<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
154 Käyttäjää paikalla! 0.0063951015472412
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1982_1 | A_1982_2 | A_1982_3 | A_1982_4 | A_1982_5 | B_1982_1 | B_1982_2 | C_1982_1 | C_1982_2 | D_1982 | E_1982_1 | E_1982_2 | E_1982_3 | E_1982_4 | F_1982_1 | F_1982_2 | F_1982_3 | Hak_1982 | PTK_1982_1 | PTK_1982_2 | PTK_1982_3 | PTK_1982_4 | PTK_1982_5 |
1: Vuoden 1982
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F3
9: Kirjalliset kysymykset 376-549
10: 
11: 
12:                 VALT\01,1\:~J'fi)'~;TON
13:                 .     KANSUA
14: 
15: 
16: 
17: 
18: HELSINKI 1983
19: Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 376-549
26: -     376 Jaakonsaari: Kehitysyhteistyöhön annettujen           -   388 Peltola ym.: Bensiinin lyijypitoisuuden alenta-
27:       lahjoitusten saattamisesta vähennyskelpoisiksi vero-          misesta
28:       tuksessa
29:                                                                 -   389 Astala ym.: Kemikaalilainsäädännön kehittämi-
30: -     377 Nikkilä:   Henkilöverotuksen yksinkertaistami-            sestä
31:       sesta
32:                                                                 -   390 Eenilä ym.: Tulvan aiheuttamien vahinkojen
33: -     378 Tuomaala ym.: Liikuntalautakunnan jäsenten                korvaamisesta Muhkurin omakotialueelia Turussa
34:       esteellisyydestä jaettaessa avustuksia urheiluseuroille
35:                                                                 -   391 Pihlajamäki: Sotaveteraanien ja sota-ajan työ-
36: -     379 Laitinen ym.: Rinnakkaisen kaapelitelevisiover-           velvollisten eläkeajan laskemisesta
37:       koston rakentamisesta Varkaudessa
38:                                                                 -   392 Tapiola ym.:     Perhe-eläkkeen   maksamisesta
39: -     380 Malm m. fl.: Om ideella föreningars plikt att             myös miesleskelle
40:       betala omsättningsskatt
41:                                                                 -   393 Kortesalmi: Porototilatarpeen selvittämisestä
42: -     380 Malm ym: Aatteellisten yhdistysten velvolli-
43:       suudesta maksaa liikevaihtoveroa                          -   394 Kortesalmi: Oppisopimuskoulutuksen säilyttä-
44:                                                                     misestä koulutusmuotona
45: -     381 Zilliacus: Om utbetalning av ersättning åt stu-
46:       derande för deras arbete i högskolornas förvalt-          -   395 Hirvelä ym.: Kansainvälisen naistenpäivän ju-
47:       ningsorgan                                                    listamisesta viralliseksi liputuspäiväksi
48: 
49: -     381 Zilliacus: Korvauksen maksamisesta opiskeli-          -   396 Valo: Taksiautoilijoiden autoveron palautuksen
50:       joille osallistumisesta korkeakoulujen hallintoelinten        kuoleutumisajan lyhentämisestä
51:       työhön
52:                                                                 -   397 Valtonen ym.: Vaikeavammaisten matkustami-
53: -     382 Vähäkangas: Invalidien autoveron palauttamis-             sen helpottamisesta rautateillä
54:       ta koskevien säännösten tulkinnasta
55:                                                                 -   398 Salolainen: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen
56: -     383 Salolainen: Omaisuustulon verottomuudesta                 ankaruudesta
57: 
58: -     384 Ihamäki ym.: Reumasäätiön sairaalan henkilös-         -   399 Pesälä: Posti- ja telelaitoksen autokorihankin-
59:       tömäärän kehityksestä                                         noista
60: 
61: -     385 Ihamäki ym.: Sairaaloiden työvoimatilanteen           -   400 Luttinen: Pumppuvoimalan rakentamisesta Päi-
62:       huononemisesta                                                jänteen Koroslahteen
63: 
64: -     386 Karkinen: Täydennyspäivärahaa maksavien sai-          -   401 Eenilä: Veronpidätyksen suorittamisesta irtisa-
65:       rauskassojen lisäjäsenmaksujen kuulumisesta va-               nomisen perusteella määrätystä vahingonkorvaukses-
66:       kuutusmaksutuloon                                             ta
67: 
68: -     387 Peltola ym.: Vanhustenhuollon palveluiden li-         -   402 Pekonen ym.: Koulukotien henkilökunnan li-
69:       säämisestä                                                    säämisestä
70: 
71:     088300325K
72: 4                                                 Sisällysluettelo
73: 
74: -   403 Säilynoja ym.:   Kansanterveystyön kehittämi-        -       421 Tenhiälä:     Hirvivahinkojen   arviointimaksujen
75:     sestä                                                            alentamisesta
76: 
77: -   404 Mikkola: Postipalvelujen saatavuuden turvaa-         -       422 Tikka: Imatran seudun kehitysyhtiön tukemi-
78:     misesta                                                          sesta
79: 
80: -   405 Nikkilä: Kunnostusojituksen rahoituksesta yk-        -       423 Palmunen: Maatalouden tukihakemusten yh-
81:     sityismetsissä                                                   teensovittamisesta
82: 
83: -   406 Pesola ym.: Joutsan siirtämisestä aluepoliitti-      -       424 Nikkilä: Poliisin kurssikeskuksen opettajien li-
84:     sessa aluejaossa III A-tukialueeseen                             säämisestä
85: 
86: -   407 Aaltonen: Puhelinliikenteen automatisoinnin          -       425 Säilynoja ym.: Sähkötöiden tekemiseen oikeut-
87:     takia kuntien palvelukseen siirtyneiden henkilöiden              tavista kelpoisuusehdoista
88:     eläkeoikeuden turvaamisesta
89:                                                              -       426 Impiö ym.: öljytuotteiden hinnankorotusten
90: -   408 Tuovinen: Eräiden eläkkeiden alenemisen estä-                kielteisten vaikutusten korjaamisesta
91:     misestä eläkkeiden muuttuessa veronalaisiksi tu-
92:     loiksi                                                   -       427 Tuovinen: Posti- ja postilinja-autopalvelujen
93:                                                                      turvaamisesta Pohjois-Karjalassa
94: -   409 Almgren: Kotkan keskussairaalan sädehoito-
95:     osaston toiminnan turvaamisesta                          -       428 Saarikoski:    Liikennelupien   siirtomahdollisuu-
96:                                                                      desta
97: -   410 Kemppainen: Kaivostoiminnan aloittamisen val-
98:     mistelusta Kajaanin Vuoreslahdessa                       -       429 Aaltonen: Omenan laatustandardien muuttami-
99:                                                                      sesta
100: -   411 Tennilä: Metsätyömiesten työturvallisuuden pa-
101:     rantamisesta                                             -       430 Mikkola ym.: Puolustusvoimien työllistämis-
102:                                                                      mahdollisuuksista
103: -   412 Järvilehto: Kotisairaanhoitajien työvälineenään
104:     käyttämästä autosta aiheutuvien kustannusten kor-        -       431 Valtonen ym.: Rautatiekuljetuksista Porin ja
105:     vaamisesta                                                       Rauman satamiin
106: 
107: -   413 Tuovinen: Turkistarhausta koskevien vääristel-       -       432 Valtonen ym.: Polkupyöräilijöiden liikenne-
108:     tyjen tietojen antamisen estämisestä                             turvallisuuden parantamisesta
109: 
110:                                                              -       433 Sutinen ym.: Virk-avapauden myöntämisestä
111: -   414 Kangas: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron                  apurahan saaneelle taiteilijalle
112:     vaikutuksesta kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä
113:                                                              -       434 Laitinen: Nuorison työllistämiseksi tarkoite-
114: -   415 Linna: Kannuksen turkiseläintutkimuksen koe-                 tuista määrärahoista
115:     tarhan turkiseläinten hankinnan rahoittamisesta
116:                                                              -       435 P. Vennamo: Alikulkutunnelin rakentamisesta
117: -   416 Skinnari ym.: MBD-lasten hoidon, kuntoutuk-                  ns. Lauttanpään kaupan risteykseen Mietoisissa
118:     sen ja koulutuksen tehostamisesta
119:                                                              -       436 Renlund m. fl.: Om utbetalningen av arbets-
120: -   417 Tapiola: Sotavammaisten korvaushakemusten                    löshetsunderstöd åt innehavare av små jordbruks-
121:     käsittelyn nopeuttamisesta                                       lägenheter
122: 
123: -   418 Petäjäniemi ym.: Ns. työväenlehtisetelin käy-        -       436 Renlund ym.: Työttömyyskorvausten maksami-
124:     töstä                                                            sesta pienten maatilojen haitijoille
125: 
126: -   419 Saarikoski: Kuorma-autoilijoiden     työllisyysti-       -   437 Hirvelä: Tien rakentamisesta ennen lupakäsit-
127:     lanteen parantamisesta Vaasan läänissä                           telyn päättymistä
128: 
129: -   420 Karkinen: Osa-aikatyöntekijöiden aseman ja           -       438 Männistö: Kuopion kalleusluokan muuttami-
130:     etujen turvaamisesta                                             sesta
131:                                                       Sisällysluettelo                                                 5
132: 
133: -       439 Hakala ym.: Omakotilainoituksen epäkohdista         -   457 Kortesalmi: Kalastusloistojen toimintavarmuu-
134:                                                                     den parantamisesta
135: -       440 Vänskä ym.: Kuorma-auto- ja työkoneyrittäjien
136:         tuloksentasausmahdollisuuksista                         -   458 Kortesalmi: Kalaväylien merkitsemisestä Perä-
137:                                                                     meren jokisuissa
138: -       441 Peltola ym.: Toimihenkilöiden työllistämisestä
139:         kunnallisella työllistämistuella                        -   459 Impiö ym.: Rajakaupan rajoitusten poistami-
140:                                                                     sesta
141: -       442 Tennilä: Repolan koulun rakennustöiden aloit-
142:         tamisesta                                               -   460 Kanerva ym.: Eduskuntavaalien yhteydessä
143:                                                                     suoritettavan rahankeräyksen järjestämisestä
144: -       443 Pihlajamäki:   Seutukaavoituksen kustannusten
145:         valtionosuudesta                                        -   461 Vähäkangas: Koulutus- ja työkeskuksen perus-
146:                                                                     tamisesta Liminkaan
147: -       444 E. Laine: Turun ja Porin läänin kouluraken-
148:         nushankkeiden rahoittamisesta                           -   462 Tuomaala ym.: Valtion polttoainekeskuksen
149:                                                                     Pohjanmaan turvepiirin työntekijöiden työllisyyden
150: -       445 Paakkinen ym.: Perheneuvontapalveluiden li-             turvaamisesta
151:         säämisestä
152:                                                                 -   463 Westerlund m. fl.: Om tillförlitligheten av ga-
153: -       446 Paakkinen ym.: Hampaiden hoitokustannusten              rantibevisen för foder
154:         alentamisesta
155:                                                                 -   463 Westerlund     ym.:   Rehun    vakuustodistusten
156: -       447 Melin: Valmiuslainsäädännön puutteiden pois-            luotettavuudesta
157:         tamisesta
158:                                                                 -   464 Manninen: Sähkön hinnan alentamisesta Iijoen
159: -       448 Elo ym.: Peruakorjausten aikataulusta Peipoh-           ja Oulujoen alueilla
160:         jasta Raumalle ja Poriin johtavilla rataosuuksilla
161:                                                                 -   465 P. Vennamo: Rakentamisen naapureille aiheut-
162:     -   449 Vesterinen ym.: Metsämaiden veroluokituksen             tamista haitoista ja menetyksistä
163:         oikeudenmukaisuuden varmistamisesta
164: 
165:     -   450 Renlund m. fl.: Om översättningen tili svenska      -   466 P. Vennamo: Marttilan-Auran-Mynämäen-
166:                                                                     Pyheen tien linjauksesta
167:         av materia! angående arbetsskydd
168: 
169:     -   450 Renlund ym.: Työsuojelua koskevan aineiston         -   467 Männistö: Uskonnollisten yhteisöjen toiminnan
170:         kääntämisestä ruotsiksi                                     valvomisesta
171: 
172:     -   451 Zilliacus m. fl.: Om elimineringen av folkpen-      -   468 Jaakonsaari: Vuokra-asuntojen vuokrien laske-
173:         sionsreformens brister                                      misperusteista
174: 
175:     -   451 Zilliacus ym.: Kansaneläkeuudistuksen puuttei-      -   469 Kivitie ym.: Poliittisten mustien listojen laati-
176:         den poistamisesta                                           misesta
177: 
178:     -   452 Leppänen: Posti- ja telelaitoksen yli-insinöörin    -   470 Paakkinen ym.: Perhehoitajien eläketurvan jär-
179:         erottamisen käsittelemisestä uudelleen                      jestämisestä
180: 
181:     -    453 Särkijärvi: Maanmittauspiireissä suoritettavista   -   471 P. Jokinen: Invalidivähennysoikeuden laajenta-
182:          kaavoitustöistä                                            misesta
183: 
184:     -    454 Kemppainen: Kunnallisen rakennustarkastajan        -   472 Saarikoski: Vaasan korkeakoulun muuttamises-
185:          lausunnosta laina-asioissa                                 ta kaksikieliseksi yliopistoksi
186: 
187:     -    455 Niskanen: Liikennepalvelujen     parantamisesta    -   473 Petäjäniemi: Työttömyyskorvauksen saamiseen
188:          Sotkankylässä Utajärvellä                                  vaikuttavista tulorajoista
189: 
190:     -    456 Tuovinen ym.: Yksityismetsätalouden organi-        -   474 Kortesalmi: Jäkälännostosta saatavien tulojen
191:          saatioiden vaikutuksesta metsänhoitoon                     verovapaudesta
192: 6                                                    Sisällysluettelo
193: 
194: 
195: -       475 Kortesalmi: Ns. starttirahan maksamisesta Tai-     -       492 Malm ym.: Kansaneläkelaitoksen Turussa si-
196:         valkosken kunnassa                                             jaitsevan kuntoutustutkimuskeskuksen ruotsinkieli-
197:                                                                        sen palvelun parantamisesta
198: -       476 Kortesalmi: Rakennusten tieliikenteelle aiheut-
199:         tamien vaarojen poistamisesta                          -       493 Melin: Om förhöjningen av fastigheters be-
200:                                                                        skattningsvärden
201: -       477 Pesola ym.: Työeläkkeen jakamisesta avioeron
202:         yhteydessä                                             -       493 Melin: Kiinteistöjen verotusarvojen korottami-
203:                                                                        sesta
204: -       478 Saarikoski: Ilmajoen kunnassa olevan Ilma-
205:         joen-Pojanluoman paikallistien parantamisesta          -       494 Rehn: Om informationen om den nya fiske-
206:                                                                        lagen
207: -       479 Elo: Uusvientiluottojen myöntämisperusteista
208:                                                                -       494 Rehn: Informaation antamisesta uudesta kalas-
209: -       480 Perho: Itsenäisen maatilatalouden kehittämisra-            tuslaista
210:         haston perustamisesta
211:                                                                -       495 Juvela: Eläkeuudistuksen epäkohtien poistami-
212: -       481 Paakkinen ym.:    Vammaisen lapsen perheen                 sesta
213:         ongelmista
214:                                                                -       496 Juvela: Kansanedustajien kaksoispalkan poista-
215: -       482 Halonen ym.: Vaikeuksissa olevien työttömyys-              mista koskevan esityksen antamisesta
216:         kassojen aseman parantamisesta
217:                                                                -       497 Impiö: Haja-asutusalueiden    kauppapalvelujen
218:                                                                        turvaamisesta
219: -       483 Saarikoski: Turvavyön käytöstä postinjakelussa
220:                                                                -       498 Sillantaus ym.: Tonttiverotuksen kiristymisestä
221: -       484 Tuovinen: Ahvenjärven riistantutkimusaseman
222:         toiminnan turvaamisesta                                -       499 Perho:    Maatalousverotuksen yksinkertaistami-
223:                                                                        sesta
224: -       485 Aila Jokinen ym.: Hirven teurastusta koske-
225:         vien säännösten uusimisesta                            -       500 Perho: Bingovoittojen verotuksesta
226: 
227: -       486 Nieminen: Salaojituksessa sattuneiden vahinko-     -       501 Mattila   ym.:   Lapsiperheiden valtionverotuk-
228:         jen korvaamisesta                                              sesta
229: 
230:                                                                -       502 Tennilä: Apteekin saamisesta Korkalavaaran
231: -       487 E. Laine ym.: Työntekijöiden tilaisuuksien jär-
232:                                                                        kaupunginosaan Rovaniemellä
233:         jestämisestä työnantajan tiloissa
234:                                                                -       503 Tikka: Kunnallisen työllistämistuen myöntämi-
235: -       488 Saarikoski:   Kuntien     valtionapujärjestelmän           sestä eräässä tapauksessa
236:         epäkohtien korjaamisesta
237:                                                                -       504 Norrback m. fl.: Om främjandet av den privata
238: -       489 Paakkinen ym.: Vesijohtoveden laadun varmis-               företagsamheten i Finland
239:         tavista turvajärjestelyistä
240:                                                                -       504 Norrback ym.: Yksityisyritteliäisyyden edistä-
241: -       490 Zilliacus: Om förbättringen av tillgången på               misestä Suomessa
242:         hyresbostäder
243:                                                                -       505 Ekorre ym.: Junavuorojen säilyttämisestä rata-
244: -       490 Zilliacus: Vuokra-asuntojen saannin helpotta-              osuudella Oulu-Kemi-Oulu
245:         misesta
246:                                                                    -   506 Valo: Yrittäjien matkapäivärahaoikeudesta
247: -       491 Perho: Liikevaihtoverokäytännön muuttamises-
248:         ta ravitsemisalalla                                    -       507 Surakka: Virheellisillä perusteilla myönnettyjen
249:                                                                        asuntolainojen irtisanomisesta
250:     -   492 Malm m. fl.: Om förbättringen av den svensk-
251:         språkiga servicen vid Folkpensionsanstaltens central       -   508 Elo ym.: Isojärven säännöstelyn muutossuunni-
252:         för rehabiliteringsforskning i Åbo                             telmista
253:                                                        Sisällysluettelo                                               7
254: 
255: -       509 Tuominen: Kymijoen veden laadun turvaami-           -   528 Kortesalmi: Ns. rankaisupykälän poistamisesta
256:         sesta                                                       kansaneläkejärjestelmästä
257: 
258: -       510 Kortesalmi: Kalojen mittauksen yhtenäistämi-        -   529 Rönnholm: Perhepäivähoitajien kulukorvaus- ja
259:         sestä                                                       vähennysoikeusjärjestelmän saattamisesta oikeuden-
260:                                                                     mukaisemmaksi
261: -       511 Tenhiälä: Tonttien verotusarvojen nostamisen
262:         estämisestä                                             -   530 Rönnholm: Kaupunkien palveluksessa olevien
263:                                                                     talonmiesten työsuhdeasumisen haitoista
264: -       512 Stenius-Kaukonen:     Työnantajien     edustajan
265:         poistamisesta työsuojeluhallituksen istunnosta          -   531 Saarikoski: Valtion toimenpiteistä turkiseläin-
266:                                                                     tuotannon tukemiseksi
267: -       513 Tuominen: Urheiluseurojen ja urheilijoiden ve-
268:         rottamisesta                                            -   532 Westerlund:   Om tomtmarkens beskattnings-
269:                                                                     värde
270: -       514 Tuovinen: Työttömyysturvajärjestelmän epäkoh-
271:                                                                 -   532 Westerlund: Tonttimaan verotusarvosta
272:         tien poistamisesta
273: 
274: -       515 Tennilä: Uusien tietöiden aloittamisesta Ra-        -   533 Pohjala ym.: Kotirauhan rikkomusten estämi-
275:                                                                     sestä
276:         nuan kunnassa
277: 
278: -       516 Saarikoski: Liikenneministeriön suunnitelmista      -   534 Kortesalmi: Oulujokisuun kalaväylän poistami-
279:         tavaraliikenteen siirtämiseksi maanteiltä rautateille       sesta
280: 
281:                                                                 -   535 Raudasoja: Tie- ja vesirakennuslaitoksen säästö-
282: -       517 E. Laine ym.: Henkilöjunaliikenteen jatkumi-
283:                                                                     linjan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen
284:         sen turvaamisesta Varsinais-Suomessa
285:                                                                 -   536 Raudasoja: Työsuojeluinvestointien lisäämisestä
286: -       518 E. Laine ym.: Postin kotiinkannon nopeutta-
287:                                                                     työsuojelun tehostamiseksi
288:         misesta
289:                                                                 -   537 Savolainen: Viikonloppurajoituksen poistami-
290: -       519 Almgren: Katumaksun määräämisperusteista
291:                                                                     sesta alennuslipulla matkustaviita eläkeläisiltä
292: -       520 Kortesalmi: Velvoiteistutusten suorittamisesta      -   538 Saukko: Työnantajan maksamien matkakor-
293:         riittävän kookkailla kalanpoikasilla                        vausten laskemisesta ajoneuvon satunnaisen myynti-
294:                                                                     voiton määrään
295: -       521 Astala: Otajärven suojelusta
296:                                                                 -   539 Liedes: Eläkepäätösten saamisen nopeuttami-
297: -       522 Aaltonen: Moreenimuodostumien hyötykäytön               sesta
298:         lisäämisestä
299:                                                                 -   540 Valtonen ym.: Asumistuen maksamisesta kai-
300: -       523 Tikka: Oppisopimusjärjestelmää koskevista oh-           kille tuen tarpeessa oleville
301:         jeista
302:                                                                 -   541 Saarikoski: Pienyrittäjille maksettavien loma-
303: -       524 Aaltonen: Seinäjoen juomavesitilanteen paran-           rahojen riittämättömyydestä
304:         tamisesta
305:                                                                 -   542 Ajo: Sianlihan omavaraisuusasteen nostami-
306: -       525 Almgren: Rakennuttajayhtiöiden ja urakoitsi-            sesta Lapissa
307:         joiden suhteista
308:                                                                 -   543 Zilliacus: Om förenhetligandet av arbetslös-
309: -       526 Kortesalmi: Turvetuotannon supistamisesta ko-           hetsersättningssystemet
310:         nealan yrittäjille Pohjois-Suomessa aiheutuneiden
311:         vaikeuksien helpottamisesta                             -   543 Zilliacus: Työttömyyskorvausjärjestelmän yhte-
312:                                                                     näistäruisestä
313:     -   527 Kortesalmi: Suomalaisten ammattimetsätyö-
314:         miesten käyttämisestä Neuvostoliitossa suoritettavis-   -   544 Tikka: Tiuruniemen alikulkusillan uusimisesta
315:         sa metsänhoitotöissä                                        Joutsenossa
316: 8                                             Sisällysluettelo
317: 
318: -   545 Ihamäki ym.: Reumatologian professuurin säi-   -   548 Järvisalo-Kanerva: Aluepoliittisen rahoitustuen
319:     lyttämisestä                                           myöntämisperusteista
320: 
321: -   546 Tennilä: Yleisradion lähetysten kuuluvuuden    -   549 Peltola ym.: Ns. Toralinnan kunnostamisesta
322:     parantamisesta Ruotsissa                               asumiseen soveltuvaksi
323: 
324: -   547 P. Jokinen: Punaherukan tuontilupien myöntä-
325:     misestä
326:                                                 1982 vp.
327: 
328: Kirjallinen kysymys n:o .376
329: 
330: 
331:                                    Jaakonsaari: Kehitysyhteistyöhön annettujen lahjoitusten saatta-
332:                                        misesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa
333: 
334: 
335:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
336: 
337:     Tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 momen-       tysmaissa rinnastettaisiin maanpuolustuksen hy-
338: tin nojalla verovelvollinen saa valtionverotuk-        väksi tehtyihin lahjoituksiin. Kuluvan vuoden
339: sessa vähentää vähintään 5 000 ja enintään             valtiopäivillä on kaikkiaan 101 eri puolueisiin
340: 150 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis-           kuuluvaa kansanedustajaa tehnyt lakialoitteen
341: hyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin             kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen toimin-
342: asetuksella säädetään. Tulo- ja varallisuusvero-       taan kehitysmaissa annettujen lahjoitusten saat-
343: asetuksen 2 §: ssä on säädetty, että verovelvolli-     tamisesta vähennyskelpoisiksi valtionverotuk-
344: nen, myös yksityinen henkilö, saa vähentää val-        sessa.
345: tiolle maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen           Kehitysapulahjoitusten verovapaus on erityi-
346: antamansa lahjoitukset. Eräät yhteisöt voivat li-      sesti perusteltua sen vuoksi, että Suomen val-
347: säksi vähentää suomalaisille sodan uhreille sekä       tio ei ole kyennyt täyttämään velvoitustaan an-
348: tiedettä ja taidetta tukevaan tarkoitukseen an-        taa 0,7 % bruttokansantuotteesta kehitysyhteis-
349: tamansa lahjoitukset.                                  työhön. Ensi vuoden talousarvioesityksenkin
350:     Valtiovarainministeriön      työryhmämuistion      mukaan virallinen kehitysapu nousisi vasta noin
351:  ( 1980: VM 22) mukaan lahjoitusten vähennys-          0,36 %:iin BKT:sta. Kun valtio näin ollen ei
352: säännöstön tarkoituksena on lisätä yksityiseen         ole pystynyt täyttämään omaa tehtäväänsä,
353: aloitteellisuuteen perustuvaa tukea sellaisiin         olisi sen edes helpotettava yksityisten kansa-
354: yleishyödyllisiin kohteisiin ja sellaisille kulttuu-   laisten mahdollisuuksia osallistua kehitysmaissa
355: rielämän aloille, joiden tukemista voidaan pitää       koettavan hädän lieventämiseen.
356: yleiseltä kannalta tärkeänä.                              Edellä mainituista esityksistä ja eduskunnan
357:     Niinpä esimerkiksi henkilö, joka lahjoittaa        enemmistön tahtoa heijastavista lakialoitteista
358: valtiolle vuodessa 5 000-150 000 markkaa               huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään
359: käytettäväksi uusien, entistä tehokkaampien            lainsäädäntötoimiin selostetun epäkohdan kor-
360: aseiden hankintaan, saa vähentää tämän sum-            jaamiseksi.
361: man verotuksessaan. Valtiovalta siis pitää ase-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
362: varustelua yleiseltä kannalta niin tärkeänä, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
363: verovapaudella pyritään kannustamaan ihmisiä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
364:  tekemään lahjoituksia siihen tarkoitukseen. Sen       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
365: sijaan henkilö, joka lahjoittaa saman summan
366: esimerkiksi Afrikan nälkäkatastrofin torjumi-                     Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
367: seksi, maksaa veroa jokaisesta lahjoittamastaan                henkilö, joka lahjoittaa 5 000-150 000
368:  markasta. Lainsäädäntö ei siis kannusta ihmisiä               markkaa vuodessa asevarusteluun, saa
369:  tämänkaltaiseen toimintaan.                                   vähentää sen valtionverotuksessa, mutta
370:  . Tällainen asiantila ei enää nykyisin vastaa                 toinen, joka lahjoittaa saman summan
371: ihmisten oikeuskäsityksiä. On ilmeistä, että lain-             kehitysapuun tai inhimillisen hädän lie-
372:  säädännön määrittely "yleishyödyllisistä tarkoi-              vittämiseen kehitysmaissa, ei saa, ja jol-
373:  tuksista" on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.                 lei pidä,
374:  Kirkolliskokous, Suomen Punainen Risti, Suo-                     milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
375:  men Unicef-yhdistys ja Suomen Rauhanliitto                    piteisiin kehitysyhteistyöhön ja humani-
376:  ovatkin esittäneet, että lahjoitukset kehitysyh-              taariseen toimintaan kehitysmaissa an-
377:  teistyöhön ja humanitaariseen toimintaan kehi-                nettujen lahjoitusten saattamiseksi vä-
378:                                                                hennyskelpoisiksi verotuksessa?
379:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
380: 
381:                                            Liisa Jaakonsaari
382: 088201276E
383: 2                                              1982 vp.
384: 
385: 
386: 
387: 
388:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
389: 
390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vähennyskelpoisuus on peräisin vuodelta 1944
391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja on alunperin tarkoitettu palvelemaan sodan-
392: olette 12 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           aikaisista olosuhteista johtuneita tarpeita. Vaik-
393: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ka yhteiskunnallinen tilanne on tällä hetkellä
394: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         täysin erilainen kuin vähennyskelpoisuuden sää-
395: edustaja Liisa Jaakonsaaren näin kuuluvasta           tämisajankohtana, näihin lahjoituksiin liittyvää
396: kirjallisesta kysymyksestä n:o 376:                   veronhuojennusta ei ole katsottu aiheelliseksi
397:                                                       kumota.
398:            Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että            Valtiovarainministeriön omaksuman vakiintu-
399:         henkilö, joka lahjoittaa 5 000-150 000        neen käytännön mukaan sodasta kärsimään jou-
400:         markkaa vuodessa asevarusteluun, saa          tuneiden avustamiseksi annettujen lahjoitusten
401:         vähentää sen valtionverotuksessa, mutta       vastaanotto-oikeus on myönnetty vuosittain
402:         toinen, joka lahjoittaa saman summan          kahdelle yhteisölle: Sotainvalidihuollon Kanna-
403:         kehitysapuun tai inhimillisen hädän lie-      tusyhdistys r.y:lle ja Kaatuneiden Omaisten
404:         vittämiseen kehitysmaissa, ei saa, ja jol-    Liitto r.y:lle. Näiden saarnat verovähennys-
405:         lei pidä,                                     kelpoiset lahjoitukset olivat esimerkiksi vuonna
406:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-      1981 vajaat 2 miljoonaa markkaa.
407:         piteisiin kehitysyhteistyöhön ja humani-          Valtiolle maanpuolustukseen annettujen lah-
408:         taariseen toimintaan kehitysmaissa an-        joitusten määrä on viime vuosina ollut noin
409:         nettujen lahjoitusten saattamiseksi vä-       miljoona markkaa. Puolustusministeriö on sään-
410:         hennyskelpoisiksi verotuksessa?               nönmukaisesti ohjannut nämä varat edelleen
411:                                                       maanpuolustukseen liittyville säätiöille ja yhdis-
412:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tyksille niiden toiminnan tukemiseen. Huomat-
413:   vasti seuraavaa:                                    tavin näiden lahjoitusten saajajärjestö on ollut
414:      Tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 mo-        Maanpuolustuksen tuki r.y. Varsinaiseen ase-
415:  mentin 6 kohdan ( 432/81) mukaan verovel-            varusteluun näitä lahjoituksia ei ole siten käy-
416:  vollinen saa valtionverotuksessa vähentää vä-        tetty.
417:  hintään 5 000 markan ja enintään 150 000                 Valtaosa verovähennyskelpoisista lahjoituk-
418:   markan suuruiset lahjoitukset yleishyödylliseen     sista annetaan niille valtiovarainministeriön ni-
419:   tarkoitukseen, sen mukaan kuin asetuksella          meämälle runsaalle sadalle yhteisölle, joiden tar-
420:   säädetään.                                          koituksena on tieteen tai taiteen tukeminen.
421:      Tulo- ja varallisuusveroasetuksen 2 § :n mu-     Näille annettujen lahjoitusten yhteismäärä esi-
422:   kaan voi vähentää valtionverotuksessa lahjoituk-    merkiksi vuonna 1979 oli vajaat 9 miljoonaa
423:  set, jotka annetaan valtiolle maanpuolustusta        markkaa.
424:  edistävään tarkoitukseen tai valtiovarainminis-          Viime vuosina on useissa yhteyksissä esitetty,
425: . teriön nimeämälle yhteisölle sodasta kärsimään      että myös muuhun kuin tulo- ja varallisuusvero-
426:   joutuneiden auttamiseksi. Näiltä osin vähennys-     asetuksessa mainittuun toimintaan annetut lah-
427:  oikeus koskee myös yksityishenkilöiden teke-         joitukset olisi voitava vähentää verotuksessa.
428: . miä lahjoituksia. Sitä vastoin valtiovarainminis-   Erityisesti on katsottu, että kysyjänkin tarkoit-
429:   teriön nimeämille yhteisöille tieteen tai taiteen   tamaa kehitysyhteistyötä ja humanitaarista toi-
430:   tukemiseksi annetut lahjoitukset ovat vähennys-     mintaa olisi tuettava tällä tavoin.
431:   kelpoisia ainoastaan yhteisöjen tuloverotuk-            Asiaa on viimeksi käsitelty vuonna 1980 val-
432:   sessa.                                               tiovarainministeriön työryhmässä, jossa oli myös
433:      Maanpuolustukseen ja sodasta kärsimään jou-      valtion taidehallinnon, puolustusministeriön ja
434:   tuneiden avustamiseen annettujen lahjoitusten       verohallinnon edustus. Työryhmän tehtävänä oli
435:                                                N:o 376                                                3
436: 
437: selvittää tieteen, taiteen ja yleishyödyllisen toi-   koituksenmukaisinta antaa suoraan tulo- ja
438: minnan verotuskohtelua sekä lahjoitusten vero-        menoarvion kautta, jolloin sen määrän seuraami-
439: vähennyskelpoisuutta. Yksimielisessä muistios-        nen ja muuttaminen on selkeästi toteutettavissa.
440: saan ( työryhmämuistio 1980: VM 22) työ-                 Edellä mainitun työryhmän selvityksen perus-
441: ryhmä katsoi, ettei verovähennyskelpoisuutta ole      teella todettiin, ettei lahjoitusten verovähennys-
442: syytä laajentaa. Työryhmä totesi, että ainakin        kelpoisuutta ole syytä laajentaa, eikä tätä kos-
443: vähennyskelpoisuuden ulottaminen yksityishen-         kevia uudistussuunnitelmia ole tällä hetkellä vi-
444: kilöihin ja pienehköihin lahjoituksiin olisi          reillä. On myös huomattava, että vaikka valtio
445: omiaan monimutkaistamaan verotusta. Uusien            ei osallistukaan humanitaariseen toimintaan ve-
446: kohteiden nimeäminen saattaisi myös vähentää          rovähennyksen muodossa, avustusjärjestöt ovat
447: kotimaisiin kohteisiin annettuja lahjoituksia,        saavuttaneet kansalaiskeräyksillä merkittäviä tu-
448: joista tieteen ja taiteen tukemiseksi annetut         loksia. Verovähennysoikeus ei siten näiden koh-
449: ovat suurimpana ja tärkeimpänä ryhmänä. Ot-           teiden osalta ilmeisesti ole toiminnan onnistumi-
450: taen huomioon myös sen, että verovähennys-            sen edellytys. Sitä vastoin tieteen ja taiteen tu-
451: oikeus on yksi valtion yleishyödylliseen toimin-      kemiseen saattaisi olla vaikeampi saada yksi-
452: taan antaman tuen muodoista, työryhmä katsoi,         tyisiltä lahjoituksia, ellei verovähennysoikeutta
453: että tämä tuki on kehitysyhteistyön osalta tar-       olisi.
454:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1982
455: 
456:                                                                              Ministeri Jermu Laine
457:                                                   1982 vp.
458: 
459: 
460: 
461: 
462:                               Tili Riksdagens Herr Talman
463: 
464:  . I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             krig härstammar från år 1944 och har ur·
465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                sprungligen varit avsedd att tjäna behov som
466: velse . av den 12 november 1982 tili veder-              har föranletts av krigstida förhållanden. Trots
467: böra'nde. medlem av .statsrådet översänt avskrift        att den samhälleliga situationen nu är en helt
468: av följande av riksdagsledamoten Liisa Jaakon-           annan än den var då avdragsrätten stadgades
469: saari undertecknade spörsmål nr 3 7 6:                   har det inte ansetts vara motiverat att upphäva
470:                                                          skattelättnaderna för dessa donationer.
471:                 Anset Regeringen det vara riktigt att       Enligt av finansministeriet omfattad, hävd-
472:              en person som donerar 5 000-150 000         vunnen praxis har rätten att motta donationer
473:              mark i året tili upprustning får avdraga    tili understöd för dem som har blivit lidande
474:              detta belopp i statsbeskattningen, medan    genom krig årligen beviljats två samfund: Ga-
475:    __ ,. · • ~rf 11nnarr person·• som donerar samma
476:                                                          rantiföreningen för krigsinvalidvården r.f. och
477:              summa tili utvecklingshjälp eller för       Kaatuneiden Omaisten Liitto r.y. Dessa sam-
478:              lindrande av mänsklig nöd i utveck-         fund erhöll t.ex. år 1981 knappt 2 milj. mark
479:              lingsländerna inte får göra detta avdrag,   i avdragsgilia donationer.
480:              och om så inte är fallet,                      Donationerna tili staten för landets försvar
481:                 när har Regeringen för avsikt att vid-   har under de senaste åren uppgått tili ca 1
482:              taga åtgärder för att göra donationer       milj. mark. Försvarsministeriet har regelmäs-
483:              som givits för utvecklingssamarbetet        sigt dirigerat dessa medel vidare tili stiftelser
484:              och humanitär verksamhet i utvecklings-     och samfund med anknytning tili landets för-
485:              länderna avdragsgilia vid beskattning-      svar för stödjande av deras verksamhet. Den
486:              en?                                         viktigaste bland de organisationer som har
487:                                                          mottagit donationer har varit Försvarsfrämjan-
488:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           det r.f. Dessa donationer har sålunda inte an-
489: samt anföra följande:                                    vänts för egentlig upprustning.
490:     Enligt 3 3 § 1 mom. 6 punkten lagen om                  Största delen av sådana donationer som är
491: skatt på inkomst och förmögenhet ( 432/81)               avdragsgilia vid beskattningen ges tili av fi-
492: har den skattskyldige rätt att vid statsbe-              nansministeriet namngivna samfund ( ett drygt
493: skattningen avdra minst 5 000 mark och högst             hundratal), vilkas målsättning är att stödja
494: 150 000 mark stora donationer tili allmännvt-            vetenskap och konst. Det sammanlagda belop-
495: tigt ändamål i enlighet med vad därom stadgas            pet av donationerna tili dessa samfund var t.ex.
496: genom förordning.                                        år 1979 knappt 9 milj. mark.
497:     Enligt 2 § förordningen om skatt på inkomst             Under de senaste åren har man i många
498: och förmögenhet kan vid statsbeskattningen               sammanhang anfört att även donationer för
499: avdras donationer tili staten för främjande av           andra ändamål än i förordningen om skatt på
500: landets försvar ellet tili av finansministeriet          inkomst och förmögenhet nämnd verksamhet
501: namngivet samfund för hjälpande av dem som               borde kunna avdras vid beskattningen. I syn.
502: blivit lidande genom krig. Tili dessa delar              nerhet har man ansett att utvecklingssamar-
503: gäller avdragsrätten även donationer som görs            bete och humanitär verksamhet, vilka även
504: av enskilda personer. Däremot är donationer              spörsmålsställaren avser, borde stödas på detta
505: tili av finansministeriet namngivna samfund              sätt.
506: för stödjande av vetenskap eller konst avdrags-             Frågan har senast behandlats år 1980 i en
507: gilla endast i inkomstbeskattningen av samfund.          arbetsgrupp vid finansministeriet. 1 denna ar-
508:     Avdragsrätten för donationer för landets för-        betsgrupp fanns även representanter för statens
509: svar och tili dem som har blivit lidande genom           konstförvaltning, försvarsministeriet och skatte-
510:                                             N:o 376                                                5
511: 
512: förvaltningen. Arbetsgruppen hade i uppdrag        utvecklingssamarbetet är ändamålsenligast att
513: att utreda beskattningen av vetenskaplig, konst-   detta stöd ges direkt genom statsförslaget, var-
514: närlig och allmännyttig verksamhet samt dona-      vid det lätt går att hålla tillsyn över beloppet
515:  tionernas avdragbarhet. I sitt enhälliga PM       och ändra det.
516: (arbetsgruppspromemoria 1980: FM 22) an-               På basen av ovan nämnda arbetsgrupps ut-
517: såg arbetsgruppen att det inte finns skäl att      redningar konstaterades att det inte finns skäl
518: utvidga rätten tili skatteavdrag. Arbetsgruppen    att utvidga avdragsrätten för donationer och att
519: konstaterade att åtminstone en utvidgning av       inga nya planer rörande detta är aktuella för
520: avdragsrätten tili att gälla privatpersoner och    tillfället. Det bör även noteras att fastän staten
521: mindre donationer skulle medföra att beskatt-      inte deltar i humanitär verksamhet i form av
522: ningen blir mera komplicerad. Namngivandet         skatteavdrag, har hjälporganisationerna genom
523: av nya föremål för donationer kunde även           medborgarinsamlingar uppnått betydande resul-
524: medföra en minskning av de donationer som          tat. Rätten tili skatteavdrag är således inte be-
525: ges för inhemska ändamål, bland vilka dona-        träffande dessa ändamål en förutsättning för att
526: tionerna tili stöd för vetenskap och konst ut-     verksamheten skall lyckas. Däremot kunde det
527: gör den största och viktigaste gruppen. Då         vara svårare att erhålla donationer av enskilda
528: man även beaktar att skatteavdragsrätten är en     för stödjande av vetenskap och konst, om
529: form av statligt stöd för allmännyttig verksam-    skatteavdragsrätten inte existerade.
530: het, ansåg arbetsgruppen att det i fråga om
531:      Helsingfors den 15 december 1982
532: 
533:                                                                           Minister Jermu Laine
534: 
535: 
536: 
537: 
538: 088201276B
539: ·-·,
540: 
541: 
542: 
543: 
544:        ;.r~~   .-
545:                                               1982 vp;
546: 
547: Kirjallinen kysymys n:o 377
548: 
549: 
550: 
551: 
552:                                   Nikkilä: Henkilöverotuksen yksinkertaistamisesta
553: 
554: 
555:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
556: 
557:    Verotuksen yksinkertaistamista on monilta         jaostojen välillä syntyä erilaista verotuskäytän-
558: tahoilta vaadittu ja siitä on keskusteltu jo 20      töä. Siten jää verolautakunnan työn perimmäi-
559: vuoden ajan. Kuitenkin halLitus antaa jatkuvasti     nen tarkoitus toteutumatta. Verotuksen yksin-
560: eduskunnalle esityksiä uusiksi verolaeiksi tai       kertaistamisen kokonaisuudistuksen toteuttami-
561: voimassa olevien lakien muutoksiksi, jotka mo-       sella tulee olla käytännössä mahdollista ja se
562: nimutkaistavat verotusta. Jo vuosia on valtio-       on voitava nopeasti toteuttaa. Ne harvat pie-
563: varainministeriö perustellut eräiden tulo- ja va-    nehköt osauudistukset, joita viime vuosina on
564: rallisuusverolain sisältämien vähennysten mark-      tehty, eivät johda verotuksen yksinkertaistumi-
565: kamäärien pysyttämistä ennallaan vuodesta vuo-       seen kokonaisuudessaan.
566: teen sillä, että verotuksen kokonaisuudistus on         Jyrkkä progressio tuloverotuksessa on johta-
567: vireillä. Esimerkiksi sairauskuluvähennys on         nut epäoikeudenmukaiseen verotukseen tietyissä
568: vuodesta 1975 ollut markkamäärältään saman-          tuloluokissa. Progressiota tulisikin huomattavas-
569: suuruinen, kun samanaikaisesti useimpien mui-        ti lieventää.
570: den vähennysten markkamääriä on tarkistettu             Henkilöverotuksen vähennysjärjestelmä tulisi
571: vuosittain.                                          uudistaa yhdistämällä useimmat vähennykset si-
572:     Verotusjärjestelmästämme on muodostunut          ten, että ne myönnettäisiin samansuuruisina val-
573: erittäin monimutkainen ja se on kaikilla tasoilla    tion- ja kunnallisverotuksessa ja ne tehtäisiin
574: vaikeasti hallittavissa. Esimerkiksi VEROLAIT        aina tulosta. Eri perusteilla myönnettävät vä-
575: 1982 -julkaisussa on yli 100 eri lakia, asetusta     hennykset olisivat aina samansuuruiset. Näin
576: ja valtioneuvoston, valtiovarainministeriön tai      saataisiin yhdistettyä ainakin kunnallinen perus-
577: verohallituksen päätöstä, jotka sisältävät sään-     vähennys, ylimääräinen työtulovähennys, yksin-
578: nöksiä ja määräyksiä yksityisen kansalaisen ve-      huoltajavähennys vanhuusvähennys ja invalidi-
579: rotuksesta. Tämän lisäksi annetaan vuosittain        vähennys. Sen sijaan työtulovähennys tulisi säi-
580: edellä mainittuja säädöksiä ja päätöksiä täyden-     lyttää nykyisen kaltaisena. Tulonhankkimisesta
581: tävät verohallituksen ohjeet verotusmenettelys-      aiheutuneet kulut tulisi voida huomioida en-
582: tä. Tämä säännösten ja määräysten viidakko hei-      nakonpidätystä toimitettaessa. Sairauskulut tuli-
583: kentää oleellisesti kansalaisten oikeusturvaa, ai-   si korvata siten, että tietyn omavastuurajan jäl-
584: heuttaa paljon ylimääräistä työtä ja ylimääräisiä    keen kulut olisivat v.ähennettävissä ilman ylä-
585: kustannuksia. Huomattavaa myös on, että yhä          rajaa. Asunto-, opinto- ja muiden lainojen kor-
586: enemmän ja enemmän verotus määräytyy hal-            kovähennysoikeus tulisi säilyttää nykyisellään.
587: linnollisin päätöksin, joita tekevät mm. valtio-     Edelleen puoliso1den erillisverotus on myös jää-
588: varainministeriö, verohallitus ja muut veroviran-    nyt kesken. Erillisverotus tuHsi toteuttaa koko-
589: omaiset.                                             naisuudessaan.
590:     Varsinkin suurimmissa kunnissa ja kaupun-           Vuonna 1980 oli varallisuusveron tuotto
591: geissa verolautakunnan, jonka tehtävänä on ve-       124,4 miljoonaa markkaa eli alle 0,4 prosenttia
592:  rotuksesta päättää ja myös taata, että verotus      kaikkien välittömien verojen tuotosta. Varalli-
593:  tapahtuu oikeudenmukaisesti ja kohdistuu kaik-      suusverona on siis vähäinen osuus verotuotosta.
594: kiin kansalaisiin samojen periaatteiden mukai-       Kun otetaan huomioon sen määräämiseen liit-
595:  sesti, työskentely kymmenientuhansien, jopa sa-     tyvät kustannukset, tulisi harkita mahdollisuuk-
596:  tojentuhansien veroilmoitusten käsittelemiseksi     sia poistaa varallisuusvero kokonaan.
597: ei mahdollista jokaisen veroilmoituksen käsitte-        Veroilmoituksen        tekemi.svelvolHsuudesta
598: lyä erikseen. Suurimmissa verolautakunnissa,         tulisi vapauttaa ensinnäkin ne, joiden tulo ei
599:  jotka on jaettu jaostoihin, saattaa myös eri        nouse vuosittain määrättävään verotettavaan
600: 088201277F
601: 2                                             1982 vp.
602: 
603: markkamäärään. Vapautus tulisi myöntää myös                  Onko Hallitus tietoinen, että henkilö-
604: niille, joiden palkat, palkkiot ja eläkkeet ilme-          verotus ja verotusmenettely Suomessa
605: nevät työnantajan tai eläkelaitoksen asianomai-            on muodostunut erittäin monimutkai-
606: selle Iääninverovirastolie antamasta ilmoituk-             seksi, osittain jopa epätarkoituksenmu-
607: sesta. Tämä järjestelmä on jo olemassa, joten              kaiseksi ja kansalaisten oikeusturvaa
608: muita toimenpiteitä ei vaadittaisi. Menettelyä             heikentäväksi, ja jos on,
609: valvottaisiin .tehostetulla verotarkastuksella.               milloin Hallitus aikoo tehdä esityk-
610:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         sen kauan suunnitellusta henkilöverotuk-
611: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 sen yksinkertaistamiseen tähtäävästä ko-
612: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             konaisuudistuksesta?
613: vaksi seuraavan kysymyksen:
614: 
615:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
616: 
617:                                            Olavi Nikkilä
618:                                             N:o 377                                                3
619: 
620: 
621: 
622: 
623:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
624: 
625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Koska vähennysjärjestelmän yksinkertaistami-
626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nen ilman suuria verotulojen menetyksiä mer-
627: olette 17 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn        kitsisi useimmiten joidenkin verovelvollisten
628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       etujen pienenemistä, yksinkertaistamishankkei-
629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      den toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.
630: edustaja Olavi Nikkilän näin kuuluvasta kir-       Viime vuosina on useammin esitetty uusien,
631: jallisesta kysymyksestä n:o 377:                   usein varsin monimutkaisten vähennysten säätä-
632:                                                    mistä kuin nykyisen vähennysjärjestelmän yksin-
633:          Onko Hallitus tietoinen, että henkilö-    kertaistamista. Tätä taustaa vasten on tuskin
634:        verotus ja verotusmenettely Suomessa        realistista olettaa, että verotuksen yksinkertais-
635:        on muodostunut erittäin monimutkai-         taminen voitaisiin toteuttaa kaikkien eri intres-
636:        seksi, osittain jopa epätarkoituksenmu-     sitahojen hyväksymällä tavalla kertauudistuk-
637:        kaiseksi ja kansalaisten oikeusturvaa       sena.
638:        heikentäväksi, ja jos on,                      Verotuksen yksinkertaistamista merkitseviä
639:           milloin Hallitus aikoo tehdä esityk-     osittaisuudistuksia on viime vuosina kuitenkin
640:        sen kauan suunnitellusta henkilöverotuk-    saatu aikaan. Näistä voidaan mainita tulonhank-
641:        sen yksinkertaistamiseen tähtäävästä ko-    kimiskulut tiettyyn määrään asti korvaavan tu-
642:        konaisuudistuksesta?                        lonhankkimisvähennyksen säätäminen, ylärajan
643:                                                    asettaminen matkakulujen vähennysoikeudelle
644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sekä oman asunnon myyntivoittoverotuksen yk-
645: vasti seuraavaa:                                   sinkertaistaminen. Myös ilmoittamisvelvollisuut-
646:   Henkilöverotuksen usein todettu monimut-         ta koskevia säännöksiä on uudistettu siten, että
647: kaisuus aiheutuu suurelta osin laajasta vähen-     verohallituksella on mahdollisuus vapauttaa ilc
648: nysjärjestelmästämme. Tuloverotuksessa myön-       moituksen antamisvelvollisuudesta sellaisia vero-
649: netään noin 20 erilaista vähennystä, joiden tar-   velvollisryhmiä, tässä vaiheessa lähinnä eräitä
650: koituksena on mahdollisimman monipuolisesti        eläkkeensaajia, joiden tulotiedot saadaan ve-
651: ottaa huomioon ne eri tekijät, joiden katsotaan    rottajalle muuta kautta. Koska veroilmoitus on
652: vaikuttavan verovelvollisten veronmaksukykyyn.     luonnollisesti voitava tehdä vähennysten huo-
653: Vähennysten suuresta lukumäärästä huolimatta       mioon ottamista varten, tämän uudistuksen vai-
654: niistä verotusta monimutkaistavia ovat lähinnä     kutusta lisäisi huomattavasti selvityksiä vaati-
655: selvityksiä vaativat vähennykset, joita ovat mm.   vien vähennysten karsiminen tai ainakin kaava-
656: tulonhankkimiskuluvähennys, matkakuluvähen-        maistaminen.
657: nys, sairauskuluvähennys ja opiskelijavähennys.        Henkilöverotuksen yksinkertaistamista koske-
658: Sitä vastoin rekisteritietojen perusteella myön-   van ohjelman laatimista varten valtiovarainmi-
659: nettävät vähennykset eivät automaattisen tieto-    nisteriö on asettanut kuluvan vuoden syys-
660: jenkäsittelyn ansiosta aiheuta juurikaan lisä-     kuussa työryhmän, jonka tulee työssään ottaa
661: työtä verotuksessa. Näin ollen verotuksen yksin-   verotuksen kehittämistavoitteiden lisäksi huo-
662: kertaistamisesta puhuttaessa on päähuomio kiin-     mioon sosiaalipoliittiset kehittämissuunnitelmat.
663: nitettävä selvityksiä vaativien vähennysten kaa-    Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen 31.
664: vamaistamiseen ja mahdolliseen karsimiseen.         3. 1983 mennessä.
665:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1982
666: 
667:                                                                           Ministeri Jermu Laine
668:                                               1982 vp.
669: 
670: 
671: 
672: 
673:                             Tili Riksdagen's Herr Talman
674: 
675:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Eftersom en förenkling av avdragssystemet
676: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            utan förlust av stora skatteinkomster i de flesta
677: velse av den 17 november 1982 till vederbö-          fall skulle betyda att förmånerna för en del
678: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         skattskyldiga skulle minska, har försöken att
679: av följande av riksdagsman Olavi Nikkilä ~           förenkla beskattningen visat sig vara svåra att
680: dertecknade spörsmål nr 377:                         genomföra. Under de senaste åren har man
681:                                                      ofta föreslagit införande av nya, ofta ganska
682:           Är Regeringen medveten om att per-         invecklade avdrag, än en förenkling av det nu-
683:        sonbeskattningen och beskattningsförfa-       varande avdragssystemet. Mot denna bakgrund
684:        randet i Finland har blivit synnerligen       är det knappast realistiskt att tänka sig, att en
685:        invecklade, delvis tili och med oända-        förenkling av beskattningen skulle kunna ge.
686:        målsenliga, så att medborgarnas rätts-        nomföras som en engångsreform som kunde
687:        skydd försvagas, och om så är,                godkännas av alla som har intressen att bevaka.
688:          när ämnar Regeringen framlägga en              Betydande delreformer för att förenkla be-
689:        proposition om den sedan länge plane.         skattningen har dock åstadkommits under se-
690:        rade totalreform, som syftar tili en för-     naste år. Av dessa kan man nämna införandet
691:        enkling av personbeskattningen?               av det avdrag för inkomstens förvärvande som
692:                                                      upp tili ett visst belopp ersätter kostnaderna
693:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för inkomstens förvärvande, fastställandet av
694: samt anföra följande:                                en övre gräns för rätten att avdra resekostnader
695:    Att vår personbeskattning, som ofta konsta-       samt en förenkling av beskattningen av vinsten
696: terats, är så invecklad, beror tili stor del på      vid försäljning av egen bostad. Också stadgan-
697: vårt omfattande avdragssystem. I inkomstbe-          dena om deklarationsplikten har förnyats så,
698: skattningen medges ca 20 olika avdrag, som av-       att skattestyrelsen har möjlighet att befria s:å-
699: ser att möjligast mångsidigt beakta de olika         dana grupper av skattskydiga vilkas inkomst-
700: faktorer som anses inverka på de skattskyldigas      uppgifter beskattaren får från annat håll än från
701: skattebeta:lningsförmåga. Trotls det stora antalet   skydigheten att avge deklaration. Detta galler
702: avdrag är det närmast de avdrag som kräver           i detta skede närmast vissa pensionstagare. Ef-
703: utredning som gör beskattningen invecklad.           tersom man naturligtvis måste ha möjlighet att
704: Sådana är bl.a. avdragen av utgifter för in-         deklarera för att få sina avdrag beaktade, skulle
705: komstens förvärvande, resekostnadsavdrag, av-        verkan av denna reform märkbart ökas, om
706: drag för sjukdomskostnader och studieavdrag.         man skulle gallra bland de avdrag som kräver
707: Däremot ger de avdrag som beviljas på basen          utredning ellet åtminstone schematisera dem.
708: av registeruppgifter tack vare den automatiska          Finansmini:steriet har i .september detta år ti1l-
709: databehandlingen knappast något extra arbete         satt en arbetsgrupp för att uppgöra program
710: alls vid beskattningen. Då man diskuterar en         för en förenkling av personbeskattningen. Vid
711: förenkling av beskattningen bör huvudvikten          sidan av målsättningen att utveckla beskattning-
712: alltså fästas vid att göra de avdrag som kräver      en skall arbetsgruppen också beakta de social-
713: utredning mera schematiska och möjligen gallra       politiska utvecklingsplanerna. Arbetet skall va-
714: bland dem.                                           ra slutfört senast 31. 3. 1983.
715:      Helsingfors den 15 december 1982
716: 
717:                                                                               Minister ] ermu Laine
718:                                                1982 vp.
719: 
720: Kirjallinen kysymys n:o 378
721: 
722: 
723: 
724: 
725:                                    Tuomaala ym.: Liikuntalautakunnan jäsenten esteellisyydestä jaet-
726:                                       taessa avustuksia urheiluseuroille
727: 
728: 
729: 
730:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
731: 
732: 
733:    Liikunta-asetuksen 1 §:n mukaan kunnan                Päätöksessään 19 päivältä maaliskuuta 1981
734: liikuntalautakunnan tehtävänä on mm. päättää           (4446/32/80 n:o 1582/81 CN) korkein hal-
735: niiden määrärahojen jaosta, jotka kunnan ta-          linto-oikeus on näet katsonut esteellisiksi erään
736: lousarviossa on varattu urheiluseurojen liikunta-     urheiluseuran lajijaostojen jäsenet, jotka oli va-
737: toiminnan tukemiseen, jos tämä tehtävä on lau-        littu seuran vuosikokouksessa toimimaan johto-
738: takunnan johtosäännössä annettu lautakunnalle.        kunnan apuna tehtävänään johtaa, suunnitella
739:    Liikuntalakia säädettäessä yksi keskeisimmis-      ja valvoa oman alansa kurssi-, valmennus- ja
740: tä tavoitteista oli saattaa urheiluseurat valtion-    kilpailutoimintaa seuran talousarviossa jaosto-
741: avun piiriin. Seuroilla on kansalaisia lähellä ole-   jen toiminnan rahoittamista varten varattujen,
742: vina liikuntapalvelusten perusyksikköinä aivan        jaostojen vapaasti käytettävissä olevien määrä-
743: keskeinen merkitys maamme liikuntakulttuurin          rahojen puitteissa.
744: koko kentässä.
745:     Taloudelliset edellytykset seurojen toimin-          Avustuksia käsiteltäessä voivat asian käsitte-
746: nalle ovat kuitenkin seuran itsensä toiminnasta       lyyn osallistua myös seuran muut toimihenkilöt
747: kiinni. Niinpä edelleen ylivertaisesti suurin osa     kuin päätoimiset toiminnanjohtajat edellyttäen,
748: urheiluseurojen taloudellisista voimavaroista on      että he eivät samalla ole seuran johtokunnan
749: peräisin seuroissa mukana olevien kansalaisten        jäseniä. Pelkästään urheiluseuran jäsenyys ei
750: järjestämästä toiminnasta. Niinpä vapaaehtoinen       myöskään tuota esteellisyyttä, joten vaikkapa
751: taikootyö on edelleenkin seurojen toimintaa yl-       kaikki lautakunnan jäsenet ja varajäsenet voi-
752: läpitävä voima.                                       vat osallistua toimintaan urheiluseurojen jäse-
753:    Valtion tuella on joka tapauksessa urheilu-        ninä. Sanottu KHO:n päätös koskee valitusta,
754: seuroille ja niiden taloudelle suuri merkitys. Si-    jonka eräs kaupunginhallitus teki lääninoikeu-
755: ten esimerkiksi viime vuonna liikuntalain mu-         den päätöksestä.
756: kaisia valtionosuuksia myönnettiin 28 miljoo-            Kunnan liikuntalautakunta oli 12. 6. 1979
757: naa markkaa, josta 16 miljoonaa markkaa myön-         päättänyt jakaa vuoden 1979 talousarviossa ur-
758: nettiin urheiluseurojen avustamiseen sekä lii-        heiluseurojen avustamiseen varatun 170 000
759: kuntalain yleiseen edistämiseen ja kuljetuskus-       markan määrärahan siten, että eräs paikkakun-
760:  tannuksiin.                                          nan urheiluseura oli suoranaisena avustuksena
761:     Liikuntalakia koskeneen hallituksen esityksen     jaetusta 120 000 markan määrärahasta saanut
762: mukaan liikuntalautakuntaan on pyrittävä saa-         55 000 markkaa, avustuksena salivuokriin va-
763: maan riittävän laaja ja monipuolinen liikunnan        ratusta 20 000 markan määrärahasta 9 300
764:  asiantuntemus.                                       markkaa ja junioritoiminnassa tarvittavien
765:     Parhaillaan muotoutumassa oleva oikeuskäy-        liikuntatilavuokrien korvaukseksi    varatusta
766: täntö on kuitenkin luonut sellaisia ennakko-          30 000 markan määrärahasta 15 000 mark-
767:  päätöksiä, jotka oleellisesti vaikeuttavat em.       kaa.
768:  pyrkimyksen toteuttamista ja siten vesittävät
769: koko liikuntalain tavoitteita. Niiden toteutta-         Muuan henkilö valitti liikuntalautakunnan
770: misessahan urheiluseuroilla on aivan keskeinen        päätöksestä kaupunginhallitukselle, ja lausui
771: merkitys.                                             valituskirjassaan, että eräät päätöksentekoon
772: 0882012963
773: 2                                                1982 vp.
774: 
775: osallistuneet henkilöt - neljä jäsentä - olivat            KHO:n paatos on ristiriidassa lainsäätäjän
776: ko. urheiluseuran jaostojen jäseniä, minkä vuok-        tahdon kanssa ajatellen liikuntalain tavoitteita
777: si heitä, koska seuran jaostot olivat taloudelli-       ja sen sisältöä. Mikäli käytäntö muodostuu sel-
778: sesti itsenäisiä, oli pidettävä asiassa esteellisinä.   laiseksi kuin päätöksessä edellytetään, on toden-
779: Sen vuoksi valittaja vaati päätöksen kumoa-             näköistä, että koko urheiluseura-avustusten ja-
780: mista.                                                  komenettelystä putoaa vähitellen pohja pois.
781:    Liikuntalautakunta lausui antamassaan seli-          Ainakaan pienten maaseutukuntien liikuntalau-
782: tyksessä, että lautakunta oli jakanut apura-            takuntiin on vastedes mahdotonta saada mu-
783: hat seuroille eikä niiden jaostoille. Taloudelli-       kaan lain edellyttämää asiantuntemusta.
784: sissa asioissa vastuu kuului seuran johtokun-               Jos kaikki urheiluseuroissa toimivat - mikä
785: nalle vuosikokouksen valmistaman talousarvion           käytännössä pienissä kunnissa tarkoittaa seuran
786: puitteissa. Sen vuoksi, ja kun jaostojen jäsenet        johtokunnan jäseniä ja jaostojen puheenjohtajia
787: eivät olleet sellaisessa asemassa, että he olisi-       sekä seuran johtavia toimihenkilöitä -          ka:t-
788: vat esteeliisiä urheilumäärärahoja jaettaessa, lau-     sotaan esteellisiksi jakamaan urheiluseuroille
789: takunta vastusti valituksen hyväksymistä.               avustuksia, kunnan liikuntasihteeri saa mones-
790:    Kaupunginhallitus hylkäsi sen jälkeen 24. 9.         sa tapauksessa yksin ratkaista rahanjaon.
791: 1980 valituksen.                                            Sitä paitsi lainsäätäjän tarkoituksena liikunta-
792:    V alittaja haki sitten muutosta kaupunginhal-        lakia säädettäessä oli, että vain kaikki lauta-
793: lituksen päätökseen, minkä johdosta kaupungin-          kunnassa mahdollisesti jäseninä olevat, avus-
794: hallitus antoi selityksen. Lääninoikeus totesi          tusta hakeneiden seurojen johtokuntien jäsenet
795: asiasta antamassaan päätöksessä, että yksi lauta-       ja päätoimiset toiminnanjohtajat ovat yhtä aikaa
796: kunnan jäsen oli ollut avustusta hakeneen ur-           esteeliisiä käsiteltäessä päätöksentekoa tai ehdo-
797: heiluseuran koripallojaoston, yleisurheilujaoston,      tusta urheiluseuroille myönnettävistä avustuk-
798: yksi yleisurheilujaoston ja koripallojaoston sekä       sista.
799: yksi jääkiekkojaoston jäsen.                                Heidän sijaansa voidaan kutsua asian käsit-
800:    Seuran eri jaostot, jotka valittiin seuran vuo-      telyajaksi heidän esteettömät varajäsenensä,
801: sikokouksessa, toimivat seuran johtokunnan              mutta kun lautakunnan päätösvaltaisuus kun-
802: apuna. Niiden tehtävänä oli johtaa, suunnitella         nallislain 26 §:n mukaan edellyttää, että enem-
803: ja valvoa oman alansa valmennus-, kurssi- ja            män kuin puolet sen jäsenistä on esteettömänä
804: kilpailutoimintaa. Seuran talousarviossa varat-         saapuvilla, saattaa joskus tulla eteen tilanne,
805: tiin jokaisen jaoston toiminnan rahoittamista           ettei riittävää määrää esteettömiä henkilöitä täl-
806: varten määräraha, joka oli jaoston vapaasti käy-        läkään tavalla saada koolle asiasta päättämään.
807: tettävissä.                                             Tällöin joudutaan tilanteeseen, jossa on pyy-
808:    Lääninoikeuden mielestä lco. jäsenten oli kat-       dettävä kunnanvaltuustoa valitsemaan tilapäisiä
809: sottava seuran jaostoihin kuulumisen johdosta           esteettömiä jäseniä kyseistä asiaa käsittele-
810: olleen vuonna 17 34 säädetyn oikeudenkäymis-            mään.
811: kaaren 13 luvun 1 §: ssä tarkoitetulla tavalla             Urheiluseuran johtokunnan mahdollisesti aset-
812: asiaan osallisia. He olivat siten, kun otettiin         taman toimikunnan tai sen jaoston jäsenyyden
813: huomioon kunnallislain 25 § :n 1 momentin               ei yleensä voida katsoa aiheuttavan es•teelli-
814: säännös, esteeliisiä ottamaan osaa kyseisen avus-       syyttä, kun on kyseessä avustuksen myöntämi-
815: tusmäärärahan jakamista koskevan päätöksen              nen seuralle ( vrt. Pekkanen-Aarnio, Liikunta-
816: tekoon liikuntalautakunnassa.                           laki selityksineen, Vantaa 1981, s. 36-37).
817:    Koska lautakunnan päätös siten oli läänin-              KHO:n edellä mainittujen päätösten voidaan
818: oikeuden mielestä syntynyt väärässä järjestyk-          siis katsoa olevan ristiriidassa liikuntalain ta-
819: sessä, lääninoikeus kunnallislain 139 ja 141 §:n        voitteiden ja sen sisällön sekä ennen muuta
820: nojalla kumosi kaupunginhallituksen ja liikun-          urheiluseurojen edun ja koko maamme liikunta-
821: talautakunnan päätökset sekä palautti asian lii-        kulttuurin edistämispyrkimysten kanssa.
822: kuntalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
823:    Kaupunginhallitus haki muutosta lääninoikeu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
824: den päätökseen, minkä johdosta valittaja antoi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
825: selityksen.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
826:    Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja kat-
827: soi, ettei ole syytä muuttaa lääninoikeuden pää-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
828: töstä, joka siis jäi pysyväksi.                                 ryhtyä, jotta maamme urheiluseurojen
829:                                       N:o 378                                        3
830: 
831:  jaostojen jäseniä ei vastedes pidettäisi          lain mukaisia avustuksia urheiluseu-
832:  esteellisinä kuntien liikuntalautakuntien         roille?
833:  jäseninä lautakuntien jakaessa Iiikunta-
834: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
835: 
836:    Juhani Tuomaala              Ensia Laine                 Elisabeth Rehn
837:    Mauri Miettinen              Pentti Lahti-Nuuttila       Ingvar S. Melin
838:    Matti Maijala                Markku Kauppinen            Terhi Nieminen-Mäkynen
839:    Toivo Yläjärvi               Mauri Pekkarinen            Anna-Liisa Jokinen
840:    Mikko Elo                    Ilkka Kanerva               Antero Juntumaa
841:    Risto Tuominen               Matti Pelttari              Pekka Jokinen
842:                           Eduskunnan' Herra Puhemiehelle'
843: 
844:    V altiopäl.väjlfrjestykSen 3 7 ,.§ :n 1 momentissa  . Korkein hallinto-oikeu~ on ·päätÖk$~ssään 19
845: mainitussa tai:ko~tuksessa 'fe, Herra Puhemibs1 , _'päivältä maaliskuuta 1981 {4446/32/81 CN)
846: olette 12 päivähä'. marraskuuta 1982 päivätyrt ·... katsonut esteelliseksi .... erään urheiluseuran
847: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lajijaostojen jäsenet, jotka oli valittu seuran
848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vuosikokouksessa .toimimaan johtokunnan apuna
849: edustaja Juha11i Tuomaalan ym. näin kuulu- tehtävänään johtaa, suunnitella ja valvoa oman
850: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 378:             alansa kurssi-, valmennus- ja kilpailutoimintaa
851:                                                       seuran talousarviossa jaostojen toiminnan ra-
852:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hoittamista varten varattujen, jacstojen vapaasti
853:          ryhtyä, jotta maamme urheiluseurojen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
854:          jaostojen jäseniä ei vastedes pidettäisi KHO:n ratkaisu perustuu siihen, että ko. ur-
855:          esteellisinä kuntien liikuntalautakuntien heiluseurassa lajijaostoille oli seuran talousar-
856:          jäseninä lautakuntien jakaessa liikunta- viossa osoitettu toiminnan rahoittamista varten
857:          lain mukaisia avustuksia urheiluseu- määräraha, joka oli jaoston vapaasti käytettä-
858:          roille?                                      vissä ja itsenäisesti päätettävissä. Jaostoille oli
859:                                                       näin ollen annettu itsenäinen päätösvalta jaos-
860:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ton toiminnan rahoitusta koskevissa asioissa.
861: seuraavaa:                                            Tällaisen seuran jaoston jäsenellä on KHO:n
862:    Kysymyksen kohteena oleva korkeimman tulkinnan mukaan jaostonsa toiminnan ja rahoi-
863: hallinto-oikeuden päätös koskee kunnan liikun- tuksen osalta johtokunnan jäseneen verrattava
864: talautakunnan päätöstä avustusten myöntämi- itsenäinen päätösvalta.
865: sestä kunnan urheiluseuroille vuonna 1979, jol-          Opetusministeriö lähtee siitä, että mahdolli-
866: loin liikuntalaki ei vielä ollut voimassa.            set esteellisyyskysymykset kunnan liikuntalauta-
867:    Liikuntalaki ( 984/79) ja liikunta-asetus kunnan jäseniä valittaessa olisi pyrittävä enna-
868: ( 1085/79) tulivat voimaan 1. 1. 1980. Lii- kolta ottamaan huomioon väittämällä avustusta
869: kunta-asetuksen 1 §: n mukaan kunnan liikunta- saavien urheiluseurojen johtohenkilöiden valin-
870: lautakunta päättää mm. niiden määrärahojen taa tai käyttämällä avustuksista päätettäessä va-
871: jaosta, jotka kunnan talousarviossa on varattu ramiesjärjestelmää.
872: urheiluseurojen liikuntatoiminnan tukemiseen,            Mitä tulee yleisiin esteellisyyssäännöksiin, ope-
873: mikäli tämä tehtävä on lautakunnan johtosään- <tusministeriö toteaa, että valtioneuvoston 1978
874: nössä annettu lautakunnalle.                          asettama yhdistyslakikomitea valmistelee yhdis-
875:    Hallituksen liikuntalakiesityksen perusteluis- tyslain kokonaisuudistusta. Opetusministeriö
876: sa lähdettiin siitä, että kuntien liikuntalautakun- katsoo kysymyksen tältä osin kuuluvan oikeus-
877: tiin pyrittäisiin saamaan mahdollisimman laaja ministeriön toimialaan.
878: ja monipuolinen liikunnan asiantuntemus.
879:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1982
880: 
881:                                                                      Opetusministeri Kalevi Kivistö
882:                                              N:o 378                                                5
883: 
884: 
885: 
886: 
887:                            Tili Riksdagens Herr Talman
888: 
889:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       slut av den 19. mars 1981 (4446/32/81 CN)
890: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ansett medlemmarna i en viss idrottssorganisa-
891: velse av den 12 november 1982 tili vederböran-     tions sektioner för olika idrottsgrenar vara jä-
892: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       viga; medlemmarna hade av föreningens års-
893: följande av riksdagsman Juhani Tuomaala m.fl.      möte valts att assistera styrelsen med uppgift att
894: undertecknade spörsmål nr 378:                     leda, planera och övervaka föreningens kurs-,
895:                                                    tränings- och tävlingsverksamhet inom sina
896:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     respektive områden inom ramen för de anslag
897:        ta, för att medlemmar i finländska          som i föreningens budget reserverats att fritt
898:        idrottsorganisationers sektioner framle-    disponeras av sektionerna för finansiering av
899:        des inte skall anses vara jäviga som        deras verksamhet.
900:        medlemmar i kommunernas idrotts-               HFD:s beslut baserar sig på att det i
901:        nämnder då nämnderna utdelar de i           ifrågavarande idrottsförening anvisats sektioner-
902:        idrottslagen avsedda understöden åt         na för de oli.lm idrottsgrenarna anslag för fi-
903:        idrottsorganisationer?                      nansiering av verksamheten, vilka fritt kunde
904:                                                    användas av sektionerna enligt deras egen pröv-
905:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning. Sektionerna hade sålunda givits själv-
906: samt framföra följande:                            ständig beslutanderätt i frågor som gällde fi-
907:    Det beslut av Högsta förvaltningsdomstol        nansieringen av deras verksamhet. Sektionsmed-
908: som avses i spörsmålet gäller kommunala            lcm i dylik förening har enligt HFD:s tolkning
909: idrottsnämnders beslut angående beviljande av      en självständig beslutanderätt som är jämför-
910: understöd åt kommunernas idrottsorganisatio-       bar med styrelsemedlems, i frågor som gäller
911: ner år 1979, då idrottslagen ännu inte trätt i     sektionens verksamhet och finansiering.
912: kraft.                                                Undervisningsministeriet utgår från, att even-
913:    Idrottslagen ( 984/79) och idrottsförordning-   tuella frågor som gäller jävighet bör på förhand
914: en (1085/79) trädde i kraft den 1. 1. 1980.        tas i beaktande vid vai av medlemmar tili kom-
915: Enligt 1 § idrottsförordningen besluter kom-       munens idrottsnämnd genom att undvika a:tt in-
916: munens idrottsnämnd bl.a. om fördelningen av       välja ledande personer från idrottsföreningar
917: de anslag, som i kommunens budget reserverats      som erhåller understöd eller genom att tillämpa
918: för stödjande av idrottsföreningars idrottsverk-   suppleantsystemet då beslut fattas om under-
919: samhet, såvida denna uppgift tilidelats nämn-      stöden.
920: den i dess instruktion.                               Vad beträffar de allmänna bestämmelserna
921:    I motiveringarna tili regeringens proposition   om jävighet, konstaterar undervisningsministe-
922: med förslag tili idrottslag utgick man från att    riet, att den av statsrådet år 1978 tilisatta
923: eftersträva en så omfattande och mångsidig         kommitten gällande föreningslagen utarbetar en
924: sakkännedom av idrottsfrågor som möjligt i         helhetsreform av föreningslagen. Undervisnings-
925: kommunernas idrottsnämnder.                        ministeriet anser att frågan tili dessa delar till-
926:    Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt be-     faller justitieministeriets kompetensområde.
927:      Helsingfors den 18 december 1982
928: 
929:                                                           Undervisningsminister Kalevi Kivistö
930: 
931: 
932: 
933: 0882012963
934:                                                 1982 vp.
935: 
936: Kirjallinen kysymys n:o 379
937: 
938: 
939: 
940: 
941:                                    Laitinen ym.: Rinnakkaisen kaapelitelevisioverkoston rakenta-
942:                                        misesta Varkaudessa
943: 
944:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
945: 
946:    Varkaudessa aloitettiin Kaura-aho -nimisen          yhtiön omistuspohjaa on tarkoitus edelleenkin
947: asutusalueen rakentaminen vuonna 1977. Yleis-          laajentaa useilla lehtiyhtiöillä. Säännöllistä ohjel-
948: radio mittautti tällöin alueella kenttävoimak-         maa on verkostossa lähetetty 1. 9. 1982 alkaen.
949: kuuden televisio-ohjelma 1 :n ja 2:n näkyvyy-             Kun Varkauden Aluelämpö Oy siirtyi raken-
950: den selvittämiseksi. Mittausten perusteella oli        tamaan verkostoa kaupungin keskusta-alueille,
951: aihetta epäillä, että alueella tulee olemaan vai-      ilmoitti posti- ja telelaitos myös rakentavansa
952: keuksia saada kunnollinen televisiokuva nor-           kaupungin keskustaan oman verkostonsa. Var-
953: maaleilla antenneilla. Tämän vuoksi alueelle           kauden kokoisessa kaupungissa on taloudelli-
954: päätettiin rakentaa suuryhteisantennijärjestelmä       sesti saatavissa kaapelitelevisiojärjestelmän pii-
955: ja rakentajaksi tuli Varkauden Aluelämpö Oy,           riin noin 5 000 taloutta. Tämä määrä on niin
956: jossa yhtiössä Varkauden kaupungilla on osa-           vähäinen, että se ei mahdollista taloudellisesti
957: ke-enemmistö. Suuryhteisantennijärjestelmä ra-         kahden eri järjestelmän rakentamista. Posti- ja
958: kennettiin alun perin kaapelitelevisiotoimin-          telelaitos aikoo kuitenkin rakentaa julki-
959: taan sopivaksi. Vuosittainen antenniliittymien         silla varoilla rahoitettavan päällekkäisen jär-
960: lisäys Kaura-ahon alueella on ollut noin 100           jestelmän jo olemassa olevan ja toimivan jär-
961: taloutta. Järjestelmään liittyneiden talouksien        jestelmän rinnalle. Varkauden kokoisessa kau-
962: yhteismäärä on nyt noin 500.                           pungissa rinnakkaiset verkostot vaikuttavat tar-
963:     Antennijärjestelmien rakentaminen ei ole ol-       peettomilta. Sen sijaan olisi keskityttävä ole-
964: lut alunperin aluelämpöyhtiön toimialaan kuu-          massa olevan järjestelmän toiminnan varmista-
965: luvaa. Tämän vuoksi järjestelmää tarjottiin            miseen ja edelleen kehittämiseen, niin että oh-
966: posti- ja telelaitokselle, joka kuitenkin raukesi      jelmavälitys voisi kehittyä esimerkiksi samalla
967: posti- ja telelaitoksen tarjottua kohtuuttoman         periaatteella kuin muualla maassa yksityisten
968: alhaista hintaa. Näin ollen lämpöyhtiölle jäi          puhelinlaitosten toimialueilla.
969: ainoaksi mahdollisuudeksi jatkaa aloittamaansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
970: toimintaa. Keväällä 1982 toiminta ulotettiin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
971: myös Taipale-nimiselle asuntoalueelle.                 me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
972:     Pidätyttyään ostamasta jo olemassa olevaa          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
973: verkostoa aloitti posti- ja telelaitos keväällä 1982
974: myös Taipaleen alueella kaapelitelevisioverkos-                   Onko Hallitus tietoinen, että posti-
975:  ton rakentamisen. Taipaleen alueelle on tulossa               ja telelaitos on rakentamassa Varkauden
976: vain 100-200 asuntoa, joten ei ole taloudelli-                 kaupunkiin kaapelitelevisioverkostoa jo
977: sesti mielekästä rakentaa sinne kahta erillistä                rakennetun ja toiminnassa olevan ver-
978: kaapelitelevisioverkostoa.                                     koston rinnalle, ja jos on,
979:     Verkoston hyväksikäytön tehostamiseksi pe-                    pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
980: rustettiin Varkauteen keväällä 1982 Videoverk-                 sena tällaisten rinnakkaisten julkisilla
981:  ko Oy -niminen osakeyhtiö hoitamaan kaapeli-                  varoilla rakennettavien kaapelitelevisio-
982:  televisiolähetyksiä. Yhtiön osakkaina ovat tällä              verkostojen rakentamishankkeiden to-
983: hetkellä Varkauden Aluelämpö Oy ja Savon                       teuttamista?
984:  Sanomien tytäryhtiö Kustannuskiila Oy, mutta
985:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
986: 
987:            Juhani Laitinen                 Toivo Yläjärvi                   Lasse Lehtinen
988: 088201307E
989: 2                                              1982 vp.
990: 
991: 
992: 
993: 
994:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
995: 
996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 JD.Omentissa.     syntyy luotettavia, korkealaatuisia ja kokonaisia
997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taajamia kattavia laajakaistaisia paikallisverkko-
998: olette 12 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           ja.
999: kirjeenne n:o 2064 ohella toimittanut valtio~             Kysymyksessä mainittu uusi Taipaleen asun-
1000: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         toalue on Yleisradion näkyvyyden kannalta ns.
1001: sen kansanedustaja Juhani Laitisen ym. näin           katvealue. Yleisradion taholta suositeltiin laaja-
1002: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 379:        kaistaisen paikallisverkon rakentamista alueelle.
1003:                                                       Alueella toimiva lämpöyhtiö ei aluksi ollut kiin-
1004:            Onko Hallitus tietoinen, että posti-       nostunut Taipaleen alueen rakentamisesta, kos-
1005:         ja telelaitos on rakentamassa Varkauden       ka sinne ei rakenneta kaukolämpöverkkoa.
1006:         kaupunkiin kaapelitelevisioverkostoa jo       Niinpä posti- ja telelaitos päätti rakentaa Tai-
1007:         rakennetun ja toiminnassa olevan ver-         paleen alueelle samanaikaisesti puhelinverkon
1008:         koston rinnalle, ja jos on,                   rakentamisen yhteydessä laajakaistaisen paikal-
1009:            pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-        lisverkon koeverkon ja aloitti tarpeelliset suun-
1010:         sena tällaisten rinnakkaisten julkisilla      nittelu- ja rakennustyöt. Myös em. yhtiö ra-
1011:         varoilla rakennettavien kaapelitelevisio-     kensi oman verkkonsa Taipaleen alueelle.
1012:         verkostojen rakentamishankkeiden to-              Koska posti- ja telelaitoksella on tulevaisuu-
1013:         teuttamista?                                  dessa mahd0llisuus rakentaa koko Varkauden
1014:                                                       kattava laajakaistainen paikallisverkko talou-
1015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dellisesti muiden televerkon töiden yhteydessä,
1016: vasti seuraavaa:                                      ryhtyi posti- ja telelaitos alustavasti suunnitte-
1017:    Perinteisesti on sähköinen joukkoviestintä         lemaan Varkauden keskusta-alueita kattavaa
1018: käyttänyt erillistä suuryhteisantenniverkkoa tai      laajakaistaista verkkoa. Varsinaisiin rakennus-
1019: kaapelitelevisioverkkoa ja kohdeviestintä erillis-    töihin Taipaleen alueen ulkopuolella ei posti-
1020: tä televerkkoa. Nyt kuitenkin sekä palveluiden        ja telelaitos ole vielä ryhtynyt.
1021: että verkkojen osalta on raja hämärtymässä.               Ei ole järkevää rakentaa kahta päällekkäistä
1022: Suuryhteisantennijärjestelmät kehittyvät tulevai-     verkkoa. Posti- ja telelaitoksen mahdollisuudet
1023: suudessa laajakaistaisiksi paikallisverkoiksi, kos-   laajakaistaisten paikallisverkkojen rakentajana
1024: ka niissä voidaan jakaa muitakin palveluita           ja ylläpitäjänä ovat vakiintumassa. Niinpä ke-
1025:  (mm. tietopalvelut ja data) kuin pelkästään          sällä 1982 on ryhdytty neuvottelemaan toisaal-
1026: radio- ja televisio-ohjelmia. Näin laajakaistaiset    ta em. yhtiön verkon lunastamisesta posti- ja
1027: paikallisverkot täydentävät muuta televerkkoa.        telelaitokselle. Viimeinen neuvottelu asiasta oli
1028: Tulevaisuudessa kuituoptiikan kehitys mahdol-         16. 11. 1982. Mikäli sopimukseen päästään,
1029: listaa kaikkien telepalvelujen (TV, radio, data,      verkko siirtyy posti- ja telelaitoksen omistuk-
1030: telex, telefax, teletex, puhelin ym.) siirron sa-     seen, jolloin posti- ja telelaitos ottaa vastuun
1031: moja kaapeleita pitkin.                               verkon kehittämisestä ja kunnossapidosta sekä
1032:    Telepalvelujen käyttäjien, palvelujen tarjoa-      tilaajista.
1033: jien ja kansantalouden etujen mukaista on, että
1034:      Helsingissä joulukuun 17 päivänä 1982
1035: 
1036:                                                                Liikenneministeri Jarmo Wahlström
1037:                                                N:o 379                                               3
1038: 
1039: 
1040: 
1041: 
1042:                          T'i[l Riksdagens Herr Talman
1043: 
1044:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         får säkra, bredbandiga lokalnät av hög klass,
1045: .anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som täcker hela tätorter. Detta är även natio-
1046: nr 2064 av den 12 november 1982 tili veder-           nalekonomiskt fördelaktigt.
1047: börande medlem av statsrådet översänt avskrift           Taipale bostadsområde, som har nämnts i
1048: av följande av riksdagsman Juhani Laitinen            spörsmålet, ligger med tanke på Rundradions
1049: m. fl. undertecknade spörsmål nr 379:                 sebarhet i en s.k. blind sektor. Rundradion
1050:                                                       rekommenderade att ett bredbandigt lokalnät
1051:           Är Rereringen medveten om att post-         skulle byggas på området. Det värmebolag som
1052:        och televerket håller på att bygga ett         verkar på området var först inte intresserat
1053:        kabeltelevisionsnät i Varkaus stad vid         av att bygga ut Taipaleområdet, eftersom inget
1054:        sidan av ett redan utbyggt och funge-          fjärrvärmenät byggs på området. Därför be-
1055:        rande nät, och om så är fallet,                slöt post- och televerket att man, samtidigt
1056:           anser Regeringen det ändamålsenligt         som man bygger ett telefonnät på Taipaleom-
1057:        att man genomför dylika projekt, som           rådet, skulle bygga ett bredbandigt lokalnät
1058:        gäller byggande av parallella kabeltele-       som försöksnät och inledde erforderliga plane-
1059:        vionsnät med offentliga medel?                 rings- och byggnadsarbeten. Ä ven ovan nämnda
1060:                                                       bolag byggde ett eget nät på Taipaleområdet.
1061:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Eftersom post- och televerket i framtiden
1062: samt anföra följande:                                 kommer att ha möjlighet att på ett ekonorniskt
1063:    Av tradition har den elektroniska masskom-         sätt bygga ett bredbandigt lokalnät, som täcker
1064: munikationen använt ett separat storcentralan-        hela Varkaus, i samband med andra arbeten på
1065: tennät eller ett kabeltelevisionsnät och              telenätet, började post- och televerket prelirni-
1066: den målinriktade telekommunikationen ett              närt planerna ett bredbandigt nät, som täcker
1067: separat telenät. Nu håller dock gränsen               de centrala delarna av Varkaus. De egentliga
1068: på att fördunklas för såväl servicens                 byggnadsarbetena utanför T aipaleområdet har
1069: som nätens del. Storcentralantensystemen              post- och televerket inte ännu påbörjat.
1070: kommer i framtiden att utvecklas till                    Det är inte förnuftigt att bygga två pa-
1071: bredbandiga lokalnät, eftersom man via                rallella nät. Post- och televerket börjar ha möj-
1072: dem kan ge även annan service ( bl. a. data och       ligheter att bygga och upprätthålla bredbandiga
1073: teledata) än enbart radio- och televisionspro-        lokalnät. Därför inleddes sommaren 1982 för-
1074: gram. På detta sätt kompletterar de bredban-          handlingar om att det ovan nämnda bolagets
1075: diga lokalnäten det övriga telenätet. 1 framti-       nät skulle lösas in av post- och televerket. De
1076: den kommer fiberoptikens utveckling att möj-          senaste förhandlingarna i saken fördes 16. 11.
1077: liggöra överföring av alla former av teleservice      1982. Om överenskommelse nås, övergår nätet
1078:  (TV, radio, data, telex, telefax, teletex, telefon   i post- och televerkets ägo, varvid post- och te-
1079: m.m.) längs samma kablar.                             1 verket tar ansvaret för utvecklandet och upp·
1080:     De som utnyttjar teleservice och de som           rätthållandet av nätet samt för abonnenterna.
1081: tillhandahåller sådan har intresse av att man
1082:       Helsingfors den 17 december 1982
1083: 
1084:                                                                   Trafikminister Jarmo Wahlström
1085:                                               1982 vp.
1086: 
1087: Skriftligt spörsmål nr 380
1088: 
1089: 
1090: 
1091: 
1092:                                   Malm m. fl.: Om ideella föreningars plikt att betala omsätt-
1093:                                      ningsskatt
1094: 
1095: 
1096:                            Tili Riks.dagens Herr Talman
1097: 
1098:    De oklara tolkningarna av omsättningsskatte-      vad som bör anses såsom medelsanskaffning
1099: lagen har lett tili svårigheter för ideella orga-    samt frågan om när ideella föreningars publi-
1100: nisationer vid aktiv medelsanskaffning. Sär-         kationsverksamhet bör anses såsom affärsverk-
1101: skilt svårt har det varit för riksomfattande         samhet.
1102: ungdomsorganisationer, som för att uppnå               Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i
1103: självfinansieringsandelen på 30 %, är tvungna        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
1104: att utöva medelsinbringande verksamhet av            föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
1105: olika slag. Vissa organisationer har blivit tvung-   rådet ställa följande spörsmål:
1106: na att betala omsättningsskatt t.o.m. på sina
1107: medlemskort.                                                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1108:    Omsättningsskattelagen toikas synbarligen                vidta för att klarlägga och förenhetliga
1109: också olika av olika omsättningsskattebyråer.               ideella föreningars omsättningsskatt på
1110: Oklarheterna gäller främst gränsen mellan vad               produkter och tjänster som i huvudsak
1111: som bör anses såsom affärsverksamhet och                    förmedlas tili egna medlemmar?
1112:      Helsingfors den 12 november 1982
1113: 
1114:          Håkan Malm                     Henrik Westerlund             Gunnar Häggblom
1115:          Boris Renlund                  Jutta Zilliacus               Elisabeth Rehn
1116:          Ole Norrback                                                 Ingvar S. Melin
1117: 
1118: 
1119: 
1120: 
1121: 0882012642
1122: 2                                            1982 vp.
1123: 
1124: Kirjallinen kysymys n:o 380                                                            Suomennos
1125: 
1126: 
1127: 
1128: 
1129:                                      Malm ym.: Aatteellisten yhdistysten velvollisuudesta maksaa
1130:                                         liikevaihtovetoa
1131: 
1132: 
1133:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1134: 
1135:    Liikevaihtoverolain epäselvät tulkinnat ovat     jestöjen julkaisutoimintaa on pidettävä liike-
1136: aiheuttaneet vaikeuksia aatteellisten järjestöjen   toimintana.
1137: hankkiessa aktiivisesti varoja. Erityisen vaikea       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1138: tilanne on ollut valtakunnallisten nuorisojär-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1139: jestöjen osalta, jotka saavuttaakseen 30 % :n       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
1140: omarahoitusosuuden ovat pakotettuja harjoit-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
1141: tamaan erilaista tuloa tuottavaa toimintaa. Eräät   myksen:
1142: järjestöt ovat joutuneet maksamaan liikevaihto-
1143: veroa jopa jäsenkorteistaan.                                  Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
1144:    Liikevaihtoverotoimistotkin näyttävät tulkit-           ryhtyä selventääkseen ja tehdäkseen yh-
1145: sevan liikevaihtoverolakia eri tavalla. Epäsel-            tenäiseksi aatteellisten järjestöjen liike-
1146: vyydet koskevat ennen kaikkea rajaa liiketoi-              vaihtoveron maksuvelvollisuuden sellais-
1147: minnan ja varojen hankkimistoiminnan välillä               ten tuotteiden ja palvelujen osalta, joita
1148: sekä kysymystä siitä, milloin aatteellisten jär-           välitetään pääasiassa omille jäsenille?
1149:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1982
1150: 
1151:          Håkan Malm                    Gunnar Häggblom                Henrik Westerlund
1152:          Ole Norrback                  Boris Renlund                  Ingvar S. Melin
1153:          Jutta Zilliacus                                              Elisabeth Rehn
1154:                                               N:o 380                                                3
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 
1159:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1160: 
1161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sottu, että aatteellisten yhdistysten s1samen
1162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myynti- ja palvelutoiminta ei ole liikevaihto-
1163: olette 12 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          verolain 1 §: ssä tarkoitettua liiketoimintaa.
1164: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Esimerkkinä voidaan mainita korkeimman hal-
1165: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        linto-oikeuden 18. 3. 1977 antamat päätökset,
1166: edustaja Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta            taltiot 1154 ja 1155, joissa katsottiin, että
1167: kirjallisesta kysymyksestä n:o 380:                  aatteellisten yhdistysten harjoittamaa Jasen-
1168:                                                      merkkien, mitalien, korttien, kunniakirjojen,
1169:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       viirien, standaarien, pienoislippujen, kalvosin-
1170:        ryhtyä selventääkseen ja tehdäkseen yh-       nappien ym. myyntiä ei ollut pidettävä, kun
1171:        tenäiseksi aatteellisten järjestöjen liike-   otettiin huomioon yhdistysten aatteellinen tar-
1172:        vaihtoveron maksuvelvollisuuden sellais-      koitus, tavaroiden myyntitapa, laatu ja käyttö
1173:        ten tuotteiden ja palvelujen osalta, joita    yhdistysten järjestötoiminnassa, liikevaihtovero-
1174:        välitetään pääasiassa omille jäsenille?       lain 1 §: ssä tarkoitettuna liiketoimintana. Niin
1175:                                                      ikään korkein hallinto-oikeus on 5. 5. 1982 an-
1176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tamassaan päätöksessä, taltio 1959, katsonut,
1177: taen seuraavaa:                                      että aatteellisen yhdistyksen, joka oli liikevaih-
1178:    Liikevaihtoverolain 1 § :n 1 momentin mu-         toverovelvollinen muusta myyntitoiminnastaan,
1179: kaan tavaran myynnistä, joka tapahtuu liike-         ei ollut suoritettava liikevaihtoveroa jäsenpal-
1180: toiminnan muodossa, on suoritettava valtiolle        veluna tapahtuvasta, yhdistyksen järjestötoimin-
1181: liikevaihtoveroa.     Liikevaihtoverojärjestelmäs-   nassa käytettävien tavaroiden myynnistä.
1182: sämme omaksuttu neutraliteettiperiaate edellyt-         Aatteellisten yhdistysten harjoittamasta jul-
1183: tää, että liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta       kaisutoiminnasta todettakoon, että jäsenlehdet
1184: tavaran myynnistä on suoritettava liikevaihto-       on liikevaihtoverolain 3 § :n 2 momentin sään-
1185: veroa toiminnan harjoittajan aatteellisesta tar-     nöksellä vapautettu liikevaihtoverosta. Yhdis-
1186: koituksesta ja myynnistä kertyvän tuoton käyt-       tysten muihin kuin niiden jäseniin kohdistu-
1187: tötarkoituksesta riippumatta. Liiketoiminnan         van julkaisutoiminnan liikevaihtoverollisuus
1188: käsitettä ei liikevaihtoverolaissa tai -asetukses-   taas puolestaan ratkaistaan edellä selostettujen
1189: sa ole määritelty. Oikeus- ja verotuskäytännös-      tavaran myyntiä koskevien yleisten sääntöjen
1190: sä on liiketoiminnan tunnusmerkkinä kuiten-          perusteella.
1191: kin yleisesti pidetty, että toiminta on jatkuvaa,       Liikevaihtoverolain säännösten tulee tasapuo-
1192: tapahtuu ansiotarkoituksessa ja on luonteeltaan      lisuuden vuoksi koskea myös aatteellisten yh-
1193: julkista eli kohdistuu laajemmalle kuin aivan        distysten harjoittamaa varsinaista liiketoimin-
1194: suppeaan ja etukäteen rajattuun ostajapiiriin.       taa. Tämän vuoksi ja koska yhdistysten jäsen-
1195:    Aatteellisten yhdistysten harjoittama tavaroi-    palvelutoimintaa ei oikeuskäytännössä ole pi-
1196: den välitystoiminta omille jäsenille ei tapahdu      detty verotettavana liiketoimintana, kysymys ei
1197: liikevaihtoverolaissa tarkoitetun liiketoiminnan     anna aihetta toimenpiteisiin liikevaihtoverolain
1198: muodossa. Niinpä oikeuskäytännössä on kat-           muuttamiseksi.
1199:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
1200: 
1201:                                                                             Ministeri Jermu Laine
1202: 4                                             1982 vp.
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:                            Tili Riksdagens Herr Talman
1208: 
1209:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är affärsrörelse i den mening som avses i 1 §
1210: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            lagen angående omsättningsskatt. Som exempel
1211: velse av den 12 november 1982 tili veder-            kan nämnas högsta förvaltningsdomstolens be-
1212: börande medlem av statsrådet översänt av-            slut 18. 3. 1977, liggare 1154 och 1155, som
1213: skrift av följande av riksdagsman Håkan Malm         innebär att försäljning av medlemsmärken,
1214: m. fl. undertecknade spörsmål nr 380:                medaljer, kort, diplom, vimplar, standar, bords-
1215:                                                      flaggor, manschettknappar m.m., som ideella
1216:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            föreningar bedriver, inte kan anses vara affärs-
1217:        vidta för att klarlägga och förenhetliga      rörelse i den mening som avses i 1 § lagen
1218:        ideella föreningars omsättningsskatt på       angående omsättningsskatt, då man beaktar
1219:        produkter och tjänster som i huvudsak         föreningarnas ideella syfte, sättet att sälja va-
1220:        förmedlas tili egna medlemmar?                rorna, varornas art och deras användning i fö-
1221:                                                      reningarnas organisationsverksamhet. Likaså
1222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        har högsta förvaltningsdomstolen i sitt beslut
1223: samt anföra följande:                                5. 5. 1982, liggare 1959, ansett att en ideell
1224:    Enligt 1 § 1 mom. lagen angående omsätt-          förening, som var skyldig att erlägga omsätt-
1225: ningsskatt skall omsättningsskatt tili staten utgå   ningsskatt för sin övriga försäljning, inte be-
1226: på försäljning av vara i rörelse. Den opartisk-      hövde erlägga omsättningsskatt för försälj-
1227: hetsprincip som omfattats i vårt omsättnings-        ningen av varor som användes i föreningens
1228: skattesystem förutsätter att omsättningsskatt        organiserade verksamhet, då försäljningen in-
1229: på försäljning av vara i rörelse skall betalas       nebar en form av medlemsservice.
1230: oberoende av det ideella syftet hos den som             Beträffande de ideella föreningarnas publi-
1231: utövar verksamheten ellet därav, för vilket          kationsverksamhet kan det konstateras, att
1232: ändamål den vid försäljningen uppkomna vins-         medlemstidningar genom stadgandet i 3 § 2
1233: ten skall användas. Begreppet rörelse har inte       mom. lagen angående omsättningsskatt är be-
1234: definierats i lagen eller förordningen angående      friade från omsättningsskatt. Frågan om om-
1235: omsättningsskatt. I rätts- och beskattningsprax-     sättningsskatt på publikationsverksamhet som
1236: is har man dock i allmänhet ansett det vara          riktar sig tili andra än föreningens egna med-
1237: kännetecknande för en rörelse att verksam-           lemmar avgörs åter på basen av de ovan be-
1238: heten är fortlöpande, att den försiggår i för-       rörda allmänna reglerna beträffande försäljning
1239: tjänstsyfte och tili sin natur är offentlig, dvs.    av varor.
1240: vänder sig tili en vidare kundkrets än en all-          Stadgandena i lagen angående omsättnings-
1241: deles liten och på förhand begränsad grupp.          skatt måste för rättvisans skull också gälla
1242:    De ideella föreningarnas förmedling av va-        egentlig affärsrörelse som ideella föreningar be-
1243: ror tili de egna medlemmarna är inte en så-          driver. Därför, och eftersom föreningarnas med-
1244: dan form av affärsrörelse som avses i lagen          lemsservice inte i rättspraxis har ansetts som
1245: angående omsättningsskatt. Således har man           beskattningsbar affärsrörelse, ger frågan inte
1246: i rättspraxis ansett att de ideella föreningarnas    anledning tili åtgärder för ändrande av lagen
1247: interna försäljnings- och serviceverksamhet inte     angående omsättningsskatt.
1248:      Helsingfors den 14 december 1982
1249: 
1250:                                                                             Minister Jermu Laine
1251:                                              1982 vp.
1252: 
1253: Skriftligt spörsmål nr 381
1254: 
1255: 
1256: 
1257: 
1258:                                  Zilliacus: Om utbetalning av ersättning åt studerande för deras
1259:                                       arbete i högskolornas förvaltningsorgan
1260: 
1261: 
1262:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1263: 
1264:    Ett fullvärdigt deltagande i högskolornas sentanterna i högskolornas högsta förvaltnings-
1265: förvaltningsarbete kräver stora uppoffringar organ. De måste sätta sig in i för dem tidigare
1266: från de studerandes sida. De studerande, som främmande och dessutom arbetsdryga frågor.
1267: deltar i högskoleförvaltningen gör det vid sidan     I hela landet rör det sig om högst etthundra
1268: om av sina studier, på egen tid och utan någon studenter som deltar i ca tolv möten per år.
1269: som helst ersättning. För att ge studenterna Om arvode erlägges ·enligt stadgandet om er-
1270: en möjlighet att sätta sig in i alla de frågor . sättning för kommittearbete utom arbetstid,
1271: och problem som ett förvaltningsarbete medför dvs. 60 mark per möte, rör sig hela beloppet
1272: och för att sporra dem tili en fullödig arbets- kring ca 72 000 mark.
1273: insats universitetssamfunden tili gagn krävs         Hänvisande tili det ovan anförda vill jag i den
1274: det något slag av kompensation.                    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1275:    Riksdagens kulturutskott föreslog i sitt be- skrier tili vederbörande medlem av statsrådet
1276: tänkande nr 9/1980 rd. att frågan om ersätt- ställa följande spörsmål:
1277: ning för de studerande i högskolorna bör ut-
1278: redas. Förvaltningsdirektörerna i landets samt-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1279: liga högskolor har även uppmärksammat frågan.             vidta för att de studenter som invalts
1280: Som en jämförelse kan nämnas att elevrepre-               i högskolornas förvaltningsorgan skall
1281:  sentanterna i skolråden erhåller mötesarvoden.           få ersättning för det arbete de utför
1282:    Speciellt svår är situationen för studentrepre-        som förtroendevalda i nämnda organ?
1283:       Helsingfors den 11 november 1982
1284: 
1285:                                           Jotta Zilliacus
1286: 
1287: 
1288: 
1289: 
1290:  088201308F
1291: 2                                             1982 vp.
1292: 
1293: Kirjallinen kysymys n:o 381                                                                Suomennos
1294: 
1295: 
1296: 
1297: 
1298:                                   Zilliacus: Korvauksen maksamisesta opiskelijoille osallistumisesta
1299:                                        korkeakoulujen hallintoelinten työhön
1300: 
1301: 
1302:                          Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
1303: 
1304:    Täysipainoinen osallistuminen korkeakoulu-        toelimissä. Heidän on paneuduttava heille vie-
1305: jen hallintotyöhön vaatii opiskelijoilta suuria      raisiin ja lisäksi paljon työtä vaativiin kysymyk-
1306: uhrauksia. Ne opiskelijat, jotka osallistuvat kor-   siin.
1307: keakoulujen hallintoon, tekevät tämän opinto-           Asia koskee koko maassa korkeintaan sataa
1308: jensa ohella omalla ajallaan ja ilman minkään-       ylioppilasta, jotka osallistuvat vuosittain noin
1309: laista korvausta. Jotta ylioppilailla olisi mah-     kahteentoista kokoukseen. Jos korvausta mak-
1310: dollisuus paneutua kaikkiin niihin kysymyksiin       settaisiin työajan ulkopuolella tehdystä komitea-
1311: ja ongelmiin, jotka liittyvät hallintotyöhön, ja     työstä säädettyjen korvausperusteiden mukai-
1312: jotta heitä kannustettaisiin antamaan täysipainoi-   sesti, eli 60 markkaa kokoukselta, niin koko
1313: nen työpanos yliopistoyhteisöjen hyväksi, tar-       summa olisi noin 72 000 markan suuruinen.
1314: vitaan jonkinlaista korvausta.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1315:    Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdotti mie-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1316: tinnössään n:o 9/1980 vp., että on selvitet-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1317: tävä kysymys korvausten maksamisesta korkea-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1318: koulujen opiskelijoille. Maan kaikkien korkea-
1319: koulujen hallintojohtajat ovat myös kiinnittä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1320: neet huomiota tähän kysymykseen. Vertailun                   ryhtyä, jotta korkeakoulujen hallintoeli-
1321: vuoksi todettakoon, että kouluneuvostojen kou-               miin valitut ylioppilaat saisivat korvauk-
1322: lulaisedustajat saavat kokouspalkkioita.                     sen siitä työstä, jonka he suorittavat
1323:    Erityisen vaikea tilanne on ylioppilasedusta-             luottamusmiehinä mainituissa elimissä?
1324: jien osalta korkeakoulujen korkeimmissa hallin-
1325:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1982
1326: 
1327:                                            Jutta Zilliacus
1328:                                               N:o 381                                               3
1329: 
1330: 
1331: 
1332: 
1333:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1334: 
1335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulujen sisäistä hallintoa ryhdyttiin kehittä-
1336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mään siten, että opiskelijoiden osallistuminen
1337: olette 11 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          hallintoon yleistyi, opetusministeriö otti opis-
1338: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kelijoiden kokouspalkkioasiaan periaatteessa
1339: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        myönteisen kannan. Opetusministeriö esitti
1340: edustaja Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kir-     27. 8. 1975 kokouspalkkioiden maksamista,
1341: jallisesta kysymyksestä n:o 381:                     mutta esitys ei toteutunut. Vuonna 1975, jol-
1342:                                                      loin vasta muutaman korkeakoulun sisäinen hal-
1343:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        linto mahdollisti opiskelijoiden osallistumisen,
1344:        ryhtyä, jotta korkeakoulujen hallintoeli-     olisi kysymyksessä mainitun 60 markan kokous-
1345:        miin valitut ylioppilaat saisivat korvauk-    palkkion mukaan laskien tarvittu vuosittain
1346:        sen siitä työstä, jonka he suorittavat        noin 300 000 markan määräraha. Nyttemmin
1347:        luottamusmiehinä mainituissa elimissä?        kustannukset olisivat huomattavasti suuremmat,
1348:                                                      vaikka kaikki korkeakoulut eivät vieläkään ole
1349:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       uuden hallinnon piirissä.
1350: seuraavaa:                                              Kolmen suuren korkeakoulun, Helsingin ja
1351:    Korkeakoulujen hallintoasetusten mukaan           Oulun yliopistojen sekä teknillisen korkeakou-
1352: korkeakoulujen hallintoelimen jäseneksi ei voi-      lun, hallinnon uudistaminen siten, että opiskeli-
1353: da määrätä ketään vastoin hänen tahtoaan. Vain       joiden osallistuminen hallintoon toteutuu, on
1354: korkeakouluun virkasuhteessa olevalla henkilöl-      valmisteilla. Vasta näiden korkeakoulujen hal-
1355: lä ei ole oikeutta kieltäytymiseen, jollei hallin-   linnon uudistusten jälkeen voidaan asiaa tarkas-
1356: toelimeen muutoin saada riittävää määrää jä-         tella koko korkeakoululaitosta koskevana kysy-
1357: seniä tai varajäseniä.                               myksenä.
1358:    Kysymys korkeakoulujen hallintoelinten ko-           Vastauksena kysymykseen voidaan todeta, et-
1359: kouspalkkioista on ollut esillä siitä lähtien kun    tä kokouspalkkioiden maksaminen opiskelijoille
1360: opiskelijat ovat olleet hallinnossa mukana.          korkeakoulujen viralliseen hallintoon osallistu-
1361: On katsottu, että opiskelijoiden asema korkea-       misesta on periaatteessa kannatettavaa. Ko-
1362: koulun henkilöstöön nähden on siinä määrin           kouspalkkioihin tarvittaisiin kuitenkin melko
1363: erilainen, että heidän tulisi saada korvaus hal-     huomattavat määrärahat, joiden saaminen kor-
1364: lintoon osallistumisesta.                            keakoulubudjetteihin on tässä taloudellisessa ti-
1365:    Kun 1970-luvun puolivälistä lähtien korkea-       lanteessa vaikeaa.
1366:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
1367: 
1368:                                                                          Ministeri Kaarina Suonio
1369: 4                                           1982 vp.
1370: 
1371: 
1372: 
1373: 
1374:                           Tili Riksdagens            Herr     Talman
1375: 
1376:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       studerandenas deltagande i förvaltningsarbetet
1377: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          blev vanligare, tog undervisningsministeriet i
1378: velse av den 11 november 1982 tili veder-          princip en positiv ställning tili frågan om ut-
1379: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     betalning av mötesarvode åt studeranden. Un-
1380: av följande av riksdagsman Jutta Zilliacus un-     dervisningsministeriet föreslog den 27. 8. 197 5
1381: derte.cknade spörsmål nr 381:                      att mötesarvode skulle utbetalas, men förslaget
1382:                                                    förverkligades inte. År 1975, då det interna
1383:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          förvaltningssystemet möjliggjorde studerandenas
1384:        vidta för att de studenter som invalts      deltagande endast i ett fåtal högskolor, skulle
1385:        i högskolornas förvaltningsorgan skall      utbetalning av det mötesarvode på 60 mark
1386:        få ersättning för det arbete de utför       som omnämns i spörsmålet krävt ett årligt
1387:        som förtroendevalda i nämnda organ?         anslag på ca 300 000 mark. I dag skulle kostna-
1388:                                                    derna vara betydligt större, fastän alla hög-
1389:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skolor ännu inte omfattar det nya förvaltnings-
1390: samt framföra följande:                            systemet.
1391:    Enligt förordningen om högskolornas för-           Förvaltningssystemet i tre stora högskolor
1392: valtning kan ingen utnämnas till medlem av         Helsingfors och Uleåborgs universitet och tek-
1393: högskolornas förvaltningorgan emot sin vilja.      niska högskolan håller på att reformeras på
1394: Endast person som står i tjänsteförhållande tili   ett sätt som förverkligar studerandenas delta-
1395: högskola har inte rätt att vägra, ifall förvalt-   gande. Först efter att förvaltningssystemet i
1396: ningsorganet på annat sätt inte kan få ett till-   dessa högskolor förnyats kan man granska
1397: räckligt antal medlemmar eller suppleanter.        frågan som ett ärende som gäller hela hög-
1398:    Frågan om mötesarvoden för högskolornas         skoleväsendet.
1399: förvaltningsorgan har diskuterats alltsedan stu-      Såsom svar på detta spörsmål kan man
1400: derandena tagit del av förvaltningsarbetet. Man    konstatera, att utbetalning av mötesarvoden åt
1401: har ansett, att elevernas ställning jämfört med    studeranden för deltagande i högskolornas oHi-
1402: högskolornas personai har varit såtillvida an-     eielia förvaltningsarbete i princip bör under-
1403: norlunda, att de borde erhålla ersättning för      stödas. För dessa mötesarvoden skulle likväl
1404: deltagande i förvaltningsarbetet.                  behövas rätt betydande anslag, vars antagning
1405:    Då man i mitten av 1970-talet började ut-       i högskolornas budgeter i det rådande ekono-
1406: veckla högskolornas interna förvaltning så, att    miska läget medför svårigheter.
1407:      Helsingfors den 17 december 1982
1408: 
1409:                                                                        Minister Kaarina Suonio
1410:                                                1982 vp.
1411: 
1412: Kirjallinen kysymys n:o 382
1413: 
1414: 
1415: 
1416: 
1417:                                   Vähäkangas: Invalidien autoveron palauttamista koskevien sään-
1418:                                      nösten tulkinnasta
1419: 
1420: 
1421:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1422: 
1423:    Auto- ja moottoripyöräverolain 17 § määrää        määrittelemään haitta-asteen. Edelleen on epä-
1424: palautettavaksi invalidin maksaman autoveron         kohta, että verotuksesta päättävät viranomaiset
1425: määrätyin edellytyksin. Asian käsittelee Hel-        eivät ota huomioon invalidin taloudellista ja
1426: singin piiritullikamari, jonka päätöksestä voi       sosiaalista asemaa siten, että arvostettaisiin ja
1427: valittaa tullihallitukselle. Käsitykseni mukaan      tuettaisiin tavalliseen työhön vammansa vuoksi
1428: tullihallitus on omaksunut tulkintalinjan, joka      soveltumattoman ihmism pyrkimystä toimia
1429: ei vastaa säännöksen tarkoitusta kaikissa ta-        edes sivutoimen luonteisissa tehtävissä.
1430: pauksissa.                                              Kummastusta herättää myös tullihallituksen
1431:    Eräs raahelainen mieshenkilö on ollut useiden     kanta, jonka mukaan katkokävelyä ei ole pidet-
1432: vuosien ajan työkyvytön sydänvian ja katko-          tävä alaraajojen vammana tai toimintavajauk-
1433: kävelyoireiden takia. Hänen kuntonsa on kui-         sena. Onhan kyseessä nimenomaan alaraajojen
1434: tenkin sallinut eräiden isännöitsijäntehtävien       valtimoiden kalkkeutuminen eikä liikuntaky-
1435: hoitamisen. Uusimman lääkärinlausunnan mu-           kyyn vain välillisesti vaikuttava invaliditeetti.
1436: kaan jo pelkästään potilaan pysyvä katkokävely-         Hallituksen puolelta on invalidien autovero-
1437: oire aiheuttaa hänelle 80 % :n liikuntavamman.       palautuksen epäkohtia selvitetty ministeri Fors-
1438:    Helsingin piiritullikamari ja tullihallitus ei-   manin vastauksessa kansanedustaja Liisa Jaa-
1439: vät lääkärinlausunnoista huolimatta myöntäneet       konsaaren 10 päivänä helmikuuta 1982 jättä-
1440: palautusta autoverosta. Tullihallituksen päätök-     mään kirjalliseen kysymykseen (n:o 24/1982
1441: sen mukaan yksinomaan katkokävelyoireiden ei         vp.) Ministerin vastaus ei, eikä myöskään ku-
1442: "ole katsottava" aiheuttavan vähintään 80 pro-       luvan vuoden toukokuussa asiaa selvittämään
1443: sentin suuruista pysyvää liikuntavammaa. Tulli-      asetetun toimikunnan toimeksianto kuitenkaan
1444: hallitus ei myöskään pidä asuntoyhtiön isän-         tuo selvyyttä yllä selostettuun soveltamista-
1445: nöitsijäntehtäviä lain tarkoittamana työnä tai       paukseen.
1446: toimena, jonka perusteella jo 60 % :n yleinen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1447: haitta-aste tai alaraajojen 40 % :n toimintava-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1448: jaus oikeuttaisi veron palautukseen.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1449:    Oikeusvarmuuden kannalta on varsin ky-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1450: seenalaista, että sama invalidi voi vammansa
1451: muuttuinatta saada eri kerroilla täysin vastak-                Katsooko Hallitus, että tullihallituk-
1452: kaiset päätökset autoverohakemuksiinsa. On                  sen omaksuma tulkintalinja yllä seloste-
1453: myös kohtuutonta ja hyvän hallintokäytännön                 tussa tapauksessa vastaa auto- ja moot-
1454: vastaista, että tullihallitus katsoo olevansa               toripyöräverolain asianomaisen säännök-
1455: oikeutettu hoitavan lääkärin kannasta täysin                sen tarkoitusta?
1456: riippumatta ja potilasta lainkaan näkemättä
1457:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
1458: 
1459:                                          Juhani Vähäkangas
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464: 088201'309H
1465: 2                                              1982 vp.
1466: 
1467: 
1468: 
1469: 
1470:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1471: 
1472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        netään autoverosta palautus, jonka määrä kui-
1473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tenkin on kahdessa ensiksi mainitussa tapauk-
1474: olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           sessa myönnettävää alempi.
1475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Liikuntavamman käsite on invalidien autove-
1476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ronpalautushakemuksia käsiteltäessä osoittautu-
1477: edustaja Vähäkankaan näin kuuluvasta kirjalli-        nut ongelmalliseksi. Tällä käsitteellä ei ole täs-
1478: sesta kysymyksestä n:o 382:                           mällistä lääketieteellistä sisältöä, minkä vuoksi
1479:                                                       liikuntavamman käsitteen tulkinta on huomat-
1480:            Katsooko Hallitus, että tullihallituk-     tavassa määrin muotoutunut korkeimman hal-
1481:         sen omaksuma tulkintalinja yllä seloste-      linto-oikeuden ratkaisujen sekä veronhuojennus-
1482:         tussa tapauksessa vastaa auto- ja moot-       asioita ratkaisevien viranomaisten hankkimien
1483:         toripyöräverolain asianomaisen säännök-       asiantuntijalääkärien lausuntojen perusteella.
1484:         sen tarkoitusta?                              Liikuntavammana voidaan nykyisin jo vakiintu-
1485:                                                       neena pidettävän tulkinnan mukaan pitää vain
1486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           välittömästi liikuntaelinten vammaa. Kysymyk-
1487: tavasti seuraavaa:                                    sen perusteluissa tarkoitettua sydänvikaa ei tä-
1488:    Kysymyksen on katsottava sen perustelujen          män vuoksi voida vamman aiheuttaman hait-
1489: mukaan tarkoittavan auto- ja moottoripyöräve-         ta-asteen suuruudesta riippumatta pitää liikun-
1490: rosta annetun lain 17 §: ssä tarkoitetun lii-         tavammana. Katkokävelyoireita on oikeuskäy-
1491: kuntavamman käsitteen sekä auton työn hoita-          tännössä pidetty laadultaan liikuntavammana,
1492: miseksi olennaisen tarpeellisuuden sisältöä. Pe-      mutta tästä aiheutuvan haitta-asteen ei ole kat-
1493: rusteluosassa esitetään yksittäistapaus, jossa in-    sottu voivan nousta lain tarkoittaman vähintään
1494: validille ei myönnetty autoveron palautusta,          80 prosentin suuruiseksi. Molemmilta osin
1495: vaikka hänellä uusimman lääkärinlausunnon mu-         tämä auto- ja moottoripyöräverosta annetun
1496: kaan on sydänvika ja katkokävelyoireita, jois-        lain 17 §:n säännöksen tulkinta perustuu usei~
1497: ta aiheutuu pysyvä 80 prosentin liikuntavam-          siin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
1498: ma. Myöskään isännöitsijäntehtävien hoitamista           Niissä tapauksissa, joissa auton hankintaa on
1499: ei pidetty sellaisena toimena, jonka hoitamisek-      pidettävä invalidin työn, toimen tai ammattiin
1500: si auton hankinta olisi ollut lain tarkoittamalla     valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoi-
1501: tavalla olennaisen välttämätön.                       tamiseksi olennaisen tarpeellisena, pysyvän
1502:    Auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n no-          haitta-asteen tulee olla vähintään 60 prosenttia
1503: jalla autoveroa palautetaan invalidille, jonka lii-   eikä invaliditeetin laatua muutoin ole säännök-
1504: kunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä              sessä rajoitettu. Auton olennaista tarpeellisuutta
1505: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka       työn tai toimen hoitamiseksi on kuitenkin tul-
1506: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, sekä in-       kittu siten, että työhön edellytetään liittyvän
1507: validille, jonka pysyvä haitta-aste on vähintään      suhteellisen runsaasti tosiasiallista liikkumis-
1508: 60 prosenttia, ja jolle auton hankinta on hä-         tarvetta. Erityisesti kysymyksessä tarkoitettujen
1509: nen työnsä, toimensa tai ammattiin valmistu-          isännöitsijäntehtävien osalta tämän edellytyksen
1510: mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi        on käytännössä katsottu täyttyvän, jos invalidin
1511: olennaisen tarpeellinen. Jos auton hankinta on        hoidettavana on esimerkiksi useiden toisistaan
1512: samoista syistä olennaisen tarpeellinen invali-       erillään sijaitsevien kiinteistöjen isännöitsijän-
1513: dille, jonka liikuntakyky on alaraajan tai ala-       tehtävät, jotka edellyttävät siirtymistä kiinteis-
1514: raajojen puuttumisen tai toimintavajavuuden           töitä toiselle.
1515: vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä hait-          Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
1516: ta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, myön-         17 § :n soveltamiskäytäntöä voidaan tällä het-
1517:                                              N:o 382                                            3
1518: 
1519: kellä jo pitää vakiintuneena myös kysymyksessä     asettaviksi. Myös kysymyksessä tarkoitetut on-
1520: esitetyn kaltaisissa tilanteissa. Käytännön mah-   gelmat liittyvät tähän selvitystyöhön, joka on
1521: dollinen muuttaminen edellyttäisi lainkohdan       määrä saada päätökseen 31 päivään tammikuuta
1522: sanamuodon muuttamista. Invaliditeetin joh-        1983 mennessä. Kun asian valmistelu tapahtuu
1523: dosta tapahtuva autoveron palautusmenettely        sanotulla tavoin eri invalidiryhmien edut huo-
1524: on kokonaisuudessaan tätä varten asetetun toi-     mioon ottavana, ei veronpalautuksen edellytys-
1525: mikunnan selvitettävänä. Toimikunnan on toi-       ten muuttamista jonkin ryhmän osalta ole tar-
1526: meksiantonsa mukaan mm. erityisesti pyrittävä      koituksenmukaista ennen toimikunnan työn val-
1527: kehittämään veronpalautuksen myöntämisperus-       mistumista erikseen tarkastella.
1528: teita eri invalidiryhmät tasaveroiseen asemaan
1529:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
1530: 
1531:                                                                         Ministeri Jermu Laine
1532: 4                                             1982 vp.
1533: 
1534: 
1535: 
1536: 
1537:                             T'i'l'l Riksdagens Herr Talman
1538: 
1539:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         funktion är så nedsatt, att hans varaktiga inva-
1540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Iiditetsgrad är minst 40 %, beviljas återbäring
1541: velse av den 16 november 1982 tili vederbö-          av bilskatten, som dock tili sitt belopp är lägre
1542: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         än den restitution som beviljas i de två först-
1543: av följande av riksdagsman Vähäkangas under-         nämnda fallen.
1544: tecknade spörsmål nr 382:                               Vid behandlingen av ansökningar om åter-
1545:                                                      betalning av bilskatt har det visat sig vara
1546:           Anser Regeringen att tullstyrelsens        problematiskt att fastslå vad som avses med
1547:        linje vid tolkningen av det fall som be-      rörelseskada. Detta begrepp har inget exakt
1548:        skrivits i motiveringen tili spörsmålet       medicinskt innehåll, varför tolkningen av be-
1549:        motsvarar syftet med vederbörande             greppet i stor utsträckning utformats på basen
1550:        stadgande i lagen om bil- och motor-          av Högsta förvaltningsdomstolens avgöranden
1551:        cykelskatt?                                   samt utlåtanden av sakkunniga läkare tili de
1552:                                                      myndigheter som fattar beslut i skattelättnads-
1553:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ärenden. Enligt gällande vedertagen tolkning
1554: samt anföra följande:                                kan endast skada som omedelbart drabbat rö-
1555:     Spörsmålet måste på basen av motiveringen        relseorgan anses medföra rörelseskada. Sådant
1556: antas avse betydelsen av begreppet rörelseskada      hjärtfel som avses i motiveringen tili spörs-
1557: och uttrycket det "väsentliga behov" en bil          målet kan därför inte, oberoende av viiken
1558: skall fylla för att invalid skall kunna sköta        grad av invaliditet skadan medför, anses vara
1559: sitt arbete. Dessa begrepp ingår i 17 § lagen        en rörelseskada. Klaudikationssymptom har i
1560: om bil- och motorcykelskatt. I motiveringen          rättspraxis definierats som rörelseskada, men
1561: tili spörsmålet relateras ett enskilt fall, där      man har ansett att invaliditetsgraden inte på
1562: en invalid inte beviljades återbetalning av bil-     grund av denna skada kan stiga tili minst
1563: skatt trots att han enligt det senaste läkarutlå-    80 %, såsom lagen kräver. Tolkningen av
1564: tandet lider av hjärtfel och klaudikationssymp-      detta stadgande i 17 § lagen om bil- och mo-
1565: tom, vilka medför varaktig rörelseskada tili en      torcykelskatt baserar sig tili bägge delar på
1566: grad av 80 %. Skötseln av disponentsyssla hade       flere avgöranden av Högsta förvaltningsdom-
1567: inte heller ansetts vara en sådan befattning, att    stolen.
1568: anskaffningen av bil skulle ha fyllt ett väsent-        I de fall då anskaffningen av bil fyller ett
1569: ligt behov på det sätt som avses i lagen.            väsentligt behov för att invaliden skall kunna
1570:     Med stöd av 17 § lagen om bil- och motor-        handha sin befattning, sköta sitt arbete eller
1571: cykelskatt återbetalas bilskatt tili invalid, vars   sina yrkesutbildningsstudier, skall den varaktiga
1572: av rörelse- eller synskada förorsakade varaktiga     invaliditetsgraden utgöra minst 60 %, men inga
1573: invaliditetsgrad är minst 80 % och i vars per-       andra begränsningar beträffande arten av inva-
1574: sonliga bruk bilen kommer, eller sådan inva-         liditet har gjorts i stadgandet. Frågan om hur
1575: lid, vars varaktiga invaliditetsgrad utgör minst     väsentligt behovet av bil är har emellertid tol-
1576: 60 % och för viiken anskaffningen av bil fyller      kats så, att det förutsätts att det faktiska rörel-
1577: ett väsentligt behov för att han skall kunna         sebehovet i anslutning tili arbetet är rätt stort.
1578: handha sin befattning eller sköta sitt arbete        Särskilt beträffande de i spörsmålet avsedda
1579: eller sina yrkesutbildningsstudier. Om anskaff-      disponentsysslorna har man ansett att detta
1580: ningen av bil av samma orsaker fyller ett vä-        krav uppfylls i praktiken om invaliden t.ex.
1581: sentligt behov för invalid, vars rörelseförmåga      handhar skötseln av flere separata fastigheter,
1582: på grund av avsaknad av det ena benet eller          vilka förutsätter att han förflyttar sig från den
1583: båda benen eller på grund av deras bristande         ena fastigheten tili den andra.
1584:                                               N:o 382                                               5
1585: 
1586:    Praxis vid tillämpningen av 17 § lagen om         sätts i samma ställning. Också de problem som
1587: bil- och motorcykelskatt har i detta nu sta-         avses i spörsmålet ansluter sig tili detta utred-
1588: biliserats också i de fall som avses i spörsmålet.   ningsarbete, som enligt planerna skall vara
1589: En eventuell ändring av praxis skulle förutsätta     slutfört senast 31 januari 1983. Då beredning-
1590: att ordalydelsen i lagrummet ändras. Förfaran-       en av ärendet sker på detta sätt, med beak-
1591: det med återbetalning av bilskatt på grund av        tande av de olika invalidgruppernas ställning,
1592: invaliditet utreds för närvarande i dess helhet      är det inte ändamålsenligt att skilt granska
1593: av en för ändamålet tillsatt kommission. Enligt      möjligheterna att ändra grunderna för återbä-
1594: uppdraget skall kommissionen bl.a. speciellt         ring för någon av grupperna förrän kommissio-
1595: försöka utveckla grunderna för beviljande av         nen avslutat sitt arbete.
1596: återbetalning så, att olika invalidgrupper för-
1597:      Helsingfors den 16 december 1982
1598: 
1599:                                                                             Minister Jermu Laine
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604: 0882011309H
1605:                                               1982 vp.
1606: 
1607: Kirjallinen kysymys n:o 383
1608: 
1609: 
1610: 
1611: 
1612:                                   Salolainen: Omaisuustulon verottomuudesta
1613: 
1614: 
1615:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1616: 
1617:    Julkisuudessa markkinoidaan osakesäästämi-        tua yleisesti vallitsevan käsityksen vastaiseksi.
1618: sen edistämiseksi käsitystä siitä, että osinkotulo   Lainsäätäjänkin tarkoituksena on epäilemättä
1619: on verovapaata valtionverotuksessa ja kunnal-        ollut myöntää todellinen verovapaus ilman vä-
1620: lisverotuksessa tiettyyn rajaan (2 500 mk            hentämisjärjestyksellä tapahtuvaa asioiden mo-
1621: 1982) saakka perheenjäsentä kohti.                   nimutkaistamista.
1622:    Kansalaiset ovatkin luottaneet varsin laajal-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1623: ti tähän tulkintaan ja osakesäästäminen on jos-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1624: sain määrin elpynyt. Erittäin suurta sekavuutta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1625: ja epätietoisuutta koko asiaan on kuitenkin syn-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1626: tymässä siitä, että tämä ei olekaan koko to-
1627: tuus. Viittaan erityisesti verohallituksen vas-                Katsooko Hallitus, että omaisuustulon
1628: tauskirjoitukseen Helsingin Sanomissa 16. 11.               verottomuus toteutuu tällä hetkellä riit-
1629: 1982 ja sitä edeltäneeseen lukijakirjeeseen                 tävällä selkeydellä ja kansalaisten kes-
1630: 8. 11. 1982 samassa lehdessä.                               kuuteen yleisesti levinneen käsityksen
1631:    On suorastaan kysyttävä markkinoidaanko                  mukaisesti, ja
1632: osakesäästämistä tämän valossa vähintäänkin                    aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
1633: puutteellisesti. Samoin on kysyttävä kuinka lop-            toimenpiteisiin syntyneen epäkohdan
1634: putulos verotuksessa voi tässä asiassa muodos-              poistamiseksi?
1635:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
1636: 
1637:                                         Pertti Salolainen
1638: 
1639: 
1640: 
1641: 
1642: 088201320V
1643: 2                                             1982 vp.
1644: 
1645: 
1646: 
1647: 
1648:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1649: 
1650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täviin vähennyksiin. Omaisuustulovähennys on
1651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sijoitettu lain lukuun "Kokonaistulosta valtion-
1652: olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset".
1653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Tulo- ja varallisuusverolain 35 §:n mukaan ve-
1654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rovelvollisen kokonaistulosta valtionverotuksessa
1655: edustaja Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kir-      tehtävät vähennykset vähennetään ensisijaisesti
1656: jallisesta kysymyksestä n:o 383:                     ansiotulosta. Näin ollen myös omaisuustulovä-
1657:                                                      hennys on tehtävä valtionverotuksessa ansiotu-
1658:           Katsoeka Hallitus, että omaisuustulon      losta, jos verovelvollisella on tällaista tuloa.
1659:        verottomuus toteutuu tällä hetkellä riit-     Omaisuustulovähennystä voidaan siten luonneh~
1660:        tävällä selkeydellä ja kansalaisten kes-      tia kokonaistulosta tehtäväksi vähennykseksi,
1661:        kuuteen yleisesti levinneen käsityksen        jonka laskemisen perusteena on omaisuustulo-
1662:        mukaisesti, ja                                jen yhteismäärä. Kysymys ei näin ollen ole var-
1663:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      sinaisesti omaisuustulon verovapaudesta tiet~
1664:        toimenpiteisiin syntyneen epäkohdan           tyyn määrään saakka.
1665:        poistamiseksi?                                   Omaisuustulovähennyksen vähentämisjärjes-
1666:                                                      tyksellä on vaikutusta myös tulo- ja varallisuus-
1667:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        verolain 17 §: ssä tarkoitettuihin yhteisvero-
1668: vasti seuraavaa:                                     tustilanteisiin. Tulo- ja varallisuusverolain 17
1669:    Tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n mukaan,     § :n 2 momentin mukaan valtionverotuksessa
1670: sellaisena kuin sitä sovelletaan vuodelta 19 81      on toimitettava muiden kuin ansiotulojen yh-
1671: toimitettavassa verotuksessa (899/81), luon-         teisverotus puolisoiden tuloista silloin kun näi-
1672: nollinen henkilö tai erillisenä verovelvollisena     den tulojen yhteismäärä vähemmän ansainneella
1673: verotettava kotimainen kuolinpesä saa vähentää       puolisalia ylittää 3 000 markkaa ja alaikäisen
1674: kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saa-    lapsen muista kuin ansiotuloista niiden koko
1675: duista osingoista ja osuuspääoman koroista           määrästä. Omaisuustulovähennyksen vähentä-
1676: taikka kotimaiselta säästöpankilta tahi osuus-       misjärjestys merkitsee sitä, että jos vähemmän
1677: pankilta saaduista niiden lisärahastosijoituksille   ansainneella puolisaHa tai alaikäisellä lapsella
1678: maksettavista koroista ja muusta veronalaisesta      on ansiotuloja omaisuusvähennyksen verran,
1679: korosta sekä muuna asuntona kuin vapaa-ajan          vähennys tehdään niistä, jolloin omaisuustulot
1680: asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta         jäävät joko 3 000 markan ylittävältä osalta, tai
1681: saadusta vuokratulosta yhteensä 2 500 mark-          milloin on kysymys lapsesta, kokonaan yhteis-
1682: kaa, kuitenkin enintään edellä tarkoitettujen        verotettaviksi.
1683: tulojen yhteismäärän (omaisuustulovähennys) .           Omaisuustulovähennyksen suhteen myös ve-
1684: Vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa vä-       rotuskäytännössä ja verohallituksen asiaa kos-
1685: hennyksen määrä on 2 750 markkaa.                    kevissa ohjeissa omaksuttu tulkinta perustuu
1686:    Tulo- ja varallisuusverolain mukaan vähen-        tulo- ja varallisuusverolain säännöksiin. Epä-
1687: nykset jaetaan luonnollisiin eli tulon hankki-       tietoisuutta on ilmeisesti aiheuttanut se, että
1688: misesta ja säilyttämisestä johtuviin vähennyk-       omaisuustulovähennystä koskeva säännös on kä-
1689: siin, kokonaistulosta valtion- ja kunnallisvero-     sitetty niin, että omaisuustulo olisi verotonta
1690: tuksessa tehtäviin vähennyksiin, kokonaistulos-      tiettyyn määrään saakka. Kysymys on kuiten-
1691: ta valtionverotuksessa tehtäviin vähennyksiin        kin normaalista verovähennyksestä, jonka las-
1692: sekä kokonaistulosta kunnallisverotuksessa teh-      kentaperusteena ovat omaisuustulot. Tätä osoit-
1693:                                            N:o 383
1694: 
1695: taa sekin, että omaisuustulovähennys myönne-     muuttamista tältä osin. Koska vuoden 1983 ve-
1696: tään näiden tulojen bruttomäärän perusteella,    roperusteet on jo vahvistettu ja siinä yhteydes-
1697: jolloin vähennys voi eräissä tapauksissa olla    sä myös korotettu omaisuustulovähennyksen
1698: suurempi kuin omaisuustulojen verotettava net-   määrä 2 500 markasta 2 750 markkaan, halli-
1699: tomäärä.                                         tuksen suunnitelmissa ei ole muuttaa tämän vä-
1700:    Omaisuustulovähennyksen suhteen omaksu-       hennyksen myöntämisperusteita enää vuotta
1701: tun tulkinnan muuttaminen edellyttäisi lain      1983 silmällä pitäen.
1702:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
1703: 
1704:                                                                        Ministeri Jermu Laine
1705: 4                                            1982 vp.
1706: 
1707: 
1708: 
1709: 
1710:                           Till Riksdagens Herr Talman
1711: 
1712:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skattningen. Förmögenhetsinkomstavdraget har
1713: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hänförts tili lagens kapitel om avdrag vid stats-
1714: velse av den 16 november 1982 tili veder-          och kommunalbeskattningen. Enligt 35 § lagen
1715: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     om skatt på inkomst och förmögenhet görs
1716: av följande av riksdagsman Pertti Salolainen       avdragen från den skattskyldiges totalinkomst
1717: undertecknade spörsmål nr 383:                     vid statsbeskattningen i främsta rummet från
1718:                                                    förvärvsinkomsten. Sålunda skall även förmö-
1719:           Anser Regeringen att skattefrihet för    genhetsinkomstavdraget vid statsbeskattningen
1720:        inkomst av förmögenhet för närvarande       göras från förvärvsinkomsten, om den skatt-
1721:        förverkligas med tiliräcklig tydlighet      skyldige har dylik inkomst. Förmögenhetsin-
1722:        och enligt den uppfattning som allmänt      komstavdraget kan sålunda karaktäriseras som
1723:        råder bland medborgarna, och                ett avdrag från totalinkomsten och grunden för
1724:           har Regeringen för avsikt att vidta      beräknandet av detta avdrag är förmögenhets-
1725:        åtgärder i brådskande ordning för att       inkomsternas sammanlagda belopp. Det är så-
1726:        avhjälpa det missförhållande som upp-       lunda inte i egentlig mening fråga om skatte-
1727:        stått?                                      frihet för inkomst av förmögenhet tili ett visst
1728:                                                    belopp.
1729:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Den ordning i viiken förmögenhetsinkomst-
1730: samt anföra följande:                              avdrag görs har även betydelse för den i 17 §
1731:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst         lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
1732: och förmögenhet, sådan den tiliämpas på be-        avsedda sambeskattningen. Enligt 17 § 2 mom.
1733: kattningen för år 1981 (899/81), har fysisk        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
1734: person eller inhemskt dödsbo, som skall be-        skall vid statsbes·kattningen sambeskattning
1735: skattas såsom särskild skattskyldig, rätt att av   verkställas beträffande makars andra inkomster
1736: dividender och ränta på andelskapital, som upp-    än förvärvsinkomster i de fall dessa inkomsters
1737: burits från inhemskt aktiebolag eller andelslag,   sammanlagda belopp för den make som har
1738: eller av ränta, som uppburits från inhemsk         mindre inkomster överstiger 3 000 mark och
1739: ~parbank eller andelsbank för tiliäggsfondsin-     beträffande minderårigt barns andra inkomster
1740: vesteringar, och av annan skattepliktig ränta      än förvärvsinkomster på inkomsternas hela be-
1741: samt av hyresinkomst från bostad, som uthyrts      lopp. Avdragsordningen för förmögenhetsin-
1742: för användning såsom annan bostad än fritids-      komstavdraget innebär att om den make som
1743: bostad, avdra sammanlagt 2 500 mark, dock          har mindre inkomster har förvärvsinkomster tili
1744: högst det sammanlagda beloppet av ovan av-         ett belopp som uppgår tili förmögenhetsin-
1745: sedda inkomster (förmögenhetsinkomstavdrag).       komstavdragets belopp eller om ett minder-
1746: Vid beskattningen för år 1983 är avdragets         årigt barn har dylika inkomster av samma
1747: belopp 2 750 mark.                                 storlek görs avdraget från dessa. Inkomsten
1748:    Enligt lagen om skatt på inkomst och för-       av förmögenhet tili den del som överstiger
1749: mögenhet indelas avdragen i naturliga avdrag,      3 000 mark eller i fråga om barn blir därvid
1750: dvs. avdrag för inkomstens förvärvande eller       i sin helhet föremål för sambeskattning.
1751: bibehållande, avdrag från totalinkomsten vid          Den tolkning beträffande förmögenhetsin-
1752: stats- och kommunalbeskattningen, avdrag från      komstavdraget som har omfattats i beskattnings-
1753: totalinkomsten vid statsbeskattningen samt         praxis och i de anvisningar som skattestyrelsen
1754: avdrag från totalinkomsten vid kommunalbe-         har utfärdat i saken grundar sig på stadgandena
1755:                                              N:o 383                                               5
1756: 
1757: i lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.          En ändring av den tolkning som har om-
1758: Ovisshet har uppenbarligen förorsakats av att      fattats i fråga om förmögenhetsinkomstavdraget
1759: stadgandet om förmögenhetsinkomstavdraget          förutsätter att lagen ändras på denna punkt.
1760: har uppfattats så att inkomst av förmögenhet       Eftersom beskattningsgrunderna för år 1983
1761: skulle vara skattefri tili ett visst belopp. Det   redan har fastställts och förmögenhetsinkomst-
1762: är dock fråga om ett normalt skatteavdrag,         avdragets belopp höjts från 2 500 mark till
1763: vars beräkningsgrunder är inkomsterna av för-      2 750 mark i samma sammanhang, ingår det
1764: mögenhet. Detta framkommer även av att för-        inte i regeringens planer att längre ändra bevilj-
1765: mögenhetsinkomstavdraget beviljas på basen         ningsgrunderna för detta avdrag med tanke på
1766: av dessa inkomsters bruttobelopp, varvid av-       år 1983.
1767: draget i vissa fall kan vara större än förmö-
1768: henhetsinkomsternas beskattningsbara netto-
1769: belopp.
1770:      Helsingfors den 16 december 1982
1771: 
1772:                                                                            Minister ] ermu Laine
1773: 
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 088201320V
1778: \;
1779:                                               1982 vp.
1780: 
1781: Kirjallinen kysymys n:o 384
1782: 
1783: 
1784: 
1785: 
1786:                                   Ihamäki ym.: Reumasäätiön sairaalan henkilöstömäärän kehityk-
1787:                                      sestä
1788: 
1789: 
1790:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1791: 
1792:     Reumasäätiön sairaala on valtakunnallinen        tojen keskiarvosta. Kuitenkin sairaalan lasten-
1793: lähinnä reumaattisia niveltulehduksia hoitava        osaston kuormitus (88 %) oli suurempi kuin
1794: erikoissairaala. Sairaanhoidon lisäksi sillä on      yleissairaaloiden lastentautien osastoilla keski-
1795: verraten laaja koulutus- ja tutkimustehtävä.         määrin (62%).
1796: Maan yhdeksästä reumatologian erikoistumis-             Myös työajan lyheneminen on aiheuttanut
1797: virasta on kuusi Reumasäätiön sairaalassa. Se        suuria vaikeuksia sairaalalle. Nykyisessä tilan-
1798: on maan ainoa reumakirurgian opetussairaala.         teessa ei hoitohenkilökunnan eikä hoitotyön
1799: Sairaala toimii terveyskeskusten lääkäreiden ja      kehittämiselle ole paljonka,an edellytyksiä, sillä
1800: muun henkilökunnan valtakunnallisena jatko-          jo hoitohenkilökunnan osallistuminen järjestet-
1801: koulutuspaikkana. Sillä on ollut merkittävä          tyihin toimipaikkakoulutustilaisuuksiin on vai-
1802: asema reumakirurgian kansainvälisenä opetus-         keutunut. Kuitenkin edellytetään, että he pys-
1803: sairaalana. Lähes kaikkien maailman maiden           tyvät antamaan opetusta niin potilaille kuin
1804:  reumakirurgit ovat saaneet osan koulutukses-        reumasairauksien hoitoa opiskelemaan tuleville.
1805:  taan Reumasäätiön sairaalassa.                      Henkilöstötilanteen korjaamiseksi tarvitaan
1806:     Sairaala perustettiin alun perin parantola-      Reumasäätiön sairaalaan noin 60. uutta tointa,
1807:  tyyppiseksi, ja henkilökunnan määrä mitoitet-       näistä 40-50 toimimaan välittömästi hoito-
1808:  tiin muihin· yleissairaaloihin verrattuna pienek-   työssä.
1809:  si. Vuonna 1971 sairaalan koko henkilökunnan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1810:  määrä 100 sairaansijaa kohti laskettuna oli         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1811:  74 % maan kaikkien yleissairaaloiden keskiar-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1812:  vosta. Vuonna 1980 prosenttiluku oli enää           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymykSen:
1813:  62. Hoitohenkilökunnan osalta vastaavat luvut
1814:  olivat 75% 1971 ja 52% vuonna 1980. Vuo-                      Onko Hallitus tietoinen, että Reuma-
1815:  deosastojen sairaanhoitajien lukumäärä 100 sai-            säätiön sairaalan henkilökuntaresurssien
1816:   raansijaa kohti laskettuna oli vuonna 1980 vain           kehitys on 1970-luvulla jäänyt jälkeen
1817:   44 % maan kaikkien yleissairaaloiden keski-               maan muista sairaaloista, ja jos on,
1818:  arvosta. Tilanne oli tältä osin huonoin lasten-               mihin toimiin Hallitus· aikoo ryhtyä
1819:  osastolla, jonka sairaanhoitajavahvuus oli vain            asiantilan korjaamiseksi?              ·
1820:   31 % maan yleissairaaloiden lastentautien osas-
1821:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
1822: 
1823:                 Timo Ihamäki                                     Aila Jokinen
1824: 
1825: 
1826: 
1827: 
1828:  0882013262
1829: 2                                                1982 vp.
1830: 
1831: 
1832: 
1833: 
1834:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1835: 
1836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            deosastoilla oli vastaavana ajankohtana 89 työn-
1837: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             tekijää ja aluesairaaloissa 75 työntekijää 100
1838: mies, olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päi-            sairaansijaa kohden. Keskussairaaloiden ja alue-
1839: vätyn kirjeenne ohella toimittan~t valtioneu-            sairaaloiden koko työntekijämäärä 100 sairaan-
1840: vqston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             sijaa kohti laskettuna on tuntuvasti edellä mai-
1841: kansanedustaja Ihamäen ym. näin kuuluvasta              'nittuja suurempi. Heinolan Reumasäätiön sai-
1842: kirjallisesta kysymyksestä n:o 384:                      raalan henkilökuntamitoitus on täUaisen las-
1843:                                                          kennallisen vertailun valossa hieman pienempi
1844:            Onko Hallitus tietoine11, että Reuma-         kuin keskus- ja aluesairaaloissa. Se vastaa kui-
1845:         säätiön sairaalan henkilökuntaresurssien         tenkin keskimäärin keskus- ja aluesairaaloiden
1846:         kehitys oh, 1970-luvulla jäänyt jälkeen         vuodeosastojen henkilökuntamitoitusta. Tämä
1847:         inaan muista sairaaloista, ja jos on,            huomioon ottaen Reumasäätiön sairaalan ·hoito-
1848:            mjhin toimiin Hallitus. aikoo ryhtyä         vastuu· ja sen mukaisesti päivystys- ja ajanva-
1849:         asiantilan korjaamiseksi?                        rauspoliklinikkajärjestelyt ovat kauttaaltaan jon-
1850:                                                          kin verran matalammat kuirt muussa keskus- ja
1851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            aluesairaalaverkostossa. Reumasäätiön sairaalan
1852: vasti seuraava.a:      ·                                 henkilökuntamäärää on pyritty lisäämään sää-
1853:    Heinolassa sijaitseva Reumasäätiön sairaala           tiön esitysten mukaisesti. Uusia virkoja on pe-
1854: on lähinnä reumaattisia. niveltulehdt1ksia hoita-        rustettu vuonna 1981 6, vuonna 1982 7 ja
1855: va erikoissairaala. Tämän sairaalan hoitovastuu          vuonna 1983 Qn varauduttu perustamaan · 4
1856: on rajoittunut lähinnä yhden sairauden, krooni-          uutta virkaa.
1857: sen nivelreuman hoitoon ... Sairaalan erityisluon-          Vuoden 1984 alusta voimaan tulevan ns.
1858: teesta johtuen sillä ei ole yleistä poliklinikkapäi-     VALTAVA-lainsäädännön mukana sairaalan ase-
1859: vystystä . eikä siihen liittyvää vuodeosastojen         ma hoitopalvelujen tuottajana jossakin määrin
1860: varautumisjärjestelyä. Sairaalassa toimiva po-           tulee muuttumaan. Tämän vaiheen kehitystä
1861: liklinikka tpimii ns. ajanvarauspoliklinikkana en-      koskevat kysymykset ovat kuitenkin lainsäädän-
1862: sisijaisesti sisäänkirjoitettavia ja ·osastolta pois-    nön valmisteluvaiheen osalta vielä kesken ja
1863: tettu ja jälkitarkastukseen kutsuttuja potilaita        vaativat jatkotyöskentelyä. Sosiaali- ja terveys-
1864: varten. Reumasäätion sairaalassa · oli vuoden            ministeriö seuraa omalta osaltaan sairaalan tu-
1865: 1981 lopussa 88,5 työntekijää 100 sairaansijaa          levaa toimintaa ja pyrkii . varmistamaan sen ke-
1866: kohden. VastaavaJuku keskussairaaloiden vuo-            hittämisen edellyttämät toimenpiteet.          ' .
1867:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
1868: 
1869:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
1870:                                             N:o 384                                              3
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:                           Tili Riksdagens Herr Talman
1876: 
1877:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     Motsvarande tai på centralsjukhusens bäddav-
1878: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         delningar var vid samma tid 89 och vid krets-
1879: velse av den 16 november 1982 tili veder-         sjukhusen 75 anställda per 100 sjukplatser.
1880: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    Det totala antalet anställda, beräknat per 100
1881: av följande av riksdagsman Ihamäki m. fl. un-     sjukplatser vid centralsjukhus och kretssjukhus,
1882: dertecknade skriftliga spörsmål nr 384:           är kännbart högre än de ovan nämnda. 1 ljuset
1883:                                                   av en sådan här statistisk jämförelse är dimen-
1884:           Är Regeringen medveten om att ut-       sioneringen av personalen vid Reumasäätiös
1885:        vecklandet av personalresurserna vid       sjukhus i Heinola något lägre än vid central-
1886:        Reumasäätiö benämnda stiftelses sjukhus    och kretssjukhusen. Den motsvarar dock i ge-
1887:        under 1970-talet har släpat efter i jäm-   nomsnitt dimensioneringen av personalen vid
1888:        förelse med landets övriga sjukhus, och    central- och kretssjukhusens bäddavdelningar.
1889:        om så är fallet,                           Med beaktande av detta är vårdansvaret och i
1890:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         enlighet därmed arrangemangen för jour- och
1891:        vidta för att korrigera detta förhållan-   tidsbeställningspolikliniken genomgående något
1892:        de?                                        lägre vid Reumasäätiös sjukhus än inom det
1893:                                                   övriga nätet av central- och kretssjukhus. Man
1894:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     har försökt öka personalen vid Reumasäätiös
1895: samt anföra följande:                             sjukhus i enlighet med stiftelsens förslag. Ar
1896:    Reumasäätiö benämnda stiftelses sjukhus i       1981 inrättades 6 nya tjänster, år 1982 7 och
1897: Heinola är ett specialsjukhus, som närmast vår-   år 1983 är man beredd att inrätta 4 nya
1898: dar reumatiska ledgångsinflammationer. Sjuk-      tjänster.
1899: husets vårdansvar är begränsat närmast tili          Då den s.k. VALTAVA-lagstiftningen träder
1900: vården av en sjukdom, den kroniska ledgångs-      i kraft från och med ingången av år 1984
1901: reumatismen. På grund av sjukhusets speciella     kommer sjukhusets ställning som producent av
1902: karaktär har det inte någon allmän poliklinik-    vårdtjänster i någon mån att förändras. Frågor-
1903: jour och inte heller den beredskap på bädd-       na beträffande utvecklandet av detta skede är
1904: avdelningarna som en sådan skulle kräva. Den      i det nuvarande stadiet av lagstiftningsbered-
1905: poliklinik som verkar vid sjukhuset är en s.k.    ningen ännu delvis öppna och kräver fortsatt
1906: tidsbeställningspoliklinik för patienter som      arbete. Social- och hälsovårdsministeriet kom-
1907: skrivs in och för sådana som har skrivits ut      mer för sin del att följa sjukhusets framtida
1908: från avdelningen och kallats tili eftergransk-    verksamhet och strävar att säkerställa att så-
1909: ning. Reumasäätiös sjukhus hade i slutet av       dana åtgärder vidtas som utvecklandet av verk-
1910: år 1981 88,5 anställda per 100 sjukplatser.       samheten förutsätter.
1911:      Helsingfors den 17 december 1982
1912: 
1913:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
1914:                                                 1982 vp.
1915: 
1916: Kirjallinen kysymys n:o 385
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:                                    Ihamäki ym.:        Sairaaloi~en   työvoimatilanteen huononemisesta
1922: 
1923: 
1924:                           Eduskunnan .Herra Puhemiehelle
1925: 
1926:    . Sairaaloiden työvoimatilanne ja sen asteit-         sällön kehittämisestä. Henkilöstölisäyksiä on
1927: t1linen huononeminen on jo pitkään huoles-               usein karsittu valtiohtaloudellisista syistä. Vir-
1928: tuttanut sairaaloita. Vaikka vuosittain vahvis-          kojen karsiminen cm taas aiheuttanut sen, että
1929: tettavissa terveydenhuollon valtakunnallisissa           valtaosa perustettavista viroista on jouduttu
1930: suunnitelmissa on jatkuvasti lisätty sairaan-            ohjaamaa11 uusiin sairaaloihin ja olem~ssa ole-
1931: hoitolaitoksiin tulevan henkilöstön määrää,              vat toimintayksiköt ovat jääneet vähemmälle.
1932: sairaaloissa vallitsee edelleen jatkuva pula eri-           Avoimien virkojen täy·ttämineri pätevällä hen-
1933: tyisesti hoitohenkilöstöstä. Tästä syystä valta-         kilökunnalla on etenkin kuluvan vuoden ai-
1934: kunnallisten ja alueellisten viisivuotissuunnitel-       kana entisestäänkin vaikeutunut. Samoin päte-
1935: mien edellyttämiä toimintoja ei aina ole pys-            vän sijaistyövoiman saaminen virantoimituksen
1936: tytty käynnistämään. Myöskään saneerattuja               keskeytyksestä aiheutuviin sijaisuuksiin .on
1937: tai rakennettuja uusia osastoja ei aina ole voitu        tullut yhä vaikeammaksi. Sairaaloissa joudu-
1938: avata niiden valmistuttua. Kun lääketieteen              taan kaikkiin hoitohenkilökunnan työvuoroihin
1939: kehitys ja hoidon tasolle asetettavat vaatimuk·          käyttämään keskimäärin noin neljännes· ja kesä-
1940: set ovat jatkuvasti lisääntyneet, vaaditaan yhtä         aikana yli kolmannes sijaistyövoimaa. Sijais~
1941: hoitosuoritetta kohti entistä enemmän ·henki-            työvoiman puutteesta on tullut pysyvä toimin-
1942: löstöä. Potilaiden hoitoisuusaste on tullut kes-         taa rajoittava ja hankaloittava tekijä. Maan
1943: kimääräisesti yhä raskaammaksi. Myös· työ- ja            vaikean työllisyystilanteeri huomioon ottaen on
1944: loma-ajoissa tapahtuneet muutokset · edellyttä-          hämmästyttävää, ·että· monilla sairaaloilla ori
1945: vät hehkilöstölisäyksiä sairaaloissa. Tilannetta         jatkuvia vaikeuksia myös ns. avtistavan hen~
1946: on ollut omiaan vaikeuttamaan se tosiasia, että          kilökunnan paikkaamisessa. Esimerkiksi pää-
1947: viimeksi hyväksytyillä virkaehtosopimuksilla             kaupunkiseudulla on jatkuva pula sairaala:;
1948: lyhennettiin kolmivuorotyössä olevien työn-              apulaisista ja pesula~apulaisista.
1949:  tekijöitten työaikaa. Kun lisäksi sairauksista ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1950:  muista syistä aiheutuvat poissaolot ovat mer-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1951:  kittävän suuret, joudutaan sairaaloissa hyvin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1952:  usein toimimaan vajaalla henkilökunnalla nor-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1953:  maaleissakin oloissa. Kun sairaaloihin ei ole
1954:  saatu tarvittavia lisävirkoja, tämä on tuntunut                    Onko Hallitus tietoinen, että sairaa~
1955:  lisääntyneenä paineena ja työviihtyvyyden vä-                   loiden työvoimatilanne on asteittain
1956:  hentymisenä henkilöstön kannalta. Virkojen                      huonontunut etenkin hoitohenkilöstön
1957:  lisäysten vähäisyys on myös johtanut siihen,                    kohdalla, ja jos on,
1958:  ettei eri keskussairaalapiirien välisiä alueellisia                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1959:  eroja henkilöstön määrissä ole voitu tasoittaa                  ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?.
1960:  puhumattakaan itse sairaanhoitotoiminnan si-
1961:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
1962: 
1963:                 Timo Ihamäki                                           Aila Jokinen
1964: 
1965: 
1966: 
1967: 
1968: 0882013295
1969: 2                                             1982 vp.
1970: 
1971: 
1972: 
1973: 
1974:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1975: 
1976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       nöllisesti ylittäneet sen, mihin valtiontaloudel-
1977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisista syistä valtioneuvosto on voinut vuosit-
1978: olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          tain päätyä.
1979: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kun . kehittämistoiminta ja toisaalta uusien
1980: asianomaiselle jäsenelle jäljennökien kansan-        investointien edellyttämät henkilöstömiehityk-
1981: edust~ja ~hamäen ym. näiQ kuuluvasta kirjalli-       set ovat vaatineet pääosan vuosittaisesta virka-
1982: sesta kysymyksestä n:o 385:                          kiintiöstä, sairaanhoitolaitosten perusmiehityk-
1983:                                                      sen vahvistamiseen ei tästä syystä olennaista
1984:        . Onko Hallitus tietoinen, että sairaa-       virkamäärää ole voitu osoittaa.
1985:         }()iden ~yövoimatilanne on asteittain           Hoidon sisällössä sekä työ- ja loma-ajoissa
1986:         huonontunut etenkin hoitohenkilöstön         tapahtuneet muutokset ovatkin vaikuttaneet
1987:         kohdalla, ja jos on,                         kirjallisessa kysymyksessä esitettyyn suuntaan
1988:          . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sairaanhoitolaitosten työvoimatilannetta samal-
1989:         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             la vaikeuttaen. Lääkintöhallituksen ja sosiaali-
1990:                                                      ja terveysministeriön käymissä neuvotteluissa
1991:    Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta-       onkin todettu, että työaikaa koskevien virka-
1992: vasti seuraavaa:                                     ja työehtosopimusten perusteella syntynyt työ-
1993:    Maamme julkisen terveydenhuollon kehitystä        ajan lyhentyminen ja työolosuhteissa tapahtu-
1994: on viimeisen kymmenen vuoden ajan ohjattu            neet muutokset ovat aiheuttaneet merkittävää
1995: pääosin valtioneuvoston hyväksymien valtakun-        virkatarvetta. Lääkintöhallituksen arvion mu-
1996: nallisten kansanterveystyötä ja sairaanhoito-        kaan näiden aiheuttama virkatarve on kaiken
1997: laitoksia koskevien suunnitelmien kautta. Ta-        kaikkiaan noin 800-900 virkaa. Valtioneu-
1998: voitteena on ollut voimavarojen tasapuolinen         vosto onkin ~altakunnallisia suunnitelmia hy-
1999: kehittäminen ja niiden kohdentaminen toisaal-        väksyessään viime vuosina sisällyttänyt niihin
2000: ta perusterveydenhuoltoon painottaen ja toi-         lausuman, jonka mukaan tätä virkatarvetta tu-
2001: saalta. erikoissairaanhoidon erityisalojen toi-      lee hyväksytyillä vuosittaisilla virkamäärillä
2002: mintoja kehittäen. Samanaikaisesti on ollut          osittain korvata. Samoin hallitus on hyväksy-
2003: edelleen käynnissä varsin voimakas sekä perus-       nyt vuoden 1982 viimeisen eduskunnalle an-
2004: terveydenhuollop . että erikoissairaanhoidon ra-     nettavan lisämenoarvion, jossa yhteydessä tyP..
2005: kennus- ja investointitoiminta. Valtioneuvoston      ajan lyhentämiseen sairaanhoitolaitosten ja kun-
2006: vahvistamilla viisivuotissuunnitelmilla on voitu     nallisen kansanterveystyön osalle on esitetty
2007: tasapainottaa toisaalta terveydenhuollon kehi-       110 lisävirkaa.
2008: tyksen vaatimia lisätarpeita ja toisaalta valtion-      Sairaalaliitto on omalta osaltaan kääntynyt
2009: talouden aiheuttamia kehitystä rajoittavia teki-     sosiaali- ja terveysministeriön puoleen sairaa-
2010: jöitä. Luonteenomaista terveydenhuollon ke-          loiden työvoimatilanteen parantamista koske-
2011: hittämiselle on. ollut kuntien ja kuntainliittojen   van kirjelmän muodossa. Lääkintöhallitus on
2012: aktiivinen halu omien palvelujärjestelmiensä         tämän kirjelmän johdosta antanut lausunton-
2013: kehittämiseen. Tämä on ilmennyt erityisesti          sa ja esittänyt toiveensa erikoissairaanhoitoa
2014: jatkuvasti valtakunnallisten suunnitelmien mää-      koskevan työvoimatilanteen huonontumisen
2015: rät ylittävänä virkatarpeena. Niinpä vuosittain      johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriössä sel-
2016: kuntainliittojen ja kuntien esittämien virka-        vitetään parhaillaan näiden aloitteiden ja lau-
2017: määrien ja virkatoiveiden johdosta lääkintö-         suntojen johdosta niitä toimenpiteitä, joita voi-
2018: hallituksen esittämät vahakunnalliset tarve-         taisiin tehdä sairaanhoitolaitosten työvoimati-
2019: arviot henkilöstömäärän kasvusta ovat sään-          lanteen korjaamiseksi.
2020:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
2021: 
2022:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri V apptt Taipale
2023:                                             Nio }8.5                                            3
2024: 
2025: 
2026: 
2027: 
2028:                           Till Riksdagens Herr Talman
2029: 
2030:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-      dicinalstyrelsen årligen presenterade riksom-
2031: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder            fattande behovsberäkningarna rörande perso-
2032: skrivelse av den 16 november 1982 till ve-        nalens tillväxt, som gjorts på grundvalen av
2033: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      kommunalförbundens och kommunernas för-
2034: skrift av följande av riksdagsman Ihamäki         slag och förhoppningar om tjänster, regelbun-
2035: m. fl. undertecknade spörsmål nr 385:             det varit större än det antal tjänster statsrå-
2036:                                                   det av statsekonomiska skäl kunnat stanna för
2037:           Är Regeringen medveten om att ar-       årligen.
2038:        betskraftssituationen vid     sjukhusen       Då utvecklingsverksamheten och den per-
2039:        gradvis försämrats i synnerhet beträf-     sonai de nya investeringarna förutsatt krävt
2040:        fande vårdpersonalen, och om så är         huvudparten av den årliga tjänstekvoten, har
2041:        fallet,                                    man av denna anledning inte kunnat anvisa
2042:           vilka åtgärder har Regeringen för        något betydande antal tjänster för att förstär-
2043:        avsikt att vidtaga för att avhjälpa det-   ka sjukvårdsinrättningarnas grundbemanning.
2044:        ta missförhållande?                           De förändringar som ägt rum i arbets- och
2045:                                                   semestertiderna har verkat i den riktning som
2046:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    anförs i spörsmålet och samtidigt påverkat
2047: samt anföra följande:                             arbetskraftssituationen vid sjukvårdsinrättning-
2048:     Under de senaste tio åren har utbyggandet     arna. Vid de förhandlingar som förts mellan
2049: av vårt lands offentliga hälsovård huvudsak-      medicinalstyrelsen och social- och hälsovårds-
2050: ligen styrts genom av statsrådet godkända         ministeriet har man sålunda konstaterat att
2051: riksomfattande planer för folkhälsoarbetet och    den förkortning av arbetstiden som skett på
2052: sjukvårdsinrättningarna. Målet har varit att      basen av tjänste- och arbetskollektivavtalen
2053: utbygga resurserna på ett jämlikt sätt och att    rörande arbetstiden samt de förändringar som
2054: inrikta dem så att å ena sidan grundhälso-        ägt rum i arbetsförhållandena föranlett ett
2055: vården betonas och å andra sidan funktio-         betydande behov av nya tjänster. Enligt me-
2056: nerna inom specialsjukvårdens specialområden      dicinalstyrelsens uppskattning uppgår det så-
2057: utvecklas. Samtidigt har en synnerligen kraf-     lunda föranledda behovet till sammanlagt ca
2058: tig byggnads- och investeringsverksamhet på-      800-900 tjänster. Under de senaste åren har
2059: gått beträffande såväl grundhälsovården som       statsrådet i samband med godkännandet av de
2060: specialsjukvården. Genom de av statsrådet         riksomfattande planerna uttalat att detta be-
2061: fastställda femårsplanerna har man kunnat         hov av tjänster delvis skall fyllas med det år-
2062: utjämna förhållandet mellan å ena sidan de        ligen godkända antalet tjänster. Likaså har
2063: tilläggsbehov som utbyggandet av hälsovården      regeringen godkänt den sista tilläggsbudgeten
2064: kräver och å andra sidan de faktorer som          för år 1982 som skall avlåtas till riksdagen och
2065: p.g.a. statsekonomin begränsar utvecklingen.      i denna föreslås 110 tilläggstjänster för sjuk-
2066: Utmärkande för utbyggandet av hälsovården         vårdsinrättningarna och det kommunala folk-
2067: har varit kommunernas och kommunalförbun-         hälsoarbetet för förkortning av arbetstiden.
2068: dens aktiva vilja att utveckla sina egna ser-        Sjukhusförbundet har för sin del kontaktat
2069: vicesystem. Detta har i synnerhet tagit sig       social- och hälsovårdsministeriet med en skri-
2070: uttryck i ett behov av tjänster som hela ti-      velse rörande förbättring av arbetskraftssitua-
2071: den varit större än antalet tjänster i de riks-   tionen vid sjukhusen. Medicinalstyrelsen har
2072:  omfattande planerna. Sålunda har de av me-       med anledning av denna skrivelse avgivit ett
2073: 4                                        1982 vp~
2074: 
2075: utlåtande och anfört sina önskemål med an-       social- och hälsovårdsministeriet som bäst de
2076: ledning av den försämrade arbetskraftssitua-     åtgärder som kunde vidtagas för att förbättra
2077: tionen för specialsjukvården. Med anledning      arbetskraftssituationen vid sjukvårdsinrättning-
2078: av dessa initiativ och utlåtanden utreds vid     arna.
2079:      Helsingfors den 17 december 1982
2080: 
2081:                                                Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
2082:                                                 1982 vp.
2083: 
2084: Kirjallinen kysymys n:o 386
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089:                                    Karkinen: Täydennyspäivärahaa maksavien sairauskassojen lisä-
2090:                                       jäsenmaksujen kuulumisesta vakuutusmaksutuloon
2091: 
2092: 
2093:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2094: 
2095:     Sen jälkeen kun vuoden 1975 työehtosopi-           tekijöiden jälkiverottamista takautuvasti viiden
2096: musten yleissopimukseen liittyvänä ratkaisuna          vuoden ajalta. Se tulee myös johtamaan kassat
2097: sovittiin, että täydennyspäivärahaa maksavien          konkurssitilaan ja saattamaan päivärahoja saa-
2098: sairauskassojen     päivärahojen    verovapauden       neet vakuutetut kestämättömään asemaan. Ylei-
2099: edellytyksenä ollut vaatimus siitä, että jäsen-        nen oikeustajunta ei voi hyväksyä täysin hy-
2100: maksut muodostavat vähintään 50 prosenttia             vässä uskossa valtiovallan ilmaiseman kannan
2101: jäsen- ja kannatusmaksujen yhteismäärästä eli          mukaisesti toimineiden kassojen jälkiverotta-
2102: vakuutusmaksutulosta, muutettiin 25 prosen-            mista eikä kassoista em. päivärahoja saaneiden
2103: tiksi, ovat sairauskassat määritelleet jäsen-, lisä-   vakuutettujen joutumista jälkiverotuksen koh-
2104: jäsen- ja kannatusmaksunsa siten, että mainittu        teeksi. Yksityiseltä kassan jäseneltä ei myös-
2105: 25 prosentin edellytys täyttyy. Valtiovaltaa           kään voida edellyttää, että hän olisi selvillä
2106: edustavan sosiaali- ja terveysministeriön kanta        monimutkaisista maksumääräysperusteista ja va-
2107: on ollut, että myös lisäjäsenmaksut sisältyvät         kuutusmaksutulon käsitteestä ja sisällöstä.
2108: vakuutusmaksutuloon. Tämä tulkinta on vii-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2109: meksi ministeriön taholta esitetty Avustuskas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
2110: sojen Yhdistyksen järjestämillä SOVE-päivillä          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2111: syksylllä 1981.                                        seuraavan kysymyksen:
2112:     Verottajan tulkinta on kuitenkin jälkeenpäin
2113: muuttumassa siten, ettei lisäjäsenmaksun enää                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
2114: katsottaisi kuuluvan jäsenmaksutuloon. Ennak-                 verottajan tulkinta täydennyspäivärahaa
2115: kopäätöksen saamiseksi on eräälle kassalle, Finn-             maksavien sairauskassojen lisäjäsenmak-
2116: amn sairauskassalle, määrätty veronlisäykset                  sujen katsomisesta kuuluviksi vakuutus-
2117: viideltä vuodelta taannehtivasti pidättämättä                 maksutuloon palautetaan ennalleen, ja
2118:  jätetyistä ennakonpidätyksistä ja työnantajalle              ellei näin tapahdu,
2119: on samalla määrätty maksettavaksi sosiaalitur-                   kuinka Hallitus aikoo turvata sairaus-
2120:  vamaksu viivästyskorkoineen viideltä vuodelta.               kassat konkursseilta ja estää täydennys-
2121:     Mikäli verottajan muuttunut tulkinta toteu-               päivärahoja saaneiden vakuutettujen
2122:  tuu, se merkitsee sekä kassojen että kaikkien                täysin kohtuuttoman jälkiverottamisen?
2123:  kassoista täydennyspäivärahoja saaneiden työn-
2124:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
2125: 
2126:                                                 Seija Karkinen
2127: 
2128: 
2129: 
2130: 
2131: 088201310J
2132: 2                                           1982 vp.
2133: 
2134: 
2135: 
2136: 
2137:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2138: 
2139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     30 prosenttia, takaisin edunsaajilta lisäjäsen-
2140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maksuna.
2141: olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           Täydennyspäivärahan verovapaus riippuu sii-
2142: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tä, täyttyykö lain edellyttämä 3/ 4-sääntö vai
2143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ei. Jos työnantaja maksaa kassan maksuista yli
2144: edustaja Seija Karkisen näin kuuluvasta kirjal-    mainitun määrän, koko täydennyspäiväraha on
2145: lisesta kysymyksestä n:o 386:                      veronalaista tuloa.
2146:                                                       Verotuskäytännössä on omaksuttu tulkinta,
2147:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   jonka mukaan lisäjäsenmaksua ei voida pitää
2148:        verottajan tulkinta täydennyspäivärahaa     luonteeltaan jäsenmaksuna, vaan etuuden alen-
2149:        maksavien sairauskassojen lisäjäsenmak-     nuksena. Tämä on todettu muun muassa vero-
2150:        sujen katsomisesta kuuluviksi vakuutus-     hallituksen 13. 8. 1970 antamassa yleiskirjeessä
2151:        maksutuloon palautetaan ennalleen, ja        (13/31/70). Sama tulkinta on esitetty sairaus-
2152:        ellei näin tapahdu,                         kassojen päivärahatyöryhmän muistiossa (työ-
2153:           kuinka Hallitus aikoo turvata sairaus-   ryhmämuistio 1980: STM 3). Siinä todetaan,
2154:        kassat konkursseilta ja estää täydennys-    että valtiovarainministeriön ja verohallinnon pii-
2155:        päivärahoja saaneiden vakuutettujen         rissä on katsottu, ettei lisäjäsenmaksua luon-
2156:        täysin kohtuuttoman jälkiverottamisen?      teeltaan etuuden alennuksena voida ottaa huo-
2157:                                                    mioon jäsenmaksuvertailussa. Tällöin on otet-
2158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tava huomioon ainoastaan työntekijöiden var-
2159: vasti seuraavaa:                                   sinaiset jäsenmaksut ja työnantajan kannatus-
2160:    Yksityisten sairauskassojen maksamien päi-      maksut. Asia on tullut viime aikoina esille,
2161: värahojen verotusta koskeva säännös sisältyy       koska sairauskassojen verotarkastuksissa on
2162: tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 20 kohtaan    edellä mainitun tulkinnan mukaan katsottu, et-
2163:  (607 /75). Sen mukaan veronalaiseksi tuloksi ei   teivät kaikki kassat täytä niitä edellytyksiä,
2164: katsota vapaaehtoisen henkilövakuutuksen, ei       joita täydennyspäivärahan verovapaudelle on
2165: kuitenkaan eläkevakuutuksen, nojalla sairauden,    tulo- ja varallisuusverolaissa asetettu. Jos kysy-
2166: vian tai vamman johdosta saatua päivärahaa,        jän väitteen mukaan sosiaali- ja terveysminis-
2167: eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäiseltä     teriö puolestaan on hyväksynyt lisäjäsenmaksut
2168: vuodelta, paitsi milloin vakuutuksen maksuis-      vakuutusmaksutuloksi ja kassat ovat toimineet
2169: ta on enemmän kuin kolme neljäsosaa maksa-         tämän tulkinnan mukaisesti, on syntynyt avus-
2170: nut työnantaja tai joku muu, jonka kannalta        tuskassojen ja niiden jäsenten kannalta valitet-
2171: niitä on pidettävä vastikkeena verovelvollisen     tava ristiriitatilanne.
2172: suorittamasta työstä, tehtävästä tai palveluk-        Verottajan täydennyspäivärahan veronalaisuu-
2173: sesta.                                             den suhteen omaksuman tulkinnan oikeellisuu-
2174:    Täydennyspäivärahajärjestelmässä työpaikka-     teen saataneen lähiaikoina korkeimman hallin-
2175: kassat maksavat työehtosopimuksen mukaisen         to-oikeuden kanta. Ennen oikeuskäytännön sel-
2176: sairausajan palkan täydennyspäivärahana, jolloin   kiintymistä verohallituksen tarkoituksena on
2177: työnantaja vapautuu tältä ajalta palkan maksa-     mahdollisuuksien mukaan pidättyä kassoihin
2178: misesta. Työnantaja suorittaa kuitenkin kassal-    kohdistuvista uusista toimenpiteistä. Myös lää-
2179: le täydennyspäivärahan ja työntekijän sairaus-     ninoikeus on kieltänyt maksujen ulosoton kun-
2180: ajan palkan suuruisen summan kannatusmaksu-        nes valitukset on ratkaistu.
2181: na. Kassat ovat lisäksi perineet maksamistaan         Lisäksi verohallituksen tarkoituksena on jo
2182: täydennyspäivärahoista osan, tavallisesti n. 25-   ennen ensi vuoden alkua antaa ohjeet sairaus-
2183:                                             N:o 386                                               3
2184: 
2185: kassoille ja työnantajille kassojen maksamien      symykset kokonaisuutena. Tämän toimikunnan,
2186: korvausten verotukseen liittyvistä kysymyksis-     jonka työskentelyyn on tarkoitus liittää myös
2187: tä. Olen kiirehtinyt näiden ohjeiden antamista.    avustuskassojen asiantuntemus, selvitys tulee il-
2188:    Lähitulevaisuudessa tullaan myös asettamaan     meisesti osoittamaan, millaisiin mahdollisiin
2189: toimikunta, jonka tehtävänä on selvittää sekä      lainsäädännön tarkistuksiin on perusteltua ryh-
2190: täydennyspäivärahojen että muiden vakuutuspe-      tyä kysymyksessä tarkoitetun ongelman ratkai-
2191: rusteisten suoritusten verotukseen liittyvät ky-   semiseksi.
2192:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
2193: 
2194:                                                                          Ministeri Jermu Laine
2195: 4                                            1982 vp.
2196: 
2197: 
2198: 
2199: 
2200:                            Till Riksdagens Herr Talman
2201: 
2202:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den tid sjukdomen varar. Kassoma har dess-
2203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           utom hos förmånstagarna såsom tilläggsmed-
2204: velse av den 16 november 1982 till veder-           lemsavgift återuppburit en del av de erlagda
2205: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      kompletteringsdagpenningarna, vanligen ca 25
2206: av följande av riksdagsledamoten Seija Karki-       -30 procent.
2207: nen undertecknade spörsmål nr 386:                      Skattefriheten i fråga om kompletteringsdag-
2208:                                                     penningen är beroende av huruvida den i lagen
2209:           Ämnar Regeringen tillse, att be-          förutsatta 3/ 4-regeln kan uppfyllas eller inte.
2210:        träffande beskattarens tolkning, enligt      Erlägger arbetsgivaren en så stor del av kassans
2211:        viiken sådana understödskassors tilläggs-    avgifter att den överstiger nämnda belopp, ut-
2212:        medlemsavgifter, som erlägger komplet-       gör hela kompletteringsdagpenningen beskatt-
2213:        teringsdagpenning, betraktas såsom hö-       ningsbar inkomst.
2214:        rande till försäkringspremieinkomst,             I beskattningspraxis har tolkningen varit den,
2215:        skall tillämpas tidigare praxis, och om      att tilläggsmedlemsavgiften inte till sin natur
2216:        så ej sker,                                  kan anses vara en medlemsavgift, utan den är
2217:           hur ämnar Regeringen trygga under-        en reducerad förmån. Detta har konstaterats
2218:        stödskassorna mot konkurs och hindra         bl.a. i skattestyrelsen cirkulär av 13. 8. 1970
2219:        en helt oskälig efterbeskattning av för-      (13/31/70). Samma tolkning har framlagts i
2220:        säkrade, som har erhållit kompletterings-    arbetsgruppens för utredning av understöds-
2221:        dagpenning?                                  kassornas dagpenning promemoria (arbets-
2222:                                                     gruppspromemoria 1980: SHM 3) . I denna
2223:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        konstateras det, att det i finansministeriet och
2224: samt anföra följande:                               inom skatteförvaltningen har ansetts, att till-
2225:    Ett stadgande om beskattning av dagpenning,      läggsmedlemsavgiften, som i och för sig är en
2226: som erläggs av privata understödskassor, ingår      reducerad förmån, inte kan beaktas vid jäm-
2227: i 22 § 20 punkten lagen om skatt på inkomst         förelse av medlemsavgiftema. Härvid bör en-
2228: och förmögenhet (607 /75). Enligt lagen skall       dast arbetstagamas egentliga medlemsavgifter
2229: såsom skattepliktig inkomst inte anses dag-         och arbetsgivarens understödsavgifter beaktas.
2230: penning, pension eller livränta, vilken med         Ärendet har den senaste tiden blivit aktuellt,
2231: stöd av frivillig försäkring, dock icke pensions-   emedan det i samband med skatteinspektion
2232: försäkring, erhållits på grund av sjukdom, lyte     av understödskassoma enligt ovan nämnda tolk-
2233: eller skada, i avseende på de två första åren,      ning har ansetts, att alla kassor inte uppfyller
2234: förutom då av försäkringens premier mera än         de förutsättningar, som i lagen om skatt på
2235: tre fjärdedelar erlagts av arbetsgivaren eller      inkomst och förmögenhet uppställts i fråga om
2236: annan, från vars synpunkt de är att anse såsom      kompletteringsdagpenningens skattefrihet.
2237: vederlag för arbete, uppdrag eller tjänst, som          Har social- och hälsovårdsministeriet enligt
2238: den skattskyldige utfört.                           spörsmålsställarens utsago å sin sida godkänt
2239:    I systemet med kompletteringsdagpenning          tilläggsmedlemsavgiftema såsom försäkringspre-
2240: erlägger arbetsplatskassorna såsom komplette-       mieinkomst, och kassoma har handlat i en-
2241: ringsdagpenning en i kollektivavtalet förutsatt     lighet med denna tolkning, har det med avseende
2242: lön för den tid sjukdomen varar, varvid arbets-     på understödskassorna och kassornas medlem-
2243: givaren under denna tid befrias från att utbetala   mar uppstått en beklaglig konfliktsituation.
2244: lön. Arbetsgivaren erlägger dock såsom under-           Inom en nära framtid torde högsta förvalt-
2245: stödsavgift tili kassan ett belopp, motsvarande     ningsdomstolen ta ställning till, huruvida be-
2246: kompletteringsdagpenningen och lönen under          skattarens tolkning av kompletteringsdagpen-
2247:                                              N:o 386                                            5
2248: 
2249: ningens skatteplikt ät tiktig. Skattestyrelsen        Inom en nära framtid kommer det även att
2250: har för avsikt att, innan rättspraxis hat blivit   tilisättas en kommission, som har tili uppgift
2251: klatlagd, i mån av möjlighet avstå från nya        att som en helhet utreda de frågor som ansluter
2252: åtgärder gentemot kassotna. Även länsrätten        sig tili beskattningen såväl av kompletterings-
2253: har förbjudit indtivning av avgifter i utsök-      dagpenningarna som av andra försäkringsbase-
2254: ningsväg tills utslag har fällts i fråga om be-    rade prestationer. Den utredning som görs av
2255: svären.                                            denna kommission, vars arbete även är avsett
2256:    Dessutom har skattestyrelsen för avsikt att     att omfatta understödskassornas sakkunskap,
2257: redan före ingången av nästa år utfärda direk-     kommer uppenbarligen att utvisa, vilka even-
2258: tiv tili understödskassorna och arbetsgivarna      tuella justeringar i lagstiftningen som det är
2259: om beskattningsfrågor i anslutning till ersätt-    motiverat att verkställa i syfte att lösa det i
2260: ningar som utbetalas av kassorna. Jag har          spörsmålet avsedda problemet.
2261: påskyndat utfärdandet av dessa direktiv.
2262:      Helsingfors den 17 decembet 1982
2263: 
2264:                                                                          Minister Jermu Laine
2265: 
2266: 
2267: 
2268: 
2269: 088201.310]
2270:                                                   1982 vp.
2271: 
2272: Kirjallinen kysymys n:o 387
2273: 
2274: 
2275: 
2276: 
2277:                                      Peltola ym.: Vanhustenhuollon palveluiden lisäämisestä
2278: 
2279: 
2280:                            Eduskunnan
2281:                                .      Herra Puhemiehelle
2282:                                               .
2283: 
2284: 
2285: 
2286: ~" . Helsingin kaupungin vanhustenhuolto ei              kaupunki lisää jonkin verran kotipalvelua. Koti-
2287: pysty vastaamaan tehtävistään. Pitkäaikaishoito-         hoitoapu ei kuitenkaan poista vanhuksen .pel-
2288: _paikkoja ja kotipalvelua on aivan riittämättö-          koa kotona olemista kohtaan eikä myöskään
2289:  mästi,. ja erittäin huonokuntoisia vanhuksia            estä häntä lähtemästä harhailemaan kaupun-
2290: .pidetään . asunrioissaan . ilman. jat:kuvaa huolen-     gille, jollei vanhusta suljeta asuntoonsa, kuten
2291:  pitl::>a.. Hoitomahdollisuuksien puute aiheuttaa        eräs työntekijä oli kehottanut omaisia teke-
2292: -sen·, evä terveys• ja sosiaalialan työntekijät pai-     mään. Sairaala lisäsikin vanhuksen .lääkitystä
2293:  nqst~vat .omaisia ... huolehtimaan vanhuksista,         niin, ettei hän pysty edes avaamaan ovea häntä
2294:  vaikka näillä ei ole siihen käytännön edelly-           hoitamaan tuleville. Sairaala lähetti siis kotiin
2295:  tyksiä. Yhtenä esimerkkinä on yksin asuva               täysin vuoteessa hoidettavan ihmisen.
2296:  muistamaton vanhus, jolla on jatkuvia pelko-               Tästä ja lukuisista muista esim:erkeistä näkyy
2297:  tiloja kotona ollessaan. Hänet on otettu kaksi          selvästi, että jatkuva hoitopaikkapula tekee
2298:  kertaa Koskelan sairaalan lyhytaikaisen hoidon          laitoshenkilökunnasta ulosheittäjiä, kun heidän
2299:  osastolle, jossa hän tuntee olonsa turvalliseksi        pitäisi kaikin tavoin huolehtia sairaiden van-
2300:   ja.: voi hyvin. Vanhus on hoitolaitosjonossa           husten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ainoa
2301:  aivan ensimmäisten sijoitettavien joukossa .. Van-      ratkaisu Helsingin surkeaan vanhustenhuollon
2302:  hainkotiin häntä ei hyväksytä vaikeahoitoisuu-          tilaan on uusien hoitopaikkojen luominen . ja
2303:  den takia. Vaikeahoitoistiuden toteamisesta             henkilökunnan lisääminen. Tätä. ennenkin kun-
2304:  hue>limatta hänet on palautettu kotiin vastoin          tien on huolehdittava niistä vanhuksista, jotka
2305:   omaisten vaatimuksia. Vanhuksen toinen sai-            eivät tule toimeen kotona, eikä pakotettava
2306: .xaalaah ottaminen tapahtui sen takia, että hän          näiden omaisia huolehtimaan heistä yli voi-
2307: .oli lähtenyt asunnostaan kaupungille, kaatunut          miensa.
2308: -siellä ja viety ambulanssilla sairaalaan, jossa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2309:   hän ei osannut kertoa mitään itsestään .. Omai-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
2310:  .set löysivät asunnon tyhjänä ja joutuivat etsi-        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
2311:   mään vanhusta .· kauan ennen kuin löysivät             omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
2312:   hänet sairaalasta kyselyjensä perusteella.             myksen:
2313:  · .. KQskelan sairaala ilmoittaa näistä kokemuk-
2314:   ~ista .huolimatta kotiuttavansa vanhuksen jäl-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2315:   l~n . ·.odottarnaan kiireellistä laitossijoitusta ja          ryhtyä, jotta Helsinkiin saadaan riittä-
2316:  :lupaa ottaa hänet takaisin, jos jotain taas sat-              västi vanhustenhuollon palveluita ja
2317:   tuu .. K)ln omaiset kieltäytyvät ottamasta enää               jotta kaupunki ei jätä jatkuvaa huolen-
2318:  -osaa vanhuksen kotihoitoon, josta he eivät                    pitoa tarvitsevia vanhuksia yksin kotei-
2319:   pysty .vastaamaan, heille sanotaan vain, että                 hinsa?
2320: 
2321:    : .Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
2322: 
2323:                  Kati Peltola                                        Vappu Säilynoja
2324:                  Ulla-Leena Alppi                                    Seppo Toiviainen
2325: 
2326: 
2327: 
2328: 
2329:  0882013306
2330: 2                                             1982 vp.
2331: 
2332: 
2333: 
2334: 
2335:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2336: 
2337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            joilla tarvitaan sekä yhteistyötä että myös sel·
2338: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         keää työnjakoa. Parin viime vuoden aikana
2339: hemies, olette 16 päivänä marraskuuta 1982            Helsingin kaupunki on· selkeyttänyt sosiaali·
2340: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      ja terveydenhoitoviranomaisten vastuualuetta
2341: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          pitkäaikaishoidossa siirtämällä sairaalamaiset
2342: kansanedustaja Kati Peltolan ym. näin kuulu-          vanhustenhoitolaitokset huoltolautakunnan alai-
2343: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 387:             suudesta terveyslautakunnan alaisuuteen. So-
2344:                                                       siaalitoimen vastuulle jäi lähinnä asumispalve-
2345:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Iujen, kotipalvelujen, palvelukeskusten ja viri-
2346:        ryhtyä, jotta Helsinkiin saadaan riittä-       ketoiminnan sekä vanhainkotitoiminnan järjes-
2347:        västi vanhustenhuollon palveluita ja           täminen.
2348:        jotta kaupunki ei jätä jatkuvaa huolen-            Avohuollon edellytyksiä Helsingin kaupunki
2349:        pitoa tarvitsevia vanhuksia yksin kotei-       on parantanut .tuottamalla tähän mennessä noin
2350:        hinsa?                                         4 000 vanhuksille varattua vuokra-asuntoa. Ko-
2351:                                                       dinhoito- ja kotisairaanhoitopalveluja on jatku-
2352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vasti lisätty, mutta kumpaisellakin sektorilla
2353: vasti seuraavaa:                                      palvelutarve ylittää tarjonnan. Lisäämällä ilta-
2354:    Vanhustenhuollon kehittämisessä on valta-           ja viikonlopputyötä sekä tarvittaessa myös
2355: kunnallisten ja myös kansainvälisten tavoittei-        käyntejä yöllä voidaan kotona asumisen turval-
2356: den mukaan pääpaino avohuollon ja -hoidon             lisuutta parantaa. Tähän suuntaan vaikuttavat
2357: lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä laitos-       myös erilaiset uudet hälytysjärjestelmät, joita
2358: huollon sisällön kehittämisessä. Perusedellytyk-       myös Helsingissä kokeillaan.
2359: senä tällaiselle palvelujärjestelmälle on, että jo-       Tapahtuneen laitoshoitopaikkasiirron jälkeen
2360: kaisella vanhuksella on tai hänelle järjestetään      Helsingin huoltolautakunnan alaisuudessa on
2361: terveellinen ja tarkoituksenmukainen asunto.          .vajaat 1 000 vanhainkotihoitopaikkaa. Helsin-
2362: Lisäämällä kotisairaanhoitoa ja laajentamalla          gissä on kuitenkin kolmisenkymmentä yksityis-
2363: perinteistä kotipalvelutoimintaa käsittämään           tä vanhainkotia, joiden noin 1 700 hoitopaik-
2364: myös ilta- ·ja viikonlopputyö sekä yöpäivystys         kaa ovat helsinkiläisvanhusten käytössä. Yksi-
2365: voidaan vanhusten huolto ja hoito järjestää            tyiset vanhainkodit eivät kuitenkaan henkilö-
2366: varsin pitkälle kotona asuen. Turvaamalla van-         kunnan määrän ja rakenteen huomioon ottaen
2367: huksille mahdollisuus asua kotoria niin kauan          pysty vastaanottamaan· raskasta hoitoa vaativia
2368: kuin se inhimillisesti ja taloudellisesti katsoen      vanhuksia, eikä niitä ole siihen tarkoitettukaan.
2369: on tarkoituksenmukaista voidaan sekä sosiaali-             Nyt esillä olevasta kysymyksestä ei selviä
2370:  ja terveydenhuollon laitoshoitopaikat varata          tarkkaan, minkä tyyppisen hoitolaitospaikan
2371:  sellaisille vanhuksille, jotka tarvitsevat jatku-     puutteesta kysymyksessä olevan vanhuksen koh-
2372: vaa, ympärivuorokautista huolenpitoa ja hoitoa.        dalla on kyse. Mikäli hän on "täysin vuoteessa
2373:     Edellä mainitut kehittämistavoitteet koske-        hoidettava", kuten kysymyksessä sanotaan, kuu-
2374:  vat luonnollisesti myös Helsingin kaupunkia.           luisi hän sosiaali- ja terveydenhuollon viran-
2375:  Helsingin tulisi laatia vanhustenhuollon kehit-        omaisten valtakunnallisesti sovitun työnjaon
2376:  tämisohjelma, josta kokonaisvaltaisesti kävisi         mukaan terveydenhuollon hoitoyksikköön. Pit-
2377:  ilmi vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon           käaikaispotilaille tarkoitetuista sairaansijoista
2378:  ja -hoidon nykyinen tila sekä kehittämisen tar-        on Helsingissä kuitenkin huomattava puute.
2379:  peet ja painopisteet sekä toteuttamisaikataulut.          Ongelmana Helsingin kaupungin pitkäaikais-
2380:  Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekto-       potilaiden laitossairaanhoidossa on hoitopaikka·
2381:  reilla on vanhustenhuollossa monia osa-alueita,        jen riittämättömyyden ohella se, että Helsingin
2382:                                              N:o )87                                              3
2383: 
2384: kaupungin käytössä olevat sairaansijat ovat        tapahtuu valtakunnallisen suunnitelman puit-
2385: liiaksi painottuneet akuuttisairaanhoitoon ja      teissa. Sosiaalihuollon alalta vastaava kokonais-
2386: erikoissairaanhoitoon. Hoitopaikkojen lisäämi-     suunnittelu on tähän saakka puuttunut. Tilan-
2387: sen ohella Helsingin kaupungin tulisi siten vas-   teessa tapahtuu kuitenkin muutos jo hyväksy-
2388: taisuudessa tarkistaa hoitopaikkarakennettaan.     tyn sosiaalihuoltolain ja Valtava-lainsäädännön
2389: Nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla hoitopaik-      tullessa voimaan vuoden 1984 alussa. Tällöin
2390: karakenteella saaduilla säästöillä voidaan hoi-    myös vanhustenhuolto siirtyy valtakunnalliseen
2391: taa huomattava määrä lisää pitkäaikaispotilaita.   sosiaalihuollon suunnitelmaan. Tärkeää olisi,
2392:     Vastuu vanhusten huollon ja hoidon järjes-     että kuntakohtaisiin suunnitelmiin tultaisiin si-
2393: tämisestä kuuluu voimassa olevan lainsäädän-       sällyttämään vanhustenhuollon kehittämisohjel-
2394: nön mukaisesti kunnalle. Toiminnan yleinen         ma, jotta tämän lisääntyvän väestönosan palve-
2395: suunnittelu, ohjaus ja valvonta sen sijaan kuu-    luja kunnissa kehitettäisiin kokonaisvaltaisesti
2396: luvat valtion viranomaisille.                      ja tasapuolisesti.
2397:     Terveyden- ja sairaanhoidon alalla toiminta
2398:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
2399: 
2400:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
2401: 4                                             1~82   \l'p.
2402: 
2403: 
2404: 
2405: 
2406:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2407: 
2408:    I det ~yhe 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inom social- och hälsovården, vilka fordnlr sa;
2409: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         väl samarbete som klar arbetsfördelning. Utider
2410: se av den 16 november 1982 tili vederbörande         de allra senaste åren har Helsingfors stad för~:
2411: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tydligat social- och hälsovårdsmyndighetemas
2412: jande av riksdagsman Kati Peltola m. fl. under-      ansvarsområden inom långtidsvården genoin 'att
2413: tecknade spörsmål nr 387:                            överföra de. sjukhusliknande ·inrättningarna för
2414:                                                      åldringsvård från socialnämnden tili hälsovårds-
2415:           Vilka åtgärder har Regeringen för          nämnden. Socialväsendet svarar numera främst
2416:        avsikt att vidta för att tillräcklig ser-     för anordnandet av boendeservice, hemservice,
2417:        vice inom åldringsomsorgen skall er-          verksamhet i servicecentrum, rekreation och
2418:        hållas i Helsingfors och för att staden       åldringshemsverksamhet.
2419:        inte skall lämna åldringar i behov av            Helsingfors stad har förbättrat förutsätt-
2420:        kontinuerlig tillsyn ensamma i sina           ningarna för den öppna vården genom att man
2421:        hem?                                          hittills har producerat ca 4 000 sådana hyres-
2422:                                                      bostäder som har reserverats för åldringar.
2423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Hemvårds- och hemsjukvårdsservicen har hela
2424: samt anföra följande:                                tiden ökats, men inom bägge sektorerna är
2425:    Enligt den riksomfattande och även inter-         behovet av service större än tillgången. Genom
2426: nationella målsättningen för utbyggandet av          att kvälls- och veckoslutsarbetet samt vid
2427: åldringsomsorgen har det viktigaste ansetts vara     behov även nattbesöken ökas, kan tryggheten
2428: att öka den öppna vården och göra den mång-          förbättras för åldringar som bor hemma. Det-
2429: sidigare samt att utveckla innehållet i anstalts-    samma gäller olika slags nya alarmsystem, som
2430: vården. Grundförutsättningen för ett dylikt          man utprovar även i Helsingfors.
2431: servicesystem är att varje åldring har eller an-        Efter ovan omtalade överföring av vård-
2432: visas en hälsosam och ändamålsenlig bostad.          platser sorterar knappt 1 000 vårdplatser på
2433: Genom att öka hemsjukvården och utbygga              åldringshem under Helsingfors socialnämnd. I
2434: den traditionella hemservicen, så att dessa om-      Helsingfors finns dock ett trettiotal privata
2435: fattar även kvälls- och veckoslutsarbete samt        åldringshem med ca 1 700 vårdplatser, vilka
2436: nattjourer, kan åldringsvården i mycket hög          står tili stadens invånares förfogande. Med
2437: grad organiseras så att åldringarna bor hemma.       beaktande av personalens antal och struktur
2438: Genom att åldringarna garanteras rätt att bo         kan de privata åldringshemmen dock inte ta
2439: hemma så länge det ur humanitär och ekono-           emot åldringar, som behöver krävande vård,
2440: misk synvinkel är ändamålsenligt, kan social-        och de är inte heller avsedda för detta.
2441: och hälsovårdens platser för anstaltsvård reser-        Av det nu aktuella spörsmålet framgår inte
2442: veras för sådana åldringar som behöver konti-        tydligt viiken typ av vårdplats ifrågavarande
2443: nuerlig tillsyn och vård hela dygnet.                åldring inte har kunnat erhålla. Såvida åld-
2444:    Ovan sagda målsättning för åldringsvården         ringen är "helt bunden vid sängen", för att
2445: gäller naturligtvis även Helsingfors stad. Hel-      citera spörsmålet, sorterar han eller hon under
2446: singfors borde uppgöra ett program för åld-          hälsovårdens vårdenheter enligt den arbetsför-
2447: ringsomsorgen, som ger en totalbild av det           delning som social- och hälsovårdsmyndigheter-
2448: nuvarande läget inom social- och hälsovården         na har överenskommit om för hela landet. I
2449: samt av behoven för och tyngdpunkterna i ut-         Helsingfors finns det dock en betydande brist
2450: byggandet av åldringsomsorgen och tidtabellen        på sjukplatser inom långtidsvården.
2451: för åtgärdernas genomförande. Inom åldrings-            Förutom det otillräckliga antalet vårdplatser
2452: omsorgen finns många delområden, i synnerhet         är problemet i Helsingfors beträffande antalts-
2453:                                                N:o 387                                               5
2454: 
2455: sjukvården av långtidspatienter det, att de sjuk-     område sker inom ramen för en riksomfattan-
2456: platser som staden har tili sitt förfogande i allt-   de pian. Inom socialvårdens område har mot-
2457: för hög grad är inriktade på akutvård och spe-        svarande helhetsplanering tilisvidare saknats.
2458: cialsjukvård. Helsingfors stad borde sålunda          En förändring kommer dock att ske då den
2459: i framtiden öka antalet vårdplatser, men också        redan godkända socialvårdslagen och Valtava-
2460: justera vårdplatsstrukturen. Genom den in-            lagstiftningen träder i kraft från ingången av
2461: besparing som en ändamålsenligare fördelning          år 1984. Härvid överförs även åldringsvården
2462: av vårdplatserna medför kan märkbart flera            tili den riksomfattande planen för socialvården.
2463: långtidspatienter vårdas.                             Det vore viktigt att de planer som uppgörs
2464:    Ansvaret för organiseringen av åldringsom-         för kommunerna skulle uppta ett program för
2465: sorg och -vård tillhör enligt gällande lagstift-      utbyggande av åldringsvården, så att servicen
2466: ning kommunen. Den allmänna planeringen,              för denna ökande befolkningsgrupp skulle ut-
2467: ledningen och övervakningen av verksamheten           byggas opartiskt och med tanke på helheten
2468: tilihör däremot de statliga myndigheterna.            kommunerna.
2469:     Verksamheten inom social- och hälsovårdens
2470:       Helsingfors den 14 december 1982
2471: 
2472:                                                                       Minister Marjatta Väänänen
2473:                                               1982 vp.
2474: 
2475: Kirjallinen kysymys n:o 388
2476: 
2477: 
2478: 
2479: 
2480:                                   Peltola ym.: Bensiinin lyijypitoisuuden alentamisesta
2481: 
2482: 
2483:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2484: 
2485:    Teollistumisen ja autoistumisen myötä lyijyn      toteutettavasta lyijypitoisuuden alentamisesta
2486: käyttö on lisääntynyt, samoin lyijyn joutuminen      tälle tasolle.
2487: ihmisen lähimpään elinympäristöön ja elimis-            Suomen hallituksen taholta on todettu, että
2488: töön. Elinympäristömme lyijypitoisuuden kasva-       ulkomailla lasten lyijyaltistuksesta tehtyjen tut-
2489: minen ja sen mukanaan tuomat terveyshaitat           kimusten perusteella näyttäisi tärkeältä tielii-
2490: ovat erityisen huolestuttavia kohdistuessaan lap-    kenteen ilmansuojeluun liittyvän tutkimuksen
2491: siin.                                                tehostaminen. Helsinkiä koskevan tutkimuksen
2492:    Kehittyvä lapsen organismi on aikuista her-       nojalla näyttää aiheelliselta tutkimuksen ohella
2493: kempi lyijyn haittavaikutuksille. On todettu,        ryhtyä jo nyt konkreettisiin toimenpiteisiin
2494: että lyijy imeytyy lapsen suoliston kautta te-       bensiinin lyijypitoisuuden laskemiseksi muita
2495: hokkaammin kuin aikuisen mm. vaikuttaen kiel-        pohjoismaita vastaavalle 0,15 g/1 tasolle. Kun
2496: teisesti lapsen henkiseen kehitykseen ja aiheut-     terveyshaitat kohdistuvat erityisesti kasvavaan
2497: taen käyttäytymishäiriöitä. Pieni lapsi saa lyijy-   sukupolveen, teknis-taloudelliset tekijät eivät
2498: pölyä paitsi hengitysilman kautta myös suoraan       saisi vaikuttaa ratkaisuun terveydellisiä näkö-
2499: käsistä suuhun.                                      kohtia painavammin. Lyijyn vähentäminen ben-
2500:     Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa lasten       siinistä ei sitäpaitsi aiheuta kovin suuria kus-
2501: veren lyijypitoisuus on todettu keskimäärin ma-      tannuksia, jos rahamäärää verrataan vaikkapa
2502: talaksi. On kuitenkin syytä olettaa, että ko.        liikenneonnettomuuksien kustannuksiin.
2503: tutkimus ei ole ollut tarpeeksi kattava. Äsket-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2504: täin tehdyssä Helsinkiä koskevassa tutkimuk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2505: sessa on todettu juuri lasten leikkipaikoilla        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2506: lyijypitoisuuksien olevan huolestuttavan kor-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2507: keita.                                               sen:
2508:     Taajama-alueilla on mahdotonta sijoittaa las-
2509:  ten leikkipaikat siten, etteivät autojen pakokaa-             Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
2510: sut tavoittaisi niitä. Tutkimukset ovat vahvis-             siin bensiinin lyijypitoisuuden vähentä-
2511:  taneet, että huomattava osa elimistöömme ke-               miseksi 0,15 grammaan litraa kohti, ja
2512:  rääntyvästä lyijystä on peräisin pakokaasusta.             jos Hallituksella ei ole tästä suunnitel-
2513:     Useissa maissa, mm. Pohjoismaissa, bensiinin            mia, mitä se aikoo tehdä, jotta lasten
2514:  lyijypitoisuutta on alennettu noin 0,15 gram-              saamia lyijymääriä vähennetään tuntu-
2515:  maan litraa kohti tai tehty päätös lähiaikoina             vasti?
2516:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1982
2517: 
2518:          Kati Peltola                   Vappu Säilynoja                Mikko Kuoppa
2519:          Ulla-Leena Alppi               Seppo Toiviainen               Arvo Kemppainen
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 088201365A
2525: 2                                            1982 vp.
2526: 
2527: 
2528: 
2529: 
2530:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2531: 
2532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      ja oppimishäiriöitä. Aikaisempien tutkimusten
2533: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        mukaan seerumin eli veriheran lyijypitoisuuden
2534: mies, olette 16 päivänä marraskuuta 1982 päi-       tulisi olla vähintään noin 30 ~-tg/100 ml, jotta
2535: vätyn kirjeenne n:o 2082 ohella lähettänyt          lyijystä olisi ihmisen terveydelle suoranaista
2536: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimi-     haittaa. Uusimmissa tutkimuksissa joitakin
2537: tettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Peltolan     edellä mainittuja haittoja on todettu lapsilla,
2538: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 388, jossa       joiden seerumin lyijypitoisuus on ollut jopa
2539: tiedustellaan:                                      alle 20 ~-tg/100 ml. Herkimpiä lyijylle ovat
2540:                                                     lapset. Suomessa muiden kuin työssään lyijylle
2541:           Milloin Hallitus ryhtyy toimenpltel-      altistuvien ihmisten veren lyijypitoisuudet ovat
2542:        siin bensiinin lyijypitoisuuden vähentä-     suhteellisen matalia, esimerkiksi lapsilla viimei-
2543:        miseksi 0,15 grammaan litraa kohti, ja       simmän tutkimuksen mukaan keskimäärin
2544:        jos Hallituksella ei ole tästä suunnitel-    6,3 .. 6,7 t.tg/100 ml, eikä maaseudulla ja
2545:        mia, mitä se aikoo tehdä, jotta lasten       kaupungissa asuvien lasten välillä ole ollut suu-
2546:        saamia lyijymääriä vähennetään tuntu-        ria eroja. Ainakin Helsingissä on kuitenkin to-
2547:        vasti?                                       dettu eräiden leikkipaikkojen lyijykuormitus
2548:                                                     miltei hälyttäväksi. Kaupunki-ilman suurimmat
2549:                                                     Suomessa todetut lyijypitoisuudet ovat olleet
2550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2551:                                                     1 .. 4 ~-tg/m (vuorokausikeskiarvoja). Suu-
2552:                                                                   3
2553: 
2554: vasti seuraavaa:
2555:                                                     rimmat pitoisuudet ylittävät eräissä teollisuus-
2556:    Moottoribensiiniin lisätään lyijy-yhdisteitä     maissa käytössä olevan suosituksen leijumaan
2557: useimpien nykyisten ottomoottoreiden puristus-      sisältyvän lyijyn enimmäispitoisuudeksi 1,5
2558: suhteen edellyttämän puristuskestävyyden saa-       p.g/m'.
2559: vuttamiseksi. Suomessa on vuoden 1981 alusta           Kuluvan vuoden lokakuussa voimaan tulleen
2560: lukien lisätty lyijyä bensiiniin enintään 0,4       ilmansuojelulain 9 §:n nojalla on valtioneu-
2561: g/1. Tästä aiheutuu Suomessa noin 700 tonnin        vostolla oikeus antaa yleisiä määräyksiä poltto-
2562: lyijypäästä vuosittain.                             aineiden koostumuksesta. Sisäasiainministeriössä
2563:    Bensiinin lyijypitoisuus on Euroopan markki-     on valmisteltu ehdotus valtioneuvoston päätök-
2564: natalousmaissa toistaiseksi alennettu tai pää-      seksi moottoribensiinin lyijy- ja bentseenipitoi-
2565: tetty alentaa 0,15 grammaan litrassa Ruotsissa,     suudesta. Ehdotuksesta on pyydetty ilmansuo-
2566: Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä,       jeluasetuksen 18 § :n edellyttämät lausunnot
2567: Saksan Liittotasavallassa, Englannissa, Kreikassa   10. 12. 1982 mennessä. Valmistelun perusteella
2568: ja Alankomaissa. Bentseenin enimmäispitoisuus       näyttää tarpeelliselta, että valtioneuvosto jo lä-
2569: lienee yleensä 5 tilavuusprosenttia.                hiviikkoina antaa päätöksen, jolla bensiinin lyi-
2570:    Lyijystä aiheutuvat haitat kohdistuvat pää-      jypitoisuus rajoitetaan korkeintaan 0,15 gram-
2571: asiassa ihmisen terveyteen. Lyijy muuttaa puna-     maan litrassa ja bentseenipitoisuus korkeintaan
2572: solujen koostumusta, heikentää hemoglobiinin        5 tilavuusprosenttiin. Päätös tulisi voimaan
2573: eli verenpunan muodostusta, vaikuttaa aivosäh-      1. 1. 1985 ja siihen liittyisi yhden vuoden siir-
2574: kötoimintaan ja aiheuttaa lasten käyttäytymis-      tymäkausi.
2575: 
2576:       Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1982
2577: 
2578:                                                                       Sisäasiainministeri Matti Ahde
2579:                                              N:o 388                                              3
2580: 
2581: 
2582: 
2583: 
2584:                             Tili Riksdagens Herr Talman
2585: 
2586:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ligt tidigare undersökningar borde blyhalten i
2587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        blodserum vara minst ca 30 ,ug/100 ml för att
2588: se nr 2082 av den 16 november 1982 tili ve-         blyet skulle medföra omedelbara men för män-
2589: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        niskans hälsa. I de nyaste undersökningarna
2590: skrift av följande av riksdagsledamot Peltola       har man kunnat konstatera vissa av de ovan
2591: m. fl. undertecknade spörsmål nr 388:               nämnda skadorna hos barn, vilkas blodserum
2592:                                                     uppvisat en blyhalt som t.o.m. underskridit
2593:           När ämnar Regeringen vidta åtgär-         20 {Lg/ 100 ml. Barn är mest känsliga för bly.
2594:        der för att sänka blyhalten i bensin tili    I Finland är blyhalten i människans blod rela-
2595:        0,15 gram per liter, och om Regeringen       tivt låg utom hos dem som i sitt arbete ex-
2596:        inte har några planer på detta, vad          poneras för bly, och exempelvis hos barn är
2597:        ämnar den göra för att kännbart              blyhalten enligt den senaste undersökningen i
2598:        minska de blymängder som barnen ut-          medeltal 6,3 . . 6,7 0g/ ml och inga större
2599:        sätts för?                                   skillnader mellan barn på landsbygden och i
2600:                                                     städerna har konstaterats. Åtminstone i Hel-
2601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        singfors har man dock upptäckt att blybelast-
2602: samt anföra följande:                               ningen på vissa lekplatser är nästan alarmeran-
2603:                                                     de. De högsta konstaterade blyhalterna i stads-
2604:    För att uppnå den knackningsbeständighet         luft i Finland har varit 1 .. 4 {Lg/m' (värden
2605: som de flesta moderna sugmotorers kompres-          i medeltal per dygn) . De högsta halterna över-
2606: sionsförhållande förutsättes tilisätts blyföre-     skrider den rekommendation som iakttas i vis-
2607: ningar i motorbensinen. I Finland har man           sa industriländer beträffande maximihalten av
2608: sedan början av år 1981 tilisatt högst 0,4 g        bly i svävande partiklar, dvs. 1,5 ,ug/m'.
2609: bly per liter i bensinen. Detta medför ett år-          Med stöd av 9 § luftvårdslagen, som trädde
2610: ligt blyutsläpp av ca 700 ton per år i Finland.     i kraft i oktober detta år, har statsrådet rätt
2611:     I fråga om de europeiska marknadshushåll-       att utfärda allmänna anvisningar om samman-
2612: ningsländerna har man tillsvidare sänkt ellet       sättningen av bränslen. I ministeriet för inri-
2613: beslutat sänka bensinens blyhalt tili 0,15 gram     kesärendena har man berett ett förslag tili
2614: per liter i Sverige, Norge, Danmark, Österrike,      statsrådets beslut om bly- och bensenhalten i
2615: Schweitz, Förbundsrepubliken Tyskland, Eng-         motorbensin. Utlåtanden som förutsätts i 18 §
2616: land, Grekland och Nederländerna. Maximi-           luftvårdsförordningen skall inlämnas senast
2617: halten av bensen torde i allmänhet vara 5            10. 12. 1982. På basen av beredningen förefal-
2618: volymprocent.                                       ler det nödvändigt att statsrådet redan inom
2619:     De skador blyet medför riktas huvudsak-         de närmaste veckorna utfärdar ett beslut genom
2620: ligen mot människans hälsa. Blyet förändrar         vilket blyhalten i bensin begränsas tili högst
2621: de röda blodkropparnas sammansättning, för-          0,15 gram per liter och bensenhalten tili högst
2622: sämrar bildningen av hemoglobin, påverkar           5 volymprocent. Beslutet skulle träda i kraft
2623:  hjärnans elektriska aktivitet och förorsakar be-    1. 1. 1985 och därtill skulle ansluta sig en
2624:  teende- och inlärningsstörningar hos barn. En-     övergångsperiod om ett år.
2625:   Helsingfors den 23 december 1982
2626: 
2627:                                                                      Inrikesminister Matti Ahde
2628:                                                 1982 vp.
2629: 
2630: Kirjallinen kysymys n:o 389
2631: 
2632: 
2633: 
2634: 
2635:                                    Astala ym.: Kemikaalilainsäädännön kehittämisestä
2636: 
2637: 
2638: 
2639:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2640: 
2641:     Erilaisten kemikaalien käyttö on viime vuo-        ennakkoon ympäristön kemiallisiin muutoksiin
2642: sikymmeninä voimakkaasti lisääntynyt niin              ehkäistään myös terveyshaittojen syntyä.
2643: Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tällai-              Myös kemikaalivalvonnan hallinto maassam-
2644: nen kehitys ei ole ollut ainoastaan myönteistä,        me on hajanaista, eikä millekään viranomaisel-
2645: koska myös kemikaalien aiheuttamat vaarat ih-          le selvästi kuulu kokonaisvastuu kemikaalival-
2646: misen terveydelle ja ympäristölle ovat samalla         vonnasta ja sen kehittämisestä. Varsinkin ym-
2647: lisääntyneet.                                          päristönsuojeluviranomaisten osuus kemikaa-
2648:     Suomi on kemikaalien käytön valvonnassa            lien valvonnassa ja ympäristöhaittojen torjun-
2649: jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, kos-     nassa on heikko. Kemikaalilainsäädännön kehit-
2650: ka maassamme ei ole lainsäädäntöä, joka vel-           täminen edellyttää, että myös alan hallinto jär-
2651: voittaa kemikaalien haittojen riittävään selvittä-     jestetään asianmukaisella tavalla. Ympäristö-
2652: miseen jo ennen niiden käyttöönottoa. Kemi-            ministeriön perustaminen antaa tähän entistä
2653: kaalien valvontajärjestelmämme ei vastaa               paremmat mahdollisuudet.
2654: OECD:n suosituksia, joilla pyritään yhtenäistä-           Valtioneuvoston asettama tuotevalvontakomi-
2655: mään jäsenmaiden valvontajärjestelmiä.                 tea on tehnyt huhtikuussa 1982 valmistuneessa
2656:     Suomen kemikaalilainsäädäntö sisältää sel-         mietinnössään (komiteanmietintö 1982: 31)
2657: laisten kemikaaliryhmien kuten lääkkeiden, elin-       ehdotuksensa siitä, minkälainen organisaatio ja
2658: tarvikkeiden lisäaineiden, torjunta-aineiden, rä-      lainsäädäntö on tarpeen ihmisen terveydelle ja
2659: jähdystarvikkeiden ja lannoitteiden ennakkoval-        ympäristölle haitallisten tai vaarallisten kemial-
2660: vontaa koskevat säännökset, mutta maastamme            listen yhdisteiden (aineiden ja valmisteiden)
2661: puuttuu yleinen kaikkia aineita koskeva ennak-         ennakkotarkastuksen ja -valvonnan järjestämi-
2662: kovalvonta.                                            seksi ympäristönsuojelun ja yleisen terveyden-
2663:     Kemikaalien käytön sääntelymahdollisuudet          huollon, lukuun ottamatta työterveydenhuoltoa,
2664: riippuvat tällä hetkellä olennaisesti siitä, onko      tarpeiden edellyttämällä tavalla.
2665: kyseistä kemikaalia pidettävä terveydelle vaa-            Tuotevalvontakomitea on mm. esittänyt, että
2666: rallisena aineena. Viranomaisilla on parhaat           voimassa oleva myrkkylaki korvattaisiin uudel-
2667: mahdollisuudet puuttua kemikaalien käyttöön            la kemikaalilailla, joka olisi kemikaaleja, kemi-
2668: silloin, kun niistä aiheutuu terveyshaittoja.          kaalien valvontaa sekä niiden ympäristöhaitto-
2669:     Kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen        jen ehkäisemistä koskeva yleislaki. Komitea on
2670: ehkäisymahdollisuudet kemikaalilainsäädäntöm-          esittänyt muutettavaksi samassa yhteydessä
2671:  me keinoin ovat puutteelliset ja huonommat            myös torjunta-ainelakia sekä rehu- ja lannoitela-
2672: kuin useimmissa muissa teollisesti kehittyneis-        kia niin, että näiden valmisteiden ympäristö-
2673:  sä maissa. Ympäristö ei sisälly maamme kemi-          haittojen ehkäisyä tehostettaisiin.
2674:  kaalilainsäädäntöön suojeltavana oikeushyvänä             Edellä esitetyn perustella ja viitaten valtio-
2675:  samalla tavalla kuin useiden muiden maiden            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
2676:  uudemmassa kemikaalilainsäädännössä. Säänte-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
2677:  lymahdollisuudet ovatkin vajavaisimmat niiden         tavaksi seuraavan kysymyksen:
2678:  aineiden osalta, jotka ovat haitallisia tai vaaral-
2679:  lisia lähinnä ympäristölle. Kemikaalien haitallis-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2680:  ten vaikutusten osalta on kuitenkin mahdoton-                ryhtyä maamme kemikaalilainsäädännön
2681:  ta vetää tarkkaa rajaa ympäristövaikutusten ja               saattamiseksi kansainvälisten suositusten
2682:  terveysvaikutusten välille, koska puuttumisella              edellyttämälle tasolle, ja
2683: 0882013561
2684: 2                                        1982 vp.
2685: 
2686:         aikooko Hallitus tuoda lähiaikoina          lain muuttamiseksi niin, että näiden val-
2687:      eduskunnan käsiteltäväksi esityksen            misteiden ympäristöhaittojen torjuntaa
2688:      uudeksi kemikaalilaiksi sekä esitykset         voitaisiin tehostaa?
2689:      torjunta-ainelain ja rehu- ja lannoite-
2690:     Helsigissä 17 päivänä marraskuuta 1982
2691: 
2692:             Heli Astala                                 Seppo Toiviainen
2693:             Lauha Männistö                              Reino Breilin
2694:             M.-L. Salminen                              Helvi Niskanen
2695:             Aulis Juvela                                Aarne Saarinen
2696:             Unto Ruotsalainen                           Paula Eenilä
2697:             Mikko Ekorre                                Mikko Rönnholm
2698:             Pertti Paasio                               Pauli Uitto
2699:             Kati Peltola                                Arvo Kemppainen
2700:             Vappu Säilynoja                             Ulla-Leena Alppi
2701:             Mikko Kuoppa                                Liisa Jaakonsaari
2702:             V. J. Rytkönen                              Inger Hirvelä
2703:             Terho Pursiainen                            Juhani Vähäkangas
2704:                                               N:o 389                                             3
2705: 
2706: 
2707: 
2708: 
2709:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2710: 
2711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             torjunta-ainelain ja rehu- ja lannoite-
2712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              lain muuttamiseksi niin, että näiden val-
2713: olette 17 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn                misteiden ympäristöhaittojen torjuntaa
2714: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               voitaisiin tehostaa?
2715: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
2716: edustaja Astalan ym. kirjallisesta kysymyksestä        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2717: n:o 389:                                            vasti seuraavaa:
2718:           Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo          Tuotevalvontakomitean      (Komiteanmietintö
2719:         ryhtyä maamme kemikaalilainsäädännön        1982: 31) mietintö on parhaillaan lausunnolla.
2720:         saattamiseksi kansainvälisten suositusten   Lausunnon antamiselle varattu määräaika päät-
2721:         edellyttämälle tasolle, ja                  tyy kuluvan vuoden lopussa. Ennen lausunto-
2722:           aikooko Hallitus tuoda lähiaikoina        jen käsittelyä ei ole mahdollista sanoa, mihin
2723:         eduskunnan käsiteltäväksi esityksen         toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä komitean
2724:         uudeksi kemikaalilaiksi sekä esitykset      esitysten pohjalta.
2725:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1982
2726: 
2727:                                                                           Ministeri Esko Rekola
2728: 4                                            1982 vp.
2729: 
2730: 
2731: 
2732: 
2733:                             Tili Riksdagens Herr Talman
2734: 
2735:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               om bekämpningsmedel samt ändring av
2736: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-              lagen om foder- och bekämpningsmedel,
2737: se av den 17 november 1982 tili vederbörande               så att bekämpningen av dessa tillverk-
2738: medlem av statsrådet för avgivande av svar                 ningars skadeverkningar kunde effekti-
2739: översänt avskrift av följande av riksdagsman               veras?
2740: Astala m. fl. undertecknade spörmål nr 389:
2741:           Vilka åtgärder har Regeringen för           Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
2742:        avsikt att vidta för att bringa kemikalie-   anföra följande:
2743:        lagstiftningen i vårt land på en nivå           Betänkande av kommitten för produkt-
2744:        som de internationella rekommenda-           kontrollfrågor (kommittebetänkande 1982: 31)
2745:        tionerna förutsätter, och                    är för närvarande ute på remiss. Remisstiden
2746:           har Regeringen för avsikt att i nära      utgår i slutet av innevarande år. Det är inte
2747:        framtid avlåta tili riksdagen en propo-      möjligt att säga vilka åtgärder regeringen
2748:        sition med förslag tili ny kemikalielag      tänker vidta, förrän avgivna utlåtanden har be-
2749:        samt propositioner om ändring av lagen       handlats.
2750:      Helsingfors den 23 december 1982
2751: 
2752:                                                                           Minister Esko Rekola
2753:                                              1982 vp.
2754: 
2755: Kirjallinen kysymys n:o 390
2756: 
2757: 
2758: 
2759: 
2760:                                  Eenilä ym.: Tulvan aiheuttamien vahinkojen korvaaml:sesta Muh-
2761:                                     kurin omakotialueelia Turussa
2762: 
2763: 
2764:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2765: 
2766:    Turussa sattui Saukonojan Muhkurin oma-          desta ainakin osittain aiheutuneet tulvavahingot
2767: kotialueelia 21. 11. 1980 runsaiden sateiden ja     ovat toistaiseksi korvaamatta. Asukkaat jättä-
2768: lumen sulamisen seurauksena tulva. Vesi tulvi       nevät lähiaikoina korvausanomuksensa valtiolle.
2769: lähes sadan omakotitalon kellarikerroksiin ai-      Korvaoksien maksamista varten on valtion vuo-
2770: heuttaen melkoiset vahingot. Näin tapahtui          den 1983 tulo- ja menoarvioon esitetty raha-
2771: siksi, että vuonna 1924 rakennettu, Saukonojan      asia-alaitteessa otettavaksi 1 milj. markkaa.
2772: vedet läheisen ratapenkereen alitse johtava             Missään tapauksessa ei voitane katsoa, että
2773: rumpu ei kyennyt vetämään tulvavesiä. Tulvan        asukkaiden olisi kärsittävä omana vahinkonaan
2774: jälkitoimenpiteenä rumpu vaihdettiin merkittä-      tulvan heidän asunnoissaan aiheuttamat vahin-
2775: västi isompaan, joten vastaavanlaisia tilanteita    got. Kaupunkilaisia ei voida .panna vastuuseen
2776: ei enää huipputulvankaan aiheuttamana voi           yhdyskuntasuunnittelun virheistä. Jos kaupunki
2777: syntyä.                                             korvaa viemärivahingot, lienee katsottava val-
2778:    Päivää ennen kyseistä tulvaa olivat viemärit     ttion tehtäväksi korvata itse tulvan aiheuttamat
2779: tulvineet samojen omakotitalojen kellarikerrok-     vahingot. Onhan VR:n vesirumpu joka tapauk-
2780: siin. Vakuutus ei korvaa tulvavahinkoja. Asuk-      sessa pääasiallinen syy vahinkoihin, eikä tätä ole
2781: kaat ovat nyttemmin saaneet Turun kaupungilta       millään tavalla edes pyritty kiistämään. Päinvas-
2782: korvauksia. Kun asiasta esitettiin eduskunnassa     toin on tunnustettu asian olevan näin.
2783: suullinen kysymys 4. 12. 1980, maa- ja metsä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2784: talousministeri ilmoitti, että tulvan aiheuttamat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2785: vahingot on jo määrätty selvitettäviksi ja että     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
2786: tämän jälkeen otetaan harkittavaksi jatkotoi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2787: menpiteet. Ministeri katsoi silloin mahdolli-
2788: seksi, että valtio korvaisi vahingot, joita va-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2789: kuutus ei korvaa. - Vakuutus ei korvaa vahin-              siin Turun Saukonojan tulvan 21. 11.
2790: koja. Turun kaupungin korvauksien lienee kat-              1980 Muhkurin omakotialueelia aiheut-
2791: sottava olevan korvauksia viemäritulvan aiheut-            tamien vahinkojen korvaamiseksi asuk-
2792: tamista vahingoista. VR:n vesirummun ahtau-                kaille?
2793:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
2794: 
2795:                Paula Eenilä                                     Mikko Rönnholm
2796:                Heli Astala                                      Reino Breilin
2797: 
2798: 
2799: 
2800: 
2801: 08820U39F
2802: 2                                            1982 vp.
2803: 
2804: 
2805: 
2806: 
2807:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2808: 
2809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Turun kaupungin katurakennusosasto on ar-
2810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vioinut Muhkurin omakotialueelia 18. ja 21. 11.
2811: olette 17 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn         1980 tapahtuneiden tulvavahinkojen suuruudek-
2812: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        si 303 416 mk. Turun kaupunginvaltuuston ja
2813: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaupunginhallituksen päätöksien perusteella
2814: edustaja Paula Eenilän ym. näin kuuluvasta kir-     kaupunki on suorittanut korvauksia 50 % ar-
2815: jallisesta kysymyksestä n:o 390:                    vioiduista vahingoista eli 151 708 mk.
2816:                                                        Harkittaessa nyt kysymyksessä olevien va-
2817:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      hinkojen korvaamista valtion toimesta on lähtö-
2818:        siin Turun Saukonojan tulvan 21. 11.         kohtana se, että valtiolla ei ole tulvien osalta
2819:        1980 Muhkurin omakotialueelia aiheut-        olemassa mitään yleistä korvausvelvollisuutta.
2820:        tamien vahinkojen korvaamiseksi asuk-        Poikkeuksellisista luonnonoloista aiheutuneiden
2821:        kaille?                                      tulvien lähinnä asuin- ja talousrakennuksille ai-:
2822:                                                     heuttamia vahinkoja on kuitenkin kohtuussyistä<
2823:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         korvattu suurehkoissa vahinkotapauksissa erik-
2824: tavasti seuraavaa:                                  seen osoitettavien määrärahojen puitteissa.
2825:    Muhkurin omakotialueelia Turun kaupun-              Koska Muhkurin omakotialueelia sattuneet
2826: gissa aiheutui kiinteistövahinkoja 18. 11. 1980     tulvavahingot aiheutuivat viemärilaitoksen toi-
2827: viemärivesien tulvimisesta ja 21. 11. 1980          mintahäiriöistä ja poikkeuksellisista sääolosuh-
2828: Saukonojan tulvimisesta.                            teista sekä Saukonojan huonosta vedenjohto-
2829:    Saukonojan vedenkorkeuden tavanomaista           kyvystä, on pe,rusteltua, että aiheutuneet va-
2830: suurempi nousu johtui poikkeuksellisen suurista     hingot korvataan noudattaen soveltuvin osin sa-
2831: sademääristä, Turun-Uudenkaupungin radalla          moja perusteita kuin viime aikojen tulvavahin-
2832: olevan Saukonojan rummun ahtaudesta ja Sau-         koja korvattaessa. Korvausta arvioitaessa on
2833: konojan huonosta vedenläpäisykyvystä mainitun       lisäksi otettava huomioon se, että Turun kau-
2834: rummun alapuolella.                                 punki on jo maksanut 50 prosenttia arvioiduis-
2835:    Saukonojan rumpu on uusittu ja Saukonojaa        ta vahingoista sekä yhdessä Valtionrautateiden
2836: ~n perattu rummun alapuolelta vuoden 1982           kanssa suorittanut Saukonojan rummun uusi-
2837: aikana. Vuoden 1980 kaltaista tulvaa ei siten       mistyön ja vesiväylän perkauksen. Tämän pe-
2838: ole enää odotettavissa. Saukonojan rummun           rusteella hallituksen käsityksen mukaan vahin-,
2839: uusimistyön on suorittanut Valtionrautatiet.        kojen korvauksessa tulisi noudattaa samaa kor-
2840: Turun kaupunki on osallistunut rummun uusi-         vauslinjaa, jonka eduskunta tulee vahvistamaan
2841: miskustannuksiin 300 000 mk:lla (kokonais-          päättäessään vuoden 1982 neljämiestä lisäme-
2842: kustannukset 500 000 mk) sekä suorittanut           noarviosta, joka sisältää määrärahan vuosien
2843: Saukonojan perkauksen.          · ·:                1981-1982 poikkeuksellisten tulvien aiheutta-
2844:    Sademäärä oli Turussa 16. 11.-23. 11. 1980       mien vahinkojen korvaamiseksi. Vähennyksenä
2845: yhteensä 117,7 mm. Vesientutkimuslaitoksen          tulee korvauksessa luonnollisesti ottaa huo-
2846: hydrologian toimisto on arvioinut Yläneen kk:n      mioon se, mitä vahingosta vastuussa olevat
2847: sadehavaintojen perusteella sanotun suuruisen       ovat jo suorittaneet.
2848: sademäärän toistuvan noin kerran 80 vuodessa.
2849: Ilmatieteen laitos on eräissä yhteyksissä esittä-
2850: nyt toistumisajaksi kerran 100 vuodessa.
2851:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1982
2852: 
2853:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
2854:                                                                                                  ......', .. )
2855:                                              N:o 390                                             3
2856: 
2857: 
2858: 
2859: 
2860:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2861: 
2862:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Aho stads gatuhyggnadsavdelning har heräk-
2863: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nat skadorna på Muhkuri egnahemsområde på
2864: velse av den 17 novemher 1982 tili vederhöran-     grund av översvämningarna 18 och 20. 11.
2865: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        1980 tili 303 416 mk. På hasen av beslut av
2866: följande av riksdagsman Paula Eenilä m.fl.         Aho stadsfullmäktige och stadsstyrelse har
2867: undertecknade spörsmål nr 390:                      staden uthetalat ersättningar om 50 % av det
2868:                                                    heräknade heloppet, dvs. 151 708 mk.
2869:           Har Regeringen för avsikt att vidta          Då man prövar frågan om ersättning för de
2870:        åtgärder för att ersätta invånarna på       aktuella skadorna genom statens försorg är
2871:        Muhkuri egnahemsområde för de skador        utgångspunkten den, att staten när det gäller
2872:        som uppkom då Saukonoja i Aho sväm-         översvämningar inte har någon allmän ersätt-
2873:        made över 21. 11. 1980?                     ningsskyldighet. Då översvämningar som orsa-
2874:                                                    kas av exceptionella naturförhållanden åstad-
2875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kommer skador närmast på hostads- och eko-
2876: samt anföra följande:                              nomibyggnader har det dock ansetts skäligt att
2877:    På Muhkuri egnahemsområde i Aho stad            vid mera omfattande skador ersätta dem inom
2878: uppkom skador på fastigheter 18. 11. 1980 av       ramen för anslag som särskilt anvisas för än-
2879: att avloppsvatten svämmade över och 21. 11.        damålet.
2880: 1980 då Saukonoja svämmade över.                       Eftersom översvämningsskadorna på Muhku-
2881:    Den osedvanligt stora höjningen av vatten-      ri egnahemsområde orsakades av funktionsstör-
2882: nivån i Saukonoja herodde på de ovanligt stora     ningar i avloppsanläggningarna och av excep-
2883: regnmängderna, på att Saukonoja trumma vid         tionella väderleksförhållanden samt av den då-
2884: Aho--Nystadhanan var för trång och på Sau-         liga genomrinningsförmågan i Saukonoja är det
2885: konojas dåliga genomrinningskapacitet nedanför     motiverat att de uppkomna skadorna ersätts
2886: nämnda trumma.                                     så, att man i tillämpliga delar iakttar samma
2887:    Saukonoja trumma är förnyad och Saukon-         grunder som vid ersättning för andra över-
2888: oja har under år 1982 rensats nedanför             svämningsskador under senare tid. Vid he-
2889: trumman. En liknande översvämning som den          räkning av ersättningarna hör dessutom ohser-
2890: år 1980 är således inte mera att vänta. Arhetet    veras att Aho stad redan har hetalat 50 % av
2891: med att förnya Saukonoja trumma har utförts        de uppskattade skadorna samt i samarhete med
2892: av Statsjärnvägarna. Aho stad har deltagit i       Statsjärnvägarna förnyat trumman i Saukonoja
2893: kostnaderna för att förnya trumman med             och rensat vattendraget.
2894: 300 000 mk ( totalkostnaderna är 500 000 mk)           På basen härav anser regeringen att man
2895: samt utfört rensningen av Saukonoja.               vid skadeersättningarna horde följa den ersätt-
2896:    Regnmängden var i Aho 16. 11.-23. 11.           ningslinje som riksdagen kommer att fastställa
2897: 1980 sammanlagt 117,7 mm. Vattenforsknings-        i samband med sitt heslut om 1982 års fjärde
2898: institutets hydrologiska hyrå har på hasen av      tilläggshudget, som innehåller ett anslag för
2899: iakttagelser heträffande regnmängden i Yläne       ersättande av skador som förorsakats av de
2900: kyrkhy heräknat, att så mycket regn faller ca en   exceptionella översvämningarna under åren
2901: gång på 80 år. Meteorologiska institutet har i     1981-82. Som avdrag från ersättningarna skall
2902: vissa sammanhang taiat om en upprepning en         naturligtvis ohserveras vad de som ansvarar
2903: gång på 100 år.                                    för skadan redan har erlagt.
2904:      Helsingfors den 15 decemher 1982
2905: 
2906:                                              Jord- och skogshruksminister Taisto Tähkämaa
2907:                                                1982'vp.
2908: 
2909: Kirjallinen kysymys n:o .391
2910: 
2911: 
2912: 
2913: 
2914:                                    Pihlajamäki: Sotav~teraanien ja sota-ajan työvelvollisten eläkeajan
2915:                                        laskemisesta                     ·                  ·
2916: 
2917: 
2918:                          Eduskunnan           Herra Puhemiehelle
2919: 
2920:     Valtion ' eläkelain voimaanpanolain (281/         se, että valtio ja kunnat sekä muut vastaavat
2921: 20. 5. 1966) 5 §:n mukaan luetaan valtion pal-        yhteisöt ja laitokset ovat jo perinteisesti muu-
2922: veluksesta eläkkeelle siirtyvän henkilön eläke-       tenkin huolehtineet omien .eläkkeensaajien
2923: ajaksi mm.:                                           eduista ja oikeuksista suhteellisen hyvin, kun
2924:   · - aika asevelvollisena vakinaisessa väessä,       taas monien muiden eläkkeensaajien turvaksi
2925: mikäli se välittömästi liittyy valtion eläkelain      säädetyt eläkejärjestelmät antavat ~ain kovin
2926: 5 §: ssä tarkoitettuun aikaan,                        vaatimattoman ja usein jopa riittämättömän
2927:     - sotapalvelusaika sotatilan vallitessa sekä      eläketurvan sotaveteraaneille ja vastaaville. Hei-
2928: aika, jonka edunsaaja sotatilan aikaisessa sota-      näkuun alussa voimaan tullut sotaveteraanien
2929: palveluksessa saadun vamman tai sairauden             varhaiseläkejärjestelmäkin on epäonnistunut
2930: vuoksi on ollut hoidettavana sairaalassa ennen        sen takia, että se mm. edellä mainituista syistä
2931: syyskuun 26 päivää 1947, ja                           asettaa sotaveteraanit keskenään täysin eriar-
2932:   ' - aika työvelvollisena työvelvollisuuslain        voiseen asemaan ja suosii nimenomaan valtion
2933: nojalla (sota-aikana) valtion työssä.                 ja kuntien sekä vastaavanlaisten yhteisöjen ja
2934:     Samat edut ja oikeudet koskevat pääsään-          yhtymien palveluksessa olleita sotaveteraaneja.
2935: töisesti myös henkilöitä, jotka siirtyvät eläk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2936: keelle kuntien, kuntainliittojen tai eräiden muit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2937: ten julkisoikeudellisten yhteisöjen ja laitosten      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2938: palveluksesta.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2939:     Näitä monen eläkkeensaajan kannalta varsin
2940: merkittäviä etuja ja oikeuksia ei ole kuiten-                   Tietääkö Hallitus, mikä' eriarvoisuus
2941: kaan henkilöillä, jotka siirtyvät tai ovat siirty-           vallitsee eri sotaveteraanien ja sota-ajan
2942: neet eläkkeelle yksityisoikeudellisesta työsuh-              työvelvollisten kesken eläkevuosia las-
2943: teesta tai jotka toimivat tai ovat toimineet yk-             kettaessa, sekä
2944: sityisinä yrittäjinä, maa- ja metsätalouden har-                mitä Hallitus aikoo tehdä kaikkien
2945: joittajina tai muissa vastaavanlaisissa tehtävis-            sotaveteraanien ja sodanajan työvelvol-
2946: sä.                                                          listen saattamiseksi keskenään tasaveroi-
2947:     Asia on koettu epäoikeudenmukaisena ja eri-              seen asemaan eläkeaikaa laskettaessa?
2948: arvoisuutta lisäävänä. Tilannetta kärjistää lisäksi
2949:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1982
2950: 
2951:                                           Veikko Pihlajamäki
2952: 
2953: 
2954: 
2955: 
2956: 0882013572
2957: 2
2958: 
2959: 
2960:                           Eduskunnan             Herra       Puhemiehelle
2961: 
2962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa riippumatta hänen iästään ja varallisuusasemas-
2963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan.
2964: olette ,17 päiväpä ·1llarraskuuta. 1982 päivätyn ...N~kyisessä s9siaaliturvajärjestelmässä on vuo-
2965: kitjeerine' ·oHeliä' 't6ihiittafl:tit valtioneuvos'töfi'' 'sien 1939--C1945 sotien perusteella myönnetty
2966: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kt>r\tauksia niille henkilöille, jotka ovat joutu-
2967: edustaja Veikko Pihlajamäen näin kuuluvasta neet osallistumaan edellä mainittuihin sotiin jo-
2968: kirjallisesta kysymyksestä n:o 391:                         ko rintamalla tai muutoin ritamapalvelukseen
2969:                                     · · · ·             · · :tinhllstettavissa tehtävissä rintamavastuussa ol-
2970:               Tietääkö Hallii:u's,· niikä eriarvoisuus' leen sotatoimiyhtymän alueella. Työvelvollisia
2971:            vallitsee eri, sotaveter~anien ja sota-ajan ei heidän piiri~nsä yleensä ole k~uliJnl.lt. Rinta-
2972:      .. ', tyov~l\\-blli~teh kesken ·~läkevuosia 1as.~ ma.palv_dukseenk_in o<><>l_li_stuneid.en · koh_dalla o_n..
2973:            ketiiiess~,' ~ekä ·                       .·                         · · ""             ··
2974:           · 'iti.ftlt' Hallitus aiköo tehdä kaikkien sosiaaliturvaa jouduttu taloudellisten voimava~"
2975:                 '       . .                                  rojen puitteissa rakentamaan siten, ,että ensm,
2976:            söt!tveh'!taätilen ja sodanajan työvelvol- ovat korvauksen saaneet sellaiset henkilöt, jot-
2977:        . listeti sliattä'rrtiseksi keskenään tasaveroi- ka ovat vammautuneet näissä sotatoimissa ja .
2978:          . seen' a!letriåart eläkeaikaa laskettaessa?       vasta sen jälkeen on katsottu tarkoituksenmu-,·
2979:                                                              kaiseksi antaa ~uulla perusteella taloudellista
2980:    V astauks~ha · kysymykseen esitän kunnioittil- tukea.
2981: vasti seur~ävåä:                                                Kysymys muiden kuin varsinaisesti. sotatoi-
2982:    Kysytnyksessä on tuotu esiin kaksi keskei- miin osallistuneiden henkilöiden sosiaaliturvas-.'
2983: sesti vuosie11. 1939-1945 sotiin liittyvää asiaa. ta on varsin laaja. V1,1osien 1939~1945 sotie11.
2984: Toinen on rintamavuosien lukeminen eläke- aikana oli paljon sellaisia henkilöitä, jotka joo-
2985: ajaksi ja tpinen työvelvollisten asema yleensä tuivat myös osallistumaan puolustusvoimissa
2986: sosiaaliturvaetuoksien saajina.                              tarvittaviin tehtävFn. sotatoimiyhtymien . ulko-
2987:    Nykyistä             rintamasotilaseläkejärjestelmää puolella. Tällaisia henkilöitä; joista. osa oli mu-..
2988: suunniteltaessa oli esillä kysymys rintamavuo-. kana työvelvollisina, olivat murtn muassa lin-
2989: sien hyvitlji~isestä rintamaveteraaneille. Eläke- noitusrakennustöissä olleet, viestittäjät, veturin-
2990: turvakeskukse$sa tehtiin .sosiaali- ja terveysmi• kuljettajat jne. Unohtaa ei sovi sitä. aikuisväes- .
2991: nisteriön pyynnöstä tutkimus, jolla pyrittiin töä, joka muulla .tavoin vuosien. 1939-1945
2992: selvittämään, v9idaanko rintamallaolovuodet ot- poikkeuksellisten olojen takia tavalla tai toisella
2993: taa yksityisen sektorin työeläkkeissä huomioon. joutui osallistumaan yhteiskunnan turvaamiseksi
2994: Tutkimustulokset osoittivat, että jos näin olisi tarvittaviin toimiin ja: ponnistelemaan oloissa,
2995: menetelty, etuuden rintamallaolosta olisivat saa- jotka vaativat heiltä tavallista suurempia uh-
2996: neet ne veteraanit, jotka todennäköisesti olivat rauksia. Suunniteltaessa korvauksia näin teh"
2997: noista vuosista joutuneet. kärsimään vähiten, dystä työstä on vaikea edetä muuta ,tietä, kuin
2998: toisin sanoen ne, jotka vielä olivat työelämässä pyrkiä hyvittämään ensisijaisesti ne vammat ja .
2999: mukana, ja. ne, joilla oli suuret työtulot. Sen kivut jotka aiheutuivat sotatoimista ja tämän
3000: sijaan hyvityksen ulkopuolelle olisivat jääneet jälkeen taloudellisten tekijöiden helpottuessa
3001: iäkkäät ja muutoin jo eläkkeellä olevat veteraa- antaa muuta tunnustusta. Valtion tulo- ja me-
3002: nit samoin kuin myös sellaiset veteraanit, jotka noatvioesitykseen 1983 sisältyykin .esitys yli-
3003: työelämässä pystyisivät enää vain vähäisiin työ- määräisen korvauksen suorittamiseksi vuosien
3004: suorituksiin. Yksityisen sektorin työeläkkeisiin . 1939.,--1945 sotien aikana vammautuneille
3005: ei rintamallaolovuosia eläkeajaksi siten säädetty, eräissä tapauksissa (mom. 33.21.57). Sillä py-
3006: vaan katsottiin, että kaikkia rintamaveteraaneja ritään antamaan korvaus eräissä evakuointitoi-
3007: kohtelee tasapuolisesti kansaneläkkeen yhteydes- missa ja joukkojen siirroissa vammautuneille
3008: sä maksettava rintamalisä. Se annetaan hyvi- henkilöille.
3009: tyksenä rintamallaolosta jokaiselle veteraanille
3010:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
3011: 
3012:                                                                            Ministeri Marjatta Väänänen
3013:                                               N:o 391                                               3
3014: 
3015: 
3016:                            T 1 H R i k :s<l a: g en s He r r Ta 1m a n
3017: 
3018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ta tillägg ges varje veteran, oberoende av ål-
3019: anget har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          der och förmögenhetsställning 1 som gottgörelse
3020: velse av den 17 november 1982 tiN vederbö-          för fronttjänsten.
3021: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Inom det nuvarande socialskyddet har ersätt-
3022: av följande av dksdagsman Veikko Pihlajamäki        ningar på basen av krigen åren 1939-1945
3023: undertecknade spörsmål nr 391:                      utbetalats tili personer som varit tvunga att
3024:                                                     delta i dessa krig, antingen vid fronten ellet
3025:           Är Regeringen medveten om att olika       på annat sätt i jämställbara uppgifter vid krigs-
3026:        ·krigsveteraner och personer, som under      operationsförband med frontansvar. Arbets-
3027:        krigstiden var arbetspliktiga 1 behandlas    pliktiga har i allmänhet inte funnits med bland
3028:        olika då pensionsåren uträknas 1 samt        dem. Beträffande personer som deltagit i front-
3029:           vad ämnar Regeringen göra för att         tjänst har man varit tvungen att utbygga so-
3030:        alla krigsveteraner och de som under         cialskyddet inom ramen för de ekonomiska
3031:        krigstiden var arbetspliktiga skall bli      resurserna så, att ersättning i första hand ut-
3032:        jämställda vid uträkningen av pensions-      gått till personer som skadats vid dessa krigs-
3033:        tiden?                                       operationer och först därefter har man kunnat
3034:                                                     ge ekonomiskt stöd på grundvalen av andra
3035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       motiv.
3036: samt anföra följande:                                  Frågan om socialskydd för andra personer
3037:    I spörsmålet anförs två saker1 som är cen-       än sådana som deltagit i egentliga krigshand-
3038: tralt förknippade med krigen åren 1939-1945.        lingar är mycket omfattande. I krigen åren
3039: Den ena är hur åren vid fronten skall inbe-         1939-1945 deltog många sådana personer
3040: räknas i pensionstiden och den andra de ar-         som blev tvungna att utanför krigsoperations-
3041: betspliktigas ställning allmänt sett som motta-     förbanden verka i för försvarsmakten nödvän-
3042: gare av förmåner genom socialskyddet.               diga uppgifter. Dylika personer, av vilka en del
3043:    Vid planeringen av det nuvarande frontman-       var arbetspliktiga 1 var bl. a. de som byggde
3044: napensionssystemet förelåg tili behandling frå-     befästningat1 signalister, lokförare o.s.v. Man
3045: gan om hur fontveteranerna skulle gottgöras         får inte glömma den del av den vuxna befolk-
3046: för åren vid fronten. Vid pensionsskyddscen-        ningen som under de exceptionella förhållande-
3047: tralen företogs på social- och hälsovårdsministe-   na åren 1939-1945 på ett eller annat sätt
3048: riets begäran en undersökning 1 med viiken man      måste delta i verksamhet som behövdes för
3049: försökte utreda om åren vid fronten kunde be-       samhällets värn och som måste leva och ar-
3050: aktas i den privata sektorns arbetspensioner.       beta under förhållanden som krävde större upp-
3051: Undersökningsresultaten visade att om man           offringar än normalt. Då man planerar ersätt-
3052: hade förfarit så, skulle de veteraner som san-      ningar för detta arbete är det svårt att utgå
3053: nolikt hade lidit minst av åren vid fronten,        från något annat än strävan att i första hand
3054: dvs. de som ännu var med i arbetslivet och          gottgöra de skador och plågor som föranleddes
3055: de som hade stora arbetsinkomster1 ha dragit        av krigshandlingarna och därefter 1 då den eko-
3056: nytta av tiden vid fronten. Däremot skulle ål-      nomiska situationen blir bättre, ge annat er-
3057: derstigna och eljest redan pensionerade vetera·     kännande. Sålunda ingår i statsverkspropositio-
3058: ner samt sådana veteraner som i arbetslivet         nen för år 1983 ett förslag om erläggande av
3059: klarade endast små arbetsprestationer ha bli-       extra ersättning i vissa fall åt personer som
3060: vit utanför systemet. I fråga om den privata        ådragit sig skada under krigen åren 1939-
3061: sektorns arbetspensioner stadgades således inte     1945 (mom. 33.21.57). Härigenom försöker
3062: att åren vid fronten skulle räknas som pen-         man ge ersättning åt personer som skadats vid
3063: sionstid1 utan det ansågs att alla frontveteraner   vissa evakueringsoperationer och truppförflytt-
3064: blir rättvist behandlade genom ett fronttillägg,    ningar.
3065: som betalas i samband med folkpensionen. Det-
3066:      Helsingfors den 22 december 1982
3067: 
3068:                                                                     Minister Marjatta Väänänen
3069: \{1,'
3070: 
3071: 
3072: 
3073: 
3074:         '!.'
3075:                                              1982 vp.
3076: 
3077: :irjallinen kysymys n:o 392
3078: 
3079: 
3080: 
3081: 
3082:                                  Tapiola ym.: Perhe-eläkkeen maksamisesta myös miesleskelle
3083: 
3084: 
3085:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3086: 
3087:    Tasa-arvokeskustelun lähtökohtana on ollut       äitien työssäkäynti on sittemmin lisääntynyt
3088: 1ata naisille yhtäläiset oikeudet miesten kans-     ja nainen on yhä useammin myös perheen pää-
3089: a. Asiaa pitäisi kuitenkin katsoa tätä laajem-      asiallinen huoltaja. Nykyisin syntyy yhä useam-
3090: lasta näkökulmasta, jossa tavoitteena pidetään      min tilanteita, joissa naisen jälkeen ei makseta
3091: ukupuolten välistä tasa-arvoa.                      eläkettä, vaikka tarve olisi ilmeinen ja toisaalta
3092:    Työeläke-etuihin liitettiin v. 196 7 perhe-      miehen jälkeen myönnetään leskeneläke hen-
3093: läke, jota suoritetaan vain naisleskelle ja edun-   kilölle, joka hänen omat työansionsa tai -eläk-
3094: ittäjän lapsille. Sukupuolten tasa-arvon kan-       keensä huomioon ottaen ei olisi sen tarpeessa.
3095: lalta lainkohta on ristiriitainen, kun kriteerinä   Esimerkiksi Itävallassa sukupuolen perusteelLa
3096: esken eläke-etuudelLe on sukupuoli. Epäoikeu-       määräytyvät perhe-eläkesäännökset, joiden mu-
3097: lenmukaisuus kohdistuu etenkin niihin leski-        kaan nainen saa perhe-eläkkeen lievemmin eh-
3098: niehiin, joiden pääasiallinen huoltaja vaimo        doin kuin mies, on todettu diskriminoiviksi ja
3099: !Ii. Perheen toimeentulosta huolehtiva mies         perustuslain vastaisiksi. Perhe-eläkettä tulisi
3100: m lakisääteisesti vakuutettu kuoleman varalta       myös meillä kehittää nykyistä tarkoituksen-
3101: a tältä osin perheen toimeentulo on turvattu.       mukaisemmaksi niin, että leskeneläke perus-
3102: Ien sijaan perheessä, jossa vaimo on pääasialli-    tuisi sukupuolen asemesta sellaisiin kriteerei-
3103: ,en ansaitsija, vastaavaa lakisääteistä turvaa el   hin, joilla se kohdentuisi nykyistä oikeuden-
3104: ,le muilla kuin vaimon lapsilla. Jos vaimo          mukaisemmin.
3105: taluaa vastaavan turvan myös puolisolleen, hä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3106: ten on otettava yksilöllinen henkivakuutus,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3107: ota yhteiskunta ei maksa. Voidaan siis väit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3108: ää, että lainkohta syrjii paitsi leskimiehiä myös   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3109: ellaisia perheitä, joissa vaimo on pääasiallinen
3110: moltaja ja joutuu tuon henkivakuutusmaksun                    Pitääkö Hallitus oikeana, että perhe-
3111: 1ankkimaan.                                                eläkettä suoritetaan vain naisleskelle ja
3112:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle v. 1966            edunjättäjän lapsille, mutta ei mies-
3113: >erhe-eläkettä perusteltiin mm. niin, ettei kat-           leskelle, ja onko tämä sopusoinnussa
3114: :ottu mieslesken olevan perhe-eläketurvan tar-             valmisteilla olevan tasa-arvolain kanssa,
3115: >eessa, koska hän pystyy elättämään itsensä                jonka tarkoituksena on mm. estää suku-
3116: ai saa toimeentulonsa turvaksi työkyvyttö-                 puoleen liittyvä syrjintä?
3117: nyys- tai vanhuuseläkettä. Alaikäisten lasten
3118:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3119: 
3120:         Hannu Tapiola                  Mikko Rönnholm                 Markus Aaltonen
3121:         Saara-Maria Paakkinen          Kaj Bärlund                    Lea Savolainen
3122:         Kaisa Raatikainen              Jouko Tuovinen                 Seija Karkinen
3123: 
3124: 
3125: 
3126: 
3127: J88201369E
3128: 2                                            1982 vp.
3129: 
3130: 
3131: 
3132: 
3133:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3134: 
3135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      omalla ansiotyöllään, on kohdentumiseltaa
3136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sosiaalipoliittisesti epäjohdonmukainen.
3137: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn            Vanhimpia ikäluokkia lukuunottamatta nail
3138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ten osallistuminen työelämään ei nykyisin enä
3139: ~sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       poikkea miesten työssäkäynnistä. Työvoimaa
3140: edustaja Hannu Tapiolan ym. näin kuuluvasta         kuuluu 20-54-vuotiaista miehistä noin 88 9i
3141: kirjallisesta kysymyksestä n:o 392:                 ja naisista noin 80 %. Puolisoiden toimeer
3142:                                                     tuloturvan perustan muodostaa yhä suurerr
3143:           Pitääkö Hallitus oikeana, että perhe-     massa määrin kummankin puolison oma ansic
3144:        eläkettä suoritetaan vain naisleskelle ja    työ tai sen perusteella myönnettävä oma eläke
3145:        edunjättäjän lapsille, mutta ei mies-        Edelleen avioerojen, avioliittojen ja yksinhuol
3146:        leskelle, ja onko tämä sopusoinnussa         tajapcrheiden huomattava kasvu on tehnyt th:
3147:        valmisteilla olevan tasa-arvolain kanssa,    kasti avioliittoon sidotun eläkeoikeuden mäii
3148:        jonka tarkoituksena on mm. estää suku-       räytymisperusteiltaan ehkä kyseenalaiseksi.
3149:        puoleen liittyvä syrjintä?                      Perhe-eläketurvan kehittämisen keskeisin
3150:                                                     kysymyksinä, kuten edellä on mainittu, 01
3151:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       etuuksien kohdistaminen leskiin sukupuolest
3152: vasti seuraavaa:                                    riippumatta sekä eläkkeen jakautuminen leske1
3153:    Kysymyksessä esitetty sukupuolten tasa-          ja alaikäisten lasten kesken. Tämä merkitse'
3154: arvoon olennaisesti liittyvä asia on eräs kes-      toisaalta lesken eläkeoikeuden laajentamist
3155: keisimmistä puutteista, joka nykyisessä perhe-      miesleskien suuntaan, toisaalta naisleskien ny
3156: eläketurvassamme on. Perhe-eläketurvaa kos-         kyisen eläkeoikeuden mahdollista rajoittamist
3157: kevat säädökset ovat tulleet pääosin voimaan        siinä tapauksessa, että leskeneläkettä ei kulu
3158: 1960-luvulla. Sen jälkeen niin yhteiskunnan         tustason säilymisen kannalta voitaisi pitää pe
3159: eri alueilla kuin perhe-elämässäkin on tapahtu-     rusteltuna. Edelleen on nähty, että perusturvm
3160: nut muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet sen,         osalta perhe-eläkkeen painopisteen tulisi oll:
3161: etteivät nykyisen perhe-eläketurvan perusteet       lasten eläkkeissä.
3162: kaikilta osin enää välttämättä vastaa alku-            Edellä esitetyt perhe-eläkejärjestelmän ke
3163: peräistä tarkoitustaan.                             hittämisen yhteydessä ratkaistavat kysymykse
3164:    Naisten työssäkäynnin yleistyminen, suku-        ovat siksi laajakantoisia, ettei perhe-eläketurval
3165: puolten välisen tasa-arvon tavoite sekä avio-       voida kehittää pelkästään saattamalla miehe·
3166: liiton merkityksen osittainen muuttuminen ovat      etuudensaajiksi. Perhe-eläketurvan kohdentu
3167: lähinnä aihelittamassa kehittämispaineita nykyi-    mista silmällä pitäen olisikin ongelmaa tutkit
3168: sen perhe-eläketurvan perusteisiin. Varsinkin       tava perusteellisesti. Tämän vuoksi sosiaali- j1
3169: nykyinen leskeneläke, joka alunperin oli tar-       terveysministeriössä valmistellaan parhaillaar
3170: koitettu leskille, jotka eivät ikänsä tai pienten   esitystä komitean asettamiseksi tutkimaan asiaa
3171: lasten hoidon takia voi säilyttää toimeentuloaan    Se pyritään asettamaan aivan lähiaikoina.
3172:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
3173: 
3174:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
3175:                                              N:o 392                                               3
3176: 
3177: 
3178: 
3179: 
3180:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3181: 
3182:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avviker kvinnornas andel i arbetslivet inte
3183: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        numera från männens. Av män i åldern 20-
3184: e av den 19 november 1982 tili vederbörande        54 år hör ca 88 % tili arbetskraften, medan
3185: lledlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    motsvarande procent för kvinnornas del är
3186: ande av riksdagsman Hannu Tapiola m. fl.           ca 80. Grunden för makarnas utkomstskydd
3187: mdertecknade spörsmål nr 3 92:                     bildas i allt högre grad 'av vardera makens
3188:                                                    eget förvärvsarbete eller den egna pensionen,
3189:         Anset Regeringen att det är rätt att       som beviljas på grund av förvärvsarbete. Vi-
3190:       familjepension utbetaJ:as endast tili änka   dare har ökningen av antalet skilsmässor,
3191:       och förmånslåtares barn, men inte till       äktenskapsliknande förhållanden och ensamför-
3192:       änkling, och står detta i samklang med       sörjarfamiljer i viss mån ifrågasatt den pen-
3193:       den planerade jämställdhetslagen, vars       sionsrätt som till sina grunder är fast för-
3194:       syfte bl. a. är att förhindra könsdiskri-    knippad med äktenskap.
3195:       minering?                                       Centrala frågor i utvecklandet av familje-
3196:                                                    pensionsskyddet är, såsom ovan nämnts, hur
3197:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förmånerna skall inriktas på änkor och änk-
3198: :amt anföra följande:                              lingar, således oberoende av kön, samt hur
3199:    Det i spörsmålet anförda problemet, som är      pensionen skall fördelas mellan änkan eller
3200: 1ära förknippat med jämställdheten mellan          änklingen och de minderåriga barnen. Detta
3201: cönen, är en av de mest centrala bristerna i       innebär å ena sidan att änkornas pensionsrätt
3202: rårt nuvarande familjepensionsskydd. De för-       utsträcks till att gälla även änklingarna, å
3203:  attningar som gäller familjepensionsskyddet       andra sidan att änkornas nuvarande pensions-
3204: :rädde till övervägande del i kraft på 1960-       rätt eventuellt begränsas i det fall att änke-
3205: :alet. Efter det har såväl de olika samhällsom-    pensionen inte skulle kunna anses vara moti-
3206: ·ådena som familjelivet undergått förändringar,    verad för bevarandet av konsumtionsnivån.
3207: :om medfört att grunderna för det nuvarande        Vidare har det ansetts att familjepensionens
3208: :amiljepensionsskyddet inte mera tili alla delar   tyngdpunkt för grundskyddets del borde ligga
3209: 1ödvändigtvis motsvarar sitt ursprungliga syfte.   på barnens pensioner.
3210:    I och med att kvinnorna allt mera gått ut          Ovan anförda frågor, som skall avgöras i
3211:   arbetslivet, målsättningen för jämställdheten    samband med utvecklandet av familjepensions-
3212: nellan könen och äktenskapets betydelse delvis     systemet, är så vittgående att familjepensions-
3213: :örändrats, uppstår behov att utveckla grun-       skyddet inte kan utvecklas enbart genom att
3214: lerna för det nuvarande familjepensionsskyd-       också männen blir förmånstagare. Med tanke
3215: let. Särskilt den nuvarande änkepensionen,         på familjepensionsskyddets inriktning borde
3216: ;om ursprungligen var avsedd för änkor som         problemet därför undersökas grundligt. På
3217: )å grund av sin ålder ellet vården om små          grund härav bereds vid social- och hälsovårds-
3218: )atn inte kan klara sin utkomst med eget           ministeriet för närvarande ett förslag om till-
3219: 'örvärvsarbete, har socialpolitiskt sett en in-    sättande av en kommitte med uppgift att un-
3220: 1wnsekvent inriktning.                             dersöka saken. Avsikten är att tillsätta kom-
3221:    Med undantag av de äldsta åldersklasserna       mitten inom den allra närmaste framtiden.
3222:      Helsingfors den 21 december 1982
3223: 
3224:                                                    Social- och hälsovårdsminister \fappu Taipale
3225:                                               1982 vp.
3226: 
3227: Kirjallinen kysymys n:o 393
3228: 
3229: 
3230: 
3231: 
3232:                                   Kortesalmi: Porotilatarpeen selvittämisestä
3233: 
3234: 
3235:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3236: 
3237:     Porotilalainsäädännöstä tuli puutteellinen.      to Tähkämaa 30. huhtikuuta 1981 totesi, että
3238: Tämä näkyy siinä, että tarvetta uusien poro-         "koska porotilalain mukaiset maanhankintatoi-
3239: tilojen perustamiseen on jatkuvasti poronhoito-      menpiteet ovat keskeneräiset, ei riittäviä koke-
3240: alueellamme. Porotilalain ulkopuolelle on jää-       muksia vielä ole mahdollisille jatkotoimenpi-
3241: nyt paljon sellaisia, jotka haluaisivat päästä tä-   teille. Hallitus tulee kuitenkin edelleen seuraa-
3242: män lain piiriin ja saada porotilan.                 maan lain täytäntöönpanoa ja maanhankintatoi-
3243:     Voimassa olevan porotilalain mukaan ei ole       menpiteiden päästyä loppuvaiheeseen selvittä-
3244: enää mahdollisuutta saada uusia porotiloja vuo-      mään jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden."
3245: den 1979 jälkeen. Koska tarvetta uusien poro-           Toista vuotta on siis kulunut maa- ja metsä-
3246: tilojen perustamiseen Lapissa on yhä olemassa,       talousministerin viimeisestäkin vastauksesta,
3247: olisi asianmukaista, että porotilojen todellinen     eikä riittäviä korjauksia ole saatu aikaan.
3248: tarve kiireesti tutkittaisiin ja todettaisiin se,    SMP:n mielestä hallituksen tulisi kiirehtiä tätä
3249: ketkä ovat halukkaita uusia porotiloja hake-         asiaa, koska riittävästi kokemuksia lain täytän-
3250: maan ja tältä pohjalta säädettäisiin porotilalaki    töönpanosta ja maanhankintatoimenpiteistä on
3251: sellaiseksi, että porotiloja voitaisiin hakea py-    jo varmasti kertynytkin.
3252: syvästi ilman mitään määräaikaa. Tämän tapais-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3253: ta kantaa on olemassa myös asianomaisten vi-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3254: ranomaisten keskuudessa.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3255:     Lapissa ja muuallakin poronhoitoalueena on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3256: vielä runsaasti valtion ja puutavarayhtiöiden
3257: maita annettavaksi porotilaa tarvitseville.                    Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3258:     SMP:n puolesta on kansanedustaja J. Juhani              miin jo saatavilla olevan kokemuspe~
3259: Kortesalmi tällä vaalikaudella tehnyt jo kaksi              räisen aineiston pohjalta todellisen po-
3260: kirjallista eduskuntakyselyä porotilalain epäkoh-           rotilatarpeen tutkimiseksi sekä sen sel-
3261:  tien korjaamisesta, nimittäin 12. huhtikuuta               vittämiseksi, voitaisiinko säätää uusi po~
3262:  1979 ja 27. maaliskuuta 1981.                              rotilalaki, jonka puitteissa porotiloja voi-
3263:     Viimeksi mainittuun Kortesalmen kyselyyn                taisiin jatkuvasti anoa ilman määrä-
3264: vastatessaan maa- ja metsätalousministeri Tais-             aikoja?
3265:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3266: 
3267:                                         J. Juhani Kortesalmi
3268: 
3269: 
3270: 
3271: 
3272: 088201352W
3273: 2                                              1982 vp.
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3279: 
3280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettu 35 ns. paimentopaikkaa. Vireillä on vielä
3281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         10 porotilan, 2 yhteismetsän ja noin 210 pai-
3282: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           mentopaikan muodostaminen. Suurimpana syy-
3283: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nä hakemusten hyväksymättä jäämiseen oli, et-
3284: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tei hakija saanut pääasiallista toimeentuloaan
3285: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-         tai olennaista osaa toimeentulostaan porotalou-
3286: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 393:                desta, mikä porotilalain 2 § :n mukaan oli maan-
3287:                                                       saannin edellytyksenä.
3288:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-          Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
3289:        miin jo saatavilla olevan kokemuspe-           maan pohjoisten alueiden luontaiselinkeinotoi-
3290:        räisen aineiston pohjalta todellisen po-       mikunnan tehtävänä on parhaillaan selvittää,
3291:        rotilatarpeen tutkimiseksi sekä sen sel-       miten mainituilla alueilla maataloudesta ja ka-
3292:        vittämiseksi, voitaisiinko säätää uusi po-     lastuksesta sekä porotaloudesta ja muista luon-
3293:        rotilalaki, jonka puitteissa porotiloja voi-   taiselinkeinoista pääasiallisen tai olennaisen osan
3294:        taisiin jatkuvasti anoa ilman määrä-           toimeentulostaan saavan väestön asemaa voitai-
3295:        aikoja?                                         siin parantaa. Toimikunnan tulee vuoden 1983
3296:                                                       helmikuun loppuun mennessä tehdä lainsäädän-
3297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nölliset ja muut tarpeelliset ehdotukset mainit-
3298: vasti seuraavaa:                                      tujen elinkeinojen harjoittamisen tukemisesta
3299:    Porotilalain (590/69) mukaisia maansaanti-         sekä asunto-, tie-, sähköistys- ja vesihuolto-olo-
3300: hakemuksia, joiden jatkettu jättöaika päättyi         jen parantamisesta.
3301:  31. 12. 1974, tehtiin kaikkiaan 1118 kappa-              Sen jälkeen kun sanottu toimikunta· on saa-
3302: letta. Niistä hyväksyttiin jatkotoimenpiteitä         nut työnsä valmiiksi, tulee hallitus harkitse-
3303: varten 665 hakemusta. Tähän mennessä on pe-           maan toimikunnan ehdotuksen pohjalta kysy~
3304: rustettu 320 porotilaa, annettu ennestään ole-        mystä tilojen perustamisen aiheellisuudesta po-
3305: viin tiloihin 298 porotilalisäaluetta ja muodos-      rotaloudenkin osalta maan pohjoisilla alueilla.
3306:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
3307: 
3308: 
3309:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
3310:                                              N:o 393                                                3
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 
3315:                           Till Riksdagens Herr Talman
3316: 
3317:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildats 35 s.k. vallningsplatser. Anhängiga är
3318: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ännu bildandet av 10 renskötsellägenheter, 2
3319: velse av den 19 november 1982 tili veder-            samfällda skogar och ca 210 vallningsplatser.
3320: börande medlem av statsrådet översänt av-            Den främsta otsaken till att ansökningar inte
3321: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani          blivit godkända var att sökande inte fått sin hu-
3322: Kortesalmi ställda spörsmål nr 393:                  vudsakliga utkomst eller en väsentig del av
3323:                                                      sin utkomst av renskötsel, vilket i enlighet
3324:           Ämnar Regeringen skrida tili bråd-         med 2 § lagen om renskötsellägenheter utgjorde
3325:        skande åtgärder för att på basen av           förutsättning för erhållande av jord.
3326:        redan existerande empiriskt material             Den av jord- och skogsbruksministeriet till-
3327:        undersöka det faktiska behovet av ren-        satta kommissionen för naturbetingade närings-
3328:        skötsellägenheter samt utreda huruvida        fång inom landets nordliga områden har i upp-
3329:        det kunde stiftas en ny lag om ren-           gift att som bäst utreda på vilket sätt ställ-
3330:        skötsellägenheter, inom ramen för viiken      ningen kunde förbättras för den befolkning
3331:        det vore möjligt att kontinuerligt an-        som inom sagda områden får sin huvudsakliga
3332:        söka om renskötsellägenheter utan tids-       utkomst eller en väsentlig del av sin utkomst
3333:        frister?                                      av jordbruk och fiske samt av renskötsel och
3334:                                                      andra naturbetingade näringsfång. Kommis-
3335:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sionen skall före utgången av februari 1983
3336: samt anföra följande:                                inkomma med förslag till lagstiftnings- och
3337:                                                      andra åtgärder för stödjandet av utövningen av
3338:     Ansökningar om erhållande av jord i enlig-       sagda näringsfång samt för förbättrandet av
3339: het med lagen om renskötsellägenheter (590/          bostads-, väg-, elektrifierings- och vattenför-
3340: 69) inkom tili ett antal av sammanlagt 1 118         sörjningsförhållandena.
3341: stvcken inom den utsatta tiden, viiken förlängst        Efter det att kommissionen slutfört sitt ar-
3342: till 31. 12. 1974. Av dessa ansökningar god-         bete kommer regeringen att på basen av kom-
3343: kändes 665 för fortsatta åtgärder. Tilisvidare       missionens förslag även för renhushållningens
3344: har bildats 320 renskötsellägenheter, tili redan     del överväga frågan om nödvändigheten av att
3345: existerande renskötsellägenheter har getts 298       inom landets nordliga områden bilda lägen-
3346: tillskottsområden tili renskötsellägenhet samt       heter.
3347:      Helsingfors den 21 december 1982
3348: 
3349: 
3350:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
3351:                                               1982 vp.
3352: 
3353: Kirjallinen kysymys n:o 394
3354: 
3355: 
3356: 
3357: 
3358:                                  Kortesalmi: Oppisopimuskoulutuksen säilyttämisestä koulutus-
3359:                                     muotona
3360: 
3361: 
3362:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
3363: 
3364:    Oppisopimuskoulutus antaa nopeimmin ja           oppisopimuskoulutuksen tuhoaminen olisi to-
3365: yhteiskunnalle pienirumin taloudellisin uhrauk-     della takaperoista kehitystä.
3366: sin heti vaativiinkin työtehtäviin pystyvää nuor-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3367: ta työntekijäpolvea. Nyt kuitenkin eräät am-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3368: mattikoulutuksesta vastaavat piirit ovat esittä-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3369: neet koko ammattikoulutuksen muovaamista            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3370: koulumuotoiseksi, jolloin oppisopimuskoulutus
3371: ainakin nykyisen muotoisena poistuisi. Tämä                   Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
3372: olisi suuri tappio tuotantoelämälle, joka jo nyt           että nykyisen kaltainen oppisopimus-
3373: pitkäaikaisen kokemuksen perusteella on to-                koulutus pidetään yhä voimassa ja este-
3374: dennut, että ammattikoulusta valmistuvalla                 tään suunnitelmat ammattikoulutuksen
3375: nuorella ei ole vielä sellaista käytännön ammat-           siirtämiseksi kokonaan pelkästään kou-
3376: titaitoa, jota kehittyvässä ja teknistyvässä työ-          lussa tapahtuvalle opetuslinjalle, sekä
3377: elämässä tarvitaan. Tämän vuoksi työnantajat                  aikooko Hallitus tukea oppisopimus-
3378: ovatkin haluttomia ottamaan ammattitaitoa                  koulutusta myöntämällä taloudellisia
3379: vaat1v1m tehtäviin pelkästään ammattikoulussa              helpotuksia niille työnantajille, jotka
3380: työhön perehtyneitä, joita he joutuisivat vielä            ottavat työhönsä oppisopimusoppilaita?
3381: lisäkouluttamaan. Näistä syistä nykyisenlaisen
3382:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3383: 
3384:                                        J. Juhani Kortesalmi
3385: 
3386: 
3387: 
3388: 
3389: 088201372]
3390: ?                                          1982 vp.
3391: 
3392: 
3393: 
3394: 
3395:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
3396: 
3397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Oppisopimuskoulutuksen osuus ammatillises-
3398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         ta koulutuksesta on nykyisellään suhteellisen
3399: mies, olette kirjeellänne n:o 2118 19 päivänä     vähäinen. Sen merkitys on kuitenkin periaat-
3400: marraskuuta 1982 lähettänyt valtioneuvoston       teelliselta kannalta tärkeä, koska työelämä ja
3401: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-    koulutus ovat siinä välittömässä vuorovaikutuk-
3402: taja Kortesalmen kirjallisen kysymyksen n:o       sessa keskenään. Tarkoituksena on vastaisuu-
3403: 394:                                              dessakin säilyttää oppisopimuskoulutus yhtenä
3404:                                                   ammatillisen koulutuksen muotona. Tämän
3405:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,    suuntainen ehdotus oppisopimuslain väliaikai-
3406:        että nykyisen kaltainen oppisopimus-       sesta muuttamisesta on ollut hallituksessa käsi-
3407:        koulutus pidetään yhä voimassa ja este-    teltävänä. Samalla ehdotuksen mukaan pyrittäi-
3408:        tään suunnitelmat ammattikoulutuksen       siin lähentämään oppilaitosmuotoista ammatil-
3409:        siirtämiseksi kokonaan pelkästään kou-     lista koulutusta työelämään luomalla erityi-
3410:        lussa tapahtuvalle opetuslinjalle, sekä    nen koulutussopimusjärjestelmä. Hallituksen ja
3411:           aikooko Hallitus tukea oppisopimus-     eduskunnan sivistysvaliokunnan edustajien vä-
3412:        koulutusta myöntämällä taloudellisia       lisissä neuvotteluissa 9 päivänä joulukuuta 1982
3413:        helpotuksia niille työnantajille, jotka    on kuitenkin eduskunnan kireän työtilanteen
3414:        ottavat työhönsä oppisopimusoppilaita?     vuoksi valiokunnan toivomuksesta päädytty sii-
3415:                                                   hen, että mainittua hallituksen esitystä oppiso-
3416:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     pimuslain väliaikaisesta muuttamisesta ei an-
3417: vasti seuraavaa:                                  neta nykyiselle eduskunnalle.
3418:    Maamme koulutusjärjestelmässä keskiasteen          Hallituksen tarkoituksena on lisätä oppiso-
3419: ammatillinen koulutus on pääasiassa oppilaitos-   pimuskoulutusta järjestävien työnantajien talou-
3420: muotoista. Sen lisäksi ammatillista koulutusta    dellista tukea korottamalla koulutuskorvausten
3421: järjestetään oppisopimukseen perustuvana työ-     määriä. Vuoden 1983 valtion tulo- ja menoar-
3422: paikkakoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen        vioesitykseen on otettu 25 miljoonan markan
3423: osuus ammatillisen koulutuksen kokonaisuudes-     määräraha, joka tekee mahdolliseksi työnanta-
3424: sa on noin neljä prosenttia ammatillisen koulu-   jille maksettavien koulutuskorvaoksien kaksin-
3425: tuksen aloituspaikkamäärästä. Vuonna 1981         kertaistamisen.
3426: oppisopimusoppilaita oli noin 5 100.
3427:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
3428: 
3429:                                                                Opetusministeri Kalevi Kivistö
3430:                                            N:o 394                                              3
3431: 
3432: 
3433: 
3434: 
3435:                           THI Riksdagens Herr Talman
3436: 
3437:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Läroavtalsutbildningens andel av yrkesutbild-
3438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         ningen är idag relativt liten. Dess betydelse är
3439: velse nr 2118 av den 19 november 1982 tili        dock ur principiell synpunkt sett viktig, då ar-
3440: vederbörande medlem av statsrådet översänt        betslivet och utbildningen i denna form av ut-
3441: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi    bildning är i direkt växelverkan med varandra.
3442: undertecknade spörsmål nr 394:                    Meningen är att också framledes bevara lär-
3443:                                                   lingsutbildningen som en form av yrkesutbild-
3444:           Ämnar Regeringen ombesörja, att         ning. Ett förslag i denna riktning har behand-
3445:        den nuvarande läroavtalsutbildningen       lats i regeringen i anslutning tili temporär
3446:        upprätthålls, och planerna på att över-    ändring av lagen om läroavtal. Likaledes efter-
3447:        föra yrkesutbildningen i sin helhet tili   strävar man enligt förslaget att närma skolbun-
3448:        skolornas studielinjer förhindras, ooh     den yrkesutbildning med arbetslivet genom att
3449:           ämnar Regeringen stöda läroavtalsut-    skapa ett särskilt system för läroavtal. Vid
3450:        bildningen genom att bevilja ekono-        underhandlingar mellan regeringen och riksda-
3451:        miska lättnader åt de arbetsgivare som     gens kulturutskott den 9 december 1982 be-
3452:        anställer lärlingar?                       slöt man likväl p.g.a. riksdagens svåra arbets-
3453:                                                   situation i enlighet med utskottets önskan, att
3454:    Såsom svar på dett spörsmål får jag vörd-      inte framlägga regeringens ovan nämnda propo-
3455: samt framföra följande:                           sition angående lag om temporär ändring av
3456:    Yrkesutbildningen på mellanstadiet är i vårt   läroavtalslagen till den nuvarande riksdagen.
3457: lands utbildningssystem huvudsakligen anord-         Regeringen har för avsikt att öka det eko-
3458: nad i läroanstalter. Därtill anordnas yrkesut-    nomiska stödet åt arbetsgivare som anordnar
3459: bildning i form av arbetsplatsutbildning base-    läroavtalsutbildning genom att höja utbild-
3460: rad på läroavtal. Läroavtalsutbildningens andel   ningsersättningen. I 1983 års budget har anta-
3461: av hela yrkesutbildingen är ca 4 procent av yr-   gits ett anslag på 25 miljoner mark vilket möj-
3462: kesutbildningens nybörjarplatser. Ar 1981 var     liggör en fördubbling av utbildningsersättning-
3463: lärlingarnas antal ca 5 100.                      arna som utbetalas åt arbetsgivarna.
3464:      Helsingfors den 29 december 1982
3465: 
3466:                                                          Undervisningsminister Kalevi Kivistö
3467:                                             1982 vp.
3468: 
3469: Kirjallinen kysymys n:o 395
3470: 
3471: 
3472: 
3473: 
3474:                                 Hirvelä ym.: Kansainvälisen naistenpäivän julistamisesta viralli-
3475:                                    seksi liputuspäiväksi
3476: 
3477: 
3478:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3479: 
3480:    Kansainvälisen naistenpäivin vietolla maalis-   juhlapäivänä. Kansainvälinen naistenpäivä on
3481: kuun 8 päivänä on pitkä perinne maassamme.         useissa maissa virallinen liputuspäivä.
3482: Viime vuosina tämän naisten oman juhlapäivän          Kansainvälisenä naisten vuonna 1975 maalis-
3483: vietto on kuitenkin huomattavasti laajentunut      kuun 8 päivänä oli Suomessa yleinen liputus-
3484: paitsi muualla maailmassa myös meillä Suo-         päivä. Tämän käytännön muuttamista jatku-
3485: messa. Yhä useammalla paikkakunnalla naiset        vaksi puoltaa kansainvälisen naistenpäivän vie-
3486: huomioivat sen kulkuein, seminaarein ja juhla-     ton laajuus Suomessa samoin kuin se, että tä-
3487: tilaisuuksin. Päivän vietto on laajentunut myös    mä juhlapäivä yhdistää naisia ympäri maailmaa
3488: eri kansalaispiirejä kattavaksi. Viime vuosina     ja että se koskee jokaista naista - nuorta ja
3489: suomalaiset naiset ovat kansainvälisen naisten-    iäkkäämpää, äitiä ja lapsetonta naista.
3490: päivän tunnuksissaan kiinnittäneet huomiota su-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3491: kupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisen         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
3492: ohella rauhanasiaan ja tuoneet entistä voimak-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3493: kaammin julki päättäväisen tahtonsa edistää        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3494: rauhaa ja aseidenriisuntaa.                        sen:
3495:    Yhdistyneet Kansakunnat on vuonna 1980
3496: YK:n naisten vuosikymmenen puolivälissä suo-                 Mihin toimenpltetslln Hallitus aikoo
3497: sittanut kansainvälisen naistenpäivän viettoa,            ryhtyä kansainvälisen naistenpäivän 8. 3.
3498: mikä korostaa ko. päivän maailmanlaajuista                julistamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi
3499: merkitystä eri kansakuntien naisia yhdistävänä            Suomessa?
3500:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3501: 
3502:       Inger Hirvelä                 Anneli Kivitie                 Irma Rosnell
3503:       M.-L. Salminen                Antero Juntumaa                P. Liedes
3504:       Paula Eenilä                  Ilkka Kanerva                  Orvokki Kangas
3505:       Liisa Jaakonsaari             Helena Pesola                  Lea Sutinen
3506:       Petter Savola                 Pirjo Ala-Kapee                Eeva Kauppi
3507:       Jalmari T orikka              Marjatta Stenius-Kaukonen      Elsi Hetemäki~Olander
3508:       J utta Zilliacus              Anna-Liisa Jokinen             Aila Jokinen
3509:       Niilo Hämäläinen              Pentti Lahti-Nuuttila          Ritva Laurila
3510:       Mauno Forsman                 Saara-Maria Paakkinen          Helvi Niskanen
3511:       Elisabeth Rehn                Anna-Liisa Piipari             Ulla-Leena Alppi
3512:       Pauli Puhakka                 Pekka Starast                  Eva-Maija Pukkio
3513:       Mikko Kuoppa                  Pirkko Valtonen                Markus Aaltonen
3514:       E.-J. Tennilä                 Maija Rajantie                 Heli Astala
3515:       Helvi Hyrynkangas             Kati Peltola                   Terhi Nieminen-Mäkynen
3516:                 Unto Ruotsalainen                            Tarja Ha'lonen
3517: 
3518: 
3519: 
3520: 
3521: 0882013583
3522: 2                                             1982 vp.
3523: 
3524: 
3525: 
3526: 
3527:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3528: 
3529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tistä voimakkaammin kiinnitetty huomiota su-
3530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisen
3531: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          ohella kansainvälisen rauhan kaikinpuoliseen
3532: kirjeenn~ • oh~lla toimittanut valtioneuvoston       edistämiseen. Vaikka kiistaton tcisiasia onkin,
3533: asianomaisell~ .jäsenelle jäljennöksen kansan-       että edellä mainitut pyrkimykset saavat koko
3534: edustaja Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kansan jakamattoman tunnustuksen) ei kansain-
3535: sesta k~symyksestä n:o 395:                          välisen naistenpäivän viettämisen voida kuiten-
3536:                                                      kaan katsoa saaneen Suomessa vielä muihin
3537:          · Mi~ toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kansallisiin juhlapäiviin rinnastettavaa asemaa.
3538:        ryhtyä kansainvälisen naistenpäivän 8. 3.        Liputuskäytäntömme kehittämisessä on py-
3539:        julistamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi   ritty seuraamaan pohjoismaista käytäntöä. Kan-
3540:        ~uome~sa?                                     sainvälinen naistenpäivä ei ole missään Poh-
3541:                                                      joismaassa virallinen liputuspäivä. Tämäkään
3542:    Vastauk'sena •kysymykseen esitän kunnioitta-      näkökohta ei tuo perustetta kansainvälisen nais-
3543: vasti seur~avaa:                                     tenpäivän julistamiselle Suomessa viralliseksi
3544:    Viralliset liputuspäivät muodostavat liputus-     liputuspäiväksi.
3545: velvollis11uden ainoastaan valtion virastoille ja       Lippulainsäädäntöämme vuonna 1978 uudis-
3546: laitoksille. Käytännössä kuitenkin myös kun-         tettaessa esitettiin monelta taholta YK-päivän,
3547: nat, yksityiset ja yhteisöt seuraavat liputtami-     24. 10., julistamista viralliseksi liputuspäiväksi.
3548: sessaan, niiden esimerkkiä. Liputusväsymyksen        Koska mainittua päivää ei muissa Pohjoismaissa
3549: syntymisen ja liputuksesta aiheutuvien kustan-       oltu vahvistettu viralliseksi liputuspäiväksi, hal-
3550: nusten välttämiseksi virallisia liputuspäiviä ei     litus ei tuolloin katsonut olevan riittäviä perus-
3551: kuitenkaan saisi olla liian monta. Siksi uusien      teita YK-päivän julistamiseksi viralliseksi lipu-
3552: virallisten liputuspäivien tulisi olla ennestään     tuspäiväksi Suomessa. Tästä huolimatta YK-
3553: tuttuja juhlapäiviä ja aiheeltaan mahdollisim-       päivä on viime vuosina vakiinnuttanut ase-
3554: man monen kansalaisen hyväksymiä.                    mansa niin kutsuttuna tavanomaisena liputus-
3555:    Kansainvälisen naistenpäivän, 8. 3., viettämi-    päivänä. Tämän vuoksi liputuslainsäädäntöäm-
3556: sellä on kansainväliset vuosisatamme alkupuo-        me vastaisuudessa uudistettaessa tu1taneen har-
3557: lelle asti ulottuvat perinteet. Kuitenkin vasta      kitsemaan uudelleen YK-päivän mahdollista ju-
3558: viime vuosina on maassamme vietetty kansain-         listamista viralliseksi liputuspäiväksi. Tuolloin
3559: välistä naistenpäivää laajempia kansalaispiirejä     voitaneen harkita muitakin ehdotuksia liputus-
3560: kattavasti. Samalla juhlapäivän vietossa on en-      käytännön muuttamiseksi.
3561:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1982
3562: 
3563:                                                                          Pääministeri Kalevi Sorsa
3564:                                             N:o 395                                                3
3565: 
3566: 
3567: 
3568: 
3569:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3570: 
3571:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       åt förverkligandet av jämlikheten mellan könen
3572: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       utan också åt ett allsidigt främjande av inter-
3573: se av den 19 november 1982 tili vederböran-        nationell fred. Trots att det är ett obestridligt
3574: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       faktum att ovannämnda strävanden får hela
3575: följande av riksdagsledamoJ;en Inger Hirvelä       vårt folks odelade erkännande, kan det dock
3576: m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 395:   inte anses att firandet av den internationella
3577:                                                    kvinnodagen ännu i Finland har fått en ställ-
3578:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ning som skulle jämställa den med andra na-
3579:        ta för att den internationella kvinno-      tionella högtidsdagar.
3580:        dagen 8. 3. skall förklaras för officiell       Vid utvecklandet av vår flaggningspraxis har
3581:        flaggningsdag i Finland?                    vi försökt följa vedertagen nordisk kutym.
3582:                                                    Den internationella kvinnodagen är inte oHi-
3583:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eieli flaggningsdag i något nordiskt land. Också
3584: samt anföra följande:                              denna synpunkt gör att det inte finns någon
3585:    De officiella flaggningsdagarna medför flagg-   grund för att den internationella kvinnodagen
3586: ningsskyldighet endast för statens ämbetsverk      skulle förklaras för officiell flaggningsdag i
3587: och inrättningar. I praktiken följer dock även     Finland.
3588: kommuner, enskilda och sammanslutningar des-           När vår flagglagstiftning förnyades år 1978
3589: sas exempel när det gäller flaggning. För att      föreslogs det från många håll att FN-dagen,
3590: människorna inte skall tröttna på att flagga och   den 24 oktober, skulle förklaras för officiell
3591: för undvikande av flaggningskostnader borde        flaggningsdag. Då nämnda dag inte hade gjorts
3592: det dock inte få finnas alltför många officiella   tili officiell flaggningsdag i de andra nordiska
3593: flaggningsdagar. Nya sådana dagar borde vara       länderna ansåg regeringen att det inte vid den-
3594: sedan tidigare kända högtidsdagar och anknyta      na tidpunkt förelåg tiliräckliga grunder för att
3595: tili ett motiv, som godtas av så många med-        FN-dagen skulle förklaras för officiell flagg-
3596: borgare som möjligt.                               ningsdag i Finland. Trots detta har FN-dagen
3597:     Firandet av den internationella kvinnodagen,   under de senaste åren fått en hävdvunnen
3598: den 8 mars, har internationella traditioner        ställning såsom s.k. sedvanlig flaggningsdag. På
3599: sedan början av detta sekel. I vårt land har       grund härav blir det sannolikt, när vår flagg-
3600: den internationella kvinnodagen emellertid         ningslagstiftning i framtiden revideras, aktuellt
3601: först under de senaste åren firats under for-      att ånyo överväga att eventuellt förklara FN-
3602: mer som har berört vidare medborgarkretsar.        dagen för officiell flaggningsdag. Då torde
3603: Samtidigt har vid firandet av denna högtidsdag     också andra förslag tili ändring av praxis i
3604: mera än förut ägnats uppmärksamhet inte bara       fråga om flaggningen kunna övervägas.
3605:      Helsingfors den 23 december 1982
3606: 
3607:                                                                       Statsminister Kalevi Sorsa
3608:                                               1982 vp.
3609: 
3610: Kirjallinen kysymys n:o 396
3611: 
3612: 
3613: 
3614: 
3615:                                   Valo: Taksiautoilijoiden autoveron palautuksen kuoleutumisajan
3616:                                      lyhentämisestä
3617: 
3618: 
3619:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3620: 
3621:    Taksiautoilijat Uudellamaalla ovat olleet usea-   tannusvaikutuksiltaan epätaloudelliseksi etenkin
3622: na vuotena peräkkäin ankaran arvioverotuksen         kolmantena käyttövuotena lisääntyvien huolto-
3623: kohteena. Tämä vieläkin ratkaisematon verotuk-       ja korjausmenojen vuoksi. Tämä luonnollisesti
3624: sen epäkohta on heikentänyt merkittävästi tak-       heijastuu kustannusvaikutuksena taksiyrittäjien
3625: siyrittäjien toiminnan kannattavuutta, uhannut       taloudelliseen asemaan.
3626: heidän elinkeinonsa olemassaoloa ja johtanut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3627: jopa useiden kohdalla ammatin lopettamiseen.         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
3628:    Tämän vuoksi pitäisi harkita muita toimen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3629: piteitä, jotta ainakin taksiliikenteen kalustossa    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3630: aiheutuva kustannuskehitys voitaisiin pitää koh-
3631: tuullisena ja sitä kautta taksipalvelujen hinta-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3632: taso käyttäjäkunnalle saavutettavana. Autove-               taksiautoilijoiden autoveron palautuksen
3633: ron palautus on viime vuosina ollut ainoa te-               kuoleutumisaika koetaan heidän nykyi-
3634: kijä, jota kautta kustannussäästöä on voitu käy-            sessä taloudellisessa ahdingossaan liian
3635: tännössä aikaansaada.                                       pitkäksi, ja jos on,
3636:    Kuitenkin yleisesti autoveron kuoleutumisai-                mitä Hallitus aikoo tehdä veron kuo-
3637: ka koetaan taksiyrittäjien keskuudessa nyky-                leutumisajan lyhentämiseksi nykyisestä
3638: muodossaan (3 ·vuotta) liian pitkäksi ja kus-               36 kuukaudesta 30 kuukauteen?
3639:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3640: 
3641:                                              Tauno Valo
3642: 
3643: 
3644: 
3645: 
3646: 088201353X
3647: 2                                            1982 vp.
3648: 
3649: 
3650: 
3651: 
3652:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3653: 
3654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      heni kolmeen vuoteen s1ta aiemmasta neljän
3655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden ajasta. Auto- ja moottoripyöräverolain
3656: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn         13 §:n säännöstä on viimeksi muutettu 18 päi-
3657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vänä kesäkuuta 1980 annetulla lailla ( 444/
3658: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       80) , jolloin maksuunpantavaan määrään vaikut-
3659: edustaja Valon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tava rekisterissäoloaika säädettiin laskettavaksi
3660: symyksestä n:o 396:                                 kuukauden tarkkuudella aiemman kuuden kuu-
3661:                                                     kauden jaksoihin perustuneen laskutavan si-
3662:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       jasta.
3663:        taksiautoilijoiden autoveron palautuksen        Edellä sanotulla tavoin pitkäaikaisesti sovel-
3664:        kuoleutumisaika koetaan heidän nykyi-        letun kolmen vuoden kuoleutumisajan voimas-
3665:        sessä taloudellisessa ahdingossaan liian     saoloaikana myös ammattikäytössä olevien ajo-
3666:        pitkäksi, ja jos on,                         neuvojen tekninen taso ja sen myötä niiden kes-
3667:           mitä Hallitus aikoo tehdä veron kuo-      tävyys raskaassakin käytössä on parantunut.
3668:        leutumisajan lyhentämiseksi nykyisestä       Ammattimaiseen käyttöön otetuista henkilöau-
3669:        36 kuukaudesta 30 kuukauteen?                toista myönnettävän autoveronpalautuksen mää-
3670:                                                     rää on vuosittain nostettu autoveron määrän
3671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nousun vuoksi, viimeksi vuoden 1983 alusta
3672: taen seuraavaa:                                     sovellettavalla lailla auto- ja moottoripyöräve-
3673:                                                     rosta annetun lain 7 ja 17 § :n muuttamisesta
3674:     Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain       (851/82), jonka mukaan taksipalautuksen
3675: 12 §:n nojalla maksuunpannaan autoveroa mm.         enimmäismäärä on 44 400 markkaa. Tällä ta-
3676: silloin kun auto, josta vero on palautettu tai      voin on pyritty juuri mahdollistamaan jatku-
3677: jätetty maksuunpanematta ns. taksipalautusta        vasti teknisesti korkeatasoisen kaluston käyttö
3678: koskevien lain 7 §:n tai 13 a §:n nojalla, ilmoi-   ammattimaisessa liikenteessä.
3679: tetaan tai olisi ilmoitettava rekisteriin muulle       Vaikka ajoneuvon huolto- ja korjausmenot
3680: kuin toiselle veronpalautukseen oikeutetulle        lisääntyvät ajoneuvon iän myötä, eivät nämä
3681: luovutetuksi tai muuhun kuin ammattikäyttöön        menot ammattikäytässäkään olevasta ajoneu-
3682: otetuksi. Jos auto tällöin on ollut rekisteriin     vosta vielä kolmantenakaan käyttövuonna voine
3683: merkittynä vähemmän kuin yhden kuukauden,           nousta niin korkeiksi, että se olennaisesti vai-
3684: vero maksuunpannaan lain 13 §:n mukaan ko-          keuttaisi taksikäytössä yleisten teknisesti kor-
3685: konaisuudessaan. Jokaiselta täydeltä rekisteris-    keatasoisten autojen käyttöä. Veron kuoleutu-
3686: säolokuukaudelta alennetaan maksuunpantavaa         misajan lyhentäminen kuudella kuukaudella
3687: määrää yhdellä kolmaskymmeneskuudesosalla,          merkitsisi kuitenkin 30 kuukautta ammattikäy-
3688: jolloin kolmenkymmenenkuuden kuukauden re-          tössä olleen auton muuhun käyttöön luovutta-
3689: kisterissäoloajan jälkeen ei maksuunpanoa nyt       misen yhteydessä noin 7 000 markan suuruista
3690: tarkoitetuin perustein enää toimiteta. Tämä         verotuksellista etua nykyiseen tilanteeseen ver-
3691: aikaraja on ollut sama koko nykyisen, 15 päi-       rattuna sellaisesta autosta, josta veroa on pa-
3692: västä marraskuuta 1967 alkaen sovelletun auto-      lautettu vuoden 1982 perusteiden mukainen
3693: verolain voimassaolon ajan. Tätä edeltäneen au-     41 500 markan enimmäismäärä. Voidaan kui-
3694: toverolain vastaavan säännöksen mukaan on sa-       tenkin todeta, että ainakin osittain näiden au-
3695: maa aikarajaa sovellettu vuoden 1965 alusta         tojen korkean jälleenmyyntihinnan vuoksi am-
3696: alkaen, jolloin tämä ns. kuoleentumisaika ly-       mattiautoilijat useassa tapauksessa vaihtavat au-
3697:                                              N:o 396                                             3
3698: 
3699: 'toa jo ennen lain tarkoittaman kolmen vuoden      liittyä riittävän pitkä auton käyttö ammattimai-
3700: määräajan täyttymistä autoveron osittaisesta       seen liikenteeseen. Edellä sanotut seikat huo-
3701: maksuunpanosta huolimatta.                         mioon ottaen ei tässä vaiheessa voida katsoa
3702:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain      olevan riittäviä perusteita nykyisten, vähäisin
3703: ammattimaiseen liikenteeseen käytettäviä henki-    muutaksin jo lähes kahdeksantoista vuoden
3704: löautoja koskevien säännösten tarkoituksena on     ajan sovellettujen auton luovutustapauksia kos-
3705: helpottaa auton hankintaa tähän tarkoitukseen,     kevien       autoveron    maksuunpanosäännösten
3706:  mutta tarkoituksena ei sen sijaan ole antaa ve-   muuttamiseen siten, että säännöksissä olevia
3707: rotuksellista etua auton muuhun käyttöön luo-      määräaikoja lyhennettäisiin kysymyksessä tar-
3708: vuttamisesta. Tämän vuoksi menettelyyn tulee       koitetulla tavoin.
3709:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
3710: 
3711:                                                                          Ministeri Jermu Laine
3712: 4                                             1982 vp.
3713: 
3714: 
3715: 
3716: 
3717:                             T i 11 Ri ks d a g en s He r r Ta 1m a n
3718: 
3719:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gandet i 13 § lagen om bil- och motor~ykel
3720: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-         skatt har senast ändrats genom lagen den 18
3721: se av den 19 noverilber 1982 tili vederbörande       juni 1980 (444/80) varvid det stadgades, att
3722: med1em av statsrådet översänt avskrift av            den tid som förflutit från bilens registrering
3723: fö1jande av riksdagsman V a1o undertecknade          och som inverkar på belopp som debiteras,
3724: spörsmå1 nr 396:                                     skall räknas med en månads noggrannhet i
3725:                                                      stället för det tidigare räknesättet som baserar
3726:           Är Regeringen medveten om, att             sig på sex månaders perioder.
3727:        amorteringstiden för återbäringen av              På ovan sagda sätt har under giltighetstiden
3728:        taxibilisters bilskatt i deras nuvarande      för den amorteringstid om tre år, som tiliäm-
3729:        ekonomiska trångmå1 anses vara för            pats under en lång tid, den tekniska nivån och
3730:        1ång, och om så är fallet,                    därmed hållbarheten även i påfrestande drift
3731:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förbättrats i fråga om fordon i yrkesmässigt
3732:        ta för att förkorta tiden för skattens        bruk. Beloppet av den bilskatteåterbäring som
3733:        amortering från nuvarande 36 månader          beviljas för personbilar som tagits i yrkesmäs-
3734:        till 30 månader?                              sigt bruk har årligen höjts på grund av att
3735:                                                      beloppet av bilskatten stigit, senast genom
3736:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        lagen angående ändring av 7 och 17 § § lagen
3737: samt anföra fö1jande:                                om bil- och motorcykelskatt (851/82), som
3738:    Med stöd av 12 § 1agen om bil- och motor-         tiliämpas från och med ingången av år 1983
3739: cykelskatt debiteras bilskatten bl.a. då bil, för    och enligt viiken maximibeloppet av taxiåter-
3740: viiken skatten restituerats eller inte blivit de-    bäringen utgör 44 400 mk. På detta sätt har
3741: biterad med stöd av 7 och 13 a §§ i lagen            man eftersträvat att skapa möjligheter för en
3742: rörande s.k. taxiåterbäring, anmäls eller borde      fortsatt användning av tekniskt avancerad ma-
3743: anmälas för registrering såsom överlåten åt an-      teria! i yrkesmässig trafik.
3744: nan än tili skatteåterbäring berättigad person           Trots att service- och reparationskostnaderna
3745: eller såsom tagen i annat än yrkesmässigt bruk.      för fordon ökar i takt med dess ålder, torde
3746: Har härvid en månad ännu inte förflutit från         dessa utgifter inte ens för fordon i yrkesmäs-
3747: bilens registrering, debiteras skatten enligt        sig trafik ännu under det tredje året i drift
3748: lagens 13 § tili fullt belopp. För varje full        kunna öka så mycket, att detta på ett väsent-
3749: månad som förflutit från bilens registrering         ligt sätt skulle försvåra användningen av de i
3750: nedsätts den skatt som debiteras med en trettio-     taxitrafik allmänt förekommande tekniskt
3751: sjättedel, varvid debitering på här avsedda          avancerade bilarna. Om amorteringstiden för
3752: grunder inte längre verkställs efter det att         skatten förkortas med sex månader, skulle det-
3753: bilen varit registrerad i trettiosex månader.        ta dock innebära jämfört med det nuvarande
3754: Denna tidsgräns har varit densamma under hela        läget för sådan bil, för viiken skatt har restitu-
3755: giltighetstiden för lagen om bil- och motor-         erats tili ett maximibelopp av 41 500 mk en-
3756: cykelskatt, som tiliämpats från den 15 novem-        ligt 1982 års grunder, en skatteförmån om ca
3757: ber 1967. Enligt motsvarande stadgande i den         7 000 mk i samband med att bil, som i 30
3758: föregående lagen om bil- och motorcykelskatt         månader använts yrkesmässigt överlåts tili an-
3759: har samma tidsgräns tiliämpats från början av        nat bruk. Det kan dock konstateras, att yrkes-
3760: år 1965, varvid denna s.k. amorteringstid för-       bilisterna åtminstone delvis på grund av det
3761: kortades tili tre år från att ha varit fyra. Stad-   höga återförsäljningspriset på dessa bilar i mån-
3762:                                                N:o 396                                              5
3763: 
3764: ga fall byter bil redan före utgången av den          förfarandet förknippas med en tillräckligt lång
3765: i lagen avsedda fristen om tre år, trots en del-      användning i yrkesmässig trafik. Med beaktan-
3766: vis debitering av bilskatten.                         de av ovanstående omständigheter kan det i
3767:    Avsikten med stadgandena i lagen om bil-           detta skede inte anses föreligga tillräckliga
3768: och motorcykelskatt rörande personbilar som           grunder att ändra de nuvarande stadgandena
3769: används i yrkesmässig trafik är att underlätta        rörande debitering av bilskatt, som med smärre
3770: anskaffningen av bil för detta ändamål, men           ändringar redan under inemot aderton års tid
3771: avsikten är däremot inte att detta skall med-         tillämpats på överlåtelse av bil, så att de i
3772: föra någon skatteförmån i samband med över-           stadgandena avsedda fristerna skulle förkortas
3773: låtelse av bil till annat bruk. För den skull skall   på det i spörsmålet avsedda sättet.
3774:       Helsingforsden 21 december 1982
3775: 
3776:                                                                             Minister Jermu Laine
3777: 
3778: 
3779: 
3780: 
3781: 088201353X
3782:                                              1982 vp.
3783: 
3784: Kirjallinen kysymys n:o 397
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789:                                  Vaitoneo ym.: Vaikeavammaisten matkustamisen helpottamisesta
3790:                                     rautateillä
3791: 
3792: 
3793:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3794: 
3795:    Pyörätuoliin sidottu liikuntavammainen ei ai-    kaitaan kohtaan ja poistaa jostakin vaunusta
3796: na voi suorittaa matkojaan yksityisluonteisella     penkin tilan järjestämiseksi pyörätuolia varten.
3797: kulkuvälineellä jopa sen takia, että vammaisten       Edellä olevan· perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3798: taloudellinen asema ei siihen tavallisesti anna     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3799: mahdollisuuksia. Kun hän pyrkii suorittamaan        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3800: matkojaari yleisissä kulkuvälineissä, ilmenee       vaksi seuraavan kysymyksen:
3801: melkoisia vaikeuksia. Rautateillä pyörätuolia
3802: käyttävä irivalidi katsotaan useimmiten matka-                Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
3803: tavaraksi, kun hänelle etsitään paikkaa junassa.           siihen, ettei pyörätuolia käyttävillä vai-
3804: Hänet sijöitetaan matkatavarasäiliöön taikka               keavammaisilla matkustajilla ole tilaa
3805: esimerkiksi vaunujen välikköihin, ettei hän olisi          rautateitten matkustajavaunuissa, ja
3806: muitten matkustajien tiellä.·. Pitkienkin matko-              mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3807: jen teko vetoisissa ja kylmissä tiloissa on siis           ryhtynyt vaikeavammaisten palvelun pa-
3808: hänen osansa. Hän ihmettelee, eikö Valtionrau-             rantamiseksi Valtionrautateillä?
3809: tatiet voisi osoittaa hyvää tahtoa vammaisasiak-
3810:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3811: 
3812:                Pirkko Valtonen                                  Mikko Elo
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 
3817:  0882013649
3818: 2                                              1982 vp.
3819: 
3820: 
3821: 
3822: 
3823:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3824: 
3825:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käyttöolosuhteisiin vaatii kuitenkin kehitys-,
3826: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       suunnittelu- ja kokeilutoimintaa. Mikäli voitai-
3827: hemies, lähettänyt 19 päivänä marraskuuta             siin myöntää erillinen määräraha, Valtionrauta-
3828: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvos-        tiet olisi valmis heti kehittämään nykyistä päi-
3829: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        vävaunua koemielessä ko. tarkoitukseen sopi-
3830: sanedustaja Pirkko .Vaitosen ym. näin kuulu-         vaksi. . Muussa tapauksessa uutta kaukoliiken-
3831: \.'asta
3832:   .   . kh:jallisesta kysymyksestä
3833:                           .
3834:                                    n:o 397:           teeseen soveltuvaa vaunua tarvittavine laittei-
3835:                                                      neen (pyörätuolien kiinnityslaitteet, tasonvaih-
3836:       · · Onko Hallitus kiinnittänyt ·huomiota       tolaitteet ja WGosastot) olisi Valtionrautatei-
3837:         siihen, ettei pyörätuolia käyttävlllä vai-   den mi~lestä luontevinta ja taloudellisinta suun-
3838:         keavammaisilla matkustajilla ole tilaa       nitella ja toteuttaa 1990-luvun vaunutyyppien
3839:       . rautateitten matkustajavaunuissa, ja         kehittelyn yhteydessä. Tarkoitus olisi kehittää
3840:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on         ns. palveluvaunu, johon sijoittuisi myös esim.
3841:         ryhtynyt vaikeavammaisten palvelun pa-       konduktööri-, ravintola-, kahvila-, matkatavara-
3842:         rantamiseksi Valtionrautateillä?             ja lastenosasto. Konduktööriosaston ja matka-
3843:                                                      tavaraosaston sijoittaminen liikuntaesteisten
3844:   Vastau.ksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osaston yhteyteen on järkevää sikäli, että ju-
3845: vasti seuraavaa:.                  .                 nahenkilökunta on tarvittaessa lähellä ja tason-
3846:    Liikenneministeriön vuonna 1980 asettaman         vaihtolaitteistoa voidaan käyttää myös esim.
3847: työryhmän "Liikuntaesteiset ja joukkoliikenne"       matkatavaroiden nostoon.
3848: mietinnöstä antamassaan lausunnossa rautatie-            Mikäli jo tällä vuosikymmenellä luodaan
3849: hallitus on todennut, että rautatiekaluston muut-    edellytykset liikuntaesteisille tarkoitettujen vau-
3850: taminen ja suunnitteleminen liikuntaesteisille       nujen rakentamiseen, voidaan vuosina 1985-
3851: soveltuvaksi on pitkä prosessi, joka vaatii mää-     86 rakennettavat konduktöörivaunut varustaa
3852: rärahoja ja aikaa. Näin ollen asiassa olisi edet-    tarvittavilla laitteilla.
3853: tävä siten, että "aluksi toteutetaan sellaiset           Liikenneministeriön työryhmän mietinnössä
3854: korjaukset, jotka vaativat vain vähän r:.1haa ja     on lähdetty siitä, että tärkeimmillä yhteysvä-
3855: työtä". Muitten pohjoismaitten rau•ateiden           leillä olisi vähintään yksi juna päivässä, jossa
3856: kanssa käydyissä keskusteluissa on päädytty sii-     olisi liikuntaesteisille tarkoitettu erikoisvaunu.
3857: hen, että jokaiseen kaukojunaan pyritään saa-        Vaunutarve olisi silloin 20 kpl. Mikäli vaunu-
3858: maan kapea kuljetustuoli, jota mahtuu liikut-        ja pitää olla jokaisessa kaukojunassa, niitä tar-
3859: telemaan nykyisissä vaunuissa. Tasoero-ongelma       vitaan n. 50 kpl.
3860: pyritään aluksi poistamaan kouluttamalla rau-            Uudet lähiliikennevaunut, jotka tällä hetkellä
3861: tateiden omaa henkilökuntaa vammaisten avus-         ovat koeliikenteessä ja joita tulevaisuudessa tul-
3862: tamiseen, esim. pyörätuoJien nostamiseen ju-         laan käyttämään lisävaunuina kaukoliikenteen
3863: naan ja sieltä pois.                                 ruuhkajunissa, on rakennettu myös liikuntaes-
3864:    Liikenneministeriön työryhmä ehdotti toteu-       teisille soveltuviksi. Näiden vaunujen oviaukois-
3865: tettaviksi seuraavat toimenpiteet: pyörätuoJien      sa olevat tartuntatangot on sijoitettu epäsym-
3866: pienentäminen ja standardisointi, tasonvaihto-       metrisesti, joten suuretkin esineet kuten lasten-
3867: laitteiston kokeilu sekä paikallis- että kaukolii-   vaunut ja pyörätuolit voidaan nostaa esteettä
3868: kenteen vaunuissa sekä liikuntaesteisille sovel-     vaunuun. Lisäksi keskimatkustamon päädyissä
3869: tuvan kaukoliikennevaunun rakentaminen.              on varattu erityinen tila pyörätuoleille ja las-
3870:    Tasonvaihtolaitteista on ulkomailla saatavissa    tenvaunuille.
3871: jonkin verran kokemuksia. Niiden soveltumi-              Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa mom:Ila
3872: nen Valtionrautateiden vaunuihin, laitureihin ja     31.99.30, avustus joukkoliikenteen kehittämi-
3873:                                                                                                  3
3874: 
3875: seen, olevasta 7,8 mmk:n määrärahasta saadaan      liikuntaesteisten tarpeiden mukaisesti. Tämän
3876: menoarvion perustelujen mukaan käyttää             siirtomäärärahan yksityiskohtaisesta käyttämi-
3877: 500 000 mk valtionavustuksena joukkoliiken-        sestä tältä osin liikenneministeriö ei ole vielä
3878: teen liikennevälineiden suunnitteluun, korjaami-   tehnyt päätöstä.
3879: seen ja rakentamiseen vammaisten ja muiden
3880:      Helsingissä joulukuun 20 päivänä 1982
3881: 
3882:                                                            Liikenneministeri Jarmo Wahlström
3883: 4                                             1982 vp.
3884: 
3885: 
3886: 
3887: 
3888:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3889: 
3890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Statsjärnvägarnas vagnar, perronger och använd-
3891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ningsförhållanden kräver emcllertid utveckling,
3892: velse av den 19 november 1982 till vederbö-          planering och försök. Om ett särskilt anslag
3893: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         kunde beviljas, skulle Statsjärnvägarna vara
3894: av följande av riksdagsman Pirkko Valtonen           redo att genast försöksvis utveckla den nu-
3895: m. fl. undertecknade spörsmål nr 397:                varande dagvagnen så, att den blir lämplig
3896:                                                      för ändamålet. I annat fall skullc det enligt
3897:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet          Statsjärnvägarnas uppfattning vara det natur-
3898:        vid att de höggradigt handikappade re-        ligaste och mest ekonomiska att planerna och
3899:        senärer som använder rullstol inte har        bygga en ny, för fjärttrafik lämpad vagn jämte
3900:        plats i järnvägarnas passagerarvagnar,        erforderliga anordningar (fästanordningar för
3901:         och                                          rullstol, lyftanordningar och WC-avdelningar)
3902:            vilka åtgärder har Regeringen vid-        i samband med att 1990-talets vagntyper ut-
3903:         tagit för att förbättra Statsjärnvägarnas    vecklas. Man skulle då utveckla en s.k. service-
3904:         service för höggradigt handikappade?         vagn, som även skulle innehålla t. ex. kon-
3905:                                                      duktörs-, restaurang-, kafe-, resgods- och barn-
3906:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avdelningar. Det är såtillvida förnuftigt att
3907: samt anföra följande:                                placera konduktörs- och resgodsavdelningarna
3908:    I sitt utlåtande om det betänkande som av-        i anslutning tili avdelningen för rörelsehäm-
3909: givits av arbetsgruppen "De rörelsehämmade           made, så att tågpersonalen vid behov finns tili
3910: och kollektivtrafiken", som tillsatts av trafikmi-   hands och lyftanordningen kan ::mvändas t.ex.
3911: nisteriet år 1980, har Statsjärnvägarna konsta-      även för resgodset.
3912: terat att det är en anslags- och tidskrävande           Om man redan under detta årtionde skapar
3913: process att ändra och planera järnvägsmaterielen     förutsättningar för byggandet av vagnar för
3914: så, att den lämpar sig för rörelsehämmade.           rörelsehämmade, kan de konduktörsvagnar som
3915:    Under dessa förhållanden borde man enligt         byggs åren 1985-86 förses med erforderliga
3916: arbetsgruppen gå till väga så, att man till en       anordningar.
3917: början företar sådana reparationer som kräver           I det betänkande som avgivits av trafikmi-
3918: endast litet pengar och arbete. Vid discussioner     nisteriets arbetsgrupp har man utgått från att
3919: med järnvägarna i de övriga nordiska länderna        det på de viktigaste sträckorna borde finnas
3920: har man kommit till att man på varje fjärrtåg        minst ett tåg per dag med en specialvagn för
3921: borde få en smal transportstol, som kan flyttas      rörelsehämmade. Vagnsbehovet skulle då vara
3922: i de nuvarande vagnarna. Nivåskillnadsproble-        20. Om det skall finnas specialvagnar i varje
3923: met försöker man till en början avhjälpa genom       fjärrtåg, behövs 50 sådana vagnar.
3924: att utbilda järnvägens egen personai till att           De nya närtrafikvagnar som för närvarande
3925: bistå de handikappade, t.ex. lyfta rullstolar på     är i försökstrafik och som i framtiden kommer
3926: tåget och ut ur tåget.                               att användas som extra vagnar i fjärrtrafikens
3927:    Trafikministeriets arbetsgrupp föreslog följan-   rusningståg, har byggts så, att de även lämpar
3928: de åtgärder: rullstolarna bör göras mindre och       sig för rörelsehämmade. Ledstängerna i dessa
3929: standardiseras, försök med lyftanordningar bör       vagnars dörröppningar har placerats osym-
3930: göras såväl i lokal- som fjärrtågens vagnar, och     metriskt, varför också stora föremål, t.ex. barn-
3931: en fjärrtrafikvagn som även lämpar sig för           vagnar och rullstolar, utan hinder kan lyftas
3932: rörelsehindrade bör byggas.                          ombord på vagnen. Vidare har i den mellersta
3933:    Av lyftanordningarna har man i någon mån          passageraravdelningens vardera ända reserverats
3934: erfarenhet utomlands. Att anpassa dem till           en särskild plats för rullstolar och barnvagnar.
3935:                                              N:o 397                                              5
3936: 
3937:    Av det anslag om 7,8 milj. mk som anvisats       trafikmedel för kollektivtrafiken i enlighet med
3938: i statsförslaget för år 1982 under moment           handikappades och andra rörelsehämmades
3939: 31.99.30, understöd för utvecklande av kollek-      behov. Trafikministeriet har inte ännu fattat
3940: tivtrafiken, får enligt motiveringen för utgifts-   beslut om den detaljerade användningen av re-
3941: staten 500 000 mk användas som statsunder-          servationsanslaget tili denna del.
3942: stöd för planering, reparation och byggande av
3943:      Helsingfors den 20 december 1982
3944: 
3945:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
3946: 
3947: 
3948: 
3949: 
3950: 0882013649
3951:                                               1982 vp.
3952: 
3953: ~irjallinen kysymys   n:o 398
3954: 
3955: 
3956: 
3957: 
3958:                                   Salolainen: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen ankaruudesta
3959: 
3960: 
3961:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3962: 
3963:    Taksiautoilijoiden oikeusturvassa etenkin         tulisi selkiyttämään ainakaan kaikkien alueiden
3964: ?ääkaupunkiseudulla on puutteita. Jo useana          arvioverotustilannetta. Oikeudenmukaisena ei
3965: ruotena peräkkäin helsinkiläiset taksiautoilijat     voida pitää sitä, että suunniteltua kontrollia
3966: a näiden ajomiehet ovat joutuneet ankaran ar-        käytettäisiin ainoastaan lisämateriaalina ilman
3967: rioverotuksen kohteeksi.                             verottajaa sitovaa asemaa. Kuitenkin tämä on
3968:    Tehdessäni suullisen kysymyksen vajaa vuosi       teknillisten laitteiden kohdalla kynnyskysymys.
3969: ;itten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3970: vastattavaksi hallitus ilmoitti pyrkivänsä asiassa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3971: ~teenpäin lieveritääkseen arvioverotuksen epä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3972: kohtia.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3973:    Kuitenkin tiedossani on, että kaikki arviove-
3974: rotuksen epäkohdat ovat edelleen avoimia, nii-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3975: bin ei verohallinnon puolelta ole esitetty ratkai-            yhden ammattiryhmän jatkuva arviove-
3976: mja eikä verotus ole selkiintynyt. Verottajan                 rotus hyvin suurilla arviomäärillä on jo
3977: taholta on esitetty, että arvioverotuksesta pääs-             useana vuotena peräkkäin aiheuttanut
3978: täisiin varmimmin siten, että nykyistä laajem-                maksuahdinkoon joutumista ja jopa usei-
3979: min otettaisiin käyttöön pakollisena sinetöitä-               ta ammatin lopettamisia ja että taksi-
3980: vät taksamittarit. Kuitenkin on epäselvyyttä                  yrittäjiltä vaaditaan omalta puoleltaan
3981: siitä, onko tällainen teknillinen laite ehdotto-              tulojen selvittämisessä enemmän kuin
3982: masti verottajaa sitova. Samoin pidetään täl-                 muilta vastaaviita ammatinharjoittajilta,
3983: laisten taksamittareiden käyttöön siirtymistä                 ja jos on,
3984: keskeneräisenä ratkaisuna eikä uskota sen riit-                  aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
3985: tävän turvaamaan oikeudenmukaista verotusta.                  toimenpiteisiin, jotta ankarasta arvio-
3986: Lisäksi käsitykseni on, että mikäli seuranta-                 verotuksesta päästäisiin ja jotta vero-
3987: laitteen asema jäisi verolautakuntien kohdalla                tuksesta aiheutuvia pitkiä oikeusproses-
3988: vain verohallituksen ohjeiden varaan, tämä ei                 seja voitaisiin huomattavasti nopeuttaa?
3989:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
3990: 
3991:                                           Pertti Salolainen
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996: 0882013594
3997: 2                                             1982 vp.
3998: 
3999: 
4000: 
4001: 
4002:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4003: 
4004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       roilmoituksen liitteitä, ettei sitä voida hyväk
4005: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syä verotuksen perusteeksi, eikä verovelvolline1
4006: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 toimitta-         kehoituksestakaan täydennä ilmoitustaan. Täl
4007: nut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl-    löin tulon määrä arvioidaan lähinnä edellise1
4008: jennöksen kansanedustaja Pertti Salolaisen näin      vuoden verotetun tulon perusteella ottaen sa
4009: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 398:       malla huomioon verovuoden aikana tapahtu
4010:                                                      neet olosuhteiden muutokset.
4011:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että            Toisena pääryhmänä arvioverotukseen joutu
4012:        yhden ammattiryhmän jatkuva arviove-          neiden keskuudessa ovat ne verovelvolliset, joi
4013:        rotus hyvin suurilla arviomäärillä on jo      den tulot ovat vähäiset muiden samalla alall:
4014:        useana vuotena peräkkäin aiheuttanut          ja samoissa olosuhteissa toimineiden verovelvol
4015:        maksuahdinkoon joutumista ja jopa usei-       listen tuloihin verrattuna. Näissä vertailuarvio
4016:        ta ammatin lopettamisia ja että taksi-        tapauksissa käytetään apuna sekä verohallituk
4017:        yrittäjiltä vaaditaan omalta puoleltaan       sen että muiden kokoamia tietoja, jotka on lä
4018:        tulojen selvittämisessä enemmän kuin          hetetty tulkintaohjeineen verotoimistojen käyt
4019:        muilta vastaaviita ammatinharjoittajilta,     töön. Esimerkkeinä voidaan mainita eri ammat
4020:        ja jos on,                                    tiryhmistä kootut tiedot keskivuosiansioista j:
4021:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      keskimääräisten kulutusmenojen rakenteesta ko
4022:        toimenpiteisiin, jotta ankarasta arvio-       titaloutta ja henkeä kohti sekä kulutusmenojet
4023:        verotuksesta päästäisiin ja jotta vero-       vaihtelusta perhetyypeittäin.
4024:        tuksesta aiheutuvia pitkiä oikeusproses-          Esimerkiksi taksien arvioverotus on yleensi
4025:        seja voitaisiin huomattavasti nopeuttaa?      vertailuarviota, jossa käytetään apuna alan tu
4026:                                                      lonmuodostuksesta käytettävissä olevia tietoja
4027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joita ovat esimerkiksi polttoainekulut, liikenne
4028: vasti seuraavaa:                                     ministeriön vahvistamat kilometritaksat, keski
4029:    Arvioverotuksen edellytyksistä säädetään ve-      määräiset kilometrituotot sekä alan henkilöstör
4030: rotuslain 72 § :n 1 momentin 3 kohdassa. Sen         palkkauksesta saadut tiedot. Keskimääräisiä ti
4031: mukaan arvioverotus on toimitettava, jos vero-       lastalukuja ei kuitenkaan ole tarkoitus soveltm
4032: ilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna    kaavamaisesti. Tätä seikkaa on myös korostettt
4033: oikaistunakaan verotuksen perusteeksi. Näissä        verohallituksen ohjeissa. Arvioverotustapauksis·
4034: tapauksissa verovelvolliselle on mikäli mahdol-      sa on kohtuullisen verotuspäätöksen aikaansaa
4035: lista annettava tilaisuus selvityksen esittämiseen   miseksi otettava aina vertailu- ja tilastoaineis·
4036: asiassa. Arvioverotus on toimitettava myös jos        ton lisäksi huomioon verovelvollisen erityisolo.
4037: osoittautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo    suhteistaan esittämä selvitys. Mahdollisuus sel
4038: muiden samalla alalla ja vastaavasti samanlaa-        vityksen esittämiseen silloin, kun arvioverotuk
4039: tuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten     sen soveltamista harkitaan, on verovelvollisen
4040: vuosituloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäi-     oikeusturvan kannalta tärkeätä. Selvityspyyntc
4041: nen eikä verovelvollinen vaadittaessakaan voi         tulonmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä lä·
4042: esittää vuositulon vähäisyyteen johtaneita päte-      hetetään kaikille verovelvollisille, joiden koh-
4043: viä syitä.                                            dalla arvioverotus voi tulla kysymykseen. Tak-
4044:    Arvioverotukseen joudutaan yleensä siirty-         siautoilijoilta ei näin ollen vaadita enemmän
4045: mään silloin kun veroilmoitusta ei ole annettu        kuin muilta ammattiryhmiltä.
4046: lainkaan tai se on annettu niin puutteellisena,          Taksiautoilijoiden verotuksessa on jouduttu
4047: esimerkiksi ilman tuloslaskelmaa, tasetta tai ve-     viime vuosina turvautumaan arvioverotukseen
4048:                                                N:o 398                                               3
4049: 
4050: keskimääräistä useammin. Jotta arvioverotusta-        soo, että tämä olisi käytettävissä olevista vaih-
4051: pauksia voitaisiin merkittävästi vähentää, tulisi     toehdoista ainoa, jonka avulla voitaisiin todella
4052: veroilmoituksen perusteena olevien tulo- ja me-       merkittävästi vähentää taksien arvioverotusta.
4053: notietojen perustua mahdollisimman riidatto-          Suomen Taksiliitto ei ole toistaiseksi kuiten-
4054: maan ja selkeästi kontrolloitavaan näyttöön.          kaan suosittanut jäsenilleen näiden mittareiden
4055: Keinoista tähän pääsemiseksi esimerkiksi tekni-       hankkimista.
4056: sin laittein ei ole toistaiseksi saavutettu täyttä       Vaikka useita rekistereitä sisältävä taksamit-
4057: yksimielisyyttä verottajan ja taksiautoilijoita       tari lisäisikin suuresti taksiautoilijoiden vero-
4058: edustavan Suomen Taksiliiton välillä.                 tuksen luotettavuutta, on luonnollista, ettei ve-
4059:    Kun Suomen Taksiliitto on viimeksi 16. 11.         rotus voi perustua pelkästään teknisen laitteen
4060: 1982 päivätyllä kirjeellään kiinnittänyt huo-         antamiin tietoihin. Niinpä taksiautoilijan on
4061: miota taksien verotusongelmiin, pyysin 22. 11.        joka tapauksessa pidettävä ajopäiväkirjaa, jol-
4062: 1982 verohallitukselta lausuntoa mainitun kir-        loin ajokilometrit saadaan selville esimerkiksi
4063: jeen johdosta ja samalla selvitystä siitä millaisia   niissä tapauksissa, joissa taksamittari on rik-
4064: ohjeita ja neuvoja taksiautoilijoiden verotuk-        koutunut.
4065: sesta on annettu ja mitä selvityksiä verohallitus        Uusien laitteiden käyttöönotto merkitsisi ve-
4066: on tehnyt taksien arvioverotuksesta. Verohalli-       rohallituksen mukaan sitä, että arvioverotuk-
4067: tus on antanut pyytämäni selvityksen 1. 12.           seen siirtyminen edellyttäisi kirjanpidossa
4068: 1982.                                                 konkreettisesti havaittua virhettä. Pelkkä ver-
4069:     Selvityksessään verohallitus toteaa, että tak-    tailuarvio ei näin ollen riittäisi perusteeksi.
4070: sien arvioverotuksen yleisyyden vuoksi se ryh-           Valtiovarainministeriön selvityspyyntöön an-
4071: tyi vuoden 1980 alussa selvittämään taksien           tamansa vastauksen lopussa verohallitus toteaa,
4072: arvioverotuksen laajuutta ja perusteita. Selvi-       että taksamittaria koskeva selvitystyö on saa-
4073: tystyön tuloksena verohallituksessa laadittiin        tettu niin pitkälle, että valmius ratkaisun teke-
4074: verolautakunnille ohjeeksi laaja muistio taksi-       miseen asiassa on ilman lisäselvityksiä olemassa.
4075: autoilijoiden verotukseen ja tulonmuodostuk-             Verohallituksessa on parhaillaan tekeillä sel-
4076: seen liittyvistä seikoista. Muistion, joka valmis-    vitys, jossa tiedusteliaan lääninverovirastoilta
4077: tui 3. 4. 1981, valmistelussa oltiin yhteydessä       taksiautoilijoiden arvioverotuksen määrää sekä
4078:  Suomen Taksiliitto r.y:n edustajiin. Koska ar-       arvioverotukseen johtaneita syitä vuodelta 1981
4079: vioverotuksen edellytykset on ratkaistava kus-        toimitetussa verotuksessa. Tämän selvityksen
4080:  sakin yksittäistapauksessa erikseen verolauta-       on määrä valmistua vuoden 1983 tammikuussa.
4081: kunnan harkinnan mukaan, verohallituksella ei         Tämän jälkeen asiassa on tarkoituksenmukaista
4082:  ole kuitenkaan mahdollisuuksia puuttua yksit-        edetä siten, että verohallinnon ja taksiautoili-
4083:  täisiin arvioverotustapauksiin eikä antaa asiasta    joiden edustajat pyrkivät tehdyn selvitystyön
4084:  verolautakuntia sitovia ohjeita.                     tulosten pohjalta ratkaisuun niistä teknisistä ja
4085:     Taksiautoilijoiden, kuten muidenkin verovel-      muista keinoista, joiden avulla taksien verotuk-
4086:  vollisten verotuksessa tulee tavoitteena olla,       sen epäkohtia voitaisiin lieventää. Nopean rat-
4087:  ettei arVioverotukseen tarvitsisi lainkaan tur-      kaisun saavuttaminen olisi tärkeää senkin
4088:  vautua. Tämän vuoksi verohallitus on useaan          vuoksi, että runsaasti verohallinnon voimavaro-
4089:  eri otteeseen ja viimeksi 8. 3. 1982 esittänyt,      ja on jouduttu viime vuosina käyttämään am-
4090:  että kaikki taksiautoilijat ryhtyisivät käyttä-      matinharjoittajien ja verovelvollisten joukossa
4091:  mään erityisiä sinetöitäviä taksamittareita, jotka   verrattain pienen taksien ammattiryhmän vero-
4092:  ilmaisevat luotettavasti sekä ajokilometrien että    ongelmien selvittämiseen.
4093:  perittyjen maksujen määrän. Verohallitus kat-
4094:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
4095: 
4096:                                                                              Ministeri Jermu Laine
4097: 4                                              1982 vp.
4098: 
4099: 
4100: 
4101:                             Till Riksdagens Herr Talman
4102: 
4103:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          maning kompletterat sin deklaration. Härvid
4104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          uppskattas inkomstens belopp främst på basen
4105: se av den 19 november 1982 till vederböran-           av den beskattade inkomsten för föregående
4106: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          år varvid man samtidigt beaktar de föränd-
4107: följande av riksdagsman Pertti Salolainen un-         ringar i förhållandena som inträffat under skat-
4108: dertecknade spörsmål nr 398:                          teåret.
4109:                                                          :Oen andra huvudgruppen .av dem som blir
4110:           Är Regeringen medveten om att den           beskattade enligt uppskattning utgörs .av de
4111:        fortsatta höga beskattningen enligt upp-       skattskyldiga vars inkomster är ringa jämfört
4112:        skattning av en yrkesgrupp redan under         med inkomsterna för skattskyldiga som är
4113:        flera år å rad föranlett betalningssvårig-     verksamma på samma område och under lik-
4114:        heter och t.o.m. flera fall där man upp-       nande förhållanden. I dessa fall då beskatt-
4115:        hört med yrket och att det av taxiföre-        ningen enligt uppskattning bygger på jämförel-
4116:        tagarna krävs mera utredningar om in·          se används som hjälp såväl av skattestyrelsen
4117:        komsterna än av andra motsvarande yr-          som av andra samlade uppgifter, vilka jämte
4118:        kesutövare, och om så är fallet,               tolkningsanvisningar översänts till skattebyråer-
4119:           har Regeringen för avsikt att vidta         na och skatteverken. Som exempel kan nämnas
4120:        åtgärder i brådskande ordning för att          uppgifterna om olika yrkesgruppers medelårs-
4121:        man skall slippa den stränga beskatt-          inkomster och genomsnittliga konsumtionsut-
4122:        ningen enligt uppskattning och för att         gifter per hushåll och person samt uppgifter
4123:        de av beskattningen förorsakade långa          om konsumtionsutgifternas variationer enligt
4124:        rättsprocesserna skall kunna försnabbas        familjetyp.
4125:        i märkbar grad?                                   Exempelvis beskattningen enligt uppskatt-
4126:                                                       ning av taxibilar baserar sig i allmänhet på
4127:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         jämförelse. Härvid har man hjälp av tillgäng-
4128: samt anföra följande:                                 liga uppgifter om inkomstbildningen inom
4129:    Om förutsättningarna för beskattning enligt        branschen. Dylika uppgifter är t.ex. bränsle-
4130: uppskattning stadgas i 72 § 1 mom. 3 punkten          kostnaderna, av trafikministeriet fastställda ki-
4131: beskattningslagen. Enligt den skall beskattning       lometertaxor, genomsnittliga kilometerintäkter
4132: enligt uppskattning verkställas om skattedekla-       samt uppgifter om avlöningen för personai
4133: ration inte avgivits ellet om deklarationen inte      inom denna bransch. Det är dock inte me-
4134: ens efter rättelse kan läggas till grund för be-      ningen att de statistiska uppgifterna, som utgör
4135: skattningen. I dessa fall skall den skattskyldige     ett medeltal, skall användas schematiskt. Detta
4136: såvitt möjligt beredas tillfälle att förete utred-    har även understrukits i skattestyrelsens anvis-
4137: ning i ärendet. Beskattning enligt uppskattning       ningar. För åstadkommandet av ett skäligt be-
4138: skall även verkställas om det visar sig att den       skattningsbeslut bör beträffande beskattning
4139: av den skattskyldige uppgivna inkomsten, jäm-         enligt uppskattning alltid beaktas förutom
4140: förd med andra på samma område och under              jämförelsematerialet och det statistiska mate-
4141: liknande förhållanden verksamma skattskyldigas        rialet även den av den skattskyldige företedda
4142: årsinkomst, uppenbarligcn är alltför ringa och        utredningen om hans speciella förhållanden.
4143: den skattskyldige inte ens på anfordran kan           Möjligheten att förete utredning då tillämp-
4144: framlägga giltiga skäl tili den ringa årsin-          ningen av beskattning ·enligt uppskattning över-
4145: komsten.                                              vägs, är viktig med tanke på den skattskyldiges
4146:    I a,Umänhet blir man tvungen att tillämpa          rättsskydd. En anhållan om utredning över
4147: beskattning enligt uppskattning i de fall då          faktorer som påverkar inkomstbildningen över-
4148: skattedeklaration inte alls avgivits ellet varit så   sänds till alla skattskyldiga beträffande vilka
4149: bristfällig, t.ex. utan resultaträkning, balansräk-   beskattning enligt prövning kan komma i fråga.
4150: ning ellet bilagor till skattedeklarationen, att      Av taxibilister krävs sålunda inte mera än av
4151: den inte kan godkännas som grund för beskatt-         övriga yrkesgrupper.
4152: ningen och den skattskyldige inte ens på upp-
4153:                                               N:o 398                                                 5
4154: 
4155:    Vid beskattningen av taxibilister har man         vända särskilda förseglade taxametrar, vilka på
4156: under de senaste åren oftare än i genomsnitt         ett pålitligt sätt visar såväl antalet körkilo-
4157: varit tvungen att verkställa beskattning enligt      metrar som beloppet av uppburna avgifter.
4158: uppskattning. För att dessa fall av beskattning      Skattestyrelsen anser att detta är det enda
4159: enligt uppskattning skall kunna minskas på ett       sättet bland tillbudsstående alternativ genom vil-
4160: betydande sätt borde uppgifterna om inkomster        ket man verkligen på ett betydande sätt kunde
4161: och utgifter, som utgör grunden för skattedek-       minska beskattningen enligt uppskattning av
4162: larationen, basera sig på möjligast obestridliga     taxibilar. Suomen Taksiliitto har dock tillsvida-
4163: och klart kontrollerbara bevis. Fullständig enig-    re inte rekommenderat anskaffning av dessa
4164: het om medlen, t.ex. tekniska anordningar, har       mätare för sina medlemmar.
4165: ännu inte uppnåtts mellan beskattaren och Suo-           Ä ven om en taxameter som inregistrerar
4166: men Taksiliitto, som representerat taxibilister-     flera saker märkbart skulle öka tillförlitlighe-
4167: na.                                                  ten av taxibilisternas beskattning, är det natur-
4168:    Då Suomen Taksiliitto senast genom sitt           ligt att beskattningen inte enbart kan basera
4169: brev av den 16. 11. 1982 fäst uppmärksamhet          sig på uppgifter från teknisk apparatur. Sålun-
4170: vid beskattningsproblemen, inbegärde jag             da måste taxibilisten i varje fall föra körjour-
4171: 22. 11. 1982 ett utlåtande av skattestyrelsen        nal, varvid antalet körkilometrar kan utredas
4172: med anledning av brevet och samtidigt en ut-         t.ex. i de fall då taxametern gått sönder.
4173: redning över de anvisningar och tåd som givits           Ibruktagande av den nya taxametern skulle
4174: beträffande taxibilisternas beskattning och de       enligt skattestyrelsen innebära att tillämpning
4175: utredningar skattestyrelsen gjort om beskatt-        av beskattning enligt uppskattning kommer att
4176: ningen enligt uppskattning av taxibilister. Skat-    förutsätta att ett konkret fel upptäckts i bok-
4177: testyrelsen har inlämnat den begärda utred-          föringen. Endast en jämförelse skulle sålunda
4178: ningen 1. 12. 1982.                                  inte vara tillräcklig som grund.
4179:    I sin utredning konstaterar skattestyrelsen           I slutet av sitt svar på finansministeriets
4180: att p.g.a den allmänna förekomsten av be-            anhållan om utredning konstaterar skattesty-
4181: skattning enligt uppskattning av taxibilister        relsen att utredningsarbetet beträffande taxa-
4182: började man i början av år 1980 utreda om-           metern har framskridit så långt att det finns
4183: fattningen av och grunderna för beskattningen        beredskap för ett beslutfattande i saken utan
4184: enligt uppskattning av taxibilister. Som ett re-     tilläggsutredningar.
4185: sultat av utredningen uppgjordes vid skattesty-          Skattestyrelsen håller som bäst på med en
4186: relsen en diger promemoria för skattenämnder-        utredning som innehåller en förfrågan tili läns-
4187: na om de faktorer som ansluter sig till taxi-        skatteverken om antalet beskattningar enligt
4188: bilisternas beskattning och inkomstbildning.         uppskattning för taxibilisternas vidkommande
4189: Vid beredningen av promemorian, som färdig-          samt orsakerna som lett tili beskattning enligt
4190: ställdes 3. 4. 1981, var man i kontakt med           uppskattning vid beskattningen för år 1981.
4191: representanter för Suomen Taksiliitto. Efter-        Denna utredning skall bli färdig i januari 1983.
4192: som förutsättningarna för beskattning enligt         Efter detta är det mest ändamålsenligt att för-
4193: uppskattning måste lösas särskilt i varje enskilt    fara så att representanter för skatteförvalt-
4194: fall enligt skattenämndens prövning, har skatte-     ningen och taxibilisterna på basen av utred-
4195: styrelsen dock inte möjlighet att ingripa i          ningsarbetet försöker nå en lösning gällande de
4196: enskilda fall av beskattning enligt uppskattning     tekniska och övriga medel med hjälp av vilka
4197: och kan inte heller utfärda anvisningar som är       missförhållandena i beskattningen av taxibilis-
4198:  bindande för skattenämnderna.                       ter kunde avhjälpas. Det vore viktigt att nå
4199:    Beträffande beskattningen av taxibilister, så-    en snabb lösning redan p.g.a. att man under
4200: väl som övriga skattskyldiga, bör målet vara         de senaste åren varit tvungen att använda
4201: att beskattning enligt uppskattning inte alls        mycket av skatteförvaltningens resurser för ut-
4202:  skall behöva användas. Av denna anledning har       redandet av denna yrkesgrupps skatteproblem,
4203:  skattestyrelsen flera gånger och senast 8. 3.       viiken dock utgör en tämligen liten grupp
4204:  1982 anfört att alla taxibilister skall börja an-   bland yrkesutövarna och de skattskyldiga.
4205:       Helsingfors den 22 december 1982
4206: 
4207:                                                                             Minister Jermu Laine
4208: 0882013594
4209:                                               1982 vp.
4210: 
4211: Kirjallinen kysymys n:o 399
4212: 
4213: 
4214: 
4215: 
4216:                                   Pesälä: Posti- ja telelaitoksen autokorihankinnoista
4217: 
4218: 
4219:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4220: 
4221:    Linja-autoliikenteellä on harvaan asutussa        päätökseen, jossa "valtioneuvosto päätti myön-
4222: maassa suuri merkitys. Linja-autoliikenteestä on     tää posti- ja lennätinhallitukselle oikeuden tila-
4223: 75 % yksityisten liikennöitsijöiden hoidossa.        ta vuoden 1968 alusta lukien edelleen toistai-
4224: Kaluston lisäämiseksi ja uudistamiseksi tarvi-       seksi kaikki tarvitsemansa autokorityöt valtion
4225: taan noin 500 autokoria vuosittain. Maassam-         omistamalta autokoritehtaalta Ajokki Oy:ltä
4226: me autokorituotantoa harjoittavat valtion omis-      Tampereelta pyytämättä tarjouksia muilta tä-
4227: taman Ajokki Oy:n lisäksi yksityiset yrittäjät.      män alan tehtailta".                     .
4228: Ajokki Oy:n vuosittainen tuotantokapasiteetti           Normaali käytäntö valtion ja kuntien han-
4229: on 600 koria ja yksityisten autokorintuottajien      kinnoissa on tarjouskilpailun järjestäminen.
4230: tuotantokyky on noin 650 koria vuodessa.             Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan kan-
4231: Suuri osa autokorituotannosta menee vientiin,        salaisten verovaroin tehtävien hankintojen ta-
4232: lähinnä Ruotsiin ja Norjaan. Sekä Ajokki Oy:n        loudellisuus ja korkea laatutaso, Näin ei kui-
4233: että yksityisten yrittäjien tuotteet näyttävät       tenkaan edellä esitetyn valtioneuvoston päätök-
4234: siten olevan vientimarkkinoilla laadultaan kor-      sen perusteella menetellä posti- ja telelaitoksen
4235: keatasoisia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä.          au tokorihankinnoissa.
4236:    Merkittävä linja-autoliikenteen harjoittaja on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4237: posti- ja telelaitos, jolla on kaikkiaan noin 400    jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
4238: linja-autoa. Viime vuonna laitos käytti auto-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4239: korihankintoihin 10 miljoonaa markkaa, josta         vaksi seuraavan kysymyksen:
4240: pääosan linja-autokotien ostoihin. Kappalemää-
4241: rältään nämä hankinnat ovat vuosittain vaih-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4242: delleet 15:n ja 30:n välillä.                               siin valtioneuvoston 26. 10. 1967 teke-
4243:    Posti- ja telelaitos suorittaa kaikki autokori-          män posti- ja lennätinhallituksen auto-
4244: hankintansa Ajokki Oy:ltä pyytämättä tarjouk-               korihankintoja koskevan päätöksen pur-
4245: sia muilta alan tuottajilta. Tämä menettely pe-             kamiseksi?
4246: rustuu valtioneuvoston 26. 10. 1967 tekemään
4247:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
4248: 
4249:                                             Mikko Pesälä
4250: 
4251: 
4252: 
4253: 
4254: 0883000036
4255: 2                                             1982 vp.
4256: 
4257: 
4258: 
4259: 
4260:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4261: 
4262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        ta Ajokki Oy:lle keskimäärin samantasoisen
4263: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         hinnan kuin muut Ajokki Oy:n kotimaiset
4264: mies, olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päi-        asiakkaat.
4265: vätyn kirjeenne n:o 2125 ohella toimittanut             Postin merkitys Ajokille asiakkaana ei enää
4266: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     ole niin keskeinen kuin joskus aikaisemmin.
4267: nöksen kansanedustaja Pesäiän näin kuuluvasta        Ajokki Oy:n ja sen omistamien yhtiöiden tuo-
4268: kirjallisesta kysymyksestä n:o 399:                  tannosta menee posti- ja telelaitoksen tarpei-
4269:                                                      siin vuosittain vain noin 10 prosenttia. Toi-
4270:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       saalta Ajokin merkitys postille linja-autoliiken-
4271:        siin valtioneuvoston 26. 10. 1967 teke-       teen harjoittajana on erittäin suuri. Tilanne on
4272:        män posti- ja lennätinhallituksen auto-       aivan samanlainen kuin esim. Sveitsin ja Itä-
4273:        korihankintoja koskevan päätöksen pur-        vallan postilaitoksissa, jotka molemmat ovat
4274:        kamiseksi?                                    suuria linja-autoliikennöitsijöitä ja teettävät
4275:                                                      omat konstruktioosa vain yhdellä toimittajalla
4276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhdistäen täten resurssien käytön.
4277: vasti seuraavaa:                                        Voidaankin todeta, että ne perusteet, joiden
4278:    Suomen valtio hankki 1950-luvulla vähitel-        pohjalta lupa vuonna 1967 annettiin, ovat
4279: len omistukseensa Ajokki Oy:n osake-enem-            edelleen olemassa, kuitenkin siten että valtion
4280: mistön tarkoituksella turvata tarvitsemiensa         omistusosuus on kasvanut 57 prosentista 99
4281: autonkotien saanti. Valtio siis käytännössä          prosenttiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on
4282: omistaa Ajokki Oy:n, joka on erikoistunut            käsitellyt Ajokki Oy:n toiminnan tarkastukses-
4283: mm. juuri postin korimalleihin. Ajokki tekee         ta annettua 10. 5. 1982 päivättyä kertomusta
4284: postin tarpeet huomioon ottaen tuotekehittely-       ja siitä saatuja lausuntoja istunnossaan 2. 12.
4285: työtä, josta viimeisimpinä esimerkkeinä ovat         1982. Tarkastusneuvoston päätöksen mukaan
4286: korityypit, joissa on iso tavaratila postin kul-     "tarkastusvirasto pitää tärkeänä Ajokki Oy:n
4287: jetusta varten, ja vaikeisiin tieolosuhteisiin so-   ja posti- ja telelaitoksen yhteistyötä linja-auton
4288: veltuvat nokkamalliset linja-autot. Vastaavaa        kotien tuotekehittelyssä". Posti- ja telehallitus
4289: yhteistyötä postilla ei ole muiden autokorival-      tarkkaileekin ja tarvittaessa hintakyselyjä teke-
4290: mistajien kanssa. Toisaalta Ajokin tuotekehit-       mällä seuraa, että Ajokki Oy:n hinnat ja muut
4291: tely etenkin vientiin on saanut runsaasti palau-     ehdot ovat kilpailukykyisiä ja valtion edun
4292: tetta juuri postin kokemuksista, joten etu on        mukaisia.
4293: molemminpuolista.                                       On siis perusteltua, että posti- ja telehalli-
4294:    Työnjako autokoriteollisuudessa maassamme         tus edelleenkin saa oikeuden tilata tarvitseman-
4295: on selkeytynyt. Jos kaikki korivalmistajat ryh-      sa autonkorit valtion omistamalta koritehtaalta
4296: tyisivät tekemään jokaista korimallia, olisi se      Ajokki Oy:ltä. Kysymyksessä tarkoitetun, 26.
4297: selvästi epätarkoituksenmukaista.                    10. 1967 tehdyn valtioneuvoston päätöksen on
4298:    Ajokki Oy:n hinnat ovat kilpailukykyiset          katsottava kumoutuneen valtion tavarahankin-
4299: muiden valmistajien hintoihin nähden. Posti- ja      toja koskevien säännösten uudistamisen yhtey-
4300: telehallitus on maksanut hankkimistaan koreis-       dessä vuonna 1979.
4301:      Helsingissä joulukuun 29 päivänä 1982
4302: 
4303:                                                               Liikenneministeri Jarmo Wahlström
4304:                                              N:o 399                                               3
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:                            Tili Riksdagens Herr Talman
4310: 
4311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ma nivå som de priser Ajokki Oy:s övriga
4312: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           inhemska kunder har betalat.
4313: velse nr 2125 av den 19 november 1982 tili              Postens betydelse för Ajokki i egenskap av
4314: vederbörande medlem av statsrådet översänt          kund är inte längre så central som tidigare.
4315: avskrift av följande av riksdagsman Pesälä          Av Ajokki Oy:s och i dess ägo varande bo-
4316: ställda spörsmål nr 399:                            lags produktion går årligen endast ca 10 pro-
4317:                                                     cent tili post- och televerkets behov. A andra
4318:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-       sidan är Ajokki Oy av synnerligen stor betydel-
4319:        der för upphävandet av statsrådets be-       se för posten i dess egenskap av idkare av buss-
4320:        slut av 26. 10. 1967 angående post- och      trafik. Läget är alldeles detsamma som exem-
4321:        telegrafstyrelsens karosserianskaffningar?   pelvis inom postverken i Schweiz och Öster-
4322:                                                     rike, vilka båda är stora busstrafikidkare och
4323:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      låter utföra sina egna konstruktioner hos en
4324: samt anföra följande:                               enda leverantör för att sålunda sammanslå an-
4325:     Finska staten införskaffade på 1950-talet       vändningen av resurserna.
4326: efter hand i sin ägo Ajokki Oy benämnda                 Man kan även konstatera, att de grunder
4327: aktiebolags aktiemajoritet i syfte att trygga       med stöd av vilka tillståndet gavs år 1967
4328: tillgången tili de karosserier som den behövde.     fortsättningsvis föreligger, likväl så, att sta-
4329: I praktiken är det alltså staten som äger Ajok-     tens ägandeförhållande har ökat från 57 pro-
4330: ki Oy, som specialiserat sig bl.a. uttryckligen     cent tili 99 procent. Statens revisionsverk har
4331: på postens karosserimodeller. Ajokki utför med      behandlat den 10. 5. 1982 daterade berättelsen
4332: beaktande av postens behov produktutveck-           över revisionen av Ajokki Oy:s verksamhet
4333: lingsarbete, och ett av de senaste exemplen         samt de däröver erhållna udåtandena vid sitt
4334: därpå är karosserityper med stort godsutrym-        sammanträde 2. 12. 1982. Revisionsrådet kon-
4335: me för transport av post samt bussar av nos-        staterar i sitt beslut att revisionsverket anser
4336: modell vilka lämpar sig för svåra vägförhållan-     att Ajokki Oy:s samt post- och televerkets
4337: den. Pasten har inte motsvarande samarbete          samarbete vid produktutvecklingen av buss-
4338: med andra tiliverkare av bilkarosserier. A          karosserier är viktigt. Post- och telestyrelsen
4339: andra sidan har Ajokkis produktutveckling           kontrollerar och följer vid behov genom pris-
4340: särskilt i fråga om exporten fått rikligt med       förfrågningar med, att Ajokki Oy:s priser och
4341: gensvar uttryckligen genom postens erfaren-         övriga villkor är konkurrensdugliga och i över-
4342: heter, varför nyttan är ömsesidig.                  ensstämmelse med statens intressen.
4343:     Arbetsfördelningen inom bilkarosseriindus-          Det är således motiverat, att post- och tele-
4344:  trin i vårt land har klarnat. Om alla tiliver-     styrelsen även i fortsättningen medges rätt
4345: kare av karosserier började tillverka varje ka-     att beställa de karosserier som den behöver
4346:  rosserimodell, vore detta uppenbart oändamåls-      av karosserifabriken Ajokki Oy som befinner
4347:  enligt.                                            sig i statens ägo. Det i spörsmålet avsedda
4348:     Ajokki Oy:s priser är konkurrensdugliga          statsrådsbeslutet av 26. 10. 1967 bör anses ha
4349:  med avseende på övriga tillverkares priser.        blivit upphävt i samband med revideringen
4350:  Post- och telestyrelsen har för de katos-          av stadgandena angående statens varuanskaff-
4351:  setiet som den anskaffat tili Ajokki Oy he-        ningar år 1979.
4352:  taiat i genomsnitt ett pris som ligger på Sam-
4353:      Helsingfors den 29 december 1982
4354: 
4355:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
4356:                                                1982 vp.
4357: 
4358: Kirjallinen kysymys n:o 400
4359: 
4360: 
4361: 
4362: 
4363:                                   Luttinen: Pumppuvoimalan rakentamisesta Päijänteen Koroslah-
4364:                                      teen
4365: 
4366: 
4367:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4368: 
4369:    Hallituksen energiapoliittisessa selonteossa       ja kulkeutuu sieltä Päijänne-tunnelin kautta'
4370: todetaan, että käytännössä uusien vesivoima-          pääkaupungin vesihanoihin.
4371: hankkeiden toteuttamista vaikeuttavat niiden             Suunnitelman mukaan 15 miljoonaa kuutio-
4372: ympäristövaikutukset sekä mm. näistä seikoista        metriä Koroslahden vettä pumpataan Vaarun-;
4373: johtuva · paikallisen väestön vastustava mieli-       päälle 100 metrin korkeudella olevaan yläal-
4374: pide. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta            taaseen 16 tunnissa sekä lasketaan alas 8 tun-
4375: vesivoimahankkeiden liiketaloudellinen kannat-        nissa. Näin suuri vesimäärä laskettuna alas ky-
4376: tavuus on lisäksi heikohko.                           seisellä nopeudella irrottaa lietettä Koroslah-
4377:     Selonteon mukaan vesivoiman rakentamiseen         den pohjasta ja vaikuttaa mm. haitallisesti ka-
4378: liittyvät taloudelliset seikat, ympäristövaikutuk-    lakantaan. Veden alaslaskemisen seurauksena
4379: set ja muut tekijät huomioon ottaen on toden-         syntyvät arviolta 0,8-1 metrin korkuiset hyö-
4380: näköistä, ettei vesivoimaa enää merkittävästi li-     kyaallot estävät Koroslal1den käytön kalastuk-
4381: sätä.                                                 seen ja virkistäytymiseen.
4382:     Käytännön esimerkin suhtautumisesta vesi-            Pumppuvoimalalla olisi myös maisemallisia
4383: voiman rakentamiseen, sen ympäristövaikutuk-          haittoja, koska yläaltaan betoniseinät nousisivat
4384: siin ja asukkaiden mielipiteeseen hallitus on         jopa 35 metrin korkeuteen.
4385: osoittanut. mm. Vuotos-päätöksessään. Myös               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4386: Ounasjoen osalta on tehty äskettäin ehdotus           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4387: joen rauhoittamiseksi 25 vuodeksi.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4388:     Imatran Voiman suunnitelma Vaaruvuoden            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4389: pumppuvoimalan rakentamiseksi Päijänteen Ko-
4390: roslahteen Korpilahdella on hankkeita, jotka                    Onko Hallitus tietoinen niistä ympä-
4391: ovat nostaneet paikallisten asukkaiden vastus-               ristöhaitoista, jotka koituvat Imatran
4392:  tusta. Voimalan pelätään pilaavan Päijänteen                Voima Osakeyhtiön suunnitelmista ra-
4393: rantoja ja vesiä, estävän järven käyttöä kalas-              kentaa Vaaruvuoren pumppuvoimala
4394:  tus- ja virkistystarkoituksiin sekä aiheuttavan             Päijänteen Koroslahteen Korpilahden.
4395: lisääntyvän kosteuden vuoksi ilmastohaittoja.                kunnassa, ja
4396:  Epäillään myös, että voimalan Koroslahden                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4397:  pohjasta irrottama liete leviää etelä-Päijänteelle          asiassa ryhtyä?
4398:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
4399: 
4400:                                             Matti Luttinen
4401: 
4402: 
4403: 
4404: 
4405:  {)882013638
4406: 2                                             1982 vp..
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 
4411:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4412: 
4413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mikäli Korospohjan pumppuvoimalaitos tu-
4414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lee sähköhuollon kannalta tulevaisuudessa ajan-
4415: olet~e, 19. päivänä marraskuuta 1982 päivätyn        kohtaiseksi, tulee Imatran Voima Oy esittä-
4416: kirjeenne · ohella toimittanut valtioneuvoston       mään sen ottamista sähköhuollon runkosuunni-
4417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        telmaan, · joka aikanaan tulee valtioneuvÖsJossa
4418: edustaja Luttisen näin kuuluvasta kirjallisesta      esille hyväksymistä varten.
4419: kysymyksestä n:o 400:                                   Korospohjan pumppuvoim:alaitosta .selvitt~es
4420:             Onko Hallitus tietoinen niistä ympä-     sään on Imatran Voima Oy suorittanUt· laajat
4421:        . ristöhaitoista, jotka koituvat Imatran      ja yksityiskohtaiset perusselvitykset. Tutkimuk-
4422:          Voima Osakeyhtiön suunnitelmista ra-        sia on koordinoinut neuvottelukunta, jossa oli
4423:          kentaa Vaaruvuoren pumppuvoimala            edustajat Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista,
4424:          Päijänteen Koroslahteen Korpilahden         Keski-Suomen lääninhallituksesta, Keski-Suo-
4425:          kunnassa, ja                                men tie- ja vesirakennuspiiristä, Keski-Suomen
4426:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vesipiiristä, Keski-Suomen seutukaavaliitosta,
4427:          asiassa ryhtyä?                             Korpilahden kunnasta ja Imatran Voi.ma
4428:                                                      Oy:stä.
4429:    VastJmksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Selvitysten tulokset ovat antaneet perusteita
4430: vasti seuraavaa:                                     mm. Korpilahden kunnanvaltuuston hyväksy-
4431:    Sähkön kysynnän ja sitä vastaavan tuotanto-       mälle maankäytön yleissuunnitelmalle, ·jossa on
4432: kapasheetin lisääntyessä tarvitaan jatkuvasti li-    erityisesti paneuduttu ympäristönäkökohtien
4433: sää myös huippuvoimaa, jolla mm. hoidetaan           huomioon ottamiseen rakenteiden ja toiminnan
4434: vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen mukai-           sijoittamisessa.
4435: nen )mlutuksen vaihtelu. Huippuvoimana tule-            Korpilahden kunnan suhtautuminen hank-
4436: vat kysymykseen mm. kaasuturpiini-, vesivoi-         keeseen on ollut myönteinen. Suunnitellun lai-
4437: ma- tai pumppuvoimalaitokset. Toisaalta huip-        toksen läheisyydessä siajitsevan luonnonsuojelu-
4438: puvoiman tarpeeseen voidaan vaikuttaa pyrki-         alu~en vuoksi on hanke kuitenkin herättänyt
4439: mällä pienentämään kulutuksen vaihteluita. Ku-       ymmärrettävää huolestuneisuutta ja vastustusta
4440: lutuksen vaihteluiden vähentämiseksi pyritään        luonnorisuojelujärjestöissä.
4441: kulutusta ohjaamaan, mm. tariffeja kehittämäl-          Mahdollisen pumppuvoimalaitoksen vaiku-
4442: lä, sellaisiin aikoihin, jolloin kulutus on vähäi-   tuksia virtaamiin ja vedenkorkeuksiin on tut-
4443: sempää ja tuotantokustannukset alhaiset.             kittu sekä laskennallisesti että pienoismalliko-
4444:    Huippuvoimakapasiteetin lisäämistä koskevat       kein. Laitoksen nopea käynnistäminen voi Ko-
4445: ratkaisut, voimalaitoksen laatu, suuruus ja ra-      rospohjanlahdessa aiheuttaa 10-12 cm:n ve-
4446: kentamisaikataulu, riippuvat oleellisesti ns. pe-    denkorkeuden vaihtelun, mikä jää kovien tuu-
4447: rusvoiman tuotantokapasiteetin rakentamisohjel-      lien aiheuttamaa vaihtelua pienemmäksi. Aivan
4448: masta. Koska tällä hetkellä ei ole vielä tehty       lahden kapeassa ja matalassa pohjukassa vaih-
4449: tulevasta perusvoiman tuotantokapasiteetista         telu on suurempi, mutta pohjukka on suunni-
4450: päätöksiä, ei myöskään huippuvoiman osalta           teltu pengerrettäväksi haittojen estämiseksi. Ky-
4451: ratkaisuja ole voitu tehdä. Jatkuvasti tehdään       symyksen perusteluissa mainittuja 0,8-1 met-
4452: eri tahoilla, mm. Imatran Voima Oy:ssä, selvi-       rin korkuisia aaltoja voi esiintyä selvitysten
4453:  tyksiä toisaalta kulutuksen vaihteluiden pienen-    mukaan vain laitoksen puomein suojatussa ala-
4454: tämiskeinoista ja toisaalta huippuvoiman lisää-      kanavassa, millä taas ei ole vaikutusta etääm-
4455: misvaihtoehdoista.                                   mälle. Mahdollisen pumppuvoimalaitoksen käyt-
4456:                                              N:o 400
4457: 
4458: tö ei estä, sikäli kuin asiaa voidaan etukäteen     nitelmaan liittyneissä selvityksissä pyritty saa-
4459: arvioida, Korospohjanlahden käyttöä kalastuk-       maan niin pieniksi kuin mahdollista. Yläaltaassa
4460: seen ja virkistäytymiseen.                          ei ole suunniteltu käytettävän betoniseiniä. Ylä-
4461:    Veden virtauksen lisääntyminen Korospoh-         allasta ympäröi keskimäärin 13 m:n korkuinen
4462: janlahdessa tulee laitoksen käytön alkuvaihees-     maapato. Korkeimmillaan pato on noin 30 m
4463: sa aiheuttamaan samentumista. Virtausnopeu-         rotkojen kohdalla. Korospohjanlahden ja yläal-
4464: den kasvu pohjan läheisissä kerroksissa jää sel-    taan välillä maanpinta nousee padon harjan-
4465: vitysten mukaan veden syvyydestä johtuen niin       teen tasolle, tämä sekä alueella oleva järeä
4466: pieneksi, että merkittävän lietemäärän liikkeel-    puusto estävät yläaltaan näkymisen lahden
4467: le lähtemisen ei pitäisi olla mahdollista. Vir-     suuntaan.
4468: tausnopeudet lahden ulkopuolella ovat pinta-           Hallitus seuraa jatkuvasti ko. hankkeen suun-
4469: kerroksessakin niin pienet, että mahdollisesti      nittelun kehittymistä, ja jos Vaaruvuoren pump-
4470: liikkeelle lähtenyt pohjaliete sedimentoituu no-    puvoimalaa joskus esitetään rakennettavaksi,
4471: peasti. Laitoksen käytön alkuvaiheessa esiintyvä    voi Hallitus puuttua kyseiseen hankkeeseen ja
4472: samentuminen on paikallista ja niin vähäistä,       siihen liittyviin ympäristövaikutuksiin sähkö-
4473: ettei siitä selvitysten mukaan pitäisi aiheutua     huollon runkosuunnitelmaa ao. vuonna vahvis-
4474: esimerkiksi kalataloudellista haittaa tai pääkau-   taessaan tai kauppa- ja teollisuusministeriö voi
4475: punkiseudun veden hankinnan häiriintymistä.         puuttua hankkeeseen asianomaista sähkölain
4476:    Mahdollisen pumppuvoimalaitoksen vaiku-          mukaista rakentamislupahakemusta käsitelles-
4477: tukset maisemaan ovat maankäytön yleissuun-         sään.
4478:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1982
4479: 
4480:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
4481: 4'
4482: 
4483: 
4484: 
4485:  : i ' ,; ~ ' ; .
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:                                        T ill R i k sd a g en s He r r Ta 1 m.a n
4491:    . !: H :·:
4492:    l . det ,syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                  Om ett pumpkraftverk till Korospohja i
4493: aqgel," .par Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-               framtiden av elförsörjningsskäl blir aktuellt,.
4494: s~, av:,den 19 november 1982 tili vederbörande.               kommer Imatran Voima Oy att föreslå att pro-
4495: medlem av statsrådet för avgivande av svar                    jektet intas i den stamplan för elförsörjningen
4496: översänt avskrift av följande av riksdagsman                  som då kommer tili behandling vid statsrådet
4497: Luttinen undertecknade spörsmål nr 400:                       för godkännande.
4498:                                                                    Imatran Voima Oy har vid utredning av Ko-
4499:                         Är Regeringen medveten om de mil-     rospohjaprojektet utfört omfattande och detal-
4500:                      jöolägenheter som Imatran Voima Oy:s     jerade grundundersökningar. Arbetet har sam-
4501:                      planer att bygga Vaaruvuori pumpkraft-   ordnats av en delegation med representanter
4502:                      verk vid Päijänne Koroslahti i Korpi-    för Helsingfors och Jyväskylä universitet, läns-
4503:                      lahti kommun innebär, och                styrelsen för Mellersta Finlands län, Mellersta
4504:                     . vilka åtgärder har Regeringen föt av-   Finlands väg- och vattenbyggnadsdistrikt,
4505:                      sikt att vidta i saken?                  Mellersta Finlands vattendistrikt, Regionplans-
4506:                                                               förbundet för Mellersta Finland samt Korpi-
4507:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-                lahti kommun och Imatran Voima Oy.
4508: föra följande:                                                     Utredningsresultaten har tjänt som under-
4509:    Den ökande efterfrågan på elektricitet och                 lag för t.ex. en allmän dispositionsplan som
4510: motsvarande produktlonskapacitet skapar ett                   godkänts av kommunstyrelsen i Korpilahti. Vid
4511: fortgående behov av toppkapacitet, med viiken                 uppgörande av planen har hänsyn särskilt tagits
4512: t.ex. de säsongmässiga och dygnsvisa fluktua-                  tili miljövårdssynpunkterna vid placering av
4513: tionerna i förbrukningen kan behandlas. För                   konstruktioner och verksamhet.
4514: producering av toppkraft kommer bl.a. gas-                         Korpilahti kommun har ställt sig positivt tili
4515: turbin-, vatten- ellet pumpkraftverk ifråga. Å                projektet. På grund av det naturskyddsområde
4516: andra sidan kan behovet av toppkraft påverkas                 som ligger i närheten av det tilltänkta kraft-
4517: genom att i mån av möjlighet minska fluktua-                  verket har man dock inom naturskyddskretsar-
4518: tionerna i elförbrukningen. För att åstadkom-                 na naturligt nog hyst bekymmer och motsatt
4519: ma detta försöker man t.ex. genom tarifferna                  sig projektet.
4520: styra förbrukningen tili sådana tider då el-                       Hur pumpkraftverket skulle påverka ström-
4521: kraft behövs relativt litet och produktionskost-              ningarna och vattenståndet har undersökts både
4522: naderna blir minst.                                           matematiskt och med miniatyrmodeller. I vat-
4523:    Avgöranden angående ökning av toppkapa-                    tenståndet vid Korospohja kunde en snabb
4524: citet, dvs. kraftverkens art och storlek samt                 start av verksamheten vid verket medföra
4525: tidsplanen för deras uppförande, beror väsent-                fluktuationer om 10-12 cm, vilket skulle vara
4526: ligen på programmet för byggande av produk-                   minch·e än vad hård vind kan orsaka. Längst
4527: tionskapadtet för s.k. baskraft. Då beslut om                 inne i den smala och grunda viken vore änd-
4528: framtida produktionskapacitet för baskraft än-                ringarna större, med den delen skulle enligt
4529: nu saknas, har inte heller avgöranden rörande                 planerna vallas för att utesluta olägenheter. Så-
4530: toppkraft varit möjliga. I t.ex. Imatran Voima                dana 0,8-1 meter höga vågor som nämns i
4531: Oy görs hela tiden utredningar om dels möj-                   motiveringen tili spörsmålet kunde enligt utred-
4532: ligheterna att minska förbrukningens fluktua-                 ningarna förekomma endast i verkets bomlagda
4533: tioner, dels de alternativa sätt på vilka topp-               nedre kanal och de skulle ha inga vidare verk-
4534: kapacitet kunde ökas.                                         ningar. Såvitt på förhand kan bedömas skulle
4535:                                             N:o 400                                               5
4536: 
4537: driften av pumpverket inte förhindra använd-      utredningarna i samband med den allmänna
4538: ning av Korospohja vik för fiske och rekrea-      jorddispositionsplanen gjorts så små som möj-
4539: tion.                                             ligt. Övre vattenmagasinet skulle enligt vad
4540:     Den stegrade strömningshastigheten skulle i   man planerat inte ha betongväggar utan omges
4541: början av verkets drift göra vattnet grumligare   av en jorddamm med en genomsnittlig höjd av
4542: i Korospohja vik. Enligt utredningarna skulle     13 meter. Högst, ca 30 meter, skulle dammen
4543: strömningshastigheten dock tack vare vattnets     vara invid ravinerna. Mellan Korospohja vik
4544: djuplek förbli så låg i de närmast bottnen be-    och det övre magasinet reser sig terrängen tili
4545: lägna vattenskikten, att slam inte borde kunna    samma nivå som dammens kant, vilket tillsam-
4546: ryckas med i någon större grad av det ström-      mans med det mycket kraftiga trädbeståndet
4547: mande vattnet. Utanför viken är strömnings-       gör att det Övre magasinet inte kunde ses från
4548: hastigheterna t.o.m. i ytskiktet så små, att      viken.
4549: även om något slam skulle lossna ur bottnen          Regeringen följer hela tiden hur planeringen
4550:  skulle det snahbt sedimenteras. Den grumlighet   av projektet avancerar och kan, om det en
4551:  som i begynnelseskedet skulle förekomma i        gång föreslås att pumpverket på Vaaruvuori
4552:  vattnet skulle vara lokal och så ringa att den   skall byggas, ingripa i projektet och dess miljö-
4553:  enligt utredningarna inte förväntas innebära     påverkningar när det gäller att fastställa stam-
4554:  någon olägenhet för fiskerihushållningen och     planen för elförsörjningen under det pågående
4555:  inte heller störa vattenförsörjningen i huvud-   året. Handels- och industriministeriet för sin
4556:  stadsnejden.                                     del kan ingripa i projektet då det handlägger
4557:     De verkningar som det tilltänkta pump-        ansökan om det byggnadstillstånd som enligt
4558:  kraftverket skulle ha på landskapet har genom    ellagen skall utverkas för kraftverk.
4559:      Helsingfors den 23 december 1982
4560: 
4561:                                                       Handels- och industriminister Esko Ollila
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566: 0882013638
4567:                                              1982 vp.
4568: 
4569: Kirjallinen kysymys n:o 401
4570: 
4571: 
4572: 
4573: 
4574:                                  Eenilä: Veronpidätyksen suorittamisesta irtisanomisen perusteella
4575:                                     määrätystä vahingonkorvauksesta
4576: 
4577: 
4578:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4579: 
4580:    Sisustusasentaja Jaakko Olavi Laine, Turun       ei ole kysymys palkasta, ei veron pidättäminen
4581: kaupungista, voitti Turun raastuvanoikeudessa       siitä liene mahdollista. Missään tapauksessa ei
4582: 6 päivänä toukokuuta 1982 ja Turun hovioi-          työnantaja voi mennä mitätöimään tuomiota
4583: keudessa 15 päivänä lokakuuta 1982 entistä          pidättämällä hänen itsensä maksettavaksi määrä-
4584: työnantajaansa Puunjalostaja Visa Oy:tä, Tu-        tystä vahingonkorvauksesta veroa. Puunjalostaja
4585: run kaupungista, vastaan työsopimuksen laitto-      Visa Oy näin kuitenkin teki. Veronpidätys on
4586: man purkamisen johdosta nostamansa jutun si-        50 % eli kolmetoistatuhattasataseitsemänkym-
4587: ten, että hovioikeus katsoi, "ettei ole syytä       mentäseitsemän markkaa.
4588: muuttaa raastuvanoikeuden päätöstä muulla ta-          Luonnollisesti asia tämän johdosta vietiin
4589: voin kuin, että koskei Laineelle työsuhteen pur-    Turun kaupunginvoudille. Kaupunginvouti peri
4590: kautumisen vuoksi voida katsoa aiheutuneen          koko vahingonkorvaussumman Puunjalostaja
4591: vahinkoa enempää kuin kaksikymmentäviisitu-         Visa Oy:ltä, mutta suoritti vuorostaan kyseisen
4592: hatta markkaa, hänelle tuomittu vahingonkor-        50 % :n veronpidätyksen ilmoittaen asianomai-
4593: vaus alennetaan mainittuihin kahteenkymme-          selle, että näin on tapana tehdä aina, kun va-
4594: neenviiteentuhanteen markkaan viiden prosen-        hingonkorvaus peritään työnantajalta, ja että
4595: tin korkoineen syyskuun 27. päivästä 1981 ".        ainoastaan silloin vahingonkorvauksesta ei ole
4596:    Turun raastuvanoikeus oli velvoittanut Puun-     tapana pidättää veroa, kun se on seuraamus esi-
4597: jalostaja Visa Oy:n "suorittamaan Jaakko Olavi      merkiksi pahoinpitelystä.
4598: Laineelle hänen       pääluottamusmiesasemansa         Veronpidätys tuntuu perustelemattomalta,
4599: huomioonottaen vahingonkorvauksena kymme-           koska vahingonkorvaus ei vastaa edes sitä net-
4600: nen kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli          topalkkaa, jonka asianomainen laittoman työ-
4601: kolmekymmentäkuusituhattayhdeksänsataakah-          suhteen purkamisen kohteeksi joutunut pää-
4602: deksankymmentä (36 980) markkaa viiden (5)          luottamusmies olisi työsuhteessaan saanut. Mah-
4603: prosentin vuotuisine korkoineen haasteen tie-       dollista veronpidätystä ei myöskään millään ta-
4604: doksiantopäivästä, syyskuun 27 päivästä 1981        valla osattu ottaa huomioon kanteessa vahin-
4605: lukien".                                            gonkorvausta vaadi ttaessa.
4606:    Hovioikeus siis alensi vahingonkorvauksen           Jos niissäkin harvoissa tapauksissa, jolloin
4607: määrää, koska se aivan ilmeisesti mittasi ainoas-   työnantajansa mielivaltaisen kohtelun uhriksi
4608: taan syntyneen taloudellisen vahingon. Raastu-      joutunut työntekijä jaksaa ryhtyä omakohtaista
4609: vanoikeuden tuomitsema vahingonkorvauksen           sitkeyttä vaativiin oikeustoimiin työnantajaansa
4610: määrä ei sekään vastaa asianomaisen työsuhtees-     vastaan, on tuloksena ainoastaan asian periaat-
4611:  saan saaman palkan määrää. Mutta raastuvan-        teellinen voittaminen, kuten Laineen jutussa
4612: oikeuden ratkaisun sanamuodosta ilmenee sel-        kävi, ei ole odotettavissa, että kukaan vääryy-
4613: västi, että vahingonkorvauksen suuruus on mää-      den kohteeksi joutunut työntekijä jaksaisi oi-
4614: rätty teon tärkeyden perusteella. Onhan pu-         keuksiaan lähteä vaatimaan. Jos vahingonkor-
4615: rettu laittomasti pääluottamusmiesasemassa ole-     vaus on pantava puoliksi verottajan kanssa,
4616:  van työntekijän työsuhde, eikä varsinaista ran-    vaikka se tuomioistuimessa on ymmärretty
4617:  gaistusseuraamusta teosta ole säädetty. Vahin-     ainoastaan kärsityn taloudellisen vahingon kor-
4618:  gonkorvaus on siis raastuvanoikeudessa- aivan      vaukseksi, eikä edes osittain teon taloudellisek-
4619:  oikein - ymmärretty myös rangaistukseksi.          si rangaistusseuraamukseksi, ei voi olla oikein
4620:     Kun vahingonkorvauksessa, joka tuomitaan        eikä kohtuullista, että vahingonkorvauksesta pi-
4621:  työsuhteen laittoman purkamisen seurauksena,       dätetään veroa. - Jaakko Olavi Laineen ta-
4622: 0882013605
4623: 2                                           1982 vp.
4624: 
4625: paus on ikävä ennakkotapaus kaikille niille                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4626: työntekijöille, jotka ovat mielenkiinnolla seu-          tuomioistuimen päätöksellä määrätystä
4627: ranneet Laineen sinnikästä ja pitkään kestä-             työsopimuslakiin perustuvasta vahingon-
4628: nyttä taistelua oikeuksiensa puolesta. Verotus-          korvauksesta suoritetaan 50 % :n veron-
4629: menettely ei rohkaise työntekijöitä vastaisuu-           pidätys, ja
4630: dessa etsimään oikeutta itselleen.                          onko tämä menettely Hallituksen mie-
4631:    Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-         lestä oikein ja kohtuullista ja työnteki-
4632: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-           jän oikeusturvan takaavaa, vai
4633: tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-              olisiko Hallituksen mielestä mahdolli-
4634: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-             nen veron määrä perittävä vahingon-
4635: sen:                                                     korvaukseen tuomitulta työnantajalta?
4636:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
4637: 
4638:                                           Paula Eenilä
4639:                                              N:o 401                                                3
4640: 
4641: 
4642: 
4643: 
4644:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4645: 
4646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ronalaista. Tämä säännös sisältyy tulo- ja varal-
4647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisuusverolain 20 § :n 1 momentin 5 kohtaan.
4648: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn            Ilman asiallista perustetta tapahtuneesta irti-
4649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sanomisesta suoritetun korvauksen verotukselli-
4650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seen kohteluun korkein hallinto-oikeus on otta-
4651: edustaja Paula Eenilän näin kuuluvasta kirjalli-    nut kantaa jo ennen tulo- ja varallisuusverolain
4652: sesta kysymyksestä n:o 401:                         säätämistä kahdessa vuonna 1969 antamassaan
4653:                                                     ratkaisussa (päätökset 3. 6. 1969 taltio 3309
4654:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       ja 9. 5. 1969 taltio 3430). Molemmissa tapauk-
4655:        tuomioistuimen päätöksellä määrätystä        sissa vahingonkorvaus katsottiin saajan veron-
4656:        työsopimuslakiin perustuvasta vahingon-      alaiseksi tuloksi, joista näin ollen oli toimitet-
4657:        korvauksesta suoritetaan 50 % :n veron-      tava ennakonpidätys. Taltiossa 3309 on viitat-
4658:        pidätys, ja                                  tu erityisesti ennakkoperintälain 4 §:n sovel-
4659:           onko tämä menettely Hallituksen mie-      tamiseen.
4660:        lestä oikein ja kohtuullista ja työnteki-       Kysymyksen perusteluissa esitetystä vahin-
4661:        jän oikeusturvan takaavaa, vai               gonkorvauksesta toimitettavan ennakonpidätyk-
4662:           olisiko Hallituksen mielestä mahdolli-    sen suuruus on määräytynyt ennakkoperintäase-
4663:        nen veron määrä perittävä vahingon-          tuksen 4 §:n (1055/79) mukaisesti. Pidätyk-
4664:        korvaukseen tuomitulta työnantajalta?        senalaisen tulon ylittäessä 500 markkaa on
4665:                                                     ennakonpidätyksen suuruus puheena olevan ase-
4666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      tuksenkohdan mukaan 50 prosenttia, paitsi jos
4667: seuraavaa:                                          verovelvollinen on verotoimistosta pyytänyt,
4668:    Veronmaksukykyperiaatteen toteutuminen tu-       että pidätys toimitettaisiin hänelle annetun hen-
4669: loverotuksessa edellyttää laajaa veronalaisen tu-   kilökohtaisen pidätysprosentin mukaan. Näin
4670: lon käsitettä. Tähän kiinnitettiin huomiota         toimitettu ennakonpidätys luetaan verovelvolli-
4671: muun muassa tulo- ja varallisuusverolakia           sen hyväksi määrättäessä hänen kokonaistulois-
4672:  (1043/74) koskevan hallituksen esityksen pe-       taan suoritettavan lopullisen veron määrää. Jos
4673: rusteluissa. Perustelujen mukaan tulon säätä-       verovelvollisen tuloista toimitetut ennakonpidä-
4674: minen verovapaaksi rikkoo tätä periaatetta,         tykset osoittautuvat lopullisen verotuksen toi-
4675: minkä vuoksi vastaisuudessa olisi pyrittävä         mittamisen yhteydessä verovelvollisen suoritet-
4676: välttämään varsin laajaksi paisuneen verovapai-     tavaksi määrättyjen valtion-, kunnallis- ja kir-
4677: den tulojen lukumäärän lisäämistä ja mieluim-       kollisverojen sekä kansaneläkevakuutusmaksun
4678: min koetettava sitä supistaa. Perusteluissa tä-     yhteismäärää suuremmaksi, verovelvolliselle pa-
4679: män todettiin koskevan erityisesti sellaisia tu-    lautetaan häneltä ennakkoperinnän yhteydessä
4680: loja, jotka saadaan veronalaisen tulon, esimer-     liikaa pidätetty tai peritty määrä.
4681: kiksi työtulon sijaan. Tämän mukaisesti tosin           Kysymyksessä tiedusteliaan lopuksi olisiko
4682: vain selvennyksenä silloiseen verotuskäytäntöön     Hallituksen mielestä mahdollinen veron määrä
4683: viitattiin perusteluissa lakiehdotukseen otettuun   perittävä vahingonkorvaukseen tuomitulta työn-
4684: nimenomaiseen säännökseen, jonka mukaan ve-         antajalta. Tämä ei ole mahdollista, koska lain
4685: ronalaista tuloa on vahingonkorvaus, milloin        mukaan ennakonpidätys on toimitettava työn-
4686:  tulo, jonka sijaan se on saatu, olisi ollut ve-    tekijälle maksetusta määrästä.
4687:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
4688: 
4689:                                                                            Ministeri Jermu Laine
4690: 4                                             1982 vp.
4691: 
4692: 
4693: 
4694:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4695: 
4696:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen erhållits, hade varit skattepliktig. Detta
4697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stadgande är upptaget i 20 § 1 mom. 5 punk-
4698: av den 19 november 1982 tili vederbörande            ten lagen om skatt på inkomst och förmögen-
4699: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       het.
4700: jande av riksdagsledamoten Paula Eenilä under-          Högsta förvaltningsdomstolen har redan in-
4701: tecknade skriftliga spörsmål nr 401:                 nan lagen om skatt på inkomst och förmögen-
4702:                                                      het stiftades tagit ställning tili frågan om den
4703:           Är Regeringen medveten om att 50           beskattningsmässiga behandlingen av ersättning
4704:        % skatteinnehållning verkställs för           för uppsägning, som har skett utan saklig
4705:        skadestånd, som har ålagts genom dom-         grund, i två avgöranden, som har avkunnats
4706:        stols beslut med stöd av lagen om ar-         under år 1969 (utslagen 3. 6. 1969 liggare
4707:        betsavtal, och                                3309 och 9. 5. 1969 liggare 3430). 1 båda fal-
4708:           är detta förfarande enligt Regeringens     len ansågs skadeståndet vara skattepliktig in-
4709:        uppfattning. rätt och billigt och ägnat       komst för mottagaren och på beloppet skulle
4710:        att trygga arbetstagarens rättssäkerhet,      därför göras förskottsinnehållning. 1 liggare
4711:        eller                                         3309 hänvisas särskilt tili tillämpningen av 4 §
4712:           ariser Regeringen att det eventuella       lagen om förskottsuppbörd.
4713:        skattebeloppet borde uppbäras hos de              Storleken av förskottsinnehållningen på det
4714:        arbetsgivare som har blivit ådömda            skadestånd som nämns i spörsmålets motive-
4715:        skadestånd?                                   ring har bestämts i enlighet med 4 § förord-
4716:                                                      ningen om förskottsuppbörd (1055/79). Om
4717:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inkomst, på viiken innehållning skall göras,
4718: samt anföra följande:                                överstiger 500 mk uppgår förskottsinnehåll-
4719:    För att principen om skattebetalningsförmåga      ningen enligt nämnda stadgande i förordningen
4720: skall förverkligäs inom inkomstbeskattningen         till 50 % av beloppet, såvida inte den skatt-
4721: förutsätts att begreppet skattepliktig inkomst       skyldige hos skattebyrån har anhållit om att
4722: ges en vidsträckt tolkning. Denna omständig-         innehållningen skall ske enligt ett personligt
4723: het beaktades bl.a. i motiveringen till rege-        procenttal, som har tilldelats honom. En dylik
4724: ringens proposition med förslag tili lag om          förskottsinnehållning räknas den skattskyldige
4725: skatt på inkomst och förmögenhet (1034/74).          tili godo när beloppet av den slutliga skatten
4726: Enligt motiveringen skulle det innebära ett          på hans sammanlagda inkomster räknas ut.
4727: brott mot denna princip, om det skulle stadgas       Skulle det vid den slutliga beskattningen visa
4728: att någon form av inkomst skall vara skattefri.      sig att förskottsinnehållningarna på den skatt-
4729: Man borde därför i framtiden försöka undvika         skyldiges inkomster överstiger det sammanlagda
4730: att öka antalet former av skattefri inkomst,         beloppet av den stats-, kommunal- och kyrko-
4731: viiken har tilltagit ansenligt, och att helst för-   skatt samt den folkpensionspremie som har på-
4732: söka minska det~ 1 motiveringen till propositio-     förts den skattskyldige, återbetalas tili honom
4733: nen konstaterades att detta särskilt gäller såda-    det belopp som har innehållits eller uppburits
4734: na inkomster som erhålls i stället för skatte-       för mycket vid förskottsuppbörden.
4735: pliktig inkomst, t.ex. arbetsinkomst. 1 överens-         1 spörsmålet frågas slutligen huruvida rege-
4736: stämmelse härmed hänvisades det i nämnda             ringen anser att ett eventuellt skattebelopp bor-
4737: motivering, visserligen endast såsom förtydli-       de uppbäras hos arbetsgivare, som har dömts
4738: gande av dåtida beskattningspraxis, till ett i       att betala skadestånd. Detta är inte möjligt,
4739: lagförslaget upptaget uttryckligt stadgande, en-     emedan förskottsinnehållning enligt lagen skall
4740: ligt vilket skadeersättning är skattepliktig in-     göras på det belopp som har betalats tili arbets-
4741: komst, då inkomst, i stället för viiken ersätt-      tagaren.
4742:      Helsingfors den 22 december 1982
4743: 
4744:                                                                             Minister Jermu Laine
4745:                                                 1982 vp.
4746: 
4747: Kirjallinen kysymys n:o 402
4748: 
4749: 
4750: 
4751: 
4752:                                    Pekonen ym.: Koulukotien henkilökunnan lisäämisestä
4753: 
4754: 
4755:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
4756: 
4757:    Valtion koulukodeissa vallitsee työvoimapula,         Sosiaalihallituksen laatiman henkilöstösuunni-
4758: joka koskee erityisesti osastotyövoimaa. Henki-       telman kiireellisyysjärjestys edellyttää, että ensi-
4759: lökunnan ja oppilaiden joukossa tämä aiheuttaa        sijaisesti Koivikon ja Sairiian koulukoteihin oli-
4760: turvattomuuden tunnetta, synnyttää rauhatto-          si perustettava kumpaankin kaksi uutta V 17
4761: muutta ja jopa vakavia konflikteja, joista jär-       pl:n ohjaajan virkaa ja lisäksi vuoden 1984
4762: kyttävänä esimerkkinä on vajaa kaksi vuotta           aikana vastaava määrä uusia virkoja. Laitos-
4763: sitten Koivikon koulukodissa tapahtunut sosiaa-       huollon henkilöresurssien turvaaminen ei mer-
4764: lityöntekijän kuolemaan johtanut pahoinpitely         kitse suurta menoerää valtion sosiaalibudjetissa,
4765: ja sen jälkeen esiintyneet pahoinpitely-yritykset.    mutta toisaalta voimavarojen alimitoitus on ka-
4766: Koulukodit, sosiaalihallitus ja sosiaali- ja ter-     tastrofaalista, koska se asettaa työntekijät yli-
4767: veysministeriö ovat jo pitkään tiedostaneet voi-      voimaisen työtehtävän eteen, estäen näin kasva-
4768: mavarojen riittämättömyyden.                          tuksellisten ja hoidollisten tavoitteiden toteutu-
4769:    Kirjalliseen kysymykseen 30. 8. 1981 anta-         misen tyydyttävällä tavalla.
4770: massaan vastauksessa sosiaaliministeri toteaa,           Jos verrataan valtion koulukotien henkilö-
4771: että "sosiaali- ja terveysministeriö tulee valtion    kuntaresursseja psykiatristen sairaaloiden nuo-
4772: vuoden 1982 tulo- ja menoarvion laadinnassa           riso-osastojen tilaan, havaitaan, että koulukodit
4773: kiinnittämään erityistä huomiota koulukotien          ovat näistä heikommassa asemassa, vaikka kou-
4774: hoito- ja kasvatushenkilökunnan virkojen riittä-      lukodit saavat sairaaloista huomattavan osan
4775: vyyteen". Valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-          oppilaistaan. Myös valtionapua nauttivien kou-
4776: arviossa ei esitetty yhtään virkaa perustetta-        lukotien henkilöstötilanne on valtion omiin
4777: vaksi valtion koulukoteihin. Vuoden 1982 lisä-        koulukoteihin verrattuna parempi.
4778: menoarvioesityksen perusteluissa eduskunta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4779: edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4780: virkojen perustamiseksi koulukoteihin. Vuoden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4781:  1983 tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään yh-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4782: den uuden viran perustamista Sippolan koulu-
4783: kotiin.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4784:     Koulukotitoiminta on jäänyt vaille riittävää              ryhtyä kaikkien koulukotien henkilöstö-
4785: huomiota       valtion   virkabudjettipolitiikassa,           määrän nostamiseksi sille tasolle, jota
4786: vaikka paine koulukotien oppilaskuormituksessa                suunnitelmien, tavoitteiden, turvallisen
4787:  on kova. Tällä hetkellä on lähes mahdotonta                  toiminnan ja kasvatuksellisten päämää-
4788:  saada oppilaspaikkaa koulukoteihin, koska lai-               rien saavuttaminen välittömästi edellyt-
4789:  tokset ovat täynnä tai ainakin kaikki paikat                 tää?
4790:  on varattu.
4791:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
4792: 
4793:                   Esko Pekonen                                        Mauri Miettinen
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798: 088201370F
4799: 2                                             1982 vp.
4800: 
4801: 
4802: 
4803: 
4804:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
4805: 
4806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mään ensisijaisesti avohuollon keinoin. Koulu-
4807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kotisijoitus on yleensä muuhun sijaishuoltoon
4808: olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn         nähden viimesijainen, jolloin koulukoteihin on
4809: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        valikoitunut yhä vaikeammin kuntoutettavia
4810: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       oppilaita.
4811: edustaja Esko Pekosen ym. näin kuuluvasta kir-         Muuttuviin vaatimuksiin on koulukodeissa
4812: jallisesta kysymyksestä n:o 402:                    vastattu muun muassa kehittämällä laitosten si-
4813:                                                     säisiä toimintoja sekä parantamalla henkilökun-
4814:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nan ammattitaitoa ja keskinäistä yhteistyötä.
4815:        ryhtyä kaikkien koulukotien henkilöstö-      Perusehto tavoitteiden saavuttamiselle on riittä-
4816:        määrän nostamiseksi sille tasolle, jota      vä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tällä het-
4817:        suunnitelmien, tavoitteiden, turvallisen     kellä koulukotien henkilökunta ei kaikilta osin
4818:        toiminnan ja kasvatuksellisten päämää-       vastaa mitoitukseltaan niitä vaatimuksia, joita
4819:        nen saavuttaminen välittömästi edellyt-      oppilaiden kuntoutukselle tulisi asettaa.
4820:        tää?                                            Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios-
4821:                                                     sa on osoitettu määräraha kahden uuden viran
4822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perustamiseen valtion koulukoteihin. Vuoden
4823: vasti seuraavaa:                                    1983 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy
4824:   Viime vuosien aikana koulukotien työn luon-       määrärahat yhtä uutta virkaa varten. Kouluko-
4825: ne on muuttunut siten, että sosiaalisista ongel-    tien uusien ohjaajan virkojen kokonaistarpeeksi
4826: mista kärsivien nuorten määrä on kasvanut sa-       arvioidaan noin 10-12 virkaa. Sosiaali- ja ter-
4827: malla kun ongelmat ovat tulleet yhä vaikeam-        veysministeriön pyrkimyksenä on saada tämä
4828: min korjattaviksi. Suojelukasvatusta tarvitsevien   uusien virkojen lisätarve tyydytetyksi lähivuo-
4829: nuorten kasvatus ja opetus pyritään järjestä-       sien aikana.
4830:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
4831: 
4832:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
4833:                                             N:o 402                                               3
4834: 
4835: 
4836: 
4837: 
4838:                           Ti'll Riksdagens Herr Talman
4839: 
4840:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     na vårdens metoder. Placering i skolhem är i
4841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         allmänhet en sista hands åtgärd i förhållande
4842: velse av den 19 november 1982 tili vederbö-       tili annan vård utom hemmet, varvid det tili
4843: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      skolhemmen har utvalts elever som är allt svå-
4844: av följande av riksdagsman Esko Pekonen           rare att rehabilitera.
4845: m. fl. undertecknade spörsmål nr 402:                 Skolhemmen har bemött de ändrade kraven
4846:                                                   bl. a. genom att utveckla anstalternas interna
4847:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         funktioner samt genom att förbättra persona-
4848:        vidta för att höja antalet anställda vid   lens yrkeskunnighet och inbördes samarbete.
4849:        samtliga skolhem tili den nivå som         Ett grundläggande villkor för uppnåendet av
4850:        erfordras för att planer, mål, en trygg    målen är en tiliräcklig och yrkeskunnig perso-
4851:        verksamhet och pedagogiska mål ome-        nai. För närvarande motsvarar skolhemsperso-
4852:        delbart skall kunna uppnås?                nalen inte tili alla delar de krav som bör ställas
4853:                                                   på elevrehabiliteringen.
4854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          I statsförslaget för innevarande år har an-
4855: samt anföra följande:                             visats ett anslag för inrättande av två nya
4856:   Under de senaste åren har arbetet vid skol-     tjänster vid statens skolhem. I statsverkspropo-
4857: hemmen ändrat karaktär sålunda att antalet        sitionen för år 1983 ingår ett anslag för en ny
4858: unga med sociala problem har ökat samtidigt       tjänst. Totalbehovet av nya ledartjänster vid
4859: som problemen blivit allt svårare att råda bot    skolhemmen uppskattas tili ca 10-12. Social-
4860: på. Strävan är att fostran och undervisning       och hälsovårdsministeriet har för avsikt att få
4861: av unga i behov av läkepedagogisk fostran i       detta tilläggsbehov av nya tjänster täckt under
4862: första hand skall ordnas med hjälp av den öpp-    de närmaste åren.
4863:      Helsingfors den 27 december 1982
4864: 
4865:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
4866:                                                1982 vp.
4867: 
4868: Kirjallinen kysymys n:o 403
4869: 
4870: 
4871: 
4872: 
4873:                                   Säilynoja ym.: Kansanterveystyön kehittämisestä
4874: 
4875: 
4876:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4877: 
4878:    Terveydenhuollon kehittämisen painopiste           lökuntaa tulla lisäämään. Toimintojen sisällön
4879: on edelleen perusterveydenhuollossa, erityisesti      kehittäminen ja suunnitelman mukainen laajen-
4880: kansanterveystyössä ja siihen liittyvissä palve-      taminen edellyttää eriasteisten sairaanhoitajien
4881: luissa. Peruspalvelujärjestelmän tehtävänä on         virkojen huomattavaa lisäystä. Myönteisellä ta-
4882: sairauksien ehkäiseminen sekä potilaiden hoito        valla alkuun lähtenyt kotisairaanhoidon kehitys
4883: ja erikoissairaanhoitoon ohjaaminen.                  ja sitä tukeva päiväsairaanhoitotoiminta tarvit-
4884:    Terveyskeskusten avohoidon lääkäritarpeen          sevat kipeästi sekä apuhoitajahenkilökuntaa että
4885: arvioidaan olevan yksi lääkärin virka 2 800 asu-       myös muuta henkilökuntaa. Yleensä avustavan
4886: kasta kohden. Ensi vuoden valtion tulo- ja me-        henkilökunnan määrää tulisi voimakkaasti li-
4887: noarvioesityksen sekä voimassa olevan kansan-          sätä.
4888: terveystyön järjestämistä koskevan valtakunnal-           Terveyskeskusten vastuulla olevaa kuntoutus-
4889: lisen suunnitelman mukaan lääkäreiden virkoja          toimintaa ei myöskään ole kyetty kehittämään
4890: lisätään ensi vuonna sadalla lääkärillä.· Valta-      tarvetta vastaavalle tasolle kuntoutushenkilö·
4891: kunnallisen suunnitelman mukaan suunnitelma-           kunnan vähyyden takia.
4892: kauden vuosina 1984-1987 lääkäreiden lisäys               Tarkasteltaessa kansanterveystyön virkakiin-
4893: vuosittain on 90 lääkäriä. Käytännössä tämä            tiöitä on erityistä huomiota kiinnitettävä sii-
4894: merkitsee sitä, että kansanterveystyön kehittä-       hen, että vuodesta 1980 lukien työajan lyhen-
4895: mistä ei voida toteuttaa kansanterveyslain edel-      tämisestä johtuvat henkilöstölisäystarpeet on
4896: lyttämällä tavalla. Erityisesti kansanterveystyön     jätetty huomioon ottamatta valtakunnallisia
4897: toteuttaminen suurissa kaupunkikunnissa on             suunnitelmia ja tulo- ja menoarvioesitystä laa-
4898:  jäänyt pahasti kesken.                               dittaessa. Yksin kunnallisen kansanterveystyön
4899:     Suunnitelluilla henkilöstölisäyksillä ei myös-    osalta työajan lyhentämisestä johtuva henkilös-
4900:  kään voida toteuttaa potilassuhteen jatkumiseen      tölisäys merkitsisi noin 300 uuden henkilön
4901: tähtääviä toimenpiteitä, mikä kuitenkin on val-       paikkaamista vuonna 1983.
4902:  takunnallisissa suunnitelmissa asetettu terveys-         Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodel-
4903: keskusten palvelujen järjestämisen erääksi ta-        le 1983 sisältyvä valtionosuus kunnille terveys-
4904:  voitteeksi.                                          keskusten perustamiskustannuksiin on reaalises-
4905:     Hammaslääkärin virkoja ei vuodelle 1983           ti noin 30 miljoonaa markkaa pienempi kuin
4906: esitetä laisinkaan ja vuosille 1984-87 vain 30        kuluvalle vuodelle hyväksytty määräraha. Tämä
4907: uutta virkaa vuodessa. Tänä aikana valmistuu          merkitsee terveyskeskusten rakentamisen hidas-
4908:  noin 1 000 uutta hammaslääkäriä. Tämä merkit-        tumista. Lisäksi hallituksen tulo- ja menoarvio-
4909:  see sitä, että terveyskeskusten valmiutta huo-       esitykseen sisältyvä terveyskeskusten käyttökus-
4910: lehtia aikuisväestön hammashuollosta ei tulla         tannusten valtionosuusasteikon alentaminen
4911:  juuri ollenkaan parantamaan, vaan se jää yksi-       vuonna 1983 yhdellä prosenttiyksiköllä tuntu-
4912:  tyissektorin hoidettavaksi. Näillä resursseilla ei   vasti vaikeuttaa terveydenhuollon siirtymävai-
4913:  kyetä huolehtimaan edes jo suunnitelmassa esi-       hetta uuden valtionosuus- ja suunnittelujärjes-
4914:  tettyjen järjestelmällisen hoidon piiriin otetta-    telmän piiriin. Se vaikeuttaa myöskin sosiaali-
4915: vien uusien kohderyhmien hammashuollosta.             huollon ja terveydenhuollon välisen työnjaon
4916:  Tämä on vastoin kansanterveyslain henkeä ja          muotoutumista uuden suunnittelu- ja valtion-
4917: kirjainta.                                            osuusjärjestelmän mukaiseksi.
4918:     Hyväksytyn valtakunnallisen suunnitelman             Kansanterveystyön kehittämisen jarruttami-
4919:  mukaisia yleisiä tavoitteita ei kyetä muuten-        nen merkitsee yksityisen terveydenhuoltojärjes-
4920:  kaan toteuttamaan, ellei eriasteista hoitohenki-     telmän toiminnan voimistumista. Erikoiskoulu-
4921: 0883000058
4922: 2                                            1982 vp.
4923: 
4924: tetusta terveydenhuollon henkilöstöstä yhä suu-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm~
4925: rempi osa ajautuu yksityisen terveydenhuollon       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4926: palvelukseen. Kuitenkin sairausvakuutusjärjes-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4927: telmän kautta tästä aiheutuvat kustannukset         sen:
4928: suurelta osaltaan koituvat yhteiskunnan kustan-
4929: nuksiksi. Kansanterveystyön valtakunnallisessa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
4930: suunnitelmassa ei varauduta tällaisen olennai-             tynyt kansanterveystyön suunnitelmalli-
4931: sen terveydenhuoltojärjestelmän työnjaon muu-              sen kehittämisen turvaamiseksi, potilaan
4932: tokseen. Yksityistä terveydenhuoltojärjestelmää            hoitosuhteen jatkuvuuden toteuttami-
4933: tukevat myöskin ne hallinnolliset järjestelyt,             seksi osana kansanterveystyötä sekä yk-
4934: jotka sallivat erityisesti lääkäreiden työajan             sityisen terveydenhuoltojärjestelmän ai-
4935: käyttöä omaan yksityiseen tulon hankintaansa.              heuttamien kustannusten siirtämiseksi
4936:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-          kansanterveystyön kehittämiseen?
4937:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1982
4938: 
4939:          Vappu Säilynoja               V. J. Rytkönen                Anna-Liisa Jokinen
4940:          Arvo Kemppainen               Kati Peltola                  Mikko Kuoppa
4941:          Pauli Uitto                   Aarne Saarinen                M.-L. Salminen
4942:          Mikko Ekorre                  Helvi Niskanen                Pauli Puhakka
4943:          Heli Astala                   Aulis Juvela                  Pentti Liedes
4944:          Inger Hirvelä                 Matti Järvenpää               Irma Rosnell
4945:          Ulla-Leena Alppi              Unto Ruotsalainen             Terho Pursiainen
4946:          Niilo Koskenniemi             Juhani Vähäkangas             Lauha Männistö
4947:                                               N:o 403                                              3
4948: 
4949: 
4950: 
4951: 
4952:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4953: 
4954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Vuosille 1983-1987 vahvistetun kansanter-
4955: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         veystyön suunnitelman mukaisesti terveyskes-
4956: mies, olette 19 päivänä marraskuuta 1982 päi-        kuksiin saadaan yhteensä 5 810 virkaa, mikä
4957: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        merkitsee 3,0 % :n keskimääräistä vuosittaista
4958: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         virkakasvua. Työvoimatarpeena tämä merkitsee
4959: kansanedustaja Säilynojan ym. näin kuuluvasta        yli 9 000 henkilöä.
4960: kirjallisesta kysymyksestä n:o 403:                     Työajan lyhentymistä korvaavaa henkilökun-
4961:                                                      taa on terveyskeskuksille vahvistettu vuoden
4962:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     1983 budjetin mukaisesti 120 virkaa ja vuonna
4963:        tynyt kansanterveystyön suunnitelmalli-       1983 vahvistetaan 175 virkaa. Lisäksi on vuo-
4964:        sen kehittämisen turvaamiseksi, potilaan      den 1982 neljännessä lisämenoarviossa tervey-
4965:        hoitosuhteen jatkuvuuden toteuttami-          denhuoltoon hyväksytty 110 henkilöä työajan
4966:        seksi osana kansanterveystyötä sekä yk-       lyhentämisestä aiheutuneiden ylityöjärjestelyjen
4967:        sityisen terveydenhuoltojärjestelmän ai-      vähentämiseksi sekä eräistä muista syistä. Näis-
4968:        heuttamien kustannusten siirtämiseksi         tä tulee 40 henkilöä terveyskeskuksiin.
4969:        kansanterveystyön kehittämiseen?                 Avosairaanhoidon kehittämistä voidaan to-
4970:                                                      teuttaa tavoiteasettelun mukaisesti, kun huo-
4971:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mioidaan, että tulevalla suunnnitelmakaudella
4972: vasti seuraavaa:                                     460 lääkärinviran lisäksi saadaan 300 orientoi-
4973:     Kansanterveyslain ja kansanterveystyön val-      van vaiheen lääkärinvirkaa terveyskeskuksiin.
4974: takunnallisen suunnitelman tavoitteiden saavut-      Myöskin hammaslääkäreiden orientoivan vai-
4975: taminen tapahtuu valtion ja kuntien taloudel-        heen virkoja terveyskeskuksiin tulee 140 nor-
4976: listen mahdollisuuksien mukaisesti. Kansanter-       maalien virkakiintiössä olevan 120 hammaslää-
4977: veyslain voimaantulon jälkeen 1970-luvul-            kärinviran lisäksi.
4978: la voitiin kansanterveystyöhön lisätä huomatta-         Kotisairaanhoitoa kehitetään terveydenhuol-
4979: van runsaasti henkilökuntaa. Taloudellisen tilan-    lon ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Kotisairaan-
4980: teen kiristyessä vuosikymmenen loppupuolella         hoidon palvelumuotoja ja hoitotehokkuutta py-
4981: vuosittaisia virkakiintiöitä on jouduttu pienen-     ritään parantamaan myös yövuoropalveluilla ja
4982: tämään.                                              päiväsairaalamuodoilla. VALTAVA-uudistus an-
4983:     Tänä vuonna on kansanterveystyön suunni-         taa tähän entistä paremmat mahdollisuudet.
4984: telman mukaisesti terveyskeskuksiin saatu yh-           Hoidon jatkuvuutta voidaan kehittää ja pa-
4985:  teensä 1162 virkaa. Lisäksi terveyskeskuksiin       rantaa terveydenhuollon koulutuksen ja täyden-
4986: on voitu palkata virkakiintiöiden ulkopuolella       nyskoulutuksen avulla sekä kehittämällä henki-
4987:  työterveyshuoltoon 30 lääkäriä, 50 terveyden-       lökunnan työjärjestelyjä, ajanvarausjärjestelmää
4988: hoitajaa ja 50 muuta työntekijää. Terveyskes-        sekä yleensä parantamalla käytettäviä työ- ja
4989: kusten henkilökuntamäärä on kasvanut myös            toimintatapoja. Esimerkiksi hoitotyö on ollut
4990: kunnalliskotien sairaansijojen siirtyessä terveys-   monipuolisen kehityksen kohteena. Maassamme
4991:  keskusten sairaansijoiksi. Kunnalliskotien sai-     on toteutettu yhteistyössä WHO:n kanssa hoi-
4992: rasosastojen siirtyessä on vastaava henkilökunta     totyön tutkimus- ja kehittämisprojekti, jonka
4993:  siirtynyt terveyskeskuk>iin.                        tarkoituksena on parantaa ja kehittää hoitotyön
4994:     Viransi jaisuuksiin tarvittavien henkilöiden     toimintatapoja siten, että ne paremmin vastaa-
4995:  saamiseksi terveyskeskukset voivat palkata pi-      vat potilaan hoidollisia tarpeita ja hoito olisi
4996:  tempiaikaiseen työsuhteeseen 30 % :n verran         korkeatasoista ja siinä otettaisiin huomioon in-
4997:  mainitusta tarpeesta.                               himilliset näkökohdat.
4998: 4                                            1982 vp.
4999: 
5000:    Julkisen perusterveydenhuollon kehittyessä       pyrkiä suunnittelemaan ja kehittämään yhteis-
5001: 1970-luvulla yksityissektorin tarjoamien sairaan-   tyossa julkisen terveydenhuollon kanssa. Val-
5002: hoitopalvelujen määrä on pysynyt lähes ennal-       tionosuuslain uudistaminen mahdollistaa sellais-
5003: laan. Niillä on kuitenkin edelleen käytännössä      ten palvelujen oston yksityissektorilta, joiden
5004: huomattava merkitys. Yksityiset palvelut täy-       tuottaminen alueellisesti on tarkoituksenmukais-
5005: dentävät eräiltä osin julkista terveydenhuoltoa.    ta kokonaissuunnittelujärjestelmän puitteissa.
5006: Tästä syystä yksityissektorin toimintaa tulee
5007:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
5008: 
5009:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
5010:                                                .N:o 403                                               5
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5016: 
5017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordt:~ingen           Enligt den pian för foikhälsoarbetet som
5018: anger. har Ni, Herr Tahrian, med Eder skri-           fastställts för åren 1983-1987 får häisovårds-
5019: velse av den 19 november 1982 tili vederbö-           centraierna sammanlagt 5 810 tjänster, vilket
5020: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          innebär en genomsnittlig årlig ökning med
5021: av följande av riksdagsman Säilynoja m. fl.           3,0 %. Uttryckt i arbetskraftsbehov innebär
5022: undertecknade spörsmål nr 403:                        detta över 9 000 personer.
5023:                                                          Som kompensation för den förkortade arbets-
5024:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-          tiden har för hälsovårdscentralerna i enlighet
5025:        tagit för att trygga en planmässig ut-         med 1983 års statsförslag fastställts 120
5026:        veckling av folkhälsoarbetet, för att som      tjänster. År 1983 kommer 175 tjänster att
5027:        en del av folkhälsoarbetet säkra konti-        fastställas. Dessutom har hälsovården i den
5028:        nuiteten i patienternas vårdförhållande        fjärde tiliäggsbudgeten för år 1982 beviljats
5029:        samt för att överföra de kostnader som         110 personer för minskande av det övertids-
5030:        det privata hälsovårdssystemet medför          arbete som den förkortade arbetstiden gett
5031:        tili en utveckling av folkhälsoarbetet?        upphov tili samt av vissa andra skäl. Av dessa
5032:                                                       tjänster kommer 40 personer tili hälsovårds-
5033:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        centralerna.
5034: samt anföra följande:                                    Utveckiandet av den öppna sjukvården kan
5035:     Arbetet för att uppnå målen i folkhälsolagen      genomföras i enlighet med målsättningen, då
5036: och i den riksomfattande planen för folkhälso-        man observerar att under den kommande piane-
5037: arbetet bedrivs i enlighet med statens och kom-       perioden utom 460 läkartjänster också 300 Iä-
5038: munernas finansiella möjligheter. Efter det att       kartjänster för det orienterande skedet fås tili
5039: foikhälsolagen trätt i kraft kunde man på             hälsovårdscentralerna. På samma sätt ges
5040: 1970-talet tillföra folkhälsoarbetet en betydande     tjänsterna för tandläkarnas orienterande skede
5041: mängd personal. Då den ekonomiska situa-              140 tandläkartjänster utöver de normaia 120
5042: tionen i slutet av årtiondet stramats åt, har         som finns i tjänstekvoten.
5043: man varit tvungen att skära ner de årliga tjäns-         Hemsjukvården utvecklas i samarbete mellan
5044: tekvoterna.                                           hälsovården och socialväsendet. Hemsjukvår-
5045:     1 år har i enlighet med planen för foikhälso-     dens serviceformer och vårdeffekt kommer
5046: arbetet sammaniagt 1 162 tjänster inrättats vid       också att förbättras genom nattjänst och olika
5047: hälsovårdscentralerna. Dessutom har man vld           former av dagsjukhus. VALTAVA-reformen
5048: hälsovårdscentralerna vid sidan av tjänstekvo-        innebär bättre möjligheter än hittills tili detta.
5049: terna kunnat avlöna 30 läkare, 50 häisovårdare           Kontinuiteten i vården kan utvecklas och
5050: och 50 andra arbetstagare inom företagshäiso-         förbättras med hjälp av utbildning och fortbild-
5051: vården. Häisovårdscentraiernas personai har           ning, genom utveckling av personalens arbets-
5052: också växt då kommunalhemmens sjukplatser             arrangemang och tidsbeställningssystemet samt
5053: övergått tili sjukpiatser vid häisovårdscentra-       överhuvudtaget genom förbättring av arbets-
5054: lerna. Då kommunalhemmens sjukavdelningar             och verksamhetsrutinerna. Så har t.ex. vård-
5055: överförts har motsvarande personai överförts          arbetet varit föremål för en mångsidig utveck-
5056:  tili hälsovårdscentralerna.                          ling. 1 vårt land har, i samarbete med WHO,
5057:     För att ha tillgång tili behövliga vikarier kan   genomförts ett forslmings- och utvecklingspro-
5058: häisovårdscentralerna i Iångvarigt arbetsför-         jekt, vars syfte är att förbättra och utveckla
5059: hållande avlöna 30 % av nämnda behov.                 verksamhetsformerna inom vårdarbetet så, att
5060: 0883000058
5061: 6                                           1982 vp.
5062: 
5063: de bättre motsvarar patientens vårdbehov, ger      till vissa delar den allmänna hälsovården. Verk-
5064: en vård av hög kvalitet och beaktar mänskliga      samheten inom den privata sektorn bör därför
5065: synpunkter.                                        planeras och utvecklas i samarbete med den all-
5066:    Medan den allmänna grundhälsovården har         männa hälsovården. Revideringen av lagen om
5067: utvecklats på 1970-talet, har mängden sjuk-        statsandelar gör det möjligt att av den privata
5068: vårdstjänster som den privata sektorn erbjuder     sektorn köpa sådana tjänster som det är ända-
5069: förblivit i det närmaste oförändrad. Dessa         målsenligt att producera regionalt inom ramen
5070: tjänster är dock fortfarande i praktiken av stor   för en totalplanering.
5071: betydelse. De privata tjänsterna kompletterar
5072:      Helsingfors den 27 december 1982
5073: 
5074:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
5075:                                               1982 vp.
5076: 
5077: Jrjallinen kysymys n:o 404
5078: 
5079: 
5080: 
5081: 
5082:                                  Mikkola: Postipalvelujen saatavuuden turvaamisesta
5083: 
5084: 
5085:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5086: 
5087:    Posti- ja telehallituksen asettama työryhmä      vaihtaa asuinpaikkakuntaa, vaikka työpaikka
5088: elvitti, minkälaisia periaatteita postin paikal-    suuremmalta paikkakunnalta löytyisikin. Työ-
5089: lshallinnon kehittämisessä jatkossa noudate-        ryhmän ehdotusten toteutuminen aiheuttaisi
5090: aan. Työryhmä katsoi mm. postialueiden ny-          käytännössä siten huomattavia ongelmia, eivät-
5091: :yisen määrän hallinnollisesti liian suureksi.      kä ne välttämättä olisi edes taloudellisesti kan-
5092: .isäksi se on ehdottanut esimerkiksi kauppa-        nattavia. Palvelutason säilymiseksi tulisi eh-
5093: en yhteydessä olevien pienten postitoimipaik-       dottomasti kiinnittää huomiota riittävän toimi-
5094: :ojen lakkauttamista. Tällaisia postitoimipaik-     paikkaverkon säilyttämiseen.
5095: :oja on nykyisin noin 700.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5096:    Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, mer-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5097: :itsee se käytännössä postipalvelujen saatavuu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5098: len huomattavaa heikkenemistä ja ongelmia           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5099: tenkilöstön uudelleen sijoittamisessa. Välttä-
5100: nättä uudistukset merkitsisivät työttömyyden                  Mitä Hallitus aikoo tehdä posti- ja
5101: isääntymistä. Vaikka postilaitoksen suoritus-              telehallituksen postitoimipaikkojen vä-
5102: en määrä ei vähenisikään, hoidettaisiin pal-               hentämissuunnitelmien estämiseksi, jot-
5103: relut keskitetysti isommissa toimipisteissä. Kai-          ta voidaan taata kansalaisille riittävä
5104: dlla nykyisten pienten toimipaikkojen toimi-               postipalvelujen saanti ja estää työlli·
5105: lenkilöillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta               syyden heikkeneminen?
5106:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
5107: 
5108:                                           Saara Mikkola
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113: )883000047
5114: 2                                            1982 vp.
5115: 
5116: 
5117: 
5118: 
5119:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5120: 
5121:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        supistumista ole tapahtunut. Toisaalta erity
5122: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        sesti haja-asutusalueiden postiasemien I käy
5123: mies, olette 23 päivänä marraskuuta 1982 päi-       töaste on alentunut ja suoritekohtaiset ku.
5124: vätyn kirjeenne n:o 2178 ohella toimittanut         tannukset ovat kohonneet jopa 20-30 marl
5125: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    kaan.
5126: nöksen kansanedustaja Mikkolan näin kuulu-              Posti- ja telehallituksen tekemän periaate
5127: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 404:           päätöksen mukaisesti postitoimipaikkaverkkc
5128:                                                     kehitetään toimipaikkojen tehokas käyttö j
5129:           Mitä Hallitus aikoo tehdä posti- ja       yhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen niir
5130:        telehallituksen postitoimipaikkojen vä-      että postipalvelujen saatavuus ja monipuol
5131:        hentämissuunnitelmien estämiseksi, jot-      suus turvataan myös harvaan asutuilla aluei
5132:        ta voidaan taata kansalaisille riittävä      la. Päätöksellä posti- ja telehallitus ei py1
5133:        postipalvelujen saanti ja estää työllisyy-   postitoimipaikkojen järjestelmälliseen lakkau
5134:        den heikkeneminen?                           tamiseen. Sen sijaan tarkoituksena on järje:
5135:                                                      tää palvelujen saatavuus kysynnän pohjalt:
5136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Palvelujen kysyntä, liikenteen määrä, aluee
5137: vasti seuraavaa:                                    asiakasrakenne ja asiakkaiden asioimissuunm
5138:    Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 1169          sekä muiden palvelujen sijainti ovat pohjan
5139: postikonttoria ja -toimistoa, 1 840 lähes edel-     toimipaikkojen oikeaa sijaintia, toimivaltuuksi
5140: lisiin verrattavaa palvelua tarjoavaa postiase-      ja aukioloaikoja tarkistettaessa. Tavoitteena o
5141: maa I sekä 714 lähinnä postimerkkien myyn·           rakentaa ja ylläpitää toimipaikkaverkko, jor
5142: tiä, postilähetysten vastaanottoa ja luovutusta      ka välityksellä asiakkaille tarjotaan kohtuull
5143: hoitavaa postiasemaa II eli yhteensä 3 723 kiin-     sen matkan päässä olevat postipalvelut.
5144: teää postitoimipaikkaa. Yli 80 % postiase-              Postitoimipaikan liikenteen ja palvelujen k)
5145: mista I ja 95 % postiasemista II sijaitsee           synnän vähentyessä tutkitaan mahdollisuud~
5146: maaseudun haja-asutusalueilla. Kiinteiden toi-      muodostaa toimipaikan hoidon ja postinjah
5147: mipaikkojen verkko on Pohjoismaiden tihein           lun tai kahden postitoimipaikan hoidon yl
5148: sekä väestöpohjaan että pinta-alaan verrattuna.      distämisellä palvelukokonaisuuksia, joiden avu.
5149:    Maaseudun toimipaikkarakenteessa tapahtu-         la saataisiin aikaan kokopäivätoiminen palv(
5150: neet muutokset ovat johtuneet lähinnä ulkoi-         lusuhde.
5151: sista tekijöistä. Muuttoliikkeen aiheuttaman            Toimipaikan siirtäminen ja Iakkauttaroine
5152: maaseudun väestökadon vaikutus toimipaikka-         tulee kehittämistoimena kysymykseen silloir
5153: verkkoon näkyy pääasiassa postiasemien II lu-        kun toimipaikan käyttöaste ja sen alueella oh
5154: kumäärän vähenemisenä. Valtaosa postiasemis-         vien talouksien määrä on niin vähäinen, ett
5155: ta II toimii maaseudun kauppaliikkeiden yh-          palvelujen kysynnän tyydyttäminen aiheutta
5156: teydessä. Kun vuosina 1975-1978 haja-asu·            kohtuuttoman suuria kustannuksia suoritett
5157: tusalueilla tapahtui noin 150 kauppakuole-           tai toimipaikan taloutta kohti. Kyläkauppoje
5158: maa, merkitsi tämä sitä, että lähes vastaava         kuolema tulee kuitenkin väistämättä vähent~
5159: määrä postiasemia II joutui lopettamaan toi-         mään postiasemien II lukumäärää. Kysyntä
5160: mintansa. Toiminnan supistumisella tältä osin        vastaavat palvelut joudutaan järjestämään pa:
5161: ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta pal-        velutasoa oleellisesti heikentämättä muilla t~
5162: velutasoon, koska postiasemien II palvelut           voin, esim. liittämällä kiinteän toimipaika
5163: ovat rajoitettuja ja suoritteiden määrät varsin      hoito postinjakelun tai taajamien muiden pa:
5164: vähäiset.                                            velujen yhteyteen. Palvelutason säilyttämine1
5165:     Postiasemien I lukumäärässä ei vastaavaa         postitoimipaikkojen lakkauttamisen yhteydess
5166:                                              N:o 404                                              3
5167: 
5168: erilaisin korvaavin keinoin on myös parlamen-       dollisuudet tehostaa toimipaikkahallintoa. Pos-
5169: taarisen liikennekomitean esityksen mukaista.       tialueiden hallinnollinen yhdistäminen ei vä-
5170:    Posti- ja telehallitus näkee toimipaikkaver-     hennä toimipaikkojen lukumäärää eikä huo-
5171: kon kehittämisen osana kokonaisvaltaista pal-       nonna palveluja. Pienten postikauttoreiden
5172: velujen uudelleen järjestelyä. Posti- ja telelai-   muuttuessa postitoimistoiksi hallintoon käytet-
5173: tos pyrkii turvaamaan mm. haja-asutusalueiden       tyjä henkilöresursseja voidaan ohjata nykyistä
5174: palvelut yhteistoiminnassa muiden julkisten         enemmän asiakaspalveluun, markkinointiin ja
5175: hallinnonalojen kanssa. Yhteistyötä lisätään ja     palvelujen kehittämiseen.
5176: monipuolistetaan sekä etsitään yhteistyön uu-          Postitoimipaikkaverkon kehittämissuunnitel-
5177: sia muotoja. Näin haja-asutusalueiden peruspal-     missa peruslähtökohtana on, että toimipaikka-
5178: velut voidaan säilyttää ja hoitaa palveluja suun-   järjestelyjen yhteydessä turvataan pysyväisluon-
5179: nitelmallisesti keskittämällä ja kehittämällä.      teisen henkilöstön työn jatkuvuus, palkkaus
5180:    Postialueorganisaation uudistaminen,       so.   ja muut edut. Järjestelyt pyritään toteutta-
5181: pienten hallinnollisten yksikköjen yhdistämi-       maan luonnollisen vaihtuvuuden, urakierron ja
5182: nen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, luo mah-          vapaaehtoisuuden pohjalta.
5183:      Helsingissä joulukuun 29 päivänä 1982
5184: 
5185:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
5186: 4                                             1982 vp.
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5192: 
5193:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         stationerna II erbjuder är begränsad och de-
5194: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder               ras prestationsmängder rätt små.
5195: skrivelse nr 2178 av den 23 november 1982                I antalet poststationer I har någon motsva-
5196: tili vederbörande medlem av statsrådet över-         rande inskränkning inte skett. Å andra sidan
5197: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mik-        har i synnerhet i glesbygderna dessa poststa-
5198: kola undertecknade skriftliga spörsmål nr 404:       tioners utnyttjandegrad sjunkit och kostnader-
5199:                                                      na per prestation stigit ända tili 20-30 mark.
5200:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen                Enligt ett av post- och telestyrelsen fattat
5201:        vidta i syfte att hindra post- och te-        principbeslut utvecklas nätet av postanstal-
5202:        lestyrelsens planer på att minska an-         ter med hänsyn tili ett effektivt utnyttjande
5203:        talet postanstalter, så att medborgarna       av anstalterna och tili samhällets behov så,
5204:        kan garanteras en tillräcklig tillgång tili   att tiligången tili mångsidig postbetjäning tryg-
5205:        postbetjäning och en försvagning av           gas även på glest befolkade områden. Post-
5206:        sysselsättningen kan förhindras?              och telestyrelsen syftar inte med sitt beslut
5207:                                                      tili en systematisk indragning av postanstal-
5208:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ter. Avsikten är däremot att ordna tiligången
5209: anföra följande:                                     tili service på basen av efterfrågan. Efterfrå-
5210:    I Finland finns för närvarande inalles 1169       gan på service, trafikmängden, områdets kund-
5211: postkontor och -expeditioner, 1 840 poststa-         struktur och frågan om åt vilka håll kunder-
5212: tioner I, vilka erbjuder en service som är så        na beger sig för att uträtta sina ärenden samt
5213: gott som jämförlig med de ovan nämndas,              lokaliseringen av annan service utgör grund-
5214: samt 714 poststationer II, vilka närmast skö-        valen vid en justering av anstalternas lokali-
5215: ter försäljning av frimärken samt mottagande         sering, befogenheter och öppethållningstider.
5216: och utgivande av postförsändelser, ellet sam-        Målet är att bygga och upprätthålla ett nät
5217: manlagt 3 723 fasta postanstalter. Över 80 %         av anstalter, genom vilket kunderna erbjuds
5218: av poststationerna I och 95 % av poststa-            postbetjäning som är på skäligt avstånd.
5219: tionerna II är belägna i landsbygdens gles-             Då en postanstalts trafik och efterfrågan
5220: bygder. Nätet av fasta anstalter är det tätas-       på dess tjänster minskar undersöks möjlighe-
5221: te i Norden, såväl i anseende tili befolknings-      terna att genom att kombinera skötseln av
5222: underlaget som i anseende tili arealen.              anstalten och postutdelningen ellet skötseln
5223:    De förändringar som skett i anstaltsstruktu-      av två postanstalter bilda servicehelheter ge-
5224: ren på landsbygden har närmast berott på ytt-        nom vilka ett heltidsanställningsförhållande
5225: re faktorer. Den inverkan den av flyttnings-         kan fås tili stånd.
5226: rörelsen förorsakade folkminskningen på lands-           Flyttning ellet indragning av en anstalt
5227: bygden har haft på nätet av anstalter syns hu-       kommer i fråga som en utvecklingsåtgärd då
5228: vudsakligen som en minskning av antalet post-        anstaltens utnyttjandegrad och antalet hushåll
5229: stationer II. Den övervägande delen av post-         inom dess område är så obetydliga att tillgo-
5230: stationerna II verkar i samband med butiker          doseendet av efterfrågan på service förorsakar
5231: på landsbygden. Då i glesbygderna under åren         oskäligt stora kostnader per prestation eller
5232: 1975-1978 inträffade omkring 150 fall av             per hushåll inom anstaltens område. Butiks-
5233: butiksdöd innebar detta att nästan ett mot-          döden i byarna kommer emellertid ofrånkom-
5234: svarande antal poststationer II måste inställa       ligt att minska antalet poststationer II. En
5235: sin verksamhet. En inskränkning av verksamhe-        service som motsvarar efterfrågan måste utan
5236: ten tili denna del inverkar dock inte nämn-          att servicenivån väsentligt sänks ordnas på
5237: värt på servicenivån, emedan den service post-       annat sätt, t.ex. genom att skötseln av en
5238:                                             N:o 404                                             5
5239: 
5240: fast anstalt kombineras med postutdelning el-     va enheter tili större helheter, skapar möjlig-
5241: let med annan service i tätorterna. Att med       heter att effektivera anstaltsförvaltningen. Den
5242: olika kompenserande medel bibehålla service-      administrativa sammanslagningen av postom-
5243: nivån vid indragning av postanstalter överens-    råden minskar inte antalet anstalter och för-
5244: stämmer även med parlamentariska trafikkom-       sämrar inte servicen. Då små postkontor blir
5245: mittt!ns förslag.                                 postexpeditioner kan personalresurser som an-
5246:    Post- och telestyrelsen ser utvecklandet av    vänts tili förvaltningen mera än hittills diri-
5247: nätet av anstalter som en del av en övergri-      geras tili kundservice, marknadsföring och ut-
5248: pande omorganisering av servicen. Post- och       vecklande av servicen.
5249: televerket eftersträvar bl.a. att trygga servi-      I planerna för utvecklande av nätet av
5250: cen i glesbygderna i samarbete med andra gre-     postanstalter är utgångspunkten att i samband
5251: nar av den offentliga förvaltningen. Samar-       med olika arrangemang rörande postanstalter
5252: betet ökas och görs mångsidigare, och nya         trygga arbetets kontinuitet samt avlönings- och
5253: samarbetsformer söks. Sålunda kan glesbyg-        andra förmåner för den personai som hand-
5254: dernas basservice bibehållas och servicen skö-    har uppgifter av bestående natur. Arrange-
5255: tas metodiskt genom koncentrering och ut-         mangen genomförs så långt möjligt på basen
5256: veckling.                                         av den naturliga personalomsättningen, tjäns-
5257:    Reformen av postområdesorganisationen,         tecitkulationen och frivillighet.
5258: dvs. sammanslagningen av små administrati-
5259:      Helsingfors den 29 december 1982
5260: 
5261:                                                             Trafikminister Jarmo Wahlström
5262: 
5263: 
5264: 
5265: 
5266: 0883000047
5267:                                               1982 vp.
5268: 
5269: Kirjallinen kysymys n:o     405
5270: 
5271: 
5272: 
5273: 
5274:                                   Nikkilä: Kunnostusojituksen rahoituksesta yksityismetsissä
5275: 
5276: 
5277: 
5278:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5279: 
5280:    Yli puoli vuosisataa kestäneen metsänparan-           Metsänparannusvaroja on voitu käyttää tois-
5281: nuslainoin ja -avustuksin tuetun ojitustoimin-       kertaisesti ojitustyöhön vain alunperin liian har-
5282: nan tuloksena yksityismetsissä on ojitettua met-     vaksi tehdyn ojaverkoston täydennykseen ja sen
5283: sätalouden maata noin 3,5 miljoonaa hehtaaria.       vaatimaan laskuväylän perkaukseen. Kuivatus-
5284:    Suunnilleen viidennes ojitusalueista vaatisi      ojien perkauksen suunnitteluun ja toteuttami-
5285: kunnostusojitusta, joko liian harvan ojaverkos-      seen ei ole toistaiseksi myönnetty mp-varoja.
5286: ton täydentämistä tai entisten ojien kunnos-         Vaikka uudistusojituksesta olisi kulunut yli
5287: tusta eli perkausta. Monesti kunnostusojitus         20 vuotta, ojanperkaukseen ei saa antaa edes
5288: käsittää samanaikaisesti ojastojen perkausta ja      mp-organisaation suunnitteluapua.
5289: täydentämistä. Näihin töihin voi liittyä myös           Metsänparannustöiden rahoituspäätöksistä vas-
5290: tienpohjan tekoa.                                    taavien viranomaisten kielteinen suhtautuminen
5291:    Kaikkiin vuodesta 1928 lähtien annettuihin        yli 20 vuotta vanhempienkin metsäojien kun-
5292: metsänparannuslakeihin on sisältynyt metsä-          nostuksen tukemiseen mp-varoin tuntuu oudol-
5293: ojituksen kunnossapito- ja hoitovelvoitteita.        ta, suorastaan epäoikeudenmukaiselta. Voidaan-
5294: Aluksi ne olivat määräaikaisia, vähintään 20         han esimerkiksi mp-varoin toteutetun metsän-
5295: vuotta taikka siihen saakka, kunnes ojitus-          viljelyn jälkityöksi katsottavaa taimikonhoitoa-
5296: laina oli maksettu takaisin.                         kin tukea jopa kaksi kertaa samanlaisella edul-
5297:    Nykyisen metsänparannuslain mukaan metsä-         lisella rahoituksella kuin perusmetsitystäkin.
5298: ojituksen kunnossapito- ja hoitovelvollisuudella         Valtaosa yksityismetsien ojituksista on toteu-
5299: ei ole ajallista takarajaa. MPL:n 19 §:n nojalla     tettu yhteishankkeina. Sellaisissa puitteissa tu-
5300: kunnossapito- ja hoitovelvollisuus voidaan tul-      lisi kunnostusojituksetkin suorittaa, jos halu-
5301: kita pysyväksi, joskaan mainittujen velvoittei-      taan toimia rationaalisesti ja taloudellisesti. Sil-
5302: den laiminlyöjää ei voida rangaista saadun avus-     loin kunnostusojitukseen tarvittaisiin mp-va-
5303: tuksen ja jäljellä olevan lainan takaisinmaksa-      rojen tukea, koska vain harvat ojitushankkeen
5304: tuksella enää silloin kun työn päättymisestä on      osakkaat pystyvät ral10ittamaan työn heti omin
5305: kulunut yli 20 vuotta.                               varoin.
5306:    Milloin hoitoa vaille jäänyt metsäojitus on           Pitkälti ollaan yhtä mieltä siitä, että ojanper-
5307: vaarassa menettää merkityksensä ennen kuin           kauksen suunnitteluun ja ohjaukseen pitäisi
5308: 20 vuotta on kulunut työn päättymisestä, lai-        saada mp-varoja yleisavustuksena kuten uudis-
5309: minlyönti voidaan korjata maanomistajan hake-        ja täydennysojitukseen. Mutta itse perkaustyön
5310: muksesta tai suostumuksella metsänparannus-          rahoitus onkin eri asia. Sitä on yritetty rat-
5311: varoin. Metsähallituksen asiana on periä kun-        koa monissa komiteoissa ja työryhmissä ilman
5312: nostamiskulut joko kokonaan tai osaksi ( MPL         käytännössä tuntuvaa tulosta.
5313:  21 §). Tätä hyvin hankalaan hallintomenette-           Asian korjaamiseksi maa- ja metsätalousmi-
5314: lyyn johtavaa pykälää ei ole sovellettu vielä        nisteriö asetti v. 1979 hallitusneuvos Havun
5315:  kertaakaan metsäojituksen kunnostamisessa.          johdolla työryhmän, jonka tuli laatia esitys
5316:     Metsäojituksen hoito- ja kunnossapitovelvolli-   MPL:n muuttamisesta ja selvitys siitä, missä
5317:  suuteen kuuluu myös huolehtia siitä, että oji-      määrin metsäojien perkaustöiden suunnittelua
5318:  tusalueella tehdään tarpeelliset metsänhoitotyöt.   ja toteuttamista voidaan antaa metsänparannus-
5319:  Sellaisia olisivat esimerkiksi taimikon perkaus     organisaation toimesta suoritettavaksi. Työryh-
5320:  ja ojitetun avosuon metsittäminen.                  män mietintö valmistui 15. 2. 1980 ja asian
5321: 088201340H
5322: 2                                               1982 vp.
5323: 
5324: jatkotoimet jäivät v. 1979 asetetun metsätalous-       sänparannustotmmnan tulosten turvaamistehtä"
5325: komitean suoritettaviksi. Osamietinnössään II          viä. Siksi asia pitäisi hoitaa erilliskysymyksenä
5326: metsätalouskomitea onkin osittain Ravun työ-           ripeästi.
5327: ryhmän esityksen pohjalta laatinut esityksen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5328: uudeksi metsänparannuslaiksi, johon sisältyisi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
5329: myös metsäojituksen kunnostus mp-varoin tuet-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5330: tavana työnä.                                          seuraavan kysymyksen:
5331:    Näyttää siltä, että kentällä kiireellisiä toimen-
5332: piteitä vaativa metsäojituksen kunnostuksen ra-                  Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-
5333: hoitusjärjestely on hallintokoneistossa vireillä,             metsissä kunnostusojituksen rahoitus ei
5334: mutta kytkettynä metsähallinnon uudistamis-                   ole nykyisen metsänparannussäännöstön
5335: pakettiin tämän ajankohtaisen mp-kysymyksen                   puitteissa mahdollista, ja jos on,
5336: käytännöllinen hoitaminen vienee aikaa koh-                      aikooko Hallitus ratkaista erilliskysy-
5337: tuuttoman paljon. Kunnostustöiden ja täydennys-               myksenä tämän epäkohdan?
5338: ojitusten suorittaminen on eräs tärkeimpiä met-
5339:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
5340: 
5341:                                              Olavi Nikkilä
5342:                                               N:o 405                                              3
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5348: 
5349:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    pitoon ja hoitoon kohdistuneita tarkastuksia
5350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       204 631 hehtaarin alalla kaikkiaan 17 509 ti-
5351: olette kirjeellänne 23 päivänä marraskuuta 1982     lalla. Kun tarkastuksissa määrättiin uusintatar-
5352: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     kastuksia vain 37 kohteelle, voidaan todeta,
5353: vastattavaksi kansanedustaja Nikkilän seuraavan     että ojitusalueita on ainakin tuon selvityksen
5354: sisältöisen kysymyksen n:o 405:                     mukaan pidetty kunnossa ja hoidettu tyydyttä-
5355:                                                     västi.
5356:           Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-      Vuonna 1981 valmistuneessa metsätalousko-
5357:        metsissä kunnostusojituksen rahoitus ei      mitean osamietintö II:ssa (Komiteanmietintö
5358:        ole nykyisen metsänparannussäännöstön        1981: 67) arvioidaan kunnostettavia metsä-
5359:        puitteissa mahdollista, ja jos on,           ojitusalueita olevan vuosittain noin 50 000 heh-
5360:           aikooko Hallitus ratkaista erilliskysy-   taaria. Komitean laskelmien mukaan tämä pinta-
5361:        myksenä tämän epäkohdan?                     ala laajenee 1980-luvun loppuun mennessä noin
5362:                                                     80 000 hehtaariksi. Viime vuosina on yksityis-
5363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       metsissä suoritettu metsäojien kunnostusta vuo-
5364: seuraavaa:                                          sittain noin 5 000 hehtaarin alueella.
5365:   Voimassa olevan metsänparannuslain 19 §: n           Kunnostuksen tarpeessa olevia ojia on eni-
5366: mukaan metsänparannusvaroilla osaksi tai ko-        ten vanhoilla lapiokaivuhankkeilla sekä auraus-
5367: konaan toteutetusta metsäojitustyöstä hyötyä        ojitusalueilla. Varsinkin Pohjanmaalla ojien kun-
5368: saanut maanomistaja on velvollinen huolehti-        nostusta vaikeuttavat ojien huonot laskusuhteet
5369: maan metsäojitusalueen kunnossapidosta ja hoi-      ja sarkajako. Erityisesti siellä, mutta myös
5370: dosta. Jos kunnossapito on jäänyt suorittamatta     muualla olisi monen kymmenen ja sadankin
5371: ennen kuin kaksikymmentä vuotta on kulunut          osakkaan ojitushankkeilla järjestettävä koko
5372: työn päättymisestä, voidaan asiassa ryhtyä sa-      alueen kunnostus samanaikaisesti, jolloin myös
5373: notun lain tarkoittamiin toimenpiteisiin, joihin    kulku- ja kuljetusmahdollisuudet voitaisiin tar-
5374: kuuluu muun ohella, että kunnostamistyö voi-        koituksenmukaisimmin ottaa huomioon.
5375: daan suorittaa maanomistajan kustannuksella            Metsätalouskomitea esitti uutena työlajina
5376: metsänparannusvaroin. Kaksikymmentä vuotta          metsänparannuslakiin metsäojituksen kunnostus-
5377: vanhempien ojitusten hoito sen sijaan on maan-      ta. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
5378: omistajan omatoimisuuden varassa. Edellä mai-       työryhmän, jonka tehtävänä on metsätalousko-
5379: nittuun metsänparannuslain 19 §:ssä tarkoitet-      mitean mietinnön pohjalta valmistella esitys
5380: tuun maanomistajan kunnossapito- ja hoitovel-       uudeksi metsänparannuslaiksi ja -asetukseksi.
5381: vollisuuteen kuuluu metsänparannusasetuksen         Työryhmä on saanut valmistelutyöhön aikaa
5382: mukaan, että kaivetut ja peratut uomat sekä         kuluvan vuoden loppuun.
5383: tehdyt laitteet ja rakennelmat pidetään tyydyt-        Hallituksen mielestä on perusteltua, että
5384: tävää kuivatustehoa vastaavassa kunnossa ja         kunnostusojitukseen saataisiin käyttää metsän-
5385: että ojitusalueella suoritetaan tarpeelliset met-   parannusrahoitusta edellä mainitun komitean
5386: sänhoitotyöt. Sanotussa asetuksessa säädetään       tarkoittamalla tavalla. Aikoinaan ojitettujen
5387: myös, että keskusmetsälautakunnan ja piiri-         alueiden puun tuotto voitaisiin siten täysite-
5388: metsälautakunnan tulee valvoa maanomistajalle       hoisesti turvata. Kun asiaa koskevien säädös-
5389: kuuluvan kunnossapito- ja hoitovelvollisuuden       ehdotusten valmistelu on paraikaa käynnissä ja
5390: noudattamista.                                      jo varsin pitkälle suoritettu, hallitus ei tässä
5391:    Keskusmetsälautakunta Tapio on suorittanut       vaiheessa katso tarpeelliseksi ryhtyä enempiin
5392: vuonna 1980 metsäojitushankkeilla kunnossa-         toimenpiteisiin asiassa.
5393:      Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1982
5394: 
5395:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5396: 4                                            1982 vp.
5397: 
5398: 
5399:                            Till Riksdagens Herr Talman
5400: 
5401:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        204 631 hektar. Då vid dessa inspektioner nya
5402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           inspektioner behövde föreskrivas på endast 37
5403: velse av den 23 november 1982 tili vederbö-         ställen, kan man konSitatera att dikningsområ-
5404: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        dena åtminstone enligt denna utredning har
5405: av följande av riksdagsman Nikkilä underteck-       underhållits och skötts på ett tilifredsställande
5406: nade spörsmål nr 405:                               sätt.
5407:                                                        I skogsbrukskommittens delbetänkande II,
5408:           Är Regeringen medveten om att det         som färdigställdes år 19 81 ( Kommi ttebetänkan-
5409:        inom ramen för gällande stadganden om        de 1981: 67), uppskattade man att det år-
5410:        skogsförbättring inte är möjligt att fi-     ligen finns ca 50 000 hektar skogsdikningsom-
5411:        nansiera iståndsättande dikning i en-        råden, som behöver iståndsättas. Enligt kom-
5412:        skilda skogar, och om så är fallet,          mittens beräkningar kommer detta område före
5413:           har Regeringen för avsikt att avhjälpa    utgången av 1980-talet att öka till ca 80 000
5414:        detta missförhållande såsom ett separat      hektar. Under de senaste åren har i enskilda
5415:        ärende?                                      skogar årligen utförts iståndsättning av skogs-
5416:                                                     diken på ett område av ca 5 000 hektar.
5417:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Diken, som är i behov av iståndsättning,
5418: samt anföra följande:                               finns mest på de gamla områden där diken har
5419:     Enligt 19 § i gällande lag om skogsför-         grävts manuellt med spade eller plogats. I
5420: bättring är skogsägare, som dragit nytta av         synnerhet i Österbotten försvåras iståndsätt-
5421: med skogsförbättringsmedel helt eller delvis        ningen av diken genom de dåliga lutningsförhål-
5422: utfört skogsförbättringsarbete, skyldig att draga   landena och tegindelningen. I synnerhet där
5423: försorg om underhållet och skötseln av skogs-       men även på annat håll i landet borde istånd-
5424: dikningsområdet. Har inom loppet av tjugo år        sättningen av diken anordnas samtidigt på om-
5425: från arbetets slutförande försummelse inträffat     råden, som innehavs av många tiotal, t.o.m.
5426: med avseende på underhållet, kan vicLtagas i        hundratal jordägare, varvid även färd- och
5427: sagda lag avsedda åtgärder, vilka bl.a. innebär     transportmöjligheterna kunde beaktas på ett
5428: att iståndsättningsarbetet kan utföras på skogs-    ändamålsenligare sätt.
5429: ägarens bekostnad med skogsförbättringsmedel.          Skogsbrukskommitten anförde iståndsättning
5430: Skötseln av dikning, som är äldre än tjugo          av skogsdikningen som ett nytt arbetsområde
5431: år, är däremot beroende av skogsägarens egen        att upptas i lagen om skogsförbättring. Jord-
5432: aktivitet. Tili den ovan nämnda skyldigheten        och skogsbruksministeriet har tilisatt en ar-
5433: för jordägare att draga försorg om underhåll        betsgrupp, som har i uppdrag att på basen av
5434: och skötsel, som avses i 19 § lagen om skogs-       skogsbrukskommittens betänkande bereda ett
5435: förbättring, hör enligt förordningen om skogs-      förslag tili ny lag och förordning om skogsför-
5436: förbättring att grävda och rensade fåror samt       bättring. För beredningsarbetet har arbetsgrup-
5437: anordningar och konstruktioner hålls i ett          pen erhållit tid tili utgången av innevarande år.
5438: skick, som motsvarar en tillfredsställande torr-       Regeringen anser det motiverat att skogsför-
5439: läggningseffekt, och att på dikningsområdet ut-     bättringsmedel får användas för iståndsättande
5440: förs erforderliga skogsvårdsarbeten. I sagda        av dikning på det sätt som ovan nämnda kom-
5441: förordning stadgas även att centralskogsnämn-       mitte avser. Virkesavkastningen på områden,
5442: den och distriktsskogsnämnden skall övervaka,       som en gång har blivit utdikade, kunde därige-
5443: a:tt jordägaren tillkommande skyldighet att dra     nom tryggas med full effekt. Eftersom bered-
5444: försorg om underhåll och skötsel uppfylls.          ningen av ifrågavarande stadganden som bäst
5445:     Centralskogsnämnden Tapio har år 1980 be-       pågår och tili en stor del redan har utförts, an-
5446: träffande dikningsprojekten utfört inspektioner,    ser regeringen det inte i detta skede vara nöd-
5447: som har gällt underhåll och skötsel på samman-      vändigt att vidta ytterligare åtgärder i denna
5448: lagt 17 509 lägenheter inom ett område av           sak.
5449:      Helsingfors den 14 december 1982
5450: 
5451:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5452:                                              1982 vp.
5453: 
5454: Kirjallinen kysymys n:o 406 ·
5455: 
5456: 
5457: 
5458: 
5459:                                  Pesola ym.: Joutsan siirtämisestä aluepoliittisessa aluejaossa
5460:                                     III A-tukialueeseen
5461: 
5462: 
5463:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5464: 
5465:    Vuoden 1982 alussa voimaan tulleen alue-         tialueeseen ja näiden kolmen kunnan muodos-
5466: poliittisen lainsäädännön edellyttämässä tuki-      tama yhteensä n. 7 600 asukkaan alue tulisi
5467: aluejaossa Joutsan kunta määrättiin III perus-      käsitellä kokonaisuutena ja samanlaisena tuki-
5468: vyöhykkeen B-tukialueeseen. Samalla ratkaisul-      alueena.
5469: la valtioneuvosto sijoitti Joutsan ympärillä ole-      Lisäksi tukialuepäätös osoittaa mm. läänin-
5470: vat naapurikunnat kaikki A-tukialueeseen.           hallitusten erilaista käsitystä kuntien kehittä-
5471:    Edellä mainittu tukialuejako asetti Joutsan      misestä, koska Mikkelin läänin kuntana Joutsa
5472: kunnan ympäristökuntiaan epäedullisempaan           olisi aivan ilmeisesti sijoittunut A-tukialueeksi.
5473: asemaan. Joutsan kunta esitti jo ennen valtio-      Tällaisissa tapauksissa valtioneuvoston tulisi
5474: neuvoston ratkaisua perustellulla kirjelmällään     huomioida ja vertailla myös läänien rajoilla
5475: 13. 11. 1981 valtioneuvoston kanslialle Joutsan     olevia kuntia toisiinsa ja tehdä ratkaisunsa ko-
5476: kunnan määräämistä III A-tukialueeksi.              konaisvaltaisesti.
5477:    Joutsan naapurikunnissa Mikkelin läänin             Kuluneen vuoden 1982 aikana Joutsan kun-
5478: puolella Mikkelin lääninhallituksen esittäminä      ta on kärsinyt tukialuejaosta mm. siten, että
5479: on sijoitettu A-alueeseen mm. Hirvensalmen,         uusien teollisten työpaikkojen syntyminen on
5480: Kangasniemen, Pertuumaan ja Hartolan kun-           miltei pysähtynyt. Sen sijaan Kangasniemelle
5481: nat sekä myös lähellä Joutsaa sijaitseva Sys-       ja Hartolaan on näitä tullut huomattavasti
5482: män kunta. Joutsan eteläpuolella olevien Har-       enemmän. Ratkaisevana tekijänä yritysten si-
5483: tolan ja Sysmän kuntien voidaan katsoa ole-         joittumisen kannalta nähdään Joutsan kunnan
5484: van varakkaita ja kehittyneitä palvelukeskuk-       esiintyminen tukialuekartalla ympäristökuntiin-
5485: sia, joista on mm. Joutsaa lyhyemmät etäisyy-       sa verrattuna "valkoisena läikkänä". Tästä syys-
5486: det kaupunkitason keskuksiin sekä voimakkaal-       tä yrittäjät eivät edes vaivaudu harkitsemaan
5487: le Lahden talousalueelle. Lisäksi Sysmän taa-       Joutsan kuntaa yrityksensä sijoituspaikaksi.
5488: jama on korkea-asteisempi kuin Joutsa. Kaak-        Näin ollen nykyisellä tilanteella on psykologi-
5489: koisessa Keski-Suomessa on Joutsan muut naa-        sesti negatiivinen merkitys J outsalle.
5490: purikunnat Leivonmäki ja Luhanka Keski-Suo-            Vuoden 1982 aikana Joutsa on useissa eri
5491: men lääninhallituksen esityksestä sijoitettu A-     yhteyksissä ilmoittanut tyytymättömän asen-
5492: alueeseen. Näin ollen Joutsa jää yksin ainoa-       teensa tukialuejaon osalta mm. sisäasiainminis-
5493: na kuntana edellä mainitulla laajalla alueella      terille, lääninhallitukselle, maakuntaliitolle sekä
5494: B-tukialuekunnaksi.                                 eri piirihallintoviranomaisille. Joutsan kunnan
5495:    Valtioneuvoston tukialuejakopäätöstä ei voi-     esille tuomien seikkojen pohjalta ns. yleinen
5496: da pitää tasapainoisen alueellisen kehittämisen     mielipide eri viranomaisten keskuudessa tun-
5497:  kannalta oikeudenmukaisena, vaan Joutsan koh-      nustaa, että Joutsan kunta on ilman omaa syy-
5498:  dalla epäonnistuneena ja kohtalokkaana kunnan      tään määrätty väärään tukialueryhmään.
5499:  kehitykselle.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5500:    Valtioneuvoston kanslian ohjeiden mukaan         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
5501:  saman työssäkäyntialueen kuntia ei olisi pitä-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5502: nyt sijoittaa eri tukialueisiin. Tämä kriteeri      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5503: olisi pitänyt huomioida myös Joutsan työssä-
5504:  käyntialueen osalta. Leivonmäen ja Luhangan                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5505:  kunnat kuuluvat kiinteästi Joutsan työssäkäyn-            siin tasapainoisen alueellisen kehityksen
5506: 088201373K
5507: 2                                       1982 vp.
5508: 
5509:      edistämisestä annetun lain (532/81)           rusvyöhykkeen A-tukialueeseen alueelli-
5510:      mukaisen aluejaon muuttamiseksi siten,        sen tasapainon ja tasapuolisuuden saa-
5511:      että Joutsan kunta siirretään III pe-         vuttamiseksi?
5512:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982
5513: 
5514:                Helena Pesola                        Timo Ihamäki
5515:                                               N:o 406                                               3
5516: 
5517: 
5518: 
5519: 
5520:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5521: 
5522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        puolella, Leivonmäkeä ja Luhankaa, ehdotet-
5523: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         tiin kuudenneksi ja seitsemänneksi ongelmalli-
5524: mies, olette 23 päivänä marraskuuta 1982 päi-        simpina III A-tukialueeseen.
5525: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-           Valtioneuvoston tukialuepäätöksessä Keski-
5526: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Suomen lääninhallituksen ehdotus toteutui si-
5527: kansanedustaja Pesolan ym. näin kuuluvasta           ten, että ehdotetuista 13 kunnasta 11 mää-
5528: kirjallisesta kysymyksestä n:o 406:                  rättiin kolmannen perusvyöhykkeen A-tuki-
5529:                                                      alueeseen. Ehdotuksen kaikki 12 B-tukialuee-
5530:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       seen sijoitettua kuntaa ja lisäksi kaksi A-tuki-
5531:        siin tasapainoisen alueellisen kehityksen     alueen kuntien joukosta karsittua kaupunkia,
5532:        edistämisestä annetun lain (532/81)           Suolahti ja Äänekoski, määrättiin valtioneuvos-
5533:        mukaisen aluejaon muuttamiseksi siten,        ton päätöksellä B-tukialueeseen. Pienenä poik-
5534:        että Joutsan kunta siirretään III pe-         keuksena todettakoon Haapamäen taajaman
5535:        rusvyöhykkeen A-tukialueeseen alueelli-       määrääminen kunnanosana A-tukialueeseen
5536:        sen tasapainon ja tasapuolisuuden saa-        muun Keuruun jäädessä B-tukialueeseen (VN:n
5537:        vuttamiseksi?                                 päätös 101/82). Joutsan työssäkäyntialue tuli
5538:                                                      näin jaetuksi kahteen tukialueeseen vastoin
5539:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ohjeiden yleisiä periaatteita, niin kuin kysy-
5540: vasti seuraavaa:                                     myksessäkin on todettu. Kehittyneisyyserot
5541:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-      muodostavat kuitenkin teoreettista työssäkäyn-
5542: misestä annetun lain (532/81) mukaisesti saa-        tialuetta tärkeämmän valintaperusteen.
5543: tettiin kuluvan vuoden alusta lukien voimaan            Mikkelin lääninhallituksen ehdotuksessa si-
5544: uudet aluepoliittiset aluejaot. Perusvyöhykejako     joittuivat Joutsan naapurikunnat kolmannen
5545: vahvistettiin 24 päivänä syyskuuta 1981 anne-        perusvyöhykkeen A-tukialueeseen. Valtioneu-
5546: tulla valtioneuvoston päätöksellä (653/81) ja        voston tukialuepäätöksessä ja kunnanosapäätök-
5547: tukialuejako 22 päivänä joulukuuta 1981 an-          sessä lääninhallituksen ehdotus toteutui sellai-
5548: netulla valtioneuvoston päätöksellä (1038/81).       senaan.
5549:    Tukialuepäätös perustui valmistelutyöhön,            Edellä todetun perusteella Joutsan määrää-
5550: jossa lääninhallitusten ehdotuksilla oli keskei-     minen kolmannen perusvyöhykkeen B-tuki-
5551: nen asema. Valtioneuvoston kanslia pyysikin          alueeseen oli perusteltua, koska sen asema eh-
5552: lääninhallituksilta ehdotusta tukialuejaoksi an-     dotusten tekohetkellä noin vuosi sitten koet-
5553: tamiensa ohjeiden perusteella. Ohjeissa kiinni-      tiin ympäristökuntia paremmaksi. Sijainti lää-
5554: tettiin huomiota mm. aluelain perusteisiin, kun-     nin rajakuntana tosin antaa mahdollisuuden
5555: nittaisiin kehittyneisyystietoihin, läänien kehit-   tarkastella kriittisemmin kuntien keskinäisiä
5556: tämistarpeeseen liittyviin seikkoihin sekä sii-      kehittyneisyyseroja lääninrajan molemmin puo-
5557: hen, että saman työssäkäyntialueen kuntia ei         lin, mihin kysymyksessä kiinnitetään huomio-
5558: tulisi sijoittaa eri tukialueisiin.                  ta nyt Joutsan kohdalla.
5559:    Keski-Suomen lääninhallituksen ehdotuksessa          Aluepoliittinen lainsäädäntö on ollut voi-
5560: Joutsan kunta ehdotettiin sijoitettavaksi kol-       massa siihen liittyvine aluejakoineen vasta noin
5561: mannen perusvyöhykkeen B-tukialueeseen. A-           vuoden. Näin lyhyen ajan kokemusten perus-
5562: tukialueeseen sijoitettuna Joutsa olisi läänin       teella ei ole syytä ryhtyä aluejakojen tarkistus-
5563: ehdotuksen mukaan vasta 17 :nnellä tärkeys-          toimenpiteisiin. V aitioneuvoston kansliassa on
5564: sijalla. Joutsan naapurikuntia Keski-Suomen          suunniteltu tehdä koko maata koskeva arvioin-
5565: 4                                           1982 vp.
5566: 
5567: ti tukialuejaon tarkoituksenmukaisuudesta noin    menpiteiden suuntautumisesta sekä paremmat
5568: vuoden kuluttua. Tuolloin ovat käytettävissä      seurantatiedot alueellisesta kehityksestä.
5569: täsmällisemmät tiedot aluepoliittisten tukitoi-
5570:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
5571: 
5572:                                                                     Ministeri Mikko Jokela
5573:                                               N:o 406                                               5
5574: 
5575: 
5576: 
5577: 
5578:                            Till Riksdagens Herr Talman
5579: 
5580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         föras tili stödområdet A inom den tredje bas-
5581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            zonen. Om Joutsa hade hänförts tili stödom-
5582: velse .av den 23 november 1982 tili vederbö-         rådet B skulle kommunen enligt länets för-
5583: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         slag kommit att befinna sig först på sjuttonde
5584: av följande av riksdagsman Pesola m. fl. un-         plats i preferensordningen. Joutsas grannkom-
5585: dertecknade skriftliga spörsmål nr 406:              muner inom Mellersta Finlands Iän, Leivon-
5586:                                                      mäki och Luhanka, vilka ansågs vara sjätte
5587:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        och sjunde i ordningen bland de mest proble-
5588:        en ändring av den regionala indelning         matiska kommunerna, föreslogs bli hänförda
5589:        som åsyftas i lagen om främjande av en        tili stödområdet A inom tredje baszonen.
5590:        balanserad regional utveckling (532/              Genom statsrådets beslut om stödområden
5591:        81) så, att Joutsa kommun överförs            förverkligades förslaget från länsstyrelsen i
5592:        tili stödområdet A inom III baszonen          Mellersta Finlands Iän så, att 11 kommuner
5593:        för åstadkommande av regional jäm-            bland 13 föreslagna hänfördes tili stödområdet
5594:        vikt och opartiskhet?                         A inom tredje baszonen. Alla de 12 kommu-
5595:                                                      ner som enligt förslaget borde hänföras till
5596:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stödområdet B och dessutom två städer, som
5597: samt anföra följande:                                hade gallrats ut bland de tilltänkta kommu-
5598:    I överensstämmelse med lagen om främjan-          nerna inom stödområdet A, nämligen Suolahti
5599: de av en balanserad regional utveckling (532/        och Äänekoski, hänfördes genom statsrådets
5600: 81) infördes nya regionala indelningar vid in-       beslut tili stödområdet B.
5601: gången av innevarande år. Indelningen i bas-             Såsom ett litet undantag bör konstateras
5602: zoner stadfästes genom statsrådets beslut den        att tätorten Haapamäki, såsom utgörande en
5603: 24 september 1981 om baszoner (653/81)               del av en kommun, hänfördes tili stödområdet
5604: och indelningen i stödområden genom stats-           A, medan återstoden av Keuruu alltjämt hör
5605: rådets beslut den 22 december 1981 om in-            tili stödområdet B ( SRb 101/82). Pendlings-
5606: delning av baszonerna i A- och B-stödområ-           området kring Joutsa delades därmed mellan
5607: den (1038/81 ).                                      två stödområden i strid med de allmänna prin-
5608:    Beslutet om indelning i stödområden grun-         ciperna i direktiven, vilket faktum även på-
5609: dade sig på ett beredningsarbete, i vilket läns-     pekas i spörsmålet. Skilinaderna i fråga om
5610: styrelsernas förslag intog en viktig plats. Stats-   utvecklingsnivå utgör dock ett viktigare krite-
5611: rådets kansli anmodade därför länsstyrelserna        rium vid valet än ett teoretiskt pendlingsom-
5612: att inkomma med förslag tili indelning i stöd-       råde.
5613: områden på grundval av de anvisningar kans-              I ett förslag från länsstyrelsen i St Michels
5614: liet hade utfärdat. I anvisningarna fästes upp-      Iän hänfördes Joutsas grannkommuner tili stöd-
5615: märksamhet bl.a. vid regionlagens grundva-           området A inom tredje baszonen. I statsrådets
5616: lar, uppgifterna om utvecklingsnivån i de olika      beslut om stödområden och i kommundelsbe-
5617: kommunerna, omständigheter i samband med             slutet förverkligades Iänsstyrelsens förslag så-
5618: utvecklingsbehoven i länen samt vid att kom-         som sådant.
5619: muner inom ett och samma pendlingsområde                 Med stöd av det som ovan har anförts var
5620: inte borde hänföras tili olika stödområden.          det motiverat att hänföra Joutsa tili stödom-
5621:    I ett förslag från länsstyrelsen i Mellersta      rådet B inom tredje baszonen, emedan kom-
5622: Finlands Iän föresiogs att Joutsa skulle hän-        munens ställning vid den tidpunkt för ca
5623: 088201373K
5624: 6                                           1982 vp.
5625: 
5626: ett år sedan då förslagen framlades upplev-       i kraft endast ca ett år. Det är inte skäl att
5627: des såsom gynnsammare än läget i grannkom-        på basen av erfarenheter från en så kort tid
5628: munerna. Kommunens läge invid länsgränsen         vidta åtgärder i syfte att justera den regionala
5629: ger visserligen en möjlighet att mera kritiskt    indelningen. Man har inom statsrådets kansli
5630: bedöma de inbördes olikheterna i fråga om         planerat att om ungefär ett år för hela lan-
5631: utvecklingsnivå på ömse sidor om denna gräns.     dets del utvärdera ändamålsenligheten av in-
5632: Det är denna fråga som nu för Joutsas del         delningen i stödområden. Det kommer då att
5633: ägnas uppmärksamhet i det föreliggande spörs-     finnas tillgång tili mera exakta uppgifter om
5634: målet.                                            inriktningen av de regionalpolitiska stödåtgär-
5635:    Den regionalpolitiska lagstiftningen och den   derna samt bättre besked om iakttagelser i
5636: därtill hörande områdesindelningen har varit      fråga om den regionala utvecklingen.
5637:      Helsingfors den 28 december 1982
5638: 
5639:                                                                         Minister Mikko Jokela
5640:                                              1982 vp.
5641: 
5642: Kirjallinen kysymys n:o 407
5643: 
5644: 
5645: 
5646: 
5647:                                  Aaltonen: Puhelinliikenteen automattsotnnin takia kuntien pal-
5648:                                     velukseen siirtyneiden henkilöiden eläkeoikeuden turvaami-
5649:                                     sesta
5650: 
5651: 
5652:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5653: 
5654:    Puhelinliikenteen automatisoinnin johdosta       hakeutuneet, on yleistä eläkeikää alempi eläke-
5655: posti- ja lennätinlaitoksesta vapautui suuri mää-   ikä. Kyseessä ovat useimmiten jo pitkään val-
5656: rä henkilökuntaa. Henkilökunta on osittain si-      tiota palvelleet henkilöt, joten he ovat jo melko
5657: joittunut kunnallisten terveyskeskusten sekä        iäkkäitä. Tämän vuoksi heidän kul:man palve-
5658: aluehälytyskeskusten palvelukseen. Silloinen        luksessa ansaitsemansa eläkeikä jää suhteellisen
5659: valtiotyönantaja eli posti- ja lennätinlaitos oli   lyhyeksi ja samoin eläkepalkka pieneksi.
5660: aktiivisesti mukana järjestämässä asianomaisille       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5661: ko. kunnallisia virkoja. Tässä yhteydessä ei        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
5662: kuitenkaan selvitetty siirtymisen vaikutusta        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5663: asianomaisten henkilöiden eläketurvaan. Kysei-      seuraavan kysymyksen:
5664: set henkilöt saavat valtion eläkkeen vasta
5665: täyttäessään VEL:n vapaakirjaeläkkeen saami-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä puhelinlii-
5666: seksi edellytetyn 65 vuoden iän.                           kenteen automatisoinnin johdosta kun-
5667:    Kunnallisen eläkesäännön mukaan virkani-                tien palvelukseen siirtyneiden eläkeoi-
5668: mikkeissä, joihin vapautuneet henkilöt ovat                keuden turvaamiseksi?
5669:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
5670: 
5671:                                          Markus Aaltonen
5672: 
5673: 
5674: 
5675: 
5676: 1}882013317
5677:  2                                             1982 vp.
5678: 
5679: 
5680: 
5681: 
5682:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
5683: 
5684:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voitu kuntien valtionapumenoihin varattuje1
5685:   mainitussa tarkoituksessA Te,: Herra Puhemies,        määrärahojen turvin sijoittaa myös kuntien j
5686:   olette 24 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           kuntainliittojen palvelukseen. Posti- ja lenn~
5687: . kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tinlaitoksen keräämien tietojen mukaan kull
5688:   asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nalliseen erikoissairaanhoitoon on sijoittunu
5689: . edustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kir-         78, terveyskeskuksiin 130 ja kunnallisiin alu<
5690:   jallisesta kysymyksestä n:o 407:                      hälytyskeskuksiin 5 entistä puhelinvirkailijaa
5691:                                                        Kunnalliseen palvelukseen siirtyneet puhelitl
5692:            Mitä Hallitus aikoo tehdä puhelinlii-        virkailijat toimivat muun muassa seuraaviss
5693:         kenteen automatisoinnin johdosta kun-           tehtävissä: puhelunvälittäjinä, terveyskeskm
5694:         tien palvelukseen siirtyneiden eläkeoi-        avustajina, vastaanottoapulaisina, laitosapulaisi
5695:         keuden turvaamiseksi?                          na, toimistovirkailijoina, konekirjoittajina, ham
5696:                                                         mashoitoapulaisina, keittiöapulaisina sekä osa~
5697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            toapulaisina, sairaala-apulaisina ja aluehälyty!
5698: vasti seuraavaa: ·. · · ·                               keskusten päivystäjinä.
5699:                                                            Kunnalliseen palvelukseen siirtyneet puhe
5700:    Kaukopuhelinliikenteen automatisointi aloi-         Iinvirkailijat siirtyivät samalla myös eläkejärje!
5701: tettiin maassanline jo vuonna 1958 ja se saa-         . telmästä kunnalliseen eläkejärjestelmään. Eläkf
5702: tiin päätökseen vuoden 1980 ·huhtikuussa. Sa-           etuudet ovat näissä järjestelmissä pääpiirteittäi1
5703: maan aikaan saatiin posti- ja lennätinlaitoksen      . samanlaiset. Siirtymisellä on vaikutusta elä1
5704: osalta päätökseen myös paikallispuhelinliiken-          keeseen kuitenkin siten, että valtion palvelu1
5705: teen automatisointi. Puhelinliikenteen hoitoon          sen perusteella tuleva vanhuuseläke voidaa1
5706: osallistui suurimmillaan vuosina 1974 ja 1975           myöntää vasta henkilön täytettyä 65 vuotta
5707: noin 6 000 henkilöä. Automatisoinnin jälkeen            kun taas kunnalliseen palvelukseen perustuv
5708: vuoden 1980 loppupuolella puhelinliikenneteh-           eläke voidaan myöntää henkilön saavutettua 6.
5709: tävissä toimi enää noin 850 virkailijaa.                vuoden tai sitä alhaisemman kunnallisen eläh
5710:    Viimeksi mainituista luvuista saa havainnoil-       laitoksen eläkesäännössä mainitun erityisen eli!
5711: lisen kuvan puhelinliikenteen automatisoinnin          keiän. Valtion palveluksen perusteella tuleva1
5712: vaikutuksista työvoiman määrään. Automatisoin-         niin sanotun vapaakirjaeläkkeen määrä on L
5713: nin edetessä pyrittiin usealla eri tavalla ehkäi-      säksi 2 prosenttia kutakin palvelusvuotta kot
5714: semään puhelinvirkailijoiden työttömyyttä. Tä-         den, kun taas lisäeläketurvan mukainen eläk
5715: tä koskevia järjestelyjä suoritettiin merkittä-         karttuu 2,2 prosenttia vuodessa.
5716: västi myös muualla kuin posti- ja telelaitokses-           Useimmissa niissä kunnallisen sektorin töi!
5717: sa. Lähtökohtana oli, että mahdollisimman              sä, joihin puhelinvirkailijoita on siirtynyt, 01
5718: monelle automatisoinnin johdosta työtä vaille          eläkeikä 63 vuotta, mikä on julkisen sektori1
5719: jäävälle voitaisiin järjestää uusi työpaikka.          yleinen eläkeikä. Terveyskeskusavustajan eläke
5720: Uudelleensijoitustoimintaa tapahtui ensinnäkin         ikä on kuitenkin 58 vuotta ja sairaala-apulaiseJ
5721: posti- ja telelaitoksen omassa piirissä teletoimen     sekä laitos- ja osastoapulaisen eläkeikä on 61
5722: muihin tehtäviin sekä vapaana oleviin posti-           vuotta.
5723: toimen tehtäviin. Huomattava määrä endsiä                  Valtion palveluksesta kunnalliseen palvelu1
5724: puhelinvirkailijoita siirtyi myös valtionhallin-        seen siirtymisen vaikutukset eläketurvaan eivä
5725: non muille sektoreille.                                 koske ainoastaan nyt kysymyksessä olevaa sii1
5726:    Vuodesta 1978 lähtien on automat1somnin             tymistä, vaan samanlainen tilanne syntyy ainf
5727: vuoksi eroamaan joutuvia puhelinvirkailijoita          kun henkilö siirtyy valtion palveluksesta kur
5728:                                               N:o 407                                              3
5729: 
5730: nalliseen palvelukseen tai päinvastoin. Aikai-      asoiden valmistelussa avustava valtion eläke-
5731: semmin on yksittäistapauksissa jonkin toimin-       neuvottelukunta onkin 10 päivänä toukokuuta
5732: nan tai laitoksen valtiolle tai kunnalle siirtä-    1982 asettanut jaoston, jonka tehtävänä on sel-
5733: mistä koskevaan lakiin otettu säännöksiä myös       vittää valtion eläkejärjestelmän mahdolliset ke-
5734: siirtyvän henkilökunnan asemasta, muun muas-        hittämistarpet edunsaajan siirtyessä valtion elä-
5735: sa eläketurvasta. Nämä erityissäännökset ovat       kejärjestelmästä muun julkisen eläkejärjestelmän
5736: kuitenkin koskeneet kutakin tapausta erikseen.      piiriin tai päinvastoin taikka edunsaajan siir-
5737: Sen sijaan yleisempiä säännöksiä eläkejärjestel-    tyessä palvelussuhteesta toiseen valtion eläke-
5738: mästä toiseen siirtymisen varalta ei ole. Kysy-     järjestelmässä. Jaostossa on valtiovarainministe-
5739: myksessä mainitussa tapauksessa siirtyminen on      riön ja neuvottelukunnassa edustettuina olevien
5740: tapahtunut valtion eläkejärjestelmästä kunnalli-    työmarkkinajärjestöjen edustajien lisäksi sosiaa-
5741: seen eläkejärjestelmään, mutta on otettava          li- ja terveysministeriön, Kunnallisen eläkelai-
5742: huomioon, että siirtymistä voi tapahtua molem-      toksen sekä kunnallisia työntekijöitä ja viran-
5743: piin suuntiin.                                      haltijoita edustavan järjestön edustaja. Jaoston
5744:    Kysymyksen yleisen luonteen ja merkittävyy-      työn päätyttyä valtion eläkeneuvottelukunta
5745: den vuoksi sitä siis tulisi selvittää yleisemmin    tekee valtiovarainministeriölle esityksen tar-
5746: eikä vain kulloinkin esille tulevan erityistilan-   peellisiksi katsomistaan muutoksista, minkä jäl-
5747: teen pohjalta. Valtiovarainministeriötä eläke-      keen ministeriö ottaa niihin kantaa.
5748:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1982
5749: 
5750:                                                                           Ministeri Jermu Laine
5751:                                              1982 vp.
5752: 
5753: 
5754: 
5755: 
5756:                            T'Hl Riks.dagens Herr Talman
5757: 
5758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Sedan år 197 8 har telefonfunktionärer, som
5759: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          har varit tvungna att avgå på grund av auto-
5760: velse av den 24 november 1982 till vederbö-        matiseringen, med stöd av anslag, som har
5761: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       reserverats för kommunernas statsbidragsutgif-
5762: av följande av riksdagsman Markus Aaltonen         ter, kunnat placeras även i kommunernas och
5763: undertecknade spörsmål nr 407:                     kommunalförbundens tjänst. Enligt de av post~
5764:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen         och televerket insamlade uppgifterna har 78
5765:        vidta för att trygga rätten till pension    före detta telefonfunktionärer placerat sig inom
5766:         för personer som till följd av telefon-    den kommunala specialsjukvården, 130 vid
5767:         trafikens automatisering har övergått      hälsovårdscentralerna och 5 vid de kommunala
5768:        i kommunal . tjänst?                        kretsalarmeringscentralerna. De telefonfunktio-
5769:                                                    närer som har övergått i kommunal tjänst ar-
5770:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      betar bl.a. som telefonister, hälsovårdscentrals-
5771: samt anföra följande:                              biträden, mottagningsbiträden, anstaltsbiträden,
5772:    Automatiseringen av fjärrtelefontrafiken in-    byråfunktionärer, maskinskrivare, tandvårdsbi-
5773: leddes i vårt land redan år 1958 och slutför-      träden, köksbiträden samt avdelningsbiträden,
5774: des i april 1980. Samtidigt slutfördes även        sjukhusbiträden ellet i jourtjänst vid kretsalar-
5775: automatiseringen av lokaltelefontrafiken för       meringscentralerna.
5776: post- och televerkets del. Det högsta antalet         De telefonfunktionärer som övergick i kom-
5777: anställda som under åren 1974 och 1975 del-        munal tjänst övergick samtidigt från det stat-
5778: tog i skötseln av telefontrafiken var ca 6 000.    liga till det kommunala pensionssystemet. Pen-
5779: Efter automatiseringen i slutet av år 1980         sionsförmånerna i dessa system är generellt
5780: sköttes uppgifterna inom telefontrafiken av        sett desamma. Pensionen påverkas dock av
5781: endast ca 850 funktionärer.                        övergången såtillvida, att ålderspension, som
5782:    Av de nämnda talen kan man bilda sig en         utgår på grund av statens tjänst, kan beviljas
5783: konkret uppfattning om hur automatiseringen        först då en person har fyllt 65 år, medan pen-
5784: av telefontrafiken har inverkat på arbetskraf-     sion, som grundar sig på kommunal tjänst, kan
5785: tens numerär. I takt med den fortskridande         beviljas då en person har nått 63 års ålder
5786: automatiseringen försökte man på flera olika       eller en ännu lägre, i den kommunala pen-
5787: sätt förebygga arbetslösheten bland telefon-       sionsanstaltens pensionsstagda nämnd särskild
5788: funktionärerna. Arrangemang i detta syfte          pensionsålder. Beloppet av den s.k. fribrevs-
5789: genomfördes i betydande omfattning även            pensionen som utgår på grund av statens tjänst
5790: utanför post- och televerket. Utgångs-             utgör dessutom 2 procent per anställningsår,
5791: punkten var att en ny arbetsplats borde            medan pension enligt tilläggspensionsskyddet
5792: kunna ordnas för så många som möjligt              inflyter med 2,2 procent per år.
5793: bland dem som till följd av automatiseringen          I de flesta av de arbeten inom den kom-
5794: hade blivit utan arbete. För det första            munala sektorn, till vilka telefonfunktionärer
5795: skedde en omplacering i andra uppgifter inom       har övergått är pensionsåldern 63 år, vilket
5796: telefunktionen samt i lediga uppgifter inom        är den allmänna pensionsåldern inom den of-
5797: postfunktioneo inom själva post- och telever-      fentliga sektorn. Pensionsåldern för hälsovårds-
5798: ket. Ett betydande antal före detta telefonfunk-   centralsbiträden är emellertid 58 år och för
5799: tionärer övergick även tili andra sektorer inom    sjukhusbiträden samt anstalts- och avdelnings-
5800: statsförvaltningen.                                biträden 60 år.
5801:                                              N:o 407                                              5
5802: 
5803:    Verkningama på pensionsskyddet av över-         skild situation. Statens delegation för pensions-
5804: gången från statens tjänst tili kommunal tjänst    ärenden, som bistår finansministeriet vid be-
5805: gäller inte endast ifrågavarande övergång, utan    redningen av pensionsärenden, tilisatte den 10
5806: en Iikadan situation uppstår alltid då en per-     maj 1982 en sektion, som har tili uppgift att
5807: son från statens tjänst övergår i kommunal         utreda de eventuella behoven av att utveckla
5808: tjänst eller tvärtom. I enstaka fall har det i     statens pensionssystem i samband med att för-
5809: den lag som gäller överföring av någon verk-       månstagaren övergår från statens pensionssys-
5810: samhet eller anstalt tili staten eller tili kom-   tem tili något annat offentligt pensionssystem
5811: mun tidigare intagits stadganden även om per-      eller tvärtom, eller då förmånstagaren inom
5812: sonalens ställning tili följd av överföringen,     det statliga pensionssystemet övergår från ett
5813: bl.a. beträffande pensionsskyddet. Dessa spe-      anställningsförhållande tili ett annat. I sektio-
5814: dalstadganden har dock gällt varje enskilt fall    nen finns utom representanter för finansminis-
5815: särskilt. Däremot finns det inte några allmän-     teriet och de i delegationen representerade
5816: nare stadganden med avseende på övergången         arbetsmarknadsorganisationerna representanter
5817: från ett pensionssystem tili ett annat. I det      även för social- och hälsovårdsministeriet och
5818: i spörsmålet nämnda fallet har övergången skett    kommunala pensionsanstalten, samt en repre-
5819: från det statliga tili det kommunala pensions-     sentant för den organisation som företräder
5820: systemet, men det bör beaktas att övergången       kommunala arbetstagare och tjänsteinnehavare.
5821: kan ske i vardera riktningen.                      Sedan sektionens arbete har blivit färdigt kom-
5822:    På grund av frågans allmänna karaktär och       mer statens delegation för pensionsärenden att
5823: dess betydelse borde den alltså utredas mera       hos finansministeriet göra en framställning om
5824: generellt och inte enbart utgående från den        nödigbefunna ändringar, varefter ministeriet
5825: särskilda situation som kan uppstå i varje en-     tar ställning tili dessa.
5826:      Helsingfors den 20 december 1982
5827: 
5828:                                                                           Minister Jermu Laine
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833: 08182013317
5834:     c<" •• ~ .,.,. ,., ->.
5835: 
5836: ,i_,,,,N'•j'(;,;'
5837:                                             1982 vp.
5838: 
5839: Kirjallinen kysymys n:o 408
5840: 
5841: 
5842: 
5843: 
5844:                                 Tuovinen: Eräiden eläkkeiden alenemisen estämisestä eläkkeiden
5845:                                    muuttuessa veronalaisiksi tuloiksi
5846: 
5847: 
5848:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5849: 
5850:    Eduskunnassa viime talvena hyväksytty kan-        Kun verotuksen kiristyminen ensi vuoden
5851: saneläke- ja siihen liittyvien lakien muutos on   alusta koskee jo melko pieniäkin eläkkeitä, on
5852: johtamassa verotuksen kiristymiseen yli kahden-   hallituksen pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin
5853: sadantuhannen eläkeläisen kohdalla.               verotusepäkohtien poistamiseksi.
5854:    Yhtenä syynä verotuksen kiristymiseen on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5855: se, että ns. eläketulovähennys määräytyy brut-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5856: totulojen mukaan, mistä johtuen verrattain al-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5857: haisetkin työeläkkeet jäävät eläketulovähennyk-   vaksi seuraavan kysymyksen:
5858: sen ulkopuolelle.
5859:    Lainsäädännön toinen epäkohta on invalidi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5860: vähennyksen poistaminen, mikä johtaa invali-              ryhtyä, ettei eläkeläisten verotus kiristy
5861: dien verotuksen kiristymiseen nykytasosta. ·              vuoden 1983 alusta?
5862:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
5863: 
5864:                                          Jouko Tuovinen
5865: 
5866: 
5867: 
5868: 
5869: 088201354Y
5870: 2                                            1982 vp.
5871: 
5872: 
5873: 
5874: 
5875:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5876: 
5877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      arvioitiin vähenevän niillä eläkkeensaajilla, joil-
5878: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       la on tukiosassa etuoikeutettuja veronalaisia tu-
5879: olette 24 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn         loja ja jotka ovat saaneet tämän johdosta ny-
5880: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kyistä verovapaata tukiosaa. Tällaisia ovat ns.
5881: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vanhojen työeläkkeiden saajat eli ne, joiden
5882: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-        työeläke on alkanut ennen 1. 7. 1975.
5883: jallisesta kysymyksestä n:o 408:                       Edellä selostetut arviot eläkkeiden verotuk-
5884:                                                     sen yhtenäistämisestä johtuvista vaikutuksista
5885:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eläkkeensaajien käytettävissä oleviin tuloihin
5886:        ryhtyä, ettei eläkeläisten verotus kiristy   ovat olleet myös eduskunnan tiedossa sen
5887:        vuoden 1983 alusta?                          päättäessä kansaneläkeuudistukseen liittyvistä
5888:                                                     lakiehdotuksista. Tapahtuuko jo varsin pien-
5889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tenkin eläkkeiden kohdalla verotuksen kiristy-
5890: vasti seuraavaa;                                    mistä, kuten kysyjä arvelee, riippuu siitä, min-
5891:    Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä toteutet-      kälaista eläkettä pidetään pienenä, Eläkkeiden
5892: tavan eläkkeiden verotuksen yhtenäistämisen         verouudistuksen yhteydessä nostettiin eläketu-
5893: keskeisenä periaatteena oli pyrkimys eri tulon-     lon ns. verokynnystä siten, että käytännössä
5894: saajaryhmien tasapuoliseen kohteluun. Tarkoi-       esim. yksinäisen kohdalla n. 2 080 mk:n ko-
5895: tuksena oli, että sekä eläketulojen että muiden     konaiseläketulo on vielä valtionverotuksessa ve-
5896: tulojen verotuksen tulisi tapahtua samalla ta-      rovapaa ja n. 1 800 mk:n kuukausieläkkeiden
5897: valla. Veron tulisi määräytyä verovelvollisen ve-   osalta kunnallisverotuksessa.      Palkkatulojen
5898: ronmaksukyvyn mukaan eikä sen mukaan, min-          osalta nämä eivät enää ole käytännössä vero-
5899: kä laatuista hänen tulonsa on.                      vapaita ja näitä määriä korkeammistakin eläke-
5900:    Kansaneläkeuudistusta valmisteltaessa tehty-     tuloista varsin pitkään vero on eläketuloista
5901: jen laskelmien ja arvioiden perusteella oli asiaa   selvästi alempi kuin vastaavan suuruisesta an-
5902: koskevan hallituksen esityksen perusteluissa        siotulosta.
5903:  (HE n:o 98/1981 vp.) todettu, että runsaan            Hallituksen esitykseen sisältyneen valtionve-
5904: 300 000 pienituloisimman kansaneläkkeensaajan       rotuksen invalidivähennystä koskevan säännök-
5905: nettotuloihin ei eläkkeiden verotuksen yhtenäis-    sen eduskunta kuitenkin muutti siten, että
5906: täminen vaikuta ollenkaan, koska he eivät edel-     invalidivähennys vuodelta 1983 toimitettavassa
5907: leenkään joutuisi maksamaan tuloveroa. Toi-         verotuksessa olisi voitu myöntää vain muusta
5908: saalta taas käytettävissä olevan tulon määrä        ansiotulosta kuin eläketulosta. Tämä muutos
5909: lisääntyisi runsaalla 100 000 pienen työeläk-       olisi vähentänyt enintään 55 markalla kuukau-
5910: keen saajalla. Kansaneläkkeen lisäosan saajista     dessa pelkästään eläketuloa saavien invalidien
5911: runsas 300 000 ja pelkän pohjaosan saajista         käytettävissä olevia tuloja. Hallitus antoi 7
5912: noin 90 000 joutuisi maksamaan nykyistä             päivänä joulukuuta 1982 esityksen (HE n:o
5913: enemmän tuloveroa. Verotuksen arvioitiin ki-        254/1982 vp.), jossa ehdotettiin tulo- ja varal-
5914: ristyvän yleensä suurta ansioeläkettä saavilla      lisuusverolakiin otettavaksi samansisältöinen
5915: tai niillä eläkkeensaajilla, jotka saavat kansan-   valtionverotuksen invalidivähennystä koskeva
5916: eläkkeen ohella muita veronalaisia tuloja kuin       säännös kuin mitä hallitus alunperin ehdotti.
5917: ansioeläkettä. Noin 650 000 eläkkeensaajan          Muita esityksiä, joilla voitaisiin estää eräiden
5918: käytettävissä olevan tulon arvioitiin nousevan.     eläkkeensaajien maksettavaksi tulevan veron
5919: Nettotulon taas arvioitiin vähenevän noin           lisääntyminen vuoden 1983 alusta, ei ole tar-
5920: 90 000 pohjaosan saajalla. Lisäksi nettotulon       koitus antaa.
5921:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
5922: 
5923:                                                                             Ministeri Jermu Laine
5924:                                             N:o 408
5925: 
5926: 
5927: 
5928: 
5929:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5930: 
5931:    I det syfte 3 7 §. 1 mom. riksdagsordningen     andra skattepliktiga inkomster än förtjänst-
5932: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      pension. Beräkningarna angav att den dispo-
5933: av den 24 november 1982 till vederbörande          nibla inkomsten skulle komma att stiga för
5934: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ca 650 000 pensionärer. Däremot beräknades
5935: jande av riksdagsman Jouko Tuovinen under-         nettoinkomsten sjunka för ca 90 000 personer
5936: tecknade skriftliga spörsmål nr 408:               som erhåller folkpensionens basdel. Dessutom
5937:                                                    beräknades nettoinkomsterna sjunka även för
5938:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     de pensionstagares del vilka har avsevärda
5939:        ta för att beskattningen av pensionärer     skattepliktiga inkomster som är privilegierade
5940:        inte skall skärpas vid ingången av år       vid bestämmande av understödsdelen och vilka
5941:        1983?                                       på grund härav fått den nuvarande skattefria
5942:                                                    understödsdelen. Dylika kategorier av pensions-
5943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tagare är bl.a. de mottagare av s.k. gamla
5944: samt anföra följande:                              arbetspensioner vilkas pension börjat före
5945:    Den ledande principen vid det förenhetligan-    1. 7. 1975.
5946: de av beskattningen av pensioner som kommer           De ovan återgivna beräkningarna av de verk-
5947: att genomföras i samband med folkpensions-         ningar som förenhetligandet av beskattningen
5948: reformen har varit att försöka åstadkomma en       av pensioner får på pensionärernas disponibla
5949: opartisk behandling av olika grupper av in-        inkomster har också varit kända för riksdagen
5950: komsttagare. Avsikten var att både pensions-       när den har beslutat om de lagförslag som
5951: inkomster och andra inkomster borde beskattas      ansluter sig till folkpensionsreformen. Huru-
5952: på ett och samma sätt. Skatten borde be-           vida beskattningen kommer att skärpas redan
5953: stämmas enligt den skattskyldiges skattebetal-     i fråga om små pensioner, såsom spörsmåls-
5954: ningsförmåga, inte enligt arten av hans in-        ställaren befarar, beror på vilka pensioner
5955: komst.                                             som skall anses såsom små. I samband med
5956:    På basen av de beräkningar och uppskatt-        reformen av pensionsbeskattningen höjdes den
5957: ningar som gjordes när folkpensionsreformen        s.k. skattetröskeln i fråga om pensionsinkomst
5958: bereddes konstaterades det i motiveringen till     så, att i praktiken t.ex. för en ensamstående
5959: regeringens proposition i saken (Reg. prop.        person en sammanlagd pensionsinkomst på
5960: nr 98/1981 rd.) att förenhetligandet av pen-       ca 2 080 mk alltjämt är skattefri vid stats-
5961: sionsbeskattningen inte alls påverkar nettoin-     beskattningen, medan pensioner på ca 1 800
5962: komsterna för gott och väl 300 000 av de folk-     mk per månad är skattefria vid kommunal-
5963: pensionärer som har de allra lägsta inkomsterna.   beskattningen. Löneinkomster, som uppgår till
5964: Dessa pensionärer skulle nämligen alltjämt inte    dessa belopp, är inte längre i praktiken skatte-
5965:  behöva betala inkomstskatt. Å andra sidan         fria och även när det gäller pensionsinkomster,
5966: skulle det disponibla inkomstbeloppet ökas         som överstiger nämnda summor, är skatten
5967: för över 100 000 personer som erhåller små         för denna kategori av inkomster t.o.m. upp tili
5968: arbetspensioner. Av dem som erhåller folk-         stora belopp klart mindre än skatten på för-
5969: pensionens tilläggsdel skulle mera än 300 000      värvsinkomst av motsvarande storlek.
5970: och av dem som får enbart basdelen skulle             Riksdagen ändrade emellertid det stadgande
5971: <:a 90 000 nödgas betala större inkomstskatt       om invalidavdrag i statsbeskattningen som in-
5972: än för närvarade. Det beräknades att beskatt-      gick i regeringens proposition därhän, att in-
5973: ningen i regel skulle skärpas för dem som          validavdrag vid beskattningen för år 1983
5974: erhåller stora förtjänstpensioner eller för de     skulle ha kunnat beviljas endast för annan
5975: pensionärer som utöver folkpensionen har           förvärvsinkomst än pensionsinkomst. Denna
5976: 4                                          1982 vp.
5977: 
5978: ändring skulle ha minskat de disponibla in-       upptas ett stadgande om invalidavdrag i stats-
5979: komsterna för invalider, som endast har in-       beskattningen med samma innehåll som rege-
5980: komst i form av pension, med högst 55 mk          ringen ursprungligen föreslog. Avsikten är inte
5981: per månad. Regeringen avlät den 7 december        att avlåta några andra propositioner, genom
5982: 1982 tili riksdagen en proposition (Reg. prop.    vilka en ökning vid ingången av år 1983 av
5983: nr 254/1982 rd.), vari den föreslog att i lagen   den skatt som en del pensionärer bör betala
5984: om skatt på inkomst och förmögenhet skall         kunde förebyggas.
5985:      Helsingfors den 21 december 1982
5986: 
5987:                                                                         Minister Jermu Laine
5988:                                               198.2 vp.
5989: 
5990: Kirjallinen kysymys n:o 409
5991: 
5992: 
5993: 
5994: 
5995:                                   Almgren: Kotkan keskussairaalan sädehoito-osaston toimitman
5996:                                      turvaamisesta
5997: 
5998: 
5999:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6000: 
6001:    Kotkan keskussairaalassa on hyvin toimiva         keintaan voisi ajatella sellaista ratkaisua, että
6002: sädehoito-osasto, joka palvelee erittäin laajaa      mikäli taloudellisista syistä ei voida hankkia
6003: ja tiiviisti asutettua maakuntaa. Hoitoyksikkö-      uudenaikaisia lineaarikiihdyttimiä kaikkiin kes-
6004: nä on kobolttikanuuna.                               kussairaalatasoisiin sairaaloihin, olisi lähialuei-
6005:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden       den keskussairaaloihin perustettava kolmen
6006: mukaan nykyisin vaadittaisiin kahden koneen,         laitteen järjestelmä siten, että yhdessä on kaksi
6007: mieluummin nykyaikaisen lineaarikiihdytti-           laitetta ja toisessa siellä jo oleva yksi.
6008: men, hoitoyksikkö, eli jokaisessa sädehoitoa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6009: antavassa sairaalassa olisi myös varakone. Sa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6010: massa yhteydessä on mainittu, että uusia yksik-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6011: köjä luotaessa mm. Kotkan keskussairaalan yk-        vaksi seuraavan kysymyksen:
6012: sikkö lopetettaisiin ja hoidat siirtyisivät Lap-
6013: peenrantaan perustettavaan yksikköön. Tällai-                  Onko tarkoituksena lopettaa Kotkan
6014: nen ratkaisu ei voi olla oikea.                             keskussairaalan sädehoito-osasto siirtä-
6015:    Kymenlaakson väestöpohja on varsin suuri ja              mällä hoito toisen keskussairaalan
6016: Kotkan keskussairaalan hoitoyksikkö bunkke-                 alueelle vai voidaanko olla varmoja
6017: reineen hyvin toimiva. Laajaa maakuntaa palve-              asiaankuuluvien hoitojen säilymisestä
6018: levaa sädehoitoyksikköä ei missään tapauksessa              tiheään asutetussa Kymenlaaksossa si-
6019: pidä hävittää. Asia pitäisi hoitaa siten, että ny-          joittamalla hoitoyksiköt tarkoituksen-
6020: kyinen kobolttikanuuna saisi rinnalleen lineaa-             mukaisella tavalla?
6021: rikiihdyttimen ja toimisi varakoneena. Kor-
6022:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
6023: 
6024:                                             Esko Almgren
6025: 
6026: 
6027: 
6028: 
6029: 0883000069
6030: 2                                           .1982 .v.p.
6031: 
6032: 
6033: 
6034: 
6035:                         Eduskunnan Herra P·uhemi ehell e
6036: 
6037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rajoissa toteuttamaan lääkintöhallituksen ehdot-
6038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taman. hankinta- ja uusintaohjelman mukaisina.
6039: olette 24 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           Lääkintöhallitus on omalta osaltaan hankin-
6040: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ta- ja uusintaohjelman vahvistaessaan todennut,
6041: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      että sädehoitokeskusten määrää ei ole nykyise~
6042: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta   tä yhdeksästä sädehoitokeskuksesta tarpeen tu,.-
6043: kysymyksestä n:o 409:                              levaisuudessa lisätä, vaan on katsonut tarpeel~
6044:                                                    liseksi, että jokaisessa sädehoitokeskuksessa on
6045:           Onko tarkoituksena lopettaa Kotkan       vähintään kaksi sädehoitolaitetta, jotta keskuk-
6046:        keskussairaalan sädehoito-osasto siirtä-     sen toiminta myös laitetta huollettaessa ja/tai
6047:        mällä hoito toisen keskussairaalan          korjattaessa ei keskeytyisi. Lääkintöhallitus on
6048:        alueelle vai voidaanko olla varmoja         edelleen todennut, että Etelä-Saimaan ja Kot-
6049:        asiaankuuluvien hoitojen säilymisestä       kan keskussairaalapiirien osalta joudutaan my~
6050:        tiheään asutetussa Kymenlaaksossa si-       hemmin erikseen ratkaisemaan, kummasta kes~
6051:        joittamalla hoitoyksiköt tarkoituksen-      kuksesta kehitetään kahden hoitokoneen kes-
6052:        mukaisella tavalla?                         kus 1980-luvun loppupuolella.
6053:                                                        Kotkan keskussairaalapiirin sädehoitoyksikkö
6054:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Sairaalassa ole-
6055: vasti seuraavaa:                                   va kobolttikanuunan säteilylähde on kulumassa
6056:    Lääkintöhallitus on maaliskuussa 1982 vah-      loppuun ja se joudutaan uusimaan Kotkan kes-
6057: vistanut sädehoitolaitteiden hankinta- ja uusin-    kussairaalapiirin toimintasuunnitelman mukaan
6058: taohjelman vuosille 1982-1989 ja saattanut          vuonna 1983. Uuden säteilylähteen toiminta-
6059: tämän vahvistamaosa ohjelman tiedoksi sosiaa-      iän ollessa noin 4-5 vuotta sädehoitoyksikön
6060: li- ja terveysministeriölle. Valtioneuvosto on      toiminta tulee jatkumaan nykyisessä laajuudes-
6061: hyväksyessään valtakunnalliset suunnitelmat         saan ilmeisesti ainakin vuoteen 1987 saakka.
6062: kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten toi-     Päätöstä Kotkan keskussairaalan sädehoitoyksi-
6063: minnan järjestämiseksi vuosiksi 1983-1987           kön lakkauttamisesta ei ole toistaiseksi tehty,
6064: todennut, että sädehoitokeskusten laitehankin-      vaan tilannetta joudutaan arvioimaan uudelleen
6065: nat pyritään käytettävissä olevien voimavarojen     muutamien vuosien kuluttua.
6066:       Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
6067: 
6068:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
6069:                                             N:o 409                                              3
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:                           Ti11 Riksdagen'S Herr Talman
6075: 
6076:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Medicinalstyrelsen konstaterade för egen del
6077: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-        vid fastställandet av anskaffnings- och förnyel-
6078: velse av den 24 november 1982 tili vederbö-       seprogrammen, att antalet strålbehandlingscen-
6079: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      tra inte behöver ökas i framtiden från det nu-
6080: av följande av riksdagsman Almgren under-         varande nio, utan ansåg det vara nödvändigt att
6081: tecknade spörsmål nr 409:                         det vid varje strålbehandlingscentrum skall fin-
6082:                                                   nas minst två strålbehandlingsapparater, för att
6083:           Kommer strålbehandlingsavdelningen      verksamheten vid ifrågavarande centrum inte
6084:        vid centralsjukhuset i Kotka att läggas    skall avbrytas tili följd av service och/eller
6085:        ned genom att vården överflyttas tili      reparation. Medicinalstyrelsen har vidare kon-
6086:        ett annat centralsjukhusdistrikt, eller    staterat, att det i fråga om Etelä-Saimaan kes-
6087:        kan man vara säker på att tilibörlig       kussairaalapiiri benämnda sjukhusdistrikt och
6088:        vård kommer att bibehållas i den tätt      Kotka centralsjukhusdistrikt i ett senare skede
6089:        befolkade Kymmenedalen genom att           bör avgöras särskilt, vilketdera av dessa centra
6090:        vårdenheterna placeras på ett ändamåls-    som i slutet av 1980-talet kommer att utveck-
6091:        enligt sätt?                               las tili ett centrum med två vårdapparater.
6092:                                                      Strålbehandlingsenheten vid Kotka central-
6093:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sjukhusdistrikt fortsätter sin verksamhet tilis-
6094: 'Samt anföra följande:                            vidare. Strålningskällan för koboltkanonen i
6095:    Medicinalstyrelsen fastställde i mars 1982     sjukhuset håller på att sina och måste enligt
6096: anskaffnings- och förnyelseprogrammet för         Kotka centralsjukhusdistrikts verksamhetsplan
6097: strålbehandlingsapparatur för åren 1982-1989      förnyas under år 1983. Emedan en ny strål-
6098: och bringade detta program tili social- och       ningskälla fungerar ca 4-5 år, kommer verk-
6099: hälsovårdsministeriets kännedom. Statsrådet       samheten vid strålbehandlingsenheten uppen-
6100: konstaterade i samband med godkännandet av        barligen att fortgå i sin tidigare omfattning åt-
6101: de riksomfattande planerna för sjukvårdsanstal-   minstone fram tili år 1987. Det har tillsvidare
6102: ternas verksamhet under åren 1983-1987, att       inte fattats något beslut om nedläggning av
6103: anskaffningen av apparatur till strålbehand-      strålbehandlingsenheten vid centralsjukhuset i
6104: lingscentra i mån av möjlighet skall genomföras   Kotka, utan det blir nödvändigt att efter några
6105:  inom ramen för disponibla resurser i enlighet    år bedöma läget på nytt.
6106: med det av medicinalstyrelsen föreslagna an-
6107: skaffnings- och förnyelseprogrammet.
6108:      Helsingfors den 27 december 1982
6109: 
6110:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
6111:                                              1982 vp.
6112: 
6113: Kirjallinen kysymys n:o 410
6114: 
6115: 
6116: 
6117: 
6118:                                  Kemppainen: Kaivostoiminnan aloittamisen valmistelusta         Ka-
6119:                                     jaanin Vuoreslahdessa
6120: 
6121: 
6122:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6123: 
6124:      Geologinen tutkimuslaitos on tehnyt Kajaa- sikymmeniksi ovat olemassa. Maastamme puut-
6125:  nin kaupungin Vuoreslahdessa 90,9 hehtaarin tuu tällä hetkellä ydinenergialaki, jolla ydin-
6126:  suuruisen aluevaltauksen mahdollisia uraanin raaka-aineen louhintaa, käsittelyä, kuljetusta,
6127:  syväkairauksia varten. Alueen uraaniesiintymää käyttöä sekä jätehuoltoa säädeltäisiin. Tässä
6128:  on tutkittu noin vuoden ajan. Kuluvana tal- vaiheessa ei tulisi ryhtyä mihinkään toimen-
6129:  vena tehtävät laboratoriotutkimukset selvittä- piteisiin         varsinkaan   uraanikaivostoiminnan
6130:  vät syväkairausten tarpeellisuuden.                 käynnistämiseksi, kun asiaa ei ole edes lain-
6131:      Vuoreslahden kylän asukkaat ovat käsitel- säädännöllisesti järjestetty.
6132:  leet ,asiaa useissa kyläkokouksissa, joissa on         Ydinenergian käyttöön liittyy monia tervey-
6133:  ollut läsnä asiantuntijoita sekä Geologiselta dellisiä riskejä, joita muualta maailmasta saa-
6134:  tutkimuslaitokselta, Säteilyturvallisuuslaitoksel- tujen kokemusten perusteella jo tunnetaan.
6135:   ta että mm. EVY:stä. Kyläläiset ovat huoles- Tässä vaiheessa tulisikin pidättyä kaikesta
6136:   tuneita uraanin ja sen hajoamistuotteiden, eri- ydinenergian käytön laajentamiseen tähtääväs-
6137:   tyisesti radon-kaasun aiheuttamista terveysvaa- tä toiminnasta samoin kuin toimenpiteistä, joil-
6138:   rOlsta. Radan-pitoisuuksia on tutkittu sekä la väestön säteilyriskiä voitaisiin lisätä.
6139:   alueen kaivovesistä että asuntojen huoneilmas-        Ydinenergialaki tulisikin saada pian edus-
6140:   ta. Tähänastisten tutkimustulosten perusteella kunnan käsittelyyn, jotta edes lainsäädännöl-
6141:  ei tiettävästi ole poikkeuksellisen korkeita pi- linen puoli tulisi kuntoon. Samassa yhteydes-
6142:   toisuuksia todettu.                                sä voitaisiin tehdä periaatteelliset ratkaisut
6143:      Tilanteen arvioidaan kuitenkin muuttuvan myös ydinraaka-aineen hankinnasta ja ydinener-
6144:  kokonaan toisenlaiseksi, mikäli ryhdytään suo- gian käytöstä tulevaisuudessa. Tässä vaihees-
6145:   rittamaan syväporauksia ja erityisesti, jos kai- sa tulisi pidättyä myös Kajaanin Vuoreslah-
6146:   vos avataan suunniteltuna avolouhoksena. Ky- den uraanitutkimusten jatkamisesta syväpo-
6147:   läläiset katsovat, että seurauksena olisi pohja- rauksin ja kaikesta kaivostoiminnan aloittami-
6148:   vesien saastuminen ja mahdollisesti lähellä si- . sen valmistelusta alueella.
6149:   jaitsevan Oulujärven vesistön saastuminen ra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6150:   dioaktiivisilla nuklideilla. Tästä syystä kyläläi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
6151:   set ovat päättäneet valittaa kauppa- ja teol- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6152:   lisuusministeriön Geologiselle tutkimuslaitok- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6153: . selle myöntämästä aluevaltauspäätöksestä kor- sen:
6154:   keimpaan hallinto-oikeuteen.
6155:      Uraanitutkimusten suorittamisen tarkoituk-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6156:   sena on mitä ilmeisimmin kaivostoiminnan                   siin peruuttaakseen kauppa- ja teolli-
6157:   käynnistäminen alueella. Kysymyksessä olisi                suusministeriön Geologiselle tutkimus-
6158:   Pohjoismaiden ensimmäisen uraanikaivoksen                  laitokselle myöntämän Kajaanin Vuo-
6159:   avaaminen.                                                 reslahden aluevaltausta koskevan luvan
6160:      Maamme energiahuollon tarvitseman ydin-                 sekä estääkseen kaivostoiminnan val-
6161:   energian saaminen tulevaisuudessa on selvittä-             mistelun alueella ainakin niin kauan
6162:   mättä. Toistaiseksi se on voitu hoitaa Neu-                kuin maassamme ei ole ydinenergia-
6163:   vostoliitosta käsin, ja sopimukset tuleviksi vuo-          lakia?
6164:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
6165: 
6166: 088201367C                              Arvo Kemppainen
6167: 2                                           1982 vp.
6168: 
6169: 
6170: 
6171: 
6172:                         Eduskunnan Herra Puh,emiehelle
6173: 
6174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      mm. uraanikairauksista. Näiden yhteydessä
6175: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       ryhdytään tarvittaessa erikoistoimenpiteisiin
6176: mies, olette 24 päivänä marraskuuta 1982           mahdollisten myöhempien haittavaikutusten
6177: päivätyn kirjeenne n:o 2194 ohella toimitta-       poistamiseksi. Niinpä mm. reiät peitetään tar-
6178: nut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle       vittaessa betonilla, jolloin kairauksen jälkeen
6179: jäljennöksen kansanedustaja Arvo Kemppaisen        tilanne kallioperässä on palautunut entiselleen.
6180: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     Mitkään tutkimukset eivät osoita, että kairauk-
6181: 410:                                               sesta aiheutuisi säteilyvaaraa.
6182:                                                       Kaikkien malmi- ja mineraaliesiintymien tut-
6183:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     kimustoiminnan ja esiintymien hyväksikäytön
6184:        siin peruuttaakseen kauppa- ja teolli-      luvat on myönnetty ja edelleen myönnetään
6185:        suusministeriön Geologiselle tutkimus-      kaivoslain säännösten nojalla. Maassamme on
6186:        laitokselle myöntämän Kajaanin Vuo-         aikaisemmin toiminut kaksi pientä uraanikai-
6187:        reslahden aluevaltausta koskevan luvan      vosta 1950-60-lukujen vaihteessa lähinnä
6188:        sekä estääkseen kaivostoiminnan val-        koeluonteisesti. Näiden kaivosten toiminnan
6189:        mistelun alueella ai:nakin niin kauan       yhteydessä ei ole todettu kaivostoiminnan
6190:        kuin maassamme ei ole ydinenergia-          luonteesta johtuvia haittavaikutuksia.
6191:        lakia?                                         Tässä yhteydessä voidaan myös todeta, että
6192:                                                    maassamme suoritetuista malmitutkimuksista
6193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vain noin 1 % johtaa jonkin esiintymän löy-
6194: taen seuraavaa:                                    tymiseen. Näin ollen tässäkään tapauksessa ei
6195:    Geologisen tutkimuslaitoksen tehtäviin val-     ole vielä aihetta käsitellä mahdollista kaivos-
6196: tion laitoksena kuuluu yleistä etua palvelevien    toimintaa koskevia kysymyksiä, kun kalliope-
6197: maa- ja kallioperään kohdistuvien tutkimusten      rästä ei ole vielä löydetty edes malmiaihetta.
6198: suorittaminen kotimaisen raaka-ainepohjan laa-        Uraaniaiheisiin kohdistuvalla geotieteellisel-
6199: jentamiseksi kaikkien mahdollisten esiintymien     lä tutkimuksella saattaa olla myös aivan toi-
6200: osalta. Eräänä tutkimuskohteena on vuodesta        senlaisia tuloksia kuin mitä kyselyssä tarkoi-
6201: 1981 ollut Kajaanin Vuoreslahden uraanitut-        tetaan. Niinpä eräissä aikaisemmissa tutkimuk-
6202: kimuskohde, jolle alueelle tutkimuslaitos on       sissa on voitu osoittaa muun muassa sellaisia
6203: kaivoslain perusteella tehnyt syyskuussa 1981      luonnontilaisia tai asuttuja alueita, joilla py-
6204: valtausvarauksen ja on saanut valtausoikeu-        syvä asuminen saattaisi olla terveydellisesti
6205: den lokakuussa 1982.                               epäsuotavaa. Jo yksinomaan tältäkin kannalta
6206:    Alueella suoritetut tutkimukset ovat käsit-     kielteinen asennoituminen uraaniin liittyvään
6207: täneet irtolohkareiden etsintää, säteilymittauk-   geotieteelliseen tutkimustyöhön ei ole asial-
6208: sia, tutkimuskaivantoja ja kallioperäkartoitus-    lista.
6209: ta. Alueelta on löydetty useita satoja uraanipi-      Edellisen perusteella katson, että Geologi-
6210: toisia irtolohkareita, joiden uraanipitoisuus on   sella tutkimuslaitoksella on sellainen asiantun-
6211: kuitenkin hyvin alhainen. Talven aikana käsi-      temus, ettei Kajaanin Vuoreslahden tutkimuk-
6212: tellään kerättyä tutkimusaineistoa. Vasta sen      silla voi olla mitään haitallista vaikutusta ym-
6213: jälkeen on nähtävissä onko alueella aihetta        päristöön eikä tästä syystä ole aiheellista kes-
6214: suorittaa esim. syväkairauksia. Geologisella       keyttää tutkimustoimintaa siihen asti, kunnes
6215: tutkimuslaitoksella on pitkäaikainen kokemus       ydinenergialaki on säädetty.
6216:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
6217: 
6218:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
6219:                                             N:o 410                                             3
6220: 
6221: 
6222: 
6223: 
6224:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6225: 
6226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-        uranborrningar. I samband med dessa borr-
6227: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             ningar vidtas vid behov åtgärder för att före-
6228: skrivelse av den 24 november 1982 nr 2194          bygga eventuella senare skadeverkningar. Om
6229: tili vederbörande medlem av statsrådet för         det behövs täcks t.ex. hålen med betong för
6230: avgivande av svar översänt avskrift av föl-        att återställa läget i berggrunden efter borr-
6231: jande av riksdagsman Arvo Kemppainen un-           ningar. Inga undersökningar tyder på att borr-
6232: dertecknade spörsmål nr 410:                       ningarna skulle orsaka risk för strålning.
6233:                                                       Tillstånd för undersökningsverksamhet vid
6234:           Har Regeringen för avsikt att vid-       alla malm- och mineralfyndigheter samt för
6235:        ta åtgärder för att återkalla det tili-     utnyttjande av fyndigheterna har meddelats
6236:        stånd angående inmutning i Vuores-          och kommer fortfarande att meddelas med
6237:        lahtiområdet i Kajana som handels- och      stöd av stadgandena i gruvlagen. I vårt land
6238:        industriministeriet beviljat Geologiska     har närmast i försökssyfte tidigare funnits
6239:        forskningsanstalten och därmed hindra       två mindre urangruvor i drift vid övergången
6240:        förberedelserna för gruvdrift åtminsto-     från femtiotalet tili sextiotalet. I anslutning
6241:        ne så länge vi inte har någon kärn-         tili gruvdriften vid dessa gruvor har det inte
6242:        energilag i vårt land?                      konstaterats skadeverkningar beroende på
6243:                                                    gruvdriftens natur.
6244:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             I detta sammanhang kan det också konsta-
6245: anföra följande:                                   teras att bara ca 1 procent av alla malmun-
6246:    Geologiska forskningsanstalten har som stat-    dersökningar leder tili att en fyndighet hit-
6247: lig inrättning tili uppgift att i syfte som tjä-   tas. Därför finns det ännu inte någon anled-
6248: nar allmänt intresse utföra undersökningar av      ning att i detta fall beröra frågor om den
6249: jord- och berggrund för att göra den inhems-       egentliga gruvdriften, när inte ens någon
6250: ka råvarubasen bredare beträffande alla möj-       malmanledning hittats i berggrunden.
6251: liga fyndigheter. En av undersökningsobjek-            Geovetenskapliga undersökningar angående
6252: ten har sedan 1981 varit uranundersöknings-        urananledningar kan också ge helt andra re-
6253: objektet i Vuoreslahti i Kajana. Forsknings-       sultat än vad som avses i spörsmålet. Sålun-
6254: anstalten har med stöd av gruvlagen gjort för-     da har vissa tidigare undersökningar bl.a. kun-
6255: behållsanmälan angående ifrågavarande område       nat visa att det finns områden i naturtilistånd
6256: i september 1981 och erhållit inmutningsrätt       eller bebodda områden, där det skulle vara
6257: i oktober 1982.                                    ohälsosamt att ha varaktig bosättning. Enbart
6258:    Undersökningarna inom området har bestått       med tanke på detta är det inte sakligt att
6259: av blockletning, strålmätningar, grävning av       vara negativt inställd tili geovetenskaplig un-
6260: undersökningsschakt och kartläggning av berg-      dersökningsverksamhet angående uran.
6261: grunden. Inom området har man hittat flera             Med hänvisning tili ovanstående anser jag,
6262: hundra uranhaltiga block, vars uranhait har        att Geologiska forskningsanstalten har sådan
6263: dock varit mycket låg. Under vintern kom-          sakkännedom, att undersökningarna i Vuores-
6264: mer man att behandla det samlade undersök-         lahti i Kajana inte kan ha någon skadlig in-
6265: ningsmaterialet. Först därefter visar det sig      verkan på miljön och att det därför inte finns
6266:  om det finns anledning att t.ex. utföra djup-     någon anledning att avbryta undersöknings-
6267:  borrningar inom området. Geologiska forsk-        verksamheten tili dess att kärnenergilag stif-
6268:  ningsanstalten har en lång erfarenhet av bl.a.    tats.
6269:       Helsingfors den 27 december 1982
6270: 
6271:                                                     Handels- och industriminister Esko Ollila
6272:                                             1982 vp.
6273: Kirjallinen kysymys n:o 411
6274: 
6275: 
6276: 
6277: 
6278:                                  Tennilä: Metsätyömiesten työturvallisuuden parantamisesta
6279: 
6280: 
6281:                        Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
6282: 
6283:    Metsätyömiesten työ on erittäin raskasta ja     olla enintään 25 kiloa ja tilapäisessä kantami-
6284: kuluttavaa. Urakkapalkkaukseen perustuvassa        sessa 35 kiloa.
6285: metsätyössä työntekijät menettävätkin tervey-          Hallituksen tulee puuttua asiaan ja tehostaa
6286: tensä usein hyvinkin nuorina. Normaaliin 65        metsätyömiesten terveyden suojelua estämällä
6287: vuoden eläkeikään saakka pystyy vain hyvin         liian raskaiden kuitupuiden läjääminen.
6288: harva metsätyömies työskentelyä jatkamaan.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6289:    Aikaisemmin pöllit ja sullit olivat kaksimet-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6290: risiä. Nykyisin metsätyömiehet joutuvat läjää-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6291: inään ajouran varteen kolmimetrisiä ja pitem-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6292: piäkin kuitupuita. Kemijärvellä Veitsiluoto
6293: Oy:n työmaalla läjätään nyt jo jopa viisimet-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6294: ristä rankaa. Selvää on, että kuitupuiden pituu-          ryhtyä estääkseen metsätyönantajia lä-
6295: den kasvaessa nosteltavat taakat kasvavat ja              jäyttämästä yli kaksimetrisiä kuitupuita
6296: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositukset             metsätyömiesten terveyden suojelemi-
6297: ylittyvät jopa moninkertaisesti. ILO:han suosit-          seksi?
6298: telee, että jatkuvassa kantamisessa taakka saa
6299:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
6300: 
6301:                                        Esko-Juhani Tennilä
6302: 
6303: 
6304: 
6305: 
6306: 088300007A
6307: 2                                                 .1982 vp.
6308: 
6309: 
6310: 
6311: 
6312:                           · Kd u s ku nn a n He r :r a P u h e ni i e h e 11 e
6313: 
6314:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Metsäalan työehtosopimusosapuolet ovat hy-
6315:  mainitussa tarkoitukses!>~~ Xe, ·Herra .. Pt1hemie~ 1    v~ksyneet    urakkatyössä sovellettavat taksat eri
6316:  olette 24 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn               työmenetelmissä käytettäväksi. Metsätöissä on
6317:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              vähitellen siirrytty pääosin kolmemetrisen ja
6318:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansari-            sitä pitemmän puutavaran tekoon. Kasausvai-
6319: 1edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta           heessa puutavara kasataan joko ajouran varteen
6320: ;kysymyksestä n:o 411:                                     tai palstalle siten, että puiden järkevä kul;etus
6321:                                                            palstalta on mahdollista.
6322:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                Työehtosopimuksella on sovittu myös sellais-
6323:         ryhtyä estääkseen metsätyönantajia lä-             ten kasattavien puutavaralajien vähimmäislatva-
6324:         jäyttämästä yli kaksimetrisiä kuitupuita           mitoista, joita ei tarvitse enää siirtää kasaan,
6325:         metsätyömiesten terveyden suojelemi-               vaan ne voidaan jättää paikalleen kuten tukit-
6326:         seksi?                                             kin. Työturvallisuuslainsäädäntöön ei sisälly yk-
6327:                                                            sityiskohtaisia siirrettävän kuitupuun painora-
6328:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             jaa koskevia määräyksiä, vaan käytännössä ra-
6329: ·vasti seuraavaa:                                          jaksi on muodostunut työehtosopimusosapuolten
6330:     Metsätyön tekee vaaralliseksi erttytsesti             ·omaksuma kanta vähimmäislatvamitoista. Kan-
6331:  moottorisahan ja metsäkoneiden käytön yhtey-              sainvälisen työjärjestön suositus taakan enim-
6332:  dessä syntyvät mekaaniset vaaratekijät, kuten             mäispainosta on 55 kg. Työterveyslaitos op
6333:  moottorisahaan satuttaminen ja terän luiskah-             suositellut samaa enimmäispainoa tilapäisissä
6334:  taminen, sekä koneiden huoltotöiden yhteydes-           · nostoissa ja 35 kg jatkuvissa nostoissa.
6335:  sä sattuvat tapaturmat.                                       Raskaiden taakkojen siirtelystä aiheutuvia
6336:     Eri työvaiheissa sattuneiden tapaturmien .ke-          terveydellisiä haittoja voidaan vähentää ergo-
6337:  hitystä tarkasteltaessa on todettava puutavaran           nomisesti parempia työmenetelmiä kehittämällä
6338:  siirtelyssä sattuvien työtapaturmien osuuden              sekä mitoittamalla metsätyön tahti työntekijän
6339:  kasvu viime vuosina. Myös selkätapaturmien                iän, ammattitaidon ja voimien mukaisesti.
6340:  osuus kaikista hakkuutyön tapaturmista on kas-                Metsätyömenetelmien ergonomiaa on varsin
6341:  vamaan päin. Työsuojeluhallituksen metsä- ja              paljon tutkittu, ja myös muissa maissa käytet-
6342:  uittotöitä koskevan tapaturmatilaston mukaan              tävien työmenetelmien soveltamisesta Suomen
6343:  vuonna 1978 sattui 437 (19,4 %) ja vuonna                 oloihin on tietoa ja kokemusta.
6344:  1981 700 (21,5 %) selkätapaturmaa puutava-                    Työsuojeluhallituksessa on valmisteilla val-
6345:  ran teossa.                                               tioneuvoston päätös metsä- ja uittotöitä koske-
6346:     Työtapaturmat kuvannevat osaltaan myös                 viksi järjestysohjeiksi, jolla annettaisiin tar-
6347:  työmenetelmien ja työvälineiden muutosta hak-             kempia määräyksiä työturvallisuuslain tulkinnas-
6348:  kuutyössä. Puutavaran siirtelyn ja selkään koh-            t~ metsä- ja uittotöissä. Valtioneuvoston asetta-
6349:  distuvien tapaturmien määrän lisääntyminen tu-            man metsä- ja maatalouden työturvallisuusneu-
6350:  kee käsitystä, että juuri hakkuutyön kasausvai-           vottelukunnan toimintaohjelmaan kuuluu paino-
6351:  heen työmenetelmät ja työn ergonomia eivät                pisteprojekti "Turvalliseen metsätyöhön ", jon-
6352:  ole työsuojelullisesti kehittyneet muiden työvai-         ka puitteissa tullaan vuoden 1983 aikana yksi·
6353:  heiden tahdissa. Kasaustyöhön sisältyy edel-               tyiskohtaisesti selvittämään muun muassa, mil-
6354:  leen runsaasti tuki- ja liikuntaelimiä rasittavia         lä tavalla tutkimuksissa selvitetyt metsätyön
6355:  hankalia liikesuorituksia, kuten taakko'en nosta-         ergonomiaa parantavat näkökohdat on otettu
6356:  mista, kantamista ja taakan kurottamista.                 työmenetelmien kehittämisessä huomioon.
6357:       Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1982
6358: 
6359:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
6360:                                              N:o 411                                               3
6361: 
6362: 
6363:                            Ti11 Riksdagens Herr Talman
6364: 
6365:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betsmetoder. I skogsarbetet har man småning-
6366: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         om övergått till avverkning av virke som hu-
6367: velse av den 24 november 1982 till vederbö-        vudsakligen är tre meter långt eller längre.
6368: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av    I hopsamlingsskedet staplas virket antingen in-
6369: följande av riksdagsman Tennilä undertecknade      till transportvägen eller på skogslotten så, att
6370: spörsmål nr 411:                                   virket går att transportera bort på ett för-
6371:                                                    nuftigt sätt.
6372:          Vilka åtgärder har Regeringen för
6373:                                                        Genom kollektivavtal har man beträffande
6374:        avsikt att vidta för att förhindra att
6375:                                                    det virkessortiment som skall staplas även
6376:        skogsarbetsgivarna låter stapla över två    överenskommit om minimimåtten för de toppar
6377:        meter lång massaved och för att däri-
6378:                                                    som inte behöver staplas utan kan lämnas
6379:        genom skydda skogsarbetarnas hälsa?
6380:                                                    kvar på samma sätt som stockarna. I arbetar-
6381:                                                    skyddslagstiftningen ingår inga detaljerade be-
6382:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      stämmelser om viktgränser för massaved som
6383: samt anföra följande:                              skall förflyttas, utan i praktiken har gränsen
6384:    Det som gör skogsarbetet farligt är i syn-      utgjorts av kollektivavtalsparternas ståndpunkt
6385: nerhet de mekaniska riskfaktorer som uppkom-       i fråga om minimimått för toppar. Internatio-
6386: mer i samband med användningen av motorsåg         nella arbetsorganisationens rekommendation
6387: och skogsmaskiner, t.ex. genom att man ska-        gällande bördors maximivikt är 55 kg. Insti-
6388: dar sig på sågen eller att bettet slinter.         tutet för arbetshygien har rekommenderat sam-
6389: Olyckor kan också inträffa i samband med           ma maximivikt vid tillfälliga lyft och 35 kg
6390: underhåll och reparation av maskinerna.            vid kontinuerliga lyft.
6391:    Vid en granskning av utvecklingen för de           De skador på hälsan som förorsakas av
6392: olyckors del som inträffat under olika arbets-     flyttning av tunga bördor kan minskas genom
6393: skeden måste man konstatera att andelen ar-        utveckling av ergonomiskt sett bättre arbets-
6394: betsolyckor som inträffat vid förflyttning av      metoder samt genom anpassning av skogsarbe-
6395: virke ökat under de senaste åren. Ä ven rygg-      tets arbetstakt till arbetarnas ålder, yrkesskick-
6396: olyckornas andel av alla olyckor vid skogsav-      lighet och krafter.
6397: verkning håller på att öka. Enligt arbetar-           Det har forskats mycket i skogsarbetsmeto-
6398: skyddsstyrelsens statistik över olyckor i skogs-   dernas ergonomi, och man har även kunskap
6399: och flottningsarbete inträffade 437 ( 19,4%)       om och erfarenhet av tillämpningen av andra
6400: ryggolyckor år 1978 och 700 (21,5 %) år            länders arbetsmetoder på finska förhållanden.
6401: 1981.                                                 Vid arbetarskyddsstyrelsen är ett statsråds-
6402:    Arbetsolycksfallen torde även ge en bild av     beslut om ordningsföreskrifter för skogs- och
6403: de förändringar som ägt rum i skogsavverk·         flottningsarbeten under beredning. Genom des-
6404: ningens arbetsmetoder och i arbetsredskapen.       sa föreskrifter kommer närmare bestämmelser
6405: ökningen i antalet olycksfall vid virkesför-       om tolkningen av lagen om skydd i
6406: flyttning och av antalet ryggolyckor stöder        arbete att utfärdas beträffande skogs- och
6407: uppfattningen att arbetsmetoderna i avverk-        flottningsarbeten. Till verksamhetsprogram-
6408: ningens hopsamlingsskede och arbetets ergonomi     met för den av statsrådet tillsatta arbetar-
6409: i arbetarskyddshänseende inte utvecklats i takt    skyddsdelegationen för skogs- och jordbruket
6410: med de övriga arbetsskedena. Hopsamlings-          hör ett projekt vid namn "Arbetartrygg i
6411: arbetet är fortfarande förenat med många be-       skogen". Inom ramen för detta projekt
6412: svärliga kroppsrörelser som anstränger stöd-       kommer man att under år 1983 i detalj
6413: och rörelseorganen, såsom lyftning, sträckning     undersöka bl.a. på vilket sätt de genom ut-
6414: och bärande.                                       redningar klarlagda aspekterna på bättre ergo-
6415:    Kollektivavtalsparterna inom skogsbranschen     nomi i skogsarbetet blivit beaktade vid ut-
6416: har godkänt de taxor för accordarbete som          vecklandet av arbetsmetoderna.
6417: skall användas vid tillämpningen av olika ar-
6418:      Helsingfors den 30 december 1982
6419: 
6420:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
6421:                                             1982 vp.
6422: 
6423: Kirjallinen kysymys n:o 412
6424: 
6425: 
6426: 
6427: 
6428:                                 Järvilehto: Kotisairaanhoitajien työvälineenään käyttämästä au-
6429:                                     tosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
6430: 
6431: 
6432:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6433: 
6434:     Perusterveydenhuollossa on avohoitopalve-     kustannuksia. Yhteiskunnan tulisi jollain ta-
6435: luiden kehittämiseen kiinnitetty erityistä huo-   voin osallistua näiden kustannusten keventä-
6436: miota, mikä onkin hyvä inhimillisten tekijöi-     miseen.
6437: den ja tutun, viihtyisän hoitoympäristön kan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6438: nalta. Tämä hyvä suuntaus on myös lisännyt        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
6439: kotisairaanhoitopalvelujen kysyntää. Kotisai-     tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6440: raanhoitajien on, hoitaakseen nämä eri puo-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6441: lilla kuntaa annettavat palvelut, hankittava      sen:
6442: kulkuväline. Auton hankintakustannukset ovat                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6443: melkoinen menoerä näille työntekijöille, joille           siin kotisairaanhoitajien työvälineenään
6444: auto on välttämätön rtyöväline. Myös sairaan-             käyttämän auton hankintakustannusten
6445: hoito-opiskelijoiden kuljetuksista aiheutuu ko-           ja sairaanhoito-oppilaiden kuljetuskus-
6446: tisairaanhoidon ammatti-ihmisille ylimääräisiä            tannusten korvaamiseksi?
6447:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982
6448: 
6449:                                             Ulla Järvilehto
6450: 
6451: 
6452: 
6453: 
6454: 088201378R
6455: 2                                            1982 vp.
6456: 
6457: 
6458: 
6459: 
6460:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6461: 
6462:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momen-        ton hankintakustannuksia korvataan jo nykyi-
6463: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       sin. Vastaavanlaiset määräykset ovat voimas-
6464: hemies, olette 24 päivänä marraskuuta 1982          sa myös valtion virkamiesten osalta.
6465: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-          Kysymyksessä esitetty järjestely asettaisi eri
6466: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     kunnalliset viranhaltijat eriarvoiseen asemaan.
6467: kansanedustaja Ulla Järvilehdon näin kuulu-         Vastaavanlaisia liikkumista edellyttäviä tehtä-
6468: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 412:           viä hoitavat muutkin viranhaltijat, kuten ko-
6469:                                                     dinhoitajat, kotiavustajat, avohuollossa toimi-
6470:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vat terveydenhoitajat, lääkärit, eläinlääkärit,
6471:        siin kotisairaanhoitajien työvälineenään     kehitysvammahuollon ja mielenterveyshuollon
6472:        käyttämän auton hankintakustannusten         avohuollon työntekijät, rakennusmestarit, työ-
6473:        ja sairaanhoito-oppilaiden kuljetuskus-      suojelu- ja terveystarkastajat jne.
6474:        tannusten korvaamiseksi?                        Kunnallislain tahi kunnallisen yleisen virka-
6475:                                                     ehtosopimuksen mukaan ei ole mahdollista
6476:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suoraan avustaa kunnallisia viranhaltijoita
6477: taen seuraavaa:                                     oman auton hankinnasta aiheutuvien kustan-
6478:    Kotisairaanhoitajat ovat kunnallisia viranhal-   nusten korvaamisessa. Sen paremmin valtiol-
6479: tijoita, joiden matkakustannusten korvaukset        la, kunnilla tai kuntainliitoilla ei olisi tällai-
6480: määräytyvät kulloinkin voimassa olevan kun-         seen avustamiseen taloudellisia mahdollisuuk-
6481: nallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan.        sia edellä mainitut heijastusvaikutukset huo-
6482: Oman auton käyttämisestä virkamatkalla suo-         mioon ottaen, mikäli kysymyksessä tarkoitet-
6483: ritetaan sanotun virkaehtosopimuksen liitteen       tu järjestely tehtäisiin lainsäädäntöteitse mah-
6484: n:o 5 mukaan kunnallisille viranhaitijoille mat-    dolliseksi.
6485: kustamiskustannusten korvauksena 5 000 en-             Sairaanhoito-oppilaiden kuljettamisesta suo-
6486: simmäiseltä kilometriltä 107 penniä kilomet-        ritetaan kotisairaanhoitajille korvausta kunnal-
6487: riltä, 10 000 seuraavalta kilometriltä 97 pen-      lisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o
6488: niä kilometriltä sekä seuraavilta kilometreiltä     5 mukaisesti, mikäli oppilaiden kuljettaminen
6489: 91 penniä kilometriltä. Näitä kilometrikor-         perustuu työnantajan määräykseen. Tällöin vi-
6490: vauksia määrättäessä on yhtenä tekijänä otet-       ranhaltijalle suoritetaan kunkin mukana seu-
6491: tu huomioon oman auton hankinnasta aiheu-           raavan oppilaan osalta edellä mainitun kilo-
6492: tuneet kustannukset, joten myös kotisairaan-        metrikorvauksen lisäksi neljä penniä kilomet-
6493: hoitajien työvälineenään käyttämän oman au-         riltä.
6494:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
6495: 
6496:                                                                           Ministeri Jermu Laine
6497:                                             N:o 412                                            3
6498: 
6499: 
6500: 
6501: 
6502:                           Till Riksdagens Herr Talman
6503: 
6504:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-       gäller även för statstjänstemännens vidkom-
6505: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder            mande.
6506: skrivelse av den 24 november 1982 till ve-            Det i spörsmålet anförda arrangemanget
6507: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      skulle bringa olika kommunala tjänsteinne-
6508: skrift av följande av riksdagsman Ulla Järvi-     havare i olika ställning. Uppgifter som förut-
6509: lehto undertecknade spörsmål nr 412:              sätter liknande resor sköts även av andra
6510:                                                   tjänsteinnehavare, t.ex. hemvårdarinnor, hem-
6511:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     hjälpare, hälsovårdare i den öppna vården, lä-
6512:        att ersätta de kostnader hemsjukskö-       kare, veterinärer, de som arbetar inom den
6513:        tarna åsamkas av anskaffandet av den       öppna vården i samband med vården av ut-
6514:        bil som de använder som arbetsred-         vecklingsstörda och mentalvården, byggmästa-
6515:        skap och kostnaderna för transport av      re, arbetarskydds- och hälsovårdsinspektörer
6516:        sjukvårdselever?                           osv.
6517:                                                       Det är inte möjligt att enligt kommu:nal-
6518:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     lagen ellet det allmänna kommunala tjänste-
6519: samt anföra följande:                             kollektivavtalet direkt hjälpa kommunala
6520:    Hemsjukskötarna är kommunala tjänsteinne-      tjänsteinnehavare genom att ersätta kostnader-
6521: havare, varför deras ersättningar för resekost-   na för anskaff:ni:ng av egen bil. Varken sta-
6522: nader bestäms enligt det vid respektive tid-      ten, kommunerna eller kommunalförbunden
6523: punkt gällande allmänna kommunala tjänste-        skulle ha ekonomiska möjligheter till sådan
6524: kollektivavtalet. Enligt bilaga nr 5 tili det     hjälp med beaktande av ovan nämnda åter-
6525: kommunala tjänstekollektivavtalet betalas kom-    verkningar, om det i spörsmålet avsedda ar-
6526: munala tjänsteinnehavare för användningen av      rangemanget skulle göras möjligt lagstiftnings-
6527: egen bil i samband med tjänsteresa i ersätt-      vägen.
6528: ning för resekostnader 107 p/km för de 5 000          Hemsjukskötarna får ersättning för trans-
6529: första km, 97 p/km för därpå följande 10 000      porten av sjukvårdselever enligt bilaga nr 5
6530: km samt 91 p/km för därpå följande km.            till det allmänna kommunala tjä:nstekollektiv-
6531: Då dessa kilometerersättningar fastställts har    avtalet, om transporten av eleverna grundar
6532: som en faktor beaktats kostnaderna för an-        sig på förordnande av arbetsgivaren. I detta
6533: skaffning av egen bil, varför även hemsjuk-       fall betalas för varje elev som följer med i
6534: skötarnas kostnader för anskaffning av den        bilen 4 p/km utöver nämnda kilometerersätt-
6535: bil som de använder som arbetsredskap er-         ning.
6536: sätts redan nu. Motsvarande bestämmelser
6537:      Helsingfors den 28 december 1982
6538: 
6539:                                                                        Minister ] ermu Laine
6540:                                                1982 vp.
6541: 
6542: Kirjallinen kysymys n:o 413
6543: 
6544: 
6545: 
6546: 
6547:                                    Tuovinen: Turkistarhausta koskevien vääristeltyjen tietojen an-
6548:                                       tamisen estämisestä
6549: 
6550: 
6551:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6552: 
6553:    Länsi-Saksan ja Sveitsin televisiossa esitettiin   jelulainsäädäntö Suomessa saadaan nykyistä tiu-
6554: jokin aika sitten filmi, jossa annettiin maamme       kemmaksi.
6555: turkiseläintarhauksesta virheellinen ja yksipuo-         Filmillä todennäköisesti oli kuitenkin toinen
6556: linen kuva. Filmistä sai sen käsityksen, että         tarkoitus kuin mitä suomalainen opas uskoi.
6557: turkistarhaus kokonaisuudessaan on raakaa             Sillä pyrittiin vaaraotamaan suomalaisen tutkis-
6558: eläinrääkkäystä. Tosiasiassa tilanne ei kuiten-       elinkeinon tulevaisuus ja kauppa pitkäksi aikaa.
6559: kaan ole näin, vaan Suomessa kohdellaan ja            Juuri tämä olisi pitänyt Riitta Salmen ottaa
6560: hoidetaan turkiseläimiä erittäin huolellisesti ja     huomioon avustaessaan filmin tekijöitä. Hänen
6561: suurella ammattitaidolla. Tietenkin viidentu-         hyväuskoisuutensa takia tuhannet suomalaiset
6562: hannen tarhan joukossa on joitakin tarhoja,           saattavat menettää työpaikkansa.
6563: joiden osalta arvostelu on paikallaan ja valvon-         Kun pääosa tutkistarhaista sijaitsee maamme
6564: taa on syytä tehostaa, mutta yleistä johtopää-        kehitysalueilla, missä ihmisten toimeentuloedel-
6565: töstä tästä ei voida tehdä. Ehkä kysymyksessä         lytykset ja tulotaso ovat kaikkein alhaisimmat,
6566: tällöinkin lienee hoitajan taitamattomuus, ei         on Riitta Salmen menettelyä pidettävä ala-
6567: eläinrääkkäys.                                        arvoisena. Kysymys ei ole tällöin ainoastaan
6568:    Lehtitietojen mukaan sveitsiläisen filmiryh-       eläimistä, vaan kokonaisten perheiden toimeen-
6569: män suomalaisena yhdyshenkilönä on toiminut           tulosta ja tarhauksen tulevaisuudesta.
6570: biologian ylioppilas Riitta Salmi ja hänen teh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6571: tävänään on ollut toimia oppaana ja tulkkina.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6572: Eräässä lehdessä Salmi kertoo: "Ajoimme tar-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6573: halta toiselle ja pyysimme lupaa saada kuvata.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6574: Minä olin tulkkina. Emme tietenkään kertoneet
6575: tarhaajille aivan tarkasti, minkä luonteista fil-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6576:  miä olemme tekemässä ... " Riitta Salmi tiesi               ryhtyä estääkseen vääristeltyjen ja
6577:  mihin tarkoitukseen filmiä tullaan käyttämään.              maamme turkiseläintarhausta vahingoit-
6578: Ehkäpä hän luuli, että tällä tavalla eläinsuo-               tavien tietojen sekä avunannan antami-
6579:                                                              sen?
6580:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1982
6581: 
6582:                                             Jouko Tuovinen
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587: 088300008B
6588: 2                                            1982 vp.
6589: 
6590: 
6591: 
6592: 
6593:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6594: 
6595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       sella ole voimassa olevan lainsäädännön eikä
6596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maassa vallitsevan vapaan demokraattisen yh-
6597: olette 25 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           teiskuntajärjestelmän puitteissa mahdollisuuk-
6598: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sia. Tällaisten säädösten aikaansaaminen lienee
6599: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         myöskin epätodennäköistä ja epätarkoituksen-
6600: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-          mukaistakin.
6601: jallisesta kysymyksestä n:o 413:                         Mikäli joku sinänsä hyväätarkoittava ja hy-
6602:                                                       väuskoinen eläinsuojeluaatteen innoittama hen-
6603:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kilö edistää virheellisten ja vahingoittavien tie-
6604:        ryhtyä estääkseen vääristeltyjen ja            tojen saamista ja levittämistä, ei tämän estä-
6605:        maamme turkiseläintarhausta vahingoit-         minen hallinnollisin toimenpitein ole myös-
6606:        tavien tietojen sekä avunannan antami-         kään mahdollista. Ainoa keino on antaa riit-
6607:        sen?                                           tävästi oikeaa ja asiatietoihin perustuvaa tie-
6608:                                                       toa niin kotimaisille kuin ulkomaisille tiedo-
6609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit"           tusvälineille ja yleisölle.
6610: taen seuraavaa:                                          On myöskin ilmeistä, että tutkiselinkeinon
6611:    Hallitus pyrkii saamaan mahdollisimman paV         ja turkistarhaajien on pyrittävä levittämään
6612: jon ja luotettavia tietoja turkistarhauksesta te-     toiminnastaan oikeaa tietoa, huolehtimaan sii-
6613: hostamalla valvontaa käytettävissä olevien ja         tä että tarhauksessa ja eläinten hoidossa ei
6614: mahdollisesti lisää saatavien voimavarojen avul~      esiinny eläinsuojelullisia epäkohtia ja myöskin
6615: la. Täten ·voidaan antaa tiedotusvälineissä           varomaan, etteivät asiaa ymmärtämättömät ja
6616: asianmukaisia tietoja turkiselinkeinosta ja           turkistarhausta vahingoittamaan pyrkivät hen-
6617: myöskin .nopeasti oikaista esitetyt virheelliset      kilöt ilman tarhaajien lupaa pääse tarhoihin.
6618: tiedot ja väitteet.                                   Tutkiselinkeinolla ja yksityisillä tarhaajilla on
6619:    Tiedotusvälineiden ja yksityishenkilöiden          ilmeisesti mahdollisuus myös, mikäli katsovat
6620: mahdollisesti antamien vääristeltyjen ja turkis-      elinkeinolle aiheutetun vahinkoa ja voivat sen
6621: tarhausta vahingoittavien tietojen sekä erilais-      pitävästi toteennäyttää, hakea itselleen oikeutta
6622: ten sensaatio-ohjelmien estämiseen ei hallituk-       •tuomioistuimessa.
6623:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1982
6624: 
6625:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
6626:                                              N:o 413                                                3
6627: 
6628: 
6629: 
6630: 
6631:                            Till Riksdagens Herr Talman
6632: 
6633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-           och privatpersoner eventuellt lämnar förvräng-
6634: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder                da uppgifter som skadar pälsdjursuppfödningen
6635: skrivelse av den 25 november 1982 till ve-            och att olika sensationsprogram utarbetas. Det
6636: derbörande medlem av statsrådet översänt av-          torde också vara osannolikt och rentav oända-
6637: skrift av följande av riksdagsman Jouko Tuo-          målsenligt att sådana stadganden fås till stånd.
6638: vinen undertecknade spörsmål nr 413:                      Om någon i och för sig välmenande och
6639:                                                       godtrogen person som entusiasmerats av djur-
6640:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             skyddsiden bidrar tili att skaffa och sprida
6641:        vidta för att förhindra att förvrängda         felaktig och skadlig information kan inte hel-
6642:        uppgifter som skadar pälsdjursuppföd-          ler detta förhindras med administrativa åt-
6643:        ningen i vårt land sprids ut samt att          gärder. Den enda metoden är att ge såväl
6644:        bistånd lämnas?                                utländska informationsmedia som allmänheten
6645:                                                       tillräcklig och på sakuppgifter grundad infor-
6646:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mation.
6647: samt anföra följande:                                     Det är också uppenbart att pälsdjursnäring-
6648:    Regeringen strävar till att få så mycket och       en och pälsdjursfarmarna bör sträva till att
6649: så <tillförlitlig information om pälsdjursuppföd-     sprida rätt information om sin verksamhet,
6650: ningen som möjligt genom att effektivera över-        att se till att missförhållanden i fråga om
6651: vakningen med hjälp av till buds stående och          djurskyddet inte förekommer i uppfödningen
6652: eventuellt extra resurser. Därigenom kan man          och djurens skötsel och att även undvika att
6653: lämna sakenliga uppgifter om pälsdjursnäring-         i saken icke invigda och personer som strä-
6654: en i informationsmedia och även snabbt kor-           var till att skada pälsdjursuppfödningen inte
6655: rigera framförda felaktiga uppgifter och på-          får tillträde till farmerna utan farmarnas till-
6656: ståenden.                                             stånd. Pälsdjursnäringen och de enskilda far-
6657:    Inom ramen för gällande lagstiftning och           marna har uppenbarligen också möjlighet att,
6658: det fria demokratiska samhällssystem som rå-          om de anser att näringen vållats skada och
6659: der i vårt land har regeringen inte möjlig-           kan bevisa detta, söka rätt i domstol.
6660: heter att förhindra att informationsmedierna
6661:      Helsingfors den 30 december 1982
6662: 
6663:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
6664:                                            1982 vp.
6665: 
6666: Kirjallinen kysymys n:o 414
6667: 
6668: 
6669: 
6670: 
6671:                                 Kangas: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron vaikutuksesta
6672:                                    kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä
6673: 
6674: 
6675:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6676: 
6677:    Kansaneläkelain 26 §:n 4 kohdan mukaan         elinkorkoa ei pitäisikään lukea tuloksi, joka
6678: kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä otetaan      vaikuttaa lisäosan määrään.
6679: huomioon vakuutetun jatkuvasti saama sotilas-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6680: vammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6681:    Aikaisemmin sotilasvammalain mukainen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6682: elinkorko ei vaikuttanut kansaneläkkeen tuki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6683: osaan, mutta kylläkin tukilisään. Tämän seu-
6684: rauksena moni sellainen eläkeläinen, joka ai-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6685: kaisemmin sai tukiosaa, tulee ensi vuonna me-            siin kansaneläkelain muuttamiseksi si-
6686: nettämään eläketurvassaan.                               ten, että sotilasvammalain mukaista
6687:    Sotilasvammalain mukaisen elinkoron rinnas-           elinkorkoa ja huoltoeläkettä ei otettaisi
6688: taminen lisäosaa määrättäessä työeläkkeisiin ei          huomioon kansaneläkkeen lisäosaa mää-
6689: ole paikallaan, koska elinkorko on korvaus me-           rättäessä?
6690: netetystä työkyvystä eikä eläke. Tämän vuoksi
6691:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982
6692: 
6693:                                      Orvokki Kangas
6694: 
6695: 
6696: 
6697: 
6698: 088201371H
6699: 2                                            1982 vp.
6700: 
6701: 
6702: 
6703: 
6704:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6705: 
6706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den 1983 alusta voimaan tulevassa kansan-
6707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläkeuudistuksen II A vaiheessa on tämä
6708: olette 25 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn         asetelma säilytetty. Sotilasvammalain mukaisen
6709: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        elinkoron ja huoltoeläkkeen saaja saa lisä-
6710: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osana aina täyden tukiosan maaran edel-
6711: edustaja Orvokki Kankaan näin kuuluvasta            lyttäen, että hänellä on muiden tulojensa pe-
6712: kirjallisesta kysymyksestä n:o 414:                 rusteella siihen oikeus. Sotilasvammalain mu-
6713:                                                     kaista täydennyskorkoa ja lisähuoltoeläkettä,
6714:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      jotka molemmat myönnetään tarveharkintape-
6715:        siin kansaneläkelain muuttamiseksi si-       rusteilla, ei sen sijaan lueta lisäosaan vaikutta-
6716:        ten, että sotilasvammalain mukaista          viin tuloihin. Ainoastaan niiden sotilasvamma-
6717:        elinkorkoa ja huoltoeläkettä ei otettaisi    lain mukaisten korvausten saajilla, joilla elin-
6718:        huomioon kansaneläkkeen lisäosaa mää-        korko ja huoltoeläke alkaa 1 päivästä tammi-
6719:        rättäessä?                                   kuuta 1983 lukien tai sen jälkeen, on toteu-
6720:                                                     tettu kansaneläkeuudistuksen tavoite eläkevä-
6721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       henteisestä järjestelmästä. Uudistuksella ei tar-
6722: vasti seuraavaa:                                    koitettu unohtaa rintamaveteraanien erityisase-
6723:    Eduskunnan hyväksymät kansaneläkejärjes-         maa sosiaaliturvan piirissä. Kansaneläkejärjes-
6724: telmän kokonaisuudistuksen jatkamista koske-        telmän yksinkertaistaminen eläkevähenteiseksi
6725: vat lait vahvistettiin 5 päivänä helmikuuta         järjestelmäksi edellytti kuitenkin näitä ratkai-
6726: 1982 ( 103-112/82). Kokonaisuudistuksen             suja, joita valtiontaloudelliset seikat myös osal-
6727: tavoitteena on muodostaa kansaneläkkeestä elä-      taan vaativat. Elinkoron ja huoltoeläkkeen etu-
6728: kevähenteinen etuus, jonka suuruuteen eivät         oikeuttaminen kokonaisuudessaan kansaneläk-
6729: vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaajan omat elä-      keen lisäosan saajilla olisi merkinnyt kansan-
6730: ketulot. Sosiaalivakuutuslainsäädännössä on pe-     eläkejärjestelmälle noin 130 miljoonan markan
6731: rinteisesti eläke-etuihin rinnastettu sotilasvam-   lisäkustannuksia.
6732: malain mukainen elinkorko ja omaisille mak-            Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa sotilas-
6733: settava huoltoeläke. Sotilasvammalain mukainen      vammalain mukaisten etuuksien saajien toi-
6734: elinkorko ei kuitenkaan tähän saakka ole            meentuloturvan kehitystä. Jos siinä on havait-
6735: vaikuttanut kansaneläkkeen tukiosan määrään.        tavissa epäkohtia, ne on tarkoituksenmukaista
6736: Tukilisää se on, kuten kysymyksessäkin on           hoitaa kehittämällä veteraanien erityisestä so-
6737: tuotu esiin, vähentänyt täysimääräisesti. Vuo-      siaaliturvasta huolehtivia järjestelmiä.
6738:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
6739: 
6740:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
6741:                                              N:o 414                                              3
6742: 
6743: 
6744: 
6745: 
6746:                            Till Riksdagens Herr Talman
6747: 
6748:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kraft vid ingången av år 1983, har denna kon-
6749: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          stellation bibehållits. Den som erhåller liv-
6750: velse av den 25 november 1982 till veder-          ränta och försörjningspension enligt lagen om
6751: börande medlem av statsrådet översänt av-          skada, ådragen i militärtjänst, får som tilläggs-
6752: skrift av följande av riksdagsledamoten Or-        del alltid understödsdelen till fullt belopp, un-
6753: vokki Kangas undertecknade spörsmål nr 414:        der förutsättning att han på grundval av sina
6754:                                                    andra inkomster har rätt därtill. Tilläggsränta
6755:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      och tilläggsförsörjningspension enligt lagen om
6756:        att ändra folkpensionslagen så, att liv-    skada, ådragen i militärtjänst, vilka vardera
6757:        ränta och försörjningspension enligt la-    beviljas efter behovsprövning, är dock inte
6758:        gen om skada, ådragen i militärtjänst,      inkomster som inverkar på tilläggsdelen. Be-
6759:        inte beaktas vid fastställandet av folk-    träffande dem som får ersättningar enligt la-
6760:        pensionens tilläggsdel?                     gen om skada, ådragen i militärtjänst, har
6761:                                                    folkpensionsreformens målsättning, ett system
6762:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med pensionsavhängighet, genomförts endast
6763: samt anföra följande:                              för de personer som enligt nämnda lag får
6764:    De av riksdagen antagna lagarna rörande         livränta och försörjningspension från och med
6765: fortsättning på arbetet med en övergripande        den 1 januari 1983 ellet därefter. Med re-
6766: reform av folkpensionssystemet stadfästes den      formen vill man ingalunda glömma frontve-
6767: 5 februari 1982 (103-112/82). Syftet med           teranernas särställning inom socialskyddet. En
6768: den övergripande reformen är att folkpensio-       förenkling av folkpensionssystemet tili ett sys-
6769: nen skall göras tili en pensionsavhängig för-      tem med pensionsavhängighet förutsatte dock
6770: mån, vars storlek inte skulle påverkas av and-     dessa lösningar, som är påkallade även av
6771: ra inkomster än pensionstagarens egna pen-         statsekonomiska orsaker. Om livräntan och
6772: sionsinkomster. I socialförsäkringslagstiftning-   försörjningspensionen hade prioriterats i sin
6773: en har livränta enligt lagen om skada, ådra-       helhet för dem som får folkpensionens tilläggs-
6774: gen i militärtjänst, och försörjningspension,      del, skulle detta ha inneburit tilläggskostna-
6775: som enligt samma lag utbetalas tili anhöriga,      der om ca 130 milj. mk för folkpensions-
6776: av tradition jämställts med pensionsförmåner.      systemet.
6777: Livränta enligt lagen om skada, ådragen i             Social- och hälsovårdsministeriet följer ut-
6778: militärtjänst har dock inte hittills inverkat på   komstskyddets utveckling för dem som åt-
6779: storleken hos folkpensionens understödsdel.        njuter förmåner enligt lagen om skada, ådra-
6780: På understödstillägget har livräntan däremot,      gen i militärtjänst. Om missförhållanden obser-
6781: såsom det även har framhållits i spörsmålet,       veras, är det ändamålsenligt att de avhjälps
6782: inverkat nedsättande med fullt belopp. I folk-     genom utvecklande av de system med vilka
6783: pensionsreformens II A skede, som träder i         man sköter veteranernas särskilda socialskydd.
6784:      Helsingfors den 27 december 1982
6785: 
6786:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
6787:                                             1982 vp.
6788: 
6789: Kirjallinen kysymys n:o 415
6790: 
6791: 
6792: 
6793: 
6794:                                  Linna: Kannuksen turkiseläintutkimuksen koetarhan turkiseläin-
6795:                                     ten hankinnan rahoittamisesta
6796: 
6797: 
6798:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6799: 
6800:     Maamme turkistarhaus on jatkuvasti laa-        vion kautta tämä yli 6 milj. markkaa maksava,
6801: jentunut. Tutkistarhaja on tällä hetkellä jo yli   koeasema tulee rahoitetuksi vuosien 1981-8.3:
6802: 5 500. Valtaosa näistä sijoittuu Vaasan läänin     määrärahoilla ja valmistuu tutkimustiloineen
6803: alueelle. Tuotettujen minkinnahkojen arvo nou-     vuoden 1983 alussa.
6804: si vuonna 1981 jo n. 1 200 miljoonaan mark-           Koetarhan täysitehoinen käyttöönotto edel,
6805: kaan. Kokonaisuutena turkistarhauksesta on         lyttäisi, että turkiseläimiä pitäisi voida' ostaa
6806: muodostunut merkittävä kehitysalueiden työl-       jo ennen alkavan nahoituskauden päättymistä.
6807: listäjä ja vientielinkeino.                        Kokonaisuudessaan lisärahoituksen tarve on n.
6808:    Turkistarhauksen kannattavaisuuden varmis-      400 000 mk. Kun hallituksen esitykseen val-
6809: tamiseksi ja tarhaajien riskien pienentämiseksi    tion vuoden 1983 tulo- ja menoarvioksi ei
6810: on välttämätöntä, että valtio kantaa nykyistä      eläinten ostoon ja ruokintakustannuksiin varo-
6811: suuremman osan turkistarhauksen tutkimustoi-       ja ole esitetty, on ainoa käyttökelpoinen rat-
6812: minnan menoista. Valtion rahoittaman turkis-       kaisu se, että hallitus ottaa varat valtion vuo-
6813: eläintutkimuksen koetarhan perustaminen on         den 1982 viimeiseen lisämenoarvioon ..
6814: ollut jo vuodesta 1973 lähtien esillä. Valtio-        Kun ainoa valtion varoin rakennettu. Riista-
6815: neuvosto teki silloin päätöksen koetarhan ra-      ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alainen tur-
6816: kentamisesta maahan.                               kiseläintutkimuksen koeasema on vuosia kes-
6817:     Ratkaiseva käänne myönteiseen suuntaan ta-     täneiden neuvottelujen jälkeen eduskunnan pää-
6818: pahtui vuoden 1979 tulo- ja menoarvion käsit-      töksellä sijoitettu ja rakennettu Kannukseen,
6819: telyssä, kun eduskunta äänin 135 puolesta ja       on pidettävä välttämättömänä, että koeasema
6820:  18 vastaan hyväksyi jättämääni raha-asia-aloit-   otetaan välittömästi valmistumisen jälkeen te-
6821:  teeseen n:o 580 perustuen seuraavan kannan-       hokkaaseen käyttöön.
6822: oton: "Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6823:  seen on vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa         tyksen .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6824: perustettu turkistutkijan virka. Turkistutkija     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6825:  on sijoitettu Kannukseen, johon on vuonna         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6826:  1975 osoitettu 200 000 markan määräraha tur-
6827:  kistalouden koetarhaa varten. Koska suorite-                Onko Hallitus tietoinen, että Kan-
6828:  tuissa selvityksissä Kannusta on pidetty sopi-           nukseen valmistuvaa turkiseläintutki-
6829:  vana sijoituspaikkana turkiseläintutkimukselle,          muksen koetarhaa ei voida ottaa tehok-
6830:  eduskunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tur-             kaaseen käyttöön varojen puuttumisen
6831:  kiseläintutkimuksen jatkamisen Kannuksessa."             johdosta, ja jos on,
6832:     Tähän eduskunnan kannanottoon perustuen                  millä tavalla Hallitus tulee huolehti-
6833:  otettiin valtion tulo- ja menoarvioon vuonna             maan siitä, että koetarhalle turvataan
6834:  1980 100 000 markan suunnittelumääräraha                 riittävä rahoitus eläinten hankintaan ja
6835:  turkiseläintutkimuksen koetarhan suunnittelua            eläinten rehu- sekä hoitokuluja varten?
6836:  varten Kannukseen. Valtion tulo- ja menoar-
6837:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982
6838: 
6839:                                          Heimo Linna
6840: 
6841: 088300009C
6842: 2                                            1982 vp.
6843: 
6844: 
6845: 
6846: 
6847:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6848: 
6849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
6851: olette marraskuun 25 päivänä 1982 päivätyn
6852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Hallituksen esityksessä vuoden 1982 nel-
6853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jänneksi lisämenoarvioksi on momentilla
6854: edustaja Linnan näin kuuluvasta kirjallisesta       30.38.21 (Koe-eläinten hankinta) ehdotettu
6855: kysymyksestä n:o 415:                               myönnettäväksi 200 000 markkaa Kannuksen
6856:                                                     turkiseläintutkimuskoeaseman koe-eläinten hank-
6857:            Onko Hallitus tietoinen, että Kan-       kimista varten. Hallituksen esityksessä vuoden
6858:         nukseen valmistuvaa turkiseläintutki-       1983 tulo- ja menoarvioksi on Riista- ja kalata-
6859:         muksen koetarhaa ei voida ottaa tehok-      louden tutkimuslaitokseen ehdotettu palkatta-
6860:         kaaseen käyttöön varojen puuttumisen        vaksi laitoksessa turkiseläintutkimusta jo suo-
6861:         johdosta, ja jos on,                        rittavan tutkijan lisäksi koe-eläinten hoitaja se-
6862:            millä tavalla Hallitus tulee huolehti-   kä myönnettäväksi laitoksen muiden kulutusme-
6863:         maan siitä, että koetarhalle turvataan      nojen ym. ohella 72 300 markkaa turkiseläintut-
6864:         riittävä rahoitus eläinten hankintaan ja    kimuksen yleiskustannuksia varten. Turkiseläin-
6865:         eläinten rehu- sekä hoitokuluja varten?     tutkimus Kannukseen valmistuvassa turkiseläin-
6866:                                                     tutkimuksen koetarhassa on vuonna 1983 tar-
6867:                                                     koitus käynnistää näillä voimavaroilla.
6868:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
6869: 
6870:                                                                      Ministeri Jarmo Wahlström
6871:                                             N:o 415                                                3
6872: 
6873: 
6874: 
6875: 
6876:                           Till Riksdagens Herr Talman
6877: 
6878:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I regeringens proposition angående fjärde
6879: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     tilläggsbudgeten för år 1982 har under mo-
6880: av den 25 november 1982 tili vederbörande         ment 30.38.21 ( Anskaffning av försöksdjur)
6881: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    föreslagits beviljande av 200 000 mark för
6882: jande av riksdagsman Linna undertecknade          anskaffning av försöksdjur tili försöksstationen
6883: spörsmål nr 415:                                  för pälsdjursundersökningar i Kannus. I rege-
6884:            Är Regeringen medveten om att den      ringens proposition angående statsförslaget för
6885:        försöksfarm som är under färdigställan-    år 1983 har föreslagits, att vid Vilt- och fiskeri-
6886:        de vid försöksstationen för pälsdjurs-     forskningsinstitutet utom den forskare som
6887:        undersökningar i Kannus inte kan tagas     redan bedriver pälsdjursforskning vid institutet
6888:         i effektivt bruk på grund av bristande    skulle anställas en djurskötare samt att det
6889:         medel, och om så är fallet,               utom för anstaltens övriga driftsutgifter m.m.
6890:            på vilket sätt kommer Regeringen att   skulle beviljas 72 300 mark för pälsdjursforsk-
6891:        dra försorg om att en tillräcklig          ningens allmänna utgifter. Avsikten är att med
6892:        finansiering tryggas för anskaffning av    dessa resurser år 1983 inleda forskning rörande
6893:         djur och för utgifter för foder och       pälsdjur vid den försöksfarm som är under
6894:         skötsel vid försöksfarmen?                färdigställande vid försöksstationen för päls-
6895:                                                   djursundersökningar i Kannus.
6896:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
6897: anföra följande:
6898:      Helsingfors den 28 december 1982
6899: 
6900:                                                                     Minister Jarmo Wahlström
6901:                                             1982 vp.
6902: 
6903: J.rjallinen kysymys n:o 416
6904: 
6905: 
6906: 
6907: 
6908:                                 Skinnari ym.: MED-Iasten hoidon, kuntoutuksen ja koulutuksen
6909:                                    tehostamisesta
6910: 
6911: 
6912:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6913: 
6914:    Suomessa on tällä hetkellä yli 20 000 MED-         Vamma tulisi diagnosoida viimeistään lapsen
6915: :tsta. Heitä on kymmenen kertaa enemmän            ollessa neljän tai viiden vuoden ikäinen. Tällöin
6916: ;uin CP-lapsia tai diabeetikkoja, viisi kertaa     voidaan hoito aloittaa hyvissä ajoin ennen kou-
6917: :nemmän kuin pahasti kuulovammaisia ja kak-        lun alkamista.
6918: i kertaa enemmän kuin astmaatikkoja.                  MED:n aiheuttaa äidin sairaus raskauden
6919:    Yhteiskunta on huolehtinut aikaisesta diag-     aikana, synnytyksessä tullut vaurio tai vastasyn-
6920: toosista, hoidosta ja koulutuksesta CP-lasten      tyneen sairaus. Jotta MED ajoissa havaittaisiin,
6921: :uten myös monien kroonisesti sairaiden lap-       tulee olla erityisneuvolat ja koulutettua erityis-
6922: .iryhmien osalta. On jo aika, että yhteiskunnan    henkilökuntaa tutkimaan kaikki ne lapset, jotka
6923: I'Oimavarat suunnataan auttamaan ja tukemaan       sairastuvat vastasyntyneinä.
6924: :ätä suurta lapsimäärää ja että ennalta ehkäi-        MED-lapsen koulun tulisi olla sellainen ope-
6925: oevät toimenpiteet, varhainen diagnosointi, jär-   tusmuoto, joka olisi suunniteltu MED-lapsia
6926: ,estelmällinen hoito ja oikea kuntoutus suun-      varten ja jossa olisi mahdollisuuksia yksilöllisiin
6927: litellaan ja pannaan alulle.                       muunnoksiin sekä vaihteluihin. Niissä aineissa,
6928:    Tutkimusmenetelmät lastenneuvolaissa ja         joissa lapset selviytyvät hyvin, heille pitäisi
6929: >äiväkodeissa tulee kehittää 1980-luvun organi-    järjestää tilaisuus ottaa osaa opetukseen nor-
6930: .oidun terveydenhuollon vaatimusten tasolle.       maaliluokassa.
6931: ~ääkäreiden ja muun sairaanhoitohenkilökunnan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6932: >n tunnettava MED:hen viittaavat oireet ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6933: :iedettävä, milloin lapsi on lähetettävä sairaa-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6934: aan tarkempiin tutkimuksiin. Tällä hetkellä        vaksi seuraavan kysymyksen:
6935: ;airaanhoitohenkilöstö tietää MED:stä liian vä-
6936: län.                                                         Mihin välittömiin toimenpiteisiin
6937:    Tieto lapsen sairaudesta tulee vanhemmille              Hallitus ryhtyy MED-sairauksien ennal-
6938: 1ivan liian myöhään. Vanhemmille on suuri hel-             ta ehkäisevien toimenpiteiden, sairau-
6939: ~otus, kun tauti todetaan. Usein ympäristö on              den mahdollisimman varhaisen toteami-
6940: ;yyttänyt lapsen käytöksestä vanhempia, ja                 sen sekä MED-Iasten hoidon, kuntou-
6941: tapsi on saanut kärsiä monista epäonnistumi-               tuksen ja koulutuksen nykyistä parem-
6942: rlsta sekä epäoikeudenmukaisuuksista.                      maksi järjestämiseksi?
6943:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982
6944: 
6945:         Jouko Skinnari                Lea Savolainen                  Pirkko Valtonen
6946:         Pirjo Ala-Kapee               Saara-Maria Paakkinen           Kaisa Raatikainen
6947:         Anna-Liisa Piipari            Riitta Järvisalo-Kanerva        Tarja Halonen
6948:         Maija Rajantie                Liisa Jaakonsaari               Paula Eenilä
6949: 
6950: 
6951: 
6952: 
6953: )882013741
6954: 2                                              1982 vp.
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6960: 
6961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            vuotiaista lapsista. Kun otetaan huomioon s'
6962: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         kä oireen vaikeusasteen vaihtelevuus ja hoidc
6963: hemies, olette 25 päivänä marraskuuta 1982            tarpeen keskittyminen määrättyihin ikäryhmii1
6964: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      on esitetty arvio aktiivin hoidon tarpeen kru
6965: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          nalta huomattavasti liiallinen.
6966: kansanedustaja Skinnarin ym. näin kuuluvasta             Oireiden monitahoisuuden vuoksi MBI
6967: kirjallisesta kysymyksestä n:o 416:                   lasten hoito kuuluu osana lastentautien er
6968:                                                       koisalan toimintaan. Näin voidaan parhaite
6969:           Mihin välittömiin toimenp1te1sun            varmistua siitä, että hoitoon on sisällytett
6970:         Hallitus ryhtyy MBD-sairauksien ennal-        vissä myös tarvittavat psykologiset, sosiaalist
6971:         ta ehkäisevien toimenpiteiden, sairau-        ja kuntoutuspalvelut. Valtakunnallisen suunn
6972:         den mahdollisimman varhaisen toteami-         telman velvoitteiden mukaisesti on keskussa
6973:         sen sekä MBD-lasten hoidon, kuntou-           raalapiireissä lastentautien erikoisaloilla pyri
6974:         tuksen ja koulutuksen nykyistä parem-         ty kehittämään lastenneurologista toiminta:
6975:         maksi järjestämiseksi?                        Keskussairaalapiireille on esitetty velvoite la
6976:                                                       tenneurologian erikoislääkärin viran perustam
6977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seksi. Tehtäväalueeseen tulisi kuulumaan myi:
6978: vasti seuraavaa:                                      pitkäaikaisesti sairaiden lasten kuntoutuspalv1
6979:    Alle 15-vuotiaita lapsia on vuonna 1982            lujen järjestäminen sekä seuranta. Toiminna
6980: Suomessa 946 600. Vuoden 1980 lopussa las-            edistämiseksi muutamat yliopistosairaalat ovl
6981: tentautien erikoisalalla oli käytössään 2 048         perustaneet erilliset lastenneurologiset yksikö
6982: sairaansijaa ja 251 lääkärin virkaa, 900 sairaan-     jotka toimivat lastenosastojen yhteydessä.
6983: hoitajan virkaa ja 1 447 muun hoitohenkilös-             MBD-oireyhtymä on monimuotoinen taut
6984: tön virkaa. Vastaavasti sairaalasta uloskirjoi-       kokonaisuus, jonka diagnosointi perustuu pi
6985: tettiin vuonna 1980 67 502 lasta, hoitopäiviä         käjänteiseen lapsen kehityksen seurantaan j
6986: oli yhteensä 459 956 keskimääräisen hoitoajan         tuntemukseen. Hyvin toimiva ja kattava äitiy
6987: ollessa 6,8 vuorokautta ja kuormitusprosentin         ja lastenneuvolaverkko on näin ollen avait
6988: 62. Poliklinikkakäyntejä oli yhteensä kaikkiaan       asemassa. Lääkintöhallitus on antanut ohjet
6989: 252 750.                                              lastenneuvolatoiminnan tehostamisesta tervey:
6990:    Terminä MBD-oireyhtymä (Minimal Brain              keskuksissa.
6991: Dysfunction) on ollut käytössä lääketieteessä            Ohjeissa todetaan, että ns. riskilapset (jo
6992: vasta n. parikymmentä vuotta ja suomennettuna         hin MBD-oireyhtymästä kärsivät myös kuuh
6993: merkitsee "vähäinen aivotoiminnan poikkea-            vat} tulee saattaa tehostetun seurannan j
6994: vuus".                                                neuvonnan kohteiksi. Erityisesti on korostett
6995:    Tarkkoja tilastollisia tietoja oireen esiintymi-   MBD-syndrooman toteamisessa tärkeitä seil
6996: sestä maassamme ei ole. Lisäksi oireisto on var-      koja kuten puhehäiriöitä, haluttomuutta opt
6997: sin monimuotoinen ja eriasteinen. Suomessa on         tella piirtämistä ja numeroiden ja kirjaimie
6998: esitetty arvioita, että 1-3-5 % lapsista po-          kirjoittamista, tiettyä kömpelyyttä, käytöshä
6999: tee MBD-oireita, mutta tiedossa ei ole, kuinka        riöitä jne. Kaikissa näissä tapauksissa pyr
7000: monella lapsella on lieväasteinen ja kuinka mo-       tään aktiiviseen yhteistyöhön perheenjäsente
7001: nella vaikea-asteinen vamma. Lisävaikeutena on        ja lasta hoiravien sairaaloiden, kasvatusneuv<
7002: se, että MBD-oire saattaa tulla esiin vasta           lan, päivähoitolaitoksen sekä sosiaalihuollon j
7003: niinkin myöhään kuin kouluiässä.                      lastensuojelun työntekijöiden kanssa.
7004:    Arvioitu 20 000 lapsen kokonaismäärä pe-              Kansan terveystyön       toimin takertomukse
7005: rustuu 2 % :n esiintymiseen kaikista alle 15-          1981 mukaan neuvolatoiminnassa alle 1-vm
7006:                                              N:o 416                                               3
7007: 
7008: tiaille tehtiin vuonna 1981 kaikkiaan 12,1 tut-    raalat ja terveyskeskukset ovat jatkaneet tätä
7009: kimusta lasta kohden. Näistä lääkärintarkas-       täydennyskoulutusta alueillaan.
7010: tuksia oli 2,5. Vastaavasti tarkastustiheys oli       Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiantuntija-
7011: noin 1,8 tarkastusta 1-6-vuotiasta lasta koh-      työryhmä valmistelee suunnitelmia lasten- ja
7012: den vuodessa.                                      nuorisopsykiatristen hoitoyksiköiden perustami-
7013:    Kouluterveydenhuollosta annetuissa ohjeis-      seksi keskussairaalapiirien lastentautien osasto-
7014: sa vuodelta 1981 todetaan, että terveyden-         ryhmien yhteyteen. Tämä tulisi osaltaan tehos-
7015: huoltohenkilöstön tulee erityisesti seurata ja     tamaan MBD-oireyhtymän diagnosointimahdol-
7016: tukea pitkäaikaissairaita ja vammaisia oppilai-    lisuuksia.
7017: ta sekä niitä, joilla on sopeutumisvaikeuksia,        Lastenneuvolatyön sisällön tehostamiseksi
7018: kouluhaluttomuutta tai muita psyykkisiä ja         on käynnissä useita kehitysprojekteja kuten
7019: sosiaalisia vaikeuksia. Tässä yhteydessä on aina   esim. WHO:n hoitotyön tutkimus- ja kehittä-
7020: selvitettävä myös oppilaan fyysinen terveyden-     misohjelma ja Perhelääkäri-terveydenhoitaja-
7021: tila ja käytettävä kaikkea saatavissa olevaa       projekti. Yhteistyössä Mannerheimin lasten-
7022: asiantuntemusta myös konsultoimalla lasten-        suojeluliiton ja Lastensuojelun keskusliiton
7023: tautien erikoislääkäreitä.                         kanssa on meneillään toiminnan sisältöön ja
7024:    Lääkintöhallituksessa on tiedostettu työnte-    toteutukseen liittyviä ohjelmia. Lisäksi lääkin-
7025: kijöiden koulutuksellisten valmiuksien tärkeys     töhallituksessa on valmistumassa 5-vuotiaiden
7026: MBD:n toteamisessa. Sen vuoksi lääkintöhal-        lasten psyykkisen kehityksen arviointimenetel-
7027: lituksen asettamana ja valvonnassa toimii usei-    män kehittäminen osana lastenneuvolatyötä.
7028: ta työryhmiä, joiden toimeksiantoon sisältyy          Työn laadullisen tason parantamisessa ovat
7029: MBD-oireyhtymään liittyviä ongelmia.               koulutus ja työnohjaus sekä riittävät henkilö-
7030:     Synnynnäisen ja kehitysiän vammaisuuden        resurssit keskeisellä sijalla. Toiminnan edellyt-
7031: ennaltaehkäisyä käsittelevä asiantuntijaryhmä      tämällä tavalla tulee uusia voimavaroja voida
7032: on toiminut lääkintöhallituksessa vuodesta         ohjata myös lasten terveydenhuollon ja sairaan~
7033:  1981 lähtien. Sen tehtävänä on laatia selvitys    hoidon kehittämiseen.
7034:  synnynnäisen ja kehitysiän vammaisuuden              Edellä todettuihin käynnissä oleviin ohjei-
7035: esiintymisestä, merkityksestä, ehkäisyn nykyti-    siin ja toimenpiteisiin viitaten sosiaali- ja ter-
7036: lanteesta ja mahdollisuuksista. Parhaillaan        veysministeriö toteaa MBD-sairauksiin kohden-
7037: asiantuntijaryhmä on muodostamassa kannan-         tuvan tällä hetkellä monentasoista toimintaa,
7038: ottoaan BOEL-seurantakokeen soveltuvuudes-         joten tavoitteena on tätä oireyhtymää sairas-
7039:  ta käytettäväksi lastenneuvoloissa.               taviin kohdeutuvien toimenpiteitten tehostami-
7040:     Ensitieto-projekti on toteutettu Kehitysvam-   nen. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvite-
7041:  maliiton kanssa yhteistyössä. Sen tarkoitukse-    tään myös parhaillaan niitä mahdollisuuksia,
7042: na oli lisätä henkilökunnan valmiuksia tukea       joita ministeriöllä on vammaisten lasten kou-
7043: ja auttaa vanhempia kriisitilanteissa, liittyen    lutusedellytysten edistämiseksi.
7044:  kehitysvammaisuuteen. Lääninhallitukset, sai-
7045:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1982
7046: 
7047:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
7048: 4                                           1982 vP·
7049: 
7050: 
7051: 
7052: 
7053:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7054: 
7055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       från att MBD förekommer hos 2 % av alla
7056: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     barn under 15 år. Då man beaktar både varia,
7057: av den 25 november 1982 tili vederbörande          tionen i symptomets svårighetsgrad och kon-
7058: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     centrationen av vårdbchovet tili bestämda
7059: jande av riksdagsman Skinnari m. fl. under-        åldersgrupper, är den anförda uppskattningen
7060: tecknade spörsmål nr 416:                          överdrivet stor med beaktande av det aktiva
7061:                                                    vårdbehovet.
7062:           Vilka direkta åtgärder ämnar Rege-           På grund av symptomens mångformighet
7063:        ringen vidta för att förbättra de före-     hör vården av MBD-barn som en del tili verb
7064:        byggande åtgärderna i fråga om MBD-         samheten inom specialområdet barnsjukdomar.
7065:        sjukdomar, för att möjliggöra en tidig      På detta sätt kan man försäkra sig om att
7066:        diagnostisering av sjukdomen samt för       erforderliga psykologiska och sociala tjänster
7067:        att förbättra MBD-barnens vård, reha-       samt habiliteringstjänster kan inrymmas i vår-
7068:        bilitering och utbildning?                  den. I enlighet med förpliktelserna i den riks-
7069:                                                    omfattande planen har man inom centralsjuk-
7070:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      husdistrikten inom specialområdet barnsjuk-
7071: samt anföra följande:                              domar eftersträvat att utveckla den barnneu~
7072:    År 1982 finns i Finland 946 600 barn un-        rologiska verksamheten. Enligt ett förslag skul-
7073: der 15 år. Vid utgången av år 1980 fanns det       le centralsjukhusdistrikten åläggas att inrätta
7074: inom specialområdet barnsjukdomar 2 048            en specialläkartjänst i barnneurologi. Uppgifts~
7075: vårdplatser och 251 läkartjänster, 900 sjuk-       området skulle även omfatta anordnande och
7076: skötartjänster och 1 447 tjänster för annan        uppföljning av habiliteringsservice för kroniski:
7077: vårdpersonal. År 1980 utskrevs från sjuk-          sjuka barn. I syfte att främja verksamheten
7078: husen 67 502 barn och antalet vårddagar var        har några universitetssjukhus inrättat särskildå
7079: sammanlagt 459 956. Den genomsnittliga vård-       barnneurologiska enheter, som verkar i sam-
7080: tiden var 6,8 dygn och belastningsprocenten        band med barnavdelningarna.
7081: 62. Antalet poliklinikbesök uppgick tili inalles       MBD-syndromet är en mångformig sjukdoms-
7082: 252 750.                                           helhet, vars diagnostisering grundar sig på en
7083:    Som term har MBD-syndromet (Minimal             långsiktig uppföljning och kännedom om bar-
7084: Brain Dysfunction) varit i användning i me-        nets utveckling. Ett väl fungerande och täckan-
7085: dicinen först ca tjugo år. På svenska kan MBD      de rådgivningsnät för mödra- och barnavård
7086: återges med "lindriga störningar i hjärnverk-      är sålunda i nyckelställning. Medicinalstyrelsen
7087: samheten".                                         har utfärdat anvisningar om en effektiverad
7088:    Noggranna statistiska uppgifter om sympto-      rådgivningsverksamhet vid hälsovårdscentraler-
7089: mets förekomst i vårt land finns inte. Dess-       na.
7090: utom är symptomkomplexet mycket mångfor-               I anvisningarna framhålls att s.k. riskbarn
7091: migt och kan indelas i olika grader. Enligt         (tili vilka även de som lider av MBD-syn-
7092: uppskattningar i Finland lider 1-3-5% av           dromet hänförs) skall bli föremål för en ef-
7093: barnen av MBD-symptom, men man känner              fektiverad uppföljning och rådgivning. Man har
7094: inte till hur många barn som har en lindrig        särskilt framhävt viktiga faktorer i diagnosti-
7095: skada och hur många som har en svår skada.         seringen av MBD-syndromet, t. ex. talstör-
7096: Ytterligare en svårigbet är att MBD-sympto-        ningar, ovillighet hos barnet att teckna och
7097: met kan framträda först så s~nt som i skol-        skriva slffror och bokstäver, viss klumpighet,
7098: åldern.                                            beteendestörningar osv. I alla dessa fall för-
7099:    Det uppskattade totalantalet, 20 000 barn,      söker man få tili stånd ett aktivt samarbete
7100: grundar s1g på en uppskattnmg där man urgar        med familjemedlemmarna och de sjukhus, den
7101:                                               N:o 416                                               5
7102: 
7103: rådgivningsbyrå och den dagvårdsanstalt som          äldrarna i krissituationer som är förknippade
7104: sköter barnet samt med dem som arbetar inom          med utvecklingshämning. Länsstyrelserna, sjuk-
7105: socialvården och barnskyddet.                        husen och hälsovårdscentralerna har förmedlat
7106:     Enligt verksamhetsberättelsen över folkhäl-      denna kompletterande utbildning inom sina
7107: soarbetet år 1981 utfördes i rådgivningsverk-        områden.
7108: samheten år 1981 hos barn under ett år sam-             En expertgrupp inom barn- och ungdoms-
7109: manlagt 12,1 undersökningar per barn. Av             psykiatrin utarbetar planer för inrättande av
7110: dessa var 2,5 läkarundersökningar. Motsvaran-        barn- och ungdomspsykiatriska vårdenheter i
7111: de undersökningsfrekvens var ca 1,8 under-           samband med centralsjukhusdistriktens avdel-
7112: sökningar per år hos barn mellan ett och sex         ningsgrupper för barnsjukdomar. Detta skulle
7113: år.                                                  för sin del vara ägnat att effektivera möjlig-
7114:     I anvisningarna om skolhälsovården för år        heterna att diagnostisera MBD-syndromet.
7115: 1981 framhålls att hälsovårdspersonalen sär-            För effektivering av innehållet i det arbete
7116: skilt skall följa och stöda kroniskt sjuka och       som utförs vid rådgivningsbyråerna för barna-
7117: handikappade elever samt dem som har an-             vård pågår flera utvecklingsprojekt, såsom
7118: passningssvårigheter, skolleda ellet andra psy-      t. ex. WHO:s program för undersökning och
7119: kiska och sociala svårigheter. I detta samband       utveckling av vårdarbetet och Familjeläkar- och
7120: bör man även alltid utreda elevens fysiska           hälsovårdarprojektet. Mannerheims barnskydds-
7121: hälsotilistånd och anlita all tili buds stående      förbund och Centralförbundet för barnskydd
7122: sakkunskap, även konsultera läkare som är            utarbetar program med anknytning tili verk-
7123: specialister i barnsjukdomar.                        samhetens innehåll och genomförande. Vidare
7124:     Vid medicinalstyrelsen är man medveten om        håller medicinalstyrelsen på att som ett led i
7125: att det är viktigt att personalen genom ut-          arbetet vid rådgivningsbyråerna för barnavård
7126: bildning får tiliräckliga färdigheter att diagnos-   utveckla metoder för bedömning av fem-
7127: tisera MBD. Medicinalstyrelsen har därför tili-      åringarnas psykiska utveckling.
7128: satt och övervakar flera arbetsgrupper, i vilkas        I förbättrandet av arbetets kvalitativa stan-
7129: uppdrag ingår problem i anslutning tili MBD-         dard intar utbildningen och arbetshandled-
7130: syndromet.                                           ningen samt tiliräckliga personresurser en
7131:     En expertgrupp som behandlar frågan om           central ställning. På det sätt verksamheten för-
7132: förebyggande av medfödda handikapp och               utsätter bör nya resurser kunna anvisas även
7133: handikapp som framträder i utvecklingsåldern         för utvecklandet av barnens hälsovård och
7134: har verkat vid medicinalstyrelsen från och med       sjukvård.
7135:  år 1981. Dess uppgift är att göra en utred-             Med hänvisning tili ovan nämnda föreskrif-
7136:  ning om förekomsten och betydelsen av med-          ter och pågående åtgärder konstaterar social-
7137:  födda handikapp och handikapp som framträ-          och hälsovårdsministeriet att aktiviteter på oli-
7138:  der i utvecklingsåldern, om nuläget i förebyg-      ka nivåer inriktas i detta nu på MBD-sjukdo-
7139:  gandet och om möjligheterna att förebygga           marna. Således har man som målsättning att
7140:  handikappen. För närvarande utreder expert-         effektivera de åtgärder, som inriktar sig på
7141:  gruppen om BOEL-testet kan användas vid             dem som lider av sjukdomar med detta syn-
7142:  rådgivningsbyråerna för barnavård.                  drom. Inom social- och hälsovårdsministeriet
7143:     Projektet Första information har genomförts      utreds som bäst de möjligheter, som ministe-
7144:  i samarbete med Förbundet Utvecklingshäm-           riet har att främja handikappade barns förut-
7145:  ning. Syftet med projektet är att öka perso-        sättningar för skolning.
7146:  nalens färdigheter och att stöda och hjälpa för-
7147:       Helsingfors den 27 december 1982
7148: 
7149:                                                      Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
7150: 
7151: 
7152: 
7153: 
7154: 088201374L
7155:                                              1982 vp.
7156: 
7157: Kirjallinen kysymys n:o 417
7158: 
7159: 
7160: 
7161: 
7162:                                  Tapiola: Sotavammaisten korvaushakemusten käsittelyn nopeut-
7163:                                     tamisesta
7164: 
7165: 
7166:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7167: 
7168:    Seuraavassa kuvattavan yksityistapauksen pe-     kanslian puoleen, mutta lopputulos ei muu~.
7169: rusteella näyttää siltä, että sotavammaisen kor-    tunut.
7170: vaushakemus voi olla vireillä vuosikausia ja           Asianomainen valitti vakuutusoikeuden jou-
7171: että valituksen käsittely korkeimmassa oikeu-       lukuussa 197 5 tekemästä kielteisestä päätökses-
7172: dessa kestää kauan.                                 tä uudestaan tammikuussa 1977 korkeimpaat;~
7173:    Eräs alikersantti haavoittui lentopommituk-      oikeuteen, jonka päätös tuli huhtikuussa 1982
7174: sessa Viipurin Tienhaarassa. Häntä hoidettiin       eli runsaan viiden vuoden kuluttua. Korkein
7175: Mikkelin sotasairaalassa, josta hän toipumis-       oikeus kumosi VTT:n ja vakuutusoikeuden
7176: loman jälkeen palasi yksikköönsä ja ilmoitti        kielteiset päätökset ja määräsi asian uudelleen
7177: kotiuttamistarkastuksessa olevansa terve. Kun       käsiteltäväksi. Sillä välin kun asianomaisen va-
7178: asianomainen palasi kotiin, polven sijoiltaan-      litus oli korkeimman oikeuden käsiteltävänä,
7179: meno uusiutui ja sirpaleita poistettiin leikkauk-   VTT myönsi tammikuussa 1979 elinkoron,
7180: silla kehosta useaan kertaan. Kun asianomainen      jolla päätöksellä oikaistiin vakuutusoikeuden
7181: tuli kokonaan työkyvyttömäksi vuodenvaihtees-       v. 1971 tekemä päätös asianomaisen työkyvyt-
7182: sa 1967-1968, hän jätti VTT:lle elinkorko-          tömyyden osalta.
7183: hakemuksen haavoittumisistaan ja niistä aiheu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7184: tuneista liitännäissairauksista, kuten lanneran-    jestyksen .3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
7185:  karikosta, joka johtui sirpaleen jäämisestä lan-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7186: tioon. Vammaa ei katsottu 10 prosentin haitta-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7187: asteen suuruiseksi eikä päätös muuttunut neljä
7188: vuotta kestäneen käsittelyn aikana vakuutusoi-                Pitääkö Hallitus sotavammaisten kor-
7189:  keudessa eikä korkeimmassa oikeudessa.                    vaushakemusten käsittelyä asianmuka~
7190:     Kun röntgenkuvauksissa paljastui uusia sir-            sesti järjestettynä, ja jos pitää,      '
7191: paleita, tehtiin uusi elinkorkohakemus, joka ei               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7192:  johtanut tulokseen sen enempää kuin vakuu-                että yksityinen kansalainen saisi eri va-
7193:  tusoikeudelle tehty valituskaan. Vakuutusoi-              litusasteiden jälkeenkin päätöksen omas-
7194:  keus tosin palautti paperin uuteen käsittelyyn            sa asiassaan nopeammin kuin esimerkki-
7195:  asianomaisen käännyttyä tasavallan presidentin            tapauksessa kävi?                       '
7196:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
7197: 
7198:                                            Hannu Tapiola
7199: 
7200: 
7201: 
7202: 
7203: 088201368D
7204: 2                                            1982 vp.
7205: 
7206: 
7207: 
7208: 
7209:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7210: 
7211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      peruskorvaushakemus eli hake-
7212: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mus, jolla asia pannaan ensim-
7213: olette 26 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn            mäistä kertaa vasta vireille, ja
7214: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           elinkoron oikaisuhakemus . . . . n. 1 vuosi,
7215: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       täydennyskorkohakemus . . . . . . . 2-4 kk,
7216: edustaja Tapiolan näin kuuluvasta kirjallisesta     sairausapulisä - eli sotilasvam-
7217: kysymyksestä n:o 417:                                  malain 10 §:n 1 momentin 5
7218:                                                        kohdan mukainen lisäysosaha-
7219:           Pitääkö Hallitus sotavammaisten kor-         kemus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5-7 kk,
7220:        vaushakemusten käsittelyä asianmukai-        muut elinkoron lisäysosat . . . . . . 1-4 kk,
7221:        sesti järjestettynä, ja jos pitää,           elinkoron korotushakemus lapsen
7222:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         opiskelun tai pitkäaikaisen sai-
7223:        että yksityinen kansalainen saisi eri va-       rauden perusteella . . . . . . . . . 1-4 kk ja
7224:        litusasteiden jälkeenkin päätöksen omas-     kuritoutushakemus . . . . . . . . . . . 1-3 kk.
7225:        sa asiassaan nopeammin kuin esimerkki-
7226:        tapauksessa kävi?                               Mikäli tapaturmaviraston antama päätös
7227:                                                     muuttuu vakuutusoikeudessa tai korkeimmassa
7228:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         oikeudessa ja asia palautetaan tapaturmaviras-
7229: taen seuraavaa:                                     tolle ensi asteena käsiteltäväksi, se käsitellään
7230:    Käsittelyajoista tapaturmavirastossa voidaan     tapaturmavirastossa enty1sessä työryhmässä,
7231: todeta, että sotilasvammalain mukaisten kor-        jossa käsittely palautuksen jälkeen kestää
7232: vausasioiden käsittelyn ruuhkatilanteessa hen-      n. 1-2 kk.
7233: kilökunnan "päävoimat" pyritään ensisijaisesti         Kun nykyistä tilannetta ei kuitenkaan ole
7234: keskittämään niiden korvaushakemusten käsit-        voitu pitää kaikin osin tyydyttävänä, sosiaali-
7235: telyyn, joiden merkitys sotainvalidien toimeen-     ja terveysministeriö onkin asettanut työryh-
7236: tulon kannalta on suurin. Tästä osaltaan johtuu,    män selvittämään tapaturmaviraston tehtävien
7237: että peruskorvaus- ja oikaisuhakemusten käsit-      rakenteessa ja määrässä tapahtuneita muutoksia
7238: tely kestää tällä hetkellä tapaturmavirastossa      sekä arvioimaan tehtävien kehitystä lähivuosina
7239: jopa yli vuoden. Käsittelyajan pituuteen vai-       ja siitä mahdollisesti aiheutuvia muutoksia vi-
7240: kuttaa paitsi tapausten vaikeutuminen ja selvi-     raston organisaatioon ja henkilökunnan mää-
7241: tystyön lisääntyminen myös tapaturmaviraston        rään. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee seu-
7242: suorittama ns. haravointi yhteistyössä Sotain-      raamaan tapaturmaviraston tilannetta ja ryhty-
7243: validien Veljesliiton kanssa sotilasvammakor-       mään tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvityk-
7244: vauksiin oikeutettujen saattamiseksi sotilas-       sen pohjalta, jonka edellä mainittu työryhmä
7245: vammalain soveltamisalan piiriin. Keskimääräi-      maaliskuun lopussa 1983 päättyvän määräai-
7246: nen käsittelyaika on erinäisten viime vuosina       kansa kuluessa antaa.
7247: tapaturmavirastossa tapahtuneiden rationali-           Mitä sitten tulee käsittelyaikojen pituuteen
7248: sointitoimenpiteiden ansiosta saatu kuitenkin       tuomioistuimissa, sosiaali- ja terveysministeriö
7249: ruuhkautumisesta huolimatta pidettyä suurim-        oikeusministeriöitä saadun selvityksen perus-
7250: malta osalta kohtuuden rajoissa.                    teella toteaa, että asian käsittelyn viivästymi-
7251:    Tällä hetkellä käsittelyaika on korvauslajeit-   nen korkeimmassa oikeudessa on johtunut lä-
7252: tain seuraava:                                      hinnä kahdesta seikasta: puheena olevina vuo-
7253:                                               N:o 417                                           '3
7254: 
7255: sina vallinneesta vaikeasta jutturuuhkasta ja       ne ei voi enaa toistua, koska korkein oikeus
7256: entytsesti esittelijäpulasta vakuutusasioissa,      on saamassa jutturuuhkansa puretuksi muutok-
7257: mm. esittelijän vaihtumisesta käsittelyaikana       senhakumenettelyn muuttuessa tapaturmava-
7258: tässäkin asiassa. Vastaisuudessa tällainen tilan-   kuutusasioissa.
7259:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
7260: 
7261:                                                                   Ministeri Marjatta Väänänen
7262: 4                                           1982 vp.
7263: 
7264: 
7265: 
7266: 
7267:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7268: 
7269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          För närvarande ät behandlingstiden för olika
7270: anger hat Ni, Hetr Talman, med Edet skrivelse      slag av ersättningat följande:
7271: av den 26 november 1982 tili vederbörande
7272: medlem av statstådet översänt avskrift av föl-     ansökan om grundersättning,
7273: jande av tiksdagsman Tapiola undettecknade            dvs. en ansökan genom vii-
7274: spörsmål nr 417:                                      ken ett ätende första gången
7275:                                                       anhängiggöts och ansökan
7276:           Anset Regeringen att behandlingen           om rättelse av livränta . . ca 1 år
7277:        av de krigsskadades etsättningat ät         ansökan om tiliäggstänta               2-4 mån.
7278:        sakenligt ordnad, och om så är,             sjukhjälpstillägg - dvs. ansö-
7279:           vilka åtgätdet ämnat Regeringen             kan om tilläggsdel i enlighet
7280:        vidta, för att enskilda medbotgate också       med 10 § 1 mom. 5 pukten
7281:        efter olika besvätsvägar skulle få beslut      i lagen om skada ådtagen
7282:        i eget ätende snabbate än i vått exem-         i militättjänst . . . . . . . . . . 5-7 mån.
7283:        pelfall?                                    andta tilläggsdelar tili livtänta 1-4 mån.
7284:                                                    ansökan om höjning av livtän-
7285:    Såsom svar på detta spötsmål föt jag vötd-         ta på grund av barnens stu-
7286: samt anföta följande:                                 diet ellet långvatig sjukdom 1-4 mån. och
7287:    Bettäffande behandlingstidetna i olycksfalls-   ansökan om rehabiliteting .. 1-3 mån.
7288: verket kan konstatetas, att då ätenden som
7289: gäller etsättningsfrågor i enlighet med lagen         Om olycksfallsverkets beslut ändtas i fötsäk-
7290: om skada ådtagen i militättjänst hopar sig,        ringsdomstol eller i högsta förvaltningsdomsto-
7291: sttävar man att i fötsta hand koncentteta pet-     len och ätendet åtetförvisas tili olycksfallsvet-
7292: sonalens "huvudkraftet" på att behandla de         ket för behandling i fötsta instans behandlas
7293: ersättningsansökningar, som har den största        det i olyksfallsverket i en särskild arbetsgrupp
7294: betydelsen föt krigsinvalidernas utkomst. Härav    där behandlingen eftet återfötvisningen räcker
7295: följer i sin tut att behandlingen av ansökning-    ca 1-2 månader.
7296: atna om gtundetsättning och tättelse i olycks-        Då den nuvatande situationen dock inte tili
7297: fallsverket i detta nu kan dtöja till och med      alla delat hat kunnat anses tillftedsställande,
7298: mer än ett år. På behandlingstidens längd in-      har social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en
7299: vetkar, utom de allt svåtate fallen och det        arbetsgrupp föt att utreda hur olycksfallsver-
7300: ökade utredningsarbetet, också olycksfallsvet-     kets uppgifter förändrats till struktur och
7301: kets s.k. finkamning i samatbete med Krigs-        mängd samt för att göra en uppskattning av
7302: invalidernas Brödtaförbund för att få dem som      hur uppgiftetna kommer att utvecklas under
7303: är betättigade till ersättningar för krigsskadot   de närmaste åten och vilka ändtingar i ämbets-
7304: att höra tili tillämpningsområdet för lagen om     verkets organisation och petsonalens mängd
7305: skada, ådtagen i militärtjänst. Den genomsnitt-    som föranleds hätav. Social- och hälsovåtds-
7306: liga behandlingstiden har tack vare en del         ministeriet kommer att följa med situationen
7307: rationalisetingsåtgätder som de senaste åten       i olyckfallsverket och vidta nödvändiga åt-
7308: företagits i olycksfallsverket trots anhopningen   gätder på basen av den uttedning som ovan
7309: dock tili stötsta delen kunnat hållas inom         nämnda arbetsgrupp lämnar då dess mandattid
7310: skäliga gränset.                                   utgår i slutet av mars 1983.
7311:                                             N:o 417                                            s
7312:   Beträffande de långa behandlingstiderna i       gande i försäkringsärenden, bl.a. har också i
7313: domstolarna konstaterar social- och hälsovårds-   detta ärende föredraganden bytts under be-
7314: ministeriet vidare på basen av en av finansmi-    handlingstiden. 1 framtiden kan en sådan si-
7315: nisteriet lämnad utredning, att fördröjningen     tuation inte mera upprepas, eftersom högsta
7316: av ärendets behandling i högsta domstolen         domstolen kommer att få anhopningen av mål
7317: närmast har berott på två omständigheter:         avvecklad, då förfa11andet för sökande av änd-
7318: den svåra anhopningen av mål under de ifråga-     ring i olycksfallsförsäkringsärenden ändras.
7319: varande åren och särskilt bristen på föredra-
7320:      Helsingfors den 22 december 1982
7321: 
7322:                                                                   Minister Marjatta Väänänen
7323: 
7324: 
7325: 
7326: 
7327: 088201368D
7328:                                              1982 vp.
7329: 
7330: Kirjallinen kysymys n:o 418
7331: 
7332: 
7333: 
7334: 
7335:                                  Petäjäniemi ym.: Ns. työväenlehtisetelin käytöstä
7336: 
7337: 
7338:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7339: 
7340:    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön            Lehtisetelin käyttöä tulisi muuttaa laajenta-
7341: kuuluvien jäsenyhdistysten jäsenmaksuista osa       malla lehtivalikoimaa. Esimerkiksi paikallisleh-
7342: kerätään mahdollistamaan ns. työväenlehtisete-      tien levikin lisäyksellä olisi myös työllisyyttä
7343: lin käyttöä. Tällainen työväenlehtien tilaustuki    parantava vaikutus. Tällöin myös kaikki am-
7344: on jäsenetu ammattiyhdistyksen jä3enelle, jos       mattiyhdistysten jäsenet olisivat tasavertaisia.
7345: hän haluaa tilata jonkin työväenlehden. Lehti-      Jäsenmaksu määräytyy kaikille samojen periaat-
7346: seteleitä ovat ammattiyhdistysten jäsenet käyt-     teiden mukaan, ja lehtivalikoiman ollessa riit-
7347: täneet noin 200 000 kappaletta vuodessa. Ne         tävän kattava voidaan etua pitää kaikille tule-
7348: merkitsevät siten lähes 10 miljoonan markan         vana.
7349: verotonta tukea työväenlehdille. Lehtivalikoi-         Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
7350: massa on 20 lehteä, jotka kaikki ovat vasem-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
7351: mistolaisia. Alennuksiin muista, esimerkiksi pai-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7352: kallislehdistä, ei lehtiseteli oikeuta.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7353:    Lehtisetelin liittäminen ammattiyhdistysjä-
7354: senmaksuun ei ole etu niille, jotka tilaavat                  Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että.
7355: muita kuin työväenlehtiä. V erottoman edun                 ns. työväenlehtiseteliä voidaan käyttää
7356: saavat vain vasemmistopuolueiden lehtien tilaa-            vain vasemmistopuolueiden lehtien ti-
7357: jat. Kuitenkin kaikki osallistuvat järjestelmän            laamiseen, ja
7358: rahoitukseen. Tällainen yksipuolisuus lehtivali-              onko Hallituksella mahdollisuuksia
7359: koimassa on jopa vastoin ammattiyhdistystoi-               ryhtyä toimenpiteisiin tämän ammatti-
7360: minnan periaatteita. Ammattiyhdistykset ja                 yhdistysjäsenmaksuun liitetyn edun, ns.
7361: -liitot nimenomaan tähdentävät toiminnassaan,              työväenlehtisetelin käytön, muuttami-
7362: etteivät ne ole puoluepoliittisesti sitoutuneita.          seksi siten, että ammattiyhdistyksen jä-
7363: Ne ovat myös sääntöjen mukaan sitoutumat-                  senet saatetaan keskenään tasavertaiseen
7364:  tomia.                                                    asemaan?
7365:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
7366: 
7367:          Tuulikki Petäjäniemi          Pekka Löyttyniemi             Olavi Nikkilä
7368:          Timo Ihamäki                  Saara Mikkola                 Martti Ursin
7369:          Ben Zyskowicz                 Heikki Järvenpää              Ilkka Kanerva
7370:          Mauri Vänskä                  Tapio Holvitie                Pekka Jokinen
7371:          Aila Jokinen                  Matti Hokkanen                Eero Lattula
7372:          Toivo T. Pohjala              Matti Hakala                  Heikki Perho
7373:          Mauri Miettinen               Sampsa Aaltio                 Matti Jaatinen
7374:          Matti Pelttari                Eeva Kauppi                   Lauri Impiö
7375:          Tapani Mörttinen              Erkki Pystynen                Jouni J. Särkijärvi
7376:          Ritva Laurila                 Ulla Puolanne                 Sinikka Karhuvaara
7377:          Elsi Hetemäki-Olander         Toivo Mäkynen                 Helena Pesola
7378:          Juhani Laitinen               Eva-Maija Pukkio              Jalmari T orikka
7379:          Matti Viljanen                Tauno Valo                    Helge Saarikoski
7380:          Anna-Kaarina Louvo            Pertti Salolainen             Arto Lampinen
7381:                                        Esko J. Koppanen
7382: 088300025W
7383: 2                                           1982 vp.
7384: 
7385: 
7386: 
7387: 
7388:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7389: 
7390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
7392: olette 26 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn
7393: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Ammattiyhdistykset ovat rekisteröityjä yh-
7394: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     distyksiä, joiden toimintaa sääntelee yhdistys-
7395: edustaja Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta kir-    laki (1/19). Laki rakentuu yhdistymisvapau-
7396: jallisesta kysymyksestä n:o 418:                  den periaatteelle, johon sisältyy tietty yhdis-
7397:                                                   tysten sisäisen toiminnan vapaus eli ns. yhdis-
7398:           Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että   tysautonomia. Tulo- ja varallisuusverolain
7399:        ns. työväenlehtiseteliä voidaan käyttää     (1043/74) 13 §:n mukaan yleishyödylliset
7400:        vain vasemmistopuolueiden lehtien ti-      yhteisöt kuten ammattiyhdistykset ovat vero-
7401:        iaamiseen, ja                              velvollisia ainoastaan liiketulosta ja eräissä ta-
7402:           onko Hallituksella mahdollisuuksia      pauksissa kiinteistötulosta.
7403:        ryhtyä toimenpiteisiin tämän ammatti-         Hallitus ei voi puuttua siihen, miten yhdis-
7404:        yhdistysjäsenmaksuun liitetyn edun, ns.    tykset käyttävät tulonsa. Jos yhdistyksen pää-
7405:        työväenlehtisetelin käytön, muuttami-      tös loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta, jäsen-
7406:        seksi siten, että ammattiyhdistyksen jä-   ten käytettävissä ovat yhdistyslain 15 §:ssä
7407:        senet saatetaan keskenään tasavertaiseen   säädetyt oikeusturvakeinot.
7408:        asemaan?
7409:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1983
7410: 
7411:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
7412:                                              N:o 418                                               3
7413: 
7414: 
7415: 
7416: 
7417:                           Till Riksdagens Herr Talman
7418: 
7419:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       samt anföra följande:
7421: se av den 26 november 1982 översänt avskrift           Fackföreningarna är registrerade föreningar,
7422: tili vederbörande medlem av statsrådet av riks-    vilkas verksamhet regleras i lagen om föreningar
7423: dagsman Petäjäniemis m. fl. skriftliga spörsmål     ( 1/ 19) . Lagen bygger på föreningsfrihetens
7424: nr 418 av följande lydelse:                        princip, viiken innefattar en viss inre hand-
7425:           Anser Regeringen att det är saken-       lingsfrihet för föreningarna, dvs. den s.k.
7426:        ligt att en s.k. arbetartidningssedel kan   föreningsautonomin. Enligt 13 § lagen om
7427:        användas enbart för att beställa vänster-   skatt på inkomst och förmögenhet (1 04 3/7 4)
7428:        partiernas tidningar, och                   är allmännyttiga samfund, såsom fackföre-
7429:           har Regeringen möjligheter att vid-      ningar, skattskyldiga endast för inkomst av
7430:        ta åtgärder för att ändra denna för-        rörelse och i vissa faH för fastighetsinkomster.
7431:        mån, användningen av s.k. arbetartid-           Regeringen kan inte ingripa i hur före-
7432:        ningssedel, som knutits tili fackföre-      ningarna använder sina inkomster. Om ett
7433:        ningsavgiften, så att medlemmarna i         föreningsbeslut kränker medlemmarnas lik-
7434:        fackföreningarna försätts i en jämlik       ställighet, kan medlemmarna använda sig av de
7435:        ställning?                                  rättsskyddsmedel som nämns i 15 § lagen om
7436:                                                    föreningar.
7437:      Helsingfors den 5 januari 1983
7438: 
7439:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
7440:                                                1982 vp.
7441: 
7442: Kirjallinen kysymys n:o 419
7443: 
7444: 
7445: 
7446: 
7447:                                   Saarikoski: Kuorma-autoilijoiden työllisyystilanteen parantami-
7448:                                      sesta Vaasan läänissä
7449: 
7450: 
7451:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7452: 
7453:     Vaasan läänissä oli viime talvikautena lähes      jolloin traktorista aiheutuvat kustannukset kate-
7454: 1 000 kuorma-autoa sekä sama määrä kuorma-            taan osittain muilla töillä. Traktorikuljetukset
7455: autoilijoita ilman ajoja useita kuukausia. Työl-      ja kuorma-autokuljetukset tulisi saada saman-
7456: lisyysaste kuorma-autoliikenteen piirissä oli hei-    arvoisiksi ja niitä koskevat säännökset oikeu-
7457: koin noin kymmeneen vuoteen. Heikko työlli-           denmukaisiksi myös kuorma-autoliikennettä
7458: syystilanne johtuu ennen kaikkea siitä, että          kohtaan. Tämä koskee myös liikenneluvatta toi-
7459: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiriltä puuttuu           mivien traktoreiden ja traktoridumppereiden
7460: määrärahoja valmiina olevien tienrakennussuun-        saattamista ylikuormamaksulain alaisiksi kuor-
7461: nitelmien toteuttamiseen. Osaltaan työttömyyt-        ma-autoliikenteen tapaan, jolloin poistetaan eri
7462: tä lisää metsäteollisuuden lama ja siten puuta-       kuljetusvälineiden eriarvoisuus lain edessä.
7463: varakuljetusten vähyys.                                   Kuorma-autoilijoiden työllisyyttä Vaasan lää-
7464:     Sora-auton arvo on noin 500 000 markkaa           nissä lisäisi myös Valtion polttoainekeskuksen
7465: ja puutavaran kuljetusauton hinta noin 900 000        kuljetusten antaminen hyväksyttävillä toiminta-
7466: markkaa. Kiinteät kustannukset, jolta omista-         periaatteilla toimivien ammattiautoilijoiden kul-
7467: jalle autosta aiheutuu, ovat keskimäärin 750          jetettaviksi. Tällöin puutavara-autojen omista-
7468: markkaa vuorokaudessa. Kun ajoja ei syksyn            jilla ja kuljettajilla olisi mahdollisuus selviytyä
7469:  tai talven aikana ole, ei näistä menoista selvitä,   puutavarakuljetusten muutoin hyvin heikkojen
7470:  vaan edellisten vuosien lopulliset verot ja muut     aikojen yli.
7471:  maksamattomat velvoitteet vievät autot pakko-            Kuorma-autoilijoiden työllisyyden huolestut-
7472: huutokauppaan eikä liikennelupia uusita tai ne        tava tilanne ja jatkuvasti huononeva työllisyys
7473:  kuoletetaan.                                         asettaa koko ammattikunnan jatkuvuuden vaa-
7474:      Ammattimaista kuorma-autoliikennettä hait-       kalaudalle.
7475:  taa myös kilpailu traktorikuljetusten kanssa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7476:  etenkin maa- ja kiviaineiden kuljetuksissa. Kil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
7477:  pailu on epätasapainoista traktorikuljetusten        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7478:  hyväksi mm. seuraavista syistä. Verottoman           seuraavan kysymyksen:
7479:  polttoaineen käytön johdosta maksettava lisä-
7480:  vero on ,traktoreiden ja traktoreina rekisteröi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7481:  tyjen dumppereiden osalta vain noin 1 / 18                   siin erityisesti Vaasan läänissä vallitse-
7482:  verrattuna kuorma-autosta maksettavaan vastaa-               van kuorma-autoilijoiden heikon työlli-
7483:  vaan maksuun. Moottoriajoneuvoveroa trakto-                  syystilanteen parantamiseksi osoittamal-
7484:  rista ei makseta lainkaan. Liikenneluvan hankki-             la lisämäärärahoja Vaasan tie- ja vesi-
7485:  mista koskevia säännöksiä voidaan traktoria                  rakennuspiirille tienrakennussuunnitel-
7486:  käytettäessä kiertää väittämällä, että omistaja              mien toteuttamiseksi ja saattamalla eri
7487:  tarvitsee traktoria harjoittamaansa maataloutta              maantiekuljetusmuodot kustannuksiltaan
7488:   varten. Samoin useat traktorikuljetukset suori-             samanarvoiseen asemaan?
7489:   tetaan muun ammatinharjoittamisen lisätöinä,
7490:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1982
7491: 
7492:                                            Helge Saarikoski
7493: 
7494: 0882013616
7495: 2                                               1982 vp.
7496: 
7497: 
7498: 
7499: 
7500:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7501: 
7502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rärahoista ole vielä tällä hetkellä hallituksella
7503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tietoa.
7504: olette kirjeellänne 26 päivältä marraskuuta               Mitä sitten tulee eri maantiekuljetusmuoto-
7505: 1982 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen           jen saattamiseen kustannuksiltaan samanarvoi-
7506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helge Saa-        seen asemaan, niin on todettava, ettei tielii-
7507: rikosken tekemän seuraavan sisältöisen kirjalli-       kennelain 5 § :n 3 momentin 1 kohdan, joka
7508: sen kysymyksen n:o 419:                                sallii. tavaran kuljetuksen maataloutta varten
7509:                                                        hankitulla traktorilla, muuttamista tässä vai-
7510:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         heessa ole harkittu. Ministeriön käsityksen mu-
7511:        siin erityisesti Vaasan läänissä vallitse-      kaan muutoksen merkitys kuorma-autoilijoiden
7512:        van kuorma-autoilijoiden heikon työlli-         työllisyyden parantajana on melko olematon.
7513:        syystilanteen parantamiseksi osoittamal-           Yksityiskäyttöön rekisteröityyn traktoriin
7514:        la lisämäärärahoja Vaasan tie- ja vesi-         ylikuormamaksulakia ei sovelleta. Tämä johtuu
7515:        rakennuspiirille tienrakennussuunnitel-         siitä, ettei traktoreiden perävaunuja katsasteta,
7516:        mien toteuttamiseksi ja saattamalla eri         minkä vuoksi niille ei ole viranomaisen toimes-
7517:        maantiekuljetusmuodot kustannuksiltaan          ta vahvistettu painojakaan. Nykyisellä katsas-
7518:        samanarvoiseen asemaan?                         tustyövoimalla traktoreiden perävaunujen kat-
7519:                                                        sastus on ylivoimainen tehtävä. Myös yksityis-
7520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         käyttöön rekisteröityjen traktoridumppereiden
7521: seuraavaa:                                             vapauttaminen ylikuormalain säännöksistä ei
7522:    Mitä tulee Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille      vaikuttane ammattimaisen kuorma-autoliiken-
7523: osoitettaviin lisämäärärahoihin, niin vuoden           teen kilpailukykyyn, kun otetaan huomioon
7524: 1983 tulo- ja menoarvioesitys on eduskunnan            traktoridumppereiden tiellä käyttöön liittyvät
7525: käsiteltävänä. Siihen mahdollisesti tehtävät li-       rajoitukset.
7526: säykset ovat siis eduskunnan päätettävissä.               Ministeriö tulee omalta osaltaan noudatta~
7527: Mahdollisista ensi vuoden lisämenoarvioista tai        maan edelleenkin erittäin tiukkaa linjaa uusien
7528: lisätyöohjelmista päätetään taas ensi vuoden           liikennelupien myöntämisessä. Näin on keho-
7529: puolella eikä niistä tai niissä osoitettavista ·mää-   tettu myös lääninhallituksia menettelemään.
7530:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1982
7531: 
7532:                                                                 Liikenneministeri Jarmo Wahlström
7533:                                             N:o 419                                                3
7534: 
7535: 
7536: 
7537: 
7538:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7539: 
7540:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      om det eller de anslag som kommer att reser-
7541: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-      veras däri.
7542: se av den 26 november tili vederbörande med-          Vad sedan gäller frågan om att olika väg-
7543: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      transportformer skulle bringas i ett jämställt
7544: sänt följande av riksdagsman Helge Saarikoski      läge i fråga om kostnaderna, kan det konsta-
7545: underskrivna spörsmål nr 419:                      teras att hittills har man inte övervägt ändring
7546:                                                    av 5 § 3 mom. 1 punkten i vägtrafiklagen,
7547:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      som tillåter transport av gods med en traktor,
7548:        att förbättra det särskilt i Vasa Iän       som anskaffats för jordbruk. Enligt ministeriets
7549:        bland lastbilisterna rådande dåliga sys-    åsikt är betydelsen av en eventuell ändring för
7550:        selsättningsläget genom att bevilja Vasa    förbättring av lastbilisternas sysselsättning
7551:        väg- och vattenbyggnadsdistrikt tilläggs-   ganska ringa.
7552:        anslag för utförande av vägbyggnads-           Lagen om överlastavgiften tillämpas inte på
7553:        projekt och genom att bringa olika väg-     traktor, som registrerats för privatbruk. Detta
7554:        transportformer i ett jämställt läge i      beror på att traktorernas släpvagnar inte be-
7555:        fråga om kostnaderna?                       siktas, varför också inga vikter har på myn-
7556:                                                    digheternas initiativ fastställts för dem. För den
7557:                                                    nuvarande besiktningspersonalen utgör besikt-
7558:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen av traktorernas släpvagnar en över-
7559: samt anföra följande:                              mäktig uppgift. Också befrielsen av för privat-
7560:    Vad beträffar de tilläggsanslag, som kommer     bruk registrerade traktordumpers från över-
7561: att reserveras för Vasa väg- och vattenbygg-       lastlagens bestämmelser torde inte inverka på
7562: nadsdistrikt, så behandlas budgeten för år 1983    den yrkesmässiga lastbilstrafikens konkurrens-
7563: fortfarande i riksdagen. Beslutet om de tillägg    förmåga, om begränsningarna på traktor-
7564: som eventuellt skall göras därtill kommer alltså   dumpers användning på väg tas i beaktande.
7565: att fattas i riksdagen. Besluten om nästa års         Ministeriet kommer för sin del fortfarande
7566: eventuella tilläggsbudget eller tilläggsarbets-    att följa en mycket stram linje i fråga om
7567: program kommer däremot att fattas på nästa         trafiktillstånds beviljande. Länsstyrelserna har
7568: års sida och regeringen är inte ännu medveten      också anmodats göra detsamma.
7569:      Helsingfors den 20 december 1982
7570: 
7571:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
7572:                                               1982 vp.
7573: 
7574: Grjallihen kysymys n:o 420
7575: 
7576: 
7577: 
7578: 
7579:                                   Karkinen:   Osa-aikatyöntekijöiden aseman ja etujen turvaami-
7580:                                      sesta
7581: 
7582: 
7583:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7584: 
7585:    Vielä 1960-luvun alussa osa-aikatyö määritel-        Pakosta osa-aikatyötä tekevät edellisestä luet-
7586: tiin Kansainvälisen työjärjestön osa-aikatyötä kä-   telosta myös usein pienten lasten äidit, jotka
7587: ;ittelevässä kartoituksessa seuraavasti: "Osa-       esim. lastenhoitovaikeuksien vuoksi tai talou-
7588: aikatyö on säännöllisesti ja vapaaehtoisesti teh-    dellisen pakon edessä joutuvat ottamaan osa-
7589: tyä työtä, jossa työaika on selvästi lyhyempi        aikatyötä, sekä toimeentulonsa vuoksi kahta
7590: kuin normaali työaika vastaavassa tehtävässä".       tai useampaakin osa-aikatyötä tekevät.
7591:    Meillä Suomessakin osa-aikatyö oli varsin vä-        Yksityisellä sektorilla osa-aikatyötä esiintyy
7592: bäistä ennen 1970-luvun alkupuoliskoa. Täl-          eniten kaupan, pankkitoimen, majoitus- ja ra-
7593: löin vallinnut työvoimapula pakotti yritykset        vintola-alan, siivous- ja kiinteistötyön työsuh-
7594: selvittämään mahdollisuuksia täyttää työvoiman       teissa. Julkisella sektorilla kuntien palvelukses-
7595: vajaus henkilöillä, joille kokoaikatyö ei sopinut,   sa osa-aikatyöntekijöitä on terveydenhuollon,
7596: mutta jotka mahdollisesti voivat irrottautua työ-    sosiaali- ja sivistystoimen ja kiinteistönhoidon
7597: bön osa-ajaksi. Näin ryhdyttiin aktivoimaan työ-     tehtävissä, valtion palveluksessa siivoojina, sa-
7598: voiman ulkopuolella olleita henkilöryhmiä:           nomalehdenjakajina, toimistoapulaisina, talon-
7599:    - kotiäitejä, joiden lapset olivat kasvaneet      miehinä ja tutkijoina ja tutkimusapulaisina. Jul-
7600: kouluikään tai joilla oli mahdollisuus järjestää     kisoikeudellisessa palvelussuhteessa osa-aikaisia
7601: lapsilleen hoitoa ja jotka halusivat kotityön        työskentelee lähinnä posti- ja telelaitoksen pal-
7602: ohessa hankkia ammatin taikka ylläpitää en-          veluksessa. Vuonna 1980 tehdyn työvoimatut-
7603: tistä ammattitaitoaan sekä samalla hankkia per-      kimuksen mukaan osa-aikatyössä toimi tuolloin
7604: beelleen lisätuloja                                  169 000 osa-aikaista eli 7,4 % työvoimasta, näis-
7605:     - kotirouvia, jotka halusivat sosiaalisia kon-   tä naisia 136 000 eli 81 %. Osa-aikatyönteki-
7606: takteja sekä omia tuloja                             jöistä sekä Suomessa että ulkomailla suurin osa
7607:                                                      on naisia, mikä on yhteydessä siihen, että osa-
7608:     - opiskelijoita, jotka pyrkivät osittain ra-     aikatyön käyttö on yleisintä palvelualoilla.
7609:  boittamaan opintonsa itse sekä hankkimaan ko-          Osa-aikatyö Suomessa on voimakkaasti lisään-
7610:  ~emusta ja harjoitusta työelämästä
7611:                                                      tymässä. Vähittäiskauppa perustelee osa-aika-
7612:     - eläkeläisiä, jotka näin saattoivat suorit-     työn tarvetta ja käyttöä seuraavilla syillä:
7613:  taa pehmeän siirtymisen pois työelämästä ja yl-        - myymälät ovat avoinna kaikkina arkipäi-
7614: läpitää entisiä sosiaalisia kontaktejaan             vinä, kun taas työviikko on viisipäiväinen, eli
7615:     - vakinaisesti muussa työssä olevia, joilla      kullekin työntekijälle on järjestettävä viikko-
7616:  oli tavoitteena jonkin suurehkon hankinnan tai      vapaa, jonka ajoittumisesta eri viikonpäiville
7617:  ~sim. ulkomaanmatkan rahoittaminen.                 työehtosopimus määrää
7618:     Useat näistä työntekijäryhmistä muodostavat         - myymälän päivittäinen aukioloaika on pi-
7619:  ~simerkin ns. vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä, jo-   tempi kuin työntekijäin kahdeksantuntinen työ-
7620:  ka on 'edelleenkin osa-aikatyötä tekevien toinen    päivä                                           ;
7621:  :yhmä. Toinen, yhä laajeneva ryhmä ovat vas-           - aukioloajat eivät kuitenkaan ole niin pit-
7622:  ten tahtoaan osa-aikatyötä tekevät, joille nykyi-   kät, että kokoaikainen 2-vuorotyö tulisi kysy-
7623:  ;en osa-aikatyön haitat ja ongelmat kasaantu-       mykseen
7624:  vat. Nämä työntekijät haluaisivat työskennellä         - päivittäinen työmäärä jakaantuu asiakas-
7625:  kokopäiväisinä, mutta tarjolla on vain osa-aika-    virtojen mukaisesti erittäin epätasaisesti eri
7626:  työtä. Itse asiassa he täten ovatkin osa-aika-      tunneille ja juuri ruuhkahuippujen kohdalla
7627:  työttömiä.                                          palvelun tulisi olla tavallistakin nopeampaa
7628: J88300013H
7629: 2                                                 1982 vp.
7630: 
7631:       - viikottainenk.in työpaine jakaantuu epäta-       nen pakko tai terveydelliset syyt. Tanskala.isel
7632:   saisesti eri päivien osalle                            tutkimuksen mukaan työntekijä joutuu usein va
7633:       - juhla-ajat ja muut sesongit aiheuttavat          litsemaan kahden pahan välillä, joko osa-aika
7634:   työmäärän vaihteluja myös vuositasolla                 työn tai ennenaikaisen loppuunkulumisen tyc
7635:       - liiketaloudellisin periaattein toimittaessa      elämässä. Jotkut eivät yksinkertaisesti jaks:
7636:   en mahdotonta pitää jatkuvasti, kokoaikaisesti,        työskennellä rasittavassa ammatissa kahdeksa
7637:   yllä edellä mainittujen ruuhka-aikojen edellyttä-      päivittäistä tuntia, eikä osaeläkkeelle pääsyä ole
7638:   mää miehitystä.                                        Suomalaisissa työvoimatutkimuksissa naisteJ
7639:       Samantapaisia perusteluja käytetään muillakin      yleisimmin ilmoittama syy, lasten- ja kodinhoi
7640:   palvelualoilla. Tosin eräät työt, kuten sanoma-        to, voi sekin sisältää enemmän taloudellist
7641:   lehdenjakajien ja postittajien työt, ovat luon-        pakkoa kuin todellista halukkuutta osa-aika
7642:   teeltaan osa-aikaisia eikä niitä ilmeisesti ole        työhön, onhan toiseksi suurimpana ilmoitettu
7643:   mahdollistakaan saattaa kokoaikatyösuhteisiksi.        na syynä vaikeus saada kokoaikaista työtä.
7644:   Myös suurin osa valtion maksamalla kuntien                 Vastoin tahtoaan osa-aikatyötä tekevä työn
7645:   työllistämistuella palkatuista nuorista on val-        tekijä on kuitenkin osa-aikatyötön, joka putoa:
7646:   tion asettamien edellytysten nojalla ollut osa-        osittain työehtosopimusturvan ja lakisääteisteJ
7647:   aikatyössä.                                            etujen ulkopuolelle. Koska useimmat lakisäätei
7648:       Työvoimaennusteiden mukaan osa-aikatyö tu-         set edut ovat ansiosidonnaisia, ne jäävät osa
7649:   lee nopeasti lisääntymään. Vaikka esim. kaupan         aikatyöntekijöillä tästä syystä alhaisiksi. Suora
7650:   alalla osa-aikatyön osuus on vielä maassamme           naista väliinputoamista tapahtuu mm. vuosilc
7651:   20-25 %, osoittavat pääkaupunkiseudulta                man, työeläkkeen, erorahan, erinäisten lakisää
7652:   kootut tiedot, että osa-aikaisten työntekijäin         teisten ja sopimuspohjaisten vakuutusten sek
7653:   osuus tällä alalla on näillä tiheästi asutuilla        työttömyysavustusten ja työttömyyskorvaustel
7654:   alueilla jo yli 40 %, päivittäistavarakaupassa         kohdalla. Lisäksi on todettu mm., että osa-aik~
7655:   ehkä jo yli 50 %. Osa-aikatyöntekijäin osuus           työntekijäin eteneminen urallaan on vaikea~
7656:   vaihtelee suuresti kaupparyhmittäin: Valinta-          sosiaalisten kontaktien luominen työtovereihi;
7657:   talossa 50%, SOK:ssa 31,2 %, K-kaupoissa               estyy, syntyy eriarvoisia työntekijäryhmiä, kc
7658:   21 %, T-kaupoissa 20% ja E-myymälöissä                 koaikaiset ja osa-aikaiset, ja tasa-arvokehity
7659:   17 % vuonna 1980.                                      työmarkkinoilla miesten ja naisten kesken vi
7660:       Työnantajat suosivat osa-aikatyötä, paitsi palk-   noutuu.
7661: .kakustannusten suoranaisen säästön vuoksi,                 Osa-aikatyö on kiistatta nousemassa erääh
7662:   myös siksi, että osa-aikatyöntekijäin työnanta-        1980-luvun työmarkkinapolitiikan vaikeimmi~
7663: . jille aiheuttamat sosiaalikustannukset ovat jon-       ta ongelma-alueista. Ellei osa-aikatyön ongelmi
7664:   kin verran pienemmät kuin vastaavasti koko-            valtakunnallisella tasolla pian tiedosteta ja ryl
7665: .aikatyöntekijöiden. Osa-aikatyön tehokkuusaste          dytä välittömiin korjaustoimiin, on todennäköii
7666:   on myös suurempi, koska osa-aikaiselle ei kat-         tä, että tilanne "karkaa käsistä" ja haittava,
7667:   sota tarpeelliseksi järjestää elpymistaukoja. Osa-     kutukset tulevat yhä työläämmin hallittaviksi.
7668:   aikatyötä on myös käytetty pidennettynä                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäl
7669:  koe-aikana, jonka jälkeen vain työnantajalle so-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitä
7670:   pivimmat työntekijät on siirretty täysaikaisiksi       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatt~
7671:   työntekijöiksi, siitä huolimatta, että esim. osa-      vaksi seuraavan kysymyksen:
7672:  työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle osa-aikatyö
7673:  olisi usein toimeentulon turvaamiseksi välttä-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä nopea:>ti 1
7674:  mätöntä.                                                       sääntyvän ja laajenevan osa-aikatyö
7675:       Halukkuus siirtyä kokoaikatyöstä osa-aikai-               säätelemiseksi, :>en haittavaikutuste
7676:   seen on työvoimatutkimuksien mukaan tasaises-                 poistamiseksi ja osa-aikatyöntekijöide
7677:   ti laskenut. On syytä olettaa, että halukkuu-                 aseman ja etujen t~Jrvaamiseksi?
7678:   den takana tällöinkin usein on joko taloudelli-
7679:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1982
7680: 
7681:                                                Seija Karkinen
7682:                                               N:o 420                                               3
7683: 
7684: 
7685: 
7686: 
7687:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7688: 
7689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suurin osa osa-aikatyöntekijöistä on na1s1a.
7690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Naisilla yleisimpinä syinä osa-aikatyön tekoon
7691: olette 29 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn          ovat kodin- tai lastenhoito ja työn puute, mie-
7692: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hillä työn puute, opiskelu, terveys tai ikä. Esi-
7693: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        merkkinä mainittakoon, että työrajoitteisten ja
7694: edustaja Karkisen näin kuuluvasta kirjallisesta      eläkeläisten osuus osa-aikatyöllisistä v. 1979
7695: kysymyksestä n:o 420:                                oli 8 %.
7696:                                                         Osa-aikatyön yleistyessä ovat lisääntyneet
7697:           Mitä Hallitus aikoo tehdä nopeasti li-     myös osa-aikatyöhön liittyvät epäkohdat. Epä-
7698:        sääntyvän ja laajenevan osa-aikatyön          kohtina on pidettävä mm. eläke- ja sosiaalitur-
7699:        säätelemiseksi, sen haittavaikutusten         vassa ilmeneviä puutteita. Osa osa-aikatyöllisis-
7700:        poistamiseksi ja osa-aikatyöntekijöiden       tä tekee useampaa kuin yhtä osa-aikatyötä.
7701:        aseman ja etujen turvaamiseksi?               Tällöin osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat saat•
7702:                                                      tavat korostua.
7703:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Osa-aikatyöntekijöiden työsuhdeturva on
7704: vasti seuraavaa:                                     käytännössä ongelmallinen, vaikka työsopimus-
7705:     Osa-aikatyönä pidetään yleensä säännöllisesti    lain mukaan osa-aikatyötä tekevät työntekijät
7706: ja vapaaehtoisesti tehtyä työtä, jossa työaika       ovat samassa asemassa kokoaikatyöntekijöiden
7707: on selvästi lyhyempi kuin normaali työaika vas-      kanssa. Käytännössä koettu heikko työsuhde-
7708: taavissa tehtävissä. Palkka on vastaavasti alem-     turva johtuu osaksi osa-aikatyön väliaikaisesta
7709: pi. Osa-aikatyön kestoa yleensä ei ole täsmälli-     luonteesta.
7710: sesti määritelty. Suomessa pidetään osa-aika-           Työehtosopimusten mukaisen osa-aikakäsit-
7711: työn tilastollisena rajana 30 viikkotuntia. Työ-     teen vaihdellessa toimialoittain vaihtelee myös
7712: ehtosopimuksissa saattaa olla poikkeavia mää-        osa-aikatyöntekijöiden palkka- ja muiden etuuk-
7713: räyksiä. Osa-aikatyöntekijä työskentelee yleisim-    sien määräytyminen. Aloilla, joilla työehtoso-
7714: min lyhyen työpäivän ja normaalin työviikon          pimuksissa ei ole määräyksiä osa-aikatyön eri-
7715: tai normaalin työpäivän, mutta vain muutaman         tyiskysymyksistä, on sosiaaliturva samoin kuin
7716: päivän viikossa.                                     palkkauskin heikompi. Tämä koskee myös osa-
7717:     Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu-         aikaisten työntekijöiden sairausajan, synnytys-
7718: kaan kuului Suomen työllisestä työvoimasta syk-      loman ja muiden poissaolojen paikallisuutta.
7719: syllä 1978 osa-aikatyöllisiin 158 000 henkeä         Myös julkisen sektorin palvelusvuosi- ja ikäli-
7720: eli 7,3 % työllisistä. Samana vuonna tehdyn          säjärjestelmien ulkopuolelle jää osa osa-aika-
7721: työvoimatiedustelun mukaan koko vuoden kes-          työntekijöistä.
7722: kimääräinen osa-aikatyöllisten määrä on 3,9 %           Vuosilomaa ansaitaan pääsääntöisesti kuukau-
7723: työllisistä. Ero johtuu suurelta osin osa-aika-      delta, jona on oltu työssä vähintään 14 päivä-
7724: työn suhdanneluontoisuudesta, työvoiman tarve        nä. Virkasuhteisilla vastaava määrä on 18 päi-
7725: nimittäin vaihtelee vuodenaikojen mukaan.            vää. Jos osa-aikainen työntekijä tekee työtä niin
7726: Naisten osuus osa-aikatyöllisistä on n. 80 %.        harvoina päivinä kuukaudessa, ettei vuosilo-
7727: Osa-aikatyötä tekevien määrä on jatkuvasti jon-      maan oikeuttavia lomanmääräytymiskuukausia
7728: kin verran noussut. Määrällisesti eniten osa-        kerry, ei asianomainen saa vuosilomaa. Tällöin
7729: aikaisia työntekijöitä on palvelualoilla ja kaupan   maksetaan lomakorvauksena 8,5 % lomanmää-
7730: piirissä matalapaikkaisissa työtehtävissä. 58 %      räytymisvuoden palkasta. Lomaltapaluurahaa
7731: osa-aikatyöllisistä toimi näiden elinkeinojen pii-   maksetaan vain niille työntekijöille, jotka saa-
7732:  rissä vuonna 1979.                                  vat vuosiloman.
7733: 4                                              1982 vp.
7734: 
7735:    Työttömyyskassan jäseneksi voi päästä valn         sen määrä ansiosidonnaisissa etuuksissa jäädä
7736: työntekijä, jonka säannönmukainen työaika on          niin pieneksi, ettei korvauksella ole käytännön
7737: vähintään 20 tuntia viikossa ja ansio yli puo-        merkitystä. Suurin osa osa-aikatyöntekijöistä
7738: let työn normaalista palkasta. Käytännössä on-        kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa on ollut
7739: gelmia on aiheuttanut myös sen kuuden kuukau-         kokopäivätyöntekijä. Ansioperusteisia etuuksia
7740: den työssäolaajan laskeminen, joka on edelly-         määrättäessä ei tätä kuitenkaan oteta huomioon.
7741: tyksenä työttömyysavustuksen laskemiselle. Li-           Valtioneuvoston 25. 3. 1980 antamassa per-
7742: säksi työttömyyskassalakia on tulkittu niin, että     hepoliittisessa selonteossa edellytetään, että
7743: kassa-avustusta maksetaan vain niiltä päiviltä,       pienten lasten vanhempien osallistuessa ansio-
7744: joina työntekijä on ollut kokonaan työttömänä.        työhön osa-aikaisesti on mm. tähän ratkaisuun
7745: Tulkinnan mukaan työntekijä, joka työskentelee        liittyvät toimeentulo- ja sosiaaliturvakysymykset
7746: esim. viitenä päivänä viikossa 4 tuntia, ei saa       selvitettävä. Pääministeri Kalevi Sorsan 3. hal-
7747: avustusta.                                            lituksen ohjelman mukaan tekee hallitus vuoJ
7748:    Työnantajan on otettava työntekijälle työelä-      den 1983 alusta mahdolliseksi valtion palve-
7749: kelakien mukainen eläkevakuutus silloin, kun          luksessa olevien vapaaehtoisen siirtymisen osa-
7750: työntekijän säännöllinen työaika on vähintään         aikatyöhön. Hallitusohjelma edellyttää myös,
7751: 20 tuntia viikossa tai työntekijän biTJkausian-       että osa-aikatyössä olevien sosiaaliset etuudet
7752: sio ylittää tietyn viihimmäistason. Eläketurvan       ja muut edut turvataan asianmukaisella tavalla.
7753: ulkopuolelle saattavat jäädä esim. ne, joilla on          Viimeksi mainittua tehtävää varten ja havait-
7754: useampia osa-aikaisia työsuhteita, joista mikään      tujen puutteiden korjaamiseksi sosiaali- ja ter-
7755: ei täytä eläkkeen karttumisen edellytyksiä.           veysministeriö asetti 22. 9. 1982 toimikunnan,
7756:    Edellä mainituille eläke- ja sosiaaliturvaa kos-   jonka tehtävänä on 31. 1. 1983 mennessä laa-
7757: keville puutteille on yhteistä se, että riskita-      tia kokonaisselvitys niistä puutteista ja epäkoh-
7758: pahtuman sattuessa saattaa osa-aikatyöntekijä ti-     dista, joita eläke- ja muissa sosiaalietuuksissa
7759: lanteesta riippuen jäädä ilman sosiaalietuuksien      osa-aikatyöntekijöiden kohdalla ilmenee, sekä
7760: suomaa turvaa. Toisaalta vaikka osa-aikatyön-         esittää toimenpide-ehdotukset selvityksessä ha-
7761: tekijä olisikin oikeutettu eläke- ja sosiaalietuuk-   vaittujen puutteiden korjaamiseksi.
7762: siin riskitapahtuman sattuessa, saattaa korvauk-
7763:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1983
7764: 
7765:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
7766:                                              N:o 420                                               5
7767: 
7768: 
7769: 
7770: 
7771:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7772: 
7773:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Största delen av de deltidsanställda är kvin-
7774: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nor. För kvinnor är de vanligaste orsakerna
7775: velse av den 29 november 1982 tili veder-          tili deltidsarbete att de måste sköta hemmet
7776: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     eller barnen och avsaknad av arbete; för
7777: av följande av riksdagsman Karkinen under-         männen är orsakerna avsaknad av arbete samt
7778: tecknade skriftliga spörsmål nr 420:               studier, hälsotillstånd ellet ålder. Som exempel
7779:                                                    kan nämnas att år 1979 var 8 % av de deltids-
7780:           Vad ämnar Regeringen göra för att        anställda arbetshandikappade och pensionärer.
7781:        reglera det snabbt ökande deltidsarbetet,       1 och med att deltidsarbete blivit allt van-
7782:        för att avlägsna dess menliga verkningar    ligare har även de därtili anknutna missför-
7783:        och för att trygga de deltidsanställdas     hållandena ökat. Sådana missförhållanden kan
7784:        ställning och intressen?                    anses vara bl.a. de brister som gäller pensions-
7785:                                                    och socialskyddet. En del av de deltidssyssel-
7786:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       satta har flera deltidsarbeten. 1 sådana fall kan
7787: samt anföra följande:                              problemen i anslutning tili deltidsarbete bli
7788:                                                    särskilt poängterade.                     .
7789:    Med deltidsarbete avses i allmänhet arbete          Anställningsskyddet för deltidsanställda är i
7790: som utförs regelbundet och frivilligt och för      praktiken problematiskt, fastän enligt lagen
7791: vilket arbetstiden är klart kortare än den nor-    om arbetsavtal deltidsanställda är likställda med
7792: mala arbetstiden i motsvarande uppgifter.          heltidsanställda. Det i praktiken svaga anställ-
7793: Lönen är på motsvarande sätt lägre. Det har        ningsskyddet beror delvis på deltidsarbetets tili-
7794: i allmänhet inte fastställts nåogt noggrant tim-   fälliga karaktär.
7795: antal för var som är deltidsarbete. 1 Finland          På samma sätt som kollektivavtalens defini-
7796: är den statistiska gränsen för deltidsarbete 30    tioner av deltid varierar enligt bransch, varierar
7797: veckotimmar. Kollektivavtalen kan innehålla        också sätten för bestämmande av de deltids-
7798: avvikande bestämmelser. Oftast arbetar den         anställdas löne- och andra förmåner. lnom de
7799: deltidsanställde en kort arbetsdag och en nor-     branscher där kollektivavtalen inte innehåller
7800: mal arbetsvecka ellet en normal arbetsdag men      bestämmelser om specialfrågor rörande deltids-
7801: bara några dagar i veckan.                         arbete, är socialskyddet och likaså avlö-
7802:    Enligt Statistikcentralens arbetskraftsunder-   ningen sämre. Detta gäller även utbetalningen
7803: sökning hörde tili Finlands sysselsatta arbets-    av lön åt deltidsanställda för sjuktid, moder-
7804: kraft hösten 1978 158 000 deltidsanställda,        skapsledighet och annan frånvaro. Dessutom
7805: vilket motsvarade 7,3 % av de sysselsatta. En-     faller en del av de deltidsanställda utanför den
7806: ligt den arbetskraftsenkät som utfördes samma      offentliga sektorns system med tjänstgörings-
7807: år utgjorde det genomsnittliga antalet deltids-    tillägg och ålderstillägg.
7808: sysselsatta under hela året 3,9 % av de sys-           Semester räknas enligt huvudregeln för varje
7809: selsatta. Skillnaden beror tili stor del på att    månad då den anställde arbetat minst 14 da-
7810: deltidsarbete är konjunkturbetingat tili sin       gar. För personer i tjänsteförhållande är mot-
7811: natur; behovet av arbetskraft varierar nämligen    svarande dagantal 18. Om en deltidsanställd
7812: under de olika årstiderna. Kvinnornas andel av     arbetar så få dagar per månad att tili semester
7813: de deltidssysselsatta är ca 80 %. Antalet del-     berättigande kvalifikationsmånader inte alls
7814: tidsanställda har ständigt ökat i någon mån.       uppstår, får han ingen semester. Därvid ut-
7815:  Numerärt sett finns de flesta deltidsanställda    betalas i semesterersättning 8,5 % av lönen
7816: inom serviceyrkena och inom handeln i lågav-       under kvalifikationsåret. Semesterpremie beta-
7817: lönade arbeten. År 1979 arbetade 58% av de         las endast tili de arbetstagare som åtnjuter se-
7818: deltidssysselsatta inom dessa näringar.            mester.
7819: 088300013H
7820: 6                                            1'982 vp.
7821: 
7822:    Medlem av arbetslöshetskassa kan endast en       träffar, kan ersättningsbeloppet i fråga om för-
7823: sådan arbetstagare bli, vars regelbundna ar-        tjänstbundna förmåner bli så litet att ersätt-
7824: betstid är minst 20 timmar per vecka och vars       ningen saknar praktisk betydelse. De flesta del-
7825: förtjänst överstiger hälften av den normala         tidsanställda har dock i något skede av sitt Iiv
7826: lönen för arbetet i fråga. I praktiken har          varit heltidsanställda. Vid bestämmandet av
7827: problem även uppstått vid uträknandet av den        förtjänstgrundade förmåner beaktas detta lik-
7828: sex månaders anställningstid som är förutsätt-      väl inte.
7829: ningen för betalning av arbetslöshetsunderstöd.        I den familjepolitiska redogörelse som stats-
7830: Dess'utom har lagen om riksomfattande arbets-       rådet avgav 25. 3. 1980 förutsätts, att när små-
7831: löshetskassor tolkats så, att kassaunderstöd be-    barnsföräldrar förvärvsarbetar på deltid, måste
7832: talas endast för de dagar då arbetstagaren varit    man utreda de utkomst- och socialskyddsfrågor
7833: helt arbetslös. Enligt denna tolkning erhåller      som ansluter sig bl.a. tili denna lösning. Enligt
7834: en arbetstagare som arbetar t.ex. fem dagar i       programmet för statsminister Kalevi Sorsas 111
7835: veckan och 4 timmar per dag inget understöd.        regering skall regeringen räknat från ingången
7836:    Arbetsgivaren måste ta en i arbetspensions-      av år 1983 göra det möjligt för statsanställda
7837: lagarna avsedd pensionsförsäkring för arbets-       att frivilligt övergå tili deltidsarbete. Regerings-
7838: tagaren, om dennes regelbundna arbetstid är         programmet förutsätter även att de deltidsan-
7839: minst 20 timmar per vecka ellet månadsför-          ställdas sociala och andra förmåner tryggas på
7840: tjänsten överstiger en viss miniminivå. Utanför     vederbörligt sätt.
7841: pensionsskyddet kan t.ex. de arbetstagare falla        För den sist nämnda uppgiften och •för av-
7842: som har flera sådana arbetsförhållanden på del-     hjälpande av de brister som påvisats tillsatte
7843: tid, av vilka inget uppfyller de krav som gäller    social- och hälsovårdsministeriet 22. 9. 1982 en
7844: för tillgodoräknande av pension.                    kommission, som har tili uppgift att tili 31. 1.
7845:    Det gemensamma för de ovan nämnda brister-       1983 uppgöra en totalutredning om de brister
7846: na i ftåga om pensions- och socialskydd är, att     och missförhållanden som i fråga om ·pensions-
7847: då ett •riskfall inträffar kan en deltidsanställd   och andra sociala förmåner har framkommit för
7848: beroende på omständigheterna bli utan det           deltidsanställda samt att framlägga jitgärds-
7849: skydd som sociala förmåner medför. Ä ven om         förslag för avhjälpande av de brister som ut-
7850: den deltidsanställde vore berättigad tili pen-      redningen påvisar.
7851: sions- och sociala förmåner då ett riskfall in-
7852:      Helsingfors den 3 januari 1983
7853: 
7854:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
7855:                                              1982 vp.
7856: 
7857: Kirjallinen kysymys n:o 421
7858: 
7859: 
7860: 
7861: 
7862:                                  Tenhiälä: Hirvivahinkojen arvioiintimaksujren alentami'sesro
7863: 
7864: 
7865:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7866: 
7867:     Kesäkuun 1 päivänä 1982 tuli voimaan val-      tavatkin hirvivahingot ilmoittamatta, koska met~
7868: tioneuvoston päätös hirvieläinvahinkojen kor-      sänomistajan on usein vaikea arvioida vahinko-
7869: vaamisesta. Päätöksellä muutettiin hirvivahin-     jen suuruutta ja näin ollen on olemassa vaara,
7870: kojen korvausperusteita ja määrättiin myös ar-     että arviointi tulee maksamaan enemmän kuin
7871: vioinnin suorittamisesta toimitusmaksu, jonka      mitä korvauksia maksetaan. Valtioneuvoston
7872: metsänomistaja joutuu maksamaan piirimetsä-        päätöksen mukaan ei nimittäin alle 300 mar-
7873: lautakunnalle.                                     kan korvauksia makseta.
7874:     Hirvivahinkojen maataloudelle aiheuttamien        Myös Keskusmetsälautakunta Tapio pitää
7875: vahinkojen arvioinnista maksu saa olla enintään    maksuja kohtuuttomina ja on maa- ja metsä-
7876: 200 mk. Tämä onkin varsin kohtuullinen mak~        talousministeriölle tehnyt ehdotuksen maksujen
7877: su. Metsävahinkojen kohdalla tilanne on sen        alentamisesta.
7878: sijaan toinen. Metsänomistaja joutuu maksa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7879: maan arvioinnista maa- ja metsätalousministe-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7880: riön vahvistaman taksan mukaista palkkiota,        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7881: joka on tällä hetkellä 718 mk päivässä.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7882:     Maksu on aivan kohtuuton metsänomistajalle.
7883: Kohtuuttomuutta korostaa vielä se, että ennen                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7884: .tämän uuden valtioneuvoston päätöksen voi-               metsänomistajien maksettavaksi tulevat
7885: maantuloa vahinkoarviot ja uudistamis- ja hoito-          hirvivahinkojen arviointimaksut ovat ny-
7886: suunnitelmien laatiminen olivat metsänomista-             kyisellään kohtuuttoman korkeat, ja
7887: jille ilmaisia.                                              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7888:     Nykyinen korkea toimitusmaksu aiheuttaa               ryhtyä maksujen alentamiseksi?
7889: sen, että metsänomistajat voivat jättää huomat-
7890:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
7891: 
7892:                                          Hannu Tenhiälä
7893: 
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 088201341]
7898: 2                                            1982 vp.
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7904: 
7905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mien perusteiden mukaan, jotka ministeriö an-
7906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taa metsähallitusta ja keskusmetsälautakuntaa
7907: _qlette kirjeellänne 30 päivänä marraskuuta 1982   kuultuaan, määrätä antamastaan ammattiavusta
7908: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    kannettavat toimitusmaksut. Maksujen perus-
7909: ;vastattavaksi kansanedustaja Tenhiälän seuraa-    teena käytetään voimassa olevan maa- ja metsä-
7910: van sisältöisen kysymyksen n:o 421:                talousministeriön päätöksen mukaan toimitus-
7911:                                                    päivän kokonaiskustannuksia, joiksi lasketaan
7912:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että palkka- ja sosiaalikustannusten, matka- ja päivä-
7913:          metsänomistajien maksettavaksi tulevat rahakustannusten sekä yleiskustannuslisän sum-
7914:          hirvivahinkojen arviointimaksut ovat ny- ma. Maksu on siis omakustannusperusteinen.
7915:          kyisellään kohtuuttoman korkeat, ja       Yhtenäisen tason saavuttamiseksi keskusmetsä-
7916:             mihin . toimenpiteisiin Hallitus aikoo lautakunnat ovat vuosittain antaneet piirimetsä-
7917:          ryhtyä maksujen alentamiseksi?            lautakunnille suosituksen toimitusmaksujen tar-
7918:                                                    kistamisesta palkka- ja kustannustason muuttu-
7919:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mista vastaaviksi. Viimeksi annetun suosituksen
7920: ~euraavaa:
7921:                                                    mukainen täysi maksu hirvivahinkoarvioita suo-
7922:     Ennen kuluvan vuoden kesäkuun 1 palVaa rittavan metsätalousneuvojan toimituspäivältä
7923: voimaan tulleen hirvieläinvahinkojen korvaa- on 718 markkaa. Mikäli toimitus kestää vain
7924: mista . koskevan valtioneuvoston '-päätöksen osan päivästä, maksu on vastaavasti pienempi.
7925: :( 319/82) soveltamista suoritettiin metsälle ai- Ministeriö voi määrätä toimitusmaksuperusteet
7926: ~eutuvien vahinkojen tarkastus- ja arvioimis-      omakustannusarvoa alemmaksikin edellä mai-
7927: toimitusten aiheuttama toimitusmaksu · valtion nitussa metsälautakunta-asetuksen 22 §:ssä sää-
7928: ~ar~ista. Tätä säännöstä muutettiin edellä mai- dettyä menettelyä noudattaen. Lisäksi minis-
7929: nitussa valtioneuvoston päätöksessä siten, että teriön ·tulee tulo- ja menoarvion soveltamismää-
7930: korvauksena hakija suorittaa hirvieläinvahinko- räysten mukaan pyytää asiaa koskevasta esityk-
7931: jen arvioinnista ja uudistamis- tai hoitosuunni- sestä valtiovarainministeriön raha-asiain käsit-
7932: telman laatimisesta piirimetsälautakunnalle enin- telyssä annettava lausunto.
7933: tään maa- ja metsätalousministeriön vahvista-         Hallitus pitää kysymyksessä esitettyjä näkö-
7934: man taksan mukaista toimitusmaksua vastaavan · kohtia perusteltuina ja on jo ryhtynyt kiireelli-
7935: palkkion.                                  ·       siin toimenpiteisiin hirvieläinten metsälle ai-
7936:     Metsälautakunnista annetun asetuksen ( 602/ heuttamien vahinkojen arvioimiskustannusten
7937: 67) 22 §:n mukaan piirimetsälautakunnan asia- tarkistaiDiseksi kohtuullisena pidettävälle ta-
7938: na on maa- ja metsätalousministeriön määrää- solle.
7939:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
7940: 
7941:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 
7946:                                                                                            ' ' ,,
7947:                                               N:o 421                                               3
7948: 
7949: 
7950: 
7951: 
7952:                             Till Riksdagens Herr Talman
7953: 
7954:    I det syfte 3 7 § 1 niom. riksdagsordningen        skogsnämnden har hörts, bestämma de förrätt-
7955: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             ningsarvoden, vilka uppbärs för fackmanna-
7956: velse av den 30 november 1982 tili vederbö-          hjälp, som nämnden har lämnat. Såsom grund
7957: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          för avgifterna används enligt gällande beslut
7958: av följande av riksdagsman Tenhiälä ställda           av jord- och skogsbruksministeriet de totala
7959: spörsmål nr 421:                                     kostnaderna för förrättningsdagen, tili vilka
7960:                                                       räknas summan av löne- och socialkostnaderna,
7961:           Är Regeringen medveten om att de           rese- och dagtraktamentskostnaderna samt ett
7962:        avgifter för värdering av skador, orsaka-     tiliägg för allmänna kostnader. Avgiften grun-
7963:        de av hjortdjur, vilka skall erläggas av      dar sig således på självkostnaderna. I syfte
7964:        skogsägare, i detta nu är oskäligt höga,       att uppnå en enhetlig nivå har centralskogs-
7965:        och                                           nämnderna årligen gett distriktsskogsnämnder-
7966:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      na en rekommendation om justering av förrätt-
7967:        sikt att vidta för sänkande av dessa          ningsavgifterna så, att dessa motsvarar de änd-
7968:        avgifter?                                     ringar som har skett i löne- och kostnadsnivån.
7969:                                                      Enligt den senast avgivna rekommendationen är
7970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den fulla avgiften för skogsinstruktör, som ut-
7971: samt anföra följande:                                för värdering av skador, orsakade av hjortdjur,
7972:    Före tillämpandet av st~tsrådets beslut om         718 mark per förrättningsdag. Pågår värdering-
7973: ersättning för skador, orsakade av hjortdjur         en endast under en del av dagen, är avgiften i
7974:  (319 /82), som trädde i kraft den 1 juni inne-      motsvarande mån lägre. Ministeriet kan, med
7975: varande år, utgick av statsmedel förrättnings-       iakttagande av det förfarande som är stadgat i
7976: arvode för gransknings- och värderingsförrätt-       22 § ovan nämnda förordning om skogsnämn-
7977: ning med anledning av skador i skog. Detta           der, bestämma att grunderna för förrättnings-
7978: stadgande ändrades i förenämnda statsrådsbe-         avgiften skall vara lägre än självkostnadsvär-
7979: slut så, att sökande i ersättning för verkställan-   det. Dessutom skall ministeriet, i enlighet med
7980: de av värdering samt för uppgörande av för-          bestämmelserna om tillämpningen av statsför-
7981: nyelse- eller skötselplan tili distriktsskogsnämn-   slaget, över framställning i ärendet inbegära
7982: den erlägger ett arvode motsvarande högst ex-        udåtande, som ges vid finansministeriets hand-
7983: peditionsavgiften i enlighet med den taxa som        läggning av finansärenden.
7984: jord- och skogsbruksministeriet har fastställt.          Regeringen finner de i spörsmålet anförda
7985:    I enlighet med 22 § förordningen om skogs-        synpunkterna motiverade, och har redan skri-
7986: nämnder ( 602/6 7) ankommer det på di-               dit tili brådskande åtgärder för justering av
7987: striktsskogsnämnd att enligt av jord- och skogs-     kostnaderna för värdering av hjortdjurs skade-
7988: bruksministeriet fastställda grunder, som anges      görelse i skog tili en nivå som bör anses skälig.
7989: av ministeriet sedan forststyrelsen och central-
7990:      Helsingfors den 14 december 1982
7991: 
7992:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7993:                                            1982 vp.
7994: 
7995: Kirjallinen kysymys n:o 422
7996: 
7997: 
7998: 
7999: 
8000:                                 Tikka: Imatran seudun kehitysyhtiön tukemisesta
8001: 
8002: 
8003:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8004: 
8005:    Imatran seudun tuotantotoiminnan edistämi-     hän mennessä valtion rahaa noin 1,5 miljoo-
8006: seen myönnetty avustus eli niin sanottu Finn-     naa markkaa. Yhtiön tarkoituksena on pyrkiä
8007: valcon jälkiraha, on ollut eri yrittäjien anot-   saamaan lisäpääomaa kaikkiaan 4,5 miljoonaa
8008: tavana alkavan joulukuun määrättyyn päivään       markkaa 1,5 miljoonan markan erinä. Nyt ja-
8009: saakka. Tätä avustusta ovat voineet anoa Imat-    kamatta jäävän rahan saaminen kehitysyhtiöl-
8010: ran, Ruokolahden, Rautjärven tai Joutsenon        le olisi ainoa oikea vaihtoehto, jota myös kaik-
8011: yritykset. Tämän avustuksen enimmäismäärä         ki kehitysyhtiössä mukana olevat kunnat tu-
8012: on ollut korkeintaan 40 prosenttia uusien, py-    kevat.
8013: syviksi tarkoitettujen työpaikkojen palkka- ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8014: sosiaalikustannuksista yhden vuoden ajalta.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8015:    Ennakkotiedot kertovat, että tuota eduskun-    tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8016: nan myöntämää määrärahaa jää jakamatta lä-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8017: hes kolme miljoonaa markkaa. Imatran seu-
8018: dun työttömyys on kuitenkin erittäin huono,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8019: huonoin koko Kouvolan työvoimapiirissä, ja               ryhtyä, jotta Finnvalcon jälkirahoista
8020: siitä syystä erityistoimenpiteitten jatkaminen           jakamatta jääneet kolme miljoonaa
8021: on ehdottoman tarpeellista.                              markkaa ohjattaisiin Imatran seudun
8022:    Imatran seudun kehitysyhtiö on saanut tä-             kehitysyhtiön käyttöön?
8023:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
8024: 
8025:                                          Seppo Tikka
8026: 
8027: 
8028: 
8029: 
8030: 088300014]
8031: 2                                             1982 vp.
8032: 
8033: 
8034: 
8035: 
8036:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8037: 
8038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       pungille, mutta kaupungin taholta ei nähty es-
8039: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra       tettä sille, että myös Joutsenon, Rautjärven
8040: Puhemies, 30 päivänä marraskuuta 1982 päi-          ja Ruokolahden kunnat tulisivat yhtiön osak-
8041: vätyn kirjeenne n:o 2291 ohella toimittanut         kaiksi. Imatran kaupunki ehdotti kehitysyh-
8042: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    tiön peruspääoman katettavaksi vuoden 1980
8043: nöksen kansanedustaja Seppo Tikan näin kuu-         kolmanteen lisämenoarvioon sisältyvästä Imat-
8044: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 422:         ran seudun työttömyyden lieventämiseen osoi-
8045:                                                     tetusta siirtomäärärahasta. Kaupunki pyysi tar-
8046:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koitukseen 3 milj. markkaa.
8047:        ryhtyä, jotta Finnvalcon jälkirahois-           Vaikka hanke nähtiinkin tarkoituksenmukai-
8048:        ta jakamatta jääneet kolme miljoonaa         seksi, katsoi kauppa- ja teollisuusministeriö asiaa
8049:        markkaa ohjattaisiin Imatran seudun          valtioneuvostolle esiteltäessä, muiden vastaa-
8050:        kehitysyhtiön käyttöön?                      vien hankkeiden rahoitus huomioon ottaen, riit-
8051:                                                     täväksi valtionavun määräksi 1 500 000 mark-
8052:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaa. Valtioneuvosto päätti 10. 6. 1982 myön-
8053: vasti seuraavaa:                                    tää Imatran kaupungille mainitun suuruisen val-
8054:    Imatran seudun työllisyystilanteen paranta-      tionavun kaupungin toimesta perustettavan ke-
8055: miseksi otettiin vuoden 1980 kolmanteen lisä-       hitysyhtiön osakkeiden merkitsemistä varten.
8056: menoarvioon yhteensä 20 milj. markan siirto-        Avustuksesta maksettiin puolet eli 750 000
8057: määräraha. Määrärahasta varattiin 13 milj.          markkaa 13. 7. 1982 ja loppuosa yhtiön tul-
8058: markkaa Imatran seudulla syntyvien ja alueel-       tua rekisteröidyksi 9. 12. 1982.
8059: la olennaisia laajennuksia suorittavien yritys-        Imatran kaupunki on käyttänyt saamansa
8060: ten toiminnan aloittamisesta aiheutuvien kus-       valtionavun yhtiön osakkeiden merkitsemiseen
8061: tannusten kattamiseen. Finnvalco Oy:ltä muu-        ja maksamiseen. Kaupunki on tällä hetkellä
8062: hun yritystoimintaan vapautuvien toimitilojen       yhtiön ainoa osakas, mutta neuvotteluja yh-
8063: käyttämisestä aiheutuvien kustannusten saatta-      tiön osakaspohjan laajentamiseksi on käyty ai-
8064: miseksi paikkakunnalla yleensä vallitsevalle ta-    kaisemmin mainittujen kuntien kanssa. Yh-
8065: solle varattiin käytettäväksi valtionapuna 4        tiön nimi on samalla tarkoitus muuttaa Imat-
8066: milj. markkaa. Muihin Imatran seudun työlli-        ran seudun kehitysyhtiö Oy:ksi. Kukin mai-
8067: syyttä parantaviin toimenpiteisiin varattiin käy-   nituista kunnista on nyttemmin pyytänyt mää-
8068: tettäväksi 3 milj. markkaa valtionapuna.            rärahaa osuudekseen kehitysyhtiön sijoitus-
8069:    Imatran kaupunginvaltuusto päätti 24. 5.         tmmmtaan käytettäväksi, Joutsenon kunta
8070: 1982 alueellisen kehitysyhtiön perustamisesta       500 000 markkaa sekä Rautjärven ja Ruo-
8071: Imatran seudulle. Tarkoituksena oli perustaa        kolahden kunnat kumpikin 250 000 markkaa.
8072: yhtiö, jonka toiminta tulisi vastaamaan ny-         Lisäksi itse kehitysyhtiö on pyytänyt Finn-
8073: kyisin toiminnassa olevien kehitysyhtiöiden         valcon jälkihoitorahoista myönnettäväksi 2
8074: toimintaa. Sen toimialueeksi määriteltiin Imat-     milj. markkaa yhtiön sijoitusrahastoon.
8075: ran kaupunki sekä Joutsenon, Rautjärven ja             Imatran kehitysyhtiö Oy on merkitty kaup-
8076: Ruokolahden kunnat. Yhtiön toiminnan aloit-         parekisteriin 28. 10. 1982 ja on ollut toimin-
8077: tamiseksi kaupunki kuitenkin edellytti saavan-      nassa vasta pari kuukautta. Yhtiö on perus-
8078: sa valtionapua sekä osakepääoman merkitse-          tellut sijoituspääoman lisäämistarvetta sillä,
8079: miseen että käyttökustannuksiin. Perustettavan      että kiinnostus yhtiötä kohtaan on ollut hy-
8080: yhtiön osakekanta oli tarkoitus tässä vaihees-      vin voimakasta, mistä osoituksena kaksi riski-
8081: sa merkitä kokonaisuudessaan Imatran kau-           rahoitusanomusta on yhtiön käsittelyssä (yh-
8082:                                             N:o 422                                             3
8083: 
8084: teensä 270 000 markkaa), ja lisäksi yhtiölle      haa ei ole vielä lainkaan käytetty. Lisäksi mui-
8085: on tehty tiedusteluja useisiin uusiin hankkei-    hin Imatran seudun työllisyyttä parantaviin
8086: siin osallistumiseksi (lähes 1 milj. markkaa).    toimenpiteisiin varatusta 3 milj. markan mää-
8087: Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen       rärahasta on käyttämättä 1 500 000 markkaa,
8088: mukaan tulisi yhtiön toiminnasta saada käy-       joskin eräät käsiteltävänä olevat hankkeet saat-
8089: tännön kokemuksia hieman pitemmältä aika-         tavat vähentää mainittua määrää jonkin ver-
8090: väliltä ennen kuin valtion osallistumista lisä-   ran.
8091: rahoitukseen voidaan arvioida.                        Kun yrityksille tarkoitettuun määrärahaan
8092:    Imatran seudun työttömyyden lieventämi-        liittyvät hakemukset on käsitelty, voidaan
8093: seen tarkoitetusta 20 milj. markan valtion-       määrärahasta mahdollisesti kertyvä säästö ar-
8094: avustuksesta jäänee nyt voimassa olevan käyt-     vioida. Kauppa- ja teollisuusministeriön tar-
8095: tösuunnitelman mukaan yrityksille tarkoitetus-    koituksena on ottaa tässä vaiheessa kaikki ko.
8096: ta 13 milj. markasta käyttämättä vajaa 2 milj.    valtionapua koskevat muut hakemukset käsi-
8097: markkaa, mikäli vielä käsiteltävänä olevat        teltäviksi. Tässä yhteydessä tulevat myös rat-
8098: hankkeet hyväksytään valtionavun p11r11n.         kaistavaksi tarvittavat muutokset nykyisen
8099: Finnvalco Oy:n toimitilojen vuokran alenta-       määrärahamomentin käyttösuunnitelmaan sekä
8100: miseen tarkoitettua 4 milj. markan määrära-       kehitysyhtiön rahoitusta koskevat hakemukset.
8101:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1983
8102: 
8103:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
8104: 4                                           1982 vp.
8105: 
8106: 
8107: 
8108: 
8109:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8110: 
8111:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-       ningen att bolaget skulle grundas så att hela
8112: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             aktiestocken skulle tecknas av Imatra stad,
8113: skrivelse nr 2291 av den 30 november 1982          men staden ansåg inte några hinder föreligga
8114: till vederbörande medlem av statsrådet för         att även Joutseno, Rautjärvi och Ruokolahti
8115: avgivande av svar översänt avskrift av följan-     kommuner skulle bli delägare i bolaget. Imat-
8116: de av riksdagsman Seppo Tikka underteckna-         ra stad föreslog att utvecklingsbolagets grund-
8117: de spörsmål nr 422:                                kapital skulle täckas med det reservations-
8118:                                                    anslag i tredje tilläggsbudgeten för år 1980
8119:           Vilka åtgärder har Regeringen för        som var avsett att lindra arbetslösheten inom
8120:        avsikt att vidta för att de tre miljo-      Imatra region. Staden begärde 3 milj. mark
8121:        ner mark för eftervård av Finnvalco         för ändamålet.
8122:        som inte har fördelats skulle riktas till      Även om man tyckte att projektet var än-
8123:        utvecklingsbolaget i Imatra region?         damålsenligt, ansåg handels- och industriminis-
8124:                                                    teriet vid föredragning för statsrådet att med
8125:       Som svar på spörsmålet Hr jag vördsamt       hänsyn till andra motsvarande projekt skulle
8126: anföra följande:                                   1 500 000 mark vara tillräckligt i statsbidrag.
8127:    För att förbättra sysselsättningsläget inom     Statsrådet beslöt 10. 6. 1982 bevilja Imatra
8128: Imatra region upptogs i tredje tilläggsbudge-      stad ovan nämnt statsbidrag för teckning av
8129: ten för år 1980 ett reservationsanslag på sam-     aktier i det utvecklingsbolag som staden skul-
8130: manlagt 20 milj. mark. Av anslaget reserve-        le grunda. Hälften av bidraget, 750 000 mark,
8131: rades 13 milj. mark för kostnaderna för in-        betalades 13. 7. 1982 och resten sedan bola-
8132: ledande av verksamheten hos företag som            get hade registrerats 9. 12. 1982.
8133: grundas inom Imatra region ellet som gör              Imatra stad har använt statsbidraget till
8134: väsentliga utvidgningar inom området. För          teckning och betalning av bolagets aktier. Sta-
8135: att bringa kostnaderna, som uppstår vid an-        den är för närvarande bolagets enda aktieäga-
8136: vändning av de lokaler som blev lediga efter       re, men förhandlingar har förts för att ut-
8137: Finnvalco Oy för annan företagsverksamhet,         vidga aktieägarbasen med de tidigare nämnda
8138: på en nivå som allmänt råder på orten reser-       kommunerna. Meningen är att bolagets namn
8139: verades 4 milj. mark i statsbidrag. För andra      skall samtidigt ändras till Imatran seudun ke-
8140: åtgärder för att förbättra sysselsättningen i      hitysyhtiö Oy. De nämnda kommunerna har
8141: Imatra region reserverades 3 milj. mark i stats-   nu begärt anslag för att användas som deras
8142: bidrag.                                            andel i bolagets placeringsverksamhet: Jout-
8143:    Imatra stadsfullmäktige beslöt 24. 5. 1982      seno kommun 500 000 mark samt Rautjärvi
8144: att grunda ett regionalt utvecklingsbolag          och Ruokolahti kommuner vardera 250 000
8145: inom Imatra region. Avsikten var att grunda        mark. Dessutom har själva utvecklingsbolaget
8146: ett bolag vars verksamhet skulle motsvara          begärt, att av pengarna för eftervård av Finn-
8147: de för närvarande verksamma bolagens verk-         valco skall 2 milj. mark beviljas och placeras
8148: samhet. Som verksamhetsområde för bola-            i bolagets investeringsfond.
8149: get bestämdes Imatra stad samt Joutseno,              Imatran kehitysyhtiö Oy har antecknats i
8150: Rautjärvi och Ruokolahti kommuner. Imatra          handelsregister 28. 10. 1982 och bolaget har
8151: stad förutsatte dock att den skulle få stats-      varit verksamt först i två månader. Bolaget
8152: bidrag för inledning av bolagsverksamheten         har motiverat behovet att öka placeringska-
8153: samt för teckning av aktiekapitalet och för        pitalet med att intresset för bolaget har va-
8154: driftskostnaderna. 1 det här skedet var me-        rit mycket stort, vilket avspeglas bl. a. i att
8155:                                            N:o 422                                             5
8156: 
8157: bolaget har tvl ansökningar om riskfinansie-     avsett för nedsättning av hyran för Finnvalco
8158: ring under hehandling (sammanlagt 270 000        Oy:s lokaler har inte alls använts. Dessutom
8159: mark) och dessutom har bolaget fått förfråg-     har av det anslag på 3 milj. mark för att
8160: ningar om deltagande i flera projekt (nästan     förbättra sysselsättningen 1 500 000 mark inte
8161: 1 milj. mark). Enligt handels- och industri-     använts, även om vissa projekt som är under
8162: ministeriets uppfattning borde man få prak-      behandling kan minska summan något.
8163: tiska erfarenheter av bolagets verksamhet un-       När ansökningarna i anslutning tili det an-
8164: der en längre period, innan statens deltagan-    slag som är avsett till företagen har behand-
8165: de i tiliäggsfinansieringen kan bedömas.         lats, kan en eventuell behållning bedömas. Han-
8166:     Av det statsbidrag på 20 milj. mark som      dels- och industriministeriet har för avsikt att
8167: var avsett för att lindra arbetslösheten inom    i detta skede handlägga alla ansökningar om
8168: Imatra region blir enligt den nuvarande dispo-   ifrågavarande statsbidrag. I det här samman-
8169: sitionsplanen mindre än 2 milj. mark av de       hanget skall också nödiga ändringar i det nu-
8170: tili företagen avsedda 13 milj. mark oanvän-     varande anslagsmomentets dispositionsplan gö-
8171: da, om de projekt som ännu är under be-          ras och ansökningar om utvecklingsbolagets fi-
8172: handling godkänns inom ramen för statsbidra-     nansiering avgöras.
8173: get. Det anslag på 4 milj. mark som var
8174:      Helsingfors den 3 januari 1983
8175: 
8176:                                                   Handels- och industriminister Esko Ollila
8177: 
8178: 
8179: 
8180: 
8181: 088300014}
8182:                                             1982 vp.
8183: 
8184: Kirjallinen kysymys n:o 423
8185: 
8186: 
8187: 
8188: 
8189:                                 Palmunen: Maatalouden tukihakemusten yhteensovittamisesta
8190: 
8191: 
8192:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8193: 
8194:    Maatalouden hallintobyrokratiaa tulisi keven-   paljon viljelijöitä, joille tulee sekä pinta-alalisää
8195: tää yhdenmukaistamaila eri tukimuotojen haku-      että kananmunien lisähinta. Yhdellä hakulomak-
8196: menettelyä.                                        keella voitaisiin hakea molempia tukimuotoja.
8197:    Leipäviljan tuotantopalkkiota on tänä vuon-        Maatilahallituksessa ei ole varsinaista lomak-
8198: na haettu kesällä ja syksyllä. Hakemukset pin-     keiden suunnittelijaa. Mikäli tämä seikka on
8199: ta-alalisän saamiseksi tu1i jättää maatalouslau-   rationalisoinnin esteenä, niin tuntuisi järkeväl-
8200: takunnalle 15. 9. mennessä. Kananmunien lisä-      tä käyttää muiden keskusvirastojen apua asian
8201: hintahakemusten viimeinen jättöpäivä puoles-       korjaamiseksi.
8202: taan on 31. 12.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8203:    Viljelijät ovat turhautumassa jatkuvaan ha-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8204: kemusten tekemiseen. Myös maatalouslautakun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8205: tien työtä rasittaa paperisota hakemuslomakkei-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8206: den kanssa.
8207:    Tuntuisi verraten yksinkertaiselta yhdistää                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8208: esimerkiksi pinta-alalisän ja kananmunien lisä-            ryhtyä maatalouden tukihakemusten yh-
8209: hinnan hakemuslomakkeet. Eräillä alueilla on               teensovittamiseksi?
8210:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
8211: 
8212:                                         Lauri Palmunen
8213: 
8214: 
8215: 
8216: 
8217: 088300020R
8218: 2                                           1982 vp.
8219: 
8220: 
8221: 
8222: 
8223:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8224: 
8225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-    loustulolain mukaisissa neuvotteluissa on sovit-
8226: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     tu tuen tarkemmista jakoperusteista. Ongelmia
8227: mies, olette 30 päivänä marraskuuta 1982 päi-    aiheuttaa myös se, että maataloustuet ovat luon-
8228: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-    teeltaan varsin erilaisia ja niitä myönnetään eri-
8229: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     lailla maan eri osissa ja myös tuen saajajouk-
8230: kansanedustaja Lauri Palmusen näin kuuluvas-     ko vaihtelee. Todettakoon myös, että huomat-
8231: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 423:           tava osa maatalouden tuesta maksetaan hake-
8232:                                                  muksetta.
8233:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Maatilahallituksessa huolehtii lomakesuunnit-
8234:         ryhtyä maatalouden tukihakemusten yh- telusta erityinen lomaketyöryhmä. Vaikka vi-
8235:         teensovittamiseksi?                      rastoon ei ole ollut mahdollista· palkata lomake-
8236:                                                  suunnittelijaa, kuuluu sen henkilöstöön useita
8237:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- lomaleesuunnitteluun perehtyneitä henkilöitä.
8238: taen seuraavaa:                                  Kuten aikaisemmin todettiin eivät lomaketek-
8239:    Vaikka pyrkimyksenä onkin ollut maatalous- niikan ongelmat haittaa hakemusmenettelyn
8240: tukien hakuaikojen yhdenmukaistaminen ja ha- keskittämistä.
8241: kemusten yhdistäminen, on tähän päästy vain         Maa- ja metsätalousministeriö asetti 16. 6.
8242: pinta-alalisän ja lypsylehmien luvun perusteella 1982 maatalouden hintapoliittista tukea selvit-
8243: maksettavien avustusten kohdalla. Yhdistämistä tävän toimikunnan, jonka tehtävänä on muun
8244: ei vaikeuta lomakesuunnittelu, vaan nimen- ohessa selvittää mahdollisuudet maatalouden
8245: omaan se, että tukivaroja joudutaan ottamaan ' tukemista koskevan hallinnon ja maksatusjärjes-
8246: maataloustuloratkaisujen johdosta sekä varsinai- telmän kehittämiseen. Hallitus tulee toimikun-
8247: siin että lisämenoarvioihin. Kulloinkin annetta- nan ehdotusten pohjalta harkitsemaan myös
8248: vat valtioneuvoston päätökset maataloustuen mahdollisuuksia maataloustukien hakemusme-
8249: myöntämisestä voidaan tehdä vasta, kun edus- nettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhteensovitta-
8250: kunta on hyväksynyt asianomaisen menoarvion miseksi.
8251: ja tuottajajärjestöjen kanssa käydyissä maata-
8252:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1983
8253: 
8254:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8255:                                             N:o 423                                              3
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260:                           Ti1l'l Riksdagens Herr Talman
8261: 
8262:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       de närmare grunderna för fördelningen av
8263: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          stödet. Problem uppstår även på grund av att
8264: velse av den 30 november 1982 tili veder-          lantbruksstöden tili sin karaktär är synnerligen
8265: börande med'lem av statsrådet översänt avskrift    olikartade och att de beviljas på olika sätt i
8266: av följande av riksdagsman Lauri Pa'lmunen         olika delar av landet samt att det även före-
8267: undertecknade spörsmål nr 423:                     kommer variationer bland mottagargrupperna.
8268:                                                    Det kan även konstateras att en avsevärd del
8269:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           av lantbruksstödet utbetalas utan ansökan.
8270:        vidta för koordinering av ansökningarna        Vid jordbruksstyrelsen sköts blankettplane-
8271:        om lantbruksstöd?                           ringen av en särskild blankettarbetsgrupp.
8272:                                                    Fastän det inte har varit möjligt att anställa
8273:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      en blankettplanerare vid ämbetsverket, finns
8274: samt följande:                                     det bland personalen många som är förtrogna
8275:    Fastän strävan har varit att förenhetliga an-   med blankettplanering. Såsom tidigare konsta-
8276: sökningstiderna i fråga om lantbruksstöden         terats utgör de blankettekniska problemen inget
8277: och sammanslå ansökningarna, har detta kunnat      hinder för en koncentrering av ansökningsför-
8278: genomföras endast i fråga om are~ltillägget och    farandet.
8279: de understöd som betalas på bas av antalet            Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte
8280: mjölkkor. Det är inte blankettplaneringen som      16. 6. 1982 en kommission för utredning av
8281: gör det svårt att sammanslå ansökningarna,         frågan om lantbrukets prispolitiska stöd. Kom-
8282: utan det faktum att man på grund av lant-          missionen fick i uppgift bl.a att utreda möj-
8283: bruksinkomstlösningarna är tvungen att ta in       ligheterna att utveckla förvaltningen i anslut-
8284: stödmedlen både i de ordinarie budgeterna          ning tili stödjandet av lantbruket samt utan-
8285: och i tiliäggsbudgeterna. Statsrådets beslut om    ordningssystemet. Regeringen kommer, ut-
8286: beviljande av lantbruksstöd kan utfärdas först     gående från kommissionens förslag, att överväga
8287: sedan riksdagen har godkänt ifrågavarande ut-      även möjligheterna att förenkla och koordinera
8288: giftsstat och man förhandlingar, som i enlighet    ansökningsförfarandet i fråga om lantbruks-
8289: med lantbruksinkomstlagen först med produ-         stöden.
8290: centorganisationerna, har kommit överens om
8291:      Helsingfors den 5 januari 1983
8292: 
8293:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8294:                                              1982 vp.
8295: 
8296: Kirjallinen kysymys n:o 424
8297: 
8298: 
8299: 
8300:                                  Nikkilä: Poliisin kurssikeskuksen opettajien lisäämisestä
8301: 
8302: 
8303:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8304: 
8305:     Poliisin   kurssikeskuksen     henkilökuntaan   kohti etukäteislaskelmien osoitettua 880-960
8306: kuuluu 19 opettajaa. Lisäksi kurssikeskuksessa      tuntia vuodessa. Päätoimisten opettajien poissa-
8307: käytetään erilaisiin opetustehtäviin tilapäisiä     olot opetustehtävistä johtuvat ennen kaikkea
8308: luennoitsijoita ja tuntiopettajia. Koko kurssi-     vuosilomista, sairaslomista, osallistumisesta hen-
8309: keskuksen henkilöstön määrä ja rakenne muo-         kilöstökoulutukseen ja kehittämistyöryhmien
8310: dostuivat nykyisten kaltaisiksi vuosina 197 3-      työskentelyyn sekä muista komennuksista ja
8311: 197 4 lukuun ottamatta moottoriajoneuvokou-         tehtävistä, jotka opettajan toimenkuvaan kuu-
8312: lutuksen edellyttämiä opettajantoimia, jotka        luvat. Tämän vuoksi opettajien lukumääräistä
8313: siirrettiin poliisiopistosta kurssikeskukseen lo-   tarvetta laskettaessa on otettava perustaksi se
8314: pullisesti vasta 1. 1. 1982. Henkilöstön mää-       tosiasia, että opetusvelvollisuudesta voidaan
8315: rää ja rakennetta 1973-1974 suunniteltaessa         hyödyntää opetustehtävissä pitkällä aikavälillä
8316: ei ollut mahdollista riittävällä tarkkuudella ar-   keskimäärin ainoastaan noin 70 %, mikä vas-
8317: vioida kurssikeskuksen tehtävien nyttemmin          taa oppitunteina nykyisellään 16-17 tuntia
8318: tapahtunutta muuttumista. Lisävakansseja kurs-      viikossa.
8319: sikeskukselle ei kuitenkaan ole saatu, joten           Tuntiopetuksen määrä on kurssikeskuksessa
8320: opetustilanne poliisikoulutuksen osalta on vai-     yli kolmannes kaikesta opetuksesta, millä sei-
8321: keutunut huomattavasti.                             kalla on väistämättä kielteinen vaikutus oppi-
8322:     Poliisin kurssikeskuksen keskeinen tehtävä      mistuloksiin ja opetuksen järjestelyihin. Lisäksi
8323: on poliisimiesten peruskoulutuksen antaminen.       suurin osa kurssikeskuksen käyttämistä tunti-
8324: Koulutettavien määrät ovat vuosittain vaihdel-      opettajista on ollut joko poliisimiehiä tai muu-
8325: leet huomattavastikin oppilasmäärän esimerkik-      toin vakinaisesti työssä olevia henkilöitä, joilla
8326: si vuonna 1980 ollessa 972. Poliisiorganisaa-       opetuksen antamismahdollisuus on ollut sidok-
8327:  tion rekrytointitarve vaikuttaa kurssikeskuksen    sissa heidän päätoimensa sallimiin mahdolli-
8328: koulutettavien vaihteluihin, mutta opettajahen-     suuksiin. Tämän vuoksi opetuksen kokonaisuu-
8329: kilöstön tarpeeseen vaikuttaa myös miehistö-        den koordinointi ja ajoitusvaikeudet lisäänty-
8330: kurssien kestoaikojen muutos. Miehistökurssien      vät jyrkästi tuntiopetuksen osuuden kohotessa.
8331: pidentäminen 5 lf2 kuukaudesta nykyiseen 8          Tuntiopetuksen osuutta poliisimiesten perus-
8332:  kuukauteen on johtanut siihen, että tämän pe-      koulutuksessa olisikin välttämätöntä pikaisesti
8333:  ruskoulutuksen jälkimmäisen osan läpäisevyys       alentaa. Erikoisasiantuntemukseen liittyvä tun-
8334:  on ratkaisevasti heikentynyt. Kun 1978-1979        tiopetuksen tarve on vain noin 10 % koko-
8335:  nuoret poliisimiehet yleensä 6-12 kuukauden        naistuntimäärästä, joten tuntiopetusta voitaisiin
8336:  kuluttua kokelaskurssista komennettiin miehis-     kurssikeskuksessa vähentää noin 70 % nykyi-
8337:  tön virkatutkintoa suorittamaan, oli keskimää-     sestä määrästä. Päätoimisten opettajien luku-
8338:  räinen kenttäpalveluaika vuonna 1981 piden-        määrää olisi lisättävä vähintään kuudella opet-
8339:  tynyt jo kahteen vuoteen ja ylittää tällä het-     tajantoimena nykyisestä 14:sta. Yhden perus-
8340:  kellä senkin. Miehistökoulutuksen määrällinen      tettavista toimista olisi oltava oikeustieteellis-
8341:  jälkeenjääneisyys aiheuttaa näiden kurssien        ten, yhden äidinkielen ja ainakin ammattiaineen
8342:  edelleen kasautuvaa suurentamispainetta, jota      opettajantoimia. Ellei opettajantointen lisäys
8343:  kurssikeskuksen henkilöstöresurssien rajallisuu-   toteudu, koulutuksen tason heikkeneminen voi-
8344:  den vuoksi ei kyetä purkamaan.                     makkaasti on tosiasia. Toinen mahdollisuus
8345:     Opettajien lukumääräistä tarvetta aikanaan      olisi supistaa koulutuksen määrää melkoisesti
8346:  määriteltäessä olivat laskelmat liian optimisti-   nykyisestäänkin, mutta tähän ei koko maan
8347:  sia. On osoittautunut, että vuotuisten opetus-     tilanne anna mahdollisuutta. Päinvastoin poliisi-
8348:  tuntien määrä jää 600-700 tuntiin opettajaa        henkilöstön lisäystarve on mitä ilmeisin.
8349: 088300016L
8350: 2                                           1982 vp.
8351: 
8352:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             Miten Hallitus aikoo huolehtia polii-
8353: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            sin kurssikeskuksessa annettavan kou-
8354: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           lutuksen tason säilyttämisestä ja riittä-
8355: vaksi seuraavan kysymyksen:                              vän opettajahenkilöstön takaamisesta
8356:                                                          poliisikoulutukseen?
8357:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
8358: 
8359:                                          Olavi Nikkilä
8360:                                             N:o 424
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8366: 
8367:    Valti~päivli}ärjestyksen 37 §:n 1 momenti_ssa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
8368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,      taen seuraavaa:
8369: olette 30 päivänä marraskuuta 1982 päivätyn           Poliisin henkilöstön lisääminen ja henkilöstö-
8370: kirjeenne n:o 2301 ohella lähettänyt valtio-       rakenteen muutokset aiheuttavat koulutushen-
8371: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-     kilöstön lisätarvetta, joka on huomioitu polii•
8372: vaksi jäljennöksen kansanedu~taja Olavi N~kki     sin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
8373: län kirjallisesta kysymyksesta n:o 424, Jossa      1984-1988 sekä poliisiopiston että poliisin
8374: tiedustellaan:                                     kurssikeskuksen osalta. Vuotuisissa tulo- ja me-
8375:                                                    noarvioesityksissä on ehdotettu ja tullaan eh-
8376:           Miten Hallitus aikoo huolehtia polii-    dottamaan koulutushenkilöstön toimien perus-
8377:        sin kurssikeskuksessa annettavan kou-       tamista koulutustehtävien lisääntymisen vuoksi
8378:        lutuksen tason säilyttämisestä ja riittä-   sekä nykyisen henkilöstövajauksen poistami~~~
8379:        vän opettajahenkilöstön takaamisesta        si, jolloin myös tuntiopettajien osuutta polllsl-
8380:        poliisikoulutukseen?                        koulutuksessa voidaan vähentää.
8381:      Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1983
8382: 
8383:                                                                         Ministeri Mikko Jokela
8384:                                            1982 vp.
8385: 
8386: 
8387: 
8388: 
8389:                          Till Riksdagens Herr Talman
8390: 
8391:    I det · syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Den ökade personalen och förändringarna
8392: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-        i personalstrukturen medför ett ökat behov
8393: velse nr 2301 av den 30 november 1982 till        av utbildningspersonal, vilket för både polis-
8394: vederbörande medlem av statsrådet översänt        institutets och polisens kurscentrals vidkom~
8395: avskrift av följande av riksdagsman Olavi Nik-    mande har beaktats i polisens verksamhets-
8396: kilä undertecknade spörsmål nr 424:               och ekonomipian för åren 1984-1988. I de
8397:                                                   årliga budgetpropositionerna har föreslagitst
8398:            På vilket sätt ämnar Regeringen se     och kommer att föreslås, att befattningar för
8399:        tili att nivån på den utbildning som        utbildningspersonal inrättas på grund av de
8400:        ges vid polisens kurscentral bevaras och    ökade utbildningsuppgifterna samt för avhjälp-
8401:        att tillräcklig lärarpersonal garanteras    ande av den nuvarande personalbristen, var-
8402:        för polisutbildningen?                      vid även timlärarnas andel i polisutbildningen
8403:                                                    kan minskas.
8404:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8405: samt anföra följande:
8406:      Helsingfors den 4 januari 1983
8407: 
8408:                                                                        Minister Mikko Jokela
8409:                                              1982 vp.
8410: 
8411: Kirjallinen kysymys n:o 425
8412: 
8413: 
8414: 
8415: 
8416:                                 Säilynoja ym.: Sähkötöiden tekemiseen oikeuttavista kelpoi-
8417:                                     suusehdoista
8418: 
8419: 
8420:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8421: 
8422:    Yksityisillä sähköalan yrityksillä on lupa      detyn ajan työkokemusta omaaville, sähköyli-
8423: sähköalan töihin. Yleensä yrityksen asenous-       asentajan tutkintoa vailla oleville vottatsnn
8424: ten valtaosan vaativat uudistyömaat ja suu-        myöntää erityisoikeudet pienimpiin sähköalan
8425: rehkot rakennukset. Niinpä pienempien sähkö-       asennus- ja huoltotehtäviin.
8426: asenousten tarvetta ja kysyntää ei voida jous-        Mikäli tähän päästäisiin, voitaisiin välttää
8427: tavasti tyydyttää.                                 pienten sähkötöiden ruuhkautumista ja suo-
8428:    Tämä näyttää johtavan lainvastaisiin sähkö-     riutua niistä vastaisuudessa joustavammin. Sil-
8429: asennuksiin, joista saattaa koitua välitöntä tai   loin sähköalan työt jakautuisivat myös jous-
8430: välillistä vaaraa. Toisaalta yksittäisasiakkaat,   tavammin ja tarkoituksenmukaisemmin suureh-
8431: vanhuksetkin, jotka ovat täysin sähköalan yrit-    koihin urakoihin ja toisaalta pieniin yksittäi-
8432: täjien tomituskyvyn varassa, joutuvat odotta-      siin asennuksiin. Tällä muutoksella parannet-
8433: maan pitkiäkin aikoja sähköasentajan saapu-        taisiin myös sähköasentajien työllisyyttä.
8434: mista. Ilmeisestikin pienet sähkötyöt tehdään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8435: ylitöinä, jolloin ne kuitenkin tulevat suhteet-    jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
8436: toman kalliiksi. Varmaa ei myöskään ole, että      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8437: sähköalan työntekijät aina haluaisivat tehdä       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8438: ylitöitä.                                          myksen:
8439:    Vaikeinta asennuspalvelujen saaminen on
8440: maaseudulla, jossa pitkät välimatkat lisäävät                Mil!ä edellytyksillä vmtatsnn maara-
8441: kustannuksia ja pidentävät odotusaikoja.                  tyn ajan työkokemusta omaaville van-
8442:    Jotta sähkötöiden asennusoikeusmonopolista             hemmille sähköasentajille, joilla ei ole
8443: aiheutuvia haittoja voitaisiin vähentää luopu-            sähköyliasentajan tutkintoa, myöntää
8444: matta kuitenkaan sähkötöille asetettavista tur-           erioikeudet pienimpiin sähköalan asen-
8445: vallisuusvaatimuksista, tulisi harkita voimassa           nus- ja huoltotehtäviin?
8446: olevien säädösten muuttamista siten, että sää-
8447:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
8448: 
8449:                Vappu Säilynoja                                Aulis Juvela
8450:                Niilo Koskenniemi                              Helvi Niskanen
8451: 
8452: 
8453: 
8454: 
8455: 088201381U
8456: 2                                           1982 vp.
8457: 
8458: 
8459: 
8460: 
8461:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8462: 
8463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Sähkötöiden johtamiseen oikeuttavista kel-
8464: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       poisuusehdoista on määrätty kauppa- ja teol-
8465: mies, olette 30 päivänä marraskuuta 1982 päi-      lisuusministeriön sähkötöiden johtamisesta an-
8466: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      tamassa päätöksessä ( 990/79). Päätöksen 14
8467: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       § :n 2 kohdan mukaan Sähkötarkastuskeskus
8468: kansanedustaja Säilynojan ym. näin kuuluvas-       voi harkintansa mukaan myöntää itsenäiseen
8469: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 425:             työskentelyyn kykenevälle vähintään kymme-
8470:                                                    nen vuoden työkokemuksen omaavalle sähkö-
8471:           Millä edellytyksillä voitaisiin määrä-   asennusalan ammattihenkilölle hänen asuin-
8472:        tyn ajan työkokemusta omaaville van-        paikkakunnalleen paikallisesti rajoitetun mää-
8473:        hemmille sähköasentajille, joilla ei ole    räaikaisen erivapauden vähäisten asennus-, kor-
8474:        sähköyliasentajan tutkintoa, myöntää        jaus- ja huoltotöiden suorittamiseen, milloin
8475:        erioikeudet pienimpiin sähköalan asen-      tämä alan palvelujen aikaansaamiseksi kysei-
8476:        nus- ja huoltotehtäviin?                    sellä alueella on perusteltua. Kun tällaisia lu-
8477:                                                    pia on Sähkötarkastuskeskukselta haettu, Säh-
8478:                                                    kötarkastuskeskus on myöntänyt luvan aina,
8479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       milloin perusteet luvan myöntämiselle ovat
8480: vasti seuraavaa:                                   olleet olemassa.
8481:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
8482: 
8483:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila
8484:                                             N:o 425                                             3
8485: 
8486: 
8487: 
8488: 
8489:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8490: 
8491:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Om kompetensvillkor som berättigar att
8492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         leda elarbeten har bestämts i handels- och in-
8493: velse av den 30 november 1982 tili veder-         dustriministeriets beslut om ledningen av el-
8494: börande medlem av statsrådet för avgivande        arbeten (990/79). Enligt beslutets 14 § 2
8495: av svar översänt avskrift av följande av riks-    punkten kan Elinspektionscentralen enligt
8496: dagsman Säilynoja m. fl. undertecknade spörs-     prövning bevilja åt sådan fackman inom el-
8497: mål nr 425:                                       installationsbranschen, som förmår arbeta själv-
8498:                                                   ständigt och som har minst tio års praktisk
8499:           På vilka villkor kunde de äldre el-     erfarenhet en tidsbegränsad och tili hans bo-
8500:        montörer med viss tids praktisk erfa-      ningsort regionalt begränsad dispens för utfö-
8501:        renhet som inte har elövermontörs-         randet av smärre installations-, reparations-
8502:        examen beviljas dispens för smärre in-     och servicearbeten, då detta är motiverat för
8503:        stallations- och servicearbeten inom el-   åstadkommande av tjänster inom denna
8504:        branschen?                                 bransch på orten i fråga. När sådana tillstånd
8505:                                                   har sökts hos Elinspektionscentralen, har cen-
8506:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        tralen alltid medgett tillstånd då det funnits
8507: anföra följande:                                  grunder för beviljande av tillståndet.
8508:      Helsingfors den 29 december 1982
8509: 
8510:                                                    Handels- och industriminister Esko Ollila
8511:                                              1982 vp.
8512: 
8513: Kirjallinen kysymys n:o 426
8514: 
8515: 
8516: 
8517: 
8518:                                  lmpiö ym.: Öljytuotteiden hinnankorotusten kielteisten vaiku-
8519:                                     tusten korjaamisesta
8520: 
8521: 
8522:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8523: 
8524:     Nostaessaan rajusti öljytuotteiden hintoja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8525: sekä rikkoessaan devalvaatioratkaisuun oleelli-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8526: sesti kuuluneen ja itse asettamaosa hintasu-        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8527: lun hallitus ei ole menetellyt uskottavasti. Hal-   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8528: litus antoi itse ymmärtää asetettuaan hintasu-      myksen:
8529: lun, että sen tehokas toteuttaminen vaatii vas-                Onko Hallitus tietoinen, että rik-
8530: tuuntuntoa kaikilta osapuolilta.                            koessaan asettamaosa hintasulun nosta-
8531:     Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että                 malla rajusti öljytuotteiden hintoja Hal-
8532: tällä menettelyllä hallitus kiihdyttää voimak-              litus on toimenpiteellään aiheuttanut
8533: kaasti inflaatiota, pahentaa työttömyystilannet-            vakavia taloudellisia seuraamuksia yri-
8534: ta, kohottaa ankarasti asumiskustannuksia, sy-              tystoiminnalle ja kansalaisille, murta-
8535: sää kohtuuttomia rasituksia liikenteelle ja en-             nut yhteisesti hyväksyttyä talouspoliit-
8536: nen muuta vähentää mahdollisuuksia saavut-                  tista linjaa inflaation hillitsemiseksi ja
8537:  taa maltillinen tuloratkaisu.                              vähentänyt mahdollisuuksia saavuttaa
8538:     Eduskunnan on saatava hallitukselta nopea               maltillinen tuloratkaisu, ja jos on,
8539:  selvitys, mitkä erityisen painavat syyt ajoivat               mihin uusiin lisätoimenpiteisiin Hal-
8540:  hallituksen tekemään tämän perusteellisesti                litus aikoo ryhtyä korjatakseen aiheut-
8541:  väärään aikaan toteutetun öljytuotteiden hin-              tamansa taloudelliset vauriot kansalai-
8542:  nankorotuksen. Samalla hallituksen tulisi sel-             sille ja yritystoiminnalle sekä edesaut-
8543:  vittää, miten se aikoo palauttaa yhteiskuntaan             taakseen taloutemme suotuisan kehityk-
8544:  devalvaatioratkaisun yhteydessä syntyneen yh-              sen kannalta tärkeän tuloratkaisun syn-
8545:  teisvastuun ilmapiirin.                                    tymistä?
8546:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1982
8547: 
8548:          Lauri lmpiö                   Aila Jokinen                  Helena Pesola
8549:          Jouni J. Särkijärvi           Juhani Laitinen               Sampsa Aaltio
8550:          Sinikka Karhuvaara            Matti Jaatinen                Matti Pelttari
8551:          Heikki Järvenpää              Timo Ihamäki                 Anna-Kaarina Louvo
8552:          Toivo T. Pohjala              Matti Viljanen                Eero Lattula
8553:          Esko J. Koppanen              Helge Saarikoski              Olavi Nikkilä
8554:          Tauno Valo                    Ritva Laurila                 Matti Hokkanen
8555:          Pekka Löyttyniemi             Heikki Perho                  Toivo Mäkynen
8556:          Eva-Maija Pukkio              Mauri Vänskä                  Eeva Kauppi
8557:          Matti Hakala                  Martti Ursin                  Pentti Sillantaus
8558:          Erkki Pystynen                Saara Mikkola                 Ulla Puolanne
8559:          Pekka Jokinen                 Arto Lampinen                 Tapio Helvitie
8560:          Pertti Salolainen             Tapani Mörttinen              Tuulikki Petäjäniemi
8561:          Mauri Miettinen               Jalmari T orikka              Juuso Häikiö
8562:                   Ben Zyskowicz                              Ilkka Kanerva
8563: 
8564: 
8565: 088300010D
8566: 2                                             1982 vp.
8567: 
8568: 
8569: 
8570: 
8571:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8572: 
8573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           korottamisesta jo sulun aikana ehkäistääkseen
8574: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        hamstrauksen ja voidakseen periä öljyalan yri-
8575: hemies, olette 30 päivänä marraskuuta 1982           tyksille kertyvät varastovoitot valtiolle. Pidet-
8576: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        tiin myös tarpeellisena osoittaa työmarkkina-
8577: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      neuvottelujen osapuolille devalvaation vaiku-
8578: kansanedustaja Impiön ym. näin kuuluvasta            tus öljytuotteiden hintoihin. Hallituksen käsi-
8579: kirjallisesta kysymyksestä n:o 426:                  tyksen mukaan hintaratkaisu ei aiheuttanut
8580:                                                      työmarkkinaneuvotteluissa eikä yritysmaailmas-
8581:            Onko Hallitus tietoinen, että rik-        sa ylivoimaisia vaikeuksia. Hallitus toteaa edel-
8582:        koessaan asettamansa hintasulun nos-          leen, että korotukset olivat väistämättömiä.
8583:        tamalla rajusti öljytuotteiden hintoja        Niiden varhentaminen noin kolmella viikolla
8584:        Hallitus on toimenpiteellään aiheutta-        ei hallituksen käsityksen mukaan ole voinut
8585:        nut vakavia taloudellisia seuraamuksia        murtaa yhteisesti hyväksyttyä talouspoliittista
8586:        yritystoiminnalle ja kansalaisille, mur-      inflaationvastaista linjaa.
8587:        tanut yhteisesti hyväksyttyä talouspo-           Hallitus toteaa, että valmisteverojen korot-
8588:        liittista linjaa inflaation hillitsemiseksi   tamisesta ja eräistä muista syistä vuoden vaih-
8589:        ja vähentänyt mahdollisuuksia saavut-         teeseen ajoittuvat öljytuotteiden hinnankoro-
8590:        taa maltillinen tuloratkaisu, ja jos on,      tuspaineet on voitu purkaa jalostamohintoja
8591:            mihin uusiin lisätoimenpiteisiin Hal-     alentamalla siten, etteivät kuluttajahinnat vuo-
8592:        litus aikoo ryhtyä korjatakseen aiheut-       den vaihteessa nouse.
8593:        tamansa taloudelliset vauriot kansalai-          Hallitus toteaa edelleen, että viranomaiset
8594:        sille ja yritystoiminnalle sekä edesaut-      tulevat hyvin tarkkaan seuraamaan öljytuottei-
8595:        taakseen taloutemme suotuisan kehityk-        den hintojen kehitystä. On täysin välttämätöntä
8596:        sen kannalta tärkeän tuloratkaisun syn-       olla erittäin tarkkaavainen, koska sekä dollarin
8597:        tymistä?                                      kurssin käyttäytyminen että mahdolliset raa-
8598:                                                      kaöljyn hintojen muutokset voivat sallia uusia
8599:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hintapoliittisia ratkaisuja. Tällä hetkellä näyt-
8600: taen seuraavaa:                                      tää siltä, että tulevan kevään aikana mahdolli-
8601:    Yleisesti oli tiedossa, että öljytuotteiden       sesti tehtävät öljyn hintaratkaisut johtavat
8602: hintoihin on viimeistään hintasulun päättyessä       suuremmalla todennäköisyydellä öljyn hintojen
8603: tehtävä devalvaatiosta johtuvat korotukset.          alentamiseen kuin niiden korottamiseen.
8604: Valtioneuvosto päätti öljytuotteiden hintojen
8605:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1982
8606: 
8607:                                                                            Ministeri Esko Rekola
8608:                                             N:o 426                                              3
8609: 
8610: 
8611: 
8612: 
8613:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8614: 
8615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-        serna på oljeprodukterna redan under pris-
8616: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             stoppet för att hindra hamstringen och kun-
8617: skrivelse av den 30 november 1982 tili ve-         na tili staten debitera de lagervinster som
8618: derbörande medlem av statsrådet för avgivan-       skulle ha influtit i företagen på oljebranschen.
8619: de av svar översänt avskrift av följande av        Det ansågs också vara nödvändigt att redan
8620: riksdagsman lmpiö m. fl. undertecknade spörs-      i god tid påpeka devalveringens inverkan på
8621: mål nr 426:                                        oljeprodukternas priser för parterna i förhand-
8622:                                                    lingarna på arbetsmarknaden. Enligt regering-
8623:           Är Regeringen medveten om att den        ens uppfattning orsakade prisuppgörelsen inte
8624:        åtgärd som Regeringen vidtog genom          oöverstigliga svårigheter i förhandlingarna på
8625:        att kraftigt höja priserna på oljepro-      arbetsmarknaden eller i företagsvärlden. Re-
8626:        dukterna och på detta sätt bryta mot        geringen konstaterar vidare att höjningarna var
8627:        det prisstopp som den själv beslutat        oundvikliga. Enligt regeringens uppfattning
8628:        om har haft allvarliga ekonomiska följ-     har tidigareläggandet av höjningarna med ca
8629:        der för företagsverksamheten och med-       tre veckor inte kunnat bryta den gemensamt
8630:        borgarna, och att åtgärden brutit mot       antagna ekonomiskpolitiska linjen mot infla-
8631:        den gemensamt antagna ekonomiskpo-          tionen.
8632:        litiska linjen för stävjande av inflatio-      Regeringen konstaterar att trycket på höj-
8633:        nen samt minskat möjligheterna för en       ningen av oljeprodukternas priser vid årsskif-
8634:        moderat inkomstuppgörelse, och om så        tet på grund av höjningen av acciser och av
8635:        är fallet,                                  vissa andra orsaker har kunnat skötas genom
8636:            vilka nya åtgärder har Regeringen       sänkning av raffinaderipriserna så att konsu-
8637:        för avsikt att ytterligare vidta för att    mentpriserna inte kommer att stiga vid års-
8638:        ersätta medborgarna och företagen för       skiftet.
8639:        de ekonomiska förluster som den orsakat        Regeringen konstaterar vidare att myndig-
8640:        och därmed bidra tili uppkomsten av         heterna kommer att mycket noga följa olje-
8641:        inkomstuppgörelsen, som är så viktig        produkternas prisutveckling. Det är ju allde-
8642:        för en gynnsam ekonomisk utveckling         les nödvändigt att vara särskilt noggrann, ef-
8643:        i vårt land?                                tersom både dollarkursutveckling och eventu-
8644:                                                    ella ändringar i råoljepriset kan möjliggöra
8645:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         nya prispolitiska lösningar. För närvarande ser
8646: anföra följande:                                   det ut som om eventuella uppgörelser om ol-
8647:    Det var allmänt känt att priserna på olje-       jepriset under den kommande våren leder
8648: produkter skall, senast efter att prisstoppet       med större sannolikhet tili en sänkning av
8649: upphört att gälla, höjas på grund av devalve-      oljepriserna än tili en höjning av dem.
8650: ringen. Statsrådet beslöt om höjningen av pri-
8651:      Helsingfors den 30 december 1982
8652: 
8653:                                                                          Minister Esko Rekola
8654:                                              1982 vp.
8655: 
8656: Kirjallinen kysymys n:o 427
8657: 
8658: 
8659: 
8660: 
8661:                                  Tuovinen: Posti- ja postilinja-autopalvelujen turvaamisesta Poh-
8662:                                     jois-Karjalassa
8663: 
8664: 
8665:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8666: 
8667:    Posti- ja telehallitus suunnittelee Pohjois-        Mikäli liikenneministeriö hyväksyy postt- Ja
8668: Karjalan alueella useiden postiautolinjojen lak-    telehallituksen suunnitelmat palvelujen supista-
8669: kauttamista, yhdistämistä ja ajoreittien muut-      misesta Pohjois-Karjalassa, heikentää se enti-
8670: tamista. Suunnitelmien mukaan myös useita           sestään haja-asutusalueiden jo muutoinkin vä-
8671: kiinteitä postiasemia on tarkoitus lakkauttaa       häisiä postipalveluja.
8672: ja osittain korvata postipalveluautoilla.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8673:    Pohjois-Karjalan kunnissa tällaiset suunnitel-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8674: mat ovat herättäneet suurta levottomuutta ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8675: ihmettelyä, etenkin kun valtioneuvosto teki vii-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8676: me vuonna Pohjois-Karjala-toimikunnan mie-
8677: tinnöstä periaatepäätöksen, jossa kaikkia val-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8678: tion keskusvirastoja veivoitetaan toimimaan                ryhtyä, etteivät posti- ja postilinja-auto-
8679: niin, ettei työttömyyttä lisätä eikä palveluja             palvelut Pohjois-Karjalassa nykyisestään
8680: heikennetä. Nyt on käymässä juuri päinvastoin.             heikkene?
8681:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1982
8682: 
8683:                                           Jouko Tuovinen
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688: 088300011E
8689: 2                                             1982 vp.
8690: 
8691: 
8692: 
8693: 
8694:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8695: 
8696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mivat lähinnä postimerkkien myyntipaikkoina
8697: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sekä postin vastaanotto- ja lähettämispaikkoina.
8698: olette joulukuun 1 päivänä 1982 päivätyn kir-        Lähes puolet posti- ja telelaitoksen postiase-
8699: jeenne n:o 2304 ohella toimittanut valtioneu-        mista II myy postimerkkejä alle 1 000 mar-
8700: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kan arvosta vuodessa. Liikenteen vähäisen
8701: kansanedustaja Tuovisen näin kuuluvasta kir-         määrän vuoksi sivutoimisina hoidettujen posti-
8702: jallisesta kysymyksestä n:o 427:                     asemien II työllistävä vaikutus on merkityk-
8703:                                                      setön.
8704:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Muuttoliike jatkuu vieläkin, vaikka hidas-
8705:        ryhtyä, etteivät posti- ja postilinja-auto-   tumista onkin havaittavissa. Tästä syystä sa-
8706:        palvelut Pohjois-Karjalassa nykyisestään      moin kuin työmahdollisuuksien puuttumisen
8707:        heikkene?                                     sekä yksityisen autokannan voimakkaan kasvun
8708:                                                      vuoksi kylien kiinteiden postitoimipaikkojen
8709:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       käyttöaste on tuntuvasti laskenut. Tämä pa-
8710: vasti seuraavaa:                                     kottaa tarkastelemaan palveluverkkoa kokonai-
8711:     Suomen postitoimipaikkaverkko rakentuu           suudessaan uudessa valossa.
8712: pääosin kiinteistä toimipaikoista. Verkko on            Posti- ja telelaitos ei pidä toimipaikkojen
8713: Pohjoismaiden tihein sekä väestöpohjaan että         lakkauttamista ainoana vaihtoehtona. Palvelu-
8714: pinta-alaan nähden. Kiinteiden toimipaikkojen        jen kehittämiseksi ja niiden saatavuuden tur-
8715: lisäksi posti- ja rahaliikennepalveluja hoidetaan    vaamiseksi tullaan käyttämään myös muita
8716: Suomessa noin 100 postipalveluautolinjan vä-         vaihtoehtoja. Postipalveluauton tai sitä vastaa-
8717: lityksellä. Vastaavasti esim. Ruotsissa ja Nor-      van liikkuvan palvelun välityksellä voidaan
8718: jassa haja-asutusalueilla hoitavat harvan toimi-     monissa tapauksissa palvella asiakkaita kiinteää
8719: paikkaverkon lisäksi yli 200 maalaiskirjeenkan-      toimipaikkaa paremmin sellaisilla alueilla, mis-
8720: tajaa postipalvelujen ohella rahaliikennetehtä-      sä matkat toimipaikkoihin ovat pitkät ja lii-
8721: viä.                                                 kenneyhteydet huonot. Toimipaikkojen aukiolo-
8722:     Pohjois-Karjala on erikoislaatuinen alue si-     aikoja ja tehtäviä uudelleenjärjestelemällä voi-
8723: käli, että sen maaseutualueella on huomattava        daan eräissä tapauksissa kiinteiden toimipaik-
8724: määrä kyliä, viimeisten laskelmien mukaan pe-        kojen palvelut säilyttää.
8725: räti 260. Näissä kylissä on erilaisia kiinteitä         Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on
8726: palveluja kuten kauppa, koulu ja posti. Voi-         muodostunut haja-asutusalueilla ja etenkin
8727: makkaan muuttoliikkeen vuoksi menetti Poh-           maan syrjäseuduilla tappiolliseksi viime vuosi-
8728: jois-Karjalan maaseutu varsinkin 1970-luvulla        kymmenen aikana.
8729: huomattavan osan väestöstään. Tämä kehitys              Posti- ja telehallitus on 5. 3. 1980 tehnyt
8730: on vaikuttanut myös kyläkauppojen määrään            päätöksen laitoksen linja-autoliikenteessä nou-
8731: vähentävästi. Postiasemien II lakkauttaminen         datettavista periaatteista liikenteen saattami-
8732: on tapahtunut useimmiten em. ulkoisista syis-        seksi taloudelliseen tasapainoon pitkällä aika-
8733: tä. Pääosa postiasemista II sijaitsee nimittäin      välillä mm. reitti-, aikataulu- ja postiliikenteel-
8734: kauppaliikkeiden yhteydessä. Kaupan toimin-          lisillä muutoksilla sekä liikenteen hoitamisesta
8735: nan päättyminen on yleensä merkinnyt myös            aiheutuvia kustannuksia alentamalla. Postipii-
8736: postiaseman II toiminnan lakkauttamista, kun         reittäin on laadittu kehittämisohjelmat talou-
8737: uutta sijoituspaikkaa tai toimipaikan hoitajaa       dellisen tasapainon saavuttamiseksi laitoksen
8738: ei alueelta ole ollut saatavissa. Postiasemien       linja-autoliikenteessä.
8739: II lakkauttaminen vaikuttaa vähän, jos lain-             Posti- ja telelaitos liikennöi Joensuun ja
8740: kaan, alueen palveluvarustukseen, koska ne toi-      Nurmeksen välillä kahdella päivittäisellä edes-
8741:                                             N:o 427                                                  3
8742: 
8743: takaisella vuorolla sekä välillä Joensuu-J uuka    tokset tapahtuisivat välillä Joensuu-Juuka.
8744: yhdellä edestakaisella vuorolla. Vuorot liiken-    Muutoksen seurauksena myös Nurmeksen suun-
8745: nöivät osittain samoja tieosia aikataulullisesti   nan postinkuljetus sekä linjojen varsilla tapah-
8746: suhteellisen pienin aikaeroin eivätkä näin ollen   tuva postinjakelu tehostuisivat nykyisestään,
8747: tarjoa merkittäviä vaihtoehtoja matkustavalle      esim. 120 talouden postinnautamatka lyhenisi
8748: yleisölle. Päällekkäisyyksien vuoksi linjat ovat   alle 500 metriin, samalla kun postin tulo- ja
8749: aikaa myöten tulleet huomattavan tappiollisik-     lähtöajat säilyisivät ennallaan.
8750: si. Myöskään postinkuljetuksellisten näkökoh-          Esitetyllä toimenpiteellä saavutettaisiin posti-
8751: tien suhteen ei ole taloudellista eikä tarkoi-     ja telehallituksen ilmoituksen mukaan huomat-
8752: tuksenmukaista enää liikennöidä mamtttuja          tava kustannussäästö, millä puolestaan turvat-
8753: vuoroja nykyisillä reiteillä ja aikatauluilla.     taisiin postin linja-autoliikenteen jatkuvuus ky-
8754:    Päällekkäisyyden poistamiseksi ja linjojen      seisellä alueella. Järjestely ei johtaisi Joensuun
8755: taloudellisuuden parantamiseksi posti- ja tele-    postikonttorin autonkuljettajien irtisanomisiin,
8756: hallitus on esittänyt niiden yhdistämistä kah-     sillä vapautuvat resurssit käytettäisiin jo ole-
8757: deksi Joensuu-Nurmes -linjaksi, jolloin kyet-      vien kuljetuspalvelujen hoitamiseen. Posti- ja
8758: täisiin tarjoamaan lähes samat matkustusmah-       telehallituksen esitys on parhaillaan tutkitta-
8759: dollisuudet kuin nykyäänkin. Kaikki reittimuu-     vana liikenneministeriön tieliikenneosastolla.
8760:      Helsingissä joulukuun 30 päivänä 1982
8761: 
8762:                                                             Liikenneministeri Jarmo Wahlström
8763: 4                                            1982 vp.
8764: 
8765: 
8766: 
8767: 
8768:                            Till Riksdagens Herr Talman
8769: 
8770:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na sköta anstalten inte har stått att uppbringa
8771: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           på området. Indragningen av poststationer II
8772: velse nr 2304 av den 1 december 1982 till           inverkar inte mycket ellet inte alls på om-
8773: vederbörande medlem av statsrådet översänt          rådets serviceutrustning, emedan stationerna
8774: avskrift · av följande av riksdagsman Tuovinen      närmast är platser där frimärken säljs och post
8775: ställda skriftliga spörsmål nr 427:                 tas emot och utsänds. Nära hälften av post-
8776:                                                     och televerkets poststationer II säljer frimär-
8777:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ken för under 1 000 mk per år. På grund av
8778:        vidta för att post- och postbussbetjä-       den obetydliga trafikmängden har de som bi-
8779:        ningen i Norra Karelen inte skall för-       sysslor skötta poststationerna II ingen syssel-
8780:        sämras?                                      sättande effekt av betydelse.
8781:                                                         Flyttningsrörelsen pågår fortfarande, även om
8782:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       en viss stagnering kan iakttas. Av denna orsak,
8783: samt anföra följande:                               liksom också på grund av bristen på arbets-
8784:    I Finland består nätet av postanstalter hu-      möjligheter och den stora ökningen i det priva-
8785: vudsakligen av fasta anstalter. Nätet är det        ta bilbeståndet, utnyttjas byarnas fasta postan-
8786: tätaste i Norden, såväl med hänsyn till be-         stalter numera i kraftigt minskad utsträckning.
8787: folkningsunderlaget som till arealen. Förutom       Detta gör det nödvändigt att betrakta service-
8788: de fasta anstalterna finns i Finland på omkring     nätet i dess helhet i ett nytt ljus.
8789: 100 linjer postbe!jänir:gsbilar med postbetjäning       Post- och televerket anser inte en indragning
8790: och penningrörelse. T.ex. i Sverige och Norge       av anstalter vara den enda möjligheten. För
8791: finns i glesbygderna förutom ett glest nät av an-   utvecklande av servicen och tryggande av till-
8792: stalter över 2 000 lantbrevbärare som handhar       gången tili service kommer även andra alterna-
8793: med postbetjäning och penningrörelse förenade       tiv att tillgripas. Med en postbetjäningsbil eller
8794: uppgifter.                                          annan motsvarande rörlig service kan kunderna
8795:    Norra Karelen är ett såtillvida säreget om-      i många fall betjänas bättre än med en fast
8796: råde att på dess landsbygd finns ett avsevärt       anstalt på sådana områden där invånarna har
8797: antal byar, enligt den senaste räkningen hela       lång väg tili anstalterna och trafikförbindelser-
8798: 260. I dessa byar finns fast service av olika       na är dåliga. Genom omreglering av anstalter-
8799: slag, t.ex. butik, skola och post. På grund av       nas öppethållningstider och uppgifter kan de
8800: den kraftiga flyttningsrörelsen förlorade Norra     fasta anstalternas service bibehållas i vissa fall.
8801: Karelens landsbygd i synnerhet under 1970-              Post- och televerkets busstrafik har i gles-
8802: talet en stor del av sin befolkning. Tili följd      bygderna, och i synnerhet i de mest avsides
8803: av denna utveckling har även antalet butiker        belägna trakterna, blivit förlustbringande under
8804: i byarna minskat. Indragningen av poststatio-       det senaste årtiondet.
8805: ner II har oftast skett ovan nämnda yttre               Post- och telestyrelsen har 5. 3. 1980 fattat
8806: orsaker. Största delen av poststationerna II         ett beslut om de prindper som skall iakttas i
8807: verkar nämligen i samband med butiker. Då            verkets busstrafik för att trafiken på lång sikt
8808: en butik har upphört med sin verksamhet har          skall fås i jämvikt ekonomiskt, bl.a. genom
8809: detta i allmänhet inneburit att även den i den-      ändringar i rutter och tidtabeller och ändringar
8810: samma inrymda poststationen II har fått upp-         som gäller posttrafiken samt genom en sänk-
8811: höra med sin verksamhet, då någon ny plats           ning av kostnaderna för skötseln av trafiken.
8812: för den ellet någon ny person som skulle kun-        Utvecklingsprogram har uppgjorts postdistrikts-
8813:                                             N:o 427                                                5
8814: 
8815: vis i syfte att uppnå ekonomisk jämvikt i          resemöjligheter som nu skulle kunna erbjudas.
8816: verkets busstrafik.                                Alla ruttändringar skulle ske på sträckan Joen-
8817:    Post- och televerket trafikerar mellan Joen-    suu-Juuka. Tili följd av ändringen skulle även
8818: suu och Nurmes med två turer om dagen i            postbefordran i Nurmes-riktningen samt post-
8819: vardera riktningen samt mellan Joensuu och         utdelningen längs linjerna effektiveras; 120
8820: Juuka med en tur i vardera riktningen. Turer-      hushålls väg för att hämta posten skulle t.ex.
8821: na går delvis på samma vägar med relativt små      förkortas tili under 500 m samtidigt som pos-
8822: skillnader i tidtabellerna och erbjuder sålunda    tens ankomst- och avgångstider skulle förbli
8823: inte den resande allmänheten några verkliga        oförändrade.
8824: alternativ. På grund av att linjerna delvis sam-      Genom den föreslagna åtgärden skulle, en-
8825: manfaller, har de med tiden blivit mycket för-     ligt vad post- och telestyrelsen meddelat, en be-
8826: lustbringande. Det är inte heller från postbe-     tydande kostnadsbesparing uppnås, varigenom
8827: fordringssynpunkt ekonomiskt befogat eller         fortsatt postbusstrafik på ifrågavarande område
8828: ändamålsenligt att längre trafikera nämnda tu-     skulle kunna tryggas. Arrangemanget skulle
8829: rer på de nuvarande rutterna och med de nu-        inte leda tili någon uppsägning av chaufförer
8830: gällande tidtabellerna.                            vid Joensuu postkontor, ty de resurser som
8831:    För att linjerna inte längre skall samman-      skulle frigöras skulle användas tili att sköta den
8832: falla och för att de skall bli ekonomiskt sett     transporttjänst som redan existerar.
8833: lönsammare, har post- och telestyrelsen före-         Post- och telestyrelsens förslag är som bäst
8834: slagit att linjerna skall sammanslås tili två      under behandling vid trafikministeriets vägtra-
8835: linjer Joensuu-Nurmes, varvid nästan samma         fikavdelning.
8836:      Helsingfors den .30 december 1982
8837: 
8838:                                                                Trafikminister Jarmo Wahlström
8839: 
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 088300011E
8844: ,,.,.,,.
8845:                                                  1982 vp.
8846: 
8847: Kirjallinen kysymys n:o 428
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                                    Saarikoski:    Liikennelupien   siirtomahdollisuudesta
8853: 
8854: 
8855:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8856: 
8857:    Tieliikennelain ja ammattimaisesta moottori-       yhteydessä liikennelupansa henkilölle, joka täyt-
8858: ajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen sään-          tää muilta osin liikenteenharjoittajalle asetetta-
8859: nösten mukaan ammattimaisen liikenteen har-           vat vaatimukset. Niissä tapauksissa, jolloin lii-
8860: joittajalla tulee olla llikennelupa, joka myön-       kennettä on harjoitettu pitkähkön aikaa, ja
8861: netään määräajaksi ja voidaan myös peruut-            yrittäjä, jolle liikenneluvat siirretään, muilta
8862: taa joko kokonaan tai määräajaksi. Liikenne-          osin täyttää liikenneluvan saajalle asetettavat
8863: lupaa ei voida siirtää esimerkiksi ns. suku-          vaatimukset, tulisi liikenneluvan siirto olla
8864: polvenvaihdostapauksissa tai muissa vastaavan-        mahdollinen.
8865: kaltaisissa tilanteissa.                                 Liikennelupaa koskevia säännöksiä ja maa-
8866:    Kuljetustoiminnassa pyritään nykyisin eri-         räyksiä tulisi muuttaa siten, että edellä mai-
8867: koistumaan hyvin voimakkaasti. Erikoistumisen         nituissa tapauksissa liikenneluvan siirto olisi
8868: seurauksena myös kuljetuskalusto on kallista.         mahdollista, jotta ammattimaisesta liikenteestä
8869: Kuljetusyksikön hankintahinta saattaa olla jopa       luopuja ei kärsisi kohtuuttomia menetyksiä.
8870: miljoona markkaa. Kuorma-auto ostetaankin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8871: kalliin hankintahintansa vuoksi ainoastaan to-        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
8872: dellista tarvetta varten, mistä puolestaan joh-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8873: tuu käytetyn kuorma-auton myynnin vaikeus             vaksi seuraavan kysymyksen:
8874: ilman mukana seuraavaa ajosuoritetta. Myös
8875: autoliikkeet ottavat vastaan käytettyjä kuorma-                  Aikooko· Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8876: autoja ainoastaan vaihdon yhteydessä.                         siin liikennelupaa koskevien säännösten
8877:     Ammattimaisen liikenteen harjoittaminen on                muuttamiseksi siten, että liikenneluvan
8878: nykyään kaluston hinta ja liikenteenharjoitta"                siirto tulisi mahdolliseksi isän luopues~
8879: jalle asetettavien velvoitteiden määrä huomioon               sa liikenneluvastaan poikansa tai tyttä-
8880: ottaen jo yhdelläkin autolla toteutettuna täy-                rensä hyväksi, lesken halutessa ,perus-
8881: sin liiketoimintaan verrattavaa toimintaa. Teke-              telluista syistä siirtää autonsa myynnin
8882: mällä liikennelupien siirtäminen mahdolliseksi                yhteydessä liikennelupansa henkilölle,
8883:  turvattaisiin liikkeen kuljetustoiminnan jatku-              joka täyttää muilta osin Iiikenteenhar-
8884: vuus. Samalla liikenteenharjoittaja saisi käyvän              joittajalie asetettavat vaatimukset, tai
8885: hinnan kuljetuskalustostaan luopuessaan am-                   niissä tapauksissa, jolloin liikennettä on
8886:  mattim<Jisen Hikentee11 harjoittamisesta. Erityi-            harjoitettu asianmukaisesti pitkähkön
8887: sesti tulisi siirtomahdollisuus olla niissä tapauk-           ajan ja yrittäjä, jolle liikenneluvat siir-
8888: sissa, joissa isä luopuu liikenneluvastaan poi-               retään, muilta osin täyttää liikennelu-
8889: kansa tai tyttärensä hyväksi taikka leski haluaa              van saajalle asetettavat vaatimukset?
8890: perustelluista syistä siirtää autonsa myynnin
8891:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
8892: 
8893:                                            Helge Saarikoski
8894: 
8895: 
8896: 
8897: 
8898: 088300015K
8899: 2                                             1982 vp.
8900: 
8901: 
8902: 
8903: 
8904:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8905: 
8906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        hakemus voidaan hylätä sellaiseltakin hakijalta,
8907: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         joka ominaisuuksiensa puolesta täyttää sääde-
8908: mies, olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuuta      tyt vaatimukset. Hylkääminen ja hyväksyminen
8909: 1982 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         riippuu liikennetarpeesta. Edellä oleva sisältää
8910: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helge           myös sen, ettei liikennelupaa voida siirtää hen-
8911: Saarikosken tekemän seuraavan kirjallisen ky-        kilöltä toiselle.
8912: symyksen n:o 428:                                       Käytännössä eivät liikennelupaviranomaiset
8913:                                                      ole säännöksiä aina niin jyrkästi soveltaneet.
8914:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       Liikenneministeriön noudattaman käytännön
8915:        siin liikennelupaa koskevien säännösten       mukaisesti on liikenneluvan siirto hyväksytty
8916:        muuttamiseksi siten, että liikenneluvan       niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi isä luopuu
8917:        siirto tulisi mahdolliseksi isän luopues-     liikenneluvastaan poikansa tai tyttärensä hy-
8918:        sa liikenneluvastaan poikansa tai tyttä-      väksi tai siirto muutoin tapahtuu perhepiirissä.
8919:        rensä hyväksi, lesken halutessa perus-        Edellytyksenä tällöin on, että luvansaaja täyt-
8920:        telluista syistä siirtää autonsa myynnin      tää luvanhaltijalle asetetut vaatimukset ja että
8921:        yhteydessä liikennelupansa henkilölle,        hän on ollut mukana liikenteenharjoittamises-
8922:        joka täyttää muilta osin liikenteenhar-       sa. Liikenneministeriön saaman tiedon mukaan
8923:        joittajalle asetettavat vaatimukset, tai      lääninhallitukset ovat menetelleet edellä ker-
8924:        niissä tapauksissa, jolloin liikennettä on    rotuin tavoin eikä liikenneluvan siirrossa suku-
8925:        harjoitettu asianmukaisesti pitkähkön         polvenvaihdostilanteissa ole ollut ongelmia.
8926:        ajan ja yrittäjä, jolle liikenneluvat siir-      Lesken halutessa siirtää liikennelupansa au-
8927:        retään, muilta osin täyttää liikennelu-       ton myynnin yhteydessä ostajalle tilanne on
8928:        van saajalle asetettavat vaatimukset?         hieman toinen. Lupaviranomaisen pitäisi kyetä
8929:                                                      valvomaan, ettei kauppaan sisälly korvausta
8930:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          liikenneluvasta. Ostajan hakiessa liikennelupaa,
8931: taen seuraavaa:                                      vaaditaan luopujalta ehdoton luopumisilmoitus,
8932:    Ammattimaisesta       moottoriajoneuvoliiken-     mikä tarkoittaa, että luopuja lopettaa liiken-
8933: teestä annetun asetuksen mukaan liikennelu-          teen harjoittamisen, vaikkei ostaja lupaa saisi-
8934: van myöntämistä harkittaessa on otettava huo-        kaan. Mikäli luvan myöntämisen edellytykset
8935: mioon, onko sen perusteella harjoitettava lii-       ovat muutoin olemassa, ei estettä luvan myön-
8936: kenne yleisen edun kannalta tarpeellinen ja          tämiselle ostajalle ole. Jos hakemuksia luopu-
8937: tarkoituksenmukaisesti järjestetty, niin myös        misen tarkoittamaan liikennetarpeeseen on usei-
8938: luvan hakijan luotettavuus, vakavaraisuus sekä       ta, hakemukset ratkaistaan yhteiskäsittelyssä.
8939: kyky asianmukaisesti vastata velvoitteistaan ja      Tällöin lupaviranomainen joutuu asettamaan
8940: hoitaa liikennettä. Liikenteen tarpeellisuutta ja    hakijat järjestykseen, jolloin muun muassa ote-
8941: tarkoituksenmukaista järjestelyä harkittaessa        taan huomioon hakijan kokemus liikenteen
8942: on kiinnitettävä huomiota erilaatuisten liiken-      harjoittamisessa. Sen sijaan autokaupalle ei
8943: nepalvelujen tarpeeseen sekä mahdollisuuksien        voida tällöin panna painoa. Jos ostaja koke-
8944: mukaan myös siihen, että sanottu tarve tulee         muksensa perusteella asetetaan etusijalle, ei
8945: voimassaolevat liikenneyhteydet ja -mahdolli-        estettä luvan siirtämiseen ole.
8946: suudet huomioon ottaen riittävästi tyydytetyk-          Edellä olevan perusteella on todettava, ettei-
8947: si, samoin kuin taloudellisesti tasapuoliseen        vät liikennelupasäännökset ole esteenä suku-
8948: työnjakoon liikenteenharjoittajien kesken.           polvenvaihdoksessa, eivätkä ne estä leskeäkään
8949:    Kuten edellä olevasta ilmenee liikenneluvan       luopumasta liikenteen harjoittamisesta kärsi-
8950: saaminen ei ole subjektiivinen oikeus. Lupa-         mättä kohtuuttomia menetyksiä.
8951:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1983
8952: 
8953:                                                                  Liikenneministeri Reino Breilin
8954:                                              N:o 428                                                3
8955: 
8956: 
8957: 
8958:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8959: 
8960:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fyller de uppställda fordringarna. Förkastandet
8961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och godkännandet heror på trafikhehovet.
8962: velse av den 2 decemher 1982 tili vederhö-          Ovanstående innehär också att trafiktillstånd
8963: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        inte kan överföras från en person tili en an-
8964: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski         nan.
8965: undertecknade spörsmål nr 428:                         1 praktiken har de myndigheter som bevil-
8966:                                                     jar tillstånd inte alltid tillämpat stadgandena
8967:            Har Regeringen för avsikt att vidta      så strängt. 1 enlighet med den praxis som iakt-
8968:        åtgärder för att ändra stadgandena om        tagits i trafikministeriet har överförande av
8969:        trafiktillstånd så, att överförande av       trafiktillstånd godkänts i de fall där t.ex. fa-
8970:        trafiktillstånd skulle möjliggöras, då en    dern överlåter sitt trafiktillstånd tili sonen el-
8971:        far avstår från sitt trafiktillstånd tili    let dottern eller om överförandet sker inom
8972:        förmån för sin son eller dotter, då          familjekretsen. En förutsättning är i detta fall
8973:        en änka i samhand med försäljningen          att den som får tillståndet uppfyller de krav
8974:        av sin hil, på goda grunder önskar           som ställs på innehavaren av trafiktillstånd och
8975:        överföra trafiktillståndet tili en person,   har deltagit i trafikidkandet. Enligt de upp-
8976:        som i övriga avseenden uppfyller de          gifter trafikministeriet fått har länsstyrelserna
8977:        krav som ställs på trafikidkare, eller       förfarit på ovan relaterat sätt och i fall av
8978:        i de fall, då trafiken har skötts på         generationsväxling har överförandet av trafik-
8979:        tillhörligt sätt en längre tid och den       tilistånd inte medfört prohlem.
8980:        företagare, på viiken trafiktillstånden          Om en änka önskar överföra sitt trafiktill-
8981:        överförs, tili övriga delar uppfyller de     stånd tili en köpare i samhand med att hilen
8982:        krav som ställs på den som heviljas          säljs, är situationen litet annorlunda. De myn-
8983:         trafiktillstånd?                            digheter som heviljar tillstånd borde kunna
8984:                                                     övervaka att ersättning för trafiktillståndet
8985:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inte ingår i köpet. Då köparen anhåller om
8986: samt anföra följande:                               trafiktilistånd krävs av den överlåtande parten
8987:    Enligt förordningen om yrkesmässig motor-        en ovilikorlig anmälan om tilihakaträdandet,
8988: fordonstrafik skall vid prövning av frågan om       vilket innehär att den som träder tilihaka upp-
8989: beviljande av trafiktilistånd heaktas huruvida      hör med trafiken, även om köparen inte skulle
8990: den trafik, som skall hedrivas med stöd av          få tillstånd. Om förutsättningar för att he-
8991: tiliståndet är hehövlig med hänsyn tili allmän      vilja tillstånd annars finns, är det ingenting
8992: fördel och ändamålsenligt organiserad, varjäm-      som hindrar att detta tillstånd heviljas köpa-
8993: te skall beaktas sökandes tillförlitlighet och      ren. Om det finns flere ansökningar rörande
8994: solvens samt hans förmåga att hehörigen an-         trafikhehov som tillhakaträdandet avser, av-
8995: svara för sina förpliktelser och sköta trafiken.    görs ansökningarna vid en gemensam hehand-
8996: Vid prövning av frågan om trafikens hehöv-          ling. Härvid måste tillståndsmyndigheten ställa
8997: lighet och ändamålsenliga organisering skall        de sökande i rangordning, varvid man hl.a.
8998: uppmärksamhet fästas vid hehovet av olika           heaktar sökandenas erfarenhet av att idka tra-
8999: slag av trafiktjänster och, om möjligt, vid         fik. Vid hilköpet kan man däremot inte i det-
9000: att detta hehov med hänsyn tili hefintliga           ta fall fästa någon vikt. Om köparen på hasen
9001: trafikförhindelser och -möjligheter hlir i till-    av sin erfarenhet ställs i första rummet, finns
9002: räcklig mån tillfredsställt samt vid en ekono-      inget hinder för att överföra tillståndet.
9003:  miskt opartisk arhetsfördelning mellan olika           På hasen av ovanstående kan konstateras
9004:  trafikidkare.                                       att stadgandena om trafiktillstånd inte uppstäl-
9005:     Såsom av ovanstående framgår är inte er-        ler hinder vid generationsväxling, och de hind-
9006: hållandet av trafiktillstånd en suhjektiv rättig-   rar inte heller en änka att avstå från trafik-
9007: het. Ansökan om tilistånd kan förkastas också       idkandet utan att oskäliga förluster åsamkas
9008:  för en sådan sökande som tili sina egenskaper      henne.
9009:      Helsingfors den 3 januari 1983
9010: 
9011:                                                                      Trafikminister Reino Breilin
9012: 'l
9013:                                              1982 vp.
9014: 
9015: Kirjallinen kysymys n:o 429
9016: 
9017: 
9018: 
9019: 
9020:                                  Aaltonen: Omenan laatustandardien muuttamisesta
9021: 
9022: 
9023:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9024: 
9025:    Omenamarkkinoillemme on tullut uusia la-         nia. Vientikauppa ei ole tähän suostunut, ja
9026: jikkeita. Tällainen on muun muassa amerikka-        niin omenien laatuluokat määritelläänkin vain
9027: lainen Golden delicious, jota on alettu viljellä    ulkonäön perusteella.
9028: Euroopassakin. Se on erittäin runsassatoinen,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9029: mutta professori Toivo Rautavaaran mukaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9030: sen C-vitamiinipitoisuus on mitätön, noin 5         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9031: mg% (milligrammaa 100 grammassa). Sen               vaksi seuraavan kysymyksen:
9032: syrjäyttämien vanhojen lajikkeiden vitamiinisi-
9033: sältö oli 7-10 kertaa suurempi. Rautavaaran                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9034: mielestä kansainvälisiä omenien laatustandarde-            siin omenien laatustandardien muutta-
9035: ja laadittaessa I luokkaan saisi hyväksyä vain             miseksi niin, että omenalajikkeen luok-
9036: omenalajikkeita, joissa on riittävästi C-vitamii-          ka määräytyisi omenan C-vitamiinipitoi-
9037:                                                            suuden perusteella?
9038:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9039: 
9040:                                          Markus Aaltonen
9041: 
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 0883000215
9046: 2
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9052: 
9053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      elokuuta 1969 annettuun asetukseen omenista
9054: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        (527 /69).
9055: mies, olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päivä·         Laatuvaatimuksissa on tähän saakka kiinnitet-
9056: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     ty huomiota lähes yksinomaan kasvisten ulko-
9057: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     naisiin seikkoihin, kuten ulkonäköön, mutta vii-
9058: sanedustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta        me aikoina on kuitenkin laatuvaatimuksia val-
9059: kirjallisesta kysymyksestä n:o 429:                misteltaessa tullut esille myös mahdollisuus
9060:                                                    tuotteiden ns. sisäisen laadun määrittämiseen,
9061:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     jolloin esimerkiksi eri omenalajikkeiden erilai-
9062:        siin omenien laatustandardien muutta-       nen vitamiinipitoisuus voisi olla yhtenä kaup-
9063:        miseksi niin, että omenalajikkeen luok-     paan hyväksymisperusteena. Toistaiseksi on kas-
9064:        ka määräytyisi omenan C-vitamiinipitoi-     visten sisäisen laadun huomioiminen laatuvaati-
9065:        suuden perusteella?                         muksissa kohdannut kuitenkin vastustusta lä-
9066:                                                    hinnä Välimeren alueen suurten tuottajamaiden
9067:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        taholta. Lisäksi sisäisen laadun määrittäminen
9068: taen seuraavaa:                                    käytännön tarkastuksissa on nykymenetelmillä
9069:    Eräissä kansainvälisissä järjestöissä kuten     vielä työlästä ja epävarmaakin.
9070: ECE:ssä ja OECD:ssä on jo vuosikymmenien              Hallitus tulee edelleenkin seuraamaan kas-
9071: ajan laadittu kansainvälisiä laatustandardeja      visten kansainvälisten standardien valmistelua ja
9072: kasvisten kauppaa varten. Suomi on osallistu-      pyrkimään tällöin myös sisäisten laatutekijöiden
9073: nut tähän työhön sekä seurannut sitä kiinteäs-     huomioon ottamiseen niissä tarkoituksenmukai-
9074: ti. Kansainväliset laatuvaatimukset ovat olleet    sella tavalla. Kansainvälisten laatuvaatimusten
9075: pohjana kasvisten kotimaisille laatuvaatimuksil-   muututtua tullaan uudet standardit mahdolli-
9076: le, jotka omenien osalta perustuvat 18 päivänä     suuksien mukaan sisällyttämään myös Suomen
9077:                                                    omiin säännöksiin.
9078:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1983
9079: 
9080:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
9081: 
9082: 
9083: 
9084: 
9085:                                                                                             ...... ',
9086:                                              N:o 429                                              3
9087: 
9088: 
9089: 
9090: 
9091:                            Till Riksdagens Herr Talman
9092: 
9093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 fråga om kvalitetskraven har man hittills
9094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slcri-          fäst uppmärksamhet nästan uteslutande vid
9095: velse av den 2 december 1982 tili veder-            grönsakernas yttre egenskaper, såsom t.ex.
9096: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      deras utseende, men under den senaste tiden
9097: av följande av riksdagsman Markus Aaltonen          har vid beredningen av kvalitetskraven kommit
9098: ställda spörsmål nr 429:                            fram även en möjlighet att fastställa produk-
9099:                                                     ternas s.k. inre beskaffenhet, varvid exempelvis
9100:            Har Regeringen för avsikt att skrida     äppelsorternas olika vitaminhalter kunde ut-
9101:        till åtgärder för ändrande av kvalitets-     göra en av grunderna för godkännandet av köp.
9102:        standarderna för äpplen så, att äppel-       Hittills har beaktandet av grönsakernas inre
9103:        sorternas klass skulle bestämmas enligt      beskaffenhet i kvalitetskraven emellertid stött
9104:        äpplets C-vitaminhalt?                       på motstånd, främst från de stora producent-
9105:                                                     länderna inom medelhavsområdet. Dessutom är
9106:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det med nuvarande metoder både arbetsdrygt
9107: samt anföra följande:                               och osäkert att vid praktiska kontroller fast-
9108:    lnom vissa internationella organisationer        ställa den inre beskaffenheten.
9109: såsom ECE och OECD har man redan i år-                 Regeringen kommer fortsättningsvis att följa
9110: tionden uppgjort internationella kvalitetsstan-     beredningen av de internationella standarderna
9111: darder för handeln med grönsaker. Finland har       för grönsaker och kommer även härvid att
9112: både deltagit i detta arbete och följt det in-      sträva tili att inre kvalitetsegenskaper beaktas
9113: tensivt. De internationella kvalitetskraven har     på ett ändamålsenligt sätt. Då de internatio-
9114: legat tili grund för de inhemska kvalitetskraven    nella kvalitetskraven ändras kommer de nya
9115: för grönsaker, vilka när det gäller äpplen stöder   standarderna att i mån av möjlighet innefattas
9116: sig på förordningen om äpplen av den 18             även i Finlands egna stadganden.
9117: augusti 1969 (527 /69).
9118:      Helsingfors den 4 januari 1983
9119: 
9120:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9121:                                                  1982 vp.
9122: 
9123: Kirjallinen kysymys n:o 430
9124: 
9125: 
9126: 
9127: 
9128:                                     Mikkola ym.: Puolustusvoimien työllistämismahdollisuuksista
9129: 
9130: 
9131:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9132: 
9133:   Yhteiskunnallinen kehitys on lisännyt ja li-          jeen poistamiseksi on ollut lisätä henkilöstöä
9134: sää jatkuvasti tarvetta henkilöstön lisäämiseen         noin 1 OOO:lla viidessä vuodessa, mikä tar-
9135: myös puolustusvoimissa. Puolustusvoimissa on            koittaa noin 200 hengen lisäystä vuosittain.
9136: syntynyt henkilöstövaje mm. lakisääteisten teh-         Kuitenkin esimerkiksi vuosien 1982-83 hen-
9137: tävien lisääntymisen sekä kaluston ja välineis-         kilöstölisäykset osoittavat, että tästäkin tavoit-
9138: tön teknillistymisen myötä.                             teesta vain noin puolet toteutuu. Puolustus.
9139:     Puolustusvoimien palkatun henkilöstön mää-          voimat pystyy työllistämään nopeastikin useita
9140: rä on noin 20 000 henkilöä. Kolmannen parla-            tuhansia henkilöitä. Näitä käyttämättömiä voi-
9141: mentaarisen puolustuskomitean mukaan henki-             mavaroja tulisi nykyisessä heikossa työllisyys-
9142: löstön lisätarve puolustusvoimissa on 15 vuo-           tilanteessa käyttää työttömyyden vähentämisek-
9143: den aikavälillä noin 5 200 henkilöä. Perusva-           si ja asevelvollisten vapauttamiseksi koulutuk-
9144: jeen lisäksi tarvittaisiin 1 400 henkilöä, jotta        seen siviililuonteisista tehtävistä. Perustamis-
9145: noin 2 500 varusmiestä voitaisiin irrottaa kou-         kustannuksia ei näistä työpaikoista aiheutuisi,
9146: lutukseen. Muun sotilashenkilöstön irrottami-           koska ne jo ovat olemassa.
9147: seksi koulutustaan vastaaviin tehtäviin tarvi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9148: taan 340 henkilöä, ja kaluston uusimisen ja             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
9149: teknillistymisen aiheuttama henkilöstötarve on          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9150: noin 1 900 henkilöä. Henkilöstön sijoittumisen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9151: vinoutumana voidaan pitää etenkin asevelvoHis-
9152: ten osallistumista siviililuonteisiin tehtäviin.                  Milloin Hallitus aikoo toteuttaa puo-
9153: Asevelvollisuuslain yksinomaisena tarkoitukse-                 lustushallinnon alalla olevien siviililuon·
9154: na on maanpuolustustehtävien edellyttämän so-                  teisten tehtävien siirtämisen asianmukai-
9155:  tilaskoulutuksen antaminen asevelvolHsille. Nyt               sesti koulutetulle siviilihenkilöstölle
9156:  kuitenkin erilaiset käytännön toimet, kuten                   asevelvollisten vapauttamiseksi asevel·
9157:  kuljetus-, vartiointi-, lähetti-, kirjuri- jne. teh-          vollisuuslain edellyttämään koulutuk-
9158:  tävät vievät suuren osan varusmiehistä pois                   seen ja lisätä siten siviilihenkilöstön
9159:  varsinaisesta sotilaskoulutuksesta.                           työllisyyttä?
9160:     Tavoitteena puolustusvoimien henkilöstöva-
9161:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9162: 
9163:           Saara Mikkola                    Lauri Impiö                    Eeva Kauppi
9164:           Jalmari Torikka                  Ritva Laurila                  Ulla Puolanne
9165:           Timo Ihamäki                     Matti Pelttari                 Helge Saarikoski
9166:           Mauri Vänskä                     Helena Pesola                  Matti Viljanen
9167:           Aila Jokinen                     Tapio Holvitie                 Anna-Kaarina Louvo
9168:           Pekka Jokinen                                                   Tauno Valo
9169: 
9170: 
9171: 
9172: 
9173:  088300012F
9174: 2                                              1982 vp.
9175: 
9176: 
9177: 
9178: 
9179:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9180: 
9181:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tämä luo hallinnonalalle hyvät mahdollisuudet
9182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tukea alue- ja työllisyyspolitiikkaa henkilöstö-
9183: olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-        lisäyksiin myönnettävien määrärahojen puitteis-
9184: jeenne n:o 2322 ohella toimittanut valtioneu-         sa. Puolustusvoimat on viime vuosikymmenien
9185: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-        hajasijoitustoimillaan voinut myös tukea alue-
9186: jennöksen kansanedustaja Saara Mikkolan ym.           politiikkaa tuomalla työpaikkoja etelästä valta-
9187: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        kunnan muihin osiin.
9188: 430:                                                     Lainsäädännön kehittyessä on syntynyt suuri
9189:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa puo-       määrä sellaisia hallinnollisia tehtäviä, joiden
9190:        lustushallinnon alalla olevien siviililuon-    suorittaminen on ollut välttämätöntä huolimat-
9191:        teisten tehtävien siirtämisen asianmukai-      ta siitä, ettei vastaavaa henkilöstötäydennystä
9192:        sesti koulutetulle siviilihenkilöstölle        ole saatu. Vuodesta 1970 lähtien tapahtunut
9193:        asevelvollisten vapauttamiseksi asevel-        työaikasäädösten kehittyminen on erittäin voi-
9194:        vollisuuslain edellyttämään koulutuk-          makkaasti vähentänyt käytettävissä olevaa työ-
9195:        seen ja lisätä siten siviilihenkilöstön        panosta puolustusvoimissa. Kuitenkin puolus-
9196:        työllisyyttä?                                  tusvoimille asetetut valvonta-, valmius- ja kou-
9197:                                                       lutustehtävät vaativat 6-7-päiväistä työviik-
9198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koa työaikasäädösten puolestaan pohjautuessa
9199: vasti seuraavaa:                                      viisipäiväiseen 40 työtuntia sisältävään työviik-
9200:                                                       koon.
9201:    Laissa puolustusvoimista on määritetty puo-
9202: lustusvoimien tehtäväksi mm. aluevalvonta,               Henkilöstön lisätarpeeksi on 15 vuoden ai-
9203: valtakunnan koskemattomuuden turvaaminen,             kavälille arvioitu runsaat 5 000 henkilöä. Vaik-
9204: valtakunnan puolustaminen sekä puolustusval-          ka kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
9205: miuden ylläpito ja kehittäminen. Edellä esitet-       piti vuosille 1982-1986 ehdotettua 1 800
9206: tyihin tehtäviin perustuen parlamentaariset           henkilön lisäystä hyvin perusteltuna, ei ko-
9207: puolustuskomiteat ovat määrittäneet puolus-           mitea kuitenkaan valtiontalouden tiukkojen ra-
9208: tusvoimille suoritevaatimukset.                       hoituspuitteiden vuoksi katsonut voivansa suo-
9209:    Puolustushallinnossa      henkilöstöpoliittisten   sittaa näin suurta lisäystä. Komitea suositti
9210: toimenpiteiden tavoitteena onkin turvata puo-         puolustusvoimien henkilöstöä lisättäväksi vuo-
9211: lustusvoimille sen lakisääteisten tehtävien täyt-     sina 1982-1986 kaikkiaan 1 000 henkilöllä.
9212: tämiseksi tarvittava riittävä ja ammattitaitoinen     Näistä 100 olisi siviilitoimenhaltijoita ja vär-
9213: henkilökunta. Valtion yleinen henkilöstöpoli-         vättyjä sekä 300 käyttö- ja kunnossapitovaroilla
9214: tiikka, säädökset sekä virka- ja työehtosopi-         siviililuonteisiin tehtäviin palkattua henkilöä.
9215: mukset vaikuttavat osaltaan puolustushallinnon        Puolustusministeriö on laatinut keskipitkän ai-
9216: henkilöstöpolitiikkaan.                               kavälin 5-vuotissuunnitelmansa perusvaihtoeh-
9217:    Puolustusvoimat työllistää noin 20 000 hen-        don komitean suosituksen mukaisesti. Myös
9218: kilöä, joista runsaat puolet toimii siviiliviroissa   vuotuisten tulo- ja menoarvioehdotusten henki-
9219: ja -toimissa. Naisia puolustusvoimien palveluk-       löstölisäyksissä on pitäydytty komitean suosi-
9220: sessa on lähes 5 000. Lisäksi ministeriön alai-       tuksissa.
9221: set tehtaat ja rakennustyömaat ovat varsin               Eri tarkastusviranomaiset ovat toistuvasti
9222: huomattavia työllistäjiä. Puolustusvoimien pal-       kiinnittäneet huomiota siihen, että varusmiehiä
9223: kattu henkilöstö jakautuu laajalti koko maan          ei saisi käyttää räjähtävää materiaalia sisältä-
9224: alueelle, muodostaen näin ehkä poikkeuksen            vissä kohteissa. Myös vuosittain palvelukseen
9225: moneen muuhun hallinnonalaan verrattuna.              astuvan varusmiesmäärän pieneneminen lisää
9226:                                              N:o 430                                             3
9227: 
9228: entisestään tarvetta irrottaa varusmiehiä ko-      kilöä. Suositus ei näiltä osin kuitenkaan ole
9229: mennustehtävistä varsinaiseen koulutukseen.        toteutunut täysimääräisenä. Lisäämällä värvät-
9230:   Nämä henkilöstön vähyydestä johtuneet on-        tyjen määrää voidaan myös vapauttaa varusmie-
9231: gelmat on tiedostettu ja niiden poistamiseksi      hiä koulutukseen. Erityisen tärkeänä pidetään
9232: on pyritty tekemään määrätietoista työtä. On       varusmiesten korvaamista koulutetuilla värvä-
9233: kuitenkin todettava, että henkilöstövajaus on      tyillä vartiotehtävissä.
9234: edelleenkin hallinnonalamme keskeisimpiä on-          Työpaikat ovat puolustusvoimissa jo olemas-
9235: gelmia.                                            sa, joten perustamiskustannuksia ei eräitä so-
9236:    Erityisesti niin sanottujen momenttipaikkais-   siaalitilatarpeita lukuun ottamatta synny. Val-
9237: ten lisäyksessä on kysymys varusmiesten va-        tiontaloudelliset syyt eivät ole kuitenkaan mah-
9238: pauttamisesta koulutukseen. Kolmas parlamen-       dollistaneet kolmannen parlamentaarisen puo-
9239: taarinen puolustuskomitea suosittikin vuosittai-   lustuskomitean suositusten ja tehtyjen esitysten
9240: seksi momenttipaikkaisten lisäykseksi 60 hen-      toteuttamista.
9241:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1982
9242: 
9243:                                                           Puolustusministeri Juhani Saukkonen
9244: 4                                            1982 vp.
9245: 
9246: 
9247: 
9248: 
9249:                            Till Riksdagens Herr Talman
9250: 
9251:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sysselsättningspolitiken inom ramen för de an-
9252: anger har Ni, Herr Tll!lman, med Eder skrivelse     slag som beviljas för personalökningar. För-
9253: nr 2322 av den 2 december 1982 tili veder-          svarsmakten har med de decentraliseringsåt-
9254: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      gärder som företagits under de senaste årtion-
9255: av följande av riksdagsman Saara Mikkola            dena även kunnat stöda regionalpolitiken
9256: m. fl. undertecknade spörsmål nr 430:               genom att transportera arbetsplatser från söder
9257:                                                     tili andra delar av landet.
9258:           När ämnar Regeringen genomföra att           Till följd av utvecklingen inom lagstiftning-
9259:        de civila uppgifterna inom försvarsför-      en har ett stort antal sådana administrativa
9260:        valtningens område överförs på saken-        uppgifter tillkommit, vilkas fullgörande har
9261:        ligt utbildad civilpersonai så, att de       varit nödvändigt trots att motsvarande per-
9262:        värnpliktiga kan frigöras för den utbild-    sonalkomplettering inte har erhållits. Utveck-
9263:        ning som förutsätts i värnpliktslagen,       lingen av bestämmelserna om arbetstid har allt
9264:        och därmed förbättra sysselsättningen        sedan år 1970 synnerligen kraftigt minskat
9265:        för civilpersonalen?                         den arbetsinsats som står försvarsmakten till
9266:                                                     buds. Försvarsmaktens övervaknings-, bered-
9267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skaps- och utbildningsuppgifter kräver en 6-7
9268: samt anföra följande:                               dagars arbetsvecka medan arbetstidsbestämmel-
9269:    1 lagen om försvarsmakten har som försvars-      serna baserar sig på en 5 dagars arbetsvecka
9270: maktens uppgifter angivits bl. a. övervakning       om 40 arbetstimmar.
9271: av rikets område, tryggande av rikets territo-         Personalen borde under de närmaste 15 åren
9272: riella integritet, försvar av riket samt upprätt-   ökas med drygt 5 000 personer. Fastän den
9273: hållande och utvecklande av försvarsberedska-       tredje parlamentariska försvarskommitt<!n fann
9274: pen. Utgående från dessa uppgifter har de par-      den personalökning om 1 800 personer som
9275: lamentariska försvarskommitteerna fastställt        föreslagits för åren 1982-1986 mycket moti-
9276: prestationskraven för försvarsmakten.               verad, ansåg kommitten dock på grund av
9277:    lnom försvarsförvaltningen syftar de perso-      statshushållningens snäva finansieringsramar att
9278: nalpolitiska åtgärderna tili att försvarsmakten     den inte kunde rekommendera en så s.tor ök-
9279: skall garanteras en så stor och yrkeskunnig         ning. Kommitten rekommenderade att försvars-
9280: personal, att försvarsmakten kan fu1lgöra de        maktens personai under åren 1982-1986 ökas
9281: lagstadgade uppgifterna. Statens allmänna per-      med inalles 1 000 personer. Av dessa skulle
9282: sonalpolitik, författningarna samt tjänste- och     100 vara innehavare av civila befattningar och
9283: arbetskollektivavtalen inverkar också på för-       värvade samt 300 personer sådana som med
9284: svarsförvaltningens personalpoli tik.               drifts- och underhållsmedel avlönats för upp-
9285:    Försvarsmakten sysselsätter ca 20 000 per-       gifter av civil karaktär. Försvarsministeriet har
9286: soner, av vilka drygt hälften verkar i civila       utarbetat basalternativet för sin 5-årsplan på
9287: tjänster och befattningar. Försvarsmakten har       medellång sikt utgående från kommittens re-
9288: närmare 5 000 kvinnor i sin tjänst. Vidare är       kommendationer. Även i de personalökningar
9289: de fabriker och byggnadsplatser som under-          som ingår i de årliga budgetförslagen har man
9290: lyder ministeriet mycket beaktansvärda syssel-      hållit sig till kommittens rekommendationer.
9291: sättare. Försvarsmaktens avlönade personai är          Olika granskningsmyndigheter har upprepade
9292: fördelad över hela landet och utgör kanske          gånger påpekat att beväringsarbetskraft inte
9293: därmed ett undantag från många andra för-           får användas på platser där explosiva material
9294: valtningsgrenar. Detta skapar goda möjligheter      hanteras. Även nedgången i antalet beväringar
9295: för förvaltningsområdet att stöda regional- och     som årligen rycker in ökar allt mera behovet
9296:                                             N:o 430                                              5
9297: 
9298: att för den egentliga utbHdningen frigöra be-     ökas med 60 personer per år, men rekom-
9299: väringar från kommenderingsuppgifter.             mendationen har inte kunnat följas tili fullo.
9300:    Dessa problem, som berott på personalbris-     Genom att öka antalet värvade kan man även
9301: ten, har uppmärksammats och man har försökt       frigöra beväringar för utbildning. Särskilt vik-
9302: avhjälpa dem genom målmedvetet arbete. Det        tigt anses det att beväringarna i bevaknings-
9303: kan dock konstateras att personalbristen allt-    uppgifter ersätts med utbildade värvade.
9304: jämt är ett av de mest centrala problemen inom       Det finns redan arbetsplatser vid försvars-
9305: vårt förvaltningsområde.                          makten, varför inga anläggningskostnader, med
9306:    Särskilt i samband med ökningen av ahtalet     undantag av vissa behov av socialutrymmen,
9307: s.k. momentavlönade är det fråga om att fri-      uppstår. Av statsekonomiska skäl har det dock
9308: göra beväringar för utbildning. Den tredje par-   inte varit möjligt att förverkliga den tredje
9309: lamentariska försvarskommitten rekommendera-      parlamentariska försvarskommittens rekommen-
9310: de därför att antalet momentavlönade skulle       dationer och gjorda framställningar.
9311:      Helsingfors den 31 december 1982
9312: 
9313:                                                           Försvarsminister Juhani Saukkonen
9314: 
9315: 
9316: 
9317: 
9318: 088300012F
9319:                                               198~   vp.
9320: 
9321: Kirjallinen kysymys n:o 431
9322: 
9323: 
9324: 
9325: 
9326:                                  Valtonen ym.: Rautatiekuljetuksista Porin ja Rauman satamiin
9327: 
9328: 
9329:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9330: 
9331:    Suurten tavaramäärien pitkien matkojen kul-       taman viikon väliajoin tapahtunut parikin ju-
9332: jetukset satamiin ja satamista lienevät rauta-       nan radalta suistumista, jotka aiheuttivat sato-
9333: tieliikennettä käyttäen kansantaloudellisesti        jen tuhansien markkojen vahingot. Ainakin osa-
9334: edullisimpia. Siitä huolimatta rautateitse tapah-    syynä kaikkiin onnettomuuksiin on ollut radan
9335: tuvat tavarakuljetukset Länsi-Suomen satamiin        erittäin heikko kunto.
9336: ovat joutumassa vaikeuksiin. Porin ja Rauman            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9337: satamiin sisämaasta johtavat rautatiet ovat tul-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9338: leet vaarallisen huonokuntoisiksi. Rautatieon-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9339: nettomuuksia on alkanut olla rataosuoksilla          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9340: melko usein. Kuin ihmeen kaupalla on selviy-
9341: dytty henkilövahingoilta ja uhkaaviita suur-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
9342: onnettomuuksilta. Rauman~Peipohjan radalla                  että rautatiekuljetukset Porin ja Rau-
9343: tapahtui viime vuonna kerran ja tänä vuonna                 man satamiin voidaan luotettavasti tur-
9344: jo kaksi kertaa junan radalta suistuminen radan             vata?
9345: heikon kunnon takia. Porin ratapihalla on muu-
9346:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9347: 
9348:          Pirkko Valtonen               Mikko Elo                       Pentti Lahti-Nuuttila
9349: 2                                           1982 vp.
9350: 
9351: 
9352: 
9353: 
9354:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9355: 
9356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tampereen-Porin rataosalla ovat perus-
9357: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra         parannustyöt käynnissä noin 20 milj. markan
9358: Puhemies, , lähettänyt 2 päivänä joulukuuta        vuotuisella rahoituksella. Rataosasta on perus-
9359: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneu-        parannettu noin 23 % ja suunniteltu valmistu-
9360: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi      misajankohta on vuonna 1990. Perusparannet"
9361: jäljennöksen kansanedustaja Pirkko Valtosen        tuja osuuksia lukuunottamatta rata Rauman ja
9362: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     Mäntyluodon satamiin on varustettu keski-
9363: n:o 431:                                           raskaalla (K 43) kiskotuksella ja väli Tampere
9364:                                                    -Pori on sepelöityä rataa.
9365:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       Viime vuosina on radan vahvistamistoimen:.
9366:        että rautatiekuljetukset Porin ja Rau-      p1te1ta investomt1Vatoin tehty Peipohjan-
9367:        man satamiin voidaan luotettavasti tur-     Rauman rataosalla sekä Rauman ja Mänty-
9368:        vata?                                       luodon ratapihoilla. Rauman ratapiha tulee
9369:                                                    uusittavaksi vuosina 1985-86. Peipohjan-
9370:                                                    Rauman rataosan parannustöitä jatketaan vuo-
9371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sina 1986-1987.
9372: vasti seuraavaa:                                      Ottaen huomioon viime aikoina tapahtuneet
9373:    Rataosalla Tampere-Peipohja liikennemää-        junien suistumiset, eräiden rataosuuksien kunto
9374: rät ovat viime vuosina olleet keskimäärin 6,1      sekä investointien siirtyminen rahoitustilanteen
9375: milj. brt/v, Peipohjan-Porin välillä 3,4 milj.     vuoksi on ryhdytty tehostamaan radan kun-
9376: brt/v, Potin-Mäntyluodon välillä 2 milj.           nossapitoa Porin ja Rauman alueilla. Toimen-
9377: brt/v ja välillä Peipohja-Rauma 2,8 milj.          piteitä jatketaan vuonna 1983. Rautatiehalli-
9378: brt/v. Suurin osa liikenteestä on raskasta         tuksen käsityksen mukaan toimenpiteillä voi-
9379: tavarajunaliikennettä. Akselipainorajoituksia ei   daan turvata liikenteen sujuvuus sekä luotetta-
9380: ole.                                               vuus Rauman ja Porin satamiin.
9381:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1983
9382: 
9383:                                                                 Liikenneministeri Reino Breilin
9384:                                             N:o 431                                              3
9385: 
9386: 
9387: 
9388: 
9389:                           Ti11 Rik:s.dagens Herr Talman
9390: 
9391:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      23 % grundförbättrats och arbetena planeras
9392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     bli slutförda år 1990. Med undantag av de
9393: av den 2 december 1982 tillsänt vederbörande      grundförbättrade delarna är banan till Raumo
9394: medlem av statsrådet avskrift av följande av      och Mäntyluoto hamnar försedd med medel-
9395: riksdagsledamoten Pirkko Valtonen m. fl. un-      tung (K 43) skenläggning, och på sträckan
9396: dertecknade skriftliga spörsmål nr 431:           Tammerfors-Björneborg är banan makadami-
9397:                                                   serad.
9398:           Hur ämnar Regeringen sörja för att         Under de senaste åren har banförstärkning
9399:        järnvägstransporterna tili hamnarna i      utförts med investeringsmedel på bandelen
9400:        Björneborg och Raumo kan tryggas på        Peipohja-Raumo samt på bangårdarna i Rau-
9401:        ett tillförlitligt sätt?                   mo och Mäntyluoto. Bangården i Raumo kom-
9402:                                                   mer att förnyas åren 1985-86. Grundför-
9403:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bättringsarbetena på bandelen Peipohja-Rau-
9404: samt anföra följande:                             mo kommer att fortsättas åren 1986-87.
9405:    På bandelen Tammerfors-Peipohja har               Med beaktande av de urspårningar som har
9406: trafikvolymen under de senaste åren varit i       skett den senaste tiden och av vissa bandelars
9407: genomsnitt 6,1 milj. brt/år samt på bandelen      skick samt av att investeringar har upp-
9408: Peipohja-Björneborg 3,4 milj. brt/år, Björne-     skjutits på grund av finansieringsläget, har man
9409: borg-Mäntyluoto 2 milj. brt/år och Peipohja       börjat effektivera banunderhållet inom Björne-
9410: -Raumo 2,8 milj. brt/år. Trafiken har tili        borgs- och Raumo-områdena. Atgärderna fort-
9411: största delen utgjorts av tung godstågstrafik.    sätter under år 1983. Enligt järnvägsstyrelsens
9412: Det finns inga axeltrycksbegränsningar.           uppfattning kan dessa åtgärder trygga en smi-
9413:    På bandelen Tammerfors-Björneborg pågår        dig och tillförlitlig trafik tili hamnarna i Rau-
9414: grundförbättringsarbeten med en årlig finansie-   mo och Björneborg.
9415: ring om ca 20 milj. mk. Av bandelen har ca
9416:      Helsingfors den 5 januari 1983
9417: 
9418:                                                                   Trafikminister Reino Breilin
9419:                                                 1982 vp.
9420: 
9421: Kirjallinen kysymys n:o 432
9422: 
9423: 
9424: 
9425: 
9426:                                    Valtonen ym.: Polkupyöräilijöiden liikenneturvallisuuden paran-
9427:                                       tamisesta
9428: 
9429: 
9430:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9431: 
9432:    Kaupunkien liikennesuunnittelussa on yhä            on jouduttu ohjaamaan kadun tai autotien yli
9433: enemmän kiinnitetty huomiota kevyen liiken-            jatkumaan jälleen tien toisella puolella, on ka-
9434: teen joustavuuteen. On haluttu taata polkupyö-         dun tai tien ylitys aiheuttanut monia vakavia
9435: räilijöiden turvallisuus rakentamalla polkupyörä-      liikenneonnettomuuksia. On epäselvyyttä siitä,
9436: teitä, joita myöten pääsee kaupungin laidalta          miten polkupyöräilijän pitäisi ajotie ylittää. Ei
9437: keskustaan. Kaupunkien vanhoissa keskustoissa          tunnuta tietävän, kenellä tällaisessa risteyksessä
9438: on asia ratkaistu ottamalla entisestä jalankulki-      on väistämisvelvollisuus.
9439: joitten katukäytävästä kaistat myös polkupyö-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9440: räilijöille tai yksinkertaisesti osoittamalla polku-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9441: pyöräilijät käyttämään myös katukäytävää. Ke-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9442: vyen liikenteen liikennejärjestelyt ovat tuoneet       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9443: kuitenkin muassaan uudenlaisia liikenneongel-
9444: mia. Katukäytävää kulkeva äiti kahden tai kol-                   Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
9445: men lapsensa kanssa on todella vaikeuksissa                   siihen, että liikenneturvallisuus ei ole
9446: koettaessaan pitää lapset tasatahdissa, onhan                 kehittynyt uuden tieliikennelain tavoit-
9447: lasten maailma niin ihmeellinen, että he halua-               teiden mukaisesti, kun polkupyöräili-
9448: vat juosta moniin suuntiin ja arvaamattomasti                 jöille on osoitettu kulkulupa jalkakäy-
9449: sen tekevätkin. Yhteisillä kulkuväylillä puikke-              täville ja silloin kun polkupyörätie ja
9450: lehtivat polkupyörät ovat suurena vaarana lap-                muu tie risteävät toisiaan, ja jos on,
9451: sille.                                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9452:     Erillään autoliikenteestä olevat kevyen liiken-           ryhtyä liikenneturvallisuuden parantami-
9453:  teen raitit jouduttava polkupyöräilijöitten tur-             seksi polkupyöräilijöitten ja jalankulki-
9454: vallista matkaa, mutta eräs paha ongelma niis-                joitten osalta?
9455:  täkin on syntynyt. Kun kevyen liikenteen raitti
9456:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9457: 
9458:                 Pirkko Valtonen                                    Mikko Elo
9459:                 Pertti Paasio                                      Pentti Lahti-Nuuttila
9460: 
9461: 
9462: 
9463: 
9464:  088300023U
9465: 2                                               1982 vp.
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9471: 
9472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vallisuuden kannalta on nykyisten käsitysten
9473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaan paras ratkaisu kokonaan erillisen ke·
9474: olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-         vyen liikenteen väylän rakentaminen. Kevyen
9475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              liikenteen keskinäisten vaaratilanteiden vähen-
9476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tämiseksi ja liikkumismukavuuden parantami-
9477: edustaja Valtosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        seksi olisi edullista, jos kevyen liikenteen eri
9478: sesta kysymyksestä n:o 432:                            osapuolet, jalankulkijat, polkupyöräilijät ja mo-
9479:                                                        poilijat voitaisiin erottaa toisistaan rakentamal-
9480:            Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         la kullekin ryhmälle omat kulkuväylänsä. Edel-
9481:         siihen, että liikenneturvallisuus ei ole       leen olisi liikenneturvallisuuden kannalta edul-
9482:         kehittynyt uuden tieliikennelain tavoit-       lista, että tällaiset kulkuväylät voitaisiin raken-
9483:         teiden mukaisesti, kun polkupyöräili-          taa ajoneuvoliikenteen tien molemmille puolille
9484:         jöille on osoitettu kulkulupa jalkakäy-        sekä että risteämiskohdat ajoneuvoliike'1teen
9485:         täville ja silloin kun polkupyörätie ja        väylien kanssa voitaisiin tehdä eritasoisina.
9486:         muu tie risteävät toisiaan, ja jos on,
9487:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Edellä kuvatut kevyen liikenteen väylät vaa-
9488:         ryhtyä liikenneturvallisuuden parantami-       tivat kuitenkin huomattavan paljon tilaa sekä
9489:         seksi polkupyöräilijöitten ja jalankulki-      aiheuttavat suuret rakentamiskustannukset. Ke-
9490:         joitten osalta?                                vyen liikenteen väylien suurin tarve on alueilla,
9491:                                                        joilla on asutusta. Juuri näillä alueilla käytettä-
9492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vissä oleva tila on kuitenkin esimerkiksi ole-
9493: vasti seuraavaa:                                       massaolevien rakennusten vuoksi yleensä vähäi-
9494:                                                        sin. Tämän vuoksi joudutaan usein tinkimään
9495:    Jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden ja mo-        edellä kuvatuista ihanteellisista ratkaisuista.
9496: poilijoiden liikkuminen ajoradalla tai kapealla            Alueilla, joilla on runsaasti kevyttä lilken-
9497: pientareella on tutkimusten mukaan osoitettu           nettä, pyritään, mikäli käytettävissä oleva tila
9498: kevyelle liikenteelle vaaralliseksi. Tämän vuoksi      ja resurssit sen sallivat, rakentamaan rinnak-
9499: on muodostunut yleinen mielipide, että kevyen          kaiset väylänosansa erikseen jalankulkijoille ja
9500: liikenteen turvallisuutta voidaan tehokkaasti pa-      pyöräilijöille. Tällöin polkupyöräilijät ja mopoi-
9501: rantaa rakentamalla tälle liikenteelle erilliset ke-   lijat käyttävät yhteistä väylänosaa. Liikennejär-
9502: vyen liikenteen väylät, pyörätiet ja jalkakäytä-       jestely osoitetaan tällöin paitsi. liikennemerkein
9503: vät. Tämä periaate on sisällytetty myös vuonna         myös siten, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille
9504: 1982 voimaan tulleen tieliikennelain 53 §:ään,         tarkoitetut väylänosat erotetaan toisistaan joko
9505: jonka mukaan tie- ja vesirakennuslaitoksen sekä        tiemerkinnäin tai rakenteellisin keinoin. Koke-
9506: kuntien on mahdollisuuksien mukaan järjestet-          mus on kuitenkin osoittanut, että kevyen lii-
9507: tävä kevyttä liikennettä varten tarpeelliset yh-       kenteen edustajat, joille ei yleensä ole annettu
9508: teydet rakentamalla tai osoittamalla liikenteen
9509:                                                        liikenneopetusta, käyttävät myös muita kuin
9510: ohjauslaittein kullekin kulkureitille erillinen ke-
9511: vyen liikenteen väylä, pihakatu tai tiehen kuu-        heille tarkoitettuja väylänosia.
9512: luva jalkakäytävä ja pyörätie.                            Alueilla, joilla kevyen liikenteen liikennemää-
9513:    Kevyen liikenteen erottaminen muusta liiken-        rät ovat suhteellisen pienet tai joilla käytettä-
9514: teestä voi käytännössä tapahtua esimerkiksi reu-       vissä olevan tilan vuoksi ei ole mahdollisuuksia
9515: nakiven avulla tai rakentamalla kevyelle lii-          rinnakkaisten väylien rakentamiseen, on usein
9516: kenteelle kokonaan erillinen väylä. Liikennetur-       tehty koko kevyelle liikenteelle tarkoitettu yh-
9517:                                                N:o 432                                                3
9518: 
9519: teinen väylä. Tällainen väylä on erotettu ajo-           Erityisten liikennesääntöjen, esimerkiksi väis-
9520: neuvoliikenteelle tarkoitetusta ajoradasta joko       tämisvelvollisuuden, säätäminen polkupyöräili-
9521: karatetulla reunakiveytyksellä tai yleisemmin si-     jöille risteyskohdassa aiheuttaisi käytännön on-
9522: ten, että kevyen liikenteen väylä on rakenteel-       gelmia. Olisi vaikea selkeästi määritellä, missä
9523: lisesti kokonaan erillään ajoradasta. Tällainen       tilanteissa tätä sääntöä sovelletaan, kun kuiten-
9524: yhdistetty väylä on aina, erotuksena tavalli-         kin ajoradalla liikkuvien polkupyöräilijöiden tu-
9525: sesta jalkakäytävästä, varustettu erityisellä sini-   lisi ilmeisesti olla muiden ajoneuvojen kanssa
9526: valkoisella liikennemerkillä. Usein tällaisella       samanarvoisia. Voidaan myös kysyä, tulisiko
9527: väylällä on mopolla ajaminen lisäksi erikseen         tällaisten sääntöjen koskea myös mopoilijoita,
9528: kielletty.                                            jotka toisaalta rinnastetaan polkupyöriin, mutta
9529:    Alle 12-vuotiaille polkupyöräilijöille on          joita toisaalta on usein vaikea erottaa moottori-
9530: vuonna 1982 voimaan tulleen tieliikennelain           pyöristä.
9531: 8 §: n mukaisesti annettu tietyin edellytyksin            Väistämisvelvollisuus pyörätien ja ajoradan
9532: lupa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä.           risteyskohdassa voidaan osoittaa liikennemer-
9533: Vaikka tästä aiheutuukin eräitä käytännöllisiä        killä. Tällaisen sanoman perille menosta ei kui-
9534: ongelmia, on tämä perusteltua nuorten polku-          tenkaan ole varmuutta, koska polkupyöräili-
9535: pyöräilijöiden turvallisuuden vuoksi.                 jöiltä ei edellytetä kuljettajakoulutusta.
9536:    Pyörätien ja muun tien risteyskohdassa olisi           Kevyen liikenteen väylillä liikkumista koske-
9537: turvallisin ratkaisu, jos risteäminen tapahtuisi      via sääntöjä on selvennetty vuonna 1982 voi-
9538: eritasoisena. Tähän ei kuitenkaan kaikkialla ole      maan tulleessa tieliikennelaissa. Liikennesään-
9539: käytännön mahdollisuuksia, vaan risteyskohta          töjä muuttamalla tuskin voidaan oleellisesti pa-
9540:  joudutaan usein järjestämään tasossa. Liikenne-      rantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Kevyen
9541: säännöissä on noudatettu periaatetta, jonka mu-       liikenteen väylillä, niin kuin muuallakin liiken-
9542: kaan myös polkupyörä on ajoneuvo. Tällöin             teessä, liikkuminen edellyttää varovaisuutta ja
9543: polkupyörä on muun ajoneuvoliikenteen kanssa          toisten liikenteen osapuolten huomioon otta-
9544:  samanarvoinen ja polkupyöräilijöiden on yleen-       mista. Näihin seikkoihin tullaan kiinnittämään
9545:  sä noudatettava samoja liikennesääntöjä kuin         aikaisempaa suurempaa huomiota tulevassa va-
9546:  muidenkin ajoneuvojen kuljettajien.                  listus- ja tiedotustoiminnassa.
9547:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1983
9548: 
9549: 
9550: 
9551: 
9552:                                                                    Liikenneministeri Reino Breilin
9553: 4                                           1982 vp.
9554: 
9555: 
9556: 
9557: 
9558:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9559: 
9560:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den bästa lösningen att bygga en helt avskild
9561: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       led för lätt trafik. För att de farliga situa-
9562: se av den 2 december 1982 till vederbörande        tionerna inom den lätta trafiken skall minska
9563: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     och det skall bli bekvämare att färdas vore Jct
9564: jande av riksdagsledamot Valtonen m. fl. un-       fördelaktigt om de olika parterna inom den
9565: dertecknade skriftliga spörsmål nr 432:            lätta trafiken, nämligen fotgängarna, cyklister-
9566:                                                    na och mopedisterna, kunde skiljas från var-
9567:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet        andra genom att egna leder skulle byggas för
9568:        vid att trafiksäkerheten inte har ut-       varje grupp. Vidare vore det från trafiksäker-
9569:        vecklats i enlighet med målsättningen       hetssynpunkt fördelaktigt om sådana leder
9570:        för den nya vägtrafiklagen, då cyklister    kunde byggas på vardera sidan om de för
9571:        har givits lov att använda gångbanorna,     fordonstrafik avsedda vägarna och om kors-
9572:        och inte heller då cykelbanor och andra     ningarna med lederna för fordonstrafik kunde
9573:        vägar korsar varandra, och om så är         byggas i skilda pian.
9574:        fallet,
9575:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Ovan beskrivna leder för lätt trafik kräver
9576:        ta i syfte att förbättra trafiksäkerheten   emellertid mycket utrymme och förorsakar sto-
9577:        för cyklister och fotgängare?               ra byggnadskostnader. Behovet av leder för
9578:                                                    lätt trafik är störst på bebodda områden. Just
9579:                                                    på dessa områden är emellertid det utrymme
9580:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       som står tili förfogande i allmänhet minst,
9581: anföra följande:                                   t.ex. på grund av existerande byggnader. På
9582:    Undersökningar har visat att den lätta          grund härav blir det ofta nödvändigt att pruta
9583: trafiken utsätts för faror i och med att fot-      på ovan beskrivna idealiska lösningar.
9584: gängare, cyklister och mopedister färdas på            På områden där det finns rikligt med lätt
9585: körbana eller på en smal vägren. Detta har         trafik eftersträvar man, om det utrymme och
9586: lett till att man allmänt anser att den lätta      de resurser som står tili förfogande tiliåter det,
9587: trafikens säkerhet effektivt kan förbättras        att bygga skilda, patalielia leder för fotgångare
9588: genom att för denna trafik byggs särskilda Ie-     och cyklister. Härvid använder cyklisterna och
9589: der för lätt trafik, nämligen gång- och cykel-     mopedisterna en gemensam led. Trafikregle-
9590: banor. Denna princip ingår även i vägtrafik-       ringen anges härvid förutom med vägmärken
9591: lagen, som trädde i kraft år 1982, i dess 53 §,    även så, att de för fotgängare och de för cyk-
9592: enligt viiken väg- och vattenbyggnadsverket        lister avsedda lederna skiljs från varandra an-
9593: samt kommunerna i mån av möjlighet skall           tingen genom vägmarkeringar elier med struk-
9594: ordna erforderliga förbindelser för den lätta       turella medel. Erfarenheten har emeliertid visat
9595: trafiken genom att för varje kommunikations-       att den lätta trafikens representanter, som i all-
9596: led bygga eller med trafikanordning reservera      mänhet inte har fått trafikundervisning, använ-
9597: en särskild led för lätt trafik, gårdsgata eller   der även andra leder än de för dem avsedda.
9598: en till vägen hörande gångbana och cykelbana.          På områden där trafikmängderna i den lätta
9599:    Avskiljandet av den lätta trafiken från den     trafiken är relativt små eller där det på grund
9600: övriga trafiken kan i praktiken ske t.ex. med      av det utrymme som står tili förfogande inte
9601: en kantsten eller genom att en helt avskild led    är möjligt att bygga patalielia leder har ofta
9602: byggs för den lätta trafiken. Från trafiksäker-    en för hela den lätta trafiken avsedd gemen-
9603: hetssynpunkt är enligt nuvarande uppfattning       sam led byggts. Dessa leder har avskilts från
9604:                                                N:o 432                                                5
9605: 
9606: den för fordonstrafiken avsedda körbanan an-          Ie förorsaka problem i praktiken. Det skulle
9607: tingen genom höjd kantstenläggning eller oftast       vara svårt att klart definiera i vilka situationer
9608: så att leden för lätt trafik strukturellt är helt     denna regel skulle tiliämpas, då de cyklister
9609: avskild från körbanan. En sådan kombinerad            som färdas på körbana uppenbarligen ändå
9610: led är alltid, tili åtskillnad från en vanlig gång-   borde vara likvärdiga med de övriga fordonen.
9611: bana, försedd med ett särskilt blått och vitt         Man kan också fråga sig om sådana regler även
9612: vägmärke. Ofta är det dessutom särskilt för-          borde gälla mopedister, vilka å ena sidan jäm-
9613: bjudet att köra med moped på en sådan led.            ställs med cyklister medan det å andra sidan
9614:    Cyklister under 12 år får enligt 8 § i den         ofta är svårt att skilja mellan en moped och
9615: nya vägtrafiklagen som trädde i kraft år 1982,        en motorcykel.
9616: under vissa förutsättningar framföra cykel på            Väjningsplikt i korsning av cykelbana och
9617: gångbanan. Även om detta förorsakar vissa             körbana kan anges med vägmärke. Det är dock
9618: praktiska problem är det motiverat med tanke          inte säkert att ett sådant budskap går fram,
9619: på de unga cyklisternas säkerhet.                     eftersom cyklister inte förutsätts ha förarutbild-
9620:    Då cykelbana och annan väg korsar varandra         ning.
9621: vore den säkraste lösningen en korsning i olika          Reglerna för trafiken på lederna för lätt tra-
9622: plan. Härtili finns det dock inte alltid möjlig-      fik har förtydligats i den nya vägtrafiklagen,
9623: heter i praktiken, utan korsningen måste ofta         som trädde i kraft år 1982. Den lätta trafikens
9624: ordnas i samma pian. I trafikreglerna har den         säkerhet kan knappast väsentligt förbättras
9625: principen iakttagits att även cykeln är ett for-      genom en ändring av trafikreglerna. Av dem
9626: don. Härvid är cykeltrafiken likvärdig med den        som rör sig på lederna för lätt trafik förut-
9627: övriga fordonstrafiken, och cyklisterna skall i       sätts, liksom av andra som rör sig i trafiken,
9628: allmänhet iaktta samma trafikregler som förar-        försiktighet och hänsyn tili andra parter i
9629: na av andra fordon.                                   trafiken. Vid detta kommer framdeles större
9630:    Att stadga om särskilda trafikregler för cyk-      uppmärksamhet än tidigare att fästas i upplys-
9631: lister i korsningar, t.ex. om väjningsplikt, skul-    nings- och informationsverksamheten.
9632:       Helsingfors den 7 januari 1983
9633: 
9634: 
9635: 
9636: 
9637:                                                                        Trafikminister Reino Breilin
9638: 
9639: 
9640: 
9641: 
9642: 088300023U
9643:                                              1982 vp.
9644: 
9645: Kirjallinen kysymys n:o 433
9646: 
9647: 
9648: 
9649: 
9650:                                  Sutinen ym.: Virkavapauden myöntämisestä apurahan saaneelle
9651:                                      taiteilijalle
9652: 
9653: 
9654:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9655: 
9656:    Taiteilijoiden olisi jo aika päästä yhteiskun-   hakemuksen yhteydessä esitetty apurahan myön-
9657: nan suojelukseen siinä kuin muukin työvoi-          tämispäätös, eikä virkavapautta saisi evätä.
9658: ma. Paljolti heidän työnsä ansiosta maallam-           Taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi
9659: me on voimakas oma kulttuuri, joka turvaa           oheisammatti on Suomessa usein välttämätön.
9660: henkisen itsenäisyytemme ja luo yhteiskun-          Monet taiteilijat pitävät oheisammattia jopa
9661: tamme kehitykselle luotettavan perustan.            luovan työnsä edellytyksenä ja pyrkivät jak-
9662: Oheisammatissa toimiminen ja virkavapauden          sottamaan taiteilijantyönsä ja oheisammatissa
9663: ottaminen tiiviimpien luomisajanjaksojen ajaksi     toimimisensa sopivalla tavalla. Tämän vuoksi
9664: apurahojen turvin on tyypillistä monelle tai-       on luonnollista, että myös työsuhdeturvaa pa-
9665: teenharjoittajalle. Vain harvoin aputahoihin        rantamalla turvattaisiin yhteiskuntamme kehi-
9666: liittyy sosiaali- ja eläketurva, joten useimmi-     tyksen kannalta ensiarvoisen tärkeä monipuoli-
9667: ten taiteilijan työ aiheuttaa eläkkeelle siirty-    nen luova työ.
9668: misen yhteydessä ilmenevää huomattavaa ta-             Taiteilijoiden työn kiistaton yhteiskunnalli-
9669: loudellista haittaa. Myös työsuhdeturva on          nen arvo on riittävä perustelu sille, että yh-
9670: puutteellinen. Virkavapausjaksot muodostuvat        teiskunta osallistuisi taiteilijoiden työsuhde-,
9671: luovan työn luonteen vuoksi usein pitkiksi ja       sosiaali- ja eläketurvan kustannuksiin.
9672: vaikuttavat heikentävästi myös työsuhteen pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9673: rusteella saataviin etuuksiin. Virkavapauksia ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9674: väliaikaisia vapautuksia muista työsuhteista on     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9675: jopa evätty, vaikka anomukset ovat perustu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9676: neet apurahan saantiin. Apurahat myönnetään
9677: jo luovan taiteellisen kyvykkyyden osoittaneille              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9678: henkilöille ja apurahaa haettaessa esitetään työ-          ryhtyä oheisammatissa toimivien taiteili-
9679: suunnitelma, joten perusteet virkavapauden                 joiden apurahan keston pituisen virka-
9680: anomiselle ovat olemassa.                                  vapauden tai muun työsuhdekatkon tur-
9681:     Työsuhdekatkon perusteeksi pitäisi riittää             vaamiseksi?
9682:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9683: 
9684:                Lea Sutinen                                      Helvi Hyrynkangas
9685: 
9686: 
9687: 
9688: 
9689: 088300022T
9690: 2                                            1982 vp.
9691: 
9692: 
9693: 
9694: 
9695:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9696: 
9697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvitetään viranomaisen ollessa työnantaja eri-
9698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyisesti, miten kyseiset tehtävät virkavapauden
9699: olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-      aikana voidaan hoitaa ottaen huomioon viras-
9700: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan-      ton tai laitoksen etu. Myös yksityisen työnan-
9701: edustaja Sutisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tajan osalta selvitetään ensisijaisesti, miten ky-
9702: sesta kysymyksestä n:o 433:                         seinen järjestely olisi toteutettavissa tuotta-
9703:                                                     matta haittaa työnantajan harjoittamalle toi-
9704:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     minnalle.
9705:         ryhtyä oheisammatissa toimivien taiteili-      Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta hankki-
9706:         joiden apurahan keston pituisen virka-      man lausunnon mukaan voitaisiin valtiovarain-
9707:         vapauden tai muun työsuhdekatkon tur-       ministeriön taholta harkita jonkinasteisen suo-
9708:         vaamiseksi?                                 situksen antamista, joka koskisi kyseisen pal-
9709:                                                     kattoman virkavapaan tai sitä vastaavan pal-
9710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kattoman työstä vapautuksen myöntämistä val-
9711: vasti seuraavaa:                                    tion palveluksessa olevien osalta. Erityisesti
9712:    Voimassa olevaan virkamies- ja työlainsää-       niissä tapauksissa, joissa asianomainen tulisi vir-
9713: däntöön ei sisälly nykyisellään säännöstä, jonka    kavapauden tai työstä vapautuksen aikana
9714: mukaan palvelussuhteessa olevalla henkilöllä        omaksumaan sellaisia uusia tietoja ja taitoja,
9715: olisi oikeus vapautua työtehtävistään taiteelli-    joita hän alkuperäisiin tehtäviinsä palattuaan
9716: sen työn vuoksi palvelussuhteen katkeamatta.        voisi käyttää viraston hyödyksi, olisi tällaisen
9717: Tästä johtuen ei ole myöskään säädetty tällai-      seikan katsottava osaltaan puoltavan virkava-
9718: seen palvelussuhteen keskeytymiseen liittyvästä     pauden tai vapautuksen myöntämistä.
9719: sosiaalietuuksien kertymisestä. Näin ollen oheis-      Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja ter-
9720: ammatissa toimivien taiteilijoiden sekä työsuh-     veysministeriö toteaa, että yleistä palvelussuh.
9721: deturva että sosiaaliturva on tältä osin puut-      deturvaa kehitettäessä olisi aiheellista kiinnit-
9722: teellinen.                                          tää huomiota palvelussuhdeturvan mahdolliseen
9723:    Virkavapauden myöntäminen tai työnteosta         ulottamiseen myös oheisammatissa toimivien
9724: vapauttaminen työsuhteen pysyessä muutoin           taiteilijoiden virkavapauteen tai muuhun pal-
9725: voimassa on nykyisen lainsäädännön mukaan           velussuhteen keskeytymiseen. Tässä yhteydessä
9726: työnantajan harkinnassa. Asiaa harkittaessa kiin-   voitaisiin myös harkita palvelussuhteesta johtu-
9727: nitetään huomiota lähinnä siihen, voidaanko         vien sosiaalietuuksien kertymistä taiteellisesta
9728: pitää asianmukaisena viran tai muun tehtävän        työstä johtuvan palvelussuhteen keskeytymisen
9729: hoitamista kyseisessä tapauksessa vain sijaisen     aikana katsomalla kyseinen ajanjakso työssäolo-
9730: avulla, sekä siihen, onko sijaisen paikkaaminen     aikaan rinnastettavaksi.
9731: vaikeuksitta järjestettävissä. Tässä yhteydessä
9732:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1983
9733: 
9734:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
9735:                                               N:o 433                                                3
9736: 
9737: 
9738: 
9739: 
9740:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9741: 
9742:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betsverkets eller inrättningens intresse. Även
9743: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         då det är fråga om en privat arbetsgivare ut-
9744: se av den 2 december 1982 översänt avskrift          reds det främst hur ifrågavarande arrangemang
9745: av följande av riksdagsledamoten Sutinen             kan genomföras utan men för den verksamhet
9746: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 433:           arbetsgivaren utövar.
9747:                                                          Enligt ett utlåtande, som social- och hälso-
9748:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vårdsministeriet har inhämtat i ärendet, kunde
9749:        ta i syfte att tillförsäkra konstnärer,       finansministeriet överväga att ge en rekom-
9750:        som utövar ett yrke vid sidan om sitt         mendation på någon nivå om beviljande av
9751:        konstnärskap, tjänstledighet eller annat      ifrågavarande tjänstledighet utan lön eller mot-
9752:        avbrott i arbetsförhållandet för den tid      svarande befrielse från arbete i fråga om stats-
9753:        de har stipendium?                            anställda. 1 synnerhet i de fall då vederböran-
9754:                                                      de under tjänstledigheten eller under den tid
9755:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         han är befriad från sitt arbete skulle tillägna
9756: anföra följande:                                     sig sådana nya kunskaper och färdigheter som
9757:    1 gällande tjänstemanna- och arbetslagstift-      han, sedan han har återvänt tili sina ursprung-
9758: ning ingår intet stadgande, enligt vilket en i       liga uppgifter, skulle kunna använda tili nytta
9759: anställningsförhållande stående person skulle        för ämbetsverket borde denna omständighet
9760: ha rätt att bli befriad från sina arbetsuppgifter    anses tala för beviljande av tjänstledighet eller
9761: på grund av konstnärligt arbete, utan att an-        befrielse från arbete.
9762: ställningsförhållandet bryts. På grund härav är          Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
9763: intet heller stadgat om rätt att tillgodoräkna       social- och hälsovårdsministeriet att det vid ut-
9764: sig sociala förmåner vid sådant avbrott i an-        vecklandet av det allmänna anställningsskyddet
9765: ställningsförhållande.                               vore motiverat att fästa uppmärksamhet vid en
9766:    Frågan om beviljande av tjänstledighet eller      eventuell utsträckning av anställningsskyddet
9767: befrielse från arbete medan arbetsförhållandet       tili att även gälla tjänstledighet eller annat av-
9768: för övrigt förblir i kraft är enligt gällande lag-   brott i anställningsförhållandet för konstnärer
9769: stiftning överlämnad åt arbetsgivarens pröv-         som vid sidan om sitt konstnärskap utövar ett
9770: ning. Vid prövning av frågan fästs uppmärk-          yrke. 1 detta sammanhang kunde även ett så-
9771: samhet närmast vid huruvida det kan anses            dant arrangemang övervägas att även den tid
9772: lämpligt att i ifrågavarande fall bara låta en       ett anställningsförhållande har varit avbrutet
9773: vikatie sköta tjänsten eller uppgiften samt vid      på grund av konstnärligt arbete skulle berättiga
9774: frågan huruvida avlönandet av en vikatie kan         den anställda att tillgodoräkna sig sådana so-
9775: ordnas utan svårighet. Då en myndighet är ar-        ciala förmåner som grundar sig på anställnings-
9776:  betsgivare utreds i detta sammanhang särskilt       förhållandet genom att sagda tid skulle anses
9777:  hur ifrågavarande uppgifter under tjänstledig-      kunna likställas med tid, som vederbörande har
9778:  heten kan skötas med tillgodoseende av äm-          varit i arbete.
9779:       Helsingfors den 5 januari 1983
9780: 
9781:                                                      Socia!l- och hä1sovårdsminister Vappu Taipale
9782:                    j
9783:                   j
9784:                  j
9785:                 j
9786:                j
9787:               j
9788:              j
9789:             j
9790:            j
9791:           j
9792:          j
9793:         j
9794:        j
9795:       j
9796:      j
9797:     j
9798:    j
9799:   j
9800:  j
9801: j
9802:                                               1982 vp.
9803: 
9804: Kirjallinen kysymys n:o 434
9805: 
9806: 
9807: 
9808: 
9809:                                  Laitinen: Nuorison työllistämiseksi tarkoitetuista määrärahoista
9810: 
9811: 
9812:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9813: 
9814:    Nuorten työllistämiseksi tarkoitettujen mää-     palkka kuin nostaa työttömyyskorvausta. Vas-
9815: rärahojen osalta on useassa työvoimapiirissä        taisuudessa tulisi huolehtia siitä, että nuorten
9816: tänä vuonna käynyt niin, että määrärahat ovat       ei tarvitsisi tällaista epävarmuutta kokea, vaan
9817: loppuneet kesken vuoden tai on jouduttu ole-        rahat työllistämistä varten olisivat taatut aina-
9818: maan pitkiä aikoja epätietoisuudessa, voidaan-      kin vuoden loppuun saakka. Riittävä jousta-
9819: ko nuoret pitää työssä työllisyystuen avulla        vuus työvoimapiirien kesken määrärahojen käy-
9820: koko loppuvuoden. Lisäbudjetissa, ns. työlli-       tössä edesauttaisi niiden riittävyyttä.
9821: syysbudjetissa, ei ole erillistä määrärahaa nuor-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9822: ten työllistämiseksi.                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9823:    Vaikean nuorisotyöttömyyden supistamisek-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9824: si on nuorten työllisyysmäärärahoilla voitu         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9825: hankkia useille koulunsa päättäville nuorille
9826: ensimmäinen työpaikka, jotta he eivät joudu                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
9827: suoraan työttömyyskortistoon. Epävarmuus                    ettei    työllisyystuella työllistettäville
9828: määrärahojen riittämisestä aiheuttaa kuitenkin              nuorille aiheuteta epävarmuutta työ-
9829: nuorille ongelmia. Kokemukset osoittavat, että              paikan menettämisen pelossa ja että
9830: nuoret oltuaan jonkin aikaa työssä tuntevat                 työllisyysmäärärahojen käyttö eri työ-
9831: pelkoa työn mahdollisesta loppumisesta. He                  voimapiirien kesken on riittävän jous-
9832: ovat juuri ehtineet ymmärtää kuinka paljon                  tavaa?
9833: mielekkäämpää on tehdä työtä ja saada siitä
9834:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9835: 
9836:                                           Juhani Laitinen
9837: 
9838: 
9839: 
9840: 
9841: 0883000346
9842: 2                                              1982 vp.
9843: 
9844: 
9845: 
9846: 
9847:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9848: 
9849:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          tavoin, että työhön sijoitettuja nuoria olisi
9850: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          jouduttu sanomaan irti määrärahojen niukkuu-
9851: mies, olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päi-           den johdosta. Kunnallisen työllistämistuen
9852: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         määrärahojen osalta oli kolmen työvoimapii-
9853: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          rin, nimittäin Turun, Jyväskylän ja Kuopion
9854: kansanedustaja Juhani Laitisen näin kuuluvas-         työvoimapiirien osalta syksyllä hetken epäsel-
9855: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 434:                vää, kuinka tarvittavat määrärahat voidaan jär-
9856:                                                       jestää, mutta asia saatiin työvoimaministeriön
9857:           Miten Hallitus aikoo huolehtia sii-         lokakuun lopussa tekemällä päätöksellä kor-
9858:        tä, ettei työllisyystuella työllistettäville   jattua, kun saatiin selvitetyksi, että edellä mai-
9859:        nuorille aiheuteta epävarmuutta työpai-        nituille työvoimapiireille tarvittavat lisämäärä-
9860:        kan menettämisen pelossa ja että työl-         rahat voidaan siirtää Oulun työvoimapiirille
9861:        lisyysmäärärahojen käyttö eri työvoima-        aikaisemmin osoitetuista määrärahoista. Edel-
9862:        piirien kesken on riittävän joustavaa?         lä olevan perusteella työvoimaministeriö kat-
9863:                                                       soo, ettei ole tarpeellista ryhtyä erityistoimen-
9864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          piteisiin työvoimapiirikohtaisten määrärahakiin-
9865: vasti seuraavaa:                                      tiöiden jakomenettelyn uusimiseksi, koska jo
9866:   Nuorten työllistämiseen vuoden 1982 ai-             nykyisin sovellettavalla menettelyllä voidaan
9867: kana osoitetut määrärahat eivät missään työ-          määrärahakiintiöistä päättää tarpeeksi jousta-
9868: voimapiirissä loppuneet kesken vuoden yh-             vasti.
9869: denkään työllistämistoimenpiteen osalta sillä
9870:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
9871: 
9872:                                                                   Työvoimaministeri Veikko Helle
9873:                                              N:o 434                                              3
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                            Till Riksdagens Herr Talman
9879: 
9880:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      endaste arbetskraftsdistrikt för en endaste sys-
9881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          selsättningsåtgärd så att man hade varit tvung-
9882: velse av den 2 december 1982 tili vederbö-         en att på grund av anslagens knapphet säga
9883: rande medlem av statsrådet för besvarande          upp arbetsplacerade ungdomar. Då det gäller
9884: översänt avskrift av följande av riksdagsman       anslagen för kommunalt sysselsättningsstöd i
9885: Juhani Laitinen ställda skriftliga spörsmål nr     tre arbetskratfsdistrikt, nämligen Aho, Jyväs-
9886: 434:                                               kylä och Kuopio, var finansieringen på hös-
9887:                                                    ten ett slag osäker, men den ordnades ge-
9888:           Hur ämnar Regeringen se till att         nom arbetskraftsministeriets beslut av slutet
9889:        oron för att förlora sin arbetsplats inte   av oktober, sedan det framgått att de tili-
9890:        skall framkalla osäkerhet hos ungdo-        läggsanslag som ovannämnda arbetskraftsdi-
9891:        mar som sysselsätts genom sysselsätt-       strikt behövde kunde överföras från de anslag
9892:        ningsstöd samt att fördelningen av sys-     som tidigare anvisats tili Uleåborgs arbets-
9893:        selsättningsanslag mellan olika arbets-     kraftsdistrikt. Med stöd av det ovan anförda
9894:        kraftsdistrikt är tiliräckligt smidig?      anser arbetskraftsministeriet att man inte
9895:                                                    behöver vidta särskilda åtgärder för att för-
9896:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      nya förfarandet vid fördelningen av anslags-
9897: samt följande:                                     kvoter per arbetskraftsdistrikten, eftersom det
9898:    De anslag som under år 1982 anvisades           förfarande som nu tillämpas vid beslutatsfat-
9899: för sysselsättning av unga tog inte slut i ett     tandet är tiliräckligt flexibelt.
9900:      Helsingfors den 12 januari 1983
9901: 
9902:                                                              Arbetskraftsminister Veikko Helle
9903:                                                1982 vp.
9904: 
9905: Grjallinen kysymys n:o 435
9906: 
9907: 
9908: 
9909: 
9910:                                   P. Vennamo: Alikulkutunnelin rakentamisesta ns. Lauttanpään
9911:                                      kaupan risteykseen Mietoisissa
9912: 
9913: 
9914:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9915: 
9916:    Yhteiskunnan tulee huolehtia kansalaistensa        vin-Raision tien. Erityisen paljon tällaista ko.
9917: urvallisuudesta joka suhteessa parhaalla mah-         tien ylittämistä tapahtuu risteyksessä, josta läh-
9918: lollisella tavalla. Erityisen tärkeätä tämä on        tee tie itään Mynämäkeen ja länteen Saaren-
9919: :ellaisissa tapauksissa, joissa yhteiskunta voi       kylään. Kyseiseen ns. Lauttanpään kaupan ris-
9920: rarsin vähäisin kustannuksin aiheutuneisiin           teykseen tulisi ehdottomasti saada turvallinen
9921: nahdollisiin vahinkoihin verrattuna vähentää          yli- tai alikulkusilta jalankulkijoille.
9922: :yysistä onnettomuusuhkaa. Tällöin mm. lii-              Edellä esittämäni perusteella ja valtiopäivä-
9923: cenneinvestoinnit ovat yleensä kansantalouden         järjestyksen 37 §:n 1 m0menttiin viitaten esi-
9924: wkonaisuuden kannalta kannattavia sijoituksia         tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9925: a ne ovat sitä erityisesti silloin, kun liikenne-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9926: :urvallisuutta lisäävillä hankkeilla voidaan pa-      sen:
9927: ~antaa lasten turvallista liikkumista liikenteessä.
9928: Vaikka tällaiset hankkeet saattavat tuntua val-                 Aikooko Hallitus ryhtyä totmnn ja-
9929:  akunnalliselta katsantokannalta vähäisiltä, on              lankulkijoiden turvallisen tienylityksen
9930: 1iillä usein suuri paikallinen merkitys, jota ei             järjestämiseksi esimerkiksi alikulkutun-
9931: :ule väheksyä.                                               nelia käyttäen Kustavin-Raision tien
9932:    Mietoisten kunnan alueella Varsinais-Suomes-              ja Mietoisten-Mynämäen tien risteyk-
9933: :a huomattava joukko lapsia joutuu koulutiel-                sessa eli ns. Lauttanpään kaupan risteyk-
9934:  ään ylittämään vilkkaasti liikennöidyn Kusta-               sessä Mietoisten kunnan alueella?
9935:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
9936: 
9937:                                            Pekka Vennamo
9938: 
9939: 
9940: 
9941: 
9942: l88300026X
9943: 2                                            1982 vp.
9944: 
9945: 
9946: 
9947: 
9948:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9949: 
9950:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    neturvallisuutta parantavia investointihankkei-
9951: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      ta yli 200 mmk:n edestä. Lisäksi turvallisuut-
9952: hemies, lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ta parantavia toimenpiteitä sisältyy muihinkin
9953: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pek-    hankkeisiin ja tehtäviin, kuten esim. liukkau-
9954: ka Vennamon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       den torjuntaan.
9955: symyksestä n:o 435:                                     Turvallisuutta parantavilla hankkeilla on siis
9956:                                                     huomattava merkitys myös valtakunnallisesti.
9957:           Aikooko Hallitus ryhtyä tOimun ja-        Turvallisuuskohteitakin on kuitenkin toteutet-
9958:        lankulkijoiden turvallisen tienylityksen     tava tehokkuusjärjestyksessä, eli ne hankkeet
9959:        järjestämiseksi esimerkiksi alikulkutun-     ensin, joissa vähällä rahalla saadaan eniten tur-
9960:        nelia käyttäen Kustavin-Raision tien         vallisuutta parannettua.
9961:        ja Mietoisten-Mynämäen tien risteyk-            Turun tie- ja vesirakennuspiiri on Mietois-
9962:        sessa eli ns. Lauttanpään kaupan risteyk-    ten kunnan esityksestä tutkinut kevyen liiken-
9963:        sessä Mietoisten kunnan alueella?            teen väylien ja alikulkujen tarpeen Mietoisten
9964:                                                     kunnan alueella syyskuussa 1982. Kysymyk-
9965:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sessä tarkoitetulla kohdalla on maantien n:o
9966: vasti seuraavaa:                                    192 vuoden keskimääräinen liikennemäärä n.
9967:    Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen myös      2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Risteävää ke-
9968: tienpidon keinoin on tärkeää. Tämä on todet-        vyttä liikennettä on vain noin 30 yksikköä.
9969: tu mm. liikenheministeriön hallinnonalan suun-      Ko. kohdalla on 80 km/h nopeusrajoitus.
9970: nitelmassa vuosiksi 1984-88 seuraavasti:                Turun tiepiirin tienpidon toimenpideohjel-
9971: "Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja muiden vi-        miin 1980-luvulla voidaan sijoittaa paaosm
9972: ranomaisten yhteistyöllä pyritään tieliikenteen     vain sellaisia alikulkuja, joissa tietä ylittävien
9973: turvallisuutta edelleen parantamaan. Tie- ja ve-    määrä muuten vastaavissa liikenneolosuhteissa
9974: sirakennuslaitoksen osalta ovat tässä työssä kes-   on noin 200 tai enemmän. Tiepiirin alueelta
9975: keisiä toimenpiteitä mm. kevyen liikenteen väy-     siis löytyy runsaasti kohteita, jotka ovat noin
9976: lien, kaupunkien ohitusteiden ja eritasoristeys-    6 kertaa ehdotettua tehokkaampia liikennetur-
9977: ten rakentaminen."                                  vallisuuden kannalta, joten kysymyksessä esi-
9978:    Vuoden 1983 tie- ja vesirakennuslaitoksen        tetty alikulku ei ole mahtunut lähivuosien tien-
9979: työohjelman kohteisiin sisältyy erilaisia liiken-   pito-ohjelmiin.
9980:      Helsingissä tammikuun 7 päivänä 1983
9981: 
9982:                                                                   Liikenneministeri Reino Breilin
9983:                                             N:o 435                                               3
9984: 
9985: 
9986: 
9987: 
9988:                           Till Riksdagens Herr Talman
9989: 
9990:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ett belopp av sammanlagt över 200 milj. mark.
9991: mger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         Dessutom ingår i andra projekt och uppgifter
9992: relse tili vederbörande medlem av statsrådet      åtgärder för förbättrande av säkerheten, så-
9993: )versänt avskrift av följande av riksdagsman      som exempelvis avvärjande av halka.
9994: Pekka Vennamo undertecknade spörsmål nr               Projekten som syftar till förbättrande av
9995: 05:                                               säkerheten är således av synnerligen stor be-
9996:                                                   tydelse även på riksnivå. Säkerhetsprojekten
9997:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      måste likväl genomföras i effektivitetsordning,
9998:       att anordna trygg vägövergång för fot-      dvs. först de projekt där man med ringa me-
9999:       gängare exempelvis genom användande         del kan åstadkomma de största förbättringarna
10000:       av underfart vid korsningen mellan vä-      av säkerheten.
10001:       garna Gustavs-Reso samt Mietoinen               Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikt har på
10002:       -Mynämäki, dvs. i korsningen vid den        framställning av Mietoinen kommun under-
10003:       s.k. Lauttanpää-butiken på Mietoinen        sökt behovet av leder och underfarter för den
10004:       kommuns område?                             lätta trafiken på Mietoinen kommuns område
10005:                                                   i september 1982. På den i spörsmålet avsedda
10006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     platsen är den årliga genomsnittliga trafik-
10007: ;amt anföra följande:                             mängden på landsväg nr 192 ca 2 500 fordon
10008:    Ombesörjandet av trafiksäkerheten även ge-     i dygnet. Den korsande lätta trafiken uppgår
10009: 10m väghållningsåtgärder är viktigt. Detta har    till endast ca 30 enheter. På ifrågavarande plats
10010: mnstaterats bl.a. i planen för trafikministe-     gäller en hastighetsbegränsning om 80 km/h.
10011: ~iets förvaltningsområde för åren 1984-88             I åtgärdsplanerna för Åbo vägdistrikts väg-
10012: Jå följande sätt: "Genom samarbete mellan         hållning på 1980-talet kan inplaceras huvud-
10013: räg- och vattenbyggnadsverket samt övriga         sakligen endast sådana underfarter, där de
10014: nyndigheter försöker man fortsättningsvis för-    vilka eljest korsar vägen under motsvarande
10015: )ättra säkerheten i fråga om vägtrafiken. För     trafikförhållanden är ca 200 eller flera till an-
10016: 1äg- och vattenbyggnadsverkets del är de cent-    talet. På vägdistriktets område finns således
10017: ~ala åtgärderna i detta arbete byggande av        många sådana projekt, vilka är ca sex gånger
10018: )La. leder för den lätta trafiken, omfartsvägar   effektivare med avseende på trafiksäkerheten
10019: cring städer samt planskilda korsningar."         än det föreslagna, varför den i spörsmålet
10020:    I väg- och vattenbyggnadsverkets arbetspro-    framförda underfarten inte har kunnat upptas
10021: ~ram för år 1983 ingår olika investeringspro-     i väghållningsprogrammet för de närmaste
10022: ekt i syfte att förbättra trafiksäkerheten till   åren.
10023:      Helsingfors den 7 januari 1983
10024: 
10025:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
10026:                                             1982 vp.
10027: 
10028: Skriftligt spörsmål nr 436
10029: 
10030: 
10031: 
10032: 
10033:                                  Renlund m. fl.: Om utbetalningen av arbetslöshetsunderstöd åt
10034:                                     innehavare av små jordbrukslägenheter
10035: 
10036: 
10037:                              T1ili Riksdagens Herr Talman
10038: 
10039:    Social- och hälsovårdsministeriet meddelar         Också om den arbetslösa arbetstagaren till
10040: i sina tillämpningsdirektiv för arbetslöshets-     en del kan sysselsätta sig med jordbruk under
10041: kassorna att utbetalande av arbetslöshetsersätt-   ovan nämnda period, är inkomsterna från
10042: ningar åt bl. a. arbetstagare, som innehar od-     ifrågavarande jordbruk minimala och kan när-
10043: lingsbar jord mera än 4 ha - och i norra och       mast jämföras med annan hobbyverksamhet.
10044: östra Finland mera än 6 ha - inte kan erhålla         Systemet skapar enbart irritation bland de
10045: arbetslöshetsunderstöd, med motiveringen att       arbetslösa. I vilket fall som helst borde den
10046: sådan arbetstagare inte anses vara arbetslös       nedre gränsen för utbetalande av understöd
10047: under den egentliga jordbrukstiden. I enlighet     kraftigt höjas, t. ex. tili 10 ha.
10048: med beslutet utbetalas inte arbetslöshetsunder-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag
10049: stöd åt arbetslösa arbetstagare med brukbar        i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
10050: jord om 4 ha resp. 6 ha i följande Iän under       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
10051: perioder som börjar:                               rådet ställa följande spörsmål:
10052:    - Lapplands Iän fr.o.m. 7. 6.
10053:    - Uleåborgs Iän fr.o.m. 1. 6.                            Vilka åtgärder ämna.r Regeringen
10054:    - Norra Karelen, Kuopio, Mellersta-Fin-               vidta för att ändra på tiliämpningen
10055: lands och Vasa Iän fr.o.m. 26. 5.                        av utbetalande av arbetslöshetsunder-
10056:    - övriga Finland 20. 5.                               stöd för innehavare av små jordbruks-
10057:                                                          lägenheter så, att de bättre skulle
10058:    Systemet verkar föråldrat inte minst med              överensstämma med de verkliga förha!-
10059: tanke på att jordbrukstekniken har utvecklats            landena?
10060: kraftigt sedan bestämmelsen trädde i kraft för
10061: första gången.
10062:      Helsingfors den 2 december 1982
10063: 
10064:                Boris Renlund                                  Håkan Malm
10065:                Elisabeth Rehn                                 Ole Norrback
10066:                                       Gunnar Häggblom
10067: 
10068: 
10069: 
10070: 
10071: 088300019P
10072: 2                                             1982 vp.
10073: 
10074: Kirjallinen kysymys n:o 436                                                                Suomennos
10075: 
10076: 
10077: 
10078: 
10079:                                   Renlund ym.: Työttömyyskorvausten maksamisesta pienten maa-
10080:                                      tilojen haitijoille
10081: 
10082: 
10083:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10084: 
10085:    Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut        Vaikka työtön työntekijä osittain voikin työl-
10086: työttömyyskassoille annetuissa soveltamisohjeis-     listää itsensä maanviljelyllä mainitun kauden
10087: saan, että työttömyyskorvausta ei saa maksaa         aikana, hänen tulonsa ko. maanviljelyksestä
10088: mm. sellaisille työntekijöille, joilla on enemm:in   ovat minimaaliset ja niitä voidaan verrata lä-
10089: kuin 4 ha viljeltyä maata tai Pohjois- ja Itä-       hinnä muuhun barrastustoimintaan.
10090: Suomessa enemmän kuin 6 ha. Perusteluna                 Tämä järjestelmä synnyttää vain ärtymystä
10091: tälle pidetään sitä, että tällaista työntekijää ei   työttömien keskuudessa. Joka tapauksessa tuen
10092: voida pitää työttömänä varsinaisen maanvilje-        maksamiseen oikeuttavaa alarajaa tulisi selvästi
10093: lyskauden aikana. Päätöksen mukaisesti työttö-       korottaa, esimerkiksi 10 hehtaariin.
10094: myyskorvausta ei makseta sellaisille työttömille        Edellä olevan perusteella sekä valtiopäivä-
10095: työntekijöille, joilla on viljeltyä maata 4 tai      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10096: 6 ha seuraavissa lääneissä kausina, jotka alka-      tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10097: vat:                                                 sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10098:        Lapin läänissä alkaen 7. 6.                   sen:
10099:        Oulun läänissä alkaen 1. 6.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10100:        Pohjois-Karjalassa, Kuopiossa, Keski-Suo-             ryhtyä muuttaakseen työttömyyskor-
10101: men ja Vaasan lääneissä alkaen 26. 5.                        vausten maksamisperusteita pienten
10102:    - muissa osissa Suomea alkaen 20. 5.                      maanviljelystilojen haltijoiden osalta si-
10103:                                                              ten, että ne vastaisivat paremmin tociel-
10104:    Järjestelmä vaikuttaa vanhentuneelta jo sen-              lisia olosuhteita?
10105: kin takia, että maanviljelystekniikka on kehit-
10106: tynyt voimakkaasti sen jälkeen kun määräykset
10107: ovat tulleet ensimmäisen kerran voimaan.
10108:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1982
10109: 
10110:                Boris Renlund                                     Håkan Malm
10111:                Elisabeth Rehn                                    Ole Norrback
10112:                                         Gunnar Häggblom
10113:                                                N:o 4.36                                              3
10114: 
10115: 
10116: 
10117: 
10118:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10119: 
10120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myysvakuutusasiain neuvottelukunnan lausun-
10121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         non, ettei sellaista palkkatyöntekijäksi katsot-
10122: olette 2 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-        tavaa viljelmän haltijaa, jolla on viljeltyä maa-
10123: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta muualla Suomessa enemmän kuin neljä heh-
10124: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taaria tai Pohjois- ja Itä-Suomessa enemmän
10125: Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         kuin kuusi hehtaaria, voida pitää työttömänä
10126: sesta kysymyksestä n:o 436:                           työnhakijana varsinaisena maatalouskautena.
10127:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää vuosittain
10128:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Maatalouskeskusten Liitolta lausunnon maata-
10129:        ryhtyä muuttaakseen työttömyyskor-             louskauden alkamis- ja päättymisajankohdista.
10130:        vausten maksamispcrusteita pienten             Lausunnon perusteella ministeriö päättää maa-
10131:        maanviljelystilojen haltijoiden osalta fi-     talouskauden pituuden. Maanviljelystekniikan
10132:        ten, että ne vastaisivat paremmin todel-       kehittymisen johdosta ministeriö on viime vuo-
10133:        lisia olosuhteita?                             sina lyhentänyt Maatalouskeskusten Liiton il-
10134:                                                       moittamia aikoja.
10135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Työttömyysturvatoimikunta selvitti viljel-
10136: taen seuraavaa:                                       män haltijan oikeutta työttömyyspäivärahaan.
10137:    Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tar-       Mietinnössään toimikunta totesi, että tietyn
10138: kastuskertomuksessaan vuonna 1967, että               suuruisen viljelmän haltijan on katsottava työl-
10139: työttömyyskassat olivat maksaneet avustusta           listyvän varsinaisena maatalouskautena. Tämän
10140: jäsenille, joiden ei voitu joka suhteessa kat-        vuoksi asetuksella tultaisiin tarkemmin mää-
10141: soa täyttäneen palkkatyöntekijäkäsitteelle ase-       räämään ne ajat, jolloin määrätyn suuruisen
10142: tettuja vaatimuksia. Tarkastuskertomuksen joh-        viljelmän haltija ei kausiluontaisesti ole oikeu-
10143: dosta sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti työt-   tettu työttömyyspäivärahaan.
10144: tömyyskassoille, pyydettyään asiassa työttö-
10145:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1983
10146: 
10147:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
10148: 4                                           1982 vp;
10149: 
10150: 
10151: 
10152: 
10153:                           Till Riksdagens Herr Talman
10154: 
10155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        innehavare av odlingsjord som kan betraktas
10156: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           som lönarbetare och som på annan ort i Fin-
10157: velse av den 2 december 1982 tili vederbö-          land har mera än fyra hektar eller i norra
10158: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        och Östra Finland mera än sex hektar odlad
10159: av följande av riksdagsman Boris Renlund            jord inte under den egentliga jordbrukssäsong-
10160: m. fl. undertecknade spörsmål nr 436:               en kan anses som arbetlös arbetssökande. So-
10161:                                                     cial- och hälsovårdsministeriet inbegär årligen
10162:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           utlåtande från Maatalouskeskusten Liitto om
10163:        vidta för att ändra på tillämpningen         vid viiken tidpunkt jordbrukssäsongen börjat
10164:        av utbetalande av arbetslöshetsunder-        och slutat. På basen av utlåtandet fastställer
10165:        stöd för innehavare av små jordbruks-        ministeriet jordbrukssäsongens längd. På grund
10166:        lägenheter så, att de bättre skulle          av den tekniska utvecklingen inom jordbruket
10167:        överensstämma med de verkliga förhät-        har ministeriet under de senaste åren för-
10168:        landena?                                     kortat de tider som Maatalouskeskusten Liitto
10169:                                                     uppgivit.
10170:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Kommissionen för trygghet mot arbetslöshet
10171: samt anföra följande:                               har utrett den rätt tili dagpenning vid arbets-
10172:    Statens revisionsverk konstaterade i sin re-     löshet som en innehavare av odling har. I sitt
10173: visionsberättelse år 196 7 att arbetslöshetskas-    utlåtande konstaterade kommissionen att en
10174: sorna hade betalat ut understöd tili medlem-        innehavare av odlingsbar jord av en viss stor-
10175: mar som inte i alla avseenden kunde anses           lek måste anses ha arbete under den egent-
10176: uppfylla de krav som ställs på begreppet lön-       liga jordbrukssäsongen. Därför borde man ge-
10177: arbetare. Med anledning av revisionsberättel-       nom förordning närmare fastställa de tider
10178: sen och efter att ha inbegärt utlåtande i ären-     under vilka en innehavare av odlingsbar jord
10179: det av delegationen för arbetslöshetsförsäk-        av en viss storlek inte säsongmässigt är be-
10180: ringsärenden meddelade social- och hälsovårds-      rättigad tili dagpenning vid arbetslöshet.
10181: ministeriet arbetslöshetskassorna att en sådan
10182:      Helsingfors den 4 januari 1983
10183: 
10184:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
10185:                                             1982 vp.
10186: 
10187: Kirjallinen kysymys n:o 437
10188: 
10189: 
10190: 
10191: 
10192:                                 Hirvelä: Tien rakentamisesta ennen lupakäsittelyn päättymistä
10193: 
10194: 
10195:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10196: 
10197:    Korpilahden kunnassa on käynnissä tapahtu-          Kyseinen henkilö on itse kertonut, että hank-
10198: masarja, joka osoittaa vesi- ja tielainsäädännön   keen eteneminen hänen kannaltaan myöntei-
10199: olevan maassamme uudistamisen tarpeessa.            sesti on johtunut hyvistä suhteista erään suu-
10200: Eräs laulaja on hankkinut omistukseensa maa-       ,ren puolueen arvovaltaisiin jäseniin.
10201: alueen Vuohensalon saaresta ja pyrkii nyt paik-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10202: kakunnan asukkaiden vastustuksesta huolimat-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10203: ta vetämään saareen tien toisten maiden poikki     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10204: sekä järvessä olevan salmen yli.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10205:    Huolestuttavaa asiassa on se, että vaikka
10206: sen paremmin tien kuin sillankaan rakentami-                 Onko mahdollista, että henkilön niin
10207: seen ei ole saatu lainvoimaista päätöstä, ete-            sanotut suhteet poliittisiin päättäjiin
10208: nee tiehanke koko ajan. Tietoimituksessa on               ovat voineet vaikuttaa edellä selostet-
10209: kyseiselle laulajalle myönnetty vuodeksi väli-            tuihin tapahtumiin Korpilahden kun-
10210: aikainen kulkuoikeus toisten maiden halki. Kui-           nassa, ja jos on,
10211: tenkin tämä väliaikainen kulkuoikeus on käy-                 mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
10212: tännössä mahdollistanut valmiin tien rakenta-             toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
10213: misen. Silta-asia puolestaan on nyt korkeim-              ennen lainvoimaista pääasiaa koskevaa
10214: man hallinto-oikeuden ratkaistavana. Tästä huo-           viranomaisen päätöstä tapahtuvan tien
10215: limatta tiehankkeen ajaja on saattanut rakentaa           tekemisen tai vesistöön rakentamisen
10216: salmen puoliväliin saakka ulottuvan tiepenke-             rajoittamiseksi?
10217: reen kutsuen sitä laituriksi.
10218:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
10219: 
10220:                                           Inger Hirvelä
10221: 
10222: 
10223: 
10224: 
10225: 088300024V
10226: 2                                              1982 vp.
10227: 
10228: 
10229: 
10230: 
10231:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10232: 
10233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ole periaatteessa huomautettavaa. Väliaikainen
10234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tieoikeus on myönnetty paikkaan, johon lo-
10235: olette 3 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-        pullinen tie ja silta on tarkoitus rakentaa. Ran-
10236: jeenne n:o 2352 ohella toimittanut valtioneu-         ta-alueet suunnitellun siltapaikan molemmilla
10237: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          rannoilla omistaa sellainen maanomistaja, joka
10238: kansanedustaja Hirvelän näin kuuluvasta kir-          on siltahankkeessa mukana. Hankkeesta on Itä-
10239: jallisesta kysymyksestä n:o 437:                      Suomen vesioikeus antanut myönteisen päätök-
10240:                                                       sensä 29. 3. 1982. Siitä on kuitenkin valitettu
10241:           Onko mahdollista, että henkilön niin        korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asiaa par-
10242:        sanotut suhteet poliittisiin päättäjiin        haillaan käsitellään.
10243:        ovat\ voineet vaikuttaa edellä selostet-          Kyseisen salmen leveys on noin 100 m. Man-
10244:        tuihin tapahtumiin Korpilahden kun-            tereen puolella ranta on matalaa ja sinne on
10245:        nassa, ja jos on,                              maanomistajan suostumuksella rakennettu noin
10246:           mihin lainsäädännöllisiin tai muihin        20 m pitkä laituri. Saaren puolelle on niin-
10247:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä          ikään maanomistajan suostumuksella rakennettu
10248:        ennen lainvoimaista pääasiaa koskevaa          noin 10 m pitkä laituri. Laiturit on rakennettu
10249:        viranomaisen päätöstä tapahtuvan tien          tulevan tien ja penkereen kohdalle.
10250:        tekemisen tai vesistöön rakentamisen              Laitureita tarvitaan mm. lasten koulukulje-
10251:        rajoittamiseksi?                               tuksia varten. Ennen kuin silta valmistuu, lap-
10252:                                                       set on koulupäivinä kuljetettava veneellä man-
10253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tereelle ja takaisin sulan veden aikana. Laiturit
10254: vasti seuraavaa:                                      ovat muutoinkin saareen pääsemisen kannalta
10255:                                                       tarpeen.
10256:    Kysymyksessä tarkoitetaan Korpilahden kun-            Vesilain 1 luvun 28 § :n mukaan rannan
10257: nan Muuramen kylässä suoritettavassa kesken-          omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa
10258: etäisessä yksityistietoimituksessa n:o 108486         mm. laituri, joka ulottuu toisen vesialueellekin,
10259: Saarelan tilalle RN:o 13:38 yksityistielain 82 a      mikäli se voi tapahtua tuottamatta vesialueen
10260: § :n perusteella annettua väliaikaista kulkuoi-       omistajalle vahinkoa tai huomattavaa haittaa ja
10261: keutta. Maanmittaushallitus on lausunnossaan          aiheuttamatta vesistössä 1 luvun 12-15 §:ssä
10262: katsonut, että toimituksessa on menetelty lain        tarkoitettua muutosta tai seurausta. Keski-Suo-
10263: ja ohjeitten mukaisesti. Toimitusinsinöörin           men vesipiirin vesitoimisto on vesihallinnon
10264: mukaan aikaisemmat 1900-luvun alussa perus-           piirihallinnon ao. viranomaisena katsonut, että
10265: tetut kulkuoikeudet eivät sellaisenaan enää           edellä mainitut laiturit on voitu rakentaa vesi-
10266: täytä nykyisten kulkuvälineiden asettamia vaa-        lain 1 luvun 28 §:n perusteella.
10267: timuksia.                                                Mitä tulee vesistöön rakentamiseen yleensä,
10268:    Yksityisistä teistä annettu laki ei aseta estei-   todettakoon, että voimassa olevan lainsäädän-
10269: tä eikä rajoituksia väliaikaisen kulkuoikeuden        nön perusteella riippumattomat tuomioistuimet
10270: edellyttämälle tien rakentamiselle. Oikeuden          asettavat ne ehdot, joilla luvanvarainen vesis-
10271: luonteesta johtunee, että tie on toisaalta voi-       töön rakentaminen saa tapahtua. Lainsäädän-
10272: tava saattaa kulkukelpoiseen kuntoon, mutta           nöllisten toimenpiteiden osalta vesihallitus on
10273: toisaalta tulisi välttää sellaisten rakenneimien      lausunnossaan viitannut siihen, että vesilain
10274: tekemistä, joita ei enää myöhemmin voitaisi           uudistaminen on jo pitemmän aikaa ollut val-
10275: poistaa.                                              misteilla.
10276:    Myös vesihallitus on lausunnossaan ilmoit-            Vesihallitus toteaa, että sen käsityksen mu-
10277: tanut, ettei tieasian suhteen tässä vaiheessa         kaan asiassa ei ole menetelty vastoin vesilakia.
10278:                                                N:o 437                                              3
10279: 
10280:    Liikenneministeriön tiedossa ei ole, että suh-    nisteriö korostaa, että asian käsittely on kes-
10281: teet poliittisiin päättäjiin olisivat vaikuttaneet   ken. Asia ei näin ollen anna aihetta hallituksen
10282: hankkeen viranomaiskäsittelyyn. Liikennemi-          toimenpiteisiin.
10283:      Helsingissä tammikuun 5 päivänä 1983
10284: 
10285:                                                                   Liikenneministeri Reino Breilin
10286: 4                                            1982 vp.
10287: 
10288: 
10289: 
10290: 
10291:                            Ti'll Riksdagens Herr Talman
10292: 
10293:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          finns någonting att anmärka mot vägärendet.
10294: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Den temporära vägrättigheten har beviljats för
10295: nr 2352 av den 3 december 1982 tili veder-           den plats där det är meningen att bygga den
10296: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       slutliga vägen och bron. Strandområdena på
10297: av följande av riksdagsledamoten Hirvelä             båda stränderna vid platsen för den planerade
10298: undertecknade spörsmål nr 4 37:                      bron ägs av sådana markägare som deltar i
10299:                                                      broprojektet. Östra Finlands vattendomstol
10300:           Är det möjligt att en persons s.k.         har 29. 3. 1982 gett sitt tillstyrkande beslut.
10301:        relationer tili de politiska besluts-         Över detta har likväl anförts besvär hos högsta
10302:        fattarna har kunnat inverka på ovan           förvaltningsdomstolen, där ärendet för när-
10303:        redovisade händelser i Korpilahti kom-        varande är under handläggning.
10304:        mun, och om så är,                                Ifrågavarande sund är ca 100 meter brett.
10305:           vilka lagstiftningsmässiga ellet andra     På fastlandssidan är stranden låg och där har
10306:        åtgärder har Regeringen för avsikt att        med markägarens tillstånd byggts en ca 20
10307:        vidta i syfte att begränsa byggandet av       meter lång brygga. På ösidan har likaså med
10308:        väg eller byggandet i vattendrag innan        markägarens tillstånd byggts en ca 10 meter
10309:        myndighets laga kraft vunna beslut i          lång brygga. Bryggorna har byggts på platsen
10310:        huvudsaken har erhållits?                      för den blivande vägen och vägbanken.
10311:                                                          Bryggorna behövs bl.a. för barnens skol-
10312:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        . transporter. 1nnan bron blir färdig, måste
10313: samt anföra följande:                                .barnen under skoldagarna transporteras med
10314:                                                       båt tili fastlandet och tilihaka under tiden för
10315:    1 spörsmålet avses den vid pågående väg-           öppet vatten. Bryggorna är även eljest nöd-
10316: förrättning nr 108486 i Muurame by i Korpi-          vändiga för att man skall kunna nå ön.
10317: lahti kommun, som gäller enskild väg, med                1 enlighet med 1 kap. 28 § vattenlagen är
10318: stöd av 82 a § lagen om enskilda vägar be-            ägare eller innehavare av strand berättigad
10319: viljade rätten att temporärt färdas över lägen-       att anlägga bl.a. brygga, som sträcker sig över
10320: heten Saarela RNr 13:38. Lantmäteristyrelsen         annans vattenområde såframt det kan ske
10321: har i sitt utlåtande ansett, att vid förrätt-         utan att vålla ägaren av vattenområdet skada
10322: ningen har förfarits i enlighet med lag och           eller avsevärt men och i vattendraget föror-
10323: anvisningar. Enligt förrättningsingenjören fyller     saka förändring ellet påföljd som avses i 1 kap.
10324: de tidigare, i början av 1900-talet grundade          12-15 §§. Vattenbyrån i Mellersta Finlands
10325: vägrättigheterna inte som sådana längre de           vattendistrikt har i egenskap av behörig myn-
10326: krav som de nuvarande färdmedlen ställer.             dighet inom vattenförvaltningens distriktsför-
10327:    Lagen om enskilda vägar uppställer inte            valtning ansett, att ovan nämnda bryggor har
10328: hinder eller begränsningar för byggande av           kunnat uppföras med stöd av 1 kap. 28 §
10329: sådan väg som den temporära vägrättigheten            va ttenlagen.
10330: förutsätter. Av rättighetens natur torde följa           Vad beträffar byggande i vattendrag i all-
10331: att vägen å ena sidan måste fås i framkomligt         mänhet kan det konstateras, att oavhängiga
10332: skick, men att man å andra sidan borde und-           domstolar med stöd av gällande lagstiftning
10333: vika att bygga sådana konstruktioner som inte         ställer de villkor på vilka av tillstånd beroende
10334: senare kan avlägsnas.                                 byggande i vattendrag får ske. 1 fråga om de
10335:    Även vattenstyrelsen har i sitt utlåtande          lagstiftningsmässiga åtgärderna har vattensty-
10336: meddelat, att det inte i detta skede i princip        relsen i sitt utlåtande hänvisat tili, att en revi-
10337:                                             N:o 437                                              5
10338: 
10339: sion av vattenlagen har varit anhängig redan      tioner tili politiska beslutsfattare skulle ha
10340: under en längre tid.                              inverkat på myndigheternas handläggning av
10341:    Vattenstyrelsen konstaterar, att man enligt    projektet. Trafikministeriet betonar, att hand-
10342: dess uppfattning inte i ärendet har handlat       läggningen av ärendet pågår. Ärendet ger så-
10343: i strid med vattenlagen.                          lunda inte anledning tili åtgärder från rege-
10344:    Trafikministeriet känner inte tili att rela-   ringens sida.
10345:      Helsingfors den 5 januari 1983
10346: 
10347:                                                                   Trafikminister Reino Breilin
10348: 
10349: 
10350: 
10351: 
10352: 088300024V
10353:                                               1982 vp.
10354: 
10355: Kirjallinen kysymys n:o 438
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                                   Männistö: Kuopion kalleusluokan muuttamisesta
10361: 
10362: 
10363:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10364: 
10365:    Kuntien jakaminen kalleusluokkiin johtaa          tason mataluutta verrattuna I kalleusluokan
10366: ainakin nykyisellään eräissä tapauksissa tavoit-     vastaaviin kaupunkeihin. Verotettava tulo asu-
10367: teisiinsa nähden päinvastaiseen tulokseen. Näin      kasta kohden esimerkiksi v. 1979 oli Kuopios-
10368: on tapahtunut Kuopion kaupungin ja sen asuk-         sa vain 18 644 markkaa, kun se I kalleusluo-
10369: kaiden kohdalla. Valtioneuvoston päätöksen           kan kaupungeista Joensuussa oli 18 857 mark-
10370: mukaisesti Kuopio kuuluu II kalleusluokkaan.         kaa, Jyväskylässä 21 238 markkaa ja Oulussa
10371: vaikka eläminen Kuopiossa on yhtä kallista ja        20 455 markkaa. Tämä on merkinnyt myös
10372: eräin osin kalliimpaakin kuin useissa I kalleus-     sitä, että veroäyrin hinta on Kuopiossa ollut
10373: luokan kaupungeissa. Asumiskustannukset ovat         korkeampi kuin em. I kalleusluokan kunnissa.
10374: Kuopiossa korkeammat useimpiin I kalleusluo-         Ennakko vuodelle 1981 oli Kuopiossa 17 pen-
10375: kan paikkakuntiin verrattuna, samoin vanhojen        niä ja I kalleusluokan kunnissa Joensuussa 16,
10376: asuntojen hintataso, joka tehdyn selvityksen         Jyväskylässä 16,5 ja Oulussa 16,25 penniä.
10377: mukaan vuoden 1980 alussa on ollut kallein           Vaikka edellä mainitut tilastotiedot ovat van-
10378: heti Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan       hoja, ne osoittavat kuitenkin selvästi sen suun-
10379: jälkeen.                                             nan, jota virheellinen kalleusluokka Kuopiolie
10380:    Hyödykkeiden saavutettavuudessa Kuopiossa         merkitsee.
10381: asuvat ihmiset ovat selvästi vaikeassa asemassa.        Kuopion kaupunginvaltuusto on paikallisen
10382: Vesistöjen voimakkaasti rikkamassa kaupungis-        väestön ja ammatillisesti järjestäytyneiden työ-
10383: sa, joka lisäksi on Puijon selänteen ym. maas-       läisten esityksestä ehdottanut perustellusti val-
10384: totekijöiden vuoksi pirstoutunut, asuinalueita       tioneuvostolle, että Kuopio siirrettäisiin I kal-
10385: on. jouduttu perustamaan hajallisiksi, erillisiksi   leusluokkaan.
10386: yksiköiksi. Näin etäisyydet sekä työpaikkoihin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10387: että palvelujen pariin lisääntyvät ja saavutetta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10388: vuus vaikeutuu. Liikkumiskustannusten määrä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10389: lisää muutoinkin kalliiden tarvikkeiden ja pal-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10390: veluiden hintoja ja pienentää ennestäänkin al-
10391: haisia palkkoja.                                              Aikooko Hallitus pikaisesti tehdä pää-
10392:    Kuopion sijoittaminen epäoikeudenmukaisesti              töksen Kuopion kaupungin siirtämisestä
10393:  II kalleusluokkaan on merkinnyt selvästi tulo-             II kalleusluokasta I kalleusluokkaan?
10394:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
10395: 
10396:                                         Lauha Männistö
10397: 
10398: 
10399: 
10400: 
10401: 0883000280
10402: 2                                               1982 vp.
10403: 
10404: 
10405: 
10406: 
10407:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10408: 
10409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          taja on neuvotteleva virkamies Pekka Tuomis-
10410: sa mainitusssa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          ta. Vuoden 1980 kalleustutkimuksen lopulliset
10411: mies, olette 3 päivänä joulukuuta 1982 päivä-          tulokset ovat valmistuneet Tilastokeskuksessa
10412: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         syksyllä 1982. Toimikunta jatkaa työtään laati-
10413: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         malla ehdotuksen kalleusluokituslaiksi ja kun-
10414: sanedustaja Männistön näin kuuluvasta kirjalli-        tien sijoitteluksi kalleusluokkiin sekä selvittä-
10415: sesta kysymyksestä n:o 438:                            mällä kustannusvaikutukset eri sektoreille. Tä-
10416:                                                        tä varten toimikunta on saanut jatkoaikaa
10417:           Aikooko Hallitus pikaisesti tehdä pää-       31. 1. 1983 saakka. Toimikunnan työskentelyn
10418:         töksen Kuopion kaupungin siirtämisestä         aikana ja nykyisen kalleusluokituslain ja kun-
10419:         II kalleusluokasta I kalleusluokkaan?          tien kalleusluokkiin sijoittelun voimassa ollessa
10420:                                                        ovat useat kunnat esittäneet tarkistuspyyntöjä.
10421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kuntien sijoittelu kalleusluokkiin perustuu pää-
10422: vasti seuraavaa:                                       sääntöisesti kalleustutkimukseen, jossa kuntien
10423:    Nykyinen kalleusluokituslaki ja sen perus-          kalleutta verrataan elämisen keskimääräiseen
10424: teella tehty kuntien sijoittelu kalleusluokkiin        kalleuteen koko maassa. Yksittäisen kunnan
10425: ovat voimassa vuoden 1983 loppuun. Valtio-             kalleuden huomattavakaan nousu ei sellaise-
10426: varainministeriö on 17. 10. 1979 asettanut toi-        naan riitä kalleusluokan tarkistamiseen. Myös
10427: mikunnan, jonka tehtävänä on:                          muiden kuntien kannalta oikeudenmukaisen rat-
10428:    - valmistella ja seurata Tilastokeskuksessa         kaisun tekeminen edellyttää kaikkien kuntien
10429: suoritettavaa kuntien kalleustutkimusta vuodel-        kalleuskehityksen huomioon ottamista. Vasta
10430: ta 1980,                                               nyt valmistunut, aikaisempia huomattavasti pe-
10431:    - laatia tämän tutkimuksen pohjalta ehdo-           rusteellisempi kalleustutkimus antaa mahdolli~
10432: tus kuntien yleistä kalleusluokitusta koskevaksi       suuden tarkistaa kaikkien kuntien sijoittelua
10433: laiksi ja ehdotus kuntien jakamisesta kalleus-         kalleusluokkiin. Muutoksia kalleusluokitukseen
10434: luokkiin,                                              tai kuntien sijoitteluun ennen vuoden 1980 kal-
10435:    - selvittää tekemänsä ehdotuksen toteutta-          leusluokitustoimikunnan työn valmistumista ei
10436: misesta yksityiselle ja julkiselle sektorille aiheu-   ole katsottu mahdolliseksi suorittaa oikeuden-
10437: tuvat kustannukset.                                    mukaisesti. Valtioneuvosto ottaa toimikun~an
10438:    Toimikunta otti nimekseen vuoden 1980 kal-          ehdotusten pohjalta aikanaan kantaa kalleusluo-
10439: leusluokitustoimikunta, toimikunnan puheenjoh-         kituskysymykseen koko laajuudessaan.
10440:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1983
10441: 
10442: 
10443:                                                                  Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
10444:                                              N:o 438                                              3
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10450: 
10451:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      års dyrortsundersökning förelåg hos Statistik-
10452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          centralen hösten 1982. Kommissionen fortsätter
10453: velse av den 3 december 1982 tili veder-           sitt arbete genom att bereda ett förslag tili lag
10454: börande medlem av statsrådet översänt av-          om dyrortsklassificering och kommunernas pla-
10455: skrift av följande av riksdagsman Männistö         cering i dyrortsklasser samt genom att utreda
10456: undertecknade spörsmål nr 438:                     kostnadsverkningarna inom olika sektorer. För
10457:                                                    detta ändamål har kommissionen fått förlängd
10458:          Ämnar Regeringen snart fatta beslut       tid tili 31. 1. 1983. Under den tid kommis-
10459:        om att flytta Kuopio stad från II           sionens arbete pågått och under den tid den
10460:        dyrortsklassen tili I dyrortsklassen?       nuvarande lagen om dyrortsklassificering har
10461:                                                    varit i kraft har flera kommuner anhållit om
10462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       justering av dyrortsklassen. Placeringen av kom-
10463: samt anföra följande:                              muner i dyrortsklasser grundar sig i regel på
10464:                                                    en dyrortsundersökning, i viiken levnadskostna-
10465:    Den nuvarande lagen om dyrortsklassi-           derna i de olika kommunerna jämförs med de
10466: ficering och den med stöd därav företagna          genomsnittliga levnadskostnaderna i hela landet.
10467: placeringen av kommunerna i dyrortsklasser är      En avsevärd stegring av levnadskostnaderna i
10468: i kraft tili utgången av år 1983. Finansminis-     en enskild kommun räcker inte i och för sig
10469: teriet tilisatte 17. 10. 1979 en kommission med    tili för en justering av dyrortsklassen. För att
10470: uppgift:                                           ett avgörande, som är rättvist även från de
10471:    - att bereda och följa 1980 års dyrorts-        övriga kommunernas synpunkt, skall kunna
10472: undersökning av kommunerna, som utförs vid         fattas, förutsätts att kostnadsutvecklingen i
10473: Statistikcentralen,                                samtliga kommuner beaktas. Den dyrortsun-
10474:    - att på basis av denna undersökning bere-      dersökning som har färdigställts först nu och
10475: da ett förslag tili lag om allmän dyrortsklassi-   som är avsevärt grundligare än de tidigare gör
10476: ficering av kommunerna och ett förslag tili        det möjligt att justera samtliga kommuners
10477: gruppering av kommunerna i dyrortsklasser,         placering i dyrortsklasser. Det har inte ansetts
10478:    - att utreda de kostnader som den privata       möjligt att företa rättvisa ändringar i dyrorts-
10479: och den offentliga sektorn förorsakas av för-      klassificeringen eller kommunernas placering i
10480: slagets genomförande.                              dyrortsklasser innan kommissionen för 1980 års
10481:    Kommissionen antog namnet kommissionen          dyrortsklassificering har slutfört sitt arbete.
10482: för 1980 års dyrortsklassificering och dess        Statsrådet fattar i sinom tid på grundvalen av
10483: ordförande är konsultative tjänstemannen Pek-      kommissionens förslag ståndpunkt tili dyrorts-
10484: ka Tuomista. De slutliga resultaten av 1980        klassificeringsfrågan i hela dess omfattning.
10485:      Helsingfors den 10 januari 1983
10486: 
10487: 
10488:                                                                    Finansminister Ahti Pekkala
10489:                                               1982 vp.
10490: 
10491: Kirjallinen kysymys n:o 439
10492: 
10493: 
10494: 
10495: 
10496:                                   Hakala ym.: Omakotilainoituksen epäkohdista
10497: 
10498: 
10499:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10500: 
10501:     Omakotilainojen myöntäminen siirrettiin kun-     omaisena on arvosteltu siitä, että ne myöntävät
10502: nille vuoden 1981 alusta lukien. Vaikka toimi-       lainoja sellaisille henkilöille, jotka eivät ole ki-
10503: vallan siirto on onnistunut melko hyvin, sisäl-      peimmässä asunnon- ja lainantarpeessa. Syy nu-
10504: tää järjestelmä eräitä nopeasti korjattavia epä-     rinkuriseen tilanteeseen ei ole kunnissa, vaan
10505: kohtia.                                              itse lainoitusjärjestelmässä.
10506:    Asuntotuotantolain 5 §:n mukaan valtion              Omakotilainoituksessa laina lasketaan pro-
10507: asuntolainojen myöntämisen tulisi perustua ta-       sentteina omakotitalolle vahvistettavasta lainoi-
10508: loudelliseen tarpeellisuuteen ja sosiaaliseen tar-   tusarvosta. Lainaa voidaan myöntää 30-60
10509: koituksenmukaisuuteen. Lain 3 §:ssä on il-           prosenttia lainoitusarvosta hakijan tulojen ja
10510: maistu toinen keskeinen periaate, jonka mu-          varallisuuden mukaan. Valtioneuvosto vahvistaa
10511: kaan tavoitteena on tuottaa lainoituksen avul-       lainoitusarvot vuosittain hyväksyessään asunto-
10512: la hankinta- ja asumiskustannuksiltaan kohtuul-      lainamäärärahan myöntämisvaltuuden käyttö-
10513: lisia asuntoja.                                      suunnitelman. Lainoitusarvo muodostuu perus-
10514:     Edellä mainitut periaatteet eivät nykyisel-      lainoitusarvosta ja siihen lisättävistä eristä. Li-
10515: lään toteudu. Rakennuskustannusten noustessa         siä saa lämmitysratkaisun perusteella, joiden li-
10516: valtionlainan suhteellinen osuus on jäänyt vuo-      säksi mahdollisia ovat ns. talvirakennuslisä se-
10517: si vuodelta pienemmäksi. Tämän vuoksi arava-         kä eräillä paikkakunnilla ns. paikkakuntalisä.
10518: asuntojen rakentamisessa on jouduttu lisäämään          Lainoitusarvo jää kaiken kaikkiaan aina huo-
10519: muun kalliimman rahoituksen osuutta. Omako-          mattavasti alle omakotitalon todellisten hankin-
10520: tilainoituksessa aravalainan saajat joutuvat otta-   takustannusten. Esimerkiksi voidaan ottaa 100
10521: maan valtionlainan lisäksi hyvinkin suuria pank-     neliömetrin suuruinen talo, jossa on vesikes-
10522: kilainoja. Tilanne on johtanut siihen, että tulo-    kuslämmitys. Lainoitusarvoksi saadaan 183 000
10523: rajavaatimukset täyttävät henkilöt eivät usein-      markkaa. Täysi laina eli 60 prosenttia tästä on
10524: kaan yksinkertaisesti pysty hoitamaan niin suu-      109 000 markkaa. Jos oletetaan, että talon
10525: ria lainoja kuin mitä he tarvitsisivat.              todelliset hankintakustannukset ovat 3 000
10526:     Useissa kunnissa omakotilainan hakijoiden        mk/m2 , Jaa muulla tavoin rahoitettavaksi
10527:  lukumäärä on laskenut muutaman viime vuo-           191 000 markkaa. Jos edelleen oletetaan, että
10528:  den aikana erittäin jyrkästi. Pari vuotta sitten    aravatulorajoihin sopiva perhe on pystynyt
10529:  hakijoita on saattanut olla 3-4-kertainen           säästämään 50 000 markkaa, jää loppuosa
10530:  määrä. Syynä ei ole se, etteikö kunnissa olisi      141 000 markkaa katettavaksi pankkilainalla.
10531:  asunnon- ja lainantarpeessa olevia henkilöitä       Näin suuri pankkilaina johtaa esimerkiksi neli-
10532: edelleenkin. Omakotitaloa havittelevat joutuvat      henkisen perheen varsin useasti ylivoimaisiin
10533:  vain luopumaan koko hankkeesta jo siinä vai-        vaikeuksiin. Tämän lisäksi myös asuntolainaa on
10534:  heessa, kun laskevat tarvitsemiensa lainojen hoi-   lyhennettävä ja sen korot maksettava. Voidaan
10535:  tomenot.                                            todeta, että tällöin ei ole enää kysymys alussa
10536:     Aravaomakotilainan pystyvät nykyisin otta-       mainitusta lain tarkoittamasta sosiaalisesta tar-
10537:  maan ja muun tarvittavan rahoituksen järjestä-      koituksenmukaisuudesta.
10538:  mään vain sellaiset perheet, joilla on jo ennes-       Hakijat luulevat usein myös niin, että laina-
10539:  tään omistusasunto. Sama pitää melko pitkälle       prosentit lasketaan hankkeen kokonaiskustan-
10540:  paikkansa myös valtion osakelainoituksessa. En-     nuksista. Lainansaajat eivät juuri tunne lainoi-
10541:  tinen asunto on lisäksi usein aivan tyydyttävä.     tusarvoa eivätkä muutoinkaan tiedä lainan las-
10542:  Tämän vuoksi kuntia lainat myöntävänä viran-        kutapaa. Tämän vuoksi lainapäätös tuo muka-
10543: 088300040C
10544: 2                                             1982 vp.
10545: 
10546: naan ikäviäkin yllätyksiä. Kun alkuperäinen ra-      indeksikorotuksen huomiotta jättäminen ra-
10547: hoitussuunnitelmakaan ei läheskään aina pidä         kennusajalta aiheuttavat sen, että omakotita-
10548: paikkaansa, joutuu lainansaaja usein hankki-         lon enimmäishinta on jopa muutaman vuoden
10549: maan lisää myös muuta rahoitusta.                    talon valmistumisen jälkeenkin alhaisempi kuin
10550:    Toinen ongelma liittyy aravaomakotitalon jäl-     talon todelliset hankintakustannukset. Omako-
10551: leenmyyntihinnan määräytymiseen. Vuonna              titalon varsinaisen kauppahinnan määrää kysyn-
10552: 1980 voimaan tulleiden käyttö- ja luovutusra-        tä ja tarjonta. Laki määrää vain enimmäishin-
10553: joitusten mukaan omakotitalo saadaan myydä           nan. On kuitenkin epäoikeudenmukaista, että
10554: vain kunnan nimeämälle ostajalle enintään lais-      myyjä, joka olosuhteiden pakosta joutuu myy-
10555: sa määrättyjen perusteiden mukaan laskettavas-       mään talonsa pian sen valmistumisen jälkeen,
10556: ta hinnasta. Kun kunta myöntää lainan, se vah-       ei edes teoriassa voi saada sijoittamaansa pää-
10557: vistaa talon hankinta-arvon, joka lasketaan pe-      omaa takaisin.
10558: riaatteessa samalla tavalla kuin lainoitusarvo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10559: kin. Vahvistettavana hankinta-arvolla ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10560: siten suoranaista yhteyttä talon todellisiin kus-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10561: tannuksiin. Enimmäishintaa laskettaessa han-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10562: kinta-arvo korotetaan rakennuskustannuksindek-
10563: sin muutosta vastaavalla tavalla. Enimmäishin-                 Onko Hallitus tietoinen omakotilai-
10564: taa puolestaan alentavat poistot. Enimmäishin-              noituksen niistä ongelmista, jotka liitty-
10565: nassa saadaan lisäksi ottaa huomioon taloon                 vät ensisijaislainoihin, sekä tavasta, jol-
10566: tehdyt parannukset.                                         la lasketaan omakotitalon lainoitusarvo,
10567:    Valtion lainoituksessa yhtiömuotoisissa koh-             hankinta-arvo, lainan suuruus, lunastus-
10568: teissa hankinta-arvo tarkistetaan rakennuksen               hinta ja talopakettien kokonaiskustan-
10569: valmistuttua. Tällöin siihen tehdään indeksikor-            nusarvio, ja jos on,
10570: jaus rakennusajalta. Tällaista tarkistusta ei sen              mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-
10571: sijaan tehdä omakotilainoituksessa. Näin han-               nittujen epäkohtien korjaamiseksi ja
10572: kinta-arvo jää yleensä aina alle talon todellisten          omakotilainoituksen saattamiseksi asian-
10573: kustannusten. Liian alhainen hankinta-arvo sekä             mukaiseen kuntoon?
10574:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
10575: 
10576:          Matti Hakala                   Arto Lampinen                  Elsi Hetemäki-Olander
10577:          Toivo T. Pohjala               Esko J. Koppanen               Sampsa Aaltio
10578:                                         Tapani Mörttinen
10579:                                                N:o 439                                              3
10580: 
10581: 
10582: 
10583: 
10584:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10585: 
10586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kustannuksiin, jotka kuitenkin sisällytetään
10587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hankinta-arvoon, jonka perusteella määräytyy
10588: olette 3 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-       muun muassa rakennuksen enimmäishinta myö-
10589: jeenne n:o 2354 ohella toimittanut valtioneu-        hemmissä luovutuksissa.
10590: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Valtioneuvoston vuodelle 1982 vahvistaman
10591: kansanedustaja Matti Hakalan ym. näin kuulu-         käyttösuunnitelman mukaan omakotitalon lai-
10592: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 439:            noitusarvo muodostuu ns. peruslainoitusarvos-
10593:                                                      ta, jonka suuruuteen vaikuttavat rakennuksen
10594:           Onko Hallitus tietoinen omakotilai-        huoneistoala ja hakijatalouskunnan koko. Pe-
10595:        noituksen niistä ongelmista, jotka liitty-    ruslainoitusarvoa voidaan kuitenkin korottaa
10596:        vät ensisijaislainoihin, sekä tavasta, jol-   ns. lämmityslaitosratkaisu-, talvi- ja paikkakun-
10597:        la lasketaan omakotitalon lainoitusarvo,      talisällä.
10598:        hankinta-arvo, lainan suuruus, lunastus-          Asuntotuotantolain   mukaisten      etuuksien
10599:        hinta ja talopakettien kokonaiskustan-        myöntämisen edellytyksenä on lain 5 §:n mu-
10600:        nusarvio, ja jos on,                          kaan se, että tukitoimet ovat sosiaalisesti tar-
10601:           mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-      koituksenmukaisia ja taloudellisesti tarpeelli-
10602:        nittujen epäkohtien korjaamiseksi ja          sia.
10603:        omakotilainoituksen saattamiseksi asian-         Vaitioneuvoston mainitun säännöksen nojal-
10604:        mukaiseen kuntoon?                            la viimeksi 12 päivänä helmikuuta 1982 anta-
10605:                                                      man tuen arvosteluperusteita koskevan pää-
10606:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       töksen (141/82) mukaan omakotitalon lainoi-
10607: seuraavaa:                                           tusosuus voi olla 30-60 % lainoitusarvosta.
10608:    Omakotitalon rakentamista tai hankkimista            Valtioneuvoston päätöksessä on tuen yleisik"
10609: varten myönnettävän asuntolainan suuruus on          si perusteiksi määrätty hakijaruokakunnan
10610: asuntotuotantolain 7 §:n 2 momentin nojalla          asunnontarve, varallisuus ja tulot. Tällöin on
10611: enintään 60 prosenttia omakotitalon vahviste-        vahvistettu muun muassa ne enimmäistulorajat,
10612: tusta lainoitusarvosta. Kunnan lainaa myöntä-        jotka ovat lainan myöntämisen edellytyksenä;
10613: vä viranomainen vahvistaa lainaa myöntäessään        Tulorajat on porrastettu ruokakunnan koon ja
10614: asuntotuotantoasetuksen nojalla lainoitusarvon       lainoitusosuuden mukaisesti. Sanottua valtioneu-
10615: niiden perusteiden mukaisesti, jotka valtioneu-      voston päätöstä vuosittain tarkistettaessa koro-
10616: vosto vuosittain asuntolainojen myöntämisval-        tetaan yleensä myös tulorajoja ansio- ja kus-
10617: tuuden käyttösuunnitelmaa hyväksyessään mää-         tannuskehitystä vastaavasti.
10618: rää. Asuntotuotantolain 7 a §:n mukaan lainoi-          Lainan saannin edellytykset täyttäviä haki-
10619: tusarvon määräytymisperusteet on vahvistettava       joita on ollut viime vuosina huomattavasti
10620: siten, että lainoitusarvo ei ylitä hankinta-arvoa.   enemmän kuin :kunnille on pystytty osoitta-
10621: Omakotitalon hankinta-arvoon luetaan asunto-         maan myöntämisoikeutta. Asuntohallituksen ti~
10622: tuotantolain 7 b §:n mukaan hyväksytyt raken-        lastojen mukaan oli omakotilainan hakijoita
10623: nuskustannukset sekä tontin hankkimisesta ja         vuonna 1981 10 530, joista lainaa sai 6 755.
10624: kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat        Vuonna 1982 oli lainanhakijoita n. 8 800 myön-
10625: kohtuulliset kustannukset.                           nettyjen lainojen määrän ollessa n. 6 500. Vas-'
10626:    Erillisen lainoitusarvon määritteleminen han-     taavat luvut vuodelle 1983 tullevat asuntohal~
10627: kinta-arvon lisäksi on tarpeellista muun muas-       lituksen arvion mukaan olemaan 8 200 ja
10628: sa siksi, että lainaa ei yleensä myönnetä tontti-    6 000. Hakemusten määrän muuttuminen voi
10629: 4                                            1982 vp.
10630: 
10631: johtua osittain siitä, että omakotilainojen lo-     kustannukset 233 400 mk. Mikäli rakennuskus-
10632: pullisen päättämisen siirryttyä kuntiin, lainan-    tannukset kuitenkin jäisivät rakentamista kos-
10633: hakijoita on voitu entistä paremmin informoida      kevat erityisalasuhteet (esim. vaikea maasto)
10634: heidän tosiasiallisista lainansaantimahdollisuuk-   huomioon ottaen kohtuuttoman alhaisiksi, on
10635: sistaan. Asiaan voivat vaikuttaa myös esimer-       voitu hyväksyä laskennallisia kustannuksia jon-
10636: kiksi kuntien viime vuosina tapahtunut asunto-      kin verran korkeammat kohtuulliset kustannuk-
10637: lainakiintiöiden reaalinen pieneneminen, raken-     set.
10638: nuskustannusten nopea nousu ja vaikeudet saa-          Kun 233 400 mk:n laskennallisiin perusra-
10639: da omakotitontteja.                                 kennuskustannuksiin lisätään 25 000 mk:n kes-
10640:     Asuntohallituksessa tehdyn kaikki läänit kä-    kimääräinen lämmitysratkaisulisä ja 20 000
10641: sittävän otoksen mukaan vain viidenneksellä         mk:n keskimääräinen tontin hankintakustannus,
10642: aravaomakotilainaa hakeneista on ollut ennes-       saadaan hankinta-arvoksi 278 400 mk. Olettaen
10643: tään omistusasunto.                                 että 4-henkisellä perheellä on omia varoja
10644:    Omakotitalon ensisijaislainoituksen järjestä-    50 000 mk, laskennallisen ensisijaislainan mää-
10645: mistä vaikeactaa myös se, että lainoituksen hank-   rä on 111 000 mk.
10646: kiminen jää yksin omakotitalon rakentajalle.
10647:    Ottaen kuitenkin huomioon tulorajojen ta-           Laskentaesimerkki vastaa omakotilainan saa-
10648: son sekä edellä todetut luvut ja tekijät voita-     jien keskimääräistä rahoitusjakautumaa. Vuon-
10649: neen todeta, ettei lainanhakijan lainanmaksu-       na 1982 omakotitalon rakentamista varten
10650: kyky tai lainanhakijain määrän aleneminen riip-     myönnetyistä lainoista tehdyn Lapin, Uuden-
10651: pune ainakaan ratkaisevasti niistä tekijöistä,      maan ja Kuopion läänit käsittävän otoksen mu-
10652: jotka kysymyksessä on mainittu. Tärkeää on          kaan oli nimittäin myönnetyn asuntolainan suu-
10653: lisäksi, että lainoitus on kohdentunut sosiaali-    ruus keskimäärin 104 000-105 000 mk ja en-
10654: sesti tarkoituksenmukaisella tavalla, mitä esi-     sisijaislainan suuruus keskimäärin 112 000-
10655: merkiksi kuvaa se, että valtaosa lainansaajista     113 000 mk.
10656: ei ole omistusasunnon vaihtajia, vaan ensim-           Omakotitalon todelliset rakennuskustannuk-
10657: mäisen omistusasunnon hankkijoita.                  set ovat jossakin määrin vaikeasti arvioitavissa.
10658:     Vuoden 1982 maaliskuun alusta voimaan tul-      Kustannusten suuruuteen voivat vaikuttaa esi-
10659: leella asuntotuotantolain muutoksella on uudis-     merkiksi oman työn osuus, naapuriapu, mah-
10660: tettu aravalainoitusjärjestelmää muun muassa si-    dolliset tarvikealennukset sekä erilaiset raken-
10661: ten, että omistusasuntolainojen laina-aikoja on     nustavat ja -paikat. Tästä syystä asuntotuotan-
10662: pidennetty ja pääomakustannusten kehitys ajoi-      tolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankin-
10663:  tettu aikaisempaa tasaisemmaksi. Uudistus kos-     ta- ja asumiskustannusten kohtuullinen taso
10664: kee myös omakotitalolainoitusta.                    joudutaan arvioimaan rakennuskustannuksia hy-
10665:    Omakotitalon lainoitusarvo ilman talviraken-     väksyttäessä. Myös talopakettien kokonaiskus-
10666: nus- ja paikkakuntalisiä on vuonna 1982 muo-        tannusten arviointiin liittyy jotakin erityison-
10667: dostunut sellaisen 4-henkisen perheen osalta,       gelmia johtuen muun muassa siitä, että niiden
10668: joka voi saada täyden 60 % :n asuntolainan,         hinnat saattavat kohota lainakäsittelyn aika-
10669: seuraavasti:                                        na. Eri talopakettien vertailukelpoisuus on li-
10670:     Peruslainoitusarvoksi saadaan 1 715 mk/m2 ,     säksi jossain määrin vaikeaa. Näitä kysymyksiä
10671: koska 4-henkisen perheen osalta lainoitettavien     on tarkoitus selvittää asuntohallituksessa.
10672: huoneistoneliömetrien määrä voi olla enintään          Omakotitalojen lainoitusarvoja vuosittain
10673:  100 m2 • Jos huoneistoala on juuri 100 m2, on      vahvistettaessa pyritään ottamaan huomioon ra-
10674: omakotitalon peruslainoitusarvo 171 500 mk.         kennuskustannusindeksin ennakoitu nousu.
10675: Jos lämmitysratkaisulisä on tällöin esim. 25 000       Vuoden 1983 asuntolainojen myöntämisval-
10676: mk, joka on keskimääräinen lämmitysratkaisu-        tuuden käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa on
10677: lisän suuruus, saadaan lainoitusarvoksi 196 500     harkittavana, voidaanko omakotitalojen lainoi-
10678: mk. Asuntolainan suuruus olisi tällöin 117 000      tusarvoja ,korottaa jonkin verran enemmän kuin
10679: mk.                                                 mitä arvioidaan rakennuskustannusten nousuksi
10680:     Asuntohallitus on maaliskuussa 1982 oma-        vuonna 1983. Näin voitaisiin korjata tiedossa
10681: kotilainan myöntämistä koskevissa ohjeissaan        olevaa lainoitusarvojen jälkeenjääneisyyttä to-
10682: arvioinut eri kokoisten omakotitalojen perusra-     dellisiin rakennuskustannuksiin verrattuna. Sa-
10683: kennuskustannukset. Sen mukaisesti olisivat esi-    malla voitaisiin vähentää ensisijaislainojen mää-
10684: merkiksi 100 m2 :n omakotitalon perusrakennus-      rän tarvetta.
10685:                                              N:o 439                                             5
10686: 
10687:    Todettakoon vielä, että valtioneuvoston 30      nykyistä omakotitalon rakennuskustannusten ja
10688: päivänä joulukuuta 1982 asettaman asuntora-        hankinta-arvon vahvistamista tältä osin ja muu-
10689: hoitusta selvittelevän komitean yhtenä tehtä-      toinkin tarpeen muuttaa. Eräissä tapauksissa on
10690: vänä on selvittää myös ensisijaislainoituksen      tullut esiin, että vuosien 1981 ja 1982 enim-
10691: järjestämisen helpottamista.                       mäiskustannustaso on osoittautunut jonkin ver-
10692:    Asuntolainoitetun omakotitalon jälleenmyyn-     ran alhaisemmaksi kohtuullisiin rakennuskus-
10693: tihinta määräytyy asuntotuotantolain 15 a § :ssä   tannuksiin verrattuna. Tämän johdosta on myös
10694: säädettyjen perusteiden mukaan. Parhaillaan on     erikseen pohdittavana, olisiko hankinta-arvoja
10695: selvitettävänä, onko asuntotuotantolain nojalla    jo myönnettyjen lainojen osalta tarpeen muut-
10696: mahdollista ottaa rakennuskustannusten muu-        taa.
10697: tokset huomioon myös rakennusajalta ja olisiko
10698:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1983
10699: 
10700:                                                                 Sisäasiainministeri Matti Ahde
10701: 6                                           1982 vp.
10702: 
10703: 
10704: 
10705: 
10706:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10707: 
10708:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      därför att lån i allmänhet inte beviljas för
10709: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tomtutgifter, vilka dock inräknas i anskaff-
10710: velse nr 2354 av den 3 december 1982 tili          ningsvärdet, på basen av vilket bl.a. byggnadens
10711: vederbörande medlem av statsrådet översänt         maximipris fastställs vid senare överlåtelser.
10712: avskrift av följande av riksdagsman Matti Ha-         Enligt den dispositionsplan som statsrådet
10713: kala m. fl. undertecknade spörsmål nr 439:         fastställde för år 1982 bildas belåningsvärdet
10714:                                                    för egnahemshus av det s.k. grundbelånings-
10715:           Är Regeringen medveten om de             värdet, som är beroende av byggnadens bo-
10716:        problem i samband med egnahems-             stadsyta och antalet medlemmar i det hushåll
10717:        långivningen som gäller primärlån samt      som söker lån. Grundbelåningsbeloppet kan
10718:        det sätt på vilket belåningsvärdet, an-     dock höjas genom tiliägg för husets värmean-
10719:        skaffningsvärdet, lånets storlek, inlös-    läggningslösning och s.k. vinter- och ortstillägg.
10720:        ningsvärdet och huspaketens totala             Enligt 5 § lagen om bostadsproduktion är
10721:        kostnader beräknas, och om så är fallet,    en förutsättning för att i denna lag nämnda
10722:           vad ämnar Regeringen göra för att        förmåner skall kunna beviljas att stödåtgärder-
10723:        avhjälpa    missförhållanden   i   ovan     na är socialt ändamålsenliga och ekonomiskt
10724:        nämnda sammanhang och för att långiv-       påkallade.
10725:        ningen tili egnahem skall bli ändamåls-        Enligt det senaste beslutet som statsrådet
10726:        enlig?                                      med stöd av nämnda stadgande utfärdade den
10727:                                                    12 februari 1982 om bedömningsgrunderna för
10728:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      stödet (141/82) kan andelen lån för egna-
10729: samt anföra följande:                              hemshus utgöra 30-60% av belåningsvärdet.
10730:    Med stöd av 7 § 2 mom. lagen om bostads-           I statsrådets beslut har det fastställts att
10731: produktion utgår bostadslån, som har beviljats     såsom allmänna grunder för beviljande av stöd
10732: för uppförande ellet förvärv av egnahemshus,       skall anses det i ansökningen avsedda hus-
10733: med högst 60 % av egnahemshusets fastställda       hållets bostadsbehov, förmögenhet och in-
10734: belåningsvärde. Med stöd av förordningen om        komster. Härvid har bl.a. fastställts de maximi-
10735: bostadsproduktion fastställer den myndighet        inkomstgränser som är en förutsättning för
10736: som beviljar kommunalt lån belåningsvärdet i       att lån skall beviljas. Inkomstgränserna är be-
10737: enlighet med de grunder som statsrådet årligen     roende av hushållets storlek och av belånings-
10738: bestämmer i samband med att dispositions-          andelen. Vid den årliga justeringen av stats-
10739: planen för bostadslånens bevillningsfullmakter     rådets beslut höjs i allmänhet även inkomst-
10740: godkänns. Enligt 7 a § lagen om bostadspro-        gränserna, så att de motsvarar förtjänst- och
10741: duktion skall grunderna för bestämmandet av        konstnadsutvecklingen.
10742: belåningsvärdet fastställas så att belånings-         Under de senaste åren har det funnits märk-
10743: värdet inte överstiger anskaffningsvärdet. En-     bart flere sökande, som uppfyller förutsätt-
10744: ligt 7 b § lagen om bostadsproduktion inräknas     ningarna för lån, än det antal som kommuner-
10745: i anskaffningsvärdet för egnahemshus de god-       na haft rätt att bevilja lån till. Enligt bostads-
10746: kända byggnadskostnaderna samt skäliga kostna-     styrelsens statistik fanns det 10 530 personer
10747: der för anskaffning av tomt och dennas kom-        som ansökte om egnahemslån år 1981 och av
10748: munaltekniska iordningställande.                   dem erhöll 6 755 lån. År 1982 var antalet
10749:    Det är nödvändigt att fastställa ett särskilt   sökande ca 8 800 och antalet beviljade lån
10750: belåningsvärde utöver anskaffingsvärdet bl.a.      ca 6 500. Motsvarande siffror för år 1983 torde
10751:                                               N:o 439                                               7
10752: 
10753: enligt bostadsstyrelsens uppskattning bli 8 200      belåningsvärde av 196 500 mk. Bostadslånets
10754: och 6 000. Förändringarna i antalet ansökningar      storlek skulle härvid vara 117 000 mk.
10755: kan delvis bero på att sedan det slutliga av-            Bostadsstyrelsen beräknade i mars 1982 i
10756: görandet i fråga om egnahemslån har överförts        sina anvisningar för beviljande av egnahems-
10757: på kommunerna har låntagarna bättre än förut         lån basbyggnadskostnaderna för egnahemshus
10758: kunnat informeras om sina verkliga möjlig-           av olika storlek. Enligt denna beräkning är
10759: heter att få lån. Andra faktorer som kan ha          t.ex. basbyggnadskostnaderna för ett 100 m2
10760: påverkat antalet sökande är bl.a. den reella         stort egnahemshus 233 400 mk. Om de beräk-
10761: minskning av kvoterna för kommunala bostads-         nade byggnadskostnaderna emellertid skulle bli
10762: lån som har ägt rum under de senaste åren,           oskäligt låga, då man beaktar de speciella för-
10763: den snabba stegringen av byggnadskostnaderna         hållandena vid byggandet ( t.ex. svår terräng) ,
10764: och svårigheterna att erhålla tomter för egna-       har man kunnat godkänna skäliga kostnader,
10765: hemshus.                                             som har varit något högre än de beräknade
10766:     Enligt det sampel som har gjorts vid bo-         kostnaderna.
10767: statsstyrelsen och som omfattar alla Iän har             Då tili de beräknade basbyggnadskostnader-
10768: endast en femtedel av dem som ansöker om             na på 233 400 mk fogas det genomsnittliga
10769: aravalån för egnahemshus en ägarbostad redan         tiliägget för värmeanläggningslösning, 25 000
10770: tidigare.                                            mk, och det genomsnittliga beloppet för tomt-
10771:     Ordnandet av primärlångivningen för egna-        anskaffning, 20 000 mk, får man anskaffnings-
10772: hemshus försvåras även av att det helt och           värdet 278 400 mk. Förutsatt att vår 4-per-
10773: hållet blir byggarens uppgift att skaffa lån.        soners familj har 50 000 mk egna medel är
10774:                                                      det beräknade primärlånets belopp 111 000
10775:     Med beaktande av inkomstgränsernas nivå          mk.
10776: samt ovan anförda siffror och faktorer torde             Ovan anförda exempel motsvarar den
10777: man dock kunna konstatera att de sökandes            genomsni ttliga finansieringsfördelningen bland
10778: låneåterbetalningsförmåga och det minskade           dem som erhåller egnahemslån. Enllgt ett sam-
10779: antalet sökande inte åtminstone i avgörande          pel, som omfattade Lapplands, Nylands och
10780: grad torde bero på de faktorer som nämns i           Kuopio Iän och som gällde år 1982 beviljade
10781: spörsmålet. Dessutom är det viktigt att långiv-      lån för byggande av egnahemshus, var näm-
10782: ningen styrs på ett socialt ändamålsenligt sätt,     ligen det beviljade bostadslånets storlek i me-
10783: något som t.ex. framgår av att största delen av      deltal 104 000-105 000 mk och primärlånets
10784: dem som har erhållit lån inte är bostadsbytare       storlek i medeltal 112 000-113 000 mk.
10785: utan sådana som skaffar sig sin första ägar-
10786:                                                          De verkliga byggnadskostnaderna för egna-
10787: bostad.
10788:                                                      hemshus är i viss mån svåra att uppskatta.
10789:     Genom den ändring av lagen om bostads-           Kostnaderna kan t.ex. påverkas av andelen
10790: produktion som trädde i kraft vid ingången           eget arbete, grannhjälp, eventuella material-
10791:  av mars 1982 har systemet med aravalån re-          rabatter samt olika byggnadssätt och -platser.
10792: formerats bl.a. så att lånetiderna för lån för       Av denna anledning blir man, då byggnads-
10793: ägarbostäder har förlängts och kapitalkostna-        kostnaderna godkänns, tvungen att uppskatta
10794: dernas utveckling har fördelats jämnare än ti-       den i 3 § 2 mom. lagen om bostadsproduktion
10795: digare. Reformen gäller även långivningen tili       avsedda skäliga nivån för anskaffnings- och
10796: egnahemshus.                                         boendekostnaderna. Vissa specialproblem an-
10797:     Under år 1982 har belåningsvärdet för egna-      sluter sig även tili uppskattandet av hus-
10798: hemshus utan vinter- och ortstiliägg för en          paketens totalkostnader, bl.a. på grund av att
10799:  sådan 4-personers familj som kan erhålla fullt      prisen kan stiga medan frågan om lånet behand-
10800: bostadslån ( 60 %) bildats som följer:               las. Dessutom är det i viss mån svårt att jäm-
10801:     Grundbelåningsvärdet blir 1 715 mk/m2 ,          föra olika huspaket. Avsikten är att dessa frågor
10802:  eftersom antalet belånade bostadskvadratmeter       skall utredas vid bostadsstyrelsen.
10803:  för en 4-personers familj kan vara högst 100            Då belåningsvärdena för egnahemshus årligen
10804:  m2 • Är bostadsytan precis 100 m2 är egnahems-      fastställs görs ansträngningar i syfte att beakta
10805:  husets grundbelåningsvärde 171 500 mk. Är           den kalkylerade stegringen av byggnadskost-
10806: tiliägget för husets värmeanläggningslösning här-    nadsindex.
10807:  vid t.ex. 25 000 mk, vilket är det genomsnitt-          Vid beredningen av dispositionsplanen för
10808:  liga beloppet för ett dylikt tiliägg, får man ett   bevillningsfullmakterna angående bostadslån för
10809: 8                                           1982 vp.
10810: 
10811: år 1983 gäller det att pröva om belåningsvär-      är stadgade i 15 a § lagen om bostadsproduk-
10812: dena för egnahemshus kan höjas något mera          tion. Som bäst utreds om det med stöd av
10813: än byggnadskostnaderna beräknas stiga under        lagen om bostadsproduktion är möjligt att även
10814: innevarande år. På detta sätt kunde man av-        beakta sådana ändringar i byggnadskostnaderna
10815: hjälpa belåningsvärdenas kända eftersläpning i     som har skett under byggnadstiden och om
10816: jämförelse med de verkliga byggnadskostnader-      det finns skäl att tili denna del och även i
10817: na. Samtidigt kunde behovet av primärlån           övrigt ändra det nuvarande sättet att fastställa
10818: minskas.                                           byggnadskostnaderna och anskaffningspriset
10819:    Det kan ytterligare konstateras att en upp-     för egnahemshus. I vissa fall har det fram-
10820: gift för den kommitte för utredning av bo-         kommit att maximikostnadsnivån för årcn 1981
10821: stadsfinansieringen som statsrådet tillsatte den   och 1982 har visat sig vara något lägre än de
10822: 30 december 1982 även är att utreda på vilket      skäliga byggnadskostnaderna. Av denna anled-
10823: sätt primärlångivningen kunde underlättas.         ning prövas det även särskilt om det finns skäl
10824:    Återförsäljningspriset för bostadsbelånade      att ändra anskaffningsvärdena för redan bevil-
10825: egnahemshus bestäms enligt de grunder som          jade lån.
10826:      Helsingfors den 4 januari 1983
10827: 
10828:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
10829:                                               1982 vp.
10830: 
10831: Kirjallinen kysymys n:o 440
10832: 
10833: 
10834: 
10835: 
10836:                                   Vänskä ym.: Kuorma-auto- ja työkoneyrittäjien tuloksentasaus-
10837:                                      mahdollisuuksista
10838: 
10839: 
10840: 
10841:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10842: 
10843:     Nykyinen investointivarauslaki ei koske          koneiden arvo on siis noin 400 miljoonaa
10844: kuorma-auto- ja työkoneyrittäjiä, koska pääosa       markkaa. Uusien autojen ja työkoneiden han-
10845: näistä elinkeinonharjoittajista katsotaan amma-      kinnassa sekä niiden vaihdossa vastaanotetun
10846: tinharjoittajiksi. Siten näillä ei ole myöskään      käytetyn kaluston muuttamisessa toiseen käyt-
10847: varastovarausmahdollisuutta. Ammatinharjoitta-       tötarkoitukseen esiintyy huomattavaa kansan-
10848: jana pidetään koneurakoitsijaa, jonka toiminta       taloudellista tuhlausta, jota tuloksentasausjär-
10849: rajoittuu hänen itsensä ja perheenjäsentensä         jestelmää kehittämällä voidaan vähentää.
10850: suorittamaan työhön. Tilapäisen työvoiman               Tilanne tulisi korjata luomalla tuloksenta-
10851: käyttö, ellei sillä ole huomattavaa merkitystä       sausmahdollisuus muuttamalla investointivaraus-
10852: omaan työhön verrattuna, pysyttää koneura-           järjestelmää siten, että myös ammatinharjoitta-
10853: koitsijan ammatinharjoittajana. Yhden koneen         jaksi katsottava kuorma-auto- ja työkoneyrittä-
10854: tai kuorma-auton omistajaa on yleensä pidetty        jä voisi tehdä ennakolta varauksia tulevan ka-
10855: ammatinharjoittajana siitäkin huolimatta, että       lustohankinnan rahoittamiseksi. Tällainen in-
10856: koneiden pääoma-arvo ja toiminnan liikevaihto        vestointivaraus voisi tapahtua tallettamalla ra-
10857: ovat olleet huomattavankin korkeita. Uuden           halaitoksen sulkutilille esimerkiksi enintään 50
10858: metsäkoneen hinta on 500 000-2 000 000               prosenttia tilikauden voitosta. Talletuksen mää-
10859: markkaa ja uuden maanrakennuskoneen hinta            rän tulisi olla sekä valtion- että kunnallisve-
10860: noin puolet metsäkoneen hinnasta.                    rotuksessa vähennyskelpoinen.
10861:     Ainoana keinona näillä ammatinharjoittajilla        Investointivarausjärjestelmän    käyttäjäpiiriä
10862: verotettavan tulon tasaamiseksi ajallisesti tulon-   on viime vuosina laajennettu. Viimeisin sen pii-
10863: muodostusta vastaavaksi on mahdollisimman            riin tuleva ryhmä on maataloudenharjoittajat,
10864: suurien poistojen tekeminen. Heidän käytettä-        joita koskeva lakiesitys juuri on eduskunnan
10865: vissään olevat poistojärjestelmät ovat kuitenkin     käsiteltävänä. Ammatinharjoittajalie on nykyi-
10866: siten rajoitettuja, että kalusto myös uusiutuu       sin kuitenkin ainoa mahdollisuus päästä inves-
10867:  3-4 vuoden välein. Käytännössä kaluston kes-        tointivarausjärjestelmän piiriin se, että hänellä
10868: toikä on kuitenkin tätä pidempi. Tasaisenkin         olisi enemmän kuin yksi kone ja ainakin yksi
10869:  kustannuskehityksen vallitessa autoista ja ko-      perheen ulkopuolinen kokopäiväiseksi palkattu
10870:  neista on saatu vielä 3-4 vuoden käyttöajan         työntekijä, jolloin hänet katsottaisiin liikkeen-
10871:  jälkeen huomattavia luovutushintoja, vaikka nii-    harjoittajaksi. Perusteltua ei ole, että elinkei-
10872: den pitäisi olla lähes täysin paistettuja. Seu-      nonharjoittajaryhmä, jolle investointivaraus olisi
10873:  rauksena edellä mainitusta on, että tällä het-      todella tärkeä käytettävien koneiden keston ja
10874:  kellä käytettyjä maanrakennuskoneita on myy-        uusien koneiden hintojen vuoksi, jätetään in-
10875:  jien varastoissa noin 750 kappaletta. Näiden        vestointivarausjärjestelmän ulkopuolelle.
10876:  varastojen arvo on noin 65 miljoonaa markkaa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10877:  Käytettyjä metsäkoneita on varastoissa noin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10878:  300 kappaletta ja niiden arvo on noin 40 mil-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10879:  joonaa markkaa. Huomattavan suuri määrä va-         vaksi seuraavan kysymyksen:
10880:  rastoissa on käytettyjä kuorma-autoja ja näiden
10881:  arvo on noin 300 miljoonaa markkaa. Yhtet>n-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10882:  sä näiden käytettyjen kuorma-autojen ja työ-               siin investointivarauslain säännösten
10883: 088201379S
10884: 2                                           1982 vp.
10885: 
10886:      muuttamiseksi siten, että myös amma-              auto- ja työkoneyrittäjälle tulee mahdol-
10887:      tinharjoittajaksi katsottavalle kuorma-           lisuus investointivarausten tekemiseen?
10888:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1982
10889: 
10890:        Mauri Vänskä                Tauno Valo                    Helge Saarikoski
10891:                                              N:o 440                                               3
10892: 
10893: 
10894: 
10895: 
10896:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10897: 
10898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      3. 12. 1982 antamassa esityksessä eduskunnalle
10899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liikkeiden ja kiinteistöjen kunnallisverotusta
10900: olette 3 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-      koskeviksi      muutoksiksi verolainsäädäntöön
10901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     (HE n:o 251/1982 vp.) ehdotetaan kuitenkin,
10902: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     että harkintaverotusta ei enaa sovellettaisi
10903: Mauri Vänskän ym. näin kuuluvasta kirjalli-         luonnollisten henkilöiden harjoittamaan liike-
10904: sesta kysymyksestä n:o 440:                         toimintaan. Toisaalta erillisenä verovelvollise-
10905:                                                     na verotetaan tulo- ja varallisuusverolain
10906:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ( 104 3/7 4) mukaan muun muassa kauppare-
10907:        siin investointivarauslain saannösten        kisteriin merkittyä liiketoimintaa harjoittavaa
10908:        muuttamiseksi siten, että myös amma-         avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä.
10909:        tinharjoittajaksi katsottavalle kuorma-
10910:        auto- ja työkoneyrittäjälle tulee mahdol-         Liikkeen- ja ammatinharjoittajan ilmoitta-
10911:        lisuus investointivarausten tekemiseen?      misvelvollisuus verotusta varten määräytyy ve-
10912:                                                     rotuslain ja verotusasetuksen säännösten mukai-
10913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sesti. Ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoitta-
10914: taen seuraavaa:                                     jan veroilmoituksen antamisajankohta on erilai-
10915:                                                     nen. Liike- ja ammattitulon välisellä rajanve-
10916:    Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi voidaan     dolla saattaa olla merkitystä myös ennakkope-
10917: tehdä investointivarauksia, joihin sovelletaan      rinnässä. Useimmat veronhuojennuslainsäädän-
10918: investointivarauslain ( 1094/78) säännöksiä.        nön mukaiset erityiset veroedut myönnetään
10919: Investointivarauksella tarkoitetaan verovelvolli-   vain liiketoimintaa harjoittaville verovelvolli-
10920: sen kirjanpidossa olevaa varausta, joka muodos-     sille.
10921: tetaan viimeistään tilinpäätöksen vahvistamisen
10922: yhteydessä. Investointivarauksen saa tehdä lii-          Puuttumatta kysymykseen siitä, milloin
10923: ketoimintaa harjoittava verovelvollinen.            kuorma-autoilija tai työkoneurakoitsija on kat-
10924:    Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan elinkeino-     sottava ammatinharjoittajaksi, milloin taas liik-
10925: tulon verottamisesta annetun lain (360/68)          keenharjoittajaksi, voidaan todeta, että rajan-
10926: mukaan liike- ja ammattitoimintaa. Lakia sää-       veto on tässä suhteessa vakiintunut verotus- ja
10927: dettäessä katsottiin liike- ja ammattitoiminnan     oikeuskäytännössä. Sama rajanveto koskee ylei-
10928: käsitteet oikeuskäytännössä siinä määrin vakiin-    sin tunnusmerkein mitä tahansa yrittäjäryhmää,
10929: tuneiksi, ettei niiden määrittelemistä pidetty      jossa samalla toimialalla osa yrittäjistä on kat-
10930: tarpeellisena. Verovelvollisen kunkin tuloläh-      sottava ammatinharjoittajiksi, osa taas liikkeen-
10931: teen tulos vahvistetaan erikseen. Tulolähde on      harjoittajiksi.
10932: verovelvollisen jokainen itsenäinen liike tai am-        Suhdannevaihteluiden tasoittamisessa ei am-
10933: matti.                                              matinharjoittajilla ole kansantaloudessa olen-
10934:    Liike- ja ammattitulon välinen rajanveto on      naista merkitystä. Lisäksi investointivarausjär-
10935: tärkeää muun muassa kirjanpitolainsäädännössä,      jestelmä on pääosaltaan kirjanpidollinen toimen-
10936: jossa ammatinharjoittajaa koskevat osin eri         pide. Tästä syystä varausmahdollisuus on alun
10937: säännökset kuin liikkeenharjoittajaa. Verolain-     perinkin rajoitettu vain liikkeenharjoittajiin,
10938: säädännössä rajanveto liittyy kunnalliseen har-      joita koskevat ankarammat kirjanpitovaatimuk-
10939: kintaverotukseen, jota ei voida soveltaa am-        set kuin ammatinharjoittajia. Ammatinharjoitta-
10940: mattituloon, vaan ainoastaan liikkeestä tai         jien piirissä ei ole perusteltua lainsäädännössä
10941: muusta kiinteistöstä kuin varsinaisesta maata-      erotella eri toimialoilla toimivia ammatinhar-
10942: louskiinteistöstä saatuun tuloon. Hallituksen       joittajia toisistaan.
10943: 4                                           1982 vp.
10944: 
10945:    Investointivarausjärjestelmän uudistaminen      samalla yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestel-
10946: nykyisestä laista saatujen kokemusten perus-       mää. Myös ammatinharjoittajia koskeva kysy-
10947: teella on parhaillaan vireillä. Tarkoituksena on   mys tulee uudistamistyön yhteydessä esille.
10948:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
10949: 
10950:                                                                          Ministeri Jermu Laine
10951:                                                N:o 440                                              5
10952: 
10953: 
10954: 
10955: 
10956:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10957: 
10958:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ning, viiken beskattning inte kan tillämpas på
10959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         inkomst av yrke utan endast på inkomst av
10960: se av den 3 december 1982 tili vederbörande          rörelse eller av annan fastighet än egentlig
10961: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       lantbruksfastighet. I den proposition med för-
10962: jande av riksdagsman Mauri Vänskä m. fl.             slag tili ändringar i skattelagstiftningen, vilka
10963: ställda skriftliga spörsmål nr 440:                  gäller kommunalbeskattningen av rörelse och
10964:                                                      fastigheter och som regeringen avlät tili riks-
10965:           Har Regeringen för avsikt att vidta        dagen 3. 12. 1982 (RP nr 251/82 rd.) fö-
10966:        åtgärder i syfte att ändra stadgandena        reslås emellertid att beskattning enligt pröv-
10967:        i lagen om investeringsreserveringar så,      ning inte mera skulle tillämpas på rörelse som
10968:        att det blir möjligt även för sådana          drivs av fysiska personer. Enligt lagen om
10969:        företagare inom lastbils- och arbets-         skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74)
10970:        maskinsbranscherna som bör anses som          beskattas å andra sidan bl.a. i handelsregistret
10971:        yrkesutövare att göra investeringsreser-      infört rörelsedrivande öppet bolag eller kom-
10972:        veringar?                                     manditbolag såsom särskild skattskyldig.
10973:                                                         Rörelseidkares och yrkesutövares deklara-
10974:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tionsskyldighet bestäms enligt stadgandena i
10975: samt anföra följande:                                beskattningslagen och -förordningen. Yrkesut-
10976:    I syfte att utjämna konjunkturväxlingar kan       övare och rörelseidkare skall avge skattedekla-
10977: investeringsreserveringar göras, på vilka reser-     ration vid olika tidpunkter. Gränsdragningen
10978: veringar stadgandena i lagen om investerings-        mellan inkomst av rörelse och inkomst av yrke
10979: reserveringar ( 1094/7 8) tiliämpas. Med inves-      kan vara av betydelse även vid förskottsupp-
10980: teringsreservering avses sådan reservering i         börden. De flesta av de i lagstiftningen röran-
10981: skattskyldigs bokföring som görs senast i sam-       de skattelättnader stadgade särskilda skatteför-
10982: band med fastställandet av bokslutet. Investe-       månerna beviljas endast skattskyldiga som dri-
10983: ringsreservering får göras av skattskyldig som       ver rörelse.
10984: driver rörelse.                                         Utan att gå in på frågan om när en lastbils-
10985:    Med näringsverksamhet avses enligt lagen          företagare eller en arbetsmaskinsentreprenör
10986: om beskattning av inkomst av näringsverksam-         skall anses vara yrkesutövare och när åter rö-
10987: het (360/68) rörelse och yrkesutövning. Då           relseidkare, kan det konstateras att gränsdrag-
10988: lagen stiftades ansågs begreppen rörelse och         ningen i detta avseende är vedertagen i be-
10989: yrkesutövning vara så vedertagna i rättspraxis       skattnings- och rättspraxis. Samma gränsdrag-
10990: att det inte betraktades som nödvändigt att          ning gäller enligt allmänna kriterier viiken
10991: definiera dem. Resultatet av envar av den            företagargrupp som helst, då en del av före-
10992: skattskyldiges förvärvskällor fastställs särskilt.   tagarna inom samma bransch bör anses som
10993: Med förvärvskälla avses varje självständig rö-       yrkesutövare och en del som rörelseidkare.
10994: relse ellet varje självständigt yrke som den            När det gäller att jämna ut konjunkturväx-
10995: skattskyldige har.                                   lingar har yrkesutövarna ingen väsentlig be-
10996:    Gränsdragningen mellan inkomst av rörelse         tydelse nationalekonomiskt sett. Dessutom är
10997: och inkomst av yrke är viktig bl.a. i bok-           systemet med investeringsreserveringar huvud-
10998: föringslagstiftningen, där delvis olika stadgan-     sakligen en bokföringsmässig åtgärd. Av denna
10999: den gäller yrkesutövare och rörelseidkare. I         orsak har möjligheten att göra reserveringar
11000:  skattelagstiftningen hör gränsdragningen tili       ända från början varit begränsad tili rörelse-
11001: området för kommunalbeskattning enligt pröv-         idkare, för vilka strängare bokföringskrav gäl-
11002: 088201379S
11003: 6                                             1982 vp.
11004: 
11005: ler än för yrkesutövare. Vad yrkesutövare be-        nu gällande lagen är aktuell. Avsikten är att
11006: träffar är det inte motiverat att i lagstiftningen   samtidigt göra systemet enklare och klarare.
11007: skilja mellan yrkesutövare i olika branscher.        Även frågan om yrkesutövarna kommer upp i
11008:    En revidering av systemet med investerings-       samband med reformarbetet.
11009: reserveringar på basen av erfarenheterna av den
11010:       Helsingfors den 28 december 1982
11011: 
11012:                                                                           Minister Jermu Laine
11013:                                               1982 vp.
11014: 
11015: Kirjallinen kysymys n:o 441
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 
11020:                                   Peltola ym.: Toimihenkilöiden työllistämisestä kunnallisella työl-
11021:                                       listämistuella
11022: 
11023: 
11024:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11025: 
11026:    Kunnallisella virastotyöjärjestelmällä työllis-      Kuluneen vuoden aikana on voitu todeta,
11027: tettiin vuonna 1981 keskimäärin 2 460 henki-         että odotetut epäkohdat ovat toteutuneet ja
11028: löä, joiden palkkakustannukset valtio korvasi        toimihenkilöiden työllistäminen kunnissa ja
11029: kokonaan. Kun järjestelmä lakkautettiin vuo-         kuntainliitoissa on edellisvuodesta vähentynyt
11030: den 1982 alusta, jäi näiden henkilöiden työllis-     noin tuhannella. Tämä on tapahtunut ajankoh-
11031: tämiseen käytettäväksi enää kunnallinen työl-        tana, jolloin sekä toimihenkilötyöttömien luku-
11032: listämistuki, jonka puitteissa toimihenkilöiden      määrä että osuus kaikista työttömistä on voi-
11033: palkkakustannuksista korvataan vain osa. Tä-         makkaasti lisääntynyt.
11034: män nähtiin johtavan tilanteeseen, jossa var-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11035: sinkin erityiskoulutetut toimihenkilöt jätetään      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11036: pois kunnallisten työllistämistoimien piiristä.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11037: Sen vuoksi hallitusohjelmaan otettiin kohta,         vaksi seuraavan kysymyksen:
11038: jossa sanotaan:
11039:     ''Hallitus selvittää kunnallisen työllistämis-             Millä tavoin Hallitus aikoo tarkistaa
11040: tuen tarkistusmahdollisuuksia siten, että aikai-            kunnallista työllistämistukea siten, että
11041: semmin virastotyöjärjestelmällä työllistettyjen             toimihenkilöiden työllistämistä voidaan
11042: toimihenkilöiden työllistämistä voidaan edis-               edistää?
11043:  tää."
11044:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1982
11045: 
11046:          Kati Peltola                   Lea Savolainen                 Seppo Toiviainen
11047:          Heli Astala                    Kauko Juhantalo                Pirjo Ala-Kapee
11048:          Pauli Uitto                    Helvi Hyrynkangas              Kaj Bärlund
11049:          Aulis Juvela                   Kalevi Mattila                 Seppo Tikka
11050:          Mikko Ekorre                   Terho Pursiainen               Aarne Koskinen
11051:          M.-L. Salminen                 Pertti Paasio                  Mikko Rönnholm
11052:          Jouko Skinnari                 Ulla-Leena Alppi               Mauri Pekkarinen
11053:          Tarja Halonen                  Helvi Niskanen                 Juhani Tuomaala
11054:          Liisa Jaakonsaari              Anna-Liisa Jokinen             Vappu Säilynoja
11055:          E.-J. Tennilä                  Lauha Männistö                 Mikko Kuoppa
11056:                                         Mikko Elo
11057: 
11058: 
11059: 
11060: 
11061: 0883000612
11062: 2                                             1982 vp.
11063: 
11064: 
11065: 
11066: 
11067:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11068: 
11069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Työllisyysasiain neuvottelukunta esitti 25. 3.
11070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1982 yksimielisesti, että kunnallista työllistä-
11071: olette 7. päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-      mistukijärjestelmää tulisi muuttaa vuoden 1982
11072: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     heinäkuun alusta lukien siten että työllistämis-
11073: omaiselle .jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tuki maksetaan korotettuna myös toimihenki-
11074: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      löiden osalta. Samalla neuvottelukunta päätti
11075: kysymyksestä n:o 441:                                seurata tilanteen kehittymistä ja palata asiaan
11076:                                                      vuoden loppupuoliskolla. Vuoden 1982 aikana
11077:            Millä tavoin Hallitus aikoo tarkistaa     työllistämistuella työllistetyistä laadittu selvitys
11078:         kunnallista työllistämistukea siten, että    oli esillä työllisyysasiain neuvottelukunnassa
11079:         toimihenkilöiden · työllistämistä voidaan    1. 12. 1982. Tämän selvityksen perusteella työl-
11080:         edistää? ·                 ·                 lisyysasiain neuvottelukunta uudisti aikaisem-
11081:                                                      man kannanottonsa, jonka mukaan toimihenki-
11082:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       löt tulisi rinnastaa nuoriin ja pitkäaikaistyöttö-
11083:  vasti seuraavaa:              ·                     miin korotettua tukea maksettaessa.
11084:     Esitetyssä ·kyselyssä viitataan hallitusohjel-      Tilastojen vertailukelpoisuuteen liittyvistä
11085: .man seuraavansisältöiseen kohtaan:                  ongelmista johtuen on vaikeata täsmällisesti
11086:     "Hallitus selvittää kunnallisen työllistämis-    päätellä mikä vaikutus tukijärjestelmien yhdis-
11087:  tuen tarkistusmahdollisuuksia siten, että aikai-    tämisellä on ollut toimihenkilöiden työllistä-
11088:  semmin virastotyöjärjestelmällä työllistettyjen     miseen. Kun toimihenkilötyöttömyys on voi-
11089:  toimihenkilöiden työllistämistä voidaan edis-       makkaasti kasvanut, työvoimaministeriö pitää
11090:  tää."                                               tarpeellisena, että tukijärjestelmiä kehitetään
11091:     Asiaa on valmisteltu ministeriössä ja sitä       ottaen huomioon toimihenkilöiden työllistämis-
11092:  on käsitelty työllisyysasiain neuvottelukunnassa    tarpeen. Asian selvittäminen jatkuu ministe-
11093:  ja talouspoliittisessa· ministerivaliokunnassa.     riössä.
11094:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
11095: 
11096:                                                                  Työvoimaministeri Veikko Helle
11097:                                              N:o 441                                               3
11098: 
11099: 
11100: 
11101: 
11102:                            Tili Riksdagens Herr Talman
11103: 
11104:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den föreslog 25. 3. 1982 enhälligt att systemet
11105: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med det kommunala sysselsättningsstödet skul-
11106: av den 7 december 1982 till vederbörande            le från och med början av juli 1982 ändras
11107: medlem av statsrådet för besvarande översänt        så att stödet utbetalas förhöjt även för funk-
11108: avskrift av följande av riksdagsman Kati Pel-       tionärers vidkommande. Samtidigt beslöt dele-
11109: tola m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 441:     gationen följa med hur situationen utvecklas
11110:                                                     och ta upp frågan på nytt mot slutet av året.
11111:           På vilket sätt ämnar Regeringen           En utredning som gjorts över personer som
11112:        justera det kommunala sysselsättnings-       sysselsattes genom sysselsättningsstödet under
11113:        stödet så att sysselsättningen för funk-     1982 var före i delegationen för sysselsätt-
11114:        tionärer kan främjas?                        ningsärenden 1. 12. 1982. På basen av denna
11115:                                                     utredning vidhöll delegationen sitt tidigare
11116:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       ställningstagande enligt vilket funktionärer bor-
11117: samt följande:                                      de jämställas med de unga och långtidsarbets-
11118:    I spörsmålet syftas till regerifigsprogrammets   lösa när det gäller utbetalningen av förhöjt
11119: punkt av följande lydelse:                          stöd.
11120:    "Regeringen kommer att utreda möjligheter-          Eftersom de statistiska uppgifterna inte är
11121: na att justera det kommunala sysselsättnings-       direkt jämförbara med varandra är det svårt
11122: stödet så att sysselsättningen för de funktio-      att exakt sluta sig till viiken verkan samman-
11123: närer som tidigare sysselsatts genom systemet       slåendet av stödsystemen haft på sysselsätt-
11124: med extra arbetstagare i ämbetsverk kan främ-       ningen för funktionärer. Eftersom funktionärs-
11125: jas."                                               arbetslösheten har ökat kraftigt, anser arbets-
11126:    Ärendet har beretts inom ministeriet och         kraftsministeriet det nödvändigt att stödsyste-
11127: behandlats av delegationen för sysselsättnings-     men utvecklas så att behovet av sysselsätt-
11128: ärenden och det ekonomiskpolitiska minister-        ningen för funktionärer beaktas. Ärendets ut-
11129: utskottet. Delegationen för sysselsättningsären-    redning fortgår inom ministeriet.
11130:       Helsingfors den 18 januari 1983
11131: 
11132:                                                               Arbetskraftsminister Veikko Helle
11133:                                              1982 vp.
11134: 
11135: Kirjallinen kysymys n:o 442
11136: 
11137: 
11138: 
11139: 
11140:                                  Tennilä: Repolan koulun rakennustöiden aloittamisesta
11141: 
11142: 
11143:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11144: 
11145:    Kemin kaupungin koululautakunta on esittä-      tiolle sairaanhoito-oppilaitosta varten ja valtio
11146: nyt Repolan koulun rakentamisen aloittamista       puolestaan maksaa sitten korvauksena valtion-
11147: vuonna 1983. Kaupungin talousarvioon rahaa         osuudet Repolan koulun rakentamiseksi.           ,
11148: ei kuitenkaan ole otettu, koska valtion rahoi-        Repolan koulun rakentamisen välitöntä aloit-
11149: tuspäätös puuttuu.                                 tamista perustelee myös se, että koulu palve-
11150:    Hepohn koulun tarve on erittäin suuri, sillä    lisi alueen asukkaita opetustarkoituksen lisäksi
11151: Kemin eteläisten kaupunginosien alueella on        myös nuoriso-, urheilu- ja kokoontumistiloina.
11152: toiminnassa vain ahdas ja huonokuntoinen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11153: Veitsiluodon koulun ala-aste Rytikarissa. Repo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11154: lan, Rytikarin ja Ajoksen yläasteen oppilaat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11155: kuljetetaan linja-autolla keskustan yläasteen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11156: kouluihin.
11157:    Repolan kouluhanketta edistääkseen Kemin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11158: kaupunki on esittänyt valtiolle sopimusta siitä,          ryhtyä Kemin Repolan koulun raken-
11159: että Kemi luovuttaa Sauvasaaren koulun vai-               nustöiden aloittamiseksi vuonna 1983?
11160:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1982
11161: 
11162:                                        Esko-Juhani Tennilä
11163: 
11164: 
11165: 
11166: 
11167: OE8300027Y
11168: 2                                           1982 vp.
11169: 
11170: 
11171: 
11172: 
11173:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11174: 
11175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     peruskoulun perustamiskustannusten valtion-
11176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osuuksiin osoitettujen määrärahojen rajoissa ja
11177: olette 8 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-     valtakunnallisesti arvioidun kiireellisyysjärjes-
11178: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tyksen perusteella. Valtakunnallista kouluraken-
11179: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tmshankkeiden kiireellisyysjärjestystä harkit-
11180: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-     taessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin
11181: sesta kysymyksestä n:o 442:                        tapauksiin, jolloin puuttuu koulun toiminnalle
11182:                                                    välttämätön huonetila, jota ei muutoin kuin
11183:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rakentamalla ole saatavissa kohtuullisin ehdoin.
11184:        ryhtyä Kemin Repolan koulun raken-             Vuoden 1983 määrärahasta myönnettäviä ra-
11185:        nustöiden aloittamiseksi vuonna 1983?       kentamislupia varten antamassaan lausunnossa
11186:                                                    Lapin lääninhallitus ilmoittaa Kemin kaupun-
11187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        gin Kuusikon ala-asteen ja Repolan yläasteen
11188: taen seuraavaa:                                    rakennushankkeen sijoittuvan Lapin läänin kii-
11189:    Kunnan koululaitokseen kuuluvan koulura-        reellisyysjärjestyksessä viidennelle sijalle. Lapin
11190: kennuksen rakentamisesta tai rakennuttamises-      lääninhallituksen mielestä rakentamislupa tulisi
11191: ta päättää kunnanvaltuusto ja rakennustöiden       myöntää vuodeksi 1984. Vuoden 1983 valtion
11192: aloittamisesta kunnanhallitus. Vaitioneuvosto      tulo-    ja    menoarvioesityksessä momentin
11193: enempää kuin mikään muukaan valtion viran-         29.46.34 (Peruskoulun perustamiskustannusten
11194: omainen ei siten voi päättää minkään perus-        valtionosuus) käyttöperustelujen mukaan voi-
11195: koulun rakennustöiden aloittamisesta. Sen si-      taisiin rakentamislupia myöntää niin, että ra-
11196: jaan kunnalla on lakiin perustuva oikeus saada     kentamisluvan saaville kohteille tarvittava val-
11197: valtionosuutta ja lainaa peruskoulun perusta-      tionosuus olisi noin 4 7 000 000 mk. Koulu-
11198: miskustannuksiin eli siis rakennuskustannuk-       hallitus on ehdotuksessaan rakentamislupien
11199: siin. Tämän valtionrahoitusosuuden saamisen        myöntämiseksi katsonut mainitun valtionosuus-
11200: ehtona kuitenkin on, että kunta on saanut, mi-     määrärahan riittävän 20 rakennushankkeeseen.
11201: käli rakennushankkeen kustannusarvio tai nor-         Opetusministeriö tulee käsittelemään perus-
11202: maalihinta on suurempi kuin 400 000 mk,            koulujen rakentamislupia koskevat, vuodelle
11203: opetusministeriön myöntämän rakentamisluvan.       1983 tarkoitetut anomukset saatuaan niistä
11204:    Opetusministeriö myöntää rakentamisluvat        vielä työvoimaministeriön ja valtioneuvoston
11205: kunakin vuonna valtion tulo- ja menoarviossa       raha-asiainvaliokunnan lausunnot.
11206:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1983
11207: 
11208:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
11209:                                            N:o 442                                              3
11210: 
11211: 
11212: 
11213: 
11214:                           TiU Riksdagens Herr Talman
11215: 
11216:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     inom ramen för de anslag som anvisats i bud-
11217: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        geten för statsandel för grundskolornas anlägg-
11218: velse av den 8 december 1982 tili vederbö-       ningskostnader och på basen av en utarbetad
11219: rande medlem av statsrådet avsänt en av-         skyndsamhetsordning över alla projekt i lan-
11220: skrift av följande av riksdagsman Esko-Juhani    det. Då man överväger skyndsamhetsordningen
11221: Tennilä undertecknade spörsmål nr 442:           för skolbyggnadsprojekten i hela landet fästes
11222:                                                  särskild uppmärksamhet vid de fall då skolan
11223:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        saknar utrymmen som är nödvändiga för dess
11224:        vidta för att inleda byggnadsarbetet på   verksamhet och som inte kan erhållas på för-
11225:        Hepola skola i Kemi år 1983?              månliga villkor på annat sätt än genom bygg-
11226:                                                  nadsåtgärder.
11227:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I sitt utlåtande angående byggnadstillstånden
11228: samt framföra följande:                          som beviljas inom ramen för 1983 års anslag
11229:                                                  uppger Lapplands länsstyrelse att byggnads-
11230:    Beslut om uppförande av skolbyggnader som     projektet vid Kuusikko lågstadium och Repola
11231: tillhör kommunens skolväsende fattas av kom-     högstadium i Kemi stad placerats på femte
11232: munfullmäktige och beslut om inledande av        plats. Enligt Lapplands länsstyrelse borde bygg-
11233: byggnadsarbetena av kommunstyrelsen. Stats-      nadstillstånd beviljas för år 1984. Enligt de
11234: rådet lika litet som någon annan statlig myn-    användningsvillkor som omnämns i 1983 års
11235: dighet kan sålunda besluta om inledande          budget moment 29.46.34 kan byggnadstillstånd
11236: av byggnadsarbeten vid grundskola. Däremot       beviljas tili ett belopp motsvarande statsande-
11237: har kommunerna lagstadgad rätt att få stats-     lar för 47 000 000 mark. Skolstyrelsen har
11238: andel och lån för grundskolors anläggnings-      i sitt förslag angående beviljande av byggnads-
11239: kostnader, dvs. för byggnadskostnader. Ett       tillstånd ansett att detta anslag räcker tili 20
11240: villkor för erhållande av denna statsandel är    byggnadsprojekt.
11241: likväl att undervisningsministeriet beviljat         Undervisningsministeriet kommer att be-
11242: kommunen byggnadstillstånd, ifall byggnads-      handla ansökningarna om byggnadstillstånd för
11243: projektets beräknade kostnader ellet normal-     grundskolorna vilka gäller år 1983 efter att
11244: pris överstiger 400 000 mark. Undervisnings-     ha erhållit arbetskraftsministeriets och stats-
11245: ministeriet beviljar byggnadstillstånd årligen   rådets finansutskotts utlåtande i ärendet.
11246:      Helsingfors den 7 januari 1983
11247: 
11248:                                                        Undervisningsminister Kaarina Suonio
11249:                                              1982 vp.
11250: 
11251: Kirjallinen kysymys n:o 443
11252: 
11253: 
11254: 
11255: 
11256:                                  Pihlajamäki: Seutukaavoituksen kustannusten valtionosuudesta
11257: 
11258: 
11259:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11260: 
11261:     Rakennuslain mukainen seutukaavoituksen         8,9 % edellisestä vuodesta. Nousuprosentit
11262: valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 1982         eivät kata läheskään kustannusten reaalista
11263: alussa. Vastoin kuntien keskusjärjestöjen sekä      kehitystä. Tämän huomioon ottaen tuntuukin
11264: laki- ja talousvaliokunnan yksimielistä kantaa      käsittämättömältä, että hallitus on esityksis-
11265: lakiin otettiin valtionosuuden määräytymispe-       sään poistanut kokonaan ns. lisätyn valtion~
11266: rusteeksi valtion "tulo- ja menoarvion rajat".      avun (viimeksi vuonna 1981 se oli 420 000
11267: Entinen 50 % :n valtionosuus muutettiin luon-       markkaa) kehitysalueiden kuntia edustaviita
11268: teeltaan harkinnanvaraiseksi valtionavuksi. La-     seutukaavaliitoilta siitäkin huolimatta, että
11269: kiesityksen perusteluissa hallitus lupasi, ettei-   eduskunta hyväksyi uuteenkin valtionosuusjär-
11270: vät kuntien ja valtion maksuosuussuhteet uu-        jestelmään avun jakoperusteet (rakennuslain
11271: den järjestelmän johdosta muutu. Tästä huo-         24 b §).
11272: limatta hallituksen esitys tulo- ja menoarviok-        Edellä todettu valtion yksipuolisista toimen-
11273: si vuodelle 1983 osoittaa, että valtio aikoo        piteistä johtuva kustannusvastuun kehitys vaa-
11274: siirtää edelleenkin kustannusvastuutaan kun-        rantaa myös kunnallisen itsehallinnon perustei-
11275: nille, vaikka seutukaavaliittojen reaalikustan-     siin nojaavan suunnittelujärjestelmän toimi-
11276: nukset ja tehtävien hyöty myös valtiolle ovat       vuutta sekä saattaa aiheuttaa seutukaavaliitto-
11277: säilyneet ennallaan. Sitä paitsi juuri kantoky-     jen toimintojen asteittaisen lopettamisen tai
11278: vyltään heikoimpien kuntien kustannusrasitus        siirtämisen kokonaan kuntien vastuulle. Tämä
11279: kasvaa suhteellisesti eniten.                       ei kuitenkaan ole voinut olla eduskunnan tar-
11280:     Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien    koitus.
11281: aseman parantamisesta tekemääni kirjalliseen           Edellä olevan perusteella ja 'valtiopäiväjär-
11282: kysymykseen n:o 186/1982 vp. antamassaan            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11283: vastauksessa sisäasiainministeri Matti Ahde to-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
11284: tesi mm., että tavoitteena on säilyttää valtion-    tavaksi seuraavan kysymyksen:
11285: osuuden suhteellinen osuus seutukaavoituksen
11286: menoista ennallaan. Lisäksi hän totesi, ettei                 Tietääkö Hallitus, että valtionosuu-
11287: tuolloin ( 11. 6. 1982) ollut vielä käytettävissä          den kokonaismäärä seutukaavoituksen
11288: luotettavia seurantatietoja tilanteen kehitykses-          kustannuksiin on vastoin Hallituksen
11289: tä, mutta että tarvittaessa ryhdytään asian vaa-           esittämiä lakiperusteluja jäänyt kustan-
11290: timiin toimenpiteisiin.                                    nuskehityksestä jälkeen niin, että reaa~
11291:     Kuluvan vuoden valtionosuuspäätökset, val-             liarvoltaan ennallaan säilyneistä seutu-
11292: tion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1983                kaavoituksen     kokona1skustannuksista
11293:  ja seutukaavaliittojen äskettäin hyväksytyt               yhä suurempi suhteellinen osuus tulee
11294:  omat talousarviot vuodelle 1983 osoittavat                kuntien kannettavaksi ja rasittaa erityi-
11295:  nyt selvästi, että kustannusvastuu siirtyy yhä            sesti kantokyvyltään heikoimpia kuntia,
11296:  enemmän kunnille.                                         ja että seutukaavaliittojen tehtävien ja
11297:     Mainitut asiakirjat osoittavat nimittäin val-          toimialan kehittäminen on samalla lai-
11298:  tionosuuden markkamäärän nousevan toiminta-               minlyöty, sekä
11299:  vuonna 1981 enintään 5,4 %, vuonna 1982                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11300:  enintään 7,7 % ja vuonna 1983 enintään                    ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
11301:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1982
11302: 
11303:                                        Veikko Pihlajamäki
11304: 088300041D
11305: 2                                            1982 vp.
11306: 
11307: 
11308: 
11309: 
11310:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11311: 
11312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       syttämistä ennallaan. Rakennuslain 24 §:ään
11313: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        on kuitenkin lisätty säännös siitä, että valtion-
11314: mies, olette 8 päivänä joulukuuta 1982 päi-         osuuden perusteena olevan työyksikön määrä
11315: vätyn kirjeenne n:o 2382 ohella toimittanut         vahvistetaan tulo- ja menoarvion rajoissa.
11316: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-       Sisäasiainministeriö on esittänyt tulo- ja me-
11317: nöksen kansanedustaja Veikko Pihlajamäen            noarvioihin otettavaksi riittävän suuruiset mää-
11318: kirjallisesta kysymyksestä n:o 443, jossa tie-      rärahat seutukaavoituksen valtionosuutta var-
11319: dustellaan:                                         ten, jottei valtionosuus laskisi reaalisesti edel-
11320:                                                     listen vuosien tasosta. Sellaisia määrärahoja,
11321:           Tietääkö Hallitus, että valtionosuu-      joilla valtionosuuden reaaliarvo olisi säilynyt,
11322:        den kokonaismäärä seutukaavoituksen          ei kuitenkaan ole tulo- ja menoarvioihin sisäl-
11323:        kustannuksiin on vastoin Hallituksen         lytetty, mistä johtuen kuntien osuudet seutu-
11324:        esittämiä lakiperusteluja jäänyt kustan-     kaavoituksen kustannuksista ovat jatkuvasti
11325:        nuskehityksestä jälkeen niin, että re-       kasvaneet.
11326:        aaliarvoltaan ennallaan säilyneistä seu-        Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen teki
11327:        tukaavoituksen kokonaiskustannuksista        mahdolliseksi olennaisesti keventää seutukaa-
11328:        yhä suurempi suhteellinen osuus tulee        valiittojen Sisäasiainministeriölie lähetettäviä
11329:        kuntien kannettavaksi ja rasittaa eri-       suunnitelmia ja selvityksiä. Lainmuutosten
11330:        tyisesti kantokyvyltään heikoimpia kun-      edellyttämien sisäasiainministeriön vahvistetta-
11331:        tia, ja että seutukaavaliittojen tehtävien   vaksi lähetettävien toimintasuunnitelmien laa-
11332:        ja toimialan kehittäminen on samalla         timisesta on ministeriö antanut seutukaavalii-
11333:        laiminlyöty, sekä                            toille yleisohjeet 24. 6. 1982. Ohjeet vuoden
11334:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1983 toiminnan suunnittelusta annettiin 28.
11335:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             6. 1982.
11336:                                                        Rakennuslakiin lisätyn 24 b §:n nojalla seu-
11337:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tukaavaliitoille voidaan edelleen suorittaa tulo-
11338: taen seuraavaa:                                     ja menoarvion rajoissa lisättyä valtionapua.
11339:    Valmisteltaessa seutukaavoituksen valtion-       Määrärahaa tarkoitukseen ei vuosien 1982 ja
11340: osuusjärjestelmän uudistamista koskevaa raken-      1983 tulo- ja menoarvioihin kuitenkaan ole
11341: nuslain muutosesitystä lähtökohtana pidettiin       sisällytetty, ei myöskään lisämenoarvioihin.
11342: kuntien ja valtion maksuosuussuhteiden py-
11343:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1983
11344: 
11345:                                                                          Ministeri Mikko Jokela
11346:                                              N:o 443                                               3
11347: 
11348: 
11349: 
11350: 
11351:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11352: 
11353:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skulle förbli oförändrat. Tili 24 § byggnads-
11354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           lagen har dock fogats ett stadgande om att
11355: velse nr 2382 av den 8 december 1982 tili-          det tili grund för statsandelen liggande belop-
11356: ställt vederbörande medlem av statsrådet av-        pet per arbetsenhet fastställs inom ramen för
11357: skrift av följande av riksdagsman Veikko Pih-       statsförslaget.
11358: lajamäki undertecknade skriftliga spörsmål nr          Inrikesministeriet har föreslagit att i stats-
11359: 44.3:                                               förslagen skulle intas tillräckligt stora anslag
11360:                                                     för regionplanläggningens statsandel, så att
11361:           Vet Regeringen att totalbeloppet av       statsandelen inte skulle sjunka reellt från ni-
11362:        statsandelen för regionplanläggningens       vån under de föregående åren. Sådana anslag
11363:        kostnader, i strid med de lagmotive-         genom vilka statsandelens realvärde hade bibe-
11364:        ringar som regeringen anfört, släpar så      hållits, har dock inte intagits i statsförslagen,
11365:        efter i kostnadsutvecklingen, att av         varför kommunernas andelar av kostnaderna
11366:        regionplanläggningens      totalkostnader,   för regionplanläggningen ständigt har ökat.
11367:        vilka tili realvärdet blivit oförändrade,       Genom reformen av statsandelssystemet blev
11368:        en allt större relativ andel måste be-       det möjligt att avsevärt lindra regionplansför-
11369:        stridas av kommunerna och belastar           bundens skyldighet att insända planer och
11370:        särskilt de kommuner som har den             utredningar tili inrikesministeriet. Angående
11371:        svagaste bärkraften, och att utvecklan-      uppgörandet av de i lagändringarna förutsat-
11372:        det av regionplansförbundens uppgifter       ta verksamhetsplanerna, vilka skall sändas tili
11373:        och verksamhetsområde samtidigt har          inrikesministeriet för fastställelse, har minis-
11374:        försummats, samt                             teriet 24. 6. 1982 utfärdat allmänna anvisning-
11375:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ar åt regionplansförbunden. Anvisningar om
11376:        ta för upphjälpande av detta sakläge?        planeringen av verksamheten under år 1983
11377:                                                     utfärdades 28. 6. 1982.
11378:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Med stöd av den tili byggnadslagen foga-
11379: samt anföra följande:                               de 24 b § kan regionplansförbunden alltjämt
11380:    Vid beredningen av det förslag tili ändring      inom ramen för statsförslaget tilldelas ökat
11381: av byggnadslagen som gällde en reform av            statsbidrag. För detta ändamål har anslag dock
11382: statsandelssystemet för regionplanläggningen        inte intagits i statsförslagen för åren 1982
11383: var utgångspunkten att förhållandet mellan          och 1983, ej heller i tilläggsbudgeterna.
11384: kommunernas och statens betalningsandelar
11385:      Helsingfors den 13 januari 1983
11386: 
11387:                                                                           Minister Mikko Jokela
11388:                                           1982 vp.
11389: 
11390: Kirjallinen kysymys n:o 444
11391: 
11392: 
11393: 
11394: 
11395:                                E. Laine: Turun ja Porin läänin koulurakennushankkeiden ra-
11396:                                   hoittamisesta
11397: 
11398: 
11399:                       Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
11400: 
11401:    Turun ja Porin ·läänin kunnat ovat ehdotta-   menoarvioon 10 milj. markan mijärärahalisäys,tä
11402: neet wosille 1982-861aatimissaan suunnhel-       Tl,lrun ja Porin läänin kpulurakennushankkeiden
11403: missa yhteensä 134 sellaista peruskoulujen ra-   ral1oittamista varten. Määrärahan lisäämisen tar-
11404: kennus- ja peruskorjaushanketta, joihin tarvi·   ve on kiistaton, kuten. ]{untien anomuksista on
11405: taan myös valtion varoja. Määrärahojen vähäi-    pääteltävissä. Esim. Auran Asemanseudun ala-
11406: syydestä. johtuen on vuosittain hyväksytty to-   asteen laajennushankkeen toteuttaminen monien
11407: teutettavaksi vain 3-5 hanketta.                 muiden vastaavien hankkeiden ohella edellyttää
11408:    Erityisen voimakkaasti ovat vähentyneet Tu-   valtion määrärahojen korottamista.
11409: run ja Porin läänin koulurakennushankkeisiin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11410: varatut valtion määrärahat. Kun niitä saatiin    tyksen 37 §.:n 1 momenttiin viitaten esitän
11411: vuonna 1979 vielä 20,9 milj. markkaa, oli        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11412: vuonna 1980 varoja 22,1 milj., vuonna 1981       vaksi seuraavan kysymyksen:
11413: 11,9 milj, ja tänä vuonna kaikkiaan 5,8 milj.
11414: markkaa. Ensi vuodelle on budjettiehdotuksessa            Mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
11415: varattu koko maan tarpeisiin 51 milj. mk, mikä          ryhtyä Turun ja Porin läänin kuntien
11416: merkitsee vähennystä kuluvan vuoden määrä-              koulurakennushankkeiden. valtion osuu.
11417: rahaan 4 milj. markkaa.                                 den ra4oittamiseksi ja. määrärahaosl!uden
11418:    Olen viime helmikuussa jättämässäni toivo-           korottamiseksi?
11419: musaloitteessa ehdottanut ensi vuoden tulo- ja
11420:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1982
11421: 
11422:                                         Ensio Laine
11423: 
11424: 
11425: 
11426: 
11427:  088300058Y
11428: 2                                            1982 vp.
11429: 
11430: 
11431: 
11432: 
11433:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
11434: 
11435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      -avustuksista sekä lainoista annetun asetuksen
11436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        (1118/78) 14, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
11437: olette 9 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-      Rakentamisluvan myöntämistä harkittaessa kiin-
11438: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nitetään erityistä huomiota niihin tapauksiin,
11439: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     jolloin puuttuu koulun toiminnalle välttämätön
11440: Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     huonetila, jota ei ole muutoin saatavissa koh-
11441: symyksestä n:o 444:                                 tuullisin ehdoin. Opetustilan tarpeen kiireelli-
11442:                                                     syys arvostellaan siten koulun toiminnallisista
11443:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       näkökohdista lähtien siitä riippumatta, millä
11444:        ryhtyä Turun ja Porin läänin kuntien         paikkakunnalla tai missä läänissä tuo tilantarve
11445:        koulurakennushankkeiden valtion osuu-        kulloinkin on olemassa.
11446:        den rahoittamiseksi ja määrärahaosuuden         Valtion rahoitusosuuden lisääminen Turun ja
11447:        korottamiseksi?                              Porin läänissä olevien koulurakennushankkeiden
11448:                                                     rahoituksessa merkitsisi sitä, että opetusminis-
11449:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      teriön tulisi myöntää enemmän rakentamislupia
11450: seuraavaa:                                          Turun ja Porin läänin alueella suoritettavia
11451:    Vuotuiset valtion tulo- ja menoarviossa perus-   peruskoulujen rakennustöitä varten. Tämä ei
11452: koulujen rakentamiseen osoitetut valtionosuus-      kuitenkaan ole mahdollista poikkeamatta raken-
11453: ja lainamäärärahat ovat käyttötarkoitukseensa       tamislupien myöntämisen perustana olevasta
11454: nähden alueellisesti jakamattomat. Kouluhallitus    valtakunnallisesta koulurakennushankkeiden to-
11455: on tosin omaan koulurakentamisen hankekohtai-       teuttamisen kiireellisyysjärjestyksestä.
11456: seen rahoitusohjelmaansa vuosille 1982-86              Edellä mainitusta rakentamislupajärjestelmäs-
11457: liittyen antanut lääninhallituksille markkamää-     tä seuraa myös, ettei hallitus voi ryhtyä toimen-
11458: räisiä suunnittelukiintiöitä, mutta kysymyksessä    piteisiin kuntien koulurakennushankkeiden val-
11459: olevien määrärahojen jako tapahtuu opetusmi-        tionosuusmäärärahan lisäämiseksi siten, että
11460: nisteriössä rakentamislupajärjestelmän avulla ja    määrärahan lisäys osoitettaisiin käytettäväksi
11461: siinä järjestyksessä kuin kunnan peruskoulun,        jonkin määrätyn läänin koulurakennushankkei-
11462: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja    den valtionrahoitukseen.
11463:      Helsingissä tammikuun 18 päivänä 1983
11464: 
11465:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
11466:                                                N:o 444                                                3
11467: 
11468: 
11469: 
11470: 
11471:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11472: 
11473:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         och allmänna hihliotek (1118/78) 14, 15 och
11474: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             16 §§. Vid heviljande av hyggnadstillstånd hör
11475: velse av den 9 decemher 1982 tili veder-              särskild uppmärksamhet fästas vid de fall då
11476: hörande rnedlern av statsrådet översänt avskrift      skolorna saknar för verksamheten nödvändiga
11477: av följande av riksdagsman Ensia Laine under-         utrymmen som inte kan erhållas förmånligt på
11478: tecknade spörsrnål nr 444:                            annat sätt. Behovet av undervisningsutrymmen
11479:                                                       och dess hrådskande heskaffenhet avgörs utgå-
11480:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              ende från skolans verksamhet oheroende av
11481:        vidta för att finansiera den statliga          på viiken ort eller i vilket Iän det ifrågavarande
11482:        andelen av skolhyggnadsprojekten i Aho         utrymrneshehovet föreligger.
11483:        och Björnehorgs läns kommuner och                 En ökning av statens finansieringsandel av
11484:        för att höja anslagen?                         skolbyggnadsprojekten i Aho och Björnehorgs
11485:                                                       Iän skulle innebära att undervisningsministeriet
11486:    Såsorn svar på detta spörsmål får jag vörd-        heviljar flera hyggnadstilistånd för byggnads-
11487: samt framföra följande:                               arheten i grundskolor som utförs inom Aho
11488:    De statsandelar och låneanslag som årligen         och Björneborgs Iän. Detta är likväl inte möj-
11489: anvisats i statshudgeten för upprättande av           ligt utan att rnan avviker från den riksom-
11490: grundskolehyggnader har inte heträffande an-          fattande skyndsamhetsordning för skolbygg-
11491: vändningen hlivit regionalt fördelade. Skolsty-       nadsprojekten som utgör grunden för heviljan-
11492: relsen har visserligen i anslutning tili sin finan-   de av hyggnadstilistånd.
11493: sieringsplan angående hyggnadsprojekt för åren           Av ovan nämnda förfaringssätt med hyggnads-
11494: 1982-86 antytt för länsstyrelserna kvoter ut-         tillstånd följer även, att regeringen inte kan
11495: tryckta i rnarkhelopp för planeringsarhete, men       vidta åtgärder för att öka statsanslagen för
11496: utdelningen av anslagen sker vid undervisnings-       kommunernas skolbyggnadsprojekt på ett så-
11497: ministeriet rned stöd av hyggnadstilistånd och        dant sätt att ökningen av anslagen skulle an-
11498: i enlighet med det förfaringssätt som stadgats        visas för finansieringen av skolbyggnadsprojekt
11499: i förordningen om statsandelar och -understöd         i något hestämt Iän.
11500: samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier
11501:       Helsingfors den 18 januari 1983
11502: 
11503:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
11504:                                               1982 vp.
11505: 
11506: Kirjallinen kysymys n:o 445
11507: 
11508: 
11509: 
11510: 
11511:                                   Paakkinen ym.: Perheneuvontapalveluiden lisäämisestä
11512: 
11513: 
11514:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11515: 
11516:     Perheiden sisäiset kriisit ja perheiden hajoa-      Yhteiskunnan kannalta perheiden hajoaminen
11517: miset ovat viime vuosina voimakkaasti lisäänty-      aiheuttaa vakavia menetyksiä monella tavalla.
11518: neet. Joka neljäs avioliitto maassamme purkau-       Henkisten kärsimysten vaikutusten lisäksi jou-
11519: tuu. Apua perheiden kriisitilanteisiin antavat       tuvat yksinhuoltajaperheet usein turvautumaan
11520: mm. Väestöliitto, kirkon perheasiain toimikun-       yhteiskunnan taloudelliseen apuun, jota ilman
11521: nat sekä perheasiain neuvottelukeskukset. Pää-       perhe olisi ehjänä säilyessään saattanut tulla
11522: kaupunkiseudun ja Uudenmaan läänin alueella          toimeen.
11523: apua on kuitenkin liian vähän saatavissa tar-           Pääkaupunkiseutu ja Uudenmaan alue voi-
11524: peeseen verrattuna. Väestöliiton perheneuvon-        makkaasti muuttovoittoisina ja nopeasti kasva-
11525: nasta voi tilata ajan kahden viikon välein tiet-     neine väestökeskuksineen on tässä suhteessa eri-
11526: tynä päivänä klo 9 alkaen. Käytettävissä olevat      tyisen ongelmallinen alue. Sopeutuminen uuteen
11527: ajat, yleensä pari kolme, ovat kuitenkin varatut     ympäristöön kaukana tutuista kotiseudun ta-
11528: puhelinpäivystyksen 10-15 ensimmäisen mi-            voista, tottumuksista ja omaisista aiheuttaa ni-
11529: nuutin aikana, ja apua tarvitseva joutuu odotta-     menomaan tällä alueella juurettomuutta ja joh-
11530: maan seuraavat kaksi viikkoa voidakseen uudel-       taa kärjistyessään perhekriiseihin, joiden seu-
11531: leen yrittää löytää apua ongelmiinsa. Jonot per-     raukset aiheuttavat henkisten kärsimysten ja
11532: heneuvontaan ovat pitkät, mikä kuvaa avun            menetysten lisäksi myös aineellisia vahinkoja.
11533: tarpeen laajuutta. Useat perheneuvontaa tarjoa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11534: vat tahot auttavat perhettä lähinnä lasten on-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11535: gelmista käsin.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11536: · Perheen ajautuessa kriisiin on nopea avun          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11537: saaminen edellytys ongelmien selviämiselle. Pit-
11538:  kittyessään ongelmat vaikeutuvat ja monimut-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11539: kaistuvat, ihmissuhteet lukkiutuvat niin, että              ryhtyä lisätäkseen pikaisesti erityisesti
11540: 1
11541:  ainoaksi ratkaisuksi nähdään enää perheen ha-              Uudenmaan alueella aviopuolisoiden vä-
11542:  joaminen ja vanhempien muuttaminen erilleen                lisissä kriiseissä apua antavaa ja ongel-
11543:  toisistaan. Eniten perheen hajo~misesta kärsivät           mista selviytymiseen auttavaa perheneu-
11544: lapset.                                                     vontaa?
11545:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
11546: 
11547:                Saara-Maria Paakkinen                             Anna-Liisa Piioari
11548:                Pentti Lahti-Nuuttila                             Pirjo Ala-Kap~e
11549:                                            Tarja Halonen
11550: 
11551: 
11552: 
11553: 
11554: 088300047L
11555: 2                                              1982 vp.
11556: 
11557: 
11558: 
11559: 
11560:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11561: 
11562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           KasvatusneuvoJoihin on 1970-luvun puolen-
11563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        välin jälkeen saatu vuosittain 12-26 virkaa.
11564: olette 10 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-      Tämä määrä on vastannut vuosittain noin kol-
11565: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            mannesta kuntien esittämistä tarpeista. Perhe-
11566: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        neuvontapalvelujen kehittymisen hitaus on hai-
11567: edustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-       tannut apua tarvitsevia perheitä ja puolisoita.
11568: lisesta kysymyksestä n:o 445:                        Palvelujen saantia on saatettu joutua odotta-
11569:                                                      maan kuukausienkin ajan, jolloin ongelmat ovat
11570:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     entisestään kärjistyneet.
11571:         ryhtyä lisätäkseen pikaisesti erityisesti
11572:                                                          Kasvatus- ja perheneuvontapalvelujen kehit-
11573:         Uudenmaan alueella aviopuolisoiden vä-
11574:                                                      tämistä edistänee nykyisestään vuonna 1984
11575:         lisissä kriiseissä apua antavaa ja ongel-
11576:                                                      voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki (710/82). So-
11577:         mista selviytymiseen auttavaa perheneu-
11578:                                                      siaalihuoltolain mukaan kunnille tulee lakisää-
11579:         vontaa?
11580:                                                      teinen velvollisuus järjestää asukkailleen sosiaa·
11581:                                                      lipalveluja, joihin myös kasvatus- ja perheneu-
11582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       vonta kuuluu. Kasvatusneuvolat liitetään ny-
11583: seuraavaa:                                           kyistä kiinteämmin sosiaalitoimeen kasvatus- ja
11584:    Sosiaalihuollossa on kehitetty viime vuosi-       perheneuvontaa antavina palvelupisteinä.
11585: kymmenen aikana voimakkaasti perheiden ih-              Sosiaalihuoltolain perustelujen mukaan per-
11586: missuhteiden edistämiseen ja ongelmien selvit-       heen ihmissuhteisiin liittyvää neuvontaa mu-
11587: tämiseen liittyvää työtä. Järjestetty koulutus on    kaan lukien avioliittoneuvonta on tarkoitus ke-
11588: antanut edellytyksiä käytännön työmuotojen           hittää eri viranomaisten yhteistyönä siten, että
11589: kehittämiseen perhekeskeiseen suuntaan, muun         näitä palveluja voidaan tarjota entistä laajem-
11590: muassa sosiaalitoimistoissa, a-klinikoilla ja eri-   min. Pyrkimyksenä on saada aikaan kaikki ikä-
11591: tyisesti kasvatusneuvoloissa.                        luokat kattava järjestelmä, joka rakentuu perus·
11592:    Eri toimipisteiden työlle on ollut kuitenkin      koulun, terveyskeskusten, kasvatusneuvoloiden
11593: tyypillistä erikoistuminen määrätynlaisten on-       perhe- ja kasvatusneuvonnan, äitiys- ja lasten-
11594: gelmien hoitoon, jolloin avioliitto-ongelmissa       neuvoloiden sekä lasten päivähoidon ja muiden
11595: apua tarvitsevat eivät aina ole tienneet, minkä      sosiaalihuollon toimintayksiköiden varaan. Sa·
11596: toimipisteen puoleen ongelmissaan kääntyvät.         malla on tarkoitus ottaa huomioon järjestöjen
11597: Ongelmana on ollut myös se, että toimipisteet        ja ·kirkon panos.
11598: tavoittavat vain osan tarvitsijoista.                   Kasvatus- ja perheneuvonnan laaja-alainen
11599:    lhmissuhde- ja perheongelmia hoitavia toimi-      kehittäminen merkitsee kasvatus- ja ihmissuhde-
11600: pisteitä ovat kasvatusneuvoloiden ohella kirkon      tietouden välittämistä niiden toimipisteiden
11601: perheasiain neuvottelukeskukset sekä Väestölii-      kautta, jotka kohtaavat muutenkin luontevissa
11602: ton kaksi neuvolaa, jotka ovat perinteisesti teh-    yhteyksissä aikuisia, perheitä ja lapsia.
11603: neet aikuisten keskinäisten suhteiden selvittely-       Lisäksi kasvatus- ja perheneuvonnan ehkäise-
11604: työtä. Maassamme on yhteensä 82 kasvatusneu-         vien työmuotojen kehittäminen elämään luon-
11605: volatoimipistettä ja näissä virkoja yhteensä         taisesti kuuluvien riski- ja muutostilanteiJen
11606: 644,5. Uudenmaan läänissä näistä on 20 toimi-        varalle tulee korostumaan. Näiden työmuotojen
11607: pistettä ja 147,5 virkaa. Perheasiain neuvotte-      tavoitteena on antaa valmiuksia selvitä muu-
11608: lukeskuksia on maassamme 27 ja niissä virkoja        toksista rakentavalla, kasvua edistäväliä tavalla.
11609: 80. Näistä neljä toimipistettä ja 28 virkaa on       Elämään kuuluvien muutostilanteiden kohtaa-
11610: Uudenmaan läänissä.                                  miseen valmentavan toiminnan kehittäminen
11611:                                               N:o 445                                                  3
11612: 
11613: niiden toimipisteiden työn osana, joiden tehtä-      ja perheneuvonnan kanssa sekä kasvatus- ja
11614: viin kuuluu ongelmatilanteidenkin hoito, mer-        perheneuvonnan edellyttämien resurssien kar-
11615: kitsisi osaltaan painopisteen siirtämistä yhä voi-   toittaminen.
11616: makkaammin ennaltaehkäisyn suuntaan.                     Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön perhe-
11617:    Toimintojen kehittämisen ohella on välttä-        kasvatuksen kehittämistä varten asettama työ-
11618: mätöntä lisätä jo syntyneiden ongelmien hoito-       ryhmä on jättänyt mietintönsä 29. 5. 1981
11619: mahdollisuuksia osana kasvatus- ja perheneu-          (STM 1981: 7). Mietinnössä todetaan, että
11620: vontaa. Erityisesti aviopuolisoiden ongelmien        perhekasvatus sisältyy monitahoisesti julkisen
11621: hoitomahdollisuuksia lisätään suuntaamaila lisä-     vallan, kirkon sekä vapaaehtoisten järjestöjen
11622: henkilöstöä olemassaoleviin perheiden ja avio-       sekä tiedotusvälineiden harjoittamaan toimin-
11623: puolisoiden ongelmia hoitaviin toimipisteisiin,      taan. Työryhmän käsityksen mukaan ei ole syy-
11624: ensisijaisesti perheneuvolaiksi muuttuviin kas-      tä pyrkiä keskittämään perhekasvatusta erik-
11625: vatusneuvoloihin. Niissä kunnissa, joissa ei ole     seen jollekin taholle, vaan perhekasvatusta tu-
11626: kasvatusneuvolaa, voidaan esimerkiksi sosiaali-      lisi kaikilla esitetyillä tahoilla voimistaa ja pyr-
11627: toimistoon sijoittaa perhekysymyksiin ja perhei-     kiä parantamaan kasvatuksen kattavuutta.
11628: den ongelmien hoitoon erikoiskoulutuksen saa-           Kun mietinnöstä saadut lausunnot osoittivat,
11629: nut työryhmä. Uudellamaalla tämä edellyttää          että perhekasvatuksen sisällön kehittämistä ja
11630: perheneuvolaiksi muuttuneiden kasvatusneuvo-         perhekasvatuksen kattavuuden lisäämistä voi-
11631: loiden virkojen lisäämistä sekä palvelujen saat-     daan välittömästi parantaa myös nykyisiä voi-
11632: tamista lähemmäksi tarvitsijoita. Tämä on mah-       mavaroja tähän toimintaan kohdentaen, so-
11633: dollista toimipisteitä lisäämällä ja työmuotoja      siaali- ja terveysministeriö lähetti vuoden 1982
11634: kehittämällä.                                        kesäkuussa kirjeen valtion eri hallinnonaloille,
11635:    Kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämiseksi        kirkolle ja järjestöille. Kirjeessään ministeriö
11636: on asetettu sosiaalihallituksen työryhmä. Työ-       toivoi, että kaikki tahot pyrkisivät käynnistä-
11637: ryhmän tehtävänä on kasvatus- ja perheneu-           mään perhekasvatuksen tehostamiseen tähtääviä
11638: vonnan sisällön ja tavoitteiden selkiyttäminen,      toimenpiteitä todeten samalla, että perhekasva-
11639: toiminnan järjestämisen erilaisten ratkaisumal-      tustyöryhmän mietinnössä esitetyt lähtökohdat
11640: lien tarkastelu, kasvatus- ja perheneuvonnan         sekä ehdotukset sisältöalueiden kehittämiseksi
11641: tulevien kehittämislinjojen määrittely osana so-     antavat osaltaan viitteitä tehostaroistoimien
11642: siaalihuoltoa, yhtymäkohtien ja työnjaon selvit-     suuntaamiseksi.
11643: täminen muiden tahojen järjestämän kasvatus-
11644:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1983
11645: 
11646:                                                                       Ministeri Marjatta Väänänen
11647: 4                                           1982 vp.
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 
11652:                            Till Riksdagens Herr Talman
11653: 
11654:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och vid dem sammanlagt 644,5 tjänster. Av
11655: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       dessa finns 20 verksamhetspunkter i Nylands
11656: se av den 10 december 1982 tili vederbörande       Iän och antalet tjänster vid dessa är 147,5.
11657: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Familjerådgivningscentralerna är 27 med 80
11658: jande av riksdagsman Paakkinen m. fl. under-       tjänster. Av dessa har Nylands Iän fyra verk-
11659: tecknade spörsmål nr 445:                          samhetspunkter och 28 tjänster.
11660:                                                        Rådgivningsbyråerna för uppfostringsfrågor
11661:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     har sedan mitten av 1970-talet varje år fått
11662:        ta för att i brådskande ordning särskilt    12-26 tjänster. Detta antal har årligen mat-
11663:        i Nyland öka sådan familjerådgivning        svarat ca en tredjedel av det som kommunerna
11664:        som ger hjälp då kriser uppstår mellan      har ansett vara behövligt. Den långsamma ut-
11665:        äkta makar och som hjälper dem att          vecklingen av familjerådgivningsservicen har
11666:        klara problemen?                            medfört olägenheter för hjälpbehövande famil-
11667:                                                    jer och äkta makar. Många har varit tvungna
11668:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att vänta i månader på familjerådgivningsser-
11669: samt anföra följande:                              vice, varvid problemen har tilispetsats ytter-
11670:                                                    ligare.
11671:    Inom socialvården har det arbete som an-            Utvecklandet av den service som gäller råd-
11672: sluter sig tili främjandet av de mänskliga rela-   givning i uppfostrings- och familjefrågor torde
11673: tionerna inom familjerna och tili utredningen      förbättras genom den socialvårdslag (710/82)
11674: av familjeproblem utvecklats kraftigt under det    som träder i kraft år 1984. Enligt social-
11675: senaste årtiondet. Den utbildning som har          vårdslagen kommer kommunerna att ha i lag
11676: anordnats har skapat förutsättningar för ut-       stadgad skyldighet att anordna socialservice för
11677: vecklandet av de praktiska arbetsformerna i        sina invånare. Tili denna service hänförs även
11678: en familjecentrerad riktning, bl.a. vid social-    rådgivningen i uppfostrings- och familjefrågor.
11679: byråerna, a-klinikerna och särskilt vid rådgiv-    Rådgivningsbyråerna för uppfostringsfrågor
11680: ningsbyråerna för uppfostringsfrågor.              kommer att intimare än nu anslutas tili social-
11681:    Typiskt för arbetet vid de olika verksam-       väsendet som servicepunkter för rådgivning i
11682: hetspunkterna har dock varit att de har spe-       uppfostrings- och familjefrågor.
11683: cialiserat sig på att sköta problem av ett visst       Enligt motiveringen för socialvårdslagen är
11684: slag, varvid de som behöver hjälp i sina           avsikten att utveckla rådgivningen i anslutning
11685: äktenskapsproblem inte alltid vetat vart de        tili familjens mänskliga relationer och barnupp-
11686: skall vända sig med sina problem. Ett problem      fostran, inklusive äktenskapsrådgivningen, i
11687: har också varit att verksamhetspunkterna når       samarbete mellan olika myndigheter så, att den-
11688: endast en del av de hjälpbehövande.                na service kan tillhandahållas i större utsträck-
11689:    Verksamhetspunkter som utreder problem i        ning än förut. Strävan är att åstadkomma ett
11690: de mänskliga relationerna och i familjeangelä-     system som omfattar samtliga åldersklasser och
11691: genheter är förutom rådgivningsbyråerna för        som baserar sig på grundskola, hälsovårds-
11692: uppfostringsfrågor också kvrkans familjerådgiv-    centraler, rådgivningsbyråer för familje- och
11693: ningscentraler samt Väestöliitto benämnda för-     uppfostringsfrågor, mödravårds- och barnavårds-
11694: bunds två rådgivningsbyråer, som traditionellt     centraler samt barndagvård och andra verksam-
11695: har utrett de inbördes relationerna mellan vux-    hetsenheter inom socialvården. Samtidigt skall
11696: na. I vårt land finns sammanlagt 82 verksam-       frivilliga organisationers och kyrkans insats be-
11697: hetspunkter för rådgivning i uppfostringsfrågor    aktas.
11698:                                              N:o 445                                                5
11699: 
11700:     En omfattande utveckling av rådgivningen            För utvecklande av rådgivningen i upp-
11701: i uppfostrings- och familjefrågor innebär att       fostrings- och familjefrågor har socialstyrelsen
11702: kännedomen om uppfostran och mänskliga rela-        tillsatt en arbetsgrupp. Arbetsgruppens uppgift
11703: tioner förmedlas via de verksamhetsenheter          är att klarlägga innehållet i och målen för råd-
11704: som också eljest möter vuxna, familjer och          givningen i uppfostrings- och familjefrågor, att
11705: barn i naturliga sammanhang.                        granska olika lösningsmodeller för verksam-
11706:     Vidare kommer utvecklandet av förebyggan-       hetens organisering, att definiera de framtida
11707: de arbetsformer inom rådgivningen i upp-            utvecklingslinjerna i rådgivningen i uppfost-
11708: fostrings- och familjefrågor att framhävas med      rings- och familjefrågor som en del av social-
11709: tanke på de risksituationer och förändringar        vården, att utreda beröringspunkter och ar-
11710: som är naturligt förknippade med livet. Målet       betsfördelning med den rådgivning i uppfost-
11711: för dessa arbetsformer är att människorna skall     rings- och familjefrågor som anordnas av andra
11712: ges färdigheter att klara förändringarna på ett     instanser samt att kartlägga de resurser som
11713: konstruktivt sätt, som främjar uppväxten. Om        rådgivningen i uppfostrings- och familjefrågor
11714: sådan verksamhet, som förbereder människorna        förutsätter.
11715: inför förändringar i livet, utvecklades som en         Vidare har en av social- och hälsovårdsmi-
11716: del av arbetet vid de verksamhetspunkter som        nisteriet tillsatt arbetsgrupp för utvecklande av
11717: har tili uppgift att bl.a. utreda problemsitua-     familjefostran avgivit betänkande 29. 5. 1981
11718: tioner, skulle detta för sin del innebära att        (SHM 1981: 7). I betänkandet framhålls att
11719:  tyngdpunkten allt mera läggs på förebyggande       familjefostran på ett mångskiftande sätt ingår
11720: arbete.                                             i den verksamhet som utövas av den offentliga
11721:     Förutom att funktionerna utvecklas är det       makten, kyrkan och friviliiga organisationer
11722: nödvändigt att som en del av rådgivningen i         samt massmedia. Enligt arbetsgruppens upp-
11723:  uppfostrings- och familjefrågor öka möjligheter-   fattning är det inte skäl att försöka koncentrera
11724:  na att sköta redan uppkomna problem. Särskilt      familjefostran skilt tili någon bestämd instans,
11725:  möjligheterna att reda ut äkta makars problem      utan familjefostran borde stärkas i alla ovan
11726: skall ökas genom att mera personai dirigeras        nämnda instanser och familjefostrans omfatt-
11727:  tili redan existerande verksamhetspunkter för      ning förbättras i mån av möjlighet.
11728:  familjeproblem och problem mellan äkta makar,         Då utlåtandena om betänkandet visade att
11729:  främst rådgivningsbyråerna för uppfostringsfrå-    det är möjligt att utvecklingen av innehållet
11730:  gor, som ombildas tili rådgivningsbyråer för       i familjefostran och ökningen av familje-
11731:  familjefrågor. 1 de kommuner som inte har          fostrans omfattning kan förbättras även genom
11732:  någon rådgivningsbyrå för uppfostringsfrågor       att nuvarande resurser koncentreras på denna
11733:  kan t.ex. vid socialbyrån placeras en arbets-      verksamhet, sände social- och h~lsovårdsminis
11734:  grupp, som har fått specialutbildning i familje-   teriet i juni 1982 ett brev tili statens olika
11735:  frågor och i utredning av problem inom famil-      förvaltningsområden, kyrkan och organisationer.
11736:  jer. I Nyland förutsätter detta att antalet        I brevet hoppades ministeriet att alla instanser
11737:  tjänster vid de rådgivningsbyråer för upp-         skulle sträva tili att börja vidta åtgärder för en
11738:  fostringsfrågor som ombildas tili rådgivnings-     effektiverad familjefostran och framhöll sam-
11739:  byråer för familjefrågor ökas samt att servicen    tidigt att de utgångspunkter som anförts i den
11740:  förs närmare den som behöver den. Detta blir       för familjefostran tillsatta arbetsgruppens be-
11741:  möjligt genom att antalet verksamhetspunkter       tänkande samt förslaget tili utvecklande av in-
11742:  ökas och arbetsformerna utvecklas.                 nehållsområdena ger antydningar om hur effek-
11743:                                                     tiveringsåtgärderna bör inriktas.
11744:       Helsingfors den 10 januari 1983
11745: 
11746:                                                                      Minister Marjatta Väänänen
11747: 
11748: 
11749: 
11750: 
11751: 088300047L
11752:                                              1982 vp.
11753: 
11754: Kirjallinen kysymys n:o 446
11755: 
11756: 
11757: 
11758: 
11759:                                  Paakkinen ym.: Hampaiden hoitokustannusten alentamisesta
11760: 
11761: 
11762:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11763: 
11764:    Maassamme on lasten hampaiden hoito hy-          pahentavia, mistä syystä kroonisten tulehdus-
11765: vin järjestetty. Maksuton hammashoito vähin-        ten ehkäisy ja hoito on erityisen tärkeää. Reu-
11766: tään 16 ikävuoteen asti on saanut aikaan sen,       maliiton mukaan reumapotilaiden vuosittaiset
11767: että voidaan sanoa maamme lapsilla ja nuo-          sairauskulujen    omavastuuosuudet     nousevat
11768: rilla olevan maailman terveimmät hampaat. Sa-       yleensä yli verotuksessa vähennyksenä huo-
11769: maa ei kuitenkaan voida sanoa enää aikuis-          mioitavan määrän. Hammashoitokulut muodos-
11770: ikäisen väestön hampaista.                          tavat näistä kustannuksista huomattavan osan,
11771:     Terveyskeskuksissamme ei vielä kyetä anta-      koska vain poikkeustapauksissa voidaan näitä
11772: maan hammashoitoa kaikille hoitoa tarvitsevil-      kuluja korvata sairausvakuutuslain perusteella.
11773: le ja niin osa kansalaisista joutuu turvautu-          Hampaiden terveydellä on todettu olevan
11774: maan kalliiden yksityisten palvelujen käyttöön.     keskeinen merkitys koko ihmisen terveydelle.
11775: Korkeat hampaiden hoitomaksut aiheuttavat           Tämän johdosta ei korkeilla hoitomaksuilla sai-
11776: usein hampaiden hoidon laiminlyöntiä siihen         si kenenkään terveyttä vaarantaa.
11777: asti kunnes on pakko kääntyä hammaslääkärin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11778: puoleen pahasti särkevän tai tulehtuneen ham-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11779: paan korjaamiseksi. Tämä saattaa aiheuttaa jo       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäseneri
11780: niin suuria hoitotoimenpiteitä, että kustannuk-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11781: set kohoavat jopa tuhansiin markkoihin. Näitä
11782: kuluja ei verotuksessa saa kaikkia vähentää.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11783:     Erityisen ongelmallinen hammashoidon kal-              ryhtyä yksityisen kansalaisen maksetta-
11784: leus on niille sairaille, joiden kuntoon kaikki-           vaksi tulevien hampaiden hoitokustan-
11785: naiset infektiot vaikuttavat heikentävästi. Esim.          nusten alentamiseksi?
11786: reumasairaille voivat infektiot olla sairautta
11787:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1982
11788: 
11789:                Saara-Maria Paakkinen                           Mikko Rönnholm
11790:                Pentti Lahti-Nuuttila                           Anna-Liisa Piipari
11791: 
11792: 
11793: 
11794: 
11795: 088300042E
11796: 2                                         1982 vp.
11797: 
11798: 
11799: 
11800: 
11801:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11802: 
11803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-    tyisen hammashuollon työnjako, yhteistoiminta
11804: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     sekä ohjattavuus järjestettäessä aikuisväestön
11805: mies, olette 10 päivänä joulukuuta 1982 päi-     hammashuoltoa. Komitean tehtävänä on myös
11806: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-    laatia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja aikuisten
11807: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     hammashuoliolle niin, että tarpeellinen määrä
11808: kansanedustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta     palveluja on tarjolla maan eri osissa ja että
11809: kirjallisesta kysymyksestä n:o 446:              palvelusten käytöstä aiheutuvia kustannuksia
11810:                                                  voidaan oikeudenmukaisesti tasata. Näiden sel-
11811:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vitysten pohjalta komitean tulee tehdä ehdo-
11812:        ryhtyä yksityisen kansalaisen maksetta-   tukset tarvittaviksi säännöksiksi ja muiksi hal-
11813:        vaksi tulevien hampaiden hoitokustan-     linnollisiksi toimenpiteiksi aikuisväestön ham-
11814:        nusten alentamiseksi?                     mashuollon järjestämiseksi. Komitean jatkettu
11815:                                                  määräaika päättyi 31. 12. 1982. Kun komitea
11816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     on jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysmi-
11817: vasti seuraavaa:                                 nisteriölle, ministeriö voi ryhtyä jatkotoimen-
11818:   Valtioneuvosto asetti 21. 8. 1980 komitean,    piteisiin asian valmistelemiseksi.
11819: jonka tehtävänä on selvittää julkisen ja yksi-
11820:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1983
11821: 
11822:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
11823:                                             N:o 446                                              3
11824: 
11825: 
11826: 
11827: 
11828:                           Till Riksdagens Herr Talman
11829: 
11830:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      härvidlag i samband med organiserandet av
11831: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         den vuxna befolkningens tandvård. Kommitten
11832: velse av den 10 december 1982 tili veder-         har även tili uppgift att uppgöra alternativa
11833: börande medlem av statsrådet översänt av-         finansieringsmodeller för de vuxnas tandvård
11834: skrift av följande av riksdagsman Paakkinen       så, att ett nödvändigt antal servicemöjligheter
11835: m. fl. undertecknade spörsmål nr 446:             finns att tillgå i landets olika delar och att
11836:                                                   kostnaderna för anlitandet av denna service
11837:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          kan fördelas jämnt på ett rättvist sätt. På
11838:        vidta för att sänka de tandvårdskost-      basen av dessa utredningar bör kommitten
11839:        nader som den enskilda medborgaren         framlägga förslag tili erforderliga stadganden
11840:        har att erlägga?                           och andra administrativa åtgärder för organi-
11841:                                                   sering av den vuxna befolkningens tandvård.
11842:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Kommittens förlängda frist utlöper 31. 12.
11843: samt anföra följande:                             1982. Sedan kommitten har överlämnat sitt
11844:    Statsrådet tilisatte 21. 8. 1980 en kommitte   betänkande till social- och hälsovårdsministeriet
11845: med uppgift att utreda arbetsfördelningen och     kan ministeriet vidta fortsatta årgärder för att
11846: samverkan mellan den offentliga och privata       bereda ärendet.
11847: tandvården samt möjligheterna tili styrning
11848:      Helsingfors den 14 januari 1983
11849: 
11850:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
11851:                                              1982 vp.
11852: 
11853: Kirjallinen kysymys n:o 447
11854: 
11855: 
11856: 
11857: 
11858:                                  Melin: Valmiuslainsäädännön puutteiden poistamisesta
11859: 
11860: 
11861:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11862: 
11863:    Miltei päivälleen kolme vuotta sitten mie-       vaikka asia valtioneuvoston ministeriöiden
11864: tintönsä jättänyt parlamentaarinen valmiuslain-     työnjaon mukaan mitä ilmeisimmin kuuluu
11865: säädäntökomitea totesi mietinnössään (komi-         puolustusministeriölle.
11866: teanmletmtö 1979:60) kokonaismaanpuolus-               Asian siirtäminen oikeusministeriölle ei tun-
11867: tuksemme valmiusjärjestelyjen lainsäädännölli-      nu vauhdittaneen sen käsittelyä, pikemminkin
11868: sen perustan huolestuttavan puutteelliseksi.        näyttää käyneen päinvastoin.
11869: Suurimpien puutteiden komitea totesi kohdis-           Perusteeton viivyttely komitean ehdotusten
11870: tuvan ns. välitilaan eli normaaliolojen ja so-      toteuttamisessa on herättänyt huolestuneisuut-
11871: dan väliin sijoittuviin poikkeusoloihin.            ta kansalaisten keskuudessa. Meillä on nyt pe-
11872:    Komitea keskittyi nimenomaan näiden puut-        rusteellinen selvitys lainsäädännön puutteista
11873: teiden poistamiseen tähtäävien säädösehdotus-       ja huolelliseen valmisteluun pohjautuva ehdo-
11874: ten laatimiseen ja ehdotti säädettäväksi lain       tus niiden poistamiseksi. Tämän ehdotuksen
11875: poikkeuksellisten olojen edellyttämästä varau-      toteuttamiseen on nyt viimeinkin ryhdyttävä
11876: tumisesta ja valmiuslainsäädännön yleisistä pe-     antamalla asiaa koskeva esitys eduskunnalle.
11877: rusteista eli ns. valmiuslainsäädännön puitelain.      Valmiuslainsäädännön luomista ei saa jät-
11878: Puhelakiehdotusta täydensivät komitean ehdot-       tää äärimmäiseen pakkotilaan. Paras lopputu-
11879: tamat viisi eri alojen valmiuslakia. Komitean       los niin kansalaisten kuin viranomaistenkin
11880: ehdottama lainsäädäntökokonaisuus poistaisi         kannalta voidaan saavuttaa vain, jos eduskun,
11881: pääosan tämän hetken puutteista ja takaisi sen,     ta saa käsitellä asian ilman pakkotilanomais-
11882: että erilaisiin poikkeusoloihin voitaisiin etu-     ta kiirettä.
11883: käteen riittävästi varautua, sekä sen, että poik-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11884: keusoloissa tarvittavat toimivaltuudet ja lisä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11885: resurssit olisivat viipymättä käytettävissä.        tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11886:    Sikäli kuin tiedetään, sanotun komiteanmie-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11887: tinnön pohjalta valmisteltiin puolustusministe-     sen:
11888: riössä viipymättä hallituksen esitysehdotus.                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
11889: Huolimatta siitä, että esitysehdotus perustuu               aikonut ryhtyä valmiuslainsäädännös-
11890: parlamentaarisen komitean ehdotuksiin, halli-               sämme vallitsevien puutteiden poista-
11891: tus ei ole antanut asiasta esitystä eduskunnal-             miseksi siten kuin parlamentaarinen
11892: le. Saadun tiedon mukaan esittelyvastuu asias-              valmiuslainsäädäntökomitea on mietin-
11893: sa on siirretty nyttemmin oikeusministeriölle,              nössään ehdottanut?
11894:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1982
11895: 
11896:                                          Ingvar S. Melin
11897: 
11898: 
11899: 
11900: 
11901: 088300043F
11902: 2                                           1982 vp.
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11908: 
11909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      siihen liittyvä esitysehdotus valtiopäiväjärjestyk-
11910: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       sen 67 §:n muuttamisesta olivat vuoden 1981
11911: mies, olette 13 päivänä joulukuuta 1982 päi-       aikana useampaan kertaan valtioneuvoston raha-
11912: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      asiainvaliokunnan käsiteltävinä, ensin puolustus-
11913: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ministeriöstä, sittemmin oikeusministeriöstä esi-
11914: kansanedustaja Melinin näin kuuluvasta kir-        teltyinä. Esitysehdotusten jäätyä näissä käsitte-
11915: jallisesta kysymyksestä n:o 447:                   lyissä toistuvasti pöydälle katsottiin, että asia
11916:                                                    on syytä tuoda uudelleen valtioneuvoston kä-
11917:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   siteltäväksi vasta, kun hallitusryhmien välillä
11918:        aikonut ryhtyä valmiuslainsäädännös-        on voitu sopia esitysten sisällöstä. Sekä silloi-
11919:        sämme vallitsevien puutteiden poista-        sessa että nykyisessä hallituksessa on oikeus-
11920:        miseksi siten kuin parlamentaarinen         ministerin johdolla käyty hallitusryhmien vä-
11921:        valmiuslainsäädäntökomitea on mietin-       lillä neuvotteluja siinä tarkoituksessa, että ky-
11922:        nössään ehdottanut?                         symyksessä olevat hallituksen esitykset voitai-
11923:                                                    siin antaa. Näissä neuvotteluissa ei kuitenkaan
11924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ole toistaiseksi voitu saavuttaa sellaista tulos-
11925: taen seuraavaa:                                    ta, joka olisi mahdollistanut esitysten anta-
11926:   Ehdotus hallituksen esitykseksi poikkeusolo-     misen.
11927: jen valmiutta koskevaksi lainsäädännöksi sekä
11928:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1983
11929: 
11930:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
11931:                                            N:o 447                                               3
11932: 
11933: 
11934: 
11935: 
11936:                           Tili Riksdagens Herr Talman
11937: 
11938:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     förslaget tili proposition om ändring av 67 §
11939: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        riksdagsordningen behandlades flera gånger år
11940: velse av den 13 december 1982 tili vederbö-      1981 av statsrådets finansutskott, först på fö-
11941: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     redragning av försvarsministeriet och senare av
11942: av följande av riksdagsman Mdin underteck-       justitieministeriet. Sedan propositionsförslagen
11943: nade spörsmål nr 44 7:                           blivit upprepade gånger bordlagda under des-
11944:                                                  sa behandlingar, ansåg man, att det inte var
11945:          Hurudana åtgärder har Regeringen        skäl att återuppta ärendet tili behandling i
11946:       ämnat vidta för att bristerna i vår be-    statsrådet förrän regeringsgrupperna kunnat
11947:       redskapslagstiftning skall kunna avhjäl-   sinsemellan komma överens om propositioner-
11948:       pas i enlighet med vad parlamentariska     nas innehåll. Såväl i den dåvarande som i den
11949:       kommitten för beredskapslagstiftning       nuvarande regeringen har man under justitie-
11950:       föreslagit i sitt betänkande?              ministerns ledning fört förhandlingar mellan
11951:                                                  regeringsgrupperna i syfte att regeringens ifrå-
11952:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     gavarande propositioner skall kunna avlåtas.
11953: samt anföra följande:                            Under dessa förhandlingar har man dock tills-
11954:   Förslaget tili regeringens proposition an-     vidare inte kunnat uppnå ett sådant resultat,
11955: gående lagstiftning om beredskap under un-       som skulle gjort det möjligt att avlåta pro-
11956: dantagsförhållanden samt i anslutning därtill    positionerna.
11957:      Helsingfors den 6 januari 1983
11958: 
11959:                                                            Justitieminister Christoffer Taxell
11960:                                             1982 vp.
11961: 
11962: Kirjallinen kysymys n:o 448
11963: 
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                  Elo ym.: PeruskorjausteD aikataulusta Peipohjasta Raumalle ja
11968:                                     Poriin johtavilla rataosuuksilla
11969: 
11970: 
11971:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11972: 
11973:    Lielahden-Porin/Rauman rataosien perus-            Rauman satamaan on investoitu valtion ja
11974: parannus- ja kiskoovaihtotyöt ovat olleet käyn-    Rauman kaupungin rahoja yhteensä noin 100
11975: nissä vuodesta 1979 alkaen. Alkuperäisten suun-    milj. markkaa. Rauman sataman vienti on jat-
11976: nitelmien mukaan Lielahden-Porin/Rauman            kuvasti lisääntynyt ja tässä mielessä Peipohjan
11977: ratojen perusparantamisen, kiskoovaihdon ja        -Rauman rataosuuden perusparannustöiden
11978: sähköistämisen valmistuminen ajoitettiin vuo-      kiirehtiminen olisi ensiarvoisen tärkeätä.
11979: sille 1987-88. Edellä mainittujen toimenpi-           Äskettäin julkisuuteen tulleiden tietojen mu-
11980: teiden toteutuminen alkuperäisessä aikataulus-     kaan VR:n toimintasuunnitelmaan vuosille
11981: sa olisi edellyttänyt noin 30 milj. markan mää-    1983-1988 ei kuitenkaan sisälly Lielahden-
11982: rärahaa vuosittain ko. ratajaksoille vuoden 1982   Porin/Rauman radan peruskorjausta kuin Pei-
11983: hintatasossa.                                      pohjaan asti. Saatujen tietojen mukaan perus-
11984:    Kesäkuun 2 päivänä 1982 päivätyssä vas-         korjausta ei ole tarkoitus jatkaa Peipohjasta
11985: tauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o 194       Raumalle eikä Poriin, vaan nämä radat on
11986: liikenneministeri Jarmo Wahlström vastasi, että    tarkoitus tehdä sähköistämiskelpoisiksi ns. ke-
11987: rautatiehallituksessa käsiteltävänä olevan vuo-    vyillä korjauksilla. Tähän pistekohtaiseen pa-
11988: sien 1983-88 toiminta- ja taloussuunnitelma-       rantamiseen eivät sisältyisi esim. ratapölkkyjen
11989: ehdotuksen mukaan rataosan perusparannus- ja       ja kiskojen vaihto. Kuitenkin tiedossa on, että
11990: kiskoovaihtotöitä on tarkoitus jatkaa samassa      Peipohjasta Raumalle ja Poriin johtavien rato-
11991: laajuudessa kuin ne kuluvana vuonna ovat           jen kunto vaatisi perusparannusta yhtä hyvin
11992: käynnissä, jolloin rataosa valmistuu vuonna        kuin Lielahdesta Peipohjaan johtava rataosuus-
11993: 1990. Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa on         kin.
11994: kuitenkin Lielahden-Porin/Rauman radan pe-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11995: rusparannustöiden valmistuminen ajoitettu vuo-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11996: delle 1994, joten alkuperäisestä aikataulusta      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
11997: on jouduttu jatkuvasti tinkimään.                  omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
11998:     Monet seikat puoltavat kuitenkin ko. rata-     myksen:
11999: jakson perusparannustöiden kiirehtimistä. Niin-
12000: pä Poriin on valmistumassa Tahkoluodon sy-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12001: väväylä, johon vuoden 1983 tulo- ja meno-                 vastoin aikaisempia suunnitelmia Lie-
12002: arviossa on osoitettu valtion rahoitusta 9 milj.          lahden-Porin/Rauman radan peruskor-
12003: markkaa. Kun tämän lisäksi todetaan, että VR              jaus ulotetaan ainoastaan Peipohjaan
12004: yhdessä Porin kaupungin kanssa on investoi-               asti, ja jos on,
12005: nut lähes 50 milj. markkaa Tahkoluodon ra-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Pei-
12006:  taan, olisi perusteltua radan kuntoonsaattami-           pohjasta Raumalle ja Poriin johtavat
12007:  nen myös koko Mäntyluodon-Lielahden osuu-                rataosuudet voitaisiin peruskorjata alku-
12008: delta.                                                    peräisten suunnitelmien mukaisesti?
12009:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
12010: 
12011:                Mikko Elo                                       Pirkko Valtonen
12012:                Einari Nieminen                                 Aulis Juvela
12013: 
12014: 088300044!-I
12015: 2                                            1982 vp.
12016: 
12017: 
12018: 
12019: 
12020:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12021: 
12022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          - Peipohja-Pori rataosuus toteutetaan
12023: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra       B 2-ratana nykyisellä K 43-kiskotuksella ja pöl-
12024: Puhemies, lähettänyt 14 päivänä joulukuuta          kytyksellä. Nykyinen sepelitukikerros puhdis-
12025: 1982 päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvos-        tetaan ja täydennetään. Suurin sallittu nopeus
12026: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      120 km/h säilyy. Raidegeometria tarkistetaan
12027: sanedustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta          sekä pysty- että vaakatasossa. Tarvittavat maa-
12028: kirjallisesta kysymyksestä n:o 448:                 rakennetyöt geometriatarkistusten ja routivuu-
12029:                                                     den kannalta tehdään.
12030:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          - Peipohja-Rauma rataosuudella suorite-
12031:        vastoin aikaisempia suunnitelmia Lie-        taan raidegeometrian vaatimia muutostöitä ja
12032:        lahden-Porin/Rauman radan peruskor-          samassa yhteydessä uusitaan soratukikerros,
12033:        jaus ulotetaan ainoastaan Peipohjaan         suoritetaan pölkynvaihtoa, uusitaan ratarum-
12034:        asti, ja jos on,                             puja ja levitetään ratapengertä. Näillä toimen-
12035:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Pei-     piteillä rataosuus säilyy B 1-ratana.
12036:        pohjasta Raumalle ja Poriin johtavat            - Pori-Mäntyluoto rataosuudella ei ole
12037:        rataosuudet voitaisiin peruskorjata alku-    suunniteltu tehtäväksi perusparannustöitä.
12038:        peräisten suunnitelmien mukaisesti?             Huomioon ottaen nykyiset ja tiedossa ole-
12039:                                                     vat liikennemäärät kyseessä olevilla rataosuuk-
12040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       silla ei rautatiehallituksen mielestä ole tarkoi-
12041: vasti seuraavaa:                                    tuksenmukaista muuttaa perusparantamistasoa
12042:    Rautatiehallituksen 24. 9. 1982 hyväksymäs-      tai -laajuutta. Perusparantamistasojen ero eri
12043: sä toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille       osuuksilla johtuu pääasiassa siitä, että kiskon-
12044: 1983-1988 on esitetty parantamissuunnitelma         vaihtoa ei ole taloudellisesti perusteltua suo-
12045: rataosille Tampere-Pori/Rauma.                      rittaa siellä, missä kiskojen iästä on jäljellä
12046:    Perusparantamistaso rataosilla pohjautuu         kymmeniä vuosia kuten mm. Peipohjqn-Porin
12047: vuonna 1980 laadittuun yleissuunnitelmaan ja        ja Peipohjan-Rauman osuuksilla. Näillä osuuk-
12048: sen jälkeen suoritettuun jatkosuunnitteluun.        silla olevat K 43-kiskot kestävät normaalin 20 t
12049: Rautatiehallituksen hyväksymä perusparanta-         akselipainoisen liikenteen ilman nopeusrajoi-
12050: mistaso ja esitetty vuotuinen rahoitus merkit-      tuksia. Edelleen on otettava huomioon, että
12051: sevät seuraavia toimenpiteitä eri rataosuuk-        radan kunnossapitoon osoitettavin varoin voi-
12052: silla:                                              daan ko. osuuksien kunnossapitotaso taloudel-
12053:    - .Lielahti-Peipohja rataosuus toteute-          lisimmin pitää sellaisena, että liikenteen suju-
12054: taan C-ratana jatkuvaksihitsatuilla K 54-kiskoil-   vuus ja luotettavuus on turvattu Rauman ja
12055: la, betoniratapölkyillä ja uudella sepelitukiker-   Porin satamiin.
12056: roksella. Tavoitenopeus on 120-140 km/h,                Hanke valmistuu kokonaisuudessaan nykyis-
12057: mutta paikallisia nopeusrajoituksia jää Siuroon,    ten rahoitusmahdollisuuksien puitteissa vuo-
12058: Vammalaan, Äetsään ja Peipohjaan. Eräillä hy-       teen 1990 mennessä. Vuotuinen rahoitustarve
12059: väkuntoisilla osuuksilla säilytetään nykyinen        tulee olemaan noin 25 milj. mk.
12060: päällysrakenne (yhteensä n. 13 km:n matkalla
12061: 91 km: n osuudesta) .
12062:      Helsingissä tammikuun 5 päivänä 1983
12063: 
12064:                                                                  Liikenneministeri Reino Breilin
12065:                                            N:o 448                                              3
12066: 
12067: 
12068: 
12069: 
12070:                          Tili Riksdagens Herr Talman
12071: 
12072:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    en B 2-bana med de nuvarande rälerna av ty-
12073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        pen K 4 3 och de nuvarande sliprarna. Den
12074: velse av den 14 december 1982 tili veder-        nuvarande makadamballasten kommer att ren-
12075: börande medlem av statsrådet översänt av-        göras och kompletteras. Största tillåtna hastig-
12076: skrift av följande av riksdagsman Mikko Elo      het kommer alltjämt att vara 120 km/h. Spår-
12077: m. fl. undertccknade spörsmål nr 448:            geometrin justeras såväl i horisontal- som i ver-
12078:                                                  tikalläge. Erforderliga jordbyggnadsarbeten
12079:           Är Regeringen medveten om, att         kommer att utföras med beaktande av geo-
12080:        grundförbättringen av hanan Lielax-       metriska justeringer och tjälbildning.
12081:        Björneborg/Raumo mot tidigare planer         - På banavsnittet Peipohja-Raumo verk-
12082:        kommer att utsträckas endast till Pei-    ställs av spårgeometrin förutsatta ändringsarbe-
12083:        pohja, och om så är fallet,               ten och i detta sammanhang förnyas grusbal-
12084:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   lasten, utbyts sliprar, förnyas järnvägstrummor
12085:        ta för att banavsnitten mellan Peipohja   och breddas banvallen. Genom dessa åtgärder
12086:        och Raumo resp. Björneborg skall kun-     kommer banavsnittet att bevaras såsom B 1-
12087:        na grundrepareras enligt de ursprung-     bana.
12088:        liga planerna?                               - På banavsnittet Björneborg-Mäntyluoto
12089:                                                  har inga grundförbättringsarbeten planerats.
12090:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Med beaktande av den nuvarande och den
12091: samt anföra följande:                            väntade trafikmängden är det enligt järnvägs-
12092:    I den av järnvägsstyrelsen 24. 9. 1982 god-   styrelsen inte motiverat att på de ifrågavarande
12093: kända verksamhets- och ekonomiplanen för         banavsnitten ändra grundförbättringsnivån el-
12094: åren 1983~1988 har framlagts en grundför-        ler omfattningen. Skillnaden mellan grundför-
12095: bättringsplan för banavsnitten Tammerfors-       bättringsnivån på de olika avsnitten beror i
12096: Björneborg/Raumo.                                huvudsak på att det inte är ekonomiskt motive-
12097:    Grundförbättringsnivån i fråga om nämnda      rat att byta ut räler, om dessa ännu har en
12098: banavsnitt baserar sig på den år 1980 upp-       livslängd av tiotals år, såsom fallet är bl.a.
12099: gjorda generalplanen och därefter verkställd     med banavsnitten Peipohja-Björneborg och
12100: fortsatt planering. Den av järnvägsstyrelsen     Peipohja-Raumo. Rälerna av typen K 43 på
12101: godkända grundförbättringsnivån och den före-    dessa avsnitt tål trafik med en normal axellast
12102: slagna årliga finansieringen innebär följande    om 20 ton utan hastighetsbegränsningar. Det
12103: åtgärder på de olika banavsnitten:               bör vidare beaktas, att med de medel som
12104:    - Banavsnittet Lielax-Peipohja blir en C-     anvisas för banans underhåll kan underhålls-
12105: bana med skarvfria räler av typen K 54, be-      nivån för ifrågavarande avsnitt på det mest
12106: tongsliprar och en ny makadamballast. Mål-       ekonomiska sättet hållas sådan att en smidig
12107: satt hastighet är 120-140 km/h, men lokala       och säker trafik kan garanteras tili hamnarna
12108: hastighetsbegränsningar kommer att bibehållas    i Raumo och Björneborg.
12109: i Siuro, Vammala, Äetsä och Peipohja. På            Inom ramen för de nuvarande finansierings-
12110: vissa avsnitt i gott skick kommer den nuva-      möjligheterna kommer projektet i helhet att
12111: rande överbyggnaden att bibehållas ( samman-     bli färdigt tili år 1990. Det årliga finansie-
12112: lagt ca 13 km på ett avsnitt om 91 km).          ringsbehovet kommer att vara ca 25 milj. mk.
12113:    -    Banavsnittet Peipohja-Björneborg blir
12114:      Helsingfors den 5 januari 1983
12115: 
12116:                                                                 Trafikminister Reino Breilin
12117:                                              1982 vp.
12118: 
12119: Kirjallinen kysymys n:o 449
12120: 
12121: 
12122: 
12123: 
12124:                                   Vesterinen ym.: Metsämaiden veroluokituksen oikeudenmukai-
12125:                                      suuden varmistamisesta
12126: 
12127: 
12128:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12129: 
12130:    Maatilatalouden tuloveroasetuksen mukaan         täydentämisen suorittaa verohallinnon verotar-
12131: maatilojen tilukset luokitetaan verotusta var-      kastaja. Tähän verohallinnolla nykysäädösten
12132: ten. Käytännössä tämä veroluokitus on tapah-        mukaan on myös mahdollisuus.
12133: tunut niin, että verohallitus on tehnyt luoki-         On kuitenkin kysyttävä, onko tämä uusi
12134: tuksesta sopimuksen tarjousten perusteella. Ve-     käytäntö oikeudenmukainen vai tuleeko verot-
12135: roluokituksia ovat tehneet insinööritoimistot,      tajan yksipuolinen intressi luokitustyössä niin
12136: maatalouskeskukset, maanmittaushallitus tai         voimakkaasti esille, että veroluokitusten luotet-
12137: muut asiantuntijat.                                 tavuus vaarantuu.
12138:     Koska tehtävä luokitus käsittää maatilojen         Koska Iuokitusta suorittavat metsäverotar-
12139: kaikki tilukset ja sama luokitus on voimassa        kastajat toimivat samoissa lääneissä metsävero-
12140: usein vuosikymmeniä, on luokituksen oikeelli-       tarkastajina, he työssään saattavat joutua kä-
12141: suudella suuri merkitys. Sillä on merkitystä        sittelemään verotuskysymyksiä, joissa esillä
12142: sekä verottajan, verovelvollisen että niiden osa-   ovat valitukset ja muutosesitykset heidän it-
12143: puolien kannalta, jotka eri toimissaan käyttävät    sensä tekemiin luokituksiin. Mikäli näin on,
12144: vahvistettua veroluokitusta.                        olisi tämä vastoin yleistä hallintokäytäntöä.
12145:     Jotta luokituksessa saavutettaisiin riittävä       Eddlä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12146: asiantuntemus ja puolueettomuus, on tilusten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12147: uudelleen- ja täydennysluokituksissa käytetty       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12148: asiantuntevia puolueettomia veroluokittajia         vaksi seuraavan kysymyksen:
12149: eikä verohallinto itse ole toiminut luokituksen
12150: tekijänä. Luokituksen suorittamisesta verohal-                Onko Hallitus tietoinen metsämaiden
12151: linto on asianmukaisesti kuitenkin antanut oh-             veroluokituksissa tapahtuneesta luoki-
12152:  jeita luokittajalle sekä asettanut työlle valvo-          tuskäytännön muutoksesta, ja
12153: jan.                                                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12154:     Nyttemmin verohallinto on kuitenkin poi-               ryhtyä, jotta veroluokituksissa taataan
12155:  kennut aiemmasta käytännöstä ja eräisiin vii-             tasapuolinen asiantuntemus ja asianmu-
12156:  meksi tehtyihin luokitussopimuksiin verohalli-            kainen hallintokäytäntö veroluokituk-
12157:  tuksen puolelta on asetettu ehto, jonka mu-               seen liittyvien asioiden valituskäsittelys-
12158:  kaan metsämaiden luokituksen korjauksen ja                sä ja tarkastusmenettelyssä?
12159:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
12160: 
12161:                Paavo Vesterinen                                 Matti Maijala
12162:                Mikko Kaarna                                     Väinö Raudaskoski
12163:                                           Heimo Linna
12164: 
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 088300046K
12169: 2                                              1982 vp.
12170: 
12171: 
12172: 
12173: 
12174:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12175: 
12176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       epävarmaa, jollei luokituksen maastotyötä teke-
12177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vän työvoiman pysyvyyttä voida turvata.
12178: olette 14 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn              Verohallinnolle on metsäverotukseen liitty-
12179: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vien tehtävien hoitamista ja erityisesti vuosien
12180: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1977-1980 metsäverouudistusten toteutta-
12181: edustaja Paavo Vesterisen ym. näin kuuluvasta        mista ja ohjausta varten osoitettu valtion tulo-
12182: kirjallisesta kysymyksestä n:o 449:                  ja menoarviossa määrärahat kahden työsopimus-
12183:                                                      suhteisen veroluokittajan ja kolmen metsävero-
12184:           Onko Hallitus tietoinen metsämaiden        tarkastajan palkkaukseen. Mainittujen työnte-
12185:        veroluokituksissa tapahtuneesta luoki-        kijäin, jotka ovat koulutukseltaan metsätekni-
12186:        tuskäytännön muutoksesta, ja                  koita, tehtäviin kuuluu myös maatilojen vero-
12187:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       luokitusten tarkastaminen maastossa sekä ve-
12188:        ryhtyä, jotta veroluokituksissa taataan       roluokitustoimitusta tekevien konsulttien suo-
12189:        tasapuolinen asiantuntemus ja asianmu-        rittaman työn valvonta. Verohallitus on kat-
12190:        kainen hallintokäytäntö veroluokituk-         sonut tarkoituksenmukaiseksi metsäverotukseen
12191:        seen liittyvien asioiden valituskäsittelys-   erikoistuneen henkilökunnan työpanoksen suun-
12192:        sä ja tarkastusmenettelyssä?                  taamisen kenttätyökautena niihin kuntiin, joissa
12193:                                                      on käynnissä maatilojen veroluokitustoimitus.
12194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tämä työvoiman käyttö on toteutettu sopimaHa
12195: vasti seuraavaa:                                     veroluokituskonsultin kanssa siitä, että vero-
12196:    Verohallitus toimeenpanee maatilojen vero-        luokitustoimitukseen liittyvä metsämaiden luo-
12197: luokituksla verotuslain 66 §:n muka1sena vero-       kituksen maastotyö tehdään joko osittain tai
12198: luokitustOlmituksena. Kuten kysymyksessäkin          kokonaan verohallinnon veroluokittajan tai met-
12199: todetaan, veroluokitus toteutetaan käytännössä       säverotarkastajan työnä. Veroluokitustoimituk-
12200: niin, että verohallitus tekee veroluokitustoi-       sesta vastaavalle konsultille on näissäkin ta-
12201: mituksesta sopimuksen tarjousten perusteella         pauksissa jäänyt velvollisuus maatilatalouden
12202: kunnanvaltuustoa kuultuaan. Koska verohalli-         tuloveroasetuksen 11 §:n edellyttämän metsä-
12203: tuksella ei ole omaa veroluokitustoimitusta suo-     maan luokituksen valvonnan järjestämiseen.
12204: rittavaa organisaatiota, toimituksen suorittajina    Menettelyllä on voitu ratkaisevasti säilyttää ar-
12205: on käytetty maanmittaushallitusta, eräitä maa-       viointia suorittavan ammattitaitoisen henkilö-
12206: talouskeskuksia ja eräitä insinööritoimistoja.       kunnan ympärivuotinen työllisyys Keski-Suo-
12207: Veroluokitustoimituksen suorittajaa valittaessa      men, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä.
12208: on pyritty ottamaan huomioon työstä aiheutu-            Toisin kuin kysymyksessä väitetään, vero-
12209: vien kustannusten ohella erityisesti työn suo-       hallituksella ei ole eikä voi olla mitään yksipuo-
12210: rittajien ammattitaito, suorituskyky ja paikallis-   lista intressiä luokitustyössä. Veroluokitukses-
12211: tuntemus.                                            sa noudatettava! arviointiperusteet on säädetty
12212:    Käytännössä erityisen ongelman on muodos-         maatilatalouden tuloveroasetuksella. Verohalli-
12213: tanut metsämaan luokituksen kausiluontoisuus,        tuksen tehtävänä on antaa arvioinnin yhtenäis-
12214: jonka vuoksi veroluokituskonsulttien on ollut        tämiseksi tarpeelliset sovellutusohjeet sekä tar-
12215: vaikea pirää pysyvää maatilatalouden tulovero-       vittavat tekniset ja hallinnolliset ohjeet luoki-
12216: asetuksen 11 § :n edellyttämää metsäteknikon         tustoimituksen toteuttamiseksi.
12217: koulutuksen saanutta työvoimaa. Riittävän               Veroluokitustoimitukseen liittyvää metsä-
12218: asiantunteva ja yhtenäinen työn suoritus on          maan puuntuotantokyvyn arviointia suorittavat
12219:                                              N:o 449                                                3
12220: 
12221: metsäverotarkastajat eivät m1ssaan vaiheessa        tukseen liittyvää arviointia kuin muitakin heille
12222: joudu käsittelemään veroluokitusta vastaan teh-     annettuja tehtäviä metsäverotarkastajat suoritta-
12223: tyjä valituksia tai muutosesityksiä. Tämä joh-      vat virkamiehen vastuulla.
12224: tuu siitä, että veroluokitus saatetaan pysyvästi        Hallituksen käsityksen mukaan verohallinnon
12225: sitovaksi verotusperusteeksi erityisellä verotus-   omien veroluokittajien ja metsäverotarkastajien
12226: lain 67 §:n mukaisella nähtävilläpitomenettelyl-    käyttö veroluokituksiin liittyvässä metsämaan
12227: lä. Veroluokitukseen tyytymätön verovelvollinen     arvioinnissa on vakiinnuttanut ammattitaitoisen
12228: voi hakea siihen muutosta veroluokituksen näh-      työvoiman pysyvyyttä veroluokituksissa, mikä
12229: tävilläoloaikana kirjallisesti lääninoikeudelta.    käytännössä parantaa sekä maastoarvioinnin
12230: Lääninverovirastojen metsäverotarkastajat eivät     että valvontaa tehostamalla myös muun luoki-
12231: missään vaiheessa joudu käsittelemään läänin-       tustyön laatua. Metsäverotarkastajien osallistu-
12232:  oikeudelle tehtyjä valituksia. Myöskään vero-      minen veroluokitustehtäviin ei hallituksen kä-
12233:  tuslain 68 §: n 2 momentin mukaisia veroluo-       sityksen mukaan mitenkään voi vaarantaa asian-
12234:  kituksesta poikkeamisen perusteita metsävero-      mukaista hallintokäytäntöä veroluokitukseen
12235:  tarkastaja ei joudu työssään käsittelemään pää-    liittyvien asioiden valituskäsittelyssä ja tarkas-
12236:  töksentekijänä tai esittelijänä. Niin veroluoki-   tusmenettelyssä.
12237:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
12238: 
12239:                                                                            Ministeri Jermu Laine
12240: 4                                             1982 vp.
12241: 
12242: 
12243: 
12244: 
12245:                            Till Riksdagens Herr Talman
12246: 
12247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         klassificeringen blir tillräckligt sakkunnigt och
12248: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        enhetligt utförd, om stadigvarande arbetskraft
12249: av den 14 december 1982 tili vederbörande            inte kan garanteras för fältarbetet.
12250: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Skatteförvaltningen har för handhavandet av
12251: jande av riksdagsman Paavo Vesterinen m. f1          uppgifter som ansluter sig till skogsbeskatt-
12252: undertecknade spörsmål nr 449:                       ningen och särskilt för genomförande och styr-
12253:                                                      ning av skogsskattereformerna för åren 1977
12254:           Är Regeringen medveten om att              -1980 i statsförslaget anvisats anslag för av-
12255:        praxis i skatteklassificeringen av skogs-     lönande av två skatteklassificerare i arbetsav-
12256:        mark ändrats, och                             talsförhållande och tre skogsskatteinspektörer.
12257:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Dessa arbetstagare, som till sin utbildning är
12258:        ta för att vid skatteklassificeringen ga-     forsttekniker, har även till uppgift att granska
12259:        rantera en opartisk sakkunskap och en         skatteklassificeringen av gårdsbruksenheterna i
12260:        sakenlig förvaltningspraxis vid hand-         terrängen samt att övervaka det arbete som
12261:        läggningen av besvär i ärenden som            skatteklassificeringskonsulterna utför. Skatte-
12262:        ansluter sig till skatteklassificeringen      styrelsen har ansett det ändamålsenligt att in-
12263:        och vid granskningsförfarandet?               rikta den i skogsbeskattning specialiserade per-
12264:                                                      sonalens arbetsinsats under fältarbetsperioden
12265:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        på de kommuner där skatteklassificering av
12266: samt anföra följande:                                gårdsbruksenheterna pågår. Denna arbetskraft
12267:                                                      har använts så, att med skatteklassificerings-
12268:    Skattestyrelsen verkställer skatteklassifice-     konsulten har överenskommits att det fältar-
12269: ringar av gårdsbruksenheterna på sätt som            bete i klassificeringen av skogsmarker som an-
12270: anges i 66 § beskattningslagen. Såsom det            sluter sig tili skatteklassificeringsförrättningen
12271: konstaterats i spörsmålet verkställs skatteklassi-   utförs antingen helt eller delvis som skatteför-
12272: ficeringen i praktiken så, att skattestyrelsen       valtningens skatteklassifiserares eller skogs-
12273: på grundvalen av anbud ingår avtal om skatte-        skatteinspektörens arbete. Den konsult som an-
12274: klassificeringsförrättning efter det att kommun-     svarar för skatteklassificeringsförrättningen har
12275: fullmäktige hörts. Eftersom skattestyrelsen inte     även i dessa fall varit skyldig att anordna den
12276: har en egen organisation för skatteklassifice-       i 11 § inkomstskatteförordningen för gårds-
12277: ringsförrättningar, har lantmäteristyrelsen, vissa   bruk förutsatta övervakningen av klassifice-
12278: lantbrukscentraler och vissa ingenjörsbyråer an-     ringen av skogsmark. Genom detta förfarande
12279: litats för förrättningarna. Vid valet av förrät-     har den yrkeskunniga personai som utför vär-
12280: tare av skatteklassificering har man förutom         deringar i avgörande grad kunnat sysselsättas
12281: kostnaderna för arbetet särskilt försökt beakta      året om i Mellersta Finlands, Kuopio, Vasa
12282: yrkesskicklighet, prestationsförmåga och lokal-      och Uleåborgs län.
12283: kännedom.                                               I motsats till vad som påstås i spörsmålet
12284:    I praktiken har ett särskilt problem vållats      har skattestyrelsen inte och kan inte heller ha
12285: av att klassificerin~en av skogsmark är en           något ensidigt intresse i klassificeringsarbetet.
12286: säsongbetonad uppgift, varför det varit svårt        De värderingsgrunder som skall iakttas i skatte-
12287: för skatteklassificeringskonsulterna att hålla       klassificeringen anges i inkomstskatteförord-
12288: stadigvaran~e arbetskraft med forstteknikerut-       ningen för g~rdsbruket. På skattestyrahan an-
12289: bildnin~. vilket förutsätts i 11 § inkomstskatte-    kommer att för förenhetlirrande av värderingen
12290: förordningen för gårdsbruk. Det är osäkert om        utfärda erforderliga tillämpningsföreskrifter
12291:                                              N:o 449                                                5
12292: 
12293: samt erforderliga tekniska och administrativa       skatteklassificering, som avses i 68 § 2 mom.
12294: direktiv för klassificeringsförrättningen.          beskattningslagen.       Skogsskatteinspektörerna
12295:    De skogsskatteinspektörer som i samband          sköter under tjänstemannaansvar såväl värde-
12296: med skatteklassificeringsförrättningen sköter       ringen i anslutning tili skatteklassificeringen
12297: värderingen av skogsmarkens produktionsför-         som övriga uppgifter som de ålagts.
12298: måga kommer i inget skede att handlägga be-            Enligt regeringens uppfattning har anlitan-
12299: svär eller ändringsförslag som gäller skatte-       det av skatteförvaltningens egna skatteklassi-
12300: klassificering. Detta beror på att skatteklassi-    ficerare och skogsskatteinspektörer vid värde-
12301: ficeringen görs till en bindande beskattnings-      ringen av skogsmark i anslutning tili skatte-
12302: grund genom ett särskilt i 67 § beskattnings-       klassificeringar medfört att den yrkeskunniga
12303: lagen stadgat förfarande, enligt vilket de er-      arbetskraften hålls kvar i skatteklassificerings-
12304: forderliga handlingarna skall framläggas tili på-   uppgifterna, vilket i praktiken förbättrar såväl
12305: seende. Skattskyldig som är missnöjd med            terrängbedömningen som övervakningen och
12306: skatteklassificeringen kan söka ändring däri        samtidigt effektiverar kvaliteten hos det övriga
12307: skriftligt hos länsstyrelsen under den tid skat-    klassificeringsarbetet. Skogsska tteinspektörernas
12308: teklassificeringen är framlagd till påseende.       deltagande i skatteklassificeringsuppgifter kan
12309: Länsskatteverkens skogsskatteinspektörer kom-       enligt regeringens uppfattning på intet sätt
12310: mer i inget skede att handlägga de besvär som       äventyra en sakenlig förvaltningspraxis i hand-
12311: anförts hos länsrätten. Skogsskatteinspektörerna    läggningen av ärenden som ansluter sig till
12312: handlägger inte heller, varken som besluts-         skatteklassificeringen och i granskningsförfaran-
12313: fattare eller föredragande, avvikelser från         det.
12314:      Helsingfors den 12 januati 1983
12315: 
12316:                                                                            Minister Jermu Laine
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321: 088300046K
12322:                                              1982 vp.
12323: 
12324: Skrifdigt spörsmål nr 450
12325: 
12326: 
12327: 
12328: 
12329:                                  Renlund m. fl.: Om översättningen tili svenska av material
12330:                                     angående arbetsskydd
12331: 
12332: 
12333:                             Till Riksdagens Herr Talman
12334: 
12335:    Enligt lag om arbetsskyddsfonden handhar         språkiga arbetstagare påtalat bristen av svensk-
12336: arbetsskyddsfonden utvecklingen och övervak-        språkig service i arbetsskyddsfrågor. Den 16. 6.
12337: ningen av arbetsskyddet på arbetsplatserna.         1982 förkastade arbetsskyddsfonden en ansökan
12338: Fondens intäkter utgörs av försäkringsavgifter      av Arbetarskyddscentralen om medel för över-
12339: som indrivs av arbetsgivaren enligt lag om          sättning av svenska publikationer för skogs-
12340: olycksfallsförsäkring. Ur arbetsskyddsfondens       branschen. Beslutet motiverades ej av fonden.
12341: medel finansieras också utgivning av publika-          Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i
12342: tioner om arbetsskydd. Dylikt informations-         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
12343: material sammanställs av Arbetarskydds-             föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
12344: centralen. Fondens och centralens verksamhet        rådet ställa följande spörsmål:
12345: övervakas av social- och hälsovårdsministeriet.
12346:    Arbetarskyddscentralens 38 olika bransch-                   Är Regeringen medveten om att
12347: kommittt!er utarbetar kontinuerligt nya publi-             publikationer gjorda av Arbetarskydds-
12348: kationer som berör aktuella arbetsskyddsfrågor             centralen i allmänhet inte översätts
12349: inom branschen. Av publikationerna har endast              tili svenska, och om så är faHet,
12350: ett fåtal översatts tili svenska. Likväl är be-                vilka åtgärder är Regeringen villig
12351: hovet av svenskspråkigt materia! uppenbart.                att vidta för att möjliggöra ett till-
12352: Särskilt inom skogs-, elinstallations-, snickeri-          räckligt utbud av svenskspråkiga arbets-
12353: industrins- och byggnadsbranschen har Svensk-              skyddspublikationer?
12354:      Helsingfors den 14 december 1982
12355: 
12356:          Boris Renlund                 Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
12357:          Jutta Zilliacus               Ole Norrback                   Gunnar Häggblom
12358: 
12359: 
12360: 
12361: 
12362: 088300045]
12363: 2                                             1982 vp.
12364: 
12365: Kirjallinen kysymys n:o 450                                                                Suomennos
12366: 
12367: 
12368: 
12369: 
12370:                                   Renlund ym.: Työsuojelua koskevan aineiston kääntämisestä
12371:                                      ruotsiksi
12372: 
12373: 
12374:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12375: 
12376:    Työsuojelurahastosta annetun lain mukaan          kielisen palvelun saannissa työsuojelukysymyk-
12377: työsuojelurahasto huolehtii työsuojelun kehittä-     sissä. Työsuojelurahasto hylkäsi 16. 6. 1982
12378: misestä ja valvonnasta työpaikoilla. Rahaston        Työturvallisuuskeskuksen anomuksen, joka kos-
12379: tulot koostuvat vakuutusmaksuista, jotka saa-        ki sellaisten julkaisujen kääntämistä ruotsin
12380: daan työnantajilta työtapaturmalain nojalla.         kielelle, jotka koskivat metsäalaa. Rahasto ei
12381: Työsuojelurahaston varoista kustannetaan myös        perustellut päätöstään.
12382: työsuojelua koskevia julkaisuja. Tällaista tiedo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12383: tusmateriaalia laatii myös Työturvallisuuskes-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12384: kus. Rahaston ja keskuksen toimintaa valvoo          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12385: sosiaali- ja terveysministeriö.                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12386:    Työturvallisuuskeskuksen 38 eri alatoimi-
12387: kuntaa laativat jatkuvasti uusia julkaisuja, jotka             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12388: koskevat alan ajankohtaisia työsuojelukysymyk-              Työturvallisuuskeskuksen julkaisuja ei
12389: siä. Näistä julkaisuista on vain harvoja kään-              yleensä käännetä ruotsin kielelle, ja jos
12390: netty ruotsiksi. Kuitenkin ruotsinkielisen mate-            Hallitus on tietoinen tästä,
12391: riaalin tarve on aivan ilmeinen. Erityisesti                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ha-
12392: metsä-, sähköasennus-, puusepänteollisuus- ja               lukas ryhtymään, jotta tarjolla olisi riit-
12393: rakennusalalla ruotsinkieliset työntekijät ovat             tävä määrä ruotsinkielisiä työsuojelu-
12394: valittaneet puutetta, joka vallitsee ruotsin-               julkaisuja?
12395:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
12396: 
12397:          Boris Renlund                  Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
12398:          Jutta Zilliacus                Ole Norrback                   Gunnar Häggblom
12399:                                               N:o 450                                               3
12400: 
12401: 
12402: 
12403: 
12404:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12405: 
12406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taloudellisten voimavarojen puuttuminen. Vii-
12407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       meksi mainittu seikka on useimmiten aiheutta-
12408: olette 14 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          nut sen, ettei kappalehinnaltaan hyvin kallista
12409: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         (pieni painos) ruotsinkielistä laitosta ole voitu
12410: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tehdä. Sen sijaan Työturvallisuuskeskuksen tie-
12411: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kir-         dotus- ja kurssitoimintaa hoidetaan tasavertai-
12412: jallisesta kysymyksestä n:o 450:                    sesti molemmilla kotimaisilla kielillä.
12413:                                                        Kysymyksessä mainitussa tapauksessa työ-
12414:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       suojelurahasto hylkäsi 16. 6. 1982 määräraha-
12415:        Työturvallisuuskeskuksen julkaisuja ei       anomuksen, joka koski metsä- ja uittoalan
12416:        yleensä käännetä ruotsin kielelle, ja        informaatio- ja koulutusmateriaalin toimitta-
12417:        jos Hallitus on tietoinen tästä,             mista ruotsinkielelle. Hylkäyksen perusteena
12418:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         oli se, että kyseistä aineistoa oli ensisijaisesti
12419:        halukas ryhtymään, jotta tarjolla olisi      tarkoitus toimittaa metsäalan oppilaitosten
12420:        riittävä määrä ruotsinkielisiä työsuojelu-   käyttöön.
12421:        julkaisuja?                                     Työsuojelurahastosta annetussa laissa ( 4071
12422:                                                     79) on säädetty muun muassa: "Tapaturma-
12423:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vakuutuslain (608148) perusteella vakuutus-
12424: vasti seuraavaa:                                    velvollisten työnantajien ja näiden palveluksessa
12425:    Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjä edustavat   olevien työntekijöiden etuja palvelevan työsuo-
12426: 38 työalatoimikuntaa ovat useimmissa tapauk-        jelun edistämiseksi on työsuojelurahasto."
12427: sissa Työturvallisuuskeskuksen tuottaman työ-          Ammattioppilaitoksissa tarvittavan opiskelu-
12428: suojelun opetusaineiston tilaajia. Verrattain       materiaalin tuottaminen jää siten työsuojelu-
12429: harvoin työmarkkinaosapuolten toimeksiannossa       rahaston lakisääteisen toimialan ulkopuolelle ja
12430: edellytetään aineisto valmisteltavaksi molem-       se on lähinnä opetuksesta vastaavien viran-
12431: milla kotimaisilla kielillä. Monilla aloilla on     omaisten tehtävä. On valitettavaa, että ammatti-
12432: kuitenkin tehty verrattain runsaasti opetus-        opetuksessa työsuojelua ei ole huomioitu juuri
12433: aineistoa myös ruotsinkielellä. Esimerkkeinä        lainkaan sen enempää suomen- kuin ruotsin-
12434: mainittakoon seuraavat julkaisut: Belysning         kielisessäkään opetuksessa. Tämä koskee kaik-
12435: och arbetarskydd -oppilasvihko, Metallens           kia työaloja eikä vain metsäalaa.
12436: ergonomi -oppilasvihko, Arbetarskyddsavtal för         Työsuojelurahasto on toisaalta kiinteässä
12437: kommunernas och kommunalförbundens tjänste-         yhteistyössä Ruotsin Työsuojelurahastoon, jon-
12438: innehavare och arbetstagare, Arbetarskyddet         ka rahoittama tutkimustoiminta ja materiaali-
12439: inom kommuner och kommunalförbund -kirja,           tuotanto ovat kymmenkertaisia Suomeen verrat-
12440: Arbetarskyddet - en faktor som förbättrar           tuina. Tämän yhteistyön avulla on jo syntynyt
12441: ekonomin -vihkonen, Instruktion i arbetarskydd      useita julkaisuja suomenkielisinä käännöksinä
12442: för skogsbranschen, Säkerfällning -tiedote, Sär-    ja nämä julkaisut ovat saatavissa myös alku-
12443: skilda bestämmelser och föreskrifter gällande       peräiskielellä ruotsiksi.
12444: arbetarskyddet inom skogs- och flottnings-             Edellä lausuttu huomioon ottaen hallitus
12445: branschen.                                          pyrkii edelleen käytettävissä olevin keinoin
12446:    Eräille aloille tehdystä suomenkielisestä        vaikuttamaan siihen, että myös vapaaehtoisella
12447: opetusaineistosta ei ole ruotsinkielistä kään-      pohjalla toimivien turvallisuustyötä tekevien
12448: nöstä. Syynä tähän epäkohtaan ovat olleet           järjestöjen julkaisema turvallisuustietous saatai-
12449: ruotsinkielisen aineiston vähäinen kysyntä sekä     siin mahdollisimman laajasti ruotsinkielisen
12450: täydellisen kaksikielisen palvelun edellyttämien    väestön käyttöön heidän omalla äidinkielellään.
12451:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
12452: 
12453:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
12454: 4                                           1982 vp.
12455: 
12456: 
12457:                           Till Riksdagens Herr Talman
12458: 
12459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       synnerligen högt styckepris (liten upplaga) inte
12460: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     har kunnat framställas. Däremot ombesörjs
12461: av den 14 december 1982 tili vederbörande          Arbetarskyddscentralens informations- och kurs-
12462: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     verksamhet likvärdigt på de båda inhemska
12463: jande av riksdagsman Renlund m. fl. ställda        språken.
12464: spörsmål nr 450:                                      I det fall som nämns i spörsmålet förkastade
12465:                                                    Arbetarskyddsfonden 16. 6. 1982 en ansökning
12466:            Är Regeringen medveten om att           om medel för sammanställande av svensk-
12467:        publikationer gjorda av Arbetarskydds-      språkigt informations- och utbildningsmaterial
12468:        centralen i allmänhet inte översätts        med tanke på skogs- och flottningsbranschen.
12469:        tili svenska, och om så är fallet,          Grunden för förkastandet var, att syftet i första
12470:            vilka åtgärder är Regeringen villig     hand var att ställa sagda materia! tili för-
12471:        att vidta för att möjliggöra ett till-      fogande för läroanstalterna inom forst-
12472:        räckligt utbud av svenskspråkiga arbets-    branschen.
12473:        skyddspublikationer?                           I lagen om arbetarskyddsfonden ( 4071
12474:                                                    79) har bl.a. stadgats: "För främjande av
12475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sådant arbetarskydd som tjänar enligt lagen
12476: samt anföra följande:                              om olycksfallsförsäkring (608148) försäkrings-
12477:    Det undervisningsmaterial om arbetarskyddet     skyldiga arbetsgivares och hos dem anställda
12478: som utarbetas av Arbetarskyddscentralen be-        arbetstagares intressen finns en arbetarskydds-
12479: ställs vanligen av de 38 branschkommitteer         fond."
12480: som företräder arbetsgivar- och löntagarorgani-       Producerandet av det studiematerial som
12481: sationerna. Jämförelsevis sällan förutsätts i de   behövs vid yrkesläroanstalterna faller sålunda
12482: uppdrag som arbetsmarknadsparterna ger att         utanför arbetarskyddsfondens lagstadgade verk-
12483: materialet skall beredas på de båda inhemska       samhetsområde och ankommer närmast på de
12484: språken. Inom flera branscher har man likväl       myndigheter som svarar för undervisningen.
12485: sammanställt rätt rikligt med undervisnings-       Tyvärr har arbetarskyddet knappast alls be-
12486: material även på svenska. Såsom exempel kan        aktats vare sig vid den finsk- eller den svensk-
12487: nämnas följande publikationer: elevhäftet Belys-   språkiga yrkesundervisningen. Detta gäller
12488: ning och arbetarskydd, elevhäftet MetaUens er-     samtliga branscher och inte enbart forst-
12489: gonomi, Arbetarskyddsavtal för kommunernas         branschen.
12490: och kommunalförbundens tjänsteinnehavare              Arbetarskyddsfonden verkar å andra sidan i
12491: och arbetstagare, boken Arbetarskyddet inom        fast samarbete med Sveriges Arbetarskyddsfond,
12492: kommuner och kommunalförbund, häftet               som finansierar forskningsverksamhet och ma-
12493: Arbetarskyddet - en faktor som förbättrar          terialproduktion i en omfattning, som är tio-
12494: ekonomin, informationsbladet Instruktion i         tals gånger större än i Finland. Med hjälp av
12495: arbetarskydd för skogsbranschen, orienteringen     detta samarbete har flera publikationer redan
12496: Säkerfällning samt Särskilda bestämmelser och      getts ut i finskspråkig översättning och dessa
12497: föreskrifter gällande arbetarskyddet inom skogs-   publikationer kan erhållas även i den ursprung-
12498: och flottningsbranschen.                           liga svenskspråkiga versionen.
12499:    Av det finskspråkiga undervisningsmaterial         Med beaktande av vad som ovan sagts söker
12500: som har uppgjorts för vissa branscher finns        regeringen alltjämt med tilibudsstående medel
12501: inte någon svenskspråkig översättning. Otsaken     medverka tili, att även den skyddsinformation
12502: till detta missförhållande har varit den ringa     som publiceras av de på frivillig grund verkan-
12503: efterfrågan på svenskspråkigt materia! samt        de organisationer, som verkar tili fromma för
12504: avsaknaden av de ekonomiska resurser som en        arbetarskyddet i så stor utsträckning som möj-
12505: fullständig tvåspråkig service förutsätter. Den    ligt skall kunna ställas tili den svenskspråkiga
12506: sistnämnda omständigheten har i de flesta fall     befolkningens förfogande på dess eget moders-
12507: lett tili att en svenskspråkig upplaga tili ett    mål.
12508:      Helsingfors den 12 januari 1983
12509: 
12510:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
12511:                                               1982 vp.
12512: 
12513: Skriftligt spörsmål nr 451
12514: 
12515: 
12516: 
12517: 
12518:                                  Zilliacus m. fl.: Om elimineringen av folkpensionsreformens
12519:                                      brister
12520: 
12521: 
12522:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12523: 
12524:    Syftet med folkpensionsreformen var att              När pensionsreformen den 5 januari 1982
12525: dels avhjälpa brister och missförhållanden i        slogs fast i riksdagen ställdes också i debatten
12526: folkpensionsskyddet, dels att varje pensionsta-     frågor tili socialutskottets ordförande huruvida
12527: gare skulle garanteras en minimiutkomst i           det kan gå så att pensionären, trots en för-
12528: form av pension. Ett förenhetligande av pen-        höjning de facto blir med mindre pengar kvar
12529: sionernas beskattning skulle genomföras, men        i handen, var denne tvungen att helt sannings-
12530: de därvid uppstående negativa resultaten för        enligt svara, att man strävat tili att få fram
12531: en del pensionstagare skulle med olika skydds-      uppgifter om detta, men att tidsbristen inte
12532: åtgärder elimineras. Vid beredningen av den         har medgett sådana utredningar.
12533: synnerligen invecklade och lagstiftningstekniskt        Nu har det visat sig att socialutskottets
12534: svåra lagpropositionen i riksdagens socialut-       farhågor besannats. Skattestyrelsens färska be-
12535: skott vaknade emellertid misstankar att lagens      räkningar bekräftar att det nya systemet med
12536: verkningar kanske ändå inte i alla samman-          beskattning av pensioner för många pensio-
12537: hang skulle vara positiva för pensionstagarna.      närer med s.k. gamma! arbetspension medför
12538: Då propositionens kapitel 4.3. under rubriken       en skattehöjning, vilket betyder mindre pengar
12539: "Reformens verkningar på pensionstagarnas in-       i handen än tidigare. Då det rör sig om pen-
12540: komster" var avfattat i synnerligen allmänna        sioner som ingalunda kan betraktas som höga
12541: ordalag och då inte ens de av utskottet hörda       upplever pensionärerna detta som en konfiske-
12542: flertaliga experter kunde ge entydigt klara         ring av redan uppnådda fördelar. 1 några fall
12543: besked i mark och penni vilka negativa verk-        äts folkpensionen helt enkelt upp av beskatt-
12544: ningar lagreformen kunde tänkas . medföra för       ningen, vilket av pensionärerna upplevs som
12545: en del befolkningsgrupper, stärktes misstankar-     synnerligen orättvist, låt vara att några av de
12546: na ytterligare. Men trots att en del sakkunnig-     drabbade härvid måste kunna räknas tili hög-
12547: grupper, sådana som t. ex. Folkpensionsanstal-      pensionstagare.
12548: ten, påtalade brister i reformen var samtliga           Socialutskottets underlåtenhetssynd var att
12549: synnerligen positivt inställda tili själva re-      inte kräva provbeskattning innan lagproposi-
12550: formen och rekommenderade en mycket bråd-           tionen godkändes, men saken ansågs av rege-
12551: skande behandling av propositionen. 1 synner-       ringen vara så brådskande att detta inte gick
12552: het pensionärernas egna intresseorganisationer      att genomföra. Alla krav på vidare utredningar
12553: syntes vara mest angelägna om att snabba            tilibakavisades med kraft och hot om rege-
12554: beslut skulle fattas.                               ringsupplösning uttalades om inte reformen
12555:    Socialutskottet kunde dock inte övertygas        accepterades utan dröjsmål.
12556: om att lagen var helt felfri, varför man en-            Hänvisande tili det ovan anförda och spe-
12557: hälligt beslöt att i betänkandet inskriva ett       ciellt socialutskottets uppmaning tili regering-
12558: viktigt förbehåll med följande ordalydelse:         en att följa med folkpensionsreformens verk-
12559:    "Likaså förutsätter utskottet att regeringen     ningar, får undertecknade i den ordning 37 §
12560: följer med vilka verkningar samordningen av         1 mom. riksdagsordningen föreskriver till ve-
12561: pensioner och beskattningen av dem har på           derbörande medlem av statsrådet ställa följande
12562: pensionernas nivå och om missförhållanden           spörsmål:
12563:  yppas avlåter behöv1iga propositioner tili riks-
12564: dagen."
12565: 088300086V
12566: 2                                         1982 vp.
12567: 
12568:         Har Regeringen för avsikt att tili            ningar samordningen av pensioner och
12569:      riksdagen avlåta behövliga propositio-           beskattningen av dem visat sig ha för
12570:      ner för att rätta till de negativa verk-         en stor del av pensionärerna?
12571:     Helsingfors den 14 december 1982
12572: 
12573:        Tutta Zilliacus              Håkan Malm                 Boris Renlund
12574:        Ingvar S. Melin              Gunnar Häggblom            Ole Norrback
12575:        Elisabeth Rehn                                          Henrik Westerlund
12576:                                               N:o 451                                               3
12577: 
12578: Kirjallinen kysymys n:o 451                                                               Suomennos
12579: 
12580: 
12581: 
12582: 
12583:                                   Zilliacus ym.: Kansaneläkeuudistuksen puutteiden poistamisesta
12584: 
12585: 
12586:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12587: 
12588:    Kansaneläkeuudistuksen tarkoituksena oli          käydyssä keskustelussa myös kysymyksiä so-
12589: toisaalta poistaa puutteet ja epäkohdat kan-         siaalivaliokunnan puheenjohtajalle siitä, voiko
12590: saneläketurvasta ja toisaalta taata jokaiselle       käydä niin, että eläkeläinen eläkkeen korotuk-
12591: eläkeläiselle eläkkeen muodossa maksettava           sesta huolimatta tosiasiallisesti saa vähemmän
12592: minimitoimeentulo. Samalla kun oli tarkoitus         rahaa käteen, jolloin sosiaalivaliokunnan pu-
12593: toteuttaa eläkeläisten verotuksen yhtenäistämi-      heenjohtajan oli pakko vastata täysin totuu-
12594: nen, oli tarkoitus erilaisin suojatoimenpitein       denmukaisesti, että oli pyritty saamaan tietoja
12595: poistaa ne kielteiset seuraukset, jotka aiheu-       tästä, mutta että ajan puute oli estänyt tällai-
12596: tuivat joillekin eläkeläisille. Valmisteltaessa      set selvitykset.
12597: erittäin mutkikasta ja lainsäädäntöteknillisesti        Nyt on osoittautunut, että sosiaalivaliokun-
12598: vaikeata lakiesitystä eduskunnan sosiaalivalio-      nan epäilyt ovat toteutuneet. Verohallituksen
12599: kunnassa heräsivät kuitenkin epäilykset, että        tuoreet laskelmat todistavat sen, että eläkkei-
12600: lain vaikutukset eivät ehkä sittenkään kaikissa      den uusi verotusjärjejstelmä johtaa monien sel-
12601: yhteyksissä olisi myönteisiä eläkeläisille. Kun      laisten eläkeläisten osalta, jotka saavat ns.
12602: esityksen luku 4.3., jonka otsikkona oli             vanhaa työeläkettä, veronkorotukseen, josta
12603: "Uudistuksen vaikutus eläkkeensaajien tuloi-         seurauksena on, että käteen jää vähemmän
12604: hin", oli kirjoitettu erittäin yleiseen muotoon      rahaa kuin aikaisemmin. Kun kysymyksessä
12605: ja kun eivät edes valiokunnassa kuullut moni-        ovat eläkkeet, joita missään tapauksessa ei voi-
12606: lukuiset asiantuntijat voineet antaa yksiselit-      da pitää suurina, eläkeläiset kokevat tämän
12607: teisiä markoin ja pennein ilmaistavia vastauk-       jo saavutettujen etujen menetyksenä. Joissakin
12608: sia siihen, mitä kielteisiä seurauksia lain uudis-   tapauksissa verotus yksinkertaisesti nielaisee
12609: tuksella saattaisi olla joillekin väestöryhmille,    kokonaan kansaneläkkeen, minkä eläkeläiset
12610: niin epäilyt vahvistuivat entisestään. Kuitenkin     kokevat erittäin epäoikeudenmukaisena, ol-
12611: huolimatta siitä, että eräät asiantuntijaryhmät,     koonkin, että jotkut, jotka ovat joutuneet tä-
12612: kuten esimerkiksi Kansaneläkelaitos, huomaut-        män kohteeksi, voidaan lukea suurta eläkettä
12613: tivat uudistukseen sisältyvistä puutteista, suh-     saavien joukkoon.
12614: tautuivat kuitenkin kaikki myönteisesti itse
12615: uudistukseen ja suosittelivat esityksen erittäin        Sosiaalivaliokunnan laiminlyöntivirhe oli se,
12616: kiireellistä käsittelyä. Vaikutti siltä, että eri-   että ei vaadittu koeverotusta ennen lakiesi-
12617: tyisesti eläkeläisten omat intressijärjestöt toi-    tyksen hyväksymistä, mutta asiaa pidettiin
12618: voivat, että päätös tehtäisiin nopeasti.             hallituksen taholta niin kiireellisenä, että täl-
12619:    Sosiaalivaliokuntaa ei kuitenkaan saatu va-       laista ei katsottu voitavan suorittaa. Kaikki
12620: kuuttuneeksi siitä, että laki oli täysin vailla      jatkotutkimuksia koskevat vaatimukset torjut-
12621: virheitä, minkä takia päätettiin yksimielisesti      tiin voimallisesti ja uhattiin hallituksen hajot-
12622: kirjoittaa mietintöön tärkeä varaus, joka kuu-       tamisella, ellei uudistusta hyväksyttäisi viivy-
12623: luu seuraavasti:                                     tyksettä.
12624:    "Samoin valiokunta edellyttää hallituksen            Edellä olevaan viitaten sekä erityisesti vii-
12625: seuraavan eläkkeiden yhteensovittamisen ja ve-       taten sosiaalivaliokunnan hallitukselle anta-
12626: rotuksen vaikutuksia eläkkeiden tasoon ja epä-       maan kehotukseen seurata kansaneläkeuudis-
12627: kohtien ilmetessä antavan tarvittavat esitykset      tuksen vaikutuksia allekirjoittaneet esittävät
12628: eduskunnalle."                                       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
12629:    Kun eläkeuudistuksesta päätettiin eduskun-        nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12630: nassa 5 päivänä tammikuuta 1982, esitettiin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12631: 4                                        1982 vp.
12632: 
12633:         Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle          tyneet eläkeläisten suuren joukon osal-
12634:      tarvittavat esitykset korjatakseen ne           ta eläkkeiden ja verotuksen yhteenso-
12635:      kielteiset vaikutukset, jotka ovat syn-         vittamisen johdosta?
12636:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
12637: 
12638:        Jutta Zilliacus             H~kan Malm                  Boris Renlund
12639:        Ingvar S. Melin             Gunnar Häggblom             Ole Norrback
12640:        Elisabeth Rehn                                          Henrik Westerlund
12641:                                               N:o 451                                                5
12642: 
12643: 
12644: 
12645: 
12646:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12647: 
12648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          olevan tulon määrä lisääntyisi runsaalla·
12649: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        100 000 pienen työeläkkeen saajalla. Kansan-
12650: hemies, olette 14 päivänä joulukuuta 1982            eläkkeen lisäosan saajista noin 300 000 ja
12651: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       pelkän pohjaosan saajista noin 90 000 joutuisi
12652: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     maksamaan nykyistä enemmän tuloveroa. Ve-
12653: kansanedustaja Jutta Zilliacuksen ym. näin          rotuksen arvioitiin kiristyvän yleensä suurta
12654: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 451:      ansioeläkettä saavilla tai niillä eläkkeensaajilla,
12655:                                                     jotka saavat kansaneläkkeen ohella muita ve-
12656:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       ronalaisia tuloja kuin ansioeläkettä. Nettotulon
12657:        tarvittavat esitykset korjatakseen ne        arvioitiin vähenevän noin 90 000 pohjaosan
12658:        kielteiset vaikutukset, jotka ovat syn-      saajalla, kun taas noin 650 000 eläkkeensaajan
12659:        tyneet eläkeläisten suuren joukon osal-      käytettävissä olevan tulon arvioitiin nousevan.
12660:        ta eläkkeiden ja verotuksen yhteenso-        Perusteluissa oli nimenomaan mainittu, että
12661:        vittamisen johdosta?                         nettotulo vähenee niillä eläkkeensaaiilla, joilla
12662:                                                     on tukiosassa etuoikeutettuja veronalaisia tulo-
12663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja ja jotka ovat saane>et tähän asti nykvistä
12664: vasti seuraavaa:                                    verovapaata tukiosaa. Tällaisia ovat ns. vanho-
12665:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen kan-          jen työeläkkeiden safliat eli ne noin 40 000,
12666: saneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen II A-      joide>n työeläke on alkanut ennen 1. 7. 1975.
12667: vaiheen yhteydessä jatketaan eläkejärjestelmien     Näiden ns. vanhaa työeläkettä saavien vero-
12668: yhteensovittamista siten, että kansaneläke-         tus on muuttunut siten, että ilman tulohar-
12669: uudistuksen kokonaisuudessaan toteutuessa jo-       kintaa myönne>tt~vä kansaneläkkeen lisäma on
12670: kaiselle eläkkeensaajalle turvataan vähimmäis-      saatettu tvöeläkhe>n kanssa verotuksellis,~ti
12671: toimeentulo ja toisaalta tulotason kohtuullinen     sam::~an asemaan. Eddlä sdostetut tie>c1ot eläk-
12672: säilyminen eläkkeelle siirryttäessä. Tämän mu-      keiden verotuksen yhtenäistämisestä johtuvista
12673: kaisesti uudistuksessa on lähdetty siitä, että      vaikutnksista ovat ollePt e011~~nnn::~n tiPrlrt%a
12674: eläkeluontoiset tulot vähentävät kansaneläk-        sen pä~ttäe>ssä kansanel~keuudistukseen liitty-
12675: keen lisäosaa. Kansaneläkeuudistuksen yhtey-        vistä lakiphdotuksista. Kansaneläkeuudistuksen
12676: dessä toteutettavan eläkkeiden verotuksen yh-       ja eläkkeiden verotusuudistuksen v::tlmistelun
12677: tenäistämisen keskeisenä periaatteena on ollut      yhteydessä oletettiin, että ne tulisivat voi-
12678: pyrkimys eri tulonsaajaryhmien tasapuoliseen        maan samanaikaisesti, jolloin verotuksen vai-
12679: kohteluun. Tarkoituksena oli, että sekä eläke-      kutukset osittain kumoutuisivat eläke-etuuk-
12680: tulojen että muiden tulojen verotuksen tulisi       sien Paranemisen johdosta. Eläke- ja verolain-
12681: tapahtua samalla tavalla. Veron tulisi määräy-      säädännön muutokset tulivatkin voimaan 1. 1.
12682: tyä verovelvollisen veronmaksukyvyn mukaan          1983, mutta koska verolainsäädännön muu-
12683: eikä sen mukaan, minkä laatuista hänen tu-          tokset voidaan ottaa huomioon ennakkoperin-
12684: lonsa on.                                           nässä vasta helmikuusta 1983 lähtien, saatta-
12685:    Kansaneläkeuudistusta valmisteltaessa tehty-     vat eräät eläkkeensaajat kokea tilanteen etuuk-
12686: jen laskelmien ja arvioiden perusteella oli asiaa   siensa huonontumisena. Näin ei kuitenkaan
12687: koskevan hallituksen esityksen perusteluissa        tapahdu valtaosalla eläkkeensaajia, kun ote-
12688:  (HE n:o 98/1981 vp.) todettu, että runsaan         taan huomioon, että heidän kansaneläkkeensä
12689: 300 000 pienituloisimman kansaneläkkeen saa-        nousivat eläke>uudistuksen johdosta tammi-
12690: jan tuloihin uudistus ei vaikuttaisi ollenkaan,     kunssa 1983. KansaneläkeuucHstusta koskenee>n
12691: koska he eivät edelleenkään joutuisi maksa-         hallituksen eshvksen perusteluissa todettiin li-
12692: maan tuloveroa. Toisaalta taas käytettävissä        säksi, että hallitus erikseen harkitsee kansan-
12693: 6                                           1982 vp.
12694: 
12695: eläkkeiden indeksikorotuksia koskevien saan-       ruisesta eläketulosta vain 431 markkaa. Vas-
12696: nösten muuttamista eläke- ja verouudistuksesta     taavas,ti menee vksinäisen henkilön .3 000 mar-
12697: johtuvien nettotulon alenemien pienentämisek-      kan suuruisesta· eläketulosta veroa 591 mark-
12698: si. Tässä tarkoituksessa on kansaneläkkeiden       kaa, mutta samansuuruisesta palkkatulosta on
12699: indeksikorotukset siirretty tehtäväksi 1. 2.       vero 722 markkaa.
12700: 1983 eli samaan ajankohtaan, jolloin vero-            Hallituksen esitykseen laiksi tulo- ja varal-
12701: uudistuksen vaikutukset tuntuvat eläkkeensaa-      lisuusverolain 57 §:n muuttamisesta (HE n:o
12702: jien ennakonpidätyksissä.                          254/1982 vp.) antamaansa vastaukseen edus-
12703:    Kovinkaan suureen joukkoon eläkkeensaajia       kunta oli sisällvttänyt lausuman, jonka mukaan
12704: tuskin kohdistuu eläkkeiden ja verotuksen yh-      eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tar-
12705: tenäistämisestä johtuvia kielteisiä vaikutuksia.   koin kansaneläkeuudistukseen liittyvien vero-
12706: Eläkkeiden verotusuudistuksen yhteydessä elä-      tusratkaisujen vaikutuksia yksittäisten eläk-
12707: ketulon verokynnys eli se bruttotulon määrä,       keensaaiien ja eläkeläisperheiden kannalta ja
12708: josta lähtien veroa kannetaan, nousee runsaan      mahdollisten epäkohtien ilmetessä ryhtyvän vii-
12709: 20 000 markan vuositulotasolle, kun se palk-       pvmättä toimenpiteisiin eläkkeensaaiien kävtet-
12710: katuloista kunnallisverotuksessa on runsaat        tävissä olevien tulojen turvaamiseksi. Valtio-
12711: 4 000 markkaa. Lisäksi eläketulon verotus tu-      varainministeriö järjestää yhdessä verohallituk-
12712: lee noin 43 000 markan vuositulotasolle asti       sen kanssa eduskunnan lausumassa edellyte-
12713: olf'maan muiden tulojen verotusta lievemnää.       tyn seurannan. Kunkin vuoden tuloveroperus-
12714: Tätäkin korkeammilla tulotasoilla tosiasiallista   teita säädettäessä tulevat mvös eläketulon ve-
12715: lievennystä muihin tulonsaaiiin nähden mer-        rotukseen vaikuttavien vähennysten määtät
12716: kitsee se, ettei kansaneläkf'ttä saavalta kanne-   harkittaviksi. Eläkkeensaajien kuten muidenkin
12717: ta vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksua.           verovelvollisten maksettavaksi tuleva vero on
12718: Kun yksinäinen palkkatuloa saava henkilö iou-      riippuvainen verotuksessa sovellettavista ve-
12719: tuu maksamaan 2 700 markan kuukausitulos-          roasteikoista.
12720: taan veroa 617 markkaa, on vero samansuu-
12721:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
12722: 
12723:                                                                          Ministeri Jermu Laine
12724:                                            N:o 451                                          7
12725: 
12726: 
12727: 
12728: 
12729:                           Till Riksdagens Herr Talman
12730: 
12731:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     skulle behöva erlägga inkomstskatt. A andra
12732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        sidan skulle den disponibla inkomstens belopp
12733: velse av den 14 december 1982 till veder-        öka för drygt 100 000 personer som får en
12734: börande medlem av statsrådet översänt av-        liten arbetspension. Ca 300 000 av dem som
12735: skrift av följande av riksdagsman Jutta Zillia-  uppbär folkpensionens tilläggsdel och ca
12736: cus m. fl. undertecknade spörsmål nr 451:        90 000 av dem som har endast basdelen skulle
12737:                                                  vara tvungna att betala mera inkomstskatt än
12738:            Har Regeringen för avsikt att till för närvarande. Beskattningen ansågs i allmän-
12739:         riksdagen avlåta behövliga propositio- het bli skärpt för pensionstagare som har stor
12740:         ner för att rätta till de negativa verk- förtjänstpension ellet som utöver folkpensio-
12741:         ningar samordningen av pensioner och nen har andra skattepliktiga inkomster än
12742:         beskattningen av dem visat sig ha för förtjänstpension. Nettoinkomsten beräknades
12743:         en stor del av pensionärerna?            sjunka för ca 90 000 av dem som uppbär bas-
12744:                                                  delen, medan den disponibla inkomsten be-
12745:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- räknades stiga för ca 650 000 pensionstagare.
12746: samt anföra följande:                            I motiveringen hade uttryckligen nämnts att
12747:    I samband med skedet II A av den över- nettoinkomsten sjunker för de pensionstagares
12748: gripande reform av folkpensionssystemet som del, vilka har skattepliktiga inkomster som
12749: trädde i kraft vid ingången av år 1983 fort- är privilegierade vid bestämmande av under-
12750: sätter samordningen av pensionssystemen så, stödsdelen och vilka hittills fått den nuva-
12751: att då folkpenslonsreformen genomförts i sin rande skattefria understödsdelen. Dylika kate-
12752: helhet varje pensionstagare garanteras en mi- gorier av pensionstagare är de mottagare av
12753: nimiutkomst och att å andra sidan inkomst- förtjänstpension, vilkas pension börjat före
12754: nivån förblir skälig då man går i pension. 1. 7. 1975. Beskattningen av pensionen för
12755: I enlighet härmed har man i reformen utgått dessa pensionärer med s.k. gamma! pension
12756: från att inkomster av pensionsnatur minskar har ändrats så, att folkpensionens tiliäggsdel,
12757: folkpensionens tilläggsdel. En central princip som beviljas utan inkomstprövning, i beskatt-
12758: i det förenhetligande av beskattningen av ningshänseende bringats i samma ställning som
12759: pensioner som genomförs i samband med folk- arbetspensionen. Ovan anförda uppgifter om
12760: pensionsreformen har varit en strävan tili en de verkningar som förenhetligandet av beskatt-
12761: rättvis behandling av olika inkomsttagargrup- ningen av pensioner medför har stått tili riks-
12762: per. Avsikten var att beskattningen av såväl dagens förfogande då den beslutat om de lag-
12763: pensionsinkomster som andra inkomster skulle förslag som ansluter sig tili folkpensionsre-
12764:  ske på samma sätt. Skatten borde bestämmas formen. I samband med beredningen av folk-
12765: enligt den skattskyldiges skattebetalningsför- pensionsreformen och revideringen av beskatt-
12766:  måga och inte enligt det av hurudan art hans- ningen av pensioner utgick man från att de
12767:  inkomst är.                                      skulle träda i kraft samtidigt, varvid verk-
12768:     På grundvalen av de kalkyler och beräk- ningarna av beskattningen delvis skulle upp-
12769:  ningar som gjorts vid beredningen av folkpen- hävas tili följd av förbättrade pensionsför-
12770:  sionsreformen hade i motiveringen för rege- måner. Ändringarna i pensions- och skattelag-
12771:  ringens proposition i ärendet (RP nr stiftningen trädde i kraft 1. 1. 1983, men
12772:  91/1981 rd.) konstaterats att reformen inte eftersom ändringarna i skattelagstiftningen kan
12773:  alls skulle påverka inkomsterna för de drygt beaktas i förskottsinnehållningen först från
12774:  300 000 folkpensionstagare som har de lägsta och med februari 1983, kan en del pensions-
12775:  inkomsterna, emedan de inte heller framdeles tagare uppfatta situationen så, att deras för-
12776: 8                                           1982 vp.
12777: 
12778:  måner försämras. Så sker dock inte hos mer-      uppbärs av den som får folkpension en faktisk
12779:  parten av pensionstagarna, då man beaktar        lindring i jämförelse med andra inkomsttagare.
12780:  att deras folkpension steg i januari 1983 tili   Då en ensamstående person med löneinkomst
12781: följd av pensionsreformen. I motiveringen till    betalar 617 mk i skatt för sin månadsinkomst
12782: den regeringsproposition som gällde folkpen-      på 2 700 mk, är skatten för en lika stor pen-
12783:  sionsreformen konstaterades dessutom att re-     sionsinkomst endast 431 mk. På motsvarande
12784: geringen separat kommer att överväga huru-        sätt är skatten för en ensamstående persons
12785:  vida stadgandena angående indexhöjningar av      pensionsinkomst på 3 000 mk 591 mk, men
12786: folkpensionerna borde ändras i syfte att redu-    för en lika stor löneinkomst 722 mk.
12787: cera de sänkta nettoinkomsterna tili följd av        I sitt svar på regeringens proposition med
12788: pensionsreformen och den reviderade beskatt-      förslag till lag angående ändring av 57 § lagen
12789: ningen av pensioner. I detta syfte har index-     om skatt på inkomst och förmögenhet (KP
12790: höjningarna förlagts tili 1. 2. 1983, dvs. ti11   nr 254/1982 rd.) hade riksdagen intagit
12791: den tidpunkt då verkningarna av den revide-       ett uttalande, enligt vilket riksdagen för-
12792: rade beskattningen märks i pensionstagarnas       utsätter att regeringen noga följer de biverk-
12793: förskottsinnehållningar.                          ningar som beskattningsavgörandena i anslut-
12794:     En alltför stor del av pensionstagarna kom-   ning till folkpensionsreformen har för de en-
12795: mer knappast att beröras av de negativa verk-     skilda pensionstagarna och pensionärsfamiljer-
12796: ningarna till följd av förenhetligandet av pen-   na, och vid eventuella missförhållanden utan
12797: sionerna och beskattningen. I samband med         dröjsmål vidtar åtgärder för att trygga pen-
12798: den reviderade beskattningen av pensioner         sionstagarnas disponibla inkomster. Finansrni-
12799: stiger pensionsinkomstens skattetröskel, dvs.     nisteriet anordnar tillsammans med skattesty-
12800: det belopp av bruttoinkomsten från och med        relsen den uppföljning som förutsätts i riks-
12801: vilket skatt uppbärs, till drygt 20 000 mk på     dagens uttalande. Då stadganden utfärdas om
12802: årsnivå, medan motsvarande belopp i fråga         inkomstskattegrunderna för varje enskilt år
12803: om löneinkomster är drygt 4 000 mk i kom-         blir även beloppen för de avdrag som inver-
12804: munalbeskattningen. Vidare kommer beskatt-        kar på beskattningen av pensionsinkomst före-
12805: ningen av pensionsinkomst att till en årsnivå     mål för prövning. Den skatt som skall erläggas
12806: av ca 43 000 mk vara lindrigare än beskatt-       av pensionstagarna och andra skattskyldiga är
12807: ningen av andra inkomster. Ä ven på sådana        beroende av de skatteskalor som tillämpas i
12808: inkomstnivåer som är högre än denna inne-         beskattningen.
12809: bär det faktum att folkpensionspremie inte
12810:      Helsingfors den 21 januari 1983
12811: 
12812:                                                                         Minister ] ermu Laine
12813:                                             1982 vp.
12814: 
12815: Kirjallinen kysymys n:o 452
12816: 
12817: 
12818: 
12819: 
12820:                                 Leppänen: Posti- ja telelaitoksen yli-insinöörin erottamisen käsit-
12821:                                    telemisestä uudelleen
12822: 
12823: 
12824:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12825: 
12826:    Vuonna 1978 erotettiin PLH:n yli-insinööri               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12827: Kaarina Sundvall mielestäni kestämättömin pe-            siin ottaakseen uudelleen käsittelyyn
12828: rustein. Kun nyt myös valtiontalouden tarkas-            yli-insinööri Kaarina Sundvallin erotta-
12829: tusvirasto on antanut yli-ins. Sundvallia tuke-          misen niiden tietojen pohjalta, joita
12830: van lausunnon, jonka mukaan hän on ollut                 Hallituksella asiasta nyt on, ja
12831: oikeassa arvostellessaan aikanaan PLH:n yli-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12832: mitoitettuja hankintoja ja kotimaisen teleteol-          siin niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat
12833: lisuuden syrjimistä, katson, että hänet on ero-          olleet myötävaikuttamassa yli-insinööri
12834: tettu täysin aiheettomasti ja tekaistuin perus-          Kaarina Sundvallin erottamiseen, mikäli
12835: tein.                                                    erottaminen todetaan aiheettomaksi, ja
12836:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37          jos niin miten?
12837: § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
12838: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12839: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12840:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1982
12841: 
12842:                                         Urpo Leppänen
12843: 
12844: 
12845: 
12846: 
12847: 0883000335
12848: 2                                           1982 vp.
12849: 
12850: 
12851: 
12852: 
12853:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12854: 
12855:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis"              olleet myötävaikuttamassa yli-insinööri
12856: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-              Kaarina Sundvallin erottamiseen, mikäli
12857: mies, olette 14 päivänä joulukuuta 1982 päi-              erottaminen todetaan aiheettomaksi, ja
12858: vätyn . kirjeenne n:o 2525 ohella toimittanut             jos niin miten?
12859: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-
12860: nöksen . kansanedustaja Leppäsen näin kuulu-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12861: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 452:          vasti seuraavaa:
12862:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Valtioneuvosto on 12. 10. 1978 1rt1sanonut
12863:        siin ottaakseen uudelleen käsittelyyn       posti- ja lennätinhallituksen radio-osaston sopi-
12864:        yli-insinööri Kaarina Sundvallin erotta-    muspaikkaisen yli-insinöörin Kaarina Sundval-
12865:        misen niiden tietojen · pohjalta, joita     lin kanssa tehdyn sopimuksen yleisen edun
12866:        Hallituksella asiasta nyt on, ja            vuoksi. Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellai-
12867:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sia seikkoja, jotka antaisivat aihetta asian
12868:        siin niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat   uudelleen käsittelyyn.
12869:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
12870: 
12871:                                                                 Liikenneministeri Reino Breilin
12872:                                          N:o 452                                              3
12873: 
12874: 
12875: 
12876: 
12877:                         Tili Riksdagens Herr Talman
12878: 
12879:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avskedats, om det konstateras att hon
12880: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-            avskedats utan anledning, och i så
12881: velse nr 2525 av den 14 december 1982 tili            fall hur?
12882: vedcrbörande medlem av statsrådet översänt
12883: avskrift av följande av riksdagsman Leppänen      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12884: undertecknade skriftliga spörsmål nr 452:      samt anföra följande:
12885:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      Statsrådet har med hänsyn tili allmän fördel
12886:       att uppta avskedandet av överingenjör    12. 10. 1978 sagt upp avtalet med överingen-
12887:       Kaarina Sundvall tili förnyad behand-    jören med avtalslön vid post- och telegrafsty-
12888:       ling på basen av de uppgifter som        relsens radioavdelning Kaarina Sundvall. I sa-
12889:       Regeringen nu har om saken, och          ken har inga sådana omständigheter framkom-
12890:           ämnar Regeringen vidta åtgärder      mit som skulle föranleda förnyad behandling
12891:       mot de personer som har medverkat        av ärendet.
12892:       tili att överingenjör Kaarina Sundvall
12893:      Helsingfors den 12 januari 1983
12894: 
12895:                                                                Trafikminister Reino Breilin
12896:                                             1982 vp.
12897: 
12898: Kirjallinen kysymys n:o 453
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903:                                 Särkijärvi: Maanmittauspiireissä suoritettavista kaavoitustöistä
12904: 
12905: 
12906:                        Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
12907: 
12908:    Suomessa annetaan korkeatasoista arkkitehti-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12909: koulutusta. Arkkitehtejä on nykyisin myös riit-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten es1tan
12910: tävästi alansa tehtäviin. Yhteiskunnan kannalta    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12911: on eduksi, jos rakennus- ja yhdyskuntasuunnit-     vaksi seuraavan kysymyksen:
12912: teluun käytetään siihen erityisesti koulutettua
12913: henkilöstöä.                                                 Tietääkö Hallitus, että maanmittaus-
12914:    Valtion maanmittauspiireissä on kuitenkin              piireissä käytetään maankäytön suunnit-
12915: ryhdytty suorittamaan kaavoitustehtäviä muun              telutehtäviin muuta kuin korkeakoulu-
12916: koulutuksen saanein voimin. Ainakin maan-                 laitoksen siihen erityisesti kouluttamaa
12917: mittausosastolta valmistuneet diplomi-insinöörit          ammattityövoimaa, ja
12918: ovat laatineet maankäyttösuunnitelmia maan-                  pitääkö Hallitus asianmukaisena, että
12919: mittauspiirin käsittäville kunnille. Henkilöstön          maanmittaushallinnon piirissä yleensä-
12920: epätarkoituksenmukaisen käytön lisäksi saattaa            kään harjoitetaan sellaista maankäytön
12921: tällaisesta olla seurauksena myös ongelmallisia           suunnittelua, joka kuuluu arkkitehtien
12922: roolikonflikteja itse maanmittaushallinnon si-            tehtäväkenttään?
12923: sälle.
12924:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
12925: 
12926:                                         Jouni J. Särkijärvi
12927: 
12928: 
12929: 
12930: 
12931: 0883000678
12932: 2                                          1982 vp.
12933: 
12934: 
12935: 
12936: 
12937:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
12938: 
12939:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis          Maanmittaushallituksen maankäytön suunnit-
12940: sa mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhe-     telutehtävät ovat muodostuneet yleiskaavojen,
12941: mies, olette 16 päivänä joulukuuta 1982 päi-      rakennuskaavojen ja rantakaavojen laatimisista
12942: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     maalaiskuntien alueilla. Siltä osin kuin maan-
12943: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      mittaushallinnon harjoittama maankäytön suun-
12944: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu-     nittelu palvelee maaseudun tarpeita, maanmit-
12945: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 453:       taushallinnon henkilöstön saama koulutus on
12946:                                                   tehtävän suorittamisen kannalta asianmukaista.
12947:           Tietääkö Hallitus, että maanmittaus-       Sellainen maankäytön suunnittelu, jonka on
12948:        piireissä käytetään maankäytön suunnit-    katsottava kuuluvan erityisesti arkkitehtien teh-
12949:        telutehtäviin muuta kuin korkeakoulu-      täväkenttään, soveltuu huonosti maanmittaushal-
12950:        laitoksen siihen erityisesti kouluttamaa   linnon tehtäviin. Maanmittaustoimitukset luon~
12951:        ammattityövoimaa, ja                       teeltaan teknillisinä suorituksina poikkeavat-
12952:           pitääkö Hallitus asianmukaisena, että   kin huomattavasti rakennuslain mukaisten kaa-
12953:        maanmittaushallinnon piirissä yleensä-     vojen laatimistehtävistä. Saattaakin olla tarpeel-
12954:        kään harjoitetaan sellaista maankäytön     lista ryhtyä tarkemmin selvittelemään kysymys-
12955:        suunnittelua, joka kuuluu arkkitehtien     tä siitä, ovatko maanmittaushallinnon maan-
12956:        tehtäväkenttään?                           käytön suunnittelutehtävät tällä hetkellä oi-
12957:                                                   keassa suhteessa maanmittaushallinnon pääasial-
12958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lisiin tehtäviin.
12959: vasti seuraavaa:
12960:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1983
12961: 
12962:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
12963:                                              N:o 453                                               3
12964: 
12965: 
12966: 
12967: 
12968:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12969: 
12970:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Lantmäteristyrelsens planeringsuppgifter i
12971: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fråga om markanvändningen består av upp-
12972: av den 16 december 1982 till vederbörande          görandet av generalplaner, byggnadsplaner och
12973: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     strandplaner för landskommunerna. Till den
12974: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi ställda   del den planering av markanvändningen som
12975: spörsmål nr 453:                                   handhas av lantmäteriförvaltningen tjänar
12976:                                                    landsbygdens behov är den utbildning som
12977:           Är Regeringen medveten om, att för       personalen inom lantmäteriförvaltningen har
12978:        uppgifter vid planeringen av markan-        erhållit behörig med avseende på handhavandet
12979:        vändningen inom lantmäterikretsar nytt-     av uppgiften.
12980:        jas annan arbetskaft än sådan som av           Sådan planering av markanvändningen som
12981:        högskoleväsendet särskilt har utbildats     bör anses hänföra sig speciellt till arkitekternas
12982:        för dessa uppgifter, och                    uppgiftsområde ansluter sig illa till de upp-
12983:           finner Regeringen det vara på sin        gifter som ankommer på lantmäteriförvalt-
12984:        plats, att man inom lantmäteriförvalt-      ningen. Lantmäteriförrättningarna, vilka till
12985:        ningen överhuvudtaget utövar sådan          sin natur är tekniska prestationer, avviker
12986:        planering av markanvändningen, som          också märkbart från uppgörandet av planer i
12987:        hänför sig till arkitekternas uppgifts-     enlighet med byggnadslagen. Det kan därför
12988:        område?                                     vara nödvändigt att närmare börja utreda
12989:                                                    frågan huruvida lantmäteriförvaltningens upp-
12990:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gifter i fråga om planering av markanvänd-
12991: samt anföra följande:                              ningen i detta nu står i rätt proportion till
12992:                                                    lantmäteriförvaltningens huvudsakliga göromål.
12993:   Helsingfors den 20 januari 198.3
12994: 
12995:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
12996:                                             1982 vp.
12997: 
12998: Kirjallinen kysymys n:o 454
12999: 
13000: 
13001: 
13002: 
13003:                                  Kemppainen: Kunnallisen rakennustarkastajan lausunnosta laina-
13004:                                     asioissa
13005: 
13006: 
13007:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13008: 
13009:    Kunnallisen rakennustarkastajan lausunnolla     tu oikaisua edes eduskunnan oikeusasiamiehen
13010: on varsin ratkaiseva merkitys mm. maatilalain      toimesta. Asialla on tätä tapausta yleisempi
13011: tai asuntotuotantolain mukaisia lainahakemuk-      merkitys, sillä vastaavanlaisia tapauksia voi löy-
13012: sia käsiteltäessä. Kuitenkin lausunto voi olla     tyä muualtakin. Selvityksistä huolimatta maa-
13013: ylimalkainen, valmiille lomakkeelle laadittu,      tilahallitus ei ole päätöstään muuttanut.
13014: perustuen pintapuoliseen tarkastukseen esimer-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13015: kiksi vanhan rakennuksen kunnon arvioinnin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13016: osalta. Annettua lausuntoa on vaikea saada         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13017: muuttumaan ja varsinkin syrjäseudulla voi toi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
13018: sen rakennustarkastajan lausunnon saaminen
13019: olla mahdotonta.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13020:    Rakennustarkastajan antaman puutteellisen,             ryhtyä selvittääkseen Puolangan kunnan
13021: osin virheellisen lausunnon perusteella on Puo-           Auhon kylässä asuvan perusteluissa mai-
13022: langan kunnan Auhon kylässä Erola-nimisellä               nitun henkilön oikeuden asuntolainaan
13023: tilalla asuva Mauno Moilanen joutunut epäoikeu-           ja hallintomenettelyn korjaamiseksi si-
13024: denmukaisen kohtelun kohteeksi. Häneltä on                ten, että rakennustarkastajan puutteelli-
13025: sen perusteella evätty oikeus asuntolainaan.              nen tai virheellinen lausunto ei vastai-
13026: Maatilahallitus on myöntänyt hänelle sisar-               suudessa voi johtaa samankaltaisiin
13027: osuuslainan 9.8. 1979, mutta sen sijaan evän-             oikeudenmenetyksiin?
13028: nyt asuntolainan 25. 5. 1979. Asiaan ei ole Saa-
13029:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
13030: 
13031:                                         Arvo Kemppainen
13032: 
13033: 
13034: 
13035: 
13036: 088300080N
13037: 2                                              1982 vp.
13038: 
13039: 
13040: 
13041: 
13042:                          Eduskunnan Her;ra Puhemiehelle
13043: 
13044:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moni.entis-      1979 kielteisen lausunnon sen johdosta, ettäti-
13045: $a mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe·          lalla on ennestään hyväkuntoinen, huoneistoc
13046: mies, olette 16 päivänä joulukuuta 1982 päi-          alaltaan 120 m2 :rt suuruinen ·ja nykyajan. mut
13047: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         kavuuksin varustettu asuinrakennus.            .
13048: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Asuntolainahakemuksen liitteenä on : ollut
13049: kansartedus~aja Arvo Kemppaisen näin ku{Jlu-          Puolangan kunnan rakennustarkastajan 30. 10.
13050: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 454:             1978 antama lausunto, jonka mukaan maatila1
13051:                                                       la on neljä ·huonetta ja keittiön käsittävä 120
13052:        ·· Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        m2 :n suuruinen 11 vuotta vanha asuinraken-
13053:          ryhtyä selvittääkseen Puolangan kunnan       nus, joka on hyväkuntoinen. Kun lausunnon
13054:          Auhon kylässä asuvan perusteluissa mai-      mukaan asuinrakennuksessa on ollut sauna, sähc
13055:          nitun henkilön oikeuden asuntolainaan        köt, vesijohto, viemäri ja keskuslämmitys, ·maa-
13056:          ja hallintomenettelyn korjaamise...~si si-   tilahallitus on katsonut; että asunnossa on riy~
13057:          ten, että rakennustarkastajan puutteelli-    kyajan mukavuudet.
13058:          nen tai virheellinen lausunto ei vastai-        Lainanhakija on sittemmin ajanut vahingon-
13059:          suudessa voi johtaa samankaltaisiin          korvauskannetta asuntolainahakenmksensa ·ihyl-
13060:          oikeudenmenetyksiin?                         käämisen johdosta sekä rakennustarkastajaa et·.
13061:                                                       tä maatilahallituksen rahoitusosaston · :ösatito+
13062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           päällikköä vastaan. Kanteet ön 'hylätty. Myös-,
13063: taen seuraavaa:                                       kään hänen kirjoituksensa eduskunnan ,:oikeq.s•
13064:    Vastattavana olevassa kysymyksessä tarkoi-         asiamiehelle ei ole antanut aihetta enempiin
13065: tettu henkilö on sisaruksiensa kanssa 1sansa          toimenpiteisiin oikeusasiamiehen taholta.
13066: perikuntana omistanut Puolangan kunnan                   Tuomioistuinkäsittelyssä sekä eduskunnan
13067: Auhon kylässä olevan noin 6 hehtaaria peltoa          oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa lai-
13068: ja 92 hehtaaria metsämaata käsittävän maati-          nanhakija on katsonut rakennustarkastajan lau-
13069: lan. Kyseinen henkilö haki luonnoskauppakir-          sunnon virheelliseksi pääasiassa siltä osin, kuin
13070: jan perusteella maatilalain mukaista sisarosuus-      siinä on esitetty maatilan asuinrakennuksen
13071: lainaa sekä samalla myös asuntolainaa, joihin         olevan hyväkuntoinen. Kyseessä olevassa ta-
13072: kumpaankin maatilahallitus 21. 2. 1979 antoi          pauksessa se, onko asuinrakennus nimenomaan
13073: kielteisen lausunnon muun muassa sen johdos-          hyväkuntoinen, ei kuitenkaan ole ollut ratkai-
13074: ta, että maatila olisi pirstoutunut, koska yk-        sevaa, vaan rakennuksen todettu peruskorjaus-
13075: si veljistä olisi jättänyt osuutensa omis-            ja laajennuskelpoisuus.
13076: tukseensa. Lisäksi lausunnoissa todettiin myy-           Koska jo olevan rakennuksen laajentaminen
13077: jien pidättävän elinikäisen asumisoikeuden tilan      yleensä on taloudellisempaa kuin uuden raken-
13078: hyväkuntoiseen asuinrakennukseen. Viimeisen-          taminen, maatilahallituksen periaatteena on ol-
13079: kin veljen suostuttua kuitenkin myymään osuu-         lut, että tämä on ensisijainen ratkaisu. Raken-
13080: tensa maatilahallitus, hakemuksen tultua uudel-       nusta, joka on vain 11 vuotta vanha, voidaan
13081: leen lausunnolle, antoi sisarosuuslainasta myön-      yleensä pitää sellaisena, jonka voi korjata ja
13082: teisen lausunnon 10. 4. 1979 ja laina myönnet-        laajentaa. Kainuun Maatalouskeskuksen asiassa
13083: tiin 9. 8. 1979. Sen sijaan uuden asuinraken-          17. 10. 1980 laatima kustannusarvio ja raken-
13084: nuksen rakentamista tarkoittavasta asuntolai-         nusselostus on osoittanut, että kysymyksessä
13085: nahakemuksesta maatilahallitus antoi 25. 5.           olevan maatilan asuinrakennus on ollut ainakin
13086:                                             N:o 454                                                  3
13087: 
13088: peruskorjauskelpoinen. Toisen asuinrakennuk-        rakennussuunnitelman mukainen asuinraken-
13089: sen rakentamisen tukemista tilalla ei siten voi-    nus, sekä muun asiassa saadun selvityksen,
13090: tu pitää perusteltuna.                              katsoi kohtuulliseksi, ettei kysymyksessä ole-
13091:     Lainanhakija teki sittemmin 24. 4. 1980         vaa sisarosuuslainaa määrätä irtisanottavaksi.
13092: uuden asuntolainahakemuksen. Koska hän oli              Rakennustarkastajan lausunnossa ei edellä se-
13093: kuitenkin kesällä 1979 jo aloittanut asuinra-       lostetussa tapauksessa ole havaittu virheellisyyt-
13094: kennuksensa rakentamisen ilman maatilahalli-        tä. Kyseiset lausunnot annetaan valmiilla lo-
13095: tuksen lupaa, ei asuntolainan myöntäminen           makkeella ja lausunto on sinänsä varsin kaa-
13096: enää ole ollut maatila-asetuksen 51 §:n 1 mo-       vamainen. Se sisältää kuitenkin yleensä ne tie-
13097: mentin huomioon ottaen mahdollista, vaikka          dot, jotka ovat tarpeen lainahakemuksen rat-
13098: edellytysten lainan myöntämiselle muutoin oli-      kaisemiseksi. Varsin harvoin sattuu, että ra-
13099: sikin osoitettu olleen olemassa. Saatuaan asun-     kennustarkastajan lausunto rakennuksen kun-
13100: tolainahakemukseensa kielteisen päätöksen lai-      nosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä on ristirii-
13101: nanhakija purki sisarustensa kanssa tekemänsä       dassa rakennuksen iästä ja varustetasosta an-
13102: tilaosuuksien kaupan 21. 1. 1982 tehdyllä kaup-     nettujen tietojen kanssa ja tällöinkin asia yleen-
13103: pakirjalla kuitenkin siten, että yhden sisaruk-     sä on selvinnyt otettaessa lainahakemuksen kä-
13104: sen kanssa tehty kauppa on jäänyt voimaan.          sittelyvaiheessa yhteyttä asianomaiseen raken-
13105: Kaupan purkamisen johdosta ei kyseiselle lai-       nustarkastajaan.
13106: nanhakijalle voida enää myöntää mitään maa-             Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, et-
13107:  tilalain mukaista lainaa. Mainitun kaupan pu-      tei aihetta ole ilmaantunut erityisiin toimenpi-
13108: run johdosta maatilahallituksessa on ollut kä-       teisiin ryhtymiseen sen taholta kysymyksessä
13109: siteltävänä myönnetyn sisarosuuslainan irtisano-    olevan tapauksen johdosta, jonka seurauksia
13110:  mista koskeva asia tilan pirstomisen ja tilan      on maatilahallituksen toimesta sisarosuuslainan
13111: omatoimisen viljelemättömyyden johdosta. Kä-        irtisanomiskysymyksen yhteydessä tuntuvasti
13112: siteltyään asian 24. 9. 1982 istunnossaan maa-      lievennetty, eikä muutoinkaan rakennustarkas-
13113:  tilahallitus, ottaen huomioon, että tilalle on     tajien lainahakemusten yhteydessä antamien
13114:  ilman valtion tukea rakennettu hyväksytyn          lausuntojen johdosta.
13115:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
13116: 
13117:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13118: 4                                            1982 vp.
13119: 
13120: 
13121: 
13122: 
13123:                            Ti 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n
13124: 
13125:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningeri       ansökan om bostadslån för uppförande av· .en
13126: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ny bostadsbyggnad avgav jordbruksstyrelsen
13127: velse av den 16 december 1982 tili veder-           ett utlåtande, daterat 30. 10. 1978 och utfärdat
13128: börande. medlem av statsrådet översänt av-          av byggnadsinspektören i Puolanka kommun,
13129: skrift av följande av riksdagsman Arvo Kemp-        tidigare finns · en bostadsbyggnad i gott skick
13130: painen ställda spörsmål nr 454:                     med en bostadsyta om 120 m2 och försedd
13131:                                                     med moderna bekvämligheter.
13132:            Vilka åtgärder har Regeringen för           Till ansökningen om bostadslån hade fogats
13133:        avsikt att vidta i syfte att utreda den      ett utlåtande, daterat 30. 10. 1978 och utfärdat
13134:        i Auho by i Puolanka kommun bosatta,         av byggnadsinspektören i Puolanka kommun,
13135:        i motiveringen nämnda personens rätt         enligt vilket på gårdsbruksenheten finns en 1 i
13136:         tili bostadslån samt för rättelse av för-   år gamma! bostadsbyggnad i gott skick med
13137:         valtningsförfarandet så, att ett brist-     fyra rum och kök, omfattande 120 m2 • Då
13138:        fälligt eller felaktigt utlåtande av bygg-   enligt utlåtandet i bostadsbyggnaden har
13139:        nadsinspektören inte i framtiden kan         funnits bastu, elström, vattenledning, avlopp
13140:        leda tili rättsförluster av liknande         och centralvärme, har jordbruksstyrelsen ansett
13141:         slag?                                       att bostaden är försedd med moderna bekväm-
13142:                                                     ligheter.
13143:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Lånsökanden har sedermera väckt skade-
13144: samt anföra följande:                               ståndstalan mot såväl byggnadsinspektören som
13145:    Den person som avses i det föreliggande          avdelningschefen för jordbruksstyrelsens fi-
13146: spörsmålet har tillsammans med sina syskon          nansieringsavdelning med anledning av att hans
13147: såsom delägare i faderns dödsbo i sin ägo           ansökan om bostadslån hade förkastats. Talan
13148: haft en gårdsbruksenhet omfattande ca 6 hektar      har förkastats. Inte heller har en skrivelse
13149: åker och 92 hektar skogsmark i Auho by i            från honom till riksdagens justitieombudsman
13150: Puolanka kommun. Ifrågavarande person an-           lett tili vidare åtgärder från justitieombuds-
13151: sökte på basen av ett utkast tili köpebrev sys-     mannens sida.
13152: konandelslån i enlighet med lagen om gårds-            Vid domstolsbehandlingen samt i sin klagan
13153: bruksenheter och samtidigt även bostadslån.         tili riksdagens justitieombudsman har lån-
13154: Med anledning av dessa ansökningar gav jord-        sökanden ansett att byggnadsinspektörens ut-
13155: bruksstyrelsen 21. 2. 1979 ett avstyrkande ut-      låtande är felaktigt huvudsakligen tili den del
13156: låtande bl.a. av den orsaken att gårdsbruks-        där det har anförts att bostadsbyggnaden på
13157: enheten skulle ha splittrats eftersom en av         gårdsbruksenheten är i gott skick. I detta fall
13158: bröderna hade behållit sin andel i egen besitt-     har inte det, huruvida bostadsbyggnaden ut-
13159: ning. Dessutom konstaterades i utlåtandena,         tryckligen är i gott skick, utan byggnadens
13160: att säljarna förbehöll sig boenderätt på livstid    konstaterade grundreparations- och utvidgnings-
13161: i lägenhetens bostadsbyggnad, som var i gott        duglighet, varit avgörande.
13162: skick. Då emellertid även den siste brodern            Emedan det i allmänhet är mera lönsamt att
13163: hade samtyckt tili att sälja sin andel, avgav       utvidga en redan förefintlig byggnad än att
13164: jordbruksstyrelsen, sedan ansökan på nytt hade      uppföra en ny, har jordbruksstyrelsen följt
13165: sänts för utlåtande, 10. 4. 1979 ett tillstyrkan-   prindpen att detta är den primära lösningen.
13166: de utlåtande om syskonandelslånet och detta         En byggnad, som är endast 11 år gammal, kan
13167: beviljades 9. 8. 1979. Med anledning av en          i allmänhet anses vara sådan, att den kan re-
13168:                                             N:o 454                                             5
13169: 
13170: pareras och utvidgas. Den av Kainuun Maata-        styrelsen skäligt att, med beaktande av att på
13171: louskeskus 17. 10. 1980 uppgjorda kostnads-        lägenheten utan statsstöd har uppförts en bo-
13172: beräkningen och byggnadsbeskrivningen visade,      stadsbyggnad i enlighet med godkänd bygg-
13173: att bostadsbyggnaden på ifrågavarande gårds-       nadsplan, samt med hänsyn tili annan utred-
13174: bruksenhet åtminstone har kunnat grundrepa-        ning, som har inhämtats i ärendet, det inte
13175: reras. Det kunde således inte anses vara mo-       bör förordnas att ifrågavarande syskonandelslån
13176: tiverat att understödja ett uppförande av en       skall sägas upp.
13177: annan bostadsbyggnad på lägenheten.                   I byggnadsinspektörens utlåtande har inte
13178:     Lånsökanden gjorde sedermera 24. 4. 1980       i ovan redovisade fall befunnits föreligga
13179: en ny ansökan om bostadslån. Då han emeller-       felaktigheter. Ifrågavarande utlåtanden ges på
13180: tid redan sommaren 1979 hade börjat uppföra        färdiga blanketter och utlåtandet är i och för
13181: en bostadsbyggnad utan tillstånd av jordbruks-     sig synnerligen schematiskt. Det innehåller
13182: styrelsen, var det inte längre, med beaktande      likväl i allmänhet de uppgifter som är nöd-
13183: av 51 ~ 1 mom. förordningen om gårdsbruks-         vändiga för avgörandet i fråga om låneansökan.
13184: enheter möjligt att bevilja bostadslån, även       I ytterst få fall har det hänt, att byggnads-
13185: om det skulle ha påvisats att förutsättningar-     inspektörens utlåtande om byggnads skick och
13186: na för beviljandet av lån eljest hade förelegat.   återstående användningsålder står i strid med
13187: Efter att ha erhållit ett avstyrkande beslut       de uppgifter som har getts om byggnadens
13188: med anledning av sin ansökan om bostadslån         ålder samt utrustningens nivå, och även härvid
13189: hävde lånsökanden det köp som han ingått           har saken i allmänhet klarlagts genom att ve-
13190:  med sina syskon rörande lägenhetsandelarna        derbörande byggnadsinspektör har kontaktats
13191: genom köpebrev av den 21. 1. 1982, dock så,        i det skede då låneansökan har handlagts.
13192:  att det köp som hade ingåtts med ett av sysko-       Med hänvisning tili det ovan anförda finner
13193:  nen har förblivit i kraft. Med anledning av att   regeringen, att det inte har framkommit skäl
13194:  köpet har hävts kan ifrågavarande lånsökande      för vidtagande av några särskilda åtgärder från
13195: inte längre beviljas något lån i enlighet med      regeringens sida med anledning av ifrågavaran-
13196:  lagen om gårdsbruksenheter. Med anledning         de fall, vars påföljder genom jordbrukssty-
13197:  av det hävda köpet har vid jordbruksstyrelsen     relsens försorg i märkbar mån har lindrats
13198:  även behandlats frågan om uppsägning av det       i samband med frågan om uppsägning av
13199: beviljade syskonandelslånet med anledning av       syskonandelslånet, och inte heller i övrigt med
13200:  att lägenheten har splittrats och dess odling     anledning av de utlåtanden som byggnads-
13201:  har underlåtits. Efter att ha behandlat ärendet   inspektörerna har avgett i samband med låne-
13202:  vid sin session 24. 9. 1982 fann jordbruks-       ansökningar.
13203:      Helsingfors den 21 januari 1983
13204: 
13205:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13206: 
13207: 
13208: 
13209: 
13210: 088300080N
13211:                                             1982 Vp.
13212: 
13213: Kirjallinen kysymys n:o 455
13214: 
13215: 
13216: 
13217: 
13218:                                  Niskanen: Liikennepalvelujen parantamisesta Sotkankylässä Uta-
13219:                                     järvellä
13220: 
13221: 
13222:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13223: 
13224:    Utajärven kunnassa Sotkankylässä Oulujoen          Liikennepalvelut ovat tärkeä osa maaseudun
13225: pohjoispuolella asuvat ihmiset ovat vaikeassa      viihtyvyyttä. Jäykät aikataulut ja pysähtymis-
13226: liikennemotissa. Kylän läpi on maantie, jota       ohjeet eivät saa olla esteenä maaseudun kylissä
13227: linja-autot Oulusta Kajaaniin liikennöivät, mut-   asuvien ihmisten tarvitsemien liikennepalvelu-
13228: ta ne eivät pysähdy Sotkankylän kohdalla.          jen turvaamiselle.
13229:    Oulusta lähtee Kajaaniin Pohjolan liikenteen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13230: linja-auto kello 13.10. Jos tämä auto pysähtyi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13231: si Sotkankylässä, voisivat Oulussa sairaalassa,    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13232: lääkärissä ja muilla asioilla käyvät sotkalaiset   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13233: palata kotiinsa käyttämällä tätä autoa.
13234:    Sotkankylän kohdalla linja-auto on noin kel-              Onko Hallitus tietoinen Utajärven
13235: lo 14. Jos auto pysähtyisi kylän kohdalla, voi-           kunnassa Sotkankylässä Oulujoen poh-
13236: sivat Sotkankylältä Utajärvelle virastoihin ja            joispuolella asuvien ihmisten liikenne-
13237: muille asioille menevät ihmiset myös käyttää              palvelujen heikkoudesta, ja
13238: autoa ja palata Utajärveltä noin kello 16 läh-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13239: tevällä linja-autolla.                                    ryhtyä sotkalaisten tarvitsemien liiken-
13240:    Tämä ei vielä ratkaise Oulussa ja Muhoksella           neyhteyksien    parantamiseksi    välillä
13241: opiskelevien Sotkankylän nuorten liikenneon-              Oulu-Sotkankylä ja välillä Sotkankylä
13242: gelmaa, joka vaatii omat järjestelynsä.                   -Utajärvi?
13243:        Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
13244: 
13245:                                          Helvi Niskanen
13246: 
13247: 
13248: 
13249: 
13250: 088.30001'71':
13251: 2
13252: 
13253: 
13254: 
13255: 
13256:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13257: 
13258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Sotkankylässä on liikenneministeriön tieto-
13259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, . jen mukaan asukkaita noin 100, ja kuten edel-
13260: olette 16 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn lä esitetystä ilmenee, heillä on käytettävissään
13261: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston linja-autoliikenteen palveluja varsin paljon ver-
13262: asiap.omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- rattuna moniin muihin vastaavankokoisiin ky-
13263: edustaja Niskasen näin kuuluvasta kirjallisesta liin. Sotkankyläläiset eivät suinkaan ole mis-
13264: kysymyksestä n:o 455:                              sään vaikeassa liikennemotissa vaikka . kysy-
13265:                                                    myksen perusteluissa näin todetaan. Kysymyk-
13266:             Onko Hallitus tietoinen Utajärven sen perusteluissa todetaan myöskin, että kylän
13267:          kunnassa Sotkankylässä Oulujoen poh- läpi op maantie, jota linja-autot liikennöivät,
13268:          joispuolella asuvien ihmisten liikenne- mutta ne eivät pysähdy Sotkankylän kohdalla.
13269:          palvelujen heikkoudesta, ja               Kuitenkin ainoastaan yksi linja-autovuoro, Ou-
13270:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lusta klo. 13.10 Kajaaniin lähtevä vuoro, ei
13271:          ryhtyä sotkalaisten tarvitsemien liiken- pysähdy Sotkankylässä. Kysymyksessä on . ni-
13272:          neyhteyksien    parantamiseksi    välillä mittäin pikavuoro, jolla ei. ole pysähtymisoi-
13273:          Oulu-Sotkankylä ja välillä Sotkankylä keutta Sotkankylässä. Linja-autoliikenteen pika-
13274:          -Utajärvi?                                vuorot on tarkoitettu suurempien paikkakun-
13275:                                                    tien välisiksi nopeiksi .. joukkoliikenneyhteyksik-
13276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- si. Ne menettävät palvelukykynsä jos pysähdys-
13277: vasti seuraavaa:                                   paikkoja on tarpeettoman usein.           ·
13278:    Utajärven kunnan Sotkankylän asukkailla          . Liikenneministeriön mielestä Utajärven Sot-
13279: on mahdollisuus matkustaa lauantai- ja sunnun- kankylän liikennepalvelut ovat kylän kokoon
13280: taipäiviä lukuun ottamatta päivittäin neljällä nähden viikonloppuja lukuun ottamatta varsin
13281: eri linja-autovuorella Ouluun, jonne aikataulun- tyydyttävällä tasolla. Kunta- ja läänintasolla
13282: mukaiset saapumisajat ovat klo 7.4 5, 11.3 5, suoritettavan joukkoliikennesuunnittelun yhtey-
13283: 16.00 ja 17 .50. Paluuvuorot Oulusta lähtevät: dessä on mahdollista selvittää ratkaisuja, joilla
13284: klo 8.35, 10.00 ja 16.16.                          kylän liikenneolosuhteita voitaisiin vielä pa-
13285:    Sotkankylästä Utajärvelle ja takaisin on käy- rantaa. Ministeriö käsittelee normaalissa jär-
13286: tettävissä edellä mainitut seitsemän linja-auto- jestyksessä tältä pohjalta tulevat aloitteet.
13287: vuoroa ja lisäksi koulupäivisin ajettava vuoro,
13288: joka saapuu Utajärvelle klo 8.10 ja palaa Sot-
13289: kankylälle iltapäivällä koulutyön päätyttyä.
13290:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1983
13291: 
13292:                                                                   Liikenneministeri Reino Breilin
13293:                                            N:o 455                                              3
13294: 
13295: 
13296: 
13297: 
13298:                           Ti[i Riksdagens Herr Talman
13299: 
13300:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Enligt vad trafikministeriet erfar finns det
13301: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse   ca 100 invånare i Sotkankylä, och såsom fram-
13302: av den 16 december 1982 till vederbörande        går av det ovanstående har de, i jämförelse
13303: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   med många andra byar av motsvarande storlek,
13304: jande av riksdagsman Niskanen unterteoknade      en rätt god busservice till sitt förfogande.
13305: spörsmål nr 455:                                 Sotkankyläborna befinner sig ingalunda i någon
13306:                                                  svår trafikavspärrning, trots att detta hävdas
13307:           Är Regeringen medveten om den          i motiveringen till spörsmålet. I motiveringen
13308:        bristfälliga trafikservicen för dem som   konstateras också att genom byn går en lands-
13309:        bor norr om Ule älv i Sotkankylä by       väg, längs viiken bussar färdas utan att stanna
13310:        av Utajärvi kommun, och                   i Sotkankylä. Emellertid är det endast en
13311:           vilka åtgärder ämnar Regeringen        busstur - från Uleåborg till Kajana kl 13.10
13312:        vidta för att förbättra de nödvändiga     - som inte stannar i Sotkankylä. Denna tur
13313:        trafikförbindelserna för sotkaborna på    är nämligen en snabbtur, som inte har till-
13314:        sträckorna Uleåborg-Sotkankylä och        stånd att stanna i Sotkankylä. Snabbturerna
13315:        Sotkankylä-Utajärvi?                      inom busstrafiken är avsedda som snabba
13316:                                                  kollektivtrafiktörbindelser mellan större orter.
13317:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    De förlorar sin serviceförmåga om hållplatserna
13318: samt anföra följande:                            ligger onödigt tätt.
13319:    Invånarna i Sotkankylä by av Utajärvi kom-       Trafikministeriet anser att trafikservicen i
13320: mun har möjlighet att, med undantag för lör-     Sotkankylä i Utajärvi med undantag för vecko-
13321: dagar och söndagar, dagligen färdas med fyra     sluten är på en mycket tillfredsställande nivå
13322: olika bussturer till Uleåborg, dit bussarna      i förhållande till byns storlek. I samband med
13323: enligt tidtabellerna anländer kl. 7.45, 11.35,   kollektivtrafikplaneringen på kommun- och
13324: 16.00 och 17 .50. Returerna från Uleåborg        länsnivå är det möjligt att utreda genom vilka
13325: sker kl. 8.35, 10.00 och 16.16.                  lösningar trafikförhållandena i byn skulle
13326:    På sträckan Sotkankylä-Utajärvi och till-     kunna göras ännu bättre. Ministeriet behandlar
13327: baka står ovan nämnda sju bussturer till by-     i normal ordning de initiativ som uppkommer
13328: bornas förfogande och under skoldagar dess-      på denna bas.
13329: utom en tur, som anländer till Utajärvi kl.
13330: 8.10 och återvänder till Sotkankylä på efter-
13331: middagen, då skolarbetet har avslutats.
13332:      Helsingfors den 19 januari 1983
13333: 
13334:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
13335:                                              1982 vp.
13336: 
13337: Kirjallinen kysymys n:o 456
13338: 
13339: 
13340: 
13341: 
13342:                                  Tuovinen ym.: Yksityismetsätalouden organisaatioiden vaikutuk-
13343:                                     sesta metsänhoitoon
13344: 
13345: 
13346:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13347: 
13348:    Metsien käsittely ja ennen kaikkea uudis-        lainvalvojana, laintulkitsijana, metsän käsittelyn
13349: taminen on yksityismetsätalouden organisaa-         neuvojana ja taimien tuottajana. Vaikka äsket-
13350: tioiden toimesta pakotettu käytännössä niin         täin on valmistunut metsätalouskomitean mie-
13351: yksipuoliseksi ja kaavamaiseksi, että yksityisel-   tintö, eivät sen ehdotukset tuo korjausta em.
13352: lä maaseudun tai asutuskeskuksen metsänomis-        ongelmaan.
13353: tajalla ei enää ole vapautta valita haluamaansa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13354: metsänhoidon menetelmää. Valinnanvapaus es-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13355: tetään, vaikka metsänomistaja ei pyrikään met-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13356: säänsä hävittämään, vaan haluaisi, että hänen       vaksi seuraavan kysymyksen:
13357: metsäänsä käsiteltäisiin mahdollisimman luon-
13358: nonläheisin ja metsänhoidollisesti järkiperäisin               Onko Hallitus tietoinen suta, että
13359: menetelmin. Vastoin tahtoaan metsänomistaja                 nykyisellään metsien käsittely ja ennen
13360: joutuu organisaatioiden puristuksessa avohak-               kaikkea niiden uudistaminen on yksi-
13361: kaamaan, syväauraamaan ja istuttamaan met-                  tyismetsätalouden organisaatioiden toi-
13362: säänsä.                                                     mesta tehty niin yksipuoliseksi ja kaa-
13363:    Kielteiset vaikutukset ulottuvat koko yhteis-            vamaiseksi, ettei yksityisellä maaseudun
13364: kuntaan, sillä varakkaimmat metsänomistajat                 tai asutuskeskuksen metsänomistajalla
13365: jättävät monesti metsänsä mieluummin hakkaa-                ole enää vapautta valita haluamaansa
13366: matta kuin alistuvat tähän luonnottomaan kaa-               metsänhoidon menetelmää, ja jos on,
13367: vamaisuuteen. Se taas heijastuu osaltaan teol-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13368: lisuuden puupulana ja työttömyytenä. Perus-                 ryhtyä tilanteen pikaiseksi korjaami-
13369: korjaukseksi tarvitaan ilmeisesti organisatorisia           seksi?
13370: uudistuksia siten, ettei sama organisaatio toimi
13371:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
13372: 
13373:          Jouko Tuovinen                Pirkko Valtonen                Jouko Skinnari
13374:          Hannu Tapiola                 Mikko Elo                      Peter Muurman
13375:          Juhani Raudasoja              Anna-Liisa Piipari             Mikko Rönnholm
13376:          Markus Aaltonen               Niilo Hämäläinen               Kaisa Raatikainen
13377:          Eino Grönholm                 Kaj Bärlund                    Seppo Tikka
13378:          Eino Loikkanen                Paula Eenilä                   Sakari Knuuttila
13379:          Pertti Hietala                                               Liisa Jaakonsaari
13380: 
13381: 
13382: 
13383: 
13384: 0883000689
13385: 2                                            1982 vp.
13386: 
13387: 
13388: 
13389: 
13390:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13391: 
13392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     sien käsittelyohjeet. Vahvistettuaan keskus-
13393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       metsälautakuntien antamat ohjeet, niiden poh-
13394: olette kirjeellänne 16 päivänä joulukuuta 1982      jalta mahdollisesti antamine yksityiskohtaisine
13395: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       sovellutuksineen, piirimetsälautakunnat lähettä-
13396: nen vastattavaksi kansanedustaja Tuovisen ym.       vät näin laaditut omaa toimintapiiriään koske-
13397: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen        vat ohjeet palveluksessaan oleville metsäam-
13398: n:o 456:                                            mattimiehille ja toimintapiiriinsä kuuluville
13399:                                                     metsänhoitoyhdistyksille.
13400:           Onko Hallitus tietoinen Sllta, että          Ohjeet helpottavat ao. metsäammattimiesten
13401:        nykyisellään metsien käsittely ja ennen      toimintaa, mutta eivät ole sitovia. Mikäli met-
13402:        kaikkea niiden uudistaminen on yksi-         sänomistajan oma näkemys on yksityismetsä-
13403:        tyismetsätalouden organisaatioiden toi-      lain säännösten mukainen, hän saa vapaasti va-
13404:        mesta tehty niin yksipuoliseksi ja kaa-      lita metsänsä käsittelytavan. Jos tämä valinnan
13405:        vamaiseksi, ettei yksityisellä maaseudun     vapaus estetään, kuten kysymyksen peruste-
13406:        tai asutuskeskuksen metsänomistajalla        luissa väitetään tehdyn, yksityismetsälakia on
13407:        ole enää vapautta valita haluamaansa         sovellettu virheellisesti. Näin on saattanut jois-
13408:        metsänhoidon menetelmää, ja jos on,          sakin yksittäistapauksissa käydäkin. Onhan pii-
13409:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rimetsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten
13410:        ryhtyä tilanteen pikaiseksi korjaami-        kenttätehtävissä tuhatlukuinen metsäammatti-
13411:        seksi?                                       mieskunta, jonka tekemien ratkaisujen vuotui-
13412:                                                     nen määrä on satojen tuhansien suuruusluok-
13413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaa. Mutta metsäammattimies joutuu helposti
13414: taen seuraavaa:                                     aiheettomankin arvostelun kohteeksi nimen-
13415:    Kysymyksen perusteluista voidaan päätellä,       omaan silloin, kun metsänomistajan oma näke-
13416: että kysyjät tarkoittavat yksityismetsätalouden     mys metsänsä käsittelystä on ristiriidassa yk-
13417: organisaa tioilla lähinnä keskusmetsälau takun-     sityismetsälain kanssa. Tällaista sattuu myös
13418: tia ja piirimetsälautakuntia. Sanotut lautakun-     metsän uudistamistapaa valittaessa.
13419: nat on metsälautakunnista annetun lain (411/           Uudistushakkuut       kohdistuvat    normaalin
13420: 67) nojalla asetettu hoitamaan yksityismetsä-       uudistamiskypsyyden saavuttaneisiin tai vajaa-
13421: talouden edistämistä ja yksityismetsälain (412/     tuotteisiin metsiköihin. Edellisiä voidaan, jos
13422: 67) noudattamisen valvontaa koskevia tehtä-         maanomistaja niin haluaa, käsitellä kasvatushak-
13423: viä.                                                kuillakin, mutta jälkimmäisiä voidaan hakata
13424:    Yksityismetsälailla kielletään metsän hävittä-   vain yksityismetsälain 2 § :ssä tarkoitetun hak-
13425: minen eli sellainen hakkuu ja hakkuun jälkei-       kuu- ja uudistussuunnitelman mukaan, jolloin
13426: set toimenpiteet, joiden johdosta metsän luon-      uudistaminen toteutetaan viljelemällä eli kyl-
13427: tainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava     väen tai istuttaen. Uudistamiskypsien ja va-
13428: uudistaminen joutuu vaaraan. Metsän hävittä-        jaatuottoisten metsien osuus yksityismetsien
13429: mistä 011 lain mukaan myös kehitettäväksi kel-      pinta-alasta on yhteensä noin neljännes, ja
13430: vollisen metsän sellainen käsittely, joka on ris-   uudistushakkuiden vuotuinen määrä on jo täs-
13431: tiriidas~a metsän järkevän kasvattamisen kans-      täkin syystä huomattavan suuri.
13432: sa. Näiden säännösten käytäntöön soveltamis-           Met-;än uudistaminen on monivaiheinen toi-
13433: ta varten keskusmetsälautakunnat ovat anta-         menpideketju. Luontaisen uudistamisen yksi-
13434: neet, Tapio viimeksi vuonna 1981 ja Skogs-          tyismetsälakiin perustuvana edellytyksenä on,
13435: kultur 1980, metsälautakunta-asetuksen (602/        että päätehakkuun jälkeen saadaan uudistus-
13436: 67) 2 §:n nojalla piirimetsälautakunnille met-      aloille soveltuvien taloudellisesti arvokkaiden
13437:                                             N:o 456
13438: 
13439: puulajien muodostama täysituottoinen puusu-           Varakkaimpien metsänomistajien myyntikäyt-
13440: kupolvi kohtuullisessa ajassa. Huomattava osa      täytymisen syitä on haettava pikemminkin yksi-
13441: vajaatuottoisista alueista on aikoinaan syntynyt   tyistaloudellisten kuin metsänkäsittelymenetel-
13442: pyrittäessä riittämättömin edellytyksin uudis-     miin liittyvien näkökohtien pohjalta. Puun
13443: tamaan metsä luontaisesti. Viljelyllä toteutet-    myynnistä saatu tulo kiinnostaa sanottuja met-
13444: tava uudistaminen ja sitä edeltävä hakkuu,         sänomistajia usein vain sijoitusmielessä, ja mi-
13445: pääsääntöisesti avohakkuu, on yksityismetsä-       käli he eivät löydä mieluisiaan sijoituskohtei-
13446: lain 2 §: n mukaan tehtävä piirimetsälautakun-     ta, he eivät myy puuta metsistään.
13447: nan hyväksymän suunnitelman mukaan. Piiri-            Kysymyksen perusteluissa katsotaan tarpeel-
13448: metsälautakunnan tulee sisällyttää suunnitel-      liseksi suosittaa eräitä organisatorisia uudistuk-
13449: maan kaikki toimenpiteet, jotka se katsoo tar-     sia ja mainitaan, etteivät äskettäin valmistu-
13450: peelliseksi riittävän ja tarkoituksenmukaisen      neen metsätalouskomitean mietinnön (Komi-
13451: metsän uudistumisen aikaansaamiseksi ja tur-       teanmietintö 1981: 67) ehdotukset tuo kor-
13452: vaamiseksi. Suunnitelmaa koskevaan piirimetsä-     jausta asiaan. Päätelmä on ennenaikainen. Maa-
13453: lautakunnan päätökseen tyytymätön metsän-          ja metsätalousministeriö asetti 23. 3. 1982 nel-
13454: omistaja voi yksityismetsälain 16 §:n nojalla      jä työryhmää sekä niiden työtä ohjaavan johto-
13455: hakea muutosta valittamalla keskusmetsälauta-      ryhmän tarkistamaan metsätaloutta koskevaa
13456: kuntaan ja keskusmetsälautakunnan päätökseen       lainsäädäntöä em. komitean esittämien suunta-
13457:  valittamalla metsähallitukseen, jonka antama      viivojen pohjalta. Keskeisimmistä suuntaviivois-
13458: päätös on lopullinen. Metsähallitukselle osoi-     ta mainittakoon eri organisaatioiden aseman
13459:  tettujen valitusten vähäinen määrä, 3-4 vali-     ja tehtävien selventäminen sekä hallinnon ke-
13460:  tusta vuodessa uudistamishankkeiden määrän        hittämisen yleisten tavoitteiden ja periaatteiden
13461:  ollessa noin 50 000, osoittaa, että tyytymättö-   huomioon ottaminen. Työryhmille asetettu
13462:  myys metsälautakuntien tekemiin ratkaisuihin      määräaika jatkuu 28. 2. 1983 saakka.
13463:  on ollut varsin vähäistä. Yksityismetsälain mu-      Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,
13464:  kaisten rauhoitusten lukumäärän väheneminen       että kysymyksessä tarkoitetun ja hallituksen
13465:  viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen          tärkeänä pitämän yksityismetsätalouden alaan
13466:  aikana noin 80 % :lla viittaa myös siihen, että   kuuluvan asiakokonaisuuden selvitystyö on par-
13467:  metsänomistajakunta valtaosaltaan hyväksyy ny-    aikaa käynnissä. Tässä vaiheessa asia ei aiheu-
13468:  kyiset metsänkäsittelymenetelmät.                 ta hallituksen taholta enempiä toimenpiteitä.
13469:       Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1983
13470: 
13471:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13472: 4                                          1982 vp~
13473: 
13474: 
13475: 
13476: 
13477:                           Tili Riksdagens          Herr Talman
13478: 
13479:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Efter att ha fastställt centralskogsnämndernas
13480: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slui-         anvisningar samt på basen av dem möjligen ut-
13481: velse av den 16 december 1982 till veder-         färdade detaljerade tiliämpningar, översänder
13482: börande medlem av statsrådet översänt av-         distriktsskogsnämnderna de på detta sätt upp-
13483: skrift av följande av riksdagsman Tuovinen        gjorda anvisningarna rörande det egna verksam-
13484: m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr       hetsområdet tili skogsfackmännen i sin tjänst
13485: 456:                                              och tili skogsvårdsföreningarna inom sitt verk~
13486:                                                   samhetsområde.
13487:              Är Regeringen medveten om att den       Anvisningarna underlättar skogsfackmännens
13488:           nuvarande behandlingen av skogarna, verksamhet, men är inte bindande. Om skogs-
13489:           främst deras förnyelse, genom försorg ägarens egen uppfattning stämmer överens med
13490:           av den privata skogshushållningens or- stadgandena i lagen om enskilda skogar, får
13491:           ganisationer gjorts så ensidig och han fritt välja sätt för skötsel av skogen;
13492:           schablonmässig, att enskilda skogsägare Om denna valfrihet hindras, såsom det i mo~
13493:           på landsbygden eller i bosättningscent- tiveringen tili spörsmålet påstås ha skett, har
13494:           ra inte längre har frihet att välja den lagen om enskilda skogar tillämpats felaktigt.
13495:           skogsvårdsmetod de önskar, och i så Så har eventuellt skett i vissa enstaka fall.
13496:           fall,                                   Centralskogsnämnderna och skogsvårdsföre-
13497:              vilka åtgärder ämnar Regeringen ningarnas fältuppgifter handhas ju av ett tu-
13498:           vidta för att snabbt upphjälpa läget?   sental skogsfackmän, vilka årligen fattar hund-
13499:                                                   ratusentals avgöranden. Men en skogsfackmart
13500:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kan ofta bli utsatt för obefogad kritik, i
13501: samt anföra följande:                             synnerhet när skogsägarens uppfattning om hur
13502:     Av motiveringen till spörsmålet kan man skogen skall skötas strider mot lagen om
13503: sluta sig tili att frågeställarna med den privata enskilda skogar. Sådant händer även då sättet
13504: skogshushållningens organisationer avser när- för skogsförnyelse väljs.
13505: n::.ast centralskogsnämnderna och distriktsskogs-    Förnyelsehuggningar gäller i allmänhet be-
13506: nämnderna. Sadga nämnder har med stöd av stånd som uppnått normal förnyelsemogenhet
13507: lagen om skogsnämnder (411/67) tillsatts för eller som är underproduktiva. De förstnämnda
13508: att handha uppgifter som berör främjandet av kan, om markägaren så önskar, även behandlas
13509: den privata skogshushållningen och efterlev- med beståndsvårdande huggningar, men de sist-
13510: naden av lagen om enskilda skogar (412/67). nämnda kan huggas endast enligt en avverk-
13511:     Genom lagen om enskilda skogar förbjuds nings- och förnyelseplan som avses i 2 § lagen
13512: skogsskövling, dvs. sådan avverkning och så- om enskilda skogar, varvid förnyelsen genom-
13513: dana åtgärder efter avverkning som äventyrar förs genom odling, dvs. genom sådd eller plan-
13514: skogens naturliga förnyelse eller dess förnyelse tering. De förnyelsemogna och underproduk-
13515: som verkställs genom odling. Skogsskövling tiva skogarnas andel av de enskilda skogarnas
13516: är enligt lagen även mot ratianeli skogsvård areal är sammanlagt ca en fjärdedel, och det
13517: stridande behandling av utvecklingsduglig skog. årliga antalet förnyelsehuggningar är redan av
13518: För den praktiska tillämpningen av dessa stad- denna orsak avsevärt.
13519: ganden har centralskogsnämnderna, Tapio se-          Skogsförnyandet är en åtgärdskedja med
13520: nast år 1981 och Skogskultur år 1980, med flera Iänlear. Enligt lagen om enskilda skogar
13521: stöd av 2 § förordningen om skogsnämnder är dess förutsättning naturlig förnyelse, dvs.
13522:  (602/67) utfärdat anvisningar åt distrikts- att man efter en slutavverkning inom rimlig
13523: skogsnämnderna om skötseln av skogarna. tid uppnår en fullt produktiv trädgeneration
13524:                                             N:o 456                                               5
13525: 
13526: bestående av ekonomiskt värdefulla trädslag        som ansluter sig tili skogsbehandlingsmetoder.
13527: som är lämpliga för förnyelsearealer. En av-       Inkomsterna av virkesförsäljning intresserar
13528: sevärd del av de underproduktiva områdena          sagda skogsägare ofta endast i investerings-
13529: har uppstått vid försök att med otillräckliga      syfte, och om de inte hittar tillfredsställande
13530: förutsättningar förnya skogen på naturlig väg.     investeringsobjekt, säljer de inte virke ur sina
13531: Förnyelse genom odling samt den avverkning         skogar.
13532: som föregår odlingen, i regel kalhuggning, skall       I motiveringen till spörsmålet anförs att det
13533: enligt 2 § lagen om enskilda skogar verkställas    är nödvändigt att företa vissa organisatoriska
13534: i enlighet med en av distriktsskogsnämnden         reformer och nämns att saken inte upphjälps
13535: godkänd plan. Distriktsskogsnämnden skall tili-    genom de förslag som skogsbrukskommitten
13536:  se att planen omfattar alla de åtgärder som den   framställt i sitt nyligen avgivna betänkande
13537:  anser vara nödvändiga för åstadkommande och        (kommittebetänkande 1981: 67). Denna slut-
13538: tryggande av en tillräcklig och ändamålsenlig      sats är förhastad. Jord- och skogsbruksminis-
13539:  skogsförnyelse. En skogsägare som är missnöjd     teriet tillsatte 23. 3. 1982 fyra arbetsgrupper
13540:  med distriktsskogsnämndens beslut om planen       med uppgift att justera skogsbrukslagstiftning-
13541:  kan med stöd av 16 § lagen om enskilda skogar     en utgående från de riktlinjer som föreslagits
13542:  söka ändring genom att anföra besvär hos          av den ovan nämnda kommitten, samt en led-
13543: centralskogsnämnden och söka ändring i             ningsgrupp med uppgift att styra gruppernas
13544: centralskogsnämndens beslut genom att anföra       arbete. Bland de väsentligaste riktlinjerna kan
13545:  besvär hos forststyrelsen, vars beslut är slut-   nämnas klarläggande av olika organisationers
13546:  giltigt. Det ringa antal besvär som inkommit      ställning och uppgifter samt utvecklande av
13547:  tili forststyrelsen, nämligen 3-4 besvär per      förvaltningen med beaktande av allmänna mål
13548:  år medan antalet förnyelseprojekt är ca 50 000,   och principer. Arbetsgruppernas arbete skall
13549:  visar att missnöjet med skogsnämndernas av-       vara slutfört 28. 2. 1983.
13550:  göranden förekommit mycket sällan. Att antalet        På basen av vad ovan anförts kan det kon-
13551:  i lagen om enskilda skogar avsedda fredningar     stateras att ett utredningsarbete rörande det
13552:  minskat med ca 80 % under de två senaste          tili området för den enskilda skogshushåll-
13553:  årtiondena, tyder också på att skogsägarna tili   ningen hörande sakkomplex som avses i
13554:  övervägande del godkänner de nuvarande            spörsmålet och som regeringen anser vara
13555:  skogsbehandlingsmetoderna.                        viktigt, som bäst pågår. I detta skede föran-
13556:      Orsakerna tili de förmögnaste skogsägamas     leder ärendet inte vidare åtgärder från re-
13557:  försäljningsbeteende står att finna snarare i     geringens sida.
13558:  privatekonomiska synpunkter än i synpunkter
13559:       Helsingfors den 20 januari 1983
13560: 
13561:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13562: 
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 0883000689
13567:                                               1982 vp.
13568: 
13569: Kirjallinen kysymys n:o 457
13570: 
13571: 
13572: 
13573: 
13574:                                  Kortesalmi: Kalastusloistojen toimintavarmuuden parantamisesta
13575: 
13576: 
13577:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13578: 
13579:    Rannikolla on sekä valtion että yksityisten      loiston sytyttämisestä ei huolehdi kukaan. Se
13580: kustantamia kalastusloistoja, joista osa on sek-    ei pala enää edes tarpeen vaatiessa. Joskus
13581: toriloistoja ja osa linjaloistoja. Loistojen tar-   hyvinkin tarpeellisen kalastusloiston valo sam-
13582: koituksena on helpottaa kalastusta harjoitta-       muu ja loisto jää hoitamatta. Esim. Helsingin
13583: vien alusten liikkumista pimeänä vuorokauden-       itäpuolella olevat Peninniemen ja Itä-Tontun
13584: aikana.                                             loistot olivat pimeänä koko viime marraskuun.
13585:    Monet kalastusloistot on tehty valtion va-          Eräs käyttökelpoinen ratkaisu nykyisen ti-
13586: roilla, minkä jälkeen niiden sytyttäminen, hoito    lanteen korjaamiseksi olisi se, että tärkeimpien
13587: ja kunnostus on jätetty paikalliselle kalastus-     kalastusloistojen hoito annettaisiin luotsipiirien
13588: seuralle. Loistojen hoitoon on maa- ja metsä-       tehtäväksi ja hoitoon tarvittavat varat siirret-
13589: talousministeriö myöntänyt ammattikalastajien       täisiin maa- ja metsätalousministeriön hallin-
13590: omille kalastajaseuroille hoitoavustuksia.          nonalalta kauppa- ja teollisuusministeriön hal-
13591:    Monet varakkaammat ammattikalastajat ovat        linnonalalle.
13592: hankkineet aluksiinsa tutkia ja muita suunti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13593: mavälineitä, jolloin heidän osaltaan loistojen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13594: merkitys merenkulun turvalaitteina on vähen-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13595: tynyt. Tarpeellisia kalastusloistot ovat erityi-    vaksi seuraavan kysymyksen:
13596: sesti rannikon sivuammattikalastajille ja nykyi-
13597: sin myös vapaa-ajankalastajille, jotka syysmyö-               Mihin toimenpiteisiin HaUitus aikoo
13598: hällä harjoittavat taimenen tyrskykalastusta..             ryhtyä, että asutuskeskusten lähivesille
13599:    Jos loistoa hoitavan kalastusseuran aktiivi-            valtion varoilla rakennetut kalastus-
13600: suus vähenee, saattaa helposti käydä niin, että            loistot saadaan toimimaan?
13601:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
13602: 
13603:                                        J. Juhani Kortesalmi
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608: 088300081P
13609: 2                                             1982 vp.
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 
13614:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13615: 
13616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sittain maa- ja metsätalousministeriöitä avus-
13617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusta kalastusloistojen hoitamiseen tarkoituk-
13618: olette 17 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn           seen varatusta määrärahasta. Vuonna 1982
13619: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         avustusta annettiin 41 kalastajaseuralle 72 ka-
13620: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lastusloiston hoitoa varten.
13621: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-          Kalastusloistojen hoito on onnistunut hyvin,
13622: sesta kysymyksestä n:o 457:                          kun kalastajat, joiden tarvetta loistot palvele-
13623:                                                      vat, itse ovat saamansa valtionavun turvin ja
13624:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tarvittaessa luotsipiirien myötävaikutuksella
13625:        ryhtyä, että asutuskeskusten lähivesille      vastanneet loistojen sytyttämisestä ja muusta
13626:        valtion varoilla rakennetut kalastus-         hoidosta. Kalastusloistot ovat toimineet tar-
13627:        loistot saadaan toimimaan?                    koitustaan vastaavasti myös asutuskeskusten
13628:                                                      lähivesillä. Kysymyksessä mainitut kaksi kalas-
13629:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tusloistoa ovat Helsingin seudun kalastajaseura
13630: vasti seuraavaa:                                     ry:n hoidossa. Syynä loistojen sammumiseen
13631:    Rannikoillamme on 1920-luvulta lähtien val-       oli voimakas myrsky. Loistot sytytettiin vajaan
13632: tion varoin rakennettu kalastusloistoja turvaa-      kahden viikon kuluttua.
13633: maan kalastajien pimeänä aikana tapahtuvaa              Kun kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus
13634: liikkumista merellä. Kun kalastusloistojen luon-     aikoo tehdä, jotta kalastusloistot saadaan toi-
13635: teeseen kuuluu, että ne sytytetään tarvittaessa      mimaan, ja kun kysyjä ratkaisuksi esittää kalas-
13636: ja kun . ne tavallisesti ovat syrjässä yleistä me-   tusloistojen hoidon siirtämistä luotsipiireille,
13637: renkulkua palvelevista väylistä, on niiden sy-       voidaan todeta, että kalastusseurat ovat hyvin
13638: tyttäminen ja hoito annettu paikallisten kalas-      hoitaneet vastuullaan olevat kalastusloistot ja
13639: tusseurojen tehtäväksi. Näin on voitu varmis-        että kun kalastusloiston sammuttaa kova myrs-
13640: tua siitä, että kalastusloistot sytytetään silloin   ky, sen samruumista tuskin estäisi se, että
13641: kun kalastustoiminta sitä edellyttää. Mikäli         loiston hoitajana olisi luotsipiiri.
13642: kalastusloistot vaativat korjauksia, ovat luotsi-       Perusteltua aihetta muuttaa nykyistä tarkoi-
13643: piirit tarvittessa huolehtineet niistä. Luotsi-      tuksenmukaiseksi osoittautunutta käytäntöä ei
13644: piirit ovat myös useassa tapauksessa luovut-         ole. Tähän käsitykseen on myös merenkulku-
13645: taneet kalastajaseuroille loistojen polttoaineena    hallituksen taholta yhdytty.
13646: käytettävän kaasun. Kalastajaseurat saavat vuo-
13647:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
13648: 
13649:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13650:                                              N:o 457                                             3
13651: 
13652: 
13653: 
13654: 
13655:                            Till Riksdagens Herr Talman
13656: 
13657:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       medel som finns reserverade för skötsel av
13658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fiskefyrarna. År 1982 utgavs bidrag åt 41
13659: av den 17 december 1982 tili vederbörande           fiskargilien för skötsel av 74 fiskefyrar.
13660: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Skötseln av fiskefyrarna har lyckats väl då
13661: jande av riksdagsman Kortesalmi underteck-          fiskarna, vilkas behov fyrarna betjänar, själva
13662: nade spörsmål nr 457:                               med hjälp av det statsbidrag de erhåller och
13663:                                                     vid behov under medverkan av lotsfördel-
13664:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ningarna svarar för fyrarnas tändning och öv-
13665:        vidta för att de med statsmedel upp-         riga skötsel. Fiskefyrarna har också inom
13666:        förda fiskefyrarna inom vattnen nära         vattnen i närheten av bosättningscentra funge-
13667:        bosättningscentra fås att fungera?           rat på ett sätt som motsvarar deras ändamål.
13668:                                                     De i spörsmålet nämnda tvenne fiskefyrarna
13669:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         sköts av Helsingin seudun kalastajaseura ry
13670: samt anföra följande:                               benämnda fiskargille. Orsaken tili att fyrarna
13671:    Vid våra kuster har ända från 1920-talet         slocknade var hård storm. Fyrarna tändes på
13672: med statsmedel uppförts fiskefyrar för att          nytt efter knappt två veckor.
13673: trygga fiskarnas trafik tili sjöss under mörker.       Då det i spörsmålet efterfrågas vilka åt-
13674: Då fiskefyrarna kännetecknas av att de tänds        gärder regeringen ämnar vidta för att fiske-
13675: vid behov och då de vanligen är belägna utan-       fyrarna skall fås att fungera och då spörsmåls-
13676: för farleder som betjänar den- allmänna sjö-        ställaren som lösning föreslår att skötseln av
13677: farten, har tändande och skötsel av fyrarna         fiskefyrarna överförs tili lotsfördelningarna
13678: anförtrotts lokala fiskargillen. På så sätt har     kan det konstateras, att fiskargillena väl har
13679: man kunnat förvissa sig om, att fiskefyrarna        skött de fiskefyrar som de ansvarat för. Då en
13680: tänds då fiskeverskamheten kräver detta. Om         fiskefyr släcks av hård storm skulle fyrens
13681: fiskefyrarna kräver reparationer, har lotsför-      slocknande knappast förebyggas ifall skötseln
13682: delningarna vid behov dragit försorg om dessa.      av fyren ankommit på lotsfördelningen.
13683: Lotsfördelningarna har också i många fall åt           Det föreligger inte grundad anledning att
13684: fiskargillena överlåtit gas som används som         ändra nuvarande praxis som visat sig vara
13685: bränsle i fyrarna. Fiskargillena erhåller årligen   ändamålsenlig. Denna uppfattning har om-
13686: från jord- och skogsbruksministeriet bidrag av      fattats också av sjöfartsstyrelsen.
13687:      Helsingfors den 21 januari 1983
13688: 
13689:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13690:                                              1982 vp.
13691: 
13692: Kirjallinen kysymys n:o 458
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697:                                  Kortesalmi: Kalaväylien merkitsemisestä Perämeren jokisuissa
13698: 
13699: 
13700:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13701: 
13702:    Perämeren rannikolla on suurimpien mereen        sen. Vuonna 1982 vastaava rangaistusvaatimus-
13703: laskevien jokien suualueilla kalaväylät. Väylät     ilmoitusten määrä on ollut neljä.
13704: ulottuvat niin kauaksi merialueelle, ettei nousu-      Vuonna 1983 voimaan tulevassa kalastus-
13705: ja laskukalan kulku voi tulla estetyksi. Kalas-     laissa (286/82) ovat kalaväylän rajankäyntiä
13706: tuslain (503/51) 10 §:n 2 momentissa mai-           ja merkintää koskevat säännökset pysyneet pää-
13707: nitut kalaväylät on muodostettu toimituksilla,      piirteissään ennallaan. Vedessä olevista kala-
13708: joista mainitaan saman lain 99 § :n 2 momen-        väylän merkeistä säädetään asetuksella.
13709: tissa. Kalaväylän rajat merkitään maalle siinä         Kalastuslaissa ei ole määrätty, että laillises-
13710: määrin, että kalaväylän pääasiallinen sijainti      sa toimituksessa muodostetut kalaväylät tulisi
13711: voidaan kalastuksen kannalta tärkeissä kohdin       vesialueella merkitä. Tämä on selvä puute, joka
13712: rajamerkkien avulla vedessä osoittaa. Kalastus-     vaikeuttaa kalastuksen harjoittamista. Paikalli-
13713: lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta anne-      sesta maanmittauskonttorista kalastaja voi mak-
13714: tun asetuksen (695/51) 6 §:n 3 momentissa           sua vastaan hankkia kalaväylän rajoista laadi-
13715: mainitaan, minkälaisia ovat vedessä käytettävät     tun toimituskartan, jonka mittakaava on
13716: kalaväylän merkit.                                  1: 30 000. Tällaisesta kartasta ei tavallinen ka-
13717:    Kalaväyliä ei ole merkitty veteen. Poik-         lamies pysty riittävällä tarkkuudella määrittä-
13718: keuksen tekee Tornionjoen kalastusalueen ka-        mään kalaväylän rajoja. Ainoa keino on se,
13719: lastussäännön 4 §: ssä mainittu kalaväylä, jon-     että kalaväylät merkitään myös veteen.
13720: ka merkitseminen perustuu Suomen ja Ruotsin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13721: väliseen rajajokisopimukseen.                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13722:    Esimerkiksi Oulujoen suualueella olevaa ka-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13723: laväylää (TN:o 50593) ei merialueella ole           vaksi seuraavan kysymyksen:
13724: merkitty. Tästä johtuu, että kalastajat ovat
13725: joko vahingossa tai tahallaan kalastaneet ka-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13726: lastuslain vastaisesti kalaväylässä. Vuonna 1981           ryhtyä, että Perämeren jokisuissa ole-
13727: on seitsemän kalastajaa saanut ko. kalaväyläs-             vat kalaväylät merkitään veteen?
13728: sä kalastamisesta rangaistusvaatimusilmoituk-
13729:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
13730: 
13731:                                        J. Juhani Kortesalmi
13732: 
13733: 
13734: 
13735: 
13736: 0883000357
13737: 2                                            1982 vp.
13738: 
13739: 
13740: 
13741: 
13742:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13743: 
13744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         koukkupyydystä lukuun ottamatta, on lähdetty
13745: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          siitä, että paikalliset kalastajat ovat tietoisia
13746: mies, olette 17 päivänä joulukuuta 1982 päi-          kalaväylän sijainnista. Näin ollen lakiin ei ole
13747: vätyn kirjeenne n:o 2541 ohella toimittanut           otettu säännöstä kalaväylien pakollisesta mer-
13748: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      kitsemisestä veteen. Tilanne on toinen Tornion-
13749: nöksen kansanedustaja Kortesalmen näin kuu-           joen suulla, missä kalaväylää vastaava rau-
13750: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 458:           hoituspiiri kulkee viitenä haarana ja mutki-
13751:                                                       tellen, minkä johdosta on rajajokisopimuksessa
13752:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         katsottu aiheelliseksi merkitä rauhoituspiirit
13753:        ryhtyä, että . Perämeren jokisuissa ole-       myös veteen.
13754:        vat kalaväylät merkitään veteen?                  Myöskään valvonnan kannalta ei kalaväylien
13755:                                                       merkitsemistä veteen voida pitää tarpeellisena,
13756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koska paikallisten viranomaisten tulee olla tie-
13757: vasti seuraavaa:                                      toisia kalaväylän sijainnista ja muut valvojat
13758:    Kumotun kalastuslain (503/51) 10 §:n 2             suunnitellessaan ko. alueella valvontatoimia voi-
13759: momentissa tarkoitetut kalaväylät ovat tarpeen        vat saada asiaa koskevat kartat läänin maan-
13760: vaelluskalojen nousun turvaamiseksi. Peräme-          mittauskonuorista käyttöönsä.
13761: reen laskevien lohijokien suualueilla on aikoi-          Kun kalaväylien merkitsemisellä saavutettu
13762: naan kalaväylien rajat käyty ja merkitty kart-        hyöty on näin ollen vähäinen ja koska se aiheut-
13763: taan sekä tarpeellisilta osin pyykeillä rannoille     taisi vuotuisia kustannuksia, ei hallitus pidä
13764: kalastuslain 99 § :n 2 momentin nojalla pide-         Perämeren jokisuissa olevien kalaväylien mer-
13765: tyissä maanmittaustoimituksissa. Toimituksissa        kitsemistä veteen tarpeellisena. Mikäli kalaväy-
13766: on kuultu paikallisia kalastajia. Kun em. lain        lien merkitseminen vastaisuudessa todetaan tar-
13767: 10 §: n 4 momentin sekä uuden kalastuslain            peelliseksi, vastuu toimenpiteistä siirtyy uuden
13768: (286/82) 25 §:n 1 momentin mukaan kala-               kalastuslain nojalla perustetulle kalastusaluehal-
13769: väylä on pidettävä vapaana kalapadoista ja sei-       linnolle.
13770: sovista kalanpyydyksistä, pitkääsiimaa tai muuta
13771:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1983
13772: 
13773:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13774:                                               N:o 458                                               3
13775: 
13776: 
13777: 
13778: 
13779:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13780: 
13781:   I det syfte 3 7 § ,1 mom. riksdagsordningen         ifrån, att de lokala fiskarna är medvetna om
13782: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             fiskledens sträckning. Sålunda har man inte
13783: velse nr 2541 av den 17 december 1982 tili            i lagen innefattat stadgande om obligatorisk
13784: vederbörande medlem av statsrådet översänt            utmärkning av fiskled i vattnet. Vid mynning-
13785: avskrift av följande av riksdagsman Kortesal-         en av Torne älv är situationen en annan, där
13786: mi undertecknade spörsmål nr 458:                     sträcker sig fredningszoner som motsvarar fisk-
13787:                                                       leder i fem grenar med ett flertal krökar, var-
13788:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        för man i gränsöverenskommelsen har funnit
13789:        ta för att fisklederna vid mynningarna         det motiverat att fredningszonerna skall ut-
13790:        av älvarna vid Bottenviken märks ut            märkas också i vattnet.
13791:        i vattnet?                                        Utmärkning av fisklederna i vattnet kan
13792:                                                       inte heller med tanke på tillsynen anses be-
13793:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hövlig, ty de lokala myndigheterna bör vara
13794: samt anföra följande:                                 medvetna om fiskledens sträckning och övriga
13795:     De fiskleder som åsyftas i 10 § 2 mom.            övervakare som planerar tillsynsåtgärder inom
13796: i den upphävda lagen om fiske (50 3/51) är            ifrågavarande område kan för sitt bruk er-
13797: behövliga för att trygga vandringsfiskens upp-        hålla kartor från lantmäterikontoret i länet.
13798: stigning. Vid mynningarna av de i Bottenviken            Då den nytta som uppnåtts genom utmärk-
13799: utfallande laxälvarna har gränserna för fiskle-       ning av fisklederna sålunda är ringa och eme-
13800: derna i tiden vid lantmäteriförrättningar som         dan åtgärden föranleder årliga kostnader, anser
13801: hållits med stöd av 99 § 2 mom. lagen                 regeringen inte det behövligt att i vattnet ut-
13802: om fiske gåtts upp och utmärkts på karta samt         märka fisklederna vid mynningarna av älvarna
13803: vid behov genom rösen på stränderna. Vid              vid Bottenviken. Befinns en utmärkning av fisk-
13804: förrättningarna har lokala fiskare blivit hörda.      lederna behövlig i framtiden, övergår ansva-
13805: Då enligt 10 § 4 mom. i ovan nämnda lag               ret för åtgärderna och de av dessa förorsakade
13806: samt 25 § 1 mom. i den nya lagen om fiske             kostnaderna tili den fiskeområdesförvaltning
13807:  ( 286/82) fiskled skall hållas fri från fiskpata     som har grundats med stöd av den nya lagen
13808: och stående fiskredskap med undantag av lång-         om fiske.
13809: rev eller annat krokredskap har man utgått
13810:      Helsingfors den 10 januari 1983
13811: 
13812:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13813:                                               1982 vp.
13814: 
13815: Kirjallinen kysymys n:o 459
13816: 
13817: 
13818: 
13819: 
13820:                                   Impiö ym.: Rajakaupan rajoitusten poistamisesta
13821: 
13822: 
13823:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13824: 
13825:     Viime aikoina Suomen taholta on pantu liik-      teellinen ja miten naapureita, erityisesti Nor-
13826: keelle Pohjoismaiden yhteistyön kannalta ra-         jaa, ärsyttävä oli Ruotsin devalvaatio. Kaiken
13827: joittava ja kehitystä jarruttava toimenpideaalto,    lisäksi on naapurimaiden näkökulmasta otetta-
13828: jonka haittavaikutukset alkavat voimakkaasti         va huomioon se, että lihan, tekstiilien ja ka-
13829: näkyä sekä kalottialueen kaupassa, sen työlli-       lusteiden osalta Suomella on ollut viime vuo-
13830: syysvaikutuksissa että koko Pohjoismaiden vä-        sina merkittävä etu rajakaupassa puolellaan.
13831: lisessä rajakaupassa ja mahdollisesti myös muus-        Hallituksen 26. 11. 1982 tekemä päätös polt-
13832: sa yhteistyössä. Ratkaisevan askeleen on otta-       toaineiden hintojen 10 prosentin keskimääräi-
13833: nut Suomi poistaessaan vuoden 1982 alussa            sestä korotuksesta on koettu Lapin läänin ra-
13834: elintarvikkeiden tuontioikeuden alle 12-vuo-         jakaupassa viimeisenä mahdollisena iskuna, jo-
13835: tiailta ja alentaessaan tullittoman dieselöljyn      ka olisi voinut tulla kysymykseen ei vain öljy-
13836: tuontioikeuden 150 litrasta 50 litraan. Vasta-       tuotteiden myyjien vaan koko rajakaupan kan-
13837: vetona Norja poisti myös alle 12-vuotiailta          nalta. Kun öljytuotteiden kaupassa vuosien
13838: tuontioikeuden ja alensi lihan tuontioikeuden        aikana on pyritty etenkin länsirajalla löytä-
13839: 10 kilosta 5 kiloon henkeä kohti. Vaikutukset        mään keinoja, jotka turvaisivat huoltamaiden
13840: olivat välittömästi nähtävissä Suomen puolella       toiminnan jatkuvuuden ja alan työntekijöiden
13841: liikevaihdon rajuna laskuna rajaseudun kauppa-       työllisyyden, ja jatkuvasti on petytty, ollaan
13842: liikkeissä, majoitussektorilla ja muissa palvelu-    tänä päivänä polttoaineiden hinnanerojen täh-
13843: pisteissä.                                           den todellisessa kriisissä. Valtiovallan taholla
13844:     Lapin alueen osalta toimenpiteillä on raja-      ei ole löytynyt valmiutta raja-alueella poltto-
13845: kaupassa jo edellä sanotun perusteella havait-       aineveron osalta helpotuksiin, vaikka laskel-
13846: tu erittäin vakavia seurauksia. Vuonna 1981          milla on voitu osoittaa, miten alan yrittäjien
13847:  Lapin myymälöiden myynti rajakaupassa on ar-        selkeät ehdotukset olisivat merkinneet valtion
13848:  vioitu noin 300 miljoonaksi markaksi. Lapin         verotulojen osalta kokonaisuutena rajakauppaa
13849:  jo muutenkin vaikean työllisyystilanteen vuok-      ajatellen valtion tulojen säilymistä ennallaan,
13850:  si rajoitukset tulevat nostamaan valtion meno-      jopa niiden kasvua.
13851:  ja työttömyyskorvauksina.                              "Rajakaupan rajoittamisesta aiheutuvat on-
13852:     Syksyn kuluessa tilanne on edelleen vaikeu-      gelmat ovat selvästi merkittävämpiä rajaseutu-
13853:  tunut. Ruotsin devalvaatioon Norja on vastan-       jen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toimivuu-
13854: nut alentamalla tullittoman tuonnin 1100 kruu-       delle kuin yksityisen kuluttajan taloudelle. Ra-
13855:  nun viime keväänä säädettyä rajaa 12. 10. 1982      jakaupan esteet aiheuttavat lisäksi Suomessa
13856: 500 kruunun tasolle. Rajoituksen rajua vaiku-        huomattavasti suurempia haittailmiöitä kuin
13857:  tusta korostaa se, että rajoitus koskee aikuisia,   naapurimaissa, koska rajakauppa ja sen vauhdit-
13858: kun alle 12-vuotiaat lapset ovat edelleen täy-       tama matkailu ovat merkittävästi tukeneet eri-
13859:  dellisen rajoituksen piirissä. Vaikka Suomi ei      tyisesti Suomen äärialueiden elinkeinoelämää.
13860:  ole rajoittanut voin tuontia käydystä keskus-       Rajakaupan ongelmia ei tule poistaa yksittäis-
13861:  telusta huolimatta eikä Ruotsin ole ollut tois-     ten henkilöitten vapaata osto-oikeutta rajoitta-
13862:  taiseksi tarpeellista tehdä lihantuonnin rajoi-     malla. Jos rajaseutujen paikallinen väestö hank-
13863:  tuspäätöksiä, on tilanne edelleen tulehtunut.       kii elin- ja muita tarvikkeita joustavasti valta-
13864:  Mitkä tahansa rajoitukset ovat naapureiden          kunnan rajojen molemmilta puolilta, on kysy-
13865:  kannalta edelleen mahdollisia ottaen huomioon       myksessä pohjoismainen kanssakäyminen, jota
13866:  sen, miten Suomi kevätkaudella 1982 oli aloit-      ei tule missään olosuhteissa rajoittaa." Lainaus
13867: 088300105F
13868: 2                                             1982 VJ?.
13869: 
13870: on Lapin lääninhallituksen, Lapin Maakuntalii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13871: ton ja Lapin läänin kauppakamarin 26. 11.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13872:  1982 päivätystä kirjelmästä eri ministeriöille      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13873: ja valtioneuvoston kanslialle. Tähän voimme          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13874: yhtyä. Haluamme painottaa sitä, että Norjan
13875: Finnmarkin maaherra Anders Aune on oman                        Aikooko Hallitus poistaa kuluvana
13876: valtionsa viranomaisille 29. 11. 1982 osoitta-              vuonna asettamansa rajakaupan rajoi-
13877: massaan kirjeessä esittänyt hyvin samansuun-                tukset mitä pikimmin, ja sen lisäksi,
13878:  taisia pohjoismaisen yhteistyön ajatuksia. Kir-               tuleeko Hallitus esittämään Norjan
13879:  jelmän mukaan vuonna 1978 liikkeelle lähte-                ja Ruotsin hallituksille, että myös ne
13880:  nyt rajakaupan liberalisointi oli askel oikeaan            poistaisivat asettamansa rajakaupan ra-
13881: suuntaan. Maaherra Aune painottaa sitä, että                joitukset ainakin Pohjoiskalottiin kuu-
13882:  Pohjoiskalotin yhteistyön tulee olla enemmän               luvilta rajoilta, sekä edelleen,
13883: .kuin tyhjiä fraaseja ja juhlallisia kannanottoja.             käynnistääkö Hallitus välittömästi
13884:  Näyttää siltä, että paremmassa työllisyysasemas-           toimenpiteet, joiden perusteella voitai-
13885:  sa olevan Norjan pohjoisimman läänin maaher-               siin ryhtyä Norjan ja Ruotsin kanssa
13886:  ra on huolestuneempi Suomen Norjan vastai-                 selvitystyöhön tutkimuksen tekemiseksi
13887:  sen rajan työllisyystilanteesta kuin me suoma-             vapaan rajakaupan vaikutuksista Poh-
13888:  laiset konsanaan, ja hän esittää paluuta vähin-            joiskalotin väestölle, elinkeinoelämän
13889:  tään vuoden 1978 rajakaupan aikaisemmin mai-               kehittämiselle ja pohjoismaiselle yhteis-
13890:  nitulle liberaalille tasolle ja mitä pikaisimmin.          työlle käytännön tasolla?
13891:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1982
13892: 
13893:                Lauri Impiö                                       Elsi Hetemäki-Olander
13894:                                              N:o 459
13895: 
13896: 
13897: 
13898: 
13899:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13900: 
13901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     den valtiovarainministeriöiden selvityksen poh-
13902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jalta. Rajakauppaa säätelevät tullimääräykset
13903: olette 16 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          kuuluvat eri pohjoismaiden tullilaitosten yh-
13904: kirjeenne n:o 2542 ohella lähettänyt valtioneu-     teistyön piiriin ja niiden pyrkimyksenä on mo-
13905: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     lemmin puolin rajaa mahdollisimman yhtene-
13906: jäljennöksen kansanedustaja Impiön ym. kirjal-      väisten määräysten soveltaminen.
13907: lisesta kysymyksestä n:o 459, jossa tiedustel-         Läheisessä yhteistyössä ruotsalaisten kanssa
13908: laan:                                               tullihallitus teki vuosina 1981-1982 kolme
13909:                                                     rajakauppaa koskevaa päätöstä. Päätöksen n:o
13910:           Aikooko Hallitus poistaa kuluvana         55/81 mukaan suoritetaan ulkomaanliikentees-
13911:        vuonna asettamansa rajakaupan rajoi-         sä olevan moottoriajoneuvon omistajalle poltto-
13912:        tukset mitä pikimmin, ja sen lisäksi,        aineveron palautusta siltä osin kuin Suomessa
13913:           tuleeko Hallitus esittämään Norjan        ostettua dieselöljyä on käytetty ulkomailla.
13914:        ja Ruotsin hallituksille, että myös ne       Päätös n:o 37/82 selventää ohjeita niiden kuor-
13915:        poistaisivat asettamansa rajakaupan ra-      ma- ja linja-autojen osalta, jotka ovat vieneet
13916:        joitukset ainakin Pohjoiskalottiin kuu-      maasta tai tuoneet maahan tavaraa tai matkus-
13917:        luvilta rajoilta, sekä edelleen,             tajia. Tällöin saa tuoda 200 litraa pääpoltto-
13918:           käynnistääkö Hallitus välittömästi        ainesäiliössä. Muiden autojen ulkomailta han-
13919:        toimenpiteet, joiden perusteella voitai-     kitusta polttoaineesta säiliössä olevasta yli 50
13920:        siin ryhtyä Norjan ja Ruotsin kanssa         litran määrästä on suoritettava vero. Korostan,
13921:        selvitystyöhön tutkimuksen tekemiseksi       että aikaisemmin sai tuoda verotta 50 litraa
13922:        vapaan rajakaupan vaikutuksista Poh-         kaikissa tapauksissa. TH:n päätös n:o 230/
13923:        joiskalotin väestölle, elinkeinoelämän       82 poisti elintarvikkeiden tullittomuuden Ruot-
13924:        kehittämiselle ja pohjoismaiselle yhteis-    sin määräysten mukaisesti alle 12-vuotiailta
13925:        työlle käytännön tasolla?                    lapsilta. Edellä mainitut muutokset eivät liity
13926:                                                     Norjan kiintiörajoituksiin. Näin asia on ym-
13927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         märretty Norjan tullilaitoksessa. Hallitus ei si-
13928: taen seuraavaa:                                     ten voi yhtyä kysymyksessä esitettyyn näkemyk-
13929:    Pohjoismaisen kaupan ohella perinteisesti        seen, että Suomi olisi aloittanut Pohjoismaiden
13930: tärkeänä on pidetty Pohjoismaiden välisillä ra-     yhteistyön kannalta rajoittavan toimenpidesar"
13931: ja-alueilla sovellettavaa matkustajien tuonti- ja   jan. Kysymyksessä mainittuihin polttoaineiden
13932: vientimääräysten säätelemää rajakauppaa. Raja-      hintaongelmiin ei hallituksen käsityksen mu-
13933: kaupan piiriin kuuluvat omien kiintiöiden muo-      kaan voida käyttää välillisen verotuksen por-
13934: dossa myös sellaiset tuotteet, jotka eivät kuulu    rastamista. Edellä mainitulla 50 litran säännöl-
13935: vapaakauppaa säätelevään EFTA-konventioon.          lä on sinänsä ollut merkitystä rajakuntien huol-
13936: Varsinkin Suomen pohjoisissa rajakunnissa elin-     toasemien toiminnan kannalta.
13937: keinoelämää on kehitetty pitkälti luottaen sii-         Viime vuoden aikana on kuitenkin osittain
13938: hen, että perinteinen Pohjoiskalottialueen va-      sisäisistä maatalous- ja hintapoliittisista syistä
13939: paakauppa säilyy. Hintavaihteluista huolimat-       ja osittain yleisten talouspoliittisten toimenpi-
13940: ta alueen kauppavirrat ja kauppasuunnat tasa-       teiden johdosta syntynyt vakavia häiriöitä eri
13941: painottavat pitkällä aikavälillä toisensa.          pohjoismaiden keskinäisessä rajakaupassa. Si-
13942:    Matkustajien henkilökohtaisten tuomisten         nänsä pienet muutokset ovat saaneet arvaamat-
13943: arvorajaa ja hyödykekohtaisia kiintiöitä on py-     tomia seurauksia myös sellaisissa maissa, joita
13944: ritty yhdenmukaistamaan Pohjoismaissa, vii-         vastaan toimenpide ei alunperin ole tarkoitet-
13945: meksi vuonna 1978 valmistuneen pohjoismai-          tu. Rajakaupan pääpaino on eteläisillä rajoilla,
13946: 4                                             1982 vp.
13947: 
13948: mutta erilaisten toimenpiteiden aiheuttamat          men hallituksen kanta kiintiöiden supistuksiin.
13949: haitalliset vaikutukset ovat ilmenneet muuten-       Näkökohdat luvattiin saattaa Norjan hallituksen
13950: kin elinkeinorakenteeltaan helposti haavoittu-       tietoon. Suomen aloitteesta asia otettiin esille
13951: vissa Pohjois-Suomen rajakunnissa. Näiden ra-        Pohjoismaiden pääministereiden kokouksessa
13952: jakaupan liikevaihto on huomattavasti laske-         marraskuussa sekä Pohjoismaiden aluepolitii-
13953: nut. Seurauksena on ollut lomautuksia ja lo-         kasta vastuussa olevien ministereiden kokouk-
13954: mautusvaroituksia sekä kaupan että matkailu-         sissa joulukuussa. Tällöin viitattiin yhteistyö-
13955: elinkeinojen osalta. Hallitus on eri yhteyksissä     mahdollisuuksiin Pohjoismaiden ministerineu-
13956: kiinnittänyt huomiota tilanteen vakavuuteen.         voston puitteissa.
13957:    Norjan maatalousministeriön päätöksestä li-           Samoin tullihallitus on joulukuun 27 päivä-
13958: han ja muiden maataloustuotteiden tuontikiin-        nä 1982 ehdottanut Norjan ja Ruotsin tullilai-
13959: tiön huomattavasta supistamisesta neuvoteltiin       toksille, että tullilaitokset yhdessä selvittäisi-
13960: ministeri Rekolan toimesta Norjan kauppami-          vät mahdollisuuksia yhdenmukaistaa tuonti-
13961: nisteri Skaugen Suomen vierailun aikana tou-         määräykset Pohjoiskalotin rajakuntien asukkail-
13962: kokuun 12 päivänä 1982. Suomen hallituksen           le. Ministeri Ollila ja ministeri Skauge keskus-
13963: ulkoasiainvaliokunta on myös käsitellyt kysy-        telivat asiasta Oslossa tammikuun 18 päivänä
13964: myksen. Kesäkuussa kauppa- ja teollisuusminis-       1983.
13965: teri Ollila lähetti Norjan maatalousministeriöl-         Hallitus katsoo, että hetkellisiä paineita ra-
13966: le kirjeen asiasta. Norjan vierailunsa aikana        jakaupan rajoitustoimiin olisi pyrittävä vastus-
13967: syyskuun 23 päivänä 1982 hän tapasi myös             tamaan. Perinteellisen rajakaupan ja yhteneväis-
13968: Norjan maatalousministerin. Norjan puolelta          ten tuonti- ja vientimääräysten laatiminen ja
13969: todettiin, että lihakiintiön rajoituspäätöksen       säilyttäminen on pitemmällä aikavälillä kaikil-
13970: purkamiseen ei vallitsevassa ylituotantotilan-       le pohjoismaille eduksi. Hallitus ei tässä vai-
13971: teessa ollut mahdollisuuksia. Osana Ruotsin ja       heessa pidä Suomen määräyksien yksipuolista
13972: Suomen devalvaatioiden johdosta työllisyyden         muuttamista tarkoituksenmukaisena, vaan pyr-
13973: turvaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä Norjan          kii ensisijaisesti pohjoismaisessa yhteistyössä
13974: valtiovarainministeriö päätti muuttaa yleisiä tul-   sekä harmonisoimaan rajakauppaa sääteleviä
13975: limääräyksiä kysymyksessä selostetulla tavalla.      määräyksiä että vahvistamaan maittemme väli-
13976: Suomen Norjan suurlähettiläs kävi lokakuun            siä neuvotteluyhteyksiä. Hallitus tulee tämän
13977: 21 päivänä 1982 Norjan kauppaministeriössä           jälkeen harkitsemaan kaikkia keinoja tilanteen
13978: luovuttamassa muistion, jossa selostettiin Suo-      vakauttamiseksi rajakaupassa.
13979:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
13980: 
13981:                                                                             Ministeri Arne Berner
13982:                                            N:o 459                                               5
13983: 
13984: 
13985: 
13986: 
13987:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13988: 
13989:   1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen       ämbetsmannautredning av år 1978. De tull-
13990: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      bestämmelser, som reglerar gr~nshandeln, om-
13991: se nr 2542 av den 16 december 1982 tili ve-       fattar också tullsamarbetet mellan de nordiska
13992: derbörande medlem av statsrådet för avgivande     länderna. Man har strävat efter att på ömse
13993: av svar översänt avskrift av följande av riks-    sidor av gränsen tiliämpa möjligast enhetliga
13994: dagsman Impiö m. fl. undertecknade spörsmål       bestämmelser. 1 nära samarbete med det svens-
13995: nr 459:                                           ka tullverket fattade tullstyrelsen under åren
13996:                                                   1981-1982 tre beslut om gränshandeln. En-
13997:           Kommer Regeringen att snarast av-       ligt beslut nr 55/81 återbärs bränsleskatt för
13998:        skaffa under året införda begränsningar    motorfordon i utrikestrafik tili den del i Fin-
13999:        i gränshandeln, samt vidare,               land anskaffad dieselolja används utomlands.
14000:           kommer Regeringen att föreslå för       Beslut nr 37/82 kompletterar bestämmelser för
14001:        regeringarna i Norge och Sverige att       lastbilar och bussar som transporterat gods eller
14002:        även de avskaffar begränsningarna i        passagerare från eller tili landet. Härvid får
14003:        gränshandeln åtminstone tili den del det   införas 200 liter bränsle i huvudtanken. För
14004:        gäller Nordkalotten, samt                  import av övrigt bilbränsle bör skatt erläggas
14005:           kommer Regeringen dessutom att          för den del som överskrider 50 liter. Jag be-
14006:        omedelbart vidta åtgärder för att          tonar, att man tidigare fick införa skattefritt
14007:        i samarbete med Norge och Sverige          50 liter vid alla tilifällen. Tullstyrelsens be-
14008:        låta utreda betydelsen av en fri gräns-    slut nr 230/82 undanröjde i likhet med de
14009:        handel för Nordkalottens befolkning,       svenska bestämmelserna tullfriheten för livs-
14010:        främjandet av näringslivet och för det     medel för barn som inte fyllt 12 år. Ovan-
14011:        nordiska samarbetet på ett praktiskt       nämnda förändringar har inget att göra med
14012:        pian?                                      de norska kvotbegränsningarna, vilket också
14013:                                                   motsvarar det norska tullverkets uppfattning.
14014:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      Regeringen kan sålunda inte förena sig i frå-
14015: anföra följande:                                  geställarens åsikt att Finland skulle ha börjat
14016:    Vid sidan av den samnordiska handeln har       en protektionistisk åtgärdsprocess i fråga om
14017: man traditionellt värdesatt den gränshandel       nordiskt samarbete. För prisproblem med i
14018: som regleras genom import- och exportbestäm-      frågan avsedda bränslen inom gränshandeln bör
14019: melser för resanden i de nordiska gränsom-        man inte enligt regeringens uppfattning till-
14020: rådena. Tili gränshandeln hör i form av egna      gripa differentiering av den direkta beskatt·
14021: kvoter också sådana produkter som inte berörs     ningen. Ovannämnda 50 liters regel har dess-
14022: av EFI'A-konventionens frihandel. Speciellt i     utom haft betydelse för bensinstationernas
14023: de norra gränskommunerna i Finland har nä-        verksamhet inom gränskommunema.
14024: ringslivet i stor utsträckning utvecklats ut-        Under senaste år har dock delvis av lant-
14025: gående från att den traditionella gränshandeln    brukspolitiska skäl och delvis som en följd
14026: inom Nordkaietten bevaras. Oberoende av pris-     av allmänna ekonomiskpolitiska åtgärder upp-
14027: fluktuationema har handelsströmmarna och          stått grava störningar i gränshandeln mellan
14028: handelsriktningarna inom området på sikt varit    de olika nordiska länderna. I och för sig små
14029: i balans.                                         förändringar har fått oöverskådliga följder
14030:    Värdegränsen och produktkvoter har för re-     också i sådana länder, mot vilka åtgärden inte
14031: sandens privata bruk harmoniserats så långt       ursprungligen var avsedd. Huvudparten av
14032: som möjligt i de nordiska länderna, senast ut-    gränshandeln sker vid gränserna i söder, men
14033: gående från de nordiska finansministeriernas      de menliga följderna av olika åtgärder har
14034: 088J00105P
14035: 6                                              19a2 .vp.
14036: 
14037: framträtt i gränskommunerna i norra Finland,          departement. I den redovisas den finländska
14038: som även eljest tili sin näringsstruktur är           regeringens hållning tili nedskärningarna, vilket
14039: särskilt utsatta. Omsättningen från gränshan-         man Iovade föra tili den norska regeringens
14040: deln har i dessa kommuner märkbart sjunkit            kännedom. På Finlands initiativ har ärendet
14041: med påföljande permitteringar och permitte-           tagits upp vid de nordiska statsministrarnas
14042: ringsvarslar i handel och turism. Regeringen          möte i november samt vid det nordiska mi-
14043: har vid olika tillfällen fäst uppmärksamhet vid       nistermötet för regionaipolitik i december.
14044: det svåra läget.                                      Härvid pekade man · på samarbetsmöjligheterna
14045:    Det norska lantbruksdepartementets be-             inom ramen för nordiska ministerrådet.
14046: slut om nedskämingar av importkvoterna                   Dessutom har tullstyrelsen den 28 dfl(:ember
14047: för . kött och lantbruksprodukter var före-           1982 föreslagit för de norska och svenska tuli~
14048: mål för förhandling mellan minister Rekola            verken en gemensam utredning av möjligheterna
14049: och Norges handelsminister Skauge under               att förenhetliga importbestämmelserna för in-,
14050: dennes besök i Finland den 21 maj 1982. Den           vånarna inom gränskommunerna på Nord-.
14051: finländ~ka     regeringens utrikesutskott har         kaiotten. Frågan dryftades vid minister Ollilas
14052: också behandlat frågan. I juni sände handels-         samtai med minister Skauge i Oslo den 18
14053: och ·iridustriminister Ollila tili det norska lant-   januari 1983.                            ··     ··
14054: bruksdepartementet ett brev i ärendet. Under              Regeringen anser att tillfälliga protektio-
14055: sitt besök i Norge den 23 september 1982              nistiska tryck beträffande gränshandeln borde
14056: träffade han också den norska lantbruks-              motstås. Uppgörande av enhetliga import- och
14057: ministern. Från norsk sida konstaterades att          exportbestämmelser för den traditionella
14058: det inte med tanke på rådande överproduktion          gränshandeln och dess bevarande är på sikt
14059: fanns möjlighet att inom en snar framtid upp-         tili fördel för alla nordiska Iänder. Regeringen
14060: häva · de norska begränsningarna i fråga om           finner det inte i detta läge ändamålsenligt att
14061: kött. Som en del av åtgärdspaketet för att            ensidigt ändra de finländska bestämmeiserna
14062: trygga sysselsättningen tili följd av de svenska      utan strävar efter att i nordiskt samarbete både
14063: och finska devalveringarna beslöt det norska          harmonisera de bestämmelser som gäller gräns-
14064: finansministeriet att ·ändra de allmänna tull-        handeln och att förstärka förhandlingsmekanis-
14065: bestämmelserna så som anges i spörsmålet. Med         merna mellan våra Iänder. Därefter ·kommer
14066: anledning härav överlämnade Finlands ambas-           regeringen med alla tili buds stående medel
14067: sadör i Norge den 21 oktober 1982 en prome-.          att utvärdera hur Iäget inom gränshandeln kun-
14068: moria om gränshandeln tili Norges handels-            de stabilisetas.
14069:       Helsingfors den 26 januari 1983
14070: 
14071:                                                                               Minister Arne Berner
14072: Kirjallinen kysymys n:o 460
14073: 
14074: 
14075: 
14076: 
14077:                                  Kanerva ym.: Eduskuntavaalien yhteydessä suoritettavan rahan-
14078:                                     keräyksen järjestämisestä
14079: 
14080: 
14081:                          E d'u s kunnan .Herra Puhe m i e. he 11 e
14082: 
14083:    Invalidiliitto; Kehitysvammaliitto, Keuhko-      keräyksen ·puhdas tuotto. Nämä ovat näkökoh-
14084: vammaliitto, Näkövammaisten Keskusliitto ja         tia, jotka määräytyvät rahankeräyslain ja -ase-
14085: Sotainvalidien . Veljesliitto ovat yhdessä Kuu-     tuksen säännösten nojalla.
14086: rojen Liiton ja Kuulonhuoltoliiton kanssa jär-         Viranomaisten määräyksistä on syntynyt kui-
14087: jestämässä rahankeräystä. Kyseiset järjestöt        tenkin epäselvyyksiä keräyksen käytännön toi-
14088: ovat pyytäneet lupaa saada toimintansa tukee        meenpanoon liittyvissä asioissa. Näissä mää-
14089: miseksi toimeenpanna koko maan alueella             räyksissä on ehtoja, joiden mukaan keräysjär-
14090: Ahvenanmaata lukuun ottamatta rahankeräyk-          jestelyt tulee hoitaa siten, etteivät vaaliviran-
14091: sen. Keräys on tarkoitettu toimeenpanna             omaiset joudu missään vaiheessa osallistumaan
14092: 20-21. 3. 1983 pidettävien eduskuntavaalien         rahankeräykseen liittyviin tehtäviin. Samaan
14093: yhteydessä. Järjestöt ovat esittäneet, että ne      aikaan on ilmaantunut neuvottomuutta sen
14094: keräävät rahaa enintään 15 000 keräyslippaalla      suhteen, ettei keräystä kyettäisi toimeenpane-
14095: kaikilla avoinna olevilla äänestyspaikoilla en-     maan sellaisessa huoneistotilassa, joka tarjoaisi
14096: nakkoäänestyspaikat näihin mukaan lukien.           asianmukaiset mahdollisuudet.       ·
14097:    Hakijoitten on ennen rahankeräyksen alkua           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14098: jätettävä keräyslippaat poliisiviranomaisille nu-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14099: meroitaviksi ja leimattaviksi ja jokaiseen lip-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14100: paaseen tulee merkitä keräyksen voimassaolo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14101: aika sekä päätöksen numero ja päiväys.
14102:    Määrämuotoa noudattaen hakijan tulee                       Millä tavoin Hallitus aikoo huoleh-
14103: myöskin kolmen kuukauden kuluessa rahan-                   tia siitä, että seuraavien eduskuntavaa-
14104: keräyksen päättymisestä lukien jättää tilitys              lien yhteydessä perusteluissa mainitut
14105: viranomaiselle . Näistä tulee käydä selville ke-           sosiaalityötä tekevät valtakunnalliset
14106: räyksen kokonaistuotto, asiamies- ja muut                  keskusjärjestöt kykenevät toimeenpane-
14107: palkkiot, painatus- ja mainoskustannukset,                 maan rahankeräyksensä asianmukaisissa
14108: muut yksilöidyt kustannukset samoin kuin                   olosuhteissa?
14109:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
14110: 
14111:          Ilkka Kanerva               Ritva Laurila                Matti Pelttari
14112:          Ulla Puolanne               Eeva Kauppi                  Toivo Mäkynen
14113:          Tuulikki Petäjäniemi        Heikki Perho                 Anna-Kaarina Louvo
14114:                        Pekka Jokinen               Pertti Salolainen
14115: 
14116: 
14117: 
14118: 
14119: 088300087W
14120: 2                                           1982 vp.
14121: 
14122: 
14123: 
14124: 
14125:                         Edus'kunnan Herra Puhemiehelle
14126: 
14127:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen-; .• ·, Keräyslupaan rahankeräyslain 2 §:n 2 mo-
14128: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- mentin nojalla liitettyjä ehtoja on keräyksen
14129: hemies, olette 17 päivänä joulukuuta 1982 poikkeukselliset toimeenpanopaii-_at huomioon
14130: päivätyn kirjeeJl1le n:o 2543 ohella lähettä- ,otettuina pidettävä välttämättöminä. Vaalitoi-
14131: nyt valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toi- mitus ei saa häiriintyä vaaleihin kuulumatto-
14132: mitettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Ilkka masta muusta toiminnasta johtuen. Tämän
14133: Kanervan . ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o . vuoksi ei keräyksen toimeenpaneminen äänes-
14134: 460, jossa tiedustellaan:                         tyshuoneessa tule kysymykseen.
14135:                                                      Keräysluvan saajan tulee itse huolehtia ke-
14136:             Millä tavoin Hallitus aikoo huoleh- räyksen vaatimista käytännön toimenpiteistä .
14137:        . tia siitä, että seuraavien eduskuntavaa- Mitään perustetta sille, että keräyksen toimeen-
14138:          lien yhteydessä perusteluissa mainitut panossa saataisiin käyttää hyväksi viranomai-
14139:          sosiaalityötä tekevät valtakunnalliset sia, ei ole olemassa. Vaaliviranomaiset, joilla
14140:          keskusjärjestöt kykenevät toimeenpane- tässä yhteydessä on tarkoitettu vaalilautakun-
14141:          maan rahankeräyksensä asianmukaisissa taa jäsenineen ja varajäsenineen ja sihteerei-
14142:          olosuhteissa?                            neen sekä vaaliavustajia, suorittavat vaalien
14143:                                                   aikana niin tärkeää ja vastuunalaista tehtävää,
14144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- että heille on taattava sen suorittamiseen kai-
14145: taen seuraavaa:                                   kinpuolinen työrauha. Tämän vuoksi on vält-
14146:    Uudenmaan lääninhallitus on 30. 6. 1982 te- tämätöntä panna tässä tarkoitetun rahanke-
14147: kemällään päätöksellä myöntänyt kysymyksen räyksen ehdoksi myös se, että keräysjärjestelyt
14148: perusteluosassa tarkoitetuille yhdistyksille yh- on hoidettava sillä tavoin, etteivät vaaliviran-
14149: teisesti luvan toimeenpanna rahankeräys 20- omaiset joudu osallistumaan rahankeräykseen
14150: 21. 3. 1983 pidettävien eduskuntavaalien yh- liittyviin tehtäviin.
14151: teydessä. Lupa on myönnetty ehdolla, ettei           Myös tulevien vaalien osalta, jos rahanke-
14152: keräystä toimeenpanna siinä huoneessa, jossa .räysten toimeenpaneminen niiden yhteydessä
14153: äänestys tapahtuu, ja että keräysjärjestelyt hoi- sallitaan, tullaan huolehtimaan siitä, etteivät
14154: detaan siten, etteivät vaaliviranomaiset joudu ·keräys tai sen järjestelyt vaaranna vaalien häi-
14155: osallistumaan rahankeräykseen liittyviin tehtä- riötöntä kulkua.
14156: viin.
14157:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1983
14158: 
14159:                                                                        Ministeri Mikko Jokela
14160:                                              N:o 460                                            3
14161: 
14162: 
14163: 
14164: 
14165:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14166: 
14167:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Med hänsyn till de exceptionella platser där
14168: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      insarnlingen anordnas måste de vilikor, sorn
14169: nr 2543 av den 17 december 1982 tili veder-        har uppställts för tiliståndet tili penningin-
14170: börande medlem av statsrådet översänt av-          samling med stöd av 2 § 2 mom. lagen om
14171: skrift av följande av riksdagsman Ilkka Ka-        penninginsarnlingar, anses vara nödvändiga.
14172: nerva m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 460:   En valförrättning får inte störas av annan
14173:                                                    verksarnhet, som inte hör samman med valet.
14174:           På vilket sätt ämnar Regeringen          Därför kan det inte komma i fråga att anordna
14175:        sörja för att de riksornfattande central-   en insarnling i rum där röstning sker.
14176:        organisationer som närnns i motive-            Tillståndshavaren bör själv sköta de prak-
14177:        ringen och sorn utför socialt arbete        tiska åtgärder som insamlingen påkallar. Det
14178:        blir i stånd att anordna en penning-        finns ingen grund för att anlita myndigheterna
14179:        insarnling under behöriga förhållanden      vid anordnandet av insamlingen. Valrnyndig-
14180:        i sarnband med nästa riksdagsval?           heterna, varrned här avses valnärnnd bestående
14181:                                                    av rnedlernrnar och suppleanter samt sekre-
14182:    Såsom svar på detta spörsrnål får jag vörd-     terare, sköter vid valet en så viktig och
14183: samt anföra följande:                              ansvarsfull uppgift att de bör tillförsäkras
14184:    Länsstyrelsen i Nylands Iän har genom ett       arbetsro i alla avseenden. Det är därför nöd-
14185: beslut 30. 6. 1982 gett de föreningar som av-      vändigt att för sådana penninginsamlingar som
14186: ses i spörsrnålets motivering ett gernensarnt      här avses uppställa också det villkoret att
14187: tilistånd att anordna en penninginsarnling i       arrangernangen för insarnlingen bör skötas så,
14188: anslutning tili det riksdagsval sorn hålls under   att valrnyndigheterna inte behöver rnedverka
14189: tiden 20-21. 3. 1983. Tiliståndet har bevil-       i uppgi.fter som hör sarnrnan med insarn-
14190: jats på vilikor att insarnlingen inte anordnas     lingen.
14191: i rurn där röstning försiggår och att insam-          Också vid det förestående valet kornrner
14192: lingen sköts så, att valmyndigheterna inte         det, såvida penninginsarnling i samband där-
14193: behöver medverka i uppgifter som hör samman        med blir tillåten, att sörjas för att insarn-
14194: rned penninginsamlingen.                           lingen och arrangemangen för denna inte stör
14195:                                                    valförrättningen.
14196:      Helsingfors den 20 januari 1983
14197: 
14198:                                                                         Minister Mikko Jokela
14199:                                              1982 vp.
14200: 
14201: Kirjallinen kysymys n:o 461
14202: 
14203: 
14204:                                  Vähäkangas: Koulutus- ja työkeskuksen perustamisesta Limin-
14205:                                     kaan
14206: 
14207: 
14208:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14209: 
14210:     Keskiasteen koulutussuunnittelun yhteydessä        Näyttää kuitenkin siltä, ettei sosiaalihallitus
14211: on todettu tarpeelliseksi myös ammatillisen eri-    ole tyytynyt tehtyyn ratkaisuun, vaan sut.mnit-
14212: tyisopetuksen kehittäminen. Erityisopetuksen        telee edelleen koulukodin perustamista Hä-
14213: tarpeessa olevien nuorten on vaikea päästä ta-      meenlinnaan. Tarkoituksena ei olisi Kylliälän
14214: vallisiin ammattikouluihin taikka he jättävät ta-   koulukodin siirtäminen, vaan sen asteittainen
14215: vallista useammin koulunkäyntinsä kesken. He        lakkauttaminen sitä mukaa kuin uusi koulukoti
14216: näyttävät tarvitsevan erityistoimenpiteitä amma-    käynnistyisi.
14217: tillisessa koulutuksessaan kuten peruskoulutuk-        Muun muassa Limingan kunta ja Kylliälän
14218: sessaankin.                                         henkilökunta pitävät tärkeänä, että Kylliälän
14219:     Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu on        koulukoti pysyy Limingassa ja että sen yhtey-
14220: suunnitelmissaan esittänyt ammatillisen erityis-    dessä voidaan kehittää ammatillista erityisope-
14221: opetuksen sijoittamista sivutoimipisteeseensä Li-   tusta. Kylliälän yhteyteen on helppo luoda suo-
14222: minkaan. Koulutusta järjestettäisiin Kylliälän      jatyöpaikkoja nuorille, ja laitoksen lähettyvillä
14223: koulukodin yhteydessä. Oulun läänin keskias-        on teollisuuslaitoksia, joita voitaisiin käyttää
14224: teen koulunuudistuksen suunnittelutoimikunta        koulutuksessa hyväksi.
14225: on esittänyt kehittämissuunnitelmassaan vuo-           Ajatus Kylliälän siirtämisestä on eri muo-
14226: sille 1982-1983 ammattikasvatushallitukselle        doissa ollut vireillä jo kymmenen vuotta. Tänä
14227: ammatillisen erityisopetuksen aloittamista Li-      aikana koulukodin kehittäminen on ollut py-
14228: mingassa jo vuonna 1982. Valtioneuvosto on          sähdyksissä. Henkilökunnan asema on . siirto-
14229: vahvistanut suunnitelman 17. 12. 1981. Kylliä-      uhan vuoksi ollut erittäin epävarma. Viime kä-
14230: län koulukodin henkilökunta ja laitoksen joh-       dessä tämä epävarmuus koituu oppilaiden va-
14231: tokunta ovat yhtyneet esitykseen. Koulukoti ja      hingoksi.
14232: ammatillisen erityisopetuksen koulutuspiste tu-        Kylliälän koulukodin ja ammatillisen erityis-
14233: kevat toinen toisiaan paikkakunnalla.               opetuksen yhdistäminen voitaisiin toteuttaa si~
14234:     Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen     ten, että perustettaisiin Limingan koulutus- ja
14235: Kylliälän koulukodin yhteydessä ei kuitenkaan       työkeskus, jonka eri osastot noudattaisivat
14236: ole edennyt mutkattomasti. Sosiaalihallituksessa    oman alansa lainsäädäntöä. Näin voitaisiin voit-
14237: on ilmeisesti esiintynyt halukkuutta siirtää kou-   taa monet hallinnolliset ongelmat.
14238: lukoti esimerkiksi Hämeenlinnaan. Koulukodin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14239: henkilökunta ja Limingan kunta ovat kuitenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14240: lähteneet siitä, että koulukoti ja sen 35 työ-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14241: paikkaa pysyisivät Limingassa.                      vaksi seuraavan kysymyksen:
14242:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kuluvan
14243: vuoden keväällä työryhmän selvittämään asiaa.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14244: Työryhmä päätyi yksimielisesti esittämään, että            ryhtyä Limingan koulutus- ja työkeskuk-
14245: Kylliälän koulukoti jää Liminkaan ja että sen              sen perustamiseksi sekä koulukotitoimin-
14246:  yhteyteen järjestetään Pohjois-Pohjanmaan am-             nan ja ammatillisen erityisopetuksen tur-
14247:  mattikoulun toimesta ammatillista opetusta.               vaamiseksi Limingan kunnassa?
14248:  Kyseinen koulutus on alkanut tänä syksynä
14249: puu- ja metallilinjalla ja syksyllä 1983 on tar-
14250:  koitus käynnistää kaksi uutta linjaa.
14251:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
14252: 
14253:                                         Juhani Vähäkangas
14254: 088300108K
14255: 2                                            1982 vp.
14256: 
14257: 
14258: 
14259: 
14260:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14261: 
14262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuoden 1982 keväällä. Työryhmän yksimieW
14263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       senä kannanottona asiaan oli, että valtion kou-
14264: olette 17 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-     lukoteja koskeviin lukuperusteluihin valtion
14265: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vuoden 1983 tulo- ja menoarvioehdotukseen
14266: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sisällytetään maininnat Kylliälän koulukodin
14267: Juhani Vähäkankaan näin kuuluvasta kirjalli-        toiminnan kehittämisestä ammatillisen erityis·
14268: sesta kysymyksestä n:o 461:                         opetuksen suuntaan sekä Perttulan koulutus•
14269:                                                     keskuksen Ylänteen vapautuvien tilojen käyttä~
14270:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       misestä koulukotitoimintaan.
14271:        ryhtyä Limingan koulutus- ja työkeskuk-         Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
14272:        sen perustamiseksi sekä koulukotitoimin-     vioon sisältyy työryhmän edellä mainitut kan~
14273:        nan ja ammatillisen erityisopetuksen tur-    nanotot ja käytännössä Kylliälän koulukodissa
14274:        vaamiseksi Limingan kunnassa?                on myös jo erityisammattiopetuksen järjestämi·
14275:                                                     nen aloitettu viime vuoden syksystä alkaen;
14276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Toimintaa on tarkoitus taloudellisten mahdolli..:
14277: vasti seuraavaa:                                    suuksien puitteissa laajentaa myöhempinä vuo~
14278:    Oulun läänin Limingan kunnassa sijaitsevan       sina.
14279: valtion ylläpitämän Kylliälän koulukodin toimi-        Mitä tulee kaavailoihin perustaa Liminkaan
14280: tilojen ja kiinteistön käyttöä koskeva asia on      erillinen ammatillinen koulutus- ja työkeskus~
14281: ollut, kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,     niin on todettava, että tältä osin suunnittelu-
14282: jo runsaan kymmenen vuoden ajan eri työryh-         työ on parhaillaan vireillä sosiaalihallituksessa.
14283: mien selviteltävänä. Viimeksi asiaa pohti so-       Tältä osin asia liittyy myös osaksi valmistelta•
14284: siaali- ja terveysministeriön asettama virkamies-   vana olevan lastensuojelulain kokonaisuudistuk-
14285: työryhmä, joka jätti raporttinsa ministeriölle      seen.
14286:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1983
14287: 
14288:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
14289:                                              N:o 461                                             3
14290: 
14291: 
14292: 
14293: 
14294:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14295: 
14296:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betsgruppens enhälliga ställningstagande var
14297: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att i kapitelmotiveringen i statsverksproposi-
14298: av den 17 december 1982 tili vederbörande          tionen för år 1983 gällande statens skolhem
14299: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     bör intas ett omnämnande om att verksamhe-
14300: jande av riksdagsman Juhani Vähäkangas un-         ten vid Kylliälä skolhem skall utvecklas i rikt-
14301: dertecknade spörsmål nr 461:                       ning mot yrkesinriktad specialundervisning
14302:                                                    samt om att de utrymmen som blir lediga vid
14303:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     Perttula utbildningscentral i Ylänne skall an-
14304:        ta för att inrätta en utbildnings- och      vändas fbr skolhemsverksamhet.
14305:        arbetscentral i Limingo samt för att           Arbetsgruppens ovan refererade ställnings-
14306:        trygga skolhemsverksamheten och den         taganden ingår i statsförslaget för innevarande
14307:        yrkesinriktade specialundervisningen i      år, och i praktiken har man också börjat ordna
14308:        Limingo kommun?                             den yrkesinriktade specialundervisningen vid
14309:                                                    Kylliälä skolhem redan från och med senaste
14310:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      höst. Avsikten är att utvidga verksamheten un-
14311: samt anföra följande:                              der senare år inom ramen för de ekonomiska
14312:    Som det konstateras i motiveringen tili         möjligheterna.
14313: spörsmålet har olika arbetsgrupper i mer än           Beträffande planerna på att inrätta en sär-
14314: tio år haft tili uppgift att utreda hur arbets-    skild yrkesinriktad utbildnings- och arbets-
14315: utrymmena och fastigheten vid det av staten        central i Limingo kan det konstateras att pla-
14316: ägda Kylliälä skolhem i Limingo kommun i           neringsarbetet pågår vid socialstyrelsen. Tili
14317: Uleåborgs Iän skall användas. Senast övervägdes    denna del ansluter sig frågan även såsom ett
14318: frågan av en av social- och hälsovårdsministe-     delproblem tili totalreformen av lagen om
14319: riet tilisatt tjänstemannaarbetsgrupp, som av-     barnskydd, som för närvarande är under bered-
14320: gav sin rapport tili ministeriet våren 1982. Ar-   ning.
14321:      Helsingfors den 25 januari 1983
14322: 
14323:                                                                    Minister Marjatta Väänänen
14324:                                               1982 vp.
14325: 
14326: Kirjallinen kysymys n:o 462
14327: 
14328: 
14329: 
14330: 
14331:                                   Tuomaala ym.: Valtion polttoainekeskuksen Pol;Ijanmaan .turve-
14332:                                      piirin työntekijöiden työllisyyden turva(l.misesta ·
14333: 
14334: 
14335:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14336: 
14337:     Valtion polttoainekeskuksen, VAPO:n, lähi-       Peräseinäjoella VAPO oli vuonna 1981 kärki-
14338: aikoina eläkkeelle siirtyvän toimitusjohtajan        päässä kunnan suurimmista veronmaksajista) .
14339: johtama pieni työryhmä on tehnyt kaksi ehdo-            VAPO:n Pohjanmaan turvepiiri tuotti viime
14340: tusta VAPO:n organisaation uudistamiseksi.           kesänä turvetta noin 3,5 milj. n13 (VAPO:n
14341: Niistä edellinen lähtee siitä, että nykyisistä 11    koko tuotanto oli noin 14 milj. m3 r Pohjan-
14342: turvepiiristä muodostettaisiin 4-6 hankinta-         maan turvepiirin alueella olevat Haukinevan
14343: aluetta, joista yksi olisi Pohjanmaan hankinta-      tuotantolaitokset      käyttävät      raaka-aineeria
14344: alue. Jälkimmäinen puolestaan lähtee siitä, että     400 000 m3 palaturvetta ja 100 000 m3 kasvu-
14345: hankinta-alueita olisi 4, jolloin Pohjanmaan piiri   turvetta.
14346: yhdistettäisiin Länsi-Suomen hankinta-aluee-            Pohjanmaan turvepiirin suurimmat turpeen
14347: seen.                                                tilaajat ovat tällä hetkellä Kemira Oy:n Säterin
14348:     VAPO:n piirissä on oudoksuttu, että laitok-      tehtaat Valkeakaskeila (1 000 000 m3 ), Tam-
14349: sen eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja on juuri     pereen kaupungin sähkölaitos (800 000 m3 ),
14350: ennen siirtymistään pois sanotusta laitoksesta       Metsä-Botnia Oy Kaskisissa (30 .000 m3) , Oy
14351: lähtenyt esittämään VAPO:n toimintaan oleel-         Alko Ab:n tehtaat Ilmajoen Koskenkorvalla
14352: lisesti vaikuttavia muutoksia. Koska VAPO:n           (60 000 m3 ), Seinäjoen kaupunki (100 000
14353: organisaation uudistaminen sinänsä on tarpeel-       m3 ), Etelä-Pohjanmaan keskussairaala Seinii-
14354: lista, on pidettävä välttämättömänä, että sano-      joella . (30 000 m3), Kiviristin lämpö Lapualla
14355: tut muutokset valmistellaan ja toteutetaan            (30 000 m3 ) sekä eräät muut tilaajat.
14356: vasta uuden organisaation toimivan johdon               Mikäli sanottu jälkimmäinen suunnitelma
14357: toimesta.                                            toteutuisi, se merkitsisi todennäköisesti turve-
14358:     Alussa mainittua jälkimmäistä ehdotusta on       tuotannon huomattavaa supistamista. Pohjan-
14359: pidettävä hätiköitynä ja viime kädessä jopa          maasta tulisi tuolloin Länsi-Suomelle vain
14360: VAPO:n etujen vastaisena. Sillä tulisi toteu-        eräänlainen reservialue.            .
14361: tuessaan olemaan hyvin kohtalokkaita seuraa-            Tällöin myös työvoimaa todennäköisesti ra-
14362: muksia paitsi koko VAPO:lle, ennen kaikkea           justi vähennettäisiin, jolloin vaaravyöhykkee-
14363: VAPO:n toiminnalle Pohjanmaalla.                     seen joutuisivat edellä mainitut työntekijät ja
14364:     On näet otettava huomioon, että peräti           toimihenkilöt,      urakoitsijat  ja      autoilijat,
14365: 25 % VAPO:n hallussa olevista suoalueista            VAPO:n Pohjanmaan piirin kaikki työntekijä-
14366: sijaitsee Pohjanmaan turvepiirin alueella.           ryhmät. Työllisyysvaikutus olisi siis erittäin
14367:     Pohjanmaan turvepiiri työllistää turvetuotan-    tuntuva.
14368: toaikana yli 1 000 henkilöä -          esimerkiksi      Samoin Etelä-Pohjanmaan talouselämä kär-
14369: viime kesänä noin 1 250 henkilöä. Heistä on          sisi huomattavasti mm. kaupan ja liikenteen
14370: traktoriurakoitsijoita yli 300. Talvikaudella        aloilla, mikä heijastuisi myös tätä kautta kun-
14371: VAPO:n Pohjanmaan piiri työllistää 500-              tien verotuloihin.
14372: 600 henkilöä, joista autoilijoita noin 40 ja            Alueellisesti Etelä-Pohjanmaalla raskaimmat
14373: muita urakoitsijoita noin 60.                        seuraamukset kohdistuisivat Suupohjan ja
14374:     Pohjanmaan turvepiiri on Valtionrautateiden      Järviseudun kuntiin, jotka ovat keskimääräistä
14375: Seinäjoen liikennepiirin suurimpia asiakkaita.       etäämmällä turpeen käyttökohteista.
14376: VAPO liikeyrityksenä sekä sen työntekijät ja            Niinikään kasvuturpeen kehittämis- ja jalos-
14377: urakoitsijat tuovat useimpiin maakunnan kun-         tamismahdollisuudet heikkenisivät oleellisesti,
14378:  tiin huomattavan määrän verotuloja (esim.           jolloin vaaravyöhykkeeseen joutuisi myös esi-
14379: 088300113R
14380: 2                                            1982 vp.
14381: 
14382: merkiksi kasvuturpeen säkityslaitos Jalasjär-       maisen tarpeen lähes kokonaan, mutta joka
14383: vellä.                                              voi tarjota lähitulevaisuudessa jopa uusia vien-
14384:    Mikäli päätöksenteko Pohjanmaan turvepii-        timahdollisuuksia kotimaiselle tuotannolle.
14385: rin asioissa siirtyisi maakunnan ulkopuolelle,          Samoin on korostettava sitä, että VAPO on
14386: se todennäköisesti aiheuttaisi esimerkiksi Poh-     kouluttanut alusta alkaen kaikki toimihenki-
14387: janmaan autoilijoiden jäämisen toisarvoiseen        lönsä ja työntekijänsä erikoisammattiin, jonka
14388: asemaan, puhumattakaan muista urakoitsijoista       osoittamalla tieto-taitopanoksella on ollut ky-
14389: tai muusta liiketoiminnasta.                        syntää maamme rajojen ulkopuolellakin. Tästä
14390:     Erityistä huomiota on kiinnitettävä Hauki-      syystä valtiolla on erityinen vastuu VAPO:n
14391: nevan tehtaisiin Peräseinäjoella. Tehtaan tuot-     työntekijöiden ja toimihenkilöiden työllisyydes-
14392: teita ovat turvekoksi, turvebriketti, sähkö ja      tä.
14393: lämpö kasvihuonealueelle. Lisäksi tehdas tuot-          Ottaen huomioon viimemainitut näkökohdat
14394: ta,a kasvuturveleyy- ja säkkituotteita.             ja valtakunnalliset energiahuollon tavoitteet on
14395:     Tehtaan ipvestoinnit vuoden 1974 jälkeen        edellytettävä, ettei VAPO: ssa tehdä hätiköi-
14396: ovat oll'eet _noin 150 miljoonaa markkaa. Kun       tyjä eikä lyhytnäköisiä ratkaisuja missään suh-
14397: Suomen turpeen jalostamisen kannalta tehty työ      teessa, ei myöskään sen organisaatiota uudis-
14398: on ollut merkittävää kehitysluonteista pio-         tettaessa.
14399: rteerityötä, ei tehtaan kannattavuus ole ollut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14400: täysin tyydyttävä. Syksyn aikana -tehtyjen tase-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14401: ajomittau~ten ja laskelmien mukaan edellytyk~       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14402: set kannattavalle toiminnalle ovat kuitenkin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14403: olellJ,as~a. Tosin nimenomaan laitosten 'kehittä-
14404: mistyöhön ja tuotteiden markkinointiin on eric                Aikooko Hallitus huolehtia Valtion
14405: tyisesti _panostettava.                   _                polttoainekeskuksen Pohjanmaan turve-
14406:     Valtakunnallisesti VAPO:n toiminta on hy-              piirin työntekijöiden ja toimihenkilöi-
14407: vin merkittävää ajatellen esimerkiksi kansain-             den sekä urakoitsijoiden työllisyyden
14408: välisten polttoainekriisien sietokykyä, työlli-            täysimääräisesta turvaamisesta, ja
14409: syyden hoitoa ja maksutaseongelmia.                           aikooko Hallitus säilyttää nykyisen
14410:     Erityisesti on otettava _huomioon, että tur-           Pohjanmaan turvepiirin itsenäisenä Poh-
14411: peen ympärille on kehittynyt kokonaan uutta                janmaan hankinta-alueena VAPO:n or-
14412: kone- ja laiteteollisuutta, joka tyydyttää koti-           ganisaatiota uudistettaessa?
14413:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1982
14414: 
14415:          Juhani Tuomaala            Markus Aaltonen            Helge Saarikoski
14416:          Orvokki Kangas             Veikko Pihlajamäki         Eino Uusitalo
14417:          Eeva Kauppi                Jorma Fred                 Heimo Linna
14418:                    Juhani Raudasoja                 Sten Söderström
14419:                                               N:o 462                                             3
14420: 
14421: 
14422: 
14423: 
14424:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14425: 
14426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     maan kannattavasti tuontipolttoaineiden kanssa
14427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kilpailukykyiseen hintaan. Tuotantokustannus-
14428: olette 17 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          ten kurissapitämiseksi ja ollakseen kilpailuky-
14429: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kyinen myös yksityisten yrittäjien kanssa
14430: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       VAPO joutuu saneeraamaan toimintaansa.
14431: edustaja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kir-            VAPO:ssa on pantu vireille sisäinen orga-
14432: jallisesta kysymyksestä n:o 462:                    nisaatiouudistus, jonka mukaan nykyiset seit-
14433:                                                     semän turvepiiriä ja neljä puunhankinta-aluetta
14434:           Aikooko Hallitus huolehtia Valtion        on suunniteltu yhdistettäväksi 4-5:ksi maan-
14435:        polttoainekeskuksen Pohjanmaan turve-        tieteelliseltä alueeltaan ja toiminnan volyymii-
14436:        piirin työntekijöiden ja toimihenkilöi-      tään likimain yhtäsuureksi hankinta-alueeksi.
14437:        den sekä urakoitsijoiden työllisyyden        Tällä organisaatiouudistuksella tähdätään hal-
14438:        täysimääräisesta turvaamisesta, ja           linnon kiinteiden kustannusten vähentämiseen,
14439:           aikooko Hallitus säilyttää nykyisen       työvoiman suuren kausivaihtelun tasaamiseen,
14440:        Pohjanmaan turvepiirin itsenäisenä Poh-      asiakaspalvelun parantamiseen ja liiketoiminnan
14441:        janmaan hankinta-alueena VAPO:n or-          yleiseen tehostamiseen.
14442:        ganisaatiota uudistettaessa?                    Pohjanmaan turvepiiri säilytetään VAPO:n
14443:                                                     johtokunnan 20.1. 1983 tekemän päätöksen
14444:                                                     mukaan. Turpeen käytön lisäystä tulisi kui-
14445:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        tenkin tehostaa Pohjanmaan turvepiirin säily-
14446:    Valtion polttoainekeskus (VAPO) to1m11           misen turvaamiseksi.
14447: nykyisin seitsemän turvepiirin ja neljän puun-         Uusien hankintapiirien suunnittelussa on
14448: hankinta-alueen puitteissa. VAPO:n Pohjan-          yhtenä tavoitteena VAPO :lla ollut muodostaa
14449: maan piiri tuotti kesällä 1982 turvetta 3,6         sellaiset yhtenäiset aluekokonaisuudet, joissa
14450: milj. m3, mikä on 22% VAPO:n kokonais-              turpeen tuotanto ja käyttö olisivat tasapainossa
14451: tuotannosta. Tehtyjen kauppasopimusten sekä         samojen hallinnollisten rajojen sisäpuolella.
14452: kysyntäennusteiden      mukaan      jyrsinturpeen   Esimerkiksi Pohjanmaan turvepiirin omalla
14453: myyntimäärä jää kuluvana vuonna VAPO:n              alueella käytetään nykyisin vain 17 % piirin
14454: Pohjanmaan myyntipiirissä 1,9 milj. m3 :iin.        jyrsinturvetuotannosta.
14455: Näköpiirissä ei ole jyrsinturpeen kysynnän olen-       Suunniteltu organisaatiouudistus luo VA-
14456: naista kasvua lähivuosien aikana. Myös pala-        PO:ssa mahdollisuuksia turve- ja puutoimialan
14457: turpeen ja turvejalosteiden kysyntä lähitule-       työvoiman yhteiskäyttöön, millä on mahdol-
14458: vaisuudessa näyttää kasvavan verkkaisesti. Hin-     lista lisätä talvityömahdollisuuksia soiden val-
14459: noittelun ohella turvetuotteiden kysyntään          mistelutarpeen ja ympärivuotisten työtilaisuuk-
14460: voidaan kuitenkin vaikuttaa tehostamalla mark-      sien vähennyttyä.
14461: kinointiponnisteluja.                                  VAPO:n organisaatiomuutosten ollessa sel-
14462:    Ottaen huomioon viime kesänä tuotettu,           vittelyvaiheessa kauppa- ja teollisuusministeriö
14463: ylivuotisiin varastoihin jäävä jyrsinturvemäärä,    on 10. 1. 1983 päivätyllä kirjeellä antanut
14464: on mahdollista, että VAPO:n Pohjanmaan pii-         VAPO:lle liiketoiminnan järjestelyä koskevia
14465: rin on tarkistettava ensi kesän tuotantotavoi-      väliaikaisia ohjeita. Ohjeissa on esitetty muun
14466: tettaan. Tämä voi merkitä myös kesäaikaisen         muassa seuraavia näkökohtia:
14467: työvoiman käytön vähenemistä.                          - Hauldnevan tehtaiden käyttöä jatketaan
14468:    Kulutuksen kasvu tulevaisuudessa edellyttää,     VAPO:ssa kevätkaudelle 1983 laaditun tuotan-
14469: että kotimaisia polttoaineita pystytään tuotta-     tosuunnitelman mukaisesti maaliskuun loppuun
14470: 4                                           1982 vp.
14471: 
14472: saakka. Tämän ajan puitteissa pyritään selvit-     suorittaa niin, ettei tuotannon kannattavuus
14473: tämään myös briketin varmuusvarastointiin           tämän vuoksi vaarannu. Samalla tulee pyrkiä
14474: liittyviä kysymyksiä.                              kehittämään organisaatiota mahdollisimman toi-
14475:    - Erillisen, työmaihin liittymättömän Kok-      mivaksi ja tehokkaaksi. Mahdollisten henkilö-
14476: kolan konekorjaamon, jonka toiminnan VAPO          supistusten osalta tulee noudattaa joustavaa
14477: on suunnitellut lakkautettavaksi, työpaikkojen     linjaa huomioimaila mahdolliset eläkkeelle siir-
14478: vähennystoimiin ei tule ryhtyä talvikuukausien     rot ja muut sisäiset siirrot niin, että suoranai-
14479: aikana.                                            sia irtisanomisia pyritään välttämään.
14480:    - Osa vähentyneen tuotantopinta-alan val-           Mainitussa kirjeessä kauppa- ja teollisuus-
14481: mistelutarpeen vuoksi vapautuvasta työvoimas-       ministeriö on lisäksi painottanut laitoksesta
14482: ta voidaan työllistää toistaiseksi työvoimami-     annetun asetuksen kannattavuudelle asettamia
14483: nisteriön erillisrahoituksella tapahtuvalla yli-   ,velvoitteita. Asetuksen mukaan laitoksen liike-
14484: määräisellä turvetuotantoalueiden valmistelulla    .toiminta on hoidettava siten, että se kattaa
14485: ja osa VAPO:n omilla huoltokorjaamoilla.            tuloillaan toiminnasta aiheutuneet menot, JOl-
14486:     - Kapasiteetin uudelleenmitoitus vähenty-      hin luetaan sitoutuneen pääoman kuoletukset
14487: nyttä investointitoimintaa vastaavaksi tulee        ja korko.
14488:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
14489: 
14490:                                                                           Ministeri Arne Berner
14491:                                              N:o 462                                              5
14492: 
14493: 
14494: 
14495: 
14496:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14497: 
14498:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           En ökad förbrukning av inhemska bränslen
14499: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      förutsätter i framtiden att ifrågavarande pro-
14500: av den 17 december 1982 tili vederbörande          duktion kan göras lönsam och att priserna kan
14501: medlem av statsrådet för avgivande av svar          konkurrera med dem som krävs för import-
14502: översänt avskrift av följande av riksdagsman       bränslen. För att hålla produktionskostnaderna
14503: Tuomaala m. fl. undertecknade spörsmål nr          i styr och även upprätthålla sin konkurrens-
14504: 462:                                               förmåga i förhållande tili de privata före-
14505:                                                     tagarna bör Statens bränslecentral sanera sin
14506:           Har Regeringen för avsikt att se tili     verksamhet.
14507:        att arbetstagarna och funktionärerna            Statens bränslecentral har igångsatt en
14508:        inom Statens bränslecentrals torvdistrikt   intern organisationsreform, enligt viiken de
14509:        i Österbotten ävensom entreprenörerna        nuvarande sju torvdistrikten och de fyra trä-
14510:        blir fullt sysselsatta, och                 anskaffningsområdena skulle ombildas tili fyra
14511:           har Regeringen för avsikt att vid        eller fem anskaffningsområden med i stort sett
14512:        omorganisering av bränslecentralen he-      lika areal och verksamhetsvolym. Omorgani-
14513:        vara det nuvarande Österbottens torv-       seringen syftar tili minskade fasta kostnader
14514:        distrikt som ett självständigt anskaff-     inom förvaltningen, en jämnare fördelning av
14515:        ningsområde i Österbotten?                  sysselsättningens stora säsongmässiga fluktua-
14516:                                                     tioner och en allmän effektivering av verk-
14517:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         samheten.
14518: anföra följande:                                       1 enlighet med ett av Statens bränslecentrals
14519:    Statens bränslecentral har enligt sin nuva-     styrelse 20. 1. 1983 fattat beslut kommer Ös-
14520: rande organisation sju torvdistrikt och fyra       terbottens torvdistrikt att bevaras. En effek-
14521: träanskaffningsområden. Österbottens torv-         tiverad ökning av torvförbrukningen är dock
14522: distrikt producerade sommaren 1982 samman-         av nöden för att torvdistriktets fortbestånd
14523: lagt 3,6 Mm3 torv, vilket var 22 % av bränsle-     skall kunna tryggas.
14524: centralens hela produktion. Enligt ingånga             lden med de tilitänkta nya anskaffnings-
14525: leveransavtal och uppgjorda prognoser om           distrikten har bl. a. varit att få tili stånd så-
14526: efterfrågan är försäljningen av frästorv inom      dana enhetliga distriktshelheter inom vilka
14527: Österbottens försäljningsdistrikt i år bara 1,9    produktionen och förbrukningen av torv inom
14528: Mm3 • Någon väsentlig ökning av efterfrågan        samma administrativa gränser vore i jämvikt.
14529: på frästorv under de närmaste åren är inte         T. ex. inom Österbottens torvdistrikt används
14530: inom synkrets. Även i fråga om stycketorv          i dag endast 17 % av distriktets hela fräs-
14531: och förädlade torvprodukter förväntas efter-       torvsproduktion.
14532: frågan öka långsamt. Genom en effektiverad             Den planerade organisationsreformen skapar
14533: marknadsföring förutom prissättningen kan          inom Statens bränslecentral möjligheter tili en
14534: efterfrågan på torvprodukter dock påverkas.        gemensam användning av arbetskraften inom
14535:    Med beaktande av den frästorv som produ-        torv- och träbranscherna, vilket åter skulle
14536: cerats senaste sommar och som kommer att           möjliggöra ökade vinterarbetstillfällen, när
14537: bli kvar i de överåriga lagren är det möjligt      behovet att upparbeta mossar och tiligången
14538: att Österbottensdistriktet blir tvungen att jus-   tili arbetsuppgifter året om skulle minska.
14539: tera på sina produktionsmål för nästa sommar.          Handels- och industriministeriet har under
14540: Detta kan även innebära en minskning av den        utredandet av frågan om Statens bränslecentrals
14541: arbetskraft som kan användas under säsongen.       nya organisation genom en skrivelse av 10. 1.
14542: 088300113R
14543: 6                                            1982 vp.
14544: 
14545: 1983 meddelat temporära anv1snmgar om an-           kraftsministeriet skall finansiera, och en
14546: ordnandet av bränslecentralens affärsverksam-       del på bränslecentralens egna serviceverkstäder.
14547: het. Bl. a. följande synpunkter ingår i anvis-         - Kapacitetens omdimensionering tili att
14548: ningarna:                                           motsvara den minskade investeringsverksam-
14549:    - Driften av Haukinevafabrikerna skall i         heten skall ske utan att produktionens lön-
14550: enlighet med produktionsprogrammet för våren        samhet för den skull äventyras. Samtidigt skall
14551: 1983 fortgå tili slutet av mars i år. lnom          organisationen göras så verksam och effektiv
14552: denna tid skall även frågor i anslutning tili       som möjligt. Vid eventuella personalminsk-
14553: säkerhetsupplagringen av torvbriketter i mån av     ningar skall linjen vara möjligast smidig och
14554: möjlighet utredas.                                  beakta eventuella pensionerings- och andra
14555:    - Man skall under vintermånaderna avstå          interna överföringsmöjligheter så, att direkta
14556: från alla åtgärder tili minskning av arbets-        uppsägningar så långt som möjligt undviks.
14557: platserna vid den utanför själva arbetsområden         1 sin ovan nämnda skrivelse har handels-
14558: stående separata maskinreparationsverkstaden        och industriministeriet även betonat de skyl-
14559: i Karleby, viiken bränslecentralen planerat ned-    digheter som förordningen om Statens bränsle-
14560: lagd.                                               central ställer på centralens verksamhet. En-
14561:    - En del av den arbetskraft som kommer           ligt förordningen skall verksamheten skötas
14562: att friställas tili följd av det minskade behovet   så att inkomsterna täcker de av verksamheten
14563: att upparbeta mossar för produktion kan tills       föranledda utgifterna, tili vilka även räknas
14564: vidare sysselsättas genom den extraupparbet-        amorteringarna av och räntan på det bundna
14565: ning av torvproduktionsområden som arbets-          kapitalet.
14566:      Helsingfors den 27 januari 1983
14567: 
14568:                                                                            Minister Arne Berner
14569:                                                1982 vp.
14570: 
14571: Skriftligt spörsmål nr 463
14572: 
14573: 
14574: 
14575: 
14576:                                    Westerlund m.fl.: Om tillförlitligheten av garantibevisen för
14577:                                      foder
14578: 
14579: 
14580:                              Ti11 Riksdagens Herr Talman
14581: 
14582:     Då jordbrukaren köper foder, handelsgödsel        på fodermedel. Helt tydligt framstår även ·att
14583: ellet frövaror erhåller han ett garantibevis, av      den fastställda äggviteprocentens avvikelse-
14584: vilket varans viktigaste egenskaper framgår.          bestämmelser måste omregleras och fastställas
14585: Jordbrukarna har lärt sig att Iita på garanti-        så att den inte i fortsättningen mera ger an-
14586: bevisens tillförlitlighet för att på rätt sätt kun-   ledning tili eventuella spekulativa underskridan-
14587: na använda sig av dessa förnödenheter för olika       den.
14588: speciella ändamål.                                       Hänvisande tili det ·ovan anförda . får vi i
14589:     Nu visar en utredning, som Statens · lant-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
14590: brukskemiska anstalt har låtit utföra, att ägg-       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
14591: vitehalten i fodermedel i många fall inte håller      rådet ställa följande spörsmål:
14592: vad garantibeviset utlovar. Visserligen tillåter
14593: lagen en avvikelse · om 10 procent från det                     Är Regeringen medveten om att
14594: värde garantibeviset upptar, men även denna                  vissa fodertillverkare kontinuerligt un-
14595: toleransgräns har uppenbarligen under längre                 der en längre tid och såhinda troligen
14596: tid kontinuerligt och således troligen även med-             medvetet i sina foderblandningar under-
14597: vetet underskridits.                                         skridit den angivna och även den fast-
14598:     Foderköpare har blivit vilseledda och utfod-             ställda toleransgränsen för ifrågavaran-
14599: ringen av husdjur har inte kunnat ske enligt                 de foderpartis garanterade äggvitehalt,
14600: uppgjorda normer. Köparen har inte erhållit                  och om så är fallet,
14601: den äggvitemängd han har betalt för.                            vilka åtgärder har Regetingen vid-
14602:     Enligt 15 § i lag om foder- och gödselmedel              tagit eller ämnar den vidta för att
14603: stadgas:                                                     de skador som köparna har vållats er-
14604:     "Skada som vållas köpare därigenom att                   sättes i enlighet med 15 § i ·lag om
14605: såld vara inte uppfyller stadgade fordringar                 foder- och gödselmedel samt för att be-
14606: eller avviker från de i garai:ttibeviset nämnda              stämmelserna om varaus garantibevis
14607: uppgifterna mera än vad enligt lantbrukssty-                 ändras så att en -garanterad minimi-
14608: relsens bestämmelser är tillåtet, skall ersättas             nivå för äggvita m.m. verkligen kan
14609: av deri som vållar skadan. Ersättning skall                  upprätthållas och vilka åtgärder har
14610: erläggas, även om skadan icke är uppsåtligen                 Regeringen vidtagit ellet ämnar den
14611: tillskyndad ellet .vållad."                                  vidta för att liknande företeelser och
14612:     Tilis denna allvarliga fråga titretts bör inte           missförhållanden       .framtiden skall
14613: heller foderfabrikerna tillåtas få höja priserna             undvikas?
14614:      Helsingfors den 17 december 1982
14615: 
14616:                Henrik Westerlund                                 Håkan Malm
14617: 
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 088300114S
14622: 2                                            1982 vp.
14623: 
14624:                                                                                           Suomennos
14625: 
14626: 
14627: 
14628: 
14629:                                  Westerlund ym.: Rehun vakuustodistusten luotettavuudesta
14630: 
14631: 
14632:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14633: 
14634:    Kun maanviljelijä ostaa rehua, kauppalan-        antaa lupaa korottaa rehujen hintaa. Aivan sel-
14635: noitteita tai siemeniä, hän saa vakuustodistuk-     vää on myös se, että määräys, joka koskee
14636: sen, josta ilmenevät tavaran tärkeimmät omi-        poikkeamista säädetystä valkuaisaineprosentti-
14637: naisuudet. Maanviljelijät ovat oppineet luotta-     määrästä, on muutettava ja että se on tehtävä
14638: maan vakuustodistusten luotettavuuteen voi-         sellaiseksi, että se ei vastaisuudessa enää anna
14639: dakseen oikealla tavalla käyttää näitä tarvik-      aihetta mahdollisiin spekulatiivisiin alituksiin.
14640: keita eri tarkoituksiin.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14641:    Nyt kuitenkin eräs tutkimus, jonka Valtion       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14642: maatalouskemian laitos on suorittanut, osoit-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14643: taa, että rehujen valkuaisainepitoisuus monissa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14644: tapauksissa ei vastaa sitä, mitä vakuustodistuk-
14645: sessa luvataan. Laki tosin sallii 10 prosentin                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14646: poikkeaman siitä lukemasta, joka on vakuus-                eräät rehun valmistajat ovat jatkuvasti
14647: todistuksessa, mutta tätäkin toleranssirajaa on            pitemmän ajan kuluessa ja siten toden-
14648: nähtävästi pitemmän aikaa säännöllisesti ja si-            näköisesti tietoisesti rehuseoksissaan
14649: ten todennäköisesti myös tietoisesti alitettu.             alittaneet kulloinkin kysymyksessä ole-
14650:    Rehun ostajia on johdettu harhaan eikä kar-             van     rehnmäärän     vakuustodistuksen
14651: jaa ole voitu syöttää määrättyjen normien mu-              osoittaman valkuaisainepitoisuuden il-
14652: kaisesti. Ostaja ei ole saanut sitä valkuaisaine-          moitetun sekä myös vahvistetun tole-
14653: määrää, josta hän on maksanut.                             ranssirajan, ja jos on,
14654:    Rehu- ja lannoitelain 15 §:ssä säädetään seu-              mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14655: raavasti:                                                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta ne va-
14656:   -"Vahinko, joka ostajalle aiheutuu siitä, että           hingot, jotka ostajille ovat tästä aiheu-
14657: myyty tavara ei täytä säädettyjä vaatimuksia               tuneet, korvataan rehu- ja -lannoitelain
14658: taikka että se poikkeaa vakuustodistuksessa                15 §:n säännösten mukaisesti sekä että
14659: mainituista tiedoista enemmän kuin mitä mää-               määräyksiä tavaran vakuustodistuksista
14660: räysten mukaan on sallittua, on vahingon ai-               muutetaan siten, että valkuaisaineiden
14661: heuttajan korvattava. Korvaus on suoritettava,             taattu minimimäärä todella ylläpidetään,
14662: vaikka vahinkoa ei ole aiheutettu tahallaan tai            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14663: tuottamuksellisesti.''                                     ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vastai-
14664:    Niin kauan kuin tätä vakavaa kysymystä ei               suudessa voidaan välttää samankaltaiset
14665: ole perinpohjin selvitetty; ei rehntehtaille pidä          ilmiöt ja epäkohdat?
14666:      Helsingissä 17 päivänä jo~lukuuta 1982
14667: 
14668:                Henrik Westerlund                                Håkan Malm
14669:                                              N:o 463                                                  3
14670: 
14671: 
14672: 
14673: 
14674:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14675: 
14676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
14677: mainitussa tarkoituksessa .Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
14678: olette 17 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn
14679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Valtion maatalouskemian laitoksessa ·on tut-
14680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ·kansan-        kittu, miten eri rehntehtaiden valmistamien
14681: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuu-            rehuseosten raakavalkuaispitoisuudet täyttävät
14682: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 463:           vakuustodistuksissa ilmoitetut arvot. Eräs
14683:                                                       suppeaan otantaan perustuva tutkimus on an-
14684:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         tanut viitteitä siitä, että eräiden rehuseosten
14685:        eräät rehun valmistajat ovat jatkuvasti        valkuaispitoisuus olisi alittanut vakuustodistuk-
14686:        pitemmän ajan kuluessa ja siten toden-         sessa ilmoitetun valkuaispitoisuuden. Kyseinen
14687:        näköisesti tietoisesti rehuseoksissaan         tutkimus, joka on julkaistu Valtion maatalous-
14688:        alittaneet kulloinkin kysymyksessä ole-        kemian laitoksen vuoden 1981 toimintakerto-
14689:        van     rehnmäärän     vakuustodistuksen       muksessa, on herättänyt julkisuudessa paljon
14690:        osoittaman valkuaisainepitoisuuden il-         keskustelua.
14691:        moitetun sekä myös vahvistetun tole-               Asian kaikinpuoliseksi tutkimiseksi maa- ja
14692:        ranssirajan, ja jos on,                        metsätalousministeriö on 21. 12.1982 kehotta-
14693:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on           nut maatilahallitusta toimittamaan ministeriölle
14694:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta ne va-        selvityksen mainituista Valtion maatalouske-
14695:        hingot, jotka ostajille ovat tästä .aihe?-     mian laitoksen tutkimuksista. Lisäksi maatila-
14696:        tuneet, korvataan rehu- ja lannottelam         hallitusta on kehotettu muun muassa .selvittä-
14697:        15 § :n säännösten mukaisesti sekä että        mään, onko valvontamenettelyn tarkistamiseen
14698:        määräyksiä tavaran vakuustodistuksista         tarvetta.
14699:        muutetaan siten, että valkuaisaineiden             Saatuaan edellä tarkoitetut selvitykset halli-
14700:        taattu. minimimäärä todella ylläpidetään,      tus tulee harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin
14701:        ja mihin toimenpiteisiin Hallitus on            asiassa on ryhdyttävä.
14702:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vastai-
14703:        suudessa voidaan välttää samankaltaiset
14704:        ilmiöt ja epäkohdat?
14705:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
14706: 
14707:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
14708: 4                                                                 1982vp.
14709: 
14710: 
14711: 
14712: 
14713:                                               Till Riksdagens Herr Talman
14714: 
14715:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                               Såsom svar på detta spörsmål får jag vötd-
14716: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                            samt anföra följande:
14717: av den 17 december 1982 tili vederbörande
14718: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-                              Statens lantbrukskemiska anstalt har under-
14719: jande av riksdagsman Henrik Westerlund m.fl.                             sökt på vilket sätt råptoteinhalterna i de fodet-
14720: undertecknade spörsmål nr 463:                                           blandningat som olika fodetfabtiker tillverkat
14721:                                                                          stämmet övetens med de värden som hat an-
14722:                             Är Regeringen medveten om att                getts i gatantibevisen. En undetsökning, som
14723:                          vissa fodertillverkare kontinuerligt un-        basetat sig på begtänsade stickptov, hat givit
14724:                          der en längre tid och sålunda troligen          antydningat om att äggvitehalten i vissa fodet-
14725:                          medvetet i sina foderblandningar under-         blandningat skulle ha undetskridit den i gatan-
14726:                          skridit den angivna och även den fast-          tibeviset angivna äggvitehalten. Undetsökningen
14727:                          ställda toleransgränsen för ifrågavaran-        i fråga, som hat publicetats i Statens lantbtuks-
14728:                          de foderpartis garanterade äggvitehalt,         kemiska anstalts vetksamhetsbetättelse föt år
14729:                          och om så är fallet,                            1981, hat ftamkallat en livlig debatt i offent-
14730:                             vilka åtgärder har Regeringen vid-           ligheten.
14731:                          tagit eller ämnar den vidta för att                Föt en allsidig undetsökning av ätendet hat
14732:                          de skador som köparna har vållats er-           jotd- och skogshtuksministeriet 21. 12. 1982
14733:                          sättes i enlighet med 15 § i lag om             uppmanat jotdbtuksstytelsen att tillställa mi-
14734:                          foder- och gödselmedel samt för att be-         nisteriet en uttedning om Statens lantbtuks-
14735:                          stämmelserna om varans garantibevis             kemiska anstalts ovan nämnda undetsökningat.
14736:                          ändras så att en garanterad minimi-             Vidate hat jotdbtuksstytelsen uppmanats att
14737:                          nivå för äggvita m.m. verkligen kan             bl.a. utteda om en revision av tillsynsfötfatan-
14738:                          upprätthållas och vilka åtgärder har            det är påkallad.
14739: .~   ...   ~   ' '" .
14740:                          Regering.en viqtagit eller ämnar dep               Eftet att ha fått ovan avsedda uttedningat
14741:                          vidta för att liknande företeelser och          kommet regedngen att övetväga vilka åtgätdet
14742:                          missförhållanden "'i ·· · ·framtiden ·· skall   som skall vidtas i ätendet.
14743:                          undvikas?
14744:                         Helsingfors den 26 januari 1983
14745: 
14746:                                                                          Jotd- och skogsbtuksminister Taisto Tähkämaa
14747:                                               1982 vp.
14748: 
14749: Kirjallinen kysymys n:o 464
14750: 
14751: 
14752: 
14753: 
14754:                                   Manninen: Sähkön hinnan alentamisesta Iijoen ja Oulujoen
14755:                                      alueilla
14756: 
14757: 
14758:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14759: 
14760:    Valtioneuvosto on 1. 10. 1982 asettanut toi-      sä. Tällaisia ovat mm. Iijoen latvavesien Irnin
14761: mikunnan laatimaan yksityiskohtaiset selvityk-       -Keron-Polon ja Kosto-järvien allasalueet
14762: Set siitä, miten Lapin sähkön hintaa voitaisiin      sekä Oulujoen alue. Myös näillä olisi sähkön
14763: alentaa. Selvitykset on laadittava siten, että ns.   hinnan alentaminen paikallaan.
14764: Lapin alennus muodostuu kaikkien sähkölaitos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14765: ten osalta 15 prosentiksi. Tämän lisäksi Lapin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14766: sähkölaitoksille varataan mahdollisuus ostaa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14767: Kemijoki Oy:n tuottamaa sähköä ns. kohtuul-          vaksi seuraavan kysymyksen:
14768: liseen käypään hintaan.
14769:    Lapin lisäksi maassamme on muitakin aluei-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14770: ta, jotka ovat sähköntuotantoaluetta ja joissa              ryhtyä sähkön hinnan alentamiseksi Ii-
14771: sähkön hinta on korkeampi kuin maassa yleen-                joen ja Oulujoen alueilla?
14772:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
14773: 
14774:                                           Mauno Manninen
14775: 
14776: 
14777: 
14778: 
14779: 088300115T
14780: 2                                            1982 vp.
14781: 
14782: 
14783: 
14784: 
14785:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14786: 
14787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Näistä seikoista johtuen jakelusähkölaitosten
14788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavalliselle kotitalouskuluttajalle tarjoaman säh-
14789: olette 21 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn         kön hinta näyttää 1. 9. 1982 vallinneen tilan-
14790: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       .teen valossa Iijoen ja Oulujoen alueiden .maa-
14791: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      seutualueilla olevan maan maaseutualueiden
14792: edustaja Mannisen näin kuuluvasta kirjallisesta    sähkön keskihinnan tasossa, paikoin hiemari
14793: kysymyksestä n:o 464:                              alempana, paikoin hieman ylempänä, ylemmät
14794:                                                    arvot kuitenkin ovat alle 5% maan maaseuduti
14795:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keskihintaa korkeampia.                            ,
14796:          ryhtyä sähkön hinnan alentamiseksi Ii-       On ymmärrettävää, että sähkön hinta herä~~
14797:          joen ja Oulujoen alueilla?                tää kiinnostusta kaikkialla, mutta koska jo
14798:                                                    nykyisillä toimenpiteillä on sähkön hinta 4
14799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maaseutua tarkastellen - Iijoen ja Oulujoen
14800: vasti· seuraavaa:                                  alueella maan sähkön keskihinnan tasossa koh-
14801:    Imatran Voima Oy, joka toimittaa jakelusäh- tuullisen vaihteluvälin puitteissa, ei hallitus täs-
14802: kölaitoksille huomattavan· osan maassa myytä- sä vaiheessa pidä tarpeellisena sähkön hinnan
14803: vää tukkusähköä, on pitänyt myyntiperiaattee- osalta ryhtyä näillä alueilla tnuihin kuin :jo so-
14804: naan tarjota sähköä ostettavaksi yleisillä, kaik- vellettaviin toimenpiteisiin.
14805: kialla maassa samalla tavalla sovellettavilla ta-.     Todettakoon kuitenkin, että kuten kysymyk-
14806: riffeilla. Kaksi tärkeää poikkeusta on, toinen La- sen perusteluissa on mainittu, kauppa- ja teol-
14807: pin lääni, jossa Imatran Voima myyn. 13 %:n lisuusministeriö asetti viime lokakuussa toimi-
14808: alennuksella ja toinen Oulujoki-alue, jossa Imat- kunnan selvittämään Lapin sähkön hintaa. Toi-
14809: ran Voima myy n. 8% :n alennuksella. Näiden mikunnassa, jonka määräaika päättyy 31. 1.
14810: välillä sovelletaan jompaakumpaa alennusta, 1983, on myös mukana Iijokilaakson ja Oulu-
14811: Iijoen latva-alueella sovelletaan em. Lapin lää- jokilaakson edustaja.
14812: nin alennusta.
14813:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
14814: 
14815:                                                                            Ministeri Arne Berner
14816: 
14817: 
14818: 
14819: 
14820:                                                                                                     ....'
14821:                                               N:o 464                                                3
14822: 
14823: 
14824: 
14825: 
14826:                            Till Riksdagens Herr Talman
14827: 
14828:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det synes med hänsyn tili det ovan sagda,
14829: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-           att det elpris tili vilket distribuerande elverk
14830: velse av den 21 december 1982 tili veder-            utbjudit el tili normal hushållskonsumtion är
14831: börande medlem av statsrådet för avgivande           enligt den situation som vi hade 1. 9. 1982
14832: av svar översänt avskrift av följande av riks-       på samma nivå som medelpriset i landsbygden
14833: dagsman Manninen undertecknade spörsmål              överhuvud, ställvis något högre, ställvis något
14834: nr 464:                                              lägre, dock så att de högre tarifferna inte är
14835:           Vilka åtgärder har Regeringen för          ens 5 % högre än medelpriset för lands-
14836:        avsikt att vidta för att elpriset skall       bygderna.
14837:        kunna sänkas inom områdena för Ijo               Det är förståeligt att elpriset väcker intresse
14838:        och Ule älvar?                                överallt i landet, men då priset redan nu -
14839:                                                      om vi tänker just på landsbygden - inom
14840:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           ljo- och Uleälvsområdet ligger mellan skäliga
14841: anföra följande:                                     gränsvärden på den riksomfattande medelpris-
14842:    Imatran Voima Oy, partiförsäljaren av en          nivån, anser regeringen att det inte i detta ske-
14843: betydande del av den el som köps av de distri-       de är behövligt att vidta några andra åtgärder
14844: buerande elverken i landet, har haft det som         beträffande elpriset på ifrågavarande områden
14845: sin försäljningsprincip att utbjuda el tili gemen-   utöver dem som redan tillämpas där.
14846: samma, enhetliga priser i hela landet. Det              Det må dock konstateras att, såsom i moti-
14847: finns två viktiga undantag från regeln, näm-         veringen tili spörsmålet nämns, handels- och
14848: ligen Lapplands Iän, där Imatran Voima Oy            industriministeriet tillsatte i oktober en kom-
14849: säljer el med en rabatt på 13 %, och Uleälvs-        mitt<! med uppgift att utreda elprisfrågan i
14850: området, där bolaget ger en rabatt på ca 8 %.        Lappland. Vid kommitten, vars mandattid
14851: Mellan dessa områden tiliämpas den ovan nämn-        utgår 31. 1. 1983, är även Ijo- och Uleälvsda-
14852: da Lapplandsrabatt.                                  larna representerade.
14853:      Helsingfors den 27 januari 1983
14854: 
14855:                                                                              Minister Arne Berner
14856:                                                1982 vp.
14857: 
14858: Kirjallinen kysymys n:o 465
14859: 
14860: 
14861: 
14862: 
14863:                                    P. Vennamo: Rakentamisen naapureille aiheuttamista haitoista
14864:                                        ja menetyksistä
14865: 
14866: 
14867:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
14868: 
14869:    Yhteiskunnan säätämät lait ja säännökset           osalta As Oy Yhdystalon asiamiehelle esitetystä
14870: ovat tarkoitettuja suojelemaan ihmisten oikeuk-       pyynnöstä huolimatta. Poikkeuslupa myönnet-
14871: sia ja velvoittamaan jokaista maassamme nou-          tiin, vaikka kaupunginhallitus oli äänestyksen
14872: dattamaan säädettyjä menettelytapoja toimin-          jälkeen päättänyt olla suostumatta asemakaavan
14873: nassaan. Erityisesti näin on rakentamisen koh-        muutokseen. As Oy Yhdystalon asukkaat eivät
14874: dalla, jolloin rakennuslainsäädännöllä ja asema-      ole saaneet mitään korvauksia, vaikka asunto-
14875: kaavamääräyksillä pyritään huolehtimaan siitä,        jen arvo on laskenut jopa 100 000 markkaa
14876: että rakentamisella ei aiheuteta kohtuutonta          kutakin asuntoa kohden. Yksityisen ihmisen
14877: haittaa kanssaihmiselle eikä tuhota ympäristöä        ja asunto-osakeyhtiön oikeus on jäänyt täysin
14878: tai hävitetä asumisviihtyvyyttä. Rakentamisella       suuren vakuutusyhtiön voitontavoittelun jal-
14879: ei myöskään saa aiheuttaa taloudellista tai           koihin. Lain ei tulisi tällaista sallia.
14880: muuta haittaa lähiympäristön asukkaille. Eri-            As Oy Yhdystalon edustajat ovat käyttä-
14881: tyisen tuomittavaa tällainen on silloin, jos ta-      neet asiassa kaikki mahdolliset valitustiet tu-
14882: kana on raaka taloudellinen voitonpyynti ai-          loksetta. Asiasta on kanneltu myös valtioneu-
14883: heutetuista haitoista välittämättä. Lainsäädän-       voston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeus-
14884: nöllä ja lakien tulkinnalla tulisi huolehtia siitä,   asiamiehelle. Kantelut ovat olleet tuloksetto-
14885: että rakentaminen tapahtuu järkevästi ja hait-        rnia ja niihin annetuissa päätöksissä on todettu,
14886: toja aiheuttamatta.                                   että asiassa ei ole menetelty lainvastaisesti tai
14887:     Loimaan kaupungissa tapahtunut Vakuutus-          virheellisesti. Näiden päätösten valossa näyttää
14888: yhtiö Sammon liikerakentaminen osoittaa mie-          siis ilmeiseltä, että laki on puutteellinen ja
14889: lestäni kiistatta, että rakennuslain säännökset       sallii mielivallan. Tämä ei voi olla oikein lain-
14890: ovat puutteelliset ja sallivat suorastaan häm-        alaisessa yhteiskunnassa. Laki ei saa suojella
14891: mästyttävän mielivallan ja yksityisten ihmisten       vääryyttä.
14892: oikeuksien polkemisen. Kyseisessä tapauksessa            Käsitykseni mukaan Loimaan kaupungissa
14893: rakennettiin liikerakennus suoraan kiinni asuin-      sijaitsevan Vakuutusyhtiö Sammon liikeraken-
14894: rakennukseen välittämättä vähääkään asunto-           nuksen rakentamisasiassa on lopputulos muo-
14895: rakennusta hallitsevan Asunto Oy Yhdystalon           dostunut ilmeisen kohtuuttomaksi Asunto Oy
14896: vastalauseista ja voimassa olevan asemakaavan         Yhdystalon asukkaille ja asunnonomistajille.
14897: määräyksistä. Liikerakennus rakennettiin poik-        Heidän asumisviihtyvyytensä on suurelta osin
14898:  keusluvalla niin, että koko tontti rakennettiin      hävitetty ja heille on aiheutettu huomattavaa
14899: umpeen ja kulku sijoitettiin voimassa olevasta        taloudellista vahinkoa ilman, että heillä on ol-
14900: asemakaavasta poiketen Asunto Oy Yhdys-               lut mahdollisuutta korvaukseen. Näin ei saisi
14901:  talon puolelle. Myöskään maanpäällisiä auto-         tapahtua.
14902:  paikkoja ei rakennettu yhtään.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14903:     Kyseisessä rakentamisessa on tapahtunut           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14904:  myös muita virheellisyyksiä. Asiasta ei sen          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
14905:  käsittelyvaiheessa ilmoitettu mitään As Oy           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14906:  Yhdystalon asukkaille koko poikkeuslupame-
14907:  nettelyn aikana. Asiasta annettu lopullinen                    Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
14908:  KHO:n päätös 16. 9. 1981 on sisällöltään vir-               Loimaan kaupungissa sijaitsevan Vakuu-
14909:  heellinen (päätöksen tontinnumero on väärä).                tusyhtiö Sammon liikerakennushankkeen
14910:  Päätöksiä ei lähetetty poikkeuslupapäätösten                toteuttamisen yhteydessä on aiheutettu
14911: (}88);00066 7
14912: 2                                       1982 vp.
14913: 
14914:      kohtuutonta haittaa ja menetyksiä                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-
14915:      Asunto Oy Yhdystalon asukkaille il-            siin lakien korjaamiseksi niin, että täl-
14916:      man, että heillä olisi ollut mahdolli-         laiset tapahtumat eivät pääse toistu-
14917:      suutta vaikuttaa asiaan, sekä                  maan?
14918:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
14919: 
14920:                                     Pekka Vennamo
14921:                                              N:o 465                                                3
14922: 
14923: 
14924: 
14925: 
14926:                         Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
14927: 
14928:    Valtiöpäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muutoksenhakuun ja hallintokanteluutl liittyen,
14929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on asianmukaista pidättäytyä tätä yksittäis-
14930: olette 21 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          tapausta koskevasta kannanotosta.
14931: kirjeenne n:o 2609 ohella toimittanut valtio-          Muutoin maanomistajan vaikutusmahdolli-
14932: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     suudet kaavoituksessa ja rakentamisessa ovat
14933: kansanedustaja P. Vennamon kirjallisesta kysy-      turvatut mm. kaavan laatimisvaihetta koskevaa
14934: myksestä n:o 465, jossa tiedustellaan:              kuulemista, kaavaehdotuksen nähtäville asetta-
14935:                                                     mista ja naapurien kuulemista poikkeuslupa-
14936:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että       menettelyssä tarkoittavin säännöksin. Lisäksi
14937:        Loimaan kaupungissa sijaitsevan Vakuu-       tulevat normaalit mahdollisuudet hakea muu-
14938:        tusyhtiö Sammon liikerakennushankkeen        tosta asemakaavan hyväksymistä sekä poikkeus-
14939:        toteuttamisen yhteydessä on aiheutettu       ja rakennusluvan myöntämistä koskeviin pää-
14940:        kohtuutonta haittaa ja menetyksiä            töksiin.
14941:        Asunto Oy Yhdystalon asukkaille il-             Vuoden alusta voimaan tullut hallinto-
14942:        man, että heillä olisi ollut mahdolli-       menettelylaki säätää viranomaiseri velvollisuu-
14943:        suutta vaikuttaa asiaan, sekä                desta tiedottaa käsiteltävänä olevan asian vi-
14944:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      reilläolosta muillekitl kuin asianosaisille. Sisä-
14945:        siin lakien korjaamiseksi niin, että täl-    asiainministeriö on valmistellut ohjetta hal-
14946:        iaiset tapahtumat eivät pääse toistu-        lintomenettelylain vaikutuksista kaavoitus- ja
14947:        maan?                                        rakennusasioiden käsittelyyn. Rakennuslainsää-
14948:                                                     dännön osauudistuksena on toimikuntatyön
14949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pohjalta valmisteltavana ehdotus, jolla lisättäi-
14950: taen seuraavafl:                                    siin asukkaiden osallistumisetl mahdollisuuksia
14951:    Kufi kysymyksen perusteluista ilmettee, että     kaavoituksessa ja rakentamisessa.
14952: asiassa on saatu lopullisena pidettävät tätkaisut
14953:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1983
14954: 
14955:                                                                          Ministeri Mikko ]okela
14956: 4                                          1982 vp.
14957: 
14958: 
14959: 
14960: 
14961:                          Tili Riksdagens Herr Talman
14962: 
14963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     det motiverat att avhålla sig från ställnings-
14964: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    taganden rörande detta enskilda fall.
14965: nr 2609 av den 21 december 1982 tili veder-         För övrigt är markägarnas möjligheter att
14966: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   påverka planläggning och byggande tryggade
14967: av följande av riksdagsman P. Vennamo under-     genom stadganden bl. a. om hörande i samband
14968: tecknade skriftliga spörsmål nr 465:             med uppgörandet av planer, om framläggande
14969:                                                  tili påseende av förslag till planer och om
14970:           Anset Regeringen det vara rätt att     hörande av grannar vid förfarande som gäller
14971:        invånarna i bostadsaktiebolaget As Oy     undantagstilistånd. Dessutom finns de normala
14972:        Yhdystalo i Loimaa stad har vållats       möjligheterna att söka ändring i beslut om
14973:        oskäligt mycket omak och förluster i      godkännande av stadsplan eller om beviljande
14974:        samband med genomförandet av försäk-      av undantags- och byggnadstilistånd.
14975:        ringsbolaget Sampos affärshusprojekt i        I lagen om förvaltningsförfarande, som träd-
14976:        nämnda stad, utan att de har haft         de i kraft vid ingången av detta år, stadgas
14977:        möjlighet att påverka saken, samt         om myndighets skyldighet att underrätta också
14978:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för    andra än parter om anhängiggörande av ärende,
14979:        rättelse av lagarna, så att sådant som    som är under behandling. Vid inrikesministe-
14980:        det skedda inte skall kunna upprepas?     teriet har beretts direktiv om verkningarna
14981:                                                  av lagen om förvaltningsförfarande på behand-
14982:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    lingen av planläggnings- och byggnadsärenden.
14983: samt anföra följande:                            Såsom en delreform av byggnadslagstiftningen
14984:    Emedan det av motiveringen till spörsmålet    är på basen av ett kommittearbete ett förslag
14985: framgår att i anslutning tili ändringssökande    under beredning i syfte att öka invånarnas
14986: och förvaltningsklagomål har i saken erhållits   möjligheter att medverka vid planläggning och
14987: avgöranden som bör anses vara slutgiltiga, är    byggande.
14988:      Helsingfors den 19 januari 1983
14989: 
14990:                                                                       Minister Mikko Jokela
14991:                                              1982 vp.
14992: 
14993: Kirjallinen kysymys n:o 466
14994: 
14995: 
14996: 
14997: 
14998:                                  P. Vennamo: Marttilan-Auran-Mynämäen-Pyheen tien lin-
14999:                                     jauksesta
15000: 
15001: 
15002:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15003: 
15004:    Maassamme rakennettavat uudet tiet tulisi        Varsinais-Suomen seutukaavaliitto lausunnos-
15005: tehdä siten, että ne palvelevat riittävällä ta-     saan tielinjauksesta. Myös alueen asukkaat ovat
15006: valla olemassa olevaa ja ennakoitavaa liiken-       asiasta yksimielisiä. Vaikka Tarvasjoen kun-
15007: netarvetta ja pirstovat ja tuhoavat mahdolli-       nan elimet ovatkin ottaneet asiaan toisen kan-
15008: simman vähän olemassa olevaa asutusta ja            nan .asiaa nähtävästi tarpeellisessa määrin har-
15009: maatiloja. Uusien teiden linjauksessa tulisi kä-    kitsematta, ei tämä saisi johtaa asiaa siihen,
15010: sitykseni mukaan aina silloin, kun siihen on        että paras vaihtoehto jää sivuun.
15011: mahdollisuuksia, pitäytyä olemassa olevien tei-        Vaikka tiehanke onkin jo edennyt varsin
15012: den linjauksiin, mikäli se on mahdollista tien      pitkälle, tulisi asiaa vielä uudelleen harkita.
15013: palvelukykyä heikentämättä. Näin ei valitet-        Vanhan tien päällä kulkeva linjaus olisi myös
15014: tavasti aina tapahdu.                               yhteiskunnalle edullisin vähäisempien lunastus-
15015:    Marttilan-Auran-Mynämäen-Pyheen tie              ym. kustannuksen vuoksi.
15016: on Varsinais-Suomen poikittaisyhteyksien kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15017: nalta tarpeellinen ja kiireellinen hanke. Tien      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
15018: linjauksessa tulisi kuitenkin pitää tarkoin huol-   tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15019: ta siitä, että tällä paikoin taajaankin asutut      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15020: alueet halkovalla tiellä ei aiheuteta ylimääräis-   sen:
15021: tä ja tarpeetonta haittaa paikallisille asukkail-
15022: le. Näin on valitettavasti tapahtumassa kysei-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, et-
15023: sen tien kohdalla Horristen kylän alueella.                tä Marttilan-Auran-Mynämäen-Py-
15024:    Horristen kylän kohdalla Marttilan-Auran                heen tien linjaus vielä kerran selvite-
15025: -Mynämäen-Pyheen tie voitaisiin varsin hel-                tään Horristen kylän kohdalla niin, että
15026: posti linjata kulkemaan vanhaa olemassa ole-               lähtökohdaksi otetaan nykyisin olemas-
15027: vaa tietä pitkin. Tällä kannalla on ollut myös             sa olevaa tietä noudatteleva linjaus?
15028:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
15029: 
15030:                                         Pekka Vennamo
15031: 
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 088300111N
15036: 2                                               1982 vp.
15037: 
15038: 
15039: 
15040: 
15041:     ~ :   .. ;
15042:                             Eduskunnan Herra·Puhemiehelle
15043: 
15044:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-              Tie- ja vesirakennushallitus on suunnittelu-
15045: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          vaiheessa verrannut linjausvaihtoehtoja kustan-
15046: Puhemies, lähettänyt 21 päivänä joulukuuta             nusten, liikenneturvallisuuden, asutukselle ja
15047: 1982 päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvos-           ympäristölle aiheutuvien haittojen sekä tien
15048: ton asianomai~elle jäsenelle jäljennöksen kan-         yleissuuntauksen perusteella. Vahvistettu tie-
15049: sanedustaja Pekka Vennamon näin kuuluvas-              suunta on tieviranomaisten mukaan kokonai-
15050: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 466:                 suuden kannalta paras. Sen toteuttamiskus-
15051:                                                        tannukset lunastuskustannuksineen on arvioi-
15052:                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, et-   tu hieman nykyisen tien linjausta noudatte-
15053:             tä Marttilan-Auran-Mynämäen-Py-            levaa mäkivaihtoehtoa edullisemmaksi lähinnä
15054:             heen tien linjaus vielä kerran selvite-    sen vähäisempien massatöiden johdosta. Vah-
15055:            .tään Harristen kylän kohdalla niin, että   vistetussa linjauksessa tien mäkisyys on pie-
15056:             lähtökohdaksi otetaan nykyisin voimas-     nempi, näkyvyys parempi ja yksityistiejärjes-
15057:             sa olevaa tietä noudatteleva linjaus?      telyt turvallisemmat, minkä vuoksi se on lii-
15058:                                                        kenneturvallisuuden kannalta parempi. Valittu
15059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tiesuunta sopeutuu hyvin maisemaan sijoittu-
15060: tavasti seuraavaa:                                     essaan metsän ja pellon rajakohtaan, kun taas
15061:                                                        verrattain suuret leikkaus- ja pengerrystyöt
15062:    Kysymyksessä tarkoitetaan Auran-Horris-             mäkivaihtoehdossa rikkoisivat kylä- ja maise-
15063: ten maantien parantamissuunnitelman paaluvä-           makuvaa.
15064: liä 9000-9980. Tie- ja vesirakennushallitus               Tarvasjoen kunnanvaltuusto on puoltanut
15065: on yleisistä teistä annetun lain nojalla vahvis-       tie- ja vesirakennushallituksen valitsemaa vaih-
15066: tanut suunnitelman 20. 4. 1982 antamallaan             toehtoa. Turun ja Porin lääninhallitus on esit-
15067: päätöksellä. Valitus päätöksestä on käsiteltävä-       tänyt vaihtoehtoisia tielinjoja koskevien muis-
15068: nä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus           tutusten hylkäämistä.
15069: koskee kysymyksessä tarkoitettua asiaa, joten             Marttilan-Auran-Mynämäen-Pyheen tie-
15070: se on käsiteltävänä korkeimmassa oikeusas-             verkkosuunnitelmaan, josta Varsinais-Suomen
15071: teessa.                                                seutukaavaliitto on antanut puoltavan lausun-
15072:    Suunnitelman mukaan tie on sijoitettu mai-          non, sisältyi nimenomaan Horristen kylän ohi-
15073: nitulla kohdalla uuteen paikkaan Harristen ky-         tus. Myös vahvistetussa seutukaavassa tie on
15074: län mäenrinteen asutuksen sivuitse niin, että          merkitty Horristen kylän ohi.
15075: nykyisen tien päätepisteenä oleva Tarvasjoen-             Edellä esitetyn perusteella ja kun tie- ja
15076: Pöytyän maantien liittymä siirtyy noin 170             vesirakennushallituksen asiassa tekemä päätös
15077: m koilliseen. Suunnitelmaa laadittaessa tätä           on korkeimmassa oikeusasteessa käsiteltävänä,
15078: linjausta on jo verrattu myös nykyistä tietä           ei asia anna aihetta toimenpiteisiin liikenne-
15079: noudattelevaan vaihtoehtoon.                           ministeriön taholta.
15080:       Helsingissä tammikuun 21 päivänä 1983
15081: 
15082:                                                                     Liikenneministeri Reino Breilin
15083:                                             N:o 466                                             3
15084: 
15085: 
15086: 
15087: 
15088:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15089: 
15090:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-        utgående från kostnaderna, trafiksäkerheten,
15091: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-      de men som förorsakas bosättningen och mil-
15092: velse av den 21 december 1982 tili veder-         jön samt vägens allmänna sträckning. Den fast-
15093: börande medlem av statsrådet översänt av-         ställda vägsträckningen är enligt vägmyndig-
15094: skrift av följande av riksdagsman Pekka Ven-      heterna den bästa med tanke på helheten.
15095: namo undertecknade spörsmål nr 466:               Kostnaderna för dess genomförande, inklusi-
15096:                                                   ve inlösningskostnaderna, har beräknats bli
15097:           .Ä.mnar Regeringen se tili att linje-   något fördelaktigare än det backalternativ som
15098:        föringen för vägen Marttila-Aura-          följer den nuvarande vägens linjeföring, främst
15099:        Mynämäki-Pyhe ännu en gång utreds          tack vare mindre massarbeten. Enligt den fast-
15100:        vid byn Horrinen så, att den linjefö-      ställda linjeföringen blir vägen mindre back-
15101:        ring som följer den nu gällande vägen      ig, sikten bättre och arrangemangen med en-
15102:        blir utgångspunkt?                         skilda vägar tryggare. Denna linjeföring är
15103:                                                   därför bättre från trafiksäkerhetssynpunkt.
15104:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Den valda vägsträckningen anpassas sig väl
15105: samt anföra följande:                             efter landskapet, eftersom den är förlagd tili
15106:    I spörsmålet avses pålavståndet 9000-9980      gränsen mellan skog och åker, medan åter det
15107: i förbättringsplanen för landsvägen Aura-         relativt stora terrasseringsarbetet i backalter-
15108: Horrinen. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen        nativet skulle störa by- och landskapsbilden.
15109: har med stöd av lagen om allmänna vägar              Kommunfullmäktige i Tarvasjoki har för-
15110: fastställt planen genom ett beslut av 20. 4.      ordat det alternativ som väg- och vattenbygg-
15111:  1982. Besvär över beslutet är under behand-      nadsstyrelsen har valt. Länsstyrelsen i Åbo
15112: ling vid högsta förvaltningsdomstolen. Besvä-     och Björneborgs Iän har anfört att anmärk-
15113: ren gäller det i spörsmålet avsedda ärendet       ningarna rörande alternativa vägsträckningar
15114: och behandlas därför i högsta rättsinstans.       borde förkastas.
15115:     Enligt planen har vägen på det nämnda stäl-      Enligt vägnätsplanen för området Marttila-
15116: let förlagts tili en ny plats på sidan om bo-     Aura-Mynämäki-Pyhe, som har förordats
15117:  sättningen i backsluttningen i byn Horrinen      av Egentliga Finlands regionplansförbund, skul-
15118: så, att Tarvasjoki-Pöytyä-vägens anslutning,      le vägen uttryckligen dras förbi Horrinen.
15119:  som utgör ändpunkt för den nuvarande vä-         .Ä.ven i den fastställda regionplanen har vä-
15120:  gen, flyttas ca 170 m i nordostlig riktning.     gen dragits förbi Horrinen.
15121:  Redan då planen gjordes upp jämfördes den-          På grund av det ovan anförda och då det
15122:  na linjeföring även med det alternativ som       av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen fattade
15123:  följer den nuvarande vägen.                      beslutet är föremål för behandling i högsta
15124:     Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i pla-   rättsinstans, föranleder saken inte vidare åt-
15125: neringsskedet jämfört linjeföringsalternativen    gärder från trafikministeriets sida.
15126:      Helsingfors den 21 januari 1983
15127: 
15128:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
15129:                                              1982 vp.
15130: 
15131: Kirjallinen kysymys n:o 467
15132: 
15133: 
15134: 
15135: 
15136:                                  Männistö: Uskonnollisten yhteisöjen toiminnan valvomisesta
15137: 
15138: 
15139:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15140: 
15141:     Suomessa on viime vuosien aikana voimis-        suorittaminen kaikissa Mormonikirkon asema-
15142: tunut ulkomaista alkuperää olevien uskonnol-        maissa ja näiden sukutietojen välittäminen kir-
15143: listen ryhmien uskonnonvapauslain turvin ta-        kon päämajaan Utahiin Yhdysvaltoihin, missä
15144: pahtuva toiminta, johon sisältyy varainkeräys-      ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, on
15145: toimintaa eri muodoissa sekä uskonnon var-          erittäin huomionarvoinen kysymys. Utahissa
15146: jolla tapahtuvaa yhteiskunnallis-poliittista pro-   sijaitsee näin ollen todennäköisesti maailman
15147: pagandatoimintaa, jota harjoitetaan sekä maam-      suurin väestörekisteri, joka sisältää arkistoi-
15148: me rajojen sisällä että maastamme käsin rajo-       tuna noin 1,1 miljoonaa mikrofilmirullaa ja
15149: jemme ulkopuolella. Kansainvälisessä keskus-        kasvaa noin 36 000 rullalla vuodessa, sekä
15150: telussa samoin kuin suomalaisessa lehdistössä       runsaat 170 000 sukumatrikkelia ja -tutkimusta
15151: on viime aikoina paljastunut arveluttavia tie-      eri puolilta maailmaa. Lehtitietojen mukaan
15152: toja mm. Mormonikirkon edustajien toimista          on osoitettu, että mm. CIA on käyttänyt mor-
15153: asemamaissaan. Tämän Suomessakin toimin-            monien rekisteriä.
15154: taansa voimistaneen kirkon lähetyssaarnaajien          Suomalaisten kannalta kysymyksiä herättää
15155: käyttäytyminen ei ole laatuaan ainoaa. Saman-       se, että myös suuresta osasta suomalaisia on
15156:  tyyppistä toimintaa harjoittavat myös eräät        sukutiedot ko. rekisterissä. Lähdeaineistolla
15157: muut uskonnolliset yhdistykset.                     käytetty lehdistö kertoo, että vuosina 1948-
15158:     Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan       55 mormonit suorittivat Suomen valtionkir-
15159:  Suomessa on tällä hetkellä vajaat kaksisataa       kon ja Valtionarkiston myötävaikutuksella tuo-
15160: mormonilähetyssaarnaajaa. Lukumäärä on suuri        miokirjojen, perunkirjojen, veroluetteloiden ja
15161:  suhteessa Suomen väkilukuun, mikä jo sinäl-        henkikirjojen kuvauksen. Tällöin arkistoitiin
15162: lään nostaa esiin kysymyksen: vaatiiko pelkkä       tiedot aina alkaen vuodesta 1860. Nykyisestä
15163:  lähetystyö näin suuren joukon työntekijöitä?       tilanteesta ei ole tarkkoja tietoja. Todennä-
15164:  Suomessa toimivat rootmoniseurakunnat ovat         köisesti kastamistoimintaan liittyvää sukutut-
15165:  taloudellisesti erittäin vankalla pohjalla. Tätä   kimusta suoritetaan mormonien toimesta Suo-
15166:  osoittaa se, että maassamme Mormonikirkolla        messa edelleenkin.
15167:  on kurssitilat, lähetyskeskus runsaine varus-         Muun muassa Saksan Hittotasavallassa he-
15168:  tuksineen sekä eri puolilla maata useita kirk-     ränneessä voimakkaassa keskustelussa on to-
15169:  koja. Synnyinmaassaan Yhdysvalloissa Mormo-        dettu mormonien sukututkimuksen Ioukkaa-
15170:  nikirkolla on suuri taloudellinen valta, mm.       van ja vaarantavan kansalaisten yksityissuojaa.
15171:  eräiden suurten yritysten johto on mormonien       Tämä koskee varmasti myös Suomen kansa-
15172:  käsissä. Samoin sillä on tukeva ote poliittisen    laisia.
15173:  vallan elimissä. Suomessa rootmoniseurakuntien        Suomessa mormoniseurakuntiin kuuluneiden
15174:  varat karttuvat mm. jäsenten kymmenyksistä,        henkilöiden lausuntojen pohjalta voidaan todeta
15175:  muista keräystuloista, myyntituloista ja testa-    mormonien suorittavan hyvin laajaa ja moni-
15176:  menttilahjoituksista. Huolestusta herättää root-   puolista raportointia asemamaastaan kirkon
15177:  monien rahaliikenteeseen tutustuneiden arvio,      päämajaan Yhdysvaltoihin. Raportit sisältävät
15178:  jonka mukaan 80 % kerätyistä varoista siir-        tietoja mm. lähetystyön kohteena olevien hen-
15179:  tyy Mormonikirkon päämajaan Yhdysvaltoihin.        kilöiden poliittisista mielipiteistä.
15180:     Mormoniteologian erääseen erityispiirteeseen       Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-
15181:  - kuolleiden henkilöiden kastamiseen seura-        sopimuksen sisältämän ystävyyden ja hyvien
15182:  kunnan jäseniksi - liittyvä sukututkimuksen        naapurisuhteiden hengen mukaista ei ole se,
15183: 088300133C
15184: 2                                            1982 vp.
15185: 
15186: että eraat uskonnolliset yhdistykset pyrkivät       vastaliittolaisiin laivoihin, jakamaan sitä turis-
15187: käyttämään Suomen maaperää uskonnollisen            teille ja rekka-autoille. Ihmetystä herättää
15188: toiminnan harjoittamisen varjolla tapahtuvan        myös se, että Patmos r.y:n Helsingin toimis-
15189: "kommunismin ja sosialismin vastaisen sodan"        tossa kerrotaan olevan Neuvostoliitosta sala-
15190: näyttämönä. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm.          kuljetettuja käsikirjoituksia, oikeudenkäynti-
15191: Patmos r.y., Stefanusliike ja Marttyyrikirkon       pöytäkirjoja ja maanalaista kirjallisuutta.
15192: Ystävät r.y., jotka tiettävästi ovat yhteydessä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15193: CIA-suhteistaan tunnettuihin ulkomaisiin jär-       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
15194: jestöihin ja yksityisiin henkilöihin. Sosialisti-   kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
15195: siin maihin suuntautuvan raamattujen toimit-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15196: tamisen ohella ko. yhdistykset suorittavat myös
15197: muunlaista välitystoimintaa.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15198:    Patmos r.y:n julkaisu Kipinä kertoi nume-               ryhtyä valvoakseen uskonnonvapauslain
15199: rossaan 9/1982 seuraavaa: "NL:sta saapuvat                 varjolla tapahtuvaa erilaisten uskonnol-
15200: sikäläisissä studioissa valmistetut ohjelmanau-            listen yhteisöjen suorittamaa varainke-
15201: hat toimitetaan ja niiden teknistä tasoa nos-              räystoimintaa ja maastavientiä sekä
15202: tetaan siten, että ne kelpaavat radioitavaksi              yhteiskunnallis-poliittista toimintaa si-
15203: mm. Filippiineiltä, Koreasta ja syksystä 1982              ten, että estetään mahdollinen Suomen
15204: lähtien ns. Polar Beam -säteellä Moskovan                  kansalaisten yksityissuojan loukkaami-
15205: alueelle Kaliforniasta." Ko. piirin 1. 8. 1981             nen ja Suomen kansallisten etujen va-
15206: pitämässä Karisma-seminaarissa kehotettiin suo-            hingoi ttaminen?
15207: malaisia viemään hengellistä kirjallisuutta neu-
15208:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
15209: 
15210:                                           Lauha Männistö
15211:                                             N:o 467                                                3
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15217: 
15218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ei voida asettaa yleisiä rajoituksia. Sen sijaan
15219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vaaditaan Valtionarkistossa tutkijoilta sitoumus
15220: olette 21 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn         siitä, ettei asiakirjoja käytetä sen henkilön,
15221: kirjeenne n:o 2611 ohella lähettänyt valtioneu-    jota asia koskee, tai hänen lähiomaisensa va-
15222: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    hingoittamiseksi tai halventamiseksi.
15223: jäljennöksen kansanedustaja Lauha Männistön           Viranomaisten tietoon ei ole tullut, että
15224: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46 7, jossa tie-    edellä tarkoitettuja väestökirjatietoja olisi käy-
15225: dustellaan:                                        tetty lain tai annettujen sitoumusten vastai-
15226:                                                    sesti. Tässä tarkoitetun uskonnollisen yhdys-
15227:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kunnan varainhankinnan tai muun toiminnan
15228:        ryhtyä valvoakseen uskonnonvapauslain       osalta ei myöskään ole esiintynyt seikkoja, joi-
15229:        varjolla tapahtuvaa erilaisten uskonnol-    hin olisi ollut aihetta puuttua.
15230:        listen yhteisöjen suorittamaa varainke-        Kysymyksen perusteluosassa tarkoitetut kol-
15231:        räystoimintaa ja maastavientiä sekä         me muuta yhteisöä ovat yhdistysrekisteriin
15232:        yhteiskunnallis-poliittista toimintaa si-   merkittyjä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka ovat
15233:        ten, että estetään mahdollinen Suomen       varojen hankkimiseksi toimeenpanneet muun
15234:        kansalaisten yksityissuojan loukkaami-      muassa rahankeräyksiä. Viranomaisen luvalla
15235:        nen ja Suomen kansallisten etujen va-       toimeenpantavan rahankeräyksen edellytyksenä
15236:        hingoi ttaminen?                            on rahankeräyslain mukaan, että keräys on
15237:                                                    yleisen edun kannalta tarkoituksenmukainen.
15238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Tähän edellytykseen on näiden yhdistysten koh-
15239: taen seuraavaa:                                    dalla kiinnitetty niiden rahankeräyshakemuksia
15240:    Kysymyksen perusteluosassa tarkoitettu kir-     käsiteltäessä huomiota. Viranomaiset ovat muu-
15241: konkirjojen mikrofilmaus on tapahtunut asian-      toinkin seuranneet näiden yhdistysten toimin-
15242: omaisella luvalla, joka on perustunut yleisten     taa sen vuoksi, että niissä on ollut piirteitä,
15243: asiakirjain julkisuudesta annettuun lakiin. Jul-   joita on pidettävä ulkopoliittiselta kannalta ar-
15244: kisista asiakirjoista saatavien tietojen käyttä-   veluttavina.
15245: miselle esimerkiksi uskonnollisiin tarkoituksiin
15246:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
15247: 
15248:                                                                          Ministeri Mikko Jokela
15249: 4                                          1982 vp.
15250: 
15251: 
15252: 
15253: 
15254:                           Tili Riksdagens Hert Talman
15255: 
15256:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       na fötbindet sig att inte använda handlingatna
15257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     på ett sätt som medföt skada ellet ringaktning
15258: nr 2611 av den 21 december 1982 tili veder-       av den person som handlingarna gället, eller
15259: börande medlem av statsrådet översänt av-         sådan pers ns anhötiga.
15260: skrift av följande av riksdagsledamot Lauha           Tili myndigheternas kännedom har inte
15261: Männistö undertecknade spörsmål nr 46 7:          kommit att ovan avsedda uppgiftet ur be-
15262:                                                   folkningsböckerna skulle ha använts i strid
15263:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         mot lag eller förbindelser. Det har inte heller
15264:        vidta föt att övervaka den insamling       framkommit omständigheter beträffande teli-
15265:        av medel och utfötsel ur landet samt       giösa samfunds penningsanskaffning ellet öv-
15266:        samhällspolitiska verksamhet, som olika    riga verksamhet, som skulle ha föranlett
15267:        teligiösa samfund bedrivet med teli-       ingripande.
15268:        gionsfrihetslagen som täckmantel, så,          De tte andra samfund som avses i moti-
15269:        att man förhindrar att finska med-         veringen tili spörsmålet är tegistrerade för-
15270:        borgares intimitetsskydd kränks och        eningar, som antecknats i föreningsregistret
15271:        Finlands nationella intressen skadas?      och som bl. a. föranstaltat penninginsamlingat
15272:                                                   i syfte att skaffa inkomster. Enligt lagen om
15273:    Såsam svar på detta spörsmål får jag vörd-     penninginsamlingat ät en fötutsättning för
15274: samt anföra följande:                             penninginsamling med myndigheternas tillstånd
15275:    Den i spörsmålets motivering avsedda mik-      att insamlingen ät ändamålsenlig med hänsyn
15276: rofilmningen av kyrkböcket hat skett med          tili allmän fördel. Denna förutsättning har
15277: vederbörligt tlllstånd, som har baserat sig på    beaktats vid behandlingen av ifrågavarande
15278: lagen om allmänna handlingats offentlighet.       föreningars tiliståndsansökningat. Myndigheter-
15279: Användningen av uppgifter som ftamgår ur          na hat också i övtigt följt med föreningatnas
15280: offentliga handlingar i t. ex. religiösa syften   verksamhet, eftersom den har innehållit drag
15281: kan inte begränsas genom allmänna resttik-        som ur utrikespolitisk synvinkel måste anses
15282: tioner. Dätemot kräver Riksarkivet att forskar-   betänkliga.
15283:      Helsingfors den 28 januari 1983
15284: 
15285:                                                                        Minister Mikko Jokela
15286:                                                1982 Vp.
15287: 
15288: 
15289: 
15290: 
15291:                                    Jaakonsaari: . Vuokra-asuntojen vuokrien laskemisperusteista
15292: 
15293: 
15294:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15295: 
15296:    Valtione~vosto vahvisti äskettäin asuntohal-          Vahvistetusta 0,88 markan vuokrankorotuk-
15297: lituksen vuokrajaoston ns. kovan rahan vuokra-        sesta katsottiin 30 pennin neliökorotuksen
15298: asuntojen vuokrien nostosuosituksen, joka tu-         aiheutuvan devalvaation nostamista polttoai-
15299: lee voimaan maaliskuun alussa 1983 ja joka            neiden hinnoista. Kuitenkin esimerkiksi Oulus-
15300: koskee ennen huhtikuun alkua 1982 vuokralle           sa ennen devalvaatiota hankitut polttoaineet
15301: annettuja      asuinhuoneistoja.   Vahvistaessaan     riittävät pitkälle syksyyn 1983, joten oululai-
15302: vuokrien enintään 0,88 markan neliövuokran-           set kovan rahan vuokralaiset joutuvat maksa-
15303: korotuksen valtioneuvosto korotti vastaavasti         maan perusteetta tuon 30 pennin korotuksen
15304: asuntohallituksen tasoyleisohjeen mukaisia ne-        noin kahdeksan kuukauden ajalta vuonna 1983;
15305: liövuokria, joita asunto-oikeudet eri puolilla        esimerkiksi 100 m2 :n vuokra-asunnossa asuva
15306: maata käyttävät korotuspäätöstensä keskeisinä         joutuu maksamaan täysin perusteetonta vuok-
15307: perusteina.                                           rankorotusta ainakin 240 markkaa.
15308:     Tasoyleisohjeen mukaan maa jaetaan neliö-            Polttoaineiden hinnankorotuksella perusteltu
15309: vuokratasoon vaikuttavien kustannustekijöiden         vuokrien korotus on epäoikeudenmukainen esi-
15310: osalta varsin karkeasti käytännössä kahteen           merkiksi Oulun kovan rahan vuokralaisille
15311: kalleusryhmään: pääkaupunkiseutuun sekä mui-          myös sikäli, että Oulun kaukolämmön hinnas-
15312: hin asunto-oikeuspaikkakuntiin, joiden neliö-         ta vain noin puolet muodostuu öljyn hinnan
15313: vuokratasoa noudatetaan myös muualla maassa.          perusteella ja toinen puoli muodostuu pääasial-
15314:     Kuntien asumiskustannuksiin ja siis myös          lisena polttoaineena käytettävästä turpeesta.
15315: neliövuokriin vaikuttavat kustannustekijät vaih-      Näin ollen Oulun lämmityskustannusten kehi-
15316: televat huomattavasti paikkakuntakohtaisem-           tystä ei voida kytkeä tuontipolttoaineiden -
15317: min kuin mitä tasoyleisohjeluokituksessa ko-          ei varsinkaan öljyn - hintakehitykseen, koska
15318: van rahan vuokra-asuntojen osalta on mahdol-          turpeen hinnan ei odoteta seuraavan öljyn
15319: lista ottaa huomioon. Toisin kuin asuntolainoi-       hintaa.
15320: tettujen vuokra-asuntojen kohdalla ei kovan ra-          Kovan rahan asuntojen vuokrien korotuk-
15321: han vuokra-asuntojen kaukolämpö- eikä sähkö-          sesta päätettäessä ei otettu vuokrien nousua
15322: kustannuksien määrittämisessä ole mahdollista         hillitsevänä tekijänä huomioon poikkeuksellisen
15323: käyttää riittävästi paikallisia tekijöitä ja hinta-   lämmintä syksyä ja alkutalvea; esimerkiksi
15324:  eroja huomioon ottavia laskentakertoimia.            kaukolämmityksen säästöjen arvioidaan olevan
15325:     Edellä mainitut vuokrien määritykseen liit-       noin 20 prosentin luokkaa normaalivuosiin ver-
15326:  tyvät laskennalliset heikkoudet aiheuttavat sen,     rattuna.
15327:  että edullisen sähkön kunnissa, kuten esimer-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15328:  kiksi Oulussa, tai edullisen kaukolämmön kun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
15329:  nissa, kuten esimerkiksi Oulussa tai Raahessa,       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
15330:  kovan rahan vuokralaiset joutuvat maksamaan          si seuraavan kysymyksen:
15331:  vuokrankorotuksia, joita vastoin mainituilla
15332:  paikkakunnilla tapahtunutta kustannusten nou-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15333:  sua perustellaan maan keskimääräisillä kauko-               ryhtyä kovan rahan vuokra-asuntojen
15334:  lämmön ja sähkön hinnan nousuilla. Tämä                     vuokrien määrittämiseksi nykyistä yk·
15335:  aiheuttaa perusteetonta vuokrien kohoamista                 silöidymmin paikkakuntakohtaisesti, et-
15336:  vuokralaisille ja perusteetonta hyötyä vuokran-             teivät vuokralaiset millään paikkakun-
15337:  antajille.                                                  nalla joutuisi maksamaan vuokrina kus-
15338: 088300134D
15339: 2                                        1982 vp.
15340: 
15341:      tannuksia, joita vuokra-asunnon ylläpito             syksyn ja alkutalven aiheuttamien läm-
15342:      ei asunnon omistajalle kyseisellä paik-              mityssäästöjen huomioon ottamiseksi tu-
15343:      kakunnalla aiheuta, ja                               levia vuokrien korotuspaineita hillitse-
15344:         mitä Hallitus aikoo tehdä lämpimän                vänä tekijänä?
15345:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
15346: 
15347:                                      Liisa ·Jaakonsaari
15348:                                             N:o 468                                                3
15349: 
15350: 
15351: 
15352: 
15353:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15354: 
15355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Periaatteessa vuokrista voidaan sopia vapaas-
15356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ti. Kuitenkin korotusyleisohjeen ylittävät vuok-
15357: olette 21 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn        rankorotukset on saatettava tuomioistuimen
15358: kirjeenne n:o 2612 ohella lähettänyt valtioneu-   vahvistettaviksi. Vuokralainen tai vuokranan-
15359: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi   taja voi myös muutoin saattaa vuokran suu-
15360: jäljennöksen kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren    ruuden tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos asia
15361: kirjallisesta kysymyksestä n:o 468, jossa tie-    on saatettu tuomioistuimeen, sen tulee vahvis-
15362: dustellaan:                                       taessaan vuokran suuruuden ottaa huomioon
15363:                                                   mainitut tasoyleisohjeet. Huoneenvuokralaissa
15364:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo    on määrätty ne perusteet, joiden mukaan vuok-
15365:        ryhtyä kovan rahan vuokra-asuntojen        ran määrä on vahvistettava. Tasoyleisohjepää-
15366:        vuokrien määrittämiseksi nykyistä yk-      töksen soveltamisosassa on lisäksi annettu yksi-
15367:        silöidymmin paikkakuntakohtaisesti, et-    tyiskohtaisia vuokrien yksilöllistä määräämistä
15368:        teivät vuokralaiset millään paikkakun-     koskevia ohjeita. Vuokrien määriä ei siis suin-
15369:        nalla joutuisi maksamaan vuokrina kus-     kaan ole sidottu yleisohjeissa annettuihin arvoi-
15370:        tannuksia, joita vuokra-asunnon ylläpito   hin, vaan kunkin huoneiston vuokra tulee mää-
15371:        ei asunnon omistajalle kyseisellä paik-    rittää erikseen. Erityisesti harkinta on tar-
15372:        kakunnalla aiheuta, ja                     peen sellaisilla paikkakunnilla, joita ei ole taso-
15373:           mitä Hallitus aikoo tehdä lämpimän      yleisohjeessa mainittu.
15374:        syksyn ja alkutalven aiheuttamien läm-        Vuokrien enimmäiskorotusyleisohjeen laadin-
15375:        mityssäästöjen huomioon ottamiseksi tu-    ta perustuu kiinteistökustannuksiin vaikuttavis-
15376:        levia vuokrien korotuspaineita hillitse-   sa kustannustekijöissä tapahtuneisiin nousuihin.
15377:        vänä tekijänä?                             Laskennassa käytetään asuntoyhteisöjen yritys-
15378:                                                   tilastoa, ja tulokset ovat keskimääräisiä ja koko
15379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       maata koskevia. Tasoyleisohjeiden määrittämi-
15380: taen seuraavaa:                                   nen puolestaan perustuu vuoden 1980 väestö-
15381:                                                   laskennan vuokratiedoston tietoihin. Näiden
15382:    Vuonna 197 4 siirryttiin huoneenvuokralain     pohjalta on valittu taulukkovuokrien perus-
15383: muutoksella (72/74) järjestelmään, jonka mu-      arvo. Paikkakuntien kalleussuhteet on määrätty
15384: kaan valtioneuvoston tulee vuosittain todeta,     niille laskettujen keskiarvovuokrien perusteella.
15385: onko kiinteistökustannusten muutokset huo-        Perusarvoa ja kalleussuhteita käyttäen on muo-
15386: mioon ottaen perusteltua aihetta asuinhuoneis-    dostettu vuokrataulukot, joita on tarkistettu
15387: tojen vuokrien korottamiseen, sekä antaa yleis-   suunnilleen korotusyleisohjetta vastaavasti.
15388: ohje korotusten enimmäismäärästä ja ajankoh-         Runsas vuosi sitten annetussa tasoyleisohje-
15389: dasta. Lisäksi valtioneuvosto voi antaa yleis-    päätöksessä (1 063/81) siirryttiin kohtuullistet:J
15390: ohjeita siitä, minkä suuruisia asuinhuoneisto-    vuokrien paikkakunnittaisessa luokittelussa
15391: jen vuokria eri paikkakunnilla on pidettävä       neljästä kahteen luokkaan. Aikaisemmin esim.
15392: kohtuullisina. Yleisohjeiden laatiminen tapah-    Oululie vahvistettiin matalammat vuokrat kuin
15393: tuu asuntoneuvoston vuokrajaoston valmistelun     Jyväskylälie mutta korkeammat kuin Kuopiolle,
15394: pohjalta. Viimeksi valtioneuvosto on vahvista-    Lahdelle ja Porille. Syynä luokituksen vähen-
15395: nut niin sanotut korotusyleisohjeen ja taso-      tämiseen oli vuoden 1980 väestölaskennan
15396: yleisohjeen päätöksillään 30. 12. 1982 (952/      perusteella havaittu asunto-oikeuspaikkakuntien
15397: 82 ja 953/82).                                    vuokratasoerojen supistuminen.
15398: 4                                            1982 vp.
15399: 
15400:     Nykyistä tiheämpää paikkakuntaluokitusta huomioon vasta jälkikäteen. Tällöin vuokran
15401: voidaan puolustaa oikeudenmukaisuusnäkökoh- korotuksella korvataan vain jo syntyneitä kus-
15402: din. Toisaalta on kuitenkin pyrittävä mahdol- tannuksia. Vuokralainen joutuu siis tavallaan
15403: lisimman yksinkertaisiin ja selkeisiin yleisohjei- maksamaan mm. lämmityskustannuksista vasta
15404: siin. Samoin on vältettävä liian hienojakoisella pitkähkön viiveen jälkeen. Vuoden 1982 syys-
15405: vuokramäärien erottelulla luomasta sellaista kuun jälkeinen sään kehitys vaikuttaa kuluvan
15406: tilannetta, jossa ohjevuokria ryhdytään noudat- vuoden lopulla annettaviin yleisohjeisiin.
15407: tamaan orjallisesti. Käytettävissä ei ole myös- Aravavuokrat määritetään omakustannusperiaat-
15408: kään riittäviä tiedonkeruujärjestelmiä vuokra- teen pohjalta ja niissä otetaan tällöin etukäteen
15409: ohjeiden paikkakuntakohtaisen luokituksen to- arvioitu kustannuskehitys huomioon. Maalis-
15410: teuttamiseen. Lisäksi on voitu todeta, että kuussa 1982 toteutetun polttonesteiden hinnan-
15411: esim. kustannukset vaihtelevat usein eri syistä alennuksen johdosta alennettiin asuntohallituk-
15412: johtuen saman paikkakunnan talojen välillä sen ohjeelia aravavuokria 1. 8. 1982 lukien
15413: enemmän kuin eri paikkakuntien välillä tai eri 40 p/m2/kk.
15414: lämmitysjärjestelmistä johtuen.                          Kysymyksessä on esitetty lähinnä niin sanot-
15415:     Koska korotusyleisohjeiden laskenta perustuu tujen hoitomenojen paikkakuntakohtaisten ero-
15416: yritystilastosta saatuihin kiinteistökohtaisiin tie- jen suurempaa huomioon ottamista. Tätä aja-
15417: toihin, tulevat eri energiamuodot otetuiksi tusta ei. ole sinänsä syytä torjua, vaan järjes-
15418: huomioon suunnilleen niiden todellista käyttöä telmän kehittämistä myös tähän suuntaan har-
15419: vastaavien painojen mukaan. Todettakoon vielä, kitaan muuttuvien mahdollisuuksien ja tarpei-
15420: että niissä pohjoisessa sijaitsevissa kunnissa, ·. den valossa.
15421: joissa energian yksikkökustannukset ovat maan            Vuokrien suuruuden määrittämiseen liittyy
15422: keskiarvoa alhaisemmat, lämmitystarve lämpö- nykyisin kuitenkin muita vaikutuksiltaan huo-
15423:  tilaeroista johtuen on usein kuitenkin keski- mattavasti merkittävämpiä ongelmia. Tämän
15424: määräistä suurempi. Todettakoon lisäksi, että johdosta koko järjestelmä tulee olemaan jatku-
15425: kaupunki voi raskaan polttoöljyn hintakehi- van kehittämisen kohteena. Nykyisiä epäkohtia
15426:  tyksen puitteissa harkintansa mukaan päättää on viimeksi selvitetty 9. 11. 1982 mietintönsä
15427: lämpölaitostensa perimistä tariffeista.               ( 1982: 57) jättäneessä vuokra-asuntotoimikun-
15428:     Viimeksi annetun korotusyleisohjeen perus- nassa. Tarvittavia uudistuksia valmistellaan
15429:  teena käytettiin kiinteistöjen toteutunutta kus- toimikunnan suorittaman selvitystyön pohjalta.
15430:  tannuskehitystä ajanjaksolta syyskuu 1981 -         Asiaan liittyy myös lähitulevaisuudessa annet-
15431:  syyskuu 1982. Esimerkiksi säätilan vuosittaisen tava hallituksen esitys uudeksi huoneenvuokra-
15432:  vaihtelun vaikutukset otetaan yleisohjeissa laiksi.                                        ·
15433: 
15434:       Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1983
15435: 
15436:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
15437:                                                ~:o 468                                                5
15438: 
15439: 
15440: 
15441: 
15442:                             Till Riksdagens Herr Talman
15443: 
15444:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              I princip kan man fritt komma överens om
15445: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hyrorna. De hyresförhöjningar som överstiger
15446: nr 2612 av den 21 december .1982 tili veder-           den allmänria anvisningen heträffande förhöj-
15447: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         ning av hyrorna bör likVäl dras inför domstol
15448: av följande av riksdagsman Liisa Jaakonsaari           för fastställelse~ Hyresgäsi:en eller hyresvärden
15449: undertecknade spörsmål nr 468:                         kan även annats dra hyrans storlek inför dom-
15450:                                                        stol. Har saken gjorts anhängig vid domstol,
15451:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              skall domstolen, ·då den fastställer hyrans stor-
15452:        vidta för att fastställa hyrorna i själv-       lek, beakta bvan nämnda allmänna anvisning
15453:        finansierade hyresbostäder mera indivi-         om skäliga hyror. I hyreslagen har bestämts
15454:        dualiserat enligt ort än för .tillfället så,    de grunder enligt vilka hyresbeloppet skall
15455:        att hyresgästerna inte på 'någon ort be-       ·fastställas. ·1 'beslutet innehållande allmän an-
15456:        höver betala hyra för sådana köstnader,         visning om skä'liga hyror har ytterligare ut-
15457:        som hyresbostadens underhåll inte åsam-         färdats detaljerade anvisningar för bestämman-
15458:        kar bostadens ägare på orten i fråga,           de av hyran i enskilda lägenheter. Hyresbe-
15459:        och                                             loppen har således inte bundits vid de belopp
15460:           vad .ämnar Regeringen göra för att           som angivits i de allmärina anvisningarna, utan
15461:        de inbesparingar i uppvättl}.ningskost-         hyran för varje enskild bostadslägenhet skall
15462:        naderna som nåtts tack vare den varma           bestämmas särskilt. Prövning behövs särskilt
15463:        hösten och vintern skall beaktas som            på sådana orter som inte har nämnts i den
15464:        en dämpande faktor i eventuella hyres-          allmänna anvisningen om skäliga hyror.
15465:        förhöjningar?                                      Den allmänna ',anvisningen beträffande maxi-
15466:                                                        mibeloppen för förhöjningar av hyrorna utar-
15467:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          betas på basis av stegringarna i de kostnads-
15468: samt anföra följande:                                  faktorer som påverkar fastighetskostnaderna.
15469:    År 1974 övergick man genöm en ändring               Vid beräkningen används bostadsaktiebolagens
15470: av hyreslagen (72/74) tili ett sysi:em, enligt         företagsstatistik, och resultaten är genomsnitt-
15471: vilket statsrådet årligen skall konstatera, huni-      liga och gäller hela landet. Den allmänna anvis-
15472: vida det med beaktande av förändringarna ·i            ningen om skäliga hyror grundar sig på upp-
15473: fastighetskostnaderna föreligger grundad anled-        gifterna i det hyresregister som baserar sig
15474: ning att höja hyrorna för bostadslägenheter,           på 1980 års folkräkning. Utgående från dessa
15475: samt ge allmän anvisning angående maximi-              uppgifter har man valt ett grundbelopp för
15476: beloppet och tidpunkten för förhöjningarna.            tabellhyrorna. Orternas dyrhetsförhållanden har
15477: Vidare kan statsrådet ge allmänna anvis-               bestämts på grundvalen av de genomsnitts-
15478: ningar om de hyresbelopp för bostadslägen-             hyror som uträknats för dem. Med hjälp av
15479: heter, som på olika orter skall anses skäliga.         grundbeloppet och dyrhetsförhållandena har
15480: De allmänna anvisningarna utarbetas på basen           hyrestabeller utarbetats, vilka justerats ungefär
15481: av bostadsrådets hyressektions beredning. Stats-       i motsvarighet tili den allmänna anvisningen
15482: rådet har senast fastställt sagda allmänna an-         beträffande förhöjning av hyrorna.
15483: visning beträffande förhöjning av hyrorna och             I det beslut innehållande allmän anvisning
15484: sagda allmänna anvisning om skäliga hyror ge-          om skäliga hyror (1063/81) som utfärdades
15485: nom sina beslut av 30. 12. 1982 (952/82                för drygt ett år sedan övergick man i klassi-
15486: och 953/82).                                           ficeringen av skäliga hyror enligt ort från fyra
15487: 0883001340
15488: 6                                             1982 vp.
15489: 
15490: tili två klasser. Tidigare fastställdes t. ex. för   männa anvtsmngen beträffande förhöjning av
15491: Uleåborg lägre hyror än för Jyväskylä men            hyrorna användes fastigheternas faktiska kost-
15492: högre än för Kuopio, Lahtis och Björneborg.          nadsutveckling under perioden september
15493: Orsaken tili att antalet klasser minskades var       1981-september 1982. T. ex. verkningarna
15494: att man på basen av 1980 års folkräkning             av den årliga variationen i väderleken be-
15495: observerat att skilinaderna i hyresnivån på          aktas i de allmänna anvisningarna först i
15496: bostadsdomstolsorterna har minskat.                  efterskott. Härvid ersätter hyresförhöjningen
15497:     En tätare ortsklassificering kan försvaras       endast sådana kostnader som redan uppkom-
15498: ur rättvisesynpunkt. Men å andra sidan bör           mit. Hyresgästerna betalar sålunda på sätt och
15499: så enkla och så klara allmäni:la anvisningar         vis bl.a. för uppvärmningskostnaderna först
15500: som möjligt eftersträvas. Man bör inte heller        efter ett långt dröjsmål. Väderlekens utveck-
15501: med en alltför finfördelad differentiering av        ling efter september 1982 inverkar på de all-
15502: hyresbeloppen skapa en sådan situation i             männa anvisningar som utfärdas i slutet av
15503: viiken man slaviskt börjar följa normhyror.          innevarande år. Aravahyrorna bestäms på basen
15504: Man har inte heller tillgång tili effektiva sys-     av självkostnadsprincipen och härvid beaktas
15505: tem för insamling av uppgifter så att hyres-         den på förhand beräknade kostnadsutveck-
15506: anvisningarnas klassificering kunde. göras orts-     lingen. Tili följd av sänkningen av bränsle-
15507: vis. Vidare har det kunnat konstateras att           priserna i mars 1982 sänktes aravahyrorna
15508: t. ex. kostnaderna ofta av olika orsaker varie-      genom bostadsstyrelsens anvisning med 40
15509: rar mera mellan hus på samma ort än mellan           penni/m2/månad fr.o.m. 1. 8. 1982.
15510: olika orter eller på grund av olika uppvärm-             1 spörsmålet har framhållits att främst
15511: ningssystem.                                         skillnaderna i utgifterna för fastigheternas
15512:     Eftersom den beräkning. som utgör grund          skötsel på olika orter borde beaktas i högre
15513: för de allmänna anvisningarna beträffande för-       grad. Denna tanke bör inte i och för sig för-
15514: höjning av hyrorna baserar sig på de uppgifter       kastas, utan en utveckling av systemet även i
15515: om varje enskild fastighet som erhållits ur          denna riktning övervägs i belysningen av för-
15516: företagsregistret, blir de olika energiformerna      ändrade möjligheter och behov.
15517: beaktade i stort sett enligt de vikter som mot-          Tili bestämmandet av hyrornas storlek an-
15518: svarar deras verkliga nyttjande. Det kan ytter-      sluter sig dock numera andra problem, som
15519: ligare framhållas att i de kommuner, som är          tili sina verkningar är avsevärt större. På
15520: belägna i de nordliga delarna av landet och          grund härav kommer hela systemet att vara
15521: i vilka kostnaderna per enhet för energi är          föremål för fortsatt utveckling. Nuvarande
15522: lägre än genomsnittet i hela landet, är upp-         missförhållanden har senast utretts i hyres-
15523: värmningsbehovet på grund av temperatur-             bostadskommissionens betänkande, som gavs
15524: skilinaderna dock ofta större än i genomsnitt.       9. 11. 1982 (1982: 57). Erforderliga reformer
15525: Ytterligare må konstateras att en stad inom          bereds utgående från kommissionens utred-
15526: ramen för den tunga brännoljans prisutveck-          ningsarbete. Tili ärendet ansluter sig även
15527: ling enligt prövning kan besluta om de tariffer      en regeringsproposition med förslag tili ny
15528: dess värmeanläggningar uppbär.                       hyreslag som kommer att avlåtas inom en nära
15529:     Som grund för den senast utfärdade all-          framtid.
15530:      Helsingfors den 31 januari 1983
15531: 
15532:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
15533:                                              1982 vp.
15534: 
15535: Kirjallinen kysymys n:o 469
15536: 
15537: 
15538: 
15539: 
15540:                                  Kivitie ym.: Poliittisten mustien listojen laatimisesta
15541: 
15542: 
15543:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15544: 
15545:    Oikeusministeri Christoffer Taxell vastasi       tuneen matkan ulkoasiainministeriöstä yhdis-
15546: 13. 1. 1982 kansanedustaja I.-C. Björklundin        tysrekisteritoimiston kautta Puola-Solidaarisuus
15547: ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 488 ( 1981         -yhdistykselle.
15548: vp.), joka koski Puola-Solidaarisuus -yhdistyk-        Julki tulleet todisteet ovat jyrkässä ristirii-
15549: sen rekisteröinnin yhteydessä ilmi tullutta vi-     dassa oikeusministeri Taxellin eduskunnalle an-
15550: ranomaisten harjoittamaa poliittista mustalis-      taman vastauksen kanssa. Mustien listojen käy-
15551: tausta, "ettei hallituksen tiedossa ole, että vi-   töstä ulkoasiainministeriässä on aivan kiista-
15552: ranomaiset laatisivat henkilöluetteloita kysy-      ton näyttö. Samalla vaikuttaa ilmeiseltä, että
15553: myksessä mainitussa tarkoituksessa". Edelleen       oikeusministeri on antanut harhaanjohtavia tie-
15554: hän totesi, että yhdistysten rekisteröintikäytän-   toja eduskunnalle.
15555: töön "ei missään vaiheessa kuulu yhdistysre-           Kyseisessä tapauksessa viranomaiset ovat sot-
15556: kisteriin merkittäväksi ilmoitetun tai rekiste-     keutuneet lailliseen kansalaistoimintaan osallis-
15557: rissä jo olevan yhdistyksen jäsenistön selvittä-    tuvien henkilöiden sellaiseen rekisteröintiin ja
15558: minen".                                             valvontaan, joka on omiaan heikentämään hal-
15559:    Oikeusministeri Taxellin vastauksen jälkeen      litusmuodon turvaamia kansalaisoikeuksia, ku-
15560: ulkoasiainministeriö on salaiseksi merkitsemäs-     ten mielipide- ja yhdistymisvapautta. Tapaus
15561: sään lausunnossa 23. 2. 1982 n:o 21188 tun-         herättää epäilyksen, ettei kyse ole sattuman-
15562: nustanut hankkineensa kyseisen mustan listan        varaisesta yksittäistapahtumasta.
15563: ja käyttäneensä sitä. "Kun yhdistyksen nimi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15564: sekä sääntöjen tarkoitusosa eivät selväpiirtei-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
15565: sesti määritelleet yhdistyksen toiminnan luon-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15566: netta, on ulkoasiainministeriö ulkopoliittiset      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15567: varovaisuusnäkökohdat huomioon ottaen pyr-
15568: kinyt selvittämään yhdistyksen perustamisvai-                Aikooko Hallitus selvittää, mistä ja
15569: heen mahdollista jäsenpohjaa. Tässä tarkoituk-             millä tavoin ulkoasiainministeriö on
15570: sessa ministeriöllä on ollut käytössään laajem-            hankkinut käyttöönsä Puola-Solidaari-
15571: pi henkilölista", toteavat valtiosihteeri Matti            suus -yhdistyksen jäsenistöä koskevan
15572: Tuovinen ja vt. osastopäällikkö Pekka J. Kor-              henkilöluettelon,    kuuluuko    listojen
15573: venheimo lausunnossaan.                                    hankkiminen ulkoasiainministeriön toi-
15574:    Edelleen valtioneuvoston oikeuskansleri on              mialaan, ja
15575: päätöksessään 16. 4. 1982 todennut kyseisen                  aikooko Hallitus lopettaa tällaisen
15576: listan olemassaolon ja sen vahingossa tapah-               poliittisen mustalistauskäytännön?
15577:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1982
15578: 
15579:          Anneli Kivitie              Saara-Maria Paakkinen       Arvo Kemppainen
15580:          Liisa Jaakonsaari           Terhi Nieminen-Mäkynen      Kati Peltola
15581:          Arvo Salo                   Ben Zyskowicz               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15582:          Jaakko Itälä                Saara Mikkola               Reino Breilin
15583:                      Antero Juntumaa                       Tarja Halonen
15584: 
15585: 
15586: 
15587: 0883000922
15588: 2                                            .1982 vp.
15589: 
15590: 
15591: 
15592: 
15593:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15594: 
15595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jestö Suomessa vai onko sanaa solidaarisuus
15596: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja         käytetty pelkästään yleisessä merkityksessä.
15597: Anneli Kivitie ym. esittänyt valtioneuvoston           Kun ulkoasiainministeriöitä pyydetään lau-
15598: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan        suntoja asioista, jotka ovat luonteeltaan ulko-
15599: kysymyksen:                                         poliittisia ja joilla on vaikutusta Suomen suh-
15600:                                                     teisiin vieraisiin valtioihin, ministeriö on luon-
15601:          Aikooko Hallitus selvittää, mistä ja       nollisesti velvollinen ennen lausunnon antamis-
15602:        millä tavoin ulkoasiainministeriö on         ta perehtymään kaikkiin niihin seikkoihin, joi-
15603:        hankkinut käyttöönsä Puola-Solidaari-        hin saattaa liittyä ulkopoliittisia näkökohtia.
15604:        suus -yhdistyksen jäsenistöä koskevan        Rekisteröitävien yhdistysten osalta yhdistysten
15605:        henkilöluettelon,    kuuluuko    listojen    itsensä piiristä tai muilta viranomaisilta saata-
15606:        hankkiminen ulkoasiainministeriön toi-       vat selvitykset ovat tarpeen silloin, kun yhdis-
15607:        mialaan, ja                                  tyksen nimestä tai yhdistyksen sääntöjen tar-
15608:          aikooko Hallitus lopettaa tällaisen        koitusosasta ei käy selvästi ilmi yhdistyksen
15609:        poliittisen mustalistauskäytännön?           toiminnan luonne.
15610:                                                        Tässä tapauksessa on katsottu, että ko. yh-
15611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       distyksen jäsenistöä koskevat tiedot olivat tar-
15612: vasti seuraavaa:                                    peellisia arvioitaessa, liittyykö asiaan varteen-
15613:    Toimintaryhmä Puola-Solidaarisuuskomitean        otettavia ulkopoliittisia näkökohtia. Ministeriö
15614: perustamiseksi -nimisen yhdistyksen perusta-        luonnollisesti hankki kantansa määrittelyä var-
15615: misasiakirjat ovat olleet ulkoasiainministeriässä   ten tarvitsemansa tiedot, eikä yhdistyksen it-
15616: lausunnolla. Ministeriö on antanut asiassa oi-      sensä laatimaan henkilöluetteloon pohjautuvien
15617: keusministeriön yhdistysrekisteritoimistolle 23.    tietojen hankkimista ja käyttämistä voi miltään
15618: 10. 1981 seuraavan lausunnon:                       osin katsoa voimassa olevien säännösten vastai-
15619:    Pyydettynä lausuntona ulkoasiainministeriö       seksi.
15620: toteaa kunnioittavasti oikeusministeriölle, ettei      Huomattakoon, että oikeuskansleri on to-
15621: sillä ole huomauttamista "Toimintaryhmä Puo-        dennut päätöksessään 16. 4. 1982, että oikeus-
15622: la-Solidaarisuuskomitean perustamiseksi" -nimi-     ministeriön ja ulkoasiainministeriön toiminta
15623: sen yhdistyksen sääntöehdotukseen muilta osin       kysymyksessä olevassa asiassa on ollut sopu-
15624: kuin sikäli, ettei sääntöehdotuksen tarkoitus-      soinnussa yhdistymisvapautta ja sen käytän-
15625: osasta käy ilmi, onko yhdistyksen tarkoituk-        nöllistä toteuttamista koskevien säännösten
15626: sena olla Puolan Solidaarisuusliikkeen tukijär-     kanssa.
15627:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1983
15628: 
15629:                                                                Ulkoasiainministeri Pär Stenbäck
15630:                                             N:o 469                                               3
15631: 
15632: 
15633: 
15634: 
15635:                           Till Riksdagens Herr Talman
15636: 
15637:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       relsen Solidaritet eller om ordet solidaritet an-
15638: anger har riksdagsman Anneli Kivitie m. fl.        vänts enbart i ordets allmänna betydelse.
15639: tili vederbörande medlem av statsrådet för            Då man av utrikesministeriet anhåller utlå-
15640: avgivande av svar ställt följande spörsmål:        tanden om saker som tili sin karaktär är ut-
15641:                                                    rlkespolitiska och som har inverkan på Fin-
15642:            Ämnar Regeringen utreda varifrån        lands förhållanden tili främmande stater, är
15643:        och hur utrikesministeriet anförskaffat     ministeriet naturligtvis skyldigt att, före det
15644:        tili sitt förfogande en namnförteckning     ger sitt utlåtande, sätta sig in i alla de saker
15645:        över medlemskapet i Polska Solidari-        som kan omfatta utrikespolitiska synpunkter.
15646:        tetsföreningen, huruvida dylikt anför-      Vad registrering av föreningar angår är utred-
15647:        skaffande av listor hör tili utrikesmi-     ningar som kommer från föreningen själv eller
15648:        nisteriets kompetens, och                   andra myndigheter av nöden i de fall att före-
15649:            ämnar Regeringen göra slut på den-      ningsaktivitetens natur inte klart framgår ur
15650:        na praxis av politiskt svartlistande?       dess namn eller ur föreningsstadgans del där
15651:                                                    syftemålet definieras.
15652:    Såsom svar på detta spörsmål får jag hög-          I detta fall har man ansett att uppgifter
15653: aktningsfullt framföra följande:                   rörande sagda förenings medlemskår har varit
15654:    Dokumenten för grundandet av en förening        nödvändiga vid bedömandet av huruvida det
15655: vid namn "Aktionsgrupp för grundandet av           ingår utrikespolitiska synpunkter i denna sak.
15656: Solidaritetskommitten Polen" lämnades för ut-      Ministeriet anskaffade naturligtvis de uppgifter
15657: låtande tili utrikesministeriet. Ministeriet gav   som det behövde för fastställandet av sin
15658: den 23 oktober 1981 följande utlåtande tili        ståndpunkt och man kan inte anse att anför-
15659: justitieministeriets föreningsregisterbyrå:        skaffandet och användandet av uppgifter som
15660:    Utrikesministeriet framställer högaktnings-     baserar sig på personförteckningar uppgjorda
15661: fullt för justitieministeriet, såsom svar på an-   av föreningen själv är tili någon del i strid
15662: hållandet om ett utlåtande, att det inte har       med ikraftvarande bestämmelser.
15663: något annat att invända mot stadgeförslaget           Märkas bör att justitiekanslern har konsta-
15664: för föreningen "Aktionsgrupp för grundandet        terat i sitt beslut av den 16 april 1982, att
15665: av Solidaritetskommitten Polen" än att det         justitieministeriets och utrikesministeriets för-
15666: inte framgår ur den del av stadgeförslaget där     farande i ifrågavarande sak har varit i harmoni
15667: syftemålet definieras huruvida föreningen äm-      med bestämmelserna angående föreningsfrihet
15668: nar vara en stödförening för den polska rö-        och dess förverkligande i praktiken.
15669:      Helsingfors den 24 januari 1983
15670: 
15671:                                                                   Utrikesminister Pär Stenbäck
15672:                                               1982 vp.
15673: 
15674: Kirjallinen kysymys n:o 470
15675: 
15676: 
15677: 
15678: 
15679:                                  Paakkinen ym.: Perhehoitajien eläketurvan järjestämisestä
15680: 
15681: 
15682:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15683: 
15684:    Perhehoito on kehitysvammaisen lapsen hoi~       tonta hoitokorvausta hoidettavan ruoastat., vaa-
15685: dossa todettu hyväksi ja turvalliseksi hoito-       tetuksesta ja muista menoista aiheutuvien kus-
15686: muodoksi. Esimerkkitapauksessa on Uuden-            tannusten kattamiseen. Hoitokorvaus vaihtelee
15687: maan erityishuoltopiirin kuntainliitto sijoitta-    perhehoidossa hoidettavan kunnon ja hoidon
15688: nut erään 12-vuotiaan kehitysvammaisen pojan        vaikeusasteen mukaan.
15689: perheeseen, jossa hän asuu kuin kotonaatn. Päi-        Palka:n perhehoitajalle maksaa erityi$lmolto-
15690: visin hän käy harjaantumiskoulua. Perhehoitaja      piirin kuntainliitto. Perhehoitajan saama palk-
15691: on jäänyt vakinaisesta ansiotyöstään pois kye-      ka ei kuitenkaan kartuta hoitajan eläkettä.
15692: täkseen antamaan kehitysvammaiselle hoidetta-       Hoitaja ei myöskään ole oikeutettu vuosilo-
15693: valleen mahdollisimman hyvän hoidon ja suo..        maan eikä sairaslomaan.
15694: jaisen kodin tilanteessa, jossa pojan omilla van-      Edellä .olev!l.n perusteella ja valtiopäiväjär-
15695: hemmilla ei ole ollut mahdollisuuksia hoitaa        jestyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esi-
15696: lastaan vastaavalla tavaUa hänen omassa kodis-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
15697: saan. Viikonloppuisin poika joskus käy omas-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavaa kysy-
15698: sa kodissaan. Perhehoito on kokeilun tulokse-       myksen:
15699: na syntynyt hoitomuoto, joka hoidettavan kan-
15700: nalta on todettu hyväksi.                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
15701:    Hoitaja saa työstään 1 300 markan suuruista             ryhtyä saattaakseen perhehoitajat eläke-
15702: palkkaa, josta hän maksaa veron. Lisäksi hä-               turvan piiriin?
15703: nelle suoritetaan sama:nsuuruinen summa vero-
15704:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
15705: 
15706:                Saara-Maria Paakkinen                            Anna-Liisa Piipari
15707: 
15708: 
15709: 
15710: 
15711: 0883001091
15712: 2                                           1982 vp.
15713: 
15714: 
15715: 
15716: 
15717:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15718: 
15719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         pyritään tarkoituksenmukaisella tavalla otta-
15720: tissa . mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-    maan huomioon kunkin avuntarvitsijan erityis-
15721: hemies, olette 22 päivänä joulukuuta 1982          olosuhteet. Sen mukaisesti on myös kotona
15722: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      tapahtuva hoito viime aikoina lisääntynyt. Tä-
15723: neuvostori asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   hän muutoin myönteisenä pidettävään hoito-
15724: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin      muotoon liittyy monia kysymyksessäkin esiin-
15725: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:     tuotuja ongelmia. Kun perinteisesti· ansiotason
15726:                                                    turvaava sosiaaliturva on rakennettu työ- tai
15727:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    yrittäjäsuhteen varaan, on perheissä tapahtu•
15728:         ryhtyä saattaakseen perhehoitajat eläke-   van hoitotyön osalta noussut esiin juuri työ-
15729:       , turvan piiriin?           ·
15730:                                                    suhde-, palkka- ja niihin liittyvät sosiaalitur-
15731:                                                    vakysymykset. Sosiaali- ja terveysministeriön
15732:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tarkoituksena onkin ensi tilassa asettaa toimi-
15733: vasti, seuraavaa:                                  kunta selvittämään perheissä tapahtuvaan hoi-
15734:  .. Sosi~aliturvan kehittyessä on yhä enemmän      totyöhön liittyviä ongelmia ja tekemään rat-
15735: alettu arvostaa erilaisia hoitomuotoja, joilla     kaisuehdotukset niiden poistamiseksi.
15736:     :Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1983
15737: 
15738:                                                                   Ministeri Marjatta Väänänen
15739:                                              N:o 470                                             3
15740: 
15741: 
15742: 
15743: 
15744:                            Till Riksdagens Herr Talman
15745: 
15746:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       härmed har även hemvården byggts ut på se-
15747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          naste tid. Tili denna vårdform, som eljest bör
15748: velse av den 22 december 1982 till vederbö-        betraktas som en positiv företeelse, ansluter
15749: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       sig många problem, vilka också framhållits i
15750: av följande av riksdagsman Saara-Maria Paak-       spörsmålet. Då socialskyddet, som traditio-
15751: kinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 470:        nellt tryggar förtjänstnivån, är uppbyggt på
15752:                                                    ett arbets- eller företagarförhållande, har just
15753:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      de frågor som gäller arbetsförhållanden, löner
15754:        ta för att göra familjevårdarna delak-      och det därmed förknippade socialskyddet ak-
15755:        aktiga av pensionsskyddet?                  tualiserats i samband med det vårdarbete som
15756:                                                    utförs i familjerna. Social- och hälsovårdsmi-
15757:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nisteriet har för avsikt att med det snaraste
15758: samt anföra följande:                              tillsätta en kommission med uppgift att ut-
15759:   I och med socialskyddets utveckling har          reda problemen i samband med det vårdar-
15760: man i allt högre grad börjat värdesätta olika      bete som utförs i familjerna och att fram-
15761: vårdformer, med vilka man på ett ändamåls-         ställa förslag om hur dessa problem skall lö-
15762: enligt sätt strävar tili att beakta varje hjälp-   sas.
15763: behövandes speciella förhållanden. I enlighet
15764:      Helsingfors den 24 januari 1983
15765: 
15766:                                                                   Minister Marjatta Väänänen
15767:                                               1982 vp.
15768: 
15769: Kirjallinen kysymys n:o 471
15770: 
15771: 
15772: 
15773: 
15774:                                   P. Jokinen: Invalidivähennysoikeuden laajentamisesta
15775: 
15776: 
15777:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15778: 
15779:     Tulo- ja varallisuusverolain 36 §:n 1 momen-     verotuksen invalidivähennyksen osalta voitai-
15780: tin 5 kohdan mukaan suurimman osan verovuo-          siin menetellä vastaavasti kuin valtionverosta
15781: desta Suomessa asunut henkilö saa kunnallis-         tehtävän vähennyksen osalta. Näin ollen jos
15782: verotuksessa vähentää invalidivähennyksenä           puolisolla ei ole veronalaista tuloa kunnallis-
15783: 100 prosentin invaliditeettitapauksessa 2 600        verotuksessa tai se ei riitä invalidivähennyksen
15784: markkaa tai jos invaliditeettiprosentti on pie-      tekemiseen, voitaisiin invalidivähennys tehdä
15785: nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosent-         puolison tulosta joko kokonaan tai niiltä osin
15786: tia, prosenttimäärän osoittaman osuuden enim-        kuin sitä ei ole voitu invalidisoituneen henkilön
15787: mäismarkkamäärästä. Tulo- ja varallisuusvero-        omasta tulosta tehdä. Tällöin perheet, joissa on
15788: lain 57 § :n mukaan verovelvollinen saa tehdä        invalidisoitunut aviopuoliso, jolla ei ole vero-
15789: valtionverosta invalidivähennyksen, jos hänellä      tettavaa henkilökohtaista tuloa, saatettaisiin
15790: on oikeus edellä mainittuun vähennykseen kun-        myös kunnallisverotuksessa yhdenvertaiseen
15791: nallisverotuksessa.                                  asemaan niiden perheiden kanssa, joissa mo-
15792:     Invalidivähennys hyödyttää kuitenkin eri per-    lemmilla aviopuolisoilla on verotettavaa tuloa.
15793: heitä eri tavoin riippuen siitä, onko verotetta-        Edellä mainitun perusteella ja valtiopäiväjär-
15794: vaa tuloa molemmilla aviopuolisoilla vai ainoas-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15795: taan terveellä aviopuolisolla. On huomattava         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15796: epäkohta, että kunnallisverotuksen invalidivä-       vaksi seuraavan kysymyksen:
15797:  hennys on siten henkilökohtainen, että per-
15798: heellä, jossa invalidisoituneella puolisolla ei                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
15799:  ole lainkaan henkilökohtaista verotettavaa tu-             siin . invalidivähennysoikeuden laajenta-
15800: loa, ei ole mahdollisuutta tehdä lainkaan inva-             miseksi puolison tulosta tehtäväksi ta.:
15801:  lidivähennystä. Näin ollen tällainen perhe jou-            pauksissa, joissa invalidisoituneella puo-
15802: tuu maksamaan huomattavasti enemmän veroa                   lisolla ei ole henkilökohtaista verotetta-
15803: kuin perhe, jossa molemmat puolisot ansaitse-               vaa tuloa, kuten valtion verossa tehtä-
15804: vat.                                                        vän invalidivähennyksen osalta on
15805:     Epäkohdan poistamiseksi tulisi tulo- ja varal-          mahdollista?
15806: lisuusverolakia muuttaa siten, että kunnallis-
15807:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
15808: 
15809:                                            Pekka Jokinen
15810: 
15811: 
15812: 
15813: 
15814: 088300116U
15815: 2                                               1982 vp.
15816: 
15817: 
15818: 
15819: 
15820:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15821: 
15822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           symys. Tämän vuoksi niiden suhteen on kat-
15823: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             sottu tarkoituksenmukaiseksi poiketa erillisve-
15824: mies, olette 22 päivänä joulukuuta 1982 päi-            rotuksen yleisistä periaatteista.
15825: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-                Invalidivähennys poikkeaa luonteeltaan per-.
15826: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            hekohtaisista vähennyksistä sikäli, ettei se pe~
15827: kansanedustaja Pekka Jokisen näin kuuluvasta             rustu todellisiin tositteilla osoitettaviin kustan,-:-
15828: kirjallisesta kysymyksestä n:o 471:                      nuksiin vaan verovelvollisen sellaiseen ominai~
15829:                                                          suuteen tai olosuhteeseen, jonka yleisesti katso-'
15830:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         taan heikentävän hänen henkilökohtaista veron-
15831:          siin invalidivähennysoikeuden laajenta-         maksukykyään ilman, että tästä aiheutuvaa ta~
15832:          miseksi puolison tulosta tehtäväksi ta-         loudellista rasitusta voitaisiin täsmällisesti mita~
15833:          pauksissa, joissa invalidisoituneella puo-      ta. Näin ollen vähennyksen luonteeseen liittyvät
15834:          lisalia ei ole henkilökohtaista verotetta-'     periaatteelliset näkökohdat puhuvat sen puoles-,
15835:          va~ tuloa, kuten valtion verossa tehtä-         ta, että invalidivähennys säilytetään kunnallisve;
15836:        . vän invalidivähennyksen osalta on               rotuksessa verovelvolliskohtaisena vähennykse-
15837:         mahdolli~ta?                                     nä. Tätä tukee myös kunnallisverotuksen inva•
15838:                                                          lidivähennyksen myöntämisperusteisiin kansan".
15839:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            eläkeuudistuksen yhteydessä tehty muuta~
15840: vasti seuraavaa:                                          ( 1100/82) , jonka jälkeen invalidivähennyksen
15841:    Vuoden 1975 alusta lukien sovelletun puo-             voi kunnallisverotuksessa tehdä ainoastaan
15842: lisoiden erillisverotusjärjestelmän periaatteisiin       muun ansiotulon kuin eläketulon suuruisena;
15843: kuuluu, että verovähennykset ovat pääsääntöi-            Näin ollen invalidivähennys on haluttu vastai~
15844: sesti verovelvolliskohtaisia eivätkä puolisoita          suudessa myöntää nimenomaan työssäkäyvälle
15845: toiselle siirrettävissä. Jo vanhastaan erillisvero-      aktiiviväestölle, jolla voidaan myös olettaa ole':'
15846: tuksen pohjalle rakentuneessa kunnallisverotuk-          van invaliditeetista eniten veronmaksukykyyn
15847: sessa ainoana poikkeuksena tästä pääsäännöstä            vaikuttavia kustannuksia.
15848: ovat sekä valtion- että kunnallisverotuksessa                Verotuksen yksinkertaistamistarve ja pyrki~
15849: myönnettävät perhekohtaiset vähennykset, joita            mys ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen
15850: ovat sairauskuluvähennys, korkovähennys ja               vastaavuuden lisäämiseen antaa myös aiheen
15851: henkilövakuutusmaksuvähennys.        Valtionvero-        välttää vähennysten perhekohtaisuuden laajen-
15852: tuksessa ovat lisäksi puolisoita toiselle siirrettä-     tamista.
15853: vissä verosta myönnettävät vähennykset, joita                Vaikka kunnallisverotuksen invalidivähennys
15854: ovat huoltajavähennys, valtionverotuksen in-             onkin tarkoituksenmukaista säilyttää verovel-
15855: validivähennys sekä elatusvelvollisuusvähennys.        . volliskohtaisena, voidaan myös tulouoman puo-
15856:    Luonteenomaista perhekohtaisille vähennyk-            lison tai muun tulouoman perheenjäsenen in-
15857: sille on niiden perustuminen todellisiin, mark-          validiteetti ottaa erityistapauksissa verotukses-
15858: kamääräisesti osoitettuihin kustannuksiin, joi-          sa huomioon tulo- ja varallisuusverolain 31 § :n
15859: den voidaan katsoa vaikuttavan perheen veron-            mukaisen veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
15860: maksukykyyn samalla tavoin siitä riippumatta,            sen muodossa.
15861: kumman puolison suorittamista menoista on ky-
15862:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
15863: 
15864:                                                                                   Ministeri Jermu Laine
15865:                                                                                                             ':u
15866:                                             N:o 471                                               3
15867: 
15868: 
15869: 
15870: 
15871:                            Till Riksdagens Herr Talman
15872: 
15873:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       man ansett det vara ändamålsenligt att beträf-
15874: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          fande dessa avdrag avvika från den allmänna
15875: velse av den 22 december 1982 tili veder-          principen om särbeskattning.
15876: börande medlem av statsrådet översänt av-             Invalidavdraget avviker tili sin karaktär från
15877: skrift av följande av riksdagsman Pekka Joki-      de familjebetingade avdragen såtilivida, att det
15878: nen undertecknade spörsmål nr 471:                 inte baserar sig på kostnader, som kan påvisas
15879:                                                    med verifikat, utan på en sådan egenskap eller
15880:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      omständighet hos den skattskyldige som all-
15881:        att utvidga rätten att göra invalidav-      mänt anses försämra hans personliga skatte-
15882:        drag, så att detta kan avdras från makes    betalningsförmåga utan att rnan exakt kan
15883:        inkomster på samma sätt som beträffan-      mäta hur betungande egenskapen eller omstän-
15884:        de invalidavdrag vid statsbeskattningen     digheten är. Därför talar de principiella syn-
15885:        i de fall, då den invalidiserade maken      punkter som är förknippade med avdragets
15886:        inte har beskattningsbara personliga in-    natur för att invalidavdraget i kommunalbe-
15887:        komster?                                    skattningen bibehålls som ett personligt av-
15888:                                                    drag, som gäller endast den skattskyldige.
15889:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Denna tolkning stöds också av den ändring av
15890: samt anföra följande:                              grunderna för beviljande av invalidavdrag vid
15891:                                                    kommunalbeskattningen som gjordes i sam-
15892:    Enligt principerna för systemet med särbe-      band med folkpensionsreformen (1100/82),
15893: skattning av makar, som har tillämpats från        enligt viiken invalidavdraget vid kommunal-
15894: ingången av år 1975, gäller som huvudregel         beskattningen kan göras högst tili beloppet av
15895: att skatteavdragen är bundna tili den skattskyl-   annan förvärvsinkomst än pensionsinkomst.
15896: dige och inte kan överföras från den ena           Sålunda har rnan för framtiden uttryckligen
15897: maken tili den andra. Vid kommunalbeskatt-         velat bevilja den förvärvsarbetande aktiva be-
15898: ningen, som sedan gammalt bygger på sär-           folkningen invalidavdrag, dvs. den del av be-
15899: beskattning, utgör de avdrag som både vid          folkningen sorn kan antas ha de största av in-
15900: stats- och kommunalbeskattningen individuellt      validiteten föranledda utgifter som påverkar
15901: beviljas enskilda familjer de enda undantagen      ska ttebetalningsförmågan.
15902: från denna huvudregel. Dessa avdrag är av-            Behovet att förenkla beskattningen och
15903: dragen för sjukdomskostnader, ränteavdragen        strävan att få förskottsinnehållningen att
15904: och avdragen för personförsäkringspremier. Vid     överensstärnma med den slutliga skatten är
15905: statsbeskattningen kan dessutom de avdrag          också en orsak tili att undvika att utvidga de
15906: som görs från        skatten överföras från en     familjebetingade avdragen.
15907: make tili en annan, dvs. försörjaravdraget, in-       Ä ven om det är ändamålsenligt att bibehålla
15908: validavdraget vid statsbeskattningen samt av-      invalidavdraget vid kommunalbeskattningen
15909:  drag för underhållsskyldighet.                    som ett personligt avdrag, kan också invaliditet
15910:     Karakteristiskt för de familjebetingade av-    hos en sådan make eller annan familjemedlem,
15911: dragen är att de baserar sig på verkliga kost-     som inte har några inkomster, i speciella fall
15912: nader, som kan påvisas i penningbelopp och         beaktas vid beskattningen i form av avdrag
15913:  som kan anses påverka familjens skattebetal-      för nedsatt skattebetalningsförmåga i enlighet
15914: ningsförmåga på samma sätt oberoende av            med 31 § lagen om skatt på inkomst och för-
15915:  viiken make som betalat utgifterna. Därför har    mögenhet.
15916:      Helsingfors den 26 januari 1983
15917: 
15918:                                                                           Minister Jermu Laine
15919:                                                1982 vp.
15920: 
15921: Kirjallinen kysymys n:o 472
15922: 
15923: 
15924: 
15925: 
15926:                                    Saarikoski: Vaasan korkeakoulun muuttamisesta kaksikieliseksi
15927:                                       yliopistoksi
15928: 
15929: 
15930:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
15931: 
15932:    Hallitus on antanut vuoden kuluessa kaksi          kaistava rakentavan maltillisesti antamatta sen
15933: esitystä korkeakoulujen nimen muuttamisesta           vaikuttaa esteellisesti Vaasan tulemiseen yli-
15934: yliopistoksi. Hallitus oli todennut, että Joen-       opistokaupungiksi.
15935: suun ja Kuopion korkeakoulujen kehitys oli               Koko Vaasan lääni odottaa myönteistä pää-
15936: tullut siihen vaiheeseen, että nimenmuutos oli        töstä kaksikielisestä Vaasan yliopistosta, jonka
15937: sekä mahdollinen että ajankohtainen.                  toimintoja voidaan ulottaa läänin useihin alue-
15938:    Hallitus on perustellut esityksiään halulla jär-   keskuksiin. Tämä päätös on nyt kypsä tehtä-
15939: jestää korkeakoulujen opetus- ja tutkimushal-         väksi. Maakunta tarvitsee yliopiston ja Vaasa
15940: linto tiedekuntapohjaiseksi sekä samalla mah-         on valmis yliopistokaupungiksi. Perinteet, usei-
15941: dollistaa monijäsenisten hallintoelinten jäsenten     den tiedekuntien mahdollisuudet sekä etelä-
15942: valinta yliopiston omassa piirissä suoritettavilla    pohjalainen nuoriso odottaa tätä ratkaisua kii-
15943: vaaleilla sekä saattaa laki ajanmukaiseksi muilta     reellisenä toimena hallitukselta. Läänin korkea-
15944: osin. Joensuun ja Kuopion korkeakoulujen ni-          koulupalvelujen kehittäminen tulisi järjestää pi-
15945: men muutos tapahtui nopeassa tahdissa edus-           kaisesti jo siksi, että ylioppilaspohjainen nuo-
15946: kunnassa ja kumpikin saa yliopistokaupungin           riso kulkeutuu nykyisellään Ruotsiin.
15947: "oikeudet" vielä ennen joulua ja laki tulee voi-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
15948: maan 1. 1. 1984.                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15949:    Vaasan läänin korkeakouluolojen kehittämis-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15950: tä vaikeuttaa hallinnollisesti sekava tilanne,        vaksi seuraavan kysymyksen:
15951: vaikka kaikki muut edellytykset yliopistoksi
15952: ovatkin olemassa. Esteiksi voitaneen tietenkin                   Milloin Hallitus aikoo antaa Joen-
15953: lukea kahden korkeakoulun, Åbo Akademin ja                    suun ja Kuopion mallien mukaisesti laki-
15954: Svenska handelshögskolanin, alainen toiminta                  esityksen Vaasan korkeakoulun muutta-
15955: sekä kysymys kaksikielisyydestä. Kaksikielisyys-              misesta kaksikieliseksi yliopistoksi, mi-
15956: hän on sekä rikkaus että ehdoton edellytys                    hin sillä on kaikki valmiudet?
15957: yliopistonimitykseen. Kielikysymys onkin rat-
15958:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
15959: 
15960:                                            Helge Saarikoski
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965: 088300102C
15966: 2                                           1982 vp.
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 
15971:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
15972: 
15973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Humanistinen ala (suomenkielisiä ja ruot-
15974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sinkielisiä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   50
15975: olette 22 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn         Yhteiskuntatieteellinen ala (suomenkiel.
15976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ja ruotsinkiel.) . . . . . . . . . . . . . . . . . .       45
15977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Kauppatieteellinen ala (suomenkiel. ja
15978: edustaja Saarikosken näin kuuluvasta kirjalli-       ruotsinkiel.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      290
15979: sesta kysymyksestä n:o 472:                        Kasvatustieteellinen ala (ruotsinkielisiä)                    80
15980:           Milloin Hallitus aikoo antaa Joen-          Yhteensä Vaasassa on siis 465 korkeakoulu-
15981:        suun ja Kuopion mallien mukaisesti laki-    tuksen aloituspaikkaa. Vertailun vuoksi voidaan
15982:        esityksen Vaasan korkeakoulun muutta-       todeta, että saman valtioneuvoston vahvistaman
15983:        misesta kaksikieliseksi yliopistoksi, mi-   suunnitelman mukaan Kuopion korkeakoulussa
15984:        hin sillä on kaikki valmiudet?              on 415 aloituspaikkaa ja Joensuun korkea-
15985:                                                    koulussa 615 aloituspaikkaa. Vaasan koulutus-
15986:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      paikkojen määrä sijoittuu siis Kuopion ja
15987: vasti seuraavaa:                                   Joensuun välille, joskin Vaasan tieteenalaraken-
15988:    Vaasan läänin korkeakouluolojen kehittämi-      ne pääaloittain tarkasteltuna on Kuopiota ja
15989: nen ja monipuolistaminen on viime vuosina ol-      Joensuuta yksipuolisempi.
15990: lut ja tulee vielä olemaan eräs painopistealue        Niin kuin kysymyksessäkin todetaan vaikeut-
15991: korkeakoululaitoksen kehittämisessä. Opiskelija-   taa Vaasan läänin korkeakouluolojen kehittä-
15992: paikkoja on pyritty lisäämään samoin kuin re-      mistä hallinnollisesti sekava tilanne. Edellä mai-
15993: sursseja valtiontalouden sallimissa puitteissa.    nitut 465 aloituspaikkaa jakaantuvat kolmen
15994: Vaasan lääni on vieläkin väestömäärään näh-        eri korkeakoulun yksikköihin.
15995: den korkeakoulutuksen vajaa-aluetta. Korkea-          Tavoitteena kaksikielinen Vaasan yliopisto on
15996: koulupalvelujen vajausta korostaa alueen väes-     hyvin perusteltu. Edellytyksenä tälle on se,
15997: tön kaksikielisyys.                                että Vaasassa nyt sijaitsevat korkeakouluyksiköt
15998:    Valtioneuvosto vahvisti 6. 1. 1983 korkea-      voidaan liittää perustettavaan yliopistoon. Sen
15999: koululaitoksen kehittämissuunnitelman vuosille     jälkeen kun nämä edellytykset ovat olemassa,
16000: 1983-86. Sen mukaisesti Vaasassa sijaitsevissa     voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Vaasan kaksikie-
16001: korkeakouluyksiköissä on aloituspaikkoja eri       lisen yliopiston perustamiseksi.
16002: koulutusaloilla seuraavasti:
16003:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1983
16004: 
16005:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
16006:                                             N:o 472                                                            3
16007: 
16008: 
16009: 
16010: 
16011:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16012: 
16013:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        piatserna i högskoieenheterna i Vasa Iän för-
16014: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           delade på de olika utbildningsområdena enligt
16015: 7else av den 22 december 1982 tili veder-          föijande:
16016: )Örande medlem av statsrådet översänt avskrift     Humaniora (finsk- och svenskspråkiga)                       50
16017: tv följande av riksdagsman Saarikoski under-       Samhällsvetenskap (finsk- och svensk-
16018: :ecknade spörsmål nr 4 72:                            språkiga) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  45
16019:          När ämnar Regeringen framlägga för        Handelsvetenskap (finsk- och svensk-
16020:       Riksdagen en proposition tili lag om            språkiga) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
16021:       ändring av Vasa högskola tili universi-      Pedagogik (svenskspråkiga) . . . . . . . .                  80
16022:       tet, i enlighet med modellerna för
16023:       Joensuu och Kuopio, samt om ändring             Det finns alltså sammaniagt 465 nybörjar-
16024:       av Vasa högskola tili en tvåspråkig ut-      piatser i högskolorna i Vasa. För jämförelsens
16025:       bildningsenhet för vilket alla förut-        skull kan man notera, att enligt samma av
16026:       sättningar finns?                            statsrådet fastställda pian finns det 415 ny-
16027:                                                    börjarplatser i Kuopio högskola och 615 ny-
16028:                                                    börjarplatser i Joensuu högskola. Antalet ny-
16029:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      börjarplatser i Vasa högskola placerar sig så-
16030: :amt framföra föijande:                            lunda mellan Kuopio och Joensuu, även om
16031:    Utvecklandet och diversifieringen av högsko-    vetenskapsområdenas representation i Vasa,
16032: eförhållandena i Vasa Iän har under de senaste     granskat enligt huvudområden, är mera ensidig
16033: 1ren varit och kommer alltjämt att vara ett av     än i Kuopio och Joensuu.
16034: yngdpunktsområdena vid utbyggandet av hög-            Såsom framhållits i spörsmålet försvårar den
16035: koieväsendet. Man har eftersträvat att utöka       oklara situationen beträffande förvaltningen ut-
16036: 1ntaiet studiepiatser liksom även resurserna       vecklandet av högskoleväsendet i Vasa Iän. De
16037: nom de ramar som statsekonomin medger. I           ovan nämnda 465 nybörjarplatserna fördelas på
16038: örhållande tili befoikningsantaiet är högskole-    tre högskoleenheter.
16039:  jänsterna i Vasa Iän fortfarande otiliräckliga.      Målsättningen om ett tvåspråkigt Vasa uni-
16040:  )et otillräckliga utbudet på högskoletjänster     versitet är motiverad. En förutsättning för
16041:  mderstryks av att området har en tvåspråkig       detta är, att de högskoleenheter som idag är
16042:  dolkning.                                         belägna i Vasa kan inbegripas i det planerade
16043:    Statsrådet har den 3. 1. 1983 fastställt ut-    universitetet. När dessa förutsättningar före-
16044:  'yggnadsplanen för högskoleväsendet för åren      ligger kan man vidta åtgärder för inrättandet
16045:  .983-86. I enlighet med denna är nybörjar-        av Vasa tvåspråkiga universitet.
16046:      Helsingfors den 25 januari 1983
16047: 
16048:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
16049:                                              1982· vp.
16050: 
16051: Kirjallinen kysymys n:o 473
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 
16056:                                  Petäjäniemi: Työttömyyskorvauksen        saamiseen    vaikuttavista
16057:                                      tulorajoista
16058: 
16059: 
16060:                         Eduskunnan Herra Puhemiebelle
16061: 
16062:    Voimassa olevien saannösten ja maaraysten rempi kuin juuri työttömyyskorvauksen tulo-
16063: mukaan työttömyyskorvausta ei suoriteta hen- rajan alittavilla perheillä. Jos tuloraja olisi por-
16064: kilölle, joka ilmeisesti ei ole taloudellisen tuen rastettu tai toisaalta työttömyyskorvausta voisi
16065: tarpeessa. Tuen tarvetta määriteltäessä otetaan saada osakorvauksena tuloista riippuen> ei syn-
16066: huomioon myös puolison tulot. Työttömyys- tyisi liian jyrkkiä eroja. Tällainen järjestelmä
16067: korvaus maksetaan täysimääräisenä siihen oi- toteuttaisi myös työttömyyskorvauksen tarkoi-
16068: keutetulle, mutta esimerkiksi puolison tulojen .tusta eli kansalaisten toimeentulon turvaamista
16069: ylittäessä kulloinkin tietyn markkamääräisen niissäkin tapauksissa, jolloin työtä ei ole voitu
16070: rajan ei työttömyyskorvausta suoriteta lainkaan. järjestää.
16071: Mitään porrastusta tai oikeutta osaan työttö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16072: myyskorvauksesta ei ole.                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16073:    Kiinteä, ehdoton raja työttömyyskorvauksen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16074: myöntämisperusteissa aiheuttaa sen, että jos vaksi seuraavan kysymyksen:
16075: perheen tulot ylittävät vaikka vain 10 markalla
16076: tulorajan, korvausta ei suoriteta. Jos tulot puo-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-
16077: lestaan alittavat tulorajan 10 markalla, korvaus           siin työttömyyskorvauksen . saamiseen
16078: suoritetaan täysimääräisenä. Näin hyvinkin pie-            vaikuttavien tulorajojen porrastamiseksi:
16079: net markkamääräiset erot perheen tai puolison              tai osakorvauksen saamiseksi, jotta tu-·
16080: tuloissa määräävät, suoritetaanko työttömyys-              lorajan ehdottomuus ·ei aiheuttaisi koh-
16081: korvausta vai ei. Määrätyn tulorajan yläpuolel-            tuuttomia ja epäoikeudenmukaisia eroja
16082: le syntyy väliinputoajaryhmä, jonka taloudelli-            työttömien toimeentuloturvassa?
16083: nen tilanne ei ole tosiasiassa yhtään sen pa-
16084:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
16085: 
16086:                                        Tuulikki Petäjäniemi
16087: 
16088: 
16089: 
16090: 
16091: 0883001455
16092: 2                                          1982 ~-
16093: 
16094: 
16095: 
16096: 
16097:                        E d u s k u n n a n H e r r f P uh e m i e h e 11 e
16098: 
16099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    massa päätöksessä. Voimassa olevat tarvehar-
16100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kintamääräykset johtavat joissakin tapauksissa
16101: olette 22 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn        työttömän kannalta epäoikeudenmukaiseen lop-
16102: kirjeenne ohella· toimittanut valtioneuvost(fn    putulokseen. Tähän on kiinnitetty huomiota
16103: ~sianoiMisalle jäsenelle jäljennöksen kansan-     muun      muassa    työttömyystutvatoirnikunMn:
16104: edustaja Tuulikki Petäjäniemen näin kuulu~        mietinnössä. T dimikunta onkin ehdottanut tar-
16105: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 473:         veharkinnan tulorajaa lievennettiväksi sitea,
16106:                                                   että jos henkilön ja hänen puolisonsa tulot
16107:           ,Aikoeko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   yhteensä ylittävät laissa säädetyn korkeimman
16108:        siin •twöttömyyskorvauksen saamiseen       tulorajan, henkilöHe maksettavaa peruspäivära-
16109:        vaikuu:avien tulorajojen porrastamiseksi   haa vähennettäisiin määrällä, joka vastaisi 50
16110:        tai osakorvauksen saamiseksi, jotta tu-    prosenttia ylityksestä. Työttömyysturvan koko-
16111:        lorajan ehdottomuus ei aiheuttaisi koh-    naisuudistusta käsitellään parhaillaan edellä
16112:        tumtomia ·ja epäoikeadenmukaisia eroja     mainitun komiteanmietinnön pohjalta työryh-
16113:        työttömien toimeentuloturvassa?            mässä, joaka on määrä saada työnsä valmiiksi
16114:                                                   kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
16115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     Tämän jälkeen hallituksessa tultaneen tekemään
16116: vasti seultaavh:                                  tarvittavat päätökset työttömyysturvan kok<r
16117:    Voimassa rolevan työllisyyslain 16 §:n mu-     naisuudistuksesta. Mikäli kokona:i:suudistuksen
16118: kaan :työttömyyskorvaus on tarveharkintainen      toteuttaminen näyttää viivästyvän, on työvoi-
16119: etuus, j0ta voidaan suorittaa vain henkilölle,    maministeriön tarkoituksena selvittää mahdolli-
16120: joka on taloudellisen tuen tarpeessa. Tarvehar-   suudet tarveharkintaperusteiden uudistamiseen
16121: kintaperasteet on määritelty työvoimaministe-     edellä kerrotulla tavalla jo ennen kokonais-
16122: riön työllisyysasetuksen soveltamisesta anta-     uudistuksen toteuttamista.
16123:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1983
16124: 
16125:                                                               Työvoimaministeri Veikko Helle
16126:                                              N:o 47.3                                                3
16127: 
16128: 
16129: 
16130: 
16131:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16132: 
16133:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       gäller för behovsprövningen leder i vissa fall
16134: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       till ett för den arbetslösa orättvist slutresultat.
16135: av den 22 december 1982 tili vederbörande           Detta har uppmärksammats bl.a. i Kommis-
16136: medlem av statsrådet för besvarande översänt        sionens för trygghet mot arbetslöshet betän-
16137: avskrift av följande av riksdagsman Tuulikki        kande. Kommissionen har därför föreslagit att
16138: Petäjäniemi ställda skriftliga spörsmål nr 4 7.3:   den inkomstgräns som ligger som grund för
16139:                                                     behovsprövningen lindras så att ifall en per-
16140:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       sons och hans makas sammanlagda inkomster
16141:        avtrappning av de inkomstgränser som         överstiger den i lagen stadgade högsta in-
16142:        inverkar på erhållandet av ar:bets1ös-       komstgränsen, skulle beloppet av den basdag-
16143:        hetsersättning eller delersättning, så att   penning som skall betalas till honom minskas
16144:        den absoluta inkomstgränsen inte skall       med ett belopp som motsvarar 50 % av över-
16145:        vålla oskäliga och orättvisa skillnader      skridningen. En totalrevision av de arbetslösas
16146:        i de arbetslösas utkomsttrygghet?            utkomsttrygghet på basen av nämnda kom-
16147:                                                     mittebetänkande behandlas som bäst av en ar-
16148:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       betsgrupp som skall slutföra sitt arbete före
16149: samt följande:                                      slutet av mars i år. Därefter torde regeringen
16150:    Enligt den gällande lagens om sysselsättning     fatta de behövliga besluten om totalrevisionen.
16151: 16 § är arbetslöshetsersättningen en på behovs-     Om det skulle visa sig att dess genomförande
16152: prövning baserad förmån som kan betalas             drar ut på tiden ämnar arbetskraftsministeriet
16153: endast till person som är i behov av ekono-         utreda möjligheterna till en revision av be-
16154: miskt stöd. Grunderna för denna behovspröv-         hovsprövningens grunder på det sätt som ovan
16155: ning har fastslagits genom arbetskraftsministe-     anförts redan innan denna totalrevision genom-
16156: riets beslut om tillämpning av förordningen         förs.
16157: om sysselsättning. De bestämmelser som nu
16158:      Helsingfors den 31 januari 1983
16159: 
16160:                                                                Arbetskraftsminister Veikko Helle
16161:                                              1982 vp.
16162: 
16163: Kirjallinen kysymys n:o 474
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168:                                  Kortesalmi: Jäkäläonostosta saatavien tulojen verovapaudesta
16169: 
16170: 
16171:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16172: 
16173:    Pohjois-Suomen maaseudulla monissa talouk-       miseksi pidetäänkin tärkeänä sitä, että myös
16174: sissa kerätään sivuelinkeinona jäkälää, jota vie-   jäkälännosto tehtäisiin samaan tapaan verotto-
16175: dään mm. koristejäkäläksi Saksaan sekä myy-         maksi eli että taloutta kohden jäkälän myynti~
16176: dään myös poronhoitoalueelle porojen talvira-       tulot olisivat verotonta tuloa 9 000 markkaan
16177: vinnoksi. Jäkälännostotuloista, vaikka ne ovat-     vuodessa.
16178: kin sivutuloja, kuitenkin verotetaan päinvastoin       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16179: kuin marjojen ja sienten poimintatuloista.          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16180:    Nyt onkin paikallisen väestön keskuudessa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16181: virinnyt ajatus, että myös sivutoiminen jäkä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16182: lännosto ainakin määräsummaan asti tehtäisiin
16183: verottomaksi siihen tapaan kuin puutavaran                    Aikooko Hallitus nuorten työllistämi-
16184: hankintatakuu on metsänomistajille verotonta.              seksi sekä myös eläkeläisten ja pienitu-
16185:    On laskettu, että kun metsänomistajan han-              loisten toimeentulon tason nostamiseksi
16186: kintahakkuutulot 150 kiintokuutiometriltä vuo-             ryhtyä toimiin jäkälännostosta saata-
16187: dessa on verotonta tuloa, tämä tekee keskimää-             vien myyntitulojen tekemiseksi verotta-
16188: rin 9 000 markkaa vuodessa taloutta kohden.                miksi samaan tapaan kuin puutavaran
16189:    Erityisesti nuorten työllistämiseksi sekä myös          hankintahakkuu on nykyisin verotonta
16190: pienituloisten eläkeläisten tulotason kohenta-             tiettyyn rajaan saakka?
16191:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
16192: 
16193:                                       J. Juhani Kortesalmi
16194: 
16195: 
16196: 
16197: 
16198: 088300136F
16199: 2                                           1982 vp.
16200: 
16201: 
16202: 
16203: 
16204:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16205: 
16206:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tyyn määrään saakka verovapaaksi, veronhuo-
16207: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       jennus kohdistuisi käytännössä samoihin vero-
16208: mies, olette 22 päivänä joulukuuta 1982 päi-       velvollisiin joita hankintamyynniukin verova-
16209: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      paus koskee.
16210: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Maatilalta puutavaran hankintamyynnin yh-
16211: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-     teydessä saatu hankintatyön arvo katsotaan
16212: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 474:        maatilatalouden tuloverolain (847 /80) 12 §:n
16213:                                                    mukaan veronalaiseksi tuloksi siltä osin kuin
16214:           Aikooko Hallitus nuorten työllistämi-    hankintatyön määrä ylittää 150 m3 • Hankinta-
16215:        seksi sekä myös eläkeläisten ja pienitu-    työn arvon veronhuojennus kohdistuu Pohjois-
16216:        loisten toimeentulon tason nostamiseksi     Suomessa valmistetusta puutavaralajista ja kul-
16217:        ryhtyä toimiin jäkälännostosta saata-       jetusmatkasta riippuen 3 000-9 000 markan
16218:        vien myyntitulojen tekemiseksi verotta-     suuruiseen työn arvoon. Hankintatyön veron-
16219:        miksi samaan tapaan kuin puutavaran         huojennusta on Lapin läänissä ja eräissä Oulun
16220:        hankintahakkuu on nykyisin verotonta        läänin kunnissa vielä tilapäisesti lisätty siten,
16221:        tiettyyn rajaan saakka?                     että vuosina 1982-1983 tehdystä hankinta-
16222:                                                    työstä on veronalaista vain se osa, joka ylit-
16223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tää 500 m3 vastaavan työmäärän. Hankinta-
16224: vasti seuraavaa:                                   työn veronhuojennuksella on pyritty lisäämään
16225:    Jäkälän nostoa harjoitetaan varsin laajassa     puutavaran hankintamyyntejä yksityismetsäta-
16226: mitassa eräillä Pohjois-Suomen alueilla. Osa       loudessa.
16227: nostetusta jäkälästä käytetään poronhoitoalueel-       Jäkälän nostosta saatavien tulojen verovapau-
16228: la porojen ravinnoksi. Suurin osa, eli noin        den puolesta ei voida kuitenkaan esittää edel-
16229: 1 000 tonnia vuodessa, menee kuitenkin vien-       lä mainitun kaltaisia kansantaloudellisia näkö-
16230: tiin. Jäkälän viennin arvo oli vuonna 1980 noin    kohtia. Näin ollen kysyjän tarkoittama uudis-
16231: 12 miljoonaa markkaa. Monin paikoin jäkäläs-        tus olisikin luonteeltaan pelkästään uusi veron-
16232: tä saadut tulot ovat pinta-alayksikköä kohti       huojennus niille verovelvollisille, jotka ovat jo
16233: suurempia kuin alueella harjoitetusta metsäta-     ennestään oikeutettuja useisiin muihin maatila-
16234: loudesta saadut tulot.                             talouden veronhuojennuksiin. Kun verotuksessa
16235:    Jäkälän nostoa harjoittavat yleensä siihen       tulee olla tavoitteena eri verovelvollisryhmien
16236: erikoistuneet yrittäjät, jotka vuokraavat maan-    mahdollisimman tasapuolinen verotuskohtelu,
16237: omistajilta jäkälän poiminta-alueet ja käyttävät    samalle verovelvollisryhmälle myönnettävien
16238: poimintatyössä palkattua työvoimaa. Maan-           erityyppisten veronhuojennusten lisääminen en-
16239: omistajille maksettu vuokra, joka on maatila-       tisestään ei ole ilman painavia perusteita aiheel-
16240: talouden veronalaista tuloa, on ollut lähes yhtä    lista. Esitetyn kaltaisesta jäkälän myynnin tuot-
16241: suuri kuin poimijoille maksettujen palkkojen        taman tulon verovapaudesta saattaisi myös seu-
16242: yhteismäärä.                                       rata teknisiä hankaluuksia verohallinnolle siksi,
16243:    Myyntiin tulevan jäkälän poimintaa harjoite-    että verovapaaseen tuloon kohdistuvien ja si-
16244: taan vain vähäisessä määrin maatilojen omana       ten vähennyskelvottomien kustannusten erotta-
16245: hankintatoimintana. Poronhaitaalueella jäkälää      minen maatilatalouden muista kustannuksista
16246: poimitaan jossain määrin myös maatilojen omiin     olisi vaikeaa.
16247: tarpeisiin.                                            Kysymyksen perusteluissa jäkälän nosto on
16248:    Jos jäkälän myynnistä saadut tulot säädettäi-    rinnastettu myös sienien ja marjojen poimin-
16249: siin puutavaran hankintamyynnin tavoin tiet-        taan. Tämä rinnastus on kuitenkin virheellinen
16250:                                              N:o 474                                             3
16251: 
16252: sen vuoksi, että jäkälän nosto ei kuulu pam-       sienien ja marjojen poiminnasta saatavien vero-
16253: vastoin kuin sienien ja marjojen poiminta joka-    vapaiden tulojen ansaitsemiseen on periaatteessa
16254: miehen oikeuden piiriin, vaan siihen on oikeu-     mahdollisuus kenellä tahansa.
16255: tettu ainoastaan maanomistaja tai se, jolle           Edellä esitettyjen syiden vuoksi jäkälän poi-
16256: maanomistaja on luovuttanut poimintaoikeudet.      minnasta saatujen tulojen osittaisellekaan vero-
16257: Näin ollen esitetystä verovapaudesta hyötyisi      vapaudelle ei voida tällä hetkellä katsoa olevan
16258: vain rajoitettu verovelvollisten ryhmä, kun taas   riittävän painavia perusteita.
16259:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
16260: 
16261:                                                                          Ministeri Jermu Laine
16262: 4                                           1982 vp.
16263: 
16264: 
16265: 
16266: 
16267:                           Till Riksdagens Herr Talman
16268: 
16269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sätt som leveransförsäljningen av virke, skulle
16270: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skattelättnaden i praktiken gälla samma skatt-
16271: velse av den 22 december 1982 till veder-          skyldiga som de som omfattas av skattefri-
16272: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     heten vid leveransförsäljning.
16273: av följande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-        Värdet av leveransarbetet i samband med
16274: mi undertecknade spörsmål nr 4 74:                 leveransförsäljning av virke från gårdsbruks-
16275:                                                    enhet anses enligt 12 § inkomstskattelagen för
16276:           Ämnar Regeringen i syfte att sys-        gårdsbruk (847 /80) utgöra skattepliktig in-
16277:        selsätta unga personer samt även i          komst endast till den del den genom leverans-
16278:        syfte att höja utkomstnivån för pen-        arbetet erhållna virkesmängden överstiger 150
16279:        sionärer och småinkomsttagare vidta         m3 • Skattelättnaden i fråga om värdet av le-
16280:        åtgärder för att göra försäljningsin-       veransarbete gäller i norra Finland beroende
16281:        täkterna av lavinsamling skattefria         på det upparbetade virkessortimentet och
16282:        på samma sätt som leveransavverk-           transportsträckan leveransarbete, vars värde är
16283:        ning av virke för närvarande är skatte-     3 000-9 000 mk. Skattelättnaden i fråga om
16284:        fri till en viss gräns?                     leveransarbete har i Lapplands Iän och i vissa
16285:                                                    kommuner i Uleåborgs Iän ytterligare tilifälligt
16286:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ökats så, att av det leveransarbete som utförts
16287: samt anföra följande:                              åren 1982-1983 endast den del som över-
16288:     Lavinsamling bedrivs i mycket stor omfatt-     stiger en upparbetad mängd om 500 m3 är
16289: ning på vissa områden i norra Finland. En          skattepliktig. Med skattelättnaden för leverans-
16290: del av den insamlade laven används inom            arbete har man strävat till att öka leveransför-
16291: renskötselområdet som renfoder. Största delen,     säljningen av virke inom det enskilda skogs-
16292: dvs. ca 1 000 ton per år, exporteras dock.         bruket.
16293: Värdet av lavexporten uppgick år 1980 till            För skattefrihet för intäkter av lavinsamling
16294: ca 12 milj. mk. På flera ställen är intäkterna     kan dock inte anföras nationalekonomiska syn-
16295: av lav större per ytenhet än intäkterna av det     punkter av ovan nämnt slag. Därför skulle den
16296: skogsbruk som bedrivs på området.                  reform som spörsmålsställaren avser tili sin
16297:    Lavinsamling bedrivs i allmänhet av speciali-   karaktär endast vara en ny skattelättnad för
16298: scrade företagare, som arrenderar lavinsamlings-   de skattskyldiga som redan från förut är be-
16299: områdena av markägarna och anlitar anställd        rättigade tili flera andra skattelättnader i gårds-
16300: arbetskraft i insamlingsarbetet. Det erlagda       bruket. Då ett mål i beskattningen bör vara
16301: arrendet, som är skattepliktig inkomst av gårds-   att olika kategorier av skattskyldiga beskattas
16302: bruk, har varit nästan lika stort som det sam-     så rättvist som möjligt, är det inte utan vägan-
16303: manlagda beloppet av de löner som betalats         de skäl motiverat att öka de skattelättnader
16304: till insamlarna.                                   av olika typ som beviljas en och samma ka-
16305:     Insamling av lav för försäljning bedrivs en-   tegori. Skattefrihet för intäkterna av försälj-
16306: dast i liten utsträckning som gårdsbruksenhe-      ning av lav skulle även kunna medföra tekniska
16307: ternas egen leveransverksamhet. Inom ren-          svårigheter för skatteförvaltningen, eftersom
16308: skötselområdet insamlas lav i någon mån även       det skulle vara svårt att skilja mellan de kost-
16309: för gårdsbruksenheternas egna behov.               nader som gäller den skattefria intäkten och
16310:     Om intäkterna av försäljning av lav skulle     därför inte får avdras, och gårdsbrukets övriga
16311: göras skattefria till ett vis·st belopp på samma   kostnader.
16312:                                              N:o 474                                               5
16313: 
16314:    1 motiveringen tili spörsmålet har lavinsam-    gränsad grupp skattskyldiga dra nytta av den
16315: lingen även jämförts med svamp- och bärplook-      föreslagna skattefriheten, medan i princip vem
16316: ning. Denna jämförelse är dock felaktig därför,    som helst har möjlighet till skattefria intäkter
16317: att lavinsamlingen, i motsats tili svamp- och      genom svamp- och bärplockning.
16318: bärplockningen, inte berörs av allemansrätten.        På grund av de ovan anförda skälen kan
16319: Endast markägaren eller den, tili viiken mark-     det för närvarande inte anses föreligga tiliräck-
16320: ägaren överlåtit insamlingsrätten, är berättigad   ligt vägande skäl ens för en partiell skattefrihet
16321: att samla in lav. Sålunda skulle endast en be-     för intäkter av lavinsamling.
16322:      Helsingfors den 28 januari 1983
16323: 
16324:                                                                            Minister Jermu Laine
16325: 
16326: 
16327: 
16328: 
16329: 088300136F
16330: l   1'
16331: 
16332: 
16333: 
16334: 
16335: ·,,:
16336:                                              1982 vp.
16337: 
16338: Kirjallinen kysymys n:o 475
16339: 
16340: 
16341: 
16342: 
16343:                                  Kortesalmi: Ns: starttirahan maksamisesta Taivalkosken kun-
16344:                                     nassa
16345: 
16346: 
16347:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16348: 
16349:    Oulun läänissä on eräille kunnille myönnet-      samalla se turvaa oman maamme elintarvike-
16350: ty ns. starttirahaa maatalouden harjoittamisen      huollon myös kriisiaikoina.
16351: edistämiseksi. Kuitenkaan Taivalkosken kun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16352: ta ei kuulu tällaisen avustuksen piiriin. Tai-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16353: valkoskellakin tarvittaisiin tällaista kannustus-   tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16354: ta maataloudelle, koska nuona maatalousyrit-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16355: täjiä pitäjässä olisi olemassa, jos maatalouden     sen:
16356: edellytyksiä parannettaisiin. Muutenkin start-
16357: tirahan sanotaan asettavan kunnat liiaksi eri-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
16358: arvoiseen asemaan. Maaseudulla esiintyykin                 Taivalkosken kunnan siirtämiseksi nii-
16359: vaatimuksia, että tämä maatalouden ns. start-              den kuntien joukkoon, jotka maatalou-
16360: tiraha olisi saatava koko maata kattavaksi, kos-           den edistämiseksi saavat ns. starttira-
16361: ka työtä tarvitaan ja terveitä käsiä ja yrittä-            haa, sekä menetelmän laajentamiseksi
16362: vää mieltä on olemassa laajalla maaseudul-                 kattamaan myös muita maaseutumme
16363: lamme myös nuorten parissa. Maatalouden tu-                kuntia ja erityisesti aluksi nimenomaan
16364: keminen on tervettä työllistämispolitiikkaa ja             Pohjois- ja Itä-Suomessa?
16365:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
16366: 
16367:                                         J. Juhani Kortesalmi
16368: 
16369: 
16370: 
16371: 
16372: 0883001298
16373: 2                                             1982 vp.
16374: 
16375: 
16376: 
16377: 
16378:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16379: 
16380:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Tällä hetkellä ei voida vielä selvittää, onko
16381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mahdollista laajentaa tukea saavaa aluetta vuo-
16382: olette 22 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn            den 1983 aikana kyseisen määrärahan puit-
16383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          teissa.
16384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Käynnistystukikokeilu oli mahdollista aloit-
16385: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas·         taa osana vaikeimmille työttömyysalueille suun-
16386: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 475:                natusta tuesta. Järjestelmää luotaessa oli tie-
16387:                                                       dossa, että myös muissa kunnissa olisi tarvet-
16388:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Tai-        ta sukupolvenvaihdosten edistämiseen avustus-
16389:        valkosken kunnan siirtämiseksi niiden          järjestelyin. Koko maan kattavaan järjestelmään
16390:        kuntien joukkoon, jotka maatalouden            tarvittaisiin huomattavasti nyt käytettävissä ole-
16391:        edistämiseksi saavat ns. starttirahaa, sekä    vaa enemmän varoja. Siksi tulo- ja menoar-
16392:        menetelmän laajentamiseksi kattamaan           viossa on todettu, että tarkoituksena on sel-
16393:        myös muita maaseutumme kuntia ja               vittää mahdollisuudet laajentaa käynnistystuki-
16394:        erityisesti aluksi nimenomaan Pohjois-         järjestelmä koko maan alueelle. Maa- ja metsä-
16395:        ja Itä-Suomessa?                               talousministeriössä tätä pidetään erittäin tar-
16396:                                                       peellisena. Ministeriön tarkoituksena on aset-
16397:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa toimikunta selvittämään millaisena nyt käy-
16398: vasti seuraavaa:                                      tössä olevan käynnistystukikokeilun pohjalta
16399:    Vuoden 1982 toisessa lisämenoarviossa va-          mahdollisesti pysyväksi luotava järjestelmä tu-
16400: rattiin 9 miljoonan markan määräraha käyn-            lisi toteuttaa. Tässä yhteydessä selvitetään muun
16401: nistystuen maksamiseen nuorille viljelijöille ko-     ohessa se, millä tavoin tukea saavaa aluetta
16402: keiluluonteisena Lapin läänissä sekä muilla           tulee laajentaa, mikäli ei voida ilman siirtymä-
16403: alueilla ns. erityisaluekunnissa. Kuluvan vuo-        vaihetta ryhtyä maksamaan käynnistystukea
16404: den tulo- ja menoarviossa tämän kokeilun jat-          koko maassa.
16405: kamiseen on varattu 11 miljoonaa markkaa.
16406:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
16407: 
16408:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
16409:                                                 N:o 475                                               3
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 
16414:                             Tili Riksdagens Herr Talman
16415: 
16416:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           ännu klarlägga om det är möjligt att utvidga
16417: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               det område där bidraget beviljas under år
16418: velse av den 22 december 1982 tili vederbö-             1983 inom ramen för anslaget i fråga.
16419: rande medlem av statsrådet översänt avskrift                Det var möjligt att inleda experimentet så,
16420: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-             att startbidraget kom att utgöra en del av det
16421: salmi undertecknade spörsmål nr 4 75:                   bidrag som riktas tili de svårast drabbade ar-
16422:                                                         betslöshetsområdena. Då systemet skapades
16423:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            visste man att det även i andra kommuner
16424:        syfte att ansluta Taivalkoski kommun             fanns ett behov att främja generationsväx-
16425:        tili de kommuner som för främjande               lingen genom bidragsarrangemang. För ett
16426:        av jordbruket får startbidrag samt i             system som täcker hela landet skulle behövas
16427:        syfte att utvidga förfari:ngssättet tili att     betydligt mera medel än de som nu står tili
16428:        gälla även andra kommuner på lands-              förfogande. Därför har i statsförslaget konsta-
16429:        bygden och tili en början särskilt nor-          terats att regeringen har för avsikt att utreda
16430:        ra och Östra Finland?                            om systemet med statsbidrag borde utvidgas
16431:                                                         tili att gälla hela landet. Vid jord- och skogs-
16432:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           bruksministeriet anses detta synnerligen nöd-
16433: samt anföra följande:                                   vändigt. Ministeriet har för avsikt att tillsät-
16434:    I den andra tilläggsbudgeten för år 1982             ta en kommitte med uppgift att utreda på
16435: reserverades ett anslag om 9 milj. mk för be-           vilket sätt ett system, som eventuellt görs
16436: talning av startbidrag tili unga odlare i expe-         permanent på basen av det nu tillämpade start-
16437: rimentsyfte i Lapplands Iän samt inom andra             bidragsexperimentet, borde förverkligas. I det-
16438: områden i de s .k. specialområdeskommuner-              ta sammanhang utreds bl.a. på vilket sätt det
16439: na. I statsförslaget för innevarande år har för         område där bidrag beviljas skall utvidgas,
16440: fortsättande av detta experiment reserverats            om man inte utan ett övergångsskede kan bör-
16441: 11 milj. mk. För närvarande kan man inte                ja betala startbidrag i hela landet.
16442:      Helsingfors den 27 januari 1983
16443: 
16444:                                                       Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
16445:                                              1982 vp.
16446: 
16447: Kirjallinen kysymys n:o 476
16448: 
16449: 
16450: 
16451: 
16452:                                  Kortesalmi: Rakennusten tieliikenteelle aiheuttamien vaarojen
16453:                                     poistamisesta
16454: 
16455: 
16456:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16457: 
16458:    Laajalla maaseudullamme on vanhoja raken-        kaan lumen putoamisen maantielle ja aiheutta-
16459: nuksia usein korjattu niin, että niihin on lai-     masta aineellisia vaurioita sekä hengenmenon
16460: tettu uusi peltikatto. Kun maantiet usein kul-      vaaraa.
16461: kevat näiden rakennusten vieritse, on monta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16462: kertaa tapahtunut, että talvisin lunta putoaa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16463: autojen päälle ja tällöin auton katto romahtaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16464: alas ja syntyy suoranainen hengenvaara. Myös        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16465: lumi tukkii tällä tavoin tien. Lumen paino
16466: märkänä on 300-400 kiloa neliötä kohti,                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-
16467: mikä havainnollistaa vaaratekijää.                         liikennelainsäädännön     muuttamiseksi
16468:    Kentältä onkin SMP:n eduskuntaryhmälle                  sellaiseksi, että maanteiden lähellä ole-
16469: tullut toivomus, että tieliikennelakiin olisi              vien vanhojen rakennusten tieliikenteel-
16470: saatava sellainen muutos, että kysymyksessä                le talvisin aiheuttamat vaaratekijät pois-
16471: olevien rakennusten omistajat velvoitettaisiin             tetaan?                               ·
16472: asettamaan räystäälle lumieste, joka estäisi ras-
16473:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1982
16474: 
16475:                                        J. Juhani Kortesalmi
16476: 
16477: 
16478: 
16479: 
16480: 0883001309
16481:                                               1982 vp.
16482: 
16483: 
16484: 
16485: 
16486:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16487: 
16488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Voimassa olevassa tieliikenneasetuksessa
16489: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       ( 182/82) on jo 50 § :n 2 momentissa säädet-
16490: hemies, 22 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn         ty, että kunnallislaissa tarkoitetuilla järjestys-
16491: kirjeenne ohella lähettänyt asianomaiselle val-     säännöillä voidaan antaa paikallisia määräyksiä
16492: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä lii-
16493: taja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta          kenteen turvaamiseksi tiellä, milloin mm. kiin-
16494: kirjallisesta kysymyksestä n:o 476:                 teistöstä voi aiheutua haittaa tai vaaraa liiken-
16495:                                                     teelle.
16496:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-         Kysymyksessä mainitun asian voidaan katsoa
16497:        liikennelainsäädännön     muuttamiseksi      kuuluvan tämän säännöksen piiriin.
16498:        sellaiseksi, että maanteiden lähellä ole-        Asia on siis hoidettu valtion puolella. Se on
16499:        vien vanhojen rakennusten tieliikenteel-     vain tarvittaessa otettava huomioon edellä mai-
16500:        le talvisin aiheuttamat vaaratekijät pois-   nitun pykälän mukaisesti silloin kun kunnalli-
16501:        tetaan?                                      sia järjestyssääntöjä laaditaan ja vahvistetaan.
16502: 
16503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16504: vasti seuraavaa:
16505:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
16506: 
16507:                                                                  Liikenneministeri Reino Breilin
16508:                                             N:o 476                                              3
16509: 
16510: 
16511: 
16512: 
16513:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16514: 
16515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         I 50 § 2 mom. gällande vägtrafikförordning
16516: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       (182/82) har redan stadgats, att medelst i
16517: se av den 22 december 1982 tili vederbörande      kommunallagen avsedda ordningsstadgor kan
16518: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    utfärdas lokala bestämmelser om de åtgärder
16519: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         som skall vidtas för trafiksäkerheten på väg,
16520: ställda spörsmål nr 4 76:                         då bl. a. hastighet kan medföra olägenhet eller
16521:                                                   skada för trafiken.
16522:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-        Det i spörsmålet nämnda ärendet kan anses
16523:        der för att få vägtrafiklagstiftningen     falla under detta stadgande.
16524:        ändrad så, att de riskfaktorer som invid      Ärendet har således blivit skött från statens
16525:        landsväg belägna gamla byggnader med-      sida. Det bör endast vid behov beaktas i en-
16526:        för för vägtrafiken om vintern avlägs-     lighet med ovan nämnda paragraf då kom-
16527:        nas?                                       munala ordningsstadgor uppgörs och fastställs.
16528: 
16529:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16530: samt anföra följande:
16531:      Helsingfors den 21 januari 1983
16532: 
16533:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
16534:                                                1982 vp.
16535: 
16536: Kirjallinen kysymys n:o 477
16537: 
16538: 
16539: 
16540: 
16541:                                    Pesola ym.: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhteydessä
16542: 
16543: 
16544:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16545: 
16546:     Työeläkettä voi perheessä ansiotyön perus-        puoliselta henkilöltä ·naispuoliselle pidentää
16547: teella karttua vain toiselle puolisolle. Esimer-      eläkkeen keskimääräistä maksuaikaa noin kaksi .
16548: kiksi .perheenemännälle eläkeajan turvaa avio-        vuotta naisten pitemmästä eliniästä johtuen.
16549: liiton jatkuessa puolison työeläke ja puolison        Tästä muodostuisi vähitellen kustannuslisäystä,
16550: kuoltua maksettava perhe-eläke. Nykyisin yhä          jonka määrän on arvioitu kohoavan noin 0,1
16551: useampi pitkäänkin jatkunut avioliitto päättyy        prosenttiin eläkemenoista 30~40 vuoden ku-.
16552: kuitenkin avioeroon. Tällöin kotona työsken-.         luessa. Merkittävää lisäystä .ei tämän epäkoh-
16553: nellyt puoliso jää kokonaan vaille työeläkettä        dan poistaminen siis eläkemenoihin merkitsisi.
16554: ja menettää myös perhe-eläkeoikeuden. Esimer-            Eläke.oikeuksien jaon voitaisiin katsoa joh-
16555: kiksi vuonna 1978 eroon päättyi noin 10 000           tuvan siitä, että avioliiton aikana karttuneet
16556: avioliittoa. Näistä puolet oli kestänyt yli 10        työeläkkeet ovat pääomaa, joka on molempien
16557: vuotta.                                               puolisoiden työpanoksella säästetty. Kotiin jää-
16558:     Eläketurvan parantamisen tarve on suurin          vä puoliso on kodin- ja lastenhoitotyöllään
16559: vanhemmissa väestöryhmissä, joissa naisten            mahdollistanut ja tukenut toisen puolison tfö·s~
16560: työssäkäynti on vähäisempää kuin nuoremmissa          säkäyntiä ja eläkkeen ansaintaa. Näin on yh-
16561: ikäluokissa. Eläketurvakeskus on ehdottanut           teistyön päättyessä kummallakin puolisolla oi-
16562: epäkohdan poistamiseksi työeläkkeiden ositta-         keus saada osuutensa säästetystä eläketurvasta
16563: mista avioeron yhteydessä siten, että aviolii-        samaan tapaan kuin on laita muunkin omai-
16564: ton aikana karttuneiden eläkkeiden yhteismää-         suuden suhteen.
16565: rä jaetaan· tasan puolisoiden kesken. Avicliitto-        Kotona työskennelleen puolison eläketurvan
16566: ajan ulkopuolella karttunutta työeläkettä ei          parantaminen tulisi pikaisesti toteuttaa. Se olisi
16567: osituksessa otettaisi huomioon. Avioliiton ai-        periaatteellisesti merkittävä edistysaskel koto-
16568: kana vähemmän tai ei ollenkaan eläkettä an-           na työskentelevän henkilön eläketurvan paran-
16569: sainneelle puolisolle toiselta siirrettävä osa mak-   tamisessa.
16570: settaisiin omana työeläkkeenään ja toisen puo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16571: lison eläkkeeseen tehtäisiin vastaava vähennys        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16572: hänen eläkkeensä alkaessa. Ositus tehtäisiin          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16573: avioeron yhteydessä.                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16574:     Eläkkeiden yhteismäärä ei osituksessa muut-
16575: tuisi, sillä osa eläkkeestä vain siirtyy makset-               Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
16576: tavaksi toiselle henkilölle. Osituksella ei täten            sen työeläkkeen jakamisesta avioeron
16577: olisi ainakaan aluksi vaikutusta eläkekustan-                yhteydessä silloin, kun avioliitto on
16578: nuksiin. Eläkkeen siirtäminen useimmiten mies-               kestänyt pitkähkön ajan?
16579:       Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
16580: 
16581:                Helena Pesola                                      Eva-Maija Pukkio
16582:                Tuulikki Petäjäniemi                               Ben Zyskowicz
16583: 
16584: 
16585: 
16586: 
16587: 088300132B
16588: 2                                          1982 vp.
16589: 
16590: 
16591: 
16592: 
16593:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16594: 
16595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    avioliitosta tai kuolemasta. Työn ensimmamen
16596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     osa johti vuonna 1980 lainmuutokseen kiire:!el-
16597: olette 28 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn        lisimmäksi katsotulla osa-alueella, kotiäitien
16598: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      työkyvyttömyystapauksissa. Toisena parannus-
16599: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ehdotuksena Eläketurvakeskus on esittänyt
16600: edustaja Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta       enemmän ansaitsevan puolison työeläkkeen
16601: kirfallisesta kysymyksestä n: o 4 77:             osittamista siten, että avioeron sattuessa ko-
16602:                                                   tona työskennellyt puoliso saisi lukea eläk-
16603:          Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-     keekseen osan tästä työeläkkeestä. Sosiaali- ja
16604:        sen työeläkkeen jakamisesta avioeron       terveysministeriön Eläketurvakeskuksen esity k-
16605:        yhteydessä silloin, kun avioliitto on      sestä pyytämissä lausunnoissa on kuitenkin
16606:        kestänyt pitkähkön ajan?                   suhtauduttu ristiriitaisesti ehdotettuun uudis-
16607:                                                   tukseen.
16608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Kysymyksessä olevaa uudistusta. ei ole tar-
16609: taen seuraavaa:                                   koituksenmukaista toteuttaa tässä vaiheessa
16610:    Sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksesta   erillisenä. Puolisoiden eläketurvan ositus edel-
16611: Eläketurvakeskus on valmistellut uudistuksia      lvttää ensin kansaneläkeuudistuksen vuoden
16612: työeläkelainsäädäntöön eronneiden perheenäi-      i 984 alusta voimaan tulevan vaiheen toteutu-
16613: tien oman eläketurvan parantamiseksi, jolloin     mista, jolla puolisoiden eläkkeet eriytetään.
16614: heidän eläketurvansa muodostuisi riippumatto-     Eläketurvan ositus ennen tätä johtaisi puoli-
16615: maksi entisen puolison mahdollisesta uudesta      soiden yhteisen eläketurvan alenemiseen.
16616:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
16617: 
16618:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
16619:                                              N:o 477                                              3
16620: 
16621: 
16622: 
16623: 
16624:                           Till Riksdagens Herr Talman
16625: 
16626:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       till en lagändring inom det delområde som an-
16627: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sågs vara mest brådskande, dvs. i sådana fall
16628: velse av den 28 december 1982 till vederbö-        där husmödrarna blir arbetsoförmögna. Ett
16629: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       annat förbättringsförslag, som har framlagts
16630: av följande av riksdagsledamoten Helena Peso-      av Pensionsskyddscentralen, är en uppdelning
16631: la m. fl. undertecknade spörsmål nr 477:           av arbetspensionen för den make som förtjänar
16632:                                                    mera, så att den av makarna som har arbetat
16633:          När ämnar Regeringen avlåta en pro-       hemma vid skilsmässa skulle få tillgodoräkna
16634:        position med förslag till uppdelning av     sig en del av denna arbetspension. I de utlå-
16635:        arbetspensionen i samband med skils-        tanden som social- och hälsovårdsministeriet
16636:        mässa i sådana fall där äktenskapet har     har inbegärt om Pensionsskyddscentralens för-
16637:        varat en längre tid?                        slag har reaktionerna dock varit motstridiga be-
16638:                                                    träffande den föreslagna reformen.
16639:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Det är inte ändamålsenligt att i detta skede
16640: samt anföra följande:                              separat genomföra reformen i fråga. En upp-
16641:    På uppmaning av social- och hälsovårdsmi-       delning av makarnas pensionsskydd förutsät-
16642: nisteriet har Pensionsskyddscentralen berett re-   ter att det skede av folkpensionsreformen som
16643: videringar av arbetspensionslagstiftningen för     träder i kraft vid ingången av år 1984 först ge-
16644: att åstadkomma en förbättring av frånskilda        nomförs, eftersom det innebär att makarnas
16645: husmödrars eget pensionsskydd, så att deras        pensioner särskiljs. En uppdelning av pen-
16646: pensionsskydd skulle bli oberoende av den ti-      sionsskyddet dessförinnan skulle leda till en
16647: digare makens eventuella nya äktenskap eller       reducering av makarnas gemensamma pensions-
16648: död. Den första delen av arbetet ledde år 1980     skydd.
16649:      Helsingfors den 27 januari 1983
16650: 
16651:                                                    Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
16652:                                                1982 vp.
16653: 
16654: Kirjallinen kysymys n:o 478
16655: 
16656: 
16657: 
16658: 
16659:                                    Saarikoski: Ilmajoen kunnassa olevan limajoen-Pojanluoman
16660:                                       paikallistien parantamisesta
16661: 
16662: 
16663:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16664: 
16665:    Ilmajoen kunnassa oleva Pojanluoman pai-           huomattavia määriä varoja alueellaan slJaltsee-
16666: kallistie n:o 17393, joka johtaa Ilmajoen kir-        van lentokentän rakentamiseen. Olisi aivan
16667: konkylästä Pojanluoman kylään, on aikaisem-           kohtuutonta, jos Ilmajoelta lentokentälle pitäi~
16668: pien Vaasan tiepiirin tienpidon toimenpideoh-         si kiertää noin kaksinkertainen matka eli Sei-
16669: jelmien mukaan ollut tarkoitus peruskorjata ja        näjoen kautta, koska luonnollisin ja suorin
16670: kestopäällystää jo 1980-luvun alkupuolella.           yhteys ei ole kunnossa, vaikka Pojanluoman
16671: Tien parantamisajankohtaa siirrettiin muun            ja Rengon kylissä Pojanluoman paikallistien
16672: muassa vuosien 1981-87 toimenpideohjelmas-            yhteyden varassa asuu noin 1 000 ilmajokista.
16673: sa vuosilta 1985-86 vuosille 1986-87. Juuri              Ilmajoen kunta ja Pojanluoman paikallistien;
16674: valmistuneessa Vaasan tiepiirin uudessa ohjel-        käyttäjät ovat maltillisesti odotelleet tiensä pa-
16675: massa, joka sisältää toimenpidevuodet 1982-           rantamisvuoroa tähän saakka, mutta kuri sa-
16676: 88, ei Pojanluoman paikallistien parantamisesta       manlaisen liikennetarpeen omaavat tiet ovat
16677: mainita muuta kuin se, että se on siirretty           eräissä tapauksissa tulleet jo kahteenkin ker-
16678: toimenpideohjelman ulkopuolelle.                      taan rakennettua, katsovat huonoista liikenne-
16679:    Kelirikkakausina mainittu Pojanluoman pai-         oloista kärsimään joutuneet tulleensa syrjityik-
16680: kallistie on käytännöllisesti katsoen kulkukel-       si. Kehnoista liikenneolosuhteista johtuen uh-
16681: voton ja monasti muuhunkin aikaan vuodesta            kaa Pojanluoman ja Rengon kylien elimellinen
16682: tien kunto on sellainen, että liikennöinti Po-        yhteys ja yhteistoiminta kuntaansa ja kunta-
16683: janluomalta kirkonkylään on hankalaa. Sen             keskukseensa katketa.            .
16684: ohella, että mainittua tietä käyttävät pojanluo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16685: mankyläiset, käyttävät myöskin Pojanluomasta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16686: vielä etäämpänä olevat rengonkyläiset samaa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16687: tietä. Rengonkylän Rengonharjulle on juuri            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16688: valmistunut pienten reittikoneiden käyttöön
16689: Seinäjoen talousaluetta palveleva lentokenttä,                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Ilmajoen
16690: jolta tiettävästi alkaa lähitulevaisuudessa reitti-          kunnassa olevan Pojanluoman paikallis-
16691: lentoliikenne Helsinkiin. Ilmajoen kunta on                  tien parantamiseksi mitä pikimmin?
16692: muiden lähialueen kuntien kanssa sijoittanut
16693:       Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
16694: 
16695:                                          Helge Saarikoski
16696: 
16697: 
16698: 
16699: 
16700: 0883001520
16701: 2                                          1982 vp.
16702: 
16703: 
16704: 
16705: 
16706:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16707: 
16708:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     rin osalta noin 6,5 % pienempaan investoin-
16709: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra    tien rahoituskehykseen kuin edellinen toimen-
16710: Puhemies, lähettänyt 28 päivänä joulukuuta       pideohjelma. Tämä merkitsi hankkeiden siirty-
16711: 1982 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneu-      mistä sekä kiireellisyysjärjestyksen osittaista
16712: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     uudelleen arviointia. Tämän seurauksena Po-
16713: kansanedustaja Helge Saarikosken näin kuulu-     janluoman paikallistien parantaminen on jou-
16714: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 478:        duttu siirtämään toteutettavaksi 1980-luvun lo-
16715:                                                  pulla.
16716:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Ilmajoen        Tienpidon toimenpideohjelma vuosiksi 1982
16717:        kunnassa olevan Pojanluoman paikallis-    -88 on laadittu koko maan osalta nykyisen
16718:        tien parantamiseksi mitä pikimmin?        laajuisen tieinvestointitoiminnan jatkumiseen.
16719:                                                  Viime aikoina on esitetty sellaisia arvioita val-
16720:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    tion rahoitusmahdollisuuksien kehittymisestä,
16721: vasti seuraavaa:                                 ettei ole perusteltua olettaa tienpidon rahoi-
16722:    Sorapäällysteisen Pojanluoman paikallistien   tuksen nykyisestä tasosta kasvavan. Näin ollen
16723: liikennemäärä on noin 400 autoa vuorokaudessa.   ei ole myöskään näkyvissä mahdollisuuksia Po-
16724: Tien parantamisen on arvioitu maksavan 7-8       janluoman paikallistien toteuttamiseksi aivan
16725: mmk. Tienpidon toimenpideohjelmassa vuosik-      lähivuosina. Pojanluoman paikallistien paran-
16726: si 1981-87 oli hanke ajoitettu toteutettavaksi   tamisen ensimmäisenä työvaiheena tulee ole-
16727: vuosina 1986-87.                                 maan toteuttamissuunnitelman laatiminen. Tä-
16728:     Tienpidon toimenpideohjelma vuosiksi 1982    män hetken ohjelmien mukaan suunnittelutyö
16729: -88 laadittiin määrärahasyistä Vaasan tiepii-    aloitetaan vuonna 1985.
16730:      Helsingissä tammikuun 19 päivänä 1983
16731: 
16732:                                                                Liikenneministeri Reino Breilin
16733:                                            N:o 478                                              3
16734: 
16735: 
16736: 
16737: 
16738:                          Tili Riksdagens Herr Talman
16739: 
16740:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     vesteringar med hänsyn tili anslagen 6,5 %
16741: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     snävare än beträffande föregående åtgärds-
16742: se av den 28 december 1982 tili vederbörande     program. Detta innebar att vissa projekt sköts
16743: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   på framtiden samt att skyndsamhetsordningen
16744: jande av riksdagsman Helge Saarikoski under-     delvis omprövades. Därför har man varit
16745: tecknade spörsmål nr 478:                        tvungen att uppskjuta förbättringen av bygde-
16746:                                                  vägen i Pojanluoma tili slutet av 1980-talet.
16747:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Åtgärdsprogrammet för väghållningen åren
16748:        ta för att så snart som möjligt för-       1982-88 har för hela landets del uppgjorts
16749:        bättra Pojanluoma bygdeväg i Ilmajoki      med sikte på att fortsätta investeringen i vägar
16750:        kommun?                                    i nuvarande omfattning. Under den senaste
16751:                                                   tiden har sådana bedömningar framförts be-
16752:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      träffande utvecklingen av statens finansierings-
16753: samt anföra följande:                            möjligheter, att det inte finns grund för att
16754:                                                   anta att finansieringen av väghållningen skulle
16755:    Trafikmängden på den grusbelagda bygdevä-      öka, jämfört med dess nuvarande omfång. Så-
16756: gen i Pojanluoma är ca 400 bilar per dygn. En     lunda finns det inte heller några utsikter att
16757: förbättring av vägen beräknas kosta 7-8          bygdevägen i Pojanluoma skall kunna förbätt-
16758: mmk. I åtgärdsprogrammet för väghållningen        ras under de närmaste åren. Det första skedet
16759: för åren 1981-1987 hade förverkligandet av        vid förbättrandet av bygdevägen i Pojanluoma
16760: projektet förlagts tili åren 1986-87.            kommer att vara att uppgöra en pian för för-
16761:    Då åtgärdsprogrammet för väghållningen i      verkligandet av denna åtgärd. Enligt program-
16762: Vasa vägdistrikt för åren 1982-88 uppgjor-       men i detta nu kommer planeringsarbetet att
16763: des, blev ramarna för finansieringen av in-      inledas år 1985.
16764:      Helsingfors den 19 januari 1983
16765: 
16766:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
16767: Kirjallinen kysymys n:o 479
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772:                                   Elo: Uusvientiluottojen myöntämisperusteista
16773: 
16774: 
16775:                          Eduskunnan Herra· Pu·hemiehelle
16776: 
16777:    Suomen Pankin uusvientiluotot on tarkoitet-       miseen. Tällöin teollisen tuotannon osuus s,aat~
16778: tu lähinnä helpottamaan yritysten käyttöpää-         taa olla yrityksen liikevaihdosta vain. noin , _
16779: oman tarvetta. Uusvientiluottoja voivat kui-         10 prosenttia, mutta sen osuus koktl yrityksen
16780: tenkin ainoastaan saada vientiyritykset, joiden      työntekijämäärästä 50 prosenttia.       . . .
16781: liikevaihto ei ylitä 150 miljoonaa markkaa.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäN-äjär-
16782: Toisaalta jos teollista tuotantoa harjoittava yri-   j.es~ksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16783: tys kuuluu konserniin, ei myöskään konsernin         valtk>neuvoston asianomaisen jäsenert· vastatta-
16784: liikevaihto saa ylittää 150 miljoonaa markkaa.       vaksi seuraavan kysymyksen:
16785:    Kuitenkin maassamme on monia yrityksiä,
16786: joilla on monentyyppistä eri toimintaa. Niinpä                 Mihin toimenpiteisiin HalUtlas aikoo
16787: yrityksellä saattaa olla teollisen tuotannon li-            ryhtyä, jotta uusvientiluottoja voitaisiin
16788: säksi mm. tukkumyyntiä. Tukkumyynnin avut~                  myöntää myös monitoimiyri<tjks!flle,
16789: la tällaisen yrityksen liikevaihto saattaa nousta           jonka teollisen tuotannon. osuws : jää_
16790: niin suureksi, ettei uusvientiluottoa voida an-             alle 150 miljoonan markan?
16791: taa teollisen osaston vientitoiminnan rahoitta-
16792:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
16793: 
16794:                                            Mikko Elo
16795: 
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 0883001608
16800: 2                                               1982 vp.
16801: 
16802: 
16803: 
16804: 
16805:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16806: 
16807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Uusvientiluottojen rahoitusjärjestely on py-
16808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          syvä erityisrahoitusjärjestely, jonka ehdoista
16809: olette 28 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn             päättää Suomen Pankki. Uusvientiluottoon
16810: kirjeenne .· ohella toimittanut valtioneuvoston        oikeutettuja ovat vientiyritykset, joiden liike-
16811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vaihto on enintään 200 miljoonaa markkaa.
16812: edustaja Elon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-           Rahoitusjärjestelyn painopistettä on pyritty
16813: symyksestä n:o 479:                                    suuntaamaan pienehköihin yrityksiin, joiden
16814:                                                        toiminnalle uusvientiluotoilla on merkitystä se-
16815:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kä rahoituksen kustannusten että sen saatavuu-
16816:       ·. 1:yhtyä, jotta uusvientiluottoja voitaisiin   den kannalta. Liikevaihtorajan väljentäminen
16817:          myöntää myös monitoimiyritykselle,            tai sen poistaminen koskemasta konsernin lii-
16818:          jonka teollisen tuotannon osuus jää           kevaihtoa olisi vastoin rahoitusjärjestelyn ta-
16819:         ·alle 150 miljoonan markan?                    voitteita ja merkitsisi järjestelyn olennaista laa-
16820:                                                        jentamista, mihin varsinkaan tällä hetkellä ei
16821:    Vastallksena kysymykseen esitän kunnioit-           ole rahapoliittisia perusteita.
16822: taen s'ei.iraavaa:
16823:      Helsingissä 1 päi 1äna helmikuuta 1983
16824: 
16825:                                                                   Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
16826:                                           N:o 479                                             3
16827: 
16828: 
16829: 
16830: 
16831:                         Till Riksdagens          Herr Talman
16832: 
16833:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     cialfinansieringsarrangemang, om vars villkor
16834: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-       Finlands Bank beslutar. Berättigade tili nyex-
16835: velse av den 28 december 1982 tili vederbö-     portkrediter är exportföretag med en omsätt-
16836: rande medlem av statsrådet översänt avskrift    ning om högst 200 milj. mk.
16837: av följande av riksdagsman Elo undertecknade       Strävan har varit att förlägga finansierings-
16838: skiftliga spörsmål nr 479:                      arrangemangets tyngdpunkt tili sådana mindre
16839:                                                 företag, för vilkas verksamhet nyexportkrediter-
16840:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen        na är av betydelse med tanke på kostnaderna
16841:       vidta för att nyexportkrediter skall      för och tillgången på finansiering. Ett mildran-
16842:       kunna beviljas också sådana inom flera    de av omsättningsgränsen ellet ett slopande av
16843:       branscher verksamma företag, av vilkas    principen att gränsen gäller koncernens omsätt-
16844:       omsättning den industriella produk-       ning skulle strida mot syftena med finansie-
16845:       tionens andel understiger 150 milj. mk?   ringsarrangemanget och ge finansieringen en
16846:                                                 avsevärt större omfattning, vilket i synnerhet
16847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    för     närvarande     saknar   penningpolitiska
16848: samt anföra följande:                           grunder.
16849:   Nyexportkrediterna är ett permanent spe-
16850:      Helsingfors den 1 februari 1983
16851: 
16852:                                                                 Finansminister Ahti Pekkala
16853:                                               19,82 vp.
16854: 
16855: Kirjallinen kysymys n:o 480
16856: 
16857: 
16858:                                   Perho: Itsenäisen maatilatalouden kehittämisrahaston perusta-
16859:                                       misesta
16860: 
16861:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16862: 
16863:     Riittävän peruslainoituksen turvaaminen pit-     timaisen että tarvittaessa myös ulkomaisen lai-
16864: källä tähtäyksellä on eräs maataloutemme pe-         nan ottoon.
16865: ruskysymyksiä. Huolimatta siitä, että asiaa tut-        Etuna nykyiseen järjestelmään verrattuna
16866: kinut rakennepoliittinen toimikunta muutama          olisi se, että itsenäisellä rahastolla olisi mah-
16867: vuosi sitten oli yksimielinen tämän kysymyk-         dollisuus vihdoinkin tyydyttää kaikki hyväk.
16868: sen ratkaisutavasta, tosiasia on, että nykyisil-     syttävä maatilalain puitteissa tapahtuva lainoi•
16869: läkään rajoitetuilla lainaehdoilla maatilatalou-     tus. Myöskään ei olisi pelkoa maatilatalou-
16870: den kehittämisrahaston varoista ei voida vuo-        den ylilainoituksesta, kun lainoitus tapahtuisi
16871: sittain myöntää kaikkia hyväksyttäviä lainoja.       täysin maatilalain ohjeiden ja säännösten puit-
16872: Tästä syystä maatilalainojen maksatus tänäkin        teissa. Valtiontalouden kannalta katsottuna jär-
16873: vuonna niin kuin monena edellisenäkin on ol-         jestelmä olisi nykyistä kevyempi, koska val-
16874: lut suurimmalta osalta keskeytyksissä varojen        tion suoran rahoituksen tarve supistuisi vain
16875: puutteessa jo loppukesästä lähtien.                  maatilalainojen koron ja pankkikoron välisen
16876:     Valtiontalouden näkymät ovat jatkuvasti          erotuksen ja mahdollisten ulkomaisten laino-
16877: synkkenemässä. Tämän vuoksi ei voida toi-            jen kurssitappioiden maksamiseen. Viimeksi
16878: voa vielä lähivuosinakaan tilanteen nykyises-        mainittu valtion taholta annettu takuu olisi
16879: tään paranevan. Sen vuoksi olisi jälleen ker-        välttämätön maatilalainojen koron pitämiseksi
16880: ran vakavasti paneuduttava etsimään mahdol-          maatilalain edellyttämällä tasolla.
16881: lisuuksia, joiden puitteissa maatilataloudelle          Rahaston perustamisella maaseudun rahalai-
16882: välttämätön lainantarve voitaisiin nykyistä pa-      tosten rajoitetut varat voitaisiin nykyistä enem-
16883: remmin tulevaisuudessa tyydyttää.                    män kohdistaa muihin mm. työllisyyttä paran-
16884:     Jo pitkään on julkisessa keskustelussa esiin-    taviin investointeihin ja sijoituksiin, kun maa•
16885: tynyt ajatus itsenäisen maatilatalouden kehit-       tilataloudella olisi mahdollisuus saada kunnan
16886: tämisrahaston perustamisesta. Vuosien varrel-        rajojen ulkopuolelta riittävästi peruslainoitusta.
16887: la asiasta on käytetty lukuisia puheenvuor<>:-          Positiivisena ilmiönä rahaston perustamises7
16888: ja, jotka enimmäkseen ovat edustaneet tuot-          ta seuraisi aluepoliittisia eroavaisuuksia tasoit-
16889: tajapiirejä. Viime aikoina keskusteluun on osal-     tava vaikutus. Kun rahastolla olisi käytettä•
16890: listunut merkittävällä tavalla myös sosialide·       vissään riittävät pääomat, se voisi myöntää
16891: mokraattista maatalousasiantuntemusta omaava         myös kehitysalueiden ulkopuolisille alueille
16892: henkilö, maa- ja metsätalousministeriön neu-         maatilalain tarkoittamat ja näiden alueiden tar-
16893: votteleva virkamies Matti Hannula. Näyttäisi         vitsemat varat rajoituksitta.
16894: siis siltä, että ajatus on saamassa yhä laaje-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär~
16895: nevaa poliittista kannatusta. Asiaa olisikin syy-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16896:  tä kiireellisesti tutkia konkreettisella tasolla.   tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas•
16897:     Keskustelussa esitetty ratkaisumalli tarkoit-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16898:  taisi itsenäistä maatilatalouden kehittämisra•
16899:  hastoa, jolla olisi ilmeisesti oltava myös par-               Mitä Hallitus aikoo tehdä riittävän
16900:  lamentaarinen valvontaelin. Rahoituksen to-                maatilatalouden tarvitseman halpakor~
16901:  teuttamisesta huolehtisi nykyinen maatilatalou-            koisen lainoituksen turvaamiseksi tule-
16902: den kehittämisrahaston varoista päättävä orga-              vaisuudessa, ja
16903:  nisaatio maatilalain puitteissa. Rahastolla oli•              onko Hallituksessa harkittu tässä
16904:  si oikeus tarvetta vastaavassa määrin sekä ko·             tarkoituksessa itsenäisen maatilatalou-
16905:                                                             den kehittämisrahaston perustamista?
16906:       Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
16907: 
16908:                                            Heikki Perho
16909: )883001885
16910: 2                                            1982 vp.
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16916: 
16917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          täneen maatalouden rakennepoliittisen touru-
16918: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       kunnan laatimaa rahoitusohjelmaa. Hyväksyes-
16919: hemies, olette 28 päivänä joulukuuta 1982           sään sanottuna vuotena hallituksen esityksen
16920: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       laeiksi maatilalain ja eräiden siihen liittyvien
16921: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       lakien muuttamisesta, mikä esitys rakentui
16922: sen kansanedustaja Heikki Perhon näm kuu-           mainitun toimikunnan työn pohjalle, eduskun-
16923: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 480:         ta samalla edellytti hallituksen huolehtivan
16924:                                                     siitä, että mainittu ohjelma tulee toteutetuk-
16925:           Mitä Hallitus aikoo tehdä riittävän       si. Siirtona maatilatalouden kehittämisrahastoon
16926:        maatilatalouden tarvitseman halpakor-        valtion tulo- ja menoarviossa myönnettäviä
16927:        koisen lainoituksen turvaamiseksi tule-      varoja onkin vuosina 1980-83 tuntuvasti li-
16928:        vaisuudessa, ja                              sätty, mikä on tehnyt mahdolliseksi sanotun
16929:           onko Hallituksessa harkittu tässä         rahaston varoista tapahtuvan lainoituksen li-
16930:        tarkoituksessa itsenäisen maatilatalou-      säämisen. Rahastoon on varoja siten siirret-
16931:        den kehittämisrahaston perustamista?         ty vuonna 1980 420, vuonna 1981 548 ja
16932:                                                     vuonna 1982 630 sekä tänä vuonna myön-
16933:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        netty siirrettäväksi 670 miljoonaa markkaa.
16934: taen seuraavaa:                                        Suotuisasta lainavarojen kehityksestä huoli-
16935:     Kuluvalla 1980-luvulla on maatilalain (188/     matta on valtionlainoihin kohdistuvien hake-
16936: 77) mukaisia lainoja myönnetty maatilatalou-        musten vastaanottamisessa kuitenkin jouduttu
16937: den kehittämisrahaston varoista tähän mennes-       turvautumaan tuntuviin rajoituksiin. Tällöin
16938: sä seuraavasti: vuonna 1980 noin 470, vuon-         on esimerkiksi vuodelta 1982 siirtynyt hyväk-
16939: na 1981 noin 592 ja vuonna 1982 noin 704            syttyjä lainahakemuksia vuodelle 1983 odot-
16940: miljoonaa markkaa. Vastaavia korkotukilaino-        tamaan mahdollisuutta lainavarojen sitomiseen
16941: ja ovat luottolaitokset kyseisinä vuosina taas      yli 100 miljoonan markan edestä.
16942: myöntäneet seuraavat määrät: vuonna 1980               Maatalouden rakennepoliittinen toimikunta,
16943: noin 275 sekä vakauttamislainat mukaan lu-          jonka tehtävänä oli muun muassa tehdä eh~
16944: .kien vuonna 1981 noin 330 ja vuonna 1982           dotukset maatalouden rahoituksen järjestämi-
16945: noin 400 miljoonaa markkaa.                         seksi ja ohjaamiseksi, pohti mahdollisuuksia
16946:     Kuluvalla vuosikymmenellä on maatalouden        maatilatalouden kehittämisrahaston rahoituksen
16947: investointien rahoitustarvetta voitu valtion toi-   järjestämiseksi myös koti- ja ulkomaisen lai-
16948: -menpitein tyydyttää edellisen vuosikymmenen        nanoton turvin. Kun toimikunta oli kuiten-
16949: loppupuoliskolla vallinnutta tilannetta parem-      kin päässyt yksimielisyyteen rahoituksen vä-
16950: min. Lainoitusta on, kuten edellä esitetyistä       himmäistarpeesta ja sen hoitamisesta nykyisil-
16951: luvuista ilmenee, voitu merkittävästi lisätä.       lä rahoitusmuodoilla, se ei tehnyt sanotunlai-
16952: Vuonna 1983 arvioidaan maatilatalouden ke-          sen lainanoton edellyttämiä muutosehdotuksia.
16953: hittämisrahaston varoista voitavan maatilalain         Mitä tulee maatilatalouden kehittämisrahas-
16954: mukaisia lainoja myöntää runsaan 740 miljoo-        ton, joka on luonteeltaan valtion tulo- ja me-
16955: nan markan edestä. Kyseisen lain mukaisia           noarvion ulkopuolinen rahasto, aseman ja hal-
16956: korkotukilainoja saadaan eduskunnan valtion         linnon kehittämiseen, on todettava, että aikai-
16957:  tulo- ja menoarvion yhteydessä vahvistaman         semmin mainitun toimikunnan ehdotusten mu·
16958: mukaisesti myöntää tänä vuonna enintään 450         kaisesti on kehittämisrahastoa koskevaa lakia
16959: miljoonaa markkaa.                                  muutettu vuonna 1980 siten, että maatila-
16960:     Edellä tarkoitettu suotuisa kehitys on nou-     hallitusta avustamaan rahaston varoilla suori-
16961: datellut vuoden 1980 alussa mietintönsä jät-        tettavaan toimintaan kuuluvissa ja niihin liit·
16962:                                               N:o 480                                               3
16963: 
16964: tyvissä asioissa perustettiin erityinen neuvotte-     lä nostamaan lainoitusta tarvetta vastaavaksi.
16965: lukunta. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjoh-          Mikäli valtiontalouden näkymät asetta1s1vat
16966: taja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta             huomattavia esteitä tämän tavoitteen saavut-
16967: jäsentä. Neuvottelukunnan tehtävät ja kokoon-         tamiselle nykyisillä rahoitusmuodoilla, hallitus
16968: pano huomioon ottaen voidaan maatilatalou-            pitää välttämättömänä maatilatalouden kehit-
16969: den kehittämisrahaston hallinnon maatilahal-          tämisrahaston varainhankinnan järjestämistä
16970: lituksen yhteydessä katsoa olevan nykyisellään        myös koti- ja ulkomaisen lainanoton sekä obli-
16971: tarkoituksenmukaisesti järjestetty.                   gaatiolainan turvin samoin kuin rahaston oi-
16972:    Hallitus pitää tärkeänä turvata maatilatalou-      keudellisen aseman kehittämiseksi mahdollises-
16973: den halpakorkoisten lainojen saannin pyrkimäl-        ti tarvittavien toimenpiteiden selvittämistä.
16974:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1983
16975: 
16976:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
16977: 4                                            1982 vp.
16978: 
16979: 
16980: 
16981: 
16982:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16983: 
16984:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         sitt betänkande i början av år 1980. I det
16985: en anger har Ni, Herr T alman, med Eder             riksdagen sagda år antog regeringens propo-
16986: skrivelse av den 28 december 1982 tili ve-          sition med förslag tili lagar angående ändring
16987: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        av lagen om gårdsbruksenheter och vissa där-
16988: skr'Ht av följande av riksdagsman Heikki Per-       tili anslutna lagar, som baserade sig på kom-
16989: ho undertecknade skriftliga spörsmål nr 480:        missionens arbete, förutsatte den att regering-
16990:                                                     en ser tili att nämnda finansieringsprogram
16991:           Vad ämnar Regeringen göra för att         genomförs. Beloppet av de medel som i stats-
16992:        gårdsbruket i framtiden skall garante-       förslaget beviljas som överföring tili gårds-
16993:        ras en behövlig och tillräckligt stor lån-   brukets utvecklingsfond har ökats kännbart
16994:        givning mot låg ränta, och                   under åren 1980-83, vilket har gjort det
16995:           har man inom Regeringen övervägt          möjligt att öka utlåningen av fondens medel.
16996:        att i detta syfte grunda en självstän-       År 1980 överfördes sålunda tili fonden 420,
16997:        dig utvecklingsfond för gårdsbruket?         år 1981 548 och 1982 630 milj. mk. 1 år
16998:                                                     har 670 milj. mk beviljats som överföring
16999:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili fonden.
17000: samt anföra följande:                                   Trots att utvecklingen i fråga om låne-
17001:    Under 1980-talet har lån enligt lagen om         medlen har varit gynnsam, har man dock vid
17002: gårdsbruksenheter     ( 188/77) beviljats av        mottagandet av ansökningar, som gäller stats-
17003: gårdsbrukets utvecklingsfonds medel som föl-        lån, varit tvungen att gripa tili kännbara be-
17004: jer: år 1980 ca 470, år 1981 ca 592 och             gränsningar. Härvid har t.ex. från år 1982
17005: år 1982 ca 704 milj. mk. Kreditinrättning-          överförts godkända låneansökningar tili år
17006: arna har under dessa år beviljat följande be-       1983 i väntan på en möjlighet att lånemedel
17007: lopp i motsvarande räntestödslån: år 1980           tili ett värde av mera än 100 milj. mk skall
17008: ca 275 samt konsolideringslånen inberäknade         kunna bindas.
17009: år 1981 ca 330 och år 1982 ca 400 milj.                 Kommissionen för strukturpolitiken inom
17010: mk.                                                 jordbruket, vars uppgift bl.a. var att fram-
17011:     Under innevarande årtionde har finansie-        lägga förslag tili organisering och styrning av
17012: ringsbehovet i fråga om jordbrukets investe-        lantbrukets finansiering, dryftade möjligheter-
17013: ringar tack vare åtgärder från statens sida         na att ordna finansieringen av gårdsbrukets
17014: kunnat tillgodoses bättre än under 1970-ta-         utvecklingsfond även med hjälp av upplåning
17015: lets senare hälft. Långivningen har, såsom av       i hemlandet och utomlands. Då kommissio-
17016: de ovan anförda siffrorna framgår, kunnat           nen dock nådde enighet beträffande finan-
17017: ökas avsevärt. År 1983 beräknas lån enligt          sieringens minimibehov och dess skötsel med
17018: lagen om gårdsbruksenheter kunna bli bevil-         nuvarande finansieringsformer, framställde den
17019: jade av gårdsbrukets utvecklingsfonds medel         inga sådana ändringsförslag som förutsätts för
17020: tili ett belopp av drygt 7 40 milj. mk. Rän-        upplåning av sagda slag.
17021: testödslån enligt lagen i fråga får, i enlighet         1 fråga om utvecklandet av ställningen för
17022: med vad riksdagen har fastställt i samband          och förvaltningen av gårdsbrukets utvecklings-
17023: med statsförslaget, i år beviljas tili ett belopp   fond, som tili sin natur är en fond som står
17024: av högst 450 milj. mk.                              utanför statsförslaget, bör det konstateras att
17025:    Den ovan nämnda gynnsamma utvecklingen           lagen om gårdsbrukets utvecklingsfond i en-
17026: har följt det finansieringsprogram som har          lighet med den tidigare nämnda kommissio-
17027: uppgjorts av kommissionen för strukturpoli-         nens förslag år 1980 ändrades så, att en sär-
17028: tiken inom jordbruket. Kommissionen avgav           skild delegation tilisattes för att biträda jord-
17029:                                           N:o 480                                              5
17030: 
17031: bruksstyrelsen i ärenden vilka hör tili den       höja långivningen i motsvarighet tili behovet.
17032: verksamhet som bedrivs med fondens medel          Regeringen är av den uppfattningen att om
17033: och ansluter sig därtili. Delegationen består     utsikterna för statshushållningen skulle ställa
17034: av en ordförande, en viceordförande och tio       avsevärda hinder för att detta mål skall kun-
17035: andra medlemmar. Med beaktande av delega-         na nås med de nuvarande finansieringsfor-
17036: tionens uppgifter och sammansättning kan          merna blir det även nödvändigt att ordna
17037: gårdsbrukets utvecklingsfonds förvaltning i       gårdsbrukets utvecklingsfonds medelsanskaff-
17038: samband med jordbruksstyrelsen anses vara         ning med hjälp av upplåning i hemlandet och
17039: ändamålsenligt organiserad för tillfället.        utomlands samt genom obligationslån och att
17040:    Regeringen anser det viktigt att gårdsbru-     utreda vilka åtgärder som eventuellt erfordras
17041: ket garanteras möjligheter tili lån mot låg       för att fondens rättsliga ställning skall kunna
17042: ränta och gör därför vad den kan för att          utvecklas.
17043:      Helsingfors den 3 februari 1983
17044: 
17045:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
17046: 
17047: 
17048: 
17049: 
17050: 0883001885
17051:                                              1982 vp.
17052: 
17053: Kirjallinen kysymys n:o 481
17054: 
17055: 
17056: 
17057: 
17058:                                  Paakkinen ym.: Vammaisen lapsen perheen ongelmista
17059: 
17060: 
17061:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17062: 
17063:      Uuden perheenjäsenen tulo aikaansaa aina       lääkintävoimistelijan lausunnot. Lastenlinna
17064: uudelleenjärjestelyjä perheen elämässä. Mikäli      sen sijaan on tehnyt korvaushakemukset viran
17065: lapsi on vammainen, tarvitaan moninkertainen        puolesta ja maksanut tarvittavat välineet, jol-
17066: määrä uudelleenjärjestelyjä. Vammainen lapsi        loin perhe on välttynyt omien rahojensa käyt-
17067: tarvitsee enemmän hoitoa ja huolenpitoa kuin        tämisestä yhteiskunnan suomiin välineisiin.
17068: terve lapsi. Kuntoutuakseen on lapsen saatava          Lapsen tarvitsemasta lääkintävoimistelusta
17069: erityistä hoitoa ja koulutetun henkilökunnan        on perhe joutunut ensin hakemaan korvauksen
17070: antamaa kuntoutusta.                                sairausvakuutustoimistolta ja loppuosan koti-
17071:      Vammaisen lapsen syntyminen perheeseen         kunnastaan. Sairausvakuutustoimisto on vaati-
17072: aiheuttaa aina muutoksia perheen jokapäiväi-        nut perheeltä erillisen lääkärintodistuksen siitä,
17073: sessä elämässä ja elämänasenteissa. Moni perhe      miksi kuntoutusta annetaan Helsingissä eikä
17074: joutuu elämään vammaisen lapsen syntymän            kotikunnan terveyskeskuksessa, vaikkei lapsen
17075: aiheuttaman kriisin yksinään ilman suurtakaan       kotikunnassa eikä lähikunnissakaan Keski-
17076:  tukea perheen ulkopuolelta. Auttavan terapian      Uudellamaalla ole terveyskeskuksissa eikä yksi-
17077:  korvausjärjestelmän luominen helpottaisi per-      tyispalveluina vammaisten lasten kuntoutuk-
17078:  heen hakeutumista hoitoon ja auttaisi per-         seen erikoistuneita lääkintävoimistelijoita. Vam-
17079:  hettä selviytymään vammaisen lapsensa hoi-         maisen lapsen kehityksen kannalta on kuiten-
17080:  dosta ja kasvatuksesta.                            kin tärkeätä, että hän alusta pitäen saa vam-
17081:      Kehittynyt terveydenhoitojärjestelmämme ta-    man laadun vaatimaa erityiskuntoutusta. Tältä
17082:  kaa lapselle hoidon sen jälkeen, kun vammai-       osin voimassa olevaan lainsäädäntöön tulisi
17083:  suus on todettu. Lapsen vanhempien on sen          saada nykyistä joustavampi säännös kuntou-
17084:  sijaan melko vaikea saada keskitetysti tietoja     tuksen korvaamisesta lapsen vamman huomioi-
17085:  avustuksista ja korvauksista, joihin lapsen        den tarkoituksenmukaisimmassa hoitopaikassa.
17086:  vamman perusteella ollaan oikeutettuja. Vielä          Korvaukset matkakuluista mm. kuntoutuk-
17087:  vaikeammaksi vanhemmille korvauksien saami-        tukseen on perhe joutunut hakemaan sairaus-
17088:  sen tekee se, että hakemukset eri korvauksista     vakuutustoimistosta. Omavastuuosuus on jää-
17089:  on toimitettava eri viranomaisille ja usein sa-    nyt perheen maksettavaksi, koska kunta ei ole
17090:  moista kuluista on korvausta haettava useasta      sitä suostunut korvaamaan. Kunnasta perhe on
17091:  eri paikasta.                                      hakenut ns. vammaisen lapsen kotihoidon
17092:      Erään vammaisen lapsen kohdalla on vamman      tukea.
17093:  toteamisen yhteydessä Lastenklinikalla sosiaali-       Perheellä on ollut vaikeuksia vammaisen
17094:  hoitaja ohjannut perheen Kansaneläkelaitoksen      lapsensa päivähoidon järjestämisessä muun
17095:  hoitotukea hakemaan. Tuen saamiseksi tarvit-       muassa kunnan sosiaalitoimiston viranhaltijan
17096:   tiin lääkärintodistus. Samalla perhe on saanut    vastattua vanhemmille, että lapsen tulee osata
17097:  ohjeen invaliidihuoltolain mukaisten korvaus-      kävellä, jotta hänet voidaan ottaa päivähoitoon.
17098:  hakemusten tekemisestä. Ensimmäinen hake-          Vanhempien mielestä kunta olisi voinut pal-
17099:   mus tehtiin Lastenlinnan sairaala- ja polikli-    kata päiväkotiin vammaisen lapsen avustajaksi
17100:   nikkahoitoja ja välineitä varten ja toinen per-   vaikkapa työllisyysvaroin henkilöstöä.
17101:   heen kotikuntaan lääkintävoimistelua ja apu-          Päällimmäisenä ongelmana perhe on kuiten-
17102:   välineiden korvaamista varten. Jokaista väli-     kin kokenut keskitetyn tietojen saannin puut-
17103:   nettä varten perhe on joutunut kotikunnassaan     tumisen eri korvauksista ja niiden hakemisesta.
17104:   tekemään hinnasta riippumatta erillisen inva-     Tietoja on koottu sukulaisilta, tuttavilta, CP-
17105:   lidihuoltohakemuksen liitteinään lääkärin ja      liitosta ja sosiaalihallituksesta, mutta joka pai-
17106: 088300131A
17107: !                                            1982 vp.
17108: 
17109: kasta pieninä palasina. Yhtenäinen ohjekirjanen            mihin toimenp1te1snn HaUitus aikoo
17110: puuttuu. Kotikunnan sosiaalitoimisto on koettu          ryhtyä parantaakseen kuntien sosiaali-
17111: heikoimmaksi ja byrokraattisimmaksi tietojen-           toimistojen palvelua vammaisten lasten
17112: antajaksi ja Lastenklinikka ja Lastenlinna              perheille, yhtenäistääkseen korvausjär-
17113: sosiaalihoitajineen puolestaan parhaimmiksi.            jestelmän ja keskittääkseen korvausten
17114:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-       hakemisen ja maksatuksen yhteen paik-
17115: tyksen 37 §:n lruomenttiin viitaten esitämme            kaan, korvatakseen kaikki vamman hoi-
17116: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-          dosta aiheutuvat matkakulut perheen
17117: vaksi seuraavan kysymyksen:                             varallisuudesta riippumatta, turvatak-
17118:                                                         seen vammaisen lapsen päivähoidon ja
17119:           Onko Hallitus tietoinen vammaisen             turvatakseen vammaisen lapsen vanhem-
17120:        lapsen perheen ongelmista tietojen               mille heidän tarvitsemansa ,terapian per-
17121:        saamisessa, korvauksien hakemisessa ja           heen auttamiseksi vammaisen lapsen
17122:        saamisessa, ja jos on,                           syntymän aiheuttaman kriisin yli?
17123:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
17124: 
17125:                Saara-Maria Paakkinen                        Pertti Paasio
17126:                Juhani Raudasoja                             Anna-Liisa Piipari
17127:                                               N:o 481                                               3
17128: 
17129: 
17130: 
17131: 
17132:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17133: 
17134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     lisuuksista ja mahdollisuuksista saada eri-
17135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laisia avustuksia ja korvauksia.
17136: olette 28 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn             Usein vanhemmille annetaan ensimmäisenä
17137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tietoja erityispalveluista ja erilaisista tukimuo-
17138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       doista ja niiden hakumenettelystä jo siinä vai-
17139: edustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    heessa kun perhe saa tietää lapsen vammai-
17140: sesta kysymyksestä n:o 481:                         suudesta.
17141:                                                        Eräänä yrityksenä tehostaa vammaisten las-
17142:           Onko Hallitus tietoinen vammaisen         ten ja heidän vanhempiensa tarvitsemaa tukea
17143:        lapsen perheen ongelmista tietojen           ovat sopeutumisvalmennuskurssit, joita on jär-
17144:        saamisessa, korvauksien hakemisessa ja       jestetty invaliidihuoltolain nojalla vuodesta
17145:        saamisessa, ja jos on,                       1972 lähtien. Kurssien aikana vanhemmille an-
17146:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      netaan tietoa vammaisuudesta, sen mukanaan
17147:        ryhtyä parantaakseen kuntien sosiaali-       tuomista ongelmista sekä suunnitellaan yhdessä
17148:        toimistojen palvelua vammaisten lasten       lapsen tulevaa hoitoa, kasvatusta; opetusta ja
17149:        perheille, yhtenäistääkseen korvausjär-      kuntoutusta. Samoin vanhemmille kerrotaan eri
17150:        jestelmän ja keskittääkseen korvausten       hakumenetelmistä.
17151:        hakemisen ja maksatuksen yhteen paik-           Merkittävän tuen kuulo- ja näkövammaisten
17152:        kaan, korvatakseen kaikki vamman hoi-        sekä kehitysvammaisten lasten perheille anta-
17153:        dosta aiheutuvat matkakulut perheen          vat myös eri puolilla maata toimivat kuntou-
17154:        varallisuudesta riippumatta, turvatak-       tusohjaajat. Kuntoutusohjaajien palvelut eivät
17155:        seen vammaisen lapsen päivähoidon ja         kuitenkaan vielä ole riittävät johtuen määrä-
17156:        turvatakseen vammaisen lapsen vanhem-        rahojen riittämättömyydestä. Heikoimmassa
17157:        mille heidän tarvitsemansa terapian per-     asemassa ovat CP-lapset, koska tälle ryh-
17158:        heen auttamiseksi vammaisen lapsen           mälle ei ole vielä luotu minkäänlaista kun-
17159:        syntymän aiheuttaman kriisin yli?            toutusohjaajajärjestelmää. Sosiaalihallituksessa
17160:                                                     onkin asetettu vuoden 1982 lopussa työryhmä
17161:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pohtimaan CP-lasten kuntoutukseen liittyviä
17162: en seuraavaa:                                       kysymyksiä.
17163:    Viime vuosien vammaispolitiikan keskeisenä          Kuten kyselyssä on todettu, sekä tietojen
17164: periaatteena on ollut integraation periaate.        saaminen erilaisista korvausjärjestelmistä että
17165: Tavoitteena on ollut yhteiskunnan eri palvelu-      korvauksien hakeminen ja saanti on maassam-
17166: jen kehittäminen siten, että niitä voisivat mah-    me monimutkaista ja vaikeaa. Parhaillaan
17167: dollisimman pitkälle käyttää kaikki yhteis-         valmisteilla oleva vammaishuoltolaki tuonee
17168: kunnan jäsenet.                                     asiaan parannusta. Tarkoituksena on yksinker-
17169:    Periaatteellisena lähtökohtana vammaisen         taistaa ja nopeuttaa muun muassa apuvälinei-
17170: lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja kuntoutuk-        den ja kuntoutuksen saanti.
17171: sessa voidaan pitää sitä, että vammaisen lap-          Kyselyssä on kiinnitetty huomiota myös
17172: sen ja hänen perheensä tarvitseman tuen tulisi      vammaisen lapsen mahdollisuuksiin osallistua
17173: olla välitöntä, jatkuvaa ja helposti saatavilla     päivähoitoon. Lasten päivähoidosta annetun
17174: olevaa. Usein ei kuitenkaan pelkkä normaali-        lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä,
17175: palvelujen käyttö riitä. Lapsi tarvitsee erityis-   että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan
17176: palveluja, samoin perhe tarvitsee tukea vam-        järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa
17177: maisen lapsen vanhemmuuteen kasvussaan              ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa
17178: sekä tietoja erityispalvelujen hankkimismahdol-     esiintyvä tarve edellyttää. Päiväkoti tai sen
17179: 4                                             1982 vp.
17180: 
17181: osa voidaan myös järjestää lasten erityisen          tus on osallistunut projektin kustannuksiin.
17182: hoidon ja kasvatuksen tarpeen perusteella eri-       Projekti päättyy vuoden 1983 lopussa.
17183: tyispäiväkodiksi. Ryhmässä, jossa hoidetaan             Kyselyssä on kiinnitetty erityistä huomiota
17184: ainoastaan erityisen hoidon ja kasvatuksen tar-      sosiaalitoimistojen heikkouteen ja byrokraatti-
17185: peessa olevia lapsia, on enemmän henkilöstöä.        suuteen palvelujen antajana. Tämä on osaksi
17186:    V aitioneuvoston vahvistaman lasten päivä-        johtunut sosiaalitoimistojen niukoista resurs-
17187: hoidon järjestämistä vuosina 1983-87 koske-          seista. Eräänä keskeisenä pyrkimyksenä sosi-
17188: van valtakunnallisen suunnitelman mukaan eri-        aalihuollossa lähivuosina on sosiaalitoimistojen
17189: tyistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville, kuten     kehittäminen siten, että ne parhaalla mahdolli-
17190: vammaisille lapsille tulee järjestää päivähoito-     sella tavalla voisivat palvella myös vammaisten
17191: palveluja riittävän aikaisessa vaiheessa ja          lasten tarpeita.
17192: ensisijaisesti yhdessä toisten lasten kanssa,           Lapsen hoitotuesta annetun lain mukaista
17193: samalla huolehtien heidän erityisohjauksestaan.      tukea voidaan maksaa, kun lapsi on sairauden,
17194: Joissakin tapauksissa saattaa olla tarkoituksen-     vian tai vamman johdosta vähintään kuuden
17195: mukaista hankkia vaikeavammaiselle lapselle          kuukauden ajan siinä määrin erityisen hoidon
17196: päiväkotiin avustaja tai palkata lisähenkilö-        ja kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheutuu
17197: kuntaa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvit-       huomattavaa taloudellista tai muuta erityistä
17198: sevien lasten kuljetuskustannuksiin kunnan on        rasitusta. Vammaisen lapsen vanhemmat jou-
17199: myös mahdollista saada valtionavustusta päivä-       tuvat lapsen hoito- ja toimeentuloedellytyksiä
17200: kotien kuljetuskustannuksia koskevaan kokei-         järjestäessään hajaannuttamaan voimansa melko
17201: luun varatun määrärahan puitteissa.                  monelle taholle. Toisaalta kuitenkin esimer-
17202:    Yleiskirjeessään sosiaalihallitus on myös         kiksi vammaisen lapsen säännöllinen hoito
17203: esittänyt kuntaan perustettavaksi erityispäivä-      edellyttää melko tiivistäkin yhteistyötä lääkä-
17204: hoidon työryhmän tai nimettäväksi erityispäivä-      reiden kanssa ja sitä voidaan pitää myös lapsen
17205: hoidon vastuuhenkilön.                               kehityksen turvaamiseksi erittäin tarpeellisena.
17206:    Koska vammaisen lapsen hoidosta ja kuntou-           Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvi-
17207: tuksesta vastaavat monet viranomaiset, on            ossa on varattu 10 miljoonan markan määrä-
17208: sosiaalihallituksen, kouluhallituksen ja lääkintö-   raha avustuksien myöntämiseksi vanhemmille,
17209: hallituksen yhteistyöryhmä SOSKO perustanut          joille aiheutuu huomattavaa ansionmenetystä
17210: jaoston, jonka tehtävänä on selvittää vammais-       vaikeasti sairaan lapsensa kuntoutuksesta tai
17211: ten lasten integrointiin ja koulutukseen liitty-     sairaanhoidosta. Valtioneuvosto päättää lähi-
17212: viä yhteistyökysymyksiä.                             aikoina, millä perusteilla avustuksia myönne-
17213:    Sosiaalihallitus on myöntänyt myös vuoden         tään. Tarkoituksena on, että vanhempia voi-
17214: 1982 ja 1983 kehittämistoimintaan tarkoite-          taisiin tukea taloudellisesti heidän osallistues-
17215: tuista määrärahoistaan osan vammaisten lasten        saan lääkärin määräyksestä vaikeasti sairaan
17216: tutkimus- ja kuntoutuspalveluiden koordinointi·      lapsensa hoitoon sairaalassa tai vammaisen
17217: ja yhteistoimintaprojektille. Myös lääkintöhalli-    lapsen kuntoutukseen.
17218:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
17219: 
17220:                                                                      Ministeri Marjatta Väänänen
17221:                                              N:o 481                                              5
17222: 
17223: 
17224: 
17225: 
17226:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17227: 
17228:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Barnet behöver specialservice, likaså behöver
17229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           familjen stöd i sin roll som föräldrar tili ett
17230: velse av den 28 december 1982 till vederbö-         handikappat barn samt uppgifter om möjlighe-
17231: rande · medlem av statsrådet översänt avskrift      terna att få specialservice och olika slags
17232: av följande av riksdagsman Paakkinen m. fl.         understöd och ersättningar.
17233: ställda spörsmål nr 481 :                              Ofta får föräldrarna uppgifter om specialser-
17234:                                                     vice och olika understödsformer samt om an-
17235:           Är Regeringen medveten om de              sökningsförfarandet rörande dessa redan i det
17236:        problem som ett handikappat barns            skede som familjen får veta om barnets handi-
17237:        familj ställs inför då det gäller att få     kapp.
17238:        olika uppgifter samt i samband med              Ett försök att effektivera det stöd som
17239:        ansökande om och utfående av ersätt-         handikappade barn och deras föräldrar behöver
17240:        ningar, och om så är,                        är de anpassningsträningskurser som med stöd
17241:            vilka åtgärder har Regeringen för av-    av lagen om invalidvård anordnats allt sedan
17242:        sikt att vidta för att förbättra den ser-    år 1972. Under kursen blir föräldrarna infor-
17243:        v:ice som kommunernas socialbyråer er-       merade om handikappet, om de problem han-
17244:        bjuder familjer med handikappade barn,       dikappet medför samt planeras i samråd bar-
17245:        för att förenhetliga ersättningssystemet     nets framtida vård, fostran, undervisning och
17246:        och koncentrera ansökandet om och            rehabilitering. Likaså informeras föräldrarna
17247:        utbetalandet av ersättningar till ett och    om de olika ansökningsförfarandena.
17248:        samma ställe, för att samtliga resekost-        Ett betydande stöd för hörsel- och synskada-
17249:        nader som föranletts av handikappvår-        de samt utvecklingsstörda barns familjer ger
17250:        den skall ersättas utan beaktande av         även de på olika håll i landet verksamma
17251:        familjens förmögenhet, för att trygga        rehabiliteringshandledarna. Den service som re-
17252:        handikappade barns dagvård och för           habiliteringshandledarna erbjuder är likväl inte
17253:        att trygga möjligheterna till sådan tera-    ännu tillräcklig, beroende på de otillräckliga
17254:        pi som föräldrar tili ett handikappat        anslagen. CP-barnen befinner sig i den svagaste
17255:        barn behöver för att kunna hjälpa fa-        positionen, eftersom för dem inte ännu skapats
17256:         miljen över den kris som ett handi-         något som helst system med rehabiliterings-
17257:         kappat barns födsel föranleder?             handledare. Vid socialstyrelsen har i slutet av
17258:                                                     år 1982 tillsatts en arbetsgrupp med uppgift
17259:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att överväga frågorna i anslutning tili reha-
17260: samt anföra följande:                               biliteringen av CP-barn.
17261:    Den centrala principen inom handikappoli-           Såsom i spörsmålet har konstaterats är såväl
17262: tiken under de senaste åren har varit principen     erhållandet av uppgifter angående olika ersätt-
17263: om integration. Målet har varit att utveckla        ningssystem som ansökandet om och erhållan-
17264: samhällets olika serviceformer så, att dessa så     det av ersättning invecklat och svårt i vårt
17265: långt som möjligt kan nås av alla samhälls-         land. Den lag om handikappvård som för när-
17266: medlemmar.                                          varande är under beredning torde medföra för-
17267:    Den principiella utgångspunkten för vården,      bättring i saken. Avsikten är att förenkla och
17268: fostran och rehabiliteringen av handikappade        försnabba bl. a. erhållandet av hjälpredskap
17269: barn kan anses vara, att det stöd som dessa         och rehabilitering.
17270: barn och deras familjer behöver skall vara di-         1 spörsmålet har fästs uppmärksamhet även
17271: rekt, fortlöpande och lättåtkomligt. Ofta är         vid handikappade barns möjligheter att få dag-
17272: emellertid inte enbart normalservice tilifyllest.    vård. 1 enlighet med lagen om barndagvård
17273: 088300131A
17274: 6                                             1982 vp.
17275: 
17276: skall kommunen tillse att av kommunen an-            samarbetsprojektet rörande undersöknings- och
17277: ordnad eller övervakad barndagvård skall stå         rehabiliteringsservicen för handikappade barn.
17278: till buds i den utsträckning och under sådana        Även medicinalstyrelsen har deltagit i kostna-
17279: verksamhetsformer som behovet i kommunen             derna för projektet. Projektet upphör vid ut-
17280: förutsätter. Dagbern eller del av daghem kan         gången av år 1983.
17281: även på grundvalen av barnens behov av sär-              1 spörsmålet har fästs särskild uppmärksam-
17282: skild vård och fostran inrättas till specialdag-     het vid att socialbyråerna är byråkratiska och
17283: hem. 1 grupper, där endast sådana barn som           tillhandahåller svag service. Detta har till en
17284: är i behov av särskild vård och fostran vårdas,      del berott på socialbyråernas knappa resurser.
17285: finns mera personal.                                 Ett. av de centrala strävandena inqm ,social-
17286:     Enligt den av statsrådet fastställda riksom-     vården inom de närmaste åren är att utveckla
17287: fattande planen för anordnandet av barndag-          socialbyråerna så, att de. på bästa m,öjJigä sätt
17288: vården under åren 1983-87 skall för barn             kan tillgodose även de handikappade barnens
17289: som är i behov av särskild vård och . fostran,       behov.
17290: såsom för handikappade barn, anordnas dag-               Bidrag i enlighet med lagen om vård])idrag
17291: vårdsservice i ett tillräckligt tidigt skede och i   för barn kan betalas då barn på grund av
17292: första hand tillsammans med andra barn, var-         sjukdom, lyte ellet skada är i behov av särskild
17293: vid specialhandledning av dem samtidigt skall        vård och rehabilitering i sådan omfattning un-
17294: ombesörjas. 1 vissa fall kan det vara ändamåls-      der minst sex månader, att därav förorsakas
17295: enligt att för svårt handikappade barn ordna         betydande ekonomisk ellet annan särskild be-
17296: med biträden i daghemmet eller avlöna tilläggs-      lastning. Föräldrar till handikappade barn
17297: personal. Det är även möjligt för kommun att         tvingas vid anordnandet av vården och ut-
17298: för kostnaderna för transport av barn som är         komstmöjligheterna för barnet att splittra sina
17299: i behov av särskild vård och fostran erhålla         krafter på många håll. A andra sidan förut-
17300: statsunderstöd inom ramen för det anslag som         sätter t.ex. den regelbundna vården av ett
17301: reserverats för försöket rörande daghemmens          handikappat barn ett relativt fast samarbete
17302: transportkostnader.                                  med läkare. Detta samarbete kan även anses
17303:     1 sitt cirkulär har socialstyrelsen även upp-    vara synneHigen nödvändigt med tanke på
17304: manat kommunerna att inrätta en arbetsgrupp          tryggandet av barnets utveckling.
17305: för specialdagvården eller utse en ansvarig              1 statsförslaget för innevarande år har reser-
17306: person för specialdagvården.                         verats ett anslag om 10 milj. mk för beviljan-
17307:     Emedan det är många myndigheter som sva-         de av understöd till föräldrar, vilka åsamkas
17308: rar för vården och rehabiliteringen av handi-        betydande inkomstbortfall med anledning av
17309: kappade barn, har socialstyrelsens, skolstyrel-      rehabilitering eller sjukvård av sitt svårt sjuka
17310: sens och medicinalstyrelsens samarbetsgrupp          barn. Statsrådet bestämmer inom den närmaste
17311: SOSKO inrättat en sektion med uppgift att            framtiden på vilka grunder understöd beviljas.
17312: utreda samarbetsfrågorna i anslutning till inte-     Avsikten är att föräldrar skall kunna få ekono-
17313: greringen och utbildningen av handikappade           miskt stöd då de på uppmaning av läkare
17314: barn.                                                deltar i vården av sitt svårt sjuka barn på
17315:     Socialstyrelsen har även av sina anslag för      sjukhus eller i rehabiliteringen av ett handi-
17316: utvecklingsverksamheten under åren 1982 och          kappat barri.
17317: 1983 beviljat medel för koordinerings- och
17318:      Helsingfors den 28 januari 1983
17319: 
17320:                                                                       Minister Marjatta Väänänen
17321: 
17322: 
17323: 
17324: 
17325:                                                                                             ·'
17326:                                               1982 vp.
17327: 
17328: Kirjallinen kysymys n:o 482
17329: 
17330: 
17331: 
17332: 
17333:                                   Halonen ym: Vaikeuksissa olevien työttömyyskassojen aseman
17334:                                      parantamisesta
17335: 
17336: 
17337:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17338: 
17339:    Työttömyyskassojen toiminta perustuu valta-       kasvavina hallintokuluina. Kun lain mukaan
17340: kunnallisista työttömyyskassoista annettuun la-      valtion ja keskuskassan osuus hallintokuluista
17341: kiin ja asetukseen. Työttömyyskassat hoitavat        voi olla enintään 80 prosenttia, saavat suuren
17342: merkittävää sosiaalista tehtävää ja varsin pienin    työttömyysrasituksen alaiset kassat yleensä hal-
17343: hallinnollisin kustannuksin. Työttömyyskassat        lintokuluihin kohdistuvaa avustusta 15-20
17344: ja työttömyyskassan jäsenet ovat kuitenkin eri-      prosenttia todellisista hallintokuluista, koska
17345: arvoisessa asemassa riippuen kassan järjestämis-     hallintokulujen määräytymisperiaatteet ovat kai-
17346: alasta ja alan työttömyysalttiudesta.                kille kassoille samat eikä niissä riittävästi huo-
17347:    Maassamme oli viime vuoden lopussa toi-           mioida kohonnutta työttömyysrasitusta. Työt-
17348: minnassa 76 työttömyyskassaa, joissa jäseniä oli     tömyyskassojen Yhteisjärjestö on kirjelmällään
17349: yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Kassat maksoivat         1 päivältä marraskuuta 1982 ja sen jälkeen
17350: työttömyyspäiväavustuksia yhteensä 448 miljoo-       eräät kassat erikseen kääntyneet sosiaali- ja
17351: naa markkaa. Työttömyysrasituksen epätasai-          terveysministeriön puoleen esittäen, että kasso-
17352: suutta kuvaa se, että 12 kassaa, joiden piirissä     jen omavastuuosuutta alennettaisiin nykyisestä
17353: työttömyys oli vähäisintä, maksoivat vuoden          7 prosentista pikaisesti ainakin 5 prosenttiin.
17354: 1981 aikana työttömyyspäiväavustuksia yhteen-        Tällainen maksuosuuden muutos tulisi suuresti
17355: sä 258 860 markkaa ja vain 75 näiden kassojen        helpottamaan niitä taloudellisissa vaikeuksissa
17356: jäsenistä oli vuoden aikana työttömänä. Vastaa-      kamppailevia kassoja, jotka suurelta osin joutu-
17357: vasti 5 suurimman työttömyysrasituksen alaista       vat kantamaan vastuun työttömyyskassajärjes-
17358: kassaa maksoi kyseisenä aikana työttömyyspäi-        telmän hoitamisesta.
17359: väavustuksia 234 miljoonaa markkaa eli yli 50           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17360: prosenttia kaikista maksetuista työttömyysavus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17361: tuksista. Samoin vuoden 1981 aikana oli 19           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17362: työttömyyskassaa, joiden omavastuuosuus hal-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
17363: lintokuluineen oli alle 10 markkaa jäsentä koh-      myksen:
17364: den. Vastaavasti niiden viiden kassan piirissä,
17365: joissa työllisyystilanne on ollut heikoin, on kas-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17366: san jäsenten keskimääräinen osuus ollut 124                 siin vaikeuksissa olevien työttömyyskas-
17367: markkaa jäsentä kohden. Tämän vuoden aikana                 sojen aseman helpottamiseksi joko alen-
17368: lisääntynyt työttömyys tulee edelleen suurenta-             tamalla edellä esitetyin tavoin kassojen
17369: maan näitä eroja.                                           omavastuuosuutta nykyisestä 7 prosen-
17370:    Kassan järjestämisalalla oleva suuri työttö-             tista 5 prosenttiin tai muulla vastaa-
17371: myys lisää kassan menoja paitsi avustuksiin                 valla tavalla?
17372: kohdistuvana omavastuuosuutena myös kassan
17373:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
17374: 
17375:                Tarja Halonen                                     Ulla-Leena Alppi
17376: 
17377: 
17378: 
17379: 
17380: 088300135E
17381: 2                                              1982 vp.
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 
17386:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17387: 
17388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1982. Akavalaisilla kassoilla tämä suhdeluku
17389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oli noin 9. Näiden kassojen keskimääräinen jä-
17390: olette 28 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn            senmaksu oli noin 20 markkaa vuodessa kaik-
17391: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kien kassojen keskimääräisen vuosijäsenmaksun
17392: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ollessa noin 50 markkaa. SAK:laisilla kassoilla
17393: edustaja Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta            rahastot olivat vuoden 1982 tasossa keskimää-
17394: kirjallisesta kysymyksestä n:o 482:                   rin noin kaksinkertaiset omavastuuosuuteen
17395:                                                       verrattuna. Keskimääräinen vuosijäsenmaksu oli
17396:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       noin 62 markkaa.
17397:         siin vaikeuksissa olevien työttömyyskas-         Tutkimuksen mukaan maksuvaikeuksia saat-
17398:         sojen aseman helpottamiseksi joko alen-       taa kuluvana vuonna esiintyä 5-6 SAK:laisella
17399:         tamalla edellä esitetyin tavoin kassojen      kassalla. Näiden kassojen maksuvalmius voidaan
17400:         omavastuuosuutta nykyisestä 7 prosen-         parhaiten järjestää valtakunnallisista työttö-
17401:         tista 5 prosenttiin tai muulla vastaa-        myyskassoista annetun lain 26 g §:n mukaisella
17402:         valla tavalla?                                lisäavustusjärjestelmällä. Sanotun lainkohdan
17403:                                                       mukaan kassalle, joka alalla vallitsevan poik-
17404:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           keuksellisen· suuren työttömyyden johdosta ei
17405: taen seuraavaa:                                       pysty maksamaan sääntöjensä edellyttämiä avus-
17406:                                                       tuksia, voidaan valtion apurahan ja keskuskas-
17407:     Sosiaali- ja terveysministeriö suoritti vaikean   san tukimaksun lisäksi myöntää valtion varois-
17408: 'työllisyystilanteen takia vuosien 1982-83 vaih-      ta lisäavustusta, jonka suuruuden sosiaali- ja
17409:  teessa työttömyyskassojen maksuvalmiuden sel-        terveysministeriö määrää hankittuaan kassaha
17410:  vittämiseksi tutkimuksen kassojen taloudellises-     sitä varten tarpeelliset selvitykset. Lisäavustus-
17411:  ta tilanteesta. Tutkimus osoitti, ettei työttömyy-   järjestelmällä voidaan taloudellinen apu kohdis-
17412:  den lisääntyminen ole aiheuttanut välittömästi       taa todella maksuvaikeuksissa oleville kassoille.
17413:  kassojen maksuvalmiuden heikkenemistä. Tämä          Järjestelmästä saadut käytännön kokemukset
17414:  johtuu nousukausina tapahtuvasta rahastoinnis-       ovat olleet hyviä. Näin ollen kassojen omavas-
17415:  ta, koska jäsenmaksujen tarkistukset joudutaan       tuuosuuden alentaminen ei ainakaan vielä tässä
17416:  yleensä tekemään laskukausina. Selvitys osoitti      vaiheessa ole käytännön toiminnan kannalta
17417:  edelleen, ettei kassoilla vuonna 1982 yleisesti      välttämätöntä. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja
17418:  ottaen ole ollut maksuvaikeuksia avustusten          menoarviossa on varattu 3 000 000 markkaa
17419:  maksamisessa. Tähän ovat suurelta osalta vai-        käytettäväksi lisäavustusten maksamiseen vai-
17420:  kuttaneet kassoille myönnettävät apurahaenna-        keassa asemassa oleville työttömyyskassoille.
17421:  kot valtiolta ja työnantajien rahoittamalta työt-       Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
17422:  tömyyskassojen keskuskassalta. Ennakkomaksu-         kaan työttömyysajan toimeentuloturvan jälkeen-
17423:  järjestelmä on tehnyt apurahojen tilityksen kas-     jääneisyys on sosiaaliturvamme kiireimmin kor-
17424:  soille nopeaksi ja joustavaksi. Kassailta ei näin    jattava epäkohta. Työttömyysturvakomitean ja
17425:  ollen välttämättä sitoudu avustusten maksami-        -toimikunnan pitkälle valmisteleroa kokonaisuu-
17426:  seen enempää kuin seitsemän prosentin oma-           distus on pyrittävä nyt saamaan toteutetuksi.
17427:  vastuuosuus.                                         Rahoituksen .osalta uudistussuunnitelma poh-
17428:     Kassojen omavastuuosuudesta tehty selvitys        jautuu nykyisen työttömyysturvan pysvvien
17429:  osoitti TVK:laisten ja STTK:laisten kassojen         säännösten mukaisiin rahoitusosuuksiin. Niiden
17430:  rahastojen olleen keskimäärin noin nelinkertai-      muuttaminen saattaisi 'heikentää kokonaisuudis-
17431:  set verrattuna omavastuuosuuteen vuonna              tuksen toteutumisedellytyksiä.
17432:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
17433: 
17434:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Vappu T aipple
17435:                                               N:o 482                                               3
17436: 
17437: 
17438: 
17439: 
17440:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17441: 
17442:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       gånger självriskandelen. Den genomsnittliga år-
17443: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       liga medlemsavgiften till dessa kassor var ca
17444: av den 28 december 1982 tiliställt vederböran-      20 mk, medan den genomsnittliga medlemsav-
17445: de medlem av statsrådet avskrift av följande av     giften tili samtliga kassor var ca 50 mk. I
17446: riksdagsledamoten Tarja Halonen m. fl. under-       fråga om de FFC-anslutna kassoma var fonder-
17447: tecknade skriftliga spörsmål nr 482:                na enligt 1982 års nivå i genomsnitt ungefär
17448:                                                     dubbelt så stora som självriskandelen. Den ge-
17449:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        nomsnittliga årsmedlemsavgiften var ca 62 mk.
17450:        underlättande av läget för de arbetslös-        Enligt undersökningen kan 5-6 FFC-anslut-
17451:        hetskassor som är i svårigheter, anting-     na kassor drabbas av betalningssvårigheter un-
17452:        en genom att på ovan beskrivet sätt          der detta år. Dessa kassors betalningsförmåga
17453:        sänka kassornas självriskandel från nu-      kan bäst ordnas med hjälp av sådana tilläggsbi-
17454:        varande 7 % tili 5 % eller på annat          drag som avses i 26 g § lagen om riksomfattan-
17455:        motsvarande sätt?                            de arbetslöshetskassor. Enligt sagda lagrum kan
17456:                                                     åt arbetslöshetskassa, som tili följd av inom
17457:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        branschen rådande exceptionellt stor arbetslös-
17458: samt anföra följande:                               het inte förmår erlägga i dess stadgar förutsatta
17459:                                                     understöd, utöver statsbidrag och stödavgift
17460:    På grund av det svåra sysselsättningsläget       från centralkassan ur statens medel beviljas till-
17461: utförde sodal- och hälsovårdsministeriet vid        läggsbidrag, vars storlek social- och hälsovårds-
17462: årsskiftet 1982-83, för utredande av arbets-        ministeriet fastställer efter att av kassan ha in-
17463: löshetskassomas betalningsförmåga, en under-        förskaffat erforderliga utredningar. Genom sys-
17464: sökning om kassornas ekonomiska situation.          temet med tilläggsbidrag kan den ekonomiska
17465: Undersökningen gav vid handen att den ökade         hjälpen riktas tili de kassor som verkligen
17466: arbetslösheten inte direkt har försvagat kassor-    har betalningssvårigheter. De praktiska erfaren-
17467: nas betalningsförmåga. Detta beror på den fon-      hetema av systemet har varit goda. Sålunda är
17468: dering som äger rum under högkonjunkturer,          det med tanke på den praktiska verksamheten
17469: eftersom justeringar av medlemsavgiftema i all-     åtminstone inte i detta skede nödvändigt att
17470: mänhet måste företas under lågkonjunkturer.         sänka kassornas självriskandel. I statsförslaget
17471: Undersölrningen visade ytterligare att kassoma      för detta år har 3 000 000 mk reserverats för
17472: under år 1982 allmänt taget inte har haft be-       betalning av tilläggsbidrag tili arbetslöshetskas-
17473: talningssvårigheter vid utbetalningen av under-     sor, som befinner sig i en svår situation.
17474: stöd. Detta har tili stor del berott på de bidrag      Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
17475: som kassoma beviljas i förskott från staten och     fattning är eftersläpningen i fråga om utkomst-
17476: från den av arbetsgivama finansierade central-      skyddet vid arbetslöshet det missförhållande
17477: kassan för arbetslöshetskassoma. Systemet med       inom vårt socialskydd som det är mest ange-
17478: förskottsbetalning har gjort redovisningen av       läget att avhjälpa. Ett försök borde nu göras
17479: bidrag till kassoma snabb och smidig. Kassoma       att förverkliga den totalreform som kommitten
17480: behöver sålunda inte nödvändigtvis binda mera       och kommissionen för trygghet mot arbetslös-
17481: av sina medel vid utbetalningen av understöd        het långtgående har berett. För finansieringens
17482: än självriskandelen om 7 %.                         del är reformplanen baserad på de finansierings-
17483:    Den utredning som har gjorts om kassornas        andelar som är angivna i de permanenta stad-
17484: självriskandel visar att de TOC- och FTFC-          gandena om det nuvarande arbetslöshetsskyd-
17485: anslutna kassornas fonder år 1982 i genomsnitt      det. En ändring härvidlag kunde försvaga förut-
17486:  var fyra gånger självriskandelen. För de Akava-    sättningama för ett genomförande av totalre-
17487: anslutna kassornas del var fonderna ungefär nio     formen.
17488:       Helsingfors den 26 januari 1983
17489: 
17490:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
17491:                                              1982 vp.
17492: 
17493: Kirjallinen kysymys n:o 483
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 
17498:                                  Saarikoski: Turvavyön käytöstä postinjakelussa
17499: 
17500: 
17501:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17502: 
17503:    Uuden, L 4.1982 voimaan tulleen tieliiken-       kiinnittämään turvavyön tuon sata kertaa. Tä-
17504: nelain 88 §:n mukaan on henkilöautossa ajon         mä puolestaan hidastaa postin jakoa ja hanka-
17505: aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua tur-    loittaa työn suorittamista muutenkin. Tämän
17506: vavyötä. Tämä säännös koskee myös esimerkik-        vuoksi tulisi postinjakajat vapauttaa turvavyön
17507: si postinjakelua suorittavaa henkilöä, joka käyt-   käyttämisvelvollisuudesta samalla tavoin kuin
17508: tää työssään henkilöautoa. Esimerkiksi taksin-      ammattimaiseen henkilöliikenteeseen käytettävän
17509: kuljettajat ovat kuitenkin vapautetut turva-        henkilöauton kuljettaja ja matkustaja ovat tur-
17510: vyön käyttämisvelvollisuudesta.                     vavyön käyttöpakosta vapautetut.
17511:    Postinjakoa suorittava henkilö on autoa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17512: ajaessaan vähintäänkin samassa asemassa tur-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17513: vavyön käytön suhteen kuin taksinkuljettaja.        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17514: Postipysäkkien välit saattavat olla vain muu-       vaksi seuraavan kysymyksen:
17515: tamia kymmeniä tai satoja metrejä, jolloin ei
17516: voida pitää tarkoituksenmukaisena, että tätä                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
17517: varten postinjakaja joutuu joka kerta kiinnittä-           siin turvavyön käyttöä koskevien mää-
17518: mään turvavyön. Esimerkiksi jos jakajalla on               räysten muuttamiseksi siten, ettei pos-
17519: piirissään sata eri pysähdys- ja postinjakopaik-           tinjakelua suorittavan henkilöauton kul-
17520: kaa muutaman kymmenen kilometrin tai vain                  jettajan tarvitsisi käyttää turvavyötä
17521: muutaman kilometrin matkalla, joutuu hän                   postia jakaessaan?
17522:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1982
17523: 
17524:                                           He\ge Saarikoski
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 
17529: 088300164C
17530: 2                                              1982 vp.
17531: 
17532: 
17533: 
17534: 
17535:                          E d u s k u n n a n He 'r r a : P u h e m i e h e 11 e
17536: 
17537:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiv         että turvavyön. käyttämisestä voi olla vaaraa
17538: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tai huomattavaa haittaa, eikä auton tarkastus-
17539: mies, olette 2~. päivänä joulukuuta 1982 päi~       ta suorittavaa katsastusmiestä.     .. , .
17540: vätyn kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuc         Edellä selostettujen säännöst~n· antamisen.
17541: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jälkeen on eräiden ammattiryhn;tien .taholta tehc
17542: kansanedustajfl Saarikosken näin kuuluvasta         ty ehdotuksia turvavyön käytöstä vapauttami-
17543: kirjallisestaky~ymyksestä n:o 483:                  sesta sillä perusteella, että turvavy'ön käytöstä
17544:                                                     ort tai saattaa olla työtehtäv~ssä hankaluutta
17545:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenp1te1c ajomatkojen lyhyyden vuoksi tai, muusta. syysc·
17546:          siin · turVavyön käyttöä koskevien mää- tä.                  .               . .
17547:          räysten muuttamiseksi siten, ettei posc     . Turvavyön käyttö on tehokas ,keino vähen-
17548:          tinjakelua suorittavan henkilöauton kul- tää. autossa matkustajan vammau,tumisriskiä m~
17549:          jettåjah tåtvitsisi käyttää turvavyötä kenneonnettomuuden            sattuessa. . Turvavyön
17550:          postia jakaessaan?                         suojavaikutus on osoitettavissa ' jo ·varsin· vä~.
17551:                                                     häisillä nopeuksilla ajettaessa. Tämän vuoksi
17552:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- useimmissa Euroopan maissa turvavyön käyttö
17553: vasti seuråå\raa: .                                 on säädetty pakol,liseksi sekä ..t~jamissa että
17554:    Tieliiketlliel!1-in . (267 /81) 88 §:n mukaan nHden ulkopuolella.·              . .. .      .      .
17555: henkilö.aiitossa ·kuljettajan ja etuistuimella mat-    Käytännössä turvavyön käytöstä saattaa olla.
17556: kustavari on ,.ajon aikana käytettävä istuinpai- hanl.mluutta tapauksissa, jolloin, henkilöautoa
17557: kalle asennettlla . tlirvavyötä, jollei asianomai- kuljettajan tai matkustajan työte~tävän vuok~
17558: sen sairaus tai vamma taikka muu erityinen si joudutaan ajamaan kerrallaan vain hyvin ly~
17559: syy sitä estä. Turvavyön käyttämisvelvollisuus ei hyen matkan ja ,välillä nom;emaan autosta.
17560: kuitenkaan koske ammattimaiseen henkilölii- Eräissä maissa on tällä perusteella myönnetty
17561: kenteeseen käytettävän henkilöauton kuljetta7 . yapautus turvavyön käytöstä, usein lisäksi
17562: jaa eikä matkustajaa. Asetuksella voidaan sää~ · edellytyksellä, että ajo tapahtuu vähäisellä no-
17563: tää kuljetuksen ja ajotehtävän erityislaadusta peudella. Liikenneministeriö selvittää parhail-
17564: johtuvia vapautuksia.                               laan, minkälaisissa ajotehtävissä tällaisia ongel-
17565:    Ajoneuvoasetuksen 50 §:n mukaan turva- mia esiintyy, ja tulee sen pohjalta lähiaikoina
17566: vyön käyttämisvelvollisuus ei koske poliisi- esittämään tarvittavat muutokset ajoneuvoase-
17567: miestä eikä vankeinhoitolaitoksen toimenhalti- tukseen.
17568: jaa heidän ollessaan sellaisessa virkatehtävässä,
17569:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1983
17570: 
17571:                                                                     Liikenneministeri Reino Breilin
17572:                                             N:o 483                                               3
17573: 
17574: 
17575: 
17576: 
17577:                           Tili Riksdagens Herr Taiman
17578: 
17579:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sevärd oiägenhet, och inte heller besiktnings-
17580: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          man som utför granskning av bil.
17581: velse av den 28 december 1982 tili veder-             Efter utfärdandet av de ovan relaterade
17582: börande mediem av statsrådet översänt avskrift     stadgandena har olika yrkesgrupper gjort fram-
17583: av föijande av riksdagsman Saarikoski under-       ställningar om befrielse från skyidighet att an-
17584: tecknade skriftliga spörsmål nr 483:               vända bilbälte på basen av att användningen
17585:                                                    av bilbälte är eller kan vara tili besvär i ar-
17586:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder          betsuppgifterna på grund av de korta kör-
17587:        för ändring av bestämmelserna om an-        sträckorna eller av annat skäl.
17588:        vändning av bilbälte så, att föraren av        Användningen av bilbälte är ett effektivt sätt
17589:        en personbii, som används vid postut-       att minska risken för bilpassagerare att få men
17590:        delning, inte skulle behöva använda         av en eventuell trafikolycka. Bilbältets
17591:        bilbälte när han delar ut post?             skyddande effekt kan påvisas redan vid kör-
17592:                                                    ning med tämligen Iåga hastigheter. Av denna
17593:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      anledning har användningen av bilbälte gjorts
17594: samt anföra föijande:                              obligatorisk i de flesta europeiska Iänder såväl
17595:    Enligt 88 § vägtrafiklagen (267 /81) skall      i tätorter som utanför dem.
17596: i personbil föraren samt den som färdas i             I praktiken kan användningen av bilbälte
17597: framsätet under körning använda för sittpiatsen    vara tili besvär i de fall då föraren eller en
17598: monterat bilbälte, såvida inte vederbörandes       passagerare i en personbil på grund av sin
17599: sjukdom eller skada eller annat särskilt skäi      arbetsuppgift allt emellanåt måste stiga ur
17600: utgör hinder härför. Skyidigheten att använda      bilen efter att varje gång endast ha kört en
17601: bilbälte gälier dock inte förare av eller passa-   mycket kort sträcka. I vissa Iänder har på
17602: gerare i personbil som används i yrkesmässig       denna grund beviljats befrielse från skyldighet
17603: persontrafik. Genom förordning kan stadgas         att använda bilbälte, ofta dessutom under för-
17604: om befrieise på grund av transportens eller        utsättning att Iåg hastighet används. Trafik-
17605: köruppdragets speciella art.                       ministeriet utreder som bäst i vilka siag av
17606:    Enligt 50 § fordonsförordningen gäller skyi-    köruppdrag som dessa probiem förekommer,
17607: digheten att använda bilbälte inte polisman        och kommer på basen därav inom den närmaste
17608: eller fångvårdsanstalts befattningshavare, då      framtiden att framiägga förslag tili erforderliga
17609: de är ute i sådant tjänsteuppdrag att använd-      ändringar i fordonsförordningen.
17610: ningen av bilbälte kan förorsaka fara eller av-
17611:      Helsingfors den 2 februari 1983
17612: 
17613:                                                                    Trafikminister Reino Breilin
17614:                                              1982 vp.
17615: 
17616: Kirjallinen kysymys n:o 484
17617: 
17618: 
17619: 
17620: 
17621:                                  Tuovinen: Ahvenjärven riistantutkimusaseman toiminnan tur-
17622:                                     vaamisesta
17623: 
17624: 
17625:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17626: 
17627:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ilo-      Myönteisenä tutkijat pitävät myös laajoja luon-
17628: mantsin Ahvenjärven riistantutkimusaseman           nonsuojelualueita sekä rajavyöhykettä.
17629: toimintaa tullaan asteittain supistamaan. Ensi         Mainittakoon, että Ilomantsin kunta on lah-
17630: vaiheessa hirvitutkimus siirrettäisiin Ilomant-     joittanut tutkimusaseman tilat valtiolle jo lä-
17631: sista joko Evon riistantutkimusasemalle tai Hel-    hes kaksi vuotta sitten, mutta valtion taholta
17632: sinkiin. Mikäli näin käy, on todennäköistä,         ei ole vieläkään tehty lopullista päätöstä siitä,
17633: että Ahvenjärven riistantutkimusaseman toi-         ottaako se tilat vastaan vai ei.
17634: minta loppuu pikkuhiljaa kokonaan.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17635:    Ahvenjärven tutkimusasemalla työskentele-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17636: vät tutkijat ihmettelevätkin Riista- ja kalata-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17637: louden tutkimuslaitoksen siirtosuunnitelmia.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17638: Onhan Ahvenjärven koulukiinteistö, jossa tut-
17639: kimusasema sijaitsee, tilailtaan riittävä ja tut-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17640: kimusympäristön kannalta paras mahdollinen                 ryhtyä, ettei Ahvenjärven riistantutki-
17641: paikka. Lisäksi alueella oleva riistakanta on              musaseman toimintaa nykyisestään su-
17642: runsaslajinen ja kannantiheydeltään riittävä.              pisteta?
17643:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
17644: 
17645:                                           Jouko Tuovinen
17646: 
17647: 
17648: 
17649: 
17650: 088300162A
17651: 2                                           1982 vp.
17652: 
17653: 
17654: 
17655: 
17656:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17657: 
17658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sin kunnalta vuokratuissa tiloissa, jotka kunta
17659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     on tarjoutunut lahjoittamaan valtiolle laitoksen
17660: olette . joulukuun 29 päivänä 1982 päivätyn       käyttöön. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
17661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      toksen toimitilojen sekä niiden mukana laitok-
17662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sen tutkimusasemaverkoston kehittäminen riip-
17663: edustaja Tuovisen näin kuuluvasta kirjallisesta   puu kuitenkin laitoksen mahdollisesta hajasi-
17664: kysymyksestä n:o 484:                             joittamisesta, jota koskeva lakiesitys on par-
17665:                                                   haillaan eduskunnan käsiteltävänä. Ennen lai-
17666:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     toksen hajasijoittamista koskevaa ratkaisua ei
17667:        ryhtyä, ettei Ahvenjärven riistantutki-    myöskään laitoksen Ahvenjärven tutkimusase-
17668:        musaseman toimintaa nykyisestään su-       man vakinaistamista koskevaa ratkaisua ole tar-
17669:        pisteta?                                   koituksenmukaista tehdä.
17670:                                                      Tieto Ahvenjärven tutkimusaseman toimin-
17671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nan supistamisesta on siten todellisuuteen pe-
17672: vasti seuraavaa:                                  rustumaton huhu, joka pelkästään osoittaa lai-
17673:   Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ah-   toksen mahdollisen hajasijoittamisen henkilös-
17674: venjärven riistantutkimusasema toimii Ilomant-    tön keskuudessa herättämää epävarmuutta.
17675:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
17676: 
17677:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
17678:                                               N:o 484                                              3
17679: 
17680: 
17681: 
17682: 
17683:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17684: 
17685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skänka tili staten för institutets behov. Utveck-
17686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           landet av Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
17687: velse av den 29 december 1982 tili vederbö-         verksamhetsutrymmen och därmed även av
17688: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        institutets nät av forskningsstationer är dock
17689: av följande av riksdagsman Tuovinen under-          beroende av den eventuella utlokaliseringen
17690: tecknade spörsmål nr 484:                           av institutet, rörande viiken en lagproposition
17691:                                                     för närvarande är under behandling i riksdagen.
17692:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Innan avgörandet angående institutets utlokali-
17693:        vidta för att verksamheten vid Ahven-        sering fattats är det inte ändamålsenligt att
17694:        järvi viltforskningsstation inte inskränks   heller fatta avgörande angående ställande av
17695:        från nuvarande omfattning?                   Ahvenjärvi forskningsstation på ordinarie fot.
17696:                                                        Uppgiften om inskränkning av verksamheten
17697:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vid Ahvenjärvi forskningsstation är sålunda ett
17698: samt anföra följande:                               rykte som saknar verklig grund och som en-
17699:   Ahvenjärvi viltforskningsstation som är un-       dast är ett teeken på den osäkerhet som den
17700: derställd Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet     eventuella utlokaliseringen av institutet väckt
17701: verkar i av Ilomants kommun upphyrda ut-            hos personalen.
17702: rymmen, vilka kommunen erbjudit sig att
17703:      Helsingfors den 26 januari 1983
17704: 
17705:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
17706:                                                1982 vp.
17707: 
17708: Kirjallinen kysymys n:o 485
17709: 
17710: 
17711: 
17712: 
17713:                                    Aila Jokinen ym.: Hirven teurastusta koskevien säännösten uusi-
17714:                                        misesta
17715: 
17716: 
17717:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17718: 
17719:      Maassamme tullaan kuluvana metsätyskau-          Nämä säädökset ovat niin epäselviä, että ta-
17720: tena kaatamaan noin 58 000 hirveä ja noin             vallinen kansalainen tuskin ymmärtää, mitä hir-
17721: 7 200 valkohäntäpeuraa. Näistä saatava liha-          venteurastuksesta laissa määrätään. Nykyisten
17722: määrä ylittää vuotuisessa poronteurastuksessa         säädösten mukaan hirventeurastusta ei kaupun-
17723: tulevan määrän. Tässä on siis kysymys melko           gin alueella saa suorittaa muualla kuin hyväk-
17724: suurista lihamääristä, joten ei ole yhdenteke-        sytyssä teurastamossa. Tähän on lihantarkastus-
17725: vää minkälaatuisena liha tulee kuluttajalle.          laissa kaksi pientä poikkeusta. Ahtaasti tulki-
17726:      Hirven teurastus tapahtuu nykyisin siten,        ten tämä merkitsee sitä, että esim. Porin kau-
17727: että kaatopaikalla lasketaan eläimestä veri pois      pungissa voisi teurastaa vain kahdessa paikas-
17728: ja se suolistetaan. Tämän jälkeen se viedään          sa. Esim. Ahlaisissa, joka kuuluu Porin kau-
17729: lähistöllä olevaan vajaan teurastuksen loppuun-       punkiin, ei teurastusta saisi suorittaa. Tältä
17730: saattamista varten.                                   osin tulisikin lakia tarkistaa ja samalla harkita
17731:      Usein myös hirvi kuljetetaan suolistettuna       mahdollisuutta hirventeurastuksen saliimiseksi
17732: teurastamolle, jossa se sairasteurastusosastolla      vajoissa, jotka terveyslautakunta hyväksyy.
17733: käsitellään. Nämä menettelytavat ovat asialli-           Hirven ja valkohäntäpeuran lihantarkastuk-
17734: sia, varsinkin jälkimmäinen tapa. Teurastamol-        sesta on selvät määräykset (asetus 687 /79).
17735: la on ammattitaitoinen henkilökunta ja teuras-        Asetus koskee kuitenkin vain ihmisravinnoksi
17736: tukseen sopivat välineet. Hyvin usein kuiten-         kaupan pidettävää hirven ja valkohäntäpeuran
17737: kin metsästysseurueet tuovat kaadetun hirven          lihaa. Yksityistaloutta varten käytettävää lihaa
17738: asutuskeskusten läheisyydessä sijaitseviin va-        sekä lihaa, jonka poliisiviranomainen myy val-
17739: joihin tai koppeihin, joissa teurastus suorite-       tion laskuun, ei sen sijaan tarvitse tarkastaa.
17740: taan loppuun. Näin tapahtuu yleisesti esim. Po-       Sen lisäksi lihaa, josta joku omaa yksityista-
17741: rin kaupungissa, jossa hirvien teurastustoimin-       louttaan varten valmistaa tai valmistuttaa liha-
17742: taa on suoritettu jopa lihanjalostustehtaan           valmisteita, ei tarvitse tarkastaa. Tästä viimek-
17743: alueella paikallisen terveyslautakunnan kiellois-     si mainitusta on aiheutunut ongelmia. Hirven-
17744: ta huolimatta. Tällaisessa vajassa saatetaan teu-     metsästys tapahtuu lyhyenä ajanjaksona, jolloin
17745:  rastaa useita kymmeniä hirviä syksyn kuluessa.       johonkin lihanjalostuslaitokseen saattaa ruuh-
17746:      Teurastustoiminnan yhteydessä syntyy aina        kautua hirvenruhoja, jolloin muu toiminta lai-
17747: verisiä ja likaisia jätteitä, verisiä vuotia, päitä   toksessa häiriintyy ja syntyy epähygieenisyyttä.
17748: ja sorkkia jne. Jo tämä on omiaan tekemään               Hirventuhojen laatu on hyvin kirjava. Jos-
17749:  alueesta epäsiistin ja ympäristölleen epämiellyt-    kus voidaan todeta jäähdyttämössä lähellä pi-
17750:  tävän. Jätteet keräävät alueelle rattia, lintuja,    laantumista olevia ruhoja, jotka jättävät sinne
17751:  kärpäsiä ja muita haittaeläimiä, jotka saattavat     ikävän pilaantuneen hajun. Tällaiset epäkoh-
17752:  aiheuttaa terveydellistä haittaa. Samoin ne le-      dat tulisi saada korjattua esim. siten, että hir-
17753:  vittävät ympäristöön ikävää hajua ja löyhkää,        ven ja valkohäntäpeuran lihantarkastus ulotet-
17754:  joka asutusalueella on häiritsevää.                  taisiin koskemaan myös ruhoja, joista lihan-
17755:      Säädökset hirven teurastuksesta ovat epä-        jalostuslaitoksissa valmistetaan tuotteita yksi-
17756:  selvät. Ne ovat koottavissa lihantarkastuslain       tyistalouksia varten. Lihantarkastus tulisi myös
17757:   ( 160/60) , lihantarkastuslain muuttamisesta        ulottaa poliisiviranomaisen valtion lukuun toi-
17758:  annetun lain (522/77) ja myytäväksi tarkoi-          mittamaan myyntiin, sillä poliisiviranomainen
17759:  tetun hirven ja valkohäntäpeuran tarkastukses-       ei aina täysin pysty arvioimaan lihan kelpoi-
17760:  ta annetun asetuksen (689/79) määräyksistä.          suutta ihmisravinnoksi.
17761: 088300165D
17762: 2                                             1982 Vp.
17763: 
17764:    Lihanjalostustehtaissa valmistetaan hirven ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17765: valkohäntäpeuran lihasta erilaisia tuotteita, ku-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17766: ten esim. säilykkeitä. Kaikilla lihanjalostusteh-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17767: tailla ei kuitenkaan ole sopivia laitteita, esim.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17768: autoklaavia, tällaista toimintaa varten. Puut-
17769: teellisesti valmistetuista tuotteista voi aiheutua             Onko Hallitus tietoinen, että säädök-
17770: terveydellisiä riskejä, jotka voitaisiin korjata            set hirven ja valkohäntäpeuran teuras-
17771: esim. antamalla selvät määräykset tarvittavista             tuksesta, näiden lihan käsittelystä ja
17772: laitteista.                                                 valmistuksesta ovat puutteelliset ja se-
17773:    Yhteenvetona voidaan todeta, että lainsää-               kavat ja ovat osaltaan aiheuttamassa
17774: däntöä tulisi tarkistaa ja täsmentää hirven ja              epäkohtia edellä mainittujen eläinten
17775: valkohäntäpeuran teurastusta koskevien mää-                 teurastustoiminnassa ja lihavalmisteiden
17776: räysten kohdalla sekä lihantarkastuksen ulotta-             valmistuksessa, ja jos on,
17777: miseksi hirven ja valkohäntäpeuran lihaan, jois-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17778: ta lihanjalostuslaitoksissa valmistetaan lihaval-           ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien
17779: misteita.                                                   korjaamiseksi?
17780:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
17781: 
17782:                Aila Jokinen                                      Matti Pelttari
17783:                                               N:o 485                                                3
17784: 
17785: 
17786: 
17787: 
17788:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17789: 
17790:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pakon alaisia. Tämä johtuu siitä, että poliisi-
17791: matmtussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             viranomaisella ei ole varoja ruhojen kuljetta-
17792: mies, olette joulukuun 29 päivänä 1982 päi-          miseen tarkastettavaksi ja tarkastuspalkkioiden
17793: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        maksamiseen. Tämä pulma ilmenee kärjistetty-
17794: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nä silloin, kun lihat hylätään tarkastuksessa.
17795: kansanedustaja Aila Jokisen ym. näin kuulu-             2. Tarkastuspakko ei koske lihaa, josta jo-
17796: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 485:            ku omaa yksityistalouttaan varten valmistuttaa
17797:                                                      lihavalmisteita. Tämä on ilmeinen aukko, mut-
17798:           Onko Hallitus tietoinen, että säädök-      ta se oli eräs tämän asetuksen antamisen kyn-
17799:        set hirven ja valkohäntäpeuran teuras-        nyskysymyksiä.
17800:        tuksesta, näiden lihan käsittelystä ja           Maa- ja metsätalousministeriö tulee ennen
17801:        valmistuksesta ovat puutteelliset ja se-      seuraavan kaatokauden alkua selvittämään, voi-
17802:        kavat ja ovat osaltaan aiheuttamassa          daanko määräyksiä näiltä osin tarkistaa.
17803:        epäkohtia edellä mainittujen eläinten            Se, että hirviä ja valkohäntäpeuroja ei lihan-
17804:        teurastustoiminnassa ja lihavalmisteiden      tarkastuslain (160/60) 19 §:n mukaan saa
17805:        valmistuksessa, ja jos on,                    teurastaa sellaisilla maaseutuluonteisilla alueil-
17806:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       la kuin Porin kaupunkiin v. 1972 liitetyssä
17807:        ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien          Ahlaisissa, on ilmeinen virhe. Tämä ei suinkaan
17808:        korjaamiseksi?                                koske yksin Porin kaupunkia, vaan valtaosaa
17809:                                                      viime vuosina perustettuja kaupunkeja ja kau-
17810:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          punkeihin liitettyjä alueita. Määräys johtuu
17811: taen seuraavaa:                                      siitä, että lihantarkastuslakia 1950-luvulla val-
17812:    Valmisteltaessa myytäväksi tarkoitetun hir-       misteltaessa kaupungit olivat vielä kaupunki-
17813: ven ja valkohäntäpeuran lihan tarkastuksesta         maisia eli ne muodostuivat lähes pelkästään
17814: annettua asetusta (687 /79) hankittiin lausun-       taaja-asutuksesta.
17815: not eri tahoilta. Kun saadut lausunnot monelta          Asia voidaan korjata sillä, että hirven ja
17816: kohdin olivat ristiriitaisia, oli valittavana kak-   valkohäntäpeuran tarkastuksesta annettua ase-
17817: si mahdollisuutta eli näkemysten yhteensovitta-      tusta tarkistetaan niin, että näiden eläinten
17818: minen tai luopuminen asetuksen antamisesta.          teurastus saadaan kaupunkien haja-asutusalueil-
17819: Tällöin valittiin kompromissi, josta johtuen         la lihantarkastuslain 19 §:n määräyksistä poi-
17820: määräykset ovat paljon väljemmät kuin lihan-         keten suorittaa myöskin terveyslautakunnan
17821: tarkastuksessa yleensä, esimerkiksi poronlihan       hyväksymissä teurastuspaikoissa.
17822: tarkastusmääräykset ovat rajoittavammat. Täs-           Se, että Porin kantakaupungissa sijaitsevan
17823: tä johtuen määräyksiin jäi aukkoja, jotka ovat       lihanjalostustehtaan alueella teurastetaan hirviä
17824: viranomaisten tiedossa. Kysyjät ovat kiinnittä-      voimassa olevien säännösten vastaisesti, on
17825: neet huomiota pariin näistä:                         paikallinen valvontakysymys eikä lainsäädän-
17826:    1. Poliisiviranomaisten       valtion    lukuun   nöstä johtuva virhe.
17827: myyntiin toimittamat lihat eivät ole tarkastus-
17828:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1983
17829: 
17830:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
17831: 4                                           1982 vp.
17832: 
17833: 
17834: 
17835: 
17836:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17837: 
17838:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         heterna saknar penningmedel för transport av
17839: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kroppar tili besiktning och för utbetalning av
17840: av den 29 december 1982 tili vederbörande            besiktningsarvoden. Detta problem kommer till
17841: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       uttryck i tillspetsad form i de fall då köttet
17842: jande av riksdagsledamot Aila Jokinen m. fl.         inte godkänns vid besiktningen.
17843: undertecknade skriftliga spörsmål nr 485:               2. Besiktningstvånget gäller inte kött,
17844:                                                      varav någon för sitt privathushåll låter tili-
17845:           Är Regeringen medveten om att stad-        verka köttprodukter. Detta är en uppenbar
17846:        gandena om slakt av älg och vitsvansad        lucka, men frågan var en av de mest centrala
17847:        hjort samt om behandlingen av deras           vid utfärdandet av förordningen.
17848:        kött är bristfälliga och otydliga samt           Jord- och skogsbruksministeriet kommer in-
17849:        bidrar tili missförhållanden inom slakt-      nan följande jaktsäsong börjar att utreda om
17850:        verksamheten och tillverkningen av            bestämmelserna till dessa delar kan justeras.
17851:        köttprodukter av ovan nämnda djur, och           Att älg och vitsvansad hjort enligt 19 §
17852:        om så är,                                     lagen om köttbesiktning (160/60) inte får
17853:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       slaktas på sådana områden med karaktär av
17854:        ta för avhjälpande av ovan nämnda miss-       landsbygd som det med Björneborgs stad år
17855:        förhållanden?                                 1972 inkorporerade Ahlainen, är ett uppenbart
17856:                                                      fel. Detta gäller ingalunda enbart Björneborgs
17857:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stad, utan största delen av de städer som
17858: samt anföra följande:                                grundats under de senaste åren samt de om-
17859:    Vid beredningen av förordningen om be-            råden som inkorporerats med städerna. Be-
17860: siktning av för försäljning avsett älgkött och       stämmelsen beror på att städerna, när lagen
17861: kött av vitsvansad hjort (687 /79) inhämtades        om köttbesiktning på 1950-talet bereddes,
17862: flera instansers utlåtanden. Då utlåtandena på       ännu var i egentlig mening stadsliknande och
17863: många punkter var sinsemellan rätt motstri-          bestod nästan uteslutande av tätbebyggelse.
17864: diga, kunde man välja mellan två möjligheter:           Situationen kan upphjälpas genom en sådan
17865: att sammanjämka de olika uppfattningarna             justering av förordningen om besiktning av
17866: eller att avstå från att ge en förordning. Här-      älgkött och kött av vitsvansad hjort, att inom
17867: vid valdes en kompromiss, varav följer att           städernas glesbygdsområden slakt av dessa
17868: bestämmelserna är mycket mindre exakta än            djur, med avvikelse från stadgandena i 19 §
17869: de som allmänt gäller för köttbesiktning, t. ex.     lagen om köttbesiktning, skulle få äga rum
17870: är bestämmelserna om besiktning av renkött           även på slaktplatser som godkänts av hälso-
17871: mera restriktiva. Detta ledde tili luckor i be-      vårdsnämnden.
17872: stämmelserna, vilket myndigheterna är med-              Att älgar i strid med gällande stadganden
17873: vetna om. Frågeställarna har fäst uppmärk-           slaktas på en köttförädlingsfabriks område i
17874: samhet vid ett par av dessa brister:                 Björneborgs stadskärna är en lokal övervak-
17875:    1. Kött som polismyndighet låtit sälja för        ningsfråga och inte ett av lagstiftningen be-
17876: statens räkning är inte underkastat besikt-          roende fel.
17877: ningstvång. Detta beror på att polismyndig-
17878:      Helsingfors den 31 januari 1983
17879: 
17880:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
17881:                                              1982 vp.
17882: 
17883: Kirjallinen kysymys n:o 486
17884: 
17885: 
17886: 
17887: 
17888:                                  Nieminen: Salaojituksessa sattuneiden vahinkojen korvaamisesta
17889: 
17890: 
17891:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17892: 
17893:    Suomessa on peltojen kuivatuksessa siirrytty     koettua tietoa, ja siitä huolimatta, että on ole~
17894: yhä .enemmän salaojitukseen. Salaojitus ta on       massa asiaan erikoistuneita organisaatioita, mis-
17895: kokeiltu ja tutkittu yli sata vuotta ja todettu     tä kaikki viljelijät eivät ole edes tietoisia. Vil-
17896: se maamme olosuhteisiin hyvin soveltuvaksi.         jelijöiden turvaaminen tällaisten epäonnistunei-
17897: Viime vuosina maahamme on tuotu ulkomaisia          den menetelmien varalta ja korvausten saami-
17898: salaojitusmenetelmiä, joista vaativissa kuivatus-   nen niistä olisi välttämätön ja kiireellinen
17899: olosuhteissamme on tullut huonoja ojituk-           tehtävä.
17900: sia, jopa kokonaan toimimattomia. Viljelijöille        Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
17901: tällaiset kalliit, epäonnistuneet investoinnit      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
17902: ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia vahin-       esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17903: koja ja korvausten saaminen niistä on epä-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17904: varmaa.
17905:    Samalla kun yleistä kuluttajansuojaa on te-                Tietääkö Hallitus, että Suomessa on
17906: hostettu pitäisi myös viljelijöiden turvaa paran-          näinä vuosina alettu tehdä salaojituksia
17907: taa. Suurien riskien takia olisi välttämätöntä,            menetelmillä, joista ei ole pitkäaikaisia
17908: että tällaisten toimimattomien ja epäonnistu-              kokemuksia eikä tutkimustuloksia, ja
17909: neiden salaojitusten suhteen sellvitetään tarkal-          sen, että niistä on tullut ojituksia, jot-
17910: leen, kuka niistä vastaa mistäkin, kuinka pal-             ka eivä:t toimi, ja
17911: jon ja kuinka pitkältä ajalta. Viljelijän kulut-              mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
17912: tajansuojan suhteen tuntuu, että eräiltä osin              epäonnistuneiden salaojitusten uhreina
17913: hän on täysin turvaton ja joutuu tarkemman                 vahinkoa kärsineiden ojittajien mene-
17914: määrittelyn puutteessa vastaamaan virheistä,               tysten korvaamiseksi sekä uusien va-
17915: jotka eivät yleisen oikeustajun mukaan kuulu               hinkojen välttämiseksi ja kuluttajansuo-
17916: hänelle. Samasta syystä moni viljelijä joutuu              jaa vastaavan oikeusturvan parantami-
17917: myös vastuuttoman informaation uhriksi sellai-             seksi?
17918: sissakin asioissa, joista löytyy tutkittua ja
17919:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
17920: 
17921:                                           Einari Nieminen
17922: 
17923: 
17924: 
17925: 
17926: 0883001287
17927: 2                                            1982 vp.
17928: 
17929: 
17930: 
17931: 
17932:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17933: 
17934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tannuksia. Keski-Euroopassa saadut tutkimus-
17935: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulokset eivät kuitenkaan sellaisenaan ole so-
17936: olette 29 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          vellettavissa Suomen maaperä- ja ilmasto-olo-
17937: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suhteisiin.
17938: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Äskettäin valmistuneessa Valtion maatalous-
17939: edustaja Einari Niemisen näin kuuluvasta kir-       koneiden tutkimuslaitoksen tekemässä tutki-
17940: jallisesta kysymyksestä n:o 486:                    muksessa todettiin, että aurakoneella pysty-
17941:                                                     tään salaojaputki sijoittamaan maahan riittä-
17942:           Tietääkö Hallitus, että Suomessa on       vällä tarkkuudella. Tällä menetelmällä tehty-
17943:        näinä vuosina alettu tehdä salaojituksia     jen salaojien toimivuudesta on kuitenkin tois-
17944:        menetelmillä, joista ei ole pitkäaikaisia    taiseksi riittämättömästi tietoa, koska maamme
17945:        kokemuksia eikä tutkimustuloksia, ja         aurasalaojituksista suurin osa on tehty vasta
17946:        sen, että niistä on tullut ojituksia, jot-   viime kesänä. Tämänhetkisen tietämyksen pe-
17947:        ka eivät toimi, ja                           rusteeUa näyttää siltä, että menetelmää voidaan
17948:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden          menestyksellä käyttää silloin kun maaperän
17949:        epäonnistuneiden salaojitusten uhreina       vedenläpäisevyys on riittävän suuri. Menetel-
17950:        vahinkoa kärsineiden ojittajien mene-        män käyttö tiiviillä mailla on sitä vastoin ulko-
17951:        tysten korvaamiseksi sekä uusien va-         maistenkin tutkimustulosten mukaan riskialtis-
17952:        hinkojen välttämiseksi ja kuluttajansuo-     ta. Tarkoitus onkin käynnistää tämänlaatuiset
17953:        jaa vastaavan oikeusturvan parantami-        selvitykset jo tulevana kesänä.
17954:        seksi?                                          Riittävien tutkimusten puuttuessa ei Sala-
17955:                                                     ojakeskus ole toistaiseksi suositellut auraoji-
17956:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        tusmenetelmää viljelijöille ja tähän mennessä
17957: taen seuraavaa:                                     tehdyt ojitustyöt onkin suoritettu sanotun jär-
17958:    Pääosa maassamme toteutettavista salaojitus-     jestön valvonnan ulkopuolella. Maatilalain pe-
17959: töistä tehdään viljelijäin neuvontajärjestön Sa-    rusteella myönnettävän valtion rahoitustuen
17960: laojakeskus r.y:n valvonnassa ja sen tekemien       ehtona on ojitustyön suorittaminen mainitun
17961: suunnitelmien mukaisesti. Joitakin salaojituksra    neuvontajärjestön tai vesipiirin vesitoimiston
17962: on tehty myös vesipiirien vesitoimistojen suun-     valvonnassa, mistä seikasta on viljelijöille tois-
17963: nittelemina ja valvonnassa.                         tuvasti tiedotettu, joten työt on tehty koko-
17964:    Maahan on vuoden 1981 alussa tuotu kol-          naan asianomaisten omalla rahoituksella ja
17965: me ns. aurasalaojituskonetta, joiden työtek-        riskillä.
17966: niikka poikkeaa tavanomaisesta siten, että sala-       Edellä esittämäänsä viitaten hallitus katsoo,
17967: ojaputki sijoitetaan paikoilleen varsinaista kai-   ettei nykytilanteessa ole aiheellista ryhtyä val-
17968: vantoa tekemättä maan sisällä vedettävän au-        tion toimenpitein korvaamaan viljelijöille epä-
17969: ran avu1la. Salaojitustyöt näillä koneilla on       onnistuneista aurasalaojituksista aiheutuneita
17970: tehty ilman Salaojakeskuksen tai vesipiirien        vahinkoja. Ne tulisikin selvittää ensi kädessä
17971: valvontaa.                                          yksityisoikeudellisilla korvauskysymyksinä asian-
17972:    Auraojitusmenetelmä on Keski-Euroopassa          omaisten viljelijäin ja urakoitsijain välillä. Hal-
17973: varsin laajassa kävtössä ja sikäläisten tutkimus-   litus tulee kuitenkin seuraamaan tilannetta ja
17974: ten mukaan edullisissa olosuhteissa sen avulla      kiinnittämään huomiota vahinkojen välttämi-
17975: on voitu merkittävästi alentaa salaojituskus-       seksi tarpeellisen tiedottamisen tehostamiseen.
17976:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
17977: 
17978:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
17979:                                             N:o 486                                               3
17980: 
17981: 
17982: 
17983: 
17984:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17985: 
17986:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     europa kan dock inte som sådana tillämpas i
17987: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     våra jord- och klimatförhållanden.
17988: av den 29 december 1982 till vederbörande            I den undersökning som Statens forsknings-
17989: medlem av statsrådet översänt avskrift av         anstalt för lantbruksmaskiner nyligen färdig-
17990: följande av riksdagsman Einari Nieminen un-       ställt konstateras att täckdikesröret kan pla-
17991: dertecknade spörsmål nr 486:                      ceras i jorden tillräckligt noggrant med
17992:                                                   maskinen för grävfri dränering. Tillsvidare har
17993:           Är Regeringen medveten om att man       man dock inte tillräcklig kännedom om hur
17994:        i Finland under de senaste åren börjat     de täckdiken som gjorvs med denna metod
17995:        utföra dräneringar med metoder av          fungerar, eftersom största delen av de grävfria
17996:        vilka man inte har lång erfarenhet eller   dräneringarna i vårt land gjorts först senaste
17997:        forskningsresultat och att dessa dräne-    sommar. På grund av nu föreliggande erfaren-
17998:        ringar inte fungerar, och                  heter förefaller det som om ruetoden skulle
17999:           vad ämnar Regeringen göra för att       kunna användas med framgång då jordens
18000:        ersätta de förluster som dessa offer för   vattengenomsläpplighet är tillräckligt stor. På
18001:        misslyckade dräneringar förorsakats        täta jordar är metoden däremot riskfylld, även
18002:        samt för att undvika nya skador och        enligt utländska undersökningsresultat. Av-
18003:        för att förbättra det rättsskydd som       sikten är därför att utredningar av denna art
18004:        motsvarar konsumentskyddet?                skall inledas redan inkommande sommar.
18005:                                                      Då tillfredsställande undersökningar inte
18006:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    finns att tillgå har Dräneringscentralen hittills
18007: samt anföra följande:                             inte rekommenderat metoden med grävfri
18008:     Största delen av dräneringsarbetena i vårt    dränering för odlarna, och de dikningsarbeten
18009: land utförs under uppsikt av odlarnas råd-        som företagits hittills har därför utförts utan
18010: givningsorganisation Dräneringscentralen r.f.     uppsikt från organisationens sida. Villkoret
18011: och enligt planer som uppgjorvs av denna.         för det statliga finansieringsstöd som beviljas
18012: En del dräneringar har även gjorts enligt         på grundvalen av lagen om gårdsbruksenheter
18013: planer utarbetade av vattendistriktens vatten-    är att dräneringsarbetet utförs under uppsikt
18014: byråer och under deras uppsikt.                   av nämnda rådgivningsorganisation eller vat-
18015:   · I början av år 1981 importerades tre          tendistriktets vattenbyrå, vilket odlarna upp-
18016: maskiner för grävfri dränering, vilkas arbets-    repade gånger blivit informerade om, varför
18017: teknik avviker från den sedvanliga så, att        arbetena har helt gjorts med vederbörandes
18018: täckdikesröret placeras ut med hjälp av en        egen finansiering och på egen risk.
18019: plog som dras inne i jorden utan att något           Med hänvisning till det ovan anförda anser
18020: egentligt dike grävs. Dräneringsarbetena med      regeringen att det inte i nuvarande läge är
18021: dessa maskiner har utförts utan tillsyn från      skäl att med åtgärder från statens sida börja
18022: Dräneringscentralens ellet vattendistriktens      ersätta odlarna för skador wm beror på miss-
18023: sida.                                             lyckade grävfria dräneringar. De borde därför
18024:     Metoden med grävfri dränering är mycket       i första hand ldarläggas som privaträttsliga
18025: allmänt använd i Mellaneuropa och enligt          ersättningsfrågor mellan vederbörande odlare
18026: undersökningar som företagits därstädes har       och entreprenörer. Regeringen kommer dock
18027: dräneringskostnaderna under fördelaktiga för-     att följa situationen och fästa uppmärksamhet
18028: hållanden kunnat sänkas avsevärt med dess         vid effehiveringen av erforderlig information
18029: hjälp. Undersökningsresultaten från Mellan-       för undvikande av skador.
18030:      Helsingfors den 26 januari 1983
18031: 
18032:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18033:                                               1982 vp.
18034: 
18035: Kirjallinen kysymys n:o 487
18036: 
18037: 
18038: 
18039: 
18040:                                   E. Laine ym.: Työntekijöiden tilaisuuksien järjestämisestä työn-
18041:                                      antajan tiloissa
18042: 
18043: 
18044:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18045: 
18046:    Työsopimuslain 52 §:ssä on säädetty työn-         puhe- ja kokoontumisoikeuden kanssa. Sellai-
18047: tekijöiden oikeudesta käyttää työnantajan hal-       nen menettely on yhteensopimaton myös rau-
18048: linnassa olevia tiloja maksuttomasti työsuhde-       hantahtoa korostavan maamme ullwpoliittisen
18049: asioiden vuoksi tarpeelliseen kokoontumiseen         suuntauksen kanssa. Siksi asiantilaan olisi saa-
18050: ja niihin liittyvien järjestötehtävien hoitami-      tava muutos lainsäädäntötoimin tai esimerkiksi
18051: seen. Työmarkkinajärjestöjen välillä solmitus-       hallituksen suosituksin.
18052: sa tiedotussopimuksessa ja eri alojen työehto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18053: sopimuksissa tämä on laajennettu koskemaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18054: myös yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18055: laissa tarkoitettuja yhteistoiminta-asioita.         vaksi seuraavan kysymyksen:
18056:     Valtaansa ja tulkintaansa nojaten työnantajat
18057: ovat kieltäneet työntekijöiltään oikeuden sel-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18058: laisten tilaisuuksien järjestämiseen, joissa käsi-          siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
18059: teltäisiin esim. YK:n aseistariisuntaviikon tee-            miseksi, ohjeen antamiseksi valtion-
18060: moja ja mm. rauhan asiaa. Työnantajat ovat                  enemmistöisille yrityksille ja sellaisten
18061: katsoneet mainitut asiat niin kaukaisiksi, työ-             suositusten antamiseksi työmarkkinajär-
18062: paikkaa koskemattomiksi asioiksi, ettei teh-                jestöille, jotka turvaavat työntekijöille
18063:  taan työläisten ja toimihenkilöiden muodosta-              mahdollisuuden esimerkiksi YK:n aseis-
18064: mille rauhantoimikunnille ole annettava oikeut-             tariisuntaviikon, YYA-sopimuksen vuo-
18065: ta ko. tilaisuuksien järjestämiseen ja ulkopuo-             sipäivän tai muun työläisten tarpeelli-
18066: listen asiantuntijoiden kuulemiseen.                        seksi katsoman tilaisuuden järjestämi-
18067:     Mainitunkaltaisten ja muiden työläisten ti-             seen työnantajan hallinnassa olevissa
18068: laisuuksien kieltäminen on riistiriidassa de-               tiloissa?
18069:  mokraattisten kansalaisoikeuksien ja erityisesti
18070:       Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
18071: 
18072:                Ensio Laine                                       Heli Astala
18073:                Anna-Liisa Jokinen                                M. Kainulainen
18074:                                          Sten Söderström
18075: 
18076: 
18077: 
18078: 
18079: l88300168H
18080: 2                                             1982 vp.
18081: 
18082: 
18083: 
18084:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18085: 
18086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lytetty eri alojen työehtosopimuksiin. Näin
18087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ollen kysymyksessä tarkoitettujen tilaisuuksien
18088: olette 29 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn           järjestämisoikeus jää voimassa olevan lainsää-
18089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         dännön ja työehtosopimusmääräysten mukaan
18090: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työnantajan harkintaan.
18091: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir-             Suomesssa oleva työlainsäädäntö pohjautuu
18092: jallisesta kysymyksestä n:o 487:                     suuressa maann Kansainvälisen työjärjestön
18093:                                                      yleissopimuksiin. Näihin sopimuksiin ei ole si-
18094:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sällytetty määräyksiä työntekijöiden oikeudesta
18095:        siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-       kokoontua työnantajain tiloissa yleisten asioiden
18096:        miseksi, ohjeen antamiseksi valtion-          käsittelyä varten. Yleissopimuksessa n:o 135,
18097:        enemmistöisille yrityksille ja sellaisten     jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1976, edel-
18098:        suositusten antamiseksi työmarkkinajär-       lytetään vain, että työnantaja järjestää työnte-
18099:        jestöille, . jotka turvaavat työntekijöille   kijöiden luottamusmiehille riittävät käytännön
18100:        mahdollisuuden esimerkiksi YK:n aseis-        mahdollisuudet luottamustehtävien hoitoa var-
18101:        tariisuntaviikon, YYA-sopimuksen vuo-         ten. Niin kuin edellä esitetystä käy ilmi, Suo-
18102:        sipäivän tai muun työläisten tarpeelli-       men lainsäädäntö ja työehtosopimuskäytäntö
18103:        seksi katsoman tilaisuuden järjestämi-        ylittävät tältä osin selvästi kansainvälisistä sopi-
18104:        seen työnantajan hallinnassa olevissa         muksista jobdettavan vaatimustason.
18105:        tiloissa?                                         Kysymyksessä tarkoitettujen tilaisuuksien
18106:                                                       järjestämisellä on laajaa ja yhteiskunnassa ylei-
18107:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sesti myönteiseksi todettua merkitystä. Sen
18108: vasti seuraavaa:                                     vuoksi on aihetta olettaa, että mahdollisuudet
18109:    Työsopimuslain (320/70) mukaan työnan-            tällaiseen kokoontumiseen tulevat vapaaehtois-
18110: tajalla on oikeus johtaa ja valvoa työn suorit-      ten toimenpiteiden myötä ja erityisesti myös
18111: tamista. Tämän johto- ja valvontaoikeuden pii-       työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten ke~
18112: riin on katsottu kuuluvan myös työpaikan ylei-       hittyessä jatkuvasti lisääntymään. Työsuojelu-
18113: sistä oloista päättäminen niiden rajoitusten puit-   viranomaisten tietoon ei myöskään ole tullut,
18114: teissa, joita lainsäädännöstä tai mahdollisista       että työnantajat olisivat puuttuneet ammatti-
18115: sopimusmääräyksistä voidaan johtaa. Työsopi-         osastojen keskuudessaan käsittelemiin asioihin
18116: muslain 52 §:ssä on erikseen säädetty työnte-        niiden sisällön perusteella. Näistä syistä eivät
18117: kijöiden oikeudesta käyttää tarkoitukseen so-        kysymyksessä tarkoitetut toimenpiteet tässä
18118: pivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja mak-     vaiheessa näytä välttämättömiltä.
18119: suttomasti työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelli-            Edellytysten luominen hallitusmuodossa taa-
18120: seen kokoontumiseen ja niihin liittyvien järjes-     tulle kokoontumisoikeuden ja yhdistymisvapau-
18121: tötehtävien hoitamiseen työajan ulkopuolella.        den käytölle ei muutoinkaan kysymyksessä tar-
18122: Kokoontumisesta yleisten asioiden käsittelyä         koitetussa laajuudessa . kuulu perinteisen työ·
18123: varten ei kuitenkaan ole tällaista säännöstä.        oikeuden alaan. Mikäli kuitenkin tulevaisuu-
18124: Keskeisten työmarkkinajärjestöjen välillä sol-        dessa osoittautuu, että nimenomaan sopivier
18125: mitussa tiedotussopimuksessa on kokoontumis-         kokoontumismahdollisuuksien puute on laajem
18126: oikeutta laajennettu koskemaan myös yhteis-          maiti esteenä sellaiselle rauhantyölle ja muulh
18127: toiminnasta yrityksissä annetussa laissa (725 /      yleishyödylliselle toiminnalle, jota kysymyksess~
18128: 78) tarkoitettuja yhteistoiminta-asioita, joihin     tarkoitetaan, sosiaali- ja terveysministeriö pyr
18129: ei kuitenkaan katsota kuuluvan niin sanottuja        kii osaltaan vaikuttamaan tällaisten esteider
18130: yleispolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä. Tä-        poistumiseen myös työympäristöstä.
18131: män sopimuksen määräykset on yleisesti sisäl-
18132:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1983
18133: 
18134:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
18135:                                              N:o 487                                                3
18136: 
18137: 
18138: 
18139:                            Tili Riksdagens Herr Talman
18140: 
18141:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       kollektivavtal. Under dessa förhållanden är
18142: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           frågan om anordnande av sådana evenemang
18143: velse av den 29 december 1982 till vederbö-         som avses i spörsmålet enligt gällande lagstift-
18144: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        ning och kollektivavtalsbestämmelser beroende
18145: av följande av riksdagsman E. Laine m. fl. un-      av arbetsgivarens prövning.
18146: dertecknade spörsmål nr 487:                           Den arbetslagstiftning som vi har i Finland
18147:                                                     grundar sig i hög grad på Internationella ar-
18148:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder           betsorganisationens konventioner. I dessa kon-
18149:        för att få tili stånd en sådan lagstift-     ventioner har inte intagits bestämmelser om
18150:        ning, för att utfärda sådana direktiv        rätt för arbetstagarna att sammankomma i ar-
18151:        till företag med statlig majoritet och       betsgivarens utrymmen för att behandla all-
18152:        för att ge arbetsmarknadsorganisationer-     männa ärenden. I konvention nr 135, som
18153:        na sådana rekommendationer, att ar-          Finland ratificerade år 1976, förutsätts endast
18154:        betstagarna garanteras en möjlighet att      att    arbetsgivaren    bereder     arbetstagarnas
18155:        anordna t.ex. FN:s nedrustningsvecka,        förtroendemän tillräckliga praktiska möjligheter
18156:        årsdagen av VSB-pakten eller något           att sköta förtroendeuppdragen. Såsom ovan har
18157:        annat evenemang, som anses påkallat,         anförts går Finlands lagstiftning och kollektiv-
18158:        i utrymmen i arbetsgivarens besitt-          avtalspraxis tili denna del klart längre än tili
18159:        ning?                                        den anspråksnivå som kan härledas ur interna-
18160:                                                     tionella avtal.
18161:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           De i spörsmålet avsedda evenemangen har
18162: samt anföra följande:                               en vidsträckt betydelse, som allmänt i vårt
18163:    Enligt lagen om arbetsavtal (320/70) har         samhälle har befunnits vara positiv. Därför
18164: arbetsgivaren rätt att leda och utöva uppsikt       finns det skäl att anta att möjligheterna till
18165: över utförandet av arbetet. Denna lednings- och     dylika sammankomster genom friviliiga åtgärder
18166: uppsiktsrätt har även ansetts innefatta rätt        och särskilt i och med att avtalen mellan ar-
18167: att besluta om arbetsplatsens allmänna för-         betsmarknadsparterna utvecklas kommer att
18168: hållanden inom ramen för de begränsningar           öka allt mera. Tili arbetarskyddsmyndigheternas
18169: som kan härledas ur lagstiftningen eller even-      kännedom har inte heller kommit att arbets-
18170: tuella avtalsbestämmelser. I 52 § lagen om          givarna skulle ha ingripit i fackavdelningarnas
18171: arbetsavtal har särskilt stadgats om arbetsta-      interna ärenden på basen av innehållet. Av
18172: garnas rätt att utom arbetstiden avgiftsfritt an-   dessa orsaker förefaller de i spörsmålet avsedda
18173: vända för ändamålet lämpliga utrymmen i ar-         åtgärderna inte påkallade i detta skede.
18174: betsgivarens besittning för sådana samman-              Skapandet av förutsättningar för att utnyttja
18175: komster och uppgifter inom organisationen,          den församlingsrätt och den föreningsfrihet
18176: som är erforderliga för behandling av frågor        som garanteras i regeringsformen hör inte heller
18177: om arbetsförhållanden. Om sammankomster för         eljest i den omfattning som avses i spörsmålet
18178: behandling av allmänna ärenden finns dock           tili den traditionella arbetsrättens område. Om
18179: inget sådant stadgande. I det informationsavtal     det dock i framtiden visar sig att just bristen
18180: som har ingåtts mellan de centrala arbetsmark-      på lämpliga samlingsmöjligheter i större ut-
18181: nadsorganisationerna har församlingsrätten ut-      sträckning utgör hinder för ett sådant freds-
18182: sträckts att gälla även sådana samarbetsären-       arbete och för annan sådan allmännyttig verk-
18183: den som avses i lagen om samarbete inom             samhet som avses i spörsmålet, kommer so-
18184: företag (725/78). Frågor av s.k. allmänpoli-        cial- och hälsovårdsministeriet att i mån av
18185: tisk karaktär anses dock inte höra till dessa       möjlighet medverka till att dylika hinder av-
18186: samarbetsfrågor. Bestämmelserna i detta avtal       lägsnas även i arbetsmiljön.
18187: har i allmänhet intagits i de olika branschernas
18188:       Helsingfors den 1 februari 1983
18189: 
18190:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
18191:                                              1982 vp.
18192: 
18193: Kirjallinen kysymys n:o 488
18194: 
18195: 
18196: 
18197: 
18198:                                  Saarikoski: Kuntien valtionapujärjestelmän epäkohtien korjaami-
18199:                                      sesta
18200: 
18201: 
18202:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18203: 
18204:    Valtio antaa tänä vuonna kunnille erilaisten     Valtionapujen maksamisen perusteeksi tulisikin
18205: tehtävien hoitamiseksi ja investointien sekä me-    pääsääntöisesti antaa tehtäväkohtainen järjestel-
18206: nojen rahoittamiseksi noin 14 miljardia mark-       mä eikä kustannusperusteinen järjestelmä. Sa-
18207: kaa. Nämä valtionavut maksetaan kunnille pää-       malla kun tällainen menettely mitä ilmeisimmin
18208: osin kantokykyluokitukseen perustuen eri suu-       vähentäisi yhteiskunnallista byrokratiaa ja sääs-
18209: ruisina. Maksatus tapahtuu tiukan tehtäväkoh-       täisi yhteiskunnan menoja, se vahvistaisi oleel-
18210: taisesti ja kuntien varojen käyttöä valvotaan       lisesti kuntien itsehallinnollista asemaa. Val-
18211: tarkasti.                                           tionapujärjestelmän muuttamisen yhteydessä tu-
18212:    Nykyisessä järjestelmässä on oleellista, että    lisi kuitenkin ottaa huomioon se, että monista-
18213: valtionapua tulee ainoastaan menojen katteek-       kin syistä johtuen kuntien kantokyky ja pal-
18214: si. Melko yleisesti ollaan valmiita ainakin osit-   velusten tuotantokustannukset eri kunnissa ovat
18215: tain hyväksymään se väite, että kuntien ei tar-     hyvin erilaisia. Uusittunakaan valtionapuja ei
18216: vitse pyrkiä hoitamaan tehtäväkohtaisin meno-       siten olisi mahdollista yksipuolisesti suhteuttaa
18217: jaan kaikkein taloudellisimmalla tavalla, koska     esimerkiksi väestömääriin tms. tekijöihin.
18218: valtionapu - joka v6i nousta melko korkeaksi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18219: kin - maksetaan tiettynä prosenttiosuuteon ko-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18220: konaismenoista. Ainakaan järjestelmä ei ole         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18221: omiaan ohjaamaan kuntien taloudenpitoa me-          vaksi seuraavan kysymyksen:
18222: noja kurissa pitävään suuntaan.
18223:    Toinen paljon kritiikkiä osakseen saanut                    Onko Hallitus tietoinen, että kun-
18224: piirre nykyisessä valtionapujärjestelmässä on se,           tien valtionapujärjestelmässä on epä-
18225: että kunnat joutuvat tekemään hyvin tarkat ti-              kohtia, jotka muun muassa aiheuttavat
18226: litykset valtionapuun oikeuttavista menoista. Li-           turhan tarkastustoiminnan päällekkäi-
18227: säksi valtion tarkastustoimet ovat hyvin byro-              syyttä eivätkä ole omiaan ohjaamaan
18228: kraattisia ja kunnille epäluottamusta osoittavan            kuntien taloudenpitoa menoja kurissa
18229: ykSityiskohtaisia ja paljolti kunnan oman tar-              pitävään suuntaan, ja jos on,
18230: kastustoiminnan kanssa päällekkäisiä. Muun                     mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
18231: muassa edellä mainituista syistä kuntien valtion-           epäkohtien korjaamiseksi?
18232: apujärjestelmää tulisi perusteellisesti muuttaa.
18233:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
18234: 
18235:                                          Helge Saarikoski
18236: 
18237: 
18238: 
18239: 
18240: 088300178U
18241: 2                                             1982 vp.
18242: 
18243: 
18244: 
18245: 
18246:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18247: 
18248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avus-
18249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksista sekä lainoista 1112/78). Vastaavalla
18250: olette 29 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn           tavalla on myös muita opetusministeriön hal-
18251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         linnonalan avustusjärjestelmiä uudistettaessa py-
18252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ritty siihen, että ainakin osa valtion tuesta
18253: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta           suoritettaisiin ennalta vahvistettuna asukasta
18254: kirjallisesta kysymyksestä n:o 488:                  kohti laskettuna rahamääränä. Esimerkkeinä
18255:                                                      näistä ovat liikunta- ja kulttuuritoimen uudet
18256:           Onko Hallitus tietoinen, että kun-         valtionosuusjärjestelmät.
18257:        tien valtionapujärjestelmässä on epä-            Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja
18258:        kohtia, jotka muun muassa aiheuttavat         valtionosuutta koskevan lainsäädännön uudis-
18259:        turhan tarkastustoiminnan päällekkäi-          tamisen yhteydessä (laki sosiaali- ja terveyden-
18260:        syyttä eivätkä ole omiaan ohjaamaan           huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 677/
18261:        kuntien taloudenpitoa menoja kurissa          82) luotiin perusteiltaan yhtenäinen sosiaali- ja
18262:        pitävään suuntaan, ja jos on,                 terveydenhuollon tehtäväalueen valtionosuus-
18263:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden           järjestelmä aikaisemman useisiin eri säännök-
18264:        epäkohtien korjaamiseksi?                     siin perustuvan järjestelmän sijalle. Saman
18265:                                                      uudistuksen yhteydessä on ollut päämääränä
18266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           myös yksinkertaistaa ja keventää tehtävien
18267: taen seuraavaa:                                      hoitoon liittyvää suunnittelujärjestelmää niin,
18268:    Kuntien valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän     että tätä kautta tapahtuva valtion ohjaus ja
18269: kokonaisuudistus on ollut jo pitkään valmis-         kuntiin kohdistuva valvonta saataisiin vähem-
18270: teltavana. Vuonna 1976 julkaistiin kunnallista-      män byrokraattiseksi ja kuntien omavastuisuut-
18271: louden neuvottelukunnan I mietintö, jossa esi-       ta korostavammaksi. Vaidonosuuden määräy-
18272: tettiin uudistuksen yleiset perusteet. Mainitun      tymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon alal-
18273: neuvottelukunnan toimesta on yksityiskohtai-         la jäävät kuitenkin edelleen kustannusperustei-
18274: sempaa valmistelutyötä jatkettu ja II mietintö,      siksi.
18275: jossa on tehty ehdotus valtionosuusjärjestelmän         Siitä huolimatta, että edellä kuvatuilla osit-
18276: uudistamiseksi, jätettiin sisäasiainministeriölle    taisuudistuksilla on jo voitu vähentää valtion-
18277: 4. L 1983.                                           osuus-· ja -avustusjärjestelmään liittyviä epäkoh-
18278:    Samalla kun kokonaisuudistusta on valmis-         tia, ei saavutettua tilaa voida pitää vielä tyy-
18279: teltu, on eri hallinnonaloilla osittaisuudistuksin   dyttävänä. Niinpä tarkoituksena on edelleen
18280: pyritty kehittämään valtionosuus~ ja -avustus-       jatkaa laajemman uudistuksen valmistelua nii-
18281: järjestelmää siten, että siitä tulisi selkeämpi ja   den ehdotusten pohjalta, joita viimeksi valmis-
18282: yhtäläisin perustein suurempiin tehtäväkokonai-      tuneessa kunnallistalouden neuvottelukunnan
18283: suuksiin kohdistuva, kustannusvastuuta aikai-        mietinnössä (Komiteanmietintö 1982: 66) on
18284: sempaa enemmän korostava ja aikaisempaa vä-          esitetty.
18285: hempää valtion ohjaus- ja tarkastustoimintaa            Tämän uudistuksen tavoitteena on, että ny-
18286: edellyttävä. Vuoden 1979 alussa toteutetun pe-       kyiset lukuisat eri lakien nojalla myönnettävät
18287: ruskoulun, lukion ja kirjaston valtionosuusjär-      käyttökustannusten valtionosuudet ja -avustuk-
18288: jestelmän uudistamisen yhteydessä luovuttiin         set yhdistettäisiin muutamiksi suuriksi hallin-
18289: suurimmalta osin todellisiin menoihin perustu-       nonalakohtaisiksi kokonaisuuksiksi: yleisiksi
18290: van käyttökustannusten valtionosuuden myön-          valtionosuuksiksi, joihin sisältyisivät mm. kun-
18291: tämisestä ja otettiin käyttöön laskennallisiin       tien taloudellista asemaa tasoittava verotulojen
18292: palkkauksiin sekä oppilasta ja asukasta kohti        täydennys ja harkinnanvarainen avustus, ja ns.
18293: laskettuihin kiinteisiin rahamääriin perustuva       tehtäväkohtaisiksi valtionosuuksiksi opetus- ja
18294: valtionosuus (laki kunnan peruskoulun, lukion        sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuol-
18295:                                                   N:o 488                                                3
18296: 
18297: lon käyttökustannuksiin. Eräitä harkinnanva-             30 000 ja että yksittäisten valtionosuus- tai
18298: raisia avustuksia kuitenkin säilytettäisiin jo           -avustussuoritusten määrä on yli 100 000. Näi-
18299: tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin liittyvinä.           hin liittyvissä tehtävissä kunnallishallinnossa
18300:    Käyttökustannusten valtionosuuksien määräy-           työskentelee 3 000-5 000 henkilöä, joiden työ-
18301: tymisperusteita muutettaisiin niin, että kustan-         panos näiltä osin on noin 600-800 henkilö-
18302: nusten perusteella prosenttisena osuutena maa-           työvuotta. Valtionhallinnossa vastaavaksi työ-
18303: räytyvistä valtionosuuksista luovuttaisiin. Tä-          määräksi on arvioitu noin 200 henkilötyövuot-
18304: män sijasta valtionosuudet suoritettaisiin so-           ta.
18305: siaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla asu-             Kaavaillussa järjestelmässä suurin osa val-
18306: kasta ja opetus- ja sivistystoimen alalla asu-           tionosuuksista ja -avustuksista voitaisiin myön-
18307: kasta sekä perus- ja keskiasteen koulutuksen             tää laskennallisin perustein ilman erikseen teh-
18308: piiriin ikänsä (7-18 -vuotiaat) puolesta kuu-            tävää hakemusta taikka kunnan tekemää sel-
18309: luvaa asukasta kohti laskettuna rahamääränä.             vitystä. Hakemusta tarvittaisiin vain harkinnan-
18310: Rahamäärät porrastettalSltn kuntakohtaisesti             varaisen avustuksen saamiseksi. Kun siihen jär-
18311: kuntien kantokyvyn ja eräiltä osin kunnan asu-           jestelmään, josta uudistusehdotuksessa on ky-
18312: tusrakenteen laatua osoittavien asteikkojen pe:          symys, sisältyisi vain kolme harkinnanvaraista
18313: rusteella.                                               avustusta, olisi tarvittavien hakemusten määrä
18314:    Käyttökustannusten valtionosuudet ja -avus-           enimmillään .noin 1 400.
18315: tukset suoritettaisiin kuntainliittojen hoidetta-            Perustamiskustannusten     vai tionosuus-   ja
18316: vana olevien tehtävien osaltakin suoraan kun-            -avustusjärjestelmää ei tässä vaiheessa muutet-
18317: nille eikä enää nykyiseen tapaan kuntainliitto-          taisi. Nykyinen järjestelmä antaa yhtäältä luon-
18318: jen kautta.               .                              tevimmat mahdollisuudet rakennus- ja muiden
18319:    Vaidonosuuksien         määräytymisperusteiden        investointien ajoituksen ohjaamiseen ja var-
18320: muuttaminen loisi mahdollisuuden kuntiin koh-            mistaa riittävän ja oikea-aikaisen rahoituksen
18321: distuvan valtion ohjaQksen ja valvonnan olen-            saannin kunnille sekä ottaa asianmukaisesti
18322: naiselle yksinkertaistamiselle ja yleispiirteistämi.     huomioon investointikohteiden suuresti vaihte-
18323: selle. Valtion viranomaiset valvoisivat, että            levan laadun ja suuruuden.
18324: kunnallishallintoa ja -taloutta hoidetaan voi.               Tarkoituksena on mahdollisimman ripeästi
18325: massa olevien lakien mukaan, ja seuraisivat,             edetä valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän
18326: että eri laeissa ja niihin perustuvissa suunnitel-       uudistustyössä nyt hahmotelluita pohjalta. Näin
18327: missa asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällainen         erityisesti siksi, että uudistus yksinkertaistaisi
18328: valtionosuusjärjestelmä korostaisi kunnallisen           ja selkeyttäisi ratkaisevasti nykyistä valtion-
18329: itsehallinnon asemaa, kun se, millä keinoin ta-          osuusjärjestelmäämme sekä korostaisi kunnalli-
18330: voitteisiin päästäisiin ja tehtävät hoidettaisiin,       sen itsehallinnon asemaa. Toisaalta on kuiten-
18331: jäisi ensisijassa kunnallishallinnon ratkaistavak.       kin kyse niin laajakantoisesta uudistuksesta,
18332: si. Ehdotettujen valtionosuusperusteiden voi·            että varsin yksityiskohtaisesta esivalmistelusta
18333: daan myös katsoa ohjaavan kunnallisen palvelu-           huolimatta on varauduttava asian huolelliseen
18334: tuotannon järjestämisessä tehokkaan ja talou·            ja ehkä eräiltä osin aikaa vievään jatkovaltnis-
18335: dellisen toimintatavan valintaan.                        teluun. Erityisen tarkoin on paneuduttava sen
18336:    Uusille perusteille rakennettu käyttökustan-          selvittämiseen voiko yksinkertainen ja kuntien,
18337: nusten valtionosuusjärjestelmä yksinkertaistaisi         toimintaa ja taloutta kuvaaviin keskimääräisiin
18338: olennaisesti valtionosuuksien ja -avustusten ha-         lukuarvoihin perustuva järjestelmä riittävän hy-
18339: kemista, myöntämistä ja suorittamista kunnil-            vin ottaa huomioon kuntien suuresti toisistaan
18340: le. Se vähentäisi tuntuvasti hallinnollista työtä        poikkeavan koon, taloudelliset voimavarat ja
18341: ja byrokratiaa. Nykyisin valtionosuuksia ja              toiminnan laajuuden niin, että valtionosuuksien
18342: -avustuksia, joita jokainen kunta voi hakea,             ja -avustusten puolesta taloudelliset toiminta-
18343: on runsaasti yli 100, ja hakemuksia ja selvi-            edellytykset ja yhteiskunnallisista palveluista
18344: tyksiä tulee 461 kunnan lisäksi noin 300 kun-            huolehtiminen tasaveroisin edellytyksin kaikissa
18345: tainliitolta. On arvioitu, että. erilaisia selvityksiä   kunnissa voidaan järjestää.
18346:  ja hakemuksia tehdään vuosittain 20 000-
18347:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1983
18348: 
18349:                                                                               Ministeri Mikko Jokela
18350: 4
18351: 
18352: 
18353: 
18354: 
18355:                             Till Riksdagens Herr Talman
18356: 
18357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid revideringen av andra understödssystem
18358: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inom undervisningsministeriets förvaltningsom-
18359: av den 29 december 1982 tiliställt vederböran-        råde strävat efter att åtminstone en del av
18360: de medlem av statsrådet avskrift av följande          statsstödet skulle betalas såsom ett på förhand
18361: av riksdagsman Helge Saarikoski undertecknade         fastställt penningbelopp. per invåriare. Exempel
18362: skriftliga spörsmål nr 488:                           på detta är de nya statsandelssystemen för
18363:                                                       idrott och kultur.
18364:           Är Regeringen medveten om att kom-             I samband med revideringen av lagstiftni:ng~
18365:        munernas statsbidragssystem är behäftat        en om planering av och statsandel för social~
18366:        med missförhållanden som bl. a. föran-         och hälsovården (lag om planering av och stats-
18367:        leder onödig dubbelgranskning och som          andel för social- och hälsovården 677 /82) ska·
18368:        inte är ägnade att styra kommunemas            pades ett enhetligt statsandelssystem för social-
18369:        hushållning i riktning mot tyglade ut-         och hälsovårdens uppgiftsfält i stället för det
18370:        gifter, och i så fall,                         tidigare systemet som var baserat på flera olika
18371:           vad ämnar Regeringen göra för av-           författningar. I samband med denna reform har
18372:        hjälpande av dessa missförhållanden?           man även strävat efter att förenkla det plane-
18373:                                                       ringssystem som ansluter sig tili uppgifternas
18374:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         handhavande, så att den genom systemet
18375: samt anföra följande:                                 skeende statliga styrningen och övervakningen
18376:    En totalreform av kommunernas statsandels-         av kommunerna skulle bli mindre byråkratisk
18377: och statsunderstödssystem har redan länge varit       och i högre grad framhäva kommunerrias eget
18378: under beredning. År 1976 publicerades delega-         ansvar. Inom socia1- och hälsovårdens område
18379: tionens för kommunal ekonomi I betänkande,            kommer dock statsandelens bestämningsgrunder
18380: som presenterade de allmänna grunderna för            alltjämt att vara kostnadsbaserade.           ·
18381: reformen. Delegationen har fortsatt med mera             Trots att de ovan beskrivna delreformerna
18382: detaljerat beredningsarbete och har 4, 1. 1983        redan tili en del har kunnl}.t minska de miss-
18383: avlåtit till inrikesministeriet sitt II betänkande,   förhållanden som ansluter sig tili statsandels-
18384: i vilket förslag tili en reform av statsandels-       och statsunderstödssystemet, kan det läge som
18385: systemet framställs.                                  nåtts inte änmi anses vara tillfredsställande.
18386:    Samtidigt som totalreformen beretts, har           Avsikten är därför att fortsätta med bered-
18387: man inom olika förvaltningsområden genom              ningen av en mera omfattande reform utgående
18388: delreformer strävat efter att utveckla stats-         från de förslag som delegationen för kommunal
18389: andels- och statsunderstödssystemet så, att det       ekonomi framfört i sitt senaste betänkande
18390: skulle bli mera överskådligt samt på enhetliga         (kommittebetänkande 1982: 66).                 ·
18391: grunder gälla större uppgiftskomplex, mera än            Målet för denna reform är att de nuvarande
18392: förut framhäva kostnadsansvaret och i mindre          talrika statsandelar och -understöd för drifts-
18393: utsträckning än tidigare förutsätta statlig styr-     kostnader som beviljas med stöd av flera olika
18394: ning och granskning. I samband med den i              lagar skulle sammanslås tili några större hei~
18395: början av år 1979 genomförda reformen av              heter förvaltningsområdesvis: dels allmänna
18396: statsandelssystemet för grundskolor, gymnasier        statsandelar, vilka skulle innefatta bl. a. komp-
18397: och bibliotek frångicks till största delen be-        lettering av skatteinkomsterna för utjämning
18398: viljandet av statsandel för driftskostnader på        av kommunernas ekonomiska ställning och un-
18399: basen av de faktiska utgifterna och i stället         derstöd enligt prövning, dels s.k. statsandelar
18400: togs en statsandel i bruk som baseras på kal-         enligt uppgiftsområde, vilka skulle beviljfi.S för
18401: kylerade avlöningar samt på fasta penning-            undervisnings- och bildningsväsendets samt so-
18402: belopp per elev och invånare (lag om stats-           cial- och hälsovårdens driftskostnader. Vissa
18403: andelar och -understöd samt lån åt kommunala          understöd enligt prövning skulle dock bibe-
18404: grundskolor, gymnasier och allmänna bibliotek         hållas såsom hörande tili de statsandelar som
18405: 1112/78). På motsvgrande sätt har man även            beviljas enligt uppgiftsområde.
18406:                                               N:o 488                                                5
18407: 
18408:    Bestämningsgrunderna för statsandelarna för       och att antalet enskilda statsandels- eller stats-
18409: driftskostnader skulle ändras så, att man från-      understödsprestationer överstiger 100 000. I
18410: går de statsandelar som bestäms såsom en pro-        anslutning tili detta arbetar inom kommunal-
18411: centuell andel på basen av kostnaderna. I            förvaltningen 3 000-5 000 personer, vilkas ar-
18412: stället skulle statsandelarna inom social- och      betsinsats tili denna del är ca 600-800 per-
18413: hälsovårdens förvaltningsområde betalas såsom       sonår. Den motsvarande arbetsmängden inom
18414: ett enligt invånarantalet beräknat belopp samt       statsförvaltningen har beräknats tili ca 200
18415: inom undervisnings- och bildningsväsendets om-       personår.
18416: råde såsom ett enligt invånarantalet beräknat           I det planerade systemet skulle den största
18417: belopp och ett belopp som beräknas enligt           delen av statsandelarna och -understöden kunna
18418: antalet invånare som på grund av ålder (7-          beviljas på kalkylerade grunder utan särskild
18419: 18-åringar) hör tili området för grund- och         ansökan eller av kommunen lämnad utredning.
18420: mellanstudieutbildning. Beloppen skulle grade-      Ansökan skulle behöva göras endast för er-
18421: ras kommunvis på basen av kommunernas bär-          hållande av understöd enligt prövning. Emedan
18422: klass och tili vissa delar på basen av skalor       det i reformförslaget avsedda systemet skulle
18423: över arten av kommunens bosättningsstruktur.        innefatta endast tre understöd som beviljas
18424:     Statsandelarna och -understöden för drifts-     enligt prövning, skulle antalet erforderliga an-
18425: kostnader skulle för de uppgifters del som          sökningar uppgå tili högst ca 1 400.
18426: handhas av kommunalförbunden betalas direkt             Systemet med statsandelar och -understöd
18427: tili kommunerna och inte såsom nu via kom-          för anläggningskostnader skulle inte ändras i
18428: munalförbunden.                                     detta skede. Det nuvarande systemet erbjuder
18429:    En ändring av statsandelarnas bestämnings-       å ena sidan de naturligaste möjligheterna att
18430: grunder skulle göra det möjligt att avsevärt        styra tidpunkten för byggnads- och andra in-
18431: förenkla och generalisera den statliga styrning     vesteringar samt säkerställer å andra sidan att
18432: och övervakning som gäller kommunerna. Sta-         kommunerna erhåller en tiliräcklig finansiering
18433: tens myndigheter skulle övervaka att kom-           vid rätt tidpunkt och att de stora variationerna
18434: munalförvaltningen och -ekonomin handhas i          i investeringsobjektens art och omfattning ve-
18435: enlighet med gällande lagar och att de mål          derbörligt beaktas.
18436: uppnås som ställts i lagar och på dem base-             Avsikten är att så snabbt som möjligt gå
18437: rade planer. Ett sådant statsandelssystem skulle    vidare med förnyandet av statsandels- och
18438: framhäva det kommunala självstyrets ställning,      statsunderstödssystemet utgående från vad som
18439: medan avgörandena om hur målen skall nås            skisserats ovan. Ett särskilt skäl för detta är
18440: och hur uppgifterna skall handhas främst skul-      att reformen i avgörande grad skulle förenkla
18441: le ankomma på kommunalförvaltningen. De             och förtydliga det nuvarande statsandelssyste-
18442: föreslagna statsandelsgrunderna kan även anses      met samt framhäva det kommunala självstyrets
18443: styra anordnandet av kommunal serviceproduk-        ställning. Dock är det fråga om en så vitt-
18444: tion så, att effektiva och ekonomiska förfarings-   bärande reform, att man trots den synnerligen
18445: sätt väljs.                                         detaljerade preliminära beredningen måste vara
18446:     Ett på de nya principerna uppbyggt stats-       beredd på en omsorgsfull, och tili vissa delar
18447: andelssystem för driftskostnader skulle avsevärt    tidskrävande, fortsatt beredning av ärendet.
18448: förenkla ansökandet om, beviljandet av och          Särskilt vikt måste läggas vid att utreda om ett
18449: utbetalningen tili kommunerna av statsandelar       enkelt system, som bygger på genomsnittliga
18450: och -understöd. Det skulle medföra en märk-         talvärden rörande kommunernas verksamhet
18451: bar minskning av förvaltningsarbetet och byrå-      och ekonomi, tiliräckligt väl kan beakta kom-
18452: kratin. Nuförtiden finns det drygt 100 stats-       munernas i hög grad varierande storlek, de
18453: andelar och -understöd som varje kommun kan         ekonomiska resurserna och verksamhetens om-
18454: söka, och ansökningar jämte utredningar inkom-      fattning så, att det vad statsandelarna och -un-
18455: mer, utom från 461 kommuner, även från ca           derstöden beträffar är möjligt att ordna ekono-
18456: 300 kommunalförbund. Det har beräknats att          miska verksamhetsförutsättningar och samhälls-
18457: utredningar och ansökningar av olika slag in-       service under likvärdiga förutsättningar i alla
18458: lämnas årligen tili ett antal av 20 000-30 000      kommuner.
18459:      Helsingfors den 4 februari 1983
18460: 
18461:                                                                            Minister Mikko Jokela
18462: 088300178U
18463:                                              1982 vp.
18464: 
18465: Kirjallinen· kysymys n:o 489
18466: 
18467: 
18468: 
18469: 
18470:                                 ·Paakkinen ym.: Vesijohtoveden laadun varmistavista turvajär-
18471:                                     jestelyistä
18472: 
18473: 
18474:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18475: 
18476:    Maassamme on lähiaikoina sattunut useita         havainnut vesipumpun moottorin pysähtyneen
18477: onnettomuuksia, joissa vesijohtoverkostoon ja       ja vedentulon putkistoon keskeytyneen. Neljä-
18478: sitä tietä juomaveteen on joutunut vaarallisia,     prosenttista lipeäliuosta lähtevään putkistoon
18479: jopa myrkyllisiä kemikaaleja vedenottarnoilla       syöttävä kemikaliopumppu .sen sijaan oli koko
18480: olevien vedenpumppaamojen toiminnassa esiin-        ajan toiminnassa, kunnes vedenottaman hoi-
18481: tyneiden virheiden vuoksi. Vesilaitoksissa sat-     taja sen pysäytti noin puolentoista tunnin ku-
18482: tuneiden häiriöiden yhteydessä on vesijohtover-     luttua vesipumpun pysähtymisestä. Samalla hän
18483: kostoon saattanut päästä myös viemärivettä tai      käynnisti vesipumpun, jolloin verkostoon joutu-
18484: a~umisjätteitä.                                     nut lipeä kulkeutui kaikkialle vesijohtoverkos-
18485:    Häiriöiden ja onnettomuuksien sattuessa on       toon ja sitä tietä juomaveteen.
18486: monissa tapauksissa avun saaminen ollut vai-            Veden pH-pitoisuudet mitattiin perjantaina ja
18487: keaa ja vienyt kohtuuttoman pitkän ajan, mikä       todettiin 8,2:ksi, mitä pidettiin normaalina.
18488: puolestaan on aiheuttanut sairastumisia ja myr-     Myöhemmin on todettu, että mittauksissa käy-
18489: kytyksiä pilaantunutta juomavettä nauttineen        tetty kenttäkäyttöön tarkoitettu pH-mittari ei
18490: väestön keskuudessa.                                osoita 8,5: tä suurempia arvoja oikein. Labora-
18491:    Onnettomuuksia on muutaman viime vuoden          torioon erään kylän asukkaan toimesta toimi-
18492: aikana sattunut useilla paikkakunnilla. Eriis       tetussa näytteessä havaittiin 11,7:n pH-pitoi-
18493: tuoreimmista tapahtui Tuusulan kunnan poh-          suus.
18494: joisosassa Jokelan kylän alueella, missä joulu-
18495: kuun alkupuolella miehittämättömän Santakos-            Palolaitokselta otettiin heti perjantaina yh-
18496: ken vedenottaman automaattilaitteisto meni          teys paikalliseen päivystävään lääkäriin, joka
18497: epäkuntoon. Santakaskeila annosteliaan pohja-       saamiensa tietojen perusteella ilmoitti, että yli-
18498: veteen lipeää, jonka tarkoituksena on vähentää      annostustapauksissa vesi muuttuu niin pahan
18499: veden happamuutta ja vesijohtoputkistojen syö-      makuiseksi ja liukkaan oloiseksi, että sitä ei voi
18500: pymistä.                                            nauttia niin paljon, että myrkytysvaaraa olisi.
18501:    Tuusulan palolaitoksen hälytyskeskus sai en-     Hoito-ohjeeksi lääkäri suositteli myös suoraan
18502: simmäiset tiedot lipeän joutumisesta vesijohto-     vastaanotolle soittaneille jokelalaisille maidon
18503: verkostoon perjantaina 26. 11. 1982 kello 17.08     nauttimista ja lääkärin puoleen kääntymistä, jos
18504: puhelimitse Jokelasta. Soittaja kertoi vesijohto-   siitä huolimatta pahoinvointia ja oksentelua
18505: veden olevan vaahtoavaa ja pahan makuista.          esiintyy.
18506: Tieto välitettiin kunnan rakennustoimiston kun-        Palolaitos antoi jokelalaisille ohjeeksi vesijoh-
18507: nallistekniselle viikonvaihdepäivystäjälle samoin   toverkoston puhdistamiseksi veden juoksutta-
18508: kuin muutkin samana iltana asiasta tulleet          misen ja nopeutti puhdistumista juoksuttamalla
18509: ilmoitukset.                                        vettä paloposteista eri puolilla Jokelan kylää
18510:    Terveyslautakunnan valvontaosastolle tieto       lauantaina 27. 11. 1982, koska veden laatu ei
18511: onnettomuudesta tuli maanantaiaamuna 29. 11.        vielä siihen mennessä ollut riittävässä määrin
18512: 1982 erään Jokelan asukkaan toimesta. Kun-          parantunut.
18513: naninsinöörille tieto tuli niin ikään vasta maa-       Koko aikana ei Jokelan kylän väestölle an-
18514: nantaina. Siihen mennessä oli Santakosken ve-       nettu mitään yleistä tiedotusta vesijohtoverkos-
18515: denottamon hoitaja huomannut veden paineen          toon joutuneesta lipeäliuoksesta ja sen mahdol-
18516: putkistossa alentuneen ja vedenottarnolla välit-    lisista vaikutuksista. Tiedon olisi voinut välit-
18517:  tömästi suorittamansa tarkastuksen tuloksena       tää esimerkiksi radion kautta.
18518: 0883002206
18519: 2                                            198~   vp.
18520: 
18521:     Onnettomuuden jälkeen 3. 12. 1982 asennet-                     Onko Hallitus tietoinen, mon.i"Sta vii·
18522: tiin Santakoskelie lipeänsyöttölaitteeseen uusi                 me vuosina sattuneista kansalaisten ter-
18523: paineen alentumiseen perustuva varolaite. Jos                   veyttä vaarantaneista onnettomuuksista
18524: vesipumppu pysähtyy ja sähköiset varolaitteet                   myrkyllisten tai sairautta aiheuttavien
18525: eivät pysäytä lipeäpumppua, niin paineen alen-                  aineiden jouduttua vesijohtoverkostoon,
18526: tuminen tekee sen. Turvatoimet. katastrofien                    ja jos on,
18527: ehkäisemiseksi ovatkin varsin helposti asennet-                   _mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
18528: tavissa em. järjestelmään perustuen. Laitteisto               . tyhyt veivoittaakseen kunnat ja laitok-
18529: voidaan toteuttaa verraten kohtuullisin kustan-                 set ylläpitämissään vesilaitoksissa lait-
18530: nuksin.                                                         teistoineen huolehtimaan riittävistä tur-
18531:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                 vatoimista onnettomuuksien ehkäisemi-
18532: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-                     seksi sekä huolehtimaan siitä, että
18533: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-                    onnettomuuden sattuessa viranomaisten
18534: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-                   yhteistoiminnan avuUa heti ryhdytään
18535: myksen:                                                         väestöä suojaaviin toimenpiteisiin~
18536:      I;Iclsingis~ 29   päivänä joulukuuta 1982
18537:               .                 .
18538: 
18539:                                                                                .   .   .   '   .
18540:         .Saara-Maria Paakkinen        Anna-Liisa :fliip:)ri              Risto Tuominen
18541:          Markus Aaltonen              Pertti Hietala                     Pertti. Paasio
18542:                                              N:o 489                                                 3
18543: 
18544: 
18545: 
18546: 
18547:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18548: 
18549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukseen sisältyy ilmoitusmenettely, jonka mu-
18550: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies,       kaan kaikista vesilaitoksista sekä niiden olen-
18551: olette 29 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn kir-     naisista muutoksista olisi tehtävä ilmoitus ter-
18552: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    veyslautakunnalle. Ilmoituksen vaatisi esimer-
18553: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kiksi uuden käsittelykemikaalin käyttöönotto.
18554: Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Yli 200 hengelle talousvettä toimittavat laitok-
18555: kysymyksestä n:o 489:                               set tulisi tarkastaa ennen käyttöönottoa. Muu-
18556:                                                     tosehdotuksen mukaan lääkintöhallitus voisi
18557:           Onko Hallitus tietoinen monista vii-      antaa määräyksiä talousveden valmistuksessa
18558:        me vuosina sattuneista kansalaisten ter-     käytettävistä kemikaaleista ja niiden laatuvaati-
18559:        veyttä vaarantaneista onnettomuuksista       muksista.
18560:        myrkyllisten tai sairautta aiheuttavien         Terveydenhoitolain 57 §:n mukaan vesilai-
18561:        aineiden jouduttua vesijohtoverkostoon,      toksen puhdistuslaitteiden vastaavana hoitajana
18562:        ja jos on,                                   tulee olla lääkintöhallituksen hyväksymän päte-
18563:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    vyyden omaava henkilö. Lääkintöhallitus antoi
18564:        tynyt veivoittaakseen kunnat ia laitok-      vuonna 1978 vastaavan hoitajan pätevyysvaati-
18565:        set ylläpitämissään vesilaitoksissa lait-    muksia koskevan yleiskirjeen, jossa vaatimuksia
18566:        teistoineen huolehtimaan riittävistä tur-    oli aikaisempaan nähden huomattavasti tiuken-
18567:        vatoimista onnettomuuksien ehkäisemi-        nettu. Pätevyysvaatimusten toteutumiselle an-
18568:        seksi sekä huolehtimaan s11ta, että          nettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Määräajan
18569:        onnettomuuden sattuessa viranomaisten        kuluttua vuonna 1981 vain noin puolella vesi-
18570:        yhteistoiminnan avulla heti ryhdytään        laitosten vastaavista hoitajista oli yleiskirjeessä
18571:        väestöä suojaaviin toimenpiteisiin?          esitetty pätevyys. Lääkintöhallituksen ryhdyt-
18572:                                                     tyä tehostettulhin toimiin kunnat ovat ryhty-
18573:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       neet kouluttamaan vesilaitostensa hoitajia, ja
18574: vasti seuraavaa:                                    näin on tilanne paranemassa.
18575:    Terveydenhoitolain (469/65) 55 §:n mu-              Vuonna 1981 kunnallisen vesihuollon neu-
18576: kaan vesilaitos vedennosto-, puhdistus- ja jake-    vottelukunta laati muistion "Vesilaitoskemikaa-
18577: lulaitteineen on niin rakennettava ja hoidettava,   lit ja vedenlaatuhäiriöt", joka toimitettiin jäsen-
18578: ettei se aiheuta terveydellistä haittaa. Säännös    kunnille. Muistiossa on selvitetty syitä, jotka
18579: velvoittaa vesilaitosta ja sen noudattamisen val-   ovat johtaneet veden laadun häiriöihin. Siinä
18580: vominen kuuluu kunnan terveyslautakunnalle.         on myös selvitetty terveyslautakunnan vastuuta
18581: Terveydenhoitoasetuksen (55/67) nojalla ter-        talousveden terveydellisen laadun valvontavi-
18582: veyslautakunta voi kieltää vesijohtoveden käyt-     ranomaisena ja ohjattu vesilaitoksia tiedotta-
18583: tämisen talousvetenä, jos on syytä epäillä sen      maan häiriöistä välittömästi terveyslautakun-
18584: aiheuttavan terveydellistä haittaa (69 §) .         nalle, jonka kanssa tulisi sopia veden käyttäjille
18585:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-     tiedottamisesta, käyttörajoitusten antamisesta ja
18586: teltu ehdotus terveydenhoitolain talousvesisään-    vesinäytteiden ottamisesta.
18587: nösten muuttamisesta, joka on tarkoitus saattaa        Lääkintöhallitus toimitti muistion kesällä
18588: eduskunnan käsittelyyn kuluvan vuoden aika-         1982 lääninhallituksille ja terveyslautakunnille
18589: na. Muutoksen tavoitteena on kohdistaa talous-      kehottaen 'selvittämään, mihin toimenpiteisiin
18590: veden terveydelliseen laatuun liittyvä valvonta     kunnissa oli ryhdytty vesilaitosten käytön val-
18591: veden la!!dun ohella myös vesilaitoksiin. Ehdo-     mistamiseksi ja veden laadun turvaamiseksi.
18592: 4                                            1982 vp.
18593: 
18594:    Vesihallitus valvoo valtion rahoitustuella ra-      Suomen Kaupunkiliitto ja Suomen Kunnallis-
18595: kennettavien vedenhankintatöiden suunnittelua       liitto valmistelevat parhaillaan ohjeita toimen-
18596: ja toteuttamista. Sattuneiden vedenlaatuhäiriöi-    piteistä talousveden laadun vaarantavissa häi-
18597: den vuoksi lääkintöhallitus on kirjeessään vesi-    riötilanteissa. Ohjeet tullaan valmistelemaan
18598: hallitukselle 31. 5. 1982 pyytänyt tätä suunni-     yhteistyössä lääkintöhallituksen kanssa.
18599: telmia tarkastaessaan kiinnittämään huomiota           Mainittujen toimenpiteiden toteutuminen
18600: siihen, että valtion rahoitustuella rakennetta-     varmistaa tähänastista paremmin talousveden
18601: vien vesilaitosten kemikaalinsyöttöjärjestelmä.t    laadun sekä tarkoituksenmukaisen ja nopean
18602: olisivat turvalli&ia.                               toiminnan häiriöihin liittyvissä vaaratilanteissa.
18603:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1983
18604: 
18605:                                                      Sosiaali- ja terveysll)inisteri Vappu Taiptde
18606:                                              N;ö 489
18607: 
18608: 
18609: 
18610: 
18611:                            Tili Riksdagens Herr Talman
18612: 
18613:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen      tili riksdagen för behandling. Syftet med änd-
18614: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ringen är att kontrollen av hushållsvattnets sa-
18615: av den 29 december 1982 tili vederbörande         nitära kvalitet utom på vattenkvaliteten också
18616: medlem av statsrådet översänt avskrift av         skulle inriktas på vattenverken. I förslaget in~
18617: följande av riksdagsman Paakinen m.fl. under-     går ett anmälningsförfarande, enligt vilket an-
18618: tecknade spörsmål nr 489:                         mälan om alla vattenverk samt om väsentliga
18619:                                                   ändringar i dem skall göras tili hälsovårdsriämn-
18620:            Är Regeringen medveten om de den. Anmälan skulle t.ex. krävas för ibruktag-
18621:         många olyckshändelser som inträffat de · ning av nya kemikalier avsedda för behandling
18622:         senaste åren och som inneburit fara för av vatten. Verk som levererar hushållsvatten
18623:         medborgarnas hälsa, då giftiga eller till mer än 200 personer skulle granskas innan
18624:         sjukdomsframkallande ämnen hamnat i de tas i bruk. Enligt ändringsförslaget skulle
18625:         vattenledningsnätet, och om så är fal- medicinalstyrelsen kunna utfärda bestämmelser
18626:         let,                                      angående de kemikalier som anv~inds vid fram-
18627:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit ställningen av hushållsvatten och om kvalitets-
18628:         för att förplikta kommunerna och inrätt- kraven på dem.
18629:         ningarna att i de vattenverk med därtill     Enligt 57 § hälsovårdslagen bör ansvarig
18630:         hörande anläggningar som de upprätt- föreståndare för vattenverks reningsanlägg-
18631:         håller sörja för att säkerhetsåtgärderna ningar besitta av medicinalstyrelsen godkänd
18632:         är tillräckliga för att förebygga olyckor kompetens. Medicinalstyrelsen utfärdade år
18633:         samt för att myndigheterna genast då 1978 ett cirkulär om kompetenskraven för an-
18634:         en olycka inträffar i samarbete skulle svarig föreståndare, där kraven jämfört med de
18635:         vidta åtgärder för att skydda befolk- tidigare märkbart hade skärpts. För uppfyllande
18636:         ningen?                                   av kompetenskraven gavs en tre års övergångs-
18637:                                                   tid. Sedan den fastställda tiden löpt ut år 1981
18638:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hade endast ca hälften av de ansvariga före-
18639: samt anföra följande:                             ståndarna för vattenverk den i cirkuläret före-
18640:                                                   skrivna kompetensen. Sedan medicinalstyrelsen
18641:    Enligt 55 § hälsovårdslagen (469/65) skall vidtagit effektiverade åtgärder har kommunerna
18642: vattenverk jämte vattenuppfordrings-, renings- börjat utbilda föreståndarna för sina vattenverk
18643: och distributionsanläggningar byggas och skötas och nu håller situationen på att förbättras.
18644: på ett sådant sätt att det inte medför sanitär       År 1981 utarbetade delegationen för kom-
18645: olägenhet. Stadgandet är förpliktande för vat- munala va-ärenden ett PM "Vattenverkskemi-
18646: tenverket och övervakningen av att det följs kalierna och störningar i vattnets kvalitet" som
18647: åligger kommunens hälsovårdsnämnd. Med stöd sändes till medlemskommunerna. I detta PM
18648: av hälsovårdsförordningen {55/67) kan hälso- utreds de orsaker som har lett tili störningar i
18649: vårdsnämnden förbjuda användningen av vat- vattnets kvalitet. Där har också utretts det
18650: tenledningsvatten som hushållsvatten, om det ansvar hälsovårdsnämnden har som övervakande
18651: finns skäl att misstänka att det medför sanitär myndighet i fråga om hushållsvattnets sanitära
18652: olägenhet (69 §) .                                kvalitet, och vattenverken har anvisats att ome-
18653:    I social- och hälsovårdsministeriet har ett delbart meddela om störningar tili hälsovårds-
18654: förslag utarbetats till ändring av hälsovårds- nämnden.
18655: lagens stadganden om hushållsvatten och avsik-       Tillsammans med hälsovårdsnämnden borde
18656: ten är att innevarande år avlåta detta förslag man komma överens om informationen tili kon-
18657: 0883002206
18658: 6                                             1982 vp.
18659: 
18660: sumentema, om utfärdande av begränsningar            av planerna skulle fästa vikt vid, att systemen
18661: för användningen och om tagningen av vatten-         för tiliförsel av kemikalier vid de vattenverk
18662: prov. Sommaren 1982 sände medicinalstyrelsen         som byggs med finansiellt stöd från staten
18663: detta PM tili länsstyrelserna och hälsovårds-        skulle vara trygga.
18664: nämnderna med uppmaning att utreda vilka                Finlands Stadsförbund och Suomen Kunnal-
18665: åtgärder som har vidtagits i kommunerna för          lisliitto förbereder för närvarande anvisningar
18666: att säkerställa användningen av vattenverken         om de åtgärder som skall vidtas om störningar
18667: och trygga vattnets kvalitet.                        medför fara för hushållsvattnets kvalitet. An-
18668:    Vattenstyrelsen övervakar planeringen och         visningarna kommer att utarbetas i samarbete
18669: genomförandet av de byggnadsarbeten som              med medicinalstyrelsen.
18670: görs. med finailsiellt stöd av staten för anskaff-      Genomförandet av . de nämnda åtgärderna
18671: ningen av .vatten. På grund av d.e inträffade        tryggar bättre än hittilis hushållsvattnets kva-
18672: störningarna i vattenkvalit~ten har medicinal-       Htet liksom också ett ändamålsenligt och snabbt
18673: styrelsen i sitt brev tili vattenstyrelsen 31. 5.    handlande i situationer då störningar inp.ebär
18674: 1982 anhållit. om att denna vid granskningen         fara.
18675:      Helsingfors den 11 februari 1983
18676: 
18677:                                                      Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
18678:                                                           1982 vp.
18679: 
18680: Skriftligt spörsmål nr 490
18681: 
18682: 
18683: 
18684: 
18685:                                           Zilliacus: Om förbättringen av tillgången på byresbostäde~
18686: 
18687: 
18688:                                   Tili Riksdagens Herr Talman                                                                              •          1
18689: 
18690: 
18691: 
18692:    Statistikcentralens bostadsräkning för år                     ?,odda eller med ·obekant :;rPP~~tels~form ll.~t
18693: ·1980 ger anledning tili reflexioner .kring bo-                  okat med 200 procent. Jamfort· med desså
18694: stadsbeståndet och de negativa förändringar                      siffror ä.r det anmärktlingsvärt att ·hyresb0$fii-
18695: som · skett under · ett decenruum. Tabelierna                    der har minskat med 21 000 trots · atf. bo-
18696: visar hur bostadsbeståndet är uppdelat på olika                  stadsstyrelsens statistik visar · att def'1.ih'd~r
18697: ägarkategorier. Under 1970-talet har de bo-                      denna period getts lån åt 153 000 i1ya hyf~~~
18698: städer som ägs direkt av ägaren endast ökat                      lägenheter, de s.k. aravahusen. Dl! 16 OOQ
18699: m.&i. 5 procent, eller 33 000, däremot ~ar ·ae                   lägenheter som uppges vara tillfälligt beböddå
18700: lägenheter som bebos av. aktieägaren ökat från                   är tydligen uthyrda i andra hand. Dettii cmligi:
18701: 232 000 tili 463 000 eller med 100 procent.                      tabell 1.       · · ·     ·    ·· · · ·    ·    '-r
18702: De lägenheter som är tillfälligt bebodda, "Obe~                                                                '   j>o.   ~   '   '        :       ~1 i
18703: 
18704: 
18705: 
18706: 
18707:                                                         TABELL 1                                                                                   . ~~
18708: 
18709:                             BOSTAI)SLÄGENHETER I FINLAND {1 000-tal)
18710:                                                                                                           i           "'              ;,       .      t
18711:                                                                                                       . Förändr:ingar r
18712: YP]Jlå~dseforin                                                1970      1.980    1970/8~. '!
18713: Äger bostaden .............. , ........... .                    625.     657      + .,33.:.. :
18714: Äger lägenh.aktier .. ·•· ; ... : . ........... .               232      463       + ?3(it',
18715: Ti~nstebostad. ·, • , .· ... ,. .. ·•. , .. , .. : i . .... .   142:     153       + 11 ,,
18716: Hyresbostäder . >............ ,·. !: :.; •......                405     .384      - . 21
18717:                                                                                        .
18718:                                                                                            ·•
18719:                                                                                           ..J
18720: Tillfäll. bebodda ....................... .
18721: Obebodda ............................ .                          }
18722:                                                                  44        161
18723:                                                                            91     + 120
18724:                                                                                           ; ll
18725: 
18726: 
18727: Okänd uppl.form ..................... .                          1'6      .73 J
18728:                                                    --------------~~----~~~L-------------
18729:                                                      Summa    1463     1 838       + 375
18730: 
18731:                                                         TABELL 2
18732:                          FÖRÄNDRINGAR I BOSTADSBESTÅNDET ( 1 000-tal)
18733:                                                                        Samtliga                Hyreslägenheter
18734:                                                                  1960--70    1970--80      1960--70           1970--80
18735: Vid periodens början . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 211 1 463  329                     405
18736: Nybyggda ......................_._.._._._._.___3_92________;_5_8.. :. 4___....:5-.:.5_*~)_____::1:.::...5:...3_:...*)
18737: Vid periodens slut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18738:                                                            1 603   2 047   384       558
18739: Bortfall eller ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18740:                                                            1 463   1 838   405       384
18741:                                                   ----------------------------~------~~---
18742:                                                           -140    -209    + 21 **) -174
18743:      *) Med aravamedd
18744:     **) Med privata medel
18745: 
18746: 088300230H
18747: 2                                           1982 vp.
18748: 
18749:     T abell 2 visar de överraskande förändringar      Situationen för hyreslägenheterna set inte
18750: som skett under 1960- och 1970-talen: det stora    ljus ut. Av de 384 000 som fanns ännu 1980
18751: antal motsvarande ca 35 proc. av de nybyggda       hade ca 240 000 byggts med aravalån. Då
18752: lägenheterna som försvunnit under vardera pe-      dessa har fördelats på mycket stränga sociala
18753: rioden. Kuriöst är även att obebodda och lä-       grunder, är det inte troligt, att någon s~örre
18754: genheter med okänd upplåtelseform ökat             omsättning äger rum förrän efter. den sista.
18755: mycket för varje bostadsräkning, och nu är         familjemedlemmens bortgång. De är alltså
18756: uppe i 164 000. Anledningen till det stora         praktiskt taget borta från hyresmarknaden.
18757: 1ltltalet lägenheter med obekant användning är     Då alla hyreslägenheter 1980 var 380 000 så
18758: högst diffus. Helt klart är däretnot varför        återstår endast ca 140 000 av det äldre be-
18759: hyreslägenheterna minskar med rekordfart.          ständet. Att fortsätta och blockera hela hyres-
18760: Dels . beror det på den utformning hyreslagen      marknaden som hittills skulle vara oklokt.
18761: fick 1970 och dels på att hyresförhöjningarna         Bostadsstyrelsen annonserade i november om
18762: ~rit för låga~                                     1,9 miljoner mark i anslag för bostadsforsk~
18763:    Bortfallet är nu ca 170 000 och detta har       ning, men av sju uppräknade områden för
18764: medfört ett · stort antal tragedier da hyres-      forskning var endast ett sådant som här· efter~
18765: gäster sagts upp, för att det ekonomiskt inte      lyses, nämligen: "Bostadsmekanisme.n. · och
18766: går ihop för ägarna att behålla hyreslägen-        bytet av bostäder." Bostadsstyrelsen har tyd~
18767: heterna. De myndigheter som borde intressera       ligen inte tillräckligt beaktat den nära nog
18768: sig för dem som råkat i bostadssvårigheter         katastroiala situationen på hyresmarknaden.
18769: verkar inte vara intresserade att reda ut si-         Med hänvisning till ovanstående och med
18770: tuationen.                                         stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. stäl-
18771:    Det borde dock inte vara omöjligt att få        ler undertecknad vördsamt till vederbörande
18772: fram säkra uppgifter om de uppsagdas situa-        medlem av statsrådet följande skriftliga spörs-
18773: tion och otsakerna till uppsägningen genom         mål:
18774: att undersöka ett måttligt antal av de sålda                  Vilka åtgärder är Regeringen beredd
18775: hyreslägenheterna. En sådan undersökning be-               att vidta för att möjliggöra en grund-
18776: höver. bara göras på några platser i landet.               lig forskning i avsikt att utreda orsa-
18777: Likaså bör det undersökas varför ett så orim-              rkerna till och följderna av .hqrtf;Ulet
18778: ligt stort antal lägenhetet står tomma och                 av ca 170 000 hyresbostäder från. ·deti
18779: varför 73 000 inte alls kommit med i räk-                  fria marknaden, och
18780: ningen. Bostadsstyrelsen förefaller handfallen,               vilka åtgärder avser Regeringen vidta
18781: då den låtit detta väldiga bortfall ske under              för att förbättra tillgången på hyres-
18782: 12 år, utan att ens försöka analysera orsaker-             bostäder?
18783: na.
18784:      Helsingfors den 29 december 1982
18785: 
18786:                                         Jutta Zilliacus
18787:                                                                                                      N:o 490                                                          3
18788: 
18789: Kirjallinen kysymys n:o 490                                                                                                                            Suomennos
18790: 
18791: 
18792: 
18793: 
18794:                                                                    Zilliacus: Vuokra-asuntojen saannin helpottamisesta
18795: 
18796: 
18797:                                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18798: 
18799:    Tilastokeskuksen vuonna 1980 suorittama                                                                vain tilapäisesti tai joissa ei asuta lainkaan
18800: asuntojen .laskenta antaa aihetta pohtia asunto-                                                          taikka joiden osalta huoneiston luovutusmuoto
18801: kantaa sekä niitä kielteisiä muutoksia, jotka                                                             on tuntematon, on lisääntynyt 200 prosentilla.
18802: ovat tapahtuneet viimeksi kuluneen vuosikym-                                                              Näihin lukuihin verrattuna on huomionarvoist~
18803: menen aikana. Taulukot osoittavat, miten                                                                  se, että vuokra-asuntojen lukumäärä on vähen~
18804: asuntokanta jakautuu eri omistajaryhmien kes-                                                             tynyt 21 OOO:lla huolimatta siitä, .että asunto-
18805: ken. 1970-luvulla ovat ne asunnot, jotka ovat                                                             hallituksen tilasto osoittaa, että tämän kauden
18806: suoraan omistajansa omistuksessa, lisääntyneet                                                            aikana on lainoitettu 153 000 uutta vuokra-
18807: vain 5 prosentilla eli 33 OOO:lla, samalla kun                                                            asuntoa ns. aravataloissa. Niiden. 16 000 huo-
18808: niiden asuntojen, joissa asunto-osakkeen omis-                                                            neiston osalta, joiden ilmoitetaan olevan tilapä(
18809: taja )tse asuu, lukumäärä on kasvanut                                                                     sessä käytössä, tilanne näyttää olevan se, etta
18810: 232 OOO:sta 463 OOO:een eli 100 prosentilla.                                                              vuokralainen on antanut asuntonsa vuokralle
18811: Niiden . asuntojen lukumäärä, joissa asutaan                                                              edelleen. Tämä ilmenee taulukosta 1.
18812: 
18813: 
18814:                                                                                             TAULUKKO 1
18815:                                           ASUINHUONEISTOJA SUOMESSA (tuhansia)
18816:                                                                                                                                                        Muutokset
18817: Luovutusmuoto                                                                                                       1970                1980            . 1970/80 .
18818: Omistaa asunnon • • • • • • • • • ·-· • • • • • • • • • • 0.                                                        625                657               + 33
18819: Omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat
18820: osakkeet        •••   0   •••••••••               0   •••••            0   ••   0   0   ••••••                      232                 46.3             + 231
18821: Työsuhdeasunto              ••   0   •••••••               0   •••         0.   0   0   0   ••   0   ••             142                 153              + 11
18822: Vuokra-asunnot              ••••      0.      0   ••••         0   ••      0.   0   0   ••••••                      405                 384             -       21
18823:                                                                                                           }
18824:                                                                                                                                                l
18825: A,sunnot, joissa asutaan tilapäisesti                                           ••      0   •••••                                        16
18826: Tyhjät asunnot              0   •••   0   •   •.•     0   0.   0   0   ••••••••                  0   ••
18827:                                                                                                                    44                    91              +120
18828: Tuntematon luovutusmuoto                                   0   •••••            0   ••      0.   0   ••            16                    73
18829:                                                Yhteensä                                                         1 463                 1 838              + 375
18830: 
18831:                                                                                             TAULUKKO 2
18832:                                           MUUTOKSET ASUNTOKANNASSA (tuhansia)
18833:                                                                                                                 Yhteensä                       Vuokra-asunnot
18834:                                                                                                           1960--70         1970--80      1960--70           1970--80
18835: Kauden alussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                          1 211            1 463         329                405
18836: Uusia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       392             584          55 *)             153 *)
18837:                                                                                 -------------------------------~----------~
18838: Kauden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     2 047   1 603
18839:                                                                                                             384        558
18840: Poistuma tai lisäys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    1 838    405
18841:                                                                                                            1 463       384
18842:                                                                                 --------------------------------------------
18843:                                                                                          -140     -209     + 21 **)  -174
18844:      *) Aravalainoitettuja
18845:     **) Yksityisillä varoilla rakennetut
18846:                                              1982 vp.
18847: 
18848:  · Taulukko 2 osoittaa ne yllättävät muutokset,        Tilanne vuokra-asuntojen osalta ei vaikuta
18849: jotka ovat tapahtuneet 1960- ja 1970-luvuilla:      valoisalta. Niistä 384 000 asunnosta, jotka oli-
18850: suuri määrä, joka vastaa noin 35 prosenttia         vat olemassa vielä 1980, oli noin 240 000 ra-
18851: uusista asunnoista, on hävinnyt kummankin           kennettu aravalainan turvin. Kun aravalainat
18852: kauden aikana. Omituista on myös se, että tyh-      on jaettu erittäin tiukkojen sosiaalisten perus-
18853: jien asuntojen lukumäärä samoin kuin niiden         teiden pohjalta, ei vaikuta uskottavalta, että
18854: asuntojen lukumäärä, joiden luovutusmuoto on        mitään· suurempaa uusjakoa tapahtuisi ennen
18855: tuntematon, on suuresti lisääntynyt jokaisessa      kuin viimeinen perheenjäsen on kuollut. Nämä
18856: asuntoja koskevassa laskennassa ja on nyt pe-       asunnot ovat siten käytännöllisesti katsoen
18857: räti 164 000. Syy siihen, että on olemassa suu-     poissa vuokramarkkinoilta. Kun kaikkien vuok-
18858: ri määrä huoneistoja, joiden käyttö on tunte-       ra-asuntojen lukumäärä oli vuonna 1980
18859: maton, on erittäin epämääräinen. Sitä vastoin       380 000, niin vain noin 140 000 niistä kuuluu
18860: on täysin selvää, miksi vuokra-asuntojen luku-      vanhempaan asuntokantaan. Olisi epäviisasta
18861: määrä vähenee ennätysvauhtia. Osittain tämä         jatkaa ja tukkia koko vuokramarkkinat, kuten
18862: johtuu siitä muodosta, jonka huoneenvuokra-         tähän saakka on tapahtunut.
18863: laki sai vuonna 1970, ja osittain taas siitä,          Asuntohallitus ilmoitti marraskuussa myön-
18864: että vuokrien korotukset ovat olleet liian al-      tävänsä 1,9 miljoonan markan määrärahan
18865: haisia.                                             asuntoja koskevaan tutkimukseen, mutta seit-
18866:    Poistuma on nyt noin 170 000 ja tämä on          semästä luetellusta tutkimuskohteesta vain
18867: tuonut mukanaan suuren määrän murhenäytel-          yksi oli sellainen, jota tässä tarkoitetaan, ni-
18868: rruä, kun vuokralaiset on irtisanottu, koska        mittäin: "Asuntomekanismi ja asuntojen vaih-
18869: omistajille on käynyt taloudellisesti mahdotto-     to." Asuntohallitus on nähtävästi jättänyt vail-
18870: maksi pitää vuokra-asuntoja. Viranomaiset, joi-     le riittävää huomiota vuokramarkkinoilla val-
18871: den tulisi olla kiinnostuneita niistä ihmisistä,    litsevan lähes katastrofaalisen tilanteen.
18872: jotka ovat joutuneet asuntovaikeUJksiin, eivät         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
18873: vaikuta olevan kiinnostuneita selvittämään ti-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
18874: lannetta.                                           joittanut esittää kunnioittavasti valtioneuvoston
18875:     Ei liene kuitenkaan mahdotonta saada esille     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
18876: varmoja tietoja irtisanottujen tilanteesta ja ir-   kirjallisen kysymyksen:
18877: tisanomisen perusteista tutkimalla kohtuullinen
18878: määrä myydyistä vuokra-asunnoista. Tällainen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
18879:  tutkimus tarvitsee suorittaa vain muutamalla              mis ryhtymään tehdäkseen mahdollisek-
18880: paikkakunnalla maassa. Samoin on tutkittava,               si perusteellisen tutkimuksen, jolla sel-
18881: miksi niin kohtuuttoman suuri määrä asuntoja               vitettäisiin noin 170 000 vuokra-asun-
18882:  on tyhjänä ja mrksi 73 000 asuntoa ei ole                 non vapailta markkinoilta poistumisen
18883: otettu lainkaan mukaan laskelmiin. Asuntohal-              syyt ja seuraukset, ja
18884: litus va1kuttaa neuvottomalta, kun se on an-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18885:  tanut tämän valtavan poistuman tapahtua 12                ryhtyä lisätäkseen vuokra-asuntojen tar-
18886: vuoden aikana edes yrittämättä analysoida sen              jontaa?
18887: syitä.
18888:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
18889: 
18890:                                          Jutta Zilliacus
18891:                                                N:o 490                                                  5
18892: 
18893: 
18894: 
18895: 
18896:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18897: 
18898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säys on ollut 24 000 kpl, kerros- ja muissa
18899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asuintaloissa 14 000 kpl. Vähennystä on vas-
18900: olette 29 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn           taavasti tapahtunut 1-2 huoneiston taloissa
18901: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston          64 000 kpl ( SVT VI C: 104 ja 105 osa V
18902: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen-     ja SVT VI C: 106 osa IX). Jos tarkastellaan
18903: nöksen kansanedustaja Zilliacuksen kirjallisesta     asuntoja varusteiden mukaan ( SVT VI C: 104
18904: kysymyksestä n:o 490, jossa tiedustellaan:           osa V ja VI C: 106 osa IX) asumattomiksi
18905:                                                      luokitelluista noin 91 000 huoneistosta noin
18906:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-     kaksi kolmasosaa oli puutteellisesti varustettu
18907:        mis ryhtymään tehdäkseen mahdolHsek-          viemärin, vesijohdon, WC:n, lämpimän veden,
18908:        si perusteellisen tutkimuksen, jolla sel-     suihkun tai kylpyhuoneen tarkka keskus- tai
18909:        vitettäisiin noin 170 000 vuokra-asun-        sähkölämmityksen puuttuessa. Vaikuttaa siis
18910:        non vapailta markkinoilta poistumisen         tilastollisesti asiaa tarkastellen siltä, että suurin
18911:        syyt ja seuraukset, ja                        osa poistumasta on kohdistunut heikkokuntoi-
18912:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siin huoneistoihin ja 1-2 huoneiston raken-
18913:        ryhtyä lisätäkseen vuokra-asuntojen tar-      nuksiin, joita ovat mm. omakotitalojen ylä-
18914:        jontaa?                                       kerrat.
18915:                                                         Kuitenkaan siitä, minkä tyyppisiä huoneisto-
18916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja on poistunut asumiskäytöstä, ovatko ne
18917: vasti seuraavaa:                                     olleet vuokra- vai omistusasuntoja, ei voida
18918:    Vuokra-asuntokannan määrästä tai jakautu-         sanoa mitään varmaa tilastojen perusteella.
18919: misesta vapaarahoitteiseen ja valtion osalai-           Vaikka poistuman suuruudesta ja jakautu-
18920: noittamaan tuotantoon eli niin sanottuun             misesta eri asuntotyyppeihin tai poistuman
18921: aravatuotantoon ei ole saatavissa tarkkoja           syistä ei voida sanoakaan mitään varmaa, vuo-
18922: tietoja. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolasken-        den 1980 väestö- ja asuntolaskentatilastojen
18923: nassa ei erikseen kysytty sitä, onko kohde           valmistuttua sekä laskennassa kerätyn aineis-
18924: aravalainoitettu vai ei. Asia yritettiin selvittää   ton pohjalta on ilmeisesti edellytyksiä saada
18925: olemassa olevien rekisteritietojen perusteella,      lisää tietoa tapahtuneesta poistumasta ja myös
18926: siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Arava-         sen syistä. Näin ollen aineistoa on syytä tutkia
18927: vuokra-asuntojen määrä on laskennassa mer-           edelleen.
18928: kitty liian alhaiseksi. Vuoden 1980 väestö-             Mitä vuokra-asuntojen tarjonnan supistumi-
18929: ja asuntolaskennankin tiedot ovat siten tältä        sen syihin tulee, on niitä varmastikin useita
18930: osin vain suuntaa antavia. Lisäksi nämä tie-         ja erilaisia riippuen muun muassa siitä, missä
18931: dot eivät täysin ole vertailukelpoisia vuoden        intressissä vuokranantaja on asunnon hankki-
18932: 1970 vastaavien Juokitusten kanssa. Vuokra-          nut. Kaikki syyt eivät varmastikaan tule esiin
18933: asuntokannan poistuman suuruudesta ei siten          tutlkimalla irtisanomisia, vaikka niidenkin tut-
18934: ole varmaa tietoa.                                   kiminen on aiheellista. Vuonna 1970 tapah-
18935:    Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa          tunut vuokralaisen irtisanomissuojan tehosta-
18936: saatujen tietojen mukaan verrattaessa laskenta-      minen esitetään usein joko suoraan tai välilli-
18937: tilannetta vuoden 1970 tilanteeseen asuinhuo-        sesti merkittävimmäksi vuokra-asuntojen tar-
18938: neistojen lukumäärä väheni - tarkasteltaessa         jonnan supistumisen syyksi. Irtisanomissuojan
18939: asuinhuoneistoja talotyyppien mukaan - vain          tehostamisella tuskin yksinään on sanottavam-
18940: vuokra-asuntojen kohdalla. Väheneminen on            paa merkitystä tarjonnan supistumiseen edes
18941: 21 000 kpl. Rivitaloissa vuokra-asuntojen li-        niiden vuokranantajien kohdalla, jotka olivat
18942: 6                                             1982 vp.
18943: 
18944: hankkineet asunnon tulevaa omaa tai vastaa-          on viime aikoina kiinnitetty muutoinkin huo-
18945: vaa käyttöä varten. Samanaikaisesti tapahtu-         miota. Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1979
18946: nut vuokratuoton jyrkkä väheneminen verrat-          toimikunnan selvittämään, mikä on tarvitta-
18947: tuna esimerkiksi veronhuojennusaikaan, jolloin       vien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen mää-
18948: irtisanomisoikeus myös oli osan aikaa rajoi-         rä, kuinka suuri on vapaarahoitteisten vuokra-
18949: tettua, tai muihin samanaikaisesti tarjolla ollei-   asuntojen poistuma ja mitkä ovat siihen kes-
18950: den sijoitusten odotettavissa olevaan tuottoon,      keisesti vaikuttavat tekijät. Lisäksi toimikun-
18951: on varmastikin merkittävämpi. Myös vuokra-           nan tuli tehdä ehdotus toimenpiteiksi, joilla
18952: asuntotuoton kertymistavalla on ollut merki-         vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen riittävyys
18953: tystä. Jos tuottoa ei synny juuri lainkaan pitä-     voitaisiin turvata. Tämä vapaarahoitteisten
18954: mällä asunto vuokralla, mutta muihin tarjolla        vuokra-asuntojen toimikunta antoi tnietintönsä
18955: olleisiin sijoitusmuotoihin verrattuna huomat-       syyskuussa 1980 (Komiteanmietintö 1980:
18956: tavastikin myymällä huoneisto, on selvää, että       46). Kesäkuussa 1981 valtioneuvosto teki
18957: asunto ennemmin tai myöhemmin myydään.               periaatepäätöksen toimenpiteistä vapaarahoit-
18958: Tuottoon kohdistunut kiristyvä verotus on            teisen vuokra-asuntokannan turvaamiseksi ja
18959: myös ollut mainittava vuokrallapitohalukkuu-         vuokra-asuntojen poistuman hillitsemiseksi.
18960: teen ja tuotto-odotuksiin vaikuttanut tekijä.        Päätöksen mukaan asuinhuoneistojen vudkria
18961: Osaltaan vuokra-asuntakannan poistumaa se-           koskevia yleisohjeiden laskentaperusteita tul-
18962: littää jo viime vuosisadalta alkanut, jatkuva        laan tarkistamaan siten, että niissä tulevat
18963: elinkeinorakenteen muuttuminen ja muutto-            otetuiksi huomioon todelliset hyväksyttävät
18964: liike maalta kaupunkiin, mihin on ,liittynyt         keskimääräiset hoito- ja korjauskustannukset
18965: kysynnän kohdistuminen paremmin varustet-            sekä kohtuullinen tuotto kiinteistön· tai huo-
18966: tuihin asuntoihin. Tähän viittaa myös edellä         neiston arvo11e. Yleisohjeiden laskentaperus-
18967: mainittu 1-2 asuntoa käsittävien rakennusten         teiden valmistelutyö annettiin erikseen. asunto-
18968: ja varustetasoltaari pu~tteellisten asuntojen        neuvoston vuokrajaoston tehtäväksi.
18969: poistaminen vuokra-asuntokäytöstä. Vuokra7              Tammikuussa 1982 sisäasiainministeriö aset-
18970: asuntokanta on nimittäin melko uutta ja va-          ti toimikunnan selvittämään muun muassa kei-
18971: rustetasoltaan hyvää. Kysynnän suuntautumi-          noja riittävän vuokra-asuntokannan turvaami-
18972: sessa on. myös tapahtunut muita muutoksia.           seksi ja vuokra-asuntojen peruskorjauksen edis-
18973: Kysyntä. on enenevässä määrin rahoitusmah-           tämiseksi kiinnittäen erityistä huomiota myös
18974: dollisuuksien parantuessa viime vuosikymme-          kunnalliseen vuokra-asuntotuotantoon, sekä sel-
18975: ninä kohdistunut vuokracasuntojen sijasta            vittämään menettelyä, jolla toisaalta vapaara-
18976: omaan asuntoon.                                      hoitteisten ja toisaalta aravavudkra-asuntojen
18977:    Mitä tulee edustaja Zilliacuksen huomautuk-       vuokrien kehitys saadaan nykyistä yhtenäisero-
18978: seen asuntotuvkimusmäärärahojen käytöstä,            mäksi kiinnittäen erityistä huomiota siihen,
18979: mainittakoon, että asuntohallituksen toimesta        etteivät aravavuokrat ylitä valtioneuvoston hy-
18980: on rahoitettu useita asuntopoistumaa koskevia        väksymissä asuinhuoneistojen vuokrien taso-
18981: selvityksiä. Vuonna 1982 on käynnistetty tyh-        yleisohjeissa määriteltyä vuokratasoa. Tämän
18982: jänä olevia asuntoja koskeva selvitys. Siinä         vuokra -asun totoimikunnan ehdotukset ( Komi-
18983: selvitetään tyhjänä olevien asuntojen alueel-        teanmietintö 1982: 57) vuokra-asuntojen tar-
18984: lista ja huoneistotyyppijakautumaa sekä tyh-         jonnan supistamiseksi keskittyvät huoneen-
18985: jänä olon syitä vuoden 1980 väestölaskenta-          vuokrien sääntelyjärjestelmän uudistamiseen;
18986: aineiston pohjalta. Samoin asuntohallitus on         vuokrataottoon ja peruskorjausrahastoihin koh-
18987: rahoittanut autioituneiden asuinrakennusten          distuvan verotuksen poistamiseen joko osittain
18988: käyttömahdollisuuksia koskevaa tutkimusta. Jo        tai kokonaan sekä aravavuokratalojen lainoi-
18989: tähän mennessä on tutkimuksesta käynyt ilmi,         tusmenettelystä aiheutuvien vuokrankorotuspai-
18990: että merkittävä osa näistä tyhjänä olevista          neiden purkamiseen. Mietintö sisältää myös
18991: asunnoista on varustetasoltaan puutteellisia ja      ehdotuksen vuokratason nostamisesta aiheutu-
18992: lähinnä haja-asutusalueilla sijaitsevia. Asunto-     vien menojen kattamiseksi, jotta vuokralaisten
18993: markkinat ja asuntovaihdot ovat olleet eräs          asumismeno-osuudet pysyisivät kohtuullisina.
18994: asuntotutkimuksen painopistealueista parina          Koska vuokra-asuntotoimikunnan mietinnön
18995: viime vuotena.                                       (Komiteanmietintö 1982: 57) johdosta järjes-
18996:     Vuokra-asuntOkannan supistumiseen ja vuok-       tetty lausuntokierros on vasta juuri päättymäs-
18997: ra-asuntojen tarjonnan ,lisäämisen tarpeeseen        sä, en tässä enempi puutu ehdotusten yksityis-
18998:                                                N:o 490                                             7
18999: 
19000: kohtiin. Yksityiskohtaisempien ehdotusten te-        nassa tapahtuneen poistuman ja tarjonnan
19001: keminen on siten mahdollista vasta lausunto-         vaihtelut sekä näihin vaikuttavat syyt ovat
19002: kierroksen jälkeen.                                  aiheellinen ja mielenkiintoinen tutkimuskohde.
19003:    Lisäksi sisäasiainministeriössä on valmisteilla   Tältä osin asiaan palataan tässä yhteydessä.
19004: huoneenvuokralain kokonaisuudist)Js, johon           Vuokra-asuntojen tarjonnan elvyttämiseen tar-
19005: myös vuokra~asuntokannan kehitykseen vaikut-         vittavia keinoja selvitetään edelleen muun
19006: taneilla ja vaikuttavilla seikoilla on merkitystä.   muassa edellä mainittujen vapaarahoitteisten
19007:    Asuntotutkimusmäärärahojen käyttösuunni-          vuokra-asuntojen ja vuokra-asuntotoimikunnan
19008: telma vuodelle 1983 tulee lähia~koina valtio-        ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen poh-
19009: neuvoston vahvistettavaksi. Vuokra-asuntokan-        jalta.
19010:      ,Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1983
19011: 
19012:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
19013: 8                                           1982 vp.
19014: 
19015: 
19016: 
19017: 
19018:                           Till Riksdagens Herr Talman
19019: 
19020:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      hustyp. Minskningen var 21 000 st. Hyres-
19021: anger harNi~ Herr Talman, med Eder skrivelse      bostädernas antal i radhus ökade med
19022: av den: 29 december :1982 tili vederbörande       24 000 st och i vånings- och andra bostadshus
19023: medlem av statsrådet översänt avskrift av         med 14 000 st. En minskning har i stället
19024: följande av ri:ksdagsledamot Zilliacus under-     skett i hus med 1-2 bostäder: 64 000 st
19025: tecknade spörsmål nr 490:                          (FOS VI C: 104 och 105 del V och FOS
19026:                                                   VI C: 106 del IX). Om bostäderna granskas
19027:           Vilka åtgärder är Regeringen beredd     enligt utrustningsnivå (FOS VI C: 104 del V
19028:        att vidta för att möjliggöra en grund-     och VI C: 106 del IX) var av de ca 91 000
19029:        lig forskning i avsikt att utreda orsa-    bostäder som klassificerats som obebodda, ca
19030:        kerna till och följderna av bortfallet     två tredjedelar bristfälligt, utrustade eftersom
19031:        av ca 170 000 hyresbostäder från den       avlopp, vattenledning, WC, varmvatten, dusch
19032:        fria marknaden, och                        eller badrum eller central- eHer elvärme sak-
19033:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta   nades. Om frågan granskas ur statistisk syn-
19034:        för att förbättra tillgången på hyres-     vinkel förefaller det som om den största delen
19035:        bostäder?                                  av bortfallet gällt bostäder i dåligt skick i
19036:                                                   byggnader om 1-2 bostäder, såsom t.ex. övre
19037:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     våningar i egnahemshus.
19038: samt anföra följande:                                A andra sidan kan man inte uttala någon-
19039:    Det finns inga noggranna uppgifter om          ting säkert om viiken typ av lägenheter som
19040: hyresbostadsbeståndets storlek eller om för-      inte mera är i bruk som bostäder. Man vet
19041: delningar mellan den fritt finansierade pro-      inte heller om de varit hyres- eller ägar-
19042: duktioneo och den med statens lån delvis          bostäder.
19043: finansierade s.k. aravaproduktionen. Vid folk-       Ä ven om inga säkra uppgifter finns om
19044: och bostadsräkningen år 1980 frågades inte        hur omfattande bortfallet varit, hur det för-
19045: skilt om bostaden var finansierad med arava-      delat sig på olika bostadstyper ellet vilka dess
19046: lån eller inte. Man försökte utreda frågan        orsaker är, är det uppenbarligen möjligt att
19047: på basen av befintliga registeruppgifter utan     på basen av 1980 års folk- och bostadsräk-
19048: att helt lyckas. I bostadsräkningen är antalet    ningsstatistik samt det material som samlats
19049: bostäder med aravalån för litet.                  i samband med räkningen, få mera uppgifter
19050:    Sålunda är även uppgifterna från folk- och     om bortfallet och även dess orsaker. Därför
19051: bostadsräkningen till denna del endast rikt-      är det skäl att fortsättningsvis undersöka
19052: givande. Dessutom är dessa uppgifter inte helt    materialet.
19053: jämförbara med motsvarande klassificering från       Orsakerna till att utbudet på hyresbostäder
19054: år 1970. Det finns alltså inga säkra uppgifter    minskat är säkert många och varierande,
19055: om bortfallet beträffande hyresbostadsbestån-     beroende bl.a. på i vilket syfte hyresvärden
19056: det.                                              anskaffat bostaden. Alla orsaker framgår säkert
19057:    Enligt uppgifterna i folk- och bostadsräk-     inte genom att undersöka uppsägningar, även
19058: ningen år 1980 minskade antalet bostadslägen-     om det är skäl att göra dessa undersökningar.
19059: heter - då man jämför situationen vid tiden       Det framförs ofta att den förbättring av hyres-
19060: för räkningen med motsvarande situation år        gästens uppsägningsskydd som gjordes år 1970
19061: 1970 -     endast beträffande hyresbostäderna,    antingen direkt eller indirekt är den viktigaste
19062: om man granskar bostadslägenheterna enligt        orsaken till att utbudet på hyresbostäder
19063:                                             N:o 490                                               :9
19064: 
19065: minskat; Det förbättrade' · uppsägningsskyddet    stadsbytena: har hört till bostadsforskningens
19066: är knappast som sådant av störr~ betydelse        viktigaste objekt .under de två senaste åren.
19067: för det min:skade utbudet; ens i de fall då          Uppmärksamhet har under · de · senaste åren
19068: hyresvärden anskaffat bostaden för kommande       också annars fästs vid det minskade hyres-
19069: ecret eller motsvarande bruk. Däremot är be-      bostadsbeståndet och vid behovet att öka ut-
19070: t;delsen av en radikal minskning av hyres-        budet på hyresbostäder. Ministeriet för inri-
19071: intäkterna jämförd med t.ex. skattelindrings-     kesärendena tillsatte år 1979 en arbetsgrupp
19072: tiden, då även uppsägningsrätten var begränsad    för att utreda behovet av fritt finansierade
19073: för en viss tid, eller jämförd med den avkast~    hyresbostäder, hur stört ·bortfallet av dessa bo-
19074: ning andra vid samma tidpunkt till buds           städer är och vilka de viktigaste orsakerna tili
19075: stående investeringar kunde förväntas .ge, sä-    bortfallet är; Dessutom fick kommissionen ·som
19076: kert större. Sättet för hur inkomsten av hyres-   uppgift att framlägga förslag tili åtgärder för
19077: bostaden inflyter har också varit av betydelse.   att trygga · tillgången på fritt finansierade· hy-
19078: Om avkastningen av en uthyrd bostad är            resbostäder. Denna kommission för utredning
19079: mycket liten, medan en försäljning av bostaden    av tillgången på fritt . finansierade hyresbostä-
19080: ger en avsevärd avkastning i jämförelse med       der avgav sitt betänkande i september 1980
19081: andra tili buds stående investeringsformer, är    (Kommittebetänkande 1980: 46). I juni 1981
19082: det klart att bostaden förr eller senare blir     fattade statsrådet ett principbeslut om åtgärder
19083: såld. Skärpningen av beskattningen av hyresin-    för tryggande av det fritt finansierade hyres-
19084: komst har även i nämnvärd grad inverkat på        bostadsbeståndet och stävjande av bortfallet.
19085: viljan att hyra ut och på förväntningarna         Enligt beslutet kommer de allmänna anvis-
19086: beträffande inkomsterna. Bortfallet inom hyres-   ningarna om beräkningsgrunderna för hyra för
19087: bostadsbeståndet kan delvis förklaras med den     bostadslägenheter att justeras så, att de be-
19088: fortgående förändringen i näringsstrukturen       aktar de faktiska genomsnittliga godtagbara
19089: som började redan under föregående århundra-      kostnaderna för underhåll och reparation, samt
19090: de, samt flyttningsrörelsen från landsbygden      en skälig avkastning av fastighetens eller bo-
19091: till städerna, vilka fenomen ansluter sig till    stadens värde. Beredningen av de allmänna
19092: att efterfrågan inriktats på bostäder med högre   anvisningarna om beräkningsgrunderna dele-
19093: utrustningsnivå. Även det ovan nämnda fak-        gerades till bostadsrådets hyressektion.
19094: tum att byggnader om 1-2 bostäder och                I januari 1982 tillsatte inrikesministeriet
19095: bostäder med bristfällig utrustning bortfallit    en kommission för att utreda bl.a. medlen
19096: tyder på detta. Hyresbostadsbeståndet är näm-     för att trygga ett tillräckligt hyresbostadsbe-
19097: ligen rätt nytt och utrustningen på hög nivå.     stånd och för att främja grundreparationer av
19098: Efterfrågans inriktning har även förändrats i     hyresbostäder särskilt med beaktande av den
19099: en annan bemärkelse. I takt med att finan-        kommunala bostadsproduktionen, samt utreda
19100: sieringsmöjligheterna förbättrats har efter-      ett förfarande genom vilket utvecklingen av
19101: frågan under de senaste decennierna inriktats     hyrorna för å ena sidan de fritt finansierade
19102: på ägarbostäder i stället för på hyresbostäder.   bostäderna och å andra sidan aravabostäderna
19103:     V ad beträffar riksdagsman Zilliacus påpe-    skulle kunna förenhetligas särskilt med be-
19104: kandc om hur pengarna för bostadsforskning        aktande av att aravahyrorna inte överstiger
19105: använts må nämnas, att bostadsstyrelsen finan-    den hyresnivå som fastställts i de av statsrådet
19106:  sierat flera utredningar om bortfallet av bo-    godkända allmänna anvisningarna för hyres-
19107:  städer. År 1982 påbörjades en utredning om       nivån för bostadslägenheter. Hyresbostads-
19108: bostäder som står tomma. I den utreds på          kommissionens förslag ( Kommittebetänkande
19109: basen av materialet från folkräkningen år 1980    1982: 57) tili reducering av utbudet på hyres-
19110: hur de toroma bostäderna fördelar sig regio-      bostäder koncentrerar sig på att revidera sys-
19111: nalt och på olika bostadstyper, samt orsakerna    temet för reglering av hyrorna att antingen
19112:  till att de står tomma. Dessutom har bostads-    delvis eller helt avskaffa beskattningen av
19113:  styrelsen finansierat en undersökning om möj-    hyresintäkt och grundreparationsfonder samt
19114:  ligheterna att använda bostadshus som står       att avskaffa trycket på de hyresförhöjningar
19115:  tomma. Redan i detta skede visar utredningen     som föranleds av belåningsförfarandet i fråga
19116:  att en betydande del av de toroma bostäderna     om aravahyreshus. I betänkandet ingår även
19117:  är bristfälligt utrustade och främst befinner    ett förslag till täckande av de utgifter som
19118:  sig i glesbygden. Bostadsmarknaden och bo-       föranleds av höjningen av hyresnivån för att
19119: 2   088300230H
19120: 10                                          1982 vp.
19121: 
19122: andelarna av hyresgästernas boendekostnader        den närmaste framtiden att stadfästas av stats-
19123: skulle förbli skäliga. Eftersom hyresbostads-      rådet. Avgången i hyresbostadsbeståndet och
19124: kommissionens betänkande ( Kommiw!betän-           växlingarna i utbudet samt orsakerna tili dessa
19125: kande 1982: 57) är på remiss och detta skede       är ett befogat och intressant forskni.ngsobjekt.
19126: hålkr just på att avslutas, befattar jag mig       Härvidlag kommer man att återkomma till
19127: inte med detaljerna i förslaget. Att göra mera     saken i detta sammanhang. På basen av för-
19128: ingående förslag blir sålunda möjligt först        slag som framlagts av bl.a. den ovan nämnda
19129: efter remissbehandlingar.                          kommissionen för utredning av tillgången på
19130:    Vidare pågår vid inrikesministeriet en total-   fritt finansierade bostäder och av hyresbostads-
19131: revidering av hyreslagen, där också omständig-     kommissionen, samt på basen av utlåtanden
19132: heter som inverkat och inverkar på hyres-          som givits om dessa, fortgår utredandet av
19133: bostadsbeståndet är av betydelse.                  medlen som kan stimulera utbudet på hyres-
19134:    Planen för hur anslagen för bostadsforsk-       bostäder.
19135: ningen skall användas år 1983 kommer inom
19136:      Helsingfors den 14 februari 1983
19137: 
19138:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
19139:                                               1982 vp.
19140: 
19141: Kirjallinen kysymys n:o 491
19142: 
19143: 
19144: 
19145: 
19146:                                   Perho: Liikevaihtoverokäytännön muuttamisesta ravitsemisalalla
19147: 
19148: 
19149:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19150: 
19151:    Viime syksynä suoritetun devalvaation seu-        normaalia liikevaihtoverotasoa pienemmäksi.
19152: rauksena maassamme päädyttiin liikevaihtove-         Mm. Ruotsissa ravitsemisalan veroprosentti on
19153: ron korottamiseen 2 prosenttiyksiköllä. Käy-         noin puolet ja Hollannissa noin neljännes ylei-
19154: tännössä toimenpide merkitsee verotuksen pai-        sestä veroprosentista. Vaikka kysymyksessä oli-
19155: nopisteen siirtämistä välittömästä verotuksesta      sikin verotuksellinen erillistapaus, tulisi mei-
19156: välillisen verotuksen puolelle. Tätä veropoliit-     dänkin maassamme vakavasti harkita sanotun-
19157: tista periaatetta on pidettävä hyväksyttävänä ja     laiseen järjestelmään siirtymistä. Ellei tähän
19158: sitä ovat useat puolueet jo pitkään ohjelmissaan     kuitenkaan olisi mahdollisuuksia, tulisi harkita
19159: vaatineet.                                           muita toimenpiteitä, mm. palkkojen ottamista
19160:    Toimenpide merkitsee kuitenkin tällä kertaa       esimerkiksi 60-prosenttisesti huomioon vähen-
19161: veroasteen kohoamista. Sen seuraukset eri elin-      nyskelpoisina ostoina. Toimenpiteillä olisi myös
19162: keinoelämän aloilla ovat myös erilaiset. Kun         ravitsemisalan kannattavuutta parantava vaiku-
19163: maamme matkailutase jo vuonna 1982 näyttää           tus.
19164: kääntyneen negatiiviseksi, on ilmeistä, että teh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19165: ty liikevaihtoveroprosentin korotuspäätös tulee      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19166: vaikuttamaan samaan suuntaan ja heikentämään         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19167: matkailuelinkeinoon kiinteästi liittyvän ravitse-    vaksi seuraavan kysymyksen:
19168: misalan kannattavuutta. Siksi tulisi suunnitella
19169: toimenpiteitä kansainvälisen kilpailukykymme                    Onko Hallituksessa harkittu liikevaih-
19170: ylläpitämiseksi ja kannattavuuden parantami-                 toveron porrastusta keinona maamme
19171: seksi tällä alalla.                                          matkailutaseen ja ravitsemisalan kannat-
19172:    Monissa Euroopan maissa liikevaihtoveropro-               tavuuden parantamiseksi tai muita sa-
19173: sentti on porrastettu hotelli- ja ravintola-alalla           maan tulokseen johtavia keinoja?
19174:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1982
19175: 
19176:                                            Heikki Perho
19177: 
19178: 
19179: 
19180: 
19181: 0883001852
19182: 2                                            1982 vp.
19183: 
19184: 
19185: 
19186: 
19187:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19188: 
19189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jäisivät alemman verotuskohtelun alaisiksi.
19190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Kun sanotut tavarat olisivat normaalista kau-
19191: olette 30 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn          pasta tai kioskista myytyinä täysin verollisia,
19192: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ei liikevaihtoverotukselle asetetusta neutraali-
19193: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suuden vaatimuksesta enää voitaisi puhua.
19194: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-            Puheena oleva järjestelmä johtaisi myös epä-
19195: jallisesta kysymyksestä n:o 491:                    terveisiin järjestelyihin, koska em. tavaroiden
19196:                                                     myyntiä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä kan-
19197:          Onko Hallituksessa harkittu liikevaih-     nattaisi verotuksellisten syiden vuoksi pyrkiä
19198:        toveron porrastusta keinona maamme           lisäämään. Valvontamahdollisuudet myös niissä
19199:        matkailutaseen ja ravitsemisalan kannat-     tapauksissa, joissa samalla verovelvollisella on
19200:        tavuuden parantamiseksi tai muita sa-        sekä kauppaliikkeitä että majoitus- ja ravitse-
19201:        maan tulokseen johtavia keinoja?             misliikkeitä, olisivat vähäiset. Asiaa Ruotsissa
19202:                                                     selvitelleen toimikunnan (SOU 1977: 91} mu-
19203:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan ravintoloiden ruokatarjoilun verottaminen
19204: vasti seuraavaa:                                    normaalista poikkeavan menettelyn mukaisesti
19205:    Liikevaihtovero on suoritettava valtiolle lii-   onkin aiheuttanut huomattavia vaikeuksia niin
19206: ketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran           verovelvollisille kuin veroviranomaisillekin.
19207: myynnistä, joksi katsotaan myös majoitus- ja        Myynnin jakauman oikeellisuutta ei ole kyetty
19208: ravitsemisliikkeissä tapahtuva tarjoilu. Hotelli-   valvomaan edes erillisten kassojen avulla.
19209: huoneiden vuokrauksesta ei sen sijaan, toisin          Lisäksi on otettava huomioon, että meillä,
19210: kuin esimerkiksi Ruotsissa, ole suoritettava lii-   toisin kuin Ruotsissa, ravitsemisliikkeiden myy-
19211: kevaihtoveroa.                                      mät ruoka-annokset ovat jo osittain liikevaihto-
19212:    Kysymyksen perusteluissa esitetyistä erilai-     verotuen piirissä. Peruselintarvikkeiden osalta
19213: sista vaihtoehdoista on todettava, että kaikissa    veroa peritään vain jalostuskustannuksista ja
19214: pohjoismaissa, Suomi mukaan luettuna, liike-        myyntipalkkioista alkutuottajan saaman hin-
19215: vaihtoverotus tapahtuu yhden verokannan mu-         nanosan jäädessä verotuksen ulkopuolelle. Eräi-
19216: kaisesti. Ruotsissa hotellihuoneiden vuokrauk-      den elintarvikkeiden osalta saadaan tämä alku-
19217: sen ja ravintoloissa tapahtuvan tarjoilun vero-     tuotevähennys tehdä korotettuna eli 1,5-1,9-
19218: tusarvoa on alennettu, mutta vero peritään          kertaisena. Niitä sisältävissä tuotteissa liikevaih-
19219: alennetusta verotusarvosta yleisen verokannan       toverotuki on vastaavasti suurempi. Niin ikään
19220: mukaisesti.                                         aterioiden valmistuksessa käytettävät koneet
19221:    Tarjoilua ei kuitenkaan voida liikevaihtove-     ja laitteet kuuluvat investointien liikevaihtove-
19222: rotuksessa asettaa eri asemaan kuin muuta ma-       rohuojennusten piiriin.
19223: joitus- ja ravitsemisliikkeissä tapahtuvaa myyn-       Mitä sitten tulee kysymyksen perusteluissa
19224: tiä, koska jälkikäteen tapahtuva valvonta on        esitettyyn palkkojen vähennyskelpoisuuteen lii-
19225: mahdotonta. Tästä syystä olisi myös tuo muu         kevaihtoverotuksessa, niin perusperiaatteena lii-
19226: myynti säädettävä alemman verotuskohtelun           kevaihtoverotuksessamme on, että vain verol-
19227: alaiseksi. Majoitus- ja ravitsemisliikkeissä saa-   listen tavaroiden ostohinnat ovat vähennyskel-
19228: daan tarjailtavien ruokien ja virvokkeiden li-      poisia. Ellei tällaista sääntöä olisi, vero ker-
19229: säksi myydä kauppa- ja teollisuusministeriön        taantuisi raaka-aineiden ja jälleenmyytävien ta-
19230: päätöksen (525/69) mukaan 35:een eri ryh-           varoiden kohdalla. Työpalkoista ei makseta lii-
19231: mään kuuluvia tavaroita. Kaikki nämä tavarat        kevaihtoveroa. Tästä syystä ei niiden vähentä-
19232:                                             N:o 491                                              3
19233: 
19234: miselle liikevaihtoverotuksessa ole perustetta.   tettujen liikevaihtoverotoimenpiteiden avulla ei
19235: Palkkoja ei tiettävästi vähennetäkään minkään     voida pitää tarkoituksenmukaisena. Matkailun
19236: maan liikevaihtoverojärjestelmässä.               edistäminen kansallisten etujen pohjalta voi sen
19237:   Edellä sanotun seikat huomioon ottaen           sijaan soveliaimmin toteutua jo tähän asti käy-
19238: maamme matkailutaseen ja ravitsemisalan kan-      tettyjä tai niihin verrattavia keinoja tehosta-
19239: nattavuuden parantamista kysymyksessä tarkoi-     malla.
19240:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1983
19241: 
19242:                                                                         Ministeri Jermu Laine
19243: 4                                           1982 vp.
19244: 
19245: 
19246: 
19247: 
19248:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19249: 
19250:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Då varorna vore fullt beskattningsbara vid för-
19251: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      säljning i normala affärer eller kiosker, skulle
19252: av den 30 december 1982 till vederbörande          inte längre det neutralitetskrav som ställs på
19253: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     omsättningsbeskattningen vara uppfyllt.
19254: jande av riksdagsman Heikki Perho ställda             Ifrågavarande system skulle även leda till
19255: spörsmål nr 491:                                   osunda arrangemang, emedan det av beskatt-
19256:                                                    ningsskäl skulle löna sig att öka försäljningen
19257:           Har Regeringen övervägt att avtrap-      av ovan nämnda varor i härbärgerings- och
19258:        pa omsättningsskatten såsom ett medel       förplägnadsrörelser. Övervakningsmöjligheterna
19259:        att förbättra landets turistbalans och      i de fall, där samma skattskyldiga innehar så-
19260:        lönsamheten inom förplägnadsbranschen,      väl affärsrörelser som härbärgerings- och för-
19261:        eller andra medel för uppnående av          plägnadsrörelser, vore också små. Enligt den
19262:        samma resultat?                             kommission som i Sverige utrett saken (SOU
19263:                                                    1977: 91) har det, att restaurangernas matser-
19264:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vering beskattas genom ett förfarande som av-
19265: samt anföra följande:                              viker från det normala, medfört betydande svå-
19266:    Omsättningsskatt skall erläggas tili staten     righeter såväl för de skattskyldiga som för
19267: för försäljning av vara i form av affärsverk-      skattemyndigheterna. Man har inte kunnat
19268: samhet, vartili även anses höra den servering      övervaka riktigheten i den interna fördelningen
19269: som äger rum i härbärgerings- och förpläg-         av försäljningen ens med tillhjälp av separata
19270: nadsrörelser. För uthyrning av hotellrum skall     kassor.
19271: däremot inte, i motsats tili vad förhållandet är      Dessutom bör det beaktas att hos oss, tili
19272: t. ex. i Sverige, betalas omsättningsskatt.        åtskilinad från vad förhållandet är i Sverige,
19273:    Angående de olika alternativ som framförts      de matportioner som förplägnadsrörelserna
19274: i motiveringen tili spörsmålet kan det konstate-   säljer redan delvis berörs av omsättningsskatte-
19275: ras att omsättningsbeskattningen i samtliga nor-   stödet. I fråga om baslivsmedel uppbärs skatt
19276: diska Iänder, Finland medräknat, sker i enlighet   endast på förädlingskostnader och försäljnings-
19277: med en enda skattesats. I Sverige har beskatt-     arvoden, medan den del av priset som tillfaller
19278: ningsvärdet för uthyrning av hotellrum samt        primärproducenten faller utanför beskattning-
19279: för den servering som äger rum i restauranger      en. I fråga om vissa livsmedel får detta primär-
19280: nedsatts, men skatten uppbärs på det nedsatta      produktavdrag göras förhöjt, dvs. 1,5-1,9-
19281: beskattningsvärdet enligt en allmän skattesats.    faldigt. I produkter som innehåller dessa är
19282:    Serveringen kan emellertid inte vid omsätt-     omsättningsskattestödet i motsvarande mån
19283: ningsbeskattningen ges en särställning i för-      större. Likaså gäller omsättningsskattelättnader-
19284: hållande tili annan försäljning i härbärgerings-   na för investeringar även de maskiner och an-
19285: och förplägnadsrörelser, emedan övervakning i      ordningar som behövs vid tiliredandet av mål-
19286: efterskott vore omöjlig att ordna. Av denna        tiderna.
19287: orsak borde även angående den övriga försälj-         Vad sedan beträffar den i motiveringen tili
19288: ningen stadgas, att den skall underkastas lägre    spörsmålet framförda tanken att lönerna borde
19289: beskattning. I härbärgerings- och förplägnads-     vara avdragsgilia vid omsättningsbeskattningen,
19290: rörelser får, förutom den mat och dryck som        kan det sägas att grundprincipen för vår om-
19291: där serveras, även säljas till 35 olika grupper    sättningsbeskattning är den, att endast be-
19292: hörande varor i enlighet med handels- och in-      skattningsbara varors inköpspriser är avdrags-
19293: dustriministeriets beslut (525/69). Alla dessa     gilla. Om en sådan regel inte fanns, skulle
19294: varor skulle bli underkastade lägre beskattning.   skatten mångfaldigas i fråga om råvarorna och
19295:                                             N:o 491                                              5
19296: 
19297: de varor som återförsäljs. På arbetslöner be-      att förbättra landets turistbalans eller lönsam-
19298: talas inte omsättningsskatt. Av den anledning-     heten inom förplägnadsbranschen med tillhjälp
19299: en föreligger ingen grund för ett avdragande av    av sådana omsättningsskatteåtgärder som avses
19300: dem i omsättningsbeskattningen. Löner avdras       i spörsmålet. Däremot kan turismen lämpligen
19301: veterligen inte i något lands omsättningsskatte-   främjas på basen av nationella intressen genom
19302: system.                                            en effektivering av redan förefintliga eller med
19303:    Med beaktande av de ovan anförda omstän-        dessa jämförbara medel.
19304: digheterna kan det inte anses ändamålsenligt
19305:      Helsingfors den 2 februari 1983
19306: 
19307:                                                                          Minister ] ermu Laine
19308: 
19309: 
19310: 
19311: 
19312: 0883001852
19313: 1
19314: 
19315: 
19316: 1
19317: 
19318: 
19319: 1
19320: 
19321: 
19322:     1
19323: 
19324: 
19325:     1
19326: 
19327: 
19328:     1
19329: 
19330: 
19331:         1
19332: 
19333: 
19334:         1
19335: 
19336: 
19337:         1
19338: 
19339: 
19340:             1
19341: 
19342: 
19343:             1
19344: 
19345: 
19346:             1
19347: 
19348: 
19349:                 1
19350: 
19351: 
19352:                 1
19353:                                              1982 vp.
19354: 
19355: Skriftligt spörsmål nr 492
19356: 
19357: 
19358: 
19359: 
19360:                                   Malm m. fl.: Om förbättringen av den svenskspråkiga servicen
19361:                                      vid Folkpensionsanstaltens central för rehabiliteringsforskning
19362:                                      i Åbo
19363: 
19364: 
19365:                              Till Riksdagens Herr Talman
19366: 
19367:     Folkpensionsanstaltens cetral för rehabilite-   vård som ges sker på klientens eget modersmål
19368: ringsforskning i Åbo är en modern central för       och att man inte går miste om centralens hög-
19369: forskning, undersökning och information när         klassiga rehabilitering på grund av språksvårig-
19370: det gäller rehabilitering.                          heter.
19371:    Centralens forskningsverksamhet när det             I praktiken har det visat sig att de ensprå-
19372: gäller utvecldande av metoder för rehabilite-       kigt svenskspråkiga patienterna har haft svårig-
19373: ring och förebyggande av sjukdomar är av hög        heter att klara sig vid centralen.
19374: klass. Likaså är informationen, utbildningen           Också om en del av den direkta läkarvården
19375: och publikationsverksamheten från anstalten av      ges på svenska så går en hei del av den prak-
19376: stor betydelse för rehabiliteringsverksamheten i    tiska verksamheten, informationen och upplys-
19377: hela vårt land.                                     ningarna förbi patienterna på grund av att den
19378:     Rehabiliteringsundersökningar och bestäm-       svenskspråkiga servicen inte är tillfredsställan-
19379: ning av arbetsoförmåga hos enskilda klienter        de. Det finnes fall där enskilda patienter gått
19380: utgör en omfattande del av centralens verk-         miste om fortsatt behandling och inte fullföljt
19381: samhet. Folkpensionsanstalten remitterar år-        centralens rekommendationer på grund av att
19382: ligen 3 000-4 000 klienter tili centralen för       man inte kunnat tillgodogöra sig informationen,
19383: undersökningar av olika slag.                       som personalen gett.
19384:     Undersökningen av klienter utföres för reha-       Med hänvlsning tili ovanstående ber under-
19385: bilitering och bestämning av arbetsförmåga, ar-     teclmade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
19386: betsprövning för att finna nytt yrke för klient     dagsordningen föreskriver tili vederbörande
19387: på basen av arbetsförhet, anlag och lämplighet      medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
19388: osv. Vid centralen ger man fysioterapi, ergo-       mål:
19389: terapi och näringsterapi. Likaså finnes ett labo-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19390: ratorium för klinisk fysiologi och neurofysio-              taga för att den svenskspråkiga servicen
19391: logi.                                                       vid Folkpensionsanstaltens central för
19392:     Centralens verksamhet för en enskild klient             rehabiliteringsforskning i Åbo skall för-
19393:  är således vittomfattande. Samtidigt är den                bättras så att de svenskspråkiga klien-
19394:  speciell och kräver engagemang från klientens              terna full t skall kunna tillgodogöra sig
19395:  sida. Det är därför synnerligen viktigt att den            den högklassiga vård centralen ger?
19396:       Helsingfors den 29 december 1982
19397: 
19398:          Håkan Malm                     Ole Norrback                 Boris Renlund
19399:          Henrik Westerlund              Elisabeth Rehn               Gunnar Häggblom
19400:                 Jutta Zilliacus                              Ingvar S. Melin
19401: 
19402: 
19403: 
19404: 
19405: 0883001863
19406: 2                                           1982 vp.
19407: 
19408: Kirjallinen kysymys n:o 492                                                             Suomennos
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413:                                   Malm ym.: Kansaneläkelaitoksen Turussa sijaitsevan kuntoutus-
19414:                                      tutkimuskeskuksen ruotsinkielisen palvelun parantamisesta
19415: 
19416: 
19417:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19418: 
19419:    Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskes-      tärkeätä, että annettava hoito annetaan asiak-
19420: kus Turussa on nykyaikainen tutkimus- ja in-       kaalle hänen omalla äidinkielellään ja että kes-
19421: formaatiokeskus kuntoutuksen alalla.               kuksen korkealuokkainen kuntoutus ei mene
19422:    Keskuksen tutkimustyö kuntoutusmenetel-         hukkaan kielivaikeuksien takia. Käytännössä
19423: mien kehittämisessä ja sairauksien ehkäisyssä      on osoittautunut, että vain ruotsin kieltä osaa-
19424: on korkeatasoista. Samoin tämän laitoksen in-      villa potilailla on ollut vaikeuksia tulla toimeen
19425: formaatio-, koulutus- ja julkaisutoiminta on       keskuksessa. Vaikka osa välittömästä lääkärin-
19426: merkittävää koko maamme kuntoutustoiminnan         hoidosta annetaankin ruotsin kielellä, niin mel-
19427: kannalta.                                          koinen osa käytännön toiminnasta, informaa-
19428:    Kuntoutustutkimukset ja yksityisten asiak-      tiosta ja valistuksesta ei tavoita potilaita sen
19429: kaiden      työkyvyttömyyden    määritteleminen    takia, että ruotsinkielinen palvelu ei ole tyy-
19430: muodostavat huomattavan osan keskuksen toi-        dyttävää. On olemassa sellaisia tapauksia, jois-
19431: minnasta. Kansaneläkelaitos lähettää vuosittain    sa potilaat eivät ole saaneet jatkohoitoa eivät-
19432: 3 000-4 000 asiakasta keskukseen erilaisiin        kä ole noudattaneet keskuksen suosituksia, kos-
19433: tutkimuksiin.                                      ka he eivät ole ymmärtäneet informaatiota, jota
19434:    Asiakkaiden tutkimuksia suoritetaan kun-        henkilökunta on antanut.
19435: toutuksen vuoksi ja heidän työkykynsä määrit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19436: telemiseksi, työkokeilun avulla yritetään löytää   tyksen 37 §:n momenttiin viitaten esitämme
19437: uusi ammatti asiakkaalle hänen työkykynsä,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19438: taipumustensa ja soveltuvuutensa pohjalta jne.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19439: Keskuksessa annetaan fysioterapiaa, ergotera-
19440: piaa ja ravintoterapiaa. Tämän lisäksi on ole-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19441: massa kliinisen fysiologian ja neurofysiologian           ryhtyä, jotta Kansaneläkelaitoksen Tu-
19442: laboratorio.                                              russa sijaitsevan kuntoutustutkimuskes-
19443:    Y:ksityisen asiakkaan kannalta katsottuna              kuksen palvelua parannetaan siten, että
19444: keskuksen toiminta on siten hyvinkin laajaa.              ruotsinkieliset asiakkaat voisivat täysi-
19445: Samalla se on erikoista ja vaatii asiakkaan ta-           tehoisesti käyttää hyväkseen sitä kor-
19446: holta aktiivisuutta. Tämän vuoksi on erittäin             keatasoista hoitoa, }ota keskus antaa?
19447:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1982
19448: 
19449:          Håkan Malm                    Ole Norrback                 Boris Renlund
19450:          Henrik Westerlund             Elisabeth Rehn               Gunnar Häggblom
19451:                 Jutta Zilliacus                             Ingvar S. Melin
19452:                                              N:o 492                                               3
19453: 
19454: 
19455: 
19456: 
19457:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19458: 
19459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tien yhteydessä. Kuntoutustutkimuskeskuksessa
19460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuonna 1982 tutkituista noin 5 000 asiakkaas-
19461: olette 30 päivänä joulukuuta 1982 päivätyn         ta noin 10 on ollut vain ruotsia puhuvia.
19462: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Työkykytutkimukseen ja kuntoutusmahdolli-
19463: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suuksien arviointiin tulevia asiakkaita valmis-
19464: edustaja Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta          tellaan tutkimuksiinsa Kansaneläkelaitoksen pai-
19465: kirjallisesta kysymyksestä n:o 492:                kallistoimistoissa. Paikallistoimiston toimihen-
19466:                                                    kilöt kertovat tutkimuksen syistä ja tavoitteis-
19467:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ta. Tämän alkuinformaation onnistumisesta ja
19468:        ryhtyä, jotta Kansaneläkelaitoksen Tu-      laajuudesta riippuu huomattavasti itse tutki-
19469:        russa sijaitsevan kuntoutustutkimuskes-     muksen onnistuminen. Jo ennen tutkimukseen
19470:        kuksen palvelua parannetaan siten, että     tuloaan saavat työkyky- ja kuntoutustutkimus-
19471:        ruotsinkieliset asiakkaat voisivat täysi-   asiakkaat esitemateriaalia ja kyselylomakkeita.
19472:        tehoisesti käyttää hyväkseen sitä kor-      Esitemateriaali ja useimmat lomakkeet on kään-
19473:        keatasoista hoitoa, jota keskus antaa?      netty ruotsiksi. Ruotsinkielisille asiakkaille lä-
19474:                                                    hetetään tämä aineisto heidän äidinkielellään.
19475:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Koko kuntoutustutkimuskeskuksen toiminta-
19476: vasti seuraavaa:                                   ajan on kiinnitetty erityistä huomiota ruotsin-
19477:    Valtiopäiväjärjestyksen 83 a §:n mukaan         kielisten asiakkaiden palveluun. Tutkimuksiin
19478: Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja t01mmtaa         on pyritty kytkemään mukaan sellaisia lääkä-
19479: valvoo 12 eduskunnan asettamaa valtuutettua.       reitä, sosiaalityöntekijöitä ja muita ammatti-
19480: Kansaneläkelaitos on siten välittömästi edus-      henkilöitä, jotka kykenevät kommunikoimaan
19481: kunnan valvonnan alainen itsenäinen julkisoi-      asiakkaan kanssa nänen äidinkielellään. Ruotsin
19482: keudellinen sosiaalivakuutuslaitos. Vaikka ky-     kielen taitoisia henkilöitä on kuntoutustutki-
19483: symyksessä tarkoitettu, Kansaneläkelaitoksen       muskeskuksen kaikissa toimintayksiköissä ja
19484: toimintaa yleisesti sivuava asia kuuluisikin en-   heidän kielitaitoaan on pyritty ylläpitämään ja
19485: sisijaisesti eduskunnan asettaman valvontaeli-     kehittämään muun muassa kielikursseilla. Mikäli
19486: men toimivaltaan, sosiaali- ja terveysministeriö   asiakas on vielä kuntoutustutkimuskeskuksessa
19487: ilmoittaa Kansaneläkelaitokselta saamansa lau-     joutunut täyttämään kyselylomakkeita, on ne-
19488: sunnon perusteella Turussa sijaitsevan kuntou-     kin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan kään-
19489: tustutkimuskeskuksen toiminnasta seuraavaa.        netty ruotsin kielelle. Kuntoutustutkimuskes-
19490:    Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskes-      kuksessa toimii useita pitkälle koulutettuja eri-
19491: kuksessa tehdään kuntoutukseen ja sairauksien      koisasiantuntijoita. Koska tällaisilta asiantunti-
19492: ehkäisyyn liittyvää tutkimustyötä ja tutkitaan     joilta vaadittavia kelpoisuusehtoja täyttäviä
19493: työkyvyn arviointia ja kuntoutustutkimusta         henkilöitä ei ole kovinkaan runsaasti, ei toimi-
19494: varten lähettyjä asiakkaita. Nämä tulevat eri      henkilöitä valittaessa aina ole voitu kiinnittää
19495: puolilta maata Kansaneläkelaitoksen paikallis-     enststjalsta huomiota heidän kielitaitoonsa.
19496: toimistojen ja muiden toimipisteiden lähettä-      Mikäli vain ruotsia puhuva henkilö joutuu
19497: minä. Työkyvyn arviointia ja kuntoutustutki-       kommunikoimaan tällaisen asiantuntijan kans-
19498: musta varten lähetettyjä asiakkaita on noin        sa, tällöinkin pyritään mahdollisuuksien mu-
19499: 1 000 vuodessa. Muut, noin 4 000 asiakasta         kaan tulkitsemaan asiat ruotsin kielelle.
19500: vuodessa, tutkitaan erilaisten tutkimusprojek-
19501:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1983
19502: 
19503:                                                                     Ministeri Marjatta Väänänen
19504: 4                                              1982 vp.
19505: 
19506: 
19507: 
19508: 
19509:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19510: 
19511:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          söks i samband med olika forskningsprojekt.
19512: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Av de ca 5 000 klienter som år 1982 under-
19513: av den 30 december 1982 till vederbörande             söktes vid centralen var ca 10 sådana som
19514: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        talade endast svenska.
19515: jande av riksdagsman Håkan Malm m.fl. under-             De klienter som kommer tili centralen för
19516: tecknade spörsmål nr 492:                             bestämning av arbetsförmåga och bedömning
19517:                                                       av rehabiliteringsmöjligheterna förbereds för
19518:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        undersökningarna vid Folkpensionsanstaltens
19519:        taga för att den svenskspråkiga servicen       lokalbyråer. Lokalbyråns funktionärer infor-
19520:        vid Folkpensionsanstaltens central för         merar om orsakerna till undersökningen och
19521:        rehabiliteringsforskning i Aho skall för-      undersökningens mål. Denna begynnelseinfor-
19522:        bättras så att de svenskspråkiga klien-        mation och dess omfattning inverkar i hög
19523:        terna fullt skall kunna tillgodogöra sig       grad på hur själva undersökningen lyckas.
19524:        den högklassiga vård centralen ger?            Redan innan klienterna kommer tili centralen
19525:                                                       för undersökning får de broschyrer och fråge-
19526:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        formulär. Broschyrerna och de flesta blanketter
19527: samt anföra följande:                                 är översatta till svenska. De svenskspråkiga
19528:     Enligt 83 a § riksdagsordningen övervakas         klienterna får detta materia! på sitt modersmål.
19529: Folkpensionsanstaltens förvaltning och verk-            Under hela den tid centralen för rehabiliterings-
19530: samhet av tolv av riksdagen tillsatta fullmäk-        forskning verkat har man fäst särskild upp-
19531: tige. Folkpensionsanstalten är sålunda en själv-      märksamhet vid den service som ges svensk-
19532: ständig offentligrättslig socialförsäkringsanstalt,   språkiga klienter. I mån av möjlighet har i
19533: som står under riksdagens tillsyn. Även om            undersökningarna engagerats sådana läkare, so-
19534: det i spörsmålet avsedda ärendet, som allmänt         cialarbetare och annan fackpersonal som kan
19535: tangerar Folkpensionsanstaltens verksamt, i           kommunicera med klienten på hans mo-
19536: första hand hör tili det av riksdagen tillsatta       dersmål. Vid alla verksamhetsenheter inom
19537: tillsynsorganets befogenhet, meddelar social-         centralen finns personer som kan svenska och
19538: och hälsovårdsministeriet på grundvalen av            dessa har haft möjlighet att upprätthålla och
19539: ett utlåtande från Folkpensionsanstalten föl-         utveckla sina språkkunskaper bl.a. genom
19540: jande om centralen för rehabiliteringsforskning       språkkurser. Om klienten ännu vid centralen
19541: i Abo.                                                har varit tvungen att fylla i frågeformulär har
19542:     Vid Folkpensionsanstaltens central för reha-       även dessa i mån av möjlighet och behov
19543: biliterings'forskning utförs forskningsarbete som     översatts tili svenska. Vid centralen för reha-
19544: ansluter sig till rehabilitering och förebyggande     biliteringsforskning verkar många långt ut-
19545: av sjukdomar och undersöks klienter som sänts         bildade personer med sakkunskap på ett visst
19546: tili centralen för bestämning av arbetsförmåga        område. Eftersom det inte finns alltför många
19547: och rehabiliteringsundersökning. Dessa klienter       sådana personer som uppfyller kompetens-
19548: kommer från olika håll i landet och har sänts         kraven för dessa sakkunniga, har man vid
19549: till centralen från Folkpensionsanstaltens lokal-     valet av funktionärer inte alltid kunnat fästa
19550: byråer och övriga verksamhetspunkter. Antalet         primär vikt vid deras språkkunskaper. Om en
19551: klienter, som har sänts tili centralen för be-        person, som kan endast svenska, måste kom-
19552: stämning av arbetsförmåga och rehabiliterings-        municera med en sådan sakkunnig, försöker
19553: undersökning, uppgår tili ca 1 000 per år.            man även i detta fall att i mån av möjlighet
19554: De övriga, ca 4 000 klienter per år, under-            tolka saken till svenska.
19555:       Helsingfors den 1 februari 1983
19556: 
19557:                                                                         Minister Marjatta Väänänen
19558:                                                1982 vp.
19559: 
19560: Skriftligt spörsmål nr 493
19561: 
19562: 
19563:                                    Melin: Om förhöjningen av fastigheters beskattningsvärden
19564: 
19565:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19566: 
19567:    Regeringsformens 61 § 1 mom. som lyder:            med det femfaldiga för egnahem och små hus
19568: "Angående skatt, jämväl tullbeskattning stadgas       med två lägenheter. För allt flera egnahems-
19569: genom lag, för obestämd eller för viss tid. Det-      ägare innebär det att de samtidigt betalar både
19570: samma gäller om ändring eller upphävande av           förmögenhetsskatt och inkomstskatt för egen
19571: tidigare införd skatt samt om allmänna besvär"        bostad.
19572: är av hävd en hörnsten i riksdagens rättigheter.         Effekten av dessa planerade skatteskärp-
19573:     I förenings- och säkerhetsakten av 1789 som       ningar är desto mera kännbar, då den samman-
19574: hade karaktär av regeringsform och som i              faller med den stigande gatuavgiften.
19575: tillämpliga delar var gällande lag i Finland till        Tomtbeskattningen som beräknas enligt
19576: 1919, stadgas i 5 §: "Som den rätta friheten          byggnadsrätten uppfattas av många som oskä-
19577: består uti att fritt giva till rikets underhåll       lig, då byggnadsrätten på senare år har utökats.
19578: vad finnes nödigt, så äger svenska folket därom       Det innebär att en egnahemsägare bestraffas för
19579: en ostridig rätt att med konungen rådslå, jäm-        outnvttjad byggnadsrätt. Nyttan av denna bygg-
19580: ka, avslå och överenskomma." Denna rätt ut-           nadsrätt, som förelig~>:er men inte utnyttjas,
19581: övades av ständerna.                                  realiseras först vid försäljning av egnahemshuset
19582:     För jämförelsens skull kan nämnas att det         och tomten. Ett eget hem är emellertid inte av-
19583: i 1809 års svenska regeringsform 57 § stadgas:        sett att vara ett bytesobjekt. Man kan inte
19584: "Svenska folkets urgamla rätt att sig beskatta        värja sig för intrycket att riksdagens hävd-
19585: utövas av riksdagen allena". Detta återger den        vunna rätt att stifta skattelagar här har åsido-
19586: praxis som länge varit gällande även för Fin-         s!ltts.
19587: lands del.                                               Hänvisande tili det ovan anförda vili jag i
19588:     Enligt tillgängliga uppgifter har skattestyrel-   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
19589: sen i direktiv år 1981 givna tililänsskattemyn-       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
19590: digheter, skattenämnder och skattebyråer med          rådet ställa följande spörsmål:
19591: förbigående av riksdagen, vars beskattningsrätt
19592: har åsidosatts, beordrat om en kännbar skärp-                   Är Regeringen medveten om att den
19593: ning av tomtbeskattningen.                                   förhöjning av fastigheternas beskatt-
19594:     För tre år sedan var avsikten att med lagstift-          ningsvärden som nu håller på att ske
19595: ning skärpa tomtbeskattningen. Lagförslaget                  på ett väsentligt sätt kan öka förmögen.-
19596: som skulle ha lett tili en långt gående skärp-               hetsbeskattningen, beskattningen av in-
19597: ning av tomtbeskattnignen fick dock ett nega-                komst för bostad, arvs- och gåvobeskatt-
19598: tivt mottagande både av olika remissinstanser                ningen, gatuavgiften, prövningsbeskatt-
19599: och i regeringen. Lagförslaget avgavs därför                 ningen och stämpelbeskattningen och att
19600: aldrig tili riksdagen.                                       en på detta sätt och genom förvalt-
19601:     Skattestyrelsen söker emellertid nu att nå               ningsdirektiv genomförd förhöjning av
19602: samma mål på administrativ väg genom att i                   skattebördan uppenbart strider mot
19603: direktiv tili skattemyndigheterna, med stöd av               principerna i 61 § av regeringsformen,
19604: ett beslut av finansministeriet (27. 11. 1975/               enligt vilka man med lag stadgar om
19605:  899), beordra en motsvarande höjning av tomt-               beskattningen, och
19606: beskattningen.                                                  vilka åtgärder ämnar Regeringen där-
19607:     Verkningarna av skattestyrelsens direktiv                för vidta för att förhindra verkningarna
19608:  uppskattas i Helsingfors i vissa stadsdelar inne-           av den pågående förhöjningen av olika
19609: bära att tomtbeskattningen tili 1985 skärps                  skatter?
19610:       Helsingfors den 4 januari 1983
19611: 
19612:                                          Ingvar S. Melin
19613: 0883002217
19614: 2                                              1982 vp.
19615: 
19616: Kirjallinen kysymys n:o 493                                                                 Suomennos
19617: 
19618: 
19619:                                    Melin: Kiinteistöjen verotusarvojen korottamisesta
19620: 
19621: 
19622:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19623: 
19624:     Hallitusmuodon 61 §:n 1 momentti, joka               On arvioitu, että verohallituksen ohjeet mer-
19625: kuuluu: "Verosta, myöskin tulliverotuksesta           kitsevät Helsingin eräissä kaupunginosissa sitä,
19626: säädetään lailla, määräämättömäksi tai määrä-         että tonttiverotus vuoteen 1985 mennessä ki-
19627: ajaksi. Sama olkoon voimassa entisen veron            ristyy viisinkertaiseksi omakotitalojen ja pari-
19628: muuttamisesta tai lakkauttamisesta sekä ylei-         talojen kohdalla. Yhä useampien omakotitalojen
19629: sistä rasituksista", on perinteisesti ollut eräs      omistajien osalta tämä merkitsee sitä, että he
19630: eduskunnan oikeuksien kulmakivistä.                   maksavat samanaikaisesti sekä varallisuusveroa
19631:     Vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjan, joka       että tuloveroa omasta asunnostaan.
19632: oli hallitusmuodon luontoinen ja joka soveltu-           Näiden suunniteltujen veronkorotusten teho
19633: vin osin oli voimassa olevaa oikeutta Suomessa        on sitä tuntuvampi, kun se tapahtuu samaan
19634: aina vuoteen 1919 saakka, 5 §: ssä säädetään:         aikaan kun katumaksut nousevat.
19635: "Koska oikea vapaus on siinä, että Valtakun-             Monet pitävät tonttiverotusta kohtuutto-
19636: nan voimassa pitämistä varten vapaasti annetaan       mana, koska se lasketaan rakennusoikeuden pe-
19637: mitä tarpeelliseksi nähdään: niin on Ruotsin          rusteella ja koska rakennusoikeutta on viime
19638: kansalla kieltämätöin oikeus sitä Kuninkaan           vuosina lisätty. Tämä merkitsee sitä, että oma-
19639: kanssa tuumia, sovitella, kieltää ja myöntää."        kotitalon omistajaa rangaistaan käyttämättö-
19640: Tätä oikeutta käyttivät säädyt.                       mästä rakennusoikeudesta. Hyöty tästä raken-
19641:     Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Ruot-      nusoikeudesta, joka on olemassa, mutta jota ei
19642: sin vuoden 1809 hallitusmuodon 57 §:ssä sää-          käytetä, realisoituu vasta silloin kun omakoti-
19643: detään: "Ruotsin kansan ikivanhaa oikeutta            talo ja tontti myydään. Omaa kotia ei kuiten-
19644: itseään verottaa käyttää eduskunta yksin".            kaan ole tarkoitettu olemaan vaihto-objektina.
19645: Tämä vastaa käytäntöä, joka oli kauan ollut           Ei voi välttyä &iltä vaikutelmalta, että tässä on
19646: voimassa myös Suomen osalta.                          syrjäytetty eduskunnan ikivanha oikeus säätää
19647:     Käytettävissä olevien tietojen mukaan vero-       verolakeja.
19648: hallitus on ohjeissaan, jotka se vuonna 1981             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19649: on antanut lääninveroviranomaisille, verolauta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19650: kunnille ja verotoiroistoille eduskunnan ohittaen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19651: j?. eduskunnan verotusoikeuden unohtaen, mää-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19652: rännyt tonttiverotuksen tuntuvasta kiristämi-
19653: sestä.                                                          Onko Hallitus tietoinen, että kiinteis-
19654:     Kolme vuotta sitten oli tarkoitus lainsäädän-            töjen verotusarvojen tapahtumassa oleva
19655:                                                              korotusmenettely voi olennaisella tavalla
19656: töteitse kiristää tonttiverotusta. Lakiesitys, joka
19657: olisi johtanut pitkälle menevään tonttiverotuk-              lisätä varallisuusverotusta, asuntotulon
19658:                                                              verotusta, perintö- ja lahjaverotusta,
19659: sen kiristyrniseen, sai kuitenkin kielteisen vas-
19660: taanoton sekä eri lausunnonantajien että halli-              katumaksua, harkintaverotusta ja leima-
19661: tuksen taholta. Tämän takia lakiesitystä ei kos-             verotusta ja että tällä tavalla hallinnol-
19662: kaan annettu eduskunnalle.                                   lisin ohjein tapahtuva verorasituksen
19663:     Verohallitus yrittää kuitenkin nyt saavuttaa             korotus ilmeisesti loukkaa hallitusmuo-
19664: saman tavoitteen hallinnollista tietä, määrää-               don 61 §:n periaatteita, joiden mukaan
19665: mällä veroviranomaisille annettavissa ohjeissa,              verosta säädetään lailla, ja
19666: jotka nojautuva! valtiovarainministeriön päätök-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19667:                                                               ryhtyä, jotta tapahtumassa olevan eri ve-
19668: seen (27. 11. 1975/899), vastaavasta tonttive-
19669:                                                              rojen korotuksen vaikutus voidaan es-
19670: rotuksen kiristämisestä.
19671:                                                               tää?
19672:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1983
19673: 
19674:                                          Ingvar S. Melin
19675:                                               N:o 493                                                   3
19676: 
19677: 
19678: 
19679: 
19680:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19681: 
19682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Niillä ei ole myöskään ollut käytettävissä ar-
19683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vioinnissa tarvittavaa riittävää teknistä asiantun-
19684: olette 4 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn            temusta. Verotuksessa ei ole myöskään seurattu
19685: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         maan arvon nousua monilla paikkakunnilla vuo-
19686: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sikausiin. Näistä seikoista on johtunut, että
19687: edustaja Ingvar S. Melinin nam kuuluvasta            tontin ja muiden rakennuspaikkojen arvostami-
19688: kirjallisesta kysymyksestä n:o 493:                  nen verotuksessa on epäyhtenäistä. Arvostus on
19689:                                                      myös oleellisesti jäänyt jälkeen lain edellyttä-
19690:           Onko Hallitus tietoinen, että kiinteis-    mästä käyvästä arvosta.
19691:        töjen verotusarvojen tapahtumassa oleva          Verohallituksessa käynnistettiin vuonna 1972
19692:        korotusmenettely voi olennaisella tavalla     uudistustyö yhtenäisyyden aikaansaamiseksi
19693:        lisätä varallisuusverotusta, asuntotulon      kiinteistöjen arvostusperusteissa. Työ on käsit-
19694:        verotusta, perintö- ja b.hjaverotusta,        tänyt sekä rakennusten että rakennusmaan
19695:        katumaksua, harkintaverotusta ja leima-       uusien arviointiperusteiden selvittelyn. Uudis-
19696:        verotusta ja että tällä tavalla hallinnol-    tuksen edellyttämän varsinaisen tutkimus- ja
19697:        lisin ohjein tapahtuva verorasituksen         suunnittelutyön on verohallituksen toimesta
19698:        korotus ilmeisesti loukkaa hallitusmuo-        tehnyt Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Kun
19699:        don 61 §:n periaatteita, joiden mukaan        tutkimus- ja suunnittelutyö oli suoritettu, vero-
19700:         verosta säädetään lailla, ja                 hallitus esitti valtiovarainministeriölle, että
19701:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uudet arviointiperusteet otettaisiin käyttöön.
19702:         ryhtyä, jotta tapahtumassa olevan eri ve-    Valtiovarainministeriö uudistikin rakennusten
19703:         rojen korotuksen vaikutus voidaan es-        jä.lleenhankinta-arvopäätöksen rakenteen vuonna
19704:         tää?                                         1979.
19705:                                                         Tonttien ja tnuun rakennusmaan arvostusme-
19706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nettelyn uudistamiseksi on selvitetty erilaisia
19707: vasti seuraavaa:                                     menettelytapoja. Vuonna 1979 tutkittiin mah-
19708:                                                      dollisuutta muuttaa lainsäädäntöä siten, että
19709:    Tulo- ja varallisuusverolain 46 §:n mukaan        tontin käyvän arvon määräämisessä huomioon
19710: maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo sen           otettavista perusteista säädettäisiin lailla sekä
19711: mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin         että samalla lakisääteisesti siirryttäisiin arvostus-
19712: maaraa. Valtiovarainministeriön 27. 11. 1975         menettelyyn, jonka mukaan rakennusmaan ar-
19713: antamassa päätöksessä (899/7 5) on lueteltu ne       vostusperusteet valmisteltaisiin keskitetysti ve-
19714: tekijät, jotka verolautakunnan on otettava huo-      rohallituksen toimesta. Lailla olisi myös sää-
19715: mioon käyvän arvon määräämisessä. Päätöksessä        detty niistä menettelytavoista, joita verolauta-
19716: mainitut perusteet ovat tontin tai rakennuspai-      kuntien olisi ollut noudatettava verotusarvope-
19717: kan käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti,       msteiden vahvistamisessa sekä arvostusmenet-
19718: liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituk-        telyyn liittyvistä oikeusturvanormeista. Uudis-
19719: seen, kunnallisteknisten töiden valmiusaste sekä     tuksen yhteydessä ei ollut tarkoituksena lain-
19720: paikkakunnalla vapaassa kaupassa todettu koh-        kaan puuttua rakennusmaan arvostamisessa nou-
19721: tuullinen hintataso. Lisäksi tontin arvoon voi       datettavaan yleiseen periaatteeseen, eli tulo- ja
19722: päätöksen mukaan vaikuttaa eräin edellytyksin        varallisuusverolaissa säädettyyn käyvän arvon
19723: käyttämätön rakennusoikeus.                          periaatteeseen.
19724:    Verolautakunnilla ei ole käytännössä ollut           Edellä kuvattua rakennusmaan arvostusme-
19725: käytettävissä valtiovarainministeriön päätökses-     nettelyn uudistamista ei asiaan liittyneiden eri-
19726: sä mainittuja perusteita eri kiinteistöjen osalta.   mielisyyksien johdosta katsottu tarkoituksenmu-
19727: 4                                             1982 vp.
19728: 
19729: kaiseksi toteuttaa. Sen sijaan hallituksen talous-   tuisi rakennusoikeuden perusteella. Näin ei asia
19730: poliittinen ministerivaliokunta totesi vuonna        kuitenkaan ole, vaan omakotitonttien arvioimi-
19731: 1980, että jos asiaan liittyvistä menettelytapo-     nen suoritetaan nimenomaan tontin pinta-alan
19732: jen kehittämiseen tähtäävistä uudistuksista luo-     perusteella. Sitä vastoin asema- tai rakennus-
19733: vutaan, niin tonttien arvostusperusteiden yhte-      kaavassa rivi- tai kerrostalotontiksi kaavoitetut
19734: näistäminen sinänsä voidaan toteuttaa olemassa       tontit arvioidaan pääsääntöisesti rakennusoikeu-
19735: olevien säännösten puitteissa, koska verohalli-      den perusteella. Arviointiohjetta tehtäessä pyrit-
19736: tuksesta annetun asetuksen (273/74) 1 §:n            tiin käyttämätön rakennusoikeus ottamaan alen-
19737: 2 momentin mukaan verohallituksen tehtävänä          tavana tekijänä huomioon. Siltä varalta, että
19738: on erityisesti edistää oikean ja yhdenmukaisen       näin ei riittävästi ole tapahtunut, verohallitus
19739: verotuksen toimittamista antamalla veroviran-        on antanut verolautakunnille ohjeet, että käyttä-
19740: omaisille neuvoja ja ohjeita. Tämän säännöksen       mätön rakennusoikeus on tällaisessa tapauk-
19741: nojalla verohallitus on antanut verolautakunnille    sessa verotusta toimitettaessa otettava tontin
19742: tonttien uudet arviointiohjeet, jotka ovat yhte-     arvostuksessa alentavana tekijänä huomioon.
19743: näistämissuosituksia eivätkä verolautakuntia si-        Tontin osuus kiinteistön verotusarvosta on
19744: tovia.                                               keskimäärin noin 15 prosenttia. Viimeksi toi-
19745:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeiden tarkoi-     mitetussa verotuksessa varallisuusveroa maksa-
19746: tuksena on vaikuttaa siihen, että tontit arvioi-     via oli noin 100 000 verovelvollista. Asuntotu-
19747: daan samanlaisten perusteiden nojalla valtakun-      loa vakituisesta asunnosta vahvistettiin noin
19748: nan jokaisessa verolautakunnassa. Lisäksi ohjei-     38 000 verovelvolliselle. Nämä seikat huomioon
19749: den tarkoituksena on, että myös tonttien arvos-      ottaen ei verotus yhtenäistämissuosituksen joh-
19750: tuksessa noudatetaan laissa säädettyä käyvän         dosta voi olennaisella tavalla ankaroitua. Viime
19751: arvon vaatimusta.                                    vuosina on varallisuusveroasteikkoa tuntuvasti
19752:    Verohallitus selvitti, miten uusi arviointijär-   lievennetty.
19753: jestelmä tulisi vaikuttamaan, ennen kuin se antoi       Varallisuusveroasteikossa on vuodesta 1977
19754: yhtenäistämisohjeet verolautakunnille. Tässä sel-    lähtien joka vuosi tehty lievennyksiä. Asteikon
19755: vityksessä todettiin eri taajamien osalta erittäin   alarajan tuntuva korottaminen on johtanut sii-
19756: suuri epäyhtenäisyys tonttien arvostuskäytän-        hen, että varallisuusveroa maksavien verovel-
19757: nössä. Lisäksi todettiin, että verotusarvot olivat   vollisten lukumäärä on pienentynyt vajaaseen
19758: jääneet usein korottamatta eikä esimerkiksi ra-      kolmannekseen vuodesta 1977 vuoteen 1981
19759: hanarvon muutoksia vastaavia korotuksia ollut        mennessä. Oheisessa asetelmassa on esitetty
19760: tehty. Niinpä selvityksen mukaan suuressa            eräitä keskeisiä tietoja varallisuusverotuksen
19761: osassa tapauksista verotusarvo oli alhaisempi        kehityksestä viime vuosina.
19762: kuin ohjeiden mukainen arvo.                                                                 Varallisuus-
19763:    Arviointiohjeet on laadittu verotuksessa nou-                                             veroa mak-
19764: datettavan varovaisuuden vuoksi 70 prosentin                   Varallisuus-     Korkein      savien luku-
19765: tasoon vuoden 1980 käyvästä hintatasosta. 70                   veroasteikon       vero-         määrä,
19766: prosentin tasoon ei kuitenkaan siirrytä yhdellä      Vuosi      alaraja, mk     prosentti   1000 henkeä
19767: kertaa, vaan verohallituksen ohjeiden mukaan         1977        58 000           3,0          352
19768: arviointiohjetta sovelletaan alhaisemmassa kuin      1978       100 000           2,6          186
19769: 70 prosentin ta~ossa (60-80 %) vuosina 1982          1979       108 000           2,0          182
19770: -1984 taajamien osalta. Lisäksi enimmäisko-          1980       180 000           1,7           98
19771: rotus on ohjeen mukaan tänä aikana rajoitettu.       1981       200 000           1,7          102
19772: Verotusta vuodelta 1982 toimitettaessa ei ole        1982       224 000           1,7
19773: otettu huomioon hintatason nousua vuodesta           1983       244 000           1,7
19774: 1980, mikä seikka vielä alentaa verotusarvojen
19775: tasoa. Yhtenäistämisohje johtaakin vuodelta             Myös maksuunpannun varallisuusveron koko-
19776: 1982 toimitettavassa verotuksessa keskimäärin        naismäärä pieneni vuodesta 1977 vuoteen 1981
19777: 42 % :n arvostukseen vuoden 1980 käyvän              noin 50 prosentilla.
19778: arvon tasoon verrattuna ja arviolta noin                Tonttien verotusarvojen kohoamisen merki-
19779: 35 %:n arvostukseen vuoden 1982 käyvän ar-           tys on perintöverotuksessa suhteellisesti vielä
19780: von tasoon verrattuna.                               pienempi kuin varallisuusverotuksessa. Poiketen
19781:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa esite-       varallisuusverotuksen arvostusperusteista on
19782: tään, että omakotitontin osalta verotus tapah-       monissa kunnissa, erityisesti suurimmissa kau-
19783:                                               N:o 493                                               5
19784: 
19785: pungeissa, vakiintuneena käytäntänä jo tähän         misohjeen soveltamisesta kunnassa. Lautakun-
19786: mennessä ollut kiinteistöjen ja asunto-osakkei-      nat ovat yleensä hyväksyneet verohallituksen
19787: den arvostaminen perintöverotusta varten pi-         suositukset, joskin eräissä kunnissa niistä on
19788: kemminkin tosiasiallisten luovutushintojen kuin      poikettu. Joissakin tapauksissa verolautakunnat
19789: varallisuusverotuksessa sovellettujen arvostus-      ovat soveltaneet myös korkeampia arvoja kuin
19790: perusteiden mukaan. Näin ollen tulo- ja varal-       mitä suositus edellytti.
19791: lisuusverolakiin perustuva arvostusperusteiden          Verohallitus on käytettävissään olevin kei-
19792: yhtenäistäminen ja saattaminen lähemmäksi            noin pyrkinyt kehittämään arvostusmenettelyn
19793: käypiä arvoja ei näissä kunnissa juuri tule ko-      uudistamisessa noudatettavia menettelytapoja.
19794: hottamaan perintöverotuksessa sovellettuja ar-       Verohallitus on määrännyt verotoimistot lähet-
19795: vostusperusteita, vaan saattaa jopa eräiltä osin     tämään verovelvolliselle tonttien verotusarvolas-
19796: alentaa niitä.                                       kelmat, joissa verovelvolliselle on varattu mah-
19797:     Kysymyksessä esitetään edelleen, että tontin     dollisuus tehdä huomautus tontin verotusar-
19798: arvolla olisi vaikutusta katumaksun määrään.         vosta. Verolainsäädäntö ei tällaista kuulemis-
19799: Kunnassa katumaksuna koottava määrä ei kui-          menettelyä edellyttäisi, mutta verohallitus on
19800: tenkaan riipu lainkaan kiinteistöjen verotusar-      verovelvollisten oikeusturvan vuoksi katsonut,
19801: voista, vaan muista seikoista. Jos katumaksuna       että tällaisen uudistuksen yhteydessä kuulemi-
19802: kerättävä määrä kunnassa pysyy ennallaan, joh-       nen on tarpeen.
19803: taa verotusarvojen kohoaminen katumaksupro-             Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
19804: sentin alenemiseen. Verotusarvojen kohoaminen        verohallitus on voimassa olevien säärmösten
19805: ei siten sinänsä nosta katumaksuja. Kiinteistö-      perusteella antanut verolautakunnille ohjeita,
19806: jen verotusarvot vaikuttavat sen sijaan siihen,      jotta lainmukainen verotus voidaan toimittaa.
19807: kuinka maksuvelvollisuus jakautuu eri katu-          Tällaisten ohjeiden antamisen ei voida katsoa
19808: maksuvelvollisten kesken. Eräänä ajankohtai-         olevan hallitusmuodon eikä verolain säätämi-
19809: sena syynä kiinteistöjen arvostusperusteiden         sestä voimassa olevien säännösten vastaista.
19810: uudistamiselle onkin ollut katumaksurasituksen          Valtiovarainministeriö seuraa tarkoin raken-
19811: oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jakautuman          nusmaan arvostusperusteiden yhtenäistämis-
19812: turvaaminen.                                         uudistuksen toteutumista. Tässä tarkoituksessa
19813:     Verohallituksen yhtenäistämisohjeen antami-      ministeriö on mm. asettanut työryhmän, jonka
19814: nen ei loukkaa hallitusmuodon 61 §:ssä sää-          tehtävänä on seurata, millä tavoin verolauta-
19815: dettyä eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Kuten          kunnat soveltaessaan verohallituksen ohjeita
19816: edellä todettiin. on tulo- ja varallisuusverolain    tonttien verotusarvojen yhtenäistämiseksi ovat
19817: 46 § :n ja sanotun lainkohdan nojalla annetun        ottaneet huomioon sen, että verotusarvoissa ei
19818: valtiovarainministeriön päätöksen mukaan maa-        tapahdu kohtuuttomia nousuja ja että tällaisten
19819: pohjan arvo määrättävä käyvän arvon mukaan.          arvonnousujen välttämiseksi on otettu riittä-
19820: Tulo- ja varallisuusverolain 43 § :n 2 momentin      västi huomioon kiinteistön erityisolosuhteet, ku-
19821: mukaan käyväliä arvolla tarkoitetaan omaisuu-        ten rakennusoikeuden vajaakäyttöisyys ja muut
19822: den todennäköistä luovutushintaa. Verohallituk-      vastaavat seikat. Valtiovarainministeriö on myös
19823: sesta annetun asetuksen 1 § :n 2 momentin            kiinnittänyt verohallituksen huomiota tarpee-
19824: mukaan verohallituksen tehtävänä on erityisesti      seen pyrkiä huolellisesti seuraamaan yhtenäistä-
19825: edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen           misohjeen toteutumista ottaen huomioon myös
19826:  toimittamista antamalla veroviranomaisille neu-     ohjeisiin sisältyvät erityiset syyt poikkeamiseen
19827: voja ja ohjeita. Tämän nojalla verohallitus on       yleisestä arvostustasosta.
19828: antanut rakennusmaan arvostuksen suositus-              Valtiovarainministeriö on myös kehottanut
19829: luonteisen yhtenäistämisohjeen verolautakun-         verohallitusta huolehtimaan siitä, että kiinteis-
19830:  nille. Tontin verotusarvosta päättää viime kä-      tönomistajien edellä mainitun kuulemismenet-
19831: dessä kunkin kunnan verolautakunta ottamalla         telyn yhteydessä esittämät verotusarvolaskel-
19832:  huomioon verohallituksen suosituksen joko sel-      mien korjausvaatimukset käsitellään huolelli-
19833:  laisenaan tai siitä tarpeelliselta osin poiketen.   sesti, jotta uudistuksen yhteydessä mahdollisim-
19834:     Verolautakunnat ovat vuoden 1982 alkuun          man tarkoin estettäisiin verovelvollisten vahin-
19835:  mennessä päättäneet verohallituksen yhtenäistä-     goksi tapahtuvien virheiden syntyminen.
19836:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
19837: 
19838:                                                                             Ministeri Jermu Laine
19839: 0883002217
19840: 6                                             1982 vp.
19841: 
19842: 
19843: 
19844: 
19845:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19846: 
19847:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         orter har man inte på flere år följt det stegrade
19848: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        markvärdet vid beskattningen. Allt detta har
19849: av den 4 januari 1983 till vederbörande med-         lett till att värderingen av tomter och andra
19850: lcm av statsrådet översänt avskrift av följande      byggnadsplatser vid beskattningen varit oenhet-
19851: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade         lig. Värderingen har också kännbart släpat efter
19852: spörsmål nr 493:                                     det gängse värde som lagen förutsätter.
19853:                                                         Skattestyrelsen påbörjade år 1972 ett reform-
19854:           Är Regeringen medveten om att den          arbete för att få till stånd enhetlighet i grun-
19855:        förhöjning av fastigheternas beskatt-         derna för beräknandet av fastigheters värde.
19856:        ningsvärden som nu håller på att ske          Arbetet har omfattat en utredning av nya vär-
19857:        på ett väsentligt sätt kan öka förmögen-      deringsgrunder både för byggnader och bygg-
19858:        hetsbeskattningen, beskattningen av in-       nadsmark. Det egentliga forsknings- och plane-
19859:        komst för bostad, arvs- och gåvobeskatt-      ringsarbete som reformen förutsatte har på
19860:        ningen, gatuavgiften, prövningsbeskatt-       skattestyrelsens försorg utförts vid Statens tek-
19861:        ningen och stämpelbeskattningen och att       niska forskningscentral. Då forsknings- och pla-
19862:        en på detta sätt och genom förvalt-           neringsarbetet slutförts, föreslog skattestyrelsen
19863:        ningsdirektiv genomförd förhöjning av         för finansministeriet att de nya värderingsgrun-
19864:        skattebördan uppenbart strider mot            derna skulle tas i bruk. Sålunda reviderade
19865:        principerna i 61 § av regeringsformen,        finansministeriet år 1979 strukturen i sitt be-
19866:        enligt vilka man med lag stadgar om           slut om byggnaders återanskaffningsvärde.
19867:        beskattningen, och                               Olika tillvägagångssätt för en revidering av
19868:           vilka åtgärder ämnar Regeringen där-       värderingsförfarandet i fråga om tomter och
19869:        för vidta för att förhindra verkningarna      annan byggnadsmark har utretts. Ar 1979 ut-
19870:        av den pågående förhöjningen av olika         reddes möjligheten att ändra lagstiftningen så,
19871:        skatter?                                      att det skulle stadgas i lag om vilka grunder
19872:                                                      som skall beaktas då det gängse priset för en
19873:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tomt fastställs samt att man samtidigt genom
19874: samt anföra följande:                                lagstiftning skulle övergå till ett värderingsför-
19875:                                                      farande, enligt vilket grunderna för värdering
19876:    Enligt 46 § lagen om skatt på inkomst och         av byggnadsmark skulle beredas centralt på
19877: förmögenhet anses såsom värde av mark det            skattestyrelsens försorg. Det skulle också ha
19878: gängse värdet i enlighet med vad finansminis-        stadgats i lag om de förfaringssätt som skatte-
19879: teriet närmare bestämmer. I finansministeriets       nämnderna borde ha iakttagit vid fastställandet
19880: beslut 27. 11. 1975 (899/75) uppräknas de            av grunderna iör beskattningsvärdet samt om
19881: omständigheter som skattenämnderna skall             rättsskyddsnormerna i anslutning till värde-
19882: beakta då de bestämmer det gängse värdet.            ringsförfarandet. Avsikten var att inte alls i
19883: De grunder som nämns i beslutet är tomtens           samband med revideringen beröra den allmänna
19884: eller byggnadsplatsens bruksändamål, byggnads-       princip som gäller värdering av byggnadsmark,
19885: rätten, läget, trafikförbindelserna, lämplighet      dvs. den princip om det gängse värdet, om vii-
19886: för byggnadsändamålet, hur långt de kommu-           ken stadgats i lagen om skatt på inkomst och
19887: naltekniska arbe.tena framskridit samt den skä-      förmögenhet.
19888: liga prisnivå som konstaterats på ortens fria           Förverkligandet av ovan beskrivna revidering
19889: marknad. Enligt beslutet kan tomtens värde           av förfarandet vid värdering av byggnadsmark
19890: dessutom under vissa förutsättningar påverkas        ansågs, på grund av den oenighet som rådde i
19891: av outnyttjad byggnadsrätt.                          frågan, inte ändamålsenligt. Däremot konstate-
19892:    I praktiken har skattenämnderna inte haft         rade regeringens finanspolitiska ministerutskott
19893: kännedom om de grunder för envar fastighet           år 1980 att om man avstår från de reformer
19894: som nämns i finansministeriets beslut. De har        som siktar till att utveckla förfaringssätten, kan
19895: inte heller haft tillgång till tillräcklig teknisk   förenhetligandet av grunderna för värderingen
19896: sakkunskap då värderingen gjorts. På många           av tomter i och för sig genomföras inom ramen
19897:                                              N:o 493                                                 7
19898: 
19899: för existerande stadganden, eftersom det enligt     Tomter, som i stads- eller byggnadsplaner pla-
19900: 1 § 2 mom. förordningen om skattestyrelsen          nerats för rad- eller våningshusbebyggelse, vär-
19901:  (27 3/7 4) särskilt ankommer på skattestyrelsen    deras däremot på basen av byggnadsrätten. Då
19902: att främja en enhetlig och riktig beskattning       värderingsanvhningarna uppgjordes försökte
19903: genom råd och ansvisningar tili skattemyndig-       man beakta outnyttjad byggnadsrätt som en
19904: heterna. Med stöd av detta stadgande har skat-      värdesänkande faktor. För det fall att detta
19905: testyrelsen givit skattenämnderna nya anvis-        inte skett i tillräckligt stor utsträckning, har
19906: ningar för värdering av tomter. Dessa anvis-        skattestyrelsen uppmanat skattenämnderna att
19907: ningar är en rekommendation i syfte att främja      vid beskattningen beakta outnyttjad byggnads-
19908: enhetligheten och är inte bindande för skatte-      rätt som värdesänkande faktor då tomteos vär-
19909: nämnderna.                                          de uppskattas.
19910:    Avsikten med skattestyrelsens ovan nämnda           Tomtens andel av fastighetens beskattnings-
19911: anvisningar är att verka för en värdering av        värde är i medeltal ca 15 %. Vid den senast
19912: tomter på enahanda grunder i landets alla skat-     verkställda beskattningen betalade ca 100 000
19913: tenämnder. Dessutom är avsikten att man även        skattskyldiga förmögenhetsskatt. Inkomst av
19914: vid värderingen av tomter skulle iaktta det i       bostad för stadigvarande bostad fastställdes för
19915: lagen stadgade kravet rörande gängse värde.         ca 38 000 skattskyldiga. Med beaktande av
19916:    Innan skattestyrelsen gav anvisningarna om       detta kan beskattningen inte skärpas väsentligt
19917: förenhetligande tili skattenämnderna, utredde       på grund av anvisningarna om förenhetligande.
19918: den viiken inverkan det nya värderingssystemet      Under de senaste åren har förmögenhetsskatte-
19919: skulle få. I denna utredning konstaterades att      skalan lindrats kännbart.
19920: praxis vid värdering av tomter är mycket varie-        I förmögenhetsskatteskalan har sedan år
19921: rande beträffande olika tätorter. Dessutom kon-     1977 varje år gjorts lindringar. En kännbar
19922: staterades att beskattningsvärdena ofta hade        höjning av skalans nedre gräns har inneburit
19923: blivit ohöjda och att t.ex. förhöjningar som        att antalet skattskyldiga som betalar förmögen-
19924: skulle motsvara förändringar i penningvärdet        hetsskatt har minskat tili en knapp tredjedel
19925: inte gjorts. Enligt utredningen var beskattnings-   från år 1977 tili år 1981. I följande uppställ-
19926: värdet därför i många falllägre än värdet enligt    ning ingår vissa centrala uppgifter om hur för-
19927: anvisningarna.                                      mögenhetsbeskattningen utvecklats under de
19928:    Värderingsanvisningarna har på grund av den      senaste åren.
19929: försiktighet som iakttas vid beskattning upp-                                              Antal pers.
19930: gjorts på en nivå som motsvarar 70 % av                                                    som betalar
19931:                                                                Förmögen-                    förmögen-
19932: gängse prisnivå år 1980. Övergången tili en                    hetsskatte-                  hetsskatt,
19933: nivå om 70 % sker emellertid inte på en gång,                skalans nedre      Högsta         1000
19934: utan enligt skattestyrelsens anvisningar tilläm-    .Ar        gräns, mk     skatteprocent   personer
19935: pas värderingsanvisningarna för tätorternas del      1977       58 000           3,0          352
19936: på en lägre nivå än 70 % ( 60-80 %) under            1978      100 000           2,6          186
19937: åren 1982-1984. Dessutom är maximiförhöj-            1979      108 000           2,0          182
19938: ningen enligt anvisningarna begränsad under          1980      180 000           1,7           98
19939: denna period. Då beskattningen för år 1982           1981      200 000           1,7          102
19940: verkställs, har stegringen i prisnivån efter år      1982      224 000           1,7
19941:  1980 inte beaktats, vilket ytterligare sänker       1983      244 000           1,7
19942: nivån på beskattningsvärdena. Anvisningarna
19943: om förenhetligande leder därför vid beskatt·           Även den debiterade förmögenhetsskattens
19944: ningen för år 1982 tili en värdering som            totalbelopp sjönk från år 1977 tili år 1981
19945:  motsvarar i genomsnitt 42 %, jämfört med ni-       med ca 50%.
19946: vån på det gängse värdet år 1980, och upp-             En höjning av tomternas beskattningsvärde
19947:  skattningsvis tili en värdering som motsvarar      är relativt sett av mindre betydelse vid arvsbe-
19948:  35% jämfört med nivån på det gängse värdet         skattningen än vid förmögenhetsbeskattningen.
19949:  år 1982.                                           I flere kommuner och i synnerhet i de största
19950:     I motiveringen tili spörsmålet sägs att be-     städerna har praxis hittills varit att, med avvi-
19951:  skattningen av egnahemstomter sker på basen        kelse från värderingsgrunderna vid förmögen-
19952:  av byggnadsrätten. Så förhåller det sig emel-      hetsbeskattningen, värderingen av fastigheter
19953:  lertid inte, utan värderingen av egnahemstom-      och bostadsaktier för arvsbeskattning skett sna-
19954:  ter sker uttryckligen på basen av tomtens areal.   rare enligt de verkliga överlåtelsepriserna än
19955: 8                                            1982 vp.
19956: 
19957: enligt de värderingsgrunder som tillämpats vid      Nämnderna har i allmänhet godkänt skattesty-
19958: förmögenhetsbeskattningen. Sålunda kommer           relsens rekommendationer, även om man i
19959: inte det förenhetligande av värderingsgrunderna     vissa kommuner avvikit från dem. I vissa kom-
19960: som bygger på lagen om skatt på inkomst och         muner har skattenämnderna även tillämpat
19961: förmögenhet och bringandet av dessa grunder         högre värden än vad anvisningarna förutsatt.
19962: närmare de gängse värdena i dessa kommuner             Skattestyrelsen har med alla tili buds stående
19963: att i nämnvärd grad höja värderingsgrunderna        medel försökt utveckla de förfaringssätt som
19964: vid arvsbeskattningen, utan t.o.m. i vissa fall     skall iakttas i samband med revideringen av
19965: att sänka dem.                                      värderingsförfarandet. Skattestyrelesn har be-
19966:     I spörsmålet anförs vidare att tomtens värde    ordrat skattebyråerna att tillställa de skattskyl-
19967: skulle inverka på gatuavgiftens belopp. Belop-      diga en uträkning av tomtens beskattningsvär-
19968: pet av de gatuavgifter som uppbärs i kommu-         de, i vilket sammanhang den skattskyldige
19969: nerna är dock inte alls beroende av fastighe-       också beretts tillfälle att framställa anmärk-
19970: ternas värde, utan av helt andra faktorer. Om       ningar angående detta värde. Skattelagstift-
19971: det belopp som skall uppbäras i form av gatu-       ningen förutsätter inget sådant hörande, men
19972: avgifter bibehålls i en kommun, leder de för-       skattestyrelsen har ansett att de skattskyldigas
19973: höjda beskattningsvärdena till att gatuavgifts-     rättsskydd kräver hörande i samband med en
19974: procenten sjunker. Sålunda höjer inte de ökade      revidering av detta slag.
19975: beskattningsvärdena i sig gatuavgifterna. Där-         På basen av det ovanstående kan man kon-
19976: emot inverkar fastigheternas beskattningsvärden     statera, att skattestyrelsen med stöd av gällande
19977: på hur betalningsskyldigheten fördelar sig mel-     stadganden har utfärdat anvisningar för skatte-
19978: lan olika betalningsskyldiga. En aktuell orsak      nämnderna så, att en laglig beskattning skall
19979: till revideringen av värderingsgrunderna för fas-   kunna verkställas. Man kan inte anse det strida
19980: tigheter har därför varit tryggandet av en rätt-    mot regeringsformen ellet mot gällande stad-
19981: vis och lika fördelning av gatuavgiftstungan.       ganden angående stiftande av skattelag, att
19982:     De anvisningar om förenhetligande som skat-     sådana anvisningar utfärdas.
19983: testyrelsen givit kränker inte den lagstiftnings-      Finansministeriet följer noggrant med hur
19984: makt som i enlighet med 61 § regeringsformen        förenhetligandet av värderingsgrunderna röran-
19985: tillkommer riksdagen. Som ovan konstaterats         de byggnadsmark förverkligas. I detta syfte har
19986: skall markgrundens värde, enligt 46 § lagen om      ministeriet bl.a. tillsatt en arbetsgrupp med
19987: skatt på inkomst och förmögenhet och det be-        uppgift att följa med på vilket sätt skatte-
19988: slut finansministeriet utfärdat med stöd av         nämnderna, då de tillämpar skattestyrelsen an-
19989: sagda lagrum, bestämmas enligt det gängse vär-      visnignar för förenhetligande av beskattnings-
19990: det. Enligt 43 § 2 mom. lagen om skatt på           värdet på tomter, har tillsett att oskäliga höj-
19991: inkomst och förmögenhet avses med gängse            ningar av beskattningsvärdet inte förekommer
19992: värde förmögenhetens sannolika överlåtelsepris.     och att man för att förhindra sådana höjningar
19993: Enligt 1 § 2 mom. förordningen om skattesty-        i tillräckligt hög grad beaktat speciella omstän-
19994: relsen ankommer det särskilt på skattestyrelsen     digheter som gäller fastigheten, t.ex. outnyttjad
19995: att genom råd och anvisningar tili skattemyn-       byggnadsrätt och andra motsvarande faktorer.
19996: digheterna främja en enhetlig och riktig be-        Finansministeriet har vidare fäst skattestyrel-
19997: skattning. Med stöd av detta har skattestyrelsen    sens uppmärksamhet vid behovet av att nog-
19998: givit anvisningar till skattenämnderna om fören-    grant följa med hur anvisningarna för förenhet-
19999: hetligande av beskattningen av byggnadsmark.        ligande förverkligas, även med beaktande av de
20000: Anvisningarna har karaktären av en rekommen-        särskilda skäl att avvika från den allmänna vär-
20001: dation. Beslut om tomts beskattningsvärde fat-      deringsnivån som påtalats i anvisningarna.
20002: tas i sista hand av kommunens skattenämnd,             Finansministeriet har även uppmanat skatte-
20003: med beaktande av skattestyrelsens anvisningar       styrelsen att tilise att de rättelsekrav som fas-
20004: antingen i deras helhet ellet genom att tili        tighetsägarna framställer i samband med ovan
20005: behövliga delar avvika från dem.                    nämnda hörande behandlas omsorgsfullt så, att
20006:     Skattenämnderna har före ingången av år         man så noggrant som möjligt förhindrar upp-
20007: 1982 fattat beslut om tiliämpningen av skatte-      komsten av fel tili de skattskyldigas nackdel i
20008: styrelsens anvisningar för förenhetligande.         samband med revideringen.
20009:      Helsingfors den 10 februari 1983
20010: 
20011:                                                                             Minister Jermu Laine
20012:                                              1982 vp.
20013: 
20014: Skriftligt spörsmål nr 494
20015: 
20016: 
20017: 
20018: 
20019:                                  Rehn: Om informationen om den nya fiskelagen
20020: 
20021: 
20022:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20023: 
20024:    Den nya lagen om fiske har trätt i kraft        Lagens och förordningens bestämmelser är
20025: vid årsskiftet och även. den förordning som        många, och inte alltid så lätta att förstå rätt.
20026: reglerar ytterligare bestämmelserna kring fisket   Redan under lagens beredning väckte lagen
20027: har fastställts av ,regeringen.                    stor oro bland den bofasta skärgårdsbefolk-
20028:    Lagen och förordningen innebär att fritids-     ningen, som befarade att fritidsfiskarena en-
20029: fisket får större rättigheter jämfört med tidi-    dast skulle utnyttja de nykomna rättigheterna
20030: gare förhållanden, som dock delvis i förord-       och negligera sina skyldigheter. Därför är det
20031: ningen inskränks framför allt med hänsyn tili      synnerligen angeläget att den stora allmän-
20032: yrkesfiskare och skärgårdsbor. Exempel på          heten bibringas de nya bestämmelserna i lätt-
20033: dessa är förbudet mot pilkfiske närmare än         tillgänglig form t. ex. i en informationsskrift.
20034: 50 meter från isväg, tillåtet pilkfiske endast         Med hänvisning till ovanstående och med
20035: från ankrad båt osv. Även yrkesfiskarena har       stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom.
20036: genom lagen utökade rättigheter, men även          ställer undertecknad vördsamt tili vederböran-
20037: kraftigt ökade skyldigheter, jämte övriga vat-     de medlem av statsrådet följande skriftliga
20038: tenägare.                                          spörsmål:
20039:    Trots en tidvis livlig debatt kring fiske-
20040: frågorna i tidningspressen finns det anledning               Vilka åtgärder ämnar Regeringen
20041: att tro att lagens och förordningens detalje-             vidta för att informera yrkes- och
20042: rade bestämmelser inte är til:l fullo kända av            fritidsfiskare om de nya rättigheter och
20043: den breda allmänhet som nu kommer i åtnju-                skyldigheter fiskelagen medför?
20044: tande av utökade rättigheter tili fritidsfiske.
20045:      Helsingfors den 5 januari 1983
20046: 
20047:                                          Elisabeth Rehn
20048: 
20049: 
20050: 
20051: 
20052: 088300117V
20053: 2                                           1982 vp.
20054: 
20055: Kirjallinen kysymys n:o 494                                                           Suomennos
20056: 
20057: 
20058: 
20059: 
20060:                                 Rehn: Informaation antamisesta uudesta kalastuslaista
20061: 
20062: 
20063:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20064: 
20065:    Uusi kalastuslaki on tullut voimaan vuoden-    nauttia vapaa-ajan kalastuksen laajentuneista
20066: vaihteessa ja hallitus .on myös antanut asetuk-   oikeuksista. Laissa ja asetuksessa on paljon
20067: sen, jossa annetaan tarkemmat määräykset ka-      määräyksiä eikä niitä ole aina kovin helppoa
20068: lastuksesta.                                      ymmärtää oikein. Jo lakia valmisteltaessa tämä
20069:    Laki ja asetus merkitsevät sitä, että vapaa-   laki herätti suurta huolestumista pysyvästi
20070: ajan kalastus saa aikaisempiin oloihin verrat-    saaristossa asuvien ·keskuudessa, jotka pelkäsi-
20071: tuna suuremmat oikeudet, joita kuitenkin ase-     vät sitä, että vapaa-ajankalastajat vain käyt-
20072: tuksessa on osittain supistettu etenkin ammat-    täisivät hyväkseen uusia oikeuksiaan eivätkä
20073: tikalastajien ja saariston asukkaiden vuoksi.     välittäisi uusista ve1vollisuuksistaan. Tämän
20074: Esimerkkinä tästä voidaan mainita kielto har-     vuoksi on erittäin tärkeätä, että uudet mää-
20075: joittaa piikkimistä 50 metriä lähempänä jää-      räykset saatetaan laajan yleisön tietoon hel-
20076: tietä sekä se, että pilkkiminen on sallittu       posti ymmärrettävässä muodossa esimerkiksi
20077: vain ankkuroidusta veneestä jne. Myös am-         tiedotuslehtisellä.
20078: mattikalastajat ovat tällä lailla saaneet lisää      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20079: oikeuksia, mutta tämän lisäksi sekä heidän        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20080: että muiden vesialueiden omistajien velvolli-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20081: suuksia on lisätty.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20082:    Huolimatta siitä, että lehdistössä käydään
20083: ajoittain vilkastakin keskustelua kalastuskysy-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20084: myksistä, on aihetta uskoa, että lain ja ase-            ryhtyä tinformoidakseen ammatti- ja
20085: tuksen yksityiskohtaiset määräykset eivät ole            vapaa-ajankalastajia niistä uusista oi-
20086: riittävästi laajojen väestöpiirien tiedossa eli          keuksista ja velvoitteista, jotka kalas-
20087: sellaisten ihmisten tiedossa, jotka nyt saavat           tuslaki on tuonut mukanaan?
20088:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1983
20089: 
20090:                                         Elisabeth Rehn
20091:                                               N:o 494                                               3
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20097: 
20098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      näitä on tehostettu sen jälkeen, kun tärkeim-
20099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mät kalastusta koskevat asetuksetkin on an-
20100: olette 5 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           nettu vuoden 1982 lopussa.
20101: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kalastusviranomaisten toiminnasta on to-
20102: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       dettava, että maa- ja metsätalousministeriön
20103: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta       ja sen alaisiksi perustettujen kalastuspiirien
20104: kysymyksestä n:o 494:                               virkamiehet ovat osallistuneet uutta kalastus-
20105:                                                     lakia koskeviin lukuisiin koulutustilaisuuksiin.
20106:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Valtion vuoden 1982 toiseen lisämenoarvioon
20107:        ryhtyä informoidakseen ammatti- ja           sisällytettiin myös kertaluonteinen momentti
20108:        vapaa-ajankalastajia niistä uusista oi-      30.3 7.22 (Uuden kalastuslainsäädännön toi-
20109:        keuksista ja velvoitteista, jotka kalas-     meenpano) , jolle otettiin 300 000 markan suu-
20110:        tuslaki on tuonut mukanaan?                  ruinen määräraha mm. uuden kalastuslainsää-
20111:                                                     dännön tiedotustoimintaan. Kalastusta koske-
20112:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-        vien asetusten myöhäisestä antamisajankohdas-
20113: nioittavasti seuraavaa:                             ta johtuen tiedotusaineisto on vielä laaditta-
20114:    Uuden kalastuslain (286/82) ja sen nojalla       vana ministeriössä.
20115: annettujen ja annettavien säännösten ja mää-           Mitä sitten siihen .tulee, että virkistyskalas-
20116: räysten tunnetuksi tekeminen edellyttää jatku-      tajat kysymyksen perusteluissa mainitun näke-
20117: vaa tiedotusta ja neuvontaa, kuten mm. äsket-       myksen mukaisesti kenties yksipuolisesti pyr-
20118: täin kumotusta kalastuslainsäädännöstä saadut       kisivät nauttimaan laajennetuista oikeuksista
20119: kokemukset selvästi osoittavat. Näin ollen tie-     eivätkä välittäisi uusista velvollisuuksistaan, on
20120: dotustoiminta on järjestettävä pitkäjänteiseksi.    syytä todeta, että pi1kintäkorttiin on painettu
20121: Ensisijaisesti tehtävät voidaan määrätä valtion-    tärkeimmät kalastuslaissa säädetyt, pilkintä-
20122: apua nauttiville kalastusalan järjestöille, jotka   maksuun perustuvaa kalastusta koskevat rajoi-
20123: mm. lehtien, esitteiden, kokousten, kurssien,       tukset. Kortin uusiin painoksiin tullaan otta-
20124: näyttelyiden ja henkilökohtaisen neuvonnan          maan myös kalastusasetuksessa säädetyt lisä-
20125: avulla voivat huolehtia mainittujen toimien         rajoitukset.
20126: hoitamisesta. Tiedotustoiminta kohdistuu täl-          Vastauksessa esitettyyn viitaten voidaan to-
20127: löin myös jäsenistöjen ulkopuolisiin henkilöihin.   deta, että uutta kalastuslakia koskeva tiedotus-
20128: Mainitut järjestöt ovaclcin jo vuonna 1982 oma-     toiminta on vireillä ja sitä voidaan kohdentaa
20129: aloitteisesti ja· myönnettyjen valtionavustusten    ja tehostaa todettujen tarpeiden mukaisesti.
20130: sallimissa rajoissa ryhtyneet tiedotustoimiin ja
20131:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
20132: 
20133:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20134: 4                                             1982 vp.
20135: 
20136: 
20137: 
20138: 
20139:                            Tili Riksdagens Herr Talman
20140: 
20141:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        också de viktigaste förordningarna som gäller
20142: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      fisket utfärdats i slutet av år 1982.
20143: av den 5 januari 1983 till vederbörande med-           Om fiskerimyndigheternas verksamhet bör
20144: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     konstateras, att tjänstemän vid jord- och skogs-
20145: av riksdagsledamot Rehn undertecknade skrift-       bruksministeriet och de ministeriet under-
20146: liga spörsmål nr 494:                               ställda fiskeridistrikten deltagit i många sam-
20147:                                                     mankomster för skolning rörande den nya lagen
20148:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           om fiske. I statens andra tilläggsbudget för
20149:        vidta för att informera yvkes- och           år 1982 upptogs också ett anslag om 300 000
20150:        fritidsfiskare om de nya rättigheter och     mark under ett moment av engångsnatur
20151:        skyldigheter fiskelagen medför?              30.3 7.22 (Verkställighet av den nya lagen om
20152:                                                     fiske) bl. a. för informationsverksamhet rö-
20153:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         rande den nya fiskerilagstiftningen. På grund
20154: samt anföra följ,ande:                              av den sena tidpunkt vid viiken förord-
20155:    Bekantgörandet av den nya lagen om fiske         ningarna angående fiske utfärdades är infor-
20156:  (286/82) och stadganden och bestämmelser           mationsmaterialet ännu under utarbetande i
20157: som utfärdats eller kommer att utfärdas med         ministeriet.
20158: stöd av den kräver fortlöpande information             Vad sedan den saken angår, att fritids-
20159: och rådgivning, såsom erfarenheterna av den         fiskarna enligt det synsätt som anförts i spörs-
20160: nyligen upphävda fiskerilagstiftningen tydligt      målet måhända ensidigt skulle försöka utnyttja
20161: visar. Sålunda måste informationsverksam-           de utvidgade rättigheterna och negligera sina
20162: heten ordnas på lång sikt. I främsta rummet         nya skyldigheter är det skäl att konstatera,
20163: kan bestämmas, att uppgifterna skall utföras        att på pilkfiskekortet finns tryckta de viktigaste
20164: av de organisationer inom fiskeribranschen          i lagen om fiske stadgade begränsningarna
20165: som åtnjuter statsunderstöd s·å, att dessa bl. a.   rörande det fiske som grundas på erläggande
20166: medels tidskrifter, broschyrer, möten, kurser,      av pilkfiskeavgift. I nya upplagor av kortet
20167: utställningar och personlig rådgivning kan om-      kommer att inryckas jämväl de ytterligare
20168: besörja skötandet av ifrågavarande funktioner.      begränsningar som stadgats i förordningen om
20169: Informationsverksamheten riktas därvid också        fiske.
20170: på personer utom de egna medlemskårerna.               Med hänvisning tili det som anförts i svaret
20171: Nämnda organisationer har också redan år            kan konstateras, att informationsverksamheten
20172: 1982 på eget initiativ och inom ramen för           om den nya lagen om fiske är på gång och
20173: beviljade statsbidrag inlett åtgärder för infor-    den kan inriktas och effektiveras i enlighet
20174: mation och dessa har effektiverats sedan            med konstaterade behov.
20175:      Helsingfors den 21 januari 1983
20176: 
20177:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20178:                                              1982 vp.
20179: 
20180: Kirjallinen kysymys n:o 495
20181: 
20182: 
20183: 
20184: 
20185:                                  Juvela: Eläkeuudistuksen epäkohtien poistamisesta
20186: 
20187: 
20188:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20189: 
20190:    Eduskunnan vuonna 1978 hyväksymä as-                Kun sinänsä myönteiseen eläkeuudistukseen
20191: teittain toteutettava eläkeuudistus merkitsee       luovat kielteisen varjonsa edellä kerrotut epä-
20192: noin 650 000 pienituloisen eläkkeensaajan toi-      kohdat, joissa on kysymys saavutetun edun me-
20193: meentuloturvan paranemista. Tällä perusteella       nettämisestä, tulisi hallituksen näiltä osin ot-
20194: eläkeuudistusta voidaankin pitää eräänä mer-        taa asia uuteen käsittelyyn. Jos hallitus puut-
20195: kittävimpänä eläkepoliittisena tapahtumana vuo-     tuu asiaan ja antaa viipymättä tarpeelliset kor-
20196: sikymmeniin.                                        jausesitykset eduskunnalle, voitaisiin ne käsi-
20197:    Eläkeuudistukseen sisältyy kuitenkin kaksi       tellä vielä tämän eduskunnan aikana. Mikäli
20198: epäkohtaa, jotka toteutuneena merkitsevät saa-      näin tapahtuu, saavutettaisiin eläkeuudistukses-
20199: vutetun edun menettämistä huomattavan eläke-        sa likimain kaikkia eläkkeensaajia tyydyttävä
20200: läisryhmän kohdalla. Ensimmäinen näistä kos-        ratkaisu.
20201: kee invalidivähennyksen ulottamista valtionve-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20202: rotuksen lisäksi myös kunnallisverotukseen.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20203: Kuten tunnettua, eduskunta päätti hallituksen       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20204: esityksen mukaisesti, että sanottu vähennys kos-    vaksi seuraavan kysymyksen:
20205: kee vain valtionverotusta. Toinen epäkohta
20206: koskee sellaisia ansioeläkkeensaajia, joiden elä-             Aikooko Hallitus antaa vielä tämän
20207: ke on alkanut ennen vuoden 1975 heinäkuuta                 eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat
20208: ja joilla on ollut huomattavasti kansaneläkkeen            kansaneläkelain korjausesitykset:
20209: tukiosassa etuoikeutettuja veronalaisia tuloja ja
20210: jotka ovat saaneet tämän johdosta täysin vero-                1) invalidivähennyksen ulottaminen
20211: vapaata tukiosaa. Näiden eläkkeensaajien koh-              koskemaan myös kunnallisverotusta, ja
20212: dalla uusi verotuskäytäntö useissa tapauksissa               2) ennen vuoden 1975 heinäkuuta
20213: merkitsee käteen jäävän eläketulon vähenemis-              myönnettyjen ansioeläkkeiden verotuk-
20214: tä. Osittainen nettotulojen väheneminen alkaisi            sen oikaiseminen?
20215: eri tapauksissa noin 2 500-2 700 markan elä-
20216: ketuloista kuukaudessa.
20217:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1983
20218: 
20219:                                             Aulis Juvela
20220: 
20221: 
20222: 
20223: 
20224: 0883002228
20225: 2                                             1982 vp.
20226: 
20227: 
20228: 
20229: 
20230:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20231: 
20232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perusteluissa on mainittu, kiristyy verotus jon-
20233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin verran niillä noin 40 000 eläkkeensaajalla,
20234: olette 11 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           joiden työeläke on alkanut ennen 1. 7. 197 5.
20235: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Ns. vanhaa työeläkettä saavien verotukseen so-
20236: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        velletaan kuitenkin samoja säännöksiä kuin
20237: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjal-       uutta työeläkettäkin saavien verotukseen.
20238: lisesta kysymyksestä n:o 495:                           Hallituksen esitykseen laiksi tulo- ja varalli-
20239:                                                      suusverolain 57 §:n muuttamisesta (HE n:o
20240:          Aikooko Hallitus antaa vielä tämän          254/1982 vp.) antamassaan vastauksessa edus-
20241:        eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat          kunta edellytti hallituksen seuraavan tarkoin
20242:        kansaneläkelain korjausesitykset:             kansaneläkeuudistukseen liittyvien verotusrat-
20243:           1) invalidivähennyksen ulottaminen         kaisujen vaikutuksia yksittäisten eläkkeensaa-
20244:        koskemaan myös kunnallisverotusta, ja         jien ja eläkeläisperheiden kannalta ja mahdol-
20245:          2) ennen vuoden 1975 heinäkuuta             listen epäkohtien ilmetessä ryhtyvän viipymät-
20246:        myönnettyjen ansioeläkkeiden verotuk-         tä toimenpiteisiin eläkkeensaajien käytettävissä
20247:        sen oikaiseminen?                             olevien tulojen turvaamiseksi. Valtioneuvoston
20248:                                                      kanslia on 10. 2. 1983 asettanut toimikunnan,
20249:                                                      jonka tehtävänä on eduskunnan lausumassa
20250:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edellytetyn seurannan järjestäminen. Seuraavan
20251: vasti seuraavaa:                                     kerran tulevat tuloveroperusteet ja myös eläk-
20252:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi      keensaajien verotuksessa sovellettavien vähen-
20253: kansaneläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen      nysten määrät harkittaviksi vuoden 1984 tulo-
20254: liittyviksi laeiksi (HE n:o 98/1981 vp.) oli         ja menoarvioesityksen yhteydessä.
20255: perusteltu kunnallisverotuksen invalidivähen-           Kun eläkkeiden verotuksen yhtenäistämisel-
20256: nyksen poisjättämistä sillä, että uusi kunnallis-    lä on saavutettu se, että eläkkeensaajia ryhmä-
20257: verotuksen eläketulovähennys on mitoitettu si-       nä kohdellaan aikaisempaa oikeudenmukaisem-
20258: ten, että se tiettyyn tulorajaan asti korvaa eläk-   min, ja kun eläkkeensaajien verotus aina 43 000
20259: keellä olevan joko vanhuus- tai invalidivähen-       markan vuosituloihin asti on muiden tulojen,
20260: nyksen. Invalidivähennys ehdotettiin myönnet-        kuten vastaavan suuruisten palkkatulojen ve-
20261: täväksi vain niille, jotka osallistuivat työelä-     rotusta lievempää, hallituksen tarkoituksena ei
20262: mään, jolloin siitä. tulisi työssä käyville in-      ole antaa enää nykyisen eduskunnan käsiteltä-
20263: validiteetista aiheutuvia kustannuksia hyvittävä     väksi eläkkeiden verotusta koskevia muutosesi-
20264: vähennys.                                            tyksiä.
20265:    Kuten edellä mainitun hallituksen esityksen
20266:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
20267: 
20268:                                                                             Ministeri Jermu Laine
20269:                                               N:o 495                                            3
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274:                            Tili Riksdagens           Herr Talman
20275: 
20276:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        position anfördes, skärps beskattningen i någon
20277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           mån för de ca 40 000 pensionstagare som har
20278: velse av den 11 januari 1983 tili vederbö-          börjat få arbetspension före 1. 7. 1975. De
20279: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        som erhåller s.k. gamma! arbetspension be-
20280: av följande av riksdagsman Aulis Juvela under-      skattas dock enligt samma stadganden som de
20281: tecknade spörsmål nr 4 95:                          som erhåller ny arbetspension.
20282:           Har Regeringen för avsikt att före-          1 sitt svar på regeringens proposition tili
20283:        lägga ännu denna riksdag tili antagande      riksdagen med förslag tili lag angående ändring
20284:        följande förslag tili ändring av folk-       av 57 § lagen om skatt på inkomst och för-
20285:        pensionslagen:                               mögenhet (reg. prop. nr 254/1982 rd.) förut-
20286:                                                     satte riksdagen att regeringen noga följer med
20287:           1) utvidgning av invalidavdraget så       verkningarna av beskattningen enligt den nya
20288:        att det även gäller vid kommunalbe-          folkpensionslagen, sett ur enskilda pensionsta-
20289:        skattningen, och                             gares och pensionärsfamiljers synpunkt och att
20290:           2) rättelse av beskattningen av för-      regeringen, då eventuella missförhållanden upp-
20291:        tjänstpensioner som har beviljats före       dagas, utan dröjsmål vidtar åtgärder för att
20292:        juli månad 1975?                             trygga pensionstagarnas disponibla inkomster.
20293:                                                     Statsrådets kansli har 10. 2. 1983 tilisatt en
20294:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommission med uppgift att anordna den upp-
20295: samt anföra följande:                               följning som förutsätts i riksdagens uttalande.
20296:    1 regeringens proposition till riksdagen med     Beskattningsgrunderna och beloppen av de av-
20297: förslag till lag om ändring av folkpensionslagen    drag pensionstagarna kan göra vid beskattning-
20298: och vissa därtill anslutna lagar (reg. prop. nr     en kommer nästa gång att prövas i samband
20299: 98/1981 rd.) motiverades utelämnandet av in-        med statsförslaget för år 1984.
20300: validavdraget vid kommunalbeskattningen med            Eftersom man genom förenhetligandet av
20301: att det nya pensionsinkomstavdraget vid kom-        beskattningen av pensioner uppnått att pen-
20302: munalbeskattningen har dimensionerats så, att       sionstagarna som grupp behandlas rättvisare
20303: det till en viss inkomstgräns ersätter en pen-      än förr och eftersom beskattningen av pen-
20304: sionärs ålderdoms- eller invalidavdrag. 1 pro-      sionstagare ända upp tili årsinkomster om
20305: positionen föreslogs att invalidavdraget beviljas   43 000 mk är lindrigare än beskattningen av
20306: enbart dem som deltar i arbetslivet, varigenom      andra inkomster, såsom löneinkomster av mot-
20307: avdragets funktion blir att kompensera de sär-      svarande storlek, har regeringen inte för av-
20308: skilda kostnader som åsamkas arbetstagare           sikt att tili nuvarande riksdag avlåta någon
20309: genom invaliditet.                                  proposition om ändring av beskattningen av
20310:    Såsom i motiveringen till ovan nämnda pro-       pensioner.
20311:      Helsingfors den 10 februari 1983
20312: 
20313:                                                                           Minister Jermu Laine
20314:                                               1982 vp.
20315: 
20316: Kirjallinen kysymys n:o 496
20317: 
20318: 
20319: 
20320: 
20321:                                  Juvela: Kansanedustajien kaksoispalkan poistamista koskevan esi-
20322:                                     tyksen antamisesta
20323: 
20324: 
20325:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20326: 
20327:     Kansanedustajan tehtävä on määräaikainen           Kun uusi eduskunta valitaan kahden kuukau-
20328: luottamustoimi. Siksi on luonnollista, että kan-    den kuluttua, tulisi tämä vääristynyt ja kansan-
20329: sanedustajaksi valittu säilyttää entisen työpaik-   edustajienkin eriarvoisuutta lisäävä epäkohta
20330: kansa, virkansa tai toimensa, johon hän voi         korjata ennen tätä. Näin ollen ne, joiden tulot
20331: palata jäätyään pois eduskuntatyöstä. Käytän-       saattaisivat vähentyä sen johdosta, että heidät
20332: nössä varsinaisen viran tai toimen hoitaminen       valitaan kansanedustajiksi, olisivat tietoisia täs-
20333: täysipainoisesti kansanedustajan tehtävien rin-     tä riskistä jo ehdokkaaksi asettuessaan.
20334: nalla on mahdotonta. Eräissä tapauksissa yksi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20335: tyiset työnantajat maksavat johtavissa asemissa     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20336: oleville työntekijöilleen palkkaa siltä ajalta,     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20337: jonka nämä ovat kansanedustajina. Eduskunta         vaksi seuraavan kysymyksen:
20338: ei voi luonnollisesti estää yksityisiä yrityksiä
20339: lahjoittamasta rahojaan kenelle tahtovat.                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
20340:    Sen sijaan hallituksen ja eduskunnan tulisi             vielä näiden valtiopäivien aikana esityk-
20341: tiukasti puuttua siihen, että kansanedustajaksi            sen vääristyneeseen käytäntöön johta-
20342: valittu valtion virkamies saa virkaehtolain no-            neen virkaehtolain muuttamiseksi niin,
20343: jalla edustaja-aikanaan kansanedustajanpalkkion            että kansanedustajaksi valittu viranhal-
20344: lisäksi automaattisesti kaksi kolmasosaa varsi-            tija ei saisi kansanedustajanpalkkionsa
20345: naisen virkansa palkasta tarvitsematta tehdä               lisäksi yhteiskunnan varoista palkkaa
20346: mitaän sen hyväksi. Näin yhteiskunnan varoista             virasta, jota hänen ei edes edellytetä
20347: maksetaan eräille virkamiehille perusteettomasti           hoitavan?
20348: kaksi tuntuvaa palkkaa.
20349:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1983
20350: 
20351:                                            Aulis Juvela
20352: 
20353: 
20354: 
20355: 
20356: 088300261H
20357: 2                                             1982 vp.
20358: 
20359: 
20360: 
20361: 
20362:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20363: 
20364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siitä, että kysymyksessä oleva palkkausperiaate
20365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on ollut voimassa useita vuosikymmeniä.
20366: olette 11 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn             Asian nyt tultua pääasiallisesti eduskunta-
20367: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ryhmien kannanottojen johdosta ajankohtai-
20368: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seksi hallitus selvittää, millaiseen nykytilan-
20369: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta      teen muutokseen on ryhdyttävä kohtuuttoman
20370: kysymyksestä n:o 496:                               palkkausedun rajoittamiseksi ja millaisin me-
20371:                                                     nettelytavoin muutos on toteutettava. Selvityk-
20372:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       sessä on otettava huomioon seuraavaa.
20373:        vielä näiden valtiopäivien aikana esityk-       Tarkastelua ei ole syytä rajoittaa yksinomaan
20374:        sen vääristyneeseen käytäntöön johta-        valtion virkamiehiin, koska muillakin henki-
20375:        neen virkaehtolain muuttamiseksi niin,       löstöryhmillä on vastaavia etuja. Yksityisten
20376:        että kansanedustajaksi valittu viranhal-     valtionapulaitosten yleisen toimiehtosopimuk-
20377:        tija ei saisi kansanedustajanpalkkionsa      sen palkkausmääräysten 20 § :n 1 momentin
20378:        lisäksi yhteiskunnan varoista palkkaa        määräys on yhtäpitävä edellä mainitun valtion
20379:        virasta, jota hänen ei edes edellytetä       yleisen virkaehtosopimuksen 22 §:n 1 momen-
20380:        hoitavan?                                    tin määräyksen kanssa. Kunnallisen yleisen vir-
20381:    Ministeri Mauno Forsman on 27 pa!Vana            kaehtosopimuksen ja kirkon yleisen virkaehto-
20382: heinäkuuta 1982 vastannut kansanedustaja Jo-        sopimuksen mukaan voidaan asianomaisen vi-
20383: velan asiasisällöltään samaan kirjalliseen kysy-    ranomaisen harkinnasta riippuen maksaa kan-
20384: mykseen n:o 236. Tuossa vastauksessa esitetty       sanedustajan tehtävien vuoksi virkavapaana
20385: pitää edelleen paikkansa, joten vastauksena nyt     olevalle viranhaltijalle palkkausta virastaan.
20386: esitettyyn kysymykseen kunnioittaen uudistan        Soveltamiskäytäntö on näillä sektoreilla tässä
20387: sen seuraavassa eräin täydennyksin.                 asiassa ollut vaihteleva.
20388:                                                        Vaidonyhtiöiden sekä muiden kuin julkisten
20389:    Kansanedustajana toimivan valtion virkamie-      varojen turvin toimivien yhteisöjen ja: työn-
20390: hen oikeus virkansa palkkaukseen perustuu val-      antajien mahdollisuudet maksaa palkkaa ky-
20391: tion yleisen virkaehtosopimuksen 22 §:n 1 mo-       seessä olevassa tilanteessa on myös syytä selvit-
20392: menttiin.                                           tää.
20393:     Sen mukaan virkamiehelle, joka on estynyt          Muutosten toteuttamistavoista on kaksi käyt-
20394: hoitamasta virkaansa tai tointaan, ylimääräistä     tökelpoisinta. Ensinnä on olemassa se mah-
20395: tointaan tahi tilapäistä tehtäväänsä kansanedus-    dollisuus, että kollektiivisopimuksia muutetaan
20396: tajan tehtävän vuoksi, maksetaan 70 prosenttia      uusilla sopimuksilla joko kesken kuluvan so-
20397: kiinteästä palkkauksesta sanotulta keskeytys-       pimuskauden taikka sen 28. 2. 1983 tapahtu-
20398: ajalta.                                             van päättymisen jälkeen voimaan tulevia sopi-
20399:    Pääpiirteissään vastaava säännös on valtion      muksia tehtäessä.
20400: viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22. 12.       Toiseksi on mahdollista muuttaa edustajan-
20401: 1942 annetun lain (1030/42) 10 §:n 1 mo-            palkkiolakia siten, että mikäli asianomainen
20402: mentissa. Lain säännöstä ei ole vuoden 1974         saa omasta virastaan tai toimestaan palkkausta,
20403: jälkeen, jolloin asiasta otettiin määräys valtion   hänen edustajanpalkkionsa on vastaavasti pie-
20404: yleiseen virkaehtosopimukseen, sovellettu, kos-     nempi.
20405: ka virkaehtosopimusten määräykset ovat ensi-           Jälkimmäinen vaihtoehto tarjoaisi paremmat
20406: sijaisia lain säännöksiin nähden. Edellä sanotun    mahdollisuudet ulottaa saannös koskemaan
20407: lainkohdan olemassaolo on kuitenkin osoitus         myös muitakin kuin valtion virkamiehiä.
20408:                                               N:o 496                                              3
20409: 
20410:    Virka- ja toimiehtosopimusten ollessa voi-       lakiin sekä 1. 9. 1983 mennessä muut tarpeel-
20411: massa kysymyksessä olevan etuuden rajoitta-         lisiksi katsottavat ehdotukset sanotun lain ke-
20412: miseen liittyy kysymys perustuslainsäädäntö-        hittämiseksi. Työryhmän tulee laatia ehdotuk-
20413: järjestyksen käyttämisestä, joka on erikseen sel-   sensa hallituksen esityksen muodossa.
20414: vitettävä.                                              Kysymys valtion virkamiehen oikeudesta
20415:    Asian tämänhetkistä vaihetta vaiottavana         taustavirkansa palkkaukseen on tarkoitus ottaa
20416: lisäselvityksenä esitän vielä seuraavaa.            esille myös neuvoteltaessa 28. 2. 1983 päätty-
20417:    Sen jälkeen kun eduskunnan kansliatoimi-         vän sopimuskauden jälkeen voimaan tulevista
20418: kunta on kirjeellään 21 päivältä tammikuuta         virkaehtosopimuksista.
20419: 1983 kääntynyt oikeusministeriön puoleen,              Sen ratkaiseminen, tapahtuuko kyseessä ole-
20420: jotta ministeriö ryhtyisi toiqtenpiteisiin edus-    van palkkausedun rajoittaminen lainsäädännöl-
20421: tajanpalkkiolain muuttamiseksi, oikeusministe-      lä vai· virkaehtosopimusteitse, riippuu osaltaan
20422: riö on 24 päivänä tammikuuta 1983 asettanut         myös siitä, onko rajoittaminen kohdistettava
20423: työryhmän valmistelemaan 1. 4. 1983 mennessä        vaiti valtion virkamiehiin vaiko muihinkin
20424: kansanedustajan päivärahajärjestelmää selkeyt-      kyseessä olevan edun saajiin.
20425: tävät muutokset edustajanpalkkiosta annettuun
20426:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1983
20427: 
20428:                                                                           Ministeri ] ermu Laine
20429: 4                                              1982 vp.
20430: 
20431: 
20432: 
20433: 
20434:                             TiU Riksdagens Herr Talman
20435: 
20436:    I det syfte 3 7 § 1 mmn. riksdagsordningen        kollektivavtalet är primära i förhållande tili
20437: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lagens stadganden. Existensen av ovan nämnda
20438: av den 11 januari 1983 tili vederbörande             lagrum är dock ett bevis för att ifrågavarande
20439: medlem av statsrådet översänt avskrift av            avlöningsprincip varit i kraft under Here de-
20440: följande av riksdagsman Juvela undertecknade         cennier.
20441: spörsmål nr 496:                                        Då saken nu blivit aktuell, närmast tili följd
20442:                                                      av riksdagsgruppernas ställningstaganden, ut-
20443:           Ämnar Regeringen ännu under denna          reder regeringen viiken ändring som måste
20444:        riksdag avlåta en proposition tili riks-      göras i det nuvarande läget för att begränsa
20445:        dagen med förslag tili ändring av lagen       den oskäliga förmånen vid avlöning och vilket
20446:        om statens tjänstekollektivavtal, som         förfaringssätt som måste iakttas vid en ändring
20447:        har lett tili en snedvriden praxis, så,       härvidlag. Vid utredandet bör följande frågor
20448:        att tjänsteinnehavare, som valts tili         beaktas.
20449:        riksdagsman, inte utöver sitt riksdags-          Det är inte skäl att begränsa granskningen
20450:        mannaarvode skulle erhålla någon lön          enbart tili statens tjänstemän, eftersom även
20451:        av samhället för en tjänst, som han           andra personalgrupper åtnjuter motsvarande
20452:        inte ens förutsätts handha?                   förmåner. Föreskriften i 20 § 1 mom. i be-
20453:    Minister Mauno Forsman har den 27 juli            stämmelserna om avlöning i funktionärskol-
20454: 1982 besvarat riksdagsman Juvelas spörsmål           lektivavtalet för privata statsunderstödda insti-
20455: nr 236, som tili sitt sakliga innehåll motsvarar     tutioner överensstämmer med bestämmelsen i
20456: det nu föreliggande spörsmålet. Det som fram-        ovan nämnda 22 § 1 mom. i statens allmänna
20457: fördes i ovan nämnda svar gäller fortfarande.        tjänstekollektivavtal. Enligt det allmänna kom-
20458: Såsom svar på detta spörsmål upprepar jag            munala tjänstekollektivavtalet och kyrkans all-
20459: därför vördsamt det tidigare svaret med vissa        männa tjänstekollektivavtal kan tjänsteinne-
20460: kompletteringar.                                     havare, som är tjänstledig på grund av riks-
20461:                                                      dagsmannavärv, erhålla lön för sin tjänst en-
20462:     Statstjänsteman, som verkar som riksdags-        ligt vederbörande myndighets prövning. Dessa
20463: man, har rätt tili lön för sin tjänst i enlighet     sektorers tiliämpningspraxis i saken har va-
20464: med stadgandet i 22 § 1 mom. statens all-            rierat.
20465: männa tjänstekollektivavtal.                            Det är likaså skäl att utreda de statliga
20466:     Enligt detta moment utbetalas tili tjänste-      bolagens samt andra samfunds och arbets-
20467: man, som är förhindrad att sköta sin tjänst          givares, som inte verkar med stöd av allmänna
20468: eller befattning, extraordinarie befattning eller    medel, möjligheter att utbetala lön i ifråga-
20469: tilifälligt åliggande tili följd av riksdagsmanna-   varande situation.
20470: uppdrag, för sagda avbrottstid 70 procent av            Beträffande sättet för förverkligande finns
20471: den fasta lönen.                                     det två användbara modeller. Den ena möjlig-
20472:     I 10 § 1 mom. lagen av den 22. 12. 1942          heten är att ändra kollektivavtalen genom nya
20473: om avlöning i statens tjänster eller befattningar    kollektivavtal, antingen mitt under pågående
20474:  (1030/42) ingår ett stadgande som i huvud-          avtalsperiod eller då avtalen för följande pe-
20475: drag motsvarar ovan nämnda stadgande. Stad-          riod, som träder i kraft efter att den inne-
20476: gandet i denna lag har emellertid inte tili-         varande perioden utgår den 28 februari 1983,
20477: lämpats efter år 1974, då en bestämmelse om          görs upp.
20478: saken intogs i statens allmänna tjänstekollek-          Den andra möjligheten är att ändra lagen
20479: tivavtal, eftersom bestämmelserna i tjänste-         om riksdagsmannaarvode så, att vederbörande,
20480:                                                N:o 496                                               5
20481: 
20482: om han erhåller lön för sin egen tjänst eller         den 24 januari 1983 en arbetsgrupp, som före
20483: befattning, får ett mindre riksdagsmanna-             den 1 april 1983 skall bereda ändringar av
20484: arvode.                                               lagen om riksdagsmannaarvode, så att systemet
20485:    Det sistnämnda alternativet erbjuder bättre        med dagtraktamente för riksdagsmän förtyd-
20486: möjligheter att utsträcka stadgandet tili att         ligas, samt före den 1 september 1983 övriga
20487: omfatta även andra än statens tjänstemän.             behövliga förslag till utvecklande av sagda lag.
20488:    Så länge tjänste- och funktionärskollektiv-        Arbetsgruppen skall uppgöra sitt förslag i form
20489: avtalen är i kraft ansluter sig tili begränsandet     av en regeringsproposition.
20490: av ifrågavarande förmån även frågan om huru-             Frågan om statstjänstemans rätt tili avlöning
20491: vida lagändringen bör göras i den ordning             för sin egentliga tjänst skall enligt planerna
20492: som är stadgad för ändring av grundlag. Denna         tas upp vid förhandlingarna om de tjänste-
20493: fråga måste utredas separat.                          kollektivavtal som skall träda i kraft efter den
20494:     För att belysa ärendets nuvarande läge fram-      avtalsperiod som utgår den 28 februari 1983.
20495: för jag som tilläggsutredning följande.                  Beslutet om huruvida en begränsning av
20496:    Sedan riksdagens kanslikommission genom            ifrågavarande löneförmån skall ske genom lag-
20497: sitt brev den 21 januari 1983 hade vänt sig           stiftning eller genom tjänstekollektivavtal beror
20498: tili justitieministeriet för att ministeriet skulle   delvis på om begränsningen skall gälla endast
20499: skrida tili åtgärder i syfte att ändra lagen om       statens tjänstemän eller även beröra andra
20500: riksdagsmannaarvode, tillsatte justitieministeriet    personer, som åtnjuter ifrågavarande förmån.
20501:       Helsingfors den 16 februari 1983
20502: 
20503:                                                                              Minister Jermu Laine
20504: 
20505: 
20506: 
20507: 
20508: 088300261H
20509: 1
20510: 
20511: 
20512: 1
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517:     1
20518: 
20519: 
20520:     1
20521: 
20522: 
20523: 
20524: 
20525:         1
20526: 
20527: 
20528:         1
20529: 
20530: 
20531: 
20532: 
20533:             1
20534:                                                 1982 vp.
20535: 
20536: Kirjallinen kysymys n:o 497
20537: 
20538: 
20539: 
20540: 
20541:                                    lmpiö: Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaamisesta
20542: 
20543: 
20544:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20545: 
20546:     Haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle valtio-      myynnillä ko. laitteiden hankintakustannuksia.
20547: valta myöntää lain perusteella rahoitustukea,          Lisäksi paikallisilla kauppiailla on pääomaa
20548: investointiavustusta, toimintatukea ja tavaran         sitoutuneena varsinaiseen pohtoaineeseen jatku-
20549: kuljetustukea päivittäistavaramyymälöille. Edel-       vasti 30 000-40 000 markkaa, koska öljy-
20550: lä mainitut tuet on tarkoitettu päivittäistavara-      yhtiöt eivät kustannussyistä voi kerralla kul-
20551: myymälöiden, myymälärakennusten ja kalustei-           jettaa kovin pieniä eriä haja-asutusalueiden ky-
20552: den hankintaan sekä muutos- ja korjaustöihin.          liin, vaan kauppiaan on ostettava useita tuhan-
20553:     Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen saan-         sia litroja kerrallaan.
20554: nin turvaamisen kannalta olisi kuitenkin välttä-          Tilanteen jatkuessa tällaisena on edessä vää-
20555: mätöntä, että po. tukea myönnettäisiin myös            jäämättömästi se, etteivät öljy-yhtiöt ole val-
20556: nestemäisten polttoaineiden myyntivälineiden ja        miita uusimaan polttoaineiden jakelulaitteita
20557: kaluston hankintaan. Näin turvattaisiin myös           haja-asutusalueiden kauppiaille. Kauppiaat eivät
20558: päivittäistavaroiden osalta palvelujen saatavuus,      voi suorittaa po. investointeja ilman valtioval-
20559: kun myös polttoaineita olisi mahdollista saada         lan tukitoimenpiteitä tai uivan oleellisesti pa-
20560: oman kylän päivittäistavarakaupasta tarvitse-          rempaa polttoaineiden myyntipalkkiota. Kylä-
20561: matta lähteä hakemaan sitä kuntakeskuksista.           kauppojen olemassaolon turvaaminen monien
20562: Erityisesti tällä toimenpiteellä turvattaisiin met-    myyntipisteiden osalta edellyttää nykyistä laaja-
20563: sureiden ja maanviljelijöiden polttoaineen saanti      alaisempaa tukea.
20564: samoin kuin haja-asutusalueilla asuville ihmi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20565:  sille välttämätön liikkumisvälineen, auton, polt-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20566:  toainehuolto.                                         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20567:     Polttoaineiden jakelulaitteet ovat nykyisin        vaksi seuraavan kysymyksen:
20568: niin kalliita, etteivät öljy-yhtiöt ole valmiita
20569:  investoimaan kovin pieniin pisteisiin, joissa lait-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20570: teiden kuoletm pienellä myynnillä on suorastaan               haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen
20571:  mahdotonta. Polttoaineiden jakelulaitteiden hin-             tuen piiristä puuttuu monien kyläkaup-
20572:  nat ovat kohonneet viime vuosina hyvin voi-                  pojen säilymisen kannalta merkittävä
20573:  makkaasti erilaisten uusien turvamääräysten                  nestemäisten polttoaineiden myyntiväli-
20574:  vuoksi, joita ovat palonsammutusvälineet sekä                neiden ja kaluston hankintaan tarvittava
20575:  magneettiventtiilit mahdollisten putkikatkosten              tuki, ja jos on,
20576:  varalta jne. Uusi polttoainemittari sähkökäyttöi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20577:  senä maksaa tätä nykyä jo 25 000 markasta                    ryhtyä palvelumahdollisuuksien paranta-
20578:  ylöspäin. Yhdessäkin pisteessä niitä on oltava               miseksi ja haja-asutusalueiden vähittäis-
20579:  vähintään kolme kappaletta erilaisten polttoai-              kauppapisteiden säilyttämiseksi ottaen
20580:  neiden myyntiä varten. Näin ollen on kysymys                 huomioon sen, että valtio saa pohtoai-
20581:  varsin suurista investoinneista. Nykyisellä pen-             neista merkittävän vero-osuuden, kun
20582:  nimääräisellä palkkiolla, entisen prosentuaalisen            taas kyläkauppiailla on riittämätön polt-
20583:  poistuttua, on mahdotonta kuolettaa pienellä                 toaineiden myyntipalkkio?
20584:       Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1983
20585: 
20586:                                                Lauri Impiö
20587: 088300224A
20588: 2                                           1982 vp.
20589: 
20590: 
20591: 
20592: 
20593:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20594: 
20595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    sen peruskorjauksen tai myyntitilojen uusimi-
20596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen suorittamiseksi.
20597: olette 11 päiv1inä tammikuuta 1983 päivätyn           Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
20598: kirjeenne n:o 2740 ohella lähettänyt valtioneu-    tuesta annetussa laissa ei ole määritelty päivit-
20599: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    täistavarakäsitettä, vaan tähän piiriin katsotaan
20600: jäljennöksen kansanedustaja Impiön kirjallisesta   kuuluvan elintarvikkeiden lisäksi sellaisia kulu-
20601: kysymyksestä n:o 497, jossa tiedustellaan:         tustavaroita, joita hankitaan usein ja ilman
20602:                                                    ennakkosuunnittelua ja joita kuluttaja voi ostaa
20603:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      elintarvikehankintojen yhteydessä. Haja-asutus-
20604:        haja-asutusalueiden vähi ttäiskauppoj en    alueiden palvelutilanne huomioon ottaen voitai-
20605:        tuen piiristä puuttuu monien kyläkaup-      siin ilmeisesti jo nykyisellään päätyä eräissä
20606:        pojen säilymisen kannalta merkittävä        poikkeustapauksissa em. lain tulkinnalla menet-
20607:        nestemäisten polttoaineiden myyntiväli-     telyyn, jossa investointituen myöntäminen nes-
20608:        neiden ja kaluston hankintaan tarvittava    temäisten polttoaineiden myyntivälineiden ja
20609:        tuki, ja jos on,                            kaluston hankintaan olisi mahdollista. Tällöin
20610:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     on luonnollisesti ensin selvitettävä rajallisten
20611:        ryhtyä palvelumahdollisuuksien paranta-     määrärahojen puitteissa, minkälaiseen tärkeys-
20612:        miseksi ja haja-asutusalueiden vähittäis-   järjestykseen ja missä laajuudessa polttoaine-
20613:        kauppapisteiden säilyttämiseksi ottaen      huollon ylläpitäminen haja-asutusalueiden vä-
20614:        huomioon sen, että valtio saa pohtoai-      hittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain no-
20615:        neista merkittävän vero-osuuden, kun        jalla olisi asetettava.
20616:        taas kyläkauppiailla on riittämätön polt-      Nestemäisten polttoaineiden hinta muodostuu
20617:        toaineiden myyntipalkkio?                   useasta eri kustannustekijästä, kuten mm. jalos-
20618:                                                    tamohinnoista, polttoaineverosta, varmuusvaras-
20619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tointimaksusta ja kaupan marginaalista. Pohto-
20620: taen seuraavaa:                                    aineissa on yhtenäishinnat, jotka vahvistaa elin-
20621:                                                    keinohallitus. Myös hintoihin sisältyvän kaupan
20622:    Hallitus pltaa tärkeänä harvaanasuttujen        marginaalin vahvistaa elinkeinohallitus jakelu-
20623: alueiden peruspalvelujen säilymistä. Päivittäis-   yhtiöiden ja polttoainekauppiaiden anomuksesta.
20624: tavarakaupan turvaamiseksi valtiovalta on vuo-     Tällainen korotusesitys on parhaillaan elinkei-
20625: desta 1975 tukenut haja-asutusalueella toimivaa    nohallituksessa käsiteltävänä. Näin ollen haja-
20626: vähittäiskauppaa. Tuen piiriin kuuluvat sekä       asutusalueiden kaupalle maksettavaa myynti-
20627: kiinteä myymälä että myymäläauto. Laki haja-       palkkiota ei voida käsitellä muusta polttoainei-
20628: amtusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta       den hinnanmuodostuksesta irrallisena.
20629: on ollut jatkuvan kehittelyn alaisena. Nykyisel-      Koska kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
20630: lään tuki on jo suhteellisen kattava, kun se       tama kioski- ja työaikatyöryhmä parasta aikaa
20631: käsittää investointituen, toimintatuen ja tava-    selvittelee mm. huoltoasemilla tapahtuvaa myyn-
20632: rankuljetustuen. Investointitukea, so. korkotu-    tiä ja sen kehittämistarpeita, on aiheellista odot-
20633: kea ja investointiavustusta, voidaan myöntää       taa tämän työryhmän työn valmistumista ja kat-
20634: päivittäistavaramyymälää varten tarpeellisen       soa sen jälkeen, onko haja-asutusalueilla tapah-
20635: käyttöomaisuuden hankkimiseksi tai sen uudis-      tuvan polttoainemyynnin tukeminen tarpeellista
20636: rakennus-, korjaus- ja muutostöiden suoritta-      sekä missä muodossa ja laajuudessa tukea
20637: miseksi sekä myymäläauton hankkimiseksi ja         myönnettäisiin.
20638:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1983
20639: 
20640:                                                                            Ministeri Arne Berner
20641:                                                N:o 497                                                 3
20642: 
20643: 
20644: 
20645: 
20646:                             Till Riksdagens Herr Talman
20647: 
20648:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för grundreparering av eller förnyande av för-
20649: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         säljningsutrymmen i redan befintliga bilar.
20650: av den 11 januari 1983 nr 2740 tili vederbö-              Begreppet dagligvaror definieras inte i lagen
20651: rande medlem av statsrådet för avgivande av           om finansieringsstöd för detaljhandeln i gles-
20652: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       bygder, utan det anses omfatta, förutom livs-
20653: man lmpiö undertecknade spörsmål nr 497:              medel, sådana konsumtionsvaror som man an-
20654:                                                       skaffar ofta och utan föregående planering och
20655:           Är Regeringen medveten om att un-           som konsumenten kan köpa i samband med
20656:        derstödet för detaljhandeln i glesbygder       sina livsmedelsuppköp. Redan nu kunde man
20657:        inte omfattar något stöd för anskaff-          med beaktande av glesbygdernas serviceförhål-
20658:        ning av redskap och utrustning som be-         landen uppenbart i vissa undantagsfall i tolk-
20659:        hövs vid försäljning av flytande bräns-        ningen av lagen besluta sig för ett förfarande
20660:        len, vilket ändå vore angeläget för            som skulle möjliggöra beviljandet av investe-
20661:        mången bybutiks fortbestånd, och om            ringsstöd för anskaffning av redskap och ut-
20662:        Regeringen är medveten om detta,               rustning som behövs vid försäljning av flytande
20663:           vilka åtgärder har Regeringen för av-       bränslen. Då skall man förstås först, med beak-
20664:        sikt att vidta för att förbättra möjlig-       tande av de begränsade anslagen, klarlägga i
20665:        heterna till tjänst och medverka tili bi-      viiken prioritetsordning och omfattning upp-
20666:        behållandet av detaljhandelsställen i gles-    rätthållandet av bränsleförsörjningen borde en-
20667:        bygderna med beaktande av att en               ligt lagen om finansieringsstöd för detaljhan-
20668:        betydande del av skatteintäkterna i frå-       deln i glesbygder ske.
20669:        ga om bränslen tillkommer staten, me-              Priset på flytande bränslen består av ett fler-
20670:        dan byhandlarna får en otillräcklig er-        tal kostnadsfaktorer, sådana som bl.a. raffine-
20671:        sättning för sin bränsleförsäljning?           ringsprisen, bränsleaccisen, säkerhetsupplag-
20672:                                                       ringsavgiften och handelns marginal. På fly-
20673:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-        tande bränslen tillämpas enhetliga priser som
20674: föra följande:                                        fastställs av näringsstyrelsen. Även den i pri-
20675:                                                       serna ingåendc handelsmarginalen fastställs av
20676:    Regeringen anser det viktigt att de grund-         näringsstyrelsen på ansökan av bränslehand-
20677: läggande serviceformerna i glesbygderna skall         larna. Ett sådant förhöjningsförslag behandlas
20678: kunna bevaras. För att trygga tiligången på           som bäst vid sagda ämbetsverk. Frågan om det
20679: dagligvaror har statsmakten sedan år 1975 un-         försäljningsarvode som skall betalas till han-
20680: derstött detaljhandeln i glesbygderna. Stödet         deln i glesbygderna kan alltså inte behandlas
20681: omfattar såväl de fasta butikerna som butiks-         utan hänsyn till den övriga bränsleprisbild-
20682: bilarna. Lagen om finansieringsstöd för detalj-       ningen.
20683: handeln i glesbygder har utvecklats hela tiden.           Emedan handels- och industriministeriet har
20684: Stödet i sin nuvarande form är relativt täckan-       tilisatt en arbetsgrupp för kiosk- och arbetstids-
20685: de och omfattar investerings-, verksamhets- och       frågor, viiken som bäst utreder bl.a. försälj-
20686: varutransportstöd. lnvesteringsstöd ei. ränte-        ningen på servicestationer och behovet att ut-
20687: stöd och investeringsbidrag kan beviljas dels         veckla denna försäljning, är det motiverat att
20688: för anskaffning av för dagligvarubutiker nödiga       vänta tilis arbetsgruppen är klar med sitt arbete
20689:  anläggningstillgångar eller för genomförande av      och först därefter se om det är motiverat att
20690:  nybyggnads-, reparations- och ändringsarbeten i      understöda bränsleförsäljningen i glesbygder och
20691:  butiker, dels för anskaffning av butiksbilar eller   i viiken form och omfattning stödet skulle ges.
20692:       Helsingfors den 11 februari 1983
20693: 
20694:                                                                               Minister Arne Berner
20695:                                               1982 vp.
20696: 
20697: Kirjallinen kysymys n:o 498
20698: 
20699: 
20700: 
20701: 
20702:                                   Sillantaus ym.: Tonttiverotuksen kiristymisestä
20703: 
20704: 
20705: 
20706:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20707: 
20708:     Kiinteistöverotuksen uudistus alkoi muu-         voista. Esimerkiksi Helsingissä verolautakunta
20709: tama vuosi sitten rakennusten verotusarvojen         on kuitenkin päättänyt ottaa hintakartan ar-
20710: nostamisella. Tällöin uusittiin valtiovarainminis-   voista vuodelle 1982 40 % alhaisemmat arvot
20711: teriön ns. jälleenhankinta-arvopäätös. Jo tuol-      omakotitonteille ja 30 % alhaisemmat arvot
20712: loin pyrittiin myös tonttien ja rakennuspaikko-      muille tonteille. Tämä merkitsee, että hintakar-
20713: jen verotuksen kiristämiseen laatimalla lakiesi-     tan arvoista on otettu verovuodeksi 1982 oma-
20714: tys, jonka läpimeno olisi antanut verohallituk-      kotitonteille 36 % ja muille tonteille 42 %.
20715: selle oikeuden määrätä vuosittain verolautakun-         Tonttiverotuksen kiristyminen nostaa monilla
20716: tia lähes täysin sitovat arvostusohjeet. Yleinen     alueilla ympäri maata asumisen ja kiinteistön
20717: mielipide ja annetut asiantuntijalausunnot kui-      omistamisen todella kalliiksi. Laskelmat tont-
20718: tenkin jäädyttivät uudistushankkeen. Vuonna          tien verotusarvokehityksestä esim. Helsingissä
20719: 1981 kehitti verohallitus yhdessä Valtion tek-       osoittavat, että tonttivero voi jopa viisinkertais-
20720: nillisen tutkimuskeskuksen kanssa arvostusme-        tua vuosina 1981-1985. Myös useissa muissa
20721: netelmän, jonka pohjalta kustakin kunnasta on        kunnissa tonttiverotus moninkertaistuu näiden
20722: laadittu rakennusmaan arviointiohje taajama-         vuosien aikana.
20723: kohtaisine hintakarttoineen. Tämä muutos to-            Kiinteistöliiton laskelmien mukaan tontin ve-
20724: teutettiin ilman lain muutosta.                      rotus saattaa muodostua esimerkiksi seuraavan-
20725:     Verolautakunnille elokuussa 1981 toimite-        laiseksi. Kysymyksessä on 2 000 m2 :n tontti,
20726:  tuissa yhtenäistämisohjeissa verohallituksen pyr-   jonka rakennusoikeudesta on käytetty neljännes,
20727:  kimyksenä oli arvostaa tontit 70 % :iin vuoden      ja tontti on tyypiltään AR-tontti eli rivitalo- ja
20728:  1980 alun käyvästä hintatasosta. Keväällä 1981      muun kytketyn pientalon tontti. Tontilla on
20729: virkamiestyönä tehty laajahko otantatutkimus         kuitenkin vain yhden perheen käytettävissä
20730: osoitti taajamatonttien verotusarvojen olevan        oleva omakotitalo, joka on valmistunut vuonna
20731:  lähes 90 % :ssa tapauksista alhaisempia kuin        1961 ja on ns. kivirakenteinen omakotitalo eli
20732:  arviointiohjeen mukaan lasketut hintakartan         talo, jonka kantava rakenne on muuta kuin
20733:  arvot. Kuntakohtaisten arviointiohjeiden ja ai-     puuta. Tällaise&sa talossa asuu nykyisin usein
20734:  kaisempien verotuspäätösten perusteella vero-       eläkeläispariskunta, jonka lapset ovat muutta-
20735:  lautakunnat ovat sitten tehneet alustavat pää-      neet jo pois kotoa, tai leskirouva. Verovuosit-
20736:  tökset tonttien ja rakennuspaikkojen verotusar-     tain mainitun kiinteistön verotusarvo muodos-
20737:  voista verovuodelle 1982. Vuoden 1982 vero-         tuisi seuraavasti: Verovuonna 1981 tontin ve-
20738:  tusarvoehdotuksen lisäksi verolautakunta on         rotusarvo oli 22 markkaa tontti-m2 :ltä eli
20739:  yleensä päättänyt ns. tavoiteyksikköarvosta eli     44 000 markkaa ja rakennuksen verotusarvo,
20740:  siitä tasosta, mihin tontti tai rakennuspaikka      kun ns. jälleenhankinta-arvosta on tehty ikä-
20741:  tullaan arvostamaan siirtymäkauden päätyttyä        alennukset ( 20 X 2 %) , 139 800 markkaa.
20742:  vuonna 1985.                                        Koko kiinteistön verotusarvo oli näin ollen
20743:     Verohallituksen ohjeiden mukaan tulisi vero-     183 800 markkaa. Tästä summasta ei tule asun-
20744:  vuonna 1982 käyttää 60 %: a hintakartan ar-         totuloa vakituisesta asunnosta eikä mene vara!-
20745: 
20746: 
20747:  088300225B
20748: 2                                            1982 vp.
20749: 
20750: lisuusveroa. Verovuonna 1982 tontin verotus-        dollista. Korotukset ovat olleet raJuJa etenkin
20751: arvon laskentaperusteeksi tulee AR-tontilla ra-     puurakenteisten pientalojen verotusarvoissa. Ra-
20752: kennusoikeus ja verotusarvoksi tulee 88 000         kennusten jälleenhankinta-arvo on kolmessa
20753: markkaa, koska korotus vuonna 1982 rajoittuu        vuodessa noussut enimmäisnousuprosenteista
20754: kaksinkertaiseksi. Rakennuksen jälleenhankinta-     huolimatta 59 % rakennuskustannusten ko-
20755: arvoksi tulee 251 000 markkaa, josta 21 vuo-        hottua vastaavana aikana 38 %. Näin mm.
20756: den ikäalennukset vähentäen saadaan verotus-        katumaksun pohjana olevan rakennuksen jäl-
20757: arvoksi 145 000 markkaa eli tontin kanssa koko      leenhankinta-arvon nousuvauhti on yli 1,5-ker-
20758: kiinteistön arvoksi 233 000 markkaa. Verotus-       tainen rakennuskustannusten nousuun verrat-
20759: arvon ylittäessä 190 000 markkaa muodostuu          tuna.
20760: ylimenevältä osalta asuntotuloa. Asuntotulon           Epäoikeudenmukaisena voidaan pitää sitäkin,
20761: määrä tässä tapauksessa on 1 290 markkaa,           että tonttivero lasketaan rakennusoikeuden mu-
20762: josta veroihin menee tuloista riippuen jopa         kaan. Alue on saattanut aikaisemmin olla pel-
20763: 900 markkaa. Varallisuusveroa ei vakinaisena        kästään omakotitaloja varten ja ajan mukana
20764: asuntona käytön vuoksi vielä yksistään tästä        rakennusoikeutta on lisätty. Nykyinen verotus-
20765: kiinteistöstä mene. Verovuoden 1985 tavoite-        käytäntö rankaisee käyttämättömästä rakennus-
20766: arvoksi on tontin verotusarvolaskelmaan mer-        oikeudesta. Siitä kuitenkin saadaan hyötyä vasta
20767: kitty 320 markkaa rakennusoikeus-m2 :ltä eli        silloin kun kiinteistö myydään. Verotusarvot
20768: 256 000 markkaa, joka on lähes viisinkertainen      lasketaan kuitenkin joka vuodelle sen mukaan,
20769: vuoden 1981 arvoon nähden. Jos rakennuksen          mikä olisi mahdollinen kauppahinta, jos tontti
20770: jälleenhankinta-arvon nousu olisi vuosittain vain    myydään. Tekemillään toimenpiteillä verohal-
20771: sama kuin vuodesta 1981 vuoteen 1982 eli            litus välttämättä ohjaa tehokkaaseen rakenta-
20772:  7 %, olisi rakennuksen jälleenhankinta-arvo         miseen, minkä ei voida katsoa kuuluvan vero-
20773: vuonna 1985 noin 306 000 markkaa, josta 24          hallituksen tehtäviin.
20774: vuoden ikäalennukset vähentäen verotusarvoksi           Verotusarvoilla on siten merkitystä myös
20775: tulisi noin 159 000 markkaa. Koko kiinteistön       muun kuin maanomistajien varallisuusverotuk-
20776: verotusarvo olisi siten 415 000 markkaa. Tästä      sen kannalta. Verotusarvo heijastuu mm. asun-
20777: kertyisi asuntotuloa jopa 7 000 markkaa riip-       totuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen
20778:  puen asuntotuloverotuksen alarajojen tarkista-     ja leimaverotukseen ja merkittävästi myös ra-
20779: misesta vuonna 1984 ja 1985. Varallisuusveroa       kennetun kiinteistön osalta katumaksuun sekä
20780: menisi niin ikään jo huomattavasti, ellei vuo-      harkintaverotukseen.
20781:  sina 1984-1985 varallisuusveroasteikkoon teh-          Edellä mainittuihin toimenpiteisiin johta-
20782: dä tuntuvia kevennyksiä, vuodelle 1983 esimer-      neilla hallintopäätöksillä on jälleen saatettu
20783: kiksi varallisuusveron alaraja on 244 000 mark-     kansalaisten maksettaviksi huomattavia veroja.
20784: kaa.                                                Verotusvalta on siirtynyt liiaksi eduskunnalta
20785:     Edellä mainitussa esimerkissä tontin verotus-   hallintoviranomaisille, vaikka hallitusmuodon
20786: arvo olisi ilmeisesti jo verovuodelta 1983 suu-      61 §:n mukaan verosta säädetään lailla. Tämän
20787: rempi kuin rakennuksen verotusarvo. Myös            vuoksi tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin
20788:  katumaksu nousisi huomattavasti nykyisellä         verotusvallan palauttamiseksi eduskunnalle hal-
20789: katumaksuprosentilla, vaikkei katumaksun taso       litusmuotomme edellyttämällä tavalla.
20790:  muuttuisikaan. Ensimmäisessä katumaksuluo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20791:  kassa katumaksut olisivat vuonna 1982 554           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20792: markkaa, vuonna 1983 676 markkaa ja vuonna          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20793:  1984 887 markkaa. Nousu johtuu nimenomaan           vaksi seuraavan kysymyksen:
20794:  tontin verotusarvon noususta eikä niinkään ra-
20795: kennuksen jälleenhankinta-arvon noususta.                      Onko Hallitus tietoinen, että vero-
20796:     Vero lasketaan joka vuosi myyntihintojen                hallitus laatimillaan ja verolautakunnille
20797: mukaan. Tämä nostaa asumiskustannuksia koh-                 lähettämillään ohjeilla kiristää tonttive-
20798: tuuttomasti esimerkiksi eläkeläisten osalta,                rotusta niin, että tonttivero moninker-
20799: joilla ei ole mitään aikomusta myydä aikanaan               taistuu ja muodostuu eräiden kiinteis-
20800:  hankkimaansa omakotitaloa, vaan aikovat asua               töjen osalta vuodesta 1981 vuoteen 1985
20801: tutussa ympäristössä niin pitkään kuin mah-                  jopa viisinkertaiseksi, ja jos on,
20802:                                      N:o 498                                         3
20803: 
20804:     mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten       miseksi ja verotusvallan palauttamiseksi
20805:  vieläpä ilman lainmuutosta toteutettu-        eduskunnalle hallitusmuodon edellyttä-
20806:  jen, merkittävien veronkorotusten estä-       mällä tavalla?
20807: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1983
20808: 
20809:    Pentti Sillantaus           Sinikka Karhuvaara        Helena Pesola
20810:    Matti Jaatinen              Eeva Kauppi               Tuulikki Petäjäniemi
20811:    Heikki Perho                Esko J. Koppanen          Toivo T. Pohjala
20812:    Sampsa Aaltio               Juhani Laitinen           Eva-Maija Pukkio
20813:    Matti Hakala                Arto Lampinen             Ulla Puolanne
20814:    Elsi Hetemäki-Olander       Eero Lattula              Erkki Pystynen
20815:    Matti Hokkanet:             Ritva Laurila             Helge Saarikoski
20816:    Tapio Holvitie              Anna-Kaarina Louvo        Pertti Salolainen
20817:    Juuso Häikiö                Pekka Löyttyniemi         Jouni J. Särkijärvi
20818:    Timo Ihamäki                Mauri Miettinen           Jalmari Torikka
20819:    Lauri Impiö                 Saara Mikkola             Martti Ursin
20820:    Aila Jokinen                Pentti Mäki-Hakola        Tauno Valo
20821:    Pekka Jokinen               Toivo Mäkynen             Matti Viljanen
20822:    Heikki Järvenpää            Tapani Mörttinen          Mauri Vänskä
20823:    Ilkka Kanerva               Olavi Nikkilä             Ben Zyskowicz
20824:                                Matti Pelttari
20825: 4                                             1982 vp.
20826: 
20827: 
20828: 
20829: 
20830:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20831: 
20832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      ministeriön päätöksen rakenteen uudistaminen.
20833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Tämä uudistus ei merkinnyt kaikkien raken-
20834: olette 11 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           nusten jälleenhankinta-arvojen korottamista,
20835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaan sellaisten omakoti-, rivi- ja asuinkerros-
20836: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        talojen arvot, joiden kantava rakenne ei ole
20837: edustaja Pentti Sillantauksen ym. näin kuulu-        puuta, alenivat edellisen vuoden arvoihin ver-
20838: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 498:            rattuna keskimäärin 2-6 prosentilla.
20839:                                                         Tulo- ja varallisuusverolain 46 § :n mukaan
20840:           Onko Hallitus tietoinen, että vero-        maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo sen
20841:        hallitus laatimillaan ja verolautakunnille    mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin
20842:        lähettämillään ohjeilla kiristää tonttive-    määrää. Valtiovarainministeriön antamassa pää-
20843:        rotusta niin, että tonttivero moninker-       töksessä (899/75) on lueteltu ne tekijät, jotka
20844:        taistuu ja muodostuu eräiden kiinteis-        verolautakunnan on otettava huomioon käyvän
20845:         töjen osalta vuodesta 1981 vuoteen 1985      arvon määräämisessä. Nämä ovat tontin tai ra-
20846:         jopa viisinkertaiseksi, ja jos on,           kennuspaikan käyttötarkoitus, rakennusoikeus,
20847:           mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten       sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustar-
20848:        vieläpä ilman lainmuutosta toteutettu-        koitukseen, kunnallisteknisten töiden valmius-
20849:        jen, merkittävien veronkorotusten estä-       aste sekä paikkakunnalla vapaassa kaupassa to-
20850:        miseksi ja verotusvallan palauttamiseksi      dettu kohtuullinen hintataso. Lisäksi tontin
20851:        eduskunnalle hallitusmuodon edellyttä-        arvoon voi päätöksen mukaan vaikuttaa eräin
20852:        mällä tavalla?                                edellytyksin käyttämätön rakennusoikeus.
20853:                                                         Verolautakunnilla ei ole ollut käytettävissä
20854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valtiovarainministeriön päätöksessä mainittuja
20855: vasti seuraavaa:                                     perusteita eri kiinteistöjen osalta. Niillä ei ole
20856:                                                      myöskään ollut käytettävissä arvioinnissa tar-
20857:    Rakennusmaan ja tonttien arvostusperustei-        vittavaa riittävää teknistä asiantuntemusta. Ve-
20858: den uudistaminen liittyy osana varallisuusvero-      rotuksessa ei ole myöskään seurattu maan arvon
20859: tuksessa noudatettavien kiinteistöjen arvostus-      nousua monilla paikkakunnilla vuosikausiin.
20860: perusteiden     kokonaisuudistukseen.      Tämän     Näistä seikoista on johtunut, että tontin ja
20861: uudistuksen valmistelutyö aloitettiin verohalli-     muiden rakennuspaikkojen arvostaminen vero-
20862: tuksessa vuonna 1972 ja sen tavoitteena on           tuksessa on hyvin epäyhtenäistä. Arvostus on
20863: ollut yhtenäisyyden aikaansaaminen verotuk-          myös oleellisesti jäänyt jälkeen lain edellyttä-
20864: sessa sovellettavissa kiinteistöjen arvostusperus-   mästä käyvästä arvosta.
20865: teissa sekä pyrkiminen laissa säädettyyn arvos-         Edellä mainitun Valtion teknillisen tutkimus-
20866: tustasoon. Työ on käsittänyt sekä rakennusten        keskuksen suorittaman tutkimus- ja suunnitte-
20867: että rakennusmaan uusien arviointiperusteiden        lutyön perusteella verohallitus antoi vuonna
20868: selvittelyn. Uudistuksen edellyttämän varsinai-      1981 verolautakunnille suositusluonteiset ohjeet
20869: sen tutkimus- ja suunnittelutyön on verohalli-       tonttien ja muiden rakennuspaikkojen yhden-
20870: tuksen toimesta tehnyt Valtion teknillinen tut-      mukaiseksi arvostamiseksi. Verohallituksen oh-
20871: kimuskeskus. Tehdyt ratkaisut ja kiinteistöjen       jeet ovat nimenomaan yhtenäistämissuosituksia
20872: arvostuksessa noudatettavien perusteiden taso        eivätkä verolautakuntia sitovia. Tontin verotus-
20873: pohjautuvat tämän tutkimustyön tuloksiin.            arvosta päättää viime kädessä kunkin kunnan
20874:    Uudistuksen ensimmäisenä vaiheena toteu-          verolautakunta ottamalla huomioon verohalli-
20875: tettiin vuonna 1979 rakennusten jälleenhankin-       tuksen suosituksen joko sellaisenaan tai siitä
20876: ta-arvojen määräämistä koskevan valtiovarain-        tarpeelliselta osin poiketen.
20877:                                              N:o 498                                               5
20878: 
20879:    Verolautakunnat ovat vuoden 1982 alkuun          hän 70 prosentin tasoon ei kuitenkaan siirrytä
20880: mennessä päättäneet verohallituksen yhtenäistä-     yhdellä kertaa, vaan verohallituksen ohjeiden
20881: misohjeen soveltamisesta kunnassa. Lautakun-        mukaan arviointiohjetta sovelletaan vuosina
20882: nat ovat yleensä hyväksyneet verohallituksen        1982-1984 taajamien osalta 70 prosentin ta-
20883: suositukset, joskin eräissä kunnissa niistä on      voitetasoon verrattuna 60-80 prosentin ta-
20884: poikettu. Joissakin tapauksissa verolautakunnat     scssa. Lisäksi enimmäiskorotus on ohjeen mu-
20885: ovat yhtenäistämisohjeesta päättäessään sovelta-    kaan tänä aikana rajoitettu. Verotusta vuodelta
20886: neet myös korkeampia arvoja kuin mitä suosi-        1982 toimitettaessa ei ole otettu huomioon hin-
20887: tus edellytti. Eräissä kunnissa jo aikaisemmin      tatason nousua vuodesta 1980, mikä seikka
20888: sovelletut verotusarvot ovat olleet korkeampia      vielä alentaa verotusarvojen tasoa. Yhtenäistä-
20889: kuin suosituksen edellyttämät, minkä vuoksi         misohje johtaakin vuodelta 1982 toimitetta-
20890: entisiä verotusarvoja on alennettu suositusta-      vassa verotuksessa keskimäärin 42 % :n arvos-
20891: solle. Joissakin kunnissa, kuten Lahdessa, jo       tukseen vuoden 1980 käyvän arvon tasoon
20892: aikaisemmin käytetyt verotusarvot ovat varsin       verrattuna ja arviolta noin 35 % :n arvostuk-
20893: hyvin vastanneet suositusten tasoa, joten vero-     seen vuoden 1982 käyvän arvon tasoon verrat-
20894: lautakunta ei ole lainkaan ottanut käyttöön         tuna.
20895: verohallituksen ohjeita.                               Kirjallinen kysymys samoin kuin sen perus-
20896:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeen antami-      teluissa esitetyt esimerkkilaskelmat perustuvat
20897: nen ei loukkaa hallitusmuodon 61 §:ssä sää-         väärinkäsitykseen, jonka mukaan esillä olevassa
20898: dettyä eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Kuten         asiassa olisi kysymys tonttiveron korottamisesta.
20899: edellä todettiin, on tulo- ja varallisuusverolain   Suomessa ei kuitenkaan kanneta tonttiveroa,
20900: 46 §:n ja sanotun lainkohdan nojalla annetun        joten tällaisen veron korottamisesta ei nyt voi
20901: valtiovarainministeriön päätöksen mukaan maa-       olla kysymys. Verohallituksen yhtenäistämisoh-
20902: pohjan arvo määrättävä käyvän arvon mukaan.         jeella pyritään ainoastaan yhdenmukaistamaan
20903: Tulo- ja varallisuusverolain 43 §:n 2 momen-        ja saattamaan ajan tasalle tonttien ja muun ra-
20904: tin mukaan käyväliä arvolla tarkoitetaan omai-      kennusmaan arvostamisperusteet varallisuusve-
20905: suuden todennäköistä luovutushintaa. Verohal-       rotusta varten. Varallisuusverotuksessa nouda-
20906: lituksesta annetun asetuksen 1 § :n 2 momentin      tettavilla arvostusperusteilla saattaa tosin olla
20907: mukaan verohallituksen tehtävänä on erityisesti     vaikutusta myös eräisiin muihin verotusmuo-
20908: edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen          toihin.
20909: toimittamista antamalla veroviranomaisille neu-        Tonttien arvostusperusteiden uudistaminen ja
20910: voja ja ohjeita. Verohallitus on siten voimassa     tästä johtuva verotusarvojen kohoaminen ei kui-
20911: olevien säännösten perusteella antanut verolau-     tenkaan sinänsä merkitse verotuksen kiristy-
20912: takunnille ohjeita suositukseksi ja opastukseksi,   mistä kovinkaan monessa tapauksessa. Veron
20913: jotta lain mukainen verotus voidaan toimittaa.      määräytymisee:n vaikuttavat verotusarvojen
20914: Tällaisten suositusluonteisten ohjeiden antami-     ohella veroasteikot ja muut lailla säädetyt vero-
20915: nen ei ole hallitusmuodon eikä verolain säätä-      kantaan vaikuttavat tekijät samoin kuin erityi-
20916: misestä voimassa olevien säännösten vastaista.      sesti varallisuusverotuksen kohdalla lukuisat
20917:     Verohallituksen yhtenäistämisohjeen mukaan      verovelvollisen henkilökohtaiseen taloudelliseen
20918: tonttien verotusarvo määrätään pääsääntöisesti      asemaan liittyvät tekijät. Näin ollen ei pelkäs-
20919: rakennusoikeuden perusteella. Poikkeuksen           tään tonttien verotusarvojen kohoamisen perus-
20920: tästä periaatteesta muodostavat omakotitontit,      teella voida väittää verotuksen yleisesti kiris-
20921: joiden arvioiminen suoritetaan ohjeen mukaan        ty-vän. Myös tonttien yleinen arvostustaso on
20922: tontin pinta-alan perusteella. Arviointiohjetta     tähän mennessä· ollut niin alhainen, etteivät
20923: tehtäessä pyrittiin käyttämätön rakennusoikeus      prosentuaalisesti verrattain suuretkaan verotus-
20924: ottamaan alentavana tekijänä huomioon. Siltä        arvojen nousut välttämättä johda markkamää-
20925: varalta, että näin ei ole riittävästi tapahtunut,   räisesti korkeisiin arvoihin eivätkä suinkaan si-
20926: verohallitus on antanut verolautakunnille oh-       nänsä vielä varallisuusverotukseen tai varalli-
20927:  jeet, että käyttämätön rakennusoikeus on vero-     suusveron kohoamiseen.
20928: tusta toimitettaessa otettava tontin arvostuk-         Tonttien tähänastinen arvostuskäytäntö on
20929:  sessa alentavana tekijänä huomioon.                ollut erittäin epäyhtenäinen. Tästä syystä ei
20930:     Arviointiohjeet on laadittu verotuksessa nou-   myöskään yksittäistä tonttia koskevalla esi-
20931: datettavan varovaisuuden vuoksi 70 prosentin        merkkilaskelmalla voida kuvata sitä kokonais-
20932:  tasoon vuoden 1980 käyvästä hintatasosta. Tä-      tilannetta, joka liittyy arvostuskäytännön yhte-
20933: 6                                             1982 vp.
20934: 
20935: näistämiseen. Kirjallisen kysymyksen peruste-           Myös asuntotulon verotusta voidaan käytän-
20936: luissa esitetyssä esimerkkilaskelmassa ei ole        nössä pitää lievänä, koska se asunnon verotus-
20937: myöskään otettu huomioon kaikkia verohalli-          arvoraja, jonka ylittävältä osalta asuntotuloa
20938: tuksen yhtenäistämisohjeeseen sisältyneitä teki-     vahvistetaan, on vakituisten asuntojen kohdalla
20939: jöitä. Esimerkin kuvaamassa tapauksessa tontin       varsin korkea asuntojen verotusarvojen todelli-
20940: verotusarvo ei tule kohoamaan esitetyssä mää-        seen tasoon nähden. Vuotta 1981 koskevien
20941: rässä, koska verohallituksen ohjeen mukaan           tilastotietojen mukaan vahvistettiin vakituisesta
20942: käyttämätön rakennusoikeus on tällaisissa ta-        asunnosta asuntotuloa ainoastaan noin 3 prosen-
20943: pauksissa otettava huomioon tontin arvoa alen-       tille vakituisen asunnon omistajista ja näistäkin
20944: tavana tekijänä. Myös arviot varallisuusverotuk-     vain osa tosiasiallisesti maksoi asuntotulosta
20945: sen kiristymisestä vuoteen 1985 mennessä esi-        veroa.
20946: tetyllä tavalla ovat epämielekkäitä, koska halli-        Tonttien verotusarvojen kohoamisen merkitys
20947: tus tulee esittämään ja eduskunta lopullisesti       on perintöverotuksessa suhteellisesti vielä pie-
20948: päättämään, kuten tähänkin mennessä, Varalli-        nempi kuin varallisuusverotuksessa. Poiketen
20949:  suusveroasteikosta kullekin vuodelle erikseen.      varallisuusverotuksen arvostusperusteista on
20950:      Varallisuusverotuksessa on viime vuosina to-    monissa kunnissa, erityisesti suurimmissa kau-
20951:  teutettu erittäin huomattavia lievennyksiä. Eri-    pungeissa, vakiintuneena käytäntänä jo tähän
20952:  tyisesti varallisuusveroasteikon alarajan tuntuva   mennessä ollut kiinteistöjen ja asunto-osakkei-
20953: korottaminen on merkittävästi pienentänyt va-        den arvostaminen perintöverotusta varten pi-
20954:  rallisuusveroa maksavien luonnollisten henkilöi-    kemminkin tosiasiallisten luovutushintojen kuin
20955:  den lukumäärää. Kun vielä vuodelta 1977 mak-        varallisuusverotuksessa sovellettujen arvostus-
20956:  suunpantiin varallisuusveroa yli 350 000 luon-      perusteiden mukaan. Näin ollen tulo- ja varal-
20957:  nolliselle henkilölle, on veroa maksavien luku-     lisuusverolakiin perustuva arvostusperusteiden
20958:  määrä pienentynyt vuoteen 1981 mennessä va-         yhtenäistäminen ja saattaminen lähemmäksi
20959:  jaaseen kolmannekseen eli noin 102 000 hen-         käypiä arvoja ei näissä kunnissa tule kohotta-
20960:  kilöön. Vuoden 1981 verotilaston mukaan yli         maan perintöverotuksessa sovellettuja arvostus-
20961:  2 100 000 luonnollista henkilöä ilmoitti omista-    perusteita, vaan ilmeisesti eräiltä osin jopa
20962:  vansa veronalaisia varoja. Varallisuusveroa mak-    alentaa niitä.
20963:  suunpantiin siten ainoastaan vajaalle 5 prosen-         Tonttien verotusarvojen kohoaminen ei
20964:  tille varojen omistajista.                           myöskään sinänsä vaikuta katumaksun määrään.
20965:      Asunnon omistajien varallisuusverotusta ei      Kunnassa katumaksuna koottava määrä ei näet
20966:  Yoida tarkastella pelkästään tontin tai koko        riipu lainkaan kiinteistöjen verotusarvoista,
20967:  asunnon verotusarvon perusteella. Varallisuus-      vaan muista seikoista. Jos katumaksuna kerät-
20968:  verotuksessa myönnetään vakituisesta asunnosta      tävä määrä kunnassa pysyy ennallaan, johtaa
20969:  erityinen vähennys. Lisäksi vero maksuunpan-        verotusarvojen kohoaminen katumaksuprosentin
20970:  naan verovelvollisen nettovarallisuuden eli ko-     alenemiseen. Kiinteistöjen verotusarvot vaikut-
20971:  konaisvarojen ja velkojen erotuksen perusteella.    tavat sen sijaan siihen, kuinka maksuvelvolli-
20972:      Vuotta 1980 koskevien tilastotietojen mu-        suus jakautuu eri katumaksuvelvollisten kesken.
20973:  kaan ainoastaan 2 prosentilla vakituisen asun-      Eräänä ajankohtaisena syynä kiinteistöjen arvos-
20974:  non omistajista varallisuus ylitti 250 000 mark-     tusperusteiden uudistamiselle onkin ollut katu-
20975:  kaa. Kaikista vakituisen asunnon omistajista         maksurasituksen oikeudenmukaisen ja tasapuo-
20976:  noin puolella oli asunnon hankintaan tai perus-     lisen jakautuman turvaaminen, jottei samanar-
20977:  korjauksiin käytettyä velkaa. Asunnon omista-       voisista kiinteistöistä epäyhtenäisen verotusar-
20978:  jien kokonaisvelkamäärä edusti noin 46 % hei-       vokäytännön vuoksi perittäisi tuntuvasti poik-
20979:  dän varojensa kokonaismäärästä. Erityisesti vel-    keavia katumaksuja.
20980:  kaisuus pienentää varallisuusveroa maksavien            Valtiovarainministeriö seuraa tarkoin raken-
20981:  lukumäärää. Vuotta 1981 koskevien tilastotie-       nusmaan arvostusperusteiden yhtenäistämis-
20982:  tojen mukaan luonnollisista henkilöistä, joilla      uudistuksen toteutumista. Tässä tarkoituksessa
20983:  oli asuntolainoja, ainoastaan runsaat 2 % mak-       ministeriö on mm. asettanut työryhmän, jonka
20984:  soi varallisuusveroa. Kaikista vakituisena asun-     tehtävänä on ~eurata, millä tavoin verolauta-
20985:   tona käytetyn osakehuoneiston omistajista vain      kunnat soveltaessaan verohallituksen ohjeita
20986:  noin 3 % ja vakituisena asuntona käytetyn            ovat ottaneet huomioon sen, että verotusar-
20987:  omakotitalon omistajista vain noin 4 % maksoi        voissa ei tapahdu kohtuuttomia nousuja ja että
20988:  varallisuusveroa.                                    tällaisten arvonnousujen välttämiseksi on otettu
20989:                                              N:o 498                                               7
20990: 
20991: riittävästi huomioon kiinteistön erityisolosuh-     jeen toteuttamisessa asianomalSlssa verolauta-
20992: teet, kuten rakennusoikeuden vajaakäyttöisyys.      kunnissa otetaan riittävästi huomioon ohjeisiin
20993: Valtiovarainministeriö on lisäksi kirjelmällään     sisältyvät erityiset syyt poikkeamiseen yleisestä
20994: kiinnittänyt verohallituksen huomiota tarpee-       arvostustasosta.
20995: seen seurata huolellisesti, että yhtenäistämisoh-
20996:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1983
20997: 
20998:                                                                            Ministeri Jermu Laine
20999: 8                                             1982 vp.
21000: 
21001: 
21002: 
21003: 
21004:                             Till Riksdagens Herr Talman
21005: 
21006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bestämmande av byggnaders återanskaffnings-
21007: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        värde. Denna reform innebar inte att åter-
21008: av den 11 januari 1983 tili vederbörande med-        anskaffningsvärdet för alla byggnader höjdes,
21009: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      utan värdet för sådana egnahems-, rad- och
21010: av riksdagsman Pentti Sillantaus m.fl. under-        bostadshöghus, vilkas bärande konstruktion inte
21011: tecknade spörsmål nr 498:                            är av trä, sjönk med i genomsnitt 2-6 % i
21012:                                                      jämförelse med uppskattningarna under det
21013:           Är Regeringen medveten om att skat-        föregående året.
21014:        testyrelsen genom sina anvisningar tili          Enligt 46 § lagen om skatt på inkomst och
21015:        skattenämnderna skärper tomtheskatt-          förmögenhet anses såsom värde av mark det
21016:        ningen så, att tomtskatten mångdubblas        gängse värdet i enlighet med vad finansminis-
21017:        och blir t.o.m. femdubbel för vissa fas-      teriet närmare bestämmer. I finansministeriets
21018:        tigheter från år 1981 tili år 1985, och       beslut ( 899/7 5) har de omständigheter uppräk-
21019:        om så är,                                     nats, som skattenämnderna skall beakta då de
21020:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      bestämmer det gängse värdet. Dessa är tomteos
21021:        för att hindra sådana betydande skatte-       eller byggnadsplatsens bruksändamål, byggnads-
21022:        höjningar, som dessutom har genom-            rätten, läget, trafikförbindelserna, lämpligheten
21023:        förts utan ändring av lag samt för att        för byggnadsändamålet, hur långt de kommu-
21024:        återbörda beskattningsmakten tili riks-       naltekniska arbetena framskridit samt den skä-
21025:        dagen så som regeringsformen förutsät-        liga prisnivå som konstaterats på basen av de
21026:        ter?                                          priser som har erlagts på orten på den fria
21027:                                                      marknaden. Enligt beslutet kan tomteos värde
21028:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dessutom under vissa förutsättningar påverkas
21029: samt anföra följande:                                av outnyttjad byggnadsrätt.
21030:    Revideringen av värderingsgrunderna för              Skattenämnderna har inte haft kännedom om
21031: byggnadsmark och tomter är en del av total-          de grunder för envar fastighet som nämns i
21032: revideringen av de värderingsgrunder för fas-        finansministeriets beslut. De har inte heller
21033: tigheter som tillämpas vid förmögenhetsbeskatt-      haft tillgång till en tillräcklig, för värderingen
21034: ningen. Beredningen av denna reform inleddes         nödvändig teknisk sakkunskap. På många orter
21035: vid skattestyrelsen år 1972 och målsättningen        har man inte heller på flere år följt det stegrade
21036: har varit att få tili stånd enhetlighet i fråga      markvärdet vid beskattningen. Allt detta har
21037: om de grunder för beräkning av fastigheters          lett till att värderingen av tomter och andra
21038: värde som tillämpas vid beskattningen, samt          byggnadsplatser vid beskattningen har varit
21039: att försöka uppnå den värderingsnivå om viiken       mycket oenhetlig. Värderingen har också känn-
21040: stadgas i lag. Arbetet har omfattat en utredning     bart släpat efter det gängse värde 'om lagen
21041: om nya värderingsgrunder för både byggnader          förutsätter.
21042: och byggnadsmark. Det egentliga forsknings-             På grundvalen av det ovan nämnda forsk-
21043: och planeringsarbete som reformen förutsätter        nings- och planeringsarbetet vid Statens tek-
21044: har på skattestyrelsens försorg utförts vid Sta-     niska forskningscentral utfärdade skattestyrel-
21045: tens tekniska forskningscentral. De beslut som       sen år 1981 anvisningar med karaktären av
21046: har fattats och de grunder som skall iakttas          rekommendationer till skattenämnderna om en-
21047: vid värdering av fastigheter baserar sig på resul-   hetlig värdering av tomter och andra byggnads-
21048: taten av detta forskningsarbete.                     platser. Skattestyrelsens anvisningar är uttryck-
21049:    Som första skede av reformen reviderades år       ligen rekommendationer om förenhetligande
21050: 1979 struktwren i finansministeriets beslut om       och är inte bindande för skattenämnderna. Be-
21051:                                                N:o 498                                                 9
21052: 
21053: slut om beskattningsvärde för tomt fattas i           utgör ett undantag från denna principo Då vär-
21054: sista hand av kommunens skattenämnd, med              deringsanvisningarna uppgjordes försökte man
21055: beaktande av skattestyrelsens anvisningar an-         beakta outnyttjad byggnadsrätt sam en värde-
21056: tingen i deras helhet eller genom att tili be-        sänkande faktat oFör det fall att detta inte skett
21057: hövliga delar avvika från demo                        i tillräckligt stor utsträckning, har skattestyrel-
21058:    Skattenämnderna har före ingången av år            sen uppmanat skattenämnderna att vid beskatt-
21059: 1982 fattat beslut om tillämpningen av skatte-        ningen beakta autnyttjad byggnadsrätt sam en
21060: styrelsens anvisningar om förenhetligande av          värdesänkande faktar då tomtens värde upp-
21061: förfarandeto Nämnderna har i allmänhet god~           skattaso
21062: känt skattestyrelsens rekommendationer, även              Värderingsanvisningarna har på grund av den
21063: om man i vissa kommuner har avvikit från              försiktighet sam iakttas vid beskattning upp-
21064: demo I vissa fall har skattenämnderna, då de          gjarts på en nivå som matsvarat 70 % av
21065: har fa1ltat beslut, som har herört anvisningarna      gängse prisnivå år 19800 Övergången tili denna
21066: om förenhetligande, även tillämpat högre väro         nivå am 70 % sker emellertid inte på en gång,
21067: den än vad rekommendationen har förutsatto            utan enligt skattestyrelsens direktiv tillämpas
21068: I vissa kommuner har de beskattningsvärden            värderingsanvisnignarna för tätorternas del
21069: som redan tidigare har tillämpats varit högre         under åren 1982-1984 på en nivå sam mat-
21070:  än de som rekommendationen förutsättero Där-         svarar 60-80% i jämförelse med målsätt-
21071:  för har i sådana fall tidigare beskattningsvärden    ningen, en nivå på 70 %0 Dessutam är maxi-
21072:  sänkts tili rekommendationens nivåo I andra           mihöjningen enligt anvisningarna begränsad un-
21073:  kommuner, såsom Lahtis, har de beskattnings-         der denna periado Då beskattningen för år
21074:  värden som tidigare har tillämpats matsvarat          1982 verkställs har stegringen i prisnivån efter
21075:  rekommendationens nivå mycket bra, och skat-         år 1980 inte beaktats, vilket ytterligare sänker
21076:  tenämnden har inte alls tagit skattestyrelsens       nivån på beskattningsvärdenao Anvisningarna
21077:  anvisningar i bruko                                  am förenhetligande leder därför vid beskatt-
21078:     De anvisningar om förenhetligande som skat-       ningen för år 1982 tili en värdering sam i
21079:  testyrelsen har utfärdat kränker inte den lag-       genamsnitt matsvarat 42 %, jämfört med ni-
21080:  stiftningsmakt som i enlighet med 61 § rege-         vån has det gängse värdet år 1980 ach upp-
21081:  ringsfarmen tillkammer riksdageno Sam avan            skattningsvis till en värdering som matsvarat
21082:  kanstaterats skall markgrundens värde enligt          35 %, jämfört med nivån hos det gängse värdet
21083:  46 § lagen am skatt på inkomst ach förmögen-         år 19820
21084:  het och det beslut finansministeriet utfärdat            Det skriftliga spörsmålet, liksam de exempel
21085:  med gängse värde förmögenhetens sannolika             som har framförts i dess motivering, bygger på
21086:  det gängse värdeto Enligt 43 § 2 momo lagen          ett missförstånd, enligt vilket det nu skulle
21087:  am sbttestyrelsen ankammer det särskilt på            vara fråga am att höja tomtskatteno I Finland
21088:  med gängse väred förmögenhetens sannalika             uppbärs emellertid ingen tomtskatt, varför det
21089:  överlåtelsepriso Enligt 1 § 2 mamo förardningen       inte kan bli aktuellt med en höjning av dennao
21090:  am skattestyrelsen aknammer det särskilt på           Skattestyrelsen försöker med sina anvisningar
21091:  skattestyrelsen att genam råd ach anvisningar        endast förenhetliga värderingsgrunderna för
21092:  tili skattemyndigheterna främja en enhetlig och       tomter och andra byggnadsplatser vid förmö-
21093:  riktig beskattningo                                   genhetsbeskattningen samt få dem att matsvara
21094:      Skattestyrelsen har sålunda på basen av gäl-      da.gens lägeo De värderingsgrunder sam tilläm-
21095:  lande stadganden gett skattenämnderna de he-          pas vid förmögenhetsbeskattningen kan emel-
21096:  rörda anvisningarna som rekammendatianer              lertid också påverka vissa andra beskattnings-
21097:   och råd för att en laglig heskattning skall kunna    farmero
21098:   verkställaso Det strider inte mat regeringsfar-         Revideringen av grunderna för värdering av
21099:   men ellet gällande stadganden am stiftande av        tomter och höjda beskattningsvärden sam en
21100:   skattelag att sådana anvisningar av rekammen-        följd härav innebär dock inte i sig att heskatt-
21101:   dationsnatur utfärdaso                               ningen skärps i särskilt många fallo Vid sidan
21102:      Enl1gt skattestyrelsens anvisningar för fören-    av beskattningsvärdena påverkas fastställandet
21103:   hetligande är huvudregeln den att beskattnings-      av skatten av skatteskalorna och andra i lag
21104:   värdet för tomter bestäms på basen av bygg-          stadgade amständigheter, sam inverkar på skat-
21105:   nadsrätteno Egnahemstamterna, vilka enligt an-       tesatsen liksam, särskilt beträffande förmögen-
21106:   visningarna värderas på hasen av tamtens areal,      hetsbeskattningen, av många faktorer, sam hän-
21107:  2 088300225B
21108: 10                                           1982 vp.
21109: 
21110: för sig tili den skattskyldiges personliga ekono-       Enligt statistiska uppgifter för år 1980 var
21111: miska ställning. Sålunda kan man inte påstå att     det endast i fråga om 2 % av ägarna av stadig-
21112: beskattningen i allmänhet skärps bara på grund      varande bostäder som förmögenheten överskred ·.
21113: av att beskattningsvärdet för tomter stiger.        250 000 mark. Ungefär hälften av dem som ·
21114: Även den allmänna värderingsnivån för tomter        ägde en stadigvarande bostad hade skulder som
21115: har hittilis varit så låg, att inte ens procen-     hade upptagits för anskaffande av bostaden
21116: tuellt sett förhållandevis stora höjningar av       ellet för grundreparation av denna. Bostads-
21117: beskattningsvärdet nödvändigtvis leder tili höga    ägarnas totala skuldbelopp motsvarade ca
21118: penningbelopp och de medför ingalunda i sig         46 % av deras sammanlagda förmögenhet. Sär-
21119: ännu någon förmögenhetsbeskattning ellet höj-       skilt skuldsättningen minskar antalet personer
21120: ning av förmögenhetsskatten.                        som betalar förmögenhetsskatt. Enligt statis-
21121:    Praxis vid värdering av tomter har hittills      tiska uppgifter för år 1981 betalade endast
21122: varit mycket oenhetlig. Därför är det inte möi·     något över 2 % av de fysiska personer som
21123: ligt att med hjälp av ett räkneexempel som          hade bostadslån förmögenhetsskatt. Av alla
21124: gäller en enskild tomt beskriva den helhets-        ägare tili aktielägenheter, som användes som
21125: situation som ansluter sig tili förenhetligandet    stadigvarande bostäder, betalade endast 3 %
21126: av värderingspraxis. I det räkneexempel som         förmögenhetsskatt. Motsvarande siffra för ägare
21127: har återgetts i motiveringen tili det skriftliga    tili sådana egnahemshus som utgjorde ägarnas
21128: spörsmålet har inte heller beaktats alla faktorer   stadigvarande bostäder, var 4 %.
21129: som ingick i &kattestyrelsens anvisningar om           Även beskattningen av bostadsinkomst kan
21130: förenhetligande. I det fall exemplet beskriver      i praktiken anses vara lindrig, eftersom den
21131: kommer tomtens beskattningsvärde inte att öka       gräns för bostadens beskattningsvärde, som
21132: i den grad som har anförts, eftersom den out-       måste överskridas för att bostadsinkomst skall
21133: nyttjade byggnadsrätten i sådana fall enligt        fastställas, är synnerligen hög i jämförelse med
21134: skattestyrelsens anvisningar skall beaktas som      den verkliga nivån hos bostädernas beskatt-
21135: en värdesänkande faktor. Även beräkningen av        ningsvärden. Enligt statistiska uppgifter för år
21136: hur förmögenhetsbeskattningen kommer att            1981 fastställdes bostadsinkomst av stadigva-
21137: skärpas tili år 1985 är otilifredsställande så      rande bostad endast för ca 3 % av ägarna tili
21138: som den har framförts, eftersom regeringen,         stadigvarande bostäder, och av dessa var det
21139: såsom hittilis, kommer att föreslå och riksdagen    endast en del som i verkligheten betalade skatt
21140: att slutgiltigt fatta beslut om förmögenhets-       för bostadsinkomst.
21141: skatteskalan särskilt för varje år.                     Höjningen av tomternas beskattningsvärde är
21142:    Förmögenhetsbeskattningen har under de           relativt sett av mindre betydelse vid arvsbe-
21143: senaste åren lindrats avsevärt. Särskilt har den    skattningen än vid förmögenhetsbeskattningen.
21144: kännbara höjningen av förmögenhetsskatteska-        I flere kommuner och i synnerhet i de största
21145: lans nedre gräns på ett betydande sätt minskat      städerna har vedertagen praxis hittills varit att,
21146: antalet fysiska personer som betalar förmögen-      med avvikelse från värderingsgrunderna vid
21147: hetsskatt. Då över 350 000 fysiska personer         förmögenhetsbeskattningen, värderingen av fas-
21148: debiterades för förmögenhetsskatt år 1977, har      tigheter och bostadsaktier för arvsbeskattning
21149: antalet skattebetalande år 1981 minskat tili en     skett snarare enligt de verkliga överlåtelsepri-
21150: knapp tredjedel av nämnda antal, dvs. tili ca       serna än enligt de värderingsgrunder som har
21151: 102 000 personer. Enligt skattestatistiken för      tiliämpats vid förmögenhetsbeskattningen. Så-
21152: år 1981 uppgav över 2 100 000 fysiska perso-        lunda kommer inte det förenhetligande av vär-
21153: ner att de ägde skattepliktiga medel. Sålunda       deringsgrunderna som bygger på lagen om skatt
21154: debiterades endast knapp 5 % av dessa för           på inkomst och förmögenhet och bringandet
21155: förmögenhetsskatt.                                  2v dessa grunder närmare de gängse värdena i
21156:    Förmögenhetsbeskattningen av bostadsägare        dessa kommuner att i nämnvärd grad höja vär-
21157: kan inte bedömas enbart på basen av beskatt-        deringsgrunderna vid arvsbeskattningen, utan
21158: ningsvärdet för tomten ellet hela bostaden. Vid     t.o.m. i vissa fall att sänka dem.
21159: förmögenhetsbeskattningen beviljas ett särskilt         Höjningen av tomternas beskattningsvärde
21160: avdrag för stadigvarande bostad. Dessutom de-       påverkar inte heller som sådan gatuavgiftens
21161: biteras skatten på basen av den skattskyldigas      belopp. Beloppet av de gatuavgifter som upp-
21162: nettoförmögenhet, dvs. skillnaden mellan den        bärs i kommunerna är nämligen inte alls be-
21163: sammanlagda förmögenheten och skulderna.            roende av fastigheternas värde utan av heit
21164:                                             N:o 498                                             11
21165: 
21166: andra faktoter. Om det belopp som skall upp- uppgift att fortlöpande notera på vilket sätt
21167: bäras i form av gatuavgifter bibehålls i en skattenämnderna, då de tillämpar skattestyrel-
21168: kommun, leder de höjda beskattningsvärdena sens anvisningar för förenhetligande av beskatt-
21169: tili att gatuavgiftsprocenten sjunker.           ningsvärdet på tomter, har tillsett att oskäliga
21170:    Däremot inverkar fastigheternas beskattnings- höjningar av beskattningsvärdet inte förekom-
21171: värden på hur betalningsskyldigheten fördelar . mer och att man för att hindra sådana höj-
21172: sig mellan olika betalningsskyldiga när det rör ningar i tillräckligt hög grad har beaktat spe-
21173: sig om gatuavgifter. En aktuell orsak till revi- ciella omständigheter, som gäller berörda fas-
21174: deringen av värderingsgrunderna för fastigheter tlgheter, t.ex. outnyttjad byggnadsrätt och and-
21175: har därför varit tryggandet av en rättvis och ra motsvarande faktorer. Finansministeriet har
21176: lika fördelning av gatuavgiftstungan, så att dessutom i en skrivelse fäst skattestyrelsens
21177: kraftigt varierande gatuavgifter inte på grund uppmärksamhet vid behovet av att noggrant ge
21178: av den oenhetliga beskattningspraxisen skulle akt på att man vid tillämpningen av anvis-
21179: uppbäras för fastigheter med samma värde.        ningarna om förenhetligande i vederbörande
21180:     Finansministeriet följer noggrant hur fören- skattenämnder i tillräckligt stor utsträckning
21181: hetligandet av värderingsgrunderna rörande beaktar de särskilda skäl att avvika från den
21182: byggnadsmark förverkligas. 1 detta syfte har allmänna värderingsnivån som framhölls i anvis-
21183: ministeriet bl.a. tillsatt en arbetsgrupp med ningarna.
21184:      Helsingfors den 11 februari 1983
21185: 
21186:                                                                         Minister ] ermu Laine
21187:                                              1982 vp.
21188: 
21189: Kirjallinen kysymys n:o 499
21190: 
21191: 
21192: 
21193: 
21194:                                  Perho: Maatalousverotuksen yksinkertaistamisesta
21195: 
21196: 
21197:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21198: 
21199:    Veropolitiikassa on viime vuosina toistuva-      muun sellaisen syyn takia tarvetta selvittää
21200: na puheenaiheena ollut verotuksen yksinker-         kyseessä olevan rakennuksen ominaisuudet, se
21201: taistaminen. Huolimatta tästä pyrkimyksestä         kävisi helposti päinsä verovelvollisen ilmoi-
21202: tulos näyttää vuosi vuodelta olevan aivan päin-     tuksen pohjalta tai verolautakunnan jäsenen
21203: vastainen. Miltei kaikkien tulonsaajaryhmien        tietämyksen perusteella.
21204: osalta verotukseen liittyvät toimenpiteet ovat          Kun maatalouden verolomake n:o 2 on
21205: sitä monimutkaistaneet.                             todella perin monimutkainen ja laaja, tapah-
21206:    Nykyistä maatalouden verolakia säädettäes-       tuu verovalmistelun yhteydessä usein siirtovir-
21207: sä lähdettiin periaatteesta, jonka mukaan maa-      heitä, jotka aiheuttavat myöhemmässä vaihees-
21208: talousverotuksen tulee perustua menojen ja          sa hankaluuksia niin veronmaksajan kuin ve-
21209: tulojen muistiinmerkitsemiseen. Käytännössä         rottajankin kannalta. Tilanne on myös johta-
21210: nykyinen maatalousverotus vaatii kuitenkin          nut siihen, että vain harvat maatilatalouden
21211: miltei täydellisen kirjanpidon. Tähän on joh-       harjoittajat itse enää täyttävät veroilmoituk-
21212: tanut maatalouden tuloista ja menoista kerto-       siaan. Työ on jäänyt joko tilitoimistojen tai
21213: va verolomake n:o 2, joka on erittäin laaja,        yksityisten veroavustajien tehtäväksi. Tähän
21214: monimutkainen ja sekavakin. Sen lisäksi maa-        liittyy vaara, että veroilmoitusten täytön yh-
21215: talousverotukseen on vuosi vuodelta liitetty        teydessä jo paikallisten olosuhteiden tuntemat-
21216: yhä useampia ja useampia lisälomakkeita.            tomuudesta johtuen tapahtuu virheitä, jotka
21217:    Verotuksen kannalta tuntuu ensinnäkin pe·        usein muodostuvat verovelvollisen vahingoksi.
21218: rin toisarvoiselta sekä tulojen että menojen        Joka tapauksessa niiden korjaaminen aiheuttaa
21219: nykyinen kovin yksityiskohtainen erittely, eten·    lisää työtä verolautakunnille ja verovelvolli-
21220: kin kun sitä ei edes liikeverotuksessa vaadi·       selle.
21221: ta. Tulojen osalta luulisi riittävän esimerkiksi        Kun viljelijöitä voidaan hyvin suurelta osal-
21222: karja- ja viljatulojen pitäminen toisistaan eril-   ta verrata tulotasoltaan palkanansaitsijoihin,
21223: lään samoin kuin maatalouden puitteissa ta-         tuntuu kohtuuttomalta vaatia heiltä monin
21224: pahtuneiden lisäansioidenkin. Vähennystenkin        verroin monimutkaisempaa veroilmoituskäytän-
21225: osalta luulisi arvionvaraisia menoja lukuun ot-     töä. Viljelijät odottavatkin, että he voisivat
21226: tamatta riittävän yhteisen menosumman il-           suoriutua veroilmoitustensa täytöstä nykyistä yk-
21227: moittaminen. Väärinkäytökset eliminoisi pois        sinkertaisemmin menetelmin ja lähtien peri-
21228: mahdollisuus verotuksen jälkitarkastukseen,         aatteesta, joka nykyistä maatalouden verola-
21229: jossa tositteittain yksityiskohtaisesti käydään     kia säädettäessä oli lähtökohtana.
21230: läpi tietojen oikeellisuus.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21231:    Maatalouden rakennusten yksityiskohtainen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21232: luettelo lisää osaltaan työtä ja virhemahdol-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21233: lisuuksia. Esimerkiksi verotuksellisesti yhden      vaksi seuraavan kysymyksen:
21234: markan arvoisen rakennuksen kuljettaminen
21235: vuodesta toiseen veroilmoituksessa tuntuu tur-                Mitä Hallitus aikoo tehdä maatila-
21236: hauttavalta. Rakennusten käsittelyn yhteissum-             talouden verotuskäytännön yksinkertais-
21237: mana kone- ja salaojituserien tapaan pitäisi olla          tamiseksi?
21238:  mahdollista. Mikäli sitten tulisi tulipalon tai
21239:     · Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
21240: 
21241:                                         Heikki Perho
21242: 088300196D
21243: 2                                            1982 vp.
21244: 
21245: 
21246: 
21247: 
21248:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21249: 
21250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          selle että veroviranomaisille. Se tekisi kuiten-
21251: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       kin vertailutietojen käytön veroilmoitusten luo-
21252: hemies, olette 12 päivänä tammikuuta 1983           tettavuutta tutkittaessa lähes mahdottomaksi.
21253: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       Komitea katsoi, että nykyisen kaltaiseen muis-
21254: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tiinpanojärjestdmään perustuvaa veroilmoitus-
21255: kansanedustaja Heikki Perhon näin kuuluvas-         ta ei voida merkittävästi yksinkertaistaa. Jos
21256: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 499:              veroilmoituslomake ·muutettaisiin nykyistä yk-
21257:                                                     sinkertaisemmaksi, se edellyttäisi käteisperiaat-
21258:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maatila-        teen mukaisen muistiin:panoj.ärjestelmän muut-
21259:        talouden verotuskäytännön yksinkertais-      tamista tasoltaan ja vaatimuksiltaan kirjanpi-
21260:        tamiseksi?                                   tolain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa vas-
21261:                                                     taavaksi. Komitea katsoi kuitenlcin, että ny-
21262:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kyinen muistiinpanoihin perustuva kirjausme-
21263: tavasti seuraavaa:                                  netteiy tulee edelleen säilyttää.
21264:    Vaitioneuvosto a.setti 3 L 3. 1980 komitean,         Verotuksen         yksinkertaistamispy.rkimykset
21265: jonka tehtävänä oli selvittää maatalouden ve-       ovat usein ristiriidassa monien muiden. tavoit-
21266: rojärjestelmän uudistamistarve. Komitean mie-       teiden kanssa, joita verotukselle nykyisin ase-
21267: tintö (1981:24) valmistui 30.. 4. 1981.             tetaan. Näiden tavoitteiden aikaansaamiseksi
21268:    Komitea selvitti maatilatalouden tuloverolain    joudutaan luopumaan yksinkertaistamispyrki-
21269: kehittämismahdollisuuksia kiinnitilien erityistä    myksistä. Salaojien poisto-oikeusprosentin ko-
21270: huomiota verojärjestelmän yksinkertaisuuteen        rottaminen, joka toteutettiin myös edellä mai-
21271: ja selkeyteen. On luonnollisesti selvää, kuten      nitulla maatilatalouden tuloverolain muutoksel-
21272: komitean mietinnössäkin on todettu, että maa-        la, moniluutkaistaa verotusta ja laajentaa vero-
21273: talouden nykyinen tuloverojärjestelmä, joka pe-     ilmoituslomaketta. Poistoprosentin korottami-
21274: rustuu tilakohtaisesti selvitettävään puhtaaseen     sen anrioitiin kuitenkin lisäävän s~ojitu:stoi
21275: tuloon, aiheuttaa huomattavasti enemmän työ-         mintaa, mitä pidettiin verotuksen yk:sinkertais-
21276: tä sekä verovelvollisille että veroviranomaisille    tamispyrkirnyksiä tärkeämpänä tavoitteena.
21277: kuin ns. pinta-alaverotus. Komitean käsityk-        Myös monet muut tavoitteet, kuten maata-
21278: sen mukaan nykyistä järjestelmää ei voida kui-       louden omarahoituksen lisääminen ja sukupol-
21279: tenkaan merkittävästi yksinkertaistaa, kun ve-       venvaihdoksen helpottam.inen, on katsottu niin
21280: rotuksen perusteena pidetään tilakohtaista puh-      tärkeiksi, että näihin tavoitteisiin oo pyritty
21281: dasta tuloa. Komitea katsoi, että verotusta          siitäkin huolimatta, että on tiedetty niiden
21282: voitaisiin kuitenkin yksinkertaistaa muuttamal-      kiistattomasti monimutkaistavan sekä verotus·
21283: la tavaravekselin käsittelyä maksuvälineenä         ta     että veroilmoituslomaketta.          Tällainen
21284: koskeva sä-ännös. Maatilatalouden tuloverola-        'Vaikutus on myös 30 päivänä joulukuuta 1982
21285: kia muutettiinkin 27 päivänä marraskuuta             vahvistetulla maatalouden investointivarauslail-
21286:  1981 vahvistetulla lailla (794/81) siten, että     la {1103/82), jota sovelletaan vuosilta 1983
21287: jos vähennyskelpoisten menojen maksuksi on          ---,-1991 toimitettavissa verotuksissa.
21288: annettu vekseli, luetaan sen osoittama ra-              Verotuskäytännön yksinkertaisuus on riip-
21289: hamäärä maksuksi sinä vuonna, jona verovel·          puvainen siitä, millruset verotusta koskevat
21290: vollinen on vekselin hyväksynyt.                    säännökset ovat. Jos verotuksessa pidetään
21291:    Komitea totesi mietinnössään, että veroil-       lähtökohtana sitä, että siinä mahdollisimman
21292: moituslomakkeen yksinkertaistaminen merkitsi-        yksityi'Skohtalsesti · voidaan ottaa hoomioon
21293: si luonnollisesti työnsäästöä sekä verovelvolli-     kunkin verovelvollisen olosuhteet ja mahdol-
21294:                                              N:o 499                                           3
21295: 
21296: lisuudet menojen vähentämiseen, mahdollisuuk-      muiden verotuksella toteutettavien tavoittei-
21297: sia verotuskäytännön yksinkertaistamiseen ei       den saavuttamista kuin verotuksen yksinker-
21298: juuri ole. Ainakin toistaiseksi on maatilatalou-   taistamista.
21299: den verotuksessa pidetty tärkeämpänä monien
21300:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1983
21301: 
21302:                                                                        Ministeri Jermu Laine
21303: 4                                           1982 vp.
21304: 
21305: 
21306: 
21307: 
21308:                           Tili Riksdagens Herr Talman
21309: 
21310:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-        ten naturligtvis skulle innebära arbetsinbespa-
21311: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder            ringar för såväl de skattskyldiga som skat-
21312: skrivelse av den 12 januari 1983 till veder-      temyndigheterna. Det skulle dock göra det
21313: börande medlem av statsrådet översänt av-         närmast omöjligt att använda jämförelseupp-
21314: skrift av följande av riksdagsman Heikki Per-     gifter vid undersökning av skattedeklaratio-
21315: ho undertecknade skriftliga spörsmål nr 499:      nernas tillförlitlighet. Kommitten ansåg att en
21316:                                                   skattedeklaration, som är baserad på ett an-
21317:           Vad ämnar Regeringen göra för           teckningssystem av nuvarande art, inte märk-
21318:        förenklande av beskattningspraxis för      bart kan förenklas. Om deklarationsblanket-
21319:        gårdsbruk?                                 ten skulle göras enklare än den nuvarande,
21320:                                                   skulle det förutsätta att det på kontantprin-
21321:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     cipen byggda anteckningssystemet i fråga om
21322: samt 'anföra följande:                            nivå och fordringar skulle ändras så, att det
21323:    Statsrådet tillsatte 31. 3. 1980 en kommitte   skulle matsvara en bokföring enligt bokfö-
21324: som gavs i uppdrag att utreda behovet av          ringslagen och -förordningen. Kommitten an-
21325: att förnya skattesystemet för gårdsbruk. Kom-     såg dock att det nuvarande, på anteckningar
21326: mittens betänkande (1981:24) förelåg 30. 4.       baserade registreringsförfarandet alltjämt bör
21327: 1981.                                             bibehållas.
21328:    Kommitten utredde möjligheterna att ut-           Strävandena att förenkla beskattningen står
21329: veckla inkomstskattelagen för gårdsbruk med       ofta i strid med flera andra mål, som nume-
21330: särskilt beaktande av att skattesystemet bör      ra uppställs för beskattningen. För att nå des-
21331: vara enkelt och tydligt. Såsom i kommitte-        sa mål blir man ofta tvungen att ge avkall
21332: betänkandet har konstaterats, är det naturligt-   på förenklingssträvandena. Den höjning av
21333: vis klart att det nuvarande inkomstskattesys-     avskrivningsprocenten för täckdiken som fö-
21334: temet för gårdsbruk, som är baserat på en         retogs i samband med den ovan nämnda änd-
21335: för varje lägenhet utredd nettoinkomst, för-      ringen av inkomstskattelagen för gårdsbruk
21336: anleder avsevärt mera arbete för både de          komplicerar beskattningen och gör skattede-
21337: skattskyldiga och skattemyndigheterna än en       klarationsblanketten mera omfattande. Dock
21338: beskattning enligt areal. Enligt kommittens       beräknades höjningen av avskrivningsprocen-
21339: uppfattning kan det nuvarande systemet dock       ten medföra en ökad täckdikning, något som
21340: inte i märkbar grad förenklas, då varje lägen-    ansågs vara ett viktigare mål än strävande-
21341: hets nettoinkomst läggs till grund för beskatt-   na att förenkla beskattningen. Ä ven flera and-
21342: ningen. Kommitten ansåg att beskattningen         ra mål, såsom t.ex. att öka självfinansiering-
21343: likväl skulle kunna förenklas genom att stad-     en inom lantbruket och att underlätta gene-
21344: gandet om behandling av varuväxel såsom           rationsväxlingen, har ansetts vara så viktiga,
21345: betalningsmedel ändras. Inkomstskattelagen för    att man har försökt nå dem, oberoende av
21346: gårdsbruk ändrades genom en den 27 novem-         att man har vetat att både beskattningen och
21347: ber 1981 stadfäst lag (794/81) så, att om         deklarationsblanketten därigenom otvivelaktigt
21348: växel har utgivits för betalning av avdrags-      skulle kompliceras. En sådan effekt hade ock-
21349: gilla utgifter, betraktas det penningbelopp       så lagen om investeringsreserveringar inom
21350: som växeln utvisar såsom utgift under det år      lantbruket (1103/82), som stadfästes den 30
21351: då den skattskyldige har accepterat växeln.       december 1982 och som tillämpas vid beskatt-
21352:    Kommitten konstaterade i sitt betänkande       ningarna för åren 1983-1991.
21353: att en förenkling av skattedeklarationsblanket-      Hur enkel en beskattningspraxis är beror
21354:                                            N:o 499                                          5
21355: 
21356: på hurudana stadgandena om beskattningen         praxis. Å:tminstone än så länge har det vid
21357: är. Om utgångspunkten vid beskattningen är       beskattningen av gårdsbruk ansetts vara vik-
21358: att man så ingående som möjligt skall kunna      tigare att nå de många andra mål som skall
21359: beakta envar skattskyldigs omständigheter och    förverkligas genom beskattningen än att för-
21360: möjligheter att avdra utgifter, finns det just   enkla beskattningen.
21361: inga möjligheter att förenkla beskattnings-
21362:      Helsingfors den 4 februari 1983
21363: 
21364:                                                                      Minister Jermu Laine
21365: 
21366: 
21367: 
21368: 
21369: 088300196D
21370:                                               1982 vp.
21371: 
21372: Kirjallinen kysymys n:o 500
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377:                                   Perho: Bingovoittojen verotuksesta
21378: 
21379: 
21380:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21381: 
21382:    Maaseudun väestön vähenemisestä johtuen           eikä arvopaperia, joiden osalta veroa on ollut
21383: mm. useiden yhdistysten ja pääasiassa urheilu-       suoritettava, jos niiden arvo on ollut 50 mark-
21384: seurojen varainhankinta tanssi- ym. iltamati-        kaa tai enemmän.
21385: laisuuksia järjestämällä on viime vuosina käy-          Kun seuratoiminta etenkin maaseudulla edel-
21386: nyt tappiolliseksi. Toisaalta johtuen väestöra-      leen perustuu pääasiassa vapaaehtoiseen taikoo-
21387: kenteen vanhentumisesta bingopeli on tällä het-      toimintaan, kyseinen verokäytännön muutos ja
21388: kellä usein ainoa tuottava varainhankintamuoto       siitä aiheutuneet jälkiverot ovat lamauttamassa
21389: urheiluseuroille.                                    toimintaa monin paikoin. Siksi bingoverotuksen
21390:    Bingopelin ylläpidon kannattavuus on jo           selventäminen olisi kiireellisesti suoritettava.
21391: vuosia sitten johtanut sen verottamiseen. Seu-       Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä niitä
21392: rojen kannalta kielteistä on ollut, paitsi tieten-   voimia, jotka vielä jaksavat vanhan talkoohen-
21393: kin tulojen menetys verojen muodossa, vero-          gen elähdyttäminä toimia maaseudun seuratoi-
21394: tuksen kiristyminen bingovoitoista perittävien       minnan hyväksi.
21395: verojen veroprosenttien pysyessä vuodesta toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21396: seen muuttumattomina. Tämä luonnollisesti on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21397: kiristänyt verotusta tältä osin inflaation ede-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21398: tessä.                                               vaksi seuraavan kysymyksen:
21399:    Erittäin kielteistä ja jälkiverotukseen johta-
21400: nutta on ollut verotuksessa tapahtunut tulkin-                Mitä Hallitus aikoo tehdä bingovero-
21401: nanmuutos useiden seurojen osalta, mikä on                  tuksen helpottamiseksi ja selventämi-
21402: johtunut siitä, että tavaravoittoina ei viime ai-           seksi?
21403: koina ole enää pidetty lahjakorttia, ostokorttia
21404:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
21405: 
21406:                                             Heikki Perho
21407: 
21408: 
21409: 
21410: 
21411: 088300163B
21412: 2                                            1982 Vp.
21413: 
21414: 
21415: 
21416: 
21417:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21418: 
21419:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ritettava arpajaisveroa vai voidaanko nnta pi-
21420: ·mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tää verovapaina tavaravoitto1na. Näiden kysy-
21421:  olette 12 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn         myksen perustelujen mukaan yhä epäselvien
21422:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tulkintojen selventämiseksi esitetään bingove-
21423:  asianomaiselle ·jäsenelle jäljennöksen kansan-     rotuksen pikaista lainsäädännöllistä järjestelyä.
21424:  edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-           Hallitus on kysymyksessä esiin tuotujen kor-
21425:  jallisesta kysymyksestä n:o 500:                   jausta vaativien epäkohtien johdosta kuitenkin
21426:                                                     antanut eduskunnalle bingopelin verotusta yk-
21427:           Mitä Hallitus aikoo tehdä bingovero-      sinkertaistavan esityksen 17. 9.·1982 (HE n:o
21428:         tuksen helpottamiseksi ja selventämi-       137/1982 vp.). Eduskunta on hyväksynyt tä-
21429:         seksi?                                      män ··esityksen. Kuluvan vuoden alusta voi-
21430:                                                     maan tulleen lain ( 871/82) mukaan voittojen
21431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laadulla tai markkamäärällä ei enää ole merki-
21432:  tavasti seuraavaa:        ·                        tystä bingopelin arpajaisverotuksessa. Kaikista
21433:                                                     bingopelissä jaetuista voitoista kannetaan nyt
21434:    Kysymyksen perusteluosassa on esiin tuotu,       5 prosentin suuruinen vero. Tämän bingopelin
21435: että bingopelin talkoovoimin järjestäneille seu-    verotusta helpottavan ja selventävän lain tultua
21436: roille on tuottanut vaikeuksia selvittää, onko      voimaan hallitus ei katso e11:ää olevan ai-
21437: pelissä käytetyistä osto- tai lahjakorteista Suo-   hetta muihin toinienpitdsHn:
21438:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1983
21439: 
21440:                                                                           ·Ministeri Jermu Laine
21441:                                              N:o 500                                             3
21442: 
21443: 
21444: 
21445: 
21446:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21447: 
21448:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förtydliga dessa, enligt spörsmålets motivering,
21449: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      alltjämt oklara tolkningar, föreslås att bingo-
21450: av den 12 januari 1983 tili vederbörande med-      beskattningen skyndsamt regleras genom lag-
21451: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    stiftning.
21452: av riksdagsman Heikki Perho undertecknade             Regeringen har emellertid, med anledning
21453: spörsmål nr 500:                                   av de missförhållanden som berörts i spörs-
21454:                                                    målet och som kräver en korrigering, 17. 9.
21455:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           1982 avlåtit en proposition tili riksdagen, som
21456:        vidta för att underlätta och förtydliga     innebär att beskattningen av bingospel fören-
21457:        bingobeskattningen?                         klas (RP nr 137/1982 rd.). Riksdagen
21458:                                                    har godkänt denna proposition. Enligt lagen
21459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd~       ( 871/82), som trätt i kraft vid ingången av
21460: samt anföra följande:                              detta år, har vinsternas art eller markbelopp
21461:                                                    inte längre någon betydelse vid lotteribeskatt-
21462:    I modveringen tili spörsmålet har anförts       ningen av bingospel. Numera uppbärs en skatt
21463: att de föreningar som anordnat bingospel genom     om 5 % på alla vinster som utdelas i bingospel.
21464: s.k. talkoarbete mött svårigheter vid utredandet   Efter det att denna lag, som underlättar och
21465: av om lotteriskatt skall betalas för köp- eller    förtydligar beskattningen av bingospel, trätt i
21466: presentkort som använts i spelet, eller om de      kraft, finner regeringen det inte motiverat
21467: kan anses som skattefria varuvinster. För att      att vidta ytterligare åtgärder.
21468:      Helsingfors den 1 februari 1983
21469: 
21470:                                                                          Minister Jermu Laine
21471:                                                 1982 vp.
21472: 
21473: Kirjallinen kysymys n:o 501
21474: 
21475: 
21476: 
21477: 
21478:                                     Mattila ym.: Lapsiperheiden valtionverotuksesta
21479: 
21480: 
21481:                           Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
21482: 
21483:    Viime aikoina on paljon keskusteltu lapsi-        bruttotulona laskelmassa on käytetty 50 000,
21484: perheiden aseman parantamisesta ja saatukin          70 000 ja 100 000 markkaa. Vastaavasti per-
21485: aikaan eräitä uudistuksia.                           heen B osalta miehen ja vaimon yhteenlasketut
21486:    Korjaamisen aihetta on kuitenkin edelleen         bruttotulot vuodessa ovat edellä mainitun suu-
21487: esimerkiksi lapsiperheiden verotuksessa. Tar-        ruiset. Laskelmassa on käytetty vuoden 1982
21488: kastellessamme kahta kaksilapsista perhettä,         vähennyksiä: tulonhankintavähennys, henkiva-
21489: joista toisessa ( A) isä ansaitsee yksin äidin       kuutus, sairauskulut, korot, työtulovähennys,
21490: ollessa kotona hoitamassa lapsia ja toisessa ( B)    ylimääräinen työtulovähennys, palkkatulovähen-
21491: sekä äiti että isä ovat ansiotyössä ja lapset        nys ja puolisovähennys. Laskelma osoittaa seu-
21492: kunnallisessa päivähoidossa, verotuksen eriar-       raavaa:
21493: voisuus selviää parhaiten. Perheessä A isän
21494: 
21495:                     Perhe A                                               Perhe B
21496:               Verotuksessa Verotettava   Valtion-                   Verotuksessa V erotettava   Valtion-
21497:  Bruttotulo     hyväks.       tulo                     Bruttotulo     hyväks.
21498:                                           vero                        vähenn.        tulo        vero
21499:                 vähenn.
21500: 
21501:   50 000         21 000        29 000      1 415       50 000          25 000         25 000
21502:   70 000         21200         48 800      7 061       70 000          30 300         39 700         484
21503:  100 000         21 300        78 700     16 915      100 000          31100          68 900       7 272
21504: 
21505: 
21506:    Perheen A kohdalla vähennykset kasvavat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21507: vain 300 mk, mutta perheen B osalta peräti           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21508: 6 100 mk. Vastaavasti valtionveron osuus per-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21509: heen A osalta on ensimmäisessä tuloryhmässä          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21510: 1 415 mk, toisessa 6 577 mk ja kolmannessa
21511: 9 643 mk suurempi kuin perheen B vastaava.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21512: Näin ollen perheen A verotukselliset rasitteet               ryhtyä verotuksen lieventämiseksi nii-
21513: ovat tuntuvasti suuremmat kuin perheen B.                    den lapsiperheiden osalta, joissa vain
21514: Verotus kiristää lapsiperheiden toimeentulo-                 toinen huoltaja on ansiotyössä ja lapsia
21515: mahdollisuuksia siis kohtuuttomasti lapsia ko-               hoidetaan kotona?
21516: tona hoidettaessa. Erotuksen kompensointi
21517: edellyttää myös verotuksellisia toimia muiden
21518: perhepoliittisten toimien ohella.
21519:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
21520: 
21521:                   Kalevi Mattila                                        Alvar Saukko
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 0883'00~26C
21526: 2                                             1982 vp.
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
21532: 
21533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           saitsevat puolisot saavat lukea hyväkseen yli-
21534: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       määräisen työtulovähennyksen, joka on vuodelta
21535: hemies, olette 12 päivänä tammikuuta 1983            1983 toimitettavassa verotuksessa 20 prosent-
21536: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        tia ansiotulosta, enintään kuitenkin 4 500
21537: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      markkaa. Määrää on korotettava 1 100 markal-
21538: kansanedustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuulu-       la, jos verovelvollisella on elätettävänään alle
21539: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 501:           8-vuotias lapsi.
21540:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Edellä mainituista vähennyksistä käytännös-
21541:        ryhtyä verotuksen lieventämiseksi nii-       sä lapsivähennys, huoltajavähennys ja koulutus-
21542:        den lapsiperheiden osalta, joissa vain       vähennys koskevat sellaisia perheitä, joissa vain
21543:        toinen huoltaja on ansiotyössä ja lapsia     toinen puolisoista on ansiotyössä toisen hoi-
21544:        hoidetaan kotona?                            taessa lapsia kotona. Lisäksi nämä perheet saa-
21545:                                                     vat hyväkseen valtionverotuksen puolisovähen-
21546:                                                     nyksen, joka on tuloja vailla olevasta puoli-
21547:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sosta 4 500 markkaa ja pienenee vähemmän
21548:  vasti seuraavaa:                                   ansainneen puolison tulojen kasvaessa siten,
21549:     Puolisoiden ansiotulojen yhteisverotuksesta     ettei sitä enää myönnetä tämän tulojen ol-
21550:  luopumisen jälkeen eli vuodesta 1976 alkaen        lessa 18 000 markkaa vuodessa.
21551:  lasten elättäminen on otettu myös valtionvero·         Erillisverouudistuksen yhteydessä luovuttiin
21552:  tuksessa huomioon aiemman veroluokkaedun           vähennysjärjestelmää lukuun ottamatta periaat-
21553: asemesta verovähennysten avulla. Lasten ela-        teesta, jonka mukaan perheen veronmaksuky-
21554:  tuksen perusteella myönnettäviä vähennyksiä        kyä on mitattava yhtenä kokonaisuutena, ja
21555: ovat kunnallisverotuksen lapsivähennys ( 1 400      siirryttiin kunkin verovelvollisen henkilökohtai-
21556: markkaa lasta kohden vuonna 1983), valtion-         sen veronmaksukyvyn huomioon ottamiseen.
21557: verosta myönnettävä huoltajavähennys (vuonna        Erillisverouudistusta pidettiin tarpeellisena sekä
21558: 1983 750 markkaa yhdestä lapsesta, 1 600            tasa-arvonäkökohtien että työllisyyspoliittisten
21559: markkaa kahdesta lapsesta, 2 600 markkaa kol-       syiden vuoksi. Lisäksi ennakkoperinnän ja lo-
21560: mesta lapsesta sekä jokaisesta sitä useammas-       pullisen verotuksen vastaavuuden parantaminen
21561: ta lapsesta lisäksi 1 350 markkaa), yksinhuol.      edellyttää puolisoiden erillisverotusta. Kun
21562: tajavähennys (vuonna 1983 kunnallisverotuk-         uudistus toteutettiin, oltiin tietoisia verouudis-
21563: sessa 2 000 markkaa ja valtionverotuksessa 20       tuksen niistä vaikutuksista, joita myös kysy-
21564: prosenttia tulosta, kuitenkin enintään 5 200        myksen perusteluissa esitetty esimerkki kuvaa,
21565: markkaa), elatusvelvollisuusvähennys (vuonna        ja niitä onkin osaltaan pyritty vähennysjärjes-
21566: 1983 kunnallisverotuksessa enintään 2 900 mark-     telmän ja erityisesti puolisovähennyksen avulla
21567: kaa alaikäistä lasta kohden ja valtionverotukses-   lieventämään. Toisaalta erillisverouudistuksen
21568: sa verosta enintään neljäsosa elatusavun mää-       myötä poistui se yhteisverotuksen epäkohta,
21569: rästä, kuitenkin enintään 730 markkaa ala-          että puolisot joutuivat useissa tapauksissa mak-
21570: ikäistä lasta kohden) ja valtionverotuksen kou-     samaan tuloveroa huomattavasti enemmän kuin
21571: lutusvähennys, joka myönnetään 16-17-vuo-           kaksi saman maaran ansaitsevaa yksinäistä
21572: tiaan opiskelevan lapsen elättämisen perusteel-     henkilöä. Yhteisverotus saattoi näin ollen olla
21573: la (vuonna 1983 1 400 markkaa lasta kohden).        eräissä tapauksissa esteenä avioliiton solmimi-
21574: Muut vähennykset myönnetään alaikäisestä eli        selle ja johtaa jopa avioeroihin verotuksellisista
21575: verovuonna enintään 16 vuotta täyttävästä lap-      syistä.
21576: sesta. Lisäksi yksinhuoltajat ja vähemmän an-           Vaikka erillisverotus kohteleekin samalla tu-
21577:                                               N:o 501                                               3
21578: 
21579: lotasolla olevista perheistä suhteellisesti anka-   misessä. Yhtenä veropoliittisena vaihtoehtona
21580: rammin niitä, joissa on vain yksi tulonsaaja,       voitaisiin harkita puolisovähennyksen suuntaa-
21581: on myös huomattava, että näissä perheissä sääs-     mista erityisesti niille perheille, joissa on päi-
21582: tytään lasten hoitomenoista, mikä on omiaan         vähoitoikäisiä lapsia. Tällä hetkellähän suurim-
21583: tasoittamaan eroa. Lisäksi perheet, joissa pieniä   malla osalla niistä perheistä, jotka ovat puoliso-
21584: lapsia hoidetaan kotona, ovat viime vuosina         vähennyksen piirissä, ei ole lainkaan alaikäisiä
21585: alkaneet saada yhteiskunnallista tukea lasten       lapsia.
21586: kotihoidon tukijärjestelmän muodossa.                  Viime vuosina tuloverotuksessa myönnettä-
21587:    Kun harkitaan yhteiskunnan tuen lisäämistä       viä perhepoliittisia vähennyksiä on korotettu
21588: niille perheille, joissa lapsia hoidetaan kotona,   enemmän kuin rahan arvon aleneminen olisi
21589: olisi pyrittävä mahdollisimman tarkoituksen-        edellyttänyt, joten niiden tosiasiallinen vaikutus
21590: mukaisesti sovittamaan yhteen verotukselliset       on tehostunut. Perhepoliittiset ·näkökohdat tul-
21591: ja muut perhepoliittiset toimenpiteet ja ratkais-   laan myös vastaisuudessa ottamaan huomioon
21592: tava se, onko pääpaino tällöin suorien tulon-       tuloveroperusteiden tarkistamisen yhteydessä.
21593: siirtojen vai verotuksellisten keinojen kehittä-
21594:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
21595: 
21596:                                                                            Ministeri ] ermu Laine
21597: 4                                            1982 vp.
21598: 
21599: 
21600: 
21601: 
21602:                            Till Riksdagens Herr Talman
21603: 
21604:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid beskattningen för år 1983 uppgår tili 20 %
21605: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        av förvärvsinkomsten, dock högst 4 500 mk.
21606: se av den 12 januari 1983 tili vederbörande         Beloppet höjs med 1100 mk om den skattskyl-
21607: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dige försörjer barn under 8 år.
21608: jande av riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. un-          Av de ovan nämnda avdragen gäller i prak-
21609: dertecknade skriftliga spörsmål nr 501:             tiken barnavdraget, försörjaravdraget och utbild-
21610:                                                     ningsavdraget sådana familjer där ·bara den ena
21611:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            maken förvärvsarbetar och den andra sköter
21612:        vidta för lindring av beskattningen för      barnen hemma. Dessa familjer åtnjuter dess-
21613:        de barnfamiljer, där endast den ena          utom vid statsbeskattningen ett makeavdrag,
21614:        maken förvärvsarbetar och barnen sköts       vilket för den make som saknar inkomster är
21615:        hemma?                                       4 500 mk och annars är beroende av makes
21616:                                                     inkomster som förtjänat mindre, så, att avdrag
21617:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte längre beviljas när dessa inkomster är
21618: samt anföra följande:                               18 000 mk eller mera per år.
21619:     Efter slopandet av sambeskattningen av ma-         I samband med särbeskattningsreformen
21620: kars förvärvsinkomster, dvs. från år 1976, har      frångicks, utom i fråga om avdragssystemet,
21621: försörjning av barn även vid statsbeskattningen     principen att familjens skattebetalningsförmåga
21622: beaktats genom skatteavdrag i stället för genom     skall mätas såsom ett enda helt och övergick
21623: den tidigare skatteklassförmånen. De avdrag         man till att beakta varje skattskyldigs personliga
21624: som beviljas på grund av försörjning av barn        skattebetalningsförmåga. Särbeskattningsrefor-
21625: är: barnavdraget vid kommunalbeskattningen          men ansågs vara nödvändig både med tanke på
21626: ( 1 400 mk för varje barn år 1983), det för-        jämlikheten och av sysselsättningspolitiska or-
21627: sörjaravdrag som beviljas från statsskatten ( år    saker. Dessutom är särbeskattningen av makar
21628: 1983 750 mk för ett barn, 1 600 mk för två          en förutsättning om man önskar förbättra mot-
21629: barn, 2 600 mk för tre barn samt för varje          svarigheten mellan förskottsuppbörden och den
21630: därpå följande barn dessutom 1 350 mk), en-         slutliga skatten. Vid genomförandet av refor-
21631: samförsörjaravdraget (år 1983 vid kommunal-         men varman medveten om att den skulle ha de
21632: beskattningen 2 000 mk och vid statsbeskatt-        verkningar som också det i motiveringen tili
21633: ningen 20 % av inkomsten, dock högst 5 200          spörsmålet anförda exemplet illustrerar, och
21634: mk), underhållsskyldighetsavdraget (år 1983         som man försökt lindra med hjälp av avdrags-
21635: vid kommunalbeskattningen högst 2 900 mk            systemet och särskilt genom makeavdraget. Å
21636: för varje minderårigt barn och vid statsbeskatt-    andra sidan eliminerades i och med särbeskatt-
21637: ningen från skatten högst en fjärdedel av un-       ningsreformen det missförhållandet, att makar
21638: derhållsbidragets belopp, dock högst 730 mk         på grund av sambeskattningen i de flesta fall
21639: för varje minderårigt barn) och utbildningsav-      måste betala avsevärt mera inkomstskatt än två
21640: draget vid statsbeskattningen, vilket beviljas på   ensamstående personer med lika stor förtjänst.
21641: basen av försörjning av 16-17-åriga barn som        Sambeskattningen kunde därigenom i vissa fall
21642: studerar (år 1983 1 400 mk för varje barn).         utgöra hinder för ingående av äktenskap och
21643: De övriga avdragen beviljas för barn som är         t.o.m. leda till äktenskapsskillnad av beskatt-
21644: minderåriga, dvs. som under skatteåret fyller       ningsskäl.
21645: högst 16 år. Dessutom kan ensamförsörjare              Fastän särbeskattningen, vid en jämförelse
21646: och den make som förtjänar mindre räkna sig         mellan olika familjer på samma inkomstnivå,
21647: tili godo ett extra arbetsinkomstavdrag, som        relativt sett behandlar de familjer strängare
21648:                                               N:o 501                                              5
21649: 
21650: som har bara en inkomsttagare, bör man sam-         överföringarna eller de skattemässiga me-
21651: tidigt lägga märke tili att dessa familjer sparar   toderna. Ett beaktansvärt skattepolitiskt al-
21652: in barnens dagvårdsutgifter, vilket är ägnat att    ternativ kunde vara att rikta makeavdraget
21653: jämna ut skilinaden. Dessutom har de famil-         särskilt tili de familjer som har barn i dag-
21654: jer, vilkas småbarn sköts hemma, under de se-       vårdsåldern. För närvarandet är det ju så,
21655: naste åren börjat få samhälleligt stöd genom        att den största delen av de familjer som
21656: systemet med stöd för vård av barn i hem-           faller inom ramen för makeavdraget inte alls
21657: met.                                                har minderåriga barn.
21658:    När man överväger att öka det samhälleliga          Under de senaste åren har de familjepolitiska
21659: stödet åt familjer, vilkas barn sköts hemma,        avdrag som beviljas vid inkomstbeskattningen
21660: bör strävan vara att på ett så ändamålsen-          höjts mera än försämringen i penningvärdet
21661: ligt sätt som möjligt samordna skattemässiga        förutsatt, varför avdragens faktiska verkan har
21662: och andra familjepolitiska åtgärder samt att        blivit större. Familjepolitiska synpunkter kom-
21663: avgöra om huvudvikten härvid skall läggas           mer även framdeles att beaktas i samband med
21664: vid ett utvecklande av de direkta in:komst-         justeringar i grunderna för inkomstskatten.
21665:      Helsingfors den 10 februari 1983
21666: 
21667:                                                                            Minister ] ermu Laine
21668: 
21669: 
21670: 
21671: 
21672: 088300226C
21673:                                               1982 vp.
21674: 
21675: Kirjallinen kysymys n:o 502
21676: 
21677: 
21678: 
21679: 
21680:                                   Tennilä: Apteekin saamisesta     Korkalavaaran   kaupunginosaan
21681:                                      Rovaniemellä
21682: 
21683: 
21684:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21685: 
21686:    Korkalavaaran kaupunginosassa Rovaniemellä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten es1tan
21687: asuu useita tuhansia asukkaita. Asukkaat ovat        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21688: ja vuosien ajan vaatineet apteekkia alueelle.        vaksi seuraavan kysymyksen:
21689: Vaatimus on hyvin perusteltu, sillä lähin ap-
21690: teekki on usean kilometrin päässä. Tästä aiheu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21691: tuu hankaluuksia erityisesti lapsiperheille ja              ryhtyä apteekin saamiseksi Korkalavaa-
21692: eläkeläisille.                                              ran kaupunginosaan Rovaniemellä?
21693:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21694:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1983
21695: 
21696: 
21697:                                      Esko-Juhani Tennilä
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 
21702: 088300227D
21703: 2                                           1982 vp.
21704: 
21705: 
21706: 
21707: 
21708:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21709: 
21710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dessä lääkintöhallitus hankki Lapin lääninhalli-
21711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuksen sekä Rovaniemen kaupungin terveyslau-
21712: olette 12 päivänä. tammikuuta 1983 päivätyn        takunnan lausunnot. Kummassakin lausunnossa
21713: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       esitettiin, ettei apteekin perustaminen Korkala-
21714: asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen kansan-    vaaraan ollut tuolloin ajankohtaista eikä tarkoi-
21715: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    tuksenmukaista. Lääkintöhallitus toteaa edel-
21716: kysymyksestä n:o 502:                              leen, että Korkalavaaran väestön määrässä ja
21717:                                                    terveydenhuollon palvelujen tarjonnassa ei ole
21718:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      viime vuosina tapahtunut olennaista muutosta.
21719:        ryhtyä apteekin saamiseksi Korkalavaa-      Vuonna 1980 alueen väestöpohja oli noin 6 200
21720:        ran kaupunginosaan Rovaniemellä?            henkilöä ja sen on arvioitu nousevan 7 4ÖO hen-
21721:                                                    kilöön vuoteen 1990 mennessä. Toistaiseksi
21722:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Korkalavaaraan ei ole järjestetty avoterveyden-
21723: vasti seuraavaa:                                   huollon lääkäripalveluita neuvola- ja hammas-
21724:    Apteekkilain (4/28) 1 §:n mukaan apteek-        hoitotoimintaa lukuun ottamatta.
21725: keja tulee olla maassa niin taajassa, että ylei-      Viime vuosien käytäntänä on ollut, että lää-
21726: sö, mikäli mahdollista, eri paikkakunnilla vai-    kintöhallitus ei ole yleensä katsonut tarkoituk-
21727: keudetta voi saada lääkkeitä. Tämän toteutta-      senmukaiseksi esittää apteekkien perustamista
21728: miseksi lääkintöhallituksen on apteekkiasetuk-     alueille, joiden väestöpohja on alle 5 000-
21729: sen (326/28) 2 §:n mukaan valvottava, että         7 000 henkilöä ja joilla ei ole lääkäripalve-
21730: maassa on apteekkeja riittävä määrä, ja tarvit-    luita.
21731: taessa tehtävä esitys valtioneuvostolle uuden         Lääkintöhallitus seuraa tilannetta Rovanie-
21732: apteekin perustamiseksi.                           men Korkalavaaran kaupunginosassa ja mikäli
21733:    Lääkintöhallitus on lausunnossaan todennut,     olosuhteet muuttuvat ja syntyy edellytykset
21734: että jo aiemmin vuosina 1976-78 lääkintö-          apteekin perustamiselle ko. alueelle, ryhdytään
21735: hallituksessa on ollut käsiteltävänä esitys ap-    tarvittaviin toimenpiteisiin apteekin perustami-
21736: teekin perustamiseksi Rovaniemen kaupungin         seksi.
21737: Korkalavaaran kaupunginosaan. Tässä yhtey-
21738:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1983
21739: 
21740:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
21741:                                            N:o 502
21742: 
21743: 
21744: 
21745: 
21746:                           Tili Riksdagens Herr Talman
21747: 
21748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      under åren 1976-78 vid medicinalstyrelsen.
21749: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         I samband härmed inhämtade medicinalstyrel-
21750: velse av den 12 januari 1983 tili vederbörande    sen utlåtanden av länsstyrelsen i Lapplands
21751: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    Iän samt av Rovaniemi stad. I vartdera utlå-
21752: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade        tandet anfördes att ett inrättande av ett apo-
21753: spörsmål nr 502:                                  tek i Korkalavaara då inte var aktuellt och
21754:                                                   inte heller ändamålsenligt. Medicinalstyrelsen
21755:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-      konstaterar vidare, att beträffande antalet in-
21756:        tagit för inrättande av ett apotek i       vånare i Korkalavaara samt utbudet av hälso-
21757:        stadsdelen Korkalavaara i Rovaniemi?       vårdsservice i stadsdelen ingen väsentlig för-
21758:                                                   ändring har inträffat under de senaste åren.
21759:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     År 1980 var områdets befolkningsunderlag ca
21760: samt anföra följande:                             6 200 personer och det har uppskattats stiga
21761:    Enligt 1 § lagen om apoteksväsendet ( 4/28)    tili 7 400 personer före år 1990. Hittills har
21762: skall apotek finnas i landet i sådan utsträck-    i Korkalovaara, frånsett rådgivnings- och tand-
21763: ning, att allmänheten, såvitt möjligt, på olika   vårdsverksamhet, inte ordnats med läkarservice
21764: orter utan svårighet kan erhålla läkemedel. För   inom den öppna hälsovården.
21765: förverkligande av detta måste medicinalstyrel-        Praxis under de senaste åren har varit, att
21766:  sen i enlighet med 3 § förordningen angående     medicinalstyrelsen i allmänhet inte har ansett
21767: bringande i verkställighet av lagen om apo-       det vara ändamålsenligt att föreslå att apotek
21768: teksväsendet (326/28) tillse, att apotek finns    inrättas inom områden, vilkas befolkningsunder-
21769: i landet i tillräckligt antal samt vid behov      lag understiger 5 000-7 000 personer och som
21770: göra framställning hos statsrådet om inrättan-    saknar tillgång tillläkarvård.
21771:  de av nytt apotek.                                   Medicinalstyrelsen följer med situationen i
21772:    Medicinalstyrelsen har i sitt utlåtande        stadsdelen Korkalavaara i Rovaniemi och i
21773: konstaterat, att en framställning om inrättan-    fall förhållandena ändras och förutsättningar
21774:  de av ett apotek i stadsdelen Korkalavaara       uppkommer, vidtas också nödiga åtgärder för
21775: i Rovaniemi stad har behandlats redan tidigare    inrättande av apoteket.
21776:      Helsingfors den 11 februari 1983
21777: 
21778:                                                   Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
21779:                                                  1982 vp.
21780: 
21781: Kirjallinen kysymys n:o 503
21782: 
21783: 
21784: 
21785: 
21786:                                     Tikka: Kunnallisen        työllistämistuen   myöntämisestä     eräässä
21787:                                        tapauksessa
21788: 
21789: 
21790:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21791: 
21792:    Kunnallisen työllistämistuen käytössä esiin-         min, johtavan lääkärin sihteeriksi valittiin kot-
21793: tyy myös sellaisia tapauksia, joissa tukea käy-         tistosta hänen vaimonsa.                          ·
21794: tetään väärin. Yksi harvinaisimmista tapauk-               Tapahtumasarja tuntuu· erikoiselta, mutta
21795: sista oh sattunut Haminassa. Siellä perheen             syytä erikoiseen päätökseen ei voi vierittää cyö-
21796: sisäisellä päätöksenteolla on pystytty vaikutta-        voimatoimistolle, koska työnan-tajilla on oikeus
21797: maan kunnallisen työllistämistuen käyttöön.             valita kortistossa olevien keskuudesta henkilö,
21798:    Haminan seudun kansanterveystyön kuntain-            joka tuntuu heidän mielestään parhaalta. Jul-
21799: liiton päättävät elimet ovat viime vuoden .puo-         kista näyttöä siitä, että johtava lääkäri olisi
21800: lella . tehneet päätöksen siitä, että . kuntainlii-     katsonut vaimonsa parhaaksi, ei ole olemassa,
21801: ton johtava lääikäri tarvitsee sihteerin ja samal-      tapahtumat vain puhuvat omaa kieltään.
21802: la päättäneet palkata jonkun henkilön työttö-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21803: myyskortistosta tähän tehtävään. Päätöksente-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21804: kijät ·olivat tietoisia siitä, että ~ällä tavalla me-   valtioneuvoston asianomaisen jäseneri vastatta-
21805: netellen kuntainliitto voi saada kunnallisen            vaksi seuraavan kysymyksen:        ·.          · ,,
21806: työllistämistuen, jonka suuruus tätä nykyä on
21807: 82 ,markkaa päivältä.           -     ·                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikob
21808:     Johtavan, lääkärin vaimo on syksystä alkaen                ryhtyä, jota kunnallista työllistämistd-
21809: ollut työttömänä työnhakijana työttömyyskor-                   kea ei voitaisi käyttää väärin samalla ili-
21810: tistossa. Vaikka kortistossa oli myös ihmisiä,                 valla kuin Haminan seudun kansanter-
21811: joitten koulutus olisi sopinut tehtävään parem-                veystyön kuntainliitossa on tapahtunut~
21812:                                                                                                         .. '
21813: 
21814:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1983
21815:                                                                                                          ,    '
21816:                                               Seppo Tikka
21817: 
21818: 
21819: 
21820: 
21821:                                                                                                          :.•
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:                                                                                                              ,)
21827: 
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 088300265M
21832: 2                                                1982 vp.
21833: 
21834: 
21835: 
21836: 
21837:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21838: 
21839:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n lmomentissa            työhön sijoitettava, henkilö on aina työvoima-
21840:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             toimiston työhön osoittama työtön työnhakija.
21841:  oh;tte 13 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn               Näin ollen työnantajalla ei ()le vapaata, valinta-
21842:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             oikeutta~ vaan työhön otettava henkilö on va-
21843: .asianomaiselle jäsenelle. jäljennöksen kansan-           littava työvoimatoimiston osoittamien henkilöi-
21844:  edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-           den joukosta. Nyt puheena olevassa tapaukses-
21845:  sesta kysymyksestä n:o 503:                              sa Haminan ty<;lvo!matoimisto on katsonut, että
21846:                                                           kansanterveystyön kuritilinliiton johtavan lääkä-
21847: ~ 1   :
21848:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rin. sihteerin tehtävä soveltui hyvin siilieri ura-
21849:           ryhtyä, jota kunnallista työllistämistu-        suunnitelm!lan, joka .johtavan lääkärin ·vaimol-
21850:           kea ei voitaisi käyttää väärin samalla ta-      le oli. työvoimatoimistossa hahmoteltu, Työ-
21851:           valla. kuin Haminan seudun kansanter-           hönotto on työvoimatoimiston käsityksen mu-
21852:           veystyön kuntainliitossa on tapahtunut?         kaan tapahtunut "työnantajan taholla· viralli-
21853:                                                           sesti hyväksyttyjä teitä".           .            .
21854:      Vastauksena .kysymykseen esitän kuruiioitta-             Työvoimatoimisto katsoo,. että työllisyyden
21855:  vasti seuraavaa:                                         hoidon tukitoimenpiteitä ei suinkaap ole syytä
21856:       Kunnallisesta työllistämistuesta annetun ase-       kohdistaa sellaisiin· henkilöihin, jotka • hyväri
21857:  llllf.sen 1 §: n muk!lan työttömien henkilöiden          koulutuksensa ja työkokemuksensa ansiosta si-
21858:  fY'öllistämiseksi voidaan kuntainliitoille ja muil-      joittuvat l;lelposti vapaille työmarkkinoTIIe; Työ-
21859:  ~1!. julkisoikeudellisille yhteisöille osoittaa val-     voimatoimisto on lähtenyt Siitä, ettif tlfkitoimet
21860:  tion tulo- ja menoarvioon ·sisältyvän määrära-           kohdistetaan niihin henkilöihin, joiden sijoitta-
21861: ,pan rajoissa ·työllistämistukea henkilöstön palk-        minen v~paille työmarkkfnoille .ei ilmeisesti voi
21862:  kaamiseksi. Työllistämistukiasetuksen 2 §:n 1            onriii!tua suoraan· ja lielp{>sti. Näin oli asia
21863:  momentin mukaan työllistämistuen saamisen              ·.myös·.. efipst~lj!l Xil~a~ ~ysyq:tyk!!~ssä ·;t;trlwitetun
21864: edellytyksenä on, että yhteisö sijoittaa työhön           henkilön osalta, koska häneltä puuttui varsi-
21865:  työvoimatoimistossa työttöminä työn:hakijo~na           .nainen ammatillinen koulutus ja lisäksi hänellä
21866:  olevia henkilöitä. Työvoimaviranomaisten tulee          'o1f y1i 15 vuoden katko työhistoriassa. Työvoi-
21867:  saman asetuksen kohdan mukaan osoittaa ky-               matoimisto katsoi, ettei tässä tapauksessa si-
21868: symyksessä oleviin töihin ensisijaisesti henkilöi-        joittuminen suoraan vapaille työmarkkinoille
21869:  tä, jotka ovat oikeutettuja valtakunnallisista           ainakaan Haminan oloissa ollut mahdollista,
21870:  työttömyyskassoista annetun lain mukaiseen               vaan että siirtyminen työmarkkinoille tuntui
21871:  työttömyyskassan päiväavustukseen tai työlli-            olevan mahdollista vain jonkinlaisen tukijärjes-
21872: syyslain mukaiseen työttömyyskorvaukseen.                 telmän kautta. Näin ollen hänet sijoitettiin
21873: Asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan töiden                  kunnallisella työllistämistuella järjestettyyn työ-
21874:  tulee olla suunniteltu ja järjestetty varta vasten       paikkaan Haminan seudun kansanterveystyön
21875:  1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden töihin           kuntainlii ttoon.
21876: sijoittamista varten. Selostetuilla säännöksillä             Työvoimaministeriö katsoo, että Haminan
21877: on pyritty siihen, että kunnallisen työllistämis-         työvoimatoimiston omaksuma periaate, työllis-
21878:  tuen avulla järjestettävät työt todella edistävät        tämistukien kohdistaminen työmarkkinoille vai-
21879:  työttömien työllistämistä. Erityisasemassa ovat          keasti sijoittuvien henkilöiden työllistämisen
21880:  tällöin alle 25-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät,       tukemiseen, on täysin oikea ja vastaa myös
21881:  joiden osalta tuki maksetaan korotettuna.                kyseisten määrärahojen käyttöperusteita ja mi-
21882:      Työntekijäin valintamenettelystä voidaan to-         nisteriön näiden määrärahojen käyttämisestä an-
21883: deta, että kunnallisen työllistämistuen avulla            tamia ohjeita. Tätä periaatetta työvoimatoimis-
21884:                                           N:o .503                                             3
21885: 
21886: to on noudattanut myös nyt esillä olevassa      henkilön aviopuoliso, ei ministeriö pidä tarpeel-
21887: tapauksessa. Kun lisäksi otetaan huomioon,      lisena kunnallista työllistämistukea koskevien
21888: että työnantajana tässä tapauksessa on ollut    säännösten muuttamista.
21889: kuntainliitto eikä suinkaan työhön sijoitetun
21890:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1983
21891: 
21892:                                                             Työvoimaministeri Veikko Helle
21893:                                              1982 vp.
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:                            Till Riksdagens Herr Talman
21899: 
21900:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           När det gäller val av arbetstagare kan man
21901: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       konstatera att person som skall placeras i
21902: av den 13 januari 1983 tili vederbörande med-       arbete genom kommunalt sysselsättningsstöd
21903: lem av statsrådet för besvarande översänt av-       alltid bör vara en av arbetskraftsbyrån anvi-
21904: skrift av följande av riksdagsman Seppo Tikka       sad arbetslös arbetssökande. Därigenom har
21905: ställda skriftliga spörsmål nr 503:                 arbetsgivaren inte någon valfrihet utan han
21906:                                                     måste anställa sina arbetstagare bland de per-
21907:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            soner som arbetskraftsbyrån anvisat. I det nu
21908:        vidta för att hindra sådant missbruk         aktuella fallet har Fredrikshamns arbetskrafts-
21909:        av kommunalt sysselsättningsstöd som         byrå ansett att uppgiften som sekreterare tili
21910:        förekommit inom kommunalförbundet            chefsläkaren för kommunalförbundet för folk-
21911:        för folkhälsoarbetet i Fredrikshamns-        hälsoarbetet väl lämpade sig för chefsläkarens
21912:        nejden?                                      hustru. Anställningen har enligt arbetskrafts-
21913:                                                     byråns uppfattning skett "på sätt som offent-
21914:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       ligt godkänts på arbetsgivarhåll".
21915: samt följande:                                         Enligt arbetskraftsbyrån finns det inget skäl
21916:    Enligt 1 § förordningen om kommunalt sys-        för att inrikta stödåtgärder för sysselsättning-
21917: selsättningsstöd kan kommunalförbund och            ens skötsel tili personer som tack vare sin
21918: andra offentligrättsliga samfund inom ramen         goda utbildning och sin arbetserfarenhet lätt
21919: för ett anslag i statsförslaget som avser syssel-   kan placera sig på den öppna arbetsmarknaden.
21920: sättning av arbetslösa personer anvisas syssel-     Arbetskraftsbyrån har utgått från att stödåt-
21921: sättningsstöd för avlönande av personal. För-       gärderna skall riktas till personer vilkas place-
21922: utsättningen för erhållande av sysselsättnings-     ring på den öppna arbetsmarknaden tydligen
21923: stöd som avses i 2 § 1 mom. förordningen om         inte går lätt och utan särskilda åtgärder. Detta
21924: stödet är att de personer som ifrågavarande         gäller också för den person som avses i riks-
21925: samfund placerar i arbete är arbetskraftsbyråns     dagsman Tikkas spörsmål, ·eftersom hon sak-
21926: arbetslösa arbetssökande. Enligt samma punkt        nade egentlig yrkesutbildning och dessutom
21927: i förordningen bör arbetskraftsmyndigheterna        hade 15 års avbrott i sin arbetshistoria. Arbets-
21928: tili ifrågavarande arbeten i första hand anvisa     kraftsbyrån ansåg att en omedelbar placering
21929: personer som har rätt tili dagunderstöd från        på den öppna arbetsmarknaden inte var möj-
21930: arbetslöshetskassa enligt lagen om riksomfat-       lig i detta fall, åtminstone inte i Fredrikshamns
21931: tande arbetslöshetskassor eller till arbetslös-     förhållanden, utan att en övergång tili arbets-
21932: hetsersättning enligt lagen om sysselsättning.      marknaden verkade möjlig endast genom något
21933: Enligt förordningens 2 § 2 mom. bör arbetena        slags stödsystem. Därför blev hon placerad i
21934: planeras och anordnas uttryckligen med tanke        en genom kommunalt sysselsättningsstöd an-
21935: på att främja arbetsplaceringen för i 1 mom.        ordnad arbetsplats i kommunalförbundet för
21936: avsedda personer. Genom nämnda stadganden           folkhälsoarbetet i Fredrikshamnsnejden.
21937: har man försökt se tili att de arbeten som an-         Arbetskraftsministeriet anser att den princip
21938: ordnas genom kommunalt sysselsättningsstöd          att rikta sysselsättningsstöden tili stödjande av
21939: verkligen främjar sysselsättningen för arbets-      sysselsättningen för svårplacerade personer
21940: lösa personer. En specialställning härvid intas     som Fredrikshamns arbetskraftsbyrå tiliämpat
21941: av personer under 25 år och långtidsarbets-         är helt korrekt och dessutom går ihop med
21942: lösa för vilka stödet betalas förhöjt.              användningsgrunderna för ifrågavarande anslag
21943:                                             N:o 503                                            5
21944: 
21945: och de direktiv som mmtsteriet gett om an-        nalförbundet och inte den anställdas make,
21946: vändningen av dessa anslag. Denna princip         anser arbetskraftsministeriet inget behov före-
21947: har arbetskraftsministeriet iakttagit också i     ligga för en ändring av stadganden som gäller
21948: det föreliggande fallet. Då man dessutom beak-    kommunalt sysselsättningsstöd.
21949: tar att arbetsgivaren i detta fall varit kommu-
21950:      Helsingfors den 16 februari 1983
21951: 
21952:                                                            Arbetskraftsminister Veikko Helle
21953: 
21954: 
21955: 
21956: 
21957: 0818300265M
21958:                                              1982 vp.
21959: 
21960: Skriftligt spörsmål nr 504
21961: 
21962: 
21963: 
21964: 
21965:                                  Norrback m. fl.: Om främjandet av den privata företagsamheten
21966:                                     i Finlmd
21967: 
21968: 
21969:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21970: 
21971:     I takt med att arbetslösheten stigit har in-    intresse av att starta någonting nytt. Så tycks
21972: sikten . ökat om vad företagsamheten betyder        emellertid inte vara fallet.
21973: i vårt samhälle. Utan företagare, som skapar           I en del kommuner har näringsnämnderna
21974: nya arbetsplatser, blir arbetslösheten ett ännu     haft kortkurser för blivande företagare. Intres-
21975: större. problem i vårt land.                        set för kurserna tycks ha varit rätt stort, och
21976:    Trots att företagsamheten är av så stor be-      utdelning i form av nya företag har kunnat
21977: tydelse för utvecklingen i vårt samhälle, har       noteras. Det vore också allt skäl för staten och
21978: den ägnats mycket liten uppmärksamhet i ut-         kommunerna att stöda den här typen av ut-
21979: bildningen. I våra traditionella yrkesskolor be-    bildning. En brist tycks vara att lämplig kurs-
21980: handlas företagens villkor nästan inte alls.        litteratur för kortkurser inte finns att tiligå.
21981: Inom den merkantila utbildningssektorn berörs       Det borde vara i de myndigheters intresse
21982: självfallet företagsamheten. Men eftersom ett       som har hand om utbildningen att få fram
21983: mycket litet antal av de merkantilt utbildade,      lämplig materiel för undervisningen. Sådan bör
21984: oberoende av om de studerat på institut- eller      kunna fås tili stånd i samråd med intresseor-
21985: högskolenivå, blir privatföretagare, kan knap-      ganisationer på området.
21986: past utbildningen ha sporrat de studerande tili        Med hänvisning tili ovanstående och tili vad
21987: att starta något eget.                              i riksdagsordningens 37 § 1 mom. stadgas
21988:     I första hand är det säkert så att undervis-    vill jag tili vederbörande medlem av statsrå-
21989: ningsplanerna borde ses över. Inom alla slag        det ställa följande spörsmål:
21990: av yrkesutbildning borde en del av utbildning-
21991: en ägnas åt vad företagsamheten betyder i                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen
21992: vårt samhälle. Som i all undervisning skall                vidta för att kännbart öka insikterna
21993: lnnehållet naturligtvis vara mångsidigt. Men               om företagsamhetens villkor bland stu-
21994: samtidigt är det tili allmän fördel om under-              derande i yrkesläroanstalter och hög-
21995:  visningen kan läggas upp så att den sporrar               skolor så att antalet företagare i vårt
21996: ungdomar tili att bli egna företagare.                     land skulle öka, samt
21997:     Synnerligen förvånande är det att en så liten             vad ämnar Regeringen göra för att
21998: del av dem som fått högskoleutbildning blir                få tili stånd undervisningsmaterial för
21999: företagare. Man skulle väl särskilt vänta sig              utbildning av företagare, såväl i kort-
22000:  att ekonomiskt utbildade skulle ha ett större             kurser som i mera omfattande utbild-
22001:                                                            ningsblock?
22002:      Helsingfors den 11 januati 1983
22003: 
22004:                Ole Norrback                                    Håkan Malm
22005:                Jutta Zilliacus                                 Boris Renlund
22006:                                          Elisabeth Rehn
22007: 
22008: 
22009: 
22010: 
22011: 088300234M
22012: 2                                              1982 vp.
22013: 
22014: Kirjallinen kysymys n:o 504                                                                 Suomennos
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                    Norrback ym.: Yksityisyritteliäisyyden edistämisestä Suomessa
22020: 
22021: 
22022:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22023: 
22024:    Samanaikaisesti kun työttömyys on noussut,         kiinto aloittaa jotakin uutta. Näin ei kuiten-
22025: on tietoisuus yritteliäisyyden merkityksestä          kaan näytä tapahtuvan käytännössä.
22026: lisääntynyt yhteiskunnassamme. Ilman yrittäjiä,          Eräissä kunnissa elinkeinolautakunnat ovat
22027: jotka luovat uusia työpaikkoja, työttömyys            järjestäneet lyhyitä kursseja tuleville yksityis-
22028: muodostuu maassamme yhä suuremmaksi on-               yrittäjille. Kiinnostus kursseja kohtaan näyttää
22029: gelmaksi.                                             olleen melko suuri, ja on voitu todeta, että ne
22030:    Huolimatta siitä, että yritteliäisyydellä on       ovat johtaneet uusien yritysten syntymiseen.
22031: yhteiskuntamme kehityksen kannalta niin suuri         Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että
22032: merkitys, se on saanut hyvin vähän huomiota           valtio ja kunnat tukisivat tämänlaatuista koulu-
22033: osakseen koulutuksessa. Perinteisissä ammatti-        tusta. Eräänä puutteena näyttää kuitenkin ole-
22034: kouluissamme yrittämisen edellytyksiä ei käsi-        van se, että tällaisia lyhyitä kursseja varten ei
22035: tellä juuri ollenkaan. Kaupallisella koulutus-        ole saatavissa sopivaa kurssikirjallisuutta. Tun-
22036: sektorilla luonnollisesti käsitellään yrittämistä     tuisi siltä, että koulutuksesta vastaavien viran-
22037: koskevia kysymyksiä. Mutta koska vain pieni           omaisten etujen mukaista olisi sopivan mate-
22038: osa kaupallisen koulutuksen saaneista opisto-         riaalin aikaansaaminen tällaista koulutusta var-
22039: tai korkeakoulutasolla saamastaan koulutuk-           ten. Tällaista materiaalia voidaan varmasti
22040: sesta huolimatta ryhtyy yksityisyrittäjiksi, voi-     saada aikaan yhdessä tämän alan etujärjestöjen
22041: taneen todeta, että koulutus on tuskin kannus-        kanssa.
22042: tanut opiskelijoita aloittamaan omia yrityksiä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22043:    Ensisijaisesti on varmasti niin, että opetus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22044: suunnitelmat olisi uusittava. Ammattikoulutuk-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22045: sen kaikilla aloilla tulisi osa koulutuksesta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22046: omistaa sen selvittämiselle, mitä yritteliäisyys
22047: merkitsee yhteiskunnassamme. Kuten kaikessa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22048: opetuksessa, tulisi opetuksen sisällön tässäkin              ryhtyä lisätäkseen tuntuvasti yrittämisen
22049: olla luonnollisesti monipuolinen. Mutta samalla              edellytyksiä koskevia tietoja ammatti-
22050: on yleisen edun mukaista, että opetus voitai-                oppilaitosten ja korkeakoulujen opis-
22051: siin laatia sellaiseksi, että se kannustaisi nuoria          kelijoiden keskuudessa siten, että yrit-
22052: ryhtymään yrittäjiksi.                                       täjien lukumäärä maassamme kasvaisi,
22053:    Erittäin hämmästyttävää on se, että vain pieni            ja
22054: osa korkeakoulutuksen saaneista ryhtyy yrittä-                  mitä Hallitus aikoo tehdä aikaan-
22055: jiksi. Erityisesti odottaisi, että taloudellisen             saadakseen opetusmateriaalia yrittäjien
22056: koulutuksen saaneilla olisi suurempi mielen-                 kouluttamiseen sekä lyhyillä kursseilla
22057:                                                              että laajemmilla koulutusjaksoilla?
22058:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1983
22059: 
22060:                 Ole Norrback                                      Håkan Malm
22061:                 Jutta Zilliacus                                   Boris Renlund
22062:                                            Elisabeth Rehn
22063:                                               N:o 504                                                 3.
22064: 
22065: 
22066: 
22067: 
22068:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22069: 
22070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työllisyyskoulutuksessa yhteensä 1 400 aloitus-
22071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paikkaa noin 70 kurssilla ja kuluvana vuonna
22072: olette 11 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           aloituspaikkamäärä on nostettu 1 500:aan.
22073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Vuonna 1982 lähes puolet toteutetuista kurs-
22074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seista oli jollain tavoin yrittämiseen ja yritys-
22075: edustaja Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta          toiminnan edistämiseen liittyviä. Samoin vuo-
22076: kirjallisesta kysymyksestä n:o 504:                  delle 1983 vahvistetun korkeakoulujen työlli-
22077:                                                      syyskoulutuksen yleissuunnitelman mukaan yli
22078:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       puolet aloituspaikoista tullaan käyttämään yrit-
22079:        ryhtyä lisätäkseen tuntuvasti yrittämisen     täjäkoulutukseen.
22080:        edellytyksiä koskevia tietoja ammatti-            Työllisyyskoulutuksena toteutettava yrittäjä-
22081:        oppilaitosten ja korkeakoulujen opis-         koulutus on kohdistunut pienyrittäjätoiminnan
22082:        kelijoiden keskuudessa siten, että yrit-      kehittämiseen. Maatalouden ja sen tukielin-
22083:        täjien lukumäärä maassamme kasvaisi,          keinojen yrittäjäkursseja on järjestetty ja tul-
22084:        ja                                            laan järjestämään eri puolilla maata. Muista
22085:           mitä Hallitus aikoo tehdä aikaan-          kursseista voidaan mainita erilaiset tuote-
22086:        saadakseen opetusmateriaalia yrittäjien       kehittelykurssit, vientikurssit, eri teollisuuden-
22087:        kouluttamiseen sekä lyhyillä kursseilla       alojen edistämiskurssit jne. Varsinaista seuran-
22088:        että laajemmilla koulutusjaksoilla?           tatutkimusta ei tämän toiminnan uutuuden
22089:                                                      vuoksi ole tehty. Tulokset ovat olleet yritysten
22090:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käynnistymisen ja niiden työvoiman lisäänty-
22091: taen seuraavaa:                                      misen osalta myönteisiä. Tätä yrittäjäkoulu-
22092:    Korkeakoulut eivät tutkintoon johtavana           tusta voidaan edelleenkin järjestää korkea-
22093: peruskoulutuksena anna varsinaista yrittäjä-         koulujen täydennyskoulutuksena noudattaen
22094: koulutusta. Tämä johtuu korkeakouluopetuksen         opetusministeriön täydennyskoulutuksesta lau-
22095: luonteesta      tieteellisenä  peruskoulutuksena.    sumia periaatteita. Pääsääntönä tällöin on, että
22096: Täydennyskoulutuksena korkeakoulut sen si-           korkeakoulujen järjestämä koulutus on tie-
22097: jaan järjestävät yrittäjäkoulutusta. Kauppa-         teeseen perustuvaa korkeakoulutasoista koulu-
22098: korkeakouluilla on jo vuosia ollut johtamis-         tusta sekä että yhteistyötä ja työnjakoa eri
22099: koulutusohjelmansa: Helsingin kauppakorkea-          korkeakoulujen kesken kehitetään.
22100: koulun JOKO-ohjelma, Mikkelin yksikössä                  Ammattikasvatushallituksen alaisissa amma-
22101: annettava pienen ja keskisuuren yritystoimin-        tillisissa oppilaitoksissa yrittäjäkoulutus ja yri-
22102: nan kehittämiseen keskittyvä JOKO-ohjelma,           tysjohdon koulutus on keskittynyt toteutetta-
22103: Svenska handelshögskolanin HANKLED ja                vaksi pääasiassa kauppaoppilaitosverkoston (69
22104: Turun       kauppakorkeakoulussa       lukuvuonna    kauppaoppilaitosta) puitteissa. Kauppaoppilai-
22105: 1982-83 aloitettu JOKO-ohjelma. Tämä kou-            toksissa annettavan niin tutkintoihin johtavan
22106: lutus on tarkoitettu lähinnä yrittäjille ja yri-     kuin kurssimuotoisenkin opetuksen sisällön
22107: tysten johtohenkilöille.                             voidaan katsoa antavan yrittäjänä toimivalle tai
22108:    Yrittäjäkoulutusta annetaan korkeakouluissa       yrittäjäksi aikovalle tietoja ja valmiuksia teh-
22109: myös      työllisyyskurssivaroin    toteutettavana   täviensä suorittamiseen. Peruskoulutuksessa.
22110: kurssitoimintana. Tämä toiminta on voimak-           muodostavat ammattiaineiden rungon laskenta-
22111: kaasti laajentunut vuodesta 1978 lähtien.            toimi ja kirjanpito, yritystalous ja hallinto,
22112: Vuonna 1982 oli korkeakoulujen järjestämässä         markkinointi ja oikeusoppi. Kauppaoppilaitos-
22113:                                            1982 vp..
22114: 
22115: ten ammatillisilla jatko-, täydennys- ja uudel-   dosta. Hallitus pitää tärkeänä uusien kurssi-
22116: leenkoulutuskursseilla mainittuja oppiaineita     osastojen perustamiseen samoin kuin kauppa-
22117: voidaan opiskella syventävinä kursseina.          oppilaitosten yrittäjäkursseihin tarvittavien
22118:    Edellytyksenä tehokkaalle yrittäjien kurssi-   määrärahojen sisällyttämistä vastaisuudessakin
22119: muotoiselle koulutukselle on ollut kurssiosas-    tulo- ja menoarvioon.
22120: tojen perustaminen kauppaoppilaitoksiin. Kun         Opetusmateriaalin valmistukseen erityisesti
22121: otetaan huomioon valtion kuluvan vuoden           yrittäjäkoulutusta silmällä pitäen liittyy samoja
22122: tulo- ja menoarviossa perustetut kuusi kurssi-    ongelmia kuin useimpiin ammattikasvatus-
22123: osastoa, on kurssiosastoja tällä hetkellä kah-    hallituksen alaisiin kapea-alaisiin koulutus-
22124: dessakymmenessäyhdessä maan 69 kauppaoppi-        sektoreihin. Tällaisia on muun muassa oppi-
22125: laitoksesta. Ammattikasvatushallituksen KTS:n     materiaalin käyttäjien suhteellisen pieni määrä.
22126: perustelujen mukaan tavoitteena on vuoteen        Yrittäjäkoulutukseen liittyvä oppisisältö on
22127: 1985 mennessä 40 kurssiosastoa. Valtion kulu-     luonnollisesti mukana kaupan ja hallinnon
22128: van vuoden tulo- ja menoarvion momentille         peruslinjan opetussuunnitelmien pohjalta laadi-
22129: 29.85.28 (Muut ammattikurssit) on ensim-          tuissa oppikirjoissa. Kurssimuotoisen ammatilli-
22130: mäistä kertaa merkitty 1 000 000 markan suu-      sen koulutuksen osalta todettakoon, että am-
22131: ruinen määräraha kauppaoppilaitosten yrittäjä-    mattikasvatushallituksen toimeksiannosta val-
22132: kursseihin. Alamomentin perusteluissa todetaan    mistuu kuluvana vuonna oppimateriaaliprojek-
22133: lisäyksen aiheutuvan muun muassa pienyrittä-      tina kurssikouluttajan käsikirja kaupallisia oppi-
22134: jien täydennyskoulutuksen aloittamisen joh-       laitoksia varten.
22135:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1983
22136: 
22137:                                                                Opetusministeri Kaarina Suonio
22138:                                             N:o 504'                                            5
22139: 
22140: 
22141: 
22142: 
22143:                           Till Riksdagens Herr Talman
22144: 
22145:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ·•   ningsutbildningskurser och under innevarande
22146: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         år har antalet nybörjarplåtser höjts tili 1 500.
22147: velse av den 11 januari 1983 tili vederbörande    Av kurserna som förverkligades år 1982 var
22148: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    nästan hälften på något vis anslutna tili före-
22149: jande av riksdagsman Ole Norrback m. fl.          tagsamheten eller dess främjande. Likaså enligt
22150: undertecknade spörsmål nr 504:                    den för år 1983 fastställda allmänna planen
22151:                                                   angående högskolornas sysselsätthingsutbildning
22152:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         skall över hälften av nybörjarplatserna använ-
22153:        vidta för att kännbart öka insikterna      das tili företagarutbildning.
22154:        om företagsamhetens villkor bland stu-        Den som sysselsättningsutbildning förverk-
22155:        derande i yrkesläroanstalter och hög-      ligande företagariitbildningen hat inriktat sig
22156:        skolor så att antalet företagare i vårt    på utvecklandet av småföretagsamhet. Före-
22157:        land skulle öka, samt                      tagarkurser i jordbruk och dess stödnäringar
22158:           vad ämnar Regeringen göra för att       har anordnats och skall bli anordnade i olika
22159:        få tili stånd undervisningsmaterial för    delar av landet. Av andra kurser kan nämnas
22160:        utbildning av företagare, såväl i kort-    de olika produktutvecklings- och exportkurs-
22161:        kurser som i mera omfattande utbild-       erna samt kurserna för främjandet av diverse
22162:        ningsblock?                                industrigrenar. Någon egentlig uppföljnings-
22163:                                                   forskning har inte verkställts på grund av
22164:    Såsom svar på detta spörsmål får jag           verksamhetens nyhet. Resultaten har varit posi-
22165: vördsamt framföra följande:                       tiva beträffande företagens startning och
22166:    Såsom grundutbildning som leder tili exami-    arbetskraftens ökning. Denna företagarutbild-
22167: na ger högskolorna inte någon egentlig före-      ning kan vidare anordnas i form av högsko-
22168: tagarutbildning. Detta beror på högskoleunder-    lornas kompletterande utbildning enligt de av
22169: visningens egenskap av vetenskaplig grundut-      undervisningsministeriet uttalade principerna
22170: bildning. Som vidareutbildning anordnar hög-      beträffande kompletterande studier. Härvid är
22171: skolorna däremot företagarutbildning. Handels-    huvudregeln, att den av högskolorna anord-
22172: högskolorna har redan i åratal haft sina ledar-   nade utbildningen skall vara vetenskapligt grun-
22173: utbildningsprogram: Helsingfors handelshög-       dad och ske på högskolenivå samt att samar-
22174: skolas JOKO-program, JOKO-programmet i            bete och arbetsfördelning utvecklas mellan de
22175: St Michels enhet, som koncentrerar sig på små-    olika högskolorna.
22176: och medelstor företagsamhet, Svenska handels-        1 de läroanstalter för yrkesutbildning som
22177: högskolans HANKLED och det vid Åbo han-           lyder under yrkesutbildningsstyrelsen är före-
22178: delshögskola under läsåret 1982-83 startade       tagarutbildningen och företagsledningsutbild-
22179: JOKO-programmet. Denna utbildning är när-         ningen koncentrerad att förverkligas huvudsak-
22180: mast avsedd för företagare och företagens         ligen inom nätverket av handelsläroanstalter
22181: ledande personer.                                  (69 handelsläroanstalter). Undervisningens
22182:    Högskolorna ger företagarutbildning även i     innehåll vid handelsläroanstalterna, både den
22183: form av kursverksamhet, som anordnas med          som leder till examina och den kursformiga,
22184: sysselsättningskursmedel. Denna verksamhet        kan anses ge den aktiva företagaren och den
22185: har utvidgats kraftigt sedan år 1978. År 1982     som ämnar bli företagare kunskaper och fär-
22186: fanns det sammanlagt 1 400 nybörjarplatser        digheter för uträttandet av sina uppgifter. 1
22187: på handelshögskolornas cirka 70 sysselsätt-       grundutbildningens yrkesämnen består stom-
22188: 088300234M
22189: 6                                            1982 vp.
22190: 
22191: men av redovisning och bokföring, företags-         sig bl. a. på igångsättningen av småföretagar-
22192: ekonomi och administration, marknadsföring          nas kompletterande utbildning. Regeringen an-
22193: och rättslära. På handelsläroanstalternas på-       ser det viktigt att även i framtiden inlägga
22194: byggnads-, kompletterings- och omskolnings-         anslag i statsförslaget för grundandet av nya
22195: kurser kan de nämnda läroämnena studeras            kursavdelningar och för handelsläroanstalternas
22196: som fördjupade studier.                             företagarkurser.
22197:    Förutsättningen tili en effektiv kursformad         Utarbetningen av undervisningsmaterial med
22198: företagarutbildning har varit grundandet av         speciell hänsyn tili företagarutbildningen inne-
22199: kursavdelningar vid handelsläroanstalterna. När     bär likadana problem som inom de flesta
22200: vi tar med de under innevarande år grundade         smala utbildningssektorerna lydande under
22201: sex kursavdelningarna, finns det nu kursav-         yrkesutbildningsstyrelsen. Ett problem är bland
22202: delningar vid tjugo av landets 69 handelsläro-      annat publikens fåtalighet. Lärostoff anslutande
22203: anstalter. Enligt yrkesutbildningsstyrelsens plan   sig tili företagarutbildningen finns naturligtvis
22204: på medellång sikt är 40 kursavdelningar målet       med i läroböcker .som har avfattats enligt kurs-.
22205: fram tili år 1985. Under moment 29.85.28            planerna för grundlinjen inom handels- och
22206:  (Övriga yrkeskurser) i statsförslaget för inne-    förvaltningsutbildning. Beträffande den kurs-
22207: varande år har för första gången antecknats         formade yrkesutbildningen kan det observeras,
22208: ett anslag på 1 000 000 mk för handelsläro-         att en handbok för kurspedagoger vid handels-
22209: anstalternas företagarkurser. Under undermo-        läroanstalter, som är utarbetad på uppdrag av
22210: mentet konstateras, att tiliökningen grundar        yrkesubildningsstyrelsen, blir färdig detta år.
22211:      Helsingfors den 15 februari 1983
22212: 
22213:                                                           Undervisningsminister Kaarina Suonio
22214:                                              1982 Vp.
22215: 
22216: Kirjallinen kysymys n:o 505
22217: 
22218: 
22219: 
22220: 
22221:                                  Ekorre ym.: Junavuorojen säilyttämisestä rataosuudella Oulu-
22222:                                     Kemi-Oulu
22223: 
22224: 
22225:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e
22226: 
22227:    Valtionrautatiet on ilmoittanut lakkaottavan-    kylän asukasta allekirjoittanut junavuorojen
22228: sa seuraavan aikataulukauden alusta junat n:o       säilyttämistä koskevan vetoomuksen.
22229: 661 ja n:o 664 rataosalla Oulu-Kemi-Oulu.              Valtionrautateiden tulisikin valmistella yh-
22230: Kemin ja Oulun rataosalla on nykyisin liiken-       teistyössä liikenneministeriön ja valtiovarain-
22231: teessä enää kaksi parkallisliikenneluontoista       ministeriön kanssa tarvittavat ehdotukset jo-
22232: junavuoroa eli junaparit n:o 661 ja 662 sekä        honkin valtion vuoden 1983 lisämenoarvioon
22233: n:o 664 ja 665.                                     mahdollisesti varattavasta lisämäärärahasta tai
22234:    Työmatkaliikenteessä sekä opiskelu-, sairaa1a-   muista tarvittavista . toimenpiteistä Hikenteen
22235: ja ostosmatkoillaan paikallinen väestö sekä         turvaamiseksi Kemin ja Oulun välisellä rata-
22236: Kemin ja Oulun asukkaat tarvitsisivat mai-          osalla.
22237: nittuja pai!kallisjunia. Mikäli junaliikennettä        Edellä olevan perustee~la ja valtiopäiväjär-
22238: kehitettäisiin Kemistä edelleen Tornioon ja ke-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
22239: hitettäisiin yhdysliikennettä Pohjois-Ruotsiin      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22240: yhdessä Ruotsin rautatieviranomaisten kanssa;       vastattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysy-
22241: voitaisiin nykyistä matkustajamäärää lisätäkin.     myksen:
22242:    Kyseisellä rataosuudella liikennöivän juna-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22243: parin n:o 661-664 matkustajista on ajalla                   ryhtyä junavuorojen n:o 661 ja n:o 664
22244: 3. 1.-9. 1. 1983 yhteensä 478 henkilöä alle-                liikenteen jatkamiseksi rataosalla Oulu
22245: kirjoittanut vetoomuksen junavuorojen säilyt-               -Kemi-Oulu seuraavalla aikataulu-
22246:  tämiseksi. Niin ikään on yhteensä 107 Olhavan              kaudella?
22247:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1983
22248: 
22249:          M~kko Ekorre                  Helvi Niskanen                Niilo Koskenniemi
22250: 
22251: 
22252: 
22253: 
22254:  088300269S
22255: 2                                            1983 vp.
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22261: 
22262:    Vaitiopäiväjärjestyksen •37 § :n 1 momentissa   toja. Näihin toimintoihin kuuluu osa paikallis-
22263: mainitussa tarkoitu!ksessa olette Te, Herra Pu-    liikenteestä, jolle vähäisen matkustajapoten-
22264: hemies, lähettänyt 14 päivänä t~mmikuuta.          tiaalin ja tieliikenteen ikilpailuaseman vuoksi ei
22265: 1983 päivätyn kirjeen ohella valtioneuvos-         voi saada kyllin voimakasta käyttöä.
22266: ton asianor:naiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      Tällä perusteella on rautatiehallituJksessa
22267: sanedustaja Mikko .Ekorren näin kuuh1•vasta        laadittu tulevaa aikataul~Jkautta varten paikal-
22268: kirjallisesta kysymyksestä n:o 505:                lisliikenteen supistussuunnitelma, jonka mu-
22269:                                                    kaan r.ataosalla Oulu-Kemi lakkautetaan yksi
22270:           Mihin toimenpiteisiin H~llitus aikoo     junapari, H661/H664. Suunnitelma · perustuu
22271:        ryhtyä junavuorojen ·n:o 661 ja n:o 664     junaparin hei:kohkoon käyttöön sekä hyviin
22272:        liikenteen jatlfamiseksi rataosalla Oulu    maantieolosuhteisiin, iotka tekevät m:;thdplli-
22273:        -Kemi-Otilu seuraavalla aikataulu-          sek~i korvaavan linja-autoliikenteen. Supistus-
22274:        kaudella?                                   suunnitelmasta. on Lapin lääninhallituksen hen-
22275:                                                    kilöliikennetyöryhmä todennut, että junat ovat
22276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       korvattavissa ilman valtion tukea olemassa ole-
22277: vasti seuraavaa: · ·                               valla linja-autoliikenteel1ä matka-ajan tai -kus-
22278:    Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa on ase-       tannusten oleellisesti lisääntymättä.
22279: tettu rautatielaitokselle velvoite, jonka mukaan      Kun rataosan Kemi---,-Tornio yhteydet on
22280: vuotuista alijäämää on voitava .supistaa vuosi-    sovitettu kysynnän perusteella pääosin pika-
22281: kymmenen -loppuun mennessä noin 500 mil-           junaliikenteen mukaisesti ja kun Ruotsin yh-
22282: joonalla matlkalla. Tämä on mahdollista kul-       dysliikenne perustuu .enimmiikseen lnter-Rail-
22283: jetusosuuden nostamisen ohella vaih saneeraa-      matkailuun, ei junaparin käytön voida olettaa
22284: malla eräitä voimakkaasti alijäämäisiä toimin-     millään toimenpit~llä oleellisesti lisääntyvän.
22285:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1983
22286: 
22287:                                                                  Liikenneministeri Reino Breilin
22288:                                             N:o 505                                              3
22289: 
22290: 
22291: 
22292: 
22293:                           Tili Riksdagens Herr Talman
22294: 
22295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      man på grund av den ringa passagerarpoten-
22296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     tialen och vägtrafikens kontkurrerande ställning
22297: av den 14 januari 1983 till vederbörande          inte kan finna en tillräckligt stor användning.
22298: medlem av statsrådet översänt avstkrift av           På basen av ovanstående har inom järnvägs-
22299: följande av riiksdagsman Mikko Bkorre under-      styrelsen utarbetats en pian för en minskning
22300: tedknade skriftliga spörsmål nr 505:              av ldkaltrafiken för den förestående tidtabells-
22301:                                                   perioden. Enligt denna pian skall ett tågpar,
22302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    H661/H664, indras på bandelen Uleåborg-
22303:        ta för    att trafiken med tågturerna      Kemi. Planen baserar sig på det ringa utnytt-
22304:        nr 661 och nr 664 på bandelen Uleå-        jandet av tågparet samt på de goda landsvägs-
22305:        borg-Kemi-Uleåborg skall kunna             förhållandena, som möjliggör ersättande buss-
22306:        fortsättas under följande tidtabells-      trafik. Angående denna inskränkningspian har
22307:        period?                                    Iänsstyrelsens i Lappiands Iän arbetsgrupp för
22308:                                                   persontrafik konstaterat, att tågen kan er-
22309:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sättas av existerande busstrafik utan statligt
22310: samt anföra följande:                             stöd och utan att resetid och -kostnader i
22311:    I propositionen angående statsförslaget 1982   väsentlig grad okas.
22312: har järnvägarna ålagts en skyldighet, som avser      Eftersom förbindelserna på bandeien Kemi
22313: att det årliga underskottet skall kunna minskas   -Torneå på basen av efterfrågan huvudsakligen
22314: med ca 500 miljoner mark före utgången av         har avpassats efter snälltågstrafiiken och efter-
22315: det innevarande årtiondet. Detta är möjligt       som samtraHken med Sverige tili största deien
22316: endast genom att man, vid sidan av en höjning     baserar sig på Inter-Rail-turism kan man inte
22317: av transportandelen, sanerar en del kraftigt      anta att utnyttjandet av tågparet skuHe öka
22318: förlustbringande furrktioner. Till dessa funk-    i någon väsentlig grad, oberoende av viiken
22319: tioner hör en del av lokaltrafiken, för vilken    åtgärd som tillgrips.
22320:      Helsingfors den 11 februari 1983
22321: 
22322:                                                                   Trafikminister Reino Breilin
22323:                                                1982 vp.
22324: 
22325: Kirjallinen kysymys n:o 506
22326: 
22327: 
22328: 
22329: 
22330:                                   Valo: Yrittäjien matkapäivärahaoikeudesta
22331: 
22332: 
22333:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22334: 
22335:     Verohallitus vahvistaa vuosittain työmarkki-      ovat työnantajan toimintaa välittömästi edistä-
22336: naosapuolten ja poliittisten päätöksentekijöiden      vinä tämän luonnostaan vastattavia päivärahan,
22337: tekemien sopimusten perusteella verovapaan            majoitus- ja matkakustannusten lisäksi.
22338: päivärahan määrän palkansaajille. Verovapaa              Edellä selostetusta eriarvoisuudesta kärsivät
22339: päiväraha on palkansaajille etu, jolla ei ole         kaikki liikkeen- ja ammatinharjoittajat. Erityi-
22340: suoranaista sidonnaisuutta todellisiin työ- tai       sesti monille pienyrittäjäryhmille, esimerkiksi
22341: virkamatkasta aiheutuneisiin kustannuksiin.           kauppa-agenteille, joiden yritystoiminnassa mat-
22342:     Palkansaajille maksettavan päivärahan suu-        kustaminen on keskeistä, päivärahakysymys on
22343: ruus on tällä hetkellä 88-92 markkaa. Liik-           erityisen kipeä ongelma. Tavallista on, että täl-
22344: keen- ja ammatinharjoittajan päiväraha on 45          lainen edustaja tekee vuosittain yli 200 matka-
22345: markkaa, jos hän on joutunut yöpymään vie-            vuorokautta. Huomattava on, että matkatyötä
22346: raalla paikkakunnalla, ja 22,50 markkaa, ellei        tekevän henkilön on käytännössä mahdotonta
22347: elinkeinonharjoittaja ole yöpynyt vieraalla paik-     saada asianmukaista tositetta kaikista pienistä-
22348: kakunnalla. Nämä markkamäärät perustuvat              kin kustannuksista, kuten usein ruokailusta, py-
22349: verohallituksen yhtenäistämisohjeisiin, jotka ei-     säköinnistä tai muista vastaavista menoista.
22350: vät kuitenkaan ole sitovia, ja verotuskäytäntö        Koska alhaisella päivärahalla ei saa katettua
22351: onkin eri puolilla maata tässä suhteessa ollut        lisääntyneitä elantokustannuksia matkapäivien
22352: epäyhtenäistä ja sekavaa.                             osalta, ovat paljon matkustamaan joutuvat yrit-
22353:     Edellä mainitulle eriarvoisuudelle palkansaa-     täjät joutuneet jopa vaihtamaan yritysmuotoa
22354:  jien ja yrittäjien kesken ei ole olemassa perus-     tilanteen helpottamiseksi.
22355: teita. Verovapaan päivärahan saantiin ja suu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22356: ruuteen vaikuttavien olosuhteiden osalta yrit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22357:  täjät ja palkansaajat ovat täysin toisiinsa rin-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22358: nastettavassa asemassa. Mahdollisuus, että yrit-      vaksi seuraavan kysymyksen:
22359:  täjät voivat vähentää tositteilla osoitettuina ku-
22360:  luina myös edellä mainittua päivärahaa suurem-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22361:  man määrän liike- ja ammattitoimintaan liitty-              siin liikkeen- ja ammatinharjoittajien
22362:  viä kustannuksia, ei tee tilannetta erilaiseksi.            saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan
22363:  Palkansaajan kohdalla työmatkaan liittyvät                  palkansaajien kanssa matkapäivärahaoi-
22364:  muut kuin henkilökohtaiset erilliskustannukset              keuden osalta?
22365:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1983
22366: 
22367:                                               Tauno Valo
22368: 
22369: 
22370: 
22371: 
22372: 088300260F
22373: 2                                            1982 vp.
22374: 
22375: 
22376: 
22377: 
22378:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22379: 
22380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     johtuneet menot. Kirjanpitovelvollisena hänen
22381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on pidettävä menoistaan kirjaa kirjanpitolain
22382: olette 14 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn          ( 655/73) edellyttämällä tavalla. Lain 8 §:n
22383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mukaan menokirjausten tulee perustua päivät-
22384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tyihin ja numeroituihin tositteisiin, joista on
22385: edustaja Valon näin kuuluvasta kirjallisesta       käytävä selville ostettu tuotannontekijä. Kir-
22386: kysymyksestä n:o 506:                              janpitolautakunnan 4 päivänä lokakuuta 1982
22387:                                                    antaman lausunnon mukaan myös vähäisten
22388:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     käteismenojen tositteina käytettävät kassakone-
22389:        siin liikkeen- ja ammatinharjoittajien      kuitit ja kirjanpitovelvollisen itsensä laatimat
22390:        saattamiseksi yhdenvertaiseen asemaan       maksukuitit täyttävät kirjanpitolain 8 §:n 1,
22391:        palkansaajien kanssa matkapäivärahaoi-      2 ja 3 momenttien tositteelle asettamat vaati-
22392:        keuden osalta?                              mukset edellyttäen, että ulkopuolisen antamaa
22393:                                                    tositetta on vaikeata tai käytännössä mahdo-
22394:    Vastauksena kansanedustaja Valon kirjalli-      tonta saada. Tapaus koski kauppa-agentin työ-
22395: seen kysymykseen esitän kunnioittavasti seu-       matkoista johtuneita vähäisiä menoja, joissa
22396: raavaa:                                            tositteen saanti oli mahdotonta tai hankalaa.
22397:    Palkansaajan työnantajaltaan saamien päivä-     Tällaisina menoina mainittiin mm. pysäköinti-
22398: rahojen verovapaus perustuu tulo- ja varalli-      automaattimaksut, automaatista suoritetut polt-
22399:  suusverolain 22 § :n 8 kohtaan, jonka mukaan      toaineostot ja lisäksi pienehköissä myymälöissä,
22400: veronalaiseksi tuloksi ei katsota mm. työnanta-    huoltamoissa, kahviloissa ja ruokaloissa suori-
22401: jan määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkas-    tetut ostot. Näin ollen liikkeen- ja ammatin-
22402: ta saatua päivärahaa. Verohallitus antaa vuo-      harjoittajalla olisi em. lausunnon mukaan mah-
22403: sittain päätöksen verosta vapaaksi katsettavien    dollisuus kirjata kuluikseen kaikki todelliset
22404: matkakustannusten korvausten perusteista ja        liike- tai ammattitoimintaan liittyvästä työmat-
22405: määristä. Mainitun päätöksen mukaan työmat-        kasta aiheutuneet menot.
22406: kalla tarkoitetaan matkaa, jonka verovelvollinen       Siinä tapauksessa, ettei elinkeinonharjoittaja
22407: työnantajan määräyksestä tilapäisesti tekee työ-   ole merkinnyt kirjanpitoonsa työmatkasta ai-
22408: hön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityi-    heutuneita lisääntyneitä elantokustannuksia,
22409: selle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan    mainittuina kustannuksina voidaan verohalli-
22410: ulkopuolelle. Päiväraha on korvausta ruokailu-     tuksen yhtenäistämisohjeiden mukaan muun
22411: ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka       selvityksen puuttuessa vähentää tositteellisten
22412: verovelvolliselle aiheutuu työmatkasta. Päivä-     majoitusmenojen lisäksi 45 mk/päivä vuodelta
22413: rahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittu-     1982 toimitettavassa verotuksessa, jos elinkei-
22414: misesta suoritettavaa korvausta.                   nonharjoittaja on yöpynyt vieraalla paikkakun-
22415:    Liikkeen- ja ammatinharjoittaja, jonka elin-    nalla. Muussa tapauksessa voidaan lisääntynei-
22416: keinotoiminnan tulos vahvistetaan elinkeinotu-     nä elantokustannuksilla ilman eri selvitystä vä-
22417: lon verottamisesta annetussa laissa ( EVL) sää-    hentää 22,50 mk/päivä.
22418: detyllä tavalla, ei voi maksaa itselleen vero-         Myös korkein hallinto-oikeus on 28. 10.
22419: tuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä edellä     1980 antamassaan ratkaisussa T 5283 hyväk-
22420: mainitun verohallituksen päätöksen mukaista        synyt verohallituksen edellä mainitusta yhte-
22421: päivärahaa.                                        näistämisohjeesta ilmenevän periaatteen.
22422:    Elinkeinonharjoittaja saa EVL:n mukaan vä-          Sekä kirjanpito- että verotuskäytäntö mah-
22423: hentää verotuksessaan kaikki elinkeinotoimin-      dollistavat varsin joustavasti myös sellaisten
22424: nassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä      pienehköjen kulujen vähentämisen, joista elin-
22425:                                                N:o 506                                              3
22426: 
22427: keinonharjoittaja ei ole voinut saada asianmu-       kaisempaa sallia kaavamainen verovapaan pal-
22428: kaista tositetta. Näin ollen on tuskin luultavaa,    värahan maksaminen kuin edellyttää heiltä ve-
22429: että osakaan elinkeinonharjoittajalle tosiasialli-   rotuksen yhteydessä tarkkaa selvitystä työmat-
22430: sesti aiheutuneista tulonhankkimiskustannuksis-      koihin perustuvista tulonhankkimiskuluista.
22431: ta jää verotuksessa vähentämättä, jos kirjanpito     Työnantajan velvollisuutena on tällöin kontrol-
22432: on asianmukaisesti laadittu.                         loida, ovatko edellytykset päivärahojen maksa-
22433:    Koska elinkeinonharjoittajia koskee sekä ve-      miselle olemassa. Näin ollen elinkeinonharjoit-
22434: rotussäännösten että kirjanpitosäännösten edel-      tajaa ja palkansaajaa ei voida kysyjän esittä-
22435: lyttämä laaja tulojen ja menojen kirjaamisvel-       mällä tavalla rinnastaa toisiinsa. Tämä merkit-
22436: vollisuus, ei olisi asianmukaista sallia menojen     see myös sitä, ettei palkansaajien verovapaiden
22437: vähentämistä laajasti ilman tositteisiin perustu-    päivärahojen ja elinkeinonharjoittajille matkois-
22438: vaa selvitystä. Tämä johtaisi myös helposti vää-     ta aiheutuneiden erityiskulujen perusteella il-
22439: rinkäytöksiin. Palkansaajien kohdalla taas on        man tositteita myönnettävien vähennysten tar-
22440: verotuksen selkeyden vuoksi tarkoituksenmu-          vitse olla samansuuruiset.
22441:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1983
22442: 
22443:                                                                            Ministeri Jermu Laine
22444: 4                                             1982 vp.
22445: 
22446: 
22447: 
22448: 
22449:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22450: 
22451:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen          skyldig skall han föta hok övet sina utgiftet
22452: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse        på det sätt som förutsätts i bokföringslagen
22453: av den 14 januati 1983 till vedetbötande med-        (655/73). Enligt lagens 8 § skall utgifts-
22454: lem av statstådet övetsänt avskrift av följande      tegistreringatna gtunda sig på datetade och
22455: av tiksdagsman Vaio undettecknade sktiftliga         numrerade vetifikationet, av vilka den inköpta
22456: spötsmål nr 506:                                     ptoduktionsfaktorn skall ftamgå. Enligt ett
22457:                                                      utlåtande, givet av bokfötingsnämnden den 4
22458:           Ämnat Regeringen vidta åtgärdet för        oktobet 1982, fyller också kassaapparats-
22459:        att göra dem som idkar törelse ellet          kvitton, som används såsom vetifikat föt små
22460:        ytke likställda med löntagate beträffan-      kontanta utgiftet, samt betalningskvittenset,
22461:        de tätten till tesedagttaktamente?            utskrivna av den bokfötingsskyldige själv, de
22462:                                                      fotdringat som ställs på en verifikation i bok-
22463:    Såsom svat på tiksdagsman Valos spörsmål          fötingslagens 8 § 1, 2 och 3 moment, förut-
22464: fåt jag vötdsamt anföta följande:                    satt att verifikat av utomstående är svått eller
22465:    Skatteftiheten föt dagttaktamenten, som lön-      i ptaktiken omöjligt att erhålla. Fallet gällde
22466: tagate ethållet av sin arbetsgivare, baserat sig     små utgifter föt en handelsagent, fötotsakade
22467: på 22 § 8 punkten lagen om skatt på inkomst          av atbetstesot. Det vat omöjligt ellet besvätligt
22468: och förmögenhet, enligt vilket bl. a. dagttakta-     att få fram vetifikat övet dessa utgiftet. Som
22469: mente föt tjänste- ellet arbetstesa, som föte-       sådana utgifter nämndes bl.a. avgiftet till par-
22470: tagits på arbetsgivates otder, inte anses såsom      keringsautomatet, btänsleinköp vid tanknings-
22471: skattepliktig inkomst. Skattestytelsen utfätdat      automater samt dessutom köp i smärte butiker,
22472: åtligen ett beslut om gtunderna föt och be-          servicestationet, kafeer och matställen. Sålunda
22473: loppen av tesekostnadsetsättningat som skall         skulle idkate av tötelse ellet ytke enligt ovan
22474: bettaktas såsom skattefria. Med atbetstesa           nämnda utlåtande ha möjlighet att som kost-
22475: avses enligt nämnda beslut tesa, som skatt-          nadet bokföra alla verkliga utgiftet, föt-
22476: skyldig på ordet av atbetsgivare för utförande       orsakade av atbetstesot i anslutning till tötelsen
22477: av tili arbetet hötande uppgifter tillfälligt        ellet yrket.
22478: företat tili särskild plats föt arbetets utförande       Såvida näringsidkate i sin bokföting inte
22479: utanför den egentliga atbetsplatsen. Dagttakta-      hat uppgett levnadskostnadsökningat, fötotsa-
22480: mente är etsättning föt de måltids- och andra        kade av arbetstesa, kan enligt skattestytelsens
22481: levnadskostnadsökningat, som arbetsresan för-        anvisningat föt fötenhetligande av beskatt-
22482: orsakar den skattskyldige. Till dagttaktamente       ningen i avsaknad av annan utredning såsom
22483: täknas inte etsättning föt tesande eller logi.       ovan nämnda kostnadet förutom med vetifikat
22484:    Rötelse- och ytkesidkate, vars tesultat av        bevisade utgiftet föt logi avdras 45 mk/ dag
22485: näringsvetksamheten fastställes på sätt som          vid beskattningen för åt 1982, om närings-
22486: stadgas i lagen om beskattning av inkomst av         idkaten har övetnattat på ftämmande ott. I
22487: nätingsvetksamhet ( NätSkL), kan inte till sig       annat fall kan som levnadskostnadsökningat
22488: själv betala lön, som skulle vara avdtagbar vid      utan särskild utredning avdtas 22,50 mk/dag.
22489: beskattningen och inte heller dagtraktamente,            Också högsta förvaltningsdomstolen hat i
22490: som avses i skattestytelsens ovan nämnda be-          sitt utslag T 5283 av 28. 10. 1980 godkänt
22491: slut.                                                den princip som ftamgåt av skattestytelsens
22492:    Näringsidkate fåt enligt NärSkL i sin be-         ovan nämnda anvisningat föt fötenhetligande av
22493: skattning avdta alla utgiftet, som inom närings-     beskattningen.
22494: vetksamheten hat fötanletts av inkomstens                Både bokfötings- och beskattningspraxis gör
22495: förvätvande och bibehållande. Som bokförings-         det möjligt att på ett mycket flexibelt sätt
22496:                                               N:o 506                                              5
22497: 
22498: avdra också sådana rätt små kostnader, för           skattningen mera ändamålsenligt att tillåta en
22499: vilka näringsidkaren inte har kunnat få be-          schematisk utbetalning av skattefritt dagtrakta-
22500: hörigt verifikat. Sålunda är det knappast tro-       mente än att av dem i samband med beskatt-
22501: ligt, att ens en del av de kostnader för in-         ningen fordra en noggrann utredning av kost-
22502: komstens förvärvande som verkligen har åsam-         naderna för inkomstens förvärvande på grund
22503: kats näringsidkaren inte skulle avdras vid be-       av arbetsresor. Härvid är det arbetsgivarens
22504: skattningen, om bokföringen har uppgjorts på         skyldighet att kontrollera huruvida förutsätt-
22505: vederbörligt sätt.                                   ningar för utbetalning av dagtraktamenten är
22506:    Eftersom det åligger näringsidkarna att           för handen. Sålunda kan näringsidkare och
22507: iaktta den skyldighet att utförligt bokföra in-      löntagare inte jämställas med varandra på det
22508: komster och utgifter som förutsätts i både           sätt som spörsmålsställaren gjort. Detta inne-
22509: beskattnings- och bokföringsbestämmelserna,          bär också att löntagarnas skattefria dagtrakta-
22510: vore det inte motiverat att tillåta, att ut-         menten och de avdrag som beviljas närings-
22511: gifter avdras i större omfattning utan någon         idkarna utan verifikat på basen av speciella
22512: utredning, baserad på verifikat. Detta skulle        kostnader, förorsakade av resor, inte behöver
22513: också lätt leda tili missbruk. Vad åter löntagarna   vara av samma storlek.
22514: beträffar är det med tanke på klarhet i be-
22515:       Helsingfors den 16 februari 1983
22516: 
22517:                                                                             Minister Jermu Laine
22518: 
22519: 
22520: 
22521: 
22522: 088300260F
22523:                                                1982 vp.
22524: 
22525: Kirjallinen kysymys n:o 507
22526: 
22527: 
22528: 
22529: 
22530:                                    Surakka: Virheellisillä perusteilla myönnettyjen asuntolainojen
22531:                                       irtisanomisesta
22532: 
22533: 
22534:                          Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
22535: 
22536:    Asuntotuotantolain      mukaan asuntolainan        mansuuruisen lisälainan. Koska myöhemmin on
22537: myöntämisen edellytyksenä on, että sen on             käynyt ilmi, että lainojen hyväksymiseen on vai-
22538: katsottava olevan sosiaalisesti tarkoituksenmu-       kuttanut erheellisesti annettu tieto, asuntohalli-
22539: kainen ja taloudellisesti tarpeellinen niiden         tus on kehottanut kunnanhallitusta ryhtymään
22540: henkilöiden tukemiseksi, joiden asunnontarpeen        asuntotuotantoasetuksessa tarkoitettuihin irtisa-
22541: tyydyttämisestä on kysymys. Vaikka asuntolai-         nomisperusteisiin. Kunnanhallitus on tekemäl-
22542: nan myöntämisperusteet ovat<kin verrattain täs-       lään päätöksellä irtisanonut lainat, mutta mää-
22543: mälliset, on ilmennyt tapauksia, joissa asunto-       rännyt niiden takaisinmaksuajaksi neljä vuotta.
22544: lainoja on myönnetty puutteellisilla ja jopa vir-     Myös saatavasta perittävä korko on määrätty
22545: heellisillä perusteilla.                              asuntolainoista perittävän koron mukaiseksi.
22546:    Asuntotuotantoasetuksen 34 §:n mukaan              Näin ollen kysymyksessä olevassa tapauksessa
22547: asuntolaina voidaan irtisanoa, jos lainan saaja       asuntolainasta on ollut hakijoille merkittävää
22548: on lainaa hakiessaan tai muutoin antanut olen-        hyötyä, vaikka laina on myönnetty virheellisillä
22549: naisesti erheellisiä tietoja. Irtisanottaessa laina   perusteilla.
22550: se voidaan määrätä joko osaksi tai kokonaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22551: heti maksettavaksi takaisin.                          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
22552:    Asuntolainoja irtisanottaessa on kuitenkin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22553: ilmennyt tapauksia, ·että asianomainen lainan-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22554: saaja on kaikesta huolimatta voinut hyötyä tun-
22555: tuvalla tavalla hänelle virheellisillä perusteilla               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22556: myönnetystä asuntolainasta, vaikka laina on irti-            irtisanottaessa virheellisillä perusteilla
22557: sanottu ja peritty häneltä takaisin. Muun                    myönnettyjä asuntolainoja, lainan saa-
22558: muassa asuntohallitus on 29. 3. 1977 tekemäl-                jalle on voinut koitua kaikesta huoli-
22559: lään päätöksellä hyväksynyt eräälle hakijalle                matta merkittävää hyötyä, ja jos on,
22560: myönnettäväksi omakotitalorakentamista varten                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22561: 38 000 markan suuruisen asuntolainan ja sa-                  siin tämän epäkohdan poistamiseksi?
22562:       Helsingissä 14 ·päivänä tammikuuta 1983
22563: 
22564:                                             Juhani Surakka
22565: 
22566: 
22567: 
22568: 
22569: D88300264L
22570: 2                                             1982 vp.
22571: 
22572: 
22573: 
22574: 
22575:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
22576: 
22577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hallitus. Rinnakkaisesta irtisanomisesta on kui-
22578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tenkin vuoden 1981 alusta lukien luovuttu 5
22579: olette 14 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           päivänä joulukuuta 1980 annetun asuntotuo-
22580: kirjeenne n:o 2362 ohella toimittanut valtio-        tantoasetuksen muutoksen (798/80) nojalla.
22581: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Alussa mainitussa asuntotuotantoasetuksen
22582: kansanedustaja Surakan näin kuuluvasta kirjal-       säännöksessä tarkoitettuja päätöksiä on käytän-
22583: lisesta kysymyksestä n:o 507:                        nössä tarvinnut tehdä yleisesti ottaen vähän
22584:                                                      ja sillä perusteella, että lainaa haettaessa olisi
22585:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        annettu erheellisiä tietoja, erittäin vähän. Pää-
22586:        irtisanottaessa virheellisillä perusteilla    tösten jälkeen tapahtuvaan lainan takaisinmak-
22587:        myönnettyjä asuntolainoja, lainan saa-        suun on velallisille tavallisesti annettu noin
22588:        jalle on voinut koitua kaikesta huoli-        2-3 kuukauden pituinen asioidensa järjestely-
22589:        matta merkittävää hyötyä, ja jos on,          aika, mikä kohtuussyistä on tarpeellista. Kysy-
22590:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      myksessä mainitussa yksittäisessä tapauksessa
22591:        siin tämän epäkohdan poistamiseksi?           annettu takaisinmaksuaika on huomattavasti
22592:                                                      em. järjestelyaikaa pitempi. Yleisesti ottaen on
22593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pidettävä kyseenalaisena, vastaako näin pitkän
22594: taen seuraavaa:                                      takaisinmaksuajan antaminen enää asuntotuo-
22595:    Asuntotuotantolain 15 §:n perusteella voi-        tantoasetuksen 34 §:n sisältöä. Tietoon ei ole
22596: daan asuntolaina irtisanoa kokonaan tai osak-        tullut muita vastaavanlaisia tapauksia. Irtisa-
22597: si heti takaisin maksettavaksi, jos lainan-          nottujen tai ilman irtisanomista maksettavaksi
22598: saaja tai se, jolle laina on siirtynyt, ei noudata   erääntyneeksi katsottujen lainojen takaisinmak-
22599: tätä la:kia tai sen nojalla annettuja säännöksiä     su ei ole käytännössä muodostunut tässä mie-
22600: tai määräyksiä taikka lainaehtoja. Luonnolliselle    lessä ongelmalliseksi.
22601: henkilölle virheellisillä perusteilla myönnetty         Henkilökohtaisten asuntolainojen myöntämi-
22602: asuntolaina voidaan asuntotuotantoasetuksen          sestä päättäminen on vuoden 1981 alusta lu-
22603: 34 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla katsoa            kien siirtynyt yksinomaan kunnan viranomaisen
22604: ilman irtisanomista osaksi tai kokonaan heti         tehtäväksi. Muutos on toteutettu asuntotuotan-
22605: maksettavaksi erääntyneeksi, jos lainan saaja on     tolain muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta
22606: lainaa hakiessaan tai muutoin antanut olennai-       1980 annetulla lailla (504/80). Tehtävien siir-
22607: sessa kohdassa erheellisen tiedon tai salannut       to on merkinnyt samalla kuntien vastuun ko-
22608: lainan myöntämiseen olennaisesti vaiku.ttavia        rostumista asuntolainojen käsittelyssä. Mainitul-
22609: seikkoja. Luonnolliselle henkilölle myönnetyn        la lainmuutoksella lisättiin asuntotuotantolakiin
22610: asuntolainan irtisanominen tai lainan katsomi-       uusi 20 c §, jonka nojalla asuntohallitus voi
22611: nen ilman irtisanomista maksettavaksi eräänty-       painavista syistä irtisanoa kokonaan tai osaksi
22612: neeksi silloin, kun lainanhakija on antanut er-      heti takaisinmaksettavaksi lain 9 §:n 2 mo-
22613: heellisiä tietoja, ei asuntotuotantolainsäädännön    mentissa tarkoitetun kunnan lainan valtiolta,
22614: nojalla ole muutoin mahdollistakaan.                 milloin kunta on toiminut vastoin asuntotuo-
22615:    Kunnan viranomainen päättää asuntotuotan-         tantolakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä
22616: toasetuksen 39 §:n 1 momentin mukaan                 taikka määräyksiä. Lakiesityksen perusteluissa
22617: myöntämänsä lainan irtisanomisesta sekä siitä,       on todettu mm. se, että ennen lainan irtisano-
22618: onko laina katsottava ilman irtisanomista heti       mista asuntohallituksen olisi kuitenkin kuultava
22619: maksettavaksi erääntyneeksi. Aikaisemmin vas-        asianomaista kuntaa ja tarvittaessa myös kun-
22620: taavan päätöksen on voinut tehdä myös läänin-        tien keskusjärjestöä.
22621:                                               N:o 507                                              3
22622: 
22623:    Näin ollen asuntohallituksen mahdollisuudet      tukseen tatkastettaviksi. Mikäli kunnan toimin-
22624: valvoa kunnan viranomaisen toimintaa ovat           nassa havaitaan tai epäillään virheellisyyttä,
22625: parantuneet. Kysymyksessä mainittu tapaus on        kunnalta pyydetään lisäselvityksiä ja ryhdytään
22626: sattunut kuitenkin ennen edellä todetun sään-       niiden johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin.
22627: nöksen voimaantuloa. Asuntohallituksella on to-     Täysin kattava valvonta ei ole kuitenkaan mah-
22628: sin asuntotuotantoasetuksen nojalla ollut jo        dollista eikä toisaalta tarkoituksenmukaista-
22629: ennen sanottua lainmuutosta mahdollisuus kat-       kaan.
22630: soa kunnan lainojen välittämistä varten saama          Kysymyksen perusteluissa mainittua tapausta
22631: laina ennenaikaisesti erääntyneeksi, jos asunto-    on pidettävä harvinaisena yksittäistapauksena,
22632: tuotantolakia tai sen nojalla annettuja säännök-    jonka johdosta ei liene aihetta laajempien joh-
22633: siä tai määräyksiä ei ole noudatettu.               topäätösten tekemiseen asuntolainojen irtisano-
22634:    Asuntohallitus suorittaa lainojen myöntämi-      misen tai ilman irtisanomista tapahtuneen lai-
22635: seen kohdistuvaa yleisvalvontaa kunnista jälki-     nan erääntymisen vaikutuksista. Kysymyksessä
22636: käteen asuntohallitukselle toimitettavien laina-    mainittu tapaus osittaa toisaalta kuitenkin myös
22637: luetteloiden ja hakemusjäljennösten perusteella.    sen, että asuntotuotantoasetuksen 41-42 §: ssä
22638: Lisäksi asuntohallitus suorittaa pistokdkein yk-    asuntohallituksen ja lääninhallituksen velvolli-
22639: sityiskohtaista valvontaa tekemällä tarkastus-      suudeksi säädetyllä lainoitustoiminnan ohjaa-
22640: matkoja kuntiin tai pyytämällä kaikki kunnan        misella ja valvomisella on tärkeä merkitys.
22641: asianomaisen vuoden laina-asiakirjat asuntohalli-
22642:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1983
22643: 
22644:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
22645: 4                                           1982 vp.
22646: 
22647: 
22648: 
22649: 
22650:                            Till Riksdagens Herr Talman
22651: 
22652:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       om bostadsptoduktion (798/80) har man från
22653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ingången av åt 1981 ftångått detta system tned
22654: velse nr 2362 av den 14 januari 1983 tili          parallell uppsägning.
22655: vederbörande medlem av statsrådet översänt            Beslut av den typ som avses i det ovan
22656: avskrift av följande av riksdagsman Surakka        nämnda stadgandet i förordningen om bostads-
22657: undertecknade spörsmål nr 507:                     ptoduktion har i ptaktiken fattats sällan och,
22658:                                                    på den gtunden att oriktiga uppgifter lämnats
22659:           Är Regeringen medveten om att lån-       yttetst sällan. I allmänhet hat gäldenären eftet
22660:        tagare, vilkas bostadslån sägs upp för      att beslut fattats fått ca 2-3 månadet på sig
22661:        att de beviljats på felaktiga grunder,      för att otdna sina affätet och åtetbetala lånet,
22662:        trots allt kan ha erhållit betydande för-   vilket också måste anses nödvändigt av billig-
22663:        måner, och om så är,                        hetsskäl. Den återbetalningstid som beviljats i
22664:           ämnar Regeringen vidta åtgärder          det enskilda fall som nämns i spötsmålet ät
22665:        för att avhjälpa detta missförhållande?     avsevätt mycket längte än ovan nämnda 2-3
22666:                                                    månader. Allmänt taget måste man iftågasätta
22667:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      om en så lång åtetbetalningstid längre motsva-
22668: samt anföra följande:                              tar innehållet i 34 § fötotdningen om bostads-
22669:    På basen av 15 § lagen om bostadsproduk-        ptoduktion. Andta liknande fall är inte kända.
22670: tion kan bostadslån uppsägas tili omedelbar        Återbetalningen av uppsagda lån eller lån som
22671: återbetalning helt eller delvis om låntagaren      ansetts såsom förfallna tili betalning utan upp-
22672: eller den, på viiken lånet övergått, inte iakt-    sägning, har inte i ptaktiken utgjott något pro-
22673: tar denna lag eller med stöd därav utfärdade       blem i detta avseende.
22674: stadganden eller bestämmelser ellet lånevill-         Beslut om beviljande av personliga bostads-
22675: koren. Med stöd av 34 § 1 mom. 4 punkten           lån fattas från ingången av åt 1981 uteslutande
22676: förordningen om bostadsptoduktion kan lån,         av de kommunala myndighetetna. Ändringen
22677: som på fela:ktiga grundet beviljats fysisk per-    har gjotts genom en lag av den 27 juni 1980
22678: son, anses såsom helt ellet till någon del ome-    angående ändring av lagen om bostadsproduk-
22679: delbatt fötfallet till betalning utan uppsäg-      tion (504/80). Överfötandet av uppgifterna
22680: ning, om låntagaten vid ansökan om lån eUer        har samtidigt inneburit att kommunetnas an-
22681: eljest i något väsentligt hänseende lämnat orik-   svat vid behandlingen av bostadslån betonats.
22682: tig uppgift ellet hemlighållit på lånets be-       Genom nämnda lagändting fogades till lagen
22683: viljande väsentlig invetkande omständighetet.      om bostadsptoduktion en ny 20 §, med stöd
22684: I övtigt är det inte möjligt att med stöd av       av vilken bostadsstyrelsen på vägande skäl helt
22685: lagstiftningen om bostadsproduktion säga upp       ellet delvis kan uppsäga i 9 § 2 mom. avsed-
22686: bostadslån, som beviljats fysisk person, ellet     da lån, som staten beviljat kommun, att åter-
22687: anse det fötfallet tili betalning utan uppsäg-     betalas omedelbart om kommunen handlat i
22688: ning då den som ansökt om lån lämnat otik-         strid med sagda lag ellet med stöd dätav ut-
22689: tiga uppgiftet.                                    fätdade stadganden ellet bestämmelset. I moti-
22690:    Enligt 39 § 1 mom. fötotdningen om bo-          veringen till ptopositionen hat bl. a. konstate-
22691: stadsptoduktion beslutet kommunal myndighet        rats att bostadsstytelsen, innan den säger upp
22692: om uppsägning av lån som den beviljat och          lånet, borde höta ifrågavarande kommun och
22693: om huruvida lån böt anses ha fötfallit tili        vid behov även kommunetnas centralotgani-
22694: betalning omedelbatt utan uppsägning. Ti-          sation.
22695: digare har även länsstytelserna kunnat                Sålunda hat bostadsstytelsens möjlighetet att
22696: fatta motsvatande beslut. Med stöd av en           övervaka de kommunala myndighetetnas vetk-
22697: ändring den 5 december 1980 av fötordningen        samhet förbätttats. Det fall som nämns i
22698:                                              N:o 507                                             5
22699: 
22700: spörsmålet har dock inträffat innan ovan           nehandlingar för infrågavarande år. Om felaktig-
22701: nämnda stadgande trädde i kraft. Bostadssty-       heter i kommunens verksamhet upptäcks eller
22702: relsen har visserligen med stöd av förordningen    misstänks, ber bostadsstyrelsen om tilläggsut-
22703: om bostadsproduktion haft möjligheter att re-      redningar och behövliga åtgärder vidtas på ba-
22704: dan före nämnda lagändring anse lån, som en        sen av dessa. En fullständig övervakning kan
22705: kommun erhållit för att förmedla lån, såsom        dock inte genomföras, och är dessutom inte
22706: förfallet tili betalning i förtid om lagen om      heller ändamålsenlig.
22707: bostadsproduktion och med stöd av den utfär-          Det fall som nämnts i motiveringen tili
22708: dade stadganden och bestämmelser inte iaktta-      spörsmålet måste betraktas som ett sällsynt
22709: gits.                                              undantagsfall, som inte bör ge anledning tili
22710:    Bostadsstyrelsen övervakar allmänt beviljan-    vidare slutsatser beträffande verkningarna av
22711: det av lån. Denna övervakning sker med till-       att lån sägs upp eller förfaller tili betalning
22712: hjälp av de förteckningar över lån och avskrif-    utan uppsägning. Det i spörsmålet nämnda
22713: ter av ansökningar som kommunerna i efter-         fallet visar å andra sidan också att den led-
22714: skott tillställer bostadsstyrelsen. Dessutom gör   ning och övervakning av långivningen, som en-
22715: bostadsstyrelsen stickprov genom att företa        ligt 41-42 §§ förordningen om bostadspro-
22716: inspektionsresor till kommunerna eller genom       duktion ankommer på bostadsstyrelsen och
22717: att tili granskning inbegära kommunens alla lå-    länsstyrelsen, är av stor vikt.
22718:      Helsingfors den 17 februari 1983
22719: 
22720:                                                      Minister för inrikesärendena Matti Ahde
22721: 
22722: 
22723: 
22724: 
22725: 0883002641
22726:                                                1982 vp.
22727: 
22728: Kirjallinen kysymys n:o 508
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                                   Elo ym.: Isojärven säännöstelyn muutossuunnitelmista
22734: 
22735: 
22736:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22737: 
22738:    Vesihallitus hyväksyi 27.9. 1979 toimenpide-       den piirien hyväksyttävissä, joita hanke koskee,
22739: suositukset Kokemäenjoen ja Karvianjoen ve-           sekä on edellyttänyt, ettei Tampereen vesipii-
22740: sistöjen käytön kokonaissuunnitelmalle. Toi-          rin vesitoimistossa 6. 6. 1980 valmistunutta
22741: menpidesuositusten mukaan Pomarkun ja Sii-            Isojärven järjestelyn muutossuunnitelmaa saa-
22742: kaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven vuodelta       teta tässä vaiheessa vesioikeuden käsiteltäväk-
22743: 1949 peräisin olevaa säännöstelypäätöstä tulee        si. Maa- ja metsätalousministerin vastauksen
22744: tarkistaa.                                            mukaan vesihallitus on ministeriön kehotuksen
22745:    Edelleen suosituksissa todettiin, että kesäve-     mukaisesti ryhtynyt selvittämään mahdollisuuk-
22746: den korkeudet tulisi pitää likimain nykyisel-         sia laatia kyseinen suunnitelma. Selvitystyön
22747: lään.                                                 tuli valmistua viime kevääseen mennessä.
22748:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22749: 5 (1982 vp.) maa- ja metsätalousministeri to-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22750: tesi vuoden 1949 lupapäätöksen täytäntö(jnpa-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22751: non merkitsevän sitä, että järven kesänaikai-         vaksi seuraavan kysymyksen:
22752: nen keskisyvyys pienenisi nykyisen käytännön
22753: mukaisesta 3,0 metristä 2,4 metriin ja pinta-                  Minkälaiseen tulokseen selvitystyön
22754: ala 39 neliökilometristä 28 neliökilometriin.                avulla päädyttiin Isojärven järjestelyn
22755:    Edelleen sanotussa vastauksessa todetaan,                 muutossuunnitelman suhteen, ja
22756: että maa- ja metsätalousministeriö on kehoit-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22757:  tanut kirjeellään 22. 12. 1981 vesihallitusta sel-          ryhtyä Isojärven kesänaikaisen keskisy-
22758: vittämään, minkälainen suunnitelma olisi nii-                vyyden laskemisen estämiseksi?
22759:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1983
22760: 
22761:           Mikko Elo                      Pirkko Valtonen                Aulis Juvela
22762: 
22763: 
22764: 
22765: 
22766:  088300270T
22767: 2                                            1982 vp.
22768: 
22769: 
22770: 
22771: 
22772:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22773: 
22774:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentissa     tarkistanut ja täydentänyt 6. 6. 1980 laadittua
22775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suunnitelmaa ja esittää maa- ja metsätalousmi-
22776: olette 14 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn          nisteriölle, että vesihallitus oikeutettaisiin · val-
22777: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tion puolesta hakemaan vesilaissa tarkoitettua
22778: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lupaa suunnitelman toteuttamiseksi.        .
22779: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kir-            Vastauksessani kansanedustaja M. Pelttarin
22780: jallisesta kysymyksestä n:o 508:                    kirjalliseen kysymykseen, johon tässä kysymyk-
22781:                                                     sessä on viitattu, olen todennut, että hallituk-
22782:          Minkälaiseen tulokseen selvitystyön        sen toimenpiteet Isojärven järjestelyasiassa tu-
22783:        avulla päädyttiin Isojärven järjestelyn      levat riippumaan paitsi edellä mainitun selvi-
22784:        muutossuunnitelman suhteen, ja               tystyön tuloksista myös valtioneuvoston oikeus-
22785:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kanslerin päätöksestä, jonka hän tulee anta-
22786:        ryhtyä Isojärven kesänaikaisen keskisy-      maan tähän asiaan liittyvästä Matti Salmion
22787:        vyyden laskemisen estämiseksi?               tekemästä kantelusta. Oikeuskansleri ei ole vie-
22788:                                                     lä antanut päätöstään asiassa.
22789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Hallitus on edelleen sitä mieltä, että oikeus-
22790: taen seuraavaa:                                     kanslerin kannanotolla on asian kaikinpuoli-
22791:    Kysymyksessä tarkoitetun selvitystyön pe-        sen arvioimisen kannalta olennaista merkitystä
22792: rusteella vesihallitus on päätynyt siihen tulok-    eikä hallitus sen vuoksi pidä tarkoituksenmu-
22793: seen, ettei sellaista suunnitelmavaihtoehtoa, jo-   kaisena ryhtyä ennen oikeuskanslerin päätöstä
22794: ka olisi niiden piirien hyväksyttävissä, joita      toimenpiteisiin asiassa ainakaan tässä vaihees-
22795: asia koskee, ole laadittavissa. Vesihallitus on     sa.
22796:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1983
22797: 
22798:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22799:                                            N:o 508                                               3
22800: 
22801: 
22802: 
22803: 
22804:                          Till Riksdagens Herr Talman
22805: 
22806:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     uppgjordes 6. 6. 1980, och föreslår för jord-
22807: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        och skogsbruksministeriet att vattenstyrelsen
22808: velse av den 14 januari 1983 tili vederbörande   berättigas att på statens vägnar anhålla om i
22809: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   vattenlagen avsett tillstånd att verkställa pla-
22810: jande av riksdagsman Mikko Elo underteck-        nen.
22811: nade skriftliga spörsmål nr 508:                    I mitt svar på riksdagsman M. Pelttaris
22812:                                                  spörsmål, tili vilket har hänvisats i det före-
22813:           Vilket resultat nådde man genom ut-    liggande spörsmålet, konstaterade jag att rege-
22814:        redningsarbete i fråga om ändringen       ringens åtgärder beträffande vattenståndsregle-
22815:        av planen för vattenståndsregleringen     ringen i sjön Isojärvi kommer att vara beroen-
22816:        i sjön Isojärvi, och                      de inte bara av ovan nämnda utredningsarbete
22817:           vilka åtgärder ämnar Regeringen        utan också av justitiekanslerns beslut med an-
22818:        vidta för att hindra att medeldjupet i    ledning av Matti Salmios klagomål, som ankny-
22819:        Isojärvi sjunker under somrarna?          ter tili denna fråga. Justitiekanslern har ännu
22820:                                                  inte fattat beslut i saken.
22821:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Regeringens ståndpunkt är fortfarande att
22822: samt anföra följande:                            justitiekanslerns ställningstagande är av stor
22823:    På basen av det utredningsarbete som avses    vikt med tanke på en allsidig bedömning av
22824: i spörsmålet har vattenstyrelsen kommit tili     saken, och regeringen finner det därför oända-
22825: att det inte är möjligt att uppgöra ett sådant   målsenligt att åtminstone i detta skede vidta
22826: planalternativ som skulle kunna godkännas av     åtgärder i saken innan justitiekanslern har fattat
22827: dem som berörs av saken. Vattenstyrelsen         sitt beslut.
22828: har granskat och kompletterat den pian som
22829:      Helsingforsden 18 februari 1983
22830: 
22831:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22832:                                              1982 vp.
22833: 
22834: Kirjallinen kysymys n:o .509
22835: 
22836: 
22837: 
22838: 
22839:                                  Tuominen: Kymijoen veden laadun turvaamisesta
22840: 
22841: 
22842:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle·
22843: 
22844:    Kymi-yhtiön tehtailta Kuusankoskelta on         ongelma voitaisiin poistaa, jos valtiovalta · ja
22845: jälleen karannut Kymijokeen noin 400 kuutio-       mahdollisesti myös Kymijokea kuormittava,
22846: metriä mustalipeää. Vastaava, joskin huomatta-     teollisuus tulisivat. mainittujen kaupunkien:
22847: vasti isompi päästö tapahtui puolitoista vuotta    avuksi kohtuullisen taloudellisen tuen muodos-
22848: sitten, Asia johti tuolloin oikeustoimiin, mutta   sa, jotta jo tutkituista Selänpään tai Utin koh-
22849: päätökset . puuttuvat jostain syystä edelleen.     teista saataisiin kunnollista juomavettä Kotkan
22850:    Edelliskertainen päästö aiheutti Kymijoessa     ja Anjalankosken asukkaille.
22851: laajan kalojen kuoleman ja haittasi huomatta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22852: vasti Kotkan kaupungin raakaveden ottoa joen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22853: alajuoksulla. KoVkan kaupunkihan puhdistaa         valtioneuvoston asanomaisen jäsenen vastatta-
22854: juomaveden käyttämällä raakavettä Kymijoes-        vaksi seuraavan kysymyksen:
22855: ta. Myös nyt tapahtunut toinen mustalipeäpääs-
22856: tö on haitannut kaupungin vedenpuhdistamon                   Onko Hallitus tietoinen Kymijokeen
22857: toimintaa.                                                kohdistuneista mustalipeäpäästöistä, näi-
22858:    Edellä olevan lisäksi on todettava, että Ky-           den oikeuskäsittelyn hitaudesta sekä
22859: mijoki on muutoinkin teollisuuden raskaasti               muutoinkin Kymijoen huolestuttavasta
22860: kuormittama vesistö, ja on pelättävissä, että             tilasta raakavesilähteenä, ja jos on,
22861: kuormitus edelleen lisääntyy tuotantokapasi-                 mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen
22862: teetin kasvaessa.                                         epäkohtien korjaamiseksi sekä toisaalta
22863:    Pulmallisinta koko asiassa on asutuskeskus-            Kotkan ja Anjalankosken kunnollisen
22864: ten, erityisesti Anjalankosken ja Kotkan kau-             juomaveden turvaamiseksi yhdessä kun..
22865: punkien juomavesiongelma, koska Kymijoki                  tien kanssa?                            ·
22866: ei enää ole turvallinen raakavesilähde. Tämä
22867:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1983
22868: 
22869:                                          Risto Tuominen
22870: 
22871: 
22872: 
22873: 
22874: 088300266N
22875: 2                                           1982 vp.
22876: 
22877: 
22878: 
22879: 
22880:                        Eduskunnan          Herra         Puhe miehelle
22881: 
22882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Asian käsittely syyttäjäviranomaisessa on vielä
22883: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kesken.
22884: mies, olette 14 päivänä tammikuuta 1983 päi-            Kuluvan vuoden tammikuussa sattunut mus-
22885: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        talipeäpäästö on vesihallituksen tiedossa. Myös
22886: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tästä · päästöstä on vesihallitus tehnyt ns.
22887: kartsanedustaja R. Tuomisen näin kuuluvasta          syyteilmoituksen viralliselle syyttäjälle.
22888: kirjallisesta kysymyksestä n:o 509:                     Kymijokeen jobdettavan jätevesikuormituk~
22889:                                                      sen sallittava määrä tulee uudelleen arvioitavak-
22890:           Onko Hallitus tietoinen Kymijokeen         si 'ja päätettäväksi, kun teollisuuslaitokset jät-
22891:        kohdistuneista mustalipeäpäästöistä, näi-     tävät uudet lupahakemuksensa vesioikeudelle
22892:        den oikeuskäsittelyn hitaudesta sekä          vuoden 1984 loppuun mennessä. Tällöin tulee
22893:        muutoinkin Kymijoen huolestuttavasta          harkittavaksi jätevesien johtamista koskevien
22894:        tilasta raakavesilähteenä, ja jos on,         lupaehtojen tarkistaminen. Tässä yhteydessä
22895:           mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen      käsitellään myös vedenhankinnalle jätevesien
22896:        epäkohtien korjaamiseksi sekä toisaalta       johtamisesta aiheutuvat vahingot ja haitat sekä
22897:        Kotkan ja Anjalankosken kunnollisen           asetetaan näistä seuraavat velvoitteet.
22898:        juomaveden turvaamiseksi yhdessä kun-            Parhaillaan laaditaan vesihallituksen ja Ky-
22899:        tien kanssa?                                  men vesipiirin vesitoimiston yhteistyönä Kymi-
22900:                                                      joen alueen vesiensuojelun yleissuunnitelmaa,
22901:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jossa tarkastellaan mm. erilaisten kuormituksen
22902: vasti seuraavaa:                                     alentamistaimien merkitystä vedenhankinnan
22903: · Kymijoen veden laatu määräytyy pääosin             kannalta. Suunnitelman on tarkoitus valmistua
22904: Kymijokivarren teollisuuden · jätevesikuormi-        vuonna 1984, jolloin se on käytettävissä. vesi-
22905: tuksen perusteella. Kuormitusta sääntelevät Itä-     oikeuskäsittelyn yhteydessä:          ·
22906: Suomen vesioikeuden vesilain perusteella myön-          Mitä tulee Kymijokilaakson kuntien juoma-
22907: tämät jätevesien laskuluvat.                         veden saannin turvaamiseksi suunniteltuihin
22908:    Lupien sailiman jätevesikuormituksen lisäksi      vaiht6ehtoisiin vedenhankintaratkaisuihin, niin
22909: Kymijokeen on kohdistunut joitakin tilapäisiä        laadittujen selvitysten ja vertailujen perusteella
22910: lyhytaikaisia päästöjä. Viimeksi tällainen pääs-     vaikuttaa edullisimmalta ratkaisulta tässä suh-
22911: tö tapahtui kuluvan vuoden tammikuussa, jol-         teessa veden johtaminen Utista. Alueella on
22912: loin Kymijokeen joutui mustalipeää. Päästön          suoritettu alustavia selvityksiä pohjaveden ot-
22913: seurauksena Kotkan kaupungin juomaveden              tamisesta ja tekopohjaveden muodostamisesta.
22914: valmistus vaikeutui joksikin aikaa. Huomattava       Hankkeen kustannukset on arvioitu nykyisessä
22915: päästö tapahtui myös vuoden 1981 kesäkuussa,         hintatasossa 75 milj. markaksi. Tämän hetken
22916: jolloin Kymijoessa havaittiin kalakuolema. Täs-      näkymien mukaan rakennustyöt on mahdollista
22917: tä lipeäpäästöstä on vesihallitus ilmoittanut        aloittaa aikaisintaan vuonna 1986.
22918: viralliselle syyttäjälle toimenpiteitä varten.
22919:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1983
22920: 
22921:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22922:                                               N:o 509                                              3
22923: 
22924: 
22925: 
22926: 
22927:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22928: 
22929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vattenstyrelsen känner tili det svartlutsut-
22930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           släpp som inträffade i januari innevarande år.
22931: velse av den 14 januari 1983 tili vederbö-          Också om detta utsläpp har vattenstyrelsen
22932: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        gjort s.k. åtalsanmälan hos allmänna åklagaren.
22933: av följande av riksdagsman R. Tuominen un-             Storleken av den avloppsvattenbelastning
22934: derteclmade skriftliga spörsmål nr 509:             som kan tillåtas i Kymmene älv kommer att
22935:                                                     bedömas och fastsällas på nytt i och med att
22936:            Är Regeringen medveten om utsläp-        industriföretagen inlämnar sina nya tillstånds-
22937:        pen av svartlut i Kymmene älv, den           ansökningar tili vattendomstolen före utgången
22938:        långsamma rättsliga behandlingen av          av år 1984. Härvid tas i övervägande en juste-
22939:        dessa samt i övrigt Kymmene älvs oro-        ring av villkoren för beviljande av tillstånd för
22940:        väckande tillstånd som råvattenskälla,       ledande av avloppsvatten. I detta sammanhang
22941:        och om så är fallet,                         behandlas också de skador och olägenheter som
22942:            vad ämnar Regeringen göra för att        ledande av avloppsvatten förorsakar vattenför-
22943:        tillrättalägga nämnda missförhållanden       sörjningen och tillika bestäms de skyldigheter
22944:        samt för att tillsammans med kommu-          som härav följer.
22945:        nerna trygga tillgången av dugligt              Som bäst utarbetas under samarbete mellan
22946:        dricksvatten i Kotka och Anjalankoski?       vattenstyrelsen och Kymmene vattendistrikts
22947:                                                     vattenbyrå en allmän pian för vattenvården
22948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inom området vid Kymmene älv. I denna pian
22949: samt anföra följande:                               granskas bl. a. olika belastningssänkande åtgär-
22950:    Kvaliteten på vattnet i Kymmene älv beror        ders betydelse med tanke på vattenförsörj-
22951: huvudsakligen på den avloppsvattenbelastning        ningen. Meningen är att planen skall bli fär-
22952: som industrin längs Kymmene älv förorsakar.         dig år 1984 och därefter kommer den att fin-
22953: Belastningen regleras av de tillstånd för utsläpp   nas tili förfogande vid vattendomstolsförhand-
22954: av avloppsvatten som beviljas av Östra Finlands     lingar.
22955: vattendomstol på basen av vattenlagen.                 Vad beträffar planerade, alternativa lösningar
22956:    Förutom den avloppsvattenbelastning som          av frågan om vattenförsörjningen för att tryg-
22957: tillstånden medger har några tillfälliga, kort-     ga tillgången tili dricksvatten i kommunerna i
22958: variga utsläpp i Kymmene älv inträffat. Senast      Kymmenedalen verkar det på basen av ut-
22959: inträffade ett dylikt utsläpp i januari inneva-     förda utredningar och jämförelser att vara den
22960: rande år, varvid svartlut kom ut i Kymmene          fördelaktigaste lösningen att leda vattnet från
22961: älv. Som en följd av utsläppet försvårades          Uttis. I området har gjorts förberedande utred-
22962: framställningen av dricksvatten för Kotka stad      ningar angående tagande av grundvatten och
22963: för någon tid framåt. Ett betydande utsläpp         främställning av konstgjort grundvatten. Kost-
22964: inträffade också i juni 1981, varvid fiskdöd        naderna för genomförandet av projektet har
22965: observerades i Kymmene älv. Om detta lut-           enligt nuvarande prisnivå uppskattats till 75
22966: utsläpp har vattenstyrelsen anmält hos allmän-      milj. mark. Enligt vad man nu kan se är det
22967: na åklagaren för vidtagande av åtgärder. Åtals-     möjligt att inleda byggnadsarbetena tidigast år
22968: myndighetens behandling av saken är ännu            1986.
22969: inte slutförd.
22970:      Helsingfors den 16 februari 1983
22971: 
22972:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22973:                                              1982 vp.
22974: 
22975: Kirjallinen kysymys n:o 510
22976: 
22977: 
22978: 
22979: 
22980:                                  Kortesalmi: Kalojen mittauksen yhtenäistäruisestä
22981: 
22982: 
22983:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
22984: 
22985:    Uudessa kalastusasetuksessa (1116/82) ka-       kettä. Kalastuslain nojalla annettu kalastusase-
22986: lojen mittaustapa on entiseen kalastuslakiin       tus on taas voimassa sisäisillä aluevesillä ja
22987: verrattuna muuttunut siten, että nyt kalat mi-     muulla järvialueella, paitsi Enontekiön, Inarin
22988: tataan "leuan päästä suoraksi ojennetun, yh-       ja Utsjoen kunnissa, jonne jäi voimaan v. 1951
22989: teenpuristetun pyrstöevän kärkeen". Lisäykse-      annettu kalastuslaki. Vanha kalastuslaki määrää
22990: nä asetukseen tullut yhteenpuristus vastaa tie-    kalat mitattavaksi "leuan päästä pyrstön kär-
22991: teellistä RT-mittaustapaa.                         keen".
22992:    Ahvenanmaalla on oma kalastuslainsäädän-           Erilaisista mittaustavoista johtuu, että esim.
22993: tönsä. Siinä kalojen mittauksesta todetaan, että   lohi sisäisillä aluevesillä voi olla 1-1,5 cm
22994: kalat on mitattava "från käkspetsen tili ändan     pienempi kuin ns. Itämeren sopimusalueella.
22995: av stjärtfenan".                                   Erilaiset säännökset kalojen mittaustavoista se-
22996:    Näätämäjoella alamittaiset kalat on erotel-     koittavat sekä pohjoisilla jokialueilla kalastavia
22997: tava mitan täyttävistä siten, että ne mitataan     urheilukalastajia että merialueella ammattimais-
22998: "leuan päästä pyrstön keskimmäisten ruotojen       ta kalastusta harjoittavia lohenkalastajia.
22999: kärkeen" ja Tenojoella "leuan päästä pyrstön          Käytännön ja lain kunnioituksen kannalta
23000: kärkeen".                                          olisi tarpeen, että säännökset kalojen mittauk-
23001:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission       sesta yhtenäistettäisiin rajavesistöissä, Itämeren
23002: suositusten voimaansaattamisesta on annettu        sopimusalueella, Ahvenanmaalla sekä sisäisten
23003: laki ( 483/75). Sen nojalla on annettu asetus      aluevesien rajaamaila merialueella.
23004: Itämerellä harjoitettavaa kalastusta koskevista       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23005: säännöistä ( 625/75), jota on muutettu 17. 6.      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23006: 1977 annetulla asetuksella ( 481/77). Tässä        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23007: asetuksessa "alamittaisena pidetään kalaa, jonka   vaksi seuraavan kysymyksen:
23008: kokonaispituus kuonon kärjestä (suu suljettuna)
23009: pyrstöevän kärkeen on" esim. lohen osalta 60                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23010: senttimetriä.                                             ryhtyä, että säännökset luonnonv,esistä
23011:    Itämeren kalastuskomission suositukset kos-            pyydettyjen kalojen mittauksesta yhte-
23012: kevat sisäisten aluevesien ulkopuolella olevaa            näis tettäisiin?
23013: Suomen aluemerta ja Suomen kalastusvyöhy-
23014:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1983
23015: 
23016:                                       J. Juhani Kortesalmi
23017: 
23018: 
23019: 
23020: 
23021: OS820i0272V
23022: 2                                           1982 vp.
23023: 
23024: 
23025: 
23026: 
23027:                        Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle
23028: 
23029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaannusta Itämeren alueella, missä sisäisillä
23030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aluevesillä ja niihin välittömästi liittyvällä Itä-
23031: olette 17 päivänä ·tammikuuta 1983 päivätyn          meren sopimusalueella on käytössä erilaiset mit-
23032: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taustavat. Tästä ei kuitenkaan ole sanottavaa
23033: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        haittaa, koska Itämeren sopimuksen tarkoitta-
23034: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       malla tavalla mitattu lohi on sisäisillä alueve-
23035: sesta kysymyksestä n:o 510:                          sillä käytössä olevalla tavalla mitattua lohta
23036:                                                      hieman pitempi, ts. sopimusalueella pyydetty
23037:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lohi täyttää sisäisillä aluevesillä vaaditun vä-
23038:        ryhtyä, että säännökset luonnonvesistä        himmäismitan.
23039:        pyydettyjen kalojen mittauksesta yhte-           Kun kalan mittaustapa kaikkialla perustuu
23040:        näistettäisiin?                               voimassa olevaan lainsäädäntöön ja osittain
23041:                                                      kansainvälisiin sopimuksiin ja kun toisistaan
23042:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        poikkeavista mittaustavoista ei aiheudu sanot-
23043: vasti •seuraavaa:                                    tavaa käytännön haittaa, tullaan mitaustapojen
23044:    Kysymyksessä on esitetty eri alueilla käytös-     mahdollista yhtenäistämistä harkitsemaan siinä
23045: sä olevia toisistaan poikkeavia kalojen mittaus-     yhteydessä, kun joitakin edellä mainituista tar-
23046: tapoja. Käytännössä tästä saattaa aiheutua Se-       kistetaan.
23047:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1983
23048: 
23049:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23050:                                              N:o 510                                              3
23051: 
23052: 
23053: 
23054: 
23055:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23056: 
23057:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       konventionsområdet för Östersjön som ligger
23058: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i direkt anslutning tili detta är olika mätnings-
23059: velse av den 17 januari 1983 tili vederbörande     metoder i bruk. Av detta förorsaikas dock
23060: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     inte något nämnvärt men, ty en lax som
23061: jande av riksdagsman Kortesalmi underteck-         mäts på det sätt som avses i Östersjökonventio-
23062: nade spörsmål nr 510:                              nen är något längre än en lax som mäts upp
23063:                                                    enligt det sätt som är i bruk inom de inre
23064:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           territorialvattnen, m.a.o. fyller en lax som
23065:        vidta för att stadgandena om uppmät-        fångats inom konventionsområdet det mini-
23066:        ning av i naturliga vatten fångade fiskar   mimått som krävs inom de inre territorialvatt-
23067:        skall förenhetligas?                        nen.
23068:                                                       Då sättet att uppmäta fisk överallt är grun-
23069:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dat på gällande lagstiftning och delvis på in-
23070: nadsfullt anföra föjande:                          ternationella överenskommelser och då de från
23071:   I spörsmålet har arrförts de från varandra       varandra avvikande sätten att uppmäta fiskar
23072: avvikande sätten att uppmäta fiskar som är         inte i praktiken åstadkommer nämnvärt men,
23073: i bruk inom olika områden. I praktiken kan         kommer ett eventuellt förenhetligande av mät-
23074: detta förotsaka oreda inom Östersjöområdet,        ningsmetoderna att övervägas i samband med
23075: där det inom de inre territorialvattnen och        att något av de ovan nämnda sätten justeras.
23076:      Helsingfors den 15 februari 1983
23077: 
23078:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
23079:                                              1982 vp.
23080: 
23081: Kirjallinen kysymys n:o 511
23082: 
23083: 
23084: 
23085: 
23086:                                  Tenhiälä: Tonttien verotusarvojen nostamisen estämisestä
23087: 
23088: 
23089:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23090: 
23091:    Verohallituksen ohjeiden mukaan tullaan         suusveron alarajaa. Samoin olisi alennettava
23092: tonttien verotusarvot koko maassa yhtenäistä-      katumaksua ja kevennettävä permtoverotusta.
23093: mään ja nostamaan vuoteen 1985 mennessä               On myös ilmeistä, että tonttien verotus-
23094: 80 prosenttiin ns. tontin käyvästä hinnasta.       arvojen yhtenäistäminen ei ole sujunut täysin
23095: Tämä on johtanut siihen, että useissa tapauk-      tasapuolisesti eikä oikeudenmukaisesti. Täysin
23096: sissa verotusarvo vuodelta 1982 nousee kaksin-     erilaiset ja eritasoiset tontit on saatettu mää-
23097: kertaiseksi vuoteen 1981 verrattuna ja tämä        rätä samanarvoisiksi ja toisaalta samanarvoi-
23098: jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Ohjeen         siksi katsottavia tontteja onkin kohdeltu vero-
23099: mukaan nousu ei saisi ollakaan kuin kaksin-        tuksessa aivan eri tavalla.
23100: kertainen vuodessa.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23101:    Tonttien verotusarvojen jyrkkä nousu aiheut-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23102: taa sen, että yhä useampi joutuu asuntotulon       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23103: verotuksen ja varallisuusverotuksen piiriin, sa-   vaksi seuraavan kysymyksen:
23104: moin kiristyy vapaa-ajan asuntojen verotus.
23105: Myös katumaksut tulevat kohtuuttomasti nou-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23106: semaan. Näin ikäänkuin mitätöidään ne ala-                verohallituksen ohjeet tonttien verotuk-
23107: rajat, jotka eduskunta on asuntotulon ja varal-           sen yhtenäistämisestä ja verotusarvojen
23108: lisuuden verottamiselle asettanut. Tonttien ve-           korottamisesta aiheuttavat verotuksen
23109: rotusarvojen moninkertaistaminen johtaa myös              tuntuvaa kiristymistä, ja jos on,
23110: perintöverotuksen tuntuvaan kiristymiseen.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23111:    Mikäli tonttien verotusarvojen nostaminen              ryhtyä verotuksen keventämiseksi ja
23112: aiotaan viedä läpi suunnitellulla tavalla, olisi          tonttien verotusarvojen nostamisen estä-
23113: ehdottomasti nostettava asuntotulo- ja varalli-           miseksi?
23114:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
23115: 
23116:                                          Hannu Tenhiälä
23117: 
23118: 
23119: 
23120: 
23121: 088300271U
23122: 2                                             1982 vp.
23123: 
23124: 
23125: 
23126: 
23127:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23128: 
23129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n· 1 momentissa      nilla vuosikausiin .. Näistä seikoista on johtu-
23130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nut, että tontin ja muiden rakennuspaikkojen
23131: olette 18 päivänä taPlmikuU:ta 1983 päivätyn         arvostaminen verotuksessa on epäyhtenäistä.
23132: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Arvostus on myös oleellisesti jäänyt jälkeen
23133: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lain edellyttämästä käyvästä arvosta.         .
23134: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-           Verohallituksessa käynnistettiin vuonna 1972
23135: jallisesta kysymyksestä n:o 511:                     uudistustyö yhtenäisyyden aikaansaamiseksi
23136:                                                      kiinteistöjen arvostusperusteissa. Työ on käsit-
23137:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että         tänyt sekä rakennusten että rakennusmaan
23138:        verohallituksen ohjeet tonttien verotuk-      uusien arviointiperusteiden selvittelyn. Uudis-
23139:        sen yhtenäistämisestä ja verotusarvojen       tuksen edellyttämän varsinaisen tutkimus- ja
23140:        korottamisesta aiheuttavat verotuksen         suunnittelutyön on verohallituksen toimesta
23141:        tuntuvaa kiristymistä, ja jos on,             tehnyt Valtion teknillinen tutkiJlluskeskus. Kun
23142:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tutkimus- ja suunnittelutyö oli suoritettu, vero-
23143:        ryhtyä verotuksen keventämiseksi ja           hallitus esitti valtiovarainministeriölle, että
23144:        tonttien verotusarvojen nostamisen estä-      uudet arviointiperusteet otettaisiin käyttöön.
23145:        miseksi?                                      Valtiovarainministeriö uudistikin rakennusten
23146:                                                      jälleenhankinta-arvopäätöksen rakenteen vuon-
23147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        na 1979.
23148: vasti seuraavaa:                                        Tonttien ja muun rakennusmaan arvostus-
23149:    Tulo- ja varallisuusverolain 46 §:n mukaan        menettelyn uudistamiseksi on selvitetty erilai-
23150: maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo sen           sia menettelytapoja. Vuonna 1979 tutkittiin
23151: mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin         mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä ~iten,
23152: määrää. Lain 4 3 § :n 2 momen tin mukaan             että tontin käyvän arvon määräämisessä. huo-
23153: käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisu,uden to-        mioon otettavista perusteista säädettäisiin lailla
23154: dennäköistä luovutushintaa. V altiovarainminis-      sekä että samalla lakisääteisesti siirryttäisiin
23155: tenon 27. 11. 197 5 antamassa päätöksessä            arvostusmenettelyyn, . jonka mukaan rakennus-
23156:  (899/75) on lueteltu ne tekijät, jotka vero-        maan arvostusperusteet valmisteltaisiin keski-
23157: lautakunnan on otettava huomioon käyvän              tetysti verohallituksen toimesta. Lailla olisi
23158: arvon määräämisessä. Päätöksessä mainitut pe-        myös säädetty niistä menettelytavoista, joita
23159: rusteet ovat tontin tai rakennuspaikan käyttö-       verolautakuntien olisi ollut noudatettava vero-
23160: tarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenne-       tusarvoperusteiden vahvistamisessa sekä arvos-
23161: vhteydet, sopivuus rakennustarkoitukseen, kun-       tusmenettelyyn liittyvistä oikeusturvanormeista.
23162: nallisteknisten töiden valmiusaste sekä paikka-      Uudistuksen yhteydessä ei ollut tarkoituksena
23163: kunnalla vapaassa kaupassa todettu kohtuulli-        lainkaan puuttua rakennusmaan arvostamisessa
23164: nen hintataso. Lisäksi tontin arvoon voi pää-        noudatettavaan yleiseen periaatteeseen, eli tulo-
23165: töksen mukaan vaikuttaa eräin edellytyksin           ja varallisuusverolaissa säädettyyn käyvän
23166: käyttämätön rakennusoikeus.                          arvon periaatteeseen.
23167:    Verolautakunnilla ei ole käytännössä ollut           Edellä kuvattua rakennusmaan arvostusme-
23168: käytettävissä valtiovarainministeriön päätökses-     nettelyn uudistamista ei asiaan liittyneiden
23169: sä mainittuja perusteita eri kiinteistöjen osalta.   erimielisyyksien johdosta katsottu tarkoituksen-
23170: Niillä ei ole myöskään ollut käytettävissä           mukaiseksi toteuttaa. Sen sijaan hallituksen
23171: arvioinnissa tarvittavaa riittävää teknistä asian-   talouspoliittinen     ministerivaliokunta   totesi
23172: tuntemusta. Verotuksessa ei ole myöskään seu-        vuonna 1980, että jos asiaan liittyvistä me-
23173: rattu maan arvon nousua monilla paikkakun-           nettelytapojen kehittämiseen tähtäävistä uudis-
23174:                                               N:o 511                                              3
23175: 
23176: tuksista luovutaan, niin tonttien arvostuspe-       ottaen ei verotus yhtenäistämissuosituksen joh-
23177: rusteiden yhtenäistäminen sinänsä voidaan to-       dosta voi .olennaisella tavalla ankaroitua. Viime
23178: teuttaa olemassa olevien säännösten puitteissa,     vuosina on varallisuusveroasteikkoa tuntuvasti
23179: koska •verohallituksesta annetun asetuksen          lievennetty.                   .
23180:  (273/74) 1 §:n 2 momentin mukaan vero-                Varallisuusveroasteikossa on vuodesta 1977
23181: hallituksen tehtävänä on erityisesti edistää        lähtien joka vuosi tehty lievennyksiä. Asteikon
23182: oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimitta-        alarajan tuntuva korottaminen on johtanut sii-
23183: mista antamalla veroviranomaisille neuvoja ja       hen, että varallisuusveroa maksavien verovel-
23184: ohjeita. Tämän säännöksen nojalla verohallitus      vollisten lukumäärä on pienentynyt vajaaseen
23185: on antanut verolautakunnille tonttien uudet         kolmannekseen vuodesta 1977 vuoteen 1981
23186: arviointiohjeet, jotka ovat yhtenäistämissuosi-     mennessä. Oheisessa taulukossa on esitetty
23187: tuksia eivätkä verolautakuntia sitovia.             eräitä keskeisiä tietoja varallisuusverotuksen
23188:     Verohallituksen yhtenäistämisohjeiden tar-      kehityksestä viime vuosina.
23189: koituksena on vaikuttaa siihen, että tontit
23190:                                                                                          Varallisuus-
23191: arvioidaan samanlaisten perusteiden nojalla val-               Varallisuus-   Korkein veroa maksavien
23192: takunnan jokaisessa verolautakunnassa. Lisäksi                 veroasteikon     vero-   lukumäärä,
23193: ohjeiden tarkoituksena on, että myös tonttien       Vuosi       alaraja, mk   prosentti 1000 henkeä
23194: arvostuksessa noudatetaan laissa säädettyä käy-     1977         58 000         3,0         352
23195: vän arvon vaatimusta.                               1978        100 000         2,6         186
23196:     Verohallitus selvitti, miten uusi arv10mt1-     1979        108 000         2,0         182
23197: järjestelmä tulisi vaikuttamaan ennen kuin se       1980        180 000         1,7          98
23198: antoi yhtenäistämisohjeet verolautakunnille.        1981        200 000         1,7         102
23199: Tässä selvityksessä todettiin eri taajamien osal-   1982        224 000         1,7
23200: ta erittäin suuri epäyhtenäisyys tonttien arvos-    1983        244 000         1,7
23201: tuskäytännössä. Lisäksi todettiin, että verotus-
23202: arvot olivat jääneet usein korottamatta eikä           Myös maksuunpannun varallisuusveron ko-
23203: esimerkiksi rahanarvon muutoksia vastaavia          konaismäärä pieneni vuodesta 1977 vuoteen
23204: korotuksia ollut tehty. Niinpä selvityksen mu-      1981 noin 50 prosentilla.
23205: kaan suuressa osassa tapauksista verotusarvo           Tonttien verotusarvojen kohoamisen merki-
23206: oli alhaisempi kuin ohjeiden mukainen arvo.         tys on perintöverotuksessa suhteellisesti vielä
23207:     Arviointiohjeet on laadittu verotuksessa nou-   pienempi kuin varallisuusverotuksessa. Poike-
23208: datettavan varovaisuuden vuoksi 70 prosentin        ten varallisuusverotuksen arvostusperusteista
23209: tasoon vuoden 1980 käyvästä hintatasosta.           on monissa kunnissa, erityisesti suurimmissa
23210: 70 prosentin tasoon ei kuitenkaan siirrytä          kaupungeissa, vakiintuneena käytäntönä jo tä-
23211: yhdellä kertaa, vaan verohallituksen ohjeiden       hän mennessä ollut kiinteistöjen ja asunto-
23212: mukaan arviointiohjetta sovelletaan alhaisem-       osakkeiden arvostaminen perintöverotusta var-
23213: massa kuin 70 prosentin tasossa (60-80 %)           ten pikemminkin tosiasiallisten luovutushinto-
23214: vuosina 1982-1984 taajamien osalta. Lisäksi         jen kuin varallisuusverotuksessa sovellettujen
23215: enimmäiskorotus on ohjeen mukaan tänä aika-         arvostusperusteiden mukaan. Näin ollen tulo-
23216: na rajoitettu. Verotusta vuodelta 1982 toimi-       ja varallisuusverolakiin perustuva arvostuspe-
23217:  tettaessa ei ole otettu huomioon hintatason        rusteiden yhtenäistäminen ja saattaminen lä-
23218:  nousua vuodesta 1980, mikä seikka vielä alen-      hemmäksi käypiä arvoja ei näissä kunnissa
23219:  taa verotusarvojen tasoa. Yhtenäistämisohje        juuri tule kohottamaan perintöverotuksessa so-
23220: johtaakin vuodelta 1982 toimitettavassa vero-       vellettuja arvostusperusteita, vaan saattaa jopa
23221:  tuksessa keskimäärin 42 % :n arvostukseen          eräiltä osin alentaa niitä.
23222:  vuoden 1980 käyvän arvon tasoon verrattuna            Kysymyksen perusteluissa esitetään, että ton-
23223:  ja arviolta noin 35 %: n arvostukseen vuoden       tin arvolla olisi vaikutusta katumaksun mää-
23224:  1982 käyvän arvon tasoon verrattuna.               rään. Kunnassa katumaksuna koottava määrä
23225:     Tontin osuus kiinteistön verotusarvosta on      ei kuitenkaan riipu lainkaan kiinteistöjen ve-
23226:  keskimäärin noin 15 prosenttia. Viimeksi toi-      rotusarvoista, vaan muista seikoista. Jos katu-
23227:  mitetussa verotuksessa varallisuusveroa mak-       maksuna kerättävä määrä kunnassa pysyy en-
23228:  savia oli noin 100 000 verovelvollista. Asunto-    nallaan, johtaa verotusarvojen kohoaminen ka-
23229:  tuloa vakituisesta asunnosta vahvistettiin noin    tumaksuprosentin alenemiseen. V erotusarvojen
23230:  38 000 verovelvolliselle. Nämä seikat huomioon     kohoaminen ei siten sinänsä nosta katumaksu-
23231: 4                                           1982 vp.
23232: 
23233: ja. Kiinteistöjen verotusarvot vaikuttavat sen     ten perusteella antanut verolautakunnille oh-
23234: sijaan siihen, kuinka maksuvelvollisuus jakau-     jeita, jotta lainmukainen verotus voidaan toi-
23235: tuu eri katumaksuvelvollisten kesken. Eräänä       mittaa.
23236: ajankohtaisena syynä kiinteistöjen arvostuspe-        Valtiovarainministeriö seuraa tarkoin raken-
23237: rusteiden uudistamiselle onkin ollut katumak-      nusmaan arvostusperusteiden yhtenäistämis-
23238: surasituksen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen      uudistuksen toteutumista. Tässä tarkoituksessa
23239: jakautuman turvaaminen.                            ministeriö on mm. asettanut työryhmän, jonka
23240:    Verolautakunnat ovat vuoden 1982 alkuun         tehtävänä on seurata, millä tavoin verolauta-
23241: mennessä päättäneet verohallituksen yhtenäis-      kunnat soveltaessaan verohallituksen ohjeita
23242: tämisohjeen soveltamisesta kunnassa. Lautakun-     tonttien verotusarvojen yhtenäistämiseksi ovat
23243: nat ovat yleensä hyväksyneet verohallituksen       ottaneet huomioon sen, että verotusarvoissa
23244: suositukset, joskin eräissä kunnissa niistä on     ei tapahdu kohtuuttomia nousuja ja että täl-
23245: poikettu. Joissakin tapauksissa verolautakunnat    laisten arvonnousujen välttämiseksi on otettu
23246: -ovat soveltaneet myös korkeampia arvoja kuin      riittävästi huomioon kiinteistön erityisolosuh-
23247: mitä suositus edellytti.                           teet, kuten rakennusoikeuden vajaakäyttöisyys
23248:    Verohallitus on käytettävissään olevin kei-     ja muut vastaavat seikat. Valtiovarainministe-
23249: noin pyrkinyt kehittämään arvostusmenettelyn       riö on myös kiinnittänyt verohallituksen huo-
23250: uudistamisessa noudatettavia menettelytapoja.      miota tarpeeseen pyrkiä huolellisesti seuraa-
23251: Verohallitus on määrännyt verotoimistot lähet-     maan yhtenäistämisohjeen toteutumista ottaen
23252: tämään verovelvolliselle tonttien verotusarvo-     huomioon myös ohjeisiin sisältyvät erityiset
23253: laskelmat, joissa verovelvolliselle on varattu     syyt poikkeamiseen yleisestä arvostustasosta.
23254: mahdollisuus tehdä huomautus tontin verotus-          Valtiovarainministeriö on myös kehottanut
23255: arvosta. Verolainsäädäntö ei tällaista kuulemis-   verohallitusta huolehtimaan siitä, että kiinteis-
23256: menettelyä edellyttäisi, mutta verohallitus on     tönomistajien edellä mainitun kuulemismenet-
23257: verovelvollisten oikeusturvan vuoksi katsonut,     telyn yhteydessä esittämät verotusarvolaskel-
23258: että tällaisen uudistuksen yhteydessä kuulemi-     mien korjausvaatimukset käsitellään huolelli-
23259: nen on tarpeen.                                    sesti, jotta uudistuksen yhteydessä mahdolli-
23260:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta,       simman tarkoin estettäisiin verovelvollisten va-
23261: että verohallitus on voimassa olevien säännös-     hingoksi tapahtuvien virheiden syntyminen.
23262:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1983
23263: 
23264:                                                                           Ministeri Jermu Laine
23265:                                               N:o 511                                               5
23266: 
23267: 
23268: 
23269: 
23270:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23271: 
23272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har lett tili att värderingen av tomter och
23273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        andra byggnadsplatser vid beskattningen . varit
23274: av den 18 januari 1983 tili vederbörande med-        oenhetlig. Värderingen har också kännbart
23275: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      släpat efter det gängse värde som lagen för~
23276: av riksdagsman. Hannu Tenhiälä undertecknade         utsätter.                                 ·
23277: spörsmål nr 511:                                        Skattestyrelsen påbörjade år 1972 ett re-
23278:                                                      formarbete för att få tili stånd enhetlighet i
23279:           Är Regeringen medveten om, att             gtunderna för beräknandet av fastigheters
23280:        skattestyrelsens direktiv om förenhet-        värde. Arbetet har omfattat en utredning av
23281:        ligandet av tomtbeskattning och om            nya värderingsgrunder både för byggnader och
23282:        förhöjning av skattevärden förorsakar         byggnadsmark. Det egencliga forsknings- och
23283:        en kännbar skärpning av beskattningen,        planeringsarbete som reformen förutsatte har
23284:        och om så är,                                 på skattestyrelsens försorg utförts vid Statens
23285:           vilka åtgärder ämnar Regeringen där-       tekniska forskningscentral. Då forsknings- och
23286:        för vidta för att lindra beskattningen        planeringsarbetet slutförts, föreslog skattesty-
23287:        och förhindra förhöjningen av tomter-         relsen för finansministeriet att de nya värde-
23288:        nas beskattningsvärden?                       ringsgrunderna skulle tas i bruk. Sålunda revi-
23289:                                                      derade finansministeriet år 1979 strukturen i
23290:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sitt beslut om byggnaders återanskaffnings-
23291: samt anföra följande:                                värde.
23292:    Enligt 46 § lagen om skatt på inkomst och            Olika tillvägagångssätt för en revidering av
23293: förmögenhet anses såsom värde av mark det            värderingsförfarandet i fråga om tomter och
23294: gängse värdet i enlighet med vad finansminis-        annan byggnadsmark har utretts. Ar 1979
23295: teriet närmare bestämmer. Enligt lagens 4 3 §        utreddes möjligheten att ·ändra lagstiftnirigen
23296: 2 mom. anses med gängse värde förmögen-              så, att det skulle stadgas i lag om vilka grunder
23297: hetens sannalika överlåtelsepris. I finansminis-     som skall beaktas då det gängse priset för
23298: teriets beslut 27. 11. 1975 (899/75) uppräk-         en tomt fastställs samt att man samtidigt
23299: nas de omständigheter som skattenämnderna            genom lagstiftning skulle övergå tili ett värde-
23300: skall beakta då de bestämmer det gängse              ringsförfarande, enligt vilket grunderna för
23301: värdet. De grunder som nämns i beslutet är           värdering av byggnadsmark skulle beredas
23302: tomtens eller byggnadsplatsens bruksändamål,         centralt på skattestyrelsens försorg. Det skulle
23303: byggnadsrätten,    läget,    trafikförbindelserna,   också ha stadgats i lag om de förfaringssätt
23304: lämplighet för byggnadsändamålet, hur långt de       som skattenämnderna borde ha iakttagit vid
23305: kommunaltekniska arbetena framskridit samt           fastställandet av grunderna för beskattnings-
23306: den skäliga prisnivå som konstaterats på ortens      värdet samt om rättsskyddsnormerna i anslut-
23307: fria marknad. Enligt beslutet kan tomtens            ning tili värderingsförfarandet. Avsikten var
23308: värde dessutom under vissa förutsättningar           att inte alls i samband med revideringen be·
23309: påverkas av outnyttjad byggnadsrätt.                 röra den allmänna princip som gäller värdering
23310:    I praktiken har skattenämnderna inte haft         av byggnadsmark, dvs. den princip oin det
23311: kännedom om ·de grunder för envar fastighet          gängse värdet, om viiken stadgats i lagen om
23312: som nämns i finansministeriets beslut. De har        skatt på inkomst och förmögerihet.
23313: inte heller haft tillgång till tiliräcklig teknisk      Förverkligandet av ovan beskrivna revide·
23314: sakkunskap då värderingen gjorts. På många           ring av förfarandet vid värdering av byggnads-
23315: orter har man inte på flere år följt det stegra-     mark ansågs, på grund av den oenighet sotii
23316: de markvärdet vid beskattningen. Allt detta          rådde i frågan, inte ändamålsenligt. Däremot
23317: 6                                          1982 vp.
23318: 
23319: konstaterade regeringens finanspolitiska mmls-    motsvarar 35% jämfört med nivån på det
23320: terutskott år 1980 att om man avstår från         gängse värdet år 1982.
23321: de reformer som siktar till att utveckla för-        T omtens andel av fastighetens beskattnings-
23322: faringssätten, kan förenhetligandet av grunder-   värde är i medeltal ca 15 %. Vid den senast
23323: na för värderingen av tomter i och för sig        verkställda beskattningen betalade ca 100 000
23324: genomföras inom ramen för existerande stad-       skattskyldiga förmögenhetsskatt. Inkomst av
23325: ganden, eftersom det enligt 1 § 2 mom. för-       bostad för stadigvarande bostad fastställdes
23326: ordningen om skattestyrelsen (273/74) särskilt    för ca 38 000 skattskyldiga. Med beaktande
23327: ankommer på skattestyrelsen att främja en         av detta kan beskattningen inte skärpas väsent-
23328: enhetlig och riktig beskattning genom råd och     ligt på grund av anvisningarna om förenhet-
23329: arivisningar till skattemyndigheterna. Med stöd   ligande. Under de senaste åren har förmögen-
23330: av ·detta stadgande har skattestyrelsen givit     hetsskatteskalan lindrats kännbart.         ·
23331: skattenämnderna nya anvisningar för värdering        I förmögenhetsskatteskalan har sedan år
23332: av tomter. Dessa anvisningar är en rekommen-      1977 varje år gjorts lindringar. En kännbar
23333: datiqn i syfte att främja enhetligheten och       höjning av skalans nedre gräns har inneburit
23334: är inte bindande för skattenämnderna.             att antalet skattskyldiga som betalar förmögen-
23335:     Avsikten med skattestyrelsens ovan nämnda     hetsskatt har minskat till en knapp tredjedel
23336: anvisningar är att verka för en värdering av      från år 1977 tili år 1981. I följande tabell
23337: tomter på enahanda grunder i landets alla         ingår vissa centrala uppgifter om hur för-
23338: skattenämnder. Dessutom är avsikten att man       mögenhetsbeskattningen utvecklats under de
23339: även. vid värderingen av tomter skulle iaktta     senaste åren.
23340: det i lagen stadgade kravet rörande gängse
23341: värde.                                                                                   Antal pers.
23342:     Innan skattestyrelsen gav anvisningarna om              Förmögenhets-               som betalar
23343:                                                              skatteskalans   Högsta       förmögen-
23344: förenhetligande till skattenämnderna, utredde                nedre gräns,    skatte-      hetsskatt,
23345: den viiken inverkan det nya värderingssyste-      Ar              mk         procent   1 000 personer
23346: met skulle få. I denna utredning konstaterades    1977         58 000         3,0          352
23347: att praxis vid värdering av tomter är mycket      1978        100 000         2,6          186
23348: varierande beträffande olika tätorter. Dess-      1979        108 000         2,0          182
23349: utom konstaterades att beskattningsvärdena        1980        180 000         1,7           98
23350: ofta hade blivit ohöjda och att t.ex. för-        1981        200 000         1,7          102
23351: höjningar som skulle motsvara förändringar i      1982        224 000         1,7
23352: penningvärdet inte gjorts. Enligt utredningen     1983        244 000         1,7
23353: var beskattningsvärdet därför i många fall
23354: lägre än värdet enligt anvisningarna.
23355:     Värderingsanvisningarna har på grund av           Även den debiterade förmögenhetsskattens
23356: den försiktighet som iakttas vid beskattning      totalbelopp sjönk från år 1977 till år 1981
23357: uppgjorts på en nivå som motsvarar 70 %           med ca 50%.
23358: av gängse prisnivå år 1980. övergången till           En höjning av tomternas beskattningsvärde
23359: en nivå om 70 % sker emellertid inte på en        är relativt sett av mindre betydelse vid arvsbe-
23360: gång, utan enligt skattestyrelsens anvisningar    skattningen än vid förmögenhetsbeskattningen.
23361: tillämpas värderingsanvisningarna för tätorter-   I flere kommuner och i synnerhet i de största
23362: nas del på en lägre nivå än 70 % ( 60-80 %)       städerna har praxis hittills varit att, med
23363: under åren 1982-1984. Dessutom är maximi-         avvikelse från värderingsgrunderna vid för-
23364: förhöjningen enligt anvisningarna begränsad       mögenhetsbeskattningen, värderingen av fastig-
23365: under denna period. Då beskattningen för år       heter och bostadsaktier för arvsbeskattning
23366: 1982 verkställs, har stegringen i prisnivån       skett snarare enligt de verkliga överlåtelse-
23367: efter år 1980 inte beaktats, vilket ytterligare   priserna än enligt de värderingsgrunder som
23368: sänker nivån på beskattningsvärdena. Anvis-       tillämpats vid förmögenhetsbeskattningen. Så-
23369: ningarna om förenhetligande leder därför vid      lunda kommer inte det förenhetligande av
23370: beskattningen för år 1982 till en värdering       värderingsgrunderna som bygger på lagen om
23371: som motsvarar i genomsnitt 42 %, jämfört          skatt på inkomst och förmögenhet och bring-
23372: med nivån på det gängse värdet år 1980,           andet av dessa grunder närmare de gängse
23373: och uppskattningsvis till en värdering som        värdena i dessa kommuner att i nämnvärd
23374:                                             N:o 511                                              7
23375: 
23376: grad höja värderingsgrunderna vid arvsbeskatt-     ningen förutsätter inget sådant hörande, men
23377: ningen, utan t.o.m. i vissa fall att sänka dem.    skattestyrelsen har ansett att de skattskyldigas
23378:    I motiveringen tili spörsmålet anförs att       rättsskydd kräver hörande i samband med en
23379: tomtens värde skulle inverka på gatuavgiftens      revidering av detta slag.
23380: belopp. Beloppet av de gatuavgifter som upp-          På basen av det ovanstående kan man
23381: bärs i kommunerna är dock inte alls beroende       konstatera, att skattestyrelsen med stöd av
23382: av fastigheternas värde, utan av helt andra        gällande stadganden har utfärdat anvisningar
23383: faktorer. Om det belopp som skall uppbäras         för skattenämnderna så, att en laglig beskatt-
23384: i form av gatuavgifter bibehålls i en kommun,      ning skall kunna verkställas.
23385: leder de förhöjda beskattningsvärdena tili att        Finansministeriet följer noggrant med hur
23386: gatuavgiftsprocenten sjunker. Sålunda höjer        förenhetligandet av värderingsgrunderna röran-
23387: inte de ökade beskattningsvärdena i sig gatu-      de byggnadsmark förverkligas. I detta syfte
23388: avgifterna. Däremot inverkar fastigheternas        har ministeriet bl.a. tillsatt en arbetsgrupp
23389: beskattningsvärden på hur betalningsskyldig-       med uppgift att följa med på vilket sätt skatte-
23390: heten fördelar sig mellan olika betalningsskyl-    nämnderna, då de tillämpar skattestyrelsens
23391: diga. En aktuell orsak tili revideringen av        anvisningar för förenhetligande av beskatt-
23392: värderingsgrunderna för fastigheter har därför     ningsvärdet på tomter, har tillsett att oskäliga
23393: varit tryggandet av en rättvis och lika för-       höjningar av beskattningsvärdet inte förekom-
23394: delning av gatuavgiftstungan.                      mer och att man för att förhindra sådana
23395:    Skattenämnderna har före ingången av år         höjningar i tillräckligt hög grad beaktat spe-
23396: 1982 fattat beslut om tiliämpningen av skatte-     ciella omständigheter som gäller fastigheten,
23397: styrelsens anvisningar för förenhetligandet.       t.ex. outnyttjad byggnadsrätt och andra mot-
23398: Nämnderna har i allmänhet godkänt skatte-          svarande faktorer. Finansministeriet har vidare
23399: styrelsens rekommendationer, även om man i         fäst skattestyrelsens uppmärksamhet vid be-
23400: vissa kommuner avvikit från dem. I vissa kom-      hovet av att noggrant följa med hur anvis-
23401: muner har skattenämnderna även tiliämpat           ningarna för förenhetligande förverkligas, även
23402: högre värden än vad anvisningarna förutsatt.       med beaktande av de särskilda skäl att avvika
23403:    Skattestyrelsen har med alla tili buds ståen-   från den allmänna värderingsnivån som på-
23404:  de medel försökt utveckla de förfaringssätt       talats i anvisningarna.
23405:  som skall iakttas i samband med revideringen         Finansministeriet har även uppmanat skatte-
23406:  av värderingsförfarandet. Skattestyrelsen har     styrelsen att tillse att de rättelsekrav som
23407: beordrat skattebyråerna att tiliställa de skatt-   fastighetsägarna framställer i samband med
23408:  skyldiga en uträkning av tomtens beskattnings-    ovan nämnda hörande behandlas omsorgsfullt
23409:  värde, i vilket sammanhang den skattskyldige      så, att man så noggrant som möjligt förhindrar
23410:  också beretts tillfälle att framställa anmärk-    uppkomsten av fel tili de skattskyldigas nack-
23411:  ningar angående detta värde. Skattelagstift-      del i samband med revideringen.
23412:       Helsingfors den 18 februari 1983
23413: 
23414:                                                                           Minister Jermu Laine
23415:                                             1982 vp.
23416: 
23417: Kirjallinen kysymys n:o 512
23418: 
23419: 
23420: 
23421: 
23422:                                  Stenius-Kaukonen: Työnantajien edustajan poistamisesta työ-
23423:                                      suojeluhallituksen istunnosta
23424: 
23425: 
23426:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23427: 
23428:    Vuonna 1975 voimaan tulleen työsuojelu-         den 1982 aikana työsuojeluhallituksen laajen-
23429: hallinnosta annetun lain muutoksen perusteella     nettu kollegio käsitteli kaikkiaan seitsemän
23430: käsiteltäessä työsuojeluhallituksen istunnossa     asiaa. Näistä kuuteen liittyy STK:n muutos-
23431: asioita, jotka työsuojelun kehittämisen kannalta   esitys, joka toteutuessaan olisi merkinnyt työ-
23432: ovat periaatteellisesti merkittäviä ja laajakan-   suojelun kannalta huonompaa ratkaisua.
23433: toisia tai jotka koskevat työsuojelulainsäädän-       Korkeat tapaturma- ja ammattitautimäärät
23434: nön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyviä    maassamme vaativat työsuojeluhallinnoita te-
23435: periaatteellisia kysymyksiä, asian käsittelemi-    hokkaita toimenpiteitä työsuojelun kehittämi-
23436: seen ottaa osaa, siten kuin asetuksella tarkem-    seksi. Näiden toimenpiteiden valmistelua ja
23437: min säädetään, yksi työnantajien ja yksi työn-     toteuttamista haittaa vakavasti se, että Suomen
23438: tekijäin edustavimman keskusjärjestön esityk-      Työnantajain Keskusliiton edustaja voi toimies-
23439: sestä nimitetty jäsen.                             saan työsuojeluhallinnon korkeimman päättävän
23440:    Tämä muutos merkitsi luopumista perin-          elimen jäsenenä monin tavoin vaikeuttaa viras-
23441: teisestä parlamentarismiin perustuvasta hallin-    ton toimintaa.
23442: tomallistamme. Se oli ensimmäisiä askeleita           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23443: korporatiivisen hallinnon suuntaan.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23444:    Muutoksen yhteydessä esitettiin työnteki-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23445: jöiden taholta, että tämän muutoksen myötä         vaksi seuraavan kysymyksen:
23446: työnantajien sananvalta työsuojeluhallinnossa
23447: kasvaa ja työsuojeluhallinnon tehtävän - työn-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23448: tekijöiden terveyden suojelun - toteuttaminen             ryhtyä työsuojeluhallinnosta annetun
23449: vaikeutuu. Nämä näkemykset ovat osoittautu-               lain muuttamiseksi niin, että STK:n
23450: neet aiheellisiksi. STK:n edustaja työsuojelu-            edustaja ei voi osallistua työsuojelu-
23451: hallituksen istunnossa on käyttänyt asemaansa             hallituksen kollegion toimintaan?
23452: työsuojelun kehittämisen vastustamiseen. Vuo-
23453:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
23454: 
23455:                                     Marjatta Stenius-Kaukonen
23456: 
23457: 
23458: 
23459: 
23460: 0883002771
23461: 2                                               1982 vp.
23462: 
23463: 
23464: 
23465: 
23466:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23467: 
23468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kyseistä lainmuutosta koskevaa hallituksen
23469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          esitystä (n:o 217/1974 vp.) annettaessa kat-
23470: olette 18 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn             sottiin työsuojelun kokonaisvaltaisen kehittä-
23471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           misen edellyttävän kiinteätä yhteistoimintaa
23472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          työsuojeluhallituksen ja työmarkkinajärjestöjen
23473: edustaja Stenius-Kaukosen näin kuuluvasta kir-         välillä. Niin ikään pidettiin hallituksen esityk-
23474: jallisesta kysymyksestä n:o 512:                       sen perustelujen mukaan tärkeänä, että ratkai-
23475:                                                         suja työsuojeluhallituksessa tehtäessä kyetään
23476:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ottamaan riittävästi huomioon niiden vaikutus
23477:         ryhtyä työsuojeluhallinnosta annetun           työelämään yleensä, minkä vuoksi käytännön
23478:         lain muuttamiseksi niin, että STK:n            työelämän tuntemuksen olisi mahdollisimman
23479:         edustaja ei voi osallistua työsuojelu-         hyvin oltava edustettuna työsuojeluhallituksen
23480:         hallituksen kollegion toimintaan?              toiminnassa.
23481:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriön asiasta työ-
23482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suojeluhallitukselta hankkiman lausunnon mu-
23483: vasti seuraavaa:                                        kaan työsuojeluhallituksen istunnon laajentami-
23484:    Työsuojeluhallinnosta annettua lakia (574/           sen edellä esitetty päätarkoitus ei ole kuiten-
23485: 72) muutettiin 12. 9. 1975 siten, että käsitel-         kaan käytännössä toteutunut. Tämä johtuu työ-
23486: täessä työsuojeluhallituksen istunnossa asioita,        suojeluhallituksen mukaan siitä, että työmark-
23487: jotka työsuojelun kehittämisen kannalta ovat           kinajärjestöt käsittelevät työsuojeluasioita eri
23488: periaatteellisesti merkittäviä ja laajakantoisia tai   yhteyksissä intressikysymyksenä, minkä vuoksi
23489: jotka koskevat työsuojelulainsäädännön täytän-          käytettävissä oleva työsuojelualan asiantunte-
23490: töönpanaan ja soveltamiseen liittyviä periaat-         mus on jäänyt hyödyntämättä. Työsuojeluhalli-
23491: teellisia kysymyksiä, asian käsittelemiseen             tuksen mielestä tilanteen korjaaminen edellyt-
23492: ottaa osaa, siten kuin asetuksella tarkemmin           täisi myös työsuojeluhallituksen toimivaltuuk-
23493: säädetään, yksi työnantajain ja yksi työntekijäin       sien tarkempaa määrittämistä siten, että alem-
23494: edustavimman keskusjärjestön esityksestä nimi-         manasteinen työsuojelunormitus annettaisiin
23495: tetty jäsen. Työsuojeluhallinnosta annetun ase-        työsuojeluhallituksen tehtäväksi.
23496: tuksen (372/73) mukaan asioita, joiden käsit-              Suomen Työnantajain Keskusliitolta saadun
23497: telemiseen työmarkkinajärjestöjen esityksestä          lausunnon mukaan voimassa olevan lain mu-
23498: nimitetyt jäsenet osallistuvat, ovat työsuojelu-       kainen työsuojeluhallituksen istunnon kokoon-
23499: hallinnon tavoitteita sekä yleisiä toimintaohjel-      pano on välttämätön työelämän asiantuntemuk-
23500: mia ja -ohjeita sekä työsuojeluhallinnon talous-        sen lisäämiseksi periaatteellisesti merkittäviä
23501: suunnitelmaa koskevat kysymykset. Työsuojelua          'kysymyksiä käsiteltäessä. Lisäksi STK katsoo,
23502: koskevien säännösten soveltamiseen ja täytän-          että nimetyn jäsenen läsnäolo muissakin kuin
23503: töönpanaan liittyvien määräysten ja ohjeiden           voimassa olevassa laissa luetelluissa kysymyk-
23504: käsittelemiseen nämä jäsenet ottavat osaa asian         sissä olisi tarpeen. Suomen Ammattiliittojen
23505: ollessa periaatteellinen. Lisäksi kyseiset jäsenet     Keskusjärjestö SAK pitää antamassaan lausun-
23506: ottavat osaa käsiteltäessä muille viranomaisille       nossa tärkeänä työntekijöiden vaikutusmahdol-
23507: annettavia lausuntoja ja esityksiä sekä muita          lisuuksien säilyttämistä käsiteltäessä asioita työ-
23508: asioita, joilla on periaatteellinen ja laajakantoi-     suojeluhallituksen istunnossa.
23509: neo merkitys ja jotka pääjohtaja määrää istun-             Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kan-
23510: nossa käsiteltäviksi.                                  sanedustaja Stenius-Kaukosen kirjallisessa kysy-
23511:                                              N:o 512                                              3
23512: 
23513: myksessä on kiinnitetty huomiota edellä esi-       raamaan tilanteen kehittymistä sekä ryhtymään
23514: tetyt lausunnot huomioon ottaen työsuojelun        asiassa mahdollisesti tarpeellisiin toimenpitei-
23515: kehittämisen kannalta keskeiseen asiaan. Tämän     siin.
23516: vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö tulee seu-
23517:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1983
23518: 
23519:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
23520: 4                                            1982 vp.
23521: 
23522: 
23523: 
23524: 
23525:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23526: 
23527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ar till andra myndigheter samt övriga ärenden
23528: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       av principiell och vittbärande betydelse, vilka
23529: av den 18 januari 1983 till vederbörande med-       generaldirektören förordnar att skall handläggas
23530: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     i plenum.
23531: av riksdagsledamoten Stenius-Kaukonen under-           Då regeringens proposition med förslag tili
23532: tecknade skriftliga spörsmål nr 512:                ändring av nämnda lag (nr 217/1974 rd.) av-
23533:                                                     läts ansåg man, att utvecklandet av arbetar-
23534:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skyddet som helhet förutsätter ett intimt
23535:        vidta för åstadkommande av en ändring        samarbete mellan arbetarskyddsstyrelsen och
23536:        av lagen om arbetarskyddsförvaltningen       arbetsmarknadsorganisationerna. Likaså ansåg
23537:        så, att AFC:s representant inte kan          man det enligt motiveringarna tili regeringens
23538:        delta i arbetet inom arbetarskyddsstyrel-    proposition vara viktigt, att man vid fattandet
23539:        sens kollegium?                              av beslut i ,arbetarskyddsstyrelsen i tillräcklig
23540:                                                     grad kan beakta dessas inverkan på arbetslivet
23541:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i allmänhet. Kännedomen om det praktiska
23542: samt anföra följande:                               arbetslivet borde därför vara så väl represen-
23543:    Lagen om arbetarskyddsförvaltningen (574/        terad som möjligt i arbetarskyddsstyrelsens
23544: 72) ändrades 12. 9. 1975 så, att då i arbetar-      verksamhet.
23545: skyddsstyrelsens plenum handläggs ärenden,             Enligt det utlåtande i saken som social- och
23546: vilka med hänsyn tili arbetarskyddets utveck-       hälsovårdsministeriet har inhämtat av arbetar-
23547: lande är principiellt betydelsefulla och vittbä-    skyddsstyrelsen har emellertid den ovan an-
23548: rande eller vilka berör principiella frågor i an-   förda huvudsakliga avsikten med utvidgningen
23549: slutning till verkställigheten och tillämpningen    av arbetarskyddsstyrelsens plenum inte för-
23550: av arbetarskyddslagstiftningen, deltar i ärendets   verkligats i praktiken. Detta beror enligt ar-
23551: handläggning, på sätt genom förordning när-         betarskyddsstyrelsen på att arbetsmarknads-
23552: mare stadgas, en på framställning av arbets-        organisationerna i olika sammanhang behandlar
23553: givarnas och en på framställning av arbets-          arbetarskyddsärenden som en intressefråga och
23554: tagarnas mest representativa centralorganisation    den tillbudsstående sakkunskapen på arbetar-
23555: utnämnd medlem. Enligt förordningen om              skyddets område har därför inte blivit utnytt-
23556: arbetarskyddsförvaltningen (3 72/7 3) är de         jad. Arbetarskyddsstyrelsen anser, att en korri-
23557: ärenden, i vars handläggning deltar de med-         gering av situationen också skulle förutsätta
23558: lemmar som utnämnts på framställning av              en noggrannare definition av arbetarskyddssty-
23559: arbetsmarknadsorganisationerna, frågor rörande      relsens befogenheter så, att en arbetarskydds-
23560: arbetarskyddsförvaltningens målsättningar samt       normering av lägre ordning skulle ges i upp-
23561: allmänna verksamhetsprogram och -anvisningar         drag åt arbetarskyddsstyrelsen.
23562: samt frågor rörande arbetarskyddsförvaltning-           Enligt ett utlåtande av Arbetsgivarnas i
23563: ens ekonomiplan. I handläggningen av bestäm-        Finland Centralförbund är en sådan samman-
23564: melser och anvisningar i anslutning till tillämp-    sättning av arbetarskyddsstyrelsens plenum som
23565: ningen och verkställigheten av stadgandena          föreskrivs i gällande lag nödvändig för att öka
23566: rörande arbetarskyddet deltar dessa medlem-          sakkunskapen i fråga om arbetslivet vid be-
23567: mar då saken är av principiell betydelse. Dess-      handlingen av principiellt betydelsefulla frågor.
23568: utom deltar ifrågavarande medlemmar, då vid          Dessutom anser AFC, att det vore av nöden
23569: plenum handläggs utlåtanden och framställning-       att en utsedd medlem är närvarande även vid
23570:                                               N:o 512                                              5
23571: 
23572: behandling av andra ärenden än de som har           riksdagsledamoten Stenius-Kaukonens skriftliga
23573: uppräknats i gällande lag. Finlands Fackför-        spörsmål fästs uppmärksamhet vid en fråga,
23574: bunds Centralorganisation FFC framhåller i          som - med beaktande av ovan anförda ut-
23575: sitt utlåtande, att det är viktigt att bevara       låtanden - är viktig för arbetarskyddets ut-
23576: arbetstagarnas påverkningsmöjligheter vid be-       veckling. Med anledning härav kommer social-
23577: handling av ärenden i arbetarskyddsstyrelsens       och hälsovårdsministeriet att följa situationens
23578: plenum.                                             utveckling samt vidta eventuellt nödvändiga åt-
23579:    Enligt social- och hälsovårdsministeriet har i   gärder.
23580:      Helsingfors den 22 februari 1983
23581: 
23582:                                                     Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
23583: 
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 0883002771
23588:                                               1982 vp.
23589: 
23590: Kirjallinen kysymys n:o 513
23591: 
23592: 
23593: 
23594: 
23595:                                   Tuominen: Urheiluseurojen ja urheilijoiden verottamisesta
23596: 
23597: 
23598:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23599: 
23600:     Vuoden 1979 verolainsäädännön muutosten              Lisäksi voidaan todeta, että maahamme ei
23601: jälkeen monen valtakunnantason urheiluseuran         ole kyetty luomaan yhtenäistä käytäntöä urhei-
23602: nimi on liitetty veroepäselvyyksiin. Seurailta       lijain verotuksessa, vaan verolautakuntien tul-
23603: ollaan perimässä jälkikannolla vuosina 1975-         kinnat poikkeavat suuresti esimerkiksi pelaajien
23604: 81 suorittamatta jääneitä ennakonpidätyksiä, ja      kulukorvausten hyväksymiskäytännön osalta.
23605: myös urheilijoille on määrätty huomattavia jäl-      Eron on todettu paikallisesta näkemyksestä riip-
23606: kiveroja.                                            puen olevan jopa 2-3-kertainen hyväksyttyjen
23607:     Keskeisenä syynä tapahtuneeseen pidetään         vähennysten suuruuden suhteen, mikä ei var-
23608: sitä, että säännökset urheilijoiden palkkioiden      mastikaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
23609: verotuksesta eivät ole olleet urheiluseuroissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23610: täysin tunnettuja. Tämä on seurausta mm. liian       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23611: vähäisestä, jopa olemattomasta tiedottamisesta       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23612: niin verottajan kuin urheilun keskusjärjestöjen-     vaksi seuraavan kysymyksen:
23613: kin taholta, sekä toisaalta harrastustoimintaan
23614: liittyvästä "amatööriydestä" asioiden hoidossa.                Onko Hallitus tietoinen, että meneil-
23615: Myös se, että aina viime vuosiin saakka veron-              lään oleva jälkiverotus kohtelee paikka-
23616: tarkastus on urheiluseurojen osalta ollut sattu-            kunnittain eri tavoin joukkueurheilua
23617: manvaraista, jopa 5-7 vuoden välein tapah-                  harrastavia urheiluseuroja ja urheilijoita,
23618:  tuvaa, lienee eräs syy suurien rästien syntymi-            ja jos on,
23619: seen.                                                          mitä Hallitus aikoo tehdä yhtenäisen
23620:     Edellä todetun seurausvaikutus on, että useat           ja kohtuullisen verotuskäytännön aikaan-
23621: valtakunnantason joukkueurheilua harrastavat                saamiseksi urheiluseurojen ja urheilijoi-
23622:  seurat ja niiden pelaajat ovat joutuneen suu-              den osalta?
23623:  riin vaikeuksiin jälkiveron takia. Tämä taas vai-
23624:  kt,ttaa negatiivisesti seurojen toimintaan ja
23625:  niissä tapahtuvaan nuorisotyöhön.
23626:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
23627: 
23628:                                            Risto Tuominen
23629: 
23630: 
23631: 
23632: 
23633: 0883002173
23634: 2                                             1982 vp.
23635: 
23636: 
23637: 
23638: 
23639:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23640: 
23641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksen järjestämisestä. Verohallituksen tiedot-
23642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teessa Ennakkoperintä 1/1977 annettiin urhei-
23643: olette 18 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           lijalle maksetuista palkkioista toimitettavasta
23644: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ennakonpidätyksestä ohjeet, jotka pääperiaat-
23645: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        teiltaan ovat edelleen voimassa. Siltä osin kuin
23646: edustaja Tuomisen näin kuuluvasta kirjallisesta      oikeuskäytännössä on syntynyt annetuista oh-
23647: kysymyksestä n:o 513:                                jeista poikkeavia tulkintoja, ei verotus- ja mak-
23648:                                                      suunpanotoimenpiteisiin ole ryhdytty takautu-
23649:           Onko Hallitus tietoinen, että meneil-      vasti.                                     ·
23650:        lään oleva jälkiverotus kohtelee paikka-          Mitä yksittäisille urheilijoille hyväksyttyihin
23651:        kunnittain eri tavoin joukkueurheilua         kuluvähennyksiin tulee, niin näiden kohdalla
23652:        harrastavia urheiluseuroja ja urheilijoita,   kysymys on ensi sijassa urheilijan kustannuksis-
23653:        ja jos on,                                    taan esittämästä näytöstä, jonka arvioiminen
23654:           mitä Hallitus aikoo tehdä yhtenäisen       nykyisen lainsäädäntömme mukaan kuuluu ni-
23655:        ja kohtuullisen verotuskäytännön aikaan-      menomaan verolautakunnan tehtäviin.
23656:        saamiseksi urheiluseurojen ja urheilijoi-         Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden
23657:        den osalta?                                   alkupuolella työryhmän kartoittamaan urheilu-
23658:                                                      seurojen ja urheilijoiden verotuksessa olevia
23659:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         epäkohtia sekä tekemään ehdotuksensa epäkoh-
23660: vasti seuraavaa:                                     tien poistamiseksi. Työryhmä totesi muistios-
23661:                                                      saan, että nykyiset verotussäännökset huonosti
23662:    Urheiluseuroihin viime vuosien aikana koh-        soveltuvat urheilijoiden verotukseen sekä ettei
23663: distuneet maksuunpanotoimenpiteet ovat valta-        verotuskäytäntökään ole vielä urheilijoiden koh-
23664: osassa tapauksia aiheutuneet laiminlyönneistä,       dalla niin vakiintunut, että sen pohjalta voitai-
23665: joita tuskin voidaan pitää säännösten tuntemat-      siin antaa selkeitä ohjeita urheiluseuroille ja
23666: tomuudesta tai tulkinnanvaraisuudesta johtu-         urheilijoille. Tämän johdosta urheilun keskus-
23667: vina. Kysymys on ollut selvistä urheilijan palk-     järjestöt ehdottivatkin, että verohallitus laatisi
23668: kioista, joita on maksettu joko kokonaan kirjan-     erityisen urheilun verotusta koskevan muistion.
23669: pidon ulkopuolella tai erilaisten kulukorvausten         Työryhmän ehdotukset ovat olleet lausun-
23670: nimillä. T arbstukset ja maksuunpanot ovat           nolla, mutta niitä ei vielä ole ehditty valmis-
23671: kohdistuneet pääasiassa seuroihin, joiden toimi-     tella päätösasteella. Tarkoitus on muokata ehdo-
23672: henkilöiden ja johtoelimissä toimivien voidaan       tuksia siten, että ne ovat sopusoinnussa eri
23673: yhteiskunnallisen asemansa ja muun toimintansa       tulonsaajaryhmien tasapuolisen verotuskohtelun
23674: perusteella otaksua olevan tietoisia tulon veron-    ja verotuksen yksinkertaistamistavoitteiden
23675: alaisuutta ja kirjanpitovelvollisuutta koskevista    kanssa. Urheiluseurojen ja urheilijoiden vero-
23676: yleisistä säännöksistä.                              tusta koskeva asia näin ollen on tällä hetkellä
23677:    Vuonna 1976 tapahtuneen urheilijoiden palk-       valmistelun alaisena. Tässä valmistelussa pyri-
23678: kioita koskeneen ennakkoperintälain muutoksen        tiiän siihen, että urheiluseurojen ja urheilijoiden
23679: yhteydessä verohallituksen ja urheilujärjestöjen     verotus yhtenäistyy ja kohtuuttomuudet samalla
23680: välillä käytiin neuvotteluja muun ohessa tiedo-      voidaan välttää.
23681:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
23682: 
23683:                                                                              Ministeri Jermu Laine
23684:                                             N:o 513                                                3
23685: 
23686: 
23687: 
23688: 
23689:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23690: 
23691:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      1977 gavs direktiv om den förskottsinnehåll-
23692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ning som skall verkställas på idrottsmäns arvo-
23693: velse av den 18 januari 1983 tili vederbörande     den. De ledande principerna i dessa direktiv
23694: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     gäller fortfarande. Tili de delar som rättspraxis
23695: jande av riksdagsman Tuominen undertecknade        kommit att avvika från de givna direktiven,
23696: spörsmål nr 513:                                   har man inte retroaktivt vidtagit beskattnings-
23697:                                                    eller debiteringsåtgärder.
23698:           Är Regeringen medveten om, att den          Vad kostnadsavdrag, godkända för enskilda
23699:        pågående efterbeskattningen ortsvis be-     idrottsmän, beträffar, är det i första hand
23700:        handlar idrottsföreningar och idrottsmän    fråga om att idrottsmannen kan förebringa
23701:        som idkar lagsport olika, och om så är      bevis på sina kostnader. Prövningen ankommer
23702:        fallet,                                     här, enligt vår nuvarande lagstiftning, uttryck-
23703:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ligen på skattenämnden.
23704:        ta för åstadkommande av en förenhet-           Finansministeriet tilisatte i början av senaste
23705:        ligad och skälig besbttningspraxis för      år en arbetsgrupp med uppgift att kartlägga
23706:        idrottsföreningarnas och idrottsmännens     missförhållandena i beskattningen av idrotts-
23707:        del?                                        föreningar och idrottsmän samt att framlägga
23708:                                                    förslag tili avlägsnande av dessa missförhållan-
23709:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den. Arbetsgruppen konstaterade i sin prome-
23710: samt anföra följande:                              moria att nuvarande beskattningsbestämmelser
23711:    De debiteringsåtgärder som under de senaste     är svåra att tiliämpa vid beskattningen av
23712: åren inriktats på idrottsföreningar har i de       idrottsmän samt att beskattningspraxis inte
23713: flesta fall förorsakats av försummelser, som       ännu för idrottsmännens del har stabiliserat sig
23714: lmappast kan anses ha föranletts av okunskap       så, att man på basen av den skulle kunna ge
23715: om bestämmelserna eller av att bestämmelserna      direktiv åt idrottsföreningarna och idrottsmän-
23716: skulle lämna rum för tolkning. Det har varit       nen. Som en följd härav föreslog också idrot-
23717: fråga om rena arvoden åt idrottare. Dessa har      tens centralorganisationer att skattestyrelsen
23718: utbetalats antingen helt utanför bokföringen       skulle utarbeta en speciell promemoria om id-
23719: eller under namnet av olika kostnadsersätt-        rottsbeska ttningen.
23720: ningar. Granskningarna och debiteringarna har         Arbetsgruppens förslag har varit på remiss,
23721: huvudsakligen berört föreningar, vilkas funk-       men man har unnu inte hunnit bereda dem på
23722: tionärer och aktiva i ledande organ på basen       beslutsstadiet. Avsikten är att utforma förslagen
23723: av sin samhälleliga ställning och övriga verk-     så, att de harmonierar med den beskattnings-
23724: samhet kan antas känna tili de allmänna be-        mässigt opartiska behandlingen av olika in-
23725: stämmelserna om skattepliktig inkomst och          komsttagargrupper samt med strävandena att
23726: bokföringsskyldighet.                              förenkla beskattningen. Frågan om beskatt-
23727:     I samband med den år 1976 företagna änd-       ningen av idrottsföreningar och idrottsmän är
23728:  ring av lagen om förskottsuppbörd, som gällde      sålunda för närvarande under beredning. I den-
23729: idrottsmäns arvoden, fördes förhandlingar mel-      na beredning strävar man tili att beskattningen
23730: lan skattestyrelsen och idrottsorganisationerna    av idrottsföreningarna och idrottsmännen skall
23731:  angående bl.a. ordnandet av informationen. I       kunna förenhetligas och en skälig beskattnings-
23732:  skattestyrelsens cirkulär Förskottsuppbörden 1/    praxis garanteras.
23733:    Helsingfors den 10 februari 1983
23734: 
23735:                                                                            Minister Jermu Laine
23736:                                              1982 vp.
23737: 
23738: Kirjallinen kysymys n:o 514
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 
23743:                                  Tuovinen:   Työttömyysturvajärjestelmän    epäkohtien   poistami-
23744:                                     sesta
23745: 
23746: 
23747:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23748: 
23749:    Yhteiskunnan tulisi huolehtia jäsentensä toi-   säilä.   Työttömyysturvan kokonaisuudistuk-
23750: meentulosta kaikissa olosuhteissa, myös työttö-    seen tähtäävää lakiesitystä ei kuitenkaan edus-
23751: myyden kohdatessa. On kuitenkin todettava,         kuntaan ole toistaiseksi saatu.
23752: että nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23753: vanhentunut ja turvan reaaliarvo on ajan mit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
23754: taan alentunut. Se ei pysty käytännössä enää       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23755: takaamaan työttömille riittävää toimeentuloa.      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23756: Myös työttömyysturvan hakemis- ja ratkaisu-        sen:
23757: menettely! ovat nykyään varsin monimutkaisia                  Onko Hallitus tietoinen nykyiseen
23758: ja hitaita, minkä seurauksena työttömien ase-              työttömien toimeentuloturvaan liittyvis-
23759: ma edelleen vaikeutuu.                                     tä monista epäkohdista, ja jos on,
23760:    Työttömien toimeentuloturvan uudistaminen                  aikooko Hallitus antaa vielä nykyi-
23761: on ollut vireillä useiden vuosien ajan. Viimek-            selle eduskunnalle esityksen työttö-
23762: si sitä on selvitelty erityisessä toimikunnas-             myysturvajärjestelmän    kokonaisuudis-
23763: sa, joka jätti mietintönsä vuoden 1982 ke-                 tukseksi?
23764:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
23765: 
23766:                                         Jouko Tuovinen
23767: 
23768: 
23769: 
23770: 
23771: 0883002782
23772: 2                                           1982 vp.
23773: 
23774: 
23775: 
23776: 
23777:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23778: 
23779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         sen mukaan työttömyysajan toimeentuloturvan
23780: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      jälkeenjääneisyys on sosiaaliturvamme kiireim-
23781: hemies, olette 18 päivänä tammikuuta 1983          min korjattava epäkohta. Työttömyysturvajär-
23782: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      jestelmän kokonaisuudistuksen lykkääminen ta-
23783: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    pahtuu pitkäaikaistyöttömien ja pienituloisten
23784: kansanedustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvas-       työttömien kustannuksella, joita nettoavustus-
23785: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 514:             järjestelmä sortaa.
23786:                                                        Työttömyysturvatoimikunta jätti mietintönsä
23787:           Onko Hallitus tietoinen nykyiseen        sosiaali- ja terveysministeriölle 16 päivänä hei-
23788:        työttömien toimeentuloturvaan liittyvis-    näkuuta 1982. Välittömästi tämän jälkeen mie-
23789:        tä monista epäkohdista, ja jos on,          tintö lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle.
23790:           aikooko Hallitus antaa vielä nykyi-       Lausunnot pyydettiin 15 päivään syyskuuta
23791:        selle eduskunnalle esityksen työttö-         1982 mennessä. Tämän jälkeen sosiaali- ja ter-
23792:        myysturvajärjestelmän   kokonaisuudis-      veysministeriö ryhtyi heti toimenpiteisiin työt-
23793:        tukseksi?                                   tömyysturvatoimikunnan esittämän lainvalmis-
23794:                                                    telutyöryhmän asettamiseksi. Työryhmän teh-
23795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tävistä ja kokoonpanosta sosiaali- ja terveys-
23796: taen seuraavaa:                                    ministeriössä valmisteltiin järjestelmän osapuo-
23797:    V altakunnallisista työttömyyskassoista anne-   lille lähes 20 ehdotusta. Asiassa ilmenneiden
23798: tun lain 16 §:n mukaan, jos yleinen palkka-         erimielisyyksien johdosta työryhmä onnistuttiin
23799: taso olennaisesti muuttuu, valtioneuvostolla        asettamaan vasta 13 päivänä joulukuuta 1982.
23800: on oikeus muuttaa päiväavustuksen määriä           Vaikka työryhmän tehtävät ovat monilukuiset
23801: suhteellisesti uutta palkkatason muutosta vas-      käsittäen lähes kaikki uuden työttömyysturva-
23802: taaviksi. Ongelmana päiväavustusten korotuk-        järjestelmän rakenteelliset tekijät, niin työryh-
23803: sissa on ristiriita, joka syntyy nettoetuuksien    män määräaika asetettiin lyhyeksi, 31 päivään
23804: korottamisesta bruttoansiota mittaavan indek-       maaliskuuta 1983. Lyhyellä määräajalla pyrit-
23805: sin mukaan. Käytännössä tämä ristiriita on          tiin varmistamaan se, että työttömyysturvajär-
23806: johtanut siihen, että etuuksien palkkatasoko-       jestelmän kokonaisuudistus on mahdollista to-
23807: rotuksia ei ole voitu toteuttaa täysimääräisi-      teuttaa vuoden 1984 alusta lukien, mikäli vie-
23808: nä. Palkkatason nousu lain voimaantulohetkes-       lä avoinna olevista kysymyksistä voidaan so-
23809: tä on yli 40 % suurempi kuin tähänastiset           pia. Hallitus toteaa kuitenkin, ettei sillä ajan
23810: korotukset. Mikäli korotukset olisi toteutettu      niukkuuden takia ole mahdollisuuksia antaa
23811: täysimääräisinä, antaisi avustus alemmilla palk-   nykyiselle eduskunnalle esitetystä työttömyys-
23812: katasoilla paremman toimeentulon kuin työn-         turvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi.
23813:  teko. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityk-
23814:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1983
23815: 
23816:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
23817:                                             N:o 514                                               3
23818: 
23819: 
23820: 
23821: 
23822:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23823: 
23824:   l det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-        socialskydd som snabbast borde rättas tili. När
23825: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             totalreformen av systemet för utkomstskydd
23826: skrivelse av den 18 januari 1983 tili veder-       vid arbetslöshet uppskjuts sker detta på be-
23827: börande medlem av statsrådet översänt av-          kostnad av långvarigt arbetslösa och arbetslösa
23828: skrift av följande av riksdagsman Jouko Tuo-       med låg inkomst vilka diskrimineras genom
23829: vinen undertecknade spörsmål nr 514:               systemet med nettounderstöd.
23830:                                                       Kommissionen för trygghet mot arbetslös-
23831:           Är Regeringen medveten om de             het lämnade sitt betänkande tili social- och
23832:        många missförhållanden som ansluter         hälsovårdsministeriet den 16 juli 1982. Ome-
23833:        sig tili det nuvarande utkomstskyddet       delbart därpå sändes betänkandet ut på en
23834:        för arbetslösa, och om så är,               omfattande remiss. Utlåtandena inbegärdes tili
23835:            har Regeringen för avsikt att ännu      den 15 september 1982. Efter detta vidtog
23836:        tili den nuvarande riksdagen avlåta en      social- och hälsovårdsministeriet genast åtgär-
23837:        proposition om en totalreform av det        der för att tilisätta den lagberedningsarbets-
23838:        nuvarande systemet för utkomstskydd         grupp som kommissionen för trygghet mot ar-
23839:        vid arbetslöshet?                           betslöshet föreslagit. Beträffande arbetsgrup-
23840:                                                    pens uppgifter och sammansättning utarbeta-
23841:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      des i social- och hälsovårdsministeriet för de
23842: samt anföra följande:                              olika parterna i systemet nästan 20 förslag.
23843:     Enligt 16 § lagen om riksomfattande ar-        På grund av de meningsskiljaktigheter som
23844:  betslöshetskassor äger statsrådet rätt att, om    konstaterats i ärendet lyckades man tillsätta ar-
23845: den allmänna lönenivån undergår väsentlig för-     betsgruppen först den 13 december 1982.
23846: ändring, ändra dagunderstödets belopp i enlig-     Fastän arbetsgruppens uppgifter är många och
23847: het med den nya förändringen av lönenivån.         omfattar nästan alla de strukturella faktorer-
23848: Problemet vid höjningen av dagunderstöden          na i det nya systemet för utkomstskydd vid
23849: är den konflikt som uppstår, då nettoförmå-        arbetslöshet, gavs arbetsgruppen en kort man-
23850: nerna skall höjas enligt ett index som mäter       dattid, fram tili den 31 mars 1983. Genom
23851: bruttoinkomsten. 1 praktiken har denna kon-        den korta mandattiden strävade man att sä-
23852: flikt lett tili, att höjningarna av förmånerna     kerställa att totalreformen av systemet för
23853:  enligt lönenivån inte har kunnat genomföras       utkomstskydd vid arbetslöshet skall kunna ge-
23854: tili fullt belopp. Sedan lagen trädde i kraft      nomföras från och med ingången av år 1984,
23855: har lönenivån stigit 40 % mera än höjningarna      om man kan komma överens om de ännu
23856: hittilis. Om höjningarna skulle ha genomförts      öppna frågorna. Regeringen konstaterar dock
23857: tili fullt belopp skulle understödet på de lägre    att den inte på grund av den knappa tiden
23858: lönenivåerna ge en bättre utkomst än arbete.       har möjligheter att tili den nuvarande riks-
23859: Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-     dagen avlåta en proposition om en totalre-
23860: fattning är eftersläpningen i utkomstskyddet för   form av systemet för utkomstskydd vid ar-
23861: arbetslöshetstiden det missförhållande i vårt      betslöshet.
23862:      Helsingfors den 18 februari 1983
23863: 
23864:                                                 Social- och hälsovårdsminister Vappu Taipale
23865:                       j
23866:                      j
23867:                     j
23868:                    j
23869:                  j
23870:                 j
23871:                j
23872:                j
23873:               j
23874:              j
23875:            j
23876:           j
23877:          j
23878:          j
23879:         j
23880:        j
23881:       j
23882:      j
23883:    j
23884:   j
23885:  j
23886:  j
23887: j
23888:                                              1982 vp.
23889: 
23890: Kirjallinen kysymys n:o 515
23891: 
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                  Tennilä: Uusien tietöiden aloittamisesta Ranuan kunnassa
23896: 
23897: 
23898:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23899: 
23900:    Ranuan kunnassa Lapissa on tällä hetkellä          Ranuan kunnan alueella työttömyyden tor-
23901: käynnissä vain yksi tietyö. Toijan paikallistien    juminen edellyttää välttämättä valtiovallan toi-
23902: parantaminen saadaan kuitenkin loppuun syys-        mia ja siksi esitänkin edellä olevaan ja valtio-
23903: kuussa. Sen jälkeen kunnan alueella ei olisi        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
23904: tietöitä.                                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23905:    TVL:n Lapin piirillä on kyllä valmiudet          vaksi seuraavan kysymyksen:
23906: aloittaa syksyllä 12,5 kilometrin mittaisen sora-
23907: tieosuuden parantaminen välillä Pohjaslahti-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23908: Juotas. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan kui-            ryhtyä uusien tietöiden aloittamiseksi
23909: tenkin uusia rahoituspäätöksiä. Tietyön aloitta-           Ranuan kunnassa?
23910: minen työllistäisi keskimäärin 15 miestä.
23911:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1983
23912: 
23913:                                        Esko-Juhani Tennilä
23914: 
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 0883002793
23919: 2
23920: 
23921: 
23922: 
23923: 
23924:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23925: 
23926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          ottamatta. Päällysteen teko ei sovellu syksyllä
23927: n1ainit!UsSa ·tarkoituksessa >elet41e ''re; Herra Pu-    tehtäväksi, vaan j}iä semaavaan kesään. Myös
23928: ~ies;:,~ la1iet<tänyt' , 1'8 . :päi~nå tammikuuta
23929:                                        J                 k'unnan keskystassa sijaitsevien ·~irkkotieri ja
23930: rY8J 'paivätyn :kirjelmiinne: '0hella vaitieneuvos-      Keskustien.::kevyen•··mk.enteerf··•väyläf; .• valm!sti:t~
23931: ton ..asianomaiselle' jäsenelle 'jäljennöksen ·kan~      vat syksyyn mennessä: ·
23932: sanedustaja' Esko-Juhani Tennilän näin kuulu-               Näin ollen tällä hetkellä tiedossa ei ole sel-
23933: vasta kirjallisesta kysytnyksesdi n:o 515:               laista rahoitusta, jolla uusia kohteita Ranualla
23934:                                                          voitaisiin syksyllä 1983 aloittaa. Mikäli syk-
23935:         ..... Mi~in .to~ppiteisi~n, Hallitus aikoo       sylle katsotaan tarpeelliseksi laatia lisätyöllisyys-
23936:       , :ryhty~ l.fUSi<::fi: tietöiden 11loittamiseksi   ohjelma, tulee siihen tieviranomaisten mielestä
23937:         Ranuan kunnassa.? ....                           ensisijassa sisällyttää sellaisia keskeneräisiä koh-
23938:                                                          teita, joilla on syksyllä rahoitusvajausta, ja vas-
23939:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta sen jälkeen harkita uusien kohteiden aloitta-
23940: vasti seuraavaa:                                         mista.
23941:    Valtioneuvosto on 20. 1. 1983 hyväksynyt                 Seuraavana kohteena Ranualla on tie- ja vesi-
23942: vuonna 1983 noudatettavan työohjelman ja                 rakennuslaitoksella tarkoitus toteuttaa kysymyk-
23943: työllisyystyöohjelman. Ohjelmiin ei sisälly              sessä mainittu Pohjaslahti-Juotas-tie, jonka
23944: uusia tietöitä Ranualla syksyllä 1983.                   suunnitelmat on jo vahvistettu. Tienpidon toi-
23945:   Työohjelmaan sisältyy talvella ja kesällä to-          menpideohjelmassa hanke on ajoitettu vuosiksi
23946: teutettava Toijanjärven paikallistien rakentami-         1984-85.
23947: nen, joka valmistuu öljysorapäällystettä lukuun
23948:       Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1983
23949: 
23950:                                                                          Liikenneministeri Reino Breilin
23951:                                            N:o 515                                              3
23952: 
23953: 
23954: 
23955: 
23956:                          Tili Riksdagens Herr Talman
23957: 
23958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     göra beläggningen på hösten utan arbetet får
23959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        vänta tili följande sommar. Också de i centrum
23960: velse av den 18 januari 1983 tili vederbörande   av kommunen belägna lederna för lätt trafik,
23961: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   Kirkkotie och Keskustie, blir färdiga tili hös-
23962: jande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä un-     t,en.
23963: dertecknade skriftliga spörsmål nr 515:             För närvarande har man således inte känne-
23964:                                                  dom om någon finansiering som skulle göra
23965:          Vilka åtgärder har Regeringen för       det möjligt att börja på nya objekt i Ranm1
23966:        avsikt att vidta för inledande av nya     hösten 1983. Om det anses nödvändigt att
23967:        vägarbeten i Ranua kommun?                för hösten utarbeta ett tiliäggssysselsättnings-
23968:                                                  program borde detta enligt vägmyndigheterna
23969:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    i första hand innehålla sådana halvfärdiga ob-
23970: samt anföra följande:                            jekt för vilka det på hösten råder ett finan-
23971:    Statsrådet har 20. 1. 1983 godkänt det ar-    sieringsunderskott och först därefter kan man
23972: betsprogram och sysselsättningsarbetsprogram     pröva om nya objekt kan påbörjas.
23973: som skall följas år 1983. 1 programmen ingår        Som följande objekt i Ranua har väg- och
23974: inga nya vägarbeten i Ranua hösten 1983.         vattenbyggnadsverket för avsikt att bygga den
23975:    1 arbetsprogrammet ingår Toijanjärvi bygde-   i spörsmålet nämnda vägen Pohjaslahti-Juotas
23976: väg som skall byggas under vintern och som-      för viiken planerna redan är fastställda. 1 väg-
23977: maren och som blir färdig med undantag av        hållningens åtgärdsprogram har projektet för-
23978: oljegrusbeläggningen. Det är inte lämpligt att   lagts tili åren 1984-85.
23979:      Helsingforsden 15 februari 1983
23980: 
23981:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
23982:                                                 1982 vp.
23983: 
23984: Kirj.allinen kysymys n:o 516
23985: 
23986: 
23987: 
23988: 
23989:                                     Saarikoski: Liikenneministeriön suunnitelmista tavaraliikenteen
23990:                                        siirtämiseksi maanteiltä rautateille
23991: 
23992: 
23993:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23994: 
23995:    Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-            Liikenneministeriön keskipitkän tä 11täyksen
23996: massa vuosille 1984-88 on liikennepolitiikan            suunnitelman toteuttaminen maantieliikenteen
23997: yleiseksi toimintalinjaksi esitetty mm. pitkä-          verotusta kiristämällä ei suinkaan merkitsisi
23998: matkaisen, raskaan tavaraliikenteen siirtäminen         automaattisesti     tavaraliikenteen   siirtymistä
23999: rautateille ja vesiteille. Tähän sanotaan olevan        maantieltä kiskoille, sillä kuljetusmuotojen työn-
24000: selvät tie- ja liikennepoliittiset perusteet. Väite-    jako on muotoutunut vuosien kuluessa luonnol-
24001: tään, että kuorma-autojen perävaunuyhdistel-            lisen, asiakkaan tarkoituksiin parhaiten sopivan
24002: mät vastaisivat tienpidolle aiheuttamistaan kus-        kuljetusmuodon valinnan pohjalta.
24003: tannuksista vain 40-60-prosenttise3ti.                     Kuorma-autoliikenne kuljettaa TVH:n tutki-
24004:    Samalla kuitenkin myönnetään, että tie!ms-           musten mukaan nykyisin yli 90 prosenttia kai-
24005: tannusten kohdistaminen eri liikennelajeille on         kista kotimaan tavaraliikenteen tavaramääristä.
24006: vaikeata, ja tästä johtuen täsmällisiä tietoja          Joidenkin tavaralajien, kuten esim. maa-ainesten
24007: niin sanotusta kustannusvastaavuudesta on vai-          ja elintarvikkeiden osalta kuorma-autoliikenteen
24008: keata esittää. Suunnitelman keskeiseksi argu-           osuus lähentelee 100 prosenttia.
24009: mentiksi otettu perävaunuyhdistelmän kustan-               Kilpailutilanteen muuttaminen pakkokeinoin
24010: nusvastaavuusluku ei pidä paikkaansa. Moot-            pääkuljetusmuodollemme lisärasitteita määräten
24011: toriajoneuvotoimikunta totesi jo vuonna 19'/ 5          olisi erityisen arveluttavaa kehitysalueiden ja
24012: raskaimmankin ajoneuvoyhdistelmän vastaavan             syrjäseutujen kannalta, sillä rautatieverkoston
24013: kus tannuksis taan.                                    pituus maassamme on ainoastaan 6 000 kilo-
24014:    Virheelliseen kustannusvastaavuuspäätelmäi:n        metriä, kun taas autolla-ajokelpoisia teitä ja
24015: liikenneministeriön suunnitelmassa on pää.lytty        katuja maassamme on lähes 200 000 kilometriä.
24016: huomioimaila liikenteeltä kerättäviksi veroiksi            Liikenneministeriön keskipitkän ai!caväLn
24017: ja maksuiksi ainoastaan polttoainevero ja moot-        suunnitelman pyrkimys suosia verotuskeinoin
24018: toriajoneuvovero. Suunnitelman laskelmissa ei          rautatieliikennettä poikkeaa taysm teolli~uu
24019: valtion tuloiksi ole otettu lainkaan esimer-           temme äskettäin esittämistä näkemyksistä. Juu-
24020: kiksi liikevaihtoveroa ajoneuvoista, varaosista        ri julkistamassaan tavaraliikennettä koskevassa
24021: ja korjaamotoiminnasta eikä vakuutusmaksu-             keskustelumuistiossa teollisuus esittää, että kul-
24022: veroa, tulleja, leimaveroa eikä myöskään neste-        jetusmuotojen työnjakoa tulee eteenkinpäin ke-
24023: mäisten     polttoaineiden      varmuusvarastointi-    hittää valinnanvapauden pohjalta. Se antaa
24024: maksua.                                                käyttäjille mahdollisuuden kuljetu~ten onti-
24025:    Toisaalta tieliikenteen menoksi on laskel-          mointiin ja johtaa myös yhteiskunnalle edulli-
24026: missa otettu valtion tienpitomenojen ja liiken-        siin liikennekustannusratkaisuihin.
24027: teen hallinto- ja valvontamenojen lisäksi 2 mil-           Liikenneministeriön rautatieliikennettä suosi-
24028: jardia markkaa kuntien katumenoja, jotka eivät         vaan ja maamme johtavaa tavarankuljetusmuo-
24029: hallinnollisesti kuulu liikenneministeriön hal-        toa, maantieliikennettä, sortavaan suunnitel-
24030: linnonalaan ja jotka rahoitetaan yhteisin kun-         maan sisältyy myös ilmeinen ristiriita.
24031: nallisverovaroin ja kiinteistöjen omistajilta pe-          Samalla kun halutaan maantieliikenteen ve-
24032: rittävin korvauksin.                                   rotusta kiristämällä ohjata kuljetuksia rauta-
24033:    Kokonaisuudessaan tieliikenteeltä kerättävkn        teille, todetaan tarvittavan junakuljetuwerkkoa
24034: verojen ja maksujen ylijäämä lähentelee 5 mil-         täydentämään autokulietusverkkoa, jollainen tu-
24035: jardia markkaa.                                        lisi suunnitelman mukaan kehittää pääosiltaan
24036: 08830028C4
24037: 2                                             1982 vp.
24038: 
24039: VR:n omasta ja Pohjolan Liikenteen autoka-                 mällisten tietojen pohjalta tehtyihin
24040: lustosta. Näin siitäkin huolimatta, että jo ole-           johtopäätöksiin ja johtaisi kuljetuskus-
24041: massa olevassa ammattimaisessa kuorma-auto-                tannusten kasvuun ja teollisuutemme
24042: liikenteessä on huomattavasti kapasiteettia va-            kilpailukyvyn heikkenemiseen sekä on
24043: jaakäytössä.                                               tavoitteiltaan täysin päinvastainen kuin
24044:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         teollisuus edellyttää, ja jos on,
24045: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24046: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            turvatakseen kuljetusmuotojen tasa-ar-
24047: seuraavan kysymyksen:                                      von ja vapaan kehittymisen ja kuljetus-
24048:                                                            ten tarvitsijoille mahdollisuuden valita
24049:          Onko Hallitus tietoinen, että liiken-             tarkoitukseensa parhaiten soveltuvan ja
24050:        neministeriön laatima toimintasuunnitel-            edullisimman kuljetustavan?
24051:        ma vuosiksi 1984-88 perustuu epätäs-
24052:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1983
24053: 
24054:                                         Helge Saarikoski
24055:                                                N:o 516                                                3
24056: 
24057: 
24058: 
24059: 
24060:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24061: 
24062:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      ma-autoliikenteen verotusta. Myös linja-auto-
24063: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        jen kuluvastaavuus on tienpidon osalta huono
24064: hemies, lähettänyt 19 päivänä tammikuuta              niille annetusta veronpalautuksesta johtuen. Lii-
24065: 1983 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvos-        kenneministeriön mielestä tämä palautus on
24066: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        kuitenkin edelleen perusteltu."
24067: sanedustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta            "Valtionrautateiden tariffipoliittisena tavoit-
24068: kirjallisesta kysymyksestä n:o 516:                   teena on nostaa tariffeja vuosittain 1 %-yksi-
24069:                                                       köllä yli laitoksen hintatasokehityksen. Henki-
24070:           Onko Hallitus tietoinen, että liiken-       löliikenteessä korotus saattaa joinakin vuosina
24071:        neministeriön laatima toimintasuunnitel-       olla tätä suurempi ja lyhytmatkaisessa henkilö-
24072:        ma vuosiksi 1984-88 perustuu epätäs-           liikenteessä otetaan huomioon myös linja-auto-
24073:        mällisten tietojen pohjalta tehtyihin          liikenteen tariffitaso. Osa valtionrautateiden'
24074:        johtopäätöksiin ja johtaisi kuljetuskus-       alijäämästä on liikenneministeriön mielestä ka-
24075:        tannusten kasvuun ja teollisuutemme            tettava avoimena valtion korvauksena."
24076:        kilpailukyvyn heikkenemiseen sekä on              Lupapolitiikan osalta suunnitelmassa tode-
24077:        tavoitteiltaan täysin päinvastainen kuin       taan:
24078:        teollisuus edellyttää, ja jos on,                  "Kuorma-autojen liikennelupa-asioita käsitel-
24079:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         täessä otetaan olevien säännösten mukaisesti
24080:        turvatakseen kuljetusmuotojen tasa-ar-         huomioon olevat liikenneyhteydet ja entylEesti
24081:        von ja vapaan kehittymisen ja kuljetus-        rautateiden mahdollisuudet suorittaa pitkämat-
24082:        ten tarvitsijoille mahdollisuuden valita       kaisia ja raskaita kuljetuksia."
24083:        tarkoitukseensa parhaiten soveltuvan ja           Kysymyksen perusteluosassa on kritisoitu yh-
24084:        edullisimman kuljetustavan?                    täältä liikevaihtoveron poisjättämistä tieliiken-
24085:                                                       teen erityisverokertymästä sekä toisaalta kun-
24086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tien katumenojen sisällyttämistä tieliikenteen
24087: vasti seuraavaa:                                      kustannuksiin.
24088:                                                          Näiltä osin totean, että katukustannukset
24089:    Kysymyksessä viitatut liikenneministeriön          ovat liikenteen aiheuttamia julkisen vallan kus-
24090: hallinnonalan yleissuunnitelman liikenteen tarif-     tannuksia siinä missä tiemenotkin, vaikka valtio
24091: fipolitiikkaa ja työnjakoa käsittelevät kohdat        ei niihin tarkoituksiin välittömästi rahoitusta
24092: ovat täsmällisesti sanottuna seuraavat:               osoitakaan kuin n. 100 Mmk. Kuntien valtion-
24093:    "Tieliikenteeltä perittävät erityisverot riittä-   avut ovat noin 15 Mrd mk vuodessa, joita
24094: vät kattamaan vuotuiset menot myös kuntien            valtion mahdollinen liikenneväyläavustus vas-
24095: katumenojen osalta. Vuoden 1978 tulo-meno-            taavasti pienentäisi budjetin tasapainoperiaat-
24096: vastaavuudesta (128 %) on verotus keventy-            teesta johtuen. Liikevaihtovero puolestaan on
24097: nyt (tulo-menovastaavuus 111 %) ."                    yleinen vero, jonka osalta säädökset ovat kai-
24098:    "Eri liikennelajeista vastaavat perävaunuyh-       killa liikennemuodoilla samat.
24099: distelmät selvästi huonoimmin kustannuksistaan           Raskaimman kuorma-autoliikenteen julkista-
24100: tienpidolle. Tiekustannusten kohdistaiDisen vai-      loudellisesta kustannusvastaavuudesta esitetty
24101: keudesta johtuen täsmällistä tietoa on vaikea         suuruuskohtatieto 40-60 % ei johdu epätäs-
24102: esittää mutta suuruusluokka on 40-60 %,               mällisyydestä, vaan asian luonteesta. Vuonna
24103: joten jo tällä hetkellä on selvät tie- ja liikenne-   1977 suoritettiin liikenneministeriössä perus-
24104: poliittiset perusteet nostaa raskaimman kuor·         teellinen selvitys tiekustannusten kohdentumi-
24105: 4                                               1982 vp.
24106: 
24107: 'Sesta eri ajoneuvoryhmille. Tällöin todettiin,        ole tieliikenteessä. Tästä syystä ottaen lisäksi
24108: että uudisrakentamisessa perävaunuyhdistelmien         huomioon esitetyt kustannusvastaavuustiedot
24109: kustannusosuus tiekustannuksista on n. 15 %            on selvät tie- ja liikennepoliittiset perusteet
24110: ja ylläpitoluonteisissa toimenpiteissä n. 30 %.        pyrkiä saattamaan eri kuljetusmuodot entistä
24111: Vastaavat osuudet katukustannuksista olivat 4          tasapuolisempiin kilpailutilanteisiin väyläkus-
24112:  % ja 11 %. Näitä ääriarvoja käyttäen saadaan          tannusten perimisen osalta. Käytännössä tämä
24113: vuoden 1982 tilanteessa perävaunuyhdistelmien          merkitsee mm. raskaimman kuorma-autokannan
24114:  310 Mmk:n erityisverokertymästä julkistalou-          verotuksen asteittaista tarkistamista ja raken-
24115: delliseksi kustannusvastaavuudeksi 30-60 %.            teen uudistamista sekä varmistumista pitkämat-
24116: Koska tämän hetken tienpitotoimet ovat luon-           kaisen ja säännöllisen liikenteen liikennelupia
24117: teeltaan lähinnä ylläpitoa, on 30 % :n kustan-         myönnettäessä siitä, että ko. liikenne koko
24118: nusvastaavuus lähempänä totuutta kuin 60 %.            yhteiskunnan kannalta katsottuna tulee hoide-
24119: Lisäksi on laskettavissa, että perävaunuyhdistel-      tuksi parhaalla tavalla.
24120:  mien erityisverotus tonnikilometriä kohti on             Julkisuudessa on tässä yhteydessä puhuttu
24121: vuodesta 1978 lähtien laskenut reaalisesti n.          paljon siitä, että liikenneministeriö haluaisi pak-
24122:  30 %. Myös on todettavissa, että kuorma-auto-         kosiirtää liikennettä rautateille. Tästä ei ole
24123:  jen erityisverojärjestelmän rakenne on eri            kysymys. Liikenneministeriössä tiedetään varsin
24124:  kuorma-autotyyppien kesken epäoikeudenmu-             hyvin, että kuorma-autoliikenne on korvaama-
24125: kainen. Perävaunun kuljetussuoritteeseen koh-          ton ja tärkein kuljetusmuoto meidän oloissam-
24126: distuu verorakenteesta johtuen erityisveroa vain       me. Pitkämatkaisten ja säännöllisten kuljetusten
24127: noin kolmasosa perävaunuuoman auton vero-              alueella kuorma-autoilla on kuitenkin tiettyä
24128:  tukseen verrattuna. Kuitenkin molemmat yksi-          päällekkäisyyttä rautatieliikenteen luontaisen
24129: köt ovat massaltaan ja tiestön rasitukseltaan          toimialueen kanssa.
24130: samanarvoisia.                                            Haluamatta pakkosäädellä liikenteen työnja-
24131:     Liikenteen tariffipolitiikassa on eräänä kes-      koa, on liikenneministeriön mielestä yhteiskun-
24132:  keisenä lähtökohtana, että eri kuljetusmuotojen       tataloudellisesti perusteltua, että eri kuljetus-
24133:  lopulliset kuljetusmaksut sisältäisivät väyläkus-     muotojen pelisäännöt erityisesti kilpailualueel-
24134:  timnuksia samassa suhteessa ja yhtäläisin perus-      Ia ovat niin samankaltaiset kuin mahdollista.
24135:  tein laskettuna. Tieliikenteen osalta tämä tar-       Kuljetusmuodon valinnan vapaus on ja säilyy
24136:  koittaa sitä, että eri ajoneuvolajeilta perittävien   kuljettajalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
24137:  verojen tulisi vastata niiden osuutta tie- ja         että tiekustannukset jätetään hinnoittelussa
24138:  katukustannuksista sama~sa suhteessa kuin rau-        huomioon ottamatta.
24139:  tateiden eri liikennelajien kuljetusmaksut sisäl-        Tieliikenteen verotukseen liittyy luonnolli-
24140:  tävät katetta rataverkon kustannuksiin.               sesti muitakin kuin liikennepoliittisia näkökul-
24141:     Myöskään rautateiden vaunukuormaliikenne           mia. Edellä olen esittänyt puhtaasti liikenne-
24142:  ei vastaa täysin väy läkustannuksistaan. Pitkä-       poliittisen puolen asiasta. Veropolitiikka val-
24143:  matkaisimman ja säännöllisen liikenteen osalta        mistellaan valtiovarainministeriössä ja pääte-
24144:  kustannusvastaavuus kuitenkin toteutuu. Kul-          tään eduskunnassa. Tällöin on arvioitava teol-
24145:  jetusvirtojen voimistuessa rautatieliikenteen tek-    lisuus- ja elinkeinopoliittisten kysymysten pai-
24146:  niikka pääsee oikeuksiinsa, mistä seuraa yksik-       noarvo suhteessa liikennepoliittisiin tavoittei-
24147:  kökustannusten lasku. Vastaavaa piirrettä ei          siin.
24148:       Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1983
24149: 
24150:                                                                      Liikenneministeri Reino Breilin
24151:                                              N:o .516                                              5
24152: 
24153: 
24154: 
24155: 
24156:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24157: 
24158:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       trafikslag är det svårt att framlägga en noggrann
24159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      uppgift, men kostnadsansvarigheten är av stor-
24160: av den 19 januari 1983 till vederbörande           leksordningen 40-60 %, varför det redan i
24161: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     denna stund finns klara väg- och trafikpolitiska
24162: jande av riksdagsman Helge Saarikoski under-       skäl tili att höja beskattningen av den tunga
24163: tecknade skriftliga spörsmål nr 516:               lastbilstrafiken. Också busstrafikens kostnads-
24164:                                                    ansvarighet beträffande väghållningen är svag
24165:           Är Regeringen medveten om, att den       beroende på den återbäring av accis som givits
24166:        verksamhetsplan som trafikministeriet       denna. Trafikministeriet anser dock att denna
24167:        har utarbetat för åren 1984-88 grun-        återbäring fortfarande är motiverad."
24168:        dar sig på slutsatser som dragits på            "Statsjärnvägarnas tariffpolitiska målsättning
24169:        basen av inexakta uppgifter och att         är att årligen höja tarifferna med 1 procenten-
24170:        den skulle leda till ökade transportkost-   het utöver verkets prisnivåutveckling. Beträf-
24171:        nader och försvagad konkurrenskraft för     fande persontrafiken kan höjningen vissa år
24172:        vår industri samt att den till sina mål-    vara större än så, och i den lokala persontrafi-
24173:        sättningar fullständigt avviker från vad    ken beaktas också busstrafikens tariffnivå. En
24174:        industrin förutsätter, och om så är fal-    del av statsjärnvägarnas underskott skall enligt
24175:        let,                                        trafikministeriet täckas med öppen ersättning
24176:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av staten."
24177:        ta för att trygga transportformernas            Vad tilistånden beträffar konstateras i planen
24178:        jämlikhet och fria utveckling samt möj-     följande:
24179:        ligheten för dem som är i behov av              "Vid behandling av ärenden rörande trafik-
24180:        transporter att välja det transportsätt     tillstånd för lastbilar tas i enlighet med före-
24181:        som är lämpligast och fördelaktigast för    fintliga bestämmelser i beaktande existerande
24182:        deras ändamål?                              trafikförbindelser och i synnerhet järnvägarnas
24183:                                                    möjligheter tili att utföra långa och tunga
24184:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      transporter."
24185: samt anföra följande:                                  I spörsmålets motiveringsdel har å ena sidan
24186:    I spörsmålet hänvisas tili de punkter i den     kritiserats utelämnandet av omsättningsskatten
24187: allmänna planen för trafikministeriets förvalt-    vid beräknandet av avkastningen av de speciella
24188: ningsområde, som behandlar tariffpolitiken och     skatter som inkasseras hos dem som idkar väg-
24189: arbetsfördelningen inom trafiken. Dessa punk-      trafik samt å andra sidan inkluderandet av
24190: ter har följande ordalydelse:                      kommunernas gatuutgifter i de kostnader som
24191:    "De speciella skatter som inkasseras hos dem    denna vägtrafik ger upphov till.
24192: som idkar vägtrafik räcker tili för att täcka de       Tili detta kan konstateras, att gatukostna-
24193: årliga utgifterna också vad kommunernas gatu-      derna är kostnader som trafiken förorsakar de11
24194: utgifter beträffar. Sedan 1978 års inkomst-ut-     offentliga makten i samma mån som vägutgif-
24195: giftsansvarighet ( 128 %) har beskattningen        terna är det, även om staten faktiskt inte di-
24196: blivit lindrigare (inkomst-utgiftsansvarigheten    rekt anvisar mera medel för de förstnämnda
24197: 111 %)."                                           ändamålen än ca 100 Mmk. Statsbidragen tili
24198:    "Av de olika trafikslagen svarar släpvagns-     kommunerna är cirka 15 Mrd mk i året. Ett
24199: kombinationerna klart sämst för sina kostnader     eventuellt statligt trafikledsunderstöd skulle
24200: med tanke på väghållningen. På grund av svå-       minska dessa bidrag i motsvarande grad på
24201: righeten att hänföra vägkostnaderna till rätt      grund av principen om budgetens balansering.
24202: 0883002804
24203: 6
24204: 
24205: Omsättningsskatten å sin sida är en allmän               Järnvägarnas vagnslaststrafik svarar inte hel-
24206: skatt, beträffande vilken bestämmelserna är           ler helt för sina trafikledskostnader. Beträffan-
24207: desamma för alla trafikslag.                          de den regelbundna trafiken på de längsta
24208:    Den ungefärliga uppgift som har framlagts          sträckorna förverkligas dock kostnadsansvarig-
24209: om att den tyngsta lastbilstrafikens kostnads-        heten. I och med att transportströmmarna blir
24210: ansvarighet inom den offentliga hushållningen         starkate kommer järnvägstrafikens teknik till
24211: skulle vara av storleksordningen 40-60 %              sin rätt, varav följer sänkta enhetskostnader.
24212: beror inte på inexakthet utan på sakens natur.        Motsvarande drag finns inte hos vägtrafiken.
24213: Ar 1977 genomfördes i trafikministeriet en            Av denna anledning och med beaktande av de
24214: grundlig utredning om hänförandet av vägkost-         uppgifter som framlagts om kostnadsansvarig-
24215: naderna till olika motorfordonsslag. Härvid           heten föreligger klara väg- och trafikpolitiska
24216: konstaterades, att vid nybyggnad utgör släp-          skäl för att försöka försätta de olika transc
24217: vagnskombinationernas andel av vägkostnader-          portformerna i en mera rättvis konkurrenssi-'
24218: na ca 15 % och vid underhållsartade åtgärder          tuation än tidigare med tanke på indrivandet
24219: ca 30 %. Motsvarande andelar av gatukostna-           av trafikledskostnaderna. I praktiken betyder
24220: derna var 4 % och 11 %. Genom att använda             detta bl.a. en stegvis justering av beskattningen
24221: dessa extremvärden erhåller man för 1982 års          av det tyngsta lastbilsbeståndet, förnyelse av
24222: situation, utgående ifrån avkastningen om 310         strukturen samt att man vid beviljande av
24223: Mmk av specialskatterna på släpvagnskombina-          trafiktillstånd för regelbunden trafik på långa
24224: tioner, som kostnadsansvarighet inom den of-          sträckor försäkrar sig om, att ifrågavarande
24225: fentliga hushållningen 30-60 %. Eftersom              trafik blir skött på bästa sätt med tanke på
24226: de nuvarande väghållningsåtgärderna närmast           hela samhället.
24227: kan karaktäriseras som underhåll är en kost-             I offentligheten har man i detta sammanhang
24228: nadsansvarighet av storleken 30 % närmare             taiat mycket om att trafikministeriet skulle
24229: sanningen än en ansvarighet om 60 %. Dess-            vilja tvångsöverflytta trafiken till järnvägarna.
24230: utom kan man räkna ut, att släpvagnskombina-          Detta är det inte fråga om. Inom trafikminis-
24231: tionernas specialbeskattning per tonkilometer         teriet vet man mycket väl, att lastbilstrafiken
24232: har sjunkit reellt med ca 30 % sedan år 1978.         är oersättlig och att den är den viktigaste trans-
24233: Vidare kan bevisas, att det i uppbyggnaden av         portformen i våra förhållanden. Beträffande
24234: specialskattesystemet för lastbilar finns en orätt-   långa och regelbundna transporter innebär last-
24235: visa i förhållandet mellan beskattningen av           bilstrafiken dock en viss överlappning med
24236: olika lastbilstyper. Beroende på skattestruktu-       tanke på järnvägstrafikens naturliga verksam-
24237: ren utgör storleken av den specialbeskattning         hetsområde.
24238: som tillämpas på en transportprestation utförd           Utan att vilja tvångsreglera arbetsfördelning-
24239: med släpvagn endast cirka en tredjedel av stor-       en inom trafiken är det enligt trafikministeriets
24240: leken på motsvarande beskattning av transport         åsikt nationalekonomiskt motiverat, att spel-
24241: utförd med bil utan släpvagn. Trots detta är          reglerna för olika transportformer, speciellt
24242: båda enheterna vad vikt och slitage av vägnätet       inom en konkurrenssektor, är så likadana som
24243: beträffar likvärdiga.                                 möjligt. Beställaren av transporten har och
24244:    En av de centrala utgångspunkterna i ta-           kommer att ha valfrihet beträffande transport-
24245: riffpolitiken för trafiken är att de olika trans-     formen. Detta betyder emellertid inte att väg-
24246: portformernas slutliga transportavgifter skulle       kostnaderna lämnas obeaktade i prissättningen.
24247: inkludera trafikledskostnader i samma mån och            På beskattningen av dem som idkar vägtra-
24248: uträknade på likadana grunder. För vägtrafi-          fik kan naturligtvis också anläggas andra syn-
24249: kens del innebär detta, att de skatter som på-        punkter än de trafikpolitiska. Ovan har jag
24250: läggs de olika motorfordonsslagen borde ansva-        presenterat den rent trafikpolitiska sidan av
24251: ra för dessa motorfordonsslags andelar av väg-        saken. Skattepolitiken utformas i finansminis-
24252: och gatukostnaderna i samma mån som järn-             teriet och fastställs i riksdagen. Härvid måste
24253: vägarnas olika trafikslags transportavgifter in-      man avväga vikten av industri- och närings-
24254: kluderar täckning av kostnader för järnvägs-          politiska frågor i rdation till trafi:kpolitiska
24255: nätet.                                                målsättningar.
24256:      Helsingfors den 18 februari 1983
24257: 
24258:                                                                        Trafikminister Reino Breilin
24259:                                              1982 vp.
24260: 
24261: Kirjallinen kysymys n:o 517
24262: 
24263: 
24264: 
24265: 
24266:                                  E. Laine ym.: Henkilöjunaliikenteen jatkumisen turvaamisesta
24267:                                      Var~inais-Suomessa
24268: 
24269: 
24270: 
24271:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24272: 
24273:    Huolimatta siitä, että eduskunta on usein             Mainittujen suunnitelmien toteuttaminen tu-
24274: ilmaissut mielipiteensä Valtionrautateiden hen-       lisi merkitsemään VR:n palvelumahdollisuuk-
24275: kilöliikenteen supistamissuunnitelmista ja edel-      sien olennaista heikentämistä. Kärsimään jou-
24276: lyttänyt supistuksista luopumista, rautatiehalli-     tuisivat mm. työmatkoihin ja koulumatkoihin
24277: tus on jälleen suunnittelemassa junaliikenteen        junaa tarvitsevat matkustajat. Linja-autoliiken-
24278: supistuksia Varsinais-Suomessa.                       ne ei ainakaan kaikilta osin pysty menetystä
24279:    Tiettävästi on tarkoitus supistaa Turusta ja       korvaamaan, ja yhteiskunnalta saatetaan vaatia
24280: Loimaalta lähtevien junien kulkua siten, että         erilaisia subventioita autoliikenteelle.
24281: Turusta klo 12.45 ja Loimaalta klo 16.24 läh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24282: tevät junat eivät enää pysähtyisi Mellilässä,         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24283: Karinaisissa, Aurassa, Liedossa ja Maariassa.         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24284: Huononnuksia on suunniteltu toteutettavaksi           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24285: myös rataosalla Turku-Uusikaupunki, joka on
24286: viime vuosina ollut jatkuvien liikennesupistus-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24287:  ten kohteena. Samoin Tampereen ja Turun sekä                ryhtyä Valtionrautateiden henkilöjuna-
24288: Turun ja Helsingin välistä liikennettä aiotaan               liikenteen jatkamiseksi Varsinais-Suo-
24289: eräiltä osin supistaa.                                       messa ilman supistuksia?
24290:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1983
24291: 
24292:          Ensia Laine                    Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen
24293: 
24294: 
24295: 
24296: 
24297: 0883002815
24298: 2                                            1982 . vp.
24299: 
24300: 
24301: 
24302: 
24303:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24304: 
24305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hin toimintoihin kuuluu osa paikallisliikentees-
24306: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      tä, jolle vähäisen matkustajapotentiaalin ja tie-
24307: hemies, lähettänyt 19 päivänä tammikuuta            liikenteen kilpailuaseman ·vuoksi ei voi saada
24308: 1983 päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston      kyllin voimakasta käyttöä.
24309: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Rautateiden paikallisliikenteen laajuustasoa ja
24310: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta          kehittämistä tutkineen työryhmän (HEKE-80)
24311: kirjallisesta kysymyksestä n:o 517:                 mukaan tulisi pääosa Helsingin ulkopuolisesta
24312:                                                     paikallisliikenteestä nopeuttaa lähinnä heikosti
24313:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     käytettyjä pysähtymisiä rajoittamalla. Samalla
24314:         ryhtyä Valtionrautateiden henkilöjuna-      tulisi sovittaa aikataulut mahdollisimman hy-
24315:       . liikenteen jatkamiseksi Varsinais-Suo-      vin kaukoyhteyksiä palveleviksi. Tämän peri-
24316:         messa ilman supistuksia?                    aatteen mukaisesti on rataosan Turku-Toijala
24317:                                                     aikataulujen rakennetta päätetty muuttaa tule-
24318:   Vastauk~ena kysymykseen esitän kunnioitta-        van aikataulukauden alusta, 29. 5. lukien si-
24319: vasti seuraavaa:                                    ten, että eräitä pysähtymisiä lakkautetaan. Täl-
24320:   Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1982       löin liityntäyhteydet sekä Toijalan että Turun
24321: on asetettu rautatielaitokselle velvoite, jonka     päässä merkittävästi parantuvat.
24322: mukaan vuotuista alijäämää on voitava supistaa          Muilta osin ei Turun ympäristön liikenteessä
24323: vuosikymmenen loppuun mennessä noin 500              tapahdu oleellisia muutoksia lukuun ottamatta
24324: milj. markalla. Tämä on mahdollista kuljetus-       eräitä viikonloppupäiviin kohdistuvia kulkura-
24325: osuuden nostamisen ohella vain saneeraamalla         joituksia, jotka perustuvat vapaan lauantain ai-
24326: eräitä voimakkaasti alijäämäisiä toimintoja. Näi-   heuttamaan heikkoon käyttöön.
24327:      Helsingissä helmikuun 16 päivänä 1983
24328: 
24329:                                                                 Liikenneministeri Reino Breilin
24330:                                            N:o 517                                              3
24331: 
24332: 
24333: 
24334: 
24335:                          Tili Riksdagens           Herr Talman
24336: 
24337:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    vändning inte kan uppnås på grund av den
24338: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        ringa passagerarpotentialen och konkurrensen
24339: velse av den 19 januari 1983 tili vederhörande   från landsvägstrafiken.
24340: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Enligt en arhetsgrupp som undersökt om-
24341: jande av riksdagsman Ensio Laine m. fl. under-   fattningen av järnvägarnas lokaltrafik och ut-
24342: teclmade spörsmål nr 517:                        vecklandet av den ( HEKE-80) borde största
24343:                                                  delen av lokaltrafiken utanför Helsingfors gö-
24344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        ras snahhare närmast genom att antalet uppe-
24345:        vidta för att Statsjärnvägarnas person-   håll på platser som utnyttjas litet hegränsas.
24346:        trafik i Egentliga Finland skall kunna    Samtidigt horde tidtahellerna anpassas så att
24347:        fortsätta utan inskränkningar?            de möjligast väl hetjänar fjärranslutningarna.
24348:                                                  I enlighet med denna princip har man heslu-
24349:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    tat att ändra tidtabellsstrukturen för handelen
24350: samt anföra följande:                            Aho-Toijala från hörjan av nästa tidtahells-
24351:    I statsförslaget för år 1982 har Statsjärn-   period, 29. 5., så att vissa uppehåll slopas.
24352: vägarna ålagts en förpliktelse som innehär att   På detta sätt förhättras anslutningarna håde
24353: det årliga underskottet inom detta årtionde      i Aho och Toijala märkhart.
24354: hör minskas med 500 milj. mk. Detta kan             För övrigt inträffar inga väsentliga föränd-
24355: endast uppnås genom att man vid sidan av         ringar i trafiken i Aho omnejd hortsett från
24356: en höjning av transportandelen sanerar en del    vissa trafikhegränsningar under veckosluten, då
24357: funktioner som är kraftigt förlusthringande.     trafiken på grund av de lediga lördagarna är
24358: Tili dessa funktioner hör en del av lokaltra·    ringa.
24359: fiken för viiken en tillräckligt effektiv an-
24360:      Helsingfors den 16 fehruari 1983
24361: 
24362:                                                                  Trafikminister Reino Breilin
24363:                                                1982 vp.
24364: 
24365: Kirjallinen kysymys n:o 518
24366: 
24367: 
24368: 
24369: 
24370:                                    E. Laine ym.: Postin kotiinkannon nopeuttamisesta
24371: 
24372: 
24373:                           Equsku~n.an          Herra Puhemiehe-lle
24374: 
24375:   Yhteiskunnan taholta ·järjestettyjen palvelu-       massa kaupungissa on. näin hidasta, niin.· mi-
24376: jen supistam1nen ja niiden tason .madaltami-          ten paljon tarvitaankaan ·aik:aa posdn ·kuijetta-
24377: nen ·. näyttif,i yhä, useammin asettuvan· päivä-      miseen . toiselle .paikb:kunnalle. Menettelyn
24378: järjestykseen ja toteutuvan käytännössä. Niin         väitetään perustuvan postihallituksen taholta
24379:  on· tapahtunut jo· aikaisemmin .posti- ja lennä-     annettuihin ttroreisiin ohjeisiin.
24380:  tinhallinnon piirissä supiste.ttaessa postin ko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24381:  ri;nkanroa ·. ja heikennettäessä lennätinpalvelu-    jestyksen 37 S:tt 1 momenttiin viitaten esi-
24382:  j:a mm. vastaanottopisteiden aukioloaikoja su-       timme vtitiooeuvoston asiaOOn'laisen jäsenen
24383:  pistam.aHa jne .                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen~
24384:     . Uutena yllätyksenä ·on ·tullut esiin. postin-
24385:  kulun hidastuminen ericyisesti painotuotteiden                 Onko HallitUs tietoinen postihallin-
24386: . jakelun ollessa ·kyseessä. On pidettävä suo-               non ohjeist1l, joilla hid~tetaan postin
24387:  nst3an kohtuuttomana esöa . .syntynyttä käy-                perille toimittamista kohtuuttomasti, ja
24388:   täntöä, jonka .mukaan keslriviikkoo:a postiin              jos on,
24389:   toimitettua ja samana päivänä leimattua kir-                  mihin toimenpiteisiin Hallitu~ .aikoo
24390:   jettä ei toimitet.a perille ennen kuin vasta seu-          ryhtyä postin kotiinkannon nopeuttami-
24391:   raavana maanantaina. Kun postin ku.Iku sa-                 seksi?                        .
24392: 
24393:       Helsingissä 19 ·päivänä tanunikupta 1983
24394: 
24395:           Ensio Laine                    Heli Astala                    Anna-Liisa Jokinen
24396: 
24397: 
24398: 
24399: 
24400:  0883002826
24401: 2                                             1982 Vp.
24402: 
24403: 
24404: 
24405: 
24406:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24407: 
24408:   Valtiopäiväjärjestyksen 3'7' §:n 1' momentis-          Alkuvuosina postilähetysten jaolla kiireelli-
24409: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         syysluokkiin oli lähinnä teoreettinen merkitys.
24410: mies, olette .. tammikuun 19 .päivänä 1983 päi-      Kirjepostimäärien voimakkaasti kasvaessa ja
24411: vätyn .kirjeenne n:o 2827 ohella toimittanut         toisaalta postitoimen talouden tasapainottamis-
24412: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     paiden lisääntyessä luokkajakoa ryhdyttiin. to-
24413: nöksen ·kansanedustaja E. Laineen ym. näin           teuttamaan myös käytännössä. Luokkajaori an-
24414: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 518:       siosta ·yö- ja iltatyön määrää on voitu vähen-
24415:                                                      tää siirtämällä 2. luokan postin käsittely päi-
24416:            Onko Hallitus tietoinen postihallin-      väsaikaan suoritettavaksi, jolloin kustannukset
24417:          non ohjeista, joilla hidastetaan postin     ovat pienentyneet ja postinkulkunopeus ja -var-
24418:          perille toimittamista kohtuuttomasti, ja    muus on lisääntynyt. Säästöä on merkinnyt
24419:          jos on,                                     myös se,. että kallista lentokapasiteettia on tar-
24420:       .·     mihin toimenpiteisiin :Hallitus aikoo   vittu vain 1. luokan postille.
24421:          ryhtyä. postin kotiinkannon nopeuttami-        Posti- ja telehallituksen asettamien tavoittei-
24422:          seksi?                                      den mukaan postinkulun varmuus ja nopeus py-
24423:                                                      ritään takaamaan koko maassa seuraavasti:
24424:    Vastauksena .kysymykseen esitän kunnioitta·          - Täydellisellä osoitekirjoituksella varuste-
24425: vasti seuraavaa: ··                                  tut 1. luokan postilähetykset, jotka on jätetty
24426:    Nykyinen postilähetysten jako kahteen kii-        toimipaikkoihin niiden aukioloaikana kuiten-
24427: reellisyysluokkaan toteutettiin jo vuonna 1972       kin ennen keräilykulj~tusten lähtöä toimipaik-
24428: silloiseen    Postisääntö-nimiseen    asetukseen     kakohtaisesti ilmoitettuun aikaan mennessä tai
24429:  (650/1944) tehdyllä muutoksella (770/1972).         kirjelaatikoihin niissä ilmoitettuun tyhjennys-
24430: Asetuksen29 §:n mukaan kirjeet, postikortit,         aikaan mennessä, toimitetaan vastaanottajille
24431: pikalähetykset, posti- ja postiennakko-osoituk-      mahdollisimman laajalti lähettämistä seuraavana
24432: set, useammin kuin kerran viikossa ilmestyvät        työpäivänä ja koko maassa kahdessa työpäiväs-
24433: ja eräät harvemminkin ilmestyvät sanoma- ja          sä.
24434: aikakauslehdet sekä valtiollisten ja kunnallisten       - 1. luokkaan kuuluvat sanomalehdet py-
24435: vaalien toimittamista koskevat vaaliviranomais-      ritään toimittamaan perille ilmestymispäivänä
24436: ten lähettämät lähetykset tuli käsitellä ns. 1.      varsinaisella levikkialueella. Mikäli lehdet ovat
24437: luokan postina, joka kuljetetaan nopeimmalla         lajittelukeskuksessa valmiiksi käsiteltyinä ennen
24438: mahdollisella postinkuljetusvuorella ja jaetaan       jakelukuljetusten lähtöä, toimitetaan ne perille
24439: ensimmäisellä säännöllisellä postinkantovuorol-      samana työpäivänä.
24440: la. Muunlaiset lähetykset tuli käsitellä 2. luo-        - Toimipaikkaan sen aukioloaikana jätetty
24441: kan postina, joka voidaan kuljettaa osoitetoimi-     2. luokan posti (lukuun ottamatta pakettipos-
24442: paikkaan muullakin kuin edellä tarkoitetulla         tia) toimitetaan vastaanottajalle enintään kol-
24443: postinkuljetusvuorella ja joka jaetaan viimeis-      messa työpäivässä.
24444: tään saapumispäivän jälkeisellä ensimmäisellä           - Pakettiposti ja asiakkaan valmiiksi lähtö-
24445: säännöllisellä postinkantovuorolla.                  lajittelema posti toimitetaan vastaanottajalle
24446:     Säännös on otettu jokseenkin samansisältöi-      kahdessa työpäivässä. Kuitenkin lajittelukeskus-
24447: senä voimassa olevan postiliikenneasetuksen          paikkakunnille osoitettu pakettiposti toimite-
24448:  (692/1980) 32 §:ään. 2. luokan postin pitem-        taan vastaanottajan noudettavaksi mahdollisim-
24449: pi perilletoimittamisaika on perusteltavissa sil-    man laajalti lähettämistä seuraavaksi työpäi-
24450: lä, että 2. luokkaan kuuluvien lähetysten (esim.     väksi.
24451: painotuotteet) kuljetustaksat ovat 1. luokan             Suomen Gallup Oy:n viimeksi lokakuussa
24452: postiinverrattuna alhaisemmat.                       1982 suorittama tutkimus osoittaa, että postin-
24453:                                               N~o .518                                              3
24454: 
24455: kululle asetetut nopeustavoitteet on jokseenk~n        Posti- ja telehallituksessa on parhaillaan ke-
24456: kokonaan saavutettu, 2. luokan postin osalta        hitteillä kirjelähetysten luokitusuudistus. Uudis-
24457: jopa ylitetty. Tutkimuksen mukaan esim. kes-        tuksella on tarkoitus korvata nykyinen lähetys-
24458: kiviikkona postitettu kirje on 85 % :n varmuu-      ten lajiin ja sisältöön perustuva luokkajako jär-
24459: della perillä jo torstaina ja 99-prosenttisesti     jestelmällä, joka antaisi postilähetyksen Iähettä-
24460: viimeistään perjantaina. Edelleen 2. luokan         jälie entistä paremman mahdollisuuden valita
24461: postiin kuuluva painotuote on perillä perjan-       haluamansa kiireellisyysluokka. Määritellyistä
24462: taina 92 % :n varmuudella, vaikka kolmen työ-       nopeustavoitteista eri kiireellisyysluokissa ei
24463: päivän tavoite sallisi perilletoimittamisen vielä   kuitenkaan ole tarkoitus tinkiä.
24464: seuraavan viikon maanantaina.
24465:      Helsingissä helmikuun 24 päivänä 1983
24466: 
24467:                                                                   Liikenneministeri Reino Breilin
24468: 4                                            1982 vp.
24469: 
24470: 
24471: 
24472: 
24473:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24474: 
24475:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         (t .ex. trycksaker) är lägre än för 1 klass
24476: en anger har Ni, Herr T alman, med Eder             försändelser.
24477: skrivelse, nr 2827. av qep. ~9 januari 1983             Under de första åren hade indelningen av
24478: till . v;ederbörånde medlerii av statsrådet över-   postförsändelser i skyndsamthetsklasser när-
24479: sänt avskrift av följande av riksdagsman E.         mast teoretisk betydelse. I och med den kraf-
24480: Laine m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål      tigt ökande brevposten och det stigande tryck-
24481: nr 518:                                             et på att balansera postväsendets ekonomi
24482:                                                     började man även i praktiken tillämpa en
24483:           Är Regeringen medveten om post-           klassindelning. Tack vare klassindelningen har
24484:        förvaltningens anvisningar som i oskä-       natt- och kvällsarbetet kunnat minskas ge-
24485:        lig mån fördröjer postens frambeford-        nom att behandlingen av 2 klass post flyttats
24486:        ran, och i så fall,                          till dagstid, varvid kostnaderna har sjunkit
24487:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      och postgången blivit snabbare och säkrare.
24488:        ta för att göra hembärningen av post         Ytterligare en inbesparing har varit att dyr
24489:        snabbare?                                    flygkapacitet behövts endast för 1 klass post.
24490:                                                         Enligt de mål som uppställts av post- och
24491:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       telestyrelsen skall strävan vara att inom hela
24492: samt anföra följande:                               landet garantera en säker och snabb postgång
24493:    Den nuvarande indelningen av postförsän-         på följande sätt:
24494: delser i två skyndsamhetsklasser genomfördes            Med fullständig adress försedda 1 klass
24495: redan år 1972 genom en förordning (770/             postförsändelser som inlämnats på postanstalt
24496: 1972) om ändring av den dåvarande post-             under dess öppethållningstid, dock före en för
24497: stadgan (650/1944) . Enligt förordningens 29        varje anstalt bestämd tid före uppsamlings-
24498: § skulle brev, postkort, expressförsändelser,       transportens avgång, ellet som lämnats i brev-
24499: postanvisningar och postförskottsanvisningar,       låda före den på lådan angivna tömningsti-
24500: tidningar och tidskrifter som utkommer oftare       den, befordras till mottagaren i möjligast stor
24501: än en gång i veckan och vissa tidningar och         utsträckning under den följande arbetsdagen
24502: tidskrifter som utkommer mera sällan samt           efter avsändandet och i hela landet inom lop-
24503: av valmyndigheter avsända försändelser om           pet av två arbetsdagar.
24504: förrättande av statliga och kommunala vai be-           Tidningar som hör till 1 klassen försöker
24505: handlas såsom s.k. 1 klass post, viiken be-         man frambefordra på utgivningsdagen inom
24506: fordras med snabbast möjliga postlägenhet och       det egentliga spridningsområdet. Om tidningar-
24507: utdelas med första regelbundna postutbärnings-      na har behandlats färdigt vid sorteringscentra-
24508: tur. övriga försändelser skulle behandlas så-       len innan utdelningstransporterna avgår, fram-
24509: som 2 klass post, som kunde befordras till          befordras de under samma arbetsdag.
24510: adressanstalten även med annan postlägenhet             2 klass post (med undantag av paketpost)
24511: än den ovan avsedda, och utdelas senast med         som inlämnats på postanstalt under dess öp-
24512: första regelbundna postutbärningstur dagen ef-      pethållningstid befordras tili mottagaren inom
24513: ter ankomstdagen.                                   loppet av högst tre arbetsdagar.
24514:    Ett stadgande med ungefär samma innehåll             Paketpost och av kunden färdigt avgångs-
24515: ingår i 32 § av gällande posttrafikförordning       sorterad post befordras till mottagaren inom
24516:  (692/1980}. Den längre frambefordringstiden        två arbetsdagar. Paketpost som är adresserad
24517: för 2 klass post kan motiveras med att be-          tili orter med sorteringscentraler befordras
24518: fordringsavgifterna för 2 klass försändelser        dock i så stor utsträckning som möjligt så,
24519:                                            N:o 518                                             5
24520: 
24521: att mottagaren kan avhämta posten under den      mål uppställda tre arbetsdagarna skulle med-
24522: följande arbetsdagen efter avsändandet.          ge frambefordran ännu följande måndag.
24523:    Finska Gallup Ab utförde senast i oktober        Vid post- och telestyrelsen utvecklas som
24524: 1982 en undersökning som utvisar att de          bäst en klassificeringsreform av brevförsändel-
24525: snabbhetsmål som uppställts för rpostgången i    ser. Avsikten med reformen är att ersätta den
24526: det närmaste har nåtts och i fråga om 2 klass    nuvarande, på försändelsernas art och innehåll
24527: post t.o.m. överträffats. Enligt undersökning-   baserade klassindelningen med ett system som
24528: en är t.ex. ett brev som avsänts på onsdagen     skulle ge avsändaren bättre möjligheter än nu
24529: med 85 procents säkerhet framme redan på         att välja skyndsamhetsklass för sin postför-
24530: torsdagen och med 99 procents säkerhet fram-     sändelse. Dock ämnar man inte pruta på de
24531: me senast på fredagen. Vidare är en tryck-       fastslagna snabbhetsmålen för olika skyndsam-
24532: sak som hör tili 2 klass post framme på fre-     hetsklasser.
24533: dagen med 92 procents säkerhet, fastän de som
24534:      Helsingfors den 24 februari 1983
24535: 
24536:                                                                 Trafikminister Reino Breilin
24537: 
24538: 
24539: 
24540: 
24541: 0883002826
24542:                                              1982 vp.
24543: 
24544: Kirjallinen kysymys n:o 519
24545: 
24546: 
24547: 
24548: 
24549:                                  Almgren: Katumaksun määräämisperusteista
24550: 
24551: 
24552:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24553: 
24554:    Katumaksu on eräissä tapauksissa noussut         omakotitalon omistajat seuraavat nam tarkoin
24555: kohtuuttoman suureksi sen vuoksi, että mak-         tapahtumien kulkua, ja monet heistä voivat
24556: sun perusteena on käytetty jälleenrakennusar-       siis joutua täysin kohtuuttoman menettelyn
24557: voa. Asian valaisemiseksi seuraava esimerkki:       kohteiksi.
24558:    Vuonna 1981 oli kiinteistön jälleenrakennus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24559: arvoksi laskettu 86 035 markkaa. Sen perus-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24560: teella omistaja joutui maksamaan katumaksua         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24561: 40 markkaa. Vuonna 1981 omistaja laajensi           vaksi seuraavan kysymyksen:
24562: taloaan vaatimattomalla lisäsiivellä, jolloin vi-
24563: ranomaiset nostivat verotusarvon vuonna 1982                  Onko katumaksujen maksuperuste
24564: 244 195 markkaan ja määräsivät katumaksun                  oikeudenmukaisesti ja valtakunnallisesti
24565: 221 markaksi. Omakotitalon omistaja piti nou-              samojen perusteiden mukaisesti määrät-
24566: sua kohtuuttomana ja valitti tutkijalautakun-              ty siten, että perustana käytetään kiin-
24567: nalle, joka alensikin katumaksun perustana ole-            teistön verotusarvoa eikä jälleenraken·
24568: vaa summaa huomattavasti.                                  nusarvoa?
24569:    On kuitenkin huomattava, että vain harvat
24570:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1983
24571: 
24572:                                           Esko Almgren
24573: 
24574: 
24575: 
24576: 
24577:  0883002837
24578: 2                                           1982 vp.
24579: 
24580: 
24581: 
24582: 
24583:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24584: 
24585:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-        Kunnalle suoritettavasta katumaksusta anne-
24586: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tun lain (670/78) 3 §:n nojalla katumaksun
24587: mies, olette 19 päivänä tammikuuta 1983 päi-       yhtenä määräytymisperusteena on kiinteistön
24588: vätyn kirjeenne n:o 2828 ohella toimittanut        arvo. Mainitun lain 4 § :n mukaan kiinteistön
24589: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   arvona pidetään kiinteistölle viimeksi toimite-
24590: nöksen kansanedustaja Almgrenin kirjallisesta      tussa varallisuusverotuksessa verolautakunnan
24591: kysymyksestä n:o 519, jossa ticdustellaan:         tai muutoksenhakuviranomaisen vahvistamien
24592:                                                    perusteiden mukaan määrättyä arvoa ottamat-
24593:           Onko katumaksujen maksuperuste           ta huomioon tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/
24594:        oikeudenmukaisesti ja valtakunnallisesti    74) 46 ja 50 §:ssä tarkoitettuja alennuksia.
24595:        samojen perusteiden mukaisesti määrät-      Kiinteistön arvona on katumaksua määrättäes-
24596:        ty siten, että perustana käytetään kiin-    sä rakennusten osalta jälleenhankinta-arvo ja
24597:        teistön verotusarvoa eikä jälleenraken-     tontin tai rakennuspaikan osalta verotusarvo,
24598:        nusarvoa?                                   Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain pe-
24599:                                                    rusteet, joita verolautakuntien tulee noudattaa
24600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit·        rakennusten     jälleenhankinta-arvoja   määrät-
24601: taen seuraavaa:                                    täessä.
24602:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1983
24603: 
24604:                                                                         Ministeri Mikko Jokela
24605:                                            N:o 519                                                  3
24606: 
24607: 
24608: 
24609: 
24610:                          Tili Riksdagens Herr Talman
24611: 
24612:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen       kommun (670/78) är fastighetens värde en
24613: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         av grunderna för fastställande av gatuavgift.
24614: velse nr 2828 av den 19 januari 1983 tili         Enligt 4 § nämnda lag anses fastighetens värde
24615: vederbörande medlem av statsrådet översänt        vara det värde som enligt av skattenämnd eller
24616: avskrift av följande av riksdagsman Almgren       rättsmedelsinstans fastställda grunder åsatts
24617: undertecknade spörsmål nr 519:                    fastigheten vid senast förrättade förmögenhets-
24618:                                                   beskattning, utan beaktande av de nedsättning-
24619:          Är betalningsgrunden för gatuav-         ar som avses i 46 och 50 §§ lagen om skatt
24620:       gifterna i hela riket fastställd rättvlst   på inkomst och förmögenhet ( 104 3/7 4) . Vid
24621:       och enligt enahanda grunder så, att som     påförande av gatuavgift är fastighetens värde
24622:       grund används fastighetens beskattnings-    för byggnadernas del återanskaffningsvärdet och
24623:       värde och inte återuppbyggnadsvärdet?       för tomtens ellet byggnadsplatsens del beskatt-
24624:                                                   ningsvärdet. Finansministeriet fastställer årligen
24625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de grunder som skattenämnderna skall iaktta
24626: samt anföra följande:                             då byggnadernas återanskaffningsvärden be-
24627:   Med stöd av 3 § lagen om gatuavgift tili        stäms.
24628:   Helsingfors den 24 februari 1983
24629: 
24630:                                                                          j\1inister Milcko Jokela
24631:                                              1982 vp.
24632: 
24633: Kirjallinen kysymys n:o 520
24634: 
24635: 
24636: 
24637: 
24638:                                  Kortesalmi: Velvoiteistutusten suorittamise.sta riittävän koo:k-
24639:                                     kailla kalanpoikasiLla
24640: 
24641: 
24642:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24643: 
24644:    Voimalaitosten rakentamisten, jätevesien las-       Velvoiteistutuksia suoritettaessa on :käynyt
24645: kun ja muun vesistön tilaa muuttavan toi-           Hmi, että hakijan istuttamat kalanpoikaset
24646: minnan johdosta on toimenpiteen hakijaUe            eivät ole täyttäneet velvoitteen edellyttämiä
24647: asetettu kalanpoikasten istutusvelvoite. Vel-       mittoja. Esim. Helsingin kaupungin suoritta-
24648: voitteen tatkoituksena on kompensoida toi-          massa velvoiteistutuksessa (Helsingin Sanomat
24649: menpiteestä aiheutuva kalataloudellinen haitta      4. 6. 1982) ei yhtään 15 OOO:sta taimenistuk-
24650: ja vahinko.                                         kaasta yltänyt velvoitteen edellyttämään 20
24651:    Koko maassa velvoiteistutusten kalanpoikas-      cm:n pituuteen. Vastaavia tapauksia on sattu-
24652: määrä on vuosi vuodetta lisääntynyt, mikä joh-      nut muilla<kin paikkakunnilla. On näin ollen
24653: tuu siitä, et.tä vuosikausia eri oikeusasteissa     erinomaisia syitä epäillä, että hakijat yrittävät
24654: käsitellyt valitukset on suurelta osin ratkaistu.   se1viytyä kalataloudellisista hoitovelvoitteista
24655: Lainvoimaisten päätösten perusteella on kalan-      istuttarualla liian pieniä poikasia, jolloin vel-
24656: hoitovelvoitteita alettu toteuttaa. On laskettu,    voitteen tarkoittamaa tulosta ei saada aikaan.
24657: että velvoiteistutuksiin vuosittain käytetään          Edellä olevan perusteella ja vaftiopäiväjär-
24658: kalanpoikasia n. 15 milj. markan arvosta.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24659:    Huomattava osa kalanistutusvelvoit.teista on     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24660: määrätty toimenpiteen hakijan suoritettavak-        vaksi seuraavan kysymyksen:
24661: si maa- ja metsätalousministeriön hyväiksymän
24662: toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Velvoite-                  Mihin toimenp1te1slm HaHitus a~koo
24663: istutusten valvonta kuuluu mainitulle minis-               ryhtyä, että velvoiteistutukset suorite-
24664: teriölle.                                                  taan riittävän kookkailla poikasi!lla?
24665:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1983
24666: 
24667:                                        ]. Juhani Kortesalmi
24668: 
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 088300229F
24673: 2                                           1982 vp.
24674: 
24675: 
24676: 
24677: 
24678:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24679: 
24680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olevaa ~henkilöstöä. Tämän lisäksi velvoiteistu-
24681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ~tusten valvontaa on ministeriön määräyksestä
24682: olette 20 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           suorittanut Riista- ja kalatalouden tutkimus-
24683: kirjeenne n:o 2838 ohella toimittanut valtio-        laitos. Vuoden 1983 alusta toimintansa aloit-
24684: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen'     taneita kalastuspiirien kalastustoimistoja tul-
24685: kansanedustaja Kortesalmen näin !kuuluvasta          laan käyttämään myös valvontatehtävissä. Tätä
24686: kirjallisesta kysym~sestä n:o 520:                   varten ministeriöllä on määrärahoja.
24687:                                                         Ministeriön 15 päivänä marraskuuta 1982
24688:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus . aikoo     asettama velvoitteiden valvontatyöryhmä laatii
24689:        ryhtyä, että velvoiteistutukset suorite-      parhaillaan valvontaohjeistoa, jota tullaan nou-
24690:        taan riittävän kookkailla poikasiUa?          dattamaan istutustoimintaa seurattaessa. Työ-
24691:                                                      ryhmän saama määräarka päättyy 30 päivänä
24692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huhdkuuta 1983. Ehdotukset ovat käytettä-
24693: vasti seuraavaa:                                     vissä jo kuluvan vuoden velvoitevalvonnassa.
24694:   Velvoiteistutusten valvonta kuuluu maa- ja         Vesioikeuspäätösten määräysten täyttymi,stä
24695: metsätalousministeriölle. Tehtävän suorittami-       tullaan valvomaan erityisen tarkasti.
24696: seen ministeriö on käyttänyt palveluksessaan
24697:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1983
24698: 
24699:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
24700:                                             N:o 520                                               3
24701: 
24702: 
24703: 
24704: 
24705:                           Ti.Jl Riksdagens Herr Talman
24706: 
24707:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         Dessutom har tillsyn i fråga om planteringar
24708: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse       på basen av förpliktelser utförts av Vilt- och
24709: nr 2838 av den 20 januari 1983 ,tili veder-         fiskeriforskningsinstitutet enligt uppdrag av
24710: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ministeriet. Fiskeribyråerna vid fiskeridistrik-
24711: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-        ten som inlett sin vevksamhet i början av år
24712: tecknade spörsmål nr 520:                           1983 kommer att användas också i tillsyns-
24713:                                                     uppgifter. Ministeriet förfogar över medel för
24714:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ändamålet.
24715:        ta för att planteringarna på basen av            Den av ministeriet den 15 november 1982
24716:        förpliktelser utförs med fiskyngel av        tillsatta arbetsgruppen för tHlsyn av förplik-
24717:        tillräcklig storlek?                         telser uppgör som bäst direktiv, som kommer
24718:                                                     att ia:kttagas vid uppföljningen av planterings-
24719:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         verksamheten. Arbetsgruppens mandat utgår
24720: samt anföra följande:                               den 30 april 1983. Förslagen kommer att
24721:    Tillsynen av fiskplanteringar på basen av        vara disponibla vid tillsynen av förpliktelserna
24722: förpHktelser ankommer på jord- och skogs-           redan under innevarande år. Speciellt noggrant
24723: bruksministeriet. För utförande av denna upp-       kommer man att överva:ka uppfyllnaden av
24724: gift har ministeriet använt sin egen personal.      föreskrifterna i vattendomstolsutslagen.
24725:      Helsingfors den 8 februari 1983
24726: 
24727:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
24728:                                             1982 vp~
24729: 
24730: Kirjallinen kysymys n:o 521
24731: 
24732: 
24733: 
24734: 
24735:                                  Astala: Otajärven suojelusta
24736: 
24737: 
24738:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24739: 
24740:    Valtioneuvosto vahvisti 3. 6. 1982 valtakun-       Vuoden 1981 kuluessa on päässyt tapahtu-
24741: nallisen lintuvesien suojeluohjelman, jossa on     maan huomattavaa vahinkoa alueen luonnon-
24742: mukana 300 kohdetta. Ohjelma käsittää vajaat       suojeluarvolle: valtioneuvoston päätöksen mu-
24743: 84 000 ha. Lintuvesityöryhmä teki hyvin pe-        kaisen suojelurajauksenkin sisällä on vesijät-
24744: rusteellista työtä. Kohteet on valittu noin        tömaita ja vahvistetun vedenkorkeuden alaisia
24745: 1 300 tutkitun alueen joukosta. Niillä on          alueita pengerretty, pumpattu ja raivattu
24746: myös kansainvälistä merkitystä lintujen pesi-      viljelystä varten. Alueelle on rakennettu ai-
24747: mäalueina.                                         nakin yksi loma-asunto, 700 metriä tienpohjia,
24748:    Lintuvesien suojeluohjelman toteuttamisesta     100-metrinen pengerrys ja kuivatusojia sekä
24749: on vastuussa maa- ja metsätalousministeriö.        suoritettu laajoja hakkuita. Toimenpiteet ovat
24750: Ministeriö ei ole pystynyt näitä kohteita suo-     kohdistuneet alueen kaikkein arvokkaimpiin
24751: jelemaan. Esimerkiksi Kodisjoen, Laitilan ja       osiin. Neljä rakennuslupaa on myönnetty v.
24752: Pyhärannan kunnissa sijaitsevan Otajärven suo-     1982; kolme uutta rakennuslupahakemusta on
24753: jelua ei ole mitenkään turvattu. Järven suo-       pantu vireille Pyhärannan kunnan alueella.
24754: jelurajaus on 67 ha maa- ja 337 ha vesialuet-      Laitilan ja Kodisjoen kuntiin kuuluvien ran-
24755: ta. Järvi on toiseksi arvokkain lintujärvi maas-   tojen loma-asutusrakentaminen on suunnit-
24756: samme.                                             teilla.
24757:    Turun ja Porin lääninhallitus on määrän-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24758: nyt pengerrysalueen maaliskuun alusta lähtien      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24759: toimenpidekieltoon alueen lunastamiseksi val-      tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24760: tiolle luonnonsuojelu tarkoituksiin.               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24761:    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkä-
24762: maa vastasi 17. 12. 1981 tekemääni kirjalli-                 Onko Hallitus tietoinen, että valtio-
24763: seen kysymykseen "Otajärven suojelusta" seu-              neuvoston vahvistamassa valtakunnalli-
24764: raavaa: "Tässä vaiheessa ei siis näytä tarpeel-           sessa lintuvesien suojeluohjelmassa esi-
24765: liselta ryhtyä pikaisiin toimiin Otajärven alu-           tetyn Otajärven suojelun toteuttaminen
24766: een lunastamiseksi, vaan pyrkiä vapaaehtoista             on vaarassa, ja
24767: tietä myönteiseen ratkaisuun järven suojelemi-               mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin
24768: seksi". Myönteisiä tuloksia ei ole kuitenkaan             Hallitus ryhtyy, jotta Otajärven itä-
24769: aikaansaatu. Kuivatushanke ja "mökityshan-                ja pohjoisosat kiireellisesti hankitaan
24770: ke" etenevät. Maa- ja metsätalousministeriö               valtiolle luonnonsuojelualueeksi?
24771: ei ole toiminut valtioneuvoston vahvistaman
24772: ohjelman tavoitteiden suunnan mukaisesti.
24773:       Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
24774: 
24775:                                            Heli Astala
24776: 
24777: 
24778: 
24779: 
24780: 088.300286A
24781: 2                                           1982 vp.
24782: 
24783: 
24784: 
24785: 
24786:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24787: 
24788:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         jelutavoite ei siis edellytä, että lintuvedet han-
24789: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kitaan valtiolle ja että niissä kielletään kaikki
24790: mies, olette 21 päivänä tammikuuta 1983 päi-         toiminnat. Suojelukysymystä tutkinut työryhmä
24791: vätyn kirjeenne n:o 2846 ohella toimittanut          korosti nimenomaisesti, että lintuvesien tar-
24792: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     koituksenmukaisin suojelumuoto on maanomis-
24793: nöksen kansanedustaja Heli Astalan kirjallises-      tajien omasta hakemuksesta tapahtuva luon-
24794: ta kysymyksestä n:o 521, jossa tiedustellaan:        nonsuojelualueen muodostaminen.
24795:                                                         Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tiiviis-
24796:           Onko Hallitus tietoinen, että valtio-      ti lintuvesillä tapahtuvia toimenpiteitä. Jos
24797:        neuvoston vahvistamassa valtakunnalli-        hankkeet ilmeisesti vaarantavat suojelun to-
24798:        sessa lintuvesien suojeluohjelmassa esi-      teuttamisen, ministeriö ottaa yhteyttä maan-
24799:        tetyn Otajärven suojelun toteuttami-          omistajiin. Tällöin pyritään löytämään molem-
24800:        nen on vaarassa, ja                           pia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Esimerkiksi
24801:           mihin tehokkaisiin toimenpiteisiin         kyseessä olevalla Kodisjoen, Laitilan ja Pyhä-
24802:        Hallitus ryhtyy, jotta Otajärven itä-         rannan kunnissa sijaitsevalla Otajärvellä ryh-
24803:        ja pohjoisosat kiireellisesti hankitaan       dyttiin toteuttamaan pengerryshanketta, joka
24804:        valtiolle luonnonsuojelualueeksi?             olisi merkinnyt järven luhta-alueen pienenty-
24805:                                                      mistä. Neuvottelujen perusteella kuivatusalu-
24806:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          een penger siirrettiin luhta-alueen ulkoreunaan
24807: taen seuraavaa:                                      ja suojelun kannalta arvokkain osa voitiin
24808:    Valtioneuvoston 3. 6. 1982 vahvistaman lin-       säästää.
24809: tuvesiensuojeluohjelman tavoitteena on siihen           Edellä olevan perusteella maa- ja metsäta-
24810: sisältyvien alueiden säilyttäminen mahdollisim-      lousministeriö on toiminut Otajärven suojelu-
24811: man luonnonvaraisina. Periaatepäätöksen mu-          kysymyksessä valtioneuvoston periaatepäätök-
24812: kaisesti lintuvesien perinteisiä ja luonnontilaa     sen tavoitteiden mukaisesti ja ryhtynyt jo
24813: vain tilapäisesti muuttavia käyttömuotoja, ku-       tarvittaviin toimenpiteisiin suojelutavoitteiden
24814: ten metsästystä, kalastusta, rantojen laidunta-      turvaamiseksi.
24815: mista ja rantametsien käyttöä ei rajoiteta. Suo-
24816:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1983
24817: 
24818:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
24819:                                              N:o 521                                              3
24820: 
24821: 
24822: 
24823: 
24824:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24825: 
24826:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         garna. Syftet med skyddet förutsätter alltså
24827: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder               inte att fågelvattnen inlöses till staten och
24828: skrivelse nr 2846 av den 21 januari 1983             att all verksamhet förbjuds där. En arbets-
24829: tili vederbörande medlem av statsrådet över-         grupp som undersökt frågorna om skyddet be-
24830: sänt avskrift av följande av riksdagsman Heli        tonade uttryckligen att den mest ändamåls-
24831: Astala undertecknade spörsmål nr 521:                enliga formen för skydd av fågelsjöar och f~
24832:                                                      gelrika havsvikar är att naturskyddsområden
24833:           Är Regeringen medveten om att              inrättas på markägarnas egen ansökan.
24834:        skyddandet av Otajärvi, som ingår i              Jord- och skogsbruksministeriet följer nog-
24835:        det av statsrådet stadfästa riksprogram-      grant de åtgärder som vidtas inom fågelvat-
24836:        met tili skydd för fågelsjöar och fågel-      tenområdena. Om projekten uppenbart även-
24837:        rika havsvikar, är i farozonen, och           tyrar genomförandet av skyddet tar ministe-
24838:           vilka effektiva åtgärder ämnar Re-         riet kontakt med markägarna. 1 sådana fall
24839:        geringen vidta för att skyndsamt till         försöker man hitta en lösning som tillfreds-
24840:        staten inlösa de Östra och norra de-          ställer båda parter. Så påbörjade man t.ex.
24841:        larna av Otajärvi som naturskyddsom-          i den i Kodisjoki, Laitila och Pyhäranta korn-
24842:        råden?                                        muner belägna sjön Otajärvi ett uppdämnings-
24843:                                                      projekt, som skulle ha inneburit en minskning
24844:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av sjöns madområde. Efter överläggningar flyt-
24845: samt anföra följande:                                tades dammen för torrläggningsområdet till
24846:    Det av statsrådet 3. 6. 1982 stadfästa pro-       madens ytterkant och det ur skyddets synpunkt
24847: grammet till skydd för fågelsjöar och fågel-         viktigaste området kunde bevaras.
24848: rika havsvikar har som syfte att bevara de              Som av ovanstående framgår har jord- och
24849: där ingående områdena i ett så naturligt till-       skogsbruksministeriet handlat i enlighet med
24850: stånd som möjligt. 1 enlighet med principbe-         syftemålen i statsrådets principbeslut i frå-
24851: slutet begränsas inte traditionella användnings-     gan om skyddet av Otajärvi och redan vid-
24852: former, som endast tillfälligt förändrar natur-      tagit behövliga åtgärder för att trygga ända-
24853: tillståndet, såsom jakt, fiske, betesbruk av         målen med skyddet.
24854: stränderna och användningen av strandsko-
24855:      Helsingfors den 21 februari 1983
24856: 
24857:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
24858:                                               1982 vp.
24859: 
24860: Kirjallinen kysymys n:o 522
24861: 
24862: 
24863: 
24864: 
24865:                                     Aaltonen: Moreenimuodostumien hyötykäytön lisäämisestä
24866: 
24867: 
24868:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
24869: 
24870:    Rakentamisen kiihtymisen myötä on harjujen        lienevätkin vasta vihje sllta, miten paljon ja
24871: kupeisiin syntynyt yhä suurempia rokonarpia          minkälaatuisia moreenimuodostumia Vaasan lää-
24872: ja osa harjuistamme on kokonaan hävinnyt. Sen        nistä löytyy. Peruskartan ajan tasalla pitämisen
24873: vuoksi maahamme säädettiin maa-aineslaki.            yhteydessä suoritettava maaperän kartoittami-
24874: Lallla pyritään säätelemään maa-ainesten käyt-       nen kestää kuitenkin suunnitelmien mukaan
24875: töä, suojaamaan pohjavesivaroja sekä korjaa-         vuosikymmeniä. Maaperäkartan valmistuttua
24876: maan runneltua maisemaa.                             !likanaan Vaasankin läänissä saattavat har;ut
24877:    Käyttökelpoisena vaihtoehtona harjujen maa-       nykyisen hyötykäytön jälkeen olla suurelta osin
24878: ainesten käyttämiselle ovat maaperäkartoitus-        entisiä harjuja. Jäljellä tullee olemaan vain
24879: ten yhteydessä nousseet esille moreenimuodos-        muutama erikseen suojeltu harjunluikero. Siitä
24880: tumat. Riippuen siitä, minkälaatuista materiaa-      syystä Vaasan läänin niiltä alueilta, joissa so-
24881: lia moreenimuodostuma sisältää, voidaan sitä         ran käyttö on runsasta, tulisi kiireesti erik-
24882: käyttää jo sellaisenaan esimerkiksi teiden ra-       see selvittää moreenimuodostumat ja tutkia nii-
24883: kentamiseen sekä murskattuna myös moneen             den sisältämän materiaalin laatu.
24884: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, johon nyt               Vaikka . moreenimuodostumienkin käyttö
24885: käytetään harjujen soraa ja hiekkaa. Tämä sääs-      turmelee luontoa, ovat vahingot kuitenkin so-
24886: täisi harjuja ja suojaisi niissä olevia pohjavesi-   raharjujen kaivamiseen nähden vähäisempiä ja
24887: varastoja.                                           ne ovat helpommin korjattavissa.
24888:    Harjut ovat erityisesti Etelä-Pohjanmaalla            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24889:  harvinaisempia kuin esimerkiksi Itä-Suomessa.       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
24890: Niiden hyötykäyttöä tulisikin tarkoin harkita.       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24891: Myös harjujen sisältämät pohjavesivarat ovat         vaksi seuraavan kysymyksen:
24892: heikkolaatuisilla vesialueilla asuville ihmisille
24893: oikeastaan elämisen ehto.                                      Onko Hallitus tietoinen mahdolli-
24894:     Myös Etelä-Pohjanmaalta löytyy moreeni-                 suuksista hyödyntää moreenimuodostel-
24895: muodostumia. Niitä on tullut esille Seinä oen               mia soraharjujen sijasta ja aikooko Hal-
24896:  kartastoyksikön tekemässä maaperäkartoituk-                litus tehostaa toimia moreenimuodos-
24897:  sessa, vaikka karttaa ei vie'ä ole tehtykään               tumien kartoittamiseksi ja niiden hyö-
24898:  kuin muutama sata neliökilometriä. Kartoituk-              tykäytön edistämiseksi?
24899:  sen yhteydessä löytyneet moreenimuodostumat
24900:       Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
24901: 
24902:                                           Markus Aaltonen
24903: 
24904: 
24905: 
24906: 
24907: 0883802848
24908: 2                                              1982 vp.
24909: 
24910: 
24911: 
24912: 
24913:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
24914: 
24915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rantaa mm. murskauksen ja murskeenlisäyksen
24916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         avulla sekä stabiloinnilla.
24917: olette 21 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn               Moreenia on paljon käytetty maapatomate-
24918: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          riaalina huonon vedenläpäisevyytensä ansiosta.
24919: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Myös pengermateriaalina voidaan käyttää mo-
24920: edustaja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kir-         reenia. Tällöin tulee kuitenkin kiinnittää eri-
24921: jallisesta kysymyksestä n:o 522:                      tyistä huomiota routivuuteen ja veden vaiku-
24922:                                                       tuksesta syntyvään kantavuuden alenemiseen.
24923:            Onko Hallitus tietoinen mahdolli-          Tie- ja vesirakennuslaitoksen piirissä moreenia
24924:         suuksista hyödyntää moreenimuodostel-         on käytetty erityisesti kunnossapidon tarvitse•
24925:         mia soraharjujen sijasta ja aikooko Hal-      mana soratien kulutusmateriaalina. Pitkäaikai-
24926:         litus tehostaa toimia moreenimuodos-          sin kokemus moreenin käytöstä on Kainuun
24927:         tumien kartoittamiseksi ja niiden hyö-        piirillä.
24928:         tykäytön edistämiseksi?                          Hallitus on hyvin tietoinen niistä mahdolli-
24929:                                                       suuksista, joita moreenimuodostelmien hyödyn•
24930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          täminen tarjoaa erityisesti alueilla, joilla soraa
24931: vasti seuraavaa:                                      on niukasti tai se sijaitsee suojeltavilla har-
24932:                                                       juilla. Toisaalta on huomattava, että myös mo-
24933:    Moreeni on maamme yleisin maalaji. Se sisäl-       reeninotto saattaa joutua ristiriitaan luonnon-
24934: tää useita eri lajitteita savesta lohkareisiin. Ta-   suojelutavoitteiden kanssa. Geologisen tutki-
24935: vallisesti yksi tai kaksi lajitetta kuitenkin on      muslaitoksen yhdessä tie- ja vesirakennushalli-
24936: vallitsevia. Moreenit jaetaan pohjamoreeneihin        tuksen kanssa tekemässä harjuainesselvitykses-
24937: ja pinta- eli ablaatiomoreeneihin. Pintamoreeni-      sä vuodelta 1979 (Suomen sora- ja hiekkavaro-
24938: kerroksen paksuus vaihtelee kymmenistä senteis-       jen arviointiprojekti 1971-78. Tutkimusra-
24939: tä kymmeniin metreihin. Moreenin rakeisuus            portti n:o 42) on selvitetty myös moreeni-
24940: vaihtelee huomattavasti. Pintamoreeniaines on         esiintymiä maassamme. Pintamoreeniesiintymiä
24941: yleensä pohjamoreeniainesta karkeampaa, huuh-         on tutkittu tämän jälkeenkin (Lindroos, P.:
24942: toutuneempaa ja lajittuneempaa. Rakentamisen          Ablaatiomoreenin esiintyminen Suomessa. Pin-
24943: kannalta juuri pintamoreeni on merkityksellistä.      tamoreenin merkitys malmilohkarekuljetuksessa.
24944:    Moreenin rakeisuusluokituksen perusteella          Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti
24945: valtaosa maamme moreeneista on hiekkamo-              n:o 55. Espoo 1981). Tutkimusten mukaan
24946: reeneja. Rakennusmateriaalina parasta soramo-         huomattavimmat pintamoreeniesiintymät maas-
24947: reenia on suhteellisen vähän. Moreeniaineksen         samme ovat Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa,
24948: vesipitoisuus vaikuttaa huomattavasti sen käyt-       Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa. Pai-
24949: tömahdollisuuksiin. Liika kosteus aiheuttaa           koin on merkittäviä esiintymiä myös Etelä-Suo-
24950: kantavuusominaisuuksien alenemisen. Tärkein           messa. Tarkoitus on edelleen jatkaa ja tehos-
24951: moreenin maarakennuskäyttöä rajoittava tekijä         taa näitä tutkimuksia moreenin hyötykäytön
24952: on sen routivuus. Moreenin laatua voidaan pa-         edistämistä silmällä pitäen.
24953:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1983
24954: 
24955:                                                                             Ministeri Mikko Jokela
24956:                                               N:o 522                                              3
24957: 
24958: 
24959: 
24960: 
24961:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24962: 
24963:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            ten kan förbättras genom krossning och genom
24964: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          att blanda den med makadam.
24965: skrivelse av den 21 januari 1983 tili veder-           Morän har ofta använts såsom jorddammsma-
24966: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      terial, då den inte är så lättgenomtränglig för
24967: av följande av riksdagsman Markus Aaltonen          vatten. Morän kan också användas som jord-
24968: undertecknade spörsmål nr 522:                      vallsmaterial. Härvidlag bör emellertid särskild
24969:                                                     uppmärksamhet fästas vid tjälbildningen och
24970:           Är Regeringen medveten om möjlig-         den av vattnet förorsakade försämrade bärig-
24971:        heterna att exploatera moränformationer      heten. Väg- och vattenbyggnadsverket har an-
24972:        i stället för grusåsar, och ämnar Rege-      vänt morän speciellt som slitagematerial på
24973:        ringen intensifiera verksamheten för att     grusvägar som varit i behov av underhåll. Den
24974:        kartlägga     moränformationerna    och      längsta erfarenheten av att använda morän
24975:        främja utnyttjandet av dem?                  har man i Kajanalands distrikt.
24976:                                                        Regeringen är väl medveten om de möjlig-
24977:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        heter som utnyttjandet av moränformationerna
24978: samt anföra följande:                               erbjuder särskilt på sådana områden, där det
24979:                                                     är ont om grus eller där gruset finns i åsar
24980:    Moränen är Finlands vanligaste jordart. Den      som bör skyddas. Å andra sidan måste man
24981: består av många olika grovlekar, från lera tili     beakta att också moräntäkter kan råka i kon-
24982: block. I allmänhet dominerar en eller två grov-     flikt med miljövårdsmålsättningarna. 1 den ut-
24983: lekar. Moränerna indelas i bottenmoräner och        redning av substansen i Finlands åsar som Geo-
24984: yt- eller ablationsmoränarter. Ytmoränlagrens       logiska forskningsanstalten utförde år 1979 till-
24985: tjocklek varierar från ett tiotal centimeter tili   sammans med väg- och vattenbyggnadsstyrel-
24986: tiotals meter. Moränens kornighet varierar          sen (Projektet för uppskattning av Finlands
24987: märkbart. Ytmoränsubstansen är i allmänhet          grus- och sandtillgångar 1971-78. Forsknings-
24988: grövre, mer urlakad och utskild än bottenmo-        rapport nr 42), utreds även moränfyndighe-
24989: ränen. Med tanke på byggande är det just yt-        terna i vårt land. Ytmoränfyndigheterna har
24990: moränen som är av betydelse.                        undersökts även efter detta. (Lindroos, P.: Fö-
24991:    Utgående från kornighetsklassificeringen är      rekomsten av ytmorän; Finland. Ytmoränens
24992: största delen av moränerna i vårt land sand-        betydelse vid transport av malmblock. Geolo-
24993: moräner. Grusmorän, som bäst lämpar sig som         giska forskningsanstalten, Forskningsrapport nr
24994: byggnadsmaterial, förekommer i relativt liten       55. Esbo 1981). Enligt undersökningarna finns
24995: skala. Moränsubstansens vattenhalt påverkar i       de största ytmoränfyndigheterna i Nordsavolax,
24996: hög grad dess användbarhet. Den alltför höga        Nordkarelen, Österbotten, Mellanfinland och
24997: fuktigheten gör att bärighetsegenskaperna sjun-     Lappland. Även i södra Finland finns ställvis
24998: ker. Den viktigaste faktorn som begränsar an-       betydande fyndigheter. Avsikten är att fortsätta
24999: vändningen av morän i jordbyggnadssyfte är          och intensifiera dessa undersökningar med tan-
25000: moränens benägenhet att frysa. Moränkvalite-        ke på ett bättre utnyttjande av moränen.
25001:      Helsingfors den 24 februari 1983
25002: 
25003:                                                                           Minister Mikko Jokela
25004:                                                  1982 vp.
25005: 
25006: Kirjallinen kysymys n:o 523
25007: 
25008: 
25009: 
25010: 
25011:                                     Tikka: Oppisopimusjärjestelmää koskevista ohjeista
25012: 
25013: 
25014:                            Eduskunnan Herra Puhemieheiie
25015: 
25016:    Oppisopimusjärjestelmässä on lukuisia seiiai-        suurempi kuin yksi viittä varsinaista työnteki-
25017: sia ohjeita, joitten käytännön valvonta ei tällä        jää kohti. Lisäksi on useita sellaisia yrityksiä,
25018: hetkellä toimi riittävän hyvin.                         joilla on oppisopimussuhteessa olevia työnteki-
25019:    Ohjeet sinänsä ovat riittämättömät ja liian          jöitä, mutta jotka kuitenkin samanaikaisesti
25020: alhaisella tasolla tehdyt. Mm. oppisopimusop-           1omauttavat muita työntekijöitään. Tällainen
25021: pilaan ja kouluttajan käsikirja toteaa, että viittä     oppisopimuslain väärinkäyttö ja tavallisten
25022: työntekijää kohti saa olla keskimäärin yksi             työntekijöitten polkeminen ei voi olla oppi-
25023: oppilas. Saman kirjasen mukaan esimerkiksi              sopimuslain tarkoitus. Lisäksi kysymyksessä on
25024: jonkin käsityöliikkeen ainoalla työntekijällä voi       monta kertaa myös nuorten työllistämistuen
25025: kuitenkin olla vain yksi oppilas. Erityisesti           väärinkäyttö.
25026: hotelli- ja ravintola-alalla kumpikaan ohje ei             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25027: käytännössä toimi ja nimenomaan ammattioppi-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25028: laslautakuntien valvova osuus tuntuu monta              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25029: kertaa hyvin puutteelliselta. Ammattikasvatus-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25030: hallitus ei tähän mennessä ole pystynyt saamaan
25031: aikaan selviä ja yksiselitteisiä ohjeita siitä, kuin-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25032: ka asioissa tulisi menetellä.                                  oppisopimusoppilaiden enimmäismääriä
25033:    Kymen läänistä löytyy lukuisia esimerkkejä                  koskevia ohjeita ei riittävästi noudateta
25034: siitä, että ohje, jonka mukaan viittä työntekijää              eikä niitten noudattamista riittävästi
25035: kohti saa olla vain yksi oppilas, ei toimi käytän-             valvota, sekä
25036: nössä. Löytyy mm. hotelli-ravintoloita, joissa                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25037: on kolmen vuoden aikana tehty kaikkiaan 21                     ryhtyä, jotta saataisiin aikaan riittävän
25038: oppisopimusta. Työntekijöitä on kuitenkin yh-                  selvät määräykset, ettei tämäntyyppistä
25039: dellä kertaa lähinnä sesonkiaikoina korkeintaan                kiertelyä pääsisi jatkossa tapahtumaan?
25040: 27. Oppisopimusten osuus on siis koko ajan
25041:       Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1983
25042: 
25043:                                                Seppo Tikka
25044: 
25045: 
25046: 
25047: 
25048: 088300292H
25049: 2                                              1982 vp.
25050: 
25051: 
25052: 
25053: 
25054:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25055: 
25056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkoituksenmukaisesti. Kun työpaikat saattavat
25057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koulutusedellytysten puolesta olla hyvinkin eri-
25058: olette 21 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn           laisia ja toisinaan käytetään myös päätoimista
25059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kouluttajaa, jolla voi olla jopa 10-20 opasteh
25060: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tavaa, edellä mainittua yleisohjetta on pidettävä
25061: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjal-         vain suosituksenomaisena. Toisaalta jonkin käsi-
25062: lisesta kysymyksestä n:o 523:                        työliikkeen ainoalla työntekijällä, joka ehkä on
25063:                                                      samalla omistaja, voi kuitenkin olla yksi oppi~
25064:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        las ( esim. jalkinekorjaamo).
25065:        oppisopimusoppilaiden enimmäismääriä             Ammattikasvatushallitus pitää tärkeänä, että
25066:        koskevia ohjeita ei riittävästi noudateta     myös pienillä, alle viiden työntekijän yrityksillä
25067:        eikä niitten noudattamista riittävästi        tai liikkeillä on mahdollisuus oppisopimuskou-
25068:        valvota, sekä                                 lutuksen käyttöön. Myös niissä tapauksissa,
25069:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joissa yritys laajentaa huomattavasti toimintaan-
25070:        ryhtyä, jotta saataisiin aikaan riittävän     sa ja lisää työvoimaa, oppisopimusoppilaiden
25071:        selvät määräykset, ettei tämäntyyppistä       määrä voi nousta tavanomaista suuremmaksi.
25072:        kiertelyä pääsisi jatkossa tapahtumaan?       Tällöinkään ei saa luonnollisesti tinkiä koulu-
25073:                                                      tuksen tasosta. Samoin saattaa olla tapauksia,
25074:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joissa yrityksissä on useamman eri ammatin
25075: vasti seuraavaa:                                     oppisopimuksia. Tällöin myös jokaista oppisopi-
25076:    Ammattikasvatushallitus      on     kirjeellään   musammattia varten nimetään oma kouluttaja.
25077: 13. 10. 1978 antanut ammattioppilaslautakun-            Mitään säädöstä, määräystä tai päätöstä oppi~
25078: nille ohjeet koulutusoikeuden hakemisesta ja         sopimusoppilaiden enimmäismäärästä yritykses-
25079: myöntämisestä sekä oppisopimuskoulutuksen            sä tai oppisopimusoppilaiden määrän suhtees~
25080: työnopetuksen valvonnasta. Oppisopimusoppi-          ta yrityksen työntekijöihin ei ole annettu.
25081: laiden enimmäismäärästä todetaan em. ohjeessa           Todettakoon, että v. 1981 oppisopimuskoulu"
25082: seuraavaa:                                           tuksessa oli 5 109 oppilasta ja 2 956 koulut-
25083:    "Oppisopimusasetuksen (563/67) 3 §:n mu-          tajatyönantajaa. Näin ollen jokaisessa oppisopi-
25084: kaan työnantajan on koulutusoikeushakemuk-           mustyöpaikassa oli keskimäärin alle kaksi oppi-
25085: sessa ilmoitettava ammateittain, kuinka monta        lasta.
25086: työntekijää työnantajalla on palveluksessaan ja         Opetusministeriön tiedossa ei toistaiseksi ole
25087: samanaikaisesti koulutettavien oppilaiden enim-      tapauksia, joissa oppisopimusoppilaiden luku-
25088: mäismäärä. Jos oppilaan työtä johtamaan ja val-      määrä verrattuna yrityksen ammattityöntekijöi-
25089: vomaan asetetut henkilöt vaihtuvat tai hake-         den määrään olisi niin suuri, että työnopetusta
25090: muksessa ilmoitetut olosuhteet muutoin olen-         ei olisi kyetty asianmukaisesti hoitamaan. Sen
25091: naisesti muuttuvat, on työnantajan viivytykset-      sijaan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Lii-
25092: tä ilmoitettava tästä ammattioppilaslautakun-        ton Kouvolan piiritoimisto on lähettänyt am-
25093: nalle."                                              mattikasvatushallitukselle kirjeen, jossa viita-
25094:    Yleisohjeena on, että viittä työntekijää kohti    taan     oppisopimusoppilaiden kohtuuttamaan
25095: saa olla keskimäärin yksi oppilas. Tämä suosi-       määrään eräässä Pohjois-Kymenlaaksossa sijait-
25096: tus sisältyy myös ammattikasvatushallituksen         sevassa hotelli- ja ravintola-alan yrityksessä.
25097: julkaisemaan oppisopimusoppilaan ja kouluttajan      Ammattikasvatushallitus on pyytänyt asiasta yk-
25098: käsikirjaan. Kuitenkin pääperiaatteena on pidet-     silöidvn lausunnon Pohjois-Kymenlaakson am-
25099: tävä sitä, että koulutus hoidetaan työpaikalla       mattikoulun kuntainliiton ammattioppilaslauta-
25100:                                                N:o 523                                              3
25101: 
25102: kunnalta. Lausunnon saatuaan ammattikasvatus-        jotka samanaikaisesti 1omauttavat muita työn-
25103: hallitus päättää mahdollisista jatkotoimenpi-        tekijöitä. Oppisopimuskoulutus lähtee yrityk-
25104: teistä.                                              sessä liikkeelle olemassa olevasta työvoiman tar-
25105:    Ammattioppilaslautakuntien       harjoittamasta   peesta. Kun oppisopimusaika saattaa pisimmil-
25106: valvonnasta voidaan todeta, että koko maassa         lään olla jopa neljä vuotta, olosuhteet saattavat
25107: on 74 ammattioppilaslautakuntaa, joissa on           muuttua varsinkin laskusuhdanteen aikana niin,
25108: työnantajien, työntekijöiden sekä koulutusvi-        että yritys joutuu lomauttamaan. Mikäli on
25109: ranomaisten edustus. Lautakunnat on jaettu           ollut pakottavia syitä, myös oppisopimusoppi-
25110: päätoimisiin koulutustarkastajapiireihin. Päätoi-    laita on jossain määrin lomautettu, joskin lo-
25111: misia koulutustarkastajia on 30 ja sivuvirkaisia     mautusaika on pyritty koulutustarkastajan ja
25112: 7. Koulutusoikeutta yritykselle myöntäessään         työnantajan välisissä neuvotteluissa sopimaan
25113: ammattioppilaslautakunnan on varmistuttava           mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Opetusministe-
25114: ~iitä, että yritys on tuotannoltaan, koneistol-      riön tiedossa ei ole tapauksia, että uusia oppi-
25115: taan ja laitteistoltaan sellainen, että oppiohjel-   sopimusoppilaita olisi otettu yritykseen, jossa
25116: man mukainen työnopetus voidaan asiallisesti         on samanaikaisesti muita lomautettuja työnte-
25117: toteuttaa. Samoin on varmistuttava siitä, että       kijöitä.
25118: oppilaan kouluttajaksi nimetään riittävän päte-         Nuorten työllistämistuesta annetun asetuksen
25119: vä henkilö. Opetusministeriön tietoon ei ole         ( 1002/81) 5 §:n 2 momentin mukaan nuor-
25120: tullut, että ammattioppilaslautakunnat olisivat      ten työllistämistukeen perustuva työntekijän
25121: koulutusoikeuksia myöntäessään menetelleet           työhön ottaminen ei saa aiheuttaa muiden työn-
25122: oppisopimuslain tai sen nojalla annettujen ohjei-    tekijöiden irtisanomista eikä työsuhteessa jo
25123: den vastaisesti.                                     olevien työntekijöiden työolosuhteiden ja etuuk-
25124:  . Ammattikasvatushallituksen ohjeen mukaan          sien huonontumista. Valvonta työllistämistuen
25125: koulutustarkastajan tulisi käydä oppisopimus-        osalta kuuluu työvoimahallinnolle.
25126: työpaikassa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja          Edellä esitetyn perusteella opetusministeriö
25127: mahdollisuuksien mukaan useamminkin. Kun             pitää oppisopimuslain ja -asetuksen määräyksiä
25128: oppisopimusten kokonaismäärän arvioidaan tällä       sekä ammattikasvatushallituksen antamia ohjei-
25129: hetkellä olevan n. 6 500 ja kun yhdellä kou-         ta sinänsä riittävinä oppisopimuskoulutuksen
25130: lutustarkastajalla saattaa olla jopa 300 oppi-       tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Sen si-
25131: sopimusta hoidettavana, em. koulutustarkasta-        jaan valvontaresurssien vähäisyys saattaa aiheut-
25132: jan tarkastuskäyntien määrä ei ole kaikissa ta-      taa ohjeiden laiminlyöntiä ilman, että asia tulee
25133: pauksissa voinut toteutua.                           ammattikasvatushallituksen tietoon. Yksittäis-
25134:    Kirjallisessa kysymyksessä viitataan myös         tapauksissa ammattikasvatushallitus tulee puut-
25135: yrityksiin, joissa on oppisopimusoppilaita ja        tumaan havaitsemiinsa epäkohtiin.
25136:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1983
25137: 
25138:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
25139: 4                                             1982 vp.
25140: 
25141: 
25142: 
25143: 
25144:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25145: 
25146:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara synnerligen olika vad utbildningsmöjlig-
25147: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       heterna beträffar, och man ibland anlitar en
25148: av den 21 januari 1983 tili vederbörande med-        heltidsanställd utbildare som kan ha t.o.m. 10
25149: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      -20 lärlingar, måste den nämnda anvisningen
25150: av riksdagsman Seppo Tikka undertecknade             anses endast av rekommendationsnatur. Å and-
25151: spörsmål nr 523:                                     ra sidan kan den enda anställda i ett hantverks~
25152:                                                      företag ( t.ex. en skomakarverkstad) , som
25153:            Är Regeringen medveten om att an-         kanske också är ägaren, ha bara en lärling.
25154:         visningarna angående lärlingars maximi-         Y rkesutbildningsstyrelsen anser det viktigt,
25155:         antal inte iakttas tillräckligt och deras    att även små företag eller affärer med mindre
25156:         övervakande är otillräckligt, och            än fem anställda har möjl~ghet att använda sig
25157:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      av läroavtalsutbildning. Aven i de fall då
25158:         ta för att åstadkomma tillräckligt klara     företaget utvidgar sin verksamhet betydligt och
25159:         anvisningar, så att sådant kringgående       ökar sin arbetskraft, kan lärlingarnas antal bli
25160:         inte sker i fortsättningen?                  större än vanligt. Inte heller då får man pruta
25161:                                                      på utbildningsnivån. Ibland kan det också hän-
25162:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       da, att företagen har läroavtal inom flera yrken.
25163: samt framföra följande:                              Då utnämns en utbildare för varje yrke.
25164:     Yrkesutbildningsstyrelsen har med sin skri-         Det finns ingen förordning, bestämmelse el-
25165:  velse av den 13. 10. 1978 givitlärlingsnämnder-     ler resolution angående maximiantalet lärlingar
25166:  na anvisningar angående ansökan och beviljan-       eller lärlingars proportionella antal i jämfö-
25167:  de av utbildningsrättighet samt angående över-      relse med antalet anställda inom företaget.
25168:  vakandet av arbetsundervisningen inom läro-            Vi kan konstatera, att det år 1981 fanns
25169:  avtalsutbildningen. I de nämnda anvisningarna       5 109 lärlingar och 2 956 utbildararbetsgivare.
25170:  konstateras följande om maximiantal:                Sålunda var medeltalet mindre än två lärlingar
25171:     "Enligt 3 § av läroavtalsstadgan ( 563/57)       för varje läroavtalsarbetsplats.
25172:  skall arbetsgivaren för att bli godkänd som lär-       Tillsvidare är undervisningsministeriet inte
25173:  lingsutbildare skriftligen ansöka därom hos lär-    medvetet om några fall, då lärlingarnas antal i
25174: lingsnämnden. I ansökan skall samtidigt uppgivas     jämförelse med företagets fackarbetare skulle
25175:  särskilt för sig varje yrke, hur många arbets-      ha varit så stort att arbetsundervisningen inte
25176:  tagare arbetsgivaren har i sin tjänst och maxi-     skulle ha kunnat skötas på ett sakenligt vis.
25177:  miantalet lärlingar som utbildas samtidigt.         Däremot har Hotell- och Restauranganställdas
25178:  Sker ombyte av de personer som äro satta att        Förbunds distriktsbyrå i Kouvola tillställt yr-
25179:  leda och övervaka lärlings arbete eller förändras   kesutbildningsstyrelsen ett brev som fäster sty-
25180: uppgivna förhållanden eljest väsentligt, skall       relsens uppmärksamhet på det immoderata an-
25181:  arbetsgivaren utan dröjsmål härom underrätta        talet lärlingar som utbildas vid ett hotell- och
25182:  lärlingsnämnden."                                   restaurangföretag i Norra Kymenlaakso. Yrkes-
25183:     Som allmän anvisning är, a'tt det får vara       utbildningsstyrelsen har begärt ett detalierat
25184:  i medeltal en lärling per fem anställda. Denna      utlåtande om saken av Norra Kymenlaaksos
25185:  rekommendation ingår även i yrkesutbildnings-       yrkesskolas kommunalförbunds lärlingsnämnd.
25186: styrelsens handbok för lärlingar och utbildare.      Efter mottagandet av utlåtande beslutar yrkes-
25187: Dock borde huvudprincipen anses vara den,            utbildningsstyrelsen om ytterligare åtgärder.
25188:  att utbildningen sker på ett ändamålsenligt sätt       Angående övervakandet som lärlingsnämn-
25189: på arbetsplatsen. Emedan arbetsplatserna kan         derna sköter kan det konstateras, att det finns
25190:                                                N:o 523                                              5
25191: 
25192: 74 lärlingsnämnder i hela landet, vilka repre-       kan vara t.o.m. fyra år, kan omständigheterna
25193: senterar arbetsgivarna, de anställda samt ut-        förändras särskilt under lågkonjunktur tili den
25194: bildningsmyndigheterna. Nämnderna är indelade        grad, att företaget är tvunget att friställa ar-
25195: i heltidsinspektörsdistrikt. Det förekommer 30       betskraft. Om tvingande skäl har yppat sig,
25196: heltidsinspektörer och 7 bitjänstgörande inspek-     har även lärlingar friställts i någon mån, om
25197: törer. Vid beviljandet av lärlingsutbildnings-       också utbildningsinspektören och arbetsgivaren
25198: rättighet måste lärlingsnämnden säkerställa, att     har försökt komma överens om en så kort per-
25199: företagets produktion, mekanism och utrust-          mitteringsperiod som möjligt. Undervisningsmi-
25200: ning är sådan, att utbildningen kan ske saken-       nisteriet känner inte tili några fall, då nya
25201: ligt i överensstämmelse med läroplanen. Också        lärlingar skulle ha rekryterats i något företag,
25202: måste det säkerställas, att en tillräckligt kompe-   där andra anställda samtidigt har friställts.
25203: tent person utses tili lärlingens utbildare. Un-        Enligt 5 § 2 mom. av förordningen ( 1002/
25204: dervisningsministeriet har inte fått vetskap om      81) om sysselsättningsstöd för unga, får inte
25205: att lärlingsnämnderna skulle ha handlat emot         på sysselsättningsstöd för unga grundad anställ-
25206: läroavtalslagen eller därtill hörande anvis-         ning av arbetstagare föranleda uppsägning av
25207: ningar.                                              andra arbetstagare eller försämring av tidigare
25208:    Enligt ytkesu tbildningsstyrelsens anvtsrungar    anställda arbetstagares arbetsförhållanden och
25209: borde utbildningsinspektören besoka läroavtals-      förmåner.
25210: arbetsplatsen åtminstone två gånger om året             På grund av det ovan nämnda anser under-
25211: och om möjligt ännu oftare. Då totalantalet          visningsministeriet läroavtalslagens och -förord-
25212: läroavtal beräknas vara cirka 6 500 för ögon-        ningens bestämmelser samt yrkesutbildnings-
25213: blicket, och då en utbildningsinspektör kan          styrelsens anvisningar i och för sig tiliräckliga
25214: ha t.o.m. 300 läroavtal att sköta, har de till-      för det ändamålsenliga förverkligandet av läro-
25215: börliga inspektionerna inte alltid varit möjliga     avtalsutbildningen. Däremot kan övervak-
25216: att förverkliga.                                     ningsresursernas obetydlighet föranleda anvis-
25217:    I det skriftliga spörsmålet häntydes också på     ningarnas försummande utan yrkesutbildnings-
25218: företag, som har Iärlingar och samtidigt fristäl-    styrelsens vetskap. I individuella fall kommer
25219: ler andra anställda. Det förefintliga arbets-        yrkesutbildningsstyrelsen att ingripa i märkbara
25220: kraftsbehovet i företaget är utgångspunkten för      missförhållanden.
25221: läroavtalsutbildningen. Då läroavtalsperioden
25222:       Helsingfors den 25 februari 1983
25223: 
25224:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
25225: 
25226: 
25227: 
25228: 
25229: 088300292H
25230:                                              1982 vp.
25231: 
25232: Kirjallinen kysymys n:o 524
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237:                                  Aaltonen: Seinäjoen juomavesitilanteen parantamisesta
25238: 
25239: 
25240:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25241: 
25242:    Seinäjoen kaupungin asukkaat joutuvat juo-         Hyvää vettä saadaan tavallisesti pohjavesis-
25243: maan huonoa vesijohtovettä. Vesi on kuiten-        tä. Seinäjoen alueella ei tällaisia pohjavesi-
25244: kin kaiken elämän perusaine. Juomaveden tu-        esiintymiä kuitenkaan ole olemassa. Seinäjo-
25245: lisi olla kirkasta, raikasta, hajutonta ja miel-   kelaiset tarvitsisivat kuitenkin jo terveydelli-
25246: lyttävän makuista. Siinä ei saa olla tauteja       sistä syistä nykyistä parempaa talousvettä. Sitä
25247: aiheuttavia mikrobeja. Seinäjokelaisten juoma-     olisi saatavissa lähinnä Kauhajoen pohjavesi-
25248: vesitilanne on äärimmäisen epätyydyttävä.          esiintymistä.
25249:    Vesilaitoksen raakavedeksi Seinäjoen vesi          Veden johtamiseen tarvittavat pääjohdot pi-
25250: on suhteellisen huonoa sen sisältämän run-         täisi rakentaa valtion vesihuoltotyönä, jolloin
25251: saan orgaanisen aineen määrän takia. Erityi-       Seinäjoen veronmaksajille ei koituisi kohtuu-
25252: sen ongelman muodostavat lisäksi veden laa-        tonta rasitusta. Seinäjoen vesihuollon taloudel-
25253: dun äkilliset ja nopeat vaihtelut. Professori      lisuus vaatinee myös sitä, että olemassa ole-
25254: Toivo Rautavaaran mukaan järvestä ja joesta        vaa pintavesilaitosta käytettäisiin edelleen teol-
25255: otetusta vedestä ei kaikkia saasteita kyetä        lisuuden tarpeisiin.
25256: kemialiisin eikä fysikaalisin menetelmin pois-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25257: tamaan. Eräitä bakteereita tuhotaan kloorilla,     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25258: joka itse on myrkyllistä ja joka esimerkiksi       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25259: luonnon fenoliyhdisteiden, saastefenolin tai       vaksi seuraavan kysymyksen:
25260: vaikkapa kahvin fenolien kanssa muodostaa
25261: pahanmakuisia ja myrkyllisiä yhdisteitä.                     Onko Hallitus tietoinen Sein~.joen
25262:     Yksityisten kaivotkaan eivät aina anna puh-           kaupungin erittäin heikosta juomavesi-
25263: dasta vettä, vaan niihin valuu ympäristöstä               tilanteesta ja aikooko Hallitus kiireh-
25264: monenlaisia likavesiä ja saasteita. Esimerkik-            tiä valtion toimia pohjavesien johtami-
25265: si öljy, bensiini, WC ja väkilannoitteet voivat           seksi tarvittavan pääjohdon rakentami-
25266: saastuttaa kaivon kaukaakin, sen mukaan mi-               seksi?
25267: ten vesisuonet kulkevat.
25268:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1983
25269: 
25270:                                        Markus Aaltonen
25271: 
25272: 
25273: 
25274: 
25275:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25276: 
25277: 
25278: 
25279: 
25280: 088300296M
25281:                                              1982 vp.
25282: 
25283: Kirjallinen kysymys n:o 525
25284: 
25285: 
25286: 
25287: 
25288:                                  Almgren: Rakennuttajayhtiöiden ja urakoitsijoiden suhteista
25289: 
25290: 
25291:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25292: 
25293:     Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt       joillakin alueilla tietty urakoitsija on saavut-
25294: tietoja, joiden mukaan rakennusalalla rakennut-     tanut monopoliaseman tiettyjen rakennuskoh-
25295: tajayhtiöiden ja urakoitsijoiden väliset suhteet    teiden rakentajana.
25296: ja tehdyt sopimukset olisivat syntyneet epä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25297: terveellä tavalla. Huomiota on kiinnitetty sii-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
25298: hen, että sama urakoitsijayhtiö saa automaat-       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25299: tisesti rakentaakseen jonkin tietyn rakennutta-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25300: jayhtiön kaikki rakennuskohteet. Todellista         sen:
25301: yrittäjien välistä urakkakilpailua ei olisi lain-
25302: kaan järjestetty. Esitettyjen väitteiden mukaan               Onko osoitettavissa, että rakennutta-
25303:  terveen urakkakilpailun puuttuminen on joh-               jayhtiöiden ja urakoitsijoiden kesken
25304:  tanut väärinkäytöksiin ja ennen muuta kohoa-              olisi epäterveitä kytkentöjä, jotka joh-
25305: viin rakennuskustannuksiin ja huoneistojen                 tavat vinoutuneeseen urakkakilpailuun
25306: hintojen nousemiseen. On myös viitattu puo-                ja sitä tietä kohoaviin asuntokustan-
25307: luepoliittisiin kytkentöihin rakennuttajayhtiöi-           nuksiin, ja
25308:  den ja poliittisten puolueiden kesken. Eräät                 mitä Hallitus voi tehdä mahdollisen
25309:  sopimukset näyttävät viittaavan siihen, että              epäkohdan korjaamiseksi?
25310:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
25311: 
25312:                                            Esko Almgren
25313: 
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 088300289D
25318: 2                                             1982 vp.
25319: 
25320: 
25321: 
25322: 
25323:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25324: 
25325:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Rakennuttajan on pyydettävä tarjoukset sa-
25326: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        mansanaisilla ja -sisältöisillä tarjouspyynnöillä
25327: mies, olette 26 päivänä tammikuuta 1983 päi"        mahdollisimman monelta vakavaraiselta ja 'hy-
25328: vätyn kirjeenne n:o 2882 ohella toimittanut         väksi tunnetulta rakennusurakoitsijalta. Tar-
25329: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    joukset on pyydettävä yleensä kaikilta paikka-
25330: nöksen kansanedustaja Almgrenin näin kuulu-         kunnalla rakentavilta suorituskyvyltään riittä-
25331: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 525:           väksi katsottavilta rakennusliikkeiltä ja sen li-
25332:                                                     säksi vähintään kahdelta muulla paikkakunnal-
25333:            Onko osoitettavissa, että rakennutta- la toimivalta rakennusliikkeeltä. Milloin ra-
25334:         jayhtiöiden ja urakoitsijoiden kesken kennuttajayhteisön osakkaina on rakennusliik-
25335:         olisi epäterveitä kytkentöjä, jotka joh- keitä, sen tulee urakkakilpailuun kutsua vä-
25336:         tavat vinoutuneeseen urakk~kilpailuun hintään kolme ulkopuolista riittävän suoritus~
25337:         ja sitä tietä kohoaviin asuntokustan- kykyistä urakoitsijaa. Pääurakkatarjoukset. on
25338:         nuksiin, ja                 .               aina pyydettävä vähintään viideltä rakennus-
25339:            mitä Hallitus voi tehdä mahdollisen liikkeeltä ja sivu-urakkatarjoukset vähintään
25340:         epäkohdan. korjaamiseksi?                   kolmelta alan yrittäjältä. Kaikille suoritusky-
25341:                                                     vyltään riittäväksi katsottaville pää- ja sivu-
25342:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- urakaitsijoille on lisäksi annettava näiden niin
25343: taen seuraavaa:                                     halutessa tilaisuus osallistua järjestettävään
25344:    Sisäasiainministeriön ja asuntohallituksen ura~kakilpailuun.                      . .       .
25345: tehtävänä on asuntotuotantolain (247 /66) 3 · Tarjoukset·· on avattava samanaikaisesti ko-
25346: §:n 2 momentin mukaisesti valvoa, ettei val- kouksessa, jossa tarjouksen tehneiden raken-
25347: tion asuntolainoittaman tuotannon osalta ri: . nusliikkeiden edustajilla on oikeus olla läsnä.
25348: kota asuntolainoitetun tuotannon rakentamises- Urakkatarjousten avauskokouksen tulee alkaa
25349: ta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Sanotussa välittömästi tarjousajan päätyttyä. Kaikki läs-
25350: lainkohdassa edellytetään, että lainoja ja ta- näolijat allekirjoittavat tarjousten avaamisesta
25351: kauksia sekä korkohyvitystä, indeksikorotusta ja laadittavan pöytäkirjan.
25352: lisäkorkoa suoritetaan sijainniltaan, pohjarat-
25353:                                                        Halvimman tarjouksen tehnyt urakoitsija on
25354: kaisuiltaan, tekoisiltä rakenteiltaan ja varusteil-
25355: taan tarkoituksenmukaisten sekä hankinta- ja valittava työn suorittajaksi, mikäli jokin eri-
25356:                                                     tyinen syy ei anna aihetta hänen syrjäyttämi-
25357: asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen
25358:                                                     seensä. Halvimman tarjouksen hylkäämiseen on
25359: aikaansaamiseksi. Vuosittain valtioneuvoston
25360:                                                     myös saatava asuntohallituksen lupa.
25361: vahvistamassa asianomaisen vuoden tulo- ja
25362: menoarvion mukaisessa asuntolainojen myöntä-           Urakkakilpailun tulos on aina toimitettava
25363: misvaltuuden käyttösuunnitelmassa määrätään         asuntohallituksen     hyväksyttäväksi.    Tällöin
25364: muun muassa asuntolainoitetun tuotannon lai- asuntohallitus valvoo myös kilpailumenettelyä
25365: nojen suuruudesta, millä on välitön vaikutus sille toimitettujen tarjouspyyntöasiakirjojen ja
25366: myös hyväksyttäviin rakennuskustannuksiin. tarjousten avaamisesta laaditun pöytäkirjan
25367: Järjestettävien urakkakilpailujen osalta asunto- pohjalta.
25368: hallitus toteaa lausunnossaan seuraavaa:               Jos rakennuskustannukset ylittävät asunto-
25369:    "Rakentajan valinnan valtion lainaittamassa hallituksen hyväksymän kustannustason, tulee
25370: asuntotuotannossa tulee pääsääntöisesti tapah- lainanhakijan neuvotella halvimman tarjouksen
25371: tua urakkakilpailun kautta. Tällöin noudate- tehneen urakoitsijan kanssa urakkahinnan tar-
25372: taan asuntohallituksen antamien ohjeiden mu- kistamisesta. Ellei kustannuksia saada hyväk-
25373: kaisesti seuraavia periaatteita.                    syttävälle tasolle, asuntohallitus on edellyttä-
25374:                                               N:o 525                                              3
25375: 
25376: nyt, että rakennuttaja järjestää uuden kilpailun    Asuntohallituksen suorittaman hintavalvonnan
25377: muutettujen suunnitelmien pohjalta.                 avulla voidaan tällöin estää rakennuskustan-
25378:     Urakkakilpailumenettelystä voidaan asunto-      nusten kohoaminen kohtuuttomuuksiin valtion
25379: hallituksen antamien ohjeiden mukaan poiketa,       lainaittamassa asuntotuotannossa.
25380: kun rakennusliike perustajaurakoitsijana raken-        Asuntohallituksessa on parhaillaan kokeilta-
25381: taa asianmukaisesti hankkimallaan maalla, jos       vana ja kehitettävänä valtion lainoittaman
25382: rakennusliike asuntolainaa haettaessa on talo-      asuntotuotannon kustannusohjaus- ja -valvonta-
25383: yhtiön perustajaosakkaana ilmoittautunut ra-        menettelyn uudistaminen. Tavoitteena on kus-
25384: kennustyön suorittajaksi. Kuntien luovuttaessa      tannusvalvonnan kytkeminen entistä kiinteäm-
25385: maata rakennusliikkeille valtion lainoittamaa       min rakentamisen laadun ohjaukseen ja samal-
25386: asuntotuotantoa varten edellytetään kuitenkin       la kustannusvalvonnan painopisteen siirtämi-
25387: pääsääntöisesti kilpailumenettelyä noudatetta-      nen nykyistä aikaisemmaksi, yksittäisen koh-
25388: vaksi. Riippumatta siitä, tapahtuuko rakenta-       teen osalta luonnosvaiheeseen.
25389: jan valinta valtion lainaittamassa asuntotuotan-       Käynnissä olevan kokeilun tuloksista ja vie-
25390: nossa urakkakilpailun perusteella tai poikkeus-     lä tarvittavista kehittämistoimenpiteistä riip-
25391: tapauksessa muutoin, asuntohallitus joka ta-        puen uusi menettely voidaan ottaa asuntohal-
25392: pauksessa valvoo rakennus- ja myös asumis-          lituksessa käyttöön aikaisintaan vuonna 1984."
25393: kustannusten kohtuullisuutta valtion lainoitet-        Vapaarahoitteisen asuntotuotannon osalta ei
25394: tavissa kohteissa. Valtion asuntolainan myön-       ole vastaavia kilpailuolosuhteisiin tai rakennus-
25395: tämisen eräänä edellytyksenä on, että asunnot       kustannuksiin vaikuttavia valvontamenetelmiä
25396: muodostuvat hankinta- ja asumiskustannuksil-        käytettävissä. Niiden osalta asuntojen hankin-
25397: taan kohtuullisiksi.                                tahintaan vaikuttaa ensisijaisesti kysynnän ja
25398:     Ajoittain esitetyistä yksilöimättömistä väit-   tarjonnan tasapaino. On oletettavissa, että
25399: teistä huolimatta asuntohallitus ei käytännössä     muun muassa Helsingin seudulla voimakas ky-
25400: ole todennut, että valtion lainaittamassa asun-     syntä on viime vuosina nostanut asuntojen uus-
25401:  totuotannossa olisi juurikaan esiintynyt kirjal-   tuotannon lisäksi myös vanhojen asuntojen hin-
25402: lisessa kysymyksessä tarkoitettuja epäterveitä      tatasoa huomattavan korkeaksi. Ainakaan ny-
25403:  ilmiöitä urakkakilpailumenettelyssä. Tosin on      kyisellään ei ole myöskään mahdollisuuksia
25404:  myös kiinnitetty huomiota siihen, että joiden-     puuttua valtion välittömin toimenpitein täl-
25405: kin rakennuttajayhteisöjen ja rakennusliikkei-      laiseen hintakehitykseen tai siihen mahdolli-
25406: den omistuspohjassa voi olla keskinäisiä yh-        sesti johtaviin kilpailuolosuhteisiin.
25407:  teyksiä. Eräissä tapauksissa on myös voinut           Lailla taloudellisen kilpailun edistämisestä
25408:  olla mahdollista, että urakkakilpailun pohjana      (423/73) on mahdollista puuttua sellaisiin
25409:  olevat suunnitelmat ovat olleet sellaisia, että    toimiin, joilla pyritään ko. laissa tarkoitettu-
25410:  joillakin rakentajilla on ollut muita paremmat     jen kiellettyjen kilpailunrajoitusten käyttämi-
25411:  rakennusteknilliset edellytykset menestyä kil-     seen. Näiden asioiden valvonta kuuluu kilpai-
25412:  pailussa.                                          luasiamiehelle.
25413:     Asuntohallitus onkin urakkakilpailuohjeis-         Valtion talonrakennushankkeet kuuluvat val-
25414:  saan erityisesti korostanut terveen ja asian-      tiovarainministeriön hallinnonalalle, ja pääsään-
25415:  mukaisen urakkakilpailun edellytyksiä.             töisesti valtiovarainministeriön alaisen raken-
25416:     Rakennuskustannusten kohoamiseen joillakin      nushallituksen tehtävänä on laadituttaa raken-
25417:  paikkakunnilla on pikemminkin vaikuttanut          nussuunnitelmat ja kustannusarviot valtion
25418:  paikkakuntakohtainen rakennustöiden määrä ja       uudis- ja lisärakennuksia varten, huolehtia nii-
25419:  rakennusalan suhdannetilanne, joka on myös         den rakentamisesta ja valvoa rakennustyön
25420:  heijastunut urakkakilpailun tuloksena saatui-      suoritusta.
25421:  hin hintoihin. Mikäli asuntohallitus havaitsee        Sisäasiainministeriö tulee ryhtymään tarvit-
25422:  urakkakilpailusta annettujen ohjeiden kiertä-      taviin uudistustoimiin, mikäli sen tietoon tu-
25423:  mistä ja tämän seurauksena tai muutoin raken-      lee hallinnonalansa osalta sellaisia epäkohtia,
25424:  nuskustannusten kohoamista, asuntohallitus         jotka mahdollistavat epärehellisen kilpailun ja
25425:  puuttuu myös tapauskohtaisesti tilanteeseen        siten aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia
25426:  valtion asuntolainoituksen ja siihen kiinteästi    asunnonostajan vastattavaksi.
25427:  liittyvän kustannusvalvonnan suomin keinoin.
25428:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1983
25429: 
25430:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
25431: 4                                             1982 vp.
25432: 
25433: 
25434: 
25435: 
25436:                             Till Riksdagens Herr Talman
25437: 
25438:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Byggherren skall begära offerter med tili
25439: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ordalydelsen och innehållet likadana offert-
25440: velse nr 2882 av den 26 januari 1983 tili            anfordringar från så många solida och välkän-
25441: vederbörande medlem av statsrådet översänt           da byggnadsentreprenörer som möjligt. Offer-
25442: avskrift av följande av riksdagsman Esko Alm-        terna skall i allmänhet begäras från alla bygg-
25443: gren undertecknade spörsmål nr 525:                  nadsfirmor som bygger på orten och som kan
25444:                                                      anses ha tillräcklig kapacitet och därtill från
25445:           Kari det påvisas att det mellan de         minst två byggnadsfirmor som verkar på an-
25446:        bolag som verkar som byggherrar och           nan ort. Har det samfund som är byggherre
25447:        entreprenörerna förekommer osunda             byggnadsfirmor som delägare, skall det begä-
25448:        kopplingar, som leder tili ett snedvri-       ra offert från minst tre utomstående entre-
25449:        det anbudsförfarande vid entreprenad          prenörer med tillräcklig kapacitet. Huvudentre-
25450:        och därmed tili stegrade bostadskost-         prenörsanbuden skall alltid begäras från minst
25451:        nader, och                                    fem byggnadsfirmor och bientreprenörsanbu-
25452:           vad kan Regeringen göra för att av-        den från minst tre företagare inom branschen.
25453:        hjälpa ett eventuellt missförhållande?        Alla huvud- och bientreprenörer som bör an-
25454:                                                      ses ha tillräcklig kapacitet skall dessutom, om
25455:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       de så önskar, beredas tillfälle att delta i an-
25456: samt anföra följande:                                budsförfarandet.
25457:    Det åligger ministeriet för inrikesärendena           Entreprenadanbuden skall öppnas samtidigt
25458: och bostadsstyrelsen att i enlighet med 3 §          vid sammanträde, där företrädare för de bygg-
25459: 2 mom. lagen om bostadsproduktion överva-            nadsfirmor som givit offert har rätt att när-
25460: ka att bestämmelserna och direktiven om byg-         vara. Sammanträdet vid vilket entreprenadan-
25461: gande som gäller produktion av bostäder med          buden öppnas skall börja omedelbart efter det
25462: bostadslån inte överträds i fråga om den pro-        offerttiden löpt ut. Samtliga närvarande un-
25463: duktion som finansieras med statliga bostads-        dectecknar protokollet över öppnandet.
25464: lån. I lagrummet förutsätts att lån och bor-             Den entreprenör som gjort det billigaste an-
25465: gen samt räntegottgörelse, indexförhöjning och       budet skall utses för arbetet, om han inte
25466: tilläggsränta erläggs för åstadkommande av           bör förbigås på grund av annan särskild or-
25467: bostäder, vilka med avseende på läge, planlös-       sak. Om det billigaste anbudet förkastas, skall
25468: ning, teknisk konstruktion och utrustning är         bostadsstyrelsens tillstånd därtill inhämtas.
25469: socialt ändamålsenliga och för vilka anskaff-            Resultatet av anbudsförfarandet skall alltid
25470: nings- och boendekostnaderna är skäliga. 1           tillställas bostadsstyrelsen för godkännande.
25471: den av statsrådet årligen fastställda disposi-       Härvid övervakar bostadsstyrelsen även anbuds-
25472: tionsplanen över befogenheten att bevilja bo-        förfarandet på basen av anbudsförfrågnings-
25473: stadslån, viiken befogenhet överensstämmer           handlingarna och det protokoll som förts då
25474: ined statsförslaget för vederbörande år, bestäms     anbuden öppnats.
25475: bl.a. lånens storlek i fråga om den bostads-             Om byggnadskostnaderna överstiger den av
25476: produktion som finansieras med bostadslån.           bostadsstyrelsen godkända kostnadsnivån, skall
25477: Lånens storlek har direkt inverkan även på           lånesökanden underhandla om justering av en-
25478: de godtagbara byggnadskostnaderna. I fråga           treprenadpriset med den entreprenör som gjort
25479: om anbudsförfarandet vid entreprenad framc           det billigaste anbudet. Om kostnaderna inte
25480: håller bostadsstyrelsen följande i sitt utlåtande:   kan fås att matsvara en godtagbar nivå, har bo-
25481:     "V alet av byggare i bostadsproduktion som       stadsstyrelsen förutsatt att byggherren inbegär
25482: finansieras med statliga lån skall i regel ske       nya offerter utgående från ändrade planer.
25483: genom anbudsförfarande. Härvid iakttas föl-              Avvikelse från det sedvanliga anbudsförfa-
25484: jande principer enligt de direktiv som utfär-        randet kan enligt bostadsstyrelsens direktiv gö-
25485: dats av bostadsstyrelsen.                            ras, då byggnadsfirman i egenskap av grundar-
25486:                                                N:o 525                                              5
25487: 
25488: entreprenör bygger på mark som den förvärvat          vakning som utförs av bostadsstyrelsen kan
25489: på sakenligt sätt, om byggnadsfirman vid sö-          man härvid förhindra en oskälig stegring av
25490: kandet av bostadslån såsom grundande delägare         byggnadskostnaderna i den bostadsproduktion
25491: i bolaget anmält att den önskar utföra bygg-          som finansieras med statliga lån.
25492: nadsarbetet. Då kommunerna överlåter mark                Vid bostadsstyrelsen prövas och utvecklas
25493: tili byggnadsfirmor för bostadsproduktion som         för närvarande en reform av kostnadsstyrnings-
25494: finansieras med statliga lån, förutsätts dock i       och övervakningsförfarandet. Målet är att kost-
25495: regel att det sedvanliga anbudsförfarandet iakt-      nadsövervakningen i högre grad än förut skall
25496: tas. Oberoende av om valet av byggare vid             kopplas tili styrningen av byggandets kvalitet
25497: bostadsproduktion som beviljas statliga lån           och att tyngdpunkten i kostnadsövervakningen
25498: sker på grundvalen av anbudsförfarande eller i        skall förläggas tili ett tidigare skede, i fråga
25499: undantagsfall på annat sätt, övervakar bostads-       om ett enskilt objekt tili det skede då utkasten
25500: styrelsen i varje händelse att byggnadskostna-        görs upp.
25501: derna och även andra kostnader hålls på en               Beroende på resultaten av det aktuella för-
25502:  skälig nivå i det fall att statsliga lån beviljats   söket med ovan nämnda reform och de utveck-
25503: för ändamålet. En förutsättning för beviljandet       lingsåtgärder som ännu behövs kan det nya
25504: av statsligt bostadslån är att bostädernas an-        förfarandet tas i bruk vid bostadsstyrelsen
25505: skaffnings- och boendekostnader blir skäliga.         tidigast år 1984."
25506:      Trots de opreciserade påståenden som då och         För den fritt finansierade bostadsproduktio-
25507: <.:lå framförts har bostadsstyrelsen inte i prak-     nens del finns inga motsvarande övervaknings-
25508:  tiken kunnat konstatera att sådana osunda före-      metoder som skulle påverka konkurrensförhål-
25509:  teelser som åsyftas i det skriftliga spörsmålet      landena eller byggnadskostnaderna. I deras fall
25510:  just alls skulle ha förekommit i anbudsförfa-        påverkas bostädernas anskaffningspris i första
25511: randet vid entreprenad. Visserligen har man           hand av balansen mellan efterfrågan och utbud.
25512: även fäst uppmärksamhet vid att det kan före-         Det kan antas att den stora efterfrågan som
25513:  komma förbindelser i ägoförhållandena mellan         bl.a. råder i Helsingforsregionen, under de
25514:  vissa samfund som är byggherre och vissa bygg-       senaste åren avsevärt höjt prisnivån, förutom i
25515:  nadsfirmor. I vissa fall har det även kunnat         fråga om nyproduktionen av bostäder, även i
25516:  vara möjligt att de planer som utgör grund           fråga om gamla bostäder. Atminstone för när-
25517:  för anbudsförfarandet har varit sådana att en        varande finns det inga möjligheter att med di-
25518: del byggare har haft bättre byggnadstekniska          rekta åtgärder från statens sida ingripa i en
25519:  förutsättningar än andra att klara sig i kon-        sådan prisutveckling eller de konkurrensförhål-
25520:  kurrensen.                                           landen som eventuellt leder därtill.
25521:      Bostadsstyrelsen har därför i sina direktiv         Genom lagen om främjande av ekonomisk
25522:  gällande anbudsförfarandet vid entreprenad           konkurrens ( 423/7 3) är det möjligt att ingripa
25523:  särskilt framhävt förutsättningarna för ett sunt     i sådana åtgärder med vilka man strävar tili
25524:  och sakenligt anbudsförfarande.                      att använda i lagen förbjudna konkurrensbe-
25525:      Byggnadskostnadernas stegring på vissa orter     gränsningar.
25526:  har snarare påverkats av antalet byggnadsarbe-          Statens husbyggnadsprojekt hör tili finansmi-
25527:  ten på orten och av byggnadsbranschens kon-          nisteriets förvaltningsområde och det åligger i
25528:  junkturläge, vilket även återspeglats i de pris      regel byggnadsstyrelsen, som underlyder finans-
25529:  som erhållits som resultat av anbudsförfaran-        ministeriet, att låta uppgöra byggnadsplaner
25530:  det. Om bostadsstyrelsen observerar att direk-       och kostnadskalkyler för statens ny- och tili-
25531:  tiven om anbudsförfarandet vid entreprenad           byggnader, att se tili att byggnadsarbetena ut-
25532:  kringgås och att byggnadskostnaderna som en          förs och att övervaka arbetets utförande.
25533:  följd härav stiger, kommer bostadsstyrelsen             Ministeriet för inrikesärendena kommer att
25534:  att ingripa i situationen, även i varje en-          vidta erforderliga reformåtgärder om det får
25535:   skilt fall, med de medel som erbjuds                kännedom om sådana missförhåilanden inom
25536:  vid belviljandet av statliga Iån och den             sitt förvaltningsområde vilka möjliggör illojal
25537:  därmed intimt förknippade kostnadsöver-              konkurrens och därmed åsamkar bostadsköpa-
25538:  vakningen. Med hjälp av den kostnadsöver-            ren extra kostnader.
25539:       Helsingfors den 1 mars 198.3
25540: 
25541:                                                         Minister för inrikesärendena Matti Ahde
25542: 088300289D
25543:                                            1982 vp.
25544: 
25545: Kirjallinen kysymys n:o 526
25546: 
25547: 
25548: 
25549: 
25550:                                Kortesalmi: Turvetuotannon supistamisesta konealan yrittäjille
25551:                                   Pohjois-Suomessa aiheutuneiden vaikeuksien helpottamisesta
25552: 
25553: 
25554:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25555: 
25556:    Valtion polttoainekeskus VAPO on supista-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
25557: nut soiden hyödyntämisohjelmaansa Pohjois-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
25558: Suomessa esimerkiksi Ylikiimingissä ja Utajär-   tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25559: vellä. Tästä on seurannut, että konealan pien-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25560: yrittäjät, jotka ovat hankkineet kalliita ko-    sen:
25561: neita turpeen nostoa varten velaksi, ovat nyt
25562: joutuneet huomattaviin taloudellisiin vaikeuk-             Mitä Hallitus aikoo tehdä Valtion
25563: siin, kun ansiot ovat VAPO:n tuotannon su-              polttoainekeskuksen VAPO: n turvetuo-
25564: pistamisen johdosta alentuneet. Nyt uhkaa               tannon supistamisen johdosta vaikeuk-
25565: monia konealan yrittäjiä konkurssi itse asias-          siin joutuneiden konealan yrittäjien aut-
25566: sa ilman heidän omaa syytään, koska he ovat             tamiseksi Pohjois-Suomessa?
25567: luottaneet valtion turvetuotannon täysimääräi-
25568: seen jatkuvuuteen näillä alueilla.
25569:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
25570: 
25571:                                      J. Juhani Kortesalmi
25572: 
25573: 
25574: 
25575: 
25576:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25577: 
25578: 
25579: 
25580: 
25581: 088300297N
25582:                                              1982 vp.
25583: 
25584: Kirjallinen kysymys n:o 527
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:                                  Kortesalmi: Suomalaisten ammattimetsätyömiesten käyttämisestä
25590:                                     Neuvostoliitossa suoritettavissa metsänhoitotöissä
25591: 
25592: 
25593:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25594: 
25595:    Suomalaisilla metsätyömiehillä on työn puu-      metsänhoitotöitä, joihin suomalaiset metsurit
25596: tetta hyvin paljolti itäisellä rajaseudullamme      ovat hyvin koulutettuja.
25597: esimerkiksi Kainuussa suomalaisen vientiteol-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
25598: lisuuden menekkivaikeuksien ym. syiden joh-         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
25599: dosta. Sen sijaan Neuvostoliitossa taas on mo-      tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25600: nilla aloilla työvoimapulaa, tiettävästi myös       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25601: metsänhoitotöissä.                                  sen:
25602:    Nyt onkin esimerkiksi Kainuussa metsätyö-                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
25603: miesten keskuudessa virinnyt ajatus, että Suo-              miin sen seikan selvittämiseksi, missä
25604: mesta yritettäisiin saada Neuvostoliittoon am-              määrin suomalaisia ammattimetsätyö-
25605: mattitaitoista metsätyövoimaa metsänhoitotöihin             miehiä voitaisiin käyttää Neuvostoliiton
25606: erityisesti silloin, kun kotimaassa on metsäalan            puolella ammattitaitoa vaativissa met-
25607: työttömyyttä. Rajantakaisilla laajoilla metsäalu-           sänhoitotöissä, kuten esimerkiksi met-
25608: eilla on runsaasti esimerkiksi metsänharvennus-             sänharvennuksissa ja muissa vastaavan-
25609: työtä sekä muitakin ammattitaitoa vaativia                  laisissa tehtävissä?
25610:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
25611: 
25612:                                        J. Juhani Kortesalmi
25613: 
25614: 
25615: 
25616: 
25617:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25618: 
25619: 
25620: 
25621: 
25622: 088300299R
25623:    ,, )
25624: 
25625: 
25626: 
25627: 
25628:   :'(
25629: 
25630: 
25631: 
25632: 
25633: .r:.
25634:                                              1982 vp.
25635: 
25636: Kirjallinen kysymys n:o 528
25637: 
25638: 
25639: 
25640: 
25641:                                  Kortesalmi: Ns. ranknisupykälän poistamisesta kansaneläkejärjes-
25642:                                     telmästä
25643: 
25644: 
25645:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25646: 
25647:    Kansaneläkkeen saajilta ei vieläkään ole pois-      Pienen kansaneläkkeen varassa elävät henki-
25648: tettu ns. rankaisupykälää, joka on ollut voi-       löt ihmettelevätkin suuresti sitä, miksi laki on
25649: massa jo noin 30 vuotta. Tätä seikkaa ei ole        tässä kohdassa heikko-asaisille ja vanheneville
25650: uudistuksessa nytkään otettu huomioon naisen        ihmisille näin ankara. Heti eläke pienenee, jos
25651: ja miehen yhdessä asumisen osalta eläkettä pie-     ottaa itsellensä aviokumppanin.
25652: nentämättä. Heikko-osaisia pienituloisia ihmisiä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25653: on paljon, ja kun tällaisilta aviopuoliso kuolee,   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25654: niin he eivät voi mennä uusiin naimisiin, koska     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25655: laki on kovin ankara. Eloon jääneen lesken on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25656: jäätävä elämään yksin juuri rankaisupykälän
25657: vuoksi. Jos tällaista rankaisupykälää ei olisi,               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
25658: pientä kansaneläkettä nauttiva vähävarainen                miin ns. rankaisupykälän poistamiseksi
25659: leski voisi hankkia uuden aviokumppanin ja                 kansaneläkkeen saajilta, jotta leskeksi
25660: elää hänen kanssaan tarvitsematta joutua esi-              jäänyt kansaneläkeläinen voisi ottaa
25661: merkiksi laitoshoitoon. Kun toinen toistansa               uuden aviopuolison joutumatta kärsi-
25662: hoivaisi, se olisi sekä henkisesti ja ruumiilli-           mään eläkkeen pienenemisestä, jolloin
25663: sesti että myös taloudellisesti kaikkein edulli-           myös tästä koituisi kaikinpuolinen etu
25664: sin elämänmuoto.                                           yhteiskunnalle niin henkisesti kuin so-
25665:                                                            siaalisesti ja taloudellisestikin?
25666:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1983
25667: 
25668:                                        J. Juhani Kortesalmi
25669: 
25670: 
25671: 
25672: 
25673: 088300293]
25674: 2                                           1982 vP•
25675: 
25676: 
25677: 
25678: 
25679:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25680: 
25681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vella. Lait vahvistettiin 5 päivänä helmikuuta
25682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1982 ( 103-112/82). Niiden mukaan vihki-
25683: olette 27 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn         mättä yhteiselämää viettävään mieheen ja nai-
25684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       seen voidaan soveltaa aviopuolisoita koskevia
25685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kansaneläkelain säännöksiä. Tarkoituksena on
25686: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-      ollut estää, etteivät sanotunkaltaisissa olosuh-
25687: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 528:             teissa elävät henkilöt pääsisi kansaneläkkeen
25688:                                                    tasoon nähden aviopuolisoja parempaan ase-
25689:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   maan.
25690:        miin ns. rankaisupykälän poistamiseksi         Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen
25691:        kansaneläkkeen saajilta, jotta leskeksi     keskeisenä tavoitteena on tehdä kansaneläkkees-
25692:        jäänyt kansaneläkeläinen voisi ottaa        tä yksilöllinen peruseläke, johon eivät vaikuta
25693:        uuden aviopuolison joutumatta kärsi-        muut kuin eläkkeensaajan omat eläketulot. Tä-
25694:        mään eläkkeen pienenemisestä, jolloin       män mukaisesti vuoden 1984 alusta eriytetään
25695:        myös tästä koituisi kaikinpuolinen etu      aviopuolisoiden eläkkeet siten, etteivät toisen
25696:        yhteiskunnalle niin henkisesti kuin so-     puolison tulot enää vaikuta toisen puolison
25697:        siaalisesti ja taloudellisestikin?          eläkkeeseen. Tämä koskee myös vihkimättä yh-
25698:                                                    teiselämää viettäviä. Kansaneläkeuudistuksen
25699:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      viimeisen vaiheen tarkoituksena on yhtenäistää
25700: vasti seuraavaa:                                   puolisoiden eläkkeiden määrä yksinäisen eläk-
25701:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen     keensaajan eläkkeen suuruiseksi. Tämä vaihe
25702: jatkamista koskevat lainmuutosehdotukset oli-      toteutetaan sitten, kun taloudelliset tekijät an-
25703: vat eduskunnan käsiteltävinä vuoden 1982 tal-      tavat siihen mahdollisuuden.
25704:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1983
25705: 
25706:                                                                    Ministeri Marjatta Väänänen
25707:                                             N:o 528                                             3
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 
25712:                           Tili Riksdagens Herr Talman
25713: 
25714:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     kan stadgandena i folkpensionslagen rörande
25715: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     äkta makar tillämpas på man och kvinna, som
25716: av den 27 januari 1983 till vederbörande med-     lever tillsammans utan att ingå äktenskap. Av-
25717: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   sikten har varit att hindra att personer som
25718: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-        lever under förhållanden av nämnda slag för-
25719: tecknade spörsmål nr 528:                         sätts i en fördelaktigare ställning i fråga om
25720:                                                   folkpensionens nivå än makar.
25721:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         Det centrala målet vid totalrevideringen av
25722:        ning vidta åtgärder för slopande av        folkpensionssystemet är att göra folkpensionen
25723:        den s.k. straffparagrafen i fråga om dem   till en individuell grundpension, som inte på-
25724:        som åtnjuter folkpension så, att efter-    verkas av andra faktorer än pensionstagarens
25725:        levande pensionär skulle kunna ingå        egna pensionsinkomster. I enlighet härmed
25726:        nytt äktenskap utan att drabbas av sänkt   kommer makars pensioner från ingången av år
25727:        pension, vilket även skulle innebära en    1984 att differentieras så, att den ena makens
25728:        allmän fördel för samhället såväl and-     inkomster inte längre påverkar den andra
25729:        ligt och socialt som ekonomiskt?           makens pension. Detta gäller även personer
25730:                                                   som lever tillsammans utan att ingå äktenskap.
25731:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     A vsikten med folkpensionsreformens sista
25732: samt anföra följande:                             skede är att förenhetliga makars pensioner så,
25733:    De förslag till lagändringar som hänger        att envar pension tili beloppet motsvarar det
25734: samman med den fortsatta totalrevideringen av     belopp en ensamstående pensionstagare åtnju-
25735: folkpensionssystemet behandlades i riksdagen      ter. Detta skede kommer att förverkligas då de
25736: vintern 1982. Lagarna stadfästes den 5 feb-       ekonomiska      omständigheterna    gör    detta
25737: ruari 1982 ( 103-112/82). Enligt dessa lagar      möjligt.
25738:      Helsingfors den 2 mars 1983
25739: 
25740:                                                                   Minister Marjatta Väänänen
25741:                                              l982·vp.
25742: 
25743: Kirjallinen kysymys n:o 529
25744: 
25745: 
25746: 
25747: 
25748:                                  Rönnholm: Perhepäivähoitajien kulukorvaus- ja vähennysoikeus-
25749:                                     järjestelmän saattamisesta oikeudenmukaisemmaksi
25750: 
25751: 
25752:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25753: 
25754:    Perhepäivähoitajien määrä lisääntyy jatku-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25755: vasti. Kunnalliset perhepäivähoitajat saavat ku-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25756: lukorvauksen kunnalta, yksityiset yleensä ker-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25757: takorvauksen lapsen huoltajalta. Verotusmenet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
25758: telyssä on paikallisia eroja.
25759:    Korvaukset tai vähennykset tuntuvat suh-                  Aikooko Hallitus korjata nykyistä
25760: teessa ammatinharjoittajien kulukorvauksiin ja             perhepäivähoitajien kulukorvaus- ja vä-
25761: vähennysoikeuksiin pieniltä, sillä lapset aiheut-          hennysoikeuslinjaa oikeudenmukaisem-
25762: tavat asunnoissa huomattavasti enemmän kulu-               maksi?
25763: mista ja estävät totaalisemmin asunnon muun
25764: käytön kuin esim. kirjalliset työt.
25765:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
25766: 
25767:                                          Mikko Rönnholm
25768: 
25769: 
25770: 
25771: 
25772: 088300295L
25773: 2                                             .1982 Vp.
25774: 
25775:                                                                                      . \''
25776: 
25777: 
25778: 
25779: 
25780:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25781: 
25782:     Valtiopäiväjärjestyksefi 37' §:n 1 momentis- · se!:l puuttuessa ·300 markkaa kuukaudessa las-
25783:  sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ta kohden. Määrä on laskettu kuntien keskus-
25784:  mies, olette 27· päivänä tammikuuta 1983 'päi- järjestöjen vuosina 1981 ja 1982 antamissa oh-
25785:  vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- jatun perhepäivähoidon kustannuskorvauksia
25786:  voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen koskevissa yleiskirjeissä olleiden suositusten pe~
25787:  kansanedustaja Mikko Rönnholmin näin kuu- rusteella.
25788:  luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 529:            Edellä mainitun ~uuruinen vähennys edellytt
25789:                                                      taä lapsen kokopäivähoitoa ja määrään on kat-
25790:             Aikooko Hallitus korjata nykyistä sottava sisältyvän huoneiston käytöstä aiheutm
25791:          perhepäivähoitajien kulukorvaus- ja vä- neet kulut, kodin irtaimiston ja sisustuksen ku•
25792:          hennysoikeuslinjaa oikeudenmukaisem- lumisesta aiheutuneet menot, pesuaineet, käyt;.
25793:          maksi?                                      töesineiden kuten leikkikalojen kulumisesta
25794:                                                      aiheutuneet menot sekä ruokakustannukset. Seri
25795:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sijaan vähennykseen eivät sisälly sellaiset poik-
25796:  vasti seuraavaa:                                    keukselliset menot kuten leikldköulumahut tai
25797:     Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 25 jäsenmaksut.
25798:  §:n mukaan verovelvollisella on oikeus. tulos-·        Jos lapsi ei ole viittä päivää viikossa hoidos-
25799: taan vähentää sen hankkimisesta tai säilyttämi- sa, voidaan muun selvityksen puuttuessa hoi-
25800: sesta johtuneet menot. Tämä tulonhankkimis- tomenoina vähentää 13,65 markkaa päivää koh-
25801: kulujen yleinen vähennyskelpoisuus koskee den.
25802: luonnollisesti myös perhepäivähoitajia.                 Puolipäivähoidossa olevien lasten hoitome-
25803:    Jos kysymys ei ole palkansaajasta, jonka not arvioidaan puoleksi edellä olevista mää-
25804: luonnolliset vähennykset tulonhankkimisvähen- ristä.
25805: nys korvaa tiettyyn määrään asti, tulonhankki-          Koska verohallituksen yhtenäistämisohjeen
25806: miskulut vähennetään ensisijaisesti verovelvolli- mukainen suositus hoitokuluvähennyksestä pe-
25807: sen esittämän selvityksen perusteella. Siltä va- rustuu asiantuntijoiden tekemiin laskelmiin per-
25808: ralta, että tällaista selvitystä ei ole esitetty tai hepäivähoidossa olevien lasten aiheuttamista
25809: sitä ei voida pitää riittävänä, verohallitus on kustannuksista, kuluvähennyksen määrää ei voi-
25810: antanut yhtenäistämisohjeita eräiden ammatti- tane pitää keskimäärin liian vähäisenä. Sitä
25811: ryhmien tulonhankkimiskulujen vähentämistä on myös vuosittain korotettu. Jos todelliset
25812: varten. Tällainen ohje on annettu myös perhe- kustannukset ovat suositusta suuremmat, ne
25813: päivähoitajien vähennyskelpoisista hoitome- voidaan vähentää verovelvollisen esittämän sel-
25814: noista.                                              vityksen perusteella. Perhepäivähoitajien vero-
25815:    Vuodelta 1982 toimitettavaa verotusta var- tuksessa ei näin ollen voida katsoa olevan sel-
25816: ten antamassaan yhtenäistämisohjeessa verohal- laisia epäkohtia, jotka edellyttäisivät hallituk-
25817: litus on suosittanut yksityisten perhepäivähoi- sen puuttumista asiaan.
25818: tajien hoitokuluvähennykseksi muun selvityk-
25819:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1983
25820: 
25821:                                                                             Ministeri Jermu Laine
25822: 
25823: 
25824: 
25825:                                                                                                   .. "')
25826:                                               N:o 529                                               3
25827: 
25828: 
25829: 
25830: 
25831:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25832: 
25833:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            skattestyrelsen utfärdat för verkställande av
25834: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           beskattningen för år 1982, rekommenderas
25835: skrivelse av den 27 januari 1983 tili veder-         såsom familjedagvårdares avdrag för vårdut-
25836: börande medlem av statsrådet översänt av-            gifter ett avdrag om 300 mk per månad för
25837: skrift av följande av riksdagsman Mikko Rönn-        ettvart barn. Beloppet har uträknats på basen
25838: holm undertecknade spörsmål nr 529:                  av de rekommendationer som ingick i kom-
25839:                                                      munernas centralorganisationers cirkulär åren
25840:           Ämnar Regeringen gå in för en rätt-        1981 och 1982 angående kostnadsersättningar
25841:        visare linje i fråga om familjedagvårdar-     inom den övervakade familjedagvården.
25842:        nas rätt tili kostnadsersättning och kost-       Ett avdrag av ovan nämnd storlek förut-
25843:        nadsavdrag?                                   sätter att barnet får heldagvård och i beloppet
25844:                                                      bör anses ingå kostnader för användningen av
25845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bostaden, utgifter för slitage av inventarier och
25846: samt anföra följande:                                lösöre, tvättmedel, slitage av bruksföremål,
25847:    Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och         t.ex. leksaker samt kostnaderna för mat. I
25848: förmögenhet (1043/74) har skattskyldig rätt          avdraget ingår däremot inte sådana exceptio-
25849: att från sin inkomst avdra utgifterna för in-        nella utgifter som lekskole- eller medlemsav-
25850: komstens förvärvande och bibehållande. Denna         gifter.
25851: allmänna rätt att avdra kostnaderna för in-             Om barnet inte vårdas fem dagar i veckan,
25852: komstens förvärvande gäller naturligtvis också       kan för vårdutgifter avdras 13,65 mark per
25853: familjedagvårdarna.                                  dag, om annan utredning saknas.
25854:    Om det inte är fråga om löntagare, för               Vårdutgifterna för barn i halvdagvård beräk-
25855: viiken avdraget för inkomstens förvärvande           nas tili hälften av ovan nämnda belopp.
25856: ersätter de naturliga avdragen tili ett visst           Eftersom den rekommendation om avdrag
25857: belopp, görs avdrag för kostnader för in-            för vårdutgifter som ingår i skattestyrelsens
25858: komstens förvärvande i första hand på basen          anvisningar om förenhetligande, baserar sig
25859: av den skattskyldiges egen utredning. För det        på av sakkunniga uppgjorda uträkningar av
25860: fall att sådan utredning inte företetts eller att    kostnaderna för barn i familjedagvård, kan
25861: den inte kan anses tillfredsställande, har skatte-   kostnadsavdraget knappast anses vara för litet
25862: styrelsen utfärdat förenhetligande anvisningar       i genomsnitt. Det har också årligen höjts. Om
25863: om hur kostnaderna för inkomstens förvärvan-         de verkliga kostnaderna är större än rekom-
25864: de skall avdras i fråga om vissa yrkesgrupper.       mendationen kan de avdras på basen av den
25865: Sådana anvisningar har även utfärdats be-            skattskyldiges utredning. Sålunda kan man
25866: träffande familjedagvårdarnas avdragsgilla vård-     inte anse att beskattningen av familjedagvårda-
25867: utgifter.                                            re är förknippad med sådana missförhållanden,
25868:    I anvisningarna om förenhetligande, som           som skulle förutsätta regeringens ingripande.
25869:      Helsingforsden 2 mars 1983
25870: 
25871:                                                                             Minister Jermu Laine
25872:                                                1982 vp.
25873: 
25874: Kirjallinen kysymys n:o 530
25875: 
25876: 
25877: 
25878: 
25879:                                   Rönnholm: Kaupunkien palveluksessa olevien talonmiesten työ-
25880:                                      suhdeasumisen haitoista
25881: 
25882: 
25883:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25884: 
25885:     Kaupunkien virkasuhdeasunnoissa asuvat ta-        läinen, lapsi, sairas tai vanhus, joka tarvttstsl
25886: lonmiehet ovat joutuneet kohtuuttoman vuok-           myös päivällä tilaisuuden nukkua, ei hän näis-
25887: rankorotuskierteen pyörteisiin. Vuokrien koro-        sä asunnoissa saa siihen mahdollisuutta.
25888: tukset eivät johdu lisääntyneistä kiinteistökus-          3. Kun suoritetaan vertailua yleiseen vuok-
25889: tannuksista, vaan siitä, että vuokria perusteet-      ratasoon, jätetään huomioimatta se, että esim.
25890: tomasti korotetaan, mistä seuraava esimerkki.         kerrostaloissa asukkaiden käytössä ovat sauna,
25891: Kuluneena vuonna vuokria on esimerkiksi Tu-           kellari, kylmätila, pesutupa, kuivaushuoneet,
25892: russa korotettu kahdesti: i. 5. 1982 90 p/m2          mankelit jne. Lähes kaikki em. tilat puuttuvat
25893: ja 1. 10. 1982 60 p/m2 • Korotukset suoritettiin      pääosasta virkasuhdeasuntoja, ja ne on mahdol-
25894: vielä niin, että esim. 4. 8. lomalta palannut         lisuuksien mukaan haettava kaupungilta. Kun-
25895: henkilö sai tuolloin tiedon, että vuokra on           nollisten kellari- ja kylmätilojen puuttuminen
25896: noussut 1. 5. lukien. Yleinen kehitys valtakun-       pakottaa tiettyjen ruoka- ja juomatavaroiden
25897: nassa oli aivan päinvastainen, ja Turussakin          päivittäiseen hankintaan, mikä huomattavasti
25898: asunto-osakeyhtiöt alensivat vuokria kesken           lisää kustannuksia esim. kerrostaloasukkaaseen
25899: vuoden, koska kiinteistökustannukset olivat las-      verrattuna, omakotitaloista puhumattakaan.
25900:  keneet.                                                  4. Asuminen ko. virkasuhdeasunnoissa ai-
25901:     Perusteluna korotuksille on ollut virkasuhde-     heuttaa seuraavat yleiseltä sektorilta puuttuvat
25902: asuntojen vuokrien edullisuus yleiseen vuokra-        haitat:
25903:  tasoon verrattuna. Vertailu on epäoikeuden-
25904:  mukainen eikä päde seuraavista syistä:                   - Jatkuvat työasioita koskevat puhelinsoi-
25905:                                                        tot vapaa-aikana.
25906:     1. Suurimman ryhmän tarkoittamistani vir-
25907: kasuhdeasunnoista muodostavat koulujen talon-             - Jatkuvat ovikellon soitot tai niiden puut-
25908:  miehet ja vahtimestarit tai muut sellaiset hen-      tuessa ikkunoiden ja ovien kolistelut vapaa-
25909:  kilöt, joilla ei ole valinnan oikeutta asuinpaik-    aikana.
25910:  kansa suhteen, vaan työsuhteen säilymisen eh-            - Edellisistä aiheutuvia ovien avaamisia ja
25911:  tona on asuminen kiinteistössä olevassa työsuh-      sisäänpäästöjä ei mitenkään korvata, kun ylei-
25912:  deasunnossa. Tällaista asunnon sopivuudesta          sellä sektorilla käytäntö on 100 markan kah-
25913:  riippumatonta pakkoasumista ei yleisellä sek-        den puolen päästöä kohden.
25914:  torilla ole.                                             - Koulujen urheilu- ja muiden tilojen ilta-
25915:     2. Asuntoja piirrettäessä niiden sijainti on      käytöstä aiheutuva häiriö, joka asunnon si-
25916:  sijoittunut sattumanvaraisesti johonkin sellai-       jainnista, liikenteestä tms. seikoista johtuen
25917:  seen kiinteistön osaan, joka on mahdollisimman       voidaan tulkita jopa kotirauhan häirinnäksi.
25918:  vähän haitannut kiinteistön hyötykäyttöä, eli            - Koulun sijainnista, aitauksesta, esim. jää-
25919:  asunnon suunnitteluvaiheessa ei useinkaan ole        dytettyjen kenttien sijaitsemisesta koulun
25920:  ollut kriteerinä asunnon asuttavuus, vaan kiin-      alueella jne. johtuvista seikoista aiheutuvat
25921:  teistön muu käyttö. Tämä on johtanut siihen,         useinkin erittäin suuret asumishaitat. Tässä yh-
25922:  etteivät asunnot yleensä ole sopivia perheasun-       teydessä on syytä todeta lisäksi, että varsinkin
25923:  noiksi, koska ne sijaitsevat pääasiassa alakerras-    aitaamattomien koulujen alueet ovat muodostu-
25924:  sa alttiina keittiökoneiden, käsityöluokkien,         neet ihmisten ulkoilualueiksi, jolloin talonmies-
25925:  koulun yleisen melun jne. haitoille. Jos talon-       ten asuntoon suoritetaan samanlainen tutkimus
25926:  miehen perheeseen sattuu kuulumaan vuorotyö-          kuin muihinkin koulun osiin, eli pannaan otsa
25927: 088300290E
25928: 2                                              1982 vp.
25929: 
25930:  ikkunaan kiinni ja kädet kasvojen sivulle suo-       paljon parempaa ammattia, tämä perhe ei tule
25931:  jaksi, kun muuten ei kunnolla näy.                   toimeen. Jos hän asuisi vuokrankorotuksien
25932:     - Kiinteistön laitteissa syntynyt käyttöhäi-      vertailukohteessa yleiseen vuokratasoon katsot-
25933:  riö suorittaa hälytyksen talonmiehen asuntoon        tavassa asunnossa, hän saisi ilmeisesti suurim-
25934:  myös vapaa-aikana. Ts. talonmies on aina ko-         man osan vuokrastaan asumistukena, mutta
25935:  tona ollessaan työvaralla, jonka laatuisesta päi-    kun hän asuu virkasuhdeasunnon pakkovuokra-
25936:  vystyksestä muilla. sektoreilla maksetaan tietty     laisena, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta
25937:  korvaus. Pakkoasumisella pidetään ihminen il-        hakea asumistukea. Tähän on tultu näillä to-
25938:  maiseksi työssä. Vuokria verrataan yleiseen ta-      teutetuilla korotuksilla. Tietenkin tämä on räi-
25939:  soon, mutta kun talonmies virkasuhdeasunnois-        kein epäkohta. Mutta näitä löytyisi huomatta-
25940:  sa joutuu hälytyksen sattuessa työhön, korvaus       vasti enemmän, jos talonmiesten asunnot olisi
25941:  on vain murto-osa yleisen sektorin hälytyspalk-      suunniteltu kokonsa puolesta perheitä varten.
25942:  kioista.                                             Talonmiesten palkkataso on sitä luokkaa, että
25943:     5. Muualla kuin virkasuhdeasunnossa asu-          jos talonmiehellä on kunnon asunto eikä vai-
25944:  valla ja työssä käyvällä henkilöllä on työpai-       molla ole parempaa työpaikkaa kuin hänellä,
25945: kallaan sosiaalitila. Virkasuhdeasunnossa asuvan      hän automaattisesti perheellisenä kuuluu asu-
25946:  talonmiehen asunto on hänen sosiaalitilansa,         mistuen piiriin.
25947:  jonka yleensä pienistä tiloista ja kometomää-           8. Virkasuhdeasunnossa asuminen vie asu-
25948:  ristä hänen täytyy osa täyttää työvaatteidensa,      ialta vanhuudenturvan. Kun hänen aktiivi työ-
25949:  -kenkiensä; suojapukujensa jne. säilyttämiseen       kautensa päättyy, ei ole olemassa mitään oi-
25950:  sekä maksaa näistä sosiaalitiloistaan vuokraa.       keuksiin perustuvaa jatkoasumissysteerriiä, jo-
25951:     6. Asunnon kbon ja varustetason pisteytys ei      hon pakkoasuja voisi luottaa, vaan kaikki on
25952: ollut luontoissuoritussäännön mukainen. Paikal-       tilanteen, "pärstäkertoimen" ja muiden tämän-
25953: la ei ollut ohjesäännön edellyttämiä henkilöitä,      kaltaisten seikkojen varassa. Kuitenkin asian-
25954: 'Vain harvat talonmiehen paperia allekirjoittaes-     omaiselta on pakkoasumisella ja kohtuuttomilla
25955: ·saan tiesivät, että oli muitakin vaihtoehtoja,       vuokrilla viety edellytykset hankkia itselleen
25956: ja pisteytys sekä pisteyttäjäh että pisteytettävän    asunto vanhuudenpäivien varalle, koska kukaan
25957:  tietämättömyydestä johtuen meni pieleen. Myös        ei pysty maksamaan kahta vuokraa, eikä ve-
25958:  lämmön osuuderi laskennan osalta käytetään           rottaja aivan oikein toisen asunnolla keinotteli-
25959: :aivan vääriä perusteita, koska kulutuksen osalta     jaa suosi, eli asuntoa ei ole kannattanut hank-
25960:  talonmiesten asunnot rinnastetaan koulun muun        kia vuokralaisen varaan.
25961:  osan kulu,tu~seen, ja tosiasiassa rakenteellisesti      Edellä on esitetty ne perusteet, joista käsit-
25962:  hatarampien (suorat u1ko-ovet jne.)' tehokkaas-      tääkseni kiistatta käy selväksi, miksei pakko-
25963:  ti ilmastoitujen ja sen lisäksi joka tunti ulko-     asuttavia virkasuhdeasuntoja voida verrata
25964:  ikkunoita hyväksi käyttäen tuuletettujen luok-       yleiseen vuokratasoon. Siksi näiden asuntojen
25965:  ka- ja aulatilojen Iämmörikulutus on huomatta-       vuokranmääräämisperusteet pitäisi irrottaa val-
25966:  vasti talonmiehen asunnon kulutusta suurem-          takunnan yleisistä virka-asunnon vuokranmää-
25967:  paa. Koko pisteytys tulisi· saada uudistetuksi       räämisperusteista, koska valtion virka-asunnot,
25968: kymmankin osapuolen asiantuntevassa valvon-           joiden perusteella määritys suoritetaan, eivät si-
25969:  nassa. Em. seikat ovat johtaneet ylipisteytyk-       sällä pakkoasumista eivätkä em. haittoja.
25970:  seen ja ylivuokriin.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25971:     7. Yleensä talonmiesten asunnot ovat perhe-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25972:  asunnoiksi sopimattomia. Turussa on yksi ehkä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25973: ylisuurikin talonmiehen asunto, Sirkkalan kou-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25974:  lussa. Tässäkin on pakko asua, mutta jos olisi
25975:  edellytyksiä, asumiseen ei olisi pakkoa. Kun                   Onko Hallitus tietoinen kaupunkien
25976:  tähän asuntoon ja koululle valitaan uusi mies,              palveluksessa olevien talonmiesten työ-
25977:  hän saa palkkaa n. 2 800 mk/kk, josta maksaa                suhdeasumisen aiheuttamista haitoista,
25978:  veroa 800 mk, vuokraa muutamaa kymppiä                      ja jos on,
25979:  vaille 1 000 mk ja saa siten palkkaa käteensä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
25980:  n. 1 000 mk/kk. Jos hänellä sattuu olemaan                  jottei vuokrataso sanotuissa asunnoissa
25981:  useampia lapsia eikä vaimolla miehen ammattia               nouse kohtuuttomaksi?
25982: 
25983:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1983
25984: 
25985:                                           Mikko Rönnholm
25986:                                                N:o 530                                                 3
25987: 
25988: 
25989: 
25990: 
25991:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25992: 
25993:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       muun muassa kuntien palveluksessa olevat ta-
25994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lonmiehet. Sen ratkaiseminen, mille viranhalti,
25995: olette 27 päivänä tammikuuta 1983 päivätyn             jalle tai viranhaltijaryhmälle velvollisuus asua
25996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tietyssä paikassa tai tietyssä virka-asunnossa
25997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         voidaan asettaa, on kussakin yksittäisessä ta-
25998: edustaja Mikko Rönnholmin näin kuuluvasta             pauksessa hallintotuomioistuinten, viime kädes-
25999: kirjallisesta kysymyksesta n:o 530:                   sä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistava.
26000:                                                           Virka-asunnossa asumisesta saattaa viranhal-
26001:           Onko Hallitus tietoinen kaupunkien           tijalle aiheutua erilaisia haittoja, esimerkiksi
26002:        palveluksessa olevien talonmiesten työ-        sellaisia, joita kysymyksessä on mainittu. Tämä
26003:        suhdeasumisen aiheuttamista haitoista,         sekä hallitusmuodon 7 § :n säännöskin huo-
26004:        ja jos on,                                     mioon ottaen saattaisi olla perusteltua säätää
26005:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      viranhaltijan asumisvelvollisuudesta nykyistä
26006:        jottei vuokrataso sanotuissa asunnoissa        tarkemmin, esimerkiksi täsmentämällä kunnan
26007:        nouse kohtuuttomaksi?                          viranhaltijan asemaa yleisesti säätelevää kun-
26008:                                                       nallislain 75 §:ää. Tämä voitaisiin ottaa esille
26009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           muiden kunnallislakiin ehkä tehtävien muutos-
26010: taen seuraavaa:                                       ten valmistelutyön yhteydessä, joka käynnisty-
26011:    Kunnissa ja kuntainliitoissa on kaikkiaan          nee lähiaikoina. Lain muutostarpeita on aiheut-
26012: noin 35 000 virka- ja työsuhdeasuntoa, joista          tanut erityisesti hallintomenettelylain voimaan-
26013: kaupungeissa noin 8 000. Virka- ja työsuhde-          tulo vuoden 1983 alusta.
26014: asunnoista noin 6% -kaupungeissa 14%-                     Virka- ja työsuhdeasuntojen vuokrat määräy-
26015: on virka-asuntoja, joissa viranhaltija on virka-      tyvät kunnissa ja kuntainliitoissa valtuuston
26016: tehtäviensä laadun vuoksi velvollinen asumaan.        hyväksymän luontoissuoritussäännön mukai-
26017: Virka- ja työsuhdeasuntoja on annettu pääasias-       sesti. Käytännössä kunnallisten virka-asuntojen
26018: sa talonmiehille sekä sairaaloiden, terveyskes-       vastikkeen määräämisessä sovelletaan valtion
26019: kusten, koulujen ja muiden laitosten henkilö-         virkamiesasuntojen vuokrista ja luontoisetujen
26020: kunnalle.                                             korvauksista annetussa valtioneuvoston päätök-
26021:    Kysymys kunnan viranhaltijan velvollisuudes-       sessä (508/64) todettuja periaatteita. Vastike
26022: ta asua kunnassa on ollut esillä muun muassa          määräytyy asunnalle viiden vuoden väliajoin
26023: uutta kunnallislakia valmisteltaessa. Ottaen huo-     toimitettavissa katselmuksissa laskettavan piste-
26024: mioon hallitusmuodon 7 §:n säännöksen, jossa          arvon ja vuosittain määrättävän pisteen hinnan
26025: Suomen kansalaisille taataan oikeus vapaasti          mukaan. Asunnon pistearvoon vaikuttavat asun-
26026: valita asuinpaikkansa, on katsottu, ettei virka-      non pinta-ala, huoneyksiköiden lukumäärä, ra-
26027: säännössä tai muutoinkaan voida yleisesti aset-       kenteet, laitteet, varusteet, ikä, kunto ja käyttö-
26028: taa kunnan viranhaitijoille velvollisuutta asua       arvo sekä sijainti. Pistearvoa voidaan alentaa
26029: kunnassa, vaan että tämä voi tulla kysymyk-           enintään 10 % :lla muun muassa sillä perusteel-
26030: seen ainoastaan sellaisten viranhaltijoiden koh-      la, että asunnon sijainti rakennuksessa on epä-
26031: dalla, joiden viranhoito vaatii asumista tietyssä     edullinen, että ympäristön melu, haju tai niihin
26032: paikassa tai virka-asunnossa, jolloin asiasta voi-    verrattava syy alentaa asunnon käyttöarvoa tai
26033: daan määrätä ohje- tai johtosäännössä.                että asunto sijaitsee sairaala- tai kouluympäris-
26034:    Sellaisia viranhaltijoita, joiden osalta sanottu   tössä tai muussa Iaitosympäristössä, joka ilmei-
26035: velvollisuus saattaa tulla kysymykseen, ovat          sesti häiritsee tai haittaa asumista.
26036: 4                                           1982 vp.
26037: 
26038:    Jos virkamiehelle annettu asunto on maa-        taa kuin valtion virkamiesasunnoissa. Kunnal-
26039: rätty virka-asunnoksi, alennetaan asunnosta pe-    listen virka- ja työsuhdeasuntojen keskivuokra
26040: rittävää vuokraa 20 % :lla. Erityisestä syystä     oli ennen 1. 10. 1982 11,79 mk/m2 kuukau-
26041: vuokraa voidaan lisäksi alentaa enintään           dessa.
26042: 30 %:lla.                                             Kaiken kaikkiaan täytynee katsoa, että kysy-
26043:    Vuokrapisteen hinta määrätään vuosittain si-    myksessä mainitut asunnon laatuun ja asumis-
26044: ten, että asunnoista perittävä vastike noudat-     kelpoisuuteen kuuluvat seikat on mahdollista
26045: taa paikkakunnan käypää vuokraa, mutta ei          nykyisen järjestelmän puitteissa ottaa verraten
26046: ylitä sitä. Vuoden 1980. tilastoaineistoon pe-     hyvin huomioon vastiketta määrättäessä. Val-
26047: rustuvien selvitysten mukaah virkamiesasunto-      tiovarainministeriössä on kuitenkin vireillä vir-
26048: jen vuokrien todettiin jääneen huomattavasti       kamiesten       vuokranmääräytymisjärjestelmän
26049: jälkeen yleisestä vuokratasosta. Tästä syystä      uudistaminen muuttuvia asumisoloja ja -arvos-
26050: valtioneuvosto teki 4. 3. 1982 virkamiesasun-      tuksia vastaavaksi siten, että uudistettu järjes-
26051: tojen vuokrankorotusmenettelyä koskevan peri-      telmä voitaisiin ottaa käyttöön virkamiesasun-
26052: aatepäätöksen, jonka mukaan virkamiesasunto-       tojen seuraavan lakisääteisen katselmuksen yh-
26053: jen vuokria korotetaan vuosina 1983 ja 1984        teydessä vuosina 1985-1986.
26054: yksityisasuntojen vuokrien korotusta koskevien        Kysymyksessä on esitetty myös käsitys, jon-
26055: valtioneuvoston yleisohjeiden mukaisilla mää-      ka mukaan viranhaltija, joka on velvollinen
26056: rillä sekä lisäksi vuonna 1983 57 penniä neliö-    asumaan virka-asunnossa, ei voisi saada asumis-
26057: metriltä ja vuonna 1984 50 penniä neliömetril~     tukea. Tältä osin on todettava, että asumis-
26058: tä. Näiden korotusten jälkeen virkamiesasunto-     tukilain ( 408/75) mukaan asumistukea voi-
26059: jen vuokrien on laskettu olevan keskimäärin        daan myöntää sekä vuokra-asunnoissa että omis-
26060: yksityisten vuokra-asuntojen vuokrien tasolla.     tusasunnoissa asuville perheille. Oikeus asumis-
26061:     Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston     tukeen ja sen määrä riippuvat yksin asianomais-
26062: johtokunta on antanut ,kunnille ja kuntainlii-     ten tuloista ja varallisuudesta. Vuokrasuhteen
26063: toille suosituksen; että kunnissa ja kuntainlii-   laadulla ei ole merkitystä asumistuesta päätet-
26064: toissa noudatettaisiin samaa vuokrapisteen. hin-   täessä.
26065:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1983
26066: 
26067:                                                                   Sisäasiainministeri Matti Ahde
26068:                                               N:o 530                                              5
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26074: 
26075:    1 ,det ~syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     på ett bestämt ställe eller i en viss tjänste-
26076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       bostad, varvid om frågan kan bestämmas i
26077: av den 27 januari 1983 tili vederbörande med-       reglemente eller instruktion.
26078: leni av statsddet översänt avskrift av följande         Sådana tjänsteinnehavare, för vilkas del
26079: av riksdagsman Mikko Rönnholm underteck-            nämnda skyldighet kan komma i fråga, är bl.a.
26080: nade skiiftliga spörsmål nr 530:                    gårdskarlar anställda av kommunerna. Avgöran-
26081:                                                     det av frågan, för vilka tjänsteinnehavare eller
26082:           Är Regeringen medveten om de              grupper av tjänsteinnehavare man kan upp-
26083:        olägenheter som det medför för gårds-        ställa som skyldighet att de måste bo på ett be-
26084:        karlar som är anställda av städerna,         stämt ställe eller i en viss tjänstebostad, an-
26085:        att bo i bostäder som följer med ar-         kommer i varje enskilt fall på förvaltnings~
26086:        ·betsförhållandet, och om så är fallet,      domstolarna och i sista hand på högsta för~
26087:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           valtningsdomstolen.
26088:        vidta för att hyresnivån i nämnda bo-            Att bo i tjänstebostad kan för tjänsteinne-
26089:        städer inte skall bli oskäligt hög?          havaren ge upphov tili olika olägenheter, t.ex.
26090:                                                     sådana som har nämnts i spörsmålet.: Med
26091:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-       beaktande av detta samt stadgandet i 7 § re-
26092: samt anföra följande:                               geringsformen skulle det kunna vara motiverat
26093:    I · koinmuneroa och kommunalförbunden            att noggrannare än vad som nu är fallet stadga
26094: finns sammanlagt ca 35 000 bostäder som inne-       om tjänsteinnehavares boendeskyldighet, t.ex.
26095: has på grundval av tjänste- eller arbetsför-        genom att precisera kommunallagens 75 §,
26096: hållande. Cirka 8 000 av dessa finns i städerna.    som allmänt reglerar· kommunala tjänsteinne-
26097: Av tjänste- · och arbetsförhållandebostäderna är    havares ställnirig. Saken skulle kunna tas upp
26098: ca 6% - i städerna 14 % - tjänstebostäder,          i samband med beredningen av andra even,
26099: där tjänsteinnehavaren · p~ grund av arten av       tuella ändringar i kommunallagen. Detta arbete'
26100: sina uppgifter är skyldig att bo. Tjänste- och      torde inledas inom · närmaste framtid. Behov
26101: arbetsförhållandebostäder har huvudsakligen         av att ändra kommunallagen har speciellt för-
26102: givits åt gårdskarlar samt sjukhusens, hälso-       orsakats av ikraftträdaridet 'av lagen ·. om för-
26103: vårdscentralernas, skolornas och andra anstal-      valtningsförfarande från och med ingången av
26104: ters ·pers6rial.    '                               år 1983.
26105:    Frågan om en kommuns tjänsteinnehavares              Tjänste- och arbetsförhållandebostädernas
26106: skyldighet att bo i kommunen har varit uppe         hyror fastställs i kommuner och kommunal-
26107: tili behandling bl.a. vid beredningen av den        förbund enligt den naturaprestationsstadga
26108: nya kommunallagen. Med beaktande av stad-           som godkänns av fullmäktige. Vid bestämman-
26109: gandet i 7 § regeringsformen, där finsk med-        de av vederlag för kommunala tjänstebostäder
26110: borgare garanteras rätt tili att fritt välja bo-    tillämpas i praktiken de principer som har
26111: ningsort, har man funnit att man för kom-           fastslagits i statsrådets beslut angående hyrorna
26112: munala tjänsteinnehavare inte kan uppställa         för statens tjänstemannabostäder och ersätt-
26113: såsom skyldighet, vare sig i tjänstestadgan eller   ningarna för naturaförmåner (508/64). Veder-
26114: eljest i allmänhet, att de måste bo i kom-          laget bestäms enligt ett poängvärde, som ut-
26115: munen, utan att detta kan komma i fråga             räknas för bostaden vid syner som förrättas
26116: enbart beträffande sådana tjänsteinnehavare         vart femte år, och ett poängpris, som fastställs
26117: som för handhavandet av tjänsten måste bo           årligen. Bostadens poängvärde påverkas av bo-
26118: 088300290E
26119: 6                                          1982 vp.
26120: 
26121: stadens areal, av antalet rumsenheter, av         snitt på samma nivå som hyrorna för privata
26122: konstruktioner, anordningar, utrustning, ålder,   hyresbostäder.
26123: skick och bruksvärde samt läge. Poängvärdet           Kommunala avtalsdelegationens byrås direk-
26124: kan nedsättas med högst 10 %, bl.a. med           tion har för kommunerna och kommunalför-
26125: motiveringen att bostadens läge i byggnaden       bunden avgivit en rekommendation om att man
26126: är ofördelaktigt eller att buller, lukt ellet     i kommuner och kommunalförbund skulle till-
26127: härmed jämförbar orsak sänker bostadens           lämpa samma hyrespoängpris som det som
26128: bruksvärde ellet på grund av att bostaden är      tillämpas beträffande statens tjänstemannabo-
26129: belägen i sjukhus- ellet skolomgivning ellet      städer. Genomsnittshyran för kommunala
26130: annan anstaltsomgivning, som uppenbart stör       tjänste- och arbetsförhållandebostäder var före
26131: ellet medför olägenhet för boendet.               1. 10. 1982 11,79 mk/m2 i månaden.
26132:    Om en bostad som har givits tjänsteman             Över huvud taget måste man väl anse, ·att
26133: har bestämts till tjänstebostad, nedsätts den     det inom ramen för det nuvarande systemet
26134: hyra som uppbärs för bostaden med 20 %.           är möjligt att vid bestämmandet av vederlaget
26135: Av speciella skäl kan hyran härjämte nedsättas    förhållandevis väl beakta de i spörsmålet
26136: med högst 30 %.                                   nämnda omständigheterna som rör bostadens
26137:    Hyrespoängpriset bestäms årligen så, att det   kvalitet och beboelighet. I finansministeriet
26138: vederlag som uppbärs på bostäderna överens-       utarbetas emellertid ett nytt system för
26139: stämmer med gångbar hyra på orten, men            fastställelse av tjänstemännens hyror så, att sys-
26140: inte överskrider denna. Enligt utredningar        temet motsvarar de ändrande boendeförhållan-
26141: baserade på statistiska uppgifter från år 1980,   dena och -värderingarna. Avsikten är att det
26142: har man konstaterat att tjänstemannabostäder-     nya systemet skall kunna tas i bruk i sam-
26143: nas hyror betydligt har släpat efter den all-     band med nästa lagstadgade syn åren 1985-
26144: männa hyresnivån.                                 1986.
26145:    Av denna anledning fattade statsrådet 4.3.         I spörsmålet har också framförts en upp-
26146: 1982 ett principbeslut angående förfarandet       fattning, enligt viiken tjänsteinnehavare, som
26147: vid hyresförhöjningar för tjänstemannabo-         är skyldig att bo i tjänstebostad, inte skulle
26148: städerna, enligt vilket beslut tjänstemannabo-    kunna få bostadsbidrag. Till detta kan sägas,
26149: städernas hyror under åren 1983 och 1984          att enligt lagen om bostadsbidrag ( 408/75)
26150: höjs med samma belopp som fastslagits i stats-    kan bostadsbidrag beviljas såväl familjer som
26151: rådets allmänna anvisningar beträffande för-      bor i hyresbostad som familjer som bor i
26152: höjningen av hyrorna för privatbostäder samt      egen bostad. Rätten till bostadsbidrag och bi-
26153: dessutom under år 1983 med 57 penni per           dragets storlek är beroende endast av veder-
26154: kvadratmeter och under år 1984 med 50 penni       börandes inkomster och förmögenhet. Hyres-
26155: per kvadratmeter. Efter dessa förhöjningar        förhållandets natur har ingen betydelse vid
26156: kommer hyrorna för tjänstemannabostäderna,        avgörande av bostadsbidraget.
26157: enligt vad man har räknat ut, att vara i genom-
26158:      Helsingfors den 1 mars 1983
26159: 
26160:                                                       Minister för inrikesärendena Matti Ahde
26161:                                              1982 vp.
26162: 
26163: Kirjallinen kysymys n:o .5:31
26164: 
26165: 
26166: 
26167: 
26168:                                  Saarikoski: Valtion toimenpiteistä turkiseläintuotannon tukemi-
26169:                                     seksi
26170: 
26171: 
26172:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26173: 
26174:    Turkistarhaus on elinkeinona hyvin herkkä        nistettiin tutkimusprojekti turkiseläinten rehu-
26175: suhdanteille. Tämänvuotisten turkismarkkinoit-      huollon turvaamiseksi. Tutkimuksella on tois-
26176: ten ja turkishuutokaupan valossa näyttää siltä,     taiseksi selvitetty uusien rehuraaka-aineiden
26177: että turkistarhaus on joutumassa syvään lamaan.     käyttömahdollisuuksia. Vuoden 1981 tuokinta-
26178: Etenkin sinikettujen myynnissä on kohdattu          kokeilla selvitettiin, että on mahdollista käyt-
26179: erittäin suuria vaikeuksia. Tarhauselinkei-         tää alhaisempaa valkuaistasaa kettujen, mutta
26180: non kehitys Suomessa on ollut erittäin voi-         myös minkkien ruokinnassa kuin mikä on ol-
26181: makasta. Vuonna 1978 oli tutkistarhaja noin         lut käytäntö aikaisemmin. On laskettu, että
26182: 3 000, kun niitä nyt on runsaat 6 000. Tarho-       säästö esimerkiksi yksinomaan sinikettujen ruo-
26183: jen lukumäärä on siten viidessä vuodessa kak-       kinnassa on tällä hetkellä jopa 50 miljoonaa
26184: sinkertaistunut. Toinen kehitystä osoittava esi-    markkaa vuodessa.
26185: merkki on kettutuotannon lisäys vuodesta               Perinteisenä tuorerehuruokintamuotona on
26186: 1970, jolloin maassamme tuotettiin noin 45 000      turkistarhauksessa kala. Jotta tämä tuokinta-
26187: kettua, kun vuonna 1982 lukumäärä oli 2,2           muoto ei tulisi turkistarhaajille kohtuuttoman
26188: miljoonaa kappaletta. Vaasan läänin osuus tuo-      kalliiksi, tulisi valtion osallistua riittävässä mää-
26189: tannosta on lähes 90 %. Tämän vuoksi tut-           rin kustannuksiin kalan hintatuella.
26190: kisalalla tapahtuva kehitys on erityisen tärkeää
26191: Vaasan läänin elinkeinokehityksen ja työllisyy-        Turkistarhaustuotannon viennin arvo on vuo-
26192: den kannalta.                                       sittain noin 1,2 miljardia markkaa. Kun otetaan
26193:    Turkiseläinten kasvattamisessa käytettävän       lisäksi huomioon elinkeinon työllistävä vaiku-
26194: valmiin rehun hintakehitystä ja toisaalta nahko-    tus, merkitsee se kuljetus-, rakennus-, kalastus-
26195: jen hintakehitystä tarkasteltaessa voidaan to-      ym. alat huomioon ottaen 20 000-25 000 työ-
26196: deta, että valmiin rehun hinta on viimeisten 10     paikkaa. Kysymys on siis sekä viennin että
26197: vuoden aikana noussut 175 % :lla, kun minkin        työllisyyden kannalta merkittävästä elinkeinos-
26198: nahkojen hinta vastaavana aikana on noussut         ta. Tämän vuoksi valtiovallan tulisi kaikin tar-
26199: vain 118 %. Ketunnahkojen hinnan kehitys on         peellisin muodoin tukea turkistarhausta. Tur-
26200: ollut parempi, mutta tilanne on nyt jyrkästi        kiseläintarhaus keskittyy lähes kokonaan maas-
26201:  muuttumassa huonompaan suuntaan. Tämän             samme alueille, joissa uusien työpaikkojen luo-
26202: hetken hintakehityksen perusteella ovat kaik-       minen nykyisessä työllisyystilanteessa on hyvin
26203:  kein vaikeimmassa tilanteessa ne tarhaajat, jot-   hankalaa. Myös kilpailukykymme kansainväli-
26204:  ka tuottavat yksinomaan sinikettuja ja supeja.     sillä turkismarkkinoilla on riippuvainen turkis-
26205:  Lisäksi näistä tarhaajista on hyvin suuri osa      tuotantomme laatutasosta, joten tarhaajien am-
26206:  sellaisia, jotka ovat aloittaneet turkistarhauk-   mattitaidon parantaminen ja ylläpitäminen vaatii
26207:  sen kolmen viimeisen vuoden aikana eivätkä         tehokasta neuvonta- ja koulutustoimintaa.
26208:  ole ehtineet saada talouttaan kuntoon. Kulu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26209:  van myyntikauden keskihintatavoitetta minkin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26210:  nahoista ei ole saatu, joten tuotanto jää tänä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26211:  myyntikautena alle kannattavuuden.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26212:     Ensisijaisena keinona turkistarhauksen kan-
26213:  nattavuuden parantamiseksi olisi tuotantokus-                 Onko Hallitus tietoinen turkiseläin-
26214:  tannusten alentaminen. Tämä merkitsee rehu-                tarhauksessa esiintyvistä taloudellisista
26215:  kustannusten alentamista. Vuonna 1980 käyn-                vaikeuksista, ja jos on,
26216: 088300287B
26217: 2                                         1982 vp.
26218: 
26219:          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tukitoimenpitein rehukustannusten, ku"
26220:      siin turkiseläintuotannon terveen kehi-          rissapitämiseen ja tutkimustoiminnan
26221:      tyksen takaamiseksi mm. osallistumalla           edistämiseen?
26222:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
26223: 
26224:                                        Helge Saarikoski
26225:                                             N:o 531                                                3
26226: 
26227: 
26228: 
26229: 
26230:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26231: 
26232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      saalta on elinkeino viime vuosina · kehittynyt
26233: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       suotuisasti eikä valtion toimenpiteisiin ole ollut
26234: mies, olette tammikuun 28 päivänä 1983 päi-        sellaista tarvetta kuin usean muun elinkeinon
26235: vätyn. kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     kohdalla. ·Valtion toimenpiteiden tarpeen sel-
26236: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vittämiseksi maa- ja. metsätalousministeriö on
26237: kansanedustaja Saarikosken näin kuuluvasta         kuitenkin vast'ikään asettanut toimikunnan,
26238: kirjallisesta kysymyksestä n: o 5 31:              jonka tehtävänä .on turkistarhauselinkeinossa
26239:                                                    odotettavissa olevien ongelmien kartoittaminen
26240:           Onko Hallitus tietoinen turkiseläin-     sekä niiden poistamiseksi ja elinkeinon kehit-
26241:        tarhauksessa esiintyvistä taloudellisista   tämiseksi tarvittavien valtion toimenpiteiden
26242:        vaikeuksista, ja jos on,                    suuntaviivojen selvittäminen. Toimikunta tulee
26243:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    työssään tarkastelemaan mm. turkisten viime-
26244:        siin turkiseläintuotannon terveen kehi~     aikaisten menekkivaikeuksien elinkeinolle ai-
26245:        tyksen takaamiseksi mm. osallistumalla      heuttamia ongelmia samoin kuin kysymyksessä
26246:        tukitoimenpitein rehnkustannusten ku-       mainittuja elinkeinon muita vaikeuksia, joista
26247:        rissapitämiseen ja tutkimustoiminnan        hallitus kyllä on tietoinen.
26248:        edistämiseen?                                  Ratkaisu valtion mahdollisista tuki- tai elin-
26249:                                                    keinon· ·muista ohjaustoimenpiteistä tullaan te-
26250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kemään toimikunnan työn päätyttyä mahdolli-
26251: vasti seuraavaa:                                   sesti valtion tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
26252:    Turkistarhauselinkeinon saama valtion tuki on   nan yhteydessä.                         ·
26253: alan merkitykseen nähden ollut vähäinen. Toi-
26254:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1983
26255: 
26256:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26257: 4                                         1982 vp.
26258: 
26259: 
26260: 
26261: 
26262:                          Tili Riksdagens Herr Talman
26263: 
26264:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     näringen under de senaste åren utvecklats gynn-
26265: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-       samt och det har inte förelegat sådant behov
26266: velse av den 28 januari 1983 till vederböran-    av statliga stödåtgärder som i fråga om många
26267: de medlem av statsrådet översänt avskrift av     andra näringar. För utredande av behovet av
26268: följande av riksdagsman Saarikoski underteck-    statliga åtgärder har jord- och skogsbruksmi-
26269: nade skriftliga spörsmål nr 531 :                nisteriet dock nyligen tillsatt en kommission,
26270:                                                  vars uppgift är att kartlägga de problem som
26271:           Är Regeringen medveten om de svå-      är att emotse inom pälsdjursnäringen samt att
26272:        righeter som uppträder inom päls-         utreda riktlinjerna för de statliga åtgärder som
26273:        djursnäringen, och om så är fallet,       behövs för att eliminera problemen och ut-
26274:           ämnar Regeringen inleda åtgärder för   veckla näringen. Kommissionen kommer att
26275:        att garantera en sund utveckling av       i sitt arbete granska bl.a. problemen som de
26276:        pälsdjursproduktionen bl.a. genom att     avsättningssvårigheter i fråga om pälsverk
26277:        delta i stödåtgärder så att foderkost-    som uppträtt under senaste tid åsamkat näring-
26278:        naderna hålls i styr och undersöknings-   en liksom näringens andra svårigheter som
26279:        verksamheten befrämjas?                   nämnts i spörsmåiet och vilka regeringen är
26280:                                                  medveten om.
26281:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       I fråga om stöd- och andra statliga åtgärder
26282: samt anföra följande:                            kommer avgörande att fattas sedan kommis-
26283:    Det statliga stöd som pälsdjursfarmningen     sionens arbete slutförts och i samband med
26284: erhåller har varit ringa i förhållande till      uppgörande av statsförslaget.
26285: branschens betydelse. Å andra sidan har
26286:      Helsingforsden 21 februari 1983
26287: 
26288:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26289:                                              1982 vp.
26290: 
26291: Skriftligt spörsmål nr 532
26292: 
26293: 
26294: 
26295: 
26296:                                  Westerlund:    Om tomtmarkens beskattningsvärde
26297: 
26298: 
26299:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26300: 
26301:    Enligt skattestyrelsens direktiv tili skatte-       Enligt de nya anvisningarna får dock varken
26302: nämnderna ute i kommunerna borde beskatt-           tomteos eller byggnadsplatsens värde under
26303: ningsvärdet för tomtmark höjas rätt kännbart        denna övergångstid stiga mer än tili det dubbla
26304: för att nå upp tili gängse prisnivå.                jämfört med det värde som slagits fast under
26305:    Skattestyrelsen rekommenderar i sina direk-      det föregående året.
26306: tiv tili skattenämnderna att taxeringsvärdet för       Det kan självfallet inte anses varken skäligt
26307: tomter i så gott som samtliga fall borde höjas      eller rättvist att för tomtmark och fritidshus
26308: med ca 30 %. Skattestyrelsen hänvisar tili att      påföra sådana förhöjningar som i det ova:"l
26309: beskattningsvärdet legat under de värden som        anförda påvisats. Som särskilt oroande måste
26310: förutsätts i lagen.                                 ses det faktum att skattenämnderna enligt upp-
26311:    Så torde dock inte vara fallet med hänsyn        gift under dessa dagar och veckor på flere håll
26312: tili att gällande skattelag icke varken påbjuder    i landet trots allt beslutat följa skattestyrelsens
26313: eller tvingar skattenämnderna tili dylika förhöj-   hårda direktiv. Inom vissa skattedistrikt har
26314: ningsvärden.                                        skattenämndernas förhöjningsbeslut t.o.m. kraf-
26315:     Skattestyrelsens kraftigt förhöjda rekommen-    tigt överstigit den av skattestyrelsen föreslagna
26316: dationer gäller även fritidshus.                    förhöjningsprocenten. Om sedan skattestyrd-
26317:     Som bekant från tidigare har beskattnings-      sens förhöjningsprogram ytterligare under de
26318: värdet för bostädernas vidkommande redan            närmaste två åren verkställs såsom tydligen
26319: höjts rätt betydande. Höjningen har varit ca        synes vara fallet, kan man minst sagt tala om
26320: 18 % per år, under flere års tid. Om ingen-         en beskattningsprincip av konfiskatorisk natur.
26321: ting görs, t.ex. att taket i statsbeskattningen        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
26322: höjs från 50 000 mk tili 100 000 mk, för fri-       ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen före-
26323: tidshus eller andra ändringar, betyder det att      skriver tili vederbörande medlem av statsrå-
26324: skatten för en stuga om 30 m2 + 1 ha:s tornt,       det ställa följande spörsmål:
26325: som används som fritidsbostad, kommer att
26326: uppgå tili 1 000 mk/år.                                        Är Regeringen medveten om att
26327:     För uppnående av en enhetlig värdering och             skattestyrelsens direktiv tili skattenämn-
26328: beskattning föreslår skattestyrelsen en över-              derna, om de förverkligas enligt påbjud-
26329: gångstid om tre år. Under skatteåret 1982 tili-            na rekommendationer, kommer att med-
26330: lämpas sålunda som grund för beskattningen                 föra ett oskäligt beskattningstryck av
26331:  60 procent av det värde som fastställs på grund           tomtmark och fritidshus, och om så är,
26332: av rekommendationen. Under skatteåret 1983                     vilka åtgärder har Regeringen vid-
26333: tiliämpas 70 procent och under skatteåret 1984             ta~it eller ämnar den vidta för att
26334:  80 procent.                                               tillrättalägga dessa oskäliga skattedirek-
26335:                                                            tiv?
26336:      Helsingfors den 28 januari 1983
26337: 
26338:                                         Henrik Westerlund
26339: 
26340: 
26341: 
26342: 
26343: 088.300298P
26344: 2                                              1982 vp.
26345: 
26346: Kirjallinen kysymys n:o 532                                                                Suomennos
26347: 
26348: 
26349: 
26350: 
26351:                                    Westerlund: Tonttimaan verotusarvosta
26352: 
26353: 
26354:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26355: 
26356:     Verohallituksen kuntien verolautakunnille         arvo ei kuitenkaan ylimenokauden aikana saa
26357:  antamien ohjeiden mukaan tonttien verotus-           nousta kaksinkertaista suuremmaksi verrattuna
26358:  arvoja tulisi korottaa tuntuvasti siten, että ne     siihen arvoon, joka oli vahvistettu edellisenä
26359:  saavuttaisivat käyvän hintatason.                    vuonna.
26360:     Verohallitus suosittelee verolautakunnille           On itsestään selvää, että ei voida pitää koh-
26361:  antamissaan ohjeissa, että tonttien verotusarvo-     tuullisena eikä oikeudenmukaisena, että tontti-
26362:  ja tulisi lähes kaikissa tapauksissa korottaa noin   maan ja vapaa-ajanasuntojen verotusarvoja ko-
26363:  30 % :lla. Verohallitus viittaa siihen, että vero-   rotetaan siten kuin edellä on osoitettu. Erit~
26364: tusarvo on ollut alhaisempi kuin lain edellyt-        täin huolestuttavana on nähtävä se tosiasia,
26365:  tämä arvo.                                           että verolautakunnat saatujen tietojen mukaan
26366:     Näin ei kuitenkaan ole voimassa olevan vero-      näinä päivinä ja näinä viikkoina eri osissa maa-
26367: lainsäädännön mukaan, koska laki ei pakota            ta ovat kaikesta huolimatta päättäneet noudat-
26368: verolautakuntia käyttämään korotettuja vero-          taa verohallituksen kovia ohjeita. Eräissä verO'-
26369:  tusarvoja.                                           piireissä verolautakuntien päätökset ovat ko-
26370:     Verohallituksen suuria korotuksia merkitse-       rottaneet verotusarvoja ja jopa selvästi ylittä-
26371: vät suositukset koskevat myös vapaa-ajanasun-         neet verohallituksen ehdottaman korotuspro-
26372: toja.                                                 sentin. Jos verohallituksen korotusohjelma lä-
26373:     Kuten tiedetään, asuntojen verotusarvoja on       himmän kahden vuoden aikana toteutetaan,
26374: jo korotettu huomattavasti. Korotus on ollut          kuten nyt näyttää tapahtuvan, voidaan puhua
26375: 18 % vuodessa jo useamman vuoden aikana.              vähintään konfiskatorista laatua olevasta vero-
26376: Jos mitään ei tehdä ja jos esimerkiksi valtion-       tusperiaatteesta.
26377: verotuksen kattoa nostetaan 50 000 markasta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26378:  100 000 markkaan vapaa-ajanasuntojen osalta          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26379: tai tehdään muita muutoksia, niin tämä tulee          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26380: merkitsemään sitä, että voi joutua maksamaan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26381: veroa jopa 1 000 markkaa vuodessa 30 m2 :n
26382: mökistä, joka on yhden ha:n tilalla.                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26383:     Yhtenäisten arvostusperiaatteiden ja yhtenäi-            verohallituksen verolautakunnille anta-
26384: sen verotuksen saavuttamiseksi verohallitus eh-              mat ohjeet, jos niitä toteutetaan sellai-
26385: dottaa kolmen vuoden ylimenokautta. Vero-                    sina kuin niitä on suositeltu, tulevat
26386: vuonna 1982 käytettäisiin siten verotuksen pe-               merkitsemään kohtuutonta verotuspai-
26387: :rusteena 60 % :a siitä arvosta, joka vahviste-              netta tonttimaan ja vapaa-ajanasuntojen
26388: taan suosituksen pohjalta. Verovuonna 1983                   osalta, ja jos on,
26389: sovelletaan 7 0 % :a       ja   verovuonna 19 84                mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26390: 80 %:a.                                                      ryhtynyt tai aikoo ryhtyä korjatakseen
26391:     Ohjeiden mukaan tontin tai rakennuspaikan                nämä kohtuuttomat verotusarvot?
26392:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1983
26393: 
26394:                                          Henrik Westerlund
26395: 
26396: 
26397: 
26398:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26399:                                               1982 vp.
26400: 
26401: Kirjallinen kysymys n:o 533
26402: 
26403: 
26404: 
26405: 
26406:                                   Pohjala ym.: Kotirauhan rikkomusten estämisestä
26407: 
26408: 
26409:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26410: 
26411:    Väkivallanteot, joissa ensin on murtauduttu       keutumisten ja siellä tapahtuvien pahoinpitely-
26412: ihmisten koteihin ja sen jälkeen pahoinpidelty       jen ja ryöstöjen osalta.
26413: heitä, ovat viime aikoina huolestuttavasti li-          Valtiovallan perustehtävänä on kansalaisten
26414: sääntyneet. Mm. Porissa sattui juuri äskettäin       turvallisuudesta huolehtiminen. Erityisen tär-
26415: tapaus, jolloin murtauduttiin sisään omakoti-        keätä on, ettei ihmisten tarvitse tuntea tur-
26416: taloon, pahoinpideltiin talossa yksin asuvaa pa-     vattomuutta kodeissaan, olivatpa he sitten nuo-
26417: riskuntaa ja pidettiin heitä tuntikausia pelon       ria tai vanhoja. Rikollisten kiinnisaaminen ei
26418: vallassa. Pahoinpiteliiät saatiin tässä tapaukses-   paljoakaan auta heidän uhreikseen joutuneita.
26419: sa kiinni, mutta näin ei käy suinkaan aina.          Ryöstetty omaisuus on ehkä mahdollista saa-
26420: Erityisesti vanhukset ovat joutuneet mistään         da takaisin, mutta turvallisuuden tunteen me-
26421: piittaamattomien huligaanien kohteiksi, ilmei-       nettäminen on korvaamaton vahinko jokaiselle.
26422: sesti siksi, että he ovat puolustuskyvyttömiä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjår-
26423: hyökkääjien edessä.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26424:    Rangaistussäännöksiä on osittain kovennettu       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26425: puolustuskyvyttömiin ihmisiin kohdistuvien vä-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26426: kivallantekojen osalta. Käytännössä rangais-
26427: tukset saattavat kuitenkin olla melko lieviä                   Millä tavoin Hallitus aikoo ryhtyä
26428: edellä mainitun kaltaisista rikoksista. Kiireelli-          toimenpiteisiin kansalaisten ru:vaamt-
26429: sesti tulisikin mm. tarkistaa ovatko rangaistus-            seksi väkivaltarikoksilta, jotka kohdis-
26430: maksimi! ja rangaistusasteikkojen soveltamises-             tuvat heihin kotona?
26431: ta annetut ohjeet riittävän ankarat kotiin tun-
26432:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1983
26433: 
26434:           Toivo T. Pohjala              Aila Jokinen                  Sinikka Karhuvaara
26435:           Lauri Impiö                   Helena Pesola                 Toivo Mäkynen
26436:           Matti Viljanen                Olavi Nikkilä                 Pekka Löyttyniemi
26437: 
26438: 
26439: 
26440: 
26441:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26442: 
26443: 
26444: 
26445: 
26446: 088.300300S
26447:                                                1982 vp.
26448: 
26449: Kirjallinen kysymys n:o 534
26450: 
26451: 
26452: 
26453: 
26454:                                    Kortesalmi: Oulujokisuun ka1aväylän poistamisesta
26455: 
26456: 
26457:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26458: 
26459:      Oulujokisuussa Oulun kaupungilla on n.             Ongelma olisi helposti ratkaistavissa kahdella
26460:  4700 hehtaarin suuruinen vesialue. Muuten eri tavalla: joko merkitsemällä mainittu kala-
26461:  yhtenäisen vesialueen pirstoo toimituksella .väylä tai poistamalla kalaväylän .määliäykset.
26462:  TN:o 50593 muodostettu lähes hevosenkengän             Ministerin vastauksesta voitaneen .tehdä sel-
26463:  muotoinen kalaväylä.                                lainenkin johtopäätös, ettei kalaväylällä ole
26464:      Kalastuslain ( 286/82) mukaan kalaväylä on enää merkitystä, koska sitä ei edes kannata
26465:  pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä: merkitä.
26466:  verkoista, rysistä ja muista sulkupyydyksistä.         Kalaväylät on aikoinaan määtätty hakemuk-
26467:  Kalaväylää ei vesialueelia ole merkitty, vaikka sesta sitä varten }Jidettävässä toimituksessa. Ka-
26468:  väylän sijainti on vaikeasti todettavissa. Monet laväylän tarkoituksena on kalan kulun tur-
26469: . kaupunkilaiskalastajat ovat saaneet sakkoja ka- vaaminen jokialueen latvavesien kutupaikoille .
26470:   laväylässä kalastamisesta.                            Oulujoki on ollut padottuna jo monet vuosi-
26471:      Kalaväylien merkitsemistä koskevaan kirjalli- kymmenet. Kukaan ei voine kuvitella, että nou-
26472:   seen kysymykseen n:o 458 maa- ja metsätalous- sukalat uisivat Merikosken padon yli. Myös-
26473:   ministeri Taisto Tähkämaa on vastannut, että kään kalojen ylisiirtoja ei suoriteta. Näin ollen
26474:   paikalliset kalastajat ovat tietoisia kalaväylän Oulujokisuun kalaväylällä ei enää ole lain tar-
26475:   sijainnista. Samalla hän toteaa, että kalaväylän koittamaa merkitystä.                  '
26476:   merkitsemisellä saavutettu hyöty on näin ol-          Kalaväylä kattaa kaupungin edustan vesi-
26477:   len vähäinen, ja koska se aiheuttaisi vuotui- alueesta n. 14 %, mikä alue on lähes täysin
26478:   sia kustannuksia, ei hallitus pidä kalaväylän pois kalastuskäytöstä. Mikäli kalaväylän mää-
26479:   merkitsemistä veteen tarpeellisena.                räykset poistettaisiin, saataisiin kaupunkilaisille
26480:      Oulun kaupungin asukkaille kotitarve- ja n. 600-700 hehtaarin suuruinen uusi kotitar-
26481:   virkistyskalastuksella on varsin suuri merkitys. vekalastusalue.
26482:   Esim. v. 1982 kaupungin vesialueelle myytiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26483:   n. 2 300 verkkokalastuslupaa. Kaupungin ka- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26484:   lastusluvan sai n. 800 henkilöä. Kaupungin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26485:   vesialueelia kalastaa paljon sellaisia kalamiehiä, vaksi seuraavan kysymyksen:
26486:   joille poikkeuksellisen mutkikkaan ja vaikea-
26487:   selkoisen kalaväylän rajojen määrittely ilman                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26488:   vesialueelle asetettuja kalaväylän merkkejä ei             ryhtyä, että Oulujokisuun kalaväylä tar-
26489:   onnistu.                                                   peettomana poistettaisiin?
26490:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1983
26491: 
26492:                                          J. Juhani Kortesalmi
26493: 
26494: 
26495: 
26496: 
26497:  0883002494
26498: 2                                             1982·Vp.
26499: 
26500: 
26501: 
26502: 
26503:              l-:.
26504: 
26505: 
26506:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26507: 
26508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käsittää syvimmällä kohdalla kolmanneksen ky-
26509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        symyksessä olevan vesialueen leveydestä ja
26510: olette 2 päivänä helmikuuta 1983 päivätyn            ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan
26511: kirjeenne • n:o ,2685 ohella toimittanut valtio-     kulku on turvattu.
26512: neuvoston, asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Näin ollen ei kalaväylän poistaminen ole
26513: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           mahdollista muuten kuin lakia muuttamalla tai
26514: kirjallisesta kysymyksestä n:o 534:                  säätämällä erityislaki, joka koskee kalaväylän
26515:                                                      poistamista Oulujoen suualueelta. Kun kysy-
26516:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myksessä olevassa tapauksessa kalaväylä on
26517:        ryhtyä 1 , että Oulujokisuun kalaväylä tar-   osoittautunut hyödylliseksi mm. kalanviljely-
26518:        peettomana poistettaisiin?                    tarkoituksia varten tarvittavan vaelluskalojen
26519:                                                      mädin hankintaa silmällä pitäen eikä Oulun
26520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaupunki ole myöskään vesialueen omistajana
26521: vasti seuraavaa:                                     puuttunut kysymykseen, ei hallitus pidä tarkoi-
26522:    Kalastuslain (286/82) 24 §:n 2 momentissa         tuksenmukaisena ryhtyä kalaväylän poistamista
26523: säädetään, että missä joki yhtyy mereen tai          tarkoittaviin toimiin.
26524: järveen, valtaväylän jatkeena on kalaväylä, joka
26525:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1983
26526: 
26527:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26528:                                            N:o 534                                             3
26529: 
26530: 
26531: 
26532: 
26533:                           Till Riksdagens Herr Talman
26534: 
26535:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     fattar en tredjedel av vattenområdets bredd
26536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder krivelse     på djupaste stället och som sträcker sig så
26537: nr 2685 av den 2 februari 1983 tili veder-       långt ut i öppna sjön att fiskens gång är
26538: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   tryggad.
26539: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-        Sålunda är indragning av fiskleden inte möj-
26540: tecknade spörsmål nr 534:                        lig utom genom ändring av lagen ellet genom
26541:                                                  stiftande av en speciallag om indragning av
26542:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         fiskleden vid mynningen av Ule älv. Då fisk-
26543:        vidta för att fiskleden vid mynningen     leden i ifrågavarande fall har visat sig vara
26544:        av Ule älv indrages som obehövlig?        nyttig bl.a. med tanke på anskaffningen av
26545:                                                  rom som behövs för fiskodlingsändamål och då
26546:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    Uleåborgs stad inte heller i egenskap av vat-
26547: samt anföra följande:                            tenägare ingripit i fallet, anser regeringen det
26548:    I 24 § 2 mom. lagen om fiske (286/82)         inte ändamålsenligt att inleda åtgärder som
26549: stadgas, att där älv förenas med havet eller     avser indragning av fiskleden.
26550: insjö, övergår kungsådra i fiskled, som om-
26551:      Helsingfors den 15 februari 1983
26552: 
26553:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26554: \   ...
26555:                                                1982 vp.
26556: 
26557: Kirjallinen kysymys n:o .535
26558: 
26559: 
26560: 
26561:                                    Raudasoja: Tie- ja vesirakennuslaitoksen säästölinjan vaikutuk-
26562:                                       sista liikenneturvallisuuteen
26563: 
26564:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26565:     Viimeisten vuosien aikana on valtion tulo-        käyttö on suorastaan näytteenomaista. Kun
26566: ja menoarvion yhteydessä jouduttu toteamaan           katsoo tämäntyyppistä teiden kunnostamista
26567: varsin useasti tie- ja vesirakennushallituksen        nimenomaan raskaan kiitolinjaliikenteen kan-
26568: määrärahojen pieneneminen. Tähän pienenemi-           nalta, ei voi suinkaan olla tyytyväinen. Kun
26569: seen on kyllä olemassa asiallisiakin perusteita.      nämä kuljettajat suorastaan henkensä vaaran-
26570: Tänä päivänä on kuitenkin kysyttävä, onko             taen vievät kymmenientuhansien kilojen kuor-
26571: suunta enää oikea, sillä tämä supistamislinja on      maa yöllä maanteillä, niin he varmasti ovat
26572: lyömässä korville pahanlaisesti. Uusia teitä ra-      alttiita vaaralle monessa mielessä muutenkin.
26573: kennetaan yhä vähemmän ja vähemmän, minkä             Jos nämä kuljettajat vaarantavat ehkä oman
26574: vuoksi jo liikenteessä olevat tiet joutuvat suu-      benkensäkin näillä huonosti auratuilla teillä
26575: remmalle rasitukselle alttiiksi. Tämä on joh-         ajaessaan, niin mikä vaara piileekään henkilö-
26576: tanut teiden kunnon erittäin jyrkkään huono-          autoliikenteen ja kevyemmän liikenteen koh-
26577: nemiseen. Näin ollen jatkotoimenpiteet tulevat        dalla? On myös syytä korostaa, että teiden
26578: vaatimaan yhä enemmän ja enemmän rahaa.               huonolla kunnolla talvisaikaan on myös kan-
26579:     Tämä teiden kunnon jatkuva huononeminen           santalouden kannalta eräitä huonoja puolia.
26580: on tuonut myös muitakin ongelmia. Yhtenä              Esimerkiksi raskaan kiitolinja-auton poltto-
26581: esimerkkinä voisi mainita nimenomaan teiden           aineen kulutus yksinomaan auraamattomalla
26582: kunnossapidon talvella. Valtion tulo- ja meno-        tiellä saattaa nousta kymmeniä litroja lisää sa-
26583: arvion yhteydessä suoritettu säästölinja on joh-      dalla kilometrillä. Näin voi helposti laskea,
26584: tanut talvella teiden auraamisen, suoJaamisen         millaisia lisäkustannuksia huonosti aurattu tie
26585: ja hiekoittamisen kohdalla mitä epämiellyttä-         tuo myös liikennöitsijälle. Kysymys on siis
26586: vimpiin ongelmiin. Kysyä voi, mikä merkitys           myös kansantaloudellisesti ajatellen hyvin tär-
26587: näillä on ollut niissä ikävissä tieliikennetapatur-   keästä asiasta, mutta ennen kaikkea kysymys
26588: missa, joita viimeisten kuukausien aikana on          on liikenneturvallisuudesta, sillä onhan meidän
26589: päässyt valitettavasti tapahtumaan. Suorastaan        rahtiliikenteestämme hyvin suuri osa kiitolinja-
26590: murheellista kuunneltavaa on se, mitä mm.             liikennettä.
26591: raskaan tieliikenteen kuljettajat kertovat. Hei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26592: dän käsityksensä mukaan teiden kunto aurauk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26593: sen ja suolauksen osalta varsinkin yöliikennettä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
26594: ajatellen on nykyisin sitä luokkaa, että kuljet-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
26595: tajan pitää olla suorastaan itsemurhalentäjä.
26596: Vastaavasti myös päivällä tapahtuvalle liiken-                  Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-
26597: teelle muodostuvat vaaraksi huonosti auratut                 rakennuslaitoksen säästölinjan tuomista
26598:  tiet.                                                       liikenneturvallisuutta vaarantavista toi-
26599:     Tie- ja vesirakennushallituksen linja on vii-            mista, ja
26600: me aikoina ollut se, että kun on pakko, niin                    mitä Hallitus aikoo tehdä, että tämä
26601:  aurataan, kun on pakko, niin hiekoitetaan ja                epäkohta saataisiin poistettua maantie-
26602:  kun on pakko, niin tie suolataan. Tiekarhun                 liikenteestä?
26603:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1983
26604: 
26605:                                                Juhani Raudasoja
26606: 
26607:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26608: 088300301T
26609:                                               1982 \'p .
26610: 
26611: .Kit:jallinen kysymys n:o 536
26612: 
26613: 
26614: 
26615: 
26616:                                   Raudasoja: Työsuojeluinvestointien ·lisäämisestä työsuojelun te-
26617:                                      hostamiseksi
26618: 
26619: 
26620:                          Eduskunnan He.rr~ Puhemiehelle
26621: 
26622:     Puutteellinen työsuojelu johtaa usein hallit-    heuttavat kansantaloudelle suuruusluokaltaan
26623: semattomiin tapahtumiin, joiden seurauksena          5 miljardin markan vuotuisen rasituksen.
26624: on joko henkilö- tai esinevahinkoja taikka mo-          Työnantajat vastaavat eräistä henkilövahin-
26625: lempia. Näiden taloudelliset vaikutukset koh-        goista johtuvista kustannuseristä joko koko-
26626: distuvat osittain niin työntekijään, työnanta-       naan tai pääosiltaan, toisista - kuten sairaan-
26627: jaan kuin valtiovaltaankin.                          hoidon menot -        vain pieneltä osin, lopun
26628:     Henkilövahingot arvioidaan yleensä kuole-        jäädessä valtiovallan osaksi.
26629: mantapausten ja loukkaantumisten määrinä,               Henkilövahinkoihin liittyy usein myös esine-
26630: sairauspäivinä, invaliditeettien vaikeutena yms.     ja materiaalivahinkoja. Esinevahinkojen talou-
26631: Henkilövahingoilla on aina myös oma talou-           delliset menetykset johtuvat toisaalta menete-
26632: dellinen merkityksensä, joka aiheutuu vahin-         tystä tuotannosta, toisaalta korjausinvestoin-
26633: goittuneen työpanoksen ja hänen tuotanto-osuu-       neista.
26634: tensa täydestä tai osittaisesta menetyksestä, toi-      Esinevahinkojen rasitusta kansantaloudelle ei
26635: saalta niistä taloudellisista uhrauksista, jotka     voi suoraan päätellä yleisistä tilastoista. Yritys-
26636: on tehtävä hänen hoitamisekseen sekä hänen           taloudellisissa tutkimuksissa on kuitenkin to-
26637: ja mahdollisesti myös hänen perheensä ylläpitä-      dettu, että tapaturmien yhteydessä syntyvät
26638: miseksi.                                             tuotannolliset menetykset ovat 2-5-kertaiset
26639:     Henkilövahinkojen taloudellisten vaikutusten     itse henkilövahingosta työnantajalle aiheutuviin
26640: arvioinnin ulkopuolelle jää vielä useita teki-       kustannuksiin verrattuna. On arvioitu, että täs-
26641: jöitä, joiden vaikutusta on mahdoton mitata          tä syntyy kansantaloudelle noin 2 miljardin
26642: rahassa. Tällaisia ovat mm. eliniän lyhenemi-        markan vuosittainen menetys. Eräässä arviossa
26643: nen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kanssakäy-     päädyttiin siihen, että pelkästään työpaikka-
26644: misen vaikeutuminen, erilaiset psykologiset hai-     tapaturmien kokonaiskustannukset olivat jopa
26645:  tat sekä kipu ja särky.                             yli 7 miljardia markkaa vuonna 1976.
26646:     Työolojen aiheuttamien henkilövahinkojen            Nykyiset työolot näyttävät tämänhetkisen
26647: vuoksi menetetään eri tutkimusten mukaan             tuotannon ja työsuojelun kehitysasteella aiheut-
26648: noin 2 prosenttia kokonaistuotannosta tai tuo-       tavan kansantaloudelle noin 5 prosentin rasi-
26649: tantomahdollisuuksista. Tämä vastasi noin 2          tuksen. Tätä rasitusta voitaisiin keventää eräis-
26650:  miljardin markan kansantuote-erää vuonna            sä tapauksissa ilman olennaisia kustannuksia
26651:  197 3. Siitä lähes puolet aiheutuu tilastoiduis-    työolojen paremmalla suunnittelulla, mutta
26652: ta työtapaturmista ja ammattitaudeista. Muu          eräissä tapauksissa erityisten työsuojeluinves-
26653: osa johtuu työolojen vaikutuksesta työntekijöi-      tointien avulla.
26654: den yleiseen terveydentilaan. Eri tutkimuksissa         Useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan
26655: on arvioitu, että työolojen vaikutus sairaus-        työsuojelu ja työsuojeluinvestoinnit kannatta-
26656: poissaoloihin on keskimäärin 10-20 prosent-          vat. Tämänhetkinen taloudellinen tilanteemme
26657:  tia. Sairaanhoito-, vakuutus- ja eläkemenot, jot-   ei erityisemmin innosta teollisuutta investoin-
26658: ka johtuvat työolojen aiheuttamista terveyden        teihin. Nyt, kun muuta tekemistä ei tunnu
26659:  menetyksistä, ovat arvoltaan likimain yhtä suu-     olevan, olisi työpaikkojen työolosuhteita pa-
26660:  ret kuin tuotannon menetykset. Kaikkiaan työ-       rannettava, jotta ne olisivat silloin, kun tuo-
26661:  olojen aiheuttamat terveyden menetykset ai-         tanto jälleen pyörähtää täyteen käyntiinsä, sen-
26662: 
26663: 088300302U
26664: 2                                             1982 vp.
26665: 
26666: hetkisen työsuojeluteknologian mukaisessa kun-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisesti
26667: nossa.                                                       työsuojeluinvestointien lisäämiseksi, esi-
26668:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           merkiksi liikevaihtoveron poistamiseksi
26669: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                   työsuojeluinvestoinneilta?
26670: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26671: vaksi seuraavan kysymyksen:
26672:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1983
26673: 
26674:                                           Juhani Raudasoja
26675: 
26676: 
26677: 
26678: 
26679:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26680:                                                1982 vp.
26681: 
26682: Kirjallinen kysymys n:o 537
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 
26687:                                   Savolainen: Viikonloppurajoituksen poistamisesta alennuslipulla
26688:                                      matkustaviita eläkeläisiltä
26689: 
26690: 
26691:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26692: 
26693:    Rautatiehallitus päätti vuoden 1980 lopulla       senmukaista poistaa rajoitus ainakin niiltä elä-
26694: rajoittaa alennuslipun käyttöaikaa siten, että       keläisiltä ja vammaisilta henkilöiltä, jotka tar-
26695: alennuslipulla ei voi matkustaa perjantaiaamun       vitsevat matkustaessaan saattajan.
26696: klo 6.30 ja lauantain klo 12.00 sekä sunnun-            Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
26697: taiaamun klo 6.30 ja maanantaiaamun klo 6.30         järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
26698: välisenä aikana.                                     tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26699:    Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen taholta    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26700: on käännytty valtioneuvoston puoleen rajoituk-       sen:
26701: sen poistamiseksi.
26702:    Rajoitus vaikeuttaa erityisesti sellaisten hen-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26703: kilöiden matkustamista, joiden on pakko tur-                ryhtyä, että alennuslippujen viikonlop-
26704: vautua toisen henkilön apuun. Koska kysymyk-                purajoitukset poistettaisiin niiltä alen-
26705: sessä on asia, joka ei ole valtiontalouden kan-             nuslippuun oikeutetuilta eläkeläisiltä ja
26706: nalta merkittävä eikä vaikuta myöskään mat-                 vammaisilta henkilöiltä, jotka matkus-
26707: kustajahuippujen tasaamiseen, olisi tarkoituk-              taessaan tarvitsevat saattajan?
26708:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1983
26709: 
26710:                                            Lea Savolainen
26711: 
26712: 
26713: 
26714: 
26715:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26716: 
26717: 
26718: 
26719: 
26720: 088300303V
26721:                                              1982 vp.
26722: 
26723: Kirjallinen kysymys n:o 538
26724: 
26725: 
26726: 
26727: 
26728:                                  Saukko: Työnantajan maksamien matkakorvausten laskemisesta
26729:                                     ajoneuvon satunnaisen myyntivoiton määrään
26730: 
26731: 
26732:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26733: 
26734:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §: ää muutet-   oikeudessa. Nämä valittajat ovat joutuneet kär-
26735: tiin 10 päivänä huhtikuuta 1981 siten, että        simään epäyhtenäisestä verotuskäytännöstä ja
26736: kulkuneuvon luovutuksesta saadun satunnaisen       epäkohdasta, joka sittemmin korjattiin. Oikeu-
26737: myyntivoiton maaraa laskettaessa ei enää           denmukaista olisi, että ne, jotka joutuivat ve-
26738: oteta    huomioon       työnantajan    maksamaa    rotettaviksi työnantajan maksamien kilometri-
26739: matkakustannusten korvausta. Lakia (249 /          rahojen vuoksi, vapautettaisiin verosta.
26740: 1981) sovellettiin ensi kerran vuodelta 1980          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26741: toimitetussa verotuksessa.                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26742:    Ennen lain muutosta oli korkein hallinto-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
26743: oikeus kahdessa päätöksessään katsonut, että       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26744: matkustamiskustannukset oli otettava huomioon
26745: satunnaisen myyntivoiton määrää laskettaessa.                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26746:    Verotuskäytäntö ennen verovuotta 1980 oli              verotuskäytäntö työnantajien maksamien
26747: varsin kirjava. Joissakin verolautakunnissa mat-          matkustuskustannusten huomioon otta-
26748: kustamiskustannukset otettiin mukaan myynti-              misessa satunnaisen myyntivoiton mää-
26749: voittoa laskettaessa, mutta hyvin monissa kun-            rää laskettaessa vaihteli huomattavasti
26750: nissa ei näin menetelty. Verovelvolliset joutui-          eri kunnissa ennen verovuotta 1980
26751: vat näin varsin erilaiseen asemaan asuinpaikas-           aiheuttaen verovelvollisen joutumisen
26752: taan riippuen eikä kansalaisten yhdenvertai-              varsin eriarvoiseen asemaan, ja jos on,
26753: suusperiaate toteutunut.                                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26754:    Matkustamiskustannuksia koskevia verovali-             siin verotuksen piiriin joutuneiden va-
26755: tuksia verovuosilta ennen vuotta 1980 on par-             pauttamiseksi verosta?
26756: haillaan käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-
26757:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1983
26758: 
26759:                                           Alvar Saukko
26760: 
26761: 
26762: 
26763: 
26764:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26765: 
26766: 
26767: 
26768: 
26769: 088300304W
26770:                                              1982 vp.
26771: 
26772: Kirjallinen kysymys n:o .539
26773: 
26774: 
26775: 
26776: 
26777:                                  Liedes: Eläkepäätösten saamisen nopeutta'misesta
26778: 
26779: 
26780:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26781: 
26782:    Kansaneläkelaitos on viime aikoina kiristä-     sen ja eläketason heikkouden johdosta joutu-
26783: nyt eläkkeiden myöntämistä. Tämän johdosta         nut 1981-82 turvautumaan huoltoapuun.
26784: useat sairaat, työhön kykenemättömät henki-        Huoltoavun antamisen perusteena on ollut sai-
26785: löt joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin    raus ja hakijan pienet tulot.
26786: sen johdosta, että heillä ei ole riittävää elä-       Aarne Lukkarisen esimerkki osoittaa, kuinka
26787: kettä eivätkä he kykene työstään elantoaan         mielivaltaisesti Kansaneläkelaitoksessa voidaan
26788: hankkimaan.                                        eläkeasioita käsitellä ja aiheuttaa sairaalle ih-
26789:    Usein on myös niin, että toiset eläkelaitok-    miselle suuria kärsimyksiä, koska eläkepäätök-
26790: set ovat samojen lääkärinlausuntojen perusteel-    siä ei tehdä lääkärinlausuntojen perusteella aika-
26791: la myöntäneet eläkkeen, mutta Kansaneläkelai-      naan.
26792: tos ei ole. Tällaista menettelyä pidetään hyvin       Mielestäni hallituksen tulisi ryhtyä kaikkiin
26793: epäoikeudenmukaisena kansan keskuudessa.           tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta tällainen epä-
26794:    Rumana yksityiskohtaisena esimerkkinä voi-      oikeudenmukaisuus maastamme poistetaan. Jo-
26795: daan kertoa oululaisen Aarne Lukkarisen eläke-     kainen itsensä sairaaksi raatanut ihminen on
26796: anomus. Jo 4. 7. 1980 annetun lääkärinlausun-      oikeutettu eläkelakien mukaisiin eläkkeisiin ja
26797: non mukaan mainittu Lukkarinen on pysyvästi        hallituksen tulisi valvoa eläkelakien oikeuden-
26798: kykenemätön aikaisempaan työhön. Sitä ennen        mukaista soveltamista.
26799: hän oli useiden vuosien ajan ollut hoidettava-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26800: na Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa.      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26801: Kansaneläkelaitos kuitenkin hylkäsi eläkehake-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26802: muksen. Sen jälkeen tarkastuslautakuntakin on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26803: hylännyt eläkkeen.
26804:    Valtiokonttori on 2. 4. 1982 tekemällään                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26805: päätöksellä hyväksynyt Lukkariselle 98 markan             Kansaneläkelaitos on viime aikoina ki-
26806: suuruisen kuukausieläkkeen. LEL-työeläkekassa             ristänyt eläkkeiden myöntämisperustei-
26807: on hyväksynyt 1. 1. 1983 alkaen 954 markan                ta, ja jos on,
26808: suuruisen kuukausieläkkeen. Mainitut eläkkeet                mitä Hallitus aikoo tehdä eläkepää-
26809: on myönnetty saman sairauden perusteella, mitä            tösten saamisen nopeuttamiseksi ja lää-
26810: Kansaneläkelaitokseen esitetyt lääkärintodistuk-          kärinlausuntojen mukaan työkyvyttö-
26811: set ovat edellyttäneet.                                   miksi todettujen eläkkeelle pääsyn var-
26812:    Lukkarinen onkin eläkepäätöksien viipymi-              mistamiseksi?
26813:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1983
26814: 
26815:                                           Pentti Liedes
26816: 
26817: 
26818: 
26819: 
26820:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
26821: 
26822: 
26823: 088300305X
26824:                                                1982 vp.
26825: 
26826: Kirjallinen kysymys n:o 540
26827: 
26828: 
26829:                                    Valtonen ym.: Asumistuen maksamisesta kaikille tuen tarpeessa
26830:                                       oleville
26831: 
26832:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26833:  .. Asumistukilain perusteella asumistukea mak-       asumistukea. Kunnalliset palvelut .antavat. kui-
26834: setaan asumiskustannusten tasoittamiseksi lähes       tenkin odotuttaa itseään joskus jopa vuosiakin.
26835: sadalletuhannelle tuen. saajalle. Asumistukilakiin       Kunnassa on hyviä koulurakennuksia, mutta
26836: on kuitenkin jäänyt .eräitä aukkopaikk<?ja, jotka     ne ovat väärässä paikassa. Vanhemmat joutuvat
26837: vaikeuttavat ei vain yksittä~sten perheitten vaan     kuljettamaan uusilta asuntoalueilta lapsiaan
26838: jopa kokonaisten kuntien taloudenhoitoa. Yksi         päivähoitoon vanhan asuntoalueen päiväkotiin.
26839: tällainen aukko johtuu siitä, että asumistukea ei     Vanhoilla asuntoalueilla myös esimerkiksi pk-
26840: makseta omistusasunnon. asumiskustannuksiin,          net palveluliikkeet näivettyvät, kun alueelta
26841: jos talo on rakennettu ennen vuotta . 197 4,          puuttuvat suurkuluttajat eli lapsiperheet.
26842: vaikka asumistuen maksamisen muut edellytyk-             Kunnallistalouden ja ihmisten viihtyvyyden
26843: set olisivatkin olemassa.                             kannalta olisi mielestämme järkevää, että vähä-
26844:     ·Kaupungeissa on asunto~lueita, joilta vapau-     varaiset perheet voisivat sijoittautua vanheille-
26845: tuu asuntoja esimerkiksi omistajien. vanhuuden~       kin asuntoalueille. Tämän esteenä on siis
26846: sairauden tai kuoleman johdosta. Myytäv~t             valtioneuvoston päätös, jonka mukaan vain
26847: as.unnot ovat ehkä kymmenien vuosien asumis-          vuonna 1974 tai sen jälkeen rakennettuun
26848: kulttuurin YtnPäröimiä. Alueet ovat viihtyisi~        omistusasuntoon voi saada .asumistukea.
26849:  ja palvelutkin ovat jo asukkaitten käytössä.            Asumistuen tulisi tulla perheelle tarpeen
26850: N!Joret perheet ovat kiinnostuneita hankkimaan        mukaan eikä suinkaan sen mukaan, minä
26851: itselleen tällaisia vanhoja asuntoja. Usein kiin-     vuonna asuintalo sattuu olemaan rakennettu.
26852: nostuksen syynä. on se, että alue tarjoaisi per-      Asumistuen tarkoituksena on asumismenojen
26853:  heen pienille lapsille turvallisen asuinympä-        alentaminen ja kohtuullisena pitäminen. Asu-
26854:  ristön. Vanhalla asuntoalueelia on myöskip.          mistuen tarve turkitaan tarkkaan selvittämälla
26855: tarjolla· päiväkoripalvelut sekä koulupalvelut        perheen tulot. Myös asumiskustannusten oma-
26856: perheen nousevalle polvelle: Asumistuki tulee         vastuurajat karsivat tuen piiristä ne perheet,
26857:  kuitenkin tällaista vanhaa asuntoa ostettaessa       joita ei kätsota tuen tarpeessa. oleviksi.       .
26858: kysymykseen vain eläkeläiselle, joka voi asun~           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26859:  non hankkimiseksi . otettujen velkojen koron         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26860: maksuun· :5aada. eläkejärjestelmiep. mukaisen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26861: asumistuen. Jos siis talo on rakennettu ennen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26862:  vuotta 197 4, . ei yleistä· asumistukea perheelle
26863:  myönnetä. Tällaiset asuntoalueet täyttyvätkin                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26864:  hyvin toi'meen tulevista ihmisistä, joita ovat              asumistukea ei makseta kaikille tuen
26865:  pääasiassa jo keski-iän saavuttaneet kansalai~              tarpeesså oleville ja että valtioneuvoston
26866:  semme.                                                      päätös siitä, ettei ennen vuotta 197 4
26867:      Nyt on tullut ilmi tilanteita, että asunto-             rakennettuihin omistusasuntoihin mak·
26868:  ~l,leen asukaskanta on muodostunut sellai-seksi,            seta asumistukea, näivettää kokonaisia
26869:  ettei se tarvitse asuntoalueen turvallista leikki~          kaupunginosia ja aiheuttaa kunnille
26870:  kenttää, hyvää päiväkotia tai hyväkuntoista                 esimerkiksi yhä uusien koulujen raken-
26871:  koulurak,ennusta. Samanaikaisesti lapsiperheet              tamispaineita, ja
26872:  hakevat asuntoa .itselleen uusilta asuntoalueilta,             :mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
26873:  joihin ·saadaan edullisia lainoja ja myöskilJ               parantamiseksi?
26874:      · Helsingissä 10 päivänä helmi'kuuta 198)
26875: 
26876:                 Pirkko Valton~n                                   Mikko Elo
26877: 088300291F
26878: 2                                             1982 vp.
26879: 
26880: 
26881: 
26882: 
26883:                          Eduskunnan Herra Puhemiel:,elle
26884: 
26885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37'S:n 1 momentissa       kustannukset olivat korkeimmat. Tämän jäl-
26886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keen vuonna 1981 asumistuki ulotettiin koske-
26887: olette helmikuun 10 päivänä 1983 päivätyn            maan myös yhden henkilön ruokakuntia ja
26888: kirjeenne n:o 2784 ohella toimittanut valtio-        vuonna 1981 tai sen jälkeen perusparannetuissa
26889: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      omistusasunnoissa asuvia. .            ·
26890: kansanedustaja Pirkko Valtosen ym. näin                 Omistusasuntojen tuen tajaarnineo vuonna
26891: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:       1974 tai sen jälkeen valmistuneisiin sekä vuori-
26892:                                                      na 1981 tai sen jälkeen perusparannettuihin
26893:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       omistusasuntoihin tapahtuu asumistukilain 3
26894:        asumistukea ei makseta kaikille tuen          § :n 3 momenttiin perustuen valtioneuvoston
26895:         tarpeessa oleville ja että valtioneuvoston   päätöksen nojalla. Asumistuen määräytymis-
26896:        päätös siitä, ettei ennen vuotta 1974         perusteita vuosittain · vahvistettaessa ei tätä
26897:        .rakennettuihin omistusasuntoihin mak"        rajaa ole voitu. muuttaa tarkoitukseen käytettä-
26898:         seta asumistukea, näivettää kokonaisia       vissä olevien määrärahojen niukkuuden vuoksi.
26899:         kaupunginosia ja aiheuttaa kunnille             Hallitus on tietoinen siitä, että tuen rajaa-
26900:         esimerkiksi yhä uusien koulujen raken-       mista koskevan säännök~en merkitys on ajaJ1
26901:         tamispaineita, ja     ·                      mittaan muuttunut. Se ei rajaa enää tukea
26902:            mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan      vastavalmistuneisiin asuntoihin, vaan asunnot
26903:         parantamiseksi?                              ovat jo saattaneet vaihtaa omistajaa. Tällöin
26904:                                                      perheet joutuvat erilaiseen asemaan sen mu~
26905:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      kaan, hankkivatko he esimerkiksi vuonna 1973
26906: seuraavaa:                                           vai vuonna 1974valmistuneen asunnon, vaikka
26907:   . Asumistuen piirissä ovat väestöryhmistä lap-     asunnot tasoltaan ja asurili~kustannuksiltaari
26908: siperheet, nuoret lapsettomat avioparit ja yhden     olisivat samanveroiset.
26909: henkilön muodostamat ruokakunnat. Tukea voi-            Kysymyksessä on tuotu esiin, etteivät nuoret
26910: daan . myöntää vuokra-asuntoon ainoastaan pää-       lapsiperheet voi muuttaa vanhoille asunto-
26911: vuokralaisena asuville ja omistusasuntoon vain,      alueille, koska vanhoihin omistusasuntoihin ei
26912: jos asunto on valmistunut vuonna 1974 tai sen        voi saada asumistukea. Perheen asunnon j~
26913: jälkeen taikka perusparannettu vuonna 1981           asuinpaikan valinta ei ole yksinomaan riippu·
26914: tai sen jälkeen. Asumistuen ulkopuolelle jäävät      vainen asumistukijärjestelmästä. Asumiseen
26915: kokonaan lapsettomat avioparit, lukuun otta-         kohdistuvilla tukijärjeste1millä V<lidaart kuiten~
26916: matta nuoria aviopareja, lapsettomat avoparit        kin hidastaa asuinalueiden a~ukasrakenteeri
26917: sekä muut aikuisruokakunnat ja asunnon hal-          muodostumista yksipuoliseksi.
26918: lintasuhteen perusteella ennen vuotta 197 4             Asumistuen saamisen ensisijais~ksi kriteeriksi
26919: valmistuneessa omassa asunnossa sekä ali-            tulisi 11.settaa tuen hakijan taloudellinen asema
26920: vuokralaisina asuvat.                                ja tuen tarve, riippumatta ruokakunnan koostu~
26921:     Asumistukijärjestelmä on · alun perin koske-     muksesta t11.i asunnon hallintamuodosta ja iästä.
26922: nut vain vuokra-asuntoja. Tästä järjestelmää on      Sisäasiainministeriön hallinnonalan yleissuunni•
26923: kehitetty vähitellen yleisen asumistukijärjestel-    telmassa on esitetty tuen ulottamista koske-
26924: män suuntaan. Päädyttäessä vuonna 197 5              maan koko asuntokantaa; Valtion talcmdellisen
26925: ulottamaan asumistuki niyös omistusasuntoihin,       tilanteen kireyden vuoksi asumistuen ulottu-
26926: ei tarkoitukseen varattu määräraha riittänyt         vuuden voimakkaaseen lisäämiseen lyhyellä aika-
26927: tuen ulottamiseen koko omistusasuntokantaan,         välillä ei ole ollut valtiontaloudellisia mahdolli-
26928: vaan tuki rajattiin vuonna 1974 tai sen jälkeen      suuksia. Asumistukijärjestelmää joudutaan myös
26929: valmistuneisiin omistusasuntoihin, j0issa asumis-    jatkossa kehittämäin käytettävissä olevien re-
26930:                                             N:o 540                                             3
26931: 
26932: surssien puitteissa siteJ~, että asumisen tuki-   Tl!lvoitteena tulee olla asumistuen ulottaminen
26933: järjestelmää tarkastellaan kokonaisuudessaan.     asteittain kaikkiin väestö- ja asuntoryhmiin.
26934:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1983
26935: 
26936:                                                                Sisäasiainministeri Matti Ahde
26937: 4                                            19S2 vp.
26938: 
26939: 
26940: 
26941: 
26942:                            Till Riksdagens Herr Talman
26943: 
26944:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na var högst i dessa bostäder. Efter detta ut-
26945: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       sträcktes bostadsbidraget år 1981 tili att gälla
26946: nr 2784 av den 10 februari 1983 tili vederbö-       även matlag, bestående av en person, och per-
26947: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        soner som bor i bostäder som har grundför-
26948: av följande av riksdagsledamot Pirkko               bättrats år 1981 eller därefter.
26949: Valtonen m. fl. undertecknade spörsmål nr 540:         Begränsningen av bidraget i fråga om ägar-
26950:                                                     bostäder tili bostäder, som har blivit färdiga
26951:           Är Regeringen medveten om att bo-         år 197 4 eller därefter samt tili bostäder,
26952:        stadsbidrag inte betalas tili alla dem       som har grundförbättrats år 1981 eller
26953:        som behöver bidraget och att statsrå-        därefter, sker enligt 3 § 3 mom. lagen
26954:        dets beslut om att bostadsbidrag inte        om bostadsbidrag med stöd av statsrådets
26955:        betalas för ägarbostäder, som har byggts     beslut. Då grunderna för bestämmande av bo-
26956:        före år 1974, tär på hela stadsdelar         stadsbidragets storlek fastställs årligen, har den-
26957:        och tvingar kommunerna att t.ex. bygga       na gräns inte kunnat ändras på grund av att de
26958:        allt flere nya skoTor, och                   anslag som har ställts tili förfogande är knappa.
26959:           vad ämnar Regeringen göra för att            Regeringen är medveten om att betydelsen
26960:        förbättra situationen?                       hos stadgandet om begränsning av bidraget har
26961:                                                     förändrats med tiden. Det begränsar inte mera
26962:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bidraget tili nyss färdigblivna bostäder, utan
26963: sa:mt anföra följande:                              bostäderna har redan kunnat byta ägare. Här-
26964:    Av de olika befolkningsgrupperna kan barn-       vid råkar familjer i olika ställning, beroende
26965: familjer, unga barnlösa äkta makar och matlag       på om de anskaffar en bostad som har blivit
26966: bestående av en person bli delahiga av bo-          färdig år 1973 eller år 1974, även om bostä-
26967: stadsbidraget. För hyresbostäder kan bostadsbi-     derna skulle vara likvärdiga i fråga om sin
26968: drag beviljas endast dem som bor såsom huvud-       standard och när det gäller boendekostnaderna.
26969: hyresgäster och för ägarbostäder endast om bo-         1 spörsmålet framhålls att unga barnfamiljer
26970: staden har blivit färdig år 197 4 eller därefter    inte kan flytta tili gamla bostadsområden, ef-
26971: eller om den har grundförbättrats år 1981           tersom man inte kan få bostadsbidrag för gam-
26972: eller därefter. Bostadsbidrag beviljas inte barn-   la ägarbostäder. Valet av bostad och bonings-
26973: lösa äkta makar, med undantag av unga äkta          ort för familjen är inte enbart beroende av
26974: makar, ej heller barnlösa par som lever i äkten-    bostadsbidragssystemet. Med de bidragssystem
26975: skapsliknande förhållande, andra matlag bestå-      som stöder boendet kan man emellertid för-
26976: ende endast av vuxna personer, person som           hindra att bostadsområdenas invånarstruktur
26977: bor i egen bostad som har blivit färdig före        blir ensidig alltför snabbt.
26978: år 1974 eller underhyresgäster.                        Det primära kriteriet för erhållande av bo-
26979:    Bostadsbidragssystemet har ursprungligen         stadsbidrag borde vara bidragssökandens ekono-
26980: gällt endast hyresbostäder. Småningom har det       miska ställning och behov av bidrag, oberoende
26981: utvecklats i riktning mot ett allmänt bostads-      av matlagets sammansättning, besittningsför-
26982: bidragssystem. Då man år 1975 beslöt sig för        hållandena i fråga om bostaden eller bostadens
26983: att utsträcka bostadsbidraget att gälla även        ålder. 1 den allmänna planen för ministeriets
26984: ägarbostäder, räckte det för ändamålet reserve-     för inrikesärendena förvaltningsområde har fö-
26985: rade anslaget inte tili för hela beståndet av       reslagits att bidraget skulle utsträckas att gälla
26986: ägarbostäder. 1 stället begränsades bidraget tili   hela bostadsbeståndet. På grund av den an-
26987: sådana ägarbostäder som har blivit färdiga år       strängda situationen i fråga om statens ekono-
26988: 1974 eller därefter, eftersom boendekostnader-      mi har det inte funnits statsekonomiska möj-
26989:                                              N:o 540                                             5
26990: 
26991: ligheter att på kort sikt starkt vidga kategorin   de resurser så, att detta system bedöms som
26992: mottagare av bostadsbidrag. Även i fortsätt-       en helhet. Målet bör vara att det bidragssystem
26993: ningen är man tvungen att utveckla bostads-        som stöder boendet stegvis utsträcks att gälla
26994: bidragssystemet inom ramen för tili buds ståen-    alla befolknings- och bostadsgrupper.
26995:      Helsingfors den 1 mars 1983
26996: 
26997:                                                        Minister för inrikesärendena Matti Ahde
26998: 
26999: 
27000: 
27001: 
27002: 088300291F
27003:                                             1982 vp.
27004: 
27005: Kirjallinen kysymys n:o 541
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010:                                  Saarikoski: Pienyrittäjille maksettavien lomarahojen riittämättö-
27011:                                      myydestä
27012: 
27013: 
27014:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27015: 
27016:    Pienyrittäjien vuosilomarahan riittämättö-      tävät, jotta lomajärjestelmä voisi huomioida
27017: myys on jo useiden vuosien ajan herättänyt         kaikki pienyrittäjät tasapuolisesti ja niin, että
27018: tyytymättömyyttä pienyrittäjien keskuudessa.       jokainen lomarahaan oikeutettu sen saisi.
27019: Pienyrittäjiä koskevan lomalain voimaantulon          Valtion vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa
27020: jälkeen on määräraha lähes jokaisena loma-         on varattu 15,4 miljoonaa markkaa pienyrit-
27021: vuonna ollut riittämätön. Joinakin vuosina         täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
27022: määrärahaa on saatu lisää, mutta pienyrittäjät     Korotusta vuoden 1982 menoarvioon verrat-
27023: ovat saaneet rahansa kuukausien odottelun jäl-     tuna on 1,4 miljoonaa markkaa. Kun otetaan
27024: keen. Tällöinkään ei lomarahaa ole riittänyt       huomioon hintojen nousu, ei reaalista korotus-
27025: kaikille siihen oikeutetuille, ja kokonaismäärä-   ta ole tapahtunut. Järjestelmän toimimiseksi
27026: raha on ollut liian pieni, vaikka lomarahoja       tulisi saada lisämäärärahoja tai voida käyttää
27027: on voitu siirtää kunnasta toiseen. Kuluvana        ensi lomakauden määrärahoja, jottei kukaan
27028: lomavuonna esimerkiksi Isossakyrössä ilman         vuosilomaan oikeutettu pienyrittäjä jäisi ilman
27029: lomarahaa jäi 13 pienyrittäjää, Ylistarossa 4      lomarahaa kuluvana lomavuonna.
27030: ja Vähässäkyrössä 8.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27031:    Lomarahan saantiin vaikuttaa mm. yrittä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27032: jän valtionverotuksessa verotettavan enimmäis-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27033: tulon määrä, yrittäjävakuutuksen voimassaolo       vaksi seuraavan kysymyksen:
27034: ja yrityksen työntekijöiden lukumäärä. Näistä
27035: edellytyksistä johtuen lomarahaan oikeutettu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27036: jen lukumäärä vaihtelee vuosittain. Myös työt-             ryhtyä pienyrittäjien vuosilomarahasta
27037: tömyystilanteen vuoksi vaikuttaa siltä, että 1-            annetun lain nojalla pienyrittäjille mak-
27038: 2 hengen yritykset ovat lisääntymässä. Mm.                 settavien lomarahojen riittävyyden ta-
27039: Kyrönmaalla, missä yritystoiminta on aina ol-              kaamiseksi niin, että jokainen vuosilo-
27040: lut vilkasta, tällainen suuntaus näkyy selvästi.           maan oikeutettu pienyrittäjä voi saada
27041: Määrärahojen yrittäjien lomiin tulisi olla riit-           lomarahaa kuluvana lomavuonna?
27042:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
27043: 
27044:                                         Helge Saarikoski
27045: 
27046: 
27047: 
27048: 
27049:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27050: 
27051: 
27052: 
27053: 
27054: 0'883003070
27055: -.,.:
27056:                                             1982 vp.
27057: 
27058: Kirjallinen kysymys n:o 542
27059: 
27060: 
27061: 
27062: 
27063:                                  Ajo: Sianlihan omavaraisuusasteen nostamisesta Lapissa
27064: 
27065: 
27066:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27067: 
27068:    Lapin läänissä sianlihan omavaraisuusaste oli   myötä Lapin omavaraisuusaste laskee alle 5
27069: v. 1978 16 % sekä v. 1982 noin 10 %. Vas-          %:n.
27070: taavasti läänin sianlihan tuotanto oli v. 1978        Edellä olevan perusteella ja valtiop.iiväiär-
27071: 5,5 milj. kg ja v. 1982 6,0 milj. kg. Tästä        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
27072: valtaosan tuotti Ranuan Meijeri Oy. Sianlihan-     tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27073: tuotannon työllistävä vaikutus oli v. 1978 8       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27074: henkeä ja v. 1982 4 henkeä. Sianlihantuotan-
27075: nolle säädettyä markkinoimismaksua Ranuan                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27076: Meijeri Oy maksoi v. 1980 803 100 mk, 1981                sianlihan omavaraisuusaste on Lapissa
27077: 714 000 mk ja 1982 700 000 mk. Markki-                    edelleen vaarassa alentua mm. Ranuan
27078: noimismaksun vaikutus on niin suuri, että                 Meijeri Oy:n sianlihantuotannon lak-
27079: Ranuan Meijeri Oy joutunee sen vaikutukses-               kauttamisuhan vuoksi, ja jos on,
27080: ta lopettamaan toimintansa ja mainitut työ-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27081: paikat siten menetetään kunnassa, joka muu-               siin, jotta sianlihan omavaraisuusastetta
27082: tenkin kamppailee vaikeiden työllisyysongel-              voidaan Lapissa päinvastoin nykyises-
27083: mien kanssa. Sianlihantuotannon lakkaamisen               tään nostaa?
27084:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
27085: 
27086:                                            Aimo Ajo
27087: 
27088: 
27089: 
27090: 
27091:    Vastausta ei ole annettu ennen valtlopäivien päättymistä.
27092: 
27093: 
27094: 
27095: 
27096: 0883003081
27097: Skri&ligt lpörsmål nr 543
27098: 
27099: 
27100: 
27101: 
27102:                                 Ziliacns: Om :förenhedigandet av arbetslöshetsersättningssys-
27103:                                     temet
27104: 
27105: 
27106:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27107: 
27108:    De arbetslösas antal uppgår i dag tili drygt   arbetslösa härvidlag äs i em hetydligt sä:tme
27109: 160 000 personer. I dettai. nu ser läget dys-     situation i genomsnitt eftersom de inte ilma
27110: tert ut också framöver. Detta innebär i prak-     haft möjdlighet att ansh!tta sig till något fcw-
27111: tiken att en betydande del av Finlands ar•        bund.
27112: betsföra befolkning är twmgna att leva på ar-        Hänvisande till clet cmm anförda villl jag
27113: betslöshetsersättning och arbetslöshetsunder-     i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
27114: stöd.                                             föreskriver till vederbörande medlem av stats-
27115:    Grunderna för beviljande av såväi ar-          ddet ställa följande spörsrnål:
27116: betslöshetsunderstöd som -ersättning har visat
27117: sig mycket bristfälliga. En stor del av de ar-                Vilka åtgiirder är Regeringen beredtt
27118: betslösa kan inte anses åtnjnta en tillräcklig             att vidta för att i brådskande ordning
27119: grundtrygghet. Svårast är ckt för arbetslösa               förenhetliga systemet med arbetslös-
27120: som står utanför ck statsl!M'lderstödda arbets-            hetsersättning så att alla arbetslösa kaa
27121: löshetskassoma. Medlemmar i fackförening-                  åtnjuta en tiD:räcklig social grundtty.gg-
27122: ar har ett betydligt bättre arbetslöshetsskydd             lxt~
27123: än de som står utanför. Faktum är att unga
27124:         Helsingfors den 10 februari 1983
27125: 
27126:                                          Jutta Zilliacus
27127: 
27128: 
27129: 
27130: 
27131: 0883003092
27132: 2
27133: 
27134: Kirjallinen kysymys n:o 543
27135: 
27136: 
27137: 
27138: 
27139:                            ,, : ,,    Zilliacti.$: .· TyöttÖmyYskorvausjärjestelmän yhtenäistämisestä
27140: 
27141: 
27142:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27143: 
27144:     Työttömien    lukumäärä      on    nykyisin   yli   ole ammattiliittojen jäseniä. Tosiasia on, että
27145: !60 :OOQ ··henkeä. Tällä hetk.ellä tilanne .näyttää     nuoret tyött()miit· övat tällöin, keskimäadp :htl!o-
27146: jatkuvan synkkänä myös vastaisul]d~ssa. Käy-:           mattavast~ huonommassa asemassa, kosR4.)he1lf
27147: tännössä · tämä, merkitsee shik että huomatta-'         lä ei b1e ollut mahdollisuutta · liittyä mihin,
27148: va osa Suomen .työkykyisestä väestÖstä on pa-1          kään liittoon. ·                    . ,    .
27149: ~otettu ·elämään työttömyysk6tvauksen ·ja ·työt-         · Edellä. olevan per-usteella · ja valtiopäivä~
27150: tÖmyysavustuksen varassa;         . ·        ,          järjestyksen 37 §:p t momenttiin viitaten esi~
27151:  · Työttömyyskorvauksen ja -avulltuksen myön~.          tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27152: tämisperusteet : ovat Qsoittautuneet. erittäin          sen jäsenen ·vastattavaksi ·seuraavan kysymyk-
27153: puutteellisiksi. On katsottava, että huomatta-          sen:·
27154: valla osalla .työttömistä ' ei .ole- riittävää pe-
27155: {USturvaa. Tilanne ·on vaikein niMen· työttö-                      'Mihin toimenpiteisiin Hallitu~ aiko(~
27156: n:~ien osalta, jotka eivät ole valtion tukea                     ryhtyä yhtenäistääkseen ' . kiireellisesti
27157: ~aavien työttömyyskassojen jäseniä. Ammatti-                     työttömyyskorval}sjärjestelmän · · :siten~
27158: liittojen .jäsenillä on paljon .· parempi .. työttö-             että kaikki työttömät s.aavat riittävän
27159: myy'sturva kuin niillä henkilöillä, jotka eivät                  sosiaalisen perusturvart? . ,
27160:                                                                                                         _)   1,
27161: 
27162:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1983
27163: 
27164:                                                Jutta Zilliacus
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27170:                                              1982 vp.
27171: 
27172: Kirjallinen kysymys n:o 544
27173: 
27174: 
27175: 
27176: 
27177:                                  Tikka: Tiuruniemen alikulkusillan uusimisesta Joutsenossa
27178: 
27179: 
27180:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27181: 
27182:    Joutsenon kunnan Tiuruniemen alikulkusil-       me vuoden aikana, mutta töitä ei ole vielä-
27183: lan uusiminen on juuttunut valtion viranomais-     kään käynnistetty.
27184: ten väliseksi arvovaltakiistaksi. Tätä uusimis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27185: tarpeessa olevaa siltaa käyttää päivittäin noin    jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
27186: tuhat ihmistä ja sen käyttö on todella vaa-        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27187: rallista. Kaikki viranomaiset ovat yksimielisiä    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27188: siitä, että alikulkusilta on uusittava.
27189:    Tähän mennessä TVL:n viranomaiset ovat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27190: jo kaksi kertaa antaneet ymmärtää, että työt              ryhtyä, ettei VR:n ja TVL:n välisiä
27191: päästään aloittamaan. Nyt on kuitenkin ilmen-             arvovaltakiistoja voisi enää tulevaisuu-
27192: nyt, että nähtävästi kustannusjaosta on syn-              dessa syntyä, ja
27193: tynyt kiistaa TVL:n ja VR:n kesken, ja tämä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
27194: tuntuu lykkäävän hankkeen toteuttamista kau-              jotta Tiuruniemen alikulkusillan työt
27195: kaiseen tulevaisuuteen. Näitten virastojen vii-           päästäisiin aloittamaan mahdollisimman
27196: meisimmän yhteisen suunnitelman mukaan rau-               nopeasti?
27197: tatiealikulkusillan uusimisen piti tapahtua Vii-
27198:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1983
27199: 
27200:                                           Seppo Tikka
27201: 
27202: 
27203: 
27204: 
27205:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27206: 
27207: 
27208: 
27209: 
27210: 0883003103
27211:                                               1982 vp.
27212: 
27213: Kirjallinen kysymys n:o 545
27214: 
27215: 
27216: 
27217: 
27218:                                   Ihamäki ym.: Reumatologian professuurin säilyttämisestä
27219: 
27220: 
27221:                          Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
27222: 
27223:    Reumatologia on sisätautiopin suppea erikois-     da reumatologian oppituoleja kaikkiin maan
27224: ala. Se hoitaa yhdessä ortopedian ja fysiatrian      viiteen lääketieteelliseen tiedekuntaan, tulisi tä-
27225: kanssa tuki- ja liikuntaelinsairauksia eli reuma-    män professuurin haltijan päätehtäväksi nimetä
27226: sairauksia, jotka sosiaalisilta seuraamuksiltaan     alan sairaanhoidon, koulutuksen ja tutkimuksen
27227: ovat hyvin merkittävä tautiryhmä. Ne aiheut-         valtakunnallinen koordinaatio. Jos tämä teh~
27228: tavat kaikista tautiryhmistä eniten sairausva-       tävä ei käytännöllisistä syistä ole mahdollista
27229: kuutuksen korvaamia lyhytaikaisia työkyvyttö-        Tampereella, tulisi harkita kiinteää yhteistyötä
27230: myyskausia ja vuodesta 1979 lähtien myös eni-        Tampereen yliopiston ja Reumasäätiön sairaalan
27231: ten uusia Kansaneläkelaitoksen maksamia työ-         kesken. Näin siksi, että Reumasäätiö on valmis
27232: kyvyttömyyseläkkeitä. Sosiaaliturvan tutkimus-       valtakunnallinen organisaatio, sen sairaala Hei-
27233: laitoksen haastattelututkimusten mukaan tuki-        nolassa on maan tärkein reumatologinen hoito-
27234: ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen yleisty-      laitos, sinne on keskitetty pääosa erikoislääkä-
27235: mässä. Samaan suuntaan viittaavat alustavat tu-      rikoulutuksesta ja se on myös merkittävä alan
27236: lokset Kansaneläkelaitoksen laajasta Mini-Suo-       tutkimuslaitos. Lisäksi Heinola maantieteelli-
27237: mi-tutkimuksesta.                                    sesti ja sairaanhoidollisesti kuuluu Tampereen
27238:    Tampereen yliopisto perusti vuonna 1978           yliopistollisen keskussairaalan vastuualueeseen.
27239: kliinisen reumatologian professuurin, joka täy-      Tampereen yliopiston ja Reumasäätiön sairaalan
27240: tettiin asianmukaisessa järjestyksessä. Profes-      kesken voidaan tehdä sopimus tarvittavista hal-
27241: suurin haltijalle myönnettiin pyynnöstä ero tä-      linnollisista toimenpiteistä.
27242: män vuoden alusta. Saatujen tietojen mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27243: Tampereen yliopisto on ail{eissa muuttaa pro-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27244: fessuurin toimialan reumatologiasta kliiniseksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27245: fysiologiaksi. Tämän toimenpiteen tarkoituksen-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27246: mukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi, koska
27247: Tampereen yliopistossa jo on varsinainen fysio-                Onko Hallitus tietoinen, että suunni-
27248: logian professuuri ja UKK-instituutissa Tam-                telmissa on lopettaa Tampereen yliopis-
27249: pereella on toinen. Reumatologian professuuri               ton reumatologian professuuri, ja jos
27250: sen sijaan on koko maan ainoa.                              on,
27251:    V altakunnan reumasairaanhoidon, tutkimuk-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27252: sen ja koulutuksen kehittämiseksi on tärkeää,               ryhtyä professuurin säilyttämiseksi ja
27253: että maan ainoa reumatologian professuuri säi-              professorin tehtäväkentän kehittämisek-
27254: lytetään. Koska ei ole reaalisia edellytyksiä Saa-          si?
27255:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1983
27256: 
27257:          Timo Ihamäki                   Impi Muroma                     Helge Saarikoski
27258: 
27259: 
27260: 
27261: 
27262: 088300294K
27263: 2                                            1982 vp.
27264: 
27265: 
27266: 
27267: 
27268:                        Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
27269: 
27270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     avoimeksi aina harkittava viran opetusalan tar-
27271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      peellisuutta ja mahdollisra muuttamista. Ope-
27272: olette 11 päivänä helmikuuta 1983 päivätyn         tusministeriön tietoon ei kuitenkaan ole tullut,
27273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       että Tampereen yliopisto harkinnassaan olisi
27274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      päätynyt esittämään reumatologian professorin
27275: edustaja Timo Ihamäen ym. näin kuuluvasta          viran lakkauttamista tai sen opetusalan muutta-
27276: kirjallisesta kysymyksestä n:o 545:                mista.
27277:                                                       Kuten kysymyksessä todetaan, on Tampereen
27278:           Onko Hallitus tietoinen, että suunni-    yliopistossa maan ainoa reumatologian professo-
27279:        telmissa on lopettaa Tampereen yliopis-     rin virka. Opetusministeriön asettama lääketie-
27280:        ton reumatologian professuuri, ja jos       teen kehittämistyöryhmä on todennut, että reu-
27281:        on,                                         matautien opetus on kaikissa muissa Suomea
27282:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vastaavissa maissa ollut pitkään paremmassa
27283:        ryhtyä professuurin säilyttämiseksi ja      asemassa kuin meillä. Suomessa myös reuma-
27284:        professorin tehtäväkentän kehittämisek-     tautien opetus on kaikki lääketieteen alat mu-
27285:        si?                                         kaan lukien kenties selvästi jälkeenjäänein. Työ-
27286:                                                    ryhmän ehdotuksen mukaan olisi jokaiseen lää-
27287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ketieteen koulutusyksikköön saatava resursseja
27288: taen seuraavaa:                                    reumatologisten sairauksien opetusta varten.
27289:    Tampereen yliopiston reumatologian profes-      Opetusministeriön mielestä reumatologian ope-
27290: sorin virka on tullut avoimeksi vuoden 1983        tusta Tampereen yliopistossa tulisi vahvistaa
27291: alusta lukien. Korkeakouluille annettujen yleis-   lisäämällä professorin työtä tukevia muita re-
27292: ohjeiden muikaan on professorin viran vultua       sursseja.
27293:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1983
27294: 
27295:                                                                 Opetusministeri Kaarina Suonio
27296:                                             N:o 545                                             3
27297: 
27298: 
27299: 
27300: 
27301:                           Tili Riksdagens Herr Talman
27302: 
27303:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ringar av tjänstens undervisningsområde över-
27304: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skri-        vägas. Tili undervisningsministeriets kännedom
27305: velse av den 11 februari 1983 tili vederböran-    har dock inte kommit, att Tammerfors univer-
27306: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      sitet vid sitt övervägande skulle ha kommit till
27307: följande av riksdagsman Timo Ihamäki m. fl.       beslutet att föredraga avskaffande ellet föränd-
27308: undertecknade spörsmål nr 54 5:                   ring av professuren i reumatologi.
27309:                                                      Såsom konstateras i spörsmålet är professu-
27310:           Är Regeringen medveten om att det       ren i reumatologi vid Tammerfors universitet
27311:        förekotn!l.net planer som siktar på ·av-   det enda i landet. Undervisningsministeriet
27312:        sk:affningen av professuren i reumatolo-   har tillsatt en arbetsgrupp för utvecklingen av
27313:        gi vid Tammerfors universitet, och om      den medicinska utbildningen, viiken har kon-
27314:        så är fallet,                              staterat, att den reumatologiska undervisningen
27315:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    i Finland har länge haft en sämre ställning än
27316:        ta för professurens uppehållande och       i alla andra motsvarande Iänder. Den reuma-
27317:        utvecklandet av professorns arbetsupp-     tologiska undervisningen är tyctligt efterbliven
27318:        gifter?                                    i jämförelse med alla andra utbildningsområ-
27319:                                                   den. I enlighet med arbetsgruppens förslag bor-
27320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     de v:arje medicinsk utbildningsenhet få resur-
27321: samt framföra följande:                           ser för undervisning i reumatologiska sjukdo-
27322:    Professuren i reumatologi vid Tammerfors       mar. Enligt undervisningsministeriets åsikt bor-
27323: universitet har blivit ledig sedan början av      de den reumatologiska undervisningen förstär-
27324: 1983. Enligt tili högskolorna utfärdade allmän-   kas genom tillökning av andra resurser som
27325: na anvisningar bör alltid när en professur blir   understöder professorns arbete.
27326: ledig nödvändigheten och eventuella föränd-
27327:      Helsingfors den 2 mars 1983
27328: 
27329:                                                         Undervisningsminister Kaarina Suonio
27330:                                                1982 vp.
27331: 
27332: Kirjallinen kysymys n:o 546
27333: 
27334: 
27335: 
27336: 
27337:                                    Tennilä: Yleisradion lähetysten kuuluvuuden parantamisesta
27338:                                       Ruotsissa
27339: 
27340: 
27341:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
27342: 
27343:    Ruotsissa asuvat siirtolaiset valittavat kovasti   edes tätä haluta tehdä, kuulostavat puheet ja
27344: sitä, että Suomen radion kuuluvuus on monissa         lupaukset huolehtia siirtolaisista kovin ontoilta.
27345: osissa Ruotsia hyvin heikko. Siirtolaiset haluai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27346: sivat seurata kotimaan radiolähetyksiä, mutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27347: tätä vaikeuttavat jatkuvat häiriöt. Samaan ai-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27348: kaan Ruotsissa asuvat paljon kauempaakin              vaksi seuraavan kysymyksen:
27349: muuttaneet muiden maiden siirtolaiset voivat
27350: seurata omien maittensa radiolähetyksiä.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27351:    Suomen Yleisradion tulisikin ryhtyä toimen-               ryhtyä Suomen Yleisradion radio-oh-
27352: piteisiin niin, että Ruotsissa asuvat suomalai-              jelmien kuuluvuuden parantamiseksi
27353: set voisivat seurata häiriöttä lähetyksiä. Jollei            Ruotsissa?
27354:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1983
27355: 
27356:                                          Esko-Juhani Tennilä
27357: 
27358: 
27359: 
27360: 
27361:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27362: 
27363: 
27364: 
27365: 
27366: 0883003114
27367: i "\'
27368:                                               1982 vp.
27369: 
27370: Kirjallinen kysymys n:o 547
27371: 
27372: 
27373: 
27374: 
27375:                                   P. Jokinen: Punaherukan tuontilupien myöntämisestä
27376: 
27377: 
27378:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
27379: 
27380:    Punaherukan tuontitarve satokaudella 1982            Punaherukan tuontilupia maamme marjanja-
27381: -83 on arvioitu lähes 750 000 kiloksi, koska         lostustehtaille myönnettäessä tulisi toimia tasa-
27382: kotimainen sato on riittämätön ja puolukka-          puolisesti tehtaiden käyttötarve huomioon ot-
27383: sadon kato nostaa korvaavan marjan, punahe-          taen. Näin estettäisiin vakavan työttömyyden
27384: rukan, kysyntää. Tämän tuontitarpeen jakami-         muutenkin kiusatessa maatamme useiden kym-
27385: sessa yritysten kesken viranomaiset syrjäyttävät     menien työntekijöiden pakkolomautus.
27386: täysin yrityskohtaisen tarpeen. Esimerkiksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27387: Kouvolassa ja Uudessakaupungissa toimiva yri-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27388: tys Makeis- ja Mehu Oy ei ole saanut läheskään       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
27389: tarvettaan vastaavaa raaka-ainemäärää ja näin        vaksi seuraavan kysymyksen:
27390: raaka-aineen tuonnin kieltäminen uhkaa johtaa
27391: tehtaan työntekijöiden lomauttamiseen. Yhtiön                  Onko Hallitus tietoinen, että koti-
27392: tuontilupa-anomukset hylätessään viranomaiset               maista punaherukkaa ei ole riittävästi
27393: vetoavat yksiselitteisesti kotimaisten ostojen              tarjolla, ja kun ulkomaisen punaherukan
27394: vähyyteen. Tuonnin ehto - kotimaiset ostot                  tuontiluvan edellytyksenä on kotimaisen
27395: - on kuitenkin täysin mahdoton, koska koti-                 raaka-aineen ostamisvelvollisuus, niin
27396: maista punaherukkaa ei ole eikä ole ollut saata-            tällainen tilanne on johtanut tuontilu-
27397: villa. Marjaa ei yksinkertaisesti riitä. Näin yri-          pien eväämiseen, raaka-ainepulaan ja lo-
27398: tyksellä ei edes ole mahdollisuutta "ansioitua"             mautusuhkaan marjanjalostustehtaissa, ja
27399: tuontia varten kotimaista marjaa ostamalla. Tä-             jos on,
27400: ten valmistusta vastaavan tuonnin salliminen ei                mitä Hallitus aikoo tehdä marjanja-
27401: edes voi vaikeuttaa kotimaisen sadon markki-                lostusyritysten toiminnan turvaamiseksi
27402: nointia. Punaherukan kotimainen sato on mark-               tarvittavien tuontilupien riittäväksi ja
27403: kinoitu aikoja sitten. Kyseisessä tilanteessa vi-           tasapuoliseksi myöntämiseksi?
27404: ranomaisten vetoaminen kotimaisiin ostoihin
27405: tai kotimaisen sadon markkinointiin ei ole pe-
27406: rusteltua.
27407:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1983
27408: 
27409:                                            Pekka Jokinen
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27415: 
27416: 
27417: 
27418: 
27419: 0883003125
27420:                                              1982 vp.
27421: 
27422: Kirjallinen kysymys n:o 548
27423: 
27424: 
27425: 
27426: 
27427:                                  Järvisalo-Kanerva: Aluepoliittisen rahoitustuen myöntämisperus-
27428:                                      teista
27429: 
27430: 
27431:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27432: 
27433:     Yritysten mahdollisuus saada aluepoliittisen    hanke, että yritys tulee Tornion kaupungin
27434: lainsäädännön mukaista aluepoliittista rahoitus-    hankkeelle antaman tuen lisäksi hakemaan
27435: tukea on johtanut muutamissa tapauksissa            valtion rahoitusta.
27436: siihen, että silloin kun avustukset on myön-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27437: netty ilman erityisehtoja, työllistämistä siirty-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27438: mispaikkakunnalla ei ole tapahtunut suunnitel-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27439: missa esitetyssä määrin.                            vaksi seuraavan kysymyksen:
27440:     Suomen Trikoon Tampereen Onkiniemen
27441: tehtaan hienosukkatuotantolinja on tarkoitus                  Katsooko Hallitus, että on tarkoi-
27442: lopettaa Tampereella kokonaan vuoden 1983                  tuksenmukaista yleensäkään myöntää
27443: jälkeen. Samalla on aikomus laajentaa yritys-              aluepoliittista tukea, kun yritys laajen-
27444: oston kautta Suomen Trikoolle Kehitysalue-                 taessaan toisaalle tai yritysoston yhtey-
27445: rahaston välityksellä siirtyneen, Torniossa si-            dessä investoidessaan ei saa aikaan
27446: jaitsevan Norlynin vastaavaa tuotantoa. Siirron            työpaikkojen nettolisäystä, ja
27447: yhteydessä hienosukkatuotannosta vapautuu                     katsooko Hallitus, ettei vanhojen
27448: Tampereella n. 170 työntekijää, kun Tornioon               teollistuneitten tuotannonalojen inves-
27449: muodostuu arviolta sata uutta työpaikkaa vä-               tointien kytkemistä entisten tuotanto-
27450: hemmän.                                                    laitosten yhteyteen ole mahdollista
27451:     Norlyn on vuoden 1975 jälkeen jo saanut                ohjata pidättäytymällä Suomen Trikoon
27452: julkisista varoista rahoitettavan n. 3 milj.               Tornion hankkeisiin verrattavien hank-
27453: markan rahoituspäätöksen. Tämän lisäksi Kehi-              keitten avustamisesta aluepoliittiseen
27454: tysaluerahaston varoja on Norlynin tuotannon               rahoitukseen osoitetuin valtion varoin,
27455: käynnissäpitämiseksi käytetty vuoden 1976 jäl-             sekä
27456: keen jonkin verran. Vuoden 1977 Norlynin                      mitkä ovat ne perustelut, joilla
27457: miljoonatappiot johtivat toimiin, joiden jälkeen           Hallitus katsoo voitavan myöntää
27458: yritys on lähtenyt "tekemään tulosta". Tälle               Suomen Trikoon hienosukkatuotannon
27459: kehitykselle Suomen Trikoon päätökset ovat                 investointeihin rahoitustukea tuotanto-
27460:  jatkoa.                                                   linjan siirtyessä Tornioon?
27461:     Ilmeistä on, että kyseessä on niin laaja
27462:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1983
27463: 
27464:                                       Riitta Järvisalo-Kanerva
27465: 
27466: 
27467:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27468: 
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 0883003136
27473:                                                  1982 vp.
27474: 
27475: Kirjallinen kysymys n:o 549
27476: 
27477: 
27478: 
27479: 
27480:                                     Peltola ym.: Ns. Toralinnan kunnostamisesta asumiseen soveltu-
27481:                                         vaksi
27482: 
27483: 
27484:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27485: 
27486:    Asunnottomat nuoret yrittivät muuttaa Val-               Valtion laitosten pitäisi huolehtia esimerkil-
27487: tionrautateiden omistamaan Toralinna-nimiseen           lisesti sekä valtion omaisuudesta että henkilös-
27488: asuintaloon. Talo on pitkään ollut vajaakäytössä        töpolitiikastaan. Toralinna on kunnostettava vä-
27489: huonon kunnon takia. Talon petoskorjauksesta            littömästi ja asunnot luovutettava VR:n työn-
27490: on tehty useita aloitteita ja mm. rautatieläisten       tekijöille ja muille asunnontarvitsijoille.
27491: ammatilliset järjestöt ovat käyneet liikennemi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27492: nisterin puheilla jo vuosia sitten. Museovirasto        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27493: on todennut, että Toralinna on ainoa vuosisa-           kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
27494: dan alun tiilirakenteinen työnantajan rakennut-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27495: tama työläisasuintalo, joka Helsingissä on vielä
27496: jäljellä, ja esittänyt talon korjaamista ja säilyttä-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27497: mistä. Toralinna on ulkokuoreltaan hyvässä                     ryhtyä, jotta Valtionrautateiden Pasilas-
27498: kunnossa ja sen ympäristö on kunnostettavissa                  sa sijaitseva Toralinnaksi nimitetty
27499: kantakaupungissa harvinaisen viihtyisäksi.                     asuintalo kunnostetaan nopeasti VR:n
27500:    VR:n johto ei sallinut asunnottomien nuor-                  työntekijöiden ja muiden asunnontarvit-
27501: ten muuttamista taloon, vaan poliisi hääti hei-                sijoiden käyttöön sekä jotta tyhjät asun-
27502: dät ja pidätti heidät henkilötietojen ottamista                not annetaan asunnottomille tilapäis-
27503: varten. VR ei kuitenkaan nosta syytettä valtaa-                asunnoiksi, kunnes korjaustyö alkaa?
27504: jia vastaan, mikä onkin oikein, koska valtaajien
27505: tarkoitus oli ryhtyä kunnostamaan VR:n laimin-
27506: lyömää rakennusta asuttavaan kuntoon.
27507:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1983
27508: 
27509:          Kati Peltola                     Vappu Säilynoja                 Liisa Jaakonsaari
27510:          Pauli Uitto                      Heli Astala                     Peter Muurman
27511:                                           Seppo Toiviainen
27512: 
27513: 
27514: 
27515: 
27516:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27517: 
27518: 
27519: 
27520: 
27521: 0883003147
27522: