehtivat maanmit-      missä osissa eli kiinteistöjen rekisteröinnissä ja
31105: tauskonttorit ja kiinteistöinsinöörit, kun taas      niihin kohdistuvien oikeussuhteiden kirjaami-
31106: kirjaaminen eli kiinteistöön kohdistuvien oi-        sessa. Automaattisen tietojenkäsittelyn avulla
31107: keussuhteiden julkiseen rekisteriin merkitsemi-      saataisiin palvelutasoltaan nykyistä huomatta-
31108: nen on oikeuslaitoksen tehtävänä. Omistusoi-         vasti parempi rekistetijärjestelmä, johon kukin
31109: keuden kirjaaminen puolestaan rajoittuu itse-        hallinnonala kerää vain sille ominaista tietoa,
31110: näisten kiinteistöjen ja niiden määräosien lain-     mutta jossa integroinnin tuloksena kaikki ker-
31111: huudatukseen ja määräalojen omistajatiedot jää-      taalleen rekisteröidyt tiedot olisivat järjestel-
31112: vät kirjaamismenettelyn ulkopuolelle. Tällainen      mään kuuluvien viranomaisten käytettävissä.
31113: toisaalta useankertainen rekisteri ja toisaalta      Kaksijakoisen kiinteistöjen rekisteröinnin si-
31114: rekistereiden epätäydellisyys aiheuttaa yksityi-     jasta voitaisiin yhtenäistää kiinteistötunnukseen
31115: selle kansalaiselle monia haittoja. Täydellisten     perustuva kiinteistörekisteri, joka muodostaa
31116: tietojen saamiseksi ihmisen täytyy kääntyä kiin-     järjestelmän pohjan. Tällöin saataisiin myös
31117: teistöasioissa useiden, vieläpä eri paikkakun-       määräalojen omistajatiedot rekisteröinnin piiriin
31118: nilla toimivien viranomaisten puoleen. Esimer-'      erityisen saantorekisterin avulla. Erityisesti
31119: kiksi kiinteistötoimituksen vireille saamiseksi      uudistukset patantaisivat kansalaisen asemaa
31120: täytyy esittää niin laaja asiakirjaselvitys kiin-    tietojen käyttäjänä. Tiedon saanti nopeutuisi ja
31121: teistöstä, sen omistajasta ja lukuisista muista      helpottuisi, sillä hakuperusteita olisi atk:n
31122: seikoista, että usein tarvitaan asiantuntija-apua.   käytön ja tietojen integroinnin myötä tarjolla
31123: Lisäksi sama selvitys joudutaan usein esittä-        nykyistä enemmän. Näin voitaisiin esimerkiksi
31124: mään moneen kertaan, esimerkiksi kiinteistön-        kirjaamisasian päätöksen edellytyksiä tutkittaes-
31125: muodostuksessa ja lainhuutoa haettaessa sekä         sa saada kirjaamisrekisteristä ja muista siihen
31126: holhousoikeudelle. Usein tarvittavat tiedot sisäl-   yhteydessä olevista rekistereistä näyttöpäätteelle
31127: tyvät rekistereihin, mutta ne eivät nykyisin ole     kaikki ne tiedot, jotka nyt on työläästi etsittävä
31128: suoraan kaikkien viranomaisten käytettävissä.        lukuisista päällekkäistietoa sisältävistä asiakir-
31129: Asiakirjaselvitys on siten hankittava erikseen       joista. Kirjaamista tai kiinteistötoimitusta ha-
31130: kuhunkin tarkoitukseen. Edelleen epäkohdista         keva puolestaan säästyisi näiden asiakirjojen
31131: voidaan mainita eri rekistereiden merkintätapo-      hankkimisesta aiheutuvalta vaivalta ja menoilta.
31132: jen epäyhtenäisyys. Samoin tietojen käytön vai-      Tiedot olisivat myös mahdollisimman oikeita
31133: keus ilmenee silloin, kun tieto kiinteistöön koh-    ja luotettavia, sillä moninkertaisesta rekisteröin-
31134: distuvasta joko taloudellisesti tai muutoin mer-     nistä luopumisella, erilaisten otteiden ja todis-
31135: kittävästä tapahtumasta tulisi voida välittää kai-   tusten kirjoittamista vähentämällä sekä tietoko-
31136: kille asianosaisille. Tällaisesta tapahtumasta       neen suorittamilla virhetarkistuksilla voitaisiin
31137: kuuluttammen siten kuin kunnallisista kuulu-         tiedonsiirtovirheitä olennaisesti vähentää. Tie-
31138: tuksista on säädetty - tai sitäkin suppeammin        tojen ymmärrettävyyttä parantava rekisterimer-
31139: - ei enää nykyisin ole riittävä.                     kintöjen yhtenäistäminen on mahdollista to-
31140: 088200607V
31141: 2                                                1982 vp.
31142: 
31143: teuttaa koneellisella standardien käytön ohjauk-        kiinteistönomistajat, jotka eivät viel;i, ple ha-
31144: sella ja valvonnalla. Koneellistamalla otteiden         keneet tai voineet hakea lainhuutoa.           ,
31145: ja todistusten, esimerkiksi rasitustodistusten,            Saantorekisterin perustaminen loisi myös
31146: laatiminen voitaisiin palvelukykyä huomatta-            mahdollisuuden parantaa määräalan luovutuk-
31147: vasti parantaa. Käytännössä uudistuksen par-            sensaajan asemaa. Ottamalla käyttöön tiettyjä
31148: haan annin toisi mahdollisuus siirtyä vanhentu-         oikeusvaikutuksia saava ns. lepäävä lainhuuto
31149: neesta kuulutusmenettelystä suoraan henkilö-            voitaisiin luopua määräalan erottamisoikeuden
31150: kohtaiseen tiedottamiseen niistä yhä lisäänty-          kiinnittämisestä. Kirjaamisviranomainen ottaisi
31151: vistä yhteiskunnallisista päätöksistä, jotka ta-        lepäämässä olleen lainhuutoasian viran puolesta
31152: valla tai toisella liittyvät kiinteistöihin ja niiden   käsiteltäväksi saatuaan maanmittausviranomai-
31153: käyttöön.                                               selta tiedon kiinteistötoimituksen suorittami-
31154:    Yksityinen kansalainenhan joutuu elämäs-             sesta. Koska saantorekisteri suurimmalta osal-
31155: sään verrattain harvoin tekemisiin kiinteistö-          taan perustuisi kaupanvahvistajien luovutusil-
31156: tietojen kanssa, joskin kiinteistön ostossa tai         moituksista saataviin tietoihin, tulisi myös ny-
31157: myynnissä on kysymys hyvin tärkeästä ja ta-             kyinen kaupanvahvistusmenettely uudistaa saan-
31158: loudellisesti merkittävästä toimenpiteestä. Kui-        torekisterin toimivuuden turvaamiseksi.
31159: tenkin tieto erilaisista maanmittaustoimituk-              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
31160: sista, maankäytön suunnittelusta, kaavoista ja          väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän val-
31161: käyttöoikeuksien rajoituksista on tärkeää saa-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31162: da välitetyksi asianosaiselle joko kuulemista,          seuraavan kysymyksen:
31163: huomautusten tekoa tai muutoksenhakuoikeu-
31164: den käyttämistä varten. Mm. valtiontilintarkas-                    Aikooko Hallitus nopeuttaa kiinteis-
31165: tajat ovat kiinnittäneet huomiota kuulutusme-                   törekisterijärjestelmän uudistamista au-
31166: nettelyn epäkohtiin ja niistä johtuviin oikeuden                tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla ta-
31167: menetyksiin. Edellä selostetun uudistuksen                      pahtuvaksi, jotta tiedon saanti kiinteis-
31168: avulla pystyttäisiin varsin helposti selvittämään               töistä ja maankäytöstä yleensä helpot-
31169: kysymyksessä olevat kiinteistöt, niiden omista-                 tuisi ja eri kiinteistörekisterit saataisiin
31170: jat, rasitteet ja omistajien osoitteet. Saantorekis-            yhtenäisiksi?
31171: terin kautta voitaisiin selvittää myös sellaiset
31172:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
31173: 
31174:                                            Tuulikki Petäjäniemi
31175:                                                 N:o 184                                                3
31176: 
31177: 
31178: 
31179: 
31180:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31181: 
31182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jakoasetusta on muutettu 19 pa1vana maa-
31183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          liskuuta 1982 annetulla asetuksella (230/82)
31184: olette. 7 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn kir-        ja kaavoitusalueiden jakoasetusta samana päi-
31185: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vänä annetUlla asetuksella (231/82) siten, että
31186: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        maarekisteriä ja tonttikirjaa voidaan 1 päivästä
31187: Tuulikki Petäjäniemen näin kuuluvasta kirjal·          toukokuuta 1982 lukien pitää automaattisen
31188: Iisesta kysymyksestä n:o 184:                          tietojenkäsittelylaitteiston avulla.
31189:                                                           Maarekisteristä ja tonttikirjasta on tarkoitus
31190:            Aikooko Hallitus nopeuttaa kiinteis-        muodostaa yhtenäinen kiinteistörekisteri. Asian
31191:         törekisterijärjestelmän uudistamista au-       edellyttämät säännösehdotukset ovat valmistel-
31192:        .tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla ta-      tavana kiinteistörekisterityöryhmässä. Työryh-
31193:         pahtuvaksi, jotta tiedon saanti kiinteis-      män ehdotuksen valmistuttua tarpeelliset laki-
31194:         töistä ja maankäytöstä yleensä helpot-         esitykset on tarkoitus antaa mahdollisimman
31195:         tuisi ja eri kiinteistörekisterit saataisiin   pian. Yhtenäinen kiinteistörekisteri on tarkoi-
31196:         yhtenäisiksi?                                  tus muodostaa nimenomaan automaattisen tieto-
31197:                                                        jenkäsittelyn avulla pidettäväksi rekisteriksi.
31198:                                                        Samalla on tarkoituksena· mahdollistaa tarpeel-
31199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            liset yhteydet muihin kiinteistötietoja sisältä-
31200: tavasti seuraavaa:                                     viin rekistereihin.
31201:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
31202: 
31203:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
31204: 4                                             1982: V{>.
31205: 
31206: 
31207: 
31208: 
31209:                           Tili    Riksdagens             Herr     Talman
31210: 
31211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förordningen den: 19 mars 1982 (230/82) och
31212: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              förordningen om skifte inom planläggningsom-
31213: velse av den 7 maj 1982 tili vederbörande              råde genom en förordning (231/82) av samma
31214: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         datum så, att jordregister oeh rtomtbok räknat
31215: jande av riksdagsman Tuulikki Petäjäniemi un-          från den 1 maj 1982 kan ·föras med anlitande
31216: dertecknade spörsmål nr 184:                           av automatisk databehandling.
31217:                                                           Avsikten är att av jordregister och tomtbok
31218:           Ämnar Regeringen påskynda en änd-            bilda ett enhetligt fastighetsregister. De av
31219:        ring av systemet med fastighetsregister,        ärendet förutsatta förslagen till stadganden är
31220:        så att registerföringen kan ske med an-         under beredning i arbetsgiuppen för utredning
31221:        litande av automatisk databehandling i          av frågan om fastighetsregister. Avsikten är att
31222:        syfte att underlätta tillgången tili infor-     de erforderliga propositionerna avlåts så fort
31223:       .mation om fastigheter och markanvänd-           som möjligt efter det att arbetsgruppens för-
31224:        ning överhuvudtaget och att förenhet-           slag blivit färdigt. Enligt planerna kommer ett
31225:        liga .de. olika fastighetst;egistren?           enhetligt fastighetsregister litt bildas genom att
31226:                                                        uttryckligen anlita automatisk databehandling i
31227:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           samband med registerföringen. Avsikten är att
31228: samt anföra följande:                                  samtidigt möjliggöra behövliga förbindelser med
31229:   Förordningen om skifte har ändrats genom             andra register för fastighetsuppgifter.
31230:      Helsingfors den 9 juni 1982
31231:             .·-.'-
31232:       ··;
31233:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
31234:                                             1982 vp.
31235: 
31236: Kirjallinen kysymys n:o 185
31237: 
31238: 
31239: 
31240: 
31241:                                  Piipari ym.: Terveydenhuoltoalan koulutukseen lukeutuvien va-
31242:                                      lintamenettelyn uudistamisesta
31243: 
31244: 
31245: 
31246: 
31247:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31248: 
31249:    Terveydenhuoltoalan koulutukseen hakeutu-       nön mukaan soveltuvuustesteihin tulee jo alku-
31250: minen tapahtuu yhteisvalinnan kautta. Merkille     valinnoissa valituksi sellainen hakija, jolla on
31251: pantavaa on se, että hoitoalan koulutukseen on     hyvinkin satunnaisen työkokemuksen tai hoi-
31252: hakemassa jatkuvasti suureneva ryhmä.              toalalle merkityksettämän koulutuksen perus-
31253:    Vuonna 1981 oli hakijoita 40 563, JOista        teella hankittu korkea alkupistemäärä.
31254: opiskelupaikan ulkopuolelle jäi 31 013. Saatu-        Tämä aiheuttaa jo lähtötilanteessa sen, että
31255: jen ennakkotietojen mukaan hakijoiden määrä        hakijat joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska
31256: on vuonna 1982 lisääntynyt 45 OOO:een.             kaikki eivät ole tietoisia erilaisista kiertoteistä
31257:     Koulutuksen ulkopuolelle, jos opiskelupaik-    alkupisteiden lisäämiseksi.
31258: kansa peruuttaneita ei lasketa mukaan, jäi            Päästätodistuksen yksittäiset arvosanojen ko-
31259: lähes 44 000 ammatillisiin oppilaitoksiin hake-    rotukset eivät myöskään anna oikeaa kuvaa
31260: nutta. Heistä pelkästään 31 000 haki sairaan-      teoreettisista opiskeluedellytyksistä. Oikeampi
31261: hoito-oppilaitoksiin.                              arvio saataisiin, jos päästötodistuksen lukuai-
31262:                                                    neiden tai kaikkien aineiden alkuperäinen kes-
31263:     Hoitoalalle hakevat eivät kilpaile hakukor-    kiarvo otettaisiin pisteytykseen mukaan.
31264: tissa esitetyissä toiveissa muiden keskiasteen        Kun jo alkuvalinnassa tapahtuvan vinou-
31265: oppilaitosten kanssa. Heidän valintatoiveensa      tuman lisäksi käytettävät soveltuvuustestit
31266: kattavat n. 90-prosenttisesti ainoastaan tervey-   eivät käytännöstä tehtävien johtopäätösten
31267: denhuoltoalan, ja jos otetaan laborantti- ja       perusteella ota riittävästi huomioon alalle
31268: emäntäkoulu lähitoiveina pois, on tulos vielä-     soveltuvuutta, valikoituu alalle henkilöitä, joi-
31269: kin merkittävämpi.                                 den sekä koulutus- että ammattimotivaatio
31270:     Koska on todettu, että hoitoalalle hakevat     on heikko. Tämä aiheuttaa jo opiskeluvai-
31271: eivät kilpaile hakukorteista saatujen tietojen     heessa opiskelun keskeyttämistä sekä myöhem-
31272: mukaan muiden ammatillisten opintolinjojen         min ammatissa viihtymättömyyttä.
31273: kanssa, olisi harkittava, että hoitoalojen haku       Hoitoalan luonteen huomioiden valintatilan-
31274: sekä valinta tulisi eriyttää ja aikaistaa.         teessa tulisikin painottaa nykyistä enemmän
31275:     Tarkoituksenmukaista olisi esimerkiksi jär-    alalle soveltuvuutta. Hyvän lopputuloksen tur-
31276:  jestää hoitoalan hakuaika joulukuussa, jolloin    vaamiseksi olisi ennen kaikkea tutkittava, mil-
31277: pääsykokeet olisivat helmikuussa. Tulokset saa-    laisia kriteereitä soveltuvuuden mittaamisessa
31278:  taisiin maaliskuussa. Kun muihin keskiasteen      tulisi käyttää.
31279:  oppilaitoksiin on hakuaika maaliskuun puoli-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31280:  välistä huhtikuun puoliväliin, mahdollistettai-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
31281:  siin näin menettelemällä osalle 30 OOO:sta hoi-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31282:  toalan ulkopuolelle jääneestä hakeminen muihin    vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
31283:  koulutuspaikkoihin.
31284:     Myöskään opiskelumenestyksen kannalta ny-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31285:  kyinen valintamenettely ei takaa parasta mah-             ryhtyä, että terveydenhuoltoalan koulu-
31286:  dollista lähtökohtaa. Nyt toteutettavan käytän-           tukseen hakeutuville voidaan taata itse-
31287: 088200640X
31288: 2                                         1982 vp.
31289: 
31290:      näinen hakumenettely, kuten esim. tek-          vuutta satunnaisesti kerättyihin alkupis-
31291:      nilliseen koulutukseen hakeutuminen ta-         teisiin verrattuna, ja
31292:      pahtuu,                                            että tieteellisesti tutkittaisiin, millai-
31293:         että valintamenettelyssä painotettai-        sia kriteereitä soveltuvuuden mittaami-
31294:      siin nykyistä enemmän alalle soveltu-           sessa tulisi käyttää?
31295:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
31296: 
31297:       Anna-Liisa Piipari            Peter Muurman               Pertti Hietala
31298:       Pirkko Työläjärvi             Lea Sutinen                 Kaj Bärlund
31299:       Mikko Elo                     Kauko Juhantalo             Jorma Rantala
31300:       Pekka Starast                 Matti Maijala               Pentti Lahti-Nuuttila
31301:       Juhani Surakka                Lasse Lehtinen              Eino Grönholm
31302:       Seppo Tikka                   Liisa Jaakonsaari           Helge Siren
31303:       Bror Lillqvist                Seija Karkinen              Aila Jokinen
31304:       Jouko Tuovinen                Paula Eenilä                Terhi Nieminen-Mäkynen
31305:       Pirjo Ala-Kapee               Saara-Maria Paakkinen       Mikko Rönnholm
31306:       Jouko Skinnari                Kaisa Raatikainen           Termu Laine
31307:                                                 N:o 18.5                                              3
31308: 
31309: 
31310: 
31311: 
31312:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31313: 
31314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suorittaja voi osoittaa koulutusta haluavalle
31315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muun vapaan oppilaspaikan silloin kun hakija
31316: olette 7 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn kir-         ei pääse ensisijaisesti pyrkimäänsä koulutuk-
31317: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       seen. Yhteisvalintajärjestelmä antaa mahdolli-
31318: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        suudet yhteensovittaa koulutustarjontaa ja -ky-
31319: Anna-Liisa Piiparin ym. näin kuuluvasta kir-           syntää. Tämän vuoksi ei voida pitää perustel-
31320: jallisesta kysymyksestä n:o 185:                       tuna irrottaa yhteisvalinnasta mitään siihen
31321:                                                        nyt kuuluvaa koulutusalaa, vaan päinvastoin
31322:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sen ulkopuolella olevat keskiasteen koulutus-
31323:        ryhtyä, että terveydenhuoltoalan koulu-         alat tulee pitkän aikavälin kuluessa saattaa yh-
31324:        tukseen hakeutuville voidaan taata itse-        teisvalintaan.
31325:        näinen hakumenettely, kuten esim. tek-             Yhteisvalintaa on toteutettu koko maassa
31326:        nilliseen koulutukseen hakeutuminen ta-         vuodesta 1979. Siihen kuuluvien koulutusalo-
31327:        pahtuu,                                         jen valintaperusteet määrätään alakohtaisesti.
31328:           että valintamenettelyssä painotettai-        Valintajärjestelyä ja -perusteita pyritään kehit-
31329:        siin nykyistä enemmän alalle soveltu-           tämään saatujen kokemusten, selvitysten ja tut-
31330:        vuutta satunnaisesti kerättyihin alkupis-       kimusten perusteella.
31331:        teisiin verrattuna, ja                             Opetusministeriö on tukenut määrärahoin eri
31332:           että tieteellisesti tutkittaisiin, millai-   korkeakoulujen piirissä suoritettuja ja parhail-
31333:        sia kriteereitä soveltuvuuden mittaami-         laan suoritettavia, valintaan liittyviä tutkimuk-
31334:        sessa tulisi käyttää?                           sia. Ne liittyvät pääasiassa nuorten halukkuutta
31335:                                                        ja valikoitumista ammatilliseen koulutukseen
31336:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koskeviin ongelmiin. Hallitus pitää tärkeänä
31337: vasti seuraavaa:                                       suorittaa yhteisvalinnan kehittämiseen liittyviä
31338:     Ammatillinen peruskoulutus uudistetaan ku-         tutkimuksia. Samoin on tarpeen tutkia esimer-
31339: luvalla vuosikymmenellä. Uudistusta koskevan           kiksi terveydenhuollon koulutuksen oppilasva-
31340: keskiasteen koulutuksen kehittämislain mukai-          linnassa käytettyjä soveltuvuutta mittaavia kri-
31341: sesti kaikille peruskoulun ja lukion päättäville       teereitä ja ylipäänsä soveltuvuuskokeiden mer-
31342: nuorille järjestetään mahdollisuus päästä amma-        kitystä oppilasvalinnassa. Tällaisen tutkimuksen
31343: tillisesti eriytyvään koulutukseen. Tämä mer-          tarpeellisuuteen on kiinnittänyt huomiota myös
31344: kitsee muun ohella sitä, että oppilasvalinta           ammattikasvatushallituksen asettama työryhmä,
31345: muuttuu luonteeltaan karsivasta sijoittelevaksi.       joka on 31. 5. 1982 jättänyt keskusvirastolle
31346: Kun eri alojen koulutuspaikkojen lukumäärä             ehdotuksen terveydenhuollon koulutuksen oppi-
31347: ensisijaisesti määrätään työelämän tarpeiden           lasvalinnan kehittämistoimenpiteistä. Hallitus
31348: mukaisesti, seuraa tästä, että erittäin suosituilla    edellyttää ammattikasvatushallituksen ryhtyvän
31349: aloilla koulutuspaikat eivät riitä kaikille haluk-     toimenpiteisiin terveydenhuollon koulutuksen
31350: kaille. Koulutuspaikkojen varaaminen koko ikä-         valintaperusteiden kehittämistä koskevan tie-
31351: luokalle puolestaan välttämättä edellyttää sel-        teellisen tutkimuksen käynnistämiseksi.
31352: laista valintajärjestelmää, jossa oppilasvalinnan
31353:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
31354: 
31355:                                                                      Opetusministeri Kalevi Kivistö
31356: 4                                           1982 vp;
31357: 
31358: 
31359: 
31360: 
31361:                           Till Riksdagens Herr Talman
31362: 
31363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åt sökanden lediga utbildningsplatser då sök-
31364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         nadena inte kommer in på det utbildningsom-
31365: velse av den 7 maj 1982 tili vederbörande         råde de i första rum sökt sig till. Det gemen-
31366: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    samma urvalet möjliggör en koordinering av
31367: jande av riksdagsman Anna-Liisa Piipari m.fl.     utbildningsutbudet och -efterfrågan. Därför kan
31368: undertecknade spörsmål nr 185:                    man inte anse det vara motiverat att frigöra
31369:                                                   något utbildningsområde från detta system,
31370:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen utan tvärtom borde de utbildningsområden på
31371:        vidta för att garantera sökanden tili mellanstadiet som nu står utanför systemet i
31372:         utbildningssektorn för hälsovård ett framtiden inbegripas i samurvalssystemet.
31373:         självständigt urvalsförfarande i likhet       Det gemensamma urvalet infördes i hela
31374:         med t.ex. sökandet till teknisk utbild- landet år 1979. Urvalsgrunderna för de utbild-
31375:         ning,                                     ningsområden som ingår i detta urval bestäms
31376:            för att lämpligheten för området skall skilt för varje pmråde. Urvalsarrangemangen
31377:         betonas mera än de sporadiskt hopsam- och -kriterierna kommer att utvecklas på basen
31378:         lade grundpoängen vid urvalsproven, av erhållna erfarenheter, utredningar och un-
31379:         och                                       dersökningar.
31380:            för att vetenskapligt undersöka vilka      Undervisningsministeriet· har uriderstött me-
31381:         kriterier man skulie använda för att delst anslag urvalsundersökningar som utförts
31382:         mäta lämpligheten?                        eller för närvarande utförs vid högskolor. Dessa
31383:                                                   undersökningar gäller närmast problem i an-
31384:  . Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- slutning till de ungas preferenser och sökande
31385: samt framföra följande:                            till yrkesutbildning. Regeringen anser det vik-
31386:    Den grundläggande yrkesutbildningen kom- tigt att utföra undersökningar i anslutning till
31387: mer att reformeras under detta årtionde. 1 en- utvecklandet av det gemensamma urvalssystemet.
31388: lighet med lagen om utvecklandet av utbild- Likaledes är det nödvändigt att studera t.ex.
31389: ningen på mellanstadiet, viiken stadgar om kriterier för mätning av lämplighet för hälso-
31390: reformen, erbjuds alla de unga som gått ut vårdsutbildning vid elevintagningen, och över-
31391: grundskolan och gymnasiet möjlighet att få huvudtaget att studera urvalsprovens betydelse
31392: yrkesmässigt differentierad utbildning. Detta för elevvalet. Behovet av en dylik undersök-
31393: innebär bl.a. att elevurvalet blir till sin natur ning har betonats bl.a. av den arbetsgrupp som
31394: en selektiv placeringsprocess. Då utbildnings- tillsatts av yrkesutbildningsstyrelsen och som
31395: platserna vid de olika utbildningsområdena i den 31. 5. 1982 överlämnat till styrelsen ett
31396: främsta rum bestäms av arbetslivets behov förslag om åtgärder för utvecklandet av elevin-
31397: följer härav att det inte finns tillräckligt med tagningen inom hälsovårdsutbildningen. Rege-
31398: utbildningplatser på mycket populära utbild- ringen förutsätter att yrkesutbildningsstyrelsen
31399: ningsområden. Utbildningsplatser för hela ål- skrider till åtgärder för att inleda den veten-
31400: dersgrupper i sin tur innebär oundvikligen ett skapliga forskning om urvalsgrunderna inom
31401: urvalssystem där urvalsförrättaren kan hänvisa hiilsovårdsutbildningen.
31402:      Helsingfors den 16 juni 1982
31403: 
31404:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
31405:                                               19s2 vp.
31406: 
31407: Kirjallinen kysymys n:o 186
31408: 
31409: 
31410: 
31411: 
31412:                                   Pihlajamäki: Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien aseman
31413:                                       parantamisesta
31414: 
31415: 
31416:                          Edusku. nnan        Herra Puhemiehelle
31417: 
31418:    Kuntim väliset taloudelliset erot ovat kas-       tyritinen kunnallisen työllistämistuen \ piiriin
31419: vaneet : viime vuosina varsin voi1llakkaastL         ilman, että työlliställlistuen määrää on aina-
31420: Viime wosikymmenen poolenvälln jälkeen on            kaan toistaiseksi kcirotettu, on aiheuttanut
31421: maaseutukuntien keskimääräinen veroäyrin             kunnille lisääntyviä kustannuksia.         ·
31422: hinta . ~Wussut selvästi nopeammin kuin kau-             Edellä mainitut toimenpiteet on kohdistettu
31423: punkikrintien. Vuonna 1981 olivat korkeimmat         muodollisesti . tasapuolisesti eri kuntiin. On
31424: vahvisretut vetoäyrin hinnat 18,5 penniä ja          kuitenkin selvää, .että valtionosuuksien, alenta-
31425: alhaisin ··14 penniä. Asuinpaikkansa takia kan-      minen vaikuttaa kielteisimmin niihin kuntiin,
31426: salainen· voi siis joutua maksamaan äyriltä jopa     joiden tulonmuodostuksessa valtionosuuksien
31427: neljänneksen enemmän kunnallisveroa kuin             merkitys on suurin. Nämä taas ovat yleensä
31428: joku tomen.                                          vähätuloisia maaseutukuntia. Hallituksen 27. 4.
31429:     Mainitfuun kielteiseen . kehitykseen ovat        1982 antamassa · talouspoliittisessa selonteossa
31430: merkittiiviisti vaikuttaneet kuntien valtionosuus-   todetaankin, että .,kuntien väliset erot saatta-
31431: järjestelmään tehdyt heikennykset. Mainitta~         vat edelleen hieman lisääntyä".
31432: koon, että kuluvan vuoden tulO- ja menoarvion            Valtion kustannusvastuuosuuden siirtäminen
31433: hyväksymisen yhteydessä ·päätettiin mm. alen-        entistä enemmän kunnille merkitsee .samalla
31434: taa oikeusaputoiminnan valtionosuusasteikkoa         yhteiskunnan verorasituksen siirtämistä lisään-
31435: 20 prosenttiyksikköä, alentaa palo- ja pelastus-     tyvässä määrin heikomman maksukyvyn omaa-
31436: toimen valtionosuusasteikkoa 4-10 kanto-             vien kansalaisten kannettavaksi. Tämä ei liene
31437: kykyluokkien kunnissa 5 prosenttiyksikköä            kuitenkaan millään tavoin perusteltavissa.
31438:  sekä muuttaa terveyskeskusten ja erikoissai-          · Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
31439:  raanhoitolaitosten valtionosuussäännöksiä poti-     järjestyksen 37 S:n 1 momentin nojalla val-
31440:  lailta perittävien maksujen ja ylläpidosta perit-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31441:  tävien korvausten huomioon ottamisen osalta         seuraavan kysymiksen:                           ·
31442:  siten, että kunnat menettävät kuluvana vuonna
31443:  valtionosuuksia noin 50 milj. markkaa. Edel-                  Tietääkö Hallitus, että kustannusrasi-
31444: leen päätettiin rajOittaa kuntien kulttuurisih-             tusten surtammen valtiolta kuntien
31445:  teerien lukumäärä 60:een siitä huolimatta,                 vastattavaksi · lisää erityisesti · heikon
31446:  että kunnat olivat ennättäneet perustaa voi-               veronmaksukyvyn omaavien henkilöiden
31447:  massa olleen ·lain nojalla moninkertaisen mää-             verotaakkaa, ja
31448:  rän kulttuurisihteerin virkoja. Samoin seutukaa-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31449:  voituksen valtionosuusjärjestelmään hyväksytyt             ryhtyä erityisesti ensi vuoden valtion
31450:  rajoitukset tulevat siirtämään seutukaavoituksen           tulo- ja menoarvion laatimisen yhtey-
31451:  kustannusvastuuta tuntuvasti valtiolta kunnille.           dessä taloudellisilta voimavaroiltaan
31452:  Myös virastotyöjärjestelmän lakkauttaminen ja              heikkojen kuntien aseman jatkuvan
31453:  sen avulla työllistettyjen toimihenkilöiden siir·          heikkenemisen estämiseksi?
31454:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
31455: 
31456:                                         Veikko Pihlajamå"ki
31457: 
31458: 
31459: 088200608W
31460: 2                                            1982 vp.
31461: 
31462: 
31463: 
31464: 
31465:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
31466: 
31467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 ,§:n 1 momentissa      Yleisen oikeusaputoiminnan valtionosuusas-
31468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     teikon alentaminen perustuu oikeusaputoimi-
31469: olette 7 päivänä. toukokuuta 1982 päivätyn kir-   kunnan (Komiteanmietintö 1981:: 16) teke-
31470: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-  mään selvitykseen ja siitä annettuihin lausun·
31471: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   toihin. Vaikka valtionosuusasteikon alennusta
31472: Veikko Pihlajamäen näin kuuluvasta kirjalli-      voidaan pitää yksittäisen kunnan kannalta sen
31473: sesta kysymyksestä n:o 186:                       asemaa heikentävänä, on sitä kuitenkin pidet-
31474:                                                   tävä niiden valtionosuusjärjestelmän kehittämi-
31475:            Tietääkö Hallitus, että kustannusrasi- selle asetettujen yleisten periaatteiden mukai-
31476:          tusten siirtäminen valtiolta kuntiep sena, jotka tähtäävät eri tehtäviin myönnettä-
31477:          vastattavaksi lisää entylsesti heikon vien valtionosuuksien asteikkojen yhtenäistämi-
31478:          ver~mmaksukyvyn omaavien henkilöiden     seen niin, että vältyttäisiin kuntien palvelutuo-
31479:          verotaakkaa, ja                          tannon vinoutumisilta ja luotaisiin yhtäläiset
31480:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo edellytykset kunnan kaikkien palvelutoiminto-
31481:          ryhtyä erityisesti ensi vuoden valtion jen kehittämiselle. Lisäksi on huomattava, että
31482:          tulo- ja menoarvion laatimisen yhtey- yleisestä oikeusaputoiminnasta annettua lakia
31483:          dessä taloudellisilta voimavaroiltaan muuttamalla tehtäisiin mahdolliseksi laajentaa
31484:          heikkojen kuntien aseman. . jatkuvan oikeusaputoimintaa myös sellaisille alueille,
31485:          heikkenemisen estämiseksi?               jotka eivät toistaiseksi ole toiminnan piiriin
31486:                                                   kuuluneet.
31487:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Palo- ja pelastustoimen valtionosuusasteikon
31488: taen seuraavaa:                                   alentaminen on tarkoitettu tilapäiseksi toimen-
31489:  ·· Kuntien väliset taloudelliset erot eivät saa- piteeksi. Sen toteuttamisesta neuvoteltiin val-
31490: tujen selvitysten mukaan ole viime vuosina tion tulo- ja menoarvion valmistelun yhtey-
31491: kasvaneet. Taloudellisia eroja on voitu. aikai- dessä mm. kuntien keskusjärjestöjen kanssa.
31492: sempaa tehokkaammin tasoittaa sen jälkeen, voimassa olevan kunnallistalouden ·järjestely-
31493: kun kuntien yleisten rahoitusavustusten järjes- asiakirjan edellyttämällä tavalla. Palo- ja pelas-
31494: telmä saatettiin . lakisääteiselle pohjalle. Vii- tustoimen valtionosuusjärjestelmän täysimit-
31495: meksi yleisten raho~tusavustusten verotulojen taista voimaansaattamista pyritään lähivuosina
31496: täydennyksen myöntämisperusteita tarkistettiin jatkamaan vuoden 1982 tulo- ja menoarvion
31497: kuluvaa vuotta yarten tavalla, joka lisäsi kes- yhteydessä .esitetyn aikataulun mukaisesti..
31498: kimääräistä heikommassa . taloudellisessa ase- Aluehälytyskeskusverkoston .tultua lähiaikoina.
31499: massa olevien kuntien saamaa verotulojen täy- kokonaisuudessaan valmiiksi näyttäisi ·olevan
31500: dennystä. Yleisten rahoitusavustusten määrära- mahdollisuuksia siirtää niihin käytettyjä voima-
31501: haa cm muutoinkin .lisätty, minkä vuo~i edel- varoja käyttötalouden valtionosuuksiin, mikä.
31502: lytykset harkinnanvaraisten avustusten entistä osaltaan helpottaisi sanotussa aikataulussa pysy-
31503: laajamittaisempaan · myöntämiseen ovat· paran- mistä.
31504: tuneet.                                              Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoitolaitosc·
31505:     Erot kuntien veroäyrin hintojen välillä ovat ten maksujärjestelyillä taas ei suoranaisesti
31506: kyllä edelleenkin verraten suuret. Tilanne on vähennetty kuntien makSujen taikka valtion-
31507: kuitenkin viime vuosina tässäkin suhteessa pa- osuuden muodossa aikaisemmin saamia tuloja,
31508: rantunut. Vuonna 1975 oli alhaisimman . ja· vaan valtion ja kuntien kesken jaettiin uudella
31509: korkeimman veroäyrin hinnan ero 6,5 penniä. tavalla se tulonlisäys, jonka alalla toteutetut
31510: Vuonna 1981 se oli enää 4,5 penniä.               maksujen korotukset tuottavat.
31511:                                                 N:o 186                                               3
31512: 
31513:    Kuntien kulttuurisihteerien lukumäärän ra-             Huolimatta niistä kysymyksessä mrumtwsta
31514: joittaminen puolestaan liittyy osana niihin val-       toimenpiteistä, joilla on jouduttu eräiltä osin
31515: tionapuhenkilöstön määrän rajoituksiin, joita          säätelemään kuntien ja valtion väliseen kustan-
31516: on viime vuosina jouduttu toteuttamaan val-            nustenjakoon vaikuttavia tekijöitä, ei ole ha-
31517: tiontalouden ja myös kunnallistalouden meno-           vaittavissa, että yhteiskunnan verorasitus olisi
31518: jen kasvun sopeuttamiseksi käytettävissä ole-          siirtynyt aikaisempaa enemmän kunnallisveron
31519: viin rahoitusresursseihin niin, että voitaisiin        puolelle. Kysymyksessä mainittujen vähentynei-
31520: välttyä kokonaisveroasteen nousulta. Vuoden            den valtionosuuksien vastapainoksi ovat val-
31521: 1983 tulo- ja menoarviota valmisteltaessa py-          tionosuudet ja -avustukset kuntien kannalta
31522: ritään selvittämään mahdollisuudet kulttuurisih-       keskeisillä hallinnonaloilla kuten opetustoimessa
31523: teerien määrän rajoitusten poistamiseen tai            ja terveydenhoidossa määrältään kasvaneet no-
31524: lieventämiseen.                                        peammin kuin kuntien menot. Valtionosuuksien
31525:     Seutukaavoituksen valtionosuusjärjestelmää         suhteellinen merkitys kuntien menojen rahoi-
31526: uudistettaessa on lähdetty siitä, että valtion-        tuksessa on näillä hallinnonaloilla siten kasva-
31527: osuuden suhteellinen osuus seutukaavoituksen           nut. On myös huomattava, että ns. valtava-
31528: menojen. 'rahoituksessa pysyisi samalla tasolla        lakiesityksen käsittelyn yhteydessä on päädytty
31529: kuin vanhan valtionosuusjärjestelmän voimassa          järjestelyyn, joka merkitsee suurempia valtion-
31530: ollessa. Toistaiseksi ei vielä, asian tuoreuden        osuuksia kuin hallituksen esityksessä ehdotet-
31531: vuoksi, ole käytettävissä luotettavia seuranta-        tiin. Kunnallistalouden osuus bruttoveroasteesta
31532: tietoja tilanteen kehityksestä. Toisaalta kuiten-      on viime vuosina pysynyt verraten vakaasti
31533: kin tiedetään jo, että uudistus on merkittävällä       noin 8,5 prosenttina.
31534: tavalla vähentänyt valtionosuuksien hakemiseen            Taloudellisilta voimavaroiltaan heikkojen
31535: ja suorittamiseen liittyvää ballinnollista työtä       kuntien aseman vahvistamiseen pyritään ec:Iel-
31536: ja ratkaisevasti jouduttanut valtionosuuksien          leen mm. kehittämällä yleisten rahoitusavustus-
31537:  maksamista. Tilanteen kehittymistä seurataan          ten järjestelmää yleensä ja huolehtimalla siitä,
31538: tiiviisti ja ryhdytään tarvittaessa asian vaati-       että harkinnanvaraista rahoitusavustuksia varten
31539: miin toimenpiteisiin.                                  varattaisiin kulloiseenkin tulo- ja menoarvioon
31540:     Hallitusohjelman mukaisesti tullaan erikseen       riittävä määräraha. Näin menetellen on ha-
31541: selvittämään yhteistyössä mm. kuntien keskus-          vaittu mahdolliseksi joustavimmalla ja nopeim-
31542: järjestöjen kanssa kunnallisen työllistämistuen        malla tavalla korjata syntyneitä epäkohtia.
31543:  tarkistamismahdollisuuksia siten, että virasto-
31544:  työjärjestelmällä työllistettyjen, toimihenkilöiden
31545:  työllistämistä voitaisiin edistää.
31546:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
31547: 
31548:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Ahde
31549: 4                                                   19.82 -vp .
31550: 
31551: 
31552:                 ..'   ..   ,•
31553: 
31554: 
31555: 
31556: 
31557:                                 Tili Riksda.ge.ns . Herr              Talman
31558: 
31559:    I <lef ·syft~< 3 7 ·.§ · 1 mmh. · riksdagsordriirigen       Sänkningen ··av statsandelsskalan för den all-
31560: anger har Ni, HerrTalman, med Eder skriveJse               männa rättshjälpen bygger på rättshjälpskom:-
31561: ~v den T maj 1982 tili vederbörande medlem                 missionens ( kommittebetänkande 1981: 16) ut-
31562: av statsrådet oversänt avskrift ~v följande av             redning och utlåtandena om den. Fastän sänc
31563: riksdagsmäil Vdkko Pihlajamäki undertecknade               kandet av statsaridelsskalilri för enstaka kom-
31564: spörsmål ili: 186:           ·                             munei:s del kan anses ha · försvagait detas ställ-
31565:                                                            ning, måste sänkningen ·dock anses överens-
31566:                Är Regeringen medveten om att överc         stämma med de allmänria principerna för ut-
31567:            förandet av ··kostnadsbördan· från staten       vecklandet av statsandelssystepiet, nätrtligen ett
31568:          . tili: kommunerna: ökar skattebördan sär-        förenhetligande av statsaridelar · · som .beviljas
31569:            skilt för personer med svag skattebetal-        för olika uppgifter. Syftet är att försöka und-
31570:           ningsförmåga, och ·               ·              vika en sn~dvridning av koj:nmunernas service-
31571:                vilka . åtgärder har Regeringen för         utbud och att'skapa likadana förutsättnir:jgar för
31572:            avsikt att vidta ·speciellt i samband med       utvecklande av alla komrtmnens servieeformer.
31573:        •. iitarbetimdet av statsförslaget för nästa        Dessutom bör observeras, att man geiiom att
31574:           år · för ·att · förhindra att ekonomiskt         ändra lagen orn allmän rättshjälpsverksamhet
31575:           svaga kommuners ställning ytterligare            möjliggör ett utvidgande av rätt'shjälperi också
31576:           försvagas?                                       tili sådanå områden som dess verksarnhet inte
31577:                                                            hittilis har omfattat.
31578:    So!n: svar på .detta spörsmål får : j~g vörd-               Sänkningen av statsahdelsskalan för. ·brandc
31579: samt anföra följande:                                      och räddningsväsendet är avsedd aitt ··vara en
31580:    De ekonomiska skillnaderna mellan kommu-                tilifällig åtgärd. Då den genomfördes rådgjorde
31581: nerna har enligt erhållna utredningar inte växt            man i samband med ·att ståtsförslagef utarbeta~
31582: under de senaste åren. Ekonomiska skilinader               des bl.a. med kommunernas centralorganisatio-
31583: har kunnat jämnas ut effektivare än tidigare               ner på det sätt som regleringsdokurnentet för
31584: efter det att det allmänna finansieringsunder-             kommunalhushållningen förutsätter. Man strä-
31585: stödetitill 'köi'nmunerna lagfästs.>Senast jusitera-       var att under de närmaste åren bringa systemet
31586: des grunderna för beviljande av allmänt finan-             med statsandel för brand- och räddningsväsen-
31587: sieringsunderstöd som komplettering tili skatte-           det i kraft i sin fulla utsträckning i enlighet
31588: inkomsterna för innevarande år på ett sätt som             med den tidtabell som framlagts i samband
31589: ökade kompletteringen av skatteinkomsterna                 med utarbetandet av statsförslaget för år 1982.
31590: för de kommuner som är i en sämre ekonomisk                Sedan nätet av kretsalarmeringscentraler inom
31591: ställning än genomsnittet. Anslaget för allmän-            en nära framtid blivit färdigt, verkar det fin-
31592: na finansieringsunderstöd har också annars                 nas möjligheter att överföra de resurser som
31593: ökats, vilket innebär förbättrade möjligheter att          använts för dessa tili statsandelarna för drifts-
31594: bevilja understöd enligt prövning i större ut-             hushållningen, vilket skulle göra det lättare
31595: sträckning än tidigare.                                    att hålla fast vid ovan nämnda tidtabell.
31596:    Skillnaderna i uttaxering per skattöre mellan               Arrangemangen beträffande hälsocentralernas
31597: kommunerna är nog fortfarande tämligen stora.              och specialsjukvårdsanstalternas avgifter mins-
31598: Situationen har dock under de senaste åren                 kade inte direkt de inkomster som kommuner-
31599: blivit bättre också i detta avseende. Ar 1975              na tidigare fått antingen som avgifter ellet i
31600: var skillnaden mellan den lägsta och den högsta            form av statsandel, utan de ökade inkomster
31601: ut:Itaxeringen per skattöre 6,5 penni. Ar 1981             som de förhöjda avgifterna innebär fördelades
31602: var den bara 4,5 penni.                                    på ett nytt sätt mellan kommunerna och staten.
31603:                                               N:o 186                                                 5
31604: 
31605:     Begränsningen av antalet kultursekreterare i        Oberoende av de åtgärder som nämns i
31606: kommunerna ansluter sig för sin del tili den        spörsmålet och genom vilka man sett sig tvung-
31607: begränsning av personai med SJtatsunderstöd         en att tili vissa delar reglera sådana faktorer
31608: som man de senaste åren har sett sig nödd tili      som inverkar på kostnadsfördelningen mellan
31609: för att anpassa utgiftsökningen i starsekonomin     stat och kommun, kan man inte lägga märl<e
31610: och även i den kommunala ekonomin tili de           tili, att den samhälleliga skattebördan i högre
31611: tillbudsstående finansieringsresurserna och kun-    grad än tidigare skulle ha överförts på kommu-
31612: na undvika en höjning av den totala skatteni-       nalskatten. Sam motvikt tili de i spörsmålet
31613: vån. Vid utarbetandet av statsförslaget för år      nämnda minskade statsandelarna har statsande-
31614: 1983 strävar man att utreda möjlighetema att        larna och -understöden på ur kommunernas
31615: avlägsna eller lindra begränsningarna för antalet   synpunkt centrala förvaltningsområden så som
31616: kul tursekreterare.                                 undervisningsväsendet och hälsovårdsväsendet
31617:    Vid förnyandet av statsandelssystemet för        till sina belopp växt snabbare än kommunernas
31618: regionplaneringen har man utgått ifrån att stats-   utgifter. Statsandelarnas relativa betydelse för
31619: andelens relativa del av finansieringen av re-      finansieringen av kommunernas utgifter har så-
31620: gionplaneringsutgifterna skulle förbli på samma     Iedes växt på dessa förvaltningsområden. Det
31621: nivå som under det tidigare gällande statsan-       bör även observeras, att man i samband med
31622: delssystemet. Tills vidare har man inte, efter-     behandlingen av de s.k. valtava-lagförslagen
31623: som frågan är så ny, tillförlitliga uppgifter om    har kommit överens om ett arrangemang som
31624: hur situationen utvecklaJts. Å andra sidan vet      innebär större statsandelar än vad som före-
31625: man redan att reformen avsevärt har minskat         slogs i regeringens proposition. Kommunalhus-
31626: det administrativa arbetet i samband med sö-        hållningens del av bruttoskattenivån har de se-
31627: kandet och utbetalandet av statsandelar och på      naste åren tämligen stabilt hållit sig vid ca 8,5
31628: ett avgörande sätt försnabbat utbetalningen av      procent.
31629: statsandelar. Man följer noggrant med hur si-           Man försöker fortfarande stärka ställningen
31630: tuationen utvecklas och vidtar vid behov så-        för kommuner med små ekonomiska resurser
31631: dana åtgärder som ärendet kräver.                   bl.a. genom att utveckla systemet med allmän-
31632:     I enlighet med regeringsprogrammet skall        na finansieringsunderstöd i allmänhet, och ge-
31633: man särskilt och i samarbete med bl.a. kommu-       nom .att tillse, aM: ett tillräckligt anslag i varje
31634: nernas centralorganisationer utreda möjlighe-       statsförslag reserveras för finansieringsunder-
31635: terna att justera det kommunala sysselsättnings-    stöd enligt prövning. Genom detta förfarande
31636: stödet så att de funktionärer som sysselsatts       har det visat sig att uppkomna missförhållan-
31637: genom systemet med arbeten vid ämbetsverk           den smidigast och snabbast kan korrigeras.
31638: även i fortsättningen kunde sysselsättas.
31639:      Helsingfors den 11 juni 1982
31640: 
31641:                                                         Minister för inrikesärendena Matti Ahde
31642: 
31643: 
31644: 
31645: 
31646: 088200608W
31647:                               1982 vp.
31648: 
31649: Kirjallinen kysymys n:o 187
31650: 
31651: 
31652: 
31653: 
31654:                               Peruutettu
31655: 
31656: 
31657: 
31658: 
31659: 088201128N
31660:                                                 ·1982 vp.                                                ..·
31661: 
31662: 
31663: Kirj'allirien kysymys ,n:o · 188
31664: 
31665: 
31666: 
31667: 
31668:                                     Miettilien ym.: Metsäntutkimuslaitoksen toimitilojen hajanaisuu-
31669:  ,1,,,•'.
31670:                                        desta aiheutuvien epäkohtien poistamisesta       ·
31671: 
31672: 
31673: 
31674:                            Ed;uskunnan Herra Puhemiehelle
31675: 
31676:    Kun MetsäntlitkiJ.m.lsiaitoksen perustamista         peräisin Suomen itsenäisyyttä edeltiineeltä ajal-
31677: suunniteltiin 1900~luyl.ln ..a,lussa, tavoitteena oli   ta ja ne ovat erittäin huonokuntoisia. Kun-
31678: saada se lähdseeti' yhteyteen Helsingin yliopis-        nostamismahdollisuukSia heikentää mm. se,
31679: tossa harjoitettavan metsätieteellisen tutkimuk-        että osa Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön
31680: sen ja opetuksen kanssa. Tavoitteena oli sääs-          osoitetuista rakennuksista on alkuaan asunto-
31681: tää resursseja mm. yhteisillä kirjastopalveluilla       rakennuksia, joiden suunnittelussa ei ole aikoi-
31682: ja luoda edellytyksiä hedelmälliseen yhteistoi-         naan voitu ottaa huomioon tutkimustyön eri-
31683: mintaan organisaatiorajan yli. Nämä tavoitteet          tyisvaatimuksia.
31684: ilmenevät selvästi mm. metsähallituksen vuo-               Kun Metsäntutkimuslaitos sijaitsee pääkau-
31685: den 1907 toimintakertomuksen liitteestä, jossa          punkiseudulla nykyään kolmessa eri toimipis-
31686: tarkasteltiin Metsäntutkimuslaitoksen perusta-          teessä, tavoitteellinen tutkimustyö on vaikeu-
31687: misen tarpeellisuutta ja siinä huomioon otetta-         tunut epätarkoituksenmukaisen tutkimusyksi-
31688: via näkökohtia.                                         köiden sijoittelun vuoksi. Lisäksi osastojen vä-
31689:    Metsätalon valmistuttua 1930-luvun lopulla           linen yhteistyö on heikentynyt matkojen han-
31690: ajatus samapaikkaisuudesta toteutui. Yli 40             kaluuden takia. Pirstoutuminen erillisiin toimi-
31691: vuotta on Metsätalon toisessa siivessä sijainnut        pisteisiin on vakavasti heikentänyt Metsäntut-
31692: Metsäntutkimuslaitos, kun taas toista yhteisen          kimuslaitoksen mahdollisuuksia harjoittaa me-
31693: rakennuksen osaa ovat hallinneet Helsingin              nestyksekästä tutkimustoimintaa metsätalouden
31694: yliopiston metsälaitokset.                              edistämiseksi.
31695:    Metsätalo on kuitenkin käynyt ahtaaksi jo               Jo 1970-luvun alussa laati Metsäntutkimus-
31696: 1960-luvulla. Metsäopetuksesta on perusopetus           laitos yhdessä Helsingin yliopiston kanssa
31697: jouduttu siirtämään Viikkiin, jossa sijaitsee muu       suunnitelman rakentaa yhteinen toimipiste Vii-
31698: osa maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.        kin alueelle.     Rakennushallituksen toimesta
31699: Metsäntutkimuslaitoksessa         tilanpuutetta on      suunnitelmat etenivät niin pitkälle, että Viikin
31700: taas ratkottu panostamalla maakunnalliseen tut-         kaavassa otettiin huomioon tuleva yhteinen
31701: kimusasemaverkkoon. Lisäksi on jouduttu                 metsäkeskus. Kaava on edelleen voimassa,
31702: vuokraamaan tiloja Pitäjänmäeltä yli 10 km:n            vaikka rakentamista ei toteutettukaan vielä
31703: päästä Metsätalolta. Viime aikoina on tilanah-          1970-luvulla.
31704: tautta helpotettu sijoittamalla tutkimustoimin-            Metsäntutkimuslaitoksen eri toimintayksiköi·
31705: taa Vantaan kaupunkiin Tikkurilaan yli 20               den saaminen saman katon alle on kiireinen
31706: km:n päähän Metsätalolta.                               tehtävä, jotta laitos voisi selviytyä sille asetuk-
31707:    Metsäntutkimuslaitoksen pääyksikön SIJOltta-         sessa annetuista tehtävistä. Samassa yhteydessä
31708: misratkaisut ovat osoittautuneet huonoiksi.             on huolehdittava siitä, että yhteys Helsingin
31709: Pitäjänmäen vuokrakiinteistö on kallis ja osit-         yliopiston metsälaitoksiin säilyy ja että raken-
31710: tain epätarkoituksenmukainen laboratoriotilo-           tamisessa hyödynnetään täysimääräisesti ne
31711: jen puutteen vuoksi. Tikkurilassa on saatu              säästömahdollisuudet, jotka syntyvät Metsän-
31712: käyttöön Maatalouden tutkimuskeskuksen siir-            tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston met-
31713: ron yhteydessä vapautuneita rakennuksia, joista         sälaitosten samapaikkaisuudesta.
31714: vain yksi on käyttökelpoinen. Huomattava osa               Edellä sanotun johdosta ja valtiopäiväjär-
31715: muista käyttöön annetuista rakennuksista on             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
31716: 088200572R
31717: 2                                            1982 vp.
31718: 
31719: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             hin, jotka .<?v:at- syntyp,eet samapaikkai-
31720: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              suuden ansiosta yli 40 vuoden aikana
31721:                                                          Metsätalossa, ja
31722:           Onko Hallitus tietoinen Metsäntutki-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31723:        muslaitoksen toimitilojen pirstoutumi-            Metsäntutkimuslaitoksen keskusyksikön
31724:        sesta pääkaupunkiseudun eri osiin toi-            tilojen saamiseksi Viikkiin siten, että
31725:        mintaa vaikeuttavalla tavalla sekä siitä,         mahdollisimman suuri osa tutkimus-
31726: ''
31727: . ~
31728:        että. samalla on katkeamassa yhteys               työssä tarvittavista palveluista saadaan
31729:        Helsingin yliopiston metsälaitoksiin ja           yhteiskäyttöön muiden metsätiedettä
31730:        niihin yhteisiin kirjasto- ym. palvelui-          harjoittavien organisaatioiden kanssa?
31731:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1982
31732: 
31733:          Mauri Miettinen              Väinö Rautiainen              Anssi Joutsenlahti
31734:          Tapani Mörttinen             Esko Pekonen                  Juhani Laitinen.
31735:          Mikko Ekorre                 Olavi Nikkilä                 Ingvar S. Melin
31736:          Niilo Hämäläinen             Anneli Kivitie                I.-C. Björklund
31737:                                             N:o 188
31738: 
31739: 
31740: 
31741: 
31742:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31743:                                                                                                     . '
31744:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    etteivät kaavoitukselliset seikat muodosta es-:.
31745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tettä Metsäntutkimuslaitoksen tai:koituksenmu~;
31746: olette 7 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          kaiselle sijoittamiselle alueelle. Alue soveltuu'
31747: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Metsäntutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi mm.
31748: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      siellä tutkimustarkoituksiin käytettävissä ole-
31749: edustaja Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta       vien pelto- ja puistoalueiden vuoksi. Osaa Maa.:
31750: kirjallisesta kysymyksestä n:o 188:                talouden tutkimuskeskukselta vapautuneista ja
31751:                                                    vapautuvista rakennuksista voidaan eri asteis-
31752:           Onko Hallitus tietoinen Metsäntutki-     ten korjaustoimenpiteiden jälkeen käyttää Met-
31753:        muslaitoksen toimitilojen pirstoutumi-      säntutkimuslaitoksen tarpeisiin. Korjaustoimen-
31754:        sesta pääkaupunkiseudun eri osiin toi-      piteitä varten on vuosien 1981 ja 1982 tulo-
31755:        mintaa vaikeuttavalla tavalla sekä siitä,   ja menoarvioissa myönnetty vajaan 2,5 milj.
31756:        että samalla on katkeamassa yhteys          markan määräraha. Korjausten jälkeen käyt-
31757:        Helsingin yliopiston metsälaitoksiin ja     töön saatavat tilat eivät määrällisesti riitä koko
31758:        niihin yhteisiin kirjasto- ym. palvelui-    laitosta ajatellen, eivätkä ne kaikilta osin pi-
31759:        hin, jotka ovat syntyneet samapaikkai-      temmän päälle laadullisesti vastaa nykyaikaisen
31760:        suuden ansiosta yli 40 vuoden aikana        tutkimuslaitoksen tutkimus- ja toimistotarpei-
31761:        Metsätalossa, ja                            ta. Tämän vuoksi on melko mittava uudisra-
31762:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      kentaminen välttämätön ennen kuin Metsäntut-
31763:        Metsäntutkimuslaitoksen keskusyksikön       kimuslaitoksen keskusyksikkö kokonaisuudes-
31764:        tilojen saamiseksi Viikkiin siten, että     saan voi siirtyä Jokiniemeen.
31765:        mahdollisimman suuri osa tutkimus-             Metsäntutkimuslaitoksen siirtyminen Vantaan
31766:        työssä tarvittavista palveluista saadaan    Jokiniemeen on suunniteltu tapahtuvaksi kah-
31767:        yhteiskäyttöön muiden metsätiedettä         dessa vaiheessa, jolloin ensin siirtyvät laitoksen
31768:        harjoittavien organisaatioiden kanssa?      biologisia tutkimussuuntia edustavat toiminta-
31769:                                                    yksiköt ja uusien tilojen valmistuttua teknis-
31770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        taloudelliset toimintayksiköt ja hallinto. Ensi-
31771: taen seuraavaa:                                    vaihe käynnistyy jo kuluvan vuoden aikana si-
31772:    Hallitus on tietoinen Metsäntutkimuslaitok-     tä mukaa kuin alueella olevat rakennukset on
31773: sen keskusyksikön toimitilojen epätarkoituk-       korjattu käyttökuntoon.       Tarkoituksena on
31774: senmukaisesta sijainnista ja puutteellisuuksista   myös toisen vaiheen edellyttämän uudisraken-
31775: ja on myös ryhtynyt toimenpiteisiin asiantilan     tamisen suunnittelutyön aloittaminen mahdol-
31776: korjaamiseksi. Tavoitteena on Metsäntutkimus-      lisimman pian.
31777: laitoksen keskusyksikön sijoittaminen "saman          Kysymyksen tekijät ovat lausuneet huolensa
31778: katon alle" kokonaisuudessaan Vantaan Joki-        siitä, että Metsäntutkimuslaitoksen yhteys Hel-
31779: niemeen alueelle, jossa Maatalouden tutkimus-      singin yliopiston metsälaitoksiin ja yhteisiin
31780: keskus toimi ennen Jokioisiin siirtymistään.       kirjasto- ym. palveluihin on katkeamassa sijoi-
31781: Metsäntutkimuslaitoksen keskusyksikön maan-        tuspaikkajärjestelyjen vuoksi. Tähän on huo-
31782: käyttötarpeita ja niiden toteuttamismahdolli-      mautettava, että Metsäntutkimuslaitos on en-
31783: suuksia Vantaan Jokiniemessä kaavoituksen          nen kaikkea käytännön metsätaloutta palveleva
31784: kannalta on selvitetty maa- ja metsätalousmi-      tutkimuslaitos ja ovat laitoksen tärkeimpiä si-
31785: nisteriön, Metsäntutkimuslaitoksen ja rakennus-    dosryhmiä sen mukaisesti lähinnä käytännön
31786: hallituksen edustajista koostuvassa työryhmäs-     metsätaloutta harjoittavat julkiset ja yksityiset
31787: sä. Selvityksen perusteella on voitu todeta,       metsäorganisaatiot. Yhteydet yliopistoihin ja
31788:                                                1982 V)?.[
31789: 
31790: muihin korkeakouluihin ovat myös merkityk- mia vireillä, vaan tarkoituksena on Metsäntut-
31791: sellisiä, mutta on liioiteltua väittää, ettei niitä kimuslaitoksen keskusyksikön sijoittaminen ko-
31792: vo1ta1s1 menestyksellisesti puolin ja toisin hoi- konaisuudessaan Vantaan Jokiniemeen. Myös-
31793: taa silloin kun Metsäntutkimuslaitos sijaitsee kään opetusministeriön puolella ei ole ajan-
31794: Vantaan Jokiniemessä. Tarkoituksenmukaisten kohtaisia suunnitelmia Helsingin yliopiston
31795: kirjasto- ja muiden yhteisten palvelujen järjes- metsätieteellisten laitosten sijoittamisesta Viik-
31796: täminen, sikäli kuin niihin on aihetta, ei nykyi- kiin.
31797: senä atk-aikana ole tekijä, joka määräisi Met-          Hallitus pitää tärkeänä Metsäntutkimuslai-
31798: säntutkimuslaitoksen sijaintipa~kan,: M,aatalot~,­ >tok!len; toimitjlakysymyksen järjestämistä edellä
31799: den vastaava tutkimuslaitos, Maatalouden tut- esitetyin tavoin mahdollisimman pian, jotta
31800: kb:pU:skeskqs,. toimii Jokioisissa ilman, että pu- siirtyll)iivaiheen haitat tojroinnalle jäisivät mah-
31801: h5~Jila olevat, k)!simykset olisivat mainittavalla do!Hs{mmari vähäisiksi. Niin ikään ori. hallituk-
31802: ~~;v~lla nousseet esiin käytännön toimintaa sen •. mielestä tärkeää, että Metsäntutkimuslai~
31803: h,ai~taiwina. ongelmina.                              tokselle :Vantaan Jokiniemeen tule~at tilat· ovat.
31804:  ·:.·Mitä tulee Metsäntutkimuslaitoksen siirtärni- asianmukaiset· ja mahdollistavat· tehokkåan met-
31805: ~ee~. Viikkiin, niiri hallitus toteaa, ettei maa- .ja säntutkimuksen harjoittamisen ja sen edelleen'
31806: rpe.tsatalousministeriössä ole tällaisia suunnitel- kehittämisen.                               ··     ·
31807: ...  :• Helsingissä
31808: 'i.'·,··     .
31809:                     4 päivänä
31810:                           .
31811:                               kesäkuuta 1982
31812: 
31813:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
31814:   ,•:
31815: 
31816: 
31817: 
31818: 
31819:  f''
31820: 
31821: 
31822: 
31823: 
31824: .:;
31825:  i''
31826:                                                                                                                5
31827: 
31828: 
31829: 
31830:                                                                            •''                        :,   .
31831: 
31832:                            ··Tili ·Riksdagens             H~r:r    ta:lman
31833:   · I. det ,syft~ .J7' § 1 ·fuotn. tiksdagsordnirigen   tute( ~ch ·byggnad~styrelserr~ . På. · l5asen av · 'un~
31834: arrge't har'Ni, ;Heti Talman, meö Eder skrivei-         Jersö~ingen har man kuririat konstatera' ·ätt'
31835: se åv den 7 ma] · 1982 tili vederborande rued-          iriga, sådanå ;· oiristäridigheter föreligger' soni i
31836: lero av statsrådet 'öV:ersärit· avsktift av följande    planHt~ghirrgshänseeride skulle . utgöra hindet:
31837: av. riksdagsman M~mri Miettinen in. fl. ställda         för en' ändamålsenlig placering· av· 'skogsforsk-
31838: spörsmål. nr 188: ·                                     ningsinstitutet på onirlldet. Området Iampar· sig
31839:                                                         som ·förläggrri:ngsplats · för skogsforskningsinsti~
31840:     '         '
31841: 
31842: 
31843: 
31844: 
31845:             Är· Rt'!geringen medveteri om att           tutet bl.a. tack vare de åker- och parkof,llråden
31846:         skogsforskningsinstitntets · verksamhets-       sörit där  star     tili förfogande för forsknings-
31847:         lokaliteter har splittrats på olika delar       ändamåL En· del av' de byggnader som Hivit
31848:         av huvudstadsregionen på ett sätt som           och som kommer.. att bli lediga e~ter: lant-
31849:         försvårar verksamheten, samt om att             brukets forskriingscentral kan efter reparation
31850:         kontakten. till skogsinstitutionerna vid        användas för skogsforskningsinstitutets behov.
31851:         Helsingfors universitet och den ge-             För reparationsåtgärderna har i statsförslagen
31852:         mensamma biblioteks- o.a. service, som          för åren 1981 och 1982 beviljats anslag om
31853:         uppkommit tack vare placeringen under           något under 2,5 milj. mk. De lokaliteter som
31854:         drygt 40 års tid på samma ställe i              erhålls efter reparationerna räcker inte för hela
31855:         Forsthuset, samtidigt håller på att bry-        institutet och de motsvarar inte heller tili alla
31856:         tas, och                                        delar på längre sikt i kvalitativt hänseende
31857:            ·vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ett modernt forskningsinstituts behov av forsk-
31858:         ta för att centralenheten vid skogs-            nings- och byrålokaliteter. Det är därför nöd-
31859:         forskningsinstitutet skall få lokaliteter       vändigt med rätt omfattande nybyggande innan
31860:         i Vik så, att en så stor del som möj-           skogsforskningsintitutets centralenhet i sin hel-
31861:         ligt av de tjänster som fordras i forsk-        het kan flytta till Jokiniemi.
31862:         ningsarbetet kan utnyttjas gemensamt                Man har planerat att flytta skogsforsknings-
31863:         tillsammans med de övriga organi-               institutet till Jokiniemi i Vanda i två etapper,
31864:         sationer som idkar skogsvetenskap?              varvid de verksamhetsenheter som företräder
31865:                                                         institutets biologiska forskningsriktningar flyt-
31866:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tar först. När de nya lokaliteterna blivit fär-
31867: samt anföra följande:                                   diga flyttar de teknisk-ekonomiska verksam-
31868:     Regeringen är medveten om att verksam-              hetsenheterna samt administrationen. Det
31869: hetslokaliteterna för centralenheten inom               första skedet inleds redan under innevarande
31870: skogsforskningsinstitutet är oändamålsenligt be-        år allt efter som byggnaderna på området
31871: lägna samt bristfälliga och har även skridit till       repareras. Avsikten är även att så snart som
31872: åtgärder för att rätta till situationen. Målet är       möjligt inleda planeringen av det nybyggande
31873: att skogsforskningsinstitutets centralenhet i sin       som det andra skedet förutsätter.
31874: helhet skall flyttas "under samma tak" till                 Spörsmålsställarna har uttryckt oro över att
31875: Jokiniemi området i Vanda, där lantbrukets              skogsforskningsinstitutets         kontakter     med
31876: forskningscentral verkade innan den flyttade            skogsinstitutionerna vid Helsingfors universi-
31877: till Jockis. Markanvändningsbehoven för skogs-          tet samt de gemensamma biblioteks- m.fl.
31878: forskningsinstitutets centralenhet samt möjlig-         tjänsterna håller på att brytas på grund av
31879: heterna att i Jokiniemi i Vanda fylla dem               arrangemangen. Tili detta bör sägas, att skogs-
31880: med beaktande av planläggningen har utretts             forskningsinstitutet framför allt är ett forsk-
31881: av en arbetsgrupp med representanter för jord-          ningsinstitut som betjänar den praktiska skogs-
31882: och skogsbruksministeriet, skogsforskningsinsti-        hushållningen och att institutets viktigaste sam-
31883: 08820057-2R
31884: 6                                            1982 vp.
31885: 
31886: hörighetsgrupper därför närmast är de offent-         sådana planer inte är anhängiga i jord- och
31887: liga och privata skogsorganisationer som arbe-        skogsbruksministeriet, utan att avsikten är att
31888: tar med praktisk skogshushållning. Kontakter-         institutets centralenhet i sin helhet skall place-
31889: na med universitet och övriga högskolor är            ras i Jokiniemi i Vanda. Inte heller undervis-
31890: även betydelsefulla, men det är en överdrift          ningsministeriet har några aktuella planer på
31891: att påstå att dessa inte skulle kunna skötas då       att placera de skogsvetenskapliga institutioner-
31892: skogsforskningsinstitutet är beläget i Jokinie-       oa vid Helsingfors universitet i Vik.
31893: mi. Anordnandet av ändamålsenliga biblioteks-            Regeringen anser det vara viktigt att frågan
31894: m.fl. gemensamma tjänster, tili den del skäl          om skogsforskningsinstitutets verksamhetsloka-
31895: härtill föreligger, är inte i dessa ADB-tider en      liteter blir löst på förenämnda sätt så snart
31896: faktor som. bestämmer skogsforskningsinstitu-         som möjligt, för att olägenheterna under över-
31897: tets förläggningsplats. Motsvarande forsk-            gångsperioden . med ·tanke på verksamheten
31898: ningsinstitut inom lantbruket, lantbrukets            skall bli så obetydliga som möjligt. Likaså är
31899: forskQingscentral, verkar i Jockis och de här         det enligt regeringens åsikt viktigt att de loka-
31900: berörda frågorna har inte där gett anledning          liteter som skogsforskningsinstitutet får i Joki-
31901: tili några större problem för den praktiska           niemi i Vanda är ändamålsenliga och möjliggör
31902: verksamheten.                                         en effektiv skogsforskning samt vidareutveck-
31903:     Beträffande skogsforskningsinstitutets flytt-     landet av densamma.
31904: ning tili Vik konstaterar regeringen att några
31905:      Helsingfors den 4 juni 1982
31906: 
31907:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
31908:                                               1982 vp.
31909: 
31910: Kirjallinen kysymys n:o 189
31911: 
31912: 
31913: 
31914: 
31915:                                   Aila Jokinen ym.: Työttömyyseläkkeellä olevan ilmoittautumis-
31916:                                       velvollisuudesta
31917: 
31918: 
31919:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31920: 
31921:    Nykyinen työttömyyseläkejärjestelmä perus-        voimatoimistoissa. Näin ollen tulisikin harkita
31922: tuu siihen, että työttömyyseläke myönnetään          työttömyyseläkettä koskevien säännösten muut-
31923: toistaiseksi, mutta eläke lakkaa ilman eri pää-      tamista siten, että työttömyyseläkkeellä olevan
31924: töstä kuuden kuukauden kuluttua työvoimavi-          ei tarvitsisi joka neljän kuukauden päästä käydä
31925: ranomaisen todistuksen antamisesta lukien, jol-      työvoimatoimistossa, mikä inhimillisesti ottaen
31926: lei eläkelaitokselle sitä ennen ole toimitettu       on tällaiselle henkilölle turhauttavaa ja alenta-
31927: työvoimaviranomaisen antamaa uutta todistusta        vaa, etenkin kun hän hyvin tietää, ettei uuden
31928: siitä, ettei eläkkeensaajalle voida osoittaa sel-    työpaikan löytyminen ole kovinkaan todennä-
31929: laista työtä, joka hänen tulisi vastaanottaa. Käy-   köistä. Nykyisten säännösten mukaanhan voi
31930: tännössä tämä on järjestetty siten, että työttö-     työttömyyseläkettä saava päästä työkyvyttö-
31931: myyseläkkeellä olevan tulee neljän kuukauden         myyseläkkeelle, mutta tämä edellyttää pitkäai-
31932: välein ilmoittautua työvoimatoimistossa, eli hän     kaista työkyvyttömyyttä ja työkyvyttömyyseläk-
31933: käy kertomassa onko hän edelleen työtön vai          keeseen oikeuttavaa sairautta, vikaa tai vam-
31934: ei. Työttömyyseläkkeeseen oikeuttava ikäraja on      maa.
31935: 55 vuotta.                                              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31936:    Ilmeistä on, että varsinkin nykyisen työlli-      päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
31937: syystilanteen aikana ei enää tämän ikäisen hen-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31938: kilön ole helppoa saada uutta työtä jouduttuaan      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31939:  kerran työttömäksi ja oltuaan työttömänä niin-
31940: kin pitkän ajan, että hän on työttömyyseläk-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31941: keeseen oikeutettu. Eräästä maamme työvoima-                siin työttömyyseläkettä saavien henki-
31942: toimistosta saadun tiedon mukaan on muuta-                  löiden aseman parantamiseksi muutta-
31943: man viime vuoden aikana useasta kymmenestä                  malla työttömyyseläkettä koskevia sään-
31944:  työttömyyseläkettä nauttivasta henkilöstä ai-              nöksiä siten, että työvoimaviranomai-
31945:  noastaan yksi saanut uutta työtä. Tämä kuvas-              selle työttömyydestä esitettävän selvi-
31946:  tanee hyvin tilannetta muissakin maamme työ-               tyksen voimassaoloa pidennetään?
31947:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
31948: 
31949:          Aila Jokinen                   Pekka Jokinen                  Ulla Järvilehto
31950:          Helena Pesola                  Helvi Hyrynkangas              Matti Pelttari
31951:          Timo Ihamäki                   Ritva Laurila                  Anna-Kaarina Louvo
31952:                                         Saara Mikkola
31953: 
31954: 
31955: 
31956: 
31957: 088200658H
31958: 2                                           1982 vp.
31959: 
31960: 
31961: 
31962: 
31963:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31964: 
31965:    Valtiopäiv,äjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Työttömyyseläkettä suunniteltiin aikoinaan
31966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Sil-
31967: olette 11 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn         loin mm. valvonnan takia katsottiin tarvitta-
31968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       van työvoimaviranomaisen todistuksen uusimi-
31969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sia neljän kuukauden väliajoin. Työttömyyseläk-
31970: edustaja Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kir-     keen kohdalla ei ole muuta valvontaa. Eläkettä
31971: jallisesta kysymyksestä n:o 189:                   maksetaan näin ollen perusteettomasti silloin,
31972:                                                    kun eläkkeensaaja on esimerkiksi mennyt työ-
31973:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     hön. Tällaisissa tapauksissa eläke lakkaa seu-
31974:        siin työttömyyseläkettä saavien henki-      raavan maksujakson alusta, koska eläkkeen-
31975:        löiden aseman parantamiseksi muutta-        saaja ei enää voi esittää työvoimaviranomaisen
31976:        malla työttömyyseläkettä koskevia sään-     todistusta.
31977:        nöksiä siten, että työvoimaviranomai-          Tällä hetkellä työttömyyseläkettä maksetaan
31978:        selle työttömyydestä esitettävän selvi-     poikkeuslainsäädännön nojalla vuonna 1927 tai
31979:        tyksen voimassaoloa pidennetään?            sitä ennen syntyneille pitkäaikaisesti työttö-
31980:                                                    mille. Kymmenen voimassaolovuoden aikana
31981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      työttömyyseläkkeen luonne on muuttunut alku-
31982: vasti seuraavaa:                                   peräisestä iän vuoksi pysyvästi työttömiksi jää-
31983:    Työntekijäin eläkelain 4 c § :n mukaan työt-    vien työttömyysturvasta työnantajien sovelta-
31984: tömyyseläke myönnetään toistaiseksi, mutta se      maksi varhaiseläkej ärjestelmäksi.
31985: lakkaa ilman eri päätöstä kuuden kuukauden            Edellä sanotun perusteella on todettava, ettei
31986: tai asetuksella säädetyn pitemmän ajan kulut-      ainakaan poikkeuslainsäädännön voimassa olles-
31987: tua työvoimaviranomaisen todistuksen antami-       sa ole aiheellista pidentää työttömyyseläkejaksoa
31988: sesta lukien, jollei eläkelaitokselle sitä ennen   nykyisestään. Jos tähän ryhdyttäisiin, niin sa-
31989: ole toimitettu uutta todistusta. Jotta työttö-     malla olisi otettava harkittavaksi työttömyyselä-
31990: myyseläkkeen maksamisessa ei tapahtuisi kes-       kejärjestelmän perusteellinen muuttaminen si-
31991: keytystä, niin hakijan on ilmoittauduttava         ten, että eläkelaitokset valvoisivat eläkkeensaa-
31992: asianomaisessa työvoimatoimistossa neljän kuu-     jan oikeutta etuuteen. Tämä olisi kuitenkin
31993: kauden väliajoin.                                  käytännössä vaikea toteuttaa.
31994:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1982
31995: 
31996:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
31997:                                               N:o 189                                                  3
31998: 
31999: 
32000: 
32001: 
32002:                            Tili Riksdagens Herr Talman
32003: 
32004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ktaftsmyndighetetna. Då ansåg man att det
32005: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          bl.a. med tanke på övetvakningen vat nöd-
32006: av den 11 maj 1982 tili vederbörande medlem            vändigt att atbetsktaftsmyndighetetnas intyg
32007: av statstådet övetsänt avsktHt av följande av          fötnyades med fyta månadets mellantum.
32008: tiksdagsman Aila Jokinen m.fl. undertecknade           I ftåga om atbetslöshetspensionen finns
32009: spötsmål nr 189:                                       ingen annan fotm av konttoll. Sålunda ut-
32010:                                                        betalas pensionen i onödan i t.ex. sådana fall,
32011:            Ämnat Regetingen vidta åtgärder föt         då förmånstagaren har fått atbete. I dylika
32012:        att fötbättta ställningen föt petsoner          fall upphör pensionen fr.o.m. början av nästa
32013:        som ethåller arbetslöshetspension genom         betalningsperiod, då förmånstagaten inte längre
32014:        att ändta stadgandena om atbetslöshets-         kan uppvisa atbetskraftsmyndighetens intyg.
32015:        pension så, att giltighetstiden föt den            För närvatande utbetalas arbetslöshetspen-
32016:        uttedning övet atbetslösheten som skall         sion med stöd av undantagslagstiftning tilllång-
32017:        tiliställas atbetsktaftsmyndighetetna föt-      vatigt arbetslösa personet som är födda åt 1927
32018:        längs?                                          ellet ·tidigate. Undet de tio åt som lagen om
32019:                                                        atbetslöshetspension har varit i kraft har den
32020:     Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-         ändrats ftån att utsprungligen ha gällt trygghet
32021: samt anföta följande:                                  mot atbetslöshet för petsonet, som på grund
32022:     Enligt 4 c § lagen om pension föt atbets-          av ålder hat blivit permanent arbetslösa, tili ett
32023: tagate beviljas atbetslöshetspension att utgå          föttidspensionssystem som tillämpas av arbets-
32024: tilisvidate, men den upphöt utan sätskilt beslut       givarna.
32025: sedan sex månadet ellet en i fötotdning stad-             På basen av det ovan sagda kan det konsta-
32026: gad längte tid fötflutit ftån det att atbets-          tetas att det åtminstone inte så länge undan-
32027: ktaftsmyndighets intyg utfätdats, såvida inte          tagslagstiftningen är i kraft finns otsak att för-
32028: pensionsanstalten dätfötinnan tillställts nytt in-     länga atbetslöshetspensionsperioden. Om man
32029: tyg. Föt att utbetalningen av atbetslöshetspen-        vidtog denna åtgätd, skulle man också nödgas
32030: sion inte skall avbtytas bör sökande anmäla sig        överväga en grundlig fötändring av atbetslös-
32031: på vedetbörande atbetskraftsbytå en gång i             hetspensionssystemet så, att pensionsanstaltema
32032: kvattalet.                                             övervakar förmånstagatens rätt tili pension.
32033:     Planeringen av atbetslöshetspension sked-          Detta skulle dock vara svårt att genomföra i
32034: de på sin tid i samatbete med atbets-                  praktiken.
32035:      Helsingfots den 14 juni 1982
32036: 
32037:                                                      Social- och hälsovåtdsministet Jacob Söderman
32038:                                                1982 vp.
32039: 
32040: Kirjallinen kysymys n:o 190
32041: 
32042: 
32043: 
32044: 
32045:                                   Salolainen: Tietojen- ja tekstinkäsittelylaitteiden lisäämisestä
32046:                                       koulutuksessa
32047: 
32048: 
32049:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32050: 
32051:    Atk-pohjaisten tietojen- ja tekstinkäsittelyjär-   pottavia apulaisia. Laitekoulutuksen saanut
32052: jestelmien käyttöönotto maassamme on vuoden           henkilö siirtyy työelämään ilman välikoulutuk-
32053: 1978 jälkeen räjähdysmäisesti kasvanut yritys-        sen vaatimaa viivettä. Tällainen - kuten kaikki
32054: ten ja julkisen hallinnon toimistotöissä. Toi-        muukin koulutus - heijastuu nopeasti talous-
32055: mistotyö on tällä hetkellä voimakkaimmin ko-          elämän kilpailukyvyssä.
32056: neistuva ja automatisoituva alue, koska auto-            Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa
32057: maation tuomat edut on tiedostettu ja teknii-         on osoitettu 700 000 markkaa kauppaoppilai-
32058: kan nopeasti kehittyessä laitteiden hinnat ovat       tosten atk-laitteistojen hankintaan. Laitteisto-
32059: reaalisesti alentuneet.                               määrärahat on arvioitu perinteiseen arvioon ver-
32060:    Teknisen kehityksen tuomat uudet menetel-          raten, eikä niissä ole toistaiseksi otettu huo-
32061: mät ja työtavat ovat välittömästi vaikuttaneet        mioon nopeata teknistä kehitystä. Opetuksessa
32062: koulutustavoitteisiin.                                tarvitaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin, vähin-
32063:    Toimistoautomaation monipuoliset mahdolli-         tään yksi pää te 2-3 oppilaan ryhmää varten.
32064: suudet on tuotava esiin erityisesti ammatilli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32065: sessa peruskoulutuksessa. Jos laitteen opetus         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32066: jää teorian ja oppikirjan varaan eikä opiskelija      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32067:  saa runsaasti harjoitella sovellusohjelmien          vaksi seuraavan kysymyksen:
32068: käyttöä, ohjelmointia ja tietosysteemien kehittä-
32069: mistä tietojenkäsittelylaitteistojen avulla, hänen               Onko Hallitus tiedostanut kauppaop-
32070: taitonsa eivät riitä käytännön työtilanteessa.                pilaitosten vaikeudet antaa atk-pohjaista
32071: Saatuaan harjoitella todelliseen työhön verrat-               tietojen- ja tekstinkäsittelyjärjestelmien
32072: tavissa tilanteissa opiskelijan asenne on val-                opetusta, ja
32073: miiksi atk-myönteinen, hän oppii nopeammin                       aikooko Hallitus lisätä valtiovallan
32074: hallitsemaan toisenlaisiakin laitteita, oppii työs-           tukea kyseisten laitteiden hankkimi-
32075:  kentelemään itsenäisesti ja saa havainnollisen               seksi?
32076: kuvan siitä, että koneet todella ovat työtä hel-
32077:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
32078: 
32079:                                             Pertti Salolainen
32080: 
32081: 
32082: 
32083: 
32084: 0882006453
32085: 2                                             1982 Vp.
32086: 
32087: 
32088: 
32089: 
32090:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32091: 
32092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       niitä oppilaitoksia, jotka ovat pikaisen tuen
32093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarpeessa.
32094: olette 11 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn              Lukuvuonna 1981-82 on 54 kauppaoppilai-
32095: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toksella ollut käytössään oma pientietokone,
32096: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mikrotietokone tai etäispääte atk-opetusta var-
32097: edustaja Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kir-      ten. Muut 17 oppilaitosta ovat vuokranneet
32098: jallisesta kysymyksestä n:o 190:                     laitteet. Tilannetta voidaan pitää varsin tyy-
32099:                                                      dyttävänä, kun otetaan huomioon, että atk-
32100:           Onko Hallitus tiedostanut kauppaop-        koulutus kauppaoppilaitoksissa on toistaiseksi,
32101:        pilaitosten vaikeudet antaa atk-pohjaista     eräitä erityisluokkia lukuun ottamatta, lisäai-
32102:        tietojen- ja tekstinkäsittelyjärjestelmien    neen asemassa.
32103:        opetusta, ja                                     Atk-alan ja tekstinkäsittelyn koulutuksen
32104:           aikooko Hallitus lisätä valtiovallan       edellytysten parantamiseen on kiinnitetty eri-
32105:        tukea kyseisten laitteiden hankkimi-          tyistä huomiota. Koulutuksen sisältöä ja mene-
32106:        seksi?                                        telmiä on kehitetty opettajien perus- ja jatko-
32107:                                                      koulutuksen, laitteistoryhmien sekä useiden ko-
32108:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         miteoiden ja työryhmien avulla. Keskiasteen
32109: taen seuraavaa:                                      koulunuudistuksen myötä atk-alan ja yhä auto-
32110:     Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa atk-        matisoituvan konttoriopin koulutus lisääntyy
32111: laitteistojen hankintaan osoitetun määrärahan        huomattavasti. Tavoitteena on toteuttaa alan
32112: lisäksi kauppaoppilaitokset voivat uudisraken-       koulutus kaikilla koulutustasoilla ja opintolin-
32113: tamisen tai laajentamisen yhteydessä eräiden         joilla pakollisena kahden viikkotunnin laajui-
32114: ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja     sena aineena kaikissa 71 kauppaoppilaitoksessa.
32115: -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun        Sitä koskevat opetussuunnitelmat ovat valmis-
32116: lain (1075/75) 26 §:n 1 momentin 4 kohdan            tumassa. Ammattikasvatushallituksen atk-lait-
32117: mukaisiin kiinteiden laitteiden ja irtaimiston       teistotyöryhmä on tehnyt opetusvälineiden pe-
32118: hankintaohjelmiin sisällyttää myös atk- ja teks-     ruskartoituksen ja suunnitellut niiden tarpeen
32119: tinkäsittelylaitteita. Lisäksi kauppaoppilaitok-     keskiasteen koulutuksessa.
32120: silla on mahdollisuus saada valtionosuutta mai-         Hallituksen käsityksen mukaan tekninen ke-
32121: nittujen laitteiden vuokraukseen. Kun sekä           hitys atk-laitteistojen ja niiden ohjelmistojen
32122: laitteita että niiden ohjelmistoja kehitetään jat-   suhteen on erityisen nopeata ja tämä edellyttää
32123: kuvasti voimakkaasti, on viimeksi mainittua          asteittaista, kehityksen myötä tapahtuvaa alan
32124: mahdollisuutta käytetty runsaasti hyväksi. Eri-      opetusvälineiden hankintaa seuraavien vuosien
32125: tyismäärärahalla on tarkoitus auttaa lähinnä         tulo- ja menoarvioiden yhteydessä.
32126:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
32127: 
32128:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
32129:                                              N:o 190                                                3
32130: 
32131: 
32132: 
32133: 
32134:                            Tili Riksdagens Herr Talman
32135: 
32136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under läsåret 1981-1982 har 54 handels-
32137: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          läroanstalter haft tillgång tili egen minidator,
32138: velse av den 11 maj 1982 tili vederbörande          mikrodator eller fjärrterminal för adb-undervis-
32139: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ning. De övriga 17 läroanstalterna har hyrt
32140: jande av riksdagsman Pertti Salolainen under-       apparater. Läget kan anses rätt tillfredsställande
32141: tecknade spörsmål nr 190:                           med beaktande av att adb-undervisningen vid
32142:                                                     handelsläroanstalterna tillsvidare utgör ett
32143:           Har Regeringen insett handelsläro-        extra ämne, med undantag av några special-
32144:        anstalternas svårigheter att ge undervis-    klasser.
32145:        ning i automatisk data- och textbehand-         Särskild uppmärksamhet har riktats vid för-
32146:        ling, och                                    bättrande av förutsättningarna för utbildning
32147:           ämnar Regeringen öka det statliga         i automatisk text- och databehandling. Utbild-
32148:        stödet för anskaffning av ifrågavarande      ningens innehåll och metoder har utvecklats
32149:        utrustning?                                  med hjälp av grund- och fortbildning, arbets-
32150:                                                     grupper för apparaturfrågor, samt ett flertal
32151:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommitteer och andra arbetsgrupper. 1 och
32152: samt framföra följande:                             med mellanstadiereformen kommer utbildning
32153:    Förutom de anslag som ingår i årets budget       inom adb och automatiserat kontorsarbete att
32154: för anskaffning av adb-utrustning, kan handels-     öka märkbart. Målsättningen är att genomföra
32155: läroanstalterna inbegripa adb- och textbehand-      denna utbildning på alla nivåer och studielinjer
32156: lingsapparater i sina anskaffningsprogram beträf-   som ett obligatoriskt ämne två timmar i veckan
32157: fande fasta anläggningar och lösören vilka av-      i alla 71 handelsläroanstalter. Läroplanerna an-
32158: ses i lagen om statsandelar och -understöd samt     gående detta utarbetas för närvarande. Yrkes-
32159: räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter ( 1075/   utbildningsstyrelsens arbetsgrupp för adb-appa-
32160: 75) 26 § 1 mom. punkt 4. Därtill har handels-       ratur har gjort en grundkartläggning över un-
32161: läroanstalterna möjlighet att få statsunderstöd     dervisningsmaterial, och planerat behovet av
32162: för hyrning av dessa apparater. Eftersom dessa      dessa i mellanstadieutbildningen.
32163: apparater och deras program ständigt utvecklas,        Enligt Regeringens mening är utvecklingen
32164: har man i stor utsträckning utnyttjat den sist-     inom adb-teknologin och programsystem särskilt
32165: nämnda möjligheten. Avsikten med de särskilda       snabb, och detta förutsätter anskaffning av
32166: anslagen är närmast att hjälpa de läroanstalter     undervisningsmaterial i samband med de föl-
32167: som är i brådskande behov av stöd.                  jande årens budgeter.
32168:      Helsingfors den 16 juni 1982
32169: 
32170:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
32171:                                                  1982 vp.
32172: 
32173: Kirjallinen kysymys n:o 191
32174: 
32175: 
32176: 
32177: 
32178:                                    Peltola ym.: Väestönsuojelun tavoitteista ja väestönsuojelutoimen-
32179:                                       piteistä
32180: 
32181: 
32182:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32183: 
32184:    Väestönsuojeluväki on jälleen liikkeellä ke-       on kuitenkaan elämisen edellytyksiä, jos kol-
32185: hottamassa ihmisiä varautumaan kriisitilantei·        mas maailmansota syttyy. Väestönsuojelu mer-
32186: siin ja varastoimaan ruokaa kahden viikon tar-        kitsee siinä tilanteessa vain ihmisten kärsimys-
32187: peiksi. Tällaiset kehotukset saattavat nostaa         ten pitkittämistä. Väestönsuojelun pitäisi kes-
32188: tilapäisesti säilyvien ruoka-aineitten menekkiä,      kittyä rauhanaikaisten uhkatilanteiden selvittä-
32189: mutta monissa talouksissa ne jäävät käyttämättä       miseen ja jättää pois ohjelmastaan ihmisten
32190: ja pilaantuvat. Tunnetaan tapauksia, joissa pe-       valmistautuminen sodan varalle. Jos suomalai-
32191: lokkaat ihmiset keräävät suuriakin varastoja          set tehostavat rauhanpolitiikkaansa, päästään
32192: pahan päivän varalle eivätkä uskalla käyttää          huomattavasti suurempaan turvallisuuteen kuin
32193: niitä.                                                kehottamalla ihmisiä keräämään perhekohtaisia
32194:    Väestönsuojelu on tarpeen, jos se valmistaa        kriisivarastoja.
32195: ihmisiä todellisiin elämässä esiintyviin vaara-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32196: tilanteisiin ja auttaa heitä selviytymään niistä.     37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
32197: Suomessa väestönsuojelun tavoitteet ovat epä-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32198: realistiset, koska ne perustuvat viralliseen          seuraavan kysymyksen:
32199: maanpuolustuspolitiikkaan, joka on aivan yhtä
32200: epärealistinen. Suomi on onnistunut turvaamaan                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32201: ulkopolitiikallaan hyvät suhteet naapurimaihin.              väestönsuojelun tavoitteet ja ohjelmat
32202: Niiden taholta ei ole odotettavissa tavanomai-               eivät vastaa todellisia olosuhteita, ja
32203: sin asein tehtävää hyökkäystä, johon väestön-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ihmi-
32204: suojelussa ilmoitetaan valmistauduttavan.                    siä ei turhaan peloteltaisi keräämään
32205:    Toinen väestönsuojelussa esitetty todennä-                itselleen kriisiajan varastoja ja pakotet-
32206: köinen uhka on ydinlaskeuma, joka uhkaa maa-                 taisi rakentamaan kalliita väestönsuojia?
32207: tamme suursodan aikana. Suomalaisilla tuskin
32208:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
32209: 
32210:                Kati Peltola                                      Heli Astala
32211:                Liisa Jaakonsaari                                 Pauli Uitto
32212:                Helvi Niskanen                                    Pirkko Valtonen
32213: 
32214: 
32215: 
32216: 
32217: 088200609X
32218: 2                                              1982 vp.
32219: 
32220: 
32221: 
32222: 
32223:                          Eduskunnan           Herra Puhemiehelle
32224: 
32225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaisuuden pelastamiseen. Vaitioneuvoston
32226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herr·a Puhemies,       vuonna 1973 tekemän päätöksen mukaan väes-
32227: olette 11 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           tönsuojelua kehitetään niin, että se selvästi ja
32228: kirjeenne n:o 859 ohella lähettänyt valtioneu-       laajasti rakentuu normaaliajan hallinnolle. Väes-
32229: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       tönsuojelu liittyy siten kiinteästi normaaliajan
32230: sanedustaja Kati Peltolan ym. tekemän seu-           pelastuspalveluun.
32231: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o           Väestönsuojelun liittyessä turvallisuuspolitii-
32232: 191:                                                 kan osana rauhantahtoiseen puolueettomuuspo-
32233:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       litiikkaan se ei ole ristiriidassa rauhanpolitiikan
32234:         väestönsuojelun tavoitteet ja ohjelmat       kanssa, vaan täydentää sitä olosuhteissa, jotka
32235:         eivät vastaa todellisia olosuhteita, ja      eivät ole yksin meistä riippuvia.
32236:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ihmi-        Omatoiminen varautuminen kriisitilanteisiin
32237:         siä ei turhaan pelotehaisi keräämään         hankkimalla elintarvikkeita yli normaalin tar-
32238:         itselleen kriisiajan varastoja ja pakotet-   peen on varmuusvarastointiin verrattavaa toi-
32239:         taisi rakentamaan kalliita väestönsuojia?    mintaa. Eräissä maissa kuten Sveitsissä valtio
32240:                                                      huolehtii tästä. Niin sanotun kotivaran hank-
32241:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiminen on jossakin määrin ollut viime aikoina
32242: vasti seuraavaa:                                     esillä väestönsuojelun koulutuksessa ja valis-
32243:    Väestönsuojelu valmistellaan vuonna 1958          tuksessa. Mielipidetiedusteluissa havaittu lisään-
32244: annetun väestönsuojelulain nojalla. Eduskunta        tynyt sodan pelko on aiheutunut muista syistä,
32245: on hyväksynyt kansainvälisten aseellisten selk-      erityisesti kiristyneestä maailmanpoliittisesta
32246: kausten uhrien suojelemisesta tehdyn Geneven         tilanteesta.
32247: yleissopimusten lisäpöytäkirjan, minkä mukaan            Väestönsuojat rakennetaan väestönsuojelulain
32248: väestönsuojelun tarkoituksena on siviiliväestön      nojalla ·ja samanlaisten periaatteiden mukaisesti
32249: suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaa-      kuin muissa Pohjoismaissa ja Sveitsissä.
32250: roja vastaan.                                            Valtioneuvosto asetti 27. 3. 1981 parlamen-
32251:    Sodan ajan olosuhteet ovat väestönsuojelun        taarisen komitean selvittämään väestönsuo-
32252: pohjana valtion johdon hyväksymässä muodossa         jelun kehittämistä 1980- ja 1990-lukujen tar-
32253: niin kuin ne on määritetty turvallisuuspolitiik-     peita vastaavaksi. Komitean määräaika päättyy
32254: kamme tavoitteissa. Väestönsuojelu on humani-        31. 12. 1982.
32255: taarista toimintaa, jolla pyritään ihmisten ja
32256:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
32257: 
32258:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Ahde
32259:                                              N:o 191                                             3
32260: 
32261: 
32262: 
32263: 
32264:                           Till    Riksdagens         Herr     Talman
32265: 
32266:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      statsrådets beslut från år 1973 skall befolk-
32267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningsskyddet utvecklas så, att det tydligt och
32268:  velse nr 859 av den 11 maj 1982 tili veder-       i stor utsträckning bygger på den fredstida för-
32269: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     valtningen. Sålunda är befolkningsskyddet nära
32270: -av följande av riksdagsman Kati Peltola m.fl.     förknippat med den normala räddningstjänsten.
32271: undertecknade spörsmål nr 191:                        Då befolkningsskyddet som en del av säker-
32272:                                                    hetspolitiken nära ansluter sig till en freds-
32273:           Är Regeringen medveten om att be-        vänlig neutralitetspolitik, står det inte i kon-
32274:        folkningsskyddets mål och program inte      flikt med vår fredspolitik, utan kompletterar
32275:        motsvarar gällande förhållanden, och        denna under sådana förhållanden som inte är
32276:           vad ämnar Regeringen göra för att        beroende enbart av oss.
32277:        människorna inte i onödan skall skräm-         Atlt på egen hand förbereda sig för krissi-
32278:        mas upp så, att de börjar lagra för kris-   tuationer genom att skaffa livsmedel utöver det
32279:        tider och tvingas bygga dyra skydds-        normala behovet kan jämföras med beredskaps-
32280:        rum?                                        lagring. I vissa länder, t.ex. i Schweiz, står
32281:                                                    staten för denna verksamhet. Anskaffningen av
32282:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      s.k. basförråd har på senaste tid i någon mån
32283: samt anföra följande:                              varit aktuell i samband med befolkningsskydds-
32284:    Befolkningsskyddet bereds på basen av 1958      utbildningen och -upplysningen. Den ökade
32285: års lag om befolkningsskydd. Riksdagen har         rädslan för krig, som konstaterats i gallup-
32286: godkänt den bilaga till Genevekonventionen         undersökningar, har andra orsaker, särskilt då
32287: angående skydd av offer i internationella väp-     den skärpta politiska situationen i världen.
32288: nade konflikter, enligt viiken avsikten med be-       Skyddsrummen byggs i enlighet med lagen
32289: folkningsskyddet är att skydda civilbefolkning-    om befolkningsskydd och enligt samma princi-
32290: en mot fientlighet och olyckor.                    per som i de övriga nordiska länderna och i
32291:    Förhållandena under krigstid utgör grunden      Schweiz.
32292: för befolkningsskyddet, i den form som god-           Statsrådet tillsatte 27. 3. 1981 en parlamen-
32293: känts av statsmakten och såsom de bestämts i       tarisk kommitte med uppgift att utreda hur
32294: vår säkerhetspolitiska målsättning. Befolknings-   befolkningsskyddet bör utvecklas för att mot-
32295: skydd är en humanitär verksamhet vars syfte        svara kraven under 1980- och 1990-talen. Kom-
32296: är att rädda människor och egendom. Enligt         mittens mandattid går ut 31. 12. 1982.
32297:      Helsingfors den 11 juni 1982
32298: 
32299:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
32300:                                               19~2   vp.
32301: 
32302: Kirjallinen kysymys n:o 192
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 
32307:                                  Tuomaala: Autoveron palauttamisesta olennaisesti liikuntaestei-
32308:                                     sille ja vammaisten lasten vanhemmille
32309: 
32310: 
32311:                         Eduskunnan           Herra         Puhemiehelle
32312: 
32313:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain        kaan etukäteen 1 701 henkilölle ja jälkikäteen
32314: 17 § :n nojalla voidaan invalideille tietyin         2 626 henkilölle. Etukäteisanomuksia on vuon-
32315: edellytyksin palauttaa auton hintaan sisältyvä       na 1981 hylätty 636 kpl ja jälkikäteisanomuk-
32316: autovero kokonaan tai osittain. Vero voidaan         sia 626 kappaletta. Palautusten yhteenlaskettu
32317: palauttaa uutena hankitusta ajoneuvosta; muita       markkamäärä oli ko. vuonna 40 773 064 mk.
32318: veroja, kuten esimerkiksi tullia tai liikevaihto-       Ko. verolain 18 §:n mukaan tuolloin on
32319: veroa, ei sitä vastoin voida palauttaa, ei myös-     anomuksia hyväksytty 216 kpl ja hylätty 96
32320: kään moottoripyöräveroa.                             kpl. Näiden yhteenlaskettu markkamäärä oli v.
32321:    Palautus voidaan myöntää:                         1981 1 622 723 mk.
32322:    1) hel,1kilölle, jonka liikunta- tai näkövam-        Käytännössä palautusten painopiste on ollut
32323: masta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään      liikuntavammaisten puolella ja usein alataaja-
32324: 80 % ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto        vammoihin liittyvät perustelut ovat olleet ainoa
32325: tulee;                                               hyväksyttävä edellytys autoveron palautukselle.
32326:    2) henkilölle, jonka vammasta tai sairau-         On kuitenkin paljon sellaisia henkilöitä, jotka
32327: desta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään      täysin vastaavalla tavalla ovat liikuntaesteisiä
32328: 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammat-        tai joille auto ammatinharjoittamisen, opiske-
32329: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun       lun, vammaisten lasten kuljettamisen tai mui-
32330: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai            den vastaavien syiden vuoksi on välttämätön,
32331:    3) henkilölle, jonka liikuntakyky on ala-         mutta jotka kuitenkaan eivät saa autoveron
32332: raajan tai alaraajojen puuttumisen vuoksi tai        palautusta. Samoin on olemassa alataajavam-
32333: vajavuuden tähden siten alentunut, että hänen        moihin rinnastettavia sairauksia, kuten sydän-,
32334: pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja          syöpä-, keuhko- ym. sairaudet, joiden perus-
32335: jolle auto on työn, toimen tai ammattiin val-        teella näille henkilöille olisi perusteltua myön-
32336: mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-        tää autoveron palautus, mutta joiden perusteel-
32337: miseksi olennaisen tarpeellinen.                     la sitä kuitenkaan ei nykyisin useimmiten saa.
32338:    Autoveron palautukselle on asetettu enim-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32339: mäisraja, joka tietyin väliajoin tarkistetaan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32340: kustannustason nousua vastaavalla tavalla kul-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32341: lekin edellä mainitulle henkilöryhmälle erik-        vaksi seuraavan kysymyksen:
32342: seen.
32343:    Lisäksi auto- ja moottoripyöräverolain 18 §:n                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32344: perusteella joillekin henkilöille on mahdollista             ryhtyä autoveron palauttamiseksi sydän-,
32345: kohtuus-, säälittävyys- tai muista erityisen pai-            syöpä-, keuhko- yms. sairauksista kärsi-
32346:  navista syistä myöntää vaihtelevan suuruinen                ville, olennaisesti liikuntaestei$ille, sekä
32347:  osa kysymyksessä olevasta verosta palautetta-               sellaisille vanhemmille, joille auto on
32348:  vaksi.                                                      heidän vammaisten lastensa kuljetta-
32349:    Saatujen tietojen mukaan vuonna 1981 on                   mista varten välttämätön.
32350:  autoveroa palautettu em. verolain 17 § :n mu-
32351:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
32352: 
32353:                                        Juhani Tuomaala
32354: 
32355: 088200595F
32356: 2                                              1982 vp.
32357: 
32358: 
32359: 
32360: 
32361:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
32362: 
32363:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n '1· momentissa    pahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tar-
32364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         peellinen. Palautukselle on asetettu enimmäis-
32365: olette 11 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            rajat, joita vuosittain on tarkistettu. Autoveroa
32366: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on edellä sanotun lisäksi invalideille eräissä
32367: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         yksittäistapauksissa palautettu myös auto- ja
32368: edustaja Tuomaalan näin kuuluvasta kirjalli-          moottoripyöräverosta annetun lain 18 §:n no-
32369: sesta kysymyksestä n:o 192:                           jalla. Palautus on tällöin perustunut kohtuus-
32370:                                                       syihin tai muihin erityisen painaviin syihin,
32371:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jolloin on jossain määrin voitu ottaa huomioon
32372:        ryhtyä autoveron palauttamiseksi sydän-,       myös yksittäistapauksissa esiintyviä erityisolo-
32373:        syöpä-, keuhko- yms. sairauksista kärsi-       suhteita.                                ·
32374:        ville, olennaisesti liikuntaesteisille, sekä      Invaliditeetin johdosta tapahtuvaa autoveron-
32375:        sellaisille vanhemmille, joille auto on        palautusmenettelyä on katsottu tarpeelliseksi
32376:        heidän vammaisten · lastensa kuljetta-         kehittää. Valtiovarainministeriö on 12 päivänä
32377:        mista varten välttämätön.                      toukokuuta 1982 asettanut toimikunnan, jonka
32378:                                                       tehtävänä on selvittää auto- ja moottoripyörä-
32379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verolain nojalla tapahtuvaan invalidien auto-
32380: vasti seuraavaa:                                      veronpalautusmenettelyyn liittyvät epäkohdat ja
32381:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         tehdä ehdotus niiden poistamiseksi. Toimikun-
32382: 17 §:n 1 momentin nojalla palautetaan auto-           nan on toimeksiautonsa mukaan erityisesti py-
32383: veroa invalidille, jonka liikunta- tai näkövam-       rittävä kehittämään veronpalautuksen myöntä-
32384: masta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähin-          misperusteita oikeusvarmuutta lisääviksi ja
32385: tään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen         veronpalautuksen hakijat tasaveroiseen asemaan
32386: käyttöön auto tulee. Autoveroa palautetaan            asettaviksi. Toimikunta selvittää myös voitai-
32387: saman lainkohdan nojalla myös invalidille, jon-       siinko invalidien autoveronpalautusmenettely
32388: ka pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosent-        korvata kehittämällä muuta invalideille annetta-
32389: tia ja jolle auton hankinta on hänen toimensa,        vaa tukea. Samalla tulevat tarkasteltaviksi eräät
32390: työnsä tai ammattiin valmistumista varten ·ta-        muutkin veronpalautusta saaneiden invalidien
32391: pahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tar-       autojen käyttöön liittyvät palautusmenettelyn
32392: peellinen. Lain 17 § :n 2 momentin nojalla            kanssa asiallisesti samaan kokonaisuuteen kuu-
32393: autoveroa palautetaan sellaiselle invalidille, jon-   luvat seikat, kuten auton luovutustapauksissa:
32394: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen          toimitettavaa palautetun osan maksuunpanoa
32395: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi          koskevien säännösten uudistaminen, ja auton
32396: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-     käytön valvontatarpeiden selvittäminen. Toimi-
32397: sa on vähintään 40 prosenttia. Tässäkin tapauk-       kunnan työn on määrä valmistua 31.1.1983
32398: sessa palautusta myönnetään vain autosta, jon-        mennessä. Asian jatkokäsittely on' mahdollista
32399: ka hankinta on invalidille hänen toimensa,            vasta tämän jälkeen.
32400: työnsä· tai ammattiin valmistumista varten ta-
32401:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1982
32402: 
32403:                                                                          Ministeri Maun('} Forsman
32404:                                                N:o 192                                                3
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:                             Tili Riksdagens Herr Talman
32410: 
32411:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fastställts maximigränser, vilka årligen har
32412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        justerats. Bilskatten har utöver det som ovan
32413: av den 11 maj 1982 tili vederbörande medlem          sagts i vissa enskilda fall återbetalats tili inva-
32414: av statsrådet översänt avskrift av följande av       lider med stöd av 18 § lagen om bil- och
32415: riksdagsman Tuomaala undertecknade spörsmål          motorcykelskatt. Aterbetalningen har därvid
32416: nr 192:                                              baserats på biliighetsskäl eller andra särskilt
32417:                                                      vägande skäl, varvid man i någon mån har
32418:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            kunnat beakta de särskilda omständigheter som
32419:        vidta för att återbetala bilskatten tili      förekommer i enskilda fall.
32420:        patienter med hjärt-, cancer-, lung- o.a.         Det har ansetts nödvändigt att utveckla sys-
32421:        sjukdomar, tili väsentligt rörelsehind-       temet med återbetalning av bilskatt på grund
32422:        rade samt tili sådana föräldrar, för vilka    av invaliditet. Finansministeriet har den 12 maj
32423:        bil är nödvändig för transport av handi-      1982 tillsatt en kommission med uppgift att
32424:        kappade barn?                                 utreda de missförhållanden som ansluter sig
32425:                                                      tili förfarandet med återbetalning av bilskatt
32426:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili invalider med stöd av lagen om bil- och
32427: samt anföra följande:                                motorcykelskatt och att framlägga förslag till
32428:    Med stöd av 17 § 1 mom. lagen om bil- och         avlägsnande av dessa. Enligt uppdraget skall
32429: motorcykelskatt återbetalas bilskatten till inva-    kommissionen särskilt sträva till att utveckla
32430: lid, vars av rörelse- eller synskada förorsakade     grunderna för beviljande av återbetalning av
32431: varaktiga invaliditetsgrad är minst 80 procent       skatt så att rättssäkerheten ökas och så att
32432: och i vars personliga bruk bilen kommer. Bil-        de som ansöker om återbetalning av skatt
32433: skatten återbetalas enligt samma lagrum också        försätts i en jämbörlig ställning. Kommissionen
32434: tili invalid, vars varaktiga invaliditetsgrad ut-    utreder också huruvida förfarandet med åter-
32435: gör minst 60 procent och för viiken an-              betalning av bilskatten till invalider kunde er-
32436: skaffningen av bil fyller ett väsentligt behov       sättas genom utvecklandet av annat stöd tili
32437: för att han skall kunna handha sin befattning        invalider. Samtidigt granskas vissa andra om-
32438: eller sköta sitt arbete eller sina yrkesutbild-      ständigheter, som sakligt utgör en del av sam-
32439: ningsstudier. Med stöd av lagens 17 § 2 mom.         ma helhet som förfarandet med återbetalning
32440: återbetalas bilskatten tili invalid, vars röreise-   och som ansluter sig tili de invaliders utnytt-
32441: förmåga på grund av att han saknar det ena           jande av bil som erhållit återbetalning. Såsom
32442: eller båda benen eller på grund av deras bris-       exempel på dessa omständigheter kan nämnas
32443: tande funktion är så nedsatt, att hans varaktiga     revideringen av stadgandena om debitering av
32444: invaliditetsgrad är minst 40 procent. Även           den återbetalda delen i sådana fall då bilen
32445: i detta fall beviljas återbetalning endast för       överlåts tili annan innehavare, och utredning
32446: bil vars anskaffande fyller ett väsentligt behov     av behovet att övervaka bilens användning.
32447: för invaliden för att han skall kunna handha         Kommissionen skall slutföra sitt arbete tili
32448: sin befattning eller sköta sitt arbete eller sina    31. 1. 1983. En vidare behandling av saken är
32449: yrkesutbildningsstudier. För återbetalningen har     möjlig först därefter.
32450:      Helsingfors den 8 juni 1982
32451: 
32452:                                                                          Minister Mauno Forsman
32453:                                               1982 vp;
32454: 
32455: Kirjallinen kysymys n:o 193
32456: 
32457: 
32458: 
32459: 
32460:                                   Elo: Loinautukse~. aikana irtisanotun työntekijän työttömyys-
32461:                                       päivärahapäivistä
32462:                                                                     ,,· i
32463: 
32464:                                                                             ,.;,
32465:                                                                                     ,_,r
32466: 
32467:                          Eduskunnan H\erra Puhemiehelle
32468: 
32469:    Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä on    mäiskorvauksen · täyteen eikä' \Tuoden sisällä sii-
32470: työnan'tajalle annettu oikeus laskea hyödykseen      tä voi saada ikänsä puolesta työttörnyyseläkettä,
32471: työttömyYspäiväraha silloin, kun työntekijä on       va~n esim. seuraavana vuonna, menettää jäl-
32472: irtisanottu lomautuksen aikana. Kun esimerkik-       jellä olevien oletettuj~ri palvelusvuosien osalta
32473: si neljän kuukauden irtisanomisajalta makset-        eläkkeen karttumisp,rosentit ja eläke määräytyy
32474: tavaan palkkaan tulee mainittuja työttömyys-         palvelusajan päättymisen aikana olevien palve-
32475: päivärahapäiviä 90, olisi nämä päivät jätettävä      lusvuosien mukaan.        ··
32476: pois ko. ··henkilön työttömyyspäivien luvusta.          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
32477: Niiden työttömyyspäivärahapäivien laskeminen,        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
32478: joista työntekijä ei ole saanut etua, alentaa        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
32479: esimerkiksi tässä tapauksessa 500 päivän enim-       raavan kysymyksen:
32480: mäispäiväluvun todellisuudessa 410 päivään.
32481: Se, että työntekijälle, joka on irtisanottu lomau-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32482: tuksen aikana, lasketaan työttömyyspäivärahan               ryhtyä, jotta lomautuksen aikana· irtisa-
32483: kertymispäiviksi myös ne päivät, jolloin todel-             notun työntekijän eduksi ei laskettaisi
32484: lisuudessa työnantaja on saanut laskea hyödyk-              niitä työttömyyspäivärahapäiviä, jotka
32485: seen työntekijän työttömyyspäivärahan, saattaa              työnantaja on oikeutettu laskemaan
32486: joissakin tapauksissa aiheuttaa sen, että henki-            hyödykseen?
32487: lö, joka on saanut 500 työttömyyspäivän enimc
32488:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
32489: 
32490:                                              Mikko Elo
32491: 
32492: 
32493: 
32494: 
32495: 088200578X
32496: 2                                            1982 vp.
32497: 
32498: 
32499: 
32500: 
32501:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32502: 
32503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       setut kassa-avustukset ja työttömyyskorvauk-
32504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set. Muilta osin irtisanomisajan tai sen osan me-
32505: olette 11 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          nettämisestä aiheutuneesta vahingosta vastaa
32506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työnantaja.
32507: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Edellä selostettu vahingonkorvausta kos-
32508: edustaja Mikko Elon. näin . kuuluvasta kit:jalli-   keva periaate on otettu myös SAK:n ja STK:n
32509: sesta kysymyksestä n:o 193.:                        välisen irtisanomissuojasopimuksen soveltamis-
32510:                                                     ohjeisiin. Kassa-avustuksen maksaminen kysei-
32511:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     seltä ajalta on edellytys sille, että irtisanomi-
32512:        ryhtyä, jotta lomautt1ksen aikana irtisa-    nen tai irtisanoutuminen yleensä voi tapahtua.
32513:        notun työntekijän eduksi ei laskettaisi      Mikäli aikaisempi tulkinta palautettaisiin,. mer-
32514:        :niitä työttömyyspäivärahapäiviä, jotka      kitsisi se useimmissa tapauksissa, että irtjsano-
32515:        työnantaja on oikeutettu laskemaan           misia ei tapahtuisi eikä myöskään korvausta
32516:        hyödykseen?                                  maksettaisi.
32517:                                                      . Kysymyksessä tavoiteltu tilanne, jos$a kor-
32518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vaus maksettaisiin täytenä ja kassa-avustuskau~
32519: taen seuraavaa:                                     den päättymispäivä vastaavasti lykkääntyisi, ei
32520:     Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin mu-            siten ole käytännössä mahdolUnen. Aikaisem-
32521: kaan, milloin 1omauttaminen on tullut voimaan       man tulkinnan palauttaminen huonontaisi myös
32522: työntekijän .saamatta hyväkseen työsopimuk-         pitkäaikaisesti työttömien työttömyysturvaa.
32523: sen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja        Sopimus antaa nimittäin työntekijäliekin oikeu~
32524: työnantaja ennen ... lomauttamisen päättymistä      den katkaista pitkään yli 150 päivää kestäneet
32525: irtisanoo · työsopimuksen, hänen on korvattava      lomautukset henkilön menettämättä oikeuttaan
32526: työntekijälle irtisanomisajan palkan tai sen        kassa-avustukseen ja erorahaan.
32527: osan menettämisestä näin aiheutunut vahinko,           Edellä sanotun perusteella on todettava, että
32528: ellei toisin ole sovittu.                           kun kysymyksessä on tavanomainen kassa-avus-
32529:    Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mu-       tuksen maksaminen, niin maksettujen avustus-
32530: kaan jäsenen mahdollisesti saamaa vahingon-         päivien huomioimatta jättäminen enimmäis-
32531: korvausta ei huomioida vakuutusluontoista           aikaa laskettaessa ei ole mahdollista. Toisaalta
32532: kassa-avustusta maksettaessa. Kun työsopimus-       on todettava, ettei avustuspäivien huomioimatta
32533: lain 42 §:n 2 momentissa on kysymys vahin-          jättäminen, harvoja poikkeuksia lukuun otta-
32534: gonkorvauksesta, niin sosiaali- ja terveysmi-       matta, poistaisi kysymyksessä esitettyä työttö-
32535: nisteriö on katsonut, että muiden kassa-avus-       myyseläkkeen suuruuteen liittyvää ongelmaa,
32536: tuksen saamisen edellytysten täyttyessä ei ole      vaan siirtäisi ongelman syntymisen myöhem-
32537: estettä avustuksen maksamiselle silloin, kun        mäksi. Kun sosiaali- ja terveysministeriön saa-
32538: työnantaja irtisanoo lomautettuna olevan työn-      man tiedon mukaan kysymys koskee Porin
32539: tekijän. Vahingonkorvauksen suuruutta lasket-       Puuvilla Oy:n palon johdosta työttömiksi jää-
32540: taessa työnantajalla on oikeus yleisten vahin-      neitä, niin puheena oleva ongelma voidaan täs-
32541: gonkorvausperiaatteiden mukaan ottaa vähen-         sä tapauksessa poistaa 500 avustuspäivän lisäk-
32542: nyksenä huomioon vahingon suuruutta vähen-          si myönnettävällä 210 päivän erityispäiväavus-
32543: tävät tekijät kuten esimerkiksi lomautusilmoi-      tuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin jo
32544: tusajan palkan, muualta mahdollisesti ansaitun      ryhtynyt asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
32545: palkan sekä lomautusajalta mahdollisesti mak-
32546:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
32547: 
32548:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
32549:                                              N:o 193
32550: 
32551: 
32552: 
32553: 
32554:                            Tili Riksdagens Herr Talman
32555: 
32556:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nats på annat håll samt sådana understöd från
32557: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           arbetslöshetskassor och       arbetslöshetsersätt-
32558: velse av den 11 maj 1982 tili vederbörande          ningar som möjligen har betalats för permit-
32559: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      teringstiden. I övrigt ansvarar arbetsgivaren
32560: jande av riksdagsman Mikko Elo underteckna-         för skada, som uppstår genom att uppsäg-
32561: de spörsmål nr 193:                                 ningstiden eller en del därav går förlorad.
32562:                                                        Den ovan nämnda principen om skadestånd
32563:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           har också upptagits i anvisningarna om tiliämp-
32564:        vidta för att de dagpenningsdagar vid        ningen av avtalet mellan FFC och AFC om
32565:        arbetslöshet vilka arbetsgivare är be-       uppsägningsskydd. Att understöd från en ar-
32566:        rättigad att räkna sig tili godo, inte       betslöshetskassa betalas för den berörda tiden
32567:        skall tiligodoräknas arbetstagare, som       är en förutsättning för att en uppsägning från
32568:        har sagts upp under pågående permit-         den ena eller den andra partens sida överhu-
32569:        tering?                                      vudtaget skall kunna ske. En återgång tili den
32570:                                                     tidigare tolkningen skulle i de flesta fallen
32571:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       innebära att ingen uppsägning skulle äga rum
32572: samt anföra följande:                               och ingen ersättning heller skulle betalas.
32573:    Enligt 42 § 2 mom. lagen om arbetsavtal             Det är m.a.o. inte i praktiken möjligt att
32574: skall arbetsgivaren, om permittering har skett      nå ett sådant läge som avses i spörsmålet, dvs.
32575: utan att arbetstagaren fått tiligodonjuta tid       att ersättningen skulle betalas tili fullt belopp
32576: för uppsägning av arbetsavtalet och arbetsgi-       och den dag då understödet från arbetslöshets-
32577: varen uppsäger avtalet före permitteringstidens     kassan upphör skulle framskjutas i samma
32578: utgång, om ej annat överenskommits, ersätta         mån. En återgång tili den tidigare tolkningen
32579: arbetstagaren för den skada som åsamkats den-       skulle dessutom försämra skyddet mot arbets-
32580: ne genom att han helt eller delvis gått miste       löshet för dem som länge är arbetslösa. Av-
32581: om lönen för uppsägningstiden.                      talet ger nämligen också arbetstagaren rätt att
32582:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-   avbryta sådan permittering som har pågått
32583: fattning beaktas inte ett eventuellt skadestånd     mycket över 150 dagar utan att han ändå går
32584: tili en medlem i en arbetslöshetskassa när ett      miste om sin rätt tili understöd från arbetslös-
32585: understöd av försäkringsnatur betalas från          hetskassa och avgångsbidrag.
32586: kassan. Emedan det i 42 § 2 mom. är fråga              På grundval av det ovan anförda bör fast-
32587: om ett skadestånd har social- och hälsovårds-       slås att när det rör sig om gängse betalning av
32588: ministeriet ansett att det, när övriga förutsätt-   understöd från arbetslöshetskassa är det inte
32589: ningar för erhållande av understöd från en          möjligt att när maximitiden beräknas bortse
32590: arbetslöshetskassa uppfylls, inte föreligger nå-    från det antal dagar för vilka understöd har
32591: got hinder för att ett understöd betalas i ett      betalats. Å andra sidan bör konstateras att om
32592: sådant fall då en arbetsgivare säger upp en         antalet understödsdagar inte beaktas skulle det-
32593: permitterad arbetstagare. När skadeståndets         ta inte, annat än i enstaka undantagsfall, elimi-
32594: storlek beräknas äger arbetsgivaren rätt att i      nera det i spörsmålet anförda problemet i sam-
32595: enlighet med gängse skadeståndsprinciper så-        band med arbetslöshetspensionens storlek utan
32596: som avdrag beakta faktorer som minskar ska-         endast uppskjuta problemens uppkomst. Då
32597: dans storlek, t.ex. lön under tiden för permit-     spörsmålet enligt vad social- och hälsovårdsmi-
32598:  teringsvarslet, lön som eventuellt har förtjä-     nisteriet har inhämtat gäller dem som har blivit
32599: 4                                           1982 :V~
32600: 
32601: arbetslösa tili följd av branden vid Porin Puu-     utöver 500 understödsdagar. Social- och hälso-
32602: villa Oy - Björneborgs Bomull Ab, kan det           vårdsministeriet har redan vidtagit de åtgär-
32603: aktuella problemet i detta fall elimineras med      der som saken påkallar.
32604: hjälp av specialdagunderstöd för 210 dagar
32605:      Helsingfors den 4 juni 1982
32606: 
32607:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
32608:                                              1982 vp.
32609: 
32610: Kirjallinen kysymys n:o 194
32611: 
32612: 
32613: 
32614: 
32615:                                  Elo ym.: Lielahden-Porin ja Peipohjan-Rauman ratojen raken-
32616:                                      tamisaikataulusta
32617: 
32618: 
32619:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32620: 
32621:    Tampereen-Porin/Rauman radan peruspa-            säksi em. ratojen liikenneturvallisuutta heiken-
32622: rannustyöt aloitettiin vuonna 1979 Tampereen        tävät lukuisat tasoristeykset. Lielahden-Potin
32623: puoleisesta päästä. Radan perusparannustöitä on     ja Peipohjan-Rauman radat ovat merkittävät
32624: pidetty erittäin kiireellisinä radan huonosta       kuljetusyhteydet Keski-Suomesta ja Pirkan-
32625: kunnosta johtuen. Radan nykyinen kunto ai-          maalta Satakuntaan. Ratajaksojen päissä, Porissa
32626: heuttaa työntekijöille jopa terveysriskejä ja       ja Raumalla, sijaitsevat em. alueiden tärkeim-
32627: myöskin nopeusrajoituksia ko. rataosuudella.        mät vienti- ja tuontisatamat. Porin ja Rauman
32628: Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Lielahden        satamissa toteutetaan ja suunnitellaan myös
32629: -Porin ja Peipohjan-Rauman ratojen perus-           laajoja kehittämistoimenpiteitä. Raumalle on
32630: parantamisen, kiskoovaihdon ja sähköistämisen       mm. valmistunut 9,0 metrin kulkusyvyinen
32631: valmistuminen on ajoitettu vuosille 1987-88.        väylä ja Poriin on rakenteilla Tahkoluodon
32632: Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutumi-        rata, joka on tarkoitus avata liikenteelle vuon-
32633: nen alkuperäisessä aikataulussa edellyttäisi noin   na 1983. Edelleen on Tahkoluodon syväväylän
32634: 30 miljopnan markan määrärahaa vuosittain ko.       arvioitu valmistuvan vuonna 1985. Kaikkiaan
32635: ratajaksoilla.                                      voidaan todeta, että edellä mainittujen ratojen
32636:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan aio-      valmistumisaikataulun hidastaminen merkitsisi
32637: taan VR:n työkohteisiin myönnettävää määrä-         vakavaa takaiskua Satakunnan satamien ja elin-
32638: rahaa supistaa nykyisestä tasosta merkittävästi.    keinoelämän kehittymiselle sekä Pirkanmaan ja
32639: Tästä johtuen on olemassa vaara, että Lielah-       Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetustarpeille.
32640: den-Potin ja Peipohjan-Rauman ratojen pe-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32641: rusparantaminen ja sähköistäminen siirtyvät         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
32642: myöhempään ajankohtaan kuin on alunperin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32643: suunniteltu.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32644:    Monet tekijät puoltavat kuitenkin alkuperäi~
32645: sen aikataulun noudattamista. Niinpä Lielah-               . Aikooko Hallitus pitää kiinni Lielah-
32646: den-Potin ja Peipohjan-Rauman ratojen                      den-Potin ja Peipohjan-Rauman ra-
32647: huono kunto ja parantamistoimenpiteiden vii-                tojen perusparantamisen ja sähköistämi-
32648:  västyminen vaikeuttavat erityisesti raskaiden             sen ··alkuperäisestä valmistumisaikatau-
32649:  kuormien kuljetusnopeutta ja -varmuutta. Li-               lusta, joka on ajoitettu vuosille 1987-
32650:                                                             1988?
32651:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1982
32652: 
32653:                Mikko Elo                                        Aulis Juvela
32654:                Matti Pelttari                                   Pirkko Valtonen
32655: 
32656: 
32657: 
32658: 
32659: 0882006110
32660: 2                                            1982 vp.
32661: 
32662: 
32663: 
32664: 
32665:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32666: 
32667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taan normaali 20 tonnin akselipainoinen lii-
32668: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          kenne. Henkilöliikenteessä suurin sallittu no-
32669: Puhemies, lähettänyt 11 päivänä toukokuuta          peus on 95 km/h.
32670: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvos-         Lielahden-Potin välin perusparannus- ja
32671: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kiskoovaihtotyöt ovat olleet käynnissä vuodesta
32672: sanedustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta          1979 alkaen. Vuoden 1982 loppuun mennessä
32673: kirjallisesta kysymyksestä n:o 194:                 käytetty määräraha tulee olemaan n. 52 milj.
32674:                                                     mk, kokonaiskustannusarvion ollessa Vairion-
32675:           Aikooko Hallitus pitää kiinni Lielah-     rautateiden voimassa olevan toiminta· ja talous-
32676:        den-Potin ja Peipohjan-Rauman ra-            suunnitelman mukaan 192,5 milj. mk vuoden
32677:        tojen perusparantamisen ja sähköistämi-      1982 hintatasossa. Rautatiehallituksessa parhail-
32678:        sen alkuperäisestä valmistumisaikatau-       laan käsiteltävänä olevan vuosien 1983-1988
32679:        lusta, joka on ajoitettu vuosille 1987-      toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen mu-
32680:        1988?                                        kaan rataosan perusparannus- ja kiskoovaihto-
32681:                                                     töitä on tarkoitus jatkaa samassa laajuudessa
32682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuin ne kuluvana vuonna ovat käynnissä, jol-
32683: vasti seuraavaa:                                    loin rataosa valmistuu vuonna 1990. Sähköis-
32684:    Lielahden-Potin radan pituus on 128 km           tystyöt rataosalla on suunniteltu aloitettaviksi
32685: ja se on ns. B 2 -rataa, jossa on K 43 -kiskot      vuonna 1985, mikä merkitsee sahköistyksen
32686: ja tukikerroksena sepeliä. Radalla sallitaan nor-   toteuttamista samanaikaisesti perusparannus- ja
32687: maali 20 tonnin akselipainoinen liikenne. Hen-      kiskoovaihtotöiden kanssa. Peipohjan-Rauman
32688: kilöliikenteessä sallitaan maksiminopeus 120        rataosan sähköistämistä edeltävät työt ·on ajoi-
32689: km/h. Liikenteen määrä oli v. 1981 6,3 milj.        tettu vuosille 1986-1987.
32690: bruttotonnia.                                          Ko. tatojen perusparantamiseen ohjataan tä-
32691:    Väli Peipohja-Rauma on ns. B 1 -rataa,           mänhetkisten suunnitelmien mukaisesti eniten
32692: jossa on K 43 -kiskot ja tukikerroksena soraa.      määrärahoja verrattuna koko rataverkon perus-
32693: Välin pituus on 47 km. Liikenteen määrä oli         parannuskohteisiin, minkä johdosta parannuk-
32694: v. 1981 3,1 milj. bruttotonnia. Radalla Salli-      sen ja kiskoovaihdon ajoitusta ja laajuutta ei
32695:                                                     ole mahdollista muuttaa yllä kerrotusta.
32696:      Helsingissä kesäkuun 2 päivänä 1982
32697: 
32698:                                                             Liikenneministeri ] armo Wahlström
32699:                                             N:o 194                                              3
32700: 
32701: 
32702: 
32703: 
32704:                           Tili Riksdagens Herr Talman
32705: 
32706:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    med ett axeltryck om 20 ton. Högsta tiliåtna
32707: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     hastighet vid persontrafik är 95 km/h.
32708: av den 11 maj 1982 tili vederhörande medlem          Grundförhättringsarhetet samt uthytet av
32709: av statsrådet översänt avskrift av följande av    skenor på hanan mellan Lielax och Björneborg
32710: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade         har pågått sedan början av år 1979. Tili ut-
32711: spörsmål nr 194:                                  gången av år 1982 kommer det använda an-
32712:                                                   slaget att uppgå tili ca 52 milj. mark, då det
32713:           Ämnar Regeringen hålla fast vid         totala kostnadsförslaget enligt Statsjärnvägar-
32714:        den ursprungliga grundförhättrings- och    nas gällande verksamhets- och ekonomipian
32715:        elektrifieringstidtahellen för hanorna     uppgår tili 192,5 milj. mark, heräknat enligt
32716:        mellan Lielax och Björnehorg samt Pei-     prisnivån år 1982. Enligt det förslag tili verk-
32717:        pohja och Rauma, enligt viiken hanorna     samhets- och ekonomipian för åren 198.3-
32718:        skall hli färdiga under åren 1987-         1988, som för närvarande behandlas i järn-
32719:        1988?                                      vägsstyrelsen, är avsikten att fortsätta grund-
32720:                                                   förhättringsarbetet och uthytet av skenor i sam-
32721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ma utsträckning som under de gångna åren,
32722: samt anföra följande:                             varvid handelen hlir färdig år 1990. Elektri-
32723:    Banan mellan Lielax och Björneborg är 128      fieringsarhetet på handelen skall enligt planerna
32724: km lång och den är en s.k. B 2 -hana, som be-     påbörjas år 1985, vilket innehär att elektri-
32725: står av skenor av typen K 4.3 och har ett stöd-   fieringen genomförs samtidigt som grundför-
32726: lager av makadam. Längs hanan tillåts normal      hättringsarbetet och skenhytet. De arheten som
32727: trafik med ett axeltryck om 20 ton. Vid per-      föregår elektrifieringsarbetet på hanan mellan
32728: sontrafik är den högsta tiliåtna hastigheten      Peipohja och Rauma har förlagts tili åren
32729: 120 km/h. Ar 1981 uppgick trafiken tili 6,.3      1986-1987.
32730: milj. hruttoton.                                     Jämfört med de grundförhättringsprojekt som
32731:    Banan mellan Peipohja och Björneborg är en     omfattar hela spårsystemet inriktas enligt de
32732: s.k. B 1 -hana med skenor av typen K 4.3 och      aktuella planerna den största delen av an-
32733: med grus som stödlager. Banans längd är 4 7       slagen på grundförhättringen av ifrågavarande
32734: km. Ar 1981 uppgick trafiken tili .3,1 milj.      banor, varför tidtahellen för och omfattningen
32735: hruttoton. Längs hanan tillåts normal trafik      av grundförhättringen och uthytet av skenor
32736:                                                   inte kan ändras från ovan nämnda.
32737:      Helsingfors den 2 juni 1982
32738: 
32739:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
32740:                                               1982 vp.
32741: 
32742: Kirj:dlinen kysymys n:o 19S
32743: 
32744: 
32745: 
32746: 
32747:                                   Koppanen: Uudenmaan läänin lentopelastuspalvelun puutteelli-
32748:                                      suuksien poistamisesta
32749: 
32750: 
32751: 
32752:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32753: 
32754:    Ilma-alusonnettomuudessa yleisjohtovastuu         lennonjohtaja lennonjohtotornissa eli siis huo-
32755: kuuluu ilmailuviranomaiselle, kunnes onnetto-        mattavasti vähemmän kuin nyt pidetyssä har-
32756: muuteen joutunut ilma-alus on löytynyt ja palo-      joituksessa.
32757: viranomainen pääsee paikalle ja voi ottaa johto-         Lohkokeskuksen miehittää yhteensä noin vii-
32758: vastuun. Ilmailuviranomaisena toimii tällöin         sitoista eri sotilas-, palo-, poliisi- ja ilmailuvi-
32759: maassamme etsintä- ja pelastustehtävään mää-         ranomaista alaisiaan johtamaan. Tästä aiheutuu
32760: rätty lennonjohtaja, jolla on apunaan muita          helposti melkoinen kaaos lohkokeskuksessa
32761: lennonjohtajia. Onnettomuustapauksessa pyri-         kaikkien joutuessa työskentelemään samassa me-
32762: tään ilma-aluksen viimeisen tunnetun sijainnin       luisassa huonetilassa häiriten toinen toisiaan.
32763: perusteella määräämään nopeasti ja mahdolli-         Kun selvä kokonaissuunnitelma lohkokeskuksen
32764: simman varmasti etsintäalue, jolle voidaan lä-       työjärjestykseksi puuttuu, lohkokeskuksessa
32765: hettää etsintään osallistuvia lentokoneita ja        alaistensa toimintaa johtavilla ei ole riittävästi
32766: helikoptereita. Varsinkin helikoptereita on tar-     tietoa toisten viranomaisten toimintamahdolli-
32767: koitus käyttää myös pelastustoimiin. Ilmailun        suuksista eikä yleensäkään tunneta toisten toi-
32768: pelastusorganisaatio avustaa ilma-alusetsinnäin      mialuetta riittävästi, ja kun selvät työpisteet tar-
32769: ja pelastustoimin mahdollisuuksiensa mukaan          vittavine laitteineen puuttuvat, viranomaiset
32770: kaikissa yleisen pelastuspalvelun katoamis- ja       tallaavat sekä symbolisesti että konkreettisesti
32771: onnettomuustapauksissa niin maalla kuin me-          toistensa varpaille. Kuvaavaa tilanteelle on seu-
32772: rellä.                                               raava Etelä-Suomen lentopelastuskeskuksen vt.
32773:    Helsinki-Vantaan lentoasemalla järjestetty        päällikön lausuma harjoituksen johdosta anta-
32774: SAR-82 -harjoitus, jossa harjoiteltiin laajasti      massaan arvostelussa: "Helsingin lohkokeskus
32775: liikennelentokoneen onnettomuuden etsintää ja        on aivan liian pieni huonetilaltaan. Samoin on
32776: pelastustoimia, osoitti, että Uudenmaan läänin       väärin, että eri viranomaisten radio- ja puhelin-
32777: lentopelastusorganisaatiossa esiintyy pahoja         laitteet on ympätty samaan pisteeseen. Melu on
32778: puutteita. Ilmailun pelastusorganisaatio osoit-      niin valtava, että kukaan ei saa kunnolla selvää
32779: tautui auttamattomasti liian heikoksi. Suurena       radioista tulevista viesteistä". Helsingin kau-
32780: epäkohtana Uudenmaan osalta on se, että lento-       pungin palopäällikkö Rainer Alho toteaa puo-
32781: pelastuskeskuksen pelastusjohtaja, jolla on pää-     lestaan 2. 3. 1982 päivätyssä lausunnossaan:
32782: vastuu Uudenmaankin alueella, on Tampereella         "Lentoaseman pelastuspalvelun johtokeskus
32783: sijaitsevassa lentopelastuskeskuksessa. Hän voi       (lohkokeskus) oli johtopaikkana kelvoton.
32784:  tosin tarvittaessa delegoida etsintä- ja pelas-     Puutteet ovat lähinnä varustelussa ja viestintä-
32785:  tusjohdon Helsinki-Vantaan lentoasemalla            järjestelmissä. Helsingin kaupungin palolaitok-
32786: sijaitsevalle lohkokeskukselle. Kuitenkin molem-     sen johtokeskusauto, joka toimi harjoituksessa
32787:  missa näissä paikoissa tehtäviä hoidetaan liian     onnettomuuspaikan johtoelimenä, on jo parem-
32788: pienillä resursseilla. Käydyssä harjoituksessa       min varustettu kuin lentoaseman varsinainen
32789:  lohkokeskukseen oli ennalta määrätty neljä ja       johtokeskus (lohkokeskus) ."
32790:  lennonjohtotorniin kaksi ylimääräistä lennon-           SAR-82 -harjoituksessa ilma-alus löytyi vasta
32791:  johtajaa. Normaalimiehitys oli tuolloin yksi len-   tunnin kuluttua hälytyksestä ja ensimmäinen
32792:  nonjohtaja lähestymislennonjohdossa ja yksi         yksityinen kevyt helikopteri saatiin paikalle
32793: 
32794: 0882006752
32795: 2                                              1982 vp.
32796: 
32797: yhden tunnin ja kahdeksan minuutin päästä.            muuksista on todettu tapahtuvan lentokentällä
32798: Uttiin sijoitettu keskiraskas helikopteri saapui      tai sen läheisyydessä noin 20 kilometrin sä-
32799: paikalle vasta 1 tunnin 56 minuutin kuluttua.         teellä.
32800: Tällöin jo paloviranomaiset vastasivat pelastuk-         Vuoden alussa alkaneen työaikakokeilun ai-
32801: sesta ja helikopterit lähetettiin tarpeettomina       kana lennonjohdot Helsinki-Vantaan lentoase-
32802: pois, koska he ilmeisesti eivät osanneet käyttää      malla ovat toistuvasti olleet vajaamiehitetyt.
32803: helikoptereita etsintä- ja pelastustehtävissä. Kun    Kuusi kertaa on jouduttu tilanteeseen, jolloin
32804: potilaiden sairaalaan kuljettamisessa luotettiin      ainoastaan yksi lennonjohtaja on yöaikana len-
32805: liikaa maakulkuneuvoihin, joutui suuri määrä          nonjohtotornissa. Lähestymislennonjohdossa ole-
32806: ensiavun saaneita potilaita odottamaan kulje-         vaa tutkaa ei ole voitu miehittää. Lohkokes-
32807: tusta jopa kaksikin tuntia. Ilmailuviranomainen       kuksen miehittäminen ei olisi myöskään voinut
32808: ei puuttunut asiaan paloviranomaisen vasta-           toteutua.
32809: tessa johtamisesta.                                      Tampereen pelastuskeskuksessa on yöaikaan
32810:     Ilma-aluksia ei ole nopeasti saatavilla varsin-   vuorossa ainoastaan kaksi lennonjohtajaa, joista
32811: kaan öiseen aikaan eivätkä niitä ilmailuviran-        toinen ottaa tarvittaessa pelastuskeskuksen teh-
32812: omaisia lukuunottamatta nykyisellään muut vi-         tävät hoidettavakseen toisen vastatessa ilmalii-
32813: ranomaiset osaa tehokkaasti käyttää. Uuden-           kenteen hoitamisesta. Kun Uudenmaan lento-
32814: maan alueelle ei ole sijoitettu yhtään pelastusil-    pelastuspalvelu on tällöin ollut ainoastaan yh-
32815: ma-alusta, vaan lähin on Utissa. Alueen run-          den Tampereelle sijoitettuna olevan lennonjoh-
32816: sasta ilma-aluskantaa ei ole organisoitu lento-       tajan varassa, ei valmiuden voitane katsoa ole-
32817: pelastuspalveluun.                                    van läheskään tyydyttävä.
32818:     Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjoh-              Uudenmaan lentopelastuspalvelun niveltä-
32819: doissa aloitettiin 24. 1. 1982 työaikakokeilu.        mistä yleiseen alueelliseen pelastusorganisaa-
32820: Työaikakokeilun seurauksena ilmaliikenteen pal-       tioon ei ole toteutettu riittävän tehokkaasti.
32821: velutaso, lentoetsintä ja pelastuspalveluvalmius      Sitä todistavat lentopelastusharjoitukset, joita
32822: sekä puolustusvoimien edellyttämä ilmavalvon-         on järjestetty. Sitä todistaa myös se, että
32823: tavalmius ovat huomattavasti laskeneet.               Uudenmaan alueella ei ole tarjottu eikä osattu
32824:     Ilmailuhallitukselle on annettu lakisääteinen     riittävästi pyytää lentopelastusorganisaatioita
32825: vastuu lentopelastuspalvelun järjestämisestä ja       ilma-aluksia yleisiin etsintä- ja pelastustehtäviin.
32826: hoitamisesta valtakunnan alueella. Näin ollen se      Suomenlahden rannikolla suoritetuissa etsintä-
32827: voi suunnata lentopelastuspalvelun painopisteen       ja pelastustapauksissa ainoastaan alle 10 pro-
32828: haluamaansa suuntaan. Ilmailuhallituksella on         senttia on suoritettu ilma-aluksen tukemana.
32829: myös mm. velvollisuus järjestää valtakunnan              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
32830: ilmatilassa lentäville niin sotilas- kuin siviili-    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
32831: ilma-aluksille ilmaliikennepalvelua.                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32832:     Lentopelastuspalvelun ja ilmaliikennepalvelun     vaksi seuraavan kysymyksen:
32833: hoitamisesta vastaavat lennonjohtajat. Heille on
32834: annettu myös vastuu puolustusvoimien edellyt-                    Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
32835: tämän ilmavalvonnan suorittamisesta mahdolli-                 läänin lentopelastuspalvelun organisaa-
32836: suuksiensa puitteissa.                                        tiossa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman
32837:     Jo pitemmän aikaa ilmaliikenteen voimakas                 pelastuspalvelun johtokeskuksessa esiin-
32838: kasvu on imenyt ilmaliikennepalvelun hoita-                   tyvistä puutteellisuuksista sekä lento-
32839: miseen kaikki ne resurssit, joita viime vuosina               pelastuspalvelun painopisteen sijoittumi-
32840: on saatu. Pelastuspalvelun kehittäminen on jää-               sesta maan asutuksen ja ilmaliikenteen
32841: nyt toisarvoiseen asemaan. Pelastuspalvelun                   vilkkauden kannalta epätarkoituksenmu-
32842: painopiste on suunnattu keskitetysti lentopelas-              kaisesti, ja jos on,
32843: tuskeskuksiin, joista toinen sijaitsee Tampereella               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32844: ja toinen Rovaniemellä. Todettakoon tässä yh-                 ryhtyä Helsinki-Vantaan lentoaseman
32845: teydessä, että Suomen lentoasemien kokonais-                  pelastuspalvelua vaarantavan lennonjoh-
32846: matkustajamäärästä viime vuonna oli Helsinki                  don työaikakokeilun lopettamiseksi, len-
32847: -Vantaan lentoaseman osuus yli 50 prosenttia                  nonjohtojen riittävän miehityksen tur-
32848: sekä se, että yli 90 prosenttia lento-onnetto-                vaamiseksi myös öiseen aikaan, edellä
32849:                                         N:o 195                                             3
32850: 
32851:  mainitun lohkokeskuksen varustamiseksi              ilmaliikenteeltään vilkkaimmalle Uuden-
32852:  riittävillä tiloilla, nykyaikaisilla varus-         maan läänin alueelle sekä yleisen, lento-
32853:  teilla ja asianmukaisella työjärjestyk-             ja meripelastuspalvelun niveltämiseksi
32854:  sellä, lentopelastuspalvelun painopisteen           tiiviimmin toisiinsa?
32855:  siirtämiseksi maan tiheimmin asutulle ja
32856: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
32857: 
32858:                                   Esko J. Koppanen
32859: 4                                              1982 vp.
32860: 
32861: 
32862: 
32863: 
32864:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32865: 
32866:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      hittämään siihen suuntaan, että ilmailun pelas-
32867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuspalvelusta muodostuisi lentopelastuspalvelu,
32868: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            joka ensisijaisesti keskittyisi ilmailun pelastus-
32869: kirjeenne n:o 891 ohella toimittanut valtioneu-       toimiin, mutta joka tukisi voimavarojensa puit-
32870: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     teissa meripelastuspalvelua ja yleistä pelastus--
32871: sanedustaja Esko J. Koppasen näin kuuluvasta          palvelua sopivin ilma-aluksin sekä avustaisi hä-
32872: kirjallisesta kysymyksestä n:o 195:                   lytys-- ja johtojärjestelmillään meripelastuspal-
32873:                                                       velu- ja yleisen pelastuspalvelun viranomaisia.
32874:           Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan               Pelastuspalvelun valtakunnallinen neuvottelu-
32875:        läänin lentopelastuspalvelun organisaa-        kunta on useaan otteeseen käsitellyt viimeisintä
32876:        tiossa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman         pelastuspalvelusuunnitelmaa ja sen hyväksynyt.
32877:        pelastuspalvelun johtokeskuksessa esiin-       Kokonaisuudessaan ovat valtakunnallisen pelas-
32878:        tyvistä puutteellisuuksista sekä lento-        tuspalvelun tehtäväjako ja eri pelastuspalvelu-
32879:        pelastuspalvelun painopisteen sijoittumi-      haarojen rajat vasta muotoutumassa; mm. edus-
32880:        sesta maan asutuksen ja ilmaliikenteen         kunnalle on vastikään annettu hallituksen esi-
32881:        vilkkauden kannalta epätarkoituksenmu-         tys laiksi meripelastuspalvelusta. Lentopelastus-
32882:        kaisesti, ja jos on,                           organisaatio on siten tällä hetkellä vielä toimin-
32883:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tarajoiltaan, voimavaroiltaan ja vaituulesiltaan
32884:        ryhtyä Helsinki-Vantaan lentoaseman            jossain määrin muodonmuutosten alaisena. Kos-
32885:        pelastuspalvelua vaarantavan lennonjoh-        ka kuitenkin sekä lento-onnettomuuksia että
32886:        don työaikakokeilun lopettamiseksi, len-       muita sellaisia tilanteita, joissa ilma-aluksia voi-
32887:        nonjohtojen riittävän miehityksen tur-         daan käyttää hyväksi pelastustoiminnassa, ta-
32888:        vaamiseksi myös öiseen aikaan, edellä          pahtuu ja voidaan olettaa tapahtuvan, on ollut
32889:        mainitun lohkokeskuksen varustamiseksi         tarpeen varautua tällaisiin tapauksiin ja pitää
32890:        riittävillä tiloilla, nykyaikaisilla varus-    myös eri viranomaisten yhteistoimintaharjoituk-
32891:        teilla ja asianmukaisella työjärjestyk-        sia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla järjestetty
32892:        sellä, lentopelastuspalvelun painopisteen      harjoitus SAR-82 oli tällainen yhteistoiminta-
32893:        siirtämiseksi maan tiheimmin asutulle ja       harjoitus.
32894:        ilmaliikenteeltään vilkkaimmalle Uuden-            Harjoitus paljasti kuten useimmiten tällai-
32895:        maan läänin alueelle sekä yleisen, lento-      sissa tapauksissa, puutteita.
32896:        ja meripelastuspalvelun niveltämiseksi             Parhaaksi järjestelmäksi on havaittu, että
32897:        tiiviimmin toisiinsa?                          kaikilla viranomaisilla on omat radiojärjestel-
32898:                                                       mänsä, joilla omia etsintäjoukkoja opastetaan
32899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja komennetaan. Edullista tietenkin olisi, jos
32900: vasti seuraavaa:                                      eri viranomaisten radioverkot sijoitetaan tois-
32901:    Lentopelastuspalvelu on käsite, jonka mu-          tensa läheisyyteen, mutta erillisillä huonetiloilla
32902: kaista suoritusorganisaatiota ei itse asiassa vielä   luodaan kullekin verkolle oma työskentelyrau-
32903: ole olemassa. Ilmailun pelastuspalvelua, joka         hansa. Toivottavaa suurta johtokeskusta ei sivii-
32904: lähinnä ilmailulain 54-55 §:n mukaan koh-             li-ilmailu vielä ole pienillä resursseillaan aikaan-
32905: distuu ilma-aluksiin ja joka kytkeytyy myös           saanut. Eräin koulutuksellisin ja teknisin jär-
32906: kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ( ICAO)       jestelyin voidaan toimintaa parantaa.
32907: edellyttämiin velvoitteisiin, on pyritty valtio-          Helsingin seudulle sijoitettu pelastushelikop-
32908: neuvoston päätöksen 15. 3. 1973 (järjestelyt pe-      teri olisi valtakunnallisesti hyvinkin perusteltua.
32909: lastuspalvelun kehittämiseksi) mukaisesti ke-         Maassamme otetaan käyttöön ensimmäistä pe-
32910:                                                N:o 19.5                                               5
32911: 
32912: lastushelikopteritukikohtaa ja sen tarvitsemaa        laskupaikkavarustusta ja lääkintöhenkilökunnan
32913: organisaatiota Turun lentoasemalla.                   koulutuskysymyksiä.
32914:    Huomioiden kokemukset ja vaikeudet, JOlta             Helsinki-Vantaan lennonjohdossa 24. 1.
32915: tässä työssä on kohdattu, merkitsisi yhtäaikai-       1982 aloitetulla työaikakokeiluna ei ole sinänsä
32916: nen pelastushelikopteritoiminnan organisointi         tekemistä SAR-82 -harjoituksen kanssa. Kun
32917: Helsingin seudulla sitä, että valtion tulisi antaa    lennonjohtajia koko maassa on niukasti, ja Hel-
32918: runsaasti lisävoimavaroja tarkoitukseen.              sinki-Vantaan lennonjohtojen päivämiehitys
32919:    Helsingin seudulla olevat pienehköt helikop-       tulee vilkkaan liikenteen takia kaikissa tapauk-
32920: terit olisivat hyvinkin riittäneet onnettomuus-       sissa taata, on · kokeilussa vähennetty lennon-
32921: paikan määritystarkoitukseen. Niiden hälyytyk-        johtajien luku 4:stä 2-3:een hiljaisina (1-5
32922: sessä ja käskytyksessä tapahtui SAR-82 -har-          lentoa tunnissa) aamuyön tunteina. Lennon-
32923: joituksessa kuitenkin ilmeisiä virheitä, joista       johtajat, jotka useiden vuosien aikana ovat
32924: otetaan opiksi.                                       kaksinkertaiseen aamuyön miehitykseen · ja sitä
32925:    Useissa yhteyksissä on valitettavasti osoittau-    vastaavaan, päivällä saatavaan vapaa-aikaan tot-
32926: tunut, että sairaanhoitolaitos ei ole valmistau-      tuneet, eivät haluaisi uusiin työvuorojärjestelyi-
32927: tunut, edes suursairaaloiden osalta, ottamaan         hin sopeutua.
32928: vastaan potilaita helikopteriteitse. Näin ollen          Liikenneministeriö selvittää kiireellisesti ky-
32929: helikopterikuljetukset sairaaloihin, ja erityisesti   symyksen siitä, vaikuttaako em. tyÖaikakokeilu
32930: yöllä, ovat poikkeustapaus, jonka onnistumi-          haitallisesti lennonjohdon mahdollisuuksiin toi-
32931: sesta ei ole takeita. Ilmailuhallituksen edustaja     mia riittävän tehokkaasti hiljaisina • aikoina
32932: osallistuu työryhmään, joka selvittää helikopte-      mahdollisesti sattuvan, pelastuspalvelua vaati-
32933: rien käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin, heli-     van onnettomuuden uhrien auttamiseksi.
32934: kopterien varustamista tässä mielessä, sekä
32935:       Helsingissä kesäkuun 17 päivänä 1982
32936: 
32937:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
32938: 6                                             1982 vp.
32939: 
32940: 
32941: 
32942: 
32943:                            Tili Riksdagens Herr Talman
32944: 
32945:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         inriktar sig på luftfartyg, och även ansluter
32946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            sig tili de av internationella civila luftfartsorga-
32947: velse nr 891 av den 13 maj 1982 tili veder-          nisationen (ICAO) förutsatta förpliktelsema,
32948: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       i sådan riktning, att räddningstjänsten inom
32949: av följande av riksdagsman Esko J. Koppanen          luftfarten skulle få formen av en räddningstjänst
32950: undertecknade spörsmål nr 195:                       för flyget, viiken främst skulle koncentreras tili
32951:                                                      räddningsaktioner för luftfarten, men inom
32952:            Är Regeringen medveten om att det         ramen för resursema med lämpliga luftfartyg
32953:        förekommer brister i flygräddnings-           även skulle stödja sjöräddningstjänsten och den
32954:        tjänstens organisation i Nylands Iän och      allmänna räddningstjänsten samt med sina alar-
32955:        vid räddningstjänstens ledningscentral        merings- och ledningssystem bistå myndighe-
32956:        på Helsingfors-Vanda flygstation, samt        tema inom sjöräddningstjänsten och den all-
32957:        att flygräddningstjänstens tyngdpunkt är      männa räddningstjänsten.
32958:        lagd på ett oändamålsenligt sätt med             Delegationen för riksomfattande räddnings-
32959:        tanke på bosättningen i landet och fre-       tjänst har i flera repriser behandlat den se-
32960:        kvensen inom flygtrafiken, och om så          naste planen för organiserandet av räddnings-
32961:        är fallet,                                    tjänsten och godkänt den. Arbetsfördelningen
32962:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inom den riksomfattande räddningstjänsten och
32963:        ta för att inställa experimentet med ar-      gränserna för räddningstjänstens olika grenar
32964:        betstiden inom flygledningen, som även-       håller först på att utformas i sin helhet, bl.a.
32965:        tyrar räddningstjänsten på Helsingfors-       har tili riksdagen nyligen avlåtits en regerings-
32966:        Vanda flygstation, för att säkerställa en     proposition med förslag tili lag om sjörädd-
32967:        tillräcklig bemanning inom flygledningen      ningstjänst. Flygräddningsorganisationen under-
32968:        även nattetid, för att utrusta ovan           går sålunda för närvarande ännu i någon mån
32969:        nämnda undercentral med tillräckliga          förändringar med avseende på verksamhetens
32970:        utrymmen, moderna anordningar ~               omfattning, resurserna och befogenhetema.
32971:        vederbörlig arbetsordning, för att flyt~      Emedan det dock inträffar och kan antas in-
32972:        ta flygräddningstjänstens tyngdpunkt tili     träffa flygolyckor och andra sådana situationer,
32973:        Nylands Iän, som är det mest tättbe-          vid vilka luftfartyg kan utnyttjas i räddnings-
32974:        folkade området och har den tätaste fre-      aktionen, har det varit nödvändigt atJt förutse
32975:        kvensen inom flygtrafiken, samt för att       sådana händelser och att anordna samarbets-
32976:        bättre koordinera flyg- och sjöräddnings-     övningar mellan olika myndigheter. En sådan
32977:        tjänsten samt den allmänna räddnings-         samarbetsövning var SAR-82 vid Helsingfors-
32978:        tjänsten?                                     Vanda flygstation.
32979:                                                          Som i de flesta liknande fall upptäcktes bris-
32980:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ter i samband med övningen.
32981: samt anföra följande:                                    Det bästa systemet har visat sig vara, att
32982:    Flygräddningstjänsten är ett begrepp för vars     samtliga myndigheter har egna radiokommuni-
32983: realiserande en organisation i själva verket allt-   kationssystem, med vilka spaningsenhetema in-
32984: jämt saknas. Försök har gjorts att i enlighet        strueras och kommenderas. Det vore givetvis
32985: med statsrådets beslut av 15. 3. 1973 (arran-        fördelaktigt att placera de olika myndigheter-
32986: gemangen för utvecklande av räddningstjänst-         nas radionät i närheten av varandra dock så,
32987: en) utveckla räddningstjänsten inom luftfarten,       att varje nät skulle få plats i särskilda utrym-
32988: som närmast enligt 54-55 §§ luftfartslagen           men så att deras arbetsfred tryggas. Den civila
32989:                                              N:o 195                                               7
32990: 
32991: luftfarten med dess små resurser har fortfaran-     medverkar i en arbetsgrupp, som utreder an-
32992: ae inte åstadkommit den Stora Jedningscentral       vändningen av helikoptrar för sanitära ändamål,
32993: som vore önskvärd. Med vissa arrangemang be-        utrustningen av dessa samt utrustningen på
32994: träffande utbildning och teknik kan verksam-        landningsplatsen och frågorna om sjukvårdsper-
32995: heten dock effektiveras.                            sonalens utbildning.
32996:    Med tanke på hela riket skulle det vara moti-       Det experiment med arbetstiden som inled-
32997: verat att placera en räddningshelikopter i Hel-     des 24. 1. 1982 inom flygledningen vid Hel-
32998: singforsregionen. Den första basen för rädd-        singfors--Vanda flygstation har i och för sig
32999: ningshelikoptrar med erforderlig organisation       inget samband med SAR-82. Emedan det i hela
33000: kommer att tas i bruk i vårt land vid Åbo flyg-     landet råder brist på flygledare, och beman-
33001: station. Med beaktande av de erfarenheter och       ningen av flygledningen vid Helsingfors-Vanda
33002: svårigheter som detta arbete har medfört, skulle    flygstation på grund av den livliga trafiken
33003: en samtidig organisering av verksamheten med        i samtliga fall måste säkerställas under dagar-
33004: räddningshelikoptrar i Helsingforsnejden inne-      na går experimentet ut på att reducera antalet
33005: bära, att staten borde bevilja betydande tili-      flygledare från 4 tili 2-3 under de lugna tim-
33006: läggsresurser för ändamålet.                        marna efter midnatt {1-5 flygningar per tim-
33007:     De mindre helikoptrarna i Helsingforsregio-     me). Flygledarna, som under flera års tid har
33008: nen skulle gott ha varit tilifyllest för bestäm-    vant sig vid dubbel bemanning under tiden
33009: ning av olycksplatsen. I samband med övningen       efter midnatt med motsvarande ersättning i
33010:  SAR-82 uppstod det dock vid alarmeringen och       ledig tid på dagen, är inte villiga att anpassa
33011:  ordergivningen uppenbara fel, som kommer att       sig tili de nya arbetstidsarrangemangen.
33012: uppmärksammas.                                         Trafikministeriet utreder i brådskande ord-
33013:     Det har tyvärr visat sig i många samman-        ning frågan om huruvida det ovan nämnda ex-
33014: hang, att inte sjukvårdsväsendet, inte ens de       perimentet med arbetstid inverkar menligt på
33015: stora sjukhusen, har beredskap a:tt motta pa-       flygledningens möjligheter att verka tillräckligt
33016:  tienter som transporteras med helikopter. Heli-    effektivt, då det gäller att lämna bistånd tili
33017:  koptertransporterna tili sjukhusen är därför,      offren vid en olycka, som eventuellt inträffar
33018:  särskilt nattetid, undantagsfall, där utgången     under en lugn tid och förutsätter en insats
33019: .är oviss. En representant för luftfartsstyrelsen   från räddningstjänstens sida.
33020:       Helsingfors den 17 juni 1982
33021: 
33022:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
33023:                                              1982 vp.
33024: 
33025: Kirjallinen kysymys n:o 196
33026: 
33027: 
33028: 
33029: 
33030:                                  Hautala ym.: Uskonrauhaa koskevien rikoslain säännösten nou-
33031:                                     dattamisen valvonnasta
33032: 
33033: 
33034:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33035: 
33036:    Rikoslain 10 luvun 1 §:n mukaan Jumalan         rikkomusten valvontaan. Tämän vuoksi poliisi-
33037: julkinen pilkkaaminen on rangaistava teko.         viranomaiset saattavat kokea kiusalliseksi koko
33038: Vaikka tätä lainkohtaa vastaan tehdyt rikko-       asiaan puuttumisen.
33039: mukset ovatkin melko harvinaisia, esiintyy niitä      Jumalanpilkan säilyttäminen rangaistavana
33040: kuitenkin muutamia tapauksia vuosittain.           tekona lainsäädännössämme on periaatteellisesti
33041:    Rikoslain 10 luvun perusteella on rangais-      tärkeää. Se on omiaan ylläpitämään kansamme
33042: tavaa myös uskonrauhan rikkominen sekä             ja sen nuorison keskuudessa kunnioittavaa suh-
33043: uskonnonharjoituksen estäminen ja häiritsemi-      tautumista Jumalaa ja Hänen Sanaansa kohtaan.
33044: nen.                                               Lain noudattamisen valvontaa on kuitenkin
33045:    RL 10 luvun säännösten noudattamisen val-       aihetta tehostaa.
33046: vonta kuuluu poliisiviranomaisille. Nämä eivät        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
33047: kuitenkaan näytä kovin helposti puuttuvan          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33048: ilmeisiinkään lainrikkomuksiin. Yleensä syyte-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33049: toimenpiteitä on harkittu vasta sen jälkeen kun    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33050: rikoksesta on tehty ilmianto.
33051:    Valvontaa on väitetty ongelmalliseksi myös                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33052: sen vuoksi, että Jumalan pilkkaamisen tunnus-             ryhtyä rikoslain 10 luvun säännösten
33053: merkistö laissa on niukka. Poliisien koulutuk-            noudattamisen valvonnan tehostami-
33054: sessa ei kiinnitetä huomiota tämänkaltaisten              seksi?
33055:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
33056: 
33057:          Sauli Hautala                Erkki Korhonen                Jorma Fred
33058:          Antero Juntumaa              Esko Almgren                  Ulla Järvilehto
33059:          Olavi Ronkainen              Väinö Rautiainen              Impi Muroma
33060:                                       Asser Stenbäck
33061: 
33062: 
33063: 
33064: 
33065: 088200659J
33066: 2                                           1982 vp.
33067: 
33068: 
33069: 
33070: 
33071:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33072: 
33073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Rikoslain 10 luvun säännösten rikkominen on
33074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     maassamme melko harvinaista, kuten kysymyk-
33075: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn        sen tekijätkin ovat todenneet. Mainittujen
33076: kirjeenne n:o 892 ohella lähettänyt valtioneu-    rikosten tapahtumapaikka ja -aika ovat enna-
33077: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi   kolta vaikeasti ennustettavissa. Poliisin rajalli-
33078: jäljennöksen kansanedustaja Sauli Hautalan ym.    sista voimavaroista johtuen ei ole mahdollis-
33079: kirjallisesta kysymyksestä n: o 196, jossa tie-   takaan tehostaa sanottujen rikosten valvontaa
33080: dusteliaan:                                       irrottamalla poliisimiehiä pelkästään näiden
33081:                                                   rikosten valvontatehtäviin.
33082:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Poliisin tietoon tulleet rikoslain 10 luvun
33083:        ryhtyä rikoslain 10 luvun säännösten       säännösten rikkomukset, jotka jo asian luon-
33084:        noudattamisen valvonnan tehostami-         teesta johtuen usein perustuvat ulkopuolisiin
33085:        seksi?                                     rikosilmoituksiin, tullaan vastaisuudessakin tut-
33086:                                                   kimaan ja poliisitutkintapöytäkirjat niiden val-
33087:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       mistuttua lähettämään syyttäjälle syyteharkintaa
33088: taen seuraavaa:                                   varten.
33089:      Helsingissä kesäkuun 18 päivänä 1982
33090: 
33091:                                                                         Ministeri Mikko Jokela
33092:                                                N:o 196                                                3
33093: 
33094: 
33095: 
33096: 
33097:                             Till Riksdagens Herr Talman
33098: 
33099:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         är rätt sällsy!lita i vårt land, såsom även spörs-
33100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             målsställarna har konstaterat. Platsen och tiden
33101: velse nr 892 av den 13 maj 1982 tili veder-           för förövandet av sagda brott är svåra att
33102: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        förutse. På grund av polisens begränsade re-
33103: av följande av riksdagsman Sauli Hautala m.fl.        surser är det inte helier möjligt att effektivera
33104: ställda spörsmål nr 196:                              övervakningen av dessa brott genom att lösgöra
33105:                                                       polismän enbart för övervakningen av sådana
33106:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       brott.
33107:        sikt att vidta i syfte att effektivera över-      Brott mot stadgandena i strafflagens 10 kap.,
33108:        vakningen av stadgandena i strafflagens        vilka kommit 'tili polisens kännedom och vilka
33109:        10 kap.?                                       redan på grund av ärendets natur ofta grundar
33110:                                                       sig på brottsanmälan av utomstående, kommer
33111:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          även i fortsättningen att undersökas och polis-
33112: samt anföra följande:                                 undersökningsprotokollen efter det att de fär-
33113:                                                       digstälits sändas tili åklagaren för prövning av
33114:   Brott mot stadgandena i strafflagens 10 kap.        huruvida åtal skall väckas.
33115:      Helsingfors den 18 juni 1982
33116: 
33117:                                                                             Minister Mikko Jokela
33118:                                                1982 vp.
33119: 
33120: Kirjallinen kysymys n:o 197
33121: 
33122: 
33123: 
33124: 
33125:                                   Mikkola: Poliisin henkilöstömäärän lisäämisestä
33126: 
33127: 
33128:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33129: 
33130:    Poliisimiehet siirrettiin 1970-luvun alussa       soittamaan useita puhelinsoittoja ennen kuin
33131: työaikalain piiriin, mikä käytännössä merkitsi       hälytys tavoittaa päivystävän poliisin. Lähim-
33132: sitä, että ympärivuorokautisen päivystyksen jär-     mällä poliisiasemalla saattaakin vastata auto-
33133: jestämiseksi tarvittiin lisää henkilökuntaa. Palk-   maattinen puhelinvastaaja, joka antaa uuden
33134: kausmenojen säästämiseksi muodostettiin polii-       numeron, johon voi soittaa. Uudessakin nume-
33135: sipiireistä ns. yhteistoiminta-alueita. Siten ny-    rossa saattaa automaatti vastata, jos päivystäjät
33136: kyisin Suomessa osa poliisipiireistä toimii täy-     ovat joutuneet lähtemään hälytystehtävään. Hä-
33137: sin itsenäisesti ja osa poliisipiireistä on keske-   tätilanteessa tämäkin viive voi olla jo kohta-
33138: nään yhteistoiminnassa. Yhteistoiminnan avulla       lokas. Poliisimiesten paikalletuloa hidastaa li-
33139: saatiin monelle sellaiselle paikkakunnalle, jolla    säksi paikallistuntemuksen puute, koska toisen
33140: yksinään ei olisi voimavaroja eikä henkilökun-       kunnan poliisimiehet eivät voi yhtä hyvin tun-
33141: taa, järjestetyksi ympärivuorokautinen päivys-       vea koko yhteistoiminta-alueen kyliä ja ihmisiä.
33142: tys. Yhteistoiminta-alueilla päivystys on yhdessä        Teoriassa yhteistoiminta onnistuu hyvinkin.
33143: kunnassa, useimmiten yhteistoimintaan osallis-       Käytännössä kuitenkaan hälytykset eivät tule
33144: tuvista poliisipiireistä suurimmassa, ja kahden      sillä tavalla peräkkäin, ettei ongelmia syntyisi.
33145: muun piirin alueella toimii yhteinen poliisipar-     Esimerkiksi viikonloppuina joudutaan tilantei-
33146: tio.                                                 siin, joissa hälytysten välinen aika jää niin
33147:                                                      pieneksi, ettei kaikkia hälytyksiä kyetä hoita-
33148:    Järjestelmä takaa sen, että teoriassa näiden      maan. Poliisia odottavan kansalaisen on vaikea
33149: kahden kunnan alueella on saatavissa myös            ymmärtää, mistä viivästys johtuu. Hälytysno-
33150: yöllä poliisipalveluja, mutta käytännössä tämä       peuden saattaminen riittävälle tasolle, niin että
33151: ei täysin pidäkään paikkaansa. Kun partiot toi-      kansalaisten turvallisuus ei vaarantuisi, edellyt-
33152: mivat usean kunnan alueella, saattaa matka           tää henkilöstölisäystä. Näin ei kuitenkaan ole
33153: äärialueelta toiselle olla jopa 200 kilometriä.      tapahtunut. Esimerkiksi vuoden 1982 tulo- ja
33154: Jos partio on yhteistoiminta-alueen toisessa pii-    menoarviossa poliisin toimia lisättiin 120:llä.
33155: rissä ja sitä tarvitaan pikaisesti alueen toiseen    Samaan aikaan kuitenkin toteutettiin kolmivuo-
33156: kuntaan, ei ole lainkaan harvinaista, että matka     rotyössä työskentelevien osalta ns. työaikahyvi-
33157: tapahtumapaikalle kestää kaksi tuntia hälytyk-       tys, joka lyhensi säännöllisessä kolmivuoro-
33158: sen tekemisestä. Mahdollista on myös, että par-      työssä työskentelevän työajan kolmen viikon
33159: tioauto ei saa hälytystä ollenkaan, koska eräillä    periodina 120 tunnista 114 tuntiin. Uudet po-
33160: yhteistoiminta-alueilla poliisiradion kuuluvuus      liisin toimet menivät lähes kokonaan tämän hy-
33161: ei yllä alueen äärilaidasta toiseen. Yhteistoimin-   vityksen muodostaman työajan täyttämiseen. Ti-
33162: nan haittapuolena voidaan pitää myös sitä, että      lanne ei siis ole korjaantunut. Edelleen voidaan
33163: päihtyneet ja säilöönotetut säilytetään siinä        todeta, että poliisin tointen jakautuminen suh-
33164: kunnassa, joka päivystää. Näin ollen poliisimie-     teessa asukaslukuun on maamme eri poliisipii-
33165: het joutuvat pitkienkin matkojen päästä kuljet-      reissä hyvin epätasainen. Esimerkkinä voidaan
33166: tamaan päihtyneitä ja kiinniotettuja ja näin         mainita Kemin kaupunki, jossa on 27 087 asu-
33167: suuri osa partiointiajasta kuluukin tähän tehtä-     kasta ja 72 poliisia, kun taas Tuusulan kun-
33168: vään.                                                nassa on 46 242 asukasta ja vain 35 poliisia.
33169:    Poliisipalveluja tarvitsevan kansalaisen kan-     Osasyynä poliisivoimien resurssipulaan on siten
33170: nalta on vaikeutena se, että hän ei tiedä mikä       myös poliisivoimien epätarkoituksenmukainen
33171: piiri milloinkin päivystää ja näin saattaa joutua    sijoittuminen.
33172: 088200660K
33173: 2                                           1982 vp.
33174: 
33175:    Edellä mamrttuun viitaten ja valtiopäiväjär-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33176: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän           siin kansalaisten turvallisuuden takaami-
33177: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           seksi ja parantamiseksi lisäämällä poliisi-
33178: vaksi seuraavan kysymyksen:                              miesten lukumäärää maassamme?
33179:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
33180: 
33181:                                          Saara Mikkola
33182:                                               N:o 197                                                  3
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33188: 
33189:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     korvaukseksi lyhennetyn tyoaJan aiheuttamasta
33190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        henkilöstövoimavarojen menetyksestä, suurin
33191: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           osa tästä syystä johtuvaa vajausta on edelleen
33192: kirjeenne n:o 893 ohella lähettänyt valtioneu-       korvaamatta. Ainakin se olisi saatava korva-
33193: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      tuksi kokonaan vuoden 1983 tulo- ja menoar-
33194: jäljennöksen kansanedustaja Saara Mikkolan           vion yhteydessä.
33195: kirjallisesta kysymyksestä n: o 197, jossa tiedus-      Poliisivoimien epätasainen jakautuminen on
33196: tellaan:                                             pitkäaikaisen kehityksen tulos. Kun yhdessä-
33197:                                                      kään poliisipiirissä ei henkilöstöä voida katsoa
33198:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-      olevan liikaa, useimmissa ei edes tarpeeksi, ja-
33199:        siin kansalaisten turvallisuuden takaa-       kautumaa ei ole voitu tasoittaa henkilöstön
33200:        miseksi ja parantamiseksi lisäämällä po-      siirroin.
33201:        liisimiesten lukumäärää maassamme?               Poliisipiirijaotus ei poliisin toiminnallisia nä-
33202:                                                      kökohtia silmällä pitäen ole paras mahdolli-
33203:                                                      nen. Piirijaotus on kuitenkin sidoksissa kunta-
33204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        jakoon siten, että poliisipiiri muodostuu aina
33205: seuraavaa:                                           yhdestä tai useammasta kokonaisesta kunnasta.
33206:    Maaliskuun alusta 1981 toteutettu osittainen      Kuntien siirtäminen poliisipiiristä toiseen on
33207: työajan lyhennys aiheutti paikallispoliisissa 280    silloinkin, kun sitä poliisitoiminnan kannalta on
33208: miestyövuoden laskennallisen vajauksen. Yh-          voitu p1rää perusteltuna, jopa välttämättömänä,
33209: dessä aikaisemmin syntyneiden ja todettujen va-      usein osoittautunut vaikeaksi toteuttaa.
33210: jausten kanssa ja huomioon ottaen henkilöstö-            Kysymyksen perusteluissa viitattuun hälytys-
33211: tarpeet, jotka johtuvat muun muassa vaatimuk-        järjestelmään on jo saatu ja siihen on tulossa
33212: sista poliisin lähitoiminnan, rikostutkinnan ja      parannuksia. Uuden radioverkon rakentamisen
33213: ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämiseksi,         myötä on mahdollista ottaa käyttöön järjestel-
33214: välttämätön henkilöstön lisätarve pelkästään         mä, jossa hälytyspuhelu aina automaattisesti oh-
33215: paikallispollisin osalta on arvioitu useaksi sa-     jautuu lähimpään päivystettyyn poliisin toimi-
33216: daksi uudeksi poliisin toimeksi.                     paikkaan. Tällainen järjestelmä on jo käytössä
33217:    Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa vo1t1m          osassa Keski-Suomen lääniä. Vuosien 1983-
33218: paikallispoliisiin perustaa yhteensä 122 uutta       1984 aikana järjestelmä saadaan käyttöön suu-
33219: tointa. Kun näistä vain osa voidaan katsoa           rimmassa osassa maata.
33220:       Helsingissä kesäkuun 18 päivänä 1982
33221: 
33222:                                                                             Ministeri Mikko Jokela
33223: 4                                           1982 vp.
33224: 
33225: 
33226: 
33227: 
33228:                           Till Riksdagens Herr Talman
33229: 
33230:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordruingen      ännu kompensation för största delen av under-
33231: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      skottet. Det borde bli ersatt ,i sin helhet åit-
33232: nr 893 av den 13 maj 1982 tili vederbörande        minstone i samband med statsförslaget för år
33233: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     1983.
33234: jande av riksdagsman Saara Mikkola ställda             Den ojämna fördelningen av polisresurser ut-
33235: spörsmål nr 197:                                   gör resultatet av en långvarig utveckling. Då
33236:                                                    man inte kan anse att det finns mycket personai
33237:           Ämnar Regeringen skrida till åtgär-      i ett enda polisdistrikt, ellet i de flesta ens
33238:        der för att garantera och förbättra med-    tillräckligt, har man inte genom överflyttning
33239:        borgarnas säkerhet genom att öka an-        av personai kunnat utjämna fördelningen.
33240:        talet polismän i vårt land?                     Indelningen i polisdistrikt är inte den bästa
33241:                                                    möjliga med tanke på polisens funktionella syn-
33242:                                                    punkter. Distriktsindelningen är emellertid
33243:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bunden vid kommunindelningen så, att etlt po-
33244: samt anföra följande:                              lisdistrikt alltid består av en ellet flera hela
33245:     Den från ingången av mars 1981 genomförda      kommuner. Det har ofta visat sig vara svårt
33246: partiella förkontningen av arbetstiden förorsa-    att genomföra överföringar av kommuner från
33247: kade ett kalkylerat underskott om 280 arbetsår     ett polisdistrikt till ett annat även då detta
33248: inom den lokala polisen. Tillsammans med           har kunnat anses vara motiverat eller till och
33249: tidigare uppkommet och konstaterat underskott      med oundgängligt med tanke på polisens verk-
33250: och med beaktande av de personalbehov som          samhet.
33251: bland annrut beror på kraven på utvecklandet           Förbättringar har redan genomförts i fråga
33252: av polisens närverksamhet, brottsundersökning-     om det alarmsystem till vilket hänvisas i spörs-
33253: en och den preventiva verksamheten, har det        målets motivering, och nya förbättringar är på
33254: oundgängliga tilläggsbehovet av personai enbart    kommande. I och med byggandet av det nya
33255: i fråga om den lokala polisen beräknats uppgå      radionätet har det varit möjligt att ta i bruk
33256: till flera hundra nya polisbefattningar.           ett system, där ett alarmsamtal alltid automa-
33257:     I statsförslaget för år 1982 kunde vid orts-   tiskt överförs till polisens närmaste jourhavan-
33258: polisen inrättas sammanlagt 122 nya befrutt-       de verksamhetsställe. Ett sådant system är
33259: ningar. Då av dessa en del kan anses utgöra        redan i bruk i en del av Mellersta Finlands län.
33260: ersättning för förlusten av personalresurser med   Under åren 1983-1984 kommer systemet att
33261: anledning av den förkortade arbetstiden, saknas    tas i bruk i största delen av landet.
33262:      Helsingfors den 18 juni 1982
33263: 
33264:                                                                          Minister Mikko Jokela
33265:                                                1982 vp.
33266: 
33267: Kirjallinen kysymys n:o 198
33268: 
33269: 
33270: 
33271: 
33272:                                    Sillantaus ym.: Autoveron alentamisesta ja autoilun verotuksen
33273:                                        kokonaisuudistuksesta
33274: 
33275: 
33276: 
33277:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33278: 
33279:     Autokanta oli vuoden 1981 lopussa noin            taiseksi nousseella autoveron alennuskeskuste-
33280: 1 443 000 ajoneuvoa, joka on 3,6 prosenttia           lulla on haitallisia vaikutuksia autokauppaan,
33281: ja noin 50 000 ajoneuvoa suurempi kuin vuotta         onhan jokainen autonhankkija toki valmis odot-
33282: aikaisemmin. Kasvu hidastui viime vuonna, sillä       tamaan jonkin aikaa halvemman auton toivossa.
33283: vuonna 1980 kasvuprosentti oli 4,4. Henkilö-             Niinpä autokauppa onkin juuri tällä hetkellä
33284: autoja oli viime vuonna rekisterissä kaikkiaan        lähes pysähdyksissä. Epäselvän tilanteen jatku-
33285: lähes 1 271 000, joista dieselkäyttöisiä lähes        minen ei ole toivottavaa auton ostajien eikä
33286: 74 000 eli 5,8 prosenttia. Henkilöautokanta           varsinkaan 52 000 henkilöä työllistävän auto-
33287: nousi noin 45 000 yksiköllä, mikä vastasi 3,7         alan teollisuuden, kaupan ja huollon kannalta.
33288: prosentin kasvua, kun vastaava prosentti oli          Tämän vuoksi toimenpiteet autoveron alenta-
33289: vuonna 1980 4,8 prosenttia. Kasvun hidastu-           miseksi on suoritettava välittömästi.
33290: mista tapahtui myös kuorma-auto- ja paketti-             Verotuksen vaikutuksesta autojen vähittäis-
33291: autokantojen kehityksessä.                            hinnat ovat nousseet sekä kansainvälistä että
33292:     Henkilöautoja on tuotu maahamme viime             kotimaista hintatason nousua huomattavasti
33293: vuosien aikana keskimäärin noin 90 000 kap-           nopeammin ja jopa niin voimakkaasti, että
33294: paletta vuodessa, mikä vastaa hieman alle 2,5         henkilöautojen hinnat ovat viimeisten kahdek-
33295: prosenttia maamme kokonaistuonnin arvosta.            san vuoden aikana yli kolminkertaistuneet. Tuo-
33296:     Kokoomus on esittänyt johdonmukaisesti            tantokustannusten nousuun verrattuna auton
33297: autoveron alentamista ja autoilun verotuksen          hinta nousee nykyään verotuksen vuoksi 2,45
33298: kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Hallitus-         -kertaiseksi. Keskimääräinen autoveroindeksi on
33299: puolueet eivät ole kuitenkaan lupauksistaan           puolestaan noussut viimeisten kymmenen vuo-
33300: huolimatta ryhtyneet tositoimiin, vaikka esi-         den aikana lähes kaksinkertaiseksi kuluttajain-
33301: merkiksi tulopoliittisissa neuvotteluissa ovat        deksiin verrattuna. Korkean autoveron seurauk-
33302: erityisesti työntekijäjärjestöt kiinnittäneet kysy-   sena on ollut myös se, että Suomessa on siir~
33303:  mykseen vakavaa huomiota. Tulossa olevia tulo-       rytty muita Pohjoismaita selvemmin pienempiin
33304:  poliittisia neuvotteluja ajatellen on syytä muis-    ja turvattomampiin autoihin.
33305:  taa, että liikenteen osuus elinkustannusindek-          Verotuksen osuus autojen vähittäishinnoissa
33306:  sissä on 17,8 prosenttia, josta henkilöautojen       on tänä päivänä noin 50 prosenttia, josta auto-
33307:  osuus on 5,5-6 prosenttiyksikköä.                    veron osuus on noin 35 prosenttiyksikköä, liike-
33308:     Ensimmäinen auto- ja moottoripyöräverolaki        vaihtoveron 14 prosenttiyksikköä ja muiden
33309: säädettiin vuonna 1959 ja nykymuotonsa ja             veronluontoisten maksujen osuus noin 1 pro-
33310:  laskentaperusteensa se sai vuonna 1967. Sen          senttiyksikkö. Auto- ja moottoripyöräveron tuo-
33311:  jälkeen lakiin on säädetty eri aikoina veroa lm-     toksi vuonna 1982 on arvioitu noin 1,8 mil~
33312:  rottavia muutoksia. Viimeisin, vuonna 1977           tänä vuonna tieliikenteeltä veroja ja veronluon-
33313:  säädetty laskentakaavan prosenttiosan korotus        jardia markkaa. Kaiken kaikkiaan valtio kerää
33314:  tuli pysyväksi vuoden 1978 alusta voimaantul-        teisia maksuja yhteensä noin 8 miljardia mark-
33315:  leella lainmuutoksella.                              kaa ja käyttää vastaaviin menokohteisiin noin
33316:     Autoveron muutokset ovat yleensä olleet           3,2 miljardia markkaa. Mikäli autoveroa nyt
33317:  epäsäännöllisiä ja äkillisiä ja vaikeuttaneet eri-   alennettaisiin, kompensoisi autokaupan vilkas-
33318:  tyisesti autokauppaa ja siihen liittyvää kor-        tuminen ja autojen käyttö autoveron alennuk-
33319:  jaamo- ja huoltotoimintaa. Myös· nyt ajankoh-        sen.
33320: 0882006464
33321: 2                                             1982 vp.
33322: 
33323:     Suomalaiset autoilijat joutuvat maksamaan        henkilöauto käytettävissään, ja että henkilöau-
33324:  tänä päivänä myös polttoaineesta Länsi-Euroo-       tolla suoritettavista päivittäismatkoista noin 67
33325: pan huippuhintoja. Korkeaoktaanisen bensiinin        prosenttia tehdään työ-, asiointi- ja ostosmat-
33326:  hinta oli viime helmikuun alussa Italiassa ja       koina.
33327:  Portugalissa tosin hivenen Suomea kalliimpaa,          Nopeimmin ja tehokkaimmin autonkäyttöön
33328:  mutta dieselöljy oli puolestaan selvästi halvem-    liittyvää verotusta voidaan helpottaa siten, että
33329: paa. Polttoaineiden hinnoissa maaliskuun lop-        autoveron ns. kerrointekijää lasketaan ja ns.
33330: pupuolella maailmanmarkkinahinnoista johtu-          vähennystekijää nostetaan. Kokoomus on esit-
33331:  neet alennukset eivät myöskään mainittavasti        tänyt lakialoitteessaan kerrointekijän laskemista
33332:  helpottaneet suomalaisten autoilijoiden rasituk-    tämänhetkisestä 1,45:stä 1,30:een ja sen jäl-
33333:  sia. Veron osuus on bensiinin hinnassa tällä        keen vuosittain tehtävää inflaatiota vastaavaa
33334:  hetkellä noin 35 prosenttia ja dieselöljyn hin-     tarkistusta. Vastaavasti tulisi nostaa autoveron
33335:  nassa noin 30 prosenttia.                           vähennystekijää. Polttoaineiden kohdalla ei tä-
33336:     Autoilumenot ovat yksityisistä kulutusme-        mänhetkistä korkeampia veroja myöskään voida
33337:  noista tällä hetkellä noin 12 prosenttia, kun       pitää hyväksyttävinä, · koska raaka-aineiden hin-
33338:  esimerkiksi asumismenot ovat noin 20 prosent-       nat tullevat tämänhetkisistä myönteisistä näky-
33339:  tia. Tehtyjen ennusteiden perusteella on selvää,    mistä huolimatta merkitsemään tulevaisuudes-
33340:  että ilman uudistuksia autoilukustannusten          sakin painetta vähittäismyyntihintojen kohoami-
33341:  osuus yksityisistä kulutusmenoista kasvaa tule-     seen.
33342:  vina vuosina edelleenkin.                               Toinen pitemmällä aikavälillä käytettävissä
33343:     Autonkäyttökustannukset ovat Suomessa tiet-      oleva tehokas keino turvata tarpeellinen auto-
33344:  tävästi Länsi-Euroopan korkeimmat lähinnä kor-      kanta, sen järkevä uusiutuminen ja tarkoituk-
33345:  kean autoveron ja kalliiden polttoaineiden          senmukainen käyttö sekä autoalan työllisyys,
33346:  vuoksi. Autoliiton laskelmien mukaan esimer-        on autoilun sellaisen verotuksen kokonais-
33347:  kiksi 35 000 markan hintaisen auton kilomet-        uudistuksen toteuttaminen, jonka puitteissa
33348:  rikustannukset olivat tämän vuoden helmikuun        autojen ja polttoaineiden rcaalihintojen kohoa-
33349:  alussa 135 penniä, kun autolla ajetaan vuo-         minen hidastuisi. tai kokonaan pysähtyisi ja
33350:  dessa 10 000 kilometriä, ja 98 penniä, kun vuo-     ennusteiden mukainen autoilumenojen kehitys
33351:  dessa ajetaan 20 000 kilometriä. Vastaavasti        toteutuisi korkeintaan nykyisellä noin 12 pro-
33352:  45 000 markan hintaisen auton kilometrikus-         sentin osuudella yksityisistä kulutusmenoista.
33353:  tannukset olivat 152 penniä ja 109 penniä,          Autoveron alennus voitaisiin suorittaa esimer-
33354: .55 000 markan hintaisen auton 174 penniä ja         kiksi kymmenen vuoden aikana laskemalla
33355:  123 penniä sekä 70 000 markan hintaisen auton       edellä mainittua kerrointekijää 1,45 vuosittain
33356:  204 penniä ja 143 penniä. Pääomakustannus-          0,05 yksikköä. Tällaisella maltillisella ohjel-
33357:  ten osuus autonkäytön kokonaiskustannuksista        malla tulisivat tasapuolisesti turvatuiksi niin
33358:  vaihteli esimerkkitapauksissa 33 prosentista 51     autonkäyttäjien, autoalan kuin vaitionkin edut.
33359:  prosenttiin auton hinnasta ja ajokilometrimää-          Uudenlaista tarkastelukulmaa ja niiden poh-
33360:  rästä riippuen.                                     jalta tehtäviä verotuksellisia ratkaisuja kaipaa-
33361:     Auton käyttöön kohdistuvien verojen jatkuva      vat myös autojen turvavarusteet, pakettiautot
33362:  kohoaminen lisää luonnollisesti tulevaisuudessa-    sekä yhä suositummiksi tulleet 4-pyörävetoiset
33363:  kin autojen hankintahintoja ja käyttökustan-        henkilöautot.
33364: nuksia. Nämä vaikuttavat puolestaan kieltei-             Kokoomus pyrkii omalta osaltaan vaikutta-
33365:  sesti autoalan työllisyyteen ja lisäävät välilli-   maan kaikin käytettävissään olevin keinoin sii-
33366:  sesti menopaineita myös kaikkiin sellaisiin tuot-   hen, etteivät nyt esitetyt autoveron alentamis-
33367:  teisiin, joiden valmistamisessa tai kuljettami-     ajatukset jäisi jälleen kerran vain keskusteluas-
33368:  sessa tarvitaan autoja. Korotukset lisäävät myös    teelle. Kokoomus katsoo, että konkreettiset pää-
33369:  niiden kansalaisten kustannuksia, jotka käyttä-     tökset on tehtävä välittömästi, jotta veronalen-
33370: vät autoa työvälineenään tai jotka käyvät sillä      nusodotukset aiheuttaisivat mahdollisimman vä-
33371:  työssä. Lisäksi harvaanasutussa maassamme,          hän haittaa autokaupalle. Välttämätöntä on
33372:  jossa henkilöauton käyttö on monasti ainoa          myös se, että autoveron alentamisen yhteydessä
33373:  mielekäs liikkumiskeino, lisätään osaltaan auto-    autokaupalle korvataan ne tappiot, jotka sille
33374:  verotuksella maamme eri alueiden välistä eri-       muutoin aiheutuvat jo tullatuista mutta asiak-
33375:  arvoisuutta. On muistettava, että maamme ruo-       kaille vielä toimittamattomista uusista autoista,
33376:  kakunnista noin 70 prosentilla on tällä hetkellä    varsinkin koska autoveron alennus vaikuttaa
33377:                                             N:o 198                                          3
33378: 
33379: samansuuntaisesti myös varastoissa olevien käy-        alentamiseksi ja ryhtyä autoilun sellai-
33380: tettyjen vaihtoautojen hintoihin.                      sen kokonaisvero-ohjelman laatimiseen,
33381:    Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen        jolla voidaan myös pitemmällä aikavä-
33382: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-          lillä pitää autonkäytön kokonaiskustan-
33383: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           nukset kohtuullisina, turvata tarpeelli-
33384: seuraavan kysymyksen:                                  nen autokanta, sen järkevä uusiutumi-
33385:                                                        nen ja tarkoituksenmukainen käyttö
33386:          Aikooko Hallitus antaa välittömästi           sekä taata autoalan työllisyys?
33387:        eduskunnalle lakiesityksen autoveron
33388:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
33389: 
33390:         Pentti Sillantaus             Timo Ihamäki               Helena Pesola
33391:         Matti Jaatinen                Pekka Löyttyniemi          Jouni J. Särkijärvi
33392:         Heikki Perho                  Lauri lmpiö                Tuulikki Petäjäniemi
33393:         Sampsa Aaltio                 Mauri Miettinen            Jalmari Torikka
33394:         Esko Koppanen                 Aila Jokinen               Toivo T. Pohjala
33395:         Matti Hakala                  Saara Mikkola              Martti Ursin
33396:         Juhani Laitinen               Pekka Jokinen              Eva-Maija Pukkio
33397:         Elsi Hetemäki-Olander         Pentti Mäki-Hakola         Tauno Valo
33398:         Arto Lampinen                 Heikki Järvenpää           Ulla Puolanne
33399:         Matti Hokkanen                Toivo Mäkynen              Matti Viljanen
33400:         Eero Lattula                  Ilkka Kanerva              Erkki Pystynen
33401:         Tapio Holvitie                Tapani Mörttinen           Mauri Vänskä
33402:         Ritva Laurila                 Sinikka Karhuvaara         Helge Saarikoski
33403:         Juuso Häikiö                  Olavi Nikkilä              Ben Zyskowicz
33404:         Anna-Kaarina Louvo            Eeva Kauppi                Pertti Salolainen
33405:                                       Matti Pelttari
33406: 4                                           1982 vp.
33407: 
33408: 
33409: 
33410: 
33411:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33412: 
33413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     viossa arvioitiin autoveron tuotoksi 1 780 mil-
33414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      joonaa markkaa. Välillisiin veroihin kuuluvan
33415: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn         autoveron merkitystä valtion tulo- ja menoar-
33416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vion tasapainottamisessa on näin ollen pidettävä
33417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      huomattavana. Autoverotukseen liittyy kuiten-
33418: edustaja Sillantauksen ym. näin kuuluvasta kir-    kin myös kulutuskysynnän ja tuonnin määrän
33419: jallisesta kysymyksestä n:o 198:                   säätelyyn liittyviä näkökohtia. Vuonna 1981
33420:                                                    tuotiin henkilöautoja 1 395 miljoonan markan
33421:            Aikooko Hallitus antaa välittömästi     arvosta, mikä oli 2,3 prosenttia koko tuonnin
33422:        eduskunnalle lakiesityksen autoveron        määrästä. Tätä määrää ei sinänsä voida pitää
33423:        alentamiseksi ja ryhtyä autoilun sellai-    kovin suurena. Kulutustavaroiden ryhmästä au-
33424:        sen kokonaisvero-ohjelman laatimiseen,      tojen osuus muodostaa kuitenkin huomattavan
33425:        jolla voidaan myös pitemmällä aikavä-       osan, minkä vuoksi autoverotuksella on voimak-
33426:        lillä pitää autonkäytön kokonaiskustan-     kaita kulutuskysyntää suuntaavia vaikutuksia.
33427:        nukset kohtuullisina, turvata tarpeelli-    Myös tuonnin määrää säätelevän vaikutuksen
33428:        nen autokanta, sen järkevä uusiutumi-       tärkeyttä lisää se, että valtaosa henkilöautoista
33429:        nen ja tarkoituksenmukainen käyttö          tuodaan maista, joiden kanssa kauppataseemme
33430:        sekä taata autoalan työllisyys?             on jatkuvasti alijäämäinen.
33431:                                                       Maassamme ei peritä veroja määrätarkoituk-
33432:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        siin, minkä vuoksi kustannusvastaavuusperiaa-
33433: taen seuraavaa:                                    tetta ei ole asianmukaista käyttää moottoriajo-
33434:    Uusia henkilöautoja on vuosina 1976-1980        neuvoverotuksen tasoa arviointiperustana. Niin
33435: rekisteröity vuosittain keskimäärin 91 300 kap-    kuin aikaisemminkin on todettu, tällaisia las-
33436: paletta. Vuonna 1981 rekisteröitiin 104 961        kelmia tehtäessä tulisi lähtökohdat valita niin,
33437: uutta henkilöautoa ja henkilöautoja oli rekiste-   ettei rajoituta vain tieliikenteeltä kerättävien
33438: rissä vuoden päättyessä 1 271 314 kappaletta.      verojen ja veronluonteisten maksujen sekä vas-
33439: Kuluvana vuonna odotetaan rekisteröitävän          taaviin menokohteisiin käytettävien määrien
33440: noin 111 300 uutta henkilöautoa. Tällä het-        vertailuun. Laskelmiin on otettava mukaan sekä
33441: kellä voidaan arvioida vuonna 1983 rekisteröi-     tieliikenteen käyttökustannukset että pääoma-
33442: tävän noin 112 600 uutta henkilöautoa. Ensi        kustannukset. Investoinneille on oletettava
33443: kertaa rekisteriin merkittyjen henkilöautojen      tietty kestoaika, jonka mukaan lasketaan vuo-
33444: määrä on näin ollen vuosittain suhteellisen ta-    tuiset poistot. Näin sidotulle pääomalle on
33445: saisesti lisääntynyt. Tämän kehityksen voidaan     vielä asetettava sopimuksenvarainen korkotuot-
33446: arvioida jatkuvan myös lähivuosina. Autojen        tovaatimus. Tieliikenteen erityisveroiksi ei tule
33447: teknisen parantumisen vuoksi niiden keskimää-      laskea sellaisia yleisiä veroja, joita peritään
33448: räinen käyttöikä on kasvanut, mikä pienentää       myös muilta kuin tieliikenteen harjoittajilta.
33449: autokannan vuotuista uusimistarvetta. Tähän        Kun kustannusvastaavuutta on näillä perusteilla
33450: nähden maamme henkilöautokannan kehitystä          laskettu, on voitu todeta (mm. moottoriajoneu-
33451: voidaan pitää kokonaisuutena tyydyttävänä.         voverotoimikunta, KM 1977: 15) , että erityi-
33452:    Henkilöautoista kannetaan autoveroa ensisi-     sesti raskaan tieliikenteen kustannusvastaavuus
33453: jaisesti valtiontaloudellisista syistä. Vuonna     on vielä alijäämäinen, mutta että muutoin tulot
33454: 1980 autoveron tuotto oli 1 418 miljoonaa          ja kustannukset ovat lähes tasapainossa. Vain
33455: markkaa, vuonna 1981 tuotto oli 1 659 miljoo-      henkilöautojen kohdalla ovat erityisverot suu-
33456: naa markkaa ja vuoden 1982 tulo- ja menoar-        remmat kuin näiden ajoneuvojen aiheuttamat
33457:                                             N:o 198                                                5
33458: 
33459: kustannukset. Tälle on kuitenkin valtiontalou-     nuksen autojen hintoja alentavan vaikutuksen
33460: delliset ja kulutuskysynnän säätelyyn liittyvät    on laskettu olevan keskimäärin 2,1 prosenttia.
33461: perusteensa, joihin on edellä viitattu.            Hallituksen esityksen mukainen autoveron alen-
33462:    Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen      nus on saatettu valtioneuvoston päätöksellä voi-
33463: on kuitenkin katsottu, että autoverotusta voi-     maan 24 päivästä toukokuuta 1982 lukien.
33464: daan nyt vallitsevassa tilanteessa jonkin verran   Ehdotuksen oletetaan piristävän henkilöauto-
33465: keventää. Hallitus on 21 päivänä toukokuuta        kauppaa ja siten turvaavan alan työllisyyttä.
33466: 1982 antanut eduskunnalle esityksen auto- ja          Kysymyksessä tarkoitetun autoilun kokonais-
33467: moottoripyöräverolain muuttamisesta. Voimassa      vero-ohjelman laatimisen osalta voidaan todeta,
33468: olevan lain mukaan autoveron määrä on auton        ettei tällaisia ohjelmia toistaiseksi ole laadittu
33469: verotusarvo korotettuna 45 prosentilla ja vä-      verotuksen alalla. Pitkän aikavälin ohjelmia
33470: hennettynä 2 500 markalla, kuitenkin niin, että    ehkä voitaisiin hyvinkin käyttää veropolitiikan
33471: veron määrä aina on vähintään 50 prosenttia        ohjauskeinona ja sen suunnittelun apuna, vaik-
33472: verotusarvosta. Hallituksen esityksessä ehdote-    ka ne eivät voisikaan olla ohjelman laatineen
33473: taan veron määräksi auton verotusarvoa lisät-      hallituksen seuraajia sitovia. Kuitenkin kulutus-
33474: tynä 44 prosentilla ja vähennettynä 3 000 mar-     hyödykkeiden, kuten autojen, verotuksen osalta
33475: kalla. Suoritettujen laskelmien mukaan autove-     tällainen ohjelma olisi joustamaton ja johtaisi
33476: ron määrä ohjevähittäishinnaltaan 40 000 mar-      helposti markkinahäiriöihin, minkä vuoksi se
33477: kan hintaisista autoista alenisi noin 620-650      sopisi poikkeuksellisen huonosti verotuksen
33478: markalla. Ohjevähittäishinnaltaan 100 000 mar-     tälle alueelle. Autoilun verotusta eri osiltaan
33479: kan hintaisista autoista autoveron alentomisen     onkin paikallaan tarkastella vuosittain valtion
33480: määrä on noin 750-780 markkaa. Veronalen-          tulo- ja menoarvion laadinnan yhteydessä.
33481:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1982
33482: 
33483:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
33484: 6                                           1982 vp.
33485: 
33486: 
33487: 
33488: 
33489:                           Till Riksdagens Herr Talman
33490: 
33491:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          För personbilar uppbärs bilskatt, detta främst
33492: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     av statsekonomiska orsaker. Ar 1980 gav bil-
33493: av den 13 maj 1982 tili vederbörande medlem        skatten en intäkt av 1 418 milj. mk, år 1981
33494: av statsrådet översänt avskrift av följande av     utgjorde intäkten 1 659 milj. mk och i stats-
33495: riksdagsman Sillantaus m.fl. undertecknade         förslaget för år 1982 beräknades bilskatten in-
33496: skriftliga spörsmål nr 198:                        bringa 1 780 milj. mk. Bilskatten, som är en
33497:                                                    indirekt skatt, måste därför anses ha en avse-
33498:           Ämnar Regeringen omedelbart tili         värd betydelse när det gäller att balansera
33499:        riksdagen avlåta en proposition med         statsbudgeten. Tili bilbeskattningen ansluter sig
33500:        förslag till lag om sänkning av bilskat-    emellertid också synpunkter som hör ihop med
33501:        ten och börja utarbeta ett sådant pro-      regleringen av konsumtionsefterfrågan och im-
33502:        gram för en totalbeskattning av bilis-      portvolymen. År 1981 importerades personbilar
33503:        men som gör det möjligt att också på        tili ett värde av 1 395 milj. mk, vilket utgjorde
33504:        längre sikt hålla de totala kostnaderna     2,3 % av hela importvolymen. Beloppet kan
33505:        för användning av bil på en skälig nivå     inte i och för sig anses vara över hövan stort.
33506:        samt trygga existensen för en erforderlig   Bilarna utgör dock en stor del av kategorin
33507:        bilpark jämte en rationell förnyelse och    konsumtionsvaror. Bilbeskattningen har därför
33508:        ändamålsenlig användning av denna           avsevärda riktgivande verkningar för efterfrågan
33509:        samt garantera sysselsättningen inom        på konsumtionsvaror. Betydelsen hos den ver-
33510:        bilbranschen?                               kan som gäller reglering av importvolymen
33511:                                                    ökas också av att största delen av personbilarna
33512:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      införs från länder, gentemot vilka vi hela tiden
33513: samt anföra följande:                              har ett underskott i handelsbalansen.
33514:    Under åren 1976-1980 registrerades årligen          I vårt land uppbärs inte skatter för vissa
33515: i genomsnitt 91 300 nya personbilar. Ar 1981       bestämda ändamål. Det är därför inte motiverat
33516: registrerades 104 961 nya personbilar och vid      att använda kostnadsansvarighetsprincipen så-
33517: årets utgång fanns 1 271 314 personbilar upp-      som grund för en bedömning av nivån i fråga
33518: tagna i registret. Under innevarande år väntas     om motorfordonsbeskattningen. Såsom det
33519: ca 111 300 nya personbilar bli registrerade. I     också tidigare har påvisats borde utgångspunk-
33520: detta nu kan det beräknas att ca 112 600 nya       terna för beräkningar av detta slag väljas så,
33521: personbilar kommer att registreras under år        att man inte inskränker sig endast tili att jäm-
33522: 1983. Antalet personbilar som har införts i        föra skatter och avgifter av skattenatur, vilka
33523: registret för första gången har m.a.o. år för år   påförs vägtrafiken, med de belopp som används
33524: ökat i tämligen jämn takt. Det kan antas att       till att täcka motsvarande utgiftsobjekt. I kal-
33525: denna utveckling kommer att fortsätta också        kylerna bör beaktas både de driftskostnader
33526: under de närmaste åren. På grund av att            och kapitalkostnader som vägtrafiken för med
33527: bilarna har förbättrats i tekniskt avseende har    sig. Det måste antas att investeringarna sker
33528: den genomsnittliga tiden för deras användning      under en viss tid och de årliga avskrivningarna
33529: blivit längre. Härigenom minskas det årliga        beräknas enligt denna. Ytterligare bör i fråga
33530: behovet att förnya bilparken. Med hänsyn här-      om det kapital som är bundet på detta sätt
33531: till kan utvecklingen i fråga om personbilsbe-     ställas ett avtalsbetingat krav på ränteintäkter.
33532: ståndet i vårt land, betraktad som en helhet,      Sådana allmänna skatter som också uppbärs hos
33533: anses tillfredsställande.                          andra än idkare av vägtrafik bör inte räknas
33534:                                              N:o 198                                              7
33535: 
33536: såsom särskilda skatter på vägtrafik. När kost-    med ett minutriktpris av 100 000 mk skulle
33537: nadsansvarigheten har beräknats enligt dessa       bilskatten sjunka med ca 750-780 mk. Det
33538: grunder har det kunnat konstateras (bl.a. av       har beräknats att den sänkning av bilpriserna
33539: kommissionen för motorfordonsskattefrågor,         som skattenedsättningen medför i medeltal upp-
33540: kommittebetänkande 1977: 15), att särskilt         gåt tili 2,1 %. En sänkning av bilskatten, som
33541: kostnadsansvarigheten i fråga om den tunga         överensstämmer med den som föreslås i rege-
33542: vägtrafiken alltjämt visar ett underskott, me-     ringens proposition, har införts genom ett be-
33543: dan det eljest i det närmaste råder jämvikt mel-   slut av statsrådet, räknat från den 24 maj
33544: lan inkomster och kostnader. Endast när det        1982. Förslaget antas komma att stimulera han-
33545: gäller personbilarna är specialskatterna större    deln med bilar och därmed trygga sysselsätt-
33546: än de kostnader dessa fordon ger upphov tili.      ningen i branschen.
33547: Härvidlag föreligger emellertid de statsekono-        I fråga om ett utarbetande av ett sådant
33548: miska och tili regleringen av konsumtionsefter-    program för en totalbeskattning av bilismen
33549: frågan anknutna grunder som har åberopats i        som avses i spörsmålet kan konstateras att
33550: det föregående.                                    dylika program än så länge inte har uppgjorts
33551:    Med hänsyn tili de ovan anförda synpunkterna    inom beskattningens område. Program på lång
33552: har det dock ansetts att bilbeskattningen i nå-    sikt kunde måhända mycket väl användas såsom
33553: gon mån kan lättas i det läge som nu råder.        ett medel för att styra skattepolitiken och tili
33554: Regeringen avlät den 21 maj 1982 till riks-        hjälp vid planeringen av denna, även om de
33555: dagen en proposition med förslag tili lag an-      inte skulle kunna vara bindande för efterträ-
33556: gående ändring av lagen om bil- och motorcy-       darna tili den regering som har utarbetat det
33557: kelskatt. Enligt gällande lag utgår i bilskatt     program som är aktuellt i det enskilda fallet.
33558: beloppet av bilens beskattningsvärde, förhöjt      När det gäller beskattningen av konsumtionsva-
33559: med 45 % och minskat med 2 500 mk, likväl          ror, t.ex. bilar, vore ett dylikt program emel-
33560: så, att skattens belopp alltid är minst 50 %       lertid osmidigt och kunde lätt ge upphov tili
33561: av beskattningsvärdet. I regeringens proposi-      marknadsstörningar. Det vore därför exceptio-
33562: tion föreslås att skattens belopp skall uppgå      nellt ilia lämpat för denna sektor inom beskatt-
33563: till bilens beskattningsvärde, höjt med 44 % och   ningen. Därför är det på sin plats att bedöma
33564: minskat med 3 000 mk. Enligt gjorda beräk-         olika delar av den beskattning som berör bilis-
33565: ningar skulle bilskattens belopp i fråga om        men år för år i samband med att statsförslaget
33566: bilar med ett minutriktpris av 40 000 mk           utarbetas.
33567: sjunka med ca 620-650 mk. I fråga om bilar
33568:      Helsingfors den 15 juni 1982
33569: 
33570:                                                                       Minister Mauno Forsman
33571:                                                 1982 vp.
33572: 
33573: Kirjallinen kysymys n:o 199
33574: 
33575: 
33576: 
33577: 
33578:                                     Alppi ym.: Koulun kasvatustavoitteita vaarantavasta toiminnasta
33579: 
33580: 
33581:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33582: 
33583:    Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevissa       järjestäminen tapahtuu taas yleensä koululauta~
33584: koululaeissa (HE n:o 30/1982 vp.) on esi-              kuntien luvalla. Myös koulujen rehtoreilla ori
33585: merkiksi peruskoulun kohdalla kasvatustavoit-          tärkeä osuutensa ulkopuolisten kouluihin jaka-
33586: teet esitetty seuraavasti: "Peruskoulun tulee          man tiedon valvomisessa. Vuodelta 1972 ole-
33587: pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi,        vassa kouluhallituksen ohjekirjeessä rehtoreille
33588: hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäi-          annetaan mahdollisuus suojautua muun muassa
33589: seksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhan-        koulun kasvatustehtävää haittaavalta materiaa-
33590: tahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäse-            liha olemalla sitä levittämättä tai kieltämällä
33591: neksi".                                                sen käsittely. Kaupalliseen aineistoon ohje ke-
33592:    Kasvavaa huolestuneisuutta muun muassa              hottaa suhtautumaan torjuvasti.
33593: kuntien koululautakuntien jäsenten keskuudessa            Ulkopuolisten kouluihin jakama tieto on
33594: aiheuttaa pankkien ja muiden liikelaitosten,           tällä hetkellä paisunut sellaisiin mittasuhteisiin,
33595: uskonnollisten yhteisöjen ja armeijan tunkeu-          että koulun kasvatustavoitteet ja tasapuolisuus-
33596: tuminen kouluihin. Muun muassa pankkien jär-           näkökohdat uhkaavat vaarantua. Erityisesti aat-
33597: jestämillä erilaisilla kilpailuilla on selvästi itse   teelliset yhdistykset jäävät kaupallisten tiedot-
33598: kouluopetuksen sisältöä ohjaava vaikutus opet-         tajien jalkoihin.
33599: tajien kiinnittäessä yhä enemmän huomiota                 Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
33600: siihen, miten oppilaat voisivat parhaiten me-          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi~
33601: nestyä näissä koulutyöhön kuulumattomissa              tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33602: kilpailuissa. Samalla näyttävät hyvässä talou-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33603: dellisessa asemassa olevat organisaatiot saaneen
33604: selvästi paremman aseman asiansa tuomisessa                      Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
33605: kouluihin kuin erilaiset humaanisista asioista                viimeistään uusien koululakien tullessa
33606: kertovat aatteelliset yhdistykset.                            voimaan ryhdytään toimenpiteisiin, joilla
33607:    Suuri osa kouluihin leviävää kaupallisin pe-               ehkäistään koulun kasvatustavoitteiden
33608: riaattein toimivien yhteisöjen järjestämiin kil-              toteutumisen vaarantuminen koulun
33609: pailuihin liittyvää materiaalia on kouluhallituk-             ulkopuolisten yhteisöjen kouluissa har-
33610: sen hyväksymää. Erilaisten mainostilaisuuksien                joittaman toiminnan takia?
33611:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
33612: 
33613:          Ulla-Leena Alppi            Helvi Niskanen              Aarne Koskinen
33614:          Heli Astala                 Arvo Kemppainen             Markus Aaltonen
33615:          Kati Peltola                Sten Söderström             I.-C. Björklund
33616:          Marjatta Stenius-Kaukonen Terho Pursiainen              Irma Rosnell
33617:          Tarja Halonen               Riitta Järvisalo-Kanerva    Anna-Liisa Jokinen
33618:          Pauli Uitto                 Mikko Kuoppa                Saara-Maria Paakkinen
33619:          Mikko Ekorre                Vappu Säilynoja             Pirjo Ala-Kapee
33620:          M.-L. Salminen              E.-J. Tennilä               Lauha Männistö
33621:          Unto Ruotsalainen           Liisa Jaakonsaari           Inger Hirvelä
33622:                           Paula Eenilä                 Seppo Tikka
33623: 
33624: 
33625: 0882006785
33626: 2                                             1982 vp.
33627: 
33628: 
33629: 
33630: 
33631:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33632: 
33633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sissa voinut saada esim. pankilta rahoitusapua.
33634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Kevätlukukaudella 1982 on Historian ja yhteis-
33635: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           kuntaopin opettajien liitto ry. järjestänyt oppi-
33636: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         laille vapaaehtoisen ja pääsääntöisesti varsi-
33637: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        naisten oppituntien ulkopuolella pidetyn talous-
33638: edustaja Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta        tietokilpailun ja Suomen Ammattijärjestöjen
33639: kirjallisesta kysymyksestä n:o 199:                  Keskusliitto SAK on järjestänyt äidinkielen
33640:                                                      oppitunneilla vapaaehtoisen kirjoituskilpailun
33641:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     merkkivuotensa johdosta. Kouluhallitus on suo-
33642:        viimeistään uusien koululakien tullessa       sitellut, että opetukseen soveltuvissa yhteyk-
33643:        voimaan ryhdytään toimenpiteisiin, joilla     sissä käsiteltäisiin kevätlukukaudella 1982 työ-
33644:        ehkäistään koulun kasvatustavoitteiden        markkinajärjestöjen historiaa ja merkitystä elin-
33645:        toteutumisen vaarantuminen koulun             keinoelämän ja koko yhteiskunnan kannalta.
33646:        ulkopuolisten yhteisöjen kouluissa har-           Syyslukukaudella 1982 pidetään kouluhalli-
33647:        joittaman toiminnan takia?                    tuksen alaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa ve-
33648:                                                      naJ·an kielen opiskelijoille kirjoituskilpailu
33649:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       SNTL:n 60-vuotisjuhlavuoden johdosta. Kilpai-
33650: vasti seuraavaa:                                     lun panee toimeen erillinen järjestelytoimikunta.
33651:     Koulun ulkopuolisten yhteistöjen toiminta        Samalla lukukaudella järjestää Matemaattisten
33652: koulussa ei saa olla ristiriidassa koulun kasva-      aineiden opettajien liitto MAOL ry. peruskou-
33653: tustavoitteiden kanssa, vaan tällaista toimintaa     lussa matematiikkakilpailun.
33654: voidaan käyttää normaalia kouluopetusta täy-             Vuotta 1981 vietettiin Vammaisten vuotena,
33655: dentävänä. Kaikenlainen kaupallinen mainonta         jolloin kouluissa kiinnitettiin huomiota vam-
33656: on kouluhallituksen ohjeiden mukaan kielletty.        maisten asemaan ja toimitettiin päivätyökeräys
33657: Kouluhallitus ei ole suositellut edes vapaa-         vammaisten hyväksi. Syyslukukaudella 1982
33658: .ehtoisiksikaan sellaisia oppiaineiden kilpailuja,    suoritetaan kouluissa päivätyökeräys kehitysyh-
33659: joilla ei ole yhteyksiä koulun opetussuunnitel-       teistyön piiriin kuuluvien Namibian, Nicaraguan
33660: maan. Vastuu ulkopuolisen toiminnan pitämi-           ja El Salvadorin kansojen hyväksi. Samalla käsi-
33661: sestä koulun kasvatustavoitteiden suuntaisina         tellään opetuksessa näiden kansojen elämää ja
33662: kuuluu koulun johtajalle, koulun lähihallinnolle      kansainvälistä kehitysyhteistyötä.
33663:  ja koululautakunnalle. Toimintaa ohjaa välilli-         Koulun ulkopuolisten yhteisöjen toiminta
33664: sesti myös peruskouluasetuksen 108 §: n sään-         opetustilanteeseen ja opetussuunnitelmaan oi-
33665: nös, jonka mukaan peruskoulun opettajan on            kealla tavalla suhteutettuna voi elävöittää kou-
33666: noudatettava vahvistettua opetussuunnitelmaa.         lutyötä. Kouluhallitus ei ole kuitenkaan voinut
33667:     Kouluissa antaa säädösten mukaisesti ope-         suositella vapaaehtoisiksikaan s.ellaisia eri oppi-
33668:  tusta tähän tehtävään määrätty tai nimitetty         aineiden kilpailuja, joilla ei ole yhteyksiä kou-
33669: opettaja. Opettaja on vastuussa opetustilan-          lun opetussuunnitelmaan. Myös koulun rehtori,
33670: teesta silloinkin, kun opetuksessa käytetään          koulun lähihallinto ja kunnan koululautakunta
33671:  koulun ulkopuolista asiantuntijaa. Esimerkkinä       ovat johtaessaan ja valvoessaan koulun kasva-
33672:  tällaisesta tilanteesta voidaan mainita koulun       tus- ja opetustehtävän suorittamista joutuneet
33673:  liikennekasvatus.                                    torjumaan sellaisia kouluille esitettyjä kilpai-
33674:     Kouluissa on voitu järjestää oppilaille vapaa-    luja, jotka eivät ole opetussuunnitelman mu-
33675:  ehtoisia kilpailuja eräissä oppiaineissa, jolloin    kaisia. Peruskouluasetuksen 108 §:n 9 kohdan
33676:  järjestävä organisaatio on joissakin tapauk-         mukaan peruskoulun opettajan on noudatettava
33677:                                             N:o 199                                            3
33678: 
33679: vahvistettua opetussuunnitelmaa. Näin ollen       ei millään tavalla vaaranna koulun kasvatus-
33680: koulut ovat vastuussa siitä, että tämä toiminta   tavoitteiden saavuttamista.
33681:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1982
33682: 
33683:                                                               Opetusministeri Kalevi Kivistö
33684: 4                                             1982 vp.
33685: 
33686: 
33687: 
33688: 
33689:                             Till Riksdagens Herr Talman
33690: 
33691:    I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen        bank. Under vårterminen 1982 anordnade His-
33692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            torian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ry.
33693: velse av den 13 maj 1982 tili vederbörande            (Historie- och samhällslärarförbundet r.f.) en
33694: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tävling i ekonomisk kunskap som var frivillig
33695: jande av riksdagsman Ulla-Leena Alppi m.fl.          och i huvudsak anordnad utom de egentliga lek-
33696: undertecknade spörsmål nr 199:                       tionerna, och Finlands Fackföreningars Central-
33697:                                                      förbund FFC anordnade en frivillig uppsatstäv-
33698:           Ämnar Regeringen ombesörja att man         ling under modersmålstimmarna med anledning
33699:        senast i samband med de nya skol-             av jubileumsåret. Skolstyrelsen har rekommen-
33700:        lagarna vidtar åtgärder för att förhindra     redat att man under vårterminen 1982 skulle
33701:        ett äventyrande av skolornas pedago-          behandla arbetsmarknadsorganisationernas his-
33702:        giska målsättningar tili följd av verk-       toria och betydelse för näringslivet och hela
33703:        samheter i skolorna som anordnas av           samhället under lämpliga delar av undervis-
33704:        utomstående organisationer?                   ningen.
33705:                                                         Under höstterminen 1982 anordnas med an-
33706:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-        ledning av Sovjetunionens 60-årsjubileum en
33707: samt framföra följande:                              skrivtävling för studeranden i ryska i skolor
33708:    Den verksamhet som anordnas i skolorna av         och läroanstalter underställda skolstyrelsen.
33709: utomstående organisationer får inte vara i strid     Tävlingen sköts av en särskild organisations-
33710: med skolans pedagogiska målsättningar, utan          kommitte. Under samma termin kommer Mate-
33711: dylik verksamhet kan användas som komplet-           maattisten aineiden opettajien liitto MAOL
33712: tering till den reguljära skolundervisningen. All     (Matematik-, fysik- och kemilärarförbundet)
33713: form av kommersiell reklamföring i:ir i enlighet     att anordna en matematiktävling i grund-
33714: med skolstyrelsens anvisningar förbjuden. Skol-      skolorna.
33715: styrelsen har inte ens rekommenderat frivilliga         År 1981 firades de handikappades år varvid
33716: ämnestävlingar vilka inte har samband med            man i skolorna fäste uppmärksamhet vid de
33717: skolans läroplan. Ansvaret för att de utom-          handikappades ställning, och anordnade en
33718: stående verksamheterna följer skolans pedago-        dagsverksinsamling för de handikappade. Un-
33719: giska målsättningar tillfaller skolans ledare, den   der höstterminen 1982 genomförs i skolorna
33720: närstående förvaltningen och skolnämnden.            en dagsverksinsamling för befolkningen i Na-
33721: Verksamheten styrs också indirekt av stad-           mibia, Nicaragua och El Salvador; dessa Iän-
33722: ganden i grundskolförordningens 108 § enligt         der ingår i vårt utvecklingssamarbetsprogram.
33723: vilka grundskollärare bör efterfölja den fast-       I detta sammanhang behandlas vid undervis-
33724: ställda läroplanen.                                  ningen dessa folks levnadsförhållanden och det
33725:    I enlighet med stadganden förmedlas under-        internationella utvecklingssamarbetet.
33726: visning i skolorna av lärare som utsetts ellet          Verksamhet som anordnas av utomstående
33727: utnämnts till detta. Lärarna är ansvariga för        organisationer i skolorna kan om dessa är rätt
33728: undervisningssituationen också då utomstående        anpassade tili undervisningssituationerna och
33729: sakkännare används vid undervisningen. Som           läroplanerna stimulera skolarbetet. Skolstyrel-
33730: exempel på dylika fall kunde man nämna sko-          sen har likväl inte kunnat rekommendera en&
33731: lans trafikundervisning.                             frivilliga ämnestävlingar som inte haft något
33732:    Det har varit möjligt att anordna frivilliga      samband med läroplanen. Också rektorerna,
33733: tävlingar i vissa ämnen i skolorna, varvid den       skolans närmaste förvaltning och de kommu-
33734: organisation som anordnat tävlingen i vissa fall     nala skolnämnderna har sett sig tvungna att
33735: kan ha erhållit finansiell hjälp t.ex. från någon    i egenskap av ledare och övervakare av skolans
33736:                                              N:o 199                                               5
33737: 
33738: pedagogiska och lärofunktioner ge avslag åt        fastställda läroplanen. Sålur:da är det skolorna
33739: förslag tili skoltävlingar som inte följer läro-   som ansvarar för att dylik verksamhet inte på
33740: planen. Enligt grundskolförordningen 108 §         något sätt äventyrar uppnåendet av skolans pe-
33741: 9 mom. bör grundskollärarna efterfölja den         dagogiska målsättningar.
33742:      Helsingfors den 18 juni 1982
33743: 
33744:                                                           Undervisningsminister Ka?evi Kivi:.-tö
33745: 
33746: 
33747: 
33748: 
33749: 0882006785
33750:                                                1982 .vp.
33751: 
33752: Kirjallinen kysymys n:o 200
33753: 
33754: 
33755: 
33756: 
33757:                                    Halonen ym.: Reserviläisen mahdollisuuksista kieltäytyä kertaus-
33758:                                       harjoituksista omantunnonsyiden ·perusteella
33759: 
33760: 
33761:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33762: 
33763:     Vakinaisen palveluksen jälkeen aseellisesta       aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
33764: ja aseettomasta palveluksesta kieltäytyviin so-       annetun asetuksen 6 §:ää:
33765: velletaan lakia aseettomasta palveluksesta ja            "Jos reservin kertausharjoituksiin kutsuttu
33766: siviilipalveluksesta (132/69) sekä asetusta           asevelvollinen ennen palvelukseen saapumis-
33767: aseettomasta palveluksesta ja siviilipalvelukses-     taan asianmukaisessa järjestyksessä ilmoittaa
33768: ta (182/69). Seuraavissa lakitekstien lainaok-        sotilaspiirin esikunnalle, että omantunnonsyyt
33769: sissa esiintyvät kursivoinnit ovat kirjoittajien      estävät häntä suorittamasta aseellista palve-
33770: tekemiä.                                              lusta, kutsu on peruotettava ja asia saatettava
33771:     Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalveluk-   asevelvollisten tutkijalautakunnan käsiteltäväk-
33772: sesta annetun lain (132/69) 4 §:n 1 ja 2              si. Asianomainen kutsutaan erikseen siihen
33773: momentti:                                             palvelukseen, johon tutkijalautakunta hänet
33774:     "Ilmoitus sellaisista omantunnonsyistä, jotka     määrää."
33775: estävät asevelvollista suorittamasta aseellista          Edellä mainittuja lain ja asetuksen kohtia
33776: palvelusta, on tehtävä kutsunnassa kutsunta-          ei kuitenkaan voida tulkita siten, että ne
33777: lautakunnalle.                                        oikeuttaisivat sotilaspiirin esikunnat tai asevel-
33778:     Kutsunnan jälkeen saadaan ilmoitus tehdä          vollisten tutkijalautakunnan estämään tai viivyt-
33779: sotilaspiirien esikunnalle taikka sen joukko-         tämään asevelvollisen kieltäytymisilmoituksen
33780: osaston komentajalle, jossa asianomainen suo-         käsittelyä tapauksessa, jolloin asevelvollista ei
33781: rittaa palvelustaan."                                 ole kutsuttu reservin kertausharjoituksiin. Täl-
33782:     Asetus aseettomasta palveluksesta ja siviili-     laista sotilaspiirien tai tutkijalautakunnan me-
33783: palveluksesta (182/69), 2 §:                          nettelyä on pidettävä virheellisenä seuraavista
33784:     "Kun asevelvollinen on tehnyt ilmoituksen         syistä:
33785: siitä, että omantunnonsyyt estävät häntä suo-            1. Laissa ja asetuksessa aseettomasta palve-
33786: rittamasta aseellista palvelusta, tai aseeton on      luksesta ja siviilipalveluksesta käytetään sa-
33787:  tehnyt edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun         nontaa "asevelvollinen". Asevelvollisuuslain
33788: ilmoituksen, ilmoituksen vastaanottajan tulee          (452/50) 1 §:n 1 momentin mukaan "Isän-
33789: tutkimalla esitetty selvitys ja keskustelemalla       maan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puo-
33790: asevelvollisen kanssa perehtyä hänen vaikutti-        lustukseksi on jokainen Suomen mies asevel-
33791:  miinsa. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpi-         vollinen."
33792:  teisiin muunkin selvityksen hankkimiseksi               2. Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalve-
33793:  asiassa.                                             luksesta annetun lain 4 § :n 2 momentin sanonta.
33794:     Ilmoituksen vastaanottajan on viipymättä          "kutsunnan jälkeen" on tulkittava käsittämään
33795:  toimitettava 1 momentissa mainittu selvitys ja       myös vakinaisen palveluksen suorittamisen jäl-
33796: oma lausuntonsa asiassa asevelvollisten tutkija-      keen kieltäytyvät riippumatta siitä, onko heitij
33797: lautakunnalle."                                       kutsuttu kertausharjoituksiin. Tulkinta, jonka
33798:     Saman asetuksen 8 §:n 1 momentti:                 mukaan em. sanonta käsittäisi vain ajanjakson
33799:     "Tutkijalautakunta kokoontuu puheenjohta-         kutsuntojen ja vakinaisen palveluksen päätty-
33800:  jan kutsusta. Lautakunnan on käsiteltävä vii-        misen välillä, on virheellinen, sillä mainitun
33801:  vytyksettä sille ilmoitetut asiat."                  lain 4 § :ssä ei tätä rajaus ta ole tehty. Lisäksi
33802:     Tapauksessa, jolloin asevelvollinen on kut-       em. virheellinen tulkinta aiheuttaisi sen, että
33803:  suttu reservin kertausharjoituksiin, sovelletaan     vakinaisen palveluksen suorittamisen jälkeen
33804: 088200637U
33805: 2                                            1982 Vp.
33806: 
33807: asevelvollisella ei olisi mahdollisuutta ennen      kieltäytyminen käsittelemästä. vakinaisen palve-
33808: kertausharjoituskutsun saapumista julkituoda        luksen jälkeen aseellisesta ja aseettomasta pal-
33809: tai saada asetuksen 2 §:n edellyttämällä tavalla    veluksesta kieltäytyvän ilmoitusta tai tämän
33810: käsitellyksi ilmoitusta vakaumuksestaan, joka       ilmoituksen käsittelyn viivyttäminen esim. sillä
33811: estää häntä suorittamasta aseellista ja aseetonta   perusteella, että asevelvollista ei ole kutsuttu
33812: palvelusta. Tällainen tulkinta on katsottava        reservin kertausharjoituksiin, mielestämme on
33813: mainitun lain 1 §:n hengen vastaiseksi.             tulkittavissa lainvastaiseksi menettelyksi. Asevel-
33814:     3. Ero. asetuksen 6 § koskee ainoastaan ta-      vollisella on oltava laillinen oikeus kieltäytyä
33815: pausta, jolloin asevelvollinen on kutsuttu re-       aseellisesta ja aseettomasta palveluksesta sekä
33816: servin kertausharjoituksiin. Mainittu pykälä ei      ennen kuin hänet on kutsuttu reservin kertaus-
33817: siis koske eikä rajoita asevelvollisen oikeutta      harjoituksiin että niihin kutsumisen jälkeen.
33818: kieltäytyä ennen kuin hänet on kutsuttu ker-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33819: tausharjoituksiin.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33820:     Asetuksen aseettomasta palveluksesta ja si-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33821: viilipalveluksesta 2 §: n 2 momentissa veivoi-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33822: tetaan ilmoituksen vastaanottaja viipymättä toi-     sen:
33823: mittamaan selvitys ja oma lausuntonsa asiassa                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33824: asevelvollisten tutkijalautakunnalle. Edelleen                edellä kuvatulla menettelyllä vaikeute-
33825: mainitun asetuksen 8 §:n 1 momentissa veivoi-                 taan reserviläisten mahdollisuutta kiel-
33826: tet-aan tutkijalautakuntaa käsittelemään viivy-               täytyä kertausharjoituksista, ja
33827: tyksettä sille ilmoitetut asiat.                                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämän la-
33828:     Edellä mainituista syistä sotilaspiirien esi-             kiin perustumattoman käytännön muut-
33829: kuntien tai asevelvollisten tutkijalautakunnan                tamiseksi?
33830:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
33831: 
33832:          Tarja Halonen                 Seppo Tikka                     Liisa Jaakonsaari
33833:          Matti Puhakka                                                 I .-C. Björklund
33834:                                              N:o 200
33835: 
33836: 
33837: 
33838: 
33839:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33840: 
33841:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-    tyistä säännöstä velvollisuudesta tutkia mainit-
33842: sa ·mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tua vakaumus ta reserviläisten kohdalla· muissa
33843: mies, olette kirjeenne n:o 903 ohella 13 päi-      tilanteissa ei ole.                            .
33844: vänä toukokuuta 1982 lähettänyt valtioneuvos-         Tämän perusteella on sotilaspiirien esikun;.
33845: ton· -asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-   nille annettu ohjeet, joiden mukaan sellaisen
33846: edustaja Tarja Halosen. ym. tekemän seuraavan      reserviläisen, jota ei ole kutsuttu kertaushar~·
33847: sisältöisen kysymyksen n:o 200:                    joituksiin tehdessään ilmoituksen, että aseetto-
33848:                                                    masta palveluksesta ja siviilipalveluksesta anne-
33849:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tussa laissa mainitut omantunnonsyyt estävät
33850:        edellä kuvatulla menettelyllä vaikeute-     häntä suorittamasta asevelvollisuuttaan asevel-
33851:        taan reserviläisten mahdollisuutta kiel-    vollisuuslaissa säädetyssä järjestyksessä,' ilmoi-
33852:        täytyä kertausharjoituksista, ja            tus otetaan sotilaspiirin esikunnassa vastaan ja
33853:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän la-      se säilytetään asiaa sillä kertaa enempää tutki-
33854:        kiin perustumattoman käytännön muut-        matta asianomaisen henkilön henkilöasiakirjo-
33855:        tamiseksi?                                  jen yhteydessä.                                ...
33856:                                                       Ilmoitus saatetaan asevelvollisten tutkijalau-
33857:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      takunnan käsiteltäväksi vain, milloin asevel~·
33858: vasti seuraavaa:                                   vollisen velvollisuus suorittaa asevelvollisuu-
33859:    Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalve-    tensa aseellisessa palveluksessa tai muussa jär-
33860: luksesta annetun lain ( 13 2/6 9) 1 § sisältää     jestyksessä on konkretisoitumassa. On syytä t<;>-
33861: säännöksen vapauttamisesta asevelvollisuuden       deta, että siviilipalvelusmahdollisuus on lain
33862: suorit.tamisesta rauhan aikana. Sanotun lain no-   mukaan olemassa vain rauhan aikana eikä ilmoi-
33863: jalla annetun asetuksen (182/69) 6 §, joka         tuksen käsittely koske sodan ajan palvelusvel-
33864: koskee .reservin kertausharjoituksiin kutsutun     vollisuutta.                                . . .
33865: asevelvollisen osalta kysymyksessä tarkoitetun        Puolustusministeriön mielestä ei ole syyt~
33866: ilmoituksen tekemistä, säätää menettelystä vain    muuttaa käytännössä hyvin toimivaa järjeste-
33867: sen tapauksen varalta, jolloin asianomainen on     lyä.                                   ' __ .~
33868:                                                                                            J· ' )
33869: 
33870: 
33871: 
33872: nimenomaan kutsuttu kertausharjoituksiin. Eri-
33873:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
33874: 
33875:                                                            Puolustusministeri Juhani Saukkonen
33876: 4                                           1982 vp.
33877: 
33878: 
33879: 
33880: 
33881:                           Till Riksdagens Herr Talman
33882: 
33883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       börande uttryckligen kalla:ts tili repeuuons-
33884: anger har· Ni, Herr Talman, med Eder sktivel-      övning. Något särskilt stadgande om skyldighet
33885: se nr 903 av den 13 maj 1982 tili vederböran-      att i andra situationer pröva · omtalade över-
33886: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       tygelse hos reservist finns inte.
33887: följande av riksdagsledamot · Tarja Halonen           På denrta grund har militärdistriktens staber
33888: m. fl. undertecknade spörsmål lir 200:             fått direktiv om att anmälan av teservist, ·som
33889:                                                    inte kallats tili repetitionsövning i det skede då
33890:           Är Regeringen medveten om att ovan       han anmäler att i lagen om vapenfri tjänst och
33891:        beskrivna .förfarande försämrar reser-      civiltjänstgöring nämnda samvetsskäl hindrar
33892:        visternas möjligheter att vägra att delta   honom från att fullgöra värnplikt i .den ord-
33893:        i repetitionsövningar, och                  ning värnpliktslagen stadgar, emottages vid mi-
33894:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     litärdistriktets stab och förvaras där tillsam-
33895:        ta för att ändra denna praxis, som inte     mans med vederbörande persons personhand-
33896:        grundar sig på lag?                         lingar.
33897:                                                       Ärendet överstyrs tili värnpliktsprövnings-
33898:     Såsom, svar på detta spörsmål får jag vörd-    nämnden endast då värnpliktigs skyldighet .att
33899: samt anföra följande:                              fullgöra sin värnplikt i vapentjänst eller i an-
33900:   · Ett stadgande om befrielse från fullgörande    nan ordning håller på att bli aktuell. Det är
33901: av värnplikt i fredstid ingår r 1 § lagen om       skäl att konstatera att möjligheten till civil-
33902: vap~nfri tjänst och civiltjänst (132/69). I den    tjänst enligt lagen endast existerar i fredstid
33903: med stöd av nämnda lag utfärdade förord-           och att handläggningen av anmälan inte gäller
33904: ningens 6 §, som gäller i spörsmålet avsedd an-    tjänsteplikt i krigstid.
33905: mälan av värnpliktig som erhållit kallelse tili       Försvarsministeriet finner det inte motiverat
33906: reservens repetitionsövningar, stadgas om för-     att ändra detta system, som fungerar bra i
33907: farandet endast för den händelse · att veder-      praktiken.
33908:      Helsingfors den 16 juni 1982
33909: 
33910:                                                              Försvarsminister Juhani Saukkotten
33911:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025