<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
82 Käyttäjää paikalla! 0.0046420097351074
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |
1: Vuoden 1982
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F2
9: Kirjalliset kysymykset 201-375
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                      VALTIO!\! r::: !'J! <; ION
15: HE LS 1 N K 1 1983
16:                           K.A.NSUA
17: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 201 -375
24: -   201 Halonen ym.: Elatusvelvollisen uuden perheen        -   215 Korhonen ym.: Rapujen myynnistä saatujen tu-
25:     lasten hoitomaksujen määräämisestä                          lojen saattamisesta verovapaaksi tuloksi
26: 
27: -   202 Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksylitolilla       -   216 P. Puhakka ym.: Posti- ja telelaitoksen Joen-
28:     erityisesti makeisissa ja lääkkeissä .                      suun autovarikon säilyttämisestä itsenäisenä yksik-
29:                                                                 könä
30: -   203 Peltola ym.: Työllisyyden turvaamisesta Tele-
31:     nokia Oy:ssä
32:                                                             -   217 Holvitie ym.: Kaksoisvuokrajärjestelmän käyt-
33: -   204 Pekkarinen ym.: Lapsen sairauskulujen vähen-            töönottamisesta vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämi-
34:     nyskelpoisuuden lisäämisestä                                seksi
35: 
36: -   205 Zilliacus m. fl.: Om införande av ett patient-      -   218 Valo: Omakotikiinteistöjen ja asunto-osakehuo-
37:     försäkringssystem                                           neistojen vastikkeellisesta luovutuksesta maksetta-
38:                                                                 van leimaveron yhtenäistämisestä
39: -   205 Zilliacus ym.: Potilasvakuutusjärjestelmän to-
40:     teuttamisesta                                           -   219 Hetemäki-Olander: Taiteilijoiden ulkomailla
41:                                                                 ansaitsemien esiintymispalkkioiden verottamisesta
42: -   206 Kortesalmi: Vuokralaisten asumiskustannusten
43:     alentamisesta                                           -   220 Melin: Om uthyrning av högskoleutrymmen
44:                                                                 tili utomstående
45: -   207 Mikkola ym.: Kulttuurihistoriallisesti" arvokkai-
46:     den pappiloiden suojelusta
47:                                                             -   220 Melin: Korkeakoulujen tilojen vuokraamisesta
48: -   208 Korhonen: Tutkimuksen tekemisestä maidon-               ulkopuolisille tarvitsijoille
49:     tuotannon kansantaloudellisesta kannattavuudesta
50:                                                             -   221 Tennilä: Halosentien-Kelloniementien perus-
51: -   209 Tuovinen: Ilmavoimien lentoharjoituksista tur-          korjauksen aloittamisesta
52:     kistarhoille aiheutuvista vahingoista
53:                                                             -   222 Uitto: Perheenjäsenten matkakustannusten vä-
54: -   210 Nikkilä ym.: Ongelmajätteiden käsittelylupien           henpyskelpoisuudesta yhteistä kulkuneuvoa käytet-
55:     myöntämismenettelystä                                       täessä
56: 
57: -   211 Tuomaala ym.: Turkistarhauselinkeinon kehit-        -   223 Almgren: Tarpeellisten apuvälineiden antami-
58:     tämistoimikunnan asettamisesta                              sesta kuulovammaisille ilmaiseksi
59: 
60: -   212 Lattula: Raahen ammattikoulussa järjestetyn it-     -   224 Saarikoski: Kotimyyntiä koskevasta kuluttaja-
61:     senäisyyspäivän juhlan puheista                             valistustoiminnasta
62: 
63: -   213 Kortesalmi: Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän            -   225 Puolanne: Lahden-Hollolan maantien ja Her-
64:     -Loukusan maantien rakentamisesta                           salan paikallistien kunnostamisesta
65: 
66: -   214. Ursin: Kotimaisten näytelmätekstien tuotannon      -   226 Holvitie: VALTAVA-uudistuksen vaikutuksis-
67:     ja jakelun edistämisestä                                    ta vanhusvoittoisille kunnille
68: 
69: 088300318B
70: 4                                                 Sisällysluettelo
71: 
72: -   227 Kanerva: Pyhärannan kunnan mielipiteen mer-         -   244 P. Vennamo: Sotilasvammalain mukaisen täy-
73:     kityksestä lääninrajaa määrättäessä                         dennyskoron maksamisesta
74: 
75: -   228 P. Puhakka ym.: Metsähallituksen Rahkeen va-        -   24.5 Järvilehto ym.: Invalideille palautettavan auto-
76:     rikon toiminnan jatkamisesta                                veron palauttamisperusteista
77: 
78: -   229 Raudasoja ym.: Lukion oppilasmäärien mitoit-        -   246 Rehn m. fl.: Om ställningen för makes barn
79:     tamisesta                                                   vid kommunalbeskattningen
80: 
81: -   230 Kortesalmi:   Sotaorpojen    asunto-olosuhteiden    -   246 Rehn ym.: Aviopuolison lapsen asemasta kun-
82:     parantamisesta                                              nallisverotuksessa
83: 
84: -   231 Kortesalmi: Työmatkakuluja koskevan verotus-        -   247 Melin: Om möjligheten tili brevröstning för
85:     käytännön yhdenmukaistamisesta                              finländska medborgare i Förbundsrepubliken Tysk-
86:                                                                 land
87: -   232 Kortesalmi: Asioiden käsittelyn nopeuttamises-
88:     ta vakuutusoikeudessa                                   -   247 Melin: Kirjeitse äänestämisen järjestämisestä
89:                                                                 Saksan Liittotasavallassa asuville suomalaisille
90: -   233 Kortesalmi:   Eläkeläisten   asumiskustannusten
91:     alentamisesta                                           -   248 Juntumaa: Koululaisten ja opiskelijoiden kesä-
92:                                                                 työmahdollisuuksien lisäämisestä
93: -   234 Astala ym.: Koijärven suojelijoille esitetyistä
94:     rangaistus- ja korvausvaatimuksista                     -   249 Astala ym.: Työvoimatoimistojen ammatinva·
95:                                                                 linnanohjauksen lisäämisestä
96: -   23.5 Westerlund: Om bestämmelserna angående
97:     skogsvårdsåtgärder på planlagda områden                 -   2.50 Ihamäki: Mikkelin läänin työllisyystierahojen
98:                                                                 lisäämisestä
99: -   23.5 Westerlund: Metsänhoitotoimenpiteitä koske-
100:     vista määräyksistä kaavoitetulla alueella               -   2.51 Saarikoski: Vanhainkotien ja muiden hoitolai-
101:                                                                 tosten paloturvallisuudesta
102: -   236 Juvela: Virasta maksettavan palkan suoritta-
103:     misen estämisestä kansanedustajana toimivalle val-      -   2.52 Jaakonsaari ym.: Koneellisen kullankaivuun
104:     tion virkamiehelle                                          aiheuttamien ympäristövahinkojen estämisestä
105: 
106:                                                             -   2.53 Särkijärvi: Valtion tuesta pääkaupunkiseudun
107: -   237 Saarikoski: Kotitaloustyöntekijän palkkauskus-
108:     tannusten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa               joukkoliikenteelle
109: 
110:                                                             -   2.54 Savola: Urakkatarjouskilpailun järjestämisestä
111: -   238 Särkijärvi: Rautatielinjausvaihtoehtojen vaiku-         julkisin varoin toteutettavissa rakennushankkeissa
112:     tuksista kuntien maankäytön suunnitteluun
113:                                                             -   2.5.5 Anna-Liisa Jokinen ym.:     Vesakkomyrkkyjen
114: -   239 Tennilä: Aravalainojen myöntämisestä väärin             levittämisen kieltämisestä
115:     perustein
116:                                                             -   2.56 Kortesalmi: Kalastuksen järjestämisestä Oulu-
117: -   240 Saarikoski:    Yhtiöjärjestyksen    muutoksesta         jokisuun edustalla
118:     maksettavasta leimaverosta
119:                                                             -   2.57 Savolainen ym.: Koululaisten päivähoitopaikko-
120: -   241 Kortesalmi: Viljanviljelyn sallimisesta tuotan·         jen lisäämisestä
121:     nonmuutossopimuksen tehneellä tilalla
122:                                                             -   2.58 Elo ym.: Siikaisten alueen teiden parannustöi-
123: -   242 Louvo :Ym.: Hammaslääkäriksi opiskelevien ns.           den aikaistamisesta
124:     orientoivan vaiheen järjestämisestä apulaishammas-
125:     lääkäreinä                                              -   2.59 Eenilä ym.: Liittymien rakentamisesta Rauman
126:                                                                 moottoritielle Turussa Suikkilan sillan kohdalla
127: -   243 Martikainen ym.: Tekstipuhelimen hitaudesta
128:     aiheutuvien ylimääräisten kulujen korvaamisesta         -   260 Hautala ym.: Alkoholin vähittäismyynnin ja
129:     kuulo- ja puhevammaisille                                   anniskelun valvonnan tehostamisesta
130:                                                   Sisällysluettelo                                                 5
131: 
132: -   261 Knuuttila ym.: Aikuisopiskelun opintotukijär-       -   278 Aaltonen: Liikennevakuutusyhdistyksen tutki-
133:     jestelmän kehittämisestä                                    jalautakunnan toiminnasta
134: 
135: -   262 Westerlund: Om våldsbrottslighetens ökning          -   279 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetus-
136:                                                                 alan työllisyyden parantamisesta
137: -   262 Westerlund: Väkivaltarikollisuuden lisääntymi-
138:     sestä                                                   -   280 Skinnari ym.: Lahjuksia koskevien säännösten
139:                                                                 uusimisesta
140: -   263 Sillantaus ym.: Veteraanien varhaiseläkejärjes-
141:     telmästä                                                -   281 Mikkola: Ammattikoulujen sähköosastojen ope-
142:                                                                 tussuunnitelmien tarkistamisesta
143: -   264 Kortesalmi: Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon
144:     suorittaneiden saamisesta lukion opettajiksi            -   282 Särkijärvi: Ylityökorvauksen maksamisesta va-
145:                                                                 paa-aikana
146: -   265 Kortesalmi: Suomussalmen       Pärsämönrannan
147:     alueen sähköistämisestä                                 -   283 Elo ym.: Teknillisen tarkastuslaitoksen eräiden
148:                                                                 virkojen kelpoisuusehdoista
149: -   266 Surakka ym.: Valmet Oy:n tarvitseman lisä-
150:     rahoituksen järjestämisestä                             -   284 Eenilä ym.: Verohallinnon henkilöstövajauksen
151:                                                                 poistamisesta
152: -   267 Impiö: Vuotoksen altaan rakentamispäätöksen
153:     viivästymisen seurausvaikutuksista                      -   285 Juvela: Parkanon työllisyystilanteen paranta-
154:                                                                 misesta
155: -   268 Särkijärvi: Turpeen ottamista koskevan lain
156:     valmistelusta                                           -   286 Holvitie: Lihan ja lihajalosteiden vientiosuuk-
157:                                                                 sia koskevista valtioneuvoston päätöksistä
158: -   269 Knuuttila ym.: Oy Alko Ab:n ·alkoholivalis-
159:     tustyöhön myöntämistä avustuksista                      -   287 Holvitie: Valtionrautateiden tahtimaksuista
160: 
161:                                                             -   288 Kaarna ym.: Syöpäsairaiden hoitoonpääsyn no-
162: -   270 Knuuttila:      Potilaiden vastaanottotoiminnan         peuttamisesta
163:     järjestämisestä terveyskeskuksissa
164:                                                             -   289 Juvela:     Verohallinnon     henkilöstövajauksen
165: -   271 Miettinen ym.: Suomen Punaisen Ristin huuli-            poistamisesta
166:     suulakihalkiokeskuksen  toimintamahdollisuuksien
167:                                                             -   290 Holvitie ym.: Utön-Airiston väylän kulku-
168:     parantamisesta
169:                                                                 syvyyden kasvattamisesta 13 metriin
170: -   272 Surakka ym.: Varhaiseläkejärjestelyjen toteutta-    -   291 Juvela: Euran Kosketjärven suojelusta
171:     misesta julkisessa hallinnossa
172:                                                             -   292 Elo ym.: Ulvilan sillan leventämisestä
173: -   273 Astala ym.: Työllisyystilanteesta Dragsfjärdin
174:     kunnassa                                                -   293 Nieminen ym.: Yrittäjien oikeusturvan paran-
175:                                                                 tamisesta
176: -   274 Rehn: Om byggande av ett kärnkraftverk
177:     Kopparnäs i Ingå                                        -   294 Saarikoski: Toimenpiteistä väliportaanhallinnon
178:                                                                 kehittämiseksi
179: -   274 Rehn: Ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta In-
180:     koon Kopparnäsiin                                       -   295 Valo: Syöpäpotilaiden       hoitoonpääsymahdolli-
181:                                                                 suuksien parantamisesta
182: -   275 Lahti-Nuuttila ym.: Rintamaveteraanien var-         -   296 Zyskowicz ym.: Pääkaupunkiseudun asunto-
183:     haiseläkkeestä annetun lain tulkinnasta
184:                                                                 palkkiosäästäjien aseman parantamisesta
185: -   276 Almgren: Ammattikoulujen lukuvuoden pituu-          -   297 Hyrynkangas ym.: Steiner-koulun perustamises-
186:     desta                                                       ta Ouluun
187: 
188: -   277 Almgren: Ammatillisia kurssikeskuksia koske-        -   298 A. Stenbäck: Riista- ja kalatalouden tutkimus-
189:     vien ohjeiden soveltamisesta                                laitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta
190: 6                                                        Sisällysluettelo
191: 
192: -           299 Valtonen ym.: Sukupuoleen        kohdistuvasta     -       317 Impiö: Perämeren sääennusteen saamisesta pu-
193:             syrjinnästä työhönottotilanteessa                              helinpalveluna
194: 
195: -           300 Almgren: Sodanaikaisille työvelvollisille myön-    -       318 Peltola ym.: Vakaumuksensa perusteella aseel-
196:             netyistä etuuksista                                            lisesta palvelusta vapautetun asevelvollisen palvelus-
197:                                                                            ajan pituudesta
198: -           301 Särkijärvi: Peruskoulujen rakentamislupajärjes-
199:             telmän kehittämisestä                                  -       319 Zilliacus: Om personalbristen vid Aho Aka-
200:                                                                            demi
201: -           302 Mattila ym.: Kehitysyhteistyötä koskevan pui-
202:             telain säätämisestä                                    -       319 Zilliacus: Aho Akademin henkilökuntapulasta
203: 
204: -           303 Raatikainen ym.: Katumaksulain valtionosuus-       -       320 Rehn m. fl.: Om vissa missförhållanden vid
205:             säännöksissä olevien epäkohtien poistamisesta                  utfärdande av statliga språkintyg
206: 
207: -           304 Norrback: Om grunderna för betalning av            -       320 Rehn ym.: Valtion kielitodistuksen antamiseen
208:             språktillägg                                                   liittyvistä epäkohdista
209: 
210: -           304 Norrback: Kielilisän maksamisperusteista           -       321 Aila Jokinen ym.: Terveydenhuoltoalan oppi-
211:                                                                            laitosten oppilasvalinnasta
212: -           305 Aaltonen: Ruokaperunaksi tarkoitetun perunan
213:             laadun parantamisesta                                  -       322 E. Laine ym.: Raision ja Piikkiön-Kaarinan
214:                                                                            terveyskeskusten rakentamisajankohdasta
215: -           306 Särkijärvi: Kilpapyöräilyn aiheuttamista vaa-
216:             roista pyöräteillä                                     -       323 Almgren: Oulun yliopistollisen keskussairaalan
217:                                                                            lasten syöpä- ja teho-osastojen toimintaedellytysten
218:     -       307 Rönnholm: Sosiaalihallinnon eräiden virkojen               parantamisesta
219:             kelpoisuusehtojen muuttamisesta
220:                                                                        -   324 Juvela: Sädehoidon seurauksena vahingoittunei-
221:     -       308 Rönnholm: Hallituksen toimenpiteistä erästä                den hampaiden hoidon korvaamisesta sairausvakuu-
222:             valtionyhtiötä vahingoittavan radio-ohjelman joh-              tuksesta
223:             dosta                                                      -    325 Renlund m. fl.: Om ungdomsgarantiförsöket
224:     -        309 Tuomaala ym.: Traktorin perävaunun jarruja                 J akobstads arbetskraftsdistrikt
225:              koskevasta ajoneuvoasetuksen säännöksestä                 -    325 Renlund ym.: Nuorten yhteiskuntatakuukokei-
226:     -        310 Kortesalmi: Kylien välisen rajankäynnin tar-               lusta Pietarsaaren työvoimapiirissä
227:              peellisuudesta vesialueilla                               -    326 Westerlund m. fl.: Om riksdagens roll i frågor
228:     -        311 Paasio: Liikenneyhteyksien parantamisesta Tu-              angående kärnkraft
229:              run ja Helsingin välillä                                  -    326 Westerlund ym.: Eduskunnan roolista ydinvoi-
230:     -        312 Aila Jokinen ym.: Terveyslautakunnan mah-                  maa koskevissa asioissa
231:              dollisuuksista valvoa vesijohtoveden käyttökelpoi-        -    327 Palmunen: Kesäasukkaiden kunnille aiheutta-
232:              suutta                                                         mien kustannusten korvaamisesta
233:     -        313 Sillantaus ym.: Kotitaloudessa työskentelevän         -    328 Laitinen: Teletoimipaikkojen       aukioloaikojen
234:              työntekijän palkkauskustannusten vähennyskelpoi-               supistamisen estämisestä
235:              suudesta työnantajan verotuksessa
236:         -    314 Muroma ym.: Lasten lukumäärän vaikutukses-            -    329 Elo ym.: Silja Linen tarvitsemien uusien lai-
237:              ta lapsilisän määrään                                          vojen tilaamisesta kotimaisilta telakoilta
238: 
239:         -    315 Hyrynkangas ym.: Kodinhoitajakoulutuksen              -    330 E. Laine ym.: Silja Linen tarvitsemien laivojen
240:              aloittamisesta Koillis-Pohjanmaan ammattikoulussa              tilaamisesta kotimaisilta telakoilta
241: 
242:         -    316 Pursiainen ym.: Valtion lääkekustannuksiin            -    331 Anna-Liisa Jokinen: Eräiden ammatillisten
243:              varaamien määrärahojen käytön valvonnan tehosta-               kurssikeskusten toiminnassa esiintyneiden epäkoh-
244:              misesta                                                        tien poistamisesta
245:                                                            Sisällysluettelo                                                     7
246: 
247: _ 332 Anna-Liisa Jokinen: Valtionrautateiden palve-                  -       350 Almgren: Maksuttomien televisiolupien myön-
248:             luiden säilyttämisestä                                           tämisestä vanhainkodeissa asuville vanhuksille
249: 
250: -           333 Liedes ym.: Valtion polttoainekeskuksen työn-        -       351 Ursin ym.: Työvoimaministeriön päätösten tie-
251:             tekijöiden työllisyyden turvaamisesta                            doksiantamisen nopeuttamisesta
252: 
253: -           334 Kortesalmi: Kuivattujen järvien ja lampien           -       352 A. Stenbäck: Palvelualan pienyrittäjien arvio-
254:             uudelleen vesittämisen hyötyjen ja haittojen selvit-             verotuksesta
255:             tämisestä
256:                                                                      -       353 Toiviainen: Suojelupoliisin ennalta ehkäiseväs·
257: -           335 Kortesalmi: Ylikiimingin vanhainkodin raken-                 tä turvallisuustyöstä
258:             tamisesta
259:                                                                      -       354 Tennilä: Kehitysalueilla to1m1v1en suuryritys-
260: -           336 Kortesalmi: Turvetuotannosta vapautuvan maa-                 ten maksamista kunnallisveroista
261:             pohjan hyväksikäytöstä
262:                                                                      -       355 Tenhiälä: Kuntoradan rakentamisesta Kujalan
263: -           337 Kortesalmi: Saostusaltaiden rakentamisesta Kii-              maatalousoppilaitoksen maalle Hollolassa
264:             minkijoki-vesistöön turvetuotannon haittojen poista-
265:                                                                      -       356 Linna: Myyntiin tulevien taimikkometsien oh-
266:             miseksi
267:                                                                              jaamisesta yksityisille viljelijöille lisäalueeksi
268: -           338 Kortesalmi: Oulun yliopistollisen keskussairaa-
269:             lan lasten syöpäosaston toiminnan aloittamisesta         -       357 Muroma: Varusmiesten ensiapukoulutuksen li-
270:                                                                              säämisestä
271:     -       339 Kortesalmi: Maaseudun kylien postipalvelujen
272:                                                                      -       358 Saarikoski: Turkistarhausta koskevien virheel-
273:             turvaamisesta
274:                                                                              listen tietojen oikaisemisesta
275:     -       340 Kortesalmi: Valtion virastotalon rakentamisesta
276:             Sotkamoon                                                -       359 Elo ym.: Sairauskuluvähennyksen ja invalidi-
277:                                                                              vähennyksen korottamisesta verotuksessa
278:     -        341 Kortesalmi: Postin lauantaijakelun toteuttami-
279:              sesta maaseudun syrjäkylissä                            -       360 Almgren: Liiketoimintansa lopettaneiden yrittä-
280:                                                                              jien toimeentulon turvaamisesta
281:     -        342 Almgren: Uskonnonopetuksen aseman turvaa-
282:              misesta                                                 -       361 Melin: Om betalning av skatterater tili Post-
283:                                                                              banken också efter förfallodagen
284:     -        343 Pursiainen: Työkyvyttömyyseläkkeiden kiristy-
285:              neen ratkaisukäytännön aiheuttamista epäkohdista        -       361 Melin: Veroerien maksamisesta Postipankkiin
286:                                                                              myös eräpäivän jälkeen
287:     -        344 Hietala: Kehitysaluerahasto Oy:n takaamien
288:              velkasitoumusten sisällyttämisestä ns. luetteloituun
289:                                                                      -       362 Melin: Om utbetalning av förrättningsingen-
290:              katteeseen                                                      jörstillägg för av lantmäteritekniker utförda lant-
291:     -        345 Sillantaus ym.: Asuntosäästöjärjestelmän epä-               mäteriförrättningar
292:              kohtien poistamisesta ja järjestelmän edelleen kehit-
293:              tämisestä
294:                                                                      -       362 Melin: Toimitusinsinöörilisän maksamisesta
295:                                                                              maanmittaustoimituksia suorittaville maanmittaus-
296:     -        346 Hietala: Vientibensiinin ja omassa maassa myy-              teknikoille
297:              tävän bensiinin hintojen tasaamisesta
298:                                                                      -       363 Tuomaala: Turkistarhausta koskevan asiallisen
299:     -        347 Hyrynkangas ym.: Ammattikoulujen opettajien                 informaation levittämisestä ulkomaille (Kysymyk-
300:              täydennyskoulutuksen aloittamisesta     Pohjois-Poh-            sen n:o 358 yhteydessä)
301:              janmaan keskusammattikoulussa
302:                                                                          -   364 Surakka: Työllisyyden         turvaamisesta   Enso
303:         -    348 Eenilä: Myymäläetsivien toiminnasta
304:                                                                              Gutzeit Oy:n tehtailla
305:         -    349 Juvela: Ajokortin kantakortin vaatimisesta am-
306:              matillisen kurssikeskuksen kuljettajakurssille pyrki-       -   365 Karhuvaara ym.: Hallituksen koululakiesitysten
307:              viitä                                                           taloudellisista toteuttarnismahdollisuuksista
308: 8                                              Sisällysluettelo
309: 
310: -   366 Petäjäniemi ym.: Peruskoulun kymmenensillä       -   371 Almgren: Itäisen Suomenlahden kansallispuis-
311:     luokilla käytettävästä oppimateriaalista                 toalueen rajauksen tarkistamisesta
312: 
313: -   367 Holvitie ym.: Halpakorkoisten pienteollisuus-    -   372 Piipari ym.: Asunnonostaj-an oikeusturvan pa-
314:     lainojen palauttamisesta valtion tulo- ja menoar-        rantamisesta
315:     vioon                                                -   373 Peltola ym.: Valtion polttoainekeskuksen työ-
316:                                                              paikkojen pysyvyydestä
317: -   368 Nikkilä ym.: Sotilasvammakorvaukseen liitty-
318:     vien säännöstöjen tiedottamisesta                    -   374 Alppi ym.: Syöpää aiheuttavien kemikaalien
319:                                                              poistamisesta työympäristöstä
320: -   369 Petäjäniemi: Maa-aineslain edellyttämän lupa-    -   375 Renlund: Om utbildningen av studiehandledare
321:     menettelyn epäkohtien korjaamisesta                      för gymnasiet
322: -   370 Kortesalmi:   Rintamalisän hakemisesta ilman     -   375 Renlund:   Lukion   opinto-ohjaajien koulutuk-
323:     kansaneläkettä                                           sesta
324:                                              1982 vp.
325: 
326: Kirjallinen kysymys n:o 201
327: 
328: 
329: 
330: 
331:                                  Halonen ym.: Elatusvelvollisen uuden perheen lasten hoito-
332:                                     maksujen määräämisestä
333: 
334: 
335:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
336: 
337:    Kun kunnallisten päiväkoti- ja perhepäivä-       valittaessa, ei huoltomaksua oteta huomioon
338: hoitopaikkojen haku- ja maksuperusteita muu-        päiväkoti- ja perhepäivähoitomaksuja määrät-
339: tettiin vuoden 1979 alusta siten, että perheen      täessä.
340: menot jätettiin huomioimatta, jäi elatusvelvol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
341: listen uusien perheiden lasten asema huonom-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
342: maksi kuin muiden perheiden lasten. Elatus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
343: apumaksuja ei nimittäin huomioida tulojen vä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
344: hennyksenä eikä elatusvelvollisen katsota huol-
345: tavan kuin nykyisen perheensä lapsia, vaikka                  Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
346: hän tämän lisäksi osallistuu entisen perheensä             seen elatusvelvollisten uusien perheiden
347: lapsien huoltamiseen sekä rahallisesti että pitä-          lapset tasavertaiseen asemaan muiden
348: mällä lapsiaan säännöllisesti luonaan. Vaikka              perheiden lasten kanssa määrättäessä
349: elatusvelvollisuus jo nykyisin otetaankin huo-             hoitomaksua kunnallisesta päiväkoti- ja
350: mioon päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkoja                perhepäivähoitopaikasta?
351:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
352: 
353:                Tarja Halonen                                    Liisa Jaakonsaari
354:                Seppo Tikka                                      I .-C. l3jörklund
355: 
356: 
357: 
358: 
359: 088200663N
360: 2                                           1982 vp.
361: 
362: 
363: 
364: 
365:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
366: 
367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miseen tulojen vähennyksenä kunnallista päivä-
368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hoitopaikkaa haettaessa ja päivähoidosta perit-
369: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn         tävää korvausta määrättäessä, on todettava, että
370: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sosiaalihallituksen hyväksymässä päivähoidon
371: asianomaiseile jäsenelle jäljennöksen kansan-      hakemuslomakkeessa ·pyydetään erillisenä koh-
372: edustaja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     tana ilmoittamaan ne seikat, joihin hakija ha-
373: sesta kysymyksestä n:o 201:                        luaa vedota ja jotka mahdollisesti voivat vai-
374:                                                    kuttaa lapsen päivähoitoon pääsemisessä. Tällai-
375:           Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-      sena seikkana voidaan ilmoittaa muun ohella
376:        seen elatusvelvollisten uusien perheiden    suoritettavat elatusapumaksut, jotka voidaan
377:        lapset tasavertaiseen asemaan muiden        ottaa huomioon perheen taloudellista asemaa
378:        perheiden lasten kanssa määrättäessä        arvioitaessa.
379:        hoitomaksua kunnallisesta päiväkoti- ja        Päivähoidosta perittävää korvausta määrät-
380:        perhepäivähoitopaikasta?                    täessä on pääsääntöisesti kuitenkin perusteena
381:                                                    perheen eli molempien huoltajien yhteenlas-
382:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kettu nettotulo. Kunta voi kuitenkin harkinnan
383: taen seuraavaa:                                    mukaan lapsen huoltajan esityksestä poiketa
384:    Lasten päivähoidosta annetun lain 23 §:n        pääsäännöistä erityisesti, milloin päivähoidossa
385: mukaan lasten päivähoitoon annettavan val-         olevan lapsen perheen sosiaalinen tilanne, ta-
386: tionosuuden saamise,n ehtona on, että päivä-       loudelliset vaikeudet, vammaisesta tai sairaasta
387: hoidosta peritään muulta kuin vähävaraiselta       lapsesta aiheutuvat erityiset syyt tai vastaavat
388: lapsen huoltajalta sosiaalihallituksen vahvista-   tekijät puoltavat lapsen sijoittamista alempaan
389: mien perusteiden mukainen korvaus. Sosiaali-        korvausluokkaan kuin perheen nettotulot muu-
390: hallituksen voimassa olevan yleiskirjeen sekä       ten edellyttäisivät.
391: 1. 8. 1982 voimaan tulevan yleiskirjeen mukaan         Todettakoon lopuksi, että sosiaali- ja tervey-
392: lasten päivähoidosta perittävän hoitokorvauksen    denhuollon maksujärjestelmät ovat kokonaisuu-
393: suuruutta määrättäessä pääsääntö on, että kor-     dessaan selvitettävänä toimikunnassa, jonka
394: vaus määrätään perheen normaalien, hakuvai-        määräaika päättyy 31. 10. 1982. Toimikunnan
395: heessa olevien jatkuvien nettotulojen perus-       työn pohjalta myös päivähoidon maksujärjes-
396: teella.                                            telmän mahdolliset muutokset tulevat hallituk-
397:    Mitä tulee elatusapumaksujen huomioonotta-      sen käsiteltäväksi.
398:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
399: 
400:                                                                    Ministeri loJ.arjatta Väänänen
401:                                                N:o 201                                               3
402: 
403: 
404: 
405: 
406:                             Till Riksdagens Herr Talman
407: 
408:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mandet av ersättning för dagvården bör kon-
409: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             stateras, att man i den av socialstyrelsen god-
410: velse av den 13 maj 1982 tili vederbörande            kända ansökningsblanketten för dagvården un-
411: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        der en särskild punkt ber sökandena uppge de
412: jande av riksdagsman Halonen m.fl. ställda            omständigheter, tili vilka de önskar hänvisa och
413: spörsmål nr 201:                                      vilka eventuellt kan inverka på barnets möjlig-
414:                                                       heter att erhålla dagvård. Såsom en sådan om-
415:            Vad iimnar Regeringen göra för att         ständighet kan sökandena uppge bland annat
416:         bringa barnen i underhållsskyldigas nya       de underhållsbidragsavgifter som skall erläggas
417:         familjer i samma ställning som barnen i       och vilka kan beaktas vid uppskattandet av
418:         andra familjer vid bestämmandet av            familjens ekonomiska ställning.
419:         vårdavgiften för kommunal daghems-               v;id bestämmandet av den ersättning som
420:         och familjedagvårdsplats?                     skall uppbäras för barndagvården är huvud-
421:                                                       regeln likväl den, att familjens, dvs. bägge för-
422:                                                       sörjarnas sammanräknade nettoinkomst utgör
423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         grunden för ersättningen. Kommun kan likväl
424: samt anföra följande:                                 enligt prövning på framställning av barnets
425:    I enlighet med 23 § lagen om barndagvård           försörjare avvika från huvudreglerna speciellt
426: är vilikor för erhållande av statsandel för barn-     då det i dagvård varande barnets familjs sociala
427: dagvålxl, att hos :annan än mindre bemedlad           situation, ekonomiska svårigheter, särskilda skäl
428: försörjare :av barn sådan ersättning för d:ag-        som beror på handikappat eller sjukt barn, eller
429: vård uppbärs, som utgår enligt av socialsty-          motsvarande faktorer motiverar en placering
430: relsen fastställda grunder. Enligt socialstyrelsens   av barnet i en lägre ersättningsklass än vad
431: gällande cirkulär samt enligt det cirkulär som        familjens nettoinkomster eljest skulle förut-
432: träder i kraft 1. 8. 1982 är vid bestämmandet         sätta.
433: av vårdavgiften för barndagvården huvudregeln            Det kan tili slut konstateras, att social- och
434: den, att ersättningen bestäms på basen av fa-         hälsovårdens avgiftssystem är föremål för en
435: miljens normala, kontinuerliga nettoinkoms.ter        totalutredning i en koinmission, vars mandattid
436: vid ansökningstidpunkten.                             utgår 31. 10. 1982. På grundvalen av kom-
437:    Vad beträffar beaktandet av underhållsbidrag       missionens arbete kommer även eventuella änd-
438: såsom avdrag från inkomsterna vid ansökande           ringar i avgiftssystemet för dagvården att bli
439: av kommunal dagvårdsplats samt vid bestäm-            föremål för behandling i regeringen.
440:       Helsingfors den 16 juni 1982
441: 
442:                                                                       Minister Marjatta Väänänen
443:                                               1982 vp.
444: 
445: Kirjallinen kysymys n:o 202
446: 
447: 
448: 
449: 
450:                                   Louvo ym.: Sokerin korvaamisesta ksylitolilla erityisesti makei-
451:                                      sissa ja lääkkeissä
452: 
453: 
454:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
455: 
456:     Suurin osa hammashuollon nykyisistä lähes        töllä voidaan merkitsevästi vähentää hampai-
457: yhden miljardin markan vuosittaisista kustan-        den reikiintymistä. Nämä tulokset on sittem-
458: nuksista aiheutuu hampaiden reikiintymisestä         min useissa eri maissa suoritetuissa toistetuissa
459: ja kiinnityskudossairauksista. Näiden tautien        tutkimuksissa vahvistettu. Niinpä esim. Neu-
460: synnyssä näyttelee merkittävää osaa tavallinen       vostoliitossa on hiljattain julkaistu Turun soke-
461: sokeri eli sakkaroosi ja sitä sisältävät tuotteet,   ritutkimuksia täydellisesti tukeva tulos kaksi-
462: varsinkin makeiset, pastillit ja purukumit, jot-     vuotisesta kokeesta, jossa osittainen sokerima-
463: ka hampaisiin tarttuvina, suussa kauan imeskel-      keisten korvaaminen ksylitolimakeisilla sai ai-
464: tyinä aiheuttavat ylivoimaisesti eniten hammas-      kaan 8-14-vuotiailla koululaisilla yli 70 % :n
465: sairauksia. Myös pitkäaikaissairaiden makeute-       vähenemisen hammaskarieksen esiintymisessä.
466: tut lääkkeet ovat hampaiden kannalta haital-         Maailman terveysjärjestön toimesta suoritetaan
467: lisia. Eräiden asiantuntijoiden mukaan jopa 20       parasta aikaa laajoja kenttäkokeita Thaimaassa,
468: % hammaskariestapauksista aiheutuu tavallisel-       Unkarissa ja Polynesiassa. Yhdysvalloissa aloi-
469: la sokerilla makeutettujen lääkeaineiden nautti-     tettiin myös jälleen viime syksynä maan ravin-
470: misesta.                                             to- ja lääkeainehallituksen (FDA) suostumuk-
471:     Terveyskasvatuksella on tottumuksia yritetty     sella ksylitolin käyttötutkimuksia koululaisilla
472: muuttaa ja vuoden 1972 makeisten kulutuksen          hammaskarieksen ennaltaehkäisytyössä. Samoin
473: huippulukemasta, 7,6 kg henkeä kohden, kulu-         useissa Etelä-Amerikan maissa tutkitaan mah-
474: tus laski vuonna 1977 5,3 kg: aan, mutta on          dollisuuksia ksylitolin liittämiseksi koululaisten
475: kuitenkin jälleen nousussa. Viime vuosina ma-        päivittäisiin aterioihin. Sveitsissä, Länsi-Saksas-
476: keisten kulutus on ollut taas lähes 7 kg henkeä      sa ja varsinkin Neuvostoliitossa ksylitolia on
477: kohden. Koska on osoittautunut vaikeaksi rat-        usean vuoden ajan käytetty myös diabeetikko-
478: kaisevasti vähentää makeisten käyttöä, on yri-       jen dieettimakeuttajana, koska ksylitolin ensim-
479: tetty löytää vaihtoehtoja sokerin korvaamiseksi      mäiset vaiheet aineenvaihdunnassa eivät vaadi
480: näissä tuotteissa hampaille vaarattomammilla         insuliinia. SITRA:n vuonna 1980 antama suo-
481:  tai kokonaan haitattomilla makeutusaineilla,        situs ksylitolituotteiden käytöstä diabeetikoilla
482: JOlta suun bakteerit eivät pysty käyttämään          tukee tätä sovellutusta Suomen olosuhteissa.
483: hyödykseen hampaita liuottavaa happoa muo-           Maailmassa onkin täliä hetkellä noin 300 kau-
484: dostaen.                                             pallista ksylitolituotetta markkinoilla yli 20
485:     Sokeriteollisuutemme on mm. tehnyt tassa         maassa.
486:  suhteessa kansainvälisestikin katsoen uraauurta-       Vaikka Suomi on ollut edelläkävijämaa sekä
487:  vaa tutkimus- ja kehittelytyötä. Niinpä Suo-        ksylitolin vaikutusten ja tieteellisen tutkimuk-
488:  messa ensimmäisenä tutkittu, luonnossa useim-       sen että sen teollisen valmistusprosessin ja
489:  missa hedelmissä ja vihanneksissa esiintyvä ksy-    käyttösovellutusten kehittämisessä, ei täällä vi-
490:  litoli, jolle myös maassamme on kehitelty teol-     ranomaisten taholta ole ryhdytty minkäänlaisiin
491:  linen valmistusmenetelmä, on nykyisen tiedon        toimenpiteisiin ksylitolin hyödyntämiseksi ham-
492:  perusteella ainoa elintarvikkeiden raaka-aineek-    massairauksien ennaltaehkäisytyössä. Viimeisten
493:  si sopiva energiapitoinen hampaille haitaton        kymmenen vuoden aikana suoritettu tieteelli-
494:  makeutusaine.                                       nen tutkimus on kuitenkin antanut niin va-
495:     Vuosina 1969-1975 suoritetuissa ns. Tu-          kuuttavaa näyttöä ksylitolin mahdollisuuksista
496:  run sokeritutkimuksissa todettiin peräti, että jo   erityisesti hammaskarieksen ennaltaehkäisyssä,
497:  pienehköjen ksylitoliannosten päivittäisellä käy-   että viranomaisten pitäisi ryhtyä pikaisiin toi-
498: 088200621A
499: 2                                              1982 vp.
500: 
501: menp1te1snn sokerin korvaamiseksi ksylitolilla        p1t01siin valmisteisiin verrattuna. Näin saatai-
502: ainakin jo edellä mainituissa, ennaltaehkäisyn        siin parantuneen hammasterveyden lisäksi ai-
503: kannalta tärkeissä tuoteryhmissä, kuten makei-        kaan suurta taloudellista säästöä puhumatta-
504: sissa, purukumeissa, pastilleissa ja makeutetuis-     kaan kivun ja säryn sekä näiden aiheuttamien
505: sa lääkkeissä.                                        työmenetysten välttämisestä.
506:    On huomattavaa, että vaikka ksylitoli val-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
507: mistetaan usein jätteistä, meillä koivuhakkees-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
508: ta, muualla maissin lapakoista, oljista ja bagas-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
509: sista, sen valmistus näistä jäteraaka-aineistakin     raavan kysymyksen:
510: korkeassa lämpötilassa ja höyrypaineessa run-
511: saasti energiaa vaatien ja kalliita hartseja puh-               Onko Hallitus tietoinen Suomessa
512: distusvaiheessa käyttäen tulee kalliiksi. Niinpä             kehitetyn ja maailmanlaajuisissa tutki-
513: ksylitolilla makeutetut tuotteet, kuten makei-               muksissa vaarattomaksi todetun ma-
514: set, pastillit ja purukumit, jäävät usein kaksin-            keuttamisaineen, ksylitolin, mahdolli-
515: kertaisen hintansa vuoksi vastaaviin sokeripi-               suuksista hammassairauksien ennaltaeh-
516: toisiin tuotteisiin verrattuna varsinkin lasten ja           käisyssä, ja jos on,
517: nuorten saavuttamattomiin. Kuitenkin juuri alle                 mihin toime11piteisiin Hallitus aikoo
518: 18-vuotiaitten olisi ennen kaikkea sokeripitois-             ryhtyä sokerin korvaamiseksi hampaille
519: ten makeisten asemesta käytettävä ksylitolilla               haitattomaksi todetulla ksylitolilla eri-
520: makeutettuja tuotteita, koska 80 % kaikesta                  tyisesti makeisissa, pastilleissa, puruku-
521: primäärikarieksesta esiintyy juuri alle 18-vuoti-            meissa ja makeutetuissa lääkkeissä sekä
522: ailla lapsilla ja nuorilla. Tämän vuoksi ksylitoli-          näiden tuotteiden saattamiseksi kilpailu-
523: tuotteilta olisi poistettava esimerkiksi makeis-             kykyisiksi vastaavien sokeria sisältävien
524: vero tai muilla hintapoliittisilla keinoilla paran-          tuotteiden kanssa?
525: nettava näiden kilpailukykyä vastaaviin sokeri-
526:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
527: 
528:          Anna-Kaarina Louvo              Matti Jarutinen                Pirkko Valtonen
529:          Ritva Laurila                   Esko J. Koppanen               Mariatta Stenius-Kaukonen
530:          Toivo Mäkynen                   Sampsa Aaltio                  Mai]a Rajantie
531:          Pekka Löyttyniemi               Olavi Nikkilä                  Helge Siren
532:          Aila Jokinen                    Eva-Maija Pukkio               Matti Puhakka
533:          Jouni J. Sä11kijärvi            Toivo T. Pohjala               Tarja Halonen
534:          Saara Mikkola                   Mauri Vänskä                   Juhani Laitinen
535:          Tapio Holvitie                  Matti Viljanen                 Ilk:Jka Kanerva
536:          Timo Ihamäki                    Tauno Valo                     Pekka Jokinen
537:          Lauri Impiö                     Martti Ursin                   Ulla Järvilehto
538:          Tapani Mörttinen                Pertti Salolainen              Esko Almgren
539:          Eero Lattula                    Ulla Puolanne                  Antero Juntumaa
540:          Arto Lampinen                   Sinikka Karhuvaara             Elisabeth Rehn
541:          Mauri Miettinen                 Helena Pesola                  Boris Renlund
542:          Eeva Kauppi                     Eeva Kuuskoski-Viikatmaa       Urpo Leppänen
543:          Anneli Kivitie                  Anna-Liisa Piipari             Veiikko Pihlajamäki
544:          Pentti Sillantaus               Lea Savolainen                 Jaakko Itälä
545:                                          Pekka Starast
546:                                               N:o 202                                                 3
547: 
548: 
549: 
550: 
551:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
552: 
553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       litolilla, on merkitystä erityisesti karieksen eh-
554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käisyssä.
555: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn               Maailman terveysjärjestö ei ole riittävien
556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tietojen puutteessa antanut toistaiseksi suosi-
557: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tusta ksylitolin suurimmasta hyväksyttävästä
558: edustaja Louvon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        päiväannoksesta. Useissa eri maissa on käyn-
559: sesta kysymyksestä n:o 202:                          nissä kenttätutkimuksia, joiden valmistuttua
560:                                                      Maailman terveysjärjestö todennäköisesti tulee
561:           Onko Hallitus tietoinen Suomessa           laatimaan suosituksensa ksylitolin käyttökelpoi-
562:        kehitetyn ja maailmanlaajuisissa tutki-       suudesta hammaskarieksen ehkäisyssä. Koska
563:        muksissa vaarattomaksi todetun ma-            ksylitolin liiallinen käyttö voi aiheuttaa sivuvai-
564:        keuttamisaineen, ksylitolin, mahdolli-        kutuksia, on oltava riittävän pitkiin seuranta-
565:        suuksista hammassairauksien ennaltaeh-        aikoihin perustuvia tutkimuksia, ennen kuin
566:        käisyssä, ja jos on,                          ksylitolin käyttöä aletaan lääketieteellisin perus-
567:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tein aktiivisesti edistää.
568:        ryhtyä sokerin korvaamiseksi hampaille            Makeutusaineasetuksen (517 /80) mukaan
569:        haitattomaksi todetulla ksylitolilla eri-     ksylitolia saa käyttää purukumiin, makeisten ja
570:        tyisesti makeisissa, pastilleissa, puruku-    keksien makeuttamiseen sekä elinkeinohallituk-
571:        meissa ja makeutetuissa lääkkeissä sekä       sen luvalla muidenkin elintarvikkeiden makeut-
572:        näiden tuotteiden saattamiseksi kilpailu-     tamiseen. Nykyisin jo huomattava osa puru-
573:        kykyisiksi vastaavien sokeria sisältävien     kumeista ja pastilleista on makeutettu ksylito-
574:        tuotteiden kanssa?                            lilla. Lisäksi monia yskänlääkkeitä ja eräitä
575:                                                      muita lääkevalmisteita makeutetaan ksylitolilla.
576:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Korkeammista valmistuskustannuksista johtuen
577: vasti seuraavaa:                                     ksylitolilla makeutetut tuotteet ovat yleensä
578:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ravit-   jonkin verran kalliimpia kuin sakkaroosilla ma-
579: semustoimikunta, jossa oli edustettuna suoma-        keutetut tuotteet.
580: lainen lääketieteellinen ja ravitsemustieteellinen       Lääkintöhallituksessa on jatkuvasti seurattu
581: asiantuntemus, esitti m1etmnossaan (KomM             ksylitolia koskevaa tutkimustyötä. Koska tär-
582: 1981: 30) suosituksia kansanravitsemuksen pa-        keää on tuntea ksylitolin laajemman käytön
583: rantamiseksi. Mietinnössä otettiin kantaa myös       mahdollisesti aiheuttamat haitat, on lääkintö-
584: hammassairauksien ehkäisyyn. Hammassairauk-          hallituksessa parhaillaan käynnissä selvitys ksy-
585: sien ehkäisyyn tähtäävistä ravitsemuksellisista      litolin toksikologisista ominaisuuksista. Ensisi-
586: toimista ensisijaiseksi katsottiin sokerin käyt-     jaisena tavoitteena hammassairauksien vähentä-
587: tomaanen ja käyttötiheyden vähentäminen.             misessä on sokerin käytön määrän ja erityisesti
588: Asiantuntijat totesivat kuitenkin, että myös         käyttötiheyden vähentäminen.
589: sokeria korvaavilla makeutusaineilla, mm. ksy-
590:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
591: 
592:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
593: 4                                             1982 vp.
594: 
595: 
596: 
597: 
598:                            Till Riksdagens Herr Talman
599: 
600:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Världshälsoorganisationen har, på grund av
601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          avsaknaden av tillräckliga uppgifter, ännu inte
602: av den 13 maj 1982 till vederbörande medlem            avgivit några rekommendationer angående den
603: av statsrådet översänt avskrift av följande av         godtagbara dagliga dosen xylitol. I flera Iänder
604: riksdagsman Louvo m. fl. ställda spörsmål nr           pågår fältundersökningar, och då dessa blivit
605: 202:                                                   färdiga kommer Världshälsoorganisationen san-
606:            Är Regeringen medveten om möjlig-           nolikt att avge rekommendationer angående
607:         heterna att använda sötningsämnet xyli-        xylitolens användbarhet vid förebyggandet av
608:         tol, som utvecklats i Finland och som i        tandkaries. Då en alltför stor användning av
609:         världsomfattande undersökningar visat          xylitol kan medföra biverkningar måste det
610:         sig vara oskadligt, vid förebyggandet av       föreligga undersökningar, som baserar sig på
611:         tandsjukdomar, och om så är,                   tillräckligt långa uppföljningstider, innan an-
612:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vändningen av xylitol aktivt kan börja främjas
613:         ta för att ersätta sockret med xylitol,        på medicinska grunder.
614:         som visat sig vara ofarligt för tänder-            I enlighct med förordningen om sötnings-
615:         na, speciellt i sötsaker, pastiller, tugg-     ämnen (517 /80) får xylitol användas för söt-
616:         gummi och sötade mediciner samt för            ning av tuggummi, sötsaker och kex samt,
617:         att göra dessa produkter konkurrens-           med tillstånd av näringsstyrelsen, för sötning
618:         dugliga i förhållande till motsvarande         av andra livsmedel. Numera är redan en bety-
619:         produkter som innehåller socker?               dande del av tuggummina och pastillerna söta-
620:                                                        de med xylitol. Dessutom sötas många host-
621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           mediciner och en del andra medicinska prepa-
622: samt anföra följande:                                  rat med xylitol. På grund av de högre fram-
623:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-      ställningskostnaderna är produkter som sötats
624: satta näringskommissionen, i vilken finländsk          mcd xylitol i allmänhet något dyrare än pro-
625: läkarvetenskaplig och näringsvetenskaplig sak-         dukter som sötats med sackaros.
626: kunskap var företrädd, framlade i sitt betän-              Medicinalstyrelsen har kontinuerligt följt
627: kande (Kom.bet. 1981: 30) rekommendatio-               med det forskningsarbete som rör xylitol. Eme-
628: ner rörande förbättrandet av folknäringen. I           dan det är viktigt att känna till de men som
629: betänkandet behandlades även förebyggandet             eventuellt kan uppkomma vid en mera omfat-
630: av tandsjukdomar. En minskning av använd-              tandc användning av xylitol, utrede;: medicinal-
631: ningsmängden och -frekvensen ansågs för sock-          styrelsen för närvarande xylitolens toxikolo-
632: rets del utgöra den primära åtgärden i närings-        giska egenskaper. Den primära målsättningen
633: hänseende vid förebyggandet av tandsjukdo-             för bekämpandet av tandsjukdomarna är att
634: mar. Experterna konstaterade likväl att även           minska den mängd socker som används och
635: dc sötningsämnen, bl.a. xylitol, som ersätter          speciellt att minska användningsfrekvensen.
636: socker, har betydelse speciellt vid förebyggan-
637: det av karies.
638:      Helsingfors den 11 juni 1982
639: 
640:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
641:                                               1982 vp.
642: 
643: Kirjallinen kysymys n:o 203
644: 
645: 
646: 
647: 
648:                                   Peltola ym.: Työllisyyden turvaamisesta Telenokia Oy:ssä
649: 
650: 
651:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
652: 
653:    Kun valtio m01 Televa Oy:n osake-enem-            Televa olisi tuskin joutunut tekemään sen suu-
654: mistön Oy Nokia Ab:lle, kaupan tavoitteeksi          rempia muutoksia jatkaakseen toimintaansa.
655: ilmoitettiin luoda itsenäisellä kansallisella poh-   Kun muutoksia ryhdyttiin valmistelemaan heti
656: jalla yksikkö, joka on riittävän voimakas selvi-     omistussuhteiden muutoksen jälkeen, ainakin
657: täkseen kilpailussa sekä kotimaassa että vienti-     kauppa- ja teollisuusministeriön olisi pitänyt
658: markkinoilla. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana         tietää, mitä on tulossa.
659: oli, että Nokia luo edellytykset Televan ja sii-        Valtio on edelleen sopijaosapuolen ja osak-
660: hen yhdistetyn Telefennon työllisyystason yllä-      kaan vastuussa Telenokian ja sen työntekijöi-
661: pitämiselle. Kaupan yhteydessä luvattiin myös,       den tulevaisuudesta. Kauppa- ja teollisuusmi-
662: että järjestelyt eivät vaikuta henkilöstön palkka-   nisteriön tehtävä on nimetä yhtiön hallitukseen
663: ja sosiaalietuuksien tasoon.                         sellaiset valtion edustajat, jotka kehittävät Te-
664:    Henkilöstöä koskevia sopimuksia on rikottu        lenokiaa alkuperäisen sopimuksen mukaisesti ja
665: jo ensimmäisen vuoden aikana. Telenokiassa on        valvovat sopimuksen noudattamista.
666: toteutettu lyhennettyä työviikkoa ja henkilös-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
667: tölle on esitetty suunnitelmia, joiden mukaan        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
668: yhtiön toimintoja karsitaan voimakkaasti ja          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
669: satoja työpaikkoja vähennetään. Telenoldan hal-      seuraavan kysymyksen:
670: litus on hyväksynyt toimenpiteet yksimielisesti.
671: Valtion edustajat hallituksessa eivät ole suos-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
672: tuneet valvomaan työllisyystasoa koskevan so-               ryhtyä, jotta Oy Nokia Ab noudattaa
673: pimuksen noudattamista, vaikka Nokian hen-                  valtion kanssa tekemäänsä sopimusta
674: kilöstöjärjestöt ovat sitä esittäneet.                      Telenokia Oy:n työllisyystason säilyttä-
675:    Mikäli Telenokiassa toteutetaan supistussuun-            misestä ja että valtion edustajat yhtiön
676: nitelmat, yhtiö ja sen henkilöstö ovat juuri                hallituksessa huolehtivat sopimuksen
677: siinä tilanteessa, jonka välttämisellä Nokian               toteuttamisesta?
678: kanssa tehtyä kauppaa perusteltiin. Itsenäinen
679:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
680: 
681:          Kati Peltola                   Terho Pursiainen               Irma Rosnell
682:          Arvo Kemppainen                Ensio Laine                    Ulla-Leena Alppi
683:          Vappu Säilynoja                Mikko Kuoppa                   Inger Hirvelä
684:          Unto Ruotsalainen              Marjatta Stenius-Kaukonen      Aulis Juvela
685:                                         M.-L. Salminen
686: 
687: 
688: 
689: 
690: 0882006774
691: 2                                           1982 vp.
692: 
693: 
694: 
695: 
696:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
697: 
698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tyi Fiskarsin ja 14 henkilöä Aspon palveluk-
699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen. Vuoden 1981 päättyessä yhtiön henkilös-
700: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn         tön kokonaismäärä oli 1 276, josta toimihenki-
701: kirjeenne n:o 906 ohella toimittanut valtio-       löitä 571. Telefenno Oy:n fuusioituminen lisäsi
702: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    henkilökuntaa 273 henkilöllä, jotka sisältyvät
703: kansanedustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta        em. lukuihin.
704: kysymyksestä n:o 203:                                 Telenokia Oy:n työllistämisvaikeudet alkoi-
705:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vat näkyä syksyn 1981 kuluessa. Työllistämis-
706:        ryhtyä, jotta Oy Nokia Ab noudattaa         ongelmien syinä ovat yhtiön ilmoituksen mu-
707:        valtion kanssa tekemäänsä sopimusta         kaan tuotteiden menekkivaikeudet ja uuteen
708:        Telenokia Oy:n työllisyystason säilyttä-    puhelinkeskustekniikkaan siirtymisen aiheutta-
709:        misestä ja että valtion edustajat yhtiön    mat muutokset. Neuvostoliiton vienti on ollut
710:        hallituksessa huolehtivat sopimuksen        ja tulee edelleen olemaan avainasemassa yhtiön
711:        toteuttamisesta?                            kehitystä ajatellen, sillä kotimaan markkinat
712:                                                    ovat pitkälle kyllästettylä ja edellytykset laa-
713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        jentaa vientiä muihin maihin ovat varsin rajoi-
714: taen seuraavaa:                                    tetut. Neuvostoliittoon yhtiö on vienyt perin-
715:                                                    teiseen KMK-tekniikkaan perustuvia puhelinkes-
716:    Kes,äkuussa 1981 tuli voimaan valtion ja Oy     kuksia, joiden valmistus on suhteellisen työval-
717: Nokia Ab:n välinen osakassopimus, jonka pe-        taista. Sen sijaan siirtyminen digitaalitekniik-
718: rusteella silloisen valtionyhtiön Televa Oy:n      kaan, mitä myös viennin lisääminen Neuvosto-
719: osake-enemmistö siirtyi Oy Nokia Ab:lle ja         liittoon edellyttää, merkitsee nykyisellä tuotan-
720: nimi muutettiin Telenokia Oy:ksi. Samassa          non tasolla tehdastyövoiman tarpeen alenemista
721: yhteydessä Telefenno Oy fuusioitiin Telenokia      teknologian muutoksen takia arviolta neljän-
722: Oy:öön. Tämän osakassopimuksen 11.1 koh-           nekseen puhelinkeskusten valmistuksessa val-
723: dan mukaan "Lähtökohtana työllisyyden yllä-        mistusyksikköä kohden.
724: pitämiselle on, että Nokia luo edellytykset Te-
725: lenokia Oy:n henkilöstön työllisyystason yllä-         Telenokia Oy:n taloudellinen tilanne on sel-
726: pitämiselle". Tämän sopimuskohdan tarkoituk-       lainen, että yhtiö ei voi omin varoin sanotta-
727: sena on että, mikäli Telenokia ei kykene itse      vasti toteuttaa ylimääräisiä työllistämistoimen-
728: työllistämään palveluksessaan olevia henkilöitä,   piteitä. Työllisyyssyistä yhtiö on kuitenkin
729: Nokia tarjoaa työpaikkoja omasta organisaatios-    aloittanut useampien keskusten valmistuksen
730: taan tai muilla sopiviksi katsottavilla tavoilla   kuin mihin sillä on sitovia tilauksia Neuvosto-
731: luo edellytykset työllisyystason turvaamiselle.    liitosta.
732: Ilmaisulla "työllisyystaso" tarkoitetaan sitä,         Syksystä 1981 lähtien on Oy Nokia Ab, sen
733: että edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään    ja valtion välisen osakassopimuksen mukaisesti,
734: sopimuksentekohetkellä vallinneen työpaikka-       tarjonnut Telenokia Oy:n henkilöstölle noin
735: määrän likimääräiseen säilyttämiseen. Jo osakas-   200 työpaikkaa Helsingin alueella sijaitsevilla
736: sopimusneuvottelujen yhteydessä kävi ilmei-        tuotantolaitoksillaan. Toistaiseksi on siirtynyt
737: seksi, että yhtiön tervehdyttäminen edellytti      vain noin 20 henkilöä. Nokia on ilmoittanut,
738: uudelleenjärjestelyjä.                             että siirtymisjärjestelyjä tullaan tehostetusti jat-
739:    Toimintansa selkeyttämiseksi Telenokia Oy       kamaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kans-
740: myi syksyllä 1981 tehoelektroniikkaosastonsa       sa. Lisäksi Nokia on työllisyyssyistä suunnannut
741: Oy Fiskars Ab:lle ja tietokoneosastonsa Aspo       eräitä alihankintoja Telenokian työllisyyden tur-
742: Oy:lle. Myyntien yhteydessä 68 henkilöä siir-      vaamiseksi.
743:                                             N:o 203                                                3
744: 
745:    Työllisyystilanteen huononnuttua Telenokia        Asiaa on käsitelty kahdesti myös valtioneu-
746: joutui siirtämään 3-päiväiseen työviikkoon yh-    voston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa,
747: teensä 74 henkilöä maaliskuussa 1982. Kauppa-     joka jätti asian kauppa- ja teollisuusministeriön
748: ja teollisuusministeriön näkemys, jonka mukai-    hoidettavaksi ja antoi valtion edustajille yhtiön
749: sesti myös valtion edustajat yhtiön hallituk-     hallituksessa tehtäväksi valvoa työllisyysehdon
750: sessa ovat toimineet, on että yhtiön toiminnan    toteutumista. Tämän tehtävän kauppa- ja teolli-
751: tervehdyttämisen kannalta välttämättömät, väli-   suusministeriö tulee suorittamaan yhteistyössä
752: aikaiset lomautukset tai niihin rinnastettavat    Nokian ja henkilöstöä edustavien järjestöjen
753: toimenpiteet eivät ole tehdyn osakassopimuksen    kanssa.
754: vastaisia.
755:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1982
756: 
757:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
758: 4                                           1982 vp.
759: 
760: 
761: 
762: 
763:                           Tili Riksdagens Herr Talman
764: 
765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gick bolagets personai tili sammanlagt 1 27 6
766: anger har Ni, Herr Ta1-nan, med Eder skri-         anställda, av vilka 571 var tjänstemän. Fusio-
767: velse nr 906 av den 13 maj 1982 till veder-        neringen av Telefenno Oy ökade personalen
768: börande medlem av statsrådet för avgivande av      med 27 3 anställda som ingår i de ovan nämnda
769: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    siffrorna.
770: man Peltola m.fl. undertecknade spörsmål nr           Sysselsättningssvårigheterna hos Telenokia
771: 203:                                               Dy började komma fram under hösten 1981.
772:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen Orsakerna till sysselsättningssvårigheterna är
773:          vidta för att Oy Nokia Ab skall följa enligt bolaget produkternas avsättningssvårig-
774:          det avtal som det har ingått med staten heter och de förändringar som övergången till
775:          och som gick ut på att behålla syssel- en ny telefoncentralteknik har orsakat. Expor-
776:          sättningsnivån hos Telenokia Oy och för ten tili Sovjetunionen har haft och kommer
777:          att statens representanter i bolagets fortfarande att ha nyckelställning med tanke på
778:          styrelse ser till att avtalet följs?      bolagets utveckling, då hemmamarknaden är
779:                                                    mycket mättad och förutsättningarna att ut-
780:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt vidga exporten till andra Iänder är mycket be-
781: anföra följande:                                   gränsade. Till Sovjetunionen har bolaget ex-
782:                                                    porterat telefoncentraler som baserar sig på
783:     I juni 1981 trädde ett aktionärsavtal mellan den traditionella KMK-tekniken och vars till-
784: staten och Oy Nokia Ab i kraft. Genom detta verkning har krävt tämligen mycket arbetskraft.
785: avtal övergick aktiemajoriteten i Televa Oy Däremot innebär övergången till digitalteknik,
786: till Oy Nokia Ab och namnet ändrades till Te- vilket också ökningen av exporten till Sovjet-
787: lenokia Oy. I detta sammanhang fusionerades unionen förutsätter, att på den nuvarande pro-
788: T elefenno Oy med Telenokia Oy. Enligt punkt duktionsnivån beräknas behovet av industri-
789: 11.1 i detta aktionärsavtal "är utgångspunkten arbetskraft att sjunka inom tillverkningen av
790: för upprätthållandet av sysselsättningen att telefoncentraler på grund av förändringarna i
791: Nokia skapar förutsättningar för att upprätt- teknologin tili en fjärdedel per tillverkningsen-
792: hålla sysselsättningsnivån för personalen i Tele- het.
793: nokia Oy". Avsikten med denna avtalspunkt är
794: att om Telenokia inte självt kan sysselsätta sina     Telenokia Oy befinner sig i ett sådant
795: anställda erbjuder Nokia arbetsplatser i sin       ekonomiskt    läge, att det inte i nämnvärd grad
796: egen organisation ellet på annat lämpligt sätt kan med egna medel genomföra extra syssel-
797: skapar förutsättningar för att trygga sysselsätt- sättningsskapande åtgärder. Av sysselsättnings-
798: ningsnivån. Med uttrycket "sysselsättningsnivå" skäl har bolaget dock börjat tillverkningen av
799: avses att man försöker behålla antalet arbets- flera centraler än det har bindande beställningar
800: platser på ungefär samma nivå som vid tid- från Sovjetunionen.
801: punkten för avtalets ingående. Redan i sam-           Sedan hösten 1981 har Oy Nokia Ab i en-
802: band med förhandlingarna om aktionärsavtalet lighet med aktionärsavtalet erbjudit Telenokia
803: blev det uppenbart att saneringen av bolaget Oy:s personai cirka 200 arbetsplatser på sina
804: förutsatte omorganisering.                         produktionsanläggningar i Helsingforsområdet.
805:     För att göra verksamheten klarare sålde T ele- Hittills har bara cirka 20 personer gått över.
806: nokia Oy hösten 1981 sin kraftelektronikavdel~ Nokia har meddelat att övergångsarrange-
807: ning till Oy Fiskars Ab och sin dataavdelning mangen kommer att effektiveras i samråd med
808: till Aspo Oy. I samband med försäljni.ngen gick personalorganisationerna. Dessutom har Nokia
809: 68 personer över tili Fiskars och 14 personer försökt trygga sysselsättningen hos Telenokia
810: tili Aspos tjänst. Vid utgången av 1981 upp- genom vissa underleveransarrangemang.
811:                                                N:o 203                                               5
812: 
813:     Efter att sysselsättningsläget försämrades fick      Ärendet har behandlats två gånger även av
814: Telenokia flytta sammanlagt 7 4 personer över         statsrådets finanspolitiska ministerutskott som
815: tili 3-dagarsvecka i mars 1982. Handels- och          överlämnade ärendet tili handels- och industri-
816: industriministeriets uppfattning, enligt viiken       ministeriet och gav statens representanter i
817: också statens representanter i bolagets styrelse      bolagets styrelse i uppgift att övervaka att sys-
818: har handlat, är att nödvändiga, tillfälliga per-      selsättningsvillkoret uppfylls. Denna uppgift
819: mitteringar eller med dem jämförbara åtgärder         kommer handels- och industriministeriet att
820: för sanering av bolagets verksamhet inte står         sköta i samarbete med Nokia och personal-
821:    strid med det ingångna aktionärsavtalet.           organisationerna.
822:       Helsingfors den 17 juni 1982
823: 
824:                                                         Handels- och industriminister Esko Ollila
825: 
826: 
827: 
828: 
829: 0882006774
830:                                               1982 vp.
831: 
832: Kirjallinen kysymys n:o 204
833: 
834: 
835: 
836: 
837:                                  Pekkarinen ym.: Lapsen sairauskulujen vähennyskelpoisuuden
838:                                     lisäämisestä
839: 
840: 
841:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
842: 
843:    Lapsiperheiden yhteiskunnalta saaman tuen        kelpoiseksi hyväksyttävien lasten sairauskulujen
844: kohentaminen on viime aikoina eri yhteyksissä       ylärajaa tuntuvasti nostettava nykyisestä ta-
845: todettu välttämättömäksi. Eräiden tukimuotojen      sosta.
846: kohdalla on tilanne viime vuosien aikana kul-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
847: kenut kuitenkin jopa aiempaa epäedullisempaan       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
848: suuntaan. Näin on käynyt mm. verotuksessa           tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
849: lapsiperheille osoitettavien sairauskulujen vero-   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
850: vähennysoikeuden kohdalla. Valtion verotukses-      myksen:
851: sahan sairauskulujen vähennyksen nykyinen ylä-
852: raja on aikuista kohti 800 mk ja alaikäistä                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
853: lasta kohti 200 mk vuodessa. Vähennyksen ylä-              siin verotuksessa lasta kohti myönnet-
854: raja on useita vuosia pysynyt ennallaan ja                 tävän sairauskulujen vähennysoikeuden
855: reaaliarvo näin vähentynyt.                                ylärajan korottamiseksi nykyisestä ta-
856:    Kun sairauskulut juuri pienten lasten koh-              sosta?
857: dalla ovat usein suurimmillaan, olisi vähennys-
858:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
859: 
860:                Mauri Pekkarinen                                Orvokki Kangas
861: 
862: 
863: 
864: 
865: 0882006475
866: 2                                             1982 vp.
867: 
868: 
869: 
870: 
871:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
872: 
873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Sairauskuluvähennyksen korottamatta jättä-
874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misen on tehnyt mahdolliseksi myös se, että
875: olette toukokuun 13 päivänä 1982 päivätyn kir-       meillä on laajan organisaation käsittävä sairaus-
876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vakuutusjärjestelmää, jonka kautta korvataan
877: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      suureksi osaksi samoja kuluja kuin verotuksen
878: Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         kautta. Verotuksen yksinkertaistamisen kannalta
879: kysymyksestä n:o 204:                                tarkoituksenmukaisinta olisikin, että sairausku-
880:                                                      luvähennyksestä luovuttaisiin ja vastaavat me-
881:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       not korvattaisiin kokonaan sairausvakuutusjär-
882:        siin verotuksessa lasta kohti myönnet-        jestelmän kautta. Tällöin sairauskuluja joutui-
883:        tävän sairauskulujen vähennysoikeuden         sivat selvittämään vain ne viranomaiset, joilla
884:        ylärajan korottamiseksi nykyisestä ta-        on niiden suhteen paras asiantuntemus.
885:        sosta?                                           Sairauskuluvähennyksellä on verotuksen yk-
886:                                                      sinkertaistamisen kannalta merkitystä myös
887:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~        ilmoittamisvelvollisuuden osalta. Eduskunnan
888: vasti seuraavaa:                                     vastikään hyväksymä verotuslain muutos (313 /
889:    Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 momen-      82) antaa näet periaatteessa mahdollisuuden
890: tin 6 kohdan mukaan verovelvollisella on val-        veroilmoituksesta luopumiseen esimerkiksi huo-
891: tion- ja kunnallisverotuksessa oikeus vähentää       mattavalle osalle eläkkeensaajista. Selvityksiä
892: omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja enin-        vaativat vähennykset, joista eläkkeensaajien
893: tään 800 markkaa tai, milloin kysymyksessä           kohdalla on merkitystä lähinnä sairauskuluvä-
894: ovat puolisot, yhteensä enintään 1 600 mark-         hennyksellä, ovat kuitenkin käytännössä vero-
895: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotet-        ilmoitusten vähentymisen esteenä, koska vero-
896: tava 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lap-       ilmoitus olisi luonnollisesti voitava tehdä vä-
897: sesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen     hennysten huomioon ottamista varten. Näin
898: on verovuonna elättänyt.                             ollen ilmoittamisvelvollisuuden supistamisen
899:    Koska sairauskuluvähennys on niin kutsuttu        yhtenä käytännön edellytyksenä on selvityksiä
900: perhekohtainen vähennys, puolisot voivat kes-        vaativien vähennysten karsiminen.
901: kenään sopia siitä, kumman tulosta vähennys             Muun muassa edellä esitettyjen näkökohtien
902: tehdään. Myöskään sillä, miten sairauskulut          vuoksi sairauskuluvähennyksen mahdollista ko-
903: jakautuvat perheenjäsenten kesken, ei ole vä-        rottamista harkittaessa olisi ryhdyttävä keskus-
904: hennyksen myöntämisen kannalta merkitystä.           telemaan myös siitä, onko verovähennys yli-
905: Näin ollen esimerkiksi nelihenkinen perhe voi        päänsä tarkoituksenmukainen tapa yhteiskun-
906: vähentää pelkästään lapsenkin sairauskuluja          nan osallistua kansalaisten sairauskuluihin, kun
907: aina 2 000 markkaan saakka.                          otetaan huomioon, että meillä on sekä kansan-
908:    Syynä siihen, ettei sairauskuluvähennyksen        terveys- että sairausvakuutusjärjestelmä, joiden
909: ylärajaa ole viime vuosina korotettu, on ollut       kautta tuki voidaan antaa suoraan. Sairausku-
910: ensisijaisesti pyrkimys välttää verotustyön li-      luvähennys on myös epäsosiaalinen tukimuoto,
911: sääntyminen ja verotuksen monimutkaistumi-           koska siitä saatava hyöty on valtionverotuksen
912: nen entisestään. Koska sairauskuluvähennys kos-      progressiivisuuden vuoksi sitä suurempi, mitä
913: kee lähes kaikkia verovelvollisia ja edellyttää      korkeammat tulot verovelvollisella on. Esimer-
914: aina tositteellisen selvityksen esittämistä, se on   kiksi 170 000 markan suuruisesta verotettavasta
915: tulonhankkimiskulu jen ohella henkilöverotuk-        vuositulosta tehtynä 800 markan sairauskulu-
916: sessa eniten työtä aiheuttava verovähennys.          vähennyksestä saatava hyöty on noin 560
917:                                              N:o 204                                             3
918: 
919: markkaa, kun se 20 000 markan verotettavasta       nen tuki kompensoitaisiin täysimääräisesti ja
920: vuositulosta on vain noin 320 markkaa. Tulo-       mieluimmin siten, että sairausvakuutusjärjestel-
921: ton tai aivan pienituloinen henkilö ei hyödy       män piiriin tulisivat ne kulut, kuten hammas-
922: verovähennyksestä lainkaan.                        hoitokulut ja silmälasien hankinnasta aiheutu-
923:   Jos päädyttäisiin sairauskulujen verovähen-      neet kulut, joihin yhteiskunta on tähän men-
924: nysoikeuden rajoittamiseen, olisi erittäin tär-    nessä osallistunut vain verovähennyksen muo-
925: keää samalla huolehtia siitä, että verotukselli-   dossa.
926:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1982
927: 
928:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
929: 4                                            1982 vp.
930: 
931: 
932: 
933: 
934:                            Till Riksdagens Herr Talman
935: 
936:    I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Att den Övre gränsen för avdraget för sjuk-
937: 1Ulger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         domskostnader inte höjts har berott även på att
938: velse av den 13 maj 1982 tili vederbörande         vi har ett sjukförsäkringssystem som omfattar
939: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     en vidsträckt organisation, genom vilket tili
940: jande av riksdagsman Pekkarinen m.fl. under-       stor del ersätts samma kostnader som via be-
941: tecknade spörsmål nr 204:                          skattningen. Det mest ändamålsenliga med av-
942:                                                    seende på förenklandet av beskattningen vore,
943:           Har Regeringen för avsikt att skrida     att man skulle slopa avdraget för sjukdomsc
944:        rtill åtgärder i syfte att höja den Övre    kostnader och att motsvarande utgitter skulle
945:        gränsen för den i beskattningen bevilja-    ersättas helt via sjukförsäkringssystemet. Här-
946:        de avdragsrätten för sjukdomskostnader      vid skulle endast de myndigheter, vilka besitter
947:        per barn?                                   den bästa sakkunskapen i detta hänseende, vara
948:                                                    <tvungna att utreda sjukdomskostnaderna.
949:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Avdraget för sjukdomskostnader är betydel-
950: samt anföra följande:                              sefullt med tanke på förenklandet av beskatt-
951:    Enligt 29 § 1 mom. 6 punkten lagen om           ningen även i fråga om skyldigheten att dekla-
952: skatt på inkomst och förmögenhet har den           rera. En av riksdagen nyligen antagen ändring
953: skattskyldige rätt att vid stats- och kommu-       av beskattningslagen (313/82) gör det näm-
954: nalbeskattning såsom egna och familjemed-          ligen i princip möjligt exempelvis för en be-
955: lemmars sjukdomskostnader avdra högst 800          tydande del av pensionstagarna att avstå från
956: mark eller, då fråga är om makar, sammanlagt       att deklarera. De avdrag som kräver utred-
957: högst 1 600 mark, varjämte maximibeloppen          ningar, av vilka främst avdraget för sjukdoms-
958: skall höjas med 200 mark för varje sådant          kostnader är av betydelse för pensionstagare, ut-
959: minderårigt barn eller fosterbarn, som den         gör likväl i praktiken hinder för minskandet
960: skattskyldige försörjt under skatlteåret.          av antalet deklarationer, eftersom deklaration
961:    Eftersom avdraget för sjukdomskostnader är      givetvis bör kunna göras för att avdragen
962: ett så kallat familjeenligt avdrag, kan makarna    skall kunna beaktas. Sålunda utgör en minsk-
963: inbördes komma överens om från vilkendera          ning av antalet avdrag som kräver utredning
964: makens inkomster avdraget görs. Det har inte       en av de praktiska förutsättningarna för att
965: heller någon betydelse med tanke på beviljandet    skyldigheten att avge skattedeklaration skulle
966: av avdraget, hur sjukdomskostnaderna fördelar      kunna begränsas.
967: sig mellan familjemedlemmarna. Sålunda kan            Bland annat med anledning av ovan framför-
968: exempelvis en fyrapersoners familj enbart för      da synpunkter bör man vid övervägandet av
969: barnens sjukdomskostnader avdra ända upp tili      en eventuell förhöjning av avdraget för sjuk-
970: 2 000 mark.                                        domskostnader inleda diskussion även om,
971:    Orsaken tili att man inte under de senaste      huruvida skatteavdraget överhuvudtaget är ett
972: åren höjt den övre gränsen för avdraget för        ändamålsenligt sätt för samhället atlt delta i
973: sjukdomskostnader har i första hand varit          medborgarnas sjukdomskostnader, då man beak-
974: strävan att undvika att öka beskattningsarbetet    tar, att vi har såväl folkhälsovårds- som sjuk-
975: och göra beskattningen allt mera invecklad.        försäkringssystem, genom vilka stöd kan ges
976: Emedan avdraget för sjukdomskostnader gäller       direkt. Avdraget för sjukdomskostnader är även
977: nästan alla skattskyldiga och alltid förutsätter   en icke social understödsform, emedan behåll-
978: utredning i form av verifikat, är det vid sidan    ningen därav med anledning av den progressiva
979: av utgifterna för inkomstens förvärvande det       statsbeskattningen är allt större ju högre in-
980: mest arbetsdryga skatteavdraget vid personbe-      komster den skattskyldige har. Exempelvis är
981: skattningen.                                       behållningen av ett avdrag för sjukdomskost-
982:                                              N:o 204                                               5
983: 
984: nader om 800 mark som görs från en beskatt-        vore det synnerligen vikti~t att samtidigt se
985: ningsbar årsinkomst om 170 000 mark ca 560         till, att det stöd som ingår i beskattningen
986: mark, medan den från en beskattningsbar års-       kompenseras till fullt belopp och helst så, att
987: inkomst om 20 000 mark är endast ca 320            sjukförsäkringssystemet skulle komma at1t: inne-
988: mark. En person som saknar inkomster eller         fatta de utgifter, såsom utgifter för tandvård
989: som har mycket små inkomster har inte någon        och för anskaffning av glasögon, i vilka sam-
990: nytta alls av skatteavdraget.                      hället hittills deltagit endast i form av skatlte-
991:    Sirolle man stanna för begränsandet av rätten   avdrag.
992: att göra skatteavdrag för sjukdomskostnader,
993:      Helsingfors den 14 juni 1982
994: 
995:                                                                        Minister Mauno Forsman
996: 
997: 
998: 
999: 
1000: 0882006475
1001:                                               1982 "P·
1002: 
1003: Sktifdiit .~ nr 20j
1004: 
1005: 
1006: 
1007: 
1008:                                   Zilliacus m.fl.: Om införande av ett patientförsikringssystem
1009: 
1010: 
1011:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1012: 
1013:    Trots att vårt lands hälso- och sjukvård kan      lanstransporten. Sålunda täcker patientförsäk-
1014: anses ha mycket hög standard och sålunda             ringen även skador förorsakade av annan än
1015: också vara trygg för patienten, kan man dock         direkt sjukvårdspersonal. Patientförsäkringen
1016: aldrig garantera total säkerhet i medicinsk          ersätter sådana skador, som inte ersätts av nå-
1017: vård. Då och då uppstår ändå komplikationer,         gon annan försäkringsform, som t.ex. trafik-,
1018: vilka kan förorsaka patienten antingen tili-         olycksfalls-, sjuk- eller ansvarsförsäkring. Den
1019: fällig eller varaktig skada. Orsaken tili dessa      är ägnad att fylla den lucka som uppstår mel-
1020: komplikationer kan variera; patientens orga-         lan lagstadgad ersättningsskyldighet och en del
1021: nism kan reagera på ett oväntat sätt, läkaren        former av försäkringar. Ersättning utgår inte
1022: kan begå ett misstag och det kan uppstå miss-        vid sådana komplikationer som kan anses vara
1023: förstånd.                                            "normala" eller sannolika följder av ett visst
1024:    När vården på något sätt har misslyckats          ingrepp eller en viss behandlingsform. Ej heller
1025: och patientens sjukhusvistelse fördröjs tili följd   ersätts sådana fall då man inte lyckats bota
1026: av olika komplikationer uppstår frågan om pa-        en sjukdom. Försäkringen ersätter sådana ska-
1027: tientens rättsskydd. I allmänhet utbetalas er-       dor man inte kunnat förhindra, t.ex. då under-
1028: sättning endast i de fall patienten kunnat på-       sökningsresultaten av tekniska skäl varit fel-
1029: visa att någon av sjukvårdspersonalen varit          aktiga eller då felaktig tolkning gjorts eller då
1030: vårdslös och därigenom orsakat skadan. Såle-         det är fråga om en olyckshändelse. I allmänhet
1031: des utgår ingen ersättning ifall vården följt        ersätts sådana skador som är oväntade både för
1032: gängse normer, men trots detta misslyckats.          läkaren och patienten.
1033: Patienten är i detta fall klart i underläge efter-      Den svenska patientförsäkringen har otvivel-
1034: som han oftast inte känner tili vad "gängse          aktigt inneburit ökad trygghet både för sjuk-
1035: normer" innebär.                                     vårdspersonalen och patienterna. För den
1036:                                                      skadelidande har systemet medfört ett smidi-
1037:    Om fallet går tili domstolsbehandling, blir       gare tillvägagångssätt för att få ersättning och
1038: rättegångarna oftast långt utdragna och det är       samtidigt är det mindre uppseendeväckande.
1039: inte sagt att patienten vinner något på dem.            Redan länge har från patienthåll framkastats
1040: Kolleger vittnar ogärna mot varandra, vården         önskemål om att få tili stånd en patientförsäk-
1041: kan vara mycket komplicerad tili sin natur och       ring i vårt land. Det första initiativet tili en
1042: gränsdragningen mellan vad som kan anses             dylik försäkring togs av Finlands läkarförbund
1043: vara skada p.g.a. fel eller försummelse, kan         i december 1978. Drygt ett år senare, nämli-
1044: vara svår.                                           gen i februari 1980, har medicinalstyrelsen
1045:    För att undvika långa och ofta pinsamma           föreslagit att social- och hälsovårdsministeriet
1046: rättegångar och för att göra utbetalningen av        skall tilisätta en kommitte som får tili uppgift
1047: ersättning smidigare, har man i Finland börjat       att skapa en patientförsäkring enligt svenskt
1048: föra en diskussion om att införa en patientför-      mönster.
1049:  säkring enligt svensk modell.                          Även om den svenska modellen inte direkt
1050:    Den svenska patientförsäkringen ersätter hu-      got sätt kunde tilimötesgå såväl patienters som
1051: vudsakligen skada som uppstått i samband             det dock skäl att överväga om man inte på nå-
1052:  med medicinsk vård eller på område i anslut-        got sätt kunde tillmötesgå såväl patienters som
1053:  ning tili vården (t.ex. på sjukhusets gård) eller   personalens önskemål på patientförsäkrings-
1054:  om det skett en olyckshändelse under ambu-          området, emedan en sådan reform komme att
1055: 088200622B
1056: 2                                          1982 vp.
1057: 
1058: sätta skuldfrågan i andra hand och behovet               Har Regeringen fÖr avsikt att vid-
1059: av skadeersättning i första hand.                     taga åtgärder för att i brådskande ord-
1060:    Hänvisande tili det ovan anförda får under-        ning utreda möjligheterna att införa
1061: tecknade i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-          ett patientförsäkringssystem som inne-
1062: ordningen föreskriver tili vederbörande med-          bär ökad trygghet både för sjukvårds-
1063: lem av statsrådet ställa följande spörsmål:           personalen och patienterna?
1064:     ·Helsingfors< den 13 maj 1982
1065: 
1066:               Jutta Zilliacus                             Boris Renlund
1067:               Henrik Westerlund                           Elisabeth Rehn
1068:               Håkan Malm                                  Ingvar S. Melin
1069:               Gunnar Häggblom                             Ole Norrback
1070:                                              N:o 205                                                 3
1071: 
1072: Kirjallinen kysymys n:o 205                                                               Suo11tennos
1073: 
1074: 
1075: 
1076: 
1077:                                  Zilliacus ym.: Potilasvakuutusjärjestelmän toteuttamisesta
1078: 
1079: 
1080:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1081: 
1082:    Huolimatta siitä, että maamme terveyden-         taikka jos on tapahtunut onnettomuus ambu-
1083: ja sairaanhoidon voidaan katsoa olevan erit-        lanssikuljetuksen aikana. Siten potilasvakuutus
1084: täin korkealla tasolla ja siten potilaalle tur-     korvaa myös sellaiset vahingot, jotka ovat
1085: vallinen, lääketieteellisessä hoidossa ei kuiten-   muun kuin varsinaisen sairaanhoitohenkilöstön
1086: kaan koskaan voida taata täydellistä turvalli-      aiheuttamia. Potilasvakuutus korvaa sellaiset
1087: suutta. Silloin tällöin syntyy komplikaatioita,     vahingot, joita ei korvata minkään muun va-
1088: jotka voivat aiheuttaa potilaalle joko tilapäistä   kuutusmuodon nojalla, kuten esimerkiksi lii-
1089: tai pysyvää vahinkoa. Näiden komplikaatioi-         kenne-, onnettomuus-, sairaus- tai vastuuvakuu-
1090: den syy voi vaihdella, potilaan organismi voi       tus. Se on tarkoitettu täyttämään tyhjän tilan,
1091: reagoida odottamattomalla tavalla, lääkäri voi      joka muodostuu lakisääteisen korvausvelvolli-
1092: tehdä virheen ja voi syntyä väärinkäsitys.          suuden ja eräiden vakuutusmuotojen välille.
1093:     Kun hoito on jollakin tavalla epäonnistunut     Korvausta ei makseta sellaisissa komplikaati-
1094: ja potilaan sairaalassaolo pitkittyy erilaisten     oissa, joita voidaan pitää "normaaleina" tai
1095: komplikaatioiden johdosta, nousee esille kysy-      tietyn toimenpiteen tai tiettyjen hoitomuotojen
1096: mys potilaan oikeussuojasta. Yleensä maksetaan      todennäköisinä seurauksina. Korvausta ei
1097: korvausta vain niissä tapauksissa, joissa potilas   myöskään makseta sellaisissa tapauksissa, joissa
1098: on voinut osoittaa, että sairaanhoitohenkilökun-    ei ole onnistuttu parantamaan sairautta. Va-
1099: ta on menetellyt huolimattomasti ja täten           kuutus korvaa sellaiset vahingot, joita ei ole
1100: aiheuttanut vahingon. Siten ei korvausta mak-       pystytty estämään, kuten esimerkiksi silloin
1101: seta, jos hoidossa on noudatettu yleisiä norme-     kun tutkimustulokset ovat olleet teknillisistä
1102: ja, mutta tästä huolimatta on epäonnistuttu.        syistä virheellisiä taikka tulkinta on ollut vir-
1103: Potilas on tällaisessa tapauksessa selvästi ala-    heellinen, sekä myös onnettomuustapauk-
1104: kynnessä, koska hän useimmiten ei tiedä mitä        sissa. Yleisesti ottaen korvataan sellaiset vahin-
1105: "yleiset normit" merkitsevät.                       got, jotka ovat olleet odottamattomia sekä lää-
1106:     Jos tapaus menee tuomioistuinkäsittelyyn,       kärille että potilaalle.
1107: oikeusprosessit useimmiten muodostuvat pitkik-         Ruotsalainen potilasvakuutus on epäilemättä
1108: si, eikä ole sanottu, että potilas voittaa jota-    merkinnyt lisättyä turvallisuutta sekä sairaan-
1109: kin. Kolleegat eivät mielellään todista toisiaan    hoitohenkilökunnalle että potilaille. Vahinkoa
1110: vastaan, hoito voi olla luonteeltaan erittäin       kärsineelle järjestelmä on tuonut mukanaan
1111: komplisoitua, ja rajan vetäminen sen välillä,       joustavamman menettelytavan saada korvausta
1112: mikä on katsottava virheen tai laiminlyönnin        ja samanaikaisesti se herättää vähemmän huo-
1113: johdosta syntyneeksi vahingoksi, voi olla vai-      miota.
1114: keata.                                                 Potilaiden taholta on jo kauan esitetty toivo-
1115:     Pitkien ja usein kiusallisten oikeudenkäyn-     muksia potilasvakuutuksen aikaansaamisesta
1116: tien välttämiseksi ja korvausten maksamisen         maassamme. Ensimmäisen tällaista vakuutusta
1117: tekemiseksi joustavammaksi Suomessa on alet-        koskevan aloitteen teki Suomen lääkäriliitto
1118: tu käydä keskustelua Ruotsin mallin mukai-          joulukuussa vuonna 1978. Runsas vuosi myö-
1119: sen potilasvakuutuksen käyttöönotosta.              hemmin eli helmikuussa vuonna 1980 lääkin-
1120:     Ruotsalainen potilasvakuutus korvaa pääasi-     töhallitus ehdotti, että sosiaali- ja terveysmi-
1121: assa vahingot, jotka ovat syntyneet lääketie-       nisteriö asettaisi komitean, jonka tehtäväksi
1122: teellisen hoidon yhteydessä tai alueella, joka      annettaisiin luoda Ruotsin mallin mukainen
1123: liittyy hoitoon (esimerkiksi sairaalan pihalla),    potilasvakuutus.
1124: 4                                           1982 vp.
1125: 
1126:    Viiikka ruotsalaista mallia ei suoraan voida-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1127: kaan soveltaa suomalaisissa olosuhteissa, olisi    vaksi seuraavan kysymyksen:
1128: kuitenkin aihetta harkita, voitaisiinko jollakin
1129: tavoin tyydyttää sekä potilaiden että henkilö-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1130: kunnan toivomukset potilasvakuutuskysymyk-                siin selvittääkseen kiireellisesti mahdol-
1131: sessä, koska tällainen uudistus tekisi syylli-            lisuudet ottaa käyttöön potilasvakuutus-
1132: syyskysymyksen toissijaiseksi ja vahingonkorva-           järjestelmä, joka merkitsisi lisättyä tur-
1133: uksen' ensisijaiseksi.                                    vallisuutta sekä sairaanhoitohenkilökun-
1134:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-           nalle että potilaille?
1135: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1136:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1982
1137: 
1138:               Jutta Zilliacus                                 Boris Renlund
1139:               Henrik Westerlund                               Elisabeth Rehn
1140:               Håkan Malm                                      Ingvar S. Melin
1141:               Gunnar Häggblom                                 Ole Norrback
1142:                                                                                                    5
1143: 
1144: 
1145: 
1146: 
1147:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1148: 
1149:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan erityinen lakisääteinen järjestelmä poti-
1150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laita sairaanhoidon alalla kohtaavien hoitova-
1151: olette 13 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          hinkojen ja -virheiden varalta sekä arvioida
1152: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        järjestelystä aiheutuvat kustannukset ottaen
1153: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       huomioon ulkomaiset ·kokemukset .sekä vahin-
1154: edustaja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kir-      gonkorvauslakiin jo sisältyvät yleiset korvaus-
1155: jallisesta kysymyksestä n:o 205:                    periaatteet.
1156:                                                        Edellä mainittu selvitys toimikunnan tuli
1157:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      toimeksiantonsa mukaan saada päätökseen 31.
1158:        siin selvittääkseen kiireellisesti mahdol-   12. 1981 mennessä. Sittemmin toimikunnan
1159:        lisuudet ottaa käyttöön potilasvakuutus-     määräaikaa on pidennetty 30. 6. 1982 saakka.
1160:        järjestelmä, joka merkitsisi lisättyä tur-      Kun toimikunta on jättänyt ministeriölle eh-
1161:        vallisuutta sekä sairaanhoitohenkilökun-     dotuksensa siitä, miten lakisääteinen järjestel-
1162:        nalle että potilaille?                       mä potilaita sairaanhoidon alalla kohtaavien
1163:                                                     hoitovahinkojen ja -virheiden varalta tulisi
1164:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toteuttaa, ministeriö lähettää toimikunnan
1165: vasti seuraavaa:                                    ehdotuksen lausuntokierrokselle. Tämän jäl-
1166:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21. 8.     keen asia otetaan ministeriössä jatkokäsitte-
1167: 1980 toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit-        lyyn.
1168: tää mm. tarve ja mahdollisuudet saattaa Voi-
1169:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
1170: 
1171:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
1172: 
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 088200622B
1177: 6                                             1982 vp.
1178: 
1179: 
1180: 
1181: 
1182:                            Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n
1183: 
1184:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att införa .ett lagstadgat system för ersättande
1185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av de skador och fel inom sjukvården: som
1186: av den 13 maj 1982 tili vederbörande medlem          patienterna kan råka ut för samt .att beräkna
1187: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kostnaderna för systemet med beaktande av
1188: riksdagsledamot Zilliacus m. fl. undertecknade       de erfarenheter som man fått i andra Iänder
1189: spörsmål nr 205:                                     och de . allmänna principer för ersättning som
1190:                                                      redan ingår i skadeståndslagen.
1191:           Har Regeringen för avsikt att vid-            Ovan nämnda utredning skulle kommissionen
1192:        taga ·åtgärder för att i brådskande ord-      enligt sitt uppdrag ha klar före 31. 12. 1981.
1193:        nfug utreda möjligheterna · att införa        Därefter · har kommissionen fått förlängd tid
1194:        ett patientförsäkringssystem som inne-        tili 30. 6. 1982.
1195:        bär ökad trygghet både för sjukvårds-             När kommissionen har inlämnat sitt förslag
1196:        personalen och patienterna?                   tili ministeriet om hur man borde förverkliga
1197:                                                      det lagstadgade systemet för ersättande av de
1198:    Såsom !ivar på detta spörsmål. får jag vörd-      skador och fel inom sjukvården som patien-
1199: samt anför~ följande:                                terna kan råka ut för, kommer ministeriet att
1200:    Social" och hälsovårdsministeriet tillsatte 21.   sända ut kommissionens förslag på remiss.
1201: 8. 1980 en kommission, som har tili uppgift att      Därefter kommer saken att tas upp för fortsatt
1202: utreda bl.a. behovet av och möjligheterna tili       behandling vid ministeriet.
1203:      Helsingfors den 11 juni 1982
1204: 
1205:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jacob Söderman
1206:                                                     1982 vp.
1207: 
1208: Kirjallinen kysymys n:o 206
1209: 
1210: 
1211: 
1212: 
1213:                                       Kortesalmi:    Vuokralaisten asumiskustannusten alentamisesta
1214: 
1215: 
1216:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1217: 
1218:    Kaijanharjun korttelin n:o 15 korttelitoimi-          mikä estää vakiintuneen sosiaalisen yhteisön
1219: kunta Oulussa käsitteli kokouksessaan 29. 4.             syntymistä.
1220: 82 vuokralaisten asemaa ja päätti lähettää ou-              Olemme samalla kiinnittäneet huomiota sii-
1221: lulaisille kansanedustajille seuraavan kannan-           hen, että meitä vuokralaisia kohdellaan vero-
1222: oton:                                                    tuksessa eriarvoisesti verrattuna vaikkapa vie-
1223:    "Vuokrarasitus korttelissamme, joka koostuu           reisen korttelin omistusasunnossa asuviin. Seu-
1224: pelkästään vuokra-asunnoista, on viime aikoina           raava esimerkki valaisee asiaa:
1225: kohonnut yli kohtuuden. Tämä ilmenee mm.                    Tellervonkuja 4:ssä sijaitsevassa 60 m2 kak-
1226: siten, että kaikista vähävaraisimmat eivät pys-          sion vuokra (joka on kai korttelin alhaisimpia)
1227: ty enää vaadittuja vuokria maksamaan. Kortte-            on kehittynyt oheisen kuvan mukaises.ti vuo-
1228: lista ,tapahtuu jatkuvasti nopeata poismuuttoa,          sina 1976-82.
1229: 
1230: 
1231: 
1232:                                                                                  95~
1233:                            900   ~
1234:                                  1
1235: 
1236:                            800
1237: 
1238: 
1239: 
1240:                     --
1241:                     ~
1242:                     E
1243:                            700
1244: 
1245: 
1246:                            600 [
1247:                     ~"'
1248:                      L.o
1249:                      0                512
1250:                      ::J
1251:                      > 5001
1252: 
1253:                                      -76    -77     -78 -79      -80 -81      -82
1254:                                                       vuosi
1255: 
1256:    Vuokrista peräti 40 % on lainojen korkoja.            kuukaudessa kuin nykyisin. Emme jaksa ym-
1257: Vuokralainen kuten viereisen talon omistus-              märtää tämän epätasa-arvon oikeutusta. Mie-
1258: asujakin maksaa siis huomattavan summan kor-             lestämme onkin kohtuullista, että vuokralaisille
1259: koja vuodessa (tässä esimerkissä noin 4 500              annetaan samat vähennysoikeudet uuden vuok-
1260: mk vuodessa) . Kuitenkin verotus suosii omis-            ralaisten verovähennyksen muodossa. Mitkään
1261: tusasujaa, joka saa vähentää korkomenonsa.               verotekniset ongelmat eivät voi olla tämän es-
1262: Jos esimerkkimme vuokralaisella olisi saman-             teenä, jos tahtoa löytyy riittävästi."
1263: laiset oikeudet, olisivat hänen perheensä asu-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1264: miskulut noin 20 % eli 200 mk pienemmät                  päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1265: 088200687E
1266: 2                                        1982 vp.
1267: 
1268: kunnio1ttavasti valtioneuvoston asianomaisen         tamiseksi nykyistä kohtuullisenuni.ksi
1269: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          tekemällä heidän asumiskustannuksensa
1270:                                                      korot verovähennyskelpoisiksi samaan
1271:         Aikooko Hallitus ryhtyä tmmun                tapaan kuin omistusasunnossa asuvilla-
1272:       vuokralaisten asumiskustannusten saat-         kin on?
1273:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
1274: 
1275:                                    J. Juhani Kortesalmi
1276:                                               N:o 206                                              3
1277: 
1278: 
1279: 
1280: 
1281:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1282: 
1283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestelmän uudistamisen tarkoituksena on osal-
1284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan vaikuttaa siihen, että asumiskustannukset
1285: olette 18 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           muun muassa vuokrataloissa kehittyisivät ta-
1286: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         saisesti. Uudistetut lainaehdot on mahdollista
1287: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ulottaa myös ennen lain voimaantuloa lainoi-
1288: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       tettuihin vuokrataloihin.
1289: kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:                     Aravavuokratalojen vuokrien kohoamista on
1290:                                                      lisäksi hillitty lainojen lyhennysten ja korko-
1291:           Aikooko Hallitus ryhtyä t01m11n            jen lykkäämisellä. Valtion tämän vuoden tulo-
1292:        vuokralaisten asumiskustannusten saat-        ja menoarviossa on osoitettu korkojen ja ly-
1293:        tamiseksi nykyistä kohtuullisemmiksi          hennysten lykkäämisvaltuutta 800 miljoonaan
1294:        tekemällä heidän asumiskustannuksensa         markkaan nousevan lainamäärän osalta, mikä
1295:        korot verovähennyskelpoisiksi samaan          vähentää korko- ja lyhennysmaksuja 18 miljoo-
1296:        tapaan kuin omistusasunnossa asuvilla-        nalla markalla. Tarkoitusta varten on hallitus
1297:        km on?                                        kevään lisämenoarvioesityksessään ehdottanut,
1298:                                                      että tämän valtuuden lisäksi lykkäyksiä voitai-
1299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          siin myöntää vielä 400 miljoonan markan laina-
1300: taen seuraavaa:                                      määrärahan osalta, jolloin korko- ja lyhennys-
1301:    Halli:tus pyrkii eri toimenpitein siihen, että    maksut vähenisivät noin 6 miljoonalla markalla.
1302: asllililiskustannukset pysyisivät asukkaiden tulo-      Verotuksen ja asumiskustannusten keskinäi-
1303: ja varallisuusasemaan nähden kohtuullisina. Eri-     sen vaikutuksen selvittäminen edellyttää laaja-
1304: tyisesti on välttämätöntä pienituloisten ja vä-      alaista peruskartoitusta. Asuntopolitiikan ta-
1305: hävaraisten asumiskustannusten kohoamisen            voitelakitoimikunta on 15 päivänä toukokuuta
1306: estäminen. Todettakoon tässä yhteydessä, että        1981 valmistuneessa mietinnössään (Komitean-
1307: vaikka asumiskustannuksissa tapahtui vuosina         mietintö 1981: 28) joutunut sivuamaan myös
1308: 1980-1981 muun muassa energian hintatason            kysymyksiä, jotka koskevat verotusta ja sen
1309: kohoamisen johdosta huomattavaa nousua,              vaikutuksia asunto-oloihin. Tällöin on kiinni-
1310: vuokrat eivät vuosina 1976-1982, joihin ky-          tetty huomiota myös korkojen vähennysoikeu-
1311: symyksen perusteluosassa viitataan, ole nous-        teen yksityisten henkilöiden verotuksessa ja
1312: seet keskimäärin yleistä ansiotasokehitystä no-      asuntotulon verotukseen. Toimikunta ei ole
1313: peammin. Tämän vuoden kesäkuun alusta to-            ottanut näihin yksityiskohtaisesti kantaa, mutta
1314: teutettu yleinen korkokannan alennus sekä            on pitänyt tärkeänä, että ne selvitetään mah-
1315: polttonesteiden ensi elokuun alusta tapahtuva        dollisimman pian yhteistyössä sisäasiainminis-
1316: hinnanalennus johtavat siihen, että asumiskus-       teriön ja valtiovarainministeriön kanssa.
1317: tannukset laskevat keskimäärin reaalisesti nyky-        Viime aikoina on pohdittu myös sitä, olisiko
1318: tasostaan.                                           osa asunnon vuokrassa maksettavista ku:.tan-
1319:    Kysymyksessä mainitussa esimerkkitapauk-          nuksista katsottava sellaiseksi menoeräksi, joka
1320: sessa esitetty vuokrien kehitys vuosina 1976-        voitaisiin lukea verotuksessa vuokralaisen osal-
1321: 1982 suhteutettuna palkkatason kehitykseen           ta vähennyskelpoiseksi kuluksi. Tämä keskus-
1322: osoittaa, että vuokrien kehitys tässäkin tapauk-     telu johtuu osittain siitä, että omassa asun-
1323: sessa on ollut likipitäen keskimääräisen vuokra-     nossa asuvilla on oikeus verolainsäädännön no-
1324: tason kehityksen mukainen.                           jalla vähentää enintään 25 000 markkaa asun-
1325:    Valtion asuntolainajärjestelmässä kuluvan         non hankkimisesta ja perusparannuksesta ai-
1326: vuoden maaliskuun alusta asuntotuotantolain          heutuneiden velkojen koroista. Vuokralaisilla
1327: muutoksella (81/82) toteutetun lainoitusjär-         ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vähentää osaa-
1328: 4                                          1982 vp.
1329: 
1330: kaan asumiskustannuksistaan verotuksessa. Tä-     harkittaessa joudutaan myös selvittämään, mit-
1331: män kysymyksen osalta on keskusteltu lähinnä      kä ryhmät ovat eniten tuen tarpeessa ja suun-
1332: ns. vuokrakuluvähennyksen käyttöönotosta tai      nataanko yhteiskunnan tuki lähinnä näille ryh-
1333: asumistukijärjestelmän edelleen kehittämisestä.   mille vai yleisesti kaikille vuokralaisille tuen
1334: Vähennysoikeutta tulisikin tarkastella laajem-    tarpeesta riippumatta. Tällöin tulee nimen-
1335: min kuin pelkästään asumiskustannusten korko-     omaan harkittavaksi asumistukijärjestelmän
1336: osaan kytkettynä. Asiaa on kosketeltu muun        kehittämismahdollisuudet ja tarveharkintainen
1337: muassa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen        tuen lisääminen sitä kautta.
1338: toimikunnan syksyllä 1980 valmistuneessa mie-        Vuokra-asuntokysymyksiä pohtii parasta ai-
1339: tinnössä (1980: 46).                              kaa vuokra-asuntotoimikunta, jonka määräaika
1340:    Vuokrakuluvähennyksen käyttöönottoa poh-       päättyy syyskuun lopussa 1982. Toimeksiau-
1341: dittaessa joudutaan verotukseen liittyvien ky-    tonsa perusteella toimikunta joutunee ottamaan
1342: symysten ohella tarkastelemaan muun muassa        kantaa myös vuokrakuluvähennykseen. Halli~
1343: sitä, voidaanko nimenomaan sillä tavalla päästä   tuksen tarkoituksena on tämän jälkeen selvit,
1344: vuokralaisten asumiskustannusten alentamiseen     tää kysymystä tarkemmin.
1345: parhaalla mahdollisella tavalla. Toimenpiteitä
1346:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
1347: 
1348:                                                                Sisäasiainministeri Matti Ahde
1349:                                              N:o 206                                                  5
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 
1354:                            Till Riksdagens Herr Talman
1355: 
1356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        strävas en jämn utveckling av boendekostna-
1357: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           derna bl.a. i hyreshus. De reviderade lånevill-
1358: velse av den 18 maj 1982 till vederbörande          koren kan utsträckas att gälla även sådana
1359: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      hyreshus som beviljats lån före lagens ikraft-
1360: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           trädande.
1361: undertecknade spörsmål nr 206:                         Vidare har hyresstegringen i aravahyreshus
1362:                                                     dämpats genom uppskov med betalningen av
1363:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       amorteringar och räntor på lån. Enligt stats-
1364:        att göra hyresgästernas boendekostna-        förslaget för innevarande år gäller befogenhe-
1365:        der skäligare genom att göra räntorna        ten att bevilja uppskov med betalningen av
1366:        på deras boendekostnader avdragsgilla        räntor och amorteringar ett lånebelopp av 800
1367:        på samma sätt som för dem som bor            milj. mk, vilket minskar räntorna och amorte-
1368:        i ägarbostäder?                              ringarna med 18 milj. mk. För ändamålet har
1369:                                                     regeringen i vårens tilläggsbudgetproposition
1370:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       föreslagit att man utöver denna befogenhet
1371: samt anföra följande:                               skulle kunna bevilja uppskov med betalningen
1372:    Regeringen strävar med olika åtgärder till       i fråga om ett lånebelopp av ytterligare 400
1373: att boendekostnaderna skall hållas skäliga i för-   milj. mk, varvid räntorna och amorteringarna
1374: hållande tili de berördas inkomst- och förmö-       skulle minska med ca 6 milj. mk.
1375: genhetsställning. Särskilt bör en stegring av          Utredningen av beskattningens och boende-
1376: boendekostnaderna för personer med små in-          kostnadernas inbördes verkningar förutsätter
1377: komster och för mindre bemedlade personer           en omfattande kartläggning. Kommissionen för
1378: förhindras. Det kan i detta sammanhang fram-        beredning av en lag om bostadspolitisk mål-
1379: hållas att även om boendekostnaderna steg           sättning har i sitt betänkande (Kommittebe-
1380: kännbart under åren 1980-1981, bl.a. på             tänkande 1981: 28), som förelåg färdigt den
1381: grund av stegringen av energipriserna, har inte     15 maj 1981, berört även frågor som gäller
1382: hyrorna under åren 1976-1982, tili vilka hän-       beskattningen och dess verkningar på bostads-
1383: visas i motiveringen för spörsmålet, stigit i       förhållandena. Härvid har man fäst uppmärk-
1384: genomsnitt snabbare än den allmänna utveck-         samhet även vid enskilda personers rätt att
1385: lingen av förtjänstnivån. Den allmänna sänk-        dra av räntorna i beskattningen och vid be-
1386: ningen av räntefoten vid ingången av juni i         skattningen av bostadsinkomst. Kommissionen
1387: år och sänkningen av priset på flytande bränsle     har inte i detalj tagit ställning till dessa frågor,
1388: från och med ingången av augusti i år leder         men har ansett det viktigt att de utreds sna-
1389: tili att boendekostnaderna i genomsnitt reellt      rast möjligt i samråd mellan inrikesministeriet
1390: kommer att sjunka.                                  och finansministeriet.
1391:     Om den hyresutveckling under åren 197 6-           På senaste tid har det även diskuterats om
1392: 1982, som anförts som exempel i spörsmålet,         en del av de kostnader som ingår i bostads-
1393: ställs i relation till utvecklingen av lönenivån    hyran borde betraktas som en sådan utgiftspost
1394: visar det sig att hyresutvecklingen även i detta    som hyresgästen vid beskattningen skulle kunna
1395: fall ungefärligen följt den genomsnittliga hy-      räkna som avdragsgill utgift. Denna diskussion
1396: resutvecklingen.                                    beror delvis på att de som bor i egen bostad
1397:     Med den revidering av lånesystemet, som         har rätt att med stöd av skattelagstiftningen
1398: genom en ändring av lagen om bostadspro-            avdra högst 25 000 mark i räntor på skulder
1399: duktion (81/82) företogs i statens bostads-         för anskaffning och grundförbättring av bosta-
1400: lånesystem vid ingången av mars 1982, efter-        den. Hyresgästerna har emellertid ingen möjlig-
1401: 088200687E
1402: 6                                          1982 vp.
1403: 
1404: het att dra av ens en del av sina boendekostna-   Vidare bör det utredas vilka grupper som är i
1405: der. I detta hänseende har man främst diskute-    största behov av stödet och om samhällets stöd
1406: rat införandet av ett s.k. hyresutgiftsavdrag     skall inriktas främst på dessa grupper eller all-
1407: eller en vidareutveckling av bostadsbidragssys-   mänt på alla hyresgäster, oberoende av stödbe-
1408: temet. Avdragsrätten borde granskas i vidare      hovet. Härvid bör man uttryckligen överväga
1409: perspektiv än enbart i samband med räntan på      vilka möjligheter det finns att utveckla syste-
1410: boendekostnaderna. Frågan har berörts bl. a. av   met med bostadsbidrag och öka det behovs-
1411: kommissionen för utredning av tillgången på       prövade stödet den vägen.
1412: fritt finansierade hyresbostäder i dess betän-       Hyresbostadsfrågor behandlas för närvarande
1413: kande, som förelåg färdigt hösten 1980 (1980:     inom hyresbostadskommissionen, vars m:andat
1414: 46).                                              utgår i slutet av september 1982. På grund-
1415:    Vid diskussionen om införandet av ett hyres-   valen av sitt mandat torde kommissionen även
1416: utgiftsavdrag bör förutom beskattningsfrågor      ta ställning till hyresutgiftsavdraget. Regeringen
1417: bl. a. undersökas om man uttryckligen den vä-     har för avsikt att efter det utreda frågan när-
1418: gen kan åstadkomma en sänkning av hyresgäs-       mare.
1419: ternas boendekostnader på bästa möjliga sätt.
1420:      Helsingfors den 9 juni 1982
1421: 
1422:                                                     Minister för inrikesärendena Matti Ahde
1423:                                               1982 vp.
1424: 
1425: Kirjallinen kysymys n:o 207
1426: 
1427: 
1428:                                   Mikkola ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pappiloiden
1429:                                      suojelusta
1430: 
1431: 
1432:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1433: 
1434:    Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken-      toriallisesti arvokkaiden pappiloiden nykyistä
1435: nusten suojelu on hyvin ajankohtainen asia           käyttöä. Samalla työryhmän tuli selvittää nii-
1436: Suomessa. On ehkä liiankin myöhään herätty           den virka-asuntona käytön vähenemisen syyt.
1437: miettimään arvokkaiden, vanhojen rakennusten         Juuri edellä mainittu työryhmä on selvitykses-
1438: suojelua. Näin on monia rakennuksia, jotka           sään todennut verotuksen merkityksen pois-
1439: ehdottomasti olisi tullut säilyttää jälkipolville,   muuton syynä. Työryhmä onkin todennut, että
1440: ehditty parin viime vuosikymmenen aikana             verotuksen lieventäminen luontoisedun osalta
1441: tuhota, kun on pidetty tärkeänä saada tilaa          on varsinainen keino säilyttää vanhat, kulttuu-
1442: uusrakentamiselle. Yksi tällainen uhanalainen        rihistoriallisesti arvokkaat pappilat niiden alku-
1443: rakennusten ryhmä ovat nykyisin vanhat pappi-        peräisessä käytössä. Museovirasto puolestaan
1444: lat, joista suurin osa on rakennettu 1800-lu-        on laatinut luettelon niistä pappiloista, joiden
1445: vulla.                                               se katsoo olevan kulttuurihistoriallisesti niin
1446:    Pappilailla oli entisajan yhteiskunnassa tär-     atvokkaita, että niitä tulisi erityisesti suojella.
1447: keä merkitys useilla alueilla, niin henkisen kuin       Verohallitus antaa yleisohjeet luontoisetujen
1448: aineellisen viljelyn alueilla, kansallisten ja yh-   verotuksesta, mutta ohjeiden soveltajana ovat
1449: teiskunnallisten kysymysten välittäjänä ympäris-     verolautakunnat ja näiden käytäntö on ollut
1450: töönsä, henkilöhistoriaansa jne. Pappila muo-        hyvinkin vaihtelevaa. Yleisohjeetkaan eivät riit-
1451: dosti aiemmin maaseudun kirkonkylässä keskei-        tävästi ota huomioon pappiloiden suurta neliö-
1452: sen kokonaisuuden, jossa oli asuinrakennuksen        määrää. Verohallituksen tulisikin kiireellisesti
1453: lisäksi talousrakennus sekä piha- ja puisto-         antaa pappiloiden asuntoedun verotusarvoista
1454: alueet. Siten pappilailla on pappilarakennusten      uudet ohjeet.
1455: rakennustaiteellisen arvon lisäksi myös maise-          Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
1456: mallista arvoa.                                      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
1457:    Papiston virka-asuntoina käytetyt pappilat        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1458: olivat aikaisemmin papeille luontoisetuasuntona      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1459: kokonaisuudessaan verovapaita ja vielä viime
1460: aikoihin asti lievästi verotettuja. Tämän joh-                 Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
1461: dosta vielä melko uudetkin, 1960-70-luvuilla                piteisiin kulttuurihistoriallisesti arvok-
1462: rakennetut pappilat ovat tilavia. Viime vuosina             kaiden pappiloiden suojelemiseksi ja nii-
1463: luontoisetujen verotusarvoja on kuitenkin nos-              den saattamiseksi alkuperäiseen tarkoi-
1464: tettu huomattavasti ja jatkuvat vuotuiset vero-             tukseensa uudistamalla asuntoedun vero-
1465: tusarvojen korotukset ovat olleet tuntuvia.                 tuksen vanhojen pappilarakennusten
1466:    Lähinnä luontoisetuverotuksen kiristyminen               osalta, ja
1467: on se syy, joka on muutaman viime vuoden                       milloin Hallitus aikoo asettaa pappi-
1468: aikana aiheuttanut äkillisen ja yhä lisääntyvän             latyöryhmän mietinnössään ehdottaman
1469: paon pappiloista. Näin niiden vastainen käyttö              valtiovarainministeriön, opetusministe-
1470: on muodostunut huolestuttavaksi ongelmaksi.                 riön, verohallituksen ja kirkkohallituk-
1471:    Opetusministeriö asetti 29 päivänä tammi-                sen edustajista muodostetun työryhmän
1472: kuuta työryhmän tutkimaan lähinnä rakennus-                 selvittämään kulttuurihistoriallisesti ar-
1473:  suojelulliselta kannalta vanhojen, kulttuurihis-           vokkaiden virka-asuntojen säilyttämistä?
1474:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
1475: 
1476:                Saara Mikkola                                     Lauri Impiö
1477:                Anna-Kaarina Louvo                                Antero Juntumaa
1478:                                           Olavi Ronkainen
1479: 088200692L
1480: 2                                            1982 vp.
1481: 
1482: 
1483: 
1484: 
1485:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1486: 
1487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     miseen. Työryhmä esitti asuntoedun verotusta
1488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarkistettavaksi siten, että seurakunnan virka-
1489: olette 18 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          asuntojen verotusarvoja määrättäessä tulisi
1490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asunnon pinta-alasta vähentää ensin ne tilat,
1491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jotka asunnon rakentamisvaiheessa on tarkoitet-
1492: edustaja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta         tu edustus-, virka-, vieraiden majoitus- ja näi-
1493: kirjallisesta kysymyksestä n:o 207:                 hin liittyviksi edustuskäytössä oleviksi tiloiksi.
1494:                                                     Näitä ovat tavallisimmin pappilarakennusten
1495:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     suuret salit, ruokailutilat, laajat eteistilat, vie-
1496:        piteisiin kulttuurihistoriallisesti arvok-   ras- tai piispanhuoneet ja mainittuihin tiloihin
1497:        lmiden pappiloiden suojelemiseksi ja nii-    vievät käytävät. Sanotut tilat tulisi vähentää
1498:        den saattamiseksi alkuperäiseen tarkoi-      pappilarakennuksen verotuksenalaisesta pinta-
1499:        tukseensa uudistamalla asuntoedun vero-      alasta joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi
1500:        tuksen vanhojen pappilarakennusten           osaksi niiden perhekäytön määrästä riippuen.
1501:        osalta, ja                                   Näin saadun asuntopinta-alan käypänä arvona
1502:           milloin Hallitus aikoo asettaa pappi-     tulisi pitää 70 % verohallituksen kulloinkin
1503:        latyöryhmän mietinnössään ehdottaman         päättämästä asuntoedun verotusarvosta, koska
1504:        valtiovarainministeriön, opetusministe-      sanotut asunnot ovat hyödyllisen asuntopinta-
1505:        riön, verohallituksen ja kirkkohallituk-     alansa ja tehokkaan asumisen kannalta vaikea-
1506:        sen edustajista muodostetun työryhmän        käyttöisiä. Työryhmä ehdotti, että verohallituk-
1507:        selvittämään kulttuurihistoriallisesti ar-   sen tulisi kiireellisesti antaa pappiloiden asun-
1508:        vokkaiden virka-asuntojen säilyttämistä?     toedun verotusarvoista uudet ohjeet. Valmiste-
1509:                                                     lutyö pappiloiden luontoisedun verotuksen alen-
1510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tamiseksi voisi ehkä sopivimmin tapahtua val-
1511: vasti seuraavaa:                                    tiovarainministeriön, opetusministeriön, vero-
1512:    Esillä olevassa eduskuntakysymyksessä tar-       hallituksen ja kirkkohallituksen edustajista koo-
1513: koitettu opetusministeriön asettama pappilatyö-     tussa työryhmässä, jossa tulisi käsitellä koko-
1514: ryhmä jätti mietintönsä opetusministeriölle vas-    naisvaltaisesti muitakin luonto1sedusta verotet-
1515: ta kuluvan vuoden alussa. Työryhmä tarkasteli       tavia ryhmiä.
1516: laajasti pappiloiden rakennusperinnettä maas-          Opetusministeriö on pyytänyt pappilatyöryh-
1517: samme ja laati alustavan luettelon kulttuuri-       män mietinnöstä lausunnot eri tahoilta. Lau-
1518: historiallisesti arvokkaista pappilarakennuksis-    sunnoista on vielä osa saamatta. Valtiovarain-
1519: ta. Luetteloon on otettu yhteensä 301 kohdetta      ministeriö ei ole vielä antanut lausuntoaan.
1520: ja luettelon tarkistamistyö saadaan käyntiin sen    Täillä lausunnolla on edtyi<stä merkitystä vero-
1521: jälkeen kun lausunnot työryhmän mietinnöstä         tusta tutkivan työryhmän asettamisessa, koska
1522: on saatu. Työryhmä on todennut mietintönsä          valtiovarainministeriön edustajan tulee ryhmäs-
1523: olleen vielä perusselvityksen luonteisen, mutta     sä olla mukana.
1524: työryhmä on tehnyt useita suojeluun tähtääviä          Kun valtiovarainministeriön lausunto on saa-
1525: ehdotuksia.                                         tu ja mikäli lausunto on myönteinen, tullaan
1526:    Eräs työryhmän ehdotus koskee pappien            opetusministeriön toimesta ryhtymään toimen-
1527: asuntojen luontoiJsetuverotuiksen huojentami,sta,   piteisiin virka-asuntojen luontoisedun verotusta
1528: joka tähtää pappiloiden asuntokäytön tehosta-       tutkivan työryhmän asettamiseksi.
1529:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1982
1530: 
1531:                                                                          Ministeri Kaarina Suonio
1532:                                               N:o 207                                                3
1533: 
1534: 
1535: 
1536: 
1537:                            Till Riksdagens Herr Talman
1538: 
1539:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       skattningsvärdet för församlingars tjänstebo-
1540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       städer skulle först avdras från bostadens yt-
1541: av den 18 maj 1982 tili vederbörande medlem         areal de utrymmen som vid byggnadsstadiet av-
1542: av statsrådet översänt avskrift av följande av      setts för representations- och tjänstebruk och
1543: riksdagsman Saara Mikkola m. fl. underteckna-       för gästinkvartering. Vanligen utgörs dessa
1544: de spörsmål nr 207:                                 utrymmen av prästgårdarnas stora salar, mat-
1545:                                                     salar, stora tambursutrymmen, gäst- ellet bi-
1546:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder       skopsrum, och de korridorer som leder tili des-
1547:        för att skydda kulturhistoriskt värde-       sa utrymmen. Nämnda utrymmen borde avdras
1548:        fulla prästgårdar och för att få den         från prästgårdarnas beskattniJngsbara yrtareal an-
1549:        att tjäna sitt ursprungliga syfte genom      tingen i sin helhet, eller åuminstone tiH stor del,
1550:        att reformera beskattningen av bostads-      beroende på hur mycket familjen utnyttjar
1551:        förmåner för gamla prästgårdar, och          dessa. Det gängsevärdet på utnyttjad areal som
1552:           när ämnar Regeringen tillsätta den        på detta sätt skulle erhållas borde vara 70 %
1553:        arbetsgrupp med representanter från          av skattestyrelsens fastställda beskattningsvär-
1554:        finansministeriet, skattestyrelsen och       de på bostadsförmån, eftersom ett effektivt
1555:        kyrkostyrelsen som föreslagits i betän-      utnyttjande av bostadsarealen är svårt att upp-
1556:        kandet avgivet av prästgårdsarbetsgrup-      nå i dylika bostäder. Arbetsgruppen föreslog
1557:        pen för att utreda bevarandet av kultur-     att skattestyrelsen skulle med det snaraste avge
1558:        historiskt värdefulla tjänstebostäder?       nya direktiv angående beskattningsvärdet för
1559:                                                     prästgårdarnas bostadsförmån. Det förberedan-
1560:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       de arbetet beträffande sänkandet av beskatt-
1561: samt framföra följande:                             ningsvärdet för prästgårdarna kunde lämpligen
1562:    Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-    ske i en arbetsgrupp bestående av represen-
1563: betsgruppen för prästgårdar som avses i spörs-      tanter för finansministeriet, undervisningsmi-
1564: målet inlämnade sitt betänkande tili under-         nisteriet, skattestyrelsen och kyrkostyrelsen. Ar-
1565: visningsministeriet först i början av detta år.     betsgruppen borde i sin helhet behandla också
1566: Arbetsgruppen undersakte noggrant vårt lands        övriga grupper som beskattas för bostadsför-
1567: prästgårdars byggnadstraditioner, och utarbeta-     mån.
1568: de en förteckning över kulturhistoriskt värde-         Undervisningsministeriet har inbett från
1569: fulla prästgårdar. Förteckningen omfattar sam-      olika instanser utlåtanden angående betänkan-
1570: manlagt 301 mål, och granskningen av för-           det avgivet av arbetsgruppen för prästgårdar.
1571: teckningen kommer att inledas efter att utlå-       En del av utlåtandena har ännu inte inlämnats.
1572: tandena angående arbetsgruppens betänkande          Finansministeriet har ännu inte avgivit sitt ut-
1573: inlämnats. Arbetsgruppen har konstaterat att        låtande. Detta utlåtande är av särskild betydel-
1574: betänkandet tillsvidare endast kan betecknas        se med tan'ke på rillsätltandet av arbetsgruppen
1575: som en grundutredning, men arbetsgruppen            som skall undersöka beskattningen, eftersom
1576: har framfört ett flertal förslag tili skyddsåt-     en representant för finansministeriet kommer
1577: gärder.                                             att ingå i arbetsgruppen.
1578:    Ett av arbetsgruppens förslag gäller lättnader      Då finansministeriets utlåtande erhållits, och
1579: vid beskattningen av prästernas bostadsförmå-       ifall utlåtandet är bifallande, kommer under-
1580: ner med syfte att effektivera utnyttjandet av       visningsministeriet att vidta åtgärder för till-
1581: prästgårdarna såsom bostäder. Arbetsgruppen         sättandet av en arbetsgrupp som skall under-
1582: föreslog att beskattningen av bostadsförmån         söka beskattningen av bostadsförmån för
1583: skulle justeras så att vid bestämmandet av be-      tjänstebostäder.
1584:      Helsingfors den 21 juni 1982
1585: 
1586:                                                                          Minister Kaarina Suonio
1587:                                                1982 vp.
1588: 
1589: Kirjallinen kysytnys n:o 208
1590: 
1591: 
1592: 
1593: 
1594:                                    Korhonen: Tutkitnuksen tekemisestä maidontuotannon kansan-
1595:                                       taloudellisesta kannattavuudesta
1596: 
1597: 
1598:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1599: 
1600:    Työttömyyden voimakas kasvaminen ja työt-            . Työttömyyskorvausta joutuisimme maksa-
1601: tömyyden poistaminen ovat osoittautuneet hy-          maan kolmelle työntekijälle noin 35 000 tnk
1602: vin vaikeiksi taloudellisiksi ja myös poliitti-       vuodessa. Lisäksi valtio ja kunnat menettävät
1603: siksi kysymyksiksi. Työttömyyteen hyvin lähei-        verotuloja ainakin saman verran. Lisäksi on
1604: sesti liittyy myös kehitysalueiden ja varsinkin       otettava huomioon, että myös moninaiset so-
1605: niiden reuna-alueiden autioituminen. Uusien           siaali- ja terveydenhoidon menot kasvavat työt-
1606: työpaikkojen perustaminen tulee yhteiskunnalle        tömyyden vaikutuksesta.
1607: hyvin kalliiksi. Lisäksi teollisuustuotteiden vien-       Tällaisen laskelman mukaan näyttäisi työl-
1608: timahdollisuudetkin ovat rajalliset.                  listäminen perheviljelmävaltaiseen maatalouteen
1609:    Elintarviketuotannossa ovat työpaikan perus-       maidontuotannossa tulevan huomattavasti edul-
1610: tamiskustannukset huomattavasti pienemmät             lisemmaksi kuin työttömänä pitäminen. Yhteis-
1611: kuin teollisuudessa. Useimmissa tapauksissa olo-      kunta kuitenkin määrätietoisesti pyrkii jatku-
1612: suhteet yritystoiminnan aloittamiseen ovat jo         vasti supistamaan maidontuotantoa. Tulevai-
1613: valmiina olemassa. Kysymys on usein siitä,            suutta ajatellen tulisi myös arvioida se, millai-
1614: kannattaako maatalouden harjoittaminen, elin-         nen säästö saadaan syntymään metsien hoito-
1615: tarviketuotanto ja työttömien työllistäminen          ja korjuukustannuksissa, jos saadaan maan har-
1616: esimerkiksi maidontuotantoon perheviljelmä-           vaan asutut seudut pidetyiksi asuttuina. Mies-
1617: tilalla, koska näin saatava lisätuotanto olisi        ten kuljettaminen metsänhoito- ja korjuutöihin
1618: vietävä kokonaan ulkomaille.                          useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien
1619:     Laskelmat osoittavat, että esimerkiksi keski-     päähän, lisää päiväraha- ja matkakorvauksineen
1620: vertotilan, kymmenen lehmää tilalla, voinvien-        kustannuksia huomattavasti ja vaikuttaa näiden
1621: tituki liikevaihtoveron hyödyntämisen jälkeen         alueiden metsien tuoton kannattavuuteen rat-
1622: on noin 23 000 mk ja samankokoisen tilan              kaisevasti.
1623: maidontuotantotuki 26/16 penniä kilolta on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1624: noin 11 000 mk eli yhteensä 34 000 mk. Li-            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
1625: säksi tulevat laskumaidon ja heran aiheuttamat        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1626: kustannukset. Laskelma osoittaisi, että pinta-        seuraavan kysymyksen:
1627: alalisineen ja tukineen yhteiskunnan menetys
1628: olisi korkeintaan 50 000 mk tilaa kohden. Se                    Aikooko Hallitus suorituttaa perus-
1629: työllistää useimmissa tapauksissa kaksi henki-               teellisen tutkimuksen maidontuotannon
1630: löä perustuotannossa ja: lisäksi yhden ihmisen               kansantaloudellisesta kannattavuudesta
1631: kuljetukseen, jalostukseen, varastointiin, mark-             verrattuna työttömyyden aiheuttamiin
1632: kinointiin, rehu-, kone- ja lannoiteteollisuu-               kustannuksiin?
1633: teen. Työllistävä vaikutus olisi 3 henkilöä.
1634: Kustannukset olisivat noin 50 000 mk.
1635:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
1636: 
1637:                                          Erkki Korhonen
1638: 
1639: 
1640: 
1641: 088200669V
1642: 2                                            1982 vp.
1643: 
1644: 
1645: 
1646: 
1647:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1648: 
1649:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    tannon työllistävän vaikutuksen ylläpitämiseksi
1650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jyrkkiä muutoksia tuotannon laajuudessa on
1651: olette 18 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          syytä välttää.
1652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Työllisyyden parantaminen uusia maidontuo-
1653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tantoyksiköitä perustamalla ei näytä tällä het-
1654: edustaja Erkki Korhosen näin kuuluvasta kir-        kellä laajemmalti mahdolliselta. Tästä syystä
1655: jallisesta kysymyksestä n:o 208:                    on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että
1656:                                                     mahdollisimman moni maitoa tuottava tila voisi
1657:           Aikooko Hallitus suorituttaa perus-       vastaisuudessakin tarjota työtä ja toimeentuloa
1658:        teellisen tutkimuksen maidontuotannon        maidontuotannossa tai muussa maataloustuo-
1659:        kansantaloudellisesta kannattavuudesta       tannossa. On valitettavaa, ettei ole voitu löytää
1660:        verrattuna työttömyyden aiheuttamiin         sellaista poliittista yksimielisyyttä, jolla olisi
1661:        kustannuksiin?                               voitu turvata riittävän hyvin viljelijöiden toi-
1662:                                                     meentulo ja varmistaa mahdollisimman monen
1663:                                                     työpaikan säilyminen maaseudulla.
1664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Maataloustuotannon       ohjaaruistoimenpiteitä
1665: taen seuraavaa:                                     toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisilla ja tila-
1666:    Maamme maidontuotanto on viime vuosina           päisillä toimenpiteillä, joihin osallistuvan vilje-
1667: ylittänyt 25-30 % :lla kotimaan kulutuksen.         lijän edellytetään asuvan maatilalla. Toimenpi-
1668: Tuotannon ja kulutuksen vuosivaihtelun joh-         teet kohdistuvat lähinnä ikääntyneisiin viljeli-
1669: dosta on välttämätöntä mitoittaa tuotanto koti-     jöihin ja siten välillisesti edistävät sukupolven-
1670: maan kulutusta suuremmaksi. Tätä puoltavat          vaihdoksia. Tuotannon ohjausta tarvitaan vas-
1671: myös elintarvikehuoltomme varmuusnäkökoh-           taisuudessakin, jotta maatalous voisi toimia
1672: dat. Toisaalta maidon ja muiden maataloustuot-      ilman suurten ylijäämien sille aiheuttamaa koh-
1673: teiden viennistä aiheutuu valtiolle ja maata-       tuutonta markkinointirasitetta.
1674: loudelle kustannuksia. Näiden tekijöiden lisäksi        Uudessa maataloustulolaissa on nykyistä la-
1675: maataloustuotteiden tuotantoa koskevia toimen-      lda korkeammat tuotantotavoitteet. Maidon
1676: piteitä harkittaessa on otettava huomioon vil-      osalta lakia säädettäessä on virallisesti hyväk-
1677: jelijöiden toimeentulo, tuotannon kansantalou-      sytty noin 15-20 prosentin ylituotanto. Mi-
1678: delliset vaikutukset, työttömyyskysymykset ja       käli työllisyyttä ei voida riittävästi muuten
1679: maaseudun asuttuna pitäminen.                       ylläpitää, ei maidontuotantoa tule hallituksen
1680:    Maidontuotannolla kuten muullakin maata-         mielestä supistaa edes tuotantotavoitteiden mu-
1681: loustuotannolla on selvä yhteys työllisyyteen.      kaisesti, vaan tavoitteita on voitava tarkistaa
1682: Lähes 80 000 viljelijäperhettä saa pääasiallisen    kuten maataloustulolain perusteluissa on to-
1683: toimeentulonsa maidontuotannosta. Mikäli tuo-       dettu.
1684: tantoa supistetaan voimakkaasti, niin työttö-           Koska maidontuotannon työllistävästä ja kan-
1685: myys lisääntyy, jos samalla ei muilla toimen-        santaloudellisesta merkityksestä on käytettävissä
1686: piteillä kyetä riittävän hyvin varmistamaan         tuoreita selvityksiä, hallitus ei pidä täss,ä vai-
1687: niiden viljelijöiden toimeentuloa, joita supista·   heessa tarpeellisena kysymyksessä tarkoitetun
1688: mistoimet koskevat. Pellervo-Seuran Markkina-       tutkimuksen suorituttamista. Maatalouspoliitti-
1689: tutkimuslaitoksella    tehdyssä   tutkimuksessa      sia päätöksiä tehdessään hallitus ottaa huo-
1690: myös maidontuotannon välillinen työllisyysvai-      mioon maidontuotannon ja muun maatalous-
1691: kutus on osoitettu merkittäväksi. Maidontuo-        tuotannon työllistävän vaikutuksen.
1692:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
1693: 
1694:                                                Maa· ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1695:                                               N:o 208                                              3
1696: 
1697: 
1698: 
1699: 
1700:                            Tili Riksdagens Herr Talman
1701: 
1702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skäl att undvika radikala förändringar i pro-
1703: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           duktionens omfattning.
1704: velse av den 18 maj 1982 tili vederbörande             Att förbättra sysselsättningen med nya mjölk-
1705: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      produktionsenheter förefaller inte för närva-
1706: jande av riksdagsman Erkki Korhonen under-          rande vara möjligt i vidare utsträckning. Av
1707: tecknade spörsmål nr 208:                           denna orsak bör särskild uppmärksamhet likväl
1708:                                                     fästas vid att så många mjölkproducerande lä-
1709:           Ämnar Regeringen låta utföra en           genheter som möjligt även i framtiden kan er-
1710:        grundlig undersökning av mjölkproduk-        bjuda arbete och utkomst inom mjölkproduk-
1711:        tionens lönsamhet för landets ekonomi        tionen eller inom annan lantbruksproduktion.
1712:        jämfört med de kostnader som föranleds       Det är beklagligt att man inte kunnat finna
1713:        av arbetslösheten?                           sådan politisk enighet med viiken man kunde
1714:                                                     ha tryggat lantbrukarnas utkomst tillräckligt
1715:                                                     bra och bevarat så många arbetsplatser som
1716:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       möjligt på landsbygden.
1717: samt anföra följande:                                  Styrningsåtgärderna i lantbruksproduktionen
1718:    Vårt lands mjölkproduktion har under de          vidtas huvudsakligen genom frivilliga och till-
1719: senaste åren överstigit den inhemska konsum-        fälliga åtgärder, varvid den lantbrukare som
1720: tionen med 25-30 %. På grund av de årliga           deltar i åtgärderna förutsätts vara bosatt på
1721: variationerna i produktionen och konsumtionen       gårdsbruksenheten. Åtgärderna riktar sig främst
1722: är det nödvändigt att dimensionera produktio-       tili äldre lantbrukare och främjar på så sätt
1723: nen så, att den blir större än den inhemska         indirekt generationsväxlingen. Produktionsstyr-
1724: konsumtionen. För detta talar även säkerhets-       ning behövs även i framtiden för att lantbruket
1725: synpunkterna i vår livsmedels'försörjning. Ex-      skall kunna fungera utan den oskäliga mark-
1726: porten av mjölk och övriga mjölkhushållnings-       nadsföringsbörda som de stora överskotten in-
1727: produkter åsamkar emellertid staten och lant-       nebär.
1728: bruket kostnader. Förutom dessa faktorer bör            I den nya lantbruksinkomstlagen ingår pro-
1729: man, då man överväger åtgärder som gäller           duktionsmål som är högre än de nuvarande.
1730: produktionen av lantbruksprodukter, beakta          För mjölkens vidkommande har man vid stif-
1731: lantbrukamas utkomst, produktionens verk-           tandet av lagen officiellt godkänt en överpro-
1732: ningar på landets ekonomi, arbetslöshetsfrågor      duktion på ca 15-20 %. Om sysselsättningen
1733: och strävandena att hålla landsbygden befolkad.     inte eljest kan upprätthållas i tillräcklig grad,
1734:    Mjölkproduktionen liksom den övriga lant-        bör mjölkproduktionen enligt regeringens upp-
1735: bruksproduktionen har ett klart samband med         fattning inte skäras ned ens i enlighet med pro-
1736: arbetslösheten. Inemot 80 000 lantbrukarfa-         duktionsmålen, utan målen bör kunna justeras
1737: miljer får sin huvudsakliga utkomst av mjölk-       på det sätt som angivits i motiveringen för lant-
1738: produktion. Om produktionen skärs ned kraf-         bruksinkomstlagen.
1739: tigt ökar arbetslösheten, såvida man inte sam-         Eftersom färska undersökningar om mjölk-
1740: tidigt med andra åtgärder tillräckligt bra kan      produktionens betydelse för sysselsättningen
1741: säkerställa utkomsten för de lantbrukare som        och vårt lands ekonomi finns att tillgå, anser
1742: berörs av nedskämingarna. En undersökning           regeringen det inte i detta skede nödvändigt att
1743: som företagits av Pellervo-Sällskapets mark-        utföra en sådan undersökning som avses i spörs-
1744:  nadsforskningsinstitut har även visat att mjölk-   målet. Då regeringen fattar lantbrukspolitiska
1745:  produhionens indirekta sysselsättningseffekt är    beslut, beaktar den mjölkproduktionens och
1746:  betydande. För att mjölkproduktionens syssel-      den övriga lantbruksproduktionens verkningar
1747:  sättande effekt skall kunna upprätthållas är det   på sysselsättningen.
1748:      Helsingfors den 16 juni 1982
1749: 
1750:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1751:                                             1982 vp.
1752: 
1753: Kirjallinen kysymys n:o 209
1754: 
1755: 
1756: 
1757: 
1758:                                  Tuovinen: Ilmavoimien lentoharjoituksista turkistarhoille aiheu-
1759:                                     tuvista vahingoista
1760: 
1761: 
1762:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1763: 
1764:   Ilmavoimien suihkukoneet ovat lentoharjoi-       myös niiden sijanti ilmoitettu ilmailuviranomai-
1765: tuksissaan aiheuttaneet tämän kevään aikana        sille.
1766: turkistarhoille Pohjois-Karjalassa useiden kym-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
1767: menien tuhansien markkojen vahingot. Liian         sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän val-
1768: matalalla lentävät suihkukoneet häiritsevät voi-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1769: makkaalla melullaan ns. penikoimisaikana supi-     seuraavan kysymyksen:
1770: emoja siinä määrin, että ne tappavat pentunsa.
1771: Näin tapahtui mm. viime viikolla useilla paik-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1772: kakunnilla Pohjois-Karjalassa, vaikka useimmat            ryhtyä, jotta ilmavoimien lentoharjoituk-
1773: turkistarhat on asianmukaisesti merkitty ja               set eivät aiheuttaisi vahinkoa turkistat-
1774:                                                           hoille?
1775:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
1776: 
1777:                                          Jouko Tuovinen
1778: 
1779: 
1780: 
1781: 
1782: 0882006121
1783: 2                                            1982 vp.
1784: 
1785: 
1786: 
1787: 
1788:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1789: 
1790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         lentomelusta mahdöllisesti aiheutuvien vahin-
1791: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      kojen estämiseksi, joskin turkistarhojen run-
1792: hemies, olette toukokuun 18 päivänä 1982           saudesta johtuen lentämistä niiden yläpuolella
1793: päivätyn kirjeenne n:o 935 ohella toimittanut      ei ole voitu täydellisesti välttää.
1794: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      Mikäli säädöksistä ja annetuista ohjeistoista
1795: nöksen kansanedustaja Jouko Tuovisen näin          on joistakin erityisistä ja perustelluista syistä
1796: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 209:     jouduttu poikkeamaan, ovat sotilasilmailusta
1797:                                                    vastuussa olevat viranomaiset sen jälkeen, kun
1798:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     asianmukainen poliisitutkinta on aiheutuneesta
1799:        ryhtyä, jotta ilmavoimien lentoharjoi-      vahingosta toimitettu ja eläinlääkintä- sekä il-
1800:        tukset eivät aiheuttaisi vahinkoa turkis-   mavoimien omat viranomaiset ovat antaneet
1801:        tarhoille?                                  omat selvityksensä, oma-aloitteisesti esittäneet
1802:                                                    korvauksen suorittamista viipymättä vahingon
1803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kärsineelle.
1804: vasti seuraavaa:                                      Mitä sitten kysymyksen tarkoittamaan lento-
1805:    Ilmavoimien lentotoiminta tapahtuu nykyi-       toimintaan erityisesti Pohjois-Karjalan alueella
1806: sin ilmailuhallituksen 18. 3. 1982 ja ilmavoi-     kuluneen kevään aikana tulee, voidaan todeta,
1807: mien esikunnan 16. 4. 1982 antamien ohjeisto-      että kertausharjoitukseen liittyen Karjalan len-
1808: jen mukaisesti. Tämän lisäksi ilmavaimiemme        noston suihkukoneilla on 10.-13. 5. välisenä
1809: kaikessa lentotoiminnassa noudatetaan ilmailu-     aikana ollut normaalia vilkkaampaa lentotoimin-
1810: asetuksen säännöksiä ja lentokoulutuksesta an-     taa. Lentotoiminta on suoritettu kuitenkin en-
1811: nettuja määräyksiä, joiden mukaan lentotoimin-     nakkosuunnitelman mukaisesti pääosin yli 500
1812: nassa puolustusvoimien operatiivisten vaatimus-    metrin korkeudella, varsinaisten ilmataistelu-
1813: ten ohella on tarkoin huomioitava muun muassa      harjoitusten tapahtuessa keski- ja yläkorkeuk-
1814: määräys turkistarhojen läheisyydessä lentämi-      sissa. Harjoituskoneilla on ollut tehtävän mu-
1815: sestä. Turkistarhauseläinten penikoimisaikana      kainen lupa alittaa 300 metrin lentokorkeus
1816: on alin lentokorkeus 300 m. Yliäänilennot on       vain hetkellisesti ennalta huolellisesti suunni-
1817: rajoitettu vain välttämättömimpiin koe- ja kou-    telluissa paikoissa, joissa lennoston tietojen
1818: lutuslentoihin, jotka on suoritettu ennakolta      mukaan ei ole turkistarhoja. Hävittäjäkoneilla
1819: huolella suunnitelluilla reiteillä.                ei ole ollut lupaa alittaa 300 metrin korkeutta.
1820:    Muutoinkin on ilmoitettujen ja lentotieduste-      Esitettyjen väitteiden perusteella asia on tut-
1821: luin kartoitettujen turkistarhojen läheisyydessä   kittu huolellisesti eikä rikkomuksia ole todettu
1822: koko maassa pyritty lentotoimintaa välttämään      tapahtuneen.
1823:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
1824: 
1825:                                                           Puolustusministeri Juhani Saukkonen
1826:                                               N:o 209                                                 3
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831:                            Till Riksdagens Herr Talman
1832: 
1833:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagts genom flygrekognoseringar, för att skador
1834: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inte skall uppkomma genom flygbullret. På
1835: nr 935 av den 18 maj 1982 tili vederbörande         grund av det stora antalet pälsfarmer har man
1836: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dock inte helt kunnat undvika flygning ovanför
1837: jande av riksdagsman Jouko Tuovinen under-          dem.
1838: tecknade spörsmål nr 209:                               I de särskilda fall då man på goda grunder
1839:                                                     varit tvungen att avvika från författningar och
1840:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           direktiv har de för militärflyget ansvariga myn-
1841:        vidta för att förhindra att luftstrids-      digheterna, sedan vederbörlig polisundersökning
1842:        krafternas flygövningar medför skador        av den uppkomna skadan förrättats samt vete-
1843:        för pälsfarmerna?                            rinärmyndigheterna och luftstridskrafternas eg-
1844:                                                     na myndigheter avgivit sina utredningar, på
1845:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eget initiativ föreslagit att ersättning utan dröjs-
1846: samt anföra följande:                               mål skall utbetalas tili de som lidit skada.
1847:    Luftstridskrafternas flygverksamhet följer nu-       Beträffande den i spörsmålet avsedda flyg-
1848: mera de direktiv som 18. 3. 1982 utfärdats av       verksamheten i Norra Karelen under den gång-
1849: luftfartsstyrelsen och 16. 4. 1982 av staben för    na våren kan det konstateras, att flygflottiljen
1850: luftstridskrafterna. Dessutom iakttar luftstrids-   Karjalan lennostos jetplan på grund av en re-
1851: krafterna alltid de stadganden i luftfartsförord-   petitionsövning flugit osedvanligt mycket under
1852: ningen och de bestämmelser om flygutbildning,       tiden 10.-13. 5. Flygningarna har dock i en-
1853: enligt vilka man vid flygverksamhet, utöver         lighet med förhandsplanerna huvudsakligen ägt
1854: försvarsmaktens operativa krav noggrant skall       rum på höjder över 500 m, medan de egent-
1855: beakta bl.a. de bestämmelser som gäller flyg-       liga luftstridsövningarna företas på medelhöjd
1856: ning i närheten av pälsfarmer. Under päls-          och högre höjder. Övningsplanen har haft tili-
1857: djurens valpningstid är den lägsta flyghöjden       stånd att flyga på lägre höjd än 300 m endast
1858: 300 m. Överljudsflygningarna har begränsats         tilifälligt och på i förväg noga planerade
1859: tili de allra nödvändigaste prov- och skolflyg-     platser, där det enligt vad flygflottiljen erfarit
1860: ningarna, som har företagits längs på förhand       inte finns pälsfarmer. Jaktplanen har inte haft
1861: noga planerade rutter.                              tilistånd att flyga på lägre höjd än 300 m.
1862:     Också annars har man i hela Jandet försökt          Ärendet har undersökts omsorgsfullt på
1863: undvika flygning i närheten av de pälsfarmer        basen av de anförda påståendena, och inga
1864: som man fått meddelande om eller som kart-          överträdelser har kunnat konstateras.
1865:      Helsingfors den 11 juni 1982
1866: 
1867:                                                               Försvarsminister Juhani Saukkonen
1868:                                              1982 vp.
1869: 
1870: Kirjallinen kysymys n:o 210
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:                                  Nikkilä ym.: Ongelmajätteiden käsittelylupien myöntämismenet-
1876:                                     telystä
1877: 
1878: 
1879: 
1880:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1881: 
1882:    Voimassa olevan jätehuoltolain mukaan            Esimerkiksi lempääläinen Suomen Öljynuudis-
1883: ongelmajätteiden käsittelemiseksi tarvitaan ns.     tus Oy anoi 29. 4. 1980 kauppa- ja teollisuus-
1884: käsittelylupa, jonka myöntämisestä lakiin 13. 2.    ministeriöitä tutkimusmäärärahaa jäteöljyjen re-
1885: 1981 tehdyllämuutoksella (117/81) toimivalta        generoimista koskevien käsittelymenetelmien
1886: on siirretty sisäasiainministeriöitä lääninhalli-   tutkimus- ja kehittämistyötä varten. Kauppa- ja
1887: tukselle. Lupahakemusta käsitellessään läänin-      teollisuusministeriö siirsi anomuksen sisäasiain-
1888: hallituksen tulee pyytää tarpeellisiksi katso-      ministeriölle. Tämä puolestaan katsoi 6. 1. 1981
1889: mansa lausunnot ja niihin liittyvät vastineet.      antamassaan päätöksessä, ettei käsittele ano-
1890:    Jätehuoltolain mukaan kunnilla on varsin         musta ennen kuin yhtiöllä on jätehuoltolain 23
1891: tärkeä rooli jätehuollon järjestämisessä. Tätä      §: ssä tarkoitettu ongelmajätteiden käsittelylupa.
1892: varten kunnilla pitäisi olla asianmukainen hen-     Yhtiö anoi 31. 3. 1981 mainittua käsittelylupaa
1893: kilöstö hoitamassa jätehuoltokysymyksiä, jotta      ja sen käsittely on tällä hetkellä kesken Hä-
1894: kunnat pystyisivät asiantuntemuksella ottamaan      meen lääninhallituksessa. Lääninhallitus on pyy-
1895: kantaa myös ongelmajätteiden käsittelylupaha-       tänyt lausuntoja Lempäälän kunnalta, asian-
1896: kemuksiin. Yleistä kuitenkin on maamme kun-         omaiselta vesipiiriitä ja pääesikunnalta. Kun-
1897: nissa, ettei niillä ole ongelmajätteitä tuntevaa    nan ja vesipiirin lausunnoista ilmenee, että
1898: henkilökuntaa, mutta lausunto on kuitenkin an-      sisäasiainministeriön antamat ohjeet jätehuolto-
1899: nettava. Tätä osoittaa mm. erään tapauksen          lain tulkitsemisesta eivät ole olleet riittävät,
1900: kohdalla kunnan antama lausunto, jossa puol-        jotta käytäntö koko maassa muodostuisi saman-
1901: lettiin käsittelyluvan myöntämistä puoleksi vuo-    kaltaiseksi.
1902: deksi. Tällaisen lausunnon täytyy johtua asian-        Suomessa on noin 20 erilaista öljyisten ongel-
1903: tuntemattomuudesta, koska jätehuoltolain mu-        majätteiden käsittelijää, joiden käsittelyluvat
1904: kaan annettu lupa on mahdollisuus peruuttaa         eivät ole asianmukaiset tai joilla ei ole lupaa
1905: ellei sen ehtoja noudateta ja koska ongelmajät-     lainkaan, ja kuitenkin näiden käsittelijäiden
1906: teiden käsittelyyn ryhtyvän yrityksen kehitys-      toiminta jatkuu koko ajan. Ilmeisiä puutteita
1907: ja investointipäätöksiä ei tehdä missään ta-        on myös siten sisäasiainministeriön kunnille
1908: pauksessa puolen vuoden tähtäyksellä. Toisaal-      antamissa ohjeissa ja sen omassa menettelyssä
1909: ta taas kunnat ovat myöntäneet melko hel-           ongelmajätteiden käsittelylupia käsitellessään.
1910: postikin lupia jäteöljyn polttamiseen mm. kaup-        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1911: papuutarhoille, vaikka eri kunnissa ei ole selvi-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
1912: tetty öljyn polttamiseen liittyviä haittoja ym-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1913: päristölle. Ongelmajätteiden käsittelijäitä on      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1914: maassamme melko paljon, onhan erilaiset suo-
1915: dattajat ja polttajat laskettava myös ongelma-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1916: jätteiden käsittelijäryhmään.                              ryhtyä jätehuoltolain edellyttämän ongel-
1917:    Ongelmajätteiden käsittelylupamenettelyssä              majätteiden käsittelyluvan myöntämises-
1918: on esiintynyt ongelmia toimivaltakysymyksissä              sä noudatettavien käsittelyohjeiden yh-
1919:  ja riittävien ohjeiden puuttumisessa kunnilta.            tenäistämiseksi?
1920:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
1921: 
1922:                Olavi Nikkilä                                    Sampsa Aaltio
1923: 088200684B
1924: 2                                              1982 vp.
1925: 
1926: 
1927: 
1928: 
1929:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1930: 
1931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tukselle, tulivat voimaan 1. 4. 1981. Ennen
1932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lain voimaantuloa harjoitettuun ongelmajättei-
1933: olette 18 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            den käsittelyyn oli käsittelylupa haettava 1. 10.
1934: kirjeenne n:o 936 ohella lähettänyt valtioneu-        1981 mennessä ja toiminta saatettava lain edel-
1935: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       lyttämään kuntoon lupapäätöksessä asetettavan
1936: jäljennöksen kansanedustaja Nikkilän ym. kir-         määräajan kuluessa.
1937: jallisesta kysymyksestä n:o 210, jossa tiedustel-         Ilman lupaa saa jätehuoltolain 23 § :n 2
1938: laan:                                                 momentin mukaan kuitenkin käsitellä omassa
1939:                                                       t01mmnassa syntyneitä ongelmajätteitä sekä
1940:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         myös muualla syntyneitä ongelmajätteitä, jos
1941:        ryhtyä jätehuoltolain edellyttämän ongel-      niiden käsittely muodostaa vain vähäisen osan
1942:        majätteiden käsittelyluvan myöntämises-        omien ongelmajätteiden käsittelystä tai ongel-
1943:        sä noudatettavien käsittelyohjeiden yh-        majätteitä vastaavien aineiden käytöstä. Käsit-
1944:        tenäistämiseksi?                               telylupajärjestelmän ulkopuolista toimintaa val-
1945:                                                       votaan muun muassa jätehuoltolain 21 §:ssä
1946:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellytettyjen kiinteistön jätehuollon järjestä-
1947: vasti seuraavaa:                                      mistä koskevien suunnitelmien avulla. Sisä-
1948:    Ongelmajätteiden käsittelylaitosten perusta-       asiainministeriön päätöksen (577 /79) mukaan
1949: mista ja laitosten toiminnan valvontaa säänte-        suunnitelma on esitettävä lääninhallituksen hy-
1950: lee pääasiallisesti jätehuolto-, terveydenhoito- ja   väksyttäväksi, jos jätettä käsitellään tai aiotaan
1951: vesilainsäädäntö. Näiden lisäksi voidaan ylei-        käsitellä kiinteistön haltijan hallinnassa olevalla
1952: sesti soveltaa muun muassa rakennus-, myrkky-         kaatopaikalla tai jätteiden käsittelylaitoksessa
1953: ja 1. 10. 1982 voimaan tulevan ilmansuojelu-          taikka jos kiinteistöllä varastoidaan tai aiotaan
1954: lainsäädännön säännöksiä. Kaikkiin edellä mai-        varastoida ongelmajätettä yhtäjaksoisesti yhtä
1955: nittuihin säännöksiin sisältyy lupa-, suunnitel-      vuotta pitemmän ajan.
1956: ma- tai ilmoitusmenettelyjä, joiden tarkoitukse-          Lääninhallituksella on siten keskeinen asema
1957: na on terveydellisten ja ympäristönsuojelua           jätehuoltolakiin perustuvassa ongelmajätteiden
1958: koskevien näkökohtien huomioon ottaminen.             käsittelyn valvonnassa. Lääninhallitus on sekä
1959: Lupa- ja valvontaviranomaisia ovat muun muas-         käsittelyluvat myöntävä että pääsääntöisesti
1960: sa kuntien jätehuoltoviranomainen, terveyslau-        myös ongelmajätteiden käsittelyä koskevat jä-
1961: takunta, rakennuslautakunta, vesipiirin vesitoi-      tehuoltosuunnitelmat hyväksyvä viranomainen,
1962: misto, lääninhallitus ja Teknillinen tarkastus-       sillä ongelmajätteiden käsittelyyn liittyy yleensä
1963: laitos.                                               jätteiden pitkäaikaista varastointia. Tämän tär-
1964:    Jätehuoltolakiin (673/78) lisättiin 13. 2.         keän ja asiantuntemusta vaativan tehtävän hoi-
1965: 1981 tehdyllä muutoksella (117 /81) säännök-          tamiseksi sisäasiainministeriö on esittänyt lää-
1966: set ongelmajätteiden käsittelyn järjestämisessä       ninhallitusten voimavarojen lisäämistä.
1967: noudatettavista periaatteista ja menettelytavois-         Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on
1968: ta. Jätehuoltolain 23 §:n 1 momentin mukaan           yleinen huolenpito ongelmajätteiden käsittelyn
1969: ongelmajätteitä ei pääsääntöisesti saa niiden         paikallistasen valvonnasta. Kunnan jätehuolto-
1970: vaarattomaksi tekemiseksi käsitellä ilman sisä-       viranomaisen on myös hankittava jätehuolto-
1971: asiainministeriön myöntämää lupaa (käsittely-         suunnitelmista tarvittaessa terveyslautakunnan
1972: lupa). Lainmuutos ja vastaava jätehuoltoase-          ja vesipiirin vesitoimiston lausunto, annettava
1973: tuksen muutos (118/81), joka sisältää varsin          siitä oma lausuntonsa ja toimitettava suunni-
1974: yksityiskohtaiset lupamenettelyä koskevat sään-        telma lausuntoineen lääninhallituksen hyväk-
1975: nökset ja jolla toimivalta siirrettiin lääninhalli-    syttäväksi. Näiden tehtävien ja muiden jäte-
1976:                                             N:o 210                                                3
1977: 
1978: huollon järjestämiseen ja valvontaan liittyvien    sestä. Keskusjärjestöt ovat lisäksi järjestäneet
1979: tehtävien hoitamiseksi myös kuntiin tarvittai-     koulutustilaisuuksia kuntien jätehuollosta vas-
1980: siin lisävoimavaroja.                              taaville henkilöille.
1981:    Jätehuoltolaki ja -asetus sekä näiden nojalla      Lääninhallituksille, kunnanhallituksille ja
1982: annetut määräykset muodostavat nykyisin laajan     kuntien jätehuoltoviranomaisille osoitetut edellä
1983: ja monipuolisen säännöstön. Sisäasiainminis-       tarkoitetut sisäasiainministeriön ohjeet jätehuol-
1984: teriö onkin katsonut tarpeelliseksi laatia sään-   lon järjestämisestä ja valvonnasta selventävät
1985: nöksiä tarkentavat yleiset ohjeet. Jätteiden       menettelyä, mutta niillä ei luonnollisestikaan
1986: kuljetusta koskevat ohjeet annettiin 5. 5. 1982.   voida poistaa sitä hallinnollista monimutkai-
1987: Jätehuoltolain suunnitelma-, lupa- ja ilmoitus-    suutta ja byrokraattisuutta, mikä aiheutuu ym-
1988: menettelyjä koskevia ohjeita viimeistellään par-   päristöhallinnon hajanaisuudesta ja lupajärjes-
1989: haillaan niistä saatujen lausuntojen pohjalta ja   telmän epäyhtenäisyydestä. Riittävän laaja-alai-
1990: ne annetaan lähiaikoina. Samoin annetaan lähi-     sen ympäristöministeriön perustaminen loisi
1991: aikoina jätteiden käsittelyä koskevat ohjeet.      edellytykset yhtenäisen ympäristölupajärjestel-
1992: Myös kuntien keskusjärjestöt ovat antaneet ja      män aikaansaamiselle.
1993: antavat kunnille ohjeita jätehuollon järjestämi-
1994:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1982
1995: 
1996:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
1997: 4                                            1982 vp.
1998: 
1999: 
2000: 
2001: 
2002:                            Till Riksdagens Herr Talman
2003: 
2004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        länsstyrelsen, trädde i kraft 1. 4. 1981. För
2005: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sådan behandling av problemavfall som be-
2006: nr 936 av den 18 maj 1982 till vederbörande         drivits före lagens ikraftträdande skulle be-
2007: medlem av statsrådet översänt avsktift av föl-      handlingstillstånd sökas före 1. 10. 19~1 och
2008: jande av rlksdagsman Nikkilä m. fl. underteck-      verksamheten bringas att uppfylla villkoren i
2009: nade spörsmål nr 210:                               lagen inom en i tillståndsbeslutet fastställd tid.
2010:                                                        Utan tillstånd får enligt 23 § 2 mom. lagen
2011:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      om avfallshantering dock behandlas problem-
2012:        ta för att förenhetliga de handläggnings-    avfall som uppkommit i den egna verksamheten
2013:        direktiv som skall tillämpas då i lagen      ävensom annorstädes uppkommet problem-
2014:        om avfallshantering förutsatt tillstånd      avfall, om behandlingen därav utgör endast en
2015:        för behandling av problemavfall be-          ringa del av behandlingen av det egna problem-
2016:        viljas?                                      avfallet ellet av användningcn av ämnen som
2017:                                                     matsvarat problemavfall. Verksamhet som inte
2018:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      berörs av systemet med behandlingstillstånd
2019: samt anföra följande:                               övervakas bl.a. med hjälp av i 21 § lagen om
2020:     Grundandet av behandlingsanläggningar för       avfallshantering förutsatta planer för anordnan-
2021: problemavfall och övervakningen av verksam-         de av fastighets avfallshantering. Enligt minis-
2022: heten vid anläggningarna regleras i huvudsak        teriets för inrikesärendena beslut (577 /79)
2023: genom avfallshanterings-, hälsovårds- och vat-      skall planen föreläggas länsstyrelsen för god-
2024: tenlagstiftningen. Därtill kan allmänt tillämpas    kännande, om avfall behandlas ellet är avsett
2025: stadgandena bl. a. i byggnadslagen och lagen        att behandlas på avstjälpningsplats ellet i av-
2026: om gifter samt i den luftvårdslagstiftning som      fallsbehandlingsanläggning som är i fastighets-
2027: träder i kraft 1. 10. 1982. I alla ovan nämnda      innehavarens besittning, ellet om problemavfall
2028: författningar ingår tillstånds-, plane- ellet an-   lagras ellet är avsett att lagras inom fastigheten
2029: mälningsförfaranden, vilkas syfte är att syn-       fortlöpande under längre tid än ett år.
2030: punkter som gäller hälsan och miljövården be-          Länsstyrelsen har sålunda en central ställning
2031: aktas. Tillstånds- och övervakningsmyndigheter      i den övervakning av behandlingen av problem-
2032: är bl.a. kommunernas avfallshanteringsmyndig-       avfall som grundar sig på lagen om avfalls-
2033: het, hälsovårdsnämnden, byggnadsnämnden,            hantering. Länsstyrelsen är den myndighet som
2034: vattendistriktets vattenbyrå, länsstyrelsen och     beviljar behandlingstillstånd och som i regel
2035: Tekniska inspektoratet.                             också godkänner avfallshanteringsplanerna för
2036:     Till lagen om avfallshantering (673/78)         behandling av problemavfall, ty behandlingen
2037: fogades genom en ändring 13. 2. 1981 (117 /         av problemavfall är i allmänhet förknippad
2038: 81) stadganden om de principer och tillväga-        med långvarig lagring av avfallet. För hand-
2039: gångssätt som skall iakttas då behandling av        havandet av denna viktiga uppgift, som kräver
2040: problemavfall anordnas. Enligt 23 § 1 mom.          sakkunskap, har inrikesministeriet föreslagit att
2041: lagen om avfallshantering får problemavfall         länsstyrelsernas resurser borde ökas.
2042: inte i och för oskadliggörande behandlas utan          På kommunens avfallshanteringsmyndighet
2043: tillstånd av ministeriet för inrikesärendena        ankommer att allmänt ombesörja övervakningen
2044:  ( behandlingstillstånd) . Lagändringen och mot-    på det lokala planet av behandlingen av prob-
2045: svarande ändring av förordningen om avfalls-        lemavfall. Kommunens avfallshanteringsmyndig-
2046: hantering (118/81), i vilken ingår mycket           het skall även vid behov införskaffa utlåtanden
2047: detaljerade stadganden om tillståndsförfarandet     om avfallshanteringsplanerna av hälsovårds-
2048: och genom viiken behörigheten överfördes på         nämnden och av vattendistriktets vattenbyrå,
2049:                                             N:o 210                                               5
2050: 
2051: avge sitt eget utlåtande samt tillställa planen   nisationer har givit och kommer att ge kom-
2052: jämte utlåtanden länsstyrelsen för godkännande.   munerna anvisningar om anordnandet av av-
2053: För dessa uppgifter samt för anordnande och       fallshantering. Kommunorganisationerna har
2054: övervakning av avfallshanteringen skulle även     därtill anordnat utbildningstillfällen för de per·
2055: kommunerna behöva ytterligare resurser.           soner som ansvarar för kommunernas avfalls··
2056:     Lagen och förordningen om avfallshantering    hantering.
2057: samt de med stöd av dessa utfärdade bestäm-          Inrikesministeriets ovan avsedda anvisningar
2058: melserna utgör numera ett omfattande och          om anordnande och övervakning av avfalls-
2059: mångsidigt lagstiftningskomplex. Inrikesminis-    hantering, som är avsedda för länsstyrelserna,
2060: teriet har därför ansett det nödvändigt att ut-   kommunstyrelserna och kommunernas avfalls-
2061: arbeta allmänna anvisningar som preciserar        hanteringsmyndigheter, förtydligar förfarandet,
2062: stadgandena. Anvisningar om avfallstransport      men med deras hjälp kan man naturligtvis inte
2063: utfärdades 5.5.1982. Anvisningar om de plane-,    avhjälpa den administrativa komplexitet och
2064: tillstånds- och anmälningsförfaranden som avses   byråkrati som beror på den splittrade miljö-
2065: i lagen om avfallshantering finslipas för när-    förvaltningen och oenhetligheten i tillstånds·
2066: varande på basen av utlåtanden och de kommer      systemet. Grundandet av ett tillräckligt om-
2067: att ges inom en nära framtid. Likaså kommer       fattande miljöministerium skulle skapa förut·
2068: man snart att utfärda anvisningar om avfalls-     sättningar för ett enhetligt system för tillstånd
2069: behandlingen. Ä ven kommunernas centralorga-      som gäller miljön.
2070:      Helsingfors den 18 juni 1982
2071: 
2072:                                                       Minister för inrikesärendena Matti Ahde
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 
2077: 088200684B
2078:                                                 1982 vp.
2079: 
2080: Kirjallinen kysymys n:o 211
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                                    Tuomaala ym.: Turkistarhauselinkeinon kehittämistoimikunnan
2086:                                       asettamisesta
2087: 
2088: 
2089:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2090: 
2091:    Turkistarhauksen merkitys maamme talou-             syytä vastedeskin huolellisesti valvoa, etteivät
2092: dessa on jatkuvasti kasvanut. Tänä vuonna suo-         turkistarhauksen ulkopuolisten pääomasijoitta-
2093: malaisten tarhaturkisten viennin arvo nousee           jien ns. teollisuustarhat pääse aiheuttamaan
2094: jo 1,2 miljardiin markkaan, noin kolmannek-            perhetarhaukselle (esim. sen rehuhuollolle) tar-
2095: seen esim. selluloosan viennistä. Suomi tuottaa        peettomia vaikeuksia.
2096: jo 70% koko maailman ketunnahkatuotoksesta                 Myös neuvonta-, koulutus-, tutkimus- ja tuo-
2097: ja 20% minkinnahkatuotoksesta. Maamme tar-             tekehitysasioissa on monia ongelmia. Niitä ei
2098: haturkiksista 85 % tuotetaan Vaasan läänissä           ole omiaan helpottamaan esim. se, että valtion
2099: ja maamme yli 5 500 turkistarhasta 5 000 si-           tämän vuoden budjetissa on turkistarhauksen
2100: jaitsee Vaasan läänin alueella.                        tukemiseen varattu vain 350 000 mk ja turkis-
2101:     Turkistarhauselinkeino työllistää suoranai-        eläintutkimukseen 450 000 mk. Edellä mai-
2102: sesti jo 20 000 henkeä. Tällä hetkellä suoma-          nittu määräraha on vain runsas kymmenesosa
2103: lainen tutkiselinkeino valmistautuu uuteen mer-        siitä, mitä valtio panostaa muiden vastaavien
2104: kittävään haasteeseen, kun turkishuutokauppo-          elinkeinojen kehittämiseen.
2105: jen pito siirretään Tanskasta Suomeen (Van-                Turkistarhaajien eläkeasia on niin ikään edel-
2106: taan Fur Centeriin) 1983.                              leen hoitamatta, vaikka asiaa tutkineen toimi-
2107:     Turkistarhauselinkeinon asema tuli suhteessa       kunnan ehdotukset lienevät jo valmiina.
2108: muihin elinkeinoihin aiempaa tasapuolisem-
2109: maksi, kun myös sen piirissä toteutettiin suh-             Turkistarhauksen rehun käyttöön liittyy
2110: dannevarausjärjestelmä. Kun elinkeino on erit-         useita ongelmia. Niistä päällimmäisenä voidaan
2111: täin suhdanneherkkä, voidaan tuloksen tasaa-           pitää sitä, että turkiseläinrehun kotimaisuusaste
2112: misen mahdollisuutta pitkällä aikavälillä pitää        on vain hieman yli 50 %, joten ulkomaisille
2113: varsin tärkeänä.                                       raaka-aineen toimittajille menevät maksut ovat
2114:     Tutkiselinkeinolla on kuitenkin myös monia         jopa 25 % ulkomaille myytävien nahkojen ko-
2115: ongelmia. Pienten tarhaajien taholta on jatku-         konaisarvosta.
2116: vasti tunnettu pelkoa ns. teollisuusmaisen tar-           Maamme turkistarhaajat olisivat kiinnostu-
2117: hauksen mahdollisen hallitsemattoman kasvun            neita lisäämään rehujen kotimaisuusastetta siir-
2118: vuoksi. Pelkoa on tunnettu varsinkin rehuhuol-         tymällä kotimaisen kvarkin eli juustomassan
2119: lon toimivuuden kannalta.                              käyttöön. Kvarkilla on todettu olevan suo-
2120:     Asiaa tilastollisesti tarkastellen pelko on kui-   tuisa vaikutus turkiseläinten kasvuun sekä tur-
2121:  tenkin ainakin tällä hetkellä osittain aihee-         kin laatuun ja väriin. Lähinnä kvarkin korkei-
2122:  tonta. Vuosina 1977-81 näet alle 1 000 nahan          den valmistuskustannusten vuoksi ei toistai-
2123:  tarhoissa tuotannon kasvu oli 55,1 %-61,9%            seksi ole päästy sen laajamittaiseen käyttöön.
2124:  vuodessa, kun se 3 001-10 000 nahan tar-                 Ottaen huomioon turkistarhauksen huomat-
2125:  hoissa oli 8,7 %-13,4 % ja yli 10 000 nahan           tava taloudellinen ja työllistävä vaikutus olisi
2126:  tarhoissa 2,3 %-12,8 %. Tuntuva poikkeus              tarpeen kiireellisesti perustaa turkistarhauselin-
2127: oli tarhausvuosi 197 6-77, jolloin kasvu alle          keinon ja valtion yhteinen turkistarhauksen
2128:  1 000 nahan tarhoissa oli 79,2 % ja yli               kehittämistoimikunta, jonka tehtävänä olisi seu-
2129:  10 000 nahan tarhoissa 37,7 %.                        rata kiinteästi alan kehitykseen liittyviä ongel-
2130:     Sitä vastoin, kun otetaan huomioon tarhauk-        mia ja tehdä niiden ratkaisemiseen tähtääviä
2131:  sen merkitys nimenomaan perhetarhoissa, on            parannusehdotuksia.
2132: 088200670W
2133: 2                                            19'82 vp.
2134: 
2135:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-            Milloin Hallitus aikoo perustaa yh-
2136: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-          teistyössä turkistarhauselinkeinon kanssa
2137: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi          turkistarhauksen      kehittämistoimikun-
2138: seuraavan kysymyksen:                                    nan?
2139:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
2140: 
2141:               Juhani Tuomaala                                Ole Norrback
2142:                                               N~o 2.11                                               3
2143: 
2144: 
2145: 
2146: 
2147:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2148: 
2149:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Turkiseläinelinkeinon voimakas kasvu on
2150: mainitussa tarkoituksessa Te-, Herra Puhemies,       tuonut mukanaan myöskin ongelmia. Esimerk.
2151: olette toukokuun 18 päivänä 1982 päivätyn            keinä näistä mainittakoon tarhaukseen liittyvät
2152: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rehuhuo1to- ja ympäristökysymykset sekä koko
2153: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       elinkeinoon liittyvät työllisyys-, rahoitus~, tuot-
2154: edustaja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kir-         teiden markkinointi- sekä tuotteiden jatkojalos"
2155: jallisesta. kysymyksestä n:o 211:                    tuskysymykset. Mm. näihin kysymyksiin jou-
2156:                                                     tuu elinkeino omassa suunnittelussaan sekä alan
2157:           Milloin Hallitus aikoo perustaa yh-       neuvonta ja myöskin valtiovalta elinkeinon
2158:        teistyössä turkista.rhauselinkeinon kanssa   suunnittelua ohjatessaan ottamaan jatkuvasti
2159:        turkistarhauksen       kehittämistoimikun-   kantaa.
2160:        nan?                                             Turkistarhauselinkeinon ja valtion ao. viran-
2161:                                                     omaisten keskeisissä neuvotteluissa on viime
2162:    V astauksemt kys,ymykseen esitän kunnioitta-     aikoina ollut esillä elinkeinon kehittämiseen
2163: vasti seuraavaa:                                    liittyvien suuntaviivojen selvittäminen. Eräs
2164:    Turkiseläinelinkeino on viime vuosina kehit-     mahdollisuus ko. selvitystyön suorittamiseen on
2165: tynyt maassrunme varsin voimakkaasti. Elin-         juuri eri tahojen edustajista muodostettavan
2166: keino työllistää suoranaisesti jo 20 000 hen-       toimikunnan asettaminen, jollaiseen kysymyk"
2167: kilöä ja tarhatutkisten viennin arvo nousee          sessä on viitattu. Asia on maa- ja metsätalous-
2168: 1 200 miljoonaan markkaan.                          ministeriössä parhaillaan valmisteltavana.
2169:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1982
2170: 
2171:                                                                      Ministeri Jarmo Wahlström
2172: 4                                           1982 vp.
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                           TilLRiksdag~ns            Herr Taltnan
2178: 
2179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       må nämnas frågor rörande ·foderförsörjning och
2180: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          miljö i anslutning tili farmningen samt ärenden
2181: vdse av den 18 maj 1982 tili vederbörande          rörande sysselsättning, finansiering, marknads-
2182: medlem av ·statsrådet översänt avskrift av föl-    föring av prodt:~kter och vidareförädling av pro-
2183: jande av riksdagsman Tuomaala m.fl. under-         dukter som är anslutna tili hela näringen. Nä-
2184: tecknade ·spörsmål nr 211:                         ringen får lov ätt i sin egen planläggning fort-
2185:                                                    löpande ta ställning tili bl.a. dessa ftågor och
2186:          ·När ämnar Regeringen i samråd med        detsamma gäller rådgivningen inom ·branschen
2187:        pälsfarmningsnäringen tilisätta en kom-     liksom · även statsmakten vid styrningen av
2188:        mission för utvecklande av pälsfarm-        planeringen av näringen.
2189:        ningen?                                        Vid de förhandlingar som fötts mellan päls-
2190:                                                    farmningsnäringen och respektive statens myn-
2191:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-.       digheter har under sen.aste tid utredande av
2192: samt anföra följande:                              riktlinjer i anslutning tili utvecklande av nä-
2193:  . Pälsfarmningsnäringen i vårt land har under     ringen varit uppe till behandling. En möjlighet
2194: de senaste åren .utvecklats tämligen starkt. Nä-   att utföra ifrågavarande utredningsarbete är
2195: ringen sysselsätter redan direkt 20 000 perso-      just tillsättartdet av en kommission som skulle
2196: ner och värdet på ·exporten av pälsverk från       bildas av företrädare för olika instanser, såsom
2197: farmningen uppgår till 1 200 milj. mark.           det antyds i spörsmålet. Frågan är som bäst
2198:    Pälsfarmningsnäringens starka utveckling har    under beredning i jord- och skogsbruksministe-
2199: också medfört problem. Som exempel på dessa        riet.
2200:      Helsingfors den 15 juni 1982
2201: 
2202:                                                                      Minister Jarmo Wahlström
2203:                                              1982 vp.
2204: 
2205: Kirjallinen kysymys n:o 212
2206: 
2207: 
2208: 
2209: 
2210:                                  Lattula: Raahen ammattikoulussa järjestetyn itsenäisyyspäivän
2211:                                     juhlan puheista
2212: 
2213: 
2214:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2215: 
2216:    Raahen ammattikoulun rehtorin suostumuk-         ovat todellisia rauhanpuolustajia, jotka toivo-
2217: sella järjesti Raahen Sotaveteraanit ry itsenäi-    vat- kehottaen nuorisaakin niin tekemään-
2218: syysjuhlan Raahen ammattikoulussa 4. 12. 1981.      ettei Suomen kansa enää koskaan joutuisi so-
2219: Juhlan puheissa kerrottiin itsenäisyytemme ajan     taan.
2220: historiaan kuuluvia tosiasioita. Näiden puhei-         Ammattikasvatushallituksen ehdoton lausu-
2221: den vuoksi on tehty 11. 12. 1981 kirjallinen        ma tuntuu kummalliselta erityisesti siitä syystä,
2222: eduskuntakysely n:o 494. Siihen annetussa vas-      ettei sillä ole ollut puheiden pitäjien kertoman
2223: tauksessa todetaan ammattikasvatushallituksen       mukaan käytettävissään ko. puheita.
2224: selvityksen perusteella, että ko. juhlassa on me-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2225: netelty virallisen ulkopolitiikkamme vastaisesti,   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2226: poikettu yleisesti hyväksytyistä yhteiskunnalli-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2227: sista käyttäytymisnormeista ja totutuista itse-     vaksi seuraavan kysymyksen:
2228: näisyyspäivän viettotavoista.
2229:    Edellä mainitun eduskuntakyselyn vastauk-                  Katsooko Hallitus perustaneensa vas-
2230: sen johdosta ovat juhlan puheiden pitäjät jou-             tauksensa Raahen ammattikoulun itse-
2231: tuneet tapahtumasta kertoneiden lehtimiesten               näisyyspäivän juhlan sisältöä koskevaan
2232: vuoksi ikävällä tavalla outoon valoon. On an-              kysymykseen riittäviin tosiasioihin, kun
2233: nettu sellainen käsitys kuin he olisivat esiinty-          Hallituksella ei liene ollut käytettävis-
2234: neet sotahenkisesti ja rauhantyötä halveksien.             sään ko. juhlassa esitettyjen puheiden
2235: Tässä on tapahtunut täydellinen väärinkäsitys.             sisältöä, ja mihin toimenpiteisiin Halli-
2236:  Eiväthän kyseiset puhujat, Raahen sotaveteraa-            tus mahdollisesti aikoo ryhtyä asian sel-
2237: nien edustajat, varmasti ihannoi sotaa. Hehän              vittämiseksi oikeudenmukaisella tavalla?
2238:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
2239: 
2240:                                            Eero Lattula
2241: 
2242: 
2243: 
2244: 
2245: 0882007062
2246: 2                                           1982 vp.
2247: 
2248: 
2249: 
2250: 
2251:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2252: 
2253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         sa, perustui tapahtumia koskevin osin ammatti-
2254: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    kasvatushallituksen asiasta antamaan selvityk-
2255: mies, olette 18 päivänä toukokuuta 1982 päi-       seen. Ammattikasvatushallituksen selvitys pe-
2256: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      rustui asianomaisten oppilaitosten rehtorien se-
2257: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lontekoihin. Selvityksestä kuten myös hallituk-
2258: kansanedustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjal-    sen vastauksesta käy ilmi, että kansanedustaja
2259: lisesta kysymyksestä n:o 212:                      Lattulan kysymyksessä mainitun oppilaitoksen
2260:                                                    johtokunta oli niin ikään päätynyt asiassa sa-
2261:           Katsooko Hallitus perustaneensa vas-     mansuuntaiseen johtopäätökseen. Näin ollen
2262:        tauksensa Raahen ammattikoulun itse-        hallitus katsoo, ettei ole aihetta epäillä, etteikö
2263:        näisyyspäivän juhlan sisältöä koskevaan     hallituksen vastaus kansanedustaja Niskasen ky-
2264:        kysymykseen riittäviin tosiasioihin, kun    symykseen perustu tosiasioihin.
2265:        Hallituksella ei liene ollut käytettävis-      Vastauksessaan kansanedustaja Niskasen ky-
2266:        sään ko. juhlassa esitettyjen puheiden      symykseen hallitus totesi ryhtyvänsä toimenpi-
2267:        sisältöä, ja mihin toimenpiteisiin Halli-   teisiin ohjeiden antamiseksi ammatillisille oppi-
2268:        tus mahdollisesti aikoo ryhtyä asian sel-   laitoksille itsenäisyyspäivien juhlien järjestämi-
2269:        vittämiseksi oikeudenmukaisella tavalla?    sestä. Opetusministeriö on 8. 2. 1982 kehot-
2270:                                                    tanut ammattikasvatushallitusta ryhtymään tar-
2271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      koitettujen ohjeiden valmisteluun.
2272: vasti seuraavaa:                                      Kansanedustaja Lattulan kysymyksessä mai-
2273:    Hallituksen 25. 1. 1982 antama vastaus kan-     nitun oppilaitoksen viime itsenäisyyspäivän juh-
2274: sanedustaja Niskasen kirjalliseen kysymykseen      la tulisi hallituksen käsityksen mukaan katsoa
2275: n:o 494, joka liittyi itsenäisyyspäivän juhlien    loppuun käsitellyksi asiaksi.
2276: viettoon kahdessa ammatillisessa oppilaitokses-
2277:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1982
2278: 
2279:                                                                  Opetusministeri Kalevi Kivistö
2280:                                             N:o 212                                              3
2281: 
2282: 
2283: 
2284: 
2285:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2286: 
2287:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      styrelsens utredning av frågan. Yrkesutbild-
2288: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       ningsstyrelsens redogörelse är baserad på de re-
2289: se av den 18 maj 1982 tili vederbörande med-       dogörelser rektorerna vid ifrågavarande yrkes-
2290: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    skolor avgivit i frågan. Ur utredningen liksom
2291: av riksdagsman Lattula undertecknade spörsmål      också ur regeringens svar framgår att den av
2292: nr 212:                                            riksdagsledamot Lattula i spörsmålet nämnda
2293:                                                    styrelsen vid yrkesskolan också kommit tili en
2294:           Anser Regeringen att svaret på spörs-    likartad slutsats i frågan. Sålunda anser rege-
2295:        målet angående innehållet i självständig-   ringen att det inte finns skäl att betvivla att
2296:        hetsdagens fest vid Brahestad yrkessko-     regeringens svar på riksdagsledamot Niskanens
2297:        la är baserat på tiliräckliga fakta, då     spörsmål inte skulle vara baserad på fakta.
2298:        Regeringen inte torde ha haft tili sitt        I sitt svar till riksdagsledamot Niskanens
2299:        förfogande talen framförda vid ifråga-      spörsmål konstaterade regeringen att den kom-
2300:        varande fest, och vilka åtgärder ämnar      mer att vidta åtgärder beträffande avgivande
2301:        Regeringen eventuellt vidta för att ut-     av anvisningar åt yrkesläroanstalter om anord-
2302:        reda frågan på ett rättmätigt sätt?         nande av självständighetsfester. Undervisnings-
2303:                                                    ministeriet har den 8. 2. 1982 uppmanat yrkes-
2304:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utbildningsstyrelsen att inleda utarbetandet av
2305: samt framföra följande:                            avsedda anvisningar.
2306:    Regeringens svar från den 25. 1. 1982 på           Enligt regeringens mening borde frågan om
2307: riksdagsledamot Niskanens spörsmål nr 494          självständighetsfesten vid den av riksdagsleda-
2308: viiken gäller firandet av självständighetsfester   mot Lattula i spörsmålet nämnda yrkesskola
2309: vid två yrkesskolor, är vad beträffar de inträf-   anses slutbehandlad.
2310: fade händelserna baserad på yrkesutbildnings-
2311:      Helsingfors den 25 juni 1982
2312: 
2313:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
2314:                                               1982 vp.
2315: 
2316: Kirjallinen kysymys n:o 213
2317: 
2318: 
2319: 
2320: 
2321:                                   Kortesalmi: Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän-Loukusan maan-
2322:                                      tien rakentamisesta
2323: 
2324: 
2325:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2326: 
2327:    Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat jo        seksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia, kos-
2328: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota      ka tie palvelisi yleishyödyllisenä liikenneväy-
2329: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara-          länä useita pitäjiä.
2330: Kouva-Kylmälä-Loukusa. Jo vuonna 1951                   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2331: on jopa eduskuntakin hyväksynyt ponnen tuon          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2332: tien rakentamisesta.                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2333:    Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2334: niemen maantiehen Mäntyharjun kohdalta ja
2335: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riit-
2336: sekä Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-                  tävän määrärahan ottamiseksi valtion
2337: Posion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys-                vuoden 1982 lisämenoarvioon tai vuo-
2338: tien pitäjien väliselle liikenteelle sekä myös              den 1983 tulo- ja menoarvioon Jäkälä-
2339: Oulun-Kuusamon maantieltä pohjoiseen suun-                  vaaran-Kouvan-Kylmälän-Loukusan
2340: tautuvatie liikenteelle, joten tie täyttää tielain          maantien rakentamisen aloittamiseksi
2341: maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti               Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa
2342: nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajankohtai-            ja siten eduskunnan jo v. 1951 hyväk-
2343:                                                             symän päätöksen toteuttamiseksi?
2344:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982
2345: 
2346:                                         J. Juhani Kortesalmi
2347: 
2348: 
2349: 
2350: 
2351: 088200685C
2352: 2                                           1982 vp.
2353: 
2354: 
2355: 
2356: 
2357:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2358: 
2359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tamiseksi on tehty v. 1953. Tie- ja vesiraken-
2360: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     nuslaitoksessa on laadittu suunnitelma tien ra-
2361: hemies, lähettänyt 18 päivänä toukokuuta 1982      kentamiseksi paikallistienä. Liikenneministeriö
2362: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston        on vahvistanut suunnitelman 8. 3. 1974 sekä
2363: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jatkanut vahvistamispäätöksen voimassaoloaikaa
2364: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta     30. 11. 1978 vuoden 1982 loppuun saakka.
2365: kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:                   Tien tarpeellisuutta perusteltiin aikanaan
2366:                                                    Mustavaaran kaivoksen työmatkaliikenteellä,
2367:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riit-    kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan.
2368:        tävän määrärahan ottamiseksi valtion        Hanketta ei kuitenkaan silloin toteutettu, kos-
2369:        vuoden 1982 lisämenoarvioon tai vuo-        ka tienpidon rahoituksen suuntaamista jo ole-
2370:        den 1983 tulo- ja menoarvioon Jäkälä-       massa olevan tiestön parantamiseen Pudasjär-
2371:        vaaran-Kouvan-Kylmälän-Loukusan             ven, Taivalkosken ja Kuusamon alueella pidet-
2372:        maantien rakentamisen aloittamiseksi        tiin perustellumpana. Näin Loukusan-Kouvan
2373:        Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa        uusi tie on vieläkin rakentamatta.
2374:        ja siten eduskunnan jo v. 1951 hyväk-          Sittemmin on tehty päätös Mustavaaran kai-
2375:        symän päätöksen toteuttamiseksi?            vostoiminnan lopettamisesta kannattamattoma-
2376:                                                    na. Näin on poistunut eräs tärkeimmistä perus-
2377:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teista Loukusan-Kouvan tien rakentamiseksi.
2378: vasti seuraavaa:                                      Toisaalta Pudasjärvellä sijaitsevan lso-Syöt-
2379:    Kysymyksessä tarkoitettu tiejakso koostuu       teen matkailutoimintojen kehittäminen muut-
2380: seuraavista tieosuuksista:                         taa alueen liikennetarpeita. Tämän vuoksi tie-
2381:    - Jäkälävaara-Kouva on osa Sarajärven-          ja vesirakennuslaitoksessa parhaillaan selvite-
2382: Kouvan paikallistiestä n:o 18835 ja sen pituus     tään, minkälaisia tienpitotoimenpiteitä on tar-
2383: on 8,2 km,                                         peen lähivuosina toteuttaa Iso-Syötteen ja
2384:    - Kouvan-Kylmälän välinen osuus on ra-          Taivalkosken välisten liikenneyhteyksien paran-
2385: kentamatta. Tällä välillä ei ole asutusta. Ties-   tamiseksi. Kysymykseen saattaa tulla myös
2386: tön osuus on n. 8 km,                              uuden tieyhteyden rakentaminen Taivalkosken
2387:    - Kylmälän-Loukusan välinen osuus on            suuntaan. Tältä osin asia ratkeaa lähivuosina.
2388: yksityistietä, jonka pituus on 9,5 km ja joka      Määrärahojen ottaminen jo kuluvan tai ensi
2389: saa yksityistielain mukaista valtionapua 66 %      vuoden menoarvioon on kuitenkin vielä ennen-
2390:    Aloite Loukusan-Kouvan maantien raken-          aikaista.
2391:      Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1982
2392: 
2393:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
2394:                                             N:o 213                                               3
2395: 
2396: 
2397: 
2398: 
2399:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2400: 
2401:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsord-              En motion om anläggande av landsväg
2402: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         mellan Loukusa och Kouva inlämnades år
2403: skrivelse av den 18 maj 1982 tili vederbörande     1953. Vid väg- och vattenbyggnadsverket har
2404: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     uppgjorts en pian enligt viiken vägen skall bli
2405: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-      bygdeväg. Trafikministeriet har fastställt planen
2406: dertecknade spörsmål nr 213:                       8. 3. 1974 samt 30. 11. 1978 förlängt sagda
2407:                                                    besluts giltighetstid till slutet av år 1982.
2408:           Har Regeringen för avsikt att vidta         Behovet av denna väg motiverades i tiden
2409:        åtgärder för att ett tillräckligt stort     med arbetsresorna tili gruvan i Mustavaara.
2410:        anslag i tilläggsbudgeten för år 1982       Detta har även konstaterats i spörsmålets mo-
2411:        eller i statsförslaget för år 1983 reser-   tivering. Projektet förverkligades dock inte ef-
2412:        veras så att arbetena på landsvägen Jä-     tersom det ansågs vara mera moitverat att
2413:        kälävaara-Kouva-Kylmälä-Loukusa i           styra resurserna för väghållningen tili att för-
2414:        Pudasjärvi och Taivalkoski kommuner         bättra vägarna i Pudasjärvi, Taivalkoski och
2415:        kan inledas och riksdagens beslut från      Kuusamo. Den nya vägen mellan Loukusa och
2416:        år 1951 förverkligas?                       Kouva har alltså ännu inte anlagts.
2417:                                                       Gruvdriften i Mustavaara har sedermera
2418:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      upphört på grund av olönsamhet. Sålunda har
2419: samt anföra följande:                              ett av de viktigaste skälen för byggandet av
2420:    Det i spörsmålet avsedda vägavsnittet består    väg mellan Loukusa och Kouva försvunnit.
2421: av följande vägandelar:                               A andra sidan har utvecklandet av turismen
2422:    - Sträckan mellan Jäkälävaara och Kouva         i Iso-Syöte, i Pudasjärvi ändrat trafikbehovet
2423: är en del av bygdeväg nr 18835 mellan Sara-        i området. Av denna anledning utreder man
2424: järvi och Kouva och dess längd är 8,2 km,          som bäst vid väg- och vattenbyggnadsverket
2425:    - sträckan mellan Kouva och Kylmälä har         vilka väghållningsåtgärder som borde genom-
2426: ännu inte byggts. På denna sträcka finns ingen     föras de närmaste åren för att förbättra trafik-
2427: bosättning och den är ca 8 km,                     förbind~lserna mellan Iso-Syöte och T aivalkos-
2428:    - sträckan mellan Kylmälä och Loukusa är        ki. Tili denna del fattas ett avgörande under
2429: enskild väg, som är 9,5 km lång och som er-        de närmaste åren. Det är dock ännu för tidigt
2430: håller 66 % i statsbidrag enligt lagen om          att reservera anslag redan i budgeten för inne-
2431: enskilda vägar.                                    varande år ellet nästa år.
2432:      Helsingfors den 15 juni 1982
2433: 
2434:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
2435:                                                 1982 vp.
2436: 
2437: Kirjallinen kysymys n:o 214
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442:                                    Ursin: Kotimaisten näytelmätekstien tuotannon ja jakelun edistä-
2443:                                       misestä
2444: 
2445: 
2446:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2447: 
2448:    Kotimaisen näytelmätuotannon edistäminen,           jestötehtävien ohessa henkilökunnalla, johon
2449: levittäminen ja saatavilla pito on jäänyt Suo-         kuuluu kolme kokopäivätoimista ja yksi puoli-
2450: men Näytelmäkirjailijaliiton tehtäväksi. Kus-          päivätoimineo virkailija.
2451: tantajien lopetettua kannattamattomana näytel-            On oletettavissa, että kuluvan vuoden toi-
2452: mien kustantamisen laajemmassa määrin jo pa-           minta-avustus Suomen Näytelmäkirjailijaliitolle
2453: rikymmentä vuotta sitten on mainitun liiton            riittää kattamaan ainoastaan järjestötoiminnan.
2454: tehtäväksi jäänyt huolehtiminen siitä, että koti-      Olemassa oleva uhka siitä, että jo usean vuo-
2455: maisia näytelmätekstejä on teattereiden, harras-       den jatkunut tappiollinen näytelmien lainaus-
2456: tajateattereiden, tutkijoiden ja yleisön saata-        toiminta jouduttaisiin lopettamaan, olisi kult-
2457: villa.                                                 tuuripoliittinen taka-askel.
2458:     Suomen Näytelmäkirjailijaliiton suorittamasta         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2459:  näytelmien monistamisesta ja lainauksesta ai-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2460: heutuneet kulut olivat vuonna 1981 yhteensä            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2461:  yli 154 000 markkaa. Kun näytelmiä on toimi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2462:  tettu harjoituskäyttöön esimerkiksi teattereille,
2463:  harrastajille ja kouluihin, on niistä peritty osit-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2464:  tainen, alle omakustannushintainen korvaus.                  siin, jotta jo ensi vuoden tulo- ja meno-
2465:  Monisteiden myyntitulot olivat vuonna 1981                   arviota laadittaessa helpotettaisiin koti-
2466:  vajaat 66 000 markkaa. Näytelmien monistus-                  maisten näytelmätekstien saatavuuson-
2467:  ja lainaustoiminta on tehty liiton muiden jär-               gelmaa?
2468:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
2469: 
2470:                                               Martti Ursin
2471: 
2472: 
2473: 
2474: 
2475:  0882007073
2476: 2                                            1982 vp.
2477: 
2478: 
2479: 
2480: 
2481:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2482: 
2483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Näytelmätekstien välittäminen on osa Suo-
2484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       men Näytelmäkirjailijaliitto ry:n toimintaa, jota
2485: olette kirjeellänne 21 päivältä toukokuuta 1982     opetusministeriö tukee yhdistyksen toimintaa
2486: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       varten vuosittain myönnettävän valtionavus-
2487: nen vastattavaksi kansanedustaja Martti Ur-         tuksen puitteissa. Opetusministeriö on lisäksi
2488: sinin tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen     vuonna 1981 helpottanut yhdistyksen tällaista
2489: kysymyksen n:o 214:                                 toimintaa uuden kopiointikoneen vuokramenoi-
2490:                                                     hin myönnetyllä erityisvaltionavustuksella.
2491:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry sai valtion-
2492:        siin, jotta jo ensi vuoden tulo- ja meno-    avustuksena toimintaansa varten vuonna 1981
2493:        arviota laadittaessa helpotettaisiin koti-   90 000 mk ja vuonna 1982 100 000 mk. Mi-
2494:        maisten näytelmätekstien saatavuuson-        käli yhdistys hakee lisävaltionavustusta ao. tap-
2495:        gelmaa?                                      piollisen välitystoiminnan menojen peittämi-
2496:                                                     seen vielä vuonna 1982, ministeriö tulee talou-
2497:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      dellisten mahdollisuuksien puitteissa harkitse-
2498: vasti seuraavaa:                                    maan lisävaltionavustuksen myöntämistä tähän
2499:     Kotimaisten näytelmätekstien välitystoiminta    tarkoitukseen. Samalla ministeriö toteaa, että
2500: tapahtuu pääasiallisesti Suomen Näytelmäkirjai-     harkittaessa kirjailijajärjestöjen toimintaa var-
2501: lijaliitto ry:n toimesta. Kuluvan vuoden alussa     ten vuonna 1983 osoitettavan valtionavustus-
2502: yhdistyksen välitettävänä oli 2 438 näytelmää.      määrärahan kokonaismäärää, ministeriö pyrkii
2503: Vuonna 1981 toimitettiin 4 026 näytelmäteks-        ottamaan huomioon myös Suomen Näytelmä-
2504: tiä tutustumista varten vhteensä 67 3 asiak-        kirjailijaliitto ry:n toiminta-avustuksen mahdol-
2505: kaalle.                    .                        lisen lisätarpeen.
2506:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
2507: 
2508:                                                                         Ministeri Kaarina Suonio
2509:                                            N:o 214                                               3
2510: 
2511: 
2512: 
2513: 
2514:                           Tili Riksdagens Hett Talman
2515: 
2516:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     visningsministeriet understöder förbundets verk-
2517: anget har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      samhet inom ramen för de årliga statsunder-
2518: se av den 21 maj 1982 tili vederbörande med-      stöden. Undervisningsministeriet har därtili un-
2519: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   der 1981 understött denna av förbundets upp-
2520: av riksdagsman Martti Ursin undertecknade         gifter genom att bevilja ett specialunderstöd
2521: spörsmål nr 214:                                  för hyreskostnaderna för en ny kopierings-
2522:                                                   maskin.
2523:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder re-         Finlands Dramatikerförbund rf erhöll år
2524:        dan vid utarbetandet av nästa års bud-     1981 90 000 mark och år 1982 100 000 mark
2525:        get för att underlätta tiligången på in-   i statsunderstöd för sin verksamhet. Hall för-
2526:        hemska teaterpjäser?                       bundet i år anhåller om ytterligare understöd
2527:                                                   för att täcka kostnaderna av den förlustbrin-
2528:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     gande förmedlingsverksamheten, kommer mi-
2529: samt framföra följande:                           nisteriet att överväga beviljandet av ytterligare
2530:    Förmedlingen av inhemska teaterpjäser sker     statsunderstöd för detta ändamål inom ramen
2531: huvudsakligen via Finlands Dramatikerförbund      för de ekonomiska förutsättningarna. Likaledes
2532: rf. Under början av detta år hade förbundet       konstaterar ministeriet att då ministeriet över-
2533: 2 438 pjäser för förmedling. Ar 1981 anskaffa-    vägde det totala beloppet för 1983 års stats-
2534: des 4 026 teaterpjäser tili sammanlagt 673        understöd åt författarorganisationerna, försökte
2535: kunder.                                           ministeriet också beakta Finlands Dramatiker-
2536:    Förmedlingen av teaterpjäser ingår i Fin-      förbund rf:s eventuella ytterligare behov av
2537: lands Dramatikerförbunds verksamhet; under-       verksamhetsunderstöd.
2538:      Helsingfors den 23 juni 1982
2539: 
2540:                                                                       Minister Kaarina Suonio
2541:                                             1982 vp.
2542: 
2543: Kirjallinen kysymys n:o 215
2544: 
2545: 
2546: 
2547: 
2548:                                 Korhonen ym.: Rapujen myynnistä saatujen tulojen saattamisesta
2549:                                    verovapaaksi tuloksi
2550: 
2551: 
2552:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2553: 
2554:    Luonnonmarjojen ja sienien myyntitulot ovat    tuksenmukaista saattaa rapujen myynti pyydys-
2555: olleet verovapaata tuloa jo usean vuoden ajan.    täjältä välitysliikkeille tai suoraan kulutukseen
2556: Alan välittäjäliikkeet ovat kokeneet helpotuk-    verovapaaksi tuloksi samaan tapaan kuin sie-
2557: sena keräilytulon verovapauden. Verovapaus on     nien ja marjojenkin kohdalla nykyisin on.
2558: innostanut myös keräilijöitä ahkerampaan työ-     Ratkaisulla ei verotulojen kannalta ole juuri
2559: hön ja toimintaan. Rapujen pyydystäminen ja       minkäänlaista kansantaloudellista merkitystä,
2560: myyminen olisi rinnastettava luonnonmarjojen      mutta sillä saattaisi olla kuitenkin suuri merki-
2561: ja sienien myymiseen. Tällä hetkellä rapujen      tys rapujen pyynnin ja kaupan edistämiseksi.
2562: kauppa on siirtynyt välitysliikkeiltä suureksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2563: osaksi ns. joppareille, jotka pyrkivät välittä-   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2564: mään pyytäjiltä ostetut ravut suoraan kulutuk·    asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
2565: seen ilman verottajan osuutta asiaan. Näin        vaksi seuraavan kysymyksen:
2566: toteavat monet alan välitysliikkeiden edusta-
2567: jat.                                                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2568:    Tämä vaikuttaa osaltaan myös pyyntt-mnos-              siin, että rapujen myynnistä saadut tulot
2569: tukseen. Rapujen kaupan selkeyttämiseksi ja               rinnastettaisiin luonnonmarjojen ja sie-
2570: rapujen pyynnin lisäämiseksi olisi ehkä tarkoi-           nien tavoin verovapaiksi tuloiksi?
2571:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
2572: 
2573:         Erkki Korhonen                Sauli Hautala                 M. Jaatinen
2574:         Pauli Puhakka                 Unto Ruotsalainen             J. Juhani Kortesalmi
2575: 
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 088200693M
2580: 2                                             1982 vp.
2581: 
2582: 
2583: 
2584: 
2585:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2586: 
2587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan parantaa syrjäseudulla elävän väestönosan
2588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimeentulomahdollisuuksia.
2589: olette 21 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn              Marjojen ja sienien poimimisesta saatujen
2590: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tulojen verovapaus poikkeaa omaksutusta ve-
2591: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ropoliittisesta linjasta, jonka mukaan verotuk-
2592: edustaja Korhosen ym. näin kuuluvasta kirjal-        sen tason tulee ensisijassa määräytyä tulojen
2593: lisesta kysymyksestä n:o 215:                        määrän eikä laadun mukaan. Verovapautta
2594:                                                      puoltavia yleisiä syitä pidettiin kuitenkin niin
2595:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       painavina, että tästä periaatteesta katsottiin
2596:        siin, että rapujen myynnistä saadut tulot     voitavan luopua.                         ,
2597:        rinnastettaisiin luonnonmarjojen ja sie-         Koska rapujen pyynti ei kuulu jokamiehenoi-
2598:        nien tavoin verovapaiksi tuloiksi?            keuden piiriin, vaan siihen on oikeus ainoastaan
2599:                                                      rapuvesien omistajalla, se on rinnastettavissa
2600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lähinnä kalastukseen. Näin ollen ravunpyynnis-
2601: vasti seuraavaa:                                     tä saatuja tuloja on tarkoituksenmukaista koh-
2602:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-         della verotuksellisesti samalla tavalla kuin kalas-
2603: mentin 23 kohdan mukaan veronalaiseksi tulok-        tustuloja. Näiden tulojen verovapaus johtaisi
2604: si ei katsota luonnonvaraisten marjojen ja sie-      eriarvoisuuteen kansalaisten kesken, koska
2605: nien poimijan näiden keräilytuotteiden poimin-       pyyntioikeus on rajoitettu. Sen sijaan marjojen
2606: nasta saamaa tuloa, mikäli sitä ei ole pidettä-      ja sienien poimimiseen on mahdollisuus kenellä
2607: vä palkkana.                                         tahansa. Sitä, että rapujen myynnistä saatu
2608:    Edellä mainittujen tulojen säätämisellä vero-     tulo jää usein kontrollivaikeuksien vuoksi ve-
2609: vapaiksi haluttiin varmistaa kansantaloudellises-    rotuksessa ilmoittamatta, ei voida pitää perus-
2610: ti arvokkaiden luonnontuotteiden hyödyntämi-         teena verovapaudelle. Ravunpyynti on myös
2611: nen. Kun marjojen ja sienien laajamittaista          rapukantaamme nähden niin laajamittaista, ettei
2612: poimintaa harjoitetaan erityisesti maamme ke-        rapujen pyynnin tehostamiseksikaan ole tarpeen
2613: hitysalueilla, verovapaudella haluttiin myös osal-   käyttää verotuksellisia keinoja.
2614:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1982
2615: 
2616:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
2617:                                              N:o 215                                               3
2618: 
2619: 
2620: 
2621: 
2622:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2623: 
2624:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      lägna trakter boende befolkningens utkomst-
2625: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      möjligheter.
2626: av den 21 maj 1982 tili vederbörande medlem           Skattefriheten för inkomster av plockning
2627: av statsrådet översänt avskrift av följande av     av bär och svampar avviker från den veder-
2628: riksdagsman Korhonen m. fl. ställda skriftliga     tagna skattepolitiska linje enligt viiken beskatt-
2629: spörsmål nr 215:                                   ningens nivå främst bör bestämmas enligt in-
2630:                                                    komsternas belopp och inte enligt deras art.
2631:           Har Regeringen för avsikt att vidta      De allmänna skäl som talade för skattefrihet
2632:        åtgärder för att inkomsterna av försälj-    ansågs likväl vara så vägande att man ansåg
2633:        ning av kräftor skall bli skattefria lik-   sig kunna frångå denna princip.
2634:        som inkomsterna av försäljning av vilda        Emedan kräftfångst inte ingår i allemansrät-
2635:        bär och svampar?                            ten utan endast ägaren tili kräftvattnen har
2636:                                                    rätt därtill, bör kräftfångst närmast jämställas
2637:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       med fiske. Det är sålunda ändamålsenligt att
2638: anföra följande:                                   i beskattningshänseende behandla inkomster av
2639:    Enligt 22 § 1 mom. 23 punkten lagen om          kräftfångst på samma sätt som inkomster av
2640: skatt på inkomst och förmögenhet anses den         fiske. Skattefrihet för dessa inkomster skulle
2641: inkomst som plockare av vilda bär och svampar      leda tili olikställighet mellan medborgarna,
2642: erhållit vid plockning av dessa inte såsom         emedan fångsträtten är begränsad. Däremot
2643: skattepliktig inkomst, försåvitt inkomsten inte    har vem som helst möjlighet att ploeka bär
2644: är att anse såsom lön.                             och svampar. Den omständigheten att in-
2645:    Genom att stadga om skattefrihet för ovan       komster av försäljning av kräftor ofta på grund
2646: nämnda inkomster har man önskat säkerställa        av kontrollsvårigheter blir odeklarerade kan
2647: utnyttjandet av nationalekonomiskt värdefulla      inte anses vara någon grund för skattefrihet.
2648: naturprodukter. Då bär och svampar plockas         Kräftfångsten är även så omfattande i för-
2649: i stor skala särskilt inom vårt lands utveck-      hållande tili vårt kräftbestånd att beskattnings-
2650: lingsområden, ville man genom skattefriheten       mässiga medel inte heller behöver tillgripas i
2651: även bidra tili att förbättra den i avsides be-    syfte att effektivera fångandet av kräftor.
2652:      Helsingfors den 22 juni 1982
2653: 
2654:                                                                       Minister Mauno Forsman
2655:                                               1982 vp.
2656: 
2657: Kirjallinen kysymys n:o 216
2658: 
2659: 
2660: 
2661: 
2662:                                   P. Puhakka ym.: Posti- ja telelaitoksen Joensuun autovarikon
2663:                                      säilyttämisestä itsenäisenä yksikkönä
2664: 
2665: 
2666:                          Eduskunnan Herra PuhemieheHe
2667: 
2668:    Posti- ja telelaitoksen Joensuun autovarikon      ajoneuvojen siirrosta johtuen. Varikkojen yh-
2669: henkilökunta on saanut tietoonsa, että Joen-         distämisestä on Joensuun ja Kuopion välillä
2670: suun autovarikko aiotaan hallinnollisesti yhdis-     jo aikaisempia kokemuksia 1960-luvun lopulta,
2671: tää Kuopion autovarikkoon. Tällainen suunni-         jolloin Joensuun autojen suuremmat korjaukset
2672: telma on täydellisessä ristiriidassa maamme          suoritettiin Kuopiossa. Erittäin huonojen koke-
2673: ~lueellisten kehittämistoimenpiteitten kanssa.       musten jälkeen siitä oli kuitenkin pakko luo-
2674: Jo yksistään aluepoliittiset näkökohdat huo-         pua. Juuri tämän kokeilun jälkeen ovat olo-
2675: mioon ottaen on posti- ja telelaitoksen Joen-        suhteet Joensuussa ratkaisevasti parantuneet
2676: suun autovarikko pidettävä itsenäisenä yksik-        uuden autovarikon rakentamisen ansiosta.
2677: könä.                                                   Pohjois-Karjala kuuluu vaikeisiin työttö-
2678:    Posti- ja telelaitoksen Joensuun autovarikko      myysalueisiin. Jos Joensuun autovarikko yhdis-
2679: palvelee laajasti koko Pohjois-Karjalan läänin       tettäisiin Kuopion autovarikkoon, olisi sillä
2680: tarpeita. Posti- ja telelaitoksen lisäksi palvelu-   kielteisiä vaikutuksia Joensuun seudun työl-
2681: jen käyttäjiin kuuluvat Joensuun metsä- ja puu-      lisyyteen.
2682: talousopisto, Onkamon metsäkoulu, Joensuun              Posti- ja telelaitoksen Joensuun autovarikkoa
2683: korkeakoulu, Valtionrautatiet ja Pohjois-Karja-      tulee edelleen kehittää niin, että se pystyy en-
2684: lan läänin poliisiautojen huoltopiste sekä           tistä paremmin palvelemaan kaikkia valtion
2685: TVL:n Pohjois-Karjalan piiri. Pohjois-Karja-         laitoksia ja tarvittaessa myös yksityisiä. Val-
2686: lasta on siirretty Nurmeksen ja Lieksan tele-        tion laitosten toimintoja ei tule näivettää, vaan
2687: kaluston korjaus Kuopioon, mikä on osoittau-         niitä tulee parantaa.
2688: tunut epäonnistuneeksi toimenpiteeksi, koska            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2689: televarasto on kuitenkin Joensuussa. Näin ol-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
2690: len niin hallinnollinen kuin toiminnallinenkaan      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2691: keskittäminen ei ole autovarikon palvelujen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2692: käyttäjien kannalta perusteltua.
2693:    Joensuun autovarikon säilyttäminen itsenäi-                 Onko Hallitus tietoinen, että posti-
2694: senä hallinnollisena yksikkönä on sitäkin tar-              ja telelaitos aikoo yhdistää Joensuun
2695: koituksenmukaisempaa, kun otetaan huomioon,                 autovarikon hallinnollisesti Kuopion
2696: että Joensuun autovarikon tilat ovat todella                autovarikkoon, ja jos on,
2697: ajanmukaiset. Ne on otettu käyttöön vuonna                     mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
2698: 1978 ja niissä pystytään suorittamaan kaikki                tai aikoo ryhtyä posti- ja telelaitoksen
2699: autovarikkotoimintaan kuuluvat työt.                        Joensuun autovarikon pitämiseksi hal-
2700:    On ilmeistä, että Joensuun autovarikon yh-               linnollisesti itsenäisenä yksikkönä ja
2701: distämisellä Kuopion autovarikkoon on ajateltu              varikon kehittämiseksi niin, että se
2702: saatavan säästöjä. Tällaisia laskelmia ei kui-              kykenee entistä paremmin ja tehok-
2703: tenkaan ole voitu henkilökunnalle esittää. Jos              kaammin palvelemaan valtion eri lai-
2704: jotain säästöjä syntyisi, niin toisaalta kustan-            toksia?
2705: nukset lisääntyisivät matkakustannuksista ja
2706:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
2707: 
2708:          Pauli Puhakka                  Markku Kauppinen               Mauri Vänskä
2709:          Matti Puhakka                  Erkki Korhonen                 Lea Sutinen
2710: 088200688F
2711: 2                                           1982 vp.
2712: 
2713: 
2714: 
2715: 
2716:                         Eduskunnan Herra Puhemieheiie
2717: 
2718:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentissa      Joensuun autovarikko on posti- ja telelaitok-
2719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sen yhdestätoista autovarikosta pienin. Se pal-
2720: olette 21 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn        velee yhdessä Kuopion autovarikon kanssa
2721: kirjeenne n:o 966 ohella toimittanut valtio-      Kuopion telepiirin ja Itä-Suomen postipiirin
2722: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   toimialuetta. Kuopion autovarikko sijaitsee pii-
2723: kansanedustaja P. Puhakan ym. näin kuulu-         rien hallinnollisella keskuspaikalla ja on sel-
2724: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 216:         västi suurempi kuin Joensuun autovarikko.
2725:                                                   Posti- ja telelaitos on pyrkinyt yhtenäistämään
2726:           Onko Hallitus tietoinen, että posti-    autovarikkojen toiminta-alueet posti- ja tele-
2727:        ja telelaitos aikoo yhdistää Joensuun      piirien toiminta-alueiden kanssa silloin, kun se
2728:        autovarikon hallinnollisesti Kuopion       on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Maini-
2729:        autovarikkoon, ja jos on,                  tuista syistä on katsottu tarpeelliseksi selvittää
2730:           mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt    Joensuussa tapahtuvan varikkotoiminnan siir-
2731:        tai aikoo ryhtyä posti- ja telelaitoksen   täminen hallinnollisesti Kuopion autovarikon
2732:        Joensuun autovarikon pitämiseksi hal-      alaisuuteen. Joensuun autovarikon päällikön
2733:        linnollisesti itsenäisenä yksikkönä ja     jäätyä eläkkeelle 1. 4. 1982 päällikön tehtävien
2734:        varikon kehittämiseksi niin, että se       hoito on järjestetty väliaikaisesti.
2735:        kykenee entistä paremmin ja tehok-            Varikkotoiminta Joensuussa jatkuisi mah-
2736:        kaammin palvelemaan valtion eri lai-       dollisesta hallinnollisesta muutoksesta huoli-
2737:        toksia?                                    matta.
2738:                                                      Posti- ja telehallitus ottaa selvityksessään
2739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      huomioon kysymyksessä mainitut näkökohdat.
2740: vasti seuraavaa:                                  Hallinnolliseen muutokseen ei ryhdytä, jollei
2741:   Posti- ja telehallitus ei ole tehnyt päätöstä   siitä voida todeta seuraavan olennaisia toimin-
2742: Joensuun autovarikon hallinnollisesta yhdistä-    nallisia etuja. Asia on tarkoitus ratkaista vuo-
2743: misestä Kuopion autovarikkoon. Joensuun auto-     den 1982 aikana.
2744: varikon hallinnollinen asema on kuitenkin par-
2745: haillaan selvitettävänä.
2746:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1982
2747: 
2748:                                                           Liikenneministeri Jarmo Wahlström
2749:                                              N:o 216                                              3
2750: 
2751: 
2752: 
2753: 
2754:                            Till Riksdagens Herr Talman
2755: 
2756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bildepån i Joensuu är den minsta av post-
2757: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      och televerkets elva bildepåer. Den betjänar,
2758: nr 966 av den 21 maj 1982 tili vederbörande        tilisammans med Kuopio bildepå, Kuopio tele-
2759: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     distrikt och Östra Finlands postdistrikt. Bil-
2760: jande av riksdagsman P. Puhakka m. fl. under-      depån i Kuopio är belägen i distriktens för-
2761: tecknade spörsmål nr 216:                          valtningscentrum och är klart större än bil-
2762:                                                    depån i Joensuu. Post- och televerket har för-
2763:           Är Regeringen medveten om att            sökt anpassa bildepåernas verksamhetsområden
2764:        post- och televerket ämnar sammanslå        tili post- och teledistriktens verksamhetsom-
2765:        bildepån i Joensuu med bildepån i           råden då detta är möjligt och ändamålsenligt.
2766:        Kuopio i administrativt hänseende, och      Det har därför ansetts motiverat att utreda
2767:        om så är fallet,                            huruvida depåverksamheten i Joensuu i ad-
2768:           vilka åtgärder ämnar den vidta i         ministrativt hänseende kunde underställas bil-
2769:        syfte att bibehålla post- och televerkets   depån i Kuopio. Då chefen för bildepån i
2770:        bildepå i Joensuu som en i administra-      Joensuu avgått med pension 1. 4. 1982, har
2771:        tivt hänseende självständig enhet och       chefens uppgifter skötts med tillfälliga arrange-
2772:        utveckla depån så, att den bättre och       mang.
2773:        effektivare än förut kan betjäna olika          Depåverksamheten i Joensuu kommer att
2774:        statliga inrättningar?                      fortgå trots eventuella förändringar i admi-
2775:                                                    nistrativt hänseende.
2776:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Post- och telestyrelsen kommer i sin utred-
2777: samt anföra följande:                              ning att beakta de synpunkter som anförts
2778:   Post- och telestyrelsen har inte fattat beslut   i spörsmålet. lngen omorganisation företas, om
2779: om att i administrativt hänseende ansluta bil-     det inte kan konstateras att förändringen inne-
2780: depån i Joensuu tili bildepån i Kuopio. Joen-      bär betydande fördelar med tanke på verk-
2781: suu bildepås ställning i administrativt hänseen-   samheten. Avsikten är att ärendet skall av-
2782: de utreds emellertid som bäst.                     göras under år 1982.
2783:      Helsingfors den 21 juni 1982
2784: 
2785:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
2786:                                                  1982vp.
2787: 
2788: Kirjallinen kysymys n:o 217
2789: 
2790: 
2791: 
2792:                                     Holvitie ym.: Ka:ksoisvuokrajärjesltelmän käyttöönottamisesta
2793:                                        vudkra-asuntojen tarjonnan itsäämiseksi
2794: 
2795: 
2796:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2797: 
2798:      Vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta on tänä          Kaksoisvuoikt:a muodostuisi: pääoman korosta,
2799: päivänä eri'ttäin pahassa epätasapainossa varsin-       siirrosta peruskorjausrahastoon sekä käyttöme-
2800: kin suurimmissa a:sutuskeskulksiss·a. T asapa:inon      noista, pääoman korko voisi olla 4_:._5 pro-
2801: saavuttamiseksi on välttämätöntä, että yksityi-         senttila ja siirto korjausrahastoon 1-2 prosent-
2802: nen vuokra-asuntotuotanto ja -tarjonta saadaan          tra. Peruskorjausrahaston käytöstä päättäisivät
2803: nopeasti elpymään. Yksinomaan valtiovallan              asunnonomistajat ja vudkralaiset yhdessä, kun
2804: toimesta toteutettava vuokra-asuntotuotanto ei          taas käyttömenoista vastaisivat vuokra:l:ai~et it-
2805: ole perusteltua sen paremmin vahiontaloudel-            se. Pääoman koron ja perusparannusten poh-
2806: Hsista kuin kansantaloudeHilsilstalkaan näkökul-        jana dlevaa neliömetrihintaa korj'a:ttaisiin vuo-
2807: mista tarkasteltuna.                                    sittain indeiksin tai: asuntohaiDtuksen normihin-
2808:      Eräs vaihtoehto vuokra-asuntojen tarjonnan         tojen mukaisesti tavortteena sa>ada sijoituikselle
2809:  lisäämiseksi olisi siirtyminen ns. kaiksoisvuokra-     inflaatiosuoja.
2810: järjestelmään, jonka a:vuita voidaan tehokkaasti           Ka'ksoisvudkrajärjes,telmän kä:y1ttöönotdN'a koo-
2811:  lisätä vudkra-asuntojen tarjontaa saatttamaila sa-     nustettaisiin ·a:sukkaita huolehti'maan talon !kun-
2812:  malla vudkra:t jopa kolmanneksen a:Ne tämän-           nosta ja kustannusten kurissa: pitämisestä. Kun
2813:  päiväi:sten huippuaravavuokrien.                       yl1äpi!tovuokra erotetaan pääomatuotosita, asuk-
2814:     Kaiksoisvuokrajärjestelmän idean ydin on sii-       kaat a:Jikaisivat välittömästi säästää toisaalta
2815: nä, että pääoman korko voidaan pai!Ma sijoi-            huoneiston käytössä, kostka peruskorjausrahasto
2816: .tuksen varmuuden, verottomuuden ja inflaa:tio-         on järkevää pitää kohtuullisena ja siihen mene-
2817: "Suojan avuila tavanomaisen taifletusikoron tasol-      vä maksu mahdolii:simman pienenä, ja :toisaa[ta
2818:  le. Yhteiskunta tarjoaa järjestelmässä edun,           käytttömenoissa. Järjestelmän käyttöönotolla
2819:  mutta vaa:tii vastineeksi kohtuutta, joka ikurten-     a>sunto saataisiin uudelleen 1uonnolliseiksi talle·
2820: kin sama1'la merkitsee säästäjill'e kohtuullista        tuskohteeks.i!, jolloin myös verovapaus olisi pe-
2821:  s]joituskohdetta. Esimerkiksi 10 prosentin in-         rusteltua. Asunto säill.yttäisi tli:saksi reata:Iiarvon-
2822:  flaatiovuonna vudikra-a!sunto . tuottaisi' noin 2      sa, joiNoin korkotuotto, jos se on tatletusten
2823:  prosentti a enemmän kuin oblrgaatiot tkesiJ.cimää-
2824:          1
2825:                                                         tavoin verotonta, sai:st dlla varsin kohtuuH'inen.
2826:  rin ja noin 5 prosenttia enemmän !kuin p.i:tkä-        Lopputuloksena dlisi vudkra-asuntojen :tarjon-
2827:  ai'kai:set talletukset.                                nan nopea lisääntyminen ja kdikonaistulos kai-
2828:      Kaiksoisvuokrajärjestelmän [ahtökohtana on         kille osapuo1ill.le tämänheclcistä parempi:. .
2829:  se, että vuokra-asuntorhin sidottua pääomaa ei            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2830:  makseta ta>kaisin vuokrarahoilla, vaan pääomaiS-       37 §:n 1 momenttiiin viitaten esitämme valtio..
2831:  ta tehdään turva1li!nen ja ;tuottoisa ja 13Jsunnosta   neuvoston asianomaisen jäsenen v:atstattav:a:ksi
2832:  sa:matlla myös hyvaksytty säästäm~sköhde. Jär-         seuraavan kysymyksen:
2833:  jestelmä·ssä pydtään myös vastavuoroisuuteen
2834:  valtion tuen ja ykshyilsen hyödyn kesken ~aa>ti                  Ailkooko Hailliitus vuokra~asuntojen
2835:  maHa kohtuullisuutta veroHornuuden vastineek-                  tarjonnan H'säämiseksi: ryhtyä toilnenpi~
2836:  si. Asuntojen käyttömenot ja tkunnossapitokuiut                teisiin ns. lk!atksoiisvudkrajärjestclmän
2837:  pyritään puolestaan pitämään kohtuullisina ve-                 käyttöönottami!seksi?
2838:  toamalla asukkaiden aiktHvisuuteen ja vastuu-
2839:  seen.
2840:       Hel-singissä 21 päivänä toukokuuta 19:82
2841: 
2842:                   Tapio Ho1vitie
2843: 088200746B
2844: 2                                                    1982 vp.
2845: 
2846: 
2847: 
2848: 
2849:                              Eduskunnan Herra Puhemiehell.e
2850: 
2851:    Va:ltiopäiväjärjestyben 37 §:n 1 momentissa              yhteinen päätöksenteko 'toimisi ja miten se tu.
2852: mainitussa tarkoitulksessa Te, Herra Puhemies,              li:si säännöstää. Jotta vudkra1ainen voi:si välit-
2853: olette 21 päivänä toukdkuuta 1982 päivätyn                  tömästi vaikuttll:'a perus!korj·aus!kustannuksista
2854: kirjeenne n:o 9'67 ohella liihettänyt valtioneu-            'atheutuvaan vuokran määrään, hänen tuiisi
2855: vostori asranomars.elle jäsenelle toimitettavaksi           voida osa!llistua peruskorj,auksist·a päättämi<seen.
2856: jäljennöksen kansanedustaja 'Lapio Holv1tien                Tirl'1aisen oikeuden säädännäicstä vahvis~ami:sta
2857: ym. ,kirjallisesta kysymyksestä n:o 217, jossa              ei ole suunniteltu. Nyky~s.i:n omilstaj·a päättää
2858: tiedus,tellaan:                                             y!ksi!n asunnon perusikmj,aamrsesta, ja ri:stiriita-
2859:                                                             tiiantei:'Ss·a tuomiotSituin päättää peruskorjaus-
2860:             Aikooko Ha<l'li:tus vuokra--asuntojen           kustannus.ten vmutuksesta vuokraan.                 .
2861:          tarjonnan. llsäämiseksr ryhtyä toi'menpi-              Vuokranantaja j1a vudkraiainen voiwrt: sop1a
2862:          tdsiin ns. ka!ksoiisvuoikra,järjestdmän            siitä, että vuokralainen vastaa tietyistä käyttö-
2863:         1käyttöönottami!seksi?
2864:                                                             menoista. Tällöin vudkranantaj~e maksettava
2865:                                                             erä on 1uonnollises:ti v:a:staa:ws:ti: pienempi. Ny-
2866:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-              kyis,estä •sopimusvapauden periaatteesta d oie
2867: vasti seuraavaa:                                            tältä osin syytä luopua.
2868:    Huoneenvuolkraia:ki iähtee peri'aJattees~ sii-               Varojen kerääminen peruskorjaukseen rahas-
2869: tä, että vuokran ;suuruus määräytyy mru.'kkina-             toinnin avuUa on nykyisinkin mahdollrsta. Ra-
2870: pohjaisesti. Pailkkakunna'Ha maksettuja kohtuul-            has:tointi       perustuu      asuntO'OSakeyhtiöiden,
2871: lisia käyviä vudkria korkeampia vudkria voi-                -osuuslkuntien ym. vapaaseen harkintaan ja tar·
2872: daan kuitenkin alentaa tai käyvät vudkrat ylit-             peeseen. Olosuhteet ovat siksi: erilaiset, että
2873: tävät korotukset estää laissa määrätyin ehdoin              kaavamainen rahastointijärjestelmä ei voi'Si joh-
2874: ja menettelyin, ·Käyvät vuokrat •sisältävät luon-           taa tarkoitu!ksenmukaiseen lopputulokseen.· Jos
2875: nollrsesti myös· pääoman !koron. Varsinaista                rahaston perustaminen ja rahastointi o!Jisivait
2876: vuokrasäännöstelyä tai muutakaan järjes,telmää,             täysm ~sopimuksenv,arails~a itoimenpiteilt:ä, ei ti-
2877: jossa vuokran suuruus määrättäisiin 1askennal-              lanne poikkeaisi m~tenkään nykyisesta. Mikäli
2878: Bse5ti siili.en vafl<'tlittaviksi 'arvio1tujen eri lteki-   rahasto .velvoitettaisiin perustamaan ja vuokra-
2879: jöi:den perusteeNa, ei Suomessa ole.                        lainen osaili'Stumaan silhen joNakin~ vaikkakin
2880:    Sellaisessa järjestelmässä, jossa vuokra mää-            sovitulla summalla, ei järjestelmää voisi pitää
2881: räytyy markkinapohjaisestr, on vaikea · erottaa             perusteltuna. Peruskorjaustarve eri ikäisissä
2882: pääoman tuottoa yH'äphovuokr·aiSta. Jos täNai-              asunnoissa V!aihtelee ni!mittäi:n suuresti. VaJk~
2883: nen erottelu tehdään, se edeU}'Ittää 1uopumista!            ka siirrot rahastoon voitll:'isiinkin jättää soorit-
2884: käyvän vudkran periaattees.ta ja siirtymistä ylei-          tamatta, on epäselvää, mitä hyötyä nykyiseen
2885: seen, ·säädeltyyn vuokran määräytymiseen. Yllä-             verrattuna rahastoinnin säädöstämi:sestä voiSi
2886: pitovuokra tuiisi joka tapauksessa voidru mää-              olla ja miten ja millä perusteilla päätöksenteko
2887: rätä· asuntdkohtaisesti, jotta ·se oli'Si oikeuden-         rahastoinnista ,tapahtuisi.
2888: mukainen. Yl'läpitovuolkrien suuruuden määrit-                  Tatkas telta!e'SSa Stijoitu:sikohteen edclT~suutta.
2889: telemiseksi tuHsi sil.ti olla jokin laskentajärjes-         on erotettava toisiS'I:aian ensinnäkin pääoman ar-
2890: telmä siltä v'aralta, että osapuolet· eivät pääse           von muutokset ja pääoman tuotto sekä toiseksi
2891: vuoikran suuruudesta ·sopimukseen.                          reaa:li:muutokset ja reala'liruotto nimetlismuritolk-
2892:     Kysymyksen perusteluissa esrtetään, että                sista j.a nimellistuotosta. Asunto on sijoitus-
2893: vuokralaiset ja omistajat päättäisivät yhdessä              kohteena siinä mielessä k.annlllttava, että sen
2894: peruskorjausvarojen vahastoinnin määrästä ja                nimeNisarvo tavallisesti nousee ajan myötä,
2895: käytöstä. Lähemmin ei 1selvitetä, mil!lä tavoin             usein niin paijon, että syntyy reaalikaJSvua. Tä-
2896:                                                 N:o 217                                                3
2897: 
2898: mä merkitsee sitä, että asuntoon sijoitettu pää-      suuruista kiinteäarvoisten saamisten veronalaista
2899: oma saa y'leensä mfl~a:tiosuojan. Sen 1si}aan ta!l-   nimellistuottoa.
2900: letuksiin ym. kiinteäarvoisiin saamisiin sijoi-          Vuokra-rusuntojen tarjonnan määrää riippuu
2901: tettu pääoma ei edes niroellisarvoisesti kasva.       useista seilkors.ta, joista: eräs olenna~si'mpia on
2902: Käytännössä niiden reaaliarvo siis laskee inflaa-     vuokratason 'korkeus. Kysymyksessä tarkohet·
2903: tion suuruudesta riippuen. Korko on os1tmin           tua vudkra:n määriitte1yjärjestelmää ci voida
2904: korvausta juuri re~aiHarvon heikkenemisestä.          kuitenkaan mm. mainituista seikoista johtuen
2905:    Asuntopääoman tuoton ei yleensä tarvitse           pi:tää teknisesti onnrstuneena rarkatitsuna. Ky-
2906: s~sältää sellarsta korvausta reaaliarvon hei1&e-      symyksessä viitattuihin a:sioihin liit·tyviä epä-
2907: nemisestä }a riski'stä kuin muiden sijoituskoh-       kohtia pyritään jatkuvasti monin eri tavoin
2908: teiden ltuoton. Kysymyksess.ä kaavarltu 4-5           poistamaan. Näistä mairuttakoon ehdotus
2909:  % :n korko dlisi puhdasta rea~ilkorikoa. Jos         uudeksi huoneenvudkralailksi, josta on ·tarkoi-
2910: asunto säilyttäisi reaa:Harvonsa, kuten kysymyk.      tus antaa lähiai!koina halHtuiksen esitys, sekä
2911: sessä toisaalla edellytetään, ja inflaatio olisi      kuluvan vuoden alussa asetettu vudkra~asunto
2912:  kysymyksessä oletetun suuruinen eli 10 % se·         kysymys.tä eri puolilta tarkasteleva itoi:milkunta,
2913:  kä vudkranan:tajan margrnaaHveroa:ste esi'm. 50      joka jättää ehdotuksensa tänä syksynä.
2914:  %, vastaisi mainittu rtuotJto jo noin 30 % :n
2915:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
2916: 
2917:                                                                      Sisäasiainministeri Matti Ahde
2918: 4                                               1982 vp.
2919: 
2920: 
2921: 
2922: 
2923:                              Till Riksdagens Herr Talman
2924: 
2925:   1 det ~syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ta ti:ll hur stora be1opp medel borde fonderas
2926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              för genomgripande reparaJti'oner och hur dess.a
2927: velse nr 967 av den 21 ma:j 1982 trll veder-           medel borde användas. Det utreds inte när-
2928: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         mare på vHket sätt det gemensamma besiutsfat-
2929: av följande av riksdagsman T ap~o Holviti'e            tandet borde fungera och vilka s1ags regLer
2930: m. fl. undertecknade 'S:kriftliga spörsmal nr          som borde uppställas för det. Hyresgästen
2931: 217:                                                   borde kunna medverka när beslut fattas om
2932:                                                        genomgrilpande reparationer för att han direkt
2933:            Ämnar Regeringen i syfte •att öka           slkaiH kunna påverka s.torleken av den hyra som
2934:         utbudet på hyreshos,täder vidta åtgär-         kostnaderna för dessa reparationer föranleder.
2935:         der för införande av ett s.k. dubbdhy-         Det finns inte några planer på att fastställa
2936:         r:essystem?                                    dy'li!ka rättigheter genom författning. 1 detta
2937:                                                        nu besluter ägaren ·ensam om genomgdpande
2938:    Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-          reparatron i bostad och om tvist uppstår av-
2939: samt "<JJnföm föijande:                                gör domstol vHken verkan reparationskostna-
2940:    Hyreslagen utgår i prindp från att hyrans           derna .skall få på hyran.
2941: stodek bestäms på basen 1av marknaden. Hy-                 Hyresvärden och hyresgästen kan komma
2942: ror, som över:stiger skäliga gängse hyror på           överens om att hyresgästen ansvarar för vissa
2943: orten, ka!ll dodk 'Sänkas och höjni:ngar, som är       driftskostnader. Det belopp som betalas tili
2944: större än gängs,e hyror, kan förebyggas på vi:ssa      hyresvärden är då givetvrs i motsvamnde mån
2945: vi!tlkor och genom :vissa förfamnden, vi1~ka ~a:lla    mindre. Det finns ingen orsak att härvidlag
2946: är föreskrivna i 1agen. Gängse hyror innefattar        avvika från den nu rådande prindpen om
2947: givetvis också ränta på !kapiJtalet. 1 Finland         avtalsfrihet.
2948: förekommer ingen egentlig hyresreglering och               Också i detta nu är det möjligt att fon-
2949: inte heller något annat förfamnde, genom vH-           dera medel för genomgripande reparationer.
2950: ket storleken av en hyra kunde kalikylevas på          En sådan fondering baserar sig på fri pröv-
2951: basen av olika faktorer, som har beraknats             ning inom bostadsaktiebolagen och -andelsla-
2952: påverka den.                                           gen m. fl. och på deras behov. Förhållande-
2953:    1nom ramen för ett system, där hyrans stor-         na är så olikartade att ett schematiskt fonde-
2954: lek bestäms på basen av marknaden, är det              ringssystemet inte skulle kunna leda tili ett
2955: svårt >a:tt sldlja åt lkapi:ta1a~vkastningen och den   ändamålsenligt slutresultat. Såvida inrättandet
2956: del av hyran som täcker driftskostnaderna. Om          av en fond och uppläggningen av medel i fon-
2957: en dyHk gränsdragning sker förutsätter den             den vore helt och hållet avtalsbetingande åt-
2958: att principen om aJH följ·a: gängse hy11a frångås      gärder skulle situationen inte på något sätt
2959: och en generell, reglerad hyresfastställelse in-       avvika från den nuvarande. Om det skulle
2960: förs. Den hyra som täcker driftskostnaderna            göras obligatoriskt att inrätta en fond och
2961: borde i varje fall kunna hestämmas särskilt för        någon hyresgäst skulle förpliktigas att medver-
2962: varje bostad för att vara rättvis. För att stor-       ka vid fonderingen med ett belopp, t.ex. med
2963: leken a:v detta s1ags hyror skall kunna bestäm-        en avtalad summa, skulle ett sådant system
2964: ma:s borde ändå någon beräkn±ngsmetod fin-             inte kunna anses motiverat. Behovet av genom-
2965: nas för den händdse pa11tern:a i'nte ka:n komma        gripande reparationer i bostäder varierar näm-
2966: överens om hyra:ns storlek.                            ligen starkt, beroende på bostädernas ålder.
2967:    1 motiveringen tilll spörsmå~et föreslås att        Även om inbetalningar tili fonden kunde un-
2968: hyresgäster och ägare ti'l'lsammans skulle beslu-      derlåtas är det oklart vilken nytta som, jäm-
2969:                                              N:o 217                                             5
2970: 
2971: fört med den rådznde situationen, kunde nås        antyds i spörsmålet skulle utgöra en ren reell
2972: genom att fonderingen skulle regleras i för-       ränta. Såvida bostaden skulle behålla sitt real-
2973: fattningar och hur och på vilka grunder be-        värde, vilket å andra sidan förutsätts i spörs-
2974: slut om fondering skulle fattas.                   målet, och inflationen vore av den omfattning
2975:    När man bedömer frågan om investerings-         som 1antas ·i spörsmå:let, dvs. 10 %, och hy-
2976: objekters förmånlighet bör ma:n hå'Na i:sär för    resvärdens marginalskattegrad skulle uppgå
2977: det första förändringarna i kapitalvärdet och      t .ex. tili 50 %, skulle den nämnda avkast-
2978: avkastningen av kapitalet samt för det andra       ningen redan motsvara en skattepliktig no-
2979: de reella förändringarna och den reella avkast-    minell avkastning av ca 30 % från tillgo-
2980: ningen i förhållande tili de nominella föränd-     dohavanden med fa•st värde.
2981: ringarna och den nominella avkastningen. En            Omfattningen av utbudet på hyresbostäder
2982: bostad är såtillvida ett lönsamt investerings-     beror på många faktorer. En av de viktigas-
2983: objekt att dess nominella värde vanligen sti-      te bland dem är hur hög hyresnivån är. Det
2984: ger med tiden, ofta så mycket att det upp-         system för bestämmande av hyrans storlek som
2985: står en reell värdestegring. Detta innebär att     avses i spörsmålet kan emellertid inte, bl.a.
2986: ett kapital, som investeras i en bostad, i re-     på grund av de anförda omständighererna, an-
2987: gel blir skyddat mot inflationen. Ett kapital,     ses vara någon i tekniskt hänseende lyckad
2988: som är placerat i depositioner ellet andra till-   lösning. Det vidtas hela tiden åtgärder i syfte
2989: godohavanden med fast värde, växer däremot         att på flera olika sätt röja undan olägenhe-
2990: inte ens i fråga om sitt nominella värde. I        terna i samband med de frågor som åbero-
2991: praktirken minska•r devas reailvärde m.a.o. be-    pas i spörsmålet. Hit hör bl.a. ett förslag tili
2992: roende på inflationens omfattning. Räntan ut-      ny hyreslag, varom det är meningen att inom
2993: gör delvis en gottgörelse just för nedgången       en nära framtid avlåta en regeringsproposition
2994: hos realvärdet.                                    tili riksdagen. Hit hör likaså det faktum att
2995:    Avkastningen av kapital, som har placerats      det i början av innevarande år tillsattes en
2996: i bostäder, behöver vanligen inte innefatta nå-    kommission, som fick i uppdrag att från oli-
2997:  gon sådan ersättning för nedgång i realvärdet     ka utgångspunkter bedöma frågan om hyres-
2998:  och för risker som avkastningen av andra in-      bostäderna. Kommissionen kommer att fram-
2999:  vesteringsobjekt. Den ränta av 4-5 % som          lägga ett förslag i saken denna höst.
3000:       Helsingfors den 24 september 1982
3001: 
3002:                                                      Minister för inrikesärendena Matti Ahde
3003: 
3004: 
3005: 
3006: 
3007: OS:8200746B
3008:                                             1982 vp.
3009: 
3010: Kirjallinen kysymys n:o 218
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 
3015:                                 Valo: Omakotikiinteistöjen ja asunto-osakehuoneistojen vastik-
3016:                                    keellisesta luovutuksesta maksettavan leimaveron yhtenäistä-
3017:                                    misestä
3018: 
3019: 
3020:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3021: 
3022:     Voimassa olevan leimaverolain mukaan kiin-     markkaa, kun kysymys on asunto-osakeyhtiöstä,
3023: teistöstä on maksettava leimaveroa vastikkeel-     ja 18 000 markkaa, jos kysymyksessä on oma-
3024: lisen luovutuksen yhteydessä 4-6 prosenttia        kotikiinteistö. Vaikka leimaveron periruisestä
3025: riippuen omaisuuden arvosta, kun taas asunto-      ei tässä vaiheessa kokonaan voitaisikaan luopua,
3026: osakkeiden kaupan tai vaihdon yhteydessä peri-     se ei kuitenkaan saisi olla valtiolle veroa tuot-
3027: tään leimaveroa 1,2 prosenttia kauppasum-          tavaa toimintaa, joka lisää huomattavastikin
3028: masta. Käytännössä omakotikiinteistöistä mak-      asumiskustannuksia. Tämän vuoksi tulisi leima-
3029: settava lainhuutoleimavero on useimmissa ta-       veron määrääruisperusteita omakotikiinteistöjen
3030: pauksissa 6 prosenttia. Asunto-osakkeiden          ja asunto-osakehuoneistojen osalta yhtenäistää
3031: osalta vero määräytyy samansuuruiseksi pro-        siten, että omakotikiinteistöjen kaupoista perit-
3032: sentiltaan olipa kysymys kerrostalosta tai eril-   tävä leimavero olisi samansuuruinen kuin asun-
3033: leen rakennetuista rakennuksista. Jos siis kysy-   to-osakkeiden kohdalla eli 1,2 prosenttia.
3034: myksessä on asunto-osakeyhtiö, jossa on esi-          Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
3035: merkiksi useampia erillisiä rakennuksia, on        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
3036: erona omakotikiinteistöön verrattuna ainoastaan    tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3037: yhtiömuoto. ·                                      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3038:     Suomessa pientaloasuminen on hyvin tavoi-
3039:  teltu asumismuoto. Sen vuoksi ei edellä selos-              Aikooko Hallitus pientaloasumismah-
3040:  tettu ero leimaverojen suuruudessa olekaan               dollisuuden edistämiseksi ja asumiskus-
3041: perusteltu, vaan kansalaisille tulisi antaa mah-          tannusten alentamiseksi alentaa omako-
3042: dollisuus mieluisen asumismuodon valitsemi-               tikiinteistöjen vastikkeellisen luovutuk-
3043:  seen ilman että valtion perimät maksut pakosta           sen yhteydessä perittävää leimaveroa
3044: vaikuttavat asumismuodon valintaan. Jos esi-              siten, että vero muodostuisi samaksi
3045:  merkiksi hankittava asunto maksaa 300 000                kuin asunto-osakkeiden kohdalla?
3046:  markkaa, leimavero on suuruudeltaan 3 600
3047:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
3048: 
3049:                                            Tauno Valo
3050: 
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 088200671X
3055: 2                                           1982 vp.
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 
3060:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3061: 
3062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     maveron periminen palvelee myös kiinteistön
3063: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kirjaamislaitoksen etuja, koska veron korotta-
3064: olette 21 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn         mista koskevat säännökset ovat käytännössä
3065: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tehokkain pakote lainhuudon ajoissa hakemi-
3066: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      seen.
3067: edustaja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjalli-        Asuntojen hintatason nousu ja rahanarvon
3068: sesta kysymyksestä n:o 218:                        aleneminen ovat johtaneet siihen, että kiinteis-
3069:                                                    tön hankinnan yhteydessä suoritettavasta leima-
3070:           Aikooko Hallitus pientaloasumismah-      verosta on tullut asunnon hankkiialle melko
3071:        dollisuuden edistämiseksi ja asumiskus-     suuri menoerä. Vuoden 1982 tulo- ja menoarvio-
3072:        tannusten alentamiseksi alentaa omako-      esityksen yleisperusteluissa lausuttiin, että hal-
3073:        tikiinteistöjen vastikkeellisen luovutuk-   litus selvittää mahdollisuudet yhdenmukaistaa
3074:        sen yhteydessä perittävää leimaveroa        asuntona käytettävien kiinteistöjen ja asunto-
3075:        siten, että vero muodostuisi samaksi        osakkeiden hankinnan yhteydessä suoritettava
3076:        kuin asunto-osakkeiden kohdalla?            leimavero veron tuottoa alentamatta. Tämän
3077:                                                    mukaisesti valtiovarainministeriö asetti 3 päi-
3078:                                                    vänä joulukuuta 1981 toimikunnan, jonka teh-
3079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tävänä on 30 päivään kesäkuuta 1982 men-
3080: vasti seuraavaa:                                   nessä selvittää, onko mahdollista leimaveron
3081:    Kiinteän omaisuuden luovutuksesta valtiolle     tuoton alentumatta yhdenmukaistaa kiinteän
3082: suoritettavaa leimaveroa kannetaan useissa         omaisuuden, vuokraoikeuden ja asunto-osakkei-
3083: maissa. Myös Suomessa perittävistä erilaisista     den hankinnan yhteydessä suoritettava leima-
3084: leimaveroista on lainhuudatuksen yhteydessä        vero silloin, kun tällainen omaisuus on hankittu
3085: kiinteän omaisuuden luovutuksesta suoritettava     käytettäväksi asuntona. Vasta tämän selvityksen
3086: leimavero käytännössä tärkein. Lainhuudatuk-       valmistuttua voidaan hallituksessa ottaa tarkas-
3087: sen yhteydessä suoritettavan leimaveron tuotto     teltaviksi kiinteistöistä ja asunto-osakkeista suo-
3088: on noin 280 miljoonaa markkaa vuodessa. Lei-       ritettavaan leimaveroon liittyviä kysymyksiä.
3089:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
3090: 
3091:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
3092:                                            N:o 218                                                3
3093: 
3094: 
3095: 
3096: 
3097:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3098: 
3099:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     skatt gagnar även fastighetsregistreringen, efter-
3100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     som stadgandena om förhöjd skatt i praktiken
3101: av den 21 maj 1982 till vederbörande medlem       är det effektivaste medlet att få köparna att
3102: av statsrådet översänt avskrift av följande av    söka lagfart i tid.
3103: riksdagsman Tauno Valo undertecknade spörs-          Stegringen av bostadspriserna samt penning-
3104: mål nr 218:                                       värdets nedgång har lett tili att den stämpel-
3105:                                                   skatt som skall erläggas i samband med förvärv
3106:           Har Regeringen för avsikt att i syfte   av fastighet har blivit en relativt stor utgifts-
3107:        att främja möjligheterna tili småhus-      post för den som skaffar bostad. I den allmän-
3108:        boende och att sänka boendekostnader-      na motiveringen till propositionen angående
3109:        na, sänka den stämpelskatt som uppbärs     statsförslaget för år 1982 sades att regeringen
3110:        i samband med överlåtelse av egnahems-     utreder möjligheterna att förenhetliga beloppet
3111:        fastigheter mot vederlag så, att skatten   av stämpelskatt för fastigheter som används
3112:        skulle bli densamma som i fråga om         som bostad och för bostadsaktier utan att in-
3113:        bostadsaktier?                             täkterna av skatten minskar. I enlighet härmed
3114:                                                   tillsatte finansministeriet den 3 december 1981
3115:                                                   en kommission med uppgift att tili den 30
3116:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     juni 1982 utreda om det är möjligt att utan
3117: samt anföra följande:                             att intäkten av stämpelskatt minskar förenhet-
3118:    I många Iänder uppbär staten stämpelskatt      liga den stämpelskatt som skall erläggas i sa:m-
3119: för överlåtelse av fast egendom. Av de olika      band med förvärv av fast egendom, arrende-
3120: stämpelskatter som även uppbärs i Finland är      rätt och bostadsaktier i det fall att dylik egen-
3121: den stäimpelskatt som för överlåtelse av fast     dom har förvärvats för bostadsändamål. Först
3122: egendom erläggs i samband med lagfart i prak-     då denna utredning blivit färdig kan rege-
3123: tiken den viktigaste. Intäkten av den stämpel-    ringen för granskning uppta frågorna i anslut-
3124: skatt som uppbärs i samband med lagfart är ca     ning tili stämpelskatt som skall betalas för
3125: 280 milj. mk per år. Uppbörden av stämpel-        fastigheter och bostadsaktier.
3126:      Helsingfors dcn 16 juni 1982
3127: 
3128:                                                                       Minister Mauno Forsman
3129:                                                 1982 vp.
3130: 
3131: Kirjallinen kysymys n:o 219
3132: 
3133: 
3134: 
3135: 
3136:                                    Hetemäki-Olander: Taiteilijoiden ulkomailla ansaitsemien esiin-
3137:                                       tymispalkkioiden verottamisesta
3138: 
3139: 
3140:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3141: 
3142:    Suomen ja Saksan Liittotasavallan välillä on        sätään Saksan Liittotasavallassa ansaitut tulot,
3143: vuonna 1979 neuvoteltu verosopimus, jonka              jonka jälkeen verotus määräytyy saadun koko-
3144: Suomen eduskunta on hyväksynyt vuonna 1980             naistulon perusteella. Suuristakaan esiintymis-
3145: ja Liittotasavallan parlamentti kuluvan vuoden         palkkioista ei näin suoritettavan verotuksen jäl-
3146: helmikuussa. Sopimuksen 30 artiklan 1 ja 2             keen jää merkittäviä tuloja, kun otetaan huo-
3147: kohdan mukaisesti on oletettavissa, että sopi-         mioon sellaiset esiintymisestä aiheutuneet ku-
3148: musta sovellettaisiin taannehtivasti jo verovuo-       lut, joita verotuksessa ei huomioida vähennys-
3149: den 1981 verotuksessa.                                 kelpoisiksi. On oletettavissa, että uusi verotus-
3150:    Useat suomalaiset esiintyvät taiteilijat ovat       sopimus tulee ratkaisevasti vaikuttamaan suo-
3151: sopineet esiintymisistään Saksan Liittotasaval-        malaisten esiintyvien taiteilijoiden mahdolli-
3152: lassa vuonna 1981 ja myös siitä eteenpäin tie-         suuksiin vierailla Saksan Liittotasavallassa.
3153: tämättä kyseisen sopimuksen vaikutuksesta ve-          Toisena vaihtoehtona on taiteilijoiden pysyvä
3154: rotukseen.                                             siirtyminen ulkomaille.
3155:    Aiemmin voimassa olleen sopimuksen va-                 Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3156: pautusmenettelyn vallitessa on suomalaisille           3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3157: esiintyville taiteilijoille ollut mahdollista ja jo-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3158: pa taloudellisesti kannattavaa käydä vieraile-         raavan kysymyksen:
3159: massa Saksan Liittotasavallassa, mitä erityisesti
3160:  oopperata~teen osalta on pidetty arvossa. Ulko-                 Miten Hall1tus aikoo huolehtia maam-
3161: maiset esiintymiset ovat monessa tapauksessa                  me esiintyvien taiteilijoiden taloudelli-
3162: välttämättömyys esiintyvän taiteilijan uran ke-               sen aseman turvaamisesta siten, että
3163: hittymiselle.                                                 taiteilijat edelleen Suomen kansalaisina
3164:    Suomen ja Saksan Liittotasavallan välillä                  voisivat jatkaa ulkomaisia vierailujaan
3165: solmittu verosopimus merkitsee sitä, että vero-               ilman, että se aiheuttaa asianomaisille
3166: velvollisen kotimaassa ansaittuihin tuloihin Ii-              kohtuutonta verotusrasitusta?
3167:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
3168: 
3169:                                          Elsi Hetemäki-Olander
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174: 088200694N
3175: 2                                            1982 vp.
3176: 
3177: 
3178: 
3179: 
3180:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3181: 
3182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1935. Sen 5 a1.1tiklan mukaan tulosta, joka saa-
3183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       daan työstä, siihen luettuna vapaasta ammatista
3184: olette 21 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          saatu tulo, verotetaan ainoastaan siinä valtiossa,
3185: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jonka alueella kysees,sä olevaa tuloa tuottavaa
3186: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimintaa harjoitetaan. Tämän määräyksen no-
3187: edustaja Elsi Hetemäki-Olanderin näin kuulu-        jalla verotetaan Suomessa asuvaa oopperalaula-
3188: vasta kirja1lisesta kysymyksestä n:o 219:           jaa, joka esiintyy Saksan Liittotasavallassa, ai-
3189:                                                     noastaan 'siellä. Vuoden 1935 sopimus perus-
3190:           Miten Hallitus aikoo huolehtia maam-      tuu ns. vapautusmenetelmään, jonka mukaan
3191:        me esiintyvien taiteilijoiden taloudelli-     tulolajeittain on määrätty, milloin yksinomainen
3192:        sen aseman turvaamisesta siten, että         verotusoikeus on verovelvollisen asuinvaltiolla
3193:        taiteilijat edelleen Suomen kansalaisina     tai sillä valtiolla, josta tulo kertyy.
3194:        voisivat jatkaa ulkomaisia vierailujaan         Vapautusmenetelmää käytettiin verosopi-
3195:        ilman, että se aiheuttaa asianomaisille      muksissa, koska sitä pidettiin käytännön vero-
3196:        kohtuutonta verotusrasitusta?                tuksen kannalta hyvänä. Kansainvälistymisen
3197:                                                     lisääntyessä siirryttiin kuitenkin käyttämään ve-
3198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rosopimuksissa niin sanottua hyvitysmenetel-
3199: taen seuraavaa:                                     mää. Saksan Liittotasavallan kanssa käytyjen
3200:    Tulo- ja varallisuusverolain 5 §:n 1 momen-      verosopimusneuvottelujen aikana valtiovarain-
3201: tin 1 kohdan nojalla verovuonna Suomessa asu-       ministeriössä tehtiinkin vuonna 197 4 asiaa kos-
3202: nut henkilö on velvollinen suorittamaan veroa       keva periaatepäätös. Tätä periaatepäätöstä on
3203: tulon perusteella täältä ja muualta saamastaan      sen jälkeen noudatettu johdonmukaisesti.
3204: tulosta. Suomessa asuva verovelvollinen voi li-        Hyvitysmenetelmän mukaan molemmilla so-
3205: säksi olla velvollinen suorittamaan veroa toi-      pimusvaltioilla on verotusoikeus, mutta vero-
3206: selle valtiolle sieltä saamistaan tuloeristä. Ve-   velvollinen saa asuinvaltion verosta vähentää
3207: rovelvollinen voi siten joutua suorittamaan sa-     toisen sopimusvaltion veron. Veronhyvitys voi-
3208: masta tulosta veroa kahdelle valtiolle. Tämä        daan myös myöntää teknisesti toisellakin ta-
3209: johtuu siitä, että sama tuloerä katsotaan ve-       valla jättämällä maksuunpanematta Suomen ve-
3210: ronalaiseksi tuloksi kummankin valtion sisäisen     rosta ulkomaalta saatua puhdasta tuloa koske-
3211: verolainsäädännön mukaan.                           va suhteellinen osa.
3212:    Ulkomaalta saadun tulon veronalaisuus Suo-          Siirtyminen hyvitysmenetelmään perustuu
3213: messa perustuu siihen, että sieltä saadut tulot     siihen, että Suomessa kansainvälistymisen aste
3214: parantavat verovelvollisen veronmaksukykyä sa-      on noussut 1970-luvulla ja sen jälkeen siinä
3215: malla tavalla kuin muutkin tulot. Ulkomaalta        määrin, että vapautusmenettelyn käyttäminen
3216: saadun tulon vapauttaminen verosta Suomessa         verosopimuksissa merkitsisi eräitä poikkeusta-
3217: merkitsisi poikkeamista verovelvollisten yhden-     pauksia lukuun ottamatta verovelvollisten aset-
3218: vertaisesta kohtelusta. Kaksinkertaisen vero-       tamista eriarvoiseen asemaan verotuksessa. Li-
3219: tuksen välttämiseksi tai lieventämiseksi voi-       säksi verotuksen valvonnan kannalta vapautus-
3220: daan tehdä verosopimus, jossa valtiot sopivat       menettelyä ei voida pitää täysin tyydyttävänä.
3221: verotusoikeuden jakamisesta.                        Kun verosopimusten pääasiallisena tarkoitukse-
3222:    Verosopimus 1Suomen ja Saksan Liittotasaval-     na on kaksinkertaisen verotuksen välttäminen,
3223: lan välillä tehtiinkin jo 25 päivänä syyskuuta      ei niiden avulla ole perusteltua tehdä poik-
3224:                                              N:o 219                                              3
3225: 
3226: keuksia Suomen verotuksesta enempaa kuin           maantulosta aiheutuisi ilmeistä kohtuuttamuut-
3227: kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi on        ta Suomessa asuvalle verovelvolliselle, valtiova-
3228: tarpeen.                                           rainministeriöllä on valtionveron osalta mah-
3229:    Saksan Liittotasavallan kanssa tehty uusi       dollisuus hakemuksesta myöntää huojennus ve-
3230: verosopimus allekirjoitettiin 5. 7. 1979 ja se     rosta verotuslain 125 § :n nojalla.
3231: tuli voimaan 4. 6. 1982. Eduskunta on 25. 11.         Mikäli verotuksen avulla halutaan toteuttaa
3232: 1980 hyväksynyt Suomen osalta sopimuksen           muita kuin fiskaalisia tavoitteita, on ne toteu-
3233: 7. 11. 1980 annetun hallituksen esityksen n:o      tettava tavanomaista sisäistä verolainsäädäntöä
3234: 190/1980 vp. pohjalta. Sopimuksen määräyksiä       muuttamalla eikä verosopimusten avulla erik-
3235: sovelletaan Suomessa tuloverojen ja varallisuus-   seen suhteessa kuhunkin verosopimusvaltioon.
3236: veron osalta pääsääntöisesti verofhin, jotka       Taiteilijoiden ulkomaalla ansaitsemien esiinty-
3237: määrätään 1. 1. 1981 tai sen jälkeen aikaviita     mispalkkioiden osalta ei tällaiseen lainmuutdk-
3238: verovuosilta. Jos kuitenkin sopimuksen voi-        seen näytä olevan aihetta.
3239:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1982
3240: 
3241:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
3242: 4                                            1982 vp.
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 
3247:                            Till Riksdagens Herr Talman
3248: 
3249:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tember 193 5. Enligt ardkel 5 i avtalet utgår
3250: anger har Ni, Bert Talman, med Eder skrivel-         skatt på irrkomst av arbete, däri inbegripen in-
3251: se av den 21 maj 1982 tili vederbörande med-        komst av fria yrken, endast i den stat, inom
3252: lem av statsrådet översänt avskrift av följan-      vars område den personliga verksamhet utövas,
3253: de av riksdagsledamoten Elsi Hetemäki-Olan-          varav inkomsten härrör. Med stöd av denna be-
3254: der undertecknade skriftliga spörsmål nr 219:       stämmelse beskattas en i Finland bosatt opera-
3255:                                                     sångare, som uppträder i Förbundsrepubliken
3256:           Hur ämnar Regeringen sörja för att        Tyskland, endast i sist niimnda 1land. AVitalet
3257:        den ekonomiska situationen för vårt           av år 1935 grundar sig på den s.k. exempt-
3258:        lands konstnäret tryggas, så att konst-       metoden, enligt vi1ken det .för varje slag av
3259:        närerna alltjämt i egenskap av finska        ink~mst är bestämt när beskattningsrätten ute-
3260:        medborgare kan fortsätta med sina be-         slutande tillkommer den stat där den sbt.tskyl-
3261:        sök utomlands utan att detta ådrar ifrå-     diga bor eller den ·stat där i:nkomsten inflyter.
3262:        gavarande personer en oskälig skatte-           Exemptmetoden användes i skatteavtal där-
3263:        börda?                                       för att den ansågs lämplig med tanke på den
3264:                                                     praktiska beskattningen. När de internationel-
3265:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       la kontakterna ökades togs emellertid den s.k.
3266: samt anföra följande:                               kreditmetoden i bruk i skatteavtalen. Medan
3267:    Enligt 5 § 1 mom. 1 punkten lagen om             överläggningarna om ett skatteavtal med För-
3268: skatt på inkomst och förmögenhet är person,         bundsrepubliken Tyskland pågick fattades där-
3269: som under skatteåret har varit bosatt i Fin-        för år 197 4 ett principbeslut i saken inom fi-
3270: land, skyldig att erlägga skatt på inkomst för      nansministeriet. Detta principbeslut har seder-
3271: här och annorstädes fötvätvad inkomst. En           mera konsekvent följts.
3272: skattskyldig kan sålunda bli tvungen att be-           Enligt kreditmetoden har både fördrags-
3273: tala skatt tili två stater för en och samma in-     slutande staterna beskattningsrätt, men den
3274: komst. Detta beror på att ett och samma in-         skattskyldiga får från skatten till den stat där
3275: komstbelopp betraktas såsom skattepliktig in-       han är bosatt avdra skatten tili den andra för-
3276: komst enligt vardera statens interna skatte-        dragsslutande staten. En skattekredit kan också
3277: lags tiftning.                                      i tekniskt avseende beviljas på ett annat sätt
3278:     Skattskyldigheten i Hnland för utomlands        genom att en proportionell andel av skatten
3279: förvärvad inkomst grundat sig på att inkomster      i Finland, som hänför sig till nettoinlwmsten
3280: i utlandet fötbättrar den skattskyldiges skatte-    i utlandet, inte påförs den skaHskyldiga.
3281: betalningsfötmåga på samma sätt som andra in-           Införandet av kreditmetoden beror på att
3282: komstet. Om en inkomst, som härrör från ut-         graden av internationalisering i Finland har
3283: landet, skulle befrias från skatt i Finland skul-   ökat så starkt i Finland under 1970-talet och
3284: le detta innebära ett avsteg från principen om      därefter att en tillämpning av exemptmetoden
3285: en Hkvärdig behandlirrg av de skattskyldiga.        i skatteavtal skulle leda till att de skattskyldi-
3286: För undvikande ellet lindring av dubbelbe-          ga, bortsett från några undantagsfall, skulle för-
3287: skautning kan skatteav.tal ingås. I dem kom-        sättas i sinsemellan olikvärdiga ställningar vid
3288: mer de berörda staterna överens om fördel-          beskattningen. Dessutom kan exemptmetoden
3289:  ningen av beskattningsrätten.                      inte betraktas som helt tillfredsställande med
3290:     Ett ·skatteavtal mellan Finland och Förbunds-   tanke på tillsynen över beskattningen. Det
3291:  repubHken Tyskland ingicks redan den 25 sep-       främsta syftet med skatteavtalen är att und-
3292:                                              N:o 219                                                 5
3293: 
3294: vika dubbelbeskattning. Därför är det inte be-      dande medföra uppenbar oskälighet för någon
3295: fogat att genom dem avvika från beskattningen       i Finland hosatt skattskyldig kan finansministe-
3296: i Finland mera än vad som behövs för att dub-       riet för statsskattens vidkommande på ansökan
3297: belbeskattning skall undgås.                        medge befrielse frå:n skatten med stöd av
3298:    Ett nytt skatteavtal med Förbundsrepubliken      125 § beSikattningslagen.
3299: Tyskland undertecknades 5. 7. 1979 och träd-           Om man med hjälp av beskattningen vill
3300: de i kraft 4. 6. 1982. Riksdagen godkände           förverkliga andra än fiskaliska målsättningar
3301: 25. 11. 1980 avtalet för Finlands del på grund-     bör dessa förverkligas genom att den gängse
3302: val a.v .regeringens proposition nr 190/1980        interna skattelagstiftningen ändras och inte via
3303: rd., som avläts tili .riksdagen 7. 11. 1980. Be-    skatteavtal särskilt för 1sig i relation tili varje
3304: stäm.mdserna i avtalet skall enligt huvudregeln     stat, med viiken ett dylikt avtal har ingåtts.
3305: i Finland i fråga om skatter på inkomst och         När det gäller arvoden tili konstnärer för upp-
3306: förmögenhet tillämpas på skatter som bestäms        trädanden utomlands föreligger dock ingen an-
3307: för skatteår som börjar den 1 januari 1981 el-      ledning tili någon sådan lagändring.
3308: ler senare. Skulle emellertid avtalets ikraftträ-
3309:      Helsingfors den 22 juni 1982
3310: 
3311:                                                                         Minister lvfautto Forsman
3312: 
3313: 
3314: 
3315: 
3316: 088200694N
3317:                                               1982 vp.
3318: 
3319: Skriftligt spörsmål nr 220
3320: 
3321: 
3322: 
3323: 
3324:                                   Melin: Om uthyrning av högskoleutrymmen tili utomstående
3325:  ,.
3326: 
3327: 
3328:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3329: 
3330:    I vårt samhälle råder fortlöpande en påtag-       tiliägg tili dessas mycket begränsade anslag för
3331: lig brist på samlingslokaler för såväl vetenskap-    forskning, lärarnas vidare utbildning (mom.
3332: liga och kulturella som samhälleliga samman-         29.10.50), anskaffning av apparatur (mom.
3333: komster, möten och kongresser. Landets hög-          29.10.70) osv. En framställning om en sådan
3334: skolor har samtliga lokaliteter som ändamålsen-      anordning av uthyrningsverksamheten och an-
3335: ligt kunde användas för sådana syften. Emel-         vändande av verksamhetens överskott har
3336: lertid förekommer det i mycket begränsad ut-         emellertid rönt mothugg från finansministeriets
3337: sträckning att högskolorna skulle upplåta sina       sida. Detta motiveras kort med att tillstånd
3338: lokaliteter. Otsaken härtill är att finna i föl-     inte kan beviljas eftersom andra statliga inrätt-
3339: jande omständigheter.                                ningar inte har motsvarande möjligheter. Den-
3340:    Uthyrningen förutsätter att högskolorna för       na motivering är enligt mitt förmenande inte
3341: ändamålet skapar en egen intern organisation.        hållbar. Betydelsen av att utöka anslagen för
3342: Den arbetskraft som inom ramen för högsko-           högskolornas undervisning och forskning är så
3343: lornas budgeter kan avlönas förslår inte för         stor att högskolornas önskan att på detta sätt
3344: detta ändamål. Uthyrningen innebär ett visst         själva bidra tili anslagens utökning borde tas
3345: slitage på fastigheter och inventarier. Också        tili vara.
3346: uppstår behov av speciella anläggningar, som             Med hänvisning tili det ovan sagda önskar
3347: väl kunde användas av högskolorna (projek-           undertecknad med stöd av 37 § 1 mom.
3348: torer, högtalare osv.). Likaså föranleder uthyr-     riksdagsordningen ställa följande spörsmål till
3349: ningen extra kostnader för elektricitet, värme       vederbörande medlem av statsrådet:
3350: o.dyl. Mest beror dock högskolornas ovilja att
3351:  hyra ut lokaliteterna på att uthyrningsverksam-                Är Regeringen medveten om att av
3352: heten i viss utsträckning förorsakar störning                finansministeriet ställda byråkratiska
3353: av högskolornas egen verksamhet utan att hög-                hinder tycks föreligga för högskolor
3354:  skolorna för den skull skulle erhålla någon som             som äger möjligheter och intresse att
3355: helst egen nytta av densamma. Sålunda kvarstår               mot ersättning hyra ut sina utrymmen
3356:  bristen på ovan avsedda lokaliteter.                        för såväl vetenskapliga och kulturella
3357:    Det är emellertid min uppfattning att hög-                som samhälleliga sammankomster, mö-
3358: skolorna kunde bedriva en ythyrningsverksam-                 ten och kongresser, och om så är fallet,
3359: het för ovan avsedda ändamål på ett sätt som                    är Regeringen beredd att undanröja
3360: skulle möjliggöra täckande av ovan avsedda                   dessa hinder för att högskolorna på ett
3361: kostnader men därtill tillföra staten icke obe-              inkomstbringande sätt skulle kunna
3362: tydliga nettointäkter, vilka rimligtvis borde kun-           hyra ut disponibla utrymmen?
3363: na ställas tili högskolornas förfogande såsom
3364:       Helsingfors den 21 maj 1982
3365: 
3366:                                            Ingvar S. Melin
3367: 
3368: 
3369: 
3370: 
3371: 0882007095
3372: 2                                                1982 vp.
3373: 
3374: Kirjallinen kysymys n:o 220
3375:                                                                                               Suomennos
3376: 
3377: 
3378: 
3379: 
3380:                                     Melin: Korkeakoulujen tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille tar-
3381:                                        vitsijoille
3382: 
3383: 
3384:                           Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
3385: 
3386:    Yhteiskunnassamme vallitsee jatkuva ja suu-          nettotuloja, jotka kohtuuden mukaan vmtal-
3387: ri puute kokoustiloista, jotka olisivat tarkoi-         siin antaa korkeakoulujen käyttöön lisäyksenä
3388: tetut tieteellisiä, sivistyksellisiä ja yhteiskunnal-   näiden hyvin rajoitettuihin määrärahoihin, jotka
3389: lisia kokouksia ja kongresseja varten. Maan             on tarkoitettu tutkimukseen, opettajien jatko-
3390: korkeakouluilla on näitä tiloja, joita voitaisiin       koulutukseen (mom. 29.10.50), laitteiden han-
3391: tarkoituksenmukaisella tavalla käyttää tällaisiin       kintaan (mom. 29.10.70) jne. Esitys, joka
3392: tarkoituksiin. Kuitenkin tapahtuu erittäin har-         koski tällaisen vuokraustoiminnan järjestämistä
3393: voin niin, että korkeakoulut luovuttaisivat             ja toiminnan tuottaman voiton käyttämistä, on
3394: omia tilojaan. Syy tähän on löydettävissä seu··         kuitenkin saanut osakseen vastustusta valtiova-
3395: raavista olosuhteista.                                  rainministeriön taholta. Tätä perustellaan ly-
3396:    Tilojen vuokraaminen edellyttää sitä, että           hyesti sillä, että lupaa tähän ei voida myöntää,
3397: korkeakoulut luovat tätä tarkoitusta varten             koska muilla valtion laitoksilla ei ole vastaa-
3398: oman sisäisen organisaation. Työvoima, joka             via mahdollisuuksia.
3399: korkeakoulujen budjettien puitteissa voidaan               Tämä perustelu ei käsitykseni mukaan ole
3400: tähän palkata, ei riitä tähän tarkoitukseen. Ti-        kestävä. Korkeakoulujen opetukseen ja tutki-
3401: lojen vuokraaminen merkitsee myös kiinteistö-           mukseen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisen
3402: jen ja aineiston tiettyä kulumista. Myös syntyy         merkitys on niin suuri, että korkeakoulujen
3403: sellaisten erityislaitteiden tarvetta, joita hyvin      omaa toivomusta tällä tavalla omalta osaltaan
3404: voitaisiin käyttää korkeakouluissa (projekto-           lisätä määrärahoja olisi noudatettava.
3405: reita, kovaäänisiä jne.) . Samojen tilojen vuok-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
3406: raaminen aiheuttaa lisäkustannuksia sähkön,             tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
3407: lämmityksen ym. osalta. Suurimmaksi osaksi              tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3408: korkeakoulujen haluttomuus vuokrata tilojaan            seuraavan kysymyksen:
3409: johtuu kuitenkin siitä, että vuokraustoiminta
3410: tietyssä määrin aiheuttaa häiriöitä korkeakoulu-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3411: jen omalle toiminnalle ilman, että korkeakoulut                valtiovarainministeriö on asettanut by-
3412: samanaikaisesti saisivat tästä minkäänlaista                   rokraattisia esteitä korkeakouluille, joil-
3413: hyötyä. Täten edellä tarkoitettujen tilojen puu-               la on mahdollisuuksia ja halua vuokrata
3414: te on edelleen olemassa.                                       korvausta vastaan tilojaan tieteellisiä,
3415:    Käsitykseni kuitenkin on, että korkeakoulut                 sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia ko-
3416: voisivat harjoittaa edellä mainittuihin tarkoi-                kouksia ja kongresseja varten, ja jos on,
3417: tuksiin liittyvää vuokraustoimintaa sellaisella                   onko Hallitus valmis poistamaan nä-
3418: tavalla, joka ei ainoastaan tekisi mahdolliseksi               mä esteet, jotta korkeakoulut voisivat
3419: kattaa ylempänä mainitut kustannukset, vaan                    tuloa tuottavalla tavalla· antaa vuokralle
3420: joka sen lisäksi antaisi valtiolle huomattavia                 käytettävissä olevia tilojaan?
3421:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1982
3422: 
3423:                                              Ingvar S. Melin
3424:                                               N:o 220                                                    3
3425: 
3426: 
3427: 
3428: 
3429:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3430: 
3431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      niistä pääsääntöisesti periä käypä vuokra sekä
3432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korvaus siivouksesta, valvonnasta yms. raken-
3433: olette kirjeellänne 21 päivältä toukokuuta 1982      nuksen omistajalle aiheutuneista kuluista.
3434: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         Opetusministeriö on antanut korkeakouluille
3435: vastattavaksi kansanedustaja Melinin kirjallisen     18. 6. 1975 (n:o 9141/48/75) ohjeet tilojen
3436: kysymyksen n:o 220:                                  luovuttamisesta ulkopuolisille käyttäjille. Oh-
3437:                                                      jeiden mukaan korkeakoulut voivat eräin edel-
3438:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        lytyksin luovuttaa tiloja myös korvauksetta.
3439:        valtiovarainministeriö on asettanut by-       Tästä esimerkkinä mainittakoon korkeakoulun
3440:        rokraattisia esteitä korkeakouluille, joil-   toimintaan liittyvät tieteelliset konferenssit,
3441:        la on mahdollisuu~sia ja halua vuokrata       jotka järjestetään korkeakoulun keskushallinnon
3442:        korvausta vastaan tilojaan tieteellisiä,      luvalla.
3443:        sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia ko-        Korkeakoulujen tilojen luovuttamista ulko-
3444:        kouksia ja kongresseja varten, ja jos on,     puolisille lienee jossain määrin hidastanut se,
3445:           onko Hallitus valmis poistamaan nä-        että korkeakoulut eivät ole saaneet vastiketta
3446:        mä esteet, jotta korkeakoulut voisivat        itselleen aiheutuneesta hallinto- ja järjestely-
3447:        tuloa tuottavalla tavalla antaa vuokralle     työstä, vaan vuokratulot on tuloutettu valtiolle
3448:        käytettävissä olevia tilojaan?                kokonaisuudessaan. Tämän johdosta on äsket-
3449:                                                      täin selvitelty mahdollisuuksia soveltaa tilojen
3450:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuokraukseen maksullista palvelutoimintaa kos-
3451: vasti seuraavaa:                                     kevia säännöksiä, jolloin kertyvä nettotulo jäisi
3452:    Suuriin kokouksiin ja kongresseihin soveltu-      korkeakoulun käyttöön. Omaksutun tulkinnan
3453: vista asianmukaisesti varustetuista tiloista on      mukaan tilojen vuokrausta ei kuitenkaan ole
3454: eri puolilla maatamme jatkuva puute. Tähän           voitu pitää maksullisena palvelutoimintana.
3455: tarkoitukseen erinomaisella tavalla soveltuvia       Toisaalta perittävän korvauksen korottaminen
3456: ovat korkeakoulujen suuret luentosalit. Korkea-      siten, että tästä syntyisi ylijäämää, saattaa epä-
3457: koulujen oman viikottaisen käytön rajoittuessa       tarkoituksenmukaisella tavalla rajoittaa tilojen
3458: pääasiallisesti työpäiville tilat ovat yleensä va-   käyttöä.
3459: paina viikonloppuisin sekä loma-aikoina. Val-           Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa kun-
3460: tion varoin luotujen tilojen käytön tehostamis-      nioittavasti, että korkeakoulujen tilojen luo-
3461: ta silloin, kun yhteiskunnassa on siihen sel-        vuttamiselle tieteellisiä, sivistyksellisiä ja yhteis-
3462: vää tarvetta, on pidettävä kansantaloudellisesti     kunnallisia kokouksia ja kongresseja varten on
3463: tarkoituksenmukaisena.                               olemassa sekä käytännölliset että hallinnolliset
3464:    Valtion omistamien tilojen vuokralle antami-      edellytykset. Hallitus tulee edelleen osaltaan
3465: sesta päättää valtiovarainministeriön antaman        tehostamaan ja helpottamaan tilojen luovutta-
3466: päätöksen (TM 4293/14. 1. 1976) mukaan se            mista mainitunlaista käyttöä varten. Hallitus
3467: virasto, jonka hallinnassa rakennus on. Tilojen      kuitenkin katsoo, että luovutettaessa tiloja
3468: luovuttamisesta päättää siten kukin korkeakou-       yleishyödyllisiin tarkoituksiin tavoitteena ei
3469: lu omalta osaltaan. Tiloja luovutettaessa tulee      tule olla voiton aikaansaaminen valtiolle.
3470:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
3471: 
3472:                                                                              Ministeri Kaarina Suonio
3473: 4                                          1982 vp.
3474: 
3475: 
3476: 
3477: 
3478:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3479: 
3480:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      samt ersättning för städnings- och övervak-
3481: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         ningskostnader m.m. erläggas åt ägaren.
3482: velse av den 21 maj 1982 tili vederbörande           Undervisningsministeriet har den 18. 6. 1975
3483: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    avgivit anvisningar åt högskolorna (nr 9141/
3484: jande av riksdagsman Melin undertecknade          48/75) om överlåtande av utrymmen åt utom-
3485: spörsmål nr 220:                                  stående. Enligt anvisningarna kan högskolorna
3486:                                                   under vissa förutsättningar överlämna utrym-
3487:           Är Regeringen medveten om att av        men också utan ersättning. Som exempel kan
3488:        finansministeriet ställda byråkratiska     man nämna vetenskapliga konferenser som an-
3489:        hinder tycks föreligga för högskolor       sluter sig till högskolans verksamhet och som
3490:        som äger möjligheter och intresse att      anordnats med tillstånd från högskolans cen-
3491:        mot ersättning hyra ut sina utrymmen       tralförvaltning.
3492:        för såväl vetenskapliga och kulturella        Uthyrningen av högskolornas utrymmen åt
3493:        som samhälleliga sammankomster, mö-        utomstående torde i viss mån ha nedbromsats
3494:        ten och kongresser, och om så är fallet,   av att högskolorna inte fått ersättning för det
3495:           är Regeringen beredd att undanröja      förvaltnings- och organisationsarbete som dylik
3496:        dessa hinder för att högskolorna på ett    verksamhet föranlett dem, utan hyresintäk-
3497:        inkomstbringande sätt skulle kunna         terna har i sin helhet uppburits åt staten. Med
3498:        hyra ut disponibla utrymmen?               anledning av detta har man nyligen utrett möj-
3499:                                                   ligheterna att vid uthyrning av utrymmen till-
3500:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     lämpa bestämmelserna angående avgiftsbelagd
3501: samt framföra följande:                           serviceverksamhet,      varvid    nettointäkterna
3502:    I olika delar av landet föreligger en kon-     skulle tillfalla högskolorna. Enligt den tilläm-
3503: tinuerlig brist på ändamålsenligt utrustade ut-   pande tolkningen har man likväl inte kunnat
3504: rymmen som lämpar sig för stora möten och         beteckna uthyrning av utrymmen som avgifts-
3505: kongresser. Högskolornas stora föreläsnings-      belagd serviceverksamhet. A andra sidan kunde
3506: salar passar ypperligt för ett dylikt ändamål.    en sådan höjning av hyresavgifterna som skulle
3507: Då högskolorna utnyttjar sina utrymmen hu-        ge ett överskott kunna begränsa på ett oända-
3508: vudsakligen under veckans arbetsdagar är före-    målsenligt sätt användningen av lokaliteterna.
3509: läsningssalarna vanligen lediga under veckoslu-      Med hänvisning till ovanstående konstaterar
3510: ten och semestertiderna. En intensifiering av     regeringen att det finns både praktiska
3511: utnyttjandet av utrymmen som byggts med           och administrativa förutsättningar att hyra
3512: statliga medel bör anses nationalekonomiskt än-   ut högskolornas utrymmen för vetenskap-
3513: damålsenligt, om ett tydligt behov för detta      liga, kulturella och samhälleliga kongresser och
3514: föreligger i samhället.                           möten. Regeringen kommer för sin egen del
3515:    Enligt finansministeriets beslut (Fin 4293/    att ytterligare intensifiera och underlätta över-
3516: 14. 1. 1976) bestämmer det verk i vars besitt-    låtelsen av utrymmena för ovan nämnda ända-
3517: ning byggnaden är om uthyrning av statliga        mål. Regeringen anser likväl att målsättningen
3518: utrymmen. Sålunda bestämmer varje högskola        vid uthyrning av utrymmena för allmännyttiga
3519: själv om uthyrning av utrymmena. Vid uthyr-       ändamål inte får vara att eftersträva vinst för
3520: ning av utrymmen bör i regel en skälig hyra       staten.
3521:      Helsingfors den 23 juni 1982
3522: 
3523:                                                                          Minister Kaarina Suonio
3524:                                            1982 vp.
3525: 
3526: Kirjallinen kysymys n:o 221
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531:                                Tennilä: Halosentien-Kelloniementien peruskorjauksen aloitta-
3532:                                   misesta
3533: 
3534: 
3535:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3536: 
3537:    Kemijärven kaupungissa sijaitseva Halosen-    massa, ja hallituksen tulisikin myöntää sitä var-
3538: tie-Kelloniementie on etenkin kelirikkaaikana    ten määräraha, jotta työt saataisiin välittömästi
3539: suorastaan surkeakuntoinen. Kemijärven kau-      käyntiin.
3540: pungin osuus tiestä on noin kaksi kilometriä.      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
3541: Kaupungin toimesta tietä on peruskorjattu noin   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
3542: puoli kilometriä ja kaupunki tulee jatkamaan     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3543: töitä varattuaan tähän tarkoitukseen 300 000     vaksi seuraavan kysymyksen:
3544: markkaa.
3545:    TVL:n Lapin purm osuus tiestä on noin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3546: kahdeksan kilometriä. Suunnitelmat peruskor-            ryhtyä    Halosentien-Kelloniementien
3547: jausta varten ovat TVL:n Lapin piirissä ole-            peruskorjauksen kiirehtimiseksi?
3548:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1982
3549: 
3550:                                      Esko-Juhani Tennilä
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555: 088200700V
3556: 2                                           1982 vp.
3557: 
3558: 
3559: 
3560: 
3561:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3562: 
3563:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille
3564: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-    1981-1987 Kelloniemen paikallistie on suun-
3565: hemies, lähettänyt 25 päivänä toukokuuta 1982     niteltu parannettavaksi vuosina 1983-84.
3566: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston       Hankkeen kustannusarvio on 2,5 mmk. Hank-
3567: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     keen a)Oltus toimenpideohjelmassa osoittaa
3568: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta     myös liikenneministeriön ja tienpitoviranomais-
3569: kirjallisesta kysymyksestä n:o 221:               ten pitävän parantamistoimenpidettä perustel-
3570:                                                   tuna.
3571:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tämän hetken rahoitusnäkymien mukaan
3572:        ryhtyä    Halosentien-Kelloniementien      hanke toteutuu toimenpideohjelman mukaisesti
3573:        peruskorjauksen kiirehtimiseksi?           eli alkaa ensi vuonna. Sen sijaan mahdollisuuk-
3574:                                                   sia hankkeen aloittamiseen jo vuonna 1982 ei
3575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tällä hetkellä näytä olevan.
3576: vasti seuraavaa:
3577:      Helsingissä kesäkuun 21 päivänä 1982
3578: 
3579:                                                           Liikenneministeri Jarmo Wahlström
3580:                                              N:o 221                                            3
3581: 
3582: 
3583: 
3584: 
3585:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3586: 
3587:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         I åtgärdsprogrammet rörande väghållningen
3588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      för åren 1981-1987 ingår en förbättring av
3589: av den 25 maj 1982 tili vederbörande medlem        Kelloniemi bygdeväg åren 1983-84. Kostnads-
3590: av statsrådet översänt avskrift av följande av     förslaget för projektet är 2,5 mmk. Tidtabellen
3591: ri:ksdagsman Esko-Juhani Tennilä ställda skrift-   för projektet i åtgärdsprogrammet visar att
3592: liga spörsmål nr 221:                              även trafikministeriet och väghållningsmyndig-
3593:                                                    heterna anser förbättringsåtgärden motiverad.
3594:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Enligt de nuvarande finansieringsperspek-
3595:        vidta i .syfte att påskynda grundrepara-    tiven kommer projektet att genomföras enligt
3596:        tionen av vägen Halosentie-Kellonie-        åtgärdsprogrammet och således att påbörjas
3597:        mentie?                                     nästa år. Däremot förefaller det för närvarande
3598:                                                    inte finnas några möjligheter att påbörja pro-
3599:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       jektet redan år 1982.
3600: samt anföra följande:
3601:      Helsingfors den 21 juni 1982
3602: 
3603:                                                              Trafikminister Jarmo Wahlström
3604:                                              1982 vp.
3605: 
3606: Kirjallinen kysymys n :o 222
3607: 
3608: 
3609: 
3610: 
3611:                                  Uitto: Perheenjäsenten matkakustannusten vähennyskelpoisuudes-
3612:                                      ta yhteistä kulkuneuvoa käytettäessä
3613: 
3614: 
3615:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3616: 
3617:    Tulo- ja varallisuusverolain (104.3/74) 25       omistaa kyseisen auton. Toinen perheenjäsen,
3618: § :n mukaan verovelvollisella on oikeus tulos-      joka saattaa työmatkoillaan käyttää autoa hy-
3619: taan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttä-     vinkin paljon, joutuu tyytymään julkisen lii-
3620: misestä johtuneet menot. Lain 26 §:ssä lue-         kenteen taksan mukaiseen vähennysoikeuteen
3621: tellaan joukko menolajeja, jotka muiden muas-       siinäkin tapauksessa, ettei hän lainkaan voi
3622: sa katsotaan tulon hankkimisesta johtuneiksi.       käyttää työmatkoillaan julkista liikennettä.
3623: Tähän luetteloon sisältyvät myös matkakustan-          Eriarvoisuutta lisää se, että verovelvolliset
3624: nukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin hal-       voivat erilaisin oikeudellisin järjestelyin, mm.
3625: vinta kulkuneuvoa käyttäen.                         vuokraamalla tai myymällä auton saman per-
3626:    Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat yh-      heen jäsenten kesken, vaikuttaa verotukseensa
3627: tenäistämisohjeet, joissa määritellään muun         tavalla, joka on riippuvainen muun muassa
3628: muassa edellytykset sille, että muuta kuin jul-     mahdollisuudesta hankkia asiantuntija-apua. Li-
3629: kista kulkuneuvoa voidaan pitää halvimpana          säksi tällaisiin oikeudellisiin järjestelyihin ei ole
3630: kulkuneuvona. Edellytykset on sidottu muun          mitään tarvetta, eikä verotuskäytännön tulisi
3631: muassa julkisen kulkuneuvon odotusajan ja           ohjata niiden käyttöön.
3632: sen käytön vaatiman kävelymatkan pituuteen             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3633: sekä siihen, että meno tai paluu asunnolle ta-      päiväjärjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esitän
3634: pahtuu yöllä.                                       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
3635:    Verotuskäytännössä verovelvolliset ovat jou-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3636: tuneet matkakustannusten suhteen eriarvoiseen
3637: asemaan. Eräs kohtuuttoman lopputuloksen                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3638: tuottava tilanne on, että samassa perheessä on              ryhtyä, jotta verotuksessa vähennyskel-
3639: useita henkilöitä, joiden on käytettävä yksityis-           poisiksi matkakuluiksi hyväksyttäisiin
3640: autoa työmatkoihinsa ja jotka saattavat ainakin             saman perheen eri jäsenten yhden per-
3641: osittain käyttää siihen yhtä ja samaa, jonkun               heenjäsenen autoon kohdistuvat matka-
3642: perheenjäsenen autoa. Korkeimman hallinto-oi-               kulut silloin, kun muut edellytykset
3643: keuden ottaman kannan mukaan saa verotuk-                   muun kuin julkisen kulkuneuvon pitä-
3644:  sessa vähentää matkakustannuksia yli julkisen              miselle halvimpana kulkuneuvona täyt-
3645: liikenteen taksan vain se perheenjäsen, joka                tyvät?
3646:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1982
3647: 
3648:                                               Pauli Uitto
3649: 
3650: 
3651: 
3652: 
3653: 088200695P
3654: 2                                            1982 vp.
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3660: 
3661:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      invaliditeetin vuoksi sellaista käyttää ta1 Jos
3662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työhön meno tai paluu asunnolle tapahtuu
3663: olette toimittanut 25 päivänä toukokuuta 1982      yöllä. Perusteena oman auton käytölle voi
3664: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-   myös olla se, että odotusajat julkista kulkuneu-
3665: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    voa käyttäen muodostuisivat kohtuuttoman pit-
3666: Pauli Uiton näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kiksi.
3667: myksestä n:o 222:                                     Jos henkilöauto katsotaan selvityksen perus-
3668:                                                    teella halvimmaksi kulkuneuvoksi, ei sillä, ke-
3669:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nen perheenjäsenen omistuksessa auto on, ole
3670:        ryhtyä, jotta verotuksessa vähennyskel-     vähennyksen myöntämisen kannalta merkitystä.
3671:        poisiksi matkakuluiksi hyväksyttäisiin      Muunlaista tulkintaa verotus- tai oikeuskäy-
3672:        saman perheen eri jäsenten yhden per-       tännössä ei tiettävästi ole esiintynyt. Jos per-
3673:        heenjäsenen autoon kohdistuvat matka-       heessä on kuitenkin vain yksi auto, vähennys
3674:        kulut silloin, kun muut edellytykset        voidaan yleensä myöntää oman auton käyttö-
3675:        muun kuin julkisen kulkuneuvon pitä-        kulujen mukaan vain yhdelle perheenjäsenelle.
3676:        miselle halvimpana kulkuneuvona täyt-       Muille mukana matkustaville perheenjäsenille-
3677:        tyvät?                                      hän ei aiheudu samasta matkasta kustannuksia.
3678:                                                    Jos muu kuin omaa autoa käyttävä perheen-
3679:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jäsen matkustaa julkista kulkuneuvoa käyttäen,
3680: vasti seuraavaa:                                   hän saa vähentää näin syntyvät matkakulunsa
3681:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo-       erikseen. Selvityksen perusteella kahdellekin
3682: mentin 5 kohdan mukaan verovelvollinen saa         perheenjäsenelle voidaan myöntää erikseen vä-
3683: vähentää tulon hankkimisesta johtuneina me-        hennys saman auton käyttökulujen perusteella,
3684: noina muun muassa matkakustannukset asun-          jos esimerkiksi työvuorot osuvat kokonaan eri
3685: nosta työpaikkaan ja takaisin halvinta kulku-      ajankohdille niin, ettei yhdessä matkustaminen
3686: neuvoa käyttäen. Vähennyksen enimmäismäärä         ole mahdollista ja edellyttäen samalla, ettei
3687: on kuitenkin 15 000 markkaa vuodessa.              julkista kulkuneuvoa voida käyttää.
3688:    Matkakuluvähennystä koskevan säännöksen            Matkakuluvähennyksen myöntämisessä nou-
3689: soveltamisessa on usein ongelmia sen suhteen,      datetut yleiset periaatteet sekä verohallituksen
3690: mitä kulkuneuvoa on kussakin yksittäistapauk-      asiasta antamat ohjeet vastaavat voimassa ole-
3691: sessa pidettävä halvimpana. Verotus- ja oikeus-    vaa lakia. Koska halvimman kulkuneuvon kä-
3692: käytännössä omaksutun tulkinnan sekä vero-         site on kuitenkin viime kädessä ratkaistava
3693: hallituksen yhtenäistämisohjeiden mukaan hal-      kussakin yksittäistapauksessa erikseen, tulkinta-
3694: vimpana on yleensä pidettävä julkista kulku-       ongelmia ja verotuksen epäyhtenäisyyttä ei voi-
3695: neuvoa. Omaa autoa ja eräissä tapauksissa myös     da täysin välttää, ellei matkakuluvähennystä
3696: taksia on kuitenkin pidettävä halvimpana, jos      koskevaa säännöstä kaavamaisteta. Säännöksen
3697: julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettä-     yksinkertaistamismahdollisuutta selvitetäänkin
3698: vissä, jos verovelvollinen ei voi esimerkiksi      parhaillaan valtiovarainministeriössä.
3699:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1982
3700: 
3701:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
3702:                                              N:o 222                                               3
3703: 
3704: 
3705: 
3706: 
3707:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3708: 
3709:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ditet inte kan använda sådant, eller om resa
3710: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tili arbetet eller från arbetet tili bostaden sker
3711: av den 25 maj 1982 tili vederbörande medlem        nattetid. Grunden för användandet av egen bil
3712: av statsrådet översänt avskrift av följande av     kan även vara, att väntetiderna vid nyttjandet
3713: riksdagsman Pauli Uitto ställda spörsmål nr        av allmänt fortskaffningsmedel skulle bli oskä-
3714: 222:                                               ligt långa.
3715:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Anses på basen av utredning egen bil vara
3716:         ta, för att de resekostnader, som de       billigaste fortskaffningsmedel, har det inte med
3717:         olika medlemmarna i samma familj           avseende på beviljandet av avdrag någon bety-
3718:         haft och som hänför sig tili en familje-   delse i viiken familjemedlems ägo bilen är.
3719:         medlems bil, skulle godkännas såsom        Någon annan tolkning har veterligen inte före-
3720:         avdrag vid beskattningen när de övriga     kommit i beskattnings- eller rättspraxis. Finns
3721:         förutsättningarna för godkännandet av      emellertid i familjen endast en bil, kan avdrag
3722:         annat än allmänt fortskaffningsmedel       för kostnaderna för användning av egen bil i
3723:         såsom billigaste fortskaffningsmedel är    allmänhet beviljas endast en av familjemedlem-
3724:         för handen?                                marna. Övriga familjemedlemmar som reser
3725:                                                    med åsamkas ju inte kostnader av samma resa.
3726:                                                    Reser annan familjemedlem än den som an-
3727:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vänder egen bil användande allmänt fort-
3728: samt anföra följande:                              skaffningsmedel, får han avdra sina sålunda
3729:    Enligt 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om           uppkomna resekostnader separat. På grund-
3730: skatt på inkomst och förmögenhet har skattskyl-    valen av utredning kan även två familjemed-
3731: dig rätt att från sin inkomst avdra utgifterna     lemmar beviljas separat avdrag på basen av
3732: för inkomstens förvärvande, bl. a. resekostna-     kostnaderna för användningen av samma bil,
3733: derna för resa från bostaden tili arbetsplatsen    om exempelvis arbetsturerna infaller helt på
3734: och åter med anlitande av det biliigaste fort-     olika tider så, att det inte är möjligt att resa
3735: skaffningsmedlet. Avdragets maximibelopp är        tillsammans och samtidigt under förutsättning,
3736: likväl 15 000 mark per år.                         att allmänt fortskaffningsmedel inte kan an-
3737:    Vid tillämpningen av stadgandet som gäller      vändas.
3738: avdrag för resekostnader uppkommer ofta                De allmänna principer som tillämpats vid
3739: problem i fråga om vilket fortskaffningsmedel      beviljandet av avdrag för resekostnader samt
3740: som i varje enskilt fall skall anses vara det      de anvisningar som skattestyrelsen utfärdat i
3741: biliigaste. I enlighet med den tolkning som        ärendet motsvarar gällande lag. Emedan be-
3742: omfattats inom beskattnings- och rättspraxis       greppet billigaste fortskaffningsmedel likväl i
3743: samt enligt skattestyrelsens anvisningar för       sista hand måste avgöras separat i varje enskilt
3744: förenhetligandet av beskattningen skall allmänt    fall, kan tolkningsproblem och oenhetlighet vid
3745: fortskaffningsmedel i allmänhet anses såsom        beskattningen inte helt undvikas, om inte stad-
3746: billigaste fortskaffningsmedel. Egen bil och i     gandet som gäller avdrag för resekostnader
3747: vissa fall även taxi skall likväl anses vara       schematiseras. Vid finansministeriet utreds för
3748: billigaste fortskaffningsmedel om allmänt fort-    närvarande möjligheterna att förenkla stadgan-
3749: skaffningsmedel inte alls står tili förfogande,    det.
3750: om den skattskyldige t. ex. på grund av invali-
3751:       Helsingfors den 22 juni 1982
3752: 
3753:                                                                       Minister Mauno Forsman
3754:                                                1982 vp.
3755: 
3756: Kirjallinen kysymys n:o 223
3757: 
3758: 
3759: 
3760: 
3761:                                    Almgren: Tarpeellisten apuvälineiden antamisesta kuulovammai-
3762:                                       sille ilmaiseksi
3763: 
3764: 
3765:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3766: 
3767:    Kuulovammaiset ovat saaneet kuulokojeen            joka nyt on olemassa kuulevien ja kuulovam-
3768: ilmaiseksi 1. 6. 1980 alkaen. Tätä uudistusta on      maisten välillä.
3769: pidettävä oikeana ja oikeudenmukaisena.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3770:    Kuulovammaisten asiaa voitaisiin parantaa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3771: kohtuullisin kustannuksin vielä hiukan, jos           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3772: ilmaisten tarvikkeiden luetteloa jatkettaisiin        vaksi seuraavan kysymyksen:
3773: mm. siten, että kuulokojeklen tarvitsemat pa-
3774: ristot saatettaisiin ilmaisiksi. Ilmeisesti kuulo-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3775: vammaiset tarvitsevat muitakin apuvälineitä,                 ryhtyä kuulokojeisiin tarvittavien paris-
3776: joilla heidät voitaisiin saattaa tasaveroiseen ase-          tojen ja muiden kuulovammaisten tarvit-
3777: maan kuulevien kanssa. Myös niiden saaminen                  semien apuvälineiden saamiseksi ilmai-
3778: ilmaisjakelun piiriin poistaisi eriarvoisuutta,              siksi kuulovammaisille?
3779:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1982
3780: 
3781:                                             Esko Almgren
3782: 
3783: 
3784: 
3785: 
3786: 0882006763
3787: 2                                            1982 vp.
3788: 
3789: 
3790: 
3791: 
3792:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3793: 
3794:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lokojeiden osalta on 1. 6. 1980 lukien poistettu
3795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varallisuusharkinta .
3796: .Qlette 26 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            Tällä hetkellä kuulovammaisten, kuten mui-
3797:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       denkin vammaisten, tarvitsemien apuvälineiden
3798:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suhteen noudatetaan henkilön taloudellisen ase-
3799: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-        man huomioon ottamista. Sosiaalihallituksen lin-
3800:  jallisesta kysymyksestä n:o 223:                   jana on kuitenkin menettely, jonka mukaan kal-
3801:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lishintaiset apuvälineet jäävät valtion omistuk-
3802:        ryhtyä kuulokojeisiin tarvittavien paris-    seen ja annetaan vammaiselle käytettäviksi,
3803:        tojen ja muiden kuulovammaisten tarvit-      jolloin kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan
3804:        semien apuvälineiden saamiseksi ilmai-       invalidihuoltojärjestelmä.
3805:        siksi kuulovammaisille?                         Yleensä invalidihuoltona ei myönnetä min-
3806:                                                     kään välineen tai laitteen jatkuvia käyttökuluja,
3807:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaan tällaiset kustannukset jäävät vammaisen
3808: vasti seuraavaa:                                    itsensä maksettaviksi. Paristokustannuksien suh-
3809:                                                     teen sosiaalihallitus on tehnyt poikkeuksen pää-
3810:    Suomessa on yleisesti arvioitu olevan 6 % :lla   säännöstä siten, että paristokuluja voidaan inva-
3811: eli noin 300 000 henkilöllä alentunut kuulo.        lidihuoltona myöntää, jos nämä kulut ovat kes-
3812: Näistä suunnilleen 125 000 henkilöä tarvitsisi      kimääräistä suuremmat (yli 300 mk/v) ja
3813: jonkinlaisen teknisen apuvälineen kuntoutus-        vammaisen tulot ovat erityisen vähäiset. Siten
3814: taan varten. Kuulokojeiden käyttäjiä on noin        lapset ja yleensä eläkkeellä olevat vähävarai-
3815: 50 000 ja niitä, jotka eivät edes hyödy kuulo-      set henkilöt saavat myös paristot kokonaan tai
3816: kojeesta eli kuuroja, on noin 8 000. Vaikeasti      ainakin osittain valtion varoista.
3817: kuulovammaisillekin on kuitenkin tarjolla
3818: muita, usein teknisesti pitkälle kehitettyjä apu-      Invalidihuoltona on korvattu vuonna 1981
3819: välineitä, kuten tekstipuhelimia.                   kuulokojeita ja niiden korjauksia 17,3 miljoo-
3820:    Yleiset terveydenhuollon palvelujärjestelmät     nalla markalla noin 12 000 kuulovammaiselle.
3821: eivät ole kehittyneet vielä siihen tasoon, että     Kuulokojeiden käyttökuluja on maksettu val-
3822: ne voisivat ottaa kokonaisvastuuta kuulovam-        tion varoista joko kokonaan tai osittain 1,9
3823: maisten apuvälineistä. Siitä syystä nykytilan-      miljoonalla markalla noin 7 500 henkilölle.
3824: teessa vastaa kuulovammaisvälineiden korvaa-           Erilaisia kuulovammaisten teknisiä apuväli-
3825: misesta pääosin sosiaalihuoltoon kuuluva inva-      neitä, kuten apuvälineitä radion ja television
3826: liidihuoltolaki ja vähäisessä määrin vakuutus-      kuunteluun, puhelimen lisälaitteita, nauhureita,
3827: lait.                                               herätyskelloja, hälytinkeskuksia ja ovikellolait-
3828:    Invalidihuolto on viimeisten vuosien aikana      teita, on invalidihuoltona kustannettu noin 1,4
3829: kasvattanut voimakkaasti valtion panosta ja         miljoonalla markalla. Lisäksi sosiaalihallitus on
3830: osuutta erilaisten vammaisvälineiden tarpeen        vuoden 1981 lopusta lähtien myöntänyt teksti-
3831: tyydyttämisessä.                                    puhelimen tähän mennessä noin 150 vaikeasti
3832:    Invalidihuollon lääkintähuollosta aiheutuneet    kuulovammaiselle (tekstipuhelimen kokonais-
3833: kustannukset suoritetaan invaliidihuoltolain        hinta on noin 8 800 markkaa) .
3834: 8 § :n nojalla yksilöllisesti sovitettujen apu-        Sosiaalihallitus on lisäksi antanut Kuulon-
3835: neuvojen osalta, sen mukaan kuin sosiaalihal-       huoltoliitolle oikeuden apuvälineiden lainaustoi-
3836: litus määrää, kokonaan valtion varoista ja mui-     mintaan invalidihuoltona. Lainaustoiminnan pii-
3837: den apuneuvojen, apuvälineiden ja laitteiden        riin kuuluu mm. kuulovammaisten lapsien kou-
3838: osalta vammaisen varallisuudesta riippuen. Kuu-     lunkäyntiä helpottavia apuvälineitä, joihin on
3839:                                              N:o 223                                            3
3840: 
3841: käytetty valtion varoja viime vuosina noin         kuulokojeiden hankintaan, jakeluun ja käytön
3842: 150 000 markkaa vuosittain.                        opastukseen nykyisin liittyvät puutteet. Työ-
3843:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 31. 3. 1982   ryhmä tullee ottamaan kantaa myös kuulokojei-
3844: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on sel-       den toiminnalle välttämättömiin paristoihin.
3845: vittää invaliidihuoltolain nojalla myönnettyjen
3846:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
3847: 
3848:                                                                   Ministeri Marjatta Väänänen
3849: 4                                           1982 vp.
3850: 
3851: 
3852: 
3853: 
3854:                           Till Riksdagens Herr Talman
3855: 
3856:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mögenhetsprövningen slopats räknat från 1. 6.
3857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          1980.
3858: velse av den 26 maj 1982 tili vederbörande            I fråga om icke individuellt avpassade hjälp-
3859: medlem av statsrådet översänt avskrift av          medel för hörselskadade, liksom i fråga om
3860: följande av riksdagsman Esko Almgren ställda       sådana hjälpmedel för andra handikappade,
3861: skriftliga spörsmål nr 223:                        beaktas för närvarande vederbörandes ekono-
3862:                                                    miska ställning. Socialstyrelsen följer likväl den
3863:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          linjen att dyrbara hjälpmedel förblir i statens
3864:        vidta för att hörselskadade gratis skall    ägo och ställs till den handikappades förfogan-
3865:        få batterier tili hörapparater samt andra   de, varvid invalidvårdssystemet svarar för kost-
3866:        erforderliga hjälpmedel?                    naderna i deras helhet.
3867:                                                       I allmänhet beviljas inte ersättning för lö-
3868:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      pande utgifter för användningen av något hjälp-
3869: samt anföra följande:                              medel eller någon anordning som invalidvård,
3870:    1 Finland har uppskattningsvis 6 % av in-       utan den handikappade får själv bestrida sådana
3871: vånarna, eller ca 300 000 personer, nedsatt        kostnader. I fråga om kostnaderna för batterier
3872: hörsel. Av dessa personer skulle omkring           har socialstyrelsen gjort ett sådant undantag
3873:  125 000 behöva något slags tekniskt hjälpmedel    från huvudregeln att kostnader för batterier
3874: för rehabilitering. Omkring 50 000 personer        kan beviljas som invalidvård om de är större än
3875: använder hörapparater, och antalet hörselska-      normalt (över 300 mk/år) och den handikap-
3876: dade som inte hör ens med hörapparater, dvs.       pades inkomster är särskilt små. Sålunda får
3877: döva, är ca 8 000. Även för svårt hörselskadade    barn och i allmänhet också mindre bemedlade
3878: står emellertid andra, ofta tekniskt långt ut-     pensionärer även batterier, som helt ellet åt-
3879: vecklade hjälpmedel, t.ex. texttelefoner, tili     minstone delvis bekostas med statsmedel.
3880: buds.                                                 Som invalidvård har under år 1981 till om-
3881:    De allmänna servicesystemen inom hälso-         kring 12 000 hörselskadade utgivits ersätt-
3882: vården har ännu inte utvecklats tili en sådan      ningar för hörapparater och för reparationer av
3883: nivå att de skulle kunna påta sig hela ansvaret    sådana tili ett belopp av 17,3 milj. mk. An-
3884: för hjälpmedlen för hörselskadade. På grund        vändningskostnader för hörapparater har beta-
3885: härav ersätts nu hjälpmedel för hörselskadade      lats helt eller delvis av statens medel tili om-
3886: huvudsakligen enligt lagen om invalidvård, vii-    kring 7 500 personer och till ett sammanlagt
3887: ken lag hänför sig till socialvården, och, i       belopp av 1,9 milj. mk.
3888: ringa mån, enligt försäkringslagarna.                 Olika slags icke individuellt avpassade tek-
3889:    1nvalidvården har under de senaste åren         niska hjälpmedel för hörselskadade, såsom
3890: kraftigt ökat statens insats och andel i till-     hjälpmedel som gör det möjligt att lyssna på
3891: godoseendet av behovet av olika handikapp-         radio och television, tilläggsanordningar för
3892: hjälpmedel.                                        telefoner, bandspelare, väckarklockor, alarm-
3893:    Kostnaderna för till invalidvården hörande      centraler och dönklocksanordningar, har som
3894: medicinalvård betalas med stöd av 8 § lagen        invalidvård bekostats till ett belopp av ca 1,4
3895: om invalidvård i fråga om individuellt avpas-      milj. mk. Dessutom har socialstyrelsen sedan
3896: sade hjälpmedel, i enlighet med vad social-        utgången av år 1981 beviljat omkring 150 svårt
3897: styrelsen bestämmer, i sin helhet av statens       hörselskadade texttelefon (totalpriset för en
3898: medel och i fråga om andra hjälpmedel och          texttelefon är ca 8 800 mk).
3899: anordningar beroende på den handikappades             Socialstyrelsen har vidare beviljat Kuulon-
3900: förmögenhet. 1 fråga om hörapparater har för-      huoltoliitto rätt till utlåning av hjälpmedel
3901:                                             N:o 223                                           5
3902: 
3903: som invalidvård. Utlåningsverksamheten om-        utreda vilka brister som nu vidlåder anskaff-
3904: fattar bl.a. hjälpmedel som underlättar hörsel-   ningen och utdelningen av hörapparater, som
3905: skadade barns skolgång, tili vilka hjälpmedel     beviljas med stöd av lagen om invalidvård,
3906: under de senaste åren har använts statsmedel      samt handledningen i deras användning. AI-
3907: tili ett belopp av ca 150 000 mk per år.          betsgruppen torde även ta ställning i frågan
3908:    Social- och hälsovårdsministeriet har 31. 3.   om de för hörapparaterna nödvändiga batte-
3909: 1982 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att      rierna.
3910:      Helsingfors den 11 juni 1982
3911: 
3912:                                                                  Minister Marjatta Väänänen
3913: 
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 0882006763
3918:                                               1982 vp.
3919: 
3920: Kirjallinen kysymys n:o 224
3921: 
3922: 
3923: 
3924: 
3925:                                   Saarikoski: Kottimyyntiä koskevasta kuluttajavalistustoiminnasta
3926: 
3927: 
3928:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3929: 
3930:    Elinkeinohallituksen teettämän tutlkimuksen       maan huomiota ja keskustelua herättävän oh-
3931: mukaan kotimyynti työllisti maassamme vuon-          jelman aina muista yhteiskunnallista vastuutaan.
3932: na 1980 pää- tai sivutoimisesti noin 22 500          Tästä oli osoitUiksena mm. TV 2:,ssa 4. 3. 1982
3933: heDikil.öä. Kotimyynnin arvo kyseisenä vuonna        esitetty Avoin kanava -ohjelma, jossa erään
3934: oli noin 850 miljoonaa markkaa. Erityisesti          kielteisen esimerkkitapauksen valossa halven-
3935: Etelä-Pohjanmaalla kotimyynnillä kaupankäyn-         taen ja asiattomasti karrikoiden mustattiin koko
3936: nin muotona on vahvat perinteet. Huonekalu-          ammattikunnan mainetta. Tämän ohjelman vai-
3937: ja kodinsisustusteollisuus työllistää Etelä-Poh-     kutukset ovat tuntuneet selvästi ja välittömästi
3938: janmaalla välittömästi noin 3 000 henkilöä.          eteläpohjalaisten huonekalujen ja kodinsisustei-
3939: Suuri osa maakunnan kyseisen tuotannonalan           den kotimyyntiä harjoittavien yrittäjien elin-
3940: myynnistä tapahtuu liikkuvasta kaupasta anne-        keinotoiminnassa, vaikka he toimivat läänin-
3941: tun lain alaisena luvanvaraisena kotimyyntinä.       hallituksen luvalla ja noudattavat kauppatavois-
3942: Kie1.1tokaupalla on rsiis maakunnan työllisyydel-    saan annettuja säädöksiä.
3943: le erittäin suuri merkitys sekä va1mistus- että         Keskimääräinen kuluttaja omaksuu infol.1maa-
3944: myyntiportaan työllistäjänä.                         tiosta vain sen kärjistetyimmän osan. Tapahtu-
3945:    Kotimyynti :tä)'lttää hyvin asemansa yhtenä       nut valistustoiminta onkin koettu yleisesti pe-
3946: vähhtäismyynnin muotona, ja sillä on oma var-        lotteluksi kiertokauppiaista ja varotteluksi
3947: sin huomattava asiakaskuntansa. Mainitussa           hankkimasta tuotteita kotimyynnistä. Vastaava
3948: tutkimuksessa vastaajista vain 28,6 % uskoi          informaatio voitaisiin esittää käänteisesti myön-
3949: heidän ruokakuntiensa kotimyyntiin käyttämän         teisessä sävyssä, miten turvallisesti tehdään
3950: rahamäärän vähenevän tulevaisuudessa. Koti-          kauppaa kotimyyjän kanssa. Julkisten viran-
3951: myynnillä on tärkeä merkitys syrjäseutujen           omaisten ~sekä Yleisradion olisi valvottava, ettei
3952: kauppapalveluiden paramajana. Kauppamuodon           niiden toimesta tai kautta välitetä kuluttaja-
3953: merkittävä etu on myös se, että asirukasperhe        valis'tusta sellaisessa muodossa, että se perus-
3954: voi rauhassa tutustua rtuotteeseen sen :tulevassa    teettomasrti lou~kaa ja heikentää lähes poik-
3955: ympäristössä. Tuotteet ovat laadultaan ja bio-       keuksetta moitteettomasti toimivan ammattikun-
3956: noiltaan kilpailukykyisiä myymälöissä tarjotta-      nan asemaa ja siten aiheuttaa alalla työttö-
3957: vien tuotteiden kanssa, usein jopa edullisem-        myyttä. Näinhän nyt on tapahtumassa mm.
3958: pia. Kuluttajansuojalailla ja yleisellä kuluttaja-   Vaasan läänissä suoraan pohjalaisia kiertokaup-
3959: valistuksella on selkiinnytetty kotimyynnin ase-     piaita väärin ja virheeliisin perustein TV 2:ssa
3960: maa ja kauppatapoja sekä vähennetty siihen           4. 3. 1982 esitetyn halventavan ohjelman ja
3961: poikkeustapauksissa li1ttyviä kielteisiä sivu-       elinkeinohallituksen kuluttaja-asiain osaston ja-
3962: ilmiöitä.                                            kaman ylikorostuneen kuluttajansuojainformaa-
3963:    Kuluttajaviranomaiset ovat viime aikoina          tion johdosta. Satoja ahkeria ja omatoimisia
3964: tehostaneet kotimyyntiä koskevaa valistustoi-        perheitä on jäämässä rtyöttömäksi valtion har-
3965: minrtaa, mikä sinänsä on kHtettävä pyrkimys,         kitsemattomien toimien takia.
3966: mutta se ei saa olla liian yksipuolista ja jo           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3967: etukäteen luvanvaraista kotimyyntiä harjoitta-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3968: via kiertokauppiaita epäilyttävään valoon saat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3969: tavaa. KuluttajavaHstuksessa sähköisillä viesti-     jäsenen vastattavaksi seuraavan !kysymyksen:
3970: millä, etenkin televisiolla on keskeinen asema.
3971: On käynyt ilmi, että julkisissa tiedotusvälineis-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3972: sä kaikki toimittajat eivät pyrkiessään tuotta-             ryhtyä valvoakseen, ettei julkisten vi-
3973: 0882006%R
3974: 2                                          1982 vp.
3975: 
3976:      ranomaisten itai tiedotusvälineiden <toi-            masti ~oukkaa jonkin ammattikunnan
3977:      mesta annettaisi kuluttajavalistusta sel-            mainetta, vaikeuttaa elinkeinon harjoit-
3978:      laisessa muodossa, että se perusteetto-              tamista ja heikentää >työllisyyttä alalla?
3979:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1982
3980: 
3981:                                        Helge Saarikoski
3982:                                                N:o 224                                               3
3983: 
3984: 
3985: 
3986: 
3987:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3988: 
3989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuluttajia siitä, että kotimyynnissä on osta-
3990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jalle annettava erityinen asiakirja, josta käy
3991: olette 26 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           ilmi muun mua:ssa ostetun tavaran vapaa pa-
3992: kirjeenne ohella to~mittanut valtioneuvoston         lautusoikeus. Ohjelmasta saatujen palautteiden
3993: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        pohjalta on havaittu, että myös kotimyyntiä
3994: edustaja Saarikosken kirjallisesta kysymyksestä      harjoittavat elinkeinonharjoittajat ovat olleet
3995: n:o 224:                                             melko laaja:ssa mitassa tietämättömiä erityisen
3996:                                                      asiakirjan antamisvelvoitteesta. Kaikissa tapauk-
3997:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sissa kuluttajalle ei ole edes ilmoitettu koti-
3998:        ryhtyä valV"oakseen, ettei julkisten vi-      myyjän nimeä ja osoitetta.
3999:        ranomaisten tai tiedotusvälineiden toi-          Edellä mainittu ohjelma on pyritty suunnit-
4000:        mesta annettaisi kuluttajavalistusta sel-     telemaan niin kotimyyntiä harjoittavan elin-
4001:        laisessa muodossa, että se perusteetto-       keinonharjoittajan kuin kuluttajan kannalta ta-
4002:        masti loukkaa jonkin amma:ttikunnan           sapuoliseksi. Kysymyksessä mainitun Avoin
4003:        mainetta, vaikeuttaa elinkeinon harjoit-      kanava -ohjelman toteuttamisessa ja suunnitte-
4004:        tamista ja heikentää 1työllisyyttä alalla?    lussa kuluttajaviranomaisilla ei ole ollut muuta
4005:                                                      osuutta kuin että nämä ovat pyynnöstä ker-
4006:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toneet toimittajille käytännössä esiintyneistä
4007: vasti seuraavaa:                                     ongelmista. Kuluttajaviranomaisilla ei ole mah-
4008:    Kuluttajansuojalain soveltamisesta saatujen       dollisuutta    kontrolloida    'tiedotusvälineiden
4009: kokemusten pohja:lta on voitu todeta, että koti-     omasta aloitteestaan toteuttamia ja suunnitte-
4010: myyntiin liittyy edelleen ongelmia, joita kulut-     lemia ohjelmia.
4011: tajansuojalainsäädäntö ei ole ratkaissut. Näyt-         Hallitus on tietoinen kotimyynnin va:rsin laa-
4012: tää siltä, että pelkällä lainsäädäntötyöllä ei ai-   jasta työllistävästä vaikutuksesta, kuten kysy-
4013: nakaan kaikkia ongelmia voida poistaa. Sen           myksessä viitattu elinkeinohallituksen teettämä
4014: vuoksi elinkeinohallitus ja kuluttajansuojaviran-    tutkimuskin osoittaa. Jo toteutetuissa valistus-
4015: omaiset ovatkin vuoden 1982 aikana toteutta-         ohjelmissa ja vastedes mahdollisesti toteutet-
4016: neet laajaa kotimyyntiin liittyvää valistuskam-      tavissa ohjelmissa pyritään luonnollisestikin ot-
4017: panja:a muun muassa televisiossa ns. tietoisku-      tamaan rtasapuolisesti huomioon kummankin
4018: ohjelman puitteissa. Ohjelman keskeisenä ta-         osapuolen, niin elinkeinonharjoittajan kuin ku-
4019: voitteena on ollut valistaa niin kotimyyjiä kuin     luttajankin edut.
4020:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
4021: 
4022:                                                                             Ministeri Esko Rekola
4023: 4                                           1982 vp.
4024: 
4025: 
4026: 
4027: 
4028:                           Till Riksdagens Herr Talman
4029: 
4030:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skall vid hemförsäljning få en särskild hand-
4031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ling, av viiken bl.a. bör framgå att man fritt
4032: velse av den 26 maj 1982 tili vederbörande         får återlämna en köpt vara. På basen av reak-
4033: medlem av statsrådet för avgivande av svar         tionetua på programmet har konstaterats, att
4034: översänt avskrift av följande av riksdagsman       t.o.m. näringsidkare som utövar hemförsäljning
4035: Saarikoski undertecknade spörsmål nr 224:          har rätt allmänt varit omedvetna om skyldig-
4036:                                                    heten att lämna en sådan handling. Konsumen-
4037:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          terna har inte ens alltid fått veta hemförsälja-
4038:        vidta för att övervaka, att offentliga      rens namn och adress.
4039:        myndigheter ellet massmedia inte skulle        Vid planeringen av det ovannämnda pro-
4040:        lämna konsumentupplysning i sådan           grammet har objektivitet ur såväl konsumen-
4041:        form, att den ogrundat kränker en yr-       ternas som de näringsidkares synpunkt som
4042:        keskårs rykte, försvårar näringsidkan-      idkar hemförsäljning eftersträvats. Konsument-
4043:        det och minskar sysselsättningen inom       skyddsmyndigheterna har bidragit tili genom-
4044:        branschen?                                  förandet och planeringen av det i spörsmålet
4045:                                                    nämnda programmet i TV:s "Avoin kanava"
4046:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         endast genom att för redaktörerna på begäran
4047: anföra följande:                                   berätta om de problem som förekommit i prak-
4048:    De erfarenheter som man fått av konsu-          tiken. Konsumentskyddsmyndigheterna har in-
4049: mentskyddslagens tiliämpning har givit anled-      gen möjlighet att utöva kontroll i fråga om
4050: ning att konstatera, att hemförsäljningen fort-    sådana program som massmedia på eget iniativ
4051: sättningsvis är förknippad med problem som         genomfört och planerat.
4052: konsumentskyddslagstiftningen inte har löst. Det      Regeringen är medveten om hemförsälj-
4053: förefaller att alla problem helt enkelt inte går   ningens rätt stora sysselsättande inverkan, så-
4054: att undanröja genom lagstiftningsarbete. Nä-       som även den i spörsmålet omnämnda, av
4055: ringsstyrelsen och konsumentskyddsmyndighe-        näringsstyrelsen beställda utredningen visar. I
4056: terna har under innevarande år faktiskt genom-     de upplysningsprogram som redan gjorts ellet
4057: fört en omfattande kampanj rörande hemför-         kanske framdeles kommer att göras stävar man
4058: säljning. Ett centralt mål för detta program,      självfallet tili att objektivt beakta bägge par-
4059: som ju visats bl.a. i TV såsom s.k. informa-       ternas, såväl näringsidkarens som konsumen-
4060: tionsstötar, har varit att informera både hem-     tens intressen.
4061: försäljarna och konsumenterna om att köparen
4062:      Helsingfors den 11 juni 1982
4063: 
4064:                                                                           Minister Esko Rekola
4065:                                              1982 vp.
4066: 
4067: Kirjallinen kysymys n:o 225
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072:                                  Puolanne: Lahden-Hollolan maantien ja Hersalan paikallistien
4073:                                     kunnostamisesta
4074: 
4075: 
4076:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4077: 
4078:    Lahden ev .lut. seurakuntien kurssikeskuksen     toistuvasti. 9. 10. 1981 päivätyssä toteuttamis-
4079: rakennustyö Hollolan Siikaniemessä on käyn-         ohjelmassa 1981-1987 ko. hanke on sijoitettu
4080: nistymässä tämän vuoden aikana. Lisäksi seura-      vuosille 1984-1985 kustannusarvion ollessa
4081: kunnat ovat rakentaneet Hollolan Upilan ky-         11,7 milj. markkaa. Molempien mainittujen tei-
4082: lään leirikeskuksen vuosina 1981-1982. Lii-         den perusparannus olisi suoritettava nyt mah-
4083: kenne alueelle tapahtuu Lahden-Hollolan             dollisimman nopealla aikataululla, sillä esimer-
4084: maantietä n:o 316 ja Hersalan paikallistietä        kiksi viime vuonna niillä oli liikennerajoituksia
4085: n:o 14073. Koska tiet ovat olleet etenkin ke-       toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun, min-
4086: lirikkoaikana erittäin huonossa kunnossa ja lii-    kä johdosta Upilan leirikeskuksen rakennustyöt
4087: kennerajoitusten alaisia, on siitä aiheutunut ra-   keskeytyivät useiksi viikoiksi. Liikenteen kas-
4088: kennustoiminnalle kohtuutonta haittaa ja talou-     vaessa myös paikalliset asukkaat ovat joutuneet
4089: dellisia menetyksiä.                                yhä enemmän kärsimään huonoista liikenne-
4090:     Siikaniemen kurssikeskuksen rakentaminen        olosuhteista.
4091: käsittää ensimmäisessä vaiheessa vuosina 1982          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4092: -1984 noin 4 500 m2 majoitus- ja toiminta-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4093: tiloja. Kunnallisteknisten töiden rakentaminen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4094: alkaa 1. 9. 1982. Rakennushankkeen kustannus-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4095: ten on ennakoitu olevan noin 20 miljoonaa
4096: markkaa. Keskuksen valmistuttua tulee ympäri-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4097: vuotiseen käyttöön 100 majoituspaikkaa ja va-              ryhtyä saattaakseen Lahden-Hollolan
4098: kituisia työpaikkoja 5-8 hengelle. Seurakun-               maantien n:o 316 ja Hersalan paikallis-
4099: nat suorittavat Siikaniemen yksityistien oikai-            tien n:o 14073 sille tasolle, jota ylei-
4100: sun ja kunnostamisen syksyllä 1982.                        siltä teiltä edellytetään, niin että rajoi-
4101:     Hämeen piirin määrärahojen niukkuuden                  tukseton liikennöinti tulee alueella
4102: vuoksi Lahden-Hollolan maantien perusparan-                mahdolliseksi?
4103: nusta on piirin toimenpideohjelmissa lykätty
4104:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1982
4105: 
4106:                                            Ulla Puolanne
4107: 
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 0882007084
4112: 2                                             1982 vp.
4113: 
4114: 
4115: 
4116: 
4117:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4118: 
4119:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa        Tienpidon     toimenpideohjelmassa vuosille
4120: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       1981-1987 Lahden-Hollolan maantien n:o
4121: hemies, lähettänyt 26 päivänä toukokuuta 1982        316 rakenteen parantaminen on ajoitettu vuo-
4122: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston          siksi 1984-85. Tällä hetkellä ei Lahden seu-
4123: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dun suurten keskeneräisten kohteiden - mm.
4124: edustaja Ulla Puolanteen näin kuuluvasta kir-        Lahden ohikulkutie - vuoksi ole rahoitukselli-
4125: jallisesta kysymyksestä n:o 225:                     sia edellytyksiä aloittaa hanketta aikaisemmin,
4126:                                                      joten tietä joudutaan pitämään kunnossapitotoi-
4127:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       menpitein kunnossa siihen saakka kunnes pa-
4128:        ryhtyä saattaakseen Lahden-Hollolan           rantamistyöt voidaan aloittaa.
4129:        maantien n:o 316 ja Hersalan paikallis-          Hersalan paikallistie vahvistetaan tietä pa-
4130:        tien n:o 14073 sille tasolle, jota ylei-      rantamalla syksyllä 1982 siten, ettei tielle enää
4131:        siltä teiltä edellytetään, niin että rajoi-   keväällä 1983 tarvitsisi asettaa painotajoitusta
4132:        tukseton liikennöinti tulee alueella          kelirikon johdosta.
4133:        mahdolliseksi?
4134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4135: vasti seuraavaa:
4136:      Helsingissä kesäkuun 21 päivänä 1982
4137: 
4138:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
4139:                                            N:o 225                                              3
4140: 
4141: 
4142: 
4143: 
4144:                           Till Riksdagens Herr Talman
4145: 
4146:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         I väghållningens åtgärdsprogram för åren
4147: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         1981-1987 har tidpunkten för förbättrande
4148: velse av den 26 maj 1982 tili vederbörande        av landsväg nr 316:s konstruktion mellan Lah-
4149: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    tis och Hollola fastställts tili åren 1984-1985.
4150: jande av riksdagsledamot Ulla Puolanne under-     För närvarande finns det inte, på grund av sto-
4151: recknade spörsmål nr 225:                         ra ofullbordade projekt i Lahtis trakten -
4152:                                                   bl. a. Lahtis omfartsväg - några finansiella
4153:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    möjligheter att påbörja projektet tidigare. Där-
4154:        ta för att försätta landsväg nr 316 mel-   för är man tvungen att hålla vägen i skick
4155:        lan Lahtis och Hollola samt Hersala        med underhållsåtgärder tills man kan inleda
4156:        bygdeväg nr 14073 i sådant skick, som      förbättringsarbetena.
4157:        man förutsätter av allmänna vägar, så         Hersala bygdeväg förstärks på hösten 1982
4158:        att en obegränsad trafik i området blir    så att man inte längre våren 1983 behöver
4159:        möjlig?                                    sätta ut viktbegränsningar på grund av men-
4160:                                                   föret.
4161:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4162: samt anföra följande:
4163:      Helsingfors den 21 juni 1982
4164: 
4165:                                                                 Trafikminister Jarmo Wahlström
4166:                                             1982 vp.
4167: 
4168: Kirjallinen kysymys n:o 226
4169: 
4170: 
4171: 
4172: 
4173:                                  Holvitie: VALTAVA-uudistuksen vaikutuksista vanhusvoittoisille
4174:                                     kunnille
4175: 
4176: 
4177:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4178: 
4179:    Vuonna 1979 oli 65-vuotiaiden osuus koko        Pyhäranta ...................... .            3,2 p
4180: väestöstä Suomessa 11,7 prosenttia. Varsinais-     Nousiainen ..................... .            3,2 p
4181: Suomen läntisten kuntien, mitä käsitettä tässä     Mynämäki ..................... .              3,2 p
4182: käytetään jäljempänä mainituista kunnista,         Mietoinen ..................... .             3,1 p
4183: alueella vastaava luku oli 16,1 prosenttia. Kun-   Masku ......................... .             2,9 p
4184: nittain vanhusväestön osuus oli:                   Rusko ......................... .             2,8 p
4185:                                                    Laitila ......................... .           2,7 p
4186: Velkua ....................... .        28,2%      Merimasku ..................... .             2,6 p
4187: Taivassalo .................... .       21,2%      Velkua ........................ .             2,1 p
4188: Kustavi ...................... .        21,0%
4189: Vehmaa ...................... .         20,3%        Edellä olevien lukujen vuoksi Varsinais-
4190: Askainen ..................... .        20,0%      Suomen läntisten kuntien alueella odotettiin
4191: Rymättylä .................... .        18,8%      VALTAVA-uudistukselta paljon.
4192: PY:här~n ta . . .................. .    17,2%        Toisin on kuitenkin käymässä. VALTAVAs-
4193: M1eto1nen .................... .        17,0%      ta näyttää muodostuvan pettymys läntisille
4194: Kodi.~jo~i ...................... .     16,4%      kunnille:
4195: Mynamaki .................... .         15,7%                            v. 1978     V. 1979
4196: Merimasku ................... .         15,5%      Kunta               Lisäys    Väh.   Lisäys   Väh.
4197:                                                                         %         %      %        %
4198: Kaianti ...................... .        15,0%
4199: Lemu ....................... .          14,4%      Askainen .......              0,9              0,1
4200: Laitila ....................... .       14,1%      Kaianti ........    0,3              1,0
4201: Nousiainen ................... .        12,8%      Kodisjoki ......              3,3              2,9
4202: Vahto ....................... .         12,3%      Kustavi .......               1,4    0,3
4203: Masku ....................... .         10,2%      Laitila ........              4,1              3,7
4204: Rusko ....................... .          8,7%      Lemu .........               12,1              4,5
4205:                                                    Masku ........               5,9               2,8
4206:    Vuonna 1979 olivat sosiaalitoimen nettome-      Merimasku .....              12,5              6,5
4207: not koko maassa 3,12 penniä/veroäyri. Läntis-      Mietoinen ......             10,5              2,8
4208: ten kuntien alueella sosiaalitoimen nettomenot     Mynämäki ......               4,4              1,5
4209: veroäyriä kohti olivat 3,25 penniä.                Nousiainen . ....             1,2    1,3
4210:    Sosiaalitoimen nettomenot kunnittain vero-      Pyhäranta ......              4,8    2,9
4211: äyriä kohti:                                       Rusko .........               1,9              0,5
4212:                                                    Rymättylä ......              3,3              0,7
4213: Taivassalo ..................... .        5,2 p    Taivassalo ......   7,6              7,5
4214: Vehmaa ....................... .          4,4 p    Vahto .........               3,9    1,1
4215: Askainen ....................... .        4,3 p    Vehmaa .......      3,6              6,7
4216: Rymättylä ..................... .         3,9 p    Velkua ........               2,6              2,4
4217: Kaianti ........................ .        3,8 p
4218: Vahto ......................... .         3,8 p       Komitean ehdotukseen sisältyy sosiaali- ja
4219: Kodisjoki ...................... .        3,5 p    terveydenhuoliolle yhteinen valtionosuusasteik-
4220: Kustavi ........................ .        3,5 p    ko, jonka prosenttimäärät vaihtelevat 33,3:sta
4221: Lemu ......................... .          3,3 p    66,6:een kantokykyluokittain.
4222: 088200698T
4223: 2                                           1982 vp.
4224: 
4225:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion-      Valtionosuuksien määrä/ asukas        läntisten
4226: osuusasteikkoa on alennettu.                       kuntien alueella on ollut keskimäärin puolet
4227:    Nyt on käymässä niin, että VALTAVA-uudis-       siitä, mitä se on koko maassa.
4228: tuksesta hyötyvät vain alemman kantokykyluo-          Mitä sitten VALTAVA-uudistuksen suhteen
4229: kan kunnat ja ne kunnat, joilla on taloudellisia   olisi tehtävissä?
4230: mahdollisuuksia uusiin sosiaalitoimen rakennus-       Ensisijainen tavoite on se, että valtionosuus-
4231: hankkeisiin.                                       asteikkoa ei alennettaisi komitean ehdottamas-
4232:    Kuntien tuloista keskimäärin koko maassa        ta. Mikäli tämä osoittautuu mahdottomaksi to-
4233: kootaan 40 prosenttia verotuloilla. Vastaavasti    teuttaa, tulee niille kunnille, jotka VALTAVA-
4234: suuri osa läntisistä kunnista joutuu kattamaan     uudistuksessa menettävät valtionosuuksia, kor-
4235: menonsa yli 50-prosenttisesti verotuloilla.        vata valtionosuuden menetys ainakin tietyn yli-
4236:    Kun verotulot koko maassa vuonna 1979           menokauden.
4237: olivat asukasta kohti 2 966 markkaa, oli län-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4238: tisten kuntien alueella useita kuntia, joiden      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4239: verotulot asukasta kohti olivat 2 100-2 200        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4240: markkaa;                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4241:    Jos verrataan veroäyrimäärää/asukas kanto-
4242: kykyluokittain, kunnat asettuvat tässä vertai-              Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion-
4243: lussa tulojensa suhteen 1. kantokykyluokkaan              osuuksien turvaamiseksi maan läntisille,
4244: kuuluvien kuntien joukkoon.                               vanhusvoittoisille kunnille?
4245:    Pääosa läntisten kuntien toimialueen kun-
4246: nista on kantokykyluokissa 4-7.
4247:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1982
4248: 
4249:                                          Tapio Holvitie
4250:                                                N:o 226                                                  3
4251: 
4252: 
4253: 
4254: 
4255:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4256: 
4257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kirjallisessa kysymyksessä on kiinnitetty huo-
4258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miota eräiden kuntien suureen vanhusten mää-
4259: olette 26 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn            rään, hieman keskimääräistä korkeampaan so-
4260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          siaalitoimen nettomenojen määrään asukasta
4261: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kohti vuonna 1979 sekä VALTAVA-uudistuk-
4262: edustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta kir-         sesta johtuviin keskimääräisten valtionosuuk-
4263: jallisesta kysymyksestä n:o 226:                      sien lisäyksiin ja vähennyksiin.
4264:                                                          Näin laaja-alaisessa uudistuksessa vanhusten
4265:          Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion-           huollon tai koko sosiaalitoimen menoja ei tu-
4266:        osuuksien turvaamiseksi maan läntisille,       lisi tarkastella erillään koko uudistuksen talou-
4267:        vanhusvoittoisille kunnille?                   dellisista vaikutuksista. Mikäli tällaiseen osit-
4268:                                                       taistarkasteluun katsotaan olevan erityistä syy-
4269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tä, voidaan vanhusten huollon todeta olevan
4270: vasti seuraavaa:                                      suurin valtionosuuksia lisää saava toiminta.
4271:    Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuol-     Nouseehan keskimääräinen valtionosuus noin
4272: lon suunnittelua ja valtionosuutta koskevan           3 %:sta lähes 50 %:iin. Vanhusten huollon
4273: lainsäädännön uudistamisesta (HE n:o 101/             ei voida katsoa missään olosuhteissa menettä-
4274: 1981 vp.) rakentui taloudellisilta vaikutuksil-       vän VALTAVA-uudistuksen johdosta.
4275: taan sille periaatteelle, että sosiaali- ja tervey-       Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt sosiaalitoi-
4276: denhuollon valtionosuudet tasataan kussakin           men nettomenot asukasta kohti eivät ole ver-
4277: kuntien kantokykyluokassa erikseen. Lisäksi           tailukelpoisia nyt kyseessä olevan uudistuksen
4278: kunnallistalouden helpottamiseksi hallitus esitti     vaikutusten kanssa. Kuten jo edellä todettiin,
4279: kuntien kantokykyluokkien keskimääräisiä val-         uudistusta tulee tarkastella sosiaali- ja tervey-
4280: tionosuusprosentteja korotettavaksi siten, että       denhuollon kokonaisuutena. Lisäksi kirjallisessa
4281: valtionosuuksien lisäys olisi ollut vuoden 1980       kysymyksessä mainittuihin sosiaalitoimen netto-
4282: kustannustasossa noin 100 milj. mk. Hallituk-         menoihin sisältynee myös kuntien kansaneläke-
4283: sen esityksessä pitäydyttiin 100 milj. markan         laitokselle suorittamia maksuja, jotka eivät ole
4284: valtionosuuksien lisäyksessä, koska kunnallis-        VALTAVA-uudistuksessa mukana lainkaan.
4285: sektorin tulojen laskettiin lisääntyvän toisella         Kirjallisessa kysymyksessä ilmeisesti pyritään
4286: 100 milj. markalla sosiaalietujen verotusuudis-       vuosia 1978 ja 1979 koskeneiden koelaskel-
4287: tuksen ja kansaneläkeuudistusten johdosta. Täl-       mien avulla osoittamaan, että luetellut kunnat
4288: löin katsottiin, ettei sekä kunnallissektoria että    olisivat VALTAVA-uudistuksen johdosta eri-
4289: valtiota hyödyttävän sosiaali- ja terveydenhuol-      tyisen huonossa asemassa. Tarkastelu on suo-
4290: lon valtionosuusuudistuksen yhteydessä voida          ritettu vain käyttötalouden osalta. Mikäli mu-
4291: siirtää kunnallissektorin menoja valtiolle 100        kaan olisi otettu myös pääomatalouden valtion-
4292: milj. markkaa enempää. Kirjallisessa kysymyk-         osuusvaikutukset, olisi lisäystä saavien kuntien
4293: sessä mainittu valtionosuusasteikko 33,3-             määrä hieman kasvanut. Lisäksi on todettava,
4294:  66,6 olisi aiheuttanut noin 300 milj. markan         että kolme suurinta valtionosuuden menetystä
4295:  menojen siirron kunnallissektorilta valtiolle. To-   aiheutuu asianomaisten kuntien yhteisen kun-
4296: dettakoon, että eduskunta hyväksyi 15. 6. 1982        nalliskotikuntainliiton virheellisestä tilastoilmoi-
4297: lakiesityksen siten, että valtionosuuksien lisäys     tuksesta Tilastokeskukselle. Edellä esitetyistä
4298:  nousi edellä mainitusta 100 milj. markasta 150       syistä johtuen ja ottaen huomioon eduskun-
4299: milj. markkaan, mihin myös hallitus on yhty-          nan suorittama valtionosuusasteikon muutos
4300:  nyt.                                                 kirjallisessa kysymyksessä luetellut kunnat ei-
4301: 4                                             1982 vp.
4302: 
4303: vät ole VALTAVA-uudistuksessa mitenkään              nan hyväksymässä laissa ei ole tällaista sään-
4304: poikkeusasemassa maan muihin kuntiin nähden.         nöstä. Sosiaalivaliokunnan ehdotuksesta hyväk-
4305:    Kirjallisessa kysymyksessä on käsitelty useis-    syttiin kuitenkin sellainen kannanotto, että kun-
4306: sa kohdin kunnallistalautta laajemmin kuin nyt       tien yleisiin rahoitusavustuksiin varataan riittä-
4307: uudistettavana olevan sosiaali- ja terveyden-        västi määrärahoja sosiaali- ja terveydenhuollon
4308: huollon      valtionosuusjärjestelmän   kannalta.    uuden valtionosuusjärjestelmän voimaantulon
4309: V ALTAVA-uudistuksella ei voida eikä ole tar-        johdosta yksittäisille kunnille aiheutuvien me-
4310: koituskaan vaikuttaa kuntien verotulojen mää-        netysten korvaamiseksi. Hallitus ilmoittaa jo
4311: riin ja kuntien kantokykyluokitusjärjestelmään       tämän kirjallisen kysymyksen yhteydessä ole-
4312: yleisesti.                                           vansa valmis käyttämään yleisiä rahoitusavus-
4313:    Kirjallisessa kysymyksessä on käsitelty eräiltä   tuksia V ALTAVA-uudistuksen siirtymävaiheen
4314: osin varsin merkittävää ongelmaa V ALTAVA-           järjestelyihin.
4315: uudistuksessa. Kaikkien siirtymävaiheessa val-          Edellä sanotun perusteella on todettava, että
4316: tionosuutta menettävien kuntien - ei ainoas-         kirjallisessa kysymyksessä esitetyt seikat ori
4317: taan kirjallisessa kysymyksessä mainittujen kun-     otettu huomioon sekä kysymyksessä mainittu-
4318: tien - taloudellinen asema tulisi turvata jyr-       jen että kaikkien muidenkin kuntien osalta so-
4319: kiitä muutoksilta. Tämän johdosta hallituksen        siaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ia val-
4320: esitykseen sisältyi säännös kolmen vuoden siir-      tionosuutta koskevaa lainsäädäntöä valmistel-
4321: tymäkaudesta huomattavasti valtionosuuksia saa-      taessa ja hyväksyttäessä.
4322: vien ja menettävien kuntien osalta. Eduskun-
4323:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1982
4324: 
4325:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman
4326:                                              N:o 226                                               5
4327: 
4328: 
4329: 
4330: 
4331:                            Till Riksdagens Herr Talman
4332: 
4333:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        100 milj. mk tili 150 milj. mk vilket också
4334: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       regeringen har förenat sig om.
4335: av den 26 maj 1982 tili vederbörande medlem            I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid
4336: av statsrådet översänt avskrift av följande av      den stora andelen åldringar i vissa kommuner
4337: riksdagsman Tapio Holvitie undertecknade            och vid att nettoutgifterna för socialväsendet
4338: spörsmål nr 226:                                    per invånare år 1979 är något högre än ge-
4339:                                                     nomsnittet samt vid en del ökningar och minsk-
4340:          Vilka åtgärder har Regeringen för          ningar av de genomsnittliga statsandelarna vil-
4341:        avsikt att vidta för att trygga stats-       ka beror på VALTAVA-reformen.
4342:        andelarna för de kommuner i landets             I en reform av så vittomfattande slag borde
4343:        västra delar där antalet åldringar är        inte utgifterna för åldringsvården ellet för hela
4344:        stort?                                       socialväsendet granskas utanför sitt samman~
4345:                                                     hang, de ekonomiska verkningarna av hela
4346:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         reformen. Om man anser att det finns skäl för
4347: samt anföra följande:                               en sådan pattieli granskning kan man konsta-
4348:    Regeringens proposition med förslag tili re-     tera att åldringsvården representerar den
4349: form av . lagstiftningen om planering av och        största sektorn som får ökade statsandelar.
4350: statsandel för social- och hälsovården (VAL-        Statsandelen stiger nämligen i genomsnitt från
4351: TAVA-reformen, RP nr 101/1981 rd.) byggde           3 % tili nästan 50 %. Aldringsvården kan
4352: för de ekonomiska verkningarnas del på prin-        under inga förhållanden anses förlora någon-
4353: cipen att statsandelarna för social- och hälso-     ting på grund av VALTAVA-reformen.
4354: vården fördelas jämnt inom envar kommunal              De i spörsmålet nämnda nettoutgifterna per
4355: bärkraftsklass för sig. För att stöda den kom-      invånare för socialväsendet är inte jämförbara
4356: munala ekonomin föreslog regeringen dessutom        med verkningarna av den ifrågavarande refor-
4357: att den genomsnittliga statsandelsprocenten i       n:en. Såsom redan ovan konstaterats bör refor-
4358: varje bärkraftsklass skulle höjas så att ökningen   men granskas som en social- och hälsovårds-
4359: i statsandelar enligt 1980 års kostnadsnivå         mässig helhet. I de nettoutgifter som nämns i
4360: skulle vara ca 100 milj. mk. I regeringens          spörsmålet torde dessutom också ingå kommu-
4361: proposition nöjde man sig med en ökning av          nernas inbetalningar tili folkpensionsanstalten,
4362: statsandelarna om 100 milj. mk eftersom den         inbetalningar som inte alls berörs av VALTA-
4363: kommunala sektorns inkomster beräknades öka         VA-reformen.
4364: med ytterligare 100 milj. mk på grund av               I spörsmålet försöker man tydligen med
4365: skattereformen, som innebar beskattning av so-      hjälp av provberäkningar för åren 1978 och
4366: ciala förmåner, och reformen av folkpensioner-      1979 visa, att de uppräknade kommunerna på
4367: na. Man ansåg att man inte i samband med            grund av VALTAVA-reformen är i en särskilt
4368: reformen av social- och hälsovårdens statsandel,    dålig ställning. Granskningen har enbart beak-
4369: som gagnar både den kommunala sektorn och           tat driftshushållningen. Om statsandelsverk-
4370: staten, kunde överföra mer än 100 milj. mk          ningarna på kapitalhushållningen också hade
4371:  av de kommunala utgifterna tili staten. Den i      tagits med skulle antalet kommuner som får en
4372:  spörsmålet nämnda statsandelsskalan 33,3-          ökning ha varit något större. Dessutom måste
4373:  66,6 skulle ha föranlett en överföring av kost-    det konstateras att de tre största förlusterna
4374:  nader på 300 milj. mk från den kommunala           av statsandelar beror på att de ifrågavarande
4375:  sektorn tili saten. Det kan konstateras att        kommunernas gemensamma kommunalförbund
4376:  riksdagen 15. 6. 1982 godkände lagförslaget så     för kommunalhem Iämnat en felaktig statistisk
4377:  att ökningen av statsandelar steg från nämnda      rapport tili Statistikcentralen. Av ovan anförda
4378: 088200698T
4379: 6                                           1982 vp.
4380: 
4381: skäl och med beaktande av den ändring av             treårig övergångsperiod för kommuner som
4382: statsandelsskalan som riksdagen företagit är de      i betydande grad får eller förlorar stats-
4383: i spörsmålet uppräknade kommunerna inte en-          andelar. I den lag som riksdagen godkänt
4384: ligt VALTAVA-reformen på något sätt i un-            finns inte något sådant stadgande. På social-
4385: dantagsställning i jämförelse med landets öv-         utskottets förslag godkändes i alla fall ett
4386: riga kommuner.                                        ståndpunktstagande enligt vilket man för det
4387:    I spörsmålet har den kommunala hushåll-           allmänna finansieringsstödet åt kommunerna
4388: ningen i många punkter behandlats i vidare be-        skulle reservera tillräckligt med anslag för att
4389: märkelse än inom ramen för det statsandels-           kunna ersätta enskilda kommuner för utgifter
4390: system för social- och hälsovården som nu             som föranleds av att det nya statsandelssyste-
4391: förnyas. Genom VALTAVA-reformen kan man               met för social- och hälsovården träder i kraft.
4392: inte och har man inte ens för avsikt att på-          Regeringen meddelar redan i samband med
4393: verka storleken av kommunernas skattein-              detta spörsmål att den är beredd att använda
4394: komster eller systemet med bärkraftsklassifi-         det allmäna finansieringsstödet för olika arran-
4395: cering i allmänhet.                                   gemang i VALTAVA-reformens övergångs-
4396:     I spörsmålet har behandlats ett i vissa fall      skede.
4397: betydande problem i samband med VALTA-                   På basen av ovanstående kan konstateras
4398: VA-reformen. Den ekonomiska ställningen för           att de omständigheter som läggs fram i spörs-
4399: alla de kommuner som i övergångsskedet för-           målet har beaktats i fråga om såväl de i
4400: lorar statsandel - inte endast de i spörsmålet        spörsmålet nämnda som alla andra kommuner
4401:  nämnda kommunerna - borde skyddas mot                viJ beredandet och godkännandet av lagstift-
4402: hlltför kraftiga förändringar. Därför ingick i        ningen om planering och statsandel för social-
4403:  regeringens proposition ett stadgande om en          och hälsovården.
4404:      Helsingfors den 18 juni 1982
4405: 
4406:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jacob Södermatt
4407:                                                1982 vp.
4408: 
4409: Kirjallinen kysymys n:o 227
4410: 
4411: 
4412: 
4413: 
4414:                                    Kanerva: Pyhärannan kunnan mielipiteen merkityksestä läänin-
4415:                                       rajaa määrättäessä
4416: 
4417: 
4418:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4419: 
4420:    Väliportaanhallinnon osauudistuksia koske-         ja se on mm. Varsinais-Suomen Maakuntaliiton,
4421: vien hallituksen alue-, yhdyskunta- ja ympäris-       seutukaavaliiton ja Turun yliopistollisen kes-
4422: töpoliittisen ministerivaliokunnan kannanottojen      kussairaalan kuntainliiton jäsenkunta. Kunta on
4423: mukaan on pyrittävä kysymykseen tulevin eri           yhteistoiminnassaan suuntautunut Varsinais-
4424: toimenpitein vahvistamaan kuntien itsehallin-         Suomeen ja se kuuluu samaan aluekokonaisuu-
4425: nollista asemaa. Tämä on nähty oikeansuuntai-         teen kuin muutkin Vakka-Suomen seudun kun-
4426: seksi kehitykseksi väliportaanhallinnon suunni-       nat. Pyhärannan kunnan taholla onkin katsottu,
4427: telluista osauudistuksista huolimattakin, mutta       että kunnan on säilyttävä nykyisenä kunta-
4428: ne saattavat osaltaan olla lisäämässä tarvetta vah-   kokonaisuutenaan ja kunnan tulee kuulua Var-
4429: vistaa kuntien itsehallinnollista asemaa. Tältä       sinais-Suomen lääniin eikä mahdollinen läänin-
4430: pohjalta on valtiovallan suunnalla ryhdyttykin        raja saa loukata kunnan itsenäisyyttä. Tältä
4431: toimiin tehtävien ja t01mivallan siirtämiseksi        pohjalta Pyhärannan kunnanvaltuusto onkin
4432: valtion keskushallinnolta väliportaanhallinnolle      esittänyt mielipiteenään, että kunnan tulee kuu-
4433: sekä sieltä edelleen kunnille. Tuloksina tästä        lua Varsinais-Suomeen ja sitä kautta perustet-
4434: onkin syytä olla se, että päästään tähänastista       tavaan Varsinais-Suomen lääniin. Saman kan-
4435: todella olennaisesti pitemmälle hallinnon ha-         nan on esittänyt myöskin Turun ja Porin lää-
4436: jauttamisessa aiemmalle tasolle. Kansalaisten         nin lääninhallitus.
4437: edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa erityisesti         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
4438: heidän asumistaan sekä asuin-, työ- ja muuta          jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
4439: elinympäristöä läheisesti koskevaan suunnitte-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4440: luun, valmisteluun, päätöksentekoon ja toi-           vaksi seuraavan kysymyksen:
4441: meenpanaan onkin pidettävä perusteltuna.
4442:    Suunnitteilla olevien uusien läänien perusta-                Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
4443: misen yhteydessä tulee samalla välttämättö-                  lähidemokratiaperiaatteiden mukaisesti
4444: mäksi tehdä rajan tarkistuksia. Pyhärannan                   kunnan oman kannanoton keskeisyyden
4445:  kunta kuuluu Varsinais-Suomen talousalueeseen               mahdollisia lääninrajoja määriteltäessä?
4446:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
4447: 
4448:                                             Ilkka Kanerva
4449: 
4450: 
4451: 
4452: 
4453: 0882006486
4454: 2                                             1982 vp.
4455: 
4456: 
4457: 
4458: 
4459:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4460: 
4461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Niistä perusteista, joiden mukaan läänien
4462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alueet on määrättävä, ei ole säädetty lukuun
4463: olette 27 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn           ottamatta Suomen Hallitusmuodon 50 §:n 3
4464: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston          momentin säännöstä kielisuhteiden huomioon
4465: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen-     ottamisesta hallintoalueiden rajoja uudestaan
4466: nöksen kansanedustaja Ilkka Kanervan kirjal-         järjestettäessä. Niinpä sellaisia säännöksiä, kuin
4467: lisesta kysymyksestä n:o 227, jossa tiedustel-       lakiin kuntajaosta (21. 1. 1977 /73) sisältyy
4468: laan:                                                kuntajaon muuttamisen edellytyksistä, ei ole
4469:            Millä tavoin Hallitus aikoo turvata       voimassa läänijaon muuttamisesta.
4470:         lähidemokratiaperiaatteiden mukaisesti          Läänijaon tulisi asian luonnosta johtuen pe-
4471:         kunnan oman kannanoton keskeisyyden          rustua niin vähin poikkeamin kuin suinkin maa-
4472:         mahdollisia lääninrajoja määriteltäessä?     kunta- sekä talous- ja muuhun vaikutusalueja-
4473:                                                      koon. Toisaalta lääni- ja maakuntatasoisten
4474:                                                      yhteiskunnallisten toimintojen tarkoituksenmu-
4475:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kainen kehittäminen edellyttää varsin yleisesti,
4476: seuraavaa:                                           mitä alueellisiin puitteisiin tulee, niiden sovit-
4477:    Sisäasiainministeriö pyysi lokakuussa 1981        tamista mahdollisuuksien mukaan läänijakoon.
4478: lausunnot perustettaviksi suunniteltujen uusien         Kuntien kannanotoilla siihen, mihin lääniin
4479: läänien rajojen määräytymisestä niiden kuntien       kunnan tulisi kuulua, on ymmärrettävästi erit-
4480: kohdalta, joiden osalta asiaa oli ministeriön        täin tärkeä merkitys. Monesti on kuitenkin
4481: mielestä pidettävä epäselvänä. Lausunnot pyy-        niin, että kunnan väestöstä osa suuntautuu yh-
4482: dettiin Pyhärannan, Äetsän ja Kiikoisten sekä        täälle ja osa taas toisaalle sekä että tämän mu-
4483: Vaalan kuntien valtuustoilta sekä asianomaisilta     kaisesti mielipiteet myös kunnanvaltuustossa
4484: maakuntaliitoilta, seutukaavaliitoilta ja läänin-    jakautuvat. Kannanotot saattavat lisäksi olla
4485: hallituksilta. Myös ministeriöille ja kuntien kes-   sikäli vaikeasti tulkittavia, että kuntien yhteis-
4486: kusjärjestöille varattiin lausunnon antamisen        toiminnan, valtion paikallishallinnon ym. puo-
4487: mahdollisuus. Sen jälkeen kun valtioneuvosto         lesta haluttaisiin jatkossakin suuntautua eri
4488: oli 25. 1. 1982 hyväksynyt kannanotot välipor-       tavoin kuin talous- ja työelämän puolesta. Täl-
4489: taanhallinnon osauudistuksiin, ministeriö varasi     lainen kahtaalle suuntautuminen ei kuitenkaan
4490: vielä tilaisuuden lausuntojen antamiseen myös        ole ainakaan pitemmän päälle helppoa eikä kun-
4491: lukuisten muiden kuntien osalta.                     nan ja sen väestön kannalta ehkä edullistakaan.
4492:    Kun lausunnot nyttemmin on saatu, asia on            Kuntien kannanotot läänirajojen määräytymi-
4493: otettu käsiteltäväksi hallituksen alue-, yhdys-      seen eivät ratkaise asiaa, vaan valtioneuvosto
4494: kunta- ja ympäristöpoliittisessa ministerivalio-     joutuu harkitsemaan asian kaikki siihen vaikut-
4495: kunnassa. Sen käsittely siellä on kesken. Pyr-       tavat näkökohdat huomioon ottaen. Käytän-
4496: kimyksenä on, että mahdollisimman pian voi-          nössä kuntien kannanotoille luonnollisesti py-
4497: taisiin saada valtioneuvoston kannanotto asiaan.     ritään antamaan aivan erityinen paino.
4498:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1982
4499: 
4500:                                                                            Ministeri Mikko Jokela
4501:                                               N:o 227                                                3
4502: 
4503: 
4504: 
4505: 
4506:                             Till Riksdagens Herr Talman
4507: 
4508:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av förvaltningsområdenas gränser, finns inga
4509: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         stadganden om de grunder, enligt vilka länens
4510: av den 27 maj 1982 tili vederbörande medlem           gränser skall bestämmas. Sålunda finns det om
4511: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman        ändring i länsindelningen inga sådana stadgan-
4512: Ilkka Kanervas skriftliga spörsmål nr 227, vari       den, som ingår i lagen om kommunindelning
4513: förfrågas:                                             ( 21. 1. 1977/73) beträffande förutsättningarna
4514:                                                      för ändring i kommunindelning.
4515:           På vilket sätt ämnar Regeringen i               Länsindelningen borde på grund av sakens
4516:        enlighet med principerna om närdemo-          natur basera sig på möjligast små avvikelser
4517:        krati trygga att kommunens eget ställ-         från indelningen i landskap samt ekonomi- och
4518:        ningstagande ges en central roll vid be-       andra influensområden. Å andra sidan förut-
4519:        stämmande av eventuella länsgränser?          sätter ett ändamålsenligt utvecklande av de
4520:                                                      samhälleliga funktionerna på läns- och land-
4521:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skapsnivå i allmänhet, med avseende på de re-
4522: samt anföra följande:                                gionala ramarna, att funktionerna i mån av
4523:    I oktober 1981 inbegärde ministeriet för in-      möjlighet koordineras med länsindelningen.
4524: rikesärendena utlåtanden om bestämmandet av               Det är klart att kommunernas ståndpunkt
4525: gränserna för de planerade nya länen av de            i fråga om vilket Iän kommunen borde tillhöra
4526: kommuner, för vilkas del saken enligt inrikes-       är av synnerligen stor betydelse. Ofta är
4527: ministeriet ansågs oklar. Utlåtanden inbegärdes       situationen ändå den, att en del av kommunens
4528: av fullmäktige i Pyhäranta, Äetsä, Kiikoinen         invånare orienterar sig åt ett håll och en del
4529: och Vaala samt av vederbörande landskapsför-         åt ett annat, samt att åslkterna i enlighet med
4530: bund, regionplansförbund och länsstyrelser.          detta är delade även i kommunfullmäktige.
4531: Även ministerierna och kommunernas central-          Dessutom kan det vara svårt att tolka ställ-
4532: organisationer bereddes tilifälle att avge ut-       ningstagandena så tili vida att man beträffan-
4533: låtande. Därefter, då statsrådet den 25. 1. 1982     de kommunsamarbetet, statens lokalförvaltning
4534: hade godkänt ställningstagandena om delre-           m.m. även i fortsättningen skulle önska en an-
4535: formering av mellaninstansförvaltningen, be-         nan inriktning än beträffande det ekonomiska
4536: redde ministeriet ytterligare tilifälle tili avgi-   livet och arbetslivet. En sådan inriktning åt två
4537: vande av utlåtanden i fråga om ett betydande         håll är emellertid inte lätt i längden, och kanske
4538: antal andra kommuner.                                inte heller förmånlig för kommunen och dess
4539:    Då utlåtandena numera inkommit, har ären-         invånare.
4540: det upptagits tili behandling i regeringens mi-           Kommunernas ställningstaganden angående
4541: nisterutskott för region-, samhälls- och miljö-      bestämmandet av länsgränserna är inte avgöran-
4542: politik. Behandlingen i utskottet har ännu           de vid behandlingen av frågan, utan statsrådet
4543: inte avslutats. Strävan är att statsrådet med det    måste överväga den med beaktande av alla syn-
4544: snaraste skulle kunna godkänna ett ställnings-       punkter som inverkar på saken. I praktiken är
4545: tagande i saken.                                     det naturligt att man strävar tili att lägga en
4546:    Med undantag av stadgandena i 50 § 3              alldeles särskild vikt vid kommunernas ställ-
4547: mom. Regeringsformen för Finland om beak-            ningstaganden.
4548: tande av språkliga förhållanden vid nyreglering
4549:      Helsingfors den 15 juni 1982
4550: 
4551:                                                                            Minister Mikko Jokela
4552:                                                 1982 vp.
4553: 
4554: Kirjallinen kysymys n:o 228
4555: 
4556: 
4557: 
4558: 
4559:                                    P. Puhakka ym.: Metsähallituksen Rahkeen varikon toiminnan
4560:                                       jatkamisesta
4561: 
4562: 
4563:                           Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
4564: 
4565:    Lehdistössä olleiden tietojen mukaan maa- ja         työkohteita annetaan yksityisten koneurakoitsi-
4566: metsätalousministeriö on ilmoittanut, että met-         joiden suoritettavaksi. Tällaisten epäkohtien
4567: sähallituksen Rahkeen huoltopisteen toimil11ta          johdosta on oikeutetusti vaadittu selvityksiä,
4568: Enossa lopetetaan lokakuun alussa 1983.                 joihin myös Rahkeen työntekijät voisivat osal-
4569:    Rahkeen varikko, nykyinen huoltopiste, on            listua.
4570: ollut lakkautusuhan alaisena 1970-luvun puoli-             Enon kunnassa on maakunnan korkein työt-
4571: välistä lähtien. Varikon lakkauttaminen liittyi         tömyysaste. Huoltopisteen lakkauttaminen lo-
4572: metsähallinnon varikkotoimintojen rationalisoin-        pettaisi noin 40 pysyvää työpaikkaa, mikä seu-
4573: tisuunnitelmiin, joiden perusteista on esiintynyt       ran:naisvaikutuksineen -     vaikka osalle työn-
4574: selvästi ristiriitaisia tietoja. Varikkotoiminto-        tekijöistä on luvattu muita töitä Valtion polt-
4575: jen lopettamista on voitu lykätä usealla vuo-           toainekeskuksen ja metsähallinnon palvelukses-
4576: della työntekijöiden, Enon kunnan, läänin ta-            sa - voimakkaasti kärjistäisi työttömyysongel-
4577: son elinten, ammattiyhdistysliikkeen ym. pai-            maa Enossa ja Pohjois-Karjalassa.
4578:  nostuksesta.                                               Rahkeen varikkotoimintojen säilyttäminen ja
4579:     Huoltopisteen toimintaa pidetään kannatta-           kehittäminen on työläisten käsityksen mukaan
4580: mattomana. Rahkeen työläisten mukaan metsä-              mahdollista.
4581: hallinto on riidan ajan toiminut monin eri                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4582:  tavoin, jotta kannattamattomuus vain lisääntyisi        tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
4583:  ja jotta näin saataisiin arvovaltatukea lopetta-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4584:  mispyrkimyksille. Huoltopiste on jätetty ilman          vaksi seuraavan kysymyksen:
4585:  töiden järjestelyistä ja tuloksista vastaavaa joh-
4586:  toa ja töiden järjestelyissä esiintyy selvää holtit-             Aikooko Hallitus jatkaa ja kehittää
4587:  tomuutta. Valtion töitä suunnataan kohteisiin,                 metsähallituksen Rahkeen varikon toi-
4588:  joissa voi syntyä vain tappioita, ja kannattavia               mintaa?
4589:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
4590: 
4591:           Pauli Puhakka                    Markku Kauppinen                Matti Puhakka
4592:           Erkki Korhonen                   Jouko Tuovinen                  Lea Sutinen
4593: 
4594: 
4595: 
4596: 
4597:  0882007106
4598: 2                                           1982 vp.
4599: 
4600: 
4601: 
4602: 
4603:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4604: 
4605:    Valt!iopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mikäli toiminta on taloudellisesti tarkoituksen-
4606: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaista. Päätös tästä on tehtävä ennen 1. 10.
4607: olette 27 päivänä toukokuuta 1982 päivätyn          1982.
4608: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Rahkeen huoltopisteen tuloista ja käyttöme-
4609: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       noista laskettu alijäämä oli vuonna 1981 lähes
4610: edustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta          650 000 markkaa eli 16,4 prosenttia tuloista.
4611: kirjallisesta kysymyksestä n:o 228:                 Jos tämänkin vuoden tulos on samansuuntainen,
4612:                                                     niin on varsin vaikeaa esittää toiminnan jatka-
4613:          Aikooko Hallitus jatkaa ja kehittää        mista.
4614:        metsähallituksen Rahkeen varikon toi-            Metsähallitus on toiminnan :taloudellisesta
4615:        mintaa?                                      kannattamattomuudesta huolimatta pyrkinyt
4616:                                                     turvaamaan huoltopisteen toimintaedellytykset.
4617:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      Näin siitä huolimatta, vaikka konekalusto on
4618: seuraavaa:                                          vanhaa, eikä uuden kaluston hankkimiseen ole
4619:    Metsähallitus on suorittanut koneiden kor-       varojen niukkuuden vuoksi edellytyksiä. Tämän
4620: jauksia Rahkeen ja Kuluntalahden varikoilla         vuoksi metsähallituksen töissä jouduttaneen en-
4621: 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Metsätöiden        tistä enemmän käyttämään urakoitsijain koneita.
4622: koneellistamisen tuodessa käyttöön uusia kone-      Tämä on käytettävissä olevien numerotietojen
4623: tyyppejä ja työsuojelun tarpeiden kasvaessa to-     mukaan myös valtionmetsien talouden kannalta
4624: dettiin 1970-luvulle tultaessa kummankin vari-      edullisempaa kuin omien huonokuntoisten kO-
4625: kon korjaamoissa vakavia työsuojelullisia ja kor-   neiden käyttäminen. Toiminnan järjestelyistä
4626: jaamoteknisiä puutteita. Jotta vältyttäisiin mo-    vastaa Etelä-Suomen piirikuntakonttorin kone-
4627: lempien korjaamojen kalliilta peruskorjauksilta,    päällikkö, jonka piirikunnan alainen huolto-
4628: joilla ei kuitenkaan olisi voitu poistaa kaikkia    piste on.
4629: puutteita, päädyttiin selvityksen perusteella ko-       Kun Rahkeen varikon lopettamispäätös vuon-
4630: netoiminnan taloudellisuuden parantamiseksi         na 1980 tehtiin, edellytettiin että kaikki sil-
4631: Rahkeen ja Kuluntalahden varikoiden toimin-         loiset työntekijät sijoitetaan edelleen työhön
4632: nan keskittämiseen Kuluntalahteen, jonne ra-         joko Valtion polttoainekeskuksen tai metsähal-
4633: kennettiin vuoteen 1980 mennessä uusi varik-         linnon palvelukseen. Kukaan ei siis olisi jäänyt
4634: korakennus.                                          työtä vaille. Tämä mahdollisuus on edelleen
4635:    Siirtymäkauden ajaksi on Rahkeen varikko         olemassa, jos aikanaan päädytään siihen tulok-
4636: maa- ja metsätalousministeriön kirjelmän perus-      seen, e.ttei ,toimintaa Rahkeella jatketa vuoden
4637: teella 27. 3. 1980 muutettu 1. 10. 1980 lukien       1983 jälkeen. Yhtään työpaikkaa ei siinäkään
4638: kolmeksi vuodeksi Etelä-Suomen piirikunnan           tapauksessa menetetä ja työntekijöiden asuin-
4639: konekaluston huoltopisteeksi. Päätöksen mu-         'Pa~kkalkrn on edelleen Enon kunta.
4640: kaan voidaan huoltopisteen toimintaa jatkaa,
4641:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
4642: 
4643:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4644:                                             N:o 228                                              3
4645: 
4646: 
4647: 
4648: 
4649:                           Tili Riksdagens           Herr Talman
4650: 
4651:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      punkten fortsätta, om det är ekonomiskt ända-
4652: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         målsenligt. Beslut om detta skall fattas före
4653: velse av den 27 maj 1982 tili vederbörande        1. 10. 1982.
4654: medlem av sta:tsrådet översänt avskrift av föl-      Räknat på hasen av inkomster och drifts-
4655: jande av riksdagsman Pauli Puhakka m.fl. un-      kostnader hade Rahkee servicepunkt år 1981
4656: dertecknade spörsmål nr 228:                      ett underskott på närmare 650 000 mk, d.v.s.
4657:                                                   16,4% av inkomsterna. Om resultatet även
4658:             Ämnar Regeringen fortsä:tta samt ut- detta år är liknande, är det svårt att föreslå
4659:          veckla verksamheten vid forststyrelsens fortsatt verksamhet.
4660:          depå i Rahkee?                              Forststyrelsen har, trots att verksamheten
4661:                                                   är ekonomiskt olönsam, försökt trygga verk-
4662:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- samhetsförutsättningarna vid servicepunkten.
4663: samt anföra följande:                             Detta trots att maskinparken är gamma! och
4664:    Forststyrelsen har låtit reparera maskiner vid att det inte finns medel för anskaffning av nya
4665: depåerna i Rahkee och Kuluntaiahti sedan bör- maskiner. Man kommer därför troligen att i
4666: jan av 1950-talet. Skogsarbets mekanisering, forststyrelsens arbeten allt mera nödgas an-
4667: som förde med sig nya maskintyper, och det vända olika entreprenörers maskiner. Detta är
4668: ökade hehovet av arbetarskydd bidrog tili att också enligt tiligängliga kalkyler förmånligare
4669: man på 1970-talet kunde konstatera stora hris- för statens skogshushållning än att använda
4670: ter i arbetarskyddet och reparationstekniken vid egna maskiner som är i dåligt skick. För de
4671: de håda depåerna. För undvikande av dyra berörda arrangemangen svarar maskinchefen
4672: grundreparationer på båda depåema, vilket vid södra Finlands distriktskontor, dit service-
4673: ändå inte skulle ha avhjälpt alla hrister, be- punkten hör.
4674: slöt man eEter en utredning förhättra lönsam-        Då man år 1980 beslöt stoppa verksamheten
4675: heten genom att koncentrera verksamheten vid vid depån i Rahkee, förutsatte man att alla de
4676: depåema i Rahkee och Kuluntaiahti tili Kulun- . dåvarande arbetstagama skulle få arbete ant-
4677: talahti, där man år 1980 hade byggt en ny ingen vid Statens bränslecentral eller ,inom
4678: depå.                                             forstförvaltningen. Ingen skulle bli utan arbete.
4679:     För en övergångsperiod har, på basen av en Denna möjlighet står fortfarande tilibuds, ifall
4680: skrivelse från jord- och skogsbruksministeriet, man besluter att inte fortsätta verksamheten
4681: depån i Rahkee 27. 3. 1980 gjorts tili service- vid depån i Rahkee efter år 1983. Inte heller
4682: punkt för maskinema i södra Finlands distrikt i det fallet går någon arbetsplats förlorad och
4683:  räknaJt från 1. 10. 1980 och tre år framåt. En- arbetstagarna bor fortsättningsvis i Eno kom-
4684: ligt detta heslut kan verksamheten vid service-- mun.
4685:      Helsingfors den 30 juni 1982
4686: 
4687:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4688:                         j
4689: 
4690:                     j
4691: 
4692:                     j
4693: 
4694:                 j
4695: 
4696:                 j
4697: 
4698:             j
4699: 
4700:             j
4701: 
4702:         j
4703: 
4704:         j
4705: 
4706:     j
4707: 
4708:     j
4709: 
4710: j
4711: 
4712: j
4713: Kirjallinen kysymys n:o 229
4714: 
4715: 
4716:                                                            ,.                      :, ·.:
4717:                                                         .• ·'
4718: 
4719:                                    Raudasoja ym.: Lukion oppilasmäärien mitoittamisesta
4720:                  ':,r                                           -~   r ,
4721: 
4722: 
4723: 
4724:              _··-:
4725:                         '                 .
4726: 
4727:    Keski.asteen koulut~ksen, kehittämislais.sa on     jen ~kopuolelt~, vlihendiä tämä osaltaan alun.
4728: määdt(!~ty lukion mitoittamisen. peruste sekä         perin Vaasan läänin oppilaspaikkatarpeen. pop·
4729: suunnittelu~    ja kehittämisohjehmijä,r.jestelmä.    jalta laskettuja, nimenomaan Vaasan läänin op-
4730: Vaitioneuvoston viime joulukuussa antamassa,          pilaille tarko~telltuja lukiopaikkoja.
4731: vuosia 1982 ja 1983 koskevassa kehittämisoh-             Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
4732: jelmapäätöksessä on todettu, että lukion en-          että maassamme tulee osa lukiokelpoisista ja
4733: simmäisen luokan oppilasmäärän rtulisi vuonna         myös -halukkaista oppilaista jäämään lukiokou-
4734: 1988 olla 26 400, mikä tavoite ohjaa lukion           lutuksen ulkopuolelle. Erityisen huolestutta-
4735: mitoittamista ja kehittämisohjelmien laadintaa.       vaksi asian tekee se, että kyse ei ole edes uusia
4736: Käytännössä aseteHu 'tavoite merkitsee lukiossa       resursseja edellyttävien lisäluokkien perustami-
4737: käynnin supistumista.                                 sesta, vaan jo olemassa: olevien lukiopaikkojen
4738:    Vaitioneuvosto. on edellä mainitussa, vuosia       epätasaisesta ja joustamattomasta jakamisesta
4739: 1982 ja 1983 koskevassa kehittämisohjelmassa          maamme eri alueiden kesken. Kun maassamme
4740: päättänyt lääneittäin lukion ensimmäisten luok"       lisäksi on samanaikaisesti suuri ja yhä lisäänty-
4741: kien oppilasmäärät. Sen mukaan ensi syksynä           vä nuorisotyöttömyys, on aihetta kysyä, eikö
4742: lukion ensimmäisten luokkien oppilasmäärä ko-         peruskoulusta valmistuvan nuoren olisi kaik-
4743: ko maassa tulisi olemaan 35 320.                      kien, yhteiskunnan, perheen ja ennen kaikkea
4744:    Kun lääneittäin vahvistetut oppilasmäärät jae-     oppilaan itsensä kannalta parempi olla koulu-
4745: taan kouluittain, voidaan todeta, että käytän-        tuksessa kuin työttömänä.
4746: nössä lukioiden luokkakoot tulevat muodostu-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4747: maan hyvinkin erilaisiksi. Varmaa on myös,            tyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
4748: että joissakin lukioissa tulee olemaan vähem-         me valtioneuvos'ton asianomaisen jäsenen vas-
4749: män oppilaita kuin vahvistettu oppilasmäärä           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4750: edellyttäisi, kun taas toisiin lukioihin tulee pyr-
4751: kimään enemmän oppilaita kuin sinne vahvis-                             Miten valtioneuvosto. voi niinkin suu-
4752: tetun oppilasmäärän perusteella voidaan ottaa.                       rella tarkkuudella kuin kehittämisohjel-
4753: Tämä koskee erityisesti sellaisia läänejä ja kun-                    massa on tapahtunut päättää, kuinka
4754: tia, joissa on tapahtunut sellaisia ennalta ehkä                     paljon lukion ensimmäisellä luokalla lää-
4755: arvaamattomia muutoksia muuttoliikkeessä, am-                        neittäin saa olla oppilaita, ja
4756: matillisissa koulutuspaikoissa, työmahdollisuuk-                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4757: sissa jne., jotka ovat tehneet paikkansapitämät-                     ryhtyä niissä tapauksissa, joissa lukioon
4758: tämiksi aikaisemmat lukiotarvetta koskevat las-                      pyrkijöitä on enemmän kuin sinne kehit-
4759: kelmat. Näin on käynyt esimerkiksi Vaasan lää-                       tämisohjelmapäätöksen perusteella voi-
4760: nissä, jossa ensi .syksynä ainakaan kuuteentoista                    daan ottaa, sekä
4761: lukioon - eli lähes puoleen Vaasan.läänin lu-                           miten .valtioneuvosto suhtautuu tule-
4762: kioista - eivät • pääse kaikki pyrkineet. Kun                        vissa kehittämisohjelmissa lukiossa käyn-
4763: Vaasan läänin lukiokiintiötä rasitltaa lisäksi                       nin supistamiseen, mitä vuoden 1988 ta-
4764: kaksi läänin ~lueella sijaitsevaa ns. erityislu-                     voite tosiasiallisesti merkitsee?
4765: kiota, joihin oppilaat tulevat myös läänin rajo-
4766:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
4767: 
4768:          Juhani Raudasoja                Mikko Elo                             Riitta Järvisalo-Kanerva
4769:          K~j l>ät~lund                   Lea Savolainen                        Paula Eenilä
4770:                                          Pirjo Ala-Kapee
4771: 0882007117
4772: 2                                             1982. vp.
4773: 
4774: 
4775: 
4776: 
4777:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
4778:                                  ,.,
4779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutuksen aloituspaikoista on muutettava yli-
4780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oppilaspohjaiseksi ja miten tämä osuus on jaet-
4781: olette kirjeellänne n:o 1003 27 päivänä touko-       ·tava eri koulutusaloille ja -asteille. Lukion aloi-
4782: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-         tuspaikkamäärän lisääminen keskiasteen koulun-
4783: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         uudistuksen toimeenpanosuunni<telmassa vahvis-
4784: Raudasojan ym. tekemän seuraavan kirjallisen          tetuista määristä merkitsisi sitä, että tavoitteet
4785: kysymyksen n:o 229:                                  ylittävälle ylioppilaiden määrälle jouduttaisiiri
4786:                                                      ammatillinen kouLutus antamaan mHtei koko;
4787:           Miten valtioneuvosto voi niinkin suu-      naan työntekijäasteen tehtäviin, mikä ei ilmei-
4788:        rella tarkkuudella kuin kehittämisohjel-      sesti vastaisi ylioppilaille lukiokoulutuksen ai-
4789:        massa on . 1tapahtunut päättää, kuinka        kana muodostuneita .ammatintoiveita.
4790:        paljon lukion ensimmäisellä luokalla              Valtioneuvosto hyväksyi 17. 12. 1981 keski-
4791:        lääneittäin saa olla oppilaita, ja            asteen koulutuksen kehittämisohjelman vuosille
4792:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1982-1983. Kehittämisohjelmaan sisältyvät lu-
4793:        ryhtyä niissä tapauksissa, joissa lukioon     kion läänikohtaiset aloituspaikkatavoitlteet vuon-
4794:        pyrkijöitä on enemmän kuin sinne ke-          na 1982 ja 1983 ovat kouluhallituksen ehdo-
4795:        hittämisohjelmapäätöksen        perusteella   tuksen mukaiset. Kehittämisohjelmaan sisältyy
4796:        voidaan ottaa, sekä                           myös ohjeet lukion aloituspaikkojen oppilaitos-
4797:           miten valtioneuvosto suhtautuu rule-       kohtaistamisesta, mikä antaa oppilaitoksille
4798:        vissa kehittämisohjelmissa lukiossa käyn-     joustoa ja mahdollisuuksia oppilaitoskohtaisten
4799:        nin supistamiseen, mitä vuoden 1988           aloituspaikkatavoitteiden ylittämiseen koululle
4800:        tavoite tosiasiallisesti merkitsee?           osoitettujen aloitusryhmämäärien puiuteissa.
4801:                                                          Tämän mukaisesti lääninhallitus voi koulu-
4802:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      hallituksen antamien yleisten ohjeiden mukai-
4803: seuraavaa:                                           sesti antaa oppilaitoksille luvan ylittää koulu-
4804:     Keskiasteen koulutuksen keh1ttämisestä an~       hallituksen hyväksymä Jukiokohtainen oppilas-
4805: netun lain 3 § :n mukaan lukion oppilas-             määrä, kuitenkin siten, että luvan saaneen rin-
4806: määrä mitoitetaan, lukionkäyntimahdollisuuk~         nakkaisluokan oppilasmäärä on enintään 36
4807: sien alueellisesti tasapuolisesta saavutettavuu-     oppilasta. Lukuvuotta 1982-83 varten anne-
4808: desta huolehtien, asteittain siten, että amma-       tuissa ohjeissa on todettu muun muassa, että
4809: tillisesti eriytyvään koulutukseen siirtyvien yli-   lääninhahl~tuksen !tulee lupaa myöntäessään ot·
4810: oppilaiden määrä vastaa likimäärin ylioppilas-       taa huomioon muu keskiasteen koulutus, nuor-
4811: pohjaisten aloituspaikkojen määrää ammatilli-        ten ·työllisyys/tilanne ja mahdollisuus osallistua
4812: sissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Vaitio-    peruskoulun tilapäiseen lisäkoulutukseen.
4813: neuvoston 30 päivänä marraskuuta 1978 anta-              Edellä esitetyn perusteella ön todettavissa,
4814: mien suunnitteluohjeiden mukaan lukiokoulu-          että hallitus on keskiasteen koulutuksen kehlt-
4815: tuksen mitoittamisen lähtökohtana pidetään           tämisohjelman käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt
4816: sitä, että lukion aloittavien suhteellinen osuus     huomiota lukiokoulutuksen määrällisen säätelyn
4817: 16-vuotiaiden ikäluokasta säilyy suurin piirtein     joustavuuteen. Säännöllisin väliajoin tarkistetta-
4818: silloisella tasolla ( 46-48 % ikäluokasta).          van keskiasteen· koulutuksen kehittämisohjel-
4819:     Koska ylioppilaiden ammatillinen koulutus        man avulla Jukion a:loi>tuspaiklkamäärää voi-
4820: on järjestettävä ylioppilaspohjaisena, lukion        daan tarvittaessa muuttaa koulutuksen kysyn-
4821: aloituspaikkojen määrälle on· asetettava selkeät     tää 'sekä yhteiskunnan ja työelämän tarpeita
4822: tavoitteet, jotta riittävän varhaisessa vaiheessa    vastaavasti.
4823: saadaan selville, kuinka suuri osa ammatillisen
4824:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1982
4825: 
4826:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
4827:                                                N:o 229                                              3
4828: 
4829: 
4830: 
4831: 
4832:                            Till Riksdagens             Herr Talman
4833: 
4834:    I det syEte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         baseras på studentexamen, och hur dessa bör
4835: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            fördelas på olika utbildningsområden och -ni-
4836: velse av den 27 maj 1982 tili vederbörande            våer. En ökning av nybörjarplatserna i gymna-
4837: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       siet från vad som fastställts i verkställighets-
4838: jande av riksdagsman Raudasoja m.fl. under-          planen för mellanstadiereformen skulle inne-
4839: tecknade spörsmål nr 229:                            bära att man var tvungen attt ge yrkesutbild-
4840:                                                      ning för arbetsuppgifter på arbetarnivå åt näs-
4841:            Hur kan statsrådet med så stor nog-        tan alla de studenter som överskrider det fast-
4842:        grannhet som varit fallet fastställa hur      ställda antalet, vilket synbarligen inte skulle
4843:        många elever det får finnas vid gymna-        motsvara de förväntningar studenterna under
4844:        siets första klass i de olika länen, och      gymnasietiden bildat sig om sitt framtida yrke.
4845:            vilka åJtgärder ämnar Regeringen vid-        Statsrådet godkände den 17.12.1981 ut-
4846:        ta i det fall där det finns flere sökanden    vecklingsprogrammet för mellanstadieutbild-
4847:        tili gymnasiet än vad som kan antas på        ningen för åren 1982-1983. De målsättningar
4848:        basen av beslutet om utvecklingspro-          om nybörjarplatsernas antal i de enskilda länen
4849:        gram, samt                                    som ingår i utvecklingsprogrammet för åren
4850:           hur ställer sig statsrådet i de kom-       1982 och 1983 följer skolstyrelsens förslag. I
4851:        mande utvecklingsprogrammen tili en           utvecklingsprogrammet ingår också anvisningar
4852:        inskränkning av gymnasieutbildningen,         om nybörjarplatsernas antal i de skilda gymna-
4853:        vilket målsättningen för år 1988 de           sierna, vilka ger läroanstalterna möjligheter att
4854:        facto innebär?                                överskrida målsättningarna inom ramen för de
4855:                                                      anvisade nybörjarantalen.
4856:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Sålunda kan länsstyrelsen i enlighet med
4857: samt framföra följande:                              skolstyrelsens allmänna direktiv ti.llåta gymna-
4858:    Enligt lagen om utvecklandet av utbildningen      sierna atlt överskrida de elevantai som skolsty-
4859: på mellanstadiet 3 § dimensioneras elevantalet       relsen fastställt, dock så att elevantalet i pa-
4860: i gymnasiet, med beaktande av den i regionalt        rallellklassen får vara högst 36 elever. I anvis-
4861: avseende opartiskt fördelade tillgängligheten av     ningarna angående läsåret 1982-83 har kons-
4862: möjligheterna atlt besöka gymnasiet, gradvis så,     taterats bl.a. att länsstyrelsen vid beviljande
4863: att antalet studenter som övergår tili en yrkes-     av tillstånd bör beakta den övriga mellanstadie-
4864: inriktad utbildning ungefärligen motsvarar an-       utbildningen, de ungas sysselsättningssituation
4865: talet på studentexamen baserade nybörjarplatser      och möjligheterna att delta i grundskolans till-
4866: i yrkesläroanstalterna och högskolorna. Enligt       fälliga tilläggsundervisning.
4867: statsrådets planeringsdirektiv av den 30 no-            På basen av ovan stående kan man konsta-
4868: vember 1978 var utgångspunkten vid dimensio-         tera att regeringen har i samband med behand-
4869: neringen av gymnasieutbildningen att den rela-       lingen av utvecklingsprogrammet för mellan-
4870: tiva andelen av 16-åringarna som börjar i gym-       stadieutbildningen fäst uppmärksamhet vid möj-
4871: nasiet förblir i stort sätt på den dåvarande         ligheterna att vara smidig vid regleringen av
4872: nivån ( 46-48 % av åldersgruppen) .                  gymnasieutbildningens omfattning. Med hjälp
4873:    Då studenternas yrkesutbildning bör anord-        av utvecklingsprogrammet för mellanstadieut-
4874: nas på basen av studentexamen, bör klara mål-        bildningen, som justeras med jämna mellanrum,
4875: sättningar anges beträffande antalet nybörjar-       kan man vid behov justera antalet nybörjar-
4876: platser i gymnasiet för att man i ett tillräckligt   platser vid gymnasierna så att dessa motsvarar
4877: tidigt skede skall få reda på hur stor del av        efterfrågan på utbildning, samt samhällets och
4878: nybörjarplatserna inom yrkesutbildningen bör         arbetslivets behov.
4879:      Helsingfors den 2 juli 1982
4880: 
4881:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
4882: . ,....   ~
4883: 
4884: 
4885: 
4886: 
4887:               1~ ' :
4888:                                             1982 vp.
4889: 
4890: Kirjallinen kysymys n:o 230
4891: 
4892: 
4893: 
4894: 
4895:                                  Kortesalmi: Sotaarpojen asunto-olosuhteiden parantamisesta
4896: 
4897: 
4898:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4899: 
4900:    Maamme sotaorvot ovat joutuneet· muihin            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4901: ikätovereihinsa verrattuna elämään huomatta-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
4902: vasti ankeammissa oloissa. Osaa sotaorvoista       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4903: yhteiskunta on pystynyt auttamaan, jopa kou-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4904: luttamaan, mutta monet sotaorvot eivät ole
4905: päässeet edes omistusasunnon haltijoiksi, vaan               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
4906: joutuvat asumaan perheineen vuokrahuoneissa.              miin sotaorvoiksi jääneiden ja siitä syys-
4907: Tällaisille sotaorvoiksi jääneille pitäisi saada          tä yhä edelleen vuokrahuoneissa asuvien
4908: asuntokustannuksiin helpotuksia. Se on SMP:n              henkilöiden ja heidän perheittensä asun-
4909: käsityksen mukaan yhteiskunnan järjestettävä,             to-olosuhteitten kohentamiseksi esimer-
4910: koska/ sotaarvoilla on ollut muihin ikätoverei-           kiksi auttamalla heitä pitkäaikaisilla hal-
4911: hinsa.verrattuna huonommat lähtökohdat päästä             pakorkoisilla lainoilla· saamaan oman
4912: oman elämänsä alkuun.                                     omistusasunnon?
4913:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
4914: 
4915:                                        J. Juhani Kortesalmi
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920: 088200745A
4921: 2                                             1982 'vp.
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4927: 
4928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       män mukaan huonossa taloudellisessa asemassa
4929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puheinies,       olevien on mahdollista hakemuksesta saada 'ko-
4930: olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päiväcyn kir-        ron alennusta; minkä lisäksi heidän lyhennys-
4931: jeenne n:o 1042 ohella toimittanut valtioneu-        ja korkomaksujaan voidaan maksuvaikeuksien
4932: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         johdosta lykätä myöhemmille lainavuosille.
4933: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-       Tämä lainoitusjärjestelmän uudistus on 'Omiaan
4934: luvasta kirjallisesta kysymyksestä ri:o 230:         saattamaan valtion lainoittamien oi:nistusasun~
4935:                                                      tojen asumiskustannukset kohtuulliselle tasoll~
4936:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-     suhteessa lainansaajan tuloihin ja siteri alenta-
4937:        miin sotaorvoiksi jääneiden ja siitä syys-    maan omistusasuntoon pääsemisen kyl:Ulystä.
4938:        tä yhä edelleen vuokrahuoneissa asuvien       Omistusasunnon saamista helpottaa myös .asun"
4939:        henkilöiden ia heidän perheittensä asun-      tosäästöpalkkiolakiin · liittyvä. uusi korko tuki~
4940:        to-olosuhteitten kohentamiseksi esimer-       järjestelmä, jota koskeva laki ·tulee voimaan 1
4941:        kiksi auttamalla heitä pitkäaikaisilla hal-   päivänä lokakuuta 1982. Niiden asemaa, jotka
4942:        pakorkoisilla lainoilla saamaan oman          eivät valtion lainan avullakaan kykene hankki-
4943:        omistusasunnon?                               maan itselleen omistusasuntoo, pyritään paran-
4944:                                                      tamaan tarjoamalla laadultaan ja asumiskustan-
4945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nuksiltaan kohtuullisia valtion lainoittamia
4946: vasti seuraavaa:                                     vuokra-asuntoja, joissa on hyvä asumisturva.
4947:    Asuntotoimen tavoitteena on turvata kaikille      Lisäksi perheen kooon ja tulojen mukaan por-
4948: kansalaisille kunnollinen asunto kohtuullisin        rastettu asumistuki alentaa pienituloisten asu-
4949: asumiskustannuksin. Tämän tavoitteen saavutta-       miskustannuksia sekä omistus- että vuokra-
4950: miseksi valtio myöntää lainaa uusien asuntojen       asunnoissa.
4951: tuottamiseksi ja hankkimiseksi, suorittaa korko-        Kysymyksessä mainitut sotaorvot eivät muo-
4952: tukea rahalaitosten myöntämiin asuntolainoihin       dosta yhtenäistä ja selkeästi rajattavaa asunto-
4953: sekä maksaa asumis tukea. Valtion asuntolainoi-      poliittista ryhmää, eivätkä kaikki heistä tarvin-
4954: tuksen ja asumistuen tarkoituksena on nimen-         ne valtion erityistä tukea kohtuullisen asumis-
4955: omaan niiden pienituloisten ja vähävaraisten         tason saavuttamiseksi. Sotaorpoudesta aiheutu-
4956: väestöryhmien asunto-olojen parantaminen, jot-       neita erityisongelmia on sen sijaan pyritty hel-
4957: ka eivät kykene saavuttamaan kohtuullista asu-       pottamaan sotilasvammalainsäädännön nojalla
4958: mistasoa ilman yhteiskunnan tukea.                   myönnettävin korvauksin. Asuntotilanteensa pa-
4959:    Maaliskuun 1 päivänä 1982 voimaan tulleel-        rantamiseksi on huonossa taloudellisessa ase-
4960: la lainoitusjärjestelmän uudistuksella on omis-      massa olevilla sotaarvoilla käytettävissä edellä
4961: tusasuntoa varten myönnettävien valtion asun-        kuvatut yleiset asumisen tukijärjestelmät, joissa
4962: tolainojen laina-aikoja pidennetty 15 vuodesta       tuki pyritään kohdentamaan eniten sen tarpees-
4963: 18 vuoteen. Lisäksi korkoja on muutettu siten,       sa oleville, ja joissa tuen myöntämisen pää-
4964: että ensimmäinen lainavuosi on koroton, minkä        kriteereinä ovat sosiaalinen tarkoituksenmukai-
4965: jälkeen korko nousee vähitellen 10 vuoden            suus ja taloudellinen tarpeellisuus.
4966: kuluessa käyvän koron tasolle. Uuden järjestel-
4967:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1982
4968: 
4969:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Ahde
4970: 
4971:                                                                                               , .....
4972:                                                                                                 .
4973:                                                                                               ·)·
4974:                                                                                                       ,,.. •:···'•:: ..
4975:                                                                                                     ; /., ,(
4976:                                               N:o 230                                              3
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 
4981:                             Till Riksdagens Herr Talman
4982: 
4983:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        har det svårt ekonomiskt på ansökan beviljas
4984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sänkning av räntan, vartili kommer att deras
4985: nr 1042 av den 1 juni 1982 tili vederbörande         amorterings- och räntebetalningar om betal-
4986: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ningssvårigheter föreligger kan uppskjutas tili
4987: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi            senare låneår. Denna revidering är ägnad att
4988: ställda spörsmål nr 230:                             hålla boendekostnaderna i fråga om ägarbo-
4989:                                                      städer med statligt lån på en skäligare nivå i
4990:           Har Regeringen för avsikt att skynd-       förhållande tili låntagarens inkomster, och så-
4991:        samt skrida tili åtgärder för förbättrande    lunda att sänka tröskeln för erhållandet av
4992:        av bostadsförhållandena för personer          ägarbostad. Erhållandet av ägarbostäder under-
4993:        som blivit krigsvärnlösa och av den           lättas även av det tili lagen om bostadsspar-
4994:        anledningen fortfarande bor i hyresrum,       premier kopplade nya räntestödssystemet, an-
4995:        samt deras familjer, exempelvis genom         gående vilket en lag träder i kraft den 1 ok-
4996:        att med långfristiga lån mot billig ränta     tober 1982. Man försöker förbättra situatio-
4997:        hjälpa dem att få egna ägarbostäder?          nen för dem, som inte ens med hjälp av stat-
4998:                                                      liga lån förmår skaffa sig en ägarbostad, ge-
4999:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5000:                                                      nom att erbjuda dem med avseende på kvali-
5001: samt anföra följande:                                tet och boendekostnader skäliga hyresbostäder
5002:    Målsättningen för bostadsväsendet är att för      med statliga lån och god boendetrygghet. Dess-
5003: alla medborgare trygga en ordentlig bostad tili      utom sänker bostadsbidraget, vilket är avtrap-
5004: skäliga boendekostnader. För uppnåendet av           pat enligt familjens storlek och inkomster, bo-
5005: denna målsättning beviljar staten lån för pro-       endekostnaderna i såväl ägar- som hyresbo-
5006: duktion och anskaffning av nya bostäder, er-         städer för personer med låga inkomster.
5007: lägger räntestöd för bostadslån som penning-            De i spörsmålet nämnda krigsvärnlösa bil-
5008: inrättningarna beviljat samt betalar bostads-        dar inte någon enhetlig och tydligt avgränsad
5009: bidrag. Syftet med statens bostadslångivning         bostadspolitisk grupp, och alla torde inte vara
5010: och bostadsbidragen är uttryckligen att för-         i behov av särskilt statligt stöd för att upp-
5011: bättra bostadsförhållandena för sådana mindre-       nå en skälig boendenivå. De speciella problem
5012: bemedlade befolkningsgrupper och befolknings-        som föranletts av krigsvärnlösheten har man
5013: grupper med låga inkomster, som inte utan            däremot sökt lösa genom ersättningar som be-
5014: samhällets stöd förmår uppnå en skälig boende-       viljas med stöd av lagstiftningen angående
5015: standard.                                            skada, ådragen i militärtjänst. Krigsvärnlösa,
5016:     Genom en revision av lånesystemet, som           som befinner sig i en svår ekonomisk situa-
5017:  trädde i kraft den 1 mars 1982, har låneti-         tion, har för förbättrande av sin boendestan-
5018:  derna för statliga bostadslån som beviljats för     dard tili sitt förfogande de ovan anförda all-
5019:  anskaffning av ägarbostäder förlängts från 15       männa bidragssystemen, enligt vilka man sö-
5020:  år tili 18 år. Dessutom har räntorna ändrats        ker inrikta bidragen på de mest behövande
5021:  så, att det första låneåret är räntefritt, varef-   och beträffande vilka gäller att huvudkriterier-
5022:  ter räntan så småningom inom loppet av 10           na för beviljandet av bidrag utgörs av den
5023:  år stiger tili samma nivå som den gängse rän-       sociala ändamålsenligheten och den ekonomis-
5024:  tan. Enligt det nya systemet kan personer som       ka nödvändigheten.
5025:       Helsingfors den 23 september 1982
5026: 
5027:                                                          Minister för inrikesärendena Matti Ahde
5028:                                              1982 vp.
5029: 
5030: Kirjallinen kysymys n:o 231
5031: 
5032: 
5033: 
5034: 
5035:                                  Kortesalmi: Työmatkakuluja koskevan verotuskäytännön yhden-
5036:                                     mukaistamisesta
5037: 
5038: 
5039:                         Eduskunnan Herra PuhemieheBe
5040: 
5041:    Verotukseemme sisältyy lukuisia epäkohtia.      van vähennysoikeuden matkakuluistaan. Tämä
5042: Yksi on matkakulujen vähennysoikeuksien mää-       asiain tila on herättänyt oikeutettua ihmettelyä
5043: rittäminen. Verottajan käytäntö on kirjava. Sa-    ja katkeruutta veronmaksajien keskuudessa.
5044: mankaltaisissa tapauksissa voidaan samallakin         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5045: paikkakunnalla tai naapurikunnissa antaa aivan     päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
5046: erilaisia päätöksiä.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5047:    Esimerkiksi metsäteknikkojen matkakulukor-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5048: vausten hyväksymisessä on suuria vaihteluja.
5049: Kun Puolangalla hyväksytään metsäteknikolle                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5050: oman auton käyttö, voi tapahtua että Taivalkos-           miin yhtenäisen verotuskäytännön ai-
5051: kella sitä ei hyväksytäkään. Sen sijaan taas pu-          kaansaamiseksi kaikissa maamme kun-
5052: dasjärveläinen metsäteknikko voi saada tuntu-             nissa matkakuluvähennysten osalta?
5053:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
5054: 
5055:                                        J. Juhani Kortesalmi
5056: 
5057: 
5058: 
5059: 
5060: 088200725N
5061: 2                                           1982 vp.
5062: 
5063: 
5064: 
5065: 
5066:                         Edu,s!kunnan Herra Puhemiehelle
5067: 
5068:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        1 ) milloin julkista kulkuneuvoa ei ole lain-
5069: mainitussa tarkoituksessa Tel Herra Puhemies,      kaan käytettävissä,
5070: olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-          2) milloin verovelvollinen ei voi esimerkiksi
5071: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   invaliditeettinsä vuoksi käyttää julkista kulku-
5072: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    neuvoa,
5073: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-        .3 ) milloin työhön meno tai paluu asunnolle
5074: sesta kysymyksestä n:o 2.31:                       tapahtuu yöllä,
5075:                                                        4) milloin asunnon ja työpaikan välisellä
5076:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   matkalla verovelvollinen voi vain osittain käyt-
5077:        miin yhtenäisen verotuskäytännön ai-        tää julkista kulkuneuvoa ja kävelymatka yhteen
5078:        kaansaamiseksi kaikissa maamme kun-         suuntaan muodostuu yhteensä vähintään .3 kilo-
5079:        nissa matkakuluvähennysten osalta?          metriksi, tai
5080:                                                        5) milloin julkista kulkuneuvoa käytettäessä
5081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      asunnon ja työpaikan välisellä matkalla odotus-
5082: vasti seuraavaa:                                   aika meno--paluumatkalla muodostuu yhteensä
5083:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 § :n 1 mo-      vähintään 2 tunniksi.
5084: mentin 5 kohdan mukaan verovelvollinen saa             Edellä mainituissa tapauksissa on ohjeen mu-
5085: vähentää tulon hankkimisesta johtuneina menoi-     kaan kuitenkin selvitettävä, voidaanko matka
5086: na muun muassa matkakustannukset asunnosta         suorittaa käyttäen osaksi julkista kulkuneuvoa
5087: työpaikkaan ja takaisin halvinta kulkuneuvoa        ja osaksi muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Vä-
5088: käyttäen, kuitenkin enintään 15 000 markkaa        hennys myönnetään sen mukaan, mikä käytettä-
5089: vuodessa.                                           vissä olevista vaihtoehdoista on halvin.
5090:    Matkakuluvähennystä koskevan säännöksen              Verohallituksen ohjeiden ja oikeuskäytännön
5091: soveltamisessa on usein ongelmia sen suhteen,      avulla matkakuluvähennyksen myöntämiskäytän-
5092: mitä kulkuneuvoa on kussakin yksittäistapauk-       töä on onnistuttu viime vuosina ybtenäistä-
5093: sessa pidettävä halvimpana. Yleensä halvin on       mään. Koska halvimman kulkuneuvon käsite
5094: julkinen kulkuneuvo, mutta eräissä tapauksissa      on kuitenkin viime kädessä ratkaistava kussa-
5095: sellaisena voidaan pitää myös omaa autoa, jos-      kin yksittäistapauksessa erikseen, tulkintaongel-
5096: kus jopa taksia. Jotta verotuskäytäntö keske-       mia ja epäyhtenäisyyttä ei ole voitu kokonaan
5097: nään samankaltaisissa tapauksissa olisi mahdol-     välttää. Nämä epäkohdat voitaisiin poistaa vain
5098: lisimman yhtenäistä maan eri osissa, verohalli-     muuttamalla matkakuluvähennystä koskeva
5099: tus on vuosittain antanut yhtenäistämisohjeen       säännös nykyistä kaavamaisemmaksi. Vähennyk-
5100: siitä, milloin muuta kuin julkista kulkuneuvoa      sen yksinkertaistamismahdollisuuksia selvite-
5101: voidaan pitää halvimpana. Ohjeen mukaan             täänkin parhaillaan valtiovarainministeriössä.
5102: näin voidaan menetellä seuraavissa tapauksissa:
5103:      Helsingissä .30 päivänä heinäkuuta 1982
5104: 
5105:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
5106:                                               N:o 231                                                3
5107: 
5108: 
5109: 
5110: 
5111:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5112: 
5113:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 ) om något kollektivt trafikmedel inte alls
5114: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        står tili buds,
5115: av den 1 juni 1982 tili vederbörande medlem               2) om en skattskyldig t.ex. på grund av in-
5116: av statsrådet översänt avskrift av följande av        validitet inte kan använda något kollektivt tra-
5117: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda skrift-      fikmedel,
5118: liga spörsmål nr 231:                                     3 ) om färden tili eller från arbetet sker på
5119:                                                       natten,
5120:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-              4) om en skattskyldig kan anlita något
5121:        ning vidta åtgärder i syfte att åstad-         kollektivt trafikmedel endast för en del av
5122:        komma en enhetlig beskattningspraxis           färden mellan bostaden och arbetsplatsen och
5123:        i samtliga kommuner i vårt land när det        den väg som måste tillryggaläggas tili fots i en
5124:        gäller avdrag för resekostnader?               riktning sammanlagt uppgår tili minst 3 kilo-
5125:                                                       meter, eller
5126:                                                           5) om väntetiden vid färd med kollektivt
5127:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          trafikmedel tur-retur mellan bostaden och ar-
5128: samt anföra följande:                                 betsplatsen sammanlagt utgör minst 2 timmar.
5129:    Enligt 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om                  I ovan nämnda fall skall enligt direktivet
5130: skatt på inkomst och förmögenhet har skatt-           dock utredas, huruvida färden delvis kan till-
5131: skyldig rätt att såsom utgifter för inkomstens        ryggaläggas med anlitande av något kollektivt
5132: förvärvande avdra bl.a. resekostnader från bo-         trafikmedel och delvis med hjälp av fortskaff-
5133: staden tili arbetsplatsen och åter med anlitande       ningsmedel av annat slag. Avdraget beviljas
5134: av billigaste fortskaffningsmedel, dock högst          i enlighet med det billigaste bland de alternativ
5135: 15 000 mk per år.                                      som står tili buds.
5136:    Vid tiliämpningen av stadgandet om avdrag              Med hjälp av skattestyrelsens direktiv och
5137: för resekostnader föreligger ofta problem i            av rättspraxis har det under de senaste åren
5138: fråga om vilket fortskaffningsmedel som skall          blivit möjligt att förenhetliga praxis i fråga
5139: anses vara det billigaste i varje enskilt fall.        om beviljande av avdrag för resekostnader.
5140: Vanligen är ett kollektivt trafikmedel det             Emedan frågan om begreppet det billigaste fort-
5141: billigaste, men i vissa fall kan också en egen         skaffningsmedlet dock i sista hand måste av-
5142: bil och ibland rentav en taxi anses vara billi-        göras i varje särskilt fall för sig, har det inte
5143: gast. För att beskattningspraxis i sinsemellan         varit möjligt att helt undgå tolkningsfrågor och
5144: likartade fall skall vara så enhetlig som möjligt i    oenhetlighet. Dessa olägenheter skulle kunna
5145: olika delar av landet har skattestyrelsen årligen      rättas tili endast genom att stadgandet om av-
5146: utfärdat ett förenhetligande direktiv om när           drag för resekostnader skulle ändras så, att
5147:  något annat fortskaffningsmedel än ett kollek-        det blir mera schematiskt än det nu är. Möjlig-
5148:  tivt trafikmedel kan anses vara det billigaste.       heterna att förenkla detta avdrag utreds som
5149:  Enligt direktivet kan så ske i följande fall:         bäst inom finansministeriet.
5150:       Helsingfors den 30 juli 1982
5151: 
5152:                                                                           Minister Mauno Forsman
5153:                                                    1982 vp.
5154: 
5155: Kirjallinen kysymys n:o 232
5156: 
5157: 
5158: 
5159: 
5160:                                       Kortesalmi: Asioiden 'käsittelyn nopeuttamisesta valkuutusorkeu-
5161:                                          dessa
5162: 
5163: 
5164:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5165: 
5166:     Sotainvilidien täydenny~Skorkoa koskevat va-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5167: li'tu'kset viipyvät liian ikauan, jopa toista vuotta,     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5168:  vikuutusoikeudessa. Esimerkkitapauksessa va-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5169: litus Tähetettitn tammi!kuussa 1981 valkuutus-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5170: orkeuteen, mutta päätöstä ei ole tu:Hut vielä
5171:  t~tä kirjailista kysymystä ki!rjo1tetta'ess·a eli tou·             Ai!kodko Ha!Hitus bireesti ryhtyä toi-
5172:  kdk.uun ·lopulla 1982. A~sianthlaan on viipymät-                miin sotainvalidien täydenny:skorkoa
5173: 'tä saaatava korjaus. HaiJ:lituksen velvo1Hsuus on               !koskevien valitusten käsittelyn nopeut-
5174:  ryhtyä kiireesti: toimiin.                                      tamiseksi vakuutusoikeudessa?
5175:       Helsingissä 27 päivänä tou!kokuuta 19·82
5176: 
5177:                                             ]. Juhani Kortesalmi
5178: 2                                                1982 vp.
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183:                           Eduskunnan Herra Puhemieheiie
5184: 
5185:    Vaitiopäiväjärjestylksen 37 §:n 1 momentissa         la:nteesta. Myös asioiden va:Imistelutapa vai-
5186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuttaa käsittelynopeuteen. Asibiden käsi:tte-
5187: olette 1 päivänä kesakuuta !1982 päivätyn               iyn nopeuttamiseksi on va!kuutusoikeuden
5188: kirjeenne ohella toimittanut valdoneuvoston             valmistelu-    ja    ratkaisutyövoimaa     lisätty.
5189: asianomaiselle jäseneHe jaljennoksen !kansan-           Va!kuutusoi!keudessa a!loitti toi:m,intansa uusi
5190: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta          jaosto 1. 4. 19'81. Ruuhkan purkautumiseen on
5191: kifljailisesta kysymyksestä n:o 232:                    lisäksi olennaisesti vaikuttanut myös vuoden
5192:                                                         1982 a:l'usta voimaan tullut lainmuutos, jonka
5193:          Ai'kooko HaiT:li'tus 'ki:ireesti ryhtyä toi-   mukaan      tapaturmavakuutusasiorssa haetaan
5194:        miin sotarnva:lrdien täydenny:skorkoa            muutosta vakuutuslaitoksen antamaan päätok-
5195:        koskevien valitusten käsittelyn nopeut-          seen tapa:turmailautakunnaha. Vakuutusoikeu-
5196:        tamiseksi vakuutusoikeudessa?                    den ruuHka on näiden toimenpiteiden johdosta
5197:                                                         purikautunut siten, että kun vuoden 1981
5198:    V a:stau:ksena !kysymykseen esitän !kunnioit-        päättyessä juttuja oli ra~kaisematta 11 858, nii-
5199: taen seuraavaa:                                         tä kesakuun lopussa 1982 oli ra1Jkaisematta
5200:    V a:kuutusoikeudess.a on viime vuosina: ollut        enää 7 944. Vakuutusorkeudessa on Hsäksi
5201: asioiden kes[dmäärärnen käsittelyaika noin yksi         asiorden valmistelun nopeuttamiseksi vuodesta
5202: vuosi. Sotainvalidien täydennyskorkoasioil'le ei        1980 alkaen :tehty selvitystä a~k:n hyväksikäy-
5203: ole määrätty erityistä kiireellisyysastetta, vaan       tön mahdo1lisuudesta. Päätös atk-järjestelmän
5204: ne käshell.ään samassa järjestyksessä kuin              tilaamisesta on tehty ja se otetaan käyttöön
5205: muutkin valitusasiat vakuutuso~keudessa. Kä-            ma'aliskuussa 1983. Ruuhkan purkaminen ja
5206: sittelyajan pi:tuus on useammassa yhteydessä            uuden tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöönot-
5207: todettu :liian pitkäksi. Se on johtunut vakuu-          taminen tulevat olennaisesti lyhentämään asioi-
5208: tusoikeudessa vallinneesta vaikeasta ruuhkati-          den käsittelyaikaa va!kuutusoikeudessa.
5209:      He1singissä 7 päiivänä syyskuuta '1982
5210: 
5211:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
5212:                                              N:o 232                                                3
5213: 
5214: 
5215: 
5216: 
5217:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5218: 
5219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnrngen        handläggningstid. I syfte att skynda på hand-
5220: anger har Ni, Herr Ta!lman, med Eder skri-          läggningen av ärenden har man akat den per-
5221: velse av den 4 juni 1982 tili vederbörande          sonal, som i försäkringsdomstolen bereder och
5222: medlem av st~tsrådet övetsänt avskrift av föl-      avgör ärenden. I försäkringsdomstolen inledde
5223: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           en ny sektion sin verksamhet 1. 4. 1981. En
5224: undertecknade spörsmå1 nr 232:                      lagändring, som trädde i kraft från början av
5225:                                                     år 1982 har även väsentligen bidragit tiH att
5226:           Ämnar Regeringen sikrida ti'll skynd-     anhopningen minskat. Enligt lagändringen
5227:        samma åtgärder för att man i försäk-         skatl i ärenden a:ngående olycksfaHsförsäkring
5228:        ringsdomstolen skall kunna påskynda          ändring i försäkringsanstalternas beslut sökas
5229:        handläggningen av de besvär som an-          hos dlycksfallsnämnden. Anhopningen a:v ären-
5230:        förts över krigsinvalidernas tilläggs-       den i försäkringsdomstolen har som följd av
5231:        ränta?                                       dessa åtgärder minskat så, att medan antalet
5232:                                                     oavgjorda ärenden vid utgången av år 1981
5233:    Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-       uppgick tHI 11 858, var det endast 7 944 i
5234: samt anföra fö1jande:                               slutet av juni 1982. I syfte att skynda på
5235:    I försäkdngsdomstolen har den genomsnftt-        beredningen av ärenden har man i försäkrings-
5236: liga handläggningstiden för ärenden under de        domswlen sedan år 1980 även utrett möjlig-
5237: senaste åren vadt cirka ett år. För krigs-          heten att utnyttja automatisk databehandling.
5238:  invalidernas tilläggsränteärenden har ingen sär-   Ett beslut om beställning av ett ADB-system
5239:  skild prioritet fastställts, utan dessa ärenden    har fattats och systemet kommer att tagas i
5240: handläggs ,i försakringsdomstdlen i samma ord-      bruk i mars 1983. Genom att anhopningen
5241: ning som övri'ga besvärsärenden. I flera sam-       minskar och det nya databehandlingssystemet
5242: manhang har handläggningstiden befunnits va'ta      införs kommer handläggningstiden för ärenden
5243: alltför 1ång. Detta har berott på en svår an-       i försäkringsdomstolen att väsentligen förkor-
5244: hopning av ärenden i försäkringsdomstolen.          tas.
5245: Även sättet a!tt bereda: ärenden påverka:r deras
5246:      Helsingfors den 7 september 1982
5247: 
5248:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
5249:                                             1982 vp.
5250: 
5251: Kirjallinen kysymys n:o 233
5252: 
5253: 
5254: 
5255: 
5256:                                 Kortesalmi: Eläkeläisten asumiskustannusten alentamisesta
5257: 
5258: 
5259:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5260: 
5261:    Asuntolainojen korot ovat nousseet vähä-       nyttä sukupolvea ei pitäisi enää kiusata asunto-
5262: varaisen kannalta huolestuttavan korkeiksi.       asioissa.
5263: Tätä valaisee esimerkkitapaus. Kun ehdot täyt-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5264: tävä henkilö sai v. 1973 20 000 markan asunto-    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
5265: lainan kolmen prosentin korolla, on hänen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5266: lainansa korko nostettu nyt 9 prosenttiin. Tämä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5267: tuntuu kohtuuttoman ankaralta vähävaraisen
5268: eläkeläisen taloudessa. Asianomaiselle henki-               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
5269: lölle tuli tätä kautta maksettavaksi noin 100            toimiin eläkeläisille kohtuuttoman kor-
5270: markkaa kuukaudessa lisää korkoja.                       kean asuntolainakoron alentamiseksi
5271:    Eläkkeellä oleva sukupolvi on tehnyt ras-             entiselleen tai muulla tavalla helpotta-
5272: kaan ja ansiokkaan päivätyön isänmaamme hy-              maan riittävästi eläkeläisten asumiskus-
5273: väksi sekä rauhan että sodan aikana. Tätä vas-           tannuksia?
5274: tuunsa kantanutta ja työnsä kunnollisesti teh-
5275:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1982
5276: 
5277:                                      ]. Juhani Kortesalmi
5278: 
5279: 
5280: 
5281: 
5282: 088200761U
5283: 2                                            1982 vp.
5284: 
5285: 
5286: 
5287: 
5288:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5289: 
5290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuoden jälkeen lainoitettujen talojen, joten
5291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       niissä asumiskustannukset pääomakulutkin huo-
5292: olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-       mioiden ovat kohtuulliset. Tämän kysymyksen
5293: jeenne n:o 1045 ohella toimittanut valtioneu-       perusteluissa mainitun vuonna 1973 myönne-
5294: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tyn asuntolainan reaaliarvo on myös melkoi-
5295: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjalli-      sesti laskenut, sillä vuodesta 197 3 vuoteen
5296: sesta kysymyksestä n:o 233:                         1981 elinkustannusindeksi on noussut n. 2,6-
5297:                                                     kertaiseksi.
5298:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä            Asuntotuotantolain mukaan voi lainan myön-
5299:        toimiin eläkeläisille kohtuuttoman kor-      tänyt viranomainen lainansaajan tulojen ja va-
5300:        kean asuntolainakoron alentamiseksi          rallisuuden perusteella hakemuksesta myös
5301:        entiselleen tai muulla tavalla helpotta-     alentaa yksityiselle henkilölle omaa asuntoa
5302:        maan riittävästi eläkeläisten asumiskus-     varten myönnetyn asuntolainan korkoa. Niin
5303:        tannuksia?                                   ikään voidaan asuntolainan korot ja lyhennyk-
5304:                                                     set taikka molemmat lykätä myöhemmin mak-
5305:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         settaviksi.
5306: taen seuraavaa:                                        Henkilökohtaisen asuntolainan saajan osalta
5307:    Asumiskustannuksien tasaamiseksi eri vuo-        on lisäksi otettava huomioon korkojen vero-
5308: sina lainoitetuissa taloissa valtion asuntolaino-   vähennysoikeus lainansaajan henkilökohtaisesta
5309: jen korkoa on asteittain korotettu. On myös         tulosta. Samoin on huomioitava, että eläkkeen-
5310: todettava, että valtion asuntolainojen reaali-      saajien asumistukilain (591/78) mukaisesti
5311: arvon alenemisesta ja ko. lainojen alikorkoi-       omistusasunnon hankkimiseksi tai kunnostami-
5312: suudesta johtuva yhteisvaikutus on viime vuo-       seksi otettujen lainojen korot hyväksytään asu-
5313: sina nopeasti noussut. Tähän seikkaan kiinnit-      miskustannuksiksi ja otetaan näin ollen huo-
5314: tivät muun muassa valtiontilintarkastajat huo-      mioon sanotun asumistuen määräytymisessä.
5315: miota kertomuksessaan vuodelta 197 5. Valtion-      Eläkkeensaajien asumistukilakia on niin ikään
5316: taloudellisista syistä on myös tärkeätä pyrkiä      korjattu 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla
5317: valtion tukitoimet suuntaamaan yleistuesta tar-     lainmuutoksella ( 112/82) mm. siten, että
5318: veharkintaiseen tukeen.                             myös omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asun-
5319:    On huomattava, että ennen vuotta 197 4           non hoitomenot tulevat asumistuen piiriin.
5320: lainoitettujen talojen rakentamiskustannukset       Tältä osin laki tulee voimaan 1. 1. 1984.
5321: olivat huomattavasti alhaisemmat kuin ko.
5322:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1982
5323: 
5324:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
5325:                                              N:o 233                                              3
5326: 
5327: 
5328: 
5329: 
5330:                            Tili Riksdagens HeTr Talman
5331: 
5332:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       efter ifrågavarande år, varför boendekostnader-
5333: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           na i dem, även med beaktande av kapitalkost-
5334: velse nr 1045 av den 1 juni 1982 tili veder-        naderna, är skäliga. Realvärdet på de år 197 3
5335: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      beviljade bostadslån som nämnts i motiveringen
5336: av följande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-      tili detta spörsmål har även sjunkit betydligt,
5337: mi undertecknade spörsmål nr 23 3:                  för från år 1971 tili år 1981 har levnadskost-
5338:                                                     nadsindexet blivit ca 2,6-faldigt.
5339:           Amnar Regeringen skyndsamt vidta              Enligt lagen om bostadsproduktion kan den
5340:        åtgärder i syfte att sänka den för pen-      myndighet som beviljat lånet på grund av lån-
5341:        sionärer oskäligt höga bostadslåneräntan     tagarens inkomster och förmögenhet på an-
5342:        tili dess tidigare nivå eller på annat       sökan även sänka räntan på bostadslån som
5343:        sätt i tiliräcklig utsträckning nedbringa    beviljats enskild person för anskaffning av
5344:        pensionärernas boendekostnader?              egen bostad. Likaså kan betalningen av räntor
5345:                                                     på och avkortningar av bostadslån eller båda-
5346:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dera uppskjutas tili en senare tidpunkt.
5347: samt anföra följande:                                   Beträffande personer som erhållit personligt
5348:    För att utjämna boendekostnaderna i hus          bostadslån måste dessutom rätten att avdra
5349: som beviljats bostadslån under olika år har         räntorna från låntagarens personliga inkomst
5350: räntan för statens bostadslån stegvis höjts. Det    i beskattningen beaktas. Dessutom bör det
5351: bör också konstateras, att betydelsen av att        beaktas, att räntor på lån för anskaffning eller
5352: statens bostadslåns realvärde sjunkit och ifråga-   iståndsättning av ägarbostad enligt lagen om
5353: varande låns ränta är låg, hastigt ökat under       bostadsbidrag för pensionstagare (591/78)
5354: de senaste åren. Vid denna omständighet fäste       godkänns såsom boendekostnader och sålunda
5355: bland annat statsrevisorerna uppmärksamhet i        beaktas vid fastställandet av sagda bostads-
5356: sin berättelse för år 197 5. Av statshushåll-       bidrag. Lagen om bostadsbidrag för pensions-
5357: ningsskäl är det också viktigt att sträva tili      tagare har också förbättrats genom en lag-
5358: att omrikta statens stödåtgärder från allmänt       ändring av den 5 februari 1982 (112/82)
5359: stöd tili av prövning beroende stöd.                bl. a. så att bostadsbidraget omfattar även ut-
5360:    Det bör observeras, att byggnadskostnaderna      gifterna för skötseln av pensionstagarnas bo-
5361: för hus med bostadslån före år 197 4 var avse-      städer i egnahemshus. I denna del träder lagen
5362: värt lägre än för hus som erhållit bostadslån       i kraft den 1 januari 1984.
5363:      Helsingfors den 30 september 1982
5364: 
5365:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
5366:                                               1982 vp.
5367: 
5368: Kirjallinen kysymys n:o 234
5369: 
5370: 
5371: 
5372: 
5373:                                   Astala ym.: Koijärven suojelijoille esitetyistä rangaistus- ja kor-
5374:                                      vausvaatimuksista
5375: 
5376: 
5377:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5378: 
5379:    Toukokuun 25 päivänä 1982 alkoi Tammelan          tänyt järvelle samanlaiset padot kuin luonnon-
5380: kihlakunnanoikeudessa oikeudenkäynti 112:ta          suojelijat aiemmin.
5381: Koijärven suojelijaa vastaan. Tässä oikeuden-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
5382: käynnissä vesihallitus - siis valtion viranomai-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
5383: nen - vaatii suojelijoiden tuomitsemista ran-        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5384: gaistukseen sekä heidän velvoittamistaan suo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5385: rittamaan vahingonkorvausta.
5386:    Valtion esiintyminen asiassa on erittäin risti-              Katsooko Hallitus, että valtion asian-
5387: riitaista. Vesihallitus itsekin on selvityksessään           omistajana Koijärven suojelijoille esittä-
5388: oikeudenkäynnin syyttäjälle myöntänyt, ettei-                mät rangaistus- ja korvausvaatimukset
5389: vät suojelijoiden Koijärven pelastamiseksi vuo-              ovat sopusoinnussa sen kanssa, että
5390: sina 1979 ja 1980 rakentamat padot ole ai-                   valtioneuvosto on tehnyt päätöksiä Koi-
5391: heuttaneet vahinkoa sen paremmin vesioloille,                järven suojelemiseksi, ja
5392: kalakannaiie, puustolle kuin maataloudellekaan.                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5393: Lisäksi valtioneuvosto on toiminut Koijärven                 siin esitettyjen rangaistus- ja korvaus-
5394: suojelemiseksi ja valtio on myöhemmin teet-                  vaatimusten peruuttamiseksi?
5395:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1982
5396: 
5397:          Heli Astala                    Ulla-Leena Alppi               Kati Peltola
5398:          Inger Hirvelä                  Helvi Niskanen                 Arvo Kemppainen
5399:          Unto Ruotsalainen              Anna-Liisa Jokinen             I.-C. Björklund
5400:                                         E.-J. Tennilä
5401: 
5402: 
5403: 
5404: 
5405: 08820717D
5406: 2                                             1982 vp.
5407: 
5408: 
5409: 
5410: 
5411:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5412: 
5413:  · Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräysten noudattamisen valvonta, yhtyy viral-
5414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisen syyttäjän rangaistusvaatimukseen.
5415: olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-            Todettakoon, että tuomioistuimellakin on
5416: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     edellä mainituilla edellytyksillä harkintavalta
5417: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jättää rangaistus tuomitsematta, vaikka se to-
5418: H. Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         teaisi rikoksen tapahtuneen. Tämäkin harkin-
5419: kysymyksestä n:o 234:                                tavalta on luonnollisesti itsenäistä eikä siihen
5420:                                                      hallitus tai hallintoviranomaiset voi puuttua.
5421:           Katsooko Hallitus, että valtion asian-         Mikäli tuomioistuin rangaistukseen tuomit-
5422:        omistajana Koijärven suojelijoille esittä-    see, voi tasavallan presidentti hallitusmuodon
5423:        mät rangaistus- ja korvausvaatimukset         mukaan yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau-
5424:        ovat sopusoinnussa sen kanssa, että val-      sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa anta-
5425:        tioneuvosto on tehnyt päätöksiä Koijär-       malla kumota rangaistuksen tai lieventää sitä.
5426:        ven suojelemiseksi, ja                            Korvausvaatimusten osalta on todettava, että
5427:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vesihallituksen velvollisuus on vaatia valtiolle
5428:        siin esitettyjen rangaistus- ja korvaus-      aiheutettua vahinkoa korvattavaksi. Hallituk-
5429:        vaatimusten peruuttamiseksi?                  sellakaan ei ole oikeutta luopua valtiolle tule-
5430:                                                      van korvauksen perimisestä. Tämä oikeus on
5431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        uskottu heinäkuun 4 päivänä 1980 annetulla
5432: vasti seuraavaa:                                     maksuvapautuslailla (529/80) valtiokoottorille,
5433:    Kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä on         joka voi sille toimitetun hakemuksen tai
5434: syytteen nostamisesta päättänyt virallinen syyt-     esityksen perusteella vapauttaa, laissa säädet-
5435: täjä. Suomen hallitusmuodon mukaan syyttäjä-          tyjen edellytysten vallitessa, korvausvelvollisen
5436: viranomaiset ovat oikeuskanslerin alaisia syyt-       korvauksen suorittamisesta kokonaan tai osaksi.
5437: täjäntoimessaan. Syytteen nostamisessa he toi-           Hallitus katsoo, että toisaalta kysymys Koi-
5438: mivat itsenäisesti sen harkintavallan puitteissa,     järven suojelusta ja toisaalta kysymys siitä,
5439: jonka lainsäädäntö ja oikeuskanslerin ohjeet         ovatko ns. Koijärvi-liikkeen jäsenet rikkoneet
5440: heille antavat, eikä tähän harkintaan hallitus tai    lakia ja aiheuttaneet valtiolle vahinkoa, ovat
5441: muut hallintoviranomaiset voi eikä niiden tule-       kaksi eri asiaa, jotka tulee pitää erillään toi-
5442: kaan voida puuttua. Itsenäinen syyttäjä- ja           sistaan. Niihin joudutaan kantaa ottamaan eri
5443: oikeuslaitos on eräs oikeusjärjestyksemme kul-        perusteiden mukaan. Sen vuoksi hallituksen
5444: makiviä.                                              mielestä ei ole ristiriitaa Koijärvi-liikkeen jäse-
5445:    Silloin kun rikos on vähäpätöinen, virallinen      niä vastaan ajetun oikeudenkäynnin ja Koijär-
5446: syyttäjä saa jättää ajamatta syytettä, mikäli        ven suojelun välillä. Oikeusjärjestyksemme on
5447: ilmenee, että teko on johtunut olosuhteet huo-        kyllin joustava, jotta mahdolliset tuomittavat
5448: mioon ottaen anteeksi annettavasta huomaa-            rangaistukset ja korvaukset voidaan poistaa tai
5449: mattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tie-         niitä voidaan lieventää. Todettakoon, että ns.
5450: tämättömyydestä eikä yleinen etu vaadi syyt-          Lappajärven kansanpadon rakentamista ja pur-
5451: teen nostamista. Tässä tapauksessa syyttäjä on        kamista koskevassa asiassa asianomainen poliisi-
5452: harkinnassaan päätynyt siihen, etteivät maini-        tarkastaja virallisen syyttäjän ominaisuudessa
5453: tut edellytykset täyty. On luonnollista, että         katsoi, ettei yleinen etu vaadi syytteen nosta-
5454: myös asianomistajana esiintyvä valtion viran-         mista ja että valtiokonttori, maa- ja metsäta-
5455: omainen, vesihallitus, jonka tehtävänä on vesi-       lousministeriön esityksestä, vapautti padon ra-
5456: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja          kentajat korvaamasta valtiolle aiheutuneita pa-
5457:                                                       don purkukustannuksia.
5458:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1982
5459: 
5460:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5461:                                                N:o 234                                                3
5462: 
5463: 
5464: 
5465: 
5466:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5467: 
5468:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         provrung låta bli att döma tili straff fastän
5469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             den konstaterat att ett brott blivit begånget.
5470: velse av den 1 juni 1982 tili vederbörande            Denna prövningsrätt är naturligtvis självständig
5471: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        och varken regeringen eller förvaltningsmyndig-
5472: jande av riksdagsman H. Astala m.fl. under-           heterna kan blanda sig i den.
5473: tecknade spörsmål nr 234:                                Om domstol dömer tili straff kan repu-
5474:                                                       blikens president enligt regeringsformen i en-
5475:           Anser Regeringen att de yrkanden på         skilda fall, efter att ha inhämtat utlåtande av
5476:        straff och skadestånd som staten i egen-       högsta domstolen, genom att bevilja nåd upp-
5477:        skap av målsägande framställt mot Koi-         häva eller mildra straffet.
5478:        järvi-miljövårdarna står i överensstäm-           Beträffande skadeståndsyrkandena kan det
5479:        melse med de skyddsbeslut som statsrå-         konstateras att vattenstyrelsen är skyldig att
5480:        det självt har fattat, och                     kräva att skada, som åsamkats staten, ersätts.
5481:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Inte heller regeringen har rätt att avstå från att
5482:        att återta de framställda yrkandena?           utkräva ersättning som skall erläggas tili staten.
5483:                                                       Denna rätt har, genom en lag av den 4 juli
5484:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        1980 om avgiftsbefrielse (529/80) givits
5485: samt anföra följande:                                 statskontoret, som på basen av ansökan eller
5486:     I den ifrågavarande rättegången har beslut        framställning, under i lag stadgade förutsätt-
5487: om väckande av åtal fattats av allmänna åkla-         ningat helt eller delvis kan befria ersättnings-
5488: garen. Enligt Finlands regeringsform under-           skyldig från skyldigheten att erlägga ersätt-
5489: lyder åklagarmyndigheterna justitiekanslern. Vid      ning.
5490: väckande av åtal verkar de självständigt inom            Regeringen anser att frågan om skydd av
5491: ramen för den prövningsrätt som lagen och             Koijärvi å ena sidan och frågan om huruvida
5492:  justitiekanslerns direktiv tillåter. I denna pröv-   medlemmarna av den s.k. Koijärvirörelsen har
5493: ning varken kan eller bör regeringen eller            brutit mot lagen och förorsakat staten skada å
5494: någon annan förvaltningsmyndighet kunna blan-         andra sidan är två skilda saker som bör hållas
5495: da sig. Ett oberoende åklagar- och rättsväsende       isär. Man måste basera sina ställningstaganden
5496: är en av hörnstenarna i vårt rättssystem.             i de båda frågorna på olika grunder. Därför an-
5497:     Om ett brott är obetydligt kan allmänna           ser regeringen att det inte råder någon kon-
5498:  åklagaten låta bli att väcka åtal ifall det fram-    flikt mellan rättegången mot medlemmarna av
5499:  går att gärningen berott på förbiseende, tank-       Koijärvi-rörelsen och skyddandet av Koijärvi.
5500: löshet eller okunnighet, som med beaktande av         Vårt rättssystem är tillräckligt smidigt för att
5501:  omständigheterna är ursäktlig, och allmänt in-       eventuella straff och ersättningar som utdöms
5502:  tresse inte fordrar att åtal väcks. I detta fall     skall kunna upphävas eller mildras. Det bör
5503:  har åklagaren i sin prövning kommit tili att         konstateras, att i fråga om byggandet och ri-
5504: nämnda förutsättningar inte föreligger. Det är        vandet av den s.k. folkdammen i Lappajärvi
5505:  naturligt att även den statliga myndighet som        vederbörande polisinspektör i egenskap av all-
5506:  uppträder som målsägande, d.v.s. vattensty-          män åklagare ansåg att allmänt intresse inte
5507:  relsen, vars uppgift är att tillse att vattenlagen   krävde åtal och att statskontoret på framställan
5508:  och med stöd av den utfärdade stadganden och         av jord- och skogsbruksministeriet befriade
5509:  bestämmelser iakttas, förenar sig med allmänna       de personer som byggde dammen från skyldig-
5510:  åklagarens straffyrkande.                            heten att ersätta staten för rivningskostnader-
5511:     Det bör konstateras att också domstol un-         na.
5512:  der nämnda förutsättningar har rätt att efter
5513:       Helsingfors den 25 augusti 1982
5514: 
5515:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5516:                                               1982 vp.
5517: 
5518: Skriftligt spörsmål nr 235
5519: 
5520: 
5521: 
5522: 
5523:                                   Westerlund: Om bes'tämmelserna angående skogsvårdsåtgärder
5524:                                     på planlagda områden
5525: 
5526: 
5527:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5528: 
5529:    Enligt byggnadslagens 124 a § kan i general-      förkast1igt ll!tt planedngs- och byggnadsadmi-
5530: pian stadgas att träd ej får avvet'kas utan kom-     nistrationen strävar tili att för skogsbruket
5531: munstyrelses ti11stånd inom av generalpian be-       skapa ytterligare en egen byråkrati. Sakligt
5532: rört område. Tillstånd krävs ej om det är            behov härtill kan ej föreligga.
5533: fråga om en obetydlig åtgärd. Tillstånd kan              Teoretiskt är det även möjligt att som en
5534: avslås om avverkningen av träd anses försvåra        följd av skogsavverkningsförbudet de forstliga
5535: områdets användning för i planen res.ervera't        åtgärder som planebestämmelserna tillåter stri-
5536: ändamål eller om avverkningen anses. fördärva        der mot den lag som gäller för privatägda
5537: stads- eller landsJkapsb.hlden.                      skogar. Då det t. ex. är fråga om produktions-
5538:    De forstliga och ekonomiska åtgärderna            svag skog bör föryngringshuggning utföras.
5539: sätter naturligtvi:s a:lltid sin prägel på land-     Tillstånd som beviljas i stöd av åtgärdsförbud
5540: skapsbilden. Huruvida landskapsbilden fördär-        koo möjliggöra endast en sådan avverkning
5541: vas eller ej som en följd av forstliga åtgärder      som ej kan anses vara föryngringshuggning.
5542: är i hög grad beroende av subjektiva bedöm-          Viiken lag som i dylikt fall skall fö1jas är
5543: ningar. Inrikesministeriet har i sina direktiv       kanhända för skogsägaren en orimligt svår
5544: av den 31. 1. 19•80 tolkat den då gällande           fråga. Denne kan säkerligen i en viss besvär-
5545: byggnadslagens 31 § 2 moment, i vilket ingick        lig situation inte välja något annat lagligt
5546: ett stadgande om generalpianeo som motsvara-         tillvägagångs:sätt än att han helt avstår från
5547: de 124 a § 1 moment. Enligt detta skulle man         avver'kningen. Slutresultatet är ur sll!ll1tligas
5548: i generalpian kunna t. ex. stipulera att tiU         synpunkt helt förkastligt, skogen dör så små-
5549:  vattendrag och åkrar gränsade trädbestånd           ningom ut, skogsägaren mister de inkomster
5550: ej får avverkas och att över 2 ha stora kalhugg-     för vilka han redan i årata!l. betalat i-n:komst-
5551: ningar ej får utföras. En dylik bestämmelse          skatt, och skogsindus1trin erhåller mindre virke.
5552: kunde enligt stadgandet ges speciellt för jord-      Den i byggnadslagens 124 b § nämnda er-
5553: och skogsbruk anvisade områden. Planeraren           sättningsskyldigheten räcker inte tili att kom-
5554: vill alltså bestämma över på vilket sätt skogs-      pensera de förluster som förbudet förorsakar,
5555: bruk skall utövas inom vissa planerade om-           vilka dessutom ofta är ytterst svåra att utreda.
5556: råden.                                                   Hänvisande tili det ovan ll!Dförda får vi i
5557:    Det är i prindp möjligt att planer för hela       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
5558: landet uppgörs i enlighet med III gradens            föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
5559: genera.Jplaner, i vilka samtliga ingår bestäm-       rådet ställa följande spörsmål:
5560: melser om skogsavverkning. Vederbörande
5561: myndigheter bland vilka forststyrelsen är den                  Anser Regeringen att främjandet av
5562:  absolut viktigaste, omhänderhar skötseln av                skogsbruket alltjämt är viktigt och att
5563: de      statsägda     skogarna.    Distriktsskogs-          detta sbll ske i enlighet med gällande
5564: nämnderna bevakar hela det privatägda                       speciallagstiftning och enligt de skog-
5565:  skogsbruket. Dessa organisationer har också                liga myndigheternas åtgärder, och
5566: de bästa förutsättningarna att anställa                        ämnar Regeringen i syfte att avlägsna
5567: den bästa sakkunskapen inom branschen. Där-                 onödig byråkrati och i syfte att främja
5568: för är det ur skogsnäringens synpunkt direkt                en ändamålsenlig skötsel av skogseko-
5569: 0882100716C
5570: 2                                      1982 vp.
5571: 
5572:      nomin vidtaga erforderliga åtgärder          av träd i enlighet med byggnadslagens
5573:      med anledning a<v byggnadslagens be-         124 a § inte skall kunna utfärdas att
5574:      stämmelser så att förbud aiV fällning        gälla för generalplan?
5575:     Helsingfors den 1 juni 1982
5576: 
5577:                                   Henr~k Westerlund
5578:                                               N:o 235                                               3
5579: 
5580: Kirjallinen kysymys n:o 235
5581:                                                                                          Suomennos
5582: 
5583: 
5584: 
5585: 
5586:                                  Westerlund: Metsänhoitotoimenpiteitä koskevista määräyksistä
5587:                                    kaavoitetuUa alueella
5588: 
5589: 
5590:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5591: 
5592:    Rakennuslain 124 a §:n mukaan yleiskaavassa       juttava, että suunnittelu- ja rakennushallinto
5593: voidaan määrätä, että yleiskaavan kosketta-         pyrkivät luomaan metsätaloudelle vielä oman
5594: maila alueella ei ilman kunnanhallituksen lu-       byrokratiansa. Asiamsta tarvetta tähän ei voi
5595: paa saa suorittaa puiden kaatamista. Lupaa ei       olla olema'Ssa.
5596: vaadita, mi'käli kysymyksessä on vähäinen toi-          Teorrassa on myös mahdollista, että metsän-
5597: menpide. Lupa voidaan evätä, jos puiden kaata-      hakkuukiellon seurauksena ne metsänhoidol-
5598: misen voidaan katsoa vaikeuttavan alueen käyt-      li:set toimenpiteet, jotka kaavamääräykset salli-
5599: töä kaavaS'sa varattuun tarkoitukseen tai jos       vat, ovat ristiriidassa yksityisiä metsiä koske-
5600: hakkuun katsotaan turmelevan kaupunki- tai          van lain kans:sa. Kun kysymyksessä on esi-
5601: maisemakuvan.                                       merkrksi he1kkotuottoinen metsä, on nuoren-
5602:    Metsänhoidolliset ja taloudelliset toimenpi-      nushakkuu suoritettava. Toimenpidekiellon pe-
5603: teet antavat luonnollisesti aina leimansa maise-    rusteella myönnettävä lupa voi tehdä mah-
5604: makuvalle. Riippuu suuressa määrin subjek-          dolliseksi vain sellaisen hakkuun, jota ei voi
5605: tiivisista arvostuksista, pilaantuuko maisema-      pitää nuorennusha:kkuuna. Kysymys siitä, mitä
5606: kuva metsänhoidollisten toimenpiteiden joh-         lakia on noudatettava, voi metsänomistajan
5607: dosta. S~säasi'ainministeriö on 31. 1. 1980 an-     kannalta katsottuna olla kohtuuttoman vai-
5608: tamrssaan ohjdssa tulkinnut silloin voimassa        kea kysymys. Metsänomistaja ei tietyssä vai-
5609: ollutta rakennus[ain 31 §:n 2 momenttia, jo-        keassa ti!lanteessa varmasti voi valita mitään
5610: hon sisältyi yleiskaavaa koskeva säännös, jdka.     muuta laillista menettelyä kuin luopumisen
5611: vastasi 124 a § :n 1 momenttia. Tämän mu-           hakkuista. Lopputulos on kaikkien näkökul-
5612: kaan yleiskaavassa voitaisiin esimerkiksi mää-      masta katsottuna hylättävä, koska metsä vähi-
5613: rätä, että metsiä, jotka rajoittuvat vesistöihin    tellen kuolee, metsänomistaja menettää tulon-
5614: tai peltoihin, ei saa hakata ja että yli 2 ha:n     sa, joista hän jo vuosia on maksanut tulo-
5615: suuruisia avohakkuita ei saa suorittaa. Sään-       veroa, ja metsäteollisuus saa vähemmän puu-
5616: nöksen mukaan tällainen määräys voi'tai·siin        ta. Rakennuslain 124 b §:ssä maini'ttu kor-
5617: antaa erityises.ti niiden alueiden osalta, jotka    vausvelvollisuus ei riitä kattamaan menetyk-
5618: on osoitettu maa- ja metsätaloutta varten.          siä, jotka krelto aiheuttaa ja joita lisäksi on
5619: Suunnittelija haluaa näin ollen määrätä siitä       erittäin vaikeata selvittää.
5620: mi'llä tll'vatla metsätaloutta on harjoitettava         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5621: tietyillä kaavoitetuilla alueilla.                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5622:    Peri'aatteessa on mahdollista, että koko ma:a-   va!ltioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
5623: ta varten laadi:taan kaavoja III asteen yleis-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
5624: kaavojen mukaisesti, jorhin kaikkiin sisältyy
5625: määräyksiä metsänhakkuista. Asianomaiset vi-                  Katsooko Hallitus, että metsätalou-
5626: ranomaiset, joista metsähallitus on ehdotto-               den edistäminen on edelleen tärkeätä
5627: mll'sti tärkein, huolehti'vat valtion omistamien           ja että tämän on tapahduttava voi-
5628: metsien hordos:ta. Piirimetsalautakunnat valvo-            massa olevan erhyrslainsäädännön no-
5629: vat koko yksityistä metsätaloutta. Näi'llä jär-            jalla ja metsäviranomaisten toimenpi-
5630: jestöillä on myös parhaat edellytykset palkata             teiden mukaisesti, sekä
5631: alan parhaat asiantuntijat. Tämän vuoksi met-                 arkooko Hallitus turhan byrokratian
5632: sätalouden näkökulmasta katsottuna on tor-                 poi•s,tamis.eksi ja metsata:Iouden tarkoi-
5633: 4                                            1982 vp.
5634: 
5635:      tuksenmukaisen hoidon edistämi's~ksi               että ha!kkuiden kieltämistä rakennusllrin
5636:      ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ra•            124 a §:n nojalla ei voisi määrätä yleis-
5637:      kennuslain säännösten johdosta siten,              kaavan osalta?
5638:     Helsingi'ss.ä 1 päivänä kesäkuuta 1982
5639: 
5640:                                      Henrik Westerlund
5641:                                               N:o 235                                              5
5642: 
5643: 
5644: 
5645: 
5646:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5647: 
5648:     Valtiopäiväjärjestyksen. 37 §:n 1 momen-            Vastauksena kysymyks.een esitän kunnioit-
5649: ti'ssa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       taen seuraavaa:
5650: hemies, olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päi-            Ha:IHtuksen mielestä metsätalouden kaikin-
5651: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        puolinen ed1stäminen on koko maan kannalta
5652: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tärkeä tehtävä. Hallitus on myös sitä mieltä,
5653: kansanedustaja Henrik Westerlundin näin kuu-         että sen sääntelyn, joka järkiperäisen met-
5654: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:          sätalouden harjoittamisen kannalta metsäta-
5655:            Katsodko Hallitus, että metsäta'lou-      louskäyttöön osoitetuilla mailla katsotaan ai-
5656:        den edistäminen on edelleen tärkeätä          heelliseksi, tulee tapahtua asianmukaisessa eri-
5657:        ja että tämän on tapahduttava voi-            tyislainsäädännössä, eli metsälaeissa eikä maan-
5658:        'rnassa olevan erityislainsäädännön no-       käytön yleistä suunnittelua koskevassa lainsää-
5659:         jaUa ja metsäviranomaisten toimenpi-         dännössä. Vastaavasti kuuluvat metsätaloutta
5660:        :teiden mukaisesti, sekä                      koskevat edistämis- ja valvontatehtävät metsä-
5661:            aikooko Hallitus turhan byrokratian       talousviranomaisille. Mainitut periaatteet tul-
5662:         poistamiseksi ja metsätalouden tarkoi·       laan ottamaan huomioon sHnä metsälakien tar-
5663:        tuksenmukaisen hoidon edistämiseksi           kis,tamistyössä, joka metsätalouskomitean (Ko-
5664:         ryhtyä tarvi!ttaviin toimenpiteisiin ta·     miteanmietintö 1981:67) ehdotusten pohjalta.
5665:         kennuslain säännösten johdosta siten,        parhai'Ilaan on vireillä maa- ja metsätalousmi-
5666:        että hakkuiden kieltämistä rakennuslain       nisteriössä.
5667:         124 a § :n nojalla ei voisi määrätä yleis-
5668:        lkaavan osalta?
5669:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 19'82
5670: 
5671:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5672: 
5673: 
5674: 
5675: 
5676: 08&21007l~C
5677: 6                                           1982 vp.
5678: 
5679: 
5680: 
5681: 
5682:                           Till Riksdagens Herr Talnun
5683: 
5684:    I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5685: anger har Ni, Herr Ta'lman, med Eder skrivel-        sa:mt anföra följande:
5686: &e av den 1 juni 1982 till vederbörande med-            Regeringen anser att ett a~lsidigt främjande
5687: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      av. skogsbruket är vilktigt för hela landet.
5688: av riksdagsman Hendk Westerlund underteck-           Regeringen anser också, att den reglering som
5689: nade spörmål nr 235:                                 anses motivera:d för utövande av ett ratio-
5690:           Anser Regeringen att främjandet av         nellt skogsbruk på de områden som reserverats
5691:        'skogsbruket alltjämt är viktigt och att      för skogsbruket bör ske genom en sakenlig
5692:        detta skall ske i enlighet med gällande       special'lagstiftning, d.v.s. med stöd av skogs-
5693:        speciallagstiftning och enligt de skog-       lagarna och inte genom den lagstiftning som
5694:        liga myndigheternas åtgärder, och             gäller allmän planering av markanvändningen.
5695:            ämnar Regeringen i syfte att avlägsna     På motsvarande sätt hör åtgärder för främ-
5696:        onödig byråkrati och i syfte att främja       jande och övervakning av skogsbruket till
5697:        en ändamålsenlig skötsel av skogseko-         forstmyndigheterna. Ovan nämnda principer
5698:        nomin vidtaga erforderliga åtgärder           kommer att beakta:s vid den jus,tering av skogs-
5699:        med anledning av byggnadslagens be-           la:garna som på basen av skogsbrukskommit-
5700:        stämmelser så att förbud av fällning          tens förslag (Kommi ttebetänkande 19 81 :6 7)
5701:         av träd i enlighet med byggnadslagens        för närvarande är under beredning vid jord-
5702:         124 a § inte skall kunna utfärdas att        och skogsbruksministeriet.
5703:         gälla för generalplan?
5704:      Helsingfors den 30 juni 1982
5705: 
5706:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5707:                                                1982 vp.
5708: 
5709: Kirjallinen kysymys n:o 236
5710: 
5711: 
5712: 
5713: 
5714:                                    Juvela: Virasta maksettavan palkan suorittamisen estämisestä
5715:                                       kansanedustajana toimivalle valtion virkamiehelle
5716: 
5717: 
5718:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5719: 
5720:    Kansanedustajan tehtävä on määräaikainen              Koska kansanedustajat uudeksi toimikaudeksi
5721: luottamustoimi. Niinpä on luonnollista, että sii-     valitaan jo vajaan vuoden kuluttua, tämä koh-
5722: hen valittu säilyttää entisen työpaikkansa, vir-      tuuton niin kansalaisten kuin kansanedustajien-
5723: kansa tai toimensa, johon hän voi palata jää-         kin eriarvoisuutta lisäävä epäkohta tulisi kor-
5724: tyään pois eduskuntatyöstä. Käytännössä varsi-        jata nopeasti ennen uuden eduskunnan valintaa.
5725: naisen viran tai toimen hoitaminen lähestul-          Näin ollen ne Suomen kansalaiset, joiden tulot
5726: koonkaan täysipainoisesti kansanedustajan teh-        saattaisivat vähentyä sen johdosta, että heidät
5727: tävien rinnalla on mahdotonta, eikä sitä kansan-      valitaan kansanedustajiksi, tietäisivät tämän ris-
5728: edustajilta edellytetäkään.                           kin jo ehdokkaaksi asettuessaan.
5729:    Käytännössä ainakin jotkut yksityiset työn-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5730: antajat maksavat johtavissa asemissa oleville         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin
5731: työntekijöilleen palkkaa myös siltä ajalta, jonka     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5732: nämä ovat kansanedustajina. Eduskunta ei tie-         vaksi seuraavan kysymyksen:
5733: tystikään voi kieltää yksityisiä yrityksiä lahjoit-
5734: tamasta raho}aan kenelle tahtovat.                              Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
5735:    Sen sijaan hallitus ja eduskunta voisivat                 vielä vuoden 1982 valtiopäivien aikana
5736: puuttua siihen, että kansanedustajaksi valittu               esityksen virkaehtolain muuttamiseksi
5737: valtion virkamies saa virkaehtolain nojalla                  niin, että kansanedustajaksi valittu vi-
5738: edustaja-aikanaan kansanedustajanpalkkion li-                ranhaltija ei saisi kansanedustajanpalk-
5739: säksi automaattisesti kaksi kolmasosaa varsinai-             kionsa lisäksi yhteiskunnalta palkkaa
5740: sen virkansa palkasta joutumatta tekemään mi-                virasta, jota hänen ei edes edellytetä
5741: tään sen hyväksi. Näin yhteiskunta maksaa pe-                hoitavan?
5742: rusteettomasti eräille virkamiehille kaksinker-
5743: taisen palkan.
5744:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1982
5745: 
5746:                                              Aulis Juvela
5747: 
5748: 
5749: 
5750: 
5751: 08800715B
5752: 2                                            1982 vp.
5753: 
5754: 
5755:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5756: 
5757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voin muutos on toteutettava. Selvityksessä on
5758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       otettava huomioon seuraavaa.
5759: olette 1 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-          Tarkastelua ei ole syytä rajoittaa yksinomaan
5760: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    valtion virkamiehiin, koska muillakin henki-
5761: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     löstöryhmillä on vastaavia etuja. Yksityisten
5762: Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      valtionapulaitosten yleisen toimiehtosopimuksen
5763: sestä n:o 236:                                      palkkausmääräysten 20 § :n 1 momentin mää-
5764:                                                     räys on yhtäpitävä edellä mainitun valtion ylei-
5765:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       sen virkaehtosopimuksen 22 §:n 1 momentin
5766:        vielä vuoden 1982 valtiopäivien aikana       määräyksen kanssa. Kunnallisen yleisen virka-
5767:        esityksen virkaehtolain muuttamiseksi        ehtosopimuksen ja kirkon yleisen virkaehtoso-
5768:        niin, että kansanedustajaksi valittu vi-     pimuksen mukaan voidaan asianomaisen viran-
5769:        ranhaltija ei saisi kansanedustajanpalk-     omaisen harkinnasta riippuen maksaa kansan-
5770:        kionsa lisäksi yhteiskunnalta palkkaa        edustajan tehtävien vuoksi virkavapaana ole-
5771:        virasta, jota hänen ei edes edellytetä       valle viranhaltijalle palkkausta virastaan. Sovel-
5772:        hoitavan?                                    tamiskäytäntö on näillä sektoreilla tässä asiassa
5773:                                                     ollut vaihteleva.
5774:                                                        Valtionyhtiöiden sekä muiden kuin julkisten
5775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         varojen turvin toimivien yhteisöjen ja työnanta-
5776: taen seuraavaa:                                     jien mahdollisuudet maksaa palkkaa kyseessä
5777:    Kansanedustajana toimivan valtion virkamie-      olevassa tilanteessa on myös syytä selvittää.
5778: hen oikeus virkansa palkkaukseen perustuu val-         Muutosten toteuttamistavoista on kaksi käyt-
5779: tion yleisen virkaehtosopimuksen 22 §:n 1           tökelpoisinta. Ensinnä on olemassa se mahdol-
5780: momenttiin.                                         lisuus, että kollektiivisopimuksia muutetaan
5781:    Sen mukaan virkamiehelle, joka on estynyt        uusilla sopimuksilla joko kesken kuluvan sopi-
5782: hoitamasta virkaansa tai tointaan, ylimääräistä     muskauden taikka sen 28. 2. 1983 tapahtuvan
5783: tointaan tahi tilapäistä tehtäväänsä kansanedus-    päättymisen jälkeen voimaan tulevia sopimuksia
5784: tajan tehtävän vuoksi, maksetaan 70 prosenttia      tehtäessä.
5785: kiinteästä palkkauksesta sanotulta keskeytys-           Toiseksi on mahdollista muuttaa edustajan-
5786: ajalta.                                             palkkiolakia siten, että mikäli asianomainen saa
5787:    Pääpiirteissään vastaava säännös on valtion      omasta virastaan tai toimestaan palkkausta, hä-
5788: viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22. 12.    nen edustajanpalkkionsa on vastaavasti pie-
5789: 1942 annetun lain (1030/42) 10 §:n 1 mo-            nempi.
5790: mentissa. Lain säännöstä ei ole vuoden 1974             Jälkimmäinen vaihtoehto tarjoaisi paremmat
5791: jälkeen, jolloin asiasta otettiin määräys valtion   mahdollisuudet ulottaa saannös koskemaan
5792: yleiseen virkaehtosopimukseen, sovellettu, kos-     myös muitakin kuin valtion virkamiehiä.
5793: ka virkaehtosopimusten määräykset ovat ensi-            Virka- ja toimiehtosopimusten ollessa voimas-
5794: sijaisia lain säännöksiin nähden. Edellä sanotun    sa, kysymyksessä olevan etuuden rajoittamiseen
5795: lainkohdan olemassaolo on kuitenkin osoitus         liittyy kysymys perustuslainsäädäntöjärjestyksen
5796: siitä, että kysymyksessä oleva palkkausperiaate     käyttämisestä, joka on erikseen selvitettävä.
5797: on ollut voimassa useita vuosikymmeniä.                 Kysymystä on samanaikaisesti tarkoitus sel-
5798:    Asian nyt tultua pääasiallisesti eduskuntaryh-   vittää eduskunnan kansliatoimikunnan vast-
5799: mien kannanottojen johdosta ajankohtaiseksi,        ikään asettamassa työryhmässä.
5800: hallitus selvittää millaiseen nykytilanteen muu-        Selvitysten valmistuttua hallitus aikoo ryhtyä
5801: tokseen on ryhdyttävä kohtuuttoman palkkaus-        niihin toimenpiteisiin, jotka selvitysten mukaan
5802: edun rajoittamiseksi ja millaisin menettelyta-      ovat asiassa tarpeen kohtuuttoman palkkaus-
5803:                                                     edun rajoittamiseksi.
5804:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1982
5805: 
5806:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
5807:                                               N:o 236                                                3
5808: 
5809: 
5810:                             Till Riksdagens Herr Talman
5811: 
5812:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen        fötfaringssätt som måste iakttas. Vid utredan-
5813: anget hat Ni, Hert Talman, med Edet skrivelse        det böt följande ftågot beaktas.
5814: av den 1 juni 1982 tili vedetbötande medlem             Det ät inte skäl att begtänsa gtanskningen
5815: av statsrådet översänt avskrift av följande av       enbart tili statens tjänstemän, eftersom även
5816: tiksdagsman Juvela undettecknade spörsmål nr         andta petsonalgruppet åtnjuter motsvarande
5817: 236:                                                 fötmånet. Stadgandet i 20 § 1 mom. i bestäm-
5818:                                                      melserna om avlöning i funktionärskollektiv-
5819:           Ämnat Regeringen ännu undet 1982           avtalet föt ptivata statsundetstödda institu-
5820:        åts tiksdag avlåta en ptoposition tili        tioner överensstämmet med stadgandet i ovan
5821:        tiksdagen med fötslag tili ändring av         nämnda 22 § 1 mom. i statens allmänna tjänste-
5822:        lagen om statens tjänstekollektivavtal        kollektivavtal. Enligt det allmänna kommunala
5823:        så, att tjänsteinnehavate, som valts tili     tjänstekollektivavtalet och kyrkans allmänna
5824:        riksdagsman, inte utövet sitt tiksdags-       tjänstekollektivavtal kan tjänsteinnehavare, som
5825:        mannaatvode skulle ethålla någon lön          ät tjänstledig på grund av riksdagsmannavärv,
5826:        av samhället föt en tjänst, som han inte      erhålla lön för sin tjänst enligt vederbörande
5827:        ens förutsätts handha?                        myndighets ptövning. Dessa sektotets tiliämp-
5828:                                                      ningspraxis i saken hat varietat.
5829:                                                         Det ät likaså skäl att utreda de statliga
5830:     Såsom svat på detta spötsmål får jag vörd-       bolagens samt andta samfunds och atbets-
5831: samt anföta följande:                                givares, som inte vetkar med stöd av allmänna
5832:     Statstjänsteman som vetkat som riksdags-         medel, möjlighetet att utbetala lön i iftåga-
5833: man, hat tätt tili lön föt sin tjänst i enlighet     varande situation.
5834: med stadgandet i 22 § 1 mom. statens all-               Beträffande sättet föt fötverkligande finns
5835: männa tjänstekollektivavtal.                         det två användbata modellet. Den ena möjlig-
5836:     Enligt detta moment utbetalas tili tjänste-      heten är att ändta kollektivavtalen genom nya
5837: man, som ät förhindtad att sköta sin tjänst          kollektivavtal, antingen mitt undet pågående
5838: ellet befattning, exttaotdinatie befattning ellet    avtalsperiod ellet då avtalen föt följande period,
5839: tilifälligt åliggande tili följd av tiksdagsmanna-   som trädet i kraft eftet att den innevarande
5840: uppdtag föt sagda avbtottstid 70 ptocent av          perioden utgåt den 28. 2.1983, göts upp.
5841: den fasta lönen.                                        Den andra möjligheten ät att ändra lagen
5842:     I 10 § 1 mom. lagen av den 22. 12. 1942          om riksdagsmannaarvode så, att vedetbötande,
5843: om avlöning i statens tjänstet ellet befattning      om han ethållet lön föt sin egen tjänst ellet
5844:  (1030/42) ingåt ett stadgande som i huvud-          befattning, fåt ett mindre riksdagsmannaarvode.
5845: drag motsvarat ovan nämnda stadgande. Stad-             Det sistnämnda alternativet erbjudet bättre
5846: gandet i denna lag hat emellertid inte tili-         möjlighetet att utsträcka stadgandet tili att om-
5847: lämpats eftet åt 197 4, då en bestämmelse om         fatta även andra än statens tjänstemän.
5848: saken intogs i statens allmänna tjänstekollektiv-       Så länge tjänste- och funktionätskollektiv-
5849: avtal, eftersom bestämmelserna i tjänstekollek-      avtalen ät i ktaft anslutet sig tili begtänsandet
5850: tivavtalet är primäta i föthållande tili lagens      av ifrågavarande förmån även ftågan om huru-
5851: stadganden. Existensen av ovan nämnda lagrum         vida ändringen böt götas i gtundlagsenlig ord-
5852: ät dock ett bevis för att ifrågavarande av-          ning, vilket måste uttedas separat.
5853: löningsprincip varit i kraft undet flere decen-         Avsikten ät att samtidigt utreda frågan i
5854: niet.                                                den arbetsgtupp som tiksdagens kanslikommis-
5855:     Då saken nu blivit aktuell, nätmast tili följd   sion nyligen tillsatt.
5856: av tiksdagsgruppetnas ställningstaganden, ut-           Eftet att utredningatna blivit färdiga, ämnat
5857: teder regetingen viiken ändting som måste            regeringen vidta de åtgätdet som enligt dessa
5858: götas i det nuvarande läget föt att begränsa         är nödvändiga föt att begränsa den oskäliga
5859: den oskäliga fötmånen vid avlöning och vilket        förmånen vid avlöning.
5860:       Helsingfors den 27 juli 1982
5861: 
5862:                                                                          Ministet Mauno Forsman
5863: 1
5864: 1
5865: 
5866: 
5867: 
5868:     1
5869:     1
5870: 
5871: 
5872: 
5873:         1
5874:         1
5875: 
5876: 
5877: 
5878:             1
5879:             1
5880: 
5881: 
5882: 
5883:                 1
5884:                 1
5885: 
5886: 
5887: 
5888: 
5889:                     1
5890:                     1
5891: 
5892: 
5893: 
5894:                         1
5895:                                              1982 vp.
5896: 
5897: Kirjallinen kysymys n:o 237
5898: 
5899: 
5900: 
5901: 
5902:                                  Saarikoski: Kotitaloustyöntekijän palkkauskustannusten vähen-
5903:                                      nyskelpoisuudesta verotuksessa
5904: 
5905: 
5906:                          Eduskunnan Herra Puhemiehei1e
5907: 
5908:     Suomessa on viime aikoina vähitellen ha-        det maksaa kotitaloustyöntekijöille palkkaa,
5909: vahduttu siihen, että lapsiperheiden asemaa         joka olisi vertailukelpoinen muiden· hoitoalojen
5910: tulee parantaa ja luoda nykyistä paremmat           palkkauksen. kanssa, ja näin ammatin arvostus
5911: mahdollisuudet lasten hankkimiseen. Konkreet-       ja alalle hakeutuvien määrä lisääntyisi. Samoin
5912: tiset toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vähäi-     tulisi verovähennysoikeus myöntaä vanhusten
5913: siä. Pahimpana ongelmana lapsiperheiden osal-       kotihoidosta maksettaviin palkkauskustannuk-
5914: ta on lastenhoidon järjestäminen, koska vain        siin.
5915: noin puolet lapsista .voi saada kunnallisen tai        Kotitaloustyöntekijän palkan verovähennys-
5916: siihen verrattavan päivähoitopaikan. Lasten-        oikeus on yhteiskunnalle edullinen menettely.
5917: hoitajan saaminen kotiin on monelle perheelle       Sen aiheuttama säästö sekä työttömyyskorvauk-
5918: taJoudellisesti erittäin raskasta. Lisääntyneen     sissa että lasten ja vanhusten hoitokustannuk-
5919: sosiaaliturvan myötä on pienten lasten van-         sissa ylittää yhteiskunnan veromenetykset. Hoi-
5920: hemmilla työnantajina kaikki työnantajan vel-       taja kotona on lisäksi edullinen lapsen sairas-
5921: vollisuudet, mutta ei .oikeutta vähentää palk-      tuessa, sillä lapsen sairauden takia muutoin
5922: kauskustannuksia verotuksessa. Muilla työnanta-     menetetyt .työpäivät lienevät jo nyt vanhempien
5923: jillahan on oikeus vähentää kaikki palkkauskus-     työnantajille melkoinen menoerä. Lisäksi on
5924: tannukset. Kotitaloustyönantajain Liitto on         huomioitava, että verovähennyksen myöntämi-
5925: selvittänyt palkkauskustannusten verovähennys-      nen merkitsisi lähes . 20 000 työntekijän .. työ-
5926: oikeudesta yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuk-      suhteen turvaamista lasten ja vanhusten hoi-
5927: sia. Tämän selvityksen mukaan esimerkiksi           dossa ilman sanottavia kustannuksia yhteis-
5928:  1 600 markan kuukausipalkan maksaminen             kunnalle. Uusi työpaikka sen sijaan maksaa
5929: työntekijälle edellyttää, että työnantaja itse      esimerkiksi sosiaalihuollon alalla yhteiskunnalle
5930: .ansaitsee vähintään 3 000 markkaa kuukau-          noin 200 000 markkaa vuodessa. Kotitalouk-
5931: dessa, mikä summa kokonaan menee työnteki-          sissa ei työpaikan "perustaminen" aiheuta .vas-
5932: jästä aiheutuviin pakollisiin maksuihin. Käy-       taavia kustannuksia. Edelleen verovähennys-
5933: täntö kotiapulaisten osalta onkin juuri vero-       menettely soisi mahdollisuuden järjestää koulu-
5934: vähennysoikeuden puuttumisen vuoksi johta-          laisten iltapäivähoito lapsen omassa kotipiirissä,
5935: nut siihen, että suuri osa näistä on ns. pimeitä    mikä sosiaalihallituksen juuri tekemän tutki-
5936: työsuhteita, mikä ei ole kenenkään edun mu-         muksen mukaan on huonosti järjestetty.
5937: kaista.                                                Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5938:     Sen lisäksi, että noin puolelle pienistä lap-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
5939: sista on pakko järjestää yksityinen hoito, on       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5940: lapsen kotona hoitaminen lapselle itselleen         vaksi seuraavan kysymyksen:
5941: paras mahdollinen vaihtoehto. Vain koti voi
5942: tarjota lapselle sen perusturvallisuuden, jota                 Milloin Hallitus aikoo toteuttaa koti-
5943: hän tarvitsee. kehittyäkseen tasapainoiSeksi ai-            taloustyöntekijän palkkauskustannusten
5944: kuiseksi. Mutta myös työllisyyden kannalta                  verovähennysoikeuden joko työnantajan
5945: olisi verovähennysoikeudella merkitystä. Vero-              verosta .'tai tulosta?
5946: vähennysoikeus soisi työnantajille mahdollisuu-
5947:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta, 1982
5948: 
5949:                                          Helge Saarikoski
5950: 088200724M
5951: 2                                             1982 vp.
5952: 
5953: 
5954: 
5955: 
5956:                          Eduskunnan Herra PuhemieheHe
5957: 
5958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työllistävää vaikutusta on vaikea arvioida, kun
5959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        otetaan huomioon, että kotitaloustyöntekijän
5960: olette 2 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        ammatin suosio on koko ajan vähenemässä.
5961: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Useilla paikkakunnilla on myös käytännössä
5962: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      voitu havaita, että alan työntekijöiden kysyntä
5963: Helge Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta      on tarjontaa suurempi. Varmaa ei ole, että
5964: kysymyksestä n:o 237:                                kotiapulaisen palkan säätäminen vähennyskel-
5965:                                                      poiseksi nostaisi alan arvostusta ja palkkatasoa
5966:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa koti-     niin, että kotitaloustyöntekijöiden määrä lisään-
5967:        taloustyöntekijän palkkauskustannusten        tyisi kysyntää vastaavaksi.
5968:        verovähennysoikeuden joko työnantajan             Vaikka kotitaloustyöntekijän palkkauskus-
5969:        verosta tai tulosta?                          tannusten vähennyskelpoisuudelle ei siihen
5970:                                                      liittyvien epäkohtien vuoksi olekaan riittäviä
5971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perusteita, on lasten hoidosta ja elatuksesta
5972: vasti seuraavaa:                                     aiheutuneiden kustannusten huomioon ottami-
5973:    Tulo- ja varallisuusverotuksessamme on tä-        nen myös verotuksessa sinänsä tarkoituksen-
5974: hän asti noudatettu periaatetta, jonka mukaan        mukaista. Tämä on tunnustettu jo nykyisessä
5975: vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovel-          verojärjestelmässämme, jossa lasten hoidon ja
5976: vollisen ja hänen perheensä elantokustannukset.      elatuksen perusteella myönnetään useita eri
5977: Yhtenä esimerkkinä näistä laki mainitsee koti-       vähennyksiä. Näitä ovat lapsi-, huoltaja-, yksin-
5978: apulaisen palkkamenot.                               huoltaja-, koulutus- ja elatusvelvollisuusvähen-
5979:    Kotiapulaisen palkan säätäminen vähennys-         nykset.
5980: kelpoiseksi menoksi merkitsisi luopumista edel-          Myös valtionverotuksessa myönnettävää yli-
5981: lä mainitusta periaatteesta. Lisäksi vähennys-       määräistä työtulovähennystä voidaan pitää
5982: oikeudesta hyötyisivät lähinnä hyvätuloiset per-     eräänlaisena lapsenhuoltovähennyksenä, koska
5983: heet, koska käytännössä pienituloisilla tai edes     se myönnetään alle 17-vuotiaan lapsen elatuk-
5984: keskituloisilla perheillä ei olisi verovähennys-     sen perusteella yksinhuoltajille tai puolisoista
5985: oikeudesta huolimatta useinkaan mahdollisuuk-        vähemmän ansainneelle. Vuodesta 1979 alkaen
5986: sia kotitaloustyöntekijän palkkaamiseen. Tämä        vähennys on myönnetty korotettuna alle 8-
5987: johtuu mm. siitä, ettei tavallisilla perheillä ole   vuotiaan eli päivähoitoikäisen lapsen elatuksen
5988: tarjota kotiapulaiselle omaa erillistä asuntoa,      perusteella. Korotuksen käyttöönoton perus-
5989: joka on useissa tapauksissa osoittautunut työ-       teena olikin juuri lastenhoitokulujen huomioon
5990: suhteen edellytykseksi. Erityisen suuren hyö-        ottaminen. Vuodelta 1982 toimitettavassa vero-
5991: dyn hyvätuloiset saisivat vähennyksestä, jos se      tuksessa ylimääräisen työtulovähennyksen mää-
5992: tehtäisiin valtionverotuksessa tulosta. Lisäksi      rä on 20 % ansiotulosta, kuitenkin enintään
5993: todellisiin kuluihin perustuva vähennys lisäisi      4 100 markkaa ja korotettuna enintään 5 100
5994: verotustyötä ja monimutkaistaisi verotusta.          markkaa.
5995: Kun jatkuvana pyrkimyksenä tulee olla vero-             Koska ylimääräinen työtulovähennys kohdis-
5996: järjestelmän yksinkertaistaminen, mikä edellyt-      tuu erityisesti korotettuna juuri niihin perhei-
5997: tää jo olemassa olevienkin vähennysten tarkoi-       siin, joilla yleensä on kustannuksia lasten päi-
5998: tuksenmukaista karsimista, on syytä välttää          vähoidon järjestämisestä, se tarjoaa luontevan
5999: ainakin uusien vähennysten ottamista verolain-       lähtökohdan haluttaessa ottaa lastenhoitokulut
6000: säädäntöön.                                          nykyistä laajemmin verotuksessa huomioon.
6001:    Kotiapulaisen palkan vähennyskelpoisuuden         Koska tämä vähennys tehdään automaattista
6002:                                             N:o 237                                           3
6003: 
6004: tietojenkäsittelyä hyväksi käyttäen rekisteri-    hennyksen kehittämiseen sellaiseksi, että se
6005: tietojen pohjalta, sen etuna on myös selkeys      ottaisi nykyistä paremmin huomioon ne perus-
6006: ja yksinkertaisuus. Lisäksi se kohtelee kaikkia   teet, joiden vuoksi myös kotitaloustyöntekijän
6007: hoitomuotoja tasapuolisesti.                      palkkausta on vaadittu vähennyskelpoiseksi.
6008:    Valtiovarainministeriössä tullaan selvittä-    Samalla voitaisiin myös vähennyksen nimi
6009: mään mahdollisuudet ylimääräisen työtulovä-       muuttaa sen tarkoitusta paremmin vastaavaksi.
6010:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1982
6011: 
6012:                                                                    Ministeri Mauno Forsman
6013: 4                                            1982 vp.
6014: 
6015: 
6016: 
6017: 
6018:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6019: 
6020:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skäl att åtminstone undvika att ta in nya av-
6021: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          drag i skattelagstiftningen.
6022: velse av den 2 juni 1982 tili vederbörande            Den inverkan som avdragsrätt för hem-
6023: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     hjälpslön skulle ha på sysselsättningen är svår
6024: jande av riksdagsman Helge Saarikoski under-       att beräkna, då man beaktar att hemhjälpsyrket
6025: tecknade spörsmål nr 23 7:                         hela tiden minskar i popularitet. På många
6026:                                                    orter har man också i praktiken kunnat mätka,
6027:           När har Regeringen för avsikt att        att efterfrågan på arbetstagare på detta om-
6028:        förverkliga rätten att antingen från ar-    råde är större än ti1lgången. Det är inte säkert
6029:        betsgivarens skatt eller inkomst avdra      att ett stadgande som gör hemhjälpens lön
6030:        kostnaderna för lön tili hemhjälp?          avdragsgill i beskattningen skulle höja yrkets
6031:                                                    status och lönenivå så att antalet hemhjälpar
6032:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skulle stiga till att matsvara efterfrågan.
6033: samt anföra följande:                                 Trots att det på grund av de nackdelar syste-
6034:    I vår inkomst- och förmögenhetsbeskattning      met skulle medföra inte finns tillräckliga motiv
6035: har hittilis den princip följts att den skatt-     för att göra 'lönekostnaderna för hemhjälp av-
6036: skyldiges och hans familjs levnadsomkostnader      dragsgilla, är det i och för sig ändamålsenligt
6037: inte är avdragsgilla utgifter. Som ett exempel     att de kostnader ·som föranleds av barnens vård
6038: härpå nämner lagen löneutgifterna för hem-         och försörjning beaktas i beskattningen. Detta
6039: biträde.                                           har erkänts också i vårt nuvarande skatte-
6040:    Ett stadgande som skulle göra lön för hem-      system, där många olika avdrag för barnens
6041: biträde tili avdragsgili utgift skulle innebära    vård och försörjning beviljas. Sådana är barn-
6042: ett avsteg från ovan nämnda princip. Dess-         och försörjaravdragen, avdraget för ensamför-
6043: utom skulle närmast familjer med god inkomst       sörjare samt utbildnings- och underhållsskyldig-
6044: dra nytta av rätten till avdrag eftersom fa-       hetsavdragen.
6045: miljer med liten eller till och med medelgod          Också det i statsbeskattningen beviljade
6046: inkomst i praktiken inte, trots rätten till        extra arbetsinkomstavdraget kan anses vara ett
6047: skatteavdrag, särdeles ofta skulle ha möjlighet    slags barnförsörjaravdrag, eftersom det beviljas
6048: att avlöna en hemhjälp. Detta beror bl. a. på      för försörjning av barn under 17 år till ensam-
6049: att vanliga familjer inte kan erbjuda hem-         försörjare eller åt den av makarna som för-
6050: hjälpen en egen separat bostad, vilket i många     tjänar mindre. Sedan 1979 har avdraget be-
6051: fall har visat sig vara en förutsättning för ar-   viljats föthöjt för försörjning av barn under
6052: betsförhållandet. Särskilt stor nytta skulle de    8 år, dVls. barn i dagvårdsålder. Motivet till
6053: som har god inkomst få av avdraget om det          förhöjningen var just att man ville beakta vård-
6054: skulle göras på inkomsten i statsbeskattningen.    kostnaderna för barnet. I beskattningen för år
6055: Dessutom skulle ett avdrag som baserar sig på      1982 är storleken av det extra förvärvsin-
6056: de verkliga utgifterna öka det arbete beskatt-     komstavdraget 20 % av förvärvsinkomsten,
6057: ningen medför och göra den mera invecklad.         dock högst 4 100 mk och förhöjt högst 5 100
6058: Eftersom man fortsättningsvis bör sträva till      mk.
6059: ett förenklat skattesystem, vilket förutsätter       Eftersom särskilt det förhöjda extra arbets..:
6060: att man på ett ändamålsenligt sätt gallrar         inkomstavdraget riktar sig just till de familjer
6061: också bland de avdrag som redan finns, är det      som i aUmänhet har kostnader för att ordna
6062:                                              N:o 237                                           5
6063: 
6064: barnens dagvård, erbjuder det en naturlig ut-         I finansministeriet kommer man att utreda
6065: gångspunkt om man i högre grad än hittills         möjligheterna att utveckla det extra förvärvs-
6066: önskar beakta kostnaderna för barnens vård i       inkomstavdraget så, att det i högre grad än nu
6067: beskattningen. Eftersom detta avdrag görs med      skulle beakta de motiv som ligger tili grund
6068: hjälp av automatisk databehandling på basen        för kravet att göra även hemhjälpslönen av-
6069: av registeruppgifter 'har det också fördelen att   dragsgill. Samtidigt kunde avdragets namn
6070: vara klart och enkelt. Dessutom behandlas alla     ändras så att det bättre skulle motsvara av-
6071: vårdformer opartiskt.                              sikten med det.
6072:      Helsingfors den 29 juli 1982
6073: 
6074:                                                                      Minister Mauno Forsman
6075: 
6076: 
6077: 
6078: 
6079: 088200724M
6080:                                             1982 vp.
6081: 
6082: Kirjallinen kysymys n:o 238
6083: 
6084: 
6085: 
6086: 
6087:                                  Särkijärvi: Rautatielinjausvaihtoehtojen    vaikutuksista   kuntien
6088:                                      maankäytön suunnitteluun
6089: 
6090: 
6091:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6092: 
6093:    Valtionrautateillä on suunniteltavahaan run-    Uudellamaalla ja rantaradan oikaisu Tuomarie
6094: saasti erilaisia' ratahankkeita. Taloudellisten    lan aseman kohdalla.
6095: toteuttamisedellytysten toistaiseksi puuttuessa       Viitaten edellä esitettyihin perusteluihin esi-
6096: ei suunnitelmia ole monessa tapauksessa ha-        tän kunnioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37
6097: h:tttu viedä loppuun saakka.                       §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvoston
6098:    Keskeneräisistä suunnitelmista aiheutuu kui-    asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
6099: tenkin haittaa taajaan asutuilla seuduilla. Kun-   kysymyksen:
6100: nallisessa maankäytön suunnittelussa joudutaan
6101: pitämään varatiksina useita linjauksia, joista               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6102: missään tapauksessa kaikki eivät toteudu. VR              ryhtyä, jotta Valtionrautatiet sa1s1
6103: on myös oltut haluton antamaan riittävän sel-             tarpeelliset ohjeet ja riittävät resurss.it
6104: keitä kannanottoja asemakaavoituksen pohjaksi.            keskeneräisten · linjaussuunnitelmien saat·
6105: - Esimerkkejä tämän hetken ongelmista ovat                tamiseksi kuntien maankäyttöä tarpeet-
6106: mm. ELSA-radan linjausvaihtoehdot läntiseltä              tomasti häiritsemättömälle tasolle?
6107:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1982
6108: 
6109:                                         Jouni J. Särkijärvi
6110: 
6111: 
6112: 
6113: 
6114:  088200748D
6115: 2                                            1982 vp.
6116: 
6117: 
6118: 
6119: 
6120:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6121: 
6122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uusien ratojen suunnitteluprosessi sisältää
6123: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      normaalisti hanke-, yleis- ja rakennussuunnit-
6124: hemies, lähettänyt 2 päivänä kesäkuuta 1982         teluvaiheet sekä niihin liittyvät lausuntokier-
6125: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston         rokset ja lunastuslain mukaiset käsittelyt. Yleis-
6126: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suunnitteluvaiheeseen kuuluu ratalinjausvaihto-
6127: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta       ehtojen tutkiminen, niiden vertailut, lopullisen
6128: kirjallisesta kysymyksestä n:o 238:                 linjaehdotuksen valmistelu, lausuntokäsittelyt
6129:                                                     sekä lopullisen ratalinjan hyväksyminen. Yleis-
6130:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suunnitteluvaihe pyritään viemään keskeytyk-
6131:        ryhtyä, jotta Valtionrautatiet saisi         settä lävitse, jolloin useiden ratalinjavaihtoehto-
6132:        tarpeelliset ohjeet ja riittävät resurssit   jen aiheuttamat haitat kuntien maankäytön
6133:        keskeneräisten linjaussuunnitelmien saat-    suunnittelulle ja rakentamiselle jäisivät mahdolli-
6134:        tamiseksi kuntien maankäyttöä tarpeet-       simman vähäisiksi. Tähän suunnitteluvaihee-
6135:        tomasti häiritsemättömälle tasolle?          seen oleellisesti kuuluva yhteistoiminta kuntien
6136:                                                     ym. maankäytön suunnittelusta ja ympäristön-
6137:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suojelusta vastaavien viranomaisten sekä alueen
6138: vasti seuraavaa:                                    asukkaiden kanssa vaatii normaalisti huomatta-
6139:    Valtionrautateillä on pääasiassa kolmen tyyp-    van paljon aikaa. Suunnitteluprosessia ei yleen-
6140: pisiä ratahankkeita: uudet radat, rataverkon        sä voidakaan merkittävästi nopeuttaa esim. tut-
6141: perusparannukset sekä satama- ja teollisuusra-      kimus- ja suunnitteluresursseja lisäämällä, kos-
6142: dat. Uusien ratojen suunnittelu on nykyään          ka yhteistyö eri intressipiirien kanssa sekä vi-
6143: vähäistä ELSA- ja HELI-ratojen yleissuunnit-        ralliset lausunnot vievät huomattavan suuren
6144: teluvaiheen valmistuttua. Rataverkon peruspa-       osan suunnitteluajasta. Joissakin tapauksissa,
6145: rannusten yhteydessä suunnitellaan ja toteute-      kuten esim. ELSA-radan suunnittelussa v. 1975,
6146: taan vuosittain useita rataoikaisuja ja muita       yleissuunnittelu keskeytettiin sellaisessa vaihees-
6147: radan uudelleenlinjauksia, tällä hetkellä pää-      sa, jossa oli useita ratalinjavaihtoehtoja. Täl-
6148: asiassa Helsingin-Turun sekä Tampereen-             löin aiheutettiin ongelmia kuntien maankäytön
6149: Porin rataosilla. Kysymyksessä mainittu huo-        suunnittelulle ja rakentamiselle. Valtioneuvosto
6150: lestuminen keskeneräisten linjaussuunnitelmien      päättikin v. 1977 käynnistää suunnittelun yleis-
6151: saattamiseksi kuntien maankäyttöä tarpeetto-         suunnitelmavaiheen loppuun saattamiseksi. Täl-
6152: masti häiritsemättömälle tasolle kohdistuukin       lä hetkellä ELSA-radasta on valmis yleissuun-
6153: lähinnä uusien ratojen ja perusparannusten           nitelma lausuntoineen, jossa ratalinjaan nähden
6154: hankkeisiin. Satama- ja teollisuusratahankkeet,      ei ole erimielisyyksiä.
6155: joita on lukumääräisesti eniten, ovat yleensä           Rataverkon perusparannuksiin liittyvässä ra-
6156: Valtionrautateiden ja kuntien tai teollisuuslai-     taoikaisujen suunnittelussa menetellään pääpiir-
6157: tosten yhteishankkeita. Niissä pyritään tavalli-     teittäin samalla tavalla kuin uusien ratojen koh-
6158: sesti mahdollisimman nopeaan suunnittelu- ja        dalla. Koska oikaisut ovat yleensä varsin ly-
6159: rakentamisaikatauluun, eikä kysymyksessä mai-        hyitä, ei useinkaan ole tarpeen tutkia suurta
6160: nittuja ongelmia synny.                              joukkoa eri vaihtoehtoja, koska ratateknilliset
6161:    Uusien ratojen ja rataverkon perusparannus-       seikat ja kustannustekijät ovat useimmiten
6162: ten tutkimisesta ja suunnittelusta on rauta-         määrääviä. Lisäksi koska päätöksenteon ja pe-
6163: tiehallituksen viime vuonna hyväksymät uusi-         rusparannuksen toteuttamisen aikaväli on usein
6164: tut ohjeet.                                          hyvin lyhyt, ei oikaisuvaihtoehtojen tutkimi-
6165:                                              N:o"238                                             3
6166: 
6167: nen ja päätöksenteko normaalisti kestä pitkään.     asia saadaan ratkaisuun kuluvan vuoden lop-
6168: Ongelman muodostaa toisaalta tilanne, jossa         puun mennessä.
6169: rataosan perusparannusten määrärahojen muu-            Edellisen johdosta voidaan todeta, että Val-
6170: tosten vuoksi suunnittelu joudutaan ajoittain       tionrautateillä on olemassa tarpeelliset ohjeet
6171: keskeyttämään. Tällöinkin pyritään suunnittelu      ratahankkeiden suunnittelusta niin, ettei kes-
6172: saattamaan nopeasti vaiheeseen, jossa rataoikai-    keneräisistä suunnitelmista aiheutuisi tarpeet-
6173: suvaihtoehtoja ei jää jäljelle. Kysymyksessä esi-   tomia haittoja kuntien maankäytön suunnitte-
6174: merkkinä mainitusta rantaradan oikaisusta Tuo-      lulle.
6175: matilan aseman kohdalla voidaan todeta, että
6176:      Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1982
6177: 
6178:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
6179:                            Till Riksdagens Herr Talman
6180: 
6181:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Planeringsprocessen i fråga om nya· hanor
6182: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          innefattar normalt ett projektplanetingsskede,
6183: velse av . den 2 juni 1982 till vederbörande        ett allmänt planeringsskede och ett hyggnads-
6184: med.lem av statsrådet översänt avskrift av föl-     planeringsskede samt i anslutning till dessa
6185: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi ställda    remissförfaranden och i expropriationslagen av-
6186: spörsmål nr 238:                                    sedda hehandlingar. Tili det allmänna plane-
6187:                                                     rjngsskedet hör undersökande av de olika han-
6188:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           riktningsalternativen, jämförelser mellan dessa,
6189:        vidta för att Statsjärnvägarna skall er-     heredning av det slutgiltiga linjeföringsförsla-
6190:        hålla nödiga direktiv och tillräckliga re-   get, behandling av utlåtandena samt godkän-
6191:        surser för att bringa de halvfärdiga         nande av den slutgiltiga hanlinjen. Man efter-
6192:        linjeföringsplanerna på en sådan nivå        strävar att slutföra det allmänna planerings-
6193:        där de inte i onödan inverkar störande       skedet utan avhrott, för att de olägenheter
6194:        på kommunernas markanvändning?               som ett flertal banlinjealternativ medför för
6195:                                                     kommunernas planering av markanvändningen
6196:     Såsom svar på detta spörsmål får jar vörd-      samt för hyggandet skulle hli så små som möj-
6197:  samt anföra följande:                              ligt. Samarhetet med kommunerna och andra
6198:     Statsjärnvägarna har huvudsakligen tre ty-      myndigheter som svarar för planeringen av
6199: per av banprojekt: nya banor, grundförbätt-         markanvändningen samt för miljövården, och
6200:  ringar av spårnätet samt hamn- och industri-       med invånarna på området, vilket väsentligt an-
6201: banor. Planeringen av nya banor är för när-         sluter sig tili detta planeringsskede, kräver i
6202: varande ohetydlig sedan det allmänna plane-         normala fall synnerligen lång tid. Planerings-
6203:  ringsskedet av hanorna ELSA och HELI slut-         processen kan i allmänhet inte i märkhar mån
6204: förts. I samhand med grundförhättringarna av        påskyndas exempelvis genom ökade undersök-
6205: spårnätet planeras och genomförs årligen flera      nings- och planeringsresurser, emedan samarhe-
6206: spåruträtningar och andra nya linjeföringar av      tet med olika intressesfärer samt de officiella
6207: hanor, i detta nu huvudsakligen på handelarna       utlåtandena kräver en hetydande del av plane-
6208: Helsingfors-Aho samt Tammerfors-Björne-             ringstiden. I vissa fall, såsom exempelvis vid
6209: borg. Den i spörsmålet uttryckta oron över          planeringen av ELSA-hanan år 1975, avhröts
6210: att de halvfärdiga linjeföringsplanerna skall       den allmänna planeringen i ett sådant skede
6211: bringas på en nivå där de inte i onödan in-         då flera hanlinjealternativ förelåg. Detta för-
6212: verkar störande på kommunernas markanvänd-          anledde prohlem för kommunernas planering
6213: ning hänför sig främst tili projekt som gäller      av markanvändningen samt för hyggandet.
6214: nya hanor och grundförbättringar. Hamn- och         Statsrådet heslöt därför år 1977 inleda plane-
6215: industrihanprojekten, vars antal är störst, är      ringen på nytt för slutförandet av det allmän-
6216: i allmänhet projekt som är gemensamma för           na planeringsskedet. För närvarande finns det
6217: Statsjärnvägarna och kommunerna ellet industri-     en allmän plan jämte utlåtanden färdig för
6218: företagen. I dessa projekt eftersträvar man i       ELSA-hanan, i viiken det inte föreligger me-
6219: allmänhet en så snahh planerings- och hygg-         ningsskiljaktigheter med avseende på hanlinjen.
6220: nadstidtahell som möjligt, varför i spörsmålet         Vid planeringen av spåruträtningar i anslut-
6221: nämnda problem inte uppstår.                        ning tili grundförhättringar av spårnätet är
6222:     Angående undersökande och planerande av         förfarandet ungefär det samma som i fråga
6223: nya hanor och grundförhättringar av spårnätet       om nya hanor. Emedan uträtningarna i allmän-
6224: föreligger reviderade direktiv som i fjol god-      het är ytterst korta är det sällan nödvändigt
6225: kändes av järnvägsstyrelsen.                        att undersöka ett större antal olika alternativ,
6226:                                              N:o 238                                                5
6227: 
6228: eftersom de spårtekniska omständigheterna          uträtningar av hanan inte kvarstår. Angående
6229: samt kostnadsfaktorerna oftast är bestämman-       den i spörsmålet såsom exempel nämnda ut-
6230: de. Då dessutom tiden mellan beslutsfattandet      rätningen av kustbanan vid Domsby station
6231: och utförandet av grundförbättringen ofta är       kan man konstatera, att ärendet kommer att
6232: synnerligen kort, räcker undersökandet av ut-      avgöras före utgången av innevarande år.
6233: rätningsalternativen samt beslutsfattandet nor-       Med anledning av ovan stående kan det kon-
6234: malt inte länge. A andra sidan kan problem         stateras, att Statsjärnvägarna har tillräckliga di-
6235: uppstå i en situation där planeringen tidvis       rektiv för planeringen av banprojekt så, att
6236: måste avbrytas med anledning av ändringar          kommunernas planering av markanvändningen
6237: i anslagen för grundförbättringar av bandelen.     inte i onödan åsamkas olägenheter av halvfär-
6238: Ä ven härvid söker man snabbt bringa plane-        diga planer.
6239: ringen i ett sådant skede, att några alternativa
6240:      Helsingfors den 6 september 1982
6241: 
6242:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
6243: 
6244: 
6245: 
6246: 
6247: 088200748D
6248: ', ~;
6249:                                               1982 vp.
6250: 
6251: Kirjallinen kysymys n:o 239
6252: 
6253: 
6254: 
6255: 
6256:                                   Tennilä: Aravalainojen myöntämisestä väärin perustein
6257: 
6258: 
6259:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6260: 
6261:    Kemijärvellä ja laajemminkin Lapissa on he-       set ihmiset tuntuvat laajasti ajattelevan, että
6262: rättänyt huomiota Kansan Tahto -lehdessä             erilaisten elinten poliittinen enemmistö suosii
6263: 1. 6. 1982 julkaistu kirjoitus Kemijärven kau-       "omiaan".
6264: pungin suunnittelusihteeri Timo Korvan saa-             Vaitiovallan tulisikin tiukentaa valvontaa ja
6265: masta valtion asuntolainasta.                        mahdollisesti selkiyttää myös erilaisia säädök-
6266:    Se, että suurituloinen virkamies saa valtion      siä oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.
6267: lainaa, mutta moni todella kurjasti asuva pie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6268: nituloinen on jäänyt lainaa paitsi, herättää         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6269: luonnollisesti katkeruutta. Kaiken lisäksi Kan-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6270: san Tahdon mukaan Timo Korva ei ole ilmoit-          vaksi seuraavan kysymyksen:
6271: tanut kaikkia tulojaan lainaa anoessaan.
6272:    Korvan tapauksen herättämä tyytymättömyys                   Katsooko Hallitus, että suurituloisille
6273: ei ole ainutkertaista. Tavalliset ihmiset valitta-          virkamiehille virheellisten tuloilmoitus-
6274: vat hyvin usein sitä, että kunnalliset elimet               ten johdosta myönnetään aravalainaa
6275: eivät ole objektiivisia asettaessaan järjestyk-             väärin perustein, ja
6276: seen esimerkiksi juuri aravalainojen hakijoita,                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6277: myöntäessään erilaisia avustuksia jne. Tavalli-             ryhtyä tällaisen menettelyn estämiseksi?
6278:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1982
6279: 
6280:                                         Esko-Juhani Tennilä
6281: 
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 0882007759
6286: 2                                              1982 vp~
6287: 
6288: 
6289: 
6290: 
6291:                          Ed u & k un n a n H e r r a      P u, h e m i e h e 11 e
6292:  , Yaltiopäiväjä~jestyksen 37 §:n 1 momentissa        asumistuki eivätkä asumist\lkiasetuksen 3 a §.:ssä
6293: in_ajni'tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkoitetut tulot, jotka on lähemmin lueteltu
6294: olette 2 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-         edellä mainituissa asuntohallituksen ohjeissa.
6295: jeeQn,e n:.o 1056. ohella toimittanut valtioneu-      Jos kuukausitulot määrältään vaihtelevat huo~
6296: voston. asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         mattavasti, kuukausituloina otetaan huomioori
6297: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjal-       hakemisajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden
6298: lisesta kysymyksestä n:o 239:                         keskimääräinen kuukausitulo.                    ·
6299:                                                          Edellä mainitun valtioneuvoston päätöheri
6300:             Katsooko Hallitus, että suurituloisille   mukaan tuloarvostelun lähtökohtana on kuu-
6301:      .···virkamiehille virheellisten tuloilmoitus-    kausitulojen osalta pidettävä hakijaruokakun~
6302:          ten johdosta myönnetään aravalainaa          nan kaikkien jäsenten kuukausituloja vlihenta-.
6303:          väärin perustein, ja                         mättöminä. Kuitenkin selvästi tilapäiset lyhyt-
6304:             mihin ·toimenpiteisiin Hallitus aikoo     aikaiset tulot, joiden poisjäännistä esitetään riit-
6305:          ryhtyä tällaisen menettelyn estämiseksi?     tävä selvitys, voidaan jättää kuukausituloina
6306:                                                       huomioon ottamatta.                          · · ·
6307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Omakotilainahakemusten käsittelyssä on vuoc.
6308: taen :seuraavaa:                                      desta 1978 noudatettu asuntohallituksen. anta-
6309:    Asuntotuotantolain mukaisten etuuksien             maa pistelaskujärjestelmäil. Tämä on yhdenmu-
6310: myöntämisen edellytyksenä on lain 5 §:n mu-           kaistanut kuntien käytäntöä ja mahdollisesti
6311: kaan se, että tukitoimet ovat sosiaalisesti tar-      myös estänyt virheellisten ratkaisujen synty-
6312: koituksenmukaisia ja taloudellisesti tarpeellisia.    mistä. Lainan hyväksymisen perusteluna on tu-
6313: Valtioneuvosto on mainitun säännöksen nojalla         lojen ohella pidettävä myös hakijaruokakunnan
6314: antanut vuodesta 1980 lukien vuosittain tar-          asunnontarvetta ja varallisuutta. Tämän vuoksi
6315: kemmat määräykset niistä perusteista, joiden          on tarpeen, että kunnalla on määrätyissä ra-
6316: mukaan asuntotuotantolaissa tarkoitetun tuen          joissa myös harkintavaltaa.
6317: myöntämisen edellytyksiä on arvosteltava. Voi-           Henkilökohtaisten asuntolainojen myöntämi-
6318: massa oleva valtioneuvoston päätös asuntotuo-         sestä päättäminen on vuoden 1981 alusta lu-
6319: tantolain 5 §:ssä ja vuokra-asuntojen omaksi-         kien siirtynyt yksinomaan kunnan viranomaisen
6320: lunastamisesta annetun lain 12 §: ssä tarkoite-       tehtäväksi. Muutos on toteutettu asuntotuotan-
6321: tuista arvosteluperusteista on annettu 12 päi-        tolain muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta
6322: vänä helmikuuta 1982 (141/82). Tässä pää-             1980 annetulla lailla (504/80). Tehtävien
6323: töksessä on määrätty muun muassa enimmäis-            siirto on merkinnyt samalla kuntien vastuun
6324: tulot lainan saamiseksi. Asuntolainojen myöntä-       korostumista asuntolainojen käsittelyssä.
6325: misestä antaa asuntohallitus lisäksi tarkempia           Mainitulla lainmuutoksella on uudistettu
6326: ohjeita edellä mainitun valtioneuvoston päätök-       myös asuntotuotantolain muutoksenhakua kos-
6327: sen nojalla. Näissä ohjeissa on yksityiskohtaisia     kevat säännökset. Aikaisemman ainoastaan lail-
6328: määräyksiä muun muassa tulojen huomioon ot-           lisuusperusteisen kunnallisvalituksen sijaan tuli
6329: tamisesta sekä niistä annettavista selvityksistä.     muutoksenhakukeinoksi hallintovalitus, joka
6330: Pääsääntöisesti tuloina tulee ottaa huomioon          voidaan tehdä myös tarkoituksenmukaisuuspe-
6331: hakijaruokakunnan kaikkien jäsenten yhteen-           rusteilla. Uudistettujen säännösten mukaisesti
6332: lasketut bruttokuukausitulot sekä verovuoden          lainanhakijalla on mahdollisuus, milloin hän
6333: valtionverotuksessa verotettavat tulot. Huo-          katsoo, että lainan myöntämistä tai epäämistä
6334: mioon otettavaa tuloa eivät kuitenkaan ole            koskeva päätös loukkaa hänen oikeuksiaan, ha-
6335:                                                                                                  ..,,-,.....,.
6336:                                                                                                  ''· ,.v,•", ..•.
6337:                                              N:o 239                                               3
6338: 
6339: kea päätökseen muutosta ensi vaiheessa oikai-       minnassa havaitaan tai epäillään virheellisyyttä,
6340: suvaatimuksin päätöksen tehneeltä kunnan vi-        kunnalta pyydetään lisäselvityksiä ja ryhdytään
6341: ranomaiselta. Tällöin on pyritty muun muassa        niiden johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin.
6342: siihen, että virheet voitaisiin korjata mahdolli-       Asuntotuotantolain nojalla asuntohallituksel-
6343: simman aikaisessa vaiheessa. Kunnan viran-          la on viime kädessä mahdollisuus irtisanoa ko-
6344: omaisen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan        konaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi
6345: päätökseen voidaan hakea muutosta valitta-          kunnan valtiolta saama laina, milloin kunta on
6346: malla asuntohallitukseen. Asuntohallituksen toi-    toiminut vastoin asuntotuotantolakia tai sen
6347: miminen muutoksenhakuviranomaisena on kat-          nojalla annettuja säännöksiä taikka määräyk-
6348: sottu tarkoituksenmukaiseksi myös kuntien vi-       siä. Samoin, jos lainansaaja ei noudata asunto-
6349: ranomaisten ratkaisujen yhtenäisyyden valvo-        tuotantolakia tai sen nojalla annettuja säännök-
6350: misen ja ohjaamisen tarpeen kannalta.               siä tai määräyksiä taikka lainaehtoja, voidaan
6351:    Kunnat myönsivät vuonna 1981 lähes               asuntolaina asuntotuotantolain nojalla irtisanoa
6352: 12 000 henkilökohtaista asuntolainaa. Näistä        joko kokonaan tai osaksi. Laina voidaan myös
6353: tehtiin asuntohallitukselle 89 valitusta, joista    katsoa ilman irtisanomista osaksi tai kokonaan
6354: 12 johti kunnan päätöksen kumoamiseen.              heti maksettavaksi erääntyneeksi muun muassa
6355:    Asuntohallitus suorittaa lainojen myöntämi-      silloin, jos lainansaaja on lainaa hakiessaan tai
6356: seen kohdistuvaa yleisvalvontaa laajasti kun-       muutoin antanut olennaisessa kohdassa erheel-
6357: nista jälkikäteen asuntohallitukselle toimitetta-   lisen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen
6358: vien lainaluetteloiden ja hakemusjäljennösten       olennaisesti vaikuttavia seikkoja.
6359: perusteella. Valvontaa ei ole tarkoituksenmu-          Kysymyksen perusteluissa mainitun tapauk-
6360: kaista eikä mahdollistakaan suorittaa kattavasti.   sen johdosta on vireillä kantelu eduskunnan
6361: Lisäksi asuntohallitus suorittaa pistokokein yk-    oikeusasiamiehellä, joten asia tulee selvitetyksi
6362: sityiskohtaista valvontaa tekemällä tarkastus-      siinä yhteydessä yksityiskohtaisesti.
6363: matkoja kuntiin tai pyytämällä kaikki kunnan           Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
6364: asianomaisen vuoden laina-asiakirjat asuntohal-     että lainanhakijoiden oikeusturvaa koskevia
6365: litukseen tarkistettaviksi. Mikäli kunnan toi-      säännöksiä on pidettävä riittävinä.
6366:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
6367: 
6368:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
6369: 4                                           1932 ''1iJ
6370: 
6371: 
6372:                                                     _.'.!
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 
6377:                           Ti:llRiksdagens Berr Talman
6378: 
6379:    I det syfte 37 § 1 inom. riksdagsordningen      avser. Till inkomst som skall beaktas räknas
6380: anger har Ni, Herr Talman, 111ed Eder skrivel~     dock varken bostadsstöd eller i 3 a § förord-
6381: se nr 1056 av den 2 juni 1982 tili vederböran-     ningen om bostadsbidrag avsedda inkomster,
6382: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       vilka närmare uppräknats i bostadsstyrelsens
6383: följande av riksdagsman Tennilä undertecknade      ovan nämnda anvisningar. Om månadsinkomster-
6384: spörsmål nr 2.39:                                  na avsevärt varierar tili sina belopp, beaktas
6385:                                                    som månadsinkomst den genomsnittliga må-
6386:           Anser Regeringen, att tjänstemän         nadsinkomsten under de 12 månader som före-
6387:        med höga inkomster beviljas aravalån        går tidpunkten för ansökan.
6388:       :På oriktiga grunder som en följd av            Enligt ovan nämnda statsrådsbeslut skall ut-
6389:        felaktiga inkomstdeklarationer, och         gångspunkten för inkomstbedömningen i fråga
6390:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     om månadsinkomsterna anses vara de oför-
6391:        ta för att förhindra ett dylikt förfaran-   minskade månadsinkomsterna beträffande samt·
6392:        de?                                         liga medlemmar i det hushåll som ansökan av-
6393:                                                    ser. Klart tillfälliga och kortvariga inkomster,
6394:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vars bortfall utreds tillräckligt, kan lämnas
6395: samt anföra följande:                              obeaktade som månadsinkomster.
6396:    Enligt 5 § lagen om bostadsproduktion är           Vid behandlingen av lån för egnahemshus
6397: förutsättningen för att i lagen avsedda för-       har sedan år 1978 iakttagits bostadsstyrelsens
6398: måner skall kunna beviljas, att stödåtgärderna     poängberäkningssystem. Detta har lett tili en-
6399: är socialt ändamålsenliga och ekonomiskt på-       hetlig praxis i kommunerna och eventuellt
6400: kallade. Statsrådet har med stöd av nämnda         även hindrat uppkomsten av felaktiga beslut.
6401: stadgande räknat från år 1980 årligen utfär-       Såsom grund för lånets godkännande skall ut-
6402: dat närmare bestämmelser om de grunder, en-        över inkomsterna även anses bostadsbehovet
6403: ligt vilka förutsättningarna för beviljandet av    och förmögenheten beträffande det hushåll
6404: det i lagen om bostadsproduktion avsedda stö-      som ansökan avser. Fördenskull är det nödvän-
6405: det skall bedömas. Gällande statsrådsbeslut an-    digt att kommunerna inom bestämda gränser
6406: gående i 5 § lagen om bostadsproduktion och        har även prövningsrätt.
6407: i 12 § lagen om inlösen av hyresbostäder av-          Räknat från ingången av år 1981 har fattan-
6408: sedda bedömningsgrunder är utfärdat den 12         det av beslut om beviljande av personliga bo-
6409: februari 1982 (141/82). I detta beslut har         stadslån överförts uteslutande på de kom-
6410: bl. a. fastställts maximiinkomsterna för er-       munala myndigheterna. Ändringen genomför-
6411: hållande av lån. Med stöd av ovan nämnda           des genom lagen den 27 juni 1980 angående
6412: statsrådsbeslut utfärdar bostadsstyrelsen dess-    ändring av lagen om bostadsproduktion (504/
6413: utom närmare anvisningar om beviljandet av         80). överföringen av uppgifter har samtidigt
6414: bostadslån. Dessa anvisningar innehåller de-       medfört, att kommunernas ansvar vid behand-
6415: taljerade bestämmelser bl.a. om beaktande av       lingen av bostadslån har ökat.
6416: inkomsterna samt de utredningar som lämnas            Genom den nämnda lagändringen har även
6417: om dessa. I regel skall som inkomster beaktas      stadgandena rörande ändringssökande i lagen
6418: de     sammanlagda bruttomånadsinkomsterna         om bostadsproduktion reviderats. I stället för
6419: samt de beskattningsbara inkomsterna vid           kommunalbesvär som kunde anföras endast på
6420: statsbeskattningen för skatteåret beträffande      laglighetsgrunder, blev rättsmedlet förvaltnings-
6421: samtliga medlemmar i det hushåll som ansökan       besvär, som kan anföras även på ändamålsen-
6422:                                                N:o 239                                             5
6423: 
6424: lighetsgrundet. I enlighet med de tevidetade          det i kommunens verksamhet framkommer el-
6425: stadgandena hat låntagaten möjlighet att, då          let misstänks förseelset, uppmanas kommunen
6426: han anset att beslut tötande beviljande ellet         att inkomma med tiliäggsutredningar, varefter
6427: avslag på ansökan av lån kränket hans tätt,           erforderliga åtgärder vidtas.
6428: söka ändting i beslutet i fötsta hand genom              Med stöd av lagen om bostadsproduktion
6429: tättelseytkande hos den kommunala myndig-             har bostadsstyrelsen i sista hand möjlighet att
6430: het som fattat beslutet. Härvid har strävan           helt ellet delvis uppsäga lån som kommunen
6431: bland annat varit att korrigera fel i ett så tidigt   erhållit av staten tili återbetalning, om kom-
6432: skede som möjligt. I kommunal myndighets              munen har handlat i strid mot lagen om bo-
6433: beslut angående rättelseyrkande kan ändring           stadsproduktion eller med stöd därav utfärdade
6434: sökas medelst besvär hos bostadsstyrelsen. Det        stadganden och bestämmelser. På samma sätt
6435: har ansetts vara ändamålsenligt att bostadssty-       kan bostadslån med stöd av lagen om bostads-
6436: relsen verkar som rättsmedelsinstans även med         produktion uppsägas helt ellet delvis, om lån-
6437: avseende på nödvändigheten att övervaka och           tagaren inte iakttat lagen om bostadsproduk-
6438: styra koordineringen av de kommunala myn-             tion ellet med stöd därav utfärdade stadganden
6439: digheternas beslut.                                   ellet bestämmelset eller lånevilikoren. Lånet
6440:      Kommunerna beviljade åt 1981 inemot              kan även utan uppsägning helt ellet delvis an-
6441:  12 000 personliga bostadslån. Angående dessa         ses förfalla tili omedelbar betalning, om låne-
6442: anfördes i 89 fall besvär hos bostadsstyrelsen,       tagaren i samband med ansökan om lån eller
6443: av vilka 12 ledde tili upphävande av kom-             eljest på väsentlig punkt har lämnat felaktig
6444: munens beslut.                                        uppgift eller hemlighållit omständigheter som
6445:      Bostadsstyrelsen handlar den allmänna över-      på ett väsentligt sätt inverkar på beviljandet
6446: vakningen av beviljandet av bostadslån i stot         av lån.
6447: utsträckning på grundvalen av de låneförteck-            Med anledning av det i motiveringen tili
6448: ningar och ansökningsavskrifter som kom-              spörsmålet nämnda fallet har ett klagomål an-
6449: munerna i efterhand tiliställer bostadsstyrel-        hängiggjorts hos riksdagens justitieombuds-
6450: sen. Det är varken motiverat eller möjligt att        man. I detta sammanhang kommer ärendet att
6451: utföra total övervakning. Dessutom utför bo-          utredas i detalj.
6452: stadsstytelsen genom stickprov detaljerad över-          Med anledning av det i motiveringen tili
6453: vakning genom inspektionsresor tili kommuner-         ringen, att stadgandena om rättsskydd för dem
6454: na ellet genom att uppmana kommunerna att             som söker lån kan betraktas som tillfreds-
6455:  tillställa bostadsstyrelsen samtliga lånehand-       ställande.
6456: lingar föt ifrågavarande år föt granskning. Om
6457:       Helsingfors den 1 oktober 1982
6458: 
6459:                                                          Minister för inrikesärendena Matti Ahde
6460: 
6461: 
6462: 
6463: 
6464: 08820077,
6465:                                              1982 vp.
6466: 
6467: Kirjallinen kysymys n:o 240
6468: 
6469: 
6470: 
6471: 
6472:                                  Saarikoski: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta maksettavasta leima-
6473:                                     verosta
6474: 
6475: 
6476:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6477: 
6478:    Suomessa on noin 53 000 osakeyhtiötä. Jo-        va, jotta se ei olisi ristiriidassa uuden osake-
6479: kainen näistä tulee rekisteröidä patentti- ja re-   yhtiölain säännösten kanssa. Leimaverolaki ei
6480: kisterihallituksen pitämään kaupparekisteriin.      ota huomioon tällaisia pakollisia, osakeyhtiöstä
6481: Kaupparekisteriin tehtävistä ilmoituksista jou-     itsestään riippumattomia rekisterimuutoksia.
6482: tuu osakeyhtiö maksamaan leimaveroa esimer-         Tällaisten muutosten yhteydessä perittävää lei-
6483: kiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta 770           maveroa on pidettävä kohtuuttomana, varsin-
6484: markkaa ja muista muutosilmoituksista 150           kin kun otetaan huomioon, että suuri osa
6485: markkaa.                                            maamme yrityksistä ja osakeyhtiöistä on suh-
6486:    Vuoden 1980 alussa voimaan tullut uusi osa-      teellisen pieniä yrityksiä.
6487: keyhtiölaki aiheutti sen, että käytännöllisesti        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6488: katsoen kaikki osakeyhtiöt joutuivat muutta-        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
6489: maan yhtiöjärjestystään uuden lain mukaiseksi.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6490: Näiden muutosilmoitusten rekisteröimisestä val-     vaksi seuraavan kysymyksen:
6491: tio sai leimaveroina yli 42 miljoonaa markkaa.
6492: Tätä summaa voidaan pitää piilevänä yrityksille                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6493: langetettuna verona. Kysymyksessähän ei ollut                siin leimaverolain muuttamiseksi siten,
6494: yrityksen vapaaehtoinen, sen toiminnan tai or-               ettei uuden lainsäädännön aiheuttamista
6495: ganisaation vuoksi välttämätön yhtiöjärjestyk-               yhtiöjärjestyksen   muutosilmoituksista
6496:  sen muutos, vaan yhtiöjärjestystä oli muutetta-             perittäisi leimaveroa?
6497:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
6498: 
6499:                                           Helge Saarikoski
6500: 
6501: 
6502: 
6503: 
6504:  0882007231
6505: 2                                            1982 vp.
6506: 
6507: 
6508: 
6509: 
6510:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6511: 
6512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pauksissa, joissa kysymyksessä on suorite.
6513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Useilla hallinnonaloilla on jo voimassa maksu-
6514: olette 3 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-       asetuksia, mutta leimaveroa peritään sellaisista
6515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toimituskirjoista, joita voidaan pitää verotuksen
6516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kohteina.
6517: Helge Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta        Yhtiöoikeutta koskevan uuden lainsäädännön
6518: kysymyksestä n:o 240:                               johdosta on leimaverolakia viime vuosina jou-
6519:                                                     duttu muuttamaan muun muassa siitä syystä,
6520:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      että yhtiöjärjestysten lainmukaisuuden tutkimi-
6521:        siin leimaverolain muuttamiseksi siten,      nen siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriöitä pa-
6522:        ettei uuden lainsäädännön aiheuttamista      tentti- ja rekisterihallitukselle. Lakia muutet-
6523:        yhtiöjärjestyksen    muutosilmoituksista     taessa pidettiin kuitenkin lähtökohtana sitä,
6524:        perittäisi leimaveroa?                       että suoritettavan leimaveron määrä ei nouse.
6525:                                                     Heinäkuun 1 päivänä 1980 voimaan tulleella
6526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lailla (419/80) vapautettiin leimaverosta jäl-
6527: vasti seuraavaa:                                    jennös osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä ja osuus-
6528:    Viranomaisten toimituskirjoista suoritettavaa    kunnan säännöistä sekä ote kaupparekisteristä,
6529: leimaveroa koskevien s·äännösten voidaan sanoa      jotka perus- tai muutosilmoituksen rekisteröi-
6530: muodostavan leimaverolain historiallisesti van-     misen jälkeen ensimmäisen kerran annetaan
6531: himman ja keskeisimmän osan. Toimituskir-           elinkeinonharjoittajalle. Muutoksen tarkoituk-
6532: joista suoritettavan leimaveron tarkoituksena ei    sena oli nimenomaan se, ettei leimavero uuden
6533: kaikissa tapauksissa ole ollut pelkästään valtion   lainsäädännön mukaisen menettelytavan johdos-
6534: varain tyydyttäminen, vaan myös korvauksen          ta nouse.
6535: periminen niistä kustannuksista, joita viran-           Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen liittyvät asiat
6536: omaisille aiheutuu, kun ne ryhtyvät yksityisen      ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä annettava
6537: pyynnöstä toimenpiteisiin ja laativat toimitus-      toimituskirja erinomaisen hyvin soveltuu leima-
6538: kirjan.                                             veron kohteeksi. Osakeyhtiölain voimaanpanos-
6539:     Periaatteessa leimaveroa pitäisi periä vain     ta annetun lain (735/78) mukaan yhtiöjärjes-
6540: sellaisista toimituskirjoista, joilla myönnetään     tykset on viivytyksettä ja viimeistään kahden
6541: jokin lupa tai oikeus taikka muu sellainen va-      vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta il-
6542: rallisuusarvoinen tai muunlainen etuus tai jotka     moitettava rekisteröimistä varten. Yhtiölain-
6543: sisältävät sellaisen etuuden kirjaamisen. Tällai-    säädännön uudistusta valmisteltaessa oli tiedos-
6544: sia toimituskirjoja voidaan perustellusti pitää      sa, että lainmuutoksen johdosta tulee suoritet-
6545: leimaverotuksen kohteina. Sellaisissa tapauksis-     tavaksi myös ylimääräistä leimaveroa. Kun
6546: sa taas, joissa kysymyksessä on valtion maksu-       uuden lain säätämisen yhteydessä ei pidetty ai-
6547: perustelaissa (980/73) tarkoitettu suorite eli       heellisena vapauttaa tästä syystä muutettaviksi
6548: viranomaisen tuottama palvelus tai tavara, siitä     tulevia yhtiöjärjestyksiä leimaverosta, ei voida
6549: pitäisi periä maksuperustelain nojalla annetun       pitää oikeudenmukaisena, että ne, jotka eivät
6550: maksuasetuksen mukainen, kustannuksia vas-           vielä laissa säädetyn määräajan kuluttua um·
6551:  taava maksu. Voimassa olevaa leimaverolakia         peen ole ilmoitusta tehneet, vapautettaisiin lei-
6552:  onkin viime aikoina pyritty muuttamaan siten,       maverosta, kun säädetyssä määräajassa ilmoi-
6553:  että maksuasetusten aikaansaaminen olisi mah-       tuksen tehneet elinkeinonharjoittajat ovat jou-
6554:  dollista kaikilla hallinnonaloilla ja leimaveron    tuneet maksamaan leimaveron.
6555:  perimisestä on pyritty luopumaan sellaisissa ta-
6556:       Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1982
6557: 
6558:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
6559:                                               N:o 240                                               3
6560: 
6561: 
6562: 
6563: 
6564:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6565: 
6566:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen        iftån indtivningen av stämpelskatt i de fall då
6567: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skrivel-        det är fråga om en prestation. Inom ett flettal
6568: se av den 3 juni 1982 tili vedetbötande med-        fötvaltningsområden är avgiftsförotdningar re-
6569: lem av statstådet översänt avsktift av följande     dan i kraft, medan stämpelskatt indrivs på så-
6570: av riksdagsman Helge Saarikoski underteckna-        dana expeditioner som kan bettaktas som be-
6571: de spötsmål nr 240:                                 skattningsobjekt.
6572:                                                        Med anledning av den nya lagstiftningen
6573:           Ämnar Regeringen vidta åtgätdet föt       tötande bolag hat det undet de senaste åren
6574:        ändtande av lagen angående stämpel-          varit nödvändigt att ändra lagen angående
6575:        skatt så, att stämpelskatt inte utgår då     stämpelskatt bl.a. av den orsaken att kontrollen
6576:        ny lagstiftning fötanledet ändringsan-       av bolagsotdningats lagenlighet hat övetförts
6577:        mälan som gället ändring av bolagsord-       från handels- och industriministeriet tili patent-
6578:        ning?                                        och tegistetstyrelsen. En utgångspunkt hat
6579:                                                     dock varit att stämpelskattebeloppet inte skall
6580:     Såsom svar på detta spörsmål fåt jag vötd-      öka. Genom en lag, som ttädde i ktaft den 1
6581: samt anföra följande:                               juli 1980 (419/80), befriades sådana avskrif-
6582:     Stadgandena tötande stämpelskatt som skall      ter av aktiebolags bolagsotdning och andelslags
6583: erläggas för myndigheters expeditioner kan an-      stadgat samt utdtag ur handelstegistret, som
6584: ses utgöta den äldsta och centralaste delen av      efter tegisttering av grund- eller ändtingsan-
6585: lagen angående stämpelskatt. Syftet med stäm-       mälan fötsta gången utges tili näringsidkate,
6586: pelskatten på expeditioner hat inte vatit endast    ftån stämpelskatt. Syftet med ändringen vat ut-
6587: att trygga statens finanset, utan även att upp-     ttyckligen att fötebygga en höjning av stämpel-
6588: bära ersättning föt kostnader som åsamkas           skatten tili följd av den nya lagstiftningen.
6589: myndigheter då de på begätan av enskilda per-          Omständighetetna i anslutning tili en änd-
6590: sonet vidtar åtgärder och avfattat expeditioner.    ring av bolagsotdningen ät av sådan natut, att
6591:     I princip bör stämpelskatt indrivas endast      den expedition som utges synnetligen väl läm-
6592: föt expeditioner, med vilka beviljas tillstånd      par sig som skatteobjekt. Enligt lagen angående
6593: eller rätt ellet ekonomisk ellet annan förmån,      infötande av lagen om aktiebolag (735/78)
6594: eller i vilka ingår registreting av sådan fötmån.   skall bolagsotdningat utan dtöjsmål och senast
6595: Sådana expeditionet kan med fog bettaktas           inom två åt ftån den nya lagens iktaftttädande
6596: som stämpelskatteobjekt. I sådana fall däremot,     anmälas föt registtering. Då tevidetingen av
6597: där det är fråga om i lagen om gtundetna för        bolagslagstiftningen bereddes var det känt att
6598: avgifter tili staten ( 980/73) avsedda prestatio-   lagändringen kommer att medföta även extta
6599: ner, dvs. av myndigheter utförda tjänster ellet     stämpelskatt. Då det i samband med stiftandet
6600: ptoducerade varat, böt indrivas en i den föt-       av den nya lagen inte ansågs vara motivetat
6601: otdning om grunderna för avgifter tili staten,      att befria bolagsordningar, som av denna otsak
6602:  som utfätdats med stöd av lagen om grunderna       skulle komma att ändtas, från stämpelskatt,
6603:  för avgifter tili staten, avsedd avgift som mot-   kan det inte anses rättvist att de som ännu
6604:  svatar kostnaderna. Syftet med den senaste         inte före utgången av den i lagen stadgade
6605:  tidens ändringat i gällande lag angående stäm-     tiden hat gjort anmälan befrias från stämpel-
6606:  pelskatt har också vatit att göra det möjligt      skatt, emedan de näringsidkare som gjort an-
6607:  att inom samtliga fötvaltningsområden åstad-       mälan inom stadgad tid har vatit tvungna att
6608:  komma avgiftsfötotdningat och att komma            erlägga stämpelskatt.
6609:      Helsingfors den 30 augusti 1982
6610: 
6611:                                                                         Ministet Mauno Forsman
6612:                                              1982 vp.
6613: 
6614: Kirjallinen kysymys n:o 241
6615: 
6616: 
6617: 
6618: 
6619:                                  Kortesalmi: Viljanviljelyn sallimisesta tuotannonmuutossopimuk-
6620:                                     sen tehneellä tilalla
6621: 
6622: 
6623:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
6624: 
6625:    Maataloustuotannon ohjaamisesta anne:tun         tannon ohjaamisesta annettu laki ja sen 4 §
6626: lain 4 § on osoittautunut kohtuuttomaksi. Se-       säädettiin, ovat jo melkoisesti muuttuneet.
6627: hän kieltää tuotantosuunnanmuutossopimuksen         Maamme elää viljapulan kourissa. Tästäkin
6628: tehneeltä viljelijältä viljanviljelyn edes omiksi   syystä muutos 4 §:ään olisi tarpeellinen.
6629: tarpeiksi ja mullikoiden rehuksi.                      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio.
6630:    Esimerkiksi maanviljelijä Erkki Suvanto Pu-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6631: dasjärveltä teki sopimuksen tuotantosuunnan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6632: muutoksesta, hävitti lypsykarjaosa ja saa nyt       senen vasrattavaksi seuraavan kysymyksen:
6633: kasvattaa mullikoiita, mutta sopimus kieltää hä-
6634: neltä ohran viljelemisen edes kotitarpeiksi niin               Aikooko Hallitus maataloustuotan-
6635: et&i hän saa enää omasta pellostaan edes ries-              tomme muuttuneissa oloissa ryhtyä lie-
6636: kajauhoja eikä myöskään voi kasvattaa ohraa                 ventämään maataloustuotannon ohjaami-
6637: mullikoittensa rehuksi. Kuitenkin hänellä olisi             sesta annetun lain 4 §:ää siten, että voi-
6638: halua ja kykyä tämän kaltaiseen pienimuotoi-                taisiin sallia pienimuotoinen viljan vilje-
6639:  seen viljanviljelyyn.                                      leminen syömäviljaksi sekä myös liha-
6640:    Olosuhteet siitä ajasta, jolloin maataloustuo-           karjan rehuksi?
6641:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1982
6642: 
6643:                                      J. Juhani Kortesalmi
6644: 
6645: 
6646: 
6647: 
6648:  0882007128
6649: 2                                             1982 vp.
6650: 
6651: 
6652: 
6653: 
6654:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
6655: 
6656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tava ja sopimus menettäisi :tällöin suurelta osin
6657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        merkityksensä. Muutos vaikeuttaisi myös sopi-
6658: olette 4 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        musehtojen valvontaa. Edellä esitetyn perus-
6659: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teella hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena
6660: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ryhtyä muuttamaan maataloustuotannon ohjaa-
6661: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      misesta annettua lakia kysymyksessä tarkoite-
6662: sesta kysymyksestä n:o 241:                          tulla tavalla.
6663:                                                         Vaikka nykyinen viljavajaus johtuukin suu-
6664:           Aikooko Hallitus maatalousituotan-         rimmalta osalta viime syksyn heikosta sadosta,
6665:        tomme muuttuneissa oloissa ryhtyä lie-        on viljelemätöntä peltoa tarpeen saada nopeasti
6666:        ventämään maataloustuotannon ohjaami-         kasvintuotantoon. Samassa yhteydessä kun hal-
6667:        sesta annetun lain 4 §:ää siten, että voi-    lituksen ja etujärjestöjen välisissä neuvotteluissa
6668:        taisiin sallia pienimuotoinen viljan vilje-   saavutettiin yksimielisyys eduskunnalle annetta-
6669:        leminen syömäviljaksi sekä myös liha-         vasta uudesta maataloustulolakiesityksestä, so-
6670:        karjan rehuksi?                               vittiin myös tuotannon ohjaus- ja tasapainotta-
6671:                                                      misohjelman laadinnasta 31. 5. 1982 mennessä.
6672:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltuun
6673: taen seuraavaa:                                      ohjelmaan sisältyy muun muassa pellonvaraus-
6674:    Maataloustuotannon ohjaamisesta annetun            järjestelmän purkamisen nopeuttaminen ja
6675: lain ( 446/77) 4 § :n mukaisen eli maatilan           muun viljelemättömän pellon ottaminen kasvin-
6676: koko peltoalaa koskevan tuotannonmuutossopi-          tuotantoon. Lisäksi :tullaan selvittämään myös
6677: muksen ja lain 4 a §:n (909/79) mukaisen eli         mahdollisuuksia maataloustuotannon ohjaami-
6678: kotieläintuotannosta luopumista koskevan sopi-        sesta annetun lain muuttamiseksi siten, että vil-
6679: muksen perusteella maksettavat korvaukset on          jelijät, jotka ovat tehneet lain 4 §: ssä tarkoi-
6680: suhteutettu paitsi menetettyihin tuloihin myös        tetun sopimuksen, voisivat muuttaa sopimuksen
6681: toisiinsa siten, että viimeksi mainittujen sopi-      lain 4 a §: ssä tarkoitetuksi sopimukseksi, jol-
6682: musten perusteella maksetaan alhaisempaa kor-         loin tilan peltoalaa voidaan rajoituksetta käyt-
6683: vausta, koska tilalla saa rajoituksetta harjoit-      tää kasvintuotantoon. Mikäli selvitystyön tulok-
6684: taa kasvintuotantoa. Jos lain 4 § :n mukaisella       sena todetaan tähän olevan 1tarvetta, hallitus
6685: tuotannonmuutostilalla sallittaisiin rehuviljan       tulee antamaan asiaa koskevan lainmuutosesi-
6686: viljely, olisi maksettavaa korvausta jo oikeu-        tyksen eduskunnalle.
6687: denmukaisuudenkin vuoksi vastaavasti alennet-
6688:       Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
6689: 
6690:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
6691:                                             N:o 241                                                3
6692: 
6693: 
6694: 
6695: 
6696:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6697: 
6698:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       vid avtalet till stor del skulle förlora sin bety-
6699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      delse. Ändringen skulle även försvåra övervak-
6700: av den 4 juni 1982 1ili vederbörande medlem        ningen av efterlevnaden av avtalsvilikoren. Med
6701: av statsrådet översänt avskrift av följande av     stöd av det ovan anförda anser regeringen det
6702: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteckna-      inte ändamålsenligt att börja ändra lagen om
6703: de spörsmål nr 241:                                styrning av lantbruksproduktionen på det sätt
6704:                                                    som avses i spörsmålet.
6705:           Ämnar Regeringen i de förändrade            Fastän den nu rådande spannmålsbristen tili
6706:        förhållanden som råder i fråga om vår       stor del beror på den svaga skörden senaste
6707:        lantbruksproduktion vidta åtgärder för      höst, är det nödvändigt att obrukad åker snabbt
6708:        att lindra 4 § i lagen om styrning av       kan tas i användning för växtproduktion. I sam-
6709:        lantbruksproduk1ionen på ett sådant         ma samband som regeringen och intresseorgani-
6710:        sätlt, att odling av säd som brödsäd        sationerna vid gemensamma förhandlingar nådde
6711:        samt fodersäd för köttboskap i liten        enighet om en proposition med förslag till ny
6712:        skala kunde tillåtas?                       lantbruksinkomstlag kom man även överens
6713:                                                    om att tili 31. 5. 1982 utarbeta ett program
6714:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för styrning och balansering av produktionen.
6715: samt anföra följande:                              I det av jord- och skogsbruksministeriet upp-
6716:    De ersättningar som utbetalas med stöd av       gjorda programmet ingår bl.a. planer för på-
6717: produktionsändringsavtal som avses i 4 § lagen     skyndande av upplösningen av åkerreserverings-
6718: om styrning av lantbruksproduktionen ( 446/        systemet och för införlivande av annan obrukad
6719: 77), dvs. avtal som gäller gårdsbruksenhetens      åker i växtproduktionen. Dessutom kommer
6720: hela åkerareal, och med stöd av avtal som av-      man även att utreda möjligheterna att ändra
6721: ses i lagens 4 a § ( 909/79), dvs. avtal med       lagen om styrning av lantbruksproduktionen
6722: vilket gårdsbruksenhetens ägare förbundit sig      så, att odlare som ingått i lagens 4 § avsett
6723: att inte bedriva husdjursproduktion, har för-      avtal skulle kunna ändra sitt avtal till ett
6724: utom efter de förlorade inkomsterna anpassats      sådant avtal som avses i lagens 4 a §, varvid
6725: även efter varandra så, att med stöd av de         lägenhetens åkerareal obegränsat skulle kunna
6726: sist nämnda avtalen betalas lägre ersättning,      användas för växtproduktion. Om u:trednings-
6727: eftersom växtproduktion får bedrivas utan be-      arbetet visar att detta är påkallat, kommer re-
6728: gränsning på lägenheten. Om odling av foder-       geringen att tili riksdagen avlåta en proposi-
6729: säd skulle tiliåtas på i 4 § avsedd produktions-   tion med förslag till lagändringar i detta
6730: ändringslägenhet, borde ersättningen redan i       avseende.
6731: rättvisans namn sänkas i motsvarande mån, var-
6732:      Helsingfors den 30 juni 1982
6733: 
6734:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
6735:                       j
6736:                      j
6737:                     j
6738:                    j
6739:                   j
6740:                  j
6741:                 j
6742:                j
6743:               j
6744:              j
6745:             j
6746:            j
6747:           j
6748:          j
6749:         j
6750:        j
6751:       j
6752:      j
6753:     j
6754:    j
6755:   j
6756:  j
6757: j
6758:                                              1982 vp.
6759: 
6760: Kirjallinen kysymys n:o 242
6761: 
6762: 
6763: 
6764: 
6765:                                  Louvo ym.: Hammaslääkäriksi opiskelevien ns. orientoivan vai-
6766:                                     heen järjestämisestä apulaishammaslääkäreinä
6767: 
6768: 
6769:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6770: 
6771:    Laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta       vissään asiallisesti varustettu työpaikka hoito-
6772: ( 563/78) edellyttää, että hammaslääketie-          koneineen ja muine välineineen sekä myös hoi-
6773: teellisen perustutkinnon suorittanut joutuu en-     toavustaja. Näihin tarkoituksiin ei toistaiseksi
6774: nen laillistamistaan toimimaan terveyskeskuk-       ole osoitettu määrärahoja. Mainittakoon, että
6775: sen, kunnallisen sairaanhoitolaitoksen, muun        yhden vastaanottoyksikön rakentaminen ja va-
6776: kunnan tai kuntainliiton tahi valtion sairaan-      rustaminen maksaa nykyään n. 250 000 mark-•
6777: hoitolaitoksen taikka lääkintöhallituksen hyväk-    kaa. Virkojen perustamiseksi on lisäksi tar"
6778: symän muun vastaavan laitoksen apulaisham-          peellista, että määritellään apulaishammaslää-
6779: maslääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä ase-   kärin viran palkkaluokka, mikä määrittely ön
6780: tuksella säädettävän ajan. Valmisteilla olevassa    myös toistaiseksi tekemättä.
6781: asetusluonnoksessa tämä aika on määritelty             Alunperin oli tarkoituksena, että hammas-
6782: puoleksi vuodeksi.                                  lääkäri apulaishammaslääkärin virassa samalla
6783:    Kun lain mukaan syyslukukaudella 1978            saisi syventää ammattitaitoaan riittävällä täy-
6784: aloittaneet hammaslääketieteen opiskelijat muo-     dennyskoulutuksella. Nyt näyttää kuitenkin sil-
6785: dostavat ensimmäisen ryhmän, jonka tulee suo-       tä, että apulaishammaslääkärin tehtävät tulevat
6786: rittaa kyseinen apulaishammaslääkäripalvelu,        olemaan hyvin samanlaiset kuin virkaansa
6787: merkitsee tämä käytännössä sitä, että apulais-      aloittavan vastavalmistuneen hammaslääkärin
6788: hammaslääkärin virat tulee perustaa jo kevääl-      tehtävät ovat aina olleet. Toisin sanoen apu-
6789: lä 1983. Jotta kaikki kevätlukukauden 1982          laishammaslääkärille tullaan järjestämään se
6790: aikana valmistuvat hammaslääketieteen lisen-        työpaikkakoulutus, mikä yleensä annetaan vir-
6791: siaatit pääsisivät lainmukaista orientoivan vai-    kaan tulijalle ja hän osallistuu myös samaan
6792: heen palvelua suorittamaan apulaishammaslää-        työpaikkakoulutukseen, mihin muutkin ham-
6793: käreinä, tarvitaan näitä virkoja noin 140. Val-     maslääkärit osallistuvat. Näin ollen apulais-
6794: takunnallisissa suunnitelmissa on kylläkin otet-    hammaslääkärit toimisivat samalla tavalla kuin
6795: tu huomioon näiden virkojen perustaminen ter-       muutkin hammaslääkärit, mikä luonnollisesti
6796: veyskeskuksiin, joissa kuitenkaan ei toistaiseksi   tulisi ottaa huomioon apulaishammaslääkärin vi-
6797: ole tähän ilmennyt halukkuutta.                     ran palkkaluokkaa määriteltäessä. Ehdoton edel-
6798:    Terveyskeskusten haluttomuus perustaa apu-       lytys orientoivan vaiheen palvelun tarkoituk-
6799: laishammaslääkärin virkoja, joissa viranhaltija     senmukaisuudelle olisi, että apulaishammaslää-
6800: vaihtuisi aina puolen vuoden väliajoin, on ym-      käri voisi pulmatilanteessa konsultoida vanhem-
6801: märrettävää ja johtuu useasta syystä. Hammas-       paa hammaslääkäriä. Näiden konsulttihammas-
6802: huollossa, kuten muussakin terveydenhuollossa,      lääkäreiden ohjaustyötä varten tarpeellinen täy-
6803: pyritään nykyään jatkuvaan hoitosuhteeseen.         dennnys.koulutus on myös tällä hetkellä täysin
6804: Näin ollen on selvää, että apulaishammaslääkä-      järjestämättä. Lyhytaikaiset viranhaltijat, joita
6805: reiden tilapäiset hoitosuhteet eivät ole tämän      apulaishammaslääkärit terveyskeskuksissa tuli-
6806: jatkuvuusperiaatteen mukaisia ja terveyskeskuk-     sivat olemaan, tarvitsevat myöskin vuokra-
6807: sille tuleekin tuottamaan ongelmia potilaiden       asunnon, jonka järjestäminen saattaa olla vai-
6808: ohjaaminen apulaishammaslääkäreiden hoitoon.        keaa.
6809:    Apulaishammaslääkäreiden virkojen perusta-          Koska orientoivan vaiheen palvelun järjestä-
6810: miseksi on myös välttämätöntä, että kyseisillä      misessä on avoinna vielä näin monta kysymys-
6811: viranhaltijoilla on terveyskeskuksessa käytettä-    tä, ei ole ihme, että nykyiset hammaslääketie-
6812: 088200777B
6813: 2                                                               19S2VJ):
6814: 
6815: teen opiskelijat, joita tämä orientoiva vaihe tu-                         Edellä olevan perusteella ja :valtiopäiväfärj es::
6816: lee koskemaan, tuntevat turvattomuutta ja huol-                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6817: ta siitä, tuleeko uusi orientoivan vaiheen pal-                         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6818: velu vastaamaan koulutuksellisia tavoitteita,                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6819: joutuvatko he jonottamaan apulaishammaslää-
6820: kärin ~ir~oja ja v:iivästyykö heidän laillistami-                                    Onko Hallitus tietoinen hammaslää-
6821: s~,p,sa~~.vqqksl,,     ;;·<:-,: ,:.   : ·.··.   ; :-i::.u ',·   '· ,·          ·. ketieteen lisensiaattien ns. orientoivan
6822:    Lakia valmistdt~~s~ ::pelätti,in mopeJla tll:~                                ·,vaiheen palvelun käytännön järjestämi-
6823: holla, että orientoivan vaiheen palvelua tullaan                                 'sessä ilmenneistä ongelmista apulais-
6824: etupäässä käyttämään työvoimapoliittisena kei-                                    hammaslääkärin ja avustavan henkilös-
6825: nona saada halpaa työvoitnaa täyttämättä jää-                                     tön virkojen perustamisen sekä työpai-
6826: neisiin terveyskeskushammaslääkärin virkoihin,                                    kan, · työtilojen ja -laitteiden samoin
6827: joita sillo,in oli täyttämättöminä noin 200. Työ-                                 kuin ohjaavan henkilöstön täydennys-
6828: voimatilanne on· h!:tmmashuollossa lain säätämi-                                  koulutuksen järjestämisen ja näihin tar-
6829: sen jälkeen kuitenkin ratkaisevasti muuttunut.                                    koituksiin ohjattavien resurssien suh-
6830: Lähes kaikki avoinna olevat virat, jopa viransi-                                  teen, ja jos on,
6831: jaisuudet, ovat. tällä hetkellä melkeinpä satapro-                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6832: senttisesti täytettyjä. Näillä perusteilla onkin                                  ryhtyä näiden ongelmien pikaiseksi rat·
6833: kysyttävä, ·.. onko orientoivan vaiheen palvelu                                   kaisemiseksi, jotta hammaslääketieteen
6834: ter\re~s.keskuksissa tässä tilanteessa lainkaan tar-                              opiskelijat voivat ilman viivytystä val-
6835: peellinen ja tarkoituksenmukainen, jos ei luoda                                   mistua laillistetuiksi, itsenäisesti ham-
6836: edellytyksiä ·työpaikalla tapahtuvaan ohjattuun,                                  maslääkärin ammattia harjoittamaan
6837: kaikkia osapuolia todella hyödyttävään täyden-                                    oikeutetuiksi hammaslääkäreiksi?
6838: nyskouhitukseen;              ·
6839:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
6840: 
6841:          Anna~Kaarina Louvo                          Impi Muroma                           Mauri Miettinen
6842:          Ulla Puolanne                               Pekka Löyttyniemi                     Jouni J. Särkijärvi
6843:          Aila Jokinen                                Juhani Laitinen                       Mauri Vänskä
6844:          Ilkka Kanerva                               Timo Ihamäki                          Pirkko Valtonen
6845:          Ritva Laurila                               P. Savola                             Sampsa Aaltio
6846:          Tapio Helvitie                              Helvi Hyrynkangas                     Matti Hakala
6847:          Tuulikki , Petäjäniemi                      Eva-Maija Pukkio                      Olavi Martikainen
6848:          Toivo Mäkynen                               Elsi Hetemäki-Olander                 Tarja Halonen
6849:          Helena Pesola                               Urpo Leppänen                         Pertti Salolainen
6850:          Pekka Jokinen                               Lauri Impiö                           Olavi Nikkilä
6851:          Heikki Järvenpää                            Elisabeth Rehn                        Helge Saarikoski
6852:          Ulla Järvilehto                             Veikko Pihlajamäki                    Tauno Valo
6853:                          Eduskuri:nan He.tta: ·Puhemiehel1e
6854: 
6855:  · Valtiopåi\Täjiirjestyksen 37 · §:n ·1 momentiS;   1983 varattu 140 apulaish~unniastaäkäti.ri, 'Vir-
6856: sa måinirussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe~         kaa. Määrä on riittävä kaikkien hammaslääke.
6857: mies) olette'' 4 päivänä kesäkm:I'ta 1982 paivä~     tieteen lisensiaattitutkinnon vuosittain ·:suorit.
6858: tyn · kirjeentie ohella toimittanut valtioneuvos~    tavien orientoivan vaiheen palvelun suorittami-
6859: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       seksi välittömästi opintojen päättymisen jäl~
6860: sanedustaja :Louvon ym. näin kuuluvasta kir~         keen. Erikseen on selvitettävänä avustavan hen'"
6861: jallisesta kysymyksestä n:o 242:                     kilökunnan määrä, mikä tarvitaan toiminnan
6862:                                                      käynnistämiseksi.                     ·
6863:           Onko Hallitus tietoinen hammaslää-            Tilojen ja laitteiden osalta voidaan todeta,
6864:        ketieteen lisensiaattien ns. orientoivan      että viimeisten kymmenen vuoden kuluessa
6865:        vaiheen palvelun käytännön järjestämi-        maamme terveyskeskuksiin on rakennettu
6866:         sessä ilmenneistä ongelmista apulais-        uudenaikainen hammashoitolaverkosto.· Tietty
6867:        hammaslääkärin ja avustavan henkilös-         määrä uusia hammashoitolaita laitteineen tul-
6868:         tön virkojen perustamisen sekä työpai-       laan rakentamaan myös vuonna 1983. Koska
6869:         kan, työtilojen ja -laitteiden samoin        kyseisenä vuonna ei perusteta uusia terveys-
6870:        .kuin ohjaavan henkilöstön täydennys-         keskushammaslääkärin virkoja, kaikki uudet
6871:         koulutuksen järjestämisen ja näihin tar-     hoitotilat voidaan osoittaa orientoivan vaiheen
6872:         koituksiin ohjattavien resurssien suh-       apulaishammaslääkäreille.
6873:         teen, ja jos on,                                Keskeinen tavoite orientoivan vaiheen palve-
6874:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lussa on kokonaiskuvan antaminen terveyden-
6875:         ryhtyä näiden ongelmien pikaiseksi rat-      huollon toiminnasta, ja tämän vuoksi apulais-
6876:         kaisemiseksi, jotta hammaslääketieteen       hammaslääkärin tulee toimia pääasiassa tavan-
6877:         opiskelijat voivat ilman viivytystä val-     omaisessa terveyskeskuksen hammashoit:Otyössä,
6878:         mistua laillistetuiksi, itsenäisesti ham-    johon liittyvät muun muassa säännölliset henki-
6879:         maslääkärin ammattia harjoittamaan           löstön neuvottelut, hoitopalaverit, potilasta-
6880:        oikeutetuiksi hammaslääkäreiksi?              pauksien esittelyt jne. Tämä toiminta · kuuluu
6881:                                                      jo nyt terveyskeskusten hammashoitoon ja sii-
6882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hen on varattu aikaa, koska terveyskeskusham-
6883: vasti seuraavaa:                                     maslääkärin 37 viikottaisesta työtunnista 30
6884:    Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta an-         on kliinistä työtä varten ja 7 muuta toimintaa
6885: netussa laissa edellytetään, että ennen laillis-     varten. Näin ollen nykyinen terveyskeskusten
6886: tamista hammaslääkärin tulee suorittaa asetuk-       henkilöstö on varsin kykenevä ohjaamaan
6887: sella säädettävän ajan palvelua ns. orientoivan      orientoivan vaiheen hammaslääkäreitä.
6888: vaiheen apulaishammaslääkärin virassa, toimes-          Odentoivan vaiheen apulaishammaslääkärien
6889: sa tai tehtävässä.                                   toimintaan liittyviä käytännön ongelmia käsi~
6890:    Kansanterveystyön valtakunnallisessa suun-        tellään parhaillaan eri tahoja edustavassa ham-
6891: nitelmassa vuosiksi 1982-1986 on vuodelle            maslääkärintoimen neuvottelukunnassa.
6892:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1982
6893: 
6894:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
6895: 4                                             1982 vp.
6896: 
6897: 
6898: 
6899: 
6900:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6901: 
6902:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de som årligen avlägger odontologisk licentiat-
6903: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            examen skall kunna fullgöra det orienterande
6904: velse av den 4 juni 1982 til1 vederbörande           skedets tjänstgöring omedelbart efter det att
6905: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       studierna avslutats. Frågan om hur mycket
6906: jande av riksdagsman Louvo m. fl. underteck-         assisterande personai som behövs för att in-
6907: nade spörsmål nr 242:                                leda verksamheten måste utredas separat.
6908:                                                         Beträffande utrymmen och apparatur kan
6909:           Är Regeringen medveten om de               man konstatera, att i vårt land under de se-
6910:        problem som uppstått i samband med            naste tio åren har byggts ett modernt nät av
6911:        de     praktiska   arrangemangen    för       tandkliniker vid hälsovårdscentralerna. En viss
6912:        odontologie licentiaternas tjänstgöring       mängd nya tandkliniker med tillhörande ut-
6913:        under det s.k. orienterande skedet och        rustning kommer att byggas också år 1983.
6914:        som gäller inrättandet av tjänster för        Eftersom under ifrågavarande år inga nya
6915:        biträdande tandläkare och assisterande        tjänster för tandläkare vid hälsovårdscentraler
6916:        personai samt ordnandet av arbetsplats,       inrättas, kan alla de nya vårdutrymmena an-
6917:        arbetsutrymmen och -apparatur liksom          visas biträdande tandläkare för det oriente-
6918:        också frågan om den handledande per-          rande skedet i deras utbildning.
6919:        sonalens fortbildning och de resurser            Den centrala målsättningen för tjänstgöring-
6920:        som bör anvisas för dessa ändamål, och        en under det orienterande skedet är att ge en
6921:        om så är fallet,                              helhetsbild av hur hälsovården fungerar och
6922:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            därför bör en biträdande tandläkare i hu-
6923:        vidta för ett snabbt lösande av dessa         vudsak tjänstgöra i tandvårdsarbetet vid en
6924:        problem, så att odontologie studeran-         vanlig hälsovårdscentral, där bl.a. regelbundna
6925:        dena utan dröjsmål kan bli färdiga le-        personalkonferenser, vårddiskussioner, presenta-
6926:        gitimerade tandläkare, som är berätti-        tioner av patientfall osv. ingår i arbetet. Denna
6927:        gade att som självständiga tandläkare         verksamhet hör redan nu tili hälsovårdscentra-
6928:        utöva sitt yrke?                              lernas tandvård och tid har reserverats för den,
6929:                                                      eftersom av de 37 arbetstimmar per vecka
6930:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som åligger en tandläkare vid hälsovårdscentral
6931: samt anföra följande:                                30 timmar är avsedda för kliniskt arbete och
6932:    I lagen om utövning av tandläkaryrket för-        7 för annan verksamhet. Således är den nu-
6933: utsätts att en tandläkare före legitimeringen        varande personalen vid hälsovårdscentralerna
6934: under en genom förordning stadgad tid, det           synnerligen kapabel att handleda tandläkare
6935: s.k. orienterande skedet, skall tjänstgöra i         under det orienterande skedet.
6936: biträdande tandläkares tjänst, befattning ellet         Praktiska problem i anslutning ti11 de biträ~
6937: uppgift.                                             dande tandläkarnas verksamhet under det
6938:    I den. riksomfattande planen för folkhälso-       orienterande skedet behandlas för närvarande
6939: arbetet för åren 1982-1986 har för år 1983           i den av representanter för olika parter sam-
6940: reserverats 140 tjänster för biträdande tand-        mansatta delegationen för tandläkaryrket. ··
6941: läkare. Antalet är tillräckligt stort för att alla
6942:      Helsingfors den 5 oktober 1982
6943: 
6944:                                                      Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
6945:                                              1982 vp.
6946: 
6947: Kirjallinen kysymys n:o 243
6948: 
6949: 
6950: 
6951: 
6952:                                  Martikainen ym.: Tekstipuhelimen hitaudesta aiheutuvien yli-
6953:                                    määräisten kulujen korvaamisesta kuulo- ja puhevammaisille
6954: 
6955: 
6956:                          Eduskunnan Herra Puheiniehelle
6957: 
6958:    Viime vuonna Suomeen tuli tekstipuhelin,         vallisen puhelimen välHlä. Näitä välirysk~skuk
6959: joka on .kuulo• ja puhevammaisille tarkoitettu      sia on tällä hetkellä vasta yksi, joka sijaitsee
6960: puhelimen lisälaite. Laite liitetään tavalliseen    Helsingissä. Kaukopuhelun hinta· välityskeskuk-
6961: puhelinliittymään ja normaalikuuloiset voivat       sen kautta on sinänsä kohtullllinen, 25 p/min,
6962: käyttää tekstipuhelimen puhelinkonetta nor-         mutta huomattavasti kustannuksia koituu siitä,
6963: maaliin tapaan.                                     että kommunikointi välityskeskusta käyttäen
6964:    Tekstipuhelin hankitaan paikallisen puhelin-     vie vielä enemmän aikaa kuin kirjoittelu kah-
6965: yhdistyksen kautta. Ostohinta on tällä hetkellä     den tekstipuhelimen välillä. Kuitenkin välitys-
6966: 8 440 mk ja vuokratuo puhelimen vuokra on           keskuksen käyttö on välttämätöntä yhteyden-
6967: 185 mk/kk. Kuulovammaisilla on mahdolli-            pidossa muihin kuin tekstipuhelimen omista-
6968: suus saada tekstipuhelin invalidihuoltona so-       viin.
6969: siaalihallituksen kautta.                              Tekstipuhelin on korvaamaton apu kuuroille,
6970:     Sosiaalihallitus on myöntänyt tekstipuheli-     vaikeasti huonokuuloisille ja puhevammaisille.
6971: men noin 130 kuurolle ja noin .200 anomusta         Tätä . he tarvitsevat paitsi tulkin hankinnassa
6972: odottaa käsittelyä. Jotkut kuulovammaisten lai-     asioidakseen kaupassa, virastoissa, lääkärissä
6973:  tokset ja koulut ovat hankkineet puhelimen os-     jne. myös. normaalissa kanssakäymisessä ulko-
6974: tamalla tai vuokraamalla. Jatkossa puhelinten       maailman kanssa. Tekstipuhelimen käyttökus-
6975:  määrä kuurojen käytössä tulee lisääntymään ja      tannukset tulisikin korvata vammaiselle henki-
6976: laitteet tulevat leviämään myös vaikeasti huo-      lölle siten, että hän voi käyttää erikoispuhdin-
6977: nokuuloisten ja puhevammaisten käyttöön.            taan vastaavin kustannuksin kuin tavallista pu-
6978:     On ilmeistä, ettei suurinta ongelmaa tule-      helinta käytetään.
6979: vaisuudessa tule muodostamaan itse tekstipu-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6980: helimen hankinta, vaan käyttö. Saatujen koke-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6981: musten mukaan tekstipuhelimen käyttökustan·         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
6982: nukset ovat keskimäärin 4-5 kertaa korkeam-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6983:  mat kuin tavallisen puhelimen käyttäjän kulut.
6984: Jos käyttäjä soittaa· suoraan tekstipuhelimesta               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6985:  toiseen tekstipuhelimeen, maksaa hän normaa-              ryhtyä kuulo- ja puhevam~aisille . tar-
6986: lin puhelinmaksun. Kun puhelu vie aikaa 7-                 koitetun tekstipuhelimen käytön hitau-
6987:  10 kertaa enemmän kuin puhuttu puhelu, nou-               desta aiheutuvien ylimääräisten kulujen
6988:  see varsinkin kaukopuhelun hinta kohtuutto-               korvaamiseksi vammaisille, jotta he voi-
6989:  maksi.                 .     .                            sivat käyttää erikoispuhelintaan vastaa-
6990:     Tekstipuhelimessa kommunikointi hidastuu               vin kustannuksin kuin tavallista puhe-
6991:  vielä enemmän, jos käytetään välityskeskusta,             linta?
6992:  jota tarvitaan puheluissa tekstipuhelimen ja ta-
6993:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
6994: 
6995:                Olavi Martikainen                               Erkki Korhonen
6996:                Hannu Tapiola                                   Anna-Kaarina Louvo
6997: 
6998: 
6999: 0882007361
7000: 2                                            1982 vp.
7001: 
7002: 
7003: 
7004: 
7005:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7006: 
7007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tellen asianomainen oppii käyttämään teksti-
7008: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        puhelinta nopeammin muun muassa sanoja ly-
7009: mies, olette 4 päivänä kesäkuuta 1982 päivä-        hentämällä.
7010: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         Tavoiteltavaa olisi, etteivät kuulovammaiset
7011: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      joutuisi maksamaan puheluistaan muita ihmisiä
7012: sanedustaja Martikaisen ym. näin kuuluvasta         enemmän. Tekstipuhelimien käytön aiheuttamia
7013: kirjallisesta kysymyksestä n:o 243:                 lisäkustannuksia ei kuitenkaan voida korvata
7014:                                                     invalidihuoltona nykyisten säännösten perus-
7015:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tee'lla. Invalidihudllossa noudatetaan yleistä pe-
7016:        ryhtyä kuulo- ja puhevammaisille tar-        riaatetta, jonka mukaan invalidihuoltoa ei
7017:        koitetun tekstipuhelimen käytön hitau-       myönnetä välineiden vuokrien maksamiseen
7018:        desta aiheutuvien ylimääräisten kulujen      eikä muihin vastaaviin jatkuvaluonteisiin käyt-
7019:        korvaamiseksi vammaisille, jotta he voi-     tömaksuihin. Todettakoon, ettei myöskään
7020:        sivat käyttää erikoispuhelintaan vastaa-     Ruotsissa korvata yhteiskunnan varoin kuulo-
7021:        vin kustannuksin kuin tavallista puhe-       vammaisten puhelinmaksuja, vaan ne jäävät
7022:        linta?                                       heidän itsensä maksettaviksi.
7023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Myös posti- ja telehallitus tietää tekstipuhe-
7024: vasti seuraavaa:                                    limien käytön hitaudesta arheutuvan ongelman,
7025:                                                     mutta ainakaan toistaiseksi päätöstä mahdolli-
7026:    Tekstipuhelimia voidaan myöntää invalidi-        sesta maksujen alentamisesta tai taksojen muu-
7027: huoltona kuuroille, vaikeasti kuulovammaisille      toksesta ei ole tehty.
7028: sekä vaikeasti puhevammaisille henkilöille, jot-
7029: ka eivät pysty käyttämään tavallista puhelinta.        Sosiaali- ja terveysministeriössä on esillä
7030: Sosiaalihallitus tekee tekstipuhelimia koskevat     paitsi kuulovammaisten myös muiden vastaa-
7031: invalidihuoltopäätökset. lnvalidihuoltona ei an-    vien vammaisryhmien tiedonsaannin paranta-
7032: neta tavallisia puhelimia vaikeasti kuulo- ja pu-   mista koskevien edellytysten selvittäminen.
7033: hevammaisille. Vaikeavammaisten on itse mak-        Tässä yhteydessä tullee harkittavaksi telepalve-
7034: settava tavallisten puhelinten käyttämisestä ai-    lujen järjestämisen rahoitukseen liittyviä s~ik
7035: heutuvat puhelu-, perus- ja muut vastaavat          koja kuten kysymyksessä tarkoitettu tekstipu-
7036: maksut.                                             helimien käytön hitaudesta aiheutuvien kustan-
7037:    Tekstipuhelimen käyttö on vammaiselle ~~~       nusten korvaaminen.
7038: si hidasta ja vaatii harjaantumista, mutta vahl-
7039:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1982
7040: 
7041:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
7042:                                              N:o 243                                              3
7043: 
7044: 
7045: 
7046: 
7047:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7048: 
7049:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       texttelefonen snabbare bl.a. genom att förkorta
7050: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       orden.
7051: se av den 4 juni 1982 tili vederbörande med-           Man borde sträva tili att hörselskadade inte
7052: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    skulle behöva betala mera för sina telefonsam-
7053: av riksdagsman Martikainen m. fl. underteck-       tal än andra. Tiliäggskostnaderna för använd-
7054: nade spörsmål nr 24 3:                             ningen av texttelefoner kan dock inte ersättas
7055:                                                    som invalidvård på basen av nuvarande stad-
7056:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ganden. Inom invalidvården iakttar man en all-
7057:        taga för att ersätta handikappade de        män princip enligt viiken invalidvård inte be-
7058:        extra kostnader, som föranleds av att       viljas för betalning av hyra för hjälpmedel ellet
7059:        kommunikationen via texttelefon för         andra motsvarande varaktiga användningsav-
7060:        hörsel- och talskadade är [ångsam, så       gifter. Det kan konstateras att man inte heller
7061:        att dessa kunde använda sin special-        i Sverige ersätter hörselskadades telefonavgif-
7062:        telefon till samma kostnader som för        ter med samhällsmedel, utan de får själva stå
7063:        vanliga telefoner?                          för dem.
7064:                                                        Även post- och telegrafstyrelsen känner till
7065:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      problemet med den långsamma kommunika-
7066: samt anföra följande:                              tionen vid användning av texttelefon, men be-
7067:    Döva, svårt hörselskadade samt svårt talska-    slut om att sänka avgifterna ellet ändra taxan
7068: dade personer, vilka inte kan använda vanlig       har åtminstone inte tilisvidare fattats.
7069: telefon kan beviljas texttelefon såsom invalid-        Inom social- och hälsovårdsministeriet har
7070: vård. Socialstyrelsen besluter om den invalid-     man börjat utreda frågan om förbättrandet av
7071: vård som gäller texttelefoner. Vanliga telefoner   inte bara hörselskadades utan också andra
7072: ges inte som invalidvård tili svårt hörsel- och    motsvarande handikappade gruppers tiligång
7073: talskadade personer. Svårt handikappade bör        tili information. I samband med detta torde
7074: själva betala de telefon-, grund- och andra        det bli aktuellt att överväga vissa omständig-
7075: motsvarande avgifter som föranleds av använd-      heter i anslutning tili finansieringen av tele-
7076: ning av vanlig telefon.                            servicen bl.a. det i spörsmålet påtalade er-
7077:    Användningen av texttelefon är tili en bör-     sättandet av de kostnader som föranleds av
7078: jan tidskrävande och kräver övning, men så         den långsamma kommunikationen vid använd-
7079: småningom lär sig handikappade att använda         ning av texttelefon.
7080:      Helsingfors den 21 september 1982
7081: 
7082:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
7083:                                               1982 vp.
7084: 
7085: Kirjallinen kysymys n:o 244
7086: 
7087: 
7088: 
7089: 
7090:                                   P. Vennamo: Sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron maksa-
7091:                                      misesta
7092: 
7093: 
7094:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7095: 
7096:    Sotainvalidien elinkoron suuruus määräytyy           Kun soti1a:svammruain mukainen täydennys-
7097: invaliditeettiprosentin mukaan. Näin kuuluukin       korko on tiukasti muihin tuloihin sidottu, ei
7098: olla, jotta vaikeavammaiset saavat itselleen riit-   ole olemassa mahdollisuutta, että sitä makset-
7099: tävän toimeentulon ilman että vähemmän vam-          taisiin sellaiselle, jonka toimeentulo on muu-
7100: mautuneelle maksettaisiin invaliditeettiin näh-      toin kunnossa. Niillä sotavammaisilla taas, joil-
7101: den suurempaa elinkorkoa.                            la ei ole muuta tuloa, asema on sama invalidi-
7102:    Sotilasvammalain mukaisiin etuuksiin sisäl-       teettiprosentista riippumatta. Toki on niin, että
7103: tyy ellinikoron ohella myös täydennyskor'ko. Tä-     25 % :n invalidin elinkustannukset ovat saman-
7104: mä on tarkoitettu taloudellisesti vaikeassa ase-     laiset kuin 30 % :n invalidin, mistä syystä hei-
7105: massa oleville sotavammaisille, joilla ei ole        dän täydennyskorossaan ei saisi olla eroa.
7106: muuta tuloa tai joiden tulot ovat hyvin vähäi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7107: set. Tämä täydennyskorko on tulosidonnainen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7108: ja vähenee muiden tulojen kasvaessa.                 kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
7109:    Täydennyskoron tulosidonnaisuudesta huoli-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7110: matta sen saajat on lisäksi jaettu invaliditeetin
7111: mukaan kahteen ryhmään. Toiseen kuuluvat                       Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
7112: ne, joiden työkyvyttömyysaste on 20-25 %,                   tiukasti tulosidonnais.ta sotilasvammalain
7113: ja toiseen korkeampaan ne, joiden invalidheetti             mukaista täydennyskorkoa maksetaan
7114: on 30-100 %. Jälkimmäiseen ryhmään kuu-                     20-25 % :n invalideille huomattavasti
7115: luvat sotavammaiset saavat täydennyskorkoa                  pienempänä kuin 30-100 % :n invali-
7116: 50% enemmän. Tämä ei käsitykseni mukaan                     deille, ja
7117: ole oikein, asettaahan se esimerkiksi 25 % :n                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7118: sotavammaisen huomattavasti heikompaan ase-                 siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
7119: maan kuin 30 % :n sotavammaisen, vaikka hei-
7120: dän työkyvyssään ei ole olennaista eroa.
7121:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
7122: 
7123:                                           Pekka Vennamo
7124: 
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 0882007350
7129: 2                                            1982 vp.
7130: 
7131: 
7132: 
7133: 
7134:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7135: 
7136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taavalla määrällä. Milloin eläketaso on olennai-
7137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesti muuttunut, sosiaali- ja terveysministeriön
7138: olette 4 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-       tulee tarkistaa mainittua tulorajaa indeksikehi-
7139: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tystä vastaavalla tavalla. Sanottu tuloraja, joka
7140: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     on 1. 7. 1981 lukien ollut 10 800 markkaa, on
7141: P. Vennamon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       sosiaali- ja terveysministeriön 9. 6. 1982 anta-
7142: symyksestä n:o 244:                                 malla päätöksellä tarkistettu 12 000 markaksi
7143:                                                     1. 7. 1982 lukien.
7144:           Pitääkö Hallitus oikeana srta, että           Täydennyskorkojärjesteimässä    on     lisäksi
7145:        tiukasti tulosidonnaista sotilasvammalain    otettu huomioon, että suurempi työkyvyttö-
7146:        mukaista täydennyskorkoa maksetaan           myysaste tavallisesti vaikuttaa pienempää
7147:        20-25 % :n invalideille huomattavasti        enemmän henkilön ansio-, eläke- ja muihin tu-
7148:        pienempänä kuin 30-100% :n invali-           loihin. Toisaalta voidaan myös todeta, että so-
7149:        deille, ja                                   tavamman ollessa hyvin vähäinen, edellä mai-
7150:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      nitunlaisten tulojen mahdollinen pienuus joh-
7151:        siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?          tuu yleensä muista tekijöistä, eikä sen korvaa-
7152:                                                     mista nimenomaan sotilasvammalain nojalla ole
7153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pidetty perusteltuna.
7154: vasti seuraavaa:                                        Alunperin täydennyskorkoon oikeuttavana
7155:    Sotilasvammalain 18 §:n mukaisen täyden-         haittarajana oli sotilasvammalaissa 30 %. Sitä
7156: nyskoron tarkoituksena on turvata tietty vä-        pienempien sotavammojen ja -sairauksien yh-
7157: himmäistulo invalidille, jonka työkyvyttömyys-      teyttä henkilön yleiseen tulotasoon pidettiin
7158: aste on määrätyn suuruinen. Täydennyskoron          nii:n etäisenä, ettei täydenny:skorkoa katsottu
7159: myöntämistä harkittaessa on ratkaisevana teki-      olevan aiheellista ulottaa niihin. Tältä kohdin
7160: jänä näin ollen hakijan vuositulojen todennä-       sotilasvammalakia muutettiin 19. 2. 1971 anne-
7161: köinen suuruus sinä aikana, jolle täydennyskor-     tulla lailla ( 180/71) , jonka mukaan täyden-
7162: koa myönnetään. Vuositulon suuruutta määrät-        nyskorkoon oikeutettujen piiriin tulivat myös
7163: täessä ei oteta huomioon hänen omaan vam-           sotainvalidit, joiden työkyvyttömyysaste on 20
7164: maansa tai sairauteensa perustuvaa sotilasvam-      -25 %. Täysimääräiseksi täydennyskoroksi
7165: malain mukaista korvausta. Asiaa ratkaistaessa      säädettiin 1 kalleusluokassa 3 200 markkaa
7166: käytetään myös taloudellista tarveharkintaa,        vuodessa (indeksikorotuksineen 1. 7. 1982 lu-
7167: jolla on tärkeä merkitys erityisesti laitoshoi-     kien 12 829 markkaa) sen ollessa vaikeampi-
7168: dossa olevien invalidien täydennyskorkoihin         vammaisille (30-100 %) 4 800 markkaa vuo-
7169: nähden.                                             dessa (indeksikorotuksineen mainitusta ajan-
7170:    Viimeksi täydennyskorkojärjestelmää uudis-       kohdasta lukien 19 244 markkaa). Sen sijaan
7171: tettiin 19. 12. 1980 annetulla lailla sotilasvam-   II kalleusluokassa enimmäistäydennyskoroksi
7172: malain 18 ja 43 a §:n muuttamisesta (973/           säädettiin 2 750 markkaa vuodessa (indeksi-
7173: 80), joka tuli voimaan 1. 7. 1981. Sen mukaan       korotuksineen edellä mainitusta ajankohdasta
7174: invalidille, jolla ei ole pysyviä vuosituloja tai   lukien 11 025 markkaa) sen ollessa suurem-
7175: jonka vuositulot ovat enintään sosiaali- ja ter-    man työkyvyttömyysasteen omaaville invali-
7176: veysministeriön vahvistaman tulorajan suurui-       deille 4 100 markkaa vuodessa (indeksikoro-
7177: set, suoritetaan täysi täydennyskorko. Jos vuo-     tuksineen vastaavasti 16 428 markkaa).
7178: situlot ylittävät sanotun tulorajan, vähenne-           Maini tunlaisiin enimmäis täydennyskor koihin
7179: tään maksettavaa täydennyskorkoa ylitystä vas-      ovat kummassakin työkyvyttömyysaste- ja kai-
7180:                                              N:o 244                                                3
7181: 
7182: leusluokassa oi'keutettuja inva:lidh, joiden vuo-   kysymyksiä. Neuvottelukunnan otettua kantaa
7183: situlot sotavammoista johtuvia korvauksia lu-       ehdotuksiin sosiaali- ja terveysministeriössä tul-
7184: kuun ottamatta ovat enintään 12 000 markkaa         laan harkitsemaan, missä suhteessa sotilasvam-
7185: 1. 7. 1982 lukien.                                  malakia olisi syytä esittää muutettavaksi, jotta
7186:    Valtioneuvoston asettamassa rintamaveteraa-      nykyistä paremmin voitaisiin turvata sotavam-
7187: niasiain neuvottelukunnassa on parhaillaan kä-      maistemme asema. TäTiöin otetaan myös esi:lle
7188: siteltävänä useita sotilasvammalakia koskevia       kysymyksessä tarkoitettu täydennyskoron mak-
7189: muutosehdotuksia. Näiden joukossa on muun           saminen nykyistä suurempana 20-25 % :n
7190: muassa täydennyskoron maksamiseen liittyviä         työkyvyttömyysasteen omaaville invalidei:lle.
7191:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1982
7192: 
7193:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
7194: 4                                             1982 vp.
7195: 
7196: 
7197: 
7198: 
7199:                             Till Riksdagens Herr Talman
7200: 
7201:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         högst till en av s.ocial- och hälsovårdsministeriet
7202: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            fastställd inkomstgräns, till fullt belopp. Över-
7203: velse av den 4 juni 1982 till vederbörande           skrider årsinkomsterna sagda inkomstgräns,
7204: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       minskas den tilläggsränta som sikall utbetalas
7205: jande av riksdagsman P. Vennamo underteck-           med ett belopp som motsvarar det överskju-
7206: nade spörsmål nr 244:                                tande beloppet. Har pensionsnivån i väsentlig
7207:                                                      mån förändrats, skall social- och hälsovårdsmi-
7208:            Anset Regeringen det vara riktigt,        nisteriet justera sagda inkomstgräns på ett sätt
7209:        att i lagen om skada, ådragen i militär-      som motsvarar indexutvecklingen. Sagda in-
7210:        tjänst avsedd, strängt inkomstbunden          komstgräns, som räknat från 1. 7. 1981 har
7211:        tilläggsränta erläggs till invalider med      varit 10 800 mk, har genom social- och hälso-
7212:        20-25-procentig invaliditetsgrad till ett     vårdsministeriets beslut av 9. 6. 1982 justerats
7213:        betydligt mindre belopp än till inva-         till 12 000 mk räknat från 1. 7. 1982.
7214:        llider med 30-100-procentig inva1idi-             I tilläggsräntesystemet har det dessutom
7215:        tetsgrad, och                                 beaktats, att en högre invaliditetsgrad vanligen
7216:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för       påverkar vederbörandes förvärvs-, pensions- och
7217:        att avhjälpa detta missförhållande?           andra inkomster i större utsträckning än en
7218:                                                      lägre grad av invaliditet. Å andra sidan kan
7219:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det konstateras, att om krigsskadan är mycket
7220: samt anföra följande:                                obetydlig, beror de ovan nämnda, eventuellt
7221:    Avsikten med tilläggsränta som avses i 18 §       små inkomsterna i allmänhet på andra faktorer,
7222: lagen om skada, ådragen i militärtjänst, är att      och det har inte ansetts vara motiverat att
7223: trygga en viss minimiinkomst för invalider,          ersätta denna uttryckligen med stöd av lagen
7224: vars invaliditetsgrad är av viss storlek. Vid        om skada, ådragen i militärtjänst.
7225: övervägandet av huruvida tilläggsränta skall             I lagen om skada, ådragen i militärtjänst var
7226: beviljas än en avgörande faktor sålunda den          gränsen för skada som berättigar till tilläggs-
7227: sannalika storleken av den sökandes årsin-           ränta ursprungligen 30 %. Sambandet mellan
7228: komster under den tid, för viltken tHläggsränta      å ena sidan lindrigare krigsskador och -sjuk-
7229: beviljas. Vid fastställandet av årsinkomstens        domar än dessa och å andra sidan vederböran-
7230: storlek beaktas inte i lagen om skada, ådragen       des allmänna inkomstnivå ansågs vara så svagt,
7231: i militärtjänst avsedd ersättning som grundar        att det inte ansågs vara motiverat att utsträcka
7232: sig på vederbörandes kroppsskada ellet sjuk-         ti'Häggsräntan att gälla dessa. På denna punkt
7233: dom. I samband med ärendets avgörande an-            ändrades lagen om skada, ådragen i militär-
7234: vänds även ekonomisk behovsprövning, som är          tjänst genom lagen den 19 februari 1971
7235: av stor betydelse i fråga om tilläggsränta som        ( 180/71) , enligt viiken även krigsinvalider
7236: erläggs särskilt till invalider som vårdas på        med en invaliditetsgrad om 20-25 % blev
7237: anstalt.                                             berättigade tiH tiUäggsränta. Såsom tiiläggs-
7238:    Senast    reviderades    tilläggsräntesystemet    räntans fulla belopp fastställdes i I dyrhets-
7239: genom lagen den 19 december 1980 angående            klassen 3 200 mk i året (inkl. indexförhöjning
7240: ändring av 18 och 43 a §§ lagen om skada,            räknat från 1. 7. 1982 12 829 mk) , för per-
7241: ådragen i militärtjänst (973/80), som trädde         soner med höggradigare invaliditet (30-
7242: i kraft 1. 7. 19 81. Enligt denna lag u tgår till-    100 %) 4 800 mk i året (inkl. indexförhöj-
7243: läggsränta till invalid, som inte har fasta års-     ning räknat från sagda tidpunkt 19 244 mk).
7244: inkomster ellet vars årsinkomster når upp            Däremot fastställdes i II dyrhetsklassen
7245:                                               N:o 244                                                5
7246: 
7247: såsom högsta tiliäggsränta 2 750 mk i året           ändringsförslag rörande lagen om skada,
7248: (inkl. indexförhöjning räknat från ovan nämn-        ådragen i militärtjänst. Dessa omfattar bl.a.
7249: da tidpunkt 11 025 mk) , för invalider med           frågor i anslutning tili erläggandet av tilläggs-
7250: högre grad av invaliditet 4 100 mk i året            ränta. Sedan delegationen tagit ställning tili
7251:  (inkl. indexförhöjning på motsvarande sätt          förslagen kommer man i social- och hälsovårds-
7252: 16 428 mk).                                          ministeriet att överväga, i vilket avseende lagen
7253:    Berättigade tili nämnda slag av tiliäggsränta     om skada, ådragen i militärtjänst skall föreslås
7254: tili fullt belopp är i vardera invaliditetsgrads-    bli ändrad, för att våra krigsinvaliders ställning
7255: och dyrhetsklassen de invalider, vilkas årsin-       skall kunna tryggas bättre än vad som hittilis
7256: komster med undantag av ersättningar på              skett. Härvid kommer även den i spörsmålet
7257: grund av krigsskador utgör högst 12 000 mk           avsedda frågan om erläggande av tilläggsränta
7258: räknat från 1. 7. 1982.                              tili ett större belopp än hittills tili invalider
7259:     I den av statsrådet tillsatta delegationen för   med en 20-25-procentig invaliditetsgrad att
7260: frontveteranfrågor behandlas för tillfället flera    upptas tili behandling.
7261:      Helsingfors den 21 september 1982
7262: 
7263:                                                                       Minister Marjatta Väänänen
7264: 
7265: 
7266: 
7267: 
7268: 0882007350
7269:                                                1982 vp.
7270: 
7271: Kirjallinen kysymys n:o 245
7272: 
7273: 
7274: 
7275: 
7276:                                   Järvilehto ym.: Invalideille palautettavan autoveron palauttamis-
7277:                                       perusteista
7278: 
7279: 
7280:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7281: 
7282:    Invalidien autoveron palautuksen ehtoja               Korpela tarvitsee kulkuvälinettä, sillä hänet
7283: on viime aikoina jostakin syystä ilmeisesti tiu-      on valittu hoitamaan joitakin luottamustehtä-
7284: kennettu. Tämä uudenlainen tulkinta on joh-           viä, hän toimii seurakuntansa kanttorina, antaa
7285: tanut eräissä tapauksissa selviin kohtuutto-          soittotunteja oppilaiden kotona ja virittää pia-
7286: muuksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin.                 noja ym.
7287:    Esimerkiksi lammilainen muusikko Arto Ve-             Vastaavanlaisia tapauksia invalidin autoveron
7288: li Korpela, jonka pysyvä invaliditeetti on lää-       palautusperusteiden tiukentumisesta on tiettä-
7289: kärin lausunnon mukaan 100% ja josta käy-             västi muitakin. Tällaiset kohtuuttomuudet
7290: tännössä yli 80 % kohdistuu liikuntavam-              eivät anna kaunista kuvaa valtiovallan suh-
7291: maan, on aikaisempina vuosina 1977 ja 1979            tautumisesta vammaisiin huolimatta juuri vie-
7292: saanut myönteisen päätöksen autoveron palau-          tetystä vammaisten vuodesta.
7293: tusta koskevassa asiassa, mutta vuonna 1981              Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
7294: päätös oli ·kielteinen. Potilaan tila ei ole kysei-   tiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
7295: senä ajanjaksona parantunut. Hän sairastaa syn-       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
7296: nynnäistä verenvuototautia 1. hemofiliaa, jon-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7297: ka aiheuttamien nivelvuotojen vuoksi alaraajo-        sen:
7298: jen nivelet ovat vaurioituneet ja osittain jäy-
7299: kistyneet. Kun Korpela yritti käyttää julkisia                  Miksi invalidin autoveron palautuk-
7300: liikennevälineitä, hän sai vetäessään itseään                sen saamisen ehtoja on tiukennettu, ja
7301: jäykin polvin linja•autoon pahan verenvuodon                    miten Hallitus aikoo korjata tiuken-
7302: oikeaan kyynärpäähän. Jokainen uusi nivelvuo-                nuksesta aiheutuvat selvät kohtuutto-
7303: to vaurioittaa niveltä ja saattaa olla hemofilia-            muudet ja epäoikeudenmukaisuudet?
7304: potilaalle jopa hengenvaarallinen.
7305:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
7306: 
7307:          Ulla Järvilehto                 Jorma Fred                    Väinö Rautiainen
7308:          Impi Muroma                     Olavi Ronkainen               Erkki Korhonen
7309:                      Sauli Hautala                                Antero Juntumaa
7310: 
7311: 
7312: 
7313: 
7314: 088200726P
7315: 2                                            1982 vp.
7316: 
7317: 
7318: 
7319: 
7320:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7321: 
7322:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-     ten käsittelyssä ole käytännössä esiintynyt on-
7323: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      gelmia. Veronpalaotuksen edellytyksenä oleva
7324: mies, olette 4 päivänä kesäkuuta 1982 päivä-      vähintään 60 prosentin yleisinvaliditeetti tai
7325: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    vähintään 40 prosentin· alaraajainvaliditeetti
7326: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    on yleensä suhteellisen helposti selvitettäviss·ä.
7327: sanedustaja Ulla Järvilehdon ym. näin kuulu-      Sen sijaan liikuntavamman käsite ja liikunta-
7328: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 245:         vammasta aiheutuvan haitta-asteen määrän sel-
7329:                                                   vittäminen ovat osoittautuneet useissa tapauk-
7330:            Miksi invalidin autoveron palaotuk- sissa pulmallisiksi. Liikuntavamman käsitettä ei
7331:          sen saamisen ehtoja on tiukennettu, ja ole autoverolaissa tai sen nojalla annetussa ase-
7332:             miten Hallitus aikoo. korjata tiuken- tuksessa määritelty. Lääketieteellisestikään kä-
7333:          nuksesta aiheutuvat selvät kohtuutto- site ei ole yksiselitteinen. Liikuntakykyä rajoit-
7334:          muudet ja epäoikeudenmukaisuudet?        tavien varsinaisten alataajavammojen lisäksi lii-
7335:                                                   kuntakykyyn vaikuttavat välillisesti monet
7336:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muutkin vammat ja sairaudet, kuten esimerkik-
7337: vasti seuraavaa:                                  si erilaiset keuhko-, sydän- ja verisuonisairau-
7338:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain det tai erilaiset aivoperäiset sairaudet. Oikeus-
7339: 17 §:n nojalla palautetaan autoveroa invali- käytännössä autoveronpalautukseen oikeuttava-
7340: dille, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheu- na liikuntavammana on lähes poikkeuksetta kui-
7341: tuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 pro- tenkin pidetty vain alaraajojen tai niiden toimin~
7342: senttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön taa vaikeuttavaa lonkan tahi lannerangan vam-
7343: auto tulee. Samoin autoveroa palautetaan inva- maa. Tulliviranomaisten lääkintöhallitukselta
7344: lidille, jonka pysyvä haitta-aste on vähintään pyytämät lausunnot ja korkeimman hallinto-
7345: 60 prosenttia, jos auton hankinta on invalidille oikeuden autoveronpalautusasioissa antamat
7346: hänen työnsä, toimensa tai ammattiin valmistu- ratkaisut ovat vaikuttaneet liikuntavamman kä-
7347: mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek- sitteen tulkintaan siten, ettei sen piiriin nykyi~
7348: si olennaisen tarpeellinen. Veronpalaotuksen sin katsota kuuluvan esimerkiksi keuhko- ja sy-
7349: enimmäismäärä näissä tapauksissa on tällä het- dänsairauksia, tiettyjä selkäsairauksia eikä huo-
7350: kellä 17 300 markkaa. Veroa palautetaan edel- non yleisen terveydentilan tai vanhuuden sel-
7351: listen lisäksi myös invalidille, jonka liikunta- laisenaan aiheuttamia liikunnan haittoja.
7352: kyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen        Liikuntavamman käsitteen tulkinta siten, että
7353: tai toiminnan vajavuuden johdosta siten alen- · autoverolain 17 § :n tarkoittamana liikunta-
7354: tunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vä- vammana pidetään vain välittömästi varsinai-
7355: hintään 40 prosenttia. Palaotuksen edellytykse- siin liikuntaelimiin vaikuttavaa vammaa, on
7356: nä tässäkin tapauksessa on, että auton hankin- muotoutunut pitkähkön ajan kuluessa. Viime
7357: ta on invalidille olennaisen tarpeellinen hänen vuosina tätä tulkintaa on jo voitu pitää va-
7358: työnsä, toimensa tai ammattiin valmistumista kiintuneena. Veronpalaotuksen hakijat tai heil-
7359: varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi. Täs- le lääkärintodistuksia antavat lääkäritkään eivät
7360: sä ryhmässä autoveronpalautus on määrältään kuitenkaan aina pidä asiantilaa oikeudenmukai-
7361: 60 prosenttia veron määrästä, kuitenkin enin- sena, minkä vuoksi hakemuksissa jatkuvasti
7362: tään 10 600 markkaa.                              esiintyy lääkärintodistuksia, joiden mukaan ha-
7363:    Niissä veronpalaotuksen hakijoiden ryhmis- kijalla on liikuntavammasta aiheutuva invalidi-
7364: sä, joissa veronpalaotuksen perusteena on auton teetti niissäkin tapauksissa, että invaliditeetti
7365: hankinnan tarpeellisuus työn, toimen tai opis- aiheutuu välillisesti liikuntakykyyn vaikuttavas-
7366: kelun hoitamiseksi, ei veronpalautushakemus- ta vammasta tai sairaudesta. Kun kysymyksessä
7367:                                              N:o 245                                               3
7368: 
7369: on huomattava veroetu, lääkärintodistuksia          den lukujen katsoa tukevan sitä käsitystä
7370: koskevaa lausuntomenettelyä ja korkeimman           ettei veronpalautuskäytäntö ole yleisesti tiu-
7371: hallinto-oikeuden ratkaisujen tarkkaa huomioon      kentunut.
7372: ottamista on pidettävä kansalaisten yhdenver-          Edellä sanotusta huolimatta invaliditeetin
7373: taisen kohtelun varmistamiseksi välttämättö-        johdosta tapahtuvaa veronpalautusmenettelyä on
7374: mänä. Huolimatta siitä, että yksittäistapauksissa   katsottu tarpeelliseksi kehittää. Valtiovarainmi-
7375: on voinut sattua, että liikuntavamman käsit-        nisteriön tätä varten 12 päivänä toukokuuta
7376: teen täsmentyminen edellä sanotuin tavoin on        1982 asettaman toimikunnan tehtävänä on sel-
7377: saattanut johtaa aiemmin saadun veroedun me-        vittää menettelyyn liittyvät epäkohdat ja tehdä
7378: netykseen autoa vaihdettaessa, ei tämän kui-        ehdotuksia niiden poistamiseksi. Erityisesti toi-
7379: tenkaan voida katsoa yleisesti tiukentaneen ve-     mikunnan on pyrittävä kehittämään veronpa-
7380: ronpalautuskäytäntöä.         .           · .       lautuksen myöntämisperusteita oikeusvarmuut-
7381:    Invaliditeettiin perustuvia autoveronpalautus-   ta lisääviksi ja veronpalautuksen hakijat tasa-
7382: asioita käsitellään Helsingin piiritullikamarissa   veroiseen asemaan asettaviksi. Auto- ja moot-
7383: vuosittain noin 4 000 kappaletta. Vuodesta          toripyöräverolain invalideja koskevan veronpa-
7384: 1979 lähtien on ollut mahdollista hakea ennen       lautussäännöstön voidaan katsoa niin sisältön-
7385: auton hankkimista autoveronpalautusta koske-        sä kuin yhteiskunnallisten tavoitteidensakin
7386: va ennakkotieto. Tätä invalidin oikeusturvaa        puolesta olevan lähellä sosiaalilainsäädännön
7387: lisäävää mahdollisuutta on yhä enenevässä mää-      piiriä, minkä vuoksi toimikunnan tehtäväksi on
7388: rin käytetty hyväksi. Vuonna 1981 palautusha-       annettu myös selvittää voitaisiinko veronpalau-
7389: kemuksia tehtiin. 2 626 ja ennakkotietohake-        tusmenettely korvata muuta invalideille annet-
7390: muksia 1 701, eli hakemuksia tehtiin yhteensä       tavaa tukea kehittämällä. Samalla tulevat vie-
7391: 4 327 kappaletta. Näistä hyväksyttiin 3 000         lä selvitettäviksi eräät muut invalidiautojen
7392: kappaletta veronpalautusten yhteismäärän olles-     käyttöön liittyvät seikat, kuten auton vaihdon
7393: sa 40,8 miljoonaa markkaa. Tullihallituksessa       yhteydessä tapahtuvaa veron maksuunpanoa
7394: haettiin vuonna 1981 muutosta kaikkiaan 493         koskevien sekä autojen käytön valvontaa kos-
7395: autoveroasiassa ja edelleen korkeimmassa hal-       kevien säännösten kehittämistarpeet. Toimikun-
7396: linto-oikeudessa 102 tapauksessa. Vaikka ver-       nalle asetettu määräaika päättyy 31 päivänä tam-
7397: tailukelpoisia lukuja aiempiin vuosiin ei voida-    mikuuta 1983, minkä jälkeen asian valmistelua
7398: daan ennakkotietomahdollisuuden käyttöönoton        voidaan jatkaa valtiovarainministeriössä.
7399: hiljattain tapahduttua esittää, voidaan myös näi-
7400:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1982
7401: 
7402:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
7403: 4                                                   1982 vp.
7404: 
7405: 
7406: 
7407: 
7408:                                                "•
7409: 
7410:                             Till Riksdagens Herr Talman
7411: 
7412:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sökt om skatteåterbäring med motiveringen att
7413: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                anskaffningen av bil är nödvändig för handha-
7414: velse av den 4 juni 1982 tili vederbörande               vande av befattning eller för skötsel av arbete
7415: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           och studier. Det är i allmänhet relativt lätt att
7416: jande av riksdagsledamot Ulla Järvilehto m. fl.          utreda en sådan 60 procents allmän invaliditet
7417: undertecknade spörsmål nr 245:                           eller minst 40 procents invaliditet i benen som
7418:                                                          är förutsättning för skatteåterbäring. Däremot
7419:           Varför har vilikoren för att en invalid        har det i många fall visat sig vara problema-
7420:         skall erhålla återbäring på bilskatt             tiskt att fastställa begreppet rörelseskada och
7421:         skärpts, och                                     den invaliditetsgrad som föranleds av rörelse-
7422:           hur ämnar Regeringen rätta tili de             skada. Begreppet rörelseskada har inte definie-
7423:         tydliga oskällgheter och orättvisor som          rats i bilskattelagen eller dess förordning. Be-
7424:         denna skärpning föranleder?                      greppet är inte heller medicinskt entydigt. För~
7425:                                                          utom egentliga benskador inverkar även många
7426:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            andra skador och sjukdomar hämmande på rö-
7427: samt anföra följande:                                    relseförmågan, t.ex. olika lung-, hjärt- och
7428:    Enllgt 17 S lagen om bil- och motorcykel-             blodkärlssjukdomar eller olika hjämsjukdomar:
7429: skatt återbetalas bilskatt tili invalid, vars av         I rättsptaxis har man dock nästan utan undan-
7430: rörelse- eller synskada förorsakade varaktiga in-        tag såsom rörelsekada som berättigar tili skatte-
7431: validitetsgrad är minst 80 procent och i vars            återbäring räknat endast skador på de nedre
7432: personliga bruk bilen kommer. Likaså återbe-             extremiteterna eller en sådan skada på höften
7433: talas bilskatt tili invalid vars varaktiga invalidi-     eller ländkotorna som hämmar rörelseförmågan.
7434: tetsgrad utgör minst 60 procent och för viiken           De utlåtanden som tullmyndigheterna begärt av
7435: anskaffningen av bil fyller ett väsentligt behov         medicinalstyrelsen och högsta förvaltnings-
7436: för att han skall kunna handha sin befattning            domstolens beslut i ärenden som gäller åter-
7437: eller sköta sitt arbete eller sina yrkesutbild-          bäring av bilskatt har inverkat på tolkningen
7438: ningsstudier. I dessa fall är återbäringens              av begreppet rörelseskada så, att man inte
7439: högsta belopp för närvarande 17 300 mk. För-             längre anser att den rörelsehämmande inverkan,
7440: utom till ovan nämnda invalider återbetalas              som t.ex. lung- och hjärtsjukdomar, vissa rygg-
7441: skatt även till invalid vars rörelseförmåga på           sjukdomar eller ett dåligt allmänt hälsotillstånd
7442: grund av avsaknad av det ena benet eller båda            eller ålderdom har på rörelseförmågan, faller
7443: benen eller på grund av deras bristande funk-            inom ramen för detta begrepp.
7444: tion är så nedsatt att hans varaktiga invalidi-             Tolkningen av begreppet rörelseskada så, att
7445: tetsgrad är minst 40 procent. Vilikoren för              man som i 17 § bilskattelagen avsedd rörelse-
7446: återbetalning är även i detta fall att anskaff-          skada anser endast skada som direkt inverkar
7447: ningen av bil fyller ett väsentligt behov för in-        på de egentliga rörelseorganen, har utformats
7448: validen för att han skall kunna handha sin be-           under en längre tid. Under de senaste åren har
7449: fattning eller sköta sitt arbete eller sina yrkes-       denna tolkning redan ansetts vedettagen. Per-
7450: utbildningsstudier. I denna kategori uppgår              sonet som ansöker om återbäring av skatt eller
7451: återbäringens belopp till 60 procent av skatte-          läkare som skrivit ut intyg tili dem har dock
7452: beloppet, dock högst 10 600 mk.                          inte alltid ansett att förhållandet är rättvist,
7453:    Vid behandlingen av ansökningar om skatte-            varför det i ansökningarna fortgående förekom-
7454: återbäring har det i praktiken inte uppstått             mer läkarintyg, enligt vilka sökanden har en
7455: några ·svårigheter i fråga om dem som har an-            invaliditet som föranletts av rörelseskada också
7456:                                                N:o 245                                               5
7457: 
7458: i sådana fall där invaliditeten föranleds av en       redan dessa uppgifter stöder uppfattningen att
7459: sjukdom ellet skada som indirekt inverkar på          skatteåterbäringsförfarandet inte i allmänhet
7460: rörelseförmågan. Då frågan gäller en betydande        har skärpts.
7461: skatteförmån bör man för att säkra en enhet-             Trots det som ovan konstaterats har man an-
7462: lig behandling av medborgarna noga beakta             sett det vara nödvändigt att utveckla förfaran-
7463: remissförfarandet i samband med läkarintygen         det vid skatteåterbäring på grund av invalidi-
7464: samt högsta förvaltningsdomstolens avgöran-           tet. Den kommission som finansministeriet i
7465: den. Trots att det i enskilda fall har kunnat        detta syfte tilisatte den 12 maj 1982 har tili
7466: inträffa, att en precisering av begreppet rörelse-    uppgift att klarlägga missförhållanden i anslut-
7467: skada som gjorts på ovan nämnt sätt har kun-         ning tili förfarandet och att ge förslag om hur
7468: nat leda tili att en tidigare skatteförmån går        dessa missförhållanden kunde avhjälpas. Särskilt
7469: förlorad vid byte av bil, kan man dock inte          skall kommissionen sträva tili att utveckla vill-
7470: anse att detta i allmänhet skulle ha skärpt för-     koren för beviljande av skatteåterbäring så att
7471: farandet vid skatteåterbäring.                       de ökar rättssäkerheten och ger dem som an-
7472:    Vid Helsingfors distrikttullkammare behand-       söker om skatteåterbäring en jämbördig ställ-
7473: las årligen ca 4 000 ärenden som gäller åter-        ning. De stadganden i lagen om bil- och mo-
7474: bäring av bilskatt på grund av invaliditet.          torcykelskatt som gäller skatteåterbäring åt in-
7475: Sedan år 1979 har det varit möjligt att skaffa       valider kan såväl tili ·sitt innehåll som tili sin
7476: förhandsuppgifter om bilskatteåterbäring före        samhälleliga målsättning anses ligga nära social-
7477: anskaffningen av bil. Denna möjlighet som            lagstiftningen, varför kommissionen också har
7478: ökar invalidens rättsskydd har utnyttjats i allt     tili uppgift att utreda om skatteåterbäringsför-
7479: högre grad. Ar 1981 gjordes 2 626 ansökningar        farandet kunde ersättas genom att utveckla
7480: om återbäring och 1 701 ansökningar om för-          någon annan form av understöd tili invalider.
7481: handsbesked, d.v.s. sammanlagt 4 327 ansök-          Vidare skall kommissionen utreda vissa andra
7482: ningar. Av dessa godkändes 3 000 och den             faktorer i anslutning tili användningen av inva-
7483: sammanlagda skatteåterbäringen uppgick tili          lidbil, bl.a. behovet av att utveckla de stad-
7484: 40,8 miljoner mk. Ar 1981 söktes hos tull-           ganden som gäller debitering av skatt i sam-
7485: styrelsen ändring i sammanlagt 493 fall och          band med utbyte av bil samt övervakningen av
7486: ytterligare i högsta förvaltningsdomstolen i 102     bilarnas användning. Kommissionens mandattid
7487: fall som gällde bilskatt. Fastän det inte finns      går ut den 31 januari 1983, varefter bered-
7488: jämförbara uppgifter från tidigare år just på        ningen av ärendet kan fortsätta i finansminis-
7489: grund av att förfarandet med förhandsbesked          teriet.
7490: nyligen tagits i bruk, kan man dock anse att
7491:      Helsingfors den 29 juli 1982
7492: 
7493:                                                                         Minister Mauno Forsman
7494: 
7495: 
7496: 
7497: 
7498: 088200726P
7499:                                            1982 vp.
7500: 
7501: Skriftligt spörsmål nr 246
7502: 
7503: 
7504: 
7505: 
7506:                                 Rehn m. fl.: Om ställningen för makes barn vid kommunalbe-
7507:                                    skattningen
7508: 
7509: 
7510:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7511: 
7512:    År 1979 vid andra behandlingen av arvs-           Om man med lagändringen strävat till en
7513: och gåvoskatten godkände riksdagen en ändring     jämlikhet, såsom vi tolkat lagen, borde in-
7514: av lagens 11 § sålunda, att tili den första       komst- och förmögenhetsskattelagens 22 § 1
7515: skatteklassen hänfördes också makes barn.         mom. kompletteras sålunda, att även makes
7516: Denna i och för sig betydelsefulla ändring,       barn sku1le befrias från att betala kommunal-
7517: vars avsikt är att bringa makes barn i beskatt-   skatt på arv eller gåva.
7518: ningen i närapå samma ställning som bröstar-         Med anledning av det ovanstående och med
7519: vinge, lämnade dock öppen frågan om .makes        stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
7520: barns skyldighet att betala kommunalskatt för     ställes vördsamt tili vederbörande medlem av
7521: arv eller gåva.                                   statsrådet följande spörsmål:
7522:    I inkomst· och förmögenhetsskattelagens
7523: 22 § 1 mom. uppräknas samtliga som är be-                  Är Regeringen medveten om att
7524: friade från att betala kommunalskatt på arv             makes barn i arvsbeskattningen är be-
7525: och gåva. Förutom de uppräknade ·personeroa             träffande statsbeskattningen jämställd
7526: har i beskattningspraxis kommunalskattefrihet           andra arvingar, däremot inte i kommu-
7527: tillämpats även på adoptivbatn. Eftersom                nalbeskattningen, och om så är,
7528: makes barn i stat:sbeskattningen hänförs till              vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7529: skatteklass I beträffande arv och gåva, är han          taga för en ändring av inkomst- och
7530: jämställd med bröst- o.a. arvingar i stats-             förmögenhetsskattelagens 22 § 1 mom.
7531: beskattningen, men däremot står han i en                så att makes barn befrias från skyldig-
7532: annan ställning i kommunalbeskattningen. En-            het att betala skatt på arv eller gåva i
7533: ligt uppgift av skattemyndigheterna har sådan           kommunaibeskattningen?
7534: beskattning redan verkställts.
7535:      Helsingfors den 4 juni 1982
7536: 
7537:                Elisabeth Rehn                                Boris Renlund
7538:                Ole Norrback                                  Jutta Zilliacus
7539: 
7540: 
7541: 
7542: 
7543: 088200727R
7544: 2                                             1982 vp.
7545: 
7546: Kirjallinen kysymys n:o 246                                                              Suomennos
7547: 
7548: 
7549: 
7550: 
7551:                                   Rehn ym.: Aviapuolison lapsen asemasta kunnallisverotuksessa
7552: 
7553: 
7554:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7555: 
7556:    Vuonna 1979 perintö- ja lahjaverolain toi-           Jos lainmuutoksella, kuten ymmärrämme, on
7557: sessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lain           pyritty tasa-arvoon, tulisi TVL:n 22 §:n 1 mo-
7558: 11 §:n muuttamisen siten, että ensimmäiseen          menttia täydentää siten, että myös aviopuolison
7559: veroluokkaan tuli kuulumaan myös aviopuoli-          lapsi vapautettaisiin maksamasta perinnöstä tai
7560: son lapsi. Tämä sinänsä merkittävä uudistus,         la1hjasta lrunnallisveroa.
7561: jonka tavkoituksena oli saattaa aviopuolison            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7562: lapsi verotuksessa <ainakin lähes samanarvoi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7563: seen asemaan rintaperillisen kanssa, jätti kui-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7564: tenkin avoimeksi kysymyksen aviopuolison lap-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7565: sen velvollisuudesta maksaa perinnöstä tai lah-
7566: jasta kunnallisveroa.                                          Onko Ha1litus tietoinen siitä, että
7567:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-                aviopuolison lapsi on perintöverotuk-
7568: mentissa on lueteltu kaikki ne, jotka on va-                sessa yhdenvertainen muiden perillisten
7569: pautettu maksamasta kunnallisveroa perinnöstä               kanssa valtionverotuksessa, mutta ei
7570: ja lahjasta. Laissa lueteltujen henkilöiden lisäk-          kunnallisverotuksessa, ja jos on,
7571: si on myös ottolapseen sovellettu verotus-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7572: käytännössä kunna11isverovapautta. Kun avio-                ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain
7573: puolison lapsen valtionvero määräytyy perintö-              22 §:n 1 momentin muuttamiseksi si-
7574: ja lahjaverolain I luokan mukaan, hän on rinta-             ten, että aviopuolison lapsi vapautetaan
7575: ym. perillisten ~anssa samanvertainen valtion-              maksamasta kunnallisveroa perinnöstä
7576: verotuksessa, mutta sitä vastoin eriarvoisessa              tai lahjasta?
7577: asemassa kunnallisverotuksessa. Veroviran-
7578: omaisten ilmoituksen mukaan tällaisia verotuk-
7579: sia on jo tapahtunut.
7580:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
7581: 
7582:                Elisabeth Rehn                                   Boris Renlund
7583:                Ole Norrback                                     Jutta Zilliacus
7584:                                                 N:o 246                                                3
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7590: 
7591:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa·       1934 lainvalmistelukunta ehdotti, että perinro,
7592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          testamentti ja lahja jätettäisiin koikonaan veron-
7593: olette .4 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        alaisuuden ulkopuolelle kunnallisverotuksessa.
7594: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Koska kunnat menettäisivät osan verotulois-
7595: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taan, osa perintö- ja lahjaveron tuotosta oli
7596: Elisabe~h Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        tarkoitus antaa kunnille, Samansisältöisiä eh-
7597: sesta kysymyksestä n:o 246:                           dotuksia on sen jälkeen tehty useitakin. Vuon-
7598:                                                       na 1952 eduskunnalle antamassaan esityksessä
7599:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          (HE n:o 38/1952 vp.) hallitus ehdotti sivu-
7600:        aviopuolison lapsi on perintöverotuk-          perinnön ja -lahjan veronalaisuuden poistamis-
7601:        sessa yhdenvertainen muiden perillisten        ta kunnallisverotuksessa. Asian käsittely jäi
7602:        kanssa valtionverotuksessa, mutta ei           kuitenkin kesken, kun eduskunta vuonna 1954
7603:        kunnallisverotuksessa, ja jos on,              hajotettiin. Perintö- ja lahjaverotuksen uudis-
7604:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tamista selvittämään asetetut toimikunnat ovat
7605:        ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain            ehdottaneet vastaavia muutoksia, mutta kun
7606:        22 §:n 1 momentin muuttamiseksi si-            perintö- ja lahjaverotuksen kokonaisuudistusta
7607:        ten, että aviopuolison lapsi vapautetaan       ei vielä ole saatu .toteutetuksi, on sivuperinnön
7608:        maksamasta kunnallisveroa perinnöstä           veronalaisuus kunnallisverotuksessa edelleen
7609:        tai lahjasta?                                  voimassa.
7610:                                                          Perintö- ja lahjaverolaissa I veroluokkaan
7611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuuluvat ovat aviopuolison lasta lukuun otta-
7612: vasti seuraavaa:                                      matta kaikki perinrokaaren säännösten nojalla
7613:    Perintö- ja lahjaveron tuotto menee nykyi-         perimään oikeutettuja. Aviopuolison lapsen
7614: sin kokonaan valtiolle. Valtion tuJoverotuikses-      oikeus perittävän jäämistöön sen sijaan edellyt-
7615: sa perintö- ja lahjasaannot ovat olleet aina ve-      tää testamenttia. Perintö- ja lahjaveron tasoa
7616: rosta vapaita. Kunnallisverotuksessa katsotaan        on ;perinteisesti säädelty veroluokkajaolla. Tällä
7617: kuitenkin tuloksi ns. sivuperintö ja -lahja, joilla   tavalla voidaan muun ~muassa säädellä halu-
7618: tarkoitetaan muulta henkilöltä kuin puolisoita        tulla tavalla verotuksen progressiota.
7619: tai suoraan ylenevää tai alenevaa polvea ole-            Perintö- ja lahjaverotuksen kokonaisuudis-
7620: valta sukulaiselta tullutta perintöä, testament-      tuksen yhteydessä on pyrkimyksenä luopua
7621: tia tai lahjaa. Näiden erilainen käsittely valtion    sivuperintöjen ja -lahjojen kunnallisverotukses-
7622: tuloverotuksessa ja kunnallisverotuksessa on          ta, joten näiden säännösten muuttaminen tulee
7623: eräs niitä harvoja eroavuuksia, joita vielä näi-      harkittavaksi vasta kokonaisuudistuksen yhtey-
7624: den verotusmuotojen välillä on. Jo vuonna             dessä.
7625:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1982
7626: 
7627:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
7628: 4                                          1982 vp.
7629: 
7630: 
7631: 
7632: 
7633:                          Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n
7634: 
7635:    I det syfte 37 § 1 mom; riksdagsordningen      1934 att arv, testamente och gåva skulle läm-
7636: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     nas helt obeskattade i. kommunalbeskattningen.
7637: av den 4 juni 1982 till vederbörande medlem       Då kommunerna skulle förlora en del av sina
7638: av statsrådet översänt avskrift av följande av    skatteinkomster, var avsikten att en del av
7639: riksdagsledamot Elisabeth Rehn m.fL ställda       intäkterna av arvs· och gåvoskatten skulle till-
7640: spörsmål nr 246:                                  falla kommunerna. Efter detta har flera förslag
7641:                                                   med samma innehåll. gjorts .. I en proposition
7642:           Är Regeringe!l medveten om att          tili r~ksdagen år 1952 (Reg. prop. nr 38/1952
7643:        makes barn i arvsbeskattningen är be-      td.) föreslog regeringen att skatten på sidoarv
7644:        träffande statsbeskattningen jämställd     och -gåva i kommunalbeskattningen skulle
7645:       .andra arvingar, däremot inte i kommu-      slopas. Ärendet kunde likväl inte slutbehand-
7646:        nalbeskattningen, och om så är,            las, då riksdagen upplöstes år 1954. De kom-
7647:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    missioner som tillsatts för •att utreda frågan
7648:        taga för en ändring av inkomst- och        om en revidering av beskattningen av arv och
7649:        förmögenhetsskattelagens 22 § 1 mom.       gåva har föreslagit motsvarande ändringar, men
7650:        så att makes barn befrias från skyldig-    då en totalrevision ännu int·e kunnat genom-
7651:        het att betala skatt på arv eller gåva i   föras beskattas sidoarv fortfarande i kommu-
7652:        kommunalbeskattningen?                     nalbeskattningen.
7653:                                                       Tili I skatteklassen i lagen om skatt på arv
7654:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     och gåva hänförs, med undantag av makes
7655: samt anföra följande:                             barn, alla som med stöd av stadgaridena i ärv-
7656:    Avkastningen av arvs- och gåvoskatten till-    dabalken är arvsberättigade. Makes barns arvs-
7657: faller för närvarande i sin helhet staten. I      rätt förutsätter däremot testamente. Arvs- och
7658: statens inkomstbeskattning har arvs- och gåvo-    gåvoskattens nivå har traditionellt reglerats
7659: fång alltid varit befriade från skatt. I kom-     genom skatteklassindelningen. På detta sätt
7660: munalbeskattningen betraktas likväl s.k. sido-    kan man bl.a. reglera progressionen på önskat
7661: arv och -gåva som inkomst. Härmed avses           sätt.
7662: arv, testamente eller gåva som erhållits av           Avsikten är att i samband med totalrevi-
7663: annan än av make eller släkting i rakt upp-       sionen av arvs- och gåvobeskattningen frångå
7664: eller nedstigande led. Den olika behandlingen     kommunalbeskattningen av sidoarv och -gåva,
7665: i statens inkomstbeskattning och kommunal-        varför frågan om en. ändring av dessa stadgan-
7666: beskattningen är en av de få skiljaktigheter      den upptas tili prövning först i det samman-
7667: som ännu föreligger i fråga om dessa beskatt-     hanget.
7668: ningsformer. Lagberedningen föreslog redan år
7669:      Helsingfors den 30 augusti 1982
7670: 
7671:                                                                       Minister Mauno Forsman
7672:                                               1982 vp.
7673: 
7674: Skriftligt spörsmål nr 24 7
7675: 
7676: 
7677: 
7678: 
7679:                                   Melin: Om möjligheten tili brevröstning för finländska medbor-
7680:                                      gare i Förbundsrepubliken Tyskland
7681: 
7682: 
7683:                               Till Riksdagens Herr Taiman
7684: 
7685:     I sitt svar på undertecknads skriftliga spörs-   i ordning. Därefter Iäggs brevröstningsförsän-
7686: mål nr 136/1982 rd. om ordnande av möjlig-           delsen och väijarens röstkort i ett omsiag, som
7687: het tili poströstning vid politiska vai för utom-    tillsiuts och Iämnas för postbefordran tili vai-
7688: Iands bosatta finiändare svarade justitieminis-      nämnden. Samtliga brevröster räknas vid nämn-
7689: ter Christoffer Taxell att det inte klart fram-      dens preliminära rösträkning onsdagen efter
7690: gått av spörsmålet huru den avsedda poströst-        vaidagen.
7691: ningen skulle vara ordnad.                               Brevröstningsförsändeise får inte anordnas
7692:     I Sverige har regeringen genom prop. 1981/       tidigare än 24 dagar före vaidagen. Försän-
7693: 82: 224 den 29 april 1982 givit ett Iagförsiag       delsen skall skickas i sådan tid att den är val-
7694: tili riksdagen om försöksverksamhet med brev-        nämnden tillhanda senast tisdagen efter vai-
7695: röstning i Förbundsrepubliken Tyskiand. I mo-        dagen och den får inte vara poststämpiad sena-
7696: tiveringen tili Iagförsiaget beskrivs förfarings-    re än dagen före valdagen.
7697: sättet på föijande sätt:                                 Eniigt försiaget tas bestämmeiserna om brev-
7698:     I propositionen redovisas vilka möjligheter      röstning in i en särskild Iag. I Iagen bemyn-
7699: som finns att Iösa frågan om röstning för            digas regeringen att bestämma försöksverksam-
7700: svenskar i BRD vid 1982 års vai. Övervägan-          hetens omfattning, alltså från vilket Iand brev-
7701: dena mynnar ut i ett försiag om försöksverk-         röstning får ske.
7702: samhet med s.k. brevröstning. Det föresiagna             Från valteknisk synpunkt föreligger inga
7703: förfarandet går i korthet tili på föijande sätt.     hinder för att inieda försöksverksamheten i
7704: Väljaren Iägger för varje vai sjäiv in sin vai-      samband med 1982 års vai.
7705: sedel i ett innerkuvert. I närvaro av två vitt-          Med hänvisning tili det ovan sagda och med
7706: nen Iägger han sedan innerkuvertet i ett ytter-      stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen önskar
7707: kuvert för brevröstning och tillsiuter detta.        undertecknad tili vederbörande medlem av
7708: Därefter tecknar väijaren på ytterkuvertet en        statsrådet ställa föijande spörsmål:
7709: försäkran på heder och samvete att han för-
7710: farit på detta sätt. På samma sätt intygar vitt-                Är Regeringen redo att på prov i
7711: nena att väijaren egenhändigt undertecknat för-              samband med föijande statliga vai för-
7712: säkran samt att något förhållande som strider                verkiiga försöksverksamhet med brev-
7713: mot innehållet i försäkran inte är känt för                  röstning för finiändska medborgare i
7714: dem. Vittnenas adresser anges på ytterkuver-                 Förbundsrepubliken Tyskland enligt
7715: tet. Vittne skall ha fyllt 18 år. Väijarens make             samma tillvägagångssätt som Sveriges
7716: ellet barn eller makens barn får inte vara vitt-             regering i riksdagsvalet hösten 1982
7717: ne. Så Iångt överensstämmer förfarandet i allt               föresiår för svenska röstberättigade
7718: väsentligt med tillvägagångssättet då en vaise-              som vistas i Förbundsrepubliken Tysk-
7719: delsförsändeise för röstning genom bud ställs                Iand?
7720:       Helsingfors den 4 juni 1982
7721: 
7722:                                            Ingvar S. Melin
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 0882007416
7727: 2                                               1982 vp.
7728: 
7729: Kirjallinen kysymys n:o 247
7730:                                                                                               Suomennos
7731: 
7732: 
7733: 
7734:                                    Melin: Kirjeitse äänestämisen järjestämisestä Saksan Liittotasa-
7735:                                       vallassa asuville suomalaisille
7736: 
7737: 
7738:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7739: 
7740:     Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen      tuvaa aanestam1sta varten pannaan kuntoon.
7741: kysymykseen n:o 136/1982 vp., joka koski               Tämän jälkeen kirjeäänestyslähetys sekä valitsi-
7742: postiäänestysmahdollisuuksien järjestämistä po-        jan äänestyskortti pannaan kuoreen, joka sulje-
7743: liittisissa vaaleissa ulkomailla asuville suoma-       taan ja jätetään postin kuljetettavaksi vaalilau-
7744: laisille, oikeusministeri Christoffer Taxell vas-      takunnalle. Kaikki kirjeäänet lasketaan lauta-
7745: tasi, että kysymyksestä ei selvästi ilmennyt, mi-      kunnan ennakkoäänilaskennassa äänestyspäivää
7746: ten tarkoitetun postiäänestyksen tulisi olla jär-      seuraavana keskiviikkona.
7747: jestetty.                                                  Kirjeäänestyslähetystä ei saa järjestää aikai-
7748:     Ruotsissa hallitus on antanut 29 päivänä           semmin kuin 24 päivää ennen vaalipäivää. Lä-
7749: huhtikuuta 1982 valtiopäiville esityksen n:o           hetys on lähetettävä niin ajoissa, että se on pe-
7750:  1981/82: 224 laiksi postiäänestyksen kokeilu-         rillä vaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää
7751:  toiminnasta Saksan Liittotasavallassa. Lakiesi-       seuraavana tiistaina, eikä siinä oleva postileima
7752:  tyksen perusteluosassa menettelytapaa seloste-        saa olla vanhempi kuin vaalia edeltävältä päi-
7753:  taan seuraavalla tavalla:                             vältä.
7754:     Esityksessä selostetaan niitä mahdollisuuksia,         Esityksen mukaan kirjeäänestystä koskevat
7755: jotka ovat olemassa Saksan Liittotasavallassa          määräykset otetaan erityiseen lakiin. Laissa hal-
7756: olevien ruotsalaisten äänestyskysymyksen rat-          litus valtuutetaan määräämään kokeilutoimin-
7757: kaisemiseksi vuoden 1982 vaaleissa. Pohdinta           nan laajuus, eli mistä maasta kirjeäänestys saa
7758: päätyy ns. kirjeäänestystä koskevaan kokeilu-          tapahtua.
7759: toimintaehdotukseen. Ehdotettu menettelytapa               Vaaliteknilliseltä kannalta katsottuna ei ole
7760: on lyhyesti esitettynä seuraava. Jokaisen vaalin       olemassa mitään esteitä kokeilutoiminnan aloit-
7761: osalta valitsija panee itse vaalilippunsa sisäkuo-     tamiseen vuoden 1982 vaalien yhteydessä.
7762: reen. Kahden todistajan läsnäollessa hän sitten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7763: panee sisäkuoren kirjeitse tapahtuvaa äänestys-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7764: tä varten tarkoitettuun ulkokuoreen ja sulkee          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7765:  tämän. Tämän jälkeen valitsija merkitsee ulko-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7766: kuoreen kunniansa ja omantuntonsa kautta va-
7767: kuutuksen, että hän on menetellyt tällä tavalla.                  Onko Hallitus valmis seuraavien val-
7768: Samalla tavalla todistajat todistavat, että valit-             tiollisten vaalien yhteydessä kokeilumie-
7769: sija on omakätisesti allekirjoittanut vakuutuk-                lessä toteuttamaan kirjeäänestyksen ko-
7770: sen ja että ei ole tiedossa mitään sellaista seik-             keilutoiminnan Saksan Liittotasavallassa
7771:  kaa, joka olisi ristiriidassa vakuutuksen kanssa.             asuvien Suomen kansalaisten osalta sa-
7772: Todistajien osoitteet merkitään ulkokuoreen.                   man menettelytavan mukaisesti kuin
7773: Todistajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Va-                 Ruotsin hallitus esittää meneteltäväksi
7774: litsijan puoliso tai lapsi tai puolison lapsi ei saa           vuoden 1982 syksyn valtiopäivävaaleis-
7775: olla todistajana. Näin pitkälle menettely vastaa               sa sellaisten ruotsalaisten äänioikeutet-
7776: kaikilta oleellisilta osiltaan sitä menettelytapaa,            tujen osalta, jotka asuvat Saksan Liitto-
7777: että vaalilippulähetys lähetin välityksellä tapah-             tasavallassa?
7778:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1982
7779: 
7780:                                             Ingvar S. Melin
7781:                                              N:o'247                                               •3
7782: 
7783: 
7784: 
7785: 
7786:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7787: 
7788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
7790: olette 4 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-          Kansanedustaja Ingvar S. Melinin ym. kirjal-
7791: jt>enne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   liseen kysymykseen n:o 136/1982 vp., joka
7792: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     koski postiäänestysmahdollisuuden järjestämistä
7793: Ingvar S. Melinin kirjallisesta kysymyksestä        ulkosuomalaisille valtiollisissa vaaleissa, anne-
7794: n:o 247:                                            tussa vastauksessa 13 päivältä toukokuuta 1982
7795:           Onko Hallitus valmis seuraavien val-      olen todennut Suomen vaalilainsäädännön yh-
7796:        tiollisten vaalien yhteydessä kokeilumie-    tenä perusperiaatteena olevan, että äänestämi-
7797:        lessä toteuttamaan kirjeäänestyksen ko-      sen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä
7798:        keilutoiminnan Saksan Liittotasavallassa     sekä varsinaisessa vaalitoimituksessa · että en-
7799:        asuvien Suomen kansalaisten osalta sa-       nakkoäänestyksessä niin kotimaassa kuin ulko-
7800:        man menettelytavan mukaisesti kuin           mailla.
7801:        Ruotsin hallitus esittää meneteltäväksi         Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu Ruot-
7802:        vuoden 1982 syksyn valtiopäivävaaleis-       sin hallituksen esityksen 1981/82: 224 mukai-
7803:        sa sellaisten ruotsalaisten äänioikeutet-    nen menettely merkitsisi luopumista edellä mai-
7804:        tujen osalta, jotka asuvat Saksan Liitto-    nitusta periaatteesta. Tämän vuoksi oikeusmi-
7805:        tasavallassa?                                nisteriössä ei ole harkittu tämänkaltaisen äänes-
7806:                                                     tämistavan toteuttamista edes kokeilumielessä.
7807:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
7808: 
7809:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
7810: 4                                          1982 vp.
7811: 
7812: 
7813: 
7814: 
7815:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7816: 
7817:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7818: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-     samt anföra följande:
7819: se av den 4 juni 1982 tili vederbörande med-         1 svaret den 13 maj 1982 på riksdagsman
7820: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   Ingvar S. Melins m. fl. spörsmål nr 136/1982
7821: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade      rd., som rörde ordnande av möjlighet för utom-
7822: spörsmål nr 24 7:                                 lands bosatta finländare att poströsta i statliga
7823:          Är Regeringen redo att på prov i         vai, har jag konstaterat, att en av grundprin-
7824:        samband med följande statliga vai för-     ciperna i Finlands vallagstiftning är, att valför-
7825:        verkliga försöksverksamhet med brev-       rättning skall försiggå inför valmyndighet både
7826:        röstning för finländska medborgare i       vid egentlig valförrättning och vid förhands-
7827:        Förbundsrepubliken Tyskland enligt         röstning såväl i hemlandet som utomlands.
7828:        samma tillvägagångssätt som Sveriges          Det förfarande, som avses i den av Sveriges
7829:        regering i riksdagsvalet hösten 1982       regering avlåtna propositionen 1981/82: 224
7830:        föreslår för svenska röstberättigade       och vilket åsyftas i motiveringarna tili detta
7831:        som vistas i Förbundsrepubliken Tysk-      spörsmål, innebure ett uppgivande av nämnda
7832:        land?                                      princip. För den skull har man vid justitiemi-
7833:                                                   nisteriet inte övervägt att förverkliga ett dylikt
7834:                                                   röstningsförfarande ens i experimentsyfte.
7835:      Helsingfors den 30 juni 1982
7836: 
7837:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
7838:                                                1982 vp.
7839: 
7840: Kirjallinen kysymys n:o 248
7841: 
7842: 
7843: 
7844: 
7845:                                    Juntumaa: Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömahdollisuuksien
7846:                                       lisäämisestä
7847: 
7848: 
7849:                          Eduskunnan            Herra Puhemiehelle
7850: 
7851:    Opiskelijoiden mahdollisuudet saada tilapäi-          Asia olisi korjattavissa korottamalla minimi-
7852: siä työpaikkoja loma-aikoina ovat puutteelliset.      palkkaa niin, että jäisi jonkin verran joustami-
7853: Tällaisia työpaikkoja tarvitaan työansioiden li-      sen varaa alaspäin silloin, kun kysymyksessä
7854: säksi myös siksi, että todistus saadusta työko-       on vasta-alkaja. Näkemys, että näille olisi mak-
7855: kemuksesta voi olla asianomaiselle tärkeä.            settava samaa palkkaa kuin alalla jo oleville, on
7856:    Työpaikkojen saantia vaikeuttaa monesti se,        liian ahdas ja se lisää nuorisotyöttömyyttä. Kun
7857: että työnantaja ei pidä kohtuullisena maksaa          yleisenä pyrkimyksenä on vähentää nuoriso-
7858: aloittelijan työsuorituksesta samaa palkkaa kuin      työttömyyttä, olisi edellä mainittu vähimmäis-
7859: mitä kokeneelle työntekijälle maksetaan. Parin        palkkaa koskeva liikkumavara tarpeen. Toisena
7860: kuukauden aikana ei aina sanottavaa kokemusta         vaihtoehtona on nimittäin nuorten työllistämi-
7861: saavuteta. Jos opiskelija on yli 20-vuotias, työn-    sen vaikeutuminen.
7862: antaja ei saa sellaista työllistämistukeakaan,           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7863: joka on mahdollista saada nuoria työllistettäes-      §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneuvos-
7864: sä. Kuhenkin tätä vanhemmat opiskelijat ovat          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
7865: usein perheellisiäkin ja siis erikoisesti lisätulo-   van kysymyksen:
7866: jen tarpeessa.
7867:    Jos alalla toimivilla on jo ennestään vähim-                 Aikooko Hallitus harkita toimenpitei-
7868: mäispalkka, olisi harjoittelijan työsuorituksesta            tä koululaisten ja opiskelijain kesätyö-
7869: voitava maksaa tätä vähemmän. Mutta tämän                    paikkojen lisäämiseksi s1ten, että mini-
7870: laki estää, vaikka työhön pyrkijä mielellään tyy-            mipalkkaa koskeviin säännöksiin liite-
7871: tyisi osapalkkaankin saadakseen ityökokemusta.               tään poikkeussäännöksiä oppilaitosten
7872: Myös se, että aloittelija saa samaa palkkaa kuin             oppilaiden tilapäisen loma-aikatyön osal-
7873: kokenut työntekijä, herättää jälkimmäisissä tyy-             ta?
7874: tymättömyyttä.
7875:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1982
7876: 
7877:                                          Antero Juntumaa
7878: 
7879: 
7880: 
7881: 
7882: 0882007139
7883: 2                                            1982 vp.
7884: 
7885: 
7886: 
7887: 
7888:                         Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
7889: 
7890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       joille valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrä-
7891: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        rahalla voidaan järjestää n. 2 500 kesätyöpaik-
7892: mies, olette 8 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn      kaa opiskelijoille. Samoin budjetissa on useam-
7893: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        manlaisia määrärahoja nuorten työmarkkina-
7894: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       aseman parantamiseksi, kuten määräraha nuor-
7895: edustaja Antero Juntumaan näin kuuluvasta           ten työelämään perehdyttämiskokeiluun ja nuor-
7896: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                 ten yhteiskuntatakuukokeiluun sekä nuorten
7897:                                                     työllistämistukeen.
7898:            Aikooko Hallitus harkita toimenpitei-       Tarkoituksena ei ole valmistella sellaisia sään-
7899:        itä koululaisten ja opiskelijain kesätyö-    nösehdotuksia, joilla puututtaisiin työmarkkina-
7900:        paikkojen lisäämiseksi siten, että mini-     järjestöjen vapauteen sopia työehtosopimuksin
7901:        mipalkkaa koskeviin säännöksiin liite-       eri työntekijäryhmien palkoista. Edellä jo sa-
7902:         tään poikkeussäännöksiä oppilaitosten       nottujen toimenpiteitten lisäksi lähiaikoina tul-
7903:         oppilaiden tilapäisen loma-aikatyön osal-   laan esittämään työllisyyslainsäädännön uudis-
7904:         ta?                                         tuksen yhteydessä sellaista muutosta nykyiseen
7905:                                                     työllisyyslainsäädäntöön, että koululaisia ja opis-
7906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kelijoita ei luettaisi valtion virastojen ja lai-
7907: vasti seuraavaa:                                    ltosten eikä kuntien ja kuntainliittojen kesätyö-
7908:   Vuoden 1982 menoarviossa on momentille            voimavahvuuteen, jolloin sanottujen tahojen
7909: 34.50.02.2 osoitettu 22,5 milj. markan määrä-       mahdollisuudet tarjota kesätyötä opiskelijoille
7910: raha kesätyöpaikkojen järjestämiseksi opiskeli-     ja koululaisille paranevat.
7911:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
7912: 
7913:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
7914:                                            N:o 248                                               3
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 
7919:                          Tili Riksdagens Herr Talman
7920: 
7921:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      anslag som avser att förbättra de ungas situa-
7922: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         tion på arbetsmarknaden, t.ex. anslag för expe-
7923: velse av den 8 juni 1982 tili vederbörande        rimentet med introduktion av unga i arbetslivet
7924: medlem av statsrådet för besvarande översänt      och experiment med samhällsgaranti för unga
7925: avskrift av följande av riksdagsman Antero        samt för sysselsättningsstöd för unga.
7926: Juntumaa ställda skriftliga spörsmål nr 248:         Avsikten är inte att bereda sådana stadge-
7927:                                                   förslag genom vilka man skulle befatta sig med
7928:           Ämnar Regeringen överväga åtgärder      arbetsmarknadsorganisationernas frihet att ge-
7929:        i syfte att öka sommararbetsplatser för    nom kollektivavtal komma överens om löner
7930:        studerande och skolungdomar genom att      med olika arbetstagargrupper. Förutom de åt-
7931:        tili stadgandena om minimilön foga un-     gärder som redan nämnts kommer man inom
7932:        dantagsstadganden som gäller tillfälliga   den närmaste framtiden i samband med revide-
7933:        feriearbeten för elever som är inskrivna   ringen av sysselsättningslagstiftningen att före-
7934:        vid någon läroanstalt?                     slå sådan ändring i den nuvarande sysselsätt-
7935:                                                   ningslagstiftningen, att skolungdomar och stu-
7936:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-     derande inte skulle inkluderas i statens ämbets-
7937: samt följande:                                    verks och inrättningars ellet kommuners och
7938:    I statsförslaget för 1982 har under moment     kommunalförbunds sommartida arbetsstyrka,
7939: 34.50.02.2 anvisats ett anslag på 22,5 milj.      varvid sagda instansers möjligheter att erbjuda
7940: mark för anordnande av sommararbetsplatser        sommararbete åt studerande och skolelever för-
7941: för studerande vid statens ämbetsverk och in-     bättras.
7942: rättningar. Likaså ingår i budgeten flera olika
7943:      Helsingfors den 30 juni 1982
7944: 
7945:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
7946:                                                1982 vp.
7947: 
7948: Kirjallinen kysymys n:o 249
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 
7953:                                    Astala ym.: Työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjauksen lisää-
7954:                                       misestä
7955: 
7956: 
7957:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7958: 
7959:    Maamme 174:stä työvoimatoimistosta 60:ssa          perehtynyt, avustava henkilöstö. Nykyisellään
7960: on ammatinvalinnanohjaajan vakinaisluonteisia          on toimistotyöntekijäin ja ajanmukaisen toimis-
7961: toimia, eli pemspalkkaisia, ylimääräisiä ja tila-      totekniikan puute huomattava este tehokkaalle
7962: päisiä. Lisäksi käytetään eri työvoimapiireissä        palvelujen tuottamiselle koko hallinnossa.
7963: hyvin vaihtelevasti muhkien purkamiseen tar-              Yksi ammatinvalinnanohjaaja voi asiakkaiden
7964: koitettuja varoja myös ammatinvalinnanohjauk-         tarpeisiin nähden kunnolla hoitaa keskimäärin
7965: sen tarpeisiin. Yhteensä ammatinvnlinnanohjaa-         180 henkilökohtaista ohjausta tarvitsevaa asia-
7966: jia, jotka koulutukseltaan ovat psykologeja, on       kasta vuodessa. Tämän lisäksi hänen työhönsä
7967: 164. Tämänhetkisestä työvoimahallinnon piiri-         kuuluu toiminta muilla tasoilla, kuten yhteyden-
7968: ja paikallishallirmon henkilöstöstä heidän osuu-      pito muihin palveluihin, koulutus, uusien työn-
7969: tensa on 9 %.                                          tekijöiden perehdyttäminen, toiminnan seuranta,
7970:    Vuonna 1973 tapahtuneen työvoima-asiain            ammattien ja työelämän kehityksessä ajan ta-
7971: piiri- ja paikaJlishallinnon yhdentymisen aikoi-      saHa pysyttäytyminen sekä psykologiatieteen ja
7972: hin oli peruspalkkaisia ja ylimääräisiä viranhal-      muiden alaan liittyvien tieteitten kehityksen ta-
7973: tijoita kaikkiaan 821, joista ammatinvalinnan-        salla pysyttäytyminen.
7974: ohjaajia 102 eli 12,4 %. Vuonna 1981 olivat               Vuonna 1981 sai koko maassa henkilökoh-
7975: vastaavat luvut 1 340, 154 ja 11,5 %. Tilapäi-        taista ammatinvalinnanohjausta 41 000 henki-
7976: sistä toimista ei vastaavia tietoja ole käytettä-     löä, mikä jaettuna ohjaajien lukumäärällä tekee
7977: vissä, mutta yllä esitetyn vuoden 1982 tilanteen      noin 250 asiakasta ohjaajaa kohti. Melko suuria
7978: mukaan ohjaajien osuus tilapäisistä rtoimista         vaihteluita esiintyy paikallisesti. Esim. Turussa
7979: näyttää olevan muita työntekijäryhmiä vähäi-          sai ohjausta yhteensä 2 615 henkilöä eli ohjaa-
7980: sempi. Tämä liittyy siihen, että varsinkin muu-       jaa kohti 327 asiakasta. Käyntikertoja koko
7981: tamina viime vuosina ammatinvalinnanohjaajien         maassa oli 75 000 eli alle kaksi keskimäärin
7982: osuus henkilöstön lisäyksistä on ollut selvästi       asiakasta kohti. Tämä merkitsee pinnallista
7983: alapuolella hl!idän suhteellisen osuutensa koko       asioitten käsittelyä eikä vastaa asiakkaiden to-
7984: henkilöstöstä. Asiakaspalvelussa toimivan hen-        dellisia tarpeita.
7985: kilöstön rakenne on näin hiljalleen muuttunut.           Tiedossa ei ole, kuinka monet halukkaat ovat
7986:    Kun ohjaajan virkoja on lisäksi saatu vain         jääneet kokonaan ilman ohjauspalvelua. Työvoi-
7987: sinne, mistä ammatinvalinnanohjaus on ennes-          maneuvojien, peruskoulujen opinto-ohjaajien
7988: tään puuttunut, tuntuu tällä hetkellä ohjaaja-        sekä keskiasteen koulujen edustajien arvioiden
7989: pula erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Esi-       mukaan lukumäärä on suuri.
7990: merkiksi Turussa ammatinvalinnanohjausresurs-            Peruskouluissa toimivat ja nyt myös lukioi-
7991: sit ovat nyt vähäisemmät kuin ennen vuoden            hin ja mahdollisesti muihin keskiasteen koului-
7992: 1973 yhdentymistä. Silloin nimittäin toimisto-        hin suunnitellut opinto-ohjaajat eivät korvaa
7993: päälliköt ja piiritarkastajat siirrettiin työvoima-   ammatinvalintapsykologia yksilötason ohjauk-
7994: piirien toimistojen hallinto- ja suunnittelutehtä-    sessa, vaikka heidän työnsä tuloksena tosiasial-
7995: viin, kun he ennen olivat hoitaneet myös jos-         listen ammatillisen suuntautumisvaihtoehto-
7996: sain määrin asiakaspalvelua. Lisäksi toimisto-        jen sekä oman itsensäkin tuntemus oppilaalla
7997: henkilöstö otettiin hallinnon yhteiseen käyt-         lisääntyy.
7998: töön. Tällöin menetettiin ammatinvalinnanoh-             Yksityisen kansalaisen kannalta ammatinva-
7999: jauksen toimintaa tuntuvasti tukenut, asioihin        lintapsykologin monitahoisen työn keskeisin
8000: 088200714A
8001: 2                                              1982 vp.
8002: 
8003: osa, perusteellinen henkilökohtainen ammatin-            Työvoimahallinnon tmmmnan suunnittelusta
8004: valinnanohjaus, on avainasemassa ennalta eh-          keskipitkällä aikavälillä annetut ohjeet edellyt-
8005: käistäessä niitä henkisiä, mielenterveydellisiä ja    tävät, että toiminnan painopiste 1980-luvulla on
8006: taloudellisia menetyksiä, joita virheellinen am-      nuorisotyöttömyyden torjunnassa, työrajoitteis-
8007: matin ja koulutusalan valinta aiheuttaa, sekä         ten palvelussa, nuorisotakuun kehittämisessä ja
8008: korjattaessa jo syntyneitä vaikeuksia. Nuorissa,      yleensä asiakkaiden palvelun kehittämisessä.
8009: aikuisissa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja    Painopiste tulee siis olemaan senkaltaisessa
8010: vajaakuntoisten joukossa on paljon sellaisia          asiakkaiden tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja
8011: henkilöitä, jotka tarvitsisivat perusteellisen per-   kehitysedellytyksiin syventymisessä, jota amma-
8012: soonallisuutensa, kiinnostustensa ja suuntautu-       tinvalinnanohjaus edustaa.
8013: neisuutensa sekä suoritustasonsa selvittämisen           Tämä painopisteen asettelu sekä samanaikai-
8014: lisäksi pitkäaikaista tukea ja terapiaa voidak-       sesti ammattikasvatussektorilla keskiasteen kou-
8015: seen yleensä ryhtyä ammatin ja koulutuksen            lutuksen kehittäminen, eritoten oppilaanohjauk-
8016: hankkimiseen ja selvitäkseen työelämässä. Muu-        sen, sekä oppilasvalintojen suunnitteilla oleva
8017: alta ei läheskään aina tukea ole saatavissa.          yhteiskunnan haltuun ottaminen mm. tervey-
8018: Eräissä tapauksissa on tarkoituksenmukaisem-          denhuoltoalalla, ammattikurssitoiminnan kehit-
8019: paa, että asiakas käy ammatinvalintapsykologin        täminen ja oppisopimuskoulutuksen uudistami-
8020: luona silloin, kun kyseessä on persoonallisuuden      nen edellyttävät ammatinvalinnanohjauksen
8021: rakenteen häiriö eivätkä vielä varsinaisesti mie-     osallistumista niihin ja siten huomattavan suur-
8022: lenterveyden häiriöt.                                 ta resurssien lisäämistä ammatinvalin.nanohjaus-
8023:    Henkilökohtaisessa ammatinvalinnanohjauk-          toimialalle lähivuosina. Varovaisten arvioiden
8024: sessa otetaan huomioon asiakkaan koko tilanne,        mukaan uusien virkojen välitön tarve olisi ehkä
8025: kuten 1) terveydelliset seikat, 2) koulupohja ja      noin 50.
8026: koulumenestys, 3) työkokemus, 4) taloudelliset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8027: mahdollisuudet, 5) perhesiteet ja muut ihmis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8028: suhteet, 6) olemassa olevat ammatti- ja koulu-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
8029: tustiet, näiden vaatimukset ja pääsymahdolli-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8030: suudet, 7) omat kiinnostukset ja tavoitteet,
8031: 8) tämänhetkinen soveltuvuus pohjana tiedot,                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8032: taidot, persoonallisuus, kiinnostukset ja yleen-              työvoimatoimistoissa annetJtavaa amma-
8033: sä voimavarat kehittää itseään. Ohjauksella on                tinvalinnanohjausta ei ole kansalaisten
8034: mahdollisuus omien testiensä ja terapian lisäksi              saatavissa läheskään tarvetta vastaavasti,
8035: lähettää asiakas lääkärintutkimuksiin, kuntou-                ja mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
8036: tustutk.imukseen, työkokeiluun sekä käyttää                   litus aikoo ryhtyä tilanteen korjaami-
8037: tukena mm. työ- ja kouluelämään valmentavia                   seksi?
8038: kursseja.
8039:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
8040: 
8041:          Heli As<tala               Irma Rosnell               Marjatta Stenius-Kaukonen
8042:          Helvi Niskanen             Tapio Holvitie             Inger Hirvelä
8043:          Unto Ruotsalainen          Mikko Rönnholm             M.-L. Salminen
8044:          V. J. Rytkönen             Mikko Ekorre               Paula Eenilä
8045:          Pentti Liedes              Arvo Kemppainen            Ensio Laine
8046:                  Anna-Liisa Jokinen               Juhani Vähäkangas
8047:                                               N:o 249                                                  3
8048: 
8049: 
8050: 
8051: 
8052:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
8053: 
8054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tun suunnitelman mukaisesti, mutta vielä on
8055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olemassa täydet mahdollisuudet, että suunnitel-
8056: olette 9 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        ma voidaan toteuttaa vuoteen 1986 mennessä.
8057: jeenne ohella toim1ttanut valtioneuvoston asian-     Työvoimaministeriö on siis yhtä mieltä kysymyk-
8058: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sen esittäjien kanssa ammatinvalinnanohjaajien
8059: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tarpeesta ja niistä perusteista, jotka kysyjät ovat
8060: kysymyksestä n:o 249:                                esittäneet. Lisäksi voidaan vielä todeta, että
8061:                                                      näköpiirissä on ammatinvalinnanohjaajien teh-
8062:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tävien lisääntyminen mm. keskiasteen oppilai-
8063:        työvoimatoimistoissa annettavaa amma-         tosten oppilasvalintaan liittyvällä soveltuvuus-
8064:        tinvalinnanohjausta ei ole kansalaisten       tutkimuksella sekä työllisyyskursseille hakevien
8065:        saatavissa läheskään tarvetta vastaavasti,    ammatinvalinnanohjauksella. Edelleen on esi-
8066:        ja mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   tetty, että työrajoitteisten, pitkäaikaistyöttömien
8067:        litus aikoo ryhtyä tilanteen korjaami-        ja nuorten työttömien elämäntilanteen selvit-
8068:        seksi?                                        'tely sekä ammatillisten opintojen keskeyttä-
8069:                                                      mistä harkitsevien haastattelu tulisivat ammatin-
8070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          valinnanohjaajien tehtäväksi.
8071: tavasti seuraavaa:                                       Mikäli nämä lisätehtävät toteutuvat, olisi am-
8072:    Hallitus on varsin tietoinen siitä, että työ-     matinvalinnanohjaajien virkojen lisäystarve
8073: voimatoimistoissa annettavaa ammatinvalinnan-         aivan lähivuosina yli sata.
8074: ohjausta ei ole kansalaisten saatavissa läheskään        Työvoimaministeriö pitää hyvin tärkeänä sitä,
8075: tarvetta vastaavasti.                                 että ammatinvalintapsykologit säilyttävät työnsä
8076:    Työvoimaministeriössä laaditussa ja ministe-       ennaltaehkäisevän luonteen ja jatkavat nuor-
8077: riön tulo- ja menoarvioesityksen perusteena          ten ammatinvalinnanohjausta aikuisohjauksen
8078: käyttämässä selvityksessä on todettu ammatin-         rinnalla kehittäen työtään myös laadullisesti.
8079: valinnanohjaajien tarpeeksi 40 uutta ohjaajan            Voidaan todeta, että työvoima-asiain piiri- ja
8080: virkaa. Työvoimaministeriön toiminta- ja talous-      paikallishallinto pitää ammatinvalinnanohjauk-
8081: suunnitelman mukaan sanottu henkilöstövajaus          sen kehittämisen >tarvetta suurena, sillä piiritoi-
8082: pitäisi olla poistettu viimeistään vuon..'1a 1986.    mistot ovat yleensä budjettiesityksiä tehdessään
8083: Tosin ministeriön tekemät esitykset eivät am-         painottaneet ammatinvalinnanohjaajien virkojen
8084: matinvalinnanohjaajien eivätkä muidenkaan vir-       saamista.
8085: kojen osalta ole kaikilta osilta toteutuneet sano~
8086:       Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1982
8087: 
8088:                                                                 Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
8089: 4                                            1982 vp.
8090: 
8091: 
8092: 
8093: 
8094:                           Till Riksdagens             Herr Talman
8095: 
8096:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      plan ännu hinner bli förverkligad före 1986.
8097: :1..•1ger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-      Arbetskraftsministeriet är alltså ense med spörs-
8098: velse av den 9 juni 1982 till vederbörande          målsställarna om yrkesvägledarbehovet och om
8099: medlem av statsrådet för besvarande översänt        de motiveringar som spörsmålsställarna fram-
8100: avskrift av följande av riksdagsman Heli Astala     fört. Man har vidare konstaterat att en ökning
8101: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 249:           av yrkesvägledarnas arbetsuppgifter är i sikte
8102:                                                     bl.a. beroende på lämplighetstestning i samband
8103:           Är Regeringen medveten om att den         med urval av elever till läroanstalter på mel-
8104:        yrkesvägledning som arbetskraftsbyråer-      lanstadiet och yrkesvägledning för dem som
8105:        na kan ge inte på långt när matsvarat        söker tili yrkeskurser. Vidare har man föreslagit
8106:        medborgarnas behov av denna service,         att yrkesvägledarna borde ges till uppgift att
8107:        samt vilka brådskande åtgärder ämnar         utreda arbetshandikappades, långtidsarbetslösas
8108:        Regeringen vidta för att rätta tili detta    och unga arbetslösas .levnadssituation samt att
8109:        förhållande?                                 intervjua dem som tänkt avbryta sina yrkesstu-
8110:                                                     dier.
8111:     Som svar på det!ta spörsmål framför jag            Om dessa nya uppgifter verkligen tas i
8112: vördsamt följande:                                  bruk skulle behovet av nya yrkesvägledartjäns-
8113:     Regeringen är mycket väl medveten om att        ter redan inom de närmaste åren bli över 100.
8114: den yrkesvägledning som arbetskraftsbyråerna           Enligt arbetskraftsministeriet är det viktigt
8115: kan ge inte på långt när motsvarar medborgar-       att yrkesvägledningspsykologernas arbete fort-
8116: nas behov av denna service.                         farande har en förebyggande karaktär och be-
8117:     I en av arbetskraftsministeriet utarbetad ut-   står i framtiden av förutom vägledning av
8118: redning som ministeriet använt som motivering       unga även av vuxenvägledning samt att arbetet
8119: till budgetförslaget har behovet av yrkesväg-       utvecklas även kvalitativt.
8120: ledare fastslagits till 40 nya vägledartjänster.       Man kan konstatera att distrikts- och lokal-
8121: Enligt arbetskraftsministeriets verksamhets- och    förvaltningen av arbetskraftsärenden anser be-
8122: ekonomipian borde sagda personalbrist vara          hovet att utveckla yrkesvägledningen vara stort,
8123: avhjälpt senast år 1986. Trots att ministeriets     föt distriktsbyrllerna har i allmänhet när de ut-
8124: förslag vare sig i fråga om yrkesvägledar- eller    arbetat sina budgetförslag betonat vikten av att
8125: vissa andra tjänster inte helt förverkligats en-    få nya yrkesvägledartjänster.
8126: ligt denna plan, är det fullt möjligt att denna
8127:      Helsingfors den 30 juni 1982
8128: 
8129:                                                             Arbetskraftsminis'ter ] ouko Kaja1Zoja
8130:                                              1982 vp.
8131: 
8132: Kirjallinen kysymys n:o 250
8133: 
8134: 
8135: 
8136: 
8137:                                  Ihamäki: Mikkelin läänin työllisyystierahojen lisäämisestä
8138: 
8139: 
8140:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8141: 
8142:    Vuodenvaihteessa oli maamme työttömyys-         lanteen tekee se, että varsinaiset tienrakennus-
8143: aste eli työttömien suhteellinen osuus työvoi-     määrärahat ovat valtion tulo- ja menoarviossa
8144: masta 6,6 prosenttia. Mikkelin läänissä on työt-   olleet all1aisemmat kuin tie- ja vesirakennus-
8145: tömyys ollut keskimääräistä kovempi, työttö-       laitoksen pitkän tähtäimen suunnitelma sekä
8146: myysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia.      läänissä tehdyt suunnitelmat ja selvitykset edel-
8147:    Valtio käytti vuonna 1981 hieman yli 200        lyttäisivät. Varsin perustellusti onkin esitetty
8148: miljoonaa markkaa työllisyysmäärärahoja teiden     näkökanta, että Mikkelin läänin työllisyystie-
8149: rakentamiseen. Mikkelin lääniin työllisyystiera-   rahaosuuden tulisi olla vähintään työttömien
8150: hoja tuli 4,4 miljoonaa markkaa eli 1,9 pro-       osuuden suuruinen.
8151: senttia koko maan työllisyystierahoista.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8152:    Varsinkin viime vuonna, mutta jo koko 1970-     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8153: luvun on Mikkelin läänin osuus valtion työlli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8154: syystierahoista ollut alle työttömien osuuden.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8155: Läänin työllisyystierahojen osuus on ollut noin
8156: 4 prosenttia ja työttömien osuus koko maan                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8157: työttömistä noin 6 prosenttia.                             Mikkelin lääniin suunnatut työllisyystie-
8158:    Kun työllisyystierahoja on osoitettu varsin             rahat ovat jääneet alhaisiksi verrattuna
8159: paljon ja Mikkelin läänin osuus niistä on jää-             valtakunnalliseen tasoon ja verrattuna
8160: nyt alhaiseksi, on Mikkelin läänin tieverkon               työttömyysasteeseen, ja onko Hallituk-
8161: kehittäminen hidastunut. Erityisen pahaksi ti-             sella tarkoitus korjata tilanne?
8162:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1982
8163: 
8164:                                           Timo Ihamäki
8165: 
8166: 
8167: 
8168: 
8169: 088200846K
8170: 2                                           1982 vp.
8171: 
8172: 
8173: 
8174: 
8175:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8176: 
8177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     turvaamiseksi) rahoi tettuihin tienrakennusme-
8178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      noihin. Momenttiperustelujen mukaan työllisyys-
8179: olette 9 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-      rahoituksella on momentilta 34.50.77 tarkoitus
8180: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   käyttää vuonna 1983 yhteensä enintään 110
8181: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    miljoonaa markkaa yleisten teiden tekemiseen.
8182: Timo Ihamäen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     Tästä määrästä 75 miljoonaa markkaa käyte-
8183: symyksestä n:o 250:                                tään käynnissä olevien hankkeiden lisärahoitta-
8184:                                                    miseen, joten uusiin hankkeisiin on koko maas-
8185:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sa käytettävissä enintään 35 miljoonaa mark-
8186:        Mikkelin lääniin suunnatut työllisyystie-   kaa, joka momenttiperustelujen mukaan käyte-
8187:        rahat ovat jääneet alhaisiksi verrattuna    tään kausityöttömyyden torjumiseen sekä työt-
8188:        valtakunnalliseen tasoon ja verrattuna      tömyyden alueellisten erojen lieventämisen ja
8189:        työttömyysasteeseen, ja onko Hallituk-      maastamuuton hillitsemisen kannalta tarpeelli-
8190:        sella tarkoitus korjata tilanne?            siin työkohteisiin. Edellä kerrottujen budjetti-
8191:                                                    järjestelyjen jälkeen tulee yleisten teiden teke-
8192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      minen työllisyysmäärärahoilla huomattavasti vä-
8193: vasti seuraavaa:                                   henemään ja suuntautumaan pääasiassa kesken-
8194:    Eduskunnan käsiteltävänä olevassa vuoden        eräisten hankkeiden lisärahoitukseen. Niiden
8195: 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä on toteu-       vaikutuksella tieverkon kehittämiseen ei ole
8196: tettu suunnitelmallisuuden parantamiseksi sel-     enää sanottavaa merkitystä, kun yleisten teiden
8197: lainen määrärahojen uudelleen järjestely, että     tekem=.stä koskeva toimintasuunnitelma vuo-
8198: liikenneministeriön pääluokkaan momentille         delle 1983 on kokonaisuudessaan laadittu
8199: 31.24.77 (Yleisten teiden tekeminen) on bud-       1 333 000 000 markan rahoitustasoon, josta
8200: jetoitu 110 miljoonaa markkaa sellaisia määrä-     työllisyysvarojen osuus on vain 110 000 000
8201: rahoja, jotka aikaisemmin ovat sisältyneet mo-     markkaa eli runsaat 8 %.
8202: mentilta 34.50.77 (Sijoitusmenot työllisyyden
8203:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1982
8204: 
8205:                                                              Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
8206:                                             N:o 250                                               3
8207: 
8208: 
8209: 
8210: 
8211:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8212: 
8213:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-         teringsutgifter för syssselsättningens främjande)
8214: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Edet         för finansiering av vägarbeten. Enligt moti-
8215: skrivelse av den 9 juli 1982 tili vederbörande     veringarna för momentet skall högst 110 mil-
8216: medlem av statsrådet för besvarande översänt       joner mark under moment 34.50.77 användas
8217: avskrift av följande av riksdagsman Timo Iha-      för allmänna arbeten. Av detta belopp skall
8218: mäki ställda skriftliga spörsmål nr 250 som        75 miljoner mark användas för tilläggsfinan-
8219: lyder:                                             siering av pågående projekt, vilket lämnar 35
8220:                                                    miljoner mark för nya projekt i hela landet,
8221:           Är Regeringen medveten om att de         vilket belopp enligt motiveringarna för momen-
8222:        sysselsättningsfrämjande väganslagen tili   tet används för lindrande av säsongarbetslöshe-
8223:        St Michels Iän är små i jämförelse med      ten samt för arbetsprojekt som är nödvändigva.
8224:        riksnivån och arbetslöshetsgraden, och      för utjämnande av regionala skillnader i syssel-
8225:        ämnar Regeringen rätta tili detta för-      sättningen och för stävjande av utvandringen.
8226:        hållande?                                   Tili följd av de budgetarrangemang som beskri-
8227:                                                    vits ovan kommer antalet vägarbeten med syssel-
8228:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      sättningsanslag att minska betydligt för att
8229: samt följande:                                     i stället främst användas för finansiering av
8230:    I statsförslaget för år 1983 som är under       ofullbordade projekt. Deras betydelse för väg-
8231: riksdagens behandling har föt förbättrad plan-     nätets utvecklande kommer inte längre att bli
8232: mässighet gjorts en ändring, varigenom mo-         stor emedan verksamhetsplaner för anläggning
8233: ment 31.24.77 (Byggande av allmänna vägar)         av allmänna vägar bygger på ett finansierings-
8234: inom trafikministeriets förvaltningsområde har     underlag om 1 333 000 000 marlc, varav syssel-
8235: budgeterats 110 miljoner mark i sådana anslag      sättningsanslagen inte utgör mer än 110 000 000
8236: som tidigare ingått i moment 34.50.77 (Inves-      mark eller drygt 8 %.
8237:      Helsingfors den 20 oktober 1982
8238: 
8239:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
8240:                                                1982 vp.
8241: 
8242: Kirjallinen kysymys n:o 251
8243: 
8244: 
8245: 
8246: 
8247:                                    Saarikoski: Van:hainkdtien ja muiden hoitolaitosten paloturval1i-
8248:                                       suudesta
8249: 
8250: 
8251:                           Eduskunnan Herra Puhemiehefle
8252: 
8253:    Maassamme on viime vuosina sattunut usei-             Jotta tulipalojen syttyminen puurakenteisten
8254: ta puurakenteisten vanhainkotien tai muiden           rakennusten ulkopuolelta voitaisiin estää, vaa-
8255: hoitolaitosten tulipaloja, joista viimeisin on 6      dittaisiin korjauksia ulkopintoihinkin. Tällaiset
8256: päivänä kesäkuuta 1982 sattunut Teuvan van-           korjaukset ovat kuitenkin kalliita ja lisäävät
8257: hainkodin palo. On selvää, että vanhat puiset         merkittävästi kuntien menoja. Toistaiseksi
8258: rakennukset ovat hyvin paloherkkiä, ja jos tuli-      valtionavustukset     tällaisiin peruskorjauksiin
8259: palo syttyy, palo yleensä leviää räjähdysmäises-      ovat olleet suhteellisen pieniä. Esimerkiksi tänä
8260: ti ilman että rakennuksia ehditään suojata tai        vuonna avustusta on myönnetty korkeintaan
8261: pelastaa. Yleensä jo materiaalisetkin vahingot        20 prosenttia hanketta kohti. Valtion riittämä-
8262: ovat tällaisissa tulipalaissa useita miljoonia        tön avustusosuus myös uusien hoitolaitosten
8263: markkoja puhumattakaan ihmishenkien mene-             rakentamiseen on aiheuttanut sen tilanteen,
8264: tyksestä. Nyt viimeksi sattuneessa palossa sääs-      että maassamme on sosiaali- ja terveysministe-
8265: tyttiin ihmishenkien menetykseltä, mikä onnis-        riön teettämän kartoituksen mukaan vielä pari-
8266: tui ainoastaan ripeän pelastustoiminnan ansios-       sen sataa puurakenteista hoitolaitosta.
8267: ta.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8268:     Paloherkän puurakenteen vuoksi on tällais-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8269: ten laitosten paloturvallisuuteen kiinnitettävä       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8270: erityistä huomiota. Vanhainkoteja koskevat pa-        vaksi seuraavan kysymyksen:
8271: loturvallisuusmääräykset ovat vuodelta 1976,
8272: mutta koska tällaisia suurpaloja on tuonkin                      Onko Hallitus tietoinen, että Suo-
8273: ajankohdan jälkeen päässyt syttymään, täytyy                  messa on noin 200 puurakenteista hoi-
8274: määräyksissä olla puutteita. Paloturvallisuus-                tolaitosta, joiden paloturvallisuus on
8275: vaatimukset vanhojen rakennusten osalta kos-                  puutteellista, ja jos on,
8276: kevatkin ensisijaisesti sisustusmateriaaleja ja si-              mitä Hallitus aikoo tehdä paloturval-
8277: sätiloja, mikä sinänsä on erittäin tärkeää. Tiu-              lisuuden parantamiseksi ja laitoksissa
8278: kat paloturvallisuusvaatimukset sisätilojen osal-             hoidettavina olevien ihmisten turvalli-
8279: ta eivät voi kuitenkaan estää palojen syttymis-               suuden takaamiseksi lisäämättä kuiten-
8280: tä ulkopuolelta, jos määräykset näiltä osin                   kaan kuntien taloudellisia rasituksia
8281: puuttuvat.                                                    kohtuuttomasti?
8282:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
8283: 
8284:                                            Helge Saarikoski
8285: 
8286: 
8287: 
8288: 
8289: 0882008058
8290: 2                                           1982 vp.
8291: 
8292: 
8293: 
8294: 
8295:                         Eduskunnan Herra PuhemieheUe
8296: 
8297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaikkia muita keinoja on tutkittava ja käy-
8298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tettävä.
8299: olette 11 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        Sisäasiainministeriö on antanut viimeksi
8300: jeenne n:o 1179 ohella lähettänyt valtioneuvos-    24. 9. 1981 ohjeita rakenteellisen paloturvalli-
8301: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     suuden määräysten soveltamisesta vanhojen
8302: edustaja Helge Saarikosken tekemän seuraavan       hoito~ ja huoltolaitosten peruskorjaukseen.
8303: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 251:           Laitosten sisusteita koskevia paloturvalli-
8304:                                                    suusohjeita kehitetään sisäasiainministeriössä ja
8305:           Onko Hallitus tietoinen, että Suo-       Suomen Palontorjuntaliitto kouluttaa laitosten
8306:        messa on noin 200 puurakenteista hoi-       henkilökuntaa sisäasiainministeriön ja sosiaali-
8307:        tolaitosta, joiden paloturvallisuus on      hallituksen vuonna 1979 antamien ohjeiden
8308:        puutteellista, ja jos on,                   mukaan.
8309:           mitä Hallitus aikoo tehdä paloturval-       Monet vanhoista puisista rakennuksista ovat
8310:        lisuuden parantamiseksi ja laitoksissa      hyvin paloherkkiä. Palosuojaverhotuissa raken-
8311:        hoidettavina olevien ihmisten turvalli-     nuksissa paloherkkyys johtuu irtaimistosta. Pa-
8312:        suuden takaamiseksi lisäämättä kuiten-      lon räjähdysmäiseen leviämiseen riittävät ma-
8313:        kaan kuntien taloudellisia rasituksia       joitushuoneiden verhot, vuodevaatteet ja muu
8314:        kohtuuttomasti?                             irtain. Ongelma on sama vanhoissa kivisissäkin
8315:                                                    laitosrakennuksissa. Ne ovat lisäksi enimmäk-
8316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        seen suurempia kuin puiset ja monikerroksisia,
8317: taen seuraavaa:                                    joten henkilöturvallisuus saattaa niissä olla
8318:    Maassamme on runsaasti vanhoja pms1a ja         jopa huonompi.         Paloturvallisuusmääräysten
8319: kivisiä hoito-, huolto- ja rangaistuslaitoksia,    ensisijainen tarkoitus ei ole rakennuksen suo-
8320: joissa on kysymyksessä tarkoitettuja paloturval-   jaaminen, vaan riittävä henkilöturvallisuustaso.
8321: lisuusongelmia.                                       Voimassa olevat rakentamismääräykset kos-
8322:    Tärkein toimenpide näiden laitosten palo-       kevat yleensä vain uudisrakentamista. Niitä
8323: ja henkilöturvallisuuden parantamisessa on tällä   noudatetaan vanhoja rakennuksia korjattaessa
8324: hetkellä herkästi syttyvien sisustusmateriaalien   vain soveltuvin osin, joten määräyksien tasoa
8325: ja tekstiilien vaihtaminen vaikeammin syttyviin.   ei voida arvioida vanhoissa rakennuksissa sat-
8326:    Rakentamistavoissa ja -menetelmissä tapahtu-    tuneiden palojen perusteella.
8327: neesta kehityksestä johtuu, että nykyisten ra-        Palojen syttymistä rakennuksen ulkopuolelta
8328: kenteellista paloturvallisuutta koskevien mää-     ei voida estää määräyksillä. Kysymyksessä on
8329: räysten soveltaminen vanhoihin rakennuksiin        usein tahallinen sytytys ja riittävällä, sopivasti
8330: on erittäin vaikeaa. Merkittävästi paloturvalli-   sijoitetulla sytykemäärällä palo pääsee sisätiloi-
8331: suutta parantavat rakennemuutokset vanhoissa       hin esimerkiksi ikkunoista. Toisaalta ulkopuo-
8332: rakennuksissa ovat yleensä suuritöisiä ja saat-    linen palo ei pysty läpäisemään puuseinääkään
8333: tavat edellyttää jopa rakennuksen tyhjentämistä    kovin nopeasti, joten ihmisten pelastaminen
8334: pitkäksi aikaa. Tämä taas on usein käytännössä     näissä tapauksissa on helpompaa kuin sisältä
8335: hyvin vaikeaa, minkä lisäksi on todettava, että    syttyvässä palossa. Sisäpuolisessa tulipalossa
8336: suurinkaan taloudellisin uhrauksin ja perusteei-   syntyy aina myrkyllisiä savukaasuja, jotka hait-
8337: Hstakaan työtä tehden ei voida saavuttaa uudis-     taavat näkyvyyttä ja vaarantavat sisällä olevien
8338: rakennusten paloturvallisuuden tasoa. Myös         ihmisten hengen ja terveyden.
8339:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
8340: 
8341:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Ahde
8342:                                               N:o 251                                              3
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                            TillJ. Riks.dagens Herr Talman
8348: 
8349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Inrikesministeriet utfärdade senast 24. 9.
8350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        1981 anvisningar om hur bestämmelserna rö-
8351: se nr 1179 av den 11 juni 1982 tili vederbö-        rande byggnadsteknisk brandsäkerhet skall
8352: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        tiliämpas på grundförbättring av gamla vård-
8353: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski         inrättningar och -anstalter.
8354: undertecknade spörsmål nr 251 :                         Brandsäkerhetsföreskrifterna angående an-
8355:                                                     stalternas inredning utvecklas i inrikesminis-
8356:          Är Regeringen medveten om, att det         teriet och anstalternas personai utbildas av Fin-
8357:        i Finland finns ca 200 vårdinrättnings-      lands Brandvärnsförbund i enlighet med de
8358:        byggnader av trä, i vilka brandsäker-        direktiv som år 1979 utfärdats av inrikesminis-
8359:        heten är bristfällig, och om så är fallet,   teriet och socialstryrelsen.
8360:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Många gamla träbyggnader är mycket brand-
8361:        ta för att förbättra brandsäkerheten         farliga. I byggnader med skyddsbeklädnad be-
8362:        och trygga säkerheten för dem som            ror lättantändligheten på inventarierna. Enbart
8363:        vårdas i dessa anstalter, utan att för       gardinerna, sängkläderna och det övriga lösöret
8364:        den skull orimligt öka kommunernas           i bostadsrummen kan leda tili att en brand får
8365:        ekonomiska belastning?                       explosionsartad spridning. Problemet är det-
8366:                                                     samma även i anstaltsbyggnader av sten. Dess-
8367:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utom är dessa för det mesta större än trä-
8368: samt anföra följande:                               byggnaderna, och har flera våningar, varför
8369:     I vårt land finns det ett stort antal gamla,    personsäkerheten rentav kan vara sämre. Det
8370: av trä och sten uppförda vårdinrättningar och       främsta syftet med brandsäkerhetsföreskrifter-
8371: -anstalter samt straffanstalter där brandsäker-     na är inte att skydda byggnaderna utan att upp-
8372: heten vållar i spörsmålet avsedda problem.          rätthålla en tillräcklig personsäkerhet.
8373:    Den viktigaste åtgärden för förbättrandet av         Gällande byggnadsföreskrifter gäller i regel
8374: dessa anstalters brand- och personsäkerhet är       endast nybyggande. Dessa tiliämpas endast i
8375: för närvarande att byta ut lättantändliga in-       tiliämpliga delar vid reparation av gamla bygg-
8376: redningsmaterial och textilier mot mindre lätt-     nader, varför bestämmelsernas nivå inte kan
8377: antändliga.                                         bedömas på basen av bränder som inträffat i
8378:     Beroende på utvecklingen i fråga om bygg-       gamla byggnader.
8379: nadssätt och -metoder är det ytterst svårt att          Det är inte möjligt att genom bestämmelser
8380: tillämpa gällande bestämmelser om byggnads-         förhindra att bränder utbryter utanför bygg-
8381: teknisk brandsäkerhet på gamla byggnader. Att       nader. Härvid är det ofta fråga om uppsåtligt
8382: ändra gamla byggnaders konstruktion, så att         anlagda bränder, och med en tillräcklig mängd
8383: brandsäkerheten blir väsentligt bättre, medför      lämpligt utplacerat tändmaterial sprider sig
8384: i regel mycket arbete och kan förutsätta att        branden tili de inre utrymmena exempelvis
8385: byggnaden rentav måste utrymmas för långa           genom fönstren. Å andra sidan kan bränder
8386: tider. Detta medför i sin tur ofta betydande        utanför byggnader inte sprida sig ens genom
8387: svårigheter i praktiken. Dessutom bör det           träväggar särdeles snabbt, varför det i sådana
8388: konstateras, att inte ens stora ekonomiska upp-     fall är lättare att rädda människorna än i de
8389:  offringar och grundligt arbete kan leda tili den   fall då brand utbryter inne i byggnad. Vid brän-
8390: brandsäkerhetsnivå som uppnåtts i nybyggna-         der inomhus bildas alltid giftiga rökgaser som
8391: der. Även alla andra metoder bör undersökas         hindrar sikten och äventyrar invånarnas liv
8392:  och användas.                                      och hälsa.
8393:       Helsingfors den 8 oktober 1982
8394: 
8395:                                                      Minister för inrikesärendena Matti Ahde
8396:                                             1982 vp.
8397: 
8398: Kirjallinen kysymys n:o 252
8399: 
8400: 
8401: 
8402: 
8403:                                 Jaakonsaari ym.: Koneellisen kullankaivuun aiheuttamien ym-
8404:                                     päristövahinkojen estämisestä
8405: 
8406: 
8407:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8408: 
8409:     Kcneellisen kullankaivuun nopea laajentumi-    samalla määrätään, kuinka suurten maa-aines-
8410: ne11 Lapissa uhkaa kehittyä sellaiseksi luontoa    määrien siirto on sallittua ilman kaivospiirin
8411: muuttavaksi toiminnaksi, jota tulisi pystyä sää-   perustamiseen tarvittavaa lupaa.
8412: telemään yhteiskunnan toimesta. Nykyinen kai-         Ennen tutkimustoimintaan oikeuttavan lu,.
8413: voslaki sallii valtausoikeuden ja tutkimustyön     van. myöntämistä yrittäjän tulisi esittää luvan
8414: nimellä tapahtuvat suuretkin maansiirtotyöt ja     myöntäjän hyväksyttäväksi kaivuusuunnitelma,
8415: vesistöjärjestelyt myös vahvistetuilla luonnon-    jossa selvitetään myös kaivosalueen entistä-
8416: suojelualueilla. Koneellinen kullankaivuu ai-      minen, mistä luvan myöntäjä vaatii takuut.
8417: heuttaa mm. seuraavia ympäristövaurioita:          Mikäli kaivuu vaatii vesistöjärjestelyjä, tulisi
8418:     - kasvillisuuden tuhoutuminen ja sitä seu-     niihin hakea vesiviranomaisen lupa. Kaivuus-
8419: raava maaperän eroosio                             sa on. varauduttava eroosioon ja öljyvahinko-
8420:     - vesistöjen liettyminen ja siitä johtuvat     jen torjuntaan ja huuhdontavesi on käytettä-
8421: kalastotappiot, jotka kohdistuvat ennen kaikkea    vä kierrättämällä ja selkeytettävä ennen vesis-
8422: lohikaloihin                                       töön laskua. Lisäksi kaivajan tulisi sitoutua
8423:     -· maisema-arvojen tuhoutuminen                korvaamaan kalataloudelle aiheutuvat menetyk-
8424:     - eläimistöön kohdistuva häirintä              set, ja kaivosalueella on suojattava historialli-
8425:     - mahdolliset öljyvahinkojen aiheuttamat       sesti tai luonn.onsuojelullisesti arvokkaat koh-
8426: haitat.                                            teet.
8427:     Kullankaivuu tapahtuu pääasiassa alueilla,        Edellä esitetty tutkimustyön luvanvaraisuus
8428:  joiden luonto on herkästi vaurioituvaa ja joi-    ei koskisi perinteistä, ilman koneita tapahtu-
8429: den luonnonsuojelulliset arvot ovat merkittä-      vaa kullankaivua.
8430: vät. Vanhentuneen lainsäädännön nojalla ei tu-        Asia on käsitelty eduskunnan ympäristö- ja
8431: lisi olla oikeutta tuhota alueita, jotka kuulu-    luontoryhmän johtokunn.assa.
8432: vat valtion omistukseen ja jotka on päätetty          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8433:  säästää näytteinä alkuperäisestä luonnosta.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8434:     Epäkohdan. korjaamiseksi kaivoslakia tulisi    tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8435:  muuttaa siten, että koneellinen kullankaivuu      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
8436: kielletään luonnonsuojelualueella tai luonnon-     symyksen:
8437:  suojelusyystä toimenpidekiellossa olevalla alu-
8438:  eella tai että kaivoslain nojalla harjoitettava            Onko Hallitus tietoinen koneellisen
8439:  toiminta tehdään. em. alueilla riippuvaiseksi            kullankaivuun aiheuttamista ympäristö-
8440: luonnonsuojeluviranomaisen tai kiistanalaisessa           vaurioista Lapissa, ja
8441:  tapauksessa valtioneuvoston luvasta.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8442:      Edelleen kaivoslakia tulisi muuttaa siten,           ryhtyä koneellisen kullankaivuun. luon-
8443:  että muilla kuin em. valtionmailla valtausalu-           nonsuojelulle ja ympäristölle aiheutta-
8444:  eella suoritettava tutkimustyö tehdään koneel-           mien haittojen torjumiseksi?
8445:  lisen. kullankaivuun osalta luvanvaraiseksi ja
8446:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1982
8447: 
8448:                Liisa Jaakonsaari                            Elisabeth Rehn
8449:                Terhi Nieminen-Mäkynen                       Urho Pohto
8450:                Pertti Salolainen                            Antero Juntumaa
8451:                Heli Astala                                  M.-L. Salminen
8452: 088200819P
8453: 2                                             1982 vp.
8454: 
8455: 
8456: 
8457: 
8458:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8459: 
8460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        kaivuuta aikaisemmin kaivettujen purojen
8461: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         uomissa.
8462: mies, olette 11 päivänä kesäkuuta 1982 päi-             Koneellinen kullankaivuu on tapahtunut pää-
8463: vätyn kirjeenne n:o 480 ohella lähettänyt val-       asiassa inarilaisten henkilöiden toimesta pyr-
8464: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-      kimyksenä elinkeinon harjoittaminen ja työ-
8465: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Jaakonsaa-       tilaisuuksien luominen Inarin kuntaan.
8466: ren ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 252,             Kauppa- ja teollisuusministeriön ja maan-
8467: jossa tiedustellaan.:                                omistajan, metsähallituksen edustajat ovat vii-
8468:                                                      me vuosina suorittaneet yhteisiä tarkastusmat-
8469:           Onko Hallitus tietoinen koneellisen        koja kullankaivuualueille tarkoituksena valvoa
8470:         kullankaivuun aiheuttamista ympäristö-       säännösten noudattamista ja pyrkimyksenä vä-
8471:         vaurioista Lapissa, ja                       hentää kaikkien haittatekijöiden vaikutusta.
8472:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Vesihallitus on vesilain mukaisena valvonta-
8473:         ryhtyä koneellisen kullankaivuun luon-       viranomaisena eräissä tapauksissa katsonut tar-
8474:         nonsuojelulle ja ympäristölle aiheutta-      peelliseksi puuttua ko. toiminnan vesivaroi-
8475:         mien haittojen torjumiseksi?                 hin aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Vaikka
8476:                                                      kaivoslain mukainen valtaus oikeuttaakio vai-
8477:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taajan suorittamaan alueella tutkimustyötä var-
8478:  tavasti seuraavaa:                                  ten tarpeellisia toimenpiteitä, kuten kuivatta-
8479:     Lapin läänin alueella oli kaikkiaan kaivos-      mista, kaivamista, koelouhintaa jne., kaivoslain
8480:  lain mukaisia oikeuksia kuluvan vuoden alus-        säännökset eivät kuitenkaan ilman asianmukais-
8481:  sa yhteensä seuraavasti. Kaivospiirejä n. 5 200     ta lupaa oikeuta edellä mainitussa tarkoitukses-
8482:  ha ja valtauksia n. 5 800 ha eli yhteensä           sa sellaiseen toimenpiteeseen, jota vesilain mu-
8483:  11 000 ha. Vaitausten määrästä oli kullankai-       kaan voidaan pitää kiellettynä. Näin ollen ko-
8484:  vuuvaltauksia n. 1 300 ha. Niiden kultaval-         neelliseen kullankaivuuseen tulee saada vesioi-
8485:  tausten pinta-alat, joiden alueella on harjoitet-   keuden lupa, mikäli siitä alueen sijainnin ja
8486:  tu koneellista kullankaivuuta parin viime vuo-      toimenpiteen toteutustavan huomioon ottaen
8487:  den aikana, ovat yhteensä n. 70 ha ja yhdek-        voidaan katsoa aiheutuvan vesilain 1 luvun
8488:  sän valtausta. Tästä pinta-alasta on koneellis-     12-15 ja 18-19 §:ssä tarkoitettuja kiellet-
8489:  ta kaivuuta suoritettu arviolta alle 3 ha:n         tyinä pidettäviä vesivaroihin kohdistuvia seu-
8490:  suuruisella osalla.                                 rauksia.
8491:     Lemmenjoen kullankaivuualue on ainoa                Koneellinen kullankaivuu on ollut luvanva-
8492:  paikka, jossa kullankaivuuta suoritetaan luon-      raista ja valvonnan alaista nykyistenkin sään-
8493: .nonsuojelualueella. Kullankaivuu alkoi Lem-         nösten nojalla. Mahdollisten vesistöön kohdis-
8494:  menjoen alueella 1940-luvulla ja sitä suoritet-     tuvien haittojen osalta tilanne on Lapin vesi-
8495:  tiin myös koneellisena ennenkuin alueelle oli       piirin valvonnassa. Kaksi koneelliseen kullan-
8496:  perustettu luonnonsuojelualuetta. Kun Lem-          kaivuuseen liittyvää tapausta on käsitelty Poh-
8497:  menjoen kansallispuisto v. 1956 perustettiin,       jois-Suomen vesioikeudessa, joka on myöntä·
8498:  jätettiin tunnettu kullankaivuualue kansallis-      nyt luvat vesistöjärjestelyihin.
8499:  puiston ulkopuolelle. Kansallispuiston laajen-         Kaivoslainsäädäntö antaa mahdollisuuden
8500:  nuksen yhteydessä v. 1971 myöskin kulta-            malminetsinnän suorittamiseen ja valtausoikeu-
8501:  alue liitettiin kansallispuistoon edellytyksellä,   den saamiseen myös sellaisille alueille, joille
8502:  että Lemmenjoen kansallispuistossa saadaan et-      tästä toiminnasta saattaa aiheutua ympäristö-
8503:  siä ja huuhtoa kultaa kaivoslain mukaisin oi-       haittoja. Tutkimustoiminnassa voidaan käyttää
8504:  keuksin. Kullankaivuu jatkuu Lemmenjoen pe-         muun muassa kysymyksessä tarkoitettua ko-
8505:  rinteisellä kulta-alueella käsittäen pääasiassa     neellista kaivuumenetelmää.
8506:                                                N:o 252                                               3
8507: 
8508:     Mitä tulee malminetsinnän suorittamiseen          yleisesti järvitaimenen vaelluspoikastuotanto-
8509: ja kaivostoiminnan harjoittamiseen valtion            alueita. Esimerkiksi Ivalojoessa tapahtuu Ina-
8510: maille perustetuissa luonnon- ja kansallispuis-       rijärven taimenen poikastuotantoa ja joen suu-
8511: toissa, antaa eräistä valtion omistamille mail-       osa on Inarijärven pohjasiian tärkein lisään-
8512: le perustetuista kansallispuistoista ja luonnon-      tymisalue. Jokipohjien ruoppaaminen aiheut-
8513: puistoista 18. 12. 1981 annettu asetus (932/          taa vesistöön samennusta, joka saattaa estää
8514: 81) mahdollisuuden tämän toiminnan sääte-             vaelluskalan kutunousua vesistöön. Samoin jo-
8515: lyyn ja rajoittamiseen.                               kipohjien ruoppaus voi tuhota taimenen poi-
8516:     Sanotun asetuksen 5 §:n 1 momentin 10             kasten elinalueita, mikä osaltaan vähentää poi-
8517: kohdan mukaan on geologinen tutkimus ja               kastuotantoa. Koska koneellisen kullankaivuun
8518: malminetsintä sallittu luonnonpuistoissa vain         haitat vaelluskalojen lisääntymisalueilla voivat
8519: maa- ja metsätalousministeriön luvalla. Edel-         pahimmassa tapauksessa ulottua hyvinkin laa-
8520: leen on asetuksen 3 § :n 2 momentin mukaan            jalle vesistöjen kalakantoihin, olisi koneelli-
8521: kullanhuuhdonta sallittu Lemmenjoen kansal-           seen kullankaivuuseen vaelluskalojen lisäänty-
8522: lispuistossa järjestyssäännössä tarkemmin mää-        misalueilla suhtauduttava hyvin kriittisesti.
8523: rättävin menetelmin. Järjestyssäännössä anne-            Koneellisen kullankaivuun haittavaikutuksia
8524: taan myös Lemmenjoen kansallispuiston osal-           kalakantoihin voidaan huomattavasti vähentää
8525: ta määräyksiä valtauskämppien rakentamises-           sekä ajallisesti että paikallisesti saattamalla
8526:  ta sekä puun ja turpeen luovuttamisesta ra-          puroalueiden uomat entiseen muotoonsa kai-
8527: kennustarpeeksi kullanhuuhtojille.                    vuun loputtua.
8528:     Kun Lemmenjoen kansallispuiston runko-               Nykyiset konekaivuupaikat sijaitsevat latva-
8529:  suunnitelma ja järjestyssääntö lähivuosina tar-      purojen varsilla kuivissa kuruissa, joissa huruh-
8530:  kistetaan vuoden 1982 alussa tapahtuneen laa-        dontavettä on edullisinta käyttää kiertoperi-
8531:  jennuksen johdosta, metsähallituksen tarkoi-         aatteella, jolloin vesistön samenemisesta ka-
8532:  tuksena on kiinnittää erityistä huomiota kul-        lastolle aiheutuva haittakin jää vähäiseksi.
8533:  lankaivuun ohjaamiseen siten, että toiminta ei          Öljyvahinkoja ei koneellisessa kullankaivuu-
8534:  aiheuta luonnonsuojelullista haittaa. Vastaa-        toiminnassa ole sattunut.
8535:  vanlainen säännös on tarkoitus ottaa myös                Koneellinen kullankaivuu on tähän asti ol-
8536:  perusteilla olevan Urho Kekkosen kansallis-          lut pienimuotoista, rajoitetulla alueella tapah-
8537:  puiston järjestyssääntöön.                           tuvaa toimintaa. Vuonna 1982 Ivalojoen ja
8538:     Kaivostoiminnasta ympäristölte aiheutuvia         Lemmenjoen alueella konekaivajat käänsivät
8539:  haittoja voidaan estää ja rajoittaa vaatimalla       maata yhteensä vajaat 0,2 ha. Konekaivuun
8540:  valtauksen suorittajalta kaivoslain 15 § :ssä tar-   aiheuttamat ympäristöhaitat ovat toistaiseksi
8541:  koitettu vakuus toiminnasta aiheutuvista hai-        jääneet vähäisiksi.
8542:  toista ja ottamalla valeuutta arvioitaessa huo-         Mitä tulee ympäristöhaittojen valvontaan,
8543:  mioon myös ympäristöhaitat. Kuitenkin on             on huomattava, että sisäasiainministeriön toi-
8544:  otettava huomioon, että vakuuksien asettami-         mivaltuudet luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan
8545:  sen tarkoitus on aiheutuvien vahinkojen kor-         koneelliseen kullankaivuuseen nähden ovat ra-
8546:  vaaminen, eikä tällä menettelyllä voida ryh-         joitetut, sillä kyseisen toiminnan säätely kuu-
8547:  tyä kullankaivuun ohjailuun.                         luu kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja
8548:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ar-     metsätalousministeriön, vesihallituksen ja met-
8549:  vion mukaan koneellisen kullankaivuun ei ny-         sähallituksen toimialojen piiriin. Tämä kuvas-
8550:  kyisellään voida katsoa aiheuttavan mainitta-        taa osaltaan nykyisen ympäristöhallinnon ha-
8551:  vaa haittaa riistaeläimistölle. Kullan konekai-      janaisuutta.
8552:  vuu luonnollisesti karkoittaa riistaeläimet itse        Sisäasiainministeriö kuitenkin katsoo, että
8553:  kaivuupaikoilta. Saamiemme selvitysten perus-        koneellisen kullankaivuun ympäristövaikutuk-
8554:  teella tästä aiheutuva haitta on kuitenkin pai-      sista tulisi hankkia lisäselvityksHi pitemmältä
8555:  kallista eikä ulotu laajemmalti ympäristöön.         aikajaksolta, jol!oin saatujen kokemusten pe-
8556:     Koneellisen kullankaivuun aiheuttamista ka-       rusteella voitaisiin harkita toimia kaivoslain
8557:  lastovaurioista ei tähän mennessä ole saatu          muuttamiseksi tai koneellisen kullankaivuun
8558:  näyttöä. On kuitenkin huomattava, että suu-          rajoittamiseksi muulla tavoin.
8559:   remmat joet ovat Paatsjoen vesistöalueella
8560:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
8561: 
8562:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Ahde
8563: 4                                          1982 vp.
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 
8568:                          Till Riksdagens Herr Talman
8569: 
8570:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     nella guldområdet i Lemmenjoki fortsätter och
8571: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        omfattar i huvudsak grävning i bäckfåror där
8572: velse nr 480 av den 11 juni 1982 till veder-     det tidigare utförts grävning.
8573: börande medlem av statsrådet översänt av-           Maskinell guldgrävning har utförts huvud-
8574: skrift av följande av riksdagsman Jaakonsaa:-    sakligen på åtgärd av personer från Enare i
8575: ri m. fl. undertecknade spörsmål m 252:          syfte att idka näring och skapa arbetstillfäl-
8576:                                                  len i Enare kommun.
8577:           Är Regeringen medveten om de mil-         Representanter för handels- och industrimi-
8578:        jöskador som uppstår tili följd av ma-    nisteriet och ägaren, forststyrelsen, har under
8579:        skinell guldgrävning i Lappland, och      de senaste åren företagit gemensamma inspek-
8580:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   tionsresor till guldgrävningsområdena i avsikt
8581:        ta i syfte att förebygga de olägenhe-     att övervaka efterlevnaden av stadgandena och
8582:        ter som maskinell guldgrävning medför     med strävan att reducera verkan av samtliga
8583:        för naturskyddet och miljön?              negativa faktorer.
8584:                                                     Vattenstyrelsen har såsom i vattenlagen av-
8585:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    sedd tillsynsmyndighet, i vissa fall ansett det
8586: samt anföra följande:                            vara motiverat att ingripa i fråga om miljö--
8587:    Inom Lapplands läns område fanns vid in-      skador på vattentillgångarna till följd av den
8588: gången av innevarande år i gruvlagen avsed-      nu ifrågavarande verksamheten. Trots att i
8589: da gällande rättigheter sammanlagt enligt föl-   gruvlagen avsedd inmutning berättigar inmu-
8590: jande. Utmål ca 5 200 ha och inmutnings-         taren att inom området vidta för undersök-
8591: områden ca 5 800 ha, dvs. sammanlagt 11 000      ningsarbete nödvändiga åtgärder, såsom torr-
8592: ha. Av inmutningarna utgjordes ca 1 300 ha       läggning, grävning, provbrytning etc., berätti-
8593: av inmutning för guldgrävning. Arealen av de     gar stadgandena i gruvlagen dock inte tili
8594: guldinmutningar, där maskinell guldgrävning      att utan vederbörligt tillstånd i ovan nämnda
8595: har utförts under senare år, är sammanlagt       avsikt vidta åtgärder som enligt vattenlagen
8596: ca 70 ha och inmutningarna nio. Av denna         kan anses vara förbjudna. Maskinell guldgräv-
8597: areal har uppskattningsvis mindre än 3 ha        ning förutsätter sålunda tillstånd av vatten-
8598: använts för maskinell grävning.                  domstolen, om denna åtgärd med beaktande
8599:    Guldgrävningsområdet i Lemmenjoki är den      av områdets läge och sättet för verkställan-
8600: enda plats där guldgrävning sker inom ett        det av åtgärden kan anses medföra i 1 kap.
8601: naturskyddsområde. Guldgrävning inleddes i       12-15 och 18-19 §§ vattenlagen avsedda
8602: Lemmenjoki på 1940-talet och utfördes även       förbjudna påföljder som inriktar sig på vat-
8603: maskinellt, innan på området hade inrättats      tentillgångarna.
8604: ett naturskyddsområde. Då Lemmenjoki na-            Maskinell guldgrävning förutsätter tillstånd
8605: tionalpark år 1956 inrättades, lämnades det      och övervakning, även enligt gällande stadgan-
8606: kända guldgrävningsområdet utanför national-     den. I fråga om eventuella skador på vatten-
8607: parken. I samband med en utvidgning av na-       drag övervakas läget av Lapplands vattendi-
8608: tionalparken år 1971 anslöts även guldområ-      strikt. Två fall som gäller maskinell guld-
8609: det till nationalparken. Villkoret var att man   grävning har behandlats vid Norra Finlands
8610: i Lemmenjoki nationalpark skulle få leta och     vattendomstol, som beviljat tillstånd tili vat-
8611: vaska guld med de rättigheter som avses i        tenavledningar.
8612: gruvlagen. Guldgrävningen inom det traditio-        Gruvlagstiftningen ger möjligheter att ut-
8613:                                              N:o 252                                              5
8614: 
8615: föra malmletning och erhålla inmutningsrätt            Hittills har man inte fått några bevis på
8616: även i fråga om områden som kan tillfogas          skador på fiskstammen. Det bör beaktas att
8617: miljöskador tili följd av denna verksamhet.        de större älvarna inom Paatsjoki flodområde
8618: I samband med undersökningsverksamhet kan          allmänt hör tili områdena för insjööringens
8619: bl.a. användas den i spörsmålet avsedda ma-        smoltproduktion. Exempelvis i Ivalo älv sker
8620: skinella grävmetoden.                              produktion av ungar av laxöring från Enare
8621:    Beträffande malmletning och gruvdrift i na-     träsk och älvmynningen utgör det viktigas-
8622: tur- och nationalparker som inrättats på sta-      te reproduktionsområdet för bottensik. Upp-
8623: tens mark ger förordningen den 18 december         muddring av älvfåran leder tili att vattendra-
8624: 1981 om nationalparker och naturparker, som        get grumlas upp, vilket kan försvåra vand-
8625: inrättats på staten tillhöriga områden (932/       ringsfiskens uppstigning tili lek i vattendrag.
8626: 81), möjlighet att reglera och begränsa verk-      Uppmuddring av älvfåran kan även förstöra
8627: samheten.                                          reviren för laxöringens ungar, vilket i sin tur
8628:    Enligt 5 § 1 mom. 10 punkten i sagda            reducerar produktionen av ungar. Emedan
8629: förordning är geologisk forskning och malm-        olägenheterna i samband med maskinell guld-
8630: letning tillåten i naturparker endast med jord-    grävning inom vandringsfiskarnas reproduk-
8631: och skogsbruksministeriets tillstånd. Enligt       tionsområden i värsta fall kan utsträcka sig
8632: förordningens 3 § 2 mom. är det dessutom           tili fiskstarnmarna inom ett mycket omfattan-
8633: tillåtet att i Lemmenjoki nationalpark vaska       de område i vattendragen, bör man förhålla
8634: guld med metoder som närmare bestäms i             sig synnerligen kritiskt till maskinell guldgräv-
8635: ordningsstadga. Beträffande Lemmenjoki na-         ning inom vandringsfiskarnas reproduktions-
8636: tionalpark ges i ordningsstadgan även bestäm-      områden.
8637: melser om uppförandet av inmutningsbaracker            De negativa verkningar som maskinell guld-
8638: samt om överlåtelse av virke och torv som          grävning har på fiskstammana kan reduce-
8639: byggnadsmaterial tili guldvaskare.                 ras betydligt såväl lokalt som tidsmässigt ge-,
8640:   Då stamplanen och ordningsstadgan för Lem-       nom att man efter avslutad grävning återstäl-
8641: menjoki nationalpark under de närmaste åren        ler bäckfårorna på området i deras ursprung-
8642: justeras med anledning av utvidgningen i bör-      liga skick.
8643: jan av år 1982, har forststyrelsen för avsikt         De nuvarande platserna för maskinell guld-
8644: att fästa spedell uppmärksamhet vid frågan         grävning ligger vid de översta delarna av bäck-
8645: om styrning av guldgrävningen så, att verksam-     arna i torra klyftdalar, i vilka spolvattnet
8646: heten inte medför skador i naturskyddshän-         fördelaktigast kan användas med recirkula-
8647: seende. Ett stadgande med motsvarande in-          tionssystem, varvid uppgrumligen av vatten-
8648: nehåll avses bli intaget i ordningsstadgan för     draget inte nämnvärt skadar fiskstammen.
8649: Urho Kekkonens nationalpark, viiken håller             Inga oljeskador har uppkommit sorn en
8650: på att inrättas.                                   följd av den maskinella guldgrävningen.
8651:    Miljöskador till följd av gruvdrift kan före-      Den maskinella grävningen har hittills be-
8652: byggas och begränsas genom att av inmutaren        drivits blott i liten skala och på begränsade
8653: krävs i 15 § gruvlagen avsedd säkerhet för         områden. År 1982 vände maskingrävarna sam-
8654: olägenheter tili följd av verksamheten och att     manlagt knappa 0,2 ha mark inom Ivalo och
8655: vid beräknandet av säkerhetens värde även          Lemmenjoki älvars område. Miljöskadorna tili
8656: miljöskadorna beaktas. Det bör dock beaktas        följd av maskingrävningen har tillsvidare va-
8657: att syftet med säkerheten är att ersätta de        rit obetydliga.
8658: skador som uppstår och inte att styra guld-           Beträffande övervakningen av miljöskador-
8659: vaskningen.                                        na bör det beaktas att inrikesministeriets be-
8660:    Enligt vilt- och fiskeriforskningsinstitutets   hörighet i fråga om rnaskinell guldgrävning
8661: bedömning kan maskinell guldgrävning i dess        inom naturskyddsområdena är begränsad, då
8662: nuvarande form inte anses medföra någon            regleringen av ifrågavarande verksamhet fal-
8663: nämnvärd skada i fråga om viltbeståndet.           ler inom ramen för handels- och industrimi-
8664: Maskinell guldgrävning driver givetvis bort        nisteriets, jord- och skogsbruksministeriets,
8665: villebrådet från själva grävplatserna. Enligt de   vattenstyrelsens och forststyrelsens verksam-
8666: utredningar som tillställts oss är den skada       hetsområden. Detta återspeglar i sin tur splitt-
8667: som detta medför av lokal natur och drabbar        ringen inom miljöförvaltningen för närvarande.
8668: inte miljön i någon större omfattning.                Inrikesministeriet anser emellertid att man
8669: 088200819P
8670: 6                                         1982 vp.
8671: 
8672: bör inhämta ytterligare utredningar om hur      vilka åtgärder som bör vidtas i syfte att änd-
8673: den maskinella guldgrävningen påverkar miljön   ra gruvlagen ellet att på annat sätt begrän-
8674: under en längre tidsperiod, varvid man på       sa den maskinella guldgrävningen.
8675: basen av vunna erfarenheter kan överväga
8676:      Helsingfors den 12 ohober 1982
8677: 
8678:                                                  Minister för inrikesärendena Matti Ahde
8679:                                               1982 vp.
8680: 
8681:   Kirjallinen kysymys n:o 253
8682: 
8683: 
8684: 
8685: 
8686:                                   Särkijärvi: Valtion tuesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle
8687: 
8688: 
8689:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8690: 
8691:    Pääkaupunkiseutujen joukkoliikennejärjestel-         Valtion edustajat ovat esittäneet kantanaan,
8692: mät ovat Euroopassa yleensä yhtenäisesti jär·        että VR:n lähiliikenteen tappio riittää valtion
8693: jestettyjä. Niiden toimintaa tuetaan julkisin va-    osuudeksi kustannuksista. Lähiliikenne tuottaa
8694: roin, joista osa kerätään valtionverotuksen          kuitenkin vielä enemmän tappiota muualla
8695: kautta.                                              maassa. Tässäkin suhteessa pääkaupunkiseudun
8696:    Suomessa on valtion osallistumista pääkau-        asukkaat joutuvat maksamaan suhteellisesti
8697: punkiseudun joukkoliikenteen rahoitukseen tut-       enemmän kuin muut rautatien käyttäjät.
8698: kittu viimeksi nk. Saarron toimikunnassa. Toi-          Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittaen
8699: mikunta ei tältä osin päätynyt konkreettisiin        valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin mu-
8700: lopputuloksiin.                                      kaisesti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8701:    Valtiolle koituu suoranaista hyötyä siitä, että   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8702: kunnat nykyisellään tukevat lippujen hintoja
8703: tai työmatkayhteyksiä. Työmatkavähennyksen                       Millaisin perustein ja kuinka suuressa
8704: pieneneminen kasvattaa valtiolle maksettavia                  määrin on valtiolla lähivuosina mahdol·
8705: veroja. Erityisesti tätä hyötyä ovat pääkaupun·               lisuus ja aikomus osallistua pääkaupun·
8706: kiseudun kunnat vaatineet palautettavaksi val-                kiseudun joukkoliikenteen tukemiseen?
8707: tiolta joukkoliikenteen tukemiseen.
8708:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1982
8709: 
8710:                                         Jouni J. Särkijärvi
8711: 
8712: 
8713: 
8714: 
8715: 088207722K
8716: 2                                            1982 vp.
8717: 
8718: 
8719: 
8720: 
8721:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8722: 
8723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edut - kuten polttoaineveron palautuksen -
8724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuin muukin linja-autoliikenne.
8725: olette kirjeellänne 15 päivältä kesäkuuta 1982           Vuodesta 1978 valtio on myöntänyt kunnille
8726: n:o 1197 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        avustuksia joukkoliikenteen kehittämiseen noin
8727: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Särki-       15 miljoonaa markkaa. Avustusten tarkoituk-
8728: järven tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen      sena on ollut turvata kunnille itselleen mah-
8729: kysymyksen n:o 253:                                   dollisuus suunnittelun, tutkimusten ja liikenne-
8730:                                                       kokeilujen kautta etsiä ratkaisut joukkoliikenne-
8731:           Millaisin perustein ja kuinka suuressa      ongelmiinsa.      Pääkaupunkiseudulle    kyseistä
8732:        määrin on valtiolla lähivuosina mahdol-        avustusta on myönnetty miltei kaikkiin anottui-
8733:        lisuus ja aikomus osallistua pääkaupun-        hin hankkeisiin.
8734:        kiseudun joukkoliikenteen tukemiseen?             Liikenneministeriön käsityksen mukaan jouk-
8735:                                                       koliikenteen tarjonta pääkaupunkiseudulla on
8736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kokonaisuudessaan pääosin riittävä. Matkakus-
8737: vasti seuraavaa:                                      tannukset ovat yleensä samat tai alemmat kuin
8738:    Valtion ensisijainen joukkoliikennettä koske-      muualla maassa samoilla etäisyyksillä. Ongel-
8739: va tavoite on riittävien ja kohtuuhintaisten          mana on nähty epäyhtenäinen tariffijärjestelmä
8740: joukkoliikennepalvelujen takaaminen tasapuoli-        sekä seudullisen yhteistyön puute reitti- ja aika-
8741: sesti koko väestölle. Matkakustannusten alenta-       taulujärjestelyissä. Edellä esitetyn perusteella
8742: minen jollakin alueella muuta maata alemmiksi         nämä kuuluvat ensisijaisesti kuntien keskenään
8743: ei liikenneministeriön käsityksen mukaan ole          ratkaistaviin kysymyksiin. Valtio ei voi suosia
8744: valtion, vaan tarvittaessa ao. kuntien tehtävä.     · maan yhtä osa-aluetta, vaan joukkoliikennettä
8745:    Joukkoliikenteen järjestämisessä Valtionrau-       pyritään kehittämään tasapuolisesti maan eri
8746: tateiden merkitys myös pääkaupunkiseudulla            osissa. Näin ollen valtion mahdollisuudet osal-
8747: on suuri. Helsingin lähiliikenteen järjestämises-     listua pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tu-
8748: tä valtiolle aiheutuu kuluvana vuonna noin            kemiseen riippuvat mahdollisuuksista ja tarpees-
8749: 62 miljoonan markan alijäämä. Tämän lisäksi           ta tukea joukkoliikennettä koko maassa.
8750: pääkaupunkiseudun linja-autoliikenne saa samat
8751:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1982
8752: 
8753:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
8754:                                              N:o 253                                               3
8755: 
8756: 
8757: 
8758: 
8759:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8760: 
8761:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       trafik att få samma förmåner - t.ex. bränsle-
8762: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      skattens återbetalning - som annan linjetrafik.
8763: nr 1197 av den 15 juni 1982 tili vederbörande         Sedan år 1978 har staten beviljat kom-
8764: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     munerna 15 milj. mk i understöd för kollek-
8765: jande av riksdagsman Särkijärvi undertecknade      tivtrafikens utveckling. Understödens ändamål
8766: skriftliga spörsmål nr 25 3 :                      har varit att bereda kommunerna själva möj-
8767:                                                    lighet att genom planering, undersökningar och
8768:           På vilka grunder och i viiken mån        genom trafikexperiment söka lösningar för sina
8769:        har staten inom de närmaste åren möj·       kollektivtrafikproblem. Inom huvudstadsre-
8770:        lighet och avsikt att delta i kollektiv-    gionen har ifrågavarande understöd beviljats
8771:        trafikens understöd i huvudstadsre·         för nästan alla ansökta projekt.
8772:        gionen?                                        Enligt trafikministeriets åsikt är kollektiv-
8773:                                                    trafikens utbud inom hela huvudstadsregionen
8774:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     huvudsakligen tillräckligt. Resekostnaderna är
8775: samt anföra följande:                              i allmänhet samma eller lägre än annorstädes
8776:     Statens huvudsakliga ändamål rörande kollek-   i landet på samma avstånd. Såsom problem
8777: tivtrafiken är att på ett jämlikt sätt garantera   har ansetts tariffsystemets oenhetlighet samt
8778: tillräckliga och förmånliga trafiktjänster för     bristen på regionalt samarbete i rutt- och tariff-
8779: hela befolkningen. Resekostnadernas sänkning       arrangemang. På grund av det ovan anförda hör
8780: på något område under den annorstädes i            dessa i första hand tili de frågor som kom-
8781: Jandet gällande nivån är enligt trafikministe-     munerna själva har att avgöra sinsemellan.
8782: riets åsikt inte statens utan vid behov vedet·     Staten kan inte gynna en del av landet, utan
8783: börande kommuners uppgift.                         strävar att utveckla kollektivtrafiken jämlikt i
8784:     Statsjärnvägarnas betydelse för kollektiv-     olika delar av landet. Således beror statens
8785: trafikens organisering är stor också i huvud-      möjligheter att delta i kollektivtrafikens under-
8786: stadsregionen. Under innevarande år kommer         stöd inom huvudstadsregionen på möjligheterna
8787: närtrafikens organisering i Helsingfors att för-   och behoven av att stöda kollektivtrafiken i
8788: orsaka staten ett underskott på 62 milj. mk.       hela landet.
8789: Dessutom kommer huvudstadsregionens buss-
8790:      Helsingfors den 13 september 1982
8791: 
8792:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
8793:                                               1982 vp.
8794: 
8795: Kirjallinen kysymys n:o 254
8796: 
8797: 
8798: 
8799: 
8800:                                   Savola: Urakkatarjouskilpailun järjestämisestä julkisin varoin
8801:                                      toteutettavissa rakennushankkeissa
8802: 
8803: 
8804:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8805: 
8806:    Oy Yleisradio Ab on Suomen kansalta koo-          täntöön, jossa yhteisiä varoja ei käytetä par-
8807: tuilla lupamaksuilla toimiva yhtiö, jossa on kan-    haalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin näyttää
8808: sanvaltaisesti valittu hallintoneuvosto ja johto-    siltä, että syyskuun 1981 jälkeen varsinkin Suur-
8809: kunta. Kuitenkin Ylei:sradion rakentamistoimin-      Helsingin seudulla on käynnistynyt edellä ku-
8810: nassa on esiintynyt viime aikoina piirteitä, jotka   vattu etuoikeutettujen yhtiöiden rakentamis-
8811: eivät ole sopivia ~suomalaiseen rakentamiskäy-       käytäntö, jossa ei ~avointa tarjouskilpailua esi-
8812: täntöön silloin, kun kyse on kansakunnan yh-         tetä. Kuitenkin useiden ulkopuolelle jäävien ra-
8813: teisillä varoilla tehdystä rakentamisesta.           kennusyritysten joukossa on niitä, jotka myös
8814:    Yleisradion uudisrakennuksen laajennushanke       ulkomaisilla projekteillaan parantavat suoma-
8815: on annettu rakennusyhtymien Hakan ja Polarin         laista vientiä ja ovat huippupäteviä.
8816: tehtäväksi julistamatta rakennusurakkakilpailua,        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8817: joka antaisi jokaiselle mitat täyttävälle raken-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8818: tajalle mahdollisuuden tehdä urakkatarjouk-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
8819: sensa. Yleensä julkisyhtei:söjen rakentamistoi-      senen vastattavaksi seumavan kysymyksen:
8820: minnassa rakennusurakkaa hyväksyttäessä nou-
8821: datetaan tiukas·ti halvimman hyväksytyn tarjouk-               Katsooko Hallitus, että julkisin va-
8822: sen periaatetta, joka on edullinen rakennuttajalle          roin toteutettavissa rakennushankkeissa
8823: ja kohtelee tasapuolisesti jokaista kapasiteetil-           tulisi aina järjestää avoin urakkatarjous-
8824: ta'afl mitat täyttävää rakentajaa. Tällä tavoin             kilpailu, ja
8825: annetaan myös kansalaisille takeet siitä, että                 onko Hallituksella mahdollisuutta sel-
8826: yhteisiä varoja käytetään oikein ja oikeuden-               vittää, miksi Oy Yleisradio Ab ei ole
8827: mukaisesti.                                                 julistanut laajennushankkeelleen vapaata
8828:     Jos Oy Yleisradio Ab:n harjoittama käytäntö             urakkakilpailua?
8829: yleistyy, johtaa se julkisessa rakentamisessa käy-
8830:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
8831: 
8832:                                            Petter Savola
8833: 
8834: 
8835: 
8836: 
8837: 088200718E
8838: 2                                            1982 vp.
8839: 
8840: 
8841: 
8842: 
8843:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8844: 
8845:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              julistanut laajennushankkeelleen vapaata
8846: mainitusS'a tarkoituksess'a Te, Herra Puhemies,            urakkakilpailua?
8847: olette 16 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-
8848: jeenne n:o 1244 ohella toimittanut valtioneu-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8849: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   vasti seuraavaa:
8850: sanedustaja Pe~er Savolan näin kuuluvasta kir-         Oy Yleisradio Ab:n johtokunta on päättänyt
8851: jallisesta kysymyksestä n:o 254:                    pyytää rakennustoimikuntansa esityksen mukai-
8852:                                                     sesti kilpailevat urakkatarjoukset uudesta lähe-
8853:           Katsooko Hallitus, että julkisin va-      tyskeskusrakennuksesta. Päätös tehtiin sen jäl-
8854:        roin toteutettavi<s'S'a rakennushankkeissa   keen, kun tehdyt selvitykset osoittivat, että
8855:        tulisi aina järjestää avoin urakkatarjous-   urakkakilpailu on tarkoituksenmukaisin tapa
8856:        kilpailu, jra                                saada rakennushanke edullisimmalla tavalla to-
8857:           onko Hallituksella mahdollisuutta sel-    teutetuksi.
8858:        vittää, miksi Oy Yleisradio Ab ei ole
8859:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta. 1982
8860: 
8861:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
8862:                                             N:o 2.54                                              3
8863: 
8864: 
8865: 
8866: 
8867:                           Tili Riksdagens Herr Talmart
8868: 
8869:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             begära offerter för sitt utbyggnadspro-
8870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            jekt?
8871: nr 1244 av den 16 juni 1982 tili vederbörande
8872: medlem av statsrådet översänJt avskrift av föl-      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8873: jande av riksdagsman Petter Savola underteck-     samt anföra följande:
8874: nade spörsmål nr 254:                                Oy Yleisradio Ab: s direktion har i enlighet
8875:                                                   med byggnadskommissionens förslag beslutat
8876:          Anset Regeringen att offerter alltid     inbegära offerter rörande byggandet av den nya
8877:        borde inbegäras beträffande byggnads-      sändningscentralen. Beslutet fattades efter det
8878:        projekt som förverkligas med allmänna      att de UJtredningar man låtit utföra visat att det
8879:        medel, och                                 mest ändamålsenliga sättet för förverkligandet
8880:          har Regeringen möjlighet att ultreda     av projektet skulle vara att inbegära offerter.
8881:        varför Oy Yleisradio Ab inte låtit in-
8882:      Helsingfors den 23 augusti 1982
8883: 
8884:                                                              Trafikminister Jarmo Wahlström
8885:                                              1982 vp.
8886: 
8887: Kirjallinen kysymys n:o 255
8888: 
8889: 
8890: 
8891:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkomyrkkyjen levittämisen kieltä-
8892:                                     misestä
8893: 
8894: 
8895:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8896: 
8897:    Vesakkomyrkkyjen vaaroista ja näiden ainei-      tuksella sen salliessa kansan terveyden vaaran-
8898: den aiheuttamista syöpä- ym. sairauksista on        tamisen näin laajassa mitassa. Kuitenkin myös
8899: olemassa tilastoja eri puolilla maailmaa suori-     hallituksen tiedossa täytyy olla vesakkomyrk-
8900: tettujen perusteellisten tutkimusten tuloksena.     kyjen syöpää aiheuttavat tekijät, koska niitä
8901: Kuitenkin vesakkomyrkkyjä on levitetty ja levi-     on julkaistu jo useiden vuosien aikana maan
8902: tetään jatkuvasti Suomen maaseudulla ja met-        lehdistössä ja asiaa käsittelevissä julkaisuissa.
8903: sissä. Näistä levityksistä kertovat tiedotusväli-      Kuinka monien Suomen kansalaisten täytyy
8904: neet päivittäin. Kansalaisten laaja vastustus       vielä kuolla syöpään tai menettää terveytensä
8905: myrkkyjen levittämistä vastaan kasvaa jatku-        ennen kuin asian vakavuus sen koko laajuudes-
8906: vasti, mutta tästä huolimatta myrkkyjä kylve-       sa myönnetään ja myrkkyjen levittäminen kiel-
8907: tään. Huolestuttavasti lisääntyneet syöpäsairau-    letään?
8908: detkaan eivät näytä estävän tätä vaarallista toi-      Lisäksi tämä on myös työllisyyttä koskettava
8909: mintaa.                                             asia, sillä vesakkojen hävitys antaisi työtä mo-
8910:    Suomen hallituksen on vihdoinkin aika puut-      nille kansalaisille, jos työ suoritettaisiin muulla
8911: tua tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella.       tavoin kuin myrkyttämällä luontoa.
8912: Esimerkkinä haluan tuoda hallituksen tietoon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8913: Laitilan ja Mynämäen välisen valtatien myrky-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8914: tetyt tienvarret, joissa ruskeaksi kuivuneet tu-    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8915: hannet männyt ja muut puut kertovat myrky-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8916: tyksen seurauksista. Onko oikein, että jopa 10
8917: metrin päässä asumuksista ovat puut ruskeita?                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8918: Näin asukkaat saavat myrkkyjä välittömästi                 ryhtyä sen yhä enemmän kansalaisten
8919: omilta pihoiltaan. Kotieläimet kuljettavat myrk-           keskuudessa huolta ja levottomuutta
8920: kyä suoraan asuntoihin ja lasten käsiin ja                 aiheuttavan tilanteen johdosta, joka
8921: myös heidän elimistöönsä. Tienvarsien vadelma-             aiheutuu kansalaisten terveyttä uhkaa-
8922: pensaat, muut marjat ja sienet ovat myrkytet-              vien vesakko- ym. vaarallisten myrkky·
8923: tyjä, mutta yhtään varoitustaulua ei alueella              jen levityksestä luontoon, maanteiden
8924: ole näkyvissä. Samanlainen käytäntö kautta                 varsille ja yksityisteiden ja peltojen
8925: maan lisää syöpäriskiä varsin voimakkaasti. On             reunamille?
8926: aiheellista kysyä, mikä vastuu on maan halli-
8927:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
8928: 
8929:    Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine           I.-C. Björklund           Helvi Hyrynkangas
8930:    P. Liedes          Unto Ruotsalainen     Inger Hirvelä             Jorma Fred
8931:    Paula Eenilä       Kati Peltola          Heli Astala               Eino Grönholm
8932:    Mikko Elo          Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen Helge Siren
8933:    Juhani Vähäkangas Erkki Korhonen         Aarne Koskinen            Seppo Toiviainen
8934:    M.-L. Salminen     Sten Söderström       Liisa Jaakonsaari         Ulla-Leena Alppi
8935:    Niilo Koskenniemi Maija Rajantie         Jouko Skinnari            P. Puhakka
8936:    Arvo Salo          Pirkko Valtonen       Anna-Liisa Piipari        V. J. Rytkönen
8937:    E.-J. Tennilä      Irma Rosnell          Hannu Tapiola             Aarne Saarinen
8938:    Aulis Juvela       Helvi Niskanen        Terhi Nieminen-Mäkynen    Pauli Uitto
8939:                  Mikko Kuoppa                             Arvo Kemppainen
8940: 088200733X
8941: 2                                            1982 vp.
8942: 
8943: 
8944: 
8945: 
8946:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8947: 
8948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     aineeksi voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun
8949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lääkintöhallitus on julistanut valmisteen tor-
8950: olette 16 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir"     junta-aineena sallituksi. Torjunta-aineiden vai-
8951: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kutuksia seurataan jatkuvasti ja mikäli jonkih
8952: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    valmisteen haitallisista ominaisuuksista saadaan
8953: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     uutta tietoa, voi lääkintöhallitus kieltää sen val-
8954: lisesta kysymyksestä n:o 255:                      mistuksen ja käytön. Samoin voi maa- ja met-
8955:                                                    sätalousministeriö päättää torjunta-aineiden
8956:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     käytön rajoituksista vahinkojen ja haittojen eh-
8957:        ryhtyä sen yhä enemmän kansalaisten         käisemiseksi. Edellä mainittu tarkastus- ja val-
8958:        keskuudessa huolta ja levottomuutta         vontajärjestelmä vastaa siitä, ettei tarkoituk~
8959:        aiheuttavan tilanteen johdosta, joka        seensa soveltumattomia tai ihmisen terveydelle
8960:        aiheutuu kansalaisten terveyttä uhkaa-      taikka luonnolle haitallisia valmisteita hyväk·
8961:        vien vesakko- ym. vaarallisten myrkky-      sytä torjunta-aineiksi eikä sellaisina käytetä.
8962:        jen levityksestä luontoon, maanteiden          Nykyisin käytössä olevien torjunta-aineiden
8963:        varsille ja yksityisteiden ja peltojen      haitallisista vaikutuksista ihmisen terveydelle
8964:        reunamille?                                 tai luonnolle ei ole tutkimuksiin perustuvaa
8965:                                                    näyttöä. Niiden käytön myönteinen merkitys
8966:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mm. maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittami-
8967: taen seuraavaa:                                    sen kannalta sen sijaan on yleisesti tunnettu.
8968:    Torjunta-aineena saadaan myydä tai luovut-      On luonnollista, että torjunta-aineiden käytön
8969: taa kulutukseen vain sellaisia valmisteita, joi-   vaikutuksia tulee jatkuvasti seurata ja selvittää;
8970: den biologisen soveltuvuuden tarkoitukseensa       kuten asiantuntijaviranomaisten toimesta tapa~
8971: kasvinsuojelulaitos on selvittänyt ja jotka se     tuukin, ja ryhtyä saatujen uusien tietojen poh"
8972: on torjunta-aineiksi rekisteröinyt. Myrkkyä        jalta tarvittaviin toimenpiteisiin.
8973: sisältävän valmisteen rekisteröinti torjunta-
8974:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1982
8975: 
8976:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8977:                                               N:o 255                                             3
8978: 
8979: 
8980: 
8981: 
8982:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8983:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medel. Verkningarna av bekämpningsmedlen
8984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       följs kontinuerligt upp och om nya uppgifter
8985: av den 16 juni 1982 tili vederbörande medlem        om de skadliga egenskaperna hos någon pro-
8986: av statsrådet översänt avskrift av följande av      dukt erhålls, kan medicinalstyrelsen förhjuda
8987: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m. fl. un-       tillverkningen och användningen av denna. Li-
8988: dertecknade spörsmål nr 255:                        kaså kan jord- och skogsbruksministeriet för
8989:                                                     att förebygga skador och men fatta beslut om
8990:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           begränsande av användningen av bekämpnings-
8991:        vidta i anledning av spridandet av sly-      medel. Ovan nämnda gransknings- och över-
8992:        och andra farliga gifter i naturen, ut-      vakningssystem leder tili att produkter som
8993:        med landsvägar och kring privata åkrar,      inte lämpar sig för ändamålet eller som är skad-
8994:        vilket förorsakar allt större oro bland      liga för människans hälsa eller för naturen,
8995:        medborgarna och utgör ett hot mot de-        varken godkänns såsom bekämpningsmedel
8996:        ras hälsa?                                   eller används som sådana.
8997:                                                         Det finns inga på undersökningar baserade
8998:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bevis för att de bekämpningsmedel, som för
8999: samt anföra följande:                               närvarande används, inverkar skadligt på män-
9000:    Som bekämpningsmedel får endast sådana           niskans hälsa eller på naturen. Däremot är
9001: produkter säljas eller överlåtas tili konsumtion,   deras betydelse för bl.a. idkandet av jord- och
9002: vilkas biologiska lämplighet växtskyddsanstal-      skogsbruksnäringar allmänt känd. Det är natur-
9003: ten har utrett och vilka anstalten har registre-    ligt, att verkningarna av användningen av be-
9004: rat som bekämpningsmedel. Produkter som in-         kämpningsmedel ständigt bör kontrolleras och
9005: nehåller gift kan registreras som bekämpnings~      utredas, vilket också sker på försorg av ex-
9006: medel först efter att medicinalstyrelsen har        pertmyndigheterna, och nödvändiga åtgärder
9007: förklarat produkten tillåten som bekämpnings-       hör vidtas på basen av nya uppgifter.
9008:      Helsingfors den 27 augusti 1982
9009: 
9010:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9011:                                              1982 vp.
9012: 
9013: Kirjallinen kysymys n:o 256
9014: 
9015: 
9016: 
9017: 
9018:                                  Kortesalmi: Kalastuksen järjestämisestä Oulujokisuun edustalla
9019: 
9020: 
9021:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9022: 
9023:    Korkein oikeus on 14. 10. 1980 antamas-             Kalastusolot Oulujokisu9n edus~alla tulisi pi-
9024: saan päätöksessä n: o 1711 todennut, että           kaisesti saada järjffstetyiksi siten9 että paikalli-
9025: oikeus lohen, taimenen ja siian kalastukseen        sesta ongelmasta päästäisiin eroon. YksinkerJai-
9026: Oulun kaupungin omistamalla merialueella Ou-        sin ratkaisu kalastusolojen järjestämiseksi olisi
9027: lujokisuun edustalla kuuluu vanhastaan val-         se, että valtiolle kuuluv.a lohen,. taimenen ja
9028: tiolle.                                             siian kalastus vuokrattaisiin toistaiseksi Oulun
9029:    KKO:n päätös on johtanut siihen, että ka-        kaupungille. Vastaavaa· menettelyä on käytetty
9030: lastus Oulun kaupungin vesialueelia on muo-         mm. Kiiminkijoella. Jotta ammattikalastuksen
9031: dostunut varsinkin siian ja muun kalan pyyn-        harjoittamisen edellytyksiä vuokrauksella ei vai-
9032: nin osalta ongelmalliseksi.                         keutettaisi, tulisi vuokraehdoissa mainita, että
9033:    Oulun kaupunki on vuosittain myöntänyt           vanhastaan käytetyt rysäpaikat vuokrattaisiin
9034: rajoitetun määrän kalastuslupia omalle vesialu-     kaupungin toimesta edelleen ammattimaista ka-
9035: eelleen. Osa kalastajista ei kaupungin määrää-      lastusta harjoittaville. ·
9036: mää kalastuslupaa ole lunastanut. Kalastajat           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9037: ovat paikalliselle kalastuksenvalvojalle ilmoit-    37 § :n 1 motnenttiin viitaten esitän valtioneu-
9038:  taneet kalastavansa "valtion kaloja", joiden       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi s_eu-
9039:  pyyntiin ei kaupungin kalastuslupaa tarvitse lu-   raavan kysymyksen:            ·
9040:  nastaa. Valtio ei kuitenkaan ole harrastus- eikä
9041:  ammattikalastajille siian, taimenen eikä lohen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus .aikoo
9042:  pyyntiin kalastuslupia myynyt, mutta ei myös-             ryhtyä, että lohen, taimenen ja siian
9043: kään ole puuttunut ko. kalastuksen harjoitta-              kalastus saadaan Oulujokisuun edustalla
9044: miseen.                                                    järjestetyksi?       ·
9045:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1982
9046: 
9047:                                        J. Juhani Kortesalmi
9048: 
9049: 
9050: 
9051: 
9052: 088200778C
9053: 2                                            1982 vp.
9054: 
9055: 
9056: 
9057: 
9058:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9059: 
9060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lain ja sen täytäntöönpanesäännösten valmiste-
9061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lutyön yhteydessä selvitelty perusteellisesti
9062: olette 16 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn          myös valtion yksityisten kalastusten ja valtiolle
9063: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kuuluvien kalastusoikeuksien käyttöön liittyviä
9064: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kysymyksiä. Tällöin on käsitelty myös Oulu-
9065: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta     jokisuun kalastuksen järjestelyä. Maa- ja metsä-
9066: kirjallisesta kysymyksestä n:o 256:                talousministeriön käsityksen mukaan kyseessä
9067:                                                    olevan kalastuksen järjestely sopii hyvin uuden
9068:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kalastuslain nojalla perustettavan, kalatalouden
9069:        ryhtyä, että lohen, taimenen ja siian       piirihallintoa hoitavan Oulun kalastuspiirin
9070:        kalastus saadaan Oulujokisuun edustalla     tehtäviin. Edellä mainitun valmistelutyön aika-
9071:        järjestetyksi?                              na ovat maa- ja metsätalousministeriön sekä
9072:                                                    Oulun kaupungin edustajat neuvotelleet Oulu-
9073:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jokisuun kalastuksen järjestelyyn liittyvistä ky-
9074: vasti seuraavaa:                                   symyksistä. Näissä neuvotteluissa on päädytty
9075:    Oulun kaupungin alueella on Oulujokisuussa      ratkaisuun, jonka mukaan maa- ja metsätalous-
9076: mereen liittyvää murtovesialuetta noin 5 300       ministeriö valtuuttaa Oulun kaupungin uuden
9077: hehtaaria. Tästä Oulun kaupungin hallinnassa       kalastuslain voimaantuloa edeltävänä sekä mah-
9078: on noin 4 700 hehtaaria ja yksityisiä vesialuei-   dollisesti myös kalastuspiirin toiminnan käyn-
9079: ta noin 600 hehtaaria.                             nistämiseen tarvittavana aikana myymään lo-
9080:    Kyseessä olevan vesialueen kalastuksen jär-     hen, taimenen ja siian kalastukseen oikeuttavia
9081: jestelyyn vaikuttaa keskeisesti valtion regale-    lupia ministeriön määräämillä ehdoilla. Oulun
9082: oikeus, jonka perusteella oikeus lohen, taime-     kaupunki tilittäisi näin kertyneet lupatulot val-
9083: nen ja siian pyyntiin alueella kuuluu valtiolle.   tiolle. Siinä tapauksessa, että Oulun kalastus-
9084: Tämän oikeuden on korkein oikeus vahvistanut       piirin kalastustoimisto tullaan sijoittamaan Ka-
9085: 14 päivänä lokakuuta 1980 antamallaan pää-         jaaniin, Oulun kaupunki voitaisiin valtuuttaa
9086: töksellä n:o 17H.                                  hoitamaan kalastuslupien myyntiä vastaisuudes-
9087:    Maa- ja metsätalousministeriössä on uuden,      sakin.
9088: vuoden 1983 alussa voimaan tulevan kalastus-
9089:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1982
9090: 
9091:                                                                    Ministeri Jarmo Wahlström
9092:                                              N:o 256                                               3
9093: 
9094: 
9095: 
9096: 
9097:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9098: 
9099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       denna grundligt utretts jämväl frågor i anslut-
9100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ning tili statens enskilda fisken och nyttjande
9101: av den 16 juni 1982 tili vederbörande medlem       av staten tilikommande rättigheter tili fiske.
9102: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Härvid har också ordnandet av fisket inom Ule
9103: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        älvs mynningsområde behandlats. Enligt jord-
9104: nade spörsmål nr 256:                              och skogsbruksministeriets uppfattning lämpar
9105:                                                    sig ordnandet av ifrågavarande fiske väl som
9106:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          en uppgift för Uleåborgs fiskeridistrikt, som
9107:        vidta för att få ordnat fisket efter lax,   skall grundas med stöd av den nya lagen om
9108:        öring och sik utanför mynningen av          fiske för skötseln av distriktsförvaltningen. Un-
9109:        Ule älv?                                    der ovan nämnda beredningsarbete har repre-
9110:                                                    sentanter för jord- och skogsbruksministeriet
9111:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och Uleåborgs stad förhandlat om frågor i
9112: samt anföra följande:                              anslutning tili ordnandet av fisket vid mynning-
9113:    Inom Uleåborgs stad finns i Ule älvs myn-       en av Ule älv. Vid dessa förhandlingar har
9114: ning cirka 5 300 hektar stort brackvattens-        man gått in för en lösning, enligt viiken jord-
9115: område i anslutning tili havet. Av detta be-       och skogsbruksministeriet befullmäktigar Uleå-
9116: sitter Uleåborgs stad cirka 4 700 hektar och       borgs stad att under den tid som föregår ikraft-
9117: cirka 600 hektar är privata vattenområden.         trädandet av den nya lagen om fiske och möj-
9118:    På ordnandet av fisket inom ifrågavarande       ligen även under den tid som behövs för
9119: vattenområde inverkar på ett centralt sätt         igångsättande av fiskeridistriktets verksamhet
9120: statens regale, enligt vilket rätten tili fångst   att under villkor som ministeriet föreskrivit
9121: av lax, öring och sik inom området tillkom-        sälja tillstånd som berättigar tili fångst av lax,
9122: mer staten. Denna rätt har högsta domstolen        öring och sik. Uleåborgs stad skulle till staten
9123: stadfäst medelst sitt utslag nr 1711 av den 14     redovisa de sålunda sammanbringade in-
9124: oktober 1980.                                      komsterna av tillstånden. I det fall att fiskeri-
9125:    Inom jord- och skogsbruksministeriet har i      byrån vid Uleåborgs fiskeridistrikt kommer att
9126: samband med beredningsarbetet på den nya           förläggas i Kajana stad, skulle Uleåborgs stad
9127: lagen om fiske som träder i ·kraft i början av     kunna befullmäktigas att sköta försäljningen av
9128: år 1983 och stadgandena för verkställighet av      fisketillstånd även i framtiden.
9129:      Helsingfors den 6 oktober 1982
9130: 
9131:                                                                      Minister Jarmo Wahlström
9132:                                               1982 vp.
9133: 
9134: Kirjallinen kysymys n:o 257
9135: 
9136: 
9137: 
9138: 
9139:                                   Savolainen ym.: Koululaisten päivähoitopaikkojen lisäämisestä
9140: 
9141: 
9142: 
9143: 
9144:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9145: 
9146:     Lasten päivähoitolain voimaantulon jälkei-       koululaisten päivähoitotoiminnan kehittämises-
9147: sinä vuosina on päivähoidon määrällinen kasvu        sä on uusien ratkaisumallien etsiminen tärkeää,
9148: ollut nopeata. Kunnallista päivähoitoa sai vuo-      nopeimman, joustavimman ja tarkoituksenmu-
9149: den 1980 lopussa noin 88 000 lasta, joista           kaisimman avun tilanteeseen toisi jo olemassa
9150: puolet oli päiväkodeissa ja toinen puoli perhe-      olevien hoitopaikkojen - ennen kaikkea päi-
9151: päivähoidossa. Lisäksi päiväkodeissa sai koti-       väkotien ja perheiden tarjoamien hoitomah-
9152: hoitoa tukevaa puolipäivähoitoa noin 28 000          dollisuuksien - tehokas hyväksi käyttäminen.
9153: lasta ja koululaisten osapäivähoitoa runsaat            Kuitenkin nykyiset tiukat säädökset estävät
9154: 5 000 lasta.                                         kuntia käyttämästä päivähoitopaikkojaan tar-
9155:     Edellä mainituista hoitomuodoista on per-        koituksenmukaisesti koululaisten iltapäivähoi-
9156: hepäivähoitopaikkojen määrä lisääntynyt voi-         don järjestämiseen. Päiväkotien tiukkoja paik-
9157: makkaimmin: kymmenen vuotta sitten perus-            kalukurajoituksia tulisi muuttaa siten, että päi-
9158: tettiin ensimmäiset, viisi vuotta sitten niitä oli   vähoitolaitoksiin saataisiin sijoittaa aamupäi-
9159: noin kolmasosa ja nyt puolet kokopäiväpaikois-       vällä toimineen puolipäiväosaston tilalle ilta-
9160: ta. Eniten on jälkeen jäänyt koululaisten päi-       päivisin koululaisten hoito-osasto, johon tilat
9161: vähoitopaikkojen kehittäminen.                       ja henkilökunta on jo olemassa. Samoin perhe-
9162:     Maassamme on vasta viime aikoina alet-           päivähoitoa säädellään epäjohdonmukaisin sää-
9163: tu tiedostaa myös koululaisten päivähoidon           döksin. Perhepäivähoitajalle ei saa sijoittaa
9164: merkitys. Koululaisten päivähoito eroaa muusta       neljän alle kouluikäisen lapsen lisäksi koulu-
9165: päivähoidosta erityisesti siinä, että se kodin       laisia iltapäivähoitoon, vaikka toisaalta perhe-
9166: antaman hoidon ja kasvatuksen tukemisen li-          päivähoitajan omat kouluikäiset lapset eivät
9167: säksi tukee myös lapsen selviytymistä kou-           rajoita alle kouluikäisten lasten lukumäärää.
9168: lussa.                                               Kunnilla tulisi olla mahdollisuus harkinnanva-
9169:     Kuntien arvioiden mukaan (koululaisten per-      raisesti sijoittaa perhepäivähoitajille koululaisia
9170:  hepäivähoitoa selvittäneen ja kehittäneen työ-      iltapäivähoitoon silloin, kun perhepäivähoita-
9171:  ryhmän raportti 4/82, sosiaalihallituksen jul-      jalla ei ole omia kouluikäisiä lapsia.
9172:  kaisu) puolet alle kouluikäisistä ja noin joka         Edellä olevat esimerkit viittaavat niihin
9173:  kymmenes 7-10-vuotiaista tarvitsee päivä-           mahdollisuuksiin, joilla voitaisiin koululaisten
9174:  hoitopalveluja. Kuntien vuosiksi 1983-87laa-        iltapäivähoito-ongelmaa vähentää jo ensi syk-
9175:  timien päivähoitosuunnitelmien perusteella päi-     synä käyttämällä tehokkaasti hyväksi olemassa-
9176:  vähoidon kokonaistarve oli vuoden 1981 lo-          olevia päivähoitopaikkoja.
9177:  pussa yhteensä 264 000 hoitopaikkaa, joista            Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
9178:  koululaisten päivähoidon tarve oli 30 600           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
9179:  paikkaa. Koululaisten päivähoidon tarpeesta on      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9180:  näin ollen tyydytetty vain noin 16 prosenttia.      vaksi seuraavan kysymyksen:
9181:     Kun koululaisten päivähoito on tunnustet-
9182:  tu sekä hoidollisessa että kasvatuksellisessa                  Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
9183:  mielessä tärkeäksi, on näiden hoitopaikkojen                set tiukat ja epätarkoituksenmukaiset
9184:  lisääminen ensiarvoisen tärkeää. Vaikka myös                päivähoitoa koskevat säädökset estävät
9185: 
9186:  088200780E
9187: 2                                        1982 vp.
9188: 
9189:      koululaisten päivähoitopaikkojen lisää-          mihin toimenp1te1s1m Hallitus . aikoo
9190:      misen ja olemassa olevien järjestelmien        ryhtyä mainittujen epätarkoituksenmu-
9191:      hyväksikäytön, ja jos on,                      kaisuuksien poistamiseksi?
9192:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1982
9193: 
9194:        Lea Savolainen              Matti Puhakka                Pirkko Valtonen
9195:        Jouko Skinnari              Riitta järvisalo-Kanerva     Helvi Niskanen
9196:        Kaisa Raatikainen           Ulla-Leena Alppi             Mikko Rönnholm
9197:        Seija Karkinen              Saara-Maria Paakkinen        Hannu Tapiola
9198:                   Marjatta Stenius-Kaukonen             Helge Siren
9199:                                             N:o 257                                                3
9200: 
9201: 
9202: 
9203: 
9204:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9205: 
9206:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      masta, kunnan alueellisista olosuhteista, tarjolla
9207: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       olevista tiloista sekä eräissä tapauksissa myös
9208: mies, olette 17 päivänä kesäkuuta 1982 päi-        henkilöstöresursseista. Koululaisten päivähoito-
9209: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      toimintaa on järjestetty esimerkiksi lasten päi-
9210: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       väkodeissa, erillisissä toimintapisteissä, nuori-
9211: kansanedustaja Savolaisen ym. näin kuuluvasta      son vapaa-aikatilojen yhteydessä, leikkikenttien
9212: kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:                rakennuksissa, koulun yhteydessä olevissa ti-
9213:                                                    loissa, perhepäivähoidossa, seurakuntien järjes-
9214:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-     tämänä toimintana sekä yksityisenä päivähoito-
9215:        set tiukat ja epätarkoituksenmukaiset       toimintana.
9216:        päivähoitoa koskevat säädökset estävät         Milloin koululaisten päivähoito järjestetään
9217:        koululaisten päivähoitopaikkojen lisää-     päiväkotimuotoisena valtionosuuteen oikeutta-
9218:        misen ja olemassa olevien järjestelmien     vana toimintana, sen ulkoiset ja toiminnalliset
9219:        hyväksikäytön, ja jos on,                   puitteet järjestetään pääosin kuten osapäiväisen
9220:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     päiväkotiryhmän toiminta. Koululaisten päivä-
9221:        ryhtyä mainittujen epätarkoituksenmu-       kotiryhmä voidaan sijoittaa omiin tiloihin tai
9222:        kaisuuksien poistamiseksi?                  iltapäiväksi 3-6-vuotiaiden lasten aamupäivä-
9223:                                                    ryhmän tiloihin, mikä onkin erittäin tavalli-
9224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        nen tilaratkaisu. Lasten päivähoidosta annetun
9225: taen seuraavaa:                                    asetuksen perusteella toimintaa d kuitenkaan
9226:    Lasten päivähoitolain voimaantulon jälkeisi-    voida järjestää varaamatta tehtävää varten kou-
9227: nä vuosina on päivähoidon määrällinen kasvu        lutettua henkilökuntaa päiväkotiin.
9228: ollut nopeata. Koululaisten päivähoitopaikko-         Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan
9229: jen määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt sa-        perhepäiväkodissa saa olla hoidettavana saman-
9230: massa suhteessa kuin alle kouluikäisten päivä-     aikaisesti enintään neljä lasta hoitajan alle
9231: hoitopaikkojen määrä.                              kouluikäiset lapset mukaanlukien.
9232:    Päivähoitolakia säädettäessä oli päiväkodeis-      Samalla perhepäivähoitopaikalla voi nykyis-
9233: sa osapäiväpaikkoja tarpeeseen nähden huo-         ten säännösten mukaan olla kaksi lasta, mutta
9234: mattavasti enemmän kuin kokopäiväpaikkoja,         vain siinä tapauksessa, että he eivät ole perhe-
9235: joten ohjeissa on keskitytty suuntaamaan uu-       päiväkodissa samanaikaisesti.
9236: sien hoitopaikkojen perustamista kokopäivähoi-        Kun päivähoitoa järjestetään lapsen omassa
9237: toa antavina. Toimintaan tarvittavat virat on      kodissa annettavana perhepäivähoitona, voi yh-
9238: vahvistettu käytössä olevien virkakiintiöiden      dessä hoidettavien lasten lukumäärä lain mu-
9239: puitteissa kuntien esitysten mukaan. Virkoja       kaan olla neljää suurempi.
9240: vahvistettaessa on otettu erikseen huomioon           Nykyisin koululaisten samoin kuin muiden
9241: kuntien esitykset sekä päiväkotivirkojen että      osapäivähoitoa tarvitsevien lasten sijoittamista
9242: perhepäivähoitovirkojen osalta.                    perhepäivähoitoon vaikeuttaa paikkojen vähäi-
9243:    Koululaisten päivähoidon järjestämisessä        syyden ohella osaltaan myös perhepäivähoitajien
9244: kunnat ovat etsineet erilaisia ratkaisuja. Rat-    palkkausjärjestelmä, joka ottaa huomioon aino-
9245: kaisut ovat riippuneet lapsen ja perheen ase-      astaan lasten päivittäisen hoitoajan ja merkit-
9246: 4                                             1982 vp.
9247: 
9248: see epävarmuutta ansioiden maaraan nähden.              Työryhmä esittää 20. 2. 1982 jättämässään
9249: Koululaisten lyhyestä päivittäisestä hoitoajasta     muistiossa, että päivähoidon kehittämisessä kou-
9250: johtuen perhepäivähoitajat ottavat mieluummin        lulaisten päivähoito tulisi ottaa huomioon tasa-
9251: alle kouluikäisiä lapsia, jotka turvaavat hoita-     vertaisena alle kouluikäisten lasten päivähoidon
9252: jalle paremman ansiotason kuin koululaiset.          kanssa.
9253:    Perhepäivähoitajien palkkauksen muuttami-            Työryhmä esittää koululaisten päivähoidon
9254: nen kiinteäksi kuukausipalkkajärjestelmäksi          määrälliseksi tavoitteeksi tarjota päivähoito-
9255: helpottaisi perhepäivähoitotoiminnan kehittä-        paikka 20 % :lle 7-10-vuotiaista ja 5 % :lle
9256: mistä ja em. lapsiryhmien hoidon järjestämistä       11-12-vuotiaista lapsista. Tämä arvio mer-
9257: perhepäivähoitona.                                   kitsee yhteensä 54 000 hoitopaikkaa. Työryh-
9258:    Sosiaalihallitus on esittänyt kunnalliselle so-   mä arvioi, että jos puolet tästä tavoitteesta
9259: pimusvaltuuskunnalle perhepäivähoitajien kuu-        toteutettaisiin, esimerkiksi vuoteen 1990 men-
9260: kausipalkkajärjestelmän kokeilun yhteydessä          nessä, merkitsisi se 27 000 hoitopaikkaa koko-
9261: käydyissä neuvotteluissa, että perhepäivähoito-      naiskustannusten ollessa tällöin noin 150 milj.
9262: toiminnan kehittämisen kannalta olisi erittäin       markkaa vuodessa. Koko tarpeen tyydytys mer-
9263: tärkeää perhepäivähoitajien palkkauksen muut-        kitsisi noin 315 milj. markan vuotuisia koko-
9264: taminen kiinteäksi kuukausipalkkajärjestel-          naiskustannuksia.
9265: mäksi.                                                   Valtakunnallisen suunnitelman lasten päivä-
9266:    Sosiaalihallitus asetti työryhmän toukokuus-      hoidon järjestämisestä vuosina 1983-1987
9267: sa 1980 selvittämään ja kehittämään koululais-       mukaan tullaan kehittämään oppivelvollisuus-
9268: ten päivähoitoa. Työtyhmän raportti on en-           ikäisten lasten päivähoitoratkaisuja ja tähän
9269: simmäinen valtakunnallinen koululaisten päivä-       liittyvän toiminnan sisältöä yhteistyössä ope-
9270: hoitoa koskeva selvitys.                             tusviranomaisten kanssa.
9271:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
9272: 
9273:                                                                      Ministeri Mar;atta Väänänen
9274:                                               N:o 257                                              5
9275: 
9276: 
9277: 
9278: 
9279:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9280: 
9281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hållanden, disponibla utrymmen samt i vissa
9282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fall även personalresurserna. Dagvård för skol-
9283: av den 17 juni 1982 tili vederbörande medlem        elever har ordnats exempelvis i barndaghem,
9284: av statsrådet översänt avskrift av följande av      separata verksamhetsställen, i anslutning till
9285: riksdagsman Savolainen m. fl. undertecknade         ungdomens fritidsutrymmen, byggnader till-
9286: spörsmål nr 257:                                    hörande lekplatserna, utrymmen i anslutning
9287:                                                     tili skolan, inom familjedagvården, såsom av
9288:           Är Regeringen medveten om, att de         församlingarna organiserad verksamhet samt
9289:        gällande snäva och oändamålsenliga           såsom privat dagvårdsverksamhet.
9290:        stadgandena rörande dagvården utgör              Då dagvården för skolelever ordnas såsom
9291:        ett hinder för att öka antalet dag-          tili statsandel berättigande verksamhetsform i
9292:        vårdsplatser för skolelever och utnyttja     daghem, regleras dess yttre och funktionella
9293:        existerande system, och om så är fallet,     ramar i huvudsak på samma sätt som verk-
9294:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      samheten i daghemsgrupper för deltidsvård.
9295:        ta, för att nämnda oändamålsenligheter       Skolelevernas daghemsgrupper kan placeras i
9296:        skall kunna avlägsnas?                       egna utrymmen eller under eftermiddagen i
9297:                                                     utrymmen som disponeras av förmiddagsgrup-
9298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       perna med 3-6-åriga barn, vilket är ett mycket
9299: samt anföra följande:                               vanligt sätt att lösa av utrymmesfrågan. Med
9300:    Under åren efter ikraftträdandet av lagen        stöd av förordningen om barndagvård kan
9301: om barndagvård har den kvantitativa ökningen        verksamheten dock inte organiseras utan att i
9302: av dagvården varit snabb. Antalet dagvårds-         daghemmen reserveras personai som utbildats
9303: platser för skolelever har dock inte ökat i         för uppgiften.
9304: samma proportion som antalet dagvårdsplatser            Enligt lagen om barndagvård får i familje-
9305: för barn under skolåldern.                          daghem samtidigt vårdas högst fyra barn in-
9306:    Vid stiftandet av lagen om barndagvård           klusive de av vårdarens barn som inte uppnått
9307: hade daghemmen i förhållande tili behovet be-       skolålder.
9308: tydligt flera deltidsplatser än heldagsplatser,         Enligt gällande stadganden kan på samma
9309: varför inrättandet av nya vårdplatser i direk-      dagvårdsplats vårdas två barn, men endast i
9310: tiven koncentrerades att gälla platser för hel-     det fall att de inte vistas i familjedaghemmet
9311: dagsvård. De för verksamheten erforderliga          samtidigt.
9312: tjänsterna har fastställts inom ramen för nor-          Då dagvård ordnas såsom familjedagvård i
9313: mala tjänstekvoter enligt kommunernas fram-         barnets eget hem, kan antalet barn som vårdas
9314: ställningar. Vid fastställandet av tjänsterna har   tillsammans enligt lag vara större än fyra.
9315: särskilt beaktats kommunernas framställningar           För närvarande är det svårt att placera skol-
9316: såväl i fråga om daghemstjänster som familje-       elever, liksom andra barn i behov av deltids-
9317: dagvårdstjänster.                                   vård i familjedagvård på grund av otillräckligt
9318:    För organiserandet av skolelevers dagvård        antal platser och delvis även tili följd av fa-
9319: har kommunerna sökt olika lösningar. Lös-           miljedagvårdarnas avlöningssystem, som endast
9320: ningarna har varit beroende av barnets och          beaktar barnets dagliga vårdtid och utgör en
9321: familjens ställning, kommunens regionala för-       osäkerhetsfaktor beträffande förtjänsten. På
9322: 
9323: 088200780E
9324: 6                                             1982 vp.
9325: 
9326: grund av den korta dagliga vårdtiden för skol-          Arbetsgruppen har i sin promemoria av 20.
9327: elever tar familjedagvårdarna hellre emot barn       2. 1982 anfört, att man i samband med utveck-
9328: under skolåldern, som tryggar vårdaren en            landet av dagvården bör jämställa skolelevernas
9329: bättre inkomstnivå än då det är fråga om skol-       dagvård med dagvården för barn under skol-
9330: elever.                                              åldern.
9331:    Att ändra familjedagvårdarnas avlöning tili          Arbetsgruppen uppställer såsom kvantitativt
9332: fast månadslönesystem skulle underlätta ut-          mål för skolelevernas dagvård ett utbud av
9333: vecklandet av familjedagvårdsverksamheten och        dagvårdsplatser för 20 % av 7-1 0-åringarna
9334: anordnandet av ovan nämnda barngruppers              och 5% av 11-12-åringarna. Denna kalkyl
9335: vård i form av familjedagvård.                       innebär sammanlagt 54 000 vårdplatser. Ar-
9336:    Socialstyrelsen har i de förhandlingar som        betsgruppen beräknar, att om hälften av denna
9337: förts med kommunala avtalsdelegationen i             målsättning uppnås, exempelvis fram till år
9338: samband med ett försök med månadslön för             1990, skulle detta innebära 27 000 vård-
9339: familjedagvårdare framfört, att det med avseen-      platser, varvid totalkostnaderna skulle uppgå
9340: de på utvecklandet av familjedagvårdsverksam-        tili ca 150 milj. mk i året. Om hela behovet
9341: heten vore s)rnnerligen viktigt att ändra fa-        skall tryggas innebär detta ca 315 milj. mk i
9342: miljedagvårdarnas avlöning till fast månads-         totala kostnader per år.
9343: lönesystem.                                              Enligt den riksomfattande planen för ord-
9344:    Socialstyrelsen tillsatte i maj 1980 en arbets-   nandet av barndagvården under åren 1983-
9345: grupp med uppgift att utreda och utveckla            1987 kommer dagvårdslösningarna i fråga om
9346: skolelevernas dagvård. Arbetsgruppens rapport        barn i skolpliktsåldern och innehållet i verk-
9347: är den första tiksomfattande utredningen av          samheten i anslutning tili detta att utvecklas
9348: skolelevernas dagvård.                               i samarbete med undervisningsmyndigheterna.
9349:      Helsingfors den 24 september .1982
9350: 
9351:                                                                      Minister Marjatta Väänänen
9352:                                                 1982 vp.
9353: 
9354: Kirjallinen kysymys n:o 258
9355: 
9356: 
9357: 
9358: 
9359:                                    Elo ym.: Siikaisten alueen teiden parannustöiden aikaistamisesta
9360: 
9361: 
9362:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9363: 
9364:     Siikaisten alueen tiet ovat viime vuosina             Turun ja Porin lääninhallituksen erityisalue-
9365: joutuneet yhä kovemmalle rasitukselle. Liiken-         toimenpideohjelmassa on kiirehditty tieosuuden
9366: nemäärien kasvu aiheutuu lähinnä raskaan lii-          Tuotila - Siikainen - Pyntäinen - Alahon-
9367: kenteen lisääntymisestä. Niinpä esim. joitakin         kajoki parannustöiden aloittamista siten, että
9368: vuosia sitten toimintansa aloittanut Oy Partek         osuuden Tuotila - Siikainen rakentaminen
9369: Ab:n kalkkitehdas tulee tuottamaan dolomiitti-         käynnistettäisiin vielä vuoden 1982 syksyllä
9370: kalkkia 180 000 tonnia vuodessa. Siikaisten            työllisyys- ja muiden erityismäärärahojen tur-
9371: alueen teitä tarvitaan myös kuljetettaessa Poh-        vin. Valtioneuvoston kanslian 5. 4. 1982 julkis-
9372: jois-Satakunnan pohtoturvetta eri pisteissä si-        tamassa erityisaluetyöryhmän mietinnössä on
9373: jaitseviin käyttökeskuksiin. Myös Pohjois-Sata-        myös eshetty tieosuuden TuorHa'-Siilkainen
9374: kunnan puutavaraliikenne on merkittävästi kas-         parantamisen välitöntä aloittamista ja Siikaisten
9375: vanut Kaskisten puunjalostustehtaiden ansios-          - Alahonkajoen tieosuuden pal'annustöiden
9376: ta. Monet muutkin seikat puoltavat Siikaisten          aikaistamista siten, että koko osuus olisi va:l-
9377: alueen tiestön nopeaa parantamista.                    mi:s vuonna 1986.
9378:     Heikkokuntoiset ja ajoittain painorajoitetut-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
9379: kin tieyhteydet haittaavat merkittävästi ku'l-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9380: jetusten hoitamista ja koko Siikaisten kunnan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9381: kehitystä. Erityisen ongelmallinen on tieosuus         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9382: Tuorila - Siikainen - Pyntäinen - Alahon-
9383: kajoki, joka muodostaa poikittaisyhteyden Po-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9384: rin-Vaasan ja Porin-Parkanon teiden välillä.                  siin Tuoriian- Siikaisten tieosuuden
9385:     Siikaisten kunnan ongelmat on tunnustettu                 rakentamisen aloittamiseksi vielä tämän
9386: myös va'ltakunnallisella ta·solla, silll'ä Siikainen          vuoden aikana työllisyys- tai muiden
9387: on valtioneuvoston päätöksellä saanut erityis-                erityismäärärahojen avulla, ja
9388:  alueen aseman. Siikaisten kunnan työllisyys-                    aikooko Hallitus aikaistaa valtioneu-
9389:  tilanne on edelleenkin sangen huolestuttava.                 voston kanslian kannan mukaisesti Sii-
9390:  Kunnan työttömyysaste on tällä hetkellä 10,5                 kaisten - Alahonkajoen tieosuuden pa-
9391:  prosenttia, eikä ole näköpiirissä keinoja, joilla            rannustyötä siten, että koko osuus olisi
9392:  työllisyyttä voitaisiin nopeasti edistää ilman               valmis vuonna 1986?
9393:  julkisia investointeja.
9394:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1982
9395: 
9396:                 Mikko Elo                                          Pirkko Valtonen
9397: 
9398: 
9399: 
9400: 
9401: 0882007383
9402: 2                                          1982 vp.
9403: 
9404: 
9405: 
9406: 
9407:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9408: 
9409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       Valtioneuvoston jo vahvistamassa syksyn lisä-
9410: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra        työohjelmassa on käytetty kaikki työllisyysra-
9411: Puhemies, lähettänyt 17 päivänä kesäkuuta         hat, jotka eduskunta on momentille 34.50.77
9412: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvos-    vuonna 1982 myöntänyt. Arviomäärärahan yli-
9413: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen-    tysoikeuden käyttäminen syksyn II lisätyöoh-
9414: nöksen kansanedustaja Mikko Elon ym. näin         jelman laatimiseksi tulee mahdollisesti valtio-
9415: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:    neuvoston harkittavaksi myöhemmin syksyllä.
9416:                                                   Tällöin kuitenkin jouduttaneen harkitsemaan
9417:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    riittääkö mahdollinen lisärahoitus myös Tuo-
9418:        siin Tuoriian - Siikaisten tieosuuden      rilan-Siikaisten tieosuuden parantamisen aloit-
9419:        rakentamisen aloittamiseksi vielä tämän    tamiseen vai onko rahoitus kohdistettava Meri-
9420:        vuoden aikana työllisyys- tai muiden       karviaa ja Siikaista pahemmille työttömyys-
9421:        erityismäärärahojen avulla, ja             alueille. Muita erityismäärärahoja ei ole tien-
9422:           aikooko Hallitus aikaistaa valtioneu-   pitoon tulo- ja menoarviossa käytettävissä.
9423:        voston kanslian kannan mukaisesti Sii-        Siikaisten-Alahonkajoen tieosuuden paran-
9424:        kaisten- Alahonkajoen tieosuuden pa-       taminen on ajoitettu viitenä eri hankkeena
9425:        rannustyötä siten, että koko osuus olisi   vuosille 1984-88. Erityisaluetyöryhmän mie-
9426:        valmis vuonna 1986?                        tinnössä on tämän tieosuuden toivottu valmis-
9427:                                                   tuvan vuoteen 1986 mennessä. Rahoituksen
9428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     järjestämiseen ei työryhmä ole ottanut kantaa.
9429: vasti seuraavaa:                                  Tienpitoon osoitettavan rahoituksen kehittymi-
9430:    Tuorilan-Siikaisten tieosuuden parantami-      sestä lähitulevaisuudessa riippuu, onko mah-
9431: nen on ajoitettu tienpidon toimenpideohjelmas-    dollisuuksia hankkeiden nopeuttamiseen. Kun
9432: sa vuosiksi 19 8 3-84. Eri tyisaluetyöry hmän     kysymys on vasta parin vuoden päästä aloi-
9433: mietinnössä on esitetty, että mm. Tuorilan-       tettavasta hankkeesta, jonka toteuttamisaika-
9434: Siikaisten tieosuuden parantamista tulisi hal-    taulu riippuu tulevien vuosien tulo- ja meno-
9435: linnonalan suunnitelmissa aientaa ja mahdolli-    arvioihin otettavista määrärahoista, ei hank-
9436: suuksien mukaan rahoittaa myös työllisyysva-      keeseen tällä hetkellä voi ottaa tarkemmin
9437: roin. Tarkempaa kantaa ei työryhmä rahoituk-      kantaa.
9438: sen järjestämiseen ottanut.
9439:      Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1982
9440: 
9441:                                                           Liikenneministeri Jarmo Wahlström
9442:                                                 N:o 258                                               3
9443: 
9444: 
9445: 
9446: 
9447:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9448: 
9449:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            I det av statsrådet redan fastställda tiliäggs-
9450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          arbetsprogrammet har samtliga sysselsättnings-
9451: se av den 17 juni 1982 tili vederbörande med-         anslag använts som riksdagen år 1982 beviljat
9452: lem av s.tatsrådet översänt avskrift av föl-          under moment 34.50.77. Frågan om huruvida
9453: jande av riksdagsman Mikko Elo m. fl. under-          överskridningsrätten beträffande förslagsanslag-
9454: tecknade spörsmål nr 258:                             et skall användas för uppgörande av höstens
9455:                                                       II tilläggsarbetsprogram, kommer eventuellt att
9456:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         avgöras av statsrådet senare under hösten. I
9457:        att byggandet av vägavsnittet Tuorila-         det skedet torde det emellertid bli nödvändigt
9458:        Siikainen skall kunna inledas ännu un-         att överväga, huruvida en eventuell tiliäggs-
9459:        der innevarande år med hjälp av syssel-        finansiering kommer att förslå även tili in-
9460:        sättnings- eller andra specialanslag, och      ledandet av förbättringen av vägavsnittet Tuo-
9461:           ämnar Regeringen i enlighet med             rila-Siikainen, ellet om finansieringen skall
9462:        statsrådets kanslis ståndpunkt förlägga        inriktas på områden med svårare arbetslöshet
9463:        förbättringen av vägavsnittet Siikainen        än Merikarvia och Siikainen. Andra special-
9464:        -Alahonkajoki tili ett tidigare skede          anslag finns inte att tillgå i statsförslaget för
9465:        så, att hela avsnittet skulle vara färdigt     väghållningen.
9466:        år 1986?                                          Förbättringen av vägavsnittet Siikainen-
9467:                                                       Alahonkajoki har förlagts tili åren 1984-88 i
9468:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         form av fem olika projekt. I arbetsgruppens
9469: samt anföra följande:                                 för frågor om specialområden betänkande räk-
9470:    Tidpunkten för förbättringen av vägavsnittet       nar man med att detta vägavsnitt skall bli
9471: Tuorila-Siikainen har i åtgärdsprogrammet för         färdigt tili år 1986. Finansieringsmöjligheterna
9472: väghållningen fastställts tili åren 1983-84.          har arbetsgruppen inte tagit ställning tili. Möj-
9473: I arbetsgruppens för frågor om specialområden         ligheter att påskynda projekten beror på hur
9474: betänkande har det föreslagits, att bl.a. för-        finansieringen av väghållningen utvecklas inom
9475: bättringen av vägavsnittet Tuorila-Sii'kainen         en nära framtid. Då det är fråga om ett pro-
9476: skulle förläggas tili ett tidigare skede i förvalt-   jekt som kommer att inledas först om några år
9477: ningsområdets planer och i mån av möjlighet           och vars tidsschema är beroende av anslag
9478: även finansieras med sysselsättningsanslag. Nå-       som beviljas i statsförslagen för kommande
9479: gon exaktare ståndpunkt har arbetsgruppen             år, är det inte möjligt att för tillfället när-
9480: inte fatta:t i fråga om fina:nsiertngsmöjiig-         mare ta ställning till projektet.
9481: heterna.
9482:      Helsingfors den 7 september 1982
9483: 
9484:                                                                   Trafikminister Jarmo Wahlström
9485:                                                  1982 vp.
9486: 
9487: Kirjallinen kysymys n:o 259
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492:                                     Eenilä ym.: Liittymien rakentamisesta Rauman moottoritielle
9493:                                        Turussa Suikkilan sillan kohdalla
9494: 
9495: 
9496:                           Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e
9497: 
9498:   Turussa rak~mnettiin muutama vuosi sitten             haniemen kaupunginosassa on nimittäin suun-
9499: ns. S~ikkilan silta Rauman moottoritien yli.            niteltu ja menossa .täysin muuhun tarkoituk-
9500: Silta katsottiin välttäm,ättömäksi sataman lii-         seen kuin Rauman moottoritien liittymäksi. Tä-
9501: kenteen. qb]aamiseksi Rauman: ja Tampereen              nään ihmetellään, miten näin mieletön menet-
9502: teille. Sillan· rakentamisen yhteydessä rakennet-       tely on mahdollista sen enempää kunnan kuin
9503: tiin Rauman. moottoritien llittymät sillan juu-         vaitionkaan johtamana, saati niiden yhteistyöl-
9504: resta Rai:imiui suuntaan, mutta Turun suun-             lä. Herää myös kysymys, onko liittymien ra-
9505: taan liittymHf ei jostakin kummallisesta syystä         kentamatta jättämisellä ja uudella tiehankkeel-
9506: rakennettu: Kuitenkin niinenomaan näillä vä-            la ollut jopa keskinäinen yhteys. Onko liitty-
9507: häisiliii !Httymi:llä olisi aivan ilmeiseSti ratkais-   mien asemesta haluttu uusi tie? Tällaisessa
9508: tu ne Pansion suunnan liikenneortgelmat, jot-           poHtiikassahan ei olisi mitään järkeä, mutta
9509: ka syntyvät siitä, että laajan teollisuus- ja asu-      väkisinkin tulee tällainenkin ajatus mieleen.
9510: tusalueen, erityisesti telakoitten liikenne Tur-            Kun valtio ei liittymiä ole rakentanut, Tu·
9511: kuun päin ja Turun suunnasta painottuu yk-              run kaupunki on sallinut Turun Seudun Kau-
9512: sinomaan Pansiontielle.                                 kolämpö Oy:n tuoda tunnelinsa suun sille rat-
9513:     Erityisesti Pansiossa olevan Wärtsilän tela-        kaisevalle tontille sillan vieressä, johon liitty-
9514: kan liikenneruuhkien selvittäm:isellä, osittain         mä Suikkilan tieltä ·Turun suuntaan olisi mah-
9515: Naantalin ja Raision liikenteen tarpeilla perus-        dollista rakentaa. Nyt ollaan jo niin pitkällä,
9516: tellen tehtiin Turun valtuustossa äskettäin             että kaupunginhallitus on 23. 6. 1981 hyväk-
9517: mahtava liikennepoliittinen ratkaisu, kun an-           synyt tonttijaon, ja tästä päätöksestä tiedon
9518: nettiin TVL:n uutta Naantalin-Raision-Tu-               saanut Turun Seudun Kaukolämpö Oy anoo
9519: run tiehanketta ( ns. Turpiinan alku) koske-            nyt 4. 3. 1982 päivätyssä kirjeessään Turun
9520: va puoltava lausunto. Tosin valtuuston vasem-           kaupunginhallitukselta sanotun ns. "Härkä-
9521: misto oli puoltavaa lausuntoa vastaan. Vasem-           mäen lämpökeskustontin" pitkäaikaista vuok-
9522: misto on sitä mieltä, että Naantalin-Raision            raamista lämpökeskuksen rakentamiseksi ko.
9523: -Turun tie voitaisiin ja se pitäisi Turun osal-         tontille ja kiirehtii ko. tontin haltuunsa saa-
9524: ta suunnata tulematta Turun läpi nyt pääte-             mista aluksi noin 10 vuodeksi tilapäisellä vuok-
9525: tyllä tavalla, jolla pirstotaan viimeisetkin vi-        rasopimuksella, jonka käsittelyn se toivoo
9526: heralueet Pansion suunnalta ja uhrataan kah-            "asian kiireellisyyden huomioon ottaen suju-
9527: den asutusalueen asumisviihtyvyys rakentamal-           van ripeästi".
9528: la uusi tie Rauman moottoritien viereen "mo-                Kallioisesta maastosta sekä peruskoulun ala-
9529: tittaen" näin Härkämäen asuntoalue kolmen               asteen rakennuksen ja päiväkodin sijainnista
9530: vilkasliikenteisen meluväylän väliin.                   johtuen Suikkilan sillan vierustontti, n:o 1
9531:     Kun muutkin tahot kuin Turun kaupunki               korttelissa 65 Pahaniemen kaupunginosassa,
9532: ovat antaneet asiasta puoltavia lausuntoja, tul-        jota Turun Seudun Kaukolämpö Oy nyt pi-
9533: taneen uusi kallis tie rakentamaan Härkämäen            tää jo miltei omanaan, on ainoa mielekkäästi
9534: ja Jyrkkäiän asukkaiden ankarasta vastustuk-            suunniteltavan liittymän paikaksi sopiva tont-
9535: sesta huolimatta valtion varoilla.                      ti. Näin siksikin, että Väinölänkatu kulkee tä-
9536:     Nyt ollaan myös lopullisesti mitätöimässä           män tontin vierestä alittaen Rauman mootto-
9537: liittymien rakentamisen mahdollisuutta. Sillan-         ritien tunnelissa. Tästä syystä liittymä muual-
9538: vierustan tontti n:o 1 korttelissa n:o 65 Pa-           ta vedettynä tulisi rakennettavaksi myös tuon
9539: 0882007372
9540: 2                                            1982 vp.
9541: 
9542: vanhan tien yli ja vaatisi siis uuden sillan ja            Onko Hallitus sitä mieltä, että
9543: häiritsisi asutusta samalla tavoin kuin suunni-         tie- ja vesirakennuslaitoksen suunnitel-
9544: teltu uusi Naantalin-Raision-Turun tie.                 miin kuuluva Naantalin-Raision-Tu-
9545:    Toisaalta Turussa, erityisesti Härkämäen             run tiehanke, johon valtio osallistuisi
9546: alueella, jossa kärsitään Rauman moottoritien           kymmenillä miljoonilla markoilla, Tu-
9547: melusta ja liikennesaasteista, on ihmetelty, mi-        run läpi kulkevaksi suunnitellulta osuu-
9548: ten kaupungin halki kulkeva väylä voi olla              ddtaan voitaisiinkiin mahdollisesti kor-
9549: moottoritie. Sen pitäisi olla katu. Joka tapauk-        vata Rauman moottoritielle Suikkilan
9550: sessa sen tulisi palvella liikennetarpeita mo-          sillan juuresta rakennettavilla liittymillä
9551: lempiin suuntiin. Muutoin tien olemassaololle           ja muuttamalla ko. moottoritie kaduksi,
9552: ei tunnu olevan oikeutusta keskellä kaupunkia.             onko Hallituksen tiedossa, miksi val-
9553:    Turun kaupunginvaltuusto käsittelee jo 21.           tiovalta ei ole "suostunut" näitä liit-
9554: 6. 1982 kahta viikkoa aiemmin pöydälle pan-             tymiä rakentamaan,
9555: nun esityksen Turun Seudun Kaukolämpö                      onko Hallitus tietoinen siitä, että
9556: Oy:n anomuksesta Pahaniemen kaupunginosan               Turun valtuusto 21. 6. 1982 tullee päät-
9557: korttelin 65 tontin n:o 1 vuokraamisesta. Val-          tämään ko. liittymää varten välttämät~
9558: tuusto tulee aivan ilmeisesti hyväksymään ano-          tömän tontin luovuttamisesta muuhun
9559: muksen lämpökeskuksen rakentamisesta tontil-            tarkoitukseen, sekä
9560: le ja näin mitätöimään viimeisetkin mahdolli-
9561: suudet Rauman moottoritielle Suikkilan tieltä              ovatko Hallituksen mielestä Naanta-
9562: rakennettavan liittymän aikaansaamiseksi.               lin-Raision-Turun        tiesuunnitelman
9563:    Edellä selvitetyn perusteella esitämme kun-          kaltaiset tiehankkeet kansantalouden ja
9564: nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-          kansanvallan edun mukaisia ja verova~
9565: menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen          rojen oikeata käyttöä?
9566: jäsenen vastattavaksi seuraavan kiireisen kysy-
9567: myksen:
9568:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1982
9569: 
9570:                Paula Eenilä                                 Ensio Laine
9571:                Anna-Liisa Jokinen                           Heli Astala
9572:                                               N:o 259                                              3
9573: 
9574: 
9575: 
9576: 
9577:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9578: 
9579:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       vat liikenne- ja maaperätutkimuksiin sekä mm.
9580: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra       alueelle laadittuihin eriasteisiin kaavoihin. Ra-
9581: Puhemies, lähettänyt 17 päivänä kesäkuuta           porteissa päädytään esittämään suoran tieyhtey-
9582: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvos-      den rakentamista Naantalista Turkuun ja jäl-
9583: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kimmäisestä raportista on saatu alueen kun-
9584: sanedustaja Paula Eenilän ym. näin kuuluvas-        tien, maakuntaliiton, seutukaavaliiton sekä lää-
9585: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 259:              ninhallituksen puoltavat lausunnot. Tie- ja ve-
9586:                                                     sirakennushallituksen tarkoituksena on käynnis-
9587:           Onko Hallitus sitä mieltä, että tie-      tää lopullinen tiesuunnittelu.
9588:        ja vesirakennuslaitoksen suunnitelmiin          Perusteina suoran tieyhteyden rakentamisel-
9589:        kuuluva      Naantalin-Raision-Turun         le ovat Naantalin-Raision nykyisen maantien
9590:        tiehanke, johon valtio osallistuisi kym-     ylikuormittuminen, läpikulkuliikenteen aiheut-
9591:        menillä miljoonilla markoilla, Turun lä-     tamat ongelmat Naantalin ja Raision keskus-
9592:        pi kulkevaksi suunnitellulta osuuddtaan      toissa, Wärtsilä Oy:n Pernon telakan laajentu-
9593:        voitaisiinkin mahdollisesti korvata Rau-     misen johdosta syntyvät ongelmat Turun ka-
9594:        man moottoritielle Suikkilan sillan juu-     tuverkossa sekä yleensä autoliikenteen sujuvuu-
9595:        resta rakennettavilla liittymillä ja muut-   den parantaminen ja nopeuttaminen Naantalin
9596:        tamalla ko. moottoritie kaduksi,             ja Turun välisellä alueella. Raision ja Naanta-
9597:           onko Hallituksen tiedossa, miksi val-     lin välisellä maantiellä on nykyisin nopeusra-
9598:        tiovalta ei ole "suostunut" näitä liit-      joitus 60 km/h, mitä ei voida pitää etäisyy-
9599:        tymiä rakentamaan,                           det huomioon ottaen tyydyttävänä. Kirjallises-
9600:           onko Hallitus tietoinen siitä, että       sa kysymyksessä esitettyjen ramppien rakenta-
9601:        Turun valtuusto 21. 6. 1982 tullee päät-     misella Suikkilantieltä Rauman moottoritielle
9602:        tämään ko. liittymää varten välttämät-       Turun suuntaan ja Turun suunnasta ei voida
9603:        tömän tontin luovuttamisesta muuhun          ratkaista eikä edes lieventää esitettyjä ongel-
9604:        tarkoitukseen, sekä                          mia. Esitetyillä rampeilla olisi lähinnä vaiku-
9605:                                                     tusta Härkämäen ja Jyrkkäiän asuntoalueiden
9606:           ovatko Hallituksen mielestä Naanta-       autoliikenteen lyhentymiseen Turun keskus-
9607:        lin-Raision-Turun          tiesuunnitelman   taan. Tämänkin tehtävän hoitaa tieviranomais-
9608:        kaltaiset tiehankkeet kansantalouden         ten mukaan ehdotettu suora Naantalin-Turun
9609:        ja kansanvallan edun mukaisia ja ve-         tieyhteys paremmin. Näin ollen voidaan tode-
9610:        rovarojen oikeata käyttöä?                   ta, että kyseisten ramppien puuttuminen ei ole
9611:                                                     voinut olla perusteena suoran tieyhteyden ra-
9612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kentamishankkeelle eikä toisaalta ramppien ra-
9613: vasti seuraavaa:                                    kentaminen korvaisi suoraa yhteyttä. Myös-
9614:    Kysymyksessä mainittu Rauman moottoritie         kään moottoritieosuuden muuttaminen kaduk-
9615: on osa valtatietä n:o 8. Suikkilantie on Turun      si ei toisi apua esitettyihin ongelmiin. Ko. väy-
9616: kaupungin hallinnassa oleva katu.                   lällä kulkee sama liikenne, olipa se sitten katu
9617:    Turun ja Naantalin välisiä tieyhteyksiä ovat     tai yleinen tie, kuten nyt.
9618: kunnat ja tie- ja vesirakennuslaitos selvitelleet      Suikkilantien liittymäramppeja Turun suun-
9619: yhteistyössä siten, että vuonna 1980 on val-        taan ei ole pidetty tarpeellisina, koska erias-
9620: mistunut Naantalin-Raision-Turun tieverk-           teisissa kaavoissa on varauduttu rakentamaan
9621: koselvitys sekä sen jatkoksi Raisionlahden-         Naantalin suunnasta Turun keskustaan tieyh-
9622: Tutun maantien yleissuunnitelma ympäristösel-       teys, joka hoitaa esitetyn suuntaiset liikenne-
9623: vityksineen vuonna 1982. Selvitykset perustu-       virrat. Turun kaupunki on aikanaan esittänyt
9624: 4                                           1982 vp.
9625: 
9626: ramppien rakentamista vain Rauman suuntaan           Koska Naantalin-Raision (lahden)-Turun
9627: ja tähän tie- ja vesirakennushallitus on suos-    tiehanke on tehdyissä selvityksissä todettu ta-
9628: tunut.                                            loudellisesti edulliseksi sekä tarpeelliseksi rat-
9629:    Turun kaupunginvaltuusto on jo tehnyt          kaisuksi ja siitä on lisäksi saatu kansanvaltaa
9630: myönteisen päätöksen kysymyksessä mainitussa      edustaviita paikallisilta tahoilta ja paikallisil-
9631: tontinvuokra-asiassa, mutta tämä ei välttämät-    ta viranomaisilta myönteiset lausunnot, on
9632: tä merkitse ko. ramppien rakentamisen esty-       hankkeen katsottava ratkenneen oikeassa jär-
9633: mistä. Molempia, sekä Suikkilantieltä että Rai-   jestyksessä ja tarkoituksenmukaisimmalla ta-
9634: sionlahden suunnasta tulevia ramppeja ei ny-      valla.
9635: kyiseen tiehen voi kuitenkaan liittää.
9636:      Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1982
9637: 
9638:                                                           Liikenneministeri ] armo Wahlström
9639:                                            N:o 2.59                                           5
9640: 
9641: 
9642: 
9643: 
9644:                          Tili Riksdagens Herr Talman
9645: 
9646:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     ningar av trafik och markbeskaffenhet samt
9647: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        bl.a. på för området utarbetade planer på oli-
9648: velse av den 17 juni 1982 tili vederbörande      ka nivå. I rapporten har man stannat för att
9649: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   föreslå att en direkt vägförbindelse byggs från
9650: jande av riksdagsman Paula Eenilä m. fl. un-     Nådendal tili Åbo och den senare rapporten
9651: dertecknade spörsmål nr 259:                     har fått tillstyrkande utlåtanden av kommu-
9652:                                                  nerna i området, landskapsförbundet, region-
9653:           Anser Regeringen, att vägprojektet     plansförbundet samt länsstyrelsen. Väg- och
9654:        Nådendal-Reso-Abo, som ingår i            vattenbyggnadsstyrelsen har för avsikt att in-
9655:        väg- och vattenbyggnadsverkets planer     leda den definitiva planeringen av vägen.
9656:        och i vilket staten skulle komma att         Motiven för att bygga en direkt vägförbin-
9657:        delta med tiotals miljoner mark, möj-     delse är överbelastningen av den nuvarande
9658:        ligen tili den del vägen planeras gå      landsvägen Nådendal-Reso, de problem som
9659:        genom Aho kunde ersättas med anslut-      genomfartsvägen ger upphov till i Nådendals
9660:        ningar från Suikkila tili Raumo motor-    och Reso centrum, de problem utvidgandet av
9661:        väg och så, att ifrågavarande motor-      Wärtsilä Ab:s Perno varv medför för gatu-
9662:        väg ändras tili gata,                     nätet i Aho samt den allmänna strävan att
9663:           är det Regeringen bekant, varför       göra biltrafiken i området mellan Nådendal
9664:        statsmakten inte har "gått med på"        och Abo smidigare och snabbare. På landsvä-
9665:        att bygga dessa anslutningar,             gen mellan Reso och Nådendal är hastighets-
9666:           är Regeringen medveten om, att Abo     begränsningen nu 60 km/h vilket inte med
9667:        fullmäktige 21. 6. 1982 torde fatta be-   tanke på avstånden kan anses tillfredsställan-
9668:        slut om att för andra ändamål avstå       de. Genom att bygga de i spörsmålet före-
9669:        den tomt som är oundgänglig för en        slagna ramperna från Suikkilavägen tili Raumo
9670:        sådan anslutning, samt                    motorväg i riktning tili och från Aho kan
9671:           anser Regeringen att vägprojekt så-    man inte lösa eller ens minska de framlagda
9672:        dana som vägplanerna för Nådendal-        problemen. De föreslagna ramperna skulle när-
9673:        Reso-Abo är förenliga med national-       mast ha den inverkan att biltrafiken från bo-
9674:        ekonomiska och demokratiska intressen     stadsområdena i Härkämäki och Jyrkkälä skul-
9675:        och att de innebär ett riktigt använ-     le få kortare väg tili Aho centrum. Också
9676:        dande av skattemedel?                     denna uppgift sköts enligt vägmyndigheterna
9677:                                                  bättre genom den föreslagna direkta vägför-
9678:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bindelsen Nådendal-Abo. Man kan således
9679: samt anföra följande:                            konstatera att avsaknaden av de ifrågavaran-
9680:    Raumo motorväg som nämns i spörsmålet         de ramperna inte kunnat vara motiv nog för
9681: är en del av riksväg nr 8. Suikkilavägen är en   projekt att bygga en direkt vägförbindelse och
9682: gata i Abo stads besittning.                     att å andra sidan byggandet av ramperna inte
9683:    Kommunerna och väg- och vattenbyggnads-       kan ersätta en direkt förbindelse. En ändring
9684: verket har i samarbete utrett vägförbindelser-   av motorvägleden tiH gata skuUe inte heller
9685: na mellan Aho och Nådendal så, att en ut-        avhjälpa de framlagda problemen. Samma tra-
9686: redning över Nådendal-Reso-Abo -vägnätet         fik rör sig längs ifrågavarande trafikled obe-
9687: blev färdig år 1980 samt som en fortsättning     roende av om det är en gata eller allmän väg,
9688: på detta en generalpian för landsvägen Reso-     såsom nu är fallet.
9689: viken-Abo med tillhörande miljöutredning år         Anslutningsramper från Suikkilavägen i rikt-
9690: 1982. Utredningarna grundar sig på undersök-     ning mot Abo har inte ansetts nödvändiga
9691: 0882007372
9692: 6                                           1982 vp.
9693: 
9694: eftersom man i planer på olika nivå varit in·     liggörs. Båda ramperna, dvs. den från Suikki-
9695: ställd på att hygga en vägförhindelse från Nå-    lavägen och den i riktning från Resoviken, kan
9696: dendalshållet mot Aho centrum för att ta          ändå inte anslutas tili den nuvarande vägen.
9697: hand om trafikströmmarna i nämnda riktning.          Eftersom      Nådendal-Reso( viken )-Aho
9698: Aho stad har i tiden föreslagit att rampar        -vägprojektet i utredningarna har konstaterats
9699: skulle hyggas endast i riktning mot Rauma         vara en ekonomiskt fördelaktig och en nödvän-
9700: och detta har väg- och vattenhyggnadsstyrel-      dig lösning och positiva utlåtanden dessutom
9701: sen samtyckt tili.                                har givits av representanter för den lokala folk-
9702:    Aho stadsfullmäktige har redan fattat ett      viljan och av de lokala myndigheterna får pro-
9703: positivt heslut i det i spörsmålet nämnda ären-   jektet anses ha avgjorts i hehörig ordning
9704: det om tomtuthyrning, men detta innehär inte      och på det mest ändamålsenliga sättet.
9705: nödvändigtvis att hyggandet av ramperna omöj-
9706:      Helsingfors den 7 septemher 1982
9707: 
9708:                                                              Trafikminister ] armo Wahlström
9709:                                               1982 vp.
9710: 
9711: Kirjallinen kysymys n:o 260
9712: 
9713: 
9714: 
9715: 
9716:                                   Hautala ym.: Alkoholin vähittäismyynnin ja anniskelun valvon-
9717:                                      nan tehostamisesta
9718: 
9719: 
9720: 
9721:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9722: 
9723:     Alkoholilain mukaan alkoholijuomaa ei saa        heille kieltäydyttiin myymästä vaikka laki kiel-
9724: vähittäismyyntipaikassa myydä henkilölle, joka       tää keskioluen vähittäismyynnin alle 18-vuo-
9725: ilmeisesti on kahtakymmentä vuotta nuorempi,         tiaille.
9726: henkilölle, joka ilmeisesti on alkoholin tai            Alkoholin myyntiä koskevien rajoitusten val-
9727: muun päihdyttävän tai huumaavan aineen vai-          vonta olisi käytännössä yksinkertainen toteut-
9728: kutuksen alainen taikka on sellaisessa tilassa       taa. Siirtymällä pakolliseen henkilöllisyyden tar-
9729: olevan seurassa eikä jos on aihetta olettaa juo-     kastukseen sekä alkoholiliikkeessä että anniske-
9730: man väärinkäyttöä.                                   luravintoloissa voitaisiin valvonta saada aukot-
9731:     Mietoja alkoholijuomia saa kuitenkin myydä       tomaksi nuorten osalta.
9732: 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Lisäksi alko-        Alkoholin väärinkäyttäjien ja myyntikieltoon
9733: holijuomaa ei saa myydä velaksi, panttia vas-        julistettujen henkilöiden osalta järjestelmä edel-
9734: taan eikä vaihtokaupalla. Velaksimyyntisäännös-      lyttäisi alkoholimyymälöiden kassoille etäispäät-
9735: tä on poikkeuksia mm. kansainvälisten luotto-        teitä, joista nopeasti saataisiin selville esim.
9736: korttien käyttäjien osalta.                          henkilötunnuksen perusteella ne henkilöt, joille
9737:     Torstaina 17 päivänä kesäkuuta lähe-             joko Alkon oman päätöksen tai sosiaaliviran-
9738: tetty televisio-ohjelma osoitti kiistattomasti       omaisen antaman lausunnon perusteella alkoho-
9739: sen, ettei alkoholiliikkeissä tällä hetkellä val-    lijuomia ei saa myydä.
9740: vota alkoholilain säännöksiä myynnin rajoituk-          Selvitysten mukaan alkoholijuomien suurku-
9741: sista. Kuten ohjelmassa esitettiin alkoholiliik-     luttajien lukumäärältään vähäinen joukko on
9742:  keet myyvät toistuvasti alkoholijuomia 16-vuo-      alkoholipolitiikkamme todellinen ongelmaryh-
9743:  tiaille tarkistamatta heidän ikäänsä. Kuitenkin     mä. Heissä kumuloituvat pitkäaikaisen ja run-
9744:  alkoholilain 35 §:n mukaan alkoholijuoman os-       saan alkoholinkäytön sosiaaliset, terveydelliset
9745:  taja on velvollinen vähittäismyyntipaikassa vaa-    ja taloudelliset haitat. Suurkuluttajien joukko
9746: dittaessa todistamaan henkilöllisyytensä joko        ei ole staattinen ryhmä, vaan kohtuukäyttäjien
9747:  alkoholiyhtiön antamalla henkilötodistuksena        ryhmästä siirtyy jatkuvasti uusia henkilöitä
9748:  tai muulla yhtiön hyväksymällä tavalla.             suurkuluttajien ryhmään siten, että ongelma-
9749:     Televisio-ohjelmasta kävi myös ilmi, että al-    käyttäjien lukumäärä on jatkuvassa kasvussa.
9750:  koholiliikkeissä ei valvota Alkon omien myynti-     Tämän kehityksen katkaisemiseksi olisi juuri
9751:  kieltojen noudattamista eikä niitä rajoituksia,     valvontaa tehostamalla voitava riittävän ajoissa
9752:  jotka koskevat päihtyneelle tai alkoholin ilmei-    puuttua yksilön alkoholinkäyttöön ennen kuin
9753:  selle väärinkäyttäjälle myymistä.                   se on liian myöhäistä.
9754:     Samaisen televisio-ohjelman mukaan myös             Valvonta on tarpeen erityisesti sen vuoksi,
9755:  useat anniskeluravintolat syyllistyvät alkoholi-    että päihteiden käyttäjä itse mahdollisimman
9756:  juomien anniskeluun alaikäisille ja päihtyneille.   pitkään vähättelee ongelmaansa. Valvonta tu-
9757:  Anniskelua koskevia säännöksiä ei noudateta         lisi kytkeä hoitoonohjausjärjestelmään, jossa
9758:  edes Alkon oman tytäryhtiön omistuksessa ole-       muina tiedonhankintalähteinä tulisivat kysy-
9759:  vissa ravintoloissa.                                mykseen ongelmakäyttäjän omaiset, työtoverit
9760:     Oman lukunsa ansaitsee keskioluen vähit-         ja työnantaja.
9761:  täismyynnin valvomattomuus. Ohjelmassa testi-           Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu baa-
9762:  ryhmä, kaksi 16vuotiasta nuorta, kävi osta-         reissa muodostaa niin vakavan valvontaongel-
9763:   massa keskiolutta 24 liikkeestä. Vain kahdessa      man, ettei siihen ole muuta ratkaisua kuin kes-
9764: 088200809C
9765: 2                                             1982 vp.
9766: 
9767: kioluen vähittäismyynnin palauttaminen takai-                   Tietääkö Hallitus, että alkoholilaissa
9768: sin alkoholiliikkeeseen sekä anniskelun keskit-              ja keskiolutlaissa alkoholin vähittäis-
9769: täminen luvansaaneisiin anniskeluravintoloihin.              myynnille ja anniskelulle asetettujen ra-
9770:    Alkoholilain valvonnan nykyinen epätyydyt-                joitusten valvonta on puutteellista ja te-
9771: tävä tilanne on osaltaan ·seurausta myös siitä,              hotonta, ja
9772: että valvonta on annettu alkoholiliikkeen omak-                 aikooko Hallitus ryhtyä ensi tilassa
9773: si tehtäväksi ja se on ristiriidassa yhtiön elin-            toimenpiteisiin valvonnan tehostamisek-
9774: keinopoliittisten tavoitteiden kanssa. Tämän                 si mm. säätämällä pakollinen henkilölli-
9775: vuoksi valvonta tulisi välittömästi siirtää so-              syyden tarkastus alkoholiliikkeen ja an-
9776: siaali- ja terveysministeriön tehtäväksi.                    niskeluravintoloiden asiakkaille, sekä
9777:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
9778: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 toimenpiteisiin keskioluen vähittäis-
9779: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-              myynnin siirtämiseksi alkoholiliikkeen
9780: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      myymälöihin ja anniskelun siirtämiseksi
9781:                                                              yksinomaan anniskeluravintoloihin?
9782:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1982
9783: 
9784:          Sauli Hautala                  Esko Almgren                   Eero Lattula
9785:          Eeva Kauppi                    Jorma Fred                     Antero Juntumaa
9786:          Lea Sutinen                    Erkki Korhonen                 Impi Muroma
9787:          Anna-Liisa Jokinen             Olavi Ron~ainen                Ulla JärviLehto
9788:          Sakari Knuuttila               Väinö Rautiainen               Asser Svenbäck
9789:          Pivkko v,altonen               Matti Järvenpää                Aimo Ajo
9790:          Mauno Manninen                 Hannele Pokka                  Ensia Laine
9791:                                         Anssi Joutsenlahti
9792:                                              N:o 260                                                 3
9793: 
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9798: 
9799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettavaksi joitakin rajoituksia nykyisen jakelu-
9800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jär}estelmän puitteissa kiinnittäen myöskin
9801: olette 22 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-      huomiota keskioluen jakelun valvonnallisiin nä-
9802: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kökohtiin. Saman vuoden toukokuussa hallitus
9803: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       antoi eduskunnalle esityksen laeiksi keskiolues-
9804: edustaja Sauli Hautalan ym. näin kuuluvasta         ta annetun lain ja alkoholilain 1 § :n muutta-
9805: kirjallisesta kysymyksestä n:o 260:                 misesta. Esityksessä ehdotettiin muun muassa
9806:                                                     valvonnan tehostamista ulottamalla kunnallinen
9807:           Tietääkö Hallitus, että alkoholilaissa    alkoholitarkastustoiminta myös keskiolutkun-
9808:        ja keskiolutlaissa alkoholin vähittäis-      tiin sekä paikallisen tarveharkinnan huomioon
9809:        myynnille ja anniskelulle asetettujen ra-    ottamista myös keskiolutlupia myönnettäessä.
9810:        joitusten valvonta on puutteellista ja te-   Esitys ei kuitenkaan johtanut ehdotettuihin
9811:        hotonta, ja                                  lainmuutoksiin, vaan eduskunta ilmoitti 15 päi-
9812:           aikooko Hallitus ryhtyä ensi tilassa      vänä helmikuuta 1979 päivätyssä kirjeessä,
9813:        toimenpiteisiin valvonnan tehostamisek-      ettei se ollut ehtinyt käsitellä asiaa loppuun
9814:        si mm. säätämällä pakollinen henkilölli-     ennen toimikautensa päättymistä.
9815:        syyden tarkastus alkoholiliikkeen ja an-        Parlamentaarisen alkoholikomitean vuonna
9816:        niskeluravintoloiden asiakkaille, sekä       1978 antamassa mietinnössä (Komiteanmietin-
9817:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti    tö 1978: 33) esitettiin puitteet alkoholilain-
9818:        toimenpiteisiin keskioluen vähittäis-        säädännön uudistamiselle. Mietinnön pohjalta
9819:        myynnin siirtämiseksi alkoholiliikkeen       sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin luon-
9820:        myymälöihin ja anniskelun siirtämiseksi      nos hallituksen esitykseksi laeiksi alkoholilain
9821:        yksinomaan anniskeluravintoloihin?           muuttamisesta, keskioluesta annetun lain ku-
9822:                                                     moamisesta ja alkoholiasioiden hoitoa koske-
9823:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vien kertomusten antamisesta eduskunnalle.
9824: vasti seuraavaa:                                    Hallitus asetti 11 päivänä maaliskuuta 1981
9825:    Vuoden 1969 alusta voimaan tullut alkoholi-      alkoholipoliittisen ministerityöryhmän selvittä-
9826: lainsäädäntö merkitsi alkoholijuomien jakelu-       mään sellaiset alkoholilainsäädännön muutoseh-
9827: verkoston huomattavaa laajenemista. Alkoholin       dotukset, joista voitaisiin päästä hallituksen pii-
9828: kulutus kasvoi vuodesta 1968 vuoteen 1975           rissä yksimielisyyteen. Viime hallituksen aikana
9829: muuta yksityistä kulutusta nopeammin. Vuo-          ei kuitenkaan syntynyt yhteisymmärrystä alko-
9830: den 1969 alkoholilainsäädäntö ei ole vastannut      holilainsäädännön tarkistamisesta. Sosiaali- ja
9831: kaikin osin sille asetettuja tavoitteita. Erityi-   terveysministeriössä laadittuun luonnokseen
9832: sesti hallitus on kiinnittänyt huomiota jo pi-      hallituksen esitykseksi alkoholilainsäädännön
9833: temmän aikaa alkoholijuomien jakelun valvon-        tarkistamisesta sisältyi monia uudistusehdotuk-
9834: nassa ilmenneisiin epäkohtiin.                      sia alkoholijuomien jakelun ja sen valvonnan
9835:    Vuonna 1976 asetettu parlamentaarinen al-        parantamiseksi.
9836: koholikomitea antoi 31 päivänä tammikuuta              Kuluvan vuoden toukokuun loppupuolella
9837: 1977 sosiaali- ja terveysministeriölle erillisen    sosiaali- ja terveysministeriö asetti suppean
9838: lausunnon keskiolutkysymyksestä. Komitea ei         työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella hal-
9839: ehdottanut toimenpiteitä keskioluen myynnin         lituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus al-
9840: siirtämiseksi yksinomaan Alkon myymälöihin          kol10lilainsäädännön tarkistamisesta. Tehtävää
9841: ja anniskeluravintoloihin, mutta ehdotti toteu-     suorittaessaan työryhmän tuli erityisesti kiin-
9842: 4                                            1982 vp.
9843: 
9844: nittää huomiota parlamentaarisen alkoholiko-        vat, että luovuttaisiin paaosm sivuvirkaisesta
9845: mitean kannanottoihin sekä alkoholilainsäädän-      kunnallisesta tarkastuksesta ja siirryttäisiin val-
9846: nön eri valmisteluvaiheissa tehtyihin esityksiin    tion päätoimisiin lääninhallitusten alaisiin alko-
9847: ja lausuntoihin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi      holitarkastajiin. Samalla tarkastustoiminta ulo-
9848: 31 päivänä elokuuta 1982. Työryhmä ehdotti          tettalSlm tarkoituksenmukaisesti koskemaan
9849: muun muassa keskiolutlupien peruuntumista           myös keskiolutkuntia. Lääneihin olisi tarkoi-
9850: kahden vuoden siirtymäkauden kuluessa, jonka        tus muodostaa yhden tai useamman kunnan
9851: jälkeen uusia lupia myönnettäessä olisi mahdol-     käsittäviä alkoholitarkastajien toiminta-alueita.
9852: lista hakijan luotettavuuden ja muiden edelly-      Tällöin olisi nykyistä paremmat mahdollisuu-
9853: tysten lisäksi soveltaa paikallista tarveharkin-    det lisätä tarkastajien ammattipätevyyttä ja
9854: taa. Eräillä säännösehdotuksilla pyritään erityi-   edellytyksiä valvontatehtävien tehokkaaseen
9855: sesti lisäämään anniskelusta vastaavien henki-      hoitamiseen.
9856: löiden toimintaedellytyksiä ja vastuuta määräys-       Valvonnan tehostamiseksi suoritettiin kun-
9857: ten noudattamisesta ja myös keskioluen vähit-       nallisten alkoholitarkastajien toimesta tavan-
9858: täismyynnissä edellytettäisiin erityistä vastaa-    omaisen tarkastustoiminnan lisäksi syksyllä
9859: vaa henkilöä.                                       1981 yhtenäinen ja varsin kattava anniskelu-
9860:    Alkoholivalvonnan tehostamista on edelly-        paikkojen tarkastus. Alkoholiyhtiön toimesta
9861: tetty eri tahoilla yhtenä keinona alkoholihaitto-   suoritettiin vuonna 1981 erityistarkastus kes-
9862: jen vähentämiseksi. Esimerkiksi eduskunta kä-       kioluen vähittäismyyntiä harjoittaviin elintarvi-
9863: sitellessään Alkon hallintoneuvoston kertomuk-      keliikkeisiin sekä pyrittiin lisäksi selvittämään
9864: sia alkoholiolojen kehityksestä vuosilta 197 4-     jatkoaikojen vaikutusta epäkohtien esiintymi-
9865: 1975 edellytti kunnallisen alkoholitarkastuksen     seen ravintoloissa. Valvontaohjeissa on jatku-
9866: uudelleen järjestämistä ja voimakasta tehosta-      vasti korostettu sitä, että erityistä huomiota
9867: mista muun muassa lisäämällä huomattavasti          tulee kiinnittää alaikäisille ja päihtyneille
9868: päätoimisten alkoholitarkastajien osuutta, pa-      myyntiin sekä iän tarkistamiseen nuorilta hen-
9869: rantamalla sivuvirkaisten alkoholitarkastajien      kilöiltä.
9870: palkkausta sekä saattamalla myös keskiolutkun-         Työryhmämietintöön ei sisälly ehdotusta pa-
9871: nat tarkastustoiminnan piiriin. Tähän tähtää-       kollisesta henkilöllisyyden tarkistamisesta al-
9872: vät esitykset eivät kuitenkaan ole tuottaneet       koholiliikkeen ja anniskeluravintoloiden asiak-
9873: tuloksia. Yhtään kuntien yhteistä alkoholitar-      kailta eikä myöskään ehdotusta keskioluen
9874: kastajan päävirkaa ei lain voimassaoloaikana        myynnin siirtämisestä alkoholiliikkeen myymä-
9875: ole perustettu eikä uusien kuntakohtaisten pää-     löihin ja anniskeluravintoloihin.
9876: virkojen perustamiseen ole viime vuosina saatu         Työryhmän tekemien muutosehdotusten pe-
9877: lainkaan määrärahaa. Valvonnan tehostamistoi-       rusteella hallitus pyrkii lähiviikkoina antamaan
9878: menpiteet ilman voimavarojen lisäyksiä ovat         eduskunnalle esityksen alkoholilainsäädännön
9879: nykyiseltä pohjalta varsin rajoitetut. Kunnalli-    tarkistamiseksi joidenkin nopeita ratkaisuja
9880: sen alkoholitarkastuksen asema oli käsiteltävänä    edellyttävien erilliskysymysten osalta. Hallitus
9881: parlamentaarisessa     alkoholikomiteassa   sekä    pitää myös muita työryhmän ehdotuksia tär-
9882:  myös juuri mietintönsä jättäneessä alkoholilain-   keinä, jotka tulisi toteuttaa mahdollisimman
9883: säädännön tarkistamistyöryhmässä. Kummatkin         pian.
9884: alkoholilainsäädännön valmisteluelimet ehdotti-
9885:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1982
9886: 
9887:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
9888:                                             N:o 260                                               5
9889: 
9890: 
9891: 
9892: 
9893:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9894: 
9895:    I det syfte ·3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     hälsovårdsministeriet. Kommitten föreslog inte
9896: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          åtgärder för att överföra försäljningen av mel-
9897: velse av den 22 juni 1982 tili vederbörande        lanöl enbart tili Alkos butiker och utskänk-
9898: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ningsrestaurangerna men föreslog att vissa be-
9899: jande av riksdagsman Sauli Hautala m. fl. un-      gränsningar inom ramen för det nuvarande
9900: dertecknade spörsmål nr 260:                       distributionssystemet skulle genomföras också
9901:                                                    med beaktande av synpunkter på övervakning-
9902:           Är Regeringen medveten om att            en av mellanölsförsäljningen. I maj samma år
9903:        övervakningen av de begränsningar för       avlät regeringen tili riksdagen en proposition
9904:        minutförsäljning och utskänkning av         med förslag tili lagar om ändring av 1 § lagen
9905:        alkohol, varom stadgas i alkohollagen       om mellanöl och alkohollagen. I propositionen
9906:        och i lagen om mellanöl, är bristfällig     föreslogs bl.a. att övervakningen skulle effekti-
9907:        och ineffektiv, och                         veras genom en utvidgning av den kommunala
9908:           har Regeringen för avsikt att så         alkoholinspektionsverksamheten också tili mel-
9909:        snart som möjligt vidta åtgärder för        lanölskommunerna samt att den lokala behovs-
9910:        att effektivera övervakningen bl.a          prövningen skulle beaktas vid beviljande av
9911:        genom att stadga om obligatorisk gransk-    mellanölstilistånd. Propositionen ledde dock
9912:        ning av kundernas identitet i alkohol-      inte tili de föreslagna lagändringarna, utan
9913:        butiker och på utskänkningsrestau-          riksdagen meddelade i ett brev daterat den 15
9914:        ranger, samt                                februari att den inte hunnit slutbehandla frågan
9915:           har Regeringen för avsikt att skynd-     före mandattidens utgång.
9916:        samt vidta åtgärder för att överföra            I det betänkande som den parlamentariska
9917:        minutförsäljningen av mellanöl tili al-     alkoholkommitten år 1978 avgav (Kommitte-
9918:        koholbolagets butiker och uts.känkning-     betänkande 1978: 33) föreslogs ramar för en
9919:        en enbart tili utskänkningsrestauranger?    reform av alkohollagstiftningen. På basen av
9920:                                                    betänkandet utarbetades i social- och hälso-
9921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vårdsministeriet ett utkast tili regeringspropo-
9922: samt anföra följande:                              sition med förslag tili lagar om ändring av al-
9923:   Den alkohollagstiftning som trädde i kraft       kohollagen, upphävande av lagen om mellanöl
9924: vid ingången av år 1969 innebar en betydan-        och avlåtande av en berättelse tili riksdagen
9925: de utvidgning av distributionsnätet för alkohol-   om handhavandet av alkoholfrågorna. Rege-
9926: drycker. Alkoholkonsumtionen växte från år         ringen tillsatte den 11 mars 1981 en alkoholpo-
9927: 1968 tili år 1975 snabbare än den övriga pri-      litisk ministerarbetsgrupp för att utreda vilka
9928: vata konsumtionen. Alkohollagstiftningen av år     förslag tili ändringar av alkohollagstiftningen
9929: 1969 har inte i alla avseenden matsvarat de        som man inom regeringen skulle kunna enas
9930: mål som uppställdes för den. Speciellt har re-      om. Föregående regering uppnådde dock inte
9931: geringen fäst avseende vid de missförhållanden     samförstånd i fråga om justering av alkohol-
9932: som redan en längre tid varit uppenbara och        lagstiftningen. I social- och hälsovårdsministe-
9933: gäller övervakningen av försäljningen av alko-     riets utkast med förslag tili en regeringspropo-
9934: holdrycker.                                        sition om justering av alkohollagstiftningen in-
9935:    Den år 1976 tilisatta parlamentariska alko-     gick många reformförslag beträffande distri-
9936: holkommitten lämnade den 31 januari 1977 ett       butionen av alkohoi och förbättrandet av över-
9937: betänkande i mellanölsfrågan tili social- och      vakningen.
9938: 088200809C
9939: 6                                            1982 vp.
9940: 
9941:    I slutet av maj senaste år tilisatte social-     mitten samt också i den arbetsgrupp för juste-
9942: och hälsovårdsministeriet en liten arbetsgrupp      ring av alkohollagstiftningen som just lämnat
9943: som fick tili uppgift att i form av en regerings-   sitt betänkande. Båda dessa beredningsorgan
9944: proposition bereda ett förslag till justering av    för alkohollagstiftningen föreslog att man i
9945: alkhollagstiftningen. Vid fullföljandet av sin      huvudsak skulle frångå en kommunal inspek-
9946: uppgift skulle arbetsgruppen särskilt fästa av-     tion som sköts som bisyssla och övergå till
9947: seende vid den parlamentariska alkoholkom-          statliga alkoholinspektörer i huvudsyssla, som
9948: mittt!ns ställningstaganden samt till olika för-    vore undertällda länsstyrelserna. Samtidigt
9949: slag och utlåtanden som lämnats i olika skeden      skulle inspektionen utsträckas till att på ett
9950: av beredandet av alkohollagstiftningen. Arbets-     ändamålsenligt sätt också beröra mellanöls-
9951: gruppen blev färdig med sitt arbete den 31          kommunerna. I länen är avsikten att för alko-
9952: augusti 1982. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att      holinspektörerna bilda verksamhetsområden
9953: mellanölstilistånden skulle indras under en         som omfattar en eller flere kommuner. Härvid
9954: övergångsperiod på två år, varefter det vid         skulle rnöjligheterna vara större än nu att öka
9955: beviljandet av nya tillstånd skulle vara möj-       inspektörernas yrkeskompetens och förutsätt-
9956: ligt att utöver den sökandes pålitlighet och        ningarna för ett effektivt handhavande av
9957: andra krav beakta en lokal behovsprövning.          övervakningsuppgifterna.
9958: Genom vissa förslag till stadganden försö.ker           För att effektivera övervakningen gjordes på
9959: man speciellt öka verksamhetsförutsättningar-       försorg av de kommunala alkoholinspektörer-
9960: na för de personer som ansvarar för utskänk-        na hösten 1981 utöver den vanliga inspektionen
9961: ningen och deras ansvar för att bestämmelser-       en enhetlig och tämligen fullständig inspektion
9962: na iakttas och också vid minutförsäljningen av      av utskänkningsställen. Genom alkoholbolagets
9963: mellanöl förutsätts en särskild ansvarig person.    försorg förrättades år 1981 en specialinspektion
9964:    Effektivering av alkoholövervakningen har        i de livsmedelsaffärer som säljer mellanöl i
9965: på olika håll förutsatts som ett medel för att      minut och man försökte dessutom utreda hur
9966: minska alkoholens negativa följder. Så förut-       förlängd tid inverkar på uppkomsten av miss-
9967: satte t.ex. riksdagen vid sin behandling av Al-     förhållanden i restaurangerna. I övervaknings-
9968: kos förvaltningsråds berättelser över alkohol-      instruktionerna har man fortlöpande betonat
9969: lägets utveckling åren 1974-1975 att den            att särskild uppmärksamhet bör ägnas försälj-
9970: kommunala alkholinspektionen skulle omorga-         ningen tili minderåriga och herusade samt
9971: niseras och kraftigt effektiveras bl.a. genom       granskningen av unga personers ålder.
9972: att märkbart öka andelen heltidsanställda alko-         I arbetsgruppens betänkande ingår inte något
9973: holinspektörer, förbättra avlöningen för dem        förslag om obligatorisk granskning av identi-
9974: som sköter inspektionen som bisyssla samt           teten i alkoholbolagets butiker och på utskänk-
9975: utsträcka inspektionen också till mellanölskom-     ningsrestaurangerna och inte heller något för-
9976: munerna. Propositioner med detta syfte har          slag om att överföra försäljningen av mellanöl
9977: dock inte lett till resultat. Inte en enda för      till alkoholbolagets butiker och utskänknings-
9978: flere kommuner gemensam huvudtjänst som             restaurangerna.
9979: inspektör för alkoholhanteringen har inrättats          På basen av de förslag till ändringar som
9980: under den tid lagen varit i kraft och för grun-     arbetsgruppen gjort strävar regeringen att un-
9981: dande av nya huvudtjänster i kommunerna har         der de närmaste veckorna tili riksdagen avlåta
9982: inga anslag under senare år kunnat fås. Åt-         en proposition med förslag till justering av
9983: gärderna för att effektivera övervakningen utan     alkohollagstiftningen i vissa speciella frågor,
9984: att öka resurserna är utgående från den nu-         som kräver snabba avgöranden. Regeringen
9985: varande basen synnerligen begränsade. Den           finner också · arbetsgruppens övriga förslag
9986: kommunala alkoholinspektionens ställning be-        viktiga och anser att de borde genomföras så
9987: handlades i den parlamentariska alkoholkom-         snabbt som möjligt.
9988:       Helsingfors den 11 oktober 1982
9989: 
9990:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
9991:                                             1982..vp.
9992: 
9993: Kirjallinen kysymys n:o 261
9994: 
9995: 
9996: 
9997: 
9998:                                 Knuuttila ym.~. Aikuisopiskelun opintotukijärjestelmän kehittä-
9999:                                    misestä
10000: 
10001: 
10002:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10003: 
10004:    Yhteiskuntamme koulutustason nousun myö-        tällöin opiskellaan yleensä vain yhtä tai kahta
10005: tä on myös aikuisopiskelu lisääntymässä. Maas-     ainetta. Esimerkiksi Eskilstunan kunnallisessa
10006: samme on asetettu myös koulutuspoliittiseksi       aikuiskoulussa suurin osa opiskelijoista on kOi-
10007: tavoitteeksi se, että kaikki kansalaiset iästä     kopäiväopiskelijoita. Heillä on mahdollisuus
10008: riippumatta voisivat opiskella ja siten kehittää   saada opintorahaa, opintoavustusta, erityistä
10009: itseään haluamallaan tavalla. Käytännössä ei       aikuisopiskelutukea tai työvoimaviranomaisten
10010: ole kuitenkaan huolehdittu, että tämä olisi        kautta koulutusavustusta. Lisäksi heillä on
10011: mahdollista.                                       mahdollisuus saada opintolainaa. Mainittakoon,
10012:    Erityisesti aikuisopiskelun tukeminen talou-    että vuonna 1980 oli esimerkiksi erityisen ai-
10013: dellisesti meillä on vähäistä ja niinpä useim-     kuisopiskelutuen määrä 2 300-2 900 kruunua
10014: mat aikuisopiskelijat joutuvat opiskelemaan        kuukaudessa.
10015: työnsä ohella. On raskasta päivätyön jälkeen          Aikuisopiskelun mahdollisuuksien turvaami-
10016: illalla lähteä opiskelemaan ja suorittamaan        seksi tulisi Suomessakin ryhtyä kiireellisiin
10017: kursseja, joita lapset ja nuoret päiväkouluissa    toimenpiteisiin myös aikuisopiskelun opinto-
10018: suorittavat kokopäivätoimisesti. Kun normaali      tukijärjestelmän ja opintososiaalisten palvelujen
10019: työviikko käsittää 36-40 tuntia ja esimerkiksi     kehittämiseen muun muassa eduskunnan 21. 1.
10020: iltaoppikoulussa on viikoittainen tuntien määrä    1977 ja 20. 12. 1979 vuosien 1977 ja 1980
10021: 15-20, niin työn ohella opiskelu muodostuu         tulo- ja menoarvioiden käsittelyn yhteydessä
10022: todella raskaaksi. Lukuvuoden aikana koulu-        hyväksymien lausumien pohjalta. Ruotsin ai-
10023: tunteja muodostuu lähes 500, mikä on hyvin         kuisopiskelun tukijärjestelmät muodostavat
10024: suuri määrä verrattuna esimerkiksi työaikalain     hyvän esimerkin. Aikuisopiskelun kunnollisen
10025: sallimaan 200 tunnin ylityön teettämismahdol-      tuen järjestämisellä voitaisiin myös edullisesti
10026: lisuuteen. Iltaopiskelun rasittavuuden vuoksi      nykyisessä työllisyystilanteessa vapauttaa työ-
10027: monelta suorastaan kariutuu aikuisopiskelun        paikkoja niitä tarvitseville.
10028: mahdollisuus. Lisäksi monelta vuorotyö jo si-         Ede!lä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10029: nällään sulkee pois mahdollisuuden iltaisin        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun·
10030: opiskeluun. Mainituista seikoista johtuen ilta-    nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10031: opiskelussa keskeyttäneiden määrä on suuri,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10032: vaikka opiskeluhalu on yleensä suuri.
10033:     Ruotsissa on aikuisopiskelun mahdollisuus                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10034: turvattu paremmin. Siellä muun muassa perus-              ryhtyä aikuisopiskelun täysipainoisen
10035: koulun ja lukion suorittamiseen tähtäävä ai-              opintotukijärjestelmän sekä opintosOi-
10036: kuisopiskelu tapahtuu päivällä kokopäivätoimi-            siaalisten palvelujen kehittämiseksi ja
10037: sena opiskeluna. Iltaopiskeluakin on, mutta               turvaamiseksi?
10038:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1982
10039: 
10040:    Sakari Knuuttila       Heli Astala           Niilo Koskenniemi          Hannu Tapiola
10041:    Olli Helminen          V. J. Rytkönen        Pertti Hietala             Helvi Hyrynkangas
10042:    Ulla-Leena Alppi       Kaisa Raatikainen     Risto Tuominen             Pekka Starast
10043:    Matti Luttinen         Esko Pekonen          Juhani Surakka             Ensia Laine
10044:                                         Reino Breilin
10045: 088200732W
10046: 2                                            1982 vp.
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10052: 
10053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Aikuisten opintososiaalinen asema ei kui-
10054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tenkaan vielä ole läheskään tyydyttävä. Petos-
10055: olette 22 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn           puutteena voitaneen pitää sitä, että nykyinen
10056: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        opintososiaalinen tuki on pääasiassa luotu nuo-
10057: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       risoasteen opiskelua silmällä pitäen ja se on
10058: edustaja Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-        riittämätön mahdollistaakseen esim. perheen
10059: jallisesta kysymyksestä n:o 261:                    pääasiallisen elättäjän irrottautumisen opiske-
10060:                                                     luun kokopäiväisesti.
10061:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Opetusministeriö onkin kiinnittänyt näihin
10062:        ryhtyä aikuisopiskelun täysipainoisen        asioihin huomiota ja asettanut 16. 1. 1981 toi-
10063:        opintotukijärjestelmän sekä opintoso-        mikunnan, jonka tehtävänä on
10064:        siaalisten palvelujen kehittämiseksi ja
10065:        turvaamiseksi?                                   1) kartoittaa tehtäväalueittain ja organisaa'-
10066:                                                     tiomuodoittain aikuisopiskelijan nykyinen opin-
10067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tososiaalinen tilanne;
10068: vasti seuraavaa:                                       2) laatia arvioiva selvitys käytössä olevista
10069:                                                     opintososiaalisen tuen muodoista ja perusteista;
10070:    Aikuisopiskelijoiden opintososiaalinen asema        3) tehdä aikuiskoulutuskomitean ja opinto-
10071: on opintotukilain (28/72) myötä ja sen jäl-         vapaakomitean mietintöjen periaatteelliselta
10072: keen tapahtuneen kehittämistyön tuloksena           pohjalta kokonaisesitys aikuisopiskelun sosiaa-
10073: merkittävästi parantunut. Viime vuosina tapah-      lis-taloudellisista järjestelyistä sekä opiskelijan
10074: tuneesta kehityksestä on mainittava opinto-         ja hänen perheensä toimeentulon turvaamisesta
10075: vapaalaki (273/79), kansanopisto-opiskelijain       kiinnittäen huomiota mm.
10076: tulo opintorahan saajien piiriin sekä joustavien       a) välittömiin opiskelukustannuksiin,
10077: opiskelumuotojen, mm. kirjeopiskelun ja moni-          b) toimeentulokustannuksiin,
10078: välineopiskelun kehittämistyö. Ammatillinen            c) muihin aikuisopiskelun sosiaalis-taloudel-
10079: kirjeopiskelu on tullut valtionavulliseksi (laki    lisiin tekijöihin,
10080: 1079/79, muutos 1015/81). Kysyjäin mainit-             d) opintososiaalisen tukijärjestelmän (-jär-
10081: sema peruskoulu- ja lukioaineiden opiskelu on       jestelmien) yhtenäistämiseen sekä hallinnon ke~
10082: myös mahdollista kokopäiväopiskeluna kansan-        hittämiseen; sekä                                  ·
10083: opistoissa, jotka ovat lakisääteistä valtionapua        4) laskea tekemiensä ehdotusten taloudelli-
10084: saavia sisäoppilaitoksia. Kansanopistoilla sekä     set vaikutukset.
10085: kansalais- ja työväenopistoilla on lisäksi mah-
10086: dollisuus saada kouluhallitukselta lupa perus-         Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi
10087: koulutodistusten antamiseen kansakoulun pääs-       vuoden 1982 loppuun mennessä.
10088: tätodistuksen tai siihen rinnastettavan tutkin-        Tämän aikuiskoulutuksen opintososiaalisen
10089: non suori ttaneille (asetus 313/81 ) . Kansalais-   toimikunnan ehdotukset tulevat luomaan poh-
10090: ja työväenopistolaitoksen piirissä on suoritettu    jaa hallituksen kannanotoille aikuisopiskelijain
10091: monivälineopetuskokeilua ja myös vuorotyössä        opintotukijärjestelmän ja opintososiaalisten pal~
10092: olevien opiskelukokeilua. Laki työllisyyskoulu-     velujen kehittämisessä. Kehittäminen riippuu
10093: tuksesta (31/76) on luonut ammatillisen kou-        viime kädessä myös siitä, kuinka paljon varoja
10094: lutuksen puolelle erittäin hyvin sosiaalisesti      tarkoitukseen voidaan osoittaa.
10095: tuetun opiskelumuodon.
10096:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1982
10097: 
10098:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
10099:                                               N:o 261                                              3
10100: 
10101: 
10102: 
10103: 
10104:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10105: 
10106:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De vuxnas studiesociala ställning är likväl
10107: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            långt ifrån tilifredsställande. En av de grund-
10108: velse av den 22 juni 1982 tili vederbörande          läggande bristerna kan anses vara att det nu-
10109: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       varande studiestödet skapats med tanke på
10110: jande av riksdagsman Knuuttila m. fl. under-         studier under ungdomsåren och är otiliräckligt
10111: tecknade spörsmål nr 261:                            för att kunna möjliggöra t. ex. att en familje-
10112:                                                      försörjare kan frigöra sig helt för att studera
10113:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            på heltid.
10114:        vidta för att utveckla och trygga ett            Undervisningsministeriet har fäst uppmärk-
10115:        fullödigt studiestödssystem och studie-       samhet vid dessa frågor och tillsatte den 16. 1.
10116:        sociala tjänster inom vuxenutbild-            1981 en kommission som fått i uppdrag att
10117:        ningen?                                          1) kartlägga vuxenstuderandenas nuvarande
10118:                                                      studiesociala ställning enligt uppgiftsområde
10119:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och organisationsform;
10120: samt framföra följande:                                 2) utarbeta en värdering av de existerande
10121:     De vuxna studerandenas studiesociala ställ-      studiesociala stödformerna och beviljningsgrun-
10122: ning har förbättrats betydligt tili följd av stif-   derna;
10123: tandet av lagen om studiestöd (28/72) och               3) utarbeta, på basen av de principer som
10124: det utvecklingsarbete som utförts därefter.          framlagts av vuxenutbildningskommitten och
10125: Angående de senaste årens utveckling kan man         kommitten för studieledighet, ett helhetsför-
10126: nämna lagen om studieledighet (273/79), om-          slag om de socio-ekonomiska arrangemangen
10127: fattandet av folkhögskolestuderandena inom           för vuxenstuderande, samt ett förslag för
10128: ramen för studiestödstagare, samt utveck-            tryggandet av studerandenas och deras familjers
10129: landet av smidigare studieformer, bl.a. brev-        utkomst med beaktande av bl. a.
10130: och flermedieundervisning. Yrkesinriktade brev-         a) de direkta studiekostnaderna,
10131: studier har omfattats i statsunderstödssystemet         b) levnadskostnaderna,
10132:  (lag 1079/79, ändring 1015/81). De av fråge-           c) övriga socio-ekonomiska faktorer vid
10133: ställaren avsedda grundskole- och gymnasie-          vuxenu tbildningen,
10134: studierna kan genomföras som dagstudier vid             d) enhetligandet av studiesociala stödssyste-
10135: folkhögskola som är tili lagstadgat statsunder-      met och utvecklandet av förvaltningen; samt
10136: stöd berättigade internatskolor. Folkhögskolor-         4) uträkna de framlagda förslagens ekono-
10137: na och medborgar- och arbetarinstituten kan          miska verkningar.
10138: därtili av skolstyrelsen beviljas tillstånd att         Kommissionen bör slutföra sitt arbete inom
10139: utge grundskolbetyg åt personer som avlagt           år 1982.
10140: folkskola eller med folkskola jämförbar examen          De förslag som kommissionen för studie-
10141:  (förordning 313/81) . Försöksverksamhet med         sociala frågor inom vuxenutbildningen framför
10142: flermedieundervisning har utförts vid med-           kommer att utgöra grunden för regeringens
10143: borgar- och arbetarinstitut, samt även bland         ställningstaganden vid utvecklandet av studie-
10144: studerande som är i skiftarbete. Lagen om            stödssystemen och de studiesociala tjänsterna
10145: sysselsättningsfrämjande utbildning (31/76)          för vuxenstuderande. Utvecklingsarbetet beror
10146: har medfört en studieform med ytterst gott           i sista hand också på hur mycket medel man
10147: socialt stöd inom yrkesutbildningen.                 kan anvisa för ändamålet.
10148:      Helsingfors den 17 september 1982
10149: 
10150:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
10151:                                               1982 vp.
10152: 
10153: Skrifdigt spörsmål nr ·262
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                  .Westerlund: Om våldsbmttslighetens ökning
10159: 
10160: 
10161:                              Tili Riksdagens Herr Talman.
10162: 
10163:     En mycket oroväckande tendens under de           detta · är en synnerligen oroväckande utveck-
10164: senaste åren har utgjorts av vå:ldsbrdttens          ling. Detta visar klart att vi måste få ökade
10165: ökade antal i vårt land. Våldsbrottsligheten,        statliga medel för att förstärka polisens re-
10166: som även tyvärr påvJsat en kraftig ökning            surser. Ser man på den statistik som rubriceras
10167: bland unga, har därför med skä[ orsa!kat en          "våldsamt motstånd mot tjänsteman" får vi
10168: allvarlig debatt bland myndigheterna, i              följande siffror:
10169: offentligheten och i massmedierna. Samtidigt
10170: som man försokt ~ta reda på orsa:kssamman-             Antalet registrerade fall:
10171: hangen, de sociala omständigheterna och öv-            1977    ..........         1284
10172: riga eventuellt bidragande orsaker ti:ll ok-           1978    ..........         1 335
10173: ningen av våld har man i allt f1er medborgar-          1979    ..........         1 326
10174: !kretsar börjat fråga ·silg vartåt vi egendigen        1980    .. .. .. .. ..     1456
10175: är på väg. Si:tuationen har gått därhän att            1981    ..........         1526.
10176: 1specieJ1t äldte personer och rnvalidet i synner-
10177: het i vi'ssa tätorter känner en direkt räds1a att
10178: bege sig utomhus om :kvällarna.                         Samma tendens utvisas av den något mildare
10179:     Brottsstatistiken, ur viiken nedan vissa delar   klassificeringen "hindrande av tjänsteman":
10180: skall återges, ta:lar sillt tydliga språk. Egent-
10181: Jiigen skulle vi dodk inte behöva gå tili sta-         Antalet registrerade fall:
10182: ti's.tiska uppgifter för att få belägg för den         1977 .. .. .. . . ..       4 269
10183: oro som våldsbenägenheten särsikilt bland unga         1978 .. . .. .. .. .       4120
10184: personer skapar i dagens samhäl1e. V.i' bör där-       1979 .. .. . .. . ..       4 248
10185: tili ha i minnet att den statistik som återges         1980 . . . . . . . . . .   4 414
10186: endast täcker sådana fall som officielh lk:om-         1981 .. .. .. .. ..        4 598.
10187: mit till polisens kännedom. BL a. på grund av
10188: poli:sens bristfälliga resurser kan man utgå            Beträffande ungdomskriminaliteten, som på-
10189: ifrån att utbredningen och förekomsten av            visar en skrämmande trend, vore det på sin
10190: våld, t. ex. misshandel och rån, är dessvärre        plats att fortsätta åtgärdsdiskussionerna på
10191: betydligt allmännare.                                bred basis. Då det är uppenbart att b.l a.
10192:     Y tterligare kunde man i dagens samhälle         ungdomsbrottsligheten har såväl strukturella,
10193: tala om förekomsten av psykiskt våld, som            sociala som ekonomiska samband, är det ange-
10194:  speciellt förekommer i hem och skolor m. m.         läget att representanter för samtliga dessa
10195: Våld av det slaget kommer ytterst sällan med         sektorer är med i diskussionerna. En färsk
10196: i statistiken, dels emedan detta inte lätt kan       statistik om ungdomsbrottsligheten som gjorts
10197: klassificeras i kriminalrättsligt avseende, dels     av Rättspolitiska forskningsanstalten visar att
10198: för att våld mot barn och unga blott sällan          antalet misshandelsfall av olika grad klart
10199:  anmäls. Det kan t. ex. nämnas att det under         stigit i hela landet, och likaså gäller detta
10200:  åren 1975-1981 i hela landet tili polisens          även stölder och snatterier.
10201:  kännedom kom våldsanmälningar från endast              Det är uppenbart att polisen behöver ökade
10202:  49 skolor.                                          resurser, men samtidigt måste statsmakten
10203:      Våldet mot polisen har också ökat. Varje        överväga att öka alla tänkbara former av
10204:  dag inträffar det i medeltal 13 försök till         förebyggande åtgärder i syfte att stävja brotts-
10205:  våldsangrepp mot polisen i vårt land. Även          ligheten. I varje fall på kortare sikt bör även
10206: 0882008612
10207: 2                                          1982 vp.
10208: 
10209: övervägas en skärpning av straffskalornas till-         Är Regeringen medveten om den
10210: lämpning. Den enskilda individens fysiska             oroande utvecklingen av trenden för
10211: trygghet och säkerhet måste under alla om-            våldsbrottslighetens ökning i vårt land,
10212: ständigheter med det snaraste förbättras.             och om så är fallet,
10213:    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i           vilka åtgärder har Regeringen vid-
10214: den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tagit eller ämnar den vidtaga för åstad-
10215: föreskriver tili vederbörande medlem av stats-        kommande av en förändring tili det
10216: rådet ställa följande spörsmål:                       bättre?
10217:      Helsingfors den 23 juni 1982
10218: 
10219:                                       Henrik Westerlund
10220:                                                N:ol62                                                3
10221: 
10222: Kirjallinen kysymys n:o 262                                                                Suomennos
10223: 
10224: 
10225: 
10226: 
10227:                                    Westerlund: Väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä
10228: 
10229: 
10230:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10231: 
10232:    Väkivaltarikosten lisääntyvä lukumäärä on             Poliisiin kohdistuva väkivalta on myös lisään-
10233: maassamme viime vuosina muodostunut erit-             tynyt. Joka päivä tapahtuu keskimäärin 13 yri-
10234: täin huolestuttavaksi tendenssiksi. Väkivalta-        tystä kohdistaa väkivaltaa poliisiin maassamme.
10235: rikollisuus, joka valitettavasti on osoittanut        Myös tämä on erittäin hälyttävä kehitys. Tämä
10236: voimakasta lisääntymistä myös nuorison kes-           osoittaa selvästi, että meidän on saatava valtion
10237: kuudessa, on tämän takia syystä aiheuttanut           varoja poliisin resurssien voimistamiseksi. Jos
10238: vakavaa keskustelua viranomaisten keskuudessa,        katsellaan tilastoa, jonka otsikkona on "virka-
10239: yleisön keskuudessa ja tiedotusvälineissä. Sa-        miehen väkivaltainen vastustaminen", saadaan
10240: manaikaisesti kun on yritetty selvittää syy-yh-       seuraavat luvut:
10241: teydet, kuten sosiaaliset olosuhteet ja muut
10242: mahdollisesti väkivallan lisääntymiseen myötä-          Rekisteröityjen tapausten lukumäärä:
10243: vaikuttavat seikat, on yhä useammissa kansa-
10244: laispiireissä alettu kysyä, mihin me oikeastaan         1977 . . . . . . . . . . 1284
10245: olemme menossa. Tilanne on kehittynyt sellai-           1978 . . . . . . . . . . 1 335
10246: seksi, että erityisesti vanhemmat ihmiset ja            1979 . . . . . . . . . . 1 326
10247: invalidit ennen kaikkea taajamissa suorastaan           1980 . . . . . . . . . . 1456
10248: pelkäävät mennä ulos iltaisin.                          1981 . . . . . . . . . . 1 526.
10249:    Rikollisuustilasto, jonka eräitä osia lainaan
10250: jäljempänä, puhuu selvää kieltä. Oikeastaan mei-         Sama tendenssi on lievemmässä luokituksessa
10251: dän ei tarvitse turvautua tilastollisiin tietoihin    eli "virkamiehen vastustamisessa":
10252: saadaksemme todisteita siitä huolestumisesta,
10253: jonka taipumus väkivaltaisuuteen erityisesti            Rekisteröityjen tapausten lukumäärä:
10254: nuorten henkilöiden osalta synnyttää tämän päi-
10255: vän yhteiskunnassa. Meidän on lisäksi muistet-          1977 . . . . . . . . . . 4 269
10256: tava, että lainattu tilasto kattaa vain ne tapauk-      1978 . . . . . . . . . . 4 120
10257: set, jotka virallisesti ovat tulleet poliisin tie-      1979 . . . . . . . . . . 4 248
10258: toon. Poliisiviranomaisten puuttuvien resurssien        1980 . . . . . . . . . . 4 414
10259: vuoksi voidaan lähteä siitä, että väkivallan            1981 . . . . . . . . . . 4 598.
10260: esiintyminen ja laajuus, kuten esimerkiksi
10261: pahoinpitelyt ja ryöstöt, ovat valitettavasti            Nuorisorikollisuuden osalta, jossa on nähtä-
10262: paljon yleisemmät.                                    vissä pelottava trendi, olisi paikallaan jatkaa
10263:     Lisäksi tämän päivän yhteiskunnassa voitai-       laajalla pohjalla keskustelua toimenpiteistä.
10264: siin puhua psyykkisen väkivallan esiintymisestä,      On selvää, että muun muassa nuorisorikolli-
10265: jota erityisesti esiintyy kodeissa ja kouluissa       suudella on sekä rakenteellisia, sosiaalisia että
10266:  jne. Tämänkaltainen väkivalta tulee erittäin         taloudellisia yhteyksiä ja on tärkeätä, että
10267: harvoin esiin tilastoissa, koska sitä toisaalta ei    kaikkien näiden sektoreiden edustajat ovat
10268:  voida luokitella rikosoikeudellisesti ja toisaalta   mukana keskusteluissa. Tuore tilasto nuoriso-
10269:  sen takia, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta     rikollisuudesta, jonka on tehnyt Oikeuspoliitti-
10270:  väkivallasta vain harvoin tehdään rikosilmoitus.     nen tutkimuslaitos, osoittaa, että eriasteisten
10271:  Voidaan esimerkiksi mam1ta, että vuosina             pahoinpitelytapausten lukumäärä on selvästi
10272:  1975-1981 koko maassa poliisin tietoon tuli          noussut koko maassa, ja tämä koskee myös
10273:  ilmoituksia väkivallasta vain 49 koulusta.           varkauksia ja näpistyksiä.
10274: .4                                             1982 vp.
10275: 
10276:   On selvää, että poliisi tarvitsee lisäresursseja,   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
10277: mutta samanaikaisesti valtiovallan on harkittava      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10278: kaikkien ajateltavissa olevien ennaltaehkäise-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10279: vien toimenpiteiden lisäämistä rikollisuuden
10280: kurissa pitämiseksi. Ainakin lyhyellä tähtäi-                  Onko Hallitus tietoinen väkivalta-
10281: mellä on myös harkittava rangaistusasteikkojen              rikollisuuden hälyttävästä lisääntymi-
10282: sovellutuksen koventamista. Yksilön fyysistä                sestä maassamme, ja jos on,
10283: turvallisuutta on kaikissa olosuhteissa mitä                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on
10284: pikimmin parannettava.                                      ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saadakseen
10285:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          aikaan muutoksen parempaan?
10286:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
10287: 
10288:                                          Henrik Westerlund
10289:                                                 N:o 262                                                   5
10290: 
10291: 
10292: 
10293: 
10294:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10295: 
10296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yleisillä paikoilla tapahtuvien väkivalta-
10297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rikosten ja ryöstöjen ennaltaehkäisemiseksi
10298: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn              poliisi on kartoittanut häiriöpaikat ja voima-
10299: kirjeenne n:o 1331 ohella lähettänyt valtio-           varojen puitteissa suorittanut valvontaa niissä.
10300: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-         Samanaikaisesti poliisin paikallesaantia on py-
10301: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Westerlundin         ritty nopeuttamaan parantamalla hälytysno-
10302: kirjallisesta kysymyksestä n:o 262, jossa tiedus-      peutta sekä kehittämällä lähipoliisitoimintaa ja
10303: tellaan:                                               lisäämällä jalkapartiointia.
10304:                                                           Kiinnijoutumisriskiä on lisätty tehostamalla
10305:           Onko Hallitus tietoinen väkivalta-           tutkintaa. Tutkintaa pyritään suuntaamaan
10306:        rikollisuuden hälyttävästä lisääntymi-          rikoksiin, joiden on todettu aiheuttaneen seu-
10307:        sestä maassamme, ja jos on,                     rannaisrikollisuutta. Erityistä huomiota kiinni-
10308:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on            tetään alkoholirikoksiin.
10309:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä saadakseen               Ennaltaehkäisevän valistuksen avulla anne-
10310:        aikaan muutoksen parempaan?                     taan ohjeita häiriöpaikkojen välttämisestä sekä
10311:                                                        menettelytavoista rikoksen sattuessa. Erityi-
10312:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti vanhuksiin kohdistetaan valistus- ja suo-
10313: vasti seuraavaa:                                       jausneuvontaa. Kouluissa annettavana laillisuus-
10314:     Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus on    ja liikennekasvatuksella pyritään osaltaan vai-
10315: lisääntynyt jossain määrin viime vuosina. Väki-        kuttamaan koululaisten asenteisiin ja tätä kaut-
10316: valtarikollisuus on jakautunut alueellisesti var-      ta myös väkivallan vähentämiseen.
10317: sin epätasaisesti siten, että eräiden kuntien             Yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen
10318: rekisteröity väkilukuun suhteutettu rikollisuus        kanssa toteutetaan vuoden 1982 aikana aloitet-
10319: on runsaampaa kuin toisten. Edelleen voidaan           tava kaksivuotinen väkivalta- ja ilkivaltakam-
10320: todeta, että vain osa väkivaltarikoksista tulee        panja.
10321: poliisin tietoon. Myös tilastoitu nuorisorikolli-          Huomattava osa rikoksista tapahtuu kuiten-
10322: suus on hieman lisääntynyt. Virkamiehen väki-          kin yksityisillä alueilla, jolloin poliisin käytettä-
10323: valtainen vastustaminen ja haitanteko on yleis-        vissa olevat torjuntakeinot ovat vähäisiä. Oma
10324: tynyt viime vuosina ja nimenomaan poliisin             vaikutuksensa lienee kuitenkin niillä kymme-
10325: henkilökuntaan kohdistuneet rikokset ovat              nillä tuhansilla kotihälytyksillä, joita poliisi
10326: lisääntymässä (vuonna 1980 4 613, vuonna               vuosittain suorittaa.
10327:  1981 4 942.).                                             Noin 200 000-220 000 juopuneen henkilön
10328:     Suuri osa tekijöistä, joita pidetään väkivalta-    vuosittainen säilöönotto on omiaan estämään
10329: rikollisuuden kasvun syinä, on sellaisia, joihin       näiden· henkilöiden joutumisen rikoksen uhriksi
10330: poliisin toimenpiteillä ei juuri voida vaikuttaa.      tai syyllistymisen rikokseen.
10331:  Rikollisuuden nousu- ja laskuilmiöt johtuvat              Nykyinen väkivaltarikossäännöstö on osoit-
10332:  pitkälti yhteiskunnallisista muutoksista, joten       tautunut pääosiltaan tarkoituksenmukaiseksi.
10333:  kriminaalipoliittisilla ja siis myös poliisitoimen-   Poliisimiesten lukumäärää lisäämällä voitaisiin
10334:  piteillä on toissijainen vaikutus. Tehostetuilla      jossain määrin tehostaa väkivaltarikosten en-
10335:  poliisitoimilla voidaan kuitenkin väkivaltarikol-     nalta torjuntaa.
10336:  lisuutta jossain määrin vähentää.
10337:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1982
10338: 
10339:                                                                               Ministeri Mikko ] okela
10340: 0882008612
10341: 6                                          1982 Vp.
10342: 
10343: 
10344: 
10345: 
10346:                           Tili Riksdagens HerrTalman
10347: 
10348:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordnirigen      För .att förebygga vårldsbrott och :rån på
10349: anger har Ni, Herr Talm1Ul, med Eder skrivelse   allmänna platser har polisen kartlagt de oroliga
10350: nr 1331 av den 23 juni 1982 tili vederbörailde   platserna och inom ramen för sina resurser
10351: medlem av statsrådet översänt avskrift av        skött övervakningen där. Samtidigt har man
10352: följande av riksdagsman Westerlund undet-        försökt öka möjligheterna att snabbt få polis
10353: tecknade spörsmål nr 262:                        till platseti genom att förbättra alarmsnabb-
10354:                                                  heten samt utveckla närpolisverksamheten och
10355:           Är Regeringen medveten · om ·den öka patrulleringen till fots.
10356:         oroande utvecklingen av trenden för          Risken att råka fast har ökat genom att
10357:         våldsbrottslighetens ökning i vårt land, undersökningarna effektiverats. Man strävar tili
10358:         och om så är fallet,                     att inrikta undersökningarna på brott som har
10359:            vilka åtgärder har Regeringen vid- konstaterats ge upphov tili följdkriminalitet.
10360:         tagit ellet ämnar den vidtaga för åstad- Särskild uppmärksamhet fästs vid alkohol-
10361:         kommande av en förändring tili det brotten.
10362:         bättre?                                      Med hjälp av upplysning i förebyggande
10363:                                                  syfte ger man anvisningar om att undvika de
10364:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- oroliga platserna samt om hur man skall för-
10365: samt anföra följande:                            fara då ett brott har inträffat. Upplysnings- och
10366:    Antalet våldsbrott som kommit tili polisens skyddsrådgivningen inriktas främst på åldringar.
10367: kännedom har i någon mån ökat under de Genom laglighets- och trafikfostran i skolorna
10368: senaste åren. Våldsbrottsligheten har regionalt försöker man å andra sidan påverka skol-
10369: sett fördelat sig tämligen ojämnt så, att den elevernas attityder och härigenom också minska
10370: registrerade brottsligheten i förhållande tili våldet. I samarbete med olika myndigheter och
10371: folkmängden är större i endel kommuner än i organisationer inleds år 1982 en tvåårig kam-
10372: andra. Man kan dessutom konstatera att endast panj mot våld och ofog.
10373: en del av våldsbrotten kommer tili poliseos          En betydande del av brotten inträffar dock
10374: kännedom. Också den ungdomsbrottslighet som på privat område, varvid de medel polisen har
10375: det finns statistik över har ökat något. Våld- tili sitt förfogande för att avvärja brotten är
10376: samt motstånd mot tjänsteman och skadegö- ringa. De tiotals tusen utryckningar till hem,
10377: relse har blivit allmännare de senaste åren och som polisen årligen gör, torde dock vara av en
10378: speciellt brotten mot anställda vid polisen ökar viss betydelse.
10379:  (år 1980 4 613, år 1981 4 942).                     Att polisen årligen tar ca 200 000-220 000
10380:     En stor del av de faktorer, som anses leda herusade personer i förvar är ägnat att för-
10381: till att våldsbrottsligheten ökar är sådana som hindra att dessa personer blir offer för brott
10382: man just inte kan påverka med polisiära åt- eller gör sig skyldiga tili brott.
10383: gärder. De upp- och nedåtgående trenderna i          De nuvarande stadgandena om våldsbrott
10384: brottsligheten beror i stor utsträckning , på har i huvudsak visat sig vara ändamålsenliga.
10385: samhälleliga förändringar, varför kriminalpoli- Genom att öka antalet poliser kunde man i
10386: tiska och således också polisiära åtgärder är någon mån effektivera förebyggandet av vålds-
10387:  av sekundär betydelse. Genom. effektiverade brott.
10388: polisiära åtgärder kan man dock i någon mån
10389:  minska våldsbrottsligheten.
10390:       Helsingfors den 22 oktober 1982
10391: 
10392:                                                                         Minister Mikko Jokela
10393:                                                1982 vp.
10394: 
10395: Kirjallinen kysymys n:o 263
10396: 
10397: 
10398: 
10399: 
10400:                                    Sillantaus ym.: Veteraanien varhaiseläkejärjestelmästä
10401: 
10402: 
10403:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10404: 
10405:    Suomessa on vuosien 1939-1945 sotiin               saavuteta riittävää yhdenmukaisuutta rasittavan
10406: osallistuneita veteraaneja yli 300 000 ja hei-        työn määrittelyssä. Rintamallaolo sinänsä on
10407: dän keski-ikänsä on noin 66 vuotta. Työelä-           ollut rasittavaa, joten mitään lisäkriteereitä ny-
10408: mässä veteraaneista on mukana arviolta noin           kyisen työn osalta ei enää tarvittaisi.
10409: 60 000. Laki rintamaveteraanien varhaiseläk-             Myös osaeläkejärjestelmä vaatii veteraanien
10410: keestä tulee voimaan 1. 7. 1982 lukien. Var-          osalta pikaista korjausta. Nyt osaeläkkeellä ole-
10411: haiseläkelautakunta on jo aloittanut toimintan-       vat sotainvalidit ja rintamaveteraanit eivät voi
10412: sa ja eläkehakemuksia on lautakunnalle jätetty        siirtyä varhaiseläkejärjestelyn piiriin, vaikka
10413: noin 6 000, joista noin 1 200 on käsitelty.           heidän invaliditeettinsa ja työkyvyttömyysas-
10414:     Rintamaveteraanien varhaiseläkelaki antaa         teensa on suurempi kuin mitä varhaiseläkkeel-
10415: pohjan veteraanien aseman parantamiselle, mut-        le pääsyyn vaaditaan. Tällaisen väliinputoaja-
10416: ta jo alunperin siinä oli havaittavissa eräitä pa-    ryhmän syntymistä ei voida pitää perusteltuna.
10417: hoja puutteellisuuksia. Voimaan tulevan lain             Edelleen veteraanien varhaiseläkelain piiriin
10418: mukaisilla järjestelyillä ei voida taata sotiem-      kuuluvat sotavammaiset, sotainvalidit ja sota-
10419: me veteraanien sosiaalisen ja taloudellisen ase-      vankeina olleet miehet, mutta eivät sotavam-
10420: man pysyvää parantumista niin, että veteraa-          maiset naiset, joita on noin 50-100. Lain
10421: neilla olisi todelliset mahdollisuudet siirtyä va-    soveltamisalaa tulisikin pikaisesti laajentaa niin,
10422: paaehtoiselle ennenaikaiselle eläkkeelle. Vete-       että myös rintamapalvelustunnuksen saaneilla
10423: raanien eläkejärjestelyt tulisi kiireellisesti hoi-   naisilla olisi oikeus varhaiseläkkeeseen.
10424: taa kokonaisuudessaan. Tämän ei pitäisi olla             Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä on las-
10425: ylivoimaista, koska noin kymmenen vuoden ku-          kettu se markkamääräinen taso, jonka tulisi
10426: luttua nuorimmatkin veteraanit siirtyvät 65           turvata riittävä toimeentulo eläkkeellä olevalle.
10427: vuotta täytettyään vanhuuseläkkeelle. Eläkela-        Veteraanien osaltahan kysymys on siitä, että
10428: keihin tulisi pikaisesti saada sellaiset muutok-      heille suodaan mahdollisuus siirtyä eläkkeelle
10429: set, että rintamapalveluaika täysimääräisenä las-     aikaisemmin kuin mitä eri eläkejärjestelmissä
10430: kettaisiin mukaan eläkkeen ansainta-aikaan kai-       on normaalisti mahdollista. Veteraanien var-
10431: kissa eläkejärjestelmissä.                            haiseläkkeen määrä ei kuitenkaan läheskään
10432:     Useat veteraanit jäävät ensinnäkin lain so-       kaikissa tapauksissa yllä tuohon kansaneläk-
10433: veltamisalan ulkopuolelle sen vuoksi, että rin-       keen vähimmäistasoon. Pienten varhaiseläkkei-
10434: tamapalveluajan tulee olla ollut vähintään kak-       den tason korottaminen vähintään kansaneläk-
10435:  si vuotta, jotta veteraanille syntyisi oikeus var-   keen tasolle olisikin ensisijaisen tärkeää, jotta
10436: haiseläkkeeseen. Tämä on aivan liian tiukka           rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle siirtymi-
10437:  ehto.                                                nen olisi mahdollista kaikille sitä haluaville ve-
10438:     Varhaiseläkkeen saamisen ehtona on tietyissä      teraaneille. Varhaiseläkkeen saajille tulisi mak-
10439:  tapauksissa myös, että veteraani on pitkähkön        saa kaikissa tapauksissa rintamalisä, myös ulko-
10440:  ajan ennen varhaiseläkkeen alkamista ollut ra-       mailla oleville Suomen kansalaisille.
10441:  sittavassa työssä. Rasittavan työn määrittely on        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10442:  hyvin vaikeaa. Määrittelyn suorittaa pääsään-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
10443:  töisesti veteraanin työnantaja. Yksittäisellä        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10444:  työnantajalla ei aina voi olla riittävän laaja-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10445:  alaista näkemystä siitä, millainen työ on katsot-
10446:  tava "rasittavaksi" lain tarkoittamassa mieles-                 Onko Hallitus tietoinen, että vete-
10447:  sä. Tällaisella menettelytavalla ei myöskään                 raanien varhaiseläkejärjestelmässä on
10448:  0882008623
10449: 2                                         1982 vp.
10450: 
10451:      puutteellisuuksia niin, ettei kaikkien          miseksi muuttamalla veteraanien var-
10452:      veteraanien ole mahdollista siirtyä en-         haiseläkelakia (13/82) ja laajenta-
10453:      nenaikaiselle eläkkeelle niin halutes-          malla järjestelmää siten, että rintama-
10454:      saan, ja jos on,                                palvelusaika lasketaan täysimääräisenä
10455:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         eläkkeen ansainta-ajaksi kaikissa eläke-
10456:      siin näiden puutteellisuuksien poistami-        järjestelmissä?
10457:      seksi ja varhaiseläkkeen tason korotta-
10458:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
10459: 
10460:       Pentti Sillantaus             Sinikka Karhuvaara         Helena Pesola
10461:       Matti Jaatinen                Eeva Kauppi                Tuulikki Petäjäniemi
10462:       Heikki Perho                  Esko J. Koppanen           Toivo T. Pohjala
10463:       Sampsa Aaltio                 Juhani Laitinen            Eva-Maija Pukkio
10464:       Matti Hakala                  Arto Lampinen              Ulla Puolanne
10465:       Elsi Hetemäki-Olander         Eero Lattula               Erkki Pystynen
10466:       Matti Hokkanen                Ritva Laurila              Helge Saarikoski
10467:       Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo         Pertti Salolainen
10468:       Juuso Häikiö                  Pekka Löyttyniemi          Jouni J. Särkijärvi
10469:       Timo Ihamäki                  Mauri Miettinen            Jalmari T orikka
10470:       Lauri Impiö                   Saara Mikkola              Martti Ursin
10471:       Aila Jokinen                  Pentti Mäki-Hakola         Tauno Valo
10472:       Pekka Jokinen                 Toivo Mäkynen              Matti Viljanen
10473:       Heikki Järvenpää              Tapani Mörttinen           Mauri Vänskä
10474:       Ilkka Kanerva                 Olavi Nikkilä              Ben Zyskowicz
10475:                                     Matti Pelttari
10476:                                                N:o 26.3                                                3
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 
10481:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10482: 
10483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        selta jatkaa työelämässä. Rintamaveteraanien
10484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         varhaiseläkkeestä annetun lain mukaiset edel-
10485: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        lytykset tuntuvat hyvin rajaavilta, mikä oli tar-
10486: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koituksenakio ottaen huomioon lain toteutuk-
10487: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       selle annetut suhteellisen niukat taloudelliset
10488: Pentti Sillantauksen ym. näin kuuluvasta kir-        voimavarat. On itsestään selvää, että osa rin-
10489: jallisesta kysymyksestä n:o 263:                      tamaveteraaneista jää näillä edellytyksillä jär-
10490:                                                       jestelmän ulkopuolelle. Toisaalta rintamavete-
10491:           Onko Hallitus tietoinen, että vete-         raanien varhaiseläkejärjestelmästä saadut tiedot
10492:        raanien varhaiseläkejärjestelmässä on         osoittavat, että rintamaveteraanit eivät sitten-
10493:        puutteellisuuksia niin, ettei kaikkien         kään haluaisi jäädä varhaiseläkkeelle siinä mää-
10494:        veteraanien ole mahdollista siirtyä en-        rin kuin järjestelmää valmisteltaessa etenkin
10495:        nenaikaiselle eläkkeelle niin halutes-         veteraanijärjestöjen taholta ennakoitiin.
10496:        saan, ja jos on,                                  Eri rintamaveteraanijärjestöt jättivät sosiaali-
10497:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ja terveysministeriölle 23 päivänä kesäkuuta
10498:        siin näiden puutteellisuuksien poistami-       1982 kirjelmän rintamaveteraanien varhaiselä-
10499:        seksi ja varhaiseläkkeen tason korotta-        kejärjestelmän tarkistamiseksi. Kirjelmän joh-
10500:        miseksi muuttamalla veteraanien var-          dosta hankitussa rintamaveteraaniasiain neuvot-
10501:        haiseläkelakia ( 13182) ja laa jenta-          telukunnan 13 päivänä syyskuuta 1982 päivä-
10502:        malla järjestelmää siten, että rintama-       tyssä lausunnossa tuodaan esille myös samat
10503:        palvelusaika lasketaan täysimääräisenä        korjausehdotukset kuin nyt esillä olevassa kir-
10504:        eläkkeen ansainta-ajaksi kaikissa eläke-       jallisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysmi-
10505:        järjestelmissä?                               nisteriö onkin 1 päivänä lokakuuta 1982 aset-
10506:                                                       tanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen
10507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rintamaveteraanien varhaiseläkelaissa havaittu-
10508: vasti seuraavaa:                                     jen epäkohtien korjaamiseksi. Lähtökohtana työ-
10509:    Kuluvan vuoden heinäkuun alusta toteutu-          ryhmän työlle ovat edellä mainitussa lausunnos-
10510: neen rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel-       sa tarkoitetut korjaustoimenpiteet. Tarkoituk-
10511: män tarkoituksena on antaa rintamaveteraanille,      sena on, että asiasta annetaan hallituksen esitys
10512: jolla on vaikeuksia selviytyä ansiotyössä, mah-      niin pian kuin mahdollista. Sen lisäksi sosiaali-
10513: dollisuus tietyin edellytyksin siirtyä vapaaehtoi-    ja terveysministeriössä on valmisteilla tekninen
10514: sesti varhaiseläkkeelle. Rintamaveteraanien var-     lakiesitys rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
10515: haiseläkkeestä annettu laki ( 13182) syntyi          annetun lain muuttamiseksi, jolla korjattaisiin
10516: eduskuntaryhmien yksimielisen aloitteen poh-         eräitä varhaiseläkejärjestelmää toimeenpantaes-
10517: jalta. Eläkkeen saamisen edellytykset on laa-        sa ilmenneitä soveltamisvaikeuksia. Kysymys
10518: dittu rintamaveteraanijärjestöjen omien toivo-       on lähinnä työnantajan kustantaman lisäeläke-
10519: musten mukaisesti siten, että eläkkeelle pääse-      turvan suorittamisesta rintamaveteraaneille.
10520: vät ensisijaisesti vaikeavammaiset sotainvalidit     Esitys pyritään antamaan eduskunnalle aivan
10521: ja pitkään rintamalla olleet veteraanit, joiden      lähiaikoina.
10522: terveydellisten syiden takia tuntuu ylivoimai-
10523:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1982
10524: 
10525:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
10526: 4                                              1982 vp.
10527: 
10528: 
10529: 
10530: 
10531:                             Till Riksdagens Herr Talman
10532: 
10533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bcgränsande, vilket även var meningen med
10534: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             beaktande av de relativt knappa ekonomiska
10535: velse av den 23 juni 1982 till vederbörande           resurser som ställts tili förfogande för lagens
10536: medlem av statsrådet översänt avskrift av             genomförande. Det är självldart att en del av
10537: följande av riksdagsman Pentti Sillantaus m. fl.      frontveteranerna under dessa förutsättningar
10538: undertecknade skriftliga spörsmål nr 26 3:            blir utanför systemet. Å andra sidan visar de
10539:                                                       uppgifter som inhämtats om systemet med för-
10540:           Är Regeringen medveten om att sys-          tidspension för frontveteraner att frontvetera-
10541:        temet med förtidspension för veteraner         nerna trots allt inte önskar bli förtidspensione-
10542:        är behäftat med sådana brister att det         rade i den utsträckning som i synnerhet vete-
10543:        inte är möjligt för alla veteraner att         ranorganisationerna förutspådde då systemet
10544:        bli förtidspensionerade då de så önskar,       utarbetades.
10545:        och om så är fallet,                               Frontveteranernas olika organisationer in-
10546:           har Regeringen för avsikt att vidta         bmnade den 23 juni 1982 till social- och
10547:        åtgärder i syfte att avhjälpa dessa bris-      hälsovårdsministeriet en skrivelse som syftar
10548:        ter och höja förtidspensionens nivå ge-        tili en justering av systemet med förtidspen-
10549:        nom att ändra lagen om förtidspension          sion för frontveteraner. I delegationens för
10550:        för frontveteraner ( 13 /82) och ut-           frontveteranfrågor den 13 september 1982 da-
10551:        vidga systemet så, att tjänstgöringsti-        terade utlåtande, som införskaffats med anled-
10552:        den vid fronten i alla pensionssystem          ning av skrivelsen, framställs även samma för-
10553:        i sin helhet räknas som intjäningstid          slag till förbättringar som i föreliggande skrift-
10554:        för pension?                                   liga spörsmål. Social- och hälsovårdsministeriet
10555:                                                       har därför den 1 oktober 1982 tillsatt en ar-
10556:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          betsgrupp med uppgift att utarbeta ett för-
10557: anföra följande:                                      slag till avhjälpande av missförhållandena i
10558:    Syftet med systemct med förtidspension för         samband med lagen om förtidspension för
10559: frontveteraner, vilket infördes vid ingången av       frontveteraner. Utgångspunkten för arbetsgrup-
10560: juli innevarande år, är att ge frontveteran som       pens arbete är de i ovan nämnda utlåtande
10561: har svårigheter i sitt förvärvsarbete möjlighet       avsedda förbättringsåtgärderna. Avsikten är
10562: att under vissa förutsättningar frivilligt avgå       att en proposition i saken skall avlåtas så
10563: med förtidspension. Lagen om förtidspension           snart som möjligt. Dessutom utarbetas vid
10564: för frontveteraner ( 13/82) kom till på basen         social- och hälsovårdsministeriet en teknisk
10565: av en av riksdagsgrupperna enhälligt väckt mo-        proposition med förslag tili lag angående än-
10566: tion. Villkoren för erhållande av pension har         dring av lagen om förtidspension för front-
10567: i enlighet med de önskemål frontveteranernas          veteraner, genom viiken vissa tillämpnings-
10568: organisationer själva framställt formulerats så,      svårigheter som yppat sig vid införandet av
10569: att de svårt invalidiserade krigsinvalider och        förtidspensionssystemet skulle undanröjas. Det
10570: de veteraner som varit länge vid fronten, för         är närmast fråga om ett av arbetsgivaren be-
10571: vilka det av hälsoskäl känns övermäktigt att          kostat tllläggspensionsskydd för frontveteraner.
10572: fortsätta i arbetslivet, i första hand blir pensio-   Avsikten är att propositionen skall avlåtas tili
10573: neradc. De i lagen om förtidspension för front-       r~kdagen inom den allra närmaste framtiden.
10574: veteraner stadgade villkoren förefaller mycket
10575:      Helsingfors dcn 21 oktober 1982
10576: 
10577:                                                       Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
10578:                                              1982 vp.
10579: 
10580: Kirjallinen kysymys n:o 264
10581: 
10582: 
10583: 
10584: 
10585:                                  Kortesalmi: Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden
10586:                                     saamisesta lukion opettajiksi
10587: 
10588: 
10589:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10590: 
10591:    Julkisuudessa on pidetty valitettavana sitä,     seksi sellaisiksi, että lisensiaatin ja tohtorin
10592: ettei koululaitos ole opettajanvirkoja täytettä-    tutkinnolla olisi merkittävä vaikutus. "Se oli-
10593: essä antanut paljonkaan arvoa ylemmille tut-        si lukion ja sen oppilaiden etujen mukaista.
10594: kinnoille eikä oppiarvoille kuten esimerkiksi       Se lisäisi uuden lukion yhteiskunnassa naut-
10595: lisensiaatin ja tohtorin tutkinnolle. Näiden tut-   timaa arvovaltaa. Se olisi omiaan antamaan vi-
10596: kintojen arvo lisäansiona ei ole vastannut nii-     rikkeitä lahjakkaille oppilaille. Lukiossa monet
10597: den vaatimaa työmäärää.                             oppilaat alkavat jo olla kypsiä arvostamaan
10598:    Asiaan on viimeksi kiinnittänyt huomiota         perusteellista aineen hallintaa", toteaa Opetta-
10599: päätoimittaja Seikko Eskola Kanava-lehden pää-      ja-lehti ja jatkaa vielä, että tällainen uudistus
10600: kirjoituksessa, jossa hän toteaa mm., että "toh-    lisäisi myös opettajien kiinnostusta jatko-opis-
10601: toreiden jääminen pois kouluista ei liene ollut     keluun ja koituisi siten koulun hyväksi samoin
10602: vailla merkitystä siinä arvostuksen laskussa,       kuin solmisi uudelleen koulun ja yliopiston
10603: joka opettajanuraa on kohdannut."                   katkenneita yhteyksiä.
10604:    Myös Opettaja-lehti on 11. 6. 1982 ilmesty-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10605: neessä numerossaan käsitellyt asiaa ja toteaa,      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
10606: että erityisesti lukiossa opetus etenee uusilla     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10607: aloilla jo niin pitkälle, että opettajalle olisi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10608: huomattavaa hyötyä itsenäisistä tieteellisistä
10609: opinnoista ja niiden mukanaan tuomasta alan-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin li-
10610: sa tiedon hallinnasta.                                     sensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorit-
10611:    Opettaja-lehti pitääkin aiheellisena ryhtyä             taneiden henkilöiden saamiseksi lukion
10612: toimiin lukion virkojen täyttökriteerien ja myös           virkoihin tarkoituksenmukaisten palk-
10613: palkan muodostumisen perusteiden muuttami-                 ka- ym. järjestelyjen avulla?
10614:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
10615: 
10616:                                     J. Juhani Kortesalmi
10617: 
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 088200731V
10622: 2                                           1982 vp.
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10628: 
10629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         Tieteen nopea kehittyminen ja tiedon lisään-
10630: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      tyminen asettavat kuitenkin opettajalle yhä
10631: hemies; olette kirjeellänne n:o 1333 23 päi-       enemmän vaatimuksia oppiaineen hallinnassa
10632: vänä kesäkuuta 1982 lähettänyt valtioneuvos-       ja kehityksen seuraamisessa.
10633: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        Lukuvuonna 1981--82 kunnan peruskoulun
10634: edustaja Kortesalmen tekemän seuraavan kir-        ja lukion palveluksessa oli yhteensä 151 lisen-
10635: jallisen kysymyksen n:o 264:                       siaatin ja 37 tohtorin tutkinnon suorittanutta
10636:                                                    opettajaa. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneista
10637:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin li-      oli 91 lukiossa ja tohtorin tutkinnon suorit-
10638:        sensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorit-    taneista 31.
10639:        taneiden henkilöiden saamiseksi lukion         Sekä lisensiaatin että tohtorin tutkinnot ovat
10640:        virkoihin tarkoituksenmukaisten palk-       jatkotutkintoja, joihin olennaisena osana liit-
10641:        ka- ym. järjestelyjen avulla?               tyvät opinnäytteinä tehtävät tutkimukset. Mai-
10642:                                                    nitut tutkinnot antavat ensisijaisesi valmiuksia
10643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tutkimustyöhön ja yliopistollisiin opetustehtä-
10644: taen seuraavan:                                    viin. On pidettävä suotavana, että tieteellisen
10645:    Voimassa olevien säännösten mukaan yleise-      ajattelun perusteisiin voitaisiin perehdyttää
10646: nä ehtona lukion vanhemman lehtorin virkaa         opiskelijoita jo lukioasteella, mistä syystä jat-
10647: vastaavaan lukuaineen opettajantoimeen on ai-      kotutkintojen suorittamista on pidettävä etu-
10648: kaisemman järjestelmän mukainen ylempi kor-        na opettajan pätevyyttä arvioitaessa.
10649: keakoulututkinto tai uudistetun järjestelmän          Lukion toimia täytettäessä noudatetaan kun-
10650: mukainen vähintään 160 opintoviikon laajui-        nallisista ja yksityisistä oppikouluista annetun
10651: nen korkeakoulututkinto sekä arvosana lauda-       asetuksen ja, siltä osin kuin asiasta ei puheena
10652: tur tai vähintään 55 opintoviikon opinnot pää-     olevassa asetuksessa ole erikseen säädetty tai
10653: aineessa sekä arvosana cum laude approbatur        määrätty, voimassa olevan koulujärjestyksen
10654: tai vähintään 35 opintoviikon opinnot toi-         säännöksiä. Näiden mukaan lukion toimeen on
10655: meen kuuluvissa sivuaineissa, ellei asetuksessa    valittava taitavin ja soveliain. Edellä mainitun
10656: muuta ole säädetty. Nuoremman lehtorin vir-        koulujärjestyksen 56 §:n 2 momentin mukaan
10657: kaa vastaavassa lukuaineen opettajantoimessa       lehtorin virkoja täytettäessä minkä nykyisen
10658: edellytetään yleensä pääaineessa cum laude         koulujärjestelmän aikana on tulkittu tarkoit-
10659: approbatur- sekä sivuaineissa cum laude appro-     tavan lukion opettajantoimia, on erityisesti otet-
10660: batur- tai approbatur -tasoisia opintoja. Eräis-   tava huomioon hakijoiden osoittamat opilliset
10661: sä aineissa tutkinnoksi riittää myös aikaisem-     ja kirjalliset ansiot niin, että nämä "tuotta-
10662: man järjestelmän mukainen alempi korkeakou-        vat etuusoikeuden, jos hakijalla sen ohessa on
10663: lututkinto. Aineopintojen ohella pätevyysvaati-    ne muut ominaisuudet, joita opettajalta vaadi-
10664: muksiin kuuluvat asetuksessa mainitut kasva-       taan". Vaikka taitavuuden ja soveliaisuuden ar-
10665: tus- ja opetusopilliset opinnot, kouluhallinnon    viointi soveliaisuuden osalta onkin pitkälti pää-
10666: tutkinto sekä tutkmto koulun opetuskielessä.       töksentekijän tarkoituksenmukaisuusharkintaa,
10667: Edellä mainittujen yleisten ehtojen lisäksi pä-    on säännöksillä ohjattu päätöksentekijöitä ot-
10668: tevyysvaatimuksiin liittyy eräitä erityisehtoja.   tamaan huomioon erityisesti hakijoiden kor-
10669:    Ylemmän korkeakoulututkinnon ja pääaineen       keampi oppineisuus. Käytännössä tämä mer-
10670: laudatur- sekä sivuaineiden cum laude appro-       kitsee useampien laudatur-tasoisten opintojen
10671: batur -tasoisten aineopintoJen on katsottu an-     lisäksi myös korkeampia yliopistollisia tutkin-
10672: tavan riittävän tietopohjan lukio-opetukselle.     toja.
10673:                                             N:o 264                                             3
10674: 
10675:    Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,    tamista nykyistä enemmän lisensiaatteja ja toh-
10676: että voimassa olevat lukion opettajantoimia       toreita suosivaksi voida pitää tarkoituksenmu-
10677: koskevat pätevyysvaatimukset ja täyttämissään-    kaisena. Palkkaukseen liittyvät kysymykset on
10678: nökset ottavat riittävästi huomioon korkeam-      taas ratkaistava virkaehtosopijaosapuolten väli-
10679: mat yliopistolliset tutkinnot eikä niiden muut-   sissä neuvotteluissa.
10680:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1982
10681: 
10682:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
10683:                                              1982 vp.
10684: 
10685: 
10686: 
10687: 
10688:                            Tili Riksdagens Herr Taimao
10689: 
10690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         flera krav på lärarna att bemästra undervis-
10691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ningsämnet och följa med utvecklingen.
10692: velse nr 1333 av den 23 juni 1982 tili ve-             Under läsåret 1981-82 fanns det samman-
10693: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        lagt 151 lärare med licentiatexamen och 37
10694: skrift av följande av riksdagsman Kortesalmi        lärare med doktorsexamen anställda vid de
10695: undertecknade spörsmål nr 264:                      kommunala grundskolorna och gymnasierna.
10696:                                                     Av de som avlagt licentiatexamen var 91 och
10697:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       av de som avlagt doktorsexamen var 31 an-
10698:        att få personer med licentiat och dok-       ställda vid gymnasier.
10699:        torsexamen tili gymnasietjänster med             Både licentiat- och doktorsexamen är på-
10700:        hjälp av ändamålsenliga löne- och and-       byggnadsexamina i vilka utarbetandet av av-
10701:        ra justeringar?                              handlingar i form av lärdomsprov ingår som
10702:                                                     en väsentlig del. Dessa examina förbereder i
10703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       första hand för forskningsarbete och under-
10704: samt framföra följande:                             visningsuppgifter vid universitet. Det bör an-
10705:    Enligt gällande stadganden är allmänt kom-       ses önskvärt att studerandena redan under
10706: petensvillkor för ämneslärartjänst motsvarande      gymnasiestadiet får bekanta sig med den ve-
10707: äldre lektorstjänst högre högskoleexamen en-        tenskapliga argumenteringens grunder, varav
10708: ligt det tidigare examenssystemet eller en hög-     följer att påbyggnadsexamina bör anses som
10709: skoleexamen som omfattar minst 160 studie-          en fördel vid bedömningen av lärarkompetens.
10710: veckor samt vitsordet laudatur eller minst 55           Vid tillsättandet av gymnasielärartjänster
10711: studieveckors studier i tili tjänsten hörande hu-   iakttas förordningen om kommunala och pri-
10712: vudämne, samt vitsordet cum laude approba-          vata läroverk, och bestämmelserna i skolord-
10713: tur eller minst 35 studieveckor i tili tjänsten     ningen till de delar inget särskilt stadgats el-
10714: hörande biämnen, såframt annat inte stadgats        ler bestämts i frågan i nämnda förordning.
10715: genom förordning. För ämneslärartjänst mot-         I enlighet med dessa bör till tjänsten väljas
10716: svarande yngre lektorstjänst förutsätts i all-      den kunnigaste och lämpligaste. Enligt 56 §
10717: mänhet vitsordet cum laude approbatur i hu-         2 moment i ovannämnda skolordning bör
10718: vudämnet, samt cum laude approbatur- eller          vid tilisättandet av lektorstjänster, vilket vid
10719: approbaturstudier i biämnena. För en del äm-        det nuvarande systemet tolkats som att om-
10720: nen räcker en lägre högskoleexamen enligt           fatta gymnasielärartjänster, särdeles avseende
10721: det gamla examenssystemet. Förutom ämnes-           fästas på den sökandes ådagalagda lärdom
10722: studier omfattar kompetenskraven de i för-          och utgivna arbeten så, att dessa "berättiga
10723: ordningen nämnda studierna i pedagogik och          till företräde, därest sökanden tillika eger
10724: didaktik, examen i skolförvaltning samt exa-        de öfriga egenskaper, som hos lärare erford-
10725: men i skolans undervisningsspråk. Utöver de         ras ". Även om bedömandet av lärdom och
10726: ovannämnda allmänna kompetenskraven ingår           lämplighet för lämplighetens del till stor del
10727: även endel särskilda krav.                          är tillställd beslutsfattarens prövning, har man
10728:    Högre högskoleexamen och laudaturstudier         genom stadganden hänvisat beslutsfattarna till
10729: i huvudämnet samt cum laude approbatur-stu-         att särskilt beakta sökandens högre lärdoms-
10730: dier i biämnena bör anses ge tillräcklig kun-       grad. I praktiken åsyftar detta förutom lau-
10731: skapsgrund för undervisning i gymnasium.            daturstudier också högre akademisk examen.
10732: Den snabba vetenskapliga utvecklingen och               På basen av ovan sagda anser regeringen, att
10733: den ökande kunskapsmängden ställer likväl allt      gällande bestämmelser om kompetenskraven
10734:                                            N:o 264                                            5
10735: 
10736: för gymnasielärartjänster och tillsättandet av   ti.ater och doktorer inte kan anses vara
10737: dessa tjänster i tillräckligt hög grad beaktar   ändamålsenligt. Lönefrågor bör däremot lösas
10738: de högre högskoleexamina, och att en ändring     i samband med underhandlingarna mellan av-
10739: av dessa bestämmelser til1 förmån för licen-     talsparterna.
10740:      Helsingfon; den 17 september 1982
10741: 
10742:                                                        Undervisningsminister Kalevi Kivistö
10743: 
10744: 
10745: 
10746: 
10747: 088200731V
10748:                                                1982 vp.
10749: 
10750: Kirjallinen kysymys n:o 265
10751: 
10752: 
10753: 
10754: 
10755:                                   Kortesalmi: Suomussalmen Pärsämönrannan alueen sähköistä-
10756:                                      misestä
10757: 
10758: 
10759:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10760: 
10761:    Suomussalmen Pärsämönrannan alue on vie-          markkaa, Pärsämönrannan alueen sähköistämi-
10762: lä vailla sähköä. Kuitenkin kylässä on yhteen-       nen voitaisiin aloittaa pian.
10763: sä kuusi sellaista taloa, joissa asutaan läpi vuo-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
10764: den. Alueella on kolme nuorta maanviljelijää,        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
10765: jotka tekevät kukin isoa navettaa.                   tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10766:    Kylä tarvitsee tulevaisuudenuskon vahvista-       sen jäsenen. vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10767: mista. Kylän sähköistämin.en on perusedellytys       sen:
10768: kylän elämälle.
10769:    Kainuun Valo on ilmoittanut, että alueen                    Aikooko Hallitus seuraavassa lisäme-
10770: sähköistäminen maksaa yli 800 000 markkaa,                  noarviossa tai vuoden 1983 varsinaises-
10771: mutta varojen puutteessa Pärsämönrannan alue                sa tulo- ja menoarviossa varata riittä-
10772: ei ole tämän vuoden ohjelmassa. Kuitenkin                   vän suuruisen määrärahan työllisyys- tai
10773: yhtiö korosti, että jos hankkeeseen saadaan                 muista varoista osoitettavaksi Suomus-
10774: työllisyysvaroja esimerkiksi 600 000 markkaa                salmen Pärsämönrannan sähköistämisen
10775: ja Suomussalmen kunta maksaisi noin 200 000                 toteuttamiseksi?
10776:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
10777: 
10778:                                         J. Juhani Kortesalmi
10779: 
10780: 
10781: 
10782: 
10783: 088200848M
10784: 2                                           1982 vp.
10785: 
10786: 
10787: 
10788: 
10789:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10790: 
10791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     1982 syyskuun loppuun mennessä sähköistä-
10792: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      mistöihin n. 5,6 milj. mk.
10793: mies, olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päi-          Kainuun Valo Oy on viime vuosina ollut
10794: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     yksi suurimmista avustuksen saajista. Tän.ä
10795: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      vuonna on yhtiölle varattu uudissähköitykseen
10796: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta        kauppa- ja teollisuusministeriön määrärahasta
10797: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:               800 000 mk ja työvoimaministeriön varoista
10798:                                                   1 398 600 mk eli yhteensä n. 2,2 milj. mk.
10799:           Aikooko Hallitus seuraavassa lisäme-       Kainuun Valo Oy on ilmoittanut, että Pär-
10800:        noarviossa tai vuoden 1983 varsinaises-    sämönranta voidaan sähköistää aikaisintaan v.
10801:        sa tulo- ja menoarviossa varata riittä-    1984, mikäli yhtiön saarnat sähköistysavustuk-
10802:        vän suuruisen määrärahan työllisyys- tai   set ovat nykyisen suuruiset. Suomussalmen
10803:        muista varoista osoitettavaksi Suomus-     kunnassa on muita halvempia sähköistyskoh-
10804:        salmen Pärsämönrannan sähköistämisen       teita, joiden sähköistämisen kunta ja sähkö-
10805:        toteuttamiseksi?                           laitos ovat katsoneet Pärsämönrantaa kiireelli-
10806:                                                   semmiksi.
10807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Hallitus on esittänyt v:n 1983 tulo- ja me-
10808: vasti seuraavaa:                                  noarviossa maaseudun sähköistämiseen 29 milj.
10809:   Suomussalmen Pärsämönrannan sähköistämi-        mk. Hallitus katsoo, ettei Suomussalmen Pär-
10810: nen maksaa Kainuun Valo Oy:n arvion mu-           sämönrannan sähköistämiseen voida osoittaa
10811: kaan n. 800 000 mk eli n. 130 000 mk talout-      erillistä määrärahaa, vaan alueen sähköistämi-
10812: ta kohti. Kyseessä on siis suhteellisen kallis    sen tukeminen voidaan aikanaan suorittaa Kai-
10813: sähköistämiskohde.                                nuun Valo Oy:lle normaalisti osoitettavien ao.
10814:   Maaseudun sähköistämisen tukemiseen on          vuonna käytettävissä olevien määrärahojen
10815: vuoden 1982 budjetissa varattu 28 milj. mk.       puitteissa.
10816: Lisäksi on työllistämisvaroista myönnetty v.
10817:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1982
10818: 
10819:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
10820:                                             N:o 265                                             3
10821: 
10822: 
10823: 
10824: 
10825:                           Till Riksdagens Herr Talman
10826: 
10827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att användas för elektrifieringsändamål fram
10828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         tili utgången av september år 1982.
10829: velse av den 23 juni 1982 tili vederbörande           Kainuun Valo Oy har varit en av de störs-
10830: medlem av statsrådet för avgivande av svar         ta bidragstagarna under de senaste åren. I år
10831: översänt avskrift av följande av riksdagsman      har för nyelektrifiering för bolaget reserverats
10832: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 265:         800 000 mark ur handels- och industriminis-
10833:                                                   teriets och 1 398 600 mark ur arbetskrafts-
10834:           Har Regeringen för avsikt att reser-    ministeriets anslag, sammanlagt alltså ca 2,2
10835:        vera ett tillräckligt anslag för genom-    miljoner mark.
10836:        förande av elektrifieringen av Pärsä-          Kainuun Valo Oy har uppgivit att Pärsä-
10837:        mönranta i Suomussalmi ur de medel         mönranta kan elektrifieras tidigast år 1984
10838:        som skall intas i nästa tiliäggsbudget     under förutsättning att det elektrifieringsstöd
10839:        ellet 1983 års ordinarie statsförslag      som bolaget får är av samma storlek som i
10840:        som sysselsättnings- ellet andra anslag?   dag. I Suomussalmi korumun finns även andra
10841:                                                   billigare elektrifieringsobjekt som kommunen
10842:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        och elverket har ansett vara i mera bråds-
10843: anföra följande:                                  kande behov av elektrifiering än Pärsämön-
10844:    Kainuun Valo Oy har beräknat att kostna-       ranta.
10845: derna för elektrifieringen av Pärsämönranta i         Regeringen har i statsverkspropositionen för
10846: Suomussalmi uppgår tili ca 800 000 mark el-       år 1983 anvisat 29 miljoner mark för lands-
10847: let ca 130 000 mark per hushåll. Det är allt-     bygdens elektrifiering. Regeringen anser det
10848: så fråga om ett relativt dyrt elektrifierings-    inte möjligt att anvisa något särskilt anslag
10849: projekt.                                          för elektrifieringen av Pärsämönranta, utan
10850:    I budgeten för år 1982 har anvisats 28         stödet tili Kainuun Valo Oy för projektet kan
10851: miljoner mark för stödjande av landsbygdens       i sinom tid beviljas ur de anslag som nor-
10852: elektrifiering. Av sysselsättningsmedel har       rnalt står tili förfogande under ifrågavarande
10853: dessutom beviljats ca 5,6 miljoner mark för       år.
10854:      Helsingfors den 21 oktober 1982
10855: 
10856:                                                    Handels- och industriminister Esko Ollila
10857:                                              1982 vp.
10858: 
10859: Kirjallinen kysymys n:o 266
10860: 
10861: 
10862: 
10863: 
10864:                                  Surakka ym.: Valmet Oy:n tarvitseman lisärahoituksen järjestä-
10865:                                     misestä
10866: 
10867: 
10868:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10869: 
10870:     Syyskuun 25 päivänä 1981 annetussa halli-          Valmet Oy:n rahoitustarve on varsin huo-
10871: tuksen esityksessä eduskunnalle lisäyksistä ja      mattava. Saatujen tietojen mukaan eduskunnan
10872: muutoksista vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon        päättämästä 70 milj. markan osakepääoman
10873: esitettiin Valmet Oy:n osakepääoman korotta-        korotuksesta Valmet on saanut ainoastaan 10
10874: mista 70 miljoonalla markalla.                      milj. mk.
10875:     Esityksessään hallitus totesi mm.: "Valmet         Eduskunnan edellyttämän lisärahoituksen ja
10876: Oy:n tervehdyttämis- ja kehittämisohjelman to-      siihen liittyvän selvityksen suhteen ei ole ta-
10877: teuttaminen on tarpeen yhtiön ,talouden saatta-     pahtunut mitään. Ei siitäkään huolimatta, että
10878: miseksi kestävälle pohjalle ja siten myös yh-       yhtiön selvitykset Valmetin toiminnan ja rahoi-
10879: tiön työllisyyden turvaamiseksi mahdollisimman      tuksen saattamisesta terveelle pohjalle on :toi-
10880: korkealla tasolla nykyisessä suhdannetilantees-     mitettu kauppa- ja teollisuusministeriön käyt-
10881: sa. Yhtiön taloudellinen tila huomioon ottaen       töön.
10882: tervehdyttämis- ja kehittämisohjelma tulisi ra-        Edellä mainitun lisäksi kauppa- ja teollisuus-
10883: hoittaa osittain osakepääoman korotuksella."        ministeriön kansliapäällikkö on julkisuudessa
10884:     Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-     esiintynyt siten, et,tä sen on yleisesti katsottu
10885: seen lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1981         vahingoittavan Valmet Oy:n toimintaa sekä
10886: tulo- ja menoarvioon eduskunta hyväksyi hal-        kotimaisilla että erityisesti kansainvälisillä
10887: lituksen esityksen todeten mm. seuraavaa:           markkinoilla. Ensimmäinen Valmetia vahingoit-
10888: "Eduskunta on kuulemiensa asiantuntijalausun-       tava julkinen toimenpide kansliapäällikön toi-
10889: tojen sekä saamansa muun selvityksen perus-         mesta suoritettiin ns. Kauppalehden vuodon
10890: teella todennut, että yhtiön tervehdyttämis- ja     yhteydessä, jolloin kansliapäällikön toimesta
10891: kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää         toimitettiin Valmetia koskevia salaisia tietoja
10892: tässä vaiheessa vähintään 70 miljoonan markan       sellaisiin käsiin, että tiedot saatettiin ennen-
10893: osakepääoman korotusta. Sen jälkeen kun halli-      aikaisesti julkisuuteen.
10894: tuksen piirissä on valmistunut täsmällinen
10895: suunnitelma jatkorahoitustoimenpiteistä, tullaan       Myös tämän jälkeen kauppa- ja teollisuusmi-
10896: eduskunnalle antamaan lisärahoitusehdotus.          nisteriön kansliapäällikkö on julkisuudessa lau-
10897: Eduskunta edellyttää, että lisärahoitusta koske-    sunnoillaan ja kirjoituksillaan vahingoittanut
10898: vaan hallituksen esit~been sisältyen eduskun-       Valmetin tervehdyttämistä. Näin on tapahtunut
10899: nalle annetaan kokonaisselvitys toimenpiteistä,     mm. Turun Sanomien ja Kauppalehden välityk-
10900:  joilla yhtiön toiminta ja rahoitus saadaan ter-    sellä julkaistuissa artikkeleissa.
10901: veelle pohjalle."                                      Sumen yleisön keskuudessa onkin syntynyt
10902:     Jo viime syksynä hyväksyttyyn tervehdy.ttä-     käsitys, että kauppa- ja teollisuusministeriön
10903:  mis- ja kehittämisohjelmaan liittyen yhtiö esit-   korkein virkamiesjohto pyrki omalla toiminnal-
10904:  ti, että Valmet Oy:n osakepääomaa korotettai-      laan estämään Valmet Oy:n toiminnan ja ra-
10905:  siin yhteensä 250 000 000 markalla vuosien         hoituksen saattamisen terveelle pohjalle.
10906:  1981-83 aikana ja että yhtiölle myönnettäi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10907:  siin valtion varoista osakaslainaa yhteensä        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10908:  200 000 000 markkaa vuosien 1982 ja 1983           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
10909:  aikana.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10910:     Yhtiön kokonaisrahantarve vuosien 1981-                     Millaisiin toimenpttelSlm Hallitus
10911:  83 aikana on noin 1 400 000 000 mk.                         aikoo ryhtyä, jotta eduskunnan edellyt-
10912: 0882008634
10913: 2                                        1982 vp.
10914: 
10915:      tämä 70 milj. markan Valmet Oy:n                     aikooko Hallitus selvittää sen, onko
10916:      osakepääoman korotus saatetaan täytän-            kauppa- ja teollisuusministeriön kanslia-
10917:      töön, ja                                          päällikön toiminta vahingoittanut Val-
10918:         milloin :Hallitus antaa eduskunnalle           met Oy:n toimintaedellytyksiä ja jos
10919:      esityksen Valmet Oy: n lisätahoi tuksen           on, niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
10920:      järjestämisestä, sekä                             aikoo ryhtyä?
10921:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
10922: 
10923:        Juhani Surakka              Liisa Jaakonsaari             Saara-Maria Paakkinen
10924:        Risto Tuominen              Juhani Raudasoja              Matti Luttinen
10925:                                              N:o 266                                                  3
10926: 
10927: 
10928: 
10929: 
10930:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10931: 
10932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n .1 momentissa    ja teollisuusministeriön merkitsemään edellä
10933: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mainitun Valmet Oy:n osakepääomankorotuk-
10934: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-     sen ja suorittamaan maksun yhtiölle edellyt-
10935: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   täen, että yhtiön tervehdyttämistoimien toteut-
10936: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tamista javketaan ja että eduskunnan edellyt-
10937: Juhani Surakan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tämä kokonaisselvitys yhtiön toiminnan ja ra-
10938: sesta kysymyksestä n:o 266:                        hoituksen saattamisesta .terveelle pohjalle laadi-
10939:                                                    taan siten, että se voidaan antaa eduskunnalle
10940:           Millaisiin toimenpt.telslln Hallitus     syyskuussa 1982. Elokuussa 1982 Valmet
10941:        aikoo ryhtyä, jotta eduskunnan edellyt-     Oy:lle maksettiin yhtiön rahoitustilanteen sitä
10942:        tämä 70 milj. markan Valmet Oy:n            edellyttäessä eduskunnan hyväksymä osakepää-
10943:        osakepääoman korotus saatetaan täytän-      omakorotus.
10944:        töön, ja                                       Hyväksyessään 70 Mmk:n osakepääomanko-
10945:           milloin Hallitus antaa eduskunnalle      rotuksen eduskunta asetti edellä mainitut eh-
10946:        esityksen Valmet Oy:n lisärahoituksen       dot Valmet Oy :n jatkorahoitustoimenpiteistä.
10947:        järjestämisestä, sekä                       Hallitus katsoo, että Valmet Oy:n hallinnossa
10948:           aikooko Hallitus selvittää sen, onko     suoritetut muutokset ja laadittu toimenpide-
10949:        kauppa- ja teollisuusministeriön kanslia-   ohjelma yhtiön talouden tervehdyt·tämiseksi
10950:        päällikön toiminta vahingoittanut Val-      ovat oikeansuuntaisia yhtiön toiminnan kehit-
10951:        met Oy:n toimintaedellytyksiä ja jos        tämisen kannalta. Tämän perusteella hallitus
10952:        on, niin mihin toimenpiteisiin Hallitus     on sisällyttänyt 10. 10. 1982 eduskunnalle an-
10953:        aikoo ryhtyä?                               nettuun vuoden 1982 kolmanteen lisämeno-
10954:                                                    arvioesitykseen Valmet Oy: tä koskevan lisä-
10955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        rahoitusehdotuksen.
10956: taen seuraavaa:                                       Kysymyksen siihen osaan, joka koskee kaup-
10957:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1981 lisämeno-        pa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön
10958: arviossa hallituksen esityksen Valmet Oy:n         toimintaa totean, että oikeuskansleri on 30. 6.
10959: osakepääoman korottamisesta 70 Mmk:lla. Sa-        1981 antanut asiasta erään Valmet Oy:n hal-
10960: malla eduskunta kuitenkin totesi mm. seuraa-       lintoneuvoston jäsenen kirjelmän johdosta lau-
10961: vaa: Sen jälkeen, kun hallituksen piirissä on      sunnon, joka on toimitettu tiedoksi myös mi-
10962: valmistunut täsmällinen suunnitelma Valmet         nisteriölle ja jossa oikeuskansleri päätyi tältä
10963: Oy:n jatkorahoitustoimenpiteistä, tullaan edus-    osin seuraavaan toteamukseen: "Kun asiaa tut-
10964: kunnalle antamaan lisärahoitusehdotus. Edus-       kittaessa ei näin olle...'1 ole käynyt ilmi W ahlroo-
10965: kunta edellytti, että lisärahoitusta koskevaan     sin virkatoimintaan kuuluvaa virheellistä me-
10966: hallituksen esitykseen sisältyen eduskunnalle      nettelyä, asia ei anna aiheuta enempiin toimen-
10967: annetaan kokonaisselvitys toimenpiteistä, joilla   piteisiin puoleltani tältä osin."
10968: yhtiön toiminta ja rahoitus saadaan terveelle         Tämän mukaisesti hallitus ei myöskään kat-
10969: pohjalle.                                          so aiheelliseksi ryhtyä enempiin toimenpiteisiin
10970:    Valtioneuvosto oikeutti 28. 4. 1982 kauppa-     mainitussa asiassa.
10971:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1982
10972: 
10973:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
10974: 4                                            1982 vp.
10975: 
10976: 
10977: 
10978: 
10979:                            Till Riksdagens Herr Talman
10980: 
10981:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          Oy:s ovan nämnda aktiekapitalförhöjning och
10982: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      betala summan till bolaget under förutsättning
10983: av den 23 juni 1982 tili vederbörande medlem        att genomförandet av saneringsåtgärder fort-
10984: av statsrådet för 'avgivande av svar översänt       sätter och att den av riksdagen förutsatta hel-
10985: avskrift av följande av riksdagsman Juhani          hetsutredningen om saneringen av bolagets
10986: Surakka m. fl. undertecknade spörsmål nr 266:       verksamhet och finansiering uppgörs så att den
10987:                                                     kan ges till riksdagen i september år 1982. I
10988:           Vilka åtgärder har Regeringen för         augusti 1982 betalades den av riksdagen god-
10989:        avsikt att vidta för att den förhöjning      kända aktiekapitalförhöjningen till Valmet Oy,
10990:        av Valmet Oy:s aktiekapital med 70           eftersom bolagets finansiella läge så krävde.
10991:        miljoner mark som riksdagen förutsatt            Samtidigt som riksdagen godkände aktie-
10992:        skall kunna förverkligas, och                kapitalförhöjningen på 70 miljoner mark upp-
10993:           när har Regeringen för avsikt att         ställde den också de ovan nämnda villkoren för
10994:        avlåta riksdagen en proposition om an-       åtgärder i fråga om tilläggsfinansiering ,av Val-
10995:        visande av de extra medel ,som Valmet        met Oy. Regeringen anser att de ändringar
10996:        Oy skulle behöva, och                        som gjorts i Valmet Oy:s förvaltning ävensom
10997:           ämnar Regeringen att utreda om han-       det program som utarbetats för sanering av
10998:        dels- och industriministeriets kanslichef    bolagets ekonomi går i rätt riktning vad ut-
10999:        har genom sin verksamhet skadat V al-        vecklandet av bolagets verksamhet angår. Re-
11000:        met Oy:s verksamhetsförutsättningar          geringen har för den skull intagit ett förslag till
11001:        och, om så är fallet, viJka åtgärder av-     tilläggsHnansiering av Valmet Oy i sin tredje
11002:        ser Regeringen att vidta?                    tilläggsbudgetproposition för år 1982, som av-
11003:                                                     låtits till riksdagen 10. 10. 1982.
11004:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-         Beträffande den del av spörsmålet som
11005: föra följande:                                      gäller handels- och industriministeriets kansli-
11006:     Riksdagen antog regeringens proposition om      chefs verksamhet får jag konstatera, att justi-
11007: förhöjning av Valmet Oy:s aktiekapital med          tiekanslern har 30. 6. 1981 i anledning av en
11008: 70 miljoner mark i tilläggsbudgeten för år          skrivelse som undertecknats av en av medlem-
11009: 1981, men konstaterade i detta sammanhang           marna i Valmet Oy: s förvaltningsråd avgivit
11010: bl.a. att riksdagen kommer att föreläggas ett       ett utlåtande, som även ministeriet har fått del
11011: förslag till tilläggsfinansiering så snart som en   av. I sitt utlåtande kom justitiekanslern på
11012: detaljerad plan om åtgärderna för sagda fi-         denna punkt till följande kons:taterande: "Då
11013: nansiering i fråga om Valmet Oy färdigstä1les       det sålunda vid undersökning av ärendet inte
11014: inom regeringen. Riksdagen förutsatte att           har framkommit något felaktigt förfarande i
11015: den får som en del av regeringens förslag om        fråga om Wahlroos tjänsteverksamhet, ger
11016: tilläggsfinansieringen en helhetsutredning om       saken inte anledning till några vidar,e åtgärder
11017: de åtgärder genom vilka bolagets verksamhet         i denna fråga från min sida."
11018: och finansiering skall kunna saneras.                   I enHghet med detta anser inte heller re-
11019:     Statsrådet bemyndigade handels- och in-         geringen skäl föreligga att skrida till vidare
11020: dustriministeriet 28. 4. 1982 att teckna Valmet     åtgärder i saken.
11021:      Helsingfors den 22 oktober 1982
11022: 
11023:                                                       Hiandels- och industriminister Esko Ollila
11024:                                                1982 vp.
11025: 
11026: Kirjallinen kysymys n:o 267
11027: 
11028: 
11029: 
11030: 
11031:                                   Impiö: Vuotoksen altaan rakentamispäätöksen viivästymisen seu~
11032:                                      rausvaikutuksista
11033: 
11034: 
11035: 
11036:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11037: 
11038:     Vuotoksen allasta on kaavailtu jo Kemi-           detaan muun muassa seuraavaa: "Viimeisten
11039: joen rakentamisen alkuvaiheessa. Moninaisten          vuosien aikana on altaan rakentamisesta tehty
11040: vaiheiden jälkeen vuoden 1977 syksyllä maa-           lukuisia selvityksiä ja melkein jokaisen selvi-
11041: ja metsätalousministeriö antoi erään asian yh-        tyksen jälkeen jopa valtioneuvoston jäsentenkin
11042: teydessä apulaisoi.keuskanslerille lausunnon,         taholta on ilmoitettu päätös asiassa tehtävän
11043: jossa sanottiin muun muassa: "Tällä hetkellä          siihen ja siihen päivään mennessä, tätä kum-
11044: Vuotoksen altaan rakennushanke on siinä vai-          minkaan tekemättä. Esimerkkinä tästä maa-- ja
11045: heessa, että vesihallitus on esittänyt lokakuus-      metsätalousministeri Linnan vastaus kansan~
11046: sa 1975 maa- ja metsätalousministeriölle, että        edustaja Impiön eduskunnassa tekemään kir•
11047: ministeriö. ryhtyisi toimenpiteisiin periaatepää-     jalliseen kysymykseen 27. 4. 1976 ja pääminis-
11048: töksen tekemiseksi puheena olevassa asiassa.          teri Miettusen syntymäpäivähaastattelussa an-
11049: Maa- ja .metsätalousministeriön toimesta oli          tama lausunto 16. 4. 1977. Samanaikaisesti sel-
11050:  asia tarkoitus esitellä valtioneuvostossa kevään     vitystenteon aikana on useilla hallintoviran-
11051:  1976 aikana, kuten maa- ja metsätalousminis-         omaisten päätöksillä estetty allasalueen maan-
11052:  teri Heimo Linna on vastauksessaan kansan-           omistajia käyttämästä hyväkseen yhteiskunnan
11053: edustaja Impiön kirjalliseen eduskuntakysymyk-        elinkeinoelämälle järjestämää rahoitustukea ja
11054:  seen ilmoittanut. Asiaa käsiteltäessä tultiin kui-   näin ollen asetettu heidät eriarvoiseen asemaan
11055:  tenkin siihen tulokseen, etteivät selvitykset vie-   paikkakuntien toisten maanomistajien kanssa.
11056:  läkään olleet riittävät päätöksen tekemiseen.        Yhtenä esimerkkinä hallintoviranomaisten pää-
11057:  Sen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö aset-       töksistä oheisessa kirje- ja leikekopiossa selos-
11058:  ti 14. 12. 1976 kaksi työryhmää suorittamaan         tetut rajoitukset metsänparannusvarojen käyt-
11059:  eräitä lisäselvityksiä asiassa. Nämä työryhmät       töön allasalueella olevilla ja siihen rajoittuvilla
11060:  saivat työnsä valmiiksi kesäkuussa 1977. Lau~        tiloilla."
11061:  suntokierrroksen jälkeen asiaa on käsitelty val-         Edellisessä kappaleessa mainittuun kirjelmään
11062:  tioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa 5. 10.         viitaten maa- ja metsätalousministeriö on edel"
11063:  1977. Asia jäi kuitenkin pöydälle ja sen kä-         leen vastannut apulaisoikeuskanslerille 8. 11.
11064:  sittely tulee jatkumaan talouspoliittisessa mi-       1977 seuraavaa: "Kirjelmässä on kiinnitetty
11065:  nisterivaliokunnassa, jossa sitä ei kuitenkaan       huomiota siihen, että useilla hallintoviran-
11066:   ole vielä otettu esille. Mikäli Vuotoksen altaan    omaisten päätöksillä on estetty allasalueen
11067:  rakentamisessa päädytään myönteiseen loppu-           maanomistajia käyttämästä hyväkseen yhteis-
11068:   tulokseen, voidaan hankkeen suunnittelusta           kunnan elinkeinoelämälle järjestämää rahoitus-
11069:  alueen maanomistajille mahdollisesti aiheutu-         tukea ja näin ollen asetettu heidät eriarvoiseen
11070:   neet vahingot korvata kauppahintaa maapohjal-        asemaan paikkakunnan toisten maanomistajien
11071:  le määrättäessä. Mikäli sen sijaan päädytään          kanssa. Esimerkkinä on mainittu metsänparan-
11072:   tässä vaiheessa kielteiseen lopputulokseen, asia     nusvarojen käyttöä koskevat ohjeet. Maa- ja
11073:   on ongelmallisempi. On nimittäin huomattava,        metsätalousministeriön käsityksen mukaan met-
11074:   että tämäntapaisissa hankkeissa pitävän kieltei-     sänparannusvarojen käytöstä vastaavat viran-
11075:   sen päätöksen tekeminen ei ole mahdollista."         omaiset eivät olisi kysymyksessä olevassa ta-
11076:      Edellä kerrotun taustana on elokuussa vuon-       pauksessa voineet toisin menetellä, koska jos
11077:   na 1977 erään allasalueen kunnan taiollisen          allas olisi rakennettu, investoinnit olisivat men-
11078:   oikeuskanslerille lähettämä kirje. Kirjeessä to-     neet hukkaan." Ministeriö kuitenkin myöntää,
11079:  088200810D
11080: 2                                              1~82 vp.
11081: 
11082: 
11083: että nyt on jouduttu kirjeessä mamlttuun ti-          metsähallituksen ja eräiden valtionlaitosten kor-
11084: lanteeseen. Sen jälkeen todetaan, miten kaiken-       keiden virkamiesten lausuntoihin."
11085: lainen alueiden käytön suunnittelu, olipa se             Oikeuskansleria lähestynyt allasalueen taiol-
11086: seutukaavailua tai muuta rakennuslain edellyt-        lineo ja maanomistaja näyttää olleen tämän päi-
11087: tämää suunnittelua, tiealueiden ja voimalinjo-        vän näkökulmasta katsoen täsmälleen oikeassa.
11088: jen taikka suurten ydinvoimalaitosten sijoittu-       Kirjoittaja viittaa oikeuskanslerille lähettämäs-
11089: mista koskevaa suunnittelua, on omiaan aiheut-        sään kirjeessä Kemijoen lohikorvauskysymyk-
11090: tamaan epävarmuutta maanomistajien keskuu-            siin, jotka tuossa vaiheessa olivat nousemassa
11091: dessa sekä haluttomuutta asianomaisissa sektori-      vuosikymmenien unholasta voimakkaasti esille.
11092: viranomalSlssa sijoittaa hallinnonalan varoja         Samalla kirjoittaja toteaa allasalueen asukkait-
11093: alueelle niin kauan kuin sen käyttötarkoitus on       ten luottamuksen valtiovallan ja oikeuslaitok-
11094: epävarma. Samalla myönnetään, että erityisen.         semme kykyyn ja haluun hoitaa maan ja kan-
11095: selvästi nämä epäkohdat tulevat esiin Vuotok-         salaisten asioita horjuvan. Samalla oikeustur-
11096: sen altaan kaltaisten hankkeiden suunnittelun         vaa koetaan loukatuksi. Kirjoittaja toivoo oi-
11097: yhteydessä.                                           keuskanslerin ylimpänä lainvalvojana vielä ker-
11098:    Oikeuskansleri on edellä kuvatussa asiassa         ran kiirehtivän ratkaisun tekemistä Vuotoksen
11099: antanut 12. 12. 1977 oman päätöksensä, josta          allashankkeessa.
11100: seuraava lainauskatkelma: "Asiassa ei ole tul-           Kun oikeuskansleri pyysi 14. 5. 1979 kir-
11101: lut esille todennäköisiä perusteita sen tueksi,       jeellään maa- ja metsätalousministeriön lau-
11102: että viranomaiset olisivat ylittäneet metsänpa-       suntoa edellä mainitusta uudesta allasalueen ta-
11103: rannuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön perus-          lollisen kirjeen kiirehtimissanomasta, vastasi
11104: tuvan harkintavaltansa tai menetelleet muutoin-       maa- ja metsätalousministeriö 30. 5. 1979 muun
11105: kaan ilmeisesti lainvastaisesti. Siitä, että jonkin   ohella seuraavaa: "Maa- ja metsätalousministe-
11106: alueen käytön suunnittelu on vireillä kauan il-       riön toimesta asiaa on yritetty useaan ottee-
11107: man, että pystytään tekemään lopullista pää-          seen saada talouspoliittisen ministerivaliokun-
11108: töstä, saattaa epävarmuuden jatkuessa aiheutua        nan asialistalle, siinä kuitenkaan onnistumatta,
11109: niin suurta haittaa, että tämä haitta kohtuu-         koska mainitun ministerivaliokunnan käsiteltä-
11110: den nimessä olisi pyrittävä hyvittämään. Maa-         vänä on ollut kiireellisempiä ja tärkeämpiä
11111: ja metsätalousministeriön 8. 11. 1977 päivätyn        asioita. Maa- ja metsätalousministeriön toi-
11112: kirjeen viimeisen kappaleen mukaan sanottu            mesta asiaa on yritetty käsitellä uudestaan
11113: ministeriö pyrkii näin menettelemään." Oikeus-        myös valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa
11114: kansleri ilmoittaa omalta osaltaan, ettei hänelle     31. 5. 1978. Asia jäi kuitenkin edelleen pöy-
11115: osoitettu kirjelmä anna aihetta muihin enem-          dälle."
11116: piin toimenpiteisiin. Päätöksen lähettämisen yh-         Ministeriön kirjeessä oikeuskanslerille edel-
11117: teydessä oikeuskansleri on kuitenkin samalla          leen todetaan, miten maa- ja metsätalousminis-
11118: lausunut maa- ja metsätalousministeriölle käsic       teriössä asiaa käsitellyt virkamies on jäänyt
11119: tyksensä, jonka mukaan Vuotoksen altaan ra-           eläkkeelle ja hänen seuraajansa on joutunut pe-
11120: kentamista koskevan päätöksen edelleen viipy-         rehtymään asiassa kertyneeseen varsin suureen
11121: minen ilmeisesti on haitallinen alueen maan-          aineistoon. Maan hallitus on välillä myöskin
11122: omistajille ja todennäköisesti monille muillekin,     vaihtunut. Ministeriön käsityksen mukaan
11123: muun muassa asianomaisille kunnille, ja että          asiassa ei ole vieläkään odotettavissa aivan lä-
11124: sen vuoksi olisi asian ratkaisuun saamista kii-       hitulevaisuudessa ratkaisua.
11125: rehdittävä.                                              Allasalueen väestön, talollisten ja maanomis-
11126:    Saman maanomistajan ja taiollisen taholta,         tajien kannalta ministeriön vastaus on pitkälle
11127: josta edellä on kerrottu, käännyttiin itsenäi-        tulkittavissa verukkeena. On pal{ko heidän
11128: syyspäivänä 1978 jälleen oikeuskanslerin puo-         kannaltaan kysyä, mitkä ovat ne kiireelliset
11129: leen kirjelmällä, jossa edellä olevaan oikeus-        asiat, jotka hallituksessa ajavat vuosikymmeniä
11130: kanslerin lausumaan viitaten todetaan muun            viipyneen Vuotoksen allasasian ohitse. Edelleen
11131: muassa: "Lausumastanne käsityksestä huoli-            on Koillis-Lapissa kyselty, mikä on oikeuskans-
11132: matta asiassa ei kuluneena vuonna ole tapah-          lerin rooli, joka toistamiseen kiirehtii oikeus-
11133: tunut mitään edistystä. Näyttää päinvastoin           turvaa etsivän kansalaisen kannalta hallituksen
11134: siltä, ettei lähivuosina halutakaan mitään rat-       toimenpiteitä.
11135: kaisua, viittaan viime aikoina Lapin lehdistössä         Oikeuskans1erin vastaus allasalueen maanvil-
11136: näkyneisiin maa- ja metsätalousministeriön,           jelijälle ja talolliselle on päivätty 16. 10. 1979.
11137:                                               N:o 267                                                3
11138: 
11139: !.iki puoli .vuotta on kulunut maa- j!l metsäta-     viittasi virkamiesten muodostam.an työryhmän
11140: lousministeriön lausunnon, joka asialle ei ko-       ehdotukseen Vuotoksen allasta koskevaksi peri-
11141: vinkaan paljon myönteisyyttä antanut, päiväyk-        aatepäätökseksi perustelumuistioineen. · Talous-
11142: sestä. Oikeuskansleri Leskinen lausuu kannan-        poliittinen ministerivaliokunta ei ole oikeus-
11143: otossaan: . "Totean, ettei minulla ole mahdolli-      kanslerin mukaan katsonut voivansa ottaa kan-
11144: suutta tehdä asiassa muuta, kuin toistaa maa-        taa kysymykseen kuulematta allasalueen kun-
11145: ja metsätalousministeriölle se 12. 12. 1977 lau-      tia ja Lapin lääninhallitusta. Mainittujen taho-
11146: sumani käsitys, että Vuotoksen altaan rakenta-       jen lausunto virkamiestyöryhmän ehdotuksesta
11147: mista koskeva päätöksen viipyminen ilmeisesti        on oikeuskanslerin mukaan pyydetty 1 päi-
11148: on haitallinen monille, ja että sen vuoksi olisi     vään lokakuuta 1981 mennessä. Sen jälkeen
11149: asian ratkaisun saamista kiirehdittävä."              talouspoliittinen ministerivaliokunta ottaa asian
11150:      Seuraava allasalueen taiollisen kirje oikeus-   uudelleen käsiteltäväksi. Oikeuskanslerin lop-
11151: kanslerille on päivätty 17. 10. 1980. Kansan-        putoteamus kuuluu seuraavasti: "Koska maa-
11152: edustajan näkökulmasta katsoen, oikeusturvaa         ja metsätalousministeriön lausunnon perusteella
11153: ajatellen, on kirjeen loppuosa huolestuttava.        on ilmeistä, että kysymystä Vuotoksen sään-
11154: Oikeuskanslerille osoitettuun kirjelmään on tul-     nöstelyaltaan mahdollisesta rakentamisesta nyt
11155: lut vuosien varrella lisää ainesta. Kun lainaan      käsitellään siten, että asia pyritään saamaan rat-
11156: kirjeestä oikeuskanslerille muutamia osia, pai-      kaisuun, ei oikeuskans1erilla ainakaan tässä vai-
11157: notan sitä, mitä kirjeen kirjoittaja loppukappa-     heessa ole syytä puuttua asiaan."
11158: leessa toteaa sanoessaan mielestäni oikeustur-           Vuoden 1977 alusta lähtien on Pelkosennie-
11159:  van kannalta epätoivoisesti: "Mikäli asia Tei-      men-Savukosken metsänhoitoyhdistyksen puo-
11160: dän valtuuksiinne vähänkin kuuluu."                  lesta lähetetty tiedusteluja viranomaisille sen
11161:      Lainaan seuraavassa 17. 10. 1980 oikeus-        johdosta, että Vuotoksen allasalueeseen rajoit-
11162: kanslerille osoitettua kirjettä: "Kuten aikaisem-    tuvilla tiloilla korkeuskäytän 170 metriä ala-
11163: missa kirjeissäni olen maininnut esimerkkeinä        puolelle ei saa tehdä metsänlannoitus- ym. met-
11164: on allasalueella metsänparannus- ja maanmit-         sänparannussuunnitelmia. Vastauksissa on osoi-
11165:  taustöiden suorituskielto, niiden ja monien mui-    tettu miten sekä valtion että yksityisten suun-
11166: den töiden tekeminen allasalueella on eri hal-       nitteluvarat menevät hukkaan, jos allas raken-
11167: lintoviranomaisten päätöksillä estetty, käyttäen     netaan. Myöhemmin ovat nousseet esille myös-
11168: muun muassa seuraavanlaisia päätöslauselmia:         kin allasalueen maanmittaustoimitusrajoitukset.
11169:  ' ... kun Vuotoksen altaan rakentamisesta on        Allasalueella toimitettavissa halkomis- ja lohko-
11170:  tehty kielteinen päätös'. Tai ' ... toteuttami-     mistoimituksissa palstat jätetään osakkaiden
11171: seen ei saa ryhtyä, ennen kuin Vuotoksen allas-      yhteisiksi. Viranomaisten vastauksissa todetaan,
11172: hanke on rauennut'. Tai ' ... Vuotoksen allas-       että välttämätöntä se ei ole, mutta kylläkin tar-
11173: alueella olevat palstat on kaikki jätetty osak-      koituksenmukaista. Vuotoksen altaan neljän
11174: kaiden yhteisiksi viime vuosien aikana suorite-      kunnan alueella on lähes 300 maanomistajaa,
11175: tuissa jaoissa', jotka päätökset osoittavat erit-    joiden maaomaisuus on näin asetettu maanmit-
11176: täin epämääräisen kieltoajan. Kun useille sa-        taustoimituksissa eri asemaan toisiin maanomis-
11177: doille allasalueella ja sen vaikutuspiirissä ole~    tajiin nähden muualla.
11178: ville maanomistajille ja koko alueen asukkaille          Lisäksi rajoituksia ylläpidetään hallinnolli-
11179: aiheutetaan edellä mainitun kaltaisilla päätök-      silla toimenpiteillä tarkoituksenmukaisuuteen
11180: sillä vaikeuksia ja viivyttelemällä ratkaisunte-     viitaten. Niinpä joku maanomistaja saattaa al-
11181: koa lopetetaan alueen kaikki normaali taloudel-      lasalueella Kemijokivarressa omistaa ranta-aluei-
11182: linen toiminta ja samalla asetetaan alueen asuk-     ta, jotka sopisivat erittäin hyvin esimerkiksi
11183: kaat eriarvoiseen asemaan lain edessä, esitän        kesämökkialueiksi. Näissä ei voida tehdä mi-
11184: kunnioittaen, että Te Herra Oikeuskansleri val-      tään kauppoja, ei vieraiden eikä edes lasten
11185: takunnan ylimpänä lainvalvojana, mikäli asia         kanssa siitä syystä, ettei ole varmuutta maan-
11186: Teidän valtuuksiinne vähänkin kuuluu, ottai-         mittaustoimitusten suorittamisesta. Vielä pi-
11187: sitte asian selvitettäväksenne vielä kerran ja       temmällekin voidaan mennä. Maanomistajalla
11188: ottaisitte yhteyden maan hallitukseen ja siten       saattaa olla osuus tilaan, jonka mainitun maan-
11189: saattaisitte Vuotoksen allasasian pikaiseen pää-     omistajan äiti on jättänyt jälkeensä ja joka tila
11190: tökseen."                                            oli tarkoitus jakaa sekä hakea halkomistoimi-
11191:      Tasan vuosi sitten oikeuskansleri Risto Les-    tus. Toimitus ei käy päinsä, koska tila on pi-
11192: kinen vastasi edellä mainittuun kirjeeseen ja        dettävä yhteisenä siksi, että huomattava osa sii-
11193: 4                                            1982 vp.
11194: 
11195: tä on allasalueella, tilan talouskeskus niin kuin   kolmisensataa maanomistajaa ovat hajallaan
11196: pellot ja ranta-alueetkin. Metsänmyynteihin yh-     kolmen-neljän kunnan alueella. Lisäksi on to-
11197: teisillä tiloilla on oltava kaikkien osakkaiden     dennäköistä, että maanmittaustoimituksista vas-
11198: lupa. Erittäin hankalaa on edelleen peltojen vil-   taavat viranomaiset joutuvat samalla tavalla
11199: jely yhteisenä, samoin kuin rakennusten hoita-      kuin metsätaloudesta vastuussa olevat piirit vas-
11200: minen. Kysymysten asettelu maanomistajien           taamaan perusteluinaan tarkoituksenmukaisuus-
11201: kannalta jatkuu. Miten tehdään hakkuu- ja           syyt. Useilla maanomistajilla on vakaa käsitys
11202: metsänhoitosuunnitelmat, kun osa maista jää         vuosien ajalta, että yksityisen kansalaisen oi-
11203: veden alle ja osa kuiville? Järkevän metsän-        keudet joutuvat nykyisin tarkoituksenmukai-
11204: hoidon kannalta on kysyttävä, hakataanko met-       suussyistä ja yleisen edun nimissä vaille Suo-
11205: sistä se osuus, joka kenties jää veden alle, vai    men lain turvaa.
11206: se osuus, jonka hakkaaminen metsänhoidolli-            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11207: sesti olisi tärkeintä? Allasalueen maanomistajat    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11208: joutuvat kysymään, onko yhteisomistus hallin-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11209: nollisilla toimenpiteillä toteutettu osassa maata   vaksi seuraavan kysymyksen:
11210: samanaikaisesti kun muualla maassa jatkuu yk-
11211: sityisomistus? Edelleen kysytään, miten pitkälle              Onko Hallitus tietoinen suunnitellun
11212: ilman lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ulotetaan           Vuotoksen allasalueen maanomistajien
11213: yhteisen ja yleisen edun nimissä yhteisomistus             ja kuntien joutumisesta vuosikausiksi
11214: siihen tottumattomille ihmisille yksityisen edun           lain suomien oikeuksien kannalta eriar-
11215: kustannuksella? Tosiasia kuitenkin on, että                voiseen asemaan muihin kansalaisiin ja
11216: maiden jakamattomuus vaikuttaa esimerkiksi                 kuntiin verrattuna niin, että hallinnolli-
11217: kesämökkialueiden hintaan ja korvauksiin                   sin määräyksin ja tarkoituksenmukai-
11218: yleensä, mikäli allas joskus rakennetaan. V al-            suussyistä normaali taloudellinen, lain-
11219: tionyhtiön edustajan taholta on ilmoitettu                 mukainen toiminta, mm. metsänparan-
11220: muun muassa Kitisenjoen varrella, että mikäli              nus- ja maanmittaustyöt, on vaikeutunut
11221: ranta-alueita ei ole erotettu määräaloiksi, niitä          tai estynyt taloudellista vahinkoa tuot-
11222: ei käsitellä korvauksia määrättäessä tontteina,            taen, ja jos on,
11223:  vaan normaaleina metsäalueina tai alueina, jol-              miten Hallitus aikoo suorittaa kor-
11224: laisiksi ne kokonaisuuksina on luokiteltu.                 vauksen päätöksen viivyttelyn aiheutta-
11225: Maanomistajien taholla Vuotoksen allasalueen               mista taloudellisista menetyksistä maan-
11226: neljässä kunnassa voitaisiin luonnollisesti kään-          omistajille, ja
11227:  tyä yhteisesti maanmittaushallituksen ·tai muun              tuleeko nykyinen Hallitus tekemään
11228: ylemmän virkatason puoleen. Asiassa on kui-                ratkaisun Vuotoksen allaskysymyksessä?
11229:  tenkin olemassa käytännöllinen vaikeus, koska
11230:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
11231: 
11232:                                             Lauri Impiö
11233:                                              N:o 267                                                 5
11234: 
11235: 
11236: 
11237: 
11238:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11239: 
11240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dostettu allasalueeseen jääviksi tarkoitetuista
11241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiluksista emätilan osaomistajille yhteinen tila.
11242: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        Kaikissa näissä tapauksissa menettely on perus-
11243: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tunut asianosaisten välisiin sopimuksiin.
11244: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Metsänparannusvarojen käyttöä on sen sijaan
11245: Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        rajoitettu metsähallintoviranomaisten toimesta,
11246: symyksestä n:o 267:                                   koska metsänparannuslain 2 §:n 2 momentissa
11247:                                                       edellytetään metsänparannusvarojen käytöitä ta-
11248:           Onko Hallitus tietoinen suunnitellun        loudellista tarkoituksenmukaisuutta. Koska ky-
11249:        Vuotoksen allasalueen maanomistajien           symyksessä ovat pitkävaikutteiset investoinnit,
11250:        ja kuntien joutumisesta vuosikausiksi          olisi tämä vaatimus jäänyt saavuttamatta, mi-
11251:        lain suomien oikeuksien kannalta eriar-        käli allas olisi rakennettu. Tällä hetkellä ar-
11252:        voiseen asemaan muihin kansalaisiin ja         vioidaan, että Vuotoksen allasalueella on noin
11253:        kuntiin verrattuna niin, että hallinnolli-     2 000 hehtaaria avohakkuualueita · odottamassa
11254:        sin määräyksin ja tarkoituksenmukai-           metsänviljelyä. Lisäksi noin 500 hehtaarin
11255:        suussyistä normaali taloudellinen, !airi-      alueella on raivaus- ja taimikonhoitotöiden tar-
11256:        mukainen toiminta, mm. metsänparan-            vetta. Metsänkasvukelpoisia, ojitettavia soita
11257:        nus- ja maanmittaustyöt, on vaikeutunut        on noin 2 500. hehtaaria.·. Alueen metsätaloudel-
11258:        tai estynyt taloudellista vahinkoa tuot-       linen käyttö edeHyttää myös metsäteiden huo-
11259:        taen, ja jos on,                               mattavaa rakentamista.
11260:           miten Hallitus aikoo suorittaa kor-            Hallitus on 15. 9. 1982 ilta:kouluistunnossaan
11261:        vauksen päätöksen viivyttelyn aiheutta-        katsonut, ettei Vuotoksen allasta rakenneta.
11262:        mista taloudellisista menetyksistä maan-       'Allasalueen jälkeen jääneen kehityksen elvyttä-
11263:        omistajille, ja                                mistoimenpiteiden selvittämiseksi maa- ja met-
11264:           tuleeko nykyinen Hallitus tekemään          sätalousministeriö asetti 16. 9. 1982 työryh-
11265:        ratkaisun. Vuotoksen allaskysymyksessä?        män, jonka tehtävänä on 31. 3. 1983 mennessä
11266:                                                       selvittää
11267:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             1) ne toimenpiteet, joilla voidaan elvyttää
11268: vasti seuraavaa:                                      ns. Vuotoksen aHasalueen maa- ja metsäta-
11269:    Maanmittausviranomaisten toimesta ei Vuo-          loutta,
11270: toksen allasalueeksi suunnitellulla alueella ole         2) miten Vuotoksen allashankkeen pitkä
11271: asetettu maanmittaustoimitusten suorittamis-          suunnittelu ja toteuttamisen epävarmuus on
11272: kieltoa, vaan toimitusmääräykset on annettu           vaikuttanut allasalueen maa- ja metsätalouteen,
11273: kaikkiin kyseessä olevaa aluetta koskeneisiin             3) maanviljelijöiden mahdollinen tilojensa
11274: toimitushakemuksiin, jos lailliset edellytykset       myyntihalukkuus, heidän lisämaantarpeensa se-
11275: toimitusten suorittamiseksi ovat muutoin ol-          kä näistä aiheutuvat kustannukset, sekä
11276: leet olemassa. Tämä koskee myös loma-asunto-             4) valmistella mahdolliset ehdotukset tarvit-
11277: tontteja, milloin niiden lohkomista on haettu.        tavista lainsäädännöllisistä tai muista toimenpi-
11278: Suunnitellulla allasalueella on viidessä halko-       teistä.
11279: mistoimituksessa jätetty tilojen yhteisiksi alu-         Päätökset elvyttämistoimenpiteistä tehdään
11280: eiksi altaaseen mahdollisesti jäävät alueet.           työryhmän selvitystyön valmistuttua.
11281: Myös yhdessä lohkomistoimituksessa on muo-
11282:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
11283: 
11284:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
11285: 088200810D
11286: 6                                            1982 vp.
11287: 
11288: 
11289: 
11290: 
11291:                            Till Riksdagens Herr Talman
11292: 
11293:   1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen         det har yid .en styckningsförrättning bildats en
11294: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       gemensain lägenhet åt stamfastighetens deläga-
11295: se av den 23 juni 1982 tili vederbörande med-       re. I samtliga dessa fall har förfarandet baserat
11296: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     sig på avtal mdlan berörda parter.
11297: av riksdagsman Lauri lmpiö undertecknade               Däremot har användningen av skogsfor-
11298: spörsmål nr 26 7:                                   bättringsmedel begränsats på åtgärd av forst-
11299:                                                     förvaltningsmyndigheterna emedan det i 2 §
11300:           Är Regeringen medveten om, att            2 mom. lagen om skogsförbättring förutsätts,
11301:        markägarna och kommunerna inom det           att användningen av skogsförbättringstnedel
11302:        tilltänkta bassängområdet i Vuotos i         skall vara ekonomiskt ändamålsenlig. Då det
11303:        fråga om lagenliga rättigheter under         är fråga om investeringar med långvarig ver-
11304:        flera år inte kommer att vara jämställ-      kan, skulle detta krav ha blivit ouppfyllt om
11305:        da med övriga medborgare och kom-            bassängen hade byggts. Det beräknas för när-
11306:        muner, på grund av att den normala           varande, att det på bassängområdet i Vuotos,
11307:        ekonomiska, lagenliga verksamheten,          finns ca 2 000 ha kalhuggningsområden i vän-
11308:        bl.a. skogsförbättrings- och lantmäteri-     tan på skogsodling. lnom ett område ;om 500·
11309:        arbetena, har försvårats eller för-          ha finns .det dessutom behov av hyggesrens-
11310:        hindrats genom förvaltningsrättsliga be-     ning och vård .av plantskog. Dikningsbara my-
11311:        stämmelser och ändamålsenlighetspröv-        rar där skogsväxt är möjlig finns på ett ca
11312:        ning med ekonomiska förluster som            2 500 ha stort område. Det skogsekonomiska
11313:        följd, och om så är fallet,                  utnyttjandet av området förutsätter även att
11314:            hur ämnar Regeringen ersätta mark-       skogsvägar skall anläggas i betydande utsträck-
11315:        ägarna för de ekonomiska förluster som       ning.
11316:        dröjsmålet med beslutsfattandet med-            Regeringen ansåg vid sitt sammanträde i
11317:        fört, och                                    aftonskolan .15. 9. 1982, att bassänge11 i Vuo-
11318:            kommer den nuvarande Regeringen          tos inte skall byggas. 1 syfte att utreda sti-
11319:        att fatta beslut i frågan rörande bas-       mulansåtgärder med tanke på eftersläpningen
11320:        sängen i Vuotos?                             i utvecklingen på bassängområdet tillsatte jord-
11321:                                                     och skogsbruksministeriet 16. 9. 1982 en ar-
11322:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       betsgrupp med uppgift att tili 31. 3.1983
11323: samt anföra följande:                                  1) utreda de åtgärder, med vilka jord- och
11324:    På det som bassängområde tilitänkta områ-         skogsbruket inom det s.k. Vuotos-området kan
11325: det i Vuotos har det på åtgärd av lantmäteri-       stimuleras, · .·                  .          .·
11326: myndigheterna inte utfärdats något förbud tnot         2) utteda, hur den långv•ariga planeringen av
11327: att verkställa lantmäteriförrattningar, utan för-   bassängprojektet i Vuotos och osäkerheten be-
11328: rättningsförordnande har utfärdats för samtliga     träffande dess .genomförande har inverkat JJå
11329: förrättningsansökningar som gäller ifrågavaran-     jord- och skogsbruket på bassängområdet,        .
11330: de område, om . det eljest. har funnits lagliga        3) utreda · eventuell benägenhet hos, jord-
11331: förutsättningar föt att verkställa förrättningar-   brukarna att sälja sina lägenheter, deras. behov
11332: na. Detua gäller även fritidsbostadstomter, i        av tillskottsjord samt kostnaderna av dessa,
11333: de fall då styckning av dessa har sökts. På det     samt
11334: tilitänkta bassängområdet har de områden, som          4) bereda eventuella förslag tili erforderliga
11335: eventuellt skulle tillhöra bassängområdet, vid      lagstiftnings- och andra åtgärder.
11336: fem klyvningsförrättningar avskiljts som ge-           Beslut on1 stimulansåtgärderna kommer att
11337: mensamma områden för lägenheterna. Även av          fattas efter det arbetsgruppens utredning blivit
11338: ägor som är avsedda att tilihöra bassängområ-       färdig. '
11339:      Helsingfors den 8 oktober 1982
11340: 
11341:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto· Tähkä111aa
11342:                                                1982 vp.
11343: 
11344: Kirjallinen kysymys n:o 268
11345: 
11346: 
11347: 
11348: 
11349:                                    Särkijärvi: Turpeen ottamista koskevan lain valmistelusta
11350: 
11351: 
11352:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11353: 
11354:    Käsiteltäessä maa-aineslakia vuoden 1981 ke-       Aikaa eduskunnan edellyttämän lakiehdotuksen
11355: säkuussa hyväksyttiin mm. edustaja Miettisen          valmisteluun on ollut riittävästi.
11356: perustelulausuma, joka !kuu:l'uu seuraavasti:            Edellä. olevan perusteella ja viitaten valtio-
11357: "Hyväksyessään lakiehdotukset eduskunta edel-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
11358: lyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11359: antaa eduskunnalle esityksen turpeen ottamis-         jäsenen . vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11360: ta koskevaksi laiksi, jonka nojalla voidaan to-
11361: teuttaa soidensuojelun ja turpeen tarkoituksen-                 Aikooko Hallitus antaa eduskunnan
11362: mukaisen hyväksikäytön tavoitteet."                          tahdon mukaisen esityksen turpeen ot-
11363:    Tänään on kulunut vuosi tuosta päätökses-                 tamista koskevaksi lainsäädännöksi, ja
11364: tä. Kun ympäristönsuojelu on muutoin ollut                   tuleeko esitys annetuksi riittävän aikai-
11365: voimakkaasti esillä myös ympäristöministeriön                sin, jotta eduskunnalla on toimikauten-
11366: perustamisen yhteydessä, olisi ollut tarkoituk-              sa arkana reaaliset mahdollisuudet saada
11367: senmukaista voida käsitellä myös turpeen ot-                 se 'myös käsitellyksi?
11368: tamista ja sen hallinnollista sijoittamista jo nyt.
11369:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
11370: 
11371:                                        Jouni ]. Särkijärvi
11372: 
11373: 
11374: 
11375: 
11376: 0882007427
11377: 2                                           1982 vp.
11378: 
11379: 
11380: 
11381: 
11382:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11383: 
11384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        selvittää, minkälaisia organisatorisia, hallinnol-
11385: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         lisia tai lainsäädännöllisiä järjestelyjä turvesoi-
11386: mies, olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päi-          den varaaminen ja käyttöönotto energiantuotan-
11387: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        toon ja teollisen jalostuksen raaka-aineeksi
11388: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         suunnitelmallisesti toteutettuna edellyttää. Laa-
11389: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu-        jamittaisen turvetuotannon ohella komitean tu-
11390: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 268:          lee ottaa huomioon myös pienimuotoisen tur-
11391:                                                      vetuotannon tarjoamat mahdollisuudet turve-
11392:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnan          varojen taloudelliseksi hyödyntämiseksi ja li-
11393:        tahdon mukaisen esityksen turpeen ot-         säksi komitean tulee tehdä ehdotukset tar-
11394:        tamista koskevaksi lainsäädännöksi, ja        peellisista järjestelyistä, joiden avulla voidaan
11395:        tuleeko esitys annetuksi riittävän aikai-     turvata turpeen tarkoituksenmukainen saanti
11396:        sin, jotta eduskunnalla on toimikauten-       energia- ja raaka-ainekäyttöön. Komitean työl-
11397:        sa aikana reaaliset mahdollisuudet saa-       le asetettu määräaika päättyy kuluvan vuo-
11398:        da se myös käsitellyksi?                      den lopussa.
11399:                                                          Turvekomiteassa käsiteltävät asiat liittyvät
11400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oleellisesti kysymykseen turpeen ottamista kos-
11401: vasti seuraavaa:                                     kevan lainsäädännön sisällöstä. Tämän vuoksi
11402:    Valtioneuvosto on 12. 12. 1980 asettanut          ei ole tarkoituksenmukaista antaa esitystä täl-
11403: turvekomitean, jonka tehtävänä on ottaen huo-        laiseksi lainsäädännöksi ennen komitean työn
11404: mioon valtakunnallisen energiahuollon tarpeet        valmistumista.
11405: sekä ympäristö- ja aluepoliittiset näkökohdat
11406:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1982
11407: 
11408:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
11409:                                              N:o 268                                                3
11410: 
11411: 
11412: 
11413: 
11414:                           Till Riksdagens Herr Talman
11415: 
11416:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ter utreda hurudana organisatoriska, adminis-
11417: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            'trativa ellet lagstiftningsmässiga arrangemang
11418: velse av den 23 juni 1982 till vederbörande           som förutsätts av ett systematiskt genomfört
11419: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        reserverande och ibruktagande av torvmossar
11420: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi ställ-       för energiproduktionen och till råvara för in-
11421: da spörsmål nr 268:                                   dustriell förädling. Vid sidan av torvproduk-
11422:                                                       tionen i stor skala bör kommitten beakta även
11423:           Har Regeringen för avsikt att avlå-        de möjligheter som torvproduktionen i litet
11424:        ta en sådan proposition med förslag            format erbjuder med tanke på ett ekonomiskt
11425:        till lagstiftning angående tagande av         utnyttjande av torvtillgångarna, och dessutom
11426:        torv, som är förenlig med riksdagens           ankommer det på kommitten att göra förslag
11427:        vilja, och kommer propositionen att            tili erforderliga arrangemang, genom vilka man
11428:        avlåtas tillräckligt tidigt för att riks-     kan trygga den ändamålsenliga tillgången till
11429:        dagen skall ha reella möjligheter att          torv för energi- och råvaruändamål. Den för
11430:        även hinna behandla den under sin              kommittens arbete fastställda tiden utgår i slu-
11431:        mandatperiod?                                  tet av innevarande år.
11432:                                                          De ärenden som behandlas av torvkommit-
11433:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ten ansluter sig i väsentlig mån till frågan om
11434: samt anföra följande:                                innehå:llet i: den lagstiftning som gäller ta-
11435:   Statsrådet har 12. 12. 1980 tillsatt en torv-       gande av torv. Fördenskull är det inte ända-
11436: kommitte vars uppgift är att med beaktande            målsenligt att avlåta en proposition angående
11437: av den riksomfattande energiförsörjningens be-       en sådan lagstiftning förrän kommitten slut-
11438: hov samt miljö- och regionalpolitiska synpunk-        fört sitt arbete.
11439:      Helsingfors den 20 september 1982
11440: 
11441:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
11442:                                              1982 vp.
11443: 
11444: Kirjallinen kysymys n:o 269
11445: 
11446: 
11447: 
11448: 
11449:                                   Knuuttila ym.: Oy Alko Ab:n alkoholivalistustyöhön myöntä-
11450:                                      mistä avustuksista
11451: 
11452: 
11453:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11454: 
11455:    Kansanedustaja Ensio Laine ym. eri puoluei-      myönnettäessä on pääperiaatteena ollut, että
11456: siin lukeutuvat kansanedustajat ovat 8. 12.         sitä annetaan päällekkäisyyden välttämiseksi
11457: 1981 valtioneuvoston jäsenelle tekemässään          vain yhden myöntäjätahon toimesta. Alkoholi-
11458: kirjallisessa kysymyksessä n:o 489 tiedustelleet    yhtiön antama taloudellinen tuki muodostaa
11459: mm., onko hallitus tietoinen miten Oy Alko          poikkeuksen tästä periaatteesta.
11460: Ab:ssä tehdään eri tahoille suuntautuvaa talou-        Edellä olevan perusteella ja koska hallituk-
11461: dellista tukemista ja avustuksia koskevat pää-      sen antama vastaus ei kaikilta osiltaan anna
11462: tökset, miten avustuksia anottaessa menetel-        vastausta aikaisemmin tehtyyn samaa asiaa kos-
11463: lään sekä kuinka paljon ja kenelle niitä myön-      kevaan kysymykseen, esitämme valtiopäiväjär-
11464: nettiin vuonna 1981 yhteensä ja erikseen kul-       jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla valtio-
11465: lekin tuen saajalle ja millaiset selvitykset tuen   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11466: käytöstä vaaditaan.                                 seuraavan kysymyksen:
11467:    Kysymykseen annetussa hallituksen vastauk-
11468: sessa ilmoitetaan, että alkoholiyhtiö ei ole an-              Onko Hallitus tietoinen miten Oy
11469: tanut suoranaista rahallista avustusta yhteistyö-          Alko Ab on antanut eri tahoille talou-
11470: osapuolille, vaan yhtiö on osallistunut valistus-          dellista tukea ja avustusta, tietyistä toi-
11471: aineiston suunnittelu-, painatus- ja jakelukus-            menpiteistä aiheutuvien kulujen suorit-
11472: tannuksiin sekä maksanut joissakin tapauksissa             taminen mukaanluettuna, kuinka paljon
11473: nämä kustannukset kokonaankin.                             ja kenelle tätä tukea on myönnetty
11474:    Hallituksen vastauksen johdosta on todetta-             vuonna 1981 yhteensä ja kullekin erik-
11475: va, että edellä mainittuihin kustannuksiin osal-           seen, ja jos tietää,
11476: listuminen merkitsee taloudellista tukemista sa-              miten Hallitus aikoo menetellä, jotta
11477: malla tavalla kun raha-avustuksenkin myöntä-               tuettaessa tällä tavoin sellaistakin toi-
11478: minen. Tähän edellä mainitussa eduskuntakyse-              mintaa, johon yhteiskunnan varoja muu-
11479: lyssä pyydettiin vastausta.                                tenkin jo myönnetään, voidaan välttää
11480:    Taloudellista tukea yhteiskunnan taholta                päällekkäisyys?
11481:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
11482: 
11483:                Sakari Knuuttila                                Antero Juntumaa
11484:                Väinö Rautiainen                                Ensio Laine
11485: 
11486: 
11487: 
11488: 
11489: 088200811E
11490: 2                                             1982 vp.
11491: 
11492: 
11493: 
11494: 
11495:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11496: 
11497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tenkaan yhteistyöosapuolille antanut, vaan yh-
11498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiö on osallistunut valistusaineiston suunnit-
11499: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-       telu-, painatus- ja jakelukustannuksiin sekä jois-
11500: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sakin tapauksissa maksanut kokonaan edellä
11501: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mainitut kustannukset. Alkon valistusyksikön
11502: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-           budjetissa on tänä vuonna varattu yhteistoimin-
11503: jallisesta kysymyksestä n:o 269:                     taprojekteihin noin 800 000 markkaa. Kysymys
11504:                                                      on nimenomaan projekteista, jotka jäisivät to-
11505:          Onko Hallitus tietoinen miten Oy            teutumatta ellei usein monilta eri tahoilta tule-
11506:        Alko Ab on antanut eri tahoille talou-        vaa yhteisrahoitusta saada aikaan.
11507:        dellista tukea ja avustusta, tietyistä toi-      Merkittävimpiä yhteistyöosapuolia Alkon va-
11508:        menpiteistä aiheutuvien kulujen suorit-       listustoiminnassa ovat viime vuosina olleet lii-
11509:        taminen mukaanluettuna, kuinka paljon         kenneministeriö, poliisi, Yleisradio, kouluhalli-
11510:        ja kenelle tätä tukea on myönnetty            tus, lääkintöhallitus, puolustusvoimat, Suomen
11511:        vuonna 1981 yhteensä ja kullekin erik-        Raittiusjärjestöjen Liitto, Raittiuskasvatusliitto,
11512:        seen, ja jos tietää,                          Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Työ-
11513:           miten Hallitus aikoo menetellä, jotta
11514:                                                      turvallisuuskeskus, Työväen Kuntoliitto, Suo-
11515:        tuettaessa tällä tavoin sellaistakin toi-     men Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto, Suo-
11516:        mintaa, johon yhteiskunnan varoja muu-
11517:                                                      men Jääkiekkoliitto, Suomen Koripalloliitto se-
11518:        tenkin jo myönnetään, voidaan välttää         kä Suomen Palloliitto. Periaatteena yhteistyössä
11519:        päällekkäisyys?                               on, ettei yhteistyöosapuoli saa projektista enem-
11520:                                                      män tu1oja kuin sillä on siitä menoja. Joissakin
11521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tapauksissa tietty valistusaineiston suunnitte-
11522: vasti seuraavaa:                                     lusta, painatuksesta ja jakelusta aiheutuva ko-
11523:    Alkoholilain 5 § :n ja keskioluesta annetun       konaiskustannus on katettu kahden tai useam-
11524: lain 4 § :n mukaan alkoholiasioita hoidettaessa      man valtionapua antavan tahon toimesta. Mi-
11525: ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alko-   käli kaikkia kustannuksia ei ole saatu tällä
11526: holista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostu-       tavoin peitetyksi, on Oy Alko Ab:n ilmoituk-
11527: vat mahdollisimman vähäisiksi. Eräs keino lain-      sen mukaan puuttuva osa pyritty kokoamaan
11528: säädännössä annettuun tavoitteeseen pyrittäessä      myymällä aineistoa omakustannushintaan tai
11529: on jakelujärjestelmän rajoitusten, hintapolitii-     sen alle.
11530: kan ja valvonnan ohella valistustoiminta.               Vuonna 1981 alkoholivalistuksesta aiheutu-
11531:    Oy Alko Ab on eri tavoin harjoittanut alko-       vien kustannusten todennäköinen toteutuma
11532: holin haitoista, käytön riskeistä ja vaikutuksista   oli seuraava:
11533: kertovaa valistustoimintaa. Alkon hallintoneu-
11534: voston päätöksellä vuonna 1971 valistus laa-
11535: jennettiin kaikkia alkoholijuomia sekä niiden        Pääkampanja ................. . 920 000
11536: käyttöä ja ominaisuuksia koskevaksi. Samalla         TV- ja elokuvatoiminta ......... . 703 000
11537: hallintoneuvosto oikeutti johtajiston sisällyttä-    Yhteistyö urheilujärjestöjen kanssa . 271 000
11538: mään valistustoiminnan menot yhtiön liikeme-         Yhteistyö raittiusjärjestöjen kanssa . 183 000
11539: noihin. Yhtiön harjoittaman oman valistustoi-        Muu yhteistyö ............... . 278 000
11540: minnan lisäksi Oy Alko Ab on toiminut yh-            Ilmoittelu (pl. pääkampanja) ... . 255 000
11541: teistyössä monien yhteisöjen kanssa valistus-        Myymälämateriaali ( pl. Etiketti) ..                 635 000
11542: työssä.                                              Etiketti-lehti ................. . 321500
11543:    Viime vuosina alkoholivalistukseen liittyvät      Tuote-esittely- ja opetusmateriaali
11544: yhteistoimintaprojektit ovat yleistyneet. Suora-        ( pl. elokuvatoiminta) . . . . . . . . 17 5 000
11545: naista rahallista avustusta Oy Alko Ab ei ole kui-   Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 7 41 500
11546:                                               N:o 269                                              3
11547: 
11548:    Alkoholivalistusbudjetin hyväksyy parlamen-       dosta antamassaan mietinnössä talousvaliokunta
11549: taarisesti valittu Alkon hallintoneuvosto vah-       ilmoitti odottavansa, että Alko jatkaa yhä tar-
11550: vistaessaan yhtiön tulosbudjetin ja toiminta-        mokkaammin aloittamansa kuluttajavalistuksen
11551: suunnitelman. Valistukseen varattujen varojen        toimeenpanoa. Eduskunnan talousvaliokunta
11552: käytöstä päättää hyväksytyn toiminta- ja talous-     katsoi edelleen mietinnössään Alkon hallinto-
11553: suunnitelman pohjalta ja puitteissa valistus- ja     neuvoston kertomuksen johdosta vuoden 1977
11554: tiedotustoiminnan johtaja. Anomus tuen saami-        alkoholiolojen kehityksestä, että Oy Alko Ab:n
11555: seksi valistusaineiston suunnittelua ja painatus-    varoista tulee saada kuluttajavalistukseen tar-
11556: ja jakelukustannuksia varten on vapaamuotoi-         vittavaa taloudellista tukea. Alkon hallintoneu-
11557: toinen. Anoja esittää anomuksessa tavoitteet,        voston syksyllä 1978 vahvistamassa "Alkon
11558: kohderyhmät, keinot, ajoitukset sekä kustan-         tehtävä- ja toimintalinja" -asiakirjassa puoles-
11559: nusarvion ja anomuksessa esitettyjen toimen-         taan todetaan, että alkoholihaittojen minimoin-
11560: piteiden tultua suoritetuksi yleensä raportin,       tipyrkimyksen toteuttamiseksi Alko harjoittaa
11561: josta käyvät ilmi jaetun aineiston määrä sekä        ja tukee väestön alkoholiasenteisiin kohdistuvaa
11562: muut toimenpiteet, joista valistuskampanja           valistus- ja kasvatustyötä.
11563: koostuu.                                                Edellä oleviin eduskunnan kannanottoihin
11564:    Eduskunnan talousvaliokunta on eri yhteyk-        perustuen Hallitus katsoo, että mainittua va-
11565: sissä pitänyt Alkon harjoittamaa valistustoimin-     listustoimintaa harjoitetaan Alkon hallintoneu-
11566: taa tarpeellisena. Vastauksessaan talousvalio-       voston päätöksillä ja hallintoneuvoston hyväk-
11567: kunnan mietinnöstä Alkon hallintoneuvoston           symin perustein. Vastaisuudessakin Hallitus
11568: kertomuksen johdosta vuodelta 1971 eduskunta         katsoo, että suoranaista rahallista avustusta ei
11569: lausui, että kaikiila tahoilla tulisi tehostaa va-   Oy Alko Ab:n toimesta tule eri yhteisöille
11570: listustoimintaa ja asennekasvatustyötä. Samalla      myöntää, vaan sen tulee kohdistua yksinomaan
11571: eduskunta totesi Alkon toteuttaman valistus-         aineiston suunnittelu-, painatus- ja jakelukus-
11572: toiminnan tarpeelliseksi ja oikeaan osuneeksi.       tannuksiin, jolloin tuen päällekkäisyys voidaan
11573: Vuoden 1972 alkoholiolojen kehitystä koske-          välttää.
11574: van Alkon hallintoneuvoston kertomuksen joh-
11575:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1982
11576: 
11577:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
11578: 4                                            1982 vp.
11579: 
11580: 
11581: 
11582:                            TiU Riksdagens Herr Talman
11583: 
11584:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        planering, tryckning och distribution av in-
11585: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       formationsmaterial samt i vissa fall helt och
11586: av den 23 juni 1982 till vederbörande medlem        hållet betalat ovan nämnda kostnader. I
11587: av statsrådet översänt avskrift av följande av      budgeten för Alkos upplysningsenhet har för
11588: riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl. underteck-      detta år för samarbetsprojekt reserverats
11589: nade spörsmål nr 269:                               800 000 mk. Det är uttryckligen fråga om
11590:                                                     projekt som inte skulle kunna genomföras om
11591:           Är Regeringen medveten om på vil-         inte gemensam finansiering, ofta från många
11592:        ket sätt Oy Alko Ab har fördelat eko-        olika håll, kan åstadkommas.
11593:        nomiskt stöd och ekonomiska bidrag               De mest betydande samarbetsparterna i
11594:        åt olika mottagare, de kostnader som         Alkos upplysningsarbete har de senaste åren
11595:        föranleds av vissa åtgärder medräknade,      varit trafikministeriet, polisen, Rundradion,
11596:        hur mycket och till vem sådant stöd          skolstyrelsen, medicinalstyrelsen, försvarsmak-
11597:        sammanlagt beviljats år 1981 och hur         ten, Finlands Nykterhetsorganisationers För-
11598:        mycket tili var och en särskilt, och om      bund, Raittiuskasvatusliitto, Finlands Fackför-
11599:        så är fallet,                                bunds Centralorganisation, Työturvallisuuskes-
11600:           hur ämnar Regeringen förfara för att,     kus, Työväen Kuntoliitto, Suomen Urheiluliit-
11601:        då stöd ges till sådan verksamhet till       to, Työväen Urheiluliitto, Suomen Jääkiekko-
11602:        vilken samhällsmedel också annars be-        liitto, Suomen Koripalloliitto samt Suomen
11603:        viljas, överlappning skall kunna und-        Palloliitto-Finlands Bollförbund. Principen i
11604:        vikas?                                       samarbetet har varit att samarbetsparten inte
11605:                                                     för projektet får mera inkomster än de ut-
11606:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gifter det medför. I vissa fall har den totala
11607: samt anföra följande:                               kostnaden för planering, tryckning och distri-
11608:    Enligt 5 § alkohollagen och 4 § lagen om         bution av upplysningsmaterial täckts på försorg
11609: mellanöl skall vid handhavandet och ordnandet       av två eller flere parter som fördelar stats-
11610: av alkoholangelägenheterna eftersträvas, att de     bidrag. Om alla utgifter inte har kunnat täckas
11611: av alkoholen förorsakade olägenheterna och          på detta sätt har man enligt uppgift från
11612: skadeverkningarna blir så ringa som möjligt.        Oy Alko Ab försökt hopbringa det bristande
11613: Vid sidan av distributionsbegränsningarna, pris-    beloppet genom att sälja material till självkost-
11614: politiken och övervakningen utgör upplysnings-      nadspris eller under det.
11615: verksamheten ett medel i försöken att uppnå             Den förmodade fördelningen av kostnaderna
11616: det i lagstiftningen uppställda målet.              för alkoholupplysningen år 1981 var följande:
11617:    Oy Alko Ab har på olika sätt bedrivit upp-
11618: lysning om alkoholens negativa sidor, riskerna      Huvudkampanjen ............. . 920 000
11619: vid användningen och verkningarna. Genom            TV och film ................ ..              703 000
11620: ett beslut av Alkos förvaltningsråd år 1971         Samarbete      med      idrottsorganisa-
11621: utvidgades informationen till att omfatta alla        tionerna ................... . 271 000
11622: alkoholdrycker samt deras användning och            Samarbete med nykterhetsorganisa-
11623: egenskaper. Samtidigt berättigade förvaltnings-       tionerna ................... .             183 000
11624: rådet direktionen att inta utgifterna för upp-      Annat samarbete ............. . 278 000
11625: lysningsverksamheten i bolagets affärsutgifter.     Annonsering ( exkl. huvudkampan-
11626: Utöver bolagets egen upplysningsverksamhet            jen) ...................... . 255 000
11627: har Oy Alko Ab i upplysningsarbetet sam-            Materia! för butikerna ( exkl. Eti-
11628: arbetat med många andra samfund.                      ketten) ................... . 635 000
11629:    Under de senaste åren har samarbetspro-          Tidningen E tiketten . . . . . . . . . . ..  321 500
11630: jekten i anslutning till alkoholupplysningen bli-   Material för presentation av pro-
11631: vit vanligare. Direkt finansiellt stöd har Oy         dukter och för undervisning
11632: Alko Ab dock inte gett samarbetsparterna,              ( exkl. film) . . . . . . . . . . ..... . 175 000
11633: utan bolaget har deltagit i kostnaderna för         Sammanlagt ................... 3 741 500
11634:                                              N:o 269                                            5
11635: 
11636:    Budgeten för alkoholupplysning godkänns         de angående Alkos förvaltningsråds berättelse
11637: av Alkos parlamentariskt valda förvaltningsråd     över alkohollägets utveckling år 1972 med-
11638: då det stadfäster bolagets resultatbudget och      delade ekonomiutskottet att det väntar sig, att
11639: verksamhetsplan. Om användningen av de             Alko med allt större energi följer upp den
11640: medel som reserverats för upplysning besluter      påbörjade konsumentupplysningen. Riksdagens
11641: direktören för upplysnings- och informations-      ekonomiutskott ansåg dessutom i sitt betänkan-
11642: verksamheten på basen av och inom ramen för        de med anledning av Alkos förvaltningsråds
11643: en godkänd verksamhets- och ekonomiplan.           berättelse över alkohollägets utveckling år
11644: Ansökan om att få stöd för planering av upp-       1977 att konsumentupplysningen bör få be-
11645: lysningsmaterial och för trycknings- och distri-   hövligt ekonomiskt stöd av Oy Alko Ab:s
11646: butionskostnader görs i fri form. Sökanden         medel. I det av Alkos förvaltningsråd hösten
11647: redogör i sin ansökan för mål, målgrupper,         1978 stadfästa dokumentet "Alkos uppgifter
11648: medel, tidsplan samt kostnadsförslag och sedan     och verksamhet" konstateras å andra sidan att
11649: de i ansökan nämnda åtgärderna genomförts          för att kunna förverkliga målsättningen att
11650: lämnas i allmänhet en rapport av viiken fram-      minimera alkoholskadorna utövar och stöder
11651: går mängden utdelat materia! samt andra åt-        Alko arbetet för upplysning och fostran av be-
11652: gärder som ingår i upplysningskampanjen.           folkningens attityder tili alkohol.
11653:    Riksdagens ekonomiutskott har i olika sam-         På basen av nämnda ståndpunktstaganden
11654: manhang ansett att den upplysningsverksamhet       av riksdagen anser Regeringen, att nämnda
11655: som Alko bedriver är nödvändig. I sitt svar        upplysningsarbete bedrivs i enlighet med Alkos
11656: på ekonomiutskottets betänkande med anled-         förvaltningsråds beslut och på grunder som
11657: ning av Alkos förvaltningsråds berättelse för      förvaltningsrådet godkänt. Också för framtiden
11658: år 1971 uttalade riksdagen att man på alla         anser Regeringen att direkt penningunderstöd
11659: håll borde effektivera upplysningsverksamheten     inte på Oy Alko Ab:s försorg bör beviljas
11660: och arbetet på attitydfostran. Samtidigt konsta-   olika samfund utan understödet bör ges för
11661: terade riksdagen att den upplysning Alko be-       planerings-, trycknings- och distributionskost-
11662: drivit är nödvändig och riktig. I sitt betänkan-   nader varvid överlappande stöd kan undvikas.
11663:      Helsingfors den 11 oktober 1982
11664: 
11665:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
11666: 
11667: 
11668: 
11669: 
11670: 088200811E
11671:                                               1982 vp.
11672: 
11673: Kirjallinen kysymys n:o 270
11674: 
11675: 
11676: 
11677: 
11678:                                   Knuuttila: Potilaiden vastaanottotoiminnan järjestämisestä ter-
11679:                                      veyskeskuksissa
11680: 
11681: 
11682:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11683: 
11684:     Kansanterveyslaki on kuluvan kevään huhti-       vuosia 1982-86 koskevissa suunnitelmissa on
11685: kuun alusta ollut voimassa kymmenen vuotta.          vastaanottotmmmnan järjestämisestä todettu
11686: Tänä aikana on maahamme rakennettu mittava           muun muassa, että terveyskeskusten tulee vas-
11687: ja koko maan kattava terveyskeskusjärjestelmä,       taanottotoiminnassaan kiinnittää huomiota pal-
11688: jonka henkilökuntaa on vuosi vuodelta lisätty        velujen joustavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen.
11689: ja monipuolistettu. Tämän johdosta terveyskes-       Suunnitelman mukaan ajanvarausjärjestelmän
11690: kukset pystyvätkin tarjoamaan käyttäjilleen yhä      tarkoituksena tulee olla potilaiden ohjaaminen
11691: lisääntyviä ja yhä monipuolisempia terveyspal-       tarkoituksenmukaisella tavalla vastaanotolle ja
11692: veluja.                                              tarvittaviin laboratorio- ja röntgentutkimuksiin.
11693:     Vaikka terveyskeskusten toiminnan kehitty-       Edelleen suunnitelmissa todetaan, että lääkärin
11694: minen on ollut kokonaisuutena myönteistä,            vastaanottojen järjestämisen kiireellistä apua
11695: esiintyy enty1sesti terveyskeskusten vastaan-         tarvitseville tulee tapahtua lääkintöhallituksen
11696: ottotoiminnan järjestämisessä edelleen suuria        ohjeiden mukaisesti ja että terveyslautakuntien
11697: vaikeuksia. Vastaanottotoiminnassa on havaittu       tulee paikallisella tiedotustoiminnalla huolehtia
11698: eräissä kunnissa puutteita toisaalta äkillistä        siitä, että järjestely on väestön tiedossa.
11699: apua tarvitsevien hoidossa ja toisaalta myös kii-        Lääkintöhallitus on vuonna 1979 antanut
11700: reettömien potilaiden kohdalla. Erityisesti on        terveyskeskuksille edellä mainittuja viisivuotis-
11701: avosairaanhoitopalvelujen kohdalla ongelmaksi         suunnitelmia täydentävät ohjeet lääkärin vas-
11702: osoittautunut useimmissa terveyskeskuksissa           taanottojen järjestämisestä kiireellistä apua tar-
11703: ajanvarausjärjestelmän kankeus. Ajanvaraus on        vitseville. Näiden ohjeiden mukaan terveyskes-
11704: näissä terveyskeskuksissa mahdollista vain ly-       'kusten tulee ajantilausvast'aanottojen [rsaksi jär-
11705: hyen rajoitetun ajan päivässä tai jopa viikossa.     jestää kiireellistä lääkärinapua tarvitseville mah-
11706: Tällainen, yleensä puhelimitse tapahtuva ajan-       dollisuus päästä vastaanotolle ympäri vuorokau-
11707: varausjärjestelmä aiheuttaa luonnollisesti asiak-    den.
11708:  kaille ajanvarauksen tekemisessä vaikeuksia.            Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan kan-
11709:  Ajanvarauksen tekeminen saattaa olla kohtuut-       keuteen vaikuttaa luonnollisesti terveyskeskuk-
11710:  toman vaikeaa tai jopa mahdotonta erityisesti        sen henkilökunnan vähyys. Kuitenkin henkilös-
11711:  silloin, kun on kyse vanhuksista, pienten lasten     töresursseiltaan, väestömäärältään ja muilta olo-
11712:  vanhemmista tai ylipäätään sellaisista asiakkais-    suhteiltaankin samantapaisten kuntien terveys-
11713:  ta, joilla ei esimerkiksi ole käytössään puhe-      keskusten välillä on palvelujen tarjonnassa ja
11714:  linta vastaanettoajan varaamiseen.                   asiakaspalvelujen joustavuudessa selviä eroja.
11715:     Vastaanottotoiminnan pullonkaulaksi ajan-        Monissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, pää-
11716:  varau'ksen lisäksi on muodostunut eräissä ter-       sevät päivystyspotilaat vastaanotolle terveyskes-
11717:  veyskeskuksissa myös vastaanottoaikojen vä-          kuksissa usein vasta yömyöhällä. Valtakunnal-
11718:  hyys ja tästä syystä aiheutuvat vastaanottojonot.    listen terveydenhuoltoviranomaisten tehtävänä
11719:  Vastaanottoaika on eräissä terveyskeskuksissa        olisi huolehtia siitä, että kaikilla paikkakun-
11720:  mahdollista saada vasta jopa viikkojen päästä.       nilla olisi tasavertaisesti saatavissa kohtuulliset
11721:      Terveyskeskusten toiminta pohjautuu maas-        terveyspalvelut ja vastaanotolle pääsymahdolli-
11722:  samme valtakunnallisiin kansanterveystyön ja         suudet.
11723:  sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä         Vaikka lääkintöhallituksen ohjeita tuleekin
11724:  annettaviin suunnitelmiin. Viimeisimmissä eli        soveltaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti,
11725: 088200751H
11726: 2                                               1982 vp.
11727: 
11728: tulee joka kunnassa terveyskeskuksen ajantilaus-       taan riittävät hoitopalvelut. Palvelut tulee ohjata
11729: vastaanottojen lisäksi järjestää kiireellistä lää-     tapahtuviksi entistä enemmän samalla terveys-
11730: kärinapua tarvitseville mahdollisuus päästä vas-       asemalla ja mikäli mahdollista samalla lääkä-
11731: taanotolle ympäri vuorokauden. Kun sairasta-           rillä hoitosuhteen jatkuvuuden takaamiseksi.
11732: miseen yleensä ja erityisesti äkilliseen sairastu-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11733: miseen liittyy asiakkaan voimakasta avuttomuu-         37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11734: den ja ahdistuksen tunnetta ja myös nopean             taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11735: avun saamisen tarvetta, edellyttää tällainen           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11736: asiakkaan psyykkisen tilan vakava huomiaon
11737: ottaminen terveyskeskuksen ajanvarausjärjestel-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11738: män järjestämiseltä ennen kaikkea joustavuutta                 ryhtyä terveyskeskusten ajanvarausten
11739: ja asiakkaan riittävää huomioon ottamista. Avo-                ja vastaanottotoiminnan järjestämiseksi
11740: sairaanhoidon vastaanottotoiminnan tavoitteena                 siten, että väestölle pystyttäisiin tarjoa-
11741: tulee olla, että potilaille eli kunnan asukkaille              maan joustava ja nopea pääsy vastaan-
11742: sekä äkillisissä että pitkäalkaissairauksissa tarjo-           otolle tarpeetonta janotusta välttäen?
11743:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
11744: 
11745:                                              Sakari Knuuttila
11746:                                                N:o 270                                                 3
11747: 
11748: 
11749: 
11750: 
11751:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11752: 
11753:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      apua tarvitseville mahdollisuus paasta vastaan-
11754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         otolle ympäri vuorokauden, myös ilman edeltä-
11755: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn kir-        vää yhteydenottoa. Terveyslautakunta antaa pai-
11756: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kalliset soveltamisohjeet.
11757: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Lääkintöhallituksen vuonna 1980 suoritta-
11758: Sakari Knuuttilan näin kuuluvasta kirjaLlisesta       man selvityksen mukaan käytettiin tutkimuksis-
11759: kysymyksestä n:o 270:                                 sa 11 terveyskeskuksessa vastaanottotoimintaan
11760:                                                       lääkäreiden perustyöajasta keskimäärin 48 %,
11761:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaihteluvälin ollessa 34-71 %. Myös päivys-
11762:        ryhtyä terveyskeskusten ajanvarausten          tykseen varatun lääkärityövoiman määrä vaih-
11763:        ja vastaanottotoiminnan järjestämiseksi        telee eri terveyskeskuksissa. Viimeksi hyväksy-
11764:        siten, että väestölle pystyttäisiin tarjoa-    tyssä kansanterveystyön valtakunnallisessa suun-
11765:        maan joustava ja nopea pääsy vastaan-          nitelmassa edellytetään, että lääkärien päivittäi-
11766:        otolle tarpeetonta joootusta välttäen?         sestä työpanoksesta :käytetään riittävä määrä
11767:                                                       potilaiden vastaanottoon. Terveyslautakunti~n
11768:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tulee huolehtia tästä päättäessään henkilökun-
11769: vasti seuraavaa:                                      nan ajankäytöstä.
11770:     Terveyskeskusten ajanvaraukseen ja vastaan-           Kysymyksessä viitataan vastaanotolle pääsyn
11771: otolle pääsyyn liittyvät vaikeudet ovat tulleet       vaikeuksiin JyväskyIässä. T erveyskeskuslääkä-
11772: selvimmin esille suurissa kaupungeissa, joissa        reiden määrässä Jyväskylä ylittää niukasti maan
11773: terveyskeskuksen henkilökunnan maara suh-             keskitason, mutta siitä huolimatta vastaanotto-
11774: teessa asukasmäärään on alle maan keskitason.         käynnit ovat jääneet alle keskimääräisen. Jy-
11775: Sen sijaan monissa pienissä terveyskeskuksissa        väskylässä lääkärien vastaanottoon käyttämä
11776: pystytään nopeaan ja joustavaan vastaanotto-          osuus perustyöajasta on ollut melko vähäinen,
11777: toimintaan.                                           vuonna 1978 35 % ja vuonna 1980 45 % pe-
11778:     Kansanterveystyön valtakunnallisissa suunni-      rustyöajasta. Jyväskylässä ja Saarij~irven-Kars
11779: telmissa on asetettu tavoitteeksi avosairaanhoi-      tulan seudun terveyskeskuksessa toteutetun per-
11780: don palvelusten lisääminen ja niiden tarjonnan        helääkärikokeilun alustavat tulokset osoittavat,
11781: alueellisten erojen vähentäminen. Henkilökunta        että kokeilualueelia on pystytty lisäämään pal-
11782: on ohjattu pääasiassa alueille, joilla terveyskes-    velujen saatavuutta. Kokemuksia tullaan käyt-
11783: kusten tuottamat palvelut ovat asukasmäärään          tämään hyväksi sekä paikaHisesti että valtakun-
11784: nähden vähäiset.                                      nallisesti avosairaanhoidon kehittämisessä.
11785:     Terveyskeskusten avosairaanhoidon kehittä-            Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan on-
11786: mistoimikunnan        suorittaman      selvityksen    gelmat ovat osittain selitettävissä suurten kau-
11787:  ( KomM 1979:44) mukaan puolessa terveys-             punkien terveyskeskusten henkilöstövoimavaro-
11788: keskuksista oli ajanvarausaika rajoitettu lyhyem-     jen puutteella, mikä on korjaantumassa valtakun-
11789:  mäksi kuin virka-aika. Toimikunta esitti mie-        nallisten suunnitelmien virkaldintiöiden asetta-
11790:  tinnössään, että ajanvarausajan tulisi olla mah-     missa rajoissa. Suuri merkitys on myös sillä,
11791:  dollisimman pitkä, mieluimmin koko virasto-          miten henkilökunnan työaika ja työpanos käy-
11792:  ajan. Mietintö on lähetetty terveyskeskuksille        tetään ja miten ajanvaraus organisoidaan. Vas-
11793:  tiedoksi.   Lääkintöhallituksen      ohjekirjeessä    tuu tästä on lääkintöhal1ituksen ohjeiden ra-
11794:  (DN:o 6897/02/79) todetaan, että terveys-            joissa ensisijaisesti paikallisella terveyslauta-
11795:  keskusten tulee järjestää kiireellistä lääkärin-      kunnalla.
11796:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
11797: 
11798:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
11799: 4                                            1982 vp.
11800: 
11801: 
11802: 
11803: 
11804:                            Tili Riksdagens Herr Talman
11805: 
11806:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        hov av brådskande läkarhjälp att komma till
11807: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       mottagningen dygnet runt även utan att ta
11808: av den 23 juni 1982 till vederbörande med-          kontakt på förhand. Hälsovårdsnämnderna ut-
11809: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     färdar lokala tillämpningsdirektiv.
11810: av riksdagsman Sakari Knuuttila undertecknade           Enligt en utredning som medicinalstyrelsen
11811: spörsmål nr 270:                                    utförde år 1980 användes vid 11 hälsovårds-
11812:                                                     centraler i medeltal 48 % av läkarnas grund-
11813:           Vilka åtgärder har Regeringen för         arhetstid till mottagningsverksamhet. V aria-
11814:        avs~kt  att vidtaga för att organisera       tionsbredden var 34-71 %. Också de för
11815:        tidsbeställning och mottagning vid hälso-    jour reserverade läkarresurserna varierar vid
11816:        vårdscentralerna så, att befokningen         olika hälsovårdscentraler. 1 den senast godL
11817:        kunde erbjudas smidig och snabb service      kända riksomfattande planen för folkhälsoar-
11818:        och slippa onödigt köande till mottag-       hetet förutsätts att en tillräcklig del av läkarnas
11819:        ningen?                                      dagliga arbetsinsats används till mottagning
11820:                                                     av patienter. Hälsovårdsnämnderna skall beakta
11821:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        detta då de besluter om personalens tidsan-
11822: samt anföra följande:                               vändning.
11823:    Problemen i anslutning till tidsbeställning          1 spörsmålet hänvisas till svårigheterna vid
11824: och mottagning vid hälsovårdscentralerna har        mottagningen i Jyväskylä. Antalet häLsovårds-
11825: tydligast kommit fram i de stora städerna,          centralsläkare är i Jyväskylä något över ge-
11826: där antalet anställda vid hälsovårdscentralerna     nomsnittet i landet, men trots det har antalet
11827: i förhållande rtill befolkningsmängden ligger       besök på mottagnin:garna varit under snittet.
11828: under landets medelnivå. Däremot är det vid         1 Jyväskylä har läkarna använt en tämligen
11829: många små hälsovårdscentraler möjligt att           liten del av sin grundarbetstid tili mottagnings-
11830: erbjuda en snabb och smidig service vid mot-        verksamhet, år 1978 35 % och år 1980 45 %
11831: tagningarna.                                        av grundarhetstiden. De preliminära resultaten
11832:     1 de riksomfattande planerna för folkhälso-     av det familjeläkarförsök som genomförts i
11833: arbetet har man som mål uppställt en ökning         Jyväskylä och hälsovårdscentralen i Saarijärvi-
11834: av tjänsterna inom den öppna vården och             Karstula-nejden visar att man lyckats öka till-
11835: en minskning av de regionala ,skillnaderna i ut-    gången på tjänster inom försöksområdet. Dessa
11836: hudet. Personalen har huvudsakligen dirigerats      erfarenheter kommer att utnyttjas såväl lokalt
11837: till de områden där hälsovårdscentralernas          som på det riksomfattande planet i utveck-
11838: tjänster är små i jämförelse med befolknings-       landet av den öppna vården.
11839: mängden.                                                Problemen i samband med mottagningsverk-
11840:     Enligt den utredning som kommissionen för       samheten vid hälsovårdscentralerna kan delvis
11841: uthyggnad av den öppna vården vid hälso-            förklaras med bristen på personai vid hälso-
11842: vårdscentralerna (Betänkande 1979:44) gjorde,       vårdscentralerna i de stora städerna, något som
11843: var tiden för tidsbeställning kortare än tjänste-    håller på att rättas tili genom de tjänstekvoter
11844: tiden vid häiften av hälsovårdscentralerna.          som ingår i de riksomfattande planerna. Även
11845: Kommissionen anförde i sitt hetänkande att          det sätt på vilket personalens arbetstid: och
11846: dden för tidsheställning borde vara så lång som     arbetsinsats utnyttjas samt tidsbeställningsde-
11847: möjligt, helst hela tjänstetiden. Betänkandet        taljen organiseras, är av stor betydelse. An-
11848: har sänts till hälsovårdscentralerna för kän-        svaret härför ligger i första hand på den lokala
11849: nedom. 1 medicinalstyrelsens direktiv (DNr          hälsovårdsnämnden, inom ramen för medicinal-
11850: 6897/02/79) konstateras att hälsovårdscentral-       styrelsens anvisningar.
11851: erna bör anordna möjlighet för personer i be-
11852:      Helsingfors den 28 septemher 1982
11853: 
11854:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
11855:                                                1982 vp.
11856: 
11857: Kirjallinen kysymys n:o 271
11858: 
11859: 
11860: 
11861: 
11862:                                    Miettinen ym.: Suomen Punaisen Ristin huuli-suulakihalkiokes-
11863:                                       kuksen toimintamahdolfi.suu'ksien parantamisesta
11864: 
11865: 
11866:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11867: 
11868:     Suomessa syntyy noin yksi lapsi viidestä-         kemään mm. lastenklinikalla potilaille, jorlla on
11869: sadasta huuli-suulakivammaisena. Vuosittain           muita vai<keita tautitiloja (sydänviat jne.). On
11870: tällaisia lapsia syntyy yli s.ata. Pääasia:llbina     luonnollista, että tämä vailkuttaa hoi.tota:soa
11871: syinä ovat perinnöllisyys tai äidin raskauden-        alentavasti ja kehitystä hidastavasti.
11872: aikaiset infektiot, lääkevahingot tai näiden yh-          Plastiikkakirurgian yleiset toiminta'ti•lat ovat
11873: teisvaikutus.                                         varsin puutteellisia ja ajastaan jälkeenjääneitä.
11874:    Kaikki Suomen huuli-suuLtkihalkiopotilaat          Lasten huonetilat ovat aivan liian ahtaa1t mah-
11875: hoidetaan Helsingis,sä Suomen Punaisen Ristin         dolHstaakseen äitien mukanaolon saira:a:lassa toi-
11876: tähän tarkoituks.een edkoistunees.sa kdkukses-
11877:                                        1
11878:                                                       votta:va·ssa määrin. Vuodetiloja äitien yöpymi:stä
11879: sa, joka toimii Mehilärs.en sairaaian ti1oissa.       varten ei ole. Myös riittävät eri:stysti'lat puut-
11880:     Huuli-suulakihalkiokeskuksessa (HUSUKE)           tuvat. Osa vuode- ym. hoitokalustosta on myös
11881: on nykyisin kolme erillistä osaS'toa: plastii'kka-    erittäin vanhentunutta eikä va:sta:Ja nykyta•son
11882: kirurgiaosasto, jonka paikkaluku on 28, puhe-         va:atimuhia. Asianmukaisten sänkyjen puuttu-
11883: ja äänihäiriöosasto, jonka pailkkaluku on 10,         mi'sen vuoksi joudutaan pi•enet 1apset s·itomaan
11884: sekä hammashoito-osasto.                              yöksi valjailla vuoteisiin jopa kahden ikku-
11885:     Keskuksen eri osas;tojen ·sijainti yhtenäisen     nattoms:n oven taakse ilman jatkuvaa valvon-
11886: yksikön puitteissa on osohtau:tunut välttämättö-      taa. Tämä vaarantaa mitä suurimmassa määrin
11887: mäksi, koska sekä osastojen että polikliinisten       potilasturva1Hsuutta.
11888: potilaiden osalta tarvha:an päi:vittäin lukuisia          Nykynormituksen mukaan tilaa huoneis.s.a tu-
11889: konsultaatioita karkkiin suuntiin sekä yhteisiä       lisi olla potilasta kohden vähintään 7 neliömet-
11890: neuvotteluja ja hoitotoi'menpiteitä. Myös nykyi-      riä, kun la·sten huoneissa sitä nyt on vain puo-
11891: set paikkaluvut ovat kohtuullisen rifttävät olet-     let normi•s ta eli 3,5 neliömetriä.
11892: taen ettei toimintaa laajenneta yleisen plastiik-         Puhehoito-osaston henkilökunnan mitoituk-
11893: kakirurgian ja/tai vaikeampien kasvodeformi-          sessa on varsin runsaasti toivomisen varaa. Yk-
11894: teettien suuntaan, jossa paine on kova ja voi-        siköllä ei ole edes osapäivätoimi•sta foniatria.
11895: makkaasti kasvava.                                    Konsultaatiomäärärahat ri:i'ttävät vain osaksi
11896:     Sen sijaan huuli.;suU:lakihalkidkeskuben ylei-    vuotta. Sama koskee psykologin ym. tarvitta-
11897: set toimintaedellytykset nykyolosuhteissa sekä        vien erikoisalojen tk:onsulta:atiotoimintaa.
11898: toimhrlojen, herrkilökuntaresurssien, tuvkimus-           Puheopetusdiat ja ~välineet eivät myöskään
11899: ja hoitolaitterston, kehittämismahdollisuuksien       ole tyydyttävät erityisopetustoimintaa si'lmällä-
11900: että muiden keskuksen toimintaan kiinteästi           pi:täen.
11901: liittyvien tarpeiden osalta ovat varJSin puutteel-       Hammashoito-osastolla on myös henkilökunta-
11902: liset ja vaativat pi'kaisia toimenpiteitä nykyti-     pula•a, joika viime vuosien arkana on •synnyttä-
11903: lanteen korjaamiseksi ja huuli-suula:kiha:l'kiokes-   nyt hoidon jonoutum1sta. Hoitomahdollisuuk-
11904: kuksen kehittämiseksi.                                sien ja -menetelmien kehitys sekä inva!liidi'huol-
11905:     Plastifkbrkirurgisen osaston pahin epäkohta       tolai•n tulkinnan muutos vai:kea-•asteisten leuko-
11906: on toimivan teho-osaston puuttuminen. Tästä           jen kasvuhäiriöiden ja ha:lkiopotilaiden proteet-
11907: syystä ei tiettyjä nykytason vaatimi•a suurempia      tisen jatkohoidon osalta ovat jo lisänneet ja tu-
11908: leikkauksia ole täydessä mitassa voi1tu suorit-       levat yhä voimakkrua!sti lisäämään hammashoito-
11909: taa. Osa rutiinilei'k:kauksistakin joudutaan te-      osaston työmäärää. Yhteis•työ "kentän" kanssa
11910: 088200752J
11911: 2                                                1982 vp.
11912: 
11913: vaa!ti± koulutustoi:mtntaa, jota ei ole nykytyö-            Poti'laiden aktiivi'Sta ho1toon ja määräatkais-
11914: voimalla voitu edes ajatella. Koulutustoimin-           tarkas:tuksHn kutsumista ei myöskään ole voi'tu
11915: nan ,a;loittaminen edellyttäisi kouluttajaresurs-       riittävässä määrin toteuttaa, vaan se on jäänyt
11916: sien ja koulutusviran (apul:arshammaslääkäri)           usein potila:an (vanhempien) omatoimrsuuden
11917: sa:a!mrsta .                                            varaian, mikä ei aina ole osoittautunut riittä-
11918:     Koko hammashoito-osaston toimmta alkaa              väksi.
11919: olla 'kaaoksessa ja edellyttää välittömä:sti eriL          Turk~mus- ja ho]tolaitteis,tan hatikfuna;ssa ei
11920: korshammaslääkärin tointa, apuhenki1okuntaa             ole pysytty myöskään kehityksen mukana. Ni-
11921: sekä tarvittavien lisäti'1ojen (hoitohuone, kans-       menomaan puheen kehityksen ja virheiden re-
11922: lia jne.) saantia.                                      ki:steröinn~ssä, tutkimuksissa sekä käytännön
11923:     Huuli:-suulaikiharkiokeskuksen yleisten kehit-      puheopetU:bissa tarvittavaa teknistä videol:ai!t-
11924: tämis,tarpeiden osa:lta voidaan todeta, ettei sai-      teiistoa ei ole saatu riittävästi hankittua.
11925: raa1a<ssaJ ole nykyisin minkäänlaJista iasten lei-          Kuten edel'lä olevasta käy !ki:~statta ilmi, on
11926: ki'n- ja askartelunohjaajaa, joita nykynormi'tuk-       huuli-,suula:kiha rkidkesikuksen
11927:                                                                         1
11928:                                                                                             toi'mintatiloi:ssa,
11929: sen mukaan on la,sten 0Sa!Stof1la useimmissa            henkilökunnan riittävyydessä ja yleisissä toi-
11930: parkoissa. Tähän olisi safr!tava korjaus,ta. Korvfr'-   minta- ja kehi'ttämisedellytyksi1ssä suuria puuttei-
11931: läakärin osapäivätoimi dlis,i välttämätön kes-          ta. Ottaen huomioon sen, ,että Suomessa syntyy
11932: ku'ks.essa:. Lähes 90 % :lla haDkiopoti1ai:s:ta on      yli sata huuli-suularktvammaista la:sta vuosi'ttain,
11933: jo vauvaiässä korvaongelmia (ns. Wmakorva),             ja otta:en huomioon toisaa!lta p'la~stHkkaikiXurg.ian
11934: jotka hoitamattomina johtava:t pysyvään kuulon          huiman kehityben on välttämätöntä, ,että maa-
11935: alenemiseen ja sen mukana puheen kehityksen             hamme saadaan nykyajan vasJtimukset täyttävä
11936: hidastumiseen ja pysyvään huononemiseenki'n.            huuli-suulakihalkidla!s.ten oma hoitokeskus.
11937: Myös nenän toi'mintaongelmat liittyvät huuli-               Edellä olevan perus.teella ja vii:taJten vaillth
11938: suuhvkiha:rkioihin. Korvail.ääkärin osapäivätoi-        päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
11939: men perustamista huul'i:"suu1akihfr!lkiokeskuk:seen     me kunnioittaen valtioneuvoston rusianoma~sen
11940: suosittaa myös HYKS:n korva!klicikka.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan k)'lsymyksen:
11941:    Todettakoon, että huuli-suulaikiha1ki0keskuk-
11942: sessa ei ole minkäänlaista sihteeri- eikä kone-                     Onka Ha!11hus t1etoinen Suomen Pu-
11943: kirjoitus.työvo]maa. Nykytsin p1astiikkalkirurgi-               na:1sen Ri:stin huuli-suula:kihaDkiolkesku:k-
11944: sen osaston osastoavustaja 'toimii o.t.o. :kone-                sen toimill!taa monilla eri tavoi'n haittaa-
11945: kirjoittajana, sihteerinä, ,ar'bstonhoitajana jne.              vils.ta suurista, jopa poti!la:sturva1lisuu:tta
11946: Tämänkaltaisen laitoksen, jdka toimii vaha-                     vaaran:tavi:sta puutteista, ja jos on,
11947: kunnalli'sena keskuksena yhteistoiminnassa var-                     mihin 'toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11948: sin monen eri pa~kallisen yliopilsto- ja keskus-                ryhtyä huuli-rsuulakihafkiolkeskuksen toi-
11949: sairaa!lan sekä terveyskeskuksen ym. pilsteiden                 mitilojen, henkilökuntatarpeen, tutki-
11950: kanssa, :tehokas hoito edellyttää runsa,s,ta kir-               mus- ja hotto1aitteiston ja muiden kehit-
11951: jeenvaihtoa ja yhteydenpitoa muihin ilaitoksiin.                tämistarpeiden saatta:mi'seksi nykyajan
11952: Nykyoloissa tähän ei ole tarvittavas,sa laajuu-                 vaatimalle taso:He?
11953: dessa mitään mahdollisuutta.
11954:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1982
11955: 
11956:                  Malllri Miettinen                                     Anna-Kaarina Louvo
11957:                                                  N:o 271                                                   3
11958: 
11959: 
11960: 
11961: 
11962:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelie
11963: 
11964:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       siten, että to.Vmintaa jatkeNiin MehNäisen sai-
11965: mainitussa t·arkoitu'ksessa Te, Herra Puhemies,        raala:lta vudkra:tuissa ti'loissa. Toiminta Mehi-
11966: olette 23 päivänä kesäkuuta 1982 päivätyn              läisen sairaalassa ajateltiin väliaikaiseksi ja ole-
11967: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tettiin s,en kestävän noin vi:i:s~i vuotta.
11968: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Lääketieteetlisen kehityksen myötä Mehi:Iäi-
11969: ,edusta'ja Mietti'sen ym. näin kuuluvasta 'ki!rjal-    sen toimidlat eivät öle enää kaikilta osin tar-
11970: Iises;ta kysymyksestä n:o 271 :'                       koituksenmukaisia. Trlll'Oteen ratkaisemis,eksi
11971:                                                        on valtakunna!Hsi:in ·suunni'telmiin ka:ns,anter-
11972:            On!ka Ha1litus tietoinen Suomen Pu-         veystyön ja sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
11973:        naisen Ristin huuli-suulakihalkiokesku:k-       jestäm1ses,tä vuosina: 1983-19'87 sisällytetty
11974:        sen toiminta'a monilla eri tavoi'n haittaa-     v·aatimus siitä, että Suomen Punari:sen Ristin
11975:        viis.ta s.uudsta, jopa poti1as<turvallisuutta   huuli-suulalkiha]kio!keskuksen toiminta tuliee s.i:ir-
11976:        va:arantavi:sta puutteista, ja jos on,          tää Helsingin yliopistolliseen !keskussairaalaan
11977:            mihin toimenpiteisiin Halli'tus aikoo       vuoden 1984 a'lusta lukien. Lääkintöhallituksen
11978:        ryhtyä huuli-suula:kihalkiorkeskuksen toi-      toimesta on wsetettu keväallä 1982 työryhmä
11979:        mitilojen, henkiJökuntatarpeen, tutki-          selvi'ttämään plastiikka!kirurgi'an hoi·tojärjestely-
11980:        mus- ja hoitolaitteiston ja muiden kehit-       jä koko maassa. Tarkoituksena on, että työryh-
11981:        tämistarpeiden saattamiseksi nykyajan           män to1mesta selvitetään samll'lla huuli-suulaki-
11982:        vaa timaUe tasolle?                             haJikiopotiiaiden hammashoidon edellyttämät
11983:                                                        järjestelyt.
11984:    Vastauksena kysymykseen esitän !kunnibitta-            Edellä olevan perusteella sosJaali- ja terveys.-
11985: vasti ·seuraavll!a:                                    mini:steriö toteaa, että tavoitteena on huuli-suu-
11986:    Suomen Punaisen Ristin huuli-suulåkihalkio-         lakmalkiokeskuks:en siirtäminen Helsingin yli-
11987: keskus toimi aikaisemmin Helsingissä kolmessa          opistollitsen keskussairaalan )"ksiköksi mahdolli-
11988: eri toimipi'teessä. Tällöin yksikön 1eikkaustoi·       si'mman nopea·sti, mikä järjestely s.ama'lla pa-
11989: minta hoidettiin Lauttasaaressa olleissa ·tiloi·ssa.   rantaa merkittävästi koko plas.tifkkakirurgian
11990: Vuonna 1977 voi'tiin eri toimipisteet yhdistää         toimi:ntamahdoll1suu:ksia.
11991:       He1singi:ssä 28 päivänä syyskuuta 1982
11992: 
11993:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
11994: 4                                            1982 vp.
11995: 
11996: 
11997: 
11998: 
11999:                            Till Riksdagens Herr Talman
12000: 
12001:    I det syfte 37 § 1 mom. r.i.ksdagsordningen        som hyrts av sjukhuset Mehiläinen. Verksam-
12002: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             heten i sjukhuset Mehiläinen var avsedd att
12003: velse av den 23 juni 1982 till vederbörande           vara provisorisk och antogs pågå ca fem år.
12004: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            Den medicinska utvecldingen har lett till att
12005: jande av riksdagsman Miettinen m. fl. under-          sjukhusets verksamhetsutrymmen inte längre
12006: tecknade spörsmål nr 271:                             till alla delar är ändamålsenliga. För att avgöra
12007:                                                       frågan har det i de riksomfattande planerna för
12008:           Ar Regeringen medveten om de stora          organiserandet av folkhälsoarbetet och sjuk-
12009:        brister, som på många olika sätt medför        vårdsanstalternas verksamhet under åren 1983
12010:        olägenheter för verksamheten vid Fin-          -1987 intagits ett yrkande om, att Finlands
12011:        lands Röda Kors läpp- och gomspalt-            Röda Kors läpp- och gomspaltcenters verksam-
12012:        center och rentav äventyrar patienter-         het bi:)r överflyttas till Helsingfors universitets-
12013:        nas säkerhet, och om så är fallet,             centralsjukhus från och med början av år 1984.
12014:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         På åtgärd av medicinalstyre!sen tillsattes våren
12015:        ta, för att verksamhetsutrymmen:.J., per-       1982 en arbetsgrupp för att utreda, hur den
12016:        sonalbehovet, undersöknings- och vård-         plastikkirurgiska vården i hela landet borde
12017:        apparaturen och de övriga utvecklings-         organiseras. Avsikten är att på åtgärd av ar-
12018:        behoven vid läpp- och gomspaltcentret          betsgruppen samtidigt utreda de av läpp- och
12019:        skall kunna höjas till en nivå som mot-        gomspaltpatienternas tandvård förutsatta ar-
12020:        svarar nutidens krav?                          rangemangen.
12021:                                                          På grund av det ovan anförda konstaterar
12022:    Såsom svar på detta spönmål får jag vörd-           social- och hälsovårdsministeriet, att målsätt-
12023: samt anföra följande:                                  ningen är att så fort som möjligt överflytta
12024:    Finlands Röda Kors läpp- och gomspah-              läpp- och gomspaltcentret tili Helsingfors uni-
12025: center verkade tidigare på tre olika servicestäl-     versitetscentralsjukhus som en enhet. Detta
12026: len i Helsingfors. Då sköttes enhetens opera-          arrangeman underlättar samtidigt på ett bety-
12027: tionsverksamhet i utrymmen på Drumsö. År               delsefullt sätt verksamhetsmöjligheterna mmn
12028: 1977 kunde de olika serviceställena samman-            plastikkirurgin.
12029: slås så, att verksamheten fortsattes i utrymmen
12030:      Helsingfors den 28 september 1982
12031: 
12032:                                                     Sosial- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
12033:                                               1982 vp.
12034: 
12035: Kirjallinen kysymys n:o 272
12036: 
12037: 
12038: 
12039: 
12040:                                   Surakka ym.: Varhaiselakejärjestelyjen toteuttamisesta julkisessa
12041:                                      hallinnossa
12042: 
12043: 
12044:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12045: 
12046:    Työttömyys näyttaa viime vuosien aikana           dessä työntekijöille on tarjoutunut tilaisuus
12047: vakiintuneen selvästi yli 100 OOO:n työttömän        varhaiseläkkeelle pääsyyn ennen varsinaista elä-
12048: rajan. Lähitulevaisuudessa työttömyys uhkaa          keikää. Sen sijaan julkisella sektorilla, valtiol-
12049: jälleen kääntyä kasvuun. Tiedot monien suur-         la ja kunnissa, vastaavanlaisia varhaiseläkejär-
12050: ten yritysten laajoista työvoimavähennyksistä        jestelyjä ei ole toteutettu. Tähän valtion eläke-
12051: antavat pelottavaa esimakua.                         laki ja kunnallinen eläkelaki eivät ilmeisesti an-
12052:    Lukuisat viime aikoina julkistetut selvitykset    na edes mahdollisuuksia. Mutta uusien työtilai-
12053: osoittavat yhtäpitävästi, että työttömyys pysyy      suuksien aikaansaamiseksi olisi vakavasti harkit-
12054: korkeana ainakin tämän vuosikymmenen puoli-          tava myös sitä, voitaisiinko myös julkisella
12055: väliin asti. Työikäinen väestö lisääntyy selväs-     sektorilla toteuttaa vastaavanlaisia varhaiselä-
12056: ti vielä lähivuosina. Samanaikaisesti uudet työ-     kejärjestelyjä. Onhan sekä valtiolla että kunnil-
12057: paikat ovat kiven alla. Voimakas automaatio          la monia sellaisia raskaita ja kuluttavia ammat-
12058: ja rationalisointi ovat leviämässä yhä laajem-       teja, joissa varhaiseläkkeelle pääsy olisi iäkkääm-
12059: malle. Suuretkaan hankkeet eivät tuo näin ol-        mille työntekijöille jo tältäkin kannalta perus-
12060: len paljon uusia työpaikkoja.                        teltua. Näin pystyttäisiin sekä valtiolla että
12061:     Lähivuosien aikana olisi siten pystyttävä        kunnissa tarjoamaan uusia työtilaisuuksia nuo-
12062: luomaan useita kymmeniätuhansia uusia työ-           rille työntekijöille.
12063: paikkoja. Kun ollaan näin valtavan tehtävän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12064: edessä, on ennakkoluulottomasti selvitettävä ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12065: harkittava uusien työpaikkojen lisäämisen ohel-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12066: la myös muita toimenpiteitä, joilla työtilaisuuk-    vaksi seuraavan kysymyksen:
12067: sia voidaan luoda lisää. Tällöin yhtenä
12068: konkreettisena ja nopeasti vaikuttavana mah-                    Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
12069: dollisuutena tulee kysymykseen varhaiseläke-                menpiteisiin, että myös julkisella sekto-
12070: järjestelyjen lisääminen, jolla voidaan ratkai-             rilla sekä valtiolla että kunnissa voidaan
12071: sevasti helpottaa ikääntyneiden työttömyyson-               toteuttaa vastaavanlaisia varhaiseläkejär-
12072: gelmia, mutta myös tarjota työtilaisuuksia nuo-             jestelyjä kuin on toteutettu eräissä yri-
12073: rille työntekijöille.                                       tyksissä, jotta myös tällä tavalla pystyt-
12074:    Yksityisellä sektorilla on viime vuosina toteu-          täisiin luomaan uusia työpaikkoja ennen
12075: tettu tuotannollisista ja muista syistä johtuen             kaikkea nuorille työntekijöille?
12076: varsin laajojakin eläkejärjestelyjä, joiden yhtey-
12077:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12078: 
12079:                 Juhani Surakka                                        Pertti Hietala
12080: 
12081: 
12082: 
12083: 
12084: OS8200886V
12085: 2                                             1982 vp.
12086: 
12087: 
12088: 
12089: 
12090:                          Eduskunnan Herra Puhemieheiie
12091: 
12092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työttömyyden, työpanoksen vähentymisen ja
12093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työn rasittavuuden yksilölliseen vaikutukseen
12094: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn            eläkkeelle siirtymisen edellytyksissä.
12095: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Eläkeikäkomitean sosiaali- ja terveysministe-
12096: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        riölle 9 päivänä kesäkuuta 1981 luovuttama
12097: edustaja Surakan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       osamietintö II sisältää periaate-ehdotuksen,
12098: sesta kysymyksestä n:o 272:                          miten yksityisten työnantajien palveluksessa
12099:                                                      oleville työntekijöille sekä yrittäjille olisi teh~
12100:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   tävä mahdolliseksi nykyistä joustavampi eläk-
12101:        menpiteisiin, että myös julkisella sekto-     keelle siirtyminen.
12102:        rilla sekä valtiolla että kunnissa voidaan        Komitea katsoo mietinnössään, että jousta-
12103:        toteuttaa vastaavanlaisia varhaiseläkejär-    vaa eläkeikämallia perustelevat näkökohdat
12104:        jestelyjä kuin on toteutettu eräissä yri-     ovat sovellettavissa myös julkiseen sektoriin.
12105:        tyksissä, jotta myös tällä tavalla pystyt-    Kun julkisella sektorilla on kuitenkin jo entuu-
12106:        täisiin luomaan uusia työpaikkoja ennen       destaan käytössä erityiset eläkeiät, uusien mal-
12107:        kaikkea nuorille työntekijöille?              lien sijoittaminen sinne vaatii erityistoimenpi-
12108:                                                      teitä, joita komitealla ei ole vielä ollut mah-
12109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollisuutta suunnitella.
12110: vasti seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin
12111:    Eläkeiän alentaminen ja joustavan eläkkeelle      antanut eläkeikäkomitealle tehtäväksi valmi~
12112: siirtymisen toteuttaminen myös julkisen sekto-       tella mainitun mietinnön pohjalta ja siitä saa-
12113: rin eläkejärjestelmissä on tutkittavana valtio-      dut lausunnot huomioon ottaen eläkeikää ko~
12114: neuvoston joulukuussa 1977 asettamassa elä-          keva uudistussuunnitelma tarvittavine säännök-
12115: keikäkomiteassa. Komitean tehtävänä on sel-          sineen. Komitealle asetettu määräaika päättyy
12116: vittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen           30 päivänä marraskuuta 1982. Tämän jälkeen
12117: edellytykset, joiden avulla on mahdollista tehdä     komitean edellytetään jatkavan toimeksiannossa
12118: eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähestyville        tarkoitettujen muiden, vielä avoimina olevien
12119: henkilöille nykyistä joustavammaksi ja heidän        tehtävien valmistelua. Hallitus päättää mahdol-
12120: yksilölliset eroavaisuutensa huomioon ottavaksi.     lisista toimenpiteistä komitean työn valmistut-
12121: Saamansa toimeksiannon mukaan komitean on            tua.
12122: erityisesti kiinnitettävä huomiota työkyvyn,
12123:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1982
12124: 
12125:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
12126:                                              N:o 272                                              3
12127: 
12128: 
12129: 
12130: 
12131:                            TiH Riksdagens Herr Talman
12132: 
12133:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       samhet vid de individuella verkningarna av
12134: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           arbetsförmåga, arbetslöshet, minskad arbetsin-
12135: velse av den 24 september 1982 tili vederbö-        sats och påfrestningar av arbetet i samband
12136: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        med förutsättningarna för övergången tili pen-
12137: av följande av riksdagsman Surakka m. fl. un-       sion.
12138: dertecknade spörsmål nr 272:                           1 pensionsålderskommittens delbetänkande
12139:                                                     II, som avgavs tili social- och hälsovårdsminis-
12140:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       teriet den 9 juni 1981, ingår ett principför-
12141:        att man även inom den offentliga sek-        slag om på vilket sätt det borde göras möj-
12142:        torn samt hos staten och kommunerna          ligt för arbetstagare, som är anställda hos pri-
12143:        skulle kunna förverkliga ett system med      vata arbetsgivare, samt för företagare att på
12144:        förtidspensionering motsvarande det          ett smidigare sätt än nu gå i pension.
12145:        som förverkligats i vissa företag så, att       Kommitten anser i sitt betänkande att de
12146:        man även på detta sätt skulle kunna          synpunkter som motiverar en smidig pensions-
12147:        skapa nya arbetsplatser åt framför allt      modell kan tillämpas även på den offentliga
12148:        unga arbetstagare?                           sektorn. Då den offentliga sektorn emellertid
12149:                                                     redan från förut tillämpar särskilda pensions-
12150:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       åldersbestämmelser, kräver nya modeller spe-
12151: samt anföra följande:                               cialåtgärder, som kommitten inte ännu haft
12152:    Frågan om en sänkning av pensionsålder           möjlighet att planera.
12153: och en smidig övergång tili pension även inom          Social- och hälsovårdsministeriet har seder-
12154: den offentliga sektorns pensionssystem utreds       mera uppdragit åt pensionsålderskommitten att
12155: som bäst inom den av statsrådet i december          på basen av nämnda betänkande och med be-
12156: 1977 tillsatta pensionsålderskommitten. Kom-        aktande av de utlåtanden som inhämtats därom
12157: mitten har tili uppgift att utreda de pensions-     bereda en reformplan rörande pensionsåldern
12158: former och förutsättningar för erhållande av        samt erforderliga stadganden. Kommittens ter-
12159: pension, med vilkas hjälp det är möjligt att        min utgår den 30 november 1982. Därefter
12160: göra övergången tili pension smidigare för          förutsätts kommitten fortsätta beredningen av
12161: personer som närmar sig pensionsåldern och          sina övriga, alltjämt öppna uppgifter. Regering-
12162: sådan, att dessa personers individuella olikhe-     en fattar beslut om eventuella åtgärder när
12163: ter blir beaktade. 1 enlighet med sitt upp-         kommitten slutfört sitt arbete.
12164: drag skall kommitten särskilt fästa uppmärk-
12165:      Helsingfors den 25 oktober 1982
12166: 
12167:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
12168:                                              1982 vp.
12169: 
12170: Kirjallinen kysymys n:o 273
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 
12175:                                  Astala ym.: Työllisyystilanteesta Dragsfjärdin kunnassa
12176: 
12177: 
12178:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12179: 
12180:     Ovako Oy - Ab Dalsbruk ilmoitti kesäkuun        posti vaur1o1tuva. Tämän vuoksi ja nimen-
12181: 16 päivänä .1982, että Dragsfjärdissä sijaitsevan   omaan nyt vaadittavat työllisyyspoliittiset rat-
12182: yrityksen henkilöstöä vähennetään lähes 250:        kaisut huomioonottaen kunnan työpa1kkaraken-
12183: llä. Työvoiman vähentäminen koskee jokaista         netta tulisi ryhtyä nopeasti monipuolistamaan,
12184: henkilöstöryhmää. Yrityksessä on nykyään 850        Valtiovallan, työvoimaviranomaisten, Keran,
12185: työntekijää. Se on Dragsfjärdin kunnan suurin       Ovako Oy:n, tehtaan henkilöstöjärjestöjen ja
12186: työnantaja.                                         alueen kuntien olisi nopeasti yhdessä selvitet-
12187:     Suunnitellut supistukset vaikuttavat koko       tävä mahdollisuudet korvaavan teollisuuden ai-
12188: Dragsfjärdin kuntaan. Mikäli ko. irtisanomis-       kaansaamiseksi Dragsfjärdin kuntaan. Tilantees-
12189: uhka toteutetaan, syntyy poikkeuksellisia vai~      ta muodostuu erittäin vakava, ellei irtisanomis-
12190: keuksia kunnallistaloudessa, kunnan palveluissa     uhkaa peruuteta tai muihin erityistoimiin ryh-
12191: sekä kauppa- ja palveluelinkeinoissa. On ole·       dytä. Tehtaan henkilöstöjärjestöjen ja alueen
12192: massa vaara, että teollisuuskulttuuriyhdyskun-      kuntien lähetystö on jättänyt 9. 8. 1982 työvoi-
12193:  ta vanhoine perinteineen saattaa kokonaan hä-      maministeriölle esityksiä toimenpiteiksi. Kaikki
12194:  vitä.                                              käytettävissä olevat henkiset ja taloudelliset
12195:     Asukasmäärä on 11970-luvulla aikaisempien       voimavarat on nyt päättävästi käytettävä synty-
12196:  työpaikkavähennysten vuoksi jo vähentynyt          neen tilanteen selvittämiseksi.
12197: noin 500:lla. Työpaikkojen supistaminen 250:           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12198:  llä tietää ajan mittaan huomattavasti suurem-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
12199:  paa asukasmäärän vähenemistä. Asukasluku on        tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
12200:  nykyään 4 650 henkilöä. Kesäkuussa ilmoitettu      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjal·
12201:  työvoiman vähentäminen voi merkitä sitä, että      lisen kysymyksen:
12202:  asukasluku Dragsfjärdin kunnassa muutaman
12203:  vuoden kuluttua alittaa 4 OOO:n asukkaan                    Mihin kiireellisiin toimenpttetstm
12204:  määrän.                                                   Hallitus aikoo ryhtyä työllisyyden tur-
12205:     Dragsfjärdin kunnan työpaikkarakenne on                vaamiseksi Dragsfjärdin kunnassa?
12206:  yksipuolinen ja, kuten kokemus osoittaa, hel-
12207:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12208: 
12209:                Heli Astala                                      Anna-Liisa Jokinen
12210: 
12211: 
12212: 
12213: 
12214:  088200932B
12215: 2                                            198Z vp.
12216: 
12217: 
12218: 
12219: 
12220:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12221: 
12222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n i1 momentissa        Vuoden loppua kohden tilanne tulee oleelli-
12223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesti vaikeutumaan Ovako Oy Ab Dalsbrukin
12224: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn           irtisanomisten johdosta. Irtisanotravien henki-
12225: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        löiden määrä on noin 220 henkilöä, ja ensim-
12226: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mäiset irtisanomiset astuvat voimaan joulukuun
12227: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta           aikana. Irtisanomisten johdosta työttömyysaste
12228: kirjallisesta kysymyksestä n:o 273:                 uhkaa nousta noin 14 % :iin. ·
12229:                                                         Valtiovallan mahdollisuudet nähtävissä ole-
12230:          Mihin kiireellisiin toimenpltelSlm         van työllisyystilanteen heikkenemisen nopeaan
12231:        Hallitus aikoo ryhtyä työllisyyden tur-      korjaamiseen ovat rajoitetut. Irtisanomiset kos-
12232:        vaamiseksi Dragsfjärdin kunnassa?            kevat paljolti yhden alan ammattityövoimaa,
12233:                                                     jonka sijoittuminen omalle paikkakunnalle il-
12234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         man uudelleenkoulutusta on vaikeaa johtuen
12235: tavasti seuraavaa:                                  kunnan elinkeinorakenteen yksipuolisuudesta.
12236:    Dragsfjärdin kunnan työllisyystilanne on vii-    Uudelleenkoulutusta tullaan tarvittaessa kuiten-
12237: me vuosina ollut koko maahan verrattuna var-        kin järjestämään työllisyyskoulutuksena.
12238: sin hyvä. Tämän selittää merkittäväitä osin             Käytettävissä olevien määrärahojen puitteis-
12239: poismuutto ja asukkaiden valmius muuttaa            sa voidaan työttömäksi jääviä työllistää työlli-
12240: Ruotsiin työttömyyden uhatessa. Tänä vuonna         syyden hoidon erityistoimenpiteillä. Näitä toi-
12241: työttömyysaste on vaihdellut helmikuun 2,9          menpiteitä on tarkoitus suunnata erityisesti
12242: %: sta toukokuun 1,7 % :iin. Elokuun työttö-        kunnan elinkeinorakenteen monipuolistumista
12243: myysaste oli 2,1 %, jolloin työttömiä työn-         edistäviin toimiin. Tällaisista mahdollisista toi-
12244: hakijoita oli 42, joista nuoria alle 25-vuotiaita   mista työvoimaministeriö on jo alustavasti kes-
12245: oli 24 henkilöä. Kunnallisella työllistämistuella   kustellut kunnan viranomaisten kanssa.
12246: oli työllistetty 7 henkilöä.
12247:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
12248: 
12249:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
12250:                                             N:o 273                                               3
12251: 
12252: 
12253: 
12254: 
12255:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12256: 
12257:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-             Mot slutet av året kommer situationen att
12258: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         försvåras betydligt genom uppsägningarna vid
12259: skrivelse av den 24 september 1982 tili veder-     Oy Ovako Ab i Dalsbruk. De uppsagda är ca
12260: börande medlem av statsrådet för besvarande        220 tili antalet, och de första friställningarna
12261: översänt avskrift av riksdagsman Heli Astalas      träder i kraft i december 1982. Genom dessa
12262: m. fl. skriftliga spörsmål nr 273 som lyder:       uppsägningar hotar arbetslöshetsgraden stiga
12263:                                                    tili ca 14 %.
12264:           Vilka brådskande åtgärder ämnar              Statsmaktens möjligheter att snabbt råda bot
12265:        Regeringen vidta för att trygga syssel-     på den förutsedda sysselsättningsförsämringen
12266:        sättningen i Dragsfjärd kommun?             är begränsade. Friställningarna gäller i stor ut-
12267:                                                    sträckning yrkeskunnig arbetskraft inom en
12268:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      enda bransch. Kommunens ensidiga närings-
12269: samt följande:                                     struktur gör det svårt att placera de friställda
12270:    Dragsfjärd kommun har under de senaste          i nytt arbete på hemorten utan omskolning.
12271: åren haft relativt god sysselsättning i jäm-       Omskolning kommer dock vid behov att erbju-
12272: förelse med hela landet. Detta kan tili stor       das i form av yrkeskurser.
12273: del förklaras med utflyttningen från kom-              Med de anslag som står tili förfogande kan
12274: munen och dragsfjärdsbornas rätt stora be-         friställd arbetskraft sysselsättas med special-
12275: nägenhet att flytta tili Sverige då arbetslöshet   åtgärder för sysselsättningens skötsel. Dessa
12276: hotar. Kommunens arbetslöshetsgrad har i år        åtgärder skall främst användas för projekt som
12277: varierat mellan 2,9% i februari och 1,7 %          gör näringsstrukturen i Dragsfjärd mångsidi-
12278: i maj. 1 augusti var den relativa arbets-          gare. Arbetskraftsministeriet har redan fört
12279: lösheten 2,1 % och de arbetslösa arbets-           preliminära underhandlingar om dylika åtgärder
12280: sökande 42 personer av vilka 24 var unga           med representanter för kommunens myndig-
12281: under 25 år. Sju personer sysselsattes med         heter.
12282: kommunalt sysselsättningsstöd.
12283:      Helsingfors den 2 november 1982
12284: 
12285:                                                            Avbetskraftsminister Jouko Kajanoja
12286:                                               1982 vp.
12287: 
12288: Skriftligt spörsmål nr 27 4
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293:                                      Rehn: Om byggande av ett kärnkraftverk i Kopparnäs i Ingå
12294: 
12295: 
12296:                             Till Riksdagens Herr Talman
12297: 
12298:    Koppamäs i Ingå har under 1970-talet ut-          av synnerlig vikt för befolkningen i de berörda
12299: pekats såsom en lämplig placeringsort för ett        kommunema att få veta om en etablering fort-
12300: kämkraftverk. Ä ven statsrådet har i aftonskola      farande är aktuell trots lokalbefolkningens mot-
12301: 30. 1. 1974 uttalat sig för dels Koppamäs, dels      stånd.
12302: Olkiluoto såsom lämpliga för detta ändamål.             Med hänvisning tili det ovanstående och med
12303:    Ingå kommunfullmäktige har enhälligt år           stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. ställer
12304: 1975 beslutat förkasta byggnadsplanen för ett        undertecknad tili statsrådet följande skriftliga
12305: eventuellt kärnkraftverk i Kopparnäs, och en         spörsmål:
12306: massiv opinion i grannkommunerna Sjundeå
12307: och Kyrkslätt är klart emot en sådan etabb                     Har Regeringen av hänsyn tili lokal-
12308: ring. Då statsrådets ställningstagande är i kraft,           befolkningens absoluta motstånd mot
12309: förekommer dock Kopparnäs fortfarande i olika                projektet skrinlagt planema på Koppar-
12310: utredningar såsom ett tänkbart alternativ för                näs som placeringsort för ett eventuellt
12311: kärnkraftverks placering.                                    nytt kärnkraftverk, och om så är fallet,
12312:    Eftersom statsrådet står i beråd att ge en                  avser Regeringen att återta sitt tidi-
12313: energipolitisk redogörelse tili riksdagen, är det            gare ställningstagande i ärendet?
12314:       Helsingfors den 24 september 1982
12315: 
12316:                                             Elisabeth Rehn
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321: 088200938]
12322: 2                                             1982 vp.
12323: 
12324: Kirjallinen kysymys n:o 274                                                                Suomennos
12325: 
12326: 
12327: 
12328: 
12329:                                   Rehn: Yelinvoimalaitoksen sijoittamisesta Inkoon Kopparnäsiin
12330: 
12331: 
12332:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12333: 
12334:    Inkoossa SlJaltseva Kopparnäs on 1970-            sessä olevien kuntien väestölle erittäin tärkeätä
12335: luvulla mainittu sopivana ydinvoimalaitoksen         saada tietää, on:ko sijoittaminen edelleen ajan-
12336: sijoituspaikkana. Myös valtioneuvosto on ilta-       kchtainen paikal'lisen väestön vastustuksesta
12337: koulussaan 30. 1. 1974 katsonut toisaalta Kop-       huolimatta.
12338: parnäsin ja toisaalta taas Olkiluodon tarkoituk-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
12339: seen sopivrksi paikkakunniksi.                       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
12340:    Inkoon kunnanvaltuusto on yksimielisesti          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12341: vuonna 1975 päättänyt hylätä mahdollisen Kop-        seuraavan kirjallisen kysymyksen:
12342: parnäsiin rakennettavan ydinvoimalaitoksen ra-
12343: kennussuunnitelman ja voimakas kansalaismieli-                 Onko Hallitus ottamalla huomioon
12344: pide naapurikunnissa Siuntiossa ja Kirkkonum-               paikallisen väestön ehdottoman vastus-
12345: mella on selvästi tällaista sijoittamista vastaan.          tuksen hanketta kohtaan luopunut suun-
12346: Koska valtioneuvoston kannanotto on edelleen                nitelmista, joiden mukaan Kopparnäs
12347: voimassa, Kopparnäs esiintyy edelleenkin erilai-            olisi mahdollisen uuden ydinvoimalai-
12348: sissa selvityksissä ajateltavissa olevana vaihto-           toksen sijoituspaikkakunta, ja jos on,
12349: ehtona ydinvoimalaitosta sijoitettaessa. Valtio-               aikooko Hallitus peruuttaa aikaisem-
12350: neuvoston suunnitellessa energiapoliittisen se-             man kannanottonsa tässä asiassa?
12351: lonteon antamista eduskunnalle on kysymyk-
12352:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12353: 
12354:                                            Elisabeth Rehn
12355:                                              N:o 274                                               3
12356: 
12357: 
12358: 
12359: 
12360:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12361: f;i;;:
12362: ~f
12363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    missä. Seutukaavaliitto asettui kuitenkin vas-
12364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tustamaan ideaa mm. sillä perusteella, että
12365: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-     suunnitelma on ylimitoitettu ja lisäksi siirtäisi
12366: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   Siuntion kunnan keskuksen aivan uuteen paik-
12367: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kaan.
12368: Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         Imatran Voima Oy jätti 25. 5. 1973 kauppa-
12369: sestä n:o 274:                                     ja teollisuusministeriölle kaksi hakemusta, joissa
12370:                                                    toisessa pyydettiin atomienergialain (356/57)
12371:             Onko Hallitus ottamalla huomioon       3 §:n perusteella lupaa saada rakentaa 6 X
12372:          paikallisen väestön ehdottoman vastus-    1 000 MW.:n ydinvoimalaitos Inkoon Koppar-
12373:          tuksen hanketta kohtaan luopunut suun-    näsiin. Toinen hakemus käsitti neljän vastaa-
12374:          nitelmista, joiden mukaan Kopparnäs       van kokoisen ydinvoimalaitoksen rakentamisen
12375:          olisi mahdollisen uuden ydinvoimalai-     Olkiluotoon.
12376:          toksen sijoituspaikkakunta, ja jos on,       Näiden hakemusten käsittelyn yhteydessä
12377:             aikooko Hallitus peruuttaa aikaisem-   kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi asiasta lau-
12378:          man kannanottonsa tässä asiassa?          suntoja mm. maankäytöstä vastaaviita viran-
12379:                                                    omaisilta ts. Inkoon kunnalta ja sisäas,iainminis-
12380:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        teriön kaavoitus- ja rakennusosastolta.
12381: taen seura~vaa:                                       Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-
12382:    Imatran Voiman v. 1971 Inkoon Kopparnä-         osasto antoi 2. 7. 197 3 lausuntonsa, jossa se
12383: sin niemeltä ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi   katsoi, "että Kopparnäsin alueelle voidaan ra-
12384: hankkiman alueen laajuus on n. 2 X 2,5 km.         kentaa voimalaitos, mutta yksityiskohtaista
12385: Alue sijaitsee täysin Inkoon kunnan alueella.      suunnitelmaa laadittaessa on otettava huo-
12386: Se rajoittuu idässä ja koillisessa välittömästi    mioon, ettei Störsvikin alueen käyttöä vapaa-
12387: Siuntion kuntaan siten, että kuntien välinen       ajan keskuksena tarpeettomasti vaikeuteta".
12388: raja kulkee mantereella lähimmillään n. 1-            Inkoon kunta antoi 25. 5. 1973 lausuntonsa,
12389: 1,3 kilometrin ja vesialueelia n. 0,5 kilomet-     jossa se totesi, että niiden tietojen perusteella,
12390: rin etäisyydellä kaavailluista ydinvoimalaitok-    joita se on Imatran Voima Oy:n hankkeesta
12391: sista.                                             saanut, kunta ei vastusta ydinvoimalaitoksen
12392:    Rajan Siuntion puoleiselta alueelta on Asun-    sijoittamista Kopparnäsiin. Kunta luettelee kui-
12393: tosäätiö ilmeisesti jo aikaisemmin hankkinut       tenkin joukon näkökohtia, joita se voimalaitok-
12394: suuruudeltaan n. 6 km2 :n maa-alueen asunto-       sen sijoittelussa pyytää otettavaksi huomioon.
12395: alueen sijoittamiseksi. Tämä idea tunnetaan ns.       Sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto
12396: Störsvik-suunnitelman nimellä. Alue rajoittuu      antoi 2. 8. 1973 lausuntonsa, jossa se toteaa,
12397: välittömästi Imatran Voiman omistamaan aluee-      ettei riittävästi perusteltu kannanotto puheena
12398: seen.                                              oleviin hankkeisiin ole mahdollista käytettä-
12399:    Asuntosäätiö esitteli v. 1972 Störsvikin        vissä olevien tietojen perusteella. Kopparnäsin
12400:  (Pikkalan lahden) alueen kaavaehdotuksensa.       alueelle voitaneen kuitenkin sijoittaa suuri voi-
12401: Ehdotuksen mukaan Störsvikin alueelle raken-       malaitoskompleksi.
12402: nettaisiin 2 500-3 000 hengen "kaupunki".             Hallituksen iltakoulukäsittelyssä 30. 1. 1974
12403: Ehdotus oli idealuonnos eikä sillä ollut juri-     todettiin, ettei atomienergialain 3 § :n tarkoit-
12404: dista merkitystä. Ehdotus sai periaatteessa        tamaa rakenuslupaa voida antaa, koska luvan
12405: myönteisen vastaanoton Siuntion kunnan eli-        antamisen oleelliset edellytykset (tiedot mm.
12406: 4                                              1982 vp.
12407: 
12408: reaktorin mallista, valmistajasta yms.) puuttu-        toon viitaten, että Störsvikin alue sijoittuu siinä
12409: vat. Hallitus piti kuitenkin ydinvoimalaitosten       määrin Kopparnäsin voimalaitosalueen välittö-
12410: rakentamista maan energiahuollon kannalta tär-        mään läheisyyteen (etäisyys n. 2-4 kilomet-
12411: keänä ja katsoi sekä Olkiluodon että Koppar-          riä), että sinne eivät sovi tietyt osayleiskaava-
12412: näsin soveltuvan ydinvoimalaitosten sijoituspai-      ehdotuksessa esitetyt toiminnat.
12413: kaksi. Hallitus myös pyysi sisäasiainministeriötä        Siuntion kunnan hyväksymästä osayleiskaa-
12414: ja kauppa- ja teollisuusministeriötä määrittele-      vasta kanneltiin Uuden1naan lääninoikeudelle.
12415: mään välittömästi ne toimenpiteet, jotka on           Kantelijoiden joukossa oli mm. Imatran Voima
12416: otettava alueen seutu- ym. kaavoituksessa sekä        Oy, jonka kantelun perustana oli, ettei Siuntion
12417: ympäristönsuojelussa huomioon kummankin               kunnanvaltuuston päätös täytä rakennuslain
12418: alueen kohdalla.                                      29 §:n 1 momentin (osayleiskaava tulee so-
12419:     Kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti tämän-    peuttaa mm. naapurialueiden maankäyttöön)
12420: sisältöisen kirjeen 5. 2. 1974 Imatran Voima          vaatimuksia.
12421: Oy:lle.                                                  Uudenmaan lääninoikeus antoi asiasta 12. 11.
12422:     Imatran Voima Oy esitteli hieman myöhem-          1981 päätöksen, jolla se purki Siuntion kun-
12423: min rakennuslain (3 70/58) mukaisesti Inkoon          nanvaltuuston hyväksymän osayleiskaavan.
12424: kunnan hyväksyttäväksi ehdotuksensa Koppar-              Näin asia on palautunut alkuperäiseen asetel-
12425: näsin voimalaitosalueen rakennuskaavaksi.             maansa; Imatran Voima Oy:llä on vuodelta
12426:     Inkoon kunnanvaltuusto hylkäsi 23. 5. 1975        1974 peräisin oleva valtioneuvoston periaate-
12427: esitetyn rakennuskaavan.                              päätös siitä, että Koppamäs soveltuu ydinvoi-
12428:     Tämän jälkeen ei Imatran Voima Oy ole esit-       malaitoksen paikaksi, mutta sillä ei ole Inkoon
12429: tänyt uutta rakennuskaavaehdotusta Inkoon             kunnanvaltuuston lupaa voimalaitoksen sijoi-
12430: kunnalle, eikä kunta myöskään "virallisesti" ole      tukselle.
12431: hankkeeseen kantaa ottanut.                              Toisaalta myöskään Asuntosäätiöllä ei ole
12432:     Inkoon kunnan osalta Koppamäsin voimalai-         lupaa Störsvik-suunnitelmalleen.
12433: toksen käsittely loppuu tähän. Sen sijaan Kop-           Tällä hetkellä Siuntion kunta tutkinee sitä,
12434: parnäs ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkana on         millaista toimintaa säteilyturvallisuusviranomai-
12435: tullut tämän jälkeen esiin seuraavissa yhteyk-        set sallisivat Störsvikin alueelle, mikäli Koppar-
12436: sissä.                                                näsiin sijoittuu ydinvoimalaitos. Neuvotteluja
12437:     15. 10. 1978 valmistui Siuntion Störsvikin        tästä on käyty kunnan ja Säteilyturvallisuuslai-
12438: alueelle uusi "kevennetty", mutta aikaisempaa         toksen välillä.
12439: suuntaa noudattava osayleiskaavaluonnos. Se              Säteilyturvallisuuslaitos antoi 29. 9. 1982
12440: sisälsi mm. n. 1 100 hengen asuntoalueet, loma-       Siuntion kunnalle lausunnon, jossa on tarkas-
12441: ja virkistystoimintoja (mm. hotelli) ja pien-         teltu vielä v. 1978 valmistunutta osayleiskaa-
12442: teollisuusalueita.                                    vaakio "keveämpää" rakennuskaavaehdotusta
12443:    Tälle luonnokselle alettiin hakea myös tar-        Störsvikin alueella. Lausunnossa todetaan mm.:
12444: vittavia oikeuksia normaalissa järjestyksessä;        "Koska Saunaniemen rakennuskaavaluonnok-
12445: hyväksyntä kunnanvaltuustossa ja lääninhalli~         sessa esitettyjen toimintojen laajuus on suu-
12446: tuksessa. Asia eteni kunnanvaltuustoon saakka.        ruusluokaltaan varsin mittava, ja kun lausunto-
12447: Siellä ko. osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin.         pyynnöstä käy selvästi ilmi, että Saunaniemen
12448: Ennen asian lääninhallitukseen menoa ja siis          rakentaminen olisi vain ensimmäinen vaihe
12449: IopulHsta hyvaksymistä veti sisäasiainministe-        koko Störsvikin osayleiskaavan toteutumisessa,
12450: riö asian käsittelyn itselleen.                       säteilyturvallisuuslaitos katsoo, että rakennus-
12451:     Sisäasiainministeriö käsitteli asiaa kesäkuussa   kaavaluonnoksessa esitetyt suunnitelmat ovat
12452: 1980. Tällöin mm. kauppa- ja teollisuusminis-         ristiriidassa Suomessa noudatettavien turvalli-
12453: teriöitä pyydettiin lausuntoa asiasta. Lausun-        suusvaatimusten kanssa siinä tapauksessa, että
12454: nossa kauppa- ja teollisuusministeriö kiinnit-        Inkoon Kopparnäsiin sijoitetaan nykyisin käy-
12455: ti: huomiota Koppamäsin alueen merkityk-              tössä olevaa tyyppiä oleva kevytvesireaktori-
12456: seen 1ähinnä pääkaupunkiseudun energia-               laitos."
12457: huollon kannalta ja piti Kopparnäsi'n alueen             Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole määri-
12458: varaamista suurvoimalaitoksen, myös ydinvoi-          tellyt kantaansa Inkoon kunnanvaltuuston hyl-
12459: malaitoksen, sijoituspaikaksi edelleenkin välttä-     käävään päätökseen Kopparnäsin rakennuskaa-
12460: m&ttömänä. Ministeriö totes,i myös Säteilytur-        vasta. Valtiovallalla ei myöskään ole oikeuksia
12461: vallisuuslaitoksen 2. 6. 1980 antamaan lausun-        nykyisen lainsäädännön mukaan ohittaa kunnan
12462:                                               N:o 274                                               5
12463: 
12464: itsemääräämisoikeutta asemakaavallisissa ratkai-     rajoituksina huomioon ainakin nussa maissa,
12465: suissa. Valmisteilla olevassa ydinenergialaissa ei   joissa asutustiheys ei aiheuta tässä ylikäymättö-
12466: ole myöskään esitetty muutoksia tältä osin.          miä esteitä. On ilmeistä, että Kopparnäsiin ei
12467:    Tällä hetkellä lienee Kopparnäsin voimalai-       suurvoimalaitosyksiköitä tultaisi sijoittamaan
12468: tosalueen tarpeellisuutta tarkasteltava nimen-       pariinkymmeneen vuoteen, ellei esim. lämmön-
12469: omaisesti Helsingin seudun energiantarpeen ja        tarve- ja tuotantonäkymissä tapahdu oleellisia
12470: erityisesti sen lämpöenergiatarpeen kannalta.        muutoksia.
12471: Puhtaan valtakunnallisen sähköntuotannon kan-           Hallitus joutuu lähivuosina ottamaan kantaa
12472: nalta sijoituspaikkoja suurvoimalaitosyksiköille     useisiin energiantuotantoratkaisuihin, mm. mah-
12473: on muuallakin rannikkoseuduilla. Olipa kysy-         dolliseen suurvoimalaan. Se ei sinänsä liity
12474: mykseen tuleva ratkaisu hiileen tai ydinener-        Kopparnäsin alueeseen, mutta hallituksen mie-
12475: giaan perustuva, se asettaa sekä itse voimalaitos-   lestä on tarkoituksenmukaisinta ottaa alueky-
12476: alueelle että sen ympäristölle vaatimuksia. Hii-     symykset ratkaistaviksi vasta sen jälkeen, kun
12477: len käytön ympäristövaikutukset ovat suurelta        periaatekannanotto suurvoimalan rakentamisesta
12478: osin jatkuviin päästöihin perustuvra, kun taasen     on tehty. Toistaiseksi hallitus ei ole edes osa-
12479: ydinvoiman osalta sinänsä varsin epätodennä-         ratkaisuina ottanut kantaa näihin kysymyksiin.
12480: köiset onnettomuuspäästöt otetaan kaavallisina
12481:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1982
12482: 
12483:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
12484: 6                                             1982 vp.
12485: 
12486: 
12487: 
12488: 
12489:                            Till Riksdagens Herr Talman
12490: 
12491:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Imatran Voima Oy inlämnade 25. 5. 1973
12492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            tili handels- och industriministeriet två ansök-
12493: velse av den 24 september 1982 till vederbö-         ningar, av vilka i den ena anhölis på basen av
12494: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         3 § atomenergilagen (356/57) om tillstånd att
12495: av följande av riksdagsledamot Rehn stälida          bygga ett 6 X 1 000 MW kärnkraftverk på
12496: skriftliga spörsmål nr 274:                          Ingå Kopparnäs. Den andra ansökningen om-
12497:                                                      fattade bygge av fyra motsvarande kärnkraft-
12498:          Har Regeringen av hänsyn tili lokal-        verksenheter på Olkiluoto.
12499:        befolkningens absoluta motstånd mot               I samband med behandlingen av dessa an-
12500:        projektet skrinlagt planerna på Koppar-       sökningar bad handels- och industriministeriet
12501:        näs som placeringsort för ett eventuellt      om utlåtanden i ärendet av myndigheter som
12502:        nytt kärnkraftverk, och om så är fallet,      bl.a. ansvarar för markanvändningen, med and-
12503:          avser Regeringen att återta sitt tidi-      ra ord lngå kommun och inrikesministeriets
12504:        gare ställningstagande i ärendet?             planerings- och byggnadsavdelning.
12505:                                                          Inrikesministeriets planerings- och byggnads-
12506:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         avdelning gav 2. 7. 1973 sitt utlåtande, där
12507: anföra följande:                                     avdelningen ansåg, "att ett kraftverk kan byg-
12508:     Imatran Voima anskaffade år 1971 ett om-         gas på Kopparnäs område, men vid uppgöran-
12509: råde i Ingå Kopparnäs såsom placeringsort för        de av den detaljerade planen bör beaktas, att
12510: ett kärnkraftverk om ca 2 X 2,5 km. Området          användningen av Störsviksområdet som fritids-
12511: befinner sig helt och hållet på Ingå kommuns         centrum inte onödigt försvåras".
12512: område. Det gränsar i öster och nordost direkt           Ingå kommun gav 25. 5. 197 3 sitt utlåtande,
12513: tili Sjundeå kommun sålunda, att kommun-             där kommunen konstaterade, att på basen av
12514: gränsen på fastlandet går på sin närmaste            de uppgifter kommunen fått av Imatran Voima
12515: punkt ca 1-1,3 kilometer och på vattenom-            Oy, motsätter sig kommunen inte en etablering
12516: rådet ca 0,5 ki'lometer från de planerade kärn-      a·,r kärnkraftverk i Kopparnäs. Kommunen upp-
12517: kraftverken.                                         räknar dock en mängd synpunkter, som kom-
12518:     På Sjundeåsidan av gränsen har Bostads-          munen ber att man skali beakta vid placering
12519: stiftelsen Asuntosäätiö uppenbarligen redan          av kraftverket.
12520: tidigare anskaffat ett ca 6 km2 stort landom-            Inrikesministeriets miljövårdsavdelning gav
12521: råde såsom placeringsort för ett bostadsområde.      2.8. 1973 sitt utlåtande, där avdelningen kon-
12522: Denna ide är känd som den så kallade Störsvik-       staterar, att något tillräckligt motiverat ställ-
12523: planen. Området gränsar direkt tili det område       ningstagande tili ifrågavarande projekt inte är
12524: som ägs av Imatran Voima.                            möjligt på basen av tilibudsstående uppgifter.
12525:    Bostadsstiftelsen Asuntosäätiö presenterade       På Kopparnäsområdet torde man dock kunna
12526: år 1972 sitt förslag tili planering för Störsviks-   placera ett stort kraftverkskomplex.
12527: området ( Pickalaviken) . Enligt förslaget skulle        Vid regeringens aftonskola 30. 1. 1974 kon-
12528: på Störsviksområdet byggas en "stad" för             staterades, att något byggnadsti11stånd enligt 3 §
12529: 2 500-3 000 invånare. Förslaget var ett ide-         atomenergilagen inte kan ges, emedan väsent-
12530: utkast som saknade juridisk betydelse. Förslaget     liga förutsättningar ( uppgifter om bl.a. reaktor-
12531: mottogs i princip positivt i olika organ inom        modell, tillverkare m.m. dylikt) för att ge till-
12532: Sjundeå kommun. Regionplansförbundet börja-          stånd saknas. Regeringen höll dock byggande
12533: de dock motsätta sig iden bl.a. på den grund,        av kärnkraftverk viktigt ur landets energiför-
12534: att planen var överdimensionerad och dessutom        sörjnings synpunkt och ansåg såväl Olkiluoto
12535: skulie flytta Sjundeå kommuncenttum tili en          som Kopparnäs lämpliga som förläggningsorter
12536: helt ny plats.                                       för kärnkraftverk. Regeringen bad även inrikes-
12537:                                                N:o 274                                               7
12538: 
12539: ministeriet och handels- och industriministeriet      styrelse. Bland dem som besvärade sig fanns
12540: omedelbart bestämma de åtgärder, som vid re-          bl.a. Imatran Voima Oy, som såsom grund för
12541: gion- och annan planering samt miljövård av           sitt besvär angav, att Sjundeå kommunfullmäk-
12542: vardera områdena bör beaktas.                         tiges beslut inte uppfyller kraven i 29 § 1
12543:     Handels- och industriministeriet sände ett        mom. byggnadslagen ( delgeneralplanen bör an-
12544: brev med detta innehåll 5. 2. 1974 tili Imatran       passas bl.a. tili angränsande områdes markdis-
12545: Voima Oy.                                             position).
12546:     Imatran Voima Oy framlade något senare               Nylands länsrätt beslöt 12.11. 1981 upphäva
12547: tili Ingå kommun för godkännande i enlighet           den delgeneralpian som godkänts av Sjundeå
12548: med byggnadslagen ( 3 70/58) sitt förslag tili        kommunfullmäktige.
12549: byggnadsplan för Kopparnäs kraftverksområde.              Sålunda har ärendet återgått tili sin ur-
12550:     Ingå kommunfullmäktige förkastade 23. 5.          sprungliga konstellation; Imatran Voima Oy
12551: 1975 den framlagda byggnadsplanen.                    har fått ett principbeslut av statsrådet år 1974,
12552:     Därefter har Imatran Voima Oy inte in-            att Kopparnäs lämpar sig som förläggningsort
12553: lämnat något nytt förslag tili byggnadsplan tili      för ett kärnkraftverk, men bolaget har inte
12554: Ingå kommun, och kommunen har inte heller             tillstånd av Ingå kommunfullmäktige att för-
12555: "officiellt" tagit ställning tili projektet.          lägga ett kraftverk där.
12556:     För Ingå kommuns del slutade behandlingen             A andra sidan har inte heller Bostadsstif-
12557: av Kopparnäs kraftverk här. Däremot har Kop-          telsen Asuntosäätiö tilistånd för sin Störsvik-
12558: parnäs såsom förläggningsort för kärnkraftverk        plan.
12559: sedermera framkommit i följande sammanhang.               För närvarande torde Sjundeå kommun un-
12560:     15. 10. 1978 blev en ny delgeneralpian för        dersöka, hurudan verksamhet strålsäkerhets-
12561: Sjundeå Störsvik färdig. Den var "lindrigare"         myndigheterna kunde tillåta på Störsviksområ-
12562: men följde den tidigare linjen och omfattade          det såvida ett kärnkraftverk etableras i Koppar-
12563: bl.a. bostadsområden för ca 1 100 personer,           näs. Rådplägningar om detta hållits mellan
12564: semester- och rekreationsverksamhet (bl.a. ett        kommunen och strålsäkerhetsinstitutet.
12565: hotell) samt områden för småindustri.                     Strålsäkerhetsinstitutet gav 29. 9. 1982 ett
12566:      Man började även söka rättigheter för detta      utlåtande tili Sjundeå kommun, i vilket grans-
12567:  utkast i normal ordning; godkännande av kom-         kas ett ännu "lindrigare" förslag tili byggnads-
12568:  munfullmäktige och länsstyrelse. Ärendet avan-       plan för Störsviksområdet än delgeneralplanen
12569: cerade ända till kommunfullmäktige. Där god-          från år 1978. I utlåtandet sägs bl.a.: "Efter-
12570:  kändes ifrågavarande utkast tili delgeneralplan.     som omfattningen av de verksamheter som
12571:  Innan ärendet gick tili länsstyrelsen och alltså     framförs i förslaget tili byggnadsplan för Bastu-
12572:  stod inför slutligt godkännande, tog dock inri-      udden är av ganska betydande storleksordning,
12573:  kesministeriet hand om ärendets vidare behand-       och då ur begäran om utlåtande klart framgår
12574:  ling.                                                att utbyggnaden av Bastuudden bara är första
12575:      Inrikesministeriet behandlade ärendet i juni     skedet av ett förverkligande av delgeneralpla-
12576:  1980. Härvid bad man bl.a. handels- och in-          nen för hela Störsvik, finner strålsäkerhetsin-
12577:  dustriministeriet yttra sig i ärendet. I sitt ut-    stitutet att de planer som framläggs i för-
12578:  låtande fäste handels- och industriministeriet       slaget tili byggnadsplan står i strid med fin-
12579:  uppmärksamhet vid Kopparnäsområdets bety-            ländska säkerhetskrav för den händelse, att i
12580:  delse närmast för huvudstadsregionens energi-        Ingå Kopparnäs etableras en lättvattenreaktor-
12581:  försörjning och ansåg att det tortfarande var        anläggning av sådan typ, som för närvarande är
12582:  nödvändigt att reservera Kopparnäsområdet så-        i bruk."
12583:   som förläggningsort för ett storkraftverk, även         Handels- och industriministeriet har inte be-
12584:  kärnkraftverk. Ministeriet konstaterade även         stämt sin inställning tili Ingå kommunfullmäk-
12585:   med hänvisning tili strålsäkerhetsinstitutets ut-   tiges beslut att avslå byggnadsplanen för Kop-
12586:  låtande 2. 6. 1980 att Störsviksområdet befin-       parnäs. Statsmakten har inte heller rätt enligt
12587:   ner sig så pass i Kopparnäs kraftverksområ-         nuvarande lagstiftning att förbigå kommunens
12588:  dets omedelbara närhet (avstånd ca 2-4 kilo-         självbestämmanderätt i ärenden som rör kom-
12589:  meter) , att vissa i förslaget tili delgeneralpian   munens byggnadsplan. I det förslag tili kärn-
12590:   framförda verksamheter inte är lämpliga där.        energilag som är under beredning har inte
12591:      Besvär över delgeneralplanen som godkänts        heller föreslagits någon ändring härvidlag.
12592:   av Sjundeå kommun anfördes hos Nylands läns-            För närvarande torde det vara så, att be-
12593: 8                                             1982 vp.
12594: 
12595: hovet av Kopparnäs kraftverksområde uttryck-        heter inte kommer att förläggas i Kopparnäs
12596: ligen bör granskas med tanke på energibehovet       på omkring tjugo år, såvida inte väsentliga
12597: och i synnerhet behovet av uppvärmningsenergi       förändringar inträder i perspektiven för t.ex.
12598: i Helsingforsregionen. Med tanke på rikets          behovet och produktioneo av uppvärmnings-
12599: rena elproduktion finns det förläggningsorter       energi.
12600: för storkraftverk också i andra kusttrakter. Om        Regeringen kommer under de närmaste åren
12601: det så gäller en lösning som baserar sig på kol     att ta ställning tili flera avgöranden om energi-
12602: ellet kärnkraft kommer den att ställa krav på       produktionen, bl.a. tili ett eventuellt storkraft-
12603: själva kraftverksområdet och dess omgivning.        verk. Detta hör inte i sig samman med Ko~
12604: Miljöverkningama av kol beror tili stor del på      parnäsområdet, men enligt regeringens åsikt
12605: kontinuerliga utsläpp medan åter för kärn-          är det ändamålsenligt, att frågor om förlägg-
12606: kraftens del i sig mycket osaonolika olycksut-      ningsort avgörs först, när principbeslut om
12607: släpp heaktas såsom begränsningar i byggnads-       byggande av storkraftverk fattats. Tilisvidare
12608: planer åtminstone i sådana länder, där boende-      har regeringen inte ens i form av dellösningar
12609: tätheten inte uppställer oöverstigliga hinder för   tagit ställning tili dessa frågor.
12610: detta. Det är uppenbart, att storkraftverksen-
12611:      Helsingfors den 28 dktober 1982
12612: 
12613:                                                     Handels- och industriminister Esko Ollila
12614:                                               1982 vp.
12615: 
12616: Kirjallinen kysymys n:o 275
12617: 
12618: 
12619: 
12620: 
12621:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun
12622:                                      lain tulkinnasta
12623: 
12624: 
12625: 
12626:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12627: 
12628:     Lakia rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä       ollessa. Näidenkin mainittujen seikkojen vuoksi
12629: säädettäessä arvioitiin lain piiriin tulevan noin    lain soveltajien tulisi mielestämme käyttää var-
12630: 10 000 rintamaveteraania. Tässä arvioinnissa on      sin lievää harkintaa, koska se käsityksemme
12631: tapahtunut selvää yliennakointia. Sen osoittaa       mukaan vastaa eduskunnan tahtoa ja henkeä
12632: eläkkeelle tähän mennessä hakeutuneiden mää-         lakia säädettäessä.
12633: rä. Syy löytyy myös lain soveltamisessa. Siinä          Lakia sovellettaessa on otettava huomioon
12634: on ilmennyt harkinnanvaraistenkin kohtien            myös työllisyysnäkökohdat. Ainakin sellaisissa
12635: osalta liiallista tiukkuutta. Tällaisia kohtia so-   tapauksissa, jolloin rintamaveteraani "luovut-
12636: veltamisessa ovat olleet erityisesti määritys rin-   taa" työtehtävänsä uudelle työntekijälle, tulisi
12637: tamaveteraanin työkykyyn liittyvästä olennai-        eläke myöntää lievää harkintaa käyttäen mui-
12638: sesta haitasta sekä rajanveto työn rasittavuuden     den harkinnanvaraisten lainkohtien ohella.
12639: määrittelyssä.                                          Edellä mainitut lain soveltamisessa esiintyvät
12640:     Lakia säädettäessä eduskunnan tahto oli mie-     näkökohdat eivät mielestämme vaadi edes lain
12641: lestämme lain harkinnanvaraisten kohtien osalta      muuttamista. Kun sen sijaan muilta osin, kuten
12642: varsin lievän soveltamisen kannalla. Työn rasit-     rintamapalvelun pituuden alentamisella, katso-
12643: tavuuden osalta lain kirjaintakin lievennettiin ja   taan aiheelliseksi tehdä lakiin muutoksia, niin
12644: jätettiin määrittelemättä työn ruumiillinen sekä     nämä muutosesitykset olisi eduskunnalle kiireel-
12645: henkinen rasittavuus, koska myös ns. henki-          lisesti annettava.
12646: sissä ammateissa tmmtvat rintamaveteraanit              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
12647: ovat usein myös ruumiillisen rasittavuuden alai-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
12648: sia työtehtävissään. Monella ns. henkiseen työ-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12649: hön osallistuvallahan ruumiillinen rasittavuus       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12650: syntyy matkustamisesta, epäsäännöllisen pitkistä
12651: työpäivistä ja jopa työn johdosta toisella kuin                Onko Hallitus tietoinen rintamavete-
12652: kotipaikkakunnalla asumisesta. Näistäkin epä-               raanien varhaiseläkkeestä annetun lain
12653: säännöllisyyksistä syntyneistä rasittavuuksista             soveltamisen yhteydessä ilmenneistä epä-
12654: on useissa tapauksissa seurauksena sairastumista            kohdista, ja jos on,
12655:  ja selvää työkyvyn alenemista suuremmassa                     aikooko Hallitus antaa lain soveltajille
12656:  määrin kuin on monta kertaa arvioitavissa lää-             lievempiä soveltamisohjeita la:in harkin-
12657:  kärin- ym. todistusten perusteella. Usealla vete-          nanvaraisten kohtien osalta voimassa
12658:  raanilla on myös varsin pitkä työhistoria erilai-          olevan lain perusteella tai tarvittaessa
12659:  sissa ammateissa. Se ei aina selviä edes hake-             lakia muuttamalla, jotta ilmenneet epä-
12660:  muksissa, jotka perustuvat monen osalta vain               kohdat saataisiin poistetuiksi?
12661:  viimeisiin työvuosiin työeläkelakien voimassa
12662:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12663: 
12664:          Pentti Lahti-Nuuttila          Hannu Tapiola                  Risto Tuominen
12665:          Sinikka Luja-Penttilä          Matti Luttinen                 Väinö Raudaskoski
12666:          Pirkko Valtonen                Kaisa Raatikainen              Kauko Tamminen
12667:          Aimo Ajo                       Marjatta Stenius               Heli Astala
12668:          Kaj Bärlund                    Markus Aaltonen                Mikko Ekorre
12669: 088200906H
12670: 2                          1982 vp.
12671: 
12672:     Ulla-Leena Alppi   Tarja Halonen     Pauli Puhakka
12673:     Lasse Lehtinen     Mikko Kuoppa      Helge Siren
12674:     Mikko Elo          Irma Rosnell      Eino Grönholm
12675:     Peter Muurman      Lauha Männistö    Reino Breilin
12676:     Juhani Raudasoja   Inger Hirvelä     Riitta Järvisalo-Kanerva
12677:     Jouko Tuovinen     Arvo Kemppainen   Niilo Hämäläinen
12678:                        Sten Söderström
12679:                                               N:o 275                                                3
12680: 
12681: 
12682: 
12683: 
12684:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12685: 
12686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      joka sairauden johdosta on joutunut siirtymään
12687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kevyempään ammattiin.
12688: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-          Eläkkeen saamisen edellytyksenä on myös
12689: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sellaisen sairauden, vian tai vamman olemassa·
12690: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      olo, joka olennaisesti haittaa veteraanin ansio-
12691: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-      työtä. Oleellisen haitan käsitettä tulkittaessa ei
12692: jallisesta kysymyksestä n:o 275:                     ole edellytetty, että sairaus estäisi rintamavete-
12693:                                                      raanin työskentelyä, vaan riittää, että sairaus,
12694:            Onko Hallitus tietoinen rintamavete-      vika tai vamma antaa oireita asianomaisen
12695:        ra::tnien varhaiseläkkeestä annetun lain      omassa ansiotyössä. Niissä tapauksissa, joissa on
12696:        soveltamisen yhteydessä ilmenneistä epä-      kysymys erittäin rasittavassa työssä työskente·
12697:        kohdista, ja jos on,                          levästä henkilöstä, on itsestään selvänä pidetty,
12698:           aikooko Hallitus antaa lain soveltajille   että pienikin haitta muodostaa oleellisen haitan.
12699:        lievempiä soveltamisohjeita lain harkin-      Toisaalta vaikean sairauden olemassaolo on
12700:        nanvaraisten kohtien osalta voimassa          usein vienyt siihen, että työn rasittavuudelle ei
12701:        olevan lain perusteella tai tarvittaessa      ole asetettu kovin suuria vaatimuksia.
12702:        lakia muuttamalla, jotta ilmenneet epä-          On aivan selvää, että kun on kysymys har-
12703:        kohdat saataisiin poistetuiksi?               kinnanvaraisten oikeussäännösten soveltamises-
12704:                                                      ta, yksittäistapauksessa lopputulos saattaa olla
12705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        erilainen. Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjes-
12706: vasti seuraavaa:                                     telyssä, jossa on noudatettavana aivan uudet eri-
12707:    Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä anne-        laisten kohtuusnäkökohtien perusteella luodut
12708: tun lain (13/82) mukaan eläkkeen saamisen            normistot, yksittäinen lopputulos ei aina ole
12709: edellytyksenä on muun muassa, että rintama-          välttämättä tyydyttävä, koska laissa asetetuista
12710: veteraani on pitkähkön aikaa ennen varhais-          vaatimuksista ei voida kovin pitkälle joustaa.
12711: eläkkeelle jäämistä ollut rasittavassa työssä.       Oikeaskäytännön muovaaminen on viime kä-
12712: Rasittavan työn käsitettä on rintamaveteraanien      dessä valitusasteiden tehtävä ja tässä tapaub
12713: varhaiseläkelautakunnassa tulkittu siten, että       sessa vakuutusoikeuden omaksumasta tulkin-
12714: yleensä rasittavana työnä on pidetty kaikkea         nasta jää riippumaan, minkä sisältöisiksi lain
12715: ruumiillista työtä. Henkisistä töistä rasittavana    säärmökset muovautuvat.
12716: on pidetty sellaisia töitä, joihin liittyy kysy-        Eräät kysymyksessä esiin tuodut epäkohdat on
12717: myksessäkin esiin tuotuja piirteitä eli runsasta     mahdollista poistaa sotainvalidien ja iäkkäim-
12718: matkustamista, epäsäännöllisiä työaikoja ja eri-     pien veteraanien kohdalta lainmuutoksella. So-
12719: tyisiä stressitekijöitä. Rasittavan työn käsitettä   siaali- ja terveysministeriö onkin 1 päivänä
12720: harkittaessa ei suinkaan ole pitäydytty rinta-       lokakuuta 1982 asettanut työryhmän valmiste-
12721: maveteraanin kulloisenkin ammatin puitteissa,        lemaan ehdotuksen rintamaveteraanien varhais-
12722: vaan kussakin tapauksessa on pyritty kartoit-        elälr.keestä annetussa laissa havaittujen epäkoh-
12723: tamaan hänen työhistoriansa ja selvittämään          tien korjaamiseksi. Tarkoituksena on, että
12724: voidaanko hänen katsoa työskennelleen pitkäh-        asiasta annetaan hallituksen esitys niin pian
12725: kön aikaa rasittavassa työssä. Varhaiseläketa-       kuin mahdollista.
12726: pauksena on aina pidetty rintamaveteraania,
12727:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1982
12728: 
12729:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
12730: 4                                             1982 vp.
12731: 
12732: 
12733: 
12734: 
12735:                            Till Riksdagens Herr Talman
12736: 
12737:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         frontveteran, som på grund av sjukdom tvin-
12738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            gats övergå tili ett lättare yrke.
12739: velse av den 24 september 1982 till veder-              En förutsättning för pension är också före-
12740: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       komsten av sjukdom, lyte eller skada, som
12741: av följande av riksdagsman Pentti Lahti-Nuut-        väsentligt försvårar veteranens förvärvsarbete.
12742: tila m.fl. undertecknade spörsmål nr 275:            Vid bedömning av begreppet väsentligt försvå-
12743:                                                      rande har man inte förutsatt att sjukdomen
12744:           Är Regeringen medveten om de miss-         hindrar frontveteranens arbete, utan det är nog
12745:        förhållanden som uppkommit vid till-          att sjukdomen, lytet eller skadan ger symptom i
12746:        lämpningen av lagen om förtidspension         det förvärvsarbete vederbörande har. I de fall
12747:        för frontveteraner, och om så är,             där det är fråga om en person som har ett syn-
12748:           har Regeringen för avsikt att på           nerligen ansträngande arbete har det ansetts
12749:        basen av gällande lag ge anvisningar om       självklart, att också en liten skada innebär av-
12750:        lindringar J: tillämpningen av de punk-       sevärt men. Å andra sidan har förekomsten av
12751:        ter i lagen som är underkastade pröv-         en svår sjukdom ofta lett till att mycket stora
12752:        ning eller att vid behov ändra lagen,         krav på att arbetet bör vara ansträngande inte
12753:        ·så att uppkomna missförhållanden kun-        har ställts.
12754:        de avhjälpas?                                     Det är alldeles klart, att då det är fråga
12755:                                                      om att tillämpa rättsstadganden som är under-
12756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kastade prövning kan slutresultatet i enskilda
12757: samt anföra följande:                                fall vara olika. I fråga om arrangemangen för
12758:    Enligt lagen om förtidspension för frontve-       frontveteranernas förtidspension, där alldeles
12759: teraner ( 13/82) är en förutsättning för att få      '1ya, på olika billighetshänsyn grundade norm-
12760: pension bland annat, att frontveteranen en           system tillämpas, är det enskilda slutresultatet
12761: längre tid före förtidspensioneringen har varit      inte alltid nödvändigtvis tillfredsställande, efter-
12762: i ansträngande arbete. Begreppet ansträngande        som man inte alltför långt kan jämka på de
12763: arbete har av förtidspensionsnämnden för front-       krav lagen ställer. Att utforma rättspraxis är i
12764: veteraner tolkats så, att i allmänhet allt fysiskt   sista hand en uppgift för besvärsinstanserna,
12765: arbete har ansetts vara ansträngande arbete.         och i detta fall blir försäkringsdomstolens tolk-
12766: Bland intellektuella arbeten har sådana arbeten       ning avgörande för vilket innehåll lagstadgan-
12767: ansetts vara ansträngande tili vilka hör även        dena får.
12768: i spörsmålet nämnda drag, såsom ofta återkom-            De missförhållanden som spörsmålet handlar
12769: mande resor, oregelbundna arbetstider och            om kan för krigsinvalidernas och de äldre vete-
12770: särskilda stressfaktorer. Vid bedömningen av          ranernas del avskaffas genom en lagförändring.
12771: begreppet ansträngande arbete har man inga-          Social- och hälsovårdsministeriet har den 1
12772: lunda enbart begränsat sig till frontveteranens      oktober 1982 tillsatt en arbetsgrupp med upp-
12773: aktuella arbete utan i varje särskilt fall har       gift att utarbeta ett förslag till avhjälpande av
12774: man strävat att kartlägga hans arbetshistoria        missförhållandena i samband med lagen om
12775: och utreda om han en längre tid kan anses ha         förtidspension för frontveteraner. Avsikten är
12776: varit i ansträngande arbete. Som ett fall för         att så snart som möjligt avlåta en regerings-
12777: förtidspensionering har man alltid betraktat en       proposition i saken.
12778:      Helsingfors den 27 oktober 1982
12779: 
12780:                                                      Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
12781: Kirjallinen kysymys n:o 276
12782: 
12783: 
12784: 
12785: 
12786:                                ·. ,Almgren: AmmattikoulujetllukuYt:tO<ien pituudesta
12787: 
12788: 
12789:                          E d u s k u n n a n H e r r. a P u he m i e h e ll e
12790: 
12791:    Nykyisin ammattikoulun oppilaat ·opiskele-        kouluun. Keskiasteeri kouluriuudisttis on suiiii
12792: vat ·195' tyi)päiviia. Järjestely asettaa ammatti~   reformi; jossa ammattikoulun .. opettajat asete-
12793: kowun oppilaat eriarvoiseen aseinaan peruskou-       taan haasteiden eteen. Tekniikan ja teknolo-
12794: lun: ja lukion oppilaisiin nähden.· Ammattikou-      gian kehittyminen, opetussuunnitelmien uudis:.
12795: lut joutuvat aloittamaan lukuvuotensa viikkoa        taminen ja opetussuunnitelmien kehittyminen
12796: aikaisemmin kuin lukion ·ja peruskoulun oppi-        asettavat ammattikoulujen opettajat . tilantee-
12797: laat. Samassa perheessä voi olla eri kouluissa       seen, josta on vaikea selvitä ilman lisäkoulu-
12798: opiskelevia lapsia. Koulujen erilainen lukuvuosi     tusta.
12799: rajoittaa perheiden lomanviettoa, lyhentää am-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
12800: mattikoululaisten kesätyöharjoittelua ja lyhen-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
12801: tää lomaa.               ·                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12802:    Kun nuori 16-vuotias tulee ammattikouluun,        vaksi seuraavan kysymyksen:
12803: hän joutuu erittäin raskaan tehtävän eteen. Työ-
12804: päivä on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12805: vässä. Monelle ammattikoulu muodostuu liian                 ryhtyä ammattikoulujen lukuvuoden
12806: raskaaksi. Keskeytyksiä on paljon. Asiaan voi-              saattamiseksi oppilaiden kannalta saman-
12807: taisiin saada korjaus esim. siten, että ammatti-            pituiseksi kuin lukiossa ja peruskoulus-
12808: koulun opettajille järjestettäisiin viikon kestävä          sa, sekä miten järjestetään opettajien
12809: toimeenpano- ja täydennyskoulutus ennen luku-               tarvitsema toimeenpano- ja täydennys-
12810: vuoden alkua. Oppilaat tulisivat kouluun sa-                koulutus ennen lukuvuoden alkua?
12811: mana päivänä kuin oppilaat lukioon ja perus-
12812:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12813: 
12814:                                            Esko Almgren
12815: 
12816: 
12817: 
12818: 
12819: 0882009254
12820: 2                                             1982 vtl·
12821: 
12822: 
12823: 
12824: 
12825:                          Eduskunna:n Hetra Puhemiehelle
12826: 
12827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lukuvuosien pituuserot nykyisessä laajuudes-
12828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saan eivät kuitenkaan ole tarkoituksenmukai-
12829: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-       sia. Tästä syystä pitäisi eri oppilaitosmuotojen
12830: jeenne ohella. toimittanut valtioneuvoston asian-    lukuvu()Sien pituutta voida huomattavasti yh-
12831: omaiselle jäsenelle. jäljenriöksen ·kansanedustaja   tenäistä~ siten, että lukuvuotta 'eräissä . oppilai-
12832: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        toksissa pidennetään ja eräissä lyhennetään~
12833: myksestä n:o 276:                                    Opettajien työaikaa ja opetusvelvollisuutta kos-
12834:                                                      kevana asiana ratkaisu riippuu työmarkkinaosa-
12835:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       puolista. Kysymyksen ratkaisemisella saattaa
12836:        ryhtyä ammattikoulujen lukuvuoden             olla liittymäkohtia myös opettajiston täydennys-
12837:        saattamiseksi oppilaiden kannalta saman-      koulutuksen järjestämiseen. Nykyisin ammatil-
12838:        pituiseksi kuin lukiossa ja peruskoulus-      listen oppilaitosten opettajien täydennyskoulu-
12839:        sa, sekä miten järjestetään opettajien        tusta ei ole yhtenäisellä eikä riittävällä tavalla
12840:        tarvitsema toimeenpano- ja täydennys-         järjestetty. Sen sijaan keskiasteen koulunuudis-
12841:        koulutus ennen lukuvuoden alkua?              tuksen toimeenpanon edellyttämästä täydennys-
12842:                                                      koulutuksesta eli ns. toimeenpanokoulutuksesta
12843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on yhtenäiset säännökset annettu asetuksella
12844: vasti seuraavaa:                                      (242/82). Tarkoitetun asetuksen mukaan toi-
12845:    Ammatillisten oppilaitosten lukuvuoden pi-        meenpanokoulutus kestää koulutettavan osalta
12846: tuus vaihtelee oppilaitosmuodoittain varsin huo-     enintään viisitoista ja vähintään viisi päivää.
12847: mattavasti. Lyhimmillään lukuvuosi on 25-            Koulutukseen saadaan asetuksen mukaan käyt-
12848: 28 viikkoa ja pisimmillään 44 viikkoa. Suu-          tää enintään viisi oppilaan työpäivää lukuvuo-
12849: rimmassa osassa ammatillisia oppilaitoksia luku-     dessa.
12850: vuoden pituus on muu kuin peruskoulussa ja              Opetusministeriön asettama opettajankoulu-
12851: lukiossa noudatettava 38 viikkoa.                    tustyöryhmä on 15. 4. 1982 päivätyssä muis-
12852:    Vastaavasti työpäivän ja -viikon pituus tun-      tiossaan käsitellyt ammatillisten oppilaitosten
12853: teina vaihtelee eri oppilaitosmuodoissa. Suu-        opettajien peruskoulutuksen lisäksi myös täy-
12854: rimmillaan tuntimäärä on yleensä oppilaitok-         dennyskoulutusta. Työryhmä katsoo alkuvai-
12855: sissa, joissa työnopetuksen tai vastaavan har-       heessa ensisijaiseksi tavoitteeksi vuosittain tois-
12856: joittelun osuus opetusajasta on suuri, kun taas      tuvan suhteellisen lyhytkestoisen täydennyskou-
12857: pienimmillään tuntimäärä on oppilaitoksissa,         lutuksen. Työryhmän muistio on parhaillaan
12858: joissa opetus on teoreettispainotteista.             lausunnolla.
12859:    Eri oppilaitosmuotojen lukuvuosien pituus-           Ammatillisten oppilaitosten lukuvuosien pi-
12860: erot johtuvat monista syistä. Esimerkiksi maa-       tuuden yhtenäistäminen ja ammatillisten oppi-
12861: talousalan oppilaitosten suhteellisen lyhyttä työ-   laitosten opettajien pysyvän täydennyskoulutus-
12862: vuotta on perusteltu sillä, että oppilaiden on       järjestelmän luominen tulevat esille keskiasteen
12863: voitava irrottautua varsinaisena kasvukautena        koulunuudistuksen toimeenpanon yhteydessä.
12864: käytännön maataloustyöhön.
12865:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
12866: 
12867:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
12868:                                              N:o 276                                              3
12869: 
12870: 
12871: 
12872: 
12873:                           Tili Riksdagens Herr Talman
12874: 
12875:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       frigöra sig för praktiskt lantbruksarbete under
12876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          den egentliga växtperioden.
12877: velse av den 24 september 1982 tili veder-            De stora skillnaderna i läsårens längd i da-
12878: börande medlem av statsrådet översänt av-          gens läge är likväl inte ändamålsenliga. Därför
12879: skrift av följande av riksdagsman Almgren un-      borde man kunna enhetliga läsårens Iängd i de
12880: dertecknade spörsmål nr 276:                       olika läroanstaltstyperna så, att läsåret i vissa
12881:                                                    läroanstalter förlängs och i andra förkortas.
12882:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     Med hänsyn tili lärarnas arbetstider och under-
12883:        ta för att läsåret för eleverna i yrkes-    visningsskyldighet beror lösningen på arbets-
12884:        skolorna skall bli lika lång som i gym-     marknadsparterna. Lösningen av denna fråga
12885:        nasierna och i grundskolorna, samt hur      kan ha beröringspunkter med anordnandet av
12886:        ämnar man anordna lärarnas fortbild-        fortbildning för läkarkåren. För närvarande har
12887:        ning för verkställigheten av mellansta-     fortbildningen för Iärare i yrkesläroanstalter
12888:        diereformen samt den kompletterande         inte anordnats på ett enhetligt sätt och i till-
12889:        utbildningen före början av läsåret?        räcklig omfattning. Däremot har enhetliga be-
12890:                                                    stämmelser utfärdats genom förordning (242/
12891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      82) gällande den fortbildning, eller s.k. verk-
12892: samt framföra följande:                            ställighetsutbildning, som förutsätts för verk-
12893:    Läsårens längd vid yrkesläroanstalterna va-     ställigheten av mellanstadiereformen. Enligt
12894: rierar betydligt enligt läroanstaltstyp. De kor-   denna förordning omfattar "verkställighetsut-
12895: taste läsåren omfattar 25-28 veckor och de         bildningen" högst 15 och minst 5 dagar för
12896: längsta 44 veckor. I de flesta yrkesläroanstal-    studeranden. För utbildningen får användas
12897: ter omfattar inte läsåret samma 38 veckor som      högst fem elevarbetsdagar i läsåret.
12898: i gymnasierna och grundskolorna.                      Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
12899:    På motsvarande sätt varierar antalet timmar     betsgruppen för lärarutbildning har i sin pro-
12900: under arbetsdagarna och -veckorna enligt läro-     memoria daterad 15. 4. 1982 behandlat förutom
12901: anstaltstyp. Det största antalet timmar före-      grundutbildningen för yrkesskollärare också fort-
12902: kommer i allmänhet i läroanstalter där yrkes-      bildningen. Arbetsgruppen anser att den främs-
12903: undervisningen eller motsvarande praktik utgör     ta målsättningen i inledningsstadiet är att
12904: en stor del av lärotiden medan det minsta an-      anordna en årligen återkommande relativt kort
12905: talet timmar förekommer i läroanstalter där        fortbildning. Arbetsgruppens promemoria är för
12906: undervisningen är mera teoretisk.                  närvarande i remisstadiet.
12907:    Skillnaderna i läsårens längd enligt läroan-       Enhetligandet av längden av yrkesläroanstal-
12908: staltstyp beror på många faktorer. Det förhål-     ternas läsår samt utformandet av ett perma-
12909: landevis korta arbetsåret i lantbruksskolorna      nent system av fortbildning för lärare kommer
12910: har motiverats med att eleverna måste kunna        upp i samband med verkställigheten av mellan-
12911:                                                    stadiereformen.
12912:      Helsingfors den 3 november 1982
12913: 
12914:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
12915:                                               1982 vp.
12916: 
12917: Kirjallinen kysymys n:o 277
12918: 
12919: 
12920: 
12921: 
12922:                                   Almgren: Ammatillisia kurssikeskuksia koskevien ohjeiden sovel-
12923:                                      tamisesta
12924: 
12925: 
12926:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12927: 
12928:     Ammattikasvatushallituksen alaisissa amma-          Saadut tiedot eri kurssikeskuksista viittaavat
12929: tillisissa kurssikeskuksissa sovelletaan annettuja   siihen, että oppilaiden myöhästymiset ja poissa-
12930: ohjeita eri tavoin. Saadun tiedon mukaan esiin-      olot vaikuttavat eri tavoin eri kurssikeskuksis-
12931: tyisi erilaista käytäntöä koulutustuen maksami-      sa koulutustuen menetykseen. Myös tämä asia
12932: sessa, ruokarahan saamisessa ja poissaolopäivien     on vaikuttanut kiusallisesti oppilaiden suhtei-
12933: huomioonottamisessa.                                 siin.
12934:     Ruokarahan suhteen meneteltiin aikaisem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12935: min siten, että oppilas saattoi valita ruokailee-    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
12936: ko hän kurssikeskuksessa vai kotona. Jos hän         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12937: ruokaili kotona, hän sai rahassa maksettavan         seuraavan kysymyksen:
12938: korvauksen. Ainakin joissakin kurssikeskuksis-
12939: sa on nyt siirrytty järjestelmään, jossa rahassa               Ovatko ammatillisia kurssikeskuksia
12940: maksettavan korvauksen saa vain perheellinen                koskevat säädökset ja määräykset kai-
12941: ja hänkin vain päivällisen osalta. Korvaus on               kilta osin tarkoituksenmukaiset, ja nou-
12942: nyt kuusi markkaa päivälliseltä. Uusi järjestely            datetaanko kaikissa kurssikeskuksissa
12943: aiheuttaa kitkaa oppilaiden keskuudessa.                    annettuja ohjeita samalla ja tasapuoli-
12944:                                                             sella tavalla?
12945:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
12946: 
12947:                                            Esko Almgren
12948: 
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 0882009265
12953: 2
12954: 
12955: 
12956: 
12957: 
12958:                                                      '!
12959:                                                                        .   ,~
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 
12964:                          Ed u s kunnan Herra' P u h'e m i e he 11 e
12965: 
12966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Työllisyyskoulutukseen Osallistuvalle oppilaal-
12967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,"            le on säädetty. (A n::o 652/80 37 §) suori-
12968: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-            tettavaksi koulutustukea kurssiaikaisen toimeen-
12969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvostpn asian-          tulon. turvaamiseksi. S,itä ei ole tarkoitettu :an-
12970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansaned~staja           nettavaksi luvattomasti opetuksesta poissaol~
12971: Esko Almgrenin näiri kuuluvasta kirjallisesta             v:ille. Ammattikasvatushallitus on antanut 11.
12972: kysymyksestä n:o 277:                                     3. 19 8l kaikille ammatillisille kurssikeskuksille
12973:                                                           yksityiskohtaiset phjeet niistä tapauksista,jois-
12974:           Ovatko ammatillisia kurssikeskuksia             sa koulutustukea voidaan. suorittaa oppilaan
12975:        koskevat säädökset ja määräykset kai-              poissaolasta huolimatta.                   , ,,
12976:        kilta osin tarkoituksenmukaiset, ja nou-             ·, Kurinpidolliset toimenpiteet oppilaiden. myö-
12977:        datetaimko kaikissa kurssikeskuksissa              hästymisten johdosta kuuluvat lähinnä kunki.n
12978:        annettuja ohjeita samalla ja tasapuoli-            kurssikeskukse~ rehtorin ja opettajakunnan. toi-
12979:        sella tavalla?                                     mivaltaan.          ,
12980:                                                           ·. Edell~ esitettyyn viitatenhallituskatsoo,,että
12981:  , Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kysyjän tarkoittamat säädökset ja määräykset
12982: vasti seuraavaa:      . .                                 ovat tarkoituksenmukaiset. Mainittujen 'säännös-
12983: , .K~iki:ssa. ammatillisissakurssikeskuksissa nou-        i~n :ja miiäräysten tarkoituk~ena on . t~tata se,
12984: datetaan ruokarahan suhteen valtioneuvoston               ettei ruokarahaa väärinkäytetä ja että annet-
12985: 3 päivänä ·kesäkuuta 1982 . työllisyyskoulutuk-           tava ammatillinen koulutus voidaan häiriöittä
12986: seen osallistuvien oppilaiden majoitus-· ja ruo-          ja opetusohjelmien mukaisesti toteuttaa.
12987: kailukustannuksista antamaa päätöstä ( 4 39/                  SillC>in •kun. voidaan todei:a, että •iu1nettuja
12988: 82) . Päätöksen 4 §: ssä on lueteltu kaikki ne            ohjeita ei noudateta, viranomaiset ryhtyvät vä-
12989: tapaukset, joissa oppilaalle korvataan ruokai~u          littömästi asian vaatimiin toimenpiteisiin.
12990: kustannukset rahana. Muissa tapauksissa raha-
12991: korvauksia ei siis voida suorittaa.
12992:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
12993: 
12994:                                                                            Opetusministeri Kalevi Kivistö
12995:                                              N:o 277                                             3
12996: 
12997: 
12998: 
12999: 
13000:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13001: 
13002:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Elever som deltar i sysselsättningsfrämjande
13003: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          utbildning får enligt stadgandena ( förordning
13004: velse av den 24 september 1982 tili veder-         nr 652/80 37 §) utbildningsunderstöd för
13005: börande medlem av statsrådet översänt av-          tryggande av utkomsten under kurstiden. Stö-
13006: skrift av riksdagsman Esko Almgren under-          det är inte avsett att utbetalas åt elever som
13007: tecknade spörsmål nr 277:                          olovligt uteblir från undervisningen. Yrkesut-
13008:                                                    bildningsstyrelsen har den 11. 3. 1981 tilldelat
13009:           Är stadgandena och bestämmelserna        alla yrkeskurscentraler detaljerade anvisningar
13010:        gällande yrkeskurscentraler tili alla de-   om sådana fall då utbildningsunderstöd kan
13011:        lar ändamålsenliga, och tiliämpar alla      betalas trots elevens frånvaro.
13012:        kurscentraler de givna anvisningarna på        Disciplinära åtgärder som föranleds av ele-
13013:        samma och opartiska sätt?                   vernas förseningar tillfaller närmast behörig-
13014:                                                    hetsområdet för kurscentralens rektor och lä-
13015:                                                    rarkår.
13016:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Med hänvisning tili ovan nämnda anser re-
13017: samt framföra följande:                            geringen, att de stadganden och bestämmelser
13018:    I fråga om förplägnadspenning tiliämpar alla    som frågeställaren avser är ändamålsenliga. Av-
13019: yrkeskurscentraler statsrådets beslut av den 3     sikten med de nämnda stadgandena och be-
13020: juni 1982 om kostnaderna för inkvartering och      stämmelserna är att garantera att förplägnads-
13021: förplägning av elever som deltar i sysselsätt-     penningen inte missbrukas, och att yrkesunder-
13022: ningsfrämjande utbildning (439/82). I § 4 av       visningen kan genomföras utan störningar och
13023: beslutet har uppräknats de fall då eleverna får    i enlighet med undervisningsprogrammet.
13024: penningersättning för förplägnadskostnader. I         I de fall det kan påvisas att de givna an-
13025: övriga fall kan penningersättning sålunda inte     visningarna inte efterföljts, vidtar myndighe-
13026: betalas.                                           terna omedelbart de erforderliga åtgärderna.
13027:      Helsingfors den 3 november 1982
13028: 
13029:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
13030:                                               1982 vp.
13031: 
13032: Kirjallinen kysymys n:o 278
13033: 
13034: 
13035: 
13036: 
13037:                                   Aaltonen: Liikennevakuutusyhdistyksen tutkijalautakunnan toi-
13038:                                      minnasta
13039: 
13040: 
13041:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13042: 
13043:     Liikennevakuutuslaissa on säädetty mm.            kimuksen projektina taloudellisesti laajimmat
13044: liikennevakuutusyhdistyksestä (279/59, 10,           resurssit maassamme. Tämän toiminnan kautta
13045: 15 ja 17 §). Laista ja sen perusteluista ilme-       valtion viralliseen hallintoon kuulumaton yh-
13046: nee, että liikennevakuutusyhdistyksen tehtä-          teisö sekä myös liikennehallinnon ulkopuolinen
13047: vänä on toimia yksityisoikeudellisten liikenne-      elin, jonka jäsenten toiminta perustuu siihen,
13048: vakuutusyhtiöiden yhdyssiteenä ja li~kenneva        että onnettomuuksia tapahtuu, on voinut pit-
13049: kuutusyhtiön tapaan silloin, kun vahinko-            kään ja keskeisesti vaikuttaa liikenneonnetto-
13050: tapahtumassa ei voida osoittaa varsinaista yh-       muuksien vähentämiseen varsinaisesti tarkoi-
13051: tiötä, jolle korvaaminen kuuluu.                      tettuun toimintaan.
13052:     Liikennevakuutuslaissa ei Hikennevakuu tus-          Vakuutusyhtiöiden rooliristiriita on ollut
13053: yhdistykselle ole säädetty liikenneturvallisuus-     esillä myös Suomen Akatemian 19. 11. 1981
13054: tehtäviä.                                             järjestämässä tapaturmatutkimuksen tutkija-
13055:     Liikennevakuutusyhdistyksen säännöt on an-       kokouksessa, jossa todettiin, että vakuutus-
13056: nettu asetuksella (396/59), joka on annettu          yhtiöiden tapaturmavakuutuksesta saama tuotto
13057: liikennevakuutuslain 17 § :n 1 momentin no-          on suorassa suhteessa tapaturmavakuutuksen
13058: jalla. Yhdistyksen tehtävistä säädetään asetuk-      liikevaihtoon, eli korvaussummaan lisättynä
13059: sen 2 §:ssä, joka sisältää 8 kohtaa. Kohdassa        hoitokuluilla. Tapaturmien ja liikennevahinko-
13060: 8 säädetään pykälän lopussa useista eri tehtä-       jen korvaaminen on maassamme järjestetty
13061: vistä, joita ei perustella asetuksen valmistelu-     samantapaisesti yksityisten vakuutusyhtiöiden
13062: asiakirjassa, mutta jotka saattavat erityisyhteyk-   kautta. Tapaturmavakuutusyhtiöt eivät kuiten-
13063: sissä tulla kyseeseen vakuutusalalla liikenne-       kaan ole puuttuneet alansa tutkimuksen jär-
13064: vakuutusyhtiöiden yhteiselimen toiminnassa.          jestelyyn sillä tavoin kuin liikennevakuutus-
13065: Kohdan 8 tehtävä on mm. osallistuminen lii-          yhtiöt.
13066: kenneturvallisuuden kehittämiseen maassamme.             Vaikka maamme liikenneturvallisuustyön or-
13067:  Hallitusmuodon 28 § :n 1 momentin mukaan            ganisaatiota on voimakkaasti kehitetty samana
13068:  tämä asetuksen säännös ei voi laajentaa lii-        kautena, jona liikennevakuutusyhdistys on or-
13069: kennevakuutuslailla säädettyjä liikennevakuu-        ganisoinut tutkijalautakuntatoimintaa, totesi
13070:  tusyhdistyksen tehtäviä. Siten sen on katsot-       liikenneministeri vastauksessaan näiden valtio-
13071:  tava merkitsevän esimerkiksi vakuutustoimin-        päivien aikana tekemääni kirjalliseen kysymyk-
13072: nassa kertyneiden tilastojen tutkimista, jolloin     seen n:o 37, että erityisesti liikenneturvalli-
13073: liikennevakuutusyhdistys toimii vakuutusalalla       suustutkimustoiminnan alueella on edelleen
13074:  ja yhteiselimenä.                                   tilaa kehitystyölle.
13075:     Liikennevakuutusyhdistys organisoi ja käy-           Liikennevakuutusyhdistyksen toiminta lii-
13076:  tännössä osittain kustantaa myös nk. tutkija-       kenneturvallisuuden tutkimuksen järjestelyssä
13077: lautakuntatoimintaa. Toiminta on nähty lähin-        ci ole myöskään merkinnyt vähennystä kor-
13078:  nä virallisten tilastojen täydentäjänä. Sillä ei    vattavien liikennevahinkotapausten määrässä,
13079:  sinänsä ole tekemistä vakuutustoiminnan eikä        vaikka harvalukuisempien liikennekuolemien
13080:  vakuutusyhtiöiden yhteiselimenä to1m1m1sen          ja -loukkaantumi:sten määrät ovat laskeneet
13081:  kanssa. Tutkijalautakuntatoiminta on jatkunut       ilahduttavasti 1970-luvun alkupuolelta ainakin
13082:  kauan ja sillä on ollut liikenneturvallisuustut-    vuoteen 1980 asti.
13083: 088200889Y
13084: 2                                           1982 vp.
13085: 
13086:    Vastauksessaan edellä mainittuun kirjalliseen             Katsooko Hallitus, että liikenneva-
13087: kysymykseeni n:o 37 liikenneministeri totesi              kuutusyhdistyksen organisoima tutkija-
13088: myös, että tutkijalautakuntatoiminnan lailli-             lautakuntatoiminta on kaikilta osiltaan
13089: suusvalvonta ei Liikennevakuutusyhdistyksen               voimassa olevan lainsäädännön, myös
13090: osalta kuulu liikenneministeriön toimivaltaan.            liikennevakuutuslain, mukaista?
13091:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13092: päiväjärjestyktsen 37 § :n 1 momenttiin esitän
13093: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13094: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13095:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
13096: 
13097:                                         Markus Aaltonen
13098:                                              N:o 278                                                 3
13099: 
13100: 
13101: 
13102: 
13103:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13104: 
13105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kimustoimintaa kehitetään yliopistojen ja kor-
13106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keakoulujen edustajien kanssa tutkijalautakun-
13107: olette 24 päivänä 'syyskuuta 1982 päivätyn          tien tutkijaryhmässä. Kun tutkijalautakuntien
13108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        neuvottelukunnassa ovat edustettuina muun
13109: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muassa poliisi, autorekisterikeskus, lääkintö-
13110: edustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kir-       hallitus, tie- ja vesirakennushallitus sekä liiken-
13111: jallisesta kysymyksestä n:o 278:                    neministeriö, otetaan tutkijalautakunnan toi-
13112:                                                     minnan suunnittelussa siten huomioon liiken-
13113:           Katsooko Hallitus, että liikenneva-       neturvallisuustyöhön maassamme osallistuvien
13114:        kuutusyhdistyksen organisoima tutkija-       tärkeiden tahojen näkökannat. Tieliikenneva-
13115:        lautakuntatoiminta on kaikilta osiltaan      hinkojen tutkijalautakunta yhdessä eri alojen
13116:        voimassa olevan lainsäädännön, myös          asiantuntijoiden kanssa tutkii liikennevahinko-
13117:        liikennevakuutuslain, mukaista?              jen eri osatekijöitä siinä tarkoituksessa, että
13118:                                                     näiden tutkimusten perusteella voitaisiin pa-
13119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rantaa liikenneturvallisuutta.
13120: vasti seuraavaa:                                       Liikenneministeri on tänä vuonna vastates-
13121:    Liikennevakuutusyhdistyksen tehtävistä on        saan kansanedustaja Markus Aaltosen kirjalii-
13122: säädetty 23 päivänä lokakuuta 1959 annetulla        seen k)llsymykseen n:o 37 todennut, että tutkija-
13123: asetuksella, joka sisältää liikennevakuutusyhdis-   lautakuntatoiminnalla on ollut oma tälikeä tehtä-
13124: tyksen säännöt (396/59). Asetuksen antami-          vänsä liikenneturvallisuustyössä. Tutkijalauta-
13125: nen perustuu 26 päivänä kesäkuuta 1959 anne-        kunnan toiminnan avulla saatua tutkimusaineis-
13126: tun liikennevakuutuslain (279/59) 17 §:n 1          toa on käytetty hyväksi jatkotutkimuksessa,
13127: momentin säännökseen, jonka mukaan liikenne-        opetuksessa, valistuksessa ja käytännön liiken-
13128: vakuutusyhdistyksen liiikennevaikuutuslain täy-     neturvallisuustyössä. Liikenneministeri on vas-
13129: täntöönpanoon liittyvistä tehtävistä määrätään      tauksessaan ilmoittanut, että tutkimustulokset
13130: liikennevakuutusyhdistyksen säännöissä, jotka       ovat olleet perusteluina paikallisista paranta-
13131: annetaan asetuksella. Asetuksen 2 §:n 8 koh-        mistoimenpiteistä lainsäädännön muutosesityk-
13132: dassa on säädetty yhdistyksen tehtäväksi muun       siin asti. SosiaaJli- ja terveysministeriö katsoo,
13133: muassa osallistua liikennevakuutuksen ja liiken-    että tieliikennevahinkojen tutkijalautakunnan
13134: neturvallisuuuden kehittämistä koskevaan työ-       työ on siten omalta osaltaan tuonut välttämä-
13135: hön maassamme. Laissa ei ole yksityiskohtai-        töntä ja tarpeellista tietoa maamme liikenne-
13136: sesti säädetty yhdistyksen tehtävistä, vaan näis-   turvallisuuden kehittämistyöhön. Liikenneva-
13137: tä on lain mukaan ollut määrättävä asetuksella.     hinkojen määrä on 1970-luvulla voimakkaasti
13138: Asetuksen antaessaan Tasavallan Presidentti on      laskenut. Kaikkia niitä osatekijöitä, jotka tähän
13139: käyttänyt hänelle hallitusmuodon 28 § :n 1 mo-      myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet, ei
13140: mentissa säädettyä oikeutta.                        täsmällisesti voida osoittaa. Ministeriö kuiten-
13141:     Liikennevakuutusyhdistys on sille määrätty-     kin katsoo, että tieliikennevahinkojen tutkija-
13142:  jen tehtäviensä mukaan osallistunut liikenne-      lautakunnan työ on ollut yksi näistä osateki-
13143:  turvallisuuden kehittämistä koskevaan työhön       jöistä.
13144:  maassamme muun muassa perustamalla tielii-            Liikennevakuutusyhdistystä koskevan sääntö-
13145:  kennevahinkojen tutkijalautakuntia. Tutkijalau-     asetuksen 27 §:n mukaan yhdistyksen omai-
13146:  takuntien toimintaa suunnitellaan toiminnassa       suutta ei ole lupa käyttää yhdistyksen toimin-
13147:  mukana olevien valtion viranomaisten kanssa        nalle Hmeiseslti vieraaseen tarkoitukseen, eikä se
13148:  tutkijalautakuntien neuvottelukunnassa ja tut·      saa harjoittaa muuta kuin 'sen säännöissä tarkoi-
13149: 4                                             1982 vp.
13150: 
13151: tettua toimintaa. Ministeriö, jolle kuuluu yhdis-   minnasta aiheutuvien kustannusten maksami-
13152: tyksen toiminnan valvonta, katsoo, että liiken-     seen. Ministeriö siis katsoo, että liikenneva-
13153: nevakuutusyhdistys on toiminut sääntöjensä          kuutusyhdistyksen organisoima tutkijalautakun-
13154: mukaan osallistuessaan liikenneturvallisuuden       tatoiminta on kaikilta osiltaan voimassa olevan
13155: kehittämistä koskevaan työhön maassamme pe-         lainsäädännön, myös liikennevakuutuslain, mu-
13156: rustamalla tieliikennevahinkojen tutkijalauta-      kaista.
13157: kuntia ja osallistumalla tutkijalautakuntien toi-
13158:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1982
13159: 
13160:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
13161:                                              N:o 278                                               5
13162: 
13163: 
13164: 
13165: 
13166:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13167: 
13168:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       i delegationen för undersökningsnämnderna till-
13169: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sammans med de statliga myndigheter som
13170: vdse av den 24 september 1982 tili vedet-          deltar ti verksamheten och undersökningsverk-
13171: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     samheten utvecklas tilisammans med represen-
13172: av följande av rikdagsman Markus Aaltonen          tanter för universiteten och högskolorna i un-
13173: undertecknade spörsmål nr 278:                     dersökningsnämndernas forskargrupp. Då bl. a.
13174:                                                    polisen, bilregistercentralen, medicinalstyrelsen,
13175:           Anser Regeringen, att den av trafik-     väg- och vattenbyggnads.styrelsen samt trafik-
13176:        försäkringsföreningen inrättade under-      ministeriet är representerade i delagationen för
13177:        sökningsnämndens verksamhet tili alla       undersökningsnämnderna, beaktas sålunda vid
13178:        delar överensstämmer med gällande lag-      planeringen av undersökningsnämndens verk-
13179:        stiftning, inklusive trafikförsäkrings-     samhet synpunkter som framförs av de vikti-
13180:        lagen?                                      gaste organen för trafiksäkerhetsarbetet i vårt
13181:                                                    land. Undersökningsnämnden för trafik,skador
13182:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       undersöker tilisammans med sakkunniga på oli-
13183: samt anföra följande:                              ka områden de olika delfaktorerna i trafik-
13184:                                                    skadorna, i syfte att på basen av dessa un-
13185:    Angående trafikförsäkringsföreningens upp-      dersökningar få tili stånd en förbättring av
13186: gifter stadgas i förordningen av den 23 ok-        trafiksäkerheten.
13187: tober 1959 (396/59), vari ingår trafikförsäk-         Trafikministern konstaterade då han inneva-
13188: ringsföreningens stadgar. Utfärdandet av för-      rande år besvarade riksdagsman Markus Aalto-
13189: ordningen grundar sig på 17 § 1 mom. tra-          nens spörsmål nr 37, att undersökningsnämn-
13190: fikförsäkringslagen av den 26 juni 1959 (279/      dernas verksamhet har haft en egen viktig
13191: 59), enligt viiken angående trafikförsäkrings-     uppgift inom trafiksäkerhetsarbetet. Undersök-
13192: föreningens åligganden i anslutning tili verk-     ningsmaterial som erhållits med hjälp av under-
13193: ställigheten av trafikförsäkringslagen bestäms     sökningsnämndens verksamhet har kunnat ut-
13194: i trafikförsäkringsföreninges stadgar, vilka ut-   nyttjas vid fortsatta undersökningar, inom un-
13195: färdas genom förordning. I 2 § 8 punkten           dervisningen, inom upplysningsarbetet och i det
13196: sagda förordning stadgas att föreningen bl. a.     praktiska trafikförsäkringsarbetet. T rafikminis-
13197: har tili uppgift att delta i arbetet för utveck-   tern meddelade i sitt svar, att forskningsresul-
13198: landet av trafikförsäkringen och trafiksäkerhe-    taten har utgjort grunden för allt från lokala
13199: ten i vårt land. I lagen stadgas inte i detalj     förbättringsåtgärder tili förslag om ändring av
13200: om föreningens uppgifter, utan angående dessa      lagstiftningen. Social- och hälsovårdsministeriet
13201: skall enligt lagen bestämmas genom förord-         anser, att arbetet inom undersökningsnämnden
13202: ning. Vid utfärdandet av förordningen har Re-      för vägtrafikolyckor sålunda fört med sig nöd-
13203: publikens President begagnat sig av den rätt       vändig och behövlig kunskap för det utveck-
13204: som enligt 28 § 1 mom. regeringsformen till-       lingsarbete som gäller landets trafiksäkerhet.
13205: kommer honom.                                      Antalet trafikolyckor har under 1970-talet
13206:    Trafikförsäkringsföreningen har i enlighet      sjunkit kraftigt. Det är inte möjligt att exakt
13207: med de uppgifter som ankommer på den del-          påvisa alla de delfaktorer som medverkat tili
13208: tagit i arbetet för utvecklandet av trafiksäker-   denna positiva utveckling. Ministeriet anser lik
13209: heten i vårt land, bl. a. genom att grunda         väl, att arbetet inom undersökningsnämnden
13210: undersökningsnämnder för vägtrafikolyckor.         för vägtrafikolyckor har varit en av dessa del-
13211: Undersökningsnämndernas verksamhet planeras        faktorer.
13212: 088200889Y
13213: 6                                           1982 vp;
13214: 
13215:    Enligt 27 § förordningen innefattande stad-     tet för utvecklande av trafiksäkerheten i landet
13216: gar för trafikförsäkringsföreningen är det inte    genom att inrätta undersökningsnämnder och
13217: tillåtet att använda föreningens tillgångar för    delta i betalandet av kostnaderna för undersök-
13218: ändamål som uppenbarligen är främmande för         ningsnämndernas verksamhet. Ministeriet anser
13219: föreningens verksamhet, inte heller får för-       alltså, att verksamheten inom den av trafi:kför-
13220: eningen bedriva annan än i stadgarna avsedd        säkringsföreningen inrättade undersöknings-
13221: verksamhet. Ministeriet, på vilket tillsynen       nämnden tili alla delar överensstämmer med
13222: över föreningens verksamhet ankommer, anser        gällande lag, således även med trafikförsäk-
13223: att trafikförsäkringsföreningen har verkat i en-   ringslagen.
13224: lighet med sina stadgar då den deltagit i arbe-
13225:      Helsingfors den 27 oktober 1982
13226: 
13227:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
13228:                                              1982 vp.
13229: 
13230: Kirjallinen kysymys n:o 279
13231: 
13232: 
13233: 
13234: 
13235:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Tekstiili- ja vaatetusalan työllisyyden
13236:                                     parantamisesta
13237: 
13238: 
13239:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13240: 
13241:     Turun Tekstiilityöväen ammattiosasto n:o 8         Jos tilanteeseen ei löydetä ratkaisua, jolla
13242: käsitteli syyskokouksessaan tämänhetkistä vaka-     näinkin voimakas ja seurausvaikutuksiltaan
13243: vaa työllisyystilannetta, joka aiheuttaa jatkuvia   huolestuttava kehitys pysäytetään, tulee työttö-
13244: irtisanomisia ja lomautuksia eri työpaikoilla.      myyslukujen nousu kasvamaan räjähdysmäisesti.
13245: Kaikkein vaikeimpana tilanteen kokee tekstiili~     Tilanteeseen olisi löydettävä ratkaisu ennen
13246: ja vaatetusteollisuus, jonka näkymät Neuvosto-      kuin valtionyhtiö Vaivilla suorittaa em. huo-
13247: liiton kaupan osalta ovat yhä vaikeutumassa.        lestuttavat toimenpiteet.
13248: Erityisesti Turun seudulla, jossa on perintei-         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
13249: sesti edelleenkin varsin runsaasti tämän ·alan      jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
13250: teollisuutta, on tilanteen huonontuminen ai-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13251: heuttanut suurta levottomuutta.                     vaksi seuraavan kysymyksen:
13252:     Vaivilla Oy:n Turun tehtaalla, joka on
13253: valtionenemmistöinen yhtiö, on ryhdytty laajoi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
13254: hin saneeraustoimenpiteisiin työpaikkojen su-              ryhtyä sen huolestuttavan kehityksen
13255: pistamiseksi. Uhanalaisena on tällä hetkellä               pysäyttämiseksi, joka uhkaa saattaa
13256: noin 300 työpaikkaa, mutta näkyvissä on jopa               tekstiili~ ja vaatetusalan työntekijät
13257: koko tehtaan toiminnan lopettaminen. Jo tällä              työttömiksi Vaivilla Oy:n Turun teh~
13258: hetkellä suuri osa tehtaan työvoimasta tekee               taalla ja muilla alan työpaikoilla?
13259: 3-4 päivän työviikkoja.
13260:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
13261: 
13262:                Anna-Liisa Jokinen                              Pertti Paasio
13263:                Ulla-Leena Alppi                                Heli Astala
13264:                Niilo Koskenniemi                               Arvo Kemppainen
13265:                Helvi Niskanen                                  Kati Peltola
13266: 
13267: 
13268: 
13269: 
13270: 088200937H
13271: 2                                           1982 vp.
13272: 
13273: 
13274: 
13275: 
13276:                         Eduskunnan Hetra Puhemiehelle
13277: 
13278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tu 11,1 miljoonan markan määräraha ja tämän
13279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lisäksi 18 miljoonan markan tilausvaltuus käy-
13280: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn          tettäväksi vaatetusmateriaalin hankkimiseen
13281: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       puolustusvoimille työllisyysperusteilla. Hankin-
13282: asianomai~elle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nat on määrärahan momenttiperustelujen mu-
13283: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu,        kaan tarkoitus ohjata yhtäältä kotimaisen pe-
13284: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:          rusteollisuuden työNisyyden tukemiseksi hank-
13285:                                                    kimalla puolustusvoimille vaatetuksessa tarvit-
13286:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tavaa sarkakangasta sekä toisaalta suunnata
13287:        ryhtyä sen huolestuttavan kehityksen        eräitä puolustusvoimien tekstiili- ja vaatetus-
13288:        pysäyttämiseksi, joka uhkaa saattaa         hankintoja yrityksille, joille se työllisyyden
13289:        tekstiili, ja vaatetusalan työntekijät      hoidon kannalta on tarpeen. Hankintoja on
13290:        työttömiksi Vaivilla Oy:n Turun teh-        tarkoitus suorittaa vain, jos ne ovat alan työlli-
13291:        taalla ja muilla alan työpaikoilla?         syyden hoidon kannalta tarpeen. Ne on tarkoi-
13292:                                                     tus suorittaa siten, että niiden työllistävä vai~
13293:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       kutus ajoittuu ajanjaksolle 1. 9. 1982-31. 5.
13294: tavasti seuraavaa:                                  1983. Hankintojen toteuttamista valmistellaan
13295:     Kuluvan vuoden toisessa lisämenoarviossa       parhaillaan puolustusministeriössä, joten esi-
13296: on puolustusministeriön pääluokkaan momen-         merkiksi niiden yrityskohtaiset työllisyysvaiku-
13297: ti'lla 27.14.22 (Vaatetus ja puhtaanapito) otet-   tukset eivät vielä ole tiedossa.
13298:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
13299: 
13300:                                                              Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
13301:                                             N:o 279                                             3
13302: 
13303: 
13304: 
13305: 
13306:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13307: 
13308:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          ett anslag på 11,1 miljoner mark samt en rek-
13309: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder        visitionsfullmakt på 18 miljoner mark för
13310: skrivelse av den 24 september 1982 tili veder-    sysselsättningsmotiverade     anskaffningar   av
13311: börande medlem av statsrådet för besvarande       materia! för beklädnad tili försvarsmakten.
13312: översänt avskrift av riksdagsman Anna-Liisa       Enligt motiveringarna för anslaget skall det å
13313: Jokinens m. fl. skriftliga spörsmål nr 279 som    ena sidan användas för stöd tili den in-
13314: lyder:                                            hemska basindustrin genom beställning av vad-
13315:                                                   malstyg för kläder som används vid försvars-
13316:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         makten och å andra sidan skall anslaget an-
13317:        vidta för att stoppa den oroväckande       vändas för försvarsmaktens beställningar av
13318:        utvecklingen, som hotar sysselsättningen   tekoprodukter från företag för vilkas syssel-
13319:        för arbetstagarna hos Vaivilla fabriken    sättning detta är nödvändigt. Anskaffningarna
13320:        och andra tekobranschens företag i         skall göras enbart i det fall att de är nöd-
13321:        Åbo?                                       vändiga för sysselsättningen inom branschen.
13322:                                                   Anskaffningarna skall då sättas in så att deras
13323:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-     sysselsättningseffekt infaller under tiden 1. 9.
13324: samt följande:                                    1982-31.5. 1983. Dessa anskaffningar förbe-
13325:    1 detta års andra tilläggsbudget upptogs för   reds för närvarande vid försvarsministeriet,
13326: försvarsministeriets förvaltningsområde, mo-      men deras sysselsättningseffekt per företag är
13327: ment 27 .14 .22 (Beklädnad och renhållning) ,     inte ännu känd.
13328:      Helsingfors den 2 november 1982
13329: 
13330:                                                          Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
13331:                                                1982 vp.
13332: 
13333: Kirj~llinen kysytl)ys n:o 280
13334: 
13335: 
13336: 
13337: 
13338:                                    Skinnari ym.: Lahjuksia koskevien säännösten uusimisesta
13339: 
13340: 
13341: 
13342:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13343: 
13344:     Suomessa on tullut ilmi lahjontatapauksia            Näyttäisi siltä, että korruptiota esiintyy ni-
13345: siinä määrin, että kuntien ja valtion vallankäy-      menomaan niissä valtion ja kuntien tehtävissä,
13346: tön laillisuus on joutumassa kansalaisten sil-        joissa päätetään julkisista hankinnoista taikka
13347: missä kysymyksenalaiseksi. Samaa voidaan sa-          yrityksille myönnettävistä etuuksista tai säly-
13348: noa eräiden yritysten toimintaperiaatteista.          tettävistä rasituksista. Kuitenkin virkamiehen
13349:     Ilmi tulleet tapaukset saattavat olla vain osa    ja luottamushenkilön lahjomista koskevat sään-
13350: korruptiosta. Tähän viittaa se, että ilmitulo on      nökset on laadittu lähinnä pitäen silmällä tuo-
13351: ollut selvästikin sattumanvaraista. Tunnetut ta-      maria tai vastaavaa virkamiestä ja hänen yksit-
13352: paukset liittyvät esimerkiksi hankkeisiin, jotka      täisiin kansalaisiin kohdistamaansa vallankäyt-
13353: alun alkaen ovat olleet poliittisesti kiistaisia,     töä. Ainakin osa korruptiosta liittyy valtion tai
13354: mikä on antanut sysäyksen laillisuusvalvonnalle.      kuntien tehtäviin, joita ei ollut olemassa ny-
13355: Osassa ilmi tulleita tapauksia näyttäisi kysy-        kyisten rikoslain säännösten syntyaikoihin, ja
13356: myksessä olleen kilpailevien tahojen väliensel-       siten myös uusiin virkamiesryhmiin. Jo näistä
13357: vittelyt. Eräitä verovalvonnan yhteydessä ilmi        syistä säännökset olisi uudistettava.
13358: tulleita tapauksia lukuun ottamatta lahjonta-            Koska valtion ja kuntien eri tehtävät näyt-
13359: tapauksia ei juurikaan ole paljastunut olemassa       tävät olevan eri tavoin alttiita korruptiolle,
13360: olevien virallisten tarkastusjärjestelmien kautta.    olisi syytä kokonaisvaltaisesti selvittää nämä
13361: Valvonta on näin ollen tehotonta. Myös ilmi           ongelma-alueet, organisatoriset ym. keinot pää-
13362: tulleiden tapausten tutkinnassa näkyy voima-          töksenteon objektiivisuuden parantamiseksi sekä
13363: varapulasta tai muista syistä johtuvaa vitkas-        jälkikäteisen tarkastuksen ja valvonnan tehos-
13364: telua.                                                tamiseksi.
13365:     Korruptio on ilmiönä ongelmallisempi kuin            Kokonaisuudessaan ongelman mittasuhteet
13366: ilmi tulleet tapaukset osoittavat. Korruptio          ovat osoittautuneet sellaisiksi, että maassa olisi
13367: loukkaa ennen kaikkea julkisen vallankäytön           harkittava johdonmukaisia korruption vastaisia
13368: objektiivisuutta. Tätä objektiivisuutta vaaran-       toimia. Johdonmukaista politiikkaa ei välttä-
13369:  tavat virkamiesten ja luottamushenkilöiden ta-       mättä ole, jos ilmi tu1leista korruptiotapauksista
13370: loudelliset sidonnaisuudet. Poliittisista virkani-    huolimatta valtio ja kunnat jatkavat liikesuh-
13371:  mityksistä käytyyn keskusteluun nähden tämä          teitaan kyseisiin yrityksiin.
13372:  kysymys on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Sel-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
13373:  vät säännöt siitä, mikä on hyväksyttävää kesti-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
13374:  tystä ja mikä laitonta lahjomista, selvittäisivät    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13375:  tilannetta kaikkien osapuolten eduksi. Kesti-        seuraavan kysymyksen:
13376:  tykset ja matkat lienevät kuitenkin vähämerki-
13377:  tyksisiä vaikuttamiskeinona verrattuna siihen,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13378:  että useissa julkista valtaa käyttävissä elimissä           ryhtyä
13379:  näyttäisi virka- tai luottamusmiehillä olevan
13380:  vahvat siteet joihinkin yrityksiin tai taloudelli-             1 ) lahjomista koskevien säännösten
13381:  siin ryhmittymiin. Epäilemättä virka- tai luotta-           uudistamiseksi,
13382:  musmiehen objektiivisuus on tällöin vaaran-                    2) valvonnan ja epäiltyjen lahjomis-
13383:  tunut enemmän kuin mitä yksittäiset lahjat                  rikosten tutkinnan tehostamiseksi ja
13384:  saisivat aikaan.                                            nopeuttamiseksi,
13385: 088200907}
13386: 2                                           1982 vp.
13387: 
13388:        3 ) täsmällisten säännösten aikaansaa-          omaavien yritysten kannalta merkittä-
13389:      miseksi virka- ja luottamusmiesten lah-           vistä asioista, sekä
13390:      joman rajoista,                                      5) liikesuhteiden katkaisemiseksi yri-
13391:        4) esteellisyysperiaatteiden määritte-          tyksiin, joiden tiedetään tai epäillään
13392:      lemiseksi sellaisia tehtäviä varten, joissa       syyllistyneen virkamiesten lahjomisiin
13393:      päätetään ko. virkamiehiin ja luottamus-          tai lahjomisen yrityksiin?
13394:      henkilöihin .taloudellisia sidonnaisuuksia
13395:     Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
13396: 
13397:        Jouko Skinnari              Kaj Bärlund                Hannu Tapiola
13398:        Pirjo Ala-Kapee             Eino Loikkanen             Kaisa Raatikainen
13399:        Pentti Lahti-Nuuttila       Juhani Surakka             Pirkko Valtonen
13400:        Lea Savolainen              Saara-Maria Paakkinen      Mikko Elo
13401:                      Tarja Halonen                 Anna-Liisa Piipari
13402:                                               N:o 280                                               3
13403: 
13404: 
13405: 
13406: 
13407:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13408: 
13409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1980 käynnistetyn rikoslain kokonaisuudistuk-
13410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen käsittävän hankkeen puitteissa niiden suun-
13411: olette 24 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-       taviivojen pohjalta, jotka on esitetty vuonna
13412: jeenne n:o 1418 ohella toimittanut valtioneu-        1976 julkaistussa rikosoikeuskomitean mietin-
13413: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nössä (Komiteanmietintö 197 6:72). Sen mu-
13414: kansanedustaja Jouko Skinnarin ym. näin kuu-         kaan lahjomisrikoksia koskevat säännökset tuli-
13415: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 280:          sivat koskemaan kaikkia julkisessa palveluksessa
13416:                                                      olevia tai julkista tehtävää suorittavia henki-
13417:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lön palvelussuhteen tyypistä riippumatta.
13418:        ryhtyä                                           Taloudellisten rikosten poliisitutkinnan ke-
13419:                                                      hittämisestä, keskusrikospoliisin rikostarkasta-
13420:           1 ) lahjomista koskevien säännösten        jien ia valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
13421:        uudistamiseksi,                               tajien määrän lisäämisestä sekä taloudellisiin
13422:           2) valvonnan ja epäiltyjen lahjomis-       rikoksiin perehdyttävän tutkija- ja syyttäjä-
13423:        rikosten tutkinnan tehostamiseksi ja          koulutuksen tehostamisesta huolimatta voima-
13424:        nopeuttamiseksi,                              varat sanotunlaisen rikollisuuden selvittämi-
13425:           3 ) täsmällisten säännösten aikaansaa-     sessä ja valvonnassa ovat edelleen riittämättö-
13426:        miseksi virka- ja luottamusmiesten lah-       mät. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityk-
13427:        joman rajoista,                               sessä ehdotetaankin taloudellisten rikosten tut-
13428:           4) esteellisyysperiaatteiden määritte-     kintaa yhä tehostettavaksi lisäämällä tutkinta-
13429:        lemiseksi sellaisia tehtäviä varten, joissa   henkilöstöä sekä paikallispoliisiin että keskus-
13430:        päätetään ko. virkamiehiin ja luottamus-      rikospoliisiin.
13431:        henkilöihin taloudellisia sidonnaisuuksia        Kun tällä hetkellä ei ole käytettävissä luo-
13432:        omaavien yritysten kannalta merkittä-         tettavia tietoja taloudellisen rikollisuuden muo-
13433:        vistä asioista, sekä                          doista, laajuudesta ja vaikutuksista maassamme,
13434:           5) liikesuhteiden katkaisemiseksi yri-     oikeusministeriö on 19. 8. 1982 asettanut työ-
13435:        tyksiin, joiden tiedetään tai epäillään       ryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa kar-
13436:        syyllistyneen virkamiesten lahjomisiin        toittaa mainitut seikat ja taloudellisen rikolli-
13437:        tai lahjomisen yrityksiin?                    suuden torjuntaan käytettävissä olevat keinot.
13438:                                                      Työryhmän tulee myös tutkia, miten eri viran-
13439:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omaisten yhteistoiminta taloudellisen rikollisuu-
13440: vasti seuraavaa:                                     den selvittämisessä on järjestetty sekä selvittää
13441:    Julkishenkilöstön oikeusasemakomitean 1 osa-      henkilöstön ja muiden voimavarojen lisäämisen
13442: mietinnön (Komiteanmietintö 1979:26) poh-            tarve taloudellisen rikollisuuden vastustamisessa
13443: jalta valtiovarainministeriössä valmistellaan        ja selvittämisessä samoin kuin muut mahdolli-
13444: luonnosta hallituksen esitykseksi valtion virka-     set järjestelyt, joihin valtion tulo- ja menoar-
13445: mieslainsäädännön uudistamisesta, joka sisältää      vion laatimisen yhteydessä olisi tarkoituksen-
13446: muun muassa säännöksen virkamiehen velvol-           mukaista ryhtyä. Työryhmän on laadittava
13447: lisuudesta pidättyä lahjomista. Rikoslain lahjo-     31. 3. 1983 mennessä selvitystyönsä perusteella
13448: misrikoksia koskevien säännösten jatkovalmis-        tarpeellisiksi katsotut toimenpide-ehdotukset.
13449: telu on vireillä oikeusministeriössä vuonna             Valtiovarainministeriö on 23. 3. 1982 asetta-
13450: 4                                            1982 vp.
13451: 
13452: nut työryhmän, jonka tehtävänä on 28. 2. 1983       kaan sisällä yleisiä säännöksiä hallintovirkamie-
13453: mennessä selvittää, olisiko ja miltä osin perus-    hen esteellisyydestä. Tämä epäkohta on kuiten-
13454: teltua antaa valtion virastoille ja laitoksille     kin korjattu 6 päivänä elokuuta 1982 anne-
13455: määräyksiä ja ohjeita muun muassa henkilöstön       tulla ja 1 päivänä tammikuuta 1983 voimaan
13456: suorittamista matkoista, joiden kustannuksiin       tulevalla     hallintomenettelylailla   ( 598/82),
13457: käytetään valtion ulkopuolisten varoja, sekä laa-   jonka 10 ja 11 §:iin sisältyvät säännökset vir-
13458: tia selvityksen perusteella ehdotus tarpeelli-      kamiehen esteellisyysperusteista ja esteellisyy-
13459: siksi määräyksiksi ja ohjeiksi. Kysymys mah-        den vaikutuksesta.
13460: dollisuudesta lahjoman täsmällisten rajojen sään-      Kysymyksen 1 ja 3 kohdissa tarkoitetun lain-
13461: telemiseen liittyy kiinteästi edellä mainittuun     säädännön valmistelu on edellä lausutun mukai-
13462: lahjomisrikosten jatkovalmisteluun ja erityisesti   sesti vireillä, 2 kohdassa edellytettyihin toimen·
13463: lahjomisrikoksia koskevien tunnusmerkistöjen        piteisiin on niin ikään ryhdytty ja 4 kohdassa
13464: muotoutumiseen.                                     mainittu epäkohta on korjattu hallintomenette-
13465:   · H:1llintomenettelyn puolueettomuus edellyt-     lylain säännöksillä. Kohdassa 5 mainittu me-
13466: tää välttämättömästi virkamiesten esteettö-         nettely ei sen sijaan ainakaan vielä ole ollut
13467: myyttä. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kuiten-      hallituksessa harkittavana.
13468:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1982
13469: 
13470:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
13471:                                              N:o 280                                                5
13472: 
13473: 
13474: 
13475: 
13476:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13477: 
13478:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninge!l        tamen för det år 1980 igångsatta projektet gäl-
13479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           lande en totalrefotm av sttafflagen och på
13480: velse nr 1418 av den 24 september 1982 tili         basen av de tiktlinjet, som angivits i det år
13481: vedetbörande medlem av statstådet övetsänt          1976 publicerade betänkandet av straffrätts-
13482: avskrift av följande av tiksdagsman Jouko           kommitten ( Kommittebetänkande 197 6:72). I
13483: Skinnari m. fl. undettecknade spötsmål nr 280:      enlighet därmed skulle stadgandena om bestick.
13484:                                                     ningsbrott gälla alla som är i offentlig tjänst
13485:           Vilka åtgätdet ämnat Regetingen vid-      ellet utför offentliga uppdtag, oberoende av
13486:        ta i syfte                                   ifrågavarande petsons typ av anställningsförhål-
13487:                                                     lande.
13488:           1 ) att tefotmeta stadgandena om              Ttots att polisundetsökningen av ekonomiska
13489:        tagande av muta,                             brott har utvecklats, antalet ktiminalinspektö-
13490:           2) att effektiveta och fötsnabba          tet vid centtalktiminalpolisen och revisoter vid
13491:        övetvakningen och undetsökningen av          statens revisionsvetk utökats samt den fotskar.
13492:        btott dät misstanke om muta föteligget,      och åklagatutbildning som avser information
13493:           3 ) att få tili stånd precisetade stad-   om ekonomisk brottslighet effektivetats, är
13494:        ganden om de gtänset som gället mu-          tesutsetna för uttedning och övervakning av
13495:        tande av tjänste- och fötttoendevalda,       ifrågavatande slag av brottslighet alltjämt otill-
13496:           4) att definieta ptinciperna föt jäv      täckliga. I statsförslaget för åt 1983 föteslås
13497:        då det gället sådana uppgiftet, tili vilka   även, att undetsökningen av ekonomiska btott
13498:        höt att fatta beslut om ftågot, som ät       effektivetas genom en utökning av undetsök-
13499:        av betydelse föt fötetag vilka hat eko-      ningspetsonalen såväl vid lokalpolisen som vid
13500:        nomiska band tili iftågavatande tjänste-     centralkriminalpolisen.
13501:        män och förtroendevalda, samt                    Då det för närvarande inte finns tillgång tili
13502:           5) att avbtyta affätsförbindelsema        tillförlitliga uppgiftet om den ekonomiska
13503:        med företag, om vilka man vet eller          btottslighetens former, omfattning och verk-
13504:        misstänker att de har gjort sig skyldi-      ningat i vårt Iand, tillsatte justitieministeriet
13505:        ga tili mutande av tjänsteman ellet för-     19. 8. 1982 en arbetsgrupp med uppgift bl.a att
13506:        sök tili sådan handling?                     kartlägga de ovan nämnda omständigheterna
13507:                                                     och de medel som finns att tillgå för bekämp-
13508:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-       ningen av ekonomisk brottslighet. Arbetsgrup-
13509: samt anföra följande:                               pen skall också undersöka, på vilket sätt olika
13510:    På basen av det första delbetänkandet av         myndigheters samarbete i fråga om utredning
13511: kommitten för utredning av den offentliga pet-      av ekonomisk brottslighet är ordnat, samt klar-
13512: sona1ens tättsliga ställning (Kommittebetän.        lägga behovet av att öka personalen och de
13513: kande 1979:26) bereds inom finansministe-           övriga resurserna för utredning och bekämp-
13514: riet ett utkast tili en tegetingsproposition an-    ning av den ekonomiska brottsligheten, liksom
13515: gående reformering av statens tjänstemanna-         även andra eventuella arrangemang, som det
13516: lagstiftning. I fötslaget ingåt bl.a. ett stad-     vore motiverat att vidta i samband med utarbe-
13517: gande om tjänstemans skyldighet att avhålla         tandet av statsförslaget. Arbetsgruppen skall
13518: sig ftån tagande av muta. Den fottsatta beted-      före 31. 3 . 19 8 3 på basen av si tt utrednings-
13519: ningen av strafflagens stadganden om bestick-       arbete framlägga förslag tili sådana åtgärder,
13520: ningsbrott pågåt inom justitieministeriet, inom     som den anser vara befogade.
13521: 6                                            1982 vp.
13522: 
13523:    Finansministeriet tillsatte 23. 3. 1982 en ar-   håller likväl inte allmänna stadganden om jäv
13524: betsgrupp med uppgiften att före 28. 2. 1983        för förvaltningstjänstemän. Detta missförhål-
13525: utreda huruvida och till vilken del det är moti-    lande har emellertid avhjälpts genom lagen den
13526: verat att utfärda anvisningar och bestämmelser      6 augusti 1982 om förvaltningsförfarande
13527: för statens ämbetsverk och inrättningar bl.a.        (598/82), som träder i kraft den 1 januari
13528: beträffande sådana resor som företas av perso-      19 8 3. I lagens 10 och 11 § § ingår stadganden
13529: nalen och för vilka andra än statliga medel         om jävsgrunder som gäller tjänsteman och om-
13530: används, samt att på basen av utredningen upp-      verkan av jäv.
13531: göra att förslag till erforderliga bestämmelser        Beredningen av en lagstiftning av den art
13532: och anvisningar. Frågan om möjligheten att          som avses i spörsmålets 1 och 3 punkter är i
13533: reglera de exakta gränserna för muta är nära        enlighet med det ovan anförda aktuell. De i 2
13534: ansluten till den ovan nämnda fortsatta bered-      punkten förutsatta åtgärderna vidtas också som
13535: ningen av frågan om bestickningsbrott och sär-      bäst och det i 4 punkten nämnda missför-
13536: skilt till utformningen av särskilda kännetecken    hållandet har korrigerats genom stadgandena i
13537: för bestickningsbrott.                              lagen om förvaltningsförfarande. Det i punkt
13538:    Opartiskhet i förvaltningsförfarandet förut-     5 nämnda förfarandet har däremot inte ännu
13539: sätter oundgängligen ojävighet för tjänstemän-      övervägts inom regeringen.
13540: nens vidkommande. Gällande lagstiftning inne-
13541:      Helsingfors den 29 oktober 1982
13542: 
13543:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
13544:                                             1982 vp.
13545: 
13546: Kirjallinen kysymys n:o 281
13547: 
13548: 
13549: 
13550: 
13551:                                 Mikkola: Ammattikoulujen sähköosastojen opetussuunnitelmien
13552:                                     tarkistamisesta
13553: 
13554: 
13555:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13556: 
13557:    V aitioneuvosto on keskiasteen koulutuksen        - näin linjojen pidentämisestä johtuvat pe-
13558: ensimmäisen kehitysohjelman hyväksymisen yh-      rustamiskustannukset jakautuvat usealle vuo-
13559: teydessä vahvistanut ammattikoulujen koko         delle,
13560: sähköalan koulutuspituudeksi kolme vuotta.           - näin vältytään yhtäkkiseltä opettajatar-
13561: Kuitenkin ammattikasvatushallituksen kollegio     peen kasvulta,
13562: on tehnyt päätöksen, että se ei ota käsittelyyn      - näin turvataan koulutetun työvoiman
13563: koulujen anomuksia sähköosaston opintolinjo-      tasainen saanti sähköalan kaikkiin ammatteihin.
13564: jen koulutuspituuksien muuttamisesta kolme-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13565: vuotisiksi ennen sähköalan peruslinjan perusta-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13566: mista v. 1986.                                    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13567:    Ammattikasvatusha1lituksen toimesta on säh-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13568: köalan kaikkia opintolinjoja varten laadittu
13569: kolmevuotiset opetussuunnitelmat. JoiHakin                  Aikooko Hallitus kehittää ammatti-
13570: kouluilla on jo nyt valmiudet siirtyä käyttä-            koulujen sähköalan opetusta joustavasti
13571: mään kolmevuotisia opetussuunnitelmia.                   jo olemassa olevan valmiuden puitteis-
13572:    Tämä siirtyminen olisi edullista, koska               sa?
13573:    - näin opetusta voidaan nykyaikaistaa ja
13574: kehittää jo ennen varsinaisen peruslinjan pe-
13575: rustamista,
13576:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1982
13577: 
13578:                                          Saara Mikkola
13579: 
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 0882009287
13584: 2                                            1982 vp.
13585: 
13586: 
13587: 
13588: 
13589:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13590: 
13591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n ,l momentissa        Sähkötekniikan kouluasteen ammatillista
13592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koulutusta annetaan nykyisin yleisissä ammat-
13593: olette 24 päivänä syyskuuta ,1982 päivätyn kir-     tikouluissa joko kaksivuotisena tai kolmivuoti-
13594: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sena. Monissa oppilaitoksissa järjestetään tä-
13595: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     män lisäksi kaksivuotiseen koulutukseen poh-
13596: Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        jautuvaa jatkokoulutusta yksivuotisilla jatko-
13597: myksestä n:o 281:                                   Hnjoilla. Näissä oppilaitoksissa on siten tässä-
13598:                                                     kin tapauksessa voimavarat kolmivuotisen kou-
13599:           Aikooko Hallitus kehittää ammatti-        lutuksen antamiseen, ja useissa tapauksissa
13600:        koulujen sähköalan opetusta joustavasti      koulutusta voidaankin oppilaan kannalta pitää
13601:        jo olemassa olevan valmiuden puitteis-       kolmivuotisena.
13602:        sa?                                             Valtioneuvoston päätettyä 4. 3. 1982 sähkö-
13603:                                                     asentajan ja elektroniikka-asentajan koulutuk-
13604:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen pidentämisestä kahdesta kolmeen vuoteen
13605: vasti seuraavaa:                                    annetaan kaikki ,sähkötekniikan kouluasteen
13606:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano        koulutus keskiasteen koulunuudistuksen toi-
13607: merkitsee monilla koulutusaloilla koulutusaika·     meenpanoon ryhdyttäessä kolmivuotisena.
13608: jen pidentymistä, josta aiheutuu varsin huo-           Ammattikasvatushallitus on esityksessään
13609: mattavia lisäkustannuksia. Muun muassa tästä        keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaksi
13610: syystä toimeenpano on ajoitettu seitsemän vuo-      vuosille 1984---:85 esittänyt, että edellä maini-
13611: den aikavälille. Jotta uudistuksesta aiheutuvien    tut yksivuotiset jatkolinjat yhdistettäisiin kaksi-
13612: lisäkustannusten vuosittainen kertymä saadaan       vuotisiin opintolinjoihin, jolloin peruskoulutuk-
13613: pidetyksi tarkoitetulla ja päätetyllä tavalla ta-   sen koulutusajaksi tulisi kolme vuotta. Hallitus
13614: saisena, ei koulutusaikojen pidentämiseen etu-      tulee ottamaan asiaan kantaa siinä vaiheessa,
13615: käteen uudistuksen aloittaisesta aikataulusta       kun keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma
13616: poiketen voida yleisesti ryhtyä.                    vuosille 1984-85 tulee valtioneuvoston käsi-
13617:                                                     teltäväksi.
13618:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
13619: 
13620:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
13621:                                             N:o 281                                              3
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626:                           Till Riksdagens Herr Talman
13627: 
13628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Yrkesutbildningen i elteknik på skolnivå är
13629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     i allmänna yrkesskolor för närvarande antingen
13630: av den 24 ,september 1982 tili vederbörande       tvåårig eller treårig. Många läroanstalter an-
13631: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ordnar därutöver fortbildning i form av en ett-
13632: jande av riksdagsman Mikkola undertecknade        årig fortsättningslinje som bygger på den två-
13633: spörsmål nr 281:                                  åriga utbildningen. Dessa läroanstalter har så-
13634:                                                   lunda även i dessa fall resurser att anordna
13635:           Ämnar Regeringen utveckla ett smi-      treårig utbildning, och i många fall blir utbild-
13636:        digare förfarande för yrkesskolornas       ningen för studerandena treårig.
13637:        utbildning inom elteknik inom ramen            Då statsrådet den 4. 3. 1982 beslutat för-
13638:        för den existerande beredskapen?           länga utbildningen för elmontörer och elektro-
13639:                                                   nikmontörer från två tili tre år kommer al:l
13640:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-     utbildning på skolnivå i elteknik att vara tre-
13641: samt framföra följande:                           årlg efter att verkställigheten av mellanstadie-
13642:    Verkställigheten av mellanstadiereformen       reformen inletts.
13643: innebär en förlängning av studietiden på många        Yrkesutbildningsstyrelsen har i sitt förslag
13644: utbildningsområden, vilket föranleder synner-     tlll utvecklingsprogram för mellanstadiet för
13645: ligen betydande tilläggskostnader. Bl.a. av       åren 1984-85 föreslagit att ovan nämnda ett-
13646: denna orsak har verhtälligheten utsträckts        åriga fortsättningslinjer skall sammanföras till
13647: över en sjuårsperiod. I syfte att balansera de    tvååriga studielinjer, varvid grundutbildningen
13648: av verkställ:igheten föranledda tilläggskostna-   blir treårig. Regeringen kommer att ta ställning
13649: dernas årliga belopp enligt de avsedda och        tili frågan då utvecklingsprogrammet för
13650: fastställda principerna är det inte möjHgt att    mellanstadiet för åren 1984-85 kommer upp
13651: allmänt inleda de förlängda studierna avvikan-    tili behandling i statsrådet.
13652: de från den fastställda tidtabellen.
13653:      Helsingfors den 3 november 1982
13654: 
13655:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
13656:                                               1982 vp.
13657: 
13658: Kirjallinen kysymys n:o 282
13659: 
13660: 
13661: 
13662: 
13663:                                   Särkijärvi: Ylityökorvauksen maksamisesta vapaa-aikana
13664: 
13665: 
13666:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13667: 
13668:    Ylityölainsäädännössämme noudatetaan kahta        ylikorostuksen vähentämiseksi olisi nl.yös paikal-
13669: lakia, kauppaliikkeiden ja toimistojen työaika-      laan harkita kokonaisuudessaan rahallisen yli-
13670: lakia (KTAL) ja työaikalakia (TL). Edellisen         työkorvauksen kieltämistä.
13671: mukaan ylityökorvaus voidaan saada vapaa-               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13672: aikana, jälkimmäisen mukaan on vain raha-            §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavas-
13673: suoritus mahdollinen.                                ti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
13674:    Ylityöt ovat sinänsä järkevä järjestely, jolla    tavaksi seuraavan kysymyksen:
13675: voidaan tasata työmäärän vaihtelusta johtuvaa
13676: työvoima tarvetta. Joillakin aloilla ja joissakin              Aikooko Hallitus esittää työaikalain
13677: erityisissä laitoksissa ylitöitä käytetään kuiten-          muuttamista siten, että työntekijällä
13678: kin jatkuvasti ikään kuin työaikamääräysten                 olisi oikeus saada ylityökorvaus vapaa-
13679: kiertämiseen.                                               aikana, ja
13680:    Työntekijöiden kannalta olisi tärkeätä saada                pitääkö Hallitus mahdollisena ja toi-
13681: muutetuksi työaikalakia siten, että vapaa-aikaa             vottavana säätää ylityökorvaukset annet-
13682: olisi edes mahdollista saada ylityökorvauksen               taviksi ·pääsääntöisesti vapaa-aikana?
13683: sijaan. Työllisyyssyistä ja aineellisten arvojen
13684:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
13685: 
13686:                                          Jouni J. Särkijärvi
13687: 
13688: 
13689: 
13690: 
13691: 0'88200888X
13692: 2                                             1982 vp.
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697:                          Eduskunnan Herra Puhemiehei1e
13698: 
13699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalaissa
13700: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         (400/78). Tähän lakiin on sisällytetty, toisin
13701: olette 28 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-       kuin työaikalakiin, nimenomainen säännös siitä,
13702: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     että ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia
13703: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöl-
13704: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      lisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan
13705: myksestä n:o 282:                                    pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin
13706:                                                      ylityöstä maksettavaa korvausta koskevia sään-·
13707:           Aikooko Hallitus esittää työaikalain       nöksiä.
13708:        muuttamista siten, että työntekijällä             Ylityön aiheuttamien haittojen rajoittamisek-
13709:        olisi oikeus saada ylityökorvaus vapaa-       si on edustaja Särkijärven kirjallisessa kysy-
13710:        aikana, ja                                    myksessä esitetty harkittavaksi järjestelyä, jossa
13711:           pitääkö Hallitus mahdollisena ja toi-      ylityön korvaamisesta korotettuna palkkana
13712:        vottavana säätää ylityökorvaukset annet-      luovuttaisiin ja siirryttäisiin ylityön korvaami-
13713:        taviksi pääsääntöisesti vapaa-aikana?         seen vapaa-aikana. Työntekijän kannalta olisi-
13714:                                                      kin näin menetellen myös sosiaali- ja terveys-
13715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ministeriön käsityksen mukaan saavutettavissa
13716: tavasti seuraavaa:                                   työsuojelullisia etuja. Lisäksi tällaisella järjes-
13717:    Voimassa olevan työaikalain (604/46) mu-          telyllä saatettaisiin vaikuttaa myönteisesti työl-
13718: kaan työntekijää saa hänen suostumuksellaan          lisyyteen. Ylityön korvaamiseen vapaa-aikana
13719: pitää ylityössä säännöllisen vuorokautisen työ-      saattaa kuitenkin liittyä myös haitallisia vai-
13720: ajan lisäksi enintään 20 tuntia kahden viikon        kutuksia. Lähinnä olisi huolehdittava siitä, et-
13721: pituisena ajanjaksona. Tämän lisäksi työntekijää     tei ylityötä vastaavalla vapaalla olevan työnte-
13722: voidaan hänen suostumuksellaan pitää viikot-         kijän työ siirry muiden työntekijäin suoritetta-
13723: taisessa ylityössä enintään 16 tuntia kahdessa       vaksi vaikuttamatta työllisyyttä lisäävästi. Tä-
13724: viikossa. Kalenterivuoden aikana saadaan vuo-        män lisäksi olisi pyrittävä siihen, että työnte-
13725: rokautista ylityötä teettää enintään 200 tuntia      kijä voisi sopia ylityötä vastaavan vapaa-ajan
13726: ja viikottaista ylityötä 120 tuntia. Työneuvos-      käyttöajankohdasta. Kyseisen järjestelyn mah-
13727: ton luvalla saadaan edellä mainittujen vuotuis-      dollinen toteuttaminen onkin katsottava pit-
13728: ten ylityötuntimäärien lisäksi erityisestä syystä    kälti työmarkkinaosapuolten väliseksi asiaksi.
13729: teettää ylityötä enintään puolet niiden määräs-          Hallitus on tietoinen työaikalainsäädännön
13730: tä. Työaikalain mukaan on vuorokautisesta yli-       kehittämisen tarpeellisuudesta myös ylityötä
13731: työstä maksettava kahdelta ensimmäiseltä tun-        koskevien säännösten osalta. Jo edellisen halli-
13732: nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100          tuksen aikana asetettiin komitea, jonka tehtä-
13733: % :lla korotettu palkka. Viikottaisesta ylityöstä    vänä on selvittää, onko sellaisia työsuojelu-,
13734: on maksettava 50 % :lla korotettu palkka. Yli-       perhe-, työvoima-, koulutus- ja kulttuuripoliitti-
13735: työn korvaamista koskevat säännökset ovat pa-        sia tarpeita tai muita mahdollisia sosiaalisia nä-
13736: kottavia, joten niistä ei voida sopia toisin työn-   kökohtia, jotka ennakoitavissa olevan yhteis-
13737: tekijän vahingoksi. Kuitenkin voidaan ylityötä       kunnallisen, taloudellisen ja teknologisen kehi-
13738: koskevista säännöksistä poiketa työehtosopi-         tyksen valossa mahdollisesti edellyttävät muu-
13739: muksella, kuten eräillä työaloilla onkin tehty.      toksia työaikaan, työn uudelleen jakamiseen
13740:    Kauppaliikkeissä ja toimistoissa teetettävää      liittyviä toimenpiteitä tai nykyistä joustavam-
13741: ylityötä koskevat säännökset ovat vuorostaan         pien työaikajärjestelyjen käyttöön ottamista. Ko-
13742:                                             N:o 282                                             3
13743: 
13744: mitean tulee saada työnsä valmiiksi 31. 12.       toimenpiteitä työaikalainsäädännön kehittämi-
13745: 1982 mennessä. Tämän komitean työn valmis-        seksi.
13746: tuttua hallitus tulee harkitsemaan tarpeellisia
13747:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1982
13748: 
13749:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
13750: 4                                             1982 vp.
13751: 
13752: 
13753: 
13754: 
13755:                             TiH Riksdagens Hen Talman
13756: 
13757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tor ingår för sin del i lagen om arbetstiden
13758: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            inom handelsrörelser och kontor ( 400/7 8) .
13759: velse av den 28 september 1982 till vederbö-         I denna lag ingår, i motsats till vad fallet är
13760: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         i fråga om arbetstidslagen, ett särskilt stad-
13761: av följande av riksdagsman Särkijärvi under-         gande om att lön för övertidsarbete enligt över-
13762: tecknade spörsmål nr 282:                            enskommelse kan utbytas mot fritid under den
13763:                                                      ordinarie arbetstiden. Längden av den mot
13764:           Ämnar Regeringen föreslå en ändring        övertidsarbete svarande fritiden beräknas med
13765:        av arbetstidslagen så, att arbetstagarna      iakttagande i tillämpliga delar av stadgandena
13766:        skulle ha rätt att få ersättning för ar-      om ersättning som skall utgå för övertids-
13767:        betstidsarbete i form av fritid, och          arbete.
13768:           anser Regeringen det vara möjligt och         För begränsning av de olägenheter som över-
13769:        önskevärt att stadga att ersättningarna       tidsarbete medför föreslås i riksdagsman Särki-
13770:        för övertidsarbete i regel skulle ges i       järvis spörsmål ett arrangemang, enligt vilket
13771:        form av fritid?                               man skulle frångå ersättandet av övertidsar-
13772:                                                      bete med förhöjd lön och övergå till att er-
13773:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sätta övertidsarbetet med fritid. Från arbetsta-
13774: samt anföra följande:                                garens synpunkt sett skulle det genom ett
13775:    Enligt gällande arbetstidslag (604/46) kan        sådant förfarande också enligt social- och hälso-
13776: arbetstagare, om han samtycker därtill, utöver       vårdsministeriets uppfattning vara möjligt att
13777: den ordinarie arbetstiden per dygn hållas i          uppnå fördelar på arbetarskyddsplanet. Där-
13778: övertidsarbete högst 20 timmar under en tids-        jämte skulle arrangemanget kunna tänkas in-
13779: period av två veckor. Härutöver kan arbets-          verka positivt på sysselsättningen. Till ett sys-
13780: tagaren, om han samtycker därtill, hållas i          tem där övertidsarbete ersätts med fritid kan
13781: övertidsarbete per vecka högst 16 timmar un-         dock ansluta sig också ogynnsamma inverk-
13782: der en tidsperiod av två veckor. Under ett ka-       ningar. Närmast borde man se tili, att det ar-
13783: lenderår får övertidsarbete per dygn utföras         bete som ankommer på en arbetstagare, som
13784: under högst 200 timmar och per vecka under           befinner sig på ledighet motsvarande övertids-
13785: högst 120 timmar. Med arbetsrådets samtycke          arbete, inte överförs på andra arbetstagare, ef-
13786: får arbetstagare utöver ovan för övertidsarbe-       tersom detta ju inte skulle främja sysselsätt-
13787: te nämnda timmar per år av särskilt skäl hål-        ningen. Man borde dessutom eftersträva, att
13788: las i övertidsarbete under högst hälften av den-     arbetstagaren skulle kunna överenskomma om
13789: na tid. Enligt arbetstidslagen skall för övertids-   den tidpunkt då fritid motsvarande övertids-
13790: arbete per dygn för de två första timmarna           arbete kan tas ut. Ett eventuellt förverkli-
13791: erläggas med 50 % och för de följande tim-           gande av ifrågavarande arrangemang bör också
13792: marna med 100% förhöjd lön. För övertids-            rätt långt anses vara en fråga mellan arbets-
13793: arbete per vecka erläggs en med 50 % förhöjd         marknadsparterna.
13794: lön. Stadgandena om ersättning för övertids-            Regeringen är medveten om behovet av att
13795: arbete är tvingande, varför det inte är möjligt      utveckla arbetstidslagstiftningen också i fråga
13796: att till arbetstagarens nackdel överenskomma         om de stadganden som gäller övertidsarbete.
13797: annorlunda. Likväl kan undantag göras från           Redan under föregående regering tillsattes en
13798: stadgandena om övertidsarbete genom kollek-          kommitte med uppgift att utreda, huruvida det
13799: tivavtal, vilket också skett på vissa arbets-        förekommer sådana behov gällande arbetar-
13800: områden.                                             skydds-, familje-, arbetskrafts-, utbildnings- och
13801:    Stadgandena om rätten att hålla arbetstagare i    kulturpolitiska ellet andra eventuella sociala
13802: övertidsarbete inom handelsrörelser och kon-         synpunkter, som i ljuset av den förutsägbara
13803:                                              N:o 282                                                5
13804: 
13805: samhälleliga, ekonomiska och teknologiska ut-       digare än det nuvarande. Kommittt!n skall slut-
13806: vecklingen eventuellt förutsätter ändringar be-     föra sitt arbete senast 31. 12. 1982. Då arbe-
13807: träffande arbetstiden, åtgärder som ansluter sig    tet inom denna kommitte blivit färdigt kom-
13808: tili en omfördelning av arbetet eller ibruktagan-   mer regeringen att överväga erforderliga åtgär-
13809: de av ett arbetstidsarrangemang som är smi-         der i syfte att utveckla arbetstidslagstiftningen.
13810:      Helsingfors den 27 oktober 1982
13811: 
13812:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
13813: 
13814: 
13815: 
13816: 
13817: 088200888X
13818:                                                  1982 vp.
13819: 
13820: Kirjallinen kysymys n:o 283
13821: 
13822: 
13823: 
13824: 
13825:                                     Elo ym.: Teknillisen tarkastuslaitoksen eräiden virkojen kelpoi-
13826:                                        suusehdoista
13827: 
13828: 
13829:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13830: 
13831:    Insinööreillä, jotka ovat valmistuneet maam-         päällikön virkoihin. Kuitenkin tarkastuslaitok-
13832: me teknillisistä opistoista, on hyvä maine sekä         sen palveluksessa on edelleen huomattava mää-
13833: kotimaassa että ulkomailla. Maamme insinööri-           rä ins,inööri!koulutuksen saaneita piiripäällikön,
13834: kunta tunnetaan sekä käytännönläheisenä että            ylitarkastajan, tarkastajan sekä myös suunnit-
13835: myös hyvin teoriaan perehtyneenä. Vankka käy-           telijan tehtävissä. Niinpä piiripäällikön virassa
13836: tännön kokemus ja pitkälle viedyt teoreettiset          olevista henkilöistä ylivoimainen enemmistö on
13837: opiskelut ovat myötävaikuttaneet siihen, että           opistoinsinöörejä. Ylitarkastaiista taas suunnil-
13838: teknillisistä opistoista valmistuneet insinöörit        leen puolet on korkeakouluinsinöörejä ja puo-
13839: ovat sijoittuneet hyvin sekä julkiseen hallin-          let opistoinsinöörejä.
13840: toon että yksityiselle sektorille.                         Samanaikaisesti kun Teknillinen tarka~~tuslai
13841:    Siksi suomalaista insinöörikuntaa onkin häm-         tos pyrkii syrjäyttämään opistoinsinöörit piiri-
13842: mästyttänyt se, että Teknillisen tarkastuslaitok-       päällikön ja ylitarkastajan virkoja täytettäessä,
13843: sen johto on kaikin keinoin pyrkinyt muutta-            on muussa julkisessa hallinnossa lisätty opisto-
13844: maan tarkastuslaitoksessa olevien virkojen pä-          insinöörien käyttöä muuttamalla aikaisemmin
13845: tevyysvaatimuksia niin, etteivät opistoinsinöörit       pelkästään       korkeakoulututkintovaatimukset
13846: olisi päteviä näihin virkoihin. Niinpä asetus-          omaavia tehtäviä myös teknillisen opiston lop-
13847: muutoksella (705/81) muutettiin Teknillisen             pututkinnon suorittaneiden insinöörien haetta-
13848: tarkastuslaitoksen suunnittelijan pätevyysvaati-        viksi.
13849: mukset niin, että virkaan kelvollisia ovat ai-             Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13850: noastaan diplomi-insinöörit. Muutoksella estet-         §:n 1 momentin perusteella esitämme valtioneu-
13851: tiin insinöörien hakeutuminen tehtäviin, joihin         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13852: erityisesti teknillisen opiston insinöörikoulutus       raavan kysymyksen:
13853: antaa mitä parhaimmat edellytykset. Asetusta
13854: muutettaessa meneteltiin myös vastoin yleisiä                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13855: periaatteita, sillä missään valmisteluvaiheessa ei             Teknillinen tarkastuslaitos aikoo muut-
13856: kuultu asianomaisissa tehtävissä nykyisin toi-                 taa ylitarkastajan ja piiripäällikön kel-
13857: mivien insinöörien mielipidettä eikä myöskään                  poisuusehtoja niin, etteivät maamme
13858: insinöörejä edustavaa Insinööriliittoa.                        opistoinsinöörit enää olisi päteviä näihin
13859:    Maamme insinöörikunta on myös huolestu-                     virkoihin, ja jos on,
13860: neena seurannut Teknillisen tarkastuslaitoksen                    mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei Tek-
13861:  johdon hankkeita muuttaa ylitarkastajan ja pii-               nillisen tarkastuslaitoksen ylitarkastajan
13862: ripäällikön kelpoisuusehdot samalla tavalla kuin               ja piiripäällikön virkojen kelpoisuuseh-
13863:  suunnittelijan, eli että ainoastaan korkeakoulu-              toja muutettaisi?
13864:  insinöörit olisivat päteviä ylitarkastajan ja piiri-
13865:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1982
13866: 
13867:                 Mikko Elo                                           Pirkko Valtonen
13868:                 Sakari Knuuttila                                    Jouko Skinnari
13869:                                            Mauri Pekkarinen
13870: 
13871: 
13872: 088200939K
13873: 2
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13879: 
13880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tulle väliaikaiselle paineastiaio tarkastuslaitok-
13881: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        selle, joka vakinaistettiin 1973. Teknillinen tar-
13882: hemies, 28 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn            kastuslaitos perustettiin 197 5 yhdistämällä pai-
13883: kirjeenne n:o 1421 ohella toimittanut valtio-         neastiaio tarkastuslaitos, väliaikainen vakauslai-
13884: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tos ja jalometallituotteiden tarkastuslaitos ja
13885: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-             siirtämällä sille kauppa- ja teollisuusministeriös-
13886: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 283:             tä eräitä tarkastustehtäviä.
13887:                                                           Teknillisen tarkastuslaitoksen perustamisen
13888:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         yhteydessä tulivat piiripäällikön ja ylitarkastajan
13889:        Teknillinen tarkastuslaitos aikoo muut-        vi:rkojen pätevyysvaatimukset samoiksi kuin
13890:        taa ylitarkastajan ja piiripäällikön kel-      mitä ne olivat olleet väliaikaisessa paineastiain
13891:        poisuusehtoja niin, etteivät maamme            tarkastuslaitoksessa ja paineastiain tarkastuslai-
13892:        opistoinsinöörit enää olisi päteviä näihin     toksessa. Teknillisen tarkastuslaitoksen toimiala
13893:        virkoihin, ja jos on,                          on kuitenkin merkittävästi monipuolisempi kuin
13894:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei Tek-       edellä mainitussa lähinnä vain paineastioiden
13895:        nillisen tarkastuslaitoksen ylitarkastajan     tarkastuksia suorittaneissa laitoksissa. Mm. pa-
13896:        ja piiripäämkön virkojen kelpoisuuseh-         'lav,ien nesteiden, neste- ja maakaasun, öljyläm-
13897:        toja muutettaisi?                              mityslaitosten, räjähdystarvikkeiden sekä am-
13898:                                                       puma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksiin ja
13899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         valvontaan liittyvät tehtävät, kansainvälinen yh-
13900: seuraavaa:                                            teistyö, kuten osallistuminen kansainvälisten
13901:    Teknillisestä tarkastuslaitoksesta ( TTL) an-      määräysten valmisteluun sekä Suomen ja eri
13902: netun asetuksen (989/79) 31 §:n 11 kohdan             valtioiden välillä solmitut vastavuoroiset tar-
13903: mukaan piiripäälliköltä edellytetään virkaan so-       kastussopimukset asettavat piiripäällikön ja yli-
13904: veltuva ylempi korkeakoulututkinto ja pereh-          tarkastajan viran haitijoille nyt huomattavasti
13905: tyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin tai tek-         suuremmat vaatimukset kuin mitä tilanne aikai-
13906: nillisessä opistossa suoritettu virkaan soveltu-       semmin oli.
13907: va tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan                Laitoksen toimintaa on tarkoitus kehittää.
13908: kuuluviin tehtäviin. Saman pykälän 10 kohdan          niin, että piirihallinnon tehtäväalue kasvaa, ja
13909: mukaan ylitarkastajalta edellytetään virkaan so-       että keskushallinnon toiminnan painopiste suun-
13910: veltuva ylempi korkeakoulututkinto tai teknil-         tautuu toimintojen kehittämiseen ja valvontaan.
13911: iisessä opistossa suoritettu virkaan soveltuva         Tämä merkitsee toimivallan siirtoa piirihallin-
13912: tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuulu-        nolle. Piirihallinto vastaisi siis mahdollisimman
13913: viin tehtäviin.                                       laajalti varsinaisesta tarkastustoiminnasta. Lai-
13914:    Jos piiripäällikön ja ylitarkastajan virkojen      toksen toiminnalle on myös ominaista toimi-
13915: kelpoisuusehtoja verrataan muiden valtion vi-         alueen heterogeenisyys, mikä näyttää vain li-
13916: rastojen ja laitosten vastaavantasoisten virkojen      sääntyvän. Tämä ja teknisen kehityksen nopeus
13917: kelpoisuusehtoihin, voidaan todeta, että mui-          vaatii laitoksen henkilökunnalta yhä enemmän
13918: d.en virastojen ja laitosten vaatimuksena po.          erikoisasiantuntemusta.
13919: tason viroissa ja toimissa on ylemmän korkea-             Tarkastuslaitoksen henkilökunnan koulutuk-
13920: koulututkinnon suorittaminen. Näin tulisi olla         sen ja kokemuksen tulee vastata mahdollisim-
13921: myös Teknillisessä tarkastuslaitoksessa.              man hyvin tehtäviä ja niiden asettamia vaati-
13922:    Vuonna 1968 paineastiaio tarkastustehtävät          muksia. Piiripäälliköillä on johto ja vastuu piiri-
13923: siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä kaup-    toimistojen toiminnasta. Ylitarkastajien tulisi
13924: pa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen peruste-      toimia toimistopäälliköiden apuna tiettyjen vas-
13925:                                                N:o 283
13926: 
13927: tuualueiden asiantuntijoina ja vastuuhenkilöinä.         Tällä hetkellä piiripäällikön virassa olevista
13928: Nämä seikat asettavat po. viranhaltijoiden tai-       henkilöistä on kolmella ylempi korkeakoulu-
13929: doille niin ikään erityisen suuren merkityksen.       tutkinto (Dl) ja seitsemällä insinöörhutkin-
13930: Tämä edellyttää viranhaitijoilta monipuolista         to. Yksi virka on avoinna. Ylitarkastaiista yh-
13931: teoreettista koulutusta, jotta he pitkällä täh-       deksällä on ylempi korkeakoulututkinto ja kah-
13932: täimellä voivat suoriutua tehtävistään.               deksalla opistotasoinen insinööritutkinto. Ehdo-
13933:    Jo nyt on todettavissa, että julistettaessa pii-   tettu kelpoisuusehtojen tarkistaminen ei vaikut-
13934: ripäällikön ja ylitarkastajan virkoja haettaviksi,    taisi nykyisten viranhaltijoiden asemaan. Tule-
13935: on vaikeata saada tehtävien hoidon kannalta           vaisuudessakin insinööritutkinnon suorittaneilla
13936: riittävän korkeatasoisia hakijoita, koska voimas-     olisi mahdollisuus päästä po. virkoihin eriva-
13937: sa olevat pätevyysvaatimukset antavat väären-         paustietä.
13938: netyn kuvan tarkastuslaitoksen tehtävien vaati-          Teknologian nopea kehitys asettaa jatkuvasti
13939: vuudesta ja niiden edellyttämästä teoreettisesta      haasteita teknilliselle tarkastustoiminnalle. Vain
13940: koulutustasosta. Juuri korkeatasoisten hakijoi-       riittävän korkeatasoisen koulutuksen saanut
13941: den puutteen vuoksi valtioneuvosto päätti ju-         henkilöstö voi suoriutua tulevaisuudessa näistä
13942: listaa avoinna olevan Helsingin tarkastuspiirin       haasteista ja niiden asettamista vaatimuksista.
13943: piiripäällikön viran uudelleen haettavaksi kulu-         Yllä mainituilla perusteilla ja kun lisäksi ote-
13944: vana syksynä.                                         taan huomioon piiripäällikön ja ylitarkastajan
13945:     Tarkastuslaitoksessa on tällä hetkellä kahdek-    viran luonne, tehtävät, palkkaustaso ja muissa
13946: san S 14 ja kaksi S 13 sopimuspalkkaluokissa          valtion virastoissa ja laitoksissa vastaaviin vir-
13947: olevaa piiripäällikön virkaa. Ylitarkastaiista on     koihin sovellettavat kelpoisuusehdot, voidaan
13948: neljätoista palkkaluokassa S 13, kaksi palkka-        !katsoa, kuten aikaisemmin todettiin, että myös
13949:  luokassa S 12 ja yksi palkkaluokassa S 10. Vas-      Teknillisessä tarkastuslaitoksessa po. viroissa tu-
13950:  taavan palkkaustason tehtävissä valtiolla edel-      lisi muodollisena kelpoisuusehtona olla pelkäs-
13951: lytetään lähes poikkeuksetta ylempää korkea-          tään virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-
13952:  koulututkintoa.                                       kinto.
13953:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
13954: 
13955:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
13956: 4                                            1982 vp.
13957: 
13958: 
13959: 
13960: 
13961:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13962: 
13963:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ar 1968 överflyttades tryckkärlsbesiktnings-
13964: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           uppgifterna från social- och hälsovårdsministe-
13965: velse av den 28 september 1982 nr 1421 tili         riet tili temporära tryckkärlsinspektoratet som
13966: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-      inrättats under handels- och industriministeriet
13967: de av svar översänt avskrift av följande av         och som blev ett permanent organ 1973. Tek-
13968: riksdagsman Mikko Elo m. fl. undertecknade          niska inspektoratet inrättades 1975 genom att
13969: spörsmål nr 283:                                    sammanslå tryckkärlsinspektoratet, temporära
13970:                                                     justeringsverket och kontrollverket för ädelme-
13971:           Är Regeringen medveten om att tek-        tallarbeten och genom att från handels- och
13972:        niska inspektoratet har för avsikt att       industriministeriet överföra vissa besiktnings-
13973:        ändra kompetensvilikoren för överin-         uppgifter tili inspektoratet.
13974:        spektörs- och distriktschefstjänster så         1 samband med inrättandet av Tekniska in-
13975:        att landets läroverksingenjörer inte         spektoratet blev kompetensvilikoren för dist-
13976:        längre skulle vara kompetenta för dessa      riktschefs- och överinspektörstjänster samma
13977:        tjänster, och om så är fallet,               som de hade varit vid temporära tryckkärls-
13978:           vad har Regeringen för avsikt att göra    inspektoratet och tryckkärlsinspektoratet. Tek-
13979:        för att kompetensvilikoren för överin-       niska inspektoratets verksamhetsområde är
13980:        1spektör och distriktschef vid Tekniska      dock betydligt mångsidigare än i ovannämnda
13981:        inspektoratet inte skulle ändras?            inrättningar som närmast utförde besiktning
13982:                                                     av tryckkärl. Tili exempel uppgifter i anslut-
13983:    Som svar på spörsmål får jag vördsamt an-        ning tili besiktning och övervakning av bränn-
13984: föra följande:                                      bara vätskor, flyt- och naturgas, oljeeldnings-
13985:                                                     anläggningar, explosiva varor samt skjutvapen
13986:    Enligt 31 § 11 punkten förordningen om           och -förnödenheter, det internationella sam-
13987: Tekniska inspektoratet (989/79) fordras av           arbetet såsom deltagande i beredningen av
13988: distriktschef för tjänsten lämplig högre examen     internationella bestämmelser samt ömsesidiga
13989: vid högskola och förtrogenhet med tili tjänsten     besiktningsavtal mellan Finland och andra sta-
13990: hörande uppgifter eller för tjänsten lämplig exa-   ter ställer betydligt större krav än tidigare på
13991: men vid tekniskt läroverk och god förtrogen-         innehavare av distriktschefs- och överinspek-
13992: het med tili tjänsten hörande uppgifter. Enligt      törstjänsterna.
13993: 10 punkten i samma paragraf fordras av över-            Avsikten är att utveckla inspektoratets verk-
13994: inspektör för tjänsten lämplig högre examen          samhet så att distriktsförvaltningen får mer
13995: vid högskola eller för tjänsten lämplig examen       uppgifter och att tyngdpunkten i centralför-
13996: vid tekniskt läroverk och god förtrogenhet med       valtningen kommer att ligga på utvecklingen
13997: tili tjänsten hörande uppgifter.                     och övervakningen av olika verksamheter. Det-
13998:    Om kompetensvilikor för distriktschefs- och       ta innebär en överföring av befogenheter till
13999: överinspektörstjänster jämförs med kompetens-       distdktsförvaltningen.      Distriktsförvaltningen
14000: villkoren för andra tjänster på motsvarande          skulle alltså svara för den egentliga besikt-
14001: nivå hos statliga myndigheter, kan man konsta-       ningsverksamheten i så stor omfattning som
14002: tera att andra statliga myndigheter fordrar hög-    möjligt. Karakteri:stiskt för inspektoratets verk-
14003: re examen vid högskola för tjänster och be-          samhet är verksamhetsområdets heterogenitet,
14004: fattningar på ifrågavarande nivå. Detta borde        som bara förefaller att öka. Detta och den
14005: också vara fallet beträffande Tekniska inspek-       snabba tekniska utvecklingen krävar av inspek-
14006: toratet.                                             toratets personai alltmer expertkunskaper.
14007:                                                N:o 283                                              5
14008: 
14009:    Persona:lens utbildning och erfarenhet bör så      gi!fter med motsvarande 1önenivå hos staten för-
14010: bra som möjligt motsvara arbetsuppgifterna            utsätter nästan undantagslöst en högre exa-
14011: och de krav som dessa uppgifter ställer. Di-          men vid högskola.
14012: striktscheferna svarar för och leder distrikts-          För närvarande har tre personer i distrikts-
14013: byråernas verksamhet. Överinspektörerna bor-          chefstjänster högre examen vid högskola (Dl)
14014: de biträda byråchefer som experter och an-            och sju har ingenjörsexamen. En tjänst är le-
14015: svariga personer för vissa områden. Dessa fak-        dig. Av överinspektörerna har nio högre exa-
14016: torer ställer likaså särskilt stora krav på de        men vid högskola och åtta läroverksingenjörs-
14017: färdigheter som krävs av innehavarna av ifrå-         examen. Den föreslagna justeringen av kom-
14018: gavarande tjänster. Detta förutsätter att inne-       petensvillkoren skulle inte påverka de nuva-
14019: havarna av dessa tjänster har en mångsidig            rande tjänsteinnehavarnas ställning. Även i
14020: teoretisk utbildning för att på sikt klara av         framtiden kunde personer med ingenjörsexa-
14021: arbetsuppgifterna.                                    men dispensvägen bli valda tili ifrågavarande
14022:    Redan nu kan man konstatera, att när man           tjänster.
14023: ledigförklarar distri:ktschefs- och överinspektörs-      Den snabba tekniska utvecklingen ställer
14024: tjänster är det svårt att få tillräckligt högt        hela tiden den tekniska besiktningsverksamhe-
14025: kvalificerade sökande, eftersom de gällande           ten inför nya utmaningar. Bara en personai
14026: kompetensfordringarna ger en vrång bild av            som fått en utbildning på tillräckligt hög nivå
14027: uppgifternas krävande natur vid inspektoratet         kan klara av dessa utmaningar och krav.
14028: och den teoretiska utbildning som behövs.                Med hänvisning tili det ovansagda och med
14029: Just på grund av brist på högt kvalificerade          beaktande av distri:ktschefs- och överinspek-
14030: sökande bes1öt statsrådet att på nytt ledig-          törstjänsternas natur, uppgifterna, avlöningsni-
14031: förklara distriktschefstjänsten i Helsingfors be-     vån och de kompetensvillkor som tillämpas
14032: siktningsdistrikt i höst.                             på motsvarande tjänster hos andra statliga
14033:    Tekniska inspektoratet har för närvarande          myndigheter kan det anses, vilket ovan konsta-
14034: åtta distriktschefstjänster i avtalslöneklassen       terades, att även Tekniska inspektoratet skul-
14035: S 14 och två distriktschefstjänster i avtalslöne-     le enbart ha för tjänsten lämplig högre exa-
14036: klassen S 13. Av övevinspektörerna finns 14 i         men vid högskola som formellt kompetensvill-
14037: löneklass S 13, två i S 12 och en i S 10. Upp-        kor för ifrågavarande tjänster.
14038:       Helsingfors den 3 november 1982
14039: 
14040:                                                        Handels- och industriminister Esko Ollila
14041: 
14042: 
14043: 
14044: 
14045: 088200939K
14046:                                               198~   vp.
14047: 
14048: Kirjallinen kysymys n:o · 284
14049: 
14050: 
14051: 
14052: 
14053:                                   Eenilä ym.: Verohallinnon henkilöstövajauksen poistamisesta
14054: 
14055: 
14056:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14057: 
14058:    Valtiovarainministeriö, verohallitus ja Vero-     10 % verotoimistojen koko henkilökuntamää-
14059: virkailijain Liitto r.y. ovat selvittäneet vero-     rästä. Kun näiden henkilöiden asema on epä-
14060: toimistojen työvoimatilannetta. "Kaikki selvi-       varma, ei heidän työmotivaationsa voi luonnol-
14061: tykset osoittavat kiistatta yhdensuuntaisesti,       lisestikaan olla sama kuin pysyvän henkilöstön.
14062: että verotoimistot toimivat jatkuvasti niukoin       Kun lisäksi tilanteesta johtuen he joutuvat
14063: henkilöresurssein. Verotus on saatu vuosittain       suorittamaan työtään ilman riittävää koulutus-
14064: valmiiksi äärimmäisin ponnistuksin satunnaisel-      ta, sattuu virheitä liikaa. Satunnaisen henkilös-
14065: la henkilöstöllä, ylitöillä ja verotuksen laadun     tön vakinaistaminen pitempään toimistoissa
14066: kustannuksella. Pysyvän henkilöstön vajaukses-       olevien osalta ei pitäisi myöskään olla rahaky-
14067: ta johtuu, että verotuksessa syntyy runsaasti        symys, koska määräaikaistyösuhderahoja voitai-
14068: virheitä, joita sitten joudutaan jälkikäteen muu-    siin tällöin vähentää.
14069: tasteitse korjaamaan. Tämä ei ole tarkoituk-            Verovelvollisen oikeusturvan kannalta kat-
14070: senmukaista enempää veronsaajien kuin vero-          sottuna asioiden huolestuttavaa tilaa kuvaa hy-
14071: velvollistenkaan kannalta. Tilanteen korjaami-       vin se, että tutkijalautakunnille tehdään vuo-
14072: seksi verotoimistoihin tulee kiireellisesti perus-   sittain lähes 150 000 veromuistutusta, joista
14073: taa uusia virkoja välttämättömimmän henkilös-        noin 70 % hyväksytään, ja että lääninoikeuk-
14074: tövajauksen poistamiseksi.                           sissa on tällä hetkellä noin 50 000 verovalitus-
14075:    Verotoimistojen henkilökunta on jo pitkään        ta ratkaisematta. Verovelvolliset ovat saaneet
14076: joutunut työskentelemään liiallisen työpaineen       odottaa päätöstä valituksiinsa ja veronpalautus-
14077: alaisena. Kun verolakeihin on jatkuvasti tullut      ta liian kauan. Verolautakunnan saattaminen
14078: uusia työtä lisääviä säännöksiä, eikä pysyvän        1. 10. 1982 lukien ensimmäiseksi valitusasteek-
14079: henkilöstön määrää ole vastaavasti lisätty, on       si ei ratkaisevasti paranna tilannetta. Asian
14080: •työvoimatilanne entisestään huonontunut. Ve-        oikealle ratkaisemiselle jo verotuksen toimitta-
14081: rotoimistojen tehtäviä lisäävät lähiaikoina mm.      misen yhteydessä olisi luotava paremmat edel-
14082: sosiaalietuuksien verotus ja muutoksenhakujär-       lytykset. Siten parannettaisiin verovelvollisen
14083: jestelmän uudistaminen. Automaattinen tieto-         oikeusturvaa."
14084: jenkäsittely (ATK) ei ole varsinaisesti vähen-          Selvityksen mukaan verotoimistoihin tarvi-
14085: tänyt työmäärää, koska sillä on ollut myös työ-      taan runsaat 700 uutta virkaa, jotta verotus
14086: tä lisääviä vaikutuksia. Ilman lisähenkilökuntaa     pystytään toimittamaan oikein ja tasapuolisesti,
14087: verotoimistot eivät kykene huolehtimaan julki-       ja jotta verotoimistot kykenevät hoitamaan toi-
14088: suudessa yleisesti vaadituista lisäpalveluista,      votulla tavalla niille uskotut tehtävät. Erityi-
14089: kuten verovelvollisten entistä runsaammasta          sen huolestuttava tilanne on kasvavissa vero-
14090: ohjauksesta. Nykyisinkin joudutaan tinkimään         piireissä. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä
14091: monista tehtävistä.                                  on 31 verotoimistoa ja henkilövajaukseksi on
14092:    Verotoimistoissa joudutaan jatkuvasti käyttä-     laskettu yhteensä 130-140 henkilöä. Hämeen
14093: mään satunnaisia apulaisia ja valtion työllisyys-    läänissäkin on samantyyppinen tilanne. Esimer-
14094: varoilla palkattuja henkilöitä pysyväisluontois-     kiksi Lahden verotoimistossa ei ole kirjaajaa,
14095: ten, usein vaativienkin verovalmistelu- ja asia-     arkistonhoitajaa eikä valmistelu- yms. henkilö-
14096: kaspalvelutehtävien suorittamiseen. Vuonna           kuntaa riittävästi. Eri lääneissä on paljon myös
14097:  1980 verotoimistoissa tällaista lyhytaikaisessa     määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevia hen-
14098: työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa oli         kilöitä.
14099:  550 henkilöä vuositasolla laskien, mikä on yli         Uusia virkoja perustettaessa tulisi ottaa huo-
14100: 0882009232
14101: 2                                           1982 vp.
14102: 
14103: mioon myös tehtävien vaativuus. Verotoimistoi-            Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo
14104: hin tulisi siten perustaa virkoja verosihteerin        ryhtyä sen verohallinnossa esiintyvän
14105: ja Verovalmistelijan nimikkeisiin. Verohallin-         mittavan henkilöstövajauksen johdosta,
14106: nossa on muutoinkin suuria nimikemuutostar-            jonka seurauksena yhtäältä verovel-
14107: peita, kun tehtävät, palkkaus ja nimikkeet             vollisten oikeusturva suuresti vaarantuu,
14108: eivät vastaa toisiaan.                                 toisaalta verohallinnon palveluksessa
14109:    Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-       työskenteleville aiheutuu kohtuuttomia
14110: järjestyksen 37 §:n 1 mo111enttiin viitaten esi-       työpaineita, samanaikaisesti kun yhteis-
14111: tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-          kunnassamme vallitsee laaja ja pysyvä
14112: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-           pitkäaikainen joukkotyöttömyys?
14113: sen:
14114:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14115: 
14116:                Paula Eenilä                                Jouko Tuovinen
14117:                Ja:uko Skinnari                             Kaj Bärlund
14118:                                             N:o 284                                              3
14119: 
14120: 
14121: 
14122: 
14123:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14124: 
14125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tarkoituksessa .vuoden 1982 maaliskuun alusta
14126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lukien perustettiin verotoimistoihin 20 ylimää-
14127: olette 29 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-     räistä Verovalmistelijan tointa. Vuoden 1983
14128: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tulo- ja menoarvioesityksessä on pyritty koros-
14129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tamaan erityisesti verotoimistojen satunnaisen
14130: edustaja Paula Eenilän ym. kirjallisesta kysy-     henkilöstön oikeusaseman parantamista. Täitä
14131: myksestä n:o 284:                                  osin verotoimistoihin on ehdotettu perustetta-
14132:                                                    vaksi 63 ylimääräistä toimistoapulaisen (V 9)
14133:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tointa. Järjestelyn piiriin on otettu kaikki ne
14134:        ryhtyä sen verohallinnossa esiintyvän       verotoimistoihin satunnaismäärärahalla palkatut
14135:        mittavan henkilöstövajauksen johdosta,      henkilöt, jotka ovat palvelleet verotoimistoissa
14136:        jonka seurauksena yhtäältä verovel-         yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta. Lääninvero-
14137:        vollisten oikeusturva suuresti vaarantuu,   virastojen veronkanto-osastojen ja verotoimisto-
14138:        toisaalta verohallinnon palveluksessa       jen ruuhkien purkamiseen on kiinnitetty huo-
14139:        työskenteleville aiheutuu kohtuuttomia      miota myös ehdottamalla verohallinnon työ-
14140:        työpaineita, samanaikaisesti kun yhteis-    suhdepalkkoihin kertamenona 1 550 000 mar-
14141:        kunnassamme vallitsee laaja ja pysyvä       kan lisäystä.
14142:        pitkäaikainen joukkotyöttömyys?                 Muutoksenhaun resurssityöryhmä on selvit-
14143:                                                    tänyt niitä vaikutuksia, joita veronoikaisu- ja
14144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        muutoksenhakusäännösten uudistaminen aiheut-
14145: taen seuraavaa:                                    taa lääninverovirastojen ja verotoimistojen teh-
14146:    Verohallinnon henkilöstötarpeita on selvitet-   täviin ja henkilöstötarpeisiin. Työryhmän ehdo-
14147: ty kahdessa valtiovarainministeriön asettamassa    tuksen pohjalta on vuoden 1983 tulo- ja meno-
14148: työryhmässä. Verotoimistotyöryhmä antoi mi-        arvioesityksessä ehdotettu verotoimistoihin pe-
14149: nisteriölle muistionsa ( työryhmämuistio 1981:     rustettavaksi 15 ylimääräistä verosihteerin
14150: VM 27) 17 päivänä elokuuta 1981. Muutok-            tointa (V 26) ja 10 ylimääräistä apulaisvero-
14151: senhaun resurssityöryhmä antoi välimuistionsa      sihteerin tointa (V 21).
14152:  (työryhmämuistio 1982: VM 16) ministeriölle           Kysymyksen perusteluissa ,todetaan, että
14153: 14 päivänä toukokuuta 1982 ja jatkaa työtään       vuonna 1980 verotoimistoissa oli lyhytaikai-
14154: vielä kuluvan vuoden loppuun asti.                 sessa työsuhteessa 550 henkilöä. Kuten edellä
14155:     Verotoimistotyöryhmä piti tärkeänä, että       esitetystä käy ilmi, on vuoden 1983 tulo- ja
14156: henkilöstön lisätarpeen korvaamiseksi selvite-     menoarvioesityksen yhteydessä esitetty niiden
14157: tään erityisesti verolainsäädännön yksinkertais-   satunnaismäärärahalla palkattujen henkilöiden
14158: tamismahdollisuuksia. Työryhmä kiinnitti huo-      aseman vakinaistamista, joiden tehtävät ovat
14159: miota myös pysyväisluontoiseksi muodostuneen       jatkuneet pysyväisluonteisina yhtäjaksoisesti
14160: satunnaisen henkilöstön oikeusaseman paranta-      vähintään 5 vuoden ajan. Sen sijaan ei vero-
14161: miseen ja verotoimistojen tehtävien lisääntymi-     to1mistojen pysyvän henkilöstön määrää ole
14162: sestä aiheutuneen henkilöstövajauksen poista-      mahdollista eikä tarkoituksenmukaista mitoittaa
14163: miseen vuotuisten tulo- ja menoarvioiden yh-       sellaisten huippukausien mukaan, jolloin vero-
14164:  teydessä.                                          toimistojen vuotuinen työskentely edellyttää
14165:     Jo vuoden 1982 tulo- ja menoarvion yhtey-       tiettyinä ruuhkakausina satunnaisen työvoiman
14166: dessä kiinnitettiin huomiota verotoimistojen        käyttöä.
14167:  toiminnan tehostamiseen niissä veropiireissä,         Kysymyksen perusteluissa viitataan edelleen
14168:  joissa tehtävien lisääntyminen henkilöstön mää-    selvitykseen, jonka mukaan verotoimistoihin
14169:  rään nähden oli ollut huomattavan suuri. Tässä     tarvitaan runsaat 700 uutta virkaa, jotta vero-
14170: 4                                           198:2 \Tp.
14171: 
14172: tus pystytaan totmlttamaan oikein ja tasapuo-      joilla verotoimistojen työmäärää voidaan keven-
14173: lisesti. Näin huomattava yhtä ju1kishallinnon      tää. Tällöin työryhmä korosti verotuksen yk-
14174: osa-aluetta koskeva henkilöstölisäys ei ole mah-   sinkertaistamismahdollisuuksien selvittämistä.
14175: dollinen eikä vaikuta tarkoituksenmukaiselta-      Verotoimistojen henkilöstötilanteeseen voita-
14176: kaan. Perusteluista ei tarkemmin ilmene, mistä     neenkin pitemmällä aikavälillä parhaiten vai-
14177: selvityksestä on kysymys ja onko puheena ole-      kuttaa niillä työn rationalisointia ja verotuk-
14178: vassa selvityksessä henkilöstölisäykset katsottu   sen yksinkertaistamista koskevilla ratkaisuilla,
14179: ainoaksi vaihtoehdoksi verotoimistojen ongel-      joita verolainsäädännön kehittämisen yhteydes-
14180: mien ratkaisemiseksi. Verotoimistotyöryhmä         sä tullaan toteuttamaan.
14181: kiinnitti huomiota erityisesti muihin keinoihin,
14182:      Helsingissä 2 päiv~nä marraskuuta 1982
14183: 
14184:                                                                          Ministeri ·Jermu Laine
14185:                                               N:o 28~:
14186: 
14187: 
14188: 
14189: 
14190:                            Tili Riksdagens·Herr.Talman
14191: 
14192:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av verksamheten vid skaHebyråerha i de skatte-
14193: anger hir Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       disttikt, där ökningen av aritalet uppgifter i
14194: av den 29 sepfember 1982 till vederbörande          relation tili petsonalens storlek varit anmärk-
14195: medlem av ·statsrådet · översänt avskrift av föl-   ningsvärt stor. I detta syfte · inrähades .från
14196: jande av riksdagsledamot Paula Eenilä 1TL fL        odi med början ·av mars år 1982 20 extra..:
14197: undertecknade spörsmål nr 284:                      ordinarie. befattningar för skatteberedare vid
14198:                                                     skattebyråerna. I 1983 års · statsverksproposi-
14199:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           tion har man strävat till att betona särskilt
14200:        yidta med. anledning av den omfattande       förbättrandet av den rättsliga ställningen för
14201:        personalbristen     inom   skatteförvalt-    tillfällig personai vid skattebyråerna. Tili denna
14202:        ningen, som å ena sidan har tili följd       del föreslogs inrättande av 63 extraordinarie
14203:        att de skattskyldigas rättsskydd i hög       byråbiträdesbefattningar (V 9) vid skatte-
14204:        grad äventyras och å andra sidan leder       byråerna. I arrangemanget ingår alla de med
14205:        tili att de anställda inom skatteförvalt-    tillfälliga anslag avlönade personer vid skatte-
14206:        ningen får en oskälig arbetsbörda, sam-      byråerna, som utan avbrott tjänstgjort vid
14207:        tidigt som det inom vårt samhälle råder      skattebyråerna i minst 5 års tid. Avhjälpandet
14208:        en omfattande och bestående långvarig        av anhopningen av arbete vid länsskatteverkens
14209:        massarbetslöshet?                            skatteuppbördsavdelningar och vid skattebyråer-
14210:                                                     na har uppmärksammats också genom förslaget
14211:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        om 1 550 000 mk såsom engångsutgift för till-
14212: samt anföra följande:                               lägg till löner i arbetsförhållande inom skatte-
14213:    Skattestyrelsens personalbehov har utretts i     förvaltningen.
14214: två av finansministeriet tillsatta arbetsgrupper.       Den arbetsgrupp som hade tili uppgift att
14215: Skattebyråarbetsgruppen övezlämnade sin pro-        utreda resursbehovet vid ändringssökande har
14216: memoria till ministeriet den 17 augusti 1981        klarlagt de verkningar, som en reformering av
14217:  (arbetsgruppspromemoria 1981: FM 27). Den          stadgandena om skatterättelse och ändringssö-
14218: arbetsgrupp som hade till uppgift att utreda        kande medför när det gäller länsskatteverkens
14219: resursbehovet i samband med ändringssökande         och skattebyråernas uppgifter och personal-
14220: överlämnade en delpromemoria till ministeriet       behov. På basen av arbetsgruppens förslag
14221: den 14 maj 1982 (arbetsgruppspromemoria             föreslogs i statsverkspropositionen för år 1983
14222: 1982: FM 16). Gruppen fortsätter sitt arbete        inrättande av 15 extraordinarie skattesekre-
14223: tili .slutet av innevarande år.                     terarbefattningar (V 26) och 10 extraordinarie
14224:     Skattebyråarbetsgruppen ansåg det vara vik-     biträdande skattesekreterarbefattningar (V 21)
14225: tigt, att särskilt möjligheterna att förenkla       vid skattebyråerna.
14226: skattelagstiftningen utreds i syfte att kompen-         I spörsmålets motivering konstateras, att det
14227: sera det ökade personalbehovet. Arbetsgruppen       år 1980 fanns 550 personer i kortvarigt ar-
14228: fäste uppmärksamhet också vid förbättrandet         betsförhål!ande vid skattebyråerna. Såsom av
14229: av den rättsliga ställningen för tillfällig per-    det ovan anförda framgår, har i samband med
14230: sonai vars arbete blivit av bestående natur och     statsverkspropositionen för år 1983 föreslagits,
14231: vid den omständigheten, att den personalbrist       att ställningen skulle stabiliseras för de per-
14232: som det ökade antalet uppgifter vid skatte-         soner som är avlönade med tillfälliga anslag
14233: byråerna medfört bör avhjälpas i samband med        och vilkas uppgifter utan avbrott varit av be-
14234: de årliga statsförslagen.                           stående natur under minst 5 års tid. Däremot
14235:     Redan i samband med statsförslaget för år       är det varken möjligt eller ändamålsenligt att
14236: 1982 fästes uppmärksamhet vid effektiveringen       dimensionera storleken av skattebyråernas
14237: 0882009232
14238: 6                                           1982 vp.
14239: 
14240: bestående personai efter sådana kulminations·      den ifrågavarande utredningen har ansetts att
14241: perioder, då skattebyråernas årliga arbete un·     en personalökning är det enda alternativet när
14242: der vissa anhopningsskeden förutsätter använd-     det gäller att lösa skattebyråernas problem.
14243: ning av tillfällig arbetskraft.                    Skattebyråarbetsgruppen fäste uppmärksamhet
14244:    I spörsmålets motivering hänvisas ytter-        särskilt vid andra sätt på vilka skattebyråernas
14245: ligare till en utredning, enligt viiken det vid    arbetsbörda kan underlättas. Arbetsgruppen
14246: skattebyråerna skulle behövas drygt 700 nya        framhöll härvid vikten av att utreda möjlig·
14247: tjänster för att beskattningen skall kunna verk·   heterna att fören!kla beskattningen. Personal-
14248: ställas riktigt och objektivt. En så betydande     situationen vid skattebyråerna torde också på
14249: ökning av personalen inom ett enda av den          lång sikt bäst kunna påverkas genom de av·
14250: offentliga förvaltningens delområden är inte       göranden om rationalisering av arbetet och
14251: möjlig och förefaller inte heller ändamålsen·      förenkling av beskattningen, som kommer att
14252: lig. Av motiveringen framgår inte närmare,         förverkligas i samband med utvecklandet av
14253: vilken utredning det gäller och huruvida det i     skattelagstiftningen.
14254:      Helsingfors den 2 november 1982
14255: 
14256:                                                                          Minister Jermu Laine
14257:                                                       1982 vp.
14258: 
14259: Kirjallinen kysymys n:o 285
14260: 
14261: 
14262: 
14263: 
14264:                                      Juvela: Parkanoo työllisyystilanteen parantamisesta
14265: 
14266:                            -;   :"       ,. '   .
14267: 
14268:                           Eduskunnan Herra PuhemieheHe
14269: 
14270:     Pohjois-Satakuntaa, Parkanoa, Karviaa ja                jennus- ja saneeraustyöt, tiemestarlpllt'tn tuki-
14271: Kihniötä koettelee ennen näkemättömän raju                  kohdan rakentaminen, Niemenperän paikallis-
14272: työttömyys. Tilanne ·on nopeasti huonontunut                tien rakentaminen ja ·Parkanon-Kurun tien
14273: viime keväästä lähtien, jolloin Rauma-Repola                perusparannustöiden jatkaminen Parkanoo ra-
14274: Oy:n Parkanoo konepaja aloitti joukkoirtisa·                jalta Kuruun. Ensi. vuoden tulo- ja menbat-
14275: nomiset ja lomautukset. Myös eräissä muissa                 vioon on tien rakentamiseen ehdotettu. 4 milj.
14276: paikallisissa tuotantolaitoksissa on suoritettu             markan määräraha. Nykytilanteen . huomioon
14277: irtisanomisia ja lomautuksia. 8 000 asukkaan                ottaen olisi Parkanon~Kurun tien perusparan-
14278: Parkano onkin tällä hetkellä työttömyyden eräs              nustöitä jatkettava mahdollisimman pian ja
14279: mustiJnmista pisteistä maassamme.                           näin ollen aiennettav!\ nykyistä suunnitelmaa.
14280:   · Parkanoo työvoimatoimiston alue käsittää                Suunnitelmissa olevia valtion ·rakennuskohteita
14281: Parkanoo kaupungin lisäksi kolme muutakin                   ovat lisäksi Pioneerivarikon rakennushanke,
14282: kuntaa, Karvian, Kihniön ja Kurun. Elokuun                  Metsäntutkimuslaitoksen. tutkimusåseman lisä-
14283: lopulla . Parkanoo työvoimatoimiston alueella               rakennuksen rakentaminen, Kehitysaluerahas-
14284: oli kirjoissa 590 työtöntä ja 125 lomautettua               ton aluekonttorin perustaminen Patkanoon,
14285: eli yhteensä 715 työtöntä. Vaikein oli tilanne              nosturin hankin~ Parkanoo asemalle, raiteiston
14286: Parkanossa ja Kihniössä. Eräiden arvioiden                  kehittäminen Parkanoo asemalle ja Sisätössä,
14287: mukaan Parkanoo ja Kihniön työttömyysaste                   matkustajalaiturin jatkaminen Parkanoo asemal·
14288: noussee talveen mennessä lähelle 20 prosenttia.             le sekä rehuviljavaraston rakentaminen. Edel~
14289:    Tilanteen jyrkkään huononemiseen ovat vaikut-            leen Patk~on kaupunki ehdottaa kantokyky-
14290: taneet Rauma-Repola Oy:n konepajalla suori·                 luokan muuttamista .. Samoin ·.toivotaan myön-
14291: tetut irtisanomiset ja lomautukset, jotka ovat              teistä suhtautumista anomukseen .ylimääräisestä
14292: kohdistuneet työntekijöihin ja alempiin toimi-              valtion rahoituS:avustuksesta. Kihniön osalta
14293: henkilöihin.                                 .              tl4:'keä työllisyyskohde on Ki.hniön-lsoniemen
14294:     On selvää, että ilman valtiovallan erityis-             tien rakentaminen, johon ensi vuoden tult>- ja
14295: toimenpiteitä Parkano ja Kihniö eivät tule                  menoarviossa on .ehdotettu 7. milj. markan
14296: selviytymään nykyisistä vaikeuksistaan. Tätä                määräraha.· Myönteistä on se, että työt täl.la
14297: silmälläpitäen Parkanoo kaupunginhallitus on-               tieosuudellaan jo aloitettu ja jatkorahoitus on
14298: kin laatinut toimertpideohjelman, joka on saa-              tarkoitus toteuttaa niin, että tien pe,rusparan·
14299: ~ettu mm. kauppa- ja .teollisuusminjsteriön sekä            nustyöt· ·saadaan päätökseen vuonna 1984.
14300: työvoinlaministeriön tietoon. Siinä painotetaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
14301: ensinnäkin työllistävien tilausten saantia par"             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten e::;itän
14302: kanolll.isille yrityksille. Ponnisteluja tässä suh-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
14303:  teessa onkin jatket.taya. Tämä ei kuitenkaan               vaksi seuraavan kirjallisen ky~ymyksen:
14304: riitä, vaan valtiovallan odotetaan ryhtyvän toi-
14305: menpiteisiin eräiden merkittävien valtion hank-                       Aikooko Hallitus ryhtyä erityi~toi~
14306:                                                                                                     c
14307: 
14308: 
14309: 
14310: 
14311: keiden toteuttamiseksi alueella. Tällaisia koh-                    menpiteisiin Parkanoa ja sen .lähikuntia
14312:  teita ovat mm. Parkanoo koulukeskuksen laa-                       koettelevan poikkeuksellisen vakavan
14313:                                                                    työllisyystilanteen helpottamiseksi?
14314:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14315: 
14316:                                                     Aulis Juvela
14317: 
14318: 088200933C
14319: 2                                           1982 vp.
14320: 
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                         Eduskunnan Herra PuhemieheHe
14325: 
14326:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    niiden avulla voida heikkoon työllisyystilantee-
14327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen kokonaisuudessaan paljoakaan vaikuttaa.
14328: olette 29 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-        Edustaja Juvelan kysymyksen perusteluosas-
14329: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   sa mainitaan myös eräitä valtion työkohteita,
14330: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    joita toteuttamalla voitaisiin työllisyystilannetta
14331: Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    parantaa. Tältä osin voidaan todeta, että val-
14332: symyksestä n:o 285:                                tion työkohteiden suunnittelutyö tapahtuu itse-
14333:                                                    näisesti kussakin työvirastossa niiden omista
14334:          Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-       tarpeista lähtien, joten työvoimaviranomaisten
14335:        menpiteisiin Parkanoa ja sen lähikuntia     vaikutusmahdollisuudet jonkin tietyn hank-
14336:        koettelevan poikkeuksellisen vakavan        keen suunnittelutyön nopeuttamiseen ovat vä-
14337:        työllisyystilanteen helpottamiseksi?        häiset. Tiettyjen kohteiden osalta myös laite-
14338:                                                    hankintojen suorittaminen on sidottu tiettyyn
14339:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aikatauluun eikä hankkeiden toteuttamista tä-
14340: vasti seuraavaa:                                   män johdosta voi nopeuttaa. Valtioneuvostolla
14341:    Työllisyystilanne on Parkanon seudulla ollut    on mahdollisuus rahoittaa työllisyysmäärärahoin
14342: viimeisten käytettävissä olevien tietojen mu-      sellaisia työkohteita, joiden suunnitelmat ovat
14343: kaan eli elokuussa 1982 Tampereen työvoima-        valmiita sekä joissakin tapauksissa myöntää
14344: piirin keskimääräistä työllisyystilannetta hei-    myös suunnittelumäärärahoja työllisyyden hoi-
14345: kompi. Koko työvoimapiirin keskimääräinen          don kannalta tarkoituksenmukaisten kohteiden
14346: työttömyysaste oli tuolloin 6,4 % ja Parkanon      suunnitteluun. Kysymyksen perusteluosassa ni-
14347: työvoimatoimiston toimialueen keskimääräinen       mettyjen kohteiden osalta töiden suorittaminen
14348: työttömyysaste vastaavasti 8,7 %. Kunnittain       ajoittuu osittain vuosille 1982-1984, mutta
14349: keskimääräiset työttömyysasteet olivat Kihniö      eräiden kohteiden osalta työt siirtynevät edellä
14350: 10,2 %, Parkano 7 %, Kuru 6,7% ja Kar-             mainituista syistä myöhemmin suoritettaviksi.
14351: via 5,7 %.                                         Työvoimaministeriö tulee edellä mainittujen
14352:    Työllisyystilanteen kehitykseen vaikuttavat     rajoitusten ja toimivaltansa puitteissa kiirehti-
14353: luonnollisesti useat eri osatekijät, mutta Rau-    mään erityisesti Parkanon alueen hankkeiden
14354: ma-Repola Oy:n Parkanon konepajan asemaa           toteuttamista.
14355: voidaan pitää varsin keskeisenä yrityksen vielä-      Parkanon kaupungin ehdotus kantokykyluo-
14356: kin suhteellisen suuren työntekijämäärän vuok-     kan muuttamisesta ja hakemus ylimääräisestä
14357: si. Yrityksen tilanteeseen työvoimaviranomaiset    valtion rahoitusavustuksesta valmistellaan sisä-
14358: eivät kuitenkaan voi vaikuttaa. Työvoimaviran-     asiainministeriössä. Tällöin työllisyystilanne
14359: omaiset ovat pyrkineet suuntaamaan alueelle        otetaan huomioon yhdessä muiden ratkaisuun
14360: käytettävissä olevia erityistoimenpiteitä, mutta   vaikuttavien seikkojen kanssa.
14361: niiden vaikutus on kuitenkin vähäinen eikä
14362:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
14363: 
14364:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
14365:                                                N:o 28'                                               3
14366: 
14367: 
14368: 
14369: 
14370:                             T'H[ Riksdagens Herr Talman
14371: 
14372:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-              mycket de förmår åstadkomma om man ser
14373: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             tili den svåra sysselsättningssituationen som
14374: skrivelse av den 29 september 1982 tili veder-         en helhet.
14375: börande medlem av statsrådet för besvarande                I motiveringen för riksdagsman Juvelas
14376: översänt avskrift av riksdagsman Aulis Juvelas         spörsmål nämns också en del statliga arbets-
14377: skriftliga spörsmål nr 285 som lyder:                  projekt med vilka sysselsättningen kunde för-
14378:                                                        bättras. Om detta må det påpekas, att plane-
14379:          Ämnar Regeringen vidta specialåt-             ringen av statliga arbetsprojekt sker självstän-
14380:        gärder för att lindra den exceptionellt         digt vid de enskilda arbetsverken med deras
14381:        svåra sysselsättningssituation som plågar       egna behov som utgångspunkt, och arbets-
14382:        Parkano och dess närliggande kommu-             kraftsmyndigheterna har därför små möjligheter
14383:        ner?                                            att påskynda planeringen av något projekt. Då
14384:                                                        anskaffningen av utrustning för vissa projekt
14385:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-            ~essutom måste ske enligt en fastslagen tidta-
14386: samt anföra följande:                                 ,bell, kan sådana projekt inte heller påskyndas.
14387:    Enligt de senaste uppgifterna som erhållits         Statsrådet kan med sysselsättningsanslag finan-
14388: och som gäller augusti 1982, är sysselsätt-            siera projekt med färdiga planer och kan i
14389: ningen i Parkanotrakten sämre än genomsnittet          vissa fall bevilja planeringsanslag för projekt
14390: för Tammerfors arbetskraftsdikstrikt. Medan            som är av nytta för sysselsättningens skötsel.
14391: arbetslöshetsgraden i augusti var 6,4 % för            Då det gäller de projekt som omnämns i moti-
14392: hela distriktet, var motsvarande siffror för Par-      veringen för spörsmålet infaller arbetena dels
14393: kano arbetskraftsbyrås område 8,7 %. Den               under åren 1982-1984, medan genomförandet
14394: genomsnittliga arbetslöshetsgraden i områdets          av en del projekt torde komma att senare-
14395: kommuner var: Kihniö 10,2 %, Parkano 7 %,              läggas av de orsaker som ovan anförts. Arbets-
14396: Kuru 6,7 % och Karvia 5,7 %.                           kraftsministeriet kommer inom ramen för sin
14397:    Sysselsättningsutvecklingen påverkas givetvis       kompetens och de begränsningar som omtalats
14398: av flera olika delfaktorer, men Oy Rauma-              i synnerhet att påskynda genomförandet av
14399: Repola Ab:s maskinverkstad i Parkano måste             projekten inom Parkano.
14400: anses spela en central roll, emedan den alltjämt           Parkano stads förslag om ändring av bär-
14401: sysselsätter ett relativt stort antal arbetstagare.    kraftsklassen och ansökan om extra statsunder-
14402: Företagets situation är dock något som arbets-         stöd behandlas för närvarande av inrikesminis-
14403: kraftsmyndigheterna inte kan påverka. Arbets-          teriet. Vid denna behandling beaktas både
14404: kraftsmyndigheterna har satt in sina tillgäng-         sysselsättningssituationen och övriga faktorer
14405: liga specialåtgärder på området, men deras             som påverkar beslutet.
14406: verkan är dock liten och det är inte heller
14407:      Helsingfors den 2 november 1982
14408: 
14409:                                                               Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
14410:                                               1982 vp.
14411: 
14412: Kirjallinen kysymys n:o 286
14413: 
14414: 
14415: 
14416: 
14417:                                   Holvitie: Lihan ja lihajalosteiden vientiosuuksia koskevista val-
14418:                                      tioneuvoston päätOksistä
14419: 
14420: 
14421:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14422: 
14423:    Yksityiset lihanjalostusliikkeet ovat huolestu-   sektorin osuudeksi sianlihan viennissä pitäisi
14424: neina seuranneet lihan ja lihajalosteiden vienti-    merkitä 10 % ja lihavalmisteiden viennissä
14425: osuuksia koskevia valtioneuvoston päätöksiä. Li-     26%.
14426: han ja lihajalosteiden vientiä tuetaan merkittä-        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
14427: vin osin valtion varoin. Nykyisten kiintiöiden       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
14428: perusteella saatu hyöty jakautuu epäoikeuden-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14429: mukaisesti, jos verrataan kotimaan markkina-         vaksi seuraavan kysymyksen:
14430: osuuksia eri yritysryhmien kesken. Tasapuo-
14431: lisuuden saavuttamiseksi tulisi ulkomaankaupan                Aikooko Hallitus tehdessään päätöstä
14432: kiintiöiden vastata kotimaankaupassa todettua               vuoden 1983 jalostevientikiintiöistä ko-
14433: jakautumaa, lihan osalta teurastusmääriä ja                 rottaa yksityisten vientiosuutta ja nou-
14434: lihajalosteiden osalta teollista tuotantoa. Maa-            dattaa Lihakeskusliiton johtokunnan te-
14435: tilahallituksen tilastoon sekä tullihallituksen             kemää päätöstä yksityisten viejien jako-
14436: valmisteverotilastoon pohjautuen kuluvan vuo-               osuuksista?
14437: den ensimmäiseltä vuosipuoliskolta yksityisen
14438:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14439: 
14440:                                            Tapio Holvitie
14441: 
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 088200887W
14446: 2                                             1982 vp.
14447: 
14448: 
14449: 
14450: 
14451:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14452: 
14453:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Eri ryhmittymien osuuksista päätettäessä ote-
14454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taan huomioon useita asiaan vaikuttavia teki-
14455: olette 29 päivänä syyskuuta 1982 päivätyn kir-         jöitä. Vientikiintiöiden osalta tärkeimpiä perus-
14456: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teita ovat ryhmittymän osuus lihan hankinnas-
14457: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ta tuottajalta, jalostetuotannon laajuus, hankin-
14458: Tapio Holvitien näin kuuluvasta kirjallisesta          tamäärien riittävyys jalostetuotantoon sekä li-
14459: kysymyksestä n:o 286:                                  han ja jalosteiden kotimaan markkinaosuudet.
14460:                                                        Tuontikiintöiden osalta tärkeimpänä perustee-
14461:          Aikooko Hallitus tehdessään päätöstä          na on ryhmittymän lihan tarve kotimaan mark-
14462:        vuoden 1983 jalostevientikiintiöistä ko-        kinoita varten.
14463:        rottaa yksityisten vientiosuutta ja nou-            Lihakeskusliiton ryhmään kuuluu useita lihan
14464:        dattaa Lihakeskusliiton johtokunnan te-         keräilyä ja jalostusta harjoittavia liikkeitä. Tämä
14465:        kemää päätöstä yksityisten viejien jako-        ryhmittymä ostaa osan jalostetuotannossa käyt-
14466:        osuuksista?                                     tämästään lihasta muilta ryhmittymiltä. Liha-
14467:                                                        keskusliittoon kuuluvista liikkeistä vienti- ja
14468:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuontitoimintaa harjoittaa ainoastaan kolme
14469: taen seuraavaa:                                        suurinta liikettä. Näistä syistä kiintiöitä ei ole
14470:    Valtioneuvosto antaa vuosittain yleisohjeet         perusteltua vahvistaa suoraan hankinta- tai ja-
14471: lihan viennistä ja tuonnista. Yleisohjeet sisäl-       lostetuotannon osuuksien mukaan. Lihakeskus-
14472: tävät varastoimisvelvoitteen, eri liha-alan ryh-       liiton yksittäisten liikkeiden osuutta ryhmän
14473: mittymien osuuden varastoimisvelvoitteesta ja          vientikiintiöstä ei ole sisällytetty valtioneuvos-
14474: niiden vienti- ja tuontikiintiöt. Vientikiintiöt       ton päätökseen, mutta vastaisuudessa tämä saat-
14475: on määritelty erikseen naudanlihalle, sianlihal-       taa olla aiheellista.
14476: le ja lihajalosteille, tuontikiintiöt naudanlihal-         Liha-alan ryhmittymien kiintiöt vuodelle
14477: le, sianlihalle ja maksalle. Osuus varastoimis-        1983 tullaan vahvistamaan kuluvan vuoden
14478: velvoitteesta on ollut kaikkien lihalajien osalta      marraskuussa. Maa- ja metsätalousministeriössä
14479: saman suuruinen. Mainitut liha-alan ryhmitty-          selvitetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti
14480: mät ovat Tuottajain Lihakeskuskunta, Keskus-           ne tekijät, jotka ovat tarpeen tuntea eri ryh-
14481: kunta OK-Liha ja Lihakeskusliitto.                     mittymien osuudesta päätettäessä.
14482:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
14483: 
14484:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
14485:                                            N:o 286                                            3
14486: 
14487: 
14488: 
14489: 
14490:                           Tili Riksdagens Herr Talm·an
14491: 
14492:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då andelarna för de olika grupperna slås
14493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         fast beaktas många relevanta faktorer. De
14494: velse av den 29 september 1982 tili vederbö-      viktigaste faktorerna i fråga om exportkvoter-
14495: rande medlem av statsrådet övemänt avskrift       na är hur stor gruppens andel av köttleveran-
14496: av följande av riksdagsman Tapio Holvitie         serna från producenterna är, omfattningen av
14497: undertecknade spörsmål nr 286:                    förädlingsverksamheten, om leveransmängderna
14498:                                                   räcker tili för förädlingen samt köttets och
14499:           Har Regeringen för avsikt att, då       förädlingsprodukternas marknadsandelar i hem-
14500:        den fattar beslut om exportkvoterna för    landet. Den viktigaste grunden för importkvo-
14501:        förädlade produkter, höja den privata      terna är gruppens behov av kött för den in-
14502:        exportandelen och beakta det av direk-     hemska marknaden.
14503:        tionen för Lihakeskusliitto fattade be-       Tili Lihakeskusliitto hör flere företag som
14504:        slutet om de privata exportörernas an-     köper upp och förädlar kött. Denna grupp kö-
14505:        delar?                                     per en del av det kött den använder i för-
14506:                                                   ädlingen av andra grupper. Av de företag som
14507:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     hör tili Lihakeskusliitto idkar endast de tre
14508: samt anföra följande:                             största export- och importrörelse. Av dessa
14509:    Statsrådet utfärdar årligen allmänna direk-    anledningar är det inte motiverat att fastslå
14510: tiv om köttexport och import av kött. I de all-   kvoterna direkt enligt andelarna för inköp och
14511: männa direktiven ingår bestämmelser om lag-       förädling. De enskilda företagens andelar av
14512: ringsskyldighet, andelen av lagringsskyldighe-    gruppens exportkvot har inte inrymts i stats-
14513: ten för de olika grupperna inom köttbranschen     rådets beslut, men i framtiden kan detta
14514: och gruppernas export- och importkvoter. Ex-      kanske vara motiverat.
14515: portkvoterna är fastslagna skilt för nötkött,        1983 års kvoter för köttbranschens olika
14516: svinkött och köttförädlingsprodukter, medan       grupper kommer att fastställas i november in-
14517: importkvoterna gäller nötkött, svinkött och       nevarande år. I jord- och skogsbruksministe-
14518: lever. Andelen av lagringsskyldigheten har be-    riet utreds så detaljerat som möjligt de fak-
14519: träffande alla köttslag varit densamma. De        torer som det är nödvändigt att känna tili då
14520: ifrågavarande grupperna i köttbranschen är        beslut fattas om de olika gruppernas andelar.
14521: Producenternas Köttcentrallag, Centrallaget
14522: OK-Liha och Lihakeskusliitto.
14523:      Helsingfors den 26 oktober 1982
14524: 
14525:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
14526:                                                1982 .vp.
14527: 
14528: Kirjallinen kysymys n:o 287
14529: 
14530: 
14531: 
14532: 
14533:                                    Holvitie: Valtionrautateiden tahtimaksuista
14534: 
14535: 
14536:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14537: 
14538:     Turun kaupunki on pyrkinyt määrätietoisesti       loudellisen pohjan erään kulmakiven eli .tåuta-
14539: kohentamaan sataman teknillisiä edellytyksiä           tierahdin päälaelleen muuttamalla rahtia siten,
14540: hoitaakseen NeuvostoliittoelO Suomen kautta            että rahti oltuaan· Turulle 5,50 fuatkkaa mat-
14541: suuntautuvaa transitoliikennettä huomioiden            kan lyhyyden vuoksi edullisempi tonnia ·kohti,
14542: valtiotasoiia asiasta sovitut yleiset suuntaviivat.    muuttuukin Turulle 11 penniä epäedullisem-
14543: Satamaan johdetaan ja ylläpidetään 10 metrin          maksi per tonni. L~skelma perustuu Valtion-
14544: kulkusyväydessä kulkevaa väylää. Laituripaik-         rautateiden tahtisovellutuksiin väleille Turku-
14545: kojen rakentaminen ja varustaminen edellä mai-        Vainikkala ja Kokkola-Niirala. Sataman näke-
14546: nittua kulkusyväystä silmälläpitäen on saatettu       myksen muk:tan tuonkaltainen menettely luo
14547: loppuun. Sataman varustelutaso on ylläpidetty         pelottavia näkymiä tulevaisuudesta liikenneta-
14548: sellaisena, että voidaan nyt kyseeseen tulevaa        loudellisesti. Peruste taksoittelulle ei voine olla
14549: suurempaa tonnistoa palvella nopeasti ja koko-        aluepoliittinen, On ilmeistä, että. VR näin toi-
14550: naistaloudellisesti. Monitoiminosturien hankinta      mimalla voi ohjata valtakunnan liikennettä ~
14551: ja sijoittelu on tapahtunut siten, että satamasta     luamallaan tavalla ja haluamaansa suuntaan,
14552: löytyy useampi laituripaikka syvässä kulkeville       jolloin elinkeinoelämän ja toisaalta muun yhteis-
14553: ja raskaita kolleja kuljettaville aluksille. Kau-     kunnan mitkään laskelmat eivät enää pidä
14554: punki on ollut edelleen valmis lisäinvestointei-      paikkaansa, ainakaan siltä osin kuin laskelmiin
14555: hin liikenteen sujumisen turvaamiseksi. Sata-         osatekijänä sisältyvät Vaidonrautateiden .viral~
14556: man ja sataman piirissä toimivien yritysten yh-       lisiin tahtitaulukoihin perustuvat kustanhukset:
14557: teisten ponnistelujen tuloksena metodiikan ja         Turussa on tähän saakka uskottu ja rakel:l-
14558: teknillisten ratkaisujen luonne on saatu sellai-      nettu neuvottelut sen varaan, että VR on mak-
14559: seksi, että se mahdollistaa sujuvan ja kaikille       superusteissa tasapuolinen. Edelleen on selvää;
14560: osapuolille edullisen tavarankäsittelyn. Turun        ettei satama voi kaupungin päättäjille jatkossa
14561: kaupungilla on edelleen ollut halua uhrata va-        tehdä esityksiä investoinneista, joihin sisältyy
14562: roja sataman ympärivuotisen liikenteen turvaa-        olettamuks'ia liikenteen hoidosta Valtionrauta-
14563: miseksi huomioiden ja tietäen, että nyt ky-           teiden myötävaikutuksella, jos. edellä kuvatun
14564: seessä oleva liikenne ei vaikeissa jääoloissa voi     kaltainen menettely VR:n piirissä jatkuu tai
14565: käyttää pohjoisia satamia hyväkseen. Turun sa-        yleistyy.
14566: tama on nähnyt mahdollisena tämänkaltaisen                Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
14567: liikenteen hoitamisen hyvin tietäen, että Itä-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
14568: Suomen satamaratkaisut ja toisaalta neuvosto-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
14569: liittolaisen osapuolen omat ratkaisut ajan myö-       raavan kysymyksen:
14570: tä voivat muuttaa liikennekuvaa. Edellä ku-
14571: vattuihin järjestelyihin on kuitenkin haluttu                   Onkö Hallitus tietoinen Valtionrau-
14572: ryhtyä ajatellen tulevaisuutta sekä mahdollisia              tateiden harjoittamasta rahtitariffisovel-
14573: uusia kuljetustarpeita.                                      lutuksesta, ja mihin toimiin Hallitus
14574:     Tuntuukin oudolta, että Valtionrautatiet                 aikoo ryhtyä liiketaloudellisesti tasapuo-
14575: omine ratkaisuineen voi kääntää toiminnan ta-                lisen tariffimenettelyn aikaansaamiseksi?
14576:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1982
14577: 
14578:                                             Tapio Holvitie
14579: 
14580: 0882009243
14581: 2                                             1982 vp.
14582: 
14583: 
14584: 
14585: 
14586:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14587: 
14588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vapautuvilla vaunuilla. Vaunujen tyhjäkulje-
14589: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       tusmatka rikin kuormausta varten Raahesta
14590: hemies, lähettänyt 29 päivänä syyskuuta 1982         Kokkolaan on huomattavasti lyhyempi kuin
14591: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston          kuljetus kuormausta varten Turkuun.
14592: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Kokkolan kautta kuljetettaessa on eräänä
14593: edustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta kir-        hinnoitteluperusteena ollut myös se, että lasti
14594: jallisesta kysymyksestä n:o 287:                     on voitu välivarastoida laiturille, joten Vaidon-
14595:                                                      rautatiet ei ole joutunut hankkimaan koko las-
14596:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrau-        tia varten tarvittavia vaunuja lyhyessä ajassa.
14597:        tateiden harjoittamasta rahtitariffisovel-    Sitävastoin kuljetettaessa Turun kautta on lai-
14598:        lutuksesta, ja mihin toimiin Hallitus         van lasti voitu purkaa laiturille vain erittäin
14599:        aikoo ryhtyä liiketaloudellisesti tasapuo-    harvoissa tapauksissa ja poikkeuksellisesti.
14600:        lisen tariffimenettelyn aikaansaamiseksi?        Valtionrautatiet joutuu maksamaan Neuvos-
14601:                                                      toliiton rautateille käyttömaksua jokaiselta
14602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuorokaudelta, jonka vaunut ovat Suomen
14603: vasti seuraavaa:                                     puolella, joten vaunuista Valtionrautateille ai-
14604:    Vaidonrautateiden kuljetusmaksujen lasken-        heutuvien kustannusten suuruuteen vaikuttaa
14605: taperusteita tarkasteltaessa tulee ottaa huo-        vaunujen viipymisajan pituus. Tässä yhteydessä
14606: mioon seuraavia näkökohtia. Valtionrautatei-         voidaan todeta, että Neuvostoliiton rautatiet
14607: den talouden hoidon yleisistä perusteista anne-      on useaan otteeseen kehottanut Valtionrauta-
14608: tun lain (242/50) mukaan Valtionrautateiden          teitä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimen-
14609: taloutta on hoidettava terveiden liikeperiaattei-    piteisiin neuvostoliittolaisten vaunujen viipy-
14610: den mukaan laitoksen kannattavuutta ja maan          misajan lyhentämiseksi Suomen rautateillä.
14611: yleistä etua silmällä pitäen. Kuljetus- ynnä            Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Val-
14612: muiden maksujen määräämisestä säädetään, että        tionrautatiet on tekemiensä kustannuslaskel-
14613: ne "on määrättävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi,   mien perusteella todennut olevan rautatietalou-
14614: että näistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista,      dellisesti tarkoituksenmukaista ja kannattavaa
14615: riittävät peittämään laitoksen kustannukset".        myöntää Kokkolan kautta tapahtuville rikin
14616: Vaidonrautateillä on oikeus myöntää alennuk-         kuljetuksille hieman suurempi alennus kuin
14617: sia yleisten perusteiden mukaan kannettavista        Turun kautta tapahtuville kuljetuksille. Toi-
14618: maksuista, "mikäli se on liiketaloudellisesti        menpide on samalla tarjonnut Valtionrautateille
14619: perusteltavissa".                                    mahdollisuuden ohjata osa Etelä-Suomen rata-
14620:    Nyt kysymyksessä olevat kuljetukset Neu-          verkkoa kuormittavaa liikennettä sellaisille ra-
14621: vostoliittoon ovat tapahtuneet vuosina 1981-         taosuuksille ja raja-asemille, joiden käyttöaste
14622: 1982 Turun, Kotkan ja Kokkolan satamien              on muita alhaisempi. Tämä on sopusoinnussa
14623: kautta. Kuljetusmaksut Valtionrautateille mak-       myös Suomen ja Neuvostoliiton kuljetusalan
14624: saa neuvostoliittolainen huolintayhtymä, jonka       neuvotteluissa asetettujen tavoitteiden kanssa
14625: kanssa Valtionrautatiet on tehnyt rahtisopi-         rautateitse tapahtuvien kuljetusten jakamiseksi
14626: muksen.                                              tasaisemmin kaikkien raja-asemien kautta. Tä-
14627:    Kuljetukset tapahtuvat neuvostoliittolaisilla,    hän on jatkuvasti pyritty mm. Vainikkalan
14628: pääasiassa Raahessa koksin kuljetuksen jälkeen       läpäisykyvyn helpottamiseksi.
14629:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
14630: 
14631:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
14632:                                             N:o 287                                              3
14633: 
14634: 
14635: 
14636: 
14637:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14638: 
14639:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      väg att transportera de tomma vagnarna från
14640: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Brahestad tili Karlehy för att lastas med svavel
14641: av den 29 septemher 1982 tili vederhörande         än att transportera dem tili Aho för lastning.
14642: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Då transporten sker genom Karlehy har en
14643: jande a~ riksdagsman Tapio Holvitie under-         grund för prissättningen också varit, att lasten
14644: tecknade spörsmål nr 287:                          tillfälligt har kunnat upphevaras på kajen,
14645:                                                    varvid Statsjärnvägarna inte med kort varsel
14646:           Är Regeringen medveten om på             har hehövt skaffa fram hehövliga vagnar för
14647:        vilket sätt Statsjärnvägarna tiliämpar      hela lasten. När däremot transporten har gått
14648:        sina frakttariffer och vilka åtgärder       genom Aho har håtlasten endast i ytterst få
14649:        ämnar Regeringen vidta för att åstad-       undantagsfall kunnat lossas på kajen.
14650:        komma ett affärsekonomiskt opartiskt            Statsjärnvägarna hetalar en hruksavgift tili
14651:        tariffsystem?                               de sovjetiska järnvägarna för varje dygn
14652:                                                    vagnarna är på finländsk sida, varför den tid
14653:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vagnarna är i Finland inverkar på storleken av
14654: samt anföra följande:                              de kostnader som vagnarna åsamkar Statsjärn-
14655:    Då heräkningsgrunderna för Statsjärnvägar-      vägarna. I detta sammanhang kan man konsta-
14656: nas hefordringsavgifter granskas hör följande      tera att järnvägsmyndigheterna i Sovjetunionen
14657: synpunkter heaktas. Enligt lagen om de all-        flere gånger har uppmanat Statsjärnvägarna att
14658: männa grunderna för Statsjärnvägarnas hushåll-     vidta alla tänkhara åtgärder för att förkorta
14659: ning ( 242/50) hör Statsjärnvägarnas hushåll-      den tid de sovjetiska vagnarna är kvar i Fin-
14660: ning skötas enligt sunda affärsprinciper med       land.
14661: avseende fäst på företagets lönsamhet och              Med heaktande av ovan nämnda faktorer
14662: landets allmänna fördel. Om fastställandet av      har Statsjärnvägarna på hasen av sina kostnads-
14663: hefordrings- och andra avgifter stadgas, att de    heräkningar konstaterat det vara järnvägseko-
14664: "hör tili sin allmänna nivå fastställas sålunda,   nomiskt ändamålsenligt och lönsamt att he-
14665: att inkomsterna av dem såvitt möjligt täcka        vilja den svaveltransport som går genom Kar-
14666: företagets kostnader." Statsjärnvägarna har rätt   lehy något större nedsättning än den som går
14667: att hevilja nedsättning på de enligt allmänna      genom Aho. Atgärden har dessutom erhjudit
14668: principer upphurna avgifterna "såvida detta        Statsjärnvägarna en möjlighet att dirigera en
14669: kan affärsekonomiskt motiveras."                   del av den trafik som helastar södra Finlands
14670:     De transporter tili Sovjetunionen som det      hannät tili sådana handelar och gränsstationer
14671: nu är fråga om har inträffat under åren 1981-      som utnyttjas mindre än andra. Detta är i
14672: 1982 via hamnarna i Aho, Kotka och Karlehy.        överensstämmelse med en vid underhandlingar
14673: Transportkostnaderna hetalas tili Statsjärn-       mellan Finland och Sovjetunionen uppställd
14674: vägarna av ett sovjetiskt speditionsföretag, med   målsättning för transporterna, nämligen att
14675: vilket Statsjärnvägarna har ingått fraktavtal.     fördela de transporter som sker per järnväg
14676: Transporten sker med sovjetiska vagnar som         jämnare över alla gränsstationer. Därhän har
14677: tili största delen hlir lediga i Brahestad efter   man oavhrutet strävat hl. a. för att få genom-
14678:  transport av koks. Det är avsevärt kortare        fartstrafiken i Vainikkala att löpa smidigare.
14679:      Helsingfors den 26 oktoher 1982
14680: 
14681:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
14682:                                               1982 vp.
14683: 
14684: Kirjallinen kysymys n:o 288
14685: 
14686: 
14687:                                   Kaarna ym.: Syöpäsairaiden hoitoonpääsyn nopeuttamisesta
14688: 
14689:                          Eduskunnan Herra Puhemiehe:lle
14690: 
14691:    Maassamme sairastuu tätä nykyä vuosittain         omaiset ovat jättäneet kunkin sädehoitotehtä-
14692: noin 16 000 henkeä johonkin syöpäsairauteen.         viä suorittavan sairaalan kuntainliiton oman
14693: Valtakunnallisen syöväntorjuntaohjelman to-          harkinnan varaan, käyttääkö se vuotuisen laite-
14694: teuttamista varten asetetuille vastuualueiden        hankintamäärärahansa sädehoitolaitteiden uusi-
14695: johtoryhmille lähetetyn aineiston mukaan on          miseen vai muihin tarkoituksiin. Kun kuiten-
14696: odotet.tavissa, että vuosittain sairastuvien määrä   kin halvimmatkin nykyaikaiset syöpäpotilaiden
14697: kasvaa noin 20 OOO:een vuoteen 1985 men-             hoitoon tarkoitetut sädehoitolaitteet maksavat
14698: nessä. Mikäli ulkoiset olosuhteet pysyvät en-        4,5-8 miljoonaa markkaa kappaleelta, muu
14699: nallaan, ts. jos maamme väestön keski-iän nou-       keskussairaalan välttämätön hankintaohjelma
14700: su jatkuu tähänastiseen tapaan, vuoden 2000          jää lähes kokonaan toteutumatta, jos sädehoito-
14701: tienoilla on vuosittain syöpään sairastuvien         laitteen hankintaan päädytään. Terveysviran-
14702: määrä jo noin 23 000-25 000.                         omaisten ratkaisu johtaa jo sinänsä suppean
14703:    Tätä taustaa vasten tarkasteltuna herättävät      määrärahan käytöstä käytävään kilpailuun,
14704: aiheellista huolestumista ne parin viime vuoden      jonka tuloksena tarpeelliset laitehankinnat saat-
14705: aikana julkisuudessa näkyneet tiedot, joiden         tavat viivästyä edelleen. Tällaista pulmaa ei
14706: mukaan syöpään sairastuneet joutuvat jonotta-        kuitenkaan ole niillä keskussairaaloilla, joilla
14707: maan hoitoon pääsyä laitteiden huonokuntoi-          itsellään ei ole sädehoito-osastoa, vaan jotka
14708: suuden, täydellisen käyttökelvottomuuden tai         lähettävät potilaansa jollekin niistä yhdeksästä
14709: henkilökunnan puutteen takia. Terveysvalistus        paikkakunnasta, joilla sijaitsevilla keskussairaa-
14710: on kuitenkin tehokkaasti levittänyt yleisön          loilla on sädehoitoa varten osasto ja henkilö-
14711: keskuuteen tietoa, jonka mukaan syöpään sai-         kuntaa. Olisi kohtuullista, että kaikki sairaala-
14712: rastuneen hoidossa vähäinenkin viivyttely on         kuntainliitot joutuvat samalla suhteellisella
14713: omansa heikentämään tuloksellisen hoidon             osalla mukaan laitehankinnan kustannuksiin.
14714: mahdollisuuksia. Yksilön oma-aloitteisuutta on          Vaikka syöpäpotilaiden lääkehoito yleistyy,
14715: tässä korostettu joskus jopa niin pitkälle, että     leikkaus- ja sädehoidon merkitys syöpäsairaan
14716: sairaalle tulee syyllisyyden taakka vähäisenkin      hoidossa on pysynyt entisellään. Esim. leuke-
14717: oman vitkastelun takia. Yhteiskunnan ylläpitä-       mian hoidossa monesti tarpeellisiksi osoittautu-
14718: män terveyden- ja sairaanhoidon järjestelmän         vissa luuydinsiirroissa tarvitaan osahoitona sä-
14719: pettäminen on masentava lisäisku jo muutoin-         teilytystä. Yleisesti lasketaan, että 60-80 %
14720: kin vaikeassa henkisessä ahdingossa olevalle         syöpää potevista joutuu jossakin sairautensa
14721: potilaalle.                                          vaiheessa turvautumaan sädehoitoon.
14722:    Kaiken tästä asiasta julkisuudessa kirjoitetun       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
14723: ja lausutun jälkeen olisi uskonut, että valtion      väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
14724: vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä olisi      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14725: osoitettu syöpäsairaiden hoidon järjestelyissä       vaksi seuraavan kysymyksen:
14726: todettujen puutteiden korjaamiseksi tarkoitettu
14727: selkeä, erillinen määräraha. Vaikka lääkintö-                  Mitä Hallitus aikoo. tehdä uusiakseen
14728: hallitus onkin ilmoittanut jättäneensä sosiaali-            epäkuntoiset sädehoitolaitteet ja lisätäk-
14729: ja terveysministeriölle jäsennellyn ohjelman                seen sekä välineistöä että henkilökuntaa
14730: vanhentuneiden sädehoitolaitteiden uusimiseksi              hoidon kasvavan tarpeen huomioon ot-
14731: ja välttämättömimpien lisälaitteiden hankkimi-              taen, jotta vältytään syöpäsairaiden hoi-
14732: seksi, tämän ohjelman toteuttamiseen ei meno-               don viivästymisiltä ja keskeytyksiltä,
14733: arviossa ole osoitettu omaa momenttiaan. Tällä              pahimmassa tapauksessa hoidotta jää-
14734: perusteella täytyy olettaa, että terveysviran-              miseltä?
14735:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14736:                   Mikko Kaarna                                   Einari Nieminen
14737: 088200931A
14738: 2                                             1982 vp.
14739: 
14740: 
14741: 
14742: 
14743:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14744: 
14745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ten ohjelmien mukaisesti· voidaan sairaanhoito-
14746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laitosten työvoimaa lisätä 5-vuotiskaudella
14747: olette 1 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       198.3-1987 yhteensä 3 830 viralla. Virkojen
14748: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vuosittaisen alueellisen jaon suorittaa lääkintö-
14749: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     hallitus ohjaten täten virkojen alueellista ja
14750: Kaarnan ym. ·näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    määrällistä jakautumista. Kuntainliittojen teh-
14751: myksestä n:o 288:                                   tävänä on omissa suunnitelmissaan päättää vir-
14752:                                                     kojen kiireellisyysjärjestyksestä ja siten niiden
14753:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uusiakseen      ohjautumisesta sairaanhoidon eri osa-alueille.
14754:        epäkuntoiset sädehoitolaitteet ja lisätäk-   Lääninhallitusten tehtävänä on alueelliset suun-
14755:        seen sekä välineistöä että henkilökuntaa     nitelmat vahvistaessaan ohjata terveydenhuol-
14756:        hoidon kasvavan tarpeen huomioon ot-         lon eri sektoreiden kehitystä. Syöpäsairauksien
14757:        taen, jotta vältytään syöpäsairaiden hoi-    hoitoon ohjattavan lisähenkilökunnan mäarä on
14758:        don viivästymisiltä ja keskeytyksiltä,       ensisijaisesti ratkaistavissa kunnallisten keskus-
14759:        pahimmassa tapauksessa hoidotta jää-         sairaaloiden alueellisten suunnitelmien käsitte-
14760:        miseltä?                                     lyn yhteydessä.
14761:                                                        Sädehoitolaitteiston uudentaminen on osa
14762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        syöpäsairauksien hoidon tehostamiseen liitty-
14763: vasti seuraavaa:   .    .                           vistä toimenpiteistä. Lääkintöhallituksen yhtey~
14764:                                                     dessä toimivan syövänhoidon asiantuntijaryhc
14765:    Lääkintöhallitus on sosiaali• ja terveysminis-   män tehtävänä on syövän hoidon yleinen suun-
14766: teriön pyynnöstä valmistellut ehdotuksen säde-      nittelu ja hoitotilanteen seuranta sekä hoitoa
14767: hoitokeskusten laitehankinnoista. Tämän ohjel-      hakevien valtakunnallisten suositusten valmis-
14768: man lääkintöhallitus on toimittanut sosiaali- ja    telu. Vuonna 1979 lääkintöhallitus onkin anta-
14769: terveysministeriölle. Hallitus on ottanut säde-     nut syövän hoitoa koskeVat ohjeet, joissa: ko-
14770: hoitolaitteiden uusimista koskevaan ohjelmaan       rostetaan alueellista yhteistyötä ja joiden mu-
14771: kantaa vahvistaessaan sairaanhoitolaitosten val-    kaan yliopistolliset keskussairaalat toimivat
14772: takunnalHset suunnitelmat vuosille 1983--'-87.      alueellaan syövän hoidon johtokeskuksina.
14773:    Vahvistetun valtakunnallisen suunnitelman        Uusimmissa valtakunnallisissa 5-vuotissuunni-
14774: mukaisesti sädehoitolaitteiden uusinnasta tul-      telrnissa edellytetään, että syövän hoidon vaa~
14775: laan huolehtimaan lääkintöhallituksen esittämän     timat resurssit ja hoidon inhimillisyys turvataan.
14776: uusintaohjelman puitteissa. Tämän ohjelman          Sairaanhoitolaitoksia ylläpitävien kuntainliitto-
14777: perusteella tullaan hankkimaan noin 2-4 vuo-        jen tehtävänä on terveydenhuoltoon ohjattujen
14778: den kuluessa kokonaiskustannuksiltaan noin 110      voimavarojen avulla järjestää . eri . potilasryh~
14779: niiljoomm markan sädehoitolaitteistot.              rnien hoito ja toteuttaa valtakunnallisessa suun-
14780:   ·Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallis-      nitelmassa esitettyjä tavoitteita.
14781:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
14782: 
14783:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale ,
14784:                                                N:o 288                                               3
14785: 
14786: 
14787: 
14788: 
14789:                             Ti1'1 Riksdagens Herr Talman
14790: 
14791:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riksomfattande programmen kan arbetskraften
14792: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inom sjukvårdsanstalterna ökas med samman-
14793: av den 1 oktober 1982 tili vederbörande med-          lagt 3 830 tjänster under 5-årsperioden 1983-
14794: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       1987. Tjänsterna fördelas årligen regionvis av
14795: av riksdagsman Kaarna m.fl. undertecknade             medicinalstyrelsen, som på detta sätt styr den
14796: spörsmål nr 288:                                      regionala och kvantitativa fördelningen. Det är
14797:                                                       kommunalförbundens uppgift att i sina egna
14798:           V ad har Regeringen för avsikt att          planer besluta om tjänsternas skyndsamhets-
14799:        göra för att förnya de strålbehandlings-       ordning och således om hur de fördelas inom
14800:        apparater som är ur funktion och för           sjukvårdens olika delområden. Länsstyrelserna
14801:        att öka såväl utrustning som personai          har till uppgift att vid fastställandet av de
14802:        med beaktande av det ökade behovet             regionala planerna leda utvecklingen av hälso-
14803:        av vård, så att man kan undvlka att            vårdens olika sektorer. Storleken av den till-
14804:        cancerpatienternas vård blir fördröjd          läggspersonal som anvisas för vården av can-
14805:        ellet avbruten eller att de i värsta fall      cersjuka avgörs i första hand i samband med
14806:        blir utan vård?                                behandlingen av de kommunala centralsjuk-
14807:                                                       husens regionala planer.
14808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Moderniserandet av strålbehandlingsappara-
14809: samt anföra följande:                                 turen är en del av åtgärderna för att effektivera
14810:                                                       vården av cancersjukdomarna. Det är en upp-
14811:    Medicinalstyrelsen har på begäran av social-       gift för den sakkunniggrupp för cancervård,
14812: och hälsovårdsministeriet utarbetat ett förslag       som arbetar i anslutning till medicinalstyrelsen,
14813: om anskaffning av apparatur till strålbehand-         att planera cancervården i allmänhet samt att
14814: lingscentralerna. Detta program har medicinal-        följa med vårdsituationen och utarbeta riks-
14815: styrelsen tillställt social- och hälsovårdsministe-   omfattande rekommendationer beträffande dem
14816: riet. Regeringen har tagit ställning till pro-        som söker vård. Ar 1979 har medicinalstyrel-
14817: grammet om förnyandet av strålbehandlings-            sen också gett anvisningar om cancervården.
14818: apparaterna då den fastställt de riksomfattande       I anvisningarna betonas det regionala samar-
14819: planerna för sjukvårdsanstalterna under åren          betet och i enlighet med dem fungerar uni-
14820: 1983-1987.                                            versitetscentralsjukhusen som central ledning
14821:    I enlighet med den fastställda riksomfattande      för cancervården inom sitt område. I de nyaste
14822: planen kommer förnyandet av strålbehandlings-         riksomfattande 5-årsplanerna förutsätts att en
14823: apparaterna att skötas inom ramen för det av          human vård och de resurser som cancervården
14824: medicinalstyrelsen framlagda programmet. På           kräver tryggas. Det är en uppgift för de kom-
14825: basen av detta program kommer man under               munalförbund som upprätthåller sjukvårdsan-
14826: ca 2-4 år att anskaffa strålbehandlingsappara-         stalter att med hjälp av de resurser som an-
14827:  tur för en totalkostnad av omkring 110 milf           visas för hälsovården ordna vården för olika
14828:  mk.                                                  patientgrupper och förverkliga de mål som
14829:     I enlighet med de av statsrådet godkända          uppställts i den riksomfattande planen.
14830:       Helsingfors den 3 november 1982
14831: 
14832:                                                       Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
14833:                                               1982 vp.
14834: 
14835: Kirjallinen kysymys n:o 289
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840:                                   Juvela: Verohallinnon henkilöstövajauksen poistamisesta
14841: 
14842: 
14843:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14844: 
14845:    Turun ja Porin läänin Verovirkailijat ry on          Suoritettujen selvitysten mukaan verotoimis-
14846: kääntynyt kirjelmällä kansanedustajien puoleen.      toihin tarvitaan runsaat 700 uutta virkaa, jotta
14847: Kirjelmässä todetaan, että verotoimistot ovat        verotus pystytään toimittamaan mahdollisim-
14848: jo pitkään toimineet liian niukkojen henkilö-        man tasapuolisesti ja oikein ja jotta verotoimis-
14849: resurssien varassa. Verotus on saatu vuosittain      tot kykenevät hoitamaan toivotulla tavalla niil-
14850: valmiiksi äärimmäisin ponnistuksin, ylitöillä,       le uskotut vastuulliset tehtävät. Erityisen huo-
14851: satunnaisella henkilöstöllä ja verotuksen laadun     lestuttava tilanne on kasvavissa veropiireissä.
14852: kustannuksella. Vakinaisen ammattitaitoisen          Turun ja Porin läänissä on 31 verotoimistoa
14853: henkilöstön vajauksesta johtuu, että verotuk-        ja henkilövajaukseksi on laskettu 130-140
14854: sessa syntyy runsaasti virheitä, joita sitten jou-   henkilöä. Mainittakoon, että Turun ja Porin
14855: dutaan jälkikäteen muutesteitse korjaamaan.          läänissä on myös eniten määräaikaisessa työ-
14856:    Verotoimistojen henkilökunta joutuu työs-         sopimussuhteessa olevia henkilöitä verotoimis-
14857: kentelemään kohtuuttoman raskaan työpaineen          tojen palveluksessa.
14858: alaisena. Kun verolakeihin on vuosittain tullut         Tilanteen korjaamiseksi verotoimistoihin tu-
14859: uusia, työtä lisääviä säännöksiä ja kun pysyvän      leekin kiireellisesti perustaa uusia virkoja kaik-
14860: henkilökunnan määrää ei ole vastaavasti lisätty,     kein    välttämättömimmän        henkilövajauksen
14861: on työvoimatilanne verotoimistoissa entisestään      poistamiseksi. Tällaisia virkoja pitäisi ensi si-
14862: huonontunut.                                         jassa perustaa verosihteerin ja verovalmisteli-
14863:     Verotoimistoissa on jouduttu käyttämään sa-      jain nimikkeisiin. Verotoimistojen henkilövaja-
14864: tunnaisia apulaisia ja valtion työllisyysvaroilla    uksen korjaamisella olisi luonnollisesti myös
14865: palkattuja henkilöitä usein vaativienkin vero-       huomattava työllistävä merkitys, mitä tosiasiaa
14866: valmistelu- ja asiakaspalvelutehtävien suoritta-     ei ole syytä aliarvioida.
14867: miseen. Kun näiden henkilöiden asema on epä-            Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
14868: varma, ei heidän työmotivaationsa voi luonnol-       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän-
14869: lisestikaan olla sama kuin pysyvän henkilöstön.      kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14870: Tilapäisen työvoiman käyttö on ollut omiaan          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14871: heikentämään myös vaitiolovelvollisuutta ja
14872: horjuttamaan verotettavien oikeusturvaa.                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14873:     Kansalaisten oikeusturvan kannalta katsottu-            verotoimistoissa on runsaan 700 työn-
14874:  na asioitten huolestuttavaa tilaa kuvaa hyvin              tekijän vajaus, ja jos on,
14875:  se, että tutkijalautakunnille tehdään vuosittain              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14876:  lähes 150 000 veromuistutusta, joista noin 70              ryhtyä tämän vaikean tilanteen korjaa-
14877: prosenttia hyväksytään, ja että lääninoikeuksissa           miseksi?
14878:  on tällä hetkellä noin 50 000 verovalitusta
14879:  odottamassa ratkaisua.
14880:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1982
14881: 
14882:                                              Aulis Juvela
14883: 
14884: 
14885: 
14886: 
14887: 0882009298
14888: 2                                           1982 vp.
14889: 
14890: 
14891: 
14892: 
14893:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14894: 
14895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ruistoissa palvelleiden satunnaismäärärahoilla
14896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      palkattujen henkilöiden aseman vakinaistamis-
14897: olette 1 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-      ta. Lääninverovirastojen ja verot01m1stojen
14898: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ruuhkien purkamiseen on edelleen pyritty kiin-
14899: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    nittämään huomiota muun muassa ehdottarualla
14900: Aulis Juvelan kirjallisesta kysymyksestä n:o       vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä
14901: 289:                                               1 550 000 markan suuruista lisäystä kertame-
14902:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      nona työsuhdepalkkoihin.
14903:         verotoimistoissa on runsaan 700 työn-         Veronoikaisu- ja muutoksenhakusäännösten
14904:         tekijän vajaus, ja jos on,                 uudistamisen johdosta on muutoksenhaun re-
14905:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     surssityöryhmä selvittänyt uusien säännösten
14906:         ryhtyä tämän vaikean tilanteen korjaa-     vaikutuksia lääninverovirastojen ja verotoimis-
14907:         miseksi?                                   tojen tehtäviin ja henkilöstötarpeisiin.
14908:                                                       Työryhmä on toukokuussa 1982 antanut
14909:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        asiasta välimuistion ( työryhmämuistio 1982:
14910: taen seuraavaa:                                    VM 16) ja jatkaa asian selvittelyä vielä kulu-
14911:    V erohallinnon henkilöstötarpeita on vuosina    van vuoden loppuun asti. Välimuistiossa tehty-
14912: 1981 ja 1982 selvitetty kahdessa valtiovarain-     jen ehdotusten pohjalta on jo vuoden 1983
14913: ministeriön asettamassa työryhmässä.               tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu 15 yli-
14914:    V erotoimistotyöryhmä korosti muistiossaan      määräisen verosihteerin ja 10 ylimääräisen
14915:  (työryhmämuistio 1981: VM 27) erityisesti ve-     apulaisverosihteerin toimen perustamista vero-
14916: rolainsäädännön yksinkertaistaruismahdollisuuk-    toimistoihin.
14917: sien selvittämistä henkilöstön lisätarpeen kor-        Kysymyksessä on viitattu 700 työntekijän
14918: vaamiseksi. Tämän vuoksi työryhmä ei pitänyt       vajaukseen verotoimistoissa. Kysymyksestä ja
14919: tarpeellisena esittää omaa täsmällisempää arvio-   sen perusteluista ei tarkemmin ilmene, missä
14920: taan verotoimistojen tämänhetkisestä henkilös-     selvityksessä näihin lukuihin on päädytty ja
14921: tövajauksesta, V8.an korosti pysyväisluonteisia    onko selvityksessä otettu kantaa verotoimisto-
14922: tehtäviä hoitavan satunnaismäärärahalla palka-     jen ongelmien poistamiseen myös muilla kei-
14923: tun henkilöstön aseman vakiinnuttamista ja lä-     noin kuin lisäämällä verotoimistojen henkilös-
14924: hinnä tehtävien lisääntymisestä aiheutuneen        töä. Erityisesti verotoimistotyöryhmä on kiin-
14925: henkilöstövajauksen poistamista vuotuisten tu-     nittänyt huomiota näihin muihin keinoihin,
14926: lo- ja menoarvioiden yhteydessä.                   joilla verotoimistojen ongelmia tulisi pyrkiä
14927:    Työryhmän ehdotusten pohjalta on vuonna         poistamaan. Kysymyksessä esitettyä näinkin
14928: 1982 niihin veropiireihin, joissa tehtävien li-    huomattavaa henkilöstön lisäämistä julkishallin-
14929: sääntyminen on ollut huomattavan suuri, pe-        non yhdellä osa-alueella ei voida pitää tar-
14930: rustettu yhteensä 20 ylimääräistä verovalmiste-    koituksenmukaisena ja ongelmattomana. Vero-
14931: liian tointa. Satunnaismäärärahalla palkattujen    toimistojen henkilöstötilanteeseen olisikin py-
14932: henkilöiden aseman parantamiseksi on vuoden        rittävä vaikuttamaan muilla, lähinnä verotoimis-
14933: 1983 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu       tojen työmäärää keventävillä keinoilla. Tältä
14934: 63 ylimääräisen toimistoapulaisen toimen pe-       osin korostuvat pitemmällä aikavälillä erityi-
14935: rustamista verotoimistoihin. Tämä merkitsisi        sesti ne ratkaisut, joita tehdään verolainsäädän-
14936: kaikkien yli 5 vuotta yhtäjaksoisesti verotoi-      nön kehittämisen yhteydessä.
14937:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
14938: 
14939:                                                                           Ministeri Jermu Laine
14940:                                              N:o 289                                              3
14941: 
14942: 
14943: 
14944: 
14945:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14946: 
14947:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        byråerna och därvid avlönats med tillfälliga:
14948: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           anslag. Man har vidare försökt uppmärksamma
14949: velse av den 1 oktober 1982 tili vederbörande       behovet av att minska anhopningen av arbete·
14950: medlem av statsrådet översänt avskrift av           vid skattebyråerna bl.a. genom att i statsverks-
14951: följande av riksdagsman Aulis Juvela under-         propositionen för år 1983 föreslå 1 550 ooa
14952: tecknade spörsmål nr 289:                           mk som engångsutgift i tillägg tili löner i!
14953:                                                     arbetsförhållande.
14954:           Är Regeringen medveten om, att det           Med anledning av reformeringen av de stad-
14955:        vid skattebyråerna förekommer ett per-       ganden som gäller skatterättelse och ändrings-
14956:        sonalunderskott som uppgår titll drygt       sökande har den arbetsgrupp vars uppgift är
14957:        700 arbetstagare, och om så är fallet,       att utreda resurserna i samband med ändrings~
14958:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           sökande klarlagt de nya stadgandenas inverb
14959:        vidta i syfte att förbättra denna svåra      ningar på länsskatteverkens och skattebyråer-
14960:        situation?                                   nas uppgifter och personalbehov.
14961:                                                        Arbetsgruppen överlämnade i maj 1982 eru
14962:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      delpromemoria i frågan (arbetsgruppspromemo-
14963: samt anföra följande:                               ria l982:FM 16), och den fortsätter utred-1
14964:    Skattestyrelsens personalbehov har åren          ningen av ärendet tiJI slutet av innevarand~
14965: 1981 och 1982 utretts i två av finansministe-       år. På basen av förslagen i delpromemorian!
14966: riet tillsatta arbetsgrupper.                       har redan i statsverkspropositionen för år
14967:     Skattebyråarbetsgruppen framhöll i sin pro-     1983 föreslagits inrättande av 15 extraordina-
14968: memoria (arbetsgruppspromemoria 1981: FM            rie skattesekreterarbefattningar och 10 extra-
14969: 27) särskilt nödvändigheten av ant utreda möj-      ordinarie biträdande skattesekreterarbefatt-
14970: J.igheterna tili en förenkling av skattelagstift-   ningar vid skattebyråerna.
14971: ningen i syfte att kompensera det ökade perso-         I spörsmålet hänvisas tili en brist på 700
14972: nalbehovet. För den skull ansåg arbetsgruppen       arbetstagare vid skattebyråerna. Av spörsmålet
14973: det inte vara nödvändigt att framlägga en egen      och dess motivering framgår inte närmare, i
14974: mera preciserad uppskattning av den nuva-           viJken utredning dessa siffror är aktuella, inte
14975: rande personalbristen vid skattebyråerna, utan      heller huruvida man i utredningen fattat ställ-
14976: framhöll behovet av att stabilisera ställningen     ning tili möjligheterna att avhjälpa problemen
14977: för sådan personai som är avlönad med tili-         vid skattebyråerna också på andra sätt än
14978: fälliga anslag men sköter uppgifter av beståen-     genom att öka skattebyråernas personal. Sär-
14979: de natur, och vidare den omständigheten, att        skilt skattebyråarbetsgruppen har fäst uppmärk-
14980: den personalbrist som närmast förorsakats av        samhet vid dessa andra sätt, genom vilka man
14981: det ökade antalet uppgifter bör avhjälpas i         borde sträva tili att avhjälpa problemen vid
14982: samband med de årliga statsförslagen.               skattebyråerna. En så betydande personalök-
14983:     På basen av arbetsgruppens förslag har un-      ning inom ett enda av den offentliga förvalt-
14984: der år 1982 inrättats sammanlagt 20 extra-          ningens delområden som den viiken föreslås i
14985: ordinarie befattningar för skatteberedare i de      spörsmålet kan inte anses vara ändamålsenlig
14986: skattedistrikt, där ökningen av antalet upp-        eller problemfri. Man borde också sträva tili
14987:  gifter varit anmärkningsvärt stor. I syfte att     att inverka på skattebyråernas personalsitua-
14988:  förbättra ställningen för personer som är av-·     tion med hjälp av andra medel, närmast genom
14989:  lönade med tillfälliga anslag föreslogs i stats-   att lindra arbetsbördan vid skattebyråerna. Tili
14990:  verkspropositionen för år 1983 inrättande av       denna del är det skäl att på lång sikt fram-
14991:  63 extraordinarie byråbiträdesbefattningar vid     hålla särskilt sådana avgöranden, som fattas i
14992:  skattebyråerna. Detta skulle innebära stabili~     samband med utvecklandet av skattelagstift-
14993:  sering av ställningen för alla de som i mer än'    ningen.
14994:  5 års tid utan avbrott tjänstgjort vid skatte-
14995:       Helsingfors den 2 november 1982
14996:                                                                            Minister Jermu Laine
14997:                                               1982 vp.
14998: 
14999: Kirjallinen kysymys n:o 290
15000: 
15001: 
15002:                                   iHolvitie ym.: Utön-Airiston väylän kulkusyvyyden kasvattami-
15003:                                       sesta 13 metriin
15004: 
15005: 
15006:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15007: 
15008:     Suomen meriväylästön kehittäminen ja väy-         nykyään sekä tavara- että alusmääriltään Suo-
15009: lien kulkusyvyyksien lisääminen on vnme               men vilkkaimpia meriväyliä.
15010: vuonna ollut läheisesti yhteydessä hiilisatama-          Väylän syventämistä tällä väyläjaksolla ei
15011: kysymyksestä käytävään keskusteluun.                  tulisi enää lykätä. Utön-Airiston väylän kul-
15012:     Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama         kusyvyyden kasvattaminen 13 metriin olisi hyö-
15013: hiilen kuljetusjärjestelmien kehittämistyöryhmä      dynnettävissä välittömästi Naantalin sataman
15014: on väliraportissaan keväällä 1981 päätynyt suo-      kautta ja pitkällä tähtäimellä mahdollisesti
15015: sittamaan Inkooseen johtavan väylän syventä-         myös Turun ja Paraisten satamien kautta.
15016: mistä 13 metriin hiilen kaukotuonnin helpot-          Utön-Airiston väylän kulkusyvyyden kasvatta-
15017: tamiseksi. Alkukesästä 1981 on työryhmä sa-          misella olisi välittömästi merkitystä Naantalin
15018: moin perustein esittänyt Pori/Tahkoluotoon           satamassa niin öljy-, vilja- kuin hiilikuljetuk-
15019: johtavan väylän syventämistä aina 15,3 met-          sillekin. Naantalin 3,2 milj. tonnin vuosituon-
15020: rin kulkusyvyiseksi.                                 nista 90 % on juuri edellä mainittuja hyödyk-
15021:    Hiilen kuljetusjärjestelmien kehittämistyö-       keitä, joiden kuljetuksessa aluskoon kasvu toisi
15022: ryhmä on väylien syvennystöiden edullisuutta         suurimmat kansantaloudelliset säästöt. Alus-
15023: tarkastellessaan tehnyt suosituksensa toimeksi-      koon kasvu olisi liikennetiheyden pienenemisen
15024: antonsa mukaisesti kiinnittämällä huomiota           myötä myös vaikuttamassa onnettomuusriskien
15025: pelkästään hiilen kuljetuksiin. Sekä Inkoo että      vähenemiseen.
15026: Tahkoluoto ovat satamia, joiden liikenteestä            Haluamme myös !kiinnittää huomiota sii-
15027: valtaosan muodostaa hiili.                           hen, että Utön-Airiston väylä johtaa satamiin
15028:     Laajamittaisten väylätöiden edullisuutta olisi    (Turku, Naantali) , joista molemmista on jo
15029: kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon sata-        diemassa sekä maantie- että lJautatieyhteydet
15030: mien liikenne kokonaisuudessaan ja useampien         muualle maahan.
15031: eri hyödykkeiden kuljetuksessa aluskoon kas-             Utön-Airiston väylä tulisi myös linjata
15032: vun myötä saavutettava hyöty ja säästö.              Utön pohjoispuolelta Kihdin aukon kautta
15033:     Jo vuonna 1979 eli lähes kaksi vuotta ennen      Turun-Tukholman väylälle. Uuden linjauksen
15034: hiilenkuljetusjärjestelmiä tutkivan työryhmän        myötä vältettäisiin väylän kulku Saaristomeren
15035: asettamista tutkittiin MKH:n ja TVH:n toi-           kansallispuiston läpi ja uusi linjaus mahdollis-
15036: mesta Turkuun ja Naantaliin johtavan Utön-           taisi myös luotsaustoiminnan kehittämisen
15037: Airiston väylän syventämismahdollisuuksia ja         Houtskärin luotsiasemalle.
15038: syventämiskustannuksia. Tällöin todettiin, että         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15039: väylän syventäminen on mahdollista kohtuul-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15040: lisin kustannuksin. Kulkusyvyyden kasvattami-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15041: sen 13 metriin arvioitiin maksavan noin 38           seuraavan kysymyksen:
15042: milj. markkaa ja tutkimuksessa todettiin kulku-
15043: syvyyden lisääminen tarpeelliseksi.                            Milloin Hallitus aikoo ottaa valtion
15044:    Utön-Airiston väylän kulkusyvyyden kas-                  tulo- ja menoarvioon määrärahan Utön
15045: vattaminen 13 metriin nähdään Turun talous-                 -Airiston väylän kulkusyvyyden kas-
15046: alueella erittäin tärkeäksi mm. siksi, että Lou-            vattamiseksi 13 metriin ja reittilinjauk-
15047: nais-Suomi on voimakkaasti riippuvainen meri-               sen muuttamiseksi Saaristomeren kan-
15048: kuljetuksista ja Utön-Airiston väylä on jo                  sallispuiston ulkopuolelle?
15049:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1982
15050: 
15051:                Tapio iHolvitie                                  Arto Lampinen
15052: 088200943P
15053: 2                                           1982 vp.
15054: 
15055: 
15056: 
15057: 
15058:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15059: 
15060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Merenkulkuhallituksen tarkoituksena on jat-
15061: mainhussa tatkoitu'kseS!sa Te, Herra Puhemies,     kaa yhteistoiminnassa tie- ja vesirakennushal-
15062: olette 5 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-      lituksen kanssa Naanta:rin 13 metrin väylän
15063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tutkimus- ja suunnittelutyötä siten, että tek-
15064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    nillinen valmius väylätyön aloittamiselle voitai-
15065: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        siin saavuttaa jo vuonna 1984. Väylätyöt kes-
15066: kysymyksestä n:o 290:                              tävät vähintään 3 vuotta.
15067:                                                       Merenkulkuhallituksessa on laadittu meri-
15068:           Milloin Hallitus aikoo ottaa valtion     väyläohjelma vuosille 1983-1992. Ohjelmassa
15069:        tulo- ja menoarvioon määrärahan Utön        on meriväylien rakentamista ja parantamista
15070:        -Airiston väylän kulkusyvyyden kas-         koskevat tavoitteet esitetty yksityiskohtaisen
15071:        vattamiseksi 13 metriin ja reittilinjauk-   investointisuunnitelman muodossa, joihin vuo-
15072:        sen muuttamiseksi Saaristomeren kan-        tuinen määrärahatarve on 60 mmk. Kun esim.
15073:        sallispuiston ulkopuolelle?                 tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1983 on
15074:                                                    väylätöihin voitu osoittaa vain 35 mmk, on
15075:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ohjelman toteuttaminen saatikka aikaistaminen
15076: vasti seuraavaa:                                   mahdotonta. Meriväyläohjelmassa on Naantalin
15077:    Utöstä Kihdin kautta Naantaliin johtavan        väylätyö ajoitettu vuosille 1985-1988.
15078: väylän syventämistä 13 metrin väyläksi on tut-        Hallitus katsoo, että Naantalin väylän syven-
15079: kittu parin vuoden ajan. Noin 120 kilometrin       nystyö tulisi ajoittaa meriväyläohjelman mukai-
15080: pituisella väylällä on jo tehty merenmittaukset    sesti, ellei erityisiä uusia perusteita ilmene.
15081: ja pohjatutkimukset väylän yleissuunnitelmaa       Tämä kuitenkin edellyttää, että valtion tulo- ja
15082: varten. Naantalin 13 metrin väylän tämänhet-       menoarvioon varataan vuosittain väylätöitä var-
15083: kinen kustannusarvio on 47,2 miljoonaa mark-       ten meriväyläohjelmassa esitetyn suuruinen mää-
15084: kaa ja väylän syvennystyön kuljetustaloudelli-     räraha.
15085: nen kannattavuus perustuu pääasiassa viljan,
15086: öljyn ja hiilen kuljetukseen.
15087:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1982
15088: 
15089:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
15090:                                             N:o 290                                                3
15091: 
15092: 
15093: 
15094: 
15095:                           Tili   Riksdagens Herr Talman
15096: 
15097:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Sjöfartsstyrelsen har för avsikt att i samråd
15098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         med väg- och vattenbyggnadsstyrelsen fortsätta
15099: velse av den 5 oktober 1982 tili vederbörande     atJt undersöka och planera Nådendals 13 meters
15100: medlem av statsrådet för avgivande av svar        farled så, att den tekniska beredskapen att på-
15101: översänt avskrift av följande av riksdagsman      börja farledsarbetet kunde uppnås redan 1984.
15102: Holvitie m.fl. undertecknade spörsmål nr 290:     Farledsarbetet kommer att pågå i minst tre år.
15103:                                                       Sjöfartsstyrelsen har utarbetat ett sjöfarleds-
15104:          När har Regeringen för avsikt att        program för tiden 1983-1992. I programmet
15105:        budgetera medel för att öka seglations-    har målen för byggande och förbättrande av
15106:        djupet upp tili 13 meter i farleden        farleder framställts i form av en detaljerad in-
15107:        Utö--Erstan och flytta farledslinjering-   vesteringsplan, och anslagsbehovet är varje år
15108:        en utanför Skärgårdshavets national-       60 miljoner mark. Då i statsverkspropositionen
15109:        park?                                      för år 1983 har för farledsarbeten bara kunnat
15110:                                                   anvisas 35 miljoner mark, blir det omöjligt att
15111:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        genomföra programmet för att inte tala om aJtt
15112: anföra följande:                                  tidigare lägga det. Enligt sjöfarledsprogrammet
15113:    Att fördjupa tili 13 meter farleden från Utö   skulle Nådendals farledsarbete ske mellan 1985
15114: via Skiftet tili Nådendal har undersökts i ett    och 1988.
15115: par år. I denna ca 120 kilometers farled har          Regeringen anser, att fördjupande av Nåden-
15116: redan utförts sjömätningar och bottenundersök-    dals farled borde tidsmässigt placeras enligt
15117: ningar för att uppgöra en generalpian för far-    sjöfarledsprogrammet, om inte särskilda, nya
15118: leden. Kostnadsförslaget för fördjupande av Nå-   skäl framkommer. Detta förutsätter dock, att
15119: dendals farled tili 13 meter ligger för närva-    i statsförslaget årligen reserveras för farledsar-
15120: rande på 47,2 miljoner mark och den transport-    beten ett anslag i den storleksordning som före-
15121: ekonomiska lönsamheten av projektet grundar       slagits i sjöfarledsprogrammet.
15122: sig främst på transport av spannmål, olja och
15123: koi.
15124:      Helsingfors den 29 oktober 1982
15125: 
15126:                                                   Handels- och industriminister Esko Ollila
15127:                                              1982 vp.
15128: 
15129: Kirjallinen kysymys n:o 291
15130: 
15131: 
15132: 
15133: 
15134:                                  Juvela: Euran Koskeljärven suojelusta
15135: 
15136: 
15137:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15138: 
15139:    Euran kunnan Hon!kilahdella sijaitseva Kos-      omistuksessa olevia ranta-alueita on osoitettu
15140: keljärvi on tunnetusti eräs maamme harvinai-        lain nojalla suojeltaviksi. Näin ollen Kosketjär-
15141: simmista lintujärvistä. Viime vuosisadan puoli-     ven rantaviiva tulisi kokonaan rauhoittaa vir-
15142: välissä järven pintaa laskettiin. Tämän seurauk-    kistyskäyttöön.
15143: sena .syntyneen vesijättömaan omistaja:ksi nimet-      Euran kunnatlhallitus jätti maa- ja metsä-
15144: tiin muodostettu yhtiö Koske!- ja Vaaljärven        talousministeriölle 23. 3. 1982 kirjelmän, jossa
15145: Kuivatus Oy. Koskeljärvi on ranneiltaan erä-        vedotaan ministeriöön Koskeljärven suojelupää-
15146: maaluontoinen ja lähes rakentamaton.                töksen pikaisesta toteuttami:sesta. Ensimmäisiä
15147:    Honkila'hden asukkaitten suuri enemmistö         toimenpiteitä olisi Koske!- ja Vaaljärven Kui-
15148: on ilmaissut rmielipiteenään, että Koskeljärvi on   vatus Oy:n osakekannan määritteleminen. Ar-
15149: yhteiskunnan sääntely- ja suojelutoimenpitein       vion jälkeen olisi osakkeenomistajille ilmoitet-
15150: säilytettävä yhteisessä virkistyskäytössä. Pienen   tava valtion tarjoama hinta. Ellei tyydyttävää
15151: ryhmän ahtaat taloudelliset hyötynäkokohdat         ratkaisua neuvotteluteitse saataisi aikaan, olisi
15152: eivät saa pilata järven luonnonvaraisuutta ja       valtion harkittava muita toimenpiteitä Koskel-
15153: yhteistä vinkistyskäyttöä. Ja kun asia on näin,     järven ranta-alueiden omistusoikeuden turvaa-
15154: se merkitsee sitä, että Kosketjärven rannat säi-    miseksi. Valtion rahoituksella tulee toteuttaa
15155: lytetään huvila-asutuksesta vapaana ja järven       myöskin Koskeljärven pinnan nostaminen. Vain
15156: pintaa nostetaan 0,5-0,6 metriHä. Veden pin-        näin menetellen turvataan tämän arvokkaan lin-
15157: nan nostaminen parantaisi tuntuvasti järven         tujärven säilyminen merkittävänä luonnonnähtä-
15158: ekologista tasapainoa.                              vyytenä. Säännöstelytoimenpiteet tulee toteuttaa
15159:    Euran kunnanvaltuuston päätöklsellä 8. 3.        kuitenkin niin, että niillä turvataan myös maa-
15160:  1982 Koskeljärven osayleiskaavaehdotus on laa-     talouden toimintaedellytyksiä parantava kuiva-
15161: dittu suojelukaavaksi, jossa rantarakentamiseen     tushyöty.
15162: ei osoiteta rakennuspaikkoja. Kaavan toteutu-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
15163: minen edellyttää valtion osallistumista hanlk:-     37 §:n 1 rmomenttiin viitaten esitän valtioneu-
15164: keeseen siten, että valtio hanklkii omistukseen-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15165: sa Koske!- ja Vaaljärven Kuivatus Oy:n hallit-      raavan kysymyksen:
15166: semat maa-alueet ja ottaa vastatakseen kaikista
15167: yhtiölle kuuluvista velvoitteista. Kaikki kuiva-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15168:  tusyhtiön ranta-alueet sekä saaret Isoluotoa lu-          ryhtyä Euran Kosketjärven suojelua
15169:  kuunottamatta on osoitettu luonnonsuojelulain-            koskevien suunnitelmien toteuttamisek-
15170: säädännön nojalla suojeltaviksi. Myös yksityis-            si?
15171:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1982
15172: 
15173:                                           Aulis Juvela
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178: 088201003M
15179: 2
15180: 
15181: 
15182: 
15183: 
15184:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15185: 
15186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jatkuminen voisi. lomarakentamisen royota vai-
15187: mainitussa· tarkbituks'essa·• Te,.·Herra: Puhemies,   keutua, Ministeriö' ön käynyt· yhtil:irt•' kinssa
15188: olette 5. päivänä 'lokakuuta f982. päivatyn kir-      neuvotteluja rantojen myynnis•ta •'valtiolle•. ·Tä-
15189: feenne h:6 1529 'ohella· toimittanut valtioneu~       män ohella ministeriö lähetti •L !3A982 :vesi-
15190: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          hallitukselle kirjeen, jossa •kehotetaan 'tutkimaan
15191: kansanedustaja Aulis Juvelan kirjallisesta kysy-      vaihtoehto; jonka mukaisesti yhtiön koko· osa-
15192: myksestä n:o 291, jossa tiedustellaan:                kekanta varoineen ja velvoitteineen ·siirtyisi val-
15193:                                                       tion haltuun. Vesihallitus on alustavasti tutki-
15194:            Mihin toimenpiteisiin Hallitu's aikoo       nut mahdollisuudet kauppaan, •mutta minis-
15195:         ryhtyä Euran Koskeljärven suojelua             teriö ei vielä ole saanut lopullista vastausta,
15196:         koskevien suunnitelmien toteuttamisek-        joten tässä vaiheessa ei vielä ole ·selvää, voi-
15197:         si?                                           daanko rantojen suojelukysymys ratkaista osa-
15198:                                                        kekannan ostolla;
15199:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vesihallitus on käymissään neuvotteluissa
15200:  vasti seuraavaa:                                     tuukinut myös muita mahdollisuuksia järven
15201:     Euran kunnassa sijaitseva Koskeljärvi sisältyy     suojeluun samoin kuin· sitä, voitaisiinko järven
15202:  valtioneuvoston· 3. 6, 1982 tekemään periaate-       kunnostus toteuttaa valtion varoin. Periaattees-
15203:  päätökseen valtakunnallisesta lintuvesien suo-       ·sa tämä on mahdollista eikä kunnostus myös-
15204:  jeluohjelmasta. Koskeljärven osalta periaatepää-     kään olisi lintuvesien . suojelutavoitteiden vas-
15205:  töksessä suojeltavaksi ·ehdotettu alue käsittää       taista, vaan päinvastoin omiaan edistämään
15206:  vieressä sijaitsevan Vaaljärven kera yhteensä        Koskeljärven käyttöä nykyisessä· •muodossaan.
15207:  1 075 ha. · Koskeljärven alustava ohjeellitien        Kysymys liittyy kuitenkin järven suojelun koko-
15208:  suojelurajaus käsittää järven koko vesialueen •ja    naisratkaisuun eikä rahoitusta voida . ratkaista
15209:  rantavyöhykkeen.                                     erillään rantojen suojelusta. Järven pinnahnos-
15210:     Lintuvesien suojeluohjelman mukaisesti ja          toon tähtäävä suunnitelma on tällä hetJkellä
15211:  ohjeLman toteuttamisesta vastaavana viranomai-       vesioikeudessa tutkittavana, joten la:ihvoimaista
15212:  sena maa- ja metsätalousministeriö pyrkii säi-       päätöstä järven kuhnostamiseen ei vielä ole.
15213:  lyttämään Koskeljärven nykyisessä käyttömuo-             Maa- ja metsätalousministeriö tulee toteutta-
15214:  dossaan. ;Koska järven rantojen .käytöstä loma-      maan Koskeljärven suoj·eliul; Neutrottelujert ol-
15215:  asutustarkoituksiin on rannat pääasia~sa omista-     lessa vielä kesken d tässä vaiheessa 'ole mah-
15216:  van Koskel- ·ja Vaaljärveh Kuivatus Oy:n toi-         dollista arvioida, milloin· rantojen mahdollinen
15217: ·mesta tehty ,suunnitelmia, ministeriö on harkin-     hankinta ja• toisaalta järven kut).nbstus 'voitaisiin
15218:  nut tarkoituksenmukaiseksi pyrkiä hankkimaan         toteuttaa.' Katson rrtaa- ja metsätalousmkilslte-
15219:  järven ranta-alueet valtiolle, sillä ministeriö on   riön kuitenkin jo ryhtyneen tar,vi ttaviin .to1men-
15220:  katsonut, että järven nykyisen käyttömuodon          piteisiin jä'rvert .suojelrtn toteuttamis:eksL
15221:       Helsingissä marraskuun 11 päivänä 1982
15222: 
15223:                                                  Maa- ja metsåitalousministeri Taisto Tähkämaa
15224:                                              N:o 291                                                3
15225: 
15226: 
15227: 
15228: 
15229:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15230: 
15231:    I det sylfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nisteriet har förhandlat med bolaget om för-
15232: anger har Ni, Herr T:alman, 1med Eder ,skrivelse    säljning av stränderna tilli staten. Dessutom
15233: nr 1529 av den 5 oktober 1982 till veder-           sände ministedet 1. 3. 1982 en :skrivelse tili
15234: börande medlem av staJtsrådet översänt avskrift     vattenstyrelsen med uppmaning att undersöka
15235: av följande av riksdagsman Aulis Juvela under-      det alternativ, enligt vilket bolagets hela aktie-
15236: teoknade spörsmål nr 291:                           stock, med tillgångar och skulder, skulle över--
15237:                                                     tas av staten. Vattenstyrelsen har preliminärt
15238:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       undersökt möjligheterna tial ett köp, men mi-
15239:        ta för att planerna rörande skydd av         n1steriet har inte ännu erhålHt ett slutgi1tigt
15240:        Koskeljät:Vi i Eura skaill fö,rverkligas?    svar. Det är sålunda i detta skede ännu inte
15241:                                                     klart, huruvida frågan om skyddet av stränder-
15242:    Såsom svar på detta .spörsmål :Eår jag vörd-     na kan Jösas genom köp av aktiestodken.
15243: samt anföra följ.ande:                                 I de förhandlingar som vattenstyrelsen har
15244:    Koskeljärvi i Eura kommun ingår i stats-         fö11t har man även undersökt an:dra möjligheter
15245: rådets principbeslut av 3. 6. 1982 om ett riks-     tili skydd av sjön, li:ksom även frågan om huru-
15246: omfattande pr-ogram för sk}"dd av fågelsjöar.       vida iståndsättandet av sjön kunde genomfö-
15247: Betraffande Koskeljärvi gäller, att det område      ras med ~sta>tens medel. I princip är detta möj-
15248: som i principbeslutet föreslås skyddat tillsam-     ligt och iståndsättningen skulle inte heller stå i
15249: mans med den bredvid belägna Vaaljärvi om-          strid med målsättningen för ,skydd av fågel-
15250: fattar sammanlagt 1 075 ha. Den preliminära,        sjöar, utan tvärtom bidra tihl ,att främja an-
15251: normativa skydcLsavgränsningen i Koskeljärvi        vändningen av Koskeljärvi i dess nuvarande
15252: omfaHar sjöns hela vattenområde och str.and-        form. Frågan anslu:ter sig dock tiH helhetslös-
15253: zon,                                                ningen beträHande skyddet av sjön och Hnan-
15254:     I enlighet med skyddsprogrammet för fågel-      sieringen kan inte lösas separat från frågan om
15255: sjöar och i egenskap av den myndighet som           skyddet av stränderna. Planen rörande en höj-
15256: svarar för genomförandet av programmet strä-        ning av sjöns yta är för tHlfäHet föremål för
15257: var jord- och skogsbruksministeriet tili att an-    undersökning i vattendomstolen. Det finns så-
15258: vändningen av Koskeljärvi inte 'skall ändras.       ledes inte ännu :något beslut om iståndsättning
15259: Eftersom på den huvudsalcliga strandägarens,        av sjön, vilket ,skulle ha vunnit raga kraft.
15260: Koske!- ja Vaaljärven Kuivatus Oy, initiativ           Jord- ocb <s<kogsbruhministeriet kommer att
15261: uppgjorts planer för s~trändernas användning för    förverkliga skyddet av Koskeljärvi. Då förhand-
15262: fritidsbebyggelse, har ministeriet an:sett det      lingarna ännu pågår, är det inte möjligt att
15263: vara ändamålsenligt att för-söka förvärva strand-   uppskatta när ett eventuellt förvärv av strän-
15264: områdena åt staten, då minLster-iet har ansett      derna och en iståndsättning av sjön kan ske.
15265: att fritidsbebyggelsen kun:de försvåra bevaran-     Jag anser dock att jord- och ·skogsbruksministe-
15266: det av sjöns nuvarande användningsfoJ;m. Ml-        riet redan vidtagit erforderliga skyddsåtgärder.
15267:      Helsingfors den 11 november 1982
15268: 
15269:                                                Jord- och ~skogsbru1~sminister Taisto Tähkämaa
15270: 1
15271: 
15272: 1
15273: 
15274: 
15275: 
15276: 
15277:     1
15278: 
15279:     1
15280: 
15281: 
15282: 
15283: 
15284:         1
15285: 
15286:         1
15287:                                             1982 vp.
15288: 
15289: Kirjallinen kysymys n:o 292
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 
15294:                                  Elo ym.: Ulvilan sillan leventämisestä
15295: 
15296: 
15297:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15298: 
15299:    Ulvilan kunnan keskusta muodostuu kahdes-          Tiellä on myöskin huomattavan suuret lii~
15300: ta kylästä, Friitala ja Vanhakylä, joiden väliä    kennemäärät. Kunnan suorittaman liikennelas.i
15301: on vajaa yksi kilometri. Taajamia yhdistää Frii-   kennan mukaan keskimääräinen vuorokausilii-
15302: tala 1 -Ulvila -niminen maantie n:o 2444,          kenne on henkilöautojen osalta 7 000 henkilö-
15303: jolla sijaitsee Kokemäenjoen yli johtava silta.    autoa/vrk ja kesällä keskimääräinen vuorokau...
15304:  , Silta on tyypiltään kolmiaukkoinen ns. te-      siliikenne on ollut 9 940 henkilöautoa/vrk. .
15305: räsbetonisilta. Sillan poikkileikkaus on 9 met-        Kuten edellä mainituista liikennemääristä ja
15306: riä ja silta käsittää 6 metrin ajoradan ja mo-     sillan leveydestä voidaan päätellä, on silta lii-
15307: lemmin puolin 1 ,5 metrin levyiset korotetut       kenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden
15308: jalkakäytävät. Silta on myös painorajoitettu.      kannalta liian kapea ja siltaa olisi ensi tilassa
15309:    Silta muodostaa pullonkaulan maantieliiken-     levennettävä. Erityisen huolestuneita ovat kou-
15310: teessä Ulvilan kunnan keskustassa Friitalan ja     lulaisten vanhemmat lastensa koulutien tur"
15311: Vanhakylän välillä. Ruuhka-aikoina sillan mo-      vallisuudesta.
15312: lemmin puolin jonotetaan, koska samanaikai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär·
15313: sesti siltaa pyrkivät ylittämään sekä polkupyö-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm~
15314: räilijät että raskaammat ajoneuvot, ja silta on    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15315: aivan liian kapea esim. kahdelle autolle ja pol-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15316: kupyöräilijälle. Useimmiten autojen on ylitet-
15317:  tävä silta kävelijäiden tai polkupyöräilijöiden            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15318:  tahdissa.                                                ryhtyä Ulvilan sillan leventämiseksi?
15319:     · Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1982
15320: 
15321:                Mikko Elo                                       Matti Pelttari
15322: 
15323: 
15324: 
15325: 
15326: 0882009918
15327: 2                                             1982 vp.
15328: 
15329: 
15330: 
15331: 
15332:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15333: 
15334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sillalla on painorajoitus, ei tätä puutetta ole
15335: mainitussa: tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      kiertoteiden lyhyyden vuoksi pidettävä kovin
15336: hemies, lähettänyt 5 päivänä lokakuuta 1982          polttavana. Sillan kevyen liikenteen järjestelyt
15337: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston          ovat myös välttävät. Tehtyjen selvitysten mu-
15338: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kaan olisi tosin lisäleveyden rakentaminen ke-
15339: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kir-         vyelle liikenteelle teknisesti mahdollista. Kun
15340: jallisesta kysymyksestä n:o 292:                     sillan ongelmana ovat myös ajoneuvohikenteen
15341:                                                      tilan riittämättömyys ja painorajoitus, saattaa
15342:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa uusia
15343:        ryhtyä Ulvilan sillan leventämiseksi?         koko sillan päällysrakenne (kansi ja kannatta-
15344:                                                      jat). Hankkeen ajoitusta ei ole vielä tarkoin
15345:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suunniteltu, mutta toteutukseen pyritään kulu-
15346: vasti seuraavaa:                                     van vuosikymmenen aikana.
15347:    Tieviranomaisten selvitysten mukaan kysei-           Muista lähialueella sijaitsevista Kokemäen-
15348: sen Ulvilan kunnassa sijaitsevan Friitalan sil-      joen ylittävistä silloista, jotka myös vaikutta-
15349: lan liikennemäärät eivät ole aivan niin suuria       vat Friitalan siltahankkeen mahtumiseen Tu-
15350: kun kysymyksen perusteluissa mainitaan. Silti        run tiepiirin ohjelmiin, todettakoon, että Har-
15351: voidaan yhtyä siihen, että Friitalan sillan lii-     javallan uusi silta (kust.arvio yli 10 mmk)
15352: kennöitävyysolosuhteet ovat puutteelliset. Tu-       valmistuu v. 1983 ja Arantilan silta Nakki-
15353: run tiepiirin alueella on kuitenkin monia mui-       lassa ( kust.arvio n. 4 mmk), joka on sekä
15354: ta silta- ja tiekohteita, joita on pidettävä Frii-   paino- että ulottumarajoitettu ja täysin vailla
15355: talan siltaa kiireellisempinä. Vaikka kyseisellä     kevyen liikenteen tilaa, uusitaan v. 1987.
15356:      Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1982
15357: 
15358:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
15359:                                               N:o 292                                           3
15360: 
15361: 
15362: 
15363: 
15364:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15365: 
15366:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        särdeles brännande problem, emedan korta om-
15367: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           fartsvägar står tili buds. Regleringen av den
15368: velse av den 5 oktober 1982 tili vederböran-        lätta trafiken på bron är även den nöjaktig.
15369: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        Gjorda utredningar visar visserligen att det
15370: följande av riksdagsman Mikko Elo m. fl. ställ-     vore tekniskt möjligt att åstadkomma en
15371: da skriftliga spörsmål nr 292:                      breddning av bron med tanke på den lätta
15372:                                                     trafiken. Tili problemen på bron hör emeller-
15373:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tid också att utrymmet för fordonstrafiken
15374:        ta för att åstadkomma en breddning           inte räcker tili och att viktbegränsning råder
15375:        av Ulvsby bro?                               på bron. Det kan därför hända att det vore
15376:                                                     mera ändamålsenligt att förnya brons hela
15377:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       överbyggnad (brolocket och de bärande bal-
15378: samt anföra följande:                               karna) . Tidpunkten för projektets förverkli-
15379:    Enligt utredningar, som har gjorts av väg-       gande har ännu inte planerats närmare. Av-
15380: myndigheterna, är trafikfrekvensen på ovan          sikten är dock att det skall genomföras under
15381: avsedda Friitala bro i Ulvsby kommun inte           det innevarande årtiondet.
15382: fullt så stor som det heter i spörsmålets mo-          Rörande andra närbelägna broar över Kumo
15383: tivering. Det oaktat kan man instämma i att         älv, vilka också inverkar på hur broprojektet
15384: trafikförhållandena vid Friitala bro är bristfäl-   i Friitala får plats i Aho vägdistrikts pro-
15385: liga. Inom Aho vägdistrikt finns det dock           gram, bör påpekas att den nya bron i Har-
15386: många andra platser vid vägar och broar, där        javalta (kostnadskalkyl över 10 milj. mk)
15387: brådskande åtgärder måste anses vara mera           blir färdig år 1983 och att Arantila bro i
15388: påkallade än vad som är fallet med Friitala         Nakkila (kostnadskalkyl ca 4 milj. mk), där
15389: bro. Även om en viktbegränsning har införts         både vikten och utrymmet är begränsade och
15390: på den berörda bron kan den olägenhet som           där plats för lätt trafik helt saknas, kommer
15391: härigenom har uppstått inte anses vålla något       att förnyas under år 1987.
15392:      Helsingfors den 29 oktober 1982
15393: 
15394:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
15395:                                              1982 vp.
15396: 
15397: Kirjallinen kysymys n:o 293
15398: 
15399: 
15400: 
15401: 
15402:                                  Nieminen ym.: Yrittäjien oikeusturvan parantamisesta
15403: 
15404: 
15405:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15406: 
15407:    Pienyrittäjien puutteellinen oikeussuoja on      lakivaliokunnan pienyrittäjien oikeussuojaa kos-
15408: ollut toistuvasti e.sillä. Viimeksi tähän epäkoh-   kevan lausuman hallitukselle ohjeeksi. Asiasta
15409: taan on kiinnitetty huomiota valtioneuvoston        on myös hallituspuolueita velvoittava lausuma
15410: jäsenten esittämissä puheissa. Nykyiseen olo-       hallitusohjelmassa. Siitä on tehty runsaan
15411: tilaan ovat olleet erityisen tyytymättömiä ne       kymmenen vuoden aikana lähes neljäkymmentä
15412: pienyrittäjiä edustavat toimialajärjestöt, joiden   kirjallista eduskuntakyselyä.
15413: jäsenet ovat toistuvasti joutuneet allekirjoitta-      Eduskunnan yksimielisestä tahdonilmaisusta
15414: maan tavarantoimittajiensa taholta vaadittuja,      ja hallitusohjelmasta huolimatta lakiesitystä ei
15415: heidän toimintavapauttaan jyrkästi rajoittavia      kuitenkaan ole toistaiseksi hallituksen taholta
15416: markkinointisopimuksia. Keskuskauppakamarin         annettu eduskunnan käsiteltäväksi.
15417: yrittäjäsopimuslautakunnan ja sitä lähellä ole-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15418: vien piirien vakuutteluista huolimatta yhteis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15419: toimintasopimuksiin ei ole onnistuttu saamaan       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15420: olennaisia korjauksia. Epäkohdan kiireelliseksi     vaksi seuraavan kysymyksen:
15421: korjaamiseksi on jo olemassa valmis yrittäjä-
15422: suojatoimikunnan laatima mietintö lakiehdo-                   Onko Hallitus tietoinen maassamme
15423: tuksineen. Lakiesityksen antamista on kuiten-              jo pitkään vallinneesta yrittäjien oikeus-
15424: kin jarruttanut vahvemman osapuolen toimesta               turvan puutteesta, ja jos on,
15425:  taitavasti johdettu painostus ja uhkailu, tie-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15426: dotus- ja suhdetoiminta sekä tehokkaasti taus-             ryhtyä eduskunnan 14. 4. 1981 tekemän
15427:  talta ohjailtu moninainen vallankäyttö.                   pienyrittäjien oikeussuojaa koskevan
15428:     Asiaan on puuttunut perustuslakivaliokunta             päätöksen ja hallitusohjelmassa maini-
15429: mietinnössään n:o 10 hallituksen toimenpiteis-             tun seuraavan kohdan toteuttamiseksi:
15430:  tään vuonna 1979 antaman kertomuksen joh-                 " - laatia säännöstö ns. yrittäjäsuojaa
15431:  dosta. Myöhemmin eduskunta, huhtikuun 14                  varten"?
15432: päivänä 1981, hyväksyi yksimielisesti perustus-
15433:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1982
15434: 
15435:          Einari Nieminen               Hannu Tenhiälä                  Toivo T. Pohjala
15436:          Kalevi Mattila                Matti Ruokola                   Riitta Järvisalo-Kanerva
15437:          Toivo Yläjärvi                Markku Kauppinen                Esko Pekonen
15438:          Mikko Pesälä                  Toivo Mäkynen                   Helvi Hyrynkangas
15439:          Petter Savola                 Matti Pelttari                  Mauno Manninen
15440:          Heimo Linna                   Sinikka Karhuvaara              Hannele Pokka
15441:          Kauko Juhantalo               Pirkko Valtonen                 Mikko Kaarna
15442:          Aila Jokinen                  Mikko Elo                       Sakari Knuuttila
15443:          Matti Maijala                 Jouko Tuovinen                  Inger Hirvelä
15444:          Anneli Kivitie                Veikko Pihlajamäki              Olavi Martikainen
15445:          Lauri Palmunen                Pentti Poutanen                 Lea Sutinen
15446: 
15447: 
15448: 
15449: 088200944R
15450: 2                                            1982 vp.
15451: 
15452: 
15453: 
15454: 
15455:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15456: 
15457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      musten kohtuullisuudesta ja sovittelusta. Yrit-
15458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täjien sopimuslautakunnan toiminta on ollut
15459: dlette 5 päivänä ldkaJkuuta 1982 päivätyn kir-      ensi sijassa ennalta ehkäisevää ja korjaavaa
15460: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           varsinaisten riitajuttujen ratkaisemisen ohella.
15461: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Sopimuslautakunta on työssään pyrkinyt neu-
15462: edustaja Niemisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     votteluteitse poistamaan sopimuksissa olevia
15463: sesta kysymyksestä n:o 293:                         sellaisia ehtoja, joihin eduskunnan perustus-
15464:                                                     lakivaliokuntakin on mietinnössään ( 1981
15465:           Onko Hallitus tietoinen maassamme         vp. - PeVM n:o 10 - Hallituksen kertomus
15466:        jo pitkään vallinneesta yrittäjien oikeus-   vuodelta 1979 (1980 vp.) viitannut. Sopimus-
15467:        turvan puutteesta, ja jos on,                ehtoja ja mallisopimuksia ollaankin parhaillaan
15468:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uusimassa pienyrittäjän kannalta kohtuullisem-
15469:        ryhtyä eduskunnan 14. 4. 1981 tekemän        miksi sekä vähittäiskaupan alalla että öljy-
15470:        pienyrittäjien oikeussuojaa koskevan         alalla. Erityisesti on sopimuslautakunta työs-
15471:        päätöksen ja hallitusohjelmassa maini-       sään kiinnittänyt huomiota pienyrittäjien irti-
15472:        tun seuraavan kohdan toteuttamiseksi:        sanomissuojan parantamiseen sopimussuhteissa.
15473:        " - laatia säännöstö ns. yrittäjäsuojaa          Hallitus on 11. 12. 1981 antanut edus-
15474:        varten"?                                     kunnalle oikeusministeriössä valmistellun esi-
15475:                                                     tyksen (n:o 247) oikeustoimen kohtuullista-
15476:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mista koskevaksi lainsäädännöksi, jossa oikeus-
15477: taen seuraavaa:                                     toimilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
15478:    Yrittäjänsuojaa on viimeksi komiteatyönä         oikeustoimien kohtuullistuttaminen tulisi ny-
15479: tarkasteltu kauppa- ja teollisuusministeriön        kyistä laajemmin mahdolliseksi. Hallitus on
15480: asettamassa yrittäjänsuojatoimikunnassa (komi-      todennut esityksessään, että yleisen kohtuullis-
15481: teanmietintö 1979:61). Toimikunta päätyi            tamissäännöksen ottamista oikeustoimilakiin on
15482: ehdottamaan sopimattomasta menettelystä elin-       pidettävä tärkeänä myös pienyrittäjänsuojan
15483: keinotoiminnassa annettuun lakiin (1061/78)         kehittämisen kannalta.
15484: lisättäväksi uuden luvun, joka sisältäisi sään-         Mainittu hallituksen esitys sisältää itse asias-
15485: nökset muun muassa vakiosopimusehtojen              sa yhden osan yrittäjänsuojatoimikunnan mie-
15486: sääntelystä (kielto) sekä yksittäisten sopimus-     tintöön sisältyneestä lakiehdotuksesta. Viimeksi
15487: ten ehtojen sovittelusta (kohtuullistaminen) .      mainittuun ehdotukseen sisältyi nimittäin myös
15488: Toimikunta oli kuitenkin varsin erimielinen         säännös yksittäisen sopimuksen ehdon sovitte-
15489: keskeisistä, säännösten soveltamista varten tar-    lusta eli kohtuullistamisesta. Asian jatkokäsitte-
15490: vittavista oikeussuojakeinoista.                    lyn kannalta onkin pidettävä tärkeänä saada
15491:    Mietinnön antamisen jälkeisistä asiaan liitty-   lopullinen tieto siitä, millaiseksi oikeustoimi-
15492: vistä tapahtumista mainittakoon, sen lisäksi        lain yleinen kohtuullistamissäännös eduskunta-
15493: mitä nyt käsiteltävänä olevassa kysymyksessä         käsittelyn aikana muotoutuu ja mitä eduskunta
15494: on todettu, seuraavaa:                               asian johdosta mahdollisesti lausuu. Tämän
15495:    Keskuskauppakamarin yhteyteen on vuoden          vuoksi on ennen muihin yrittäjänsuojaa koske-
15496: 1981 alusta perustettu yrittäjien sopimuslauta-      viin lainsäädäntöhankkeisiin ryhtymistä syytä
15497: kunta. Tämä tapahtui antamalla KTM:n esitte-        odottaa oikeustoimilain muuttamista koskevan
15498: lystä asetus kauppakamariasetuksen 22 §: n          esityksen käsittelyn päättymistä eduskunnassa.
15499: muuttamisesta (41/81), jossa Keskuskauppa-              Hallituksen ja asianomaisten ministeriöiden
15500: kamarin erääksi tehtäväksi annettiin asettami-       tarkoituksena on seurata tilannetta sekä jatkaa
15501: ensa lauta- tai valiokuntien välityksellä antaa      tarvittavien toimenpiteiden selvittämistä yhteis-
15502: lausuntoja elinkeinonharjoittajien välisten Sopi-    ymmärryksessä yrittäjien kanssa.
15503:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
15504: 
15505:                                                                             Ministeri Esko Rekola
15506:                                              N:o 293                                               3
15507: 
15508: 
15509: 
15510: 
15511:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15512: 
15513:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        näringsidkare ingångna avtals skälighet och
15514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           jämkning. Avtalsnämndens verksamhet har vid
15515: velse av den 5 oktober 1982 tili vederbörande       sidan av avgöranden i egentliga tvistemål i
15516: medlem av statsrådet för avgi<vande av svar         första hand varit av förebyggande och tillrätta-
15517: översänt avskrift av följande av riksdagsman        läggande natur. Avtalsnämnden har i sitt
15518: Nieminen m. fl. undertecknade spörsmål nr           arbete förhandlingsvägen försökt upphäva så-
15519: 293:                                                dana villkor i avtal, tili vilka också riks-
15520:                                                     dagens grundlagsutskott hänvisat i sitt be-
15521:           Är Regeringen medveten om före-           tänkande (1981 rd. - GrUB nr 10 - Rege-
15522:        tagarnas bristande rättsskydd som            ringens berättelse från år 1979 (1980 rd.).
15523:        redan länge rått i vårt land, och om         Man håller på att revidera avtalsvillkor och
15524:        så är fallet,                                mallavtal både inom detaljhandeln och olje-
15525:           vilka åtgärder har Regeringen för         branschen. Avtalsnämnden har i sitt arbete sär-
15526:        avsikt att vidta för att verkställa riks-    skilt fäst uppmärksamhet vid att öka uppsäg-
15527:        dagens beslut av 14. 4. 1981 om små-         ningsskyddet för småföretagare beträffande av-
15528:        företagarnas rättsskydd och följande          talsförhållanden.
15529:        punkt i regeringens program: "att upp-           Regeringen har 11. 12. 1981 tili riksdagen
15530:        göra statuter för s.k. företagarskydd"?       avlåtit en proposition (nr 247) med förslag
15531:                                                      tili lagstiftning om jämkning av rättshand-
15532:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           lingar. I propositionen, som utarbetats av
15533: anföra följande:                                     justitieministeriet, föreslås att lagen om rätts-
15534:                                                     handlingar ändras så att jämkning av rättshand-
15535:    Företagarskyddet har senast granskats i form      lingar skulle möjliggöras i större omfattning
15536: av kommittearbete av den av handels- och             än i dag. Regeringen har konstaterat i proposi-
15537: industriministeriet tillsatta företagarskyddskom-    tionen, att intagande av ett allmänt stadgande
15538: mlsswnen (kommittebetänkande 1979:61) .              om jämkning i lagen om rättshandlingar skall
15539: Kommissionen kom fram tili att föreslå att tili      anses som viktigt också med tanke på ut-
15540: lagen om otillbörligt förfarande i näringsverk-      vecklingen av småföretagarskyddet.
15541: samhet (1061/78) fogas ett nytt kapitel, som             Nämnda proposition innehåller en del av det
15542: skulle innehålla stadganden om bl. a. reglering      lagförslag som ingick i företagarskyddskommis-
15543: av standardavtalsvillkor (förbud) samt om            sionens betänkande. Det sistnämnda förslaget
15544: jämkning av villkor i enskilda avtal ( skälig-       innehöll därför ett stadgande om jämkning av
15545: hetssynpunkt). Kommissionen var dock mycket          ett villkor i ett enskilt avtal. Med tanke på
15546: oense om de centrala rättsskyddsmedel som            ärendets fortsatta behandling skall det anses
15547: behövs för tillämpningen av stadganden.              som viktigt att man får ett slutgiltigt besked
15548:     Av händelserna efter överlämning av be-          om hurudan form det allmänna stadgandet
15549: tänkandet kan utöver det som konstaterats i          om jämkning i lagen om rättshandlingar får
15550:  spörsmålet nämnas följande.                         under riksdagsbehandlingen och vad riksdagen
15551:     I anslutning tili Centralhandelskammaren         eventuellt med anledning därav kommer att
15552:  har vid ingången av 1981 inrättats en s.k.          yttra. Därför finns det skäl att avvakta tills
15553:  företagarnas avtalsnämnd. Detta skedde genom        propositionen om ändring av lagen om rätts-
15554:  förordning angående ändring av 22 § förord-         handlingar slutbehandlats av riksdagen, innan
15555:  ningen om handelskamrar (41 /81 ) vid före-         andra lagstiftningsåtgärder beträffande före-
15556:  dragning från handels- och industriministeriet.      tagarskyddet vidtas.
15557:  I förordningen uppdrogs åt Centralhandels-              Regeringen och berörda ministerier har för
15558:  kammaren bl. a. att genom förmedling av              avsikt att följa situationen och fortsätta att
15559:  nämnder eller utskott, tillsatta av Central-         klarlägga behövliga åtgärder i samråd med
15560:  handelskammaren, avgiva yttranden om mellan         företagarna.
15561:       Helsingfors den 3 november 1982
15562: 
15563:                                                                             Minister Esko Rekola
15564:                                              1982 vp.
15565: 
15566: Kirjallinen kysymys n:o 294
15567: 
15568: 
15569: 
15570: 
15571:                                  Saarikoski: Toimenpiteistä väliportaanhallinnon kehittämiseksi
15572: 
15573: 
15574:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15575: 
15576:    Valtioneuvosto on tehnyt lukuisia välipor-       lääninhallitukselle jonkinasteinen oman alueensa
15577: taanhallinnon uudistamiseen liittyviä periaate-     edustamisen yksinoikeus ja samalla voitaisiin
15578: päätöksiä. Väliportaanhallinnon kehittämiseksi      unohtaa kokonaan maakunnan ja sen kuntien
15579: on istunut monia komiteoita ja sisäasiainminis-     itsehallinnon uudistamisen vahvistamis- ja ke-
15580: teriössä on tehty monia valmistelutöitä ja pyy-     hittämistarve.
15581: detty eri tahoilta lausuntoja väliportaanhallin-       Väliportaanhallinnon      uudistussuunnitelmat
15582: non kehittämisestä. Väliportaanhallinnon kehit-     olisi pikaisesti saatava toteutuksen asteelle. Pel-
15583: tämistoimista on muodostunut sellainen vaiku-       kästään osasuunnitelmilla ei koko väliportaan-
15584: telma, että eräillä tahoilla asiasta on lähinnä     hallintoa voida saada tyydyttävälle tasolle, vaan
15585: haluttu vain puhua, jotta olisi voitu vesittää      kokonaisuudistus olisi viivyttelemättä toteutet-
15586: uudistuksen eteenpäin vieminen.                     tava.
15587:    Erityisen suurta hämmästystä on aiheuttanut         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15588: se, että keskustelussa ja sisäasiainministeriön     §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
15589: erilaisissa kannanotoissa on järjestelmällisesti    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
15590: haluttu unohtaa maakuntaitsehallinnon kehittä-      van kysymyksen:
15591: minen osana todellista väliportaanhallinnon
15592: uudistusta. Useat tahot ovat esittäneet ihme-                 Onko Hallitus tietoinen, että välipor-
15593: tyksensä siitä, että sisäasiainministeriö on par-          taanhallinnon uudistus ei ole edistynyt
15594: haillaan pyytämässä lausuntoja yksistään valtion           periaatepäätöksiä pitemmälle, ja jos on,
15595: väliportaanhallinnon kansanvaltaistamiseen täh-               mitä Hallitus aikoo tehdä väliportaarr
15596: täävästä Suomen hallitusmuodon muutosta kos-               hallinnon, erityisesti myös maakunta-
15597: kevasta lakiehdotuksesta. Mitä ilmeisimmin tä-             itsehallinnon kehittämisen ja uudista~
15598:  män lakiuudistuksen tarkoituksena olisi turvata           misen nopeaksi toteuttamiseksi?
15599:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1982
15600: 
15601:                                           Helge Saarikoski
15602: 
15603: 
15604: 
15605: 
15606: 088200973N
15607: 2                                            1982 'tp.
15608: 
15609: 
15610: 
15611: 
15612:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15613: 
15614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      henkilöistä. Tätä koskevaa hallituksen esitystä
15615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei kuitenkaan ole siitä huolimatta, että sen
15616: olette 7 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       käsittelyn on tapahduttava perustuslain säätä-
15617: jeenne n:o 1572 ohella lähettänyt valtioneu-        misestä voimassa olevassa järjestyksessä, katsot-
15618: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     tu mahdolliseksi antaa enää tälle eduskunnalle.
15619: jäljennöksen kansanedustaja Helge Saarikosken          Hallitusmuodon mainittujen muutosten tar-
15620: kirjallisesta kysymyksestä n:o 294, jossa tiedus-   koituksena ei suinkaan olisi turvata lääninhal-
15621: tellaan:                                            linnolle alueen edustamisen yksinoikeutta eikä
15622:                                                     syrjäyttää kuntien itsehallinnon vahvistamis- ja
15623:            Onko Hallitus tietoinen, että välipor-   muuta kehittämistarvetta. Päinvastoin valtio-
15624:        taanhallinnon uudistus ei ole edistynyt      neuvoston kannanotoissa viime tammikuulta
15625:        periaatepäätöksiä pitemmälle, ja jos on,     on lähdetty siitä, että läänin- ja piirihallinnon
15626:            mitä Hallitus aikoo tehdä väliportaan-   uudistaminen valtioneuvoston kannanotoissa
15627:        hallinnon, erityisesti myös maakunta-        edellytetyllä tavalla ei saa johtaa kunnallishal-
15628:        itsehallinnon kehittämisen ja uudista-       linnon aseman heikentymiseen. Tehtävien ja
15629:        .tnisen nopeaksi toteuttamiseksi?            toimivallan siirtämisestä valtion keskushallin-
15630:                                                     nolta välinortaanhallinnolle ja näiltä molemmil-
15631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ta paikallishallinnolle, erityisesti kunnille, toi-
15632: taen seuraavaa:                                     mitetaankin parhaillaan selvitystä vuoden 1981
15633:    Kysymyksen perusteluista ja kysymyksen en-       lopulla asetetun komitean toimesta, ja samalla
15634: simmäisestä kappaleesta ilmenevä käsitys väli-      kertaa asetettu toinen komitea valmistelee toi-
15635: portaanhallinnon uudistamisen valmistelun pe-       menpiteitä, joiden avulla voitaisiin muutoinkin
15636: rusteista, vaiheista ja näkymistä ei ole oikea.     vahvistaa kuntien itsehallinnollista asemaa.
15637: Sitä, minkä perusteiden mukaisesti väliportaan-        Tähänastiset pitkälliset ja moninaiset vaiheet
15638: hallinnon järjestelmää olisi uudistettava, on       väliportaanhallinnon uudistamisen selvittelyssä
15639: viime vaiheissa 1970-luvun alkuvuosista läh-        ovat osoittaneet, ettei nyt ole yrityksistä huoli-
15640: tien yhtä mittaa sitkeästi selvitelty. Tätä sel-    matta mahdollista hahmotella sellaista koko-
15641: vittelyä on vuodesta 1978 lähtien suoritettu        naisratkaisua väliportaanhallinnon uudistami-
15642: myös ministerivaliokuntatasolla. Kuluvan vuo-       seen, mistä voitaisiin päästä tarpeelliseen yh-
15643: den tammikuussa valtioneuvosto on päätynyt          teisymmärrykseen. Tämän johdosta on ollut
15644: hyväksymään kannanotot asiassa. Näiden kan-         päädyttävä siihen, että väliportaanhallinnon ke-
15645: nanottojen pohjalta asia on lähemmän valmis-        hittämisen on tapahduttava sellaisin osauudis-
15646: telun kohteena. Valmistelussa on ainakin tähän      tuksin, jotka valtioneuvosto on kannanotois-
15647: saakka voitu pysyä aikataulussa, joka tähtää        saan katsonut tarpeellisiksi. Niitä voidaan joka
15648: siihen, että uudistustoimien toteuttamiseen voi-    tapauksessa pitää oikean suuntaisina, ja ne
15649: taisiin, niin kuin valtioneuvosto on edellyttä-     jättävät jatkossa mahdollisuudet väliportaanhal-
15650: nyt, päästä käsiksi vuoden 1985 alusta.             linnon järjestelmän edelleen kehittämiseen sillä
15651:    Tämän varmistamiseksi sisäasiainministeriös-     tavoin ja sen mukaan, millaisiksi tätä koskevat
15652: sä oli valtioneuvoston kannanottoihin nojau-        käsitykset tulevat muotoutumaan.
15653: tuen laadittu luonnos hallituksen esitykseksi          Eräänä osaratkaisuna väliportaanhallinnon
15654: Eduskunnalle laiksi Suomen Hallitusmuodon           uudistamisessa on useaan otteeseen ollut esillä
15655: muuttamiseksi siten, että päätösvaltaa läänin-      ylemmänasteisen, maakunnallisen itsehallinnon
15656: hallinnossa tulee käyttämään lääninneuvosto ja      voimaan saattaminen. Viimeksi tästä on val-
15657: että maaherra nimitetään määrävuosiksi ker-         mistunut ehdotukset vuosina 1963 ja 1970. Ne
15658: rallaan lääninneuvoston ehdolle asettamista         eivät ole saavuttaneet tarpeellista hyväksymistä,
15659:                                            N:o 294                                                3
15660: 
15661: eikä niitä ole voitu valtioneuvoston hyväksy-    pitävän, mitä tulee itsehallintojärjestelmän kehit-
15662: missä kannanotoissa asettaa väliportaanhallin-   tämiseen väliportaan osalta, keskittyä erikois-
15663: non osauudistusten pohjaksi.                     sairaanhoidon kuntainliittojärjestelmän uudista-
15664:    Valtioneuvoston kannanotot jättävät kuiten-   miseen. Tätä on valmisteltu 1960-luvulta saak-
15665: kin mahdollisuudet tämänkin asian ottamiseen     ka, ja parhaillaan se on tarkoitusta varten ase-
15666: myöhemmin uudelleen esille. Nyt on katsottu      tetun toimikunnan edelleen käsiteltävänä.
15667:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
15668: 
15669:                                                                         Ministeri Mikko ] okela
15670:                                               1982 vp;
15671: 
15672: 
15673: 
15674: 
15675:                             Till Riksdagens Herr Talman
15676: 
15677:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att längre avlåta en dylik regeringsproposltlon
15678: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        till denna riksdag, trots att behandlingen av
15679: nr 1572 av den 7 oktober 1982 tili veder-            den skall ske i den ordning som gäller för stif-
15680: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       tande av grundlag.
15681: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski              Avsikten med nämnda ändringar av rege-
15682: undertecknade spörsmål nr 294:                       ringsformen är ingalunda att trygga en ensam-
15683:                                                      rätt för länsförvaltningen att representera om-
15684:           Är Regeringen medveten om att mel-         rådet eller att utesluta behovet av att stärka
15685:        laninstansreformen inte har avancerat         eller på annat sätt utbygga kommunernas
15686:        längre än tili principbeslut, och om          självstyrelse. Tvärtom har man i statsrådets
15687:        så är fallet,                                 ställningstaganden i januari i år utgått ifrån att
15688:           vad ämnar Regeringen göra för att          förnyandet av läns- och distriktsförvaltningen
15689:        snabbt genomföra utbyggnaden och re-          på det sätt som förutsätts i statsrådets ställ-
15690:        formen av mellaninstansförvaltningen,         ningstaganden inte får leda till att kommunal-
15691:        i synnerhet landskapens självstyrelse?        förvaltningen försvagas. På initiativ av en i
15692:                                                      slutet av år 1981 tilisatt kommitte utreds som
15693:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bäst hur uppgifter och befogenheter skall kunna
15694: samt anföra följande:                                överföras från den statliga centralförvaltningen
15695:    Den uppfattning om grunderna, skedena och         tili mellaninstansförvaltningen och från dessa
15696: utsikterna för beredningen av mellaninstansre-       båda instanser tili lokalförvaltningen, i synner-
15697: formen som framgår av spörsmålets motivering         het till kommunerna. Dessutom bereder en
15698: och själva frågans första del är oriktig. Frågan     annan, samtidigt tillsatt kommitte andra åt-
15699: om enligt vilka grunder mellaninstansförvalt-        gärder, med hjälp av vilka man även för övrigt
15700: ningen borde reformeras har under de senaste         kunde stärka kommunernas autonoma ställning.
15701: skedena, allt sedan början av 1970-talet, hela           De långvariga och mångfasetterade skedena
15702: tiden ihärdigt utretts. Detta utredningsarbete       som hittills har förekommit i utredningsarbetet
15703: har fr.o.m. år 1978 utförts även på minister-        om en reform av mellaninstansförvaltningen
15704: utskottsnivå. I januari innevarande år har stats-    har visat att det för närvarande, ansträngningar
15705: rådet beslutat omfatta ställningstaganden i          till trots, inte är möjligt att utforma en sådan
15706: frågan. Ärendet är nu, på basen av dessa ställ-      helhetslösning för en ny mellaninstansförvalt-
15707: ningstaganden, föremål för närmare beredning.        ning som kunde påräkna tillräckligt samför-
15708: Atminstone hittilis har beredningsarbetet kun-       stånd. Av denna anledning har det blivit nöd-
15709: nat hålla tidtabellen, viiken siktar till att re-    vändigt att stanna vid att utbyggandet av mel-
15710: formåtgärder, såsom statsrådet har förutsatt,        laninstansförvaltningen måste ske genom såda-
15711: skall kunna inledas vid ingången av år 1985.         na delreformer som statsrådet i sina ställnings-
15712:    För att säkerställa detta uppgjordes vid mi-      taganden har ansett nödvändiga. Dessa kan
15713: nisteriet för inrikesärendena, med stöd av           dock anses peka i rätt riktning och de gör
15714: statsrådets ställningstaganden, ett utkast tili en   det möjligt att i fortsättningen utbygga mellan-
15715: regeringsproposition med förslag till lag an-        instansförvaltningen i enlighet med uppfatt-
15716: gående ändring av regeringsformen för Fin-           ningarna om mellaninstansförvaltningens för-
15717: land så, att beslutanderätten inom länsförvalt-      kovran och på det sätt som dessa kommer att
15718: ningen skall utövas av länsrådet och att lands-      gestalta sig på.
15719: hövdingen skall utnämnas på viss tid bland               Vid reformerandet av mellaninstansförvalt-
15720: personer som av länsrådet har uppförts på för-       ningen har införandet av en landskapsjälv-
15721: slag. Det har emellertid inte ansetts möjligt        styrelse av högre ordning ofta varit aktuell
15722:                                              N:o 294                                              5
15723: 
15724: som en dellösning. Senast har förslag härom        För närvarande har det ansetts att man be-
15725: framlagts åren 1963 och 1970. De har inte          träffande utvecklandet av självstyrelsen på
15726: fått ett tillräckligt godkännande och i de av      mellaninstansnivå bör koncentrera sig på att
15727: statsrådet omfattade ställningstagandena har det   nyskapa systemet med kommunalförbund för
15728: inte varit möjligt att låta dem utgöra grund       specialsjukvård. Denna reform har varit under
15729: för delreformerna av mellaninstansförvaltning-     beredning sedan 1960-talet och som bäst hand-
15730: en.                                                läggs frågan i en för ändamålet särskilt tillsatt
15731:    Statsrådets ställningstaganden gör det dock     kommission.
15732: möjligt att senare åter uppta även denna sak.
15733:      Helsingfors den 9 november 1982
15734: 
15735:                                                                          Minister Mikko Jokela
15736: 
15737: 
15738: 
15739: 
15740: 08820097.3N
15741:                                              1982 vp.
15742: 
15743: Kirjallinen kysymys n:o 295
15744: 
15745: 
15746: 
15747: 
15748:                                  Valo: Syöpäpotilaiden hoitoonpääsymahdollisuuksien parantami-
15749:                                     sesta
15750: 
15751: 
15752:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15753: 
15754:    Sädehoito on syöpäsairauksien hoitokeinona          Sädehoitoklinikan henkilökunta- ja varuste~
15755: ensisijaisen tärkeä. Varsinkin niissä lukuisissa    pulaan tulisi saada korjaus, jotta kaikki säde~
15756: tapauksissa, joissa sairaus on päässyt kehitty-     hoidon tarpeessa olevat voisivat päästä heti
15757: mään niin pitkälle, että leikkaushoito ei ole tu-   tarvitsemaansa hoitoon. Kun on kysymys ihmi-
15758: loksiltaan sairautta enää parantava, on säde-       sen elämän säilyttämisestä, eivät määrärahat
15759: hoito tärkeä hoitomuoto. Suurin osa syöpäsai-       saa olla esteenä.
15760: raista saa sädehoitoa tautinsa jossakin vaihees·       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15761: sa, joko pääasiallisena hoitomuotona tai täyden-    §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15762: tävänä hoitona.                                     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15763:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sä-    raavan kysymyksen:
15764: dehoitoklinikalla vallitsee jatkuva henkilökunta-
15765: ja laitepula. Tämän vuoksi monet potilaat                     Onko Hallitus tietoinen, että syopaa
15766: Etelä-Suomessa joutuvat jonottamaan hyvinkin               sairastavat potilaat joutuvat jonotta-
15767: pitkään päästäkseen heille elintärkeään säde-              maan hyvinkin pitkiä aikoja päästäkseen
15768: hoitoon. Myös sekä henkiset että fyysiset kärsi-           taudin paranemisen kannalta välttämät·
15769: mykset ovat hoitoon odottamisen aikana eri-                tömään hoitoon, ja jos on,
15770: tyisen raskaat potilaille. Lisäksi sairaudesta                mitä Hallitus aikoo tehdä syöpäsai-
15771: aiheutuu potilaille hyvinkin suuria kustannuk-             raiden hoitoonpääsymahdollisuuksien li-
15772: sia, joita ei suinkaan yhdenmukaisesti kaikissa            säämiseksi ja erityisesti Helsingin yli~
15773: kunnissa korvata. Näin ollen syöpäpotilaan vai-            opistollisen · keskussairaalan sädehoito.
15774:  keudet saattavat muodostua kohtuuttomiksi.                klinikan laite- ja henkilökuntaresurssien
15775:                                                            lisäämiseksi?                   ·     .
15776: 
15777:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1982
15778: 
15779:                                             Tauno Valo
15780: 
15781: 
15782: 
15783: 
15784: 0882009586
15785: 2                                            1982 Vp.
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 
15790:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15791: 
15792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teiden uudentamista koskevassa ohjelmassa on
15793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varauduttu laiteuusintoihin Helsingin yliopis-
15794: olette 7 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       tollisen keskussairaalan osalta lähivuosien aika-
15795: jeenne ohella toimittanut. valtioneuvoston asian-   na. Ensimmäinen uusintahanke ajoittuu jo vuo-
15796: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        teen 1983.
15797: taja .Valon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Lääkintöhallituksen yhteydessä toimiva säde-
15798: myksestä n:o 295:                                   hoidon ja syöpätautien asiantuntijaryhmä on
15799:                                                     käynnistänyt kuluvana vuonna henkilöstövoima-
15800:           Onko Hallitus tietoinen, että syöpää      varojen osalta selvitystyön maan eri sädehoito-
15801:        sairastavat potilaat joutuvat jonotta-       keskuksissa. Tämän työn arvioidaan valmistu-
15802:        maan hyvinkin pitkiä aikoja päästäkseen      van vuoden 1983 aikana, jolloin eri sädehoito~
15803:        taudin paranemisen kannalta välttämät·       yksiköiden henkilöstötarpeesta saadaan koko-
15804:        tömään hoitoon, ja jos on,                   naisselvitys. Helsingin yliopistolliseen keskus-
15805:           mitä Hallitus aikoo tehdä syöpäsai-       sairaalaan liittyy erityisiä ongelmia. Osittain
15806:        raiden hoitoonpääsymahdollisuuksien li-      nämä selittyvät vastuualueen laajuudesta. On-
15807:        säämiseksi ja erityisesti Helsingin yli-     han Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
15808:        opistollisen keskussairaalan sädehoito·      vastuualue lähes viidennes maan koko väestös-
15809:        klinikan laite- ja henkilökuntaresurssien    tä.
15810:        lisäämiseksi?                                    Valtakunnallisissa suunnitelmissa hyväksytty
15811:                                                     työvoiman lisäyksen ohjautuminen toteutuu lää-
15812:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·       kintöhallituksen toimesta. Kuntainliittojen teh-
15813: vasti seuraavaa:                                    tävänä on kuitenkin omissa suunnitelmissaan
15814:     Tietoisena syövå'n hoidon tarpeista hallitus    päättää virkojensa kiireellisyysjärjestyksestä ja
15815: liitti valtioneuvoston syyskuussa 1982 hyväk-       siten niiden ohjautumisesta sairaanhoidon eri
15816: symään valtakunnalliseen sairaanhoitolaitosten      osa-alueille. Lääninhallitukset vahvistaessaan
15817: kehittämistä koskevaan viisivuotissuunnitel-        alueelliset sairaanhoitolaitosten suunnitelmat
15818: maan kannanottoja syövän hoidon järjestämi-         samalla ohjaavat terveydenhuollon eri osa-aluei-
15819: sestä. Nämä sisältävät sekä hoidon inhimilli-       den asianmukaista kehitystä. Syöpäsairauksien
15820: syyden että hoidon vaatimien resurssien tur-        hoidon kehittyminen ja sen vaatimat voimavara-
15821: vaamista koskevia kannanottoja. Lääkintöhalli-      lisäykset eivät ilmeisesti ole kaikissa tapauksis-
15822: tus on sosiaali- ja terveysministeriön pyynnös-     sa saaneet osakseen sitä kiireellisyysjärjestys-
15823: tä valmistellut ehdotuksen sädehoitokeskusten       käsittelyä, jota tämän hoitosektorin kehittämi-
15824: laitehankinnoista. Vahvistaessaan valtakunnalli-    nen olisi edellyttänyt. Syöpäsairauksien hoitoon
15825: sen suunnitelman hallitus on samalla vahvis-        ohjautuva lisätyövoima määräytyy kuitenkin
15826: tanut sädehoitolaitteiden uusintaan liittyvän oh-   ensisijaisesti kunnallisten keskussairaaloitten
15827: jelman. Tämän ohjelman perusteella tullaan          alueellisten suunnitelmien käsittelyn yhteydes-
15828: hankkimaan noin 2-4 vuoden kuluessa koko-           sä. Täten kuntainliitoilla itsellään on keskei-
15829: naiskustannuksiltaan noin 110 miljoonan mar·        nen vastuu siitä, miten eri terveydenhuollon
15830: kan sädehoitolaitteistot. Tässä sädehoitolaittei·   sektorien työvoimapanos sijoitetaan.
15831:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
15832: 
15833:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
15834:                                             N:o 29.5                                             3
15835: 
15836: 
15837: 
15838: 
15839:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15840: 
15841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         versitetscentralsjukhus del räknat med nyan-
15842: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        skaffningar inom de närmaste åren. Den första
15843: se av den 7 oktober 1982 tili vederbörande          nyanskaffningen kommer att ske redan år
15844: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      1983.
15845: jande av riksdagsman Valo undertecknade                 Den expertgrupp för strålbehandling och
15846: spörsmål nr 29.5:                                   cancersjukdomar, som verkar i anslutning tili
15847:                                                     medicinalstyrelsen har under innevarande år
15848:           Är Regeringen medveten om att can-        satt i gång ett utredningsarbete om personalre-
15849:        cerpatienter är tvungna att köa t.o.m.       surserna vid landets olika strålbehandlingscen-
15850:        mycket länge för vård, som med tanke         traler. Man beräknar att detta arbete skall bli
15851:        på tillfrisknandet är absolut nödvän-        färdigt under år 1983. Härvid fås en helhets-
15852:        dig, och om så är fallet,                    utredning om personalbehovet vid de olika
15853:           vad ämnar Regeringen göra för att         strålbehandlingsenheterna. Beträffande Helsing-
15854:        öka cancerpatienternas möjligheter att       fors universitetscentralsjukhus finns särskilda
15855:        komma under vård och i synnerhet för         problem. Dessa förklaras delvis genom ansvars-
15856:        att öka apparatur- och personalresurser-     områdets storlek. Ansvarsområdet för Helsing-
15857:        na vid strålbehandlingskliniken vid Hel-     fors universitetscentralsjukhus omfattar som
15858:        singfors universitetscentralsjukhus?         bekant närmare en femtedel av landets totala
15859:                                                     befolkning.
15860:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Den i de riksomfattande planerna godkända
15861: samt anföra följande:                               arbetskraftsökningen styrs av medicinalstyrel-
15862:    Medveten om behoven inom cancervården            sen. Det åligger dock kommunalförbunden att
15863: fogade regeringen tili den riksomfattande fem-      i sina egna planer besluta om tjänsternas
15864: årsplanen för utbyggandet av sjukvårdsanstal-       skyndsamhetsordning och sålunda om hur dessa
15865: terna, som godkändes av statsrådet i septem-        tjänster skall hänföras tili sjukvårdens olika
15866: ber 1982, ställningstaganden om hur vården          delområden. Då länsstyrelserna faststälier de
15867: av cancer borde ordnas. Häri ingår ställnings-      regionala planerna för de olika sjukvårdsan-
15868: taganden såväl om tryggandet av vården ur           stalterna styr de samtidigt utvecklingen inom
15869: humanitär synvinkel som om säkerställan-            hälsovårdens olika delområden. Utvecklandet
15870: det av de resurser vården kräver. Medicinal-        av vården av cancersjukdomar och den ök-
15871: styrelsen har på begäran av social- och hälso-      ning av resurserna som denna vård kräver har
15872: vårdsministeriet uppgjort ett förslag tili an-      uppenbarligen inte i alla fall blivit behand-
15873: skaffning av apparatur tili strålbehandlings-       lade med den skyndsamhet som utbyggnaden
15874: centralerna. Då regeringen fastställde den riks-    av denna vårdsektor skulie ha förutsatt. Den
15875: omfattande planen fastställde den samtidigt ett     tiliäggsarbetskraft som styrs tili vården av
15876: program, som ansluter sig tili förnyandet av        cancersjukdomar bestäms dock i första hand
15877: strålbehandlingsapparaturen. På basen av detta      i samband med behandlingen av de kommu-
15878: program kommer man inom ungefär 2-4 år              nala centralsjukhusens regionala planer. Sålun-
15879: att skaffa strålbehandlingsapparatur, för viiken    da bär kommunalförbunden själva det centrala
15880: totalkostnaderna uppgår tili ca 110 milj. mk.       ansvaret för det sätt på vilket arbetskraften
15881: 1 programmet för förnyande av strålbehand-          placeras inom hälsovårdens olika sektorer.
15882: lingsapparaturen har man för Helsingfors uni-
15883:      Helsingfors den 9 november 1982
15884: 
15885:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
15886:                                                 1982 vp.
15887: 
15888: Kirjallinen kysymys n:o 296
15889: 
15890: 
15891: 
15892: 
15893:                                    Zyskowicz ym.: Pääkaupunkiseudun asuntopalkkiosäästäjien ase-
15894:                                       man parantamisesta
15895: 
15896: 
15897:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15898: 
15899:    Vuonna 1980 säädetty asuntosäästöpalkkio- u1ottuma<ttomnn. Kys.e on ni'menomaan airvan
15900: järjestelmä on merkinnyt vakavaa pyrkimystä tavru'lisiosta päätkaupunkiseudun asuma-aludsrta,
15901: parantaa nuorten ensiasunnon hankkijoiden kuren vailkkapa Mei!lahdesta tai Tapiolasta
15902: mahdollisuutta päästä omaan asuntoon. Järjes- tai Tikkuri'l:astta eikä mi!sttään ns. hienos:to-
15903: telmä on osoittautunut suhteellisen onnistu- kaupunginosiosta. Näin ollen asuntopulasta ja
15904: neeksi Ja niinpä tällä hetkellä on voimassa ·asuntojen lhlan korkeasta hmtaJtasostta kruilkkeiln
15905: noin .30 000          asuntosäästöpalkkiosopimusta, pah~ten kärs.imään joutuneet eli pääkaupunki-
15906: joista valtaosa on tehty pääkaupunkiseudulla. seudun nuoret ja nuoret perheet joutuvat
15907:    Kun tänä vuonna asuntosäästöpalkkiojärjes- tässä'kin tiiJ:anteessa kärsimään ja huonompaan
15908: telmään liitettiin myönnettäville asuntolainoil- asemaan, vaikka kukaan tuskin v:oi väittää,
15909: le 5 prosentin valtion korkotuki, parani jär- että pääkaupunkis,eudun kmkeampi ·asunto-
15910: jestelmä entisestään.                                     hintataso olrsr ainakaan heiidän <syytään.
15911:    Valtioneuvoston äskettäin tekemä päätös,                  Eikö päinvastoin olisi pitänyt miettiä eri-
15912: joss'a täsmennettiin !korkotuen saam~sen eh- tyistoimia näiden ihmisten auttamiseksi, jotka
15913: toja, oli kuitenkin jääkylmä suihku pääkau- muutenkaan eivät saa hankittua edes kunnon
15914: punkiseudulla elävien asuntosäästöpalkkiosääs- ·kerrosta1oas.untoa 'S·hllä hiinna:Na, jolla muualla
15915: täjien niskaan.                                           maassa hankitaan korkotuettavia rivitalo- ja
15916:    Määriteltiinhän "korkotuettavan" hankitta- omakotitaloasuntoja.
15917: van asunnon enimmäisneliöhinnaksi pääkau-                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15918: punkiseudulla 4 500 markkaa ja ensi vuonna jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
15919: valmistuvien ·asuntojen osalta 4 900 markkaa tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15920: vastaavien neliöhintarajojen ollessa muualla vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15921: maassa .3 500 ja 3 800 markkaa.
15922:    Nämä neliöhinnat merkitsevät käytännössä                          Pitääkö Hallitus oikeana, että pää-
15923: s]tä, etJtä muualla maas!sa, mi'ssä asunnon                       kaupunkiseudun       asuntosäästöpalkkio-
15924: hankikimi'nen muutenkin on helpompaa -                            säästäjät ovat korkotukiehtoja määri-
15925: esimerkiksi: Oulussa -         pruJ.!kkilosäästäjät voi!-         teltäessä joutuneet huonompaan ase-
15926: v~t ostaa asunnon kufulka !keskeisehä pai~                        maan muualla maassa asuviin säästö-
15927: kaha tahansa, kun ·taas pääkaupunfki:seudu11a                     palkkiosäästäjiin nähden ja näin vas-
15928: 1aaj<at ja tll!t'kistuslten laahauessa perässä ajan               tuuseen pääkaupunkiseudun korkeasta
15929: mi!ttaan yhä 1aajemmat a:l'ueet jäävät korko-                     asuntohinta tasosta?
15930: tukea haluavien asnntosäästöpal'kkiosäästäji~
15931:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1982
15932: 
15933:           Ben Zyskowicz                   Elsi Hetemäki-Olander           Eva-Maija Pukkio
15934:           Impi Muroma                     Pertti Salolainen               Jalmari Torikka
15935:           Toivo Mäkynen                   Arvo Salo                       Jutta Zilliacus
15936:           Jaakko 1tälä                    Pekka Löyttyniemi               Elisabeth Rehn
15937:           Terhi Nieminen-Mäkynen          Seija Karkinen                  Niilo Hämäläinen
15938:           Ritva Laurila                   Tarja Halonen                   Jouni J. Särkijärvi
15939: 
15940: 088201030H
15941: 2                                             1982 ·vp.
15942: 
15943: 
15944: 
15945: 
15946:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15947: 
15948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       non kohtuulliset enimmäishinnat ja korkotuki-
15949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lainan ·enimmäismäärät valtioneuvostolla oli pe-
15950: olette 7 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-        rusteena Suomen Rakennusurakoitsijaliiton sel-
15951: jeenne n:o 157 4 ohella toimittanut valtioneu-       vitys ja arvio. uusien asuntojen hinnoista s.ekä
15952: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         suurimpien kiinteistönvälittäjien selvitys tehty-
15953: kansanedustaja Zyskowiczin ym. näin kuulu-           jen kauppojen mukaisista hinnoista. Näiden
15954: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:            selvitysten perusteella katsottiin tarkoituksen-
15955:                                                      mukaiseksi vahvistaa sellaiset enimmäishinnat
15956:           Pitääkö Hallitus oikeana, että pää-        ja enimmäislainamäärät, joilla korkotuen ky-
15957:        kaupunkiseudun      asuntosäästöpalkkio-      syntää nostava vaikutus voitaisiin suunnata
15958:        säästäjät ovat korkotukiehtoja määritel-      niille alueille, joilla ei jo ennestään keskusta-
15959:        täessä joutuneet huonompaan asemaan           hakuisuuden tai asuntoalueen erityisen arvos-
15960:        muualla maassa asuviin säästöpalkkio-         tuksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä
15961:        säästäjiin nähden ja näin vastuuseen          ole poikkeuksellisen voimakasta, hintatasoa
15962:        pääkaupunkiseudun korkeasta asunto-           nostavaa ylikysyntää. Lisäksi näillä enimmäis-
15963:        hintatasosta?                                 rajoilla pyritään jakamaan kysyntää tasaisesti
15964:                                                      eri kokoisten asuntojen kesken sekä suuntaa-
15965:    ·VaJStauksena kysymykseen esitän kunnio1t-        maan sitä erityisesti vanha9,n asuntokantaan.
15966: taen seuraavaa:                                           Myös yksittäiselle asuntosäästöpalkkiotallet-
15967:     Oman asunnon hankintaan myönnettävien            tajalle, joka haluaa ha:nkkra asunnon niiltä
15968: lainojen korkotuesta annetun lain 3 §:n mu-          alueilta, joille korkotukijärjestelmä ei ulotu,
15969: kaan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyk-       puheena olevista enimmäisrajoista on etua.
15970: senä on, että sen avulla hankittavan asunnon         Muussa tapauksessa nimittäin korkotuen vai-
15971: hinta ei ylitä valtioneuvoston alueittain vah-       kutuksesta lisääntyvä kysyntä nostaisi hintata-
15972: vistamaa hyväksyttävää enimmäishintaa asun-          soa todennäköisesti korkotukea selvästi enem-
15973: non neliömetriä kohden. Saman lain 4 § :n mu-        män.
15974: kaan korkotukilainaksi voidaan hyväksyä asun-             Pääkaupunkiseudun asunnon hankkijaa ei
15975: tosäästösopimuksessa tarkoitettu laina enintään      voida perustellusti rinnastaa asunnon hankki-
15976: siltä osin kuin se vastaa valtioneuvoston alueit-    iaan muissa kaupungeissa. Onhan pääkaupunki-
15977: tain w.hvistamaa markkamäärää asunnon neliö-         seutu ainoa suurkaupunkialue Suomessa. Täl-
15978: metriä kohden.                                       la:j:sHla alueiUa hintojen voimalkrus muun maan
15979:    Hallituksen esityksessä puheena olevaksi          hintatason nousua olennaisesti suurempi nousu
15980: laiksi (hall. es. 87/1982 vp.) edellä selostettu-    on yleismaailmallinen ilmiö. Nyt kysymyksessä
15981: ja säännöksiä on perusteltu sillä, ettei korko-      olevilla toimenpiteillä, joilla pidättäydytään li-
15982: tuella edistettäisi hintatasoltaan kalliiden asun-   säämästä ylikysyntää parhaimmilla alueilla ja
15983: tojen hankintaa sekä sillä, ettei korkotuki liiak-   suuntaamaan kysyntää muille alueille, jotka
15984: si nostaisi erityisesti pienten asuntojen kysyn-     myös nekin ovat · usein taso1taan hyviä asunto-
15985: tää ja hintatasoa.                                   alueita, voidaan hintojen nousua jossain mää-
15986:    Vahvistaessaan 16 päivänä syyskuuta 1982          rin hillitä.
15987: anta:mil!aa:n päätöksetlä lain edellyttämät asun-
15988:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1982
15989: 
15990:                                                                     Sisäasiainministeri Matti Ahde
15991:                                                 N:o 296                                             3
15992: 
15993: 
15994: 
15995: 
15996:                              Till Riksdagens Herr Talman
15997: 
15998:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rådet som grund härför Finlands Byggnads-
15999: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         entreprenörförbunds utredning och uppskatt-
16000: nr 1574 av den 7 oktober 1982 tili vederbö-           ning av de nya bostädernas priser samt de
16001: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          största fastighetsförmedlarnas utredning över
16002: av följande av riksdagsman Zyskowicz m. fl.           priserna enligt de köp som gjorts. På grund-
16003: ställda spörsmål nr 296:                              valen av dessa utredningar ansågs det vara
16004:                                                       ändamålsenligt att fastställa sådana maximi-
16005:           Anset Regeringen det vara rätt att          priser och maximilånebelopp, genom vilka
16006:        bostadssparpremiespararna i huvudstads-        räntestödets ökande inverkan på efterfrågan
16007:        regionen vid fastställandet av ränte-          kunde riktas tili områden där det inte redan
16008:        stödsvilikoren försatts i sämre läge än        tidigare på grund av centruminri~tning ellet
16009:        i landets övriga delar bosatta bostads-        särskild värdesättning av bostadsområdet eller
16010:        sparpremiesparare och sålunda blivit           av annat motsvarande skäl råder ett exceptio-
16011:        ansvariga för den höga prisnivån på            nellt kraftigt efterfrågeöverskott på bostäder,
16012:        bos,täder i huvudstadsreg1onen?                vilket höjer prisnivån. Därtill söker man genom
16013:                                                       des:sa maximigränser fördela eftrerfrågan jämnt
16014:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         på bostäder av olika storlek samt inrikta den
16015: samt anföra följande:                                 särskilt på det gamla bostadsbeståndet.
16016:    I enlighet med 3 § lagen om räntestödslån             Också för en enskild bostadssparpremiespa-
16017: för anskaf.fande av ägarbostad är det en för-         rare som önskar skaffa sig en bostad på ett
16018: utsättning för godkännande av lån som ränte-          område, till vilket systemet med räntestöd inte
16019: stödslån att priset på den bostad som anskaffas       utsträcker sig, är ifrågavarande maximigränser
16020: med hjälp av lå~et inte överstiger det av stats-      förmånliga. I annat fall skulle nämligen den
16021: rådet regionvis fastställda godtagbara maximi-        ökade efterfrågan med anledning av ränte-
16022: priset per bostadskvadratmeter. Enligt 4 §            stödets inverkan uppenbarligen höja prisnivån
16023: samma lag kan som räntestödslån godkännas             betydligt över räntestödets storlek.
16024: i bostadssparavtal avsett lån högst tili den del         Det finns inte grunder för jämställande av
16025: det matsvarat det markbelopp som statsrådet           en person som skaffar sig bostad inom huvud-
16026: faststäHer per b01s:tadskvadra:tmeter i olrka delar   stadsregionen med en som skaffar sig bostad
16027: av landet.                                            i någon annan stad. Huvudstadsregionen är ju
16028:    I regeringens proposition tili ifrågavarande       Finlands enda storstadsområde. På sådana om-
16029: lag (Reg.prop. nr 87/1982 rd.) har de ovan            råden är en kraftig prisstegring, som är betyd-
16030: nämnda s:radgandena motiverats med att                ligt större än stegringen i prisnivån i de öv-
16031: genom räntestödet inte skall främjas anskaffan-       riga delarna av landet, ett universellt fenomen.
16032: det av dyra bostäder samt med att räntestödet         Genom de nu ifrågavarande åtgärderna, me-
16033: inte alltför mycket skall öka efterfrågan och         delst vilka man söker stävja en ökning av efter-
16034: prisnivån på i synnerhet små bostäder.                frågeöverskottet på de bästa områdena och
16035:    Då statsrådet genom sitt beslut den 16 sep-        rikta efterfrågan tili andra områden, som även
16036: tember 1982 fastställde de skäliga maximipri-         de tili sin nivå ofta är goda bostadsområden,
16037: s,erna på bostäder samt räntestödslånets maxi-        kan prisstegringen i någon mån dämpas.
16038: mi:belopp, vi'l'ket fömtsätts i lagen, hade stats-
16039:       Helsingfors den 15 november 1982
16040: 
16041:                                                           Minister för inrikesärendena Matti Ahde
16042:                            j
16043:                           j
16044:                          j
16045:                         j
16046:                        j
16047:                       j
16048:                      j
16049:                     j
16050:                    j
16051:                   j
16052:                  j
16053:                 j
16054:                j
16055:               j
16056:              j
16057:             j
16058:            j
16059:           j
16060:          j
16061:         j
16062:        j
16063:       j
16064:      j
16065:     j
16066:    j
16067:   j
16068:  j
16069: j
16070:                                                  1982 vp~
16071: 
16072: Kirjallinen kysymys n:o 297
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 
16077:                                   Hyrynkangas ym.: Steiner-koulun perustamisesta Ouluun
16078: 
16079: 
16080:                          E du s kunnan He r r·a Puhe m i e he 11 e
16081: 
16082:     Steiner-koulusta annetun lain mukaan Suo-             gogiikka tarjoaa näitä sekä yleistä soveltamista
16083: messa voi olla samanaikaisesti toiminnassa enin.~         varten että tutkimuksellisessa mielessä. Tiedos~
16084:  tään kolme Steiner-koulua. Nyt !tOiminnassa ole-         sa on myös, että Steiner-kouluista valmistuneet
16085: vat koulut sijaitsevat· kaikki Etelä-Suomessa,            ovat menestyneet hyvin työelämässä. He ovat
16086:  Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Maan               toimivia ja tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä.
16087:  koko pohjoispuolisko on vaill~ tätä luovuutta               Oululaisten pyrkimyksenä on päästä aloit-
16088: opetustyössään tähdentävää koul~a.             .          tamaan Steiner-koulu syyslukukauden 1983
16089:  · Oulussa on herännyt voimakas innostus Stei-            alusta. Jotta tähän päästään, voimassa olevaa
16090: ner-koulun saamiseksi sinne. Oulun seudun                 lakia on muutettava niin, että samanaikaisesti
16091: Steine'r-koulun kannatusyhdistys r.y:een kuului           toiminnassa olevien. Steiner-koulujen lukumäärää
16092: ·3. 10. 1982 147 jäsenperhettä. Oulun kaupun-             nostetaan niin, että Pohjois-Suomeenkin saadaan
16093:  ginvaltuuston kaikki valtuustoryhmät ovat aset-          tällainen koulu. Sen luonnollinen sijoituspaikka
16094:  tuneet tukemaan tätä hanketta.                           on Oulun kaupunki. Lainmuutos on saatava ai-
16095:     Samaan päivään mennessä oli vuonna 1974               kaan vielä näillä valtiopäivillä.                ·
16096:  syntyneitä kouluun ilmoitettu 7 lasta, v. 1975              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16097:  syntyneitä 21, v. 1976 syntyneitä 25, v. 1977            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16098: ·syntyneitä 23, v. 1978 syntyneitä. 33, v. 1979           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16099:  syntyneitä 37, v. 1980 syntyneitä 18, v. 1981            vaksi seuraavan kysymyksen:
16100:  syntyneitä 23. ja v. 1982 syntyneitä 14 lasta.
16101:  Kouluun ·on siis ilmoitettu yhteensä ··201 lasta,                      Aikooko Hallitus vielä vuoden 1982
16102:  joista vuonna 19f5 ta:i myöhemmin syntyneitä                       ·valtiopäivien aikana antaa es~tyksen Stei~
16103:   194.                                                              ·ner-koulua koskevan lain muuttamiseksi
16104:     Koettuun innostukseen. on lukuisia syitä.                        siten, että Steiner-koulu voidaan perus-
16105:  Pohjois-Suomen vireä koulumaailma haluaa li-                        taa· myös Ouluun?
16106: .sää monipuolisia kokemuksia. Steinerkouluped;J-
16107:       Helsi~gissä 7 .päivänä lokakuuta 1982
16108: 
16109:                                        .. Väinö· Raudaskoski                                       Einari Nieminen
16110:                                         . MauP& Mal:U}inen,'                                   J~oltälä           :... , : . ·
16111:                                         · .ffltnnel~ Pokka' ·                                  .Terh~ •.·Nieminen-Mäkynen,
16112:                                           !vl,~t:l%~'
16113:                                                  '   t
16114:                                                        Ka.u,t~Ri.Pen
16115:                                                           ,_ ( .>; '·'
16116:                                                                                              . J#.~a ,Jaakonsaari.
16117:                                                                                                    , L <,   .   ·_,.   , -   ~j   1 \   /
16118: 
16119: 
16120: 
16121:                                                                                                                                             . '- . ~~
16122: 
16123: 
16124: 
16125:                                                                                   ~~·: ~-· ··--n
16126:                                                                    ',<.,,   ••.
16127: 
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 0882010239
16132: 2                                              1982 vp.
16133: 
16134: 
16135: 
16136: 
16137:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16138: 
16139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työryhmä jätti mietintönsä opetusministeriöl-
16140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         le 19. 8. 1982.
16141: olette kirjeellänne n:o 1575 7 päivänä loka-             Työryhmä on mietinnössään 'kiinnittänyt huo-
16142: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-          miota siihen, että Steiner-kouluissa suoritettu
16143: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          kehittämistyö on kohdistunut nimenomaan Stei-
16144: Hyrynkankaan ym. tekemän seuraavan k[rjalli·          ner-pedagogiikan kehittämiseen Steiner-koulujen
16145: sen kysymyksen n:o 297:                               tarpeita varten.
16146:                                                          Työryhmä ,toteaa mietinnössään, että maan
16147:             Aikooko Hallitus vielä vuoden 1982        kasvatus- ja opetustoimen kehittämisen kannal-
16148:          valtiopäivien aikana antaa esityksen Stei-   ta on ollut merkittävää saada kokemuksia Stei-
16149:          ner-koulua koskevan lain muuttamiseks[       ner-kouluista, joiden piirissä pedagoginen ke-
16150:          siten, että Steiner-koulu voidaan perus-     hittämistyö on ollut varsin vireää. Näitä koke-
16151:          taa myös Ouluun?                             muksia voitaneen käyttää hyväksi myös teh-
16152:                                                       täessä päätöksiä peruskoulun kehittämiseksi.
16153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Steiner-koulujen hallinnon erikoispiirteet tuotta-
16154: seuraavaa:                                            vat myös sellaisia ratkaisuja, joita ei ole mah-
16155:     Steiner-koulusta annetun lain ( 417/77) 3         dollista toteuttaa kunnan koululaitokseen kuu-
16156: §: n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekis-         luvissa kouluissa.
16157: teröidylle suomalaiselle yhdistykselle luvan pe-         Steiner-koulujen merkitystä koulujärjestelmäs-
16158: rustaa Steiner-koulun. Samanaikaisesti voi olla       sä arvioidessaan työryhmä on korostanut, että
16159: toiminnassa enintään kolme Steiner-koulua. Pe-        Steiner-kouluista ei ole tarkoitus luoda perus-
16160: rustamisluvan myöntämisen edellytyksenä on:           koulun kanssa valtionavun turvin toimivaa rin-
16161: 1) että koulu on maan yleisen kasvatus- ja ope-       nakkaista kouluverkostoa, vaan· että Steiner-
16162: tustoimen kehittämiseksi tarpeellinen; ja 2)          koulujen tehtävänä on nimenomaan hyödyttää
16163: etltä koulun sijaintikunta osallistuu riittävästi     maamme yleisen kasvatus- ja opetustoimen ke-
16164: koulun toiminnan avustamiseen. Steiner-koulus-        hittämistä. Suorittamansa selvitystyön pohjalta
16165: ta annetun lain nojalla toimivat Helsingin, Lah-      työryhmä toteaa, että nykyisten Steiner-koulu-
16166: den ja Tampereen Rudolf Steiner -koulut.              jen kehittämistyön tuloksia voitaisiin nykyistä
16167:                                                       enemmän hyödyntää peruskoulun kehittämis-
16168:     Koska Steiner-koulun tehtävänä on nimen-          työssä.
16169: omaan hyödyttää maamme yleisen kasvatus- ja              Työryhmä pitää jo toiminnassa olevien Stei-
16170: opetustoimen kehittämistä, opetusministeriö           ner-koulujen määrää koululaitoksen laadullisen
16171: asetti 2. 9. 1981 työryhmän, jonka tehtäväksi         kehittämisen kannalta riittävänä. Tältä osin
16172: tuli:                                                 mietintöön liittyy eriävä mielipide. Opetusmi-
16173:    1) arvioida Steiner-koulujen tähänastiset tu-      nisteriö on pyytänyt työryhmän .mietinnöstä eri
16174: lokset ja merkitys koulujärjestelmässä; ja            tahojen lausunnot kuluvan vuoden marraskuun
16175:   2) arvioida Steiner-koulujen tuleva tarve           loppuun mennessä. Tämän jälkeen on olemassa
16176: koulujärjestelmän laadullisen kehittämisen kan-       edellytykset päättää työryhmän selvitystyön
16177: nalta.                                                edellyttämistä mahdollisista jatkotoimista.
16178:         Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1982
16179: 
16180:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
16181:                                             N:o 297                                                  3
16182: 
16183: 
16184: 
16185: 
16186:                           Tili Riksdagens Herr                Talman
16187: 
16188:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samhet vid att det utvecklingsarbete som ut-
16189: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          förts vid Steiner-skolorna främst riktats mot
16190: velse nr 1575 av den 7 oktober 1982 tili           utvecklandet av Steinet-pedagogiken med tanke
16191: vederbörande medlem av statsrådet översänt         på Steiner-skolomas behov.
16192: avskrift av följande av riksdagsman Hyryn-             Arbetsgruppen konstaterar i sitt betänkande,
16193: kangas m.fl. undertecknade spörsmål nr 297:        att det med tanke på utvecklandet av vårt lands
16194:                                                    fostrings- och undervisningsväsen varit betydel-
16195:           Ämnar Regeringen ännu under 1982         sefullt att få erfarenheter från Steiner-skolorna,
16196:        års riksdag framlägga ett förslag tili      inom vilka det pedagogiska utvecklingsarbetet
16197:        ändring av lagen om Steiner-skola så,       varit livligt. Man torde kunna utnyttja dessa
16198:        att en Steiner-skola även kan inrättas i    erfarenheter också då man fattar beslut om ut-
16199:        Uleåborg?                                   vecklandet av grundskolan. Särdragen i Steiner-
16200:                                                    skolornas förvaltning har frambringat också så-
16201:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dana lösningar, som man inte kan förverkliga
16202: samt framföra följande:                            i skolor som tillhör det kommunala skolväsen-
16203:    Enligt 3 § lagen om Steiner-skola ( 417/77)     det.
16204: kan statsrådet bevilja tillstånd åt registrerad       Vid värderingen av Steiner-skolornas bety-
16205: förening att inrätta en Steiner-skola. Högst tre   delse för skolsystemet har arbetsgruppen beto·
16206: Steiner-skolor kan samtidigt vara verksamma.       nat, att det inte är meningen att med hjälp av
16207: Förutsättningen för beviljandet av tillstånd att   statsunderstöd av Steiner-skoloma bilda ett nät-
16208: inrätta skolan är 1) att skolan är erforderlig     verk av skolor som fungerar parallellt med
16209: för utvecklandet av landets allmänna fostrings-    grundskolorna, utan att Steiner-skolornas upp.
16210: och undervisningsväsen, och 2) a1l1l skolans       gift är uttryckligen att gagna utvecklandeit av
16211: förläggningskommun i tillräcklig omfattning        vårt lands allmänna fostrings- och undervis-
16212: medverkar i stödandet av skolans verksamhet.       ningsväsen. På basen av sitt utredningsarbete
16213: Rudolf Steiner -skoloma i Helsingfors, Lahtis      konstaterar arbetsgruppen att man inte kan ut-
16214: och Tammerfors arbetar med stöd av lagen om        nyttJtja i större utsträckning än vad hittills varit
16215: Steiner-skola.                                     fallet resultaten av Steiner-skolomas utveck-
16216:    Eftersom Steiner-skolans funktion är uttryck-   lingsarbete vid utvecklandet av grundskolan.
16217: ligen att främja ultvecklandet av landets all-        Arbetsgruppen anser att det nuvarande an-
16218: männa fostrings- och undervisningsväsen, till-     1talet verksamma Steiner-skolor är tillräckligt
16219: satte undervisningsministeriet den 2. 9. 1981      med tanke på det kvalitativa utvecklandet av
16220: en arbetsgrupp vars uppgift blev att:              skolväsendet. Betänkandet innehåller i denna
16221:    1 ) uppskatta Steiner-skolornas resuLtat och    fråga en avvikande åsikt. Undervisningsministe-
16222: betydelse för skolsystemet, och                    riet har från olika instanser inbegärt utlåtanden
16223:    2) uppskatta det framtida behovet av Stei-      angående arbetsgruppens betänkande fram tili
16224: ner-skolor med tanke på det kvalitativa ut-        utgången av november månad i år. Efter detta
16225: vecklandet av skolsystemet.                        finns det förutsättningar att besluta om even-
16226:    Arbetsgruppen framlade sitt beltänkande tili    tuella fortsatta åtgärder som utvecklingsarbetet
16227: undervisningsministeriet den 19. 8. 1982. Ar-      förutsätter.
16228: betsgruppen har i sitt betänkande fäst uppmärk-
16229:      Helsingfors den 13 november 1982
16230: 
16231:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
16232:        1.
16233: 
16234: 
16235: 
16236: 
16237: . ..
16238: J'L~
16239:                                                1982 vp.
16240: 
16241: Kirjallinen kysymys n:o 298
16242: 
16243: 
16244: 
16245: 
16246:                                   A. Stenbäck: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toiminta-
16247:                                      edellytysten turvaamisesta
16248: 
16249: 
16250:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16251: 
16252:    Vanhan kailastuslain 101 §:n perusteella ka~       tavan huononousta laitoksen tehtävien hoitoon
16253: lastuksenhoitomaksuina kerättyjä ns. kalastus~        ja henkilökunnan asemaan. Kalastuskorttivaro-
16254: korttivaroj:a on käytetty Ri1s1Ja- ja kalatalouden    j.en siiortämisen muualle ilman korvaav±a järjes-
16255: tuvkimuslaitoksen toimesta kaihvesien hoitoon         telyjä on arvioitu merkitsevän noin 40 henkilön
16256: liittyvään tutkimus- ja koetoimintaan viime           jäämistä työttömiksi. Laitokses,sa pelätään mo-
16257: vuosina noin 2 miljoonaa mankkaa vuodessa,            nien tutkimusprojektien keskeytymistä sekä
16258: tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa markka:a.              työntekijöiden irtisanomista tai palkkasiirtämistä
16259:     Vuoden 1983 alusta voimaan tulevan uuden          toiselle paikkakunnalle.
16260: kalastuslain 91 §:n mukaan Slll!lotut varatt tulee        Edel[ä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
16261: vastedes käyttää kokona:an kalastuspiireissä,         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16262: koska lai!ssa ei muita vaihtoehtoja mainita. Ri1s-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16263: ta- ja kalatalouden ·tutJkimuslahokseille ei ole      jä:senen vatstattavaksi seuraavan kysymyksen:
16264: osoitettu tulo- ja menoarvioesity!ksessä vuodelle
16265:  1983 v:astaavaa määrärahanlisäystä kalatalous-                 Onko Hallitus tietoinen Riista- ja ka-
16266:  tutkimukseen. Momentin 30.37.41 perustelui-                 Jatailouden :tutkimuslaitoksessa vallitse-
16267: hin hallitus on esittänyt otettavaksi kuitenkin              vasta tu1evaisuutta koskevasta epätietoi-
16268: seuraavan, kalastuslain kanssa r1stirii>taisen mai-          ISuudesta ja levottomuudesta, sekä
16269: ninnan: "Määrärahaa käy.tetään edelleen myös                    mitä Hallitus aikoo tehdä Riista- ja
16270:  kalatalous tutkimukseen".                                   !kalatalouden tutkimuslaitoksen tutki-
16271:     Rii!sta~ ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa             musprojektien jatkami:seksi ja tutkimus-
16272: ovat edellä mainitut seikat aiheuttaneet laitok-             työssä olevien •työntekijöiden :työsuhteen
16273: sen henkilökunnan keskuudessa epätietoisuutta                iatkuvuuden turvaamiseksi?
16274:  ja levottomuutta, koska pelätään nii:den aiheut,
16275:       Helsing1ssä 8 päivänä lokakuuta 1982
16276: 
16277:                                             Asser Stenbäck
16278: 
16279: 
16280: 
16281: 
16282: 088201004N
16283: 2                                             1982 vp.
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16289: 
16290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrärahan käytöstä rseuraavaa: "Määrärahasta
16291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kullekin kalastuspiirille osoitettu osa käytetään
16292: olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-        sen vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti
16293: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhdenmukaisin perustein kalastusailueiden ja
16294: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kalastuskuntien rsekä kalastusalan järjestöjen
16295: A. Stenbäckin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      toimesta suoritettavaan kalavesien hoitoon, ka-
16296: symyksestä n:o 298 j                                 lakantojen parantamiseen, valistus- ja neuvonta-
16297:                                                      työhön sekä kalataloutta koskevaan koe- ja
16298:           Onko Hallitus tietoinen Riista- ja ka-     suunnittelutoimintaan. Määrärahasta voidaatn
16299:        Jatalouden tutkimuslaitoksessa vallitse-      myös myöntää aJVUstuksia kalastusalueiden
16300:        vasta tulevaisuutta koskevasta epätietoi-     muusta toiminnasta aiheutuviin kuluihin."
16301:        !Suudesta ja levottomuudesta, sekä               Sekä maa- ja metsätalousministeriössä että
16302:           mitä Hallitus aikoo tehdä Riista- ja       Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa läh-
16303:        kalatalouden tutkimuslaitoksen tutki-         dettiin vuoden 1983 .tulo- ja menoarvioesityk-
16304:        musprojektien jatkamiseksi ja tutkimus-       sen valmisteluissa siitä, että kalastukserthoito-
16305:        •työssä olevien •työntekijöiden ,työsuhteen   matksuvaroja ei enää .tulla käyttämään kalan-
16306:        jatkuvuuden turvaamiseksi?                    tutkimukseen ja että tutkimustoimintaa varten
16307:                                                      tulisi saada erilliset määrärahat Riista- ja kalata-
16308:    Va:stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       louden tutkimuslaitoksen momentille. Maa- ja
16309: vasti seuraavaa:                                     metsätalousministeriö saattoi käsityksensä val•
16310:    Voimassa olevan kailastuslain (759/72)            tiovarainministeriön tietoon vielä tuh ja meno-
16311: 101 §:n mukaan käytetään pykälässä mainittua,        arvioehdotuksen viimeistelyvaiheessa. Tulo- ja
16312: kalatalouden ed1stämistä tarkoittavaa määrära-       menoarvioehdotuksessa on kuitenkin momentin
16313: haa kalavesien hoitoon, kalakantojen parantami-      30.37.41.1 perusteluihin lisätty sanonta: "Mää-
16314: seen, kalastusalan valistustyöhön, kalastusalan      rärahaa käytetään edelleen myös kalataloustut-
16315: järjestöjen toiminnan ;tukemiseen, kalavesien        kimukseen."
16316: hoitoon liittyvään tutkimus- ja koetoimintaan           Maa- ja metsäta!lousministeriö katsoo, että
16317: sekä ka!latstuksenhoitomaksun perimisestä aiheu-     hallitus on omaksuessaan uuden kalastuslain
16318: tuneiden kustannusten suorittamiseen. Määrä-         91 §:n 2 momentin osalta edellä selvitetyn
16319: rahasta voidaan myöntää avustuksia myös kalas-       .tulkinnan ja tehdessään kalastuksenhoitoma:ksu-
16320: tuskunnille ja kalastushoitoyhtymille.               varojen käy.ttöä koskevan ratkaisunsa ottanut
16321:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulevan uuden          huomioon myös Riista- ja kalatalouden tutki-
16322: kalastuslain (286/82) 91 §:n 2 momentissa            muslaitoksen toimintaedellytysten ja sen hen-
16323: säädetään ,kalatalouden eilistämiseen tarkoitetun    kilökunnan palkkauksen turvaamisen.
16324:      Helsingrssä ,11 päivänä marraskuuta 1982
16325: 
16326:                                                                        Ministeri Jarmo Wahlström
16327:                                             N:o 298                                                 3
16328: 
16329: 
16330: 
16331: 
16332:                           Tili Riksdagen·s Herr Talman
16333: 
16334:    1 det syfte 3 7 § 1 'mom. riks:dagsordningen    av fiskerihushå!llningen avsedda ans'laget som
16335: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         följer: "Den andel av anslaget •som anvisats
16336: velse av den 8 dktober 1982 1till vederbörande     vart och ett fiskeridistrikt används i enlighet
16337: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     med en av di:striktet fastställd dispositionsplan
16338: j.ande av dksdagsman A. Stenbäck underteck-        på enhetliga grunder för fiskeområdenas, fiske-
16339: nade spörsmå!l nr 298:                             hgens och fiskeriorganisationernas fiskevård,
16340:                                                    förbättrande av fiskbestånden, upplysnings-
16341:          'Ät Regeringen medveten om den            och rådgivningsarbete samt försöks- och plane-
16342:        ovisshet och oro angående framtiden         ringsvetiksamhet inom fiskerihushållningen. Ur
16343:        som råder inom Vilt- och fiskeriforsk-      anslaget kan även heviljas under:stöd för kost-
16344:        ningsinstitutet, samt                       nader föranledda av fiskeområdenas övriga
16345:          ~ad ämnar Regeringen förera för att       verksamhet."
16346:        forskningsprojekten vid Vilt- och Hs-          Både i jord- och skogsbruksminrsteriet och i
16347:        !keriforskningsinstitutet skall fortsätta   Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet utgick man
16348:        och för tryggande av fortsatt arbetsför-    vid iberedningen av ·statsförslaget för år 1983
16349:        hållande för de arbetstagare ,som är in-    iJrån, att Hskevårdsavgi:ttsmedel inte längre
16350:        kopplade på undersökningsal!betet?"         kommer att disponeras för fiskeriforskning och
16351:                                                    att man för forskningsverksamhet borde få
16352:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      separata anslag under Vilt- och fiskeriforsk-
16353: samt anföra följande:                              ningsinstitutets moment. Jord- och sJkogsbruks-
16354:    Enligt 101 § i gällande lag om fis!ke (759/     ministeriet bringade denna sin uppfattning tili
16355: 72) används i paragrafen nämnda, för främ-         finansministeriets kännedom ännu i ,sJutskedet
16356: jande av fiskerihushållningen avsedda anslag för   av behandlingen av statsförslaget. 1 statsför-
16357: vård av fiskevatten, förbättrande av fiskstam-     slaget har dock i motiveri:ngen under moment
16358: men, upplysningsarbete i fiskeribranschen, stöd-   30.37 .41.1 tillfogats uttrycket: "Anslaget an-
16359: jande av organisationernas i fiskeribranschen      vänds alltjämt även för fiskerihushållnings-
16360: verksamhet, forsknings- och försöksveliksamhet     unde1.1sökningar."
16361: i anslutning tili vården av fiskevatten samt för      Jol!d- och skog:sbruksministeriet anser, att
16362: erläggande av kostnader, som förorsakas av         regeringen då den omfattat den ovan utredda
16363: uppbörden av fiskevårdsavgiften. Ur anslaget       tolkni:ngen av 91 § 2 mom. i den nya lagen
16364: kan understöd beviljas även fiskelag och fiske-    om fiske och vid fattandet av avgöranden rö-
16365: vårdssammanslutningar.                             rande användningen av fiskevårdsavgiftsmedel
16366:    1 den nya lag om fiske som träder i kraft       beaktat också tryggandet av VHt- och fiskeri-
16367: i början av år 1983 (286/82) stadgas i 91 §        forskningsinsti tutets verks.amhetsföru tsättningar
16368: 2 mom. om användning av det för främjande          och personalens 1avlöning.
16369:      Heisingfo11s den 11 november 1982
16370: 
16371:                                                                      Minister Jarmo Wahlström
16372:                                               1982 vp.
16373: 
16374: Kirjallinen kysymys n:o 299
16375: 
16376: 
16377: 
16378: 
16379:                                   Valtonen ym.: Sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä työhönotto-
16380:                                      tilanteessa
16381: 
16382: 
16383:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16384: 
16385:     Monissa peruskouluissa ja lukioissa oppilas-     saanut tietää opettajan 'tarvitsevan lähikuukau-
16386:  määrät vaihtelevat vuosittain, minkä vuoksi         sina synnytysloman.
16387: myös opettajien tarve vaihtelee vuodesta toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16388: ,seen. Jos virkasuhteessa olevien opettajien mää-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16389:  rä ei aina ole riittävä, koululaitos palkkaa niin   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16390:  sanottuja tuntiopettajia vuodeksi kerrallaan.       Naksi seuraavan kysymyksen:
16391:  Käytännössä on kuitenkin tapahtunut, että
16392:  tuntiopettajalle on kertynyt opetustyötä koulu-              Onko Hallitus ,tietoinen, että suku-
16393:  laitoksen palveluksessa vuodesta toiseen. Eräät            puoleen kohdistuvaa syrjintää esiintyy
16394:  tällaiset tuntiopettajan työtä tehneet naisopet-           maassamme jopa julkisen hallinnon toi-
16395: tajat ovat kuitenkin joutuneet yllättäen tilan-             mesta työhönottotilanteessa, ja
16396:  teeseen, ettei heidän työsuhdettaan uusitakaan               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16397:  täytettäessä tuntiopettajan toimia. Näin tapah-            ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi?
16398: ,tuu, kun työnantaja - siis koululaitos - on
16399:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
16400: 
16401:                       Pirkko Valtonen                         Tarja Halonen
16402:                       Markus Aaltonen                         Maija Rajantie
16403: 
16404: 
16405: 
16406: 
16407: 088201012X
16408: 2                                              1982 vp.
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16414: 
16415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Oppikoulussa vakinaisen ja ylimääräisen opet-
16416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tajan toimen haltijan nimittää johtokunta tai
16417: olette kirjeellänne n:o 1577 8 päivänä loka-          johtokunnan tehtäviä hoitava koululautakunta.
16418: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-          Vakinaisen opettajan nimityspäätökseen tyyty-
16419: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          mätön asianosainen saa valittaa nimityksestä
16420: Valtosen ym. tekemän seuraavan kirjallisen            kouluhallitukselle.
16421: kysymyksen n:o 299:                                      Peruskoulun tuntiopettajan ottamisesta päät-
16422:                                                       tää koululautakunta opetussuunnitelman vuosi-
16423:           Onko Hallitus tietoinen, että suku-         tarkisteen yhteydessä ja oppikoulun tuntiopet-
16424:         puoleen kohdistuvaa syrjintää esiintyy        tajan ottamisesta johtokunta/koululautakunta
16425:         maassamme jopa julkisen hallinnon toi-        syystiedonannon yhteydessä.
16426:         mesta työhönottotilanteessa, ja                  Edellä olevasta käy ilmi, että lääninhallituk-
16427:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        set valvovat lähinnä vahvistaessaan koululauta-
16428:         ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi?        kuntien vaalipäätöksiä peruskoulun osalta sitä,
16429:                                                       että virkaan valitaan taitavin ja soveliain hakija
16430:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       ja näin ollen samalla myös sitä, ettei sukupuo-
16431:  seuraavaa:                                           leen kohdistuvaa syrjintää tapahtuisi. Samoin
16432:     Peruskouluasetus ( 44 3/70) ja asetus kun-        kouluhallitus valvoo asiaa tutkiessaan peruskou-
16433: nallisista ja yksityisistä oppikouluista ( 444/       lun vaaleista johtuvia alistuksia ja lukion vaa-
16434: 70) sisältävät säännökset peruskoulun viran-          leista johtuvia valituksia. Tuntiopettajien ottoa
16435: haltijoiden ja oppikoulun toimenhaltijoiden ni-       koskeva valvonta tapahtuu lääninhallituksissa
16436: mittämismenettelystä ja tuntiopettajien ottami-       peruskoulun vuositarkisteen ja lukion syystie-
16437: sesta opetustehtäviin. Peruskoulun virkaan ja         donannon vahvistamisen yhteydessä. Tuntiopet-
16438: oppikoulun toimeen on valittava taitavin ja           tajien osalta arvio perustuu lähinnä siihen, onko
16439: soveliain hakija.                                     opetustehtävään otetulla riittävä taito ja kyky
16440:    Peruskoulun viranhaltijan vaalin toimittaa         tehtävään.
16441: koululautakunta ja vaalipäätös alistetaan piiri-         Väliaikaisesti täytettävän opettajan viran tai
16442: hallintoviranomaisen vahvistettavaksi. Jos vaali-     toimen haltijan tai tuntiopettajan ottamisesta ei
16443: menettelyssä on tapahtunut sellainen virhe, et-       ole varsinaista muutoksenhakukeinoa. Mikäli
16444: tei piirihallintoviranomainen voi vahvistaa vaa-      tällöin on syytä epäillä tapahtuneen sukupuo-
16445: lia tai jos taitavin ja soveliain hakija on vaa-      leen kohdistuvaa syrjintää, asia voidaan saattaa
16446: lissa sivuutettu, piirihallintoviranomaisen on ase-   kouluviranomaisten tutkittavaksi kanteluteitse
16447: tuksen mukaan kumottava vaali ja palautettava         lääninhallituksille tai kouluhallitukselle.
16448: asia koululautakunnan uudelleen käsiteltäväksi.          Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan
16449: Jos koululautakunnan uusi päätös poikkeaa piiri-      ovat joissakin tapauksissa sellaiset naispuoliset
16450: hallintoviranomaisen esityksestä, se on yksityis-     henkilöt, jotka eivät olleet saaneet haluamaan-
16451: kohtaisesti perusteltava. Jos piirihallintoviran-     sa väliaikaista opettajan tehtävää tai tuntiopet-
16452: omainen ei tällöinkään voi yhtyä koululautakun-       tajan tehtävää, esittäneet käsityksenään, että
16453: nan toimenpiteeseen, sen on alistettava asia kou-     kielteiseen suhtautumiseen heidän työhönotos-
16454: luhallituksen ratkaistavaksi. Piirihallintoviran-     saan olisi vaikuttanut heidän odotettavissa ole-
16455: omaisen on perusteltava kielteinen päätöksensä.       va äitiyslomansa. Lääninhallitukset ovat puo-
16456:                                                 N:o 299                                               3
16457: 
16458: lestaan korostaneet, että ,työsuhdetta keskeytet-      Iisen tasa-arvon toteuttamiseen työhönotossa
16459: täessä tai valittaessa opettajia lyhytaikaiseen työ-   kiinnitetään huomiota myös koulutoimen pii-
16460: suhteeseen useiden taitavien ja soveliaiden haki-      rissä ja että mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin
16461: joiden joukosta, on usein vaikea päätellä, onko        puututaan edellä todettujen hallintomenettelyi-
16462: kielteiseen suhtautumiseen vaikuttanut odotet-         den avulla. Hallitus pitää myös tärkeänä, että
16463: tavissa oleva äitiysloma vai ehkä muut soveliai-       opetus- ja kasvatustehtäviin hakeutuisi tasa-
16464: suusnäkökohdat.                                        puolisesti sekä naisia että miehiä.
16465:    Hallitus pitää tärkeänä, että sukupuolten vä-
16466:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1982
16467: 
16468:                                                                      Opetusministeri Kalevi Kivistö
16469:                                                1982 vP·
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474:                            Till Riksdagens Herr                 Talman
16475: 
16476:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Distriktsförvaltningsmyndigheten skall motivera
16477: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            sitt negativa beslut.
16478: velse nr 1577 av den 8 oktober 1982 till veder-         Ordinarie och extraordinarie lärarbefautnings-
16479: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       innehavare i läroverk utnämns av direktionen
16480: av följande av riksdagsman Valtonen m.fl. un-        eller skolnämnden som handhar direktionens
16481: dertecknade spörsmål nr 299:                         uppgifter. Berörd part som är otillfredsställd
16482:           Är Regeringen medvetten om, att det        med beslut angående utnämning av ordinarie lä-
16483:        i vårt land förekommer könsdiskrimine-        rare kan besvära sig angående utnämningen
16484:        ring t.o.m. vid anställning inom den          hos skolstyrelsen.
16485:        offentliga sektom, och                           Om anställning av timlärare tili grundskola
16486:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       beslutar skolnämnden i samband med årsplanen
16487:        ta för att korrigera detta sakförhållan-      som hör tili läroplanen och om anställning av
16488:        de?                                           timlärare tili läroverk beslutar direktionen/
16489:                                                      skolnämnden i samband med höstmeddelandet.
16490:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Av ovan stående framgår, att länsstyrelsema
16491: samt framföra följande:                              vid fastställandet av skolnämndernas valbeslut
16492:     Grundskolförordningen ( 44 3/70) och för-        i grundskolorna främst övervakar, att man tili
16493: ordningen om kommunala och privata läroverk          tjänsten väljer den skickligaste och lämpligaste
16494:  ( 444/70) innehåller bestämmelser om förfa-         sökanden, och härvid också det, atlt könsdiskri-
16495: randet vid utnämningen av tjänsteinnehavare          minering inte förekommer. Likaledes övervakar
16496: i grundskolor och befattningsinnehavare i läro-      skolstyrelsea utnämningarna då styrelsen under-
16497: verk samt anställning av timlärare för under-        söker hemställningar föranledda av grundskol-
16498: visningsuppgifter. Tili tjänst i grundskola och      val och besvär föranledda av gymnasieval. Läns-
16499: befattning i läroverk bör den skickligaste och       styrelsernas övervakning angående anställning
16500: lämpligaste sökanden väljas.                         av timlärare sker i samband med fastställandet
16501:     Val av tjänsteinnehavare i grundskola förrät-    av grundskolans årsplan och gymnasiets höst-
16502: tas av skolnämnden och valbeslutet understäl-        meddelande. I fråga om timlärarna grundar sig
16503: les distriktsförvaltningsmyndigheten för fast-       värderingen främst på om de för undervisnings-
16504: ställelse. Om det i valförfarandet skett sådant      uppgifterna anställda innehar 'tillräckliga färdig-
16505: fel att valet inte kan fastställas eller om den      heter och förmåga för uppgiftema.
16506: skickligaste och lämpligaste bland sökandena            Beträffande tillsättande av tillfällig lärar-
16507: förbigåtts vid valet, skall distriktsförva1tnings-   tjänst eller -befattning eller vid anställning
16508: myndighet enligt förordningen upphäva valet          av timlärare finns ingen egentlig möjlighet att
16509: och återförvisa ärendet tili skolnämnden för         söka ändring. Hall det i dessa fall finns skäl
16510: att behandlas ånyo. Om skolnämndens nya be-          att misstänka könsdiskriminering, kan ären-
16511: slut avviker från distriktsförvaltningsmyndig-       det underställas skolmyndigheternas undersök-
16512: hetens förslag, skall det i detalj motiveras. Kan    ning medelst klagan tililänsstyrelsen eller skol-
16513: dis,triktsförvaltningsmyndighet inte heller nu       styrelsen.
16514: omfatta skolnämndens åtgärd, skall den under-           Enligt uppgifter från skolstyrelsen har i en-
16515:  ställa ärendet skolstyrelsen för avgörande.         del fall kvinnliga sökanden, som inte erhållit
16516:                                                N:o 299                                              5
16517: 
16518: det tillfälliga lärararbete ellet timlärararbete      skapsledigheten eller eventuellt av andra lämp-
16519: som de sökt, framhållit som sin uppfattning,          lighetssynpunkter.
16520: atlt den negativa inställningen till deras anställ-      Regeringen anser det viktigt: att man vid
16521: ning skulle ha påverkats av deras ankommande          anställning även inom skolväsendet fäster upp-
16522: moderskapsledighet. Länsstyrelserna har i sin         märksamhet vid förverkligandet av jämställd-
16523: tur understrukit, att det ofta vid uppsägning         het mellan könen och att man ingriper i even-
16524: av anställningsförhållande ellet vid vai av           tuella missförhållanden med hjälp av ovan an-
16525: lärare för kortvarigt anställningsförhållande         förda administrativa åtgärder. Regeringen anser
16526: bland flera skickliga och lämpliga sökanden           det också vara viktigt att både kvinnor och
16527: är svårt att avgöra om den negativa insil:äll-        män i lika stor utsträckning söker sig till un-
16528: ningen påverkats av den ankommande moder-             dervisnings- och fostringsuppgifter.
16529:      Helsingfors den 13 november 1982
16530: 
16531:                                                              Undervisningsminister Kalevi Kivistö
16532: 
16533: 
16534: 
16535: 
16536: 088201012X
16537:                                               1~8-?:vp.
16538: 
16539: 
16540: Kirjallinen kysymys n:o 300
16541: 
16542: 
16543: 
16544: 
16545:                                   Almgren: Sodanaikaisille työvelvollisille myönnetyistä etuuksista
16546: 
16547: 
16548:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16549: 
16550:   Sodan Qikllilla palveli maamme puoJustamises-          On käynyt ilmi, että kaikki työvelvolliset
16551: sa työvelvollisten joukko. Eri syistä johtuen        eivät ole voineet päästä osallisiksi niistä eduis-
16552: he eivät suorittaneet aseellista palvelua, mutta     ta, joita on myönnetty mm. sotaveteraaneille.
16553: joutuivat elämään yhtä ankarissa olosuhteissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16554: kuin varsinaisessa asepalveluksessa olevat mie-      t)'lksen 3 7 § :n ;1 mornenttiin viitaten esitän val-
16555: het. Kaikkialla esim. linnoitusjoukot olivat mo-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16556: nenlaisten vaarojen alaisina, pommitusten ja         vaksi seuraavan kysymyksen:
16557: tulitusten kohteena. Työvelvolliset saivat kokea
16558: samat sodan rasitukset kuin ns. rintamajoukot.                 Onko sodanaikaisille työvelvollisille
16559: Taistelujoukot arvostivat myös korkealle työ-                myönnetty sellaisia etuuksia kuin sota-
16560: velvollisten työn.                                           veteraaneille ja jos ei ole, mihin toi-
16561:    Työvelvolliset olivat linnoitustöissä, osallis-           menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä asian
16562: tuivat erilaisiin huoltotöihin, rakensivat teitä             hoitamiseksi?
16563: ja lentokenttiä.
16564:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
16565: 
16566:                                           Esko Almgren
16567: 
16568: 
16569: 
16570: 
16571: 0882009597
16572: 2                                           1982 vp.
16573: 
16574: 
16575: 
16576: 
16577:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16578: 
16579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     tuksenmukaiseksi ·antaa muulla perusteella ta-
16580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      loudellista tukea.
16581: olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir·         Kysymys muiden kuin varsinaisesti sotatoi·
16582: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   miin osallistuneiden henkilöiden sosiaaliturvas-
16583: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    ta on varsin laaja. Vuosien 1939-1945 sotien
16584: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta       aikana oli paljon sellaisia henkilöitä, jotka jou-
16585: kysymyksestä n:o 300:                              tuivat myös osallistumaan puolustusvoimissa
16586:                                                    tarvittaviin tehtäviin sotatoimiyhtymien. ulko-
16587:          Onko sodanaikaisille työvelvollisille     puolella. Tällaisia henkilöitä, joista osa oli
16588:        myönnetty sellaisia etuuksia kuin sota·     mukana työvelvollisina, olivat muun muassa
16589:        veteraaneille ja jos ei ole, mihin toi·     linnoitusrakennustöissä olleet, viestittäjät, ve.
16590:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä asian    turien kuljettajat jne. Unohtaa ei sovi sitä ai-
16591:        hoitamiseksi?,                              kuisväestöä, joka muulla tavoin vuosien 1939
16592:                                                    -1945 poikkeuksellisten olojen takia tavalla
16593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·      tai toisella joutui osallistumaan yhteiskunnan
16594: vasti seuraavaa:                                   turvaamiseksi tarvittaviin toimiin ja ponniste-
16595:    Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä on       lemaan oloissa, jotka vaativat heiltä tavallista
16596: vuosien 1939-1945 sotien perusteella myön-         suurempia uhrauksia. Suunniteltaessa korvauk-
16597: netty korvauksia niille henkilöille, jotka ovat    sia näin tehdystä työstä on vaikea edetä muuta
16598: joutuneet osallistumaan edellä mainittuihin so-    tietä kuin pyl'lkiä hyvittämään ensisijaisesti ne
16599: tiin joko rintamalla tai muutoin rintamapalve-     vammat ja kivut, jotka aiheutuivat sotatoimis-
16600: lukseen rinnastettavissa tehtävissä rintamavas-    ta ja tämän jälkeen taloudellisten tekijöiden
16601: tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella. Työ-      helpottuessa antaa muuta tunnustusta. Valtion
16602: velvollisia ei heidän piiriinsä yleensä ole kuu-   tulo- ja menoarvioesitykseen 1983 sisältyykin
16603: lunut. Rintamapalvelukseen osallistuneiden koh-    esitys ylimääräisen korvauksen suorittamiseksi
16604: dalla on sosiaaliturvaa jouduttu taloudellisten    vuosien 1939-1945 sotien aikana vammautu-
16605: voimavarojen puitteissa rakentamaan siten, että    neille eräissä tapauksissa (Mom. 33.21.57).
16606: ensin ovat korvauksen saaneet sellaiset henki-     Sillä pyritään antamaan korvaus eräissä eva-
16607: löt, jotka ovat vammautuneet näissä sotatoi-       kuointitoimissa ja joukkojen siirroissa vammau-
16608: missa ja vasta sen jälkeen on katsottu tarkoi·     tuneille henkilöille.
16609:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
16610: 
16611:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
16612:                                              N:o 300                                                   3
16613: 
16614: 
16615: 
16616: 
16617:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16618: 
16619:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Frågan om socialskydd för andra personer
16620: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         än sådana som deltagit i egentliga krigshand-
16621: av den 8 oktober 1982 tili vederbörande med-          lingar är mycket omfattande. I krigen åren
16622: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       1939-1945 deltog många sådana personer
16623: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade             som blev tvungna att utanför krigsoperations-
16624: spörsmål nr 300:                                      förbanden verka i för försvarsmakten nödvän-
16625:                                                       diga uppgifter. Dylika personer, av vUka en
16626:            Hau: de personer som under krigs-          del var arbetspliktiga, var bl.a. de som bygg-
16627:        rt:iden var arbetspliktiga bevUjats lika-      de befästningar, signalister, lokförare osv. Man
16628:        dana förmåner som krigsveteranerna,            får inte glömma den del av den vuxna be-
16629:        och om så inte är fallet, vilka åtgärder       folkningen som under de exceptionella förhål-
16630:        :ämnar Regeringen vidtaga för att sköta        landena åren 1939-1945 på ett eller annat
16631:        denna sak?                                     sätt måste deltaga i verksamhet som behöv-
16632:                                                       des för samhällets värn och som måste leva
16633:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och arbeta under förhållanden som krävde stör-
16634: samt anföra följande:                                 re uppoffringar än normalt. Då man planerar
16635:    Inom det nuvarande socialskyddet har er-           ersättningar för detta arbete är det svårt att
16636: sättningar på basen av krigen åren 1939-              utgå från något annat än strävan att i första
16637: 1945 utbetalats tili personer som varit tvungna       hand gottgöra de skador och plågor som för-
16638: att deltaga i dessa krig antingen vid fronten         anleddes av krigshandlingarna och därefter, då
16639: eller på annat sätt i jämställbara uppgifter vid      den ekonomiska situationen blir bättre, ge an-
16640: krigsoperationsförband med frontansvar. Ar-           nat erkännande. Sålunda ingår i statsverkspro-
16641: betspliktiga har i allmänhet inte funnits med         positionen för år 1983 ett förslag om erläg-
16642: bland dem. Beträffande personer som deltagit          gande av e:x!t!l.1a ersättning i vissa fall åt per-
16643: i fronttjänst har man varit tvungen att utbyg-        soner som ådragit sig skada under krigen åren
16644: ga socialskyddet inom ramen för de ekonomis-          1939-1945 (Mom. 33.21.57). Härigenom
16645: ka resurserna så, att ersättning i första hand        försöker man ge ersättning åt personer som
16646: utgått tili personer som skadats vid dessa krigs-     skadats vid vissa evakueringsoperationer och
16647: operationer, varefter man har kunnat ge eko-          truppförflyttningar.
16648: nomiskt stöd på grundvalen av andra motiv.
16649:      Helsingfors den 9 november 1982
16650: 
16651:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
16652:                                             1982 vp.
16653: 
16654: Kirjallinen kysymys n: o 301
16655: 
16656: 
16657: 
16658: 
16659:                                  Särkijärvi: Peruskoulujen rakentamislupajärjestelmän kehittämi-
16660:                                      sestä
16661: 
16662: 
16663:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16664: 
16665:    Koulujen rakentaminen on tehty valtionapu-      siin ennakoida muutaman vuoden tähtäyksellä.
16666: säädöksin tarpeettoman vaikeaksi. Erityisesti         Eräs mahdollinen tapa kehittää nykyistä jär-
16667: korkean kantokyvyn kunnissa aiheutuu raken-        jestelmää olisi irrottaa se sidonnaisuudesta
16668: tamislupien hakemisesta ja odottamisesta sel-      yksittäisiin hankkeisiin ainakin niissä kunnissa,
16669: laisia lisäkustannuksia ja kustannusten nousua,    joissa joudutaan jatkuvasti toteuttamaan uusia
16670: että valtionosuudet ja -avustukset eivät näitä     koulutiloja. Tuen perustana voitaisiin käyttää
16671: peitä. Niinpä monet koulurakennukset toteute-      keskeisiin indikaattoreihin pohjautuvaa tarve-
16672: taaukio ilman valtion rahoja, ikään kuin kes-      harkintaa. Kunnat voisivat tällöin ennustaa
16673: kusjobtoisen suunnittelujärjestelmän ulkopuo-      vuosittaisen tukiosuuden, jonka hankkimiseksi
16674: lella.                                             ei tarvitsisi keksiä mitään erityisiä temppuja,
16675:    Toinen samaan yhteyteen liittyvä epäkohta       joiksi erityisesti ala-asteiden kokoaminen suu-
16676: on kouluyksikköjen koon suurentuminen val-         remmiksi hankkeiksi on luettava.
16677: tionapusyistä. Kun rakentamislupia pyritään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16678: myöntämään "tasapuolisesti" vuorotellen läänin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16679: eri osiin, pyrkivät kunnat maksimoimaan ker-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16680: ralla saatavan hyödyn. Siksi valtionosuuteen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16681: oikeuttavaksi hankkeeksi tarjotaan mahdolli-
16682: simman suuria kouluyksikköjä, jotka toisaalta                   Onko Hallituksella suunnitelmia pe-
16683: on todettu koululaisten itsensä kannalta kiel-               ruskouluja koskevan rakentamislupajär-
16684: teisiksi.                                                    jestelmän kehittämiseksi ja sen nykyis-
16685:    Kuntasuunnittelun kannalta olisi myös mer-                ten epäkohtien poistamiseksi?
16686: kittävä parannus, jos valtion ratkaisuja voitai-
16687:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
16688: 
16689:                                        Jouni J. Särkijärvi
16690: 
16691: 
16692: 
16693: 
16694: 088201024A
16695: 2                                             1982 vp.
16696: 
16697: 
16698: 
16699: 
16700:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16701: 
16702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ollut valmistavasti käsiteltävänä valtioneuvoston
16703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raha-asiainvaliokunnassa. Valtakunnallista kou-
16704: olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-        lurakennushankkeiden         kiireellisyysjärjestystä
16705: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     harkittaessa kiinnitetään erityistä huomiota nii-
16706: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      hin tapauksiin, jolloin puuttuu koulun toimin-
16707: Jouni ]. Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-       nalle välttämätön huonetila, jota ei muutoin
16708: sesta kysymyksestä n:o 301:                          kuin rakentamalla ole saatavissa kohtuullisin
16709:                                                      ehdoin. Toisin sanoen tilantarpeen kiireellisyys
16710:           Onko Hallituksella suunnitelmia pe-        määritellään kunkin koulun toiminnallisesta
16711:        ruskouluja koskevan rakentamislupajär-        näkökohdasta lähtien.
16712:        jestelmän kehittämiseksi ja sen nykyis-          Rakentamislupajärjestelmän oikeellisuutta ar-
16713:        ten epäkohtien poistamiseksi?                 vosteltaessa on otettava huomioon ne tarkoi-
16714:                                                      tusperät, joiden saavuttamiseksi rakentamislupa-
16715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säännöstö on liitetty kansakoulun ja peruskou-
16716: taen seuraavaa:                                      lun valtionapujärjestelmiin. Vuoteen 1950
16717:    Peruskoulun perustamiskustannuksiin myön-         saakka kunnan oikeus saada koulurakennusten
16718: nettävän valtionosuuden ja kuoletuslainan saa-       hankkimiseksi valtiolta avustusta ja kuoletus-
16719: misen ehtona on, että kunta on saanut opetus-        lainaa ei ollut riippuvainen valtion viranomai-
16720: ministeriöltä rakentamisluvan eli luvan ryhtyä       sen rakentamis- tai hankkimisluvasta. Näihin
16721: kysymyksessä olevaan rakennustyöhön. Tämä            avustuksiin ja lainoihin vuosittain käytettävien
16722: rakentamislupajärjestelmä on ollut voimassa jo       valtion varojen määrä riippui siten kuntien
16723: vuodesta 1950 alkaen vuotta 1953 lukuun otta-        rakennustoiminnan laajuudesta, minkä vuoksi
16724: matta. Vuoteen 1979 saakka rakentamislupa-           vuosittaisten määrärahojen suuruutta oli enna-
16725: järjestelmää koskevat säännökset sisältyivät väli-   kolta vaikea arvioida. Ne määrärahat, joista
16726: aikaisesta poikkeuksesta kansakoululakiin sekä       sanotut avustukset ja lainat maksettiin, olivat
16727: väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululakiin ja     arviomäärärahoja. Niiden ylittämistä tilivuoden
16728: lakiin koulujärjestelmän perusteista eri aikoina     kuluessa ei silloisten säännösten voimassa
16729: annettuihin määräajan voimassa olleisiin lakei-      ollessa voitu valtiovallan taholta estää eikä edes
16730: hin. Nykyinen rakentamislupajärjestelmää kos-        merkittävästi rajoittaa. Toisin sanoen rakennus-
16731: keva pääsäännös sisältyy kunnan peruskoulun,         avustuksista ja -lainoista aiheutuvien vuotuisten
16732: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja     menojen määrä oli käytännöllisesti katsoen ko-
16733: -avustuksista sekä lainoista annetun lain ( 1112/    konaan valtionmenojen suuruudesta päättävien
16734: 78) 13 §:ään. Tämän lainkohdan mukaan lu-            elinten tahdosta riippumaton. Jotta näiden me-
16735: paa ei tarvita, jos rakennustyölle määrätty nor-     nojen vuosittainen määrä olisi eduskunnan ja
16736: maalihinta on valtioneuvoston vuosittain vah-        hallituksen valvonnan alainen, säädettiin laki
16737: vistamaa markkamäärää pienempi. Vuonna               väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululaitoksen
16738: 1982 tämä markkamäärä on 400 000.                    kustannuksista annettuun lakiin (308/50), jo-
16739:    Opetusministeriö voi myöntää rakentamislu-        hon sisältyi rakentamislupaa koskevat säännök-
16740: pia vain kunakin vuonna valtion tulo- ja meno-       set ja jolla siis ensimmäistä kertaa rajoitettiin
16741: arviossa peruskoulun perustamiskustannusten          kuntien oikeutta rakennusavustuksen ja -lainan
16742: valtionosuuksiin ja kuoletuslainoihin osoitettu-     saamisessa.
16743: jen määrärahojen rajoissa. Rakentamisluvat              Niin kuin edellisestä käy ilmi, rakentamis-
16744: myönnetään vuosittain yhdellä kertaa, sitten         lupajärjestelmä merkitsee sitä, että kouluraken-
16745: kun kouluhallitus on koulurakennushankkeiden         tamisen tukemisesta valtiolle aiheutuvien me-
16746: valtakunnallisesti arvioidun kiireellisyysjärjes-    nojen taso on eduskunnan tulo- ja menoarvion
16747: tyksen perusteella tehnyt ministeriölle ehdotuk-     yhteydessä tekemien päätösten mukaan säädel-
16748: sen rakentamislupien myöntämisestä ja asia on        tävissä.
16749:                                              N:o 301                                                 3
16750: 
16751:    Kysymyksen perusteluissa on rakentamislu-        toiminnallisten näkökohtien perusteella, on täy-
16752: pajärjestelmään kohdistettu arvostelua snta         sin mahdollista, että kaksi saman kunnan raken-
16753: syystä, että rakentamislupien hakemisesta ja        nushanketta sijoittuvat läänin kiireellisyysjärjes-
16754: odottamisesta aiheutuu erikoisesti korkean kan-     tyksessä perättäin, ja että näille myönnetään
16755: tokykyluokan kunnille sellaisia lisäkustannuksia    rakentamislupa perättäisinä vuosina.
16756: ja kustannusten nousua, että valtionosuudet ja          On myönnettävä, että rakentamislupajärjes-
16757: -avustukset eivät näitä peitä. Se, että rakenta-    telmän "vuosirytmistä" johtuva lyhytjännittei-
16758: mislupaa ei voida vuosittain myöntää kaikille       syys vaikeuttaa kuntien suunnitelmallista toi-
16759: niille rakennushankkeille, joille kunnat ovat       mintaa ja epävarmuutta hankkeiden toteutta-
16760: lupaa hakeneet, ja se, että kunnat ovat joutu-      misajan suhteen. Jotta rakentamisluvan toden-
16761: neet odottamaan rakentamislupaa, ei kuitenkaan      näköisen myöntämisvuoden ilmoittaminen kun-
16762: johdu rakentamislupajärjestelmästä sinänsä,         nille vuosia etukäteen olisi mahdollista, täytyisi
16763: vaan siitä, että eduskunta ei ole voinut vuo-       olla lakiin perustuva useammaksi vuodeksi ker-
16764: sittain osoittaa lupahakemusten edellyttämää        rallaan vahvistettu valtakunnallinen suunnitelma
16765: rahoitustarvetta vastaavasti määrärahoja perus-     peruskoulujen rakentamisesta, jonka suunnitel-
16766: koulujen perustamiskustannusten valtionosuuk-       man perusteella vuosittain otettaisiin tulo- ja
16767: siin valtiontaloudellisista syistä.                 menoarvioon määräraha peruskoulun perusta-
16768:    Se, että rakentamislupien myöntäminen näyt-      miskustannuksiin. Tällaiseen järjestelmään ei
16769: tää tapahtuvan vuorotellen eri puolille lääniä,     ole siirrytty mm. sen takia, että ei ole katsottu
16770: niin kuin kysymyksen perusteluissa on mai-          mahdolliseksi etukäteen tehdyillä ratkaisuilla
16771: nittu, johtuu lääninhallituksen laatimasta lää-     sitoa vuotuista tulo- ja menoarvion laadintaa
16772: nin sisäisestä koulurakennushankkeiden toteut-      j~: hyväksymistä. KTS-suunnittelun yhteydessä
16773: tamisjärjestykscstä. Tätä toteuttamisjärjestystä    voidaan kuitenkin lääninhallituksissa laatia han-
16774: ei tule laatia "vuorojärjestyksen" perusteella,     kekohtiiisia toteuttamisohjelmia, jotka lisäävät
16775: vaan puuttuvan opetustilatarpeen kiireellisyyden    toiminnan ennustettavuutta kunnissa.
16776: perusteella. Opetusministeriön tiedossa ei ole          Mitä tulee kysymyksen perusteluissa esitet-
16777: sellaisia kysymyksen perusteluissa tarkoitettuja    tyyn näkökohtaan nykyisen rakentamislupajär-
16778: tapauksia, joissa kunnat rakentamislupajärjestel-   iestclmän kehittämisestä siten, että järjestelmä
16779: män takia olisivat ensin yhdistäneet ala-asteita    irrotettaisiin sidonnaisuudesta yksittäisiin hank-
16780: suuremmiksi kouluyksiköiksi ja sitten hakeneet      keisiin ainakin niissä kunnissa, joissa joudutaan
16781: rakentamislupaa tällaisen suuren kouluyksikön       jatkuvasti toteuttamaan uusia koulutiloja, ja että
16782: rakennushankkeeseen.                                valtionavun perusteena käytettäisiin keskeisiin
16783:    Opetusministeriön mielestä sanotunlaiseen        indikaattoreihin perustuvaa tarveharkintaa, on
16784: menettelyyn ei ainakaan rakentamislupajärjes-       todettava, että esitetty ratkaisumalli merkitsisi
16785: telmän tai valtionosuusmenettelyn takia ole         ei vain rakentamislupajärjestelmän muuttamista
16786: ollut syytä. Sellainen käsitys, ettei kunnalle      v::lan myöskin perustamiskustannusten valtion-
16787: voitaisi myöntää rakentamislupaa kahtena pe-        rrvun perusteiden muuttamista. Tähän nähden ja
16788: rättäisenä vuotena, on väärä. Kun yksittäisen       kun näkökohta on uusi ja tutkimaton, enempi
16789: koulurakennuksen kiireellisyys arvostellaan sen     kannanotto ei tässä yhteydessä ole mahdollista.
16790: mukaan miten akuuttinen tilantarve on koulun
16791:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1982
16792: 
16793:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
16794: 4                                             1982 vp.
16795: 
16796: 
16797: 
16798: 
16799:                            Till Riksdagens Herr                Talman
16800: 
16801:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hetsordningen för byggnadsprojekten fästes sär-
16802: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slni-            skild uppmärksamhet vid fall då det saknas för
16803: velse av den 8 oktober 1982 tili vederbörande        skolans verksamhet väsentliga utrymmen vilka
16804: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       inte kan erhållas på rimliga villkor på annat
16805: jande av riksdagsma.'1 Jouni J. Sär1djärvi under-    sätt än genom byggnadsåtgärder. M.a.o. bestäms
16806: tecknade spörsmål nr 301:                            utrymmesbehovets brådskande beskaffenhet u:r-
16807:                                                      gående från ifrågavarande skolas verksamhet.
16808:          Har Regeringen planer på att utveckla          Vid en bedömning av byggnadslovsförfaran-
16809:        byggnadslovssystemet för grundskolorna,       dets riktighet bör man ta i beaktande de syften
16810:        och avhjälpa de nuvarande missförhål-         man velat uppnå genom att förena byggnadslovs-
16811:        landena i systemet?                           bestämmelserna tili folkskolornas och grundsko-
16812:                                                      lornas statsbidragssystem. Fram tili år 1950
16813:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       var kommunernas rät!t att erhålla understöd och
16814: samt framföra följande:                              amorteringslån från staten för skolbyggnader
16815:     Villkoret för att erhålla statsandel och amor-   inte beroende av byggnads- eller anskaffnings-
16816: teringslån för grundskolas anläggningskostnuder      tillstånd från statens myndigheter. Storleken av
16817: är ~tt kommunen fått byggnadstillstånd från          de statliga medel som årligen användes för dessa
16818: undervisningsministerict, m.a.o. tillstånd att in-   bidrag och lån var sålunda beroende av bygg-
16819: leda ifrågavarande byggnadsarbete. Detta             nadsverksamheten i kommunerna, varför det
16820: byggnadslovsförfarande har varit i kraft sedan       var svårt att på förhand uppskatita de årliga
16821: år 1950, med undantag av år 1953. Ända tili          anslagens storlek. De anslag ur vilka de nämn-
16822: år 1979 ingick bestämmelserna angående bygg-         da bidragen och lånen och betalades var för-
16823: nadslovssystemet i lagar, avgivna på bestämd         slagsanslag. Enligt gällande bestämmelser kun-
16824: tid, som gällde temporära avvikelser från lagen      ele statsmal<iten inte förhindra ellet ens märk-
16825: om folkskolväsendet och grunderna för skol-          bart begränsa att dessa överskreds under det
16826: systemet. Den nu gällande huvudbestämmelsen          pågående räkenskapsåret.
16827: angående byggnadslovsförfarandet ingår i 13 §           M.a.o. var beloppet för de årliga utgi±1ter
16828: lagen om statsandelar och -understöd samt lån        som föranleddes av byggnadsbidrag och -lån
16829: 1lt kommunala grundskolor, gymnasier och all-        i praktiken helt oberoende av viljan hos de
16830: männa bibliotek ( 1112/78). Enligt detta lag-        beslutsfattande organ som bestämde om stats-
16831: tum behövs inte tiilstånd om det fastställda         utgifternas storlek. För att det årliga beloppet
16832: normalpriset för byggnadsarbetet är lägre än         för dessa skulle vara under riksdagens och rege-
16833: det av statsrådet årligen fastställda markbe-        ringens kontroll s.ti±1tades lagen om temporär
16834: loppet. År 1982 var detta markbelopp 400 000.        avvikelse från lagen angående kostnader för
16835:    Undervisningsministeriet kan årligen bevilja      folkskolväsendet (308/50), viiken innehåller
16836: byggnadstillstånd endast inom ramen för det          bestämmelser angående byggnadstillstånd, och
16837: anslag som anvisats för statsandelar och amor-       viiken sålunda för första gången begränsade
16838: teringslån för grundskolornas anläggningskost-       kommunernas rätt att få byggnadsbidrag och
16839: nader i det ifrågavarande årets s.tatsförslag.       -lån.
16840: Byggnadstillstånden beviljas en gång i året,            Såsom framgår av ovanstående innebär bygg-
16841: efter att skolstyrelsen framlagt för ministeriet     nadslovsförfarandet att nivån på det utgifter
16842: sitt förslag angående beviljande av byggnads-        som föranleds s.taten av stödjande av skol-
16843: tillstånd vilket baserar sig på en förteckning       byggande kan justeras genom beslut som fat-
16844: över alla landets byggnadsprojekt placerade i        tas i samband med riksdagens statsförslag.
16845: skyndsamhetsordning, och efter att ärende1t             I motiveringarna tili spörsmålet har kritik
16846: undergått förberedande behandling i statsrådets      riktats mot byggnadslovssystemet p.g.a. att an-
16847: finansutskott. Vid övervägandet av skyndsam-         sökandet och väntetiden för byggnadstillstånd
16848:                                                N:o .301                                              5
16849: 
16850: föranleder särskilt kommuner med hög bär-              jas byggnadstillstånd under två på varandra
16851: kraftsklass sådana tilläggskostnader och kost-         följande år.
16852: nadsökning, att statsandelarna och -bidragen              Man måste medge, att den kortsiktighet som
16853: inte täcker dessa. Att byggnadstillstånd inte          beror på byggnadstillståndssystemets kortsiktig-
16854: kan årligen beviljas för alla byggnadsprojekrt         het försvårar kommunernas planeringsverksam-
16855: för vilka kommunerna ansökt om tillstånd, och          het och skapar osäkerhet i fråga om tidpunkten
16856: det att kommunerna varit tvungna att vänta             för projektens förverkligande. För att det skall
16857: på byggnadstillstånd, beror likväl inte på bygg-       vara möjligt att flera år i förväg meddela kom-
16858: nadslovsförfarandet som sådant, utan på att            munerna om den sannolika tidpunkten för
16859: riksdagen av statsekonomiska skäl varje år in!te       beviljande av byggnadstillstånd borde det finnas
16860: kunnat anvisa anslag för statsandelar för grund-       en på lag baserad mångårig riksomfattande
16861: skolornas anläggningskostnader som motsvarar           pian över grundskolbyggnadsverksamheten, på
16862: de finansieringsbehov som byggnadstillstånden          basen av viiken etit anslag för grundskolornas
16863: förutsätter.                                           anläggningskostnader årligen skulle anvisas i
16864:    Det faktum att det fövefaller 'som om rti:lt        statsförslaget. Man har inte övergått tili ett
16865: stånden bevhljaos turv~s för dliika delar av länen,    dylikt förfarande bl.a. p.g.a. att man inte an-
16866: såsom påpekats i spörsmålets motiveringar,             sett det vara möjligt att binda ultarbetandet
16867: beror på den interna verkställighetsordning för        och godkännandet av de årliga statsförslagen
16868: länens skolbyggnadsprojekt som länsstyrelsen           genom tidigare fattade beslut. I samband med
16869: uppgjort. Denna verkställighetsordning bör inte       den medellånga planeringen kan likväl läns-
16870: uppgöras på basen av "turordning", utan på             styrelserna utarbeta projektbundna verkställig-
16871: basen av hur brådskande behoven av under-              hetsplaner, vilka ökar verksamhetens förutsäg-
16872: visningsutrymmen är. Undervisningsministeriet         barhet: i kommunerna.
16873: känner inte sådana fall som avses i spörsmålets           Vad beträffar de synpunkter som framförts i
16874: motiveringar, enligt vilka kommunerna p.g.a.           spörsmålets motiveringar angående ultvecklan-
16875: byggnadslovsförfarandet skulle först ha sam-          det av det nuvarande byggnadstillstånclssyste-
16876: manfört lågstadier tili större skolenhelter, och      met så, att systemet inte längre skulle vara
16877: därefter anhållit om byggnadstillstånd för bygg-      bundet tili enskilda projekt, åtmins:tone i de
16878: nadsprojekt i en stor skolenhet.                      kommuner där man fortgående är tvungen at:r
16879:    Enligt undervisningsministeriets mening har        bygga nya skolutrymmen, och så, att grunden
16880: det inte funnits orsak åtminstone inte p.g.a.         för statsbidraget skulle vara en indikator för
16881: byggnadslovssystemet: eller statsandelsförfaran-      behovet av utrymmen, bör man konstatera, att
16882: det, altt angripa det nämnda förfarandet. Upp-        den föreslagna lösningen skulle innebära inlte
16883: fattningen att en kommun inte kan beviljas            enbart en ändring av byggnadstillståndssys!te-
16884: byggnadstillstånd två år i följd är felaktig. Då      met, utan också en ändring av grunderna för
16885: skyndsamhetsgraden för de enskilda skolbygg-          statsunderstöd för anläggningskostnader. Mot
16886: naderna bestäms enligt hur akut utrymmes-             bakgrunden av detta, och då synpunkten är
16887: behovet är med itanke på skolans verksamhet,          ny och inte utredd, är det inte möjligt atlt i
16888: är det fullt möjligt a!tt två byggnadsprojekt i       d~tta sammanhang ta närmare ställning tili
16889: samma kommun placeras efter varandra i lä-            frågan.
16890: nens skyndsamhetsordning, och att dessa bevil-
16891:      Helsingfors den 13 november 1982
16892: 
16893:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
16894:                                             1982 vp.
16895: 
16896: Kirjallinen kysymys n:o 302
16897: 
16898: 
16899: 
16900: 
16901:                                 Mattila ym.: Kehitysyhteistyötä koskevan puitelain säätäruisestä
16902: 
16903: 
16904:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16905: 
16906:    Kehitysyhteistyöhön suunnattavat maatara-       tään siitä, että eduskunnan "rooli" kehitysyh-
16907: hat tulevat vuosi vuodelta kasvamaan. Halli-       teistyökysymyksissä on liian vaatimaton. Kui-
16908: tuksen 5. 6. 1980 antamassa talouspoliittisessa    tenkin määrärahat lopullisesti myöntävänä
16909: selonteossa todetaan mm.: "Kansainvälisen ke-      korkeimpana parlamentaarisena elimenä edus-
16910: hitysyhteistyön määrärahoja on tarkoitus lisätä    kunnalla tulisi olla selkeä tieto siitä, miten
16911: nopeasti siten, että 1980-luvun jälkipuoliskolla   myönnettyjä määrärahoja on käytetty. Eräs
16912: voitaisiin kehitysyhteistyöhön käyttää 0,7 %       mahdollisuus olisi hallituksen antaman selon-
16913: bruttokansantuotteesta." BKT:n kasvun ollessa      teon pohjalta antaa palaute tapahtuneesta kehi-
16914: lähes viime vuosien tasoa voidaan arvioida em.     tyksestä sekä toisaalta tulevista tavoitteista.
16915: pohjalta kehitysyhteistyömäärärahojen kasvavan     Tämäkään ei mahdollista sitä, että eduskunta
16916: vuosikymmenen lopulla yli 3 mrd markan vuo-        pääsisi sanomaan sanansa yksiselitteisesti kehi-
16917: sittaiseen määrään.                                tysyhteistyön niin määrällisistä kuin laadulli-
16918:    Kehitysyhteistyöbudjetti antaa toiminnalle      sistakin tavoitteista. Yksistään vuosittaisen
16919: puitteet. Tämä on eräänlainen periaatteellinen     tulo- ja menoarvion puitteissa tapahtuvat pe-
16920: kannanmäärittely kehitysyhteistyökysymyksiin,      rusteiden hyväksymiset eivät takaa pitemmällä
16921: maksuosuuksiemme suorittamiseen sekä kah-          aikavälillä sitä johdonmukaisuutta, mitä edus-
16922: denväliseen toimintaan ohjelma- ja projekti-       kunnan asema ja arvovalta edellyttäisivät. Par-
16923: maissa. Kyseessä on varsin laajojen toimintalin-   haiten tärkeän kehitysyhteistyön periaatteiden
16924: jojen määritteleminen ilman eduskunnan mää-        ja suuntaviivojen määritteleminen tapahtuisi
16925: rittelemää pitemmän kehittämislinjan tavoit-       oman puitelain säätämisen muodossa. Laki an-
16926: teenasettelua. Samalla hallintoa on jouduttu       taisi paremmat mahdollisuudet eduskunnan ta-
16927: siirtämään kehitysyhteistyöosaston ulkopuolelle,   holta tapahtuvaan jälkikäteisvalvonriankin te-
16928: mikä saattaa tuottaa ongelmia kehitysyhteis-       hostamiseen.
16929: työpolitiikan periaatteiden noudattamiseen ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16930: sen valvontaan. Tämä johtunee esimerkiksi sii-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16931: täkin, että määrärahojen kasvun myötä kehitys-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16932: yhteistyön hallinnon resurssit eivät enää ole      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16933: riittäviä, eikä se voi taata enää laaja-alaista
16934: hankekohtaista valmistelua siinä laajuudessa                 Katsooko Hallitus tarkoituksenmukai-
16935: kuin hallinnoita odotetaan.                               seksi valmistella kehitysyhteistyötämme
16936:     Edellä mainitut seikat puhuvat omaa kiel-             sääntelevää puitelakia?
16937:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
16938: 
16939:          Kalevi Mattila               Mikko Pesälä                   Juhani Tuomaala
16940:          Terhi Nieminen-Mäkynen       Toivo Yläjärvi                 Helvi Hyrynkangas
16941:                                       Hannu Tenhiälä
16942: 
16943: 
16944: 
16945: 
16946: 088200920Y
16947: 2                                             1982 vp.
16948: 
16949: 
16950: 
16951: 
16952:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16953: 
16954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liassa. Vastaavanlaista lakia ei ole esim. Ruot-
16955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sissa, Norjassa, Alankomaissa, Saksan Liittota-
16956: olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       savallassa eikä Kanadassa. Puitelakien sisältö ja
16957: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kattavuus em. maissa vaihtelee, mutta yleisesti
16958: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ottaen niissä on kirjattu kehitysyhteistyön kes-
16959: Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    keiset periaatteet ja tavoitteet, määritelty kehi-
16960: myksestä n:o 302:                                   tysyhteistyön toimintamuodot, kehitysyhteistyö-
16961:                                                     hallinto sekä säädetty kehitysyhteistyöpoliittis-
16962:           Katsooko Hallitus tarkoituksenmukai-      ten selontekojen tai suunnitelmien esittämisestä
16963:        seksi valmistella kehitysyhteistyötämme      parlamentille.
16964:        sääntelevää puitelakia?                          Parlamentin rooli ja vaikutusmuodot selvi-
16965:                                                     tyksen kohteina olevissa maissa muistuttavat
16966:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suuresti Suomessa vallitsevaa käytäntöä. Parla-
16967: taen seuraavaa:                                     mentti vaikuttaa kehitysyhteistyöpolitiikkaan
16968:    Kehitysyhteistyön puitelaki samoin kuin          yleensä budjetin tai muun hallituksen esityk-
16969: eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-        sen tai kertomuksen käsittelyn yhteydessä.
16970: nen kehitysyhteistyötä koskevissa pitkän täh-       Käydyn keskustelun kehitysyhteistyöpoliittinen
16971: täyksen ohjelmissa ja periaatekysymyksissä on       merkitys vaihtelee maittain, erityisen aktiivista
16972: tullut ajankohtaiseksi kehitysyhteistyömäärära-     se on sellaisissa suurissa kehitysavunantajamais-
16973: hojen kasvun ja toimintamuotojen monipuolis-        sa kuten Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa.
16974: tumisen myötä. Puitelain tarpeellisuuteen ovat      Muita parlamentin vaikutustapoja ovat virka-
16975: kiinnittäneet huomiota mm. valtiontilintarkasta-    miesten kuuleminen, osallistuminen kehitysyh-
16976: jat ulkoasiainministeriölle osoittamassaan selvi-   teistyöneuvottelukuntiin sekä kehitysyhteistyön
16977: tyspyynnössä vuonna 1981. Samoin on kysy-           toimeenpanen seuranta jonkin valiokunnan
16978: mystä käsitelty jossain määrin taloudellisten ke-   kautta.
16979: hitysmaasuhteiden neuvottelukunnan (TALKE)              Selvitystä Suomen kehitysyhteistyötä koske-
16980: piirissä.                                           van puitelain tarpeellisuudesta jatketaan siten,
16981:    Kehitysyhteistyön puitelain valmistelun taus-    että kuluvan vuoden loppuun mennessä selvite-
16982: taksi ulkoasiainministeriässä on selvitetty miten   tään mitä kyseisen puitelain tulisi Suomen olot
16983: kehitysyhteistyön lainsäädännölliset puitteet on    huomioiden kattaa ja/tai miten muulla tavoin
16984: ratkaistu joissakin muissa Suomeen rinnastetta-     eduskunnan roolia kehitysyhteistyökysymysten
16985: vissa maissa. Kehitysyhteistyölaki on säädetty      käsittelyssä voitaisiin vahvistaa.
16986: esim. Tanskassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Ita-
16987:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
16988: 
16989:                                                                 Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
16990:                                               N:o 302                                               3
16991: 
16992: 
16993: 
16994: 
16995:                            Till Riksdagens Herr Talman
16996: 
16997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Motsvarande lag saknas bl.a. i Sverige, Norge,
16998: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        Nederländerna, Tyska förbundsrepubliken och
16999: se av den 8 oktober 1982 tili vederbörande          Canada. Ramlagarnas innehåll och omfattning i
17000: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      nämnda Iänder varierar, men allmänt sett har
17001: jande av riksdagsman Mattila m. fl. underteck-      man inskrivit de centrala principerna och mål-
17002: nade skriftliga spörsmål nr 302:                    sättningarna för biståndet, fastslagit verksam-
17003:                                                     hetsformerna och biståndsförvaltningen och
17004:           Anser Regeringen det ändamålsenligt       stadgat om vilka biståndspolitiska redogörelser
17005:        att bereda en ramlag som reglerar vårt       som skall föreläggas för parlamentet.
17006:        bistånd?                                        Parlamentets roll och formerna för dess in-
17007:                                                     flytande i de Iänder som varit föremål för ut-
17008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       redning påminner i hög grad om praxis i Fin-
17009: samt anföra följande:                               land. Parlamentet påverkar i allmänhet bi-
17010:    Frågan om en ramlag för biståndet liksom         ståndspolitiken under behandlingen av bud-
17011: frågan om ökade påverkningsmöjligheter för          geten eller någon annan proposition eller be-
17012: riksdagen när det gäller långsiktsprogram och       rättelse avgiven av regeringen. Den förda de-
17013: principfrågor i samband med biståndet har bli-      battens biståndspolitiska betydelse varierar från
17014: vit aktuell i och med att biståndsanslagen vuxit    land tili land, särskilt aktiv är debatten i såda-
17015: och verksamhetsformerna diversifierats. Bl.a.       na Iänder som är stora biståndsgivare som t.ex.
17016: statsrevisorerna har fäst uppmärksamhet vid         Sverige, Norge och Nederländerna. I övrigt kan
17017: behovet av en ramlag i en tili utrikesministe-      parlamentet utöva inflytande genom att höra
17018: riet 1981 riktad begäran om närmare utred-          tjänstemän, delta i rådgivande biståndsorgan
17019: ning. Frågan har också i viss mån behandlats        samt genom att inom ramen för något utskott
17020: inom ramen för delegationen för ekonomiska          fortgående övervaka det operativa biståndet.
17021: relationer med u-länderna (TALKE).                     Utredningen av behovet av en ramlag för det
17022:    Som bakgrund för beredningen av ramlagen         finländska biståndet fortsättes, så att man före
17023: för biståndet har man i utrikesministeriet ut-      utgången av innevarande år utreder vad ifråga-
17024: rett hur biståndets lagstiftningsmässiga ramar      varande ramlag borde täcka med beaktande av
17025: har utformats i vissa andra med Finland jäm-        förhållandena i Finland, och/ eller på vilket an-
17026: förbara Iänder. En biståndslag har stiftats bl.a.   nat sätt riksdagens roll kunde stärkas vid be-
17027:    Danmark, Schweiz, Österrike och Italien.         handlingen av biståndsfrågor.
17028:      Helsingfors den 2 november 1982
17029: 
17030:                                                         Minister för utrikesärenden Pär Stenbäck
17031:                                             1982 vp.
17032: 
17033: Kirjallinen kysymys n:o 303
17034: 
17035: 
17036: 
17037: 
17038:                                 Raatikainen ym.: Katumaksulain valtionosuussäännöksissä ole-
17039:                                    vien epäkohtien poistamisesta
17040: 
17041: 
17042:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17043: 
17044:    Vuoden 1980 alusta tuli voimaan laki kun-       arvokustannuksia valtionosuuden perusteena
17045: nalle suoritettavasta katumaksusta. Ensimmäi-      valtionosuuden jääminen merkityksettömäksi
17046: set katumaksut pantiin maksuun vuonna 1981.        verrattuna todellisiin vuoden 1981 kunnossa-
17047: Katumaksulakiin sisältyivät säännökset valtion    pitokustannuksiin. Lisäksi kiinteistönomistajien
17048: osallistumisesta kuntien katu- ja rakennuskaa-    ja kuntien hyväksi tulevaa valtionosuutta lei-
17049: vatiekustannuksiin. Katumaksulain mukaan val-      kataan siten, että valtionosuuteen oikeuttavi-
17050: tionosuutta maksetaan yleiseen käyttöön luo-      na enimmäiskustannuksina hyväksytään koko
17051: vutettujen katujen ja rakennuskaavateiden kun-    maan katujen ja rakennuskaavateiden kunnos-
17052: nossapitokustannuksiin. Valtionosuus on jaet-     sapitokustannusten kilometriä kohden laskettu
17053: tu kahteen osaan siten, että sitä maksetaan        keskiarvo. Vuonna 1982 nämä kustannukset
17054: kiinteistönomistajien maksettavaksi tulevaan 60   olivat kaupunkikunnissa keskimäärin 33 142
17055: prosentin kustannusosuuteen saman prosentti-      mk, muissa kunnissa 8 354 mk ja koko
17056: luvun osoittama määrä kaikissa kunnissa ja        maassa 26 083 mk kilometriä kohti. Tämä
17057: kunnan verovaroilla katettavaan 40 prosentin      merkitsi sitä, että taaj,amavaltaisissa kunnissa
17058: osuuteen kuntien kantokykyluokituksen mu-         ei valtionosuutta keskiarvoleikkurin jobdosta-
17059: kaan porrastettuna. Kiinteistönomistajien osuu-   kaan voitu saada todellisiin kunnossapitokus-
17060: teen myönnetään valtionosuutta vuoteen 1983       tannuksiin.
17061: 10 prosentin mukaan ja tämän jälkeen 15 pro-         Kunnille myönnettiin vuonna 1981 vuoden
17062: sentin mukaan. Tämä osa valtionosuudesta ote-     1980 kunnossapitokustannuksiin valtionosuut-
17063: taan huomioon vähennyksenä laskettaessa kiin-     ta 9 milj. mk. Tässä yhteydessä voidaan to-
17064: teistönomistajien katumaksuja. Kunnan eli ve-     deta, että vuonna 1981 maksettiin yksityisteil-
17065: rovaroilla katettavaan katukustannusten osuu-     le valtionapua 46,9 milj. markkaa. Vuoden
17066: teen myönnetään valtionosuutta vuoteen 1983       1981 tulo- ja menoarvioon oli varattu katu-
17067: saakka 7-20,5 prosenttia ja vuodesta 1984         maksulain mukaisiin valtionosuuksiin 34 milj.
17068: alkaen 10-28 prosenttia kuntien kantokyky-        mk. Valtionosuuden määrä oLi noin 7 pro-
17069: luokituksen mukaisesti porrastettuna.             senttia katumaksun perusteeksi vahvistetuista
17070:    Valtionosuutta ei myönnettä kuntien todel-     kunnossapitokustannuksista ja 1,2 prosenttia
17071: lisiin katujen ja rakennuskaavateiden kunnos-     vahvistetuista katujen ja rakennuskaavateiden
17072: sapitokustannuksiin, vaan liikenneministeriön     rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista.
17073: lain tulkintaan perustuvien ohjeiden mukai-       Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvioon
17074: sesti katumaksun määräämisvuotta edeltäneen       on varattu katumaksulain mukaisia valtion-
17075: kolmen kalenterivuoden kunnossapitokustan-        osuuksia varten 35 milj. mk. Valtionosuussään-
17076: nusten keskiarvoon. Vuonna 1982 valtionosuu-      nöksissä esille tulleita epäkohtia ei kuiten-
17077: den myöntämisen perusteena ovat vuoden            kaan ole korjattu, joten valtionosuudesta ei
17078:  1980 ja 1981 katujen ja rakennuskaavateiden      ole odotettavissa helpotusta kiinteistönomista-
17079: kunnossapitokustannukset. Kun monissa kun-        jien katurasitukseen. On ilmeistä, että ~
17080: nissa yleiseen käyttöön luovutettujen katujen     budjetissa valtiosuuteen varatusta määrärahas-
17081:  määrä vuonna 1980 oli hyvin vähäinen, mut-       ta jää tänä vuonna käyttämättä.
17082:  ta on vuoden 1981 aikana lisääntynyt huo-           Eduskunta on useassa yhteydessä edellyttä-
17083: mattavasti, aiheutuu tästä käytettäessä keski-    nyt valtionosuussäännösten korjaamista. Edus-
17084: 
17085: 088201057C
17086: 2                                            1982 vp.
17087: 
17088: kunnan liikennevaliokunta on katulainsäädän-               Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
17089: nöstä antamassaan lausunnossa edellyttänyt,             ryhtyä katumaksulain valtionosuussään-
17090: että valtionosuuden tulisi olla katujen ja ra-          nöksissä olevien epäkohtien korjaami-
17091: kennuskaavateiden kunnossapito- ja rakenta-             seksi siten, että kunnille voitaisiin
17092: miskustannuksista ensi vaiheessa vähintään 20           myöntää kiinteistönomistajien katumak-
17093: prosenttia. Hyväksyessään lain eräästä poik-            surasituksen helpottamiseksi valtion-
17094: keuksesta kunnalle suoritettavasta katumak-             osuutta todellisiin katujen ja rakennus-
17095: susta annettuun lakiin vuonna 1981 eduskun-             kaavateiden kunnossapitokustannuksiin
17096: ta edellytti, että hallitus antaa viipymättä ka-        kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
17097: tumaksulain muutosesityksen, jossa mm. ote-             varatolla määrärahalla, sekä
17098: taan huomioon valtionosuuden korottaminen.                 mihin muihin toimenpiteisiin Halli-
17099: Edellä mainitusta huolimatta ei hallituksen toi-        tus aikoo ryhtyä valtionosuusjärjestel-
17100: mesta ole tehty esitystä valtionosuuden korot-          män ulottamiseksi koskemaan myös ka-
17101: tamiseksi ,eikä valtionosuussäännöksissä ole-           tujen ja rakennuskaavateiden rakenta-
17102: vien ilmeisten epäkohtien korjaamisehdotusta.           miskustannuksia ja valtionosuuden nos-
17103:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-          tamiseksi vähintään 20 prosenttiin kun-
17104: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-          tien katukustannuksista?
17105: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17106: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17107:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1982
17108: 
17109:         Kaisa Raatikainen          Pentti Lahti-Nuuttila      Eino Loikkanen
17110:         Timo Ihamäki               Arvo Salo                  Pirkko Työläjärvi
17111:         Pekka Löyttyniemi          Matti Luttinen             Niilo Hämäläinen
17112:         Impi Muroma                Liisa Jaakonsaari          Maija Rajantie
17113:         Eva-Maija Pukkio           Aimo Ajo                   Mauno Forsman
17114:         Helena Pesola              Juhani Raudasoja           Helvi Niskanen
17115:         Hannu Tenhiälä             Sakari Knuuttila           Matti Järvenpää
17116:         Lasse Äikäs                Risto Tuominen             Anna-Liisa Jokinen
17117:         Kaj Bärlund                Seppo Tikka                Ensio Laine
17118:         J. Rantala                 Jouko Tuovinen             Kauko Tamminen
17119:         Eino Grönholm              Reino Breilin              Niilo Koskenniemi
17120:         Paavo Vesterinen           Markus Aaltonen            Ulla-Leena Alppi
17121:         Saara-Maria Paakkinen      Helge Siren                Unto Ruotsalainen
17122:         Pertti Hietala             Seija Karkinen             Sten Söderström
17123:         Juhani Vähäkangas          Tarja Halonen              Irma Rosnell
17124:         Pirkko Valtonen            Jouko Skinnari             P. Liedes
17125:         Sinikka Luja-Penttilä      Pertti Paasio              Veikko Pihlajamäki
17126:               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa                    Toivo T. Pohjala
17127:                                              N:o 303                                              3
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17133: 
17134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      vistettuihin kustannuksiin. Työryhmän ehdotus
17135: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       olisi merkinnyt valtiolle noin 160 miljoonan
17136: mies, olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivä-       markan menoerää vuoden 1982 tilanteen mu-
17137: tyn kirjeenne n:o 1595 ohella toimittanut val-     kaan laskien. Kuluvan vuoden tulo- ja meno-
17138: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   arviossa on katumaksulain mukaisiin korvauk-
17139: sen kansanedustaja Raatikaisen ym. kirjallises-    siin varattu määrärahaa 35 miljoonaa markkaa.
17140: ta kysymyksestä n:o 303, jossa tiedustellaan:         Eduskunnalle toukokuussa 1982 annettuun
17141:                                                    hallituksen esitykseen katujen kunnossa- ja puh-
17142:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taanapitoa sekä katumaksua koskevan lainsää-
17143:        ryhtyä katumaksulain valtionosuussään-      dännön muuttamisesta (HE n:o 83/1982 vp.)
17144:        nöksissä olevien epäkohtien korjaami-       ei kuitenkaan voitu ottaa katumaksulain val-
17145:        seksi siten, että kunnille voitaisiin       tionosuussäännösten muutosehdotusta. Katu-
17146:        myöntää kiinteistönomistajien katumak-      maksulain muutos (570/82) tuli voimaan 1. 8.
17147:        surasituksen helpottamiseksi valtion-        1982, joten se voitiin ottaa huomioon tämän
17148:        osuutta todellisiin katujen ja rakennus-    vuoden katumaksuja määrättäessä. Sen sijaan
17149:        kaavateiden kunnossapitokustannuksiin       valtionosuutta suoritetaan tänäkin vuonna ka-
17150:        kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon         tujen ja rakennuskaavateiden kunnossapitokus-
17151:        varatulla määrärahalla, sekä                tannuksiin katumaksulain 13 § :n nojalla siten,
17152:           mihin muihin toimenpiteisiin Halli-      että valtionosuuden enimmäismääränä ovat val-
17153:        tus aikoo ryhtyä valtionosuusjärjestel-     tioneuvoston vahvistamat keskimääräiset kun-
17154:        män ulottamiseksi koskemaan myös ka-        nossapitokustannukset katukilometriä kohden.
17155:        tujen ja rakennuskaavateiden rakenta-       Liikenneministeriön tulee esittää keskimääräi-
17156:        miskustannuksia ja valtionosuuden nos-      set kunnossapitokustannukset valtioneuvoston
17157:        tamiseksi vähintään 20 prosenttiin kun-     vahvistettaviksi vuosittain marraskuun loppuun
17158:        tien katukustannuksista?                    mennessä. Kuluvan vuoden valtionosuutta ei
17159:                                                    vielä ole myönnetty.
17160:                                                       Edellä mainitun hallituksen esityksen perus-
17161:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
17162:                                                    teluissa todetaan, että katumaksulainsäädännön
17163:    Sisäasiainministeriön asettama työryhmä,        kokonaistarkistusta varten tullaan asettamaan
17164: jonka tehtävänä on tämän vuoden loppuun            toimikunta ja tässä yhteydessä tullaan selvittä-
17165: saakka seurata katurasituslainsäädännön toteut-    mään myös mahdollisuudet valtionosuuden li-
17166: tamista käytännössä sekä tehdä työnsä aikana       säämiseen. Valtioneuvosto asetti 30. 6. 1982
17167: tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset lainsää-      komitean, jonka tulee 31. 5. 1983 mennessä
17168: dännön muuttamisesta, ehdotti 1. 2. 1982 sisä-     laatia ehdotus katumaksulainsäädännön tarpeel-
17169: asiainministeriölle jättämässään välimietinnössä   lisesta kokonaistarkistuksesta ja vaihtoehtoises-
17170: muun ohella kunnalle suoritettavasta katumak-      ti myös sanotun lainsäädännön korvaamisesta
17171: susta annetun lain valtionosuussäännösten tar-     muunlaisella yksinkertaisemmalla järjestelmällä.
17172: kistamista. Työryhmä ehdotti valtionosuutta        Katumaksukomitean työn yhteydessä tullaan
17173: suoritettavaksi sekä katujen että rakennuskaa-     selvittämään mahdollisuudet laajentaa valtion-
17174: vateiden rakentamis- ja kunnossapitokustan-        osuus myös katujen ja rakennuskaavateiden ra-
17175: nuksiin. Valtionosuutta olisi työryhmän ehdo-      kentamiskustannuksiin, nostaa valtionosuus-
17176: tuksen mukaan suoritettu keskimäärin 20 pro-       prosenttia sekä yksinkertaistaa valtionosuus-
17177: senttia todellisiin katumaksun perusteeksi vah-    järjestelmä.
17178:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
17179: 
17180:                                                                          Ministeri Mikko Jokela
17181: 4                                           1982 vp.
17182: 
17183: 
17184: 
17185: 
17186:                            Till Riksdagens Herr Talman
17187: 
17188:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ha inneburit en utgift om ca 160 milj. mk
17189: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     för staten, beräknat enligt läget år 1982. 1
17190: nr 1595 av den 8 oktober 1982 till veder-          statsförslaget för innevarande år har för ersätt-
17191: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ningar i enlighet med gatuavgiftslagen reserve-
17192: av följande av riksdagslemadot Raatikainen         rats ett anslag om 35 milj. mk.
17193: m. fl. undertecknade spörsmål nr 303:                  1 regeringens proposition till riksdagen i
17194:                                                    maj 1982 med förslag till ändring av lagstift-
17195:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ningen om underhåll och renhållning av gator
17196:        vidta för att avhjälpa missförhållandena    samt gatuavgift (RP nr 83/1982 rd.),
17197:        i stadgandena om statsandel så, att kom-    kunde emellertid inte intas förslag om ändring
17198:        munerna genom anslag i statsförslaget för   av stadgandena om statsandel. Ändringen av
17199:        innevarande år skulle kunna beviljas        lagen om gatuavgifter (570/82) trädde i kraft
17200:        statsandel för de faktiska kostnaderna      1. 8. 1981 och kunde sålunda beaktas vid fast-
17201:        för underhåll av gator och byggnads-        ställandet av gatuavgifterna för detta år.
17202:        planevägar, och därmed lätta fastighets-    Däremot erläggs statsandel även detta år
17203:        ägarnas gatuavgiftstunga, samt              för kostnader för underhåll av gator och bygg-
17204:           vilka andra åtgärder ämnar Rege-         nadsplaneväg med stöd av 13 § lagen om gatu-
17205:        ringen vidta för att utsträcka stats-       avgift till kommun så, att statsandelens maximi-
17206:        andelssystemet till att omfatta även        belopp är de av statsrådet fastställda genom-
17207:        anläggningskostnaderna för gator och        snittliga underhållskostnaderna per kilometer
17208:        byggnadsplanevägar samt för att öka         gata. Trafikministeriet skall årligen framlägga
17209:        statsandelen till minst 20 % av kom-        förslag till de genomsnittliga underhållskost-
17210:        munernas gatukostnader?                     naderna, vilka kostnader sedan fastställs av
17211:                                                    statsrådet före utgången av november. Statsan-
17212:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      del för innevarande år har ännu inte beviljats.
17213: samt anföra följande:                                  1 motiveringen till ovan nämnda regerings-
17214:    Den av ministeriet för inrikesärendena till-    proposition konstateras att en kommission
17215: satta arbetsgrupp som har till uppgift att till    kommer att tillsättas för en totaljustering av
17216: utgången av detta år följa med hur lagstift-       gatuavgiftslagstiftningen, och att i detta sam-
17217: ningen om gatuunderhållsservitut förverkligas      manhang möjligheterna att öka statsandelen
17218: i praktiken samt under arbetets gång framlägga     skall utredas. Statsrådet tillsatte 30. 6. 1982
17219: förslag till ändring av lagstiftningen, föreslog   en kommitte, som till 31. 5. 1983 skall upp-
17220: i sitt till ministeriet 1. 2. 1982 avgivna del-    göra ett förslag till totaljustering av gatuav-
17221: betänkande bl.a. att stadgandena om stats-         giftslagstiftningen och alternativt även till
17222: andel i lagen om gatuavgift till kommun juste-     hur denna lagstiftning skulle kunna ersättas
17223: ras. Arbetsgruppen föreslog att statsandel skall   med ett annat, enklare system. 1 samband med
17224: erläggas för anläggnings- och underhållskost-      gatuavgiftskommittens arbete kommer även att
17225: nader både för gator och byggnadsplanevägar.       utredas möjligheterna att utvidga statsandelen
17226: Enligt arbetsgruppens förslag skulle statsandel    till att omfatta även anläggningskostnader för
17227: i medeltal erläggas upp till 20 % av de fak-       gator och byggnadsplanevägar, att höja stats-
17228: tiska kostnader, som fastställts såsom grund       andelsprocenten samt att förenkla statsandels-
17229: för gatuavgiften. Arbetsgruppens förslag skulle    systemet.
17230:      Helsingfors den 17 november 1982
17231: 
17232:                                                                          Minister Mikko Jokela
17233:                                               1982 vp.
17234: 
17235: Skriftligt spörsmål nr 304
17236: 
17237: 
17238: 
17239: 
17240:                                  Norrback: Om grunderna för betalning av språktillägg
17241: 
17242: 
17243:                              Till Riksdagens Herr Talman
17244: 
17245:    Enligt gällande statligt tjänstekollektivavtal      Rent allmänt uppfattas språktillägget som
17246: kan språktillägg erläggas i tvåspråkig korumun      för litet. Redan en jämförelse med korumunala
17247: åt tjänsteinnehavare vars uppgifter förutsätter     sektorn visar att så är fallet. Skillnaden mellan
17248: kunskaper i båda inhemska språken. Finans-          den privata och statliga sektorn är ännu mark-
17249: ministeriet utfärdar skilda direktiv över inom      ant.
17250: vilka ämbetsverk och inrättningar man kan he-          Hänvisande till det ovan anförda vill jag
17251: vilja språktillägg.                                 i den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
17252:    Finansministeriet har i sina direktiv gått in    föreskriver till vederbörande medlem av stats-
17253: för alltför begränsade möjligheter att bevilja      rådet ställa följande spörsmål:
17254: språktillägg.
17255:    Inom t. ex. försvarsmakten kan endast                       Är Regeringen medveten om att i de
17256: tjänsteinnehavare inom Dragsviks truppförband              av finansministeriet utfärdade direktiven
17257: erhålla språktillägg. Det här betyder att bl.a.            för tillämpningen av statens tjänstekol-
17258: stampersonal som deltar i uppbåden i tvåsprå-              lektivavtal finns stora brister när det
17259: kiga kommuner och alldeles speciellt skärgårds-            gäller beviljandet av språktillägg för
17260: kommunerna, men inte är i tjänst i Dragsvik,               tjänsteinnehavare inom t. ex. försvars-
17261: inte får språktillägg, trots att kunskaper i               makten och länsstyrelserna, och
17262: båda inhemska språken är nödvändiga.                           är Regeringen beredd att kännbart
17263:    Likaså torde finansministeriet följa en allt-           utöka möjligheterna att erhålla språk-
17264: för stram linje vid uppgörandet av direktiv                tillägg åt de tjänsteinnehavare av vilka
17265: för länsstyrelserna, där språkkunskaperna är               tvåspråkighet förutsätts?
17266: mycket viktiga ur ren servicefunktion.
17267:      Helsingfors den 8 oktober 1982
17268: 
17269:                                          Ole Norrback
17270: 
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 0882009309
17275: 2                                              1982 vp.
17276: 
17277: Kirjallinen kysymys n:o 304
17278:                                                                                             Suomennos
17279: 
17280: 
17281: 
17282: 
17283:                                    Norrback: Kielilisän maksamisperusteista
17284: 
17285: 
17286:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17287: 
17288:     Voimassa olevan valtion virkaehtosopimuk-            Aivan yleisesti kielilisää pidetään liian pie-
17289: sen mukaan kielilisää voidaan maksaa kaksikie-        nenä. Jo vertailu kunnalliseen sektoriin osoit-
17290: lisessä kunnassa viranhaltijalle, jonka tehtävät      taa, että tämä käsitys pitää paikkansa. Ero yk-
17291: edellyttävät kummankin kotimaisen kielen osaa-        sityisen sektorin ja valtion sektorin välillä on
17292: mista. Valtiovarainministeriö antaa erityiset oh-     vielä selvempi.
17293: jeet siitä, missä virastoissa ja laitoksissa kieli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17294: lisää voidaan maksaa.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17295:    Valtiovarainministeriö on ohjeissaan antanut       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17296: liian rajoitetut mahdollisuudet myöntää kieli-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17297: lisiä.
17298:    Esimerkiksi puolustusvoimissa vain Dragsvi-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17299: kin joukko-osaston viranhaltijat voivat saada                valtiovarainministeriön antamissa ohjeis-
17300: kielilisää. Tämä merkitsee sitä, että mm. kanta-             sa valtion virkaehtosopimuksen sovelta-
17301: henkilökunta, joka osallistuu kaksikielisissä                misesta on suuria puutteita siltä osin
17302: kunnissa ja erityisesti saaristokunnissa kutsun-             kuin ne koskevat kielilisän maksamista
17303: toihin, mutta joka ei palvele Dragsvikissa, ei               viranhaitijoille esimerkiksi puolustusvoi-
17304: voi saada kielilisää, vaikka kummankin koti-                 missa ja lääninhallituksissa, ja
17305: maisen kielen taito on välttämätön.                             onko Hallitus valmis tuntuvasti lisää-
17306:     Samoin valtiovarainministeriö pitänee kiinni             mään sellaisten viranhaltijoiden mahdol-
17307: liian tiukasta linjasta laadittaessa ohjeita lää-            lisuuksia saada kielilisää, joilta edelly-
17308: ninhallituksille, joissa kielitaito on erityisen             tetään kaksikielisyyttä?
17309: tärkeä palvelun kannalta.
17310:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1982
17311: 
17312:                                             Ole Norrback
17313:                                                N:o 304                                                3
17314: 
17315: 
17316: 
17317: 
17318:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17319: 
17320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä
17321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suorittaa 100 markkaa kuukaudessa.
17322: olette 8 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-           Nykyisen järjestelmän mukaan kaikki ne vi-
17323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rastot ja laitokset, joissa kielilisää voidaan suo-
17324: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      rittaa, on lueteltu itse virkaehtosopimuksessa,
17325: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta         sen liitteessä. Valtiovarainministeriöllä ei ole
17326: kysymyksestä n:o 304:                                ollut mitään mahdollisuutta eikä halua rajoittaa
17327:                                                      sopimuksessa sovittuja asioita.
17328:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Edellä mainitun mukaisesti kielilisät kuten
17329:        valtiovarainministeriön antamissa ohjeis-     muutkin erityislisät ovat valtion virkaehtosopi-
17330:        sa valtion virkaehtosopimuksen sovelta-       muslain (664/70) mukaan virkamiesten palk-
17331:        misesta on suuria puutteita siltä osin        kaukseen liittyviä sopimuksenvaraisia asioita,
17332:        kuin ne koskevat kielilisän maksamista        joista sovitaan virkaehtosopimuksin ja joista
17333:        viranhaitijoille esimerkiksi puolustusvoi-    hallitus ei voi yksipuolisesti määrätä. Kyseisten
17334:        missa ja lääninhallituksissa, ja              !isien maksamisperusteita sekä nykyisen menet-
17335:           onko Hallitus valmis tuntuvasti lisää-     telyn ja erityislisien määräytymisperusteiden
17336:        mään sellaisten viranhaltijoiden mahdol-      tarkoituksenmukaisuutta on näin ollen arvos-
17337:        lisuuksia saada kielilisää, joilta edelly-    teltava virkaehtosopimusjärjestelmän osana. Li-
17338:        tetään kaksikielisyyttä?                      säpalkkioiden kehittämiseen liittyy kahdensuun-
17339:                                                      taisia paineita. Toisaalta valtiontilintarkastajat
17340:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ovat monasti kertomuksessaan huomauttaneet
17341: vasti seuraavaa:                                     siitä, että erityislisien määrää tulee rajoittaa.
17342:    Valtion virkaehtosopimuksen mukaan kieli-         Tämän vuoksi valtiovarainministeriö on kehit-
17343: lisää voidaan maksaa kaksikielisessä kunnassa        tänyt lisäjärjestelmää varovaisesti ja pyrkinyt
17344: valtion virkamiehelle, jonka virkatehtävät edel-     saamaan myös sopijajärjestöt asialliseen linjaan
17345: lyttävät molempien kotimaisten kielten hallin-       tässä suhteessa. Toisaalta käytännön neuvotte-
17346: taa ja jolla on erityisen hyvä kielitaito siinä      luissa joudutaan usein tilanteisiin, joissa jonkin
17347: kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidin-      erityislisän maksamisella tai tarkistamisella on
17348: kielensä.                                            saavutettu valtion menojen säästämisen ja eri-
17349:                                                      tyisesti työrauhan turvaamisen kannalta edulli-
17350:    Kielilisän suuruus on                             sin lopputulos.
17351:    40 markkaa kuukaudessa hyvästä suullisesta           Kansanedustaja Norrbackin erityisesti esille
17352:    taidosta ja                                       ottamat kielilisän soveltamistapaukset puolus-
17353:    60 markkaa kuukaudessa hyvästä suullisesta        tusvoimissa ja lääninhallituksissa tulevat var-
17354:    ja kirjallisesta taidosta.                        maankin harkittaviksi joittenkin seuraavien vir-
17355:    Virkamiehelle, joka täydellisesti hallitsee mo-   kaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.
17356:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1982
17357: 
17358:                                                                             Ministeri Jermu Laine
17359: 4                                              1982 vp.
17360: 
17361: 
17362: 
17363: 
17364:                              Till Riksdagens Herr Talman
17365: 
17366:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lektivavtalet, dvs. i dess bilaga. Finansministe-
17367: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        riet har inte haft någon möjlighet att begränsa
17368: av den 8 oktober 1982 till vederbörande med-          de i avtalet överenskomna frågorna och inte
17369: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       heller önskat göra detta.
17370: av riksdagsman Ole Norrback undertecknade                 1 enlighet med det ovan anförda är språk-
17371: spörsmål nr 304:                                      tilläggen liksom även andra specialtillägg enligt
17372:                                                       lagen om statens tjänstekollektivavtal (664/
17373:            Är Regeringen medveten om att i de         70) sådana till tjänstemännens avlöning an-
17374:        av finansministeriet utfärdade direktiven      slutna frågor, som beror på avtal och om vilka
17375:        för tillämpningen av statens tjänstekol-       överenskommelse görs genom tjänstekollektiv-
17376:        lektivavtal finns stora brister när det        avtal. Regeringen kan sålunda inte ensidigt be-
17377:        gäller beviljandet av språktillägg för         stämma om dessa frågor. Grunderna för ut-
17378:        tjänsteinnehavare inom t. ex. försvars-        betalning av de ifrågavarande tilläggen samt
17379:        makten och länsstyrelserna, och                ändamålsenligheten i fråga om det nuvarande
17380:            är Regeringen beredd att kännbart          förfarandet och grunderna för fastställande av
17381:        utöka möjligheterna att erhålla språk-         specialtillägg bör sålunda bedömas som en del
17382:        tillägg åt de tjänsteinnehavare av vilka       av tjänstekollektivavtalssystemet. Två olika slag
17383:        tvåspråkighet föru tsä tts?                    av omständigheter inverkar på utvecklandet av
17384:                                                       tilläggsarvodena. A ena sidan har statsrevisorer-
17385:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        na ett flertal gånger i sin berättelse påpekat,
17386: samt anföra följande:                                 att antalet specialtillägg borde minskas. Finans-
17387:     Enligt statens tjänstekollektivavtal kan språk-   ministeriet har därför utvecklat systemet med
17388: tillägg erläggas i tvåspråkig kommun åt stats-        tillägg försiktigt och försökt få också de övriga
17389: tjänsteman, vars tjänsteuppgifter förutsätter         organisationer som ingår avtal att omfatta en
17390: kunskaper i båda inhemska språken och som             saklig linje i detta avseende. A andra sidan
17391: har särskilt goda kunskaper i det av de in-           uppstår i praktiken ofta sådana situationer vid
17392: hemska språken, som inte är hans modersmål.           förhandlingarna, att utbetalningen eller juste-
17393:                                                       ringen av ett visst specialtillägg medför det
17394:     Språktilläggets storlek är                        med tanke på inbesparingen av statens ut-
17395:     40 mk i månaden för god muntlig förmåga           gifter och särskilt med tanke på tryggandet
17396:     och                                               av arbetsfreden mest fördelaktiga slutresultatet.
17397:     60 mk i månaden för god muntlig och                   De av riksdagsman Norrback särskilt åbe-
17398:     skriftlig förmåga.                                ropade fall, som gäller tillämpningen av be-
17399:     Tili tjänsteman, som fullständigt behärskar       stämmelserna om språktillägg inom försvars-
17400: bägge inhemska språken kan i språktillägg er-         makten och länsstyrelserna kommer säkert att
17401: läggas 100 mk i månaden.                              tas upp illl övervägande i samband ·med någon
17402:     Enligt det nuvarande arrangemanget är alla        av de nästföljande tjänstekollektivavtalsförhand-
17403: de ämbetsverk och inrättningar, vid vilka språk-      lingarna.
17404: tillägg kan erläggas, förtecknade i själva kol-
17405:      Helsingfors den 25 oktober 1982
17406: 
17407:                                                                              Minister Jermu Laine
17408:                                             1982 vp.
17409: 
17410: Kirjallinen kysymys n:o 305
17411: 
17412: 
17413: 
17414: 
17415:                                  Aaltonen: Ruokaperunaksi tarkoitetun perunan laadun paranta-
17416:                                     misesta
17417: 
17418: 
17419:                         Eduskunnan Herra Puhemiehel1e
17420: 
17421:    Peruna on suomalaista perusruokaa. Terveel-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17422: lisemmät ruokatottumukset edellyttäisivät jopa     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17423: perunan kulutuksen lisäämistä. Vaikka ruoka-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17424: perunan laatu onkin valvonnan ja muun peru-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17425: nan laadun parantamiseksi tehdyn työn seu-
17426: rauksena jonkin verran parantunut, myydään                   Onko Hallitus tietoinen, että kulut-
17427: kuluttajille yhä varsin runsaasti huonoa ruoka-           tajille myydään yhä runsaasti huonoa
17428: perunaa. Kaikki kaupan oleva ruokaperuna ei               ruokaperunaa, ja
17429: täytä sille lainsäädännössä asetettuja vaatimuk-             mitä Hallitus aikoo tehdä perunan
17430: sia.                                                      laadun parantamiseksi ja laadunvalvon-
17431:    Perunoiden      myyntipäällyksessä   mamlttu           nan tehostamiseksi?
17432: luokkamerkintä on eräissä tapauksissa johtanut
17433: kuluttajaa harhaan. Jos peruna on heikkolaa-
17434: tuista, ei sitä pidä myydä !-luokan perunana.
17435:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17436: 
17437:                                       Markus Aaltonen
17438: 
17439: 
17440: 
17441: 
17442: 088201042W
17443: 2
17444: 
17445: 
17446: 
17447: 
17448:                             Eduskunnan Herra Pu.hemiehelle
17449: 
17450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pa- ja teollisuusministeriön päätöksen (704/
17451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, · 70) vähimmä1svaati!tnuksia, on vähentynyt vuo-
17452: olette 12 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn den 1979 56 prosentista 37 prosenttiin kulu-
17453: l}irje€nne ; .9he;ll~ · toiJniHfl.BU t " .valtion~uvoston yanJl· yuonn~ .te\ltyyn se;l:vhyk~een y~rratwn.a~
17454: as.ianofWli~eUe. jäSenellfr ... jäHenriöJ<.seq. kansan:     .Perunan laadu{lvalvopn;\~SI\ .Ja~k<>t:t;~tlqmJal--s!et
17455: edustaja A~ltosen n~i.n. kuul9vasta kirjallisesta J;ull~an e,n$i. wonna . koh,dist~ll?-l:l.an i ~*aft.se~pSJ,a
17456: kysymyksestä n:o .3QJ.:                                   enemmäp suurtalouksille, kuten l}ouluille 1 .saj-
17457:                                                           ra~loille jne .. inyytävään ruo!<aperun~af1,, koskä
17458:             Onko Hallitus tietoinen, että kulut- näitä perunaeriä on tutkittu. varsin vähän .. Li-
17459:          tajille myydään yhä runsaasti huonoa säksi halutaan varmistua siitä, ettei valvonnan
17460:          ruokaperunaa, ja                                 tehostuminen kaupan piirissä j0h4a huonojen
17461:             mitä Hallitus aikoo tehdä perunan ruokaperunaerien myyntiin suurtalouksille.
17462:          laad11n parantamiseksi ja laad]Jnvalvon-            Ruokaperunan laadun parantamisekSi on vii-
17463:          nan tehostamiseksi?                              me vuosina pyritty parantamaan .perunan vil-
17464:                                                           jelyn yleisiä. edellytyksiä, Hyvälaatuisen r,eru-
17465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nan viljelyn perusedellytyksiä on terveen, sie-
17466: taen seuraavaa:                                           menperunan käyttäminen. ·Vuonna . 197 6 perus-
17467:    Vastuu elintarvikkeiden ja siis myös ruoka- tettiin Siemenperunakeskus, joka ·nykyisin tuot-
17468: perunoiden laadun valvonnasta kuuluu ensi- taa jo valtakunnan tarpehiin huomattavan mää-
17469: sijaisesti kunnille. Koska kunnat eivät toistai- rän tervettä, korkealaatuista siemenperunaa.
17470: seksi saa valtionosuutta elintarvikevalvonnasta              Kasvistaudit haittaavat perunan viljelyä il-
17471: aiheutuviin menoihin, on tämä osaltaan vai- meisesti enemmän kuin minkään muun kasvin
17472: kuttanut siihen, missä määrin kunnat ovat viljelyä maassamme. Kasvinsuojelulainsäädäntö
17473: varanneet määrärahoja elintarvikevalvontaan. uudistettiin vuonna 1981. Se antaa entistä
17474: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjes- paremmat mahdollisuudet perunan tautien tor-
17475: telmän kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden jumiseen ja leviämisen estämiseen. Myös pe-
17476:  1984 alusta, jolloin elintarvikevalvonta tulee runan viljelyn tutkimusta ja neuvontaa on li-
17477: valtionosuuden piiriin.                                   sätty.
17478:    Elinkeinohallitukselle myönnettyjen määrä-                Ruokaperunoiden markkinoinnin vakaannut-
17479: rahojen turvin on tehty vuodesta 1979 ruoka- tamista koskevilla päätöksillä ja toimenpiteillä
17480: perunan laatua kartoittavia selvityksiä. Selvi- pyritään luomaan entistä paremmat taloudelli-
17481: tysten mukaan laatua ei vielä voida pitää tyy- set edellytykset erikoistumiselle perunan vilje-
17482: dyttävänä. Kuluvana vuonna tutkituista peruna- lyyn ja sopimusviljelyn lisääntymiseen.
17483: eristä 67 % ei täyttänyt päällyksessä ilmoitetun             Valtiovallan taholta on viime vuosina kiin-
17484: laatuluokan vaatimuksia. Mainitun selvityksen nitetty erityistä huomiota ruokaperunan laadun
17485: ja aikaisempien selvitysten tulosten vertailun parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Val-
17486: perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ruoka- tiovallan taholta seurataan jatkuvasti toimenpi-
17487: perunan laatu lähinnä tehostuneen valvonnan teiden vaikutuksia ja saatavien kokemusten pe-
17488:  johdosta on paranemassa. Sellaisten peruna- rusteella ryhdytään tarvittaviin toimiin ruoka-
17489: erien osuus, jotka eivät täytä ruokaperuna- perunan laadun parantamiseksi ja valvonnan
17490: asetuksen (291/70) ja sitä täydentävän kaup- tehostamiseksi.
17491:       Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1982
17492: 
17493:                                                                                      Ministeri Esko Rekola
17494:                                                 N:o 305                                                  3
17495: 
17496: 
17497: 
17498: 
17499:                              TiiJ.l Riksda:gens Herr Tahnan
17500: 
17501:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kompletterande beslutet ( 704/70) har enligt
17502: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          respektive utredningar minskat från 56 % år
17503: av den 12 ak!tober 1982 'tiiJ!l: vederbörande med-      1979 tili 37 % i år.
17504: lem av statsrådet för avgivande av svar över-              Nästa år kommer de fortsatta undersök-
17505: sänt avskrift av följande av riksdagsman Aalto-        ningarna inom ramen för kvalitetskontrollen
17506: nen undertecknade spörsmål nr 305:                     mer än förut gälla matpotatis som säljs tili
17507:                                                        storhushåll'l, såsom skolor, 'sjukhus o.'s.v.,
17508:           Är Regeringen medveten om att tili           emedan dessa potatispartier har undersökts
17509:         konsumenter fortfarande säljs dålig mat-       mycket litet. Man vill också förvissa sig om
17510:         potatis i stora mängder, och                   att den effektiverade kontrollen inom handeln
17511:           vad har Regeritngen för 'avs,ikt ll!Vt
17512:                                             1
17513:                                                        inte leder tili att dåliga matpotatispartier säljs
17514:         göra för att potatisens kvalitet skall         tili storhushåll.
17515:         kunna förbättras och kvalitetskontrollen           Matpotatisens kvalitet har på senare år i
17516:         av potatis skall kunna effektiveras?           mån av möjlighet förbättrats genom att för-
17517:                                                        bättra de allmänna förutsättningarna för pota-
17518:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             tisodlingen. En grundförutsättning för pro-
17519: anföra följande:                                       duktionen av fullgod potatis är användning av
17520:    kns,varet för kvaJ:1rets:lmntroiT1en 'av 'livsme-   ftislk utsädespotatis. År 1976 inrättades en
17521: del, matpotatis medräknad, åligger i första            central för utsädespotatis, som redan produ-
17522: hand kommunerna. Att kommunerna ännu inte              cerar betydliga mängder frisk, högklassig ut-
17523: får starsandel tiliT de utgiher 'som livsmedels-
17524:                                         1
17525:                                                        sädespotatis för potatisodlarna i hela landet.
17526: kontrollen åsamkar dem har å sin sida påverkat             Odling av potatis försvåras av växtsjuk-
17527: stodeken av de ansJag som lrommunerna reser-
17528:                                1
17529:                                                        domar 'S'a:nnoHikt mer än odl:ing ~av någon annan
17530: verat för kontrollen. Helhetsreformen av so-           växt i vårt land. Växtskyddslagstiftningen revi-
17531: cial- och hälsovårdens system med statsan-             derades år 1981 och den erbjuder nu bättre
17532: delar träder i kraft från början av år 1984,           möjligheter tili bekämpning av potatissjuk-
17533: då statsandel börjar utgå även för livsmedels-         domar och begränsning av spridning än förut.
17534: kontroll.                                              Även forskning och rådgivning i fråga om
17535:    Näringsstyrelsen har sedan 1979 fått an-            potatisodling har ökats.
17536: slag bl.a. för kartläggning av matpotatisens               Genom att fatta beslut och vidta åtgärder
17537: kvalitet. I ljuset av de utredningar som gjorts        som syftar tili en stabil marknadsföring av
17538: kan kvaliteten ännu inte anses tillfredsställande.     matpotatis försöker man skapa allt bättre eko-
17539: Hela 67 % av de potatispartier som har under-          nomiska förutsättningar för specialicering på
17540: sökts i år har inte motsvarat fordringarna för         potatisodling och för en ökad kontraktsodling.
17541: den angivna kvalitetsklassen. Enligt en jäm-               Statsmakten har under senaste år fäst
17542: förelse mellan denna utredning och dem som             speciell uppmärksamhet vid åtgärder som skulle
17543: gjorts tidigare synes matpotatisens kvalitet           förbättra kvaliteten av matpotatis. Verk-
17544: främst på grund av en effektiverad kontroll            ningarna av dessa åtgärder observeras hela
17545: redan ha blivit något bättre. Andelen pattiet          tiden och på basen av vunna erfarenheter
17546: som inte uppfyller minimikrav enligt förord-           vidtas erforderliga åtgärder för att förbättra
17547: ningen om matpotatis ( 291/70) och det av              matpotatisens      kva:li!tet  och      effek<tivera
17548: handels- och industriministeriet utfärdade             kontrollen.
17549:       Helsingfors den 15 november 1982
17550: 
17551:                                                                                Minister Esko Rekola
17552:                                                  198.2 vp.
17553: 
17554: Kirjallinen kysymys n:o 306
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                                     Särkijärvi: Kilpapyöräilyn aiheuttamista vaaroista pyöräteillä
17560: 
17561: 
17562:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17563: 
17564:    Tieliikennelain mukaan tulee pyöräilijöiden             Käytännössä on tilanne jonkin verran teoriaa
17565: käyttää pyörätietä, missä sellainen on. Tällä           parempi. Poliisi on ottanut ymmärtäväisen
17566: määräyksellä on ollut vaikutuksensa myös tei-           asenteen kilpapyöräilyn harjoitteluun, vaikka
17567: den suunnitteluun; ajokaistojen ja piennaraluei-        se tapahtuisikin tältä osin lain kirjaimen vas-
17568: den mitoitus riippuu osin siitä, tarvitseeko pol-       taisesti. Ei kuitenkaan ole oikein, että epätar-
17569: kupyöräily oman tilavarauksensa.                        koituksenmukaisia lain määräyksiä joudutaan
17570:    Viime vuosina on pyöräily lisääntynyt sekä           tällä tavoin katsomaan läpi sormien.
17571: harrastuksena että myös työmatkojen suoritta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17572: misen tapana. Polkupyöräkannassamme on ta-              tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
17573: pahtunut myös laadullista kehitystä. Monivaih-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17574: teiset retki- ja kilpapyörät ovat tulleet laajalti      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17575: käyttöön.
17576:    Kehityksen seurauksena on syntynyt uusi lii-                   Tunteeko Hallitus sen yhä kasvavan
17577: kenneongelma. Nopearsti 'l:iiN&uV'alt ret!ki- ja kil-          liikenneongelman, joka aiheutuu siitä,
17578: papyörät eivät enää ole niin yksinkertaisesti ja               että nopeakulkuiset polkupyörät lain
17579: joustavasti ohjailtavia kuin tavalliset pyörät,                säädöksen mukaan on velvoitettu käyt-
17580: joita ajatellen lakiin on aikoinaan kyseinen                   tämään kevyen liikenteen väylää, missä
17581: määräys tullut. Yhteenajot ja muut onnetto-                    sellainen on, ja
17582: muudet, joissa nopeakulkuinen polkupyörä on                       aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toi-
17583: ollut osallisena ja jotka ovat tapahtuneet ke-                 menpiteisiin?
17584: vyen liikenteen väylillä, ovat lisääntyneet ja
17585: niiden aiheuttamat vammat vaikeutuneet.
17586:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17587: 
17588:                                             Jouru J. Särki'järvi
17589: 
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 088201031}
17594: 2                                             1982 vp.
17595: 
17596: 
17597: 
17598: 
17599:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17600: 
17601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pientareella on tutkimusten mukaan osoitettu
17602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kevyelle liikenteelle vaaralliseksi. Tämän vuok-
17603: olette 12 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       si on muodostunut yleinen mielipide, että ke-
17604: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vyen liikenteen turvallisuutta voidaan tehok-
17605: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kaasti parantaa rakentamalla tälle liikenteelle
17606: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     erilliset kevyen liikenteen väylät, pyörätiet ja
17607: myksestä n:o 306:                                   jalkakäytävät. Tämä periaate on sisällytetty
17608:                                                      myös tänä vuonna voimaan tulleen tieliikenne-
17609:           Tunteeko Hallitus sen yhä kasvavan        lain 53 §:ään, jonka mukaan tie- ja vesiraken-
17610:        liikenneongelman, joka aiheutuu siitä,       nuslaitoksen sekä kuntien on mahdollisuuksien
17611:        että nopeakulkuiset polkupyörät lain         mukaan järjestettävä kevyttä liikennettä varten
17612:        säädöksen mukaan on velvoitettu käyt-        tarpeelliset yhteydet rakentamalla tai osoitta-
17613:        tämään kevyen liikenteen väylää, missä       malla liikenteen ohjauslaittein kullekin kulku-
17614:        sellainen on, ja                             reitille erillinen kevyen liikenteen väylä, piha-
17615:           aikooko Hallitus ryhtyä asiassa toi-      katu tai tiehen kuuluva jalkakäytävä ja pyörä-
17616:        menpiteisiin?                                tie.
17617:                                                         Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ai-
17618:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       heuttaa huomattavia kustannuksia. Koska käy-
17619: vasti seuraavaa:                                    tettävissä olevat varat ovat rajoitetut, rakenne-
17620:    Voimassa olevan tieliikennelain 8 §:n mu-        taan kevyen liikenteen väyliä ensisijaisesti sel-
17621: kaisesti ajoneuvoa on kuljetettava ajoradalla.      laisten teiden varsille, joilla on eniten liiken-
17622: Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo    nettä ja kevyen liikenteen liikenneonnetto-
17623: käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta           muuksia. Näissä olosuhteissa polkupyörällä aja-
17624: moottoritonta ajoaneuvoa sekä mopoa on kui-         minen ajoradalla on erityisen vaarallista.
17625: tenkin kuljetettava pientareella. Saman lain            Tieliikennelaissa ei kilpapyöräilijöitä ole ase-
17626: 4 § :n mukaisesti liikenteen ohjauslaitteella an-   tettu eri asemaan tavallisiin pyöräilijöihin näh-
17627: nettua ohjetta on noudatettava, vaikka se edel-     den ja sisäasiainministeriön poliisiosaston ilmoi-
17628: lyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Mikäli     tuksen mukaan poliisi valvoo yhtäläisesti myös
17629: tien vieressä on liikennemerkillä osoitettu pyö-    kilpapyöräilijöitä.
17630: rätie tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, on       Hallitus katsoo, että riippumatta ajoneuvon
17631: tieliikenneasetuksen 18 §: n mukaisesti polku-      teknillisestä kehityksestä ja niillä mahdollisesti
17632: pyöräilijän ja mopoilijan käytettävä näin mer-      saavutettavista suurista huippunopeuksista, tu-
17633: kittyä kevyen liikenteen väylää kulkiessaan         lee ajoneuvojen kuljettajien yleisillä liikenneväy-
17634: asianomaiseen suuntaan.                             lillä liikkuessaan noudattaa tarpeellista varovai-
17635:    Poliisin saamien tietojen mukaan kuolee          suutta. Tämä koskee myös polkupyöräilijöitä.
17636: maassamme vuosittain noin sata ja loukkaantuu       Hallitus ei myöskään pidä oikeutettuna vaati-
17637: yli tuhat polkupyöräilijää. Yleisin onnettomuus-    musta, että yleisiä liikenneväyliä tulisi voida pi-
17638: tyyppi on moottoriajoneuvon ja polkupyörän          tää urheilukilpailujen suoritus- tai harjoituspaik-
17639: törmäys risteyksessä. Polkupyörien keskinäisis-     koina ilman, että niitä suorituksen ajaksi sul-
17640: tä tai polkupyörän ja jalankulkijan keskinäisistä   jetaan yleiseltä liikenteeltä. Mikäli urheilija
17641: onnettomuuksista aiheutuu harvoin vakavia           käyttää yleisiä liikenneväyliä harjoituspaikka-
17642: vammoja. Esimerkiksi Helsingissä sattui vuon-       naan, tulee tämän tapahtua yleisiä liikennesään-
17643: na 1981 ainoastaan yksi kuolemaan johtanut          töjä ja varovaisuutta noudattaen sekä sellaisilla
17644: onnettomuus polkupyörien kesken.                    teillä ja tienkohdissa, joissa ei aiheudu vaaraa
17645:    Jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden ja mo-     eikä haittaa muulle liikenteelle.
17646: poilijoiden liikkuminen ajoradalla tai kapealla
17647:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
17648: 
17649:                                                               Liikenneministeri ] armo Wahlström
17650:                                                 N:o 306                                               3
17651: 
17652: 
17653: 
17654: 
17655:                             Till Riksdagens Herr Talman
17656: 
17657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på körbana eller på en smal vägren. Det har
17658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-            därför uppstått en allmän opinion, enligt viiken
17659: se av den 12 oktober 1982 till vederbörande            säkerheten i fråga om den lätta trafiiken ef-
17660: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          fektivt kan förbättras genom att det för denna
17661: janle av riksdagsman Särkijärvi undertecknade          trafik byggs separata leder för lätt trafik samt
17662: spörsmål nr 306:                                        cykelbanor och gångbanor. Denna princip har
17663:                                                        omfattats även i 53 § i den vägtrafiklag som
17664:           Känner Regeringen til1 det srtändigt          trädde i kraft i år. Enligt sagda lagrum skall
17665:        växande trafikproblem som föranleds             väg- och vattenbyggnadsverket samt kommuner-
17666:        av att snabbgående cyklar enligt lag är         na i mån av möjlighet ordna erforderliga
17667:        förpliktade att använda leder för lätt          förbindelser för den lätta trafiken genom att
17668:        trafiik, där sådana finns, och                  för varje kommunikationsled bygga eller med
17669:            ämnar Regeri:ngen sikrida ti'l1 å:tgärder   trafikanordning reservera en särskild led för
17670:        i: ärendet?                                     'lätt trafVk, en gårdsgata ellet en ti'll vägen
17671:                                                        hörande gångbana och cykelbana.
17672:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Byggandet av leder för lätt trafik medför
17673: samt anföra följande:                                  betydande kostnader. Emedan resurserna är
17674:    I enlighet med 8 § gällande vägtrafiklag            begränsade, byggs leder för lätt trafik i första
17675: skall fordon framföras på körbana. Finns vid           hand invid de vägar där trafiken är tätast och
17676: vägens högra sida en vägren där körning utan           där de flesta trafikolyckorna inom den lätta
17677: olägenhet går för sig, skall cykel och annat           trafiken inträffar. Under såda:na förhållanden
17678: icke motordrivet fordon samt moped dock                är det särskilt farligt att cykla på körbanan.
17679: framföras på vägrenen. Enligt 4 § samma lag                I vägtrafiiklagen har tävlingscyklister inte
17680: skall anvisning som ges med trafikanordning            försartts i annan ställning än vanliga cyklister
17681: följas, även om detta skulle innebära avvikelse        och enligt uppgift från poliisa~delningen vid
17682: från trafikregel. Löper bredvid vägen en med           mmisteriet för inriikesärendena övervakar po-
17683: vägmärke utmärkt cy'kelbana ellier kombinerad          Hsen även tävlingscy'klister på samma slitt som
17684: cykel- och gångbana, skall i enlighet med 18 §         vanliga cyklis ter.
17685: vägtrafikförordningen cyklist och mopedist an-             Regeringen anser att fordonsförare, oberoen-
17686: vända den sålunda utmärkta leden för lätt              de av fordonens tekniska utveckling och de
17687: trafik vid färd i vederbörande riktning.               höga topphastigheter som de eventuellt kan
17688:    Enligt uppgifter som polisen erhållit dör i         uppnå, skall iaktta nödig försiktighet då de
17689: vårt land årligen ca hundra och skadas över            färdas på allmänna trafikleder. Det ta gäller
17690: tusen cyklister i trafiken. Den allmännaste            även cyklister. Regeringen anser det inte heller
17691: typen av olycka är sammanstötning melian mo-           vara berättigat att kräva att a:llmänna trafik-
17692: torfordon och cyklist i korsning. Olyckor med          leder skall kunna användas som tävlings- eller
17693: cyklar som sammanstöter ellet sammanstötning           träningsphtser för idrottstävtingar utan att de
17694: mellan cykel och fotgängare förorsakar sällan          under den tid tävling pågår a~stängs för aU-
17695: allvarliga skador. Exempelvios ~nträffade i            män trafik. Använder en idrottsman en allmän
17696: Helsingfors år 1981 endast en olycka med               trafikled som träningsplats, skall detta ske med
17697: dödlig utgång efter sammanstötning mellan              iakttagande av allmänna trafikregler samt för-
17698: cyklar.                                                siktighet och på sådan väg ellet sådant väg-
17699:    Det har enligt verkställda undersökninga:r           avsnitt, att fara eller men för den övriga
17700: visat sig medföra fara för den lätta trafiken          trafiken inte uppstår.
17701: då fotgängare, cyklister och mopedister rör sig
17702:      Helsingfors den 12 november 1982
17703: 
17704:                                                                    Trafikminister Jarmo Wahlström
17705:                                                   1982 vp.
17706: 
17707: Kirjallinen kysymys n:o 307
17708: 
17709: 
17710: 
17711: 
17712:                                      Rönnholm: Sosiaalihallinnon eräiden virkojen kelpoisuusehtojen
17713:                                         -muuttamisesta
17714: 
17715: 
17716:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17717: 
17718:  . , .Akateemi~estl koulutettujen henkilöiden työ-       eivät auta jo valmistuneita. Koska kuitenkin
17719: hönsijoittumisessa on viime aikoina ollut on-            kyseessä on: kohtalaisen perustelematon epä-
17720: gelmia. Sosiaalihallinnon puolella on tilanne            oikeudenmukaisuus Turusta valmistuneita koh-
17721: ~ellainen, että kaikista maamme korkeakouluis-           taan, tulisikin pätevyysvaatimuksia asetusta-
17722: ta sosiaalipolitiikka pääaineena valmistuneet            solla muuttaa siten, että vanhan koulutuksen
17723: ovat päteviä yldshallinnollisiin virkoihin, siis         aikana va1'm~stuneet valtiotieteen kandidaatiit
17724: lählnn~ sosi·aalijoh.t;tjan ja sos~aalisihteerin vir-    olisivat päteviä kyseessä oleviin, asiakastyötä
17725: koihin, jorhin: vahioti'eveen kandidaatdtutkin-          käs·~ttävi'i:n •sosi'aMitoimen vi:vkoihin.
17726: to on erityisen sovelias. Sen sijaan pulmakoh-               Edellä olevaan vi:itaten ja valtiopäiväjärjes-
17727: dan on ylemmän kandidaattitutkinnon suoritta-            tyksen 37 §:n 1 momentin mukai·sesti eshän
17728: ri:eille muodostanut asiakastyötä tekevien so-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17729: siaalityöntekijöiden virkoihin vaadittava riittä-        vaksi seuraavan kysymyksen:
17730: vä sosiaalityön l}ouJutus. Tätä koulutusta ei
17731: qle ·,.annettu kaikissa ylenipään kandidaattitut-                  Onko Hallitus tietoinen sosiaalitoi-
17732: kintoon valmistavissa yliopistoissa. Koulutusta                 men pätevyysvaatimusten äi:heuttamis-
17733: oyat ant;meet ainoastaan Tampereen, Helsingin                   ta epäkohdista, ja jos on,
17734: ja Jyväskylän yliopistot. Turun yliopisto on                       aikooko Hallitus ryhtyä korjaamaan
17735: jä~nyt tässä .. suhteessa heikompaan asemaan,                   sosiaalihallinnon asetuksia siten, että
17736: r)listä johtuen myös Turusta valmistuvat eivät                  ylemmän kandidaattitutkinnon suoritta-
17737: ote voineet päästä kyseisiin virkoihin. Koulu-                  neet olisivat päteviä sosiaalihuollon
17738: tuksen muuttaminen ja lisääminen tuovat pa-                     asiakastehtävien virkoihin?
17739: rärinl:tsta tieteilkin tuleville opiskelijoille, mutta
17740:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17741: 
17742:                                             Mikko Rönnholm
17743: 
17744: 
17745: 
17746: 
17747: 088201043X
17748: 2                                              1982 vp.
17749: 
17750: 
17751: 
17752: 
17753:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17754: 
17755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis,sa          - Helsingin yliopiston valtiotieteen kandi-
17756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         daatin tutkinto, jossa on suoritettuna sosiaali-
17757: olette 12 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn             työn kurssi.
17758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             - Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatietei-
17759: as~anomarselle jäseneNe jäljennöksen kansan-          den kandidaatin tutkinto sosiaalisen ympäris-
17760: edustaja Mikko Rönnholmin näin kuuluvasta             tön ja sosiaalisuunnittelun koulutusohjelmassa.
17761: kirjallisesta kysymyksestä n:o 307:                      - Tampereen yliopiston yhteiskuntatietei-
17762:           Onko Hallitus tietoinen sosiaalitoi-        den kandidaatin tutkinto sosiaalihuollon lin-
17763:        men pätevyysvaatrmusten aiheuttamis-           jalla.
17764:        ta epäkohdista, ja jos on,                        Korkea-asteen koulutuksen tutkinnonuudis-
17765:           aikooko Hallitus ryhtyä korjaamaan          tuksen mukaiset koulutusohjelmat alkoivat syk-
17766:        sosiaalihallinnon asetuksia siten, että        syllä 1980. Kuitenkin lähivuosina valmistuu
17767:        ylemmän kandidaattitutkinnon suoritta-         sosiaalityöntekijöitä edelleen vanhojen tutkin-
17768:        neet olisivat päteviä sosiaalihuollon          tovaatimusten mukaisesti. Tutkinnonuudistuk-
17769:        asiakastehtävien virkoihin?                    sen mukaiset uudet koulutusohjelmat ovat eri-
17770:                                                       niroisiä ja mistä valmisrtuvait uudet sosiaali-
17771:    v~astauksena kysymykseen esiltän kunniortta-       työntekijät vuoden 1984 paikkeilla. Uutena
17772: vasti seuraavaa:                                      kelpoisuuden antavana tutkintona tulee mu-
17773:    Sosiaalihuollon hallintoasetuksen 14 § :n 1        kaan Lapin korkeakoulun sosiaalialan tutkinto.
17774: momentin mukaan kelpoisuutena sosi:aalijoh-           On kuitenkin huomattava, että nämä vaati-
17775: tajan, sosiaalisihteerin, lastenvalvojan, sosiaali-   mukset ovat sosiaalihallituksen antamia suosi-
17776: tarkkaajan ja kunnan muun sosiaalityöntekijän         tuksia, joiden osalta viime kädessä KHO tekee
17777: virkaan vaaditaan sosiaalihuoltajan tutkinto tai      ratkaisun riitakysymyksissä.
17778: vastaava Svenska social- och kommunalhög-                Edellä mainhtuja kelporsuusehtoja on kuiten-
17779: skolanissa suoritettu tutkinto tahi virkaan so-       kin lievennetty siirtymäkautena 1. 6. 1981-
17780: veltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon si-         31. 12. 1983 siten, että muihin kuin sosiaali-
17781: sältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä so-     johtajan ja sosiaalisihteerin virkoihin on mai-
17782: siaalityön koulutus.                                  nittuna aikana kelpoinen henkilö, joka on suo-
17783:    Sosiaalityön koulutuksen tärkeimpänä oppi-         rittanut virkaan soveltuvan korkeakoulututkin-
17784: aineena pidetään sosiaalipolitiikkaa (Jyväsky-        non ja jolla on käytännön työssä hankittu riit-
17785: län yliopistossa nimellä yhteiskuntapolitiikka).      tävä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon. Vastaa-
17786: Koulutuksessa tärkeitä sosiaalityötä tukevia          vasti kelpoinen on myös muun virkaan sovel-
17787: aineita ovat sosiologia, psykologia, sosiaalipsy-     tuvan tutkinnon suorittanut henkilö, jonka tut-
17788: kologia, kasvatustiede ja erityispedagogiikka.        kintoon sisältyy tarvittava sosiaalityön koulu-
17789: Sosiaalityöntekijä tarvitsee myös riittäviä tie-      tus. Soveltuvina tutkintoina pidetään sosiaali-
17790: toja hallinto- ja taloustieteissä sekä perustietoja   haHhuksen antamien ·suosi'tusten mukaan sriir-
17791: myös tiedotusopissa, kansanterveystieteessä ja        tymäkautena edellä mariruttujen lrsä:ktsi mm. sel-
17792: psykiatriassa.                                        laisia ylempiä korkeakoulututkintoja, joihin
17793:    Kelpoisuusvaatimusten mukaisena soveltuva-         yhteiskunta- tai käyttäytymistieteellisen pää-
17794: na ylempänä korkeakoulututkintona asiakas-            aineen lisäksi sisältyy arvosana sosiaalipolitii-
17795: työn virkoihin suositellaan tutkintoja, joissa        kassa.
17796: on suoritettu laudatur-tason opinnot sosiaali-            Siirtymäsäännöksin on turvattu virassa jo
17797: politiikassa. Tutkintoja, jotka sisältävät riittä-    olevien sosiaalilautakunnan alaisten sosiaali-
17798: vän sosiaalityön koulutuksen, ovat:                   työntekijöiden kelpoisuus vastaavaan virkaan.
17799:                                               N:o 307                                                     3
17800: 
17801: Vuoden 1987 loppuun asti ulottuvilla päte-           taitovaatimukset ovat kuitenkin yhteiskunnan
17802: vöitymiskursseilla koulutetaan vähintään 2           muuttuessa kehittyneet sosiaalisten ongelmien
17803: vuotta sosiaalityöntekijänä olleita ja soveltu-      myötä siihen suuntaan, ettei enää voida katsoa
17804: van tutkinnon omaavia henkilöitä kelpoisuus-         sellaisen tutkinnon, johon ei lainkaan sisälly
17805: ehdot täyttäviksi sosiaalityöntekijöiksi. Päte-      sosiaalityön koulutusta, voivan antaa kelpoi-
17806: vöitymiskurssin pituus vaihtelee 13 opintovii-       suutta asiakastyön virkoihin.
17807: kosta 40 opintoviikkoon.                                Sosiaalityön vaatimukset ovat johtamassa
17808:    Jyväskylän ja Turun yliopistoissa ovat par-       entistä ammatillisempaan suuntaan korkeakou-
17809: haillaan menossa erityisesti ylemmän kandi-          lutasoisessa opetuksessa ja uudet kelpoisuus-
17810: daattitutkinnon suorittaneille tarkoitetut päte-     ehdot ovat vaikuttaneet myönteisesti siihen,
17811: vöitymiskurssit,. joiden yhteydessä on myös          että sosiaalityön koulutus on saanut yliopistois-
17812: työttömille kandidaateille annettu mahdollisuus      sa, myös Turun yliopistossa, aikaisempaa enem-
17813: suorittaa tutkinnosta puuttuva sosiaalityön          män huomiota. Sosiaalihuollon kelpoisuusvaa-
17814: koulutus. Näin ollen pätevöitymiskurssi korvaa       timukset lähtevät sosiaalityön tavoitteiden läh-
17815: sosiaali- tai yhteiskuntapolitiikan laudatur-arvo-   tökohdista, joten laatuvaatimukset ovat kel-
17816: sanaan kuuluvan sosiaalityön suuntautumis-           poisuusehdoissa etusijalla.
17817: vaihtoehdon ja antaa kurssin suorittaneille kel-        Sosiaalityö on yhä enemmän eriytymässä
17818: poisuuden kaikkiin sosiaalihuollon virkoihin.        omaksi ti<eteenhaara!kseen osana 'sosiaaHpoliL
17819:    Myös Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen           tiikkaa. Tämä kehityssuunta nähdään hyväksi
17820: yliopistoista valmistuu pääosa sosiaalipolitiikan    sosiaalihuollon asiakkaiden palvelul) kannalta.
17821: tai yhteiskuntapolitiikan opiskelijoista ns. ylei-   Yhä lisääntyvät ja luonteeltaan vaikeat sosiaali-
17822: seltä linjalta, jossa suoritettu kandidaatin tut-    set ongelmat edellyttävät, että koulutuksessa
17823: kinto ei anna kelpoisuutta s'osraalrhuollbn tai      kiinnitetään huomiota sosiaalityön menetelmiin,
17824:  päihdehuollon asiakastyön virkoihin. Näin ollen     jotta sosiaalityöntekijä pystyy analysoimaan
17825: Turun yliopisto ei ole ainoa yliopisto, jossa        asiakkaiden ongelmat ja antamaan oikeassa
17826:  uudet kelpoisuusehdot ovat muuttaneet opiske-       muodossa apuaan. Näitä valmiuksia antaa par-
17827: lijoiden ja valmistuneiden kandidaattien tilan-      haiten ylioprstoi:ss~a ja korlkea!koulurss:a: sosiaali-
17828:  netta työmarkkinoilla. Sosiaalihuollon tieto- ja     työn opetukseen suuntautunut linja.
17829:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
17830: 
17831:                                                                        Ministeri Marjatta Väänänen
17832: 4                                              1982 vp.
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                              Till Riksdagens Herr Talman
17838: 
17839:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i socialpolitik på laudaturnivå. Exa:mina, i
17840: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        vilka ingår tillräcklig utbildning på social~
17841: av den 12 oktober 1982 tili vederbörande med-         arbetets område, är:                       .. . .
17842: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          - politices kandidatexamen vi<:l Helsing~
17843: av riksdagsman Mikko Rönnholm underteckna-            fors universitet, i viiken examen ingår kurs i
17844: de spörsmål nr 307:                                   socialarbete
17845:                                                          - ·socra[ogte ikandidatexamen vid Jyväs·ky-
17846:            Är Regeringen medveten om vilka            lä universitet inom ramen för utbildnings-
17847:        missförhållanden kompetenskraven inom          programmet för socialpolitik och socialt arbete
17848:         socialväsendet ger upphov till, och om        - sociologte ka:ndidatexa:men vid Tammer-
17849:        'Så är fallet,                                 fors universitet på linjen för socialvård. .
17850:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Utbildningsprogrammen i enlighet med
17851:        att ändra förordningarna angående so-          examensreformen för utbildning på högskole~
17852:        cialförvaltningen så, att personer som         nivå inleddes på hösten 1980. Emellertid
17853:         avlagt högre kandidatexamen skulle            utexamineras under de närmaste åren fort-
17854:        vara kompetenta för ·sådana tjänster           farande socialarbetare som studerat enligt · de
17855:        inom socialvården som innefattar be-           gamla examenskraven. Utbildningsprogrammen
17856:         tjäning av kunder?                            i enlighet med examensreformen benämns
17857:                                                       annorlunda och de första socialvårdarna som
17858:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        genomgått dessa blir färdiga omkring år 1984.
17859: samt anföra följande:                                 Den senaste examen som uppfyller ·kompetens-
17860:     En!igt 14 § förordningen angående förva[t-        vHllkoren blir sodologie kandidatexamen vid
17861: ningen av socialvården är kompetenskraven för         Lapplands högsk(jla. Bea:ktas bör dock, a:tt
17862: tjänsterna som sodaldirektör, socialsekreterare,      dessa villkor är socialstyrelsens rekommenda-
17863: barnatillsyningsman och sodalkontrollör samt          tioner, angående vilka HFD i siJs ta hand fa:ttar
17864:                                                                                         1
17865: 
17866: 
17867: övrig kommunal sodalarbetartjänst sodalvårds-         beslut om tvist uppstår.
17868: examen elier motsva:rande vid Svenska social-            Ovan nämnda kompetensvillkor har dock
17869: och kommunalhögskolan avlagd examen eller             llndrats under övergångsperioden 1. 6. 1981-
17870: för tjäns.ten lämplig högsJkoleexamen och däri        31. 12. 1983 så, att person som har avlagt för
17871: ingående eller därjämte förvärvad tillräcklig         tjänsten 'lämpligt högskoleexa:men och •som
17872: utbildning på socialarbetets område.                  genom praktiskt arbete blivit tillräckligt för-
17873:     Det viktigaste läroämnet vid utbildningen         trogen med socialvård uppfyller kompetenskra-
17874: av socialarbetare anses vara socialpolitik ( vid      ven för annan än socialdirektörs- och social-
17875: Jyväskylä universitet används benämningen             sekreterartjänst. Dessa krav uppfylls även på
17876: samhällspolitik). Viktiga läroämnen i utbild-         motsvarande sätt av person som avlagt för
17877: ningen som stöder socialarbetet är sociologi,         tjänsten lämplig examen, vari ingår tillräcklig
17878: psykologi, socialpsykologi, pedagogik och spe-        utbildning på socialarbetets område. Såsom
17879: dalpedagogik. Sochcla:rbetaren måste också be-        lämpliga examina anses under övergångsperio-
17880: sittta tiiHräckliga 'kuns'kaper i förvaltnings- och   den i enlighet med socialstyrelsens rekommen-
17881: ekonomiska vetenskaper samt grundkunskaper            dationer, vid sidan av de ovan nämnda, dess-
17882: i informationslära, folkhygien och psykiatri.         utom bl.a. sådana högre examina vid högskola,
17883:     Såsom examina, som uppfyller kompetens-           i vilka förutom ett samhälls- eller beteende-
17884: kraven och är lämpliga högskoleexamina för            vetenskapligt huvudämne ingår vitsord i social-
17885: tjänster, i vilka ingår betjäning av kunder, re-      politik.
17886: kommenderas examina, i vilka ingår studier               Genom övergångsstadgandena har man
17887:                                               N:o 307                                                5
17888: 
17889: tryggat de socialnämnden underställda social-        tenskrarven har förändrait situatibnen på ar-
17890: arbetares, som redan innehar tjänst, kompetens      betsmarknaden för studenterna och kandida-
17891: för motsvarande tjänst. Genom speciminations-       terna. Kraven på kunskaper och skicklighet
17892: kurser som anordnas ända tili utgången av år        inom socialvården har dock i takt med det
17893: 1987 utbildas personer, som under en tid av         övriga samhället utvecklats i en sådan rikt-
17894: minst två år verkat som socialarbetare och          ning, att examina som inte alls innefattar ut-
17895: som avlagt lämplig examen, tili socialarbetare      bildning på socialarbetets område inte längre
17896: som uppfyller kompetensvillkoren. Specimina-        kan medföra kompetens för tjänster som om-
17897: tionskursens längd varierar mellan 13 och 40        fattar betjäning av kunder.
17898: studieveckor.                                           Kraven inom socialarbetet kommer att leda
17899:    Vid universiteten i Jyväskylä och Åbo på-        tili en allt mera yrkesinriktad utveckling av
17900: går för närvarande speciminationskurser, av-        utbildningen på högskolenivå och de nya kom-
17901: sedda särskilt för personer som avlagt högre        petenskraven har även på ett positivt sätt lett
17902: kandidatexamen, i samband med vilka kursen          tili att utbildningen på socialarbetets område
17903: även arbetslösa kandidater beretts möjlighet att    rönt mera uppmärksamhet än tidigare också
17904: erhålla sådan utbildning i socialarbete som         vid Åbo universitet. Kraven inom socialvården
17905: inte ingått i deras examen. Sålunda ersätter        har utgått från målsättningarna för social-
17906: speciminationskursen den inriktning på social-      ,arbetet, där de kvaHtativa kraven stätlts i första
17907: arbete som ingår i laudaturvitsordet i social-       rummet då kompetenskraven fastställts.
17908: ellet samhällspolitik, och ger dem som genom-           Socialarbetet håller i allt större utsträckning
17909: går kursen kompetens för alla tjänster inom         på att differentieras tili en egen vetenskaps-
17910: socialvården.                                       gren som en del av socialpolitiken. Denna ut-
17911:    Även från universiteten i Helsingfors, Jy-       veckling anses vara tili fördel med tanke på
17912: väskylä och Tammerfors utexamineras de flesta       betjäningen av kunderna. De tilltagande och
17913: studenter från den s.k. atlmänna Hnjen för          svåra sociala problemen förutsätter att man i
17914: social- eller samhällspolitik, varvid den avlagda   utbildningen fäster uppmärksamhet vid social-
17915: kandidatexamen inte medför kompetens för            arbetets metoder så, att socialarbetaren förmår
17916: sådana tjänster inom socialvården eller vården      analysera kundernas problem och erbjuda rätt
17917: av rusmedelsmissbrukare, som innefattar be-         form av hjälp. Dessa färdigheter kan bäst läras
17918: tjäning av kunder. Åbo universitet är m.a.o.        som inri!kta:t sig på utbildning på socia[arbetets
17919: inte det enda universitet där de nya kompe-         område.
17920:      Helsingfors den 19 oktober 1982
17921: 
17922:                                                                      Minister Marjatta Väänänen
17923: 
17924: 
17925: 
17926: 
17927: 088201043X
17928:                                                 1982 vp.
17929: 
17930: Kirjallinen kysymys n:o 308
17931: 
17932: 
17933: 
17934: 
17935:                                    Rönnholm: Hallituksen toimenpiteistä erästä           v!tltionyhtiötä
17936:                                       vahingoittavan radio-ohjelman johdosta
17937: 
17938: 
17939:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17940: 
17941:    Suomen avoimen sektorin teollisuus joutuu           radio-ohjelmassa 27. 9. 1982 toimittajat Hannu
17942: kamppailemaan kansainvälisen kilpailun valli~          Taanila ja Esko Seppänen kertoivat sanatarkasti
17943: tessa. Hintakilpailukyvyn ohella yrityksen mah-        lainaten: "Emme paljasta suurta salaisuutta jos
17944: dollisuuksiin kilpailussa vaikuttaa sen reaalinen      kerromme, että tällä menolla yhtiö (Valvilla)
17945: kilpailukyky, johon sisältyy muun muassa yh-           ajautuu vuoden sisällä konkurssiin". Vahvasti
17946: tiön jutkisuudessa nautti'ma arvonauto ja mai-         ja hyvin täsmällisesti sanottuna Yleisradion
17947: ne. Hyväl!tä, luotett3Na1ta toimitnajalta oste-        ohjdmassa tämä ei ole voinut olla vaikutta-
17948: taan mieluusti jopa hieman kovemmalla hin-             matta yhtiön maineeseen ja tätä kautta yhtiön
17949: nallakin kuin epävarmalta yrittäjältä. Luotto-         selviytymismahdollisuuksiin. Koska yhtiön mah-
17950: markkinoilla yrityksen menestys ja maine ovat          dollinen konkurssi toisi tullessaan sekä tämän
17951: sen erityisiä etuja; yrityksen luottojen ehtoihin      teollisuudenhaaran häviämisen Suomesta että
17952: vaikuttaa sen luottokelpoisuus. Jokainen omis·         erityisen paljon työttömyyttä ja työllisyys-
17953: taja luonnolHsesti pyrki'i kaikin mahdoHi'sin          ongelmia, tuntuu valtion kannalta ajateltuna
17954: keinoin ylläpitämään yhtiöstään hyvää ja luo-          siltä, että valtion tulisi ryhtyä toimenpiteisiin
17955: tettavaa kuvaa. Julkisuudessa liikkuvat huhut          asianomaisten toimittajien· saattamiseksi vas-
17956:  ja epäviralliset tiedot vaikuttavat yhtiön ase-        tuuseen teoistaan. Omistajana valtio ei voi
17957:  maan markkinoilla. Tästä syystä yritykset itse        suhtautua välinpitämättömästi        mahdollisen
17958:  ja erityisesti niiden omistajat yleensä voimak-       väärän taikka vahingoittavan tiedon levittämi-
17959: kaasti taistele~at väärien j·a va:hingoi:ttavien       seen, koska sille aiheutuu kyseessä olevasta
17960:  huhujen ja tietojen levittämistä vastaan.             toiminnasta erityistä taloudellista haittaa.
17961:     V altionenemmistöinen Vaivilla Osakeyhtiö,             Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
17962:  joka on pyrkinyt pelastamaan Suomen villa- ja         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
17963: puuvillateollisuuden kokonaan markkinoiltam-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17964:  me häviämästä, on joutunut lyhyen toimintansa          seuraavan kysymyksen:
17965:  aikana useiden erilaisten sen toimintaa vaikeut-
17966: ~avien hyökkäysten kohteeksi. Ymmärrettävää                      Aikooko Hallitus Vaivilla Osake-
17967:  onkin, että Vaivillan kilpailijat, siis erityisesti          yhtiön suurimman omistajan edustajana
17968:  ulkomaiset yritykset, pyrkivät saattamaan yh-                ryhtyä toimenpiteisiin korvauksen saa-
17969:  tiön huonoon valoon. Sehän palvelee kilpaile-                miseksi Yleisradio Oy:ltä sen Vaivilla
17970:  vien yritysten etua. Sen sijaan kovin yllättävää             Osakeyhtiöstä levittämien vahingoitta-
17971:  on, että oma Yleisradiomme levittää yhtiöstä                 vien tietojen vuoksi?
17972:  huonoa kuvaa. "Isänmaan kiekuja ja kaikuja"
17973:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
17974: 
17975:                                           Mikko Rönnholm
17976: 
17977: 
17978: 
17979: 
17980:  08200995C
17981: 2                                            1982 vp.
17982: 
17983: 
17984: 
17985: 
17986:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17987: 
17988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     Vaivilla Oy:n edeltäj!tyhtiöiden vaiheista ja
17989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaikeuksista ja mainittlln vanhojen ytks~ty.i!sten
17990: olette 12 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn           omistajien ottamien velkojen rasittavan edel-
17991: kirjeenne n:o 1609 ohella toimittanut valtio-       leen yhtiötä. Vaivillan katsottiin markkina-
17992: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tilanteen, alan kilpailutilanteen ja yhtiön kus-
17993: kansanedustaja Mikko Rönnholmin näin kuulu-         tannusrakenteen johdosta ajautuvan "tällä tne-
17994: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 308:           nolla" vuoden sisällä konkurssiin.
17995:                                                        Vaivilla Oy:n taloudelliset vaikeudet o~at
17996:           Aikooko Hallitus Vaivilla Osake-          olleet tunnettuja jo kauan. Ohjelmassa käsi-
17997:        yhtiön suurimman omistajan edustajana        tellyt asiat ovat sittemmin tulleet julkisuuteen
17998:        ryhtyä toimenpiteisiin korvauksen saa-       myös sanomalehdissä ja talousjulkaisuissa,
17999:        miseksi Yleisradio Oy:ltä sen Vaivilla       joissa niistä on varsin laajasti ja avoimesti kir-
18000:        Osakeyhtiöstä levittämien vahingoitta-       joiteltu. Kysymyksessä oleva radio-ohjelma ei
18001:        vien tietojen vuoksi?                        ole voinut haitata yhtiön mainetta ja asemaa,
18002:                                                     joka on muodostunut nykyiseksi Yleisradiosta
18003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja lehdistöstä riippumattomista syistä. Ohjel-
18004: vasti seuraavaa:                                    massa ei ole syyllistytty väärien tietojen anta-
18005:   Kysymyksessä tarkoitetussa radio-ohjelmassa       miseen. Oy Yleisradio Ab:lle ei sen johdosta
18006: käsiteltiin yhtiöiden valtiollistamista Ruotsissa   ole myöskään toimitettu oikaisupyyntöä.
18007: ja Suomessa. Ohjelmassa kerrottiin edelleen
18008:      Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1982
18009: 
18010:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
18011:                                           N:o 308                                             3
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 
18016:                          Till Riksdagens Herr Talman
18017: 
18018:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      samt sades att sådana skulder som gjorts av
18019: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        de tidigare privata ägarna fortfarande belastar
18020: velse nr 1609 av den 12 oktober 1982 tili        bolaget. Det ansågs att Valvilla, om det får
18021: vederbörande medlem av statsrådet översänt       fortgå på detta sätt, kommer att drivas i kon-
18022: avskrift av följande av riksdagsman Mikko        kurs inom ett år på grund av marknadsläget,
18023: Rönnholm undertecknade spörsmål nr 308:          konkurrensen inom branschen och bolagets
18024:                                                  kostnadsstruktur.
18025:          Har Regeringen för avsikt att i            Vaivilla Oy:s ekonomiska svårigheter har
18026:       egenskap av representant för den           redan länge varit kända. De frågor som be-
18027:       största ägaren i Valvilla Osakeyhtiö       handlades i programmet har senare kommit
18028:       skrida tili åtgärder för att erhålla       ut i offentligheten även genom tidningar och
18029:       ersättning av Oy Yleisradio Ab på          ekonomiska publikationer, i vilka man synner-
18030:       grund av de skadliga uppgifter om          ligen omfattande och öppet skrivit om dem.
18031:       Vaivilla Osakeyhtiö som radion spritt?     Ifrågavarande radioprogram har inte kunnat
18032:                                                  skada bolagets renomme och ställning, som har
18033:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     blivit vad den är av orsaker som inte är be-
18034: samt anföra följande:                            roende av rundradion och pressen. I program-
18035:   I det radioprogram som avses i spörsmålet      met har man inte gjort sig skyldig tili utgi-
18036: behandlades förstatligandet av bolag i Sverige   vande av oriktiga uppgifter. Av denna anled-
18037: och Finland. Vidare berättades i programmet      ning har inte heller någon anhållan om rättelse
18038: om de bolag som föregått Vaivilla Oy, om         framförts tfll Oy Yldsradio Ab.
18039: de olika skedena och bolagens svårigheter,
18040:      Helsingfors den 10 november 1982
18041: 
18042:                                                             Trafikminister Jarmo Wahlström
18043:                                            Tuomaala ynn: T~alktorht ;~vatinan .jar.r:t;tja . i.k&:ke.w$tai: ajo:-
18044:                                               .•neuvO.asetukserr sitinnöhestä ·                                       ·· /< · ·
18045: 
18046: 
18047:                ; -.   .
18048:        '   ~
18049: 
18050:                               ••E:auskunnån: Herr.a Pune'rni\~heHe·
18051: ··r~tri~h' wQder{ roaa41~p~ ;26'.J?.äiv$a ~
18052:                           1
18053:                                                                      "M~äfäystä ,traktoHri. ·. p~tä\ta,unup: ,Yarl1S,f!\ini~
18054: netlu1. ~jon~uvoasetriksen . 42·. § ·' oH åsefusluon~             sesta jarruin, jos perävlluh:un kokdnaispåifio on
18055: nok:sit5sa :ri~meroitu 40 § :k:si. Luonnosten mu-                 enemmän kuin kaksi kertaa traktorin oman pai-
18056: kaan sanot~uJ.ln pykälaäq ei. ollut. tulossa muu-                 non suuruinen, sovelletaan 1 päivästä tammi~
18057: tåkslia · äi~a~s~paa·n. käytäntöön. Luonnosten                    kuuta 1983 lukien.''
18058: k:iisittel'Yn .jä]J{e~.q. kui•te!):kin ·~htilin virkamies-           Va'IJ!te'ttavaa on, ettei ko. uutta pykälää muo-
18059: työnä liilkerinemiciS!teriössä .·--7 jä illman uutta              Doiltaessa pyydetty liau:suntoa esi:merHks.i maata-
18060: 1ai,J!suntol9'errosta -        edellä main1ttu pykälä,            louden neuvontajärj,estöltä dkä myöskään perä-
18061: joka ~~rs . tiudessa ~jone1,1voasetuksess•a (23 3/                vaunujen va'lmistaji!lta. :Kjenties a'Siantuntevan
18062: 82) kuthl.uu seuraavasti:                                         ~ausuntokierroksen avulla olisi voi'tu välttää s•e
18063:     "Trak:toriin· saa kytkeä perävaunun, jonka                    vlmeinen kidelli's-tekninen kömmähdys (pi:lktin
18064: kokona;isp;l.i;no. on •enintään. k:a!ksU: kertaa tra~k           puuttuminen), joka 42 §:ään sisältyy. VH1tteen
18065: ~orin oman p'ainon suuruinen. Mill1oin yhdellä                    siitä antaa jo VAKOLA:n, Maatalouskoneiden
18066: akseliii~:t tai seri korvaava11a telillä varustetussa             tutk1muslaitoksen lausunto, jonka mukaan suo-
18067: perävauntJ:ssa vähintään yksi alkseli on varustet-                sitellaan vain suurimpien (yli 8 tonnin) perä·
18068: 1;U jarrwin, mi•nkä Hsäksi vähintään yksi akseli                  vaunujen varustamista jarrui!lla.
18069: on vetä,vä. tai vähintään 1.5 prosenttia perävau-                    Tässä tarkoitettu ilmeinen kömmähdys siis
18070: mm kok:öna;rspainosta kohdistuu vetokoukkuun,                     koskee jarrujen asentamista. Milkicli ko. pykälää
18071: saa perävaunUn kokonai-spaino kui'tenkin olia                     kirjaimeiHses!ti noudatetaan, kuten luonnollises-
18072: enintään kolme kertaa traktorin oman pai:non                      ti asetuksen ollessa kyseessä on edellytettävä,
18073: suuruinen. Traktorin omassa painossa saa täl-                     se merkitsee ensi vuoden alusta lukien käytän-
18074: löin ottaa huomioon vailmistajan s:uosi'tuksen                    nös·sä seuraavaa:
18075: mukai:sesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet,                      Suurin safii,ttu kuorman paino erä1Mä trakto·
18076: kuitenkrn enintään kolmanneksen traktorin re-                     ri-perävaunuyhdi:stelrnillä 1. 1. 1983 lähtien (iil-
18077: kisteriin merkitystä omasta painosta."                            man jarruja) :
18078:                                                                        kg                     kg                    kg
18079:    Perävaunun oma paino noin                                           900                 1200                   1700
18080:                                                                   (Rysky 5000,          (Kipa 52T,            (Kipa 92 P,
18081:                                                                     Velsa 5)            Rysky 7000,           Tuhti M9)
18082:                                                                                         Sato 7/82)
18083: I1moitetfu 'kantavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5 000                 7 000                   9000
18084: Traktorin paino noin k/{ .:                                                    suurin sal'littu kuorma kg
18085:   2 170 (MF 240) ................... .                              3 440                 3140                    2 640
18086:   2 650 (Valmet 502, Ford 4110 S) ..... .                           4 400                 4ib0                    3600
18087:   2 750 (Valme.t .602, Ford 4610) ....... .                         4 600                 4 300.                  3 800
18088:   2 850 (David 'Brown 1390, Fiat 680) ... .                         4 800                 4 500                   4 000
18089:   2 950 (Fiat 780, Leyland 602) ....... .                           5 000                 4 700                   4 200
18090:   3 450 (Belarus 505, Zetor 6045) ....... .                         6 000                 5 700                   5 200
18091: 
18092:    Ylläoleva taulUkko perustuu sHs 'Wihen, että                   no S'aa ensi vuoden aJ'usta 'aJikaen oll'a enintään
18093: traktorin jarruttaman perävaunun kokonruispai-                    kaksi kertaa traktorin painon suuruinen.
18094: 0882011068R
18095: 2                                               1982 vp.
18096: 
18097:     Jos asetuksen 42 §:ää 'aiotaan noudattala, on      pykälän sisällön muutoksen kustannusvaikutuk-'
18098: ehkä puolet maamme 200 000 traktori'Sta va-            sista.
18099: rustettava uusilla jarrulaitteilla. Samoin lienee            Asi'antuntija•arvioiden mukaan näet traktorin
18100: pakko varustaa uusilla jarrulaitteilla 200 000         halvin väliventtiilijarrulaitteisto maksaa ilman
18101: tehdrosvalm1s.teista ja 100 000 ei-tehdasva:lmis-      asennuksia noin 1 000 markkaa. Syn:krojarru-
18102: teista peräkärryä. Niin ikään 30 000 yleisperä-        laitteiden hinnat valmiiksi traktoritehtaalla asen-
18103: vaunua, ·15 000 karjanlannanlevittäjää ja 15 000       nettuina ovat traktorimerkistä riit>puen 1 200
18104: lietelannan kuljetusvaunua joutuu 5'll1llan muu-       ...,--4 000 markkaa.        Jä~kiasennuksena hinnat
18105: tostyön kohteeksi.                                     ovat irlman asennosta 5 000-12 000 marlkka·a.
18106:     EJilei ko. jarrula:~tteita rakenneta, on v~ljdi         Perävaunujen valmistajiJila ei ole jarrujen
18107: jöiden Ja muiden traktorinkäyttäjien aletta:va         suurta toimittusv!tbniutta, kun on kysymys yk-
18108: ajaa (kolmanneksen) vajailla perävaunukuor-            sinkertaisista mal'lei'Slta. Hinta olisi vaunua koh-
18109: milia tai .ostettava kokonaan uudet, painavam-         ti noin 2 000 markkaa. Synkroja:rrujen kohdaNa
18110: mat traktorit käyttöönsä.                              v~mius puuttuu käytännöllisesti htsoen koko-
18111:     Asi'alltuntijoiden mukaan tralktorin oslclta va-   naan. Suomen Standardirsoimi'Sliitto/Makosta
18112: kiovarusteisen nostolaitehydrauli±kan avulla toi-      valmistelee jarruWtinstanda:rd1a.
18113: miva ns. väliventtiilijarrulaite voidaan kyllä               Koo Suomessa on noin 200 000 perävaunua;
18114: asentaa; toimitusvalmiutta ei ole vuodenvaili-         jotka voi'ta:~siin periaatteessa varustaa väliivent-
18115: teeseen tuhaessa kuitenkaan kuin osaksi ole-           tiHijarruiUa, niin kustannukset ova!t arviolta
18116: ma:s·sa. Teknisesti tämä jarrutusmenete~mä on          400 mHj. markkaa.
18117: lahinnä hätäjarru, sillä perävaunun pyörät luk-              Kun noin 200 000 traktoria varuSitetaa:n kes-
18118: kiintuvat ja vaunu luisuu välittömästi sivutta:in      kimäärin 5 000 markan jarrulaitteilla perävau-
18119: sekä talvella että märällä kesäkelhllä. Jarruvai-      nujra varten, niin nämä kustannukset ovat puo-
18120: kutus ei ole ennakoitavissa. Tämä järjestelmä on       lestaan 1 miljardi markkaa.
18121: yleisin 'tärllä hetkellä.                                    Ellei arsetuksessa tarkoitettuja muutos:töi'tä
18122:                                                        tehdä traktoreihm ja perävaunuihin, alenee
18123:     Traktorin osalta ns. synkrojarru on asennet-       traktorien kuljetuskapasiteetti arinrakin kolman-
18124: tavissa useimpiin, ei kuitenka:a:n ka~kkiin            neksell:a. Samoin runsaista Hsäkilometreis,tä syn-
18125: uudenmallisiin traktoreihin. Traktoreissa itses-       tyy uusia, ylimääräisiä kustannuksia. Siten ei
18126: sään on nykyään niin tehokkaat jarrut, että nii·       ajojen lisääntyessä myöskään liikenneturvalli-
18127: den aikaansaama jarrutusvaikutus on parempi            suus parane, tosin traktorit perävaunuineen ei·
18128: kuin mitä liikenneministeriö tullee esittämään.        vät ole tähänkään saakka olleet oleellisesti vä-
18129:  (Hida~stuvuuden alaraja 2,5 m/s poljinvoimalla
18130:                                                         hentämässä liikenneturvallisuutta.
18131: 700 N, tmktoreitten jarrutuskyky kolminkertai-               Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
18132: sella perävaunukuormalla on 4-5 m/s, siis               järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
18133: kuormalla enemmän kuin vaadittaisiin pelkältä          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18134: traktoriifta.)                                         vaksi seuraavan kysymyksen:
18135:     Perävaunujen jarrujärjestelmä edellyttää jar.
18136: rurumpuja, levyjarruja, kartiojarruja tai jo-                     Onko     uuden      ajoneuvoasetuksen
18137: tai'n muuta. Entisiin vanteisiin niirtä on vaikea               (233/82) 42 §:ää kirjoitettaessa tapah-
18138: liittää: Parinsadantuhannen jarrujärjestelmän                  tunut ns. kielellis-tekninen kömmähdys,
18139: toimittamiseen menee vuosia. Useat vaunut                      ja jos on,
18140:  (l'ietevaunut) on rakennettava uudelleen.                        aikooko Hallitus korjata ko. pykälän
18141:     Tuntuu sirltä, että 42 §:ää valmistelleet vir-             sanamuodon vielä ennen sanotun ase-
18142: kamiehet eivät ole olleet selvillä myöskään                    tuksen voimaantuloa?
18143:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1982
18144: 
18145:                 Juhani Tuomaala                                        Toivo T. Pohjala
18146:                                             N:o 309                                                3
18147: 
18148: 
18149: 
18150: 
18151:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18152: 
18153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Aiemman määräyksen mukaan nykysillä trak-
18154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     torien painoilla olisi mahdollista käyttää tiellä
18155: olette 12 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-    ajoneuvoyhdistelmää, jonka paino on jopa 30
18156: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tonnia, mutta jonka akseleista vain yksi on
18157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     varustettu jarruin. Tällaisen ja kevyemmänkin
18158: edustaja Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvas-      yhdistelmän hallitseminen varsinkin huonoissa
18159: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 309:            keliolosuhteissa ja esim. alamäessä on erittäin
18160:                                                   vaikeata, jarruttaminen tietyissä tilanteissa jo-
18161:           Onko     uuden      ajoneuvoasetuksen   pa teoreettisestikin mahdotonta. Tästä syystä,
18162:         (233/82) 42 §:ää kirjoitettaessa tapah-   ja siitä huolimatta, että traktoreiden jarrut ovat
18163:        tunut ns. kielellis-tekninen kömmähdys,    viime vuosina parantuneet ja että traktorin ajo-
18164:        ja jos on,                                 nopeudet ovat alhaiset, on ministeriö katsonut
18165:           aikooko Hallitus korjata ko. pykälän    tarpeelliseksi tehdä säännöksiin jarruttomien
18166:        sanamuodon vielä ennen sanotun ase-        perävaunujen kokonaispainoja rajaavan muu-
18167:        tuksen voimaantuloa?                       toksen. Ministeriö pitää varsin suuren liiken-
18168:                                                   neturvallisuusriskin aiheuttajana käytännössä
18169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     juuri erittäin raskaita yhdistelmiä, mutta koska
18170: vasti seuraavaa:                                  saavutetut hidastuvuudet ja jarrutusmatkat ei-
18171:    Viime huhtikuun alkuun asti voimassa ollut     vät ole jarrujen teknisen kunnon lisäksi paljolti
18172: moottoriajoneuvoasetus, jonka 59 § määräsi        riippuvaisia muusta kuin jarrutettujen akselei-
18173: traktorin ja sen perävaunun keskinäiset paino-    den yhteispainon suhteesta koko yhdistelmän
18174: suhteet, oli peräisin vuodelta 1957. Tuolloin     painoon, on kytkentäsääntö kirjoitettu koske-
18175: keskikokoisen traktorin oma paino oli 1 500-      maan yhdistelmän yksiköiden keskinäistä pai-
18176: 2 000 kg ja suuren traktorin 3 000-4 000 kg.      nosuhdetta ilman ehdotonta kilorajaa.
18177: Nykyaikainen keskikokoinen traktori painaa           Ministeriö on uutta asetusta valmistellessaan
18178: 3 000-4 000 kg ja suuri 7 000-8 000 kg.           pyrkinyt huomioimaan myöskin kansainvälisen
18179: Traktorien painot ovat siis noin kaksinkertais-   yhteistyön antamat suuntaviivat ajoneuvosään-
18180: tuneet.                                           nösten kehityksessä. Yhdistyneiden kansakun-
18181:    Sekä aiemman moottoriajoneuvoasetuksen         tien alaisen Euroopan talouskomission (ECE)
18182: että nykyisen ajoneuvoasetuksen mukaan trak-      ajoneuvoasiantuntijaryhmä, jossa Suomikin on
18183: torin perävaunun kokonaispaino saa olla enin-     edustettuna, on paraikaa laatimassa sääntöluon-
18184: tään kaksinkertainen traktorin painoon verrat-    nosta maatalousajoneuvojen jarruista.        Tässä
18185: tuna ilman muuta edellytystä kuin se, että pe-    luonnoksessa traktorin perävaunuille edellyte-
18186: rävaunu rakenteeltaan kestää kyseisen painon.     tään vähintään erilliset mutta kuljettajan käy-
18187:    Kolminkertaisen painon edellytyksenä oli       tettävissä olevat jarrut jo 1 500 kg:n koko-
18188: aiemmin, että vähintään 15 prosenttia perävau-    naispainosta lähtien, vähintään työutöjarrut
18189: nun kokonaispainosta kohdistuu vetokoukkuun       3 500 kg:n kokonaispainosta lähtien ja trakto-
18190: tai, että perävaunun akseli on vetävä tahi että   rin jarrujärjestelmään liitetyt jarrut 6 000 kg:n
18191: perävaunu on varustettu jarruin.                  kokonaispainosta lähtien. Yhdistelmän jarrutus-
18192:    Uusi asetus edellyttää kolminkertaisen pai-    suhteeksi luonnoksessa esitetään arvoa 0,3,
18193: non mahdollistamiseksi perävaunuun aina jar-      mikä yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että
18194: rut, minkä lisäksi joko perävaunun akselin on     30 % yhdistelmän painosta on kohdistuttava
18195: oltava vetävä tai että vähintän 15 prosenttia     jarrutetuille akseleille. Voidaan siis todeta, että
18196: perävaunun kokonaispainosta kohdistuu veto-       asetukseen nyt tehty muutos on kansainvälisiin
18197: koukkuun.                                         tavoitteisiin verrattuna lievä.
18198: 4                                              1982 vp.
18199: 
18200:     Koska traktorin perävaunuja ei tarvitse kat-      muutos on tehty tarkoituksella parantaa trakto-
18201: sastaa eikä niitä merkitä rekisteriin, ei ole voitu   ri-perävaunuyhdistelmien liikenneturvallisuutta.
18202: yksinkertaisesti ja sitovasti kohdistaa määräys-         Viime viikkoina puheena olevaan asetuksen
18203: tä koskemaan vain tietystä hetkestä lukien            kohtaan liittyneiden useiden kannanottojen joh-
18204: käyttöön otettuja perävaunuja, vaan maa-              dosta ministeriössä on kuitenkin otettu harkit-
18205: räys on yleinen ja toteutettavissa kuormauksel-       tavaksi, voitaisiinko tavoiteltu liikenneturvalli-
18206: la.                                                   suuden parannus saavuttaa ja samalla mahdol-
18207:     Edellä lausuttuun viitaten totean, ettei ase-     listaa tarvittavat tekniset muutokset ajoneu-
18208: tusta kirjoitettaessa ole tapahtunut kysyjien         voissa siirtämällä tai painon mukaan porrasta-
18209: olettamaa kielellis-teknistä kömmähdystä, vaan        maila asetuksen voimaantuloa.
18210:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
18211: 
18212:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
18213:                                                N:o 309                                              5
18214: 
18215: 
18216: 
18217: 
18218:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18219: 
18220:    I det syfte 37 § 1 motn. riksdagsordningen        minst 15 % av släpvagnens totalvikt vila på
18221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            dragkroken.
18222: velse av den 12 oktoher 1982 till vederböran-           Enligt den tidigare bestämmelsen skulle de
18223: <le medlem av statsrådet översänt avskrift av        moderna traktorerna på vägarna kunna använ-
18224: följande av riksdagsman Juhani Tuomaala m. fl.       da fordonskombinationer med en vikt av t.o.m.
18225: undertecknade spörsmål nr 309:                       30 ton, men där endast en av axlarna är för-
18226:                                                      sedd med brorosat. Att behärska en dylik och
18227:           Har vid avfattandet av 42 § i den          även lättare kombination är mycket svårt, i
18228:        nya fordonsförordningen (233/82) in·          synnerhet vid dåligt före och t.ex. i utförs-
18229:        träffat ett s.k. språktekniskt fel, och       backar, och i vissa situationer är det t.o.m.
18230:        om så är fallet,                              i teorin omöjligt att bromsa. Av denna anled-
18231:           ämnar Regeringen ändra ordalydelsen        ning och trots att traktorernas brorosat under
18232:        i sagda paragraf innan förordningen trä-      de senaste åren förbättrats och traktorernas
18233:        der i kraft?                                  körhastigheter är låga, har rninisteriet ansett
18234:                                                      det nödvändigt att i stadgandena göra en änd-
18235:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ring som begränsar totalvikten för släpvag-
18236: samt anföra följande:                                nar utan bromsar. Ministeriet anser att de
18237:     Den motorfordonsförordning, som var i kraft      mycket tunga kombinationerna i praktiken ut-
18238:  tili ingången av april detta år och i vars 59 §     gör en stor trafiksäkerhetsrisk, men eftersom
18239: stadgades om traktors och dess släpvagns in-         uppnådda retardationer och bromssträckor inte
18240:  bördes viktförhållanden, härstammade från år        förutom av bromsarnas tekniska skick, är i stör-
18241:  1957. Vid den tiden var en mellanstor ttaktors      re utsträckning beroende av något annat än
18242: egenvikt 1 500-2 000 kg och en stor traktors         förhållandet mellan bromsaxlarnas totalvikt
18243:  3 000-4 000 kg. En modern mellanstor trak-          och hela kombinationens vikt, har kopplings-
18244:  tor väger 3 000-4 000 kg och en stor 7 000          regeln avfattats så, att den gäller det inbördes
18245: -8 000 kg. Traktorns vikt har således i det          viktförhållandet mellan kombinationens olika
18246:  närmaste fördubblats.                               enheter utan någon absolut kilogräns.
18247:     Enligt såväl den tidigare motorfordonsför-          Vid beredningen av den nya förordningen
18248: ordningen som den nuvarande fordonsförord-           har ministeriet strävat tili att även beakta de
18249:  ningen får en tili traktor kopplad släpvagns to-    riktlinjer som det internationella samarbetet
18250:  talvikt vara högst två gånger så stor som trak-     ger rörande utvecklandet av stadgandena om
18251:  torns egenvikt, utan andra förutsättningar än       fordon. Fordonsexpertgruppen vid FN:s eko-
18252:  den, att släpvagnens konstruktion håller för en     nomiska kommission för Europa (ECE), i vii-
18253: .dylik vikt.                                         ken grupp även Finland är representerat, hål-
18254:     Förutsättningen för tredubbel vikt var tidi-      ler som bäst på att uppgöra ett utkast tili
18255:  gare att minst 15 % av släpvagnens totalvikt        stadganden om bromsar på lantbruksfordon. I
18256:  belastade dragkroken ellet att släpvagnens axel     detta utkast förutsätts hos traktorsläpvagnar
18257:  var dragande eller släpvagnen försedd med           minst separata men för föraren manövrerbara
18258: bromsar.                                             bromsar redan fr.o.m. en totalvikt på 1 500
18259:      För att en tredubbel vikt skall tillåtas bör,   kg, minst påskjutsbromsar fr.o.m. en 3 500
18260: enligt den nya förordningen, släpvagnen alltid       kg:s totalvikt och tili traktorns bromssystem
18261:  vara försedd med brorosat. Dessutom skall an-       anslutna bromsar fr.o.m. en 6 000 kg:s total-
18262:  tingen släpvagnens axel vara dragande eller         vikt. I utkastet föreslås värdet 0,3 för broms-
18263: 00820111068R
18264: 6                                           N:o 309
18265: 
18266: förhållandet i kombinationer, vilket i förenklad   terar jag att det vid avfattandet av förord-
18267: form betyder att 30 % av kombinationens vikt       ningen inte inträffat något sådant språktek-
18268: skall helasta bromsaxlarna. Det kan sålunda        niskt fel som spörsmålsställarna förmodar,
18269: konstateras att den ändring som nu gjorts i        utan ändringen har gjorts i avsikt att förbättra
18270: förordningen är obetydlig i jämförelse med         trafiksäkerheten för kombinationer av traktor
18271: de internationella målen.                          och släpvagn.
18272:    Eftersom traktorsläpvagnar inte behöver be-        P.g.a. nya ställningstaganden i anslutning tili
18273: siktigas och inte heller registreras, har man      ifrågavarande punkt i förordningen har man
18274: inte kunnat avfatta stadgandet så, att det på      dock vid ministeriet under de senaste veckorna
18275: ett enkelt och bindande sätt skulle gälla en-      övervägt, om den eftersträvade förbättringen
18276: dast släpvagnar som tagits i bruk fr.o.m. en       av trafiksäkerheten kunde nås och genomföran-
18277: viss bestämd tidpunkt, utan stadgandet är all-     det av nödvändiga tekniska ändringar i fordo-
18278: mänt och kan iakttas genom lastningsåtgär-         nen möjliggöras genorn att förordningen
18279: der. ·                                             bringas att träda i kraft vid en annan tid-
18280:    Med hänvisning till det ovan sagda konsta-      punkt eller successivt enligt fordonens vikt.
18281:      Helsingfors den 17 november 1982 .
18282: 
18283:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
18284:                                               1982 vp.
18285: 
18286: Kirjallinen kysymys n:o 310
18287: 
18288: 
18289: 
18290: 
18291:                                  Kortesalmi: Kylien välisen rajankäynnin tarpeellisuudesta vesi-
18292:                                     alueilla
18293: 
18294: 
18295:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18296: 
18297:    Voimassa olevan kalastuslain (503/51) mu-           Välirajasta vedessä sisältävän lain (31/02)
18298: kaan meressä kylän rajain ulkopuolella sekä         mukaan kylän raja sijaitsee 500 metrin päässä
18299: niissä merenrantavesissä ja niiden meren saa-        uloimmista kylään kuuluvista saarista, joista
18300: rien ja luotojen luona, jotka kuuluvat valtiol-     tavallisen vedenkorkeuden aikana kahden met-
18301: le, mutta eivät ole minkään tilan omia eivätkä      rin syvyys alkaa.
18302: erityisillä ehdoilla kenenkään hallussa, on jo-        Tällaisen määritelmän perusteella kalastajan
18303: kaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa     ja rannikolla purjehtivan veneilijän, joka usein
18304: kalastusta.                                         on kalamies, on mahdoton tietää, missä kylän
18305:    Vastaava säännös on otettu 1. 1. 1983 voi-       raja sijaitsee. Oikea rajan sijainti voidaan var-
18306: maan       tulevaan kalastuslakiin     (286/82).    muudella osoittaa vasta rajankäyntitoimituk-
18307: Uudessa laissa mainitaan, että yleisellä vesi-      sen jälkeen.
18308: alueella meressä sekä Suomen kalastusvyöhyk-           Viime vuosina on lohen, taimenen ja siian
18309: keellä on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus    pyyntiä yleisellä vesialueelia voimakkaasti ase-
18310: harjoittaa kalastusta.                              tusteitse rajoitettu. Kun rajoitukset eivät koh-
18311:                                                     distu kylän rajain sisäpuolella olevaan vesi-
18312:    Tätä yleisoikeutta on rajoitettu asetuksilla     alueeseen, on kylän rajan merkitys entisestään
18313: 322/53 ja 125/82. Edellisessä asetuksessa mm.       korostunut.
18314: mainitaan, että kylän rajan ulkopuolella älköön        Asetusten myötä on kalastuksenvalvonnan
18315: lohen eikä taimenen pyyntipaikkoja käytettä-        tarve voimakkaasti lisääntynyt. Valvontaa voi-
18316: kö ilman [maa- ja metsätalousministeriön] lu-       daan kuitenkin tehostaa vasta sitten, kun ka-
18317: paa. Jälkimmäisellä asetuksella rajoitetaan ka-     lastajille on mahdollista antaa yleisen vesi-
18318: lastusta yleisellä vesialueelia myös alle 50 mm     alueen sijaintia osoittava kartta.
18319: harvuisilla siikarysillä ja ns. loukuilla.             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
18320:    Kalastuslaki ja asetukset lähtevät siitä olet-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
18321: tamuksesta, että kylän raja aavaa merta vasten      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
18322: eli yleisen vesialueen raja on kalastusta har-      raavan kysymyksen:
18323: joittavien tiedossa. Näin kuitenkaan ei käytän-
18324: nössä voine olla, sillä pääosa kylien ja aavan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18325: meren välisistä rajoista on vielä käymättä. Sa-            ryhtyä, että kyläin rajat yleistä vesi-
18326: manlainen tilanne on myös sisä- ja ulkosaaris-             aluetta vasten tullaan nopeasti käy-
18327: ton rajan kohdalla.                                        mään?
18328:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1982
18329: 
18330:                                        J. Juhani Kortesalmi
18331: 
18332: 
18333: 
18334: 
18335: 088201063K
18336: 2                                             1982 vp.
18337: 
18338: 
18339: 
18340: 
18341:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18342: 
18343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        jankäyntitoimitus saataneen lähivuosina lop-
18344: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         puun suoritetuksi.
18345: mies, olette 13 päivänä lokakuuta 1982 päi-             Aavaa merta vastassa olevia kylien ja ylei-
18346: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        sen vesialueen välisiä rajoja on määrätty ja
18347: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         käyty eri aikoina vain vesialueen jaon yhtey-
18348: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           dessä tai muusta erityisestä syystä. Vuodesta
18349: kirjallisesta kysymyksestä n:o 310:                  1978 alkaen rajankäynnit on kuitenkin aloi-
18350:                                                      tettu kaikilla merialueilla. Kymen läänissä on
18351:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kaikki rajankäyntitoimitukset lopetettu ja
18352:        ryhtyä, että kyläin rajat yleistä vesi-       Uudenmaan läänissä toimitukset saadaan toden-
18353:        aluetta vasten tullaan nopeasti käy-          näköisesti lopetetuiksi vuoden 1983 aikana.
18354:        mään?                                         Lapin ja Oulun läänien osalta on vesipiirira-
18355:                                                      jankäyntitoimitukset suunniteltu saatavan lo-
18356:                                                      petetuiksi vuosina 1983-1984 ja Turun ja
18357:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Porin sekä Vaasan lääneissä on kyseessä ole-
18358: taen seuraavaa:                                      vat toimitukset arvioitu saatavan suoritetuiksi
18359:    Järvissä ja meressä saaristoalueen sisällä ole-   loppuun vuoteen 1990 mennessä.
18360: vien yleisten vesialueiden rajat on tullut käy-         Yleisten vesialueiden rajankäyntejä ei ole
18361: dä kylien välisten vesirajojen käynnin yhtey-        katsottu olevan syytä asettaa kiireellisyydessä
18362: dessä. Näiden toimitusten yhteydessä on yleis-       muiden maanmittaustoimitusten edelle ja niitä
18363: ten vesialueiden rajat järvien osalta käyty lu-      tullaan suorittamaan asianmukaisessa järjestyk-
18364: kuunottamatta Oulunjärveä, jota koskeva ra-          sessä.
18365:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
18366: 
18367:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18368:                                              N:o 310                                            3
18369: 
18370: 
18371: 
18372: 
18373:                           Tili Riksdagens Herr Taiman
18374: 
18375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Rår mellan byar vid öppna havet och all-
18376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          männa vattenområden har bestämts och upp-
18377: velse av den 13 oktober 1982 till vederbö-         gåtts under olika tider endast i samband med
18378: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       skifte av vattenområdet eller av andra särskil-
18379: av föijande av riksdagsman Kortesalmi ställda      da skäl. Sedan år 1978 har rågång dock på-
18380: spörsmål nr 310:                                   börjats på alla havsområden. 1 Kymmene Iän
18381:                                                    har alla rågångsförrättningar avsiutats och i
18382:          Vilka åtgärder har Regeringen för         Nylands Iän kommer förrättningarna sannolikt
18383:        avsikt att vidta för att byarår mot all-    att kunna slutföras under år 1983. Beträffan-
18384:        männa vattenområden snarast skall           de Lapplands och Uleåborgs Iän skall enligt
18385:        kunna uppgås?                               planerna rågången av vattenområdena siutfö-
18386:                                                    ras under åren 1983-1984 och i Aho och
18387:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Björneborgs Iän samt i V asa Iän beräknas ifrå-
18388: samt anföra följande:                              gavarande förrättningar kunna slutföras senast
18389:    Rår för allmänna vattenområden i sjöar och      år 1990.
18390: i havet inom skärgårdsområdet har måst upp-           Man har inte ansett skäl föreligga att i
18391: gås i samband med rågång mellan byarna. Vid        skyndsamhetsordning sätta rågången av de all-
18392: dessa förrättningar har rår för de allmänna        männa vattenområdena före övriga lantmäteri-
18393: vattenområdena uppgåtts för sjöarnas del utom      förrättningar och de kommer att utföras i be-
18394: i Ule träsk för vilket rågångsförrättningen tor-   hörig ordning.
18395: de siutföras under de närmaste åren.
18396:      Helsingfors den 16 november 1982
18397: 
18398:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18399: 1
18400: 
18401: 1
18402: 
18403: 1
18404: 
18405: 1
18406: 
18407:     1
18408: 
18409:     1
18410: 
18411:     1
18412: 
18413:     1
18414: 
18415:         1
18416: 
18417:         1
18418: 
18419:         1
18420: 
18421:         1
18422: 
18423:             1
18424: 
18425:             1
18426:                                              1982 vp.
18427: 
18428: Kirjallinen kysymys n:o 311
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 
18433:                                  Paasio: Liikenneyhteyksien parantamisesta Turun ja Helsingin
18434:                                     välillä
18435: 
18436: 
18437:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18438: 
18439:     Valtionrautateiden pääjohtaja Herbert Rö-          On syytä mm. valtiontaloudellisista syistä
18440: mer on Insinööriuutisissa 8. 10. 1982 julkais-      ottaa huomioon, että rantaradan heikko kunto
18441: tussa haastattelussa lausunut, ettei Turun-         lisää painetta valtatiellä n:o 1 niin tavara- kuin
18442: Helsingin rautatien perusparannukseen aiota         henkilöliikenteenkin osalta. On lisäksi todet-
18443: Valtionrautateiden normaalien suunnitelmien         tava, ettei myöskään valtatie n:o 1 ole sille
18444: puitteissa esittää määrärahoja. Pääjohtaja pe-      asetettavien vaatimusten mukaisessa kunnossa.
18445: rustelee kantaansa "rautatietaloudellisilla syil-   Muun muassa nousukaistat puuttuvat vielä
18446: lä". Tämä tarkoittanee viittaus ta ko. rataosan     monesta kohdasta, mikä· on omiaan lisäämään
18447: liikennemääriin.                                    ruuhkaisuutta ja vaikeuttamaan mm. tavara- ja
18448:     Pääjohtaja Römerin kannanoton kestävyyttä       henkilöliikenteen kuljettajien työturvallisuutta.
18449: voidaan epäillä jo hänen omiinkin perustelui-          Onkin edellytettävä, että eri liikennemuoto-
18450: hinsa nojaten. Ensinnäkin on todettava, että        jen välistä välttämätöntä tasapainoa haetaan
18451: henkilöliikenne Turun ja Helsingin välisellä        nykyistä huomattavasti korkealuokkaisempien
18452: rataosalla on toivottua vähäisempää nimen-          liikenneväylien tasolta pääkaupungin ja Turun
18453: omaan sen vuoksi, että matka kestää liian           seudun välillä. Nykyinen tilanne estää Varsi-
18454: kauan. Yhä useampi on tästä syystä turvau-          nais-Suomea kehittymästä alueen luontaisten
18455: tunut joko bussiin tai henkilöautoon. Linja-        edellytysten mukaisesti, millä on huomattavaa
18456: autolla erikoispikavuorona Iiikennöiden ko.         kansantaloudellista ja myöskin aluepoliittista
18457: matka kestää n. 2 t 20 min. Henkilöautolla ai-      merkitystä.
18458: kaa kuluu normaalisti n. 2 tuntia. Kun juna-            Pääjohtaja Römerin liikennepoliittista johto-
18459: matka kestää muutamaa minuuttia vaille 3            ajatusta voitaneen pitää tuloksena myös siitä,
18460: tuntia, on sen vähäinen suosio hyvin ymmär-         että Valtionrautateille on asetettu sille sovel-
18461: rettävää.                                           tumattomia tehtäviä ja tavoitteita mm. yksin-
18462:     Rautatiematkan huomattavasti pitempi kes-       omaan sen omaan toimintaan kohdistuvien lii-
18463: to johtuu paitsi rantaradan maantietä suurem-       ketaloudellisten kannattavuusnäkökohtien muo-
18464: masta pituudesta myös rautatien erittäin hei-       dossa. Yksipuolinen pyrkiminen laitoskohtai-
18465: kosta kunnosta.                                     seen kannattavuuteen johtaa toisaalla helposti
18466:     Valtionrautateiden omassa piirissä tehtyjen     kansantaloudellisiin ja aluepoliittisiin vääristy-
18467:  suunnitelmien mukaan rantarata olisi perus-        miin.                                         ·
18468:  korjaustoimenpitein sekä sopivin kalustonva-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
18469:  lionoin saatettavissa sellaiseen kuntoon, että     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18470:  matka Turun ja Helsingin välillä kestäisi hie-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18471:  man vajaat 2 tuntia. Tällöin rautatieyhteys        vaksi seuraavan kysymyksen:
18472:  olisi hyvin kilpailukelpoinen maantieliikenteen
18473:  kanssa. Kannattavuusnäkökohdat tulisi arvioida               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18474:  tämän aikaansaatavissa olevan tilanteen eikä              ryhtyä ajan- ja asianmukaisten henkilö-
18475:  nykyisen tilanteen pohjalta.                              ja tavaraliikenneyhteyksien turvaamisek-
18476:                                                            si Turun seudun ja Helsingin välillä?
18477:    Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1982
18478: 
18479:                                            Pertti Paasio
18480: 0882010641
18481: 2                                          1982 vp.
18482: 
18483: 
18484: 
18485: 
18486:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18487: 
18488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     -Turku perusparantamisesta ovat valmiina.
18489: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra     Rataosan Karjaa-Salo suunnitelma saadaan
18490: Puhemies, lähettänyt 13 päivänä lokakuuta         valmiiksi, kun rahoitusaikataulusta päästään so-
18491: 1982 päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvos-      pimukseen. Koko rataosan perusparantamiseen
18492: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tarvitaan vuoden 1983 hintatasossa arvioituna
18493: sanedustaja Pertti Paasion näin kuuluvasta kir-   n. 500 mmk.
18494: jallisesta kysymyksestä n:o 311:                     Kun Helsingin-Turun rataosa on kokonai-
18495:                                                   suudessaan perusparannettu, lyhenee kokonais-
18496:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kulkuaika radalla 2 h 5 min - 2 h 15 min
18497:        ryhtyä ajan- ja asianmukaisten henkilö-    pysähdyspaikkojen lukumäärästä sekä käytet-
18498:        ja tavaraliikenneyhteyksien turvaamisek-   tävästä vetovoimasta riippuen. Liikenneminis-
18499:        si Turun seudun ja Helsingin välillä?      teriön käsityksen mukaan Valtionrautatiet pys-
18500:                                                   tyy tällöin tarjoamaan Turun ja Helsingin vä-
18501:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     liseen matkustajaliikenteeseen erittäin kilpailu-
18502: vasti seuraavaa:                                  kykyisen vaihtoehdon. Rautateiden kuljetus-
18503:    V aidonrautateiden investointeihin myönnet-    osuuden voidaankin perusparannetulla rantara-
18504: tyjen määrärahojen reaaliarvo on viime vuo-       dalla arvioida kasvavan nykyisestä 12 prosen-
18505: sina huomattavasti laskenut. Tästä syystä on      tista 25-30 prosenttiin.
18506: monia perusteltuja hankkeita joko siirretty          Helsingin-Turun tavaraliikenne hoidetaan
18507: myöhäisempään ajankohtaan tai niiden aika-        tällä hetkellä yhdellä junaparilla eikä oleellista
18508: taulua on hidastettu. Helsingin-Turun rata-       muutosta liikennetarpeeseen ole odotettavissa.
18509: osan perusparantamista on myös osaltaan hi-          Liikenneministeriö pyrkii siihen, että Kirk-
18510: dastanut vuosia kestänyt oikoradasta käyty kes-   konummen-Turun rataosan perusparannusoh-
18511: kustelu.                                          jelmasta voitaisiin tehdä kokonaispäätös ajoi-
18512:    Helsingin-Turun rataosa on tärkeä osa Val-     tussuunnitelmineen ja rahoitusohjelmineen mah-
18513: tionrautateiden rataverkkoa ja se palvelee myös   dollisimman pian. Tällöin hankkeen toteutta-
18514: kansainvälistä henkilöliikennettä. Koko rata-     minen voitaisiin hoitaa suunnitelmallisesti eikä
18515: osan pikainen perusparannus on liikenneminis-     vuosittaisten rahoituspäätösten varassa. Raken-
18516: teriön mielestä välttämättömyys.                  tamistalouden kannalta ja myös liikenteellises-
18517:    Helsingin-Kirkkonummen rataosa on jo           sä mielessä tulisi hanke toteuttaa varsin ripeäs-
18518: perusparannettu. Kirkkonummen-Karjaan ra-         ti, mikä merkitsee sitä, että rata olisi saatava
18519: taosan perusparantaminen sisältyy Vaidonrauta-    perusparannettuna liikennöitäväksi viimeistään
18520: teiden toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuo-      1980-luvun loppuun mennessä.
18521: sille 1983-1988. Suunnitelmat rataosan Salo
18522:      Helsingissä marraskuun 15 päivänä 1982
18523: 
18524:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
18525:                                            N:o 311                                                 3
18526: 
18527: 
18528: 
18529: 
18530:                           Till Riksdagens Herr Talman
18531: 
18532:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      rörande banavsnittet Salo-Åbo är redan fär-
18533: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         diga. När överenskommelse nåtts om tidssche-
18534: velse av den 13 oktober 1982 tili vederbö-        mat för finansieringen, kan även planen rö-
18535: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      rande banavsnittet Karis-Sala färdigställas.
18536: av följande av riksdagsman Pertti Paasio un-      För grundförbättringen av hela banavsnittet
18537: dertecknade spörsmål nr 311 :                     fordras ca 500 milj. mk, beräknat enligt 1983
18538:                                                   års prisnivå.
18539:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             När banavsnittet Helsingfors-Åbo grund-
18540:        vidta för att tids- och sakenliga per-     förbättrats i sin helhet, kommer den samman-
18541:        son- och godstrafikförbindelser skall      lagda färdtiden på banan att förkortas tili 2 h
18542:        kunna säkerställas mellan Helsingfors      5 min. - 2 h 15 min., beroende på antalet
18543:        och Abo-trakten?                           hållplatser samt den dragkraft som används.
18544:                                                   Enligt trafikministeriets uppfattning kan Stats-
18545:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     järnvägarna härvid erbjuda ett synnerligen kon-
18546: samt anföra följande:                             kurrenskraftigt alternativ i persontrafiken mel-
18547:    Realvärdet av de anslag som beviljats för      lan Helsingfors och Åbo. På den grundför-
18548: Statsjärnvägarnas investeringar har under de      bättrade kustbanan kan järnvägarnas transport-
18549: senaste åren sjunkit märkbart. Av denna or-       andel alltså beräknas öka från nuvarande 12 %
18550: sak har ett flertal motiverade projekt uppskju-   tili 25-30 %.
18551: tits tili en senare tidpunkt, eller också har         Godstrafiken mellan Helsingfors och Åbo
18552: tidsschemat för dessa projekt bromsats upp.       sköts för närvarande med hjälp av ett tågpar,
18553: En orsak tili att grundförbättringen av banav-    och ingen väsentlig ändring i trafikbehovet är
18554: snittet Helsingfors-Aho blivit fördröjd har       att vänta.
18555: också varit den debatt om genbanan, som re-           Trafikministeriet strävar tili att ett helhets-
18556: dan förts i flera år.                             beslut, inklusive en tidsordningsplan och ett
18557:    Banavsnittet Helsingfors-Åbo är en viktig      finansieringsprogram gällande grundförbätt-
18558: del av Statsjärnvägarnas bannät och tillgodoser   ringsprogrammet för banavsnittet Kyrkslätt-
18559: även den internationella persontrafiken. Tra-     Åbo, skall kunna fattas så fort som möjligt.
18560: fikministeriet anser att en grundförbättring av   Projektet kunde då genomföras planmässigt
18561: hela banavsnittet i brådskande ordning är nöd-    och skulle inte vara beroende av de årliga fi-
18562: vändig.                                           nansieringsbesluten. Av byggnadsekonomiska
18563:     Banavsnittet Helsingfors-Kyrkslätt har re-    skäl och även med tanke på trafiken bör pro-
18564: dan grundförbättrats. Grundförbättringen av       jektet verkställas i tämligen snabb takt, vil-
18565: banavsnittet Kyrkslätt-Karis ingår i Statsjärn-   ket innebär att banan bör ha grundförbättrats
18566: vägarnas verksamhets- och ekonomipian för         och försatts i trafikabelt skick före utgången
18567: åren 1983-1988. Grundförbättringsplanerna         av 1980-talet.
18568:      Helsingfors den 15 november 1982
18569: 
18570:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
18571:                                               1982 vp.
18572: 
18573: Kirjallinen kysymys n:o 312
18574: 
18575: 
18576: 
18577: 
18578:                                   Aila Jokinen ym.: Terveyslautakunnan mahdollisuuksista valvoa
18579:                                       vesijohtoveden käyttökelpoisuutta
18580: 
18581: 
18582:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18583: 
18584:    Terveydenhoitosäädösten mukaan terveyslau-        vaihdella. Esimerkiksi Porin kaupungissa tuli
18585: takunnan tulee valvoa, ettei kunnassa käytetä        kesällä 1980 vesijohdosta monta kertaa selvästi
18586: taloustarkoituksiin vettä, josta voi aiheutua        ruskeaa vettä, joka saattoi olla väkevän kah-
18587: terveydellistä haittaa. Terveydenhoitolain 55        vin väristä ja sakkaista. Kaupungin asukkaat
18588: § :n nojalla on lääkintöhallitus antanut yleiskir-   valittivat asiasta terveyslautakunnalle, joka ryh-
18589: jeessä n:o 1701 määräykset talousveden tervey-       tyi toimenpiteisiin. Terveyslautakunnan toi-
18590: dellisen laadun valvonnasta ja suositukset laa-      mesta otettiin vesijohtovedestä näytteitä, jotka
18591: tutavoitteiksi. Samassa yleiskirjeessä lääkintö-     tutkittiin Porin kaupungin elintarvikelabora-
18592: hallitus on antanut ohjeet terveyslautakunnille      toriossa. Tutkimuksissa ei vesijohtovedessä to-
18593: niistä toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä, mikäli   dettu fekaalisia koliformibakteereita. Vaikka
18594: talousveden terveydelliset laatuvaatimukset ei-      vesi silmämääräisesti oli aivan ruskeaa, veden
18595: vät täyty.                                           laatu olisi tullut arvostella lääkintöhallituksen
18596:    Kun on kysymys selvästi ihmisen terveyteen        ohjeiden mukaan hyväksi. Säädösten mukaan
18597: vaikuttavista talousveden laatutekijöistä, ter-      terveyslautakunta ei olisi voinut vaatia vesi-
18598: veyslautakunnan antamat määräykset ovat vel-         laitokselta toimenpiteitä veden laadun paranta-
18599: voittavia. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa       miseksi. Kuitenkin suuri joukko kaupungin
18600: fekaalisten koliformisten bakteerien ja tervey-      asukkaita oli harmissaan huonosta vedestä ja
18601: dellisesti haitallisten tai vaarallisten aineiden    vaati terveyslautakunnan toimenpiteitä.
18602: esiintyminen yli määrättyjen pitoisuuksien. Täl-        Aikaisemmassa terveydenhuoltolaissa pyrittiin
18603: laisia aineita ovat esimerkiksi arseeni, elohopea,   säännöksillä suojaamaan kaivot. Nykyisen ter-
18604: kadmium, kromi, lyijy, syanidi, fluoridi, nit-       veydenhoitolain talousvettä koskevat säännökset
18605: raatti ja nitriitti.                                 lähtevät hyvin suurelta osin vanhan terveys-
18606:    Talousveden teknisiä ja esteettlSla ominai-       lain säännösten pohjalta. Vesihuollossa on kui-
18607: suuksia koskevia viranomaismääräyksiä terveys-       tenkin tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninä
18608: lautakunta ei voi antaa. Jos vesijohtovesi on        voimakasta kehitystä erityisesti kaupunkien ja
18609: esimerkiksi silmämääräisesti ruskeaa tai mus-        taajamien kohdalla. Kaivojen osuus vesilähteenä
18610: taa, ei terveyslautakunta voi asiaan puuttua,        on voimakkaasti vähentynyt ja suurten vesi-
18611: ellei vedessä todeta edellä mainittuja fekaalisia    laitosten osuus talousveden toimittajina ratkai-
18612: koliformisia bakteereita ja myrkkyjä. Jos rus-       sevasti lisääntynyt. Terveydenhoitosäädökset ei-
18613: kea väri johtuu esimerkiksi runsaan raudan tai       vät kuitenkaan anna terveyslautakunnille val-
18614: mangaanin läsnäolosta (esim. yli 10 mg/1), ei        tuuksia valvoa talousveden laatua muutoin kuin
18615: terveyslautakunta voi antaa vesilaitosta veivoit-    terveydelliseltä kannalta. Tällä valvontatyöllä
18616: tavia määräyksiä, koska kysymyksessä ei täl-         onkin ollut merkittävä osuus siinä, että talous-
18617: löin katsota olevan mahdollinen terveydellinen       veden laatu maassamme on yleisesti ottaen
18618: haitta. Kuitenkin veden käyttö taloustarkoituk-      hyvä. Kuitenkin valvontaan jää aukko, joka
18619: siin on tällöin kyseenalaista tai jopa sopima-       lähinnä aiheutuu vesilaitoksia ja vesijohtovettä
18620: tonta. Se voi myös aiheuttaa pesukoneiden ym.        koskevien säädösten puutteellisuudesta. Pahim-
18621: rikkoutumista tai muuta hankaluutta. Kuiten-         mat puutteellisuudet ovat juuri taloustarkoi-
18622: kin asia tällöin on yksityisoikeudellinen, veden-    tuksiin käytettävän veden käyttökelpoisuuteen
18623: ottajan ja vesilaitoksen välinen (laki yleisistä     vaikuttavia aineita ja ominaisuuksia koskevien
18624: vesi- ja viemärilaitoksista, 982/77).                säännösten puuttuminen. Lääkintöhallitus on
18625:    Vesijohtoveden laatu saattaa hyvinkin usein       tosin esittänyt, millaista talousveden tältä osin
18626: 088201069S
18627: 2                                             1982 vp.
18628: 
18629: tulisi olla ja mihin tulisi talousveden käyttö-      minen. Näin luotaisiin terveyslautakunnille
18630: kelpoisuuden osalta pyrkiä. Nämä laatutavoit-        edellytykset suorittaa kaikille tärkeää valvonta-
18631: teet ovat kuitenkin vain suosituksia eivätkä         työtä täysipainoisesti.
18632: vesilaitoksia velvoittavia.                             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18633:    Nykyisen terveydenhoitolain valmistelussa ei      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
18634: ole osattu ottaa täysin huomioon tulevaa kehi-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18635: tystä. Näin ollen tulisi terveydenhoitosäädöksiä     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18636: muuttaa siten, että talousveden käyttökelpoi-
18637: suuteen vaikuttaville aineille ja ominaisuuksille              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
18638: voitaisiin asettaa selvät velvoittavat laatuvaati-          siin terveydenhoitosäännösten muutta-
18639: mukset, jotta talousveden valvonta voitaisiin               miseksi siten, että terveyslautakunta voi-
18640: järjestää nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.                 si antaa veivoittavia määräyksiä talous-
18641: Samanaikaisesti tulisi myös tutkia vesilaitok-              veden käyttökelpoisuuden teknisistä ja
18642: sien vesijohtovettä koskevien säädösten mah-                esteettisistä laaatuvaatimuksista?
18643: dollinen jälkeenjääneisyys ja ajantasalle saatta-
18644:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1982
18645: 
18646:          Aila Jokinen                   Tuulikki Petäjäniemi           Anna-Kaarina Louvo
18647:          Helena Pesola                  Matti Pelttari                 Toivo T. Pohjala
18648:          Eva-Maija Pukkio               Pekka Jokinen                  Ulla Puolanne
18649:                                                N:o 312                                                3
18650: 
18651: 
18652: 
18653: 
18654:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18655: 
18656:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      teknisiä ja esteettisiä ominaisuuksia koskevia
18657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vesilaitoksia veivoittavia viranomaismääräyksiä
18658: olette 14 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn             ei terveyslautakunta voi antaa.
18659: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Talousvesi voi sisältää aineita, jotka eivät
18660: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         aiheuta suoranaista terveydellistä haittaa tai
18661: edustaja Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kir-        vaaraa, mutta jotka suurina määrinä esiintyes-
18662: jallisesta kysymyksestä n:o 312:                      sään hdkentävät veden käyttöominaisuuksia.
18663:                                                       Veden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on myös
18664:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        näiden aineiden pitoisuudet tunnettava. Toi-
18665:        siin terveydenhoitosäännösten muutta-          saalta nämä aineet, esimerkiksi rauta tai man-
18666:        miseksi siten, että terveyslautakunta voi-     gaani, saattavat myös välillisesti aiheuttaa sen,
18667:        si antaa veivoittavia määräyksiä talous-       että vesi muuttuu terveydelle haitalliseksi, kos-
18668:        veden käyttökelpoisuuden teknisistä ja         ka ne saattavat muodostaa putkiston saastu-
18669:        esteettisistä laaatuvaatimuksista?             mia, jotka edistävät mikro-organismien kasvua.
18670:                                                       Lääkintöhallituksen ohjekirjeessä on annettu
18671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mm. edellä mainitun tyyppisten aineiden suo-
18672: vasti seuraavaa:                                      situsluontoisia enimmäispitoisuuksia, jotka on
18673:    Terveydenhoitolain (469/65) 52 §:n mu-             määritelty veden käyttöominaisuuksien kuten
18674: kaan terveyslautakunnan on valvottava, ettei          värin, maun, hajun ja kirkkauden perusteella.
18675: kunnassa käytetä taloustarkoituksiin vettä, jos-         Terveyslautakunnan tehtävänä on valvoa ve-
18676: ta voi aiheutua terveydellistä haittaa. Tervey-       den terveydellistä laatua. Koska myös veden
18677: denhoitoasetuksen (55/67) 69 §:n nojalla              teknisillä ja esteettisillä ominaisuuksilla, esi-
18678: terveyslautakunta voi kieltää käyttämästä vesi-       merkiksi sameudella, saattaa olla veden ter-
18679: johtovettä talousvetenä, jos on syytä epäillä         veydellistä laatua heikentävä vaikutus, tulisi
18680: sen käytöstä aiheutuvan terveydellistä haittaa.       terveydenhoitolain nojalla annettavien maa-
18681: Terveydenhoitolain 55 §:n nojalla annetussa           räyksien kattaa myös tämä alue. Talousveden
18682: lääkintöhallituksen yleiskirjeessä n:o 1701 on        laadun valvonnan parantaminen myös edellyt-
18683: esitetty talousveden terveydelliset laatuvaati-       tää sen kaikkien ominaisuuksien valvontaa
18684: mukset ja suositukset laatutavoitteiksi sekä          saman viranomaisen toimesta. Terveydenhoito-
18685: ohjeita terveyslautakunnille niistä toimenpiteis-     lain 9 luvun muuttaminen kansanedustaja Aila
18686: tä, joihin tulee ryhtyä, mikäli talousveden ter-      Jokisen ehdottamalla tavalla siten, että terveys-
18687: veydelliset laatuvaatimukset eivät täyty. Tällöin     lautakunta voisi antaa veivoittavia määräyksiä
18688: terveyslautakunnan vesilaitoksille antamat mää-       talousveden käyttökelpoisuuden teknisistä ja
18689: räykset ovat vesilaitosta velvoittavia, eikä niistä   esteettisistä laatuvaatimuksista, on parhaillaan
18690: voi poiketa kuin valitusteitse. Sen sijaan veden      valmisteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.
18691:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
18692: 
18693:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
18694: 4                                           1982 vp.
18695: 
18696: 
18697: 
18698: 
18699:                           Till Riksdagens Herr Talman
18700: 
18701:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sådana bestämmelser om vattnets tekniska od
18702: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     estetiska kvalitet som skulle förplikta vatten
18703: av den 14 oktober 1982 tili vederbörande med-     verken.
18704: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Hushållsvattnet kan innehålla ämnen, sorr
18705: av riksdagsman Aila Jokinen m. fl. underteck-     inte medför någon direkt sanitär olägenhe1
18706: nade spörsmål nr 312:                             eller fara, men som i stora mängder försvagaJ
18707:                                                   vattnets egenskaper med avseende på använd
18708:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     ningen. Vid bedömningen av vattnets använd
18709:        att ändra hälsovårdsstadgandena så, att    barhet måste även halten av dessa ämnen van
18710:        hälsovårdsnämnden kunde utfärda för-       känd. A andra sidan kan dessa ämnen, exem
18711:        pliktande bestämmelser om de tekniska      pelvis järn eller mangan, även indirekt led~
18712:        och estetiska kvalitetskraven i fråga om   tili att vattnet blir hälsovårdligt, emedan d(
18713:        hushållsvattnets användbarhet?             i rörnätet kan bilda föroreningar, som medver
18714:                                                   kar till att mikroorganismerna ökar. I medi
18715:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     cinalstyrelsens cirkulär anges den rekommen
18716: samt anföra följande:                             derade maximihalten bl. a. av ämnen av ovar
18717:    Enligt 52 § hälsovårdslagen (4 69/6 5) skall   nämnda slag, viiken definierats på basen m
18718: hälsovårdsnämnd tillse, att i kommunen inte       vattnets egenskaper med avseende på använd
18719: för hushållsändamål nyttjas vatten, som kan       ningen, såsom färg, smak, lukt och klarhet.
18720: medföra sanitär olägenhet. Med stöd av 69 §           Det ankommer på hälsovårdsnämnderna at
18721: hälsovårdsförordningen (55/67) kan hälso-         övervaka vattnets sanitära kvalitet. Emedar
18722: vårdsnämnden förbjuda att vattenledningsvat-      även vattnets tekniska och estetiska egen
18723: ten nyttjas som hushållsvatten, om skäl före-     skaper, exempelvis grumlighet, kan försvag~
18724: ligger tili misstanke att användningen av vatt-   vattnets sanitära kvalitet, bör de bestämmelseJ
18725: net föranleder sanitär olägenhet. I medicinal-    som utfärdas med stöd av hälsovårdslager
18726: styrelsens cirkulär nr 1701 som utfärdats med     täcka även detta område. En förutsättning fö:
18727: stöd av 55 § hälsovårdslagen framläggs de sani-   en bättre övervakning av hushållsvattnet:
18728: tära kvalitetskraven på hushållsvatten och re-    kvalitet är även att övervakningen av vattnet:
18729: kommendationer till kvalitetsmålsättning samt     samtliga egenskaper sker på åtgärd av en od
18730: ges anvisningar till hälsovårdsnämnderna om       samma myndighet. En ändring av 9 kapitle
18731: åtgärder som bör vidtas, om de sanitära kvali-    i hälsovårdslagen på sätt som riksdagsledamoter
18732: tetskraven i fråga om hushållsvatten inte har     Aila Jokinen föreslagit, dvs. att hälsovårds
18733: uppfyllts. Härvid förpliktar hälsovårdsnämn-      nämnden kunde utfärda förpliktande bestäm
18734: dens till vattenverken riktade bestämmelser       melser om de tekniska och estetiska kvalitets
18735: vattenverken så, att avvikelse från dessa kan     kraven i fråga om hushållsvattnets användbar
18736: ske endast i besvärsväg. Däremot kan hälso-       het, bereds för närvarande vid social- och hälso
18737: vårdsnämnderna såsom myndighet inte utfärda       vårdsminis teriet.
18738:      Helsingfors den 17 november 1982
18739: 
18740:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
18741:                                                  1982 vp.
18742: 
18743: 
18744: 
18745: 
18746:                                     Sillantaus . ym.: Kotiltaloudess•a työskentelevän työntekijän palk-
18747:                                         ikauskustannusten väh.ennyskelpoisuudesta työnantajan vero-
18748:                                         tuksessa
18749: 
18750: 
18751:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18752: 
18753:     Lapsiperheiden tu!keminen kaikin yh:teilskun-       hoito tu1isi' tällöin voida: jättää asiantuntevan
18754: tapoMttisin ikeinom on ensiarvorsen tärkeää,            ja koulutuksen saaneen kotrtaloustyöntekijän
18755: jorta syntyvyys maalss:amme voitaisiin saa'ttaa         tehtäväksi. Jos las.ten hoito omassa kodissa teh-
18756: toivotulle tasolle. Yhteiskunnan suorat tuki-           täisi±n nykyi'Stä edullisemmaiksi, voisimme odot-
18757: muodot 'kohdentuvat vain harvoiiJile, ·toi>stasataa-    taa nykyisen aahai·sen syntyvyystasomme nouse-
18758: tuha:tta la:s·ta jää kunnaffisen päi<vähoidon ulko-     mista.
18759: puolelle, ei!kä kotiavun pa:lkkauiksen vahennys-           Verovähennysoikeuden !toteuttaminen .solsl
18760: kelpoisuus tuloverotuksess:a olle vieläikään eden-      työnantajaperheelle mahdollisuuden malksa1a ko-
18761: nyt. Näissä olosuhteissa eivät toteudu valtioneu-       titaloustyöntekijälle palkkaa, joka olisi vertailu-
18762: voston perhepoliitdsessa selbnteosiS•a vuonna           kelpoi'nen muiden hoitoa1ojen paillkkauksen
18763: 1980 jl]moinetll't perhepoliittiset suuntavilivat,      kanssa. Amma;tin arvostusta voiltaJsiin näin nos-
18764: joiden mukaan vanhemmi:He i'uota1s.iin todelli-         taa ja alalle hakeutuvien määrää lisätä.
18765: nen vaiirmanmahdollisuus lasten hoitojärjestely-           Nyky~sen verotusjärjestelmän ns. perhepoli'itt-
18766: jen suhteen.                                            dset vähennykset eivät markkamäärä'hään ole
18767:     Perheestä 1tu1ee työnantaja työnantajan !kaik-      merk:ilttä.viä, siksi ne eivät o1ee1Hsesti helpolta
18768: kine velvol'lrsuuksineen silloin, kun se plrlkkaa       perheen mahdollisuuksia paJ!ka,ta kotitalous-
18769: 1wtiltallouteensa ·työntekijän. Työntekijälie mak-      työnteki'jää. Tästä johtuen niilllä ei ole myös-
18770:  settavan pa]ka:n ohella työnantajan on makset-         kään a1an työpaikkoja li'.läävää vai[mtusta.
18771:  tava sasi'aaili1turvamaksut, työeläkemalksut ja ta-
18772:       1                                                     Kotitaloustyöntekijän pailkan verovähennys-
18773: paturmavaikuu'tusmaikSUit. Usein kotiapulaiselle        oikeus olisi yhtei'Skunnal1e monella tavoin edul-
18774:  kuuluvat myös luontaisedut, kuten ateria ja            tinen ratkaisu. Voidaan perustellusti olettaa,
18775:  asunto, jotka perhe joutuu omi's·ta nettotu~ois       että sen aiheuttama säästö sekä työttömyyskor-
18776:  ta;an kustantamaan. Työnantajan oilkeuksia per-        vauksissa että lasten ja muiden hoi1toa tarv~tse
18777:  he d kuitenkaan saavuta. Muiden työnantajien           vren ho~tokustannuksissa yHttää yhteiskunnan
18778:  tavoin sillä ei ole oi'keutta vähentää palkka-         veromenetybet. Ilman vähennysoilkeutta koti-
18779:  kustannuksia verotuksessa.                              taloustyöntekijän paikkaaminen on perheeH~
18780:      Taloudellisen laman myötä on työvoiman ky-         niin kallista, ettei tavallinen nuori asunto- ja
18781:  syntä edtyilsesti naisten kohdal1a supis•tunut.         opintovelkojen kans•sa kamppaileva perhe voi
18782:  Työvoimapomttiset näkökohdat huomioon ot-               tätä vaihtoehtoa ajatella. Viimeaikaiset tutki-
18783:  ro,en tu1rsi jo kiireesti veropoliiirttisin keinoin    mukset ovat osoittaneet, että taloudellisen toi-
18784:  tukea       kotha:lous.työntekijöiden rekrytointi'a.   meentulon kanssa kamppatlevrut ennen muuta
18785:  Yhä us,eammin molemmat aviopuöHsot perhees-             ns. kes'Htuloiset perheet, jotka erila1i:s1ten tuki-
18786:  sä tai yksinhuoltajat ovat saaneet yhteiskunnai-       muotojen väliinpUitoajaryhmänä ovat joutuneet
18787:  le ja as•ianomarsclle itselleen paljon ma:ksaneen      köyhyysioukkuun, verotuks.en oNessa. kuitenkin
18788:  erhyiskoulutuksen. Tarkoituksenmukarsta oHsi,           usein huomattavan kireä.
18789:  että hei'Jilä oHsi mahdollisuus työskennellä kou-          EdeJ!lä esi'tettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18790:  lutustaan vastaavissa tehtävissä. Lasten ja kodin       37 §:n 1 momenttiin vii'taten e!'li>tämme valtio-
18791: 088201070T
18792: 2                                            1982 vp.
18793: 
18794: neuvoSton asilanomarsen jäsenen v~st'attarvaksi         ,ta[oustyöntek.i!jöiden palkka~ ja sosiaali-
18795: seuraaavan kysymyksen:                                  kustannusten verovähennysoikeuden jo-
18796:                                                          ko työnantajaperheen verosta tai tu-
18797:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa koti-        1osta?
18798:      Helsingissä 14 päivänä lOkakuuta 1982
18799: 
18800:         Pentti' SilHantaus            Toivo Mä!kynen               Helen'<l: Pesoila
18801:         Matd Jaatinen                 Olavi Nikkilä                Toivo T. Pohjala
18802:         Heikki Perho                  Matti Hakala                 Ulla Puolanne
18803:         Sampsa Aaltio                 Matti Hokkanen               Helge Saarikoski
18804:         El:si Hetemä!ki~O]ander       Juuso Häikiö                 Jouni J. Särkijärvi
18805:         Tapio Holvitie                Lauri Impiö                  Martti Ursin
18806:         Timo Ihamä!ki<                Pekka Jokinen                Matti Villjanen
18807:         AHa Jokinen                   Hkka Kanerva                 Ben Zyskowicz
18808:         Heikki Järvenpää              Eeva Kauppi                  Tuulikki Petäjäniemi
18809:         Sinikka Karhuvaara            Juhani Laitinen              Eva-Maija Pukkio
18810:         Esko J. Koppanen              Eero Lattula                 Erkki Pystynen
18811:         Arto La1mpinen                Anna-Kaarina Louvo           Pertti: Salolainen
18812:         Ri1tva Laurila                Mauri Miettinen              ]'almari T orikka
18813:         Pekka Löyttyniemi             Matti Pelttad                Tauno Valo
18814:         Saara, Miikkola               Tapani Mörttinen             Mauri> Vänskä
18815:                                                  N;o .313                                                   3
18816: 
18817: 
18818: 
18819: 
18820:                           Ed u s ku n n a n He rr a Puhe m i e he 11 e
18821: 
18822:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         verojärjestelmän       yks.i:nkertarstaminen, m~ä
18823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          edel:lyttää jo olemassa olevienkin vähennysten
18824: olette 14 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-         tarko~tuksenmukaitsta karsimista ja kaavamails-
18825: i'eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asia:n-      tamista, on syytä välttää ainakin uusien tosit-
18826: omai'Selle jäsenelle jäljennöksen kapsanedustaja       teellis'ta ·selvitystä eddlyttävien vähennysten ot-
18827: Pentti Silllantauksen ym. nä1n kuuluvas1ta kirjall-    tam1sta verolainsäädäntöön.
18828: Tisesta kysymyksestä n:o 313:                              Kotiapulaisen pa'likan vähennyskelpoisuuden
18829:                                                        myöntei'Stä va~utusta työlli:syyteen on vaikea
18830:            Milloin Hallitus aikoo toteuttaa koti-      arvi'oida, koska ei tiedetä, kuinka suuri: on nii-
18831:        .taiJ.oustyöntekitjöiden palkka- ja sosiaali-   den naisten määrä, jotka halluai!Sivat ·täNe a~al1e.
18832:        kustannusten verovähennysoikeuden jo-           Julkitsuudes'S'a on kui'ten:k:i:n esiintynyt 'tietoja,
18833:        ko työnantajaperheen v~rosta tai tu-            joiden mukaan kotiapulaisen ammatin suosio
18834:        losta?                                          on ilroko ajan vähenemässä. Useilla pa~kkakun
18835:                                                        n~Na on myös käytännössä vo1tu havaita, että
18836:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alan työntekijöiden kysyntä on tarjontaa suu·
18837: vasti seuraavaa:                                       1:1empi. Ei ole varmaa, että kotitaloustyönteki-
18838:    Tulo- ja varallisuusverotuksessamme nouda-          jöiden palkkauskustannusten vähennyskelpoi-
18839: tetaan pääperiaaltetta, jonka muka'<ln vähennys-       suus nostaisi 'a'lan palkkausta ja arvostusta sii-
18840: ke:lpoi'Si'a menoja eivät ole verovelvollisen ja       nä määdn, että thlanne olennll!ises'ti korjautui:s:i.
18841: hänen perheensä elantokustannukset. Yhtenä             Toisaa11'ta aJan tulotason kohoomi'nen merkitsisi
18842: eså'merkkinä näistä laki marniitsee kotiapuiaitsen     myös si'tä, että verovähennyso~eudesta huoli-
18843: palkkamenot.                                           mrutta kotitaloustyöntekijän palkkaami'Seen olisi
18844:    Kotiapulaisen paakan säätäminen vähennys-           mahdollisuulksra vain kaikkein hyvatuloi'Simmill-
18845: kel'porseksi menoksi merkitsisi luopumista edel-       ]a perhei'Nä kuten tähänkin asti:.
18846: lä mainitusta periootteesta. Lrsäks.i vähennysoi~          Jos lasten hoi'tokustannuikset ha1uita:an ottaa
18847: !keudesta hyöty~sivät lähinnä hyvätuloiset per-        verotUksessa nykyistä laajemmin huomioon, oli-
18848: heet, koska käytännössä pieni'tuloisilla tai edes      si ra:tkai:su pyri'ttävä löytämään olema'S,sa oleva'a
18849: keskitulois~lla perheillä ei olisi verovähennys-       vähennysjärjestelmää kehhtämäll'ä. Yhtenä mah-
18850: oikeudesta huolimatta useinkaan mahdollisuuk-          do]lisuutena oHsi a:Ne kouluikäisen lapsen ela-
18851: s~a kothaloustyöntekijän palkkaoami:seen. Tämä         tuks·en perus•tee.Ha korotettuna myönnettävän
18852: johtuu mm. siitä, ettei tavallisilla perheillä ole     ylimääräisen työtulovähennyksen 'kehittäminen.
18853: tarjota kotiapulaisetle oma-a erHli'Stä asuntoa,       Tämä vähennys myönnetään vain yksi:nhuoha-
18854: joka on usei-ssa tapauks~ssa osoittautunut työ-        ji1le ja puol~soista vähemmän ansainneelle, jo-
18855: suhteen edellytykseksi. Erityisen suuren hyö-          ten siltä voidaan ny'kyisdläänkin piJtää eräänla!iL
18856: dyn hyvä'tuloiset saisivat vähennyksestä siNoin,       sena hohokuluvähennyksenä, iroska se kohdi!s-
18857: jos se tehtärsiin valtionverotuksessa tulos:ta.        tuu perhersiin, joilla on yleensä kustannuksia
18858: Usäksi todellisiin kuluihin perus·tuva vähennys        lasten hoidon järjestämisestä. Tämän tyyppinen
18859: Hsäisi verotustyötä ja monimutkai'stai:si vero-        vähennys kohtelee myös eri ~astenho~tomuotoja
18860:  tusta. Kun jatkuvana pyrkimyksenä tulee o.hla         tasapuolisesti.
18861:      Helsingi:ss.ä 18 päivänä marraskuuta 1982
18862: 
18863:                                                                                 Ministeri Jermu Laine
18864: 4                                              1982 vp.
18865: 
18866: 
18867: 
18868: 
18869:                             Till Riksdagens Herr Talman
18870: 
18871:    1 det syfte 3 7 § · 1 mom. riksdagsordningen       att man på ett ändamålsenligt sätt gallrar också
18872: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             bla:nd de avdrag som redan finns och gör ·dem
18873: velse av den 14 oktober 1982 tili vederböran-         mera schematiska, är det skäl att åtminstone
18874: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          undvilka a:tt i skattdagstiftni:ngen .ta in nya
18875: följande av riksdagsman Pentti Sillantaus m.fl..      avdrag, som förutsätter utredning med veri·
18876: undertecknade spörsmål nr 313:                        Hkat.
18877:                                                          Den poslitiva inverkan som avdragsrätt för
18878:           När har Regeringen för avsikt att           Jön tiTI. hushållsarbetstagare skuile ha på syss.el-
18879:        genomföra rätten att antingen från ar-         s.ättningen är svår •a:tt beräkna, eftersom man
18880:        betsgivarens skatt ellet inkomst avdra         inte vet hur stort det antal kvinnor är som
18881:        kostnaderna för lön tili hushållsarbets-       v]H arbeta på detta område. 1 offentligheten
18882:        tagare?                                        har dock frarnlagts uppgifter enligt villka hus-
18883:                                                       håE.sa'fbetstagaryrket hela tiden förlorar i popu-
18884:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lari:tet. På många orter har man också i pra:k-
18885: samt anföra följande:                                 tilken kunna't märka, att efterfrågan på arbets-
18886:    1 vår inkomst- och förmögenhetsbeskattning         tagare på detta område är ·större än tillgången.
18887: följs den huvudprincipen, att den skattskyldi-        Det är inte så1kert a:tt möjligheten •art dra av
18888: ges och hans familjs levnadskostnader inte är         avlöningskostnaderna för hushåH:sa~tbetstagare
18889: avdragsgilla utgifter. Som ett exempel härpå          skulle höja yrkets lön och status så att situatio-
18890: nämner lagen löneutgifterna för hembiträde.           nen väsentHgt skuNe förbättms. A andra sidan
18891:    Ett stadgande som skulle göra lön för hem-         skulle en höjning av •inkoms<tnivån på detta
18892: biträde tili avdragsgill utgift skulle innebära       område, trots rätten •tili sikatteavdrag, också
18893: ett avsteg från ovan nämnda princip. Dessutom          innebära att liksom hittills bara de familjer
18894: skulle närmast familjer med god inkomst dra           som har de högsta inkomsterna skulle ha möj-
18895: nytta av rätten tili avdrag eftersom familjer         Hgheter att avlöna hushållsa·rbetstagare.
18896: med liten ellet tili och med medelgod inkomst             Om man i 'S'törre utsträckning än nu öns!kar
18897: i praktiken inte, trots rätten tili skatteavdrag,     beakta vårdkostnaderna för barnen i beskatt-
18898: särdeles ofta skulle ha möjlighet att avlöna          ningen, borde lösningen sökas r en utveckling
18899: en hushållsarbetstagare. Detta beror bl.a. på att     av det gäl1ande avdragssystemet. En möjlighet
18900: vanliga familjer inte kan erbjuda hushållsarbets-     skulle vara att utveckla det extra arbetsin-
18901: tagaren en egen •separat bostad, vi1:ket i många
18902:                                      1
18903:                                                       lkomstavdrag som bevHjas förhöjt om man har
18904: fall har vi•sat sig vara ·en förutsättning för        barn under skolåldern att försörja. Detta •av-
18905: arbetsförhållandet. Särskilt stor nytta skuJ.:le de   drag bevHjas enda!st ensamförsörjf!'re och av
18906: som har god rllikomst få a:v avdraget, om det         makar den som förtjänar mindre, vi[ket inne-
18907: skulle göras på inkomsten i statsbeskattningen.       bär att det också i nuvarfl'nde form kf!'n a:nses
18908: Des,sutom •sku1le ett avdrag som baserar sig på       vara ett avdrag för vårdutgifter, eftersom det
18909: de verkliga utgifterna öka det a:rbete beskatt-       inrilktar sig på fami1jer ·som i aillmänhet har
18910: ningen medför och göra den mera invecklad.            kos•tnader för art ordna barnens vård. Ett av-
18911: Eftersom man fortsättningsvis bör sträva tili         drag av denna typ behandlar också olika vård-
18912: ett förenklat skattesystem, villket förutsätter        former för barnen på ett rättvist sätt.
18913:       Helsingfors den 18 november 1982'
18914: 
18915:                                                                                Ministex Jermu Laine
18916:                                             1982 vp.
18917: 
18918: Kirjallinen kysymys n:o 314
18919: 
18920: 
18921: 
18922: 
18923:                                  Muroma ym.: Lasten lukumäärän vaikutuksesta lapsilisän mää-
18924:                                     rään
18925: 
18926: 
18927: 
18928:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18929: 
18930:    Lapsilisälain mukaan maksetaan lapsilisät       vuoksi ovat tavallisesti suurimmillaan, on yli
18931: porrastettuina lasten lukumäärän mukaan. Lo-       1 000 markan lisämenetys perheen taloudessa
18932: kakuun alusta voimaan tulleen lainmuutoksen        todella tuntuva.
18933: jälkeen lapsilisän määrä on lapsilisän nostami-        Tulisikin kiireellisesti selvittää onko nykyi-
18934: seen oikeutetun henkilön ensimmäisestä lap-        nen lapsilisien maksatuskäytäntö lainsäätäjän
18935: sesta 1 632 markkaa, toisesta lapsesta 1 888       alkuperäisen tarkoituksen mukainen vai onko
18936: markkaa, kolmannesta lapsesta 2 200 markkaa        lakia muutettava siten, että lapsi säilyttää oi-
18937: sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta lap-      keutensa järjestysnumeronsa edellyttämään lap-
18938: sesta 2 804 markkaa vuodessa.                      silisään niin kauan kuin hänellä oikeus lapsi-
18939:    Jostakin syystä lapsilisälain 1 §: ää tulki-    lisään säilyy.
18940: taan siten, että kun perheen ensimmäinen lap-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
18941: silisää saava lapsi täyttää 16 vuotta, muute-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
18942: taan lapsilisien porrastusta siten, että aikai-    me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
18943: semmin toisena lapsilisää saaneesta lapsesta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18944:  tulee ensimmäinen lapsi, ja myös muista lap-
18945: sista maksettavaa lapsilisää alennetaan vastaa-              Tietääkö Hallitus, että lapsilisälain
18946: valla tavalla. Esim. nelilapsinen perhe menet-            1 §: ssä tarkoitetun lasten numerojärjes-
18947:  tää tämän vuoksi lapsilisätuloja vuodessa 2 804          tyksen muuttaminen siinä vaiheessa,
18948: markkaa, josta peräti 1 172 markkaa johtuu                kun ensimmäinen lapsilisänsaaja täyt-
18949: perheen lapsien uudelleennumeroinnista.                   tää 16 vuotta, aiheuttaa perheelle yli-
18950:     Kun meillä lapsilisien maksatus lopetetaan            määräistä lapsilisän menetystä, ja jos
18951: lapsen täyttäessä 16 vuotta, jolloin lapsesta             tietää,
18952: perheelle aiheutuvat kulut mm. opiskelun, har-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18953:  rastusten ja lisääntyneiden vaatehankintojen             ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
18954:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1982
18955: 
18956:                Impi Muroma                                  Väinö Rautiainen
18957:                Ulla Järvilehto                              Jorma Fred
18958:                Olavi Ronkainen                              Asser Stenbäck
18959:                Erkki Korhonen                               Sauli Hautala
18960:                Esko Almgren                                 Antero Juntumaa
18961: 
18962: 
18963: 
18964: 
18965: 08820106H
18966: 2                                            1982 vp.
18967: 
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18972: 
18973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     perusmääräinen, tällä hetkellä 1 632 markkaa
18974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuodessa. Seuraavista lapsilisään oikeutetuista
18975: olette 14 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-     lapsista suoritettavan lapsilisän määrä on por-
18976: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   rastettu siten, että lapsilisä toisesta lapsesta on
18977: omaiselle. jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   1 888 markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta
18978: Impi Muroman ym. näin kuuluvasta kirjalli-         2 200 markkaa vuodessa sekä neljännestä ja
18979: sesta kysymyksestä n:o 314:                        kustakin seuraavasta lapsesta 2 804 markkaa
18980:                                                    vuodessa. Kolmea vuotta nuoremmasta lapses-
18981:           Tietääkö Hallitus, että lapsilisälain    ta suoritetaan lapsilisä korotettuna tällä het-
18982:        1 §: ssä tarkoitetun lasten numerojärjes-   kellä 940 markalla vuodessa.
18983:        tyksen muuttaminen siinä vaiheessa,            Edellä esitetyn mukaisesti lapsilisän määrän
18984:        kun ensimmäinen lapsilisänsaaja täyt-       porrastus määräytyy aina sen mukaan, kuinka
18985:        tää 16 vuotta, aiheuttaa perheelle yli-     monesta alle 16-vuotiaasta lapsesta lapsilisän
18986:        määräistä lapsilisän menetystä, ja jos      nostaja on oikeutettu kultakin vuosineljännek-
18987:        tietää,                                     seltä nostamaan lapsilisää. Lain 1 §:n 2 mo-
18988:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mentin sanonnalla "jäljempänä 3 §:ssä maini-
18989:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?       tun lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön
18990:                                                    toisesta lapsesta ... " tarkoitetaan lapsilisän
18991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nostamiseen oikeutetulla henkilöä, jolle sosiaali~
18992: vasti seuraavaa:                                   lautakunta lain 3 § :ää soveltaen on päättänyt
18993:    Lapsilisän määrää ja porrastusta koskevat       suorittaa lapsilisän, toisin sanoen lapsilisän nos-
18994: säännökset ovat lapsilisälain (541/48) 1 §:n       tajaa. Lasten syntymäajoilla tai sillä seikalla,
18995: 2 momentissa ja 1 a §: ssä sellaisina kuin ne      onko lapsi oma, otto- vai kasvattilapsi ei ole
18996: ovat voimassa 23 päivänä joulukuuta 1981           merkitystä lapsilisän määrän porrastuksessa.
18997: annetussa laissa ( 1030/81) .                      Ainoan poikkeuksen tähän pääsääntöön muo-
18998:    Jos henkilö on oikeutettu nostamaan lapsi-      dostaa sosiaalilautakunnan huostaan otettu lap-
18999: lisää useammasta kuin yhdestä alle 16-vuotiaas-    si, joka on sijoitettu yksityiskotiin, jossa lapsi~
19000: ta lapsesta, on suoritettavan lapsilisän määrä     lisän nostajalla on omia, otto- tai kasvatti-
19001: ensimmäisestä lapsilisään oikeutetusta lapsesta    lapsia.
19002:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1982
19003: 
19004:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
19005:                                             N:o 314                                              3
19006: 
19007: 
19008: 
19009: 
19010:                           Till Riksdagens Herr Talman
19011: 
19012:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      om året. Beloppet av det barnbidrag som skall
19013: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         utgå för de följande tili barnbidrag berättigade
19014: velse av den 14 oktober 1982 tili vederbö-        barnen är graderat så, att barnbidraget för
19015: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      det andra barnet är 1 888 mk om året, för
19016: av följande av riksdagsman Impi Muroma            det tredje barnet 2 200 mk om året samt för
19017: m. fl. ställda spörsmål nr 314:                   det fjärde och varje följande barn 2 804 om
19018:                                                   året. För barn som inte fyllt tre år utgår barn-
19019:           Är Regeringen medveten om att fa-       bidraget för närvarande höjt med 940 mk om
19020:        miljen genom ändrandet av barnens          året.
19021:        nummerföljd som avses i 1 § lagen             I enlighet med det ovan anförda bestäms
19022:        om barnbidrag i det skede, då den          graderingen av barnbidragets belopp alltid en-
19023:        första barnbidragstagaren fyller 16 år,    ligt för hur många barn under 16 år den som
19024:        åsamkas extra förlust av barnbidrag,       uppbär barnbidrag är berättigad att under ett-
19025:        och om så här,                             vart kvartal lyfta barnbidrag. Med uttrycket
19026:           vilka åtgärder har Regeringen för       "för det andra barnet till nedan i 3 § nämnd
19027:        avsikt att vidta i syfte att rätta detta   person som är berättigad att lyfta barnbi-
19028:        missförhållande?                           drag ... " i lagens 1 § 2 mom. avses med per-
19029:                                                   son som är berättigad att lyfta barnbidrag den
19030:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     person, till viiken socialnämnden med tilläm-
19031: samt anföra följande:                             pande av lagens 3 § beslutat utge barnbidrag,
19032:    Stadgandena om barnbidragets belopp och        m.a.o. den som lyfter barnbidrag. Barnens fö-
19033: gradering ingår i 1 § 2 mom. och 1 a § lagen      delsetider eller den omständigheten, huruvida
19034: om barnbidrag ( 541/48), sådana dessa lag-        barnet är eget eller adoptiv- ellet fosterbarn,
19035: rum lyder i lag av den 23 december 1981           har ingen betydelse med avseende på grade-
19036: ( 1030/81).                                       ringen av barnbidragets belopp. Det enda un-
19037:    Är en person berättigad att lyfta barnbidrag   dantaget från denna huvudregel utgör av so-
19038: för flera än ett barn under 16 år, utgörs be-     cialnämnden omhändertaget barn, som place-
19039: loppet av det barnbidrag som skall utgå för       rats i privathem, där den som uppbär barn-
19040: det första tili barnbidrag berättigade barnet     bidrag har egna barn ellet adoptiv- ellet foster-
19041: av ett grundbelopp, för närvarande 1 632 mk       barn.
19042:      Helsingfors den 15 november 1982
19043: 
19044:                                                                   Ministeri Marjatta Väänänen
19045:                                             1982 vp~
19046: 
19047: Kirjallinen kysymys n:o 315
19048: 
19049: 
19050: 
19051: 
19052:                                  Hyrynkangas ym.: Kodinhoitajakoulutuksen aloittamisesta Koil-
19053:                                     lis-Pohjanmaan ammattikoulussa
19054: 
19055: 
19056:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19057: 
19058:    Oulun työvoimapiirin alueella työttömyys-       velutalot tulevat työllistämään vuosittain noin
19059: aste 31. 8. 1982 oli 6,7 % ja Koillismaalla ja     300 kodinhoitajaa ja lisäksi perinteisten koti-
19060: Iijokilaakson alueella runsaasti yli 10 % sekä     palvelujen tarve ·vaatii noin 200 kodinhoitajan
19061: Taivalkoskella peräti 17 %. Erityisen pahasti      lisäystä. Myös perhepäivähoitajien .koulutustar-
19062: työttömyys koettelee nuoria. Kunnasta riippuen     peen selkiytyessä odotetaan kodinhoitajakoulu-
19063: alueen työttömistä 40-50 % on alle 25-vuo-         tuksen tarpeen lisääntyvän. Tuoreen sosiaali-
19064: tiaita.                                            alan peruslinjan koulutustoimikunnan mukaan
19065:    Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat nuo-        kodinhoitajakoulutuksen aloituspaikkojen tarve
19066: ret tytöt, joiden mahdollisuudet peruskoulun       koko maassa on noin kaksinkertainen.
19067: jälkeen päästä ammattikoulutukseen ovat huo-          Koillismaalla kodinhoitajakoulutusta ei ole.
19068: mattavasti heikommat kuin poikien. Ammatti-        Oulun läänissä tätä koulutusta antavat Raudas-
19069: koulutuspaikat ovat suurimmaksi osaksi perin-      kylän kansanopisto Nivalassa, Suomussalmen
19070: teisten miesvaltaisten alojen koulutuspaikkoja.    emäntäkoulu ja väliaikaisesti Haapaveden
19071: Koillismaan ammattikouluissa aloitti syksyllä      emäntäkoulu.
19072: 1982 536 poikaa ja 160 tyttöä, siis vajaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19073: neljäsosa on tyttöjä. Tilanne heijastuu myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19074: siinä, että tytöt täyttävät lukiot ja poikien      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19075: osuus korkeampaa pohjakoulutusta saavista jää      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19076: suhteettoman pieneksi.
19077:    Kuitenkin on tiedossa, että palvelusektorilla             Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
19078: ja erityisesti kotipalvelujen puolella on tule-           toimenpiteisiin kodinhoitajakoulutuksen
19079: vaisuudessakin runsaasti työvoiman tarvetta.              aloittamiseksi Koillis-Pohjanmaan am-
19080: Vanhusväestön lasketaan kasvavan vuoteen                  mattikoulun Pudasjärven· sivukoulussa?
19081: 2000 mennessä 40 %:lla. Vanhainkodit ja pal-
19082:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1982
19083: 
19084:          Helvi Hyrynkangas             Anneli Kivitie               Liisa Jaakonsaari
19085:          Kalevi Mattila                Antero Juntumaa              Juhani Vähäkangas
19086:          Matti Ruokola                 J. Juhani Kortesalmi         Helvi Niskanen
19087:          Jaakko Itälä                  Eero Lattula                 Väinö Raudaskoski
19088:                Martti Ursin                                    Vappu Säilynoja
19089: 
19090: 
19091: 
19092: 
19093: 088201161R
19094: 2
19095: 
19096: 
19097: 
19098: 
19099:                                  1; .:. ;- ' .   ' •...... ~ · , " ;
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoteen 1988 mennessä eli pitkän aikavälin
19105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kodinhoitajakoulutukseen tarvittaisiin 1 030
19106: olette 15 päivänä lokakuUta' ·1982, päiviityn ·. :alöii:uspaikka:a; ··
19107: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                   Opetusministeriö on kehottanut ammatti-
19108: a.~ial'lOJ.ll!iisell!! .. jijsef}eU~ .jälj~!lll~Sen k~san~  bsv~tuslaallitu~ta fll.m. qppilaitosten rakenta-
19109: eglls;taja,:!Ie~vi,l{yryJlkank~n,.yll;l; p~ip kuulu~        misen, suupnittehra varten vahvistaman vuQ~.
19110: v.~sta,J~i!'iaU~sesta;,ky&,ywyks~stä ~n:o 3~5:              den 1982 aikana li-iäninhallitusten esityksistä
19111:                                                             pitkän: aj.kavi\lin. qppilaitoskohtaiset tavoitteet
19112:   ;; ; . •, ·ÄHcq~k~ ~itu~ kiJr~Ui§.e:sti rylity~ pitäen lähtökghtllna keskiasteeli koulunuud_is-:
19113:        •2 , JoimeflPiteisiill, k<>QiOOoitajakO\llutuksen    tuksen toimeenpanosuunnitelmassa käytettyjä
19114:          :•· oaloi{.tam.~k:$i: .l(oWJsoPohjaninaan; am- valtakunnallisia tavoitteita vuodelle 1988.
19115:              ~at.tilcqulu~ · l?u~jär;v~n sivqkoulussa?.     Oulun lääninhallitus on ko. esityksessään .eh-
19116:                                                             dottanut kodinhoitajakoulutuksen sijoitetj:.a~
19117:                                                             vaksi Haapaveden emäntäkouluun (30 aloitus-
19118:    ··V a,s~uitsep~ · kysyttiyks~ri' ···esitän '• kllnnioit- paikkaa), Suomussalmen .emäntäkouluu.n (24
19119: tli:ert .seura·avaa: · ·             .·            ·
19120:                                                             aloituspaikkaa) sekä Raudaskylän kristilliseen,
19121:   ,·'I{;~it~jakoulutU~ta .annetaa~ .,tällä het~ opistoon (40 aloituspaikkaa). L(iäninhallituk:
19122: kellä 15 oppilaitoksessa, joista 11 Qq ammatti~ sen esitys merkitsee. 40 aloituspaikan lisäystä
19123: ~~~ha»it~eQ a~a.is~a .kotit#qusoppilaitok-                  aikai~empaan toimeenpanosuunnitelman mukai·
19124: si~.J,L4:kou1v,4~llituksen ~~ia kansanopistoja.             seen . mitoitukseen. Esitys vastaa lähes läänin
19125: Al,~i.tl)spa!kkoj a •• ~is$~ .. oppi,l~i toksis~a • .vuonn~ koulutukseen tulevaa ikäluokkaosuutta (noin
19126: 198~:·Qll. yl;lt~~nsä ..~oiq,,520.\ . ...             ...   10 %) toimikunnan esittämistä kodinhoitaja-
19127:      Oulun läanissä kodinhoitajakoulutusta anne- koulutuksen aloituspaikoista.                    .         .
19128: tli.AA täliä h,~tk<!llä, kplm,~~sa oppilaitoksessa eli         Tuleva sosiaalialan koulutus olisi pyrittävä
19129: ~apav.~cletJ. .· . :;e!lli.in~~kqulussa, . Suomussalmen sijoittamaan pääasiassa niihin oppilaitoksiin,
19130: ep;t.~nt~~()l!l~s~;l . se,k~ "Raucla~kyläl;l . kristilli-   joissa sitä nykyisinkin annetaan. Tässä yhtey-
19131: Sl:i$SÄ.·. qpiS,tQS~a,, Alqiwspa~kkpj~ :näissä, on yh-      dessä tulee selvittää, miten lääninhallituksen
19132: teensä 90 eli noin ·17 % koko maan kodin- esittämä Suomussalmen emäntäkoulu kykenee
19133: hoitajakoulutuksen aloituspaikoista.                        tyydyttämään läänin itä- ja koillisosan koulutus-
19134:      Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä tarpeet. Sosiaalialan peruslinjan koulutusta tu-
19135: perustetaan vuonna 1988 sosiaalialan perus- lisi myös kehittää siihen suuntaan, että sa-
19136: linja, johon ~tyy.J:pm.-'k~dinhoitajan erikois· massa oppilaitokses~a olisi useampia kuin yksi
19137: tumislinja. ~~~i~alia~an ke~asteen koulutuksen erikoistumislinj a.                  ·
19138: opetussuunnitelmaa . yalmistellaan sosiaalialan . Voidaan myös todeta, että ammattikouluissa
19139: peruslinjan k~W~tu;stoi~I)Ilassa, jonka mää- ei ole sellaisia opettaja~ eikä tilaresursseja,
19140: räaika päättyy vu~el;l. 1.,~2. lop)lssa. Toimi- jotka soveltuisivat sosiaalialan peruslinjan yleis-
19141: kunnan tehtävänä on myös alan koulutuksen jakson tai kodinhoitajan erikoistumislinjan
19142: pitkän aikavälin määrällisen mitoituksen arvioi- opetukseen. Yleisjaksolla opetetaan muun
19143: minen. Tätä koskevan erillisen muistion toimi- muassa psykologiaa, sosiaalihuoltoa, kotitalou-
19144: kunta luovutti opetusministeriölle 3. 9. 1982. denhoitoa sekä terveydenhuollon perusteita,
19145: Mitoituslaskelman mukaan kodinhoitajakoulu- joiden opetukseen soveltuvat paremmin koti-
19146: tus tulisi noin kaksinkertaistumaan nykyisestä talousoppilaitosten opettajat ja tilat.
19147:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
19148: 
19149:                                                                         Opetusministeri Kalevi Kivistö
19150:                                              N:o 315                                               3
19151: 
19152: 
19153: 
19154: 
19155:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19156: 
19157:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nuvarande nivån fram tili år 1988, vilket inne-
19158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       bär att man på lång sikt kommer att behöva
19159: av den 15 oktober 1982 tili vederbörande            1 030 nybörjarplatser inom hemvårdarutbild-
19160: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ningen.
19161: jande av riksdagsman Helvi Hyrynkangas m. fl.           Undervisningsministeriet har uppmanat yr-
19162: undertecknade spörsmål nr 315:                      kesutbildningsstyrelsen, bl. a. med tanke på
19163:                                                     planeringen av läroanstaltsbyggnader, att inom
19164:           Ämnar Regeringen med det snaraste         år 1982 fastställa, på föredragning av läns-
19165:        vidta åtgärder för att inleda hem-           styrelserna, målsättningarna på lång sikt för
19166:        vårdarutbildning vid nordöstra Öster-        de enskilda läroanstalterna utgående från de
19167:        bottens yrkesskolas filialskola i Pudas-     riksomfattande målsättningar som fastställts i
19168:        järvi?                                       verkställighetsplanen för utbildningsreformen
19169:                                                     för år 1988. Länsstyrelsen i Uleåborgs län
19170:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har i sin framställning föreslagit att hemvårdar-
19171: samt framföra följande:                             utbildningen skall lokaliseras tili Haapavesi
19172:    Hemvårdarutbildning anordnas för när-            husmodersskola (30 nybörjarplatser), Suomus-
19173: varande i 15 läroanstalter, varav 11 är hem-        salmi husmodersskola (24 nybörjarplatser)
19174: hushållningsläroanstalter underställda yrkesut-     samt tili Raudaskylä kristliga institut (40 ny-
19175: bildningsstyrelsen och 4 är folkhögskolor un-       börjarplatser). Länsstyrelsens förslag innebär
19176: derställda skolstyrelsen. Ar 1982 var antalet       en ökning på 40 nybörjarplatser i jämförelse
19177: nybörjarplatser i dessa läroanstalter ca 520.       med tidigare verkställighetsplan. Det före-
19178:    För närvarande anordnas hemvårdarutbild-         slagna antalet nybörjarplatser motsvarar i stort
19179: ning i Uleåborgs Iän i tre läroanstalter, näm-      sett den andel av åldersklassen i länet ( 10 % )
19180: ligen vid Haapavesi husmodersskola, Suomus-         som kommissionen föreslagit att skall antas
19181: salmi husmodersskola och vid Raudaskylä krist-      tili nybörjarplatserna för hemvårdarutbildning.
19182: liga institut. Antalet nybörjarplatser är i dessa       Den kommande utbildningen inom det so-
19183: sammanlagt 90, eller 17 % av alla nybörjar-         ciala området borde i huvudsak lokaliseras tili
19184: platser inom hemvårdarutbildningen i hela           de läroanstalter där denna utbildning idag an-
19185: landet.                                             ordnas. I detta sammanhang bör man utreda
19186:    I samband med verkställandet av mellan-          hur den av länsstyrelsen föreslagna husmoders-
19187: stadiereformen kommer år 1988 att mrattas           skolan i Suomussalmi kan tillfredsställa ut-
19188: en grundlinje för det sociala området, i viiken     bildningsbehovet i länets Östra och nordöstra
19189: kommer att ingå bl. a. en speciallinje för hem-     delar. Grundlinjen inom det sociala området
19190: vårdare. Kommissionen för utbildning på             borde också utvecklas så att det finns flera
19191: grundlinjen för det sociala området, vars man-      än en speciallinje i samma läroanstalt.
19192: datperiod utgår i slutet av år 1982, utarbetar          Man kan konstatera att yrkesskolorna inte
19193: en läroplan för utbildningen inom det sociala       har sådana lärar- och utrymmesresurser som
19194: området på mellanstadienivå. Kommitten har          lämpar sig för undervisning under den allmänna
19195: också i uppdrag att göra en uppskattning av         perioden vid grundlinjen för det sociala området
19196: den kvantitativa dimensioneringen på lång           samt för speciallinjen för hemvårdare. Under
19197: sikt på detta område. Den 3. 9. 1982 över-          den allmänna perioden ges undervisning i bl.a.
19198: lämnade kommitten en promemoria angående            psykologi, socialvård, hemhushållning samt
19199: denna fråga tili undervisningsministeriet. En-      grunderna i hälsovård; hemhushållningsläro-
19200: ligt dimensioneringskalkylen kommer hem-            anstalternas lärare och utrymmen är lämpligare
19201: vårdarutbildningen att fördubblas från den          för denna undervisning.
19202:      Helsingfors den 30 november 1982
19203: 
19204:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
19205:                                              1982 vp.
19206: 
19207: Kirjallinen kysymys n:o 316
19208: 
19209: 
19210: 
19211: 
19212:                                  Pursiainen ym.: Valtion lääkekustannuksiin varaamien määrära-
19213:                                     hojen käytön valvonnan tehostamisesta
19214: 
19215: 
19216:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19217: 
19218:    Vuonna 1981 yhteiskunta maksoi KELA:n                  Lääkeaineryhmä      Säästömahdollisuus/vuosi
19219: kautta lääkekorvauksia lähes 700 miljoonaa              Pindololit                   5,0 mmk
19220: markkaa. Kokonaan korvattavien lääkkeiden               Furosemidit                  4,2
19221: osuus oli yli 400 miljoonaa. Sairaaloiden lääke-        Indometasiini t              4,0  "
19222: hankinnat mukaan luettuna kerättiin veronmak-           Trimetopriimit               3,8  "
19223: sajilta lääkekustannuksiin noin miljardi mark-          Tetrasykliinit               2,2  "
19224: kaa.                                                    Doksisykliinit               2,0  "
19225:    Lain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja       Metyylidopat                 2,0  "
19226: lääkintöhallituksen tehtävänä on valvoa lääk-           Penisilliinit                2,0  "
19227: keiden laatua, hintojen kohtuullisuutta ja lää-         Trimetopriimi + sulfa        2,0  "
19228: kekustannuksia. Onkin ilmeistä, että lääkkeiden         Hydroklooritiatsidit         1,0  "
19229: laatuun nähden on noudatettu tiukkaa kontrol-           Kefalosporiini t             0,7  "
19230: lia ja siten turvattu markkinoilla olevien rin-         Propranololi t               0,3  "
19231: nakkaisvalmisteiden samanarvoisuus lääkinnäl-                                             "
19232: lisessä mielessä. Sen sijaan lääkkeiden hintojen                                    30,2 mmk
19233: ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvien kustannus-
19234: ten kohtuullisuuden valvonta on osoittautunut          Samaan aikaan kun yhteiskunnan varoja tar-
19235: heikoksi, ellei peräti olemattomaksi. Tämä on       peettomasti siirretään lääketeollisuudelle, lää-
19236: mahdollistanut sen, että valtio korvaa lääkkeen     ketehtaat käyvät kovaa keskinäistä kilpailua
19237: kuin lääkkeen hinnasta riippumatta tai otta-        käyttäen vuosittain jopa satoja miljoonia mark-
19238: matta huomioon, että vastaava rinnakkaisval-        koja erityisesti lääkäreihin kohdistuvaan suh-
19239: miste saattaisi olla yhteiskunnan ja potilaan       detoimintaan, jota julkisuudessa on jo ehdittu
19240: kannalta taloudellisesti edullisempi. Huomio        luonnehtia korruptionomaiseksi. Toisaalta ter-
19241: kiintyy myös siihen, että kokonaan korvatta-        veydenhoito-oloissamme esiintyy edelleen huu-
19242: vien lääkkeiden hintoihin kohdistuu korotus-        tavia puutteita, joiden poistamiseksi tarvitaan
19243: paineita muita enemmän. Tämä johtunee lää-          varoja. Niitä on löydettävissä mm. korjaamalla
19244: keteollisuuden pyrkimyksistä lisätä voittojaan      lääkekustannuksiin varattuja määrärahojen käy-
19245: yhteiskunnan kustannuksella ilman, että itse        tön ja lääkehintojen valvonnassa esiintyviä
19246: lääkkeiden käyttäjät reagoisivat asiaan kieltei-    puutteita ja laiminlyöntejä.
19247:  sesti.                                                Etsimättä tulee mieleen kysymys: miksi lää-
19248:     Seuraavassa eräitä esimerkkejä lääkekustan-     kintähuollosta vastuussa olevat viranomaiset
19249:  nuksissa olevista säästömahdollisuuksista, mi-     eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin esimerkiksi
19250:  käli pääsääntöisesti käytettäisiin markkinoilla    hintakaton asettamiseksi korvattaville lääkkeil-
19251:  olevaa edullisinta valmistetta. Laskelman poh-     le? Toimenpide ei estäisi ketään halutessaan
19252:  jaksi on valittu 12 yleisimmin käytettyä lääke-    käyttämästä muita kalliimpiakaan rinnakkaisval-
19253:  aineryhmää, joiden osalta vuosisäästöksi saa-       misteita, mutta se saattaisi yhteiskunnan varo-
19254:  daan 30,2 miljoonaa markkaa. Kaikki lääkeai-       jen käytön nykyistä valvotumpiin rajoihin ja
19255:  neet huomioon ottava laskelma luonnollisesti       samalla vaikuttaisi tervehdyttävästi lääketeolli-
19256:  osoittaisi säästömahdollisuudet monin verroin      suuden piirissä harjoitettavaan hintapolitiik-
19257:  suuremmiksi.                                       kaan.
19258: 088201071U
19259: 2                                            1982 vp.
19260: 
19261:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-        käytön riittämättömästä valvonnasta ja
19262: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-            hinnaltaan kohtuullisuuden rajan ylittä-
19263: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen             vien lääkkeiden korvauksista yhteiskun-
19264: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              nalle aiheutuvista suurista ylimääräisistä
19265:                                                          kustannuksista, ja jos on,
19266:          Onko Hallitus tietoinen valtion lääke-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19267:        kustannuksiin varaamien määrärahojen              ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
19268:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1982
19269: 
19270:         Terho Pursiainen               Marjatta Stenius-Kaukonen   Jouko Skinnari
19271:         Ulla-Leena Alppi               Juhani Vähäkangas           Ulf Sundqvist
19272:         Inger Hirvelä                  Unto Ruotsalainen           Anna-Liisa Piipari
19273:         Irma Rosnell                   Anssi Joutsenlahti          Juhani Surakka
19274:         Sten Söderström                Mikko Ekorre                Mikko Elo
19275:         M.-L. Salminen                 P. Puhakka                  Pirkko Valtonen
19276:         Sakari Knuuttila               Anna-Liisa Jokinen          Heli Astala
19277:         E.-J. Tennilä                  Matti Järvenpää             Markus Kainulainen
19278:         Helvi Niskanen                 Kauko Tamminen              Kati Peltola
19279:         Matti Puhakka                  Aarne Koskinen              Vappu Säilynoja
19280:         Pentti Lahti-Nuuttila          Pirjo Ala-Kapee             Mikko Kuoppa
19281:         Markus Aaltonen                Saara-Maria Paakkinen       Seppo Toiviainen
19282:         Pekka Starast                  Juhani Raudasoja            Helge Siren
19283:         Matti Luttinen                 Mikko Rönnholm              Eino Grönholm
19284:         Lauha Männistö                 Lea Savolainen              Reino Breilin
19285:         Pauli Uitto                    Hannu Tapiola               Bror Lillqvist
19286:         Aarne Saarinen                 Liisa Jaakonsaari           Veikko Vennamo
19287:         Pekka Vennamo                  Seppo Tikka                 J. Juhani Kortesalmi
19288:         Ensio Laine                    Niilo Hämäläinen            Urpo Leppänen
19289:         Lasse Lehtinen                 Pertti Hietala              Urho Pohto
19290:         Arvo Kemppainen                Kaj Bärlund                 Jouko Tuovinen
19291:                                              N:o 316                                               3
19292: 
19293: 
19294: 
19295: 
19296:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19297: 
19298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - valmisteen hintaa verrataan rinnakkaisval-
19299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       misteiden tai vastaavassa tarkoituksessa käytet-
19300: olette 15 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-      tävien tai vastaavia aineosia sisältävien farma•
19301: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    seuttisten erikoisvalmisteiden hintaan ja niillä
19302: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     annetun hoidon kustannuksiin,
19303: Pursiaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       - huomioidaan valmisteen tarkoituksenmu-
19304: symyksestä n:o 316:                                 kaisuus verrattuna muihin kyseessä olevan tau-
19305:                                                     titilan hoitoon, tutkimukseen tai taudin ehkäi-
19306:           Onko Hallitus tietoinen valtion lääke-    semiseen käytettäviin keinoihin,
19307:        kustannuksiin varaamien määrärahojen            - huomioidaan valmisteen tukkumyyntihin-
19308:        .käytön riittämättömästä valvonnasta ja      ta valmistusmaassa ja muissa maissa, ja
19309:        hinnaltaan kohtuullisuuden rajan ylittä-         - huomioidaan valmistustavan materiaalin
19310:        vien lääkkeiden korvauksista yhteiskun-      ja käyttötarkoituksen vaikutus hintaan.
19311:        nalle aiheutuvista suurista ylimääräisistä       Lisäksi keskeinen merkitys uuden lääkkeen
19312:        kustannuksista, ja jos on,                   hintaa arvioitaessa on sen käyttökelpoisuudella
19313:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja tehokkuudella sairauden hoidossa verrattuna
19314:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              käyttötarkoitukseltaan vastaaviin· valmisteisiin.
19315:                                                         Lähes kaikki maassamme käytettävät lääke-
19316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aineet ja niistä valmistetut farmaseuttiset eri-
19317: vasti seuraavaa:                                    koisvalmisteet on alunperin kehitetty ulkomail-
19318:    Apteekkitavaralain 10 a §: n mukaan "farma-      la, joten alkuperäishintaan vaikuttavien tekijöi-
19319: seuttista erikoisvalmistetta saa maassa myydä       den arviointi on vaikeaa. Suomessa käyttöön
19320: tai muuten kulutukseen luovuttaa lääkintöhalli-     otettavat lääkkeet on valmistusmaan lisäksi
19321: tuksen annettua siihen luvan. Lupa myönne·          yleensä hyväksytty farmaseuttisena erikoisval-
19322: tään, kun valmiste on todettu tarkoituksenmu·       misteena jo yhdessä tai useammassa muussa
19323: kaiseksi eikä sitä sen käyttötar,koituksen huo-     maassa ja useimmiten yhdessä Pohjoismaassa
19324: mioon ottaen voida pitää käyttäjälle vaaralli·      ennen kuin niille myönnetään myyntilupa Suo-
19325: sena sekä kun se on asianmukaisesti ilmoitet-       messa. Näin ollen lääkkeen perushintataso muo-
19326: tu ja täyttää farmakopean tai muut vastaavat        dostuu ulkomaisen teollisuuden määrittämänä
19327: sille asetetut vaatimukset sekä on hinnaltaan       ja eri maiden viranomaisten hyväksymänä · en-
19328: kohtuullinen". Myyntiluvat myöntäessään lää-        nen kuin lääkkeelle hyväksytään Suomessa hin-
19329: kintöhallitus hyväksyy siis myös valmisteen hin-    ta. Suomen viranomaisten tehtäväksi jääkin
19330: nan. Farmaseuttista erikoisvalmisteen myyntilu-     pääasiassa arvioida, onko uusi valmiste lääke-
19331: paa haettaessa hakija ilmaisee sen hinnan, jolla    huollon kannalta tarpeen. Jos valmiste katso-
19332: valmistetta aiotaan myydä. Lääkintöhallituksen      taan lääkehuollon kannalta välttämättömäksi,
19333: tehtävänä on selvittää ja ratkaista, onko esitet-   on hinta useimmiten hyväksyttävä sellaisena
19334: tyä hintaa pidettävä lain edellyttämällä tavalla    kuin valmistaja sen esittää. Jollei valmisteella
19335: kohtuullisena.                                      ole saavutettavissa oleellisia etuja verrattuna
19336:    Harkittaessa myyntilupahakemuksessa esite-       muihin vastaaviin valmisteisiin ja se on muita
19337: tyn hinnan kohtuullisuutta tai myyntiluvan edel-    vastaavia valmisteita kalliimpi, myyntilupahake-
19338: lytyksen muuttamista hinnan kohtuullisuuden         mus hylätään hinnaltaan kohtuuttomana.
19339: osalta noudatetaan lääkintöhallituksen yleiskir-        Nykyisen lainsäädännön mukaan on katsot-
19340: jeessään antamia periaatteita, joihin sisältyy      tu, että farmaseuttiselle erikoisvalmisteelle
19341: mm.:                                                myönnetään myyntilupa, jos apteekkitavaralain
19342: 4                                             1982 vp.
19343: 
19344: 10 a §:ssä ma1mtut edellytykset on täytetty.         koskevaa ohjantaa edelleen kehittää. Tällaista
19345: Tästä tulkinnasta johtuu, että Suomessa on           ohjantaa ei kuitenkaan toistaiseksi voida toteut-
19346: markkinoilla verraten runsaasti ns. rinnakkais-      taa muun lääkekulutuksen osalta.
19347: valmisteita, joissa vaikuttavien aineiden pitoi-         Lääkintöhallitus on antanut lääketeollisuudel-
19348: suus on sama. Tällaisten valmisteiden kohtuul-       le ja kaupalle määräyksiä lääkkeitä koskevasta
19349: liseksi enimmäishinnaksi on hyväksytty sama          mainonnasta ja tiedottamisesta. Eräissä tapauk-
19350: hinta riippumatta siitä, missä maassa tai missä      sissa lääkintöhallitus on tällaiseen puuttunut ja
19351: tehtaassa valmis te on tehty. Eräissä maissa rin-    myös myyntilupia on peruutettu epäasiallisen
19352: nakkaisvalmisteiden määrää on voitu rajoittaa        mainonnan vuoksi. Viime aikoina on kiinnitetty
19353: ns. tarpeellisuussäädöksen perusteella. Tästä on     huomiota myös siihen epäkohtaan, joka liittyy
19354: kokemuksia erityisesti Norjasta, jossa on lääke-     niiden säännösten vajavuuteen, jotka koskevat
19355: ainevalikoiman laajuutta kyetty muita Pohjois-       lääketeollisuuden ja lääkärikunnan välisiä yh-
19356: maita paremmin hallitsemaan kyseisen tarpeelli-      teyksiä. Näiden säännösten kehittäminen vaati-
19357: suusharkinnan pohjalta.                              neekin jatkotyöskentelyä.
19358:     Lääkintöhallituksen voimassa olevan lainsää-         Jokaisella kokonaan korvattavalla lääkkeellä
19359: dännön perusteella suorittama lääkkeiden hin-        on hintakattona tällä hetkellä lääkintöhallituk-
19360: nan kohtuullisuuden harkinta on johtanut sii-        sen hyväksymä kohtuullinen hinta. Sairausva-
19361: hen, että lääkkeiden hintakehitys Suomessa on         kuutuslain perusteella kokonaan korvattavat
19362: ollut vuosina 1970-81 huomattavasti hitaam-          lääkkeet on katsottu näiden käyttäjien hoidon
19363: paa kuin kuluttajahintojen nousu. Lääkkeiden         kannalta välttämättömiksi. Lääkintöhallituksen
19364: hinnat ovat nousseet vuotta kohden keskimää-         hyväksymää valmistekohtaista kohtuullista hin-
19365: rin 6,8 %. Kuluttajahintaindeksin nousu on            taa matalamman hintakaton syntyminen johtai-
19366:  vastaavana ajankohtana ollut 11,5 % ja tervey-      si todennnäköisesti epä tarkoituksenmukaiseen
19367:  den- sekä sairaanhoitomenojen kustannusten           hoidossa käytettävien lääkkeiden vaihteluun,
19368:  nousu yhteensä 13,9 %.                               jolla olisi omia haittavaikutuksia potilaan hoi-
19369:     Kunnat ja kuntainliitot päättävät lääkehan-       don järjestelyyn.
19370:  kinnoista, kun on kysymys sairaaloille ja ter-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
19371:  veyskeskuksille hankittavista lääkkeistä. Han-       laan vireillä eräitä valmisteluja, jotka liittyvät
19372: .kintojen pohjana on lääkintöhallituksen ns. pe-      lääkehuoltoa koskeviin järjestelyihin. Lääkintö-
19373:  ruslääkevalikoimasta antamat ohjeet. Näiden          hallitusta koskeva asetusmuutos on valmiste-
19374:  perusteella lääkevalikoiman tulee mm. taata          lun alaisena. Tällä asetuksella on tarkoitus li-
19375:  asianomaisen hoitolaitoksen kannalta tehokas ja      sätä hintaviranomaisten ja Kansaneläkelaitoksen
19376:  turvallinen lääkehoito, lääkevalikoimaan perus-      edustusta lääkeaineiden hintoja koskevaan val-
19377:  tuvien hankintojen tulee olla taloudellisesti ar·    misteluelimeen. Sosiaali- ja terveysministeriössä
19378:  vioiden edullisimmat ajatellen sairaalassa tapah·    selvitetään tällä hetkellä myös mahdollisuuksia
19379:  tuvaa hoitoa ja terveydenhuollon kokonaiskus-        sellaisen toimikunnan asettamiseen, jonka teh-
19380:  tannuksia, lääkevalikoimaan ei tule kuulua tar·      tävänä olisi selvittää lääkehuoltoa koskevassa
19381:  peettomia koostumukseltaan tai vaikutustaval-        lainsäädännössä esiintyvät ongelmat ja tarkis-
19382:  taan rinnakkaisia lääkevalmisteita ja lääkevali-     taa mm. rekisteröintiä ja hinnanmuodostusta
19383:  koimassa on otettava huomioon sairaaloiden           koskevat säännökset. Samoin ministeriössä on
19384:  hankintoihin liittyvät kotimaisen tuotannon          vireillä toimikunnan asettaminen, jonka tehtä-
19385:  edistämistä ja kotimaisen työvoiman käyttöä          vänä tulee olemaan lääkkeiden ja laitteiden han-
19386:  koskevat näkökohdat. Peruslääkevalikoimajärjes-      kintaan ja valvontaan liittyvien ongelmien sel-
19387:  telmää kehittämällä voidaan kuntien ja kun-          vittäminen.
19388:  tainliittojen lääkkeiden hankintaa ja käyttöä
19389:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
19390: 
19391:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
19392:                                               N:o 316                                                5
19393: 
19394: 
19395: 
19396: 
19397:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19398: 
19399:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bör ändras, iakttas principerna i medicinalsty-
19400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         relsens cirkulär, där bl.a. följande ingår:
19401: se av den 15 oktober 1982 tili vederbörande             - preparatets pris jämförs med priset på
19402: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       alternativa preparat eller med priset på fatma-
19403: jande av riksdagsman Pursiainen m. fl. under-        ceutiska specialpreparat som används för jäm-
19404: tecknade spörsmål nr 316:                            förbart ändamål eller innehåller motsvarande
19405:                                                      beståndsdelar och med kostnaderna för vård
19406:           Är Regeringen medveten om den              med dessa preparat,
19407:        otiliräckliga kontrollen av de anslag            - preparatets ändamålsenlighet beaktas och
19408:        som staten reserverat för läkemedds-          jämförs med andra metoder som kan användas
19409:        kostnader och om de stora extra kost-         för vård, undersökning och förebyggande av
19410:        nader som samhället åsamkas av ersätt-        ifrågavarande sjukdom,
19411:        ningar för läkemedel, vilkas pris över-          - preparatets partiförsäljningspris i tillverk-
19412:        stiger vad som kan anses skäligt, och         ningslandet och andra Iänder beaktas, och
19413:        om så är,                                        - tillverkningssättets, materialets och an-
19414:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vändningsändamålets inverkan på priset beak-
19415:        ta för att korrigera denna situation?         tas.
19416:                                                          Central betydelse vid bedömningen av den
19417:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nya medicinens pris tillmäts dessutom dess an-
19418: samt anföra följande:                                vändbarhet och effektivitet vid vården av sjuk-
19419:    Enligt 10 a § apoteksvarulagen må "farma-         domen i jämfördse med andra preparat som
19420: ceutiskt specialpreparat i landet säljas eller på    tili sitt användningssyfte motsvarar den.
19421: annat sätt överlåtas tili förbrukning, sedan me-        Nästan alla läkemedel som används i vårt
19422: dicinalstyrdsen utfärdat tilistånd därtili. Till-    land och de farmaceutiska specialpreparat som
19423: stånd beviljas, då preparatet konstaterats vara      framställts av dem är ursprungligen utvecklade
19424: ändamålsenligt och med beaktande av dess an-         utomlands, vilket gör att det är svårt att be-
19425: vändningsändamål icke kan anses farligt att          döma de faktorer som inverkat på det ursprung-
19426: nyttja samt då det åtföljs av behörig varu-          liga priset. De läkemedel som tas i ·bruk i Fin-
19427: deklaration och uppfyller i farmakopen fast-         land är utom i tillverkningslandet dessutom
19428: ställda eller andra på detsamma ställda mot-         vanligen redan godkända som farmaceutiska
19429: svarande fordringar samt tili        sitt pris är    specialpreparat i ett dler ·flere andra Iänder
19430: skäligt".                                            och vanligen i ett nordiskt land innan försälj-
19431:    Vid beviljandet av försäljningstilistånd god-     ningstillstånd beviljas för dem i Finland. Så-
19432: känner således medicinalstyrelsen också prepa-       lunda bildas en grundprisniva för läkemedlet
19433: ratets pris. Vid ansökan om försäljningstilistånd    som bestämts av den utländska industrin och
19434: för ett farmaceutiskt specialpreparat uppger         godkänts av olika länders myndigheter innan
19435: sökanden det pris, tili vilket man har för av-       ett pris på läkemedlet godkänns i Finland.
19436: sikt att sälja preparatet. Det är medicinalsty-      För de finländska myndigheterna återstår alltså
19437: relsens uppgift att utreda och avgöra om det         i huvudsak att avgöra om det nya preparatet
19438: föreslagna priset kan anses skäligt i lagens         är behövligt med tanke på läkemedelsförsörj-
19439: mening.                                              ningen. Om preparatet anses oundgäng-
19440:    Vid bedömningen av om det i ansökan om            ligt     för    läkemedelsförsörjningen     måste
19441: försäljningstilistånd föreslagna priset är skäligt   priset i allmänhet godkännas enligt till-
19442: eller om förutsättningarna för försäljningstili-     verkarens förslag. Om man inte med detta
19443: ståndet med hänsyn tili vad som är skäligt pris      preparat kan uppnå väsentliga fördelar i jäm-
19444: 088201071U
19445: 6                                           1982 'vp.
19446: 
19447: förelse med andra motsvarande preparat och kraft som sammanhänger med frågan om
19448: det är dyrare än dessa, avslås ansökan om för- sjukhusens anskaffningar beaktas. Genom att
19449: säljningstillstånd på grund av att priset inte utveckla systemet med basläkemedelsurval kan
19450: är skäligt.                                       en styrning av kommunernas och kommunal-
19451:     Enligt nuvarande lagstiftning har man ansett förbundens anskaffning och användning av
19452: att farmaceutiska specialpreparat skall beviljas läkemedel ytterligare utvecklas. En sådan
19453: försäljningstillstånd om de i 10 a § apoteks- styrning är dock inte än så länge möjlig för
19454: varulagen nämnda förutsättningarna at upp- den övriga läkernedelsförbrukningens del.
19455: fyllda. Detta är otsaken till att i Finland jäm-     Medicinalstyrelsen har utfärdat bestämmelser
19456: förelsevis många s.k .. alternativa preparat, med föt läkemedelsmdustrin och handeln .beträffan.
19457: samma halt .av verksamma ämnen marknads" de · reklam och information om läkemedel. I
19458: förs. Som skäligt maximipris för sådana pro- vissa fall har medicinalstyrelsen. ingripit och
19459: dukter har godkänts samina pris, oberoende ·liv försäljningstillstånd har också indragits på
19460: i vilket land och viiken fabrik preparatet är grund av. osaklig . reklam. På senaste tid har
19461: framställt. I vissa Iänder har antalet alterna- uppmärksamhet också fästs vid det missför-
19462: tiva produkter kunnat begränsas på baseil av hållande som gäller bristerna i stadgandena om
19463: ett s.k. behovsstadgande. Av detta har man er- förbindelser mellan läkemedelsindustrin och lä-
19464: farenhet speciellt från Norge, där man på grund karkåren. Utvecklandet av dessa stadganden
19465: a:v ifrågavarande prövning av behovet bättre torde också kräva fortsatt arbete.
19466: än i de övriga nordiska länderria har förmått        Varje läkemedel som ersätts i sin helhet har
19467: kontrollera urvalet.                              för närvarande som pristak ett av medicinal-
19468:     Den bedömning av vad som är s.käligt pris styrelsen fastställt skäligt pris. De läkemedel
19469: för ett läkemedel som på basen av gällande som på basen av sjukförsäkringslagen ersätts i
19470: lagstiftning görs av medicinalstyrelsen har lett sin helhet har ansetts vara oundgängliga för
19471:  tili, att prisutvecklingen för läkemedel i Fin- vården. Uppkomsten av ett pristak, lägre än
19472: land under åren 1970-81 har varit märkbart det av medicinalstyrelsen godkända skäliga pre-
19473: långsammare än konsumentprisökniilgen. Lä- paratbestämda priset, skulle sannolikt leda till
19474: kemedlens pris har per år stigit med i genom- ett oändamålsenligt byte av läkemedel för
19475: snitt 6,8 %. Konsumentprisindex har under vården, vilket skulle ha sina egna skadliga
19476: motsvarande tid stigit med 11,5 % och kostna- verkningar på patientens vårdarrangemang.
19477:  derna för hälso- och sjukvård med sammanlagt        Vid social- och hälsovårdsministeriet är vissa
19478:  13,9 %.                                          förberedelser för närvarande aktuella beträffa:n-
19479:      Kmnmunetna och kommunalförbunden be- de arrangemangen för läkemedelsförsörjningen.
19480: slutar om läkemedelsanskaffningarna då det En ändring av förordningen om medicinalsty-
19481:  gäller läkemedel till sjukhus och hälsovårds- relsen är under beredning. Genom denna för-
19482:  centraler. Grunden för anskaffningarna är de ordning har man för avsikt att öka prismyndig·
19483:  direktiv medicinalstyrelsen har utfärdat be- heternas och Folkpensionsanstaltens represen-
19484:  träffande s.k. basläkemedelsurval. Enligt dessa tation i det organ som bereder läkemedelsprisen.
19485: skall urvalet av läkemedel bl.a. garantera en Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds för
19486:  effektiv och trygg läkemedelsvård på ifråga- närvarande också möjligheterna att tillsätta en
19487:  varande vårdinrättning, a:nskaffningarna som kommission som skulle få i uppgift att utreda
19488:  baserar sig på läkemedelsurvalet skall vara de problemen i lagstiftningen om läkemedelsför-
19489:  ekonomiskt fördelaktigaste med tanke på den sörjningen och bl.a. granska stadgandena be-
19490:  vård som ges på sjukhuset och de totala träffande registrering och prisbildning. Sam-
19491:  kostnaderna för hälsovården, till läkemedels- tidigt är det aktuellt vid ministeriet att till-
19492:  urvalet skall inte - med tanke på samman- sätta en kommission som skulle få i uppgift
19493:  sättning och effekt - höra onödiga alternativa att utreda problemen i anslutning till anskaff-
19494:  preparat och i läkemedelsurvalet skall de syn- ning och övervakning av läkemedel och appa-
19495:  punkter på främjande av den inhemska produk- ratur.
19496:  tioneo · och användande av inhemsk arbets-
19497:       Helsingfors den 17 november 1982
19498: 
19499:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
19500:                                              1982 vp.
19501: 
19502: Kirjallinen kysymys n:o 317
19503: 
19504: 
19505: 
19506: 
19507:                                  Impiö: Perämeren sääennusteen saamisesta puhelinpalveluna
19508: 
19509: 
19510:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19511: 
19512:    Paikallisten sääpalvelujen tarve on kasvamas-    tojen mukaan valmis ottamaan nykyistä laa-
19513: sa alueilla, jotka ovat sääolosuhteiden osalta      jemminkin vastuuta paikallisesta sääpalvelusta.
19514: poikkeavia laajasta säätiedotuksen piirissä ole-    Se kuitenkin edellyttää lentosääkeskuksessa hen-
19515: vasta alueyhteydestään. Lapin läänin alueella       kilötäydennystä. Henkilölisäyksen myötä paikal-
19516: eräs tällainen alue on Perämeren pohjoisosa.        lista sääpalvelua voitaisiin laajentaa aikaa myö-
19517: Monet tahot mainitulla alueella ovat esittäneet     ten Rovaniemen-Kemin alueilta muuallekin
19518: toivomuksia paikallisen säätiedotuspuhelimen        Lapin läänissä.
19519: saamisesta Kemiin. Erityisesti asiaa on lähes-         Äsken riehunut myrsky sai aikaan pahoja
19520: tytty merellä liikkumisen turvallisuuskysymyk-      tuhoja juuri Perämeren pohjukassa. Yleinen
19521: senä keväisin ja syksyisin, jolloin säätila voi     mielenkiinto sääpalvelun kehittämiseen on kas-
19522: olla nopeasti muuttuva. Kysymyksessä eivät          vamassa. Tätä taustaa vasten ajateltuna paikal-
19523: ole vain paikalliset veneily- ja purjehdusseurat    lisella säätiedotuksella puhelinpalveluna saattai-
19524: sekä kalastajat, vaan myös Perämeren pohjois-       si olla entistä enemmän asiakkaiden keskuudes-
19525: osan laivaliikenne ja luotsaustoiminta.             sa kysyntää.
19526:    Rovaniemen telepiirin toimialueen paikalli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19527: sesta sääpalvelusta puhelinpalveluna on hyviä       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
19528: kokemuksia. Palvelu on verrattain suosittu,         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19529: 50 000-70 000 soittoa vuodessa.                     vaksi seuraavan kysymyksen:
19530:    Telepiirin taholta on tuotu esille, ettei pal-
19531: velun järjestäminen Kemin verkkoryhmään ai-                  Milloin Hallitus aikoo saada aikaan
19532: heuta henkilölisäystä telepiirissä. Kustannusten           Perämeren sääennusteen puhelinpalvelu-
19533: lisäykset voidaan korvata saaduilla tuotoilla.             na Kemin verkkoryhmässä?
19534:    Rovaniemen lentosääkeskus on saatujen tie-
19535:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
19536: 
19537:                                           Lauri Impiö
19538: 
19539: 
19540: 
19541: 
19542: 088201072V
19543: 2                                             1982 vp.
19544: 
19545: 
19546: 
19547: 
19548:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19549: 
19550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hittämiseksi vuosien 1983-1986 aikana. Tä-
19551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        män suunnitelman mukaan perustettaisiin alueel-
19552: olette 19 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       lisia sääpalvelukeskuksia Helsinkiin, Tampereel-
19553: jeenne n:o 1684 ohella toimittanut valtioneu-        le, Turkuun, Kuopioon, Rovaniemelle ja myö-
19554: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         hemmin mahdollisesti Pohjanmaalle ja Kaak-
19555: kansanedustaja Lauri Impiön näin kuuluvasta          kois-Suomeen. Suunnitelmassa tukeudutaan sii.
19556: kirjallisesta kysymyksestä n:o 317:                  nä määrin kuin on mahdollista lentosääpalvelun
19557:                                                      nykyisiin keskuksiin, joiden palveluvelvoitteita
19558:          Milloin Hallitus aikoo saada aikaan         on tarkoitus monipuolistaa ja resursseja vahvis-
19559:        Perämeren sääennusteen puhelinpalvelu-        taa tarpeen mukaan.
19560:        na Kemin verkkoryhmässä?                          Suunnitelman ja siihen liittyvän aluepalvelu-
19561:                                                      keskusten perustamisen tavoitteina ovat sää-
19562:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        havaintoasemaverkon ja säätietojen keruun pa-
19563: vasti seuraavaa:                                     rantaminen myös Suomen vesialueilta, sääpal-
19564:    Säätiedotuspalvelut ovat olleet posti- ja tele-   velun tason kohottaminen, palvelua antavien
19565: laitoksen eräänä palvelujen kehittämiskohteena       yksiköiden ja palvelun käyttäjien välisen yh-
19566: viime vuosina.                                       teydenpidon helpottaminen ja alueellisen varoi-
19567:    Alueellinen säätiedotus on toistaiseksi toteu-    tustoiminnan kehittäminen. Rovaniemen lento-
19568: tettu posti- ja telelaitoksen puhelinverkossa vain   sääkeskuksen vahvistaminen ja muuttaminen
19569: Rovaniemen ja Kemijärven verkkoryhmissä.             alueelliseksi sääpalvelukeskukseksi on ajoitettu
19570: Palvelun sisällöstä vastaa Ilmatieteen laitos.       tässä suunnitelmassa vuodelle 1986, jolloin
19571: Palvelu uusitaan 4 kertaa vuorokaudessa.             Pohjois-Suomen alueellisen sääpalvelun, mu-
19572:    Säätiedotus merenkulkijoille -palvelun palve-     kaan lukien Perämeren puhelinsääpalvelun pa-
19573: lualue kattaa Suomen rannikkoalueen verkko-          rantaminen, mahdollistuu.
19574: ryhmät. Palvelun sisällön tuottaa Ilmatieteen            Hallituksen esitykseen eduskunnalle vuoden
19575: laitos ja sisällöltään palvelu vastaa Yleiradiossa   1983 tulo- ja menoarvioksi on otettu määrä-
19576: luettavaa "säätiedotus merenkulkijoille"-tiedo-      raha ensimmäisen alueellisen sääpalvelukeskuk-
19577: tusta. Tiedotus uusitaan 4 kertaa vuorokau-          sen perustamista varten. Alueellisen sääpalve-
19578: dessa.                                               lun kehittämisellä voidaan monilla tuotanto-
19579:    Sääpalvelua tulisi antaa moniin paikallisiin      toiminnan aloilla saavuttaa merkittäviä taloudel-
19580: ja alueellisiin tarpeisiin nykyistä monipuolisem-    lisia säästöjä ja lisäksi vaikuttaa kansalaisten
19581: min, tarkemmin ja joustavammin. Tästä syystä         turvallisuuteen poikkeuksellisen voimakkaiden
19582: on Ilmatieteen laitoksessa jo syksyllä 1981 laa-     säätapahtumien ennakoimisen kautta.
19583: dittu suunnitelma alueellisten sääpalvelujen ke-
19584:      Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1982
19585: 
19586:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
19587:                                              N:o 317                                               3
19588: 
19589: 
19590: 
19591: 
19592:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19593: 
19594:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       väderlekstjänst inrättas i Helsingfors, Tammer-
19595: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fors, Åbo, Kuopio, Rovaniemi och senare even-
19596: nr 1684 av den 19 oktober 1982 till veder-         tuellt i Österbotten och i sydöstra Finland.
19597: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     I planen stöder man sig i så stor utsträckning
19598: av följande av riksdagsman Lauri Impiö ställda     som möjligt på de nuvarande centralerna för
19599: spörsmål nr 317:                                   flygväderlekstjänst, vilkas serviceskyldigheter
19600:                                                    skulle göras mångsidigare och vilkas resurser
19601:           När ämnar Regeringen åstadkomma          skulle ökas i motsvarighet till behoven.
19602:        väderleksprognoser för Bottenviken i           Syftet med planen och det därtill anslutna
19603:        form av telefontjänst i Kemi nätgrupp?      inrättandet av regionala servicecentraler är att
19604:                                                    förbättra nätet av väderleksobservationsstatio-
19605:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ner och effektivera insamlandet av väderleks-
19606: samt anföra följande:                              uppgifter även från Finlands vattenområden,
19607:    Väderleksrapporttjänsterna har under de se-     att höja väderlekstjänstens nivå, att underlätta
19608: naste åren utgjort ett av föremålen för utveck-    kontakterna mellan de enheter som ger service
19609: landet av post- och televerkets serviceformer.     och dem som utnyttjar servicen samt att ut-
19610:     Regionala väderleksrapporter har hittills i    veckla den regionala varningsverksamheten.
19611: post- och televerkets telefonnät givits endast i   Stärkandet av Rovaniemi flygväderlekscentrals
19612: Rovaniemi och Kemijärvi nätgrupper. För rap-       ställning och omändringen av centralen tili
19613: portens innehåll svarar Meteorologiska institu-    regional central för väderlekstjänst har i planen
19614: tet. Rapporten förnyas 4 gånger per dygn.          tidsbestämts till år 1986, då det blir möjligt
19615:    Väderleksrapporten för sjöfarande täcker        att förbättra den regionala väderlekstjänsten i
19616: nätgrupperna i Finlands kustområde. Rapporten      norra Finland, inklusive telefonväderlekstjänsten
19617: produceras av Meteorologiska institutet och        för Bottenviken.
19618: motsvarar den "väderleksrapport för sjöfaran-         I regeringens proposition tili riksdagen an-
19619: de" som läses upp i Rundradion. Rapporten          gående statsförslaget för år 1983 har upp-
19620: förnyas 4 gånger per dygn.                         tagits ett anslag för inrättandet av den första
19621:     Väderlekstjänst borde, med tanke på de         regionala centralen för väderlekstjänst. Genom
19622: lokala och reglonala behoven, anordnas på ett      att utveckla den regionala väderlekstjänsten
19623: mera mångsidigt, exakt och smidigt sätt än         kan man inom många produktionsområden
19624: hi ttills. Av den anledningen har vid Meteoro-     göra betydande ekonomiska inbesparingar. Möj-
19625: logiska institutet redan hösten 1981 uppgjorts     ligheten att förutsäga exceptionellt kraftiga för-
19626: en pian för utvecklandet av den regionala          ändringar i väderleken är dessutom ägnad att
19627: väderlekstjänsten under åren 1983-1986. En-        förbättra medborgarnas säkerhet.
19628: ligt denna plan skulle regionala centraler för
19629:      Helsingfors den 17 november 1982
19630: 
19631:                                                               Trafikminister Jarmo Wahlström
19632:                                               1982 vp.
19633: 
19634: Kirjallinen kysymys n:o 318
19635: 
19636: 
19637: 
19638: 
19639:                                  Peltola ym.: Vakaumuksensa perusteella aseellisesta palvelusta
19640:                                      vlllpautetoo aseveil'volh-sen paltve1usajan p!i'tuudes.ta
19641: 
19642: 
19643:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19644: 
19645:    Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eetti-   palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten ran-
19646: seen vakaumukseen perustuvat vakavat oman-          kaisemisesta annetun lain 1 ja 3 § :n nojalla
19647: tunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvolli-       8-12 kk:n vankeusranglllistukseen. Tuomio on
19648: suuttaan asevelvollisuuslaissa säädetyssä järjes-   ollut asevelvolliselle ikävä yllätys, koska edus-
19649: tyksessä, voidaan vapauttaa aseellisesta palve-     kunnan oikeusasiamies on lausunnossaan ( 16. 1.
19650: luksesta rauhan aikana. Aseellisesta palveluk-      1978 DN:o 1538/77) todennut, että kyseistä
19651: sesta vapautetun on suoritettava aseeton palve-     lakia ei sovelleta aseettomaan palvelukseen
19652: lus tai siviilipalvelus sen mukaan kuin asevel-     määrättyihin. Edelleen asevelvollisen menettely
19653: vollisten tutkijalautakunta määrää.                 on ollut aseettomasta palveluksesta ja siviilipal-
19654:    Asevelvollisten tutkijalautakunta on viime       veluksesta annetun lain 7 §:n perusteella aivan
19655: vuosina määrännyt siviilipalvelukseen hakeneis-     lain mukaista.
19656: ta asevelvollisista yhä suuremman osan suorit-         Edellä kuvattu johtaa asevelvollisen kohdalla
19657: tamaan aseetonta palvelusta.                        tilanteeseen, jossa hän joutuu suorittamaan
19658:    Aseettomaan palvelukseen määrätyistä ase-        sekä siviilipalveluksen ( 12 kk) että vankeus-
19659: velvollisista osa on tehnyt aseettomasta palve-     rangaistuksen (8-12 kk), jotka kumpikin yk-
19660: luksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain       sinään vastaavat asevelvollisuuden suorittamis-
19661: 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen palvelukseen        ta. Hän siis joutuu suorittamaan kaksinkertai-
19662: astuttuaan, siis ilmoittanut, että heidän vakau-    sen asevelvollisuuden (20-24 kk).
19663: muksensa estää myös aseettoman palveluksen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19664: Ilmoittaja on kotiutettu ja asia on saatettu lain   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19665: edellyttämään asevelvollisten tutkijalautakunnan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19666: uuteen käsittelyyn. Useissa tapauksissa tutkija-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19667: lautakunta on tässä uudessa käsittelyssään mää-
19668: rännyt asevelvollisen siviilipalvelukseen.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19669:    Samanaikaisesti asevelvollisten tutkijalauta-           ryhtyä, jotta vakaumuksensa vuoksi sekä
19670: kunnan kanssa asia on saatettu tuomioistui-                siviilipalvelukseen että vankeuteen mää-
19671: men käsittelyyn. Tässä käsittelyssä asevelvolli-           rätty asevelvollinen ei joudu suoritta-
19672: nen on yleensä tuomittu eräiden vakinaisesta               maan kaksinkertaista asevelvollisuutta?
19673:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
19674: 
19675:          Kati Peltola                  Pauli Uitto                    Juhani Vähäkangas
19676:          Heli Astala                   Arvo Kemppainen                Lauha Männistö
19677:          Mikko Kuoppa                  Ulla-Leena Alppi               Helvi Niskanen
19678: 
19679: 
19680: 
19681: 
19682: 088201089D
19683: 2                                             1982 vp.
19684: 
19685: 
19686: 
19687: 
19688:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19689: 
19690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vien rankaisemislakia sovelletaan silloin, kun
19691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siviilipalvelukseen tai aseettomaan palvelukseen
19692: olette kirjeenne n:o 1685 ohella 19 päivänä          pyrki!nyt ei d1e pääs,syt halua11naansa pailive[uk-
19693: lokakuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston            seen ja kieltäytyy hänelle määrätystä palveluk-
19694: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       sesta.
19695: taja Kati Peltolan ym. tekemän seuraavan si-            Eduskuntakysymyksessä :tarkailtettu onge~
19696: sältöisen kysymyksen n:o 318:                        matilanne syntyy sellaisissa tapauksissa, joissa
19697:                                                      asianomainen edellä mainitun kieltäytymisen li-
19698:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       säksi tekee uudelleen ilmoituksen halukkuudes-
19699:        ryhtyä, jotta vakaumuksensa vuoksi sekä       taan siviilipalvelukseen asevelvollisten tutkija-
19700:        siviilipalvelukseen että vankeuteen mää-      lautakunnalle ja tämä sitten aikaisemmasta pää-
19701:        rätty asevelvollinen ei joudu suoritta-       töksestä poiketen määrääkin miehen tämän ha-
19702:        maan kaksinkertaista asevelvollisuutta?       luamaan palvelukseen. Tällöin on mahdollista,
19703:                                                      että asianomainen sekä tuomitaan kieltäytymi-
19704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sestään vankeusrangaistukseen että on velvol-
19705: vasti seuraavaa:                                     linen suorittamaan siviilipalveluksen. On il-
19706:    Kysymyksessä tarkoitettaneen sellaisia ta-        meistä, että sekä edellä mainittua kieltäytyvien
19707: pauksia, joissa siviilipalvelukseen pyrkinyt,        rankaisemislakia että lakia aseettomasta pal-
19708: mutta asevelvollisten tutkijalautakunnan päätök-     veluksesta ja siviilipalveluksesta (132/21. 2.
19709: sellä aseettomaan palvelukseen määrätty ase-         1969) säädettäessä ei ole otettu huomioon täl-
19710: velvollinen kieltäytyy suorittamasta aseetonta       laista tilannetta, varsinkin kun viimeksi maini-
19711: palvelusta puolustusvoimissa. Tällainen kieltäy-     tun lain 7 § asettaa varsin ahtaat rajat siviili-
19712: tyminen käsitellään eräiden vakinaisesta palve-      palvelusilmoituksen uudelleen käsiteltäväksi ot-
19713: luksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaise-     tamiselle. Käytännössä asevelvollisten tutkija-
19714: misesta annetun lain (23/14. 1. 1972) mukai-         lautakunta on kuitenkin pitänyt tällaista käsit-
19715: sesti siten, että kuulustelun jälkeen mies ko-       telyä mahdollisena ja on aikaisemmasta kieltei-
19716: tiutetaan ja asia saatetaan yleisen alioikeuden      sestä päätöksestään huolimatta saattanut hy-
19717: käsiteltäväksi, joka tuomitsee kieltäytymisestä      väksyä miehen uuden hakemuksen.
19718: sanotussa laissa säädetyn rangaistuksen. Sen            Puolustusministeriö pitää edellä selostettua
19719: suorittamisen jälkeen asianomaista ei enää kut-      tilannetta epätyydyttävänä, ja on ilmeistä, että
19720: suta uudelleen varusmiespalvelukseen. Kyseinen       tilanteen korjaaminen edellyttää lainsäädännöl-
19721: laki säädettiin, jotta estettäisiin sellainen ran-   lisiä toimenpiteitä. Puolustusministeriö tulee
19722: gai'stuhen ketjuuntum~nen, joka oli a~ka~sem        yhteistyössä oikeusministeriön kanssa selvittä-
19723: min sanotunlaisissa tapauksissa mahdollinen,         mään tarvittavat säädösmuutokset nykytilanteen
19724: kun nämä rikkomukset käsiteltiin sotilasrikok-       korjaamiseksi.
19725: sina. Edellä mainittua niin sanottua kieltäyty-
19726:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
19727: 
19728:                                                             Puolustusministeri Juhani Saukkonen
19729:                                               N:o 318                                                3
19730: 
19731: 
19732: 
19733: 
19734:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19735: 
19736:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          göra aktiv tjänst tiliämpas, då den som an-
19737: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        hållit om civiltjänst eller vapenfri tjänst inte
19738: nr 1685 av den 19 oktober 1982 tili veder-           får fullgöra den tjänst han önskar och därför
19739: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       vägrar att fullgöra den tjänst han beordrats till.
19740: av följande av riksdagsledamot Kati Peltola             Den situation som avses i riksdagsspörsmålet
19741: m. fl. undertecknade spörsmål nr 318:                uppstår i fall då vederbörande utöver ovan
19742:                                                      nämnda vägran på nytt anmäler tili värnplikts-
19743:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       prövningsnämnden att han vill fullgöra civil-
19744:        ta för att värnpliktig som på grund av        tjänst och nämnden sedan, med avvikelse från
19745:        sin övertygelse dels beordrats till civil-    tidigare beslut, beordrar mannen till den tjänst
19746:        tjänst, dels dömts tili fängelse inte skall   han önskar. I sådant fall är det möjligt att
19747:        behöva fullgöra värnplikten dubbelt?          vederbörande dels döms till fängelsestraff på
19748:                                                      grund av sin vägran, dels är skyldig att full-
19749:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        göra civiltjänst. Det är uppenbart att en sådan
19750: samt anföra följande:                                situation inte beaktades då lagen om bestraff-
19751:    I spörsmålet torde avses sådana fall då           ning av vissa värnpliktiga för vägran att full-
19752: värnpliktig, som anhållit om att få fullgöra         göra aktiv tjänst och lagen om vapenfri tjänst
19753: civiltjänst men genom värnpliktsprövnings-           och civiltjänst (132/21. 2. 1969) stiftades, i
19754: nämndens beslut beordrats tili vapenfri tjänst,      synnerhet som den sist nämnda lagens 7 §
19755: vägrar att fullgöra vapenfri tjänst vid försvars-    i hög grad begränsar möjligheterna att uppta
19756: makten. Dylik vägran behandlas i enlighet med        anmälan rörande civiltjänst till ny handlägg-
19757: lagen om bestraffning av vissa värnpliktiga för      ning. I praktiken har värnpliktsprövningsnämn-
19758: vägran att fullgöra aktiv tjänst (23/14. 1.          den dock ansett sådan ny handläggning vara
19759: 1972) så, att mannen efter förhör hemförlovas        möjlig och har trots sitt tidigare negativa
19760: och ärendet hänskjuts tili behandling vid all-       beslut kunnat godkänna mannens nya ansökan.
19761: män underrätt, som dömer den värnpliktige               Försvarsministeriet anser att den ovan an-
19762: för vägran till i sagda lag stadgat straff. Efter    förda situationen är otillfredställande och att
19763: avtjänat straff inkallas vederbörande inte mera      det är uppenbart att lagstiftningsåtgärder krävs
19764: på nytt tili beväringstjänstgöring. Lagen i fråga    för att missförhållandet skall kunna avhjälpas.
19765: stiftades för att en sådan kedjebildning av          Försvarsministeriet kommer att i samarbete
19766: straff skulle förhindras som tidigare var möjlig     med justitieministeriet utreda vilka ändringar
19767: i fall av sagda slag, då dessa förbrytelser be-      som krävs i lagstiftningen för att det rådande
19768: handlas som militära brott. Lagen om bestraff-       missförhållandet skall kunna avhjälpas.
19769: ning av vissa värnpliktiga för vägran att full-
19770:      Helsingfors den 19 november 1982
19771: 
19772:                                                                Försvarsminister Juhani Saukkonen
19773:                                               1.982 vP·
19774: 
19775: ~kriftligt spörsmål nr 319
19776: 
19777: 
19778: 
19779: 
19780:                                   Zilliacus: Om personalbristen vid Aho Akademi
19781: 
19782: 
19783:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19784: 
19785:    Persona11en och studerandena vid Aho              har konstaterat det svåra läget inom akademins
19786: Akademi är allvarligt bekymrade över bristen         studieärendesförvaltning.
19787: på administrations- och byråpersonal på aMa              1 en skrivelse tili undervisningsministeriet
19788: nivåer inom akademin.                                daterad den 9 juni 1980 påpekar Högskolornas
19789:    Institutionskanslister saknas nästan helt, vil-   och      undervisningssektorns personalförbund
19790: ket innebär att professorer och övriga lärare        KHL r .y. att Abo Akademi med hänsyn til1
19791: är tvungna att ombesörja renskrivning och öv-        antalet studenter, enhetens storlek och verk-
19792: riga rutinmässiga kontorsgöromål. Detta in-          samhetens omfattning av alla universitet i lan-
19793: krä:ktar alivarhgt på undervisningen och forsk-      det har den sämsta personaluppsättningen inom
19794: ningen. Av akademins sex fakultetskanslier är        studieärendesförvaltningen. KHL påtalar att
19795: det ännu tre som hdt saknar arbetskraft på           statsmakten inte ens försökt rätta tili de rå-
19796: kan:s1i:s tnivå.                                     dande missförhållandena i samband med aka-
19797:    Allvarligast är dodk [äget inom studie-           demins förstatligande.
19798: ärendesförvahningen. Fyra fakulteter saknar              Då Pär Stenbäck år 1980 i egenskap av
19799: studiesekreterare, dvs. tjänstemän som kunde         undervisningsminister besökte akademin fäste
19800: föredra och handha frågor såsom studieråd-           även han i en presskommunike uppmärksamhet
19801: givning, planering och koordination av under-        vid den uppenbara bristen på kanslipersonal
19802: visningen, samt antagandet av studerande.            och studiesekreterare.
19803: DeS'sa uppgifter har fallit på falrultetssekre-          Några nya personalresurser har dock inte
19804: terarna, vhlkas egentliga uppgifter är hand-         inom studieärendesförvaltningen komml•t aka-
19805: havandet av fakulteternas ekonomi och ailmän-        demin tiH del, stots att Abo Akademi i alla
19806: na förvaltning. (Fakultets•sekreterarna vid          sina framställningar tili statsmakten högst prio-
19807: andra universitet r landet siköter uteslutande       ri'terat två studiesekreterarbefattningar.
19808: uppgifter av denna typ.)                                 Det svåra läget vid akademin uppmärksam-
19809:     Anhopningen av olikartade arbetsuppgifter        mas senast i en rapport som ledningsgruppen
19810: på fakultetssekreterarna vid framför allt de hu-     för ett projekt för utvecklande av högskolornas
19811: manistiska och matematisk-naturvetenskapliga         studieärendesförvaltning den 30 augusti 1982
19812: fakulteterna, som båda saknar studiesekreterare      överlämnade tili undervisningsministeriet. Av
19813: trots att deras studentantal uppgår tiH ca           de 7 helt nya tjänster eller befattningar som
19814:  1 000, har dels inneburit att speciellt studie-     gruppen föreslår inrättade föreslås 3 komma
19815: ärendena av tvång försummats, dels att belast-       akademin tili del.
19816: ningen på de berörda tjänstemännen redan idag            Mot bakgrund av det ovan anförda är det
19817: kan rubriceras som en arbetarskyddsfråga.            en stor besvikelse att propositionen angående
19818:     Då personalresurser saknas blir beredningen      statsförslaget 1983 inte medför några resurs-
19819: av ärendena bristfällig, vilket inverkar menligt     tiHskott inom studieärendesförvrultningen för
19820: bl. a. på studerandenas rättsskydd.                  akademins del, trots att vid övriga högskolor
19821:     På lång sikt kan bri'Sten på persona·l inom      föreslås inrättade hela 6 nya stud.ieadministra-
19822:  studieärendesförvaltningen innebära att det blir    tiva tjänster.
19823:  omöjligt att garantera att nivån på utbild-             Hänvisande tili det ovan anförda vill jag i
19824: ningen vid akademin helt motsvarar nivån             den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
19825: inom motsvarande finskspråkiga enheter.              föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
19826:     Olika instanser också utom Aho Akademi           rådet ställa följande spörsmål:
19827: 08820'1130R
19828: 2                                       1982 vp.
19829: 
19830:         Är Regeringen medveten om den                      vilka åtgärder ämnat Regeringen vid-
19831:      svåra personalsituationen inom studie-             ta för att snabbt hjälpa upp bristen på
19832:      ärendesförvaltningen vid Åbo Akade-                kanslipersonal och studiesekreterare vid
19833:      mi, och om så är,                                  akademin?
19834:     Helsingfors den 19 oktober 1982
19835: 
19836:                                       Jutta Zilliacus
19837: Kirjallinen kysymys n:o 319
19838:                                                                                          Suomennos
19839: 
19840: 
19841: 
19842: 
19843:                                  Zilliacus: Aho Akademin: henkilokuntapuilasta
19844: 
19845: 
19846:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19847: 
19848:    Aho Akademin henkilökunta ja opiskelijat            Myös useat Aho Akademin ulkopuoliset ta-
19849: ovat vakavasti huolestuneita hallinnollisen hen-    hot ovat todenneet a!katem1an opintoasiwinha1-
19850: kilökunnan ja toimistohenkilökunnan puuttees-       linnossa vallitsevan vaikean tilanteen.
19851: ta kaikilla tasoilla akatemiassa.                      Eräässä opetusministeriölle osoittamassaan
19852:    Laitoskanslistit puuttuvat lähes täysin, mistä   kirjelmässä, joka on päivätty kesäkuun 9 päi-
19853: seuraa, että professoreiden ja muiden opetta-       vänä 1980, Korkeakoulujen ja opetusalan hen-
19854: jien on pakko huolehtia puhtaaksikirjoituksesta     kilökuntaliitto KHL r.y. huomauttaa, että Aho
19855: sekä muista rutiininomaisista toimistotehtävrstä.   AkademiHa huomioon ottaen ylioppihiden luiku-
19856: Tämä haittaa vakavasti opetusta ja tutkimus-        määrä, yksikön suuruus ja toiminnan laajuus
19857: työtä. Akatemian kuudesta tiedekuntakanslias-       on maamme kaikista yliopis;toi'sta huonoin hen-
19858: ta puuttuu vielä kolmelta kokonaan kanslistita-     kilökuntatilanne opintoasiainhallinnon osalta.
19859: soinen työvoima.                                    KHL huomauttaa, että valtiovalta ei ole edes
19860:    Vakavin on ti[anne kuitenkin opintoastam-        yrittänyt korjata vallitsevia epäkohtia akate-
19861: hallinnon piirissä. Neljältä tiedekunnalta puut-    mian valtiollistamisen yhteydessä.
19862: tuu opintosihteeri eli se virkamies, joka voisi         Pär Stenbäckin käydessä vuonna 1980 ope-
19863: esitellä ja käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin     tusministerin ominaisuudessa akatemiassa hän
19864: opintoneuvonta, opetuksen suunnittelu ja koor-      kiinnitti huomiota eräässä lehdistötiedotteessa
19865: dinointi sekä uusien opiskelijoiden ottaminen.      kansliahenkilökunnan ja opintosihteerien ill-
19866: Nämä tehtävät ovat langenneet tiedekuntasih-        meiseen puutteeseen.
19867: teereille, joiden varsinaisena tehtävänä on huo-
19868: lehtia tiedekunnan taloudesta sekä yleisestä           Mitään uusia henkilökuntaresursseja ei aka-
19869: hallinnosta. (Maan muissa yliopistoissa tiede-      temia ole kuitenkaan saanut opintoasiainhallin-
19870: kuntasihteerit hoitavat pelkästään tämänlaatui-     non puitteissa huolimatta siitä, että Aho Aka-
19871: sia tehtäviä.)                                      demi on kaikissa valtiovallalle tekemissään esi-
19872:    Erilaisten työtehtävien keskittyminen tiede-     tyksissä st)Olttanut kiireetlisyysjärjestyksessä
19873: kuntasihteereille etenkin humanistisessa ja ma-     ensimmäiselle sijalle kaksi opintoasiainsihteerin
19874: temaattis-luonnontieteelHsessä     tiedekunnassa,   tointa.
19875: joilta molemmilta puuttuu opintosihteeri huoli-        Aka'temiassa va:Uitsevaan vaikeaan tilan-
19876: matta siitä, että niiden opiskelijamäärä on n.      teeseen kiinnitetään huomiota viimeksi eräässä
19877: 1 000, on merkinnyt toisaalta sitä, että erityi-    raportissa, jonka korkeakoulujen opintoasiain-
19878: sesti opintoasiat on pakosta laiminlyöty, ja        hallinnon kehittämisprojektin johtoryhmä on
19879: torsaaha sitä, että ko. virkamiehille lankeava      elokuun 30 päivänä 1982 jättänyt opetusminis-
19880: rasitus voidaan tänä päivänä ots~koida työ-         teriöHe. Karkkiaan seitsemästä uudesta virasta
19881: suojelukysymykseksi.                                tai toimesta, jotka ryhmä ehdottaa perustetta-
19882:    Henkilöresurssien puuttu·essa asioiden val-      valksi, tulisi kolme akatemialle.
19883: mi-stelu jää puutteel1iseksi, mikä vaikuttaa           Edellä esitetyn antamaa taustaa vasten kat-
19884: haitallisesti mm. opiskelijoiden oikeusturvaan.     sottuna on suuri pettymys, että esitys val-
19885:    Pitemmällä tähtäimellä opintoasiainhallinnon     tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1983 ei
19886: henkilökunnan puute voi merkitä sitä, että tu-      tuo minkäänlaista resurssilisäystä opintoasiain-
19887: lee mahdottomaksi taata, että akatemian anta-       hallintoon akatemian osalta, vaikka muihin
19888: man koulutuksen taso täysin vastaa vastaavien       korkeakouluihin ehdotetaan perustettavaksi ko-
19889:  suomenkielisten yksiköiden tasoa.                  konaista kuusi uutta opintohallinnollista virkaa.
19890:                                               1982 .Vp.
19891: 
19892:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Åbo Akademissa op!ntoasiainhallinnotl
19893: tyksen , 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän                piirissä, ja jos on,
19894: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19895: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  ryhtyä poistaakseen nopeasti kansliahen-
19896:                                                              kilökunnan ja opintosihteerien vajauk-
19897:           Onko Hallitus tietoinen siitä vaikeas-             sen akatemiassa?
19898:        ta henkilökuntatilanteesta, joka vallitsee
19899:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
19900: 
19901:                                            Jutta Zilliacus
19902:                                                N:o .319                                              5
19903: 
19904: 
19905: 
19906: 
19907:                          Eduskunnan Herra Puhemiehe:lle
19908: 
19909:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      lisäykset tulee toteuttaa vuoteen 1986 '· men-
19910: mainitussa ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nessä. Korkeakoulujen apuhenkilöstön. · lisäys-
19911: olette kirjeeliänne 19 päivänä lokakuuta 1982         tarpeesta ei ole säädetty yksityiskohtaisesti.
19912: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse~         Korkeakoulujen opetushenkilöstöä on voitu tä-
19913: nen vastattavaksi kansanedustaja Zilliacuksen         hän saakka lisätä lähes lain edellyttämä mää-
19914: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-       rä. Koska ei ole ollut taloudellisia edellytyk-
19915: myksen n:o. 319:                                      siä perustaa uusia virkoja korkeako~luihin ny-
19916:                                                       kyistä määrää enemmän, muun kuin Opetushen-
19917:            Onko Hallitus tietoinen siitä vaikeas-     kilöstön vuosittaiset lisäykset ovat jääneet var-
19918:         ta henkilökunta tilanteesta, joka vallitsee   sin pieniksi. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvio-
19919:         Aho Akademissa opi:ntoasiainhahl.innon        esityksessä korkeakoulujen apuvirkojen määrä
19920:        ·piirissä, ja jos on,                          on alle puolet perustettavaksi esitettyjen ope-
19921:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tusvirkojen määrästä.
19922:         ryhtyä poistaakseen nopeasti kansliahen-         Opetusministeriö lähtee siitä, että. •vuoden
19923:         kilökunnan ja opintosihteerien vajauk-        1984 tulo- ja menoarviossa ehdotetaan perus-
19924:         sen akatemiassa?                              tettavaksi uusia opetuksen ja tutkimuksen apu-
19925:                                                       virkoja yhtä paljon kuin varsinaisia opetusvir-
19926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kojakin. Hallitus pyrkii siihen, että sekä Aho
19927: vasti seuraavaa:                                      Akademin että eräiden muiden korkeakoulujen
19928:    Korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittä-       opintoasiainhallinnon henkilöstötilannetta lähi-
19929: minen on pyritty turvaamaan lailla korkeakou-         vuosina parannetaan niiden suuntaviivojen mu-
19930: lulaitoksen kehittämisestä vuosina 1967-1986          kaisesti, joita opetusministeriön 28. 1. 1982
19931: ja lain täytäntöönpanosta säädetyHä asetuksel1a.      asettaman opintohallinnon kehittämisprojektin
19932: Lainsäädäntö sisältää varsin yksityiskohtaisesti      raportissa on ehdotettu.
19933: ne normit, joiden mukaisesti opettajaresurssien
19934:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1982
19935: 
19936:                                                                          Ministeri Kaarina Suonio
19937: 
19938: 
19939: 
19940: 
19941: 188201130I
19942: 6                                            1982 vp.
19943: 
19944: 
19945: 
19946: 
19947:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19948: 
19949:     I det' syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen      stämmelser om behovet av biträdånde personai
19950: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av          i högslkolorna har inte utfärdats. Hittihls har
19951: den 19 oktober 1982 tili vederbörande medlem        man kunnat utöka högskolornas undervisnings-
19952: av statsrådet översänt avskrift av förjande av      personal nästan i samma tal som lagen för-
19953: ri:ksdagsman Zilliacus undertecknade spörsmål       utsätter. Eftersom det inte funnits ekonomiska
19954: nr 319:                                             förutsättningar att utöka det nuvarande antalet
19955:                                                     tjänster i högskolorna har de årliga ökningarna
19956:            Är Regeringen medveten om den            av annan än undervisningspersonal förblivit
19957:        svåra personalsituationen inom studie-       rätt små. I 1983 års statsförslag är anta1et bi-
19958:        årendesförvaltningen vid Åbo Akade-          trädande tjänster hälften mindre än antalet
19959:        QJ.i, och om så är,                          undervisningstjänster som föreslagits att in-
19960:            vilka. åtgärder ämnar Regeringen vid-    rättas.
19961:        tå för att snabbt hjälpa upp bristen på         Undervisningsministeriet utgår fr!in att man
19962:        karu;lipersonal och. studiesekreterare vid   i 1984 års statsförs1ag föreslår inrättande av
19963:        ,akadeniin?           ..                     lika många biträdande tjänster för undervis-
19964:                                                     ning och forskning som egentliga undervis-
19965:    Såsom. svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningstjänster. Regeringen strävar till att under
19966: samt :fr4infora följande:                           de närmaste åren förbättta personalsituationen
19967:    Lagen om högskoleväsendets utbyggande un-        inom studieärendesförvaltningen i Aho Akade-
19968: der.' åren 1967-1986 samt förordningen om           mi och endel andra högskolor i enlighet med
19969: verkställandet av lagen har som målsättning att     de riktlinjer som föreslagits i rapporten fram•
19970: trygga ' högskolornas verksamhetsmöjligheter.       lagd av projektgruppen för utvecklandet av
19971: Lagstiftningen innehåller mycket · detaljerade      högskolornas studieärendesförvaltning, viiken
19972: normer enligt vilka ökningar · i lärarresurserna    tillsattes av undervisningsministeriet den 28. 1.
19973: skall genomföras före år 1986. Särskilda be-        1982.
19974:      Helsingfors den 22 november 1982
19975: 
19976:                                                                         Minister Kaarina Suonio
19977:                                                 1982 vp.
19978: 
19979: Skriftligt spörsmål nr 320
19980: 
19981: 
19982: 
19983: 
19984:                                    Rehn m. fl.: Om vissa missförhållanden vid utfärdande av stat-
19985:                                       liga språkintyg
19986: 
19987: 
19988:                             TiH Riks.dagens Herr Talman
19989: 
19990:    Ett aktuellt fall i Kyrkslätt då en kommunal       kande givetvis oskyldig, däremot frågar man
19991: tjänst skulle besättas visar att de statliga språk-   sig vilket ansvar för sin uppgift ifrågavarande
19992: intygen inte nödvändigtvis ger exempel på den         adjungerade medlem av statens språkexamens-
19993: trovärdighet allmänheten har rätt att förvänta        nämnd verkligen känner? Är fordringarna som
19994: sig av dem.                                           ställs på dessa medlemmar tillräckliga, är över-
19995:     I detta fall hade kommunfullmäktige som           vakningen av språkexamensverksamheten effek-
19996: kompetensvillkor utsatt förmåga att nöjaktigt         tiv, så att samtliga prov avläggs och bedöms
19997: reda sig i tai och skrift på svenska. För att         enligt enahanda kriterier?
19998: säkra sig om denna kompetens ställde kom-                En av justitieministeriet i mars 1981 tillsatt
19999: munstyrelsens svenskspråkiga medlemmar frå-           arbetsgrupp har 31. 3. 1982 avgivit sitt förslag
20000: gor tili de sökande på svenska, vid kommun-           tili förordning om ådagaläggande av kunskap
20001: styrelsens möte i början av oktober då endel          i finska och svenska. Arbetsgruppens förslag
20002: sökande kallats tili intervju. En av de sökande       innebär klara förbättringar i dagens situation,
20003: tili tjänsten, en byggnadsinspektörstjänst, hade      och bör leda tili snara åtgärder även i prak-
20004: beviljats intyg över goda kunskaper i tai och         tiken. Framför allt övervakningen av språk-
20005: skrift på svenska, intyget hade utfärdats i           examina bör avsevärt skärpas.
20006: Joensuu i juni detta år. Dock förstod han                Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i
20007: inte frågor ställda på svenska, och förklarade        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
20008: att han inte ville tala svenska, då han inte be-      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
20009: härskar språket tillräckligt väl.                     rådet ställa följande spörsmål:
20010:    Detta exempel, tyvärr inte alls unikt i vårt
20011: land, visar att språkintyg utfärdas utan till-                  Är Regeringen medveten om att det
20012: räcklig täokning, dessutom i strid med gällande              förekommer fall där statliga språkin-
20013: förordning och språkexamensinstruktion. Detta                tyg utfärdas utan tillräcklig täckning
20014: är synnerligen betänkligt med hänsyn tili in-                och i strid med gällande förordning, och
20015: tygens trovärdighet, och försätter kommunala                 att de enskilda examensnämndsmedlem-
20016: och statliga beslutsfattare i en ohållbar situa-             marna tillämpar olika kriterier i sin
20017: tion. Dessa måste kunna Iita på att intyg som                bedömning, och om så är fallet,
20018: utfärdats av statliga myndigheter även har täck-                vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20019: ning i verkligheten.                                         taga för att förenhetliga bedömningen
20020:     I det ovan relaterade fallet är den platssö-             och säkra intygens trovärdighet?
20021:      Helsingfors den 19 oktober 1982
20022: 
20023:          Elisabeth Rehn                  Ole Norrback                   Boris Renlund
20024:          Ingvar S. Melin                 Jutta Zilliacus                Håkan Malm
20025: 
20026: 
20027: 
20028: 
20029: 0882012066
20030: 2                                              1982 vp.
20031: 
20032: Kirjallinen kysymys n:o 320                                                                 Suomennos
20033: 
20034: 
20035: 
20036: 
20037:                                   Rehn ym.: Valtion kielitodistuksen antamiseen liittyvistä epä-
20038:                                      kohdista ,
20039: 
20040: 
20041:                          Eduskunnan Herra                  Puhemiehelle
20042: 
20043:    Eräs ajankohtainen tapaus Kirkkonummella           luonnollisesti syytön. Sitä vastoin voidaan aset-
20044: kunnallisen viran täyttämisen yhteydessä osoit-       taa kysymys, minkälaista vastuuta tehtävästään
20045: taa, että valtion kielitodistukset eivät välttämät-   ko. valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen
20046: tä edusta sitä luotettavuutta, jota yleisöllä on      todella tuntee? Ovatko näille jäsenille asetetut
20047: oikeus odottaa niiltä.                                vaatimukset riittäviä, onko kielitutkintotoimin-
20048:    Tässä tapauksessa kunnanvaltuusto oli asetta-      nan valvonta tehokasta ja suoritetaanko kaikki
20049: nut pätevyysehdoksi kyvyn tyydyttävästi tulla         tutkinnot samojen kriteerien perusteella ja ar-
20050: toimeen suullisesti ja kirjallisesti ruotsin kie-     vostellaanko ne myös samalla tavalla?
20051: lellä. Varmistuakseen tästä pätevyydestä kun-            Oikeusministeriön maaliskuussa 1981 asetta-
20052: nanhallituksen ruotsinkieliset jäsenet tekivät        ma työryhmä on jättänyt ehdotuksensa asetuk-
20053: haastatteluun kutsutuille hakijoille kysymyksiä       seksi suomen ja ruotsin kielen taidon osoitta-
20054: ruotsin kielellä kunnanhallituksen kokouksessa        misesta. Työryhmän ehdotus merkitsee selvää
20055: lokakuun alussa. Eräs rakennustarkastajan vir-        parannusta tämän päivän tilanteeseen ja sen tu-
20056: kaa hakeneista henkilöistä oli saanut todistuk-       lee johtaa nopeisiin toimenpiteisiin myös käy-
20057: sen ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjal-     tännössä. Etenkin kielitutkintojen valvontaa on
20058: lisesta taitamisesta ja tämä todistus oli annettu     huomattavasti tehostettava.
20059: kuluvan vuoden kesäkuussa Joensuussa. Hän ei             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20060: kuitenkaan ymmärtänyt hänelle ruotsin kielellä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20061: tehtyjä kysymyksiä ja ilmoitti, että hän ei ha-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20062: lunnut puhua ruotsia, koska hän ei hallinnut          vaksi seuraavan kysymyksen:
20063: kieltä riittävän hyvin.
20064:    Tämä esimerkki joka valitettavasti ei ole                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20065: maassamme ainutlaatuinen, osoittaa, että kieli-              esiintyy tapauksia, joissa valtion kielic
20066: todistuksia annetaan ilman riittävää katetta ja              todistuksia annetaan ilman riittävää ka-
20067: lisäksi vastoin voimassa olevaa asetusta ja vas-             tetta ja vastoin voimassa olevaa asetus-
20068: toin kielitutkintoja koskevia ohjeita. Tämä on               ta, ja että tutkintolautakunnan eri jäse-
20069: erittäin arveluttavaa todistusten uskottavuuden              net soveltavat erilaisia kriteerejä arvos-
20070: kannalta ja se asettaa kunnalliset ja valtiolliset           telussa, ja jos on,
20071: päätöksentekijät kestämättömään tilanteeseen.                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20072: Näiden on voitava luottaa siihen, että valtion               ryhtyä yhdenmukaistaakseen arvostelun
20073: viranomaisten antamilla todistuksilla on katetta             ja varmistaakseen todistusten uskotta-
20074: myös todellisuudessa.                                        vuuden?
20075:    Edellä selostetussa tapauksessa on hakija
20076:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
20077: 
20078:          Elisabeth Rehn                  Ole Norrback                   Boris Renlund
20079:          Ingvar S. Melin                 Jutta Zilliacus                Håkan Malm
20080:                                                N:o 320                                                 3
20081: 
20082: 
20083: 
20084: 
20085:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20086: 
20087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja joko suullisesta ja kirjallisesta taidosta, suul-
20088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisesta taidosta tahi kielen ymmärtämisestä,
20089: olette 19 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       suoritetaan kielitutkintolautakunnan jäsenelle tai
20090: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     apujäsenelle.
20091: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kielitutkintolautakunnan jäseniä toimii eri
20092: Elisabeth Rehnin ym. tekemästä kirjallisesta         puolilla maata, mikä osaltaan helpottaa tutkin-
20093: kysymyksestä n:o 320:                                non suorittamiseen pyrkivien mahdollisuuksia
20094:                                                      tutkintoihin osallistumiseen heidän asuinpaikas-
20095:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        taan riippumatta. Valtion kielitutkintolautakun-
20096:        esiintyy tapauksia, joissa valtion kieli-     nassa suomen kielessä suoritettavia tutkintoja
20097:        todistuksia annetaan ilman riittävää ka-      varten on kolme varsinaista ja 23 apujäsentä.
20098:        tetta ja vastoin voimassa olevaa asetus-      Vastaavasti ruotsin kielen tutkintoja varten ole-
20099:        ta, ja että tutkintolautakunnan eri jäse-     vassa lautakunnassa on kolme varsinaista ja 36
20100:        net soveltavat erilaisia kriteerejä arvos-    apujäsentä.
20101:        telussa, ja jos on,                              Opetusministeriön tietoon on tullut, että eri
20102:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       apujäsenten suorittama arvostelu ei kaikilta
20103:        ryhtyä yhdenmukaistaakseen arvostelun         osin ole ollut täysin yhtenäistä. Tähän on osal-
20104:        ja varmistaakseen todistusten uskotta-        taan vaikuttanut edellä mainittujen, kielitut-
20105:        vuuden?                                       kintojen järjestämistä ja arvostelua koskevien
20106:                                                      säännösten yleisluontoisuus.
20107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kielitutkintolautakunnat ovatkin jo kartoit-
20108: vasti seuraavaa:                                     taneet niitä perusteita, joita eri apujäsenet ar-
20109:                                                      vostelussaan ovat noudattaneet. Arvosteluperus-
20110:    Valtion virkoihin vaadittavan suomen ja           teita on selvitetty myös oikeusministeriön aset-
20111: ruotsin kielen taidon esittämiseksi suoritetta-      tamassa kielitutkintotyöryhmässä. Tämän työ-
20112: vista tutkinnoista ja niiden järjestämisestä on      ryhmän mietinnöstä on hankittu lausunnot ja
20113: säädetty asetuksella sekä valtion kielitutkinto-     parhaillaan on vireillä suomen ja ruotsin kielen
20114: lautakuntien johtosäännössä. Täydellistä suo-        taidon osoittamiseksi järjestettäviä tutkintoja
20115: men tai ruotsin kielen hallitsemista osoittava       koskevien säännösten uudistaminen ja entistä
20116: tutkinto suoritetaan aina valtion kielitutkinto-     tarkempien ohjeiden laatiminen kielitutkintojen
20117: lautakunnalle. Muut kielitaidon osoittamiseen        arvosteluperusteista ja niiden yhtenäisyyden val-
20118: tarvittavat tutkinnot, jotka voivat olla tutkinto-   vonnasta.
20119:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
20120: 
20121:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
20122: 4                                             1982 vp.
20123: 
20124: 
20125: 
20126: 
20127:                            TiH Riksdagens Herr Talman
20128: 
20129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        svenska, avlägges för ordinarie eller adjungerad
20130: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ledamot av examensnämnd.
20131: velse av den 19 oktober 1982 till vederböran-           Språkexamensnämndens ledamöter är verk-
20132: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        samma i olika delar av landet, vilket för sin
20133: följande av riksdagsman Elisabeth Rehn m. fl.       del underlättar möjligheterna för dem som
20134: undertecknade spörsmål nr 320:                      önskar avlägga examen att delta i examina obe-
20135:                                                     roende av boningsort. I statens språkexamens-
20136:           Är Regeringen medveten om att det         nämnd finns tre ordinarie och 23 adjungerade
20137:        förekommer fall där statliga språkin-        ledamöter för examina som avlägges i det
20138:        tyg utfärdas utan tillräcklig täckning       finska språket. På motsvarande sätt finns i
20139:        och i strid med gällande förordning, och     nämnden tre ordinarie och 36 adjungerade le-
20140:        att de enskilda examensnämndsmedlem-         damöter för examina i det svenska språket.
20141:        marna tiliämpar olika kriterier i sin            Tili undervisningsministeriets kännedom har
20142:        bedömning, och om så är fallet,              kommit att de adjungerade ledamöternas be-
20143:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dömning inte till alla delar är enhetlig. Detta
20144:        taga för att förenhetliga bedömningen        har delvis påverkats att de ovan nämnda be-
20145:        och säkra intygens trovärdighet?             stämmelserna angående anordnande av språk-
20146:                                                     examina och deras bedömning är allmänna tili
20147:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sin natur.
20148: samt framföra följande:                                 Språkexamensnämnderna her redan kartlagt
20149:                                                     de principer som de adjungerade ledamöterna
20150:    Stadganden angående examina som skall av-        tillämpat vid bedömningen. Bedömningsgrun-
20151: läggas för ådagaläggande av kunskap i finska        derna har också utretts av arbetsgruppen för
20152: eller svenska samt angående anordnande av           språkexamina tilisatt av justitieministeriet. Ut-
20153: dessa ingår i förordning samt i reglemente för      låtanden angående arbetsgruppens betänkande
20154: statens språkexamensnämnder. Examen som             har inbegärts och för närvarande diskuteras en
20155: skall ådagalägga förmåga att fullständigt be-       förnyelse av bestämmelserna angående examina
20156: härska finska eller svenska skall alltid avläggas   för ådagaläggande av kunskaper i det finska
20157: inför statens språkexamensnämnd. Övriga exa-        och svenska språket, samt utarbetande av
20158: mina för ådagaläggande av språkkunskap, vil-        noggrannare instruktioner angående principerna
20159: .ka avser antingen förmån att i tal och skrift      för bedömningen av språkexamina och en en-
20160: eller i tal använda eller förstå finska eller       hetlig övervakning av dessa.
20161:      Helsingfors den 7 december 1982
20162: 
20163:                                                            Undervisningsminister Kalevi Kivistö
20164:                                               1982 vp.
20165: 
20166: Kirjallinen kysymys n:o 321
20167: 
20168: 
20169: 
20170: 
20171:                                  Alla Jokinen ym.: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten oppilasva-
20172:                                      linnasta
20173: 
20174: 
20175: 
20176:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20177: 
20178:    Ammattikasvatushallituksen kollegio on 16.       mia ja virheellisesti motivoituneita henkilöitä.
20179: 9. 1982 päätöksellään muuttanut terveydenhuol-      Edelleen on todennäköistä, että soveltuvuusko-
20180: toalan oppilasvalintamenettelyä. Päätöksen mu-      keiden poisjättämisen seurauksena opintojen
20181: kaan vuonna 1983 pääosa oppilaista terveyden-       keskeyttämisten määrä tulee lisääntymään.
20182: huoltoalan oppilaitoksiin valitaan yhteisvalinta-      Hoitoalojen valinnan onnistuminen on erityi-
20183: pisteiden perusteella. Tällöin huomioidaan pis-     sen tärkeää sen vuoksi, että työ, johon koulu-
20184: temäärään vaikuttavina tekijöinä oppilaan kiin-     tus valmistaa, kohdistuu välittömästi ihmisiin.
20185: nostus, ikä, lisäkoulutus, kaikkien aineiden kes-   Kysymys on myös potilasturvallisuudesta, joka
20186: kiarvo, kaksi eri todistusarvosanaa ja työkoke-     ei saa vaarautua sen vuoksi, että jokaisella pe-
20187: mus. Pyrkijän soveltuvuutta terveydenhuolto-        ruskoulutuksen käyneellä on soveltuvuudesta
20188: alalle ei sen sijaan mitata.                        riippumatta oltava mahdollisuus päästä hoito-
20189:    Terveydenhuoltoalalla työskenteleväliä tulee     alan koulutukseen ja työhön.
20190: olla hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys sekä          Ammattikasvatushallitus on tehnyt päätök-
20191: alalle soveltuvuus. Opetuksessa ja työelämässä      sensä ilman, että asiaa olisi tutkittu etukäteen.
20192: pidetään hyvin tärkeänä työntekijän persoonalli-    Ammattikasvatushallituksen päätöksen mukaan
20193: suuden vaikutusta hoitotapahtumaan. Tämä            valinnasta suoritetaan tutkimus vuoden 1982
20194: edellyttää työntekijäitä mm. myötäelämiskykyä,      kertyneen yhteisvalinta-aineiston pohjalta. Ou-
20195: sosiaalista sopeutuvuutta ja yhteistyökykyä. Näi-   toa kuitenkin on, että tutkimus tehdään vas-
20196: tä tekijöitä ei kuitenkaan uusi valintamenettely    ta jälkikäteen eli kun kokeiluun jo on pää-
20197: selvitä mitenkään. Näin ollen alalle saattaa va-    tetty ryhtyä. Päätöstä ei voi pitää perusteltuna,
20198: likoitua henkilöitä, joilta puuttuu kontak-         koska ei tiedetä, mitkä seuraukset tulevat ole-
20199: tikyky ja jotka eivät tule toimeen toisten          maan. Tähän mennessä ei myöskään ole min-
20200: ihmisten kanssa eivätkä siten sovellu palve-        kään tutkimuksen avulla todettu, että olisi tar-
20201: luammattiin. Terveydenhuoltoalalle hakeutuu         koituksenmukaista lakkauttaa soveltuvuusko-
20202: myös henkilöitä, jotka itse ovat vakavasti          keet, jotka ovat olleet tae motivoituneiden ja
20203: psyykkisesti häiriintyneitä, huumeiden, alko-       alalle soveltuvien opiskelijoiden saamiseksi ter-
20204: holin ja lääkkeiden väärinkäyttäjiä ja ovat jat-    veydenhuoltoalan oppilaitoksiin. Outoa on myös
20205: kuvasti hoidon tarpeessa. Alalla käytössä oleva     se, että kokeilu on aloitettu koulutuksesta, joka
20206: yhteisvalinta on jo nyt vaikuttanut niin, että      on tarkoitettu ihmisten hoitamiseen koulutta-
20207: oppilaitoksiin on tullut valituksi heikosti so-     vaan ammattiin, kun taas soveltuvuuskokeet ja
20208: veltuvia ja huonosti opinnoissaan menestyviä,       valintakokeet järjestetään ensi vuonna mm.
20209: kun soveltuvuuskokeiden osuus valintapisteissä      Hämeenlinnan meijerioppilaitokseen, maatalous-
20210: on ollut vain vähäinen.                             oppilaitosten hevostalouskouluihin ja Helsingin
20211:    Eräiden tutkimusten mukaan soveltuvuuskoe        maalariammattikouluun.
20212: on oppilasvalintamenetelmistä puolueettomin,           Edellä mainitun perusteella ja valtiopäiväjär-
20213: oikeudenmukaisin ja luotettavin. Valinta pape-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
20214: reiden perusteella johtaisi siihen, että koulu-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20215:  tukseen pääsisi runsaasti alalle soveltumatto-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20216: 088201162S
20217: 2                                         1982 vp.
20218: 
20219:        Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo               töksen muuttamiseksi niin, että valinta-
20220:      ryhtyä terveydenhuoltoalan oppilaitosten             menettelyssä otettaisiin huomioon ja pai-
20221:      oppilasvalinnan perusteista tehdyn pää-              notettaisiin alalle soveltuvuutta?
20222:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1982
20223: 
20224:        Aila Jokinen                 Jouni J. Särkijärvi            Ben Zyskowicz
20225:        Mauri Miettinen              Heikki Järvenpää              Juhani Laitinen
20226:        Saara Mikkola                Mauri Vänskä                   Lea Sutinen
20227:        Elsi .Hetemak:i-Olander      Tapio Holvitie                Vappu Säilynoja
20228:        Sinikka Karhuvaara           Helena Pesola                  Anna-Liisa Piipari
20229:                    Impi Muroma                             Helvi Hyrynkangas
20230:                                               N:o 321                                                 3
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 
20235:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20236: 
20237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      merkiksi lääkintöhallitus ei ollut vakuuttunut
20238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       soveltuvuuskokeissa käytettyjen psykologisten
20239: olette 20 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn           testien merkityksestä valinnan onnistumiselle.
20240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Psykologiliitto totesi, että vasta ammattiana-
20241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lyysin jälkeen voidaan valita tieteellisesti päte-
20242: edustaja Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta           vät mittavälineet ja että nykyiset ovat muodos-
20243: kirjallisesta kysymyksestä n:o 321:                 tuneet sormituntumalla.
20244:                                                        Ammattikasvatushallituksen ilmoituksen mu-
20245:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20246:                                                     kaan soveltuvuuskokeisiin liittyvistä epäkohdis-
20247:        ryhtyä terveydenhuoltoalan oppilaitosten
20248:                                                     ta keskeisimpiä on se, että arviointi ei tapahdu
20249:        oppilasvalinnan perusteista tehdyn pää-
20250:                                                     koko maassa yhtäläisin perustein, mikä on haki-
20251:        töksen muuttamiseksi niin, että valinta-
20252:        menettelyssä otettaisiin huomioon ja pai-    joiden oikeusturvaa vaarantavaa. Suurin koko-
20253:        notettaisiin alalle soveltuvuutta?           naan soveltumattomaksi katsottujen jaostokoh-
20254:                                                     tainen osuus oli kuluvana lukuvuonna 65 %
20255:                                                     ja pienin 2 %. Vaikka käytetyt psykologiset
20256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      testit ovat eri puolilla maata samat, ovat loppu-
20257: seuraavaa:                                          tuloksena saatavat soveltuvuusarviot osoittau-
20258:    Terveydenhuoltoalan oppilasvalinnassa käy-       tuneet harkinnanvaraisiksi.
20259: tettävistä soveltuvuuskokeista on käyty vilkasta       Selvitettäessä edellä mainitun työryhmän esit-
20260: keskustelua koko 1970-luvun ajan. Esiintynei-       tämän kokeilun toteutusmahdollisuuksia ammat-
20261: den epäkohtien vuoksi niiden lopettaminen tai       tikasvatushallitus totesi, että samanaikainen eri
20262: korvaaminen muilla soveltuvuuden arviointime-       oppilasvalintatapojen kokeilu ei ole mahdolli-
20263: netelmillä on ollut esillä ammattikasvatushalli-    nen, koska samat hakijat hakevat useimmiten
20264: tuksessa useaan otteeseen. Syksyllä 1981 am-        moneen oppilaitokseen eri puolilla maata. Sa-
20265: mattikasvatushallitus asetti työryhmän selvittä-    manaikainen kokeilu merkitsisi tästä syystä
20266: mään, miten soveltuvuutta terveydenhuoltoalan       enemmistölle hakijoista kolminkertaista valin-
20267: oppilasvalinnoissa tulisi arvioida. Työryhmä to-    taprosessia. Näin ollen ammattikasvatushallituk-
20268: tesi 31. 5. 1982 valmistuneessa ehdotuksessaan,     sessa päädyttiinkin 16. 9. 1982 tehdyllä pää-
20269: että soveltuvuuskokeiden tarpeellisuudesta tai      töksellä siihen, että eri vuosina kokeillaan koko
20270: niiden poisjättämisen aiheuttamista haitoista ei    maassa eri valintamenetelmiä. Kokeilun ja tut-
20271: ole kummastakaan olemassa luotettavaa tietoa.       kimuksen ensimmäinen osa muodostuu vuonna
20272: Tästä syystä työryhmä katsoi, että soveltuvuus-     1982      kertyneestä     yhteisvalinta-aineistosta.
20273: kokeet olisi toistaiseksi säilytettävä, kunnes      Vuonna 1983 kokeilu tapahtuu siten, että
20274: kokeilulla on selvitetty mahdollisuudet siirtyä     pääosa oppilaista valitaan ilman soveltuvuus-
20275: yksinkertaisempaan valintamenettelyyn. Samalla      koetta. Samalla on tarkoitus käynnistää tutki-
20276: työryhmä ehdotti, että kokeiltaisiin rinnakkain     musprojekti, jossa selvitetään terveydenhuolto-
20277: valintaa ilman soveltuvuuskokeita, valintaa si-     alan oppilasvalinnan perusteita ja menetelmiä.
20278: ten, että soveltuvuuskokeet ovat nykyisessä         Mainittu ammattikasvatushallituksen päätös ei
20279: muodossaan mukana, sekä valintaa siten, että        siis merkitse soveltuvuuskokeiden 1opullista
20280: mukana on opettajahaastattelu ilman testejä.        poistamista, kuten eräissä julkisuudessa olleissa
20281:    Työryhmän ehdotuksesta pyydetyissä lausun-       kirjoituksissa on annettu ymmärtää.
20282: noissa todettiin yksimielisesti soveltuvuuskokei-      On aihetta tähdentää, että lopullista ratkai-
20283: den kehittämistarve. Huomattakoon, että esi-        sua soveltuvuuskokeiden tarpeellisuudesta ei
20284: 4                                           1982 vp.
20285: 
20286: voida tehdä yksinomaan asenteellisten näkemys-    set oppilasvalintaan opetusministeriö tulee esit-
20287: ten varassa, vaan asiaa on syytä selvittää niin   tämään ammattikasvatushallitukselle valintako-
20288: objektiivisesti kuin mahdollista tutkimuksen ja   keita koskeneen päätöksen uudelleen harkitse-
20289: kokeilun avulla. Ottaen huomioon keskiasteen      mista.
20290: koulunuudistuksen mukanaan tuomat muutok-
20291:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
20292: 
20293:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
20294:                                               N:o 321                                                5
20295: 
20296: 
20297: 
20298: 
20299:                             Tili Riksdagens Hett Talman
20300: 
20301:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen         stytelsen inte ät övettygad om de vid lämp-
20302: anget hat Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse        lighetstestetna använda psykologiska testernas
20303: av den 20 oktobet 1982 tili vedetbötande med-        betydelse föt ftamgång i urvalet. Psykologföt-
20304: lem av statstådet övetsänt avskrift av följande      bundet konstatetade att man fötst efter en
20305: av riksdagsman Aila Jokinen m. fl. undetteck-        yrkesanalys kan välja de vetenskapligt sett håll-
20306: nade spötsmål nt 321:                                bata mätningsmetoderna, och att de nuvarande
20307:                                                      mätningsmetoderna utfotmats på intuition.
20308:           Vilka åtgärdet ämnar Regetingen vid-          Enligt meddelande från yrkesutbildningssty-
20309:        ta föt att tevidera beslutet angående         relsen ät de ftämsta missföthållandena i sam-
20310:        kritetierna för elevurvalet till sjukvåtds-   band med lämplighetstestetna att mätningen
20311:        lätoanstalter så att man vid utvalet be-      inte sker enligt samma kriteriet i hela landet,
20312:        aktar och betonat lämplighet?                 vilket äventytat sökandenas tättsskydd. Under
20313:                                                      åtets testet var den stötsta andelen av sökan-
20314:     Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-       dena som ansågs helt olämpliga 65 §, och den
20315: samt framföra följande:                              minsta delen 2 %. Även om de psykologiska
20316:     Under hela 1970-talet har det fötts livliga      tester som tiliämpats i de olika delarna av lan-
20317: debattet om lämplighetstesterna vid elevurvalet      det är de samma, hat de lämplighetsvärden som
20318: tili sjukvåtdslätoanstalter. Med anledning av        ethållits som sluttesultat visat sig vara beroen-
20319: de missföthållanden som förekommit har ytkes-        de av ptövning.
20320: utbildningsstytelsen i fleta tepriset diskutetat        Eftet att ha uttett möjlighetetna att vetkstäl-
20321: avskaffandet ellet etsättandet av dessa testet       la den fötsöksvetksamhet som ovan nämnda
20322: med andra mätningsmetoder. Hösten 1981 till-         atbetsgtupp ftamfött, konstatetade ytkesutbild-
20323: satte ytkesutbildningsstyrelsen en arbetsgtupp       ningsstytelsen, att det inte ät möjligt att sam-
20324: för att utteda hut man botde mäta lämplighet         tidigt ptöva olika urvalsmetodet, eftersom
20325: vid elevutvalet till sjukvårdsutbildningen. Ar-      sökanden oftast söket sig samtidigt tili flera
20326: betsgruppen konstaterade i sitt förslag, som         läroanstaltet i olika delar av landet. Tillämp-
20327: blev färdigt den 31. 5. 1982, att det inte föte-     ning av flera testet samtidigt skulle därföt
20328: ligger tilifötlitliga uppgiftet vate sig om lämp-    innebäta en tredubbel utvalsptocess föt majo-
20329: lighetstesternas nödvändighet ellet om nack-         riteten av sökandena. Hätmed kom man i yr-
20330: delatna av att avskaffa dessa. Därför ansåg at-      kesutbildningsstytelsen genom beslut av den
20331: betsgruppen att man botde kvathålla lämplig-         16. 9. 1982 ftam tili att man prövar olika ut-
20332: hetstesterna tills man uttett möjligheterna att      valsmetodet i hela landet undet skilda åt.
20333: övetgå tili ett enklate utvalssystem. Likaledes      Fötsöksverksamhetens och undetsökningens
20334: föteslog arbetsgruppen att man patallellt skulle     fötsta del omfattat det urvalsmaterial som
20335: tillämpa ett urvalsptov utan lämplighetstestet,      samlats undet åt 1982. Åt 1983 kommet för-
20336: ett annat utvalsptov med de nuvatande lämplig-       söksvetksamheten att ftamsktida så att stötsta
20337: hetstestetna, samt ett urvalsptov i vilket skulle    delen av studetandena väljs utan lämplighets-
20338: ingå intervju med lärate utan testet.                test. Samtidigt ät det meningen att sätta igång
20339:     I de utlåtanden som inbegärts med anledning      ett fotskningsprojekt föt att utteda kritetierna
20340: av arbetsgruppens fötslag konstatetades en-          och metodetna vid elevutvalet tili sjukvåtds-
20341: hälligt behovet att utveckla lämplighetstesterna.    sektorn. Nämnda ytkesutbildningsstytelsens be-
20342: Man böt dock observera att t. ex. medicinal-         slut innebät sålunda inte ett slutligt avskaffan-
20343: 6                                         1982 vp.
20344: 
20345: de av lämplighetstesterna, såsom man låtit      undersökningar och försöksverksamhet. Med
20346: förstå i endel sktiverier i offentligheten.     beaktande av de förändringar som mellanstadie-
20347:    Det är skäl att framhålla att den slutliga   reformen medför för elevintagningen, kommer
20348: lösningen angående lämplighetstesternas nöd-    undervisningsministeriet att föreslå för yrkes-
20349: vändighet inte kan göras enbart utgående från   utbildningsstyrelsen att ompröva beslutet an-
20350: attitydståndpunkter, utan att man bör utreda    gående urvalsproven.
20351: frågan så objektivt som möjligt med hjälp av
20352:      Helsingfors den 30 november 1982
20353: 
20354:                                                        Undervisningsminister Kalevi Kivistö
20355:                                              1982 vp.
20356: 
20357: Kirjallinen kysymys n:o 322
20358: 
20359: 
20360: 
20361: 
20362:                                  E. Laine ym.: Raision ja Piikkiön-Kaarinan terveyskeskusten
20363:                                      rakentamisajankohdasta
20364: 
20365: 
20366:                          Eduskunnan Herra PuhemieheBe
20367: 
20368:    Talous- ja budjettipolitiikan painottuessa           Mainittujen terveyskeskusten rakentamisajan-
20369: ensisijaisesti yritysten kilpailukyvyn parantami-    kohdan siirtyminen myöhemmäksi olisi erittäin
20370: seen uhkaa mm. sosiaali- ja terveyssektorin tar-     haitallista mm. siksi, että Turun ja Porin lääni
20371: peiden yhä voimakkaampi laiminlyönti.                on jo aiemmin jäänyt runsaasti jälkeen maan
20372:    Tästä on osoituksena mm. se, että ensi            keskiarvotasosta. Läänissä on toivottu, että
20373: vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ehdote-         ennen VALTAVA-lainsäädännön voimaantuloa
20374: taan terveyskeskusten rakentamiseen vain 170         tämä jälkeenjääneisyys maan keskiarvotasosta
20375: miljoonaa markkaa eli lisämenoarvio mukaan           olisi voitu poistaa. Lisäksi on syytä muistut-
20376: lukien 30 miljoonaa markkaa vähemmän kuin            taa siitä, että yleensäkin terveyskeskusinves-
20377: tänä vuonna.                                         toinnit ovat erityisen kannattavia siksi, että
20378:    Julkisuuteen saatettujen tietojen mukaan          ne parantavat sairauksien ennaltaehkäisytyön
20379: merkitsisi ensi vuoden terveyskeskusmäärära-         toimintaedellytyksiä.
20380: hojen niukkuus sitä, että mm. useat Turun               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20381: ja Porin läänin terveyskeskukset tulisivat jää-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20382: mään vaille määrärahaa. Sellaiset terveyskes-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20383: kukset, joiden rakentaminen aiemmin hyväksyt-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20384: tyjen suunnitelmien mukaan alkaisi ensi vuon-        sen:
20385: na, tulisivatkin siirtymään myöhempään ajan-
20386: kohtaan. Ensinnä tulisi kysymykseen Raision                    Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
20387: ja Kankaanpään terveyskeskusten rakentami-                  ryhtyä Raision ja Piikkiön-Kaarinan
20388: sen siirtyminen ensi vuodesta vuoteen 1984                  terveyskeskusten rakentamisen toteut-
20389: ja vastaavasti vuodelle 1984 ajoitettujen Piik-             tamiseksi aikaisemmin hyväksyttyjen
20390: kiön-Kaarinan, Porin-Pihlavan ja Euran ter-                 suunnitelmien mukaisesti vuosina 1983
20391: veyskeskusten rakentaminen siirtyisi vuodella               -84?
20392: eteenpäin.
20393:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1982
20394: 
20395:          Ensio Laine                   Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen
20396: 
20397: 
20398: 
20399: 
20400: 088201103V
20401: 2                                         1982 vp.
20402: 
20403: 
20404: 
20405: 
20406:                        Eduskunnan Herra PuhemieheEe
20407: 
20408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-       1987 lääkintöhallitus on ryhtynyt valmistele-
20409: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-    maan taman valtakunnallisen suunnitelman
20410: hemies, olette 20 päivänä lokakuuta 1982 päi-    mukaista uutta terveyskeskusten toimitilojen
20411: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-    rakentamisohjelmaa ja on pyytänyt alustavasta
20412: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     luonnoksesta lääninhallitusten lausunnon.
20413: kansanedustaja E. Laineen ym. näin kuuluvas-        Uudessa valtakunnallisessa suunnitelmassa
20414: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 322:           sekä hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
20415:                                                  noarvioksi vuodelle 1983 on varattu 180 mil-
20416:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   joonan markan määräraha terveyskeskusten pe-
20417:        ryhtyä Raision ja Piikkiön-Kaarinan       rustamiskustannusten valtionosuuksiin. Vuo-
20418:        terveyskeskusten rakentamisen toteut-     delle 1983 varattu määräraha on pienempi kuin
20419:        tamiseksi aikaisemmin hyväksyttyjen       aikaisemmin hyväksyttyjen suunnitelmien mu-
20420:        suunnitelmien mukaisesti vuosina 1983     kaan laadittu terveyskeskusten rakentamisoh-
20421:       -84?                                       jelman toteuttaminen edellyttäisi. Hallituksen
20422:                                                  esitykseen vuoden 1982 kolmanneksi lisämeno-
20423:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    arvioksi on otettu 10 miljoonan markan lisä-
20424: vasti seuraavaa:                                 määrärahaesitys terveyskeskusten perustamis-
20425:    Terveyskeskusten uusien toimitilojen nykyi-   kustannusten valtionosuuteen. Kyseisellä mää-
20426: nen rakentamisohjelma vuosille 1982-1986         rärahalla voidaan käynnistää myös muutamia
20427: perustuu vuosien 1983-1986 osalta valtio-        vuoden 1983 hankkeita jo vuoden 1982 puo-
20428: neuvoston hyväksymään valtakunnalliseen suun-    lella, mikä osaltaan helpottaisi vuoden 1983
20429: nitelmaan kansanterveystyön järjestämisestä      rakentamisohjelmia.
20430: vuosina 1982-1986, jossa vuodelle 1983 oli          Vuosien 1983-87 osalta on lääkintöhalli-
20431: esitetty 190 miljoonan markan määräraha pe-      tuksen toimesta parhaillaan laadittavana uusi
20432: rus tamiskustannusten valtionosuuksiin.          hankeluettelo. Tässä vaiheessa ei ole mahdol-
20433:    Valtioneuvoston hyväksyttyä 16. 9. 1982       lista puuttua yksittäisten hankkeiden rakenta-
20434: uuden valtakunnallisen suunnitelman kansan-      misaikatauluun.
20435: terveystyön järjestämisestä vuosina 1983-
20436:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
20437: 
20438:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
20439:                                             N:o 322                                              3
20440: 
20441: 
20442: 
20443: 
20444:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20445: 
20446:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      fattande pian överensstämmande nytt program
20447: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     för byggande av verksamhetsutrymmen för
20448: av den 20 oktober 1982 tili vederbörande          hälsovårdscentraler och har av länsstyrelserna
20449: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    inbegärt utlåtande om det preliminära utkastet
20450: jande av riksdagsman E. Laine m.fl. under-        därtill.
20451: tecknade skriftliga spörsmål nr 322:                  I den nya riksomfattande planen samt i
20452:                                                   regeringens proposition angående statsförslaget
20453:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          för år 1983 har ett anslag på 180 miljoner
20454:        vidta för att byggandet av Reso och        mark reserverats för statsandelar för hälso-
20455:        Pikis-St Karins hälsovårdscentraler i      vårdscentralernas anläggningskostnader. Det för
20456:        enlighet med de planer som tidigare        år 1983 reserverade anslaget är mindre än
20457:        godkänts skall ske åren 1983-84?           vad realiseringen av det enligt de tidigare
20458:                                                   godkända planerna uppgjorda programmet för
20459:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      byggande av hälsovårdscentraler skulle förut-
20460: anföra följande:                                  sätta. I regeringens proposition tili en tredje
20461:    Det nuvarande, för åren 1982-1986 upp-         tilläggsbudget för år 1982 har intagits ett för-
20462: gjorda programmet för byggande av nya verk-       slag om ett tilläggsanslag på 10 miljoner mark
20463: ~>amhetsutrymmen för hälsovårdscentraler ba-      för statsandel för hälsovårdscentralernas an-
20464: serar sig i fråga om åren 1983-1986 på den        läggningskostnader. Med ifrågavarande anslag
20465: av statsrådet godkända riksomfattande planen      kan även några av de för år 1983 planerade
20466: för ordnande av folkhälsoarbetet under åren       projekten påbörjas redan år 1982, vilket i sin
20467: 1982-1986, i viiken för år 1983 hade före-        tur skulle underlätta realiseringen av bygg-
20468: slagits ett anslag på 190 miljoner mark för       nadsprogrammen för år 1983.
20469: statsandelar för anläggningskostnader.                För åren 1983-87 uppgörs som bäst genom
20470:    Sedan statsrådet 16. 9. 1982 godkänt en ny     medicinalstyrelsens försorg en ny projektför-
20471: riksomfattande pian för ordnande av folkhälso-    teckning. I detta skede är det inte möjligt att
20472: arbetet under åren 1983-1987 har medicinal-       ingripa beträffande byggnadstidtabellen för de
20473: styrelsen börjat utarbeta ett med denna riksom-   enskilda projekten.
20474:      Helsingfors den 23 november 1982
20475: 
20476:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
20477:                                             1982 vp.
20478: 
20479: Kirjallinen kysymys n:o 323
20480: 
20481: 
20482: 
20483: 
20484:                                  Almgren: Oulun yliopistdllis.en keskussai·raalan Jasten syöpä- ja
20485:                                     teho-osastojen toimintaedellytysten parantamisesta
20486: 
20487: 
20488:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20489: 
20490:     Oulun yliopistollisen keskussairaalan lasten      Laskelmien mukaan vuosikustannukset olisi-
20491: syöpä- ja teho-osaston avaamisessa on ilmennyt     vat n. 3 milj. mk, mistä palkkojen osuus on
20492: vaikeuksia. Mainitut osastot valmistuivat jo v.    n. 70%. Varsinaisen käyttökaluston ja lait-
20493: 1974 lasten sisätautiosaston myötä. Muilta osin    teiston hankkiminen on kustannuksiltaan vähäi-
20494: sisätautiosasto otettiin käyttöön v. 1975. Syö-    nen. Kysymys on lähinnä palkkakustannuksista
20495: pä- ja teho-osasto ovat olleet lähinnä käyttöva-   ja siis virkojen perustamisesta.
20496: rojen puutteen vuoksi käyttämättöminä valmis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20497: tumisestaan asti. Näyttää siltä, että molempien    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20498: käyttöön ottaminen olisi välttämätöntä syöpä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20499: potilaiden hoitotilanteen parantamiseksi ja te-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20500: ho-osaston tarkoituksenmukaiseksi käyttämisek-
20501: si.                                                          Tietääkö Hallitus, että Oulun yliopis-
20502:     Saatujen tietojen mukaan Oulun yliopistolli-          tollisen keskussairaalan lasten syöpä- ja
20503: sen keskussairaalan lastentautien klinikan kuor-          teho-osastot eivät toimi tarkoituksenmu-
20504: mitus on Suomen korkein. Hoitokustannukset                kaisella tavalla, ja
20505: ovat selvästi pienemmät kuin maassa keski-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20506: määrin. Lapsen hoitokustannukset päivää koh-              ryhtyä asian pikaiseksi korjaamiseksi?
20507: den olivat Oulussa vuonna 1980 475 markkaa,
20508: kun ne maassa keskimäärin olivat 590 mark-
20509: kaa.
20510:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1982
20511: 
20512:                                           Esko Almgren
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517: 0818201126L
20518: 2                                            1982 vp.
20519: 
20520: 
20521: 
20522: 
20523:                          Eduskunnan Herra Puhemiehel'le
20524: 
20525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      niihin tarpeisiin, joita alueen lasten hoitaminen
20526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on toistaiseksi edellyttänyt. Sairaalan käytössä
20527: olette 20 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-      olleet voimavarat ovat olleet verrattavissa maan
20528: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    muiden lastentautien klinikoiden työvoimaan.
20529: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Sosiaali- ja terveysministeriön asettama las-
20530: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       ten syöpäsairauksien hoitoa koskeva työryhmä
20531: myksestä n:o 323:                                   on vastikään jättänyt mietintönsä. Tässä muis-
20532:                                                     tiossa esitetään ne yleispiirteet, joiden mukaan
20533:           Tietääkö Hallitus, että Oulun yliopis-    lasten syöpäsairauksien hoitoa maassamme tul-
20534:        tollisen keskussairaalan lasten syöpä- ja    laan kehittämään. Oulun yliopistolliseen kes-
20535:        teho-osastot eivät toimi tarkoituksenmu-     kussairaalaan tullaan osin tätä hoitotyövoimaa
20536:        kaisella tavalla, ja                         myöskin sijoittamaan.
20537:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         V altakunnallisissa suunnitelmissa sairaanhoito-
20538:        ryhtyä asian pikaiseksi korjaamiseksi?       laitosten kehittämiseksi on varattu virkoja vuo-
20539:                                                     sille 1983-1987 erikoissairaanhoidon kehittä-
20540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miseksi. Lääkintöhallitus jakaa vuosittain kiin-
20541: vasti seuraavaa:                                    tiöt keskussairaalapiirejä varten. Lääninhalli-
20542:    Oulun yliopistollisen keskussairaalan lasten-    tukset osaltaan vahvistavat alueelliset suunni-
20543: tautien klinikka valmistui vuonna 1974 ja se        telmat, joissa virkojen ohjautuminen alueen sai-
20544: otettiin käyttöön vuoden 1975 elokuussa. Kli-       raaloihin ja eri hoidon osa-alueille vahvis-
20545: nikalle on mitoitettu sairaansijoja 216, joista     tetaan. Oulun yliopistollisen keskussairaalan ta-
20546: käytössä tällä hetkellä on 181. Käyttöön otta·      holta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyr-
20547: matta olevat osastot suunniteltiin alunpitäen       kiä vuonna 1983 vahvistamaan lastenklinikan
20548: lasten tehohoidon ja lasten sisätautien sairauk-    työvoimaa ohjaamalla uudet virat ensisijaisesti
20549: sia varten. Yksiköiden käyttöönottoa ovat toi-      teho-osaston avaamiseen, mikä osaltaan paran-
20550: saalta viivästyttäneet virkojen täyttämiseen ja     taa myös syöpää sairastavien lasten hoitomah-
20551: toisaalta virkojen saantiin liittyneet vaikeudet.   dollisuuksia. Pääsairaalan esittämän suunnitel-
20552: Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastentau-    man mukaan vuonna 1984 olisi lasten syöpä-
20553: tien klinikka on kuitenkin työvoiman mitoituk-      osaston toiminnan tehostamisen vuoro.
20554: sensa ja tehonsa puolesta kyennyt vastaamaan
20555:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
20556: 
20557:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
20558:                                              N:o 323                                               3
20559: 
20560: 
20561: 
20562: 
20563:                            Tili Riksdagens Herr Talman
20564: 
20565:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       har förutsatt. De resurser som sjukhuset haft
20566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tili förfogande har kunnat jämföras med arbets-
20567: velse av den 20 oktober 1982 tili vederbö-         kraften vid landets övriga kliniker för barn-
20568: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       sjukdomar.
20569: av följande av riksdagsman Almgren under-              Den av social- och hälsovårdsministeriet tili-
20570: tecknade spörsmål nr 323:                          satta arbetsgruppen för vård av cancersjukdo-
20571:                                                    mar hos barn har nyligen avgivit sitt betän-
20572:           Är Regeringen medveten om att can-       kande. I detta betänkande framläggs de allmän-
20573:        cer- och intensivvårdsavdelningarna för     na linjer, enligt vilka man i vårt land kommer
20574:        barn vid Uleåborgs universitetscentral-     att utveckla vården av cancersjukdomar hos
20575:        sjukhus inte fungerar på ett ändamåls-      barn. Vårdarbetskraft kommer att placeras
20576:        enligt sätt, och                            också vid Uleåborgs universitetscentralsjukhus.
20577:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         I de riksomfattande planerna för utvecklan-
20578:        ta för att läget snabbt skall förbättras?   de av sjukvårdsanstalterna har för åren 1983
20579:                                                    -1987 tjänster reserverats för utvecklande av
20580:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       specialsjukvården. Medicinalstyrelsen fördelar
20581: samt anföra följande:                              årligen kvoterna mellan de olika centralsjuk-
20582:   Kliniken för barnsjukdomar vid Uleåborgs         husdistrikten. Länsstyrelserna fastställer å sin
20583: universitetscentralsjukhus blev färdig år 1974     sida de regionala planer, i vilka lokaliseringen
20584: och togs i bruk i augusti 1975. Kliniken är        av tjänster till sjukhusen i regionen och tili de
20585: dimensionerad för 216 sjukplatser, av vilka        olika delområdena inom vården fastställs. Vid
20586: 181 för närvarande används. De avdelningar         Uleåborgs universitetscentralsjukhus har man
20587: som inte tagits i bruk planerades ända från        ansett det ändamålsenligt att år 1983 försöka
20588: början för intensivvård av barn och för inre-      förbättra arbetskraftssituationen vid barnklini-
20589: medicinska sjukdomar hos barn. Dröjsmålen          ken genom att i första hand dirigera de nya
20590: med ibrukstagandet av enheterna har berott         tjänsterna så, att man kan öppna intensiv-
20591: på svårigheter dels med att få tjänsterna be-      vårdsavdelningen, vilket å sina sida också för-
20592: satta, dels med att få nya tjänster inrättade.     bättrar vårdmöjligheterna för barn som lider
20593: Kliniken för barnsjukdomar vid Uleåborgs uni-      av cancer. Enligt den pian som framlagts av
20594: versitetscentralsjukhus har dock vad gäller di-    huvudsjukhuset kommer en effektivering av
20595: mensioneringen av arbetskraften och verksam-       verksamheten vid canceravdelningen för barn
20596: hetens effektivitet kunnat svara mot de behov      att vara i tur år 1984.
20597: som vården av barnen inom regionen hittilis
20598:      Helsingfors den 23 november 1982
20599: 
20600:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
20601:                                              1982 vp.
20602: 
20603: Kirjallinen kysymys n:o 324
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608:                                  Juvela: Sädehoidon seurauksena vahingoittuneiden hampaiden
20609:                                     hoidon korvaamisesta sairausvakuutuksesta
20610: 
20611: 
20612:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20613: 
20614:    Parantuminen nenäontelo- ja nielusyövästä       sellään korvaa hammashoitoa. Korvausta ei
20615: on useimmissa tapauksissa osoittautunut mah-       suoriteta edes sellaisissakaan tapauksissa, jois-
20616: dolliseksi, jos tauti havaitaan riittävän aikai-   sa kiistattomasti on voitu todeta hampaiden
20617: sessa vaiheessa. Taudin pysäyttämistä edeltää      vahingoittuneen sädehoidon seurauksena. Täs-
20618: kuitenkin pitkäaikainen sädehoito, jolla puo-      sä kohdin sairausvakuutuslaissa onkin vakava
20619: lestaan on eräitä varsin vahingollisia seuran-     epäkohta, joka tulisi viipymättä korjata.
20620: naisvaikutuksia. Tunnettu tosiasia nimittäin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20621: on, että sädehoito aiheuttaa vaurioita hampai-     jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
20622: siin sekä leukaluihin. Lähes jokainen nenäon-      tänkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20623: telo- ja nielusyövästä parantunut onkin jou-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20624: tunut pitkäaikaisen ja kalliiksi tulevan ham-
20625: mashoidon alaiseksi. Hammashoidon kalleuden                  Aikooko Hallitus mahdollisimman
20626: vuoksi kaikilla ei ole kuitenkaan ollut mah-              pian täydentää sairausvakuutuslakia
20627: dollisuuksia toteuttaa hoitoa loppuun saakka.             niin, että syövän sädehoidon seurauk-
20628: Ja näin ei saisi asia olla.                               sena vahingoittuneiden hampaiden hoi-
20629:    Kuten tunnettua sairausvakuutus ei nykyi-              to tulee korvauksen piiriin?
20630:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1982
20631: 
20632:                                          Aulis Juvela
20633: 
20634: 
20635: 
20636: 
20637: 0882010760
20638: 2                                                 l982'vp.
20639: 
20640: 
20641: 
20642: 
20643:                      ~   ' .;..   ,. ' .
20644:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20645: 
20646:      Valtiopäiväjärjestyksen 'yq: §         :n
20647:                                             1 1nomen-·· . keustapauksiss~.· Sa1r~usvakuutuslain 5 § :n 2
20648:  tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- momentin mukaan hammashoito korvataan
20649: bemies·, olette 2Lpäivänä:lokakuuta .1982 päi- :aitioastaan ·.silloin,, kun hoito ·on ollut v.äl.ttä-
20650: vätyn· kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- mätöntä: muun .. sairauden parantamiseksi. r .·.
20651: v,Osi:on · asianomaiselle.·. jäsenelle jäljennöksen          Bamtnashoidosta ,aiheutuoeita ·kusl:annlilksia
20652:  kansanedustaj-a Aulis Juve1an näin kuuluvasta :on korvattu sairausvakuutuslain 5 § :n 2 mo-
20653: ·kirjållisesta kysymyksestä n:o 324:                      -mentin mukaan, kun hampaiden . hoitaminen
20654:            ··     ·. · · ·.·   ·          ·     ·         -on ollut välttämätöntä sädehoidon aloittami-
20655:       .. · Aikoöko . Hallitus mahdollisimman seksi. Sen ,sijaan sädehoidon seurauksena .mah-
20656:           ·J?laQ täy~entää sairausvakuutuslakia dollisesti vahingoittuneiden hampaiden hoitoa
20657:            niin, että syövän sädehoidon seurauk· ei voida korvata, :koska kysymyksessä ei enää
20658:            sena · vähingoittuneiden hampaiden hoi- -ok syövän hoitamiseksi välttämätön h,oito.. ;
20659:             to tule·e korvauksen piiriin?                 . Aikuisväestön hammashoidon .k0rvauskysy-
20660:      " -- : · · ·            ·        ·- ·                mjrk'Set -Ovat tufkittavina valtioneuvosten .elo-
20661:     :Yastaubena kysymykseen esitän · kunnioit- kuussa. 1980 .asettamassa hammashuoltokomi-
20662:  tavasti seuraavaa:                         .              teassa. Kom;tean on määrä saad a .työnsä pää-
20663:      Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan va- tökseen kuluvan vuoden; Joppuun mennessä.
20664:  kuutetulle suoritetaan .korvausta sairaanhoidos- Komitean . työn ·valmistuttua .sssiaali~ ,ja :ter-
20665:  ta aiheutuneista kustannuksista. Hammassai- veysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
20666:  rauksien hoitamisesta aiheutuneista kustannuk- siin, · jottä täin~ ;kysymyksessä -·m11in1tt:u epä-
20667:  sista voidaan suorittaa korvausta vain poik- kohta voitaisiin poistaa.
20668:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982'
20669: 
20670:                                                                         Ministeri Marjatta Väänänen
20671:                                            N:o 324                                             3
20672: 
20673: 
20674: 
20675: 
20676:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20677: 
20678:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ringslagen ersätts tandvård endast då vården
20679: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        har varit nödvändig för botande av annan
20680: velse av den 21 oktober 1982 tili vederbö-       sjukdom.
20681: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        Kostnader för tandvård har ersatts enligt
20682: av följande av riksdagsman Aulis Juvela ställ-   5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen då tandvår-
20683: da skriftliga spörsmål nr 324:                   den har varit nödvändig för inledande av
20684:                                                  strålbehandling. Vård av tänder som even-
20685:           Har Regeringen för avsikt att så       tuellt skadats tili följd av strålbehandling kan
20686:        snart som möjligt komplettera sjukför-    däremot inte ersättas, emedan det inte längre
20687:        säkringslagen så, att ersättning utges    är fråga om vård som är nödvändig för can-
20688:        för tandvård då tänderna skadats tili     cerbehandlingen.
20689:        följd av strålbehandling mot cancer?         Frågan om ersättandet av den vuxna be-
20690:                                                  folkningens tandvård är under utredning i den
20691:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    av statsrådet i augusti 1980 tilisatta tand-
20692: samt anföra följande:                            vårdskommitten. Kommitten skall slutföra sitt
20693:    Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) utges    arbete före utgången av innevarande år. När
20694: tili försäkrad ersättning för kostnader för      kommitten slutfört sitt arbete kommer social-
20695: sjukvård. För kostnader för behandling av        och hälsovårdsministeriet att vidta erforderliga
20696: tandsjukdomar kan ersättning utges endast i      åtgärder för avhjälpande av det i spörsmålet
20697: undantagsfall. Enligt 5 § 2 mom. sjukförsäk-      nämnda missförhållandet.
20698:      Helsingfors den 17 november 1982
20699: 
20700:                                                                 Minister Marjatta Väänänen
20701:                                                1982 vp.
20702: 
20703: S.kriftligt spörsmål nr 325
20704: 
20705: 
20706: 
20707: 
20708:                                  Renlund m. fl.: Om ungdomsgarantiförsöket i Jakobstads arbets-
20709:                                     kraftsdistrikt
20710: 
20711: 
20712:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20713: 
20714:     rKommunerna som hör tH1 Jakobstads ·aT-            Eftersorn arbetslösheten är betydande i Ja-
20715: betskraftsbyrås verksamhetsområde har gemen-        kobstad och Larsmo, medan det i grannkom-
20716: samt anhå~.tit om att få deltaga ,i ungdoms-        munerna inom endel branscher råder en klar
20717: garantiförsöket 1983. Utanför försoket står         brist på arbetskraft, kunde en utvidgning av
20718: nämligen fortfarande ikommunerna Nykadeby,          Ungdomsgarantin medföra större möjligheter
20719: Pedersöre och Larsmo, trots att de tiiJ!lhör        att syssdsä•tta ungdornar med hjälp av inslkol-
20720: ovan nämnda byrås verksamhetsområde.                ningsavtal och läroavtal. Dessutom skulle ar-
20721:     Nämnda kommuner bill.daT tiiJ!lsammans med
20722:                                  1
20723:                                                     betskraftsbyråns möjligheter att betjäna före-
20724: Jakobstad en ~konomi.slk regioo. Pendlingen         tagen inom sitt verksamhetsområde förbättras
20725: över kommungränserna är betyda:nde. Jalkob-         om ungdornsgarantiförsöket skulle utvidgas tili
20726: stad är en s.k. ga:mmall kommun som främs:t         att beröra också Pedersöre, Nykarleby och
20727: består ·av en stads:kärna. Indus1trin sölrer sig
20728:                                       1             Larsrno.
20729: därför till grannkommunern'a!s industriområden.        1 princip kunde ungdomsgarantiförsöket ut-
20730:     Pedersöre som gränsar tm Jakobstad är en        vidgas tili att omfatta arbetskraftsbyråns hela
20731: livskraftig kommun med ett expansivt nädngs-        verksamhetsområde utan. att behovet av anslag
20732: :fiv. I J akobstads förorter belägna inom Pe-       stiger. Däremot förbättras möjligheterna tili att
20733: dersöre kommuns område finns det flere in-          använda anslagna medel. för skapandet av kva-
20734: dustriområden som sysselsätter pendlande Ja-        1itativt högtstående arbetsl)latser.
20735: kdbstadsbor. Arbets:lösheten 'i ikommunen haT          Hänvisande tili det ovan anförda vill . vi i
20736: under de två senaste åren hållit sig under 2 %.     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord~ingen
20737: Av de totait ca 75 atbetsilösa har dodk mellan      föreskriver tili vederbörande medlern av stats~
20738: 25 och 30 personer varit ungdomar under 25          rådet ställa följande spörsmål:
20739: år.
20740:     Också i Nykarleby har arbetslösheten varit                Är Regeringen medveten om att det
20741: 1åg under de två senaste åren. Det råder t.o.m.            råder ett klart missförhållande beträf-
20742: brist på arbetskraft inom endel yrkesområden.              fande ungdornsgarantiförsöket i Ja:kob-
20743: I Larsmo däremot är arbetslösheten betydligt               stads arbetskraftsbyrås område då för"
20744: högre, även om situationen inte varit lika svår            söket inte omfattar alla kommuner
20745: $OID i Jakobstad. 1 augusti 1982 var arbetslös-            inorn byråns verksamhetsområde, och
20746: hetsprocenten 3,1 i Larsmo mot 5,6 i Jakob-                orn så är fallet,
20747: stad. Av de arbetssökande i Larsmo var hela                   vilka åtgärder är Regeringen beredd
20748: 51 % under 25 år, viillket bör •ses 'sorn mycket           att vidta för att avhjälpa missförhållan-
20749: allvarligt.                                                det?
20750:      Helsingfors den 21 oktober 1982
20751: 
20752:          Boris Renlund                    Ole Norrback                Håkan Malm
20753: 
20754: 
20755: 
20756: 
20757: 088201137Y
20758: 2                                              1982 vp.
20759: 
20760: Kirjallinen kysymys n:o 325                                                                  Suomennor
20761: 
20762: 
20763: 
20764: 
20765:                                    Renlund ym.: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilusta Pietarsaaren
20766:                                       työvoimapiirissä
20767: 
20768: 
20769:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
20770: 
20771: ''
20772:   1
20773:     LPiet~rsaaren työvoimapiirin toiminta-aluee~         Koska työttömyys on htioinattavå · Pietarsaa-
20774: seen' kuuluvat kunnat ovat yhteisesti pyytäneet       ressa ja Luodossa, samaan aikaan kun eräiWi
20775: saada·'osallistua nuorten yhteiskuntatakuukokd-       aloilla naapurikunnissa on ilmeineri ·puute- tyÖ'-
20776: hmn vuonna 1983. Kokeilun ulkopuolella ovat           voimasta, voitaisiin nuorten yhteiskuntatakuun
20777: nimittäin edelleen Uusikaarlepyy, Pietarsaaren        laajentamisella saada aikaan parempia mahdolli~
20778: maalaiskunta ja Luoto, vaikka ne kuuluvatkin          suuksia nuorten työllistämiseksi oppisopimuk-
20779: em. ; työvoimapiirin alueeseen.                       si1la. Tämän lisäksi työvoimatoimiston mahdo:Jli~
20780:    · Mainitut kunnat muodostavat yhdessä Pie-         suudet palvella yrityksiä omalla toiminta-alueel-
20781: tarsaaren kanssa talousalueen': Liikkuvuus kun-       laan parantuisivat, jos nuorten yhteiskunta-
20782: tien rajojen yli on merkittävä. Pietarsaari on        takuukokeilua laajennettaisiin siten, että se kos~
20783: ns. vanha kunta, jdka käsittää ennen kaikkea          kisi myös Pietarsaaren maalaiskuntaa, ·Uusi~
20784: kaupunkikeskuksen. Tämän takia teollisuus ha-         kaarlepyytä ja Luotoa.                           .
20785: keutuu naapurikuntien teollisutisålueille.               Periaatteessa nuorten yhteiskutitatakuukokei.:.
20786: · ·· Pietarsaaren maalaiskunta, joka on Pietarsaa-    lua voitaisiin laajentaa koskemaan työvoima~
20787: ren n:aapurikunta, on elinvoimainen kunta, jolla      toimiston koko · toiminta-aluetta, ilman etta
20788: on laajeneva elinkeinoelämä. Pietarsaaren esi-        määrärahojen tarve tästä kasvaisi. Päinvastoin
20789: kaupunkialueilla, jotka ovat Pietarsaaren maa-        mahdollisuudet käyttää myönnetyt määrärahat
20790: laiskunnan alueella, on useita teollisuusalueita,     laadullisesti korkeatasoisten työpaikkojen luo-
20791: jotka ·.työllistävät edestakaisin liikkuvia Pietar-   miseen paranisivat.
20792: saaren asukkaita. Kahden viimeisen vuoden ai-            Edellä olevan perusteella ja ·valtiopäiväjär~
20793: kana työttömyys kunnassa on pysytellyt alle           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20794: 2 % :n. Kaitkkiaan n. 75 työttömästä on kuiten-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20795: kin 25-30 henkilöä ollut alle 25-vuotiaita            tattavaksi seuraavan kysymyksen:                  ·
20796: nuoria.
20797:      Myös Uusikaarlepyyssä työttömyys on ollut                   Onko Hallitus tietoinen siitä Pietari
20798: alhainen kahden viimeisen vuoden aikana.                      saaren alueella toteutettavaan nuorterl
20799: Eräilla · ammattialoilla vallitsee jopa työvoiman             yhteiskuntatakuukokeiluun      liittyvästä
20800: puute. Luodon kunnassa työttömyys on kui-                     epäkohdasta, että kokeilu ei koske kaikl
20801: tenkin huomattavasti korkeampi, vaikka tilanne                kia toimiston alueella olevia kuntia, ja
20802: siellä ei ole yhtä vaikea kuin Pietarsaaressa.                jos on,                                  ·
20803: Vuoden 1982 elokuussa työttömyysprosentti oli                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on vai~
20804: Luodossa 3,1 %, kun se samaan aikaan Pietar-                  mis ryhtymään tämän epäkohdan kor-
20805: saaressa oli 5,6 %. Työnhakijoista Luodossa                   jaamiseksi?
20806: kokonaista 51 % oli alle 25-vuotiaita, mitä on
20807: pidettävä erittäin vakavana tilanteena.
20808:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1982
20809: 
20810:          Boris Renlund                   Håkan Malm                      Ole Norrback
20811:                                                N:o 325                                                 3
20812: 
20813: 
20814: 
20815: 
20816:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20817: 
20818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voineet tulla kyseeseen kokeilukuntia · .· valit-
20819: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies:,      taessa. Kokeilun kuluessa kysymyksessä tarkvi•
20820: alette 21 päivänälokakuuta 1982 päivätyn kir~        tettu työssäkäyntialueongelma on tullut esille
20821: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     myös muualla kuin Pietarsaaren alueella. Esi~
20822: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      merkiksi Vantaalla ja Imatralla vastaavat ongel~
20823: Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli·        mat ovat ilmeiset. Myös näiltä alueilta 'on ty~
20824: sesta kysymyksestä n:o 325: ·                        voimaministeriöön tullut aloite lähikuntien liit-
20825:                                                      tämiseksi kokeilun piiriin vuoden 1983 alus-
20826:             Onko Hallitus tietoinen siitä Pietar-    ta lukien.
20827:         saaren alueella toteutettavaan nuorten          Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioesityksen
20828:         yhteiskuntatakuukokeiluun :liittyvästä       valmistelussa kokeilusta saatujen hyvieh koke-
20829:         epäkohdasta, että kokeilu ei koske kaik-     musten johdosta lähdettiin · työvoimaministe-
20830:         kia toimiston alueella olevia kuntia, ja     riössä siitä, että kokeilua voitaisiin laajentaa
20831:         jos on,             ....                     erityisesti nykyisten kokeilualueiden ·lähikuntiin
20832:        • mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-      ja siten, että kaikkien työvoimapiirien · alueelta
20833:         :rius ryhtymään tämän epäkohdan kor.         tulisi joitakin lisäkuntia kokeilun piiriin. Halli-
20834:         jaamiseksi?                                  tUksen esitys vuoden 1983 ttilo- ja , menoar-
20835:                                                      vioksi ei kuitenkaan anna 'llt'ajentariiiselle edel-
20836:    Vastaqksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lytyksiä. Kokeilun toteuttamiseen on työvoima-
20837: vasti seuraavaa:                                     ministeriön kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
20838:    Työvoimaministeriön johdolla · toteutettava       vioon varattu yhteensä 31,5 miljoonaa ·mark:
20839: nuorten· yhteiskuntatakuukokeilu käynnistyi ke·      kaa. Tällä hetkellä on kokeiluun sidottu siitto-
20840: väällä 1981 ja se on käynnissä kahdeksalla eri       määrärahana noin 34 miljoonaa markkaa. Kun
20841: alueellå yhteensä 29 kunnassa. Kokeiluaikaa on       lisäksi hallitus on tehnyt päätöksen kokeilun
20842: hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ehd6~      laajentamisesta vuoden '198.3 · alusta lukien
20843: tettu jatkettavaksi vuoden 1983 loppuun. Ko-:        myös Valkeakosken kaupunkia koskevaksi, voi-
20844: keilun keskeisenä tavoitteena on selvittää, mil-     daan tässä vaiheessa todeta, että vuoden 1983
20845: lä keinoin yhteiskunta voi turvata alle 25-vuo"      tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvä 38 mil•
20846: tiaille nuorille koulutus• tai työpaikan. ·          joonan markan määräraha on jo ennalta sidot•
20847:    Kdkeilua va:lmi:steltaessa suoritettiin työvoi-   tu. Tässä yhteydessä voidaan siis todeta, että
20848: mapiirien kautta kenttätiedustelu sen selvittä•      kysymykseen liittyvä epäkohta on tiedossa ja
20849: miseksi, millä maamme alueilla oli kiinnostus-       työvoimaministeriössä on halukkuus ja valmius
20850: ta ja valmiutta kokeiluun osallistumiseen. Tä-       kokeilun laajentamiseen. Kun vuoden 1983 tu-
20851: män selvityksen seurauksena Pi·etarsaaren kau-       lo- ja menoarvioesitys on tällä hetkellä edus•
20852: punki valittiin kokeilualueeksi. Muut alueen         kunnan käsittelyssä, riippuvat kokeilun laajen-
20853: kunnat eivät tällöin ilmaisseet halukkuutta          tamismahdollisuudet täysin niistä päätöksistä,
20854: osallistua kokeiluun, joka on toteutettu vapaa-      jotka nuorten yhteiskuntatakuukokeilun osalta
20855: ehtoisuuteen perustuen, eivätkä ne näin ollen        eduskunnassa tehdään.
20856:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982
20857: 
20858:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
20859: 4                                               1982 vp.
20860: 
20861: 
20862: 
20863: 
20864:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20865: 
20866:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-              intresse för deltagande i experimentet som
20867: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             bygger på frivi1lighet, och de kunde därför inte
20868: skrivelse av den 21 oktober 1982 tili veder-           heller komma i åtanke då experimentkommu-
20869: börande medlem av statsrådet för besvarande            nerna valdes. Under experimentet har proble-
20870: översänt avskrift av följande av riksdagsman           met med pendlingsområden varit aktuellt även
20871: Boris Renlund m. fl. ställda skriftliga spörs-         i andra regioner än Jakobstadstrakten. Dessa
20872: mål nr 325 som lyder:                                  problem är uppenbara t. ex. i Vanda. och
20873:                                                        Imatra. Dessa två orter har också vänt sig till
20874:            Är Regeringen medveten om att det           arbetskraftsministeriet med initiativ som gällt
20875:         råder ett klart missförhållande beträf-        närliggande områdens medtagande i experimen-
20876:         fande ungdomsgarantiförsöket i' J ak.ob-       tet från år 1983.
20877:         stads arbetskraftsbyrås område då för-            Vid beredningen av propositionen tili 1983
20878:         söket inte omfattar alla kommuner              års statsförslag har arbetskraftsministeriet mot
20879:         inom byråns verksamhetsområde, och             bakgrund av de goda erfarenheter som expe-
20880:         om så är fallet,                               rimentet har gett utgått ifrån att experimentet
20881:            vilka åtgärder är Regeringen beredd         kunde utvidgas så, att i synnerhet kommuner-
20882:         att vidta för att avhjälpa missförhållan-      na i de nuvarande experimentområdenas närhet
20883:         det?                                           skulle omfattas. av det och så, att experimen-
20884:                                                        tet skulle komma att omfatta ytterligare några
20885:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-          kommuner inom varje arbetskraftsdistrikt. I
20886: samt följimde:                                         statsförslaget för år 1982 har arbetskraftsmi-
20887:    Ungdomsgarantiförsöket, som genomförs un-           nisteriet reserverat 31,5 miljoner mark för ex-
20888: der arbetskraftsministeriets ledning, påbörjades       periment. För närvarande har 34 miljoner mark
20889: våren 1981 och det pågår för närvarande på             bundits vid experimentet som överföringar.
20890: åtta olika områden i sammanlagt 29 kommu-              Då regeringen dessutom fattat beslut om att
20891: ner. I 'regeringens proposition till statsförslag      ta med Valkeakoski stad i experimentet från
20892: föres·lås en fortsättning av experimentet tili         och med år 1983, kan anslaget på 38 miljoner
20893: slutet av år 1983. Det viktigaste målet för            mark som ingår i 1983 års statsförslag anses
20894: detta expedment är att utreda med vilka me-            vara bundet i förväg. I detta sammanhang må
20895: todet samhället kan garantera alla unga under          det påpekas, att det missförhållande som på-
20896: 25 år arbete eller utbildning.                         talas i spörsmålet är bekant för arbetskraftsmi-
20897:    Då ungdomsgarantiexperimentet förbereddes           nisteriet som både har vilja och förmåga att
20898: gjordes via arbet:sikraftsdi'Sttikten en fältförfrå-   utvidga experimentet. Propositionen till 1983
20899: gan i syfte att utreda inom vilka områden det          års statsförslag behandlas för närvarande av
20900: fanns intresse och möjligheter att delta i ex-         riksdagen. Möjligheterna att utvidga experi-
20901: perimentet. Som ett resultat av förfrågningen          mentet är helt beroende av de beslut som riks-
20902: valdes staden Jakobstad som ett experimentom-          dagen fattar i fråga om ungdomsgarantiexperi-
20903: råde. De övriga kommunerna inom regionen               mentet.
20904: visade inte vid tiden för förfrågningen något
20905:      Helsingfors den 25 november 1982
20906: 
20907:                                                                Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
20908:                                              1982vp;
20909: 
20910: Skriftligt · spörstnål nr 326
20911: 
20912: 
20913: 
20914: 
20915:                                    Westerlund m. fl.: Om riksdagens roll i frågor ångående käm-
20916:                                      kraft
20917: 
20918: 
20919:                                 TiU Riksdagens Herr Talman
20920: 
20921:    Att kärnkraftsetableringen i vårt land skett      Ledaren för forskarteamet, som arbetat med
20922: under helt otillfredsställande premisser råder       utredningen · av olyckan, uppgav att det var
20923: det inget sqm ·helst tvivel om, vilket för den       mycket nära att en fullständig härdsmälta in-.
20924: delen vatit fallet i praktiskt taget hela den öv-    träffat. Atomfysikern William Hamilton upp-
20925: riga världen.                                        gav· att bränslestavarna av uranoxid hade smält.
20926:     Att den föråldrade atomlagen från år 1957        Detta uttalande bekräftades. därtill av repre-
20927: alls inte motsvarar ens rimliga elementära krav      sentanter för kraftverksbolaget. . Den arbets-
20928: tned tanke på den utveckling, som. skett inom        grupp i USA under ledning av Ralph Nader,
20929: atomenergins område, råder det heller inget          som granskar energikällors säkerhet, konstaterar
20930: som helst tvivel om.                                 bl.a. att kärnkraftsanläggningarna är fulla med
20931:     Kärnenergins avfallshantering är otillfreds-     tiliverkningsfel och ständigt drabbade av alle-
20932: ställande såväl med tanke på människans och          handa tekniska fel.
20933: miljöns trygghet som från teknisk och ekono-             Inga amerikanska nybeställningar av reak-
20934:  misk synpunkt. Industriris Kraft Ab:s anhållan       torer har skett under de senaste åren, men
20935:  om respit för att finna en lösning på sina          däremot många tiotals avbeställningar. Vidare
20936:  avfallsproblem visar att såväl de tekniska som       har flere t.o.m. halvfärdiga byggen i USA över-
20937:  ekonomiska förutsättningarna för en slutgiltig      getts.
20938:  och säker lösning av avfallsfrågan kommer att           I en nyligen publicerad OECD-rapport kon-
20939:  stå öppen för en oöverskådlig framtid.              stateras att konkurser hotar reaktorbranschen
20940:     Vad säkerhetsbetingelserna gäller har man         om inte en förändring i attityden tili kärn-
20941:  med tanke på de alltför ofta förekommande            kraften snabbt sker. Att reaktorkoncerner där-
20942:  störningar, som inträffat såväl här hos oss          tili är invecklade i en rad skadeståndsprocesser
20943:  som utomlands, all anledning tili stor misstro       är väl heller knappast ägnat att förvåna.
20944:  och därtili även oro.                                    För Asea Atom förblev alla ansträngningar
20945:      Vårt land är relativt sett en av de främsta      om en betydande exportmarknad blott en vision
20946:  kärnkraftsstater i världen då alla fyra kärn-        som aldrig förverkligas.
20947:  kraftverk är igång. För närvarande har vi ett
20948:  ca 30 % :igt kapacitetsöverskott på energi, för-         Mot bakgrunden av de erfarenheter man
20949:  utom en säkerhetsmarginal på ca 17 %. Detta          har främst i USA och även Sverige har man
20950:  överskott täcker väl en betydande ökning av          all anledning att starkt ifrågasätta tiliförlitlig-
20951:  elenergikonsumtionen långt in i detta decen-         heten i den schweiziska ekonomiska undersök-
20952:  nium.                                                ningen som nyligen gjorts på uppdrag av han-
20953:      En omprövning och en allt negativare in-         dels- och industriministeriet.
20954:   ställning tili kärnkraften framkommer allt tyd-         Också i vårt land synes motståndet mot nya
20955:  ligare praktiskt taget i hela världen. Riskmo-       kärnkraftverksetableringar kraftigt växa. Under
20956:   menten i förening med en allt olönsammare            senaste tid har allt negativare attityder tili
20957:   ekonomi utgör grundelementen tili att så är         kärnkraften framkommit också från de större
20958:   fallet.                                             politiska partiernas krets.
20959:      I USA växer motståndet mot kärnkrafts-               Med hänvisning tili ovan sagda och därmed
20960:   etableringar med en rentav våldsam kraft. Har-       sammanhängande omständigheter är det minst
20961:   risburg-olyckan utgör säkert en delorsak tili        sagt överraskande att Imatran Voima fortfaran-
20962:   denna reaktion vilket inte är ägnat att förvåna.     de tili höga kostnader tiliåts planera vidare för
20963:   088201155]
20964: 2                                              1982 vp.
20965: 
20966: ett 5:e storkärnkraftverk som vi därtili inte         av ett mammutkärnkraftverk gått vidare utari
20967: behöver.                                              att riksdagen har fått göra beslut i frågan.
20968:     Som bekant har förslag till en ny kärnenergi-        Hänvisande till det ovan anförda vill vi i
20969: lag tilisvidare icke tillställts riksdagen. I tidi-   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
20970: gsre spörsmålssvar till undertecknad har från         föreskriver till vederbörande medlem av stats-
20971: regeringens sida meddelats att den nya kärn-          rådet ställa följande spörsmål:
20972: e11ergilagen kommer tili riksdagsbehandling före
20973: ev. beslut om ett nytt kärnkraftverk görs. Av-                 Vilka åtgärder kommer Regeringen
20974: sikten är måhända att riksdagen i samband med                att vidtaga för att riksdagen skall inne-
20975: denna behandling samtidigt ges möjlighet att                 ha den faktiska och avgörande beslutan-
20976: uttala sig om huruvida nya kärnkraftverk skall               derätten beträffande ytterligare utbygg-
20977: byggas eller ej.                                             nad av kärnkraften i vårt land, samt
20978:     Dagsläget är i varje fall det att inget förslag             vilka åtgärder kommer Regeringen
20979: till · ny kärrienergilag tillställts riksdagen och           att vidtaga för att riksdagen inte skall
20980: Imatran Voima planerar vidare och förbereder                 ställas inför fullbordat faktum när det
20981: sig för att bygga ytterligare en kärnkraftverks-             gäller att ta. ställning tili ett eventuellt
20982: enhet av väldiga dimensioner.                                nytt kärnkraftverk, och                     ·
20983:     I förberedelserna av den nya atomlagen har,                 kommer Regeringen fortfarande och i
20984: såsom redan antytts, framvuxit en stark vilja                detta skede att direkt eller indirekt till-
20985: att överlåta beslutanderätten beträffande kärn-              låta Imatran Voima att fortsätta med
20986: kraftverksbyggen till riksdagen. Imatran Voi-                de kostsamma förberedelserna för byg-
20987: mas handlande innebär dock att planeringen                   gandet av ett nytt kärnkraftverk?
20988:       Helsingfors den 22 oktober 1982
20989: 
20990:                Henrik Westerlund                                  Håkan Malm
20991:                                               N:o 326                                              3
20992: 
20993: Kirjallinen· kysymys n:o 326
20994:                                                                                          Suomennos
20995: 
20996: 
20997: 
20998: 
20999:                                  Westerlund ym.: Eduskunnan roolista ydinvoimaa koskevissa
21000:                                    asioissa
21001: 
21002: 
21003:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21004: 
21005:    Ei ole epäilystäkään siitä, että ydinvoimalai-   burgissa tapahtunut onnettomuus on varmasti
21006: tosten perustaminen maassamme on tapahtunut         yksi osasyy tähän ilmiöön eikä se ole mikään
21007: täysin epätyydyttävien olettamusten pohjalta.       yllätys. Onnettomuutta selvittäneen tutkijaryh-
21008: Tilanne on ollut sama käytännöllisesti katsoen      män johtaja on ilmoittanut, että erittäin lä-
21009: kaikkialla muuallakin maailmassa.                   hellä oli se tilanne, että täydellinen sulaminen
21010:    Ei vallitse myöskään minkäänlaista epäilystä     olisi tapahtunut. Ydinfyysikko William Hamil-
21011: siitä, että vuodelta 1957 oleva vanhentunut         ton ilmoitti, että uraanioksidia sisältävät polt-
21012: atomienergialaki ei vastaa alkeellisimpiakaan       toainesauvat olivat sulaneet. Tämän vahvistivat
21013: vaatimuksia, kun otetaan huomioon se kehitys,       lisäksi ydinvoimayhtiön edustajat. USA:ssa
21014: joka on tapahtunut ydinenergian alalla.             Ralph Naderin johdolla toimiva työryhmä, joka
21015:    Ydinenergian jätekäsittely on epätyydyttävä      tutkii energialähteiden turvallisuutta, toteaa
21016: sekä ihmisen ja ympäristön turvallisuuden           mm., että ydinvoimalaitokset ovat täynnä val-
21017: kannalta että myös teknillisestä ja taloudelli-     mistusvirheitä ja että ne jatkuvasti kärsivät
21018: sesta näkökulmasta tarkasteltuna. Teollisuuden      kaikenlaisista teknisistä vioista.
21019: Voima Oy:n jättämä hakemus määräajan piden-            Viime vuosina ei ole tehty lainkaan uusia
21020: tämisestä, jotta yhtiö löytäisi ratkaisun jäte-     amerikkalaisia reaktoritilauksia. Sitä vastoin on
21021: ongelmiinsa, osoittaa, että lopullisen ja varman    kymmeniä tilauksia peruutettu. Tämän lisäksi
21022: ratkaisun löytäminen jätekysymykseen tulee          on jätetty kesken useita jopa puolivalmiita
21023: olemaan niin teknilliseltä kuin taloudelliselta-    rakennuksia.
21024: kin kannalta katsoen ratkaisematon vielä pit-          Äskettäin julkaistussa OECD:n raportissa
21025: kän ajan.                                           todetaan, että kenkurssit uhkaavat reaktorialaa,
21026:    Turvallisuuskysymysten osalta on sekä meillä     ellei suhtautumisessa ydinvoimaan nopeasti ta-
21027: että ulkomailla liian usein sattuneiden häiriöi-    pahdu muutosta. Tuskin hämmästyttävää on
21028: den valossa syytä suureen epäluuloon ja huo-        sekään, että reaktorikonsernit ovat tämän lisäksi
21029: lestumiseen.                                        mukana joukossa vahingonkorvausprosesseja.
21030:    Maamme kaikkien neljän ydinvoimalaitoksen           Asea Atomin osalta kaikki sen pyrkimykset
21031: ollessa käytössä on maamme suhteellisesti ot-       lisätä huomattavasti vientimarkkinoitaan jäivät
21032: taen yksi maailman eturivin ydinvoimaval-           pelkäksi haaveeksi, joka ei ko~kaan toteudu.
21033: tioista. Tällä hetkellä meillä on noin 30 % :n         Sitä kokemustaustaa vasten, joka on saatu
21034: ylikapasiteetti energian osalta ja sen lisäksi      etenkin USA:ssa ja myös Ruotsissa, on syytä
21035: vielä 17 % :n turvallisuusmarginaali. Tämä yli-     voimakkaasti asettaa kyseenalaiseksi sen sveit-
21036: jäämä kattaa hyvin sähkönkulutuksen huomat-         siläisen taloudellisen tutkimuksen luotettavuus,
21037: tavan lisäyksen pitkälle tällä vuosikymmenellä.     joka äskettäin tehtiin kauppa- ja teollisuusmi-
21038:    Käytännöllisesti katsoen kaikkialla maail-       nisteriön toimeksiannosta.
21039: massa esiintyy uudelleenarviointia ja negatiivi-       Mvös meidän maassamme näyttää ydinvoima-
21040: sempaa suhtautumista ydinvoimaan. Tähän ovat        laitosten perustamisen vastustus kasvavan voi-
21041: pohjimmiltaan johtaneet riskitekijät yhdessä en-    makkaasti. Viime aikoina on yhä kielteisempää
21042: tistä kannattamattomamman talouden kanssa.          suhtautumista ydinvoimaan ollut havaittavissa
21043:    USA:ssa ydinvoimalaitosten vastustaminen         myös suurempien puolueiden taholla.
21044: kasvaa suorastaan valtavalla voimalla. Harris-         Edellä olevaan sekä niihin liittyviin seikkoi-
21045: 4                                            l9S2 yp.
21046: 
21047: hin viitaten on vähintäänkin hämmästyttävää,        päätösvalta eduskunnalle. Imatran Voiman
21048: että Imatran Voiman annetaan edelleen kor-          toiminta merkitsee kuitenkin sitä, että mam-
21049: kei~ta· · kix~tannuksista huolimatta suunnitella    muttiydinvoimalaitoksen suunnittelu jatkuu
21050: viidettä suurydinvoimalaitosta, jota me kaiken      ilman että eduskunta on saanut tehdä päätöstä
21051: lisäksi emme tarvitse.                              tässä asiassa.
21052:    Kuten tunnettua uutta ydinenergialakia kos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21053: kevaa esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21054: Aikaisemmissa vastauksissa allekirjoittaneen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21055: I{ysymyksiin on hallituksen taholta ilmoitettu,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21056: että uusi ydinenergialaki tulee eduskunnan kä-
21057: sittelyyn ennen kuin mahdollinen päätös                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21058: uudesta ydinvoimalaitoksesta tehdään. Mahdol-               ryhtyä, jotta eduskunnalla olisi maas-
21059: lisesti tarkoituksena on, että edu'skunta tämän             samme todellinen ja ratkaiseva päätös-
21060:  käsittelyn yhteydessä saa mahdollisuuden lausua            valta ydinvoiman rakentamisessa, ja
21061:  mielipiteensä siitä, rakennetaanko uusi ydin-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
21062:  voimalaitos vai ei.                                        ryhtymään, jotta eduskuntaa ei asetet-
21063:     Tämän päivän tilanne on kuitenkin se, että              taisi tapahtuneen tosiasian eteen joudut-
21064:  mitään esitystä uudeksi ydinenergialaiksi ei               taessa ottamaan kantaa mahdolliseen
21065:  ole annettu eduskunnalle, ja Imatran Voima                 uuteen ydinvoimalaitokseen, sekä
21066:  jntkaa suunnitteluaan ja valmistautuu rakenta-                tuleeko Hallitus edelleen ja tässä vai-
21067:  maan vielä yhden valtavankokoisen ydinvoima-               heessa suoraan tai epäsuorasti sallimaan
21068:  layksikön.                                                 sen, että Imatran Voima jatkaa kalliita
21069:     Uuden ydinenergialain valmistelussa on, ku-             uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen
21070:  ten on jo todettu, tullut esille voimakas tahto            valmisteluja?
21071:  luovuttaa voimalaitosten rakentamista koskeva
21072:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1982
21073: 
21074:                Henrik Westerlund                                 Håkan Malm
21075:                                                         N:o 326
21076: 
21077: 
21078: 
21079: 
21080:                         Eqqsk;qn·nap. He.rra Puhe·mieljlelle
21081:                            . '   .   '   •   ..   '   .• '   '   '                ~   .1   . .•.
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 
21086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                          Edeltäjäni ministeri Työläjärvi on 7 pa1vana
21087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                        lokakuuta 1981 antanut vastauksen edustaja
21088: olette 22 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-                       Westerlundin kirjalliseen kysymykseen n:o 364
21089: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                     eduskunnan myötävaikutuksesta uuden ydinvoi-
21090: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                      malaitoksen rakentamispäätöstä tehtäessä. Tuol-
21091: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta                       loin esitetty kysymys oli täysin sama kuin se,
21092: kysymyksestä n:o 326:                                                joka sisältyy nyt esitetyn kysymyksen kahteen
21093:                                                                      ensimmäiseen kappaleeseen. Hallitus ei ole
21094:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                       muuttanut kantaansa asiassa, joten voin toistaa
21095:        ryhtyä, jotta eduskunnalla olisi maas-                        ministeri Työläjärven vastauksessaan esittämän
21096:        samme todellinen ja ratkaiseva päätös-                        toteamuksen, että hallitus ei ole aikonut eikä
21097:        valta ydinvoiman rakentamisessa, ja                           aio saattaa eduskuntaa tapahtuneiden tosiasioi-
21098:           mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee                       den eteen. Valmisteilla olevan uuden ydinener-
21099:        ryhtymään, jotta eduskuntaa ei asetet-                        gialain lähtökohtana on, että eduskunta viime
21100:        taisi tapahtuneen tosiasian eteen joudut-                     kädessä ratkaisee, rakennetaanko uusi ydinvoi-
21101:        taessa ottamaan kantaa mahdolliseen                           mala vai ,ei. Hallituksen tarkoituksena on kun-
21102:        uuteen ydinvoimalaitokseen, sekä                              nioittaa tätä periaatetta siitä riippumatta, val-
21103:           tuleeko Hallitus edelleen ja tässä vai-                    mistuuko uusi ydinenergialaki ennen kuin ky-
21104:        heessa suoraan tai epäsuorasti sallimaan                      symys uudesta ydinvoimalasta tulee ajankoh-
21105:        sen, että Imatran Voima jatkaa kalliita                       taiseksi.
21106:        uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen                            Mitä tulee Imatran Voima Oy:ssä menossa
21107:        valrriistelu ja?                                              olevaan selvitystyöhön uuden suurvoimalaitok-
21108:                                                                      sen rakentamisesta, hallitus pitää työtä välttä-
21109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                       mättömänä, jotta sillä ja myös eduskunnalla
21110: seuraavaa:                                                           aikanaan olisi käytettävissä riittävä aineisto
21111:                                                                      päätöksien tekemiseksi.
21112:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
21113: 
21114:                                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
21115: 
21116: 
21117: 
21118: 
21119: 088201155]
21120: 6                                             1982 vp.
21121: 
21122: 
21123: 
21124: 
21125:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21126: 
21127:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Min företrädare minister Työläjärvi har den
21128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            7 oktober 1981 besvarat riksdagsman Wester-
21129: velse av den 22 oktober 1982 till vederböran-        lunds skriftliga spörsmål nr 364 om riksdagens
21130: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         medverkan när beslut fattas om byggande av
21131: följande av riksdagsman Westerlund m.fl. ställ-      etit nytt kämkraftverk. Det spörsmål som då
21132: da skriftliga spörsmål nr 326:                       framställdes var detsamma som texten i det nu
21133:                                                      framställda spörsmålets två första stycken. Re-
21134:           Vilka åtgärder kommer Regeringen           geringen har inte förändrat sin inställning i
21135:        att vidtaga för att riksdagen skall inne-     ärendet, varför jag kan upprepa vad minister
21136:        ha den faktiska och avgörande beslutan-       Työläjärvi konstaterade i sitt svar, nämligen att
21137:        derätten beträffande ytterligare utbygg-      regeringen inte har ämnat och inte ämnar ställa
21138:        nad av kämkraften i vårt land, samt           riksdagen inför fullbordade fakta. Utgångs-
21139:           vilka åtgärder kommer Regeringen           punkten för den nya kämenergilag som är un-
21140:        att vidtaga för att riksdagen inte skall      der beredning är, att riksdagen i sista hand
21141:        ställas inför fullbordat faktum när det       skall avgöra, huruvida ett nytt kämkraftverk
21142:        gäller att ta ställning till ett eventuellt   skall byggas eller ej. Regeringen har för av-
21143:        nytt kämkraftverk, och                        sikt att hylla denna princip oberoende av om
21144:           kommer Regeringen fortfarande och i        den nya kärnenergilagen blir färdig innan
21145:        detta skede att direkt eller indirekt till-   frågan om ett nytt kärnkraftverk blir aktuell.
21146:        låta Imatran Voima att fortsätta med de           Vad gäller det inom Imatran Voima Oy på-
21147:        kostsamma förberedelserna för byggan-         gående utredningsarbete angående byggande av
21148:        det av ett nytt kärnkraftverk?                ett nytt storkraftverk, anser regeringen arbetet
21149:                                                      vara nödvändigt för att regeringen och även
21150:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          riksdagen skall ha till sitt förfogande tillräck-
21151: anföra följande:                                     ligt underlag för att fatta beslut.
21152:      Helsingfors den 26 november 1982
21153: 
21154:                                                        Handels- och industriminister Esko Ollila
21155:                                               1982 vp.
21156: 
21157: lqrjallinen; kysymys n:o 327
21158: 
21159: 
21160: 
21161: 
21162:                                   Pahnunen: Kesäasukkaiden kunnille aiheuttamien .kustannusten
21163:                                      korvaamisesta
21164: 
21165: 
21166:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
21167: 
21168:    Varsinais-Suomen monien pienten maatais-          maksama "vero" palautuisi tässä yhteydessä
21169: kuntien talous on heikoissa kantimissa. Saaristo-    kokonaan (jopa ylikin) ja ettei kanta-asukkaita
21170: ja rannikkopitäjien kunnallistalouden erityis-       asetettaisi keskenään eriarvoiseen asemaan,
21171: rasituksena ovat kesämökeistä ja -asukkaista ai-        - paikallisteiden kunnossapitotarve kasvaa
21172: heutuvat kustannukset. Runsaasta kesäasutuk-         liikennemäärien näin moninkertaistuessa loma-
21173: sesta aiheutuu lisäkustannuksia monelle kun-         asutuskunnissa.
21174: nallisen toiminnan alueelle. Esimerkiksi ter-            Muun muassa tällaisia lisäkustannuksia aiheu-
21175: veydenhuolto-, palo- ja pelastustoimi, jätehuolto    tuu kunnille, joissa on runsaasti kesämökkejä.
21176: ja rakennustarkastus on mitoitettava niin, että      Ongelma kasvaa sen johdosta, että monet
21177: siinä huomioidaan myös kesäasukkaiden tar-           rannikkopitäjät ovat asukasluvultaan verraten
21178: peet. Paikallistiekustannukset laukeavat osak-       pieniä.
21179: si kuntien kustannettavaksi. Tälläkin lohkolla
21180: kunta, jossa on paljon kesäasukkaita, joutuu             Seuraavassa taulukossa on arvioitu kesä-
21181: uhraamaan muita enemmän. Kunnan yleishal-            asukkaiden määrä eräissä Varsinais-Suomen
21182: linnollekin runsas kesäasutus tuo monenlaista        rannikkokunnissa:
21183: lisämenoa.                                                                                  arvio kesä-
21184:     Esimerkiksi Taivassalon kunnan asukasmäärä                                     väestö   asukkaiden
21185:                                                                                  1. 1. 1982 määrästä
21186: kolminkertaistuu kesäisin. Siellä loma-asutuk-
21187:  sen vaikutuksia on arvioitu seuraavasti:              Askainen .......... .       794        1700
21188:     - vuosittaisista palohälytyksistä kohdistuu        Kisko ............. .      2168        2 500
21189: n. 3/4 loma-asuntoihin (kustannukset esim.             Kustavi ........... .      1289        5 000
21190: vuonna 1980 olivat n. 200 000 mk),                     Merimasku ......... .       754        1500
21191:     - kiireellisistä sairaankuljetuksista n. 1/2       Pyhäranta ......... .      2 254       2 500
21192: kesäaikana on kesäasukkaiden aiheuttamia, ai-          Rymättylä ......... .       1 758      6 000
21193: heuttaen samalla sairaankuljetusmatkojen piden-        Sauvo ............ .       2 535       2 500
21194: tymisen 50 % :lla (kunnalla oma sairaankulje-          Taivassalo ......... .      1979       4 000
21195:  tus),                                                 Velkua ........... .         139       1000
21196:     - paine lääkärin vastaanotolle lisääntyy ke-
21197:  säkuukausina varsin huomattavasti, koska "kau-         Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Toki
21198: punkilaiset" eivät kotikunnissaan pääse juuri        kesäasukkaat myös jättävät kuntaan jonkin
21199:  ollenkaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle       verran rahaa. Esimerkiksi maaseudun kauppa-
21200: ja täällä sinne mennään jopa pienillä teko-          palvelut saattavat eräissä tapauksissa säilyä ke-
21201:  syillä ( esim. nilkan nyrjähdys) ja pyritään saa-   sävieraiden ansiosta. Muutenkin kesävieraat
21202:  maan apua myös muihin vaivoihin,                    piristävät maaseudun elämää. Mutta kunnallis-
21203:     - rakennustarkastajan (päätoiminen) joutui       talouden kannalta kesäasutus tuo ilman muuta
21204:  kunta palkkaamaan omalla kustannuksellaan,          lisärasitteita.
21205:  jotta kesäasutuksen aiheuttama rakennusval-            Aina silloin tällöin on väläytelty mahdolli-
21206:  vonta ja -neuvontapaine voitaisiin selvittää ( n.   suutta, että kesäasukkaat maksaisivat osan tu-
21207:  70 % rakennusluvista kohdistuu kesäasutuk-          loverostaan kesämökkikuntaansa. Mm. Uuden-
21208:  seen),                                              maan läänin maaherra Jacob Söderman ehdotti
21209:     - yksityisteiden avustamisen perusteet on        tätä jokin aika sitten lehtihaastattelussa. Kun-
21210:  vaikea saada sellaisiksi, ettei kesäasukkaiden      nanjohtaja Osmo Kärkkäinen on ehdottanut,
21211: 088201106Y
21212:                                            1982 vp.
21213: 
21214: että vähintään lomakorvaus eli 5 % verotetta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21215: vasta tulosta ohjattaisiin lomakuntaan. Hän pe-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21216: rustelee ehdotustaan sillä, että lomakorvaus
21217: periaatteessa on 13. kuukauden palkka vero-               Aikooko Hallitus selvittää kesämä-
21218: velvolliselle. Suunnilleen sen ajan kesämökin           keistä ja -asukkaista aiheutuvat kunnai-
21219: omistaja vuoden mittaan asustaa siinä kun-              Hstalouden kustannukset sellaisen vero-
21220: nassa; 'jossa kesämökki sijaitsee.                      uudistuksen aikaansaamiseksi, että kesä-
21221:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         asukas maksaisi osan tuloverostaan ke-
21222: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän           sämökkikuntaansa?
21223:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1982
21224: 
21225:                                       Lauri Palmunen
21226:                                               N:o 327                                                3
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21232: 
21233:   ·Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvo ei ylitä 190 000 markkaa. Muista asun-
21234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noista se jätetään valtionverotuksessa määrää-
21235: olette 22 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       mättä siltä osin kuin asunnon verotusarvo ei
21236: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ylitä 50 000 markkaa. Näin ollen verotuksen
21237: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      edellytyksenä olevat vähimmäisverotusarvot ei-
21238: Lauri ' Palmusen näin kuuluvasta kirjallisesta       vät koske kunnallisverotuksessa esimerkiksi
21239: kysymyksestä n:o 327:                                kesän:ökkikiinteistöjä. Tällä tavoin on haluttu
21240:                                                      muun muassa turvata kiinteistöjen sijaintikun-
21241:           Aikooko Hallitus selvittää kesämä-         nille aina tietty vähimmäisverotulo myös va-
21242:        keistä ja -asukkaista aiheutuvat kunnal-      paa-ajan asunnoista. Tosin kuntien asuntotulon
21243:        listalouden kustannukset sellaisen vero-      verotuksen avulla keräämien verotulojen mää-
21244:        uudistuksen aikaansaamiseksi, että kesä-      rä ei ole kovinkaan merkittävä.
21245:        asukas maksaisi osan tuloverostaan ke-           Kesäasukkaiden kunnille aiheuttamien kustan-
21246:        sämökkikuntaansa?                             nusten korvaaminen kysyjän tarkoittam:alla ta-
21247:                                                      valla eli ohjaamalla myös henkilökohtaisista tu-
21248:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        loista perittäviä veroja muuhun kuin koti-
21249: vasti seuraavaa:                                     kuntaan merkitsisi huomattavaa poikkeamista
21250:    Verotuslain 59 §:n mukaan verovelvollisen         siitä verotuksen yksinkertaisuuden ja· selkeyden
21251: on suoritettava henkilökohtaisesta tulostaan         kannalta tärkeästä periaatteesta, jonka mukaan
21252: kunnallisveroa kotikunnalleen, kiinteistötulos-      henkilökohtaisesta tulosta maksetaan veroa
21253: taan kiinteistön sijaintikunnalle ja liike- ja am-   vain yhdelle kunnalle eli kotikunnalle. Nykyi-
21254: mattitulostaan sille kunnalle, jossa liikettä tai    sestä poikkeavan käytännön omaksuminen esi-
21255: ammattia on harjoitettu. Verovelvollisen koti-       merkiksi kesäasunnossa oleskelun perusteella
21256: kunnaksi katsotaan verotuslain 33 §:n mu-            johtaisi helposti siihen, että alettaisiin esittää
21257: kaan se kunta, missä hänet verovuoden alussa         lukuisia muita perusteita, joiden vuoksi verojen
21258: on ollut henkikirjoitettava eli se kunta, missä      maksaminen muulle kuin kotikunnalle olisi
21259: hänellä on varsinainen asunto ja koti.               paikallaan. Näitä voisivat olla muun muassa
21260:    Koska kiinteistötulosta suoritetaan kunnallis-    työkomennukset, opiskelu tai mikä tahansa
21261: vero kiinteistön sijaintikunnalle, saavat kunnat     pitkähkön ajan kestävä oleskelu muualla kuin
21262: verotuloja myös kesämökkikiinteistöistä. Useim-      koti paikkakunnalla.
21263: missa tapauksissa nämä tulot kertyvät kunnille          Verotuksen toimittamisen ja verotustyön su-
21264: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa       juvuuden kannalta on välttämätöntä noudattaa
21265: annetun lain ( 505/73) nojalla. Mainitun lain        tiettyä kaavamaisuutta. Tämän vuoksi kysyjän
21266: mukaan asuntotulo on 3 prosenttia asunnon ve-        tarkoittaman selvityksen tekemiseen ei ole riit-
21267: rotusarvosta. Se jätetään kuitenkin määräämät-       täviä veropoliittisia perusteita.
21268: tä siltä osin kuin vakituisen asunnon verotus-
21269:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1982
21270: 
21271:                                                                             Ministeri Jermu Laine
21272: 4                                               1982 vp:
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                             Till Riksdagens              Herr     Talman
21278: 
21279:    I, det gyfte 37 §, 1 mom. riksdagsordningen         stiger 190 000 mk. I fråga om övriga bnstäder
21280: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              fastställs inte bostadsinkomst vid statsbeskatt-
21281: velse av den 22 oktober 1982 tili vederbörande         ningen tili den del som bostadens beskattnings-
21282: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl~         värde inte överstiger 50 000 mk. De minimi~
21283: jande av :riksdagsman Lauri Palmunen under-            gränser för beskattningsvärdena som är förut-
21284: tecknade skriftliga spörsmål nr 327:                   sättning för beskattning, gäller sålunda vid
21285:                                                         kommunalbeskattningen inte för t.ex. som-
21286:            Ä~ar Regeringen utreda vilka kost-           marstugefastigheter. Därigenom har man för
21287:        ,nadel,' som sommarstugor och sommar-           de kommuner där fastigheterna är belägna
21288:         gäster vållar kommunalhushållningen, i         bl.a. önskat säkerställa en viss minimiskatte-
21289:         syfte att åstadkomma en sådan skatte-          intäkt även av fritidsbostäder. Visserligen har
21290:         reform att sommargäster skulle betala          de skatteintäkter som inflyter till kommuner-
21291:        :en. del av sin inkomstskatt till den           na genom beskattningen av b~sta1sin~to:nst
21292:         kommun där sommarstugan är belägen?             inte uppgått tili särdeles betydande belopp.
21293:                                                            Om de kostnader som sommargäster förorsa-
21294: , Såsop:t svar på detta spörsmål får jag vörd-         kar kommunerna skulle ersättas på det säit som
21295: samt anföra följande:                                  frågeställaren avser, dvs. genom att låta även
21296:    Enligt 59 § beskattningslagen skall den skatt-      skatter som uppbärs för personliga inkomster
21297: skyldige erlägga kommunalskatt för sin per-            gå tili andra kommuner än hemkommunen,
21298: sonliga inkomst till hemkommunen, för in-              skulle det innebära en avsevärd avvikelse fråri
21299: komst av fastighet tili den kommun där fas-            den med tanke på en enkel och tydlig beskatt-'
21300: tigheten är belägen och för inkomst av rörelse         ning viktiga principen, att för personlig in-
21301: och yrke ·till den kommun där han bedrivit             kiomst erläggs skallt endast till en kommun,
21302: rörelse ellet yrke. Såsom den skattskyldiges           dvs. tili hemkommunen. Införandet av en
21303: hemk:ominun betraktas, enligt 33 § beskatt-            praxis som avviker från den nuvarande, t.ex:
21304: ningslagen, den kommun där han i början av             ått beskattningen skulle bygga på vistdse i
21305: skatteåret · hade. bort mantalsskrivas, dvs. den       sommarbostaderi, kunde lätt medföra att man
21306: komintin i \iilken han har egentligt bo och hem·       skulle börja föreslå även otaliga andrn grun-
21307: vist,                                                  der, på vilka det vore motiverat att ei:lägga
21308:    Emedan kommunalskatten för inkomst av               skatt till· annan än hemkommunen. Sådana
21309: fastigliet betalas tili den kommun där fastig-         grunder kunde bl.a. vara arbetskomtnende-
21310: heten är belägen, erhåller kommunerna skattel          ring, studier eller någon annan längre tids vis..:
21311: intäkter även på grund av sommarstugefastig-           telse på annan ort .än i henikommunen.
21312: h~i:er.'I de flesta fallen inflyter dessa inkomster      , Med tanke på beskattningens verkställahde
21313: tili kommunerna .med stöd av Iagen om beskatt-         och eit smidigt beskattningsarbete är det nöd~
21314: ning av bostadsinkomst i vissa fall (505/73).          våndigt att iaktta' eri viss schablonmässighetl
21315: Enligt nämnda lag utgör bostadsinkomsten 3 %           Av denna :J.nledning finns det inte tillrä.ckliga
21316: av bostadens beskattningsvärde. Dock fastställs        skattepolitiska grunder för att utföra en 'sådan
21317: inte bostadsinkomst till den del som beskatt-          utredning som frågeställaren avser.
21318: nirtgsW'rd~t av' si:adigva'tii.nde bostad inte över-
21319: 
21320:      Helsingfors den 22 november 1982
21321: 
21322:                                                                               Minister Jermu Laine
21323:                                               1982 .vp.
21324: 
21325: Kirjallinen kysymys n:o 328
21326: 
21327: 
21328: 
21329: 
21330:                                   Laitinen: Teletoi:mipaijklkojen aulkiolioaikojen supistamisen estä-
21331:                                       mises•tä
21332: 
21333: 
21334:                          Eduskunnan Herra Puhemiehel1e.
21335: 
21336:    Sähkeliikenteen rationalisointityöryhmä esitti    Kuopioon jouduttaisiin siellä piankin lisäämään
21337: vuoden 1979 mietinnössään toimenpide-ehdo-           henkilökuntaa. Tämä. puolestaan edellyttäisi
21338: tuksena sähkeiden välitystoimipaikkojen vähen-       uuden henkilökunnan koulutusta.
21339: tämistä ja 021-palvelun keskittämistä. Posti- ja        Sähkeliikenteen rationalisointityöryhmä on
21340: telehallitus on määrännyt välitysmenettelyn          kiinnittänyt huomiota telepalvelun · riittävän
21341: uudistuksen uudeksi toteutumisajankohdaksi           palvelutason toteutumiseen ja katsonut palvelu-
21342: 1. 1. 1983 todettuaan, ettei rationalisointitoimi-   nopeuden olevan olennaista palvelutason kan-
21343: kunnan tavoite uudistuksen toteuttamiselle           nalta. Juuri palvelunopeuden tasoa aukioloai-
21344: 1. 1. 1982 lukien ollut toteutunut.                  kojen supistukset merkittävästi heikentäisivät.
21345:    Edellä mainittuihin esityksiin sisältyy mm.          Varkauden konttorin osalta palvelujen taso
21346: Varkauden, Iisalmen, Lieksan ja Nurmeksen            on jo nyt huonontunut. Uusiin supistuksiin ei
21347: sähkeliikenteen keskittäminen Kuopioon, näi-         enää pitäisi mennä. Kysymykseen tulisivat ajan
21348: den välitystoimipaikkojen muuttuessa päätetoi-       mittaan myös työllisyysnäkökohdat. Tämä olisi
21349: mipaikoiksi. Samalla olisi tarkoitus supistaa        väistämätön seuraus koko maankin telepalve-
21350: mm. Varkauden toimipaikan aukioloaikoja. Eh-         luja ajatellen, koska läheskään kaikilla työnteki-
21351: dotusta perustellaan ennen kaikkea kustannus-        jöillä ei ole mahdollisuutta esimerkik;si paikka-
21352: vastaavuuden parantamisella.                         kunnan vaihtoon. Pelkästään sähkeliikenteen
21353:    Ehdotus jättää kuitenkin huomioimatta mm.         kustannusvastaavuuden parantitmisen kannalta
21354: sen, että sähkeliikennettä hoitavassa toimipai-      ei supistustoimenpiteisiin ole tarkoituksenmu-
21355: kassa hoidetaan myös muita palveluita. Näin          kaista ryhtyä.                              ,
21356: sähkeliikenteen kustannusvastaavuuden paranta-          Edellä mainitun perusteella ja valtiopäiväjär-
21357: misella heikennettäisiin myös muiden palvelu-        jestyksen 37 §:n 1 niomenttiin viitaten esitän
21358: jen saatavuutta ja vaarannettaisiin lennätinteh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21359: täviin koulutetun henkilökunnan pysyminen am-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21360: mattitaitoaan vastaavassa työssä. Varkauden
21361: konttorin osalta muutossuunnitelmat eivät ole                     Aikooko Hallitus. ryhtyä toimenpi-
21362: perusteltuja senkään vuoksi, että teletoimitus-              teisiin sähkeliikenteen rationalisointityö-
21363: ten määrä osoittaa kasvua ja esimerkiksi 1. 1.               ryhmän ehdotuksessa esitettyjen tele-
21364: 1982-17.8. 1982 välisenä aikana toimitusten                  toimipaikkojen aukioloaikojen supista-
21365: määrä oli yhteensä 10 297. Muista palveluista                mista koskevien esitysten toteutumisen
21366: on asemapuhelupalvelu lisääntynyt, joustavan                 estämiseksi, jotta voitaisiin turvata tele-
21367: numeropalvelun tarve myös normaalin virka-ajan               palvelujen kohtuullinen faso sekä. työ-
21368: ulkopuolella on ilmeinen ja· kysyntä ·lis~ähfynyt.           paikkojen. säilyttämihen . ammattitaitoi-
21369: Todennäköistä on, että palveluiden siirtyessä                sen lennätinhenkilökuhna:n osalta?
21370:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1982
21371: 
21372:                                            Juhani Laitinen
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377: 088201094K
21378: 2                                             1982 vp.
21379: 
21380: 
21381: 
21382: 
21383:                          Eduskunnan Herra PuhemieheBe
21384: 
21385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mät omien sähkeiden välittämistä varten. Kes-
21386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kittäminen sinänsä ei merkitse sitä, että pie-
21387: olette 22 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       nehköjen yksikköjen aukioloaikoja muutettai-
21388: jeenne n:o 1735 ohella toimittanut valtioneu-        siin keskityksen johdosta. Aukioloajat tutki-
21389: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         taan erikseen.
21390: kansanedustaja Laitisen näin kuuluvasta kirjal-         Sähketoimen volyymi pienenee jatkuvasti se-
21391: lisesta kysymyksestä n:o 328:                        kä kotimaan että ulkomaanliikenteen osalta.
21392:                                                      Varkauden sähketoimitukset ovat vähentyneet
21393:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        vuodesta 1980 vuoteen 1982 5,2 %.
21394:        teisiin sähkeliikenteen rationalisointityö-      Teletoimipaikassa' hoidettavista muista pal-
21395:        ryhmän ehdotuksessa esitettyjen tele-         veluista voidaan todeta mm., että niiden puhe-
21396:        toimipaikkojen aukioloaikojen supista-        linpalvelut ovat peräisin ajalta, jolloin joudut-
21397:        mista koskevien esitysten toteutumisen        tiin odottamaan puheluja tuntikausia. Varkau-
21398:        estämiseksi, jotta voitaisiin turvata tel~    den verkkoryhmän puhelinliittymien vuotuinen
21399:        palvelujen kohtuullinen taso sekä työ-        kasvuprosentti on ollut viime vuosina noin 6
21400:        paikkojen säilyttäminen ammattitaitoi-        -7 %. Yleisöpuhelimien osalta lisäys on ollut
21401:        sen lennätinhenkilökunnan osalta?             saman suuruinen. Puhelintiheys Varkauden
21402:                                                      kaupungin alueella on kasvanut vuosien 1979
21403:    Vastauksena kysymyk~een esitän kunnioitta-        -81 aikana 42,6:sta 47,5:een puhelimeen/100
21404: vasti seuraavaa:                                     henkilöä, joten asemapuhelimien käyttötarve on
21405:    Sähkeliikenteen rationalisointityöryhmän eh-      jatkuvasti pienentynyt. Muut toimipaikassa · il-
21406: dotuksessa 29. 2. 1980 esitetty sähkeliikenteen      taisin ja viHkonloppuisin hoidettavat asiakas"
21407: välitystoimipaikkojen keskittäminen toteutetaan      käynnit ovat olleet hyvin vähäisiä. Kuopion
21408: 1. 1. 1983 lukien. Keskittäminen pienemmistä         telepiiri on ehdottanut Varkauden telepalve-
21409: suurempiin yksiköihin aiheuttaa mm. Varkau-          lun sunnuntaiaukiolon (klo 14-17) lopetta-
21410: den ja Iisalmen 021-palvelun (sähkeiden vas-         mista, koska kävijämäärä on varsin vähäinen.
21411: taanotto puhelimitse). hoidon siirtymisen Kuo-          Mikäli teletoimipaikkojen aukioloaikoja tul-
21412: pioon sekä näiden töimipaikkojen muuttumisen         laan muuttamaan sähkeliikenteen rationalisoin-
21413: Kuopion päätetoimipaikoiksi. Rationalisoinnin        tityöryhmän ehdotukseen perustuen, suoritetaan
21414: seurauksena on sähketoimitusten vähennys Var-        se telepiirien esitysten mukaisesti paikkakunta-
21415: kaudessa 49 % ja Iisalmessa 46 % sekä lisäys         kohtaisesti huomioon ottaen liikenteen kehitys,
21416: Kuopiossa noin 20 %. Välitystoimipaikan              telepalvelujen käyttöaste sekä henkilöstön luon-
21417: muuttuessa päätetoimipaikaksi jäävät toimipai-       nollinen poistuma. Edellä mainitut toimenpi-
21418: kan vielä hoidettaviksi tulevat sähkeet ja niiden    teet voidaan suorittaa ilman henkilöstön irtisa-
21419: petilletoimitus, paikallissähkeet sekä sähkeiden     nomisia, kun käytetään hyväksi vapautuvan
21420: vastaanotto käteisellä suoraan asiakkaalta. Li-      henkilöstön siirtoja teletoimen muihin· tehtä-
21421: säksi jäävät näihin toimipaikkoihin telexliitty-     viin.
21422:      Helsingissä marraskuun 19 päivänä 1982
21423: 
21424:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
21425:                                               N:o 328                                              3
21426: 
21427: 
21428: 
21429: 
21430:                            Till Riksdagens Herr Talman
21431: 
21432:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lexanslutningar för förmedling av egna tele-
21433: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        gram. Centraliseringen som sådan innebär inte
21434: se nr 1735 av den 22 oktober 1982 tili veder-       att öppettiderna för mindre enheter skulle
21435: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      förändras tili följd av centraliseringen. Frågan
21436: av följande av riksdagsman Laitinen underteck-      om öppettiderna undersöks särskilt.
21437: nade skriftliga spörsmål nr 328:                       Volymen av telegramtrafiken minskar stän-
21438:                                                     digt både för inrikes- och utrikestrafikens del.
21439:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Telegramuppdragen i Varkaus minskade från
21440:        att hindra förverkligandet av de av ar-      år 1980 tili år 1982 med 5,2 %.
21441:        betsgruppen för rationalisering av tele-        Beträffande de övriga tjänster som handhas
21442:        gramtrafiken framförda förslagen om          vid teleanstalterna kan bl.a. konstateras att
21443:        förkortning av teleanstalternas öppetti-     telefonservicen härrör från den tid då man
21444:        der så, att det kan säkerställas att nivån   måste vänta på samtai i flera timmar. Under
21445:        på teletjänsterna förblir skälig och att     de senaste åren har telefonanslutningarna i
21446:        den yrkeskunniga telegrafpersonalen får      Varkaus nätgrupp ökat med ca 6-7 % per
21447:        behålla sina arbetsplatser?                  år. Telefonerna för allmänheten har ökat i sam-
21448:                                                     ma omfattning. Telefontätheten inom Varkaus
21449:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stad har under åren 1979-81 ökat från
21450: samt anföra följande:                               42,6 tili 47,5 telefoner/100 personer, varför
21451:    Den centralisering av förmedlingsanstalterna     behovet av att använda stationstelefoner stän-
21452: inom telegramtrafiken som föreslagits av ar-        digt har minskat. På kvällarna och under vec-
21453: betsgruppen för rationalisering av telegram-        kosluten har de övriga kundbesöken på anstal-
21454: trafiken skall förverkligas räknat från 1.1.1983.   ten varit mycket få. Kuopio teledistrikt har
21455: Centraliseringen från rnindre tili större enheter   föreslagit att teletjänsten i Varkaus skall upp-
21456: föranleder bl.a. att skötseln av 021-servicen       höra med att ha söndagsöppet (kl 14-17),
21457: i Varkaus och Iisalmi (telegrammottagning per       eftersom besöksantalet är synnerligen litet.
21458: telefon) flyttas tili Kuopio samt att dessa an-        Om teleanstalternas öppettider ändras från
21459: stalter blir ändanstalter för Kuopio. Tili följd    de förslag som framförts av arbetsgruppen för
21460: av rationaliseringen minskar telegramuppdragen      rationalisering av telegramtrafiken kommer det-
21461: i Varkaus med 49% och i Iisalmi med 46%             ta att ske i enlighet med teledistriktens förslag
21462: samt ökar i Kuopio med ca 20 %. När                 så, att ortsvis beaktas trafikutvecklingen och i
21463: förmedlingsanstalten ändras tili ändanstalt         viiken mån teletjänsterna utnyttjas samt perso-
21464: kommer det alltjämt att ankomma på anstal-          nalens naturliga avgång. De ovan nämnda åt-
21465: ten att ta emot telegram och handha deras           gärderna kan vidtas utan att personai behöver
21466: frambefordran, sköta lokaltelegram och ta emot      uppsägas, om den personai som frigörs blir
21467: telegram kontant direkt av kunderna. Vidare         flyttad tili andra uppgifter inom televäsendet.
21468: kommer dessa anstalter fortfarande att ha te-
21469:      Helsingfors den 19 november 1982
21470: 
21471:                                                                 Trafikminister Jarmo Wahlström
21472:                                                1982 vp.
21473: 
21474: Kirjalliset kysymykset n:ot 329 ja 330
21475: 
21476: 
21477: 
21478: 
21479: N:o 329
21480: 
21481: 
21482: 
21483: 
21484:                                    Elo ym.: Silja Linen tarvitsemien uusien laivojen tilaamisesta
21485:                                       kotimaisilta telakoilta
21486: 
21487: 
21488:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21489: 
21490:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Silja       on ollut ainoastaan 510,8 milj. markkaa, kun
21491: Line -yhtiö neuvottelee japanilaisen telakan          taas tuontimme on ollut 2 213,1 milj. mark-
21492: kanssa kahden autolautan rakentamisesta. Suun-        kaa. Täten Suomen ja Japanin välinen kauppa
21493: nitelmien mukaan ensimmäisen uuden lautan             on ollut maallemme alijäämäinen yli 1,6 mil-
21494: on määrä valmistua syksyllä 1984 ja toisen            jardia markkaa.
21495: kevättalvella 1985.                                      Edellä mainitut tosiasiat viittavat kaikki sii-
21496:    Sopimusta japanilaisen telakan kanssa Silja        hen, että valtiovallan pitäsi tehdä kaikki voita-
21497: Line ei kuitenkaan ole tietämämme mukaan              vansa, jotta Silja Linen tarvitsemat matkustaja-
21498: vielä allekirjoittanut, vaan käy neuvotteluja         laivat voitaisiin rakentaa omassa maassamme.
21499: mm. erään ranskalaisen yhtiön ja Wärtsilän te-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21500: lakan kanssa.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
21501:    Yleisesti tunnettua on, että suomalaisilla lai-    tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
21502: vanrakentajilla on erittäin hyvä maine ulko-          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
21503: mailla. Maassamme on erikoistuttu nimenomaan          myksen:
21504: matkustajalaivojen rakentamiseen, ja täten tieto
21505: siitä, että Silja Line tilaisi laivat Japanista, on            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21506: tyrmistyttänyt suomalaisia.                                  ryhtyä, jotta Silja Linen tarvitsemat lai-
21507:    Suomen kauppa Japanin kanssa on ollut jo                  vat voitaisiin rakentaa omassa maassam-
21508: useiden vuosien ajan epätasapainossa ja viime                me?
21509: vuoden tietojen mukaan vientimme Japaniin
21510:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
21511: 
21512:                 Mikko Elo                                         Aulis Juvela
21513: 
21514: 
21515: 
21516: 
21517: 0882011.56K
21518: 2                                              1982 vp.
21519: 
21520: N:o 330
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525:                                    E. Laine ym.: Silja Linen tarvitsemien laivojen tilaamisesta
21526:                                       kotimaisilta telakoilta
21527: 
21528: 
21529:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21530: 
21531:     Silja Linen omistajayhtiöt suunnittelevat            Koska telakoiden toimitusaikataulu on vain
21532: kahden uuden suurlautan hankkimista Turun             muutamia kuukausia tilaajan toiveiden aika-
21533: ja Tukholman välistä liikennettä varten. Jul-         taulusta jäljessä, ei ratkaisuja tehtäessä saa si-
21534: kisuudessa kerrotuo mukaan alusten hankinta-          vuuttaa kansantalouden, työllisyyden ja yhteis-
21535: tilaus on menossa japanilaiselle laivatelakalle.      kunnan etuja. Hallituksen ja Suomen Pankin
21536:    Ottaen huomioon kahden suurlautan raken-           tulisi edessä olevissa neuvotteluissa vaikuttaa
21537: tamisen työllisyysvaikutuksen tulisi lautat val-      lauttojen tilaamiseksi kotimaisilta, esimerkiksi
21538: mistaa kotimaassa. Erikoisalosten valmistami-         länsirannikon telakoilta.
21539: nen Suomessa on antanut suomalaisille telakoille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21540: er1ty1sen kilpailuedun, jonka menettämisen            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21541: vaara lisääntyy, ellei varmisteta rakentamiseen       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21542: tarvittavan ammattitaitoisen työvoiman säily-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21543: mistä ja kehittymistä tilaamalla lautat kotimaan      sen:
21544: telakoilta.
21545:    Uusien lauttojen tilaamisessa on kysymys n.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21546: 700-800 miljoonan markan suuruisista ra-                      ryhtyä Silja Linen omistajayhtiöiden Ja-
21547: hoista. Tilaamalla lautat Japanista ei auteta ul-             paniin suunnittelemien lauttatilausten te-
21548: komaankaupan tasapainottamista, vaan päinvas-                 kemiseksi kotimaisilta telakoilta?
21549: ton. Suomen Pankin ei tule myöntää lupaa
21550: uusille pääomansiirroille ja lauttojen tilaamiselle
21551: Japanista.
21552:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
21553: 
21554:          Ensio Laine                     Anna-Liisa Jokinen              Irma Rosnell
21555:                                           N:ot 329 ja 330                                              3
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21561: 
21562:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      vat muodostua jälleen kriittisiksi. Eduskunta-
21563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kysymyksissä on näin ollen sangen aiheellisesti
21564: olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päivättyjen         kiinnitetty huomiota Oy Silja Line Ab:n käyt-
21565: kirjeittenne n:ot 1772 ja 177 3 ohella toimitta-     töön tulevien uusien suurten automatkustaja-
21566: nut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl-    lauttojen hankintaan.
21567: jennökset sekä kansanedustaja Mikko Elon ym.              Oy Wärtsilä Ab:n telakat sekä Helsingissä
21568: kirjallisesta kysymyksestä n:o 329 että kansan-      että Turussa ovat erikoistuneet voimakkaasti
21569: edustaja Ensio Laineen ym. kirjallisesta kysy-       muun muassa automatkustajalauttojen suunnit-
21570: myksestä n:o 330.                                    teluun, kehittämiseen ja rakentamiseen. Tällä
21571:                                                      hetkellä yhtiön telakoiden tilauskanta käsittää
21572:   Kysymys n:o 329:                                   viisi tämäntyyppistä vientiin suuntautuvaa alus-
21573:                                                      ta. Viimeisten 10 vuoden aikana maailmassa val-
21574:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistuneista isoista automatkustajalautoista sekä
21575:         ryhtyä, jotta Silja Linen tarvitsemat lai-   matkustaja- ja risteilyaluksista edustavat yhtiön
21576:         vat voitaisiin rakentaa omassa maassam-      sinä aikana rakentamat alukset yhtä kolman-
21577:         me?                                          nesta. Yhtiön on siten katsottava saavuttaneen
21578:                                                      jobtavan aseman tällä vaativalla erikoissekto-
21579:    Kysymys n:o 330:                                   rilla. Matkustajalaivatilauksista kilpailevat Oy
21580:                                                      Wärtsilä Ab:n kanssa Euroopan alueella lä-
21581:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hinnä Ranska, Länsi-Saksa, Tanska ja Ruotsi,
21582:         ryhtyä Silja Linen omistajayhtiöiden Ja-      joissa telakoita tuetaan huomattavasti julki-
21583:         paniin suunnittelemien lauttatilausten te-    sin varoin joko välittömästi tai epäsuorasti.
21584:         kemiseksi kotimaisilta telakoilta?
21585:                                                       Oy Wärtsilä Ab on kuitenkin näissä olosuh-
21586:                                                       teissa pystynyt kilpailemaan kohtuullisen hyvin
21587:    Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen        ja sitä osoittavat tulokset mainitulta kymmen-
21588: seuraavaa:                                            vuotiskaudelta sekä viime aikoina saadut ti-
21589:    Telakkateollisuutemme on kehittänyt tuotan-        laukset, jotka muodostavat yhtiölle huomatta-
21590: toaan sangen avoimessa markkinataloudessa ja          van tilauskannan vuoden 1984 loppuun saakka.
21591: luonut kilpailukykyisiä alustyyppejä. Strategiana     Yhtiö on säilyttänyt näin ollen kilpailukykynsä
21592: markkinoinnissa ja tuotannossa on ollut eri-          eurooppalaisiin telakoibin nähden.
21593: koistuminen ja korkea laatutaso. Tästä syystä             Telakkateollisuutemme on mitannut kilpailu-
21594: suhdannelamat, jotka ovat yleensä voimakkaasti        kykyään myös japanilaisten telakoiden kanssa
21595: kohdanneet maailman laivanrakennustoimintaa,          lähinnä sellaisten aluksien tilauksista, jotka voi-
21596: on voitu Suomen telakkateollisuudessa läpäistä        daan katsoa erikoisaluksiksi. Eräissä erikoisiai-
21597: verraten vähäisin vaurioin tuotannossa ja työl-       voja koskevissa hankkeissa telakkateollisuutem-
21598: lisyydessä, joskin eräissä hankkeissa on jou-         me on osoittautunut japanilaisia kilpailukykyi-
21599: duttu myös tappiollisiin toimituksiin.                 semmäksi. Telakkateollisuutemme tuntuma kan-
21600:    Tilauskanta telakoillamme 30. 9. 1982 kä-           sainväliseen hinta- ja kustannustasoon nimen-
21601: sitti 101 alusta yhteensä 756 046 Brt ja 605 130       omaan erikoisaluksissa on katsottava verraten
21602: Dwt. Laivatoimitukset tapahtuvat valtaosalta          hyväksi.
21603: vuoden 1984 loppuun mennessä. Toiminnan jat-              Oy Silja Line Ab:n kaksi suurta automatkus-
21604: kuvuuden turvaaminen telakoillamme edellyttää         tajalauttaa käsittävästä projektista on käyty tar-
21605: voimakkaita markkinointiponnisteluja laivatoi-        jouskierros alustavan spesifikaation pohjalta.
21606: mituksille 1985-1986, jotka vuodet saatta-            Varustamon taholta on todettu, että saatujen
21607: 4                                             1922 vp.
21608: 
21609: alustarjouksien vertailussa erot to1m1tusajoissa         Laivahankintojen rahoitus toimii yleensä si-
21610: ja hinnoissa muodostuvat huomattavan suuriksi.       ten, että valtaosa, noin 80 % aluksen hinnasta,
21611: Tarjoushintavertailu on suoritettu muuttuvin         rahoitetaan toimitusluotolla ja pyritään noudat-
21612: hinnoin, jolloin hintaan luonnollisesti vaikuttaa    tamaan OECD:n laivaluottosopimuksen sovel-
21613: voimakkaasti toimitusajan piteneminen kustan-        tamisaluetta. Tilaajan kotimaisuutta arvioitaes-
21614: nustason nousun vuoksi. Koska yleensä euroop-        sa on usein sovellettu hyvinkin väljiä kritee-
21615: palaiset varustamot eivät ole aikaisemmin suun-      rioita. Luotonannossa kotimaiseen laivahankin-
21616: nanneet matkustajalaivahankintoja Japaniin,          taan Suomessa käytössä oleva KTR-järjestelmä
21617: on nähtävä ymmärrettävänä, että japanilaisen         on monessa sulateessa osoittautunut OECD:n
21618: Nippon Kokan telakan tarjous Oy Silja Line           laivaluottojärjestelmää epäedullisemmaksi. Nyt
21619: Ab:n tarvitsemista aluksista on huomattavan          kysymyksessä olevan laivahankinnan yhteydes-
21620: edullinen. Niin sanotun referenssialuksen saami-     sä näyttää ilmeiseltä, että KTR-järjestelmäämme
21621: nen Suomen ja Ruotsin väliselle reitille on kat"     tulisi tarkistaa joustavammaksi niin, että se
21622: sottava varsin tärkeäksi tavoitteeksi japanilais-    paremmin vastaisi kulloinkin esiintyvää tar-
21623: telakan kannalta. Näyttää siltä, että on syytä       vetta:. Mahdollisilla korjauksilla ja muutok-
21624: selvittää, onko Nippon Kokan telakan Oy              sill'a arvioidaan olevan huomattava alentava vai-
21625: Silja Une Ab:lle tarjoamien kahden automat-          kutus esimerkiksi nyt kysymyksessä olevien kil-
21626: kus1tajalautan hinnanasettelu tapahtunut epä-        pailevien tarjousten hintaeroon.
21627: realistisen alhaiselle tasolle.                          Edellä esitettyyn viitaten on ensinnäkin vält-
21628:    Kysymys puheena olevan laivahankinnan toi-        tämättä käytävä neuvotteluja varustamon, tela-
21629: mitusajoista on varustamolle sangen merkittävä,       kan ja kauppa- ja teollisuusministeriön kesken.
21630: sillä laivat on saatava mm. sopivasti ajoitettuina    Vaikka puheena olevaan alushankintaan ei puu-
21631: matkailusesonkiin nähden. Toisaalta Oy Wärt-          tutakaan valuuttapoliittisin perustein, hallitus
21632: silä Ab:n tämän hetken tilauskanta johtaisi pu-       katsoo, että mahdollisuudet kotimaisten laiva-
21633: heena olevan alushankinnan toimitukset vuo-           hankintojen normaalirahoituksen saattamiseksi
21634: delle 1985 noin 6-8 kuukautta myöhemmäksi             kansainväliselle tasolle tulee selvittää. Edelleen
21635: kuin kilpailevalla telakalla. Oy Wärtsilä Ab:n        on tarpeen tarkistaa, onko kysymyksessä ole-
21636: ilmoituksen mukaan yhtiö on valmis sijoitta-          van japanilaistelakan tarjouksessa hinnanasettelu
21637: maan huomattavat alihankinnat vähemmän                tapahtunut epärealistisen alhaiselle tasolle. Mitä
21638: kuormhetuille kotimaisille telakoille puheena         tulee työllisyyspoliittisin perustein myönnettä-
21639: olevien alusten toimitusten aikaistamiseksi,          vifu suoran avustuksen mahdollisuuksiin han-
21640: vaikka tällainen menettely on omiaan hieman           kinnan saattamiseksi kotimaiselle telakalle, hal-
21641: nostamaan kustannuksia. Tämän yhteistyön              litus katS'OO, että valtiontalouden mahdollisuuk-
21642: reaaliset mahdollisuudet on tarpeen myös vii-         sia tähän on pidettävä varsin vähäisinä.
21643:  pymättä selvittää.
21644:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1982
21645: 
21646:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
21647:                                          N:ot 329• ja 330                                           5
21648: 
21649: 
21650: 
21651: 
21652:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21653: 
21654:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som igen kan visa sig bli kritiska. I riksdags-
21655: anger har Ni, Herr Talman, med Edra skri-           spörsmålen har uppmärksamhet på synnerligen
21656: velser nr 1772 och 1773 av den 26 oktober           goda grunder fästs vid anskaffningen av de nya
21657: 1982 till vederbörande medlem av statsrådet         stora bilpassagerarfärjoma för Oy Silja Line
21658: översänt avskrifter såväl av följande av riks-      Ab.
21659: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-           Oy Wärtsilä Ab: s varv både i Helsingfors
21660: mål nr 329 som av det av riksdagsman Ensio          och i Abo har mycket långt specialiserat sig
21661: Laine m. fl. undertecknade spörsmål nr 330:         bl.a. på att planera, utveckla och bygga bilpas-
21662:                                                     sagerarfärjor. För närvarande omfattar order-
21663: Spörsmål nr }29:                                    stocken hos bolagets varv fem fartyg av denna
21664:                                                     typ för export. Av de stora bilpassagerarfärjor
21665:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      samt passagerar- och kryssningsfartyg som un-
21666:        ta för att de fartyg som Silja Line be-      der de senaste 10 åren byggts i världen re-
21667:        höver skall kunna byggas i hemlandet?        presenterar de fartyg som bolaget byggt under
21668:                                                     samma tid en tredjedel. Bolaget kan således an-
21669: Spörsmål nr 330:                                    ses ha uppnått en ledande ställning inom denna
21670:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      krävande specialsektor. När det gäller beställ-
21671:        ta för att de beställningar på färjor,       ningar på passagerarfartyg tävlar Oy Wärtsilä
21672:        som Silja Lines holdingbolag planerar        Ab inom Europa närmast med Frankrike, Väst-
21673:        att göra i Japan, skall göras i inhemska     tyskland, Danmark och Sverige, där varven i be-
21674:        varv?                                        tydande grad stöds med offentliga medel an-
21675:                                                     tingen direkt eller indirekt. Oy Wärtsilä Ab
21676:                                                     har dock under dessa förhållanden klarat sig
21677:    Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-       rätt väl i konkurrensen vilket framgår även av
21678: samt anföra följande:                               resultaten från den nämnda tioårsperioden samt
21679:    Vår varvsindustri har utvecklat sin pro-         av de beställningar som erhållits den senaste
21680: duktion i en relativt öppen marknadsekonomi         tiden och som för bolaget innebär en beltydande
21681: och skapat konkurrenskraftiga fartygstyper.         orderstock tili slutet av år 1984. Bolaget har
21682: Strategin i marknadsföringen och produktioneo       således bibehållit sin konkurrenskraft i jäm-
21683: har varit specialisering och en hög kvalitets-      förelse med varven i det övriga Europa.
21684: nivå. Av denna anledning har lågkonjunkturer-          Vår varvsindustri har mätt sin konkurrens-
21685: na, som i allmänhet drabbat världens skepps-        förmåga också med japanska varv, närmast när
21686: byggnadsindustri hårt, i den finska varvsin-        det gällt beställningar av fartyg som kan an-
21687: dusltrin kunnat klaras av med jämförelsevis små     ses vara specialfartyg. I vissa projekt som gäl-
21688: förluster i produktion och sysselsättning, även     ler specialfalityg har vår varvsindustri visat sig
21689: om man i fråga om vissa projekt har tvingats        vara konkurrenskraftigare än den japanska. Vår
21690: tili förlustbringande leveranser.                   varvsindustris kontakt med den internationella
21691:     Orderstocken hos våra varv omfattade 30. 9.     pris- och kostnadsnivån måste, särskilt ifråga
21692: 1982 101 fartyg på sammanlagt 756 046 Brt           om specialfartyg, anses vara tämligen god.
21693: och 605 130 Dwt. Fartygen levereras tili störs-        Beträffande projektet med två stora bilpas-
21694: ta delen före utgången av år 1984. För a;tt tryg-   sagerarfärjor för Oy Silja Line Ab har en
21695: ga den fortsatta verksamheten vid våra varv         offertrond avverkats på basen av en preliminär
21696: förutsätts kraftiga marknadsföringsansträng-        specifikation. Från rederiets sida har man kon-
21697: ningar för fartygsleveranser 1985-1986, år          staterat att skillnaderna mellan de inkomna of-
21698: 088201156K
21699: 6                                            1982 vp.
21700: 
21701: ferterna beträffande leveranstid och pris är an-    diter och man strävar till att iaktta tillämp-
21702: märkningsvärt stora. Prisjämförelsen har gjorts     ningsområdet för OECD:s överenskommelse
21703: med glidande pris, varvid naturligtvis en för-      rörande exportkrediter för fartyg. Vid bedöm-
21704: längd leveranstid på grund av den stigande          ningen av huruvida en beställare är att betrakita
21705: kostnadsnivån kraftigt påverkar priset. Efter-      som inhemsk har ofta ganska rymliga kriterier
21706: som de europeiska rederierna i allmänhet inte       tillämpats. 1 kreditgivningen för inhemska far-
21707: har placerat sina passagerarfartygsbeställningar    tygsanskaffningar har det i Finland använda
21708: i Japan, får det anses förståeligt at:t det ja-     KTR-systemet i många avseenden visat sig vara
21709: panska Nippon Kokan-varvets offert på de            ofördelaktigare än OECD:s fartygskreditsystem.
21710: fartyg Oy Silja Line Ab behöver är anmärk-          1 samband med den nu aktuella fartygsanskaff-
21711: ningsvärt fördelaktigt. Att få ett s.k. refe-       ningen verkar det uppenbart att vårt KTR-
21712: rensfartyg på rutten mellan Finland och Sve-        system borde justeras och göras smidigare så,
21713: rige får ur det japanska varvets synpunkt an-       att det bättre motsvarar det aktuella behovet.
21714: ses vara ett synnerligen viktigt mål. De!t synes    Eventuella förbättringar och förändringar be-
21715: vara skäl att utreda om prissättningen på de        räknas märkbart kunna minska skillnaderna
21716: bilpassagerarfärjor som Nippon Kokan-varvet          t.ex. mellan de konkurrerande offerter, om
21717: erbjuder Oy Silja Line Ab är orealistiskt låg.      vilka det nu är fråga.
21718:    Frågan om leveranstiderna är av stor bety-           Det är alltså först och främs1t nödvändigt
21719: delse för rederiet, som bör kunna få fartygen        med överläggningar mellan rederiet, varvet och
21720: i trafik lämpligt bl.a. med <tanke på turist-        handels- och industriministeriet. Ä ven om man
21721: säsongen. Den orderstock som Oy Wärtsilä Ab          inte ingriper i den aktuella fartygsanskaffning-
21722: nu har innebär att bolaget skulle kunna leve-       en på valutapolitiska grunder, anser regeringen
21723: rera fartygen år 1985, ca 6-8 månader senare         att man bör utreda möjligheterna att lägga
21724: än det konkurrerande varvet. Enligt vad Oy           normalfinansieringen av inhemska fartygsan-
21725: Wärtsilä Ab meddelat är bolaget berett att pla-      skaffningar på internaltionell nivå. Dessutom är
21726: cera betydande underleveranser hos mindre be-        det skäl att kontrollera huruvida prissättningen
21727: lastade inhemska varv för att påskynda leve-         i det ifrågavarande japanska varvets offert har
21728: ranserna av fartygen, även om ett sådant för-        hållits orealistiskt låg. Beträffande möjligheter-
21729: farande är ägnat att höja kostnaderna något.         na att hevilja direkt stöd på sysselsättningspoli-
21730: De reella möjligheterna för detta samarbete bör      tiska grunder för att kunna få anskaffningen
21731:  utredas omedelhart.                                 tili ett inhemskt varv, anser regeringen att de
21732:     Finansieringen av fartygsanskaffningar funge-    statsekonomiska möjligheterna att göra detta är
21733:  rar i allmänhet så, att huvudpatlten, ca 80 %       synnerligen små.
21734: av fartygets pris, finansieras med leveranskre-
21735:      Helsingfors den 29 november 1982
21736: 
21737:                                                         Handels- och industriminister Esko Ollila
21738:                                            1982 vp.
21739: 
21740: Kirjallinen kysymys n:o 331
21741: 
21742: 
21743: 
21744: 
21745:                                 Anna-Liisa Jokinen: Eräiden ammatillisten kurssikeskusten toi-
21746:                                    minnassa esiintyneiden epäkohtien poistamisesta
21747: 
21748: 
21749:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
21750: 
21751:    Ammatilliset kurssikeskukset suorittavat yh-   tus on usein väärin suuntautunutta, jolloin op-
21752: teiskunnan kannalta tärkeää toimintaa. Niille     pilaat ovat jääneet vaille tarpeellisia ammatilli-
21753: on asetettu suuria velvoitteita, ja niiden toi-   sia valmiuksia. Tästä on luonnollisesti suurta
21754: mintaan käytetään myös varoja.                    haittaa heidän sijoittumisessaan työelämään.
21755:    Viime aikoina on julkisuudessa kasvavassa         Myös kurssikeskusten opettajat ovat joutu-
21756: määrin kiinnitetty huomiota eräiden ammatil-      neet kärsimään epäasiallisesta ja jopa mielival-
21757: listen kurssikeskusten toiminnassa ilmenneisiin   taisesta henkilöstöpolitiikasta. Tämä ei ole voi-
21758: epäkohtiin. Lehdistössä on esillä ollut aina-     nut olla vaikuttamatta myös opetuksen laatuun.
21759: kin Forssan ammatillinen kurssikeskus, jonka         Uudelleenkoulutuksen tarve koskee yhä suu-
21760: toiminnassa ilmeisesti on vakavia puutteita,      rempaa osaa väestöstä. Siksi ammatillisten kurs-
21761: jotka suuresti haittaavat sekä oppilaiden että    sikeskusten toimintaan tulee kiinnittää vakavaa
21762: opettajien työtä. Lehdistössä on kiinnitetty      huomiota.
21763: huomiota kurssikeskuksen rehtorin huomatta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21764: viin valtuuksiin sekä epäilty ammattikasvatus-    tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
21765: hallituksen harjoittaman valvonnan olevan riit-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21766: tämätöntä. Vastaavia ongelmia kuin Forssan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21767: tapauksessa on esiintynyt myös Raision amma-
21768: tillisessa kurssikeskuksessa.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21769:     Tilanteesta ovat joutuneet kärsimään ennen             ryhtyä muun muassa Forssan ja Raision
21770: kaikkea kurssikeskusten oppilaat, joiden opis-             ammatillisten kurssikeskusten toimin-
21771: kelua on haitannut kurssikeskusten autoritaari-            nassa ilmenneiden epäkohtien korjaami-
21772: nen ja poukkoileva johtaminen. Lisäksi koulu-              seksi?
21773:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
21774: 
21775:                                       Anna-Liisa Jokinen
21776: 
21777: 
21778: 
21779: 
21780: 08201166W
21781: 2                                             1982 vp.
21782: 
21783: 
21784: 
21785: 
21786:                         Ed t1 s kunnan       Herra       Puhe m i e he II e
21787: 
21788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-          ammattikurssi- ja oppisopimusasiaintoimistossa
21789: tissa mainitussa tarkoituksessa' Te, Herra Puhe-     on vain kahdeksan tarkastajaa, jotka suunnit-
21790: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päivä-        televat ja valvovat työllisyyskurssitoimintaa.
21791: tyn kirjeenn,e ohella toimittanut valtioneuvos-      Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut, että
21792: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tarkastustyövoiman vähäisyyden johd0sta ovat
21793: sanedustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta       kurssikeskusten tarkastukset jääneet pistokoe-
21794: kirjallisesta kysymyksestä n:o 331:                  luonteisiksi.
21795:                                                          Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen
21796:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ( 206/7 6) 19 §: ssä on säädetty rehtorin tehtä-
21797:        ryhtyä muun m~assa Forssan ja Raision         vistä ja toimivallasta. Mainitussa pykälässä mai-
21798:        ammatillisten kurssikeskusten toimin-         nitut tehtävät eivät poikkea esimerkiksi amma-
21799:        nassa ilmenneiden epäkohtien korjaami-        tillisten oppilaitosten rehtorien tehtävistä. Am-
21800:        seksi?                                        mattikasvatushallitus on pyrkinyt kehittämään
21801:                                                      kurssikeskusten rehtorien johtamistaitoa järjes-
21802:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tämällä heille johtamistaidon ja henkilöstöhal-
21803: taen seuraavaa:                                      linnon koulutusta. Lisäksi on rehtoreille järjes-
21804:    Kurssikeskukset järjestävät paaas1assa työt-      tetty vuosittain koulutus- ja neuvottelutilai-
21805: töminä tai työttömyysuhan alaisina oleville ai-      suuksia, joilla on käsitelty eräinä aiheina myös
21806: kuisille uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulu-       johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa.
21807: tuskursseja. Kurssien kestoaika on yhdestä kuu-          Forssan kurssikeskuksen toiminnassa ilmen-
21808: kaudesta kahteentoista kuukauteen. Uusia kurs-       neiden mahdollisten epäkohtien poistamiseksi
21809: seja aloitetaan ja niille otetaan oppilaita ympäri   on ammattikasvatushallitus aloittanut tutkimus-
21810: vuoden. Aikuisoppilailla, jotka ovat pitemmän        ja selvitystyön. Raision ammattikurssikeskuksen
21811: aikaa olleet poissa systemaattisesta opiskelusta,    toiminnasta ei ammattikasvatushallitukselle ole
21812: on usein oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia,           tullut ennen puheena olevan kyselyn esittämistä
21813: jotka aiheuttavat ongelmia.                          minkäänlaista valitusta tai huomautusta. Hal-
21814:    Edellä mainituista syistä johtuen työllisyys-     lituksen käsityksen mukaan ammattikasvatus-
21815: koulutuksen järjestäminen aiheuttaa huomatta-        hallituksen tulee selvittää mahdolliset ongel-
21816: vasti enemmän työtä kuin pysyvä koulutus.            mat myös Raision kurssikeskuksen osalta.
21817: Tästä huolimatta ammattikasvatushallituksen
21818:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
21819: 
21820:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
21821:                                               N:o 331                                              3
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21827: 
21828:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       planerar och övervakar sysselsättningskurserna.
21829: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat att
21830: av den 26 oktober 1982 tili vederbörande            inspektionen av kurscentralerna tili följd av
21831: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      den knappa arbetskraften förrättats genom
21832: jande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen un-         stickprov.
21833: dertecknade spörsmål nr 331:                           I förordningen om sysselsättningsfrämjande
21834:                                                     utbildning (206/76) 19 § har stadgats om
21835:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           rektorns uppgifter och befogenheter. De upp-
21836:        vidta för att avhjälpa bl.a. de miss-        gifter som omnämns i nämnda paragraf skiljer
21837:        förhållanden som uppstått i yrkeskurs-       sig inte t.ex. från rektorns uppgifter vid yrkes-
21838:        centralerna i Forssa och Reso?               läroanstalter. Yrkesutbildningsstyrelsen har
21839:                                                     strävat tili att utveckla kurscentralrektorernas
21840:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ledarförmåga genom att anordna för dem ledar-
21841: samt framföra följande:                             och personalförvaltningsutbildning. Därtill har
21842:     Kurscentralerna anordnar i huvudsak om-         det årligen anordnats för rektorerna utbildning
21843: skolnings-, fortbildnings- och vidareutbildnings-   och diskussioner i samband med vilka man
21844: kurser för vuxna arbetslösa ellet potentiella       upptagit som ett ämne också ledarskap och
21845: arbetslösa. Kursernas längd är från en månad        personalpolitik.
21846: tili tolv månader. Nya kurser inleds och nya           Yrkesutbildningsstyrelsen har inlett under-
21847: studeranden antas för dessa under hela året.        sökningar och utredningar i syfte att avhjälpa
21848: Vuxenelever, som under en lång tid inte tagit       de eventuella missförhållanden som uppstått i
21849: del av systematiska studier, har ofta inlärnings-   kurscentralens arbete i Forssa. Angående yrkes-
21850: och anpassningssvårigheter, vilka förorsakar        kurscentralen i Reso har yrkesutbildningssty-
21851: problem.                                            relsen inte emottagit några som helst klagomål
21852:     Med anledning av ovan nämnda skäl för-          eller anmärkningar före detta spörsmål fram-
21853: orsakar anordnandet av sysselsättningsfräm-         fördes. Enligt regeringens mening bör yrkesut-
21854: jande utbildning betydligt mera arbete än per-      bildningsstyrelsen utreda de problem som
21855: manent utbildning. Trots detta finns det vid        eventuellt också föreligger i kurscentralen i
21856: yrkesutbildningsstyrelsens byrå för kurs- och       Reso.
21857: lärlingsärenden endast åtta inspektorer, vilka
21858:      Helsingfors den 30 november 1982
21859: 
21860:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
21861:                                              1982 vp.
21862: 
21863: Kirjallinen kysymys n:o 332
21864: 
21865: 
21866: 
21867: 
21868:                                  Anna-Liisa Jokinen: Valtionrautateiden palveluiden säilyttämi-
21869:                                     sestä
21870: 
21871: 
21872:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21873: 
21874:    Suomessa tapahtuu parhaillaan mitä häikäile-     dollisimman nopeasti tulisi myös meillä ryhtyä
21875: mättömintä liikennesuunnittelun taantumaa           tehostamaan ja koordinoimaan eri liikennemuo-
21876: V aidonrautateiden piirissä. Rataosuus toisensa     tojen yhteistyötä, johon kuuluu rautateiden
21877: jälkeen joutuu ensin aikataulujen muutosten         sähköistäminen ja uudenaikaistaminen.
21878: kohteeksi, joiden seurauksena junavuorot eivät         Miksi ei Suomessa haluta seurata sitä kehi-
21879: enää palvele tämän liikennemuodon käyttäjiä.        tystä, joka tapahtuu muissa vastaavissa teolli-
21880: Sen jälkeen onkin kohtalaisen helppoa osoit-        suusmaissa, joissa taideliikenteen kehittäminen
21881: taa, että junavuoroja ei tarvita. Näin on tapah-    nähdään välttämättömäksi? Millään taloudelli-
21882: tunut mm. Turun - Uudenkaupungin välillä            suuteen perustuvilla keinoilla ei taideliikennettä
21883: sekä jo aikaisemmin myös Turusta Tampereelle        voida korvata, vaikka lopettamisen vaiheessa
21884: johtavalla rataosuudella.                           ehkä saadaan tilastollisesti siltä näyttämään.
21885:    Samanaikaisesti ilmoitetaan varattavan mil-      Tämän tosiasian toiseksi muuttaminen ei tule
21886: joonia markkoja muun liikenteen kehittämiseksi      onnistumaan.
21887: palvelemaan niitä kansalaisia, joilta perinteinen      Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti
21888: ja alueen ainoa liikenneväline eli junavuoro on     Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun
21889: poistettu. Uutta luvattua liikennevälinettä ei      takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel-
21890: kuitenkaan ole ilmaantunut. Tämä puolestaan         mointiin ottaen huomioon niin Vaidonrautatei-
21891: on johtanut monien työmatka- ja koululiiken-        den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuo-
21892: teen täysin kestämättömään tilanteeseen.            tojen kehittäminen rationaalisella tavalla.
21893:     Mihin Suomi ajaa tätä mieletöntä rationali-        Energian hinnan jatkuva nousu pakottaa
21894: sointihuumaa, kun keskeisimmäksi tavoitteeksi       myös etsimään kansantaloudellisesti kannatta-
21895: näyttää tulleen kaikkein tärkeimmän ja kansan-      vimpia kuljetusmuotoja. Rautatieliikenteessä
21896: taloudellisesti edullisimman liikennemuodon,        energian tarve tonnikilometriä kohden tällä
21897: rautatielaitoksen, täydellinen rappeuttaminen.      hetkellä on keskimäärin 30 % tieliikenteen
21898: Eduskunnan ja maan hallituksen velvollisuutena      tarpeesta. Rautatieliikenteen energian käyttö
21899: on puuttua nopeasti siihen todella vakavaan         tulee rakenteeltaan muuttumaan oleellisesti
21900: uhkaan, jolla VR:n piirissä ollaan tuhoamassa       rautateiden sähköistyksen myötä. Kun sähkön
21901: sen liikennemuodon edistämistä, jota todella on     osuus rautateiden koko energian käytöstä oli
21902: välttämätöntä kehittää niin ympäristön- kuin        vuonna 1970 alle 1 %, arvioidaan sen olevan
21903:  luonnonsuojelun ja terveellisen liikennemuodon     vuonna 1985 peräti 1/3. Muilla liikennemuo-
21904: kehittämisen kannalta.                              doilla ei vastaavia energiansäästömahdollisuuk-
21905:     Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet        sia ole saavutettavissa. Näitä seikkoja ei kui-
21906:  uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on         tenkaan ole otettu huomioon siinä suunnitte-
21907:  parhaillaan voimakasta. On nimittäin todettu,      lussa, jolla liikennepoliittisia ratkaisuja Suo-
21908:  että maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole    messa viime aikoina on tehty. Tästä syystä
21909:  mielekästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysy-    esitän Suomen hallituksen selvitettäväksi tämän
21910:  myksiä yksinomaan maanteitä kehittämällä,          aikakautemme keskeisimmän kysymyksen. Vie-
21911: koska rautateiden kapasiteettia Uudenaikaista-      däänkö VR:n toiminta niin vaikeaan tilaan, että
21912:  malla voidaan niiden tehoa huomattavasti lisätä.   sen lopettaminen on edessä? Millään kustan-
21913:  Etelä-Suomi on liikenneongelmien kannalta täy-     nuskysymyksillä ei voida sivuuttaa kansantalou-
21914:  sin verrattavissa Keski-Eurooppaan, joten mah-     dellisuuden ja tulevaisuuden liikennemuotojen
21915: 988201157L
21916: 2
21917: 
21918: enslSlJalsuutta, joka on VR:n palvelun kehit-                                        Onko lhil:it\l~·jj V!:\r~~t4t!Ut.' iatl<QSSJ
21919: täminen ja parantaminen.                                                          osoittamaan lisää varoja Valtionrauta-
21920:   Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-                                   teille, jottei Valtionrautateiden liiken-
21921: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän                                      nöinti lakkaisi monilla sellaisillakin rata-
21922: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-                                   osilla ja alueilla, joilla ei ole korvaavia
21923: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                                           liikennevälineitä työ- ja koulumatkoille?
21924:  ' <',,tl::.t..!- ,•' ••
21925: -rr;,,,,,,,,~u1gts5a           ·26'  ... ~ '!: ·1ok~'-··
21926:                                  , :p;llVuna.             . ' 1·9·'· 82'
21927:                                                    <:US.uGta
21928: 
21929: 
21930:                                                              Anna-Liisa Jokinen
21931: 
21932: 
21933: 
21934: 
21935:                                                                                                                                 'i
21936: 
21937: 
21938: 
21939: 
21940:        ~~.; ; ; •   - ,!_' •
21941: 
21942: 
21943: 
21944: 
21945:                                                                                                                     'L.\   ,'
21946:                                                N;o.3J2                                                3
21947: 
21948: 
21949: 
21950: 
21951:                          Ed~ sk'·u.rt'h aa· H e:N:a·P u hemi eh etl e
21952: 
21953:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n' ·1 momentissa        Samoin on käynyt ilmi, ettei Valtionrautatiet
21954: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu.        ole pystynyt edes suurehkojen keskusten ympä-
21955: hemies, lähettänyt 26 päivänä lokakuuta 1982          ristössä kilpailemaan yksityisen linja-autoliiken·
21956: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      teen kanssa. Kuntien maankäyttöratkaisuilla on
21957: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ollut lähiliikenteen kannattavuuteen myös vai-
21958: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta      kutuksensa. Näin ollen liikenne on muodostu·
21959: kysymyksestä n:o 332:                                 nut huomattavan tappiolliseksi, eikä sen yllä-
21960:                                                       pitämiseen Valtionrautateillä ole tässä laajuu-
21961:           Onko Hallitus varautunut jatkossa           dessaan taloudellisia mahdollisuuksia.
21962:        osoittamaan lisää varoja Valtionrauta-             Rautatiehallitus on talous- ja toimintasuun-
21963:        teille, jottei Vaidonrautateiden lliken-       nitelmassaan määritellyt tavoitteekseen kauko-
21964:        nöinti lakkaisi monilla sellaisillakin rata-   liikenteen sekä siihen liittyvän yhdysliikenteen
21965:        osilla ja alueilla, joilla ei ole korvaavia    kehittämisen ja luopumisen heikosti käytetystä
21966:        liikennevälineitä työ- ja koulumatkoille?      paikallisliikenteestä niiltä osin, missä se on
21967:                                                       yhteiskuntataloudellisesti hoidettavissa selvästi
21968:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edullisemmin ja joustavammin muilla liikenne-
21969: vasti seuraavaa:                                      muodoilla.
21970:    Yhteiskunnassa tapahtuneen rakennemuutok-             Vaidonrautateiden toimintapolitiikkaan on
21971: sen sekä autokannan voimakkaan kasvun takia           osaltaan vaikuttanut myös se, ettei laitos ole
21972: on Helsingin ulkopuolisessa paikallisliikenteessä     pystynyt saavuttamaan sille mm. eduskunnan
21973: tapahtunut kehitys pakottanut rautatielaitoksen       asettamia taloudellisuustavoitteita.
21974: etsimään keinoja matkustajamäärien lisäämi-              Huolimatta paikallisliikenteen vähäisistä su·
21975: seksi. Suoritetut selvitykset ja kokeilut ovat        pistuksista on junasuoritteiden määrä 1970..
21976: osoittaneet, että kuljetusosuuden kasvattaminea       luvulla jonkin verran kasvanut lisätyn kauko-
21977: -on mahdollista vain käytettävän kaluston tasoa       liikenteen ja Helsingin lähiliikenteen ansiosta:.
21978: parantamalla sekä nopeuksien huomattavalla            Myös käyttäjämäärät ovat samalla tasaisesti
21979: nostamisella luopumalla lähinnä heikosti käy-         kasvaneet.
21980: tettyjen liikennepaikkojen palveluista.
21981:       Helsingissä marraskuun 22 päivänä 1982
21982: 
21983:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
21984: 4                                            1982 vp.
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989:                            Tili Riksdagens Herr Talinan
21990: 
21991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Likaså har det blivit uppenbart att Statsjärn-
21992: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vägarna inte ens i omgivningen kring större be-
21993: velse av den 26 oktober 1982 tili vederböran-       folkningscentra har kunnat tävla med den pri-
21994: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        vata busstrafiken. Kommunernas avgöranden i
21995: följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen          markanvändningsfrågor har även inverkat på
21996: ställda skriftliga spörsmål nr 332:                 närtrafikens lönsamhet. Under dessa förhållan-
21997:                                                     den har trafiken börjat medföra avsevärda för-
21998:           År Regeringen beredd att framdeles        luster, och då är det inte ekonomiskt möjligt
21999:        anslå ökade medel för Statsjärnvägarna,      för Statsjärnvägarna att i den nuvarande om-
22000:        så att inte järnvägstrafiken upphör ock-     fattningen upprätthålla den.
22001:        så på flera sådana bandelar och områden         Järnvägsstyrelsen har i sin ekonomi- och
22002:        där det inte finns ersättande kommuni-       verksamhetsplan uppställt som mål att utveckla
22003:        kationer för arbets- och skolresor?          fjärrtrafiken och den därtili anslutna samtrafik-
22004:                                                     en samt att avstå från svagt utnyttjad lokaltra-
22005:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fik där den. ur samhällsekonomisk synvinkel
22006: samt anföra följande:                               kan upprätthållas klart förmånligare och smi-
22007:    På grund av strukturomvandlingen i sam-          digare genom andra trafikformer.
22008: hället och den · kraftiga tiliväxten av bilparken    · Tili den politik som Statsjärnvägarna tiliäm-
22009: har den utveckling som ägt rum i lokaltrafiken      par i sin verksamhet har även bidragit att
22010: utanför Helsingfors tvingat Statsjärnvägarna att    järnvägarna inte har kunnat uppnå de lönsam-
22011: söka metoder för en ökning av passagerarantal-      hetsmål som bl.a. riksdagen uppställt för dem.
22012: en. De utredningar och experiment som utförts          Trots smärre inskränkningar i lokaltrafiken
22013: har visat att det är möjligt att höja transport-    har tågprestationernas antal i någon mån stigit
22014: andelen endast genom att förbättra nivån på         under 1970-talet genom att fjärrtrafiken och
22015: materielen och avsevärt öka hastigheterna,          Helsingfors närtrafik ökat. Åven passageraran-
22016: vilket kan ske genom att mah avstår från att        talen har samtidigt stigit i jämn takt.
22017: betjäna främst de trafikplatser som används i
22018: ringa omfattning.
22019:      Helsingfors den 22 november 1982
22020: 
22021:                                                                Trafikminister ] armo Wahlström
22022:                                              1982 vp.
22023: 
22024: Kirjallinen kysymys n:o 333
22025: 
22026: 
22027: 
22028: 
22029:                                  Liedes ym.: Valtion polttoainekeskuksen työntekijöiden työlli-
22030:                                      syyden turvaamisesta
22031: 
22032: 
22033:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22034: 
22035:    Valtion polttoainekeskuksen .(VAPO) työtä        keskusta ollaan muuiltamassa osakeyhtiöksi ja
22036: tullaan edelleen ensi vuonna laajentamaan. Niin-    sitä silmällä pitäen halutaan päästä eroon van-
22037: pä hallituksen eduskunnalle antamassa ensi vuo-     hoista työntekijöistä.
22038: den valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa             Kun edellä esitetyt molemmat erottamissyyt
22039: kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan          sotivat kovasti valtion antamia työllisyyden hoi-
22040: Valtion polttoainekeskuksen luvussa sanotaan        tamisen lupauksia vastaan, tulisi hallituksen
22041: mm. seuraavaa:                                      ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, ettei
22042:     "Turvetuotannon lisääminen 1,5-2 miljoo-        VAPO:n töitä siirretä yksityisille konefirmoille.
22043: nalla kuutiometrillä vuodessa edellyttää konekan-   Mielestämme hallituksen olisi viipymättä ryh-
22044: nan lisäämistä ja turvetuotantoalueiden hankin-     dyttävä toimenpiteisiin, jotta mainitut lomau-
22045: nan jatkamista. Vuonna 1983 valmistetaan soita      tukset peruutetaan ja työntekijöiden työsuhdet-
22046: tuotantokuntoon noin 5 000 hehtaaria."              ta jatketaan entiseen tapaan.
22047:    Näistä to1mmnan laajentamissuunitelmista            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22048: huolimatta on Valtion polttoainekeskuksen toi-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
22049: mesta ryhdytty vähentämään työväkeä Valtion         taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22050: polttoainekeskuksen töistä. Työntekijöiden pak-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22051: kolomautukset on kaiken lisäksi toimeenpantu
22052: sellaisilla alueilla, joilla työttömyys entuudes-             Onko Hallitus tietoinen Valtion polt-
22053: taankin on suuri.                                          toainekeskuksen toimeenpanemista pit-
22054:     Työntekijäin ammattiliitto on kiinnittänyt             käaikaisten, vakinaisten työntekijöiden
22055:  asiaan huomiota ja näkee ensiksikin, että näillä          pakkolomautuksista, ja jos on,
22056:  toimenpiteillä valmistellaan VAPO:n töiden siir-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22057: tämistä nykyiseltä VAPO:n vakinaiselta työn-               ryhtyä Valtion polttoainekeskuksen työ-
22058: tekijäväeltä koneurakoitsijoille sekä heidän               läisten työsuhteiden normalisoimiseksi ja
22059: palkkaamalleen aputyövoimalle. Toisena pyrki-              lomautusten peruuttamiseksi?
22060: myksenä nähdään se, että Valtion polttoaine-
22061:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22062: 
22063:          Pentti Liedes           Marjatta Stenius-Kaukonen            Juhani Vähäkangas
22064: 
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 088201158M
22069: 2                                            1982 vp:
22070: 
22071: 
22072: 
22073: 
22074:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22075:                   .                .
22076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          alueilla, joissa taas turpeen tuotannon lisäämis-
22077: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     mahdollisuudet usein ovat suhteellisen hyvät.
22078: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päi-         Kuitenkaan polttoturpeen pitkät kuljetukset ei-
22079: vätyn kirjeenne n:o 1776. ohella toimittanut        vät ole taloudellisesti kannattavia.
22080: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-        Lisäksi V APO on· joutunut lomauttamaan
22081: nöksen kansanedustaja Liedeksen ym. näin            noin 40 henkilöä Ilomantsin turvebriketdteh-
22082: kuuluvasta kitjallisesta kysymyksestä n::o 333:     taalta, sillä tehtaan tuotanto on: toistaisekSi py-
22083:                                                     säytetty heikon brikettien kysynnäti · vuoksi,
22084:           Ol1ko Hallitus tietoinen Valtion polt-    sekä joutunut antamaan lomautusvaroituksen
22085:        toainekeskuksen toimeenpanemista pit-        Kokkolan konepajan 26 työntekijälle töiden
22086:        käaikaisten, vakinaisten työntekijöiden       vähyyden vuoksi.
22087:        pakkolomautuksista, ja jos on,                   Vahvistaessaan elokuussa 1982 VAPO:n ti-
22088:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       linpäätöksen vuodelta 1981 valtioneuvosto edel-
22089:        ryhtyä Valtion polttoainekeskuksen työ-      lytti, että VAPO jatkaa pyrkimyksiään kannat-
22090:        läisten työsuhteiden normalisoimiseksi ja     tavuutensa parantamiseksi kiinnittäen erityistä
22091:        lomautusten peruuttamiseksi?                 huomiota mm. turpeen tuotantokustannusten
22092:                                                      kurissapitämiseen ja turpeen jalostustoiminnan
22093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kannattavuuden parantamiseen. Tässä tarkoi-
22094: taen seuraavaa:                                      tuksessa VAPO on ilmoittanut pyrkivänsä mu-
22095:    Kesän 1982 aikana Valtion polttoainekeskus        kauttamaan toimintansa sellaiseksi, että se
22096: (VAPO) tuotti pohtoturvetta (jyrsin- ja pala-        mahdollisimman hyvin vastaa turpeen kysynnän
22097: turvetta) yhteensä 14,6 miljoonaa m3 • Kun           kehitystä ja että turvetta VToidaan tuottaa mah-
22098: polttoturpeen myynnin arvioidaan olevan yh-          dollisimman kilpailukykyiseen hintaan ilman val-
22099: teensä noin 10 miljoonaa m3 vuoden 1982              tion huomattavaa subventiota. Niinpä VAPO:n
22100: aikana, jää varastoon 4-5 miljoonaa m3 • Ku-         toimintaa joudutaan tehostamaan ja järkeistä-
22101: lutusennusteiden perusteella VAPO arvioi, että       mään siitä riippumatta, mikä tulee olemaan
22102: 1980-luvun loppupuolella sen polttoturpeen           sen organisaatiomuoto tulevaisuudessa.
22103: myynti tulee olemaan noin 15 miljoonan m3 :n            Kuitenkin myös organisaatiomuotoa ja sen
22104: tasolla vuosittain, joten tuotantokapasiteetin       kehittämistä joudutaan arvioimaan silloin, kun
22105: olennaiseen lisäämiseen ei nykynäkymien va-          halutaan parantaa VAPO:n toimintakykyä.
22106: lossa ole tarvetta. Tästä syystä soiden vuosit-      Viime kuukausien aikana onkin sekä VAPO:ssa
22107: tainen valmistelutarve vähenee, mikä tulee hei-      että kauppa- ja teollisuusministeriössä pyritty
22108: jastumaan myös työvoimatarpeessa.                    selVTittämään VAPO:n organisaation uudistus-
22109:    Viime aikoina V APO on joutunut antamaan          tarvetta. Lähtökohtana tässä selvitystyössä on
22110: lomautusvaroituksen lähes 300 turvetyönteki-         se, että VAPO:n nykyisen henkilöstön työlli-
22111: jälle ja -työnjohtajalle Pohjois-Pohjanmaalla,       syys pyritään turvaamaan pitämällä soiden val-
22112: Pohjois-Savossa ja Pohjois-Suomessa, missä soi-      mistelutyö nykyisen laajuisena valtion erillisten
22113: den valmistelu on ollut huomattavan laajaa           työllisyyspoliittisten määrärahojen turvin. Vai-
22114: polttoturpeen kysyntänäkymiin verrattuna. Se,         keilla työllisyysalueilla sijaitsevat runsaat turve-
22115: että lomautuksiin joudutaan ensisijassa vaikeilla    varat tarjoavat esim. kysynnän kasvuvaralle tai
22116: työttömyysalueilla, on seurausta polttoturpeen       kriisiajalle energiareservin, jonka nopea käyt-
22117: kulutuksen ja tuotannon alueellisesta epäsuh-        töönott:o on mahdollista silloin, kun riittävä
22118: teesta: turpeen käytön Hsäämismahdollisuudet          määrä valtion omistamia soita olisi valmisteltu
22119: ovat suhteellisen rajoitetut harvaanasutuilla         tuotantokuntoon.
22120:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
22121: 
22122:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
22123:                                               N:o 333                                                3
22124: 
22125: 
22126: 
22127: 
22128:                            Till Riksdagens Herr Talman
22129: 
22130:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          relativt små på glest befolkade orter, där pro-
22131: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        duktionen å andra sidan ofta kunde relativt
22132: av den 26 oktober 1982 nr 177 6 tili veder-          enkelt ökas. Långa transporter av bränntorv
22133: börande medlem av statsrådet för avgivande av        är dock inte ekonomiskt lönsamma.
22134: svar översänt avskrift av följande av riksdags-          Dessutom har Statens bränslecentral varit
22135: man Liedes m.fl. undertecknade spörsmål nr           tvungen att dels permittera ca 40 personer på
22136: 333:                                                 torvbrikettfabriken i Ilomants, eftersom verk-
22137:                                                      samheten i fabriken har tillsvidare inställts på
22138:           Är Regeringen medveten om Statens          grund av svag efterfrågan på briketter, dels på
22139:        bränslecentrals permiuteringar av ordi-       grund av brist på arbete ge permitteringsvarsel
22140:        narie arbetstagare i långvariga arbets-       tili 26 arbetstagare i verkstaden i Karleby.
22141:        förhållanden, och om så är fallet,                Statsrådet förutsatte i augusti 1982 vid fast-
22142:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      ställande av Statens bränslecentrals bokslut för
22143:        sikt att vidta för normalisering av arbe-     1981 att bränslecentralen fortsätter att försöka
22144:        tarnas arbetsförhållanden och för åter-       förbättra lönsamheten, varvid man speciellt
22145:        tagande av permitteringsvarsel vid            bör bl.a. sträva tili att hålla produktionskost-
22146:        bränslecentralen?                             naderna nere och förbättra lönsamheten av
22147:                                                      torvförädling. Bränslecentralen har uppgivit att
22148:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          den kommer att i detta syfte göra sitt bästa för
22149: anföra följande:                                     att anpassa sin verksamhet så gott som möjligt
22150:     Statens bränslecentral producerade samman-       tili utvecklingen av efterfrågan på sådant sätt
22151: lagt 14,6 miljoner kubikmeter bränntorv (fräs-       att torv kan produceras tili ett så konkurrens-
22152: och stycketorv) under sommaren 1982. Då              krantigt pris som möjligt UJtan någon större
22153: försäljningen under året beräknas uppgå tili ca      subvention från staten. Detta betyder att bräns-
22154: 10 miljoner kubikmeter, blir det ett överskott       lecentralens verksamhet bör effektiveras och
22155: på 4-5 miljoner kubikmeter, som skall alltså         rationaliseras oberoende av viiken organisations-
22156: upplagras. Bränslecentralen har på basis av kon-     form den i framtiden skall få.
22157: sumtionsprognoser beräknat att bränntorv säljs            Även bedömning av organisationsformen och
22158: mot slutet av 1980-talet ca 15 miljoner kubik-       dess utveckling blir dock aktuell när centralens
22159: meter per år, så att någon väsentlig ökning av       verksamhetsförmåga skall förbättras. Såväl
22160: produktionskapaciteten inte synes i dagens läge      bränslecentralen själv som handels- och in-
22161:  vara behövlig. Detta för sin del minskar det        dustriministeriet har därför under de senaste
22162:  årliga behovet att upparbeta :torvmossar, vilket    månaderna försökt utreda behovet av en om-
22163: bl.a. kommer att minska behovet av arbets-           organisering av centralen. Utgångspunkten har
22164:  kraft.                                              härvid varit att sysselsättningen för den nu-
22165:     Statens bränslecentral har på senare tid varit    varande personalen skall tryggas genom att
22166:  tvungen att ge permitteringsvarsel tili närmare     fortsätlta med upparbetning av mossar i dess
22167:  300 torvarbetare och arbetsledare i Norra Ös-       nuvarande omfattning med hjälp av särskilda
22168:  terbotten, Norra Savolax och Norra Finland,          sysselsättningspolitiska anslag. De rikliga torv-
22169:  där upparbetning av mossar har varit synner-         tillgångarna på områden med speciellt svåra
22170:  ligen vidsträckt jämfört med utsikterna för          sysselsättningsproblem innebär en energireserv
22171:  efterfrågan på bränntorv. Att man måste per-         som vid ökad efterfrågan eller i kristid kan
22172:  mittera speciellt i regioner där antalet arbets-     snabbt tas i användning förutsatt att 'tillräck-
22173:  lösa är särskilt högt beror på den regionala         ligt med statsägda mossar finns upparbetade för
22174:  obalansen mellan konsumtion och produktion:          produktion.
22175:  möjligheterna att öka förbränning av torv är
22176:       Helsingfors den 26 november 1982
22177: 
22178:                                                         Handels- och industriminister Esko Ollila
22179:                                              1982 vp.
22180: 
22181: Kirjallinen kysymys n:o 334
22182: 
22183: 
22184: 
22185: 
22186:                                  Kortesalmi: Kuivattujen järvien ja lampien uudelleen vesittämi-
22187:                                     sen hyötyjen ja haittojen selvittämisestä
22188: 
22189: 
22190:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22191: 
22192:    Maassamme laskettiin 1700-luvulla hyödyn         alennetun vedenpinnan korottaminen nykyises-
22193: aikakaudella ja myös 1800-luvulla ja osin vielä     tään voi olla pulmaLlinen näiden vesien ran-
22194: 1900-Juvun alussa suuri joukko lampia ja jär-       noille raivattujen uusien vi!ljelysten, rakennet-
22195: viä joko kokonaan tai osittain kuiviin, jolloin     tujen rakennusten ja kasvaneen hyötymetsän
22196: saatiin hyviä niittymaita karjamehutuotannon        kannalta. Kukin vesistö tältä osin vaatii moni-
22197: lisäämiseksi. Näitä vesistöjen laskun jälkeen-      puolisen tutkimisen uudelleen vesittämisen hyö-
22198: jättämiä järvikuivioita on maamme kaikissa osis-    ty- ja haittasuhteista.
22199: sa, samoin sellaisia lampia ja järviä, joiden ve-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22200: denpinta tuolloin huomattavastikin aleni.           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22201:    Tilanne nykyään karjamehutuotannon osalta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22202: on aivan käänteentekevästi toinen. Enää ei tu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22203: lisi juuri mieleenkään, että vesistöjä kuivattai-
22204: siin tai niiden vedenpintaa alennettaisiin niit-              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22205: tyjen ja heinämaiden saamiseksi. Pikemminkin               menpiteisiin ja tarvittaessa esittää lisä-
22206: pyrkimyksenä on monin paikoin aivan päin-                  määrärahaa jo valtion vuoden 1983
22207: vastainen tavoite: saada entisiä kuivioita ja              tulo- ja menoarvioon sen seikan sel-
22208: allennettuja järviä ja lampia entiselleen, enti-           vittämiseksi, missä määrin maassam-
22209: seen vedenkorkeuteensa, jolloin tavoitteena ovat           me on tarpeen ja yleisen edun kannalta
22210: pyr!kimykset kalastuksen ja kalatalouden edis-             hyödyllistä ryhtyä aikaisempina vuosi-
22211: ·tämiseen, virkistysmahdollisuuksien lisäämiseen           satoina niittymaiksi kuivattuja jätviä
22212: sekä myös maiseman kaunistamiseen. Kaikki                  ja lampia uudelleen vesittämään ja alen-
22213:  nämä tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja suosit-             nettujen vesistöjen pinnan korottami-
22214:  tavia.                                                    seen kalatalouden, virkistysmahdolli-
22215:     Toisaalta joissakin ja ehkä monissakin ta-             suuksien sekä maiseman viihtyisyyden
22216:  pauksissa kuivion uudelleen vesittäminen ja               lisäämiseksi?
22217:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22218: 
22219:                                        J. Juhani Kortesalmi
22220: 
22221: 
22222: 
22223: 
22224: 0882011723
22225: 2                                            1982 vp.
22226: 
22227: 
22228: 
22229: 
22230:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22231: 
22232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       vöitymistä ravinteiden lisääntyvän huuhtoutu-
22233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         misen vuoksi.
22234: olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-           Edellä kuvattuja laskettujen järvien ja lam-
22235: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      pien uudelleen vesittämisen hyötyjä ja haittoja
22236: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       on selvitetty paitsi vesihallituksen myös ve-
22237: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       sistöjen kunnostamistyöryhmän ( komiteanmie-
22238: sesta kysymyksestä n:o 334:                           tintö 1977:45) toimesta. Valtakunnallisessa lin-
22239:                                                       tuvesiensuojeluohjelmassa     (komiteanmietintö
22240:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      1981:32) on taas kartoitettu luonnonsuojelul-
22241:        menpiteisiin ja tarvittaessa esittää lisä-     lisesti arvokkaita vesialueita sekä tehty mm.
22242:        määrärahaa jo valtion vuoden 1983              vedenpinnan nostoa koskevia toimenpidesuosi-
22243:        tulo- ja menoarvioon sen seikan sel-           tuksia.
22244:        vittämiseksi, missä määrin maassam-               Maa- ja metsätalousministeriön asettama ve-
22245:        me on tarpeen ja yleisen edun kannalta         sirakentamistöiden tarvetoimikunta on välimie-
22246:        hyödyllistä ryhtyä aikaisempina vuosi-         tinnössään (komiteanmietintö 1982:15) otta-
22247:        satoina niittymaiksi kuivattuja järviä         nut kantaa uusiin vesistöjen kunnostamishank-
22248:        ja lampia uudelleen vesittämään ja alen-       keisiin. Toimikunta on mietinnössään ( komi-
22249:        nettujen vesistöjen pinnan korottami-          teanmietintö 1982:56) tehnyt esityksiä mm.
22250:        seen kalatalouden, virkistysmahdolli-          vuosina 1983-86 aloitettavista vesistöjen nos-
22251:        suuksien sekä maiseman viihtyisyyden           tohankkeista ja niiden rahoituksesta.
22252:        lisäämiseksi?                                     Vesihallinnon toimesta on jo toteutettu usei-
22253:                                                       ta vedenpinnan nostohankkeita. Edellä maini-
22254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tussa vesistöjen kunnostamistyöryhmän mietin-
22255: tavasti seuraavaa:                                    nössä on luetteloltu lisäksi ne kunnostamis-
22256:    Vesijättöjärvet ja -lammet ovat monasti mai-       hankkeet, joista on tehty aloite. Uusia aloit-
22257: semallinen häiriötekijä. Uudelleen vesittämisen       teita tosin tehdään vesiviranomaisille jatkuvasti.
22258: tärkein tavoite onkin yleensä rantojen käyttö-           Vesihallituksen suunnittelu- ja työohjelmiin
22259: ja rakentamiskelpoisuuden parantaminen. Vesit-        on pyritty sisällyttämään niin paljon vesistö-
22260: tämisen avulla voidaan hidastaa tai estää jär-        jen kunnostamishankkeita kuin rahoitusmah-
22261: ven taikka lammen umpeenkasvua, parantaa              dollisuudet ovat sallineet. Hankkeiden toteut-
22262: maisemaa ja lisätä vesistön happivarastoa. Täl-       tamiseen tarvitaan vesioikeuden lupa, jota kos-
22263: löin veden laadun paraneminen kuitenkin jää           kevan käsittelyn yhteydessä kaikki vaikutuk-
22264: yleensä melko vähäiseksi.                             set tulevat tutkituiksi.
22265:    Uudelleen vesittäminen aiheuttaa usein vet-           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
22266: tymisvahinkoja ranta-alueilla ja saattaa lisäksi      että tehdyssä kysymyksessä esitettyä uudelleen
22267: aiheuttaa vahinkoja erilaisille raken teille. Ve-     vesittämistä ja alennetun vedenpinnan korotta-
22268: denpinnan noston vaatima pato saattaa myös            mista on selvitetty maassamme varsin laajasti
22269: estää tai vaikeuttaa veneellä kulkua sekä kalo-       ja monipuolisesti. Samoin on suunniteltu, to-
22270: jen liikkumista. Noston suuruudesta riippuen          teutettu tai pantu vireille lukuisia vesistöjen
22271: saattaa niin ikään aiheutua haittaa alueen lin-       kunnostamishankkeita mainittuihin tarkoituk-
22272: nustolle tai luonnonsuojelulle. Toisaalta esim.       siin liittyen. Hallitus tulee mahdollisuuksiensa
22273: linnusta voi monissa tapauksissa myös hyöWä           mukaan huolehtimaan myös tarvittavan rahoi-
22274: vesittämisestä. Nostotoimenpide voi edelleen          tuksen järjestämisestä uusia hankkeita varten
22275: aiheuttaa turpeen nousua pohjasta sekä rehe-          tulevaisuudessa.
22276:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1982
22277: 
22278:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22279:                                              N:o 334                                              3
22280: 
22281: 
22282:                            T'iH Ri:ksdagens He1:r Talman
22283: 
22284:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          De ovan beskrivna fördelar och skador som
22285: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      en ny vattenläggning av sjöar och träsk med-
22286: av den 26 oktober 1982 tili vederbörande           för har utretts på initiativ av såväl vatten-
22287: medlem av statsrådet översänt avskrift av          styrelsen som arbetsgruppen för iståndsätt-
22288: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi       ning av vattendrag ( kommittebetänkande
22289: undertecknade spörsmål nr 334:                      1977:45). I det riksomfattande programmet
22290:                                                    för skydd av fågelsjöar (kommittebetänkande
22291:           Ämnar Regeringen i brådskande             1981:32) har utretts vilka vattenområden som
22292:        ordning vidta åtgärder och vid behov         är viktiga med tanke på naturskyddet samt an-
22293:        föreslå tilläggsanslag redan i statsför-    förts rekommendationer bl.a. gällande åtgärder
22294:        slaget för år 1983 för utredande av i       för höjning av vattennivån.
22295:        viiken mån det i vårt land är nödvän-           Den av jord- och skogsbruksministeriet till-
22296:        digt och gagnar det allmänna intresset       satta kommissionen för utredning av behovet
22297:        att åter börja leda vatten tili sjöar och   av vattenbyggnadsarbeten har i sitt delbetän-
22298:        träsk, som under tidigare årsskördar         kande ( kommittebetänkande 1982: 15) tagit
22299:        torkats tili ängsmark, och höja vatten-     ställning tili nya projekt rörande iståndsätt-
22300:        nivån i vattendrag där den tidigare         ning av vattendrag. Kommissionen har i sitt
22301:        sänkts, för att på detta sätt främja         betänkande (kommittebetänkande 1982:56)
22302:        fiskerihushållningen samt öka rekrea-       bl.a. gjort förslag gällande höjning av vatten-
22303:        tionsmöjligheterna och trivseln i om-       drag. Projekten skulle inledas under åren
22304:        givningen?                                   1983-86. Kommissionen har också behandlat
22305:                                                    frågan om finansieringen av projekten.
22306:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          På vattenstyrelsens initiativ har redan flere
22307: samt anföra följande:                              höjningar av vattennivån genomförts. I den
22308:    Tillandningssjöarna och -träsken utgör ofta     ovan nämda anbetsgruppens för iståndsättning
22309: störande element i landskapet. Då de åter          av vattendrag betänkande ingår dessutom en
22310: läggs under vatten är det viktigaste målet i       förteckning över de iståndsättningsprojekt,
22311: allmänhet att förbättra strändernas duglighet      gällande vilka initiativ har tagits. Vattenmyn-
22312: för bl.a. byggande. Genom vattenläggning kan       digheterna får dock hela tiden motta nya initia-
22313: man fördröja ellet förhindra att en sjö eller      tiv.
22314: ett träsk växer igen, förbättra landskapsbilden        I vattenstyrelsens planerings- och arbets-
22315: och öka syremängden i vattendraget. I all-         program har man försökt inrymma så många
22316: mänhet förbättras dock vattnets kvalitet täm-      iståndsättningsprojekt gällande vattendrag som
22317: ligen litet.                                       finansieringsmöjligheterna tillåtit. För genom-
22318:    Försumpningsskador uppträder ofta på            förandet av projekten behövs vattendomstolens
22319: strandområden då ett vattendrag åter läggs         tillstånd. Vattendomstolen undersöker alla verk-
22320: under vatten, och dessutom kan skador upp-         ningar som ett projekt kan tänkas ha.
22321: komma på olika slags konstruktioner och                Med anledning av det ovan stående anser
22322: byggnader. Den damm som krävs för höjning          regeringen att den i spörsmålet anförda frågan
22323: av vattennivån kan även förhindra eller för-       om att ånyo vattenlägga och åter höja vatten-
22324: svåra båttrafik och fiskarnas rörelsefrihet.       nivån i vattendrag utretts både omfattande
22325: Höjning kan även, beroende på dess om-             och mångsidigt i vårt. Likaså har man plane-
22326: fattning, förorsaka skador på fågelbeståndet       rat, genomfört eller påbörjat talrika projekt rö-
22327: och men för naturskyddet på området. Å andra       rande iståndsättning av vattendrag i anslutning
22328: sidan kan t.ex. fågelbeståndet i många fall        tili de i spörsmålet nämnda frågorna. Regeringen
22329: även dra nytta av vattenläggningen. Höjnings-      kommer även i mån av möjlighet att ombesörja
22330:  åtgärder kan vidare medföra att torv stiger upp   erforderlig finansiering av nya projekt i fram-
22331: från bottnen samt att växtligheten blir frodi-     tiden.
22332: gare p.g.a. att mera växtnäring tillströmmar.
22333:      Helsingfors den 1 december 1982
22334: 
22335:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22336:                                             1982 vp.
22337: 
22338: Kirjallinen kysymys n:o 335
22339: 
22340: 
22341: 
22342: 
22343:                                 Kortesalmi: Y!Ji.:Idimingin vanhainkodin ra'kentami'Sesta
22344: 
22345: 
22346:                        Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
22347: 
22348:    Ylikiimingin kunnassa on suunnitteilla uuden   asianmukaisesti saattaa loppuun, olisi valtion"
22349: 20 hoitopaikkaa käsittävän vanhainkodin ra~       avun saaminen varmistettava.
22350: kentaminen. Kustannusarvio on noin 4 000 000         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22351: markkaa, mistä määrästä valtionavun on edel-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22352: lytetty kattavan 1 500 000 markkaa. Kunta on      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22353: anonut työvoimaministeriöitä avustuksena työt-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22354: tömyyden lieventämiseen 700 000 markkaa se-
22355: kä harkinnanvaraista rahoitusavustusta 800 000              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Yli-
22356: markkaa. Kunnan .työttömyysaste on tammi-                kiimingin kunnan vanhainkodin raken-
22357: kesäkuun 1982 aikana ollut keskimäärin 16 %.             tamisen aloittamiseksi ja siten myös
22358: Mikäli rahoitus asianmukaisesti järjestyy, ra-           paikkakunnan työllisyystilanteen helpot-
22359: kennustyöt on tarkoitus :aloittaa viimeistään            tamiseksi, tarvittaessa esittämällä lisäys-
22360: lokakuussa 1982. Jotta rakennustyöt voitaisiin           tä    työttömyysmäärärahoihin vuoden
22361:                                                          1983 tulo- ja menoarvioon?
22362:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22363: 
22364:                                       J. Juhani Kortesalmi
22365: 
22366: 
22367: 
22368: 
22369:  0882011380
22370: 2                                              1982 vp.
22371: 
22372: 
22373: 
22374: 
22375:                         Eduskunnan Herra                  Puhemiehelle
22376: 
22377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          V aidonavustuksen myöntämisperusteet on
22378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määritelty valtioneuvoston päätöksellä, joka an-
22379: olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn            nettiin 5 päivänä heinäkuuta 1979 (607 /79).
22380: kirjeenne ohella :toimittanut valtioneuvoston        Sen mukaisesti on valtion avustuksen saamisen
22381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        edellytyksenä, sen lisäksi mitä kuntien ja kun-
22382: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-        tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista
22383: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:               annetussa laissa (35 /73) säädetään, että ra-
22384:                                                      kentaniis- ja peruskorjaushanke on sosiaalihalli-
22385:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Yli-       tuksen hyväksymä ja että hankkeen toteutta-
22386:        kiimingin kunnan vanhainkodin raken-          minen liittyy kunnan muun vanhustenhuollon
22387:        tamisen aloittamiseksi · ja siten myös        kehittämiseen. Avustusta myönnettäessä on
22388:        paikkakunnan työllisyystilanteen helpot-      kiinnitettävä huomiota vanhustenhuollon me-
22389:        tamiseksi, tarvittaessa esittämällä lisäys-   nojen rasitusten tasaamiseen suuntaamaila avus-
22390:        tä    työttömyysmäärärahoihin vuoden          tukset ensisijaisesti niille kunnille ja kuntainlii-
22391:        1983 tulo- ja menoarvioon?                    toille, joissa tai joiden jäsenkunnissa vanhusten
22392:                                                      osuus väestöstä on suuri ja vanhustenhuollon
22393:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-        kustannukset keskimääräistä suurempia.
22394: vasti seuraavaa:                                        Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvios-
22395:     Kuntien velvollisuus huolehtia vanhusten lai-    sa on tarkoitukseen varattua määrärahaa
22396: toshoidon järjestämisestä perustuu huoltoapu-        5 500 000 markkaa. Lisäksi on III lisämeno-
22397: lakiin, jonka 1 § :n 2 momentissa todetaan kun-      arvioesityksessä samalle momentille esitetty
22398: nan olevan velvollinen järjestämään tarvittavaa      10 000 000 markkaa. Lisämenoarviomäärära-
22399: hoitoa ja huolenpitoa henkilölle, joka muutoin       hoilla tähdätään talvikauden 1982-83 työlli-
22400: jää sitä vaille. Edelleen säädetään saman lain       syysongelmien lieventämiseen. Määrärahat so-
22401: 18 §: ssä, että kunnalla tulee olla tarvetta vas-    siaalihallitus on jakanut avustusta hakeneille
22402: taava kunnalliskoti, vanhainkoti, sairaskoti tai     kunnille yllämainittujen perusteiden mukaisesti.
22403: muu huoltolaitos.                                    Eräät kunnat ovat anoneet vanhainkodin raken-
22404:     Vanhustenhuollon, varsinkin laitoshoidon,        tamiseen avustusta työvoimaministeriöitä työt-
22405: kustannukset ovat kunnille huomattava talou-         tömyyden lieventämiseen tarkoitetuista määrä-
22406: dellinen rasitus. Vanhusten laitoshoitoa toteu-      rahoista sekä ylimääräistä investointiavustusta.
22407: tetaan edelleen rakennuksissa, jotka ovat epä-       Näistä määrärahoista päättää työvoimaministe-
22408: tarkoituksenmukaisia, ahtaita ja paloturvallisuu-    riö.
22409: deltaan heikkoja. Kuntien mahdollisuudet lai-           Tähän mennessä on sosiaalihallituksen myön-
22410: tosten peruskorjaamiseen tai uudisrakentami-         tämän valtionavustuksen turvin käynnistetty
22411: seen ovat olleet ennen vuotta 1979 niiden            kaikkiaan 111 peruskorjaus- tai uudisrakenta-
22412: oman rahoituksen varassa ja siten varsinkin          mishanketta. Määrärahoja on jaettu kunnille ja
22413: köyhien kuntien osalta varsin vähäiset. Vuo-         kuntainliitoille kaikkiaan 61,5 miljoonaa mark-
22414: desta 1979 on kuitenkin valtion tulo- ja me-         kaa. Avustusta on voitu myöntää noin puolelle
22415: n<. arviossa ollut harkinnanvarainen valtion-        sitä hakeneista.
22416: avustus kunnalliskotien ja kunnallisten van-            Nykyisen käytännön mukainen harkinnanva-
22417: hainkotien peruskorjauksiin ja uudisrakentami-       rainen valtionavustus jatkuu vuoden 1983 lop-
22418: seen. Valtionavustuksen määrä on ollut enin-         puun, mikäli vuoden 1983 tulo- ja menoarvio-
22419: tään 20 % korjaus- ja rakentamiskustannuk-           esitys tältä osin toteutuu. Vuoden 1984 alusta
22420: sista.                                               siirrytään vanhainkotien rakentamisen osalta
22421:                                             N:o 3.35                                              3
22422: 
22423: valtionosuusjärjestelmään, jonka mukaan perus-    hallituksen sosiaali- ja terveysosastolta saatujen
22424: tamiskustannuksiin maksetaan valtionosuutta       tietojen mukaan kunnan vanhainkoti on epä-
22425: 32-65 % kuntien kantokykyluokituksen mu-          tarkoituksenmukainen ja uuden vanhainkodin
22426: kaan. Tällöin kuntien mahdollisuudet vanhain-     rakentamista on kunnassa pitkään suunniteltu.
22427: kotirakennusten uusimiseen paranevat olennai-     Mikäli Ylikiimingin kunta lähettää seuraavalle
22428: sesti.                                            hakemuskierrokselle sosiaalihallitukselle van-
22429:    Oulun läänissä sijaitseva Ylikiimingin kunta   hainkodin rakentamista koskevan valtionavus-
22430: ei ole anonut sosiaalihallitukselta avustusta     tushakemuksen, tullaan se asianmukaisesti kä-
22431: vanhainkodin rakentamiseen. Oulun läänin-         sittelemään.
22432:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
22433: 
22434:                                                                   Ministeri Marjatta V äänihien
22435: 4                                            i982 vp.
22436: 
22437: 
22438: 
22439: 
22440:                            T i 11 R i k s· d a g e n s H e r r T a 1 m a n
22441:                                                              t!
22442: 
22443: 
22444:   I det syfte 37 § 1 mom. rikdasordningen           arna för erhållande ·av statsunderstöd, · utöver
22445: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vaci som är stadgat i Iagen om statsandelar
22446: velse .av den 26 oktober 1982 till vederböran-      och -understöd åt kommuner och kommunal-
22447: de ri:n~illemåv sia:tsråClet översänt avskrift av   förbund (3 5/7 3) , att byggnads- eller grundre-
22448: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        parationsprojektet är godkänt av socialstyrelsen
22449: undertecknade skriftliga spörsmål nr 3 35:          och att förverkligandet av projektet anknyter
22450:                                                     tili utvecklingen av kommunens övriga åld-
22451:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ringsvård. Då statsunderstöd beviljas skall av-
22452:        inledande av byggandet av ett åldrings-      seende fästas vid utjämnandet av den börda
22453:        hem i Ylikiiminki kommun och däri-           som utgifterna för åldringsvården medför.
22454:        genom även för underlättande av syssel-      Statsunderstöden skall sålunda inriktas främst
22455:        sättningsläget på orten, vid behov           på de kommuner och kommunalförbund, i vil-
22456:        genom att föreslå tillägg till arbetslös-    ka ellet i vilkas medlemskommuner åldringar-
22457:        hetsanslagen i 1983 års statsförslag?        nas andel av befolkningen är stor och konstna-
22458:                                                     derna för åldringsvården större än i genom-
22459:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       snitt.
22460: samt anföra följande:                                   I statsförslaget för år 1982 har för ändamå-
22461:    Kommunernas skyldighet att ordna anstalts-       let reserverats ett anslag om 5 500 000 mk.
22462: vård för åldringar grundar sig på lagen om          Dessutom har i propositionen med förslag till
22463: socialhjälp, i vars 1 § 2 mom. konstateras att      en III tilläggsbudget under samma moment
22464: kommunen är pliktig att anordna erforderlig         föreslagits 10 000 000 mk. Syftet med anslagen
22465: vård och omvårdnad för personer som eljest          i tilläggsbudgeten är att lindra sysselsättnings-
22466: blir utan vård. Vidare stadgas i samma lags         problemen under vintern 1982-83. Socialsty-
22467: 18 § att kommunen skall upprätthålla kommu-         relsen har enligt de ovan nämnda grunderna
22468: nalhem, ålderdomshem, sjukhem eller annan           utdelat anslag till de kommuner som sökt un-
22469: vårdanstalt som motsvarar behovet.                  derstöd. Vissa kommuner har sökt understöd
22470:    Kostnaderna för åldringsvården, i synnerhet      för byggande av åldringshem av arbetskrafts-
22471: anstaltsvården, innebär en avsevärd ekonomisk       ministeriets anslag för lindrande av arbetslös-
22472: belastning för kommunerna. Anstaltsvården av        heten samt även extra investeringsbidrag. An-
22473: åldringar är alltjämt ofta koncentrerad till        gående dessa anslag beslutar arbetskraftsminis-
22474: byggnader som är oändamålsenliga, trånga och        teriet.
22475: från    brandsäker hetssynpunkt    undermåliga.         Tillsvidare har med hjälp av statsunderstöd,
22476: Kommunernas möjligheter att grundreparera           som beviljats av socialstyrelsen, inalles 111
22477: eller bygga nya anstalter var före år 1979          nya byggnads- och grundreparationsprojekt in-
22478: helt beroende av egen finansiering och därför,      letts. I anslag till kommuner och kommunal-
22479: särskilt för fattiga kommuner, små. Sedan år        förbund har utdelats sammanlagt 61,5 milj.
22480: 1979 har dock i statsförslaget funnits ett av       mk. Understöd har kunnat beviljas ca hälften
22481: prövning beroende statsunderstöd för byggande       av de sökande.
22482: och grundreparation av kommunalhem och                  Det nuvarande systemet med av prövning
22483: kommunala åldringshem. Statsunderstödet har         beroende statsunderstöd kommer att fortsätta
22484: uppgått tili högst 20 % av reparations- och         att gälla fram till utgången av år 1983, om
22485: byggnadskostnaderna.                                 statsverkspropositionen för år 1983 förverkli-
22486:    Grunderna för beviljande av statsunderstöd        gas till denna del. Vid ingången av år 1984
22487: framgår av statsrådets beslut den 5 juli 1979        kommer man i fråga om byggandet av åld-
22488:  (607/79). Enligt detta beslut är förutsättning-     ringshem att övergå till ett statsandelssystem,
22489:                                             N:o 335                                             5
22490: 
22491: enligt vilket i statsandel betalas 32-65 %        Uleåborgs länsstyrelse är kommunens åldrings-
22492: av anläggningskostnaderna, beroende på kom-       hem oändamålsenligt och har byggandet av ett
22493: munens bärkraftsklass. Härigenom kommer           nytt åldringshem redan länge planerats i kom-
22494: kommunernas möjligheter att förnya åldrings-      munen. Om Ylikiiminki kommun nästa gång
22495: hemsbyggnaderna att bli avsevärt förbättrade.     tili socialstyrelsen sänder in ansökan om stats-
22496:    Ylikiiminki kommun i Uleåborgs Iän har         understöd för byggande av ett åldringshem,
22497: inte ansökt om understöd av socialstyrelsen för   kommer ansökningen att behandlas på behörigt
22498: byggande av ett åldringshem. Enligt uppgif-       sätt.
22499: ter från social- och hälsovårdsavdelningen vid
22500:      Helsingfors den 19 november 1982
22501: 
22502:                                                                  Minister Marjatta Vääänänen
22503: 
22504: 
22505: 
22506: 
22507: 0882011380
22508:                                              1982 vp.
22509: 
22510: Kirjallinen kysymys n:o 336
22511: 
22512: 
22513: 
22514: 
22515:                                  Kortesalmi: Turvetuotannosta vapautuvan maapohjan hyväksi-
22516:                                     käytöstä
22517: 
22518: 
22519:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22520: 
22521:     Kun maamme energiataloudessa ja energia-        hyvin lupaavaksi tavaksi antaa vanhoille turve-
22522: huollossa on tapahtunut voimakasta siirtymis-       tuotantomaille tarpeelliset lisäravinteet. Kuiten-
22523: tä kotimaiseen energiaan eli turvetuotantoon        kin turvetuhkan käyttömahdollisuuksia tähän
22524: tarvitaan nykynäkymien mukaan 200 000-              tarkoitukseen vasta tutkitaan.
22525: 300 000 hehtaaria soita, on vuosituhannen lop-         Riittävää tutkittua tietoa ei ole vielä ole-
22526: puun mennessä jäämässä kymmeniätuhansia             massa siitä, onko turvetuotannossa vapautuvil-
22527: hehtaareja turvesoita jo tuotannosta pois. Oli-     la maapohja-alueilla edullisempaa kasvattaa
22528: sikin pikaisesti varauduttava ratkaisemaan se,      energiapuuta vai runkopuuta. Samoin pikaisesti
22529: mitä turpeennoston jälkeen tehdään näille suo-      olisi selvitettävä, mitä puulajia yleensä on edul-
22530: maiden maapohjille.                                 lisinta näillä maapohjilla kasvattaa.
22531:     Kysymys on niin suurista pinta-aloista, ettei      Yksi mahdollisuus turvetuotannosta vapautu-
22532: ole lainkaan yhdentekevää, mitä niille tehdään,     vien maapohjien hyödyntämisessä on niiden ve-
22533: millaiseen kuntoon ne jäävät turpeennoston          sittäminen eli niiden muuttaminen lammikoiksi
22534: jälkeen ja miten niitä voidaan hyödyntää par-       tai järviksi. Tällöin olisi tutkittava, mitä mah-
22535: haiten kansantalouden kannalta ja myös ottaen       dollisuuksia on istuttaa niihin eri kalalajeja
22536: huomioon ympäristöseikat. Sekä talous että          sekä niiden käyttöä virkistystarkoituksiin.
22537: luonnon hoito edellyttävät asian ratkaisemista         Kaiken kaikkiaan turvetuotannosta vapautu-
22538: hyvin nopeasti.                                     vien maa-alueiden tulevaisuus tarjoaa hyvin mo-
22539:     Käytöstä pois jäävien turvesoiden maapoh-       nia kiireellisesti ratkaistavia ongelmia, joten
22540: jan hyväksikäytössä erityisesti puun tuottami-      asianmukainen tutkimustyö ja suunnitelmien
22541: nen on ilmeisesti kaikkein tärkein mahdolli-        laatiminen on nopeasti pantava käyntiin. Tähän
22542:  suus. Vanhoilla turvesuoalueilla on jo valmii-     tarkoitukseen on valtiovallan osoitettava riit-
22543: na veto-ojaverkosto, joten vesitalous on var-       tävät määrärahat.
22544: sin hyvässä kunnossa tai suhteellisen helposti         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22545: järjestettävissä. Alueelle jäävän turvekerroksen    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22546: vahvuus vaihtelee ja on epätasainen, mutta          kunnioittavasti asianomaisen valtioneuvoston
22547:  saattaa olla jopa metrin paksuinen. Jäävä tur-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22548: ve on hyvin maatunutta ja sisältää runsaasti
22549: typpeä ja maaperä on kohtalaisen hapan. Toi-                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
22550: saalta turpeennoston jäljiltä jäävä maa saattaa            asianmukaisiin toimiin turvetuotannosta
22551: olla myös hyvin steriili eli siitä puuttuvat kas-          aikanaan vapautuvien maapohja-alueiden
22552: vulle välttämättömät sienirihmastot. Mikrobi-              hyödyntämisen tutkimista ja suunnitel-
22553:  toiminta vilkastuu kylläkin hyvin pian, sillä             mien tekemistä varten tarvittaessa esit-
22554:  sienirihmastot leviävät hyvin helposti.                   tämällä lisämäärärahaa jo valtion vuo-
22555:     Tuhkalannoitus puun tuhkalla on todettu                den 1983 tulo- ja menoarvioon?
22556:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22557: 
22558:                                        J. Juhani Kortesalmi
22559: 
22560: 
22561: 
22562: 0882011391
22563: 2                                             1982 vp.
22564: 
22565: 
22566: 
22567: 
22568:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22569: 
22570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        ruohottomia sekä yleensä myös tasatsta_ Lisäk-
22571: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         si alueilla on valmiit tieverkostot. Koeviljel-
22572: mies, olette kirjeellänne 26 päivänä lokakuuta       mien lannoitus on kuitenkin osoittautunut vält-
22573: 1982 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         tämättömäksi ja sitä tutkitaan erilaisten kokei-
22574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kortesal-       den avulla.
22575: men seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o                 Kysymyksessä todetaan riittävän tutkitun tie-
22576: 336:                                                 don puuttuminen siitä, onko turvetuotannosta
22577:                                                      vapautuvilla alueilla edullisempaa kasvattaa
22578:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä          energiapuuta vai runkopuuta, sekä niitä puu-
22579:        asianmukaisiin toimiin turvetuotannosta       lajia on edullisinta sanotuilla alueilla kasvattaa.
22580:        aikanaan vapautuvien maapohja-alueiden        Myös näiltä os1n tutkimukset ovat käynnissä
22581:        hyödyntämisen tutkimista ja suunnitel-        usealla polttoturvesuonpohjalla eri puolilla maa-
22582:        mien tekemistä varten tarvittaessa esit-      ta. Sen sijaan ainakaan merkittäviä tutkimuksia
22583:        tämällä lisämäärärahaa jo valtion vuo-        turvetuotannosta vapautuvien alueiden vesittä-
22584:        den 1983 tulo- ja menoarvioon?                misestä eli niiden muuttamisesta lammikoiksi
22585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tai järviksi ja eri kalalajien istuttiksista niihin
22586: vasti seuraavaa:                                     ei toistaiseksi ole käynnissä. Tällaisten tutki-
22587:                                                      musten ajankohtaisuutta. verrattuna edellä se-
22588:    Metsäntutkimuslaitoksessa     vuonna       1978   lostettuihin metsitystutkimuksiin on pidettävä
22589: käynnistyneen PERA-projektin (Puu energia-           toissijaisena.
22590: raaka-aineena) piiriin kuuluu muun ohella tut-
22591: kia mahdollisuutta tuottaa nopeakasvuisten, lä-          Alussa mainitun PERA-projektin rahoitus tu-
22592: hinnä pajuviljelmien avulla puubiomassaa ener-        lee tulo- ja menoarvion momentilta 30.76.28
22593: giatalouden tarpeisiin. Tutkimuksiin sisältyy al-     (Metsätaloudelliset yhteistutkimukset). Projek-
22594: kuperältään sekä ulkomaisia että kotimaisia pa-       tin tutkimusrahoitus on. kehittynyt pääpiir-
22595: julajeja ja -klooneja. Tärkeällä sijalla tutkimus-    teissään energiametsätoimikunnan mietinnössä
22596: ohjelmissa ovat viljelykokeet kysymyksessä tar-       (Komiteanmietintö 1~80: 50) esitetyllä tavalla
22597: koitetuilla turvetuotannosta vapautuvilla alueil-    huomioon ottaen valtiontalouden tila. Ensi vuo-
22598: la. Eräs merkittävistä koealueista sijaitsee Haa-    den tulo- ja menoarvioesityksessä sanotun· proc
22599: paveden Piipsannevalla. Koetoiminta aloitettiin      jektin osuus on 4,81 milj. markkaa eli yli· 80
22600: siellä vuonna 1979 ja on laajuudeltaan nyt 20        prosenttia momentille merkityistä varoista.
22601: hehtaaria. Kyseisten suonpohjien metsänviljely-          Kysymyksessä tarkoitettujen suopohjien hyö-
22602:  kokeita suorittaa yhteistyössä Metsäntutkimus-      dyntämistä tutkitaan myös maatalouden alalla.
22603: laitoksen kanssa myös Oulun yliopiston Poh-          Ensi vuoden tulo- .j!} menoarvioesityksen mo-
22604: jois-Suomen tutkimuslaitos. Nämä tutkimukset          mentin 30.70.74 (Talonrakennukset) käyttö-
22605: tehdään Limingan Hirvinevalla, joka on eräs en-      suunnitelmassa ehdotetaan Karjalan koeasemal-
22606: simmäisiä turvetuotannosta kokonaan vapautu-         le Tohmajärvellä 200 000 markkaa. Näillä va-
22607: via soita.                                           roilla on tarkoitus käynnistää tutkimusnavetta-
22608:    Turvetuotannosta vapautuvat alueet on to-         hanke. Sanotussa navetassa tehtävillä nautakar-
22609: dettu käyttökelpoisiksi energiapajun kasvumaik-       jakokeilla aiotaan monipuolisesti tutkia mah-
22610: si. Alueet ovat valmiiksi ojitettuja, heti tur-      dollisuuksia tuottaa rehua turvetuotannosta va-
22611: peen nostosta vapautuessaan steriilejä, rikka-       pautuvilla alueilla.
22612:                                            N:o 336                                             3
22613: 
22614:    Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,   kiminen ja käytön suunnitteleminen on par-
22615: että hallituksen tärkeänä pitämä turvetuotan-    aikaa käynnissä. Tässä vaiheessa asia ei aiheu-
22616: nosta vapautuvien alueiden hyödyntämisen tut-    ta hallituksen taholta enempiä toimenpiteitä.
22617:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
22618: 
22619:                                             Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22620: 4                                           1982 vp.
22621: 
22622: 
22623: 
22624: 
22625:                           Tili Riksdagens Herr T.alman
22626: 
22627:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      lingsmark för energivide. Områdena är fär-
22628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         digt utdikade, sterila genast då de frigörs efter
22629: velse av den 26 oktober 1982 tili vederböran-     torvupptagningen, ogräsfria och i allmänhet
22630: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      också jämna. Dessutom finns ett färdigt vägnät
22631: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-     på områdena. Gödsling av försöksodlingarna
22632: nade spörsmål nr 336:                             har dock visat sig vara nödvändig, och frågan
22633:                                                   undersöks med hjälp av olika försök.
22634:           Har Regeringen för .avsikt att skynd-      I spörsmålet konstateras att tillräckligt väl
22635:        samt vidta sakenliga åtgärder för un-      underbyggda uppgifter saknas om huruvida det
22636:        dersökning av hur markområden, som         är fördelaktigare att på områden som frigörs
22637:        i sinom tid frigörs efter torvindustri,    efter torvproduktion odla energived eller stam-
22638:        kan utnyttjas samt för uppgörande av       ved, samt därom, vilka trädslag det skulle vara
22639:        planer i saken, vid behov genom att        mest fördelaktigt att odla på nämnda områ-
22640:        föreslå tilläggsanslag redan i 1983 års    den. Också rörande dessa frågor pågår forsk-
22641:        statsförslag?                              ning på kärrbottnar där bränntorv tagits på
22642:                                                   olika håll i landet. Däremot pågår än så länge
22643:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     åtminstone inga betydande undersökningar be-
22644: samt anföra följande:                             träffande möjligheterna att vattenlägga områ-
22645:    Inom ramen för det s.k. PERA-projektet         den som frigörs efter torvproduktion, dvs. att
22646:  (Puu energiaraaka-aineena - Trä som energi-      göra om dem tili dammar eller sjöar och plan-
22647: råvara), som år 1978 påbörjades vid skogs-        tera ut olika slag av fisk i dem. I jämfö-
22648: forskningsinstitutet, undersöks bl.a. möjlighe-   relse med den beskogningsforskning som
22649: terna att med hjälp av snabbväxande odlingar      nämnts ovan måste sådana projekt anses vara
22650: närmast av vide producera träbiomassa för         av sekundär betydelse.
22651: energihushållningens behov. Forskningen om-          Finansieringen av det i början nämnda
22652: fattar videarter och -kloner av såväl utländskt   PERA-projektet sker under statsförslagets mo-
22653: som inhemskt ursprung. En viktig plats i          ment 30.76.28 (Skogsekonomisk samarbets-
22654: forsknings.programmen intar odlingsförsöken       forskning). Finansieringen av projektforsk-
22655: på de i spörsmålet avsedda markområden som        ningen har i huvudsak utvecklats enligt för-
22656: frigörs efter torvproduktion. Ett av de vikti-    slagen i Energiskogskommissionens betänkan-
22657: gaste försöksområdena är Piipsanneva i Haa-       de (Kommittebetänkande 1980:50) med be-
22658: pavesi.                                           aktande av det statsekonomiska läget. I stats-
22659:    Försöksverksamheten påbörjades där år          verkspropositionen för år 1983 är andelen
22660: 1979 och omfattar nu 20 hektar. Skogsodlings-     för nämnda projekt 4,81 milj. mk, dvs. över
22661: försök på de ifrågavarande kärrbottnarna ut-      80 % av anslagen under momentet.
22662: förs, i samarbete med Skogsforskningsinstitu-        Utnyttjandet av de i spörsmålet avsedda
22663: tet, också av Forskningsanstalten för norra       kärrbottnarna undersöks också inom jordbru-
22664: Finland vid Uleåborgs universitet. Platsen för    ket. I statsverkspropositionen för nästa år, i
22665: dessa försök är Hirvineva i Liminka, dvs. ett     dispositionsplanen under momentet 30.70.74
22666: av de första kärr som i sin helhet frigörs         (Husbyggen) , föreslås 200 000 mk för Kare-
22667: efter torvproduktionen.                           lens försöksstation i Tohmajärvi. Avsikten är
22668:    De områden som frigörs efter torvproduk-       att med dessa medel starta ett projekt med
22669: tion har konstaterats vara användbara som od-     en försöksladugård. Vid de försök med nöt-
22670:                                             N:o 336                                             5
22671: 
22672: boskap, som skall göras i den nämnda ladu-        forskning beträffande utnyttjandet av områden
22673: gården, har man för avsikt att mångsidigt un-     som frigörs efter torvproduktion och planering
22674: dersöka möjligheterna att producera foder på      av hur de skall användas just nu pågår. I detta
22675: de områden som frigörs efter torvupptagning.      skede ger alltså ärendet inte anledning tili yt-
22676:   På basen av det ovan anförda kan det            terligare åtgärder från regeringens sida.
22677: konstateras att enligt regeringens åsikt viktig
22678:      Helsingfors den 26 november 1982
22679: 
22680:                                                   Jord- och skogsbruksm1nister Taisto Tähkämaa
22681: 
22682: 
22683: 
22684: 
22685: 0882011391
22686:                                              1982 vp.
22687: 
22688: Kirjallinen kysymys n:o 337
22689: 
22690: 
22691: 
22692: 
22693:                                  Kortesalmi: Saostusaltaiden rakentamisesta Kiiminkijoki-vesistöön
22694:                                     turvetuotannon haittojen poistamiseksi
22695: 
22696: 
22697:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22698: 
22699:    Turveruukin ja Valtion polttoainekeskuksen          Koska Kiiminkijoki kuuluu ns. Project Aqua
22700: VAPO:n turvetyömailta vesistöön tuleva turve-       -ohjelmaan, olisi jo tästäkin syystä Kiiminki-
22701: sotku kiusaa jatkuvasti Kiiminkijoen vesistö-       joen vesistön puhtauteen kiinnitettävä mitä suu-
22702: alueen asukkaita. Ihmiset ovat kyllästyneet sii-    rinta huomiota.
22703: hen, että turvesoiden pölyt ja muut päästöt            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22704: likaavat kalaverkot, häätävät ravut ja sotkevat     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22705: uimapaikat. Turvepäästöjen uskotaan aikaa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22706: myöten muuraavan umpeen tusinan verran pik-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22707: kulampia.
22708:    Tämä kävi selvästi ilmi mm. Pohjois-Poh-                   Tietääkö Hallitus, että Kiiminkijoen
22709: janmaan kansanedustajien Kiiminkijoki-vierai-              vesistöalueella harjoitettava turpeen
22710: lulla 2 päivänä elokuuta 1982.                             nosto on suureksi vaaraksi Kiiminki-
22711:    Turvesoiden ja vesistöjen väliin on vuoden              joen vesistölle riittävien saostusaltaiden
22712: mittaan rakennettu useita saostusaltaita, joiden           puutteen vuoksi ja aikooko Hallitus kii-
22713: avulla kentiltä ojia myöten laskeva vesi saa-              reesti korjata tämän epäkohdan tarvit-
22714: daan puhtaampana vesistöihin. Paikallisen väes-            taessa esittämällä valtion vuoden 1983
22715: tön mielestä altaita tarvittaisiin kuitenkin no-           tulo- ja menoarvioon riittävän lisämää-
22716: peasti lisää. Turveyhtiöt rakentavat nimittäin             rärahan uusien tarpeellisten saostus-
22717: nyt saostusaltaita vain uusille tuotantoalueille,          altaiden rakentamista varten Kiiminki-
22718: kun sen sijaan vanhoilla tuotantoalueilla altai-           joki-vesistöön turvetuotannon haittojen
22719: den rakentaminen on vasta harkittavana.                    poistamiseksi?
22720:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22721: 
22722:                                        ]. Juhani Kortesalmi
22723: 
22724: 
22725: 
22726: 
22727: 0882011734
22728: 2                                              1982 vp.
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22734: 
22735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         pohjoista jokivesistöä. Vesiviranomaiset pitävät
22736: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          juuri metsäojitusta, turvetuotantoa ja kalankas-
22737: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päi-           vatusta sellaisina toimintoina, jotka hallitse-
22738: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         mattomasti toteutettuina voivat suuresti vaa-
22739: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          rantaa Kiiminkijoen vesistön tilaa ja käyttö-
22740: kansanedustaia J. Juhani Kortesalmen näin kuu-        kelpoisuutta erityisesti Project Aqua -vesistönä.
22741: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 337:              Turvetuotannosta aiheutuvien vesistöhaitto-
22742:                                                       jen vähentämiseksi ja käytännön valvontatoi-
22743:            Tietääkö Hallitus, että Kiiminkijoen      minnan ohjaamiseksi ja yhtenäistämisek-
22744:         vesistöalueella harjoitettava turpeen        si on vesihallituksessa valmistumassa val-
22745:         nosto on suureksi vaaraksi Kiiminki-         vontaohje, joka annettaneen vielä kulu-
22746:         joen vesistöTie riittävien saostusaltaiden   van vuoden aikana. Siinä on tarkoitus edel-
22747:         puutteen vuoksi ja aikooko Hallitus kii-     lyttää, että uusille turvetuotantoalueille raken-
22748:         reesti korjata tämän epäkohdan tarvit-       netaan jo perustamisen yhteydessä laskeutus-
22749:         taessa esittämällä valtion vuoden 1983       altaat ja muutoinkin ehkäistään mahdollisesti
22750:         tulo- ja menoarvioon riittävän lisämää-      aiheutuvia vesistöhaittoja ennakkoon. Samoin
22751:         rärahan uusien tarpeellisten saostus-        valvontaohjeeseen on tarkoitus sisällyttää myös
22752:         altaiden rakentamista varten Kiiminki-       periaatteet turvetuotannon vesistövaikutusten
22753:         joki-vesistöön turvetuotannon haittojen      jatkuvasta tarkkailusta.
22754:         poistamiseksi?                                   Edellä mainittuun valvontaohjeeseen otetta-
22755:                                                      vaksi kaavailtuja toimintatapoja noudatetaan jo
22756:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nykyisin mm. Oulun vesipiirin alueella, joten
22757: vasti seuraavaa:                                     Kiiminkijoen valuma-alueella on uusien turve-
22758:     Turvetuotannosta aiheutuvaa vesistökuormi-       tuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteitä pi-
22759: tusta on tutkittu jo usean vuoden ajan kauppa-       dettävä varsin ajanmukaisina.
22760: ja teollisuusministeriön, Helsingin yliopiston ja       Vesihallitus on osallistunut eräiden turve-
22761: vesihallituksen toimesta. Vuonna 1982 käyn-          tuotantosoiden kuivatustöihin, jolloin myös tar-
22762: nistettiin myös tutkimus turvetuotantoalueiden       vittavat laskeutusaltaat on rakennettu valtion
22763: vesiensuojelutoimenpiteistä mm. erilaisia las-       varoin. Työt ovat käsittäneet myös joitakin jo
22764: keutusaltaita käyttäen. Tutkimuksen tulokset         tuotannossa olevia turvesoita. Tällaisia töitä ei
22765: valmistuvat vuonna 1983. Tähän tutkimukseen          kuitenkaan ole tehty Kiiminkijoen valuma-
22766: liittyen on myös Kiiminkijoen valuma-alueella        alueella.
22767: kokeilutarkoituksessa rakennettu jo käytössä            Yleisesti on syytä todeta, että laskeutusaltai-
22768: oleville turvetuotantoalueille laskeutusaltaita.     den rakentaminen ja turvetuotannosta aiheutu-
22769:     Kiiminkijoelle ollaan lisäksi laatimassa vesi-   vien vesistöhaittojen vähentäminen on vesilain
22770: hallituksen ja Oulun vesipiirin vesitoimiston        ilmentämän aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
22771: toimesta vesiensuojelusuunnitelmaa, missä yh-        katsottava ensisijassa turvetuotannosta vastaa-
22772: teydessä selvitetään erityisesti turvetuotannon      van yrityksen tehtäväksi.
22773: aiheuttamia vesistöhaittoja. Tämän vuonna               Turvetuotannon edistämistoiminnassa olisi
22774: 1984 valmistuvan vesiensuojelun yleissuunni-         tulevaisuudessa lähdettävä siitä, että silloin kun
22775: telman laatiminen on nähty välttämättömäksi,         vesihallinnon myötävaikutusta toivotaan, vesi-
22776: koska Kiiminkijoki kuuluu ns. Project Aqua           hallitus voisi, mikäli se viraston muut tehtävät
22777: -vesistöihin edustaen ohjelmassa luonnontilaista     huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, suo-
22778:                                             N:o 337                                               3
22779: 
22780: rittaa turvetuotannon tarvitsemia es1- Ja perus-    Varsinainen turvetuotannon valmistelu (rai-
22781: kuivatustöitä sekä vesiensuojelujärjestelyitä ja    vaus, paikallisojitus, tuotantokenttien tasaus
22782: erityistapauksissa myös tarpeellisia tietöitä.      ym.) jäisi kuitenkin turpeentuottajalle.
22783:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1982
22784: 
22785:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22786: 4                                          1982 vp.
22787: 
22788: 
22789: 
22790: 
22791:                          Till Riksdagens Herr Talman
22792: 
22793:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     vårdsplan, som blir färdig år 1984, eftersom
22794: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        Kiminge älv tillhör de s.k. Project Aqua -vat-
22795: velse av den 26 okitober 1982 till vederbö-      tendragen och representerar ett nordligt älv-
22796: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     vattendrag i naturtillstånd. Vattenmyndigheter-
22797: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda      na anser att just skogsdikning, torvproduktion
22798: spörsmål nr 337 :                                och fiskeodling är aktiviteter som, om de be-
22799:                                                  drivs okontollerat, kan utgöra en stor fara
22800:           Är Regeringen medveten om att torv-    för Kiminge älv och kringliggande vatten-
22801:        upptagningen inom vattendragsområ-        drag och särskilt äventyra deras roll i Project
22802:        det kring Kiminge älv utgör en stor       Aqua.
22803:        fara för vattendraget på grund av bris-      I syfte att minska de skador inom vatten-
22804:        ten på avsättningsbassänger, och äm-      dragen som föranleds av torvproduktionen och
22805:        nar Regeringen avhjälpa detta missför-    för att leda och förenhetliga den praktiska
22806:        hållande i brådskande ordning genom       övervakningsverksamheten uppgör vattensty-
22807:        att vid behov föreslå ett tillräckligt    relsen för närvarande övervakningsdirektiv,
22808:        stort extra anslag i statsförslaget för   som torde komma att utfärdas redan under
22809:        år 1983 för byggande av nya behöv-        detta år. I direktiven kommer man att för-
22810:        liga avsättningsbassänger inom det be-    utsätta att sedimenteringsbassänger byggs på
22811:        rörda vattendragsområdet för att av-      nya torvproduktionsområden genast då verk-
22812:        hjälpa det men som torvupptagningen       samheten inleds där, och att man också i öv-
22813:        medför?                                   rigt förebygger eventuella olägenheter för vat-
22814:                                                  tendragen. Övervakningsdirektiven skall också
22815:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    enligt vad som avses innehålla principer för
22816: samt anföra följande:                            fortgående observation av torvproduktionens
22817:                                                  inverkan på vattendragen.
22818:    Handels- och industriministeriet, Helsing-       De tillvägagångssätt som enligt pianeroa
22819: fors universitet och vattenstyrelsen har redan   skall intagas i de ovan nämnda övervaknings-
22820: flere år undersökt den belastning torvproduk-    direktiven tillämpas redan nu bl.a. inom
22821: tionen innebär för vattendragen. År 1982 på-     Uleåborgs vattendistrikt. Vattenvårdsåtgärder-
22822: börjades även en undersökning av vatten-         na på de nya torvproduktionsområdena på Ki-
22823: skyddsåtgärderna på torvproduktionsområdena,     minge älvs avrinningsområde måste därför an-
22824: bl.a. med hjälp av olika slag av sedimente-      ses vara synnerligen tidsenliga.
22825: ringsbassänger. Resultaten av undersökningen        Vattenstyrelsen har deltagit i arbetet på att
22826: blir klara år 1983. I anslutning till denna      torrlägga vissa mossar, som har varit avsedda
22827: undersökning har man i experimentsyfte byggt     för torvproduktion. Härvid har även behövliga
22828: sedimenteringsbassänger även på de torvpro-      sedimenteringsbassänger byggts med statens
22829: duktionsområden som redan är i bruk på Ki-       medel. Sådana arbeten har dock inte utförts
22830: minge älvs avrinningsområde.                     på Kiminge älvs avrinningsområde.
22831:    Beträffande Kiminge älv uppgörs dessutom         I allmänhet är det skäl att konstatera att
22832: för närvarande en vattenvårdsplan på försorg     byggandet av sedimenteringsbassänger och
22833: av vattenstyrelsen och vattenbyrån i Uleåborgs   minskandet av skador i vattendragen på grund
22834: vattendistrikt. I samband med planen skall       av torvproduktion i första hand i enlighet med
22835: speciellt utredas vilka men torvproduktionen     den i vattenlagen uttryckta upphovsprincipen
22836: medför för vattendragen. Det har ansetts nöd-    skall anses ankomma på det företag som an-
22837: vändigt att uppgöra denna allmänna vatten-       svarar för torvproduktionen.
22838:                                             N:o 337                                              5
22839: 
22840:    Den verksamhet som syftar tili att främja       läggningsarbeten samt vattenvårdsarrangemang
22841: torvproduktionen måste i framtiden utgå            och i specialfall även behövliga vägarbeten,
22842: från att då vattenstyrelsens medverkan är önsk-    som torvproduktionen kräver. Förberedelserna
22843: värd skulle vattenstyrelsen, om det med be-        för den egentliga torvproduktionen (röjning,
22844: aktande av verkets övriga uppgifter är ända-       lokaldikning och profilering av arbetsfält m.m.)
22845: målsenligt, utföra sådana för- och grundtorr-      skulle dock ankomma på torvproducenten.
22846:      Helsingfors den 1 december 1982
22847: 
22848:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22849:                                                 1982 vp.
22850: 
22851: Kirjallinen kysymys n:o 338
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:                                    Kortesalmi: Oulun yliopistollisen keskussairaalan lasten syöpä-
22857:                                       osaston toiminnan aloittamisesta
22858: 
22859: 
22860:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22861: 
22862:    Hälyttävät lehtitiedot ovat kertoneet, että         riittävästi lisämäärärahoja valtion tulo- ja me-
22863: lasten syöpäosasto pysyy kiinni Oulun yliopis-         noarviossa niin että syöpäosasto voitaisiin ava-
22864: tollisessa keskussairaalassa (OYKS) ja että            ta jo vuoden 1983 aikana.
22865: keskussairaalan liittohallitus on päättänyt vuok-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22866: rata kyseisen osaston apuvälinekeskukselle.            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22867:    Kuitenkin laajalla kansalaiskeräyksellä koot-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22868: tiin 800 000 markkaa syöpälasten hoitoon. Ky-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22869: seinen päätös on tyrmistyttänyt sekä kansalais-
22870: keräykseen osallistuneita että ennen kaikkea                     Pitääkö Hallitus oikeana, että lasten
22871: syöpää sairastavien lasten vanhempia                          syöpäosasto pysyy kiinni Oulun yliopis-
22872:    Sairaalan kehittämissuunnitelmiin lasten syö-              tollisessa keskussairaalassa vai aikooko
22873: päosaston avaaminen on merkitty vasta vuo-                    Hallitus esittää valtion vuoden 1983
22874: delle 1984.                                                   tulo- ja menoarvioon riittävän lisämää-
22875:    Tässä erittäin tärkeässä ja kiireellisessä asias-          rärahan Oulun yliopistollisen keskus-
22876: sa ei kuitenkaan saisi enää viivytellä, vaan las-             sairaalan lasten syöpäosaston avaamista
22877: ten syöpäosasto olisi saatava avatuksi mahdol-                varten jo mahdollisimman aikaisin vuo-
22878: lisimman pian ja sitä varten olisi varattava                  den 1983 alusta lähtien?
22879:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
22880: 
22881:                                       J. Juhani Kortesalmi
22882: 
22883: 
22884: 
22885: 
22886: 088201181C
22887: 2                                            1982 vp.
22888: 
22889: 
22890: 
22891: 
22892:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22893: 
22894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tässä olleet voimavarat ovat olleet verrattavissa
22895: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        maan muiden lastentautien klinikoiden työvoi-
22896: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1982 päi-         maan.
22897: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          Sosiaali- ja terveysministeriön asettama las-
22898: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ten syöpäsairauksien hoitoa koskeva työryhmä
22899: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta          on vastikään jättänyt mietintönsä. Tässä muis-
22900: kirjallisesta kysymyksestä n:o 338:                 tiossa esitetään ne yleispiirteet, joiden mukaan
22901:                                                     lasten syöpäsairauksien hoitoa maassamme tul-
22902:           Pitääkö Hallitus oikeana, että lasten     laan kehittämään. Oulun yliopistolliseen kes-
22903:        syöpäosasto pysyy kiinni Oulun yliopis-      kussairaalaan tullaan osin tätä hoitotyövoimaa
22904:        tollisessa keskussairaalassa vai aikooko     myöskin sijoittamaan.
22905:        Hallitus esittää valtion vuoden 1983            Valtakunnallisissa suunnitelmissa sairaanhoi-
22906:        tulo- ja menoarvioon riittävän lisämää-      tolaitosten kehittämiseksi on varattu virkoja
22907:        rärahan Oulun yliopistollisen keskus-        vuosille 19 83-19 87 erikoissairaanhoidon ke-
22908:        sairaalan lasten syöpäosaston avaamista      hittämiseksi. Lääkintöhallitus jakaa vuosittain
22909:        varten jo mahdollisimman aikaisin vuo-       kiintiöt keskussairaalapiirejä varten. Lääninhal-
22910:        den 1983 alusta lähtien?                     litukset osaltaan vahvistavat alueelliset suunni-
22911:                                                     telmat, joissa virkojen ohjautuminen alueen sai-
22912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         raaloihin ja eri hoidon osa-alueille vahvistetaan.
22913: tavasti seuraavaa:                                  Oulun yliopistollisen keskussairaalan taholta on
22914:    Oulun yliopistollisen keskussairaalan lasten-    katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyrkiä vuonna
22915: tautien klinikka valmistui vuonna 1974 ja se        1983 vahvistamaan lastenklinikan työvoimaa
22916: otettiin käyttöön vuoden 1975 elokuussa. Kli-       ohjaamalla valtakunnallisen suunnitelman pe-
22917: nikalle on mitoitettu sairaansijoja 216, joista      rusteella annetut uudet virat ensisijaisesti te-
22918: käytössä tällä hetkellä on 181. Käyttöön otta-      ho-osaston avaamiseen, mikä osaltaan parantaa
22919: matta olevat osastot suunniteltiin alunperin las-   myös syöpää sairastavien lasten hoitomahdolli-
22920: ten tehohoidon ja lasten sisätautien sairauksia     suuksia. Keskussairaalakuntainliiton esittämän
22921: varten. Yksiköiden käyttöönottoa ovat toisaal-      suunnitelman mukaan vuonna 1984 olisi las-
22922: ta viivästyttäneet virkojen täyttämiseen ja toi-    ten syöpäosaston toiminnan tehostamisen vuo-
22923: saalta virkojen saantiin liittyneet vaikeudet.      ro. Hallitus on kuitenkin hyväksyessään vuo-
22924: Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastentau-    den 1982 viimeisen lisäbudjettiehdotuksen
22925: tien klinikka on kuitenkin työvoiman mitoituk-      esittänyt eduskunnalle terveydenhuoltoon lisä-
22926: sensa ja tehonsa puolesta kyennyt vastaamaan        virkoja, jolloin erityisesti voitaisiin huomioida
22927: niihin tarpeisiin, joita alueen lasten hoitami-     myös Oulun yliopistollisen keskussairaalan syö-
22928: nen on toistaiseksi edellyttänyt. Sairaalan käy-    päosaston avaamiseen tarvittava lisävirkatarve.
22929:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
22930: 
22931:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
22932:                                              N:o 338                                              3
22933: 
22934: 
22935: 
22936: 
22937:                           Tili Riksdagens            Herr Talman
22938: 
22939:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
22940: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       satta arbetsgruppen för vård av cancersjuk-
22941: se av den 26 oktober 1982 tili vederbörande        domar hos barn har nyligen avgivit sitt be-
22942: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tänkande. I detta betänkande framläggs de all-
22943: jande av riksdagsman Kortesalmi underteck-         männa linjer, enligt vilka man i vårt land
22944: nade spörsmål nr 3 38:                             kommer att utveckla vården av cancersjuk-
22945:                                                    domar hos barn. Vårdarbetskraft kommer att
22946:           Anser Regeringen det vara rätt att       placeras också vid Uleåborgs universitetscen-
22947:        barncanceravdelningen vid Uleåborgs         tralsjukhus.
22948:        universitetscentralsjukhus hålls stängd,       I de riksomfattande planerna för utvecklan-
22949:        eller har Regeringen för avsikt att i       de av sjukvårdsanstalterna har för åren 1983
22950:        statsförslaget för år 1983 föreslå ett      -1987 tjänster reserverats för utvecklande av
22951:        tiliräckligt stort tilläggsanslag för att   specialsjukvården. Medicinalstyrelsen fördelar
22952:        barncanceravdelningen vid Uleåborgs         årligen kvoterna mellan de olika centralsjuk-
22953:        universitetscentralsjukhus skall kunna      husdistrikten. Länsstyrelserna fastställer å sin
22954:        öppnas så tidigt som möjligt i början       sida de regionala planer, i vilka lokaliseringen
22955:        av år 1983?                                 av tjänster tili sjukhusen i regionen och tili
22956:                                                    de olika delområdena inom vården fastställs.
22957:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Vid Uleåborgs universitetscentralsjukhus har
22958: samt anföra följande:                              man ansett det ändamålsenligt att år 1983 för-
22959:    Kliniken för barnsjukdomar vid Uleåborgs        söka förbättra arbetskraftssituationen vid barn-
22960: universitetscentralsjukhus blev färdig år 1974     kliniken genom att i första hand dirigera de
22961: och togs i bruk i augusti 1975. Kliniken är        enligt den riksomfattande planen erhållna nya
22962: dimensionerad för 216 sjukplatser, av vilka        tjänsterna så, att man kan öppna intensiv-
22963: 181 för närvarande används. De avdelningar         vårdsavdelningen, vilket å sin sida också för-
22964: som inte tagits i bruk planerades ända från        bättrar vårdmöjligheterna för barn som lider
22965: början för intensivvård av barn och för in-        av cancer. Enligt den pian som framlagts
22966: remedicinska sjukdomar hos barn. Dröjsmålen        av centralsjukhusförbundet kommer en effekti-
22967: med ibruktagandet av enheterna har berott          vering av verksamheten vid canceravdelningen
22968: på svårigheter dels med att få tjänsterna be-      för barn att vara i tur år 1984. Regeringen
22969: satta, dels med att få nya tjänster inrättade.     har dock i samband med godkännande av den
22970: Klinikien för barnsjukdomar vid Uleåborgs          sista tilläggsbudgeten för år 1982 föreslagit
22971: universitetscentralsjukhus har dock vad gäller     åt riksdagen inrättandet av nya tjänster inom
22972: dimensioneringen av arbetskraften och verk-        hälsovården, då man speciellt kunde ta i be-
22973: samhetens effektivitet kunnat svara mot de         traktande de behövliga nya tjänsterna som
22974: behov som vården av barnen inom regionen           fordras för att canceravdelningen vid Uleå-
22975: hittills har förutsatt. De resurser som sjukhus    borgs universitetscentralsjukhus kunde öppnas.
22976: haft tili förfogande har kunnat jämföras med
22977:  arbetskraften vid landets övriga kliniker för
22978: barnsjukdomar.
22979:      Helsingfors den 23 november 1982
22980: 
22981:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
22982:                                               1982 vp.
22983: 
22984: Kirjallinen kysymys n:o .3.39
22985: 
22986: 
22987: 
22988: 
22989:                                   Kortesalmi: Maaseudun kylien postipruvelujen turvaamisesta
22990: 
22991: 
22992:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22993: 
22994:    Maamme sivukylien postipalvelut alkavat           telu on pantava syrjään. Tämän vuoksi jo val-
22995: olla uhkaavassa vaarassa. Kun postilaitos nou-       tion vuoden 198.3 tulo- ja menoarvioon on va-
22996: dattaa tiukkaa tulosajattelua, yhä useammat          rattava riittävästi lisämäärärahoja maamme laa~
22997: sivukylien postipalvelupisteet ovat joutumassa       jan maaseudun sivu- ja syrjäkylien postipalve-
22998: vaaravyöhykkeeseen.                                  lujen tukemiseksi eli postiasema ykkösten ja
22999:    Postin ohjeiden mukaan jokaisen toimipis-         postiasema kakkosten ylläpitämiseksi ja pelasta-
23000: teen on tuotettava vähintään 25 % menoistaan,        miseksi.
23001: jolloin pienillä, mutta ympäristölleen tärkeillä        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23002: toimipaikoilla on lakkaotusuhka edessä.              päiväjärjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esitän
23003:    Niinpä esimerkiksi Kuusamon postiasema            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23004: ykkösistä moni on jo vaaravyöhykkeessä.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23005:    Vielä ahtaammalle joutuvat postiasema kak·
23006: koset, koska posti- ja telehallituksen pitkän                  Hyväksyykö Hallitus posti- ja telelai-
23007: tähtäimen ohjelmaan kuuluu, että postiasema                 toksen tiukan ja kylmän linjan, jonka
23008: kakkoset lakkautetaan tämän vuosikymmenen                   mukaan maamme laajan maaseudun si-
23009: loppuun mennessä ja siirrytään pelkästään pos-              vu- ja syrjäkylien postipalvelutoimintaa
23010: timerkkimyyntiin tietyissä pisteissä tiettyä palk-          aiotaan ratkaisevasti heikentää 1980-
23011: kiota vastaan. Tällainen on täysin takaperoista             luvulla, vai aikooko Hallitus kääntää
23012: ja nurjaa kehitystä maamme laajan maaseudun                 suunnan paremmaksi eli taata sen, että
23013: ja tasa-arvopolitiikan kannalta. SMP ei voi                 maamme laajan maaseudun sivu- ja syr-
23014: koskaan hyväksyä tätä tuholinjaa.                           jäkylien postipalvelutoimintaa päinvas-
23015:    SMP vaatii postiasioissakin täydellistä suun-            toin tuetaan siten, että postiasema kak-
23016: nanmuutosta. Laajaa maaseutuamme on kehi-                   kosten ja postiasema ykkösten asemaa
23017: tettävä ja tehtävä se elinvoimaiseksi. Lyhytnä-             olennaisesti vahvistetaan?
23018:  köinen taloudellinen laskelmointi ja hyötyajat-
23019:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
23020: 
23021:                                         J. Juhani Kortesalmi
23022: 
23023: 
23024: 
23025: 
23026: 088201167X
23027: 2                                                    1982.;vp,.
23028: 
23029:                                                                                                    ;    ".
23030: 
23031: 
23032: 
23033: 
23034:                              Eduskunnan          Herra            Puhemiehelle
23035: 
23036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- -olevia palveluja todella· käytetään. Haja-asutus-
23037: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- alueilla palvelujen kysyntä kuitenkin ohjautuu
23038: mies, o'~U:y _76. :pähränä ._lokakuuta_ 1982 päi~ yllä enemmän k1,mtakeskuksiin ... Täs,t~ .johtuen
23039: vätyn 'kii:jeep1~~ l}:'o 1786 ohella toimittanut syrjäisimpien · ·pqstitoimipaikk8j~11., 'käyt1:öaste
23040: valtiorieuv?stöii' ~~ianomaiselle' jäsenelle jäljeii- on usein läh~s olematon. ' ' \                       '.:
23041: iiöksen . k;a,risariedus~aja Kortesalmen näin kuu-        ·'·Posti- ja· taelaitos ··ei pidä loiiriipaikkcijen
23042: luvasta 'kii:j;illis~tå
23043:             ."'  ,,    ,,.
23044:                            .kysymyks~stä n:o .339: · .·' lakkauttamista ainoana vaihtoehtona. Palvelu-
23045:                                                          jen kehittämiseksi ja niiden s~ätavuuden tur~
23046:                         ;,                       '
23047: 
23048: 
23049:             By~äksyyko Hallitus posti- ja telelai~ vaamiseksi tullaan käyttämään'. myös muita
23050:          toksen tiukan ja kylmän linjan, jonka vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto cin juuri posti-
23051:          mukaan maamme laajan maaseudun si- palveluauto. Toinen vaihtoehto on järjestää toi-
23052:          vu- ja: syrjäkylien postipalvelutoimintaa mipaikkojen aukioloaikoja siten, että postiase-
23053:          aiotaan -ratkaisevasti heikentää 1980- man I hoitaja hoita.a myos alueen' postinjake-
23054:                     J
23055: 
23056:          luvulla\ vai aikooko Hallitus kääntää lun. Samoin kahden postiaseman 1 hoidon yh~
23057:          suunnan paremmaksi eli taata sen, että distäminen voi tulla joissakin tapauksissa kysy-
23058:          maatnme laajan maaseudun sivu- ja syr- mykseen.                   '                                 .'
23059:          jäkylien .· postipalvelutoimintaa päinvas- . Postiasemien II lakkauttaminen on tapahtu-
23060:          toin· tuetaan siten, että postiasema kak- nut useimmiten ulkoisista syistä. Pääosa posti-
23061:          kosten:;ja -postiasema ykkösten asemaa asemista II sijaitsee nimittäin kauppaliikkeiden
23062:          olennaisesti vahvistetaan?                      yhteydessä. Kaupan toiminnan päättyminen on
23063:               '(•
23064: 
23065:                                                          yleensä merkinnyt myös postiaseman II toimin-
23066:    Vastauksertl:i kysymykseen esitän kunnioitta- nan lakkauttamista, kun uutta sijoit)lspaikkaa
23067: vasti seuraavaa:                                         tai toimipaikan hoitajaa ei alueelta: 'ole ollut
23068:    Maamm~ : postitoimipaikkaverkko rakentuu saatavissa. Postiasemien II lakkauttaminen
23069: pääosin kiinteist_ä . toimipaikoista. Verkko on v'aiki.ttta~ vähän, jos lainkaan' alueen· palvelu-
23070: pohjoismaideri r tiheiri sekä väestöpohjaan että varU:stukseen, koska ne toimivat lähinnä posti-
23071: pinta-alaan nähden. Kiinteiden toimipaikkojen merkkien myyntipaikkoina sekä postiri vastaan~
23072: lisäksi posti- ja rahaliikennepalveluja hoidetaan otto> ja lähettäniispaikkoina.              '
23073: Suomessa postipalveluautolinjojen välityksellä.              Posti- ja telelaitos on valmis tarjqamaan pal-
23074: Postipalveluauto tai sitä vastaava liikkuva pal- veluverkkoaan myös muiden käyttöön sellaisten
23075: velu soveltuukin erityisen hyvin haja~asutu,s-., p~lyelujen osalta, jotka käytännössä sopivat
23076: alueille, joissa etäisyydet kiinteään postitoimi~/' postin hoidettaviksi. Tällä tavoin voidaan yh-
23077: paikkaan muodostuvat pakostakin melkoisen teistyöllä parantaa palvelutuotantoa silloin, kun
23078: pitkiksi.                                                erityyppisten palvelujen hoitaminen on talou-
23079:    Peruspalvelujen tuottamiseksi rakennetun dellisesti kannattamatonta useille erillisorgani-
23080: verkon ylläpitäminen edellyttää, että tarjolla saatioille kullekin yksinään.
23081:       Helsingissä marraskuun 30 päivänä !1982
23082: 
23083:                                                                     Liikenneministeri Jarmo Wahlström
23084: 
23085: 
23086: 
23087: 
23088:                                                                                                        .·f·\:
23089:                                               N:o 339                                               3
23090: 
23091: 
23092: 
23093: 
23094:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23095: 
23096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        koncentrerar sig dock allt mera tili kommun-
23097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           centra. Med anledning av detta anlitas de mest
23098: velse nr 1786 av den 26 oktober 1982 tili           avsides belägna postanstalterna ofta i synnerli-
23099: vederbörande medlem av statsrådet översänt          gen ringa utsträckning.
23100: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi         Post- och televerket anser att det finns
23101: undertecknade spörsmål nr 339:                      andra alternativ än det att indra de ifråga-
23102:                                                     varande anstalterna. I syfte att utveckla servi-
23103:           Godkänner Regeringen post- och te-        cen och säkerställa tillgången på service kom-
23104:        leverkets strama och hänsynslösa linje,      mer även andra alternativ att utnyttjas. Ett
23105:        enligt viiken postbetjäningsverksamhe-       av dessa är de nämnda postbetjäningsbilarna.
23106:        ten i avsides belägna byar på den vid-       Ett annat alternativ är att reglera anstalternas
23107:        sträckta landsbygden i vårt land på ett      öppethållningstider så, att föreståndaren för en
23108:        avgörande sätt kommer att reduceras          poststation av typ I även tar hand om post-
23109:        under 1980-talet, ellet ämnar Rege·          utdelningen inom området. I vissa fall kan det
23110:        ringen vända utvecklingen i en gynn-         även bli fråga om att koordinera skötseln av
23111:        sammare riktning, dvs. säkerställa, att      två skilda poststationer av typ I.
23112:        postbetjäningsverksamheten i avsides            Det har ofta varit yttre omständigheter som
23113:        belägna byar på den vidsträckta lands-       har lett tili att poststationer av typ II har bli-
23114:        bygden i vårt land i stället stöds så,       vit indragna. De flesta av dessa poststationer är
23115:        att poststationerna I och II får en vä-      nämligen belägna i anslutning tili någon affärs-
23116:        sentligt starkate ställning?                 rörelse. Då affärens verksamhet lagts ned, har
23117:                                                     detta i allmänhet haft tili följd att även post-
23118:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stationerna har indragits, emedan det inom om-
23119: samt anföra följande:                               rådet inte funnits tiligång tili någon ny förlägg-
23120:    Landets postanstaltsnät baserar sig i huvud-     ningsplats ellet föreståndare för stationen. In-
23121: sak på fasta postanstalter. Nätet i Finland är      dragningen av poststationerna inverkar inte
23122: det tätaste i Norden, såväl med hänsyn tili be-     nämnvärt, ellet överhuvudtaget inte, på områ-
23123: folkningsunderlaget som tili ytinnehållet. För-     dets service, emedan de närmast är service-
23124: utom vid fasta postanstalter sköts post- och        ställen för frimärksförsäljning samt mottag-
23125: penningrörelsen i Finland med hjälp av post-        nings- och avsändningsställen för post.
23126: betjäningsbiliinjer. Postbetjäningsbilar och an·       Post- och televerket är berett att ställa sitt
23127: nan motsvarande rörlig service lämpar sig           servicenät tili förfogande även för andra i fråga
23128: särskilt väl för glesbygden, där avstånden tili     om sådan service, som i praktiken är lämpad
23129: de fasta postanstalterna ohjälpligt blir rätt       för posten. På detta sätt kan servicen genom
23130: långa.                                              samarbete förbättras i sådana fall, då det inte
23131:    Upprätthållandet av det nät som upprättats       är ekonomiskt lönsamt att inom ramen för He-
23132: i avsikt att producera grundläggande service        ra organisationer skilt för sig sköta service av
23133: förutsätter att tilibudsstående service verkligen   olika slag.
23134: utnyttjas. Efterfrågan på service i glesbygderna
23135:      Helsingfors den 30 november 1982
23136: 
23137:                                                                 Trafikminister Jarmo Wahlström
23138:                                              1982 vp.
23139: 
23140: Kirjallinen kysymys n:o 340
23141: 
23142: 
23143: 
23144: 
23145:                                  Kortesalmi: Valtion virastotalon rakentamisesta Sotkamoon
23146: 
23147: 
23148:                         Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
23149: 
23150:    Sotkamon kunnassa tarvittaisiin kiireesti val-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23151: tion virastotalo. Tällä hetkellä Sotkamossa ai-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23152: noastaan posti- ja lennätinlaitoksella on nyky-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23153: aikaiset valtion omat toimitilat. Kansaneläke-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23154: laitos ja työvoimatoimisto ovat pankin tiloissa
23155: vuokralaisina, verotoimisto on kunnan vuok-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
23156: ralaisena ja nimismiespiiri omissa, mutta van-             tion virastotalon suunnittelun ja raken-
23157: hanaikaisissa ja hyvinkin sokkeloisissa tiloissa.          tamisen aloittamiseksi Sotkamossa ja si-
23158: Olisi tarkoituksenmukaista, jos valtion viras-             ten myös työllisyyden parantamiseksi
23159: tot olisivat kaikki omassa kiinteistössään. Tämä           paikkakunnalla ta:rvittaes'Sa lisämäärära-
23160: olisi myös asiakaspalvelun kannalta m1tä toi-              haa vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon
23161: vottavinta. Todettakoon vielä, että esim. Kan-             esittäen?
23162: saneläkelaitos ·ja ·verotoimisto maksavat tuhan-
23163: sia markkoja vuokraa toimistotiloistaan kuu-
23164: kaudessa.
23165:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
23166: 
23167:                                        J. Juhani Kortesalmi
23168: 
23169: 
23170: 
23171: 
23172: 0882011070
23173: 2                                          1982 vp.
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 
23178:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
23179: 
23180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       V aitioneuvosto on tammikuun 24 palVana
23181: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         1980 vahvistanut luettelon niistä paikkakun-
23182: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1982 toi-       nista, joille valtion virastotaloja voidaan ra-
23183: mittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse-     kentaa eli valtion virastotalojen rakentamisen
23184: nelle jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani       kiireellisyysluettelon. Luettelo käsittää kaik-
23185: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     kiaan 32 paikkakuntaa. Sotkamo ei kuulu ko.
23186: symyksestä n:o 340:                               kiireellisyysluetteloon. Koska luettelosta on vie-
23187:                                                   lä toteuttamatta useita kiireelliseksi todettuja
23188:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-    virastotalohankkeita, ei Sotkamon virastotalo-
23189:        tion virastotalon suunnittelun ja raken-   hanke ole tässä vaiheessa ajankohtainen.
23190:        tamisen aloittamiseksi Sotkamossa ja si-      Valtion virastotalojen rakentamisen kiireelli-
23191:        ten myös työllisyyden parantamiseksi       syysluettelon tarkistamiseen tähtäävä selvitys-
23192:        paikkakunnalla tarvittaessa lisämäärära-   työ on parhaillaan vireillä rakennushallituk-
23193:        haa vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon       sessa. Selvityksen valmistuttua kiireellisyysjär-
23194:        esittäen?                                  jestys on tarkoitus tarkistaa, ja mikäli Sot-
23195:                                                   kamo tulee tällöin sisältymään kiireehlisyys·
23196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        luettelon paikkakuntiin, virastotalohanke to-
23197: tavasti seuraavaa:                                teutetaan aikanaan Sotkamossa.
23198:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1982
23199: 
23200:                                                             Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
23201:                                              N:o 340                                              3
23202: 
23203: 
23204: 
23205: 
23206:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23207: 
23208:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Statsrådet har den 24 januari 1980 fastställt
23209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           en förteckning över orter, på vilka statens äm-
23210: velse av den 26 oktober 1982 tili vederbörande      bc:tshus kan byggas, dvs. en förJt.eckning över
23211: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      skyndsamhetsordningen. Förteckningen upptar
23212: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           sammanlagt 32 orter. Sotkamo har inte med-
23213: undertecknade spörsmål nr 340:                      tagits i denna förteckning. Eftersom det fort-
23214:                                                     farande i förteckningen finns många projekt
23215:           Har Regeringen för avsikt att vid-        som inte kunnat genomföras trots att de kon-
23216:        ta åtgärder för inledande av plane-          staterats vara brådskande, är ämbetshuset i
23217:        ringen och byggandet av statens ämbets-      Sotkamo inte aktuellt i detta skede.
23218:        hus i Sotkamo och sålunda även för              Vid byggnadsstyrelsen pågår för närvarande
23219:        förbättrande av sysselsättningsläget på      ett utredningsarbete som syftar tili en juste-
23220:        orten genom att föreslå erforderliga till-   ring av sagda förteckning. Avsikten är att, då
23221:        läggsmedel i statsförslaget för år 1983?     atbetet slutförts, justera skyndsamhetsordning-
23222:                                                     en. Om Sotkamo då ingår i förteckningen,
23223:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kommer ämbetshuset i sinom tid atJt uppföras i
23224: samt anföra följande:                               Sotkamo.
23225:      Helsingfors den 22 november 1982
23226: 
23227:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
23228:                                               1982 vp.
23229: 
23230: Kirjallinen kysymys n:o 341
23231: 
23232: 
23233: 
23234: 
23235:                                   Kortesalmi: Postin lauantaijakelun toteuttamisesta maaseudun
23236:                                      syrjäkylissä
23237: 
23238: 
23239:                          Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
23240: 
23241:    Maamme laajan maaseudun elinkelpoiseksi           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23242: saaminen kaikilta mahdollisilta osin on välttä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23243: mättömyys. Kansalaisten tulee olla tasa-arvoisia
23244: riippumatta siitä, asuvatpa he kaupungeissa                   Tietääkö Hallitus, että maamme lu-
23245: tai maaseudulla.                                           kuisiin syrjäkyliin ei postia jaeta lauan-
23246:    Maaseutupalveluissa postin jakelu on hyvin              taisin, mikä ei ole oikeata tasa-arvo-
23247: merkittävällä sijalla. Kuitenkaan lukuisiin                politiikkaa, ja aikooko Hallitus ryhtyä
23248: maamme syrjäkyliin ei postia jaeta lauantaisin.            toimiin tämän epäkohdan korjaamiseksi
23249: Lauantaijakelun saaminen syrjäkyliin onkin tär-            tarvittaessa lisämäärärahaa valtion vuo-
23250: keätä mm. maaseudun tulevaisuudenuskon säi-                den 1983 tulo- ja menoarvioon esittäen
23251: lyttämiseksi ja lisäämiseksi.                              postin lauantaijakelun ulottamiseksi
23252:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-         maamme syrjäkyliin?
23253: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
23254:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1982
23255: 
23256:                                         J. Juhani Kortesalmi
23257: 
23258: 
23259: 
23260: 
23261: 088201168Y
23262: 2                                            1982 vp.
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 
23267:                        Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
23268: 
23269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän eri
23270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aloilla 1960-luvun puolivälissä tapahtunut siir-
23271: olette lokakuun 26 päivänä 1982 päivätyn kir-       tyminen viisipäiväiseen työviikkoon johti myös
23272: jeenne n:o 1788 ohella toimittanut valtioneu-       postitoimessa, tosin vasta 1970-luvun puoli-
23273: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        välissä, postin lauantaijakelujen supistamiseen
23274: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta          erityisesti taajamissa.
23275: kirjallisesta kysymyksestä n:o 341:                    Liikenneministeriön suostumuksella keskey-
23276:                                                     tettiin aluksi tilapäisesti lauantain postinkanto
23277:           Tietääkö Hallitus, että maamme lu-        niistä postitoimipaikoista, joissa jakelun hoitaa
23278:        kuisiin syrjäkyliin ei postia jaeta lauan-   posti- ja telelaitokseen virkasuhteessa oleva kan-
23279:        taisin, mikä ei ole oikeata tasa-arvo-       tohenkilökunta, postimiehet ja postinkantajat.
23280:        politiikkaa, ja aikooko Hallitus ryhtyä      Sanomalehdet tuli kuitenkin kantaa kaikkina
23281:        toimiin tämän epäkohdan korjaamiseksi        arkipäivinä tai mikäli kantoa ei voitu järjestää,
23282:        tarvittaessa lisämäärärahaa valtion vuo-     asiakkaille tuli varata sanomalehtien noutomah-
23283:        den 1983 tulo- ja menoarvioon esittäen       dollisuus. Maaseudun haja-asutusalueiden pos-
23284:        postin lauantaijakelun ulottamiseksi         tinjakajanlinjoilla, joilla jakelun suorittavat työ-
23285:        maamme syrjäkyliin?                          aikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pos-
23286:                                                     tinjakajat, jakelu sen sijaan tuli entiseen ta-
23287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       paan toimittaa kaikkina arkipäivinä 6-viikko-
23288: vasti seuraavaa:                                    vuoroisilla jakajanlinjoilla.
23289:    Valtioneuvosto on 5. 1. 1978 tehnyt postin-         Tilapäiseksi tarkoitettua kokeilua jatkettiin
23290: jakelun kehittämistä koskevan periaatepäätök-       saatujen myönteisten kokemusten perusteella
23291: sen, jonka eduskunta on hyväksynyt käsitel-         vuoden 197 6 loppuun, jolloin liikenneministe-
23292: lessään hallituksen esitystä valtion vuoden         riö oikeutti posti- ja telelaitoksen pysyvästi
23293: 1978 ensimmäiseksi lisämenoarvioksi. Harvaan        noudattamaan taajamissa muodostunutta käy-
23294: asuttuja alueita koskevalta osaltaan periaate-      täntöä.
23295: päätös kuuluu seuraavasti:                             Haja-asutusalueiden postinjakajanlinjat on
23296:    "Postinjakelua harvaan asutuilla alueilla ke-    vuodesta 1978 yleensä perustettu 5-viikkovuo-
23297: hitetään siten, että ne taloudet, joilla postin     roisina. Sanomalehtien jakelua varten posti jär-
23298: noutomatka on yli 500 metriä, pyritään mah-         jestää lehtien tarpeiden mukaisia erityispalve-
23299: dollisuuksien mukaan saattamaan postinjakelun       luja, mm. juuri maaseudun lauantaijakeluja,
23300: piiriin. Kaikkien talouksien osalta pyritään to-    sanomalehtien kanssa tehtäviin sopimuksiin pe-
23301: teuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtuva       rustuen kustannusvastaavin maksuin. Haja-asu-
23302: postinjakelu."                                      tusalueiden pitkien etäisyyksien ja jakelussa
23303:    Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on vuoden    olevien lehtien vähäisyyden vuoksi lauantai-
23304: 1984 loppuun mennessä saattaa kaikki talou-         jakelut tulevat yksikkökustannuksiltaan kuiten-
23305: det yksittäistalouksia lukuunottamatta kohtuul-     kin niin kalliiksi, että lehdet eivät ole tunte-
23306: lisen postinjakelun piiriin. Valtioneuvoston pe-    neet kovinkaan suurta halukkuutta uusien
23307: riaatepäätöksen mukaisesti postinjakelun palve-     lauantaijakelujen järjestämiseen syrjäkylille.
23308: lutasoa on pidettävä kohtuullisena, kun postin      Posti- ja telelaitos on tällaisissa tapauksissa pyr-
23309: noutomatka on enintään 500 metriä yhteen            kinyt järjestämään postinsaajille lehtien nouto-
23310: suuntaan ja jakelu tapahtuu viitenä päivänä         mahdollisuuden.
23311: viikossa ( ma-pe).
23312:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
23313: 
23314:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
23315:                                             N:o 341                                                 3
23316: 
23317: 
23318: 
23319: 
23320:                            Tiili Riks.da:gens Herr Talman
23321: 
23322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Övergången tili femdagars arbetsvecka på
23323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      den offentliga förvaltningens och näringslivets
23324: nr 1788 av den 26 oktober 1982 tili veder-         olika sektorer i mitten av 1960-talet ledde
23325: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     även inom postfunktionen, om än först i
23326: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-       mitten av 1970-talet, tili en begränsning i
23327: tecknade spörsmål nr 341:                          lördagsutdelningen. Detta gällde särskilt tätor-
23328:                                                    terna.
23329:           Är Regeringen medveten om att det           Med trafikministeriets tillstånd avbröts lör-
23330:        i landets talrika avsides belägna byar      dagsutbärningen tili en början temporärt vid
23331:        inte utdelas någon post om lördagarna,      de postanstalter där utdelningen skötts av
23332:        vilket inte är riktig jämlikhetspolitik,    post- och televerkets postbärarpersonal i
23333:        och ämnar Regeringen vidta åtgärder         tjänsteförhållande, dvs. postmän och postbärare.
23334:        i syfte att avhjälpa detta missförhållan-   Tidningar skulle dock bäras ut varje vardag.
23335:        de genom att vid behov i statsförslaget     Om utbärning inte kunde ordnas, skulle kun-
23336:        för år 1983 föreslå ett tilläggsanslag      derna beredas tillfälle att avhämta tidningarna.
23337:        för att lördagsutdelningen av post skall    På postutdelningslinjerna inom glesbygdsom-
23338:        kunna utsträckas tili de avsides belägna    rådena, där utdelningen handhas av postbärare
23339:        byarna i landet?                            som faller utanför tillämpningsområdet för
23340:                                                    arbetstidslagen, skulle utdelningen däremot
23341:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skötas som tidigare, dvs. varje vardag på ut-
23342: samt anföra följande:                              delningslinjer med sex veckoturer.
23343:    Statsrådet fattade 5. 1. 1978 ett pnnctp-          Experimentet, som var avsett att vara tem-
23344: beslut om utvecklandet av postutdelningen.         porärt, fortgick tili följd av de positiva erfaren-
23345: Beslutet godkändes av riksdagen i samband          heterna tili utgången av år 1976, då trafik-
23346: med behandlingen av regeringens proposition        ministeriet berättigade post- och televerket att
23347: med förslag till en första tiliäggsbudget för år   bestående tillämpa den i tätorterna veder-
23348: 1978. 1 fråga om glesbygderna sägs i detta         tagna praxisen.
23349: principbeslut:                                        Postutdelningslinjerna har sedan år 1978 i
23350:    "Postutdelningen i glesbygderna skall ut-       regel inrättats med fem veckoturer. För ut-
23351: vecklas så, att de hushåll, för vilka postav-      delningen av tidningar anordnar posten sär-
23352: hämtningssträckan är över 500 m, i mån av          skild, av det rådande behovet påkallad service,
23353: möjlighet skall kutma beröras av postutdel-        bl.a. nämnda lördagsutdelning på landsbygden,
23354: ningen. 1 fråga om samtliga hushåll eftersträvas   som grundar sig på avtal med tidningarna och
23355: en postutdelning under fem dagar i veckan."        för viiken uppbärs avgift enligt kostnads-
23356:    Post- och televerkets mål är att alla hus-      ansvarighetsprincipen. Med anledning av de
23357: håll, frånsett enstaka fristående hushåll, före    långa avstånden i glesbygderna och det ringa
23358: utgången av år 1984 skall kunna få skälig          antalet tidningar som där skall utdelas blir
23359: postutdelningsservice. 1 enlighet med stats-       enhetskostnaderna för lördagsutdelningen så
23360: rådets principbeslut skall servicenivån anses      höga, att tidningarna inte har visat någon
23361: vara skälig, då postavhämtningssträckan i en       större benägenhet att vidta nya lördagsutdel-
23362: och samma riktning är högst 500 m och ut-          ningsarrangemang i avsides belägna byar. Post-
23363: delningen sker under fem dagar i veckan ( mån-     och televerket har i stället försökt bereda post-
23364: dag-fredag).                                       mottagarna tillfälle att avhämta tidningarna.
23365:      Helsingfors den 30 november 1982
23366: 
23367:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
23368:                                              1982 vp.
23369: 
23370: Kirjallinen kysymys n:o 342
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375:                                  Almgren: Uskonnonopetuksen aseman turvaamisesta
23376: 
23377: 
23378:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
23379: 
23380:    Peruskoulun yläasteella on vain yksi viikko-    nä ja lakeja täydentävät asetukset valmistelun
23381: tunti uskontoa. Kun ottaa huomioon oppilaiden      alaisina, avautuisi mahdollisuus peruskoulua
23382: iän ja opetettavana olevat asiat, on tilannetta    kiusaavan epäkohdan korjaamiseen.
23383: pidettävä kestämättömänä. Uskonnonopettajan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23384: tulisi opettaa, kuunnella ja myös arvostella yh-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23385: den viikkotunnin perusteella. Yhdelle opetta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23386: jalle kertyy opetettavia oppilaita satoja siinä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23387: tapauksessa, että lehtoraatti on yksinomaan
23388: peruskoulun puolella. Koululaitoksessamme on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23389: tuskin toista opettajaryhmää, joka on yhtä koh-           ryhtyä uskonnonopetuksen aseman tur-
23390: tuuttamassa asemassa. Käytettävissä olevat tun-           vaamiseksi ja olemassa olevien epäkoh-
23391: nit eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen.              tien poistamiseksi koulutointa säätele-
23392:     Kun koululait ovat eduskunnan käsiteltävä-            vien asetusten laatimisen yhteydessä?
23393:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1982
23394: 
23395:                                           Esko Almgren
23396: 
23397: 
23398: 
23399: 
23400: 0882011690
23401: 2                                              1982 vp.
23402: 
23403: 
23404: 
23405: 
23406:                          Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
23407: 
23408:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen vuoksi, että ehdotuksen mukaan valtioneu-
23409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vosto tulisi päättämään peruskoulun ja lukion
23410: olette kirjeellänne n:o 1789 26 päivänä loka-         oppiaineiden tuntijaosta yleisperusteluineen sekä
23411: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-          opettamiseen käytettävistä tuntimääristä. Tä-
23412: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          män vuoksi hallitus pitää välttämättömänä, että
23413: Almgrenin tekemän seuraavan kirjallisen ky-           hyvissä ajoin ennen uuden lainsäädännön voi-
23414: symyksen n:o 342:                                     maantuloa varaudutaan niihin uusiin menette-
23415:                                                       lyihin ja toimenpiteisiin, joita uusi lainsäädäntö
23416:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        viranomaisilta ja kunnilta edellyttää. Tämän
23417:        ryhtyä uskonnonopetuksen aseman tur-           vuoksi opetusministeriö on pyytänyt kouluhalli-
23418:        vaamiseksi ja olemassa olevien epäkoh-         tusta laatimaan marraskuun loppuun 1982 men-
23419:        tien poistamiseksi koulutointa säätele-        nessä muun muassa ehdotuksen siitä, miten pe-
23420:        vien asetusten laatimisen yhteydessä?          ruskoulun opetussuunnitelmaa tulisi 1980-lu-
23421:                                                       vulla kehittää, sekä alustavan ehdotuksen peri-
23422:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aatteista, joiden mukaan valtioneuvoston tulisi
23423: vasti seuraavaa:                                      päättää eri oppiaineiden tuntijaosta yleisperus-
23424:    Peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu          teluineen.
23425: vuonna 1966 asetetussa peruskoulun opetussuun-           Hallituksen esitys eduskunnalle peruskoulu-
23426: nitelmakomiteassa (Komiteanmietintö 1970:             laiksi ja lukiolaiksi sisältää myös ehdotukset
23427: A4 ja A5) , jossa edustettuina olivat muun            nykyisenkaltaisista ryhmäjakosäännöksistä luo-
23428: muassa eri oppiaineiden asiantuntijat. Koulu-         pumisesta ja tuntikehysjärjestelmän käyttöön-
23429: hallitus vahvisti vuonna 1972 komitean ehdo-          otosta. Tuntikehysjärjestelmän perusperiaate on
23430: tuksen mukaisesti peruskoulun opetussuunni-           se, että perusopetusryhmää kohti annetaan kou-
23431: telman kaavan, joka sisältää eri oppiaineiden         lulle mahdollisuus käyttää enemmän tunteja
23432: viikkotuntimäärät. Vuonna 1975 valtioneuvos-          kuin mitä kyseisen perusopetusryhmän oppi-
23433: to tarkisti tuntijakoa lähinnä peruskoulun va-        laille opetetaan. Tällöin koulu voi jakaa halua-
23434: linnaisaineiden osalta. Siinä yhteydessä lisät-       missaan aineissa ja haluamillaan tunneilla ryh-
23435: tiin myös peruskoulun yläasteen uskonnonope-          män pienempänä opetettaviksi opetusryhmiksi.
23436: tuksen tuntimäärää.                                   Lisäksi on tarkoitus antaa perusopetusryhmää
23437:    Hallituksen esitys eduskunnalle peruskoulu-        kohti käytettävissä oleva tuntimäärä siirrettä-
23438: laiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi lain-   väksi vapaasti koulun tasolla esimerkiksi siten,
23439: säädännöksi sisältää useita ehdotuksia, jotka tu-     että tunteja voidaan siirtää vuosiluokalta toisel-
23440: levat muuttamaan esityksen piiriin kuuluvien          le opettajavoimien, tilojen, oppilasmäärien ja
23441: koulumuotojen opetustyötä sekä hallinnollisia         käytettävien opetusmenetelmien kannalta tar-
23442: menettelyjä. Esityksen tarkoituksena on, että         koituksenmukaisesti. Näin ollen järjestelmä tar-
23443: uusi lainsäädäntö lisäisi merkittävästi kuntien ja    joaa kouluissa varsin suuret mahdollisuudet sel-
23444: koulujen omaa vastuuta opetussuunnitelmien            laisiin opetusjärjestelyihin, jotka mahdollistavat
23445: laatimisessa ja koulutyön järjestämisessä. Toi-       eri aineiden opetuksen järjestämisen kouluyk-
23446: saalta taas valtioneuvoston tehtävät lisääntyvät      sikkökohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
23447:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
23448: 
23449:                                                                     Opetusministeri Kalevi Kivistö
23450:                                                N:o 342                                               3
23451: 
23452: 
23453: 
23454: 
23455:                             Tili Riksdagens Herr Talman
23456: 
23457:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           uppgifter att utökas därför att statsrådet enligt
23458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             förslaget skall besluta om timfördelningen samt
23459: velse nr 1789 av den 26 oktober 1982 tili ve-         de allmänna motiveringarna för grundskolans
23460: derbörande medlem av statsrådet översänt av-          och gymnasiets läroämnen, samt om antalet
23461: skrift av följande av riksdagsman Almgren un-         timmar för undervisningen. Med anledning av
23462: dertecknade spörsmål nr 342:                          detta anser regeringen det vara nödvändigt att
23463:                                                       man i god tid före lagstiftningen träder i kraft
23464:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förbereder sig för de nya tillvägagångssätt och
23465:         ta i samband med utarbetandet av de           åtgärder, som den nya lagstiftningen förutsätter
23466:        förordningar som stadgas om skolväsen-         av myndigheterna och kommunerna. Härvid
23467:        det för att trygga religionsundervisning-      har undervisningsministeriet bett skolstyrelsen
23468:        ens ställning och avhjälpa de existe-          att före utgången av november 1982 utarbeta
23469:        terande missförhållandena?                     ett förslag angående hur man borde utveckla
23470:                                                       grundskolans läroplan under 1980-talet samt
23471:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         framföra ett preliminärt förslag angående de
23472: samt framföra följande:                               principer enligt vilka statsrådet borde besluta
23473:    Grundskolans läroplan har utarbetats av den        om timfördelningen mellan de olika läroämnena
23474: år 1966 tillsatta läroplanskommissionen för           och deras allmänna motiveringar.
23475: grundskolan (Kommittebetänkande 1970: A4                 Regeringens proposition tili riksdagen med
23476: och A5), i viiken ingick representanter bl. a.        förslag tili grundskolelag och gymnasielag in-
23477: för de olika läroämnena. Skolstyrelsen fastställ-     nehåller också förslag som innebär att man
23478: de år 1982, i enlighet med kommittens förslag,        avstår från de nuvarande bestämmelserna om
23479: ett schema för grundskolans läroplan viiken           gruppindelning och tar i bruk timresurssyste-
23480: innehåller antalet timmar per vecka för de oli-       met. Den grundläggande principen för timre-
23481: ka läroämnena. Statsrådet justerade år 1975           surssystemet är att skolorna får till sitt för-
23482: timfördelningen främst för grundskolans tili-         fogande flera timmar än vad som används för
23483: valsämnen. I detta sammanhang utökades också          eleverna i basgruppen. Härvid kan skolan dela
23484: antalet lärotimmar i religion i grundskolans          basgruppen i mindre undervisningsgrupper i de
23485: högstadium.                                           ämnen och de lektioner den så önskar. Därtill
23486:    Regeringens proposition tili riksdagen med         är det meningen att tillåta skolan att fritt dis-
23487: förslag till grundskolelag och gymnasielag och        ponera över de timmar som är i basgruppens
23488: därtill anknuten lagstiftning innehåller flera för-   förfogande, t. ex. så att man kan flytta timmar
23489: slag som kommer att förändra undervisnings-           från en årsklass tili en annan på ett sätt som
23490: arbetet och förvaltningsmetoderna i flera av de       är ändamålsenligt med tanke på lärarkrafterna,
23491: skolformer som berörs av propositionen. Av-           utrymmena, elevaotalen och de tillämpade un-
23492: sikten med propositionen är att medelst den           dervisningsmetoderna. Sålunda erbjuder sys-
23493: nya lagstiftningen utöka i betydande grad kom-        temet mycket stora möjligheter för undervis-
23494: munernas och skolornas eget ansvar vid utar-          ningsarrangemang som möjliggör sådan under-
23495: betandet av läroplanerna och anordnandet av           visning i de olika ämnena som är ändamålsenlig
23496: skolarbetet. Å andra sidan kommer statsrådets         med tanke på de enskilda utbildningsenheterna.
23497:       Helsingfors den 30 november 1982
23498: 
23499:                                                              Undervisningsminister Kalevi Kivistö
23500:                                                 1982 vP·
23501: 
23502: Kirjallinen kysymys n:o 343
23503: 
23504: 
23505:                                    Pursiainen: Työkyvyttömyyseläkkeiden kiristyneen ratkaisukäy-
23506:                                       tännön aiheuttamista epäkohdista
23507: 
23508:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23509: 
23510:    Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentit              Työkyvyttömyyseläkkeiden suuren hylkäys-
23511: nousivat voimakkaasti 1970-luvun lopulla. Tä-          prosentin ohella ovat ongelmana ns. ristikkäi-
23512: mä johti työkyvyttömien henkilöiden putoami-           set työkyvyttömyyseläkepäätökset. Vuoden
23513: seen toimeentuloturvan ulkopuolelle ja osin            1979 lopussa oli eläkejärjestelmissä yhteensä
23514: työttömyysturvan piiriin. Myöntämiskäytännön           noin 10 000 henkilöä, joilla oli samanaikaises-
23515: kiristyminen ja hylkäysten osuuden kasvu nä-           ti voimassa toisesta eläkejärjestelmästä myön-
23516: kyy selvästi myös oheisista työkyvyttömyys-            tävä ja toisesta hylkäävä päätös. Näistä hen-
23517: eläkkeiden hylkäyksiä koskevista luvuista:             kilöistä kahdella kolmasosalla oli työeläkejärjes-
23518:                                                        telmästä täysi työkyvyttömyyseläke, mutta kan-
23519:                                              Uudet     saneläkejärjestelmästä hylkäävä päätös. Vastaa-
23520:                Uudet hakemukset                ja
23521:                                              uusitut   vasti noin kolmannes eriävistä ratkaisuista si-
23522: vuosi      TEL/YEL LEL       VEL    KVTEL      KEL     sälsi myönnön kansaneläkejärjestelmästä, mutta
23523: 1976    11,8         7,1    15,1     12,9     13,2     hylkäävän päätöksen työeläkejärjestelmästä.
23524: 1977    16,0        11,8    23,5     23,1     14,4     Näissä eriävissä ratkaisuissa henkilön työky-
23525: 1978    16,4        12,7    23,9     27,8     25,8     vyttömyyseläke saattaa muodostua niin pienek-
23526: 1979    15,2        13,4    26,9     28,0     18,1     si, ettei se anna edes vähimmäistoimeentulo-
23527: 1980    14,2         9,9    22,8     32,2     13,2     turvaa. Tällainen henkilö ei kuitenkaan saa
23528: 1981    13,8         9,5    20,0     21,9     13,4     myöskään työttömien toimeentuloturvaa, koska
23529:                                                        hän on eläkelaitoksen päätöksen mukaan työ-
23530: I-VI 82 14,5        11,3    28,8     28,4              kyvytön.
23531:             Kaikki hakemukset                             Työkyvyttömyyseläkkeiden       myöntämiskäy-
23532:                                                        tännöstä on työkyvyttömyyden arviointitoimi-
23533: 1976    11,0      6,0  14,1   11,5            11,7     kunta mietinnössään (1982:2) tehnyt esityksiä,
23534: 1977    15,5      9,6  22,0   20,6            12,5     joilla pyritään työkyvyttömyyseläkkeiden hyl-
23535: 1978    16,7    10,0   22,7   22,6            20,0     käysten alentamiseen sekä työeläke- ja kansan-
23536: 1979    15,1    10,2   25,6   21,3            13,6     eläkejärjestelmien samanlaisiin päätöksiin työ-
23537: 1980    13,3     7,0   19,3   22,8             9,8     kyvyttömyyseläkkeitä myönnettäessä. Suunnitel-
23538: 1981    !12,6     6,7  19,5   14,7             9,8     mia toimikunnan esitysten täytäntöönpanosta ei
23539: I-VI 82 10,8      6,1  22,3   14,6             9,7     kuitenkaan ole tullut julkisuuteen.
23540:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23541:    Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentit           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23542: ovat jonkin verran laskeneet yksityisen sektorin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23543: työeläkejärjestelmässä ja kansaneläkejärjestel-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23544: mässä vuosien 1978-1979 huipputasosta. Ne
23545: ovat kuitenkin edelleen korkeita 1970-luvun al-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä-
23546: kuun verrattuna. Julkisen sektorin eläkejärjes-                miseksi, etteivät eläkelaitokset kiristy-
23547: telmissä ei mainittavaa pysyvää laskua ole ha-                 neellä ratkaisukäytännöllään sysää työ-
23548: vaittavissa varsinkaan kuluvan vuoden alkupuo-                 kyvyttömiä eläkkeenhakijoita työttö-
23549: len tilastojen pohjalta. Vaikka Sove-uudistuk-                 myysturvan ja työttömyyseläkkeen pii-
23550: sen voimaantulovaiheen on arvioitu selittävän                  riin tai eri eläkelaitosten ristikkäisten
23551: osan hylkäysprosentin viimeaikaisesta kasvusta,                päätösten johdosta peräti kokonaan toi-
23552: jää varsinkin julkisen sektorin hylkäysprosentis-              meentuloturvan ulkopuolelle?
23553: ta suuri osa selittämättä.
23554:         Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1982
23555: 
23556:                                             Terho Pursiainen
23557: 0882011745
23558: 2                                               1982 vp.
23559: 
23560: 
23561: 
23562: 
23563:                          Eduskunnan Herra                  Puhemiehelle
23564: 
23565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ten olisi keskinäisillä neuvotteluilla pyrittävä
23566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          selvittämään asia.
23567: olette 28 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn                 Työkyvyttömyyden          arviointitoimikunnan
23568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           mietinnöstä ei valitettavasti ole saatu kaikkien
23569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tahojen lausuntoa, muun muassa lääkintöhalli-
23570: edustaja Terho Pursiaisen näin kuuluvasta kir-         tuksen lausunto puuttuu. Tästä huolimatta,
23571: jallisesta kysymyksestä n:o 343:                       asian tärkeyden vuoksi, sosiaali- ja terveysmi-
23572:                                                        nisteriö on pyytänyt Eläketurvakeskusta kii-
23573:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä-          reimmiten ryhtymään toimenpiteisiin niiden toi-
23574:        miseksi, etteivät eläkelaitokset kiristy-       mikunnan kannanottojen toteuttamiseksi, jotka
23575:        neellä ratkaisukäytännöllään sysää työ-         eivät välittömästi vaadi lainmuutosta. Eläke-
23576:        kyvyttömiä eläkkeenhakijoita työttö-            turvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen välillä
23577:        myysturvan ja työttömyyseläkkeen pii-           onkin alustavasti valmisteltu ennakkoilmoitus-
23578:        riin tai eri eläkelaitosten ristikkäisten       menettelyä, joka pyritään toteuttamaan jo vuo-
23579:        päätösten johdosta peräti kokonaan toi-         den 1983 alusta.
23580:        meentuloturvan ulkopuolelle?                       Kuten edellä mainittu toimikuntakin totesi,
23581:                                                        niin kuluvan vuoden alusta toteutunut Sove-
23582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            uudistus on omalta osaltaan poistamassa mah-
23583: tavasti seuraavaa:                                     dollisuutta ristikkäisten ratkaisujen syntymiseen.
23584:    Kuten kysymyksen perusteluissakin on tuotu          Sekä työeläkejärjestelmässä että kansanelä-
23585: esiin, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä toi-     kejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkkeen alka-
23586: meenpantavaa työkyvyttömyyden arviointikäy-            misaika ajoittuu samaksi ja myös ratkaisumate-
23587: tännön selvittämistyötä tutki sosiaali- ja ter-        riaali on ajallisesti samaa. Täysitehoisesti uudis-
23588: veysministeriön asettama työkyvyttömyyden ar-          tuksen vaikutukset ilmenevät vasta vuoden
23589: viointitoimikunta (1982:2). Toimikunta totesi,         1983 alusta lukien.
23590: että työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäys-               Mitä tulee työkyvyttömyyseläketurvan ja
23591: prosentit ovat aiempina vuosina vaihdelleet eri        työttömyysturvan suhteeseen, on työkyvyttö-
23592: eläkejärjestelmissä, mutta        hylkäystapausten     myyden arviointitoimikunta korostanut sitä,
23593: osuus on kuitenkin viime aikoina kääntynyt             että eläkelaitosten on työkyvyttömyyseläkerat-
23594: laskuun.                                               kaisua tehdessään varmistauduttava siitä, että
23595:    Niin sanottujen ristikkäisten ratkaisujen pois-     paikkakunnalla on todella saatavilla sellaista
23596: tamiseksi toimikunta ehdotti eläkejärjestelmien        työtä, johon eläkkeenhakijan arvioidaan pysty-
23597: välistä ennakkoilmoitusmenettelyä. Sen mukaan          vän. Se seikka, onko sanottua työtä koskevia
23598: eläkelaitokset olisivat velvollisia, silloin kun ky-   työpaikkoja avoimina, kuuluu työttömyysjärjes-
23599: symys on samaan aikaan vireille tulevista elä-         telmän antaman turvan piiriin. Sosiaali- ja ter-
23600: kehakemuksista sekä työeläkejärjestelmässä että        veysministeriö on alaisilleen työpaikkakassoi1le
23601: kansaneläkejärjestelmässä, ennen lopullista pää-       antanut lisäksi ohjeet, joiden mukaan työn·
23602: töstään hankkimaan toisen järjestelmän kan-            hakija kuuluu työttömyysturvan piiriin · niin
23603: nanoton hakemuksesta. Jos näyttäisi siltä, että        kauan kuin ei ole olemassa työkyvyttömm-
23604: eläkelaitokset päätyisivät erilaiseen lopputulok-      viranomaisten antamaa päätöstä siitä, että työn-
23605: seen hakijan työkyvyttömyyden suhteen, laitos-         hakija on työkyvytön. Jotta tämä ·järjestelmä
23606:                                                N:o 343                                              3
23607: 
23608: toimisi tyydyttävästi, valmistellaan parhaillaan     eläkkeiden kanssa nykyistä joustavammaksi.
23609: sosiaali- ja terveysministeriössä hallituksen esi-   Muutos merkitsisi myös sitä, ettei henkilön
23610: tystä, jolla nivellettäisiin työttömyyskorvausten    toimeentuloturvassa syntyisi tarpeettomia kat-
23611: ja -avustusten maksaminen työkyvyttömyys-            koksia.
23612:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
23613: 
23614:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
23615: 4                                           1982 vp;.
23616: 
23617: 
23618: 
23619: 
23620:                            Ti'll Riksdagens Herr Talman
23621: 
23622:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          Alla parters utlåtande om kommissionens för
23623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       frågor om invaliditetsbedömning betänkande
23624: se av den 28 oktober 1982 tili vederbörande        har tyvärr inte erhå11its, bl.ao saknas medicinal-
23625: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     styrelsens utlåtandeo Trots detta och på grund
23626: jande av riksdagsman Terho Pursiainen under-       av ärendets betydelse, har social- och hälso-
23627: tecknade spörsmål nr 343:                          yårdsministeriet uppmanat pensionsskydds-
23628:                                                    centralen att med det snaraste vidta åtgärder
23629:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          för verkställandet av de av kommissionens ställ-
23630:        vidta för att hindra, att pensions-         ningstaganden, som inte föranleder någon ome-
23631:        anstalterna genom sin allt stramare be-     delbar lagändringo Mellan pensionsskyddscentra-
23632:        slutspraxis försätter invalider som an-     len och Folkpensionsanstalten har preliminärt
23633:        söker om pension i en sådan situation       beretts ett förfarande med förhandsmeddelan-
23634:        att de hamnar inom ramen för de ar-         de, som är avsett att genomföras redan från
23635:        betslösas utkomsttrygghet och arbetslös-    början av år 1983   0
23636: 
23637: 
23638: 
23639:        hetspensionen eller på grund av olika           Såsom den ovan nämnda kommissionen kon-
23640:        pensionsanstalters motstridiga beslut       staterade, har den soko Sove-reform, som genom-
23641:        rentav helt utanför utkomstskyddet?         fördes från början av innevarande år, bidragit
23642:                                                    till att eliminera risken för uppkomsten av
23643:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      motstridiga besluto Beträffande såväl arbets-
23644: samt anföra följande:                              pensionssystemet som folkpensionssystemet är
23645:    Såsom det framgår även av motiveringen till     tidpunkten för utbetalningen av invaliditets-
23646: spörsmålet har utredningen av praxis i sam-        pension densamma och detta gäller tidsmäs-
23647: band med invaliditetsbedömningen som verk-         sigt även beslutsmaterialeto Reformens verk-
23648: ställs i arbetspensionssystemen undersökts av      ningar når sin fulla effekt först från början
23649: den av social- och hälsovårdsministeriet till-     av år 19830
23650: satta kommissionen för frågor om invaliditets          Beträffande relationen mellan invaliditets-
23651: bedömning (1982:2) 0 Kommissionen konstate-        pensionsskyddet och de arbetslösas utkomst-
23652: rade, att antalet fall som gäller avslag på an-    trygghet har kommissionen för frågor om inva-
23653: sökan om invaliditetspension under tidigare år     liditetsbedömning framhållit, att pensionsanstal-
23654: har varierat procentuellt i de olika pensions-     terna i samband med fattandet av beslut om
23655: systemen, men att dessa falls andel dock har       invaliditetspension bör försäkra sig om, att det
23656: börjat minska under de senaste tidernao            på orten verkligen finns tillgång till sådant
23657:    I avsikt att avskaffa de soko motstridiga be-   arbete, som person som ansöker om pension
23658: sluten föreslog kommissionen ett förfarande med    kan avses vara kapabel att utförao Huruvida
23659: förhandsmeddelande mellan olika pensionssys-       det finns lediga arbetsplatser med nämnda ar-
23660: temo Enligt detta skulle pensionsanstalterna       betsuppgifter faller i sin tur inom ramen för
23661: vara förpliktade att, då frågan gäller pensions-   systemet med utkomsttrygghet för arbetslösao
23662: ansökningar som anhängiggörs samtidigt såväl i     Social- och hälsovårdsministeriet har dessutom
23663: arbetspensionssystemet som i folkpensionssys-      åt de underlydande arbetsnlatskassorna ut-
23664: temet, före det slutgiltiga beslutet införskaffa   färdat anvisningar, enligt vilka den arbetssö-
23665: det andra systemets ställningstagande i fråga      kande berörs av utkomsttryggheten, så länge
23666: om ansökano Förefaller det att systemet kom-       det inte finns något av arbetslöshetsmyndighe-
23667: mit fram till olika slutresultat beträffande       terna fattat beslut om att den arbetssökande
23668: sökandens invaliditet, skall anstalterna vid ge-   är oförmögen till arbeteo För att detta system
23669: mensamma överläggningar försöka utreda ären-       skall fungera tillfredsställande bereds i social-
23670: deto                                               och hälsovårdsministeriet för närvarande en
23671:                                            N:o 343                                              5
23672: 
23673: regeringsproposltlon, genom viiken utbetal-      sätt än vad hittills skett. Denna ändring skulle
23674: ningen av arbetslöshetsersättningar och under-   även innebära, att det inte i onödan uppstår
23675: stöd skall kunna sammanjämkas med utbetal-       avbrott i vederbörandes utkomstskydd.
23676: ningen av invaliditetspension på ett smidigare
23677:      Helsingfors den 30 november 1982
23678: 
23679:                                                  Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
23680: 
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 0882011745
23685:                                               1982 vp.
23686: 
23687: Kirjallinen kysymys n:o 344
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 
23692:                                   Hietala: Kehitysaluerahasto Oy:n takaamien velkasitoumusten
23693:                                      sisällyttämisestä ns. luetteloituun katteeseen
23694: 
23695: 
23696:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23697: 
23698:    Osana aluepoliittisen lainsäädännön uudista-     tamisrahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy)
23699: mista Kehitysaluerahasto Oy sai kuluvan vuo-        ovat valtion ja/tai liikepankkien omistamia eri-
23700: den alusta lukien oikeuden antaa omavelkaisia        tyisluottolaitoksia kukin omalla sarallaan. Luot-
23701: takauksia yritysten ottamien lainojen vakuudek-      to-osakeyhtiöt ovat kuten pankitkin julkisen
23702: si (laki Kehitysaluerahasto Oy:stä annetun lain     valvonnan eli pankkitarkastusviraston valvon-
23703: muuttamisesta 4. 12. 1981/842). Tämä merkit-        nan alaisia.
23704: see sitä, että Kehitysaluerahasto Oy voi antaa          Luotto-osakeyhtiön antamaa tai takaamaa
23705: takauksia yritysten saamille luotoille, olkoonpa    velkasitoumusta ei ole mainittu vakuutusyhtiö-
23706: luotanantajana sitten pankki, vakuutuslaitos        lain 10 luvun 3 §:n 1-3 kohdissa. Tämä joh-
23707: taikka muu luotonantaja. Muutoksen tarkoituk-       tunee lähinnä siitä, ettei ennen lain säätämis-
23708: sena on ollut helpottaa niiden yritysten rahoi-     ajankohtaa yksikään luotto-osakeyhtiö harjoitta-
23709: tusta, joilla ei ole riittävästi pankkikelpoisia    nut takaustoimintaa taikka pyrkinyt myymään
23710: vakuuksia käytettävissään.                          liikkeeseen laskemiaan obligaatioita nimen-
23711:    Vakuutuslaitosten antamista lainoista Kehi-      omaan vakuutusyhtiösektorille. Kuitenkin sa-
23712: tysaluerahasto Oy voisi periaatteessa taata si-     notun pykälän 6 kohta antaa sosiaali- ja ter-
23713: joituslainoja ja TEL-takaisinlainausta. Viimeksi    veysministeriölle mahdollisuuden hyväksyä luet-
23714: mainitun laina-ajat ovat kuitenkin niin pitkiä,     teloiduksi katteeksi muitakin sitoumuksia kuin
23715: että Kehitysaluerahasto Oy ei ole ryhtynyt ta-      laissa nimenomaan mainittuja. Esim. Kehitys-
23716: kaamaan TEL-takaisinlainausta. Sijoituslainojen     aluerahasto Oy:n takaamat lainat voidaan siten
23717: osalta vakuutuslaitosten mahdollisuuksia hyväk-     sisällyttää katteeseen muuttamalla ministeriön
23718: syä lainan vakuudeksi Kehitysaluerahasto Oy:n       antamia ohjeita.
23719: takausta rajoittavat vakuutusyhtiölain 10 luvun         Kehitysaluerahasto Oy:n antamien takausten
23720: 3 § :n säännökset ns. luetteloidusta katteesta.     sisällyttämistä ns. luetteloituun katteeseen voi-
23721:    Sen mukaan pitkäaikaisen vastuuvelan kat-        daan perustella kahdella seikalla. Ensinnäkin
23722: teesta on vähintään 85 prosenttia oltava var-       Kehitysaluerahasto Oy:tä koskeva lainmuutos
23723: maksi katsottuja saamisia tai arvopapereita so-     on eduskunnassa hyväksytty ja takausoikeus on
23724: siaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden     tarkoitettu käsittämään kaikki kotimaiset luo-
23725:  mukaisesti. Käytännössä vakuutuslaitokset sovel-   tonantajat, mukaan lukien vakuutuslaitokset.
23726: tavat lähes kaikessa luotanannossaan tämän ns.      Vakuutuslaitosten lainojen osalta tarkoitus on
23727: luetteloidun katteen vaatimuksia. Vakuutuslai-      toteutumatta. Toiseksi Kehitysaluerahasto Oy:n
23728: tosten osuus teollisuusyritysten luotoista on       vastuukyky on varmastikin huomattavasti suu-
23729: nykyään erittäin merkittävä, noin kolmannek-        rempi kuin monien pankkien. Rahaston luotto-
23730: sen luokkaa. Tämän vuoksi Kehitysaluerahasto        kanta 31. 12. 1981 oli noin 1,5 miljardia mark-
23731: Oy:lle annetulla takausoikeudella ei ole tarkoi-    kaa ja oma pääoma noin 315 milj. markkaa.
23732: tettua vaikutusta ja merkitystä ennen kuin se       Viimeksi mainittu luku ylittää useimpien liike-
23733: voi taata myös vakuutuslaitosten myöntämiä si-      pankkienkin oman pääoman. Lisäksi voidaan
23734: joituslainoja.                                      todeta, että rahaston antamien takausten määrä
23735:    Kehitysaluerahasto Oy on juridiselta muo-        on laissa rajoitettu enintään 25 milj. mark-
23736: doltaan luotto-osakeyhtiö. Sen osakekannasta on     kaan.
23737: 99,9 prosenttia valtion omistuksessa. Kaikki           Kehitysaluerahasto Oy on 3. 9. 1981 esittä-
23738: suomalaiset luotto-osakeyhtiöt (lisäksi Teollis-    nyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että rahas-
23739: 088201182D
23740: 2                                              1982 vp.
23741: 
23742: ton takaamat velkasitoumukset sisällytettäisiin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23743: ns. luetteloituun katteeseen ja että asia selvitet-          siin Kehitysaluerahasto Oy:n 3. 9. 1981
23744: täisiin ja ratkaistaisiin mahdollisimman pian.               tekemän esityksen selvittämiseksi ja rat-
23745:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-             kaisemiseksi niin, että em. rahaston ta-
23746: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän                 kaamat velkasitoumukset sisällytettäisiin
23747: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-               ns. luetteloituun katteeseen?
23748: vaksi seuraavan kysymyksen:
23749:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1982
23750: 
23751:                                             Pertti Hietala
23752:                                                N:o 344                                                3
23753: 
23754: 
23755: 
23756: 
23757:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23758: 
23759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        temmäksi ajaksi otetun muun vakuutuksen va-
23760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuutusmaksuvastuun sekä aika- ja elinkorkojen
23761: olette 28 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-        korvausvastuun katteesta on sosiaali- ja terveys-
23762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti luet-
23763: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        teloitava määrä, joka ministeriön määräämien
23764: Pertti Hietalan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     perusteiden mukaan arvioituna on vähintään
23765: symyksestä n:o 344:                                   85 % sanottujen vastuiden yhteismäärästä.
23766:                                                       Laissa on lueteltu ne arvopaperit ja sitoumuk-
23767:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        set, jotka saadaan sijoittaa luetteloituun kattee-
23768:        siin Kehitysaluerahasto Oy:n 3. 9. 1981        seen. Lisäksi laissa on annettu ministeriölle oi-
23769:        tekemän esityksen selvittämiseksi ja rat-      keus hyväksyä muitakin arvopapereita ja sitou-
23770:        kaisemiseksi niin, että em. rahaston ta-       muksia luetteloituun katteeseen. Ministeriö on
23771:        kaamat velkasitoumukset sisällytettäisiin      antamassaan yleiskirjeessä määrännyt ne arvo-
23772:        ns. luetteloituun katteeseen?                  paperit ja sitoumukset, jotka siten voidaan hy-
23773:                                                       väksyä luetteloituun katteeseen ilman ministe-
23774:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         riön erityistä lupaa.
23775: vasti seuraavaa:                                          Lainkohdan tarkoittaman vakuutuksen va-
23776:    Kehitysaluerahasto Oy on 3 päivänä syys-           kuutusmaksuvastuuta ja korvausvastuuta kos-
23777: kuuta 1981 sosiaali- ja terveysministeriölle osoi-    kevan luetteloidun katteen tarkoituksena on ra-
23778: tetussa kirjeessä esittänyt, että ministeriö ryh-     joittaa vakuutusyhtiön oikeutta vapaasti sijoit-
23779: tyisi tutkimaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin       taa sen hallinnassa olevia varoja. Luetteloitua
23780: siinä tarkoituksessa, että ne vakuutusyhtiöiden       katetta vastaavat varat on sijoitettava erittäin
23781: yrityksille myöntämät lainat, joiden maksami-         turvaavasti eli vain lain tarkoittamiin kohtei-
23782: sesta Kehitysaluerahasto Oy on antanut oma-           siin. Juuri näiden varojen tulee kaikissa olo-
23783: velkaisen takauksen, voitaisiin sijoittaa vakuu-      suhteissa turvata vakuutettujen ja vakuutuksen-
23784: tusyhtiölain 10 luvun 3 §:n tarkoittamaan luet-       ottajien oikeudet vastaisuudessa, joskus vuosi-
23785: teloituun katteeseen.                                 kymmenien kuluttuakin, vakuutusyhtiöstä ta-
23786:    Kehitysaluerahasto Oy:n kirjeessä tehtyä esi-      pahtuviin suorituksiin. Tämän johdosta minis-
23787: tystä tutkittiin välittömästi viime syksynä mi-       teriö on käyttänyt erittäin varovaisesti sille
23788: nisteriössä ja sitä käsiteltiin kahdesti muun         myönnettyä oikeutta hyväksyä katteeseen muita
23789: muassa vakuutusyhtiölain 14 luvun 7 §:n tar-          kuin laissa luetteloituja arvopapereita ja sitou-
23790: koittamien asiantuntijain kokouksessa. Asian-         muksia, ja on siis asettanut erittäin ankarat
23791: tuntijoiden lausuntoon perustuen ministeriö il-       vaatimukset katteeseen sijoitettavien arvopape-
23792: moitti 24 päivänä marraskuuta 1981 kirjeellään        rien ja sitoumusten turvaavuudelle.
23793: Kehitysaluerahasto Oy:lle, ettei sen takaamia             Kehitysaluerahasto Oy:hyn sovelletaan 29
23794: velkasitoumuksia voitu hyväksyä vakuutusyh-           päivänä elokuuta 1969 luotto-osakeyhtiöistä
23795: tiön luetteloituun katteeseen ennen kuin mi-          annettua lakia (596/69).
23796: nisteriössä oli selvitetty edellä mainittua luette-       Kehitysaluerahasto Oy:n osalta on sen ta-
23797: loitua katetta koskevan vakuuusyhtiölain sään-        kausoikeutta koskeva laki (842/81) tullut voi-
23798: nöksen muuttamistarve. Tämä valmistelutyö on          maan kuluvan vuoden alusta lukien. Ministe-
23799: ministeriössä käynnissä.                              riössä on katsottu, että samassa yhteydessä kun
23800:    Vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:ssä on sää-         asia Kehitysaluerahasto Oy:n osalta ratkaistaan,
23801: detty, että henkivakuutuksen ja 10 vuotta pi-         asia on ratkaistava myös niiden muiden yhtiöi-
23802: 4                                             1982 vp.
23803: 
23804: den osalta, joihin sovelletaan luotto-osakeyh-      ja vastauksessaan Kehitysaluerahasto Oy:lle il-
23805: tiöistä annettua lakia. Ministeriössä on käynnis-   moittanut ryhtyvänsä toimenpiteisiin sen seikan
23806: sä tämä selvitystyö, ja sen yhteydessä tullaan      selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi, voidaanko
23807: ratkaisemaan, voidaanko Kehitysaluerahasto          Kehitysaluerahasto Oy:n takaamat velkasitou-
23808: Oy:n takaamat luotot hyväksyä luetteloituun         mukset sisällyttää niin sanottuun luetteloituun
23809: katteeseen lakiin otettavan säännöksen nojalla      katteeseen. Ministeriö tulee ratkaisemaan tä-
23810: vai ministeriön antamiin ohjeisiin nojautuen.       män asian niin pian kuin par'aikaa käynnissä
23811:    Kansanedustaja Hietalan esittämän kirjallisen    oleva asian selvitys- ja valmistelutyö on lop-
23812: kysymyksen johdosta totean, että ministeriö on      puun saatettu.
23813: jo varsin nopeasti viime syksynä tutkinut asiaa
23814:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1982
23815: 
23816:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
23817:                                                N:o 344                                                5
23818: 
23819: 
23820: 
23821: 
23822:                             Tili Riksdagens Herr Talman
23823: 
23824:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            I 10 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag
23825: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        har stadgats, att av täckningen för premiean-
23826: av den 28 oktober 1982 tili vederbörande              svaret för livförsäkring och för längre tid än
23827: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        tio år meddelad annan försäkring samt för er-
23828: jande av riksdagsman Pertti Hietala under-            sättningsansvaret för tids- och livräntor skall
23829: tecknade spörsmål nr 344:                            i enlighet med social- och hälsovårdsministeriets
23830:                                                      anvisningar förtecknas ett belopp, som upp-
23831:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          skattat enligt av ministeriet bestämda grunder
23832:        syfte att utreda och avgöra den av            är minst 85 procent av det sammanlagda be-
23833:        U tvecklingsområdesfonden Ab 3. 9.            loppet av nämnda ansvar. I lagen har uppräk-
23834:        1981 gjorda framställningen så, att de        nats de värdepapper och förbindelser som får
23835:        av ovan nämnda fond garanterade skuld-        placeras i den förtecknade täckningen. Ministe-
23836:        förbindelserna skall kunna inrymmas i         riet har i sitt cirkulär fastställt de värdepapper
23837:        den s.k. förtecknade täckningen?              och förbindelser som sålunda kan godkännas
23838:                                                      i den förtecknade täckningen utan särskilt till-
23839:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stånd av ministeriet.
23840: samt anföra följande:                                    Avsikten med den i sagda lagrum avsedda
23841:    Utvecklingsområdesfonden Ab har i sin till        förtecknade täckningen som gäller premieansva-
23842: social- och hälsovårdsministeriet riktade skrivel-   ret och ersättningsansvaret för försäkring är
23843: se av den 3 september 1981 föreslagit, att mi-       att begränsa försäkringsbolagets rätt att fritt
23844: nisteriet skulle inleda undersökningar och vidta     investera medel som är i dess besittning.
23845: erforderliga åtgärder i syfte att de av försäk-      Medel som motsvarar den förtecknade täck-
23846: ringsbolag åt företag beviljade lån, för vilkas      ningen skall investeras på ett synnerligen be-
23847: betalning Utvecklingsområdesfonden Ab har            tryggande sätt, dvs. endast i sådana objekt som
23848: ställt proprieborgen, skall kunna placeras i den     lagen avser. Just dessa medel bör i alla situa-
23849: i ,10 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag av-         tioner trygga de försäkrades och försäkrings-
23850: sedda förtecknade täckningen.                        tagarnas rättigheter i fråga om de prestationer-
23851:    Den framställning som Utvecklingsområdes-         na som försäkringsbolagen erlägger i framtiden,
23852: fonden Ab gjort i sin skrivelse undersöktes se-      någon gång rentav efter årtionden. Med an-
23853: naste höst omedelbart i ministeriet och be-          ledning av detta har ministeriet ytterst för-
23854: handlades bl. a. i två olika repriser vid ett        siktigt använt sin rätt att i täckningen god-
23855: sammanträde med i 14 kap. 7 § lagen om för-          känna andra än i lagen förtecknade värdepapper
23856: säkringsbolag avsedda sakkunniga. Utgående           och förbindelser, och har sålunda ställt synner-
23857: från de sakkunnigas utlåtande meddelade mi-          ligen hårda krav på hur betryggande värde-
23858: nisteriet genom sin skrivelse av den 24 no-          papper och förbindelser som placeras i täck-
23859: vember 1981 tili Utvecklingsområdesfonden            ningen skall vara.
23860: Ab, att de skuldförbindelser som garanterats             På Utvecklingsområdesfonden Ab tillämpas
23861: av denna inte kunde godkännas i försäkrings-         lagen den 29 augusti 1969 om kreditaktiebolag
23862: bolagets förtecknade täckning, förrän det i mi-       (546/69).
23863: nisteriet hade utretts, huruvida det fanns behov         Beträffande Utvecklingsområdesfonden Ab
23864: att ändra stadgandet i försäkringslagen rörande      trädde lagen som gäller dess rätt att ställa
23865: ovan nämnda förtecknade täckning. Detta be-          borgen (842/81) i kraft i början av innevaran-
23866: redningsarbete pågår i ministeriet.                  de år. I ministeriet har man ansett, att det är
23867: 088201182D
23868: 6                                           1982 vp.
23869: 
23870: nödvändigt att i samband med ärendets av-            Med anledning av riksdagsman Hietalas
23871: görande beträffande Utvecklingsområdesfonden      skriftliga spörsmål vill jag konstatera, att mi-
23872: Ab avgöra ärendet även i fråga om andra           nisteriet senaste höst rätt snabbt undersökte
23873: bolag, på vilka lagen om kreditaktiebolag skall   ärendet och i sitt svar tili Utvecklingsområdes-
23874: tillämpas. Detta utredningsarbete pågår i mi-     fonden Ab meddelade att det skall vidta åt-
23875: nisteriet och i samband med detta kommer det      gärder i syfte att utreda och avgöra, huruvida
23876: att avgöras, huruvida de av Utvecklingsom-        de av Utvecklingsområdesfonden Ah garante-
23877: rådesfonden Ab garanterade krediterna skall       rade skuldförbindelserna kan inrymmas i den
23878: godkännas i den förtecknade täckningen med        s.k. förtecknade täckningen. Ministeriet kom-
23879: stöd av ett stadgande som skulle intagas i        mer att avgöra saken så fort det pågående ut-
23880: lagen ellet utgående från ministeriets anvis-     rednings- och beredningsarbetet har slutförts.
23881: ningar.
23882:      Helsingfors den 1 december 1982
23883: 
23884:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
23885:                                              1982 vp.
23886: 
23887: Kirjallinen kysymys n:o 345
23888: 
23889: 
23890: 
23891: 
23892:                                  Sillantaus ym.: Asuntosäästöjärjestelmän epäkohtien poistamises-
23893:                                      ta ja järjestelmän edelleen kehittämisestä
23894: 
23895: 
23896:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
23897: 
23898:    Helmikuun 1 päivänä 1981 tuli voimaan             tataso pääkaupunkiseudulla 4 900 markkaa/
23899: asuntosäästöpalkkiolaki (862/80). Lain mu-          neliömetri ja muualla maassa 3 800 markkaa/
23900: kaan nuorten ensimmäisen omistusasunnon han-        neliömetri. Korkotukilainan enimmäismääräksi
23901: kintamahdollisuuksien parantamiseksi ja asun-       asunnon neliömetriä kohti valtioneuvosto päät-
23902: tosäästötoiminnan edistämiseksi suoritetaan val-    ti 3 000 markkaa pääkaupunkiseudulla ja muu-
23903: tion varoista asuntosäästötalletuksille säästö-     alla 2 000 markkaa. Korkotukilainaksi voidaan
23904: palkkiota. Asuntosäästöpalkkioon ovat oikeu-        kuitenkin hyväksyä yhteensä enintään 150 000
23905: tettuja asuntosäästötallettajat, jotka ennen tal-   markkaa vastaantulolainasta.
23906: lettamisen alkamista ovat täyttäneet 18 vuotta          Asuntosäästöpalkkiolain ensimmäiset asunto-
23907: mutta eivät 35 vuotta. Asuntosäästöpalkkiolaki      säästötilit avattiin vuoden 1981 ensimmäisen
23908: edellyttää asuntosäästösopimuksen tekemistä         vuosineljänneksen aikana. Vuoden 1982 toisen
23909: säästäjän ja rahalaitoksen välillä. Sopimuksessa    vuosineljänneksen lopussa asuntosäästötilejä oli
23910: tarkoitetulle tilille on säästettävä vähintään      rahalaitoksilta saatujen tietojen mukaan avattu
23911: kahdeksana peräkkäisenä kalenterineljännekse-       yhteensä noin 32 000 kpl. Kuluvan vuoden
23912: llä kunakin vähintään 500 markkaa ja enintään       viimeisen vuosineljänneksen aikana, jolloin lain
23913: 5 000 markkaa. Asuntosäästöpalkkiolaissa on         vaatima minimisäästöaika umpeutuu (kahdek-
23914: mainittu perusteet, miten asuntosäästöpalkkio-      sas peräkkäinen neljännes) on ensimmäisten
23915: tilin talletuskorko määräytyy ja miten valtio       säästäjien mahdollista saada pankin nk. vastaan-
23916: suorittaa rahalaitoksen välityksellä nk. asunto-    tulolaina edellyttäen, että säästösumma on 20
23917: säästöpalkkion.                                     prosenttia ostettavan asunnon kauppahinnasta.
23918:     Asuntosäästöpalkkiotoimintaan liittyen edus-        Rahalaitoksilta saatujen tilien lukumäärä- ja
23919: kunta hyväksyi kuluvan vuoden keväällä lain         talletuskertymätietojen mukaan on keskimääräi-
23920: oman asunnon hankintaan myönnettävien laino-        nen talletus vuosineljännestä kohti tähän saak-
23921: jen korkotuesta (39/82). Laissa on mainittu pe-     ka ollut noin 2 300 markkaa. Kahdeksan pe-
23922: rusteet asuntosäästöpalkkiolain tarkoittaman ra-    räkkäisen talletetun vuosineljänneksen jälkeen
23923: halaitoksen myöntämän nk. vastaantulolainan         on tällä säästömäärällä mahdollista ostaa noin
23924: hyväksymisestä korkotukilainaksi. Lain perus-       100 000-105 000 markan hintainen asunto.
23925: teella on syyskuun 17 päivänä 1982 annettu ase-         Kuluvan vuoden keväällä myytävinä olleiden
23926: tus korkotukilainan yleisistä ehdoista. Valtio-     vanhojen kerrostaloasuntojen (2 h + k/kk)
23927: neuvosto on puolestaan 16 päivänä syyskuuta         hintaerot maan eri paikkakuntien välillä olivat
23928: antanut päätöksen korkotukilainalla ostettavan      huomattavan suuret. Kun Helsingissä mainittu-
23929: ensiasunnon enimmäishintatasosta pääkaupunki-       na ajankohtana asunnonostaja joutui maksa-
23930: seudulla ja muualla Suomessa sekä vahvistanut       maan noin 4 300 markkaa/ neliömetri, niin vas-
23931: korkotukilainaksi hyväksyttävän lainan enim-        taava hinta Kuopiossa oli 2 900 markkaa/ neliö-
23932: mäismäärät. Kohtuulliseksi asunnon enimmäis-        metri, Turussa ja Rovaniemellä 2 700 mark-
23933: hinnaksi hallitus katsoi pääkaupunkiseudulla        kaa/neliömetri, Tampereella 2 400 markkaa/
23934:  4 500 markkaa/neliömetri ja muualla maassa         neliömetri, Oulussa 2 300 markkaa/neliömetri
23935:  3 500 markkaa/neliömetri, jos asunto on val-       ja Porissa 2 100 markkaa/neliömetri. Vuoden
23936: mistunut ennen vuotta 1983. Jos asunto on           1983 hintakehityksestä on arvioitu, että asun-
23937: valmistunut vuonna 1983 tai sen jälkeen, on         tojen hintataso nousisi em. paikkakunnilla 10
23938: hallituksen mielestä kohtuullinen enimmäishin-      -15 prosenttia mainituista hinnoista.
23939: 088201190N
23940: 2                                            1982 vp.
23941: 
23942:    Asuntojen hintatason erilaisuus paikkakun-       la Suomessa 2 000 markkaa/ neliömetri ja kun
23943: tien välillä on saattanut käytännössä nuoret        korkotukilainaksi voidaan hyväksyä enintään
23944: keskenään erilaiseen asemaan säästöajan ja          150 000 markkaa vastaantulolainasta, voidaan
23945: oman asuntosäästöosuuden suuruuden suhteen.         tästä esittää seuraava esimerkki:
23946: Ilmeiseltä näyttääkin, että pääkaupunkiseudul-         Nuori säästää maksimimäärän 5 000 mark-
23947: la hintataso suuressa määrin ylittää valtioneu-     kaa/vuosineljännes, jolloin kahdeksantena nel-
23948: voston vahvistaman enimmäishinnan, jolloin          jänneksenä on koossa yhteensä 40 000 mark-
23949: suuri osa seudusta on käytännössä järjestelmän      kaa. Tällä määrällä asuntosäästäiän on mahdol-
23950: ulkopuolella. Uudistuotannon hintataso on joka      lista ostaa 200 000 markan hintainen asunto,
23951: tapauksessa yli valtioneuvoston vahvistaman         jossa pankin nk. vastaantulolaina on 160 000
23952: hintatason.                                         markkaa. Edellä esitettyjen eräiden kaupunkien
23953:    Useilla paikkakunnilla ollaan rahalaitosten      hintatasolla olisi nuorella mahdollisuus ostaa
23954: myöntämässä vastaantulolainassa päätymässä          200 000 markalla asunto, jonka koko olisi:
23955: erisuuruisiin korkotuen alaisiin lainamääriin.      Helsingissä noin 4 7 neliömetriä, Kuopiossa
23956: Valtioneuvoston päätös korkotuen alaisesta lai-     noin 69 neliömetriä, Turussa ja Rovaniemellä
23957: namäärästä johtaa erilaisuuteen korkotukilainan     noin 74 neliömetriä, Tampereella noin 84 ne-
23958: määrässä eri paikkakunnilla, vaikka nuori nos-      liömetriä, Oulussa noin 87 neliömetriä ja Po-
23959: taisi pankista saman lainamäärän.                   rissa noin 96 neliömetriä.
23960:    Kun korkotukilainan suuruus on pääkaupun-           Pankin vastaantulolainasta korkotuen alaisek-
23961: kiseudulla 3 000 markkaa/neliömetri ja muual-       si esimerkin paikkakunnilla tulisi:
23962: 
23963: 
23964:          Helsingissä       47 mz X 3 000 mk/m2 -          141000 mk,
23965:          Kuopiossa         69 mz X 2 000 mk/m2            138 000 mk,
23966:          Turussa           74 mz X 2 000 mk/m2            148 000 mk,
23967:          Rovaniemellä      74 mz X 2 000 mk/m2            148 000 mk,
23968:          Tampereella       84 mz X 2 000 mk/m2            150 000 mk ( 168 000 mk),
23969:          Oulussa           87 mz X 2 000 mk/m2            150 000 mk ( 174 000 mk) ja
23970:          Porissa           96 mz X 2 000 mk/m2 =          150 000 mk (192 000 mk).
23971: 
23972: 
23973:     Vaikka kohtuullisetkin paikkakuntien väliset    erilaiset mahdollisuudet yleensäkin säästää mää-
23974: erot otettaisiin huomioon, ei lopputulosta voi-     rää, joka vastaisi 20 prosenttia asunnon hin-
23975: da pitää oikeudenmukaisena eikä tasapuolisena.      nasta. Kuluvan vuoden keväällä vallinneen kes-
23976: Suurimmissa keskuksissa ollaan lisäksi pääty-       kimääräisen vuosineljännestalletuksen suuruu-
23977: mässä siihen, että osa pankin myöntämää vas-        den perusteella on pääteltävissä, ettei nuori
23978: taantulolainaa on normaalilla pankin asuntolai-     helposti saavuta asuntosäästöpalkkiotilin kaut-
23979: nakorolla. Korkotukilainan suuruuden määräy-        ta tarvittavaa 20 prosentin omaa osuutta, ellei
23980: tymisperusteen epäsuhdetta paikkakuntien vä-        nuorella ole mahdollisuutta saada muuta kaut-
23981: 1illä kuvaa se, että edellä mainittujen muuta-      ta omaa osuutta kartutetuksi. Pääkaupunkiseu-
23982: mien paikkakuntien hintatasoon suhteutettuna        dulla ollaan puolestaan ajautumassa tilantee-
23983: korkotuki/asunnon neliömetri olisi pääkaupun-       seen, jossa nuorten on muutettava kotipaikka-
23984: kiseudulla selvästi alle 70 %, Kuopiossa noin       kunnaltaan naapurikuntiin saadakseen valtio-
23985: 70 %, Turussa noin 74 %, Tampereella noin           neuvoston vahvistaman hintatason rajoissa py-
23986: 83 %, Oulussa noin 87% ja Porissa 95 %.             syvän asunnon.
23987: Tasapuolinen ja oikeudenmukainen korkotuki-            Ilmeisen perusteltua näyttääkin olevan, että
23988: lainan suuruuden määräytymistapa olisi esim. se,    valtiovalta viipymättä aloittaisi neuvottelut ra-
23989: että korkotuen alaiseksi lainaksi voitaisiin hy-    halaitosten kanssa mahdollisuuksista alentaa
23990: väksyä prosenttiosuus asunnon hinnasta, kui-        ensiasunnon hankintaan tarvittavan oman sääs-
23991: tenkin enintään tietty määrä pankin myöntä-         töosuuden määrää tämänhetkisestä 20 prosen-
23992: mästä vastaantulolainasta.                          tista. Edelleen tasapuolisuus edellyttäisi, että
23993:     On myös ilmeistä, että säästöpalkkiolain tar-   korkotukiluotoksi hyväksyttävän lainan määrä
23994: koittamilla ikäluokilla ( 18-34-vuotiaat) on        eri paikkakunnilla voisi kohdistua nykyistä
23995:                                                N:o 345                                               3
23996: 
23997: oikeudenmukaisemmin eikä vaihtelisi jopa si-          tasoa korkeampi. Järjestelmä ei myöskään ota
23998: sämaan paikkakuntien välillä niin voimakkaas ·        riittävästi huomioon asuntojen hintakehitykses-
23999: ti kuin nyt on tapahtunut.                            sä säästöaikana tapahtuvia muutoksia.
24000:    Edellä olevan lisäksi on muistettava, etteivät        Edellä olevan perusteella kokoomuksen edus-
24001: asunnonhankkijan ponnistukset lopu asunnon            kuntaryhmä katsoo, että asuntosäästöjärjestel-
24002: ostamiseen, vaan sen jälkeen alkaa pankin vas-        mää tulisi kaiken kaikkiaan nopeasti kehittää
24003: taantulolainan takaisinmaksu. Oman asunnon            tekemällä asuntosäästöpalkkiolakiin ja oman
24004: hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta         asunnon hankintaan myönnettävien lainojen
24005: 17. 9. 1982 annetussa asetuksessa on laina-ajak-      korkotuesta annettuun lakiin sekä valtioneuvos-
24006: si mainittu neljä kertaa säästöaika, kuitenkin        ton päätökseen oman asunnon hankintaan
24007: vähintään 8 vuotta ja enintään 12 vuotta. Ase-        myönnettävien lainojen korkotuen edellytyksis-
24008: tuksessa on takaisinmaksutavaksi mainittu puo-        tä edellä mainitut epäkohdat korjaavat muutok-
24009: livuosittain erääntyvä samansuuruinen korko-          set. Samalla tulisi valtiovallan viipymättä käyn-
24010: ja lyhennysmaksun yhteismäärä tai puolivuosit-        nistää neuvottelut rahalaitosten kanssa mah-
24011: tain tasalyhennyksin tapahtuva pääoman takai-         dollisuuksista alentaa oman asunnon hankintaan
24012: sinmaksu lisättynä korkokuluilla jäljellä olevasta    tarvittavan oman pääoman prosenttiosuutta ja
24013: lainamäärästä laskettuna.                             mahdollisuuksista pidentää lainojen takaisin-
24014:     Lainanhoitokustannuksia vmta1s11n alentaa         maksuaikaa.
24015: merkittävästi, mikäli takaisinmaksuaikaa voitai-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24016: siin jatkaa esimerkiksi viisinkertaiseksi säästö-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24017: aikaan nähden ja kuitenkin enintään 15 vuo-           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
24018: deksi. Myös takaisinmaksutavassa tulisi päästä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24019: nk. kuukausiannuiteettijärjestelmään.
24020:     Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää on esitelty                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24021:  nuorille itsestäänselvänä järjestelmänä, joka kui-          siin asuntosäästöjärjestelmän epäkohtien
24022:  tenkin saattaa johtaa monen nuoren karvaaseen               poistamiseksi ja järjestelmän edelleen
24023:  pettymiseen ja jäämiseen todelliseen yhteiskun-             kehittämiseksi ja siten erityisesti ensi-
24024:  nan köyhyysloukkuun. Perhepoliittisesti laki                asunnon hankkijoiden ja nuorten perhei-
24025:  nykymuodossaan edesauttaa myös liian ahtai-                 den asunto-olosuhteiden parantamisek-
24026:  den asuntojen ostamista erityisesti paikkakun-              si?
24027:  nilla, joissa hintataso on maan keskimääräistä
24028:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1982
24029: 
24030:          Pentti Sillantaus               Toivo Mäkynen                  Helena Pesola
24031:          Matti Jaatinen                  Olavi Nikkilä                  Toivo T. Pohjala
24032:          Heikki Perho                    Matti Hakala                   Ulla Puolanne
24033:          Sampsa Aaltio                   Matti Hokkanen                 Helge Saarikoski
24034:          Elsi Hetemäki-Olander           Juuso Häikiö                   Jouni J. Särkijärvi
24035:          Tapio Holvitie                  Lauri Impiö                    Martti Ursin
24036:          Timo Ihamäki                    Pekka Jokinen                  Matti Viljanen
24037:          Aila Jokinen                    Ilkka Kanerva                  Ben Zyskowicz
24038:          Heikki Järvenpää                Eeva Kauppi                    Tuulikki Petäjäniemi
24039:          Sinikka Karhuvaara              Juhani Laitinen                Eva-Maija Pukkio
24040:          Esko J. Koppanen                Eero Lattula                   Erkki Pystynen
24041:          Arto Lampinen                   Anna-Kaarina Louvo             Pertti Salolainen
24042:          Ritva Laurila                   Mauri Miettinen                Jalmari Torikka
24043:          Pekka Löyttyniemi               Tapani Mörttinen               Tauno Valo
24044:          Saara Mikkola                   Matti Pelttari                 Mauri Vänskä
24045: 4                                             1982 vp.
24046: 
24047: 
24048: 
24049: 
24050:                         Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
24051: 
24052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        van asunnon lopullisesta kauppahinnasta. Asun-
24053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tosäästösopimuksessa sovitaan talletusten mää-
24054: olette 28 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn             rästä ja ajasta sekä vastaantulolainan suuruu-
24055: kirjeenne n:o 1819 ohella toimittanut valtio-         desta, laina-ajasta ja muista lainaehdoista. Pan-
24056: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kit ovat sitoutuneet antamaan vastaantulolai-
24057: kansanedustaja Sillantauksen ym. näin kuulu-          nan laina-ajalla, joka vastaa neljä kertaa säästö-
24058: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 345:             aikaa, kuitenkin enintään 12 vuotta. Vastaan-
24059:                                                       tulolainan saannin turvaaminen ja niiden laina-
24060:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- aikojen pidentäminen aikaisemmasta lainoitus-
24061:           siin asuntosäästöjärjestelmän epäkohtien käytännöstä onkin asuntosäästöpalkkiojärjestel-
24062:           poistamiseksi ja järjestelmän edelleen män tärkein ensiasunnon hankkijalle tarjoama
24063:           kehittämiseksi ja siten erityisesti ensi- etu.
24064:           asunnon hankkijoiden ja nuorten perhei-        Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää valmisteltaes-
24065:           den asunto-olosuhteiden parantamisek- sa valtion ja rahalaitosten edustajien kanssa
24066:           si?                                         käytiin perusteellisia neuvotteluja muun ohessa
24067:                                                       erityisesti vastaantulolainan määrästä ja laina-
24068:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ajasta. Nykyisessä järjestelmässä, jossa etukä-
24069: taen seuraavaa:                                       teissäästämistä edellytetään 20 prosenttia ja
24070:     Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä       toteutettiin lainan suuruus voi olla 80 prosenttia ja jossa
24071: 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla asunto- laina-aika on neljä kertaa säästöaika, ensiasun-
24072: säästöpalkkiolailla. Järjestelmän tarkoituksena non hankkijalta vuosineljänneksittäin vaaditta~
24073: on edistää asuntosäästämistä ja siten helpottaa vien talletusten määrä vastaa verraten hyvin
24074: nuorten ensiasunnon hankintaa. Asuntosäästä- sitä määrää, joka asunnon hankkimisen jälkeen
24075: misen edistämiseksi on perustettu erityinen tulisi voida maksaa lainan lyhennysten ja kor-
24076: tili, jolle talletetuille varoille maksetaan valtion kojen suorittamiseksi siten, että asumismenot
24077: varoista asuntosäästöpalkkiota sen mukaan kuin ennen asunnon hankintaa ja sen jälkeen pysy-
24078: laissa on tarkemmin säädetty. Asuntosäästö- vät samalla tasolla. Tosin säästäjälle, joka asuu
24079: palkkion suuruus on 1 3;.4 prosenttia vuodessa keskimääräistä kalliimmassa vuokra-asunnossa,
24080: talletusten määrästä. Valtion ja rahalaitosten ja asuntojen hintojen voimakkaan nousun vuok-
24081: edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen tulok- si muullekin säästäjälle, etukäteissäästäminen
24082: sena pankit ovat sitoutuneet maksamaan asun- on taloudellisesti raskaampaa kuin lainojen hoi-
24083: tosäästöpalkkiotilille talletetuille varoille lisä- taminen.
24084: korkoa, jonka määrä on 1 1;4 prosenttia vuo-             Asuntosäästöpalkkiolain ensimmäisenä voi-
24085: dessa. Näin asuntosäästöpalkkiotilille on saatu massaolovuotena asuntosäästöpalkkiotilejä avat-
24086: kolme prosenttiyksikköä suurempi korko kuin tiin lähes 30 000.
24087: muille karttuville talletustileille.                     Kuluvan vuoden lokakuun alusta voimaan
24088:     Korkeamman talletuskoron lisäksi asuntosääs- tulleella oman asunnon hankintaan myönnettä-
24089: tämistä on puheena olevalla järjestelmällä py- vien lainojen korkotuesta annetulla lailla toteu-
24090: ritty edistämään siten, että asuntosäästöpalkkio- tettiin korkotukijärjestelmä, jossa ne asunto-
24091: tiliin liittyy valtion viranomaisten hyväksymien säästöpalkkiotilille        tallettaneet ensiasunnon
24092: yleisten sopimusehtojen mukainen asuntosäästö- hankkijat, jotka eivät saa valtion asuntolainaa,
24093: sopimus, jossa tallettaja sitoutuu tallettamaan saavat valtion varoista korkotukea. Korkotukea
24094: vuosineljänneksittäin vähimmäismääräisen talle- maksetaan kuudelta ensimmäiseltä lainavuodel-
24095:  tuserän, yhteensä 20 prosenttia tavoitteena ole- ta ja sen suuruus on 5 prosenttia vuodessa
24096:  van asunnon arvioidusta hinnasta, ja jossa vastaantulolainan määrästä.
24097: pankki sitoutuu antamaan tallettajalle vastaan-          Myös korkotukijärjestelmän valmistelun yh-
24098: tulolainaa aina 80 prosenttiin saakka hankitta- teydessä neuvoteltiin valtion ja rahalaitosten
24099:                                                 N:o 345                                                5
24100: 
24101: edustajien kanssa muun muassa vastaantulolai-              Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvässä
24102: nan ehdoista. Tällöin sovittiin, että vastaantulo-     korkotukijärjestelmässä kysyntää pyritään suun-
24103: lainat myönnetään ensisijaisesti annuiteettilai-       taamaan rajoittamalla korkotukea siten, että se
24104: noina. Koska kaikki pankit eivät teknisistä syis-      on kaksiota ja kolmen huoneen huoneistoa han-
24105: tä voi myöntää kaikkia vastaantulolainoja an-          kittaessa suhteellisesti suurempi kuin yksiötä
24106: nuiteettilainoina, tuli säilyttää myös mahdolli-       hankittaessa ja taas neliöhinnaltaan alhaisen
24107: suus myöntää laina tasakuoletuksin lyhennettä-         asunnon hankinnassa suhteellisesti suurempi
24108: vänä lainana. Sellaiseen lainaan, jonka makset-        kuin neliöhinnaltaan kalliimpien asuntojen han-
24109: tavaksi erääntyvän koron ja lyhennyksen yh-            kinnassa. On myös asuntopoliittisesti perustel-
24110: teismäärä laina-ajan kuluessa tasaisesti nousee,       tua ohjata nuoret avioparit heti alkuun kak-
24111: useimmilla pankeilla ei vielä tässä vaiheessa          sioon tai kolmen huoneen asuntoon yksiön
24112: ollut teknisiä edellytyksiä.                           sijasta.
24113:      Asuntosäästöpalkkiojärjestelmällä on sen lä-          Asuntojen hankintaan myönnettävän tuen
24114: hes kahden vuoden pituisena voimassaoloaikana          suuntaamisessa muodostavat erityisen ongelman
24115:  onnistuttu edistämään asuntosäästämistä. En-          ne asunnot, joiden hintataso voimakkaan yli-
24116:  simmäiset asuntosäästöpalkkiojärjestelmän mu-         kysynnän vuoksi nousee muuta asuntojen hin-
24117: kaiset vastaantulolainat on voitu nostaa kulu-         tojen kehitystä huomattavasti nopeammin ja
24118:  van vuoden lokakuun alussa. Siitä, kuinka             joka nousu puolestaan aiheuttaa yleistä hinta-
24119:  asuntosäästöpalkkiojärjestelmällä ja siihen liitty-   tason nousua ja muitakin vakavia häiriöitä
24120:  vällä korkotukijärjestelmällä on onnistuttu tu-       asuntomarkkinoilla. Esimerkkinä tällaisista koh-
24121:  kemaan ensiasunnon hankintaa, ei vielä ole            teista voidaan mainita Helsingin keskustan
24122:  saatu juuri kokemuksia. Edellä selostettu las-        asunnot. Helsingin keskustassa on asuntoja
24123:  kettavissa oleva tuki on kuitenkin huomattava.        kaikkiaan noin 90 000. Niistä vuosittain vaih-
24124:      Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ja siihen liit-    taa omistajaa vain pieni osa. Omistajan vaih-
24125:  tyvä korkotukijärjestelmä ovat voimassa määrä-        doksista taas huomattava osa tapahtuu asunto-
24126:  ajan. Viimeiset asuntosäästöpalkkiotalletukset        kannan sisällä, joten keskustaan pyrkiville on
24127:  on aloitettava vuoden 1983 aikana. Asunto-            tarjolla vain hyvin rajoitettu määrä asuntoja.
24128:  säästöpalkkiojärjestelmän ja siihen liittyvän kor-    Keskustan asuntojen kysyntä taas on poik-
24129:  kotukijärjestelmän voimassaoloa on ilmeisen           keuksellisen voimakasta, koska se muodostuu
24130:  tarkoituksenmukaista jatkaa. Tällöin on samalla       paitsi siellä asuvien itsenäistyvien ruokakuntien
24131:  syytä selvittää, missä määrin valtio ja rahalai-      kysynnästä myös hyvin laajalta reuna-alueelta
24132:   tokset voisivat lisätä ensiasunnon hankkijalle       keskustaan pyrkivien ruokakuntien kysynnästä
24133:   tarjottavia etuja ja miten ensiasunnon hankki-        ja myös merkittävästä koko Suomesta Helsin-
24134:   jan aseman helpottamiseksi tulisi asuntosäästö-      gin keskustaan muuttoa haluavien ruokakuntien
24135:  palkkiota ja lisäkorkoa korottaa, etukäteissääs-      kysynnästä. On selvää, ettei asunnon hankin-
24136:   tämisen osuutta alentaa, vastaantulolainan           nan tukemisella tällaisessa tilanteessa voida hel-
24137:   osuutta nostaa, laina-aikaa pidentää, annuiteet-     pottaa vaikeimmassa asemassa olevien asunnon-
24138:   tijärjestelmää laajentaa ja kehittää sekä korko-      tarvitsijoiden kilpailua vähistä asunnoista. Sen
24139:   tuen määrää korottaa.                                 sijaan se lisäisi entisestään kysyntää ja voimis-
24140:       Asuntosäästöpa1kkiojärjestelmässä ja siihen       taisi ylikysynnän häiriövaikutuksia asuntomark-
24141:   liittyvässä korkotukijärjestelmässä on pyritty       kinoilla.
24142:   ottamaan huomioon asunnon hankinnan tuke-                Edellä selostetussa esimerkkitapauksessa vai-
24143:   misen vaikutukset asuntomarkkinoiden tasa-            keimmassa asemassa olevia asunnon hankkijoi-
24144:   painoon. Kun puheena olevilla toimenpiteillä          ta voidaan tukea parhaiten seudun tasapainoi-
24145:   on lisätty asuntojen kysyntää, on sitä samalla        sella kehittämisellä. Seudun muista asunto-
24146:   pyritty suuntaamaan siten, ettei lisäys koh-          alueista tulisi kehittää palveluksiltaan ja muu-
24147:   distuisi yksinomaan tai voittopuolisesti niihin       toinkin korkeatasoisia asuntoalueita, jotka omil-
24148:    kohteisiin, jotka jo muutoinkin ovat ylikysyt-       la ominaispiirteillään voisivat jossain määrin
24149:    tyjä. Lisäämällä ylikysyntää nostettaisiin hinta-    kilpailla keskustan tarjoamien etujen kanssa.
24150:    tasoa ja tukitoimenpiteet eivät koituisikaan         Korkotukijärjestelmään liittyvä ohjaus palvelee
24151:    ensiasunnon hankkijoiden eduksi.                     osaltaan myös tätä kehittämistä.
24152:        Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
24153: 
24154:                                                                       Sisäasiainministeri Matti Ahde
24155: 6                                            1982 vp.
24156: 
24157: 
24158: 
24159: 
24160:                            Till Riksdagens Herr Talman
24161: 
24162:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         köpesumman för bostaden. I bostadssparavtalet
24163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         kommer man överens om depositionens belopp
24164: se nr 1819 av den 28 oktober 1982 tili veder-        och tid samt om reciprocitetslånets belopp,
24165: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lånetiden och andra lånevillkor. Bankerna har
24166: av följande av riksdagsman Sillantaus m. fl.         förbundit sig att ge reciprocitetslån för en
24167: undertecknade spörsmål nr 345:                       lånetid som motsvarar fyra gånger spartiden,
24168:                                                      dock högst 12 år. Tryggandet av möjligheterna
24169:           Har Regeringen för avsikt att vidta        att få reciprocitetslån och förlängningen av
24170:        åtgärder för att avlägsna missförhållan-      lånetiderna i jämförelse med tidigare låne-
24171:        dena i bostadssparsystemet och för att        praxis är den viktigaste förmån som bostads-
24172:        utveckla systemet vidare och därigenom        sparpremiesystemet erbjuder den som skaffar
24173:        speciellt förbättra bostadsförhållandena      sin första bostad.
24174:        för dem som skaffar sig sin första                Vid beredningen av bostadssparpremiesyste-
24175:        bostad och för unga familjer?                 met fördes grundliga förhandlingar mellan re-
24176:                                                      presentanter för staten och penninginrättning-
24177:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arna bl.a. särskilt om reciprocitetslånets belopp
24178: samt anföra följande:                                och lånetiden. I det nuvarande systemet, som
24179:    Systemet med bostadssparpremier genomför-         förutsätter att man på förhand har sparat 20
24180: des genom lagen den 19 december 1980 om               %, att lånets storlek kan vara 80 % och låne-
24181: bostadssparpremier. Avsikten med systemet är         tiden fyra gånger spartiden, motsvarar det be-
24182: att främja bostadssparandet och på det sättet        lopp som köparen av en första bostad kvartals-
24183: göra det lättare för unga människor att skaffa       vis måste deponera jämförelsevis väl det be-
24184: den första bostaden. För att främja bostadsspa-      lopp, som man efter det man skaffat bostaden
24185: randet har ett särskilt kanto inrättats. För         borde kunna betala för att klara avkortningar-
24186: medel som deponerats på detta kanto betalas          na och räntorna på lånen så att bostadsutgif-
24187: bostadssparpremier av statens medel i enlighet        terna före och efter det att bostaden har an-
24188: med vad som närmare stadgas i lagen. Bostads-         skaffats hålls på samma nivå. För en deponent
24189: sparpremiens belopp är 1 % % per år av depo-          som bor i en hyreslägenhet som är dyrare än
24190: sitionens belopp. Som ett resultat av under-          genomsnittet, och på grund av den kraftiga
24191: handlingar som representanter för staten och          höjningen av bostadspriserna också för andra
24192: penninginrättningarna har fört, har bankerna          deponenter, är dock förhandssparandet en eko-
24193: förbundit sig att på de medel som deponerats          nomiskt tyngre börda än skötseln av lånen.
24194: på bostadssparpremiekonto betala en tilläggs-            Under det första året då lagen om bostads-
24195: ränta vars belopp är 1 % % per år. På detta           sparpremier var i kraft öppnades nästan 30 000
24196: sätt har man för bostadssparpremiekonto fått          bostadssparpremiekonton.
24197: en ränta som är tre procentenheter högre än              Genom den lag om räntestödslån för anskaf-
24198: för andra kapitalkonton.                              fande av ägarbostad, som trädde i kraft från
24199:    Utöver den högre depositionsräntan har man         början av oktober i år, genomfördes ett ränte-
24200: genom ifrågavarande system försökt främja             stödssystem enligt vilket de köpare av första
24201: bostadssparandet genom att till bostadssparpre-       bostad som har depositioner på bostadsspar-
24202: miekontot ansluta ett bostadssparavtal i enlig-       premiekonton, men inte får statligt bostadslån,
24203: het med de allmänna avtalsvillkor som god-            får räntestöd av statens medel. Räntestödet be-
24204:  känts av de statliga myndigheterna och i             talas för de första sex låneåren och beloppet
24205: vilket deponenten förbinder sig att kvartalsvis        är per år 5 % av reciprocitetslånets belopp.
24206:  deponera ett minimidepositionsbelopp, sam-               Också i samband med beredandet av ränte-
24207:  manlagt 20 % av det beräknade priset för den         stödssystemet diskuterades bl.a. villkoren för
24208:  planerade bostaden och i vilket banken förbin-        reciprocitetslånet av representanterna för staten
24209:  der sig att bevilja deponenten ett reciprocitets-    och penninginrättningarna. Man beslöt då att
24210:  lån på ända upp ti1l 80 % av den slutliga             reciprocitetslånen i första hand beviljas som
24211:                                              N:o 345                                              7
24212: 
24213: annuitetslån. Eftersom alla banker inte av tek-     att det är förhållandevis större om man skaffar
24214: niska skäl kan bevilja alla reciprocitetslån som    en två- eller trerumsbostad än om man skaffar
24215: annuitetslån måste man också bibehålla möjlig-      en enrummare och återigen så att man vid an-
24216: heten att bevilja lån som amorteras i jämna         skaffning av en bostad med lägre kvadratmeter-
24217: rater. Ett sådant lån, där det sammanlagda be-      pris får ett förhållandevis större stöd än vid
24218: loppet av den tili betalning förfallande räntan     anskaffning av bostäder där kvadratmeterpriset
24219: och amorteringen stiger jämnt under lånetiden,      är högre. Det är också bostadspolitiskt moti-
24220: hade de flesta banker inte ännu i detta skede       verat att genast från början anvisa unga äkta
24221: tekniska förutsättningar för.                       par två- eller trerumsbostäder i stället för en-
24222:     Genom bostadssparpremiesystemet har man         rummare.
24223: under de nästan två år som det varit i kraft           Vid inriktandet av det stöd som beviljas för
24224: lyckats främja bostadssparandet. De första reci-    anskaffande av bostäder utgör de bostäder ett
24225: procitetslånen i enlighet med bostadssparpre-       särskilt problem, för vilka prisnivån på grund
24226: miesystemet kunde lyftas i början av oktober        av en för stor efterfrågan stiger märkbart
24227: detta år. Hur man med hjälp av bostadsspar-         snabbare än prisen för övriga bostäder. Denna
24228: premiesystemet och det därtill anslutna ränte-      prisstegring åstadkommer i sin tur en höjning
24229: stödssystemet har lyckats stöda anskaffningen       av den allmänna prisnivån och också andra
24230: av en första bostad har man ännu just inga          allvarliga störningar på bostadsmarknaden. Som
24231:  erfarenheter av. Det här presenterade stödet       exempel på sådana objekt kan man nämna bo-
24232:  är dock, så långt det låter sig beräknas, bety-    städerna i Helsingfors centrum. I centrum av
24233: dande.                                              Helsingfors finns totalt ca 90 000 bostäder. Av
24234:     Bostadssparpremiesystemet och det därtill       dem byter årligen bara en liten del ägare och
24235:  anslutna räntestödssystemet gäller en bestämd      då sker ägobytet tili en betydande del mellan
24236:  tid. De sista bostadssparpremiedepositionerna      dem som redan bor i området, varför bara ett
24237:  skall påbörjas under år 1983. Det är uppen-        mycket begränsat antal bostäder erbjuds dem
24238:  bart ändamålsenligt att förlänga giltighetstiden   som vili in tili centrum. Efterfrågan på bostä-
24239:  för bostadssparpremiesystemet och det därtill      der där är exceptionellt kraftig eftersom den,
24240:  anslutna räntestödssystemet. Härvid är det         utom av efterfrågan från sådana som redan
24241:  samtidigt skäl att utreda i viiken mån staten      bor där och som bildar eget hushåll också
24242:  och penninginrättningarna kunde öka de för-        består av efterfrågan från hushåll som dels
24243:  måner som erbjuds den som skaffar sin första       från ett vidsträckt randområde, dels i betydan-
24244:  bostad och hur man kunde hjälpa köpare av          de utsträckning från det övriga Finland vili
24245:  första bostad genom att höja bostadssparpre-       flytta in tili Helsingfors centrum. Det är givet
24246:  mien och räntestödet, sänka andelen förhands-      att man inte genom att i denna situation stöda
24247:  sparande, öka reciprocitetslånets belopp, för-     anskaffningen av bostad, kan hjälpa de bostads-
24248:  länga lånetiden, utvidga och utveckla annui-       behövande som har det svårast att konkurrera
24249:  tetssystemet och höja räntestödsbeloppet.          om de få bostäderna. I stället skulle detta
24250:      I bostadssparpremiesystemet och det därtill    ytterligare öka efterfrågan och förstärka de
24251:  anslutna räntestödssystemet har man försökt        störande effekter som en för stor efterfrågan
24252:  beakta hur stödet för bostadsanskaffningen på-     har på bostadsmarknaden.
24253:  verkar jämvikten på bostadsmarknaden. Då              De bostadssökande som i det ovan relate-
24254:  man genom nämnda åtgärder har ökat efter-          rade exempelfallet är i den svåraste situatio-
24255:  frågan på bostäder har man samtidigt försökt       nen, kan man bäst stöda genom en balanserad
24256:  rikta den så att ökningen inte enbart eller i      utveckling av regionen. Regionens övriga bo-
24257:  huvudsak skulle inriktas på objekt som det         stadsområden borde i fråga om service och
24258:  också annars är för stor efterfrågan på. En        också annars utvecklas tili bostadsområden med
24259:  ökning av den överstora efterfrågan höjer pris-    hög standard, som med sina egna specifika
24260:   nivån och stödåtgärderna Iänder inte den som      drag i någon mån kunde tävla med de fördelar
24261:   skaffar sin första bostad tili nytta.             centrum erbjuder. Den tili räntestödssystemet
24262:      I det räntestödssystem som ansluter sig tili   anslutna styrningen tjänar för sin del också
24263:   bostadssparpremiesystemet försöker man styra      denna utveckling.
24264:   efterfrågan genom att begränsa räntestödet så
24265:       Helsingfors den 2 december 1982
24266: 
24267:                                                       Minister för inrikesärendena Matti Ahde
24268:                                                1982 vp.
24269: 
24270: Kirjallinen kysymys n:o 346
24271: 
24272: 
24273: 
24274: 
24275:                                    Hietala: Vientibensiinin ja omassa maassa myytävän bensiinin
24276:                                       hintojen tasaamisesta
24277: 
24278: 
24279:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24280: 
24281:    Kuluvan vuoden neljän ensimmäisen kuukau-          229 689 tonnia (1310,25 mk/t), Ranska
24282: den aikana on maahamme tuotu raakaöljyä               28971 tonnia (1116,75 mk/t), Alankomaat
24283: yhteensä 2 464 947 tonnia ja sen keskihinta           14 453 tonnia (1176,61 mk/t), Norja 10 563
24284: on ollut 1101,96 mk tonnilta. Neuvostolii-            tonnia ( 1 397,29 mk/t), Ruotsi 123 534 ton-
24285: tosta raakaöljyä on tuotu 2 214 173 tonnia            nia ( 1 285,44 mk/t) ja Neuvostoliitto 2 396
24286: ( 1 093,79 mk/t) ja Saudi-Arabiasta 250 174           tonnia (1742,54 mk/t).
24287: tonnia ( 1 17 4 mk/ t). Nämä perustuvat Osuus-            Bensiiniä vietiin neljän kuukauden aikana
24288: kunta Tuontiöljyn keräämiin tietoihin viralli-        ulkomaille Suomesta yhteensä 420,6 miljoonaa
24289: sista tullitilastoista.                               litraa keskimäärin 1,01 markan litrahintaan.
24290:    Huhtikuun loppuun mennessä on Suomeen              Merkittävimmät bensiinin vientimaat olivat
24291: lisäksi tuotu raskasta polttoöljyä Neuvostolii-       Saksan liittotasavalta 8,1 milj. 1 (0,99 mk/1),
24292: tosta 155 677 tonnia (877,32 mk/t) ja kevyttä         Tanska 29,9 milj.l (1,03 mk/1), Ranska 119,3
24293: polttoöljyä Neuvostoliitosta 207 764 tonnia           milj. 1 ( 1 mk/1), Iso-Britannia 51,2 milj, 1
24294:  (1407,-87· mk/t).                                    (0,97 mk/1), Alankomaat 26 milj. 1 (1,07
24295:    Huhtikuun loppuun mennessä neljän ensim-           mk/1), Norja 12,6 milj. 1 ( 0,94 mk/1) ja
24296: mäisen kuukauden aikana on maastamme edel-            Ruotsi 173,1 milj. 1 (1,01 mk/1), ilmenee
24297: leen viety raskasta polttoöljyä yhteensä 252 899      Osuuskunta Tuontiöljyn tekemistä tullitilastoi-
24298: tonnia - ja keskimäärin halvempaan hintaan            hin pohjautuvista laskelmista.
24299: - 732,87 mk/t, ilmenee Tuontiöljyn kerää-                 Mainittakoon, että Suomessa kuluttaja mak-
24300:  mistä tiedoista.                                     saa bensiinistä pitkälti yli 3 markkaa litralta.
24301:     Raskaan polttoöljyn vienti maittain jakaantui         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24302:  seuraavasti: Tanska 47 550 tonnia (734 mk/t),        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24303: Ranska 24 958 tonnia (860,68 mk/t), Iso-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24304:  Britannia 125 254 toimia (696,71 mk/t),              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24305:  Alankomaat 24 977, tonnia (702,68 mk/t),
24306:  Norja 200 tonnia (1. 234,51 mk/t) ja Ruotsi                    Mihin perustuu edellä puhuttu vien-
24307:  29 960 tonnia (797,62 mk/t).                                tibensiinin alempi hinta omassa maassa
24308:     Kevyttä polttoöljyä ero. ajankohtana vietiin             myvtävään bensiinin hintaan nähden, ja
24309:  maastamme yhteensä 629 247 tonnia keskihin-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24310:  taan 1- 28_5,06 mk/t. Kevyen polttoöljyn vienti             siin vientibensiinin ja omassa maassa
24311:  jakaantui seuraavasti: Belgia 29 249 tonnia                 myytävän bensiinin hintojen tasaami-
24312:  (1 225,81      mk/ t),   Saksan    liittotasavalta          seksi?
24313:  i90 392 tonnia (1285,39 mk/t), Tanska
24314:       H~lsingissä 29 päivänä lok~kuuta 1982
24315: 
24316:                                          Pertti Hietala
24317: 
24318: 
24319: 
24320: 
24321:  088201154H
24322: 2                                                1982 'f'P.
24323: 
24324: 
24325: 
24326: 
24327:                            Eduskunnan 'Herra Ptiheiniehelle
24328: 
24329:    Valtiopäiväjärjestyksen '],7 §:n 1 1nornentissa . keinohallitu~ val~iottewostoa kuultuaan, mää-
24330: mainitussa tarkoituksessa Te; Hetra: · Puhemies, räytyvät &eclraa-vasti.
24331: olette 29 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-          Vähennettäessä esimerkiksi 99-oktaanisen
24332: je€nrie ohella toimittanut vaitiorteuv<>stoh asian~ bensiinin verollisesta kuhtttajahinnasta (350
24333: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja penniä)' valmistevero ( 112,99), varmuusvaras-
24334: Hietalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- tointimaksu ( 9,30), kaupan jakelumarginaali
24335: sestä n:o 346:                                       (33,20) ja yhtenäishinnoittelun kuljetuskustan-
24336:                                                      m:rs ( 6,0! ), jää 99-'oktaanisen bensiinin hin-
24337:            Mihin perustuu edellä puhuttu vien- naksi jalostamolla 193,50 p/1.
24338:         tibensiinin alempi hinta omassa maassa          Kotimaan öljytuotteiden kulutuksen katta-
24339:         myytävään bensiinin hintaan nähden, ja miseksi tarvittavan r-aakaöljyn jalostu~kustan
24340:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nukset muodostavat yhden kokonaisuuden,
24341:         siin vientibensiinin ja omassa maassa jonka asianmukaisuuden elinkeinohallitus hinta-
24342:         myytävän bensiinin hintojen tasaami- valvonta-asetuksen mukaisesti tarkistaa. Nämä
24343:         seksi?                                       kokonaiskustannukset, joiden jakaminen eri
24344:                                                      öljytuotteiden kesken perustuu harkintaan, on
24345:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- viranomaisten toimesta päätetty katettaviksi
24346: taen seuraavaa:                                      siten, että. kulutettavat määrät huomioon ot-
24347:    Vientibensiinin, kuten muidenkin vientiin taen kuluttajahinta muodostuu alla mainitusta
24348: menevien öljyrootteiden vientihinnat määräyty- jalostamohinnasta lisättynä edellä mainituilla
24349: vät kansainvälisten markkinahintojen mukaan. veroilla ja tooksuilla.
24350: Kotimaan vähittäishinnat, joista päättää elin-
24351: 
24352:                                                         Moottori-   Moottori-             Kevyt     Raska~>
24353:                                                         bensiini    bensiini    Diesel-   poltto-   pohto-
24354:                                                         99~okt.     92-okt.     öljy      ölj)Y     öljy
24355:                                                         p/l         p/1         p/1       p/1       p/kg
24356: Hinta jalostamolla .......................              1'f3,50     180;60      142,90    122,49    82,68
24357: Em. verot, maksut ja jakelukulut ..........             156,50      155,40      101,10     26,11    17,28
24358: Kuluttajahinta yht. ... "' ......... ., .............   350,00      336,00      245,00    148,60    99,96
24359: 
24360:    Bensiinin hinta kotimaassa on täten mää-             tusten kohdentumista harkittaessa on kiinni-
24361: rätty kattamaan osa jalostuksen kokonaiskus-            tetty erityistä huomiota energiapoliittisten seik-
24362: tannuksista eikä se siten ole verrattavissa ben-        kojen ohella korotusten inflaatiovaikutusten hil-
24363: siinin hintaan kansainvälisillä markkinoilla.           litsemiseen.
24364: Vielä vähemmän siihen on verrattavissa veroilla             Viennin tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa
24365: ja muilla maksuilla lisätty kuluttajahinta. Sama        on hinnan ohelia otettava huomioon myös seu-
24366: koskee karkkien öljytuotteiden kotimaan hin-            raavia seikkoja. Öljytuotteiden kansainvälisessä
24367: toja. Mainittakoon, että raskaan pohtoöljyn             kaupassa on paljolti kyse ns. marginaalituotan-
24368: verollinen kuluttajahinta on kotimaassa tolle           nosta, jolla ei pyritäkään kattamaan jalostuksen
24369: raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan. Bensiinin            kaikkia peruskustannuksia, vaan ne antavat
24370: hinta on meillä määräytynyt muihin tuotteisiin          mahdollisuuksista riippuen myyjälle lisäkatetta.
24371: verrattuna suhteellisen korkeaksi. Hinnankoro-          Kotimaan kulutusrakenne ei täysin vastaa jalos-
24372:                                              N:o 346                                               3
24373: 
24374: tuksen tuoterakennetta. Jalostuskapasiteetti on     suhteellisen kevyen bensiinin hintojen laskemi-
24375: tarkoituksenmukaista mitoittaa lähinnä eniten       nen tonnimääräisinä voi aiheuttaa vääristymää
24376: kulutettujen tuotteiden mukaisesti, jolloin syn-    viennin kannattavuutta koskevassa vertailussa.
24377: tyy luontaista vientitarvetta. Toisaalta yli oman      Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
24378: kulutuksen tapahtuva jalostus on tärkeä ener-       että bensiinin viennistä saatava valuuttatulo
24379: giapoliittinen varmuustekijä. Suomen ja Neu-        sisältyy jalostuksen kustannukset kattavaan
24380: vostoliiton välisessä kaupassa kohdistuu suuria     kokonaistuloon ja on siten automaattisesti
24381: odotuksia öljyn tuontiin vastaavan tavaranvien-     tasaamassa öljytuotteiden kuluttajahintoja koti-
24382: nin mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan lisää       maassa, vienti- ja kuluttajahintojen tasaaminen
24383: öljytuotteiden vientipainetta edelleen Suomesta     kysymyksessä lausutuin tavoin ei ole mahdol-
24384: öljyn kulutuksen vähentyessä kotimaassa. Öljyn      lista. Hintaviranomaiset valvovat öljytuotteiden
24385: tuonnista Neuvostoliitosta huolehtivat kauppa-      kuluttajahintoja, mutta muilta osin tuotteiden
24386: sopimusten puitteissa raakaöljyn osalta Neste       markkinointi on asianomaisten yritysten omaa
24387: ja öljytuotteiden osalta Suomen Petrooli. Myös      toimintaa, jota ne hoitavat markkinatilanteen
24388: valuuttakurssiheilahtelut ja ominaispainoltaan      mukaan normaalien liikeperiaatteiden pohjalta.
24389:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982
24390: 
24391:                                                                           Ministeri Esko Rekola
24392: 4                                            1982 vp.
24393: 
24394: 
24395: 
24396: 
24397:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24398: 
24399:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       hört statsrådet fattar beslut dm, bestäms enligt
24400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           följande.
24401: velse av den 29 oktober 1982 tili vederbörande          Efter det att man från det skattebelagda
24402: medlem av statsrådet för avgivande av svar          konsumentpriset på t.ex. bensin med 99 oktan
24403: översänt avskrift av följande av riksdagsman         ( 350 penni) dragit av accis ( 112,99), säker-
24404: Hietala undertecknade spörsmål nr 346:              betsupplagsavgift ( 9,30) , bandelns distribu-
24405:                                                     tionsmarginal ( 33,20) ocb transportkostnader
24406:           Vad är motiveringen till det ovan         inom enbetsprissättningen ( 6,01) blir raffinade-
24407:        omtalade lägre priset på exportbensin        ripriset på bensin med 99 oktan 193,50
24408:        i förhållande till bensin som säljs i vårt   penni/1.
24409:        land, och                                        Raffineringskostnader för råolja som be-
24410:           avser Regeringen att vidta åtgärder       hövs för att täcka den inhemska förbrukning-
24411:        för att jämna priserna mellan export-        en av oljeprodukter bildar en helhet, vars sak-
24412:        bensin och bensin som säljs i vårt land?     enlighet övervakas av näringsstyrelsen i enlig-
24413:                                                     het med förordningen om prisövervakning.
24414:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           Myndigheterna har beslutat att dessa total-
24415: anföra följande:                                    kostnader, vars fördelning mellan olika oljepro-
24416:                                                     dukter sker efter prövning, skall täckas så att
24417:    Priset på exportbensin såsom också på andra      konsumentpriset med hänsyn till de mängder
24418: Dljeprodukter som exporteras bestäms av de          som förbrukas utgörs av nedannämnda raffi-
24419: internationella marknadspriserna. Inhemska mi-      naderipriser utökade med ovannämnda skatter
24420: nutpriser, som näringsstyrelsen efter att ha        och avgifter:
24421: 
24422:                                                     Motor-     Motor-                Lätt     Tung
24423:                                                     bensin     bensin      Diesel-   bränn-   bränn-
24424:                                                     99 oktan   92 oktan    olja      olia     olja
24425:                                                     p/1        p/1         p/1       p/1      p/kg
24426: Raffinaderipriset ........................          193,50     180,60     142,90     122,49   82,68
24427: Ovannämnda skatter, avgifter och distributions-
24428:    kostnader ...........................            156,50     155,40     102,10      26,11   17,28
24429: Konsumentpriset sammanlagt ..............           350,00     336,00     245,00     148,60   99,96
24430: 
24431:    Det inhemska bensinpriset skall alltså täcka     Bensinen har hos oss blivit relativt dyr jämfört
24432: en del av totalkostnaderna för raffineringen och    med andra produkter. Vid övervägning av hur
24433: kan sålunda inte jämföras med bensinpriset på       prisstegringarna drabbar olika produkter har
24434: <len internationella marknaden. Ännu mindre         särskild uppmärksamhet utöver energipoHtiska
24435: kan det jämföras med konsumentpriset, utökat        faktorer fästs vid stävjandet av stegringarnas
24436: med skatter och andra avgifter. Detta gäller        inflatoriska verkan.
24437: likaså inhemska priser på alla oljeprodukter.          Vid bedömning av exportens ändamålsenlig-
24438: Det är skäl att konstatera att det skattebe-        het skall utöver priset bl.a. följande faktorer
24439: lagda konsumentpriset på tung brännolja i vårt      beaktas. I den internationella handeln med olje-
24440: land understiger världsmarknadspriset på råolja.    produkter är det i stor utsträckning fråga om
24441:                                              N:o 346                                            5
24442: 
24443: er. s.k. marginalproduktion, med viiken man        Neste och beträffande oljeprodukter Finska
24444: inte ens försöker täcka alla primärkostnader för   Petroleum. Även fluktuationer i valutakurserna
24445: raffineringen utan de ökar möjligtvis säljarens    och beräkningen av priserna på bensin per ton
24446: bidrag. Den inhemska förbrukningsstrukturen        med relativt låg specifik vikt kan vränga jäm-
24447: motsvarar inte helt produktstrukturen inom raf-    förelser angående exportens lönsamhet.
24448: fineringen. Det är ändamålsenligast att dimen-        Med hänvisning tili det ovanstående och med
24449: sionera raffineringskapaciteten närmast med        beaktande av att valutainkomst av bensinexport
24450: tanke på de mest konsumerade produkterna,          ingår i den totalinkomst som täcker kostnader-
24451: varvid uppstår ett naturligt exportbehov. Å        na för raffineringen och sålunda automatiskt
24452: andra sidan är raffinering som överstiger den      bidrar tili att jämna inhemska konsument-
24453: inhemska konsumtionen en viktig energipolitisk     priser på oljeprodukter är det inte möjligt
24454: säkerhetsfaktor. I handeln mellan Finland och      att jämna export- och konsumentpriser på sätt
24455: Sovjetunionen riktas stora förväntningar på        som föreslås i spörsmålet. Prismyndigheterna
24456: import av olja för att möjliggöra en motsva-       övervakar konsumentpriser på oljeprodukter,
24457: rande varuexport. Detta å sin sida ökar ytter-     men i andra avseenden är marknadsföring av
24458: ligare trycket på export av oljeprodukter från     produkterna ifrågavarande företags egen verk-
24459: Finland när oljeförbrukningen avtar i vårt land.   samhet, som de sköter i det marknadsläge som
24460: För oljeimporten från Sovjetunionen svarar         vid varje tidpunkt råder i enlighet med nor-
24461: inom ramen för handelsavtal beträffande råolja     mala affärsprinciper.
24462:      Helsingfors den 25 november 1982
24463: 
24464:                                                                          Minister Esko Rekola
24465: 
24466: 
24467: 
24468: 
24469: 088201154H
24470:                                                1982 vp.
24471: 
24472: Kirjallinen kysymys n:o 347
24473: 
24474: 
24475: 
24476: 
24477:                                   Hyrynkangas ym.: Ammattikoulujen opettajien täydennyskoulu-
24478:                                      tuksen aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-
24479:                                      koulussa
24480: 
24481: 
24482:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24483: 
24484:    Pohjois-Pohjanmaan      keskusammattikoulun          Keskiasteen koulunuudistus ja kehittyvä tek-
24485: johtokunta on esittänyt syksyllä 1979 ja ke-         nologia vaativat opettajien täydennyskoulutusta.
24486: väällä 1982 ammattikoulujen opettajien täy-          On yhteiskuntamme edun mukaista, että am-
24487: dennyskoulutuksen toteuttamista Oulussa. Am-         mattikoulutus olisi jonkin verran edellä käy-
24488: mattikasvatushallitus teki vuonna 1981 pää-          tännön elinkeinoelämää. Pohjoissuomalaisten
24489: töksen täydennyskoulutuksen hajauttamisesta          ammattikoulujen oppilaat ovat nyt eriarvoisessa
24490: Hämeenlinnaan, Jyväskylään ja Ouluun. Ou-            asemassa opetuksen tason suhteen, koska opet-
24491: lussa koulutuksen järjestämisen on suunniteltu       tajat jäävät ilman tarvittavaa täydennyskoulu-
24492: tapahtuvan yhteistyössä Oulun yliopiston, Poh-       tusta. Valtaosa koulutuksesta tapahtuu nykyi-
24493: jois-Suomen teollisuusopiston ja elinkeinoelä-       sin Hämeenlinnassa. Pitkät matkat ja suuret
24494: män kanssa.                                          kustannukset rajoittavat Pohjois-Suomen opet-
24495:    Oulun koulutuskeskus palvelisi koulutukses-       tajien osallistumista täydennyskoulutukseen.
24496: ta riippuen sekä Pohjois-Suomen että koko            Ammattikoulujen koulutus- ja matkamäärära-
24497: maan ammattikoulujen opettajia. Opetukseen           hat ovat vähäiset. Jos koulutusta saisi Pohjois-
24498: Oulussa on jo valmiit tilat. Myös kokemusta          Suomessa, entistä useampi opettaja pääsisi siitä
24499: täydennyskoulutuksen järjestämisestä on. Ke-         osalliseksi.
24500: sällä 1982 Oulussa sai täydennyskoulutusta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24501: 300 ammattikoulun opettajaa eri puolilta Suo-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24502: mea. Koulutuksen järjestämistä varten tarvittai-     tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
24503: siin suunnittelijan ja suunnittelusihteerin toi-     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
24504: met. Työtilat ja välineet tähän ovat jo ole-         myksen:
24505: massa, joten niistä ei aiheudu lisäkustannuk-
24506: sia. Jotta koulutus voitaisiin aloittaa jo syksyl-             Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
24507: lä 1983, toimet tarvittaisiin jo vuoden 1983                toimenpiteisiin ammattikoulujen opet-
24508: alusta. Muut opettajakoulutuksen järjestelyteh-             tajien täydennyskoulutuksen aloittami-
24509: tävät voidaan hoitaa nykyisen organisaation                 seksi Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
24510: puitteissa.                                                 mattikoulussa Oulussa syksyllä 1983 ?'
24511:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1982
24512: 
24513:          Helvi Hyrynkangas              Lea Sutinen                   Eero Lattula
24514:          Kalevi Mattila                 Helvi Niskanen                Matti Ruokola
24515:          Vappu Säilynoja                Pentti Liedes                 Lauri Impiö
24516:          E.-J. Tennilä                  Liisa Jaakonsaari             Jorma Fred
24517:          Mauno Manninen                 Juhani Vähäkangas             Terhi Nieminen-Mäkynen
24518:          Hannele Pokka                  J. Juhani Kortesalmi          Aimo Ajo
24519:                                         Martti Ursin
24520: 
24521: 
24522: 
24523: 
24524: 088201198X
24525: 2                                            1982 vp.
24526: 
24527: 
24528: 
24529: 
24530:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24531: 
24532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutus)
24533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrärahoin on täydennyskoulutuksen suunnit-
24534: olette 29 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn           telua varten voitu palkata suunnittelijoita ja
24535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sihteereitä. Vuoden 1983 tulo- ja menoarvio-
24536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       esityksen mukaan tähän tarkoitukseen voitai-
24537: edustaja Hyrynkankaan ym. näin kuuluvasta           siin palkata 10 henkilöä. Täydennyskoulutus-
24538: kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:                 suunnittelijoiden ja sihteerien paikkaamisessa
24539:                                                     eri koulutusalojen täydennyskoulutustehtäviin
24540:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä    on pidetty lähtökohtana keskiasteen koulun-
24541:        toimenpiteisiin ammattikoulujen opet-        uudistuksen toimeenpanen aloittaista etenemis-
24542:        tajien täydennyskoulutuksen aloittami-       järjestystä, jonka mukaan myös täydennyskou-
24543:        seksi Pohjois-Pohjanmaan keskusam-           lutuksen painopiste kohdistuu eri alojen opet-
24544:        mattikoulussa Oulussa syksyllä 1983?         tajistoon. Kysymyksessä mainitun oppilaitoksen
24545:                                                     edustamilla koulutusaloilla keskiasteen koulun-
24546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         uudistuksen toimeenpanoon ryhdytään luku-
24547: tavasti seuraavaa:                                  vuonna 1986-87. Toimeenpanokoulutuksesta
24548:    Ammatillisten oppilaitosten opettajien am-       annetun asetuksen mukaan toimeenpanokoulu-
24549: mattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen         tus voidaan aloittaa pääsääntöisesti aikaisintaan
24550: tähtäävä varsinainen ammatillinen täydennys-        kaksi vuotta ennen uudistuksen toimeenpanen
24551: koulutus on vielä yhtenäisellä ja riittävällä ta-   alkamista.
24552: valla järjestämättä. Sen sijaan keskiasteen kou-        Ammattikasvatushallituksen toiminta- ja ta-
24553: lunuudistuksen toimeenpanen edellyttämästä          loussuunnitehnassa vuosille 1984-88 on esi-
24554: opettajien täydennyskoulutuksesta eli niin sa-      tetty täydennyskoulutussuunnittelijan paikkaa-
24555: notusta toimeenpanokoulutuksesta on annettu         mista Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou-
24556: yhtenäiset säännökset asetuksella (242/82).         luun vuonna 1984 ja sihteerin paikkaamista
24557: Tämän asetuksen mukaan toimeenpanokoulu-            vuonna 1985.
24558: tus kestää koulutettavan osalta enintään viisi-         Hallitus tulee käsittelemään ammatillisten
24559: toista ja vähintään viisi päivää. Toimeenpano-      oppilaitosten opettajien täydennyskoulutuksen
24560: koulutus ajoitetaan keskiasteen koulunuudistuk-     järjestämistä muun muassa hyväksyessään kes-
24561: sen ajoittamisesta annetun asetuksen (544/80)       kiasteen koulutuksen kehittämisohjelman vuo-
24562: säätämän uudistuksen etenemisjärjestyksen mu-       sille 1984-85 sekä tulo- ja menoarvioesitys-
24563: kaisesti koskemaan eri koulutusalojen opettajia.    ten valmistelun yhteydessä. Täydennyskoulu-
24564:    Ammatillisten oppilaitosten opettajien am-       tuksen suunnitteluhenkilöstön sijoituspaikalla
24565: matillista täydennyskoulutusta on peruskoulu-       ei sinänsä ole olennaista merkitystä sille, missä
24566: tuksen uudistamisen ohella käsitelty opetus-        itse täydennyskoulutus järjestetään. Koulutus-
24567: ministeriön asettaman opettajankoulutustyöryh-      paikkojen määrään ja sijaintiin vaikuttaa ensi-
24568: män 15. 4. 1982 päivätyssä muistiossa. Työ-         sijaisesti koulutusta tarvitsevien opettajien
24569: ryhmä katsoo alkuvaiheessa ensisijaiseksi ta-       määrä. Aloilla, joilla opettajamäärä on pieni,
24570: voitteeksi vuosittain toistuvan suhteellisen ly-    joudutaan koulutus järjestämään valta:kunnalli-
24571: hytkestoisen täydennyskoulutuksen järjestämi-       sesti keskitetysti, kun taas aloilla, joilla opetta-
24572: sen. Työryhmän muistiosta on juuri saatu lau-       jien lukumäärä on suuri, voidaan täydennys-
24573: sunnot.                                             koulutus kustannuksiltaankin edullisesti ha-
24574:    Valtion tulo- ja menoarvion momentin             jauttaa useille paikkakunnille.
24575: 29.86.28 (Opettajien ja oppilaitosten muun
24576:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
24577: 
24578:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
24579:                                               N:o 347                                                3
24580: 
24581: 
24582: 
24583: 
24584:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24585: 
24586:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lönas för planering av fortbildningen med an-
24587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       slag i statsförsiagets moment 29.86.28 (Vidare-
24588: av den 29 oktober 1982 tili vederbörande            utbildning och fortbildning av Iärare och övrig
24589: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      personai vid läroanstalter) . Enligt statsförsiaget
24590: jande av riksdagsman Hyrynkangas m. fl. un-         för år 1983 skulle för detta ändamåi kunna
24591: dertecknade spörsmål nr 347:                        anställas 10 personer. Utgångspunkten vid av-
24592:                                                     löningen av planerare och sekreterare för fort-
24593:           Ämnar Regeringen med det snaraste         bildningen inom oiika utbildningsområden har
24594:        vidta åtgärder för att inleda fortbild-      ansetts vara den framskridningsordning enligt
24595:        ning för yrkesskolelärare vid Norra          utbildningsområde som fastställts för mellan-
24596:        Österbottens centralyrkesskola i Uleå-       stadiereformens verkställighet, enligt viiken
24597:        borg hösten 1983?                            tyngdpunkten även vid fortbildningen skulle
24598:                                                     Iäggas vid Iärare från oiika områden. Verk-
24599:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ställigheten av mellanstadiereformen inom de
24600: samt framföra följande:                             områden som de i spörsmålet avsedda Iäro-
24601:    Egentlig yrkesfortbildning med syfte att         anstalterna representerar inieds under Iäsåret
24602: upprätthålla och utveckla lärarnas yrkeskun-        1986-87. Enligt förordningen om fortbildning
24603: skap vid yrkesläroanstalterna har ännu inte         för verkställigheten av mellanstadiereformen
24604: anordnats på ett enhetligt och tillräckligt sätt.   kan denna utbildning iniedas i regel tidigast två
24605: Däremot har enhetliga bestämmelser angående         år före reformens genomförande.
24606: fortbildningen för verkställigheten av mellan-         I yrkesutbildningsstyrelsens verksamhets-
24607: stadiereformen, ellet den så kallade "verk-         och ekonomipian för år 1984-88 har det
24608: ställighetsutbildningen" givits genom förord-       framförts att en pianerare för fortbildningen
24609: ning (242/82). Enligt denna förordning på-          vid Norra Österbottens centralyrkesskoia av-
24610: eår "verkställighetsutbildningen" högst femton      Iönas år 1984, och en sekreterare år 1985.
24611: och minst fem dagar. Fortbildningens tids-             Regeringen kommer att behandia anordnan-
24612: bestämning genomförs i enlighet med den             de av fortbildning för Iärare i yrkesutbiidnings-
24613: framskridningsordning för reformen som stad-        Iäroanstalter bl.a. vid godkännande av utveck-
24614: gats i förordningen om tidsbestämningen av          lingspianen för mellanstadieutbildningen för
24615: mellanstadiereformen (544/80) och kommer            åren 1984-85 samt i samband med förbere-
24616: att gälla lärare inom olika utbildningsområden.     delserna av statsförsiaget. Piaceringen av per-
24617:    Den yrkesinriktade fortbildningen för lärare     sonalen för pianering av fortbildningen har i
24618: i yrkesläroanstalter har behandlats förutom i       och för sig inte avsevärd betydeise för var
24619: samband med reformen av grundutbildningen           själva fortbildningen anordnas. Antaiet fort-
24620: i arbetsgruppens för lärarutbildning prome-         bildningspiatser och deras piacering påverkas
24621: moria daterad den 15. 4. 1982. Arbetsgruppen        i första hand av antaiet Iärare i behov av ut-
24622: anser att den främsta målsättningen i inled-        bildning. På områden där antalet lärare är litet
24623: ningsstadiet är att årligen anordna rätt kort-      kommer man att vara tvungen att anordna en
24624: variga fortutbildningskurser. Utlåtanden an-        riksomfattande koncentrerad utbildning, medan
24625: gående arbetsgruppens promemoria har ny-            fortbildningen på områden där Iärarnas antai
24626: ligen inkommit.                                     är stort kan med fördel, även med tanke på
24627:    Planerare och sekreterare har kunnat av-         kostnaderna, anordnas på flera orter.
24628:      Helsingfors den 3 december 1982
24629: 
24630:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
24631:                                                1982 vp.
24632: 
24633: Kirjallinen kysymys n:o 348
24634: 
24635: 
24636: 
24637: 
24638:                                   Eenilä: Myymäläetsivien toiminnasta
24639: 
24640: 
24641:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24642: 
24643:    Turun Sanomien yleisönosastossa oli 3. 9.           nestä pitäen ja vanhempien vastuu on melkoi-
24644: 1982 kirjoitus, jossa kerrottiin, miten katke-         sesti kasvanut itsepalvelumyymälöiden seu-
24645: rasti itkevä pieni poika julkisesti ihmisjoukon        rauksena.
24646: tuijottaessa vietiin City-Marketista poliisi-             Yhteiskunnassamme ei ole riittävästi paneu-
24647: autoon. Ilmeisesti kysymys oli myymälävarkau-         duttu myymälävarkauksien ennalta ehkäisyyn.
24648: desta.                                            ,   Se on jäänyt kaupan omaksi asiaksi. Oikeusval-
24649:    Itsepalvelumyymälöiden       yleistyttyä ovat       tiomme suojelee nuoria julkisilta oikeudenkäyn-
24650: myymälävarkaudetkin yleistyneet. "Tilaisuus           neiltä - oikeudenkäynnit suoritetaan suljetuin
24651: tekee varkaan", tiesi jo vanha kansa. Yhteis-          ovin - mutta pienet lapset häväistään julki-
24652: kunta on kehittynyt siihen suuntaan, että lap-         sesti myymälävarkauksien yhteydessä. Lasten-
24653: silla ja nuorilla, ylipäätään kansalaisilla, on       suojelunäkökohdat myymälävarkauksissa on
24654: mahdollisuus kasvaa varkaiksi, joutua houku-          unohdettu. Vaikka myymälävarkauksia ei voi-
24655: tukselle alttiiksi aivan eri tavalla kuin ennen       da hyväksyä lastenkaan suorittamina, ei voita-
24656: pienten myymälöiden yhteiskunnassa. Pienissä          ne hyväksyä sellaista yksityistä myymäläetsivä-
24657: myymälöissä myymälävarkaudet eivät oikeas-            toimintaakaan, jolla poliisin kanssa yhteistyössä
24658: taan olleet mahdollisia samassa muodossa kuin         kohdellaan lapsia tavalla, joka on vastoin las-
24659: itsepalvelumyymälöissä.                               tensuojelua koskevan lainsäädännön henkeä ja
24660:    Kaupallisuus on valttia. Tavarat asetetaan          tarkoitusta. On sattunut lukuisia tapauksia,
24661: houkuttelevasti esille. Erityisesti makeiset pide-    joissa myymäläetsivät käyvät lasten ja nuorten
24662: tään tarkoituksella aivan pienimpienkin ulottu-       kimppuun myymälöissä julkisesti, vaikka nämä
24663: villa, niin että vanhempien on jopa vaikea            olisivat täysin syyttömiä. Heitä kohdellaan kuin
24664: pienten lasten kanssa liikkua makeishyllyjen vä-      rikollisia julkisesti. Poliisi antaa auliisti apuaan
24665: lissä ilman että lapset vähintäänkin pyytävät,        ja, kuten Turun Sanomissa kerrottu tapaus
24666: elleivät omin käsin pyri makeisia koskettele-         osoittaa, lapset joutuvat kaiken kansan nähden
24667: maan. Näin meidät pienestä pitäen kasvatetaan         rikollisiksi leimatuiksi, vaikka tämän ei tulisi
24668: houkutuksille alttiiksi. - Erilaisten itsepalvelu-    olla mahdollista lastensuojelun pohjalta.
24669: myymälöiden on havaittu myös muodostavan
24670: melkoisen erillisongelman ns. imppaajien osalta.          Lisäksi on tapana, että lasten myymälävar-
24671: Esimerkiksi liimat katoavat hyllyistä tai kote-       kauksista ilmoitetaan ensimmäiseksi kouluun.
24672: loistaan huomaamatta, eikä ongelmaan liene            Tätä ei katsota "lisärangaistukseksi" lapsen
24673: kiinnitetty riittävää huomiota lastensuojelussa.      kohdalla, vaikka esimerkiksi rattijuoppojen ni-
24674:     Myymälävarkaus on rikos lapsenkin tekemä-         mien julkistamista tällaisena vielä halutaan pi-
24675: nä. Sitä ei pidä vähätellä siinäkään yhteiskun-       tää. Kuitenkin lapsi näin joutuu aivan ilmei-
24676: nassa, jossa vielä on vähätelty suurta taloudel-      sen helposti leimatuksi koulussa, kun taas esi-
24677: lista rikollisuutta. Mutta miksi meille lapsesta      merkiksi rattijuoppo säilyttää salassa pysyes-
24678: pitäen avataan niin auliisti mahdollisuuksia kas-     sään naapurinkin kunnioituksen.
24679: vaa näpistelijöiksi ja varkaiksi? - Lasku siitä,          Lapsen oikeuksia ajatellen tilanne on koh-
24680: että kaupat itsepalvelumyymälöihin siirtymällä        tuuton. Poliisisaattue ja julkinen rikolliseksi
24681: ovat pyrkineet keräämään suurempia voittoja,          leimaaminen suojaavat ehkä kauppiaan oikeuk-
24682: selviämään pienemmillä työvoimakustannuksil-          sia hyvin, mutta eivät ole lapsen oikeuksien
24683: la, maksatetaan lapsilla ja heidän vanhemmil-         edellyttämää lastensuojelua. Myymäläetsivätoi-
24684: laan. Moraali saatetaan kovalle koetukselle pie-      minta on sitä paitsi selvää yksityistä poliisi-
24685: 0882012077
24686: 2                                             1982 vp.
24687: 
24688: toimintaa, sangen kyseenalaista ja yksinomaan        säädännöllä heidän tekojensa ilmitulo ja tutki-
24689: kaupan intresseissä tapahtuvaa. Myymäläetsi-         minen.
24690: vät ovat myös vailla yhteiskunnan antamaa               Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
24691: koulutusta. Yhteiskunta antaa tälle yksityiselle     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen
24692: "poliisitoimelle" kuitenkin jokapäiväistä polii-     esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
24693: sivirka-apua tavalla, joka polkee ainakin lasten-    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
24694: suojelun etua ja lapsen oikeuksia eikä voine         myksen:
24695: saada valistuneen yhteiskunnan hyväksyntää.
24696:     Lapsen paikka ei ole poliisiauto eikä poliisi-             Katsooko Hallitus, että lastensuoje-
24697: laitos. Yhteiskunnan pienimmillä maksatetaan                lun etu ja lapsen oikeudet tulevat riit-
24698: liian kalliisti toimenpiteet, jotka on tehty yk-            tävällä tavalla huomioon otetuiksi las-
24699: sinomaan kaupan kannattavuuden lisäämiseksi.                ten myymälävarkauksien "jälkihoidos-
24700: Samanaikaisesti suojeliaan julkisuudelta ratti-             sa" ja ennalta ehkäisyssä, ja
24701: juoppoja ja toisaalta suuriin taloudellisiin ri-               onko Hallitus tyytyväinen yksityi-
24702: koksiin ja veronkavalluksiin syyllistyneitä, es-            seen myymäläetsivätoimintaan poliisi-
24703: tetään vanhentuneena ja puutteellisella Iain-               toimeen liittyvänä järjestelmänä?
24704:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1982
24705: 
24706:                                             Paula Eenilä
24707:                                              N:o 348                                                 3
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 
24712:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24713: 
24714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lastensuojeluasetuksen 7 § :n mukaan polii-
24715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sin tulee viipymättä ilmoittaa lastensuojeluvi-
24716: olette 29 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn          ranomaiselle, jos lapsi tai nuori henkilö on
24717: kirjeenne n:o 1827 ohella lähettänyt valtio-       tehnyt rangaistavan teon. Suurimmissa poliisi-
24718: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-     laitoksissa lastensuojeluviranomaisten edustaja
24719: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Eenilän kir-     on tavattavissa poliisilaitoksella työaikana, min-
24720: jallisesta kysymyksestä n:o 348, jossa tiedus-     kä lisäksi on virka-ajan ulkopuolella tapahtu-
24721: tellaan:                                           via tekoja varten järjestetty päivystys.
24722:                                                        Vallitsevan käytännön mukaisesti poliisi ot-
24723:           Katsooko Hallitus, että lastensuoje-     taa yhteyden alaikäisen vanhempiin, jolloin
24724:        lun etu ja lapsen oikeudet tulevat riit-    paitsi asian tiedottamisesta sovitaan tämän nou-
24725:        tävällä tavalla huomioon otetuiksi las-     tamisesta tai toimittamisesta pois poliisiase-
24726:        ten myymälävarkauksien "jälkihoidos-        malta.
24727:        sa" ja ennalta ehkäisyssä, ja                   Pääsääntöisesti poliisi ei ota yhteyttä kou-
24728:           onko Hallitus tyytyväinen yksityi-       luun, ellei esimerkiksi kysymyksessä ole ta-
24729:        seen myymäläetsivätoimintaan poliisi-       paus, jossa tietyn koulun oppilaat suorittavat
24730:        toimeen liittyvänä järjestelmänä?           toistuvasti anastuksia samasta liikkeestä. Täl-
24731:                                                    löin ilmoitus tehdään rehtorille eikä yksittäi-
24732:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        siä tekijöitä nimetä. Poliisin ohjeiden mukaan
24733: taen seuraavaa:                                    lapsiin ja nuoriin henkilöihin kohdistuvan tut-
24734:    Yleisen käytännön mukaan alaikäiseltä, joka     kinnan on tapahduttava viivytyksettä.
24735: liikkeen henkilökunnan, myymäläetsivän tai             Poliisin suorittamassa lapsiin ja nuoriin
24736: jonkun muun toimesta otetaan kiinni ns. myy-       suuntautuvassa kouluissa suoritetussa laillisuus-
24737: mälävarkauteen syylliseksi epäiltynä, asian-       kasvatuksessa on myymälävarkauksien käsitte-
24738: omistaja tai hänen edustajansa ottaa anaste-       lemisellä keskeinen sija. Niin ikään nuorisopo-
24739: tun omaisuuden pois sekä ilmoittaa asiasta         liisi- ja korttelipoliisitoiminnalla pyritään muun
24740: mahdollisuuksien mukaan suoraan vanhem-            ohella vaikuttamaan nuorten käyttäytymiseen.
24741: mille.                                             Yhteistyössä kaupan järjestöjen kanssa poliisi
24742:    Poliisin käsityksen mukaan noin 25-30%          on pyrkinyt ennalta ehkäisemään myymälävar-
24743: kaikista myymälävarkauksista kiinniotetuista       kauksia nuorisoon kohdistuvilla kampanjoilla,
24744: henkilöistä ilmoitetaan poliisille. Ilmoituskäy-   tietoiskuilla ja liikkeisiin sijoitetuilla ilmoituk-
24745: täntö vaihtelee paikkakunnittain. Poliisin käs-    silla.
24746: kylehdellä 1/1967 on annettu ohjeita lapsia            Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituk-
24747: ja nuoria henkilöitä koskevasta tutkinnasta.       sen esityksessä vartioimisliikelaiksi (HE n:o
24748: Käskylehdessä määrätään muun muassa, että          108/82) ehdotetaan myymälätarkkailutoimin-
24749: tutkintatoimenpiteet on suoritettava siten, et-    nan sisällyttämistä vartioimisliikesäännösten pii-
24750: tei tutkittavalle aiheuteta tarpeettomasti hait-   riin. Myymälätarkkailijalla olisi samat vartioi-
24751: taa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle       misliikelakiin perustuvat oikeudet ja velvolli-
24752: tärkeässä ympäristössä.                            suudet kuin muullakin vartijalla.
24753:     Käytännössä myymälävarkaudesta epäiltyä            Lakiehdotuksessa korostetaan eroa vartijan
24754: noutamaan lähetetään lähin mahdollinen polii-      ja poliisin tehtävien välillä. Vartijan toiminta
24755: sipartio, joka tavallisimmin on virkapukuisen      rajoittuu omaisuuden vartioimiseen vartiointi-
24756: poliisin poliisitunnuksilla varustetulla autolla   kohteessa tai yksittäisen henkilön koskematto-
24757: liikkuva partio.                                   muuden suojaamiseen. Yleisen järjestyksen ja
24758: 4                                          1982 vp.
24759: 
24760: turvallisuuden voimassa p1tammen on poliisin     otettu henkilö on to1m1tettava poliisin huos-
24761: tehtävä. Vaikka vartijan ja poliisin tehtävien   taan. Koska vartioimisliiketoiminnan valvonta
24762: välillä on selvä ero, on asianmukainen yhteis-   kuuluu poliisille, ei poliisimies voi ehdotettu-
24763: työ välttämätöntä. Ns. jokamiehen kiinniotto-    jen säännösten mukaan olla mukana vartioi-
24764: oikeutta koskevien säännösten mukaan kiinni-     misliikkeen harjoittamisessa.
24765:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
24766: 
24767:                                                                      Ministeri Mikko Jokela
24768:                                              N:o .348                                            5
24769: 
24770: 
24771: 
24772: 
24773:                            TiH Riks.dagens Herr Tal'man
24774: 
24775:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen      myndigheterna, om barn eller ung person be-
24776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          gått straffbar gärning. Vid de största polis-
24777: velse nr 1827 av den 29 oktober 1982 tili          inrättningarna är en företrädare för barn-
24778: vederbörande medlem av statsrådet översänt         skyddsmyndigheterna anträffbar på polisinrätt-
24779: avskrift av följande av riksdagsman Eenilä         ningen under arbetstid. Därtili har dejourering
24780: undertecknade spörsmål nr 348:                     anordnats med tanke på gärningar som begås
24781:                                                    utom tjänstetid.
24782:            Anser Regeringen att barnskyddets          Enligt rådande praxis tar polisen kontakt
24783:        intressen och barnets rättigheter blir      med den minderåriges föräldrar, varvid man
24784:        tiliräckligt beaktade i "eftervården" av    förutom att man anmäler saken kommer över-
24785:        de butiksstölder som begåtts av barn        ens om hur den minderårige skall hämtas eller
24786:        och i den förebyggande verksamheten,        föras bort från polisstationen.
24787:        och                                            I regel tar polisen inte kontakt med sko-
24788:            är Regeringen tilifreds med den pri-    lan, om det inte är fråga t.ex. om ett fall
24789:        vata butiksdetektivverksamheten som         där en viss skolas elever upprepade gånger
24790:        ett system i anslutning till polisväsen-    snattar i samma butik. I detta fall anmäls
24791:        det?                                        saken till rektorn, men de enskilda gärnings-
24792:                                                    männen anges inte. Enligt polisens anvisningar
24793:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skall undersökningen i fråga om barn och
24794: samt anföra följande:                              unga personer ske utan dröjsmål.
24795:    Då butikspersonalen, butiksdetektiven eller        I den fostran tili laglydnad som från poli-
24796: någon annan griper minderårig såsom misstänkt      sens sida riktas tili barn och unga i skolorna
24797: för s.k. butiksstöld, tar målsäganden eller den-   har behandlingen av butiksstölderna en central
24798: nes företrädare enligt allmän praxis tillbaka      ställning. Likaså strävar man till att med ung-
24799: den stulna egendomen samt anmäler i mån            domspolis- och kvarterspolisverksamheten för-
24800: av möjlighet saken direkt till föräldrarna.        utom annat påverka ungdomarnas beteende.
24801:    Enligt polisens uppfattning anmäls ca 25-       I samarbete med handelns organisationer har
24802: 30% av alla personer som ertappats med             polisen strävat till att förebygga butiksstölder
24803: butiksstöld till polisen. I Poliisin käskylehti    genom kampanjer som riktar sig tili ungdo-
24804: 1/1967 har utfärdats anvisningar om under-         marna, genom infochocker och affischer i buti-
24805: sökning i fråga om barn och unga personer.         ker.
24806: Bl.a. bestäms att undersökningsåtgärderna skall       I regeringens proposition med förslag till
24807: vidtas så, att den som underkastats under-         lag om bevakningsföretag (RP nr 108/82)
24808: sökning inte vållas onödig olägenhet i skolan,     som är under behandling i riksdagen, före-
24809: på arbetsplatsen eller i annan för honom vik-      slås att butikskontrollen skall tas med i stad-
24810: tig omgivning.                                     gandena om bevakningsföretag. En butikskon-
24811:    I praktiken hämtas den som misstänks för        trollant skulle ha samma på lagen om bevak-
24812: butiksstöld av närmast möjliga polispatrull,       ningsföretag grundade rättigheter och skyldig-
24813: som vanligen är en patrull bestående av uni-       heter som annan väktare.
24814: formsklädda poliser, som rör sig med en bil           I lagförslaget framhävs skilinaden mellan
24815: med polisens emblem.                               väktares och polismans uppgifter. Väktarens
24816:    Enligt 7 § förordningen om barnskydd skall      verksamhet begränsas tili bevakning av egen-
24817: polisen ofördröjligen underrätta barnskydds-       dom i anslutning tili bevakningsobjektet eller
24818: 0882012077
24819: 6                                            1982 vP·
24820: 
24821: skyddande av någons personliga integritet.          och ens rätt att gripa annan person skall den
24822: Upprätthållandet av allmän ordning och säker-       gripna personen överlämnas till polisen. Efter-
24823: het hör till polisens uppgifter. Fastän det finns   som tillsynen över bevakningsföretagen an-
24824: en klar skillnad mellan väktarens och polisens      kommer på polisen, kan polisman enligt de
24825: uppgifter är ett sakenligt samarbete nödvän-        föreslagna stadgandena inte vara med om att
24826: digt. Enligt de stadganden som gäller vars          bedriva bevakningsföretag.
24827:      Helsingfors den 3 december 1982
24828: 
24829:                                                                          Minister Mikko Jokela
24830:                                              1982 vp.
24831: 
24832: Kirjallinen kysymys n:o 349
24833: 
24834: 
24835: 
24836: 
24837:                                  Juvela: Ajokortin kantakortin vaatimisesta ammatillisen kurssi-
24838:                                     keskuksen kuljettajakurssille pyrkiviltä
24839: 
24840: 
24841:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24842: 
24843:    Valtion ammatillisiin kurssikeskuksiin linja-    4 § :n 2 momentin nojalla on sallittu tutkia
24844: auton- ja muille kuljettajakursseille pyrkiviltä    rekisterin sisältämää aineistoa, ei saa sivulli-
24845: edellytetään, että heillä on pääsykokeeseen         selle ilmaista rekisteriin merkityn henkilön
24846: tullessaan mukanaan poliisilta saatava ajokortin    ajokortin poisottamista tai peruuttamista taikka
24847: kantakortin jäljennös sekä ajokortti. Tällaista     sellaisen henkilön tekemää rikosta koskevaa
24848: käytäntöä on noudatettu ainakin Huittisten          tietoa.
24849: ammatillisessa kurssikeskuksessa. Vaikka ky-           Joka rikkoo 1 momentissa tarkoitetun sa-
24850: seistä menettelyä voitaisiinkin kenties moraali-    lassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei
24851: sesti perustella, loukkaa se asianomaisen hen-      tekoa ole rangaistava virkarikoksena, ajo-
24852: kilön oikeusturvaa ja on lisäksi vastoin lakia.     korttirekisteritietojen salassapitovelvollisuuden
24853: On mahdollista, että monenkin hakijan koh-          rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
24854: dalla on ajokortissa merkintöjä rikkeistä, jotka    kahdeksi vuodeksi."
24855: hän on aikanaan sovittanut, mutta jotka nyt            Kun lain määräykset ovat näin selvät, ei
24856: muodostuvat esteeksi hakijan pääsylle kurs-         Huittisten sen paremmin kuin muidenkaan
24857: seille. Työtön kursseille hakija joutuu näin        valtion ammatillisten kurssikeskusten johtoeli-
24858: ollen kokemaan yhteiskunnan taholta vielä           millä pitäisi käsitykseni mukaan olla oikeutta
24859: uuden rangaistuksen, joka kaiken lisäksi koh-       keneltäkään kursseille pyrkivältä vaatia näitä
24860: distuu hänen toimeentuloturvaansa. Kysymyk-         salassapidettäviä tietoja. Kun tällaista kuitenkin
24861: sessä onkin painostustoimenpide kursseille pyr-     tapahtuu, on ministeriön kiireellisesti selvitet-
24862: kivää työtöntä hakijaa kohtaan, sillä ei kai        tävä ja oikaistava tämä kansalaisten oikeustur-
24863: voida ajatella niin, että ihminen joutuu kärsi-     vaa loukkaava käytäntö.
24864: mään sovittamastaan rikkeestä koko elämänsä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24865:    Varsin vakavaksi tällaisen menettelyn tekee      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24866: lisäksi se, että asia on selvässä ristiriidassa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24867: voimassa olevan lain kanssa. Autorekisterikes-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kymyksen:
24868: kuksesta annetun lain 4 §:ssä nimittäin tode-
24869: taan seuraavaa:                                               Onko      Hallitus   tietoinen,    että
24870:     "Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun            Huittisten ja tiettävästi muihinkin
24871: lain (83/51) säännöksiä ei ole sovellettava                valtion ammatillisiin kurssikeskuksiin
24872: ajokorttirekisterin sisältämään aineistoon. Tästä          linja-auton- ja muille kuljettajakursseille
24873: aineistosta saa antaa tietoja 2 momentissa mai-            pyrkiviä vaaditaan tuomaan pääsy-
24874: nituin poikkeuksin vain poliisille ja muille ajo-          kokeeseen ajokortin kantakortin jäljen-
24875: korttiasioita käsitteleville viranomaisille sekä           nös, ja jos on,
24876: sille henkilölle, jota tiedot koskevat."                      mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
24877:     Edelleen 4 a § :ssä sanotaan: "Henkilö, joka           kansalaisten oikeusturvaa Ioukkaavan
24878:  käsittelee ajokorttirekisterin tietoja tai jonka          lainvastaisen menettelyn lopettamiseksi?
24879:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1982
24880: 
24881:                                           Aulis Juvela
24882: 
24883: 
24884: 088201199Y
24885: 2                                             1982 vp.
24886: 
24887: 
24888: 
24889: 
24890:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24891: 
24892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joudutaan oppilaita kursseille valittaessa tämä
24893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkistamaan. Kun jokaisella on oikeus saada
24894: olette 29 päivänä lokakuuta 1982 päivätyn kir-       ajokorttirekisteristä jäljennös omasta kantakor-
24895: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tistaan, viranomaiset ovat ajokorttien ja niiden
24896: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jäljennösten väärinkäyttämisten vuoksi vaati-
24897: Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      neet hakijaa esittämään ajoluvastaan tällaisen
24898: symyksestä n:o 349:                                  selvityksen. Tässä yhteydessä voitaneen myös
24899:                                                      todeta, että varsin usein koulutukseen tai työ-
24900:           Onko      Hallitus   tietoinen,     että   paikkaan hakeuduttaessa joudutaan esittämään
24901:        Huittisten ja tiettävästi muihinkin           salassa pidettäviä todistuksia, kuten lääkärin-
24902:        valtion ammatillisiin kurssikeskuksiin        todistuksia ja muita selvityksiä.
24903:        linja-auton- ja muille kuljettajakursseille      Oppilaiksi ko. kursseille voidaan ottaa paitsi
24904:        pyrkiviä vaaditaan tuomaan pääsy-             työttömiä myös työssä olevia. Valinnan suo-
24905:        kokeeseen ajokortin kantakortin jäljen-       rittaa työvoimatoimiston valintaryhmä, jossa on
24906:        nös, ja jos on,                               myös kurssin järjestäjä edustettuna. Kaikilta
24907:           mitä Hallitus aikoo tehdä taman            oppilaiksi pyrkiviltä vaaditaan samat selvi-
24908:        kansalaisten oikeusturvaa loukkaavan          tykset. Kysymyksessä ei ole eikä saa olla pai-
24909:        lainvastaisen menettelyn lopettamiseksi?      nostustoimenpide kursseille pyrkivää työtöntä
24910:                                                      kohtaan. Ammattikursseja on järjestettävä ni-
24911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        menomaan työllisyyden edistämiseksi.
24912: vasti seuraavaa:                                        Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
24913:    Eräissä ammatillisissa kurssikeskuksissa anne-    ettei viranomaisten käyttämää menettelyä voi-
24914: taan opetusta D- ja E-ajokortin suorittamista        da pitää lainvastaisena, mutta sen turvaami-
24915: varten. Annettaessa ajo-opetusta näihin ajo-         seksi, ettei ajokorttirekisteristä mahdollisesti
24916: neuvoluokkiin kuuluvalla ajoneuvolla oppilas         ilmeneviä muita tietoja väärinkäytettäisi, halli-
24917: katsotaan ajokorttiasetuksen ( 4 47/72, 13 §         tus pitää hakijan esittämää, voimassa olevaa
24918: 2 kohta) mukaan kuljettajaksi. Näin ollen            ajokorttia riittävänä selvityksenä hakijan ajo-
24919: ja kun pääsyvaatimuksena siten ko. kursseilla        luvasta, minkä vuoksi vastaus tähän kyselyyn
24920: on, että kursseille pyrkiväliä on ja on vähin-       lähetetään ammattikasvatushallitukselle tiedoksi
24921: tään yhden vuoden ajan ollut ABC-luokan              ja asian vaatimia toimenpiteitä varten.
24922: ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajolupa,
24923:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
24924: 
24925:                                                                    Opetusministeri Kalevi Kivistö
24926:                                             N:o 349                                                3
24927: 
24928: 
24929: 
24930: 
24931:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24932: 
24933:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tvungen att kontrollera detta då eleverna väljs
24934: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tili kursen. Då alla har rätt att få en kopia
24935: velse av den 29 oktober 1982 tili vederbörande     av sitt stamkort från körkortsregistret, har
24936: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     myndigheterna p.g.a. missbruken av körkort
24937: jande av riksdagsman Aulis Juvela underteck-       och deras avskrifter krävt sökandena att fram-
24938: nade spörsmål nr 349:                              lägga en dylik redogörelse för sitt körtilistånd.
24939:                                                    I detta sammanhang torde man kunna påpeka
24940:           Är Regeringen medveten om att de         att man mycket ofta då man söker tili kurser
24941:        personer som söker tili bussförar- och      eller arbetsplatser är tvungen att framlägga
24942:        andra förarkurser i Huittinens och          hemlighållna intyg, såsom läkarintyg och andra
24943:        veterligen också andra statliga yrkes-      redogörelser.
24944:        kurscentraler bör vid inträdesprovet            Tili ifrågavarande kurser kan antas förutom
24945:        framlägga kopia av körkortets stam-         arbetslösa också arbetande. Urvalet förrättas
24946:        kort, och om så är,                         av arbetskraftsbyråns urvalsgrupp i viiken
24947:           vad ämnar Regeringen göra för att        också kursarrangören är representerad. Samma
24948:        avskaffa detta lagstridiga förfarande       redogörelser krävs av alla elever. Det är inte
24949:        som kränker medborgarnas rättsskydd?        fråga om, och får inte vara fråga om en på-
24950:                                                    tryckningsåtgärd gentemot arbeslösa sökanden.
24951:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Yrkeskurser bör anordnas uttryckligen för att
24952: samt framföra följande:                            främja sysselsättningen.
24953:                                                        Med hänvisning tili det ovan nämnda anser
24954:     Endel yrkeskurscentraler ger undervisning      regeringen, att det förfaringssätt som myndig-
24955: för avläggande av D- och E- körkort. Då kör-       heterna tiliämpar inte kan anses vara lagstri-
24956: undervisning ges med fordon av dessa klasser       digt, men såsom ett sätt att försäkra sig om
24957: anses eleven, enligt förordningen om körkort       att övriga uppgifter som eventuellt ingår i kör-
24958:  (447/72 § 13 moment 2), vara föraren. Så-         kortsregistret inte missbrukas. Regeringen an-
24959: lunda och eftersom en av inträdesfordringarna      ser att sökandens gällande körkort är ett till-
24960: tili ifrågavarande kurs är att den som söker       räckligt bevis för sökandens körtillstånd, var-
24961: tili kursen innehar och har haft under minst       för svaret tili detta spörsmål skickas tili yrkes-
24962: ett års tid ett körtillstånd som berättigar tili   utbildningsstyrelsen tili kännedom och för er-
24963: att köra fordon av klass ABC, är man               forderliga åtgärder.
24964:      Helsingfors den 3 december 1982
24965: 
24966:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
24967:                                               1982 .vp.
24968: 
24969: Kirjallinen kysymys n:o 3.50
24970: 
24971: 
24972: 
24973: 
24974:                                   Almgren: Maksuttomien televisiolupien myöntämisestä vanhain-
24975:                                      kodeissa asuville vanhuksille
24976: 
24977: 
24978:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24979: 
24980:    Vanhainkodeissa on usein monia televisiovas-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24981: taanottimia, joita voidaan käyttää samalla kat-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen. vastatta-
24982: seluluvalla, kun vanhainkodin ylläpitäjä on          vaksi seuraavan kysymyksen:
24983: esim. kunta.
24984:    Eräissä tapauksissa sellaiset vanhukset, joilla             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24985: on liikuntavaikeuksia, hankkivat oman vastaan-              ryhtyä, jotta vanhainkodeissa olevat, eri-
24986: ottimensa huoneeseensa. Tällöin ao. vanhuk-                 tyisesti liikuntavammaiset vanhukset
24987: sen on maksettava oma katselulupansa. Tuntuu                saisivat oikeuden television katselemi-
24988: siltä, että mainituissa tapauksissa olisi voitava           seen laitoksen lunastaman katseluluvan
24989: joustaa ja sallia television katselu yhteisön               perusteella, vaikka televisio olisikin
24990: maksaman luvan turvin.                                      vanhuksen yksityisessä omistuksessa?
24991:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24992:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
24993: 
24994:                                             Esko Almgren
24995: 
24996: 
24997: 
24998: 
24999: 0882011701
25000: 2                                             1982. vp.
25001: 
25002: 
25003: 
25004: 
25005:                         Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle
25006: 
25007:    Valtiopäiväjärjestyksen· 37 §:n 1 momentissa      mattava, että kysymyksessä ma1ruttujen van-
25008: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huksien lisäksi on myös monia muita vastaa-
25009: olette ~ päivänä marraskuuta 1982 · päivätyn         via ryhmiä, joita myönnettävät helpotukset
25010: kirjeenne n:o 1868 ohella toimittanut valtio-        saattaisivat koskea.
25011: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ·Kun otetaan huomioon mahdollisesti myön-
25012: kansanedustaja Esko . Almgrenin näin kuulu-          nettävien helpotusten huomattava vaikutus
25013: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 350:            Yleisradion tulonmuodostukseen, kaikki helpo-
25014:                                                      tukset on mahdollista toteuttaa vain, mikäli
25015:           Mihin toimenpitei~iin Hallitus aikoo       varat tähän tarkoitukseen osoitetaan valtion
25016:        ryhtyä, jotta vanhf!inkodeissa olevat, eri-   tai mahdollisesti kuntien lähinnä sosiaalisiin
25017:        tyisesti liikuntavammaiset vanhukset          menoihin tarkoitetuista määrärahoista, Näin on
25018:        saisivat oikeuden television katselemi-       jO aiemmin tapahtunut mm. vähävaraisten elä-
25019:        seen laitoksen lunastaman katseluluvan        keläisten osalta eräissä kunnissa, jolloin kunta
25020:        perusteella, vaikka televisio olisikin        on vastannut ao. lupamaksuista.
25021:        vanhuksen yksityisessä omistuksessa?             Samalla todettakoon, että radiolupamaksut
25022:                                                      on poistettu kokonaan valtioneuvoston päätök-
25023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sellä 1. 1. 1977 lukien.
25024: vasti seuraavaa:                                        Vuoden 1979 lopulla asetettu radio- ja te-
25025:   Oy Yleisradio Ab suhtautuu periaatteessa           levisiokomitea tulee tekemään ehdotuksen
25026: myönteisesti sosiaalisin perustein myönnettäviin     myös sosiaalisen tuen tarpeessa olevien lupa-
25027: helpotuksiin lupamaksuista. On kuitenkin huo-        maksujen mahdollisesta poistamisesta.
25028:      Helsingissä marraskuun 30 päivänä 1982
25029: 
25030:                                                              Liikenneministeri Jarmo Wahlström
25031:                                                N:o 350                                              3
25032: 
25033: 
25034: 
25035: 
25036:                             T'H1 Riksdagens Herr Tahnan
25037: 
25038:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          gifterna. Det är dock att märka att det, för-
25039: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utom de åldringar som nämns i spörsmålet,
25040: nr 1868 av den 2 november 1982 tili veder-            existerar många andra motsvarande grupper,
25041: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        för vilkas del lättnaderna kunde gälla.
25042: av följande av riksdagsman Esko Almgren                  Då man beaktar den märkbara inverkan som
25043: undertecknade spörsmål nr 350:                        lättnaderna, om de beviljas, skulle få på Rund-
25044:                                                       radions inkomstbildning, visar det sig att det
25045:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             är möjligt att genomföra alla lättnader endast
25046:        vidta för att åldringar som bor på             om medel härför anvisas i statens ellet möj-
25047:        åldringshem och särskilt rörelsehämma-         ligen kommunernas närmast för sociala utgifter
25048:        de åldringar, skall få rätt att se på          avsedda anslag. Detta har redan skett i vissa
25049:        television med stöd av den tv-licens           kommuner i fråga om bl. a. mindre bemedlade
25050:        som anstalten inlöst, även om televi-          pensionärer. Kommunen har svarat för licens-
25051:        sionsapparaten är i åldringens privata         avgifterna.
25052:        ägo?                                              Samtidigt kan det konstateras att radioli-
25053:                                                       censerna genom ett statsrådsbeslut slopades
25054:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          helt fr. o.m. 1. 1. 1977.
25055: samt anföra följande:                                    Den radio- och televisionskommitte som till-
25056:                                                       sattes i slutet av år 1979 kommer även att
25057:    Oy Yleisradio Ab förhåller sig i princip po-       föreslå ett eventuellt avskaffande av licenserna
25058: sitivt tili socialt betingade lättnader i licensav-   för personer som är i behov av socialt stöd.
25059:      Helsingfors den 30 november 1982
25060: 
25061:                                                                  Trafikminister Jarmo Wahlström
25062:                                              1982 vp.
25063: 
25064: Kirjallinen kysymys n:o 351
25065: 
25066: 
25067: 
25068: 
25069:                                  Ursin ym.: Työvoimaministeriön päätösten tiedoksiantamisen
25070:                                     nopeuttamisesta
25071: 
25072: 
25073:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25074: 
25075:    Kemijärven kaupunki anoi työvoimaminis-          päätöksen jälkeen puhelimitse, mitä ei kuiten-
25076: teriöitä viime kesänä lupaa saada muuttaa           kaan tapahtunut. Näin ollen on syytä olettaa,
25077: energiapuun kasausta koskevaa suoritusaikaa         että tapaus ei ole ainoa, vaan että puhtaasti
25078: vedoten paikallisiin luonnonolosuhteisiin. Työ-     byrokraattisista syistä johtuen työllistämistoi-
25079: voimaministeriö suostui muutokseen siten, että      menpiteet voivat vakavasti viivästyä.
25080: suoritusajaksi voitiin lukea 1. 5.-31. 5. 1982         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25081: ja 1. 8.-31. 12. 1982 väliset ajat. Olennaista      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
25082: hakemuksessa oli elokuun saaminen työajaksi,        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25083: kun edellisen päätöksen mukaisesti työt voi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25084: tiin aloittaa vasta syyskuussa. Kysymys oli
25085: kaupungille tärkeä työllistämisen vuoksi.                     Onko Hallitus tietoinen, että yksit-
25086:    Työvoimaministeriön myönteinen päätös teh-              täisen paikkakunnan työllisyyden hoi-
25087: tiin 13. 8. 1982 (N:o 1883/331/82), mutta                  don kannalta erittäin tärkeät työvoima-
25088: päätös ja sen mukainen ensimmäinen tieto                   ministeriön päätökset saattavat viipyä
25089: saapui Kemijärvelle vasta 25. 8. 1982 (Dn:o                pelkästään kankean byrokraattisuuden
25090:  186/41/82), jolloin aikaa oli kulunut hukkaan             vuoksi, ja jos on,
25091:  12 päivää. Kemijärven kaupunki ei näin ollen                 mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei
25092: voinut aloittaa töitä elokuussa lainkaan ja kärsi          sanotunlaisia viivästyksiä tulevaisuudessa
25093: näin työttömyyden hoidossa tuntuvan mene-                  tapahdu?
25094: tyksen. Asiasta olisi voinut ilmoittaa etukäteen
25095:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
25096: 
25097:                Martti Ursin                                     Lauri Impiö
25098: 
25099: 
25100: 
25101: 
25102: 088201180B
25103: 2                                                      l982vp.
25104: 
25105: 
25106: 
25107: 
25108:                              E d u s k u n n a n H e rr a P l1 h e m i e h e 11 e
25109: 
25110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                täistapauksessa huomattavastikin aikaa, vaikka
25111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 työvoimaministeriössä pyritäänkin mahdollisim-
25112: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn                    man suureen nopeuteen päätösten tiedottami-
25113: kirjeepne Qhella toimittanut _v~ltiof!ellvostol;l             sessa hakij 0 ille.
25114: asianomaiselle . jäsen,elle ·iäljenn{)ksen kansan-               Kysymyksen perusteluissaehdotetaan sellaista
25115: edustaja . Martti· ·'{Jrsinin ·ym..·näin kuuluvasta           met1ettelyä, että ·päät{)ksistä ilmoitettaisiin etu-
25116: kirjallisesta kysymyksestä n:o.}5l:                           käteen puhelimitse asiakkaille. Asioiden suuren
25117:                                                               lukumäärän .vuoksi työvoimaministeriö ei pidä
25118:             Onkö Hal~t\1s tietoifien,i ettli yksit-           tällaista .menettelyä kuitenkaan mahdollisena .
25119:        .t~is(Oh ·.. ~ai~]<akunnai1 typllisyyden · hoi~        Puhelimitse tapahtuvaan tiedoksiantaen liittyy
25120:          don kanflalta.·erittäin t~rkeät työvoima-            myös se epäkohta, että suullinen ilmoitus käsi-
25121:          ministeriön . päätökset saattavat viipyä             tetään väärin eikä kaikkia päätöksiin mahdol-
25122:         pelkästään •· kankean by:tokraattisuuden              lisesti liittyviä ehtoja oteta huomioon, kun
25123:          vuoksi,. ja jos on1                                  työt aloitetaan. :ghtojen noudattamatta jättä-
25124:         ·.· :mitä' . Hållitus· iikoo • tehdä, ettei           J:nisestä saattaa aiheut\Ja myöhemmin paljonkin
25125:          sanotunla!si&, v~iyästyJ.<siä •. . tulevaisuudessa   turhaa ja tarpeetonta selvittelyä ja pahimmassa
25126:       . rapahdu?                                              tapauksessa saattaa avustus tai osa siitä jäädä
25127:                                                               ehtojen noudattamatta jättämisen johdosta mak-
25128:    Vastauksena· kysymykseen. esitän kunnioitta-               samatta.
25129: vasti seuraavaa: .                                               Edellä . olevasta. huolimatta työvoimaminis-
25130:    Työvoimaministeriössä ,tehdään vidäkin vuo-                teriö pyrkii palvelemaan asiakkaita myös puhe-
25131: sittain varsin huomattava määrä päätöksiä eri-                limitse. Soittajille kerrotaan asian kulloinenkin
25132: laisiin avustus- ja muihin hakemuksiin, vaikka                käsittelyvaihe. Myös tarvittavia ·lisäselvityksiä
25133: päätösvaltaa on mahdollisuuksien mukaan siir-                 pyydetään puhelimitse asioiden käsittelyn jou-
25134: retty työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-              duttamiseksi, vaikkakin selvitykset edellytetään
25135: nolle ja tätä päätösvallan delegointia on edel-               toimitettaviksi kirjallisina. Lopullinen päätök-
25136: leen tarkoitus jatkaa. Näin ollen saattaa pää-                senteko on kuitenkin asiakirjaprosessia, joka
25137: töksen tiedoksiautoon kaikkine hallinnon vaati-               edellyttää kirjallista päätöstä ja sen antamista
25138: mine muodollisuuksineen kulua jossakin yksit-                 tiedoksi asianosaiselle.
25139:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1982
25140: 
25141:                                                                         Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
25142:                                              N:o 3.51                                              3
25143: 
25144: 
25145: 
25146: 
25147:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25148: 
25149:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-            administrativa formaliteterna, trots att arbets-
25150: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         kraftsministeriet gör sitt bästa för att så snabbt
25151: skrivelse av den 2 november 1982 tili veder-       som möjligt meddela sökandena om besluten.
25152: börande medlem av statsrådet för besvarande            I motiveringen tili spörsmålet föreslås, att
25153: sänt avskrift av riksdagsman Martti Ursins          kunderna skulle meddelas besluten i förväg
25154: m. fl. skriftliga spörsmål nr 351 som lyder:       per telefon. Det stora antalet ärenden gör d:JCk
25155:                                                    att arbetskraftsministeriet inte anser det vara
25156:           Är Regeringen medveten om att            möjligt att gå in för ett dylikt arrangemang.
25157:        beslut från arbetskraftsministeriet, som    En nackdel med telefonmeddelande är också,
25158:        är ytterst viktiga för sysselsättningens    att ett muntligt besked kan missförstås och
25159:        skötsel på enskilda orter, ofta dröjer      alla vilikor som gäller för beslutet då inte
25160:        enbart för byråkratins skull, och om så     blir beaktade då arbetena påbörjas. Följden
25161:        är fallet,                                  kan då bli en hei del extra utredningsarbete
25162:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     i ett senare skede och i värsta fall kan utbetal-
25163:        ta för undvikande av onödiga dröjsmål       ningen av bidrag helt eller delvis utebli på
25164:        i framtiden?                                grund av att vilikoren inte fyllts.
25165:                                                        Helt oavsett vad som sagts ovan försöker
25166:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      arbetskraftsministeriet också betjäna sina kun-
25167: samt följande:                                     der per telefon. Kunder som ringer upp mi-
25168:    Trots att beslutanderätten så långt som         nisteriet får besked om i vilket skede ären-
25169: möjligt har överförts tili arbetskraftsförvalt-    dets behandling befinner sig. För att påskynda
25170: ningens distrikts- och lokalnivå, fattar arbets-   ärendenas behandling skaffar ministeriet också
25171: kraftsministeriet varje år ett rätt stort antal    tiliäggsuppgifter per telefon, fastän uppgifterna
25172: beslut i ärenden som gäller olika bidragsansök-    i övrigt skall ges skriftligt. Det definitiva
25173: ningar m.m. Avsikten är att denna delegering       beslutsfattandet är dock en process med doku-
25174: av beslutanderätten skall fortgå. Som det nu       ment som förutsätter skriftligt beslut och
25175: är kan meddelandet om ett beslut i vissa fall      skriftligt meddelande tili vederbörande person.
25176: ta en hei del tid på grund av de nödvändiga
25177:      Helsingfors den 1 december 1982
25178: 
25179:                                                            Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
25180:                                               1982 vp.
25181: 
25182: Kirjallinen kysymys n:o 352
25183: 
25184: 
25185: 
25186: 
25187:                                   A. Stenbäck: Palvelualan pienyrittäjien arvioverotuksesta
25188: 
25189: 
25190:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e
25191: 
25192:    Arvioverotuksen soveltaminen palvelualojen        riippuen työssä saatetaan pitää henkilöitä yri-
25193: pienyrityksiin on julkisuudessa esiintyneiden        tyksen tulostavoitteesta tinkien.
25194: tietojen ja kansanedustajiin kohdistuneiden hen-        Arvioverotuksen toteuttaminen ottamatta
25195: kilökohtaisten yhteydenottojen perusteella sel-      huomioon verotettavan veronmaksukykyä tai
25196: västi lisääntynyt.                                   muita verotuksen kohtuullisuuteen vaikuttavia
25197:    Näyttää myös ilmeiseltä, että verottaja yhä       seikkoja on johtanut moneen inhimilliseen tra-
25198: lisääntyvässä määrin turvautuu verotuslain 72        gediaan.
25199: §:n 3 kohdan jälkimmäiseen vaihtoehtoon, jon-           Ei ole myöskään yhteiskunnan etujen mu-
25200: ka mukaan arvioverotus voidaan toimittaa, jos        kaista, että pienyrittäjät liian ankaralla ja kaa-
25201: verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla       vamaisella arvioverotuksella pakotetaan supis-
25202: alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteis-   tamaan henkilökuntaansa.
25203: sa toimivien verovelvollisten vuosituloihin ver-        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
25204: rattuna on ilmeisesti liian vähäinen.                jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
25205:    Tietoon tulleiden arvioverotustapausten pe-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
25206: rusteella on pääteltävissä, että verottajalla on     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25207: hyvin subjektiivinen käsitys siitä, kuinka pal-
25208: jon eri aloilla toimivien yrittäjien tai palvelu-              Tietääkö Hallitus, että palvelualan
25209: ammatinharjoittajien tulisi ansaita. Verotettava            pienyrittäjiin kohdistuva kohtuuton ar-
25210: tulo saatetaan arvioida palveluksessa olevan                vioverotus heikentää palvelualojen työl-
25211: henkilömäärän mukaan ottamatta huomioon si-                 lisyyttä, ja jos tietää,
25212:  tä, että asiakkaiden säilyttämiseksi ja palvelu-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25213: tason ylläpitämiseksi paikallisista olosuhteista            ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
25214:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
25215: 
25216:                                            Asser Stenbäck
25217: 
25218: 
25219: 
25220: 
25221:  088201212C
25222: 2                                            1982 vp.
25223: 
25224: 
25225: 
25226: 
25227:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25228: 
25229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Arvioverotukseen joudutaan yleensä siirty-
25230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mään silloin kun veroilmoitusta ei ole annettu
25231: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          lainkaan tai se on annettu niin puutteellisena,
25232: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        esimerkiksi ilman tuloslaskelmaa, tasetta tai ve-
25233: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       roilmoituksen liitteitä, ettei sitä voida hyväk-
25234: edustaja Asser Stenbäckin näin kuuluvasta kir-      syä verotuksen perusteeksi, eikä verovelvollinen
25235: jallisesta kysymyksestä n:o 352:                    kehotuksestakaan täydennä ilmoitustaan. Tällöin
25236:                                                     tulon määrä arvioidaan lähinnä edellisen vuo-
25237:           Tietääkö Hallitus, että palvelualan       den verotetun tulon perusteella ottaen samalla
25238:        pienyrittäjiin kohdistuva kohtuuton ar-      huomioon verovuoden aikana tapahtuneet olo-
25239:        vioverotus heikentää palvelualojen työl-     suhteiden muutokset.
25240:        lisyyttä, ja jos tietää,                        Toisena pääryhmänä arvioverotukseen joutu-
25241:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neiden keskuudessa ovat ne verovelvolliset, joi-
25242:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?        den tulot ovat vähäiset muiden samalla alalla
25243:                                                     ja samoissa olosuhteissa toimineiden verovel-
25244:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vollisten tuloihin verrattuna. Näissä vertailu-
25245: tavasti seuraavaa:                                  arviotapauksissa käytetään apuna sekä verohal-
25246:    Arvioverotuksen edellytyksistä säädetään ve-     lituksen että muiden kokoamia tietoja, jotka
25247: rotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Sen         on lähetetty tulkintaohjeineen verotoimistojen
25248: mukaan arvioverotus on toimitettava, jos vero-      käyttöön. Esimerkkeinä voidaan mainita toimi-
25249: ilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida pan-    aloittaista kannattavuutta kuvaavat myyntikate-
25250: na oikaistunakaan verotuksen perusteeksi.           ja käyttökatetilastot, eri ammattiryhmistä koo-
25251: Näissä tapauksissa verovelvolliselle on mikäli      tut tiedot keskivuosiansioista ja keskimääräis-
25252: mahdollista annettava tilaisuus selvityksen esit-   ten kulutusmenojen rakenteesta koritaloutta ja
25253: tämiseen asiassa. Arvioverotus on toimitettava      henkeä kohti sekä kulutusmenojen vaihtelusta
25254: myös, jos osoittautuu, että verovelvollisen il-     perhetyypeittäin. Keskimääräisiä tilastolukuja ei
25255: moittama tulo muiden samalla alalla ja vastaa-      kuitenkaan ole tarkoitus soveltaa kaavamaisesti.
25256: vasti samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien ve-   Tätä seikkaa on myös korostettu verohallituk-
25257: rovelvollisten vuosituloon verrattuna on ilmei-     sen ohjeissa. Arvioverotustapauksissa on koh-
25258: sesti liian vähäinen eikä verovelvollinen vaa-      tuullisen verotuspäätöksen aikaansaamiseksi
25259: dittaessakaan voi esittää vuositulon vähäisyy-      otettava aina vertailu- ja tilastoaineiston lisäk-
25260: teen johtaneita päteviä syitä.                      si huomioon verovelvollisen erityisolosuhteis-
25261:    Verovuodelta 1978 yhteensä 100 659:stä           taan esittämä selvitys.
25262: liikkeen ja ammatinharjoittajasta arvioverotet-        Elinkeinoverotuksessa käytettävän tilastoai-
25263: tiin 2 568:aa, mikä vastaa 2,55 prosenttia mai-     neiston määrän ja laadun parantamiseksi vero-
25264: nituista verovelvollisista. Verovuodelta 1980       hallituksessa on suunniteltu atk:ta hyväksikäyt-
25265:  (vuodelta 1979 lukuja ei tilastoitu} vastaavat     täen elinkeinoverotuksen laskenta- ja seuranta-
25266: luvut ovat olleet 101 958, 2 282 ja 2,33. Vii-      järjestelmä (EVLS-järjestelmä). Uuden järjes-
25267: meksi toimitetussa verotuksessa eli verovuon-       telmän on tarkoitus tuottaa sellaista tietoa,
25268: na 1981 liikkeen- ja ammatinharjoittajien lu-       jonka avulla voidaan saada oikea kuva elinkei-
25269: kumäärä oli puolestaan 102 255 kpl. Näistä          nonharjoittajan ja samalla alalla samanlaatuisis-
25270: joutui arvioverotuksen kohteeksi 2 066 eli 2,02     sa olosuhteissa toimivien verovelvollisten tu-
25271: prosenttia. Arvioverotettujen sekä absoluuttinen    loksen kehityksestä ja kannattavuudesta. Tämä
25272: että suhteellinen määrä on siten selvästi las-      parantaa myös mahdollisuuksia päästä arviove-
25273: kenut 1978 ja 1981 välisenä aikana.                 rotuksen toimittamistapauksissa mahdollisim-
25274:                                               N:o 352                                              3
25275: 
25276: man oikeaan ja kohtuulliseen lopputulokseen.         si valtiovarainministeriössä on suunniteltu eri-
25277: Ensisijaisena pyrkimyksenä tulee kuitenkin olla,     tyisen työryhmän asettamista selvittämään tak-
25278: että arvioverotusta tarvitsisi soveltaa vain har-    sien verotukseen liittyviä kysymyksiä.
25279: voissa poikkeustapauksissa.                             Arvioverotusta koskevat säännökset eivät
25280:    Vaikka arvioverotuksen toimittamistapaukset       anna arvioverotuksen soveltamisedellytyksiä
25281: ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet viime vuo-         harkittaessa mahdollisuuksia ottaa huomioon
25282: sina, eräiden yrittäjäryhmien, mm. taksiautoi-       muita kuin sellaisia näkökohtia, jotka vaikutta-
25283: lijoiden kohdalla on jouduttu turvautumaan ar-       vat tulon oikean määrän selvittämiseen. Näin
25284: vioverotukseen keskimääräistä useammin. Jotta        ollen arvioverotusta ei voida jättää toimitta-
25285: taksien verotuksessa päästäisiin mahdollisimman      matta työllisyysnäkökohtien tai verovelvollisen
25286: oikeaan ja kohtuulliseen lopputulokseen, vero-       henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi, jos sen
25287: hallitus on laatinut taksien verotusta varten eri-   edellytykset ovat muuten olemassa. Mahdollis-
25288: tyisiä selvityksiä ja ohjeita sekä esittänyt sine-   ten veronhuojennusperusteiden olemassaolo on
25289: töitävien, tarkkailutietoja keräävien taksamitta-    ratkaistava niitä koskevien erillisten säännös-
25290: tien säätämistä pakollisiksi taksiautoihin. Lisäk-   ten nojalla.
25291:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
25292: 
25293:                                                                            Ministeri Jermu Laine
25294: 4                                            1982 vp.
25295: 
25296: 
25297: 
25298: 
25299:                            Till Riksdagens Herr Talman
25300: 
25301:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1981, var antalet affärs- och yrkesidkare
25302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           102 255. Av dem blev 2 066, dvs. 2,02 %
25303: velse av den 2 november 1982 tili vederböran-       föremål för beskattning enligt uppskattning.
25304: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        Såväl det absoluta som det relativa antalet
25305: följande av riksdagsman Asser Stenbäck under-       personer som blev föremål för beskattning
25306: tecknade spörsmål nr 352:                           enligt uppskattning har sålunda tydligt sjunldt
25307:                                                     under tiden mellan 1978 och 1981.
25308:           Är Riksdagen medveten om, att den            Skäl att övergå tili beskattning enligt upp-
25309:        oskäliga beskattning enligt uppskatt-        skattning föreligger i allmänhet då skatte-
25310:        ning som riktar sig mot service-             deklaration överhuvudtaget inte inlämnats eller
25311:        branschens småföretagare försvagar sys-      då den varit så bristfällig, t.ex. saknat resul-
25312:        selsättningen inom branschen, och om         taträkning, balansräkning eller bilagor tili
25313:        så är fallet,                                skattedeklaration, att den inte kan godkännas
25314:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           som grund för beskattningen, och den skatt-
25315:        vidta i syfte att avhjälpa denna olägen-     skyldige inte ens efter uppmaning kompletterar
25316:        het?                                         sin deklaration. Härvid uppskattas inkomstens
25317:                                                     belopp närmast på basen av föregående års
25318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beskattade inkomst, varvid de förändringar i
25319: samt anföra följande:                               förhållandena som skett under skatteåret sam-
25320:                                                     tidigt beaktas.
25321:    Angående förutsättningarna för beskattning          Den andra huvudgruppen bland dem som
25322: enligt uppskattning stadgas i 72 § 1 mom.           blir föremål för beskattning enligt uppskatt-
25323: 3 punkten beskattningslagen. I enlighet där-        ning är de skattskyldiga vilkas inkomster är
25324: med skall beskattning enligt uppskattning verk-     ringa i jämförelse med andra skattskyldigas
25325: ställas om skattedeklaration inte avgivits eller    som verkat inom samma bransch och under
25326: om deklarationen inte ens efter rättelse kan        liknande förhållanden. I dessa på jämförelse
25327: läggas tili grund för beskattningen. I dessa        baserade fall används som hjälp såväl av skatte-
25328: fall skall den skattskyldige såvitt möjligt be-     styrelsen som av andra insamlade uppgifter,
25329: redas tilifälle att förete utredning i saken. Be-   vilka jämte tolkningsföreskrifter tiliställts
25330: skattning enligt uppskattning skall verkställas     skattebyråerna. Som exempel kan nämnas
25331: också om det visar sig, att den av den skatt-       branschvis uppgjord statistik över försäljnings-
25332: skyldige uppgivna inkomsten, jämförd med            bidrag och driftsbidrag, uppgifter om olika yr-
25333: andra på samma område och under liknande            kesgruppers medelårsförtjänst och de genom-
25334: förhållanden verksamma skattskyldigas årsin-        snittliga konsumtionsutgifternas struktur enligt
25335: komst, uppenbarligen är alltför ringa och den       hushåll och person samt konsumtionsutgifternas
25336: skattskyldige inte ens på anfordran kan fram-       variation enligt familjetyp. Avsikten är likväl
25337: lägga giltiga skäl tili den ringa årsinkomsten.     inte att tiliämpa de genomsnittliga statistiska
25338:    För skatteåret 1978 blev 2 568 av det sam-       uppgifterna schematiskt. Denna omständighet
25339: manlagt 100 659 affärs- och yrkesidkarna före-      har också betonats i skattestyrelsens före-
25340: mål för beskattning enligt uppskattning, vilket     skrifter. I de fall som gäller beskattning enligt
25341: motsvarar 2,55 % av ifrågavarande skattskyl-        uppskattning skall, i syfte att få tili stånd ett
25342: diga. För skatteåret 1980 (siffrorna för år         skäligt beskattningsbeslut, utöver jämförelse-
25343: 1979 är inte statistikförda) är motsvarande         och statistiskt materia! alltid också den skatt-
25344: tai 101 958, 2 282 och 2,33. I den senast verk-     skyldiges redogörelse för sina speciella för-
25345: ställda beskattningen, dvs. under skatteåret        hållanden beaktas.
25346:                                                N:o 352                                               5
25347: 
25348:    I syfte att förbättra kvantiteten och kva-         riktigt och skäligt slutresultat som möjligt när
25349: liteten beträffande det statistika materia! som       det gäller beskattningen av hyrbilsverksam-
25350: används vid näringsbeskattningen har ett på           heten har skattestyrelsen med tanke på beskatt-
25351: ADB baserat redovisnings- och uppföljnings-           ningen av hyrbilar utarbetat utredningar och
25352: system för näringsbeskattningen planerats             anvisningar samt föreslagit att stadganden
25353:  (EVLS-systemet.) Avsikten med det nya sys-           skulle utfärdas om att förseglingsbara taxamet-
25354: temet är att få fram sådan kunskap, med vars          rar för registrering ov kontrolluppgifter skulle
25355: hjälp en riktig bild kan erhållas av resultatet       göras obligatoriska i taxibilarna. Därjämte har
25356: och dess utveckling och lönsamhet såväl när           man i finansministeriet planerat att tillsätta en
25357: det gäller näringsidkaren som andra skattskyl-        särskild arbetsgrupp för utredning av frågor i
25358: diga vilka är verksamma inom samma bransch            anslutning tili hyrbilsverksamhetens beskatt-
25359: under likartade förhållanden. Detta förbättrar        ning.
25360: också möjligheterna att komma fram tili ett               Stadgandena om beskattning enligt uppskatt-
25361: så riktigt och skäligt slutresultat som möjligt       ning medger inte, då förutsättningarna att
25362: i de fall då beskattningen verkställs enligt upp-     tillämpa beskattning enlig uppskattning över-
25363: skattning. Strävan bör likväl i första hand vara,     vägs, möjlighet att beakta annat än sådana
25364: att beskattning enligt uppskattning inte skall        synpunkter, som inverkar på utredningar av
25365: behöva tiliämpas annat än i sällsynt undan-           inkomstens riktiga belopp. Sålunda är det inte
25366: tagsfall.                                             möjligt att undvika beskattning enligt uppskatt-
25367:    Även om de fall i vilka beskattning verk-          ning på grund av sysselsättningssynpunkter
25368: ställs enligt uppskattning som helhet minskat         eller den skattskyldiges personliga förhållanden,
25369: under de senaste åren, har det likväl varit nöd-      om förutsättningarna för sådan beskattning
25370: vändigt att i fråga om vissa företagargrupper,        eljest föreligger. Förekomsten av eventuella
25371: bl. a. taxibilister, ty sig tili beskattning enligt   grunder för skattelättnad måste avgöras med
25372: uppskattning oftare än vad medeltalet utvisar.        stöd av de särskilda stadganden som gäller för
25373: För att göra det möjligt att uppnå ett så             dem.
25374:       Helsingfors den 7 december 1982
25375: 
25376:                                                                              Minister ] ermu Laine
25377: 
25378: 
25379: 
25380: 
25381: 088201212C
25382:                                                1982 vp.
25383: 
25384: Kirjallinen kysymys n:o 353
25385: 
25386: 
25387: 
25388: 
25389:                                    Toiviainen: Suojelupoliisin ennalta ehkäisevästä turvallisuustyöstä
25390: 
25391: 
25392:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25393: 
25394:     Tammikuussa 1982 valtioneuvosto päätti po-        liike-elämän suojelujohtokunnan vuonna 1981
25395: liisiasetuksen muutoksesta, jolla suojelupoliisin     julkaiseman kirjan "Yrityksen tietojensuojelu"
25396: toimialaa ja valtuuksia laajennettiin tuntuvasti.     kanssa.
25397: Uusitun poliisiasetuksen 36 § :n mukaan Supon            Sitä paitsi sisäasiainministeriön ohjeet ovat
25398: toimiala laajenee suhteessa viranomaisiin ja en-      ilmeisen lainvastaiset. Asiakirjojen julkisuus-
25399: nen kaikkea yhteisöihin.                              lain 20 § :n mukaan ministeriö voi vain yksityis-
25400:     Heinäkuun 9 päivänä sisäasiainministeriö an-      tapauksessa antaa luvan salassa pidettävien tie-
25401: toi päätöksen suojelupoliisin ennalta ehkäise-        tojen ilmaisemiseen. Sisäasiainministeriön ohjei-
25402: vässä turvallisuustyössä noudatettavista yleisistä    den tarkoituksena on kuitenkin yleisesti oi-
25403: perusteista.                                          keuttaa sen alainen Supo luovuttamaan salai-
25404:     Tämä päätös herätti hämmästyttävän vähän          sia tietoja myös ulkopuolisille.
25405: keskustelua asian periaatteellinen ja käytän-             Ei Supo eikä mikään muukaan viranomainen
25406: nöllinen tärkeys huomioon ottaen. Päätöksessä         voi valvoa ulkopuolisille annettujen tietojen sa-
25407: luetellaan viranomaiset ja yhteisöt, joille tietoja   lassa pysymistä. Tältä kannalta on vähintäänkin
25408:  kansalaisista voidaan luovuttaa. Luettelo on to-     omituista, ettei yksityisellä kansalaisella ole oi-
25409: della laaja; se kattaa valtion toimialan lähes        keutta tarkistaa rekisteritietojaan Supossa. Yk-
25410: kokonaisuudessaan; se kattaa valtavan joukon          sityisellä yrityksellä on oikeus tietoihin, yksi-
25411:  teollisuuslaitoksia, koska siinä mainitaan tär-      tyisellä kansalaisella ei ole!
25412: keät viennin ja tuonnin alalla toimivat yhtei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25413:  söt, maanpuolustuksen kannalta tärkeät yhtei-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25414: söt sekä yhteisöt, jotka harjoittavat "muutoin        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25415: valtion turvallisuuteen liittyviä toimintoja".        vaksi seuraavan kysymyksen:
25416:     Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen ja
25417:  tietosuojan kannalta kysymys on vakava, ja on                  Tietääkö Hallitus, että sisäasiainminis-
25418:  valitettavaa, ettei julkista keskustelua ole tä-            teriön päätös suojelupoliisin ennalta eh-
25419:  hän mennessä syntynyt.                                      käisevässä turvallisuustyössä noudatetta-
25420:     Viime kädessä sisäasiainministeriön ohjeet               vista yleisistä periaatteista on demokra-
25421:  mahdollistavat kattavan virkakieltojärjestelmän             tianvastainen ja lainvastainen, ja
25422: luomisen Suomeen.                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25423:     Kuvaavaa on, että sisäasiainministeriön ohjeet           ryhtyä tämän päätöksen kumoamiseksi?
25424:  tuntuvat sopivan hyvin yhteen teollisuuden ja
25425:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
25426: 
25427:                                                Seppo Toiviainen
25428: 
25429: 
25430: 
25431: 
25432: 088201245E
25433: 2                                             1982 vp.
25434: 
25435: 
25436: 
25437: 
25438:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25439: 
25440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luovuttaminen on päätöksessä rajattu varsin yk-
25441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sityiskohtaisin määräyksin. Tietoja pyytävän vi-
25442: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           ranomaisen tai yhteisön toiminnalla on oltava
25443: kirjeenne n:o 1871 ohella lähettänyt valtio-         olennaista merkitystä Suomen keskeisten etujen
25444: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-       kannalta. Toiminnan tulee olla myös luonteel-
25445: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Toiviaisen         taan sellaista, että siihen perustellusti voidaan
25446: kirjallisesta kysymyksestä n:o 353, jossa tiedus-    arvioida kohdistettavan valtion turvallisuutta
25447: tellaan:                                             vaarantavia toimia.
25448:                                                          Edellä mainittujen edellytysten lisäksi pää-
25449:           Tietääkö Hallitus, että sisäasiainminis-   töksessä on asetettu ·vaatimuksia myös henki-
25450:        teriön päätös suojelupoliisin ennalta eh-     löstöturvallisuustyön piiriin kuuluville viroille
25451:        käisevässä turvallisuustyössä noudatetta-     tai tehtäville. Henkilöiden luotettavuutta tai
25452:        vista yleisistä periaatteista on demokra-     sopivuutta koskevien tosiasiatietojen antaminen
25453:        tianvastainen ja lainvastainen, ja            on mahdollista suojelupoliisille silloin, kun vir-
25454:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kaan tai tehtävään liittyy niiden aseman tai
25455:        ryhtyä tämän päätöksen kumoamiseksi?          luonteen vuoksi mahdollisuus julkisen edun kan-
25456:                                                      nalta merkittävien tietojen saamiseen. Toisen
25457:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         merkittävän ryhmän muodostavat virat ja teh-
25458:   Sisäasiainministeriön heinäkuun 9 päivänä 1982     tävä·t, joiden haltijat välittömästi vastaavat
25459: antamassa päätöksessä on määritelty ne yleiset       valtion turvallisuuden suojelemiseen liittyvistä
25460: perusteet, joita suojelupoliisin on ennalta eh-      toiminnoista tai joiden työhön liittyy toistuvia
25461: käisevässä turvallisuustyössä noudatettava. Läh-     yhteyksiä ulkomaalaisiin tai ulkovaltoihin.
25462: tökohtana on sellaisen säännellyn ja valvotun            Henkilöstöturvallisuuteen liittyviä tietoja
25463: järjestelmän aikaansaaminen, jossa valtion tur-      pyytävän on toimitettava suojelupoliisille muun
25464: vallisuusnäkökohtien ohella voidaan ottaa huo-       selvityksen ohessa myös asianomaisen henkilön
25465: mioon myös kansalaisten oikeusturvan vaati-          itsensä antamat asian ratkaisemiseen vaikutta-
25466: mukset.                                               vat tiedot. Pyyntö on rajattava koskemaan vain
25467:    Ennalta ehkäisevälle turvallisuustyölle on mi-     sellaista henkilöä, jonka voidaan olettaa toden-
25468: nisteriön päätöksessä asetettu kaksi yleistä ta-     näköisesti tulevan nimitetyksi virkaan tai teh-
25469: voitetta. Sen avulla pyritään ensinnäkin kehit-       tävään. Päätös on omiaan tehostamaan kansa-
25470: tämään turvallisuuskysymyksiin liittyviä aseo-       laisten oikeusturvaa myös sitä kautta, että an~
25471: teeilisia valmiuksia. Samalla pyritään myötä-         nettaviin tietoihin ei saa sisällyttää mielipiteitä
25472: vaikuttamaan suunnitelmallisen turvallisuustyön       tai johtopäätöksiä. Tietoja saa käyttää vain
25473: yleiseen tehostumiseen yhteiskunQan tärkeim-         pyynnössä esitettyyn tarkoitukseen eikä niitä
25474: millä toiminta-alueilla.                              saa luovuttaa edelleen.
25475:    Ennalta ehkäisevän turvallisuustyön tarkoi-           Tietoihin ei sisällytetä sellaista aineistoa,
25476: tuksena on luoda esteitä erityisesti sellaisille      joka voimassa olevan lainsäädännön mukaan
25477: toiminnoille, joilla maalle vahinkoa aiheuttaen       on salassa pidettävää.
25478: pyritään hankkimaan Suomen keskeisten oi-                Suojelupoliisin on vuosittain annettava mi-
25479: keuksien tai etujen vuoksi rajatun henkilöpii-        nisteriölle selostus, joka sisältää tiedot päätök-
25480: rin tietoon tarkoitettuja tietoja. Turvallisuus-      sen soveltamisesta ja ennalta ehkäisevän tur-
25481: työn muotoja ovat ohjaus- ja neuvontatoiminta         vallisuustyön alueella havaituista epäkohdista.
25482: sekä henkilöitä koskevien tietojen luovuttami-           Sisäasiainministeriön päätös ei ole demokra-
25483: nen.                                                  tianvastainen eikä voimassa olevien säädösten
25484:    Henkilöstöturvallisuuteen liittyvien tietojen      vastainen.
25485:       Helsingissä joulukuun 10 päivänä 1982
25486: 
25487:                                                              Puolustusministeri Juhani Saukkonen
25488:                                                 N:o 353                                               3
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25494: 
25495:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          som är av synnerlig vikt för Finlands centrala
25496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         intressen. Verksamheten skall också vara av
25497: nr 1871 av den 2 november 1982 tili veder-             sådan art att det finns fog för ant anta att
25498: börande medlem av statsrådet översänt av-             åtgärder som äventyrar statens säkerhet kan
25499: skrift av följande av riksdagsman Toiviainen          komma att riktas mot den.
25500: undertecknade spörsmål nr 353:                            Utöver de ovan nämnda förutsättningarna
25501:                                                        ställs i beslutet dessutom vissa krav beträffan-
25502:            Är Regeringen medveten om att mi-          de de tjänster eller uppgifter som kan hänföras
25503:         nisteriets för inrikesärendena beslut om      tili området för personalsäkerhetsarbetet.
25504:         de allmänna principerna för skyddspo-         Skyddspolisen kan lämna faktauppgifter om
25505:         lisens preventiva säkerhetsarbete stri-        en persons pålitlighet eller lämplighet då
25506:         der mot demokratin och lag, och               tjänsten eller uppgiften innebär en sådan ställ-
25507:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ning ellet är av sådan art att det i den är
25508:         ta för att upphäva detta beslut?              möjligt att få kännedom om fakta som är
25509:                                                       betydelsefulla med tanke på allmän fördel.
25510:    I inrikesministeriets beslut den 9 juli 1982       En annan viktig grupp är de tjänster och
25511: definieras de allmänna principer som skyddspo-        uppgifter som medför direkt ansvar för verk-
25512: lisen skall iaktta i sitt preventiva säkerhetsarbe-   samhet i anslutning tili statens säkerhet eller
25513: te. Målet är att få tili stånd ett reglerat och       som innebär upprepade kontakter med utlän-
25514: övervakat system, där man vid sidan av statens        ningar eller främmande stater.
25515: säkerhet även beaktar de krav som medbor-                 Den som anhåller om uppgifter skall, vid
25516: garnas rättsskydd ställer.                            sidan av den övriga utredning som skall till-
25517:    I ministeriets beslut har två allmänna mål         ställas skyddspolisen, även bifoga de upp-
25518: uppställts för det preventiva säkerhetsarbetet.       gifter vederbörande lämnat om sig själv och
25519: För det första strävar man tili att utveckla atti-    som påverkar beslutet. Anhållan skall be-
25520: tyderna i säkerhetsfrågor. Samtidigt skall be-        gränsas tili att gälla endast person, som kan
25521: slutet medverka tili en allmän effektivering av       antas bli utnämnd tili tjänsten eller uppgiften.
25522: det systematiska säkerhetsarbetet på samhällets       Inrikesministeriets beslut är ägnat att effek-
25523: viktigaste verksamhetsområden.                        tivera medborgarnas rättsskydd även därigenom,
25524:    Avsikten med det preventiva säkerhetsar-           att i de upplysningar som ges inte får ingå
25525: betet är att hindra särskilt sådan för vårt land      åsikter eller slutledningar. Upplysningarna får
25526: skadlig verksamhet som syftar tili att skaffa         användas endast för det i anhållan uppgivna
25527: uppgifter, vilka med hänsyn tili Finlands cen-        syftet och får inte ges vidare.
25528: ttala rättigheter eller intressen är avsedda              I upplysningarna får inte ingå materia!, som
25529: endast för en begränsad krets. Säkerhetsarbetet       enligt gällande lagstiftning skall hållas hemligt.
25530: består i att ge anvisningar och råd samt lämna            Skyddspolisen skall årligen tillställa minis-
25531: uppgifter om personer.                                teriet en redogörelse med uppgifter om hur
25532:    Möjligheterna att överlåta uppgifter som har       beslutet tillämpats samt om missförhållanden
25533: att göra med personalsäkerhet har i beslutet          som upptäckts inom det preventiva säkerhets-
25534: begränsats genom detaljerade bestämmelser.            arbetet.
25535: Den myndighet eller sammanslutning som ber               Ministeriets beslut strider varken mot demo-
25536: om upplysningar måste bedriva en verksamhet           kratin eller gällande stadganden.
25537:      Helsingfors den 10 december 1982
25538: 
25539:                                                                Försvarsminister Juhani Saukkonen
25540:                                            1982 vp.
25541: 
25542: Kirjallinen kysymys n:o 3.54
25543: 
25544: 
25545: 
25546: 
25547:                                 Tennilä: Kehitysalueilla toimivien suuryritysten maksamista kun-
25548:                                    nallisveroista
25549: 
25550: 
25551:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25552: 
25553:    Harkintavero-oikeutta käyttänyt Kemin kau-        Tilanne on kehitysalueiden kuntien kannalta
25554: punki on Lapin lääninoikeuden päätöksellä mää-    kestämätön ja mainittuja lakeja tuleekin korjata
25555: rätty maksamaan Veitsiluoto Oy:lle takaisin       veronkierron estämiseksi.
25556: 3,5 miljoonaa markkaa vuosilta 1977, 1978 ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25557: 1979 toimitetusta verotuksesta. Vaikka yhtiöllä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25558: meni mainittuina vuosina erittäin hyvin, sen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25559: ei lääninoikeuden päätöksen mukaan tarvitse       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25560: maksaa kunnallisveroa 'käytännöllisesti katsoen
25561: lainkaan.                                                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25562:     Menestyneen suuryhtiön verovapauden mah-             siin estääkseen kehitysalueilla toimivia
25563: dollistavat laki kehitysalueiden tuotannollisen          suuryhtiöitä vapaUJtumasta kunnallisve-
25564: toiminnan edistämisestä ja sen suomat veron-             ron maksamisesta tarkistamaila kehitys-
25565: huojennukset sekä uusista teollisuusrakennuk-            alueiden tuotannollisen toiminnan edis-
25566: sista myönnettävistä verohelpotuksista säädetty          tämiseksi säädettyä veronhuojennuslakia
25567: laki. Nämä lait antavat suuryhtiöille lähes ra-          ja lakia uusista teollisuusrakennuksista
25568:  jattomat mahdollisuudet tuloksen säätelemiseen          myönnettävistä verohelpotuksista?
25569:  ja sitä kautta verosta vapautumiseen.
25570:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
25571: 
25572:                                       Esko-Juhani Tennilä
25573: 
25574: 
25575: 
25576: 
25577:  088201213D
25578: 2                                            1982 vp.
25579: 
25580: 
25581: 
25582: 
25583:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25584: 
25585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mitettavissa verotuksissa. Tietyissä tapauksissa
25586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verovelvollisella on oikeus vähentää valtion-
25587: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          verotuksessa .veronalaisesta tulostaan muiden
25588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lainsäädännössä myönnettyjen vähennysten li-
25589: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       säksi kunakin vuonna ylimääräinen investointi-
25590: edustaja Esk~Juhani Tennilän näin kuuluvasta        vähennys. Investointivähennystä ei enää voi
25591: kirjallisesta kysymyksestä n:o 354:                 tehdä kunnallisverotuksessa eikä sitä enää ote-
25592:                                                     ta huomioon tappiota vahvistettaessa.
25593:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Harkintaverotusta ei sovelleta uudesta tu~
25594:         siin estääkseen kehitysalueilla toimivia tantolaitoksesta tai matkailuyrityksestä saatuun
25595:         suuryhtiöitä vapau:tumasta kunnallisve- tuloon veronhuojennukseen oikeuttaviita vuo-
25596:         ron maksamisesta tarkistamaila kehitys- silta. Harkintaverotuskielto ei koske laajennus-
25597:         alueiden tuotannollisen ·toiminnan edis- ja uudistusinvestointeja. Kun harkintaverotuk-
25598:         tämiseksi säädettyä veronhuojennuslakia sella ei saa mitätöidä veronhuojennuksia, on
25599:         ja lakia uusista teollisuusrakennuksista veronhuojennukset otettava huomioon sekä har-
25600:         myönnettävistä verohelpotuksista?           kintaverotuksen edellytyksiä tutkittaessa että
25601:                                                     harkitun tulon määrää vahvistettaessa.
25602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Teollisuusinvestointien veronhuojennuksista
25603: seuraavaa:                                          14 päivänä toukokuuta 1982 annetun lain
25604:    Laki kehitysalueiden veronhuojennuksista ( 351/82) mukaan verovelvollisella on oikeus
25605: (290/82) annettiin 16 päivänä huhtikuuta saada· veronhuojennuksia 1. 1. 1982-31. 12.
25606: 1982. Lakia sovelletaan vuosilta 1982-1998 1983 välisenä aikana suorittamiensa rakennus-,
25607: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa · kone- ja laiteinvestointien perusteella. Lakia
25608: vuosina 1982-1989 kehitysalueelle perustet- sovelletaan vuosilta 1982-1985 toimitettavissa
25609: taviin uusiin tuotantolaitoksiin ja matkailuyri- verotuksissa. Hallituksen esityksessä Eduskun-
25610: tyksiin sekä samoina vuosina tapahtuviin tu~ nalle laiksi teollisuusinvestointien veronhuojen-
25611: tantolaitosten ja matkailuyritysten laajennuksiin nuksista annetun lain muuttamisesta (HE n:o
25612: sekä irtaimen käyttöomaisuuden uusimiseen. 197 /82) on investointien aloittamiselle ja lop-
25613: Laki vastaa pääasialliselta sisällöltään kehitys- puun saattamiselle säädettyä aikaa ehdotettu
25614: alueiden tuotantotoiminnan edistämiseksi myön- pidennettäväksi 9 kuukaudella.
25615: nettävistä veronhuojennuksista annettua lakia          Veronhuojennuksiin oikeuttavat investoinnit
25616:  (1003/75). Uuden lain tavoitteena on kuiten- ovat jokseenkin samat kuin eräiden tuotannol-
25617: kin veronhuojennusten yksittäisille kunnille ai- listen investointien hankintamenojen poikkeuk-
25618: heuttamien veromenetysten vähentäminen. Ta- sellisesta vähentämisestä verotuksessa annetussa
25619: voitteena on myös muuttaa veronhuojennusten laissa (971/78). Viimeksi mainittua lakia edel-
25620: kohdistumista pienten ja keskisuurten yritysten si laki uusista teollisuusrakennuksista myönnet-
25621: eduksi.                                             tävistä veronhuojennuksista (53 5/7 6). Uuden
25622:    Verovelvollinen saa poistona vähentää veron- lain tavoitteena on investointitoiminnan käyn-
25623: alaisesta tulostaan veronhuojennuksen alaisen nistäminen ja työllisyyden turvaaminen muun
25624: käyttöomaisuuden hankintamenosta maaran, muassa kehitysalueilla. Veronhuojennukset koh-
25625: joka verovelvollisen kirjanpidossa on tällaisena distuvat lähinnä pienen ja keskisuuren teolli-
25626: poistona vähennetty (vapaa poisto) . Vapaa suuden investointeihin.
25627: pois,to myönnetään omaisuuden käyttöönotto-            Teollisuusinvestointien veronhuojennuksista
25628: vuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta toi- annetun lain mukaan verovelvollisella on va-
25629:                                               N:o 354                                                 3
25630: 
25631: paa poisto-oikeus. Verovelvollinen voi tehdä          tuksessa vähentää todellisen tulon määrään asti,
25632: hankintavarauksen kirjanpidossaan ja vähentää        mutta enintään niin paljon, että verotetta-
25633: sen verotuksessa ainoastaan kehitysalueelle teh-     vaksi tuloksi jäisi vähintään puolet harkinta-
25634: tyjen teollisuusinvestointien perusteella. Laki      verotuksin vahvistetusta tulosta. Tulona, jonka
25635: ei rajoita muiden veronhuojennuslakien, esim.        perusteella ratkaistaisiin onko harkintaverotus
25636: kehitysalueiden veronhuojennuksista annetun          toimitettava, pidettäisiin tuloa, josta on vä-
25637: lain perusteella myönnettäviä veronhuojennuk-        hennetty tappio. Sitä vastoin veronhuojennus-
25638: sia, vaan ne myönnetään verovelvolliselle sää-       lakeihin ja niiden perusteella syntyneeseen käy-
25639: dettyjen väliaikaishuojennusten lisäksi tai niistä   täntöön toimikunta ei ehdota muutoksia, koska
25640: riippumatta.                                         veronhuojennuslainsäädännön suhde harkinta-
25641:    Oikeuskäytännön mukaan veronhuojennuksia          verotukseeen on syytä ratkaista kunkin lain
25642: ei saa mitätöidä harkintaverotuksella. Edellä        kohdalta erikseen niitä uudistettaessa.
25643: tarkoitettua hankintavarausta on pidettävä ve-          Sekä laki kehitysalueiden veronhuojennuksis-
25644: ronhuojennuksena, joten se on otettava huo-          ta ( 290 /82) että laki teollisuusinvestointien
25645: mioon harkintaverotuksen edellytyksiä tutkit-        veronhuojennuksista (351/82) on annettu ku-
25646: taessa ja harkitun ,tulon määrää vahvistettaessa.    luvana vuonna, joten niiden soveltamisesta ei
25647:    Harkintaverotustoimikunta II:n 2 päivänä          ole v,ielä saatu kokemuksia. Mainituilla laeilla
25648: marraskuuta 1982 päivätyssä mietinnössä (ko-         on pyritty niille asetettujen kehitysaluepoliittis-
25649: miteanmietintö 1982: 55) todetaan, että har-         ten ja talouspoliittisten tavoitteiden huomioon
25650: kintaverotuksen merkitystä kunnallisena takuu-       ottamiseen. Näistä syis:tä ei hallituksen tarkoi-
25651: verona on viime vuosina heikentänyt tappioiden       tuksena ole ainakaan tässä vaiheessa ryhtyä ky-
25652: vähennysoikeus, joka mahdollistaa eräissä ta-        symyksen johdos1ta muihin toimenpiteisiin kuin
25653: pauksissa koko kunnallisveron, myös harkinta-        mitä harkintaverotustoimikunta II ehdottaa.
25654: verotuksen välttämisen. Samansuuntainen vai-         Hallitus on 3 päivänä joulukuuta 1982 anta-
25655: kutus on erityislakeihin perustuvilla veron-         nut Eduskunnalle toimikunnan yksimielisen eh-
25656: huojennuksilla.                                      dotuksen mukaisen esityksen liikkeiden ja kiin-
25657:    Toimikunta ehdottaa tappiontasauksesta tulo-      teistöjen kunnallisverotusta koskeviksi muutok-
25658: verotuksessa annettua lakia (362/68) muutet-         siksi verolainsäädäntöön.
25659: tavaksi siten, että tappiota saisi kunnallisvero-
25660:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
25661: 
25662:                                                                             Ministel1i Jermu Laine
25663: 4                                            1982 vp.
25664: 
25665: 
25666: 
25667: 
25668:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25669: 
25670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arna för de nio därpå följande åren. I vissa
25671: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fall har den skat!tskyldige rätt att under de
25672: av den 2 november 1982 tili vederbörande            ovan nämnda, tili skattelättnader berättigande
25673: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      skatteåren utöver övriga i lagstiftningen bevil-
25674: jande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä un-         jtl.de avdrag från sin skattepliktiga inkomst vid
25675: dertecknade spörsmål nr 354:                         staJtsbeskattningen varje år göra ett extra in-
25676:                                                     vesteringsavdrag. Investeringsavdrag kan inte
25677:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       mera göras vid kommunalbeskattningen och det
25678:        att förhindra storbolag verksamma inom       beaktas inte längre vid fastställande av för-
25679:        utvecklingsområdena att bli befriade         lust.
25680:        från komrimnalskatt genom en revide-              Beskattning enligt prövning tillämpas inte
25681:        ring av den lag som gäller skattelättna-     på inkomst av ny produktionsinrät!tning eller
25682:        der för främjande av produktiv verk-         nytt turistföretag för de år, som berättigar
25683:        samhet inom utvecklingsområdena och          tili skattelindring. Förbudet mot beskattning
25684:        lagen om skaJttelättnader för nya in-        enligt prövning gäller inte utvidgnings- och
25685:        dustribyggnader?                             förnyelseinvesteringar. Då skattelättnaderna inte
25686:                                                     får omintetgöras genom beskattning enligt pröv-
25687:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning, bör skattelättnaderna beaktas såväl vid be-
25688: samt anföra följande:                               dömandet av förutsättningarna för beskattning
25689:     Lagen om skat!telättnader inom utvecklings-     enligt prövning som vid fastställandet av det
25690: områdena (290/82) gavs den 16 april 1982.           prövade beloppet.
25691: Lagen tiliämpas vid stats- och kommunalbe-               Enligt lagen den 14 maj 1982 om skattelätt-
25692: skattningarna för åren 1982-1998 på nya             nader för industriella investeringar (3 51/82)
25693: produktionsinrättningar eller turistföretag som     har skattskyldig rätt att få skatteläittnader för
25694: grundas inom Ultvecklingsområde under åren          investeringar under tiden den 1. 1. 1982-
25695: 1982-1989 samt på utvidgningar under sam-           31. 12. 1983 i byggnader, maskiner och an-
25696: ma år av produktionsinrättningar och turist-        läggningar. Lagen tiliämpas vid beskattningar-
25697: företag ävensom på förnyande av lösa anlägg-        na för åren 1982-1985. I regeringens propo-
25698: ningstiligångar. Lagen motsvarar tili sitt huvud-   sition till riksdagen med förslag tili lag an-
25699: sakliga innehåll lagen om skattelättnader för       gående ändring av lagen om skattelättnader
25700: främjande av produktionsverksamheten inom           för industriella investeringar (RP nr 197/
25701: utvecklingsområdena ( 100 3/75) . Syf,tet med       82) har den tid som är stadgad för påbörjan-
25702: den nya lagen är dock att minska de skatteför-      det och slutförandet av investeringar föreslagits
25703: luster som skattelättnaderna åsamkar enskilda       bli förlängd med 9 månader.
25704: kommuner. Dessutom vili man ändra alloke-                De investeringar som berättigar tili skatte-
25705: ringen av skattelättnaderna tili förmån för små     lindringar är nära nog desamma som i lagen
25706: och medelstora företag.                             om exceptionella avdrag vid beskattningen för
25707:     Den skattskyldiga får såsom avskrivningar       anskaffningsutgifter föranledda av produktiva
25708: ftån sin sk~ttepliktiga inkomst från anskaff-       investeringar (971/78). Den sis:tnämnda lagen
25709: ningsutgifterna för de skattelä:ttnader under-      föregicks av lagen om skattelättnader för nya
25710: kastade anläggningstillgångarna avdra det be-       industribyggnader (53 5/7 6) . Syftet med den
25711: lopp som avdragits som sådan avskrivning i den      nya lagen är att investeringsverksamheten skall
25712: skattskyldiges bokföring för det år under vilket    komma i gång och sysselsäittningen tryggas
25713: tiligångarna togs i bruk samt vid beskattning-      bl.a. inom utvecklingsområdena. Skattelättna-
25714:                                                N:o 3.54                                             5
25715: 
25716: derna gäller främst småindustrins och den me-         skall ändras så, att förlust vid kommunalbe-
25717: delstora industrins investeringar.                    skattningen skulle få avdras tili den verkliga
25718:    Enligt lagen om skattelättnader för indus-         inkomstens belopp, men högst så mycket att
25719: triella investeringar har skattskyldig fri avdrags-   den beskattningsbara inkomsten skulle bli minst
25720: rätlt. Skattskyldig kan göra en anskaffningsre-       hälften av den inkomst som fastställts genom
25721: servering i sin bokföring och avdra den vid           beskaittningen enligt prövning. Såsom inkomst
25722: beskattningen endast på basen av industriella         på grundvalen av viiken det skulle avgöras om
25723: investeringar inom utvecklingsområde. Lagen           beskattning enligt prövning skall verkställas
25724: inskränker inte de skattelättnader som beviljas       skulle betraktas den inkomst från viiken för-
25725: på basen av andra skattelättnadslagar, t.ex.          lusten avdragits. Däremot föreslår kommissio-
25726: lagen om skattelätltnader inom utvecklingsom-         nen inga ändringar i skattelättnadslagarna och
25727: rådena, utan de beviljas den skattskyldige ut-        den praxis som uppkommit på basis av dem,
25728: över de stadgade temporära lättnaderna eller          eftersom det är skäl att avgöra skaJttelättnads-
25729: oberoende av dem.                                     lagstiftningens förhållande tili beskattningen
25730:    Enligt rättspraxis får skattelättnader inte        enligt prövning skilt för varje lags vidkomman-
25731: omintetgöras genom beskattning enligt pröv-           de då de förnyas.
25732: ning. Den ovan avsedda anskaffningsreserve-              Såvällagen om skattelättnader inom utveck-
25733: ringen skall betraktas såsom skattelättnad, var-      lingsområdena (280/82) som lagen om skart:te-
25734: för den bör beaktas vid bedömandet av för-            lättnader för industriella investeringar ( 351/
25735: utsättningarna för beskattning enligt prövning        82) har givits innevarande år, varför man inte
25736: och vid fastställandet av det prövade beloppet.       har erfarenhet av deras tillämpning. Med nämn-
25737:     I det betänkandet som andra kommissionen          da lagar har man strävat tili att beakta de re-
25738: för utredning av frågor om beskattning enligt         gionalpolitiska och de ekonomiskpolitiska mål-
25739: prövning (Kommittebetänkande 1982: 55) av-            sättningarna för lagama. Av dessa orsaker har
25740: gav den 2 november 1982 konstateras att bety-         regeringen inte, åtminstone inte i detta skede,
25741: delsen av beskattning enligt prövning såsom           för avsikt att med anledning av spörsmålet
25742: kommunal garantiskaitt under de senaste åren          vidta andra åtgärder än de som föreslås av
25743: försvagats av rätten aitt avdra förluster, som        andra kommissionen för utredning av frågor om
25744: i vissa fall gör det möjligt att undvika hela         beskattning enligt prövning. Regeringen har den
25745: kommunalskatten, även beskattningen enligt            3 december 1982 avlåtit tili riksdagen en pro-
25746: prövning. En liknande effekt har de skatte-           position som tili sitt innehåll överensstämmer
25747: lättnader som grundar sig på speciallagar.            med kommissionens enhälliga förslag tili änd-
25748:     Kommissionen föreslår att lagen om förlust-       ringar i skattelagstiftningen angående kommu-
25749: utjämning vid inkomstbeskattningen ( 362/68)          nalbeskattningen av rörelser och fastigheter.
25750:      Helsingfors den 7 december 1982
25751: 
25752:                                                                              Minister Jermu Laine
25753: 
25754: 
25755: 
25756: 
25757: 088201213D
25758:                                            1982 vp.
25759: 
25760: Kirjallinen kysymys n:o 355
25761: 
25762: 
25763: 
25764: 
25765:                                 Tenhiälä: Kuntoradan rakentamisesta Kujalan maatalousoppilai-
25766:                                    toksen maalle Hollolassa
25767: 
25768: 
25769:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25770: 
25771:    Hollolan kunnan liikuntapaikkasuunnitelmiin    sasta ympärivuotista käyttöä. Muuta vastaavaa
25772: sisältyy Kalliolan kuntoratahanke. Hankkeesta     liikuntapaikkaa ei alueella ole. Tämän vuoksi
25773: on tehty alustavat suunnitelmat, joista mm.       on tärkeää, että kuntorata voitaisiin rakentaa
25774: Hämeen läänin urheilulautakunta on antanut        maatalousoppilaitoksen maalle. Koska käytettä-
25775: myönteisen lausunnon. Hollolan kunnan vuoden      vissä on tällainen valtion maa-alue, olisi järke-
25776: 1983 talousarvioon on esitetty määräraha kun-     vää saada se tälläkin tavalla hyödynnettyä.
25777: toradan toteuttamiseen.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25778:    Kuntoratahanke sijoittuu valtaosaltaan val-    tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
25779: tion omistaman Kujalan maatalousoppilaitoksen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25780: maalle. Hollolan kunnan tarkoituksena oli erik-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25781: seen sopia rakennustyön aiheuttamista haitois-
25782: ta ja vahingoista sekä niiden korvaamisesta.                 Miksi    ammattikasvatushallitus   ei
25783:    Ammattikasvatushallitus on nyt kuitenkin               myöntänyt lupaa kuntoradan rakentami-
25784: 10. 9. 1982 päivätyllä kirjeellään n:o 609 il-            seksi Kujalan maatalousoppilaitoksen
25785: moittanut, että sillä ei ole edellytyksiä luvan           maalle Hollolassa, ja
25786: myöntämiseen kuntoradan rakentamiseksi Ku-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25787: jalan maatalousoppilaitoksen maalle.                      ryhtyä luvan myöntämiseksi tälle liikun-
25788:    Kalliolan kuntoratahanke on keskeisin suun-            taharrastusten kannalta tarpeelliselle
25789: niteltu liikuntapalvelumuoto Hollolan Kalliolan           hankkeelle?
25790: -Paimelan alueelle. Liikuntapaikalla olisi run-
25791:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
25792: 
25793:                                          Hannu Tenhiälä
25794: 
25795: 
25796: 
25797: 
25798: 0882012088
25799: 2                                            1982 vp.
25800: 
25801: 
25802: 
25803: 
25804:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25805: 
25806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      Jaltsevat 15 kilometrin etäisyydellä Kujalan
25807: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       maatalousoppilaitoksesta. Tieyhteys Kylä-Esko-
25808: mies, olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päi-       lan tilan maihin kulkee Lahden kaupungin lä-
25809: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-   pi. Kylä-Eskolan tilan etäisyys sinänsä vaikeut-
25810: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     taa opetuksen järjestämistä ja kun lisäksi op-
25811: sanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta        pilaat joutuvat liikkumaan oppilaitoksen ja maa-
25812: kirjallisesta kysymyksestä n:o 355:                tilan väliä traktoreilla, syntyy vaaratilanteita.
25813:                                                    Edellä mainituista seikoista johtuen Kylä-Esko-
25814:          Miksi     ammattikasvatushallitus   ei    lan tilaa on pidetty rasitteista vapaana, jotta
25815:        myöntänyt lupaa kuntoradan rakentami-       siihen kuuluvia määräaloja on voitu vaihtaa op-
25816:        seksi Kujalan maatalousoppilaitoksen        pilaitosta lähempänä oleviin määräaloihin.
25817:        maalle Hollolassa, ja                          Edellä todetun perusteella hallitus katsoo,
25818:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     että Kylä-Eskolan maa-alueet on säilytettävä
25819:        ryhtyä luvan myöntämiseksi tälle liikun-    edelleenkin rasitteista vapaana ja siten vaihto-
25820:        taharrastusten kannalta tarpeelliselle      kelpoisina niin kauan kuin ne ovat ammatti-
25821:        hankkeelle?                                 kasvatushallituksen hallinnassa. Kysymyksessä
25822:                                                    tarkoitettu ongelma voitaisiin ratkaista siten,
25823:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        että Hollolan kunta vaihtaisi tarkoitetun alueen
25824: taen seuraavaa:                                    Kujalan maatalousoppilaitoksen tarpeisiin pa-
25825:    Kysymyksessä olevat maa-alueet kuuluvat         remmin sopivaan määräalaan.
25826: Kylä-Eskolan RN:o 13 tilan maihin, jotka si-
25827:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
25828: 
25829:                                                                 Opetusministeri Kalevi Kivistö
25830:                                                N:o 355                                              3
25831: 
25832: 
25833: 
25834: 
25835:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25836: 
25837:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Kujala lantbruksläroanstalt. Vägförbindelsen
25838: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         tili Kylä-Eskola egendoms market går genom
25839: se av den 2 november 1982 tili vederbörande          Lahtis stad. Avståndet tili Kylä-Eskolas lant-
25840: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       egendom försvårar i sig självt anordnande av
25841: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-           undervisning, och då eleverna ytterligare är
25842: tecknade spörsmål nr 355:                            tvungna att ta sig från läroanstalten tili godset
25843:                                                      med traktor uppstår riskfyllda situationer.
25844:           Varför har yrkesutbildningsstyrelsen       Med anledning av ovannämnda har man ansett
25845:        inte beviljat tilistånd för byggande av       Kylä-Eskola egendom vara servitutsfri för att
25846:        en konditionsbana på Kujala lantbruks-        möjliggöra ett utbyte av vissa tili denna egen-
25847:        läroanstalts område i Hollola, och            dom hörande områden mot andra områden som
25848:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ligger närmare läroanstalten.
25849:        ta för att bevilja tillstånd för detta pro-       Utgående från det ovannämnda anser rege-
25850:        jekt som är nödvändigt med tanke på           ringen, att Kylä-Eskolas lantområden bör även
25851:        motionsintressena?                            i fortsättningen förbli servitutsfria och sålunda
25852:                                                      utbytbara, så länge som de är i yrkesutbild-
25853:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningsstyrelsens besittning. Det i spörsmålet av-
25854: samt framföra följande:                              sedda problemet kunde lösas så, att Hollola
25855:    De ifrågavarande landområdena tilihör Kylä-       kommun skulle byta ut ifrågavarande område
25856: Eskola lantbruks (registernummer 13) marker,         mot ett annat område som bättre motsvarar
25857: vilka är belägna på 15 kilometers avstånd från       Kujala lantbruksläroanstalts behov.
25858:      Helsingfors den 7 december 1982
25859: 
25860:                                                             Undervisningsminister Kalevi Kivistö
25861:                                                  1982 vp.
25862: 
25863: Kirjallinen kysymys n:o 356
25864: 
25865: 
25866: 
25867: 
25868:                                     Linna: Myyntiin tulevien taimikkometsien ohjaamisesta yksityi-
25869:                                        sille viljelijöille lisäalueeksi
25870: 
25871: 
25872:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25873: 
25874:     Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 1975             kuminen. Jos taimikkometsät kulkeutuvat yh-
25875:  toisilla valtiopäivillä esityksen n:o 186 laiksi       tiöille ja muille sijoittajille, merkitsee se käy-
25876: luonnollisten henkilöiden ja yksityisoikeudellis-       tännössä metsän antaman tuen vähenemistä
25877: ten yhteisöjen oikeudesta hankkia maa- ja met-          maatilataloudessa. Tällainen kehitys puolestaan
25878: sätalousmaata sekä eräiksi siihen liittyviksi           antaa maatalousväestön taloudellisten vaikeuk-
25879: laeiksi.                                                sien kautta lisäpainetta saada koko toimeen-
25880:     Lakiesityksen antamisen varsinaisena syynä          tulo elintarviketuotannosta. Tätä kautta lisään-
25881: oli estää yksityisomistuksessa olleiden maa-            tyy paine elintarvikkeiden tuottajahintojen ko-
25882:  alueiden kulkeutuminen ns. maakeinottelun              rottamista kohtaan.
25883: kautta pois yksityisen viljelijäväestön omistuk-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25884: sesta.                                                  päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
25885:     Eduskunta hyväksyi lakiesityksen 18 päivä-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25886: nä huhtikuuta 1978 ja muutti samalla lain               vaksi seuraavan kysymyksen:
25887: nimen lyhyemmäksi: laki oikeudesta hankkia
25888: maa- ja metsätalousmaata.                                         Onko Hallitus tietoinen, että laki
25889:     Vaikka lain tarkoituksena on kiistattomasti                oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-
25890: ohjata myyntiin tulevia maa-alueita yksityisten                maata ei ole estänyt taimikkometsien
25891:  tilojen lisäalueiksi, näyttää siltä, ettei laki kui-          kulkeutumista pois maatalousväestöltä,
25892:  tenkaan toteudu tarkoitetulla tavalla. Lain käy-              ja jos on,
25893:  tännön selväksi epäkohdaksi näyttää muodostu-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25894:  van se, että nuoret taimikkometsät eivät oh-                  ryhtyä lain soveltamisohjeiden muutta-
25895:  jaudu yksityisten tilojen lisäalueiksi.                       miseksi sellaisiksi, että myyntiin tulevat
25896:     Maatalousväestön tulevaisuuden kannalta ei                 taimikkometsät maatilahallitus voisi oh-
25897:  ole kuitenkaan oikein tällaisen kehityksen jat-               jata yksityisille viljelijöille lisäalueiksi?
25898:       Hdsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
25899: 
25900:                                               Heimo Linna
25901: 
25902: 
25903: 
25904: 
25905: 0882012354
25906: 2                                                1982 vp.
25907: 
25908: 
25909: 
25910: 
25911:                          Eduskunnan Herra                   Puhemiehelle
25912: 
25913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Tämä säännös on tarkoitettu kuitenkin lähinnä
25914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           luopumisjärjestelmien toteuttamisen yhteydessä
25915: olette 3 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn              valtiolle tulevan heikon pelto- ja metsämaan
25916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            vastaanottamisen mahdollistamiseksi.
25917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              Maatilahallitus on edellä mainittujen sään-
25918: edustaja Heimo Linnan näin kuuluvasta kirjal-           nösten sekä kulloinkin käytettävissä olevien
25919: lisesta kysymyksestä n:o 356:                           maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
25920:                                                         puitteissa harjoittanut ja ohjeillaan säädellyt
25921:           Onko Hallitus tietoinen, että laki            maanostotoimintaa. Ostotoimintaa on . pyritty
25922:        oikeudesta· hankkia maa- ja metsätalous-         suuntaamaan peltoa käsittävien tilojen hankin-
25923:        maata ei ole estänyt taimikkometsien             taan, koska lisäpellon saamisella on katsottu
25924:        kulkeutumista pois maatalousväestöltä,           olevan tilakoon suurentamisen kannalta kes-
25925:        ja jos on,                                   ·   keinen merkitys. Pelkkien metsätilojen osto oli
25926:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          maatilalain voimassaolon · alkuvuosina melko
25927:        ryhtyä lain soveltamisohjeiden muutta-           vähäistä. Viime vuosina on osto-ohjeita ja -käy-
25928:        miseksi sellaisiksi, että myyntiin tulevat       täntöä kuitenkin muutettu siten, että pelkkien
25929:        taimikkometsät maatilahallitus voisi oh-         metsätilojen ostaminen on aiempaa laajemmin
25930:        jata yksityisille viljelijöille lisäalueiksi?    mahdollista.
25931:                                                            Nykyisin voimassa olevien maan hankkimista
25932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koskevien maatilahallituksen ohjeiden mukaan
25933: vasti seuraavaa:                                        pelkkää metsämaata käsittäviä tiloja ostettaessa
25934:    Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaa-           on pääsääntönä, että tilalla ostohetkellä olevan
25935: ta annetun lain (391/78) eli maanhankinta-              puuvaraston perusteella lasketun kestävän hak-
25936: oikeuslain 3 §:n 1 momentin mukaan maan-                kuumäärän tulee olla vähintään puolet tilan
25937: hankintalupa voidaan evätä vain, . kun maa on           verotuotosta. Verotuotto .vastaa sitä metsän
25938: sopivasti käytettävissä maatilalain ( 188/77)           tUottoa normaalissa kasvukunnossa, jonka mu-
25939: mukaan tilakoon suurentamiseen. Tämän vuok-             kaan. metsän omistajaa .verotetaan. Kestävän
25940: si maanhankintaoikeuslain täytäntöönpanossa             hakkuumäärän ollessa puolet verotuotosta voi-
25941: on lähtökohtaisesti nojauduttava maatilalain            daan yleensä olettaa, että metsästä saatavat tu-
25942: mukaisessa toiminnassa noudatettuihin periaat-          lot lähivuosina riittävät suunnilleen verojen
25943: teisiin ja ohjeisiin.                                   maksuun. Ohjeiden mukaan voidaan poikkeuk-
25944:    Maatilalain 2 §:n 3 momentin mukaan on               sellisesti ostaa edellä tarkoitettuja vähäpuustoi-
25945: lain tavoitteisiin pyrittäessä erityistä huomiota       sempiakin metsäalueita, mikäli metsä on keski-
25946: kiinnitettävä toimenpiteiden taloudelliseen tar-        määräistä paremmin hoidettua, sen kehitysluok-
25947: koituksenmukaisuuteen. Sanottua periaatetta on          kaan 1 mahdollisesti kuuluvat metsiköt eli
25948: sovellettava myös maanhankintaoikeuslain mu-            taimikot täystiheitä ja pääosin riukuastetta ja
25949: kaisia tilakoon suurentamis- ja muita maankäyt-         mikäli lisämaankäyttömahdollisuudet ovat eri-
25950: tötoimenpiteitä suoritettaessa.                         tyisen hyvät, ts. hakijat ovat rajanaapureita tai
25951:    Maatilalain tarkoituksiin maatilahallitus ostaa      muutoin lähellä. Tällöinkin kestävän hakkuu-
25952: tiloja, tilanosia, oikeuksia ja osuuksia. Ostaa         määrän edellytetään olevan vähintään 30 pro-
25953: voidaan myös sellaisia tiloja, joita ei tarvita         senttia verotuotosta.
25954: kokonaan tai joita ei ole tarkoituksenmukaista             Maanhankintaoikeuslain 3 §:n 1 momentin
25955: välittömästi käyttää maatilalain tarkoituksiin.         mukaan edellytyksenä maanhankintaluvan epää-
25956:                                               N:o 3.56                                                3
25957: 
25958: miselle on aina se, että maa on sopivasti käy-      viljelijöiden oikeutta suoraan hankkia myös vä-
25959: tettävissä maatilalain mukaan tilakoon suu-         häpuustoisia metsälisäalueita lisämaaksi.
25960: rentamiseen. Siitä, milloin maa on katsottava          Tällaisten suorien kauppojen syntymisen
25961: hankituksi edellä tarkoitetuksi lisäalueeksi,       edistämistä myyntitarjouksien tekijäin ja sopi-
25962: säädetään maanhankintaoikeusasetuksen (885 /        vien ostajien välillä on todettava, että suoraa
25963: 78) 2 §:ssä. Sen mukaan on harkittaessa,            kauppaa on viranomaisen toimesta ehdotettu
25964: milloin maa on katsottava hankituksi lisä-          myyjälle yleensä aina silloin, kun maatilahalli-
25965: alueeksi yhdelle tai useammalle henkilölle, joka    tus ei ole tehnyt sille tarjotusta. tilasta ostotar-
25966: saa kokonaan tai osaksi toimeentulonsa harjoit-     jousta. Maataloustoimistot ovat myös saaneet
25967: tamastaan maatilataloudesta, lisäalueen etäisyy-    ohjeen pyrkiä valtiolle ostamisen sijasta edistä-
25968: den ja muodostuvan maatilan enimmäiskoon            mään suoria kauppoja aina silloin, kun kysymys
25969: osalta noudatettava samoja periaatteita kuin        on merkitykseltään vähäisehköstä, vain yhden
25970: maatilalain ( 188/77) mukaisessa lainoitustoi-      tilan lisäalueeksi sopivasta alueesta.
25971: minnassa. Sanotussa lainoitustoiminnassa nou-          Maanhankintaoikeuslain perusteluissa tode-
25972: datettavasta etäisyysvaatimuksesta, sikäli kuin     taan mm., että maatilatalouden kehittämistä ti-
25973: on kysymys pellon hankinnasta, voidaan kui-         lakokoa suurentamalla on viime aikoina erityi-
25974: tenkin poiketa, jos on ilmeistä, että peltolisä-    sesti Pohjois- ja Itä-Suomessa haitannut maa-
25975: aluetta tullaan ostajan toimesta viljelemään,       tilatalouteen käytetyn maan siirtyminen kiin-
25976: eikä pellon hankintaa voida pitää maan käy-         teistökaupoin muihin tarkoituksiin ja tällöin yh-
25977: tön ja tilusten sijoituksen kannalta ilmeisen       teiskunnan kannalta myös epätarkoituksenmu-
25978: epätarkoituksenmukaisena. Maatilahallituksen        kaiseen käyttöön. Lisäksi perusteluissa todetaan
25979: kantana on ollut, että tilakoon on suurennut-       hallituksen esityksen tarkoituksena olevan estää
25980: tava vähintään 10 prosentilla ennen kuin maan       sellaisen maa- ja metsätalousmaan, joka tarvi-
25981: on katsottava olevan sopivasti käytettävissä        taan tilakoon suurentamiseen, siirtyminen muu-
25982: tilakoon suurentamiseen. Tällöin on katsottu,       ta kuin maa- tai metsätaloutta harjoittavien
25983: että yksi hehtaari peltoa vastaa 17 kuutiomet-      omistukseen. Mainitut periaatteet ovat halli-
25984: rin vuotuista metsän tuottoa.                       tuksen mielestä edelleen ajankohtaisia.
25985:    Pelkkien metsämaankauppojen ollessa kysy-           Hallituksen käsityksen mukaan maanhankin-
25986: myksessä on maatilahallitus maanhankintaoi-         taoikeuslaissa oleva termi "sopivasti käytettä-
25987: keuslakia soveltaessaan olennaista tilakoon         vissä" on viranomaisten ratkaistavissa ainoas-
25988: suurentamista edellyttäessään katsonut, ettei       taan ostettavan lisäalueen etäisyyden ja muo-
25989: vähäpuustoisten ( ts. kestävältä hakkuumääräl-      dostuvan tilan koon suhteen. Sen sijaan sen
25990: tään alle puolet verotuotosta olevien) metsä-       kysymyksen ratkaiseminen, millaista metsämaa-
25991: alueiden kauppoja ole yleensä syytä evätä, ellei    ta maanhankintaoikeuslaissa olevat edellytykset
25992: kysymyksessä ole sellainen metsäalue, joka edel-    täyttävä tilan omistaja haluaa ostaa, ei kuulu
25993: lä selostettujen maatilalain soveltamista koske-    viranomaisille.
25994: vien maanhankintaohjeiden mukaan voitaisiin            Hallitus tuleekin selvittämään, mihin lain-
25995: ostaa valtiolle johonkin olemassa olevaan tilaan    säädännöllisiin tai muihin toimenpiteisiin tulisi
25996: lisäalueeksi soveltuvana.                           ryhtyä, jotta joko valtion välityksellä voitaisiin
25997:    Maanhankintaoikeuslain      täytäntöönpanossa    hankkia viljelijälle lisäalueeksi tai muuten saa-
25998: on maatilahallitus eräänä keskeisenä periaattee-    taisiin aikaan suora kauppa myyntitarjouksen
25999: na pitänyt sitä, että maan tulee päätöksenteko-     tekijän ja sopivan ostajan välillä myös sellai-
26000: hetkellä olla sopivasti käytettävissä maatilalain   sista metsätiloista, joiden kestävä hakkuumäärä
26001: mukaan tilakoon suurentamiseen. Maanhankin-         on vähemmän kuin puolet verotuotosta.
26002: taoikeuslaki ei sen sijaan millään tavoin rajoita
26003:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1982
26004: 
26005:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26006: 4                                             1982 vp.
26007: 
26008: 
26009: 
26010: 
26011:                            T'1[1 Riksdagens Hetr Talman
26012: 
26013:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avsetts främst för att möjliggöra mottagandet
26014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av den svaga åker- och skogsmark som i sam-
26015: av den 3 november 1982 till vederbörande             band med genomförandet av avträdelsesyste-
26016: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       men tillfaller staten.
26017: jande av riksdagsman Heimo Linna ställda                J ordbruksstyrelsen har inom ramen för ovan
26018: spörsmål nr 356:                                     nämnda stadganden samt de medel som vid
26019:                                                      envar tidpunkt stått tili buds ur gårdsbrukets
26020:           Är Regeringen medveten om, att la-         utvecklingsfond utövat och genom sina anvis-
26021:        gen om rätt att förvärva jord- och            ningar reglerat markinköpsverksamheten. Man
26022:        skogsbruksmark inte har förhindrat att        har försökt inrikta inköpsverksamheten på an-
26023:        plantskog övergått från jordbruksbe-          skaffandet av lägenheter som omfattar åkrar,
26024:        folkningens ägo, och om så är,                emedan det har ansetts att erhållandet av till-
26025:           vilka åtgärder har Regeringen för          skottsåkrar har varit av central betydelse för-
26026:        avsikt att vidta för att ändra lagens till-   förstoringen av lägenheter. Inköp av enbart
26027:        lämpningsdirektiv så, att plantskogar         skottsåkrar har varit av central betydelse för
26028:        som är tili salu kunde anvisas enskilda       ning under de första åren då lagen om gårds-
26029:        odlare såsom tillskottsområden på för-        brukslägenheter var i kraft. Under de senaste
26030:        sorg av jordbruksstyrelsen?                   åren har man emellertid ändrat inköpsdirekti-
26031:                                                      ven och inköpspraxis så, att det är möjligt att
26032:                                                      i större utsträckning än tidigare inköpa skogs-
26033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lägenheter.
26034: samt anföra följande:                                   Enligt jordbruksstyrelsens nu gällande anvis-
26035:    I enlighet med 3 § 1 mom. lagen om rätt           ningar om anskaffning av mark är huvudregeln
26036: att förvärva jord- och skogsbruksmark (391/          vid inköp av lägenheter som omfattar enbart
26037: 78), eller markförvärvslagen, kan markför-           skogsmark, att den uthålliga avverkningsmängd
26038: värvstillstånd förvägras endast om jorden lämp-      som beräknats på lägenhetens virkesförråd vid
26039: ligen kan användas för förstoring av lägenheter      tidpunkten för köpet skall utgöra minst hälften
26040: enligt lagen om gårdsbruksenheter (188/77).          av lägenhetens skatteintäkter. Skatteintäkterna
26041: För den skull är utgångspunkten för verkstäl-        motsvarar de intäkter av skogens normala till-
26042: ligheten av markförvärvslagen att man skall          växtförmåga, för viiken skogsägaren beskattas.
26043: stödja sig på de principer och anvisningar som       Då den uthålliga avverkningsmängden utgör
26044: iakttagits vid verksamhet i enlighet med lagen       hälften av skatteintäkterna kan det i allmänhet
26045: om gårdsbruksenheter.                                förutsättas, att de itikomster som erhålls av
26046:    I enlighet med 2 § 3 mom. lagen om gårds-         skogen under de närmaste åren är tillfyllest
26047: bruksenheter skall i strävandena att uppnå de        för betalandet av skatterna. Enligt anvisning-
26048: mål som avses i lagen särskild uppmärksamhet         arna kan i undantagsfall inköpas även sådana
26049: fästas vid att åtgärderna är ekonomiskt ända-        skogsområden som är virkesfattigare än vad
26050: målsenliga. Sagda princip skall tillämpas även       som ovan avsetts, ifall skogen är bättre skött
26051: vid verkställandet av åtgärder för förstoring        än normalt, dess till I utvecklingsklassen even-
26052: av lägenheter i enlighet med markförvärvslagen       tuellt hörande bestånd, dvs. plantbestånd, är
26053: samt vid andra markanvändningsåtgärder.              fullslutna och till huvuddelen utgör stavaskog
26054:    Jordbruksstyrelsen inköper för i lagen om         och såvida möjligheterna att använda tillskotts-
26055: gårdsbruksenheter avsedda ändamål lägenheter,        marken är särskilt goda, dvs. sökandena är rå-
26056: lägenhetsdelar, rättigheter och andelar. Jord-       grannar eller eljest närbelägna. Även härvid
26057: bruksstyrelsen kan även inköpa sådana lägen-         förutsätts, att den uthålliga avverkningsmäng-
26058: heter och lägenhetsdelar, som inte i deras hel-      den utgör minst 30 procent av skatteintäkter-
26059: het behövs eller vilka det inte är ändamålsen-       na.
26060: ligt att omedelbart använda för i ovan nämnda           I enlighet med 3 § 1 mom. markförvärvsla-
26061: lag avsedda syften. Detta stadgande har likväl       gen är förutsättning för förvägrande av mark-
26062:                                                N:o 356                                                 5
26063: 
26064: förvärvstillstånd alltid, att jorden lämpligen          direkt anskaffa även virkesfattiga skogstill-
26065: kan användas för förstoring av lägenheter en-           skottsområden såsom tiliskottsmark.
26066: ligt lagen om gårdsbruksenheter. 1 2 § mark-               Angående främjandet av uppkomsten av så-
26067: förvärvsförordningen stadgas om, när jord bör           dana direkta köp mellan dem som ger för-
26068: anses ha anskaffats såsom ovan avsett tillskotts-       säljningsanbud samt lämpliga köpare kan kon-
26069: område (885/78). Enligt denna skall, då frå-            stateras, att direkta köp i allmänhet alltid på
26070: gan om när jord bör anses ha anskaffats såsom           åtgärd av myndigheten föreslagits för försälja-
26071: tillskottsområde åt en eller flera personer, som        ren då jordbruksstyrelsen inte tili denne in-
26072: helt eller delvis får sin utkomst av det jord-          kommit med köpeanbud på den erbjudna lä-
26073: bruk de bedriver, prövas, i fråga om avståndet          genheten. Lantbruksbyråerna har även fått di-
26074: tili tillskottsområdet och maximistorleken på           rektiv om att i stället för köp åt staten söka
26075: den gårdsbruksenhet som bildas iakttas samma            främja direkta köp alltid då det är fråga om tili
26076: principer som i långivningsverksamheten enligt          betydelsen smärre område som är lämpligt som
26077: lagen om gårdsbruksenheter (188/77). Från               tillskottsområde tili endast en lägenhet.
26078:  det avståndskrav som iakttas i sagda långiv-               1 motiveringen tilllagen om rätt att förvärva
26079:  ningsverksamhet kan dock, såvida fråga är om           jord- och skogsbruksområden konstateras bl.a.
26080:  förvärv av åker, avvikelse göras om det är up-         att utvecklandet av gårdsbruket genom för-
26081:  penbart, att åkertillskottsområdet kommer att          storing av brukningsenheterna under senare tid
26082:  odlas på åtgärd av köparen och förvärvet av            speciellt i norra och Östra Finland har blivit
26083:  åkern inte kan anses uppenbart oändamålsen-            lidande på grund av att jord som använts för
26084:  ligt med hänsyn tili jordens användning och            gårdsbruket genom fastighetsköp övergått tili
26085:  ägornas läge.                                          andra ändamål och härvid även kommit att
26086:      Jordbruksstyrelsens ståndpunkt har varit           användas på ett sätt som är oändamålsenligt
26087:  den, att lägenhet skall förstoras med minst 10         från samhällets synpunkt. Dessutom konstate-
26088:  procent innan jorden lämpligen kan anses bli           ras i motiveringen, att avsikten med regering-
26089:  använd för förstoring av lägenheten. Härvid            ens proposition är att förhindra, att sådan
26090:  har ansetts, att en hektar åker motsvarar årliga       jord- och skogsbruksjord som behövs för att
26091:  skogsintäkter om 17 kubikmeter.                        förstora lägenheter övergår tili andra än tili
26092:      Då det är fråga om köp av enbart skogs-            dem som bedriver jord- och skogsbruk. Rege-
26093:  mark har jordbruksstyrelsen vid tillämpningen          ringen anser att dessa principer fortfarande är
26094:  av markförvärvslagen vid förutsättandet av en          aktuella.
26095:  väsentlig förstoring av lägenhet ansett, att det           Enligt regeringens uppfattning kan det i
26096:  i allmänhet inte föreligger skäl att förvägra          markförvärvslagen ingående uttrycket "lämpli-
26097:  köp av virkesfattiga skogsområden (dvs. såda-          gen kan användas" avgöras av myndigheterna
26098:  na som med avseende på den uthålliga av-               endast med avseende på avståndet tili det tili-
26099:  verkningsmängden underskrider hälften av               skottsområde som skall inköpas samt storleken
26100:  skatteintäkterna), såvida det inte är fråga om         av den lägenhet som bildas. Däremot ankom-
26101:  sådant skogsområde, som enligt de ovan redo-           mer avgörandet av frågan om, hurudan skogs-
26102:  visade markanskaffningsdirektiven för tillämp-         mark ägare av lägenhet som uppfyller förut-
26103:  ningen av lagen om gårdsbruksenheter kunde             sättningarna i markförvärvslagen önskar köpa,
26104:  inköpas tili staten såsom varande lämpligt som         inte på myndigheterna.
26105:   tillskottsområde tili någon förefintlig lägenhet.         Regeringen kommer att utreda, vilka lag-
26106:      Vid verkställigheten av markförvärvslagen          stiftningsmässiga eller andra åtgärder som bor-
26107:   har jordbruksstyrelsen ansett en av de centrala       de vidtagas för att även sådana skogslägenheter
26108:   principerna vara, att jorden vid tidpunkten för       vilkas uthålliga avverkningsmängd uppgår tili
26109:   beslutet lämpligen skall kunna användas för           mindre än hälften av skatteintäkterna kunde
26110:   förstoring av lägenhet i enlighet med lagen om        anskaffas såsom tiliskottsområde åt odlare,
26111:   gårdsbruksenheter. Markförvärvslagen däremot          antingen genom statens förmedling eller så,
26112:   begränsar inte på något sätt odlarnas rätt att        att direkta köp fås tili stånd mellan anbuds-
26113:                                                         givarna och lämpliga köpare.
26114:       Helsingfors den 9 december 1982
26115: 
26116:                                                       Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26117:                                             1982 vp.
26118: 
26119: Kirjallinen kysymys n:o 357
26120: 
26121: 
26122: 
26123: 
26124:                                 Muroma: Varusmiesten ensiapukoulutuksen lisäämisestä
26125: 
26126: 
26127:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26128: 
26129:    Maassamme sattuu noin 30 000 tieliikenne-       saavutettaisiin se etu, että lähes kaikki suoma~
26130: onnettomuutta vuodessa. Niissä kuolee vuosit-      laiset miehet saisivat vähitellen ensiapukoulu'-
26131: tain 500-600 ihmistä ja loukkaantuu 8 000          tuksen.
26132: -9 000 ihmistä. Työtapaturmia, joissa aiheu-          Varusmiesten koulutusohjelmaan ensiapukou-
26133: tuu ohimenevä työkyvyttömyys, sattuu vuosit-       lutus soveltuisi myös sen vuoksi, että mahdolli-
26134: tain noin 100 000. Kuolemaan johtavia työtapa-     sissa taisteluolosuhteissa ensiavun antamineri on
26135: turtnia sattuu runsaat 100.                        tärkeä taito jokaiselle sotilaalle.
26136:    Tapaturmien uhrien auttamisessa on usein           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26137: ratkaisevan tärkeää riittävän ajoissa saatu ja     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
26138: oikein annettu ensiapu. Ensiapukoulutukseen        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26139: onkin kiinnitetty viime aikoina lisääntyvää huo-   vaksi seuraavan kysymyksen:
26140: miota.
26141:    Ensiapukoulutuksesta vastaa maassamme pää-                Tietääkö Hallitus, että riittävän ensi-
26142: osin Suomen Punainen Risti. Ensiavun anta-                apukoulutuksen antaminen varusmiehille
26143: misen opettelu on siten vapaaehtoisen harras-             saattaisi pelastaa ihmishenkiä niin rau-
26144: tuksen varassa.                                           han kuin sodan aikana, ja
26145:    Eräs mahdollisuus tehostaa ensiapukoulutusta              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26146: on sisällyttää riittävän perusteellinen ensiapu-          ryhtyä varusmiesten ensiapukoulutuksen
26147: koulutus varusmiesten koulutukseen. Tällöin               tehostamiseksi?
26148:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
26149: 
26150:                                           Impi Muroma
26151: 
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 0882012321
26156:  2                                             1982 vp.
26157: 
26158: 
26159: 
26160: 
26161:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26162: 
26163:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä· mainitun pysyväismääräyksen mukaan
26164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varusmiesten koulutuksessa toteutetaan yleisen
26165: ()lett;e 2 päivänä marraskuuta. 1982 päivätyn       lääkintä- ja ensiapukoulutuksen suunnitelma,
26166: kirjeenne n:o .1875 ohella toimittanut valtio-      joka käsittää miehistön osalta 18 opetustuntia
26167: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi        ensiapukoulutukseksi katsottavaa lääkintäkoulu-
26168: jäljennöksen kansanedustaja Impi Muroman            tusta. Tämän lisäksi aliupseereiksi koulutetta-
26169: näin .kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     ville annetaan 20 opetustuntia käsittävä koulu-
26170: 357:                                                tus ensiavusta ja sen järjestämisestä.
26171:                                                        Koska puolustusvoimien tehtävänä on antaa
26172:             Tietääkö Hallitus, että riittävän ensi- ensisijaisesti sotilaskoulutusta ja siihen liittyviä
26173: ;1   ·•
26174:         apukoulutuksen antaminen varusmiehille valmiuksia, ei varsinaista liikenneturmien uh-
26175:          saattaisi pelastaa ihmishenkiä niin rau- rien auttamiseksi tarvittavaa ensiapukoulutusta
26176:          han ·kuin sodan aikana, ja                 anneta muille varusmiehille kuin autonkuljetta-
26177:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jille ja lääkintähenkilöstölle. Edellä mainittu
26178:          ryhtyä varusmiesten ensiapukoulutuksen kenttälääkinnän ensiapukoulutus tuottaa kui-
26179:          tehostamiseksi?                            tenkin valmiuksia myös liikenneturmien uhrien
26180:                                                     auttamiseen.
26181:   · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Varusmiesten palvelusajan opetus~ ja koulu-
26182: taen seuraavaa:                                     tussuunnitelmiin sisältyy niin runsaasti e~ilaisia
26183:     Pääesikunnan vuo~na 1981 antaman pysy- opetuskohteita, ettei aiheiden eikä tuntien Jisää-
26184: väismääräyksen mukaan varusmiesten yleisen minen · ole mahdollista ilman muiden aiheiden
26185: lääkintä- ja ensiapukoulutuksen ensisijaisena vähentämistä. Koska asevelvollisten koulutuk-
26186: päämääränä on antaa varusmiehille sellainen sen pääasiallisena tarkoituksena on sotilaan tar-
26187: koulutus, että he palvelusajan lopussa osaavat vitsemien tietojen ja taitojen opettaminen, ovat
26188: ne käytännön ensiaputoimenpiteet, jotka ovat : mahdollisuudet yleiseen kansalaiskasvatukseen
26189: tarpeen haavoittuneen ja sairastuneen vällttö- liittyvien aiheiden lisäämiseen varusmieskoulu-
26190: män hengenvaaran torjumiseksi sekä potilaan tuksessa nykyisestä määrästä vähäiset.
26191: saattamiseksi asianmukaisesti hoitoon.
26192:           Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1982
26193: 
26194:                                                              Puolustusministeri Juhani Saukkonen
26195:                                             N:o 357                                             3
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200:                           Ti11 Riksda:gens Herr Talman
26201: 
26202:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt ovan nämnda stående bestämmelse in-
26203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         går i beväringarnas utbildning en allmän pian
26204: velse nr 1875 av den 2 november 1982 tili         för utbildning i sjukvård och första hjälp, vii-
26205: vederbörande medlem av statsrådet översänt        ken för manskapets del omfattar 18 undervis-
26206: avskrift av följande av riksdagsman Impi Mu-      ningstimmar sådan sjukvårdsutbildning, som
26207: roma undertecknade spörsmål nr 357:               kan anses som utbildning i första hjälp. Dess-
26208:                                                   utom ges en 20 timmars utbildning i första
26209:            Är Regeringen medveten om att en       hjälp och hur den skall organiseras till dem som
26210:        tiliräcklig utbildning i första hjälp      utbildas tili underofficerare.
26211:        bland beväringarna kunde rädda män-           Eftersom det är försvarsmaktens uppgift att
26212:        niskoliv både under fred och i krig,       i första hand ge militär utbildning och bered-
26213:        och                                        skap i anslutning tili den, utbildas inte andra
26214:            vilka åtgärder ämnar Regeringen        än chaufförer och sjukvårdspersonal i sådan
26215:        vidta för att effektivera beväringarnas    första hjälp som behövs för att hjälpa offren i
26216:        utbildning i första hjälp?                 en trafikolycka. Den ovan nämnda utbildningen
26217:                                                   i första hjälp för fältsjukvård ger dock bered-
26218:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skap också för att hjälpa offren vid en trafik-
26219: samt anföra följande:                             olycka.
26220:                                                      1 undervisnings- och utbildningsplanerna för
26221:    Enligt en stående bestämmelse, utfärdad av     den tid beväringarna är i tjänst ingår undervis-
26222: huvudstaben år 1981, är det primära målet för     ning av så många olika slag att det inte är
26223: den allmänna utbildning i sjukvård och första     möjligt att öka vare sig stoffet eller timmarna
26224: hjälp som ges tili beväringar att ge dem en       utan att minska på de övriga ämnena. Efter-
26225: sådan utbildning, att de i slutet av tjänstgö-    som det huvudsakliga ändamålet med utbild-
26226: ringstiden behärskar de praktiska åtgärder i      ning av värnpliktiga är att ge dem de kunska-
26227: första hjälp - särskilt inom fältsjukvården -     per och färdigheter en soldat behöver, är möj-
26228: som är nödvändiga för att avvärja direkt livs-    ligheterna små att i den nuvarande bevärings-
26229: fara för en sårad eller sjuk person samt få pa-   utbildningen ytterligare öka det stoff som an-
26230: tienten under behörig vård.                       sluter sig tili allmän medborgarfostran.
26231:      Helsingfors den 8 december 1982
26232: 
26233:                                                            Försvarsminister Juhani Saukkonen
26234:                                               1982 Vp.
26235: 
26236: Kirjalliset kysymykset n:ot 358 ja 363
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 
26241: N:o 358
26242: 
26243: 
26244: 
26245: 
26246:                                   Saarikoski: Turkistarhausta koskevien virheellisten tietojen oikai~
26247:                                      semisesta
26248: 
26249: 
26250:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26251: 
26252:     Turkistarhaus on Vaasan läänin elinkeino-           Suomalaiset turkisnahat ovat kuuluisia isosta
26253: rakennetta ja työllisyyttä ajatellen erittäin tär-   koostaan ja hyvästä laadustaan. Jos esitettyjen
26254: keää. Vaasan läänin turkistarhojen nahkamyyn-        ohjelmien tiedot pitäisivät paikkansa, eivät
26255: nin arvo oli päättyneellä kasvatuskaudella yli       suomalaiset turkikset voisi olla laadultaan ensi-
26256: 857 milj. markkaa koko maan myynnin ollessa          luokkaisia. Lisäksi esimerkiksi nahkavirheiden
26257: noin 1 miljardi markkaa. Vaasan läänin osuus         osuus on kasvukaudesta 1979-1980 kasvukau•
26258: koko maan nahkamyynnistä oli siten yli 86 %.         teen 1980-1981 verrattuna vähentynyt. Poh~
26259: Lukumäärissä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi       joismaissa on myös eläintensuojelu maailman
26260: minkin ja hillerin nahkoja myytiin Vaasan lää-       korkeinta tasoa ja valvontaa suoritetaan koko
26261: nistä lähes 3,3 miljoonaa kappaletta ja ketun        ajan. Viranomaiset tekevät vuodessa ilmiautojen
26262: ja supin nahkoja yli 1,4 miljoonaa kappaletta.       perusteella noin 700 tarkastuskäyntiä erilaisille
26263: Valtaosa turkiksista myydään turkishuutokau-         eläimiä kasvattaville tiloille. Syytteitä eläinrääk-
26264: poissa ulkomaille. Suurimmat ostajamaat esi-         käyksestä saavat eläintenkasvattajat vuosittain
26265: merkiksi suomalaisille minkinnahoille ovat vii-      noin 50. Turkistarhaajia ei ole ollut syytteessä.
26266: me vuosina olleet Saksan liittotasavalta, Yhdys-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26267: vallat ja Sveitsi.                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26268:     Sveitsissä ja Saksan Hittotasavallassa on hil-   asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
26269: jattain esitetty dokumenttiohjelma suomalaises-      vaksi seuraavan kysymyksen:
26270: ta turkistarhauksesta. Ohjelmassa suomalainen
26271: turkistarhaus on saatettu kyseenalaiseen asemaan                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26272:  tietoja vääristelemällä. Ohjelmasta on syntynyt             siin Suomen turkistarhausta koskevien,
26273: kiivas, koko Suomelle kielteinen keskustelu,                 ulkomailla esitettyjen tietojen oikaisemi-
26274: joka vaatii voimakkaita toimenpiteitä esitetty-              seksi, jotta tämän erityisesti Vaasan lää-
26275: jen virheiden korjaamiseksi. Välittömimmin täl-              nille tärkeän elinkeinon harjoittaminen
26276: laiset ohjelmat vaikuttavat luonnollisesti turkisc           ja työllisyyden ylläpitäminen voidaan
26277:  tarhaajiin, mutta kohun välilliset seuraukset               taata turkisnahkojen ulkomaille viennin
26278:  kohdistuvat pitkällä aikavälillä turkistuotteiden           mahdollisuudet säilyttämällä?
26279: myyntiin kokonaisuudessaan ja vaikeuttavat yli-
26280:  päänsä turkisten vientiä ulkomaille.
26281:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
26282: 
26283:                                           Helge Saarikoski
26284: 
26285: 
26286: 
26287: 0882012365
26288: 2                                              1982 ·vp.
26289: 
26290: N:o 363
26291: 
26292: 
26293:                                    Tuomaala: Turkistarhausta koskevan asiallisen informaation le-
26294:                                        vittämisestä ulkomaille
26295: 
26296:                          Eduskunnan Herra                  Puhemiehelle
26297: 
26298:    Turkistarhauksen merkitys maamme taloudes-         Kauko-Idässä. Nämä alueethan ovat maamme
26299: sa on jatkuvasti kasvanut. Tänä vuonna suo-           turkisviennin pääkohteita.
26300: malaisten tarhaturkisten viennin arvo nousee             Ohjelmassa esitettyjen erheellisten tietojen
26301: jo 1,2 miljardiin markkaan, noin kolmannek-           pohjalta TV-katsoja saattaisi tulla siihen käsi-
26302: seen esim. selluloosan viennistä. Suomi tuottaa       tykseen, että suomalaiset turkikset ovat eläin-
26303: jo 70% koko maailman ketunnahkatuotoksesta            ten raa'an kohtelun jäljiltä huonolaatuisia ja
26304: ja 20 % minkinnahkatuotoksesta. Maamme tar-           ominaisuuksiltaan hyvin epätasaisia. Tosiasia
26305: haturkiksista 85 % tuotetaan Vaasan läänissä          kuitenkin on, että maamme turkistarhaajien
26306: ja maamme yli 5 500 turkistarhasta 5 000 si-          tuottamat nahat ovat kuuluja isosta koostaan
26307: jaitsee Vaasan läänin alueella.                       ja korkeasta laadustaan. Sitä paitsi nahkavirhei-
26308:    Turkistarhauselinkeino työllistää suoranaises-     den määrä on entisestäänkin vähentynyt.
26309: ti jo 20 000 henkeä. Tällä hetkellä suomalai-            Samoin TV-ohjelman perusteella asiantunte-
26310: nen tutkiselinkeino valmistautuu uuteen mer-          maton katsoja voisi luulla, että eläinrääkkäys
26311: kittävään haasteeseen, kun turkishuutokauppo-         on Suomen turkistarhauksessa jopa yleistä. Täl-
26312: jen pito siirretään Tanskasta Suomeen (Van-           tä osin tosiasia on, että suomalaisen turkistar-
26313: taan Fur Centeriin) 1983.                             hauksen piirissä eläintensuojelu on maailman
26314:    Kuten edellä olevista luvuista havaitaan, tur-     korkeinta tasoa. Valvonta on jatkuvaa. Viran-
26315: kistarhauksella on erittäin suuri taloudellinen       omaiset tekevät joka vuosi noin 700 tarkastus-
26316: merkitys ja työllisyysvaikutus paitsi koko maas-      käyntiä ilmiantojen pohjalta eri eläimiä tuotta-
26317: sa, myös ja nimenomaan Vaasan läänissä. Nah-          ville tiloille, mutta syytteitä eläinrääkkäyksestä
26318: kamyynnin arvo Vaasan läänin turkistarhojen           saavat eläintenkasvattajat vain noin 50 vuo-
26319: osalta oli päättyneellä kasvatuskaudella runsaat      dessa. Erityisesti on korostettava, ettei yksi-
26320: 857 miljoonaa markkaa. Koko maan myynnin              kään turkiseläinkasvattaja ole saanut syytettä.
26321: arvosta Vaasan läänin turkisten myynnin arvo             Turkiseläinten kasvattajilla on tällä hetkellä
26322: oli noin 85 %. Minkin ja hillerin nahkoja myy-        monia ongelmia esimerkiksi koulutuksen, tuote-
26323: tiin Vaasan läänin alueelta lähes 3,3 miljoonaa       kehityksen, tutkimuksen ja neuvonnan osalta.
26324: kappaletta sekä ketun ja supin nahkoja yli 1,4        Myös turkiseläinten kasvattajien eläkeasia on
26325: miljoonaa kappaletta.                                 edelleen hoitamatta. Ongelmien joukkoon suh-
26326:    Saksan Iiittotasavallassa ja Sveitsissä on jokin   teellisen rauhallisen kysyntätilanteen ohella on
26327: aika sitten esitetty dokumenttiaineistoon osit-       tullut myös edellä mainittu vääristelty TV-
26328: tain pohjautuva, mutta erittäin räikeästi vääris-     ohjelma ja sen aiheuttamat vaaratekijät elinkei-
26329: telty TV-ohjelma turkistarhauksesta Suomessa.         nonharjoittamisen tulevaisuuden kannalta.
26330: Keskieurooppalaisessa julkisen sanan keskuste-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26331: lussa on syntynyt suhteellisen laaja, kielteinen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26332: kuva maamme turkistarhauksesta.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26333:    Erityisen valitettavaa on, että ko. ohjelmassa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26334: esitetyt tiedot ovat kauttaaltaan erheellisiä ja
26335: saattavat siten vaaraan koko turkistarhauselin-                 Aikooko Hallitus auttaa turkistar-
26336: keinon harjoittamisen Suomessa, ainakin jos sa-              hauselinkeinoa koskevan informaation
26337: nottua TV-ohjelmaa tullaan myöhemmin esittä-                 levittämistä tosiasiapohjalta ulkomaille
26338: mään Keski-Euroopan ohella myös esimerkiksi                  taloudellisin ja muin panoksin?
26339:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
26340: 
26341:                                            Juhani Tuomaala
26342:                                           N:ot .3.58 ja 363                                            3
26343: 
26344: 
26345: 
26346: 
26347:                         Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
26348: 
26349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan korjaamaan televisio-ohjelmassa esitet-
26350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyjä virheellisyyksiä. Suomen edustajille, maa-
26351: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn            ja metsätalousministeriölle sekä Suomen Turkis-
26352: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläinten Kasvattajain Liitolle oli varattu neljän
26353: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         minuutin esiintyminen Sveitsin televisiossa.
26354: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta kir-           Marraskuun 5 päivänä tänä vuonna on maa-
26355: jallisesta kysymyksestä n:o 358:                      ja metsätalousministeriö järjestänyt tiedotustilai-
26356:                                                       suuden sekä kotimaisille että ulkomaisille tiedo-
26357:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tusvälineiden edustajille turkiseläintarhauksesta,
26358:        siin Suomen turkistarhausta koskevien,         eläinsuojeluvalvonnasta ja niistä toimenpiteistä,
26359:        ulkomailla esitettyjen tietojen oikaisemi-     joihin mainitun televisio-ohjelman ja tiedotusvä-
26360:        seksi, jotta tämän erityisesti Vaasan lää-     lineissä esiintyneiden kirjoitusten johdosta on
26361:        nille tärkeän elinkeinon harjoittaminen        ryhdytty. Tiedotustilaisuudessa jaettu informaa-
26362:        ja työllisyyden ylläpitäminen voidaan          tiomateriaali on ulkoasiainministeriön toimesta
26363:        taata turkisnahkojen ulkomaille viennin        toimitettu ulkomaisiin edustustoihin, erityises-
26364:        mahdollisuudet säilyttämällä?                  ti Länsi-Saksaan ja Sveitsiin.
26365:                                                           Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että
26366: sekä 9 päivänä marraskuuta 1982 pa1vatyn              eläinsuojeluviranomaisten suorittamaa jatkuvaa
26367: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          turkistarhojen valvontaa ei ole. Ministeriö pyr-
26368: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kii saamaan tarvittavaa lisähenkilökuntaa, jol-
26369: edustaja Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta             loin kyseinen valvonta on järjestettävissä. Nyt
26370: kirjallisesta kysymyksestä n:o 363:                   käynnistettyjen selvitysten perusteella tullaan
26371:                                                       antamaan lisäinformaatiota ulkomaille ja muu-
26372:           Aikooko Hallitus auttaa turkistar-          toinkin edelleen pyrkimään kaikin mahdollisin
26373:        hauselinkeinoa koskevan informaation           keinoin asiallisen informaation levittämiseen
26374:        levittämistä tosiasiapohjalta ulkomaille       turkiseläintarhauksesta niin ulkomaille kuin
26375:        taloudellisin ja muin panoksin?                kotimaahankin.
26376:                                                           Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
26377:    Vastauksena kysymyksiin ,esitän kunnioitta-        mukaan kansanedustajien Saarikosken ja Tuo-
26378: vasti seuraavaa:                                      maalan kysymyksissä mainitun ulkomailla tele-
26379:    Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä,      visiossa esitetyn kohuohjelman johdosta ei ole
26380: että turkistarhauksesta ja erityisesti eläinten       syytä ryhtyä ylimitoitettuun tiedottamiseen eikä
26381: hoidosta sekä käsittelystä annetaan asiallista in-    myöskään erityisiin taloudellisiin kampanjoihin
26382: formaatiota ulkomailla. Kun äskettäin ulkomai-        ulkomailla, koska niistä saattaa olla enemmän
26383: sissa televisio-ohjelmissa ja lehdissä oli esitetty   haittaa kuin hyötyä. Kun kauppa- ja teollisuus-
26384: osittain virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja      ministeriö myöntää vuosittain tul~ ja menoar-
26385: suomalaisesta turkiseläintarhauksesta, lähetettiin     vion puitteissa viennin edistämiseen avustusta
26386: Sveitsiin, jossa ensimmäinen televisio-ohjelma        mm. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Lii-
26387: esitettiin, maa- ja metsätalousministeriön eläin-      tolle, on tämän määrärahan avulla myös mah-
26388: lääkintöosaston eläinsuojeluasioita hoitava vir-      dollista tehostaa asiallisen informaation levittä-
26389: kamies selvittämään maamme eläinsuojeluval-            mistä turkiselinkeinosta ulkomailla.
26390: vontaa, turkiseläintarhausta ja mahdollisuuksien
26391:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
26392: 
26393:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26394: 4                                            1982 vp.
26395: 
26396: 
26397: 
26398: 
26399:                            THl Rik:sdagens Herr Talman
26400: 
26401:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       till de i televisionsprogrammet framförda felak-
26402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tiga uppgifterna.
26403: velse av den 2 november 1982 tili vederbö-              För Finlands representanter, dvs. jord- och
26404: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        skogsbruksministeriet samt Finlands Pälsdjurs-
26405: av följande ,av riksdagsman Helge Saarikoski        uppfödarnas Förbund hade reserverats ett fyra
26406: undertecknade spörsmål nr 358:                      minuter långt framträdande i den schweiziska
26407:                                                     televisionen.
26408:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            Den 5 november innevarande år arrangerade
26409:        syfte att dementera de uppgifter som         jord- och skogsbruksministeriet ett informa-
26410:        utomlands framförts om pälsdjursupp-         tionstillfälle för såväl inhemska som utländska
26411:        födningen i Finland, för att idkandet av     representanter för massmedia som gällde päls-
26412:        denna särskilt för V asa län viktiga nä-      djursuppfödning, övervakning av djurskyddet
26413:        ririgsgren skall kunna tryggas och syssel-   och de åtgärder som vidtagits med anledning
26414:        sättningen upprätthållas genom att bibe-     av nämnda televisionsprogram och skriverierna
26415:        hålla möjligheterna tili export av päls-     i massmedia. Det informationsmaterial som här-
26416:        djursskinn?                                  vid utdelades har på åtgärd av utrikesminis-
26417:                                                     teriet tiliställts de utländska beskickingarna,
26418: samt med Eder skrivelse av den 9 november            främst den västtyska och schweiziska.
26419: 1982 tili vederbörande medlem av statsrådet             Jord- och skogsbruksministeriet konstaterar,
26420: översänt avskrift av följande av riksdagsman        att djurskyddsmyndigheterna inte utövar någon
26421: Juhani Tuomaala undertecknade spörsmål nr           kontinuerlig övervakning av farmarna. Minis-
26422: 363:                                                teriet försöker få erforderlig tiliäggspersonal,
26423:                                                     varefter ifrågavarande övervakning kan ordnas.
26424:           Ämnar Regeringen med hjälp av eko-        På grundvalen av de påbörjade utredningarna
26425:        nomiska och andra insatser bidra tili att    kommer .man att ge ytterligare information till
26426:        utomlands sprida faktabaserad informa-       utlandet och även eljest alltjämt med alla till
26427:        tion om pälsdjursuppfödningen?                buds stående medel sprida saklig information
26428:                                                     om pälsdjursuppfödningen såväl utomlands som
26429:    Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-        i hemlandet.
26430: samt anföra följande:                                   Enligt jord -och skogsbruksministeriets upp-
26431:    Jord- och skogsbruksministeriet anser det        fattning är det inte skäl att med anledning av
26432: vara av vikt att det om pälsdjursuppfödning         det i riksdagsman Saarikoskis och riksdagsman
26433: och särskilt skötseln samt behandlingen av dju-     Tuomaalas spörsmål nämnda, i utländsk televi-
26434: ren ges saklig information utomlands. Då det        sion visade sensationsprogrammet inleda någon
26435: nyligen i utländska televisionsprogram och i        överdimensionerad informationskampanj och
26436: den utländska pressen hade framförts delvis fel-    inte heller särskilda ekonomiska kampanjer utom-
26437: aktiga och vilseledande uppgifter om pälsdjurs-     lands, emedan dessa kan medföra mera skada
26438: uppfödningen i Finland, sändes tili Schweiz,        än nytta. Då handels- och industriministeriet
26439: där det första televisionsprogrammet visades,       årligen inom ramen för statsförslaget beviljar
26440: från jord- och skogsbruksministeriets veterinär-    understöd för exportfrämjande ändamål bl. a.
26441: avdelning en tjänsteman som handhar djur-            åt Finlands Pälsdjursuppfödarnas Förbund, är
26442: skyddsärenden, för att redogöra för övervak-        det även möjligt att med hjälp av detta anslag
26443: ningen av djurskyddet och pälsdjursuppfödning-       utomlands effektivera spridningen av saklig
26444: en i vårt land, samt i mån av möjlighet rätta        information om pälsdjursuppfödningen.
26445:      Helsingfors den 7 december 1982
26446: 
26447:                                                     J ord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26448:                                              1982 vp.
26449: 
26450: Kirjallinen kysymys n:o 359
26451: 
26452: 
26453: 
26454: 
26455:                                  Elo ym.: Sairauskuluvähennyksen ja invalidivähennyksen korot-
26456:                                     tamisesta verotuksessa
26457: 
26458: 
26459:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26460: 
26461:    Viime vuosien verotuspolitiikassa on pyritty     nyksen enimmäismäärä oli vuonna 1975 val-
26462: verotusasteen nostamista hillitsemään suoritta-     tionverotuksessa 500 markkaa ja tänä vuonna
26463: malla ns. inflaatiotarkistuksia sekä tulo- että     660 markkaa. Kunnallisverotuksen osalta vas-
26464: varallisuusverotuksessa ja myös useimpien vä-       taavat luvut olivat vuonna 1975 2 000 mark-
26465: hennysten osalta.                                   kaa ja tänä vuonna 2 600 markkaa.
26466:    Ainakin kahden vähennyksen osalta inflaatio-         InvalidivähennysteD tarkoituksena on kor-
26467: tarkistuksia ei ole tehty joko ollenkaan viime      vata osittain niitä ylimääräisiä kustannuksia,
26468: vuosina tai tarkistus on ollut erittäin vähäi-      joita vammasta aiheutuu ja joita ei muuten mis-
26469: nen.                                                tään korvata. Vähennysten todellista pienentä-
26470:     Sairauskuluvähennys on vuodesta 1975 al-        mistä on perusteltu sillä, että verotus ei ole oi-
26471: kaen pysynyt markkamääräisesti samana ( 800         kea tapa jakaa tämänkaltaisia korvauksia.
26472: markkaa/ aikuinen henkilö ja 200 markkaa/              Koska valtionverotuksessa invalidivähennys
26473: lapsi) . Sitä, ettei sairauskuluvähennyksen mark-   tehdään verosta eikä tulosta, ei veroprogressio
26474: kamäärää ole lisätty, on perusteltu mm. sillä,      pääse vaikuttamaan siihen. Invalidivähennyksen
26475: että suuri osa sairauskuluista on sairausvakuu-     vaikutus on siten sama pieni- ja suurituloi-
26476: tuksessa korvattavia. Kuitenkin myös sairaus-       sille to,isin kuin monien muiden vähennysten,
26477: vakuutuksen korvaamien sairauskulujen oma-          jotka markkamääräisesti hyödyttävät enemmän
26478: vastuuosa on tiettävästi lisääntynyt viime vuo-     suurituloisia.
26479: sina. Tämän lisäksi hammashoito ja silmälasit           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26480: eivät ole sairausvakuutuksessa korvattavia me-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
26481: noja. Sairauskuluvähennyksen pysyminen mark-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26482: kamääräisesti samana aiheuttaa vaikeuksia eri-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26483: tyisesti maamme lapsiperheille ja eläkeläisille.
26484:     Vuoden 1981 verotuksessa 2,1 miljoonaa                    Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
26485: henkilöä teki sairauskuluvähennyksen ja heistä             sairauskuluvähennykseen ja invalidivä-
26486:  686 000 teki maksimivähennyksen. Todennäköi-              hennykseen ole tehty tarvittavia inflaa-
26487: sesti maassamme on siis yli 600 000 henki-                 tiotarkistuksia, ja jos on,
26488: löä, joilla on enemmän sairauskuluja kuin voi-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26489: daan vähentää verotuksessa.                                ryhtyä sairauskuluvähennyksen ja i.nva-
26490:     Myös invalidivähennyksen osalta on inflaatio-          lidivähennyksen korottamiseksi?
26491:  tarkistus ollut varsin vähäinen. Invalidivähen-
26492:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1982
26493: 
26494:                Mikko Elo                                        Niilo Hämäläinen
26495:                Mikko Rönnholm                                   Jouko Skinnari
26496: 
26497: 
26498: 
26499: 
26500: 088201216H
26501: 2                                             1982 vp.
26502: 
26503: 
26504: 
26505: 
26506:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26507: 
26508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nettävät vähennykset eivät ole kuitenkaan ainoa
26509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        verotuksellinen tuki invalideille. Huomattava
26510: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           merkitys on myös esimerkiksi invalideille myön-
26511: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nettävällä autoveronhuojennuksella, jonka mää-
26512: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rää on vuosittain tarkistettu inflaatiota vastaa-
26513: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kir-         vasti.
26514: jallisesta kysymyksestä n:o 359:                        Syynä siihen, ettei sairauskuluvähennyksen
26515:                                                      ylärajaan ole viime vuosina ehdotettu korotuk-
26516:           Onko Hallitus rt:ietoinen siitä, ettei     sia, on ollut ensisijaisesti pyrkimys välttää ve-
26517:        sairauskuluvähennykseen ja invalidivä-        rotustyön lisääntyminen ja verotuksen moni-
26518:        hennykseen ole tehty tarvittavia inflaa-      mutkaistuminen entisestään. Koska sairauskulu-
26519:        tiotarkistuksia, ja jos on,                   vähennys koskee lähes kaikkia verovelvollisia
26520:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja edellyttää aina tositteellisen selvityksen esit-
26521:        ryhtyä sairauskuluvähennyksen ja inva-        tämistä, se on tulonhankkimiskulujen ohella
26522:        lidivähennyksen korottamiseksi?               henkilöverotuksessa eniten työtä aiheuttava ve-
26523:                                                      rovähennys.
26524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Sairauskuluvähennyksen korottamatta jättä-
26525: vasti seuraavaa:                                     misen on tehnyt mahdolliseksi myös laajan or-
26526:    Valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettä-      ganisaation käsittävä sairausvakuutusjärjestelmä,
26527: vän sairauskuluvähennyksen enimmäismäärä on          jonka kautta korvataan suureksi osaksi samoja
26528: vuodesta 1975 alkaen eli tulo- ja varallisuus-       kuluja kuin verotuksen kautta. Verotuksen
26529: verolain sove1tamisajan ollut 800 markkaa hen-       yksinkertaistamisen kannalta tarkoituksenmu-
26530: keä kohti. Puolisoilla vähennyksen enimmäis-         kaisinta olisikin, että sairauskuluvähennyksestä
26531: määrä on ollut 1 600 markkaa, mitä määrää on         luovuttaisiin ia vastaavat menot korvattaisiin
26532: korotettava 200 markalla jokaista alaikäistä         kokonaan sairausvakuutusjärjestelmän kautta.
26533: lasta kohden. Samana ajanjaksona s1ekä kunnal-       Tällöin sairauskuluja joutuisivat selvittämään
26534: lisverotuksen tulosta myönnettävää että valtion-     vain ne viranomaiset, joilla on niiden suhteen
26535: verotuksen verosta myönnettävää invalidivähen-       paras asiantuntemus.
26536: nystä on korotettu vuosilta 1979, 1980 ja               Sairauskuluvähennys liittyy verotuksen yksin-
26537: 1981 toimitettuja verotuksia varten niin, että       kertaistamiseen myös ilmoittamisvelvollisuuden
26538: ne ovat nousseet niiden alkuperäisistä määristä      kautta. Verotuslakiin vastikään tehty muutos
26539: 2 000 markasta ja 500 markasta nykyisiin mää-        (313/82) antaa näet periaatteessa mahdolli-
26540: riin eli 2 600 markkaan ja 660 markkaan. Inva-       suuden veroilmoituksesta luopumiseen esimer-
26541: lidivähennyksiin tehdyt inflaatiotarkistukset        kiksi huomattavalle osalle eläkkeensaajista. Sel-
26542: ovat jääneet eräisiin muihin vähennyksiin tehtyjä    vityksiä vaativat vähennykset, joista eläkkeen-
26543: tarkistubia jonkin verran vähäisemmiksi. Täysi-      saajien kohdalla on merkitystä lähinnä sairaus-
26544: määräistä inflaatiotarkistusta kaikkiin vähennyk-    kuluvähennyksellä, ovat kuitenkin käytännössä
26545: siin ei ole kuitenkaan valtion- ja kunnallistalou-   veroilmoitusten vähentymisen esteenä, koska
26546: dellisista syistä voitu tehdä. Kun pääpaino vä-      veroilmoitus olisi luonnollisesti voitava tehdä
26547: hennysten korotuksissa on asetettu lapsiper-         vähennysten huomioon ottamista varten. Näin
26548: heille ja pienituloisille myönnettäviin vähennyk-    ollen ilmoittamisvelvollisuuden supistamisen yh-
26549: siin, muun muassa invalidivähennyksen suhteen        tenä käytännön edellytyksenä on selvityksiä vaa-
26550: on jouduttu tyytymään näitä suhteellisesti vä-       tivien vähennysten karsiminen tai ainakin kaa-
26551: häisempiin korotuksiin. Tuloverotuksessa myön-       vamaistaminen.
26552:                                                N:o 359                                               3
26553: 
26554:    Muun muassa edellä esitettyjen näkökohtien         verovelvollisella on. Esimerkiksi 170 000 mår-
26555: vuoksi sairauskuluvähennyksen mahdollista ko-         kan suuruisesta verotettavasta vuositulosta teh-
26556: rottamista harkittaessa olisi ryhdyttävä keskus-      tynä 800 markan sairauskuluvähennyksestä saa-
26557: telemaan myös siitä, onko verovähennys yh-            tava hyöty on noin 560 markkaa, kun se 20 000
26558: teiskunnan kannalta tarkoituksenmukainen tapa         markan verotettavasta vuositulosta on vain noin
26559: osallistua kansalaisten sellaisiin sairauskuluihin,   320 markkaa. Tuloton tai aivan pienituloinen
26560: joiden merkitys asianomaisen veronmaksukyvyn          henkilö ei hyödy verovähennyksestä lainkaan.
26561: kannalta on vähäinen. Verovähennysten tarkoi-            Jos päädyttäisiin sairauskulujen verovähen-
26562: tuksenmukaisuutta harkittaessa on otettava            nysoikeuden rajoittamiseen ja kaavamaistami-
26563: myös huomioon, että meillä on sekä kansan-            seen, olisi erittäin tärkeää samalla huolehtia
26564: terveys- että sairausvakuutusjärjestelmä, joiden      siitä, että verotuksellinen tuki kompensoitai-
26565: kautta tuki voidaan antaa suoraan. Sairauskulu-       siin dittävästi esimerkiksi hammashoitokulujen
26566: vähennys ei myöskään kohtele tasapuolises:ti          ja silmälasien hankinnasta aiheutuneiden kulu-
26567: kaikkia verovelvollisia, koska siitä saatava hyö-     jen osalta, joihin yhteiskunta nykyään osallis-
26568: ty on valtionverotuksessa progressiivisuuden          tuu yleensä vain verovähennyksen muodossa.
26569: vuobi sitä suurempi, mitä korkeammat tulot
26570:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
26571: 
26572:                                                                            Ministeri   Jermu Laine
26573: 4                                          1982 vp.
26574: 
26575: 
26576: 
26577: 
26578:                           Tilll Riksdagens Herr Talman
26579: 
26580:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     drag som beviljas i inkomstbeskattningen är
26581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         dock inte det enda beskattningsmässiga stödet
26582: velse av den 2 november 1982 till vederböran-     tili invaliderna. Av stor betydelse är också t.ex.
26583: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      den lättnad i bilbeskantningen som beviljas in-
26584: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-       valider. Denna lättnad har årligen justerats i
26585: dertecknade spörsmål nr 359:                      motsvarighet tili inflationen.
26586:                                                       Otsaken tili att man inte under de senaste
26587:           Är Regeringen medveten om att er-       åren föreslagit att den övre gränsen för sjuk-
26588:        forderliga inflationsjusteringar i av-     domskostnader skulle höjas har i första hand
26589:        draget för sjukdomskostnader och i         varit strävan att undvika ett ökat beskattnings-
26590:        invalidavdraget inte har gjorts, och om    arbete och en allt mera invecklad beskattning.
26591:        så är,                                     Emedan avdraget för sjukdomskostnader gäller
26592:           vilka åtgärder har Regeringen för av-   nästan alla skattskyldiga och alltid förutsätter
26593:        sikt atJt vidta för höjande av avdraget    utredning i form av verifikat, är det vid sidan
26594:        för sjukdomskostnader och invalidav-       av avdraget för utgifter för inkomstens för-
26595:        draget?                                    värvande det mest arbetsdryga skatteavdraget
26596:                                                   vid personbeskattningen.
26597:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Avdraget för sjukdomskostnader har kun-
26598: samt anföra följande:                             na:t bibehållas oförhöjt bl.a. av den otsaken
26599:    Maximibeloppet av det avdrag för sjukdoms-     att vi har ett sjukförsäkringssystem med en
26600: kostnader som beviljas i stats- och kommu-        vidsträckt organisation, genom vilket tili stor
26601: nalbeskattningen har sedan år 1975, dvs. un-      del samma kostnader som vid beskattningen er-
26602: der den tid lagen om skatt på inkomst och för-    sätts. Det mest ändamålsenliga med avseende
26603: mögenhet tillämpats, varit 800 mk per person.     på förenklandet av beskattningen vore aJtt slopa
26604: För makar har avdragets maximibelopp varit        avdraget för sjukdomskostnader och helt ersätta
26605: 1 600 mk och detta belopp höjs med 200 mk         motsvarande utgifter via sjukförsäkringssyste-
26606: för varje minderårigt barn. Under samma tids-     met. Härvid skulle endast de myndigheter som
26607: period har invalidavdraget, som beviljas på       har den bästa sakkunskapen i detta hänseende
26608: inkomsten i kommunalbeskattningen och på          komma att utreda sjukdomskostna!derna.
26609: skatten i statsbeskattningen, vid den för åren         Avdraget för sjukdomskostnader ansluter sig
26610: 1979, 1980 och 1981 verkställda sbtteupp-          tili försöken att förenkla beskattningen också
26611: börden stigit från de ursprungliga beloppen       i fråga om skyldigheten att deklarera. En ny-
26612: 2 000 mk och 500 mk till de nuvarande be-         ligen gjord ändring av beskattningslagen ( 313/
26613: loppen, dvs. 2 600 mk och 660 mk.. De in-          82) gör det nämligen i princip möjligt, exem-
26614: flationsjusteringar som har gjorts i invalidav-    pelvis för en betydande del av pensions-
26615: draget har i någon mån varit mindre än juste-      tagarna, att avstå från att deklarera. De av-
26616: ringarna i vissa andra avdrag. Inflationsjuste-    drag som kräver utredningar, av vilka avdrag
26617: ringar tili fullt belopp i alla avdrag har dock    främst avdraget för sjukdomskostnader är av
26618: inte kunnat göras på grund av statens och          betydelse för pensionstagarna, utgör likväl i
26619: kommunernas finansiella läge. Då huvudvikten       praktiken hinder för en minskning i antalet
26620: vid höjning av avdragen har lagts på de avdrag     deklarationer, eftersom deklaration givetvis bör
26621: som beviljas barnfamiljer och småinkomsttaga-      kum1a göras för att avdragen skall kunna beak-
26622: re, har man bl.a. för invalidavdragets del         tas. I prakJtiken förutsätter således en begräns-
26623: tvingats nöja sig med mindre höjningar. De av-     ning i skyldigheten att deklarera bl.a. att man
26624:                                             N:o 359                                                  5
26625: 
26626: gallrar bland de avdrag som kräver utredning       skaittskyldiga har. Så är exempelvis behåll-
26627: eller åtminstone gör dem mera schematiska.         ningen av ett avdrag för sjukdomskostnader
26628:    Bl.a. med anledning av de ovan framförda        om 800 mk, som görs från en beskattningsbar
26629: synpunkterna bör man vid övervägandet av en        årsinkomst om 170 000 mk, ca 560 mk, me-
26630: eventuell förhöjning av avdraget för sjukdomar     dan den från en beskattningsbar årsinkomst om
26631: även diskutera om skatteavdraget är ett från       20 000 mk är endast ca 320 mk. En person
26632: samhällets synpunkt ändamålsenligt sätt att del-   som saknar inkomster eller som har mycket
26633: ta i medborgarnas sjukdomskostnader i sådana       små inkomster har ingen nytta av skatteav-
26634: fall, då kostnadernas betydelse för vederböran-    draget.
26635: des skattebetalningsförmåga är liten. Vid be-         Skulle man stanna för ett begränsande av
26636: dömningen av skatteavdragens ändamålsenlighet      rätten att göra skatteavdrag för sjukdoms-
26637: bör man också beakta att vi har både ett folk-     kostnader och för att göra dem mera schema-
26638: hälso- och ett sjukförsäkringssystem, genom        tiska, vore det synnerligen viktigt att sam-
26639: vilka stöd kan ges direkt. Avdraget för sjuk-      tidigt se till att tillräcklig kompensation för
26640: domskostnader innebär inte heller en jämlik        stödet i beskattningen ges t.ex. för utgifterna
26641: behandling av alla skattskyldiga eftersom nyttan   för tandvård och för anskaffning av glasögon,
26642: av det, på grund av den progressiva srtatsbe-      dvs. för utgifter, i vilka samhället hittills i all-
26643: skattningen, är större ju högre inkomster den      mänhet deltagit endast i form av skatteavdrag.
26644:      Helsingfors den 7 december 1982
26645: 
26646:                                                                            Minister Jermu Laine
26647: 
26648: 
26649: 
26650: 
26651: 088201216H
26652:                                              1982 vp.
26653: 
26654: Kirjallinen kysymys n:o 360
26655: 
26656: 
26657: 
26658: 
26659:                                  Almgren: Liiketoimintansa lopettaneiden yrittäjien toimeentulon
26660:                                     turvaamisesta
26661: 
26662: 
26663:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26664: 
26665:    Liiketoimintansa päättäneet liikkeenharjoit-     keen vasta 65 vuotta täytettyään ja joutuu
26666: tajat ovat eräissä tapauksissa joutuneet vaikeaan   odottamaan eläkettään jopa 10 vuotta. Tilanne
26667: asemaan. Esimerkkinä voidaan pitää liikkeen-        on eräissä tapauksissa kohtuuton ja vaikea.
26668: harjoittaja, joka on pitänyt liikettään yli 20         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26669: vuotta, mutta joutunut lopettamaan toiminnan        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
26670: lisääntyneiden kulujen ja heikentyneen tervey-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26671: den vuoksi. Entinen yrittäjä ei voi saada sai-      vaksi seuraavan kysymyksen:
26672: raseläkettä eikä myöskään voi sijoittua työ-
26673: markkinoille. Hän ei voi myöskään saada työt-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26674: tömyyskorvausta, koska aviopuoliso ansaitsee               ryhtyä liiketoimintansa lopettaneiden
26675: 2 800 markkaa kuukaudessa. Edellisestä seuraa,             yrittäjien toimeentulon turvaamiseksi
26676: että entinen yrittäjä ei myöskään voi saada                esim. työttömyyseläkevaatimuksia muut-
26677: työttömyyseläkettä. Liiketoiminnalla ansionsa              tamalla, kun työpaikkaa ei ole saatu?
26678: saanut entinen yrittäjä voi saada yrittäjäeläk-
26679:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
26680: 
26681:                                        Esko Almgren
26682: 
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 088201222P
26687: 2                                              1982 vp.
26688: 
26689: 
26690: 
26691: 
26692:                          Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
26693: 
26694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lyttää, että eläkkeenhakijalle ei voida osoittaa
26695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työvoimaviranomaisten taholta sellaista työtä,
26696: olette 3 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn             jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä
26697: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           menettämättä oikeuttaan työllisyyslain mukai-
26698: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          seen korvaukseen.
26699: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-           Edellä mainittua työttömyyseläkkeen saami-
26700: ta kysymyksestä n:o 360:                               sen edellytyksenä olevaa alaikärajaa on alen-
26701:                                                        nettu pitkään vallinneen heikon työllisyystilan-
26702:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen johdosta. Kuluvana vuonna työttömyys-
26703:         ryhtyä liiketoimintansa lopettaneiden          eläkkeelle ovat päässeet vuonna 1927 tai sitä
26704:         yrittäjien toimeentulon turvaamiseksi          ennen syntyneet. Ikääntyneiden ja pitkään
26705:         esim. työttömyyseläkevaatimuksia muut-         työttöminä olleiden henkilöiden työhön sijoit-
26706:         tamalla, kun työpaikkaa ei ole saatu?          tuminen on edelleen osoittautunut vaikeaksi.
26707:                                                        Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen,
26708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jonka mukaan vuoden 1983 alusta työttömyys-
26709: vasti seuraavaa:                                       eläkejärjestelmä ulotettaisiin käsittämään myös
26710:     Yrittäjien sosiaaliturva perustuu samoihin         vuonna 1928 syntyneen ikäluokan.
26711: periaatteisiin kuin muiden ansiotyössä olevien            Päätoimisesti yrittäjänä toiminut henkilö ei
26712: sosiaaliturva. Kaikki oleelliset yrittäjien eläke-     voi saada valtakunnallisista työttömyyskassoista
26713: lain mukaisen eläkkeen määräytymiseen vaikut-          annetun lain mukaista päiväavustusta, koska
26714: tavat tekijät ovat samankaltaiset kuin muissa          työttömyyskassan jäsenenä voi sanotun lain
26715: työeläkelaeissa, muun muassa työntekijäin elä-         mukaan olla vain palkkatyöntekijä. Työllisyys-
26716: kelaissa. Työttömyyseläkettä koskevat säännök-         lain mukaisen työttömyyskorvauksen saaminen
26717: set on sisällytetty työntekijäin eläkelakiin. Yrit-    edellyttää, että yritystoimintansa lopettanut
26718: täjien eläkelain 5 § :n mukaan työttömyyseläk-         yrittäjä samoin kuin myös muu työtön henkilö
26719: keen saamisen edellytykset ja suuruus määräy-          täyttää sanotussa laissa ja työllisyysasetuksessa
26720: tyvät siten kuin työntekijäin eläkelaissa on           säädetyt, muun muassa taloudellisen tuen tar-
26721: säädetty.                                              vetta koskevat edellytykset. Jos nämä edelly-
26722:    Työntekijäin eläkelain mukaan työttömyys-           tykset eivät täyty, työttömyyskorvausta ei suo-
26723: eläkkeen saamisen edellytyksenä on 60 vuoden           riteta.
26724: ikä ja pitkäaikainen työttömyys. Sanotun lain             Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
26725: mukaan työntekijän tai yrittäjän on pitänyt            että kaikkia yhteiskunnan jäseniä kohdellaan
26726: saada 60 viimeksi kuluneen viikon aikana val-          samalla tavalla ja että myös yrittäjien sosiaali-
26727: takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain       turva olisi sisällöltään mahdollisimman yhden-
26728: mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mu-        mukainen muiden ryhmien sosiaaliturvan kans-
26729: kaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään          sa. Yrittäjille ei kuitenkaan tulisi antaa parem-
26730: 200 päivältä. Työttömyyseläkkeeseen on oikeus         pia etuuksia kuin muille ryhmille. Työttömyys-
26731: myös sellaisella 60 vuotta täyttäneellä työnteki-     .eläkkeen saamisen edellytyksenä olevasta, työt-
26732: jällä, jolla valtakunnallisista työttömyyskassois-    tömyysavustus-       ja työttömyyskorvausajoilla
26733: ta annetun lain enimmäisavustusta koskevien           osoitettavasta pitkäaikaisen työttömyyden vaa-
26734: säännösten mukaan ei enää ole oikeutta päivä-         timuksesta ei ole syytä poiketa.
26735: avustukseen. Lisäksi eläkkeen saaminen edel-
26736:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
26737: 
26738:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
26739:                                              N:o 360                                               3
26740: 
26741: 
26742: 
26743: 
26744:                            Ti11 Riksdagens Herr Talman
26745: 
26746:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åtgärd av arbetskraftsmyndigheterna inte kan
26747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       anvisas sådant arbete, som han inte kan vägra
26748: av den 3 november 1982 till vederbörande            att mottaga utan att gå sin rätt till i lagen
26749: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      om sysselsättning avsedd arbetslöshetsersätt-
26750: jande av riksdagsman Almgren undertecknade          ning förlustig.
26751: spörsmål nr 360:                                       Den undre åldersgräns som utgör en förut-
26752:                                                     sättning för erhållande av ovan nämnd arbets-
26753:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           löshetspension har sänkts med anledning av det
26754:        vidta för att utkomsten för företagare       långvariga svaga sysselsättningsläget. Under
26755:        som upphört med sin affärsverksamhet         innevarande år har år 1927 eller dessförinnan
26756:        skall kunna tryggas exempelvis genom         födda personer pensionerats på grund av arbets-
26757:        att villkoren för arbetslöshetspension       löshet. Det har alltjämt visat sig vara svårt
26758:        ändras, då arbetsplats inte har erhållits?   för äldre personer och personer som länge
26759:                                                     varit arbetslösa att placera sig på arbetsmark-
26760:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       naden. Regeringen har till riksdagen avlåtit
26761: samt anföra följande:                               en proposition, enligt viiken arbetspensions-
26762:    Företagarnas socialskydd baserar sig på          systemet från början av år 1983 skall ut-
26763: samma principer som andra förvärvsarbetande         sträckas att gälla även den år 1928 födda
26764: personers socialskydd. Alla väsentliga faktorer     åldersklassen.
26765: som inverkar på bestämmandet av pension                Person som varit företagare i huvudsyssla
26766: enligt lagen om pension för företagare är av        kan inte erhålla i lagen om riksomfattande ar-
26767: samma slag som i de övriga pensionslagarna,         betslöshetskassor avsett dagunderstöd, emedan
26768: bl.a. i lagen om pension för arbetstagare. Stad-    medlem i arbetslöshetskassa enligt sagda lag
26769: gandena rörande arbetslöshetspensionen har          kan vara endast person i avlönat arbete. Er-
26770: intagits i lagen om pension för arbetstagare.       hållande av arbetslöshetsersättning enligt lagen
26771: Enligt 5 § lagen om pension för företagare          om sysselsättning förutsätter, att företagare
26772: bestäms förutsättningarna för erhållande av         som upphört med sin företagsverksamhet, lik-
26773: arbetslöshetspension och pensionens storlek på      som annan arbetslös person, uppfyller de i
26774: sätt i lagen om pension för arbetstagare är         sagda lag och i förordningen om sysselsättning
26775: stadgat.                                            stadgade förutsättningarna, bl.a. i fråga om
26776:    Enligt lagen om pension för arbetstagare         behovet av ekonomiskt stöd. Uppfylls inte
26777: är förutsättningen för erhållandet av arbetslös-    dessa förutsättningar, kan arbetslöshetsersätt-
26778: hetspension 60 års ålder och långtidsarbets-        ning inte erläggas.
26779: löshet. Enligt sagda lag skall arbetstagare eller      Social- och hälsovårdsministeriet anser det
26780: företagare under de 60 senast förflutna veckor-     vara av vikt, att samtliga medlemmar i sam-
26781: na ha uppburit i lagen om riksomfattande ar-        hället behandlas lika och att även företagares
26782: betslöshetskassor avsett dagunderstöd eller i       socialskydd tili innehållet så långt som möjligt
26783: lagen om sysselsättning avsedd arbetslöshets-       skall motsvara socialskyddet för andra grupper.
26784: ersättning för sammanlagt minst 200 dagar.          Företagare bör emellertid inte ges bättre för-
26785: Rätt att erhålla arbetslöshetspension tillkommer    måner än andra grupper. Det är inte skäl att
26786: även sådan arbetstagare, som fyllt 60 år och        avvika från vilikoren i fråga om långtidsarbets-
26787: som enligt stadgandena angående maximiun-           löshet, som kan påvisas genom den tid under
26788: derstöd i lagen om riksomfattande arbetslös-        viiken arbetslöshetsunderstöd och -ersättning
26789: hetskassor inte längre har rätt tili dagunder-      erhållits, och som utgör en förutsättning för
26790: stöd. Dessutom förutsätter erhållandet av pen-      erhållandet av arbetslöshetspension.
26791: sion, att åt den som anhåller om pension på
26792:      Helsingfors den 3 december 1982
26793: 
26794:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
26795: 1
26796: 1
26797:  1
26798:   1
26799:   1
26800:    1
26801:     1
26802:     1
26803:      1
26804:      1
26805:       1
26806:        1
26807:        1
26808:         1
26809:          1
26810:          1
26811:           1
26812:           1
26813:            1
26814:             1
26815:             1
26816:              1
26817:               1
26818:               1
26819:                                               1982 vp.
26820: 
26821: Skriftligt spörsmål nr 361
26822: 
26823: 
26824: 
26825: 
26826:                                   Melin: Om betalning av skatterater tili Postbaoken också efter
26827:                                      förfallodagen
26828: 
26829: 
26830:                             T1[1 Riksdagens Herr Talman
26831: 
26832:    Enligt gällande bestämmelser kan förskotts-       glömska råka att underlåta att erlägga en
26833: skatt efter förfallodagen erläggas ännu under        skatterat i tid. Dessa personer bör ges prak-
26834: den månad, som följer på förfallodagen, tili         tisk möjlighet att betala sin skatt tili postan-
26835: postanstalt eller Postbanken. Slutlig skatt kan      stalt eller Postbaoken även senare än 3-5
26836: betalas efter förfallodagen men under förfallo-      veckor efter förfallodagen.
26837: månaden likaså tili posten eller Postbanken. I          Ett smidigare betalningssystem skulle även
26838: det förra fallet har skattebetalaren ca fem          lätta bördan på exekutionsväsendet, som nu
26839: veckor, i det senare fallet ca tre veckor på sig     kämpar under en hård arbetsbörda, speciellt på
26840: att erlägga sin skatt med vederbörlig dröjs-         landsorten. Staten skulle få in sina skatter ti-
26841: målsränta och restavgift.                            digare och skulle även i många fall slippa att
26842:    Efter denna respit kan skatten erläggas endast    exekutionsvägen driva in skatterater, för vilka
26843: tili statskontoret eller tili landskontor ( för-     indrivningskostnaderna kan bli högre än själva
26844: skottsskatt även tili utmätningsman) . Detta         skattebeloppet. Med dagens databehandlings-
26845: är säkert praktiskit för den som bor i Hel-          !teknik kan det inte heller vara förenat med
26846: singfors centrum eller i centrum av någon av         oöverscigliga svårigheter att bokföra de för-
26847: länens residensstäder. För den övervägande           senade betalningarna.
26848: delen av skattebetalarna är detta dock en prak-         Hänvisande tili det ovan anförda vill jag
26849: tisk omöjlighet. Få personer reser upp tili          i den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
26850: hundratals kilometer för att erlägga en liten        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
26851: skatterat. Det överväldigande flertalet av skat-     rådet ställa följande spörsmål:
26852: tebetalarna är även omedvetna om vilka de
26853: utmätningsmän är tili vilka förskottsskatt kan                 Är Regeringen beredd att underlätta
26854: erläggas.                                                   betalningen av förskottsskatterater resp.
26855:     Ett vanligt råd på pasten åt försenade skatte-          slutlig skatt för skattskyldig genom att
26856: betalare lär vara att vänta tilis skatten efter             tillåta betalning av utestående skatte-
26857: några år mäts ut. Statens utestående skatte-                rater tili postanstalt ellet Postbanken
26858:  fordringar är erkänt stora. Många personer kan             även senare än nu gällande förfallo-
26859: på grund av sjukdom, resa, semester eller                   dagar?
26860:       Helsingfors den 2 november 1982
26861: 
26862:                                         Ingvar S. Melin
26863: 
26864: 
26865: 
26866: 
26867: 088201217}
26868: 2                                           1982 vp.
26869: 
26870: Kirjallinen kysymys n:o 361
26871:                                                                                          Suomennos
26872: 
26873: 
26874: 
26875: 
26876:                                 Melin: Veroerien maksamisesta Postipankkiin myös eräpäivän jäl-
26877:                                    keen
26878: 
26879: 
26880:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26881: 
26882:    Voimassa olevien määräysten mukaan voi-         man tai unohduksen johdosta joutua laimin-
26883: daan ennakkovero suorittaa postitoimistoon tai     lyömään veroeränsä suorittamisen ajoissa. Näille
26884: Postipankkiin vielä sen kuukauden aikana, joka     henkilöille tulee antaa käytännön mahdollisuus
26885: seuraa eräpäivää. Lopullinen vero voidaan mak-     maksaa veronsa postitoimistoon tai Postipank-
26886: saa eräpäivän jälkeen mutta eräkuukauden ai-       kiin myöhemminkin kuin 3-5 viikkoa erä-
26887: kana samoin postiin tai Postipankkiin. Edelli-     päivän jälkeen.
26888: sessä tapauksessa on veronmaksajalla noin viisi       Joustavampi maksutapa keventä:isi myös ulos-
26889: viikkoa, jälkimmäis,essä tapauksessa noin kolme    ottolaitoksen työtä. Ulosottolaitoksen työtaakka
26890: viikkoa aikaa maksaa veronsa asiaankuuluvine       on varsinkin maaseudulla raskas. V aitio saisi
26891: viivästyskorkoineen ja jäämämaksuineen.            veronsa aikaisemmin ja pääsisi monessa tapauk-
26892:    Tämän lykkäyksen jälkeen voi veron maksaa       sessa perimästä ulosottoteitse veroeriä, joiden
26893: ainoastaan valtiokonttoriin tai lääninkonttoriin   perimiskulut voivat muodostua korkeammiksi
26894: ( ennakkoveron myös ulosottomiehelle). Tämä        kuin itse veromäärä. Nykyisen tietojenkäsittely-
26895: on varmasti käytännöllistä sille, joka asuu Hel-   tekniikan avulla ei myöskään voi olla ylitse-
26896: singin keskustassa tai jonkin läänin pääkaupun-    pääsemättömän vaikeata kirjata myöhästyneitä
26897: gin keskustassa. Veronmaksajien valtaosalle tä-     maksuja.
26898: mä on ku1tenkin käytännössä mahdotonta. Har-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26899: vat ihmiset matkustavat jopa satoja kilometrejä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26900: maksaakseen pienen veroerän. Suuri enemmistö       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26901: veronmaksajista on myös epätietoinen siitä, kei-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26902: tä ovat ne ulosottomiehet, joille ennakkoveron
26903: voi maksaa.                                                  Onko Hallitus valmis helpottamaan
26904:    Tavallinen neuvo postissa myöhästyneille ve-            ennakkoverojen ja lopullisten verojen
26905: ronmaksajille kuuluu olevan kehotus odottaa,               maksamista sallimalla maksamattomien
26906: että vero muutaman vuoden kuluttua ulosmi-                 veroerien maksun postitoimistoon tai
26907: tataan. Valtion verosaatavat ovat tunnetusti               Postipankkiin myös voimassa olevien
26908: suuria. Monet voivat sairauden, matkan, lo-                eräpäivien jälkeen?
26909:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1982
26910: 
26911:                                         Ingvar S. Melin
26912:                                               N:o 361                                                 3
26913: 
26914: 
26915: 
26916: 
26917:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26918: 
26919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       78) mukaan Postipankkiin, postisiirtoliikettä
26920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        välittävään postitoimipaikkaan, liikepankkiin,
26921: olette 2 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           säästöpankkiin ja osuuspankkiin. Valtion tili-
26922: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         virastoista verosuorituksia ottavat kantoajoista
26923: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        riippumatta vastaan valtiokonttori ja lääninkas-
26924: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kir-      sat.
26925: jallisesta kysymyksestä n:o 361:                         Määräaikana maksamatta jätetyt verot, mak-
26926:                                                      sut ja muut suoritukset niille perittävine viiväs-
26927:          Onko Hallitus valmis helpottamaan           tyskorkoineen ja jäämämaksuineen voidaan suo-
26928:        ennakkoverojen ja lopullisten verojen         rittaa Postipankkiin tai postisiirtoliikettä vä-
26929:        maksamista sallimalla maksamattomien          littävään postitoimipaikkaan myös säännönmu-
26930:        veroerien maksun postitoimistoon tai          kaisen kantoajan jälkeen valtiovarainministeriön
26931:        Postipankkiin myös voimassa olevien           määräämänä aikana (jälkikanto) . Lääninvero-
26932:        eräpäivien jälkeen?                           virasto lähettää maksamatta olevasta määrästä
26933:                                                      vero- tai maksuvelvolliselle maksumuistutuksen.
26934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Tätä koskevat säännökset sisältyvät veronkanto-
26935: seuraavaa:                                           lain 27 §:ään, jota muutettiin 13 päivänä mar-
26936:    Verotuslaissa tarkoitettujen verojen kanto        raskuuta 1981 annetulla lailla (740/81) ja sii-
26937: toimitetaan verotuslain ( 482/58) 112 § :n           hen liittyvään ministeriön päätökseen ( 787/
26938: mukaan yhdessä tai useammassa erässä sen             81), joka tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta
26939: mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää.           1981. Ministeriön päätöksen mukaan jälkikan-
26940: Asiaa koskevan ministeriön päätöksen ( 529/          nassa maksettava ennakko, verotuslaissa tarkoi-
26941: 79) mukaan va1don-, kunnallis- ja kirkollisvero      tettu säännönmukainen lopullinen vero ja met-
26942: sekä kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutus-        sänhoitomaksu saadaan maksaa viimeistään erä-
26943: maksu kannetaan veron markkamäärästä riip-           päivää seuraavan kalenterikuukauden aikana.
26944: puen yhdestä kolmeen erässä. Puheena olevan          Muut verotuslain mukaiset verot sekä pe-
26945: päätöksen mukaan veroerien eräpäivät ovat            rintö- ja lahjavero saadaan maksaa jälkikan-
26946: joulukuun 10 päivä, helmikuun 6 päivä ja maa-        nassa sen kalenterikuukauden aikana, jona ve-
26947: liskuun 6 päivä. Vastaavasti ennakkoperintälain      ron eräpäivä on.
26948: nojalla kannettavaksi määrätyt ennakot kan-              Säännönmukaisena kantoaikana maksamatta
26949: netaan ennakon määrästä riippuen yhdestä yh-         jätetty vero tai maksu voidaan jälkikantoaikana
26950:  teentoista erässä valtiovarainministeriön päätök-   suorittaa joko alkuperäisellä verolippuun lii-
26951: sen ( 752/81 ) mukaisesti. Ennakon ensimmäi-         tetyllä tilillepanokortilla tai maksumuistutuk-
26952: nen erä kannetaan helmikuussa, jos sen määrä         seen liitetyllä tilillepanokortilla. Verolipuissa
26953: ylittää 1 200 markkaa, ja maaliskuussa, jos sen      on atinettu verovelvolliselle veron suorittamis-
26954: määrä on yli 400 markkaa mutta enintään              ta koskevia ohjeita. Niihin on merkitty vero-
26955:  1 200 markkaa. Alle 400 markan suuruiset            erien eräpäivät sekä verosuorituksia vastaan-
26956: ennakot kannetaan huhtikuussa. Eri kuukau-           ottavat maksupaikat. Lisäksi niissä on ohjeet
26957: sina kannettavat ennakot on ennakkoperintä-          veron suorittamisesta eräpäivän jälkeen.
26958:  asetuksen ( 904/78) 48 § :n mukaan suoritet-            Verohallitus on ilmoittanut, että verovelvolli-
26959:  tava kunkin kuukauden 23 päivänä.                   nen saa kannassa maksettavien ennakoiden ve-
26960:     Verot voidaan kantoaikana maksaa veron-           roliput kaikkien erien tilillepanokortteineen vuo-
26961:  kantoasetuksen (903/78) 2 §:n 1 momentin            sittain helmikuun alussa ja lopullisen veron ve-
26962:  ja asiaa koskevan ministeriön päätöksen (942/       roliput tilillepanokortteineen lokakuun loppuun
26963: 4                                             1982 vp.
26964: 
26965: mennessa, JOten hän voi varautua veron suo-          1982 suoritettiin jälkikantoaikana noin 141 000
26966: rittamiseen kysymyksen perusteluissa mainittuja      veroerää, joiden yhteismäärä oli hieman yli
26967: maksuaikoja huomattavasti pitemmän ajan.             150 miljoonaa markkaa.
26968:     Vuoden 1979 maaliskuun alusta voimaan tul-          Jälkikantoajan jälkeen lääninverovirasto siir-
26969: lut valtiovarainministeriön päätös (VM 502/          tää maksamaaomat veroerät jäämärekisteriin
26970: 10-99/79) mahdollisesti lopullisen veron, pe-        ja lähettää ne perittäväksi ulosottotoimin. Ulos-
26971: rintöveron ja metsänhoitomaksun suorittami-          ottoviranomainen ottaa eräpäivän jälkeen vero-
26972: sen ensimmäisen kerran Postipankkiin tai posti-      suorituksen vastaan verolipulla riippumatta sii-
26973: toimipaikkaan eräpäivän jälkeen. Veronsa lai-        tä, onko kyseinen veroerä jo saapunut ulos-
26974: minlyöneelle verovelvolliselle määrättiin samalla    ottoon. v,eron suorittamista kantoajoista riippu-
26975: lähetettäväksi maksuilmoitus, johon liitetyllä ti-   matta postitoimipaikkaan tai Postipankkiin ve-
26976: lillepanokortilla vero viivästysseuraamuksineen      ronkantoviranomaisen tilille on selvitetty val-
26977: olisi mahdollista suorittaa. Vuoden 1981 joulu-      tiovarainministeriössä ja verohallituksessa vii-
26978: kuun alusta voimaan tulleen päätöksen ( 787/         meksi maksumuistutusmenettelyn käyttöönoton
26979: 81) mukaisesti on maksumuistutuksia lähetetty        yhteydessä. Tällöin ulosottolaitos suhtautui
26980: sellaisista veroeristä, joiden säännönmukainen       asiaan kuitenkin kielteisesti. Nykyisen verojen
26981: kantoaika päättyi 1 päivänä helmikuuta 1982          maksamiskäytännön ja maksujen käsittelyn ke-
26982: tai sen jälkeen. Verohallituksen ilmoituksen         hittämiselle ei näyttäisi olevan verohallinnon
26983: mukaan tilastokautena maaliskuu-kesäkuu              kannalta teknisiä esteitä.
26984:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
26985: 
26986:                                                                             Ministeri Jermu Laine
26987:                                                N:o 361                                                5
26988: 
26989: 
26990: 
26991: 
26992:                             TiH Riksdagens Herr Talman
26993: 
26994:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen         inbetalas i Postbanken, på postanstalt som för-
26995: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skti-             medlar postgirorörelse sarnt i affätsbank, spar-
26996: velse av den 2 novembet 1982 tili vedetbötan-         bank och andelsbank. Av statens redovisnings-
26997: de medlem av statstådet övetsänt avskrift av          verk tat statskontoret och länskassorna emot
26998: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin ställda       skatteinbetalningar oberoende av uppbördsti-
26999: skriftliga spötsmål nr 361:                           derna.
27000:                                                          Skatter, avgifter och andra prestationer som
27001:            Ät Regetingen beredd att underlätta        inte betalts inom uitsatt tid kan jämte dröjs-
27002:        betalningen av förskottsskaittetatet tesp.     målsränta och restavgift även efter den ordi-
27003:        slutlig skatt föt skattskyldig genom att       narie uppbördstiden under en av finansminis-
27004:        tillåta betalning av utestående skatte-        teriet fastställd tid erläggas i Postbanken eller
27005:        tatet tili poS'tanstalt ellet Postbanken       på postanstalt som förmedlar postgirorörelse
27006:        även senare än nu gällande fötfallo-           ( efteruppbörd) . Länsskatteverket tillställer den
27007:        dagat?                                         som är skyldig att betala skaitt eller avgift be-
27008:                                                       talningspåminnelse rörande det obetalda be-
27009:    Såsom svar på spörsmålet fåt jag vördsamt          loppet. Stadganden härom ingår i 27 § lagen
27010: anföta följande:                                      om skatteuppbörd, viiken paragraf har ändrats
27011:    Uppbötden av skattet som avses i beskatt-          genom Iag av den 13 november 1981 (740/
27012: ningslagen sket enligt 112 § beskattnings-            81), och i ministeriets beslut i anslutning dät-
27013: lagen ( 482/58) i en ellet flere tater, enligt        tili ( 78 7/81 ) , vilket trädde i kraft den 1 de-
27014: vad finansministetiet förotdnar. Enligt ministe-      cember 1981. Enligt ministeriets beslut fåt
27015: riets beslut i saken ( 529/79) uppbäts sltats-,       förskott som skall erläggas genom efteruppbörd,
27016: kommunal- och kytkoskatt samt folkpensions-           i beskattningslagen avsedd ordinarie slutlig
27017: ptemie och sjukfötsäktingsavgift betoende på          skat:t och skogsvårdsavgift betalas senast under
27018: skattens belopp i en tili tte tater. Enligt ifråga-   den kalendermånad som följer på förfallodagen.
27019: varande beslut är förfallodagarna föt skattera-       Övriga skatter i enlighet med beskattnings-
27020: terna den 10 december, den 6 februari och den         lagen samt arvs- och gåvoskatt får betalas ge-
27021: 6 mars. Förskott som skall uppbäras med               nom efteruppbörd under den kalendermånad
27022: stöd av lagen om förskottsuppbörd uppbärs             då skatten förfaller tili betalning.
27023: åter, beroende på förskottsbeloppets storlek,             Skatt eller avgift som inte betalts under den
27024: i en tili elva ratet i enlighet med finansmi-         ordinarie uppbötdstiden kan under efterupp-
27025: nisteriets beslut (752/81). Den första raten          bördstiden erläggas antingen medelst det ur-
27026: av förskott uppbärs i februari om förskottets         sptungliga inbetalningskott som fogats tili de-
27027: belopp överstiger 1 200 mark och i mars om            betsedeln eller medelst inbetalningskort som fo-
27028:  dess belopp är över 400 mark men högst 1 200         gats tili betalningspåminnelsen. På debetsed-
27029:  mark. Förskott som understiger 400 mark upp-         larna finns anvisningar för den skattskyldige
27030:  bärs i april. De förskott som uppbärs olika          om betalningen av skatten. På dem anges föt-
27031:  månader skall enligt 48 § förotdningen om            fallodagarna föt skatteraterna samt vat skatte-
27032:  förskottsuppbörd ( 904/78) erläggas den 23           inbetalningat tas emot. Dessutom finns på dem
27033:  dagen i varje månad.                                  anvisningar om betalningen av skatt efter för-
27034:     Skatter kan enligt 2 § 1 mom. förordningen        fallodagen.
27035: om skatteuppbörd (903/78) och ministeriets                Skattestyrelsen hat meddelat att de skattskyl-
27036:  beslut i saken (942/78) under uppbördstiden          diga får debetsedlarna för förskott som skall
27037: 088201217J
27038: 6                                            1982 vp.
27039: 
27040: erläggas genom uppbörd, jämte inbetalningskort      därefter. Enligt uppgift från skattestyrelsen
27041: för samtliga rater årligen i början av februari     betaldes under statistikperioden mars-juni
27042: och debetsedlarna för den slutliga skatten          1982 under efteruppbördstiden omkring
27043: jämte inbetalningskort före utgången av okto-       141 000 skatrterater, vilkas sammanlagda be-
27044: ber. De skattskyldiga har sålunda betydligt         lopp var något över 150 miljoner mark.
27045: längre tid på sig att betala sina skatter än de        Efter efteruppbördstiden överför länsskatte-
27046: 1tider som nämns i motiveringen tili spörs-         verket de obetalda skatteraterna tili restlängden
27047: målet.                                              och sänder dem att indrivas i utsökningsväg.
27048:     Ett beslut av finansministeriet (VM 502/        Utsökningsmyndighet tar efter förfallodagen
27049: 10-99/79), som trädde i kraft vid ingången          emot skatteinbetalning medelst debetsedel obe-
27050: av mars 1979, gjorde det för första gången          roende av om ifrågavarande skatterat redan
27051: möjligt att inbetala slutlig skatt, arvsskatt och   kommit till utsökning. Frågan om inbetalning
27052: skogsvårdsavgift i Postbanken eller på postan-      av skatt på postanstalt ellet i Postbanken på
27053: stalt efter förfallodagen. Samtidigt bestämdes      uppbördsmyndighetens konto oberoende av
27054: att till skattskyldig som underlåtit att betala     uppbördstiderna har utretts vid finansministe-
27055: sin skatt skulle sändas en betalningsavi, till      riet och skattestyrelsen, senast i samband med
27056: viiken skulle fogas ett inbetalningskort, me-       ibruktagandet av förfarandet med betalningspå-
27057: delst vilket skatten jämte påföljder av dröjs-      minnelser. Då ställde sig emellertid utsöknings-
27058: mål skulle kunna erläggas. I enlighet med det       väsendet negativt till saken. Utvecklandet av
27059: beslut (787 /81) som trädde i kraft vid ingång-     nuvarande skattebetalningspraxis och av be-
27060: en av december 1981 har betalningspåminnelser       handlingen av betalningarna torde från skatte-
27061: sänts rörande sådana skatterater vilkas ordina-     förvaltningens synpunkt inte stöta på tekniska
27062: rie uppbördstid utgått den 1 februari 1982 eller    hinder.
27063:      Helsingfors den 7 december 1982
27064: 
27065:                                                                            Minister Jermu Laine
27066:                                             1982 vp.
27067: 
27068: Skriftligt spörsmål nr 362
27069: 
27070: 
27071: 
27072: 
27073:                                 Melin: Om utbetalning av förrättningsingenjörstillägg för av
27074:                                    lantmäteritekniker utförda lantmäteriförrättningar
27075: 
27076: 
27077:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27078: 
27079:    Enligt förordningen om lantmäteriförvalt-       mäteritekniker. Lantmäteriteknikema torde
27080: ningen av 11. 2. 1972 ( 145/72) 70 § 2 mom.,       verkställa en avsevärd del av alla stycknings-
27081: ändrad 24. 1. 1975 (35/75), ålades lantmäteri-     förrättningar i landet, vilkas antal utgjorde
27082: tekniker med tjänst vid lantmäteribyrå att verk-   15 711 enligt lantmäteristyrelsens statistik för
27083: ställa bl.a. styckningar. I praktiken har detta    år 1980. Någon ersättning i fråga om löne-
27084: medfört att en del av lantmäteriteknikernas        tillägg för de arbetsuppgifter som lantmäteri-
27085: arbetsuppgifter är att självständigt verkställa    teknikerna ålades genom förordningens ( 145/
27086: lantmäteriförrättningar, främst styckningar med    72) 70 § 2 mom. har emellertid inte erlagts
27087: förrättningsingenjörs befogenhet.                  under dess ikraftvarande.
27088:    En av uppgifterna med omorganiseringen av           Med hänvisning tili det ovan sagda och
27089: lantmäteriverket 1. 5. 1972 var att åstadkom-      med stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom.
27090: ma en snabbare och smidigare betjäning åt          önskar undertecknad tili vederbörande med-
27091: allmänheten. Styckningarna som utgör ca 77         lem av statsrådet ställa följande spörsmål:
27092:  % av lantmäteriförrättningarnas antal medför
27093: en avsevärd arbetsuppgift för lantmäteriver-                 Är Regeringen beredd att anslå me-
27094: ket. Genom förordningen överfördes på lant-               del i statsbudgeten för att till lant-
27095: mäteriteknikerna förrättningsingenjörens ar-              mäteritekniker utbetala förrättningsin-
27096: betsuppgifter, ansvar och skyldigheter inför              genjörstillägg för av lantmäteritekniker
27097: myndigheter och domstolar.                                självständigt utförda lantmäteriförrätt-
27098:    Under den tid som förordningen varit i                 ningar med lantmäteriingenjörs befo-
27099: kraft har det konstaterats att dessa förrätt-             genhet och ansvar?
27100: ningar i hög grad självständigt utförs av lant-
27101:      Helsingfors den 3 november 1982
27102: 
27103:                                           Ingvar S. Melin
27104: 
27105: 
27106: 
27107: 
27108: 088201214E
27109: 2                                           1982 vp.
27110: 
27111: Kirjallinen kysymys n:o 362                                                             Suomennos
27112: 
27113: 
27114: 
27115: 
27116:                                 Melin: Toimitusinsinöörilisän maksamisesta maanmittaustoimi-
27117:                                    tuksia suorittaville maanmittausteknikoille
27118: 
27119: 
27120:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27121: 
27122:    Maanmittaushallinnosta 11. 2. 1972 annetun      rittavat nämä toimitukset suurelta osin itse-
27123: asetuksen ( 145/72) 70 §:n 2 momentin              näisesti. Maanmittausteknikot suorittanevat
27124: (muut. 24. 1. 1975/35) perusteella annettiin       merkittävän osan kaikista lohkomistoimituksis-
27125: maanmittaustoimistossa virassa oleville maan-      ta maassa. Näitä oli maanmittaushallituksen
27126: mittausteknikoille tehtäväksi suorittaa mm.        vuoden 1980 tilaston mukaan 15 711 kappa-
27127: lohkomisia. Käytännössä tämä on aiheuttanut        letta. Mitään korvausta palkkalisän muodossa
27128: sen, että maanmittausteknikoiden työn erääk-       niistä tehtävistä, jotka maanmittausteknikoille
27129: si osaksi on tullut itsenäisesti suorittaa maan-   siirrettiin asetuksen (145/72) 70 §:n 2 mo-
27130: mittaustoimituksia, lähinnä lohkomisia, toimi-     mentin mukaisesti, ei kuitenkaan ole suoritet-
27131: tusinsinöörin valtuuksin.                          tu asetuksen voimassaolon aikana.
27132:    Eräänä 1. 5. 1972 suoritetun maanmittaus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27133: laitoksen uudelleenorganisoinnin tehtävänä oli     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
27134: saada aikaan nopeampi ja joustavampi yleisön-      tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27135: palvelu. Lohkomiset, jotka muodostavat noin        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27136: 77 % maanmittaustoimituksista, aiheuttavat         sen:
27137: merkittävän työkentän maanmittauslaitokselle.                  Onko Hallitus valmis osoittamaan
27138: Asetuksella siirrettiin toimitusinsinöörin teh-             varoja valtion tulo- ja menoarviossa
27139: tävät, vastuu ja velvollisuudet viranomaisten               maksaakseen toimitusinsinöörilisää itse·
27140: ja tuomioistuinten edessä maanmittaustekni-                 näisesti maanmittaustoimituksia suorit-
27141: koille.                                                     taville maanmittausteknikoille, joilla on
27142:     Sinä aikana, jonka asetus on ollut voimas-              maanmittausinsinöörin valtuudet ja vas-
27143: sa, on todettu, että maanmittausteknikot suo-                tuu?
27144:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1982
27145: 
27146:                                           Ingvar S. Melin
27147:                                              Nr 362                                                  3
27148: 
27149: 
27150: 
27151: 
27152:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27153: 
27154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentis-        taisia paineita. Valtiontilintarkastajat ovat mo-
27155: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         nesti huomauttaneet siitä, että erityislisien
27156: mies, olette 3 päivänä marraskuuta 1982 päi-         määrää tulee rajoittaa. Toisaalta käytännön
27157: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        neuvotteluissa joudutaan usein tilanteisiin, jois-
27158: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sa jonkin erityislisän maksamisella on saavu·
27159: kansanedustaja Melinin näin kuuluvasta kir-          tettu valtion menojen säästämisen ja tiettyjen
27160: jallisesta kysymyksestä n:o 362:                     tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukai-
27161:                                                      sin lopputulos.
27162:           Onko Hallitus valmis osoittamaan               Edellä sanotun mukaisesti kysymyksessä
27163:        varoja valtion tulo- ja menoarviossa          tarkoitetun lisäpalkkion käyttöön ottaminen
27164:        maksaakseen toimitusinsinöörilisää itse-      riippuu siitä, tuleeko asia virkaehtosopimus-
27165:        näisesti maanmittaustoimituksia suorit-       neuvotteluissa esille. Tällöin aloiteoikeus on
27166:        taville maanmittausteknikoille, joilla on     ensi kädessä asianomaisilla virkamiesjärjestöil-
27167:        maanmittausinsinöörin valtuudet ja vas-       lä. Tosin ei ole olemassa estettä sille, että
27168:        tuu?                                           asia ote.ttaisiin esille asianomaisen viraston
27169:                                                       taholta. Kun pienehköjen maanmittaustoimi-
27170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tusten suorittaminen kuuluu eräänä osana
27171: vasti seuraavaa:                                     maanmittausteknikoiden normaaleihin virka-
27172:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäpalkkio kuten         tehtäviin, niin ei ole katsottu olevan olemas-
27173: muutkin erityislisät ovat valtion virkaehto-         sa riittäviä perusteita sille, että maanmittaus-
27174: sopimuslain (664/70) mukaan virkamiesten             hallituksen taholta otettaisiin virkaehtosopi-
27175: palkkauksiin liittyviä sopimuksenvaraisia asioi·     musneuvotteluissa esille kysymys toimitusinsi-
27176: ta, joista sovitaan virkaehtosopimuksin ja jois-     nöörilisän maksamisesta maanmittaustoimituk·
27177: ta hallitus ei voi yksipuolisesti määrätä. Lisä-     sia suorittaville maanmittausteknikoille.
27178: palkkioiden kehittämiseen liittyy kahdensuun·
27179:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
27180: 
27181:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
27182: 4                                          1982 vp.
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187:                           Till Riksdagens Herr Talman
27188: 
27189:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-          tryck i två riktningar. Statsrevisorerna har
27190: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder              flera gånger anmärkt om, att antalet special-
27191: skrivelse av den 3 november 1982 tili veder-        tiliägg bör begränsas. A andra sidan ställs
27192: börande medlem av statsrådet översänt av-           man vid förhandlingarna i praktiken ofta in-
27193: skrift av följande av riksdagsman Melin ställ-      för situationer, där det ändamålsenligaste re-
27194: da spörsmål nr 362:                                 sultatet med tanke på inbesparandet av sta-
27195:                                                     tens medel eller handhavandet av vissa upp-
27196:           Är Regeringen beredd att anslå me-        gifter har nåtts genom betalning av något
27197:        del i statsbudgeten för att tili lant-       specialtiliägg.
27198:        teritekniker utbetala förrättningsingen-         I enlighet med det ovan anförda beror
27199:        jörstillägg för ~v lantmäteritekniker        ibruktagandet av det i spörsmålet avsedda tili-
27200:        självständigt utförda lantmäteriförrätt-     läggsarvodet på, huruvida ärendet tas upp
27201:        ningar med lantmäteriingenjörs befo-         vid tjänstekollektivavtalsförhandlingarna. Ini-
27202:        genhet och ansvar?                           tiativrätten ligger i första hand hos veder-
27203:                                                     börande tjänstemannaorganisationer. A andra
27204:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sidan föreligger inget hinder för att ärendet
27205: samt anföra följande:                               upptas av vederbörande ämbetsverk. Då ut-
27206:    Det i spörsmålet avsedda tiliäggsarvodet         förandet av smärre lantmäteriförrättningar ut-
27207: hör, liksom även övriga specialtiliägg, enligt      gör en del av lantmäteriteknikernas normala
27208: lagen om statens tjänstekollektivavtal (664/        tjänsteåligganden, har det inte ansetts före-
27209: 70) tili de ärenden, angående vilka överens-        ligga tiliräckliga skäl för att från lantmäteri-
27210: kommelse kan träffas i tjänstekollektivavtal        styrelsens håll vid tjänstekollektivtavtalsför-
27211: och över vilka regeringen inte ensidigt kan         handlingarna ta upp frågan om utbetalning
27212: bestämma. Tili frågan om utvecklandet av            av förrättningsingenjörstiliägg till lantmäteri-
27213: systemet med tiliäggsarvoden ansluter sig ett       tekniker, som utför lantmäteriförrättningar.
27214:      Helsingfors den 7 december 1982
27215: 
27216:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
27217:                                          1982 vp.
27218: 
27219: Kirjallinen kysymys n:o 363
27220: 
27221: 
27222: 
27223: 
27224:                               Tuomaala: Turkistarhausta koskevan asiallisen informaation le-
27225:                                  vittämisestä ulkomaille
27226: 
27227: 
27228: 
27229: 
27230:                               Kysymyksen n:o 358 yhteydessä
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235: 088300320D
27236:                                               1982 vp.
27237: 
27238: Kirjallinen kysymys n:o 364
27239: 
27240: 
27241: 
27242: 
27243:                                   Surakka: Työllisyyden turvaamisesta· Enso Gutzeit Oy:n tehtailla
27244: 
27245: 
27246:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27247: 
27248:    Enso Gutzeit Oy:n Parviaisen talotehtaalla        jestelyjä, annetaan puolen vuoden pakkolomia
27249: on siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle noin 50      ja käytetään lyhennettyä työviikkoa, niin Enso
27250: työntekijää. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee   Gutzeit Oy tekee samaan tuotantoon liittyviä
27251: 170 henkilöä.                                        uusia investointipäätöksiä.
27252:    Talotehtaalla on ilmoitettu, että 45 työnteki-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27253: jää joutuu puoleksi vuodeksi pakkolomalle.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27254: Lomautus alkaa viikon mittaisen talviloman           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27255: jälkeen .18. 11. 1982.                               vaksi seuraavan kysymyksen:
27256:    Vaikka talotehtaan työllisyys yleensäkin on
27257: huono vuodenvaihteessa, niin ilmoitetut lomau-                 Onko Hallitus tietoinen Enso Gutzeit
27258: tukset on aikomus toteuttaa normaalia laajem-               Oy:n harjoittamasta työntekijöidensä
27259: pina.                                                       työllistämiseen ja investointeihinsa liit-
27260:    Mainitun lisäksi talotehtaalla on aikomus                tyvistä toimista, ja jos on,
27261: siirtyä 3-4 päivän mittaiseen työviikkoon.                     mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen
27262:    Samanaikaisesti Enso Gutzeit Oy on päättä-               Enso Gutzeit Oy:n investointitoiminnan
27263: nyt talotehdasinvestoinnista Parikkalaan.                   järkeistetyksi ja Säynätsalon talotehtaan
27264:    Käsittämätöntä on se, että samanaikaisesti               työllisyyden turvatuksi?
27265: kun Säynätsalon tehtaalla suoritetaan eläkejär-
27266:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
27267: 
27268:                                         Juhani Surakka
27269: 
27270: 
27271: 
27272: 
27273: 088201247H
27274: 2                                             1982 vp.
27275: 
27276: 
27277: 
27278: 
27279:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27280: 
27281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuotekehityksellä. Hallituotannon koneisiin on
27282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päätetty investoida 874 000 markkaa, mikäli
27283: olette 9 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           Parikkalan kunta on valmis laajentamaan
27284: kirjeenne n:o 1913 ohella toimittanut valtio-        Ensolie vuokraamaansa teollisuushallia noin
27285: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      1 200 m2 :llä.
27286: kansanedustaja Surakan näin kuuluvasta kysy-            Investoiunissaan yhtiö ottaa myös huomioon
27287: myksestä n:o 364:                                    Parikkalan tehtaan toiminnan talotuotannon
27288:                                                      varayksikkönä. Tällaista varakapasiteettia voi-
27289:           Onko Hallitus tietoinen Enso Gutzeit       daan tarvita esimerkiksi suurehkojen vienti-
27290:        Oy:n harjoittamasta työntekijöidensä          toimitusten yhteydessä samoin kuin kesäkauden
27291:        työllistämiseen ja investointeihinsa liit-    toimitusruuhkan purkamisessa.               .
27292:        tyvistä toimista, ja jos on,                     Säynätsalossa sijaitsevan sahan toiminnan
27293:           mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen       tultua keskeytetyksi asteittain kuluvan vuoden
27294:        Enso Gutzeit Oy:n investointitoiminnan        kevään aikana pystyttiin talotehtaan työntekijä-
27295:        järkeistetyksi ja Säynätsalon talotehtaan     vahvuutta hyvän tilauskannan turvin nostamaan
27296:        työllisyyden turvatuksi?                      100 henkilöstä 170:een siten, että kaikki sa-
27297:                                                      halta lomautetut ja eläkejärjestelyjen ulkopuo-
27298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lelle jääneet sijoitettiin talotehtaalle. Tässä yh-
27299: taen seuraavaa:                                      teydessä yhtiö ilmoitti sahalta talotehtaalle
27300:    Enso Gutzeit Oy:n taloryhmän toiminta-            siirtyneille, että talotehtaan tilauskanta turvaa
27301: yksiköt ovat                                         työllisyyden enintään kuluvan vuoden loppuun
27302:    - Säynätsalossa sijaitseva talotehdas, jonka      saakka. Edellä mainitusta työntekijävahvuudes-
27303: tuotevalikoima koostuu pientalotuotannosta, ja       ta on nyt 1omautettu 45 henkilöä. Tämä mer-
27304:    - Parikkalassa sijaitseva tehdas, jonka tuo-      kitsee sitä, että tehtaalla työskentelee 125 hen-
27305: tevalikoimana ovat Himapuutuotteet sekä ur-          kilöä eli lomautuksista huolimatta neljänneksen
27306: heilu- ja teollisuushallit.                          enemmän kuin viime keväänä.
27307:    Yhtiöltä saaduissa tiedoissa erityisesti koros-      Pientalorakentamisen jyrkästä kausivaihtelus-
27308: tetaan, että edellä mainittujen toimintayksiköi-     ta johtuen talvikuukausien työllisyyden hoito
27309: den tuotevalikoimien eroavaisuudesta johtuen         on perinteisesti vaikeaa. Yhtiöltä saatujen tie-
27310: ei niihin kohdistuvilla investoinneilla enempää      tojen mukaan lähiviikkojen aikana ratkeaa,
27311: kuin erilaisesta markkinatilanteesta johtuvilla      saako se riittävän määrän tilauksia vai joudu-
27312: lomautuksillakaan ole yhteyttä toistensa kanssa.     taanko talotehtaalla siirtymään ennakoituun
27313:    Säynätsalon talotehtaan kilpailukyvyn tuke-       lyhennettyyn työviikkoon. Osakeyhtiölain alai-
27314: miseksi on päätetty 1 680 000 markan määräi-         sena toimivien yhtiöiden investointi- tai lomau-
27315: sestä investoinnista.                                tuspäätökset eivät kuulu hallituksen tai kauppa-
27316:    Parikkalan Himapuutehtaan tappiolliseksi           ja teollisuusministeriön toimivaltaan. Niistä
27317: muodostunutta toimintaa on kyetty kääntämään         päättävät yhtiöiden omat asiaankuuluvat vas-
27318: voitolliseksi mm. Himapuurakenteisten hallien         tuulliset toimielimet.
27319:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
27320: 
27321:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
27322:                                              N:o 364                                               3
27323: 
27324: 
27325: 
27326: 
27327:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27328: 
27329:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ning av hallar om Parikkala kommun är beredd
27330: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       att bygga ut den industrihall som den hyrt tili
27331: nr 1913 av den 9 november 1982 tili veder-          bolaget med ca 1 200 m2•
27332: börande medlem av statsrådet för avgivande av          Bolaget har vid sin investering även tagit
27333: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     hänsyn tili Parikkalafabrikens verksamhet som
27334: man Surakka undertecknade spörsmål nr 364:          en reservenhet för husproduktion. Dylik reserv-
27335:                                                     kapacitet kan behövas t.ex. i samband med
27336:           Ar Regeringen medveten om Enso            större exportleveranser ävensom för leverering
27337:        Gutzeit Oy:s åtgärder i anslutning tili      av de beställningar som anhopats under som-
27338:        sysselsättandet av sina anställda och i      marsäsongen.
27339:        fråga om sina investeringar, och om så          Efter att verksamheten vid sågverket i
27340:        är fallet,                                   Säynätsalo stegvis nedlagts under vårens lopp
27341:           vad har Regeringen för avsikt att         kunde man tack vare den goda orderingången
27342:        göra för att justera bolagets investe-       höja husfabrikens personalstyrka från 100 per-
27343:        ringsverksamhet och trygga sysselsätt-       soner tili 170 så, att alla de anställda som
27344:        ningen på Säynätsalo husfabrik?              blivit permitterade från sågverket och på vilka
27345:                                                     pensionsarrangemang inte kunde tillämpas fick
27346:     Som svar på spörsmålet får jag vörsamt an-      arbete på husfabriken. I detta sammanhang
27347: föra följande:                                      meddelade bolaget de på så sätt överförda per-
27348:     Enso Gutzeit Oy:s husgrupp har följande två     sonerna att husfabrikens orderstock tryggar
27349: verksamhetsenheter:                                 sysselsättningen tili utgången av 1982. Av den
27350:     - en husfabrik i Säynätsalo, där produkt-       ovan nämnda personalstyrkan har 4 5 personer
27351: urvalet bygger på en småhusproduktion, och          nu permitterats. Detta betyder att fabriken i
27352:     - en fabrik i Parikkala, med limträvaror        dag, trots permitteringarna, sysselsätter 125
27353: samt idrotts- och industrihallar som produkter.     personer, dvs. en fjärdedel fler än i våras.
27354:     Bolaget har i de uppgifter som det lämnat          De stora säsongmässiga växlingarna inom
27355: i saken särskilt betonat att emedan produkt-        småhusbygget har sedan gammalt gjort syssel-
27356: urvalen i ovan nämnda verksamsetsenheter är         sättningen inom branschen en svårhanterlig
27357:  så olika har varken investeringarna i enheterna    fråga under vintermånaderna. Enligt de uppgif-
27358: ellet de permitteringar som man på grund av         ter som bolaget lämnat kan man under de
27359: ett annorlunda marknadsläge bort verkställa         närmaste veckorna fastslå om husfabriken får
27360: inget samband.                                      tillräckligt beställningar ellet om en kortare
27361:     Beslutet att stödja konkurrenskraften hos       arbetsvecka bör, i enlighet med de tidigare
27362:  Säynätsalo husfabrik har inneburit en investe-     planerna, införas på fabriken. Beslut om inves-
27363:  ring på 1 680 000 mark.                            teringar och permitteringar i bolag som berörs
27364:      Parikkala limträfabrik, vars verksamhet hade   av lagen om aktiebolag faller utanför regering-
27365:  blivit förlustbringande, har tack vare produkt-    ens och handels- och industriministeriets befo-
27366:  utvecklingen för limträkonstruerade hallar bör-    genhet. Dessa beslut fattas av bolagens egna an-
27367:  jat t.o.m. gå med vinst. Man har beslutat in-      svariga förvaltningsorgan.
27368:  vestera 874 000 mark i maskiner för tillverk-
27369:       Helsingfors den 10 december 1982
27370: 
27371:                                                        Handels- och industriminister Esko Ollila
27372:                                               1982 vp.
27373: 
27374: Kirjallinen kysymys n:o 365
27375: 
27376: 
27377: 
27378: 
27379:                                   Karhuvaara ym.: Hallituksen koululakiesitysten taloudellisista
27380:                                      toteuttamismahdollisuuksista
27381: 
27382: 
27383:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27384: 
27385:    Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen        miljoonaa markkaa. Hallituksen esityksestä ja
27386: peruskoululaiksi olennaista sisältöä on yläas-       koululainsäädännön valmistelutyöryhmän mie-
27387: teella toteutettava tuntikehysjärjestelmä. Halli-    tinnöstä (Komiteanmietintö 1981: 34) lähtevä
27388: tus lausuu perusteluissaan (sivulla 5) siitä         opetusministeriön työryhmä päätyy aivan erilai-
27389: muun muassa seuraavaa: "Opetuksen järjestä-          siin lukuihin. Sen mukaan (liitetaulu 1) yläas-
27390: misessä on oppilaiden erilainen ryhmittäminen        teen tuntikehysjärjestelmän toteuttaminen edel-
27391: varsin keskeisellä sijalla, koska opetusryhmän       lyttää tuntikiintiön lisäämistä suurissa. kouluissa
27392: koko vaikuttaa välittömästi siihen, kuinka pal-      noin 11 tunnilla ja pienissä kouluissa 14-15
27393: jon opettajalla on käytettävänään aikaa kuta-        tunnilla, mikä merkitsisi yli 300 miljoonan
27394: kin oppilasta kohden. - Tällä tuntikehysjärjes-      markan kustannuksia hallituksen esitykseen si-
27395: telmäksi tässä esityksessä sanotulla järjestelmäl-   sältyvien 172 miljoonan markan sijasta.
27396: lä siirretään tehtäviä ja toimivaltaa alaspäin          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27397: hallinto-organisaatiossa valtion viranomaisilta      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27398: kunnan viranomaisille ja koulun tasolle."            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27399:    Tuntikehysjärjestelmään siirtymisellä pyritään    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27400: siis sekä pedagogiseen että hallinnolliseen
27401: uudistukseen. Taloudelliselta kannalta olennais-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27402: ta on, että uudistus tulee lisäämään viikkotun-              Hallituksen koululakiesitykseen sisälty-
27403: tien määrää ja vastaavasti opettajien tarvetta.              vän kustannusarvion ja esityksen poh-
27404: Opetusalan ammattijärjestö onkin jo ennakolta                jalta opetusministeriön teettämän yksi-
27405: tervehtinyt uudistusta suurella tyytyväisyydellä.            tyiskohtaisemman selvityksen välillä on
27406: Opetusministeriö puolestaan asetti 10. 12. 1980              huomattava ristiriita, ja jos on,
27407: opettajatarvetyöryhmän selvittelemään uudis-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27408: tuksen aiheuttamaa opettajatarvetta.                         ryhtyä esittämänsä koulunuudistuksen
27409:    Hallituksen esityksessä päädytään (sivulla                rahoituksen turvaamiseksi, jotta siihen
27410:  13) siihen, että tuntikehysjärjestelmä lisää ylä-           sisältyvät pedagogiset ja hallinnolliset
27411: asteen tuntikiintiötä keskimäärin 6,2 tunnilla,              uudistukset ja niistä seuraava opetta-
27412: mikä merkitsee noin 172 miljoonan markan li-                 jien työllisyyden paraneminen voisivat
27413: säkustannusta, josta valtion osuus on noin 122               toteutua?
27414:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
27415: 
27416:          Sinikka Karhuvaara             Martti Ursin                    Jouni J. Särkijärvi
27417:          Olavi Ronkainen                Tapio Holvitie                  Anna-Kaarina Louvo
27418: 
27419: 
27420: 
27421: 
27422: 088201253P
27423: 2                                            1982 vp.
27424: 
27425: 
27426: 
27427: 
27428:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27429: 
27430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ei voida sellaisenaan vertailla. Työmenekkiar-
27431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viossa on laskettu mukaan sellaisia kustannus-
27432: olette kirjeellänne n:o 1914 9 päivänä marras-      eriä, jotka ovat riippumattomia siitä, käyte-
27433: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-        täänkö nykyisen kaltaista ryhmitysjärjestelmää
27434: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        vai siirrytäänkö tuntikehysjärjestelmään. Niitä
27435: Karhuvaaran ym. tekemän seuraavan kirjallisen       ei näin ollen voida laskea tuntikehysjärjestel-
27436: kysymyksen n:o 365:                                  män aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi. Tällaisia
27437:                                                     kustannuksia ovat opettajien demonstraatiokor-
27438:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       'Vaukset sekä opinto-ohjaajien ne tehtävät, jot-
27439:        Hallituksen koululakiesitykseen sisälty-     ka hoidetaan luokkatuntien ulkopuolella.
27440:        vän kustannusarvion ja esityksen poh-           Opettajatarvelaskelmissa on lisäksi oletettu,
27441:        jalta opetusministeriön teettämän yksi-      että opinto-ohjaajien luokkatuntien ulkopuolella
27442:        tyiskohtaisemman selvityksen välillä on      hoitama työmäärä lisääntyy 0,5 tuntia perus-
27443:        huomattava ristiriita, ja jos on,            opetusryhmää kohti, mitä kustannusten lisäystä
27444:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ei ole otettu huomioon hallituksen esityksessä.
27445:        ryhtyä esittämänsä koulunuudistuksen         Opettajatarvetyöryhmän laskelmien ns. 'nolla-
27446:        rahoituksen turvaamiseksi, jotta siihen      vaihtoehdossa' on tukiopetus jätetty laskelmien
27447:        sisältyvät pedagogiset ja hallinnolliset     ulkopuolelle. Työryhmän kehittämisvaihtoeh-
27448:        uudistukset ja niistä seuraava opetta-       doissa tukiopetus on kuitenkin laskettu eri op-
27449:        jien työllisyyden paraneminen voisivat       piaineiden työmenekkiin. Näin ollen 'nolla-
27450:        toteutua?                                    vaihtoehdon' ja kehittämisvaihtoehdon välinen
27451:                                                     ero tulee tästä laskentatavasta johtuen suurem-
27452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maksi kuin siinä vertailussa, joka hallituksen
27453: taen seuraavaa:                                     esityksessä on tehty nykyisen järjestelmän tun-
27454:    Hallituksen esityksessä peruskoulua ja lu-       tikertymän ja uuden tuntikehysjärjestelmän
27455: kiota koskevaksi lainsäädännöksi on esitetty        salliman tuntikertymän välillä.
27456: peruskoulun tuntikehysjärjestelmästä aiheutuvat        Kuten edellä olevasta selviää, esitetyt laskel-
27457: lisäkustannukset. Kustannusten lisäys johtuu        mat mittaavat eri asioita, minkä vuoksi laskel-
27458: siitä, että opetustuntikertymää lisätään. Opetta-   mien lopputulokset poikkeavat toisistaan. Ky-
27459: jatarvetyöryhmä puolestaan on arvioinut eri         seessä ei ole kuitenkaan sellainen kustannus-
27460: vaihtoehtojen mukaisesti opettajien työmenek-       laskelmien välinen ristiriita, että hallituksen esi-
27461: kiä. Kyseessä on siis kaksi eri laskelmaa, joita    tyksen kustannuslaskelmia tulisi tarkistaa.
27462:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
27463: 
27464:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
27465:                                              N:o 365                                              3
27466: 
27467: 
27468: 
27469: 
27470:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27471: 
27472:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på lärarkraft inbegriper sådana utgiftsposter
27473: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       som inte är beroende av om man tiliämpar det
27474: se nr 1914 av den 9 november 1982 tili ve-         nuvarande grupperingssystemet ellet om man
27475: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       går över till timresurssystemet, och vilka sålun-
27476: skrift av följande av riksdagsman Karhuvaara       da inte kan anses vara tilläggskostnader föror-
27477: m. fl. undertecknade spörsmål nr 365:              sakade av timresurssystemet. Dessa är ersätt-
27478:                                                    ningar tili lärarna för demonstrationstimmar
27479:           Är Regeringen medveten om, att den       samt för de av studiehandledarnas uppgifter
27480:        kostnadskalkyl som ingår i Regeringens      som handhas utanför klasstimmarna.
27481:        proposition angående skollag är avse-          I beräkningarna av behovet av lärare har
27482:        värt motstridig med den mera detalje-       man ytterligare antagit, att studiehandledarnas
27483:        rade utredning som undervisningsminis-      arbetstid utom klasstimmarna ökar med 0,5
27484:        teriet låtit utarbeta på basen av propo-    timmar per basundervisningsgrupp, varav för-
27485:        sitionen, och om så är fallet,              anledda ökning i kostnaderna inte beaktas i re-
27486:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     geringens proposition. I arbetsgruppens beräk-
27487:        ta för att trygga finansieringen av skol-   ningar angående behovet av lärare, ellet det så
27488:        reformen så, att de pedagogiska och ad-     kallade noll-alternativet, har stödundervis-
27489:        ministrativa reformer som ingår i pro-      ningen inte medtagits. I arbetsgruppens förslag
27490:        positionen och den förbättring i lärar-     angående alternativa utvecklingsåtgärder har
27491:        nas sysselsättningsläge som därav följer    stödundervisningen likväl inberäknats i ar-
27492:        kan genomföras?                             betstiden för de skilda läroämnena. Sålunda
27493:                                                    kommer skillnaden mellan noll-alternativet och
27494:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      "utvecklingsalternativet" tili följd av detta
27495: samt framföra följande:                            räkensätt att bli större än i den jämförelse
27496:    I regeringens propos1t10n tili riksdagen        som gjorts i regeringens proposition mellan
27497: med förslag tili lagstiftning angående grund-      timantalet enligt det nuvarande systemet och
27498: skolan och gymnasiet har framförts de tilläggs-    det tillåtna timantalet i det nya timresurssyste-
27499: kostnader som föranleds av grundskolans tim-       met.
27500: resurssystem. ökningen i kostnaderna beror på         Såsom framgår av ovan nämnda utmäter de
27501: att antalet lärotimmar utökas. Arbetsgruppen       framförda beräkningarna olika situationer, var-
27502: som utrett behovet av lärare har å sin sida        av följer att beräkningarnas slutresultat skiljer
27503: uppskattat efterfrågan på lärare enligt de olika   sig från varandra. Det är inte fråga om en mot-
27504: alternativen. Det är alltså fråga om två olika     sättning i uträkningarna av ett sådant slag, att
27505: uträkningar som inte som sådana kan jämföras       det skulle frambringa ett behov att revidera
27506: med varandra. Uppskattningen av efterfrågan        kostnadskalkylerna i regeringens proposition.
27507:      Helsingfors den 14 december 1982
27508: 
27509:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
27510:                                                1982 vp.
27511: 
27512: Kirjallinen kysymys n:o 366
27513: 
27514: 
27515: 
27516: 
27517:                                   Petäjäniemi ym.: Peruskoulun kymmenensillä luokilla käytettä-
27518:                                       västä oppimateriaalista
27519: 
27520: 
27521:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27522: 
27523:    Peruskoulun oppimäärän suorittaneille järjes-      tiin oppimateriaalin valmistaminen, koska kus-
27524: tettävään vuoden kestävään lisäopetukseen osal-       tantajat eivät ymmärrettävistä syistä oppilaiden
27525: listuu tällä hetkellä noin 2 000 oppilasta. Vaik-     vähäisyyden ja kymmenensien luokkien väliai-
27526: kakaan tällä uudella lisäopetusjärjestelyllä ei ole   kaisuuden vuoksi ole innostuneita omasta aloit-
27527: pidennetty oppivelvollisuutta, eikä sitä ole ollut    teestaan materiaalin tuottamiseen.
27528: tarkoituskaan pidentää, näyttää kuitenkin siltä,         Nimenomaan kymmenensiä luokkia varten
27529: että tämä lisäluokka on tullut peruskouluun py-       valmistetun peruskoulun oppimateriaalia täy-
27530: syvästi. Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoar-         dentävän oppiaineksen luominen antaisi mah-
27531: viossa samoin kuin hallituksen esityksessä            dollisuuden syventää oppilaiden tietoja ja tai-
27532: uudeksi koululainsäädännöksi (HE n:o 30/              toja ja tekisi lisäluokan käymisen entistä mie-
27533:  1982 vp.) on lisäopetuksen järjestäminen otet-       lekkäämmäksi.
27534:  tu huomioon.                                            Edellä mainitun perusteella ja valtiopäiväjär-
27535:    Uutta oppimateriaalia kymmenensiä luokkia          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27536: varten ei ole olemassa eikä tekeilläkään. Ope-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27537: tuksessa käytetään olemassa olevaa oppimate-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27538: riaalia, joka on tarkoitettu lähinnä yhdeksänsien     sen:
27539: luokkien opetukseen. Vaikka kymmenennen
27540:  luokan tarkoitus pääasiassa on peruskoulussa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27541: hankittujen tietojen syventäminen, on opetuksen              siin, jotta maassamme ryhdyttäisiin tuot-
27542:  suunnittelu monissa kouluissa koettu hankalaksi             tamaan tarvittavaa oppimateriaalia pe-
27543:  oppimateriaalin puuttuessa. Tämä vuoksi olisi               ruskoulun kymmenensien luokkien ope-
27544:  kouluhallituksen taholta nopeasti saatava käyn-             tuksessa käytettäväksi?
27545:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
27546: 
27547:                 Tuulikki Petäjäniemi                              Helena Pesola
27548:                 Tapio Holvitie                                    Ben Zyskowicz
27549: 
27550: 
27551: 
27552: 
27553: 088201252N
27554: 2                                           1982 vp.
27555: 
27556: 
27557: 
27558: 
27559:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh em i e h e 11 e
27560: 
27561:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lussa käytetään kouluhallituksen johdolla laadit-
27562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuja oppimääriä, jotka vuosittain vahvistetaan.
27563: olette kirjeellänne n:o 1915 9 päivänä marras-     Oppimateriaalin valmistaminen ja tuottaminen
27564: kuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston asian-       lisäopetusta varten on ollut ongelmallista. Kou-
27565: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       luhallitus on vuosittain lähettänyt kokeiluun
27566: Petäjäniemen ym. tekemän seuraavan kirjallisen     osallistuville kouluille luettelon kirjoista, joita
27567: kysymyksen n:o 366~                                opetuksessa voidaan käyttää apuna.
27568:                                                       Hallituksen esitys eduskunnalle peruskoulua
27569:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     ja lukiota koskevaksi lainsäädännöksi merkitsee
27570:        siin, jotta maassamme ryhdyttäisiin tuot-   lisäopetuksen muuttamista kokeilutoiminnasta
27571:        tamaan tarvittavaa oppimateriaalia pe-      opetusministeriön luvalla järjestettäväksi ope-
27572:        ruskoulun kymmenensien luokkien ope-        tukseksi. Lisäopetukseen osallistuminen on
27573:        tuksessa käytettäväksi?                     edelleen oppilaille vapaaehtoista. Opetukseen so-
27574:                                                    velletaan peruskoulun yläastetta koskevia sään-
27575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     nöksiä ja määräyksiä.
27576: seuraavaa:                                            Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan li-
27577:    Peruskoulussa on järjestetty lukuvuodesta       säopetuksessa tarvittavat uudet oppimäärät on
27578: 1977-78 lähtien kokeilutarkoituksessa yhden        tarkoitus valmistaa lukuvuotta 1984-85 var-
27579: lukuvuoden kestävää lisäkoulutusta peruskou-       ten. Tämän jälkeen kouluhallituksella on myös
27580: lun oppimäärän suorittaneille. Lisäluokan avulla   valmius tuottaa lisäluokan opetusta varten ma-
27581: on voitu antaa koulutusta niille nuorille, jotka   teriaalia.
27582: eivät ole koulutuspaikkojen puutteen tai muun         Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulun
27583: syyn vuoksi voineet hakeutua keskiasteen kou-      lisäkoulutuksen aseman vahvistamisella koulu-
27584: lutukseen tai jotka ovat halunneet täydentää       lainsäädännön yhteydessä luodaan opetusviran-
27585: peruskouluopintojaan.                              omaisille ja materiaalin kustantajille nykyistä
27586:    Lukuvuonna 1982-83 lisäopetuksen kokei-         paremmat edellytykset valmistaa oppimateriaa-
27587: luun osallistuu noin 3 000 oppilasta. Kokei-       lia myös peruskoulun lisäopetuksen tarpeisiin.
27588:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
27589: 
27590:                                                                   Opetusministeri Kalevi Kivistö
27591:                                            N:o 366                                                3
27592: 
27593: 
27594: 
27595: 
27596:                           Tili Riksdagens Herr Talman
27597: 
27598:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      påbyggnadsutbildningen har varit problematisk.
27599: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     Skolstyrelsen har årligen skickat tili de skolor
27600: nr 1915 av den 9 november 1982 tili vederbö-      som deltar i försöksverksamheten en förteck-
27601: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      ning över böcker som kan användas som hjälp-
27602: av följande av riksdagsman Petäjäniemi m. fl.     medel i undervisningen.
27603: undertecknade spörsmål nr 366:                       Regeringens proposition tili riksdagen angå-
27604:                                                   ende lagstiftning för grundskolan och gymna-
27605:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     siet innebär att påbyggnadsutbildning blir un-
27606:        att i vårt land inleda utarbetandet av     dervisning som anordnas med tillstånd från un-
27607:        läromedel för undervisning i grundsko-     dervisningsministeriet från att ha varit för-
27608:        lans tionde klass?                         söksverksamhet. Deltagandet i påbyggnadsut-
27609:                                                   bildningen är fortfarande frivilligt för eleverna.
27610:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Vid undervisningen tillämpas de stadganden
27611: samt framföra följande:                           och bestämmelser som gäller grundskolans hög-
27612:    Sedan läsåret 1977-78 har man i grundsko-      stadium.
27613: lorna i försökssyfte anordnat påbyggnadsunder-       Enligt uppgifter som erhållits från skolsty-
27614: visning under ett läsår för elever som genom-     relsen är det meningen att utarbeta nya läro-
27615: gått grundskolans lärokurs. Med hjälp av på-      kurser för påbyggnadsutbildningen under läs-
27616: byggnadsklassen har man kunnat erbjuda ut-        året 1984-85. Efter detta kommer skolsty-
27617: bildning åt de unga som tili följd av bristen     relsen också att ha förutsättningar att produ-
27618: på utbildningsplatser eller av annan orsak inte   cera läromedel för undervisning i påbyggnads-
27619: har fått tillgång tili mellanstadieutbildningen   klasser.
27620: eller som önskat komplettera sina grundskole-        Enligt regeringens mening skapar man bättre
27621: kunskaper.                                        möjligheter för skolmyndigheterna och läro-
27622:    Under läsåret 1982-83 deltar ca 3 000 ele-     medelsförläggarna att producera läromedel även
27623: ver ei. försöksverksamheten med påbyggnadsun-     för behoven inom grundskolans påbyggnadsut-
27624: dervisning. I försöksverksamheten används läro-   bildning genom att i samband med skollagstift-
27625: kurser som utarbetats under ledning av skol-      ningen förstärka påbyggnadsutbildningens ställ-
27626: styrelsen och vilka årligen godkänns. Utarbe-     ning i grundskolan.
27627:  tandet och produceringen av läromedel för
27628:      Helsingfors den 14 december 1982
27629: 
27630:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
27631:                                                 1982 vp.
27632: 
27633: Kirjallinen kysymys n:o 367
27634: 
27635: 
27636: 
27637: 
27638:                                    Holvitie ym.: Halpakorkoisten pienteollisuuslainojen Pl:llauttami-
27639:                                       sesta valtion tulo- ja menoarvioon
27640: 
27641: 
27642:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27643: 
27644:     Sen jälkeen kun pienteollisuuslainat poistet-         Pienyrityslainajärjestelmän tulisi olla mah-
27645: tiin valtion tulo- ja menoarviosta, ovat pien-         dollisimman vähän byrokraattisia muotoseikko-
27646: ten ja aikavien yritysten mahdollisuudet saada         ja sisältävä. Aiemmin voimassa ollut pienteol-
27647: toimintaedellytyksiä tukevaa, edullisella korol-       lisuuslainajärjestelmä olisi yrittäjille läheinen
27648: la myönnettävää lainaa oleellisesti vähentyneet.       ja sopisi hyvin uuden lainamuodon malliksi.
27649:     Pienteollisuuslainojen poisjättämisellä on ke-        Vuoden 197 4 tulo- ja menoarvion käsitte-
27650: hitysalueiden ulkopuolella toimivissa pienyri-         lyn yhteydessä eduskunta hyväksyi asiasta seu-
27651: tyksissä ollut työpaikkojen syntymistä vähen-          raavan lausuman: "Kun pienteollisuuden kehit-
27652: tävä vaikutus.                                         tämiseen tarvittavat toimenpiteet eivät vielä-
27653:     Kun uusien työpaikkojen syntymisen mah·            kään ole osoittautuneet riittäviksi ja kun kai-
27654: dollisuus on suurin ja uuden työpaikan hinta           kissa osissa maata välttämättömästi tarvitaan
27655: alhaisin nimenomaan juuri alkavissa ja pien-           pienteollisuuslainoja pienteollisuuden pääoman
27656: yrityksissä, tulisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin       puutteen lieventämiseksi, eduskunta edellyttää,
27657: toimiin tällaisten yritysten toiminnan edistä-         että hallitus ensi tilassa ryhtyy toimiin pien-
27658: miseksi.                                               teollisuuslainojen myöntämiseksi valtion varois-
27659:     Pienteollisuuslainat, joiden myöntämispiiriä       ta pienteollisuusneuvottelukunnan rahoitusjaos-
27660: tulisi laajentaa myös muun kuin varsinaisen            ton 26. 9. 1973 antamassa selvityksessä tehty-
27661: teollisen toiminnan alueelle, olisi palautettava       jen ehdotusten pohjalta."
27662: valtion tulo- ja menoarvioon ja muodostettava             Hallitus on tämän jälkeen yhden kerran nou-
27663:  takaisin maksettavista lainoista pysyvä pien-         dattanut edellä mainittuja eduskunnan lausu-
27664:  yritystoimintaa edistävä rahasto.                     mia ottamalla vuoden 197 4 toiseen lisämeno-
27665:      Pienyrityslainat ovat valtioliekin edullisinta    arvioesitykseensä 15 miljoonan markan määrä-
27666:  työllisyyden hoitoa, koska niihin sijoitettavat       rahan pienteollisuudelle myönnettäviä halpakor-
27667:  määrärahat vähentävät suhteellisesti vielä enem-      koisia lainoja varten.
27668:  män työllisyysvarojen käyttöä.                           Vuoden 1974 jälkeen hallitus ei ole otta-
27669:      Pienyrityslainajärjestelmä voisi toimia seu-      nut tähän tarkoitukseen varattua määrärahaa
27670:  raavilla ehdoilla:                                    tulo- ja menoarvioesityksiinsä, eikä näin ollen
27671:      Lainaa voisivat saada vain kehitysalue-etujen     ole luonut sellaista jatkuvaa pienteollisuuslaina-
27672:  ulkopuolelle jäävät yritykset, joiden työntekijä-     järjestelmää, mitä eduskunta edellä mainituissa
27673:  määrä on enintään 50 ja liikevaihto vuodessa          lausumissaan on edellyttänyt, vaikka pienteol-
27674:  korkeintaan 10 miljoonaa markkaa. Lainaa voi-         lisuuslainojen tarve on jatkuva ja kasvava.
27675:  si anoa kone-, laite- ja työtilahankintoihin ja          On kaikkien tiedossa, että pienyritystoiminta
27676:  toissijaisesti myös liikerahoitukseen.                luo tehokkaasti työpaikkoja, tekee sen edulli-
27677:      Laina-aika olisi 3-10 vuotta ja kuoletus-         sin kustannuksin. Siksi valtiovallan olisi annet-
27678:  vapaa aika 1-3 vuotta. Lainat myöntäisi kaup-         tava hallussaan olevat resurssit pienyritystoi-
27679:  pa- ja teollisuusministeriö teollisuuspiiriorgani-    minnan käyttöön, niin että tämä talouselämäm-
27680:  saation toimiessa lainakysymyksissä neuvojana         me kasvualusta ja peruselementti voisi vastata
27681:   ja lausunnonantajana.                                niihin haasteisiin, joita tulevaisuus mukanaan
27682:      Lainat välitettäisiin yrityksille yrityksen si-   tuo.
27683:   jaintipaikkakunnan rahalaitoksen kautta ja vas-         Työpaikkojen luominen ja pienyritystoimin-
27684:  tuulla. Lainakorko voisi olla 1,5 % korkeampi         nan edistäminen on tässä työttömyystilanteessa
27685:   kuin kulloinenkin ottolainauskorko.                  ja muulloinkin yhtä tärkeää kehitysalueiden
27686: 088201248]
27687: 2                                              1982 vp.
27688: 
27689: ulkopuolella kuin kehitysalueillakin. Ei ole syy-     antaja, jonka myöntämissä luotoissa useimmi-
27690: tä uskoa, että eteläisen Suomen yrittäjäaines,        ten lisäksi tarvitaan lisärasitteena oleva, pank-
27691: jolla ei ole muuta kuin hyvä ammattitaito,            kitakauksen vaatima 2 %:n takausprovisio.
27692: tuoteidea ja hartiapankki, haluaa lähteä vieraa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27693: seen täysin tuntemattomaan ympäristöön yrittä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27694: mään vain saadakseen Keran tukea. On täysin           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27695: kohtuutonta nykypäivänä edellyttää sellaista          vaksi seuraavan kysymyksen:
27696: yrittämisen halua, jonka vuoksi perheen ja per-
27697: heenjäsenten siteet kotiseutuun pitää katkaista,                Koska Hallitus aikoo palauttaa
27698: voidakseen vain saada yritystoiminnalleen koh-               eduskunnan 1974 lausuman mukaiset
27699: tuullisilla ehdoilla taloudellisia mahdollisuuksia.          halpakorkoiset pienteollisuuslainat val-
27700:    Pienyrittäjien piirissä on usein todettu Inran            tion tulo- ja menoarvioon työllisyystilan-
27701: olevan liian etäinen ja saavuttamaton luoton-                teen parantamiseksi?
27702:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
27703: 
27704:          Tapio Holvitie                  Mauri Vänskä                   Pertti Salolainen
27705:          Ilkka Kanerva                   Helge Saarikoski               Arto Lampinen
27706:          Ensio Laine                     Tauno Valo                     Heikki Perho
27707:          Riitta Järvisalo-Kanerva        Toivo Mäkynen                  Anna-Liisa Jokinen
27708:          Pertti Paasio                   Ulla Puolanne                  Sauli Hautala
27709:          Mikko Rönnholm                  Paula Eenilä                   Pekka Vennamo
27710:          Heli Astala                     Reino Breilin                  Tuulikki Petäjäniemi
27711:                                          Tapani Mörttinen
27712:                                                                                                    3
27713: 
27714: 
27715: 
27716: 
27717:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27718: 
27719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      käyttöomaisuusinvestointeihin myönnetyt luo-
27720: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       tot, kuitenkin enintään 50 % hyväksyttävän
27721: hemies, 9 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          kustannusarvion kokonaismäärästä. Varsinainen
27722: kirjeenne n:o 1916 ohella toimittanut valtio-        korkotuki oli 80 % kahdelta ensimmäiseltä ja
27723: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      40 % kahdelta seuraavalta lainavuodelta rahoi-
27724: kansanedustaja Tapio Holvitien ym. näin kuu-         tuslaitoksen perimästä korosta. Korkotuen
27725: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 367:          myöntämisen ehtona oli, että yrityksellä arvioi-
27726:                                                      tiin olevan edellytykset jatkuvaan kannatta-
27727:           Koska Hallitus aikoo palauttaa             vaan toimintaan, minkä lisäksi investoinnilla
27728:        eduskunnan 1974 lausuman mukaiset             tuli saavuttaa yrityksen tuotantokyvyn tai tuo-
27729:        halpakorkoiset pienteollisuuslainat val-      tannon jalostusarvon tai palvelusten vähintään
27730:        tion tulo- ja menoarvioon työllisyystilan-    20 % :n suuruinen kasvu.
27731:        teen parantamiseksi?
27732:                                                         Huolimatta siitä, että pienteollisuuden kor-
27733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kotukiluottolain voimassaoloaikaa jatkettiin
27734: vasti seuraavaa:                                     vuonna 1975, ei korkotukiluottokiintiöitä ole
27735:                                                      mainitun vuoden jälkeen otettu valtion tulo-
27736:    Pienteollisuusyritysten      rahoitusongelmien    ja menoarvioon. Tämä on johtunut siitä, että
27737: helpottamiseksi oli valtion tulo- ja menoarvios-     sanotusta vuodesta lukien valtion investointi-
27738: sa vuosina 1951-1969 pienteollisuuslainoja           rahaston tarkoituksena on ollut huolehtia val-
27739: varten määräraha, jonka suuruus vaihteli eri         tion pienyrityksille ohjaamasta rahoituksesta.
27740: vuosina ja oli viimeksi 10 milj. mk. Näitä lai-
27741: noja myönnettiin käyttöomaisuuden hankintaan            Valtion investointirahasto, joka on valtion
27742: 7-10 vuoden laina-ajalla ja 5 %:n vuotuisella        tulo- ja menoarvion ulkopuolinen rahasto, pe-
27743: korolla koko maan alueella valtioneuvoston           rustettiin vuoden 1975 loppupuolella. Valtion
27744: erikseen vahvistamien perusteiden mukaisesti.        investointirahasto voi myöntää aloittavalle tai
27745: Lisäksi vuoden 1974 toisen lisämenoarvion            jo toimivalle PKT-yritykselle luottoa käyttö-
27746: kautta oli kyseisenä vuonna myönnettävissä 15        omaisuusinvestointien rahoittamiseksi. Laina-
27747: milj. mk, jonka korko oli 6,5 %. Pienteolli-         aika on yleensä korkeintaan 12 vuotta, korko
27748: suuslainat myönnettiin yleensä pankkien väli-        9 % ja lyhennyksistä vapaita vuosia on kor-
27749: tyksellä ja niiden luottoriskillä. Eräissä tapauk-   keintaan kolme. Valtion investointirahaston
27750: sissa luotot saatettiin myöntää myös ilman va-       myöntämän rahoituksen osuus voi olla pääsään-
27751: kuuksia.                                             töisesti enintään 50 % käyttöomaisuusinves-
27752:    Vuonna 1969 säädetyn pienteollisuuden kor-        toinnin kokonaismäärästä. Laina voidaan myön-
27753: kotukiluottolain (878/69) mukainen korkotu-          tää myös ilman turvaavia vakuuksia. Luottoeh-
27754: kijärjestelmä korvasi pienteollisuuslainat, min-     dot on porrastettu alueellisesti. Investointira-
27755: kä jälkeen ei pienteollisuuslainoja varten ole       haston luottojen korko voi erityisistä syistä
27756: ollut määrärahaa vuotta 1974 lukuunottamatta         olla enintään kaksi prosenttiyksikköä käypää
27757: valtion tulo- ja menoarviossa.                       korkoa alempi.
27758:    Pienteollisuuden korkotukiluottolain oli alun-       Vuonna 1981 valtion investointirahasto
27759: perin tarkoitus olla voimassa vuoteen 1975, mut-     myönsi tehdasteollisuudelle luottoja yhteensä
27760: ta kyseisenä vuonna sen voimassaoloaikaa jatket-     noin 304 milj. mk. Tästä määrästä alle 100
27761: tiin vuoteen 1979. Pienteollisuuden korkotuki-       työntekijän yritykselle myönnettiin 73 milj. mk,
27762: luottolain mukaan voitiin korkotukituotoksi hy-      josta ilman turvaavaa vakuutta myönnettiin
27763: väksyä kehitysalueiden ulkopuolella pienteolli-      19,2 milj. mk. Valtion investointirahaston vuo-
27764: suus- ja niihin verrattaville työliikeyrityksille    den 1982 sijoitussuunnitelmassa on pienteolli-
27765: 4                                            1982 vp.
27766: 
27767: suuden käyttöomaisuusinvestointien rahoittami-      kauslaitoksen ohella kehitysalueilla toimivilla ja
27768: seksi varattu 70 milj. mk.                          sinne perustettavilla tuotannollista toimintaa
27769:    Valtiontakauslaitos voi myöntää teollisuusta-    harjoittavilla yrityksillä on käytettävissään
27770: kauksia aloittavien PKT-yritysten käyttöomai-       kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämät in-
27771: suusinvestointien rahoittamiseksi ottamille luo-    vestointi-, käynnistys- ja kehittämisavustukset
27772: teille. Valtion takauksia myönnetään yleensä        sekä Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät luo-
27773: silloin, kun yrityksen omat vakuudet eivät ole      tot, takaukset sekä riskipääomasijoitukset.
27774: riittävät tarvittavien luottojen saamiseksi. Val-      Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 31. 1.
27775: tion takaukselle on yleensä annettava vastava-      1980 PKT-neuvottelukunnan, jonka tehtävänä
27776: kuus, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla turvaa-     on mm. käsitellä PKT-yritysten hallinnon, tuot-
27777: va. Yleensä edellytetään myös pääosakkaiden         teiston ja· tuotannon, markkinoinnin, rahoituk-
27778: takauksia, jotka voidaan rajoittaa osaan ta-        sen, neuvonnan ja koulutuksen sekä alan tutki-
27779: kauksen määrästä. Valtion takauksia myönne-         mustoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita.
27780: tään yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on   Neuvottelukunniin toimik.ausi päättyy kuluvan
27781: alle 150 milj. mk. Takauksen myöntämisestä          vuoden lopussa. Neuvottelukunta tulee rapor-
27782: takauslaitos perii 0, 75 % :n kertamaksun sekä      tissaan käsittelemään myös niitä toimenpiteitä,
27783: samansuuruisen vuotuismaksun.                       jotka ovat tarpeen aloittavien PKT-yritysten
27784:    Vuonna 1981 valtiontakauslaitos myons1           rahoituksen kehittämiseksi.
27785: teollisuustakauksia tehdasteollisuudelle yhteensä      Edellä olevaan viitaten hallitus ei tässä vai-
27786: noin 126 milj. mk:n edestä. Näistä takauksis-       heessa pidä tarkoituksenmukaisena uusien ra-
27787: ta alle 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin    hoitusjärjestelmien luomista PKT-yrityksiä var-
27788: myönnettiin noin 100 milj. mk.                      ten.
27789:     Valtion investointirahaston sekä valtionta-
27790:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
27791: 
27792:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
27793:                                               N:o 367                                                5
27794: 
27795: 
27796: 
27797: 
27798:                            Tiill Riksdagens Hetr Talman
27799: 
27800:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          råden för investeringar i anläggningstillgångar,
27801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        dock tili högst 50 % av det sammanlagda belop-
27802: nr 1916 av den 9 november 1982 tili veder-           pet i godtagbar kostnadskalkyl. Det egentliga
27803: börande medlem av statsrådet för avgivande           räntestödet var 80 % av den ränta som kredit-
27804: av svar översänt avskrift av följande av riks-       anstalten uppbar de två första åren och 40 %
27805: dagsman Tapio Helvitie m. fl. undertecknade          de två följande åren. Ett villkor för beviljande
27806: spörsmål nr 367:                                     av räntestöd var att man räknade med att före-
27807:                                                      taget hade förutsättningar för en fortsatt Iän-
27808:          När har Regeringen för avsikt att.          sam verksamhet och att investeringen dessutom
27809:        i enlighet med riksdagens uttalande           förväntades öka företagets produktionsförmåga,
27810:        197 4 återställa småindustrilån med låg       produktionens förädlingsgrad ellet de tjänster
27811:        ränta i statsförslaget för att förbättra      företaget tillhandahöll med minst 20 %.
27812:        sysselsättningsläget?
27813:                                                         Trots att giltighetstiden för lagen om rän-
27814:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           testöd för småindustrin förlängdes 1975 har
27815: anföra följande:                                     kvoter för räntestödskrediter inte intagits i
27816:                                                      statsförslaget efter sagda år. Från 1975 har
27817:    För att underlätta småindustriföretagens fi-      nämligen statens investeringsfond haft tili upp-
27818: nansi_eringsproblem . {anns det i statsförslagen     gift att ombesörja den finansiering som staten
27819: för åren 1951-1969 för småindustrilån ett            riktar tili småföretag.
27820: anslag som varierade från år tili år och uppgick
27821: sistnämnda år tili 10 miljoner mark. Dessa               Statens investeringsfond, som är en utanför
27822: lån beviljades för anskaffning av anläggnings-       statsförslaget stående fond, stiftades mot slutet
27823: tillgångar med 7-10 års lånetid och 5 pro-           av år 1975. Investeringsfonden kan bevilja små
27824: cents årlig ränta i hela landet enligt grunder       och medelstora industriföretag som skall inleda
27825: som statsrådet särskilt fastställt. Dessutom fanns   verksamheten eller som är redan verksamma
27826: det i 197 4 års andra tilläggsbudget 15 miljo-       krediter för finansiering av investeringarna i an-
27827: ner mark att bevilja, och räntan på dessa lån        läggningstillgångar. Lånetiden är i regel högst
27828: var 6,5 %. Småindustrilånen beviljades i all-        12 år, räntan 9 % och antalet amorteringsfria
27829: mänhet genom banker som också tog risken för         år uppgår tili högst 3. Andelen av den fi-
27830: krediterna. I vissa fall kunde krediter beviljas     nansiering som statens investeringsfond bevil-
27831:                                                      jar kan normalt uppgå tili högst 50 % av det
27832: även utan säkerhet.
27833:     Småindustrilånen ersattes av ett räntestöds-     totala beloppet av investeringen i anläggnings-
27834:  system genom en lag från år 1969 om ränte-          tiligångar. Lån kan beviljas även utan tryggan-
27835:  stödskrediter för småindustrin (878/69) och         de säkerhet. Kreditvillkoren har graderats re-
27836:  därefter, bortsett från 1974, har det inte fun-     gionalt. Räntan på investeringsfondens krediter
27837:  nits anslag för småindustrilån i statsförslaget.    kan av särskilda skäl vara högst två procent-
27838:     Ursprungligen var avsikten att lagen om          enheter mindre än den gängse räntan.
27839:  räntestödskrediter för småindustrin skulle gälla       Ar 1981 beviljade statens investeringsfond
27840:  fram tili 1975, men under ifrågavarande år          fabriksindustrin krediter för sammanlagt ca 304
27841:  förlängdes giltighetstiden tili 1979. Enligt Ia-    miljoner mark. Av detta belopp beviljades fö-
27842:  gen om räntestödskrediter för småindustrin          retag med mindre än 100 anställda 73 miljoner
27843:  kunde som räntestödskredit godkännas krediter       mark, av denna summa 19,2 miljoner mark
27844:  som beviljats småindustriföretag eller med dem      utan tryggande säkerhet. I fondens investe-
27845:  jämförliga arbetsrörelser utanför utvecklingsom-    ringsplan har 70 miljoner mark reserverats för
27846: 088201248]
27847: 6                                             1982 vp.
27848: 
27849: investeringar i anläggningstillgångar för små-       garantianstalten har företag som är verksamma
27850: industrin.                                           i utvecklingsområden eller som skall grundas
27851:     Statsgarantianstalten kan bevilja industriga-    där och som bedriver produktionsverksamhet
27852: rantier för krediter som små och medelstora in-      tillgång till investerings-, start- och utvecklings-
27853: dustriföretag som håller på att inleda verksam-      bidrag som beviljas av handels- och industri-
27854: heten har tagit för finansiering av investeringar    ministeriet samt krediter, borgen och riskkapi-
27855: i anläggningstillgångar. Statsgarantier beviljas i   talplaceringar som beviljas av Utvecklingsområ-
27856: regel när företagen inte själva kan ställa till-     desfonden Ab.
27857: räckliga säkerheter för att kunna få behövliga           Handels- och industriministeriet tillsatte
27858: krediter. För statsgarantin skall i regel ställas    31. 1. 1981 en delegation för små och medel-
27859: en kontrasäkerhet, som dock inte behöver vara        stor industri, som hade bl.a. i uppgift att be-
27860:  tryggande. Vanligtvis förutsätts också borgen       handla frågor i anslutning tili utvecklingen av
27861: för huvuddelägare. Dessa borgen kan begrän-          de små och medelstora företagens förvaltning,
27862: sas tili viss del av garantins belopp. Statsgaran-   produkter och produktion, marknadsföring, fi-
27863: tier beviljas företag vars årliga omsättning un-     nansiering,. rådgivning och utbildning samt
27864:  derstiger 150 miljoner mark. För beviljande         forskningsverksamhet på området. Delegationens
27865: av garantin uppbär statsgarantianstalten en          mandatperiod utgår i slutet av innevarande år.
27866:  engångsavgift på 0,75 % och en lika stor års-       Delegationen kommer att i sin rapport även
27867: avgift.                                              behandla de åtgärder som behövs för att utveck-
27868:     År 1981 beviljade statsgarantianstalten fab-     la finansieringen av de små och medelstora in-
27869:  riksindustrin industrigarantier för ca 126 miljo-   dustriföretag som skall inleda verksamheten.
27870:  ner mark. Av dessa garantier beviljades företag         Med hänvisning till det ovan stående anser
27871:  med mindre än 100 anställda ca 100 miljoner         regeringen, att det inte är ändamålsenligt att
27872:  mark.                                               skapa nya finansieringsformer för små och
27873:     Utöver statens investeringsfond och stats-       medelstora industriföretag.
27874:       Helsingfors den 10 december 1982
27875: 
27876:                                                       Handels- och industriminister Esko Ollila
27877:                                               1982 vp.
27878: 
27879: Kirjallinen kysymys n:o 368
27880: 
27881: 
27882:                                   Nikkilä ym.: Sotilasvammakorvaukseen liiHyvien säännöstöjen
27883:                                      tiedottamisesta
27884: 
27885:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27886:    Vuosien 1939-1945 sodissa maamme väes-            mässä. Tämä on omiaan kasvattamaan korvausta
27887: tölle aiheutuneet henkilötappiot synnyttivät mit-    koskevien asiaintien määrää ja lisäämään kor-
27888: tavia lääkintähuollon, vammakorvauksen ja toi-       vausviranomais;ten työtä niin, että eräiden kor-
27889: meentulotuen erityistarpeita. Niiden hoitami-        vauskysymysten käsittelyssä on tapahtunut
27890: seksi tarvittava sosiaalinen erityisturva toteute-   ruuhkautumista ja viivästymistä.
27891: taan sotilasvammakorvauksin. Sotilasvammakor-           Korvausasioiden selvittelyä ja ratkaisemista
27892: vaus on pitkäaikaisen, monivaiheisen, :todet-        on vaikeuttanut se, että esiinnousevissa korvaus-
27893: tujen tarpeiden mukaisen ja kulloinkin vallin-       kysymyksissä on entistä enemmän vaikeaselkoi-
27894: nciden mahdollisuuks1en rajoissa lukursin osit-      sia ja runsaasti selvitystyötä vaativia. Korvaus-
27895: taiskorjauksin ja -parannuksin tapahtuneen ke-       vaade perustuu tapahtumiin ja erityisolosuhtei-
27896: hityksen tulos.                                      siin, joi~ta d ole säilynyt sellaista todentavaa
27897:     Sodasta johtuneisiin sosiaaliturvan edtyistar-   alkuperäisaineistoa, johon normaalitapauksissa
27898: peisiin alkuaan sovellettavissa olleet korvaus-      korvattavuusratkaisuissa voidaan nojautua.
27899: ja eläkesäädökset olivat keh1ttymättömiä ja tar-        Sodan uhrien asemassa, olosuhteita koske-
27900: koitukseensa riittämättömiä.                         neissa tutkimuksissa sekä heihin kohdistunees-
27901:     Korvausta oli näin ollen täydennettävä, kor-     sa huoltotyössä on ilmennyt myös runsaasti ta-
27902: vattava ja kehitettävä parantamalla korvaustur-      pauksia, joissa korvauksen toteutuminen on
27903: van ulottuvuutta moneen otteeseen. Toisaalta         puutteellista tai muuten epätyydyttävää.
27904: myös korvauksen sisältöön ja muotoihin on ol-           Lisäksi on todettava, että sotilasvammakor-
27905: lut aikaansaatava lukuisia korjauksia, täyden-       vausta koskevissa asioissa esiintyviin vaikeuk-
27906: nyksiä ja parannuksia ja niitä on ollut jatku-       siin johtaneista ja niitä ylläpitävistä tekijöistä
27907: vasti kehitettävä, jotta ne voisivat kohtuulli-      keskeisin ja merkittävb on kansalaisten puut-
27908: sesti vastata erilaisista sotaperäisistä henkilö-    teellinen ti,etämys sotilasvammakorvauksesta ja
27909: turmista aiheutuvia moninaisia korvausturvan         sen edellytyksistä. Sotilasvammakorvausta kos-
27910: tarpeita kehittyvän yhteiskunnan muuttuvissa         kevan informaation lisääminen ja parantaminen
27911:  oloissa.                                            olisi näin ollen välttämättä tarpeen.
27912:      Vaiheittain näin rakentunut sotilasvamma-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27913: korvauksen järjestelmä on muodostunut erityi-        jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin vi1taten esi-
27914:  sen perustansa, tavoitteensa ja sisältönsä vuok-    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27915:  si rakenteeltaan monimutkaiseksi.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27916:     Järjestelmää rasitti aina 1950-luvun loppu-
27917:  puoliskolle saakka varsin jyrkkä muotomääräi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27918:  syys ja joustamattomuus, mistä aikoinaan ai-               ryhtyä
27919: heutuneet epäkohdat ovat vieläkin tuntuvia                     1) sotilasvammakorvauksen hakemi-
27920: huolimatta niiden poistamiseksi tehdyistä lain-             seen liittyvien eräiden puutteiden ja epä-
27921:  säädännöllisistä parannuksista ja oikeuskäytän-            kohtien poistamiseksi,
27922:  nössä tapahtuneesta merkittävästä kehitykses-                2) korvausasioita ho~tavien viran-
27923:  tä.                                                        omaisten toimintamahdollisuuksien te-
27924:      Sotavammaisten ikääntyessä ja heidän elä-              hostamiseksi, sekä
27925:  mänedellytystensä ja olosuhteittensa muuttues-               3) korvauksenhakuun ja korvausasioi-
27926:  sa sotilasvammakorvauksen saannin tarve ja                 den muuhun hoitoon liittyvien asiaintien
27927:  merkitys on jatkuvasti lisääntynyt ja lisäänty-            helpoutamiseksi?
27928:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
27929: 
27930:                Olavi Nikkilä                                     Tauno Valo
27931:                Timo Ihamäki                                      Matti Viljanen
27932: 088201246F
27933: 2                                            1982 vp.
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 
27938:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27939: 
27940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta, lähinnä työryhmien tekemiä uudistuseh-
27941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dotuksia, joita valmistellaan vielä rahoituskysy-
27942: olette 9 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          mysten osalta. Toteutuessaan uudistusehdotuk-
27943: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        set patantaisivat sotavammaisten ja heidän
27944: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       omaistensa korvausturvaa.
27945: edustaja Nikkilän ym. näin kuuluvasta kir-             Sotainvalidien määrä on vähentynyt heinä-
27946: jallisesta kysymyksestä n:o 368:                    kuusta 1979 huhtikuuhun 1982 noin 1 %.
27947:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tilastojen mukaan sotainvalidien määrä on vä-
27948:        ryhtyä                                       hentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana lä-
27949:           1) sotilasvammakorvauksen hakemi-         hes 1 600 vuodessa. Korvausta saavien sota-
27950:        seen liittyvien eräiden puutteiden ja epä-   invalidien kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt
27951:        kohtien poistamiseksi,                       lähes ennallaan. Määrän arvioidaan lisääntyvän
27952:          2) korvausasioita haitavien viran-         jonkin verran lähivuosina. Yhtenä syynä lisään-
27953:        omaisten toimintamahdollisuuksien te-        tymiseen on tapaturmaviraston yhteistyössä
27954:        hostamiseksi, sekä                           Sotainvalidien Veljesliiton kanssa suorittama ns.
27955:          3) korvauksenhakuun ja korvausasioi-       haravointi sotilasvammakorvauksiin oikeutettu-
27956:        den muuhun hoitoon liittyvien asiaintien     jen saattamiseksi sotilasvammalain soveltamis-
27957:        helpottamiseksi?                             alan piiriin. Uusia peruskorvaushakemuksia ar-
27958:                                                     vioidaan tulevan vireille lähes 3 700 vuodessa
27959:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      vielä lähivuosien ajan.
27960: seuraavaa:                                             Sotainvalidien sairaanhoitoon liittyvät asiat
27961:    Sotilasvammalain ( 404/48) nojalla suorite-      lisääntyvät lähivuosina noin 10 prosenttia vuo-
27962: taan korvausta mm. vuosien 1939-1945 so-            dessa. Niin ikään sotainvalideille järjestettävän
27963: dissa haavoittuneille ja sairastuneille. Tapatur-   laitoskuntoutuksen määrän on arvioitu lisäänty-
27964: maviraston kautta maksetaan sotilasvammakor-        vän nykyisestä 11 400:sta noin 14 OOO:een
27965: vauksia vuonna 1982 noin 71 000 korvauksen-         vuodessa. Eri lisäkorvausten saajien määrät
27966: saajalle, joista sotainvalideja on 43 000-          sekä myönnettävät korvaukset tulevat kasva-
27967: 44 000, asevelvollisia 2 000-3 000, sodassa         maan sotainvalidien ikääntymisen myötä heidän
27968: kaatuneiden ja invalidien leskiä noin 21 000        vammojensa ja sairauksiensa tullessa vaikeam-
27969: sekä sodassa kaatuneiden ja invalidien van-         miksi.
27970: hempia ja lapsia noin 4 000. Sotilasvamma-             Edellä mainituista syistä johtuen sotainvali-
27971: korvauksiin on arvioitu vuonna 1982 käytettä-       dien asioiden käsittely on ruuhkaantunut tapa-
27972: vän lähes 950 000 000 markkaa, mistä elin-          turmavirastossa. Muun muassa peruskorvaus-
27973: korkojen lisäysosineen, täydennyskorkojen sekä      ja oikaisuhakemusten käsittely on voinut kestää
27974: sairaanhoitokulujen ja kuntoutuskustannusten        yli vuoden, mihin osaltaan vaikuttaa myös ta-
27975: osuus on noin 66 prosenttia. Loput 34 prosent-      pausten vaikeutuminen ja selvitystyön lisäänty-
27976: tia on huoltoeläkkeitä ja hautausapuja.             minen.
27977:    Sotilasvammalain aineellisten etujen voidaan        Kun nykyistä tilannetta ei voida pitää tyy-
27978: katsoa olevan edellä esitettyjen lukujen perus-     dyttävänä, on sosiaali- ja terveysministeriö aset-
27979: teella oloihimme nähden varsin tyydyttävät.         tanut työryhmän selvittämään tapaturmaviras-
27980: Vaitioneuvoston asettamassa rintamaveteraani·       ton tehtävien rakenteessa ja määrässä tapah-
27981: asiain neuvottelukunnassa on vireillä lukuisia      tuneita muutoksia sekä arvioimaan tehtävien
27982: sotainvalidien ja heidän omaistensa etuja           kehitystä lähivuosina ja siitä mahdollisesti ai-
27983: parantavia suunnitelmia. Vireillä on myös mui-      heutuvia muutoksia viraston organisaatioon ja
27984:                                               N:o 368                                            3
27985: 
27986: henkilökunnan maataan. Työryhmän määräaika          lut aivan täysipainoista, kun virastolla ei ole
27987: päättyy maaliskuun 1983 lopussa.                    tiedotushenkilöä. Tiedotusta on palvellut kui-
27988:    Tapaturmaviraston tiedotustoiminta asiakkail-    tenkin myös edellä mainittu "haravointi". Sen
27989: le sekä muille viranomaisille ja tiedotusväli-      avulla on voitu auttaa sekä uusia hakijoita,
27990: neille ei ole ollut kaikin osin riittävää, vaikka   että myös sellaisia sotainvalideja, jotka ovat
27991: eri osastot ovat parhaansa mukaan muiden teh-       jo korvaustoiminnan piirissä.
27992: täviensä ohella pyrkineet tiedottamaan. Sota-          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee seuraa-
27993: invalidien Veljesliiton "Sotainvalidi"-lehdessä     maan tapaturmaviraston tilannetta ja ryhtymään
27994: on saatu erityinen "TTV:n palsta" tärkeim-          asetetun työryhmän selvityksen pohjalta tarvit-
27995: pien sotilasvamma-asioiden tiedotukseen ja sel-     taviin toimenpiteisiin.
27996: vitykseen, mutta sen toimittaminen ei ole ol-
27997:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
27998: 
27999:                                                                    Ministeri Marjatta Väänänen
28000: 4                                          1982 vp.
28001: 
28002: 
28003: 
28004: 
28005:                           Tdl Riksdagens Herr Talman
28006: 
28007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen      tcranfrågor är flere planer för att förbättra
28008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         krigsinvalidernas och deras anhörigas förtriåner
28009: velse av den 9 november 1982 till vederböran,.    aktuella. Aktuella är också andra reformför-
28010: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      slag, som närmast har framlagts av arbetsgrup-
28011: följande av riksdagsman Nikkilä m.fl. ställda     per, men där finansieringsfrågorna ännu är un-
28012: skriftliga spörsmål· nr 368:                      der beredning. Då de genomförs kommer re-
28013:                                                   iformförslagen att förbättra ersättningsskyd-
28014:           Vilka åtgärder har Regeringen för       det för de krigsskadade och deras anhöriga.
28015:        avsikt att vidta                               Antalet krigsinvalider har från juli 1979
28016:           1) för att avlägsna brister och miss-   till april 1982 minskat med ca 1 %. Enligt
28017:        förhållanden i anslutning till sökandet    statistiken har antalet krigsinvalider under de
28018:        av ersättning för skada, ådragen i mili-   senaste tre åren minskat med nästan 1 600
28019:        tärtjänst,                                 per år. Det totala antalet krigsinvalider som får
28020:           2) för att effektivera verksamhets-     ersättning har dock bibehållits näs1tan oföränd-
28021:        möjligheter för de myndigheter som         rat. Antalet beräknas i någon mån öka under
28022:        sköter ersättningsärenden, samt            de närmaste åren. En orsak till ökningen är
28023:           3) för att underlätta procedurerna      den av olycksfallsverket i samarbete med Krigs-
28024:        vid ansökan om ersättning och annan        invalidernas Brödraförbund utförda s.k. fin-
28025:        skötsel av ersä1ttningsärenden?            kamningen i syfte att på alla dem, som är
28026:                                                   berättigade till ersättning på grund av sådan
28027:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    skada, kunna tillämpa lagen om skada, ådragen
28028: samt anföra följande:                             i militärtjänst. Man beräknar att nästan 3 700
28029:     Med stöd av lagen om skada, ådragen i         nya ansökningar om grundersättning kommer
28030: militärtjänst (404/48) betalas ersättning bl.a.   att göras per år ännu under de närmaste åren.
28031: till dem som skadats eller insjuknat i krigen         Antalet ärenden som ansluter sig till krigs-
28032: 1939-1945. Via olycksfallsverket utbetalas        invalidernas sjukvård kommer under de när-
28033: år 1982 ersättningar för skada, ådragen i mi-     maste åren att öka med ca 10% per år. Likaså
28034: litärtjänst, till ca 71 000 mottagare, av vilka   beräknas antalet fall av sådan anstaltsrehabili-
28035: 4 3 000-44 000 är krigsinvalider, 2 000-          tering som ordnas för krigsinvalider att öka
28036: 3 000 värnpliktiga, 21 000 änkor till sådana      från det nuvarande 11 400 till ca 14 000 per
28037: som stupat i krig eller till invalider samt       år. Antalet personer som får tilläggsersättningar
28038: 4 000 föräldrar och barn till stupade och in-     av olika slag liksom de beviljade ersättningar-
28039: valider. Man har beräknat att år 1982             na kommer att öka ju äldre krigsinvaliderna
28040: 950 000 000 mk kommer att användas till er-       blir och ju mera deras skador och sjukdomar
28041: sättningar för skada, ådragen i militärtjänst,    förvärras.
28042: varav andelen för livräntor med tilläggsdel,          Av ovan nämnda skäl har behandlingen av
28043: tilläggsräntor samt sjukvårdsutgifter och reha-   krigsinvalidärenden hopat sig hos olycksfalls-
28044: biliteringskostnader är ca 66 %. Återstående      verket. Så har bl.a. behandlingen av ansök-
28045: 34 % är försörjningspensioner och begravnings-    ningar om ersättningens grunddel och om rättel-
28046: hjälp.                                            se kunnat dröja över eut år, vilket delvis också
28047:     De materiella förmånerna enligt lagen om      beror på att fallen blivit svårare och utred-
28048: skada, ådragen i militärtjänst, kan på basen av   ningsarbetet ökat.
28049: ovan anförda siffror anses vara tämligen till-        Eftersom den nuvarande situationen inte kan
28050: fredsställande i våra förhållanden. I den av      anses tillfredsställande har social- och hälso-
28051: statsrådet tillsatta delegationen för frontve-    vårdsministeriet tillsatt en arbetsgrupp för att
28052:                                                N:o 368
28053: 
28054: utreda, hur strukturen och mängden av olycks-        tidning Sotainvalidi har man fått en särskild
28055: fallsverkets uppgifter har förändrats samt för       OFV-spalt för information om och utredning
28056: att bedöroa hur uppgifterna kommer att ut-           av de viktigaste ärendena om militära skador,
28057: vecklas under de närmaste åren och vilka för-        men det har inte varit möjligt att helt effek-
28058: ändringar i ämbetsverkets organisation och           tivt utnyttja den då ämbetsverket inte har nå-
28059: personalens storlek som möjligen föranleds där-      gon person anställd för information. Den tidi-
28060: av. Arbetsgruppens mandat utlöper med mars           gare nämnda "finkamningen" har dock också
28061: månad 1983.                                          tjänat informationen. Med dess hjälp har man
28062:    Olycksfallsverkets information till klienterna    kunnat hjälpa både nya sökande och också
28063: samt till andra myndigheter och informations-        sådana krigsinvalider som redan får ersättning.
28064: medier har inte tili alla delar varit tillräcklig,      Social- och hälsovårdsministeriet kommer
28065: fastän olika avdelningar har gjo11t sitt bästa för   att följa med situationen inom olycksfallsverket
28066: att vid sidan av sina övriga uppgifter också in-     och på basen av den tillsatta arbetsgruppens
28067: formera. 1 Krigsinvalidernas Brödraförbunds          utredning vidta nödvändiga åtgärder.
28068:      Helsingfors den 26 november 1982
28069: 
28070:                                                                      Minister Marjatta Väänänen
28071: 
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 088201246F
28076: .   '
28077:                                              1982 vp.
28078: 
28079: I<'Jrjallinen kysymys n:o 369
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 
28084:                                  Petäjäniemi: Maa-aineslain edellyttämän lupamenettelyn epäkoh-
28085:                                      tien korjaamisesta
28086: 
28087: 
28088:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28089: 
28090:     Maa-aineslaki tuli voimaan 1. 1. 1982 ja maa-     Maa-aineslain 13 §: n mukaan lupa-anomuksia
28091: ainesasetus 15. 2. 1982 lukien. Laki annettiin käsiteltäessä on vesiviranomaisten lausunto
28092: vain noin viisi kuukautta ennen sen voimaan- hankittava, "jollei sitä ole pidettävä tarpeetto-
28093: tuloa ja asetus vain 10 pilivää ennen sen voi- mana". Monet kunnat ovat pitäneet lausunnon
28094: maantuloa.                                         pyytämistä tarpeettomana ja yrittävät itse toi-
28095:    Valmistautumisaika kunnissa ja lääninhalli- mia vesiviranomaisten korvikkeena. Lausunto-
28096: tuksissa jäi lyhyeksi. Etenkin asetusta odotet- pyynnöt ova:t ruuhkautuneet vesitoimistoihin ja
28097: tiin käytännön seikkojen selvittämiseksi. Vasta eräät kunnat ovat pyydettyään lausunnon kylläs-
28098: kun asetus saatiin, oli käytännössä mahdollista tyneet odottamiseen ja ratkaisseet asian ilman
28099: tehdä päätöksiä.                                   hankittavaksi päätettyä lausuntoa. Säännöksen
28100:    Lupahakemukset ovat ruuhkautumassa kun- sanamuodon tulisikin olla tarkempi, jotta tällai-
28101: tiin ja lääninhallituksiin varsin'kin tämän vuo• selta sekavuodelta lausuntojen hankkimisessa
28102: den lopulla. Tämä johtuu etenkin siitä, että voitaisiin välttyä. Naapureita on säännöksen
28103: vanhojen soramonttujen käyttöä koskevat lupa- mukaan kuultava vain siinä tapauksessa, että
28104: anomukset on jätettävä kunnille vuoden lop- kiinteistö rajoittuu soranottoalueeseen. Kuiten-
28105: puun mennessä. Lääninhallituksen vahvistetta- kin myös naapurilla, jonka tilan raja ei satu
28106: vaksi tulevan lupahakemuksen käsittely vie ai- soramollltun reunalle, on useissa tapauksissa oi-
28107: kaa useita kuukausia. Mikäli hakemukset ovat keusturvan tarvetta, joten kuuleminen olisi ai-
28108: puutteellisia, asian käs~ttely voi viedä monia heellista. Lain sanamuoto ei kuitenkaan tähän
28109: kuukausia enemmän.                                 velvoita.
28110:    Lupaviranomaiseksi on maa-aineslain 7 § :n         Maa-aineslain 9 §:n mukaan päätöksen anto-
28111: mukaan määrätty kunnanhallitus. Kunnanhalli- tavaksi on määrätty julkipano, joka on yleisesti
28112: tuksilta puuttuu kokemus tällaisten lupa-asioi- käytetty rakentamiseen liittyvissä päätöksissä.
28113: den käsittelystä eikä niillä ole käytettävissään Julkipanen pitäisi turvata tiedoksisaaminen ja
28114: riittävän asiantuntevaa virkamieskuntaa valmis- se on varsin yksiselitteinen päätöksen vahvista-
28115: telussa. Eri kunnissa on valmistelu annettu eri jan kannalta. Kunnissa julkipane on tuottanut
28116: lautakuntien tehtäväksi, mistä puolestaan joh- kuitenkin valtavia ongelmia, koska se on pää-
28117: tuu kirjavuutta päätöksiin. Joissakin kunnissa töksen muotona vieras lähes kaikille muille kun-
28118: kunnanhallitus tekee päätöksiä jopa ilman lau- nallisille viranomaisille paitsi rakennuslautakun-
28119: takuntavalmistelua.                                nalle. Asiaa on tosin opastettu sisäasiainminis-
28120:    Alistus lääninhallitukselle on määrätty pa- teriön ohjekirjeessä ja myös lääninhallitusten
28121: kolliseksi silloin, kun hakijana on kunta tai val- taholta, mutta kunnat eivät tämänkään jälkeen
28122: tio tai mikäli alueella on luonnonsuojelun kan- osaa julkipanoa. Jos lupaviranomaisena olisi
28123: nalta valtakunnallista tai useamman kunnan esim. rakennuslautakunta, tätä ongelmaa tuskin
28124: alueelle ulottuvaa merkitystä. Esimerkiksi Ou- olisi syntynyt. Esimerkiksi Oulun lääninhal-
28125: lun lääninhallituksesta on valtaosa eli noin lituksessa on eräitä kunnanhallituksen touko-
28126: 75 % asioista alistusasioita. Lääninhallituksiin kuussa tekemiä päätöksiä voitu vahvistaa vasta
28127: ei kuitenkaan ole myönnetty lisätyövoimaa alis- lokakuussa, kun valitusaika ei ole alkanutkaan
28128: tusasioiden käsittelemiseksi. Työvoiman puute kulua silloin, kun kunnanhallitus alistaa pää-
28129: ruuhkauttaa osaltaan hakemusten käsittelyä lää- töksensä luullen sen jo olevan lainvoimainen.
28130: ninhallituksissa.                                    Maa-aineslain 21 §:n mukaan vain lupapää-
28131: 0882013018
28132: 2                                             1982 vp.
28133: 
28134: töksessä voidaan määrätä, että päätöstä on nou-      keyttämään. Keskeytykset aiheuttavat luonnol-
28135: datettava ennen kuin se on saanut lainvoiman,        lisesti lisäkustannuksia hankkeiden valmistu-
28136: jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden nii-       misen viivästyessä. Jotta maa-aineslain sovelta-
28137: den haittojen, vahinkojen ja kustannusten kor-       minen saataisiin jatkossa sujumaan kitkatto-
28138: vaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai lu-       masti, tulisi ohjeita ja koulutusta kuntatasolle
28139: van muuttaminen voi aiheuttaa. Kunnanhallitus        lisätä. Lääninhallituksiin tulisi henkilökunta-
28140: ei voi esimerkiksi enää seuraavassa kokoukses-       resursseja saada lisää ainakin siirtymävaiheen
28141: saan määrätä tästä, mikä käytännössä johtaa          ajaksi ja siirtymäsäännösten voimassaoloa tulisi
28142: kohtuuttomuuksiin. Esimerkiksi rakennuslain-         jatkaa.
28143: säännösten mukaanhan aloittamislupa voidaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28144: antaa, vaikka valitus olisi jo vireillä. Myös 21     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
28145: § :n säännöksen sanamuoto on epäselvä siltä          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28146: osin, mitä lupapäätöstä säännös tarkoittaa. Sa-      seuraavan kysymyksen:
28147: namuoto tulisi ehdottomasti tarkistaa, jotta
28148: päätökset ja käytäntö tulevat lainmukaisiksi ja                Onko Hallitus tietoinen, että maa-ai-
28149: suuri kirjavuus eri kunnissa ja lääneissä kor~              neslain (555/81) ja maa-ainesasetuksen
28150: jaantuu.                                                    ( 91/82) soveltaminen kunnissa ja lää-
28151:    Maa-aineslain soveltaminen on lähtenyt kun-              ninhallituksissa on osoittautunut ongel-
28152: nissa hitaasti liikkeelle, joten tulisikin harkita          malliseksi, ja jos on,
28153: siirtymäajan jatkamista. Myös esimerkiksi van-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28154: hojen soranottoalueiden valvonta on osoittautu-             siin tarpeellisten ohjeiden, koulutuksen
28155: nut ongelmalliseksi. Esimerkiksi säännökset ra-             ja henkilökuntaresurssien lisäämiseksi
28156: kennuslautakunnan toimivallasta ja valvontaoi-              kuntiin ja lääninhallituksiin ja siirtymä-
28157: keudesta puuttuvat.                                         säännösten voimassaolon jatkamiseksi,
28158:    Edellä mainitut ongelmat ovat aiheuttaneet               jotta vältyttäisiin lupapäätösten käsitte-
28159: sen, että soranoton keskeytyksen vuoksi monet               lyn viivästyksiltä?
28160: tie- ym. maanrakennushankkeet joudutaan kes-
28161:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1982
28162: 
28163:                                        Tuulikki Petäjäniemi
28164:                                                N:o 369                                                  3
28165: 
28166: 
28167: 
28168: 
28169:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28170: 
28171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seksi vain pienehkö osa hakemuksista on rat-
28172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kahtu. Tämä johtuu monestakin syystä. Ensin-
28173: olette 9 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn            näkin hakemukset ja ottamissuunnitelmat ovat
28174: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eräissä tapauksissa olleet niin puutteellisia, ettei
28175: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         niiden pohjalta ole voitu asiaa ratkaista.
28176: edustaja Petäjäniemen näin kuuluvasta kirjal-            Toiseksi lausuntojen hankkiminen ja lupa-
28177: lisesta kysymyksestä n:o 369:                         hakemusten käsittely kunnan valmistelu- ja pää-
28178:                                                       töksentekoelimissä vie aikansa. Lausuntovai-
28179:           Onko Hallitus tietoinen, että maa-          hetta on kuitenkin pyritty nopeuttamaan maa-
28180:        aineslain (555/81) ja maa-ainesasetuk-         ainesasetuksen 6 §:n säännöksellä, jonka mu-
28181:        sen (91/82) soveltaminen kunnissa ja           kaan asia voidaan ratkaista ilman vaadittavaa
28182:        lääninhallituksissa on osoittautunut on-       lausuntoa, jollei sitä ole annettu kahden kuu-
28183:        gelmalliseksi, ja jos on,                      kauden kuluessa pyynnön lähettämisestä. Kol-
28184:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenp~tel        manneksi useissa kunnissa on haluttu ensin
28185:        siin tarpeellisten ohjeiden, koulutuksen       nähdä kailr~~i hakemukset, jotka vuodenvaihtee-
28186:        ja henkilökuntaresurssien lisäämiseksi         seen mennessä jätetään, jotta esimerkiksi sa-
28187:        kuntiin ja lääninhallituksiin ja siirtymä-     maan harjualueeseen kohdistuvat hakemukset
28188:        säännösten voimassaolon jatkamiseksi,          voidaan ratkaista kokonaisvaltaisen arvioinnin
28189:        jotta vältyttäisiin lupapäätösten käsitte-     pohjalta. Tätä on puoltanut myös se, että eräis-
28190:        lyn viivästyksiltä?                            sä kunnissa ja seutukaavaliitoissa on valmistu-
28191:                                                       massa maisemaselvitys, jonka pitäisi antaa pe-
28192:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rusta lupahakemusten yhtenäiselle käsittelylle.
28193: vasti seuraavaa:                                         Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että
28194:                                                       lupahakemusten ratkaisun viipymiseJle kunnis-
28195:    Maa-aineslaki (55 5/81 ) on ollut voimassa         sa on ollut perusteltuja syitä ja että ensi vuoden
28196: lähes vuoden. Vuodenvaihteessa päättyy pää-           alussa voidaan olettaa tilanteen tässä suhteessa
28197: sääntöisesti vuoden mittainen siirtymäaika, jon-      muuttuvan. Jotta lain soveltamisessa päästäi-
28198: ka kuluessa on haettava lupa ainesten ottami-         siin ripeästi liikkeelle, on eduksi, jos vanhojen
28199: sen jatkamiseen vanhoista ottamispaikoista. Si-       ottamlspaikkojen haltijat mahdollisimman laa-
28200: säasiainministeriö on pyrkinyt selvittämään lu-       jalti saadaan tekemään hakemuksensa tämän
28201: pien käsittelyssä tällä hetkellä vallitsevan tilan-   vuoden puolella, jolloin kokonaistilanne saa-
28202: teen. Koko maassa oli 15. 10. 1982 myönnetty          daan selville ja kunnat voivat sen pohjalta ryh-
28203: yhteensä 360 maa-aineslain mukaista lupaa.            tyä ratkaisemaan lupahakemuksia. Tämän vuok-
28204: Näistä oli 187 kuntien välittömästi myöntämiä         si sisäasiainministeriö ei ole katsonut aiheel-
28205: ja 173 lääninhallitusten vahvistamia. Kuntien         liseksi esittää siirtymäsäännösten voimassaolon
28206: hylkäämiä lupahakemuksia oli yksi ja läänin-          jatkamista. Huomattava on vielä, että maa-
28207: hallitusten vahvistamatta jättämiä 20. Viimeksi       aineslain 26 §:n 1 momentin mukaan kunnan-
28208: mainituista suurin osa johtui muotovirheestä.         hallitus voi erityisestä syystä yksittäistapauk-
28209: Lääninhallituksissa oli vireillä 194 kuntien alis-    sessa pidentää määräaikaa enintään vuodella.
28210: tamaa lupapäätöstä.                                      Sisäasiainministeriö on jo vuoden alussa lä-
28211:    Sisäasiainministeriöllä ei ole tiedossaan, kuin-   hettänyt kaikkiin kuntiin varsin perusteellisen
28212: ka paljon kunnissa kaikkiaan on vireillä lupa-        yleiskirjeen uuden, maa-ainesten ottamista kos-
28213: hakemuksia. Ilmeistä kuitenkin on, että toistai-      kevan lainsäädännön soveltamisesta. Tämän Ii-
28214: 4                                              1982 vp.
28215: 
28216: säksi ministeriö on yhdessä kuntien keskusjär-        ka kunta ei vielä olisi ehtinyt hakemusta kä-
28217: jestöjen kanssa laadituttanut mallit maisemasel-      sitellä. Ottamistoiminta keskeytyy vain ja vasta
28218: vityksen ja erilaisten ottamissuunnitelmien laa-      siinä vaiheessa, kun lupahakemus mahdollisesti
28219: timiselle sekä järjestänyt toistakymmentä koulu-      tulee hylätyksi, tai rakennuslautakunta keskeyt-
28220: tustilaisuutta eri puolilla maata. Se seikka, mi-     tää ainesten ottamisen maa-aineslain 15 § :n
28221: ten asiain valmistelu kunnassa järjestetään ja        nojalla. Näin ollen on pelko tie- ja maanraken-
28222: millaisia henkilökuntaresursseja siihen osoite-       nushankkeiden keskeytymisestä vuodenvaihtees-
28223: t:::an, on kuitenkin kunnallisen itsehallinnon pii-   sa perustunut virheelliseen käsitykseen lain
28224: riin kuuluva asia. Siitä ovat kuntien keskus..        sisällöstä.
28225: järjestöt antaneet omat suosituksensa.                   Maa-aineslain säännöksiä käytäntöön sovel-
28226:     Mitä tulee asiain käsittelyyn lääninhallituk-     lettaessa on käynyt ilmi, että laissa on eräitä
28227: sissa, sisäasiainministeriö on 8. 10. 1982 läänin-    epäselvyyksiä ja puutteita, jotka olisi aiheellista
28228: hallituksille lähettämässään kirjeessä edellyttä-     korjata. Samalla olisi perusteltua yhdenmu.kais-
28229: nyt asiain ripeää käsittelyä ja kehottanut sel-       taa menettelyä maa-aineslain ja rakennuslain
28230: vittämään myös mahdollisuudet tilapäiseen lisä-       soveltamisalueilla. Sisäasiainministeriössä onkin
28231: resurssien käyttöön maa-ainesasioiden käsitte-        tämän vuoksi valmisteltu muutosehdotusta, jol-
28232: lyssä. Lääninhallituksia on lisäksi kehotettu         la mainitut puutteet korjattaisiin. Tässä yhtey-
28233: kiinnittämään kuntien huomiota viivytysten            dessä on tarkoitus puuttua useisiin säännöksiin,
28234: välttämiseen kyseisissä asioissa.                     joissa vastattavana olevassa kirjallisessa kysy-
28235:     Edellä mainitussa kirjeessään sisäasiainminis-    myksessä on todettu olevan puutteita tai epä-
28236: teriö on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että      selvyyksiä. Lain keskeisiin periaatteisiin ei sen
28237: jos vanhaa ainesten ottamispaikkaa koskeva ha-        sijaan ole tarkoitus kajota. Kyseessä oleva lain
28238: kemus ja tarvittaessa ottamissuunnitelma on           muutosehdotus on paraikaa lausunnoilla ja hal-
28239: jätetty kunnalle ennen vuodenvaihdetta, saa           lituksen pyrkimyksenä on antaa asiasta esitys
28240: ottaminen jatkua ensi vuoden puolellakin, vaik-       niin pian kuin mahdollista.
28241:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
28242: 
28243:                                                                              Ministeri Mikko Jokela
28244:                                                N:o 369                                               5
28245: 
28246: 
28247: 
28248: 
28249:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28250: 
28251:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Inrikesministeriet har inte kännedom om hur
28252: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            många tillståndsansökningar som sammanlagt är
28253: velse av den 9 november 1982 tili vederbö-           under beredning i kommunerna. Det är dock
28254: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         uppenbart att tillsvidare endast ett mindre an-
28255: av följande av riksdagsman Petäjäniemi un-           tal ansökningar har avgjorts. Detta beror på
28256: dertecknade spörsmål nr 369:                         många orsaker. För det första har ansökningar-
28257:                                                      na och täktplanerna i vissa fall varit så brist-
28258:           Är Regeringen medveten om att till-        fälliga att man inte har kunnat fatta beslut
28259:        lämpningen av marktäktslagen (55 5/           på basen av dem. För det andra tar det sin
28260:        81 ) och marktäktsförordningen ( 91/          tid att inbegära utlåtanden och handlägga till-
28261:        82) i kommunerna och vid länsstyrelser-       ståndsansökningarna i de beredande och be-
28262:        na har visat sig vara problematisk, och       slutsfattande organen i kommunerna. Man har
28263:        om så är fallet,                              dock försökt göra inbegärandet av utlåtanden
28264:           har Regeringen för avsikt att vidta        snabbare genom stadgandet i 6 § marktäkts-
28265:        åtgärder för en ökning av erforderliga        förordningen, enligt viiken saken kan avgöras
28266:        anvisningar, utbildning och personalre-       utan erforderligt utlåtande, om detta inte har
28267:        surser i kommunerna och vid länssty-          avgetts inom två månader efter det att hegäran
28268:        relserna och för en förlängning av gil-       om utlåtande har avsänts. För det tredje har
28269:        tighetstiden för övergångsstadgandena         man i många kommuner först velat se alla de
28270:        så att förseningar i handläggningen av        ansökningar som insänds före årsskiftet, så att
28271:        tillståndsbesluten kan undvikas?              t.ex. ansökningar som gäller ett och san1ma
28272:                                                      åsområde skall kunna avgöras på basen av en
28273:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       helhetsbedömning. Det faktum att man i vissa
28274: samt anföra följande:                                kommuner och regionplansförbund håller på
28275:    Marktäktslagen ( 555/81) har varit i kraft        att färdigställa en landskapsutredning, som bor-
28276: nästan ett år. Vid årsskifwt upphör i regel          de ge en grund för en enhetlig behandling av
28277: den ett år långa övergångstiden, under viiken        tillståndsansökningarna, talar även för detta
28278: tillstånd skall sökas för fortsättande av täkt-      förfarande.
28279: verksamhet på de gamla platserna. Inrikesmi-             På basen av det ovan anförda bör det anses
28280: nisteriet har försökt utreda vilket läget för när-   att det hittills har förelegat skäl för dröjsmålen
28281: varande är beträffande handläggandet av till-        med avgörandena i fråga om tillståndsansök-
28282: stånd. I hela landet hade 15. 10. 1982 beviljats     ningarna i kommunerna och att man kan anta
28283: sammanlagt 360 tillstånd i enlighet med mark-        att situationen ändras i början av nästa år. För
28284: täktslagen. Av dessa var 187 sådana som hade         att tillämpningen av lagen skall kunna på-
28285: beviljats direkt av kommunerna och 173 sådana        börjas snabbt är det bra om besittarna av gam-
28286: som hade fastställts av länsstyrelserna. Det         la täkter i så hög grad som möjligt förmås
28287: fanns en tillståndsansökan, som inte hade god-       göra sina ansökningar under detta år, varvid
28288: känts av kommunen och 20 som inte hade fast-         man får en bild av hela situationen och kom-
28289: ställts av länsstyrelserna. I fråga om de senare     munerna kan börja avgöra tillståndsansökningar-
28290: berodde största delen av underkännandena på          nll. på basen av den. Av denna anledning har
28291: formfel. Vid länsstyrelserna var 194 tillstånds-     inrikesministeriet inte ansett det motiverat att
28292: beslut, som kommunerna hade insänt för fast-         föreslå en förlängning av övergångsstadgande-
28293: ställelse, under beredning.                          nas giltighetstid. Vidare bör man notera att
28294: 0882013018
28295: 6                                             1982 vp.
28296: 
28297: enligt 26 § 1 mom. marktäktslagen kan kom-           att då ansökan rörande gammal täkt och vid
28298: munstytelsen av särskilt skäl i enskilda fall föt-   behov täktplan inlämnats före årsskiftet, får
28299: länga tiden med högst ett år.                        täktvetksamheten fortsätta även undet det nya
28300:    Inrikesministeriet har redan i bötjan av          året, fastän kommunen inte har hunnit behand-
28301: detta åt sänt kommunerna ett synnerligen de-         la frågan. Täktverksamheten avbtyts endast och
28302: taljerat drkulät om tillämpningen av lagstift-       först i det skedet då tillståndsansökningen
28303: ningen om marktäkt. Dessutom har inrikesmi-          eventuellt förkastas ellet då byggnadsnämnden
28304: nisteriet tillsammans med kommunernas central-       avbryter täktvetksamheten med stöd av 15 §
28305: organisationer låtit uppgöta modellet för land-      marktäktslagen. Fruktan för att pågående väg-
28306: skapsutredning och olika slags täktplaner samt       och vattenbyggnadsprojekt skall avstanna vid
28307: arrangetat över tie utbildningsevenemang på          årsskiftet har m.a.o. grundat sig på en felak-
28308: olika håll i landet. Frågan om otganiseringen        tig uppfattning om lagens innehåll.
28309: av ärendets beredning i kommunerna och anvi-            Vid tillämpningen av matktäktslagens stad-
28310: sandet av personalresurser föt detta ät dock         ganden i praktiken har det framgått att lagen
28311: någonting som tillhör den kommunala själv-           innehåller vissa otydligheter och brister, som
28312: styrelsen. I denna fråga hat kommunernas             det vore skäl att avhjälpa. Samtidigt vore det
28313: centralorganisationer utfärdat sina egna te-         motiverat att fötenhetliga förfarandet föt till-
28314: kommendationet.                                      lämpningen av marktäktslagen och byggnads-
28315:    Beträffande handläggningen av ärendet vid         lagen. Dätför har vid inrikesministeriet beretts
28316: länsstyrelserna har inrikesministeriet i sitt btev   ett ändringsförslag, genom vilket sagda brister
28317: av 8. 10. 1982 till länsstytelserna förutsatt en     kunde avhjälpas. Avsikten är att i detta sam-
28318: snabb behandling av dessa ätenden och uppma-         manhang omarbeta fleta av de stadganden som
28319: nat dem att även utreda möjlighetetna att till-      i ifrågavarande spörsmål har konstaterats inne-
28320: fälligt använda ökade resurser vid hand-             hålla brister ellet oklarhetet. Däremot har
28321: läggningen av marktäktsfrågor. Dessutom hat          man inte för avsikt att röra vid lagens centrala
28322: länsstyrelserna uppmanats fästa kommunernas          principer. Ifrågavarande förslag till ändting av
28323: uppmätksamhet på att förseningar borde und-          lagen är för närvatande på remissrond och re-
28324: vikas i iftågavarande ärenden.                       geringens avsikt är att så snart som möjligt av-
28325:    I sitt ovan nämnda brev har intikesministe-       låta ett förslag i saken.
28326: riet även fäst uppmärksamhet vid det faktum
28327:      Helsingfors den 17 december 1982
28328: 
28329:                                                                            Minister Mikko Jokela
28330:                                              1982 vp.
28331: 
28332: Kirjallinen kysymys n:o 370
28333: 
28334: 
28335: 
28336: 
28337:                                   Kortesalmi: Rintamalisän hakemisesta ilman kansaneläkettä
28338: 
28339: 
28340:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28341: 
28342:    Kentältä on SMP:n eduskuntaryhmälle tullut       teraani voisi niin halutessaan anoa vain ns.
28343: kirje, jossa esitetään, että eduskunta ryhtyisi     rintamalisää. Valtio voisi näin saada suoraan
28344: kiireesti toimiin kansaneläkelain muuttamiseksi     hänen kansaneläkkeensä kierrättämättä s1ta
28345: siten, että ns. rintamalisä erotetaan varsinai-     byrokratian lonkeroitten kautta ensin saajan
28346: sesta kansaneläkkeestä ja että molempia voi         pankille ja taas mutkan kautta takaisin valtion
28347: anoa erikseen.                                      pohjattomaan kukkaroon. Siis pelkkää säästöä
28348:    Perusteluina esitetään seuraavaa:                kaikille.
28349:    "Nykyisen lain mukaan rintamasotilas saa            On laskettu, että jo n. 3 000 markkaa kuu-
28350: rintamalisän ja kansaneläkkeen täytettyään 65       kaudessa bruttoeläkettä saavan veteraanin ei
28351: vuotta, ellei sitä aikaisemmin ole saanut niitä     edes kannata anoa kansaneläkettä, koska edes
28352: esim. sairauden perusteella. Ne ovat kuitenkin      rintamalisä (nykyisin 114 markkaa kuukaudes-
28353: kytketyt toisiinsa siten, ettei pelkkää rintama-    sa) ei peitä verotuksen aiheuttamaa menetystä."
28354: lisää ole mahdollisuus saada.                          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28355:    Vuoden 1983 alusta alkaen tapahtuvan uudis-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
28356: tuksen yhteydessä kansaneläkkeet joutuvat ve-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28357: rotuksen alaiseksi ja tämä puolestaan merkitsee     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28358: sitä, että jo verrattain alhaisissa tuloluokissa
28359:  (bruttotulo 2 500 markkaa kuukaudessa) eläk-                 Tietääkö Hallitus, että kun ns. rin-
28360: keen saajan nettoeläke alenee jo n. 100 mark-              tamalisä ja varsinainen kansaneläke kyt-
28361: kaa kuukaudessa. Luonnollisesti progressiivinen            ketään yhteen, tästä aiheutuu asianomai-
28362: verotus nostaa em. summasta ylöspäin veron-                selle henkilölle jopa taloudellista tap-
28363: pidätystä yhä enemmän ja enemmän. Eli jo                   piota, ja
28364: verrattain alhaisessakin bruttoeläkkeessä ko-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-
28365: konaiseläkkeen osuus mitätöityy täydellisesti ja           laisen järjestelmän aikaansaamiseksi, että
28366: eläkkeensaajan nettoeläke saattaa pienetä jonkin           rintamalisään oikeutettu henkilö voi niin
28367: tietyn tulorajan jälkeen huomattavasti. Tämän              halutessaan anoa rintamalisää ilman kan-
28368: vuoksi on veteraanien keskuudessa herännyt aja-            saneläkettä?
28369:  tus siitä, että jokainen 65 vuotta täyttänyt ve-
28370:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
28371: 
28372:                                        J. Juhani Kortesalmi
28373: 
28374: 
28375: 
28376: 
28377: 0882012985
28378: 2                                            1982 vp.
28379: 
28380: 
28381: 
28382: 
28383:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28384: 
28385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      juuri niihin veteraa..'1eihin, jotka sekä ikänsä
28386: mainitussa tarkoituksessa T'e, Herra Puhemies,      että vammautumisensa puolesta ovat todennä-
28387: olette 11 päivänä marraskuuta päivätyn kir-         köisesti kärsineet rintamallaolosta eniten.
28388: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Kansaneläkelain mukaiset etuudet eläkkee-
28389: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     seen maksettavia lisiä lukuunottamatta tulevat
28390: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-       veronalaiseksi tuloksi 1 päivästä tammikuuta
28391: lisesta kysymyksestä n:o 370:                       1983 lukien. Sen sijaan rintamasotilaseläkelain
28392:                                                     ( 119/77 ) 16 § :n mukaan rintamasotilaseläke
28393:           Tietääkö Hallitus, että kun ns. rin-      ja rintamalisä ovat verovapaat valtiolle ja kun-
28394:        tamalisä ja varsinainen kansaneläke kyt-     nalle suoritettavista veroista. Täten se seikka,
28395:        ketään yhteen, tästä aiheutuu asianomai-     että rintamalisän maksaminen on kytketty kan-
28396:        selle henkilölle jopa taloudellista tap-     saneläkkeen saamiseen, ei vaikuta maksettavan
28397:        piota, ja                                    rintamalisän määrään.
28398:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-         Kysymys rintamalisän maksamisesta muun
28399:        laisen järjestelmän aikaansaamiseksi, että   kuin kansaneläkkeen yhteydessä on ollut esillä
28400:        rintamalisään oikeutettu henkilö voi niin    rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa. Lä-
28401:        halutessaan anoa rintamalisää ilman kan-     hinnä on esiin noussut kysymys rintamalisän
28402:        saneläkettä?                                 maksamisesta myös rintamasotilaseläkkeensaajil-
28403:                                                     le. Tässä vaiheessa ei siten ole tarkoituksen-
28404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukaista tehdä nopeita päätöksiä rintamalisän
28405: vasti seuraavaa:                                    irrottamiseksi kansaneläkkeestä. Tarkoituksen-
28406:    Uudistettaessa rintamasotilaseläkejärjestelmää   mukaista on, että seurataan rintamaveteraanien
28407: vuoden 1977 alusta muutettiin myös rintamali-       eläketurvan kehitystä ottaen huomioon sekä
28408: sää koskevia säännöksiä. Rintamalisästä tehtiin     kansaneläkeuudistus että parhaillaan myös edus-
28409: kansaneläkkeen yhteydessä maksettava lisä, joka     kunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen esitys
28410: tunnustuksena rintamapalveluksesta annetaan jo-     laiksi rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä an-
28411: kaiselle kansaneläkkeensaajalle riippumatta hä-     netun lain muuttamisesta (HE n:o 231/1982
28412: nen iästään ja tulotasostaan. Täten katsottiin      vp.) ja siinä ehdotetut toimeentuloparannukset.
28413: voitavan tasapuolisesti hyvittää rintamavuodet      Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta seuraa
28414: veteraaneille. Kytkemällä rintamalisän maksami-     asiaa ja tullee tekemään omat ehdotuksensa
28415: nen kansaneläkkeeseen voitiin etuus kohdistaa       rintamaveteraanien eläketurvan parantamiseksi.
28416: 
28417:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
28418: 
28419:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
28420:                                             N:o 370                                               3
28421: 
28422: 
28423: 
28424: 
28425:                            Tili Ri:ksdagens Herr Talman
28426: 
28427:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       såväl ålder som skador sannolikt lidit mest av
28428: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vistelsen vid fronten.
28429: velse av den 11 november 1982 till vederbö-            Förmånerna i enlighet med folkpensions-
28430: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       lagen, med undantag av de tillägg som utbetalas
28431: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-        till pensionen, blir beskattningsbar inkomst
28432: salmi ställda spörsmål nr 370:                     från och med den 1 januari 1983. Däremot är
28433:                                                    enligt 16 § lagen om frontmannapension ( 119/
28434:            Är Regeringen medveten om att då        77) frontmannapension och fronttillägg fria
28435:        det s.k. fronttillägget och den egentliga   flån skatter till staten och kommun. Sålunda
28436:        folkpensionen sammankopplas, härav          inverkar den omständigheten att utbetalandet
28437:        föranleds tili och med ekonomisk för-       av fronttillägg är sammankopplat med erhål-
28438:        lust för vederbörande personet, och         landet av folkpension inte på beloppet av det
28439:            har Regeringen för avsikt att skrida    fronttillägg som skall utbetalas.
28440:        tili åtgärder för åstadkommande av ett          Frågan om utbetalandet av fronttillägg i sam-
28441:        sådant system att tili fronttillägg be-     band med någon annan pension än folkpensio-
28442:        rättigad person då han så önskar kan        nen har varit uppe tili behandling i delegatio-
28443:        anhålla om fronttillägg utan folkpen-       nen för frontveteranfrågor. Främst har det varit
28444:        sion?                                       fråga om huruvida fronttiliägg skall betalas
28445:                                                    även till frontmannapensionstagare. I detta ske-
28446:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de är det sålunda inte ändamålsenligt att fatta
28447: samt anföra följande:                              snabba beslut om lösgörandet av fronttillägget
28448:    Vid revideringen av frontmannapensionssys-      från folkpensionen. Ändamålsenligt är att följa
28449: temet från och med början av år 1977 ändra-        med utvecklandet av frontveteranernas pen-
28450: des även stadgandena om fronttillägg. Front-       sionsskydd med beaktande av såväl folkpen-
28451: tillägget gjordes tili ett tillägg som i samband   sionsreformen som den proposition med förslag
28452: med folkpensionen utbetalas, tili varje folkpen-   till lag angående ändring av lagen om förtids-
28453: sionstagare såsom erkännande för fronttjänstgö~    pension för frontveteraner ( RP nr 231/
28454: ring, oberoende av ålder eller inkomstnivå.         1982 rd.), som för närvarande är under be-
28455: Härigenom ansåg man sig kunna rättvist gott-       handling i riksdagen, och de där föreslagna ut-
28456: göra veteranerna för åren vid fronren. Genom       komstförbättringarna. Delegationen för front-
28457: att koppla utbetalandet av fronttillägget tili     veteranfrågor följer utvecklingen i ärendet och
28458: folkpensionen kunde förmånen riktas uttryck-       torde komma med egna förslag tili förbättrande
28459: ligen tili de veteraner, vilka med avseende på     av frontveteranernas pensionsskydd.
28460:      Helsingfors den 14 december 1982
28461: 
28462:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
28463:                                              1982 vp.
28464: 
28465: Kirjallinen kysymys n:o 3 71
28466: 
28467: 
28468: 
28469: 
28470:                                  Almgren: Itäisen Suomenlahden kansallispuistoalueen rajauksen
28471:                                     tarkistamisesta
28472: 
28473: 
28474:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28475: 
28476:     Kuluvan vuoden alusta on tullut voimaan tintö ( 18. 6. 1981), jossa selvästi tarjotaan
28477: laki eräiden valtion omistamien alueiden muo- käytettäväksi mainitunlaista pakkolunastusmah-
28478: dostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuis- dollisuutta, mikäli aluetta ei saada hankituksi
28479: toiksi.                                             vapaaehtoisin kaupoin eikä sovituksi korvauk-
28480:      Lakiin sisältyy mm. Itäisen Suomenlahden sista.
28481: kansallispuistoalue, joka on rajattu lakitekstin      Edellä mainitusta III osamietinnöstä käy
28482: liitteenä olevaan karttapiirrokseen.                myös ilmi, että valtion pyrkimyksenä on ajan
28483:      Kansallispuistoalueen maapinta-ala on noin mittaan lunastaa jakokunnan 500 ha:n suurui-
28484:  SOO hehtaaria, josta valtion omistamia alueita set vesialueetkin. Näin siitäkin huolimatta, että
28485: on noin 540 hehtaaria. Yksityisten omistamia on annettu ymmärtää, että yksityisten vesialueet
28486: maa-alueita jää siten kansallispuistoalueen ra- eivät ole lunastusuhan alaisia. Laki ja sen pe-
28487:  jauksen sisäpuolelle noin 1/3 koko alueesta. rustelut eivät myöskään anna viitteitä tähän
28488:  Osa viimeksimainituista alueista on rakennet- suuntaan. Esimerkiksi eduskunnan laki- ja ta-
28489:  tuja saaria. Lisäksi aluerajauksen sisäpuolelle lousvaliokunta on lakiehdotuksesta antamassaan
28490:  jää yksityistä vesialuetta noin 500 hehtaaria.     mietinnössä edellyttänyt, että paikallisten asuk-
28491:      Kansallispuistohanketta valmisteltaessa eivät kaiden perinteiset käyttöoikeudet tulee säilyttää
28492:  asianomaiset viranomaiset ole olleet läheskään sekä turvata paikallisen väestön oikeus mm.
28493:  riittävässä määrin yhteydessä alueen yksityisiin metsästykseen ja kalastukseen.
28494:  maanomistajiin. Siitä on osoituksena se, että        Jo kansallispuistohankkeen kehittelyvaiheessa
28495:  vasta aivan viime aikoina ovat eräät yksityiset esitettiin, että Itäisen Suomenlahden kansallis-
28496:  maanomistajat saaneet tiedon joutumisestaan puistoalueeseen olisi ollut soveliainta määrit-
28497:   asemaan, joka jättää heidän omistamansa maa- tää vain ne saaret, jotka jo ovat valtion omis-
28498:  alueet kansallispuistoaluerajauksen sisäpuolelle. tuksessa. Jo vuonna 1977 lähetettiin kansallis-
28499:      Tiedossa tosin on, että kyseiset yksityis- puistoasiasta maa- ja metsätalousministeriölle
28500:  omistuksessa olevat alueet eiviit sinänsä kuulu kirjelmiä, jotka sisälsivät mm. ehdotuksen puis-
28501:   tässä vaiheessa kansallispuistoalueeseen. Mutta ton rajoiksi. Kolme vuotta myöhemmin eli
28502:   potentiaalisesti ne kuuluvat, koska lain peruste- vuonna 1980 järjesti ministeriö neuvottelun
28503:   lujen ja eduskunnan lausuman nojalla yksityis- asiasta; se jäikin itse asiassa ainoaksi yhtey-
28504:   omistuksessa olevat alueet tulisi saada hanki- denotoksi ministeriön taholta eikä tilaisuudessa
28505:   tuksi vapaaehtoisin kaupoin valtion omistuk- tehdyillä esityksillä ollut vähäisintäkään vaiku-
28506:   seen.                                             tusta lopulliseen ratkaisuun Haapasaaren jako-
28507:       Yksityisomistuksessa olevien alueiden siirty- kunnan alueiden osalta.
28508:   minen valtion omistukseen voi lisäksi tapahtua       Vehkalahden ja Virolahden osalta on kan-
28509:   muullakin tavoin kuin vapaaehtoisin kaupoin sallispuistoalueen rajoja kuitenkin muutettu al-
28510:   eli pakkolunastuksella. Voimassa olevan luon- kuperäiseen ehdotukseen verrattuna; yksityisiä
28511:    nonsuojelulain 18 §:ään nimittäin sisältyy sään- maita ei sijoitu rajauksen sisäpuolelle. Samoin
28512:   nös alueen lunastamisesta valtiolle luonnonsuo- olisi luonnollisesti tullut menetellä Haapasaaren-
28513:   jelutarkoituksiin. Ei liene epäilystäkään siitä, kin kohdalla eli määrittää kansallispuistoalueen
28514:   etteikö mainittua säännöstä tultaisi valtion ta- raja jakokunnan ja valtion välistä rajausta seu-
28515:    holta noudattamaan, mikäli vapaaehtoisia kaup- raten.
28516:   poja ei synny. Tästä antaa viitteitä maa- ja         On ollut epäoikeudenmukaista sisällyttää kan-
28517:    metsätalousministeriön asettaman luonnonsuoje- sallispuistorajauksen sisäpuolelle yksityisten
28518:    lualueiden perustamistaimikunnan III osamie- omistamia maa-alueita jo siitäkin syystä, että
28519:  0882012708
28520: 2                                            1982 vp.
28521: 
28522: jakokunnan osakkaiden maista on takavuosina         ryhdyttävän laki- ja talousvaliokunnan mietin-
28523: pakkolunastettu huomattavia alueita puolustus-      nössä esitettyihin toimenpiteisiin.
28524: laitoksen tarpeisiin, kuten Vanhankylänmaa ja          Eduskunta on lain hyväksymisen yhteydessä
28525: Järvenkari kokonaan sekä osa Pitkäluotoa. Ja        myös edellyttänyt, että hallitus ryhtyy viipy-
28526: oli aika, jolloin kaikki kruunun saaret olivat      mättä toimenpiteisiin luonnonsuojelualueiden
28527: haapasaarelaisten hallinnassa. Jo pelkkä uhka       suunnittelun ja suunnittelumenettelyn kehittä-
28528: joutua kenties jossain vaiheessa luopumaan vii-     miseksi niin, että ristiriitaisilta aluevarauksilta
28529: meisistäkin vähäisistä maista tuntuu pelotta-       vältytään ja paikallista väestöä kuullaan riittä-
28530: valta. Erityisesti on paheksuttu jo rakennettu-     västi jo suunnitteluvaiheessa.
28531: jen, yksityisomistuksessa olevien saarien sisäl-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28532: lyttämistä kansallispuistoalueeseen.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
28533:    Lakiehdotusta eduskunnassa käsiteltäessä on      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28534: laki- ja talousvaliokunta kiinnittänyt mietinnös-   seuraavan kysymyksen:                     ··
28535: sään laajalti huomiota siihen, että eräiden kan-
28536: sallispuistoaluerajausten suhteen on esiintynyt                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28537: huomattavia ristiriitaisuuksia, sekä edellyttänyt           ryhtyä Itäisen Suomenlahden kansallis~
28538: niiden välitöntä selvittämistä ja asian mahdol-             puistoalueen rajauksen: tarkistamiseksi,
28539: lisesti vaatimien lainmuutosehdotusten antamis-             jotta laki- ja talousvaliokunnan esite
28540: ta viipymättä eduskunnalle. Hyväksyessään lain              tämä näkemys mahdollisesta lainmuutok-
28541: on eduskunta samalla edellyttänyt viipymättä                sesta johtaisi tarkoituksenmukaiseen ja
28542:                                                             oikeudenmukaiseen tulokseen?
28543:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
28544: 
28545:                                            Esko Almgren
28546:                                               N:o J71                                                  3
28547: 
28548: 
28549: 
28550: 
28551:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28552: 
28553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       villisuudeltaan merkittävä saati, joka soveltuu
28554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osittain myös virkistyskäyttöön. Haapasaaren
28555: olette 11 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          ympäristössä sijaitsevat muut pinta-alaltaan ver-
28556: kirjeenne n:o 1980 ohella toimittanut valtio-        raten pienehköt saaret ja luodot on sisällytetty
28557: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      rajaukseen ensisijaisesti niiden rakentamatto-
28558: kansanedustaja Esko Almgrenin kirjallisesta ky-      muuden vuoksi. Mikäli Haapasaaren eteläpuo-
28559: symyksestä n:o 371, jossa tiedustellaan:             lelta ei hankittaisi alueita puistoon liitettäväksi,
28560:                                                      katkaisisivat yksityismaat puistoalueen lähes
28561:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täysin tältä kohdalta. Tällä alueella sijaitsevassa
28562:        ryhtyä Itäisen Suomenlahden kansallis-        Sanluodossa on lisäksi puiston tämän osa-alueen
28563:        puistoalueen rajauksen tarkistamiseksi,       ainoa kunnollinen satamapaikka, jolla on mah-
28564:        jotta laki- ja talousvaliokunnan esit-        dollista vähentää puistoalueen ulkopuolelle jää-
28565:        tämä näkemys mahdollisesta lainmuutok-        ville alueille tulevaisuudessa kohdistuvaa virkis-
28566:        sesta johtaisi tarkoituksenmukaiseen ja       tyspainetta.
28567:        oikeudenmukaiseen tulokseen?                     Haapasaaren luoteispuolella olevista pienistä
28568:                                                      saarista ja luodoista useat ovat linnustonsuoje-
28569:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       lun kannalta merkittäviä. Lähinnä rajaustekni-
28570: seuraavaa:                                           sistä syistä on rajauksen sisäpuolelle jäänyt
28571:    Itäisen Suomenlahden kansallispuiston rajauk-     muutamia jo rakennettuja loma-asuntoja. Näi-
28572: sen perusteena on ollut mahdollisimman yhte-         den toiminta voi kuitenkin jatkua alueella en-
28573: näisen ja laajan ulkosaaristoalueen muodostami-      tiseen tapaan. Kokonaisuuden kannalta ei puis-
28574: nen yleiseksi luonnonnähtävyydeksi. Kansallis-       ton rajauksen sisäpuolella olevien vähäisehköjen
28575: puiston perustamisesta Itäiselle Suomenlahdelle      yksityismaiden sisällyttämisestä rajaukseen voida
28576: vallitsi aikanaan eri tahojen kesken varsin suuri    katsoa aiheutuvan omistajille kohtuutonta hait-
28577: yksimielisyys ja valtioneuvosto täydensikin tä-      taa varsinkaan, kun alueista tullaan maksamaan
28578: män vuoksi jo aiemmin tekemäänsä kansallis-          käyvän hinnan mukainen korvaus.
28579: ia luonnonpuistojen perustamista koskevaa pe-           Hyväksyessään uusien kansallis- ja luonnon-
28580: tiaatepäätöstään lisäämällä siihen Itäisen Suo-      puistojen perustamista koskevan lain ( 67 4/81 )
28581: menlahden alueen. Kansallispuistoalueen rajauk-      eduskunta sisällytti vastaukseensa lausuman,
28582: sen sisäpuolella olevat alueet ovat pääosin val-     jossa se edellytti kaikkien puistoalueiden ra-
28583: tion omistuksessa. Yksityisten omistamia alueita     jausten sisäpuolella olevien yksityismaiden pi-
28584: rajaukseen sisältyy noin 150 hehtaaria eli noin      kaista hankkimista valtion omistukseen vapaa-
28585: 23 % maa-alueiden kokonaispinta-alasta. Ra-          ehtoisin kaupoin. Siten myös Itäisen Suomen-
28586: jauksen sisäpuolella olevat vesialueet eivät         lahden kansallispuistoalueelia olevat yksityismaat
28587: puistoon kuulu ja näiden käyttö tapahtuu mui-        on tarkoitus hankkia valtion omistukseen, jol-
28588: den kuin luonnonsuojelulainsäädäntöön perus-         loin ne lain mukaan tulevat suoraan kuuluviksi
28589: tuvien säännösten mukaan.                            kansallispuistoon. Alueelta on toistaiseksi saa-
28590:    Yksityisomistuksessa olevia alueita kansallis-    tu kuitenkin tehtyä ainoastaan yksi kauppa.
28591: puiston rajaukseen sisältyy Kaunissaaren etelä-         Kansallispuiston hoidon ja käytön yksityis-
28592: puolella sekä Haapasaaren ympäristössä. Näistä       kohtaisen suunnittelun eräänä periaatteena on
28593: Kaunissaaren eteläpuolella sijaitseva Ristisaati     se, että paikallisen väestön perinteiset oikeu-
28594: on luonnonsuojelun kannalta eräs koko puisto-        det tulisivat kansallispuistossa turvatuiksi. Kan-
28595: alueen arvokkaimmista saarista. Haapasaaren          sallispuistojen yksityiskohtaisia rauhoitusmää-
28596: koillispuolella sijaitseva Äljy on puolestaan kas-   räyksiä koskevassa asetuksessa (932/81) on
28597: 4                                           1982 vp.
28598: 
28599: kalastuksen harjoittamisen lisäksi nimenomaises-   taukseensa tätä asiaa koskevan lausuman, maa-
28600: ti mainittu, että Itäisen Suomenlahden kansal-     ja metsätalousministeriö asetti 16. 10. 1981 työ-
28601: lispuistossa on myös metsästys sallittu. Kalas-    ryhmän selvittämään asiaa.
28602: tuksen ja metsästyksen harjoittamisen kannailta       Työryhmän on määrä saada toimenpide-ehdo-
28603: onkin ilmeisesti eduksi, että puistoon liitettä-   tuksensa valmiiksi kuluvan vuoden loppuun
28604: vät saaret jäävät luonnontilaisiksi.               mennessä. Hallitus katsoo, että vasta työryh-
28605:    Eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan kiinni-   män mietinnön valmistumisen jälkeen voidaan
28606: tettyä uusien luonnonsuojelualueiden perusta-      päättää siitä, miten eduskunnan vastaukseen
28607: ruislakeja käsitellessään huomiota muun ohella     sisältyvässä lausumassa esitetyt näkökohdat tul-
28608: luonnonsuojelualuesuunnittelun päällekkäisyy-      laan lähemmin ottamaan huomioon.
28609: teen ja eduskunnan sittemmin hyväksyttyä vas-
28610:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1982
28611: 
28612:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
28613:                                               N:o 371                                               5
28614: 
28615: 
28616: 
28617: 
28618:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28619: 
28620:    I det. syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det på detta ställe. Sauluoto, som är beläget
28621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           inom detta område, har dessutom den enda or-
28622: velse nr 1980 av den 11 november 1982 till          dentliga hamnplatsen i denna del av parken.
28623: vederbörande medlem av statsrådet översänt          Genom denna hamnplats blir det möjligt att
28624: avskrift av följande av riksdagsman Esko Alm-       minska det framtida rekreationstrycket på de
28625: gren undertecknade spörsmål nr 3 71 :               områden som stannar utanför parkområdet.
28626:                                                        Av de små öarna och skären nordväst om
28627:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Aspö har de flesta betydelse med tanke på
28628:        vidta för att justera Östra Finska vikens    skyddet för fågelbeståndet. Främst av avgräns-
28629:        nationalparks avgränsning, så att lag-       ningstekniska skäl har några redan byggda fri-
28630:        och ekonomiutskottets åsikt om en            tidsbostäder råkat innanför avgränsningen. De
28631:        eventuell lagändring leder till ett ända-    kan dock även i fortsättningen användas på
28632:        målsenligt och rättvist resultat?            samma sätt som förut. Från helhetssynpunkt
28633:                                                     sett kan det inte anses att ägarna vållas oskäligt
28634:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       men av att smärre privatägda markområden
28635: !lamt anföra följande:                              stannar innanför avgränsningen, särskilt då er-
28636:    Grunderna för Östra Finska vikens national-      sättning enligt gängse pris kommer att betalas
28637: parks avgränsning har varit att man vill föra       för områdena.
28638: ett så enhetligt och omfattande utskärsområde          I det riksdagen antog lagen om avsättande
28639: som möjligt till allmän natursevärd11et. På sin     av staten tillhöriga områden tili nationalparker
28640: tid var man på olika håll i hög grad överens        och naturparker (674/81) intog den i sitt svar
28641: om att en nationalpark borde inrättas i Östra       ett ut!talande, i vilket den förutsatte att om-
28642: Finska viken. Statsrådet kompletterade därför       råden i privat ägo, som hamnar inom samtliga
28643: sitt tidigare principbeslut med Östra Finska        parkområden i brådskande ordning måtte an-
28644: vikens område. De områden som finns innanför        skaffas tili staten genom friviliiga köp. Av-
28645: nationalparkens avgränsning är tili största delen   sikten är således att även de privatägda om-
28646: i statens ägo, men ca 150 hektar, dvs. ca 23 %      råden som är belägna inom Östra Finska vi-
28647: av landområdenas totalareal, är i privat ägo.       kens nationalparksområde skall förvärvas för
28648: Vattenområdena innanför avgränsningen hör           statens räkning, varvid de enligt lagen kommer
28649: inte tili parken och de används enligt andra        att anslutas direkt till nationalparken. Tillsvi-
28650: stadganden än de som grundar sig på natur-          dare har dock endast ett köp gjorts inom om-
28651: skyddslagstiftningen.                               rådet.
28652:     Privatägda områden finns inom parken söder         En princip för en detaljerad planering av
28653: om Fagerö och i Aspös omgivning. Av dessa           skötseln och användningen av en nationalpark
28654: är Ristisaari söder om Fagerö från naturvårds-      är att ortsbefolkningens traditionella rättigheter
28655: synpunkt sett en av de värdefullaste öarna i        skall tryggas i nationalparken. I den förord-
28656: hela parkområdet. Äljy, nordost om Aspö, är         ning (932/81) som innehåller detaljerade fred-
28657: å sin sida en betydelsefull ö med tanke på          ningsbestämmelser för nationalparkerna har ut-
28658:  växtligheten och den är även delvis lämpad         tryckligen nämnts att förutom fiske även jakt
28659: för rekreationsändamål. Övriga tili sin areal       är tillåten inom Östra Finska vikens national-
28660:  relativt små öar och skär i Aspös omgivning        park. Med tanke på jakten och fisket är det
28661:  har tagits med främst för att de är obebyggda.     uppenbart tili fördel att de öar som ansluts tili
28662: Om områden inte förvärvades söder om Aspö           parken förblir i naturtilistånd.
28663:  för att införlivas med parken, skulle de privat-      Sedan riksdagens lag- och ekonomiutskott vid
28664:  ägda markerna nästan helt skära av parkområ-       behandlingen av lagarna om inrättande av nya
28665: {)882012708
28666: 6                                         1982 vp.
28667: 
28668: naturskyddsområden utöver annat hade fäst           Arbetsgruppen har ålagts att få sitt förslag
28669: uppmärksamhet vid att det förekommer dubbel     tili åtgärder färdigt före utgången av inneva-
28670: planering av naturskyddsområdena och sedan      rande år. Regeringen anser att man först efter
28671: riksdagen sedermera godkänt att ett uttalande   det att arbetsgruppens betänkande föreligger
28672: om detta tas in i svaret, tillsatte jord- och   kan besluta om på vilket sätt de synpunkter
28673: skogsbruksministeriet 16. 10. 1981 en arbets-   som har anförts i uttalandet i riksdagens svar
28674: grupp att utreda ärendet.                       skall beaktas närmare.
28675:      Helsingfors den 15 december 1982
28676: 
28677:                                            Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
28678:                                               1982 vp.
28679: 
28680: KiTjallinen kysymys n:o 372
28681: 
28682: 
28683: 
28684:                                   Piipari ym.: Asunnonostajan oikeusturvran parantamisesta
28685: 
28686: 
28687:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28688: 
28689:    Maastamme puuttuvat asunnonostajan oikeus-        miseen on se lattiapinta-ala neliömetteissä, joka
28690: turvaa koskevat säädökset. Asuntokaupassa so-        tässä yhtiöjärjestyksessä on vahvistettu."
28691: vellettavaksi tulevia tietojen antamista koske-         Kun asunnon nykyisen haltijan tietoon tuli
28692: via säännöksiä ei lainsäädännössämme ole.            seikkoja, jotka aiheuttivat epäilyn, ettei asun•
28693:    Irtaimen kauppaa koskevia tahdonvaltaisia oi-     non pinta-alaa olisikaan kaupanteon yhteydessä
28694: keussääntöjä sovelletaan asunto-osakeyhtiöiden       ilmoitettu oikein, suoritettiin uudelleenmittaus
28695: osakkeiden kauppaan. Nämä oikeussäännöt ovat         asiantuntijoiden ,toimesta. M1ttauksen tulos
28696: kodifioimatta. Tietojen antamisesta ei irtaimen      oli 71,5 m2 , josta kylpyhuoneen osuus on
28697: omaisuuden kaupan osalta ole säännöksiä. Lain        3,0 m 2• Näin ollen asuooon ostaja on suorit-
28698: ja säädösten puuttuminen on johtanut siihen,         tanut kauppahintaa sekä yhtiövastiketta ole-
28699: että asunnonostaja saattaa joutua merkittävien       mattomUta neliömetrei:ltä.
28700: taloudellisten menetysten uhriksi. Perusteluksi
28701: esitämme erään yksittäisen asuntokaupan, jossa          Tuomioistuimista kerätyissä aineistoissa esi-
28702: näin on käynyt.                                      merkiksi asunnon pinta-alatietoja koskevissa rii-
28703:    Asiakas otti yhteyttä myyjään lehti-ilmoituk-     ta-asioissa ilmenee vaihtelevaa ratkaisukäytän-
28704: sen perusteella, jossa tarjottiin myyntiin 80 m2     töä:
28705: käsittävä kerrostaloasunto. Yhteydenotto johti          Jos kyseessä on pieni, noin neliömetrin heitto,
28706: asuntokauppaan ja kauppakirjassa huoneiston          ei se ole johtanut hyvitykseen. Sen sijaan tämän
28707: pinta-alaksi ilmoitettiin 76 m2• Kyseisen asunto-    ylittäviltä osilta se on saattanut johtaa hinnan-
28708: osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen asunnon kooksi        alennukseen. Ratkaisua tehtäessä on painotettu
28709: ilmoitettiin sama neliömäärä.                        ostajan velvollisuutta perehtyä annettujen tieto-
28710:    Edelleen yhtiöjärjestyksen 3 §: ssä todetaan:     jen oikeellisuuteen yhtiöjärjestykseen perustuen.
28711:    "Edellä mainitun huoneiston pinta-alat ovat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28712: tämän yhtiösopimuksen ja yhtiöjärjestyksen pe-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28713: rusteella vahvistettu ylläolevan suuruisiksi eikä    me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
28714: luettelossa ole otettu huomioon huoneistojen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
28715: kylpyhuoneita eikä kellareita."                      symyksen:
28716:    Samoin yhtiöjärjestyksen 6 §:ssä todetaan:
28717:    "Hallitsemastaan huoneustosta on osakkeen-                  Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
28718: omistajan suoritettava yhtiölle sellainen vastike,          ryhtyä, jotta asuntokauppojen osalta an-
28719: että se yhdessä vuositulojen kanssa yhtiön välit-           netaan riittävät säännökset tietojen an-
28720: tömässä hallinnassa olevista huoneustoista riit-            non osalta, ja
28721: tää yhtiön kaikkien menojen peittämiseen ja                    aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
28722: yhtiökokouksen ehkä päättämään velkojen kuo-                miin lain aikaansaamiseksi asunnonos-
28723: letukseen. Perusteena tämän vastikkeen laske-               tajan suojaksi?
28724:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
28725: 
28726:          Anna-Liisa Piipari             Paula Eenilä!                  Mikko Rönnholm
28727:          Liisa Jaakonsaari              Kaisa Raatikainen              Aimo Ajo
28728:          Pirkko Työläjärvi              Hannu Tapiola                  Markus Aaltonen
28729:          Risto Tuominen                 Saara-Maria Paakkinen          Jorma Rantala
28730:          Maija Rajantie                 Eino Loikkanen                 Matti Luttinen
28731:                                         Erkki Liikanen
28732: 0882013029
28733: 2                                            1982 vp.
28734: 
28735: 
28736: 
28737: 
28738:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28739: 
28740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          luttaja-asiamies ja markkinatuomioistuin käsite!~
28741: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       lä kuluttajansuojalain 2 ja 3 lukujen nojalla
28742: hemies, olette 11 päivänä marraskuuta 1982          asuntojen vaihdantaan liittyviä asioita.
28743: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        Vaikka nyt eduskunnan käsiteltävänä oleva
28744: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ehdotus ei suoranaisesti vaikuta asuntokauppaan
28745: sanedustaja Anna-Liisa Piiparin ym. näin kuu-       liittyviin yksittäisiin l'iitoihin, voidaan markki-
28746: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 372:         noinnin ja sopimusehtojen valvonnan olettaa
28747:                                                     myös ennalta ehkäisevän yksittäisten riitojen
28748:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       syntymistä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 § :n
28749:        ryhtyä, jotta asuntokauppojen osalta an-     perusteella on mahdollista antaa asetus, jolla
28750:        netaan riittävät säännökset tietojen ~       turvataan vähimmäistietojen saantia elinkeinon-
28751:        non osalta, ja                               harjoittajan ja kuluttajan välisessä asuntokau-
28752:           aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    passa.
28753:        miin lain aikaansaamiseksi asunnonosta-          Oikeusministeriön asettama asunnonostajan
28754:        jan suojaksi?                                oikeusturvatoimikunta jätti ministeriölle mietin-
28755:                                                     tönsä 5 päivänä lokakuuta 1982 (komiteanmie-
28756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tintö 1982: 38). Mietintöön ei sisälly valmiita
28757: taen seuraavaa:                                     hkiehdotuksia, vaan siinä ehdotetaan erinäisiä
28758:                                                     toimenpiteitä. Oikeusministeriö on pyytänyt
28759:    Hallitus antoi 5 päivänä marraskuuta 1982        mietinnöstä lausuntoja. Lausuntojen saavuttua
28760: eduskunnalle esityksen laiksi kuluttajansuoja-      tullaan oikeusministeriössä käynnistämään toi-
28761: lain muuttamisesta niin, että kuluttajansuojalain    mikunnan mietinnön ja annettujen lausuntojen
28762: markkinointia ja sopimusehtojen valvontaa kos-      pohjalta valmistelutyö asunnonostajan oikeus-
28763: kevia säännöksiä voitaisiin soveltaa myös elin-      aseman parantamiseksi niiltä osilta, joita ei eh-
28764: keinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen asun-      doteta säänneltäväksi eduskunnalle jo annetussa
28765: tokauppaan. Jos esitys hyväksytään, voisivat ku-    esityksessä.
28766:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
28767: 
28768:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
28769:                                              N:o 372                                                 3
28770: 
28771: 
28772: 
28773: 
28774:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28775: 
28776:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kap. konsumentsikyddslagen behandJa ärenden,
28777: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       som berör omsättning av bostäder.
28778: av den 11 november 1982 tili vederbörande               Ä ven om det förslag som nu behandlas i riks-
28779: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dagen inte direkt påverkar enstaka tvister i
28780: jande av riksdagsledamoten Anna-Liisa Piipari       samband med bostadsköp, kan det antas a1tt en
28781: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 372:     övervakning av marknadsföringen och av av-
28782:                                                     talsvillkor också förebygger uppkomsten av en-
28783:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      staka tvister. Det är möjligt att med stöd av
28784:        ta för att tillräckliga bestämmelser skall   2 kap. 6 § konsumentskyddslagen ge en för-
28785:        utfärdas i fråga om lämnande av upp•         ordning, genom viiken tillgången tili minimi-
28786:        gifter vid bostadsköp, och                   uppgifter säkerställs vid bostadsköp mellan
28787:           ämnar Regeringen vidta brådskande         näringsidkare och konsument.
28788:        åtgärder i syfte att åstadkomma en lag           Kommissionen för bostadsköpares rättsskydd,
28789:        tili skydd för köpare av bostäder?           viiken hade tillsatts av justitieministeriet, avgav
28790:                                                     sitt betänkande tili ministeriet den 5 oktober
28791:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1982 (kommittebetänkande 1982: 38). Be-
28792: samt anföra följande:                               tänkandet innehåller inte några färdiga lagför-
28793:                                                     slag, utan där föreslås ett antal åtgärder. Jus-
28794:    Regeringen avlät den 5 november 1982 tili        ,titieministeriet har inbegärt utlåtanden om
28795: riksdagen en proposition med förslag tili lag       betänkandet. När utlåtandena har erhållits kom-
28796: om ändring av konsumentskyddslagen så, att          mer inom justitieministeriet ett beredningsar-
28797: stadgandena om marknadsföring och om över-          bete att inledas på basen av kommissionens
28798: vakning av användningen av avtalsvillkor också      betänkande och de avgivna utlåtandena i syfte
28799: skulle kunna tillämpas på bostadsköp mellan         att förbättra bostadsköparnas rättsliga ställning
28800: näringsidkare och konsument. Såvida propositio-     i de avseenden som inte föreslås bli reglerade
28801: nen godkänns kunde konsumentombudsmannen            genom den proposition som redan har avlåtits
28802: och marknadsdomstolen med stöd av 2 och 3           tili riksdagen.
28803:      Helsingfors den 16 december 1982
28804: 
28805:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
28806:                                                   1982 vp.
28807: 
28808: Kirjallinen kysymys n:o 37.3
28809: 
28810: 
28811: 
28812: 
28813:                                      Peltola ym.: Valtion polttoainekeskuksen työpaikkojen pysyvyy-
28814:                                          destä
28815: 
28816: 
28817:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28818: 
28819:    Valtion polttoainekeskus (VAPO) käyttää               siä omalla tilalla. VAPO:n tulisi hankkia itse
28820: turpeellllostossa runsaasti yksityisiä urakoitsi-        koneet, joita käytetään turpeennostossa. VAPO
28821: joita. Omia työntekijöitä on jatkuvasti vähen-           voisi samalla huolehtia siitä, että koneet ovat
28822: netty ja urakoitsijoiden osuutta lisätty. VAPO:n         suomalaisia tai sellaisista maista, joiden kanssa
28823: henkilöstö väheni esimerkiksi vuonna 1981                Suomen kauppa on vastavuoroista. Neuvosto-
28824: edellisestä vuodesta 38 työntekijällä. Näin on           liitossa valmistetaan turpeennostoon soveltuvia
28825: ilmeisesti pyritty siihen, että VAPO:n henki-            koneita, joiden hankkiminen merkitsee aina sa-
28826: löstö pysyisi kautta vuoden tasaisena ja turpeen-        mansuuruista vientipanosta Neuvostoliittoon.
28827: nostoaikana turvauduttaislin yksityisiin urakoit-            Turpeen nostamiseen ja jalostukseen liittyy
28828: sijoihin.                                                monia vaikeuksia, jotka vaativat VAPO:n toi-
28829:    Turpeennostossa on turvauduttu myös yrittä-           millllan kehittämistä monipuolisesti. Vaikeuksia
28830: jien konekantaan. Näin on tapahtunut silloin-            ei pidä ratkaista siten, että turvealueiden ihmi-
28831: kin, kun VAPO:n omia koneita on ollut käyt-              sille tarjotaan valtion yrityksessä vain kausi-
28832: tämättä. VAPO on myös järjestänyt urakoitsi-             luontoista työtä, jonka saaminen vielä edellyt-
28833: joilleen lainoja, jotta nämä voisivat ostaa tur-         tää suuria investointeja raskaisiin koneisiin.
28834: peennostossa tarvittavia koneita.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28835:    Tällä tavoin turpeen tuotannon riskejä on             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
28836: siirretty yksityisille urakoitsijoille ja heidän tila-   tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
28837: päisille työntekijöilleen. Urakoitsijat ja hei-          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
28838: dän työntekijänsä saadaan usein tekemään työtä           myksen:
28839: työaikalaista välittämättä. Työntekijöiden työ-
28840: suojelu ja palkkaus ovat vaikeasti valvottavissa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28841: ja niissä tapahtuu laiminlyöntejä ja sopimusten                 ryhtyä, jotta Valtion polttoainekeskus
28842: vastaisuutta. Työttömyysalueilla turvesuolle ti-                työllistäisi turvetuotannossaan pysyviin
28843: lapäisesti pääsevät työntekijät rasittavat itseään              työsuhteisiin sellaista väkeä, joka muu-
28844: äärimmilleen ja terveydelliset ongelmat näky-                   ten on vailla toimeentulon mahdolli-
28845: vät varsin pian.                                                suuksia kotiseudullaan, ja
28846:    VAPO:n tulisi valtion yrityksenä olla esi-                      miten VAPO huolehtii siitä, että työ-
28847: merkillinen työnantaja ja pyrkiä pitkäaikaisiin                 paikan saamisen edellytyksenä ei ole yk-
28848: työsuhteisiin, joilla työllistettäisiin nimenomaan              sityinen urakointi ja yksityisten konei-
28849: sitä väkeä, jolla ei ole toimeentulon edellytyk-                den tarjoaminen turpeen nostamiseen?
28850:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
28851: 
28852:           Kati Peltola                     Ulla-Leena Alppi                Mikko Kuoppa
28853:           Arvo Kemppainen                  Inger Hirvelä                   M.-L. Salminen
28854:           Niilo Koskenniemi                Aulis Juvela                    Sten Söderström
28855: 
28856: 
28857: 
28858: 
28859: 0882012719
28860: 2                                           1982 vp.
28861: 
28862: 
28863: 
28864: 
28865:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28866: 
28867:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taksilla n. 190 henkilöä. VAPO käyttää turve-
28868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuotannossa vakinaisessa työsuhteessa olevan
28869: olette 11 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn        työvoiman lisäksi yksityisiä urakoitsijoita sekä
28870: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       määräaikaisessa työsuhteessa olevaa opiskelija-
28871: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ja muuta tilapäistyövoimaa kesäaikana. Urakoit-
28872: edustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    sijoiden ja tilapäistyövoiman työllistämiseen ym-
28873: sesta kysymyksestä n:o 373:                        pärivuotisesti ei ole juuri mahdollisuuksia.
28874:                                                       VAPO joutuu tarkistamaan kaikissa työnte-
28875:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kijäryhmissä henkilökuntamääriä. VAPO on las-
28876:        ryhtyä, jotta Valtion polttoainekeskus      kenut soiden valmistelutavoitteensa aiemmasta
28877:        työllistäisi turvetuotannossaan pysyviin    5 000-6 000        hehtaarin   vuosivalmistelusta
28878:        työsuhteisiin sellaista väkeä, joka muu-    2 000 hehtaariin, jolla saadaan riittävä suoala
28879:        ten on vailla toimeentulon mahdolli-        tuotantokuntoon lähivuosien kysynnän tyydyt·
28880:        suuksia kotiseudullaan, ja                  tämiseksi. VAPO on valmis suorittamaan
28881:           miten VAPO huolehtii siitä, että työ-    soiden valmistelua työllisyysvaroin mahdollis~
28882:        paikan saamisen edellytyksenä ei ole yk-    ten kriisitilanteiden ja ennakoitua suuremman
28883:        sityinen urakointi ja yksityisten konei-    kysynnän kasvun varalta. Soiden valmistelua
28884:        den tarjoaminen turpeen nostamiseen?        on suoritettu paljolti talvikautena varsinaisen
28885:                                                    tuotantokauden ulkopuolella. VAPOn rahoittik
28886:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       man soiden valmistelun oleellinen vähenemi~
28887:    Valtion polttoainekeskus (VAPO) vastaa n.       neo tulee vaikuttamaan myös V APOn ympäri-
28888: 90 % polttoturpeen tuotannosta maassamme.          vuotisten turvetoimialan työpaikkojen määrään.
28889: Tärkeimmät pohtoturvetuotteet ovat jyrsinturve        Urakoinoin osuus tulee VAPOssakin lisään-
28890: ja palaturve. Pohtoturvejalosteiden merkitys       tymään ja lähestymään yksityisten yritysten käy-
28891: on jäänyt vähäiseksi. Jyrsinturpeen tuotannossa    täntöä turvetuotannossa. Vetokoneurakoitsijoi-
28892: on tapahtumassa VAPOssa tuotannon kannatta-        den kalusto-ostojen rahoituksessa on ollut on"
28893: vuussyistä rakenteellisia muutoksia. Ns. imu•      gelmia, koska VAPOlla ei liikelaitoksena ole
28894: kokoojavaunumenetelmän osuus on turvetuo-          ollut mahdollisuutta lainaittaa urakoitsijoitaan
28895: tannossa lisääntymässä ja syrjäyttämässä kar-      ja Kehitysaluerahaston rahoitustoiminta kohdis~
28896: heensiirto-, HAKU- ja mekaanista kokoojavau-       tuu vain yritysmuotoiseen urakointitoimintaan.
28897: numenetelmää.       Imukokoojavaunumenetelmän      Maatilatalouden kehittämisrahaston mahdolli-
28898: etuina ovat kuivempi turve ja mahdollisuus         suuksia osallistua maanviljelijöiden urakoinoissa
28899: tuottaa lyhyinäkin poutajaksoina turvetta.         tarvitseman vetokaluston hankintaan tulisi ny•
28900:    Jyrsinturvetuotannossa varsinainen tuotanto-    kyisestä parantaa.
28901: kalusto on V APOn omistamaa. Tuotantokalus-           VAPOn mahdollisuudet tarjota ja ylläpitää
28902: tosta osan VAPO valmistaa itse, osa hankitaan      ympärivuotisia työpaikkoja ovat tasaantuneen
28903: kotimaasta ja osa Neuvostoliitosta. Tuotanto-      turpeen kysynnän vuoksi vähentyneet. VAPO
28904: menetelmät mahdollistavat järeähkön maatalous-     on selvittänyt mahdollisuuksia lisätä talvityÖ•
28905: traktorin käytön vetokoneena ja työtilaisuuksien   mahdollisuuksia palveluksessaan oleville työn-
28906: tarjoamisen kesäaikaan erityisesti maatilatalou-   tekijöille. Tällaisina mahdollisuuksina V APO
28907: den harjoittajille. Viime kesän aikana VAPOn       näkee turve- ja puutoimialan työvoiman yhteis-
28908: urakoitsijoista oli 85 % maanviljelijöitä.         käytön, vuosiloman pitämisen tuotantokauden
28909:    VAPOlla on turvetuotannossa tällä hetkellä      ulkopuolella, oman laitevalmistuksen ulottami-
28910: ympärivuotisessa vakinaisessa työsuhteessa ole-    sen myös varaosien tuotantoon ja työntekijöi-
28911: vaa työvoimaa n. 1 100 henkilöä ja jalostuslai-    den jatkokoulutukseen.
28912:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
28913: 
28914:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
28915:                                               N:o 373                                                3
28916: 
28917: 
28918:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28919: 
28920:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beaktar bara den personai som arbetar året om
28921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och har fast anställning. Inom torvproduktion
28922: av den 11 november 1982 tili vederbörande            används utöver denna personai privata entrepre-
28923: medlem av statsrådet för avgivande av svar           nörer och i sommartid studerande och annan
28924: översänt avskrift av följande av riksdagsman         tillfällig arbetskraft som anställs för bestämd
28925: Peltola m.fl. undertecknade spörsmål nr 373:          tid. Att anställa entreprenörer och tillfällig
28926:                                                      personai permanent är praktiskt taget uteslutet.
28927:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-          Bränslecentralen är tvungen att justera sin
28928:        sikt att vidta för att Statens bränsle-       personalstyrka i alla arbetstagarkategorier.
28929:        central inom sin torvproduktion skulle        Centralen har sänkt sin målsättning för moss-
28930:        i fast arbetsförhållande anställa män-        upparbetning från tidigare 5 000-6 000 hektar
28931:        niskor som eljest saknar utkomstmöj-          per år tili 2 000 hektar, som förslår att garan-
28932:        ligheter i sina hembygder, och                tera bringande av mossområdena i produktions-
28933:           hur ser bränslecentralen tili, att pri-    skick för att kunna tillgodose efterfrågan un-
28934:        vat entreprenad och tillgång tili privat      der de närmaste åren. För att föregripa even-
28935:        torvbrytningsmaskineri inte förutsätts         tuella krissituationer och en oförväntat stor ef-
28936:        vid anställning av arbetskraft?               terfrågan är bränslecentralen även beredd att
28937:                                                      upparbeta mossar med sysselsättningsmedel.
28938:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-       Mossupparbetningen har tili stor del ägt rum
28939: föra följande:                                       i vintertid utanför den egentliga produktions-
28940:    Statens bränslecentral svarar upp tili ca         säsongen. Att den av bränslecentralen finansie-
28941: 90 % för produktioneo av torv i vårt land.           rade upparbetningen bör väsentligt minskas
28942: De viktigaste bränntorvsprodukterna är frästorv      kommer att även påverka antalet permanenta
28943: och stycketorv. Produkterna har inte fått någon      anställningar på centralens torvlinje.
28944: större betydelse. Av skäl som har samband med            Entreprenader kommer att få ökad bety-
28945: lönsamheten av bränncentralens produktion            delse även hos Statens bränslecentral och närma
28946: håller frästorvproduktionen på att omstruk-          sig den praxis som kännetecknar de privata bo-
28947: tureras. Den s.k. pneumatiska hopsamlingsme-         lagens torvproduktion. Finansieringen av drag-
28948: toden får ökad betydelse inom torvproduktio-         maskinentreprenörers köp av maskiner har ut-
28949: nen och håller på att undantränga PECO- och          gjort ett problem, emedan bränslecentralen som
28950: HAKU-metoderna ävensom den mekaniska hop-            ett affärsföretag inte har haft möjligheter att
28951: samlingsmetoden. Den pneumatiska metoden             belåna sina entreprenörer och emedan Utveck-
28952: har som speciell fördel, att torven blir rätt        lingsområdesfonden bara finansierar entrepre-
28953: torr och att torv kan produceras även under          nader som utförs av egentliga företag. Gårds-
28954: kerta perioder av uppehållsväder.                    brukets utvecklingsfonds möjligheter att delta
28955:    Inom frästorvproduktion används utrustning        i anskaffningen av dragmaskiner som jordbru-
28956: som för det egentliga produktionsmaskineriets        kare behöver för att kunna verka som entrepre-
28957: del tillhör Statens bränslecentral. En del av        nörer borde förbättras.
28958: utrustningen tillverkas av bränslecentralen själv,       Statens bränslecentrals möjligheter att er-
28959: en del anskaffas från inhemska tillverkare och       bjuda och upprätthålla arbetsplatser året runt
28960: en del från Sovjetunionen. Produktionsmeto-          har med anledning av jämnare efterfrågan på
28961: derna möjliggör användning av en relativt stor       torv minskat. Bränslecentralen har undersökt
28962: jordbrukstraktor som dragmaskin och ger ar-          sina möjligheter att öka arbetstillfällen för sina
28963: bete i sommartid speciellt åt lantbrukare. I         anställda i vintertid. Sådana möjligheter är en-
28964: somras var 85 % av bränslecentralens entrepre-       ligt bränslecentralen att centralens linjer för
28965: nörer jordbrukare.                                   torv och trä samordnar användningen av ge-
28966:    Statens bränslecentral har för ögonblicket        mensam arbetskraft, att semestrar förläggs
28967: ca 1 100 anställda inom torvproduktionen och         utanför produktionssäsongen, att egen apparat-
28968:  ca 190 på förädlingsanläggningarna, om man          tillverkning utbyggs att även omfatta reserv-
28969:                                                      delar och att arbetstagare vidareutbildas.
28970:       Helsingfors den 16 december 1982
28971: 
28972:                                                        Handels- och industriminister Esko Ollila
28973: Kirjallinen kysytpys l),:Q J74
28974: 
28975: 
28976: 
28977:                                    Alppi yn1:: · Syöpää aiheuttavi~h kemika~lien poistamisesta työ-
28978:                                       ympäristöstä
28979: 
28980: 
28981:                          Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
28982: 
28983:    Suomessa; todetaan . vuosittain 12 000 uutta       kuin .tutkimustarkoituksiin;. ori. kielletty tai joi-
28984: syöpätapausta ja syöpään kuolee noin 830n ih-         ta saa käyttää tutkimustarkoituksiin vain työ-
28985: mistä vuodessa. Arviot siitä, missä määrin työ-       suojeluhallituksen luvalla. Näitä aineita luette-
28986: peräisiä syöpäsairauksia esiintyy, vaihtelevat suu-   lossa on 12.
28987: resti. Ammattitaudiksi on tähän mennessä kat-             Toisessa luokassa ovat aineet, joiden käytön
28988: sottu vain muutama syöpätapaus.                       luvallisuutta työsuojeluhallitus voi määräämil-
28989:    Syöpää aiheuttaville aineille altistuneena ar-     lään ehdoilla rajoittaa. Näiden aineiden luku-
28990: vellaan Suomessa työskentelevän ainakin               määrä on 15. Kolmanteen luokkaan kuuluvat
28991: 150 000 ihmistä.                                      aineet, joiden käyttö on sallittua, mutta joi-
28992:    Erilaisia kemikaaleja on maailmassa rekiste-       den osalta on noudatettava valtioneuvoston
28993: röity yli 4 miljoonaa. Yleisessä käytössä näistä      päätökseen ( 952/75) sisältyviä määräyksiä.
28994: on noin 63 000. Työympäristössä esiintyviä ter-       Määräykset koskevat mm. tiedotusvelvollisuutta
28995: veydelle mahdollisesti vaarallisia aineita on noin    vaarallisista aineista, työsuojelua ja työnteki-
28996: 25 000. Noin 20 000 vaarallisesta tuotteesta          jöiden terveydentarkastuksia. Kolmanteen luok-
28997: on olemassa nk. käyttöturvallisuustiedotteita.        kaan ryhmitettyjä aineita sosiaali- ja terveys-
28998: Syöpää aiheuttavia tuotteita on tunnistettu noin      ministeriön vahvistamassa luettelossa on 23.
28999: 300 ja ne voivat esiintyä lukemattomissa eri              Työympäristöjen turvallisuuden lisäämiseksi
29000: tuotteissa ja raaka-aineissa.                         tulisi toteuttaa kaikkien terveydelle mahdolli-
29001:    Edellä todettujen lukujen yhteiskunnallinen        sesti vaarallisten aineiden luettelointi ja niistä
29002: merkittävyys on siinä, että Suomessakin teol-         tiedotusvelvollisuuden tiukentaminen sekä työ-
29003: lisuus ottaa huoletta käyttöönsä uusia, testaa-       suojelun ja työterveyshuollon parantaminen.
29004: mattomia yhdisteitä ja levittää niitä työ- ja elin-   Todistettavasti terveydelle vaarallisten, mm.
29005: ympäristöön, ravintoemme ja hengittämäämme            syöpää aiheuttavien aineiden käyttö työpaikoilla
29006: ilmaan.                                               tulee kieltää. Terveellinen työympäristö on ih-
29007:    Työelämässä jopa raskaana olevat työntekijät       misten perusoikeus ja terve työvoima on myös
29008: voidaan sijoittaa tehtäviin, joissa he joutuvat       kannattavan tuotantotoiminnan kestävin perus-
29009: altistumaan terveydelle vaarallisille kemikaa-        ta.
29010: leille.                                                   Edellä olevan perusteella valtiopäiväjärjestyk-
29011:    Sosiaali- ja terveysministeriössä vahvistetaan     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29012: määräajoin työsuojeluhallituksen esityksestä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29013: luettelo terveydelle vaarallisista aineista. Tällä    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29014: hetkellä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia ai-
29015: neita on luetteloitu 50 eli vain pieni osa työ-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29016: suojeluhallituksen esittämistä aineista. Luette-              ryhtyä mm. syöpää aiheuttavien kemi-
29017: loidut aineet on jaoteltu kolmeen luokkaan. En-               kaalien poistamiseksi työympäristöstä?
29018: simmäisessä ovat aineet, joiden käyttö muihin
29019:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
29020: 
29021:          Ulla-Leena Alppi                Niilo Koskenniemi               Ensio Laine
29022:          Aulis Juvela                    Jouko Skinnari                  M.-L. Salminen
29023:          Kati Peltola                    Anna-Liisa Jokinen              Pentti Lahti-Nuuttila
29024:          Anna-Liisa Piipari              Lea Savolainen                  Mikko Kuoppa
29025: 0882013251
29026: 2                                    1982 vp.
29027: 
29028:       Matti Maijala            Matti Järvenpää            Paula Eenilä
29029:       Arvo Kemppainen          Helvi Niskanen             Maija Rajantie
29030:       Matti Puhakka            Juhani Vähäkangas          Pirkko Valtonen
29031:       P. Puhakka               Inger Hirvelä              Pirjo Ala-Kapee
29032:       Terhi Nieminen-Mäkynen   Sten SöderstrÖJ;ll         Heli Astala
29033:       Pentti Liedes            Irma Rosnell               Aarne Koskinen
29034:       Eino Grönholm            M. Kainulainen             Juhani Raudasoja
29035:       Pauli Uitto              Seppo Toiviainen           Eva-Maija Pukkio
29036:       Lauha Männistö           Aarne Saarinen             Juhani Surakka
29037:       V. J. Rytkönen           Kauko Tamminen             Anneli Kivitie
29038:       Antero Juntumaa          Saara-Maria Paakkinen      Kaj Bärlund
29039:     . Terho Pursiainen         Liisa Jaakonsaari          Markus Aaltonen
29040:                                Riitta Järvisalo-Kanerva
29041:                                                N:o .374                                                3
29042: 
29043: 
29044: 
29045: 
29046:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
29047: 
29048:   Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentis-         tu kaksi terveydelle vaarallisten aineiden mer-
29049: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          kintöjä koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön
29050: mies, olette 11 päivänä marraskuuta 1982 päi-         päätöstä (409/78, 515/79). Näissä edellyte-
29051: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      tään, että päätöksissä lueteltuja aineita sisältä-
29052: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vien tuotteiden pakkaukset tulee merkitä asian-
29053: edustaja Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      mukaisilla varoitusmerkinnöillä. Syöpävaaraa
29054: kysymyksestä n:o .374:                                aiheuttavien aineiden pakkaukset tulee näin
29055:                                                       ollen merkitä tästä vaarasta ilmoittavalla mer-
29056:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kinnällä.
29057:        ryhtyä mm. syöpää aiheuttavien kemi-              Edellä mainitun merkintäpäätöksen nojalla
29058:        kaalien poistamiseksi työympäristöstä?         on muun muassa syöpävaaraa aiheuttavia ainei-
29059:                                                       ta sisältävien tuotteiden valmistajan tai maa-
29060:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hantuojan luovutettava työpaikalle käyttöturval-
29061: vasti seuraavaa:                                      lisuustiedote, josta ilmenevät tuotteen sisältä-
29062:    Syöpävaaraa aiheuttavien aineiden käytön           mät terveydelle vaaralliset aineet ja niiden mää-
29063: vähentämiseksi ja eräiden aineiden käytön ko-         rät, tuotteen aiheuttama vaara terveydelle, tek-
29064: konaan kieltämiseksi on valtioneuvosto antanut        nilliset turvallisuusohjeet, erityisesti ensiapuoh-
29065: päätöksen      työturvallisuuslain soveltamisesta     jeet sekä tiedot tuotteen muista ominaisuuksis-
29066: syöpää aiheuttaviin aineisiin ja menetelmiin          ta. Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava työ-
29067: (952/75). Tämän niin sanotun syöpäpäätöksen           paikalla työntekijöiden nähtäväksi saatavina.
29068: 1 §:ssä määrätään, että työnantajan tulee pitää          Merkintäpäätös määrää lisäksi, että valmista-
29069: työsuojeluhallituksen vahvistaman kaavan mu-          jan ja maahantuojan on lähetettävä kaksi kopio-
29070: kaista luetteloa syöpävaarallisista aineista ja       ta kustakin laatimastaan käyttöturvallisuustie-
29071: menetelmistä sekä näille aineille ja menetelmil-      dotteesta työsuojeluhallitukseen, jonne on tähän
29072: le altistetuista työntekijöistä. Luettelojen sisäl-   mennessä saapunut näitä noin 26 000 eri ainees-
29073: tämät tiedot kerätään Työterveyslaitoksen yllä-       ta. Nämä on tallennettu erityisesti tätä tarkoi-
29074: pitämään rekisteriin. Rekisteröityjä henkilöitä       tusta varten suunniteltuun tietokonerekisteriin.
29075: on tällä hetkellä noin 6 000.                         Rekisterin olemassaolo parantaa huomattavasti
29076:    Syöpäpäätöksen 5 § määrää, että sosiaali- ja       terveydelle vaarallisten tuotteiden keskitettyä
29077: terveysministeriö vahvistaa lääkintöhallitusta ja     valvontaa.
29078: Työterveyslaitosta kuultuaan työsuojeluhallituk-         Bentseenin ja asbestin varsin suuren merki-
29079: sen esityksestä määräajoin luettelon syöpävaa-        tyksen ja laajalle levinneen käytön johdosta on
29080: rallisista aineista ja menetelmistä. Sosiaali- ja     valtioneuvosto katsonut aiheelliseksi antaa kum-
29081: terveysministeriö vahvisti ensimmäisen kerran         paakin ainetta koskevan erillisen valtioneuvos-
29082: yllä mainitun luettelon 10. 2. 1977 (174/77)          ton päätöksen ( asbestipäätös 805/76, bentsee-
29083: ja toisen kerran 21. .3. 1978 (879/78).               nipäätös 355/82). Näissä päätöksissä osittain
29084:    Kemiallisista aineista aiheutuvien vaarojen,       kielletään ja muutoinkin rajoitetaan kyseisten
29085: muun muassa syöpävaaran torjuminen työpai-            aineiden käyttöä työpaikoilla.
29086: kalla kuuluu työturvallisuuslain ( 299/58) no-           Edellä mainittujen säädösten ja määräysten
29087: jalla työnantajan velvollisuuksiin. Työturvalli-      noudattamisen valvontaa suorittavat työsuojelu-
29088: suuslain nojalla on lisäksi annettu valtioneuvos-     viranomaiset eri työpaikoilla. Työsuojeluviran-
29089:  ton päätös terveydelle vaarallisten aineiden         omainen voi puuttua syöpävaaraa aiheuttavien
29090:  tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä ( 286/78).      aineiden käyttöön antamalla ohjeita, neuvoja ja
29091: Tämän ns. merkintäpäätöksen nojalla on annet-         määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Tarvit-
29092:                                               1982 vp.
29093: taessa työsuojeluviranomainen voi työsuojelun        dosta vähentyneet huomattavasti. Myrkkyasiain
29094: valvonnasta annetun lain ( 131/73) 15 §:n no-        neuvottelukunnan tekemän selvityksen perus-
29095: jalla velvoittaa työnantajaa suorittamaan tar-       teella ministeriö on juuri käynnistänyt vastaa-
29096: peelliset korjaukset työpaikkojen olosuhteissa.      vat toimenpiteet kadmiumin suhteen.
29097:    Viime aikoina tapahtuneeseen teknilliseen ke-        Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus kat-
29098: hitykseen liittyy olennaisesti erilaisten kemikaa-   soo, että tällä hetkellä suurin ongelma ainei-
29099: lien käytön voimakas lisääntyminen. Tällä het-       den aiheuttaman syöpävaaran torjunnassa onkin
29100: kellä onkin tuotantoelämässä käytössä eräitä         käytettävissä olevan tiedon niukkuus aiemmin
29101: aineita niin yleisesti, ettei niitä voida kokonaan   mainitun kemiallisten aiheiden käytön valtavan
29102: poistaa työympäristöstä muuttamatta koko tuo-        lisääntymisen ohella. Eri aineiden aiheuttaman
29103: tantomme perusteita. Tällaisia aineita ovat esi-     syöpävaaran tutkimif}en on erittäin kallista ja
29104: merkiksi bentseeni, arseeni ja sen yhdis-            aikaavievää. Huomioon ottaen ongelman me~;- ·
29105: teet, asbesti, hydratsiini, kadmium ja sen           kittävyyden tutkitaan aineiden syöpävaaralli-,
29106: yhdisteet, kromaatit, nikkeli ja sen yhdisteet       suutta kuitenkin varsin laajalti eri puolilla maail-,
29107: sekä polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Hal-      maa ja tiedot siitä lisääntyvät jatkuvasti. So-
29108: litus katsoo kuitenkin, että vaarallisten ainei-     siaali- ja terveysministeriö on 5. 10. 1982 ke-
29109: den käyttöä koskevat säännökset ja määräyk-          hottanut työsuojeluhallitusta tekemään valtio- .
29110: set mahdollistavat jo nykyisellään varsin pit-       neuvoston päätöksen edellyttämän ehdotuksensa
29111: källe sellaiset toimenpiteet, joiden avulla muun     syöpävaarallisten aineiden uudeksi luettelaksi
29112: muassa syopavaaraa aiheuttavien tuotteiden           mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin
29113: käytöstä aiheutuvaa terveysvaaraa voidaan mer-       tammikuun loppuun 1983 mennessä. Sosiaali- ja
29114: kittävästi vähentää. Esimerkiksi asbestin käyt-      terveysministeriö tulee ehdotuksen pohjalta
29115: tö eristystarkoituksiin ja kromaattien käyttö        ryhtymään 'kaikkiin tarpellisiin toimenpiteisiin
29116: maaleissa ovat edellä mainittujen säädösten joh-     asiassa.
29117:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
29118: 
29119:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
29120:                                                N:o 374
29121: 
29122: 
29123: 
29124: 
29125:                             Ti11 Riksdagens Herr Talman                                                  !
29126:                                                                                                         .f
29127: 
29128: 
29129:  . I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          (299/58) tili arbetsgivarens förpliktelser. Med:
29130: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse.       stöd av lagen om skydd i arbete har dessutom ·
29131: av den 11 november 1982 tili vederbörande            utfärdats statsrådets beslut om ett identifika-'
29132: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tions- och märkningssystem för hälsofarliga '
29133: jande av riksdagsman Alppi m.fl. ställda spörs-      ämnen (286/78). Med stöd av .detta s.k. märk-.
29134: mål nr 374:                                          ningsbeslut har utfärdats två beslut av social-.
29135:                                                      och hälsovårdsministeriet om identifikations- ·.
29136:           Vilka åtgärder· har Regeringen för av-     och märkningssystem för hälsofarliga ämnen,
29137:        sikt att vidta i syfte att från arbets-        (.409 /78, 515 /79). I dessa förutsätts att för-
29138:        miljön avlägsna kemikalier som bl. a.         packningar som innehåller produkter i vilka,
29139:        framkallar cancer?                            ingår i besluten nämnda ämnen skall förses:
29140:                                                      med vederbörliga varningspåskrifter. Förpack- .
29141:    . Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningar som innehåller ämnen vilka framkallar ,
29142: samt anföra följande:                                risk för cancer skall sålunda förses med på-
29143:   . För minskandet av användningen av ämnen          skrift som anger denna risk.
29144: som framkallar risk för cancer samt för för-             Med stöd av ovan nämnda märkningsbeslut
29145: bjudandet av användningen av vissa ämnen har         skall tillverkare eller importör av bl. a. pro-
29146: statsrådet utfärdat ett beslut angående tillämp-     dukter innehållande ämnen som framkallar risk ·
29147: tV.ng av lagen om skydd i arbete på cancer-          för cancer tillställa arbetsplatsen ett skydds-.
29148: framkallande ämnen och processer (952/75).           informationsblad, varav framgår de hälsofarliga ~
29149: I 1 § i detta s.k. cancerbeslut bestäms, att         ämnen som ingår i produkten samt mängderna
29150: arbetsgivaren enligt av arbetarskyddsstyrelsen       av dem, de av produkten framkallade hälsoris-
29151: fastställt formulär skall föra en förteckning        kerna, tekniska säkerhetsföreskrifter, speciellt
29152: över· ämnen och ·processer som kan .föranleda        förstahjälpsdirektiv samt uppgifter om produk-
29153: risk för cancersjukdom samt över de arbetsta-        tens övriga egenskaper. Skyddsinformations-
29154: gare som är exponerade för dessa ämnen och           bladen skall finnas tili arbetstagarnas påseende
29155: processer. Uppgifterna i förteckningarna införs      på arbetsplatsen.
29156: i ett register som upprätthålls av Institutet för        Märkningsbeslutet bestämmer dessutom, att
29157: arbetshygien. För närvarande finns det ca 6 000      tiliverkare och importör skall sända två ko-
29158: registrerade personer.                               pior av ett vart ifyllda skyddsinformationsblad
29159:      I 5 § cancerbeslutet bestäms, att social- och   tili arbetarskyddsstyrelsen, tili viiken hittills in-
29160: hälsovårdsministeriet, efter att ha hört medi-       kommit informationsblad rörande ca 26 000
29161: cinalstyrelsen och Institutet för arbetshygien, på   olika ämnen. Dessa har lagrats i ett datamas-
29162: framställning av arbetarskyddsstyrelsen period-      kinregister som konstruerats särskilt för detta
29163: vis fastställer en förteckning över ämnen och        ändamål. Förekomsten av registret förbättrar
29164: arbetsprocesser, vilka framkallar risk för can-      märkbart den centraliserade tilisynen över häl-
29165: cersjukdom. Social- och hälsovårdsministeriet        sofarliga ämnen.
29166: fastställde en sådan förteckning första gången           Med anledning av den synnerligen stora be-
29167:  10. 2. 1977 (174/77) och andra gången 21. 3.        tydelsen hos samt den omfattande använd-
29168:  1978 (879/78).                                      ningen av bensen och asbest har statsrådet fun-
29169:      Avvärjandet av risker som på arbetsplats        nit det påkallat att utfärda ett särskilt stats-
29170:  framkallas av kemiska ämnen, bl. a. cancerrisk,     rådsbeslut för vartdera ämnet (asbestbeslutet
29171: hör med stöd av lagen om skydd i arbete              805/76, bensenbeslutet 355/82). I dessa he-
29172: 0882013251
29173: 6                                             1982 vp.
29174: 
29175: slut förbjuds användningen av sagda ämnen del-       i märkbar mån kan minskas. Ex.iempelvis an-
29176: vis samt inskränks deras anviindning även i          vändningen av asbest för isoleringsändamål
29177: övrigt på arbetsplatserna.                           samt användningen av kromater i färger har
29178:    Tillsynen över iakttagandet av ovan nämnda        med anledning av ovan nämnda stadganden be-
29179: stadganden och bestämmelser ombesörjs av ar-         tydligt minskat. Delegationen för giftfrågor har
29180: betarskyddsmyndigheterna på de olika arbets-          utarbetat en utredning om kadmium mm. Mi-
29181: platserna. Arbetarskyddsmyndighet kan ingripa        nisteriet har nyligen med anledning av denna
29182: i användningen av ämnen som medför risk för           utredning vidtagit motsvarande åtgärder av-
29183: cancer genom att ge anvisningar, råd och be-         seende kadmium.
29184: stämmelser om rättandet av missförhållanden.             Med beaktande av vad som nu anförts finner
29185: Vid behov kan arbetarskyddsmyndighet med             regeringen, att det största problemet för när-
29186: stöd av 15 § lagen om tillsynen över arbetar-        varande vid avvärjande av risk för cancersjuk-
29187: skyddet ( 131/7 3) förplikta arbetsgivare att        dom som framkallas av olika ämnen är de
29188: vidta nödiga åtgärder för rättandet av förhål-       knapphändiga uppgifter som står till buds.
29189: landena på arbetsplatserna.                          Vid sidan av detta bör, som tidigare påpekats,
29190:  · Till den tekniska utveckling som skett på         nämnas även den mycket omfattande ökade
29191: senaste tid ansluter sig väsentligt en kraftig ök-   användningen av kemiska ämnen. Undersökan-
29192: ning av användningen av olika kemikalier. För        det av cancerrisk som framkallas av olika äm-
29193: närvarande är inom produktionsiivet vissa äm-        nen är ytterst kostsamt och tidskrävande. På
29194: nen i bruk så allmänt, att de inte helt kan          grund av problemets betydelse undersöks likväl
29195: a:vlägsnas från arbetsmiljön utan en ändring av      cancerrisken hos olika ämnen i synnerligen stor
29196: grunderna för hela vår produktion. Sådana äm-        utsträckning i olika delar av världen och upp-
29197: nen är exempelvis bensen, arsen och dess             gifterna härom ökar hela tiden. Social- och häl-
29198: föreningar, asbest, hydrazin, kadmium och dess       sovårdsministeriet har 5. 10. 1982 uppmanat
29199: föreningar, kromater, nickel och dess föreningar     arbetarskyddsstyrelsen att så snabbt som möjligt
29200: samt polycykliska aromatiska kolväten. Rege-         uppgöra sitt i statsrådets beslut förutsatta för-
29201: ringen anser likväl, att stadgandena och be-         slag till ny förteckning över ämnen som föran-
29202: stämmelserna rörande användningen av farliga         leder risk för cancersjukdom, dock senast före
29203: ämnen redan i detta nu i rätt hög grad möjlig-       utgången av januari 1983. Social- och hälso-
29204: gör sådana åtgärder, genom vilka bl. a. fara för     vårdsministeriet kommer på basen av förslaget
29205: hälsan som föranleds av användningen av pro-         att skrida till alla åtgärder som är påkallade i
29206: dukter som framkallar risk för cancersjukdom         ärendet.
29207:      Helsingfors den 17 december 1982
29208: 
29209:                                                      Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
29210:                                              1982 vp.
29211: 
29212: Skriftligt spörsmål nr 3 75
29213: 
29214: 
29215: 
29216: 
29217:                                  Renlund: Om utbildningen av studiehandledare för gymnasiet
29218: 
29219: 
29220:                               Till Riksdagens Herr Talman
29221: 
29222:    Gymnasieutbildningen kommer att minska           skulle ordnas av myndigheterna. Samtidigt
29223: i samband med mellanstadiereformen, vilket          skulle man inom yrkesutbildningen under som-
29224: kommer att medföra märkbara sysselsättnings-        maren 1983 t.ex. i handelsinstitut och handels-
29225: problem för lärare. 1 den nya läroplan för          skolor ta i bruk de nya lärarplanerna som mel-
29226: gymnasiet, som trädde i kraft sommaren 1982,        lanstadiereformen förutsätter. Detta skulle ock-
29227: ingår elevhandledning som ett för eleverna          så kräva sysselsättningsmedel för utbildning av
29228: gemensamt ämne. 1 det förslag till gymnasie-        studiehandledare.
29229: lag, som nu är under riksdagsbehandling, ingår         Sommaren 1983 skulle föreligga ett behov av
29230: en framställning om att det i gymnasierna grun-     sysselsättningsmedel för högskolorna så att de
29231: das studiehandledartjänster. Avsikten är att        skulle kunna ordna sammanlagt 8 trettio per-
29232: lagen skall träda i kraft 1. 8. 1984. Myndig-       soners kurser för finskspråkiga och en kurs för
29233: hetema har tillsammans med lärarfacket plane-       femton svenskspråkiga studiehandledare i gym-
29234: rat en form av undantagsutbildning för ovan         nasiet. Kursernas längd skulle vara tre veckor.
29235: nämnda tjänster. Med beaktande av gymna-               Hänvisande till det ovan anförda vill jag
29236: sielärarnas allt svårare sysselsättningssituation   i den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
29237: skulle det vara ändamålsenligt att använda en       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
29238: del av högskolornas sysselsättningsanslag för       rådet ställa följande spörsmål:
29239: detta ändamål. 1 vårt land finns i detta nu
29240: drygt 460 gymnasier. 1 varje gymnasium be-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29241: hövs en utbildad studiehandledare. Det kan                 ta för att göra det möjligt att ordna
29242: dock vara skäl att utsträcka utbildningen av               kurser för utbildning av studiehandle-
29243:  dessa till ett par tre år. Avsikten är att denna          dare för gymnasiet fr .o.m. sommaren
29244: vidareutbildning främst genomförs under tre                1983?
29245:  veckors kurser två somrar i rad. Dessa kurser
29246:       Helsingfors den 11 november 1982
29247: 
29248:                                           Boris Renlund
29249: 
29250: 
29251: 
29252: 
29253: 0882013007
29254: 2                                             1982 vp.
29255: 
29256: Kirjallinen kysymys n:o 375                                                                Suomenno~
29257: 
29258: 
29259: 
29260: 
29261:                                   Renlund: Lukion opinto-ohjaajien koulutuksesta
29262: 
29263: 
29264:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29265: 
29266:     Lukiokoulutus tulee vähenemään keskiasteen       jestänä toimisivat viranomaiset. Samanaikaisesti
29267: koulutusuudistuksen edetessä, mistä seuraa huo-      ammattikoulutuksessa otettaisiin kesällä vuon-
29268: mattavia työllisyysongelmia opettajille. Lukion      na 1983 esimerkiksi kauppaopistoissa ja kaup-
29269: uuteen oppisuunnitelmaan, joka tuli voimaan          pakouluissa ne uudet opettajasuunnitelmat, joi-
29270: kesällä vuonna 1982, sisältyy oppilaiden opinto-     ta keskiasteen koulutu~uudistus edellyttää. Tä-
29271: ohjaus kaikille oppilaille yhteisenä aineena.        mäkin vaatisi työllisyysmäärärahoja opinto-oh-
29272: Eduskuntakäsittelyssä olevaan hallituksen esi-       jaajien koulutusta varten.          .
29273: tykseen lukiolaiksi sisältyy ehdotus, että lukioi-      Kesällä vuonna 1983 korkeakouluilla olisi
29274: hin perustetaan opinto-ohjaajien virkoja. Laki       tarvetta saada työllisyysmäärärahoja, jotta ne
29275: O!'. tarkoitettu tulemaan voimaan 1. 8. 1984.        voisivat järjestää lukioita varten kahdeksan
29276: Viranomaiset ovat yhdessä opettajakunnan kans-       kolmekymmentä henkilöä käsittävää kurssia
29277: sa suunnitelleet edellä mainittujen virkojen         suomenkielisille ja yhden viidentoista henkilön
29278: osalta eräänlaista poikkeuskoulutusta. Ottaen        kurssin ruotsinkielisille opinto-ohjaajille. Kurs-
29279: huomioon lukion opettajien yhä vaikeutuva            sien pituus olisi kolme viikkoa.
29280: työllisyystilanne olisi      tarkoituksenmukaista       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29281: käyttää osa korkeakoulujen työllisyysmäärära-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29282: hoista tähän tarkoitukseen. Maassamme on tällä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29283: hetkellä runsaat 460 lukiota. Jokaisessa lukios-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29284: sa tarvitaan koulutettua opinto-ohjaajaa. Voi
29285: kuitenkin olla aiheellista jatkaa heidän koulutus-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29286: taan 2-3 vuoden pituiseksi. Tarkoituksena on,               ryhtyä tehdäkseen mahdolliseksi lukioi-
29287: että tämä jatkokoulutus toteutettaisiin ennen               den opinto-ohjaajien koulutuskurssien
29288: kaikkea kolmen viikon kursseilla kahden pe-                 järjestämisen vuoden 1983 kesästä al-
29289: räkkäisen kesän aikana. Näiden kurssien jär-                kaen?
29290:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
29291: 
29292:                                            Boris Renlund
29293:                                               N:o 375
29294: 
29295: 
29296: 
29297: 
29298:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29299: 
29300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           on todettu, lukion opinto-ohjaajan· virasta on
29301: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        tarkoitus säätää uudessa lukiolaissa. Viran kel-
29302: hemies, olette 11 päivänä marraskuuta 1982           poisuusehdot määritellään lukioasetuksessa,
29303: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        minkä jälkeen uudet koulutustoimenpiteet ovat
29304: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ajankohtaisia.
29305: kansanedustaja Boris Renlundin näin kuulu-               Keskiasteen oppilaanohjaus- ja valintatoimi-
29306: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 375:            kunta on ehdottanut (komiteanmietintö 1982:
29307:                                                      1), että ammatinvalinnan yhdysopettajina toi-
29308:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mineille lukion opettajille järjestettäisiin poik-
29309:        ryhtyä tehdäkseen mahdolliseksi lukioi-       keuskoulutusta, joka antaisi kelpoisuuden lu-
29310:        den opinto-ohjaajien koulutuskurssien         kion opinto-ohjaajan virkaan. Tähän koulu-
29311:        järjestämisen vuoden 1983 kesästä             tukseen liittyviä kysymyksiä on pohdittu ope-
29312:        alkaen?                                       tusministeriön    järjestämissä   neuvotteluissa.
29313:                                                      Suunnitelman mukaan mahdolliseen poikkeus-
29314:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koulutukseen kuuluisi kaksi 2-3 viikon laa-
29315: vasti seuraavaa:                                     juista kesäoppijaksoa ja niiden välisenä aikana
29316:     Erillisissä opinto-ohjaajan opinnoissa on jo     itsenäistä opiskelua, johon voi liittyä etäisope-
29317: aikaisemmin otettu huomioon myös keskiasteen         tusta ja seminaaritilaisuuksia. Tarkoitus on,
29318: oppilaanohjauksen tehtävät. Ajankohtaisen kou-       että mahdollinen poikkeuskoulutus järjestetään
29319: lutustarpeen vuoksi j.ärjestettii11 ] oensuussa ja   työllisyyskoulutuksena. Jos tarvittavat säännök-
29320: Jyväskylässä kesän 1982 aikana ammatillister;t       set ja määrärahat saadaan, lukion opettajille
29321: pppilaitosten ja lukioiden opettajille 2-3 vii-      voidaan kesän 1983 aikana järjestää maan eri
29322: kon laajuiset kurssit, jotka suunniteltiin osaksi    puolilla kolme uutta suomenkielistä kurssia ja
29323: mahdollisesta poikkeuskoulutuksesta. Ammatti-        yksi ruotsinkielinen kurssi.
29324: kasvatushallitus, kouluhallitus, työvoimahallinto        Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kor-
29325: ja eräät kesäyliopistot ovat järjestäneet keskias-   keakoulujen         työllisyyskoulutusmäärärahan
29326:  teen oppilaanohjauksen tehtäviä haitaville opet~     ( mom. 29.85.27) lisäämistä. Hallitus selvittää
29327:  tajille lyhytmuotoisempaa näihin tehtäviin pe-      mahdollisuudet tähän, kun koulutuksen sään-
29328:  rehdyttävää täydennyskoulutusta.                    nöspohja on valmis.
29329:     Kuten kirjallisen kysymyksen perusteluissa
29330:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
29331: 
29332:                                                                           Ministeri Kaarina Suonio
29333:                                              1982 vp.
29334: 
29335: 
29336: 
29337: 
29338:                            Till Riksdagens Herr Talman
29339: 
29340:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nasielagen stadga om studiehandledartjänster.
29341: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Kompetensfordringarna för tjänsten fastställs
29342: av den 11 november 1982 till vederbörande           i gymnasieförordningen, varefter nya utbild-
29343: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ningsåtgärder blir aktuella.
29344: följande av riksdagsman Boris Renlund under-           Kommissionen för frågor om elevhandled-
29345: tecknade spörsmål nr 375:                           ning och -urval på mellanstadiet ( kornrnittebe-
29346:                                                     tänkande 1982: 1) har föreslagit, att man för
29347:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gymnasielärare som verkat som kontaktlärare
29348:        ta för att göra det möjligt att ordna        vid yrkesvägledning anordnar undantagsutbild-
29349:        kurser för utbildning av studiehandle-       ning, som skulle ge kompetens för studiehand-
29350:        dare för gymnasiet fr.o.m. sommaren          ledartjänst i gymnasium. Frågor i anslutning tili
29351:        1983?                                        denna utbildning har begrundats vid under-
29352:                                                     handlingar anordnade av undervisningsministe-
29353:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       riet. Enligt planen skulle den eventuella un-
29354: samt framföra följande:                             dantagsutbildningen omfatta två 2-3 veckors
29355:    Elevhandledningens uppgifter på mellansta-       studieperioder under sommaren och mellan des-
29356: diet har redan tidigare beaktats vid de sär-        sa studier på egen hand, till vilka kunde an-
29357: skilda studierna för studiehandledare. Till följd   knytas fjärrundervisning och seminarier. Me-
29358: av det aktuella utbildningsbehovet anordnades       ningen är att anordna denna eventuella undan-
29359: under sommaren 1982 i Joensuu och Jyväskylä         tagsutbildning i form av sysselsättningsutbild.
29360: 2-3 veckors kurser för lärare vid yrkesläroan-      ning. Såvitt de behövliga direktiven och an-
29361: stalter och gymnasier, vilka planerades dels        slagen erhålls kan tre finskspråkiga och en
29362: som en form av undantagsutbildning. Yrkesut-        svenskspråkig kurs anordnas under sotnmaren
29363: bildningsstyrelsen, skolstyrelsen, arbetskrafts-    1983 i olika delar av landet.
29364: förvaltningen och några sommaruniversitet har          Genomförandet av planen förutsätter en ök-
29365: anordnat för lärare som handhar elevhandled-        ning av anslaget för högskolornas sysselsätt-
29366: ningsuppgifter på mellanstadiet en kort fort-       ningsutbildning (moment 29.85.27). Regering-
29367: bildning som orientering tili dessa uppgifter.      en utreder möjligheterna till detta efter att de
29368:    Såsom konstateras i motiveringen till spörs-     grundläggande bestämmelserna angående ut-
29369: målet är det meningen, att i den nya gym-           bildningen är färdiga.
29370:      Helsingfors den 17 december 1982
29371: 
29372:                                                                         Minister Kaarina Suonio
29373: