<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla! 0.0078160762786865
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1983_1 | A_1983_2 | A_1983_3 | A_1983_4 | B_1983_1 | B_1983_2 | C_1983_1 | C_1983_2 | D_1983 | E_1983_1 | E_1983_2 | E_1983_3 | E_1983_4 | E_1983_5 | F_1983_1 | F_1983_2 | Hak_1983 | PTK_1983_1 | PTK_1983_2 | PTK_1983_3 |
1: Vuoden 1983
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset 1-175
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA                      ,roN
16: H ELS 1N Kl      ~J,.·;> IJ~
17: Helsinki 1984. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1-175
24: -   1 Skön ym.: Lapsiperheiden taloudellisen aseman           -   14 Nordman m.fl.: Om förverkligandet av förslag
25:     parantamisesta                                                som väckts under det internationella handikapp-
26:                                                                   året
27: -   2 Kortesalmi: Syrjäseutulisän maksamisesta myös
28:     työsopimussuhteessa oleville                          -       14 Nordman ym.: Kansainvälisen vammaisten vuo-
29:                                                                   den aikana tehtyjen ehdotusten toteuttamisesta
30: -   3 Kortesalmi ym.: Rintamaveteraanien eläkeasioiden
31:     ja kuntoutuksen järjestämisestä                       -       15 Astala: Nauvon-Korppoon-Houtskarin             tien
32:                                                                   päällystämisestä
33: -   4 Kortesalmi: Uusnatsistisen toiminnan laajuuden
34:     selvittämisestä                                       -       16 Kortesalmi: Suomalaisten ammattimetsätyömies-
35:                                                                   ten käyttämisestä Neuvostoliitossa suoritettavissa
36: -   5 Luttinen: Postikonttori Lahti 10:n toimitilojen             metsänhoitotöissä
37:     kunnostamisesta
38:                                                           -       17 Kortesalmi: Turvetuotannon supistamisesta ko-
39: -   6 Astala: Työmäärärahojen lisäämisestä Turun työ-             nealan yrittäjille Pohjois-Suomessa aiheutuneiden
40:     voimapiirissä                                                 vaikeuksien helpottamisesta ·
41: 
42: -   7 Tikka: Tiuruniemen alikulkusillan uusimisesta       -       18 Kortesalmi: Puhelunvälittäjien eläkeiän alentami-
43:     Joutsenossa                                                   sesta
44: 
45: -   8 Stenius-Kaukonen ym.: Porkkanan tuonnin ra-
46:                                                           -       19 Skinnari: Forssan määräämisestä erityisalueeksi
47:     joittamisesta
48: 
49: -   9 Norrback m.fl.:Om små växthusföretags lönsam-       -       20 Zilliacus: Om förnyande av arbetslöshetsskyddet
50:     het
51:                                                           -       20 Zilliacus: Työttömyysturvan uudistamisesta
52: -   9 Norrback ym.: Pienten kasvihuoneyritysten kan-
53:     nattavuudesta                                         -       21 Zilliacus: Om tryggade möjligheter att anlita
54:                                                                   privata organisationers service när den s.k. Valtava-
55: -   10 Särkijärvi: Asunto-osakeyhtiöiden    osakkeiden            reformen träder i kraft
56:     siirtomerkintöjen kirjaamisesta
57:                                                           -       21 Zilliacus: Yksityisten järjestöjen palvelujen käyt-
58: -   11 Särkijärvi: Säädöskokoelman julkaisutavan kehit-           tämismahdollisuuden turvaamisesta ns. Valtava-
59:     tämisestä                                                     uudistuksen voimaan tulessa
60: -   12 Elo ym.: Pomarkussa ja Siikaisissa sijaitsevan
61:     Isojärven säännöstelystä·                             -       22 Kortesalmi: Metsuritilalain säätämisestä
62: 
63: -   13 Skön: Mikkelin läänin kehittämiseen tarvitta-      -       23 Kortesalmi: Katokorvausten maksamisesta myös
64:     vista määrärahoista                                           heinänsiemenviljelijöille
65: 
66: 428400243N
67: 4                                                  Sisällysluettelo
68: 
69: -   24 Kortesalmi: Ylivieskan-Rahjan radan rakenta-          -   42 Almgren: Täysraittiussäännöksen saamisesta tie-
70:     misedellytysten selvittämisestä                              liikennelakiin
71: 
72: -   25 Kortesalmi: Kuusamon kalkkikiviesiintymien            -   43 Särkijärvi: Työttömyyspäivärahakriteerien yhte-
73:     käyttömahdollisuuksien selvittämisestä                       näistämisestä
74: 
75: -   26 Junnila: Väli-Amerikan valtioita koskevista kan-      -   44 Särkijärvi: Pieniarvoisten leimamerkkien käytös-
76:     nanotoista                                                   tä luopumisesta
77: 
78: -   27 Helle: Tervakoski Oy:n työntekijöiden työllisyy-      -   45 Viinanen: Ongelmajätteiden varastoinnista, ke-
79:     den turvaamisesta                                            räilystä ja käsittelystä
80: 
81: -   28 Helle: Ilmansuojelulain määräysten valvonnan          -   46 P. Leppänen: Ilmatieteen laitoksen säätutka- ja
82:     tehostamisesta                                               laitehankinnoista
83: 
84: -   29 Puolanne: Ns. kolmikantaperiaatteen noudatta-         -   47 Louekoski: Valtion paikallishallintoviranomais-
85:     misesta työryhmiä asetettaessa                               ten palvelutason parantamisesta
86: 
87: -   30 E. Laine: TVL:n Turun piirin öljysora-aseman          -   48 Männistö ym.: Tuotannonmuutossopimuksen
88:     toiminnan jatkamisesta                                       tehneiden viljelijöiden verottamisesta
89: 
90: -   31 Urpilainen: Kehitysvammaisille annettavan ope-        -   49 Saarikoski: Valmisteltavana olevan työsuhdetur-
91:     tuksen edellyttämästä opettajien määrän lisäämi-             valainsäädännön vaikutuksista
92:     sestä
93:                                                              -   50 Rusanen: Yrittäjälinjasta kauppaoppilaitoksissa
94: -   32 Hilpelä: Turun yliopistollisen keskussairaalan
95:     lastenklinikan askartelunohjaajien virkojen lisäämi-     -   51 Bärlund ym.: Taloudellisten rikosten ehkäisemis-
96:     sestä                                                        tä koskevien ohjeiden antamisesta valtion virastoille
97: 
98: -   33 Männistö ym.: Teleinvestointimäärärahojen niuk-       -   52 Kortesalmi: Rintamaveteraanien mahdollisuuksis-
99:     kuudesta Kuopion telepiirissä                                ta päästä kuntoutukseen
100: 
101: -   34 Tuomaala ym.: Toimikunnan asettamisesta sel-         -    53 Westerlund ym.: Ulkomaisten rehuraaka-aineiden
102:     vittämään hevostalouden ja raviurheilun ongelmia             tuonnista
103: 
104: -   35 Piipari ym.: Potilasturvallisuuden järjestämisestä   -    54 Rönnholm: Vapaaehtoisena palvellun ajan laske-
105:     hoitohenkilökunnan lakon aikana                              misesta eläkeikään
106: 
107: -   36 Männistö ym.: Asunto-osakeyhtiöiden ns. jyvi-         -   55 Rehn: Om den inre kommunikationen inom
108:     tyksen kohtuullistamisesta                                   försvarsministeriet
109: 
110: -   37 Säilynoja: Ilmansuojelulain muuttamisesta kansa-      -   55 Rehn: Puolustusministeriön sisäisestä tiedonku-
111:     laisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi                lusta
112: -   38 Siitonen: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmää
113:                                                             -    56 A. Kemppainen ym: Ydinaseettoman vyöhyk-
114:     koskevan kokeilun toteuttamisesta Helsingissä                keen muodostamisesta Pohjolaan
115: -   39 Siitonen: Oppilaan väkivaltarikoksen aiheutta-
116:     mista toimenpiteistä koulussa                           -    57 Särkijärvi: Valtion henkilökunta-asuntojen tuo-
117:                                                                  tannosta
118: -   40 Alppi ym.: Työkyvyttömyyseläkkeiden tason nos-
119:     tamisesta                                               -    58 Rajamäki: Kesäyliopisto-opetuksen kehittämisestä
120: 
121: -   41 Almgren: Opettajien virkasuhdeasuntojen vuok-        -59 Kortesalmi: Alamittaisten siikojen myynnin salli-
122:     rista                                                     misesta
123:                                                   Sisällysluettelo                                                 5
124: 
125: -   60 Rajamäki ym.: Kuorma-autoilijoiden työllisyyden      -   75 Pekkarinen ym.: Asuntolainoitettuja omistus-
126:     ja kannattavuuden parantamisesta                            asuntoja koskevien käyttö- ja luovutusrajojen muut-
127:                                                                 tamisesta
128:     61 Nyby: Rautaruukki Oy:n suunnitteleman eri-
129:     koisvaunutuotannon kielteisten vaikutusten estämi-     -    76 Kortesalmi: Valtion osuuden palauttamisesta
130:     sestä                                                       maatalousharjoittelijoiden harjoittelupalkkaan
131: 
132:     62 Tennilä: Eläkkeellä olevien invalidien työväline-        77 Valli: Yhteisjohtolaitteiden uusimisesta Kajaanin
133:     hankintojen tukemisesta                                     telealueella
134: 
135:     63 Männistö ym.: Päiväkotiapulaisten pätevöittämis-     -   78 Paakkinen ym.: Kellokosken sairaalan palvelujen
136:     koulutuksen järjestämisestä                                 jatkumisen turvaamisesta
137: 
138: -   64 Pohjanoksa: Tonttiveron määräämisperusteiden        -    79 Paakkinen: Terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä-
139:     muuttamisesta                                               ja vastuualuemäärittelystä
140: 
141: -   65 Piipari: Kotkan puutalousoppilaitoksen kurssi·       -   80 Ikonen ym.: Lievestuoreen Lipeälammen aiheut-
142:     toiminnan turvaamisesta                                     tamien ympäristöhaittojen poistamisesta
143: 
144: -   66 Nordman: Om ett svenkspråkigt tränings- och          -   81 Knuuttila ym.: Liikenneturvallisuuden ja työlli-
145:     skolningscentrum i Österbotten                              syysvaatimusten huomioon ottamisesta Valtionrauta-
146:                                                                 teillä
147:     66 Nordman: Ruotsinkielisestä valmennus- ja kou-
148:     lutuskeskuksesta Pohjanmaalla                               82 Perho: Nuorten viljelijöiden tilanpitoedellytysten
149:                                                                 parantamisesta
150: -   67 Elo ym.: Työttömyyseläkkeen myöntämisperus-
151:                                                             -   83 Astala ym.: Turvakotipaikkojen lisäämisestä
152:     teiden muuttamisesta
153:                                                             -   84 Rajamäki: Säilytettävien rakennusten hankinta-
154: -   68 Mikkola ym.: Ravitsemuksellisten hoitotoimenpi-
155:                                                                 arvon määrittelyperusteista
156:     teiden tehostamisesta
157:                                                            -    85 von Bell: Kriminaalihuoltopalvelujen lisäämisestä
158: -   69 Knuuttila ym.: Sotilasvammalain säännösten tul-          Oulun läänissä
159:     kitsemisesta vammautuneen eduksi
160:                                                            -    86 Viinanen: Työehtosopimuksesta poikkeavan al-
161: -   70 Bärlund ym.: Valtion lautakuntiin valittujen             kupalkan maksamisesta nuorille työntekijöille
162:     luottamusmiesten oikeusturvan parantamisesta
163:                                                            -    87 Salolainen: Taksien kyytimaksun perimismahdol-
164: -   71 Wasz-Höckert ym.: Lääkkeiden myyntilupien                lisuuksien parantamisesta
165:     myöntämisen nopeuttamisesta
166:                                                            -    88 Vesterinen ym.: Vaikeasti kehitysvammaisten
167: -   72 Kortesalmi: Kalastusoikeudesta valtion yleisve-          lasten opetuksen turvaamisesta
168:     den alueella
169:                                                            -    89 Hilpelä: Huoltomekaanikkoina toimivan lento-
170:                                                                 kenttähenkilökunnan eläkeiästä
171: -   73 Kortesalmi: Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomis-
172:     sion päätösten vaikutuksista kalastajien toimeentu-
173:                                                            -    90 Jaatinen ym.: Kasvattilapsen asemasta ns. työttö-
174:     loon                                                        myyskassalain mukaista päiväavustusta määrättäessä
175: 
176: -   74 Nyby m.fl.: Om bedömningen av svenskspråkiga        -    91 Tenhiälä ym.: Viljelijöiden vuodenvaihteessa
177:     och finskspråkiga abiturienter i provet i modersmål         saamien tulojen verottamisesta
178: 
179: -   74 Nyby ym.: Ruotsinkielisten ja suomenkielisten       -    92 Perho: Yhteisten maa-alueiden omistusjärjeste-
180:     abiturienttien arvostelusta äidinkielen kokeessa            lyistä
181:     6                                                   Sisällysluettelo
182: 
183:     -    93 Viljanen ym.: Kuorma-autoliikenteen verotuksen          -    108 Zyskowicz ym.: Uudenmaan lääninhallituksen
184:          kiristämissuunnitelmista                                        toimitalon rakentamisesta
185: 
186:          94 Westerlund: Om jordbrukarveteranernas möjlig-           -    109 Knuuttila ym.: Valtionyhtiöille asetetun työllis-
187:          heter att erhålla förtidspension                                tämisvelvoitteen noudattamisesta
188: 
189:     -   94 Westerlund: Maanviljelijäveteraanien mahdolli-                110 Enävaara: Ulkomaalaisten ·tarvitsemista kalas-
190:         suuksista saada varhaiseläkettä                                  tusluvista
191: 
192:     -   95 Wasz-Höckert: Om förbättrad information om                   111 Jaatinen ym.: Veteraanien varhaiseläkejärjestel-
193:         förslagen inom social- och hälsovårdsbranschen                  män epäkohtien korjaamisesta
194: 
195:     -   95 Wasz-Höckert: Sosiaali- ja terveydenhoitoalan            -   112 Saarikoski: Minimipalkkasäännöksen poistami-
196:         ehdotusten tiedottamisen parantamisesta                         sesta nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi
197: 
198:     -   96 Perho ym.: Valmet Oy:n Loimaan tuotantoyksi-                 113 Nordman m.fl.: Om användningen av bilbälte
199:         kön toiminnan jatkumisesta                                      i bilens baksäte
200: 
201:     -   97 Törnqvist: Perhe·eläkettä saavan lesken palkka-          -   113 Nordman ym.: Turvavyön käytöstä auton ta-
202:         tulosta tehtävästä ennakonpidätyksestä                          kaistuimella
203: 
204: -       98 S. Mikkola ym.: Sotilasvammalain mukaisten            -      114 Norrback m.fl.: Om utgivningen av taltid-
205:         korvausten laskemisesta vuosituloksi kansaneläkkeen             ningar för svenskspråkiga synskadade
206:         lisäosaa määrättäessä
207:                                                                         114 Norrback ym.: Ruotsinkielisille näkövammaisil-
208: -       99 Petäjäniemi ym.: Työaikalainsäännösten muutta-               le tarkoitettuje!' puhelehtien julkaisemisesta
209:         misesta nuorter työnsaannin helpottamiseksi
210:                                                                         115 Helle: Myrkytystietokeskuksen toiminnan tur-
211:         100 Hirvelä ym.: Valtatien n:o 4 perusparantami-                vaamisesta
212:         sesta Päijänteen länsipuolisella osuudella
213:                                                                  -      116 Junnila: Eläkeuudistuksen epäkohtien korjaa-
214:         101 Renlund m.fl.: Om vissa skattelättnader för                 misesta
215:         produktiva investeringar
216:                                                                         117 Särkijärvi: Valituspäätöksistä perittävän leima-
217:         101 Renlund ym.: Eräistä verohelpotuksista tuotan-              veron kohtuullistamisesta
218:         nollisten investointien osalta
219:                                                                  -      118 Särkijärvi: Nuorten työntekijöiden työaikara-
220: -       102 Roos ym.: Perhepäivähoitajien mahdollisuuksis-              joista
221:         ta tehdä tulonhankkimiskuluja koskeva vähennys
222:                                                                         119 Zilliacus: Om effektivare hantering av pro-
223:         103 Eskelinen ym.: Isänmaallisen asennekasvatuk-                blemavfall
224:         sen lisäämisestä
225:                                                                 -       119 Zilliacus: Ongelmajätteiden käsitte1yn tehosta-
226:         104 Pohto: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toiminnan
227:                                                                         misesta
228:         tukemisesta
229: 
230:         105 Wasz-Höckert ym.: Viidennen ydinvoimalan ra-        -       120 Malm m.fl.: Om tilläggsanslag för skogsförbätt-
231:         kentamisesta                                                    ringsarbeten
232: 
233: -       106 Louekoski ym.: Pääkaupunkiseudun asuntoti-          -       120 Malm ym.: Lisämäärärahojen osoittamisesta
234:         lanteen parantamisesta                                          metsänparannustöihin
235: 
236: ~ 107 Viljanen ym.:          Työrauhavelvollisuuden rikkomi-    -       121 Tikka: Valtionhallinnon ilmoitus- ja mainos-
237:         sen seuraamuksista                                              toiminnan tehostamisesta
238:                                                     Sisällysluettelo                                                      7
239: 
240: -   122 Stenbäck m.fl.: Om främjande av sjöfartsnä-             -    137 Rusanen ym.: Uusien virkojen perustamisesta
241:     ringen                                                           kauppaoppilaitoksiin
242: 
243:     122 Stenbäck ym.: Merenkulkuelinkeinon edistämi-            -    138 Kärhä: Peruskoulua käyvän lapsen. koulumat-
244:     sestä                                                            kan korvaamisesta
245: 
246:     123 Pohjala ym.: Vakauspalvelujen turvaamisesta             -    139 Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeen myöntämispe-
247:     Satakunnan talousalueella                                        rusteiden tasapuolisuudesta eräässä tapauksessa
248: 
249:     124 Nieminen ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan pa-           -    140 Paasio: Turun työvoimatoimiston tilojen uusi-
250:     rantamisesta                                                     misesta
251: 
252: -   125 Nordman m.fl.: Om underlättad återflyttning                  141 Paasilinna: Kyläsaaren jätteenpohtolaitoksen
253:     från Sverige tili Finland                                        saneerauksesta ja jätteiden hyötykäytön edistämi-
254:                                                                      sestä
255:     125. Nordman ym.:      Paluumuuton helpottamisesta
256:     Ruotsista Suomeen                                               142 Saarikoski: Ilmajoen-Pojanluoinan paikallis-
257:                                                                     tien n:o 17393 parantamisesta Ilmajoella
258:     126 Raudaskoski: . Liikennelupahakemusten käsitte-
259:     lystä liikenneministeriössä                                     143 Petäjäniemi ym.: Terveyskeskusten mahdolli-
260:                                                                     suuksista hankkia tarpeellisia palveluja ulkopuoli-
261: -   127 Norrback m.fl.: Om effektivering av dagstid-                silta
262:     ningarnas distribution
263:                                                                     144 Westerlund m.fl.: Om effektiverad produk-
264:     127 Norrback ym.: Sanomalehtien jakelun tehosta-                tion och marknadsföring av inhemska ljvsmedel
265:     misesta
266:                                                                     144 Westerlund ym.: Kotimaisten elintarvikkeiden
267: -   128 Almgren: Tieteellisten seurojen tilaongelmien               tuotannon ja markkinoinnin tehostamisesta
268:     ratkaisemisesta
269:                                                                     145 Elo ym.:      Porin postitalon peruskorjauksen
270: -   129 Mattila ym.: Aikuisopiskelun edellytysten pa-               kiirehtimisestä
271:     rantamisesta
272:                                                                     146 Manninen:    Työllisyysvarojen käyttämisestä
273: -   130 Puolanne ym.:         Raha-automaattiyhdistyksen            maaseudun sähköistämisen nopeuttamiseksi
274:     avustusten poliittisesta jaosta
275:                                                             -       147 Pohjanoksa: Tonttiveron määräämisperusteista
276: -   131 Helvitie ym.: Korkeakoulujen tutkintojärjes-                omakotitalotonttien osalta
277:     telmän muuttamisesta
278:                                                                     148 Pohjanoksa: Lahjakkaitten oppilaitten mahdol-
279:     132 A. Kemppainen ym.: Opiskelijoiden valmistu-                 lisuuksista saada kykyjään vastaavaa opetusta
280:     misajan pitämisestä kohtuullisena
281:                                                             -       149 Turunen: Ulkomailla suoritettavien tehtävien
282: -   133 Louekoski ym.: Helsingin yliopistollisen kes-
283:                                                                     ajaksi tarvittavien virkavapauksien myöntämisperus-
284:     kussairaalan vakavia tauteja sairastavien lasten
285:                                                                     teiden yhtenäistämisestä
286:     osaston toimintaedellytysten parantamisesta
287: 
288: -   134 Enävaara: Parempien merikarttojen aikaansaa-                150 Jouppila ym.: Tieliikennelaissa olevista epä-
289:     misesta                                                         kohdista ratsastajan kannalta
290: 
291: -   135 Salolainen: Ulkomailla asuvien rintamamiesten       -       151 Kärhä ym.: Kansainvälisen kahvisopimuksen
292:     oikeudesta rintamamies- ja varhaiseläkkeisiin                   I luvun 2 artiklan 5 kohdan muuttamisesta
293: 
294: -   136 Anttila ym.: Päällekkäisen teollisuuden raken-              152 Kärhä: Lääkintöhallituksen pääjohtajan viran
295:     tamisen estämisestä                                             täyttämisestä
296: 8                                                   Sisällysluettelo
297: 
298: -   153 Kortesalmi ym.: Sisä-Suomen vesistöjen yhdis-         -   164 Särkijärvi:   Paperinkeräyksen jatkumisen tur-
299:     tämisestä kanavalla Pohjanlahteen                             vaamisesta
300: 
301: -   154 Pesola ym.: Liikuntavammaisten tarpeiden huo-         -   165 Särkijärvi: Henkilöautojen käytön tehostamises-
302:     mioon ottamisesta rakentamisessa                              ta työmatkaliikenteessä
303: 
304: -   155 Pesola ym.: Puoliorvon eläkkeen saattamises-          -   166 Turunen:      Liikennepalvelujen    parantamisesta
305:     ta vastaamaan lapsen elatustukea                              Joensuun-Kontiomäen välillä
306: -   156 Muroma ym.: Huumausaineiden             käyttäjien    -   167 Turunen: Työllisyyden turvaamisesta Enso-
307:     hoidon järjestämisestä                                        Gutzeitin Pankakosken kartonkitehtaan vaikutus-
308:                                                                   alueella Lieksassa
309: -   157 Elo ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle
310:     pääsyn helpottamisesta                                    -   168 H. Kemppainen ym.: Kajaanin           sotilaspiirin
311:                                                                   toimitilojen sijoituspaikasta
312: -   158 Hilpelä: Lisäpisteiden saamisesta ammattikou-
313:     lutuksen yhteisvalinnassa                                 -   169 Rusanen ym.: Osakeyhtiölaissa tarkoitettujen
314:                                                                   tilintarkastajien pätevyydestä
315: -   159 H. Kemppainen ym.: Valtion virastotalon ra-
316:     kentamisesta Kajaaniin                                    -   170 E. Laine:      Työturvallisuuden parantamisesta
317:                                                                   työpaikoilla
318: -   160 Ahonen ym.: Liikevaihtoveron maksamatta
319:     jättämisen käyttämisestä painostuskeinona                 -   171 Impiö ym.: Esityksen antamisesta psykologi-
320:                                                                   lain säätämiseksi
321: -   161 Kortesalmi: Sivuelinkeinona saatujen kalan-
322:     myyntitulojen saattamisesta verovapaaksi tuloksi          -   172 Skinnari ym.: Kunnallisen työsuojelutarkastuk-
323:                                                                   sen liittämisestä valtionhallintoon
324: -   162 Kortesalmi: Luonnonmarjojen raakoina poimi-           -   173 Säilynoja: Kuorma- ja linja-autoliikenteen kul-
325:     misen estämisestä                                             jettajien työolosuhteiden parantamisesta
326: 
327: -   163 Norrback m.fl.: Om de regionala skillnader-           -   174 Koskenniemi ym.: Ns. asekätkentämitalin
328:     na i teletrafikkostnaderna                                    myynnin avulla suoritettavasta rahankeräyksestä
329: 
330: -   163 Norrback ym.:       Teleliikenteen   kustannusten    -    175 Isohookana-Asunmaa ym.:            Korkeakoulujen
331:     alueellisista eroista                                         kurssikirjatilanteen parantamisesta
332:                                                 1983 vp.
333: 
334: Kirjallinen kysymys n:o 1
335: 
336: 
337: 
338: 
339:                                    Skön ym.: Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisesta
340: 
341: 
342:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
343: 
344:    Kaksi edellistä hallitusta ovat luvanneet halli-   seen ja toteuttamiseen lapsiperheiden aseman
345: tusohjelmiensa sosiaalipoliittisessa osassa paran-    parantamiseksi tulee ryhtyä viipymättä.
346: taa lapsiperheiden asemaa ja korottaa lapsilisien       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
347: ostoarvoa. Samoin edelliset hallitukset ovat lu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
348: vanneet parantaa lapsiperheiden verotuksellista       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
349: asemaa sekä huoltajan työsuhdeturvaa.                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
350:    Edelliset hallitukset ovat tutkineet myös lapsi-
351: lisälain maksamisikärajan korottamista nykyisestä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
352: 16 vuodesta 18 vuoteen, mikä onkin erittäin                  ryhtyä lapsiperheiden verotuksellisen ase-
353: perusteltua, koska kulutuspaineet kohdistuvat                man parantamiseksi sekä lapsilisälain
354: voimakkaimmin juuri näille ikävuosille monista-              maksamisikärajan nostamiseksi nykyisestä
355: kin eri tekijöistä johtuen.                                  16 vuodesta 18 vuoteen ja minkä aikatau-
356:    Tämänsuuntaisten parannusten aikaansaami-                 lun puitteissa tämä toteutettaisiin?
357:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
358: 
359:                 Pentti Skön                                        Anssi Joutsenlahti
360: 
361: 
362: 
363: 
364: 0883004099
365: 2                                    1983 vp. -    KK n:o 1
366: 
367: 
368: 
369: 
370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
371: 
372:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa              16 vuodesta 18 vuoteen ja minkä aikatau-
373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              lun puitteissa tämä toteutettaisiin?
374: olette toimittanut 8 päivänä huhtikuuta 1983
375: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
376: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ti seuraavaa:
377: Skönin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Tuloverotuksessamme myönnetään useita eri
378: myksestä n:o 1:                                    vähennyksiä, joiden tarkoitt~ksena on ottaa huo-
379:                                                    mioon lasten elättämisen vaikutus perheen ve-
380:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ronmaksukykyyn. Perhepoliittiset verovähennyk-
381:         ryhtyä lapsiperheiden verotuksellisen ase- set ja niiden määrät vuodelta 1983 toimitettavas-
382:         man parantamiseksi sekä lapsilisälain sa verotuksessa käyvät selville seuraavasta asetel-
383:         maksamisikärajan nostamiseksi nykyisestä masta.
384: 
385:     Valtionverotus                                750 mk yhdestä lapsesta
386:     Huoltajavähennys (verosta)                  1 600 mk kahdesta lapsesta
387:                                                 2 600 mk kolmesta lapsesta
388:                                                 1 350 mk jokaisesta sitä useammasta lapsesta
389: 
390:     Ylimääräinen työtulovähennys
391:       20 prosenttia ansiotulosta, enintään   4 500 mk
392:       alle 8-vuotiaasta lapsesta, enintään   5 600 mk
393:     Yksinhuoltajavähennys
394:       20 prosenttia tulosta, "enintään       5 200 mk
395:     Elatusvelvollisuusvähennys (verosta)
396:       25 prosenttia elatusmaksuista, enintään 730 mk lasta kohden
397:     Koulutusvähennys                         1 400 mk lasta kohden
398: 
399:     Kunnallisverotus
400:     Lapsivähennys                              1 400 mk lasta kohden
401:     Yksinhuoltajavähennys                      2 000 mk
402:     Elatusvelvollisuusvähennys, elatusmaksujen
403:       määrä, enintään                          2 900 mk
404: 
405: 
406:    Perhepoliittiset verovähennykset myönnetään teella ja yksinhuoltajavähennyksen saavat hyväk-
407: yleensä alaikäisen eli verovuonna enintään 16 seen myös koulutusvähennykseen oikeutetut ve-
408: vuotta täyttäneen lapsen elatuksen perusteella. rovelvolliset.
409: Koulurusvähennys myönnetään kuitenkin 17-          Perhepoliittisia verovähennyksiä on lapsiper-
410: 18-vuotiaan opiskelevan lapsen elatuksen perus- heiden taloudellisen aseman parantamiseksi ko-
411:                                         1983 vp. -    KK n:o 1                                       3
412: 
413: rotettu viime vuosina muita verovähennyksiä           turvan yhteensovittaminen 16-18- vuotiaiden
414: tuntuvammin ja enemmän kuin pelkkä inflaa-            ikäryhmässä.
415: tion huomioon ottaminen olisi edellyttänyt. Seu-         Hallitusohjelman mukaan verotusta kehitettä-
416: raavan kerran näiden vähennysten tarkistaminen        essä kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperhei-
417: tulee esille vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-       den aseman parantamiseen. Myös sosiaaliturvan
418: tyksen valmistelun yhteydessä.                        yleisessä kehittämisessä painopiste kohdistetaan
419:    Hallitus on ohjelmassaan sopinut lapsilisien       lapsiperheisiin. Tavoitteena on myös kohdentaa
420: maksamisikärajan nostamisesta asteittain nykyi-       tuki sosiaalisesti mahdollisimman oikeudenmu-
421: sestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Samalla on tarkoi-      kaisesti.
422: tus selvittää lapsilisän, opintotuen ja työttömyys-
423: 
424:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1983
425: 
426:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
427: 4                                       1983 vp. -   KK n:o 1
428: 
429: 
430: 
431: 
432:                                Till Riksdagens Herr Talman
433:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                nuvarande 16 år till 18 år, och inom
434: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               vilket tidsschema skulle detta ske?
435: av den 8 april 1983 till vederbörande medlem av
436: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
437: dagsman Skön m.fl. undenecknade spörsmål nr          anföra följande:
438: 1:                                                      1 inkomstbeskattningen beviljas flera olika av-
439:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      drag, vilkas syfte är att beakta den verkan som
440:        för att förbättra barnfamiljers ställning i   försörjningen av barn har på familjens skattebe-
441:        skattehänseende samt för att höja den i       talningsförmåga. De familjepolitiska skatteavdra-
442:        lagen om barnbidrag avsedda åldersgrän-       gen jämte belopp vid beskattningen för år 1983
443:        sen för erläggande av barnbidrag från         framgår av följande sammanställning:
444: 
445: 
446:        Statsbeskattningen
447:        Försörjaravdrag (från skatten)                          750 mk för ett barn
448:                                                              1 600 mk för två barn
449:                                                              2 600 mk för tre barn
450:                                                              1 350 mk för varje följande barn
451:        Extra arbetsinkomstavdrag
452:           20 procent från förvärvsinkomsten, högst          4 500 mk
453:           för barn under åtta år, högst                     5 600 mk
454:        Ensamförsörjaravdrag
455:           20 procent från inkomsten, högst                   5 200 mk
456:        U nderhållsskyldighetsavdrag (från skatten)
457:           25 procent från underhållsavgifterna, högst          730 mk per barn
458:        Utbildningsavdrag                                     1 400 mk per barn
459: 
460: 
461:        Kommunalbeskattningen
462:        Barnavdrag                                           1 400 mk per barn
463:        Ensamförsörjaravdrag                                 2 000 mk
464:        Underhållsskyldighetsavdrag
465:          U nderhållsavgiftsbeloppet, högst                  2 900 mk
466: 
467: 
468:    De familjepolitiska skatteavdragen beviljas i        1 syfte att förbättra barnfamiljers ekonomiska
469: regel på grundval av försörjningen av minderårigt    ställning har de familjepolitiska skatteavdragen
470: barn, dvs. barn som under skatteåret fyllt högst     under de senaste åren höjts kraftigare och mera
471: 16 år. Utbilningsavdraget beviljas emellenid på      kännban än vad beaktandet enbart av inflatio-
472: grundvalen av försörjning av 17-18-årigt barn        nen skulle ha förutsatt. Nästa gång kommer
473: som studerar, och ensamförsörjaravdraget kom-        dessa avdrag att justeras i samband med bered-
474: mer även till utbildningsavdrag berättigade skat-    ningen av statsverkspropositionen för år 1984.
475: tskyldiga till godo.
476:                                        1983 vp. -    KK n:o 1                                           5
477: 
478:    Regeringen har i sitt program överenskommit          Enligt regeringsprogrammet kommer i sam-
479: om en höjning av åldersgränsen för erläggandet       band med utvecklandet av beskattningen särskild
480: av barnbidrag gradvis från nuvarande 16 år tili 18   uppmärksamhet att fästas vid förbättrandet av
481: år. Samtidigt har man för avsikt att utreda          barnfamiljernas ställning. Även i fråga om den
482: koordineringen av barnbidrag, studiestöd och de      allmänna utvecklingen av socialskyddet skall
483: arbetslösas utkomsttrygghet i åldersgruppen 16-      tyngdpunkten inriktas på barnfamiljerna. En
484: 18 år.                                               ytterligare strävan är att stödet socialt sett skall
485:                                                      ges på ett så rättvist sätt som möjligt.
486:      Helsingfors den 11 maj 1983
487: 
488:                                                                           Minister Pekka Vennamo
489: 
490: 
491: 
492: 
493: 0883004099
494:                                                1983 vp.
495: 
496: Kirjallinen kysymys n:o 2
497: 
498: 
499:                                   Kortesalmi: Syrjäseutulisän maksamisesta myös työsopimussuhteessa
500:                                     oleville
501: 
502: 
503:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
504: 
505:    Syrjäseutulisissä on se epäkohta, että ne jotka    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
506: eivät ole virkasuhteessa eivät saa syrjäseutulisää. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
507: Tämä on herättänyt katkeruutta työsopimussuh- nioittavasti valtionenuvoston asianomaisen jäse-
508: teessa olevien keskuudessa. Tilanne on siis sellai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
509: nen, että samalla paikkakunnalla, esimerkiksi
510: Kuusamossa, virkasuhteessa oleva sairaalahenki-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin syrjä-
511: lökunta sekä palokuntalaiset saavat syrjäseutuli-          seutulisäasioissa olevien ilmeisten epä-
512: sää, mutta työsopimussuhteessa olevat koulujen             kohtien poistamiseksi siten, että myös
513: talonmiehet ja keittäjät eivät saa tätä lisää. Kui-        työsopimussuhteessa oleville ryhdytään
514: tenkin myös työsopimussuhteessa työskentelevät             maksamaan syrjäseutulisää?
515: asuvat siis syrjäseudulla ja tekevät samantapaista
516: työtä kuin virkasuhteessa olevat.
517: 
518:   Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
519:                                         J. Juhani Kortesalmi
520: 
521: 
522: 
523: 
524: 088300419L
525: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 2
526: 
527: 
528: 
529: 
530:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
531:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ryöntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehto-
532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sopimuksen ja kuntien ja kuntainliittojen tunti-
533: olette 8 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        paikkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopi-
534: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      muksen mukaan syrjäseutulisää ei työsuhteiselle
535: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kaasanedustaja J.    henkilökunnalle voida suorittaa. Kuntien ja kun-
536: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      tainliittojen työntekijöitä koskevat työehtosopi-
537: kysymyksestä n:o 2:                                   mukset ovat tässä suhteessa samansisältöiset val-
538:                                                       tion ja muiden työmarkkinalohkojen työehtoso-
539:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin syrjä-      pimusten kanssa. Tämän vuoksi syrjäseutulisän
540:         seutulisäasioissa olevien ilmeisten epä-      käyttöönottoa pelkästään kunnan alan työehtoso-
541:         kohtien poistamiseksi siten, että myös        pimuksissa ei voida toteuttaa aiheuttamatta häiri-
542:         työsopimussuhteessa oleville ryhdytään        ötä muilla työmarkkinalohkoilla. Kysymyksen
543:         maksamaan syrjäseutulisää?                    ratkaisua on näin ollen pidettävä valtakunnallise-
544:                                                       na linjakysymyksenä, eikä sitä voida ratkaista
545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      pelkästään yhtä alaa koskevana erilliskysymykse-
546: ti seuraavaa:                                         nä.
547:    Syrjäseutulisää suoritetaan valtion virkamiehel-      Periaatteessa on luonnollisesti pidettävä oikea-
548: le, milloin hänen toimipaikkansa sijaitsee har-       na sitä, että vastaavaa ja samantapaista työtä
549: vaan asutulla, syrjäisellä, valtakunnan rajaan        tekevien palkkaeduissa ei samalla maantieteelli-
550: idässä tai pohjoisessa rajoittuvalla tai kylmällä     sellä alueella saisi olla olennaisia eroja riippumat-
551: alueella taikka meren tai järven saaristossa. Sa-     ta siitä, onko kyseessä virka- tai työsuhde. Kysy-
552: moin perustein suoritetaan syrjäseutulisää kun-       mys on kuitenkin työmarkkinaosapuolten välises-
553: tien ja kuntainliittojen viranhaltijoille.            tä asiasta ja asia voidaan saattaa neuvottelujen
554:    Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipaikkaisia     kohteeksi, mikäli jokin osapuoli sitä vaatii.
555:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1983
556:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
557:                                        1983 vp. -     KK n:o 2                                         3
558: 
559: 
560: 
561: 
562:                                 Till Riksdagens Herr Talman
563: 
564:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommunalförbundens arbetstagare (funktionä-
565: anger hae Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         rer) med månadslön och koliektivavtalet för kom-
566: av den 8 april 1983 tili vederbörande medlem av       munernas och kommunalförbundens timavlöna-
567: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     de arbetstagare kan fjärrortstiliägg inte utbetalas
568: dagsman ]. Juhani Konesalmi undertecknade             tili personai i arbetsavtalsförhållande. 1 detta
569: spörsmål nr 2:                                        avseende är koliektivavtalen för kommunernas
570:                                                       och kommunalförbundens arbetstagare överens-
571:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        stämmande med statens och de övriga arbetsmar-
572:         avhjälpande av de uppenbara missförhål-       knadssektorernas koliektivavtal. Det är därför
573:         landena i systemet med fjärrortstiliägg så,   inte möjligt att inta bestämmelserna om fjärrorts-
574:         att fjärrortstillägg skulie börja utbetalas   tiliägg endast i de kommunala kollektivavtalen
575:         även tili personer i arbetsavtalsförhållan-   utan att förorsaka störningar på de andra sekto-
576:         de?                                           rerna. Lösningen på detta problem måste alltså
577:                                                       anses vara en riksomfattande linjefråga och man
578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan inte komma tili en uppgörelse som skulie
579: anföra följande:                                      beröra endast en sektor som en separat fråga.
580:                                                           Naturligtvis måste det i princip anses riktigt
581:    Fjärronstiliägg erläggs tili statens tjänsteman    att det inte skall få förekomma väsentliga skilina-
582: då hans tjänstgöringson är belägen inom ett glest     der i de personers löneförmåner, som utför
583: bebyggt, avsides beläget, i öster elier norr tili     motsvarande och likartat arbete inom samma
584: riksgränsen gränsande område, inom kallområde         geografiska område, beroende på om de står i
585: eller i skärgård. På samma grunder erläggs            tjänste- elier arbetsförhållande. Fjärronstiliägget
586: fjärrortstiliägg tili kommunernas och kommunal-       är emeliertid en fråga melian arbetsmarknadspar-
587: förbundens tjänsteinnehavare.                         terna som kan tas upp tili behandling om någon
588:    Enligt koliektivavtalet för kommunernas och        part det kräver.
589: 
590:     Helsingfors den 12 maj 1983
591: 
592: 
593:                                                                           Minister Pekka Vennamo
594:                                                   1983 vp.
595: 
596: 
597: Kirjallinen kysymys n:o 3
598: 
599: 
600: 
601: 
602:                                    Kortesalmi ym.: Rintamaveteraanien eläkeasioiden ja kuntoutuksen
603:                                      järjestämisestä
604: 
605: 
606:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
607: 
608:    Sotiemme veteraanit vaativat, että nyt työnsä      seen, koska kaikki hakijat sattuvat olemaan muka
609: aloittava uusi eduskunta alkaa viivyttelemättä        joko liian terveitä tai liian sairaita ja kun kuntou-
610: toteuttaa niitä esityksiä, joita veteraanijärjestöt   tukseen hakijat on valittu lääkintöhallituksen
611: ovat sosiaaliministeriön asettamalle veteraaniasi-    liian ahtaitten ohjeiden mukaan.
612: ain neuvottelukunnalle antaneet.                         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
613:    Eläkeuudistuksen yhteydessä tapahtunut pien-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
614: ten työeläkkeiden verolle pano, joka aiheutti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
615: elintason alenemista, on pahoittanut monien           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
616: veteraanien mielen. Tämäkin asia on kiireesti
617: korjattava. Samoin on korjattava varhaiseläkelais-              Aikooko Hallitus kiireesti tyhtyä toi-
618: sa olevat epäoikeudenmukaisuudet, mm. se, että               miin sotiemme veteraanien eläkeasioiden
619: 58-vuotias veteraani, joka siirtyy varhaiseläkkeel-          sekä kuntoutuksen lopultakin järjestämi-
620: le, ei saa kaikkia niitä etuuksia, jotka puolestaan          seksi siten, että jokainen sotiemme vete-
621: saa 55-vuotias työttömyyseläkkeelle tai sairaseläk-          raani, sotavammainen ja rintamanainen
622: keelle siirtyvä.                                             saa niin halutessaan heti siirtyä kohtuulli-
623:    Kaikkein tärkeintä on, että määrärahoja vete-             selle inhimillisen toimeentulon turvaaval-
624: raanien asioitten kuntoon saattamiseksi lisätään             le verottomalle kuukausieläkkeelle ja että
625: riittävästi. Mm. kuntoutusmäärärahat ovat täysin             jokainen sotiemme veteraani, sotainvalidi
626: riittämättömät. Kohtuuttoman usein sotiemme                  ja rintamanainen saa oikeuden asianmu-
627: veteraani saa kuulla terveysviranomaisilta, että             kaiseen kuntoutukseen nopeasti ilman
628: tällä kertaa ketään veteraania ei pääse kuntoutuk-           tarpeettomia byrokratian hankaluuksia?
629:    Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
630:                       ] . Juhani Kortesalmi                   Urpo Leppänen
631:                       Pentti Skön                              Mikko Vainio
632: 
633: 
634: 
635: 
636: 088300410A
637: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 3
638: 
639: 
640: 
641: 
642:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
643: 
644:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keelle siirryttäessä. Tämän mukaisesti uudistuk-
645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sessa on lähdetty siitä, että kansaneläkkeen lisä-
646: olette 8 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        osaa vähentävät eläkeluonteiset tulot ja että työ-
647: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-     eläkkeitä ja kansaneläkkeitä kohdellaan verotuk-
648: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     sessa samoin. Uudistuksen yhteydessä ei puutut-
649: Juhani Konesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       tu rintamasotilaseläkkeen ja rintamalisän vero-
650: kysymyksestä n:o 3:                                   tukselliseen asemaan, joten ne ovat edelleenkin
651:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     verovapaita tuloja.
652:         miin sotiemme veteraanien eläkeasioiden          Kansaneläkeuudistuksen yhteydessä syntyneet
653:         sekä kuntoutuksen lopultakin järjestämi-      verotusongelmat ovat parhaillaan selvitettävinä
654:         seksi siten, että jokainen sotiemme vete-     pääministerin asettamassa työryhmässä. Tarvitta-
655:         raani, sotavammainen ja rintamanainen         viin lainmuutostoimenpiteisiin ryhdytään välittö-
656:         saa niin halutessaan heti siinyä kohtuulli-   mästi selvitysten valmistuttua.
657:         selle inhimillisen toimeentulon turvaavat-       Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
658:         ie verottomalle kuukausieläkkeelle ja että    lain (60/83) mukaan on rintamaveteraanilla työ-
659:         jokainen sotiemme veteraani, sotainvalidi     ja toimintakykynsä edistämiseksi ja ylläpitämisek-
660:         ja rintamanainen saa oikeuden asianmu-        si mahdollisuus saada kuntoutusta valtion vuo-
661:         kaiseen kuntoutukseen nopeasti ilman          tuiseen tulo- ja menoarvioon tarkoitusta vanen
662:         tarpeettomia byrokratian hankaluuksia?        varatun määrärahan puitteissa. Rintamaveteraa-
663:                                                       nien kuntoutuksesta annetun asetuksen ( 119/8 3)
664:                                                       mukaan valittaessa rintamaveteraaneja kuntou-
665:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tukseen on otettava huomioon kuntoutuksen
666: ti seuraavaa:                                         tarve ja kiireellisyys.
667:    Eduskunta on joulukuussa 1982 hyväksynyt              Kuntoutusta hakevien veteraanien määrä on
668: hallituksen esityksen laiksi rintamaveteraanien       ollut moninkertainen siihen lukumäärään näh-
669: varhaiseläkelain muuttamisesta. Laki vahvistettiin    den, jota määrärahojen rajoissa on voitu kuntout-
670: tulemaan voimaan 31.12.1982. Lainmuutoksella          taa. Vuosina 1977-1982 valtion tulo- ja meno-
671: rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän pii-      arvioon varatulla määrärahalla on kuntoutettu n.
672: riin pääsevät 1. 7.1983 lukien ilman ikä- ja rinta-   23 000 veteraania. Vuoden 1983 aikana arvioi-
673: mapalvelusaikavaatimusta kaikki sotainvalidit.        daan kuntoutettavan n. 6 000 veteraania. Vete-
674: Muiden veteraanien osalta rintamapalvelusaika-        raaneja kuntoutukseen hyväksyvät terveyden-
675: vaatimus lyhennettiin yhteen vuoteen ja se pois-      huoltoviranomaiset joutuvat valintoja suorittaes-
676: tettiin kokonaan 63-vuotiailta. Myös vuosien          saan ottamaan huomioon edellä mainitut seikat.
677: 1939-1945 sotiin osallistuneet naiset pääsivät           Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon
678: järjestelmän piiriin. Lähtökohtana uudistuksessa      mukaan rintamaveteraaniasiain neuvottelukun-
679: oli rintamaveteraanijärjestöjen omat toivomuk-        nassa on useita veteraanijärjestöjen tekemiä eh-
680: set, jotka kaikki toteutettiin uudistuksissa.         dotuksia rintamaveteraanien sosiaaliturvan paran-
681:    Vuoden 1983 alusta toteutuneen kansanelä-          tamiseksi. Neuvottelukunta viimeistelee parhail-
682: kejärjestelmän kokonaisuudistuksen II A-vaiheen       laan omaa ehdotustaan valtion vuoden 1984
683: yhteydessä jatketaan eläkejärjestelmien yhteenso-     tulo-' ja menoarviota silmällä pitäen. Kysymys
684: vittamista siten, että kansaneläkeuudistuksen ko-     rintamaveteraanien sosiaaliturvasta tulee käsitel-
685: konaisuudessaan toteuduttua jokaiselle eläkkeen-      täväksi siten aivan lähiaikoina. Valtiontaloudelli-
686: saajalle voidaan turvata vähimmäistoimeentulo ja      set syyt eivät anna mahdollisuuksia tätä nopeam-
687: toisaalta tulotason kohtuullinen säilyminen eläk-     piin korjaustoimenpiteisiin.
688:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
689: 
690:                                                            Sosiaali- ja terveysministeri Vappu Taipale
691:                                           1983 vp. -    KK n:o 3                                         3
692: 
693: 
694: 
695: 
696:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
697: 
698:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            med pensioneringen, sedan folkpensionsrefor-
699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           men blivit verkställd i dess helhet. 1 enlighet
700: av den 8 april 1983 tili vederbörande medlem av         med detta har man i reformen utgått från att
701: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       inkomster av pensionsnatur sänker folkpensio-
702: dagsman ) . Juhani Kortesalmi undertecknade             nens tilläggsdel och att arbetspensioner och folk-
703: spörsmål nr 3:                                          pensioner skall behandlas lika i beskattningen. 1
704:                                                         samband med reformen berördes inte frontman-
705:            Ämnar Regeringen i brådskande ord- napensionens och fronttilläggets beskattning,
706:         ning vidta åtgärder för att våra krigsvete- varför dessa alltjämt utgör skattefri inkomst.
707:         raners pensionsärenden och rehabilitering          De beskattningsproblem som uppstått i sam-
708:         äntligen skall kunna ordnas så, att varje band med folkpensionsreformen utreds för när-
709:         krigsveteran, krigsinvalid och kvinna som varande av en arbetsgrupp som tillsatts av stats-
710:         deltagit i fronttjänst omedelbart, om ve- ministern. Erforderliga lagändringsåtgärder kom-
711:         derbörande så önskar, skall få skälig skat- mer att vidtas omedelbart efter det utredningar-
712:         tefri månadspension som tryggar en na blivit färdiga.
713:         mänsklig utkomst ooh att varje krigsvete-          Enligt lagen om rehabilitering av frontvetera-
714:          ran, krigsinvalid och kvinna som deltagit ner (60/83) har frontveteran möjlighet att för
715:         i fronttjänst i snabb takt utan onödiga frärnjande och upprätthållande av sin arbets- och
716:          byråkratiska besvärligheter skall få rätt tili funktionsförmåga få rehabilitering inom ramen
717:          vederbörlig rehabilitering?                    för ett anslag som för ändamålet årligen resetve-
718:                                                         ras i statsförslaget. Enligt förordningen om reha-
719:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bilitering av frontveteraner (119/83) bör, då
720: anföra foljande:                                        frontveteraner utses för rehabilitering, behovet av
721:    Riksdagen antog i december 1982 en rege- rehabilitering och den skyndsamhet som är på-
722: ringsproposition med förslag tili lag angående kallad beaktas.
723: ändring av lagen om förtidspension för frontvete-          Antalet veteraner som ansöker om rehabilite-
724: raner. Lagen stadfästes att träda i kraft ring har varit mångdubbelt jämfört med det
725: 31.12.1982. Genom denna lagändring kommer antal som kunnat rehabiliteras inom ramen för
726: samtliga krigsinvalider utan krav på ålder och anslagen. Under åren 1977-1982 rehabiliterades
727: tjänstgöringstid vid fronten att räknat från ca 23 000 veteraner med hjälp av anslag som
728: 1. 7.1983 beröras av förtidspensionssystemet för reserverats i statsförslaget. Enligt uppskattning
729: frontveteraner. 1 fråga om andra veteraner förkor- kommer ca 6 000 veteraner att rehabiliteras un-
730: tades den tid som erfordras for tjänstgöring vid der år 1983. De hälsovårdsmyndigheter som utser
731: fronten tili ett år och i fråga om 63-åringar veteraner för rehabilitering måste vid valet beak-
732: slopades detta krav helt. Efter lagändringen tili- ta ovan nämnda omständigheter.
733: lämpas detta system även på de kvinnor som                 Enligt vad social- och hälsovårdsministeriet
734: deltagit i krigen under åren 1939-1945. Ut- erfarit har delegationen för frontveteranfrågor
735: gångspunkten för reformen var frontveteranorga- mottagit flera av veteranorganisationerna gjorda
736: nisationernas egna önskemål, av vilka samtliga förslag som gäller förbättrandet av frontvetera-
737: verkställdes genom reformerna.                          nernas socialskydd. Delegationens eget förslag får
738:    1 samband med II A-skedet av folkpensionssys- som bäst sin slutgiltiga formulering med tanke
739: temets totalreform som genomfördes från och på statsförslaget för år 1984. Frågan om frontve-
740: med början av år 1983 fortsätter sammanjärnk- teranernas socialskydd kommer sålunda att be-
741: ningen av pensionssystemen så, att varje pen- handlas inom den allra närmaste tiden. Av
742: sionstagare kan tryggas en minimiutkomst och å statsekonomiska skäl är snabbare korrigeringsåt-
743: andra sidan en skälig inkomstnivå i samband gärder än de ovan nämnda inte möjliga.
744:     Helsingfors den 5 maj 1983
745:                                                          Social- och hälsovårdsminister Vappu Tazpale
746:                                                                                                     j
747:                                                                                                 j
748:                                                                                             j
749:                                                                                         j
750:                                                                                     j
751:                                                                                 j
752:                                                                             j
753:                                                                         j
754:                                                                     j
755:                                                                 j
756:                                                             j
757:                                                         j
758:                                                     j
759:                                                 j
760:                                             j
761:                                         j
762:                                     j
763:                                 j
764:                             j
765:                         j
766:                     j
767:                 j
768:             j
769:         j
770:     j
771: j
772:                                                 1983 vp.
773: 
774: Kirjallinen kysymys n:o 4
775: 
776: 
777: 
778: 
779:                                      Kortesalmi: Uusnatsistisen toiminnan laajuuden selvittämisestä
780: 
781: 
782:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
783: 
784:    Ilta-Sanomat -mmtnen lehti kirjoittaa 31. 3.       me pitävät paikkansa, viranomaisten on astaan
785: 1983 hälyttävästi siitä, että "uusnatsismi kukois-    ripeästi ja päättäväisesti puututtava.
786: taa Suomessa''. David Hasanin kirjoittamassa             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
787: artikkelissa todetaan, että "Suomen uusnatsien        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kunni-
788: liikkeellä on harvinaisen vilkas järjestötoiminta.    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
789: Kesäleireillä nuornatsit oppivat heti, miten aseita   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
790: käytetään, miten soditaan ja natsismin aatteelli-
791: set aakkoset' ' .                                                Aikooko Hallitus kiireesti selvityttää,
792:    Suomen viranomaiset ovat tähän saakka pitä-                missä määrin Ilta-Sanomien 31. 3. 1983
793: neet uusnatsistista liikehdintää varsin vähäpätöi-            julkaisemat tiedot uusnatsismin toimin-
794: senä ja lähinnä eräiden tasapainonomien henki-                nasta Suomessa pitävät paikkansa ja selvi-
795: löiden harrasteluna. Joka tapauksessa on selvää,              tyksen jälkeen ryhtyä tarvittaessa päättä-
796: että Suomen lainsäädäntö sekä myös solmimam-                  väisesti Suomen lakien sekä kansainvälis-
797: me kansainväliset sopimukset kieltävät tällaisen              ten sopimustemme edellyttämiin toi-
798: järjestötoiminnan maassamme. Mikäli Ilta-Sano-                miin?
799: mien tiedot uusnatsismin toiminnasta maassam-
800:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1983
801: 
802:                                          ]. Juhani Kortesalmi
803: 
804: 
805: 
806: 
807: 0883004130
808: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 4
809: 
810: 
811: 
812: 
813:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
814: 
815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aita tai muuten erilaisista asioista kiinnostuneita
816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ihmisiä.
817: olette 8 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-             Vuodesta 1977 uusfasistien liikehdintä on huo-
818: jeenne n:o 14 ohella lähettänyt valtioneuvoston         mattavasti vähentynyt. Viranomaisten tiedossa ei
819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       ole tällä hetkellä yhtään täällä todella toimivaa
820: taja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysymyk-       järjestöä. Erään uusfasistiseksi lukeutuneen järjes-
821: sestä n:o 4, jossa tiedustellaan:                       tön levittämät lentolehtiset ovat tuoreimmillaan-
822:            Aikooko Hallitus kiireesti selvityttää,      kin oi.leet kesällä 1982 tehtyä materiaalia.
823:         missä määrin Ilta-Sanomien 31.3.1983               Esitetyssä kysymyksessä mainitun lehden artik-
824:         julkaisemat tiedot uusnatsismin toimin-         keliin liitetyt kuvat, joissa olevat lähes kaikki
825:         nasta Suomessa pitävät paikkansa ja selvi-      henkilöt ovat tunnistettavissa, samoin kuin suu-
826:         tyksen jälkeen ryhtyä tarvittaessa päättä-      rennellut ja vääristellyt toiminnalliset tiedot, ovat
827:         väisesti Suomen lakien sekä kansainvälis-       eräiden järjestöjen marraskuussa 1977 tapahtu-
828:         ten sopimustemme edellyttämiin toi-             nutta lakkauttamista edeltäneeltä ajalta. Viran-
829:         miin?                                           omaiset ovatkin todenneet, että eräs parhaista
830:                                                         tavoista vastustaa ennakolta uusfasististen järjes-
831:                                                         töjen toimintaa on se, etteivät järjestöt saa pyrki-
832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        myksilleen julkisuutta, koska julkisuus parhaim-
833: ti seuraavaa:                                           miten palvelee mainitunlaisten järjestöjen tavoit-
834:    Ns. uusfasististen järjestöjen toiminta maas-        teita.
835: samme on viime vuosina ollut voimakkaimmil-                Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklan nojalla
836: laan vuonna 1977, jolloin järjestöjen yhteinen          Suomen valtio on sitoutunut estämään alueellaan
837: jäsenmäärä on ollut muutama kymmenen henki-             sellaisten järjestöjen olemassa olon ja toiminnan,
838: löä. Järjestöjen on tosin todettu kirjanneen jäse-      joiden katsotaan olevan fasistisia. Viranomaisem-
839: nikseen myös sellaisia henkilöitä, joille järjestöjen   me ovat koko ajan erityisellä huolella valvoneet ja
840: toimesta on lähetetty vain erilaista postia. Näi-       tulevat vastaisuudessakin kiinteästi valvomaan tä-
841: den henkilöiden lukumääräksi on arvioitu 200.           mänkaltaista kiellettyä toimintaa sekä tulevat
842: Viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, että             tarvittaessa ryhtymään myös asian vaatimiin toi-
843: useimmat edellä mainitulla tavalla jäsenluetteloi-      menpiteisiin.
844: hin joutuneet henkilöt ovat olleet lähinnä Uteli-
845:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1983
846: 
847:                                                                                Ministeri Matti Luttinen
848:                                       1983 vp. -     KK n:o 4                                          3
849: 
850: 
851: 
852: 
853:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
854: 
855:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Sedan 19T! har den nyfascisciska rörelsen av-
856: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mattats märkbart. För närvarande känner myn-
857: nr 14 av den 8 april 1983 tili vederbörande          digheterna inte tili en enda organisacion som
858: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   verkligen skulle ha någon verksamhet här. Även
859: av riksdagsman ) . Juhani Konesalmi underteck-       de flygblad som distribuerats av en organisation
860: nade spörsmål nr 4:                                  som räknade sig som nyfascistisk är sådant mate-
861:                                                      rial som har framställts redan sommaren 1982.
862:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-            De bilder som fogats tili den i spörsmålet
863:        ning utreda, huruvida de i Ilta-Sanomat       nämnda tidningsartikeln och på vilka så gott som
864:        31.3.1983 publicerade uppgifterna om          samtliga personer kan identifieras, liksom de
865:        nynazistisk verksamhet i Finland är tili-     överdimensionerade och förvrängda uppgifterna
866:        förlitliga och efter utredningen vid behov    om organisationernas verkamhet, här:leder sig
867:        beslutsamt vidta de åtgärder som Fin-         från tiden före november 1977, då vissa organisa-
868:        lands lagar samt våra internationella kon-    tioner upplöstes. Myndigheterna har sålunda
869:        ventioner förutsätter?                        konstaterat, att ett av de bästa sätten att på
870:                                                      förhand motverka de nyfascistiska organisationer-
871:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nas verksamhet är att dessa inte tillåts få publici-
872: anföra följande:                                     tet för sina strävanden, emedan det är publicite-
873:    De s.k. nyfascistiska organisationernas verk-     ten som bäst gagnar de mål som uppställts av
874: samhet i vån land har under de senaste åren varit    organisationer av nämnda slag.
875: intensivast år 1977, då organisationernas sam-          Med stöd av 8 artikel av fredsfördraget i Paris
876: manlagda medlemsantal var några tiotal perso-        har finska staten förbundit sig att inom sitt
877: ner. Det har dock kunnat konstateras att organi-     område hindra förekomsten och verksamheten av
878: sationerna har registrerat som medlemmar även        sådana organisationer som betraktas som fascistis-
879: sådana personer, vilka på åtgärd av organisatio-     ka. Våra myndigheter hae hela ciden med yttersta
880: nerna tillsänts endast post av olika slag. Dessa     omsorg övervakat och kommer även framdeles att
881: personer har varit uppskattningsvis 200 tili anta-   strängt övervaka dylik förbjuden verksamhet
882: let. Myndigheterna har emellertid konstaterat,       samt vid behov även vidta de åtgärder, som
883: att de flesta av dem som inföns i medlemsregist-     ärendet föranleder.
884: ret på ovan nämnt sätt närmast har varit nyfikna
885: eller eljest intresserade av olika saker.
886:      Helsingfors den 11 maj 1983
887: 
888:                                                                             Minister Matti Luttinen
889:                                                 1983 vp.
890: 
891: Kirjallinen kysymys n:o 5
892: 
893: 
894: 
895: 
896:                                    Luttinen: Postikonttori Lahti 10:n toimitilojen kunnostamisesta
897: 
898: 
899:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
900: 
901:    Postikonttori Lahti 10:n työturvallisuudessa ja minen, joka oli havaittavissa tarkastuksen yhtey~
902: asiakaspalvelussa havaitut puutteet ovat olleet dessä. Työsuojelupiirin insinööri toteaa lausun-
903: tiedossa jo usean vuoden ajan. Postikonttorin nossaan, että piha-alue on tasattava työturvalli-
904: saneeraus on kuitenkin jatkuvasti siirtynyt. Tapa- suuslain 9 ja 28 §:n perusteella välittömästi.
905: turmiin johtaneiden turvallisuusriskien lisäksi ti-     Postikonttorin työntekijät ovat vuodesta 1977
906: lanteesta kärsii myös asiakkaiden palvelu. Mm. lähtien kiinnittäneet useaan otteeseen huomiota
907: postilähetykset kastuvat sateella, koska lastauslai- lastauspihan, sosiaalitilojen ja asiakaspalvelutilo-
908: turin katto vuotaa.                                  jen puutteellisuuksiin. Lupauksista huolimatta
909:    Tämän vuoden maaliskuun 9-10 päivinä suo- tarvittava saneeraus on kuitenkin jatkuvasti siirty-
910: ritetun tarkastuksen jälkeen antamassaan lausun- nyt.
911: nossa Hämeen työsuojelupiirin insinööri toteaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
912: postikonttori Lahti 10:n työtiloissa useita puut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
913: teellisuuksia ja työntekijöitä vaarantavia kohtia. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
914: Lastauspihan kaltevuus aiheuttaa lausunnon mu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
915: kaan todellisia ongelmia purettaessa jopa 2 000
916: kilon painoisia häkkejä autoista. Häkkien ulosve-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
917: to autoista joudutaan suorittamaan ylämäkeen,                tyhtyä toteuttaakseen postikonttori Lahti
918: jolloin jalan lipsahtaminen saattaa aiheuttaa se-            10:n pitkään vireillä olleen saneerauksen
919: lälle kohtalokkaan repäisyn. Jos lastaussilta on             siten, että havaitut työturvallisuusriskit
920: esimerkiksi lumipytyn jälkeen liukas, vaaratilan-            poistuvat, asiakaspalvelu paranee ja posti-
921: ne kasvaa. Piha-alueen kaltevuus vaikeuttaa tru-             lähetysten säilytys voidaan hoitaa asian-
922: killa ajoa kaatumisvaaraan ja häkin putoamiseen              mukaisesti?
923: saakka. Tätä vaaraa lisää lastaussillan ruuhkautu-
924:   Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1983
925: 
926:                                             Matti Luttinen
927: 
928: 
929: 
930: 
931: 088300423R
932: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 5
933: 
934: 
935: 
936: 
937:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
938: 
939:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen suunnitelmissa vuosille 1983-1984 ja valtio-
940: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     varainministeriön suunnitelmissa vuosille 1984-
941: mies, lähettänyt 11 päivänä huhtikuuta 1983          1986. Hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat
942: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     n. 8 miljoonaa markkaa, on tarkoitus rahoittaa
943: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      pääosin posti- ja telelaitoksen uudistusrahaston
944: Matti Luttisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   varoin, minkä lisäksi valtiovarainministeriö ra-
945: myksestä n:o 5:                                      hoittaa työpaikkatuokalan rakentamisen.
946:                                                         Hankkeen suunnittelu on edennyt sellaiseen
947:           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo        vaiheeseen, että työpaikkaruokalan yhdistetty pe-
948:        ryhtyä toteuttaakseen postikonttori Lahti     rustamis- ja esisuunnitelma on vahvistettu syys-
949:        10:n pitkään vireillä olleen saneerauksen     kuussa 1982 ja hankekokonaisuuden vastaava
950:        siten, että havaitut työturvallisuusriskit    suunnitelma kuluvan vuoden maaliskuussa. Ra-
951:        poistuvat, asiakaspalvelu paranee ja posti-   kennushallituksella on tarkoitus aloittaa työpaik-
952:        lähetysten säilytys voidaan hoitaa asian-     karuokalan rakennustyöt ensi syksynä ja koko
953:        mukaisesti?                                   talon peruskorjaus vuoden 1984 syksyllä.
954:                                                         Mikäli Lahden postitalon peruskorjaus voidaan
955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tehdä edellä selostetun mukaisesti, kysyjän esittä-
956: ti seuraavaa:                                        mät työturvallisuusriskit pienenevät, asiakaspal-
957:    Postikonttori Lahti 10:n tilojen petoskorjaus     velu paranee ja postilähetysten säilytys voidaan
958: on osa Lahden postitalon petuskorjaushanketta.       hoitaa asianmukaisesti vuosien 1985-86 vaih-
959: Tämän toteutus on ajoitettu posti- ja telelaitok-    teesta lähtien.
960:      Helsingissä toukokuun 10 päivänä 1983
961: 
962:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
963:                                       1983 vp. -    KK n:o 5                                      3
964: 
965: 
966: 
967: 
968:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
969: 
970:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     av detta projekt förlagts tili åren 1983-1984,
971: anger Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av     och i finansministeriets planer tili åren 1984-
972: den 11 april 1983 tili vederbörande medlem av    1986. Projektet, vars totalkostnader uppgår tili ca
973: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-8 milj. mk, skali huvudsakligen finansieras med
974: dagsman Matti Luttinen undertecknade spörsmål    medel ur post- och televerkets förnyelsefond,
975: nr 5:                                            utöver vilket finansministeriet finansierar bygg-
976:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta andet av en personalmatsal.
977:         för att genomföra den länge planerade       Planerandet av projektet har avancerat så långt
978:         saneringen av postkontoret Lahtis 10 så, att den kombinerade anläggnings- och utbygg-
979:         att de konstaterade riskerna i fråga om  nadsplanen för personalmatsalen har fastställts i
980:         skydd i arbetet undanröjs, kundbetjä-    september 1982 och motsvarande pian för hela
981:         ningen förbättras och uppbevaringen av   projektet i mars innevarande år. Byggnadsstyrel-
982:         postförsändelser kan ske på vederbörligt sen har för avsikt att inleda byggnadsarbetena på
983:         sätt?                                    personalmatsalen nästa höst och grundreparatio-
984:                                                  nen av hela huset hösten 1984.
985:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    Om grundreparationen av posthuset i Lahtis
986: anföra följande:                                 kan genomföras på detta sätt, minskar de risker i
987:    Grundrepareringen av utrymmena för post- fråga om skydd i arbete som spörsmålsstäliaren
988: kontoret Lahtis 10 är en del av det grundrepara- påpekat, kundbetjäningen förbättras och uppbe-
989: tionsprojekt som omfattar posthuset i Lahtis. 1 varingen av postförsändelser kan skötas på veder-
990: post- och televerkets planer har genomförandet börligt sätt från och med årsskiftet 1985-86.
991:      Helsingfors den 10 maj 1983
992: 
993:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
994:                                                   1983 vp.
995: 
996: Kirjallinen kysymys n:o 6
997: 
998: 
999: 
1000: 
1001:                                           Astala: Työmäärärahojen lisäämisestä Turun työvoimapiirissä
1002: 
1003: 
1004:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1005: 
1006:    Varsinais-Suomessa on noussut varsin laaja ja         keskimäärin 150 työpaikalla. Syyskaudella on 250
1007: yksimielinen tahto sen puolesta, että myös tällä         henkeä valtion töissä vähemmän kuin edellisenä
1008: maakunnalla on oikeus saada sille kuuluva osuus          syksynä.
1009: yleisiä kehittämistavoitteita toteutettaessa ja mää-        Valtion työmäärärahat, rakennusinvestointi-
1010: rärahoja jaettaessa.                                     määrärahat ovat kauttaaltaan riittämättömät.
1011:    Valtion työohjelman työmäärärahojen jako              Siksi niitä olisi välttämättä lisättävä ensi vuoden
1012: vuodelle 1983 on jälleen aiheuttanut yleistä             budjettiin.
1013: ihmettelyä ja pettymystä. Turun työvoimapiirin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1014: valtakunnallinen syrjintä jatkuu kuluvan vuoden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1015: valtion työohjelmassa. Työmäärärahoja on osoi-           nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1016: tettu 491 milj. markkaa, eli 7,9 o/o koko maan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1017: työohjelmasta. Valtakunnan työttömistä on Tu-
1018: run työvoimapiirin osuus 8,8 o/o, mutta valtion                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että Tu-
1019: varoin voidaan työllistää piirissä 2 082 henkilöä               run työvoimapiirin epäoikeudenmukai-
1020: eli vain 6,5 o/o kaikista valtion varoin työllistettä-          nen kohtelu jatkuu edelleen kuluvan
1021: vistä. Turun työvoimapiirin väestöosuus on 11, 1                vuoden valtion työohjelman mukaisten
1022: o/o.                                                            määrärahojen jaossa, ja
1023:   Turun työvoimapiirissä valtion investoinnit                      mitä Hallitus aikoo tehdä näiden työ-
1024: ovat pääomavaltaisempia kuin muualla maassa.                    määrärahojen yleiseksi lisäämiseksi ja nii-
1025: Se merkitsee, että työllisyysvaikutus jää vähäi-                den oikeudenmukaisemmaksi alueellisek-
1026: semmäksi. Yhden työpaikan hinnaksi tulee tänä                   si jakamiseksi niin, että Turun työvoima-
1027: vuonna 236 000 markkaa. Vuoteen 1982 verrat-                    piirikin saisi sille kuuluvan osuutensa?
1028: tuna valtion varoin työllistettyjen määrä vähenee,
1029:        Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
1030: 
1031:                                                 Heli Astala
1032: 
1033: 
1034: 
1035: 
1036: 088300397W
1037: 2                                       1983 vp. -    KK n:o 6
1038: 
1039: 
1040: 
1041: 
1042:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1043: 
1044:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarpeen vähentymisestä ja valtion töissä tapahtu-
1045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neesta pääomavaltaistumisesta. Valtion töiden
1046: olette 12 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-       työvoimavahvuuksien supistumisvaikutuksia on
1047: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      pyritty lievittämään mitoittamalla työllisyyden
1048: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hoidon erityistoimenpiteet vuoden 1982 toteutu-
1049: Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      nutta tasoa korkeammaksi.
1050: myksestä n:o 6:                                          Pääosa työmäärärahoin tehtävistä töistä on si-
1051:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Tu-    dottu tulo- ja menoarviossa ao. työviraston mo-
1052:         run työvoimapiirin epäoikeudenmukai-          mentin käyttösuunnitelman hyväksymisen yhtey-
1053:         nen kohtelu jatkuu edelleen kuluvan           dessä. Nämä ns. varsinaisen työohjelman hank-
1054:         vuoden valtion työohjelman mukaisten          keet toteutetaan eri hallinnonalojen tärkeys- ja
1055:         määrärahojen jaossa, ja                       kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Turun työvoi-
1056:            mitä Hallitus aikoo tehdä näiden työ-      mapiirin osuus varsinaisen työohjelman työvoi-
1057:         määrärahojen yleiseksi lisäämiseksi ja nii-   mapiireittäin jaetuista määrärahoista on viime
1058:         den oikeudenmukaisemmaksi alueellisek-        vuosina ollut 7-9 %. Kuluvana vuonna tämä
1059:         si jakamiseksi niin, että Turun työvoima-     osuus on noin 8 %. Vaikka valtion työmäärära-
1060:         piirikin saisi sille kuuluvan osuutensa?      hat ovat viime vuosina reaalisesti laskeneet, ovat
1061:                                                       määrärahat Turun työvoimapiirin alueella hie-
1062:                                                       man lisääntyneet.
1063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Työvoimaministeriössä selvitetään parhaillaan
1064: ti seuraavaa:                                         työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon perus-
1065:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon sisälty-       teita. Tällöin otetaan huomioon suhteellisen
1066: vien ja aikaisemmilta vuosilta siirtyvien työmää-     työttömyyden ohella myös määrällinen työttö-
1067: rärahojen käyttösuunnitelman eli ns. valtion vuo-     myys.
1068: den 1983 työohjelman loppusumma on noin 6,9              Työmäärärahojen tasosta ja alueellisesta jaka-
1069: miljardia markkaa. Työohjelman mukaisissa töis-       misesta päätetään tulo- ja menoarvion hyväksy-
1070: sä voidaan työllistää keskimäärin 32 600 henki-       misen yhteydessä sekä tulo- ja menoarviossa ni-
1071: löä. Vastaava ohjelmoitu työvoimavahvuus oli          meämättömien hankkeiden osalta valtion työoh-
1072: vuoden 1982 hyväksytyssä työohjelmassa 33 200         jelmassa. Työvoimaministeriön näkemyksen mu-
1073: henkilöä eli 600 henkilöä suurempi kuin vuonna        kaan olisi vuoden 1984 tulo- ja menoarvion
1074: 1983.                                                 laadinnassa pyrittävä siihen, että valtion töitä ja
1075:    Turun työvoimapiirin alueella on kuluvana          valtion tukemia investointeja painotetaan vai-
1076: vuonna valtion työohjelman mukaisissa töissä          keimmille työttömyysalueille, sikäli kuin järkeviä
1077: 2 100 henkilöä eli 150 henkilöä vähemmän kuin         hankkeita on tarjolla. Työvoimaministeriö antaa
1078: vuonna 1982. Valtion töiden työvoimavahvuudet         vuoden 1984 tulo- ja menoarvion valmistelua
1079: laskevat myös muiden työvoimapiirien alueilla         varten kevään kuluessa valtiovarainministeriölle
1080: Helsingin, Tampereen ja Kouvolan työvoimapii-         kannanoton eri ministeriöiden työmäärärahaesi-
1081: rejä lukuun ottamatta. Työllistettävien määrän        tyksistä ja näiden esitysten mukaisesta määrära-
1082: supistuminen johtuu perusrakenneinvestointien         hojen alueellisesta jakautumasta.
1083: 
1084:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
1085: 
1086:                                                                     Työvoimaministeri Veikko Helle
1087:                                           1983 vp. -     KK n:o 6                                          3
1088: 
1089: 
1090: 
1091: 
1092:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
1093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ten i statens arbeten. Genom en utökning av
1094: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          specialåtgärderna för sysselsättningens skötsel
1095: av den 12 april 1983 tili vederbörande medlem           från 1982 års nivå har man försökt lindra effek-
1096: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av        terna av nedskärningar i arbetsstyrkan i statens
1097: följande av riksdagsman Heli Astala ställda skrift-     arbeten.
1098: liga spörsmål nr 6:                                         Största delen av de genom arbetsanslag utförda
1099:            Är Regeringen medveten om att Åbo            arbetena har bundits i samband med godkännan-
1100:         arbetskraftsdistrikt fortfarande behandlas      det av dispositionsplanen för ifrågavarande ar-
1101:         orättvist, när det gäller fördelningen av        betsverks moment i statsförslaget. Dessa det s.k.
1102:         anslaget från innevarande års arbetsprog-       ordinarie arbetsprogrammets projekt genomförs
1103:         rarn, och                                       enligt en viss viktighets- och skyndsamhetsord-
1104:            vad ämnar Regeringen göra för en             ning för de olika förvaltningsområdena. Åbo
1105:         allmän ökning av dessa arbetsanslag och         arbetskraftsdistrikts andel av det ordinarie arbets-
1106:         för en rättvis regional fördelning av dem       programmets arbetskraftsvis fördelade anslag har
1107:         så att också Åbo arbetskraftsdistrikt skulle    under de senaste åren varierat mellan 7 och 9 %.
1108:         få den del den bör få?                          Detta år har andelen varit ungefär 8 %. Trots att
1109:                                                         statens arbetsanslag på senare år minskat reellt,
1110:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        har anslagen för Abo arbetskraftsdistrikt ökat i
1111:                                                         någon mån.
1112: foljande:                                                   Grunderna för den regionala fördelningen av
1113:      Slutsumman av dispositionsplanen för de i          sysselsättningsanslagen utreds som bäst inom ar-
1114:   innevarande års statsförslag upptagna reserva-        betskraftsministeriet. Förutom den relativa arbet-
1115:   tionsarbetsanslagen från tidigare år, dvs. statens    slösheten kommer också den siffermässiga arbet-
1116:   arbetsprogram för år 1983, uppgår tili cirka 6,9      slösheten att beaktas i utredningen.
1117:   miljarder mark. 1 de arbeten som avses i detta           Beslut om nivån och den regionala fördel-
1118:   arbetsprogram kan sysselsättas i genomsnitt           ningen av arbetsanslagen fattas i samband med
1119:   32 600 personer. Motsvarande programmerade            godkännandet av statsförslaget och när det gäller
1120:   arbetsstyrka enligt det godkända arbetsprogram-       projekt som inte namngivits i statsförslaget i
1121:   met för 1982 var 33 200 personer, dvs. 600            statens arbetsprogram. Arbetskraftsministeriet
1122:   personer fler än år 1983.                             anser att man vid utarbetande av statens budget-
1123:      lnom Åbo arbetskraftsdistrikt sysselsätter arbe-   förslag för år 1984 bör sträva tili att rikta statens
1124:   ten som finansieras enligt statens arbetsprogram      arbeten och de statsstödda investeringarna tili de
1125:   innevarande år 2 100 personer eller 150 färre än      svåraste arbetslöshetsområdena, förutsatt att det
1126:   år 1982. Arbetsstyrkan i statens arbeten minskar      finns rationella projekt. För beredningen av stats-
1127:   också i andra arbetskraftsdistrikt, med undantag      förslaget för 1984 kommer arbetskraftsministeriet
1128:   for Helsingfors, Tammerfors och Kouvola arbets-       att under vårens lopp ge finansministeriet sitt
1129: . kraftsdistrikt. Minskningen i antalet sysselsatta     ställningstagande i fråga om förslaget tili de olika
1130:   beror på det minskade behovet av investeringar i      ministeriernas arbetsanslag och hur anslagen en-
1131:   infrastruktur och på den ökade kapitalintensite-      ligt dem kommer att fördelas regionalt.
1132:       Helsingfors den 5 maj 1983
1133:                                                                                          1
1134:                                                                      Arbetskraftsminister Veikko Helle
1135:                                                 1983 vp.
1136: 
1137: Kirjallinen kysymys n:o 7
1138: 
1139: 
1140: 
1141: 
1142:                                    Tikka: Tiuruniemen alikulkusillan uusimisesta Joutsenossa
1143: 
1144: 
1145:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1146: 
1147:   Joutsenon kunnan Tiuruniemen alikulkusillan         sillan uusimisen piti tapahtua viime vuoden
1148: uusiminen on juuttunut valtion viranomaisten          aikana, mutta töitä ei ole vieläkään käynnistetty.
1149: väliseksi arvovaltakiistaksi. Tätä uusimistarpeessa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1150: olevaa siltaa käyttää päivittäin noin tuhat ihmistä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1151: ja sen käyttö on todella vaarallista. Kaikki viran-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1152: omaiset ovat yksimielisiä siitä, että alikulkusilta   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1153: on uusittava.
1154:    Tähän mennessä TVL:n viranomaiset ovat jo                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1155: kaksi kertaa antaneet ymmärtää, että työt pääs-              ryhtyä, ettei VR:n ja TVL:n välisiä arvo-
1156: tään aloittamaan. Nyt on kuitenkin ilmennyt,                 valtakiistoja voisi enää tulevaisuudessa
1157: että nähtävästi kustannusjaosta on syntynyt kiis-            syntyä, ja
1158: taa TVL:n ja VR:n kesken, ja tämä tuntuu                        mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
1159: lykkäävän hankkeen toteuttamista kaukaiseen tu-              jotta Tiuruniemen alikulkusillan työt
1160: levaisuuteen. Näitten virastojen viimeisimmän                päästäisiin aloittamaan mahdollisimman
1161: yhteisen suunnitelman mukaan rautatiealikulku-               nopeasti?
1162:   Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
1163: 
1164:                                              Seppo Tikka
1165: 
1166: 
1167: 
1168: 
1169: 088300421N
1170: 2                                       1983 vp. -    KK n:o 7
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1176: 
1177:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kyisen sillan pohjoispuolelle ja samalla rautatien
1178: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      linjausta muutettavaksi. Lisäksi maantietä joudu-
1179: mies, toimittanut 12 päivänä huhtikuuta 1983          taan parantamaan ja rakentamaan jalankulku- ja
1180: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asiano-     polkupyörätienä. Teknisesti hyvä ja perusteltu
1181: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ratkaisu on siis olemassa. Sen kokonaiskustannu-
1182: Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sarvio on vuoden 1983 hintatasossa n. 2,5 milj.
1183: myksestä n:o 7:                                       mk.
1184:                                                          Periaateratkaisun määrittelyn jälkeen on Val-
1185:            Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo        tionrautateiden samoin kuin tie- ja vesirakennus-
1186:         ryhtyä, ettei VR:n ja TVL:n välisiä arvo-     laitoksenkin rahoitus kuitenkin vähentynyt oleel-
1187:         valtakiistoja voisi enää tulevaisuudessa      lisesti. Ratkaisua on arvioitu uudelleen ja todet-
1188:         syntyä, ja                                    tu, ettei rautatielle tehtävät toimenpiteet ole
1189:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      välttämättömiä eikä saavutettu hyöty ole oikeassa
1190:         jotta Tiuruniemen alikulkusillan työt         suhteessa kustannuksiin. Kyseisen kohdan paran-
1191:         päästäisiin aloittamaan mahdollisimman        tamiseksi on jouduttu selvittämään halvempia
1192:         nopeasti?                                     ratkaisuja. Lähtökohtana on se, että rautatietä ei
1193:                                                       tarvitse siinää ja että tieliikenteen kannalta rat-
1194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kaisu on kuitenkin tyydyttävä. Selvitystyö on
1195: ti seuraavaa:                                         parhaillaan tekeillä.
1196:                                                          Halvempi ratkaisu, mikäli sellainen löytyy,
1197:    Rauhan alikulkusillan kohta Korvenkylä-Tiu-        tulee aiheuttamaan muutoksia ·voimassa olevaan
1198: runiemi maantiellä on todettu turvattomaksi sekä      rakennuskaavaan sekä vahvistettuun tiesuunnitel-
1199: auto- että kevyen liikenteen kannalta. Kyseisen       maan ja käsittelyt vaativat oman aikansa. Hanke
1200: kohdan suunnittelun yhteydessä Valtionrautatiet       on kuitenkin tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen
1201: esitti myös radan geometrian parantamista tällä       piirin toimenpideohjelmassa ajoitettu vuodelle
1202: kohdalla. Ratkaisua valittaessa otettiin näin ollen   1984. Lopullisesta ratkaisusta sekä mahdollisista
1203: huomioon sekä maantie- että rautatieliikenteen        uusista suunnitelman ja kaavan käsittelyvaiheista
1204: näkökohdat. Laadituissa suunnitelmissa alikulku-      riippuu viime kädessä ko. hankkeen toteuttami-
1205: silta on esitetty uusittavaksi kolmiaukkoisena ny-    nen.
1206:     Helsingissä toukokuun 3 päivänä 1983
1207: 
1208:                                                                       Liikenneministeri Reino Breilin
1209:                                        1983 vp. -     KK n:o 7                                           3
1210: 
1211: 
1212: 
1213: 
1214:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
1215: 
1216:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          linjeföring samtidigt skulie ändras. Dessutom
1217: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         måste landsvägen förbättras och fotgängar- och
1218: av den 12 april 1983 tili vederbörande medlem         cykelvägar byggas. Det finns således en tekniskt
1219: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sett god och väl underbyggd lösning. Det totala
1220: riksdagsman Seppo Tikka undertecknade spörs-          kostnadsförslaget är enligt 1983 års prisnivå ca
1221: mål nr 7:                                             2,5 milj. mk.
1222:                                                          Efter det att principlösningen fastslogs har
1223:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dock Statsjärnvägarnas liksom också väg- och
1224:         för att i framtiden undvika konflikter        vattenbyggnadsverkets finansiering minskat vä-
1225:         mellan Statsjärnvägarna och väg- och vat-     sentligt. Lösningen har omprövats och man har
1226:         tenbyggnadsverket i prestigefrågor, och       konstaterat att arbetena på järnvägen inte är
1227:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nödvändiga och att den uppnådda nyttan inte
1228:         för att arbetena på Tiuruniemi under-         står i rätt proportion tili kostnaderna. För att
1229:         fartsbro skali kunna påbörjas så snabbt       forbättra ifrågavarande plats har man varit tvun-
1230:         som möjligt?                                  gen att utreda biliigare lösningar. Utgångspunk-
1231:                                                       ten har varit att järnvägen inte skall behöva
1232:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      flyttas och att lösningen dock skall vara tillfredss-
1233: anföra följande:                                      tällande med tanke på landsvägstrafiken. Utred-
1234:    Platsen för Rauha underfartsbro på landsvägen      ningsarbetet pågår för närvarande.
1235: Korvenkylä-Tiuruniemi har konstaterats vara              En biliigare lösning, om man kan finna en
1236: otrygg för både biltrafiken och den lätta trafiken.   sådan, kommer att föranleda ändringar i gälian-
1237: 1 samband med planeringen av ifrågavarande            de byggnadsplan samt i den faststälida vägplanen
1238: plats föreslog Statsjärnvägarna att också bangeo-     och behandlingen tar sin tid. Projektet har dock i
1239: metrin skulie förbättras på detta ställe . Då man     åtgärdsprogrammet för väg- och vattenbyggnads-
1240: valde lösning tog man således i beaktande syn-        verkets Kymmene distrikt förlagts tili år 1984.
1241: punkter både på landsvägs- och järnvägstrafiken.      Genomförandet av projektet beror i sista hand på
1242: 1 de uppgjorda planerna har man föreslagit att        den slutliga lösningen samt på eventuella nya
1243: underfartsbron skulie förnyas med tre öppningar       omgångar i behandlingen av planen och bygg-
1244: norr om den nuvarande bron och att järnvägens         nadsplanen.
1245:    Helsingfors den 3 maj 1983
1246:                                                                            Trafikminister Reino Breilin
1247: 1
1248: 1
1249: 1
1250: 1
1251:     1
1252:     1
1253:     1
1254:     1
1255:         1
1256:         1
1257:         1
1258:             1
1259:             1
1260:             1
1261:                 1
1262:                 1
1263:                 1
1264:                                                 1983 vp.
1265: 
1266: Kirjallinen kysymys n:o 8
1267: 
1268: 
1269: 
1270: 
1271:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Porkkanan tuonnin rajoittamisesta
1272: 
1273: 
1274:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1275: 
1276:    Eräässä israelilaisessa päivälehdessä 23.3.1983     myös suuria torjunta-ainejäämiä. Suomalaisen
1277: julkaistussa vihannesviljelijäin edustajan lausun-     kuluttajan ja viljelijän yhteinen etu on, että
1278: nossa kerrotaan Israelin porkkananvientivaikeuk-       tarjolla on puhtaita kotimaisia tuotteita. Israeli-
1279: sista. Vientiin tarkoitetusta 7 000-8 000 tonnin       laisten porkkanoiden ja muiden vihannesten sekä
1280: porkkanasadosta oli saatu viedyksi vasta yksi          hedelmien tuonnin tekee erityisen kyseenalaiseksi
1281: kymmenesosa ja toinen oli matkalla. Samalla            se, että Israelin harjoittama politiikka loukkaa
1282: valitettiin sitä, että kansainvälisillä markkinoilla   syvästi Palestiinan kansan laillisia oikeuksia.
1283: tarjottiin vain 150-180 $:n hintaa tuotantokus-        Maailman yleisen mielipiteen viime kesänä voi-
1284: tannusten ollessa 280-320 $ tonnia kohti. Toi-         makkaasti ruomitsema hyökkäys Libanoniin on
1285: veita ilmoitettiin kuitenkin olevan 2 500 tonnin       saanut jatkokseen Israelin joukkojen jäämisen
1286: viennistä huhtikuussa Suomeen kohtuuhintaan.           pysyvästi maahan ja sortotoimien voimistumisen
1287:    9.4.1983 ilmestyneessä Maaseudun Tulevai-           jo aiemmin miehitetyillä alueilla. Länsirannan ja
1288: suus -lehdessä on etusivun otsikkona "500 tonnia       Gazan alueen äärimmilleen kärjistyneestä tilan-
1289: porkkanaa tunkiolle''. Porkkanan markkinatilan-        teesta on järkyttävänä esimerkkinä yli 1 000 pa-
1290: teen kerrotaan tänä talvena olleen lohduttoman.        lestiinalaisen koulutytön joutuminen sairaalahoi-
1291: Tuontiporkkanaa odottaessaan kauppa on otta-           toon myrkytystapausten vuoksi. Suomen ei kaup-
1292: nut nihkeästi vastaan kotimaista. Viime päivinä        papolitiikallaan pitäisi olla tukemassa Israelin
1293: on kotimaisen porkkanan saanti vähittäismyyn-          johdon YK:n toistuvista päätöksistä täysin piit-
1294: nissä ollut vaikeaa.                                   taamatonta politiikkaa.
1295:    Tuonnin on määrä alkaa 14 päivänä tätä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1296: kuuta. MTK:n mukaan tänäkin varastointikaute-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1297: na on miljoonia kiloja vihanneksia jouduttu            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1298: markkinoiden puutteessa ajamaan kaatopaikalle          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1299: tai pellolle lannoitteeksi. Mainitut 500 tonnia
1300: porkkanaa ajettiin tunkiolle yhdeltä tilalta. Laji-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1301: teitua ja pestyä porkkanaa on myyty jonkin                    ryhtyä puhtaiden kotimaisten porkkanoi-
1302: verran ravitalleille vain 60 pennin kilohintaan.              den markkinoinnin turvaamiseksi ja eri-
1303:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Israe-              tyisesti Israelista tapahtuvalle porkkanan
1304: lissa käytetään eniten torjunta-aineita vihannes-             tuonnille myönnettyjen lisenssien peru-
1305: ten viljelyssä. Näin ollen ne saattavat sisältää              miseksi?
1306:    Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1983
1307: 
1308: 
1309:                        Marjatta Stenius-Kaukonen                 Saara-Maria Paakkinen
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 
1314: 088300441A
1315: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 8
1316: 
1317: 
1318: 
1319: 
1320:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1321: 
1322:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lisenssiviraston johtokunta päätti 17.3.1983 vi-
1323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hannesmarkkinatoimikunnan yksimielisen suosi-
1324: olette 12 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        tuksen perusteella sallia tuoretta porkkanaa tuo-
1325: jeenne ohella toimittanut valtionevoston asian-        tavaksi maahan 14.4.-31.4.1983 välisenä aika-
1326: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        na. Maatalouskeskusten liiton tekemän varastovi-
1327: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-      hannestiedustelun mukaan 1.11.1982 oli porkka-
1328: ta kysymyksestä n:o 8:                                 naa varastossa noin 9 000 tonnia ja 1. 3.1983
1329:                                                        vajaat 1 800 tonnia. Porkkanan kulutus maas-
1330:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        samme on noin 1 300-1 500 tonnia kuukaudes-
1331:         ryhtyä puhtaiden kotimaisten porkkanoi-        sa. Tähän mennessä on lisenssivirasto myöntänyt
1332:         den markkinoinnin turvaamiseksi ja eri-        porkkanan tuoremyyntiin tuontilisenssejä yhteen-
1333:         tyisesti Israelista tapahtuvalle porkkanan     sä 2 500 tonnille, minkä määrän on arvioitu
1334:         tuonnille myönnettyjen lisenssien peru-        riittävän kesäkuun alkuun. Kotimainen varhais-
1335:         miseksi?                                       porkkanasato alkaa sääoloista riippuen tulla
1336:                                                        markkinoille kesäkuun alkupuolella.
1337:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Kysymyksessä on viitattu kotimaisen porkka-
1338: ti seuraavaa:                                          nan hävittämistä koskeneeseen lehtiuutiseen. Ko-
1339:                                                        timaisen porkkanan varastointikestävyys on leu-
1340:    Maataloustuotteiden määrälliset tuonttraJol-        dosta ja kosteasta syksystä 1982 johtuen ollut
1341: tukset perustuvat taloudellisiin valtuuslakeihin       huono ja kasvisten laadunvalvonnasta huolehtivat
1342: kuuluvan maan ulkomaankaupan ja taloudellisen          viranomaiset ovat todenneet, että suuri osa tuk-
1343: kasvun turvaamisesta annetun lain (157 /74)            kuliikkeiden varastoissa maaliskuulla olleesta ko-
1344: säännöksiin. Mainitun lain nojalla annetussa ase-      timaisesta porkkanasta on ollut varsin heikkolaa-
1345: tuksessa maan ulkomaankaupan ja taloudellisen          tuista. Porkkanoiden hävittäminen ja käyttö
1346: kasvun turvaamisesta (162/74) on mm. porkka-           eläinruokintaan on johtunut porkkanan laadusta
1347: nan tuonti säädetty lisenssinalaiseksi. Lisenssitoi-   eikä tuonnin aloittamisesta.
1348: men hoito ja lakiin perustuvien tuontirajoitusten         Lisenssiviraston vahvistamat porkkanan tuonti-
1349: täytäntöönpano on kauppa- ja teollisuusministe-        kiintiöt koskevat tuontia kaikista maista. Israelin
1350: riön alaisuudessa toimivan lisenssiviraston tehtä-     osalta on todettava, että sekä Suomi että Israel
1351: vänä.                                                  ovat GATTin jäsenmaita. GATT-sopimukseen
1352:    Lisenssinalaisille vihanneksille myönnetään         perustuvien velvoitteidemme huomioon ottami-
1353: tuontilisenssejä periaatteessa vain silloin, kun       nen ei mahdollista jonkin sopimusjärjestelmään
1354: kotimaisia vihanneksia ei ole saatavilla.              kuuluvan maan asettamista tuontikohtelussa
1355:    Lisenssiviraston johtokunta, jossa kauppa- ja       muista maista poikkeavaan asemaan.
1356: teollisuusministeriön ohella ovat edustettuina ul-        Tuotavien vihannesten laatua ja torjunta-aine-
1357: koasiainministeriö, vai tiovarainministeriö, maa-      pitoisuuksia valvoo tullilaboratorio. Israelista tuo-
1358: ja metsätalousministeriö, Suomen Pankki ja vi-         duissa porkkanoissa esiintyneet torjunta-ainepi-
1359: raston johto, ratkaisee lisensiointia koskevat tär-    toisuudet ovat olleet sallituissa rajoissa.
1360: keät ja periaatteelliset kysymykset.                      Tuontiporkkanoille on myönnetty tänä vuonna
1361:    Vihannesten tuontia koskevat päätökset lisens-      lisenssejä vasta kotimaisen sadon tultua käytetyk-
1362: siviraston johtokunta tekee tavallisesti kuultuaan     si. Tuonti on vastaavasti sallittua vain siihen asti
1363: ensin Hedelmä- ja Vihannesliitto r.y:n vihannes-       kunnes kotimainen varhaissato tulee markkinoil-
1364: markkinatoimikuntaa. Toimikunnassa ovat edus-          le. Tuontilisenssejä on myönnetty vain se määrä,
1365: tettuina mm. tuottajajärjestöt ja keskusliikkeet.      joka vastaa kuuden viikon kotimaista kulutusta.
1366:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1983
1367: 
1368:                                                                                 Ministeri Jermu Laine
1369:                                         1983 vp. -     KK n:o 8                                        3
1370: 
1371: 
1372: 
1373: 
1374:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1375: 
1376:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ten tillåta importen av färska morötter under
1377: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tiden 14.4.-31. 5.1983. Enligt Lantbrukseentra-
1378: av den 12 april 1983 tili vederbörande medlem          lernas förbunds (Maatalouskeskusten liitto) för-
1379: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-       frågan om läget i grönsakslagringen fanns det ea
1380: skrift av följande av riksdagsman Stenius-Kauko-       9 000 ton morötter på lager 1.11.1982 oeh min-
1381: nen m.fl. underteeknade spörsmål nr 8:                 dre än 1 800 ton 1.3.1983. Konsumtionen av
1382:                                                        morötter i vårt land uppgår tili ea 1 300-1 500
1383:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ton per månad. Hittills har lieensverket beviljat
1384:         sikt att vidta för att trygga marknadsfö-      importlieenser för s.k. färskförsäljning av sam-
1385:         ringen av inhemska morötter oeh återkal-       manlagt 2 500 ton morötter, viiken mängd enligt
1386:         la de lieenset som särskilt beviljats för      uppskattningarna räeker tili början av juni. Den
1387:         import av morötter från Israel?                inhemska färskmorotskörden börjar, beroende på
1388:                                                        väderleksförhållanden, komma på marknaden i
1389:    Som svar på detta spörsmål rar jag vördsamt         början av juni.
1390: anföra följande:                                          I spörsmålet har hänvisats tili en tidningsupp-
1391:    De kvantitativa importbegränsningarna av            gift enligt viiken vi gjort oss av med inhemska
1392: jordbruksprodukter baserar sig på stadgandena i        morötter. På grund av den milda oeh fuktiga
1393: lagen om tryggande av landets utrikeshandel oeh        hösten har de inhemska morötternas lagringshåll-
1394: ekonomiska tillväxt ( 15 7174), som hör tili de        barhet varit dålig oeh enligt de myndigheter som
1395: ekonomiska fullmaktslagarna. I förordningen om         har hand om kvalitetskontrollen av grönsaker har
1396: tryggande av landets utrikeshandel oeh ekono-          en stor del av inhemska morötter på partilager i
1397: miska tillväxt (162/74), som utfärdats med stöd        mars varit av myeket dålig kvalitet. Att göra sig
1398: av sagda lag, har bl.a. stadgats att importen av       av med morötter oeh använda dem för utfodring
1399: morötter skall vara lieensbelagd. Skötseln av          har betingats av kvaliteten oeh inte av inledande
1400: lieensväsendet oeh verkställandet av de lagstadga-     av importen.
1401: de importbegränsningarna ankommer på lieens-              De importkvoter som lieensverket fastställt för
1402: verket, som är underställt handels- oeh industri-      import av morötter gäller för import från alla
1403: ministeriet.                                           länder. I fråga om Israel måste man konstatera
1404:     För lieensbelagda grönsaker beviljas importli-     att både Finland oeh Israel är medlemsländer i
1405: eenser i prineip bara i en situation då det inte       GATT. Med hänsyn tili de förpliktelser som
1406: finns inhemska grönsaker att tillgå.                   baserar sig på GATT-avtalet är det inte möjligt
1407:     Lieensverkets direktion, i viiken förutom han-     att i fråga om import behandla avvikande något
1408: dels- oeh industriministeriet finns representanter     av de avtalsslutande länderna.
1409: för ministeriet för utrikesärendena, finansminis-         Tullaboratoriet övervakar kvaliteten av oeh
1410: teriet, jord- oeh skogsbruksministeriet, Finlands      halterna av bekämpningsmedel i grönsaker som
1411: Bank oeh lieensverkets ledning, avgör de viktiga       importeras. Halter av bekämpningsmedel som
1412: oeh prineipiella frågorna om lieensiering.             förekoinmit i morötter som importerats från
1413:     Lieensverkets direktion fattar i regel beslut om   Israel har inte överskridit de tillåtna gränserna.
1414: import av grönsaker efter att ha hört Frukt- oeh          Lieenset för import av morötter har beviljats i
1415: Grönsaksförbundets (Hedelmä- ja Vihannesliitto         år först efter att den inhemska skörden hade
1416: r. y.) grönsaksmarknadskommitte. I kommitten           använts. Importen är på motsvarande sätt tillåten
1417: finns bl.a. representanter för produeentorganisa-      endast tili dess den inhemska färska skörden
1418: tionerna oeh eentralaffärerna. Lieensverkets di-       kommer på marknaden. Endast det antal import-
1419: rektion beslöt 17.3.1983 med stöd av en enhällig       lieenser som motsvarar inhemsk konsumtion un-
1420: rekommendation av grönsaksmarknadskommit-              der sex veekor har beviljats.
1421: 
1422:      Helsingfors den 16 maj 1983
1423: 
1424:                                                                                 Minister Jermu Laine
1425:                                               1983 vp.
1426: 
1427: Skriftligt spörsmål nr 9
1428: 
1429: 
1430:                                  Norrback m.fl.: Om små växthusföretags lönsamhet
1431: 
1432: 
1433:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1434: 
1435:    Växthusnäringen i vårt land har fått en allt     digt som lönsamheten inom de mindre familjefö-
1436: större betydelse. Näringen sysselsätter tusentals   retagen försämras.
1437: personer. De grönsaker som odlas i växthus har         Växthusnäringen är viktig för folkhälsan och
1438: stor betydelse för folkhälsan i vårt land. Genom    den är viktig för sysselsättningen. Att tillåta ett
1439: att odla grönsaker i växthus kan vi förlänga den    statligt företag genom överstora investeringar att
1440: säsong då vi får färska grönsaker.                  försvaga grunden för en hei närings existens kan
1441:    Växthusnäringen har huvudsakligen förblivit      inte vara förnuftigt. 1 stället borde statsföretag
1442: en näring där enheterna är små. De flesta           som Neste Oy mera än hittilis bidra tili att billig
1443: odlarna driver växthuset som ett familjeföretag.    energi kommer de redan verksamma företagarna
1444: Med tanke pä sysselsättningen är det betydelse-     i branschen tili godo.
1445: fulit att de smä enheterna kan bibehälias och att      Hänvisande tili det ovan anförda vili vi i den
1446: stora företag i branschen inte uppstär.             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1447:    De statliga energiföretagen i vän land har då    ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
1448: och dä försökt stimulera tili omfattande växthus-   följande spörsmål:
1449: etableringar i närheten av energianläggningar.
1450: Statens bränslecentral har gjon sådana försök.                 Vilka åtgärder avser Regeringen att
1451: Enligt uppgift vill nu Neste Oy bygga ut växthus-          vidta för att statliga företag inte skall
1452: anläggningar pä flera tiotals hektar för att tili          medverka tili att stora växthusanlägg-
1453: dem sälja överskottsenergi. Växthusanläggningar            ningar byggs och lönsamheten i de
1454: av den storleksordningen skulie i ett slag förän-          mänga familjeföretagen därmed äventy-
1455: dra existensvilikoren för familjeföretagen i vårt          ras, och
1456: land. Redan nu har vi under kona perioder                     vad avser Regeringen att göra för att de
1457: överskottsproblem när det gäller t.ex. tomat och           redan nu utbyggda familjeföretagen i
1458: gurka. Byggs nya anläggningar pä tiotals hektar            branschen garanteras tiligång tili energi
1459: ökar självfallet problemen med överskott samti-            tili rimliga kostnader?
1460:     Helsingfors den 13 april 1983
1461: 
1462:                      Ole Norrback                           Håkan Malm
1463:                      Håkan Nordman                          Boris Renlund
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468: 088300443C
1469: 2                                       1983 vp. -    KK n:o 9
1470: 
1471: Kirjallinen kysymys n:o 9                                                                    Suomennos
1472: 
1473: 
1474:                                    Norrback ym.: Pienten kasvihuoneyritysten kannattavuudesta
1475: 
1476: 
1477:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1478: 
1479:    Kasvihuoneviljely on saanut maassamme entis-       kokoisilla alueilla, lisääntyvät luonnollisesti yli-
1480: tä suuremman merkityksen. Elinkeino työllistää        tuotanto-ongelmat samanaikaisesti kun pienten
1481: tuhansia henkilöitä. Kasvihuoneessa viljeltävillä     perheyritysten kannattavuus huononee.
1482: vihanneksilla on suuri merkitys maassamme kan-           Kasvihuone-elinkeino on tärkeä kansantervey-
1483: santerveyden kannalta. Viljelemällä vihanneksia       den ja työllisyyden kannalta. Ei voi olla järkevää
1484: kasvihuoneissa voimme jatkaa kautta, jolloin          antaa valtion yrityksen ylisuurilla investoinneilla
1485: saamme tuoreita vihanneksia.                          heikentää kokonaisen elinkeinon olemassaoloa.
1486:    Kasvihuone-elinkeino on pääasiassa jäänyt sel-     Sen sijaan Neste Oy:n kaltaisten valtion yritysten
1487: laiseksi elinkeinoksi, jossa yksiköt ovat pieniä.     tulisi nykyistä enemmän huolehtia siitä, että nyt
1488: Useimmat viljelijät käyttävät kasvihuonetta per-      jo toiminnassa olevat yritykset alalla saisivat hal-
1489: heyrityksen muodossa. Työllisyyttä silmällä pi-       paa energiaa.
1490: täen on merkittävää, että pienet yksiköt säilyvät        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1491: ja että alalle ei synny suuria yrityksiä.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1492:    Valtiolliset energiayritykset maassamme ovat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1493: silloin tällöin yrittäneet kannustaa perustamaan      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1494: laajoja kasvihuoneyrityksiä energialaitosten lähei-
1495: syyteen. Valtion polttoainekeskus on tehnyt täl-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1496: laisia yrityksiä. Saatujen tietojen mukaan Neste              ryhtyä, jotta valtion yritykset eivät toi-
1497: Oy haluaa nyt rakentaa kasvihuoneita useiden                  minnallaan edistäisi suurten kasvihuone-
1498: kymmenien hehtaarien alueelle myydäkseen niil-                laitosten rakentamista ja että monien
1499: le hukkaenergiaansa. Tämän suuruusluokan kas-                 pienten perheyritysten kannattavuus säi-
1500: vihuoneyritykset muuttaisivat heti maamme per-                lyisi, sekä
1501: heyritysten elinmahdollisuuksia. Jo nyt meillä on                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1502: lyhyinä kausina ylituotanto-ongelmia esimerkiksi              ryhtyä, jotta alalla jo toimivat perheyri-
1503: tomaattien ja kurkkujen osalta. Jos rakennetaan               tykset saavat energiaa kohtuullisin kus-
1504: laitoksia, jotka toimivat kymmenien hehtaarien                tannuksin?
1505: 
1506:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
1507: 
1508:                      Ole Norrback                              Håkan Malm
1509:                      Håkan Nordman                             Boris Renlund
1510:                                       1983 vp. -      KK n:o 9                                            3
1511: 
1512: 
1513: 
1514: 
1515:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1516: 
1517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Neste Oy:n tarkoitus ei ole ryhtyä itse harjoit-
1518: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tamaan kasvinviljelytoimintaa. Se pyrkii omalta
1519: mies, 13 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        osaltaan hyödyntämään syntyvää jätelämpöä.
1520: jeenne n:o 56 ohella toimittanut valtioneuvoston       Täten se myös antaa läheisyyteensä syntyville
1521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      yksityisille alan yrityksille mahdollisuuden ener-
1522: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     gian saantiin. Yritystoiminnan syntymisen mah-
1523: kysymyksestä n:o 9:                                    dollistaa myös se, että Neste Oy omistaa maa-
1524:                                                        alueita, joita se voi vuokrata halukkaille yrityksil-
1525:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        le.
1526:        ryhtyä, jotta valtion yritykset eivät toi-         Neste Oy ei ole vielä tehnyt päätöstä hankkeen
1527:        minnallaan edistäisi suurten kasvihuone-        toteuttamisesta. Toistaiseksi on selvitetty mah-
1528:        laitosten rakentamista ja että monien          dollisuuksia ja yrittäjien kiinnostusta asiaan.
1529:        pienten perheyritysten kannattavuus säi-       Hankkeen tarkoituksena on käyttää nyt hukkaan
1530:        lyisi, sekä                                    menevä jätelämpö hyödyksi. Neste Oy on ollut
1531:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hankkeen toteuttamisessa yhteydessä Maatalous-
1532:        ryhtyä, jotta alalla jo toimivat perheyri-     tuottajien Keskusliiton, Svenska Lantbruksprodu-
1533:        tykset saavat energiaa kohtuullisin kus-       centernas Centralförbund'iin ja Kauppapuutar-
1534:        tannuksin?                                     haliittoon.
1535:                                                          Hankkeen toteuttaminen on yritysten keskinäi-
1536:                                                       nen asia. Tämän johdosta hallituksen tarkoituk-
1537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sena ei ole ryhtyä toimenpiteisiin, jotka vaikutta-
1538: ti seuraavaa:                                         vat kysymyksessä tarkoitettuun rakentamiseen.
1539:                                                          Kasvihuoneviljely voi saada valtion tukea ener-
1540:   Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitoksille siirtyy      gian osalta silloin kun kyseessä on siirtyminen
1541: prosessin yhteydessä jätelämpöä, jonka hyväksi-       kotimaisiin polttoaineisiin tai energian säästämis-
1542: käyttöä yhtiö on ryhtynyt selvittämään. Yhtenä        tä tarkoittavat investointitoimet.
1543: mahdollisuutena on jätelämmön käyttäminen                Tämän johdosta hallitus katsoo, että lisätoi-
1544: paljon energiaa vaativaan kasvihuoneviljelyyn.        menpiteisiin ei tässä vaiheessa ole aihetta.
1545: 
1546:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1983
1547: 
1548:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
1549: 4                                      1983 vp. -       KK n:o 9
1550: 
1551: 
1552: 
1553: 
1554:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1555: 
1556:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Neste Oy avser ju inte självt börja driva
1557: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          växthusodling. Bolaget har för avsikt att för sin
1558: av den 13 april 1983 nr 56 tili vederbörande           del utnyttja denna spillvärme. Sålunda erbjuder
1559: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       bolaget de privata företag inom branschen som
1560: sänt avskrift av följande av riksdagsman Norrback      uppkommer i närheten av det tiligång tili energi.
1561: m.fl. undertecknade spörsmål nr 9:                     Uppkomsten av företagsverksamheten möjliggörs
1562:                                                        också av att Neste Oy äger jordområden som det
1563:           Vilka åtgärder avser Regeringen att          kan uthyra tili de intresserade företagen.
1564:        vidta för att statliga företag inte skall          Neste Oy har tillsvidare inte fattat beslut om
1565:        medverka tili att stora växthusanlägg-          genomförande av projektet. Hittills har möjlig-
1566:        ningar byggs och lönsamheten i de               heter och företagarnas intresse utretts. Avsikten
1567:        många familjeföretagen därmed äventy-           är att spillvärmen skall utnyttjas. När det gälier
1568:        ras, och                                        projektets genomförande har Neste Oy haft kon-
1569:           vad avser Regeringen att göra för att de     takt med Finska Lantbruksproducenternas Cetral-
1570:        redan nu utbyggda familjeföretagen i            förbund, Svenska Lantbruksproducenternas Cen-
1571:        branschen garanteras tiligång tili energi
1572:                                                        tralförbund och Handelsträdgårdsförbundet.
1573:        tili rimliga kostnader.                            Projektets genomförande är en sak för de
1574:                                                        ifrågakommande företagen. Därför tänker rege-
1575:    Som svar spörsmålet får jag vördsamt anföra         ringen inte vidta åtgärder som kan påverka
1576: följande:                                              byggandet, vartill hänvisats i spörsmålet.
1577:    Vid Neste Oy:s produktionsanläggningar i               För växthusodling kan beviljas statligt stöd i
1578: Borgå uppkommer i samband med processen                fråga om energi: för övergång tili inhemska
1579: spilivärme och bolaget har börjat utreda möjlig-       bränslen elier för investeringar i energibesparing.
1580: heterna att utnyttja denna värme. En möjlighet            Regeringen anser att det för närvarande inte
1581: är att använda spillvärmen för växthusodling som       finns anledning tili ytterligare åtgärder.
1582: kräver mycket energi.
1583: 
1584:      Helsingfors den 18 maJ 1983
1585: 
1586:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
1587:                                                    1983 vp.
1588: 
1589: Kirjallinen kysymys n:o 10
1590: 
1591: 
1592: 
1593: 
1594:                                      Särkijärvi: Asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden siirtomerkintöjen kir-
1595:                                         jaamisesta
1596: 
1597: 
1598:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1599: 
1600:    Osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä annet-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1601: tiin määräykset omistuksen siirtojen rekisteröin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1602: nistä ja kirjaamisesta osakkeisiin. Tavanomaisten        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1603: osakkeiden kohdalla tämä olikin paikallaan.              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1604:    Asunto-osakeyhtiöisssä ei julkinen etu kuiten-
1605: kaan tätä samalla tapaa vaadi. Osakkeet ovat                         Tunteeko Hallitus osakeyhtiölain uudis-
1606: lisäksi yleensä pankissa asuntolainan vakuutena.                  tuksen myötä syntyneen asunto-osakeyh-
1607:    Uudistuksen seurauksena joutuvat isännöitsijät                 tiöiden osakkeiden siirtomerkintöjen kir-
1608: tekemään nykyisin lukuisia, sinänsä tarpeettomia                  jaamista koskevan epäkohdan ja aikooko
1609: matkoja eri pankkiryhmittymien konttoreihin                       Hallitus tehdä jotain sen poistamiseksi?
1610: kirjatakseen siirtomerkinnät. Tätä hankaloittaa
1611: erityisesti se, että usein isännöitsijät ovat sivutoi-
1612: misia ja siten kiinni päätoimessaan virka-aikana.
1613: 
1614:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
1615: 
1616:                                             Jouni ]. Särkijärvi
1617: 
1618: 
1619: 
1620: 
1621: 0883004260
1622: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 10
1623: 
1624: 
1625: 
1626: 
1627:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1628: 
1629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Osakeyhtiölain säännöksiä sovelletaan asunto-
1630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osakeyhtiölaissa säädetyin poikkeuksin myös
1631: olette 13 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-       asunto-osakeyhtiöihin. Edellä mainitut säännök-
1632: jeenne n: o 57 ohella lähettänyt valtioneuvoston      set eivät sisälly poikkeuksiin. Asunto-osakeyhtiöi-
1633: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     den osakkeiden hankinnan rahoitus tapahtuu
1634: taja Särkijärven kirjallisesta kysymyksestä n:o 10,   kuitenkin - päinvastoin kuin muiden osakkei-
1635: jossa tiedustellaan:                                  den osalta - pääasiassa siten, että rahalaitos
1636:                                                       myöntää ostajalle luottoa osakkeiden hankintaa
1637:            Tunteeko Hallitus osakeyhtiölain uudis-    varten saaden lainan takaisinmaksamisen vakuu-
1638:         tuksen myötä syntyneen asunto-osakeyh-        deksi panttioikeuden osakkeisiin. Osakekirja on
1639:         tiöiden osakkeiden siirtomerkintöjen kir-     näin ollen useimmiten rahalaitoksen hallinnassa
1640:         jaamista koskevan epäkohdan ja aikooko        osakkaan ilmoittaessa saantonsa merkittäväksi yh-
1641:         Hallitus tehdä jotain sen poistamiseksi?      tiön luetteloihin. Näissä tapauksissa rahalaitokset
1642:                                                       ovat edellyttäneet merkinnän tekemisen osakekir-
1643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jaan tai väliaikaistodistukseen tapahtuvan niiden
1644: ti seuraavaa:                                         toimitiloissa, yleensä isännöitsijän osoittamassa
1645:                                                       haarakonttorissa. Tämä on aiheuttanut niitä han-
1646:     Vuoden 1978 osakeyhtiölain 3 luvun 11 §:n 2       kaluuksia asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle, joi-
1647: momentin mukaan osakekirjaan tai väliaikaisto-        hin kysymyksen perusteluissa viitataan.
1648: distukseen on pantava todistus osake- ja osakas-         Oikeusministeriö asetti maaliskuun 20 päivänä
1649: luetteloihin tehdystä merkinnästä. Tämä velvoite      1980 toimikunnan, jonka tehtävänä on mm.
1650: liittyy elimellisesti mainitun luvun 9 §:n 1 mo-      selvittää asunto-osakeyhtiölaissa olevat puutteet.
1651: mentissa säänneltyyn omistajaolettamaan, jonka        Toimikunnan tietoon on usealta taholta saatettu
1652: mukaan sen, jolla on osakekirja tai väliaikaisto-     kysymyksessä mainittu epäkohta. Saatujen tieto-
1653: distus hallussaan ja joka asiakirjaan tehdyn mer-     jen mukaan toimikunta tulee mietinnössään esit-
1654: kinnän mukaan on omistajana merkitty osake-           tämään perustellun kannanoton myös kyseiseen
1655: luetteloon, on edellytettävä olevan osakkeen          ongelmaan. Toimikunnan tulee saada työnsä val-
1656: omistaja. Tämä lakiin perustuva omistajaoletta-       miiksi kuluvan vuoden kesäkuun 30 päivään
1657: ma merkitsee sitä, että sivullinen periaatteessa      mennessä.
1658: voi luottaa osakekirjaan yhtiön toimesta tehtyyn         Esitetty ongelma ei aiheuta oikeudenmenetyk-
1659: merkintään, eikä hänen osakkeen luovutussarjaa        siä, oikeudenloukkauksia eikä oikeudellista epä-
1660: koskeva selontekovelvollisuutensa ulotu tällaista     varmuutta. Todistus merkinnän tekemisestä on
1661: merkintää kauemmaksi. Koska vuoden 1895 osa-          tärkeä osa vaihdantasuojaa, jolloin vaihtoehtois-
1662: keyhtiölaki tässä suhteessa oli aukollinen ja vil-    ten ratkaisujen vaikutuksia on tarkoin selvitettävä
1663: pittömän mielen suojan edellytykset kuten myös        ennen järjestelmästä luopumista. Tämän vuoksi
1664: osakeyhtiön hallituksen vastuu virheellisistä mer-    hallitus ei ennen mainitun toimikunnan mietin-
1665: kinnöistä olivat epäselvät, uuden lain määräykset     nön valmistumista katso aiheelliseksi ryhtyä mai-
1666: olivat osakevaihdannan oikeussuojajärjestelmän        nitun epäkohdan poistamista tarkoittaviin erillis-
1667: kannalta selvä edistysaskel, joka oli omiaan hel-     toimenpiteisiin.
1668: pottamaan osakkeiden vaihdannan osapuolten
1669: asemaa.
1670:   Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1983
1671:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
1672:                                         1983 vp. -- ~ n:o 10                                           3
1673: 
1674: 
1675: 
1676: 
1677:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
1678: 
1679:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Stadgandena i lagen om aktiebolag tillämpas
1680: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       med de undantag som nämns i lagen om bos-
1681: nr 57 av den 13 april 1983 översänt avskrift tili   tadsaktiebolag också på bostadsaktiebolag. Ovan-
1682: vederbörande mediem av statsrådet av riksdags-      nämnda stadganden finns inte bland undanta-
1683: man Särkijärvis skriftliga spörsmåi nr 10 av        gen. Finansieringen vid anskaffning av bostads-
1684: föijande Iydelse:                                   aktier sker dock -- i motsats tili övriga aktier -- i
1685:                                                     huvudsak så att penninginrättningen beviljar
1686:            Är Regeringen medveten om den oiä- köparen kredit för att anskaffa aktierna samtidigt
1687:         genhet som i samband med revisionen av som den får panträtt i aktierna tili säkerhet för
1688:         Iagen om aktieboiag uppkommit i bos- återbetalning av lånet. Aktibrevet är således för
1689:         tadsaktieboiag beträffande inskrivning av det mesta i penninginrättningens besittning när
1690:         anteckning om aktieöverlåtelse och äm- aktieägaren anmäler sitt förvär för anteckning i
1691:         nar Regeringen göra något för att undan- bolagets förteckningar. I dessa fall har penning-
1692:         röja den?                                   inrättningarna förutsatt att anteckningen i aktie-
1693:                                                     brevet eller på interimsbeviset sker i deras loka-
1694:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt ler, oftast i det filialkontor som disponenten
1695: anföra föijande:                                    anvisar. Detta har föranlett de besvärligheter för
1696:                                                     bostadsaktiebolagens disponenter som åsyftas i
1697:    Eniigt 3 kap. 11 § 2 mom. Iagen om aktiebo- motiveringen tili spörsmålet.
1698: Iag av år 1978 skali aktiebrev elier interimsbevis    Justitieministeriet tilisatte den 20 mars 1980
1699: förses med bevis om anteckning som gjorts i en kommission med uppdrag att bl.a. utreda
1700: aktieboken och aktieägarförteckningen. Denna bristerna i lagen om bostadsaktiebolag. Kommit-
1701: skyidighet sammanhänger organiskt med den ten har från flera olika håli gjons uppmärksam
1702: ägarepresumtion som regieras i samma kapitels 9 på den olägenhet som nämns i spörsmålet. Enligt
1703: § 1 mom. eniigt viiken den som innehar aktie de uppgifter som erhåliits, kommer kommissio-
1704: elier interimsbevis och som eniigt anteckning nen att i sitt betänkande presentera ett motiverat
1705: därpå är införd såsom ägare i aktieboken förmo- stäliningstagande också tili ifrågavarande pro-
1706: das vara ägare tili aktien. Denna Iegaia ägarepre- blem. Kommissionen skall slutföra sitt uppdrag
1707: sumtion innebär att en utomstående i princip inom juni månad detta år.
1708: kan Iita på en anteckning som av boiaget gjorts i      Det påtalade probiemet medför inte några
1709: aktieboken och hans skyidighet att utreda överlå- rättsförluster, rättsräkningar elier rättslig osäker-
1710: telsekedjan sträcker sig inte utöver denna anteck- het. Beviset över anteckningen är en viktig del av
1711: ning. Eftersom 1895 års Iag om aktieboiag i detta åtkomstskyddet, varför verkningarna av alternati-
1712: avseende innehöli en Iucka och då förutsättning- va lösningar noga bör utredas innan man frångår
1713: arna för godtrosskydd Iiksom även styrelsens systemet. Därför anser regeringen att det inte
1714: ansvar för felaktiga anteckningar var okiara, inne- förrän den nämnda kommissionens betänkande
1715: bär stadgandena i den nya lagen ett klart fram- blivit färdigt är skäi att vidta särskilda åtgärder
1716: steg för rättsskyddssystemet vid aktieomsättning, för att undanröja olägenheten.
1717: vilket var ägnat att underlätta situationen för
1718: parterna i aktieöverlåtelser.
1719:     Helsingfors den 12 maj 1983
1720:                                                                     Justitieminister Chnstoffer Taxell
1721:                                                  1983 vp.
1722: 
1723: Kirjallinen kysymys n:o 11
1724: 
1725: 
1726: 
1727: 
1728:                                     Särkijärvi: Säädöskokoelman julkaisutavan kehittämisestä
1729: 
1730: 
1731:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1732: 
1733:    Lainsäädännön jatkuva muuttuminen vaikeut-           ryhtyneet kustantamaan irtolehtimuotoisia haku-
1734: taa ajan tasalla olevan säädöskokoelman ylläpi-         teoksia (esim. RT-kortisto). Tämä on osoittautu-
1735: toa. Tämä on merkittävä käytännön ongelma               nut hyväksi ratkaisuksi.
1736: niille henkilöille, jotka jatkuvasti tarvitsevat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1737: työnsä puolesta lakitekstejä.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1738:    Nykyisin on asia järjestettävissä siten, että joka   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1739: toinen vuosi hankitaan Suomen Laki -teoksen             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1740: uusin osa, joka jo ilmestyessään on osin vanhen-
1741: tunut. Tähän sitten leikellään lakeja Suomen                       Pitääkö Hallitus mahdollisena ja toi-
1742: säädöskokoelmasta, jota tulee tilata kaksi painos-               vottavana kehittää lainsäädännön julkai-
1743: ta, jotta saman lehden molemmilla puolilla oleva                 sutekniikkaa siten, että ajan tasalla ole-
1744: teksti saataisiin oikeaan paikkaan.                              van lakikokoelman ylläpito nykyisestään
1745:   Joillakin muilla aloilla, joilla muuttuvaa tietoa              helpottuisi?
1746: joudutaan paljolti käyttämään, ovat alan järjestöt
1747: 
1748:    Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1983
1749: 
1750:                                            Jouni J. Särkijärvi
1751: 
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 088300445E
1756: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 11
1757: 
1758: 
1759: 
1760: 
1761:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1762: 
1763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        men Lakimiesliitto sen ja oikeusministeriön kes-
1764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ken jo vuonna 1954 tehdyn sopimuksen mukai-
1765: olette 13 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-       sesti. Teos julkaistaan kahtena osana, joista Suo-
1766: jeenne n:o 58 ohella toimittanut valtioneuvoston      men Laki 1 ilmestyy parittomina ja Suomen Laki
1767: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     II parillisina vuosina. Suomen Lakimiesliitto on
1768: taja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-   lisäksi huolehtinut siitä, että ruotsinkielinen laki-
1769: sesta kysymyksestä n:o 11:                            kirja Finlands Lag on osin valtion tuen turvin
1770:                                                       julkaistu säännöllisesti, mutta pitemmin aikavä-
1771:           Pitääkö Hallitus mahdollisena ja toi-       lein.
1772:         vottavana kehittää lainsäädännön julkai-         Kuluvana vuonna ilmestyvä Suomen Laki 1
1773:         sutekniikkaa siten, että ajan tasalla ole-    -teos valmistetaan automaattista tietojenkäsitte-
1774:         van lakikokoelman ylläpito nykyisestään       lyä painatuksessa hyväksi käyttäen siten, että
1775:         helpottuisi?                                  teoksen koko aineisto tallennetaan atk-tiedos-
1776:                                                       toon. Ajan tasalla aina olevan yhtenäisen lainsää-
1777:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      däntötiedoston aikaansaaminen atk-tekniikkaa
1778: ti seuraavaa:                                         hyväksi käyttämällä on mahdollista toteuttaa ja
1779:                                                       siten päästä kysymyksen perusteluissa esitettyjen
1780:    Lait on Hallitusmuodon 20 §:n 2 momentin           tavoitteiden toteutumiseen. Oikeusministeriössä
1781: mukaisesti virallisesti julkaistava Suomen säädös-    on katsottu, että tällainen tietojärjestelmä, mikä-
1782: kokoelmassa. Sitä koskeva asetus on uusittuna         li sen perustaminen olisi taloudellisesti toteutta-
1783: annettu 17.10.1980 (696/80). Säädöskokoelman          miskelpoinen, saattaisi olla osa jo osittain toteu-
1784: julkaisemisesta, jakelusta ja myynnistä huolehtii     tettua ja ministeriön tietojärjestelmäyksikössä
1785: Valtion painatuskeskus.                               edelleen kehitteillä olevaa oikeudellisen aineiston
1786:    Valtioneuvoston kanslia, jonka toimialaan          informaatiojärjestelmää. Tämä ns. FINLEX-tieto-
1787: Suomen säädöskokoelman julkaiseminen kuuluu,          pankki sisältää nykyään tietoja eräiden tuomiois-
1788: on ilmoittanut, että kokoelman julkaisutavan          tuinten ratkaisuista, viittauksia oikeustieteelli-
1789: uudistamisesta ei tällä hetkellä ole ajankohtaisia    seen kirjallisuuteen sekä mm. hakemistoja lakien
1790: suunnitelmia.                                         eduskuntakäsittelyä koskevista asiakirjoista ja
1791:    Suomen Laki -teoksen toimittamisesta, paina-       maamme solmimista kansainvälisistä sopimuksis-
1792: tuksesta, myynnistä ja jakelusta huolehtii Suo-       ta.
1793:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1983
1794:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
1795:                                        1983 vp. -      KK n:o 11                                         3
1796: 
1797: 
1798: 
1799: 
1800:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1801: 
1802:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tieministeriet sköter Juristförbundet om redige-
1803: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ringen, tryckningen, försäljningen och distribue-
1804: nr 58 av den 13 april 1983 tili vederbörande           ringen av lagverket Suomen Laki. Detta verk
1805: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     publiceras i två delar, av vilka Suomen Laki 1
1806: av riksdagsman Jouni]. Särkijärvi undertecknade        utkommer udda år och Suomen Laki II jämna år.
1807: spörsmål nr 11 :                                       Dessutom har Finlands Juristförbund sett tili att
1808:                                                        den svenskspråkiga lagbogen Finlands Lag har
1809:           Anser Regeringen det vara möjligt och        publicerats regelbundet delvis med statens stöd,
1810:        önskvärt att urveckla tekniken för publi-       men med längre intervalier.
1811:        cering av lagstiftning så, att det skulie bli      Lagverket Suomen Laki 1 som utkommer
1812:        lättare än hittills att hålla författnings-     innevarande år framställs med hjälp av automa-
1813:        samlingen tidsenlig?                            tisk databehandling vid tryckningen så, att samt-
1814:                                                        liga data som ingår i verket lagras i en adb-fil.
1815:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Det är möjligt att med hjälp av adb-tekniken
1816: anföra följande:                                       åstadkomma en tidsenlig och enhetlig lagstift-
1817:                                                        ningsfil och på detta sätt uppnå de mål som avses
1818:    1 enlighet med 20 § 2 mom. Regeringsformen          i motiveringen tili spörsmålet. Det har i justitie-
1819: skali lagarna publiceras offentligt i Finlands för-    ministeriet ansetts att ett sådant datasystem, om
1820: fattningssamling. En förordning rörande detta          det är ekonomiskt realiserbart, kunde utgöra en
1821: har givits reviderad 17.10.1980 (696/80). Författ-     del av det informationssystem med juridiskdata
1822: ningssamlingens publicering, distribution och          som redan delvis har genomförts och fortfarande
1823: försäljning ombesörjs av Statens tryckericentral.      hålier på att utvecklas vid ministeriets enhet för
1824:    Statsrådets kansli, tili vars verksamhetsområde     detta informationssystem. Denna s.k. FINLEX-
1825: publiceringen av Finlands författningssamling          databank innehåller för närvarande uppgifter om
1826: hör, har meddelat, att det för närvarande inte         vissa domstolsutslag, hänvisningar tili juridisk
1827: finns några aktuelia planer på att reformera           litteratur samt bl.a. register över handlingar
1828: publiceringssättet för denna samling.                  rörande lagars riksdagsbehandling och internatio-
1829:    1 enlighet med det avtal som redan år 1954          nella avtal som vårt land har slutit.
1830: ingicks melian Finlands Juristförbund och justi-
1831:      Helsingfors den 18 maj 1983
1832: 
1833:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
1834:                                                1983 vp.
1835: 
1836: Kirjallinen kysymys n:o 12
1837: 
1838: 
1839: 
1840: 
1841:                                   Elo ym.: Pomarkussa ja Siikaisissa sijaitsevan Isojärven säännöstelystä
1842: 
1843: 
1844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1845: 
1846:    Apulaisoikeuskanslerin äskettäin tekemän pää-     säännöstelypäätöksen toteuttaminen veneilyn te-
1847: töksen mukaan Poroarkun ja Siikaisten kunnissa       kemistä mahdottomaksi ja kalakannan tuhoutu-
1848: sijaitsevan Isojärven vedenpintaa on säännösteltä-   mista lähes kokonaan.
1849: vä vuodelta 1949 peräisin olevan päätöksen mu-          Isojärven tuhoutumisen estäminen edellyttää-
1850: kaisesti. Vuoden 1949 päätöstä ei kuitenkaan ole     kin, että vesihallitus vie kiireisesti uuden, nykyi-
1851: Isojärvellä noudatettu enää vuoden 1960 jälkeen.     seen käytäntöön soveltuvan säännöstelyesityksen
1852:    Isojärven rannoilla on noin 800 kesäasuntoa ja    vesioikeuteen.
1853: näiden asuntojen omistajat ovat tyrmistyneinä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1854: ottaneet vastaan apulaisoikeuskanslerin päätök-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1855: seen. Vuoden 1949 säännöstelypäätöksen nou-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1856: dattaminen merkitsee nimittäin sitä, että veden      vaksi seuraavan kysymyksen:
1857: pinta järvessä laskee noin yhden metrin ja sadat
1858: huvilat jäävät 30-300 metrin lieterannan ja                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että vuo-
1859: matalikon taakse jo ensi kesänä. Uutta vesijättö-            den 1949 säännöstelypäätöksen noudatta-
1860: maata syntyy arvioiden mukaan runsaat 1 000                  minen tuhoaa Pomarkussa ja Siikaisissa
1861: hehtaaria.                                                   sijaitsevan Isojärven, ja jos on,
1862:    Vuoden 1949 lupapäätöksen noudattamiseen                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1863: ovat tyytyväisiä vain jotkut maanviljelijät, mutta           ryhtyä vuoden 1949 säännöstelypäätöksen
1864: sitä vastustavat kesäasuntojen omistajat ja koko             muuttamiseksi?
1865: maakunnan luonnonsuojeluväki. Merkitseehän
1866:    Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
1867: 
1868:         Mikko Elo                     Anssi Joutsenlahti              Matti Kuusio
1869:         Timo Laaksonen                Timo Roos                       Lea Mäkipää
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 088300448}
1875: 2                                     1983 vp. -       KK n:o 12
1876: 
1877: 
1878: 
1879: 
1880:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1881: 
1882:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nöstelyn hoitaminen edellä mainitussa päätökses-
1883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sä tarkoitetulla tavalla johtaa järven kesänaikais-
1884: olette 14 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-         ten vedenkorkeuksien liialliseen alenemiseen.
1885: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Ristiriitatilanteen välttämiseksi hallitus onkin
1886: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         pyrkinyt saamaan aikaan ratkaisumallin, joka
1887: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            olisi kaikkien niiden piirien hyväksyttävissä, joita
1888: kysymyksestä n:o 12:                                    asia koskee. Tällaista suunnitelmaa ei vesihalli-
1889:                                                         tuksen selvityksen mukaan ole kuitenkaan laadit-
1890:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että vuo-     tavissa. Ainoaksi mahdollisuudeksi näyttäisi siten
1891:         den 1949 säännöstelypäätöksen noudatta-         pitkällä tähtäyksellä jäävän ratkaisun etsiminen
1892:         minen tuhoaa Pomarkussa ja Siikaisissa          vesihallituksen esittämän kompromissiehdotuk-
1893:         sijaitsevan Isojärven, ja jos on,               sen pohjalta. Vesioikeuden luvan saaminen hy-
1894:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         väksyttävissä olevan suunnitelman toteuttamiseen
1895:         ryhtyä vuoden 1949 säännöstelypäätöksen         vaatii kuitenkin melko pitkän ajan.
1896:         muuttamiseksi.                                     Toisaalta maa- ja metsätalousministeriön saa-
1897:                                                         mien tietojen mukaan järjestely-yhtiön toimesta
1898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ollaan valmistelemassa hakemusta vesioikeudelle,
1899: ti seuraavaa:                                           jotta yhtiö voisi laillisesti poiketa voimassa olevis-
1900:    Apulaisoikeuskansleri antoi 23 päivänä maalis-       ta lupaehdoista niin, ettei vedenkorkeutta tarvit-
1901: kuuta 1983 päätöksen Isojärven säännöstelyä kos-        sisi laskea keskikesän aikana niin alas kuin lupa-
1902: kevassa asiassa. Päätöksen mukaan vesistötoimi-         ehdot määräävät. Tällaisen hakemuksen vesioi-
1903: kunnan vuonna 1949 antamaa päätöstä on nou-             keus voisi ilmeisesti käsitellä hyvin nopeasti.
1904: datettava niin kauan, kunnes vesioikeus valtion         Täten voitaisiin välttää Isojärven kannalta kaik-
1905: puolesta tehdyn tai muun hakemuksen perusteel-          kein haitallisin järven vedenkorkeuden alenemi-
1906: la ehkä antaa sellaisen päätöksen, joka muuttaa         nen jo kuluvana kesänä. Hallitus seuraa tilanteen
1907: puheena olevaa vesistötoimikunnan päätöstä.             kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa kaikkiin käytettä-
1908: Säännöstelyhanke ja sen hoito on sittemmin              vissä oleviin toimenpiteisiin Isojärveä koskevan
1909: luovutettu järjestely-yhtiölle.                         ristiriitatilanteen poistamiseksi.
1910:    Hallitus on tietoinen siitä, että Isojärven Sään-
1911:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1983
1912:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Ylii/iirvt'
1913:                                         1983 vp. -     KK n:o 12                                        3
1914: 
1915: 
1916: 
1917: 
1918:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
1919: 
1920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nämnda beslut leder tili att vattenståndet sjunker
1921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          alltför mycket under sommaren. För att undvika
1922: av den 14 april 1983 tili vederbörande medlem          en konfliktsituation har regeringen försökt få tili
1923: av statsrådet översänt avskrift av följande av         stånd en lösningsmodell, som skulle kunna god-
1924: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade              kännas av alla de kretsar som saken berör. Enligt
1925: spörsmål nr 12:                                        vattenstyrelsens utredning kan en sådan pian
1926:                                                        dock inte uppgöras. Det verkar som om den enda
1927:            Är Regeringen medveten om att efter-        möjlighet som kvarstår på lång sikt är att söka
1928:         följandet av 1949 års beslut om reglering      lösningen på basen av det kompromissförsiag
1929:         skadar Isojärvi sjö, belägen i Påmark och      som gjorts av vattenstyrelsen. Det krävs dock rätt
1930:         Siikainen, och om så är fallet,                Iång tid för att få vattendomstolens tillstånd tili
1931:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förverkligande av en pian som kan godkännas.
1932:         för att ändra 1949 års beslut om regle-           Eniigt de uppgifter som jord- och skogsbruks-
1933:         ring?                                          ministeriet fått bereds å andra sidan som bäst, på
1934:                                                        åtgärd av bolaget för vattenståndsreglering, en
1935:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ansökan tili vattendomstolen, för att boiaget
1936: anföra följande:                                       lagenligt skulle kunna avvika från ikraftvarande
1937:   Justitiekanslersadjointen gav den 23 mars 1983       tillståndsvillkor så, att vattenståndet mitt i som-
1938: sitt beslut i frågan om regleringen av Isojärvi.       maren inte skulle behöva sjunka så mycket som
1939: Enligt beslutet bör det beslut som utfärdats av        tillståndsvillkoren föreskriver. En sådan ansökan
1940: vattendragskommissionen år 1949 efterföljas tills      skulle vattendomstolen uppenbarligen kunna be-
1941: vattendomstolen, på grundvalen av ansökan som          handia mycket snabbt. På detta sätt kunde för
1942: gjorts från statens sida eller annan ansökan,          Isojärvis del den mest skadliga sänkningen av
1943: eventuellt ger ett utslag som ändrar ifrågavarande     vattenståndet undvikas redan innevarande som-
1944: beslut av vattendragskommissionen. Reglerings-         mar. Regeringen föijer med utvecklingen av
1945: företaget och skötseln av detta har sedermera          situationen och vidtar vid behov alla åtgärder
1946: överlåtits tili ett bolag för vattenståndsreglering.   som står tili buds för lösandet av den konfliktsi-
1947:    Regeringen är medveten om att skötseln av           tuation som gäller Isojärvi.
1948: Isojärvis reglering på det sätt som avses i tidigare
1949:      Helsingfors den 13 maj 1983
1950:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylä.iärvi
1951:                         j
1952: 
1953:                     j
1954: 
1955:                     j
1956: 
1957:                 j
1958: 
1959:                 j
1960: 
1961:             j
1962: 
1963:             j
1964: 
1965:         j
1966: 
1967:         j
1968: 
1969:     j
1970: 
1971:     j
1972: 
1973: j
1974: 
1975: j
1976:                                                 1983 vp.
1977: 
1978: Kirjallinen kysymys n:o 13
1979: 
1980: 
1981: 
1982: 
1983:                                    Skön: Mikkelin läänin kehittämiseen tarvittavista määrärahoista
1984: 
1985: 
1986:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1987: 
1988:    Investointeja varten suunniteltujen määräraho-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1989: jen jaossa Mikkelin lääni näyttää jäävän hyvin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1990: huonoon asemaan. Suunnitelmissa on Mikkelin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1991: läänille vuosiksi 1984-87 varattu rahaa 130            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1992: miljoonaa markkaa.
1993:    Ministeriöiden toiminta- ja talaoussuunnitel-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1994: missa olevat arviot vuosiksi 1984-87 ovat Mikke-              ryhtyä, jotta ministeriöiden toiminta- ja
1995: lin läänin asukkaita ajatellen todella huolestutta-           taloussuunnitelmissa Mikkelin läänin
1996: via. Näiden esitettyjen 130 miljoonan markan                  osalle vuosiksi 1984-87 varattuja määrä-
1997: lisäksi Mikkelin läänin olisi saatava lisää määrära-          rahoja korotetaan huomattavasti 130 mil-
1998: hoja vuosiksi 1984-87 ainakin 60 miljoonaa                    joonasta markasta?
1999: markkaa, jotta läänin palveluja asukkaiden hy-
2000: väksi voitaisiin kehittää edelleen edes siedettävis-
2001: sä määrin.
2002:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
2003: 
2004:                                               Pentti Skön
2005: 
2006: 
2007: 
2008: 
2009: 088300442B
2010: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 13
2011: 
2012: 
2013: 
2014: 
2015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2016: 
2017: 
2018:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         syysrahoituksesta ja yleensä työllisyys- ja aluepo-
2019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         liittisten näkökohtien huomioonottamisesta työ-
2020: olette 14 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-       ohjelmissa ja lisätyöohjelmissa. Mikkelin läänin
2021: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      osuus toteutuneista valtion rakennusinvestoin-
2022: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Skönin      neista onkin ollut jatkuvasti läänin väestöosuutta
2023: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 13:    suurempi. Esim. kuluvan vuoden työohjelman ja
2024:                                                       työllisyystyöohjelman mukaan Mikkelin läänin
2025:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osuus valtion työmäärärahoista on 4,8 %, kun
2026:         ryhtyä, jotta ministeriöiden toiminta- ja     läänin väestöosuus on 4,3 %. Työmäärärahoilla
2027:         taloussuunnitelmissa Mikkelin läänin          työllistettävästä työvoimasta Mikkelin läänin
2028:         osalle vuosiksi 1984-1987 varattuja mää-      osuus on 5,4 %.
2029:         rärahoja korotetaan huomattavasti 130
2030:                                                          Toiminta- ja taloussuunnitelmat viitoittavat
2031:         miljoonasta markasta?
2032:                                                       tästä huolimatta kehityksen suuntaa. Hallitus
2033:                                                       pitääkin huolestuttavana, että valtion rakennus-
2034:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        investointien määrä Mikkelin läänissä ja eräissä
2035: seuraavaa:                                            muissa kehitysaluelääneissä näyttää lähivuosina
2036:    Hallinnonalojen vuosien 1984-88 toiminta-          olevan vähenemässä. Näin on sitä suuremmalla
2037: ja taloussuunnitelmiin sisältyvien hankekohtais-      syyllä, koska julkisten investointien kehitysnäky-
2038: ten investointisuunnitelmien mukaan Mikkelin          mät yleensä eivät ole valoisat.
2039: läänin alueelle suunniteltujen valtion rakennus-         Vuosien 1984-88 toiminta- ja taloussuunni-
2040: investointien määrä nousisi selvästi vuonna 1984      telmien käsittelyn perusteella valtiovarainminis-
2041: ja vähenisi tämän jälkeen vuoteen 1987 saakka.        teriössä on arvioitu, että talouspolitiikan tavoit-
2042: Vuonna 1988 investoinnit kääntyisivät jälleen         teet ja valtiontalouden näkymät huomioonottaen
2043: nousuun. Alimmillaan vuonna 1987 mainitut             valtion rcaalisijoitukset eivät saisi reaalisesti kas-
2044: investoinnit olisivat alle 100 milj. markkaa kulu-    vaa suunnittelukaudella. Alkavassa noususuh-
2045: van vuoden budjetin hintatasossa. Vuosina             danteessa valtion omia ja tukemia investointeja
2046: 1984-87 määrärahatarve olisi keskimäärin noin         tulisi supistaa. Keskipitkällä aikavälillä valtion
2047: 130 milj. markkaa vuodessa. Lähes 80 % inves-         kone-, kalusto- sekä talonrakennusinvestoinnit
2048: tointihankkeista olisi liikenneministeriön hallin-    tullevat tehtyjen suunnitelmien perusteella lie-
2049: nonalan investointeja. Maa- ja vesirakennushank-      västi kasvamaan, jolloin maa- ja vesirakennusin-
2050: keiden osuus kasvaisi tarkastelukauden loppua         vestoinnit tulisivat selvästi vähenemään.
2051: kohti.                                                   Hallitusohjelman mukaan valtion lainanottoa
2052:    Viranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmat      on supistettava vuosina 1984 ja 1985 kuluvan
2053: eivät ole sitovia. On myös ilmeistä, että suunni-     vuoden tasosta ja tämä toteutetaan ensisijaisesti
2054: telmia laadittaessa ei kyetä ottamaan huomioon        tiukan menopolitiikan avulla. Hallituksen välttä-
2055: kaikkia muutaman vuoden kuluttua toteutetta-          mättöminä pitämät voimavarojen lisäykset eräillä
2056: viksi tulevia hankkeita. Tarkasteltaessa edellisten   tehtäväalueilla toteutetaan hallitusohjelman mu-
2057: toiminta- ja taloussuunnitelmien toteutumista,        kaan kohdentamalla valtion menoja uudelleen.
2058: Mikkelin läänissä on käytännössä toteutettu val-      Toisaalta hallitusohjelman mukaan alueellisia
2059: tion rakennusinvestointeja enemmän kuin mitä          työttömyyseroja supistetaan. Lisäksi turvataan te-
2060: toiminta- ja taloussuunnitelmissa on suunniteltu.     hokkaan aluepolitiikan jatkuminen aluepoliitti-
2061: Sama ilmiö on havaittavissa useissa muissakin         sen lainsäädännön mukaisesti korostaen ongel-
2062: kehitysaluelääneissä. Tämä johtuu osaksi työlli-      mallisimpia ja heikoimmin kehittyneitä alueita.
2063:                                         1983 vp. -     KK n:o 13                                         3
2064: 
2065:    Se, miten nätta tavoitteita sovitetaan yhteen       minen työllisyyttä parantaen ja tähän liittyvät
2066: valtion rakennusinvestointien kohdalla, ratkais-       valtion toimenpiteet. Jo tähän mennessä Mikke-
2067: taan kunkin vuoden budjettiesityksen ja työoh-         lin lääniin on myönnetty merkittävästi aluepoliit-
2068: jelman valmistelussa. Aluepoliittisten näkökoh-        tista tukea. Kauppa- ja teollisuusministeriön in-
2069: tien riittäväksi huomioonottamiseksi         jo toi-   vestointi-, käynnistys- ja koulutusavustuksia
2070: minta- ja taloussuunnittelussa valtioneuvoston         myönnettiin lääniin vuosina 1975-81 noin 94
2071: kanslian on lisäksi yhdessä valtiovarainministe-       milj. mk eli noin 7 % koko maahan myönnetyis-
2072: riön kanssa tarkoitus syksyllä 1983 neuvotella ao.     tä avustuksista. Vastaavat luvut Keran rahoituk-
2073: ministeriöiden kanssa, millaisia alueellisia taekas-   sen osalta olivat 221 milj. mk ja noin 10 %.
2074: teluja tulisi sisällyttää seuraaviin hallinnonalojen      Mm. välittömien hyvinvointipalvelujen kan-
2075: toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Tässä yhteydes-      nalta valtion investointeja merkittävämpiä ovat
2076: sä on mahdollisuus ottaa esiin myös toimenpitei-       lisäksi eräät kuntien valtionapuinvestoinnit. Mik-
2077: den alueellisen suuntaamisen sisältökysymyksiä.        kelin läänin osuutta näistä investoinneista nostaa
2078:    Hallituksen käsityksen mukaan liikenneinves-        mm. parhaillaan meneillään oleva Mikkelin kes-
2079: tointeihin painottuvat valtion rakennusinvestoin-      kussairaalan laajennus. Läänissä on lisäksi vireillä
2080: nit eivät toisaalta ole keskeisin tekijä Mikkelin      useita merkittäviä terveyskeskus- ja oppilaitos-
2081: läänin kehityksen kannalta. Huomattavasti tärke-       hankkeita.
2082: ämpää on tuotannollisten investointien ylläpitä-
2083:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1983
2084:                                                                   Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
2085: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 13
2086: 
2087: 
2088: 
2089: 
2090:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2091: 
2092: 
2093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          selsättningsfinansieringen och i regel på att hän-
2094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         syn har tagits till sysselsättnings- och regionalpo-
2095: av den 14 april 1983 till vederbörande medlem         litiska aspekteroa i arbetsprograrnmen och till-
2096: av statsrådet översänt avskrift av följande av        läggsarbetsprograrnmen. St Michels läns andel av
2097: riksdagsman Skön undertecknade spörsmål nr 13:        de genomförda statliga byggnadsinvesteringaroa
2098:                                                       har kontinuerligt varit större än länets befolk-
2099:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningsandel. Exempelvis enligt innevarande års
2100:        för att de anslag, som i ministerieroas
2101:                                                       arbetsprograrn och tilläggsarbetsprogram utgör St
2102:        verksamhets- och ekonomiplaner för åren        Michels läns andel av statens arbetsanslag 4,8 %
2103:        1984 - 1987 har reserverats för St Michels     medan länets befolkningsandel är 4,3 o/o. St
2104:        Iän skall höjas betydligt från 130 milj.       Michels läns andel av den arbetskraft som syssel-
2105:        mk?                                            sätts med arbetsanslag är 5,4 %.
2106:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Verksarnhets- och ekonomipianeroa visar trots
2107: anföra följande:                                      allt trenden. Regeringen anser det vara oroväck-
2108:                                                       ande, att omfattningen av de statliga byggnads-
2109:    Enligt de investeringsplaner rörande enskilda      investeringaroa i St Michels Iän och i vissa andra
2110: projekt som ingår i förvaltningsområdenas verk-       Iän inom utveckiingsområdena under de närmas-
2111: samhets- och ekonomiplaner för åren 1984-88           te åren verkar att minska, särskilt mot den
2112: skulle antalet statliga byggnadsinvesteringar, som    bakgrunden att utsikteroa för utveckiingen i
2113: planerats inom St Michels Iän år 1984 klart stiga     fråga om de offentliga investeringaroa i regel inte
2114: och därefter minska fram till år 1987. År 1988        är Ijusa.
2115: skulle investeringaroa ånyo visa ett uppsving. År         På grundvaien av behandlingen av verksam-
2116: 1987, då investeringaroa är svagast, skulle de        hets- och ekonomipianeroa för åren 1984-1988
2117: utgöra under 100 milj. mk, räknat enligt prisni-      har det i finansministeriet beräknats, att statens
2118: vån för innevarande års budget. Under åren            reaiinvesteringar, med beaktande av måisätt-
2119: 1984-87 skulle anslagsbehovet vara i genom-           ningen för den ekonomiska poiitiken och utsik-
2120: snitt ca 130 milj. mk i året. Inemot 80 % av          teroa för statshushållningen, inte skulle få öka de
2121: investeringsprojekten skulle höra till trafikminis-   facto under pianeringsperioden. Vid begynnande
2122: teriets förvaltningsområde. Jord- och vattenbygg-     högkonjunktur bör statens egna samt statsunder-
2123: nadsinvesteringaroas andel skulle öka mot slutet      stödda investeringar krympas ner. På medellång
2124: av redogörelseperioden.                               sikt kommer statens investeringar i maskiner och
2125:    Myndigheteroas verksamhets- och ekonomipla-        inventarier sarnt husbyggen eniigt pianeroa san-
2126: ner är inte bindande. Det är dessutom uppenbart       noiikt att uppvisa en svag tillväxt. Sarntidigt
2127: att det vid uppgörandet av pianeroa inte är           skulle jord- och vattenbyggnadsinvesteringaroa
2128: möjligt att beakta samtliga projekt som är i turen    kiart minska.
2129: att förverkligas om några år. Då man undersöker          Eniigt regeringsprograrnmet måste statens
2130: hur de tidigare verksarnhets- och ekonomipianer-      uppiåning under åren 1984 och 1985 minskas
2131: oa har förverkligats kvarstår faktum att det i St     jämfört med innevarande års nivå. Detta skali
2132: Michels Iän har genomförts flera statliga bygg-       främst ske genom en åtstramning av utgiftspoii-
2133: nadsinvesteringar än vad som planerats i verk-        tiken. Av regeringen nödigbefunna ökningar av
2134: sarnhets- och ekonomiplaneroa. Sarnma fenomen         kraftresurseroa inom vissa verksarnhetsområden
2135: kan iakttagas även i ett flertal andra Iän inom       kommer eniigt regeringsprograrnmet att realise-
2136: utvecklingsområdena. Detta beror delvis på sys-       ras genom en omdirigering av statens utgifter. Å
2137:                                         1983 vp. -      KK n:o 13                                        5
2138: 
2139: andra sidan kommer eniigt regeringsprogrammet           ga byggnadsinvesteringarna med tyngdpunkten
2140: de regionaia skillnaderna beträffande sysselsätt-       på trafikinvesteringar å andra sidan inte den
2141: ningen att reduceras. En fortsatt effektiv regio-       viktigaste faktorn med hänsyn tili utveckiingen i
2142: nalpoiitik i eniighet med den regionaipoiitiska         St Michels Iän. Av väsentligt större vikt är att
2143: Iagstiftningen skaii dessutom tryggas genom att         upprätthålia produktiva investeringar genom att
2144: de mest probiematiska och svagast utveckiade            stimuiera sysselsättningen samt att därtili foga
2145: områdena prioriteras.                                   andra statliga åtgärder. St. Michels Iän har redan
2146:    1 samband med beredningen av budgetpropo-            beviljats regionait stöd i betydande omfattning.
2147: sitionen och arbetsprogrammet för ifrågavarande         lnvesterings-, start- och utbiidningsbidrag från
2148: år kommer eiet att avgöras, hur denna måisätt-          handels- och industriministeriet beviijades Iänet
2149: ning kan sammanjämkas med de statliga bygg-             under åren 1975-1981 tili ett belopp av ca 94
2150: nadsinvesteringarna. För att de regionaipoiitiska       milj. mk, dvs. ca 7 % av samtliga i Iandet
2151: aspekterna skaii bii beaktade i tillräckiig utsträck-   beviijade understöd. Motsvarande siffror beträf-
2152: ning redan vid verksamhets- och ekonomipiane-           fande utveckiingsområdesfondens finansiering
2153: ringen har statsrådets kansii dessutom för avsikt       var 221 milj. mk och ca 10 %.
2154: att under hösten 1983 tillsammans med finans-              Viktigare än statens investeringar med avseen-
2155: ministeriet förhandia med berörda ministerier           de bl.a. på direkt väifärdsservice är dessutom
2156: om de regionaia bedömningar som bör innefattas          vissa statsbidragsinvesteringar tili kommunerna.
2157: i de föijande verksamhets- och ekonomipianerna.         St Michels Iäns andel av dessa investeringar ökas
2158: 1 detta sammanhang är det möjiigt att beakta            bl.a. på grund av den pågående utvidgningen av
2159: även de frågor som gäller det regionala inriktan-       centralsjukhuset i St Michel. 1 Iänet är dessutom
2160: det av åtgärderna.                                      ett flertal betydande hälsovårdscentrals- och Iäro-
2161:    Eniigt regeringens uppfattning utgör de statli-      anstaltsprojekt aktuella.
2162:       Helsingfors den 18 maj 1983
2163: 
2164:                                                                            Finansminister Ahti Pekkala
2165: 
2166: 
2167: 
2168: 
2169: 088300442B
2170:                                               1983 vp.
2171: 
2172: Skriftligt spörsmål nr 14
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                                  Nordman m.fl.:Om förverkligandet av förslag som väckts under det
2178:                                    internationelia handikappåret
2179: 
2180: 
2181:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2182: 
2183:    1 vårt land finns det ungefär 400 000 personer      1 dag har de flesta tilifäliiga organen i länen
2184: som lider av handikapp i vid mening. Fem            och i kommunerna upphört med sin verksamhet.
2185: procent av befolkningen lider av svåra handi-       Risken är stor att det internationella handikappå-
2186: kapp.                                               rets värdefulia arbete och strävanden att bereda
2187:     Det internationelia handikappåret 1981 bidrog   de handikappade delaktighet och jämlikhet i
2188: tili en omfattande aktivitet. Finlands kommitte     sarnhäliet inte följs upp. Finlands kommitte för
2189: för det internationelia handikappåret samt speci-   det internationelia handikappåret föreslog att
2190: elit tilisatta handikapporgan i länen och i kom-    permanenta handikappåret skulie tilisättas. An-
2191: munerna gjorde värdefulia utredningar och fram-     slag för ett statens handikappråd och länsvisa
2192: stäliningar för att förbättra de handikappades      handikappråd har inte reserverats.
2193: levnads- och verksamhetsmiljöer samt påverk-           Hänvisande tili det ovanstående och i enlighet
2194: ningsmöjligheter.                                   med 37 § 1 mom. riksdagsordningen önskar
2195:     Ett mål för arbetet var att handikappfrågor     undenecknade tili vederbörande medlem av
2196: skall beaktas inom olika förvaltningsgrenar, nä-    statsrådet stälia följande spörsmål:
2197: ringslivet och medborgarverksamheten och inte
2198: anses som ett ansvarsområde enbart för social-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
2199: och hälsovårdsmyndigheterna.                               för uppföljningen av de förslag tili åtgär-
2200:     Temaåret har ökat medvetenheten bland be-              der som väckts under det interna-
2201: slutsfattarna om handikappfrågor och de handi-             tionelia handikappåret, och
2202: kappades stälining. Men för att motsedda resul-               är Regeringen beredd att reservera an-
2203: tat skall åstadkommas behövs det målmedvetet               slag för handikapporgan på länsnivå?
2204: arbete bland planerarna, beslutsfattarna och de
2205: verkställande organen.
2206:      Helsingfors den 14 april 1983
2207: 
2208:                         Håkan Nordman                           Ole Wasz-Höckert
2209:                         Ole Norrback                            Elisabeth Rehn
2210:                         Boris Renlund                           Håkan Malm
2211:                         Henrik Westerlund                       Gunnar ] ansson
2212: 
2213: 
2214: 
2215: 
2216: 088300450L
2217: 2                                     1983 vp. - KK n:o 14
2218: 
2219: Kirjallinen kysymys n:o 14                                                                  Suomennos
2220: 
2221: 
2222: 
2223: 
2224:                                    Nordman ym.: Kansainvälisen vammaisten vuoden aikana tehtyjen
2225:                                      ehdotusten toteuttamisesta
2226: 
2227: 
2228:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2229: 
2230:    Maassamme on noin 400 000 henkilöä, jotka              Nyt ovat useimmat tilapäisistä toimielimistä
2231: kärsivät jostakin vammasta käsitteen laajassa mer-     lääneissä ja kunnissa lopettaneet toimintansa. On
2232: kityksessä. Viidellä prosentilla väestöstä on vaikea   olemassa suuri vaara, että kansainvälisen vam-
2233: vamma.                                                 maisten vuoden arvokas työ ja pyrkimykset antaa
2234:    Kansainvälinen vammaisten vuosi 1981 johti          vammaisille mahdollisuus osallistua sekä saavut-
2235: huomattavaan toimeliaisuuteen. Suomen Kan-             taa tasa-arvo yhteiskunnassa ei tule jatkumaan.
2236: sainvälisen vammaisten vuoden johdosta asetta-         Suomen kansainvälistä vammaistenvuotta varten
2237: ma komitea sekä erityisesti tätä tarkoitusta varten    asettama komitea ehdotti, että asetettaisiin pysy-
2238: asetetut toimielimet lääneissä ja kunnissa suorit-     vät vammaisneuvostoi:. Valtion vammaisneuvos-
2239: tivat arvokkaita selvityksiä ja tekivät ehdotuksia,    toa eikä läänien vammaisneuvostoja varten ole
2240: jotka tähtäsivät vammaisten elin- ja toimintaym-       kuitenkaan varattu määrärahoja.
2241: päristön sekä vaikuttamismahdollisuuksien pa-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
2242: rantamiseen.                                           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
2243:    Työn eräänä tarkoituksena oli, että vammais-        neet esittävät asianomaisen valtioneuvoston jäse-
2244: kysymykset otettaisiin huomioon eri hallinnon-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2245: aloilla, elinkeinoelämässä ja kansalaistoiminnassa
2246: ja että niitä ei pidettäisi pelkästään sosiaali- ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2247: terveysviranomaisten vastuualueeseen kuuluvina.               ryhtyä toteuttaakseen ne toimenpiteet,
2248:    Teemavuosi on lisännyt päätöksentekijöiden                 joita Kansainvälisen vammaistenvuoden
2249: tietoisuutta vammaiskysymyksistä sekä vammais-                aikana ehdotettiin, ja
2250: ten asemasta. Mutta jotta toivotut tulokset saatai-              onko Hallitus valmis varaamaan määrä-
2251: siin aikaan, tarvitaan suunnittelijoiden, päätök-             rahan läänien vammaiselimiä varten?
2252: sentekijöiden ja toimeenpanoelinten määrätie-
2253: toista työtä.
2254:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
2255: 
2256:                       Håkan Nordman                             Ole Wasz-Höckert
2257:                       Ole Norrback                              Elisabeth Rehn
2258:                       Boris Renlund                             Håkan Malm
2259:                       Henrik Westerlund                         Gunnar Jansson
2260:                                         1983 vp. - KK n:o 14                                            3
2261: 
2262: 
2263: 
2264: 
2265:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2266: 
2267:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tion vammaisneuvoston sijoituspaikaksi valtio-
2268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          neuvoston kansliaa. Samasta syystä komitea eh-
2269: olette 14 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        dotti, että läänien vammaisneuvostojen tulisi
2270: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       toimia välittömästi maaherran alaisuudessa.
2271: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Komitean mietinnöstä annetuissa lausunnoissa
2272: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        on vammaisneuvostojen perustaminen yleensä
2273: symyksestä n:o 14:                                     nähty tärkeäksi.
2274:                                                           Vuoden 1981 aikana perustettiin useisiin eri
2275:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lääneihin ja kuntiin vammaisten ja viranomaisten
2276:        ryhtyä toteuttaakseen ne toimenpiteet,          yhteistyöelimiä. Kokemukset näistä ovat olleet
2277:        joita Kansainvälisen vammaisten vuoden          hyviä ja osa jatkaakio edelleen toimintaansa.
2278:        aikana ehdotettiin, ja                          Vammaisten vaikutusmahdollisuuksia ja vammai-
2279:           onko Hallitus valmis varaamaan määrä-        suudesta aiheutuvien seikkojen huomioon otta-
2280:        rahan läänien vammaiselimiä varten?             mista yhteiskunnan palvelujen suunnittelussa ja
2281:                                                        tuottamisessa voidaan edistää perustamalla komi-
2282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tean ehdottamia vammaisneuvostoja. Kun neu-
2283: ti seuraavaa:                                          vostot kuitenkin käsittelisivät vammaisuuden
2284:    Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen             huomioon ottamista eri hallinnonaloilla ja kaikis-
2285: komitea esitti mietinnössään (Komiteanmietintö         sa yhteiskunnan toimintamuodoissa, on erikseen
2286: 1982:3 5) yhteensä yli 200 ehdotusta, joilla voitai-   selvitettävä, mille hallinnon alalle kyseisten neu-
2287: siin edistää vuoden teeman "Täysi osallistumi-         vostojen rahoituksen iärjestäminen tulee kuulu-
2288: nen ja tasa-arvo" toteutumista. Ehdotukset kos-        maan.
2289: kevat elin- ja toimintaympäristön, yksilöllisten          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.11.1981
2290: toimintaedellytysten, vaikutuskanavien ja osallis-     vammaishuoltolakitoimikunnan tekemään ehdo-
2291: tumisen ja tasa-arvon yleisten edellytysten kehit-     tuksensa vammaishuollon lainsäädännön uusimi-
2292: tämistä. Suurin osa ehdotuksista koskee muuta          seksi. Toimikunta esitti välimietinnössään (Ko-
2293: kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja       miteanmietintö 1983:29) lääkinnällisen kuntoo-
2294: terveysministeriö on pyytänyt komiteanmietin-          tuksen siinämistä terveydenhuoltoon. Tätä kos-
2295: nöstä lausunnot useilta eri tahoilta 28.2.1983         keva hallituksen esitys on valmisteltu ministeriös-
2296: mennessä. Osa lausunnoista on vielä saapumatta.        sä. Vammaishuoltolakitoimikunnan työssä tul-
2297: Lausunnoista laaditaan yhteenveto, jonka jälkeen       laan ottamaan huomioon ne ehdotukset, jotka
2298: harkitaan niitä toimenpiteitä, joihin sosiaali- ja     on esitetty vammaisten vuoden 1981 Suomen
2299:  terveysministeriö ryhtyy Kansainvälisen vammais-      komitean mietinnössä sekä kiinnittämään erityis-
2300:  ten vuoden Suomen komitean tekemien ehdotus-          tä huomiota vammaisten henkilöiden omien vai-
2301:  ten toteuttamiseksi.                                  kutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Vammais-
2302:    Vammaisten vaikutusmahdollisuuksien lisää-          lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä
2303: miseksi yhteiskunnan suunnittelu- ja päätöksen-        tullaan selvittämään myös mahdollisuudet laki-
2304: tekoelimissä komitea esitti perustettavaksi virano-    sääteisten vammaisneuvostojen perustamiseen.
2305: maisten ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelimiksi           Ministeriössä valmistellaan myös invalidiraha-
2306: vammaisneuvostot sekä valtakunnalliselle, läänin       järjestelmän uudistamista, missä otetaan huo-
2307: että paikalliselle tasolle ja varaamaan tähän tar-     mioon avuttomuuskorvaustoimikunnan mietin-
2308: vittavat resurssit sekä laatimaan tarvittava säädös-   nössä (Komiteanmietintö 1980:40) ja Kansainvä-
2309: pohja. Koska vammaisuuteen liittyvät kysymyk-          lisen vammaisten vuoden Suomen komitean mie-
2310: set ulottuvat yli koko yhteiskunnan eivätkä liity      tinnössä esitetyt ehdotukset.
2311: vain joihinkin erityisalueisiin, komitea esitti vai-
2312:   Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1983
2313:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
2314: 4                                       1983 vp. - KK n:o 14
2315: 
2316: 
2317:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2318:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          läggas tili statsrådets kansli. Av samma orsak
2319: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         föreslog kommitten, att länens handikappråd bör
2320: av den 14 april 1983 tili vederbörande medlem         vara direkt underställda landshövdingen. 1 de
2321: av statsrådet översänt avskrift av följande av        utlåtanden som avgivits om kommittens betän-
2322: riksdagsman Nordman m.fl. undertecknade               kande har tilisättandet av handikappråd i regel
2323: spörsmål nr 14:                                       ansetts vara av betydelse.
2324:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         1 ett flertal Iän och kommuner tillsattes under
2325:         för uppföljningen av de förslag tili åtgär-   år 1981 samarbetsorgan för de handikappade och
2326:         der som väckts under det internationelia      myndigheterna. Erfarenheterna av dessa har varit
2327:         handikappåret, och                            positiva och en del av samarbetsorganen är alit-
2328:            är Regeringen beredd att reservera         jämt verksamma. Genom att handikappråd tili-
2329:         anslag för handikapporgan på länsnivå?        sätts i enlighet med kommittens förslag kan de
2330:                                                       handikappades påverkningsmöjligheter främjas
2331:                                                       och omständigheter som sammanhänger med
2332:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      invaliditet beaktas i större utsträckning när sam-
2333: anföra följande:                                      hällsservice planeras och produceras. Emedan
2334:    Finlands Kommitte för det lnternationelia          dessa råd emellertid skulle behandla handikapp-
2335: Handikappåret framlade i sitt betänkande              frågor som skall beaktas inom olika förvaltnings-
2336: (kommittebetänkande 1982:3 5) sammanlagt över         grenar och inom samhäliets alla verksamhetsfor-
2337: 200 förslag, genom vilka förverkligandet av årets     mer bör det särskilt utredas, viiken förvaltnings-
2338: tema "Fuli delaktighet och jämlikhet" kunde           gren som borde anordna finansieringen av ifråga-
2339: främjas. Dessa förslag gälier utveoklandet av livs-   varande råd.
2340: och verksamhetsmiljön, de individuella verksam-          Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
2341: hetsförutsättningarna. kanalerna för påverknings-     12.11.1981 en kommission för revision av lag-
2342: möjligheter och de allmänna förutsättningarna         stiftningen om handikappvård som skulle fram-
2343: för delaktighet och jämlikhet. Merparten av dessa     lägga sitt förslag tili revidering av lagstiftningen
2344: förslag gäller andra ärenden än social- och hälso-    rörande handikappvården. Kommissionen före-
2345: vården. Social- och hälsovårdsministeriet har bett    slog i sitt delbetänkande (kommittebetänkande
2346: flera olika instanser avge utlåtande om kom-          1983:29), att den medicinska rehabiliteringen
2347: mittebetänkandet senast 28.2.1983. En del av          skall överföras på hälsovården. En regeringspro-
2348: utlåtanden har ännu inte anlänt. På grundvalen        position rörande detta har beretts i ministeriet. 1
2349: av utlåtandena görs ett sammandrag, varefter de       ovanden nämnda kommissionens arbete kommer
2350: åtgärder skali dryftas som social- och hälsovårds-    de förslag som framlagts i Finlands kommittes för
2351: ministeriet kommer att vidta i syfte att realisera    det internationelia handikappåret 1981 betän-
2352: de förslag som framlagts av Finlands Kommitte         kande att beaktas. Kommissionen kommer dess-
2353: för det lnternationelia Handikappåret.                utom att ägna särskild uppmärksamhet åt de
2354:    1 syfte att öka de handikappades påverknings-      handikappades egna påverkningsmöjligheter. 1
2355: möjligheter i samhäliets planerings- och beslu-       samband med en totalrevidering av den lagstift-
2356: tande organ föreslog kommitten, att handikapp-        ning som gäller handikappade kommer man
2357: råd som samarbetsorgan för myndigheterna och          även att utreda möjligheterna att tillsätta lagstad-
2358: handikapporganisationerna skulie tillsättas såväl     gade handikappråd.
2359: på riksnivå som på läns- och lokalnivå, och att för      1 ministeriet bereds även en revidering av
2360: detta skulie reserveras erforderliga resurser samt    invalidpenningsystemet, genom viiken de förslag
2361: utarbetas nödvändiga författningar.                   som framlagts av utredningskommissionen för
2362:    Emedan handikappfrågorna berör hela samhäl-        frågor om handikappersättning (kommittebetän-
2363: let och inte endast något specialområde föreslog      kande 1980:40) och Finlands kommitte för det
2364: kommitten, att statens handikappråd skall för-        internationella handikappåret beaktas.
2365:     Helsingfors den 20 maj 1983
2366: 
2367:                                                                               Minister Vappu Taipale
2368:                                                 1983 vp.
2369: 
2370: Kirjallinen kysymys n:o 15
2371: 
2372: 
2373: 
2374: 
2375:                                    Astala: Nauvon-Korppoon-Houtskarin tien päällystämisestä
2376: 
2377: 
2378:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2379: 
2380:    Turun saaristossa oleva Nauvon-Korppoon-            tia selvästi suurempia rengas- ja polttoainekus-
2381: Houtskarin tie on tarkoitus päällystää alkavana        tannuksia.
2382: kesänä. Tie on varsin vilkkaasti liikennöity, ja sen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2383: liittyminen saarten väliseen lossiliikenteeseen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
2384: asettaa erityisiä vaatimuksia tien ajokelpoisuudel-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2385: le ja liikenneturvallisuudelle.                        seuraavan kysymyksen:
2386:    Tiettävästi Tie- ja vesirakennushallitus suun-
2387: nittelee tien päällystämistä karkealla öljysoralla               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2388: eikä asvaltilla. Tämä olisi useista syistä huono              siin, jotta Nauvon-Korppoon-Hout-
2389: ratkaisu. Ensinnäkin karkea öljysora on liikenne-             skarin tie päällystettäisiin liikenneturval-
2390: turvallisuuden kannalta selvästi huonompi vaih-               lisuuden ja ajoneuvotaloudellisuuden
2391: toehto. Lisäksi se on ajoneuvotaloudellisesti epä-            vaatimukset täyttäväliä tavalla?
2392: onnistunut vaihtoehto, koska se merkitsee asvalt-
2393:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1983
2394: 
2395: 
2396:                                               Heli Astala
2397: 
2398: 
2399: 
2400: 
2401: 08830o422P
2402: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 15
2403: 
2404: 
2405: 
2406: 
2407:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2408: 
2409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         väksi asfalttibetonilla. Tämä kuitenkin edellyt-
2410: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      tää, että tie muiden ominaisuuksiensa, kuten
2411: mies, lähettänyt 14 päivänä huhtikuuta 1983           kantavuuden osalta täyttää asfalttibetonitielle
2412: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      asetettavat vaatimukset. Heikosti kantavilla teillä
2413: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tulee käyttää öljysoraa, koska sen paikkaus ja
2414: Heli Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      korjaus on öljysoran muokattavuuden ansiosta
2415: myksestä n:o 15:                                      helpompaa ja lopputulokseltaan parempaa kuin
2416:                                                       asfalttibetonin. Lisäksi öljysora on rakentamis- ja
2417:           Aikooko Hallitus tyhtyä toimenpitei-        korjauskustannuksiltaan alle puolet asfalttibeto-
2418:        siin, jotta Nauvon-Korppoon-Hout-              nin kustannuksista.
2419:        skarin tie päällystettäisiin liikenneturval-      Öljysorapäällystettä käytettäessä kasvavat ajo-
2420:        lisuuden ja ajoneuvotaloudellisuuden           neuvokustannukset n. 3-5 %. Kuitenkin Nau-
2421:        vaatimukset täyttäväliä tavalla?               von-Korppoon-Houtskarin tien liikennesuoei-
2422:                                                       te on niin pieni, että ajoneuvokustannuksissa
2423:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      saatavat säästöt eivät kattaisi asfalttibetonin suu-
2424: ti seuraavaa:                                         rempia rakentamiskustannuksia.
2425:    Nauvon-Korppoon-Houtskarin tien (maan-                Tieviranomaiset katsovatkin, että Nauvon-
2426: tie n:o 180) keskivuorokausiliikenne (KVL) on         Korppoon-Houtskarin tiellä kesällä 1983 tehtä-
2427: välillä Prostvik-Houtskari 150-750 ajoneuvoa          vät pistekohtaiset öljysorapäällysteen kunnostuk-
2428: vuorokaudessa. Tie- ja vesirakennuslaitoksen ny-      set on tien liikennemäärät huomioon ottaen sekä
2429: kyisten ohjeiden mukaan tie päällystetään asfalt-     teknisesti että taloudellisesti järkevintä tehdä öl-
2430: tibetonilla vasta kun keskivuorokausiliikenne on      jysoralla. Kestopäällysteiden uusimiseen liittyvät
2431: yli 1 500 ajon./vrk. Mikäli keskivuorokausiliiken-    päällysteiden laatua koskevat asiat eivät kuulu
2432: ne on yli 1 000 ajon./vrk, voidaan harkita ole-       hallituksen eivätkä liikenneministeriön käsiteltä-
2433: massa olevan öljysorapäällysteen kunnostus tehtä-     viin asioihin. Ratkaisuvalta niissä kuuluu tievi-
2434:                                                       ranomaisille.
2435:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1983
2436: 
2437:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
2438:                                      1983 vp. -    KK n:o 15                                        3
2439: 
2440: 
2441: 
2442: 
2443:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2444: 
2445:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       en asfaltbetongväg. På väg med dålig bärighet
2446: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      bör användas oljegrus eftersom lappning och
2447: av den 14 april 1983 tili vederbörande medlem      reparation av vägen på grund av oljegrusets
2448: av statsrådet översänt avskrift av följande av     formbarhet är lättare och resultatet bättre än vid
2449: riksdagsledamoten Heli Astala undertecknade        användning av asfaltbetong. Dessutom är bygg-
2450: skriftliga spörsmål nr 15:                         nads- och reparationskostnaderna vid använd-
2451:                                                    ning av oljegrus mindre än hälften av kostna-
2452:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för dema för asfaltbetong.
2453:         att vägen Nagu-Korpo-Houtskär skall           Vid användning av oljegrusbeläggning ökar
2454:         bli belagd på ett sätt som trafiksäkerhe- fordonskostnaderna med ca 3-5 %. Nagu-
2455:         ten och fordonsekonomin kräver?            Korpo-Hourskär-vägens trafikarbete är emeller-
2456:                                                    tid så litet, att de inbesparingar som kan erhållas
2457:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt beträffande fordonskostnaderna inte skulle täcka
2458: anfora foljande:                                   de högre byggnadskostnaderna vid användning
2459:   Den genomsnittliga dygnstraftken på vägen · av asfaltbetong.
2460: Nagu-Korpo-Houtskär (landsväg nr 180) är på           Vägmyndigheterna anser det också vara förnuf-
2461: avsnittet Prostvik-Houtskär 150-750 fordon i tigast att de punktvisa reparationer av oljegrusbe-
2462: dygnet. Enligt väg- och vattenbyggnadsverkets läggningen som skall utföras på vägen Nagu-
2463: nuvarande direktiv beläggs en väg med asfaltbe- Korpo-Houtskär under sommaren 1983 med
2464: tong först då den genomsnittliga dygnstraflken beaktande av trafikmängden på vägen görs med
2465: överstiger 1 500 fordon/ dygn. Ifall genomsnittst- oljegrus. Ärenden rörande beläggningens beskaf-
2466: raflken är över 1 000 fordon/dygn kan man fenhet vid förnyande av permanent beläggning
2467: överväga reparation av den existerande oljegrus- hör inte tili de frågor som behandlas av vare sig
2468: beläggningen med asfaltbetong. Detta förutsät- regeringen eller trafikministeriet. Dessa ärenden
2469: ter emellertid att vägen tili sina övriga egenska- faller under vägmyndigheternas avgöranderätt.
2470: per, såsom bärighet, fyller de krav som ställs på
2471:      Helsingfors den 11 maj 1983
2472: 
2473:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
2474:                                                 1983 vp.
2475: 
2476: Kirjallinen kysymys n:o 16
2477: 
2478: 
2479: 
2480: 
2481:                                   Kortesalmi: Suomalaisten ammattimetsätyömiesten käyttämisestä
2482:                                     Neuvostoliitossa suoritettavissa metsänhoitotöissä
2483: 
2484: 
2485:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2486: 
2487:    Suomalaisilla metsätyömiehillä on työn puu-        sänhoitotöitä, joihin suomalaiset metsurit ovat
2488: tetta hyvin paljolti itäisellä rajaseudullamme esi-   hyvin koulutettuja.
2489: merkiksi Kainuussa suomalaisen vientiteollisuu-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
2490: den menekkivaikeuksien ym. syiden johdosta.           väjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän kun-
2491: Sen sijaan Neuvostoliitossa taas on monilla aloilla   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2492: työvoimapulaa, tiettävästi myös metsänhoitotöis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2493: sä.
2494:    Nyt onkin esimerkiksi Kainuussa metsätyö-                     Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
2495: miesten keskuudessa virinnyt ajatus, että Suo-               miin sen seikan selvittämiseksi, missä
2496: mesta yritettäisiin saada Neuvostoliittoon am-               määrin suomalaisia ammattimetsätyömie-
2497: mattitaitoista metsätyövoimaa metsänhoitotöihin              hiä voitaisiin käyttää Neuvostoliiton puo-
2498: erityisesti silloin, kun kotimaassa on metsäalan             lella ammattitaitoa vaativissa metsänhoi-
2499: työttömyyttä. Rajantakaisilla laajoilla metsäalu-            totöissä, kuten esimerkiksi metsänharven-
2500: eilla on runsaasti esimerkiksi metsänharvennus-              nuksissa ja muissa vastaavanlaisissa tehtä-
2501: työtä sekä muitakin ammattitaitoa vaativia met-              vissä?
2502: 
2503:    Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
2504: 
2505:                                        ]. Juhani Kortesalmi
2506: 
2507: 
2508: 
2509: 
2510: 088300398X
2511: 2                                     1983 vp. -    KK n:o 16
2512: 
2513: 
2514: 
2515: 
2516:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2517: 
2518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa irrotettavissa olevasta metsätyömieskannasta ja
2519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, heidän halukkuudestaan kyseisiin töihin Neuvos-
2520: olette 15 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir- toliiton puolella seuraavat arviot:
2521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Rovaniemen työvoimapiirin alueen 500:sta
2522: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. metsäalan työttömästä noin 350 on sellaista,
2523: Juhani Konesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta jotka ammattitaitonsa puolesta voitaisiin ohjata
2524: kysymyksestä n:o 16:                                rajantakaisiin harvennushakkuisiin ja metsänhoi-
2525:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi- dollisiin töihin. Vastaava luku Kajaanin työvoi-
2526:         miin sen seikan selvittämiseksi, missä mapiirin alueella on tällä hetkellä noin 400 ja
2527:         määrin suomalaisia ammattimetsätyömie- Joensuun työvoimapiirin alueella 240.
2528:         hiä voitaisiin käyttää Neuvostoliiton puo-     Kun otetaan huomioon liikenne-, majoitus-
2529:         lella ammattitaitoa vaativissa metsänhoi-   yms.  olosuhteet on suoritettujen selvitysten pe-
2530:         totöissä, kuten esimerkiksi metsänharven-   rusteella arvioitavissa että noin kolmannes edellä
2531:         nuksissa ja muissa vastaavanlaisissa tehtä- mainituista metsätyömiehistä olisi halukas siirty-
2532:         vissä?                                      mään rajantakaisille työkohteille.
2533:                                                        Edelleen on todettava, että puhtaasti metsän-
2534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoidollisten töiden suorittamiseen on teknisiä
2535: ti seuraavaa:                                       mahdollisuuksia pääasiassa huhtikuun lopun ja
2536:    Mikäli hallitustasolla Suomen ja Neuvostolii- joulukuun alun välisenä aikana mm. lumiolosuh-
2537: ton kesken voidaan sopia suomalaisen metsätyö- teista johtuen. Näin ollen muilla kuin varsinaisil-
2538: miesammattikunnan käyttämisestä rajantakaisissa la raakapuun korjuutöillä ei ole sanottavaa työlli-
2539: työkohteissa, voidaan nykyisen alan työllisyysti- syysvaikutusta talvikauden vaikeimpana työttö-
2540: lanteen perusteella tehdä rajamaakuntien töihin myysaikana.
2541: 
2542:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
2543: 
2544:                                                                  Työvoimaministeri Veikko Helle
2545:                                       1983 vp. -     KK n:o 16                                         3
2546: 
2547: 
2548: 
2549: 
2550:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2551: 
2552:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lösgöras för arbetsobjekt på den sovjetiska sidan
2553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och deras benägenhet för ifrågavarande arbeten.
2554: av den 15 april 1983 tili vederbörande medlem           Bland de 500 arbetslösa i skogsbranschen inom
2555: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av    Rovaniemi arbetskraftsdistrikt finns omkring 350
2556: följande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi         sådana som med tanke på yrkesskickligheten
2557: stälida skriftliga spörsmål nr 16:                   kunde anvisas tili gallringshyggen och skogs-
2558:            Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-      vårdsarbeten på andra sidan gränsen. Motsvaran-
2559:         gärder för utredning av i viiken utsträck-   de siffra för Kajana arbetskraftsdistrikt är för
2560:         ning finländska yrkesskogsarbetare kunde     närvarande cirka 400 och för Joensuu arbets-
2561:         användas för skogsvårdsarbeten som krä-      kraftsdistrikt 240.
2562:         ver yrkesskicklighet, t.ex. skogsgaliring       På basen av utredningar som gjorts och med
2563:         och andra likartade uppgifter, på den        beaktande av trafik-, inkvarterings- o.a. förhål-
2564:         sovjetiska sidan?                            landen kan man beräkna att ungefär en tredjedel
2565:                                                      av nämnda skogsarbetare vore viliiga att flytta tili
2566:                                                      arbetsobjekt bakom gränsen.
2567:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        Vidare bör man konstatera att utförandet av
2568: följande:                                            rena skogsvårdsarbeten är tekniskt möjligt hu-
2569:    Om Finland och Sovjetunionen sinsemelian på       vudsakligen bara under tiden mellan slutet av
2570: regeringsnivå kan komma överens om använd-           april och början av december beroende bl.a. på
2571: ning av skogsarbetarresurser vid arbetsobjekt        snöförhållanden. Därigenom är det egentligeri
2572: bonom gränsen, kan man på basen av den               endast arbeten med uppsamling av råvirke som
2573: nuvarande sysselsättningssituationen i branschen     har nämnvärd betydelse för sysselsättningen un-
2574: göra följande beräkningar av hur stor del av         der vintersäsongens svåraste arbetslöshetstid.
2575: gränslandskapens skogsarbetarresurser som kan
2576: 
2577:    Helsingfors den 5 maj 1983
2578:                                                                  Arbetskraftsminister Veikko Helle
2579:                                                 1983 vp.
2580: 
2581: Kirjallinen kysymys n:o 17
2582: 
2583: 
2584:                                    Kortesalmi: Turvetuotannon supistamisesta konealan yrittäjille Poh-
2585:                                      jois-Suomessa aiheutuneiden vaikeuksien helpottamisesta
2586: 
2587: 
2588:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2589: 
2590:    Valtion polttoainekeskus VAPO on supistanut           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2591: soiden hyödyntämisohjelmaansa Pohjois-Suomes-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2592: sa esimerkiksi Ylikiimingissä ja Utajärvellä. Tästä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2593: on seurannut, että konealan pienyrittäjät, jotka      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2594: ovat hankkineet kalliita koneita turpeen nostoa
2595: varten velaksi, ovat nyt joutuneet huomattaviin                 Mitä Hallitus aikoo tehdä Valtion polt-
2596: taloudellisiin vaikeuksiin, kun ansiot ovat                  toainekeskuksen VAPO:n turvetuotan-
2597: VAPO:n tuotannon supistamisen johdosta alen-                 non supistamisen johdosta vaikeuksiin
2598: tuneet. Nyt uhkaa monia konealan yrittäjiä kon-              joutuneiden konealan yrittäjien auttami-
2599: kurssi itse asiassa ilman heidän omaa syytään,               seksi Pohjois-Suomessa?
2600: koska he ovat luottaneet valtion turvetuotannon
2601: täysimääräiseen jatkuvuuteen näillä alueilla.
2602: 
2603:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1983
2604: 
2605: 
2606:                                          ]. Juhani Kortesalmi
2607: 
2608: 
2609: 
2610: 
2611: 0883oo449K
2612: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 17
2613: 
2614: 
2615: 
2616: 
2617:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2618: 
2619:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
2620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ti seuraavaa:
2621: olette 15 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-
2622: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         VAPO aloitti v. 1973 jyrsinturvetuotannon
2623: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     Pohjois-Suomessa 115 ha:n suoalalta. Palaturvet-
2624: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       ta alettiin Pohjois-Suomessa tuottamaan vasta v.
2625: kysymyksestä n:o 17:                                   1978. VAPOn tuotanto on kolmena viimeisenä
2626:                                                        vuotena kehittynyt Pohjois-Suomessa oheisen
2627:            Mitä Hallitus aikoo tehdä Valtion polt-     taulukon mukaisesti:
2628:         toainekeskuksen VAPO:n turvetuotan-
2629:         non supistamisen johdosta vaikeuksiin
2630:         joutuneiden konealan yrittäjien auttami-
2631:         seksi Pohjois-Suomessa?
2632: 
2633: 
2634:      vuosi             hallussa oleva        tuotantokunnossa                       tuotanto1m 3
2635:                        pinta-ala, ha           oleva ala, ha          jyrsinturve                  palaturve
2636: 
2637:      1980                 18 000                 5 400                1 800 000                    100 000
2638:      1981                 20 000                 6 700                  240 000                     30 000
2639:      1982                 22 000                 8 600                2 600 000                    240 000
2640: 
2641: 
2642:    Vuosien 1981 ja 1982 tuotantotulosten jyrkkä           Palaturvetta VAPO toimittaa Muurotan Lämpö
2643: heilahtelu aiheutui säätekijöistä, joihin voidaan      Oy:lle Rovaniemen maalaiskunnassa ja Pellon
2644: varautua lähinnä turpeen ylivuotisella varastoin-      kunnalle. Kuluvan toimituskauden aikana turve-
2645: oilla ja lieväHä tuotantokapasiteetin ylimitoituk-     toimitukset alkavat Kainuun Osuusmeijerilie Sot-
2646: sella.                                                 kamoon ja Kemi Oy:lle.
2647:    VAPOn hallinnassa olevat suurimmat suoalu-             VAPOn myynti Pohjois-Suomessa on kolmen
2648: eet ovat Haapavedellä, Pudasjärvellä, Yli-Iissä,       viimeisen vuoden aikana kehittynyt seuraavasti:
2649: Utajärvellä ja Simossa.
2650:    Ensimmäinen turpeen käyttäjä Pohjois-Suo-                                           myynti1m 3
2651:                                                        VUOSI                jyrsinturve           palaturve
2652: messa oli Haapaveden kunta. Suurin yksittäinen
2653: kuluttaja on Oulun kaupungin 60/120 MW:n               1980                1 140 000               17 000
2654: lämpövoimala, joka aloitti toimintansa v. 1977.        1981                1 100 000               60 000
2655: Oulun Toppilan lämpövoimalalle toimittaa jyr-          1982 (arvio)        1 300 000               30 000
2656: sinturvetta myös Turveruukki Oy, jonka toinen
2657: pääosakas on kaupunki. VAPO toimittaa Haapa-              VAPOn työntekijöiden määrä on viime vuosi-
2658: veden ja Oulun lisäksi jyrsinturvetta Oulu Oy:lle,     na kehittynyt seuraavasti Pohjois-Suomen turve-
2659: Kajaani Oy:lle, Kajaanin kaupungille, Kainuun          piirissä:
2660: prikaatille ja vie myös turvetta Ruotsiin ASSin                                keskimääräinen työvoima
2661: Piteån tuotantolaitoksille. Turvepiirin eteläosista,   VUOSI                  kesällä            talvella
2662: Haapajärven, Pyhäjärven ja Haapajärven kunnis-         1980                    550                   350
2663: ta VAPO toimittaa turvetta myös piirin ulkopuo-        1981                    450                   370
2664: lisille käyttäjille.                                   1982                    800                   300
2665:                                        1983 vp. -       KK n:o 17                                        3
2666: 
2667:     Tuotantokauden aikana turvetuotanto työllis-        olevan Pohjois-Suomessa muutama sata hehtaaria
2668: tää merkittävästi urakoitsijoita ja lyhytaikaisessa     vuodessa ja keskittyvän lähinnä Kemin seudulle,
2669: työsuhteessa olevaa työvoimaa.                          Kemijärvelle ja Kajaaniin.
2670:     VAPOlla on Pohjois-Suomessa suoalaa tuotan-            Lähivuosien turpeen menekkinäkymien perus-
2671: tokunnossa lähes 9 000 ha, jolta keskimääräisissä       teella VAPO arvioi, ettei turpeen tuotanto Poh-
2672: tuotanto-olosuhteissa voidaan tuottaa n. 3,6            jois-Suomen turvepiirin alueella kasva viime ke-
2673: milj. m 3 jyrsinturvetta. Lisäksi VAPOlla on soita      sästä ja ensi kesän nostotavoite jää siten viime
2674: ojitettuna n. 7 000 ha. Kuivumassa oleva pinta-         vuotista pienemmäksi. Koska uusien alueiden
2675: ala on verraten nopeasti saatavissa tuotantoon,         valmistelu ja turpeen tuotanto ovat edellisvuotis-
2676: jolloin tuotantomahdollisuus voisi vakiintuneissa       ta pienemmät, joutuu VAPO vähentämään työn-
2677: tuotanto-olosuhteissa olla n. 6,5 milj. m 3 vuodes-     tekijöiden ja urakoitsijoiden määrää.
2678: sa. Pohjois-Suomen turpeen kulutus on tällä                Turvekomitea on tammikuussa kauppa- ja te-
2679: hetkellä 2 milj. m 3 /v.                                ollisuusministeriölle jättämässään mietinnössä
2680:     Pohjois-Suomessa uusia varmoja käyttökohteita       esittänyt, että Kehitysaluerahasto Oy ryhtyisi luo-
2681: on VAPOn arvion mukaan vain Kemijärven kau-             tottamaan yksityisiä koneurakoitsijoita. KERAn
2682: punki. Kemira Oy:n ammoniakkitehdashanke                osallistuminen koneurakoitsijoiden kalustohan-
2683: ajoittuu aikaisintaan vuosikymmenen vaihtee-            kintojen rahoitukseen parantaisi urakoitsijoiden
2684: seen. Turpeen kulutus jyrsinturvetta käyttävässä        toimintaedellytyksiä rahoitusehtojen keventymi-
2685: ammoniakkitehtaassa olisi n. 5 milj. m3 vuodes-         sen muodossa. Turvekomitean mietintö on par-
2686: sa.                                                     haillaan lausuntokierroksella.
2687:    VAPO on arvioinut soiden valmistelutarpeen
2688:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1983
2689: 
2690: 
2691:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2692: 4                                           1983 vp. -      KK n:o 17
2693: 
2694: 
2695: 
2696: 
2697:                                         Till Riksdagens Herr Talman
2698: 
2699:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra
2700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               följande:
2701: av den 15 april 1983 till vederbörande medlem                  Statens bränslecentral inledde frästorvprodu-
2702: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-            tionen i norra Finland år 1973 på ett mossareal
2703: skrift av följande av riksdagsmanJ. Juhani Korte-           om 115 ha. Produktionen av stycketorv i norra
2704: salmi undertecknade spörsmål nr 17:                         Finland började först 1978. Bränslecentralens
2705:                                                             produktion under de senaste tre åren i norra
2706:            Vad har Regeringen för avsikt att göra           Finland har utvecklats enligt följande:
2707:         för hjälpande av de företagare inom mas-
2708:         kinbranschen i norra Finland som ham-
2709:         nat i svårigheter till följd av att Statens
2710:         bränslecentrals torvproduktion har ned-
2711:         skurits?
2712: 
2713:  år            mossarealen i bränsle·          mossarealen                        produktion1m 3
2714:                centralens innehav, ha    i produktionsskick, ha        frästorv                    stycketorv
2715: 
2716:  1980                 18 000                    5 400                1 800 000                     100 000
2717:  1981                 20 000                    6 700                  240 000                      30 000
2718:  1982                 22 000                    8 600                2 600 000                     240 000
2719: 
2720: 
2721:      De radikala fluktuationerna i produktionsre-           läggningar i Piteå i Sverige. Från Haapajärvi,
2722:   sultaten åren 1981 och 1982 berodde på väder-             Pyhäjärvi och Haapavesi kommuner i torvdistrik-
2723:   leksförhållandena, som man kan förbereda sig för          tets södra delar levererar bränslecentralen torv
2724:   främst genom att lagra överårig torv och genom            även till utomstående förbrukare.
2725:   att en aning överdimensionera produktionskapa-               Statens bränslecentral levererar stycketorv till
2726:   citeten.                                                  Muurolan Lämpö Oy i Rovaniemi landskommun
2727:      De största mossområdena i Statens bränslecen-          samt till Pello kommun. Under innevarande
2728:   trals besittning finns i Haapavesi, Pudasjärvi,           leveranssäsong påbörjas torvleveranserna till Kai-
2729:   Yli-Ii, Utajärvi och Simo.                                nuun Osuusmeijeri i Sotkamo och till Kemi Oy.
2730:      Den första torvförbrukaren i norra Finland var            Statens bränslecentrals torvförsäljning i norra
2731:   Haapavesi kommun. Bland de enskilda konsu-                Finland har under de senaste tre åren visat
2732:   menterna är Uleåborgs stads värmekraftcentral på          följande utveckling:
2733:   601120 MW störst. Den har börjat verksamheten
2734:   1977. Toppila värmekraftcentral i Uleåborg får
2735:   torvleveranser även av Turveruukki Oy i vilket            år                                  försäljning, m 3
2736:   staden är den andra huvuddelägaren. Statens                                               frästorv       srycketorv
2737:   bränslecentrallevererar frästorv förutom till Haa-
2738: , pavesi och Uleåborg även till Oulu Oy, Kajaani             1980                         1 140 000             17 000
2739: •Oy, 'Kajana stad och Kajanalands brigad samt                1981                         1 100 000             60 000
2740:   exporterar torv till bolaget ASSis produktionsan-          1982 (uppskattning)          1 300 000             30 000
2741:                                         1983 vp. -     KK n:o 17                                         5
2742: 
2743:   Antalet anställda vid Statens bränslecentral i        Kemira Oy:s ammoniakfabriksprojekt genomförs
2744: norra Finlands torvdistrikt har under de senaste        tidigast vid övergången tili 1990-talet. Fabrikens
2745: åren utvecklats på följande sätt:                       förbrukning skulie uppgå tili ca 5 miljoner m 3
2746:                                                         om året.
2747:         år                medelantal anställda
2748:                      i sommartid       i vintertid
2749:                                                            Statens bränslecentral har uppskattat behovet
2750:                                                         av mossbearbetning i norra Finland tili några
2751:        1980              550               350          hundra hektar per år, och behovet skulie närmast
2752:        1981              450               370          koncentrera sig tili Kemitrakten samt Kemijärvi
2753:        1982              800               300          och Kajana städer.
2754:                                                            Med tanke på marknadsutsikterna för de när-
2755:    Bränslecentralens torvproduktion har under           maste åren synes torvproduktionen inom norra
2756: produktionssäsongen stor betydelse i och med att        Finlands torvdistrikt inte enligt bränslecentralens
2757: den sysselsätter entreprenörer och arbetskraft i        beräkningar öka från i somras, varav följer att
2758: kortvariga arbetsförhålianden.                          målet för nästa sommars skörd blir lägre än i fjol.
2759:    Statens bränslecentral innehar närmare 9 000         Att bearbetningen av nya områden och produk-
2760: ha produktionsfärdiga mossområden i norra Fin-          tioneo av torv inte uppnår fjolårets nivå leder för
2761: land. Under genomsnittsförhållanden kan pro-            sin del tili att Statens bränslecentral måste mins-
2762: duktioneo från denna areal uppgå tili ca 3,6            ka både arbetstagarna och entreprenörerna.
2763: miljoner m 3 frästorv. Härtili kommer bränslecen-          Torvkommitten har i det betänkande som den
2764: tralens dikade områden på ca 7 000 ha. En mosse         lämnade tili handels- och industriministeriet i
2765: som håller på att torrläggas kan bringas i produk-      januari föreslagit, att Utvecklingsområdesfonden
2766: tionsskick relativt snabbt, så att produktionspo-       Ab skulie börja ge lån åt privata maskinentrepre-
2767: tentialen kunde under stabila produktionsförhål-        nörer. Genom att deltaga i finansieringen av
2768: landen närma sig ca 6,5 miljoner m 3 per år.            maskinentreprenörernas        materielanskaffningar
2769: Torvförbrukningen i norra Finland uppgår för            kunde fonden förbättra förutsättningarna för
2770: ögonblicket tili 2 miljoner m 3 per år.                 entreprenörernas verksamhet i form av lindrigare
2771:    En ny säker förbrukare i norra Finland är enligt     finansieringsvilikor. Kommittens betänkande är
2772: bränslecentralens kalkyler endast Kemijärvi stad.       ännu ute på remiss.
2773: 
2774:      Helsingfors den 19 maj 1983
2775: 
2776: 
2777:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2778: 
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 088300449K
2783:                                                1983 vp.
2784: 
2785: Kirjallinen kysymys n:o 18
2786: 
2787: 
2788: 
2789: 
2790:                                  Kortesalmi: Puhelunvälittäjien eläkeiän alentamisesta
2791: 
2792: 
2793: 
2794:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2795:    Puhelunvälittäjien eläkeikä on nyt maassamme         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2796: 63 vuotta. Kuitenkin puhelunvälittäjien työ on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2797: erittäin vaativaa ja raskasta, se kysyy nopeutta ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2798: huomiokykyä, jotka ominaisuudet ihmisellä iän         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2799: myötä heikkenevät. Sen vuoksi olisi kohtuullista,               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
2800: että ne puhelunvälittäjät, jotka haluavat, voisivat          miin puhelunvälittäjien eläkeiän alenta-
2801: siirtyä jo aikaisemmin edellä mainittujen syiden             miseksi 60 vuoteen?
2802: johdosta eläkkeelle, eli täytettyään 60 vuotta.
2803: Näin myös helpotettaisiin nuorten työttömien
2804: työhön pääsyä.
2805: 
2806:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
2807: 
2808: 
2809:                                         J. Juhani Kortesalmi
2810: 
2811: 
2812: 
2813: 
2814: 088300457U
2815: 2                                        1983 vp. -        KK n:o 18
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 
2820:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2821: 
2822:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             kojen perusteella. Eri yhteyksissä on todettu, että
2823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               tiettyjä ammattiryhmiä koskevien erityisten elä-
2824: olette 19 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-             keikien säätäminen entisestään vain lisäisi eri
2825: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            ammattiryhmien välisiä epäoikeudenmukaisuuk-
2826: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.          sia johtamatta kuitenkaan aina asianomaisella
2827: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta            alalla työskentelevien kannalta oikeaan lopputu-
2828: kysymyksestä n:o 18:                                        lokseen. Eläkeikäkysymystä pohdittaessa onkin
2829:                                                             yhä enemmän alettu tutkia sitä, voidaanko eläk-
2830:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin puhe-             keelle siirtymisen ajankohdan määrittelyssä ottaa
2831:         lunvälittäjien eläkeiän alentamiseksi 60            nykyistä enemmän huomioon työntekijän yksilöl-
2832:         vuoteen?                                            lisiä tarpeita ja olosuhteita ja miten tällaisia
2833:                                                             seikkoja voitaisiin yhtenäisesti arvioida.
2834:                                                                Myös valtiontilintarkastajat ovat pitäneet val-
2835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            tion nykyistä eläkeikäkäytäntöä vanhentuneena.
2836: ti seuraavaa:                                               Heidän mielestään tavanomaista aikaisemman
2837:    Eläkeikää koskeva kysymys on ollut valtion               eläkkeellesiirtymisen tulisi työkyvyttömyyden
2838: eläkejärjestelmän osalta vireillä parikymmentä              ohella ensi sijassa perustua asianomaisen yksilölli-
2839: vuotta. Vaikka kysymystä on eri tahoilla jatkuvas-          siin ominaisuuksiin ja kykyihin selviytyä hänelle
2840: ti selvitetty, ei asiassa ole löydetty kaikkia osa-         annetuista tehtävistä. Tilintarkastajien mukaan
2841: puolia tyydyttävää ratkaisua. Eläkeikäkysymys on            eri työeläkejärjestelmissä on pyrittävä yhdenmu-
2842: edelleen eräs keskeisimpiä eläkepoliittisia kysy-           kaisuuteen, ja kun eläkeikiin ja yleensä eläkkeel-
2843: myksiä. Samalla se on yksi vaikeimmin ratkaista-            lesiirtymisjärjestelmään liittyviä ongelmia lienee
2844: va kysymys. Eläkkeellesiirtymiskysymys ei koske             kaikissa eläkejärjestelmissä, tulisi mahdollisten
2845: yksinomaan valtion eläkejärjestelmää vaan kaik-             eläkkeellesiirtymisjärjestelmän uudistamista kos-
2846: kia eläkejärjestelmiä.                                      kevien toimien koskea kaikkia työeläkejärjestel-
2847:    Valtion eläkejärjestelmässä eläkeikä voi olla            miä. Päämääränä tulee olla sekä työnantajan että
2848: joko yleinen eläkeikä 63 vuotta tai erityinen               työntekijöiden edut tasapuolisesti huomioonotta-
2849: eläkeikä 55, 58 tai 60 vuotta. Erityiset eläkeiät on        va mahdollisimman joustava järjestelmä.
2850: porrastettu kaavamaisesti ammateittain. Erityi-                Eläkkeellesiirtymisjärjestelmän uudistaminen
2851: nen eläkeikä on mm. veturinkuljettajilla, sairaan-          kaikkien eläkejärjestelmien osalta on parhaillaan
2852: hoitajilla, eräillä poliisiviranhaltijoilla, luotseilla,    selvitettävänä valtioneuvoston asettamassa elä-
2853: lennonjohtajilla jne. Lisäksi upseereilla ja toi-           keikäkomiteassa. Toimeksiantoosa mukaisesti ko-
2854: miupseereilla on omat eroamisikänsä. Yksityisissä           mitean tehtävänä on selvittää ne eläkemuodot ja
2855: lakisääteisissä työeläkejärjestelmissä ei vastaavan-        eläkkeen saamisen edellytykset, joiden avulla on
2856: laisia poikkeuksellisia eläkeikiä tunneta.                  mahdollista tehdä eläkkeelle siirtyminen elä-
2857:    Nykyiset poikkeukselliset eläkeiät ovat varsin           keikää lähestyville henkilöille nykyistä joustavam-
2858: vanhaa perua. Aikanaan niiden säätäminen lie-               maksi ja heidän yksilölliset eroavaisuutensa huo-
2859: nee perustunut eri ammattiryhmien työn vertai-              mioon ottavaksi. Komitea on tähän mennessä
2860: luun. On kuitenkin ilmeistä, että tällaista vertai-         antanut periaatteellisluontoisen osamietinnön,
2861: lua varten ei ole löydettävissä yhtenäisiä ja kaikis-       jossa komitea on esittänyt, että käyttöön otettai-
2862: sa tapauksissa oikeaan lopputulokseen johtavia              siin seuraavat uudet eläkemuodot:
2863: arviointiperusteita. Eläkkeelle siirtymisen tarve               1) ammatillinen varhaiseliike, joka myönnet-
2864: kunkin ammattiryhmän sisällä vaihtelee suuresti.            täisiin työn rasittavuuden ja ikääntymisestä joh-
2865: Se määräytyy myös työntekijäin yksilöllisten seik-          tuvan suorituskyvyn alentumisen perusteella,
2866:                                        1983 vp. -    KK n:o 18                                         3
2867: 
2868:    2) vanhuuseläkkeen myöntäminen varhennet-            Kun nykyisen eläkeikäjärjestelmän merkittävät
2869: tuna, jolloin eläke maksettaisiin vastaavasti nor-   puutteet on eri tahoilla varsin laajasti tunnustet-
2870: maalimääräänsä pienempänä, ja                        tu, ja koska mm. eläkeikäkomitean työ on vielä
2871:    3) osa-aikaeläke, joka korvaisi ansioiden vähe-   kesken, ei ole perusteltua säätää uusia, yleistä
2872: nemistä eläkeikää lähestyvän henkilön vähentäes-     eläkeikää alhaisempia eläkeikiä. Tämä koskee
2873: sä asteittain työpanostaan.                          yhtälailla puhelunvälittäjiä kuin niitä lukuisia
2874:    Komitean mukaan suurelta osalta samat näkö-       muita ammattiryhmiä, joideri osalta eläkeiän
2875: kohdat, jotka perustelevat joustavia eläkkeelle      alentamista on vaadittu.
2876: siirtymisen vaihtoehtoja yksityisessä sektorissa,       Hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus
2877: lienevät sovellettavissa myös julkisen sektorin      antaa esityksen joustavan eläkkeellesiirtymisen
2878: palveluksessa oleviin. Joustavat eläkejärjestelyt    toteuttamiseksi siten, että uudistukseen sisältyvät
2879: eivät kuitenkaan sellaisinaan näytä olevan toteu-    liukuva eläkeikä, osaeläke ja ammatillinen var-
2880: tettavissa jo olemassa olevia, osittain erilaisia    haiseläke. Tässä yhteydessä tulevat harkittavaksi
2881: eläkeikiä soveltavan ammatillisen eläkeikäjärjes-    myös eri ammattien raskauden asettamat mah-
2882: telmän kanssa, vaan ne edellyttäisivät järjestel-    dolliset erityisvaatimukset eläkeikiin.
2883: mien uudelleenmuovaamista.
2884:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1983
2885: 
2886: 
2887:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
2888: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 18
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 
2893:                                 Till Riksdagens Herr Talman
2894: 
2895:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          na. Det bestäms även av arbetstagarens individu-
2896: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ella omständigheter. Det har i olika samman-
2897: av den 19 april 1983 till vederbörande medlem          hang konstaterats, att införandet av särskild pen-
2898: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sionsålder för vissa yrkesgrupper i allt större
2899: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade         utsträckning skulle öka orättvisorna mellan de
2900: spörsmål nr 18:                                        olika yrkesgrupperna utan att fördenskull alltid
2901:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          leda till ett riktigt slutresultat för arbetstagarna
2902:         ning vidta åtgärder för att sänka telefo-      inom ifrågavarande bransch. Då frågan om pen-
2903:         nisternas pensionsålder till 60 år?            sionsålder dryftats har man allt oftare börjat
2904:                                                        undersöka möjligheterna att vid fastställandet av
2905:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tidpunkten för pensionering i större omfattning
2906: anföra följande:                                       än hittills beakta arbetstagarens individuella be-
2907:     Frågan om pensionsålder har inom statens           hov och förhållanden och en enhetlig bedömning
2908: pensionssystem varit aktuell ett tjugotal år. Trots    av dessa omständigheter.
2909: att frågan fortlöpande har utretts på olika håll          Även statsrevisorerna anser att statens nuvaran-
2910: har man inte kunnat finna en lösning som skulle        de pensionsålderspraxis är föråldrad. Enligt deras
2911: tillfredsställa samtliga parter. Pensionsåldersfrå-    uppfattning bör pensionering som sker tidigare
2912: gan är alltjämt en av de centralaste pensionspoli-     än normalt, vid sidan av invaliditet i första hand
2913: tiska frågorna. Samtidigt är den en av de frågor       basera sig på vederbörandes individuella egenska-
2914: som är svårast att lösa. Pensioneringsfrågan berör     per och förmåga att klara av de uppgifter som
2915: inte endast statens pensionssystem utan samtliga       givits. Enligt revisorerna bör man sträva till
2916: pensionssystem.                                        enhetlighet i de olika arbetspensionssystemen
2917:    Enligt statens pensionssystem kan pensionsål-       och då det i samtliga pensionssystem torde finnas
2918: dern vara antingen allmän, dvs. 63 år eller            problem som hänför sig till pensionsåldern och
2919: särskild, vilket innebär 55, 58 eller 60 år. De        pensioneringssystemet överhuvudtaget, bör de
2920: särskilda pensionsåldrarna har differentierats         eventuella åtgärder som gäller en revidering av
2921: schematiskt yrkesvis. Särskild pensionsålder har       pensioneringssystemet omfatta samtliga arbets-
2922: bl.a. lokförare, sjukskötare, innehavare av vissa      pensionssystem. Som mål bör uppställas ett så
2923: polistjänster, lotsar, flygledare etc. Dessutom har    smidigt system som möjligt vilket på ett objektivt
2924: officerare och befattningsofficerare särskild pen-     sätt beaktar såväl arbetsgivarens som arbetstagar-
2925: sioneringsålder. De privata lagstadgade arbets-        nas intressen.
2926: pensionssystemen känner inte motsvarande ex-              Den av statsrådet tillsatta pensionsålderskom-
2927: ceptionella pensionsåldrar.                            mitten håller på att utreda en revidering av
2928:    De nuvarande exceptionella pensionsåldrarna         pensioneringssystemet i fråga om samtliga pen-
2929: är av rätt gammalt ursprung. lnförandet av dessa       sionssystem. 1 enlighet med sitt uppdrag har
2930: torde ha baserat sig på jämförelse mellan olika        kommitten i uppgift att utreda de pensionsfor-
2931: yrkesgruppers arbete. Det är dock uppenbart, att       mer och förutsättningar för erhållandet av pen-
2932: det för en sådan jämförelse inte kan finnas några      sion, med hjälp av vilka pensioneringen för
2933: enhetliga bedömningsgrunder som i samtliga fall        personer som närmar sig pensionsåldern kan
2934: skulle leda till ett riktigt slutresultat. Pensione-   göras smidigare än hittills och härvid beakta de
2935: ringsbehovet varierar mycket inom yrkesgrupper-        individuella skillnaderna. Kommitten har hittills
2936:                                        1983 vp. -     KK n:o 18
2937: 
2938: avgivit ett delbetänkande av principiell natur, i     delvis olika pensionsåldrarna inom det yrkes-
2939: vilket kommitten har föreslagit, att följande nya     bundna pensionsålderssystemet, utan den offent-
2940: pensionsformer bör införas:                           liga sektorns system borde först ombildas.
2941:     1) yrkesbetingad förtidspension, som skulle          Då de uppenbara bristerna i det nuvarande
2942: beviljas på grund av nedsatt prestationsförmåga       pensionsålderssystemet rätt allmänt har erkänts
2943: tili följd av påfrestningar i arbetet och åldrande,   på olika håll och emedan bl.a. pensionsål-
2944:     2) en ålderspension som skulle beviljas före      derskommittens arbete ännu inte har slutförts, är
2945: den normala pensions åldern varvid pensionen          det motiverat att fastställa nya pensionsåldrar
2946: skulle utgå med i motsvarande mån mindre              som är lägre än de nuvarande allmänna pension-
2947: belopp än normalt, och                                såldrarna. Detta gäller såväl telefonister som
2948:     3) en deltidspension som skulle kompensera        talrika andra yrkesgrupper, för vilka det har
2949: det inkomstbortfall som följer av att en försäkrad    krävts en lägre pensionsålder. 1 regeringsprog-
2950: som närmar sig pensionsåldern småningom               rammet konstatera5 det, att regeringen kommer
2951: minskar på sin arbetsinsats.                          att avlåta en proposition i syfte att genomföra en
2952:    Enligt kommitten torde sarnma synpunkter           smidig pensionering så, att reformen skall omfat-
2953: som talar för flexibla pensioneringsalternativ        ta flexibel pensionsålder, delpension och yrkesbe-
2954: inom den privata sektorn tili stor del gälla även i   tingad förtidspension. 1 detta sammanhang bör
2955: fråga om den offentliga sektorn. Flexibla pen-        man även ta ställning tili de eventuella speci-
2956: sionsarrangemang förefaller dock inte att kunna       alkrav som påfrestningarna i olika yrken ställer på
2957: genomföras parallelt med de redan existerande,        pensionsåldrarna.
2958:     Helsingfors den 23 maj 1983
2959: 
2960: 
2961:                                                                           Minister Pekka Vennamo
2962:                                                 1983 vp.
2963: 
2964: Kirjallinen kysymys n:o 19
2965: 
2966: 
2967:                                    Skinnari: Forssan määräämisestä erityisalueeksi
2968: 
2969: 
2970:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2971: 
2972:    Vuoden 1983 helmikuussa Forssan kaupungin           hentynyt. Lisäksi idänvienti on hiljentynyt aikai-
2973: työttömyysaste oli 7,6 % ilman 1omautettuja eli        sempaan verrattuna merkittävästi.
2974: korkeampi kuin edellisenä vuonna ja alueen                Edellä mainittujen suurimpien yritysten merki-
2975: keskiarvoa korkeampi.                                  tys Forssalle ja koko Forssan seudulle on ratkaise-
2976:    Lähiaikoina ei ole havaittavissa paranemista.       vaa. Lomautukset, irtisanomiset sekä lyhennetyn
2977: Rakennustoiminnan työllisyystilanne on heiken-         työviikon vaikutukset näkyvät välittömästi kau-
2978: tynyt jonkin verran. Vuoden 1983 helmikuun            pungin vähittäiskaupan ja palvelutuotannon ti-
2979: lopussa oli Forssan työvoimatoimiston alueella         lan heikkenemisenä ja jälkikäteen Forssan kau-
2980: lomautettuja 137 henkilöä ja lyhennettyä työviik-     pungin verotulojen tuntuvana vähenemisenä.
2981: koa teki 25 henkilöä. Työttömyyseläkeläisten              Myös rakennustoiminnan näkymät näyttävät
2982: määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kun työttö-       Forssan seudulla melko heikoilta. Ainoa raken-
2983: myyseläkeläisiä vuoden 1980 alussa oli 176 hen-       teilla oleva julkinen kohde Forssassa on jäteve-
2984: kilöä, oli heitä 1983 maaliskuun alussa 443.          denpuhdistamon laajennus. Valtion budjetissa
2985:    Nuorten työttömien osuus olisi huomattavasti       Forssan seudulle osoitetut määrärahat eivät ole
2986: korkeampi, ellei kaupunki olisi jo useita vuosia      työllisyysvaikutuksiltaan kovin merkittäviä.
2987: käyttänyt aktiivisesti nuorten työllistämistuen an-       Forssan kaupungin taloudellinen tilanne on
2988: tamia mahdollisuuksia hyväksi. Lisäksi paikka-        heikentynyt huomattavasti viime vuosina. Vero-
2989: kunnalla on viime aikoina saatu syntymään run-        tulojen kasvu on hidastunut. Talousarviolainojen
2990: saasti oppisopimuskoulutuspaikkoja.                   määrä asukasta kohti on huomattavasti keskimää-
2991:    Työttömyys on Forssassa tällä hetkellä niin        räistä korkeampi. Paikkakunnan tulotaso on
2992: monitahoinen ongelma, että kuntien perinteises-       muuhun maahan verrattuna alhainen. Teollisuu-
2993: ti käyttämät työllistämiskeinot, uudisrakentami-      den työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkkaus
2994: nen tai työllistämistuki nuorille eivät tavoita       on ollut merkittävästi alle maan kaupunkien
2995: suurinta osaa työttömistä. Kuitenkin eräiden uu-      keskiarvon.
2996: disrakentamiskohteiden käyntiin saattaminen               Forssan kaupungin lähiajan tavoitteena on saa-
2997: helpottaisi osaltaan lyhytaikaisesti mm. raken-       da paikkakunnalle pientä ja keskisuurta, muu-
2998: nus- ja kuljetusalan työttömyyttä ja samalla pa-      hun kuin rakentamiseen liittyvää teollisuutta kor-
2999: rantaisi alueen kuntien verotulojen kehitystä.        vaamaan menetetyt työpaikat. Samalla on tavoit-
3000:    Forssassa on tällä hetkellä työpaikkoja yhteensä   teena rohkaista paikkakunnalla toimivia yrittäjiä
3001: noin 9 500. Teollisuuden palveluksessa on forssa-     kehittämään ja laajentamaan toimintaansa.
3002: laisista 40 %. Karkeasti arvioiden Forssan työpai-       Kuten Forssan kaupunki on anonutkin, Forssa
3003: koista lähes puolet on riippuvaisia kahdesta suu-     olisi otettava aluepoliittisten lakien toimeenpa-
3004: rimmasta teollisuusyrityksestä (Rakennusvalmiste      nossa huomioon vanhana, elinkeinorakenteeltaan
3005: Oy:n noin 1 400 työpaikkaa ja Oy Finlayson            yksipuolisena ja erittäin suhdanneherkkänä teol-
3006: Ab:n 1 216 työpaikkaa) tai liittyvät muuten           lisuuspaikkakuntana ja nimetä erityisalueeksi.
3007: rakentamiseen, rakennusaineteollisuuteen tai             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3008: näistä johtuviin kuljetuksiin. Teollisista työpai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3009: koista yli puolet on rakennusaineteollisuutta.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3010: Henkilökuntamäärä on esimerkiksi Oy Finlayson         vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
3011: Ab:n tehtailla vuodesta 1975 lähtien laskenut yli
3012: 800 henkilöllä.                                                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
3013:    Rakennusteollisuuden osalta näkymät ovat                   litus aikoo ryhtyä Forssan nimeäiDiseksi
3014: melko heikot. Kotimaan rakentaminen on vä-                    erityisalueeksi?
3015:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1983
3016: 
3017:                                            Jouko Skinnari
3018: 0883004675
3019: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 19
3020: 
3021: 
3022: 
3023: 
3024:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3025: 
3026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eiksi ehdotettujen kuntien viimeaikaista kehitys-
3027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä. Forssa on aikaisemmin ehdotettuna kuntana
3028: olette kirjeellänne 19 päivältä huhtikuuta 1983      mukana näissä tarkasteluissa. Työryhmän näke-
3029: n:o 100 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      myksen mukaan joillakin paikkakunnilla on tar-
3030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Skinnarin       vetta erityisaluemenettelyn kaltaisiin toimenpi-
3031: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-      teisiin, mutta koska erityisalueiden lisääminen
3032: myksen n:o 19:                                       tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista, ehdo-
3033:                                                      tetaan vain eräitä pienehköjä erityisaluemenette-
3034:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   lyn kokeiluja. Vuonna 1984 olisi työryhmän
3035:        litus aikoo ryhtyä Forssan nimeäiDiseksi      mukaan parempi ajankohta tehdä laajempi arvi-
3036:        erityisalueeksi?                              ointi uusien erityisalueiden tarpeesta.
3037:                                                         Valtioneuvoston kansliassa on huomioitu Fors-
3038:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     san kaupungin kehittämisongelmat. Erityisaluei-
3039: ti seuraavaa:                                        den seurantatyöryhmä on vertaillessaan ongel-
3040:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-    mallisten kuntien kehitystä ottanut huomioon
3041: sestä annetun lain (532/81) 8 §:n perusteella        mm. Forssan työllisyyskehityksen (työttömyysas-
3042: valtioneuvosto määräsi erityisalueeksi 34 kuntaa.    te). Valtioneuvoston kansliassa pidetään Forssan
3043: Valtioneuvoston päätöksellä (554/82) nämä kun-       tilannetta huolestuttavana ja työllisyyskehityksen
3044: nat määrättiin erityisalueeksi viideksi vuodeksi     ohella seurataan kaupungin kannalta merkittä-
3045: (1982-86).                                           vien yritysten toimenpiteitä paikkakunnalla, mi-
3046:    Valtioneuvoston 15.7.1982 erityisaluetoimen-      hin myös kysyjä on kiinnittänyt huomiota.
3047: piteistä tekemän periaatepäätöksen seuraamista          Aluepoliittinen lainsäädäntö on ollut voimassa
3048: varten asetettu työryhmä on 16.3.1983 valmistu-      siihen liittyvine aluejakoineen, mukaan lukien
3049: neessa väliraportissa ottanut pidättyvän kannan      erityisalueet, yli vuoden ajan. Valtioneuvoston
3050: uusien erityisalueiden määräämiseen tässä vai-       kanslian tarkoituksena on tehdä koko maata
3051: heessa. Kannanottoa on perusteltu erityisaluetoi-    koskevat arvioinnit aluejaoista valtion vuoden
3052: menpiteiden tähänastisen voimassaoloajan lyhyy-      1985 tulo- ja menoarvioesityksen valmistelua var-
3053: dellä, minkä vuoksi toimenpiteiden todellisia        ten. Tuolloin olisi käytettävissä täsmällisemmät
3054: vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.                seurantatiedot alueellisesta kehityksestä sekä teh-
3055:    Mainitussa väliraportissa erityisalueiden seu-    tävissä laajempi arviointi myös uusien erityisalu-
3056: rantatyöryhmä toteaa tarkastelleensa erityisalu-     eiden tarpeesta.
3057: 
3058:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1983
3059: 
3060:                                                                            Ministeri Toivo Yläjärvi
3061:                                         1983 vp. -    KK n:o 19                                         3
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3067: 
3068:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           granskningar. Enligt arbetsgruppens åsikt behövs
3069: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på några orter vidtagas åtgärder liknande det
3070: nr 100 av den 19 april 1983 tili vederbörande         förfaringssätt som tiliämpas inom specialområde-
3071: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    na, men då det i detta skede inte är ändamålsen-
3072: av riksdagsman Skinnari undertecknade spörsmål        ligt att öka antalet specialområden, föreslås en-
3073: nr 19:                                                dast en del smärre försök med sådana åtgärder
3074:                                                       som används inom specialområden. År 1984 vore
3075:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         enligt arbetsgruppen en lämpligare tidpunkt att
3076:         geringen vidta för att Forssa skall förord-   göra en mera omfattande bedömning av behovet
3077:         nas bli specialområde?                        av nya specialområden.
3078:                                                          Vid statsrådets kansli har Forssa stads utveck-
3079:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lingsproblem uppmärksammats. Arbetsgruppen
3080: anföra följande:                                      som följt upp specialområdena har då den jäm-
3081:    På basen av 8 § lagen om främjande av en           fört utvecklingen i problematiska kommuner be-
3082: balanserad regional utveckling (532/81) har stats-    aktat bl.a. utvecklingen av sysselsättningen (ar-
3083: rådet förordnat 34 kommuner att bli specialom-        betslöshetsgraden) i Forssa. På statsrådets kansli
3084: råden. Genom statsrådets beslut (554/82) förord-      anser man att läget i Forssa är oroväckande och
3085: nades dessa kommuner bli specialområden för           förutom utvecklingen av sysselsättningen följer
3086: fem år (1982-86). En arbetsgrupp tilisatt för att     man med för staden betydande företags åtgärder
3087: följa upp statsrådets principbeslut av 15.7.1982      på orten, vilket också frågeställaren fäst upp-
3088: om åtgärder för specialområden har i sin mellan-      märksamhet vid.
3089: rapport av 16.3.1983 intagit en återhålisam in-          Den regionalpolitiska lagstiftningen jämte den
3090: stälining tili ett förordnande av nya specialområ-    därtili hörande områdesindelningen, specialom-
3091: den i detta skede. Ställningstagandet motiveras       rådena inberäknade, har varit i kraft i över ett års
3092: med den kona tid som åtgärderna för specialom-        tid. Statsrådets kansli har för avsikt att göra
3093: råden hittilis tillämpats. Därför är det ännu svårt   landsomfattande bedömningar av områdesindel-
3094: att bedöma de faktiska verkningarna av åtgärder-      ningen med tanke på beredningen av propositio-
3095: na.                                                   nen angående statsförslaget för år 1985. Då
3096:    1 den nämnda melianrapporten konstateras att       borde mera exakta uppgifter om den regionala
3097: arbetsgruppen som följt upp specialområdena           utvecklingen stå tili förfogande samt en utförli-
3098: granskat den senaste tidens utveckling i de kom-      gare bedömning också av behovet av nya special-
3099: muner som föreslagits bli specialområden. Forssa      områden vara möjlig.
3100: är såsom tidigare föreslagen kommun med i dessa
3101:     Helsingfors den 25 maj 1983
3102: 
3103:                                                                              Minister Toivo Yläjärvi
3104:                                                  1983 vp.
3105: 
3106: Skriftligt spörsmål nr 20
3107: 
3108: 
3109: 
3110: 
3111:                                    Zilliacus: Om förnyande av arbetslöshetsskyddet
3112: 
3113: 
3114:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3115: 
3116:    De arbetslösas antal uppgår i dag till långt        lyckats komma till något heltäckande resultat.
3117: över 100 000 personer. För närvarande ser läget        Det verkar tvärtom som om just de som mest
3118: dystert ut också framöver. Detta innebär att en        behöver hjälp genom kommitteernas rekommen-
3119: betydande del av landets arbetsföra befolkning är      dationer skulle hamna i en ännu sämre situation,
3120: rvungen att leva på arbetslöshetsersättning och        emedan de fackföreningsanslutna arbetslösa per-
3121: arbetslöshetsunderstöd.                                sonernas intressen i alla sammanhang prioriteras.
3122:    Grunderna för beviljande av såväl arbetslös-        På detta sätt ökas klyftan mellan dem och de icke
3123: hetsunderstöd som -ersättning har visat sig myc-       fackorganiserade, vilket ju absolut inte får vara
3124: ket bristfälliga. En stor del av de arbetslösa kan     memngen.
3125: inte anses åtnjuta en tillräcklig grundtrygghet.          Undertecknad gjorde ett skriftligt spörsmål i
3126: Svårast är det för arbetslösa som står utanför de      frågan den 10.2.1983, vilket dock inte hann
3127: statsunderstödda arbetslöshetskassorna. Medlem-        behandlas av regeringen under gångna riksdags-
3128: mar i fackföreningar har ett betydligt bättre          period.
3129: arbetslöshetsskydd än de som står utanför. Enligt         Hänvisande till det ovan anförda vill jag i den
3130: de medborgerliga rättigheterna kan ingen mot           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3131: sin vilja tvingas att ansluta sig till någon arbets-   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
3132: marknadsorganisation. Men också unga arbetslö-         följande skriftliga spörsmål:
3133: sa är i en betydligt sämre situation i genomsnitt
3134: eftersom de inte ännu haft möjlighet att ansluta                  Vilka åtgärder är Regeringen beredd
3135: sig till något förbund. Kvinnor och män blir                   att vidta för att i brådskande ordning
3136: också ojämlikt behandlade när det gäller arbets-               förnya och förenhetliga systemet med
3137: löshetsunderstöden i dess olika former.                        arbetslöshetsersättning så att alla arbets-
3138:    Olika kommitteer har försökt reda ut situatio-              lösa oberoende av fackanslutning kan
3139: nen i akt och mening att reformera hela ersätt-                åtnjuta en tillräcklig social grundtrygg-
3140: ningssystemet för de arbetslösa, men de har inte               het?
3141:    Helsingfors den 21 april 1983
3142: 
3143:                                              Jutta Zilliacus
3144: 
3145: 
3146: 
3147: 
3148: 088300488U
3149: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 20
3150: 
3151: Kirjallinen kysymys n:o 20                                                                      Suomennos
3152: 
3153: 
3154: 
3155: 
3156:                                    Zilliacus: Työttömyysturvan uudistamisesta
3157: 
3158: 
3159:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3160: 
3161:    Työttömien määrä on tänä päivänä tuntuvasti        tuneet pääsemään mihinkään kokonaisratkai-
3162: yli 100 000 henkilöä. Tilanne näyttää myös tule-      suun. Päinvastoin näyttää siltä, että komiteoiden
3163: vaisuuden kannalta tällä hetkellä synkältä. Tämä      suositusten mukaan juuri eniten apua tarvitsevat
3164: merkitsee sitä että huomattavan osan maamme           joutuisivat entistä huonompaan asemaan, koska
3165: työkykyisestä väestöstä täytyy elää työttömyyskor-    ammattiliittoihin kuuluvia työttömiä joka ta-
3166: vauksen ja työttömyysavustuksen varassa.              pauksessa suositaan. Tällä tavoin syvenee kuilu
3167:     Sekä työttömyystuen että -korvauksen myöntä-      järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien välillä,
3168: misperusteet ovat osoittautuneet varsin puutteel-     mikä ei voi olla tarkoituksenmukaista.
3169: lisiksi. Suuren osan työttömistä ei voida katsoa         Allekirjoittanut teki kirjallisen kysymyksen tä-
3170: saavan osakseen riittävää perusturvallisuutta. Vai-   män asian johdosta 10.2.1983, jota ei kuitenkaan
3171: keinta on niillä työttömillä, jotka jäävät valtion    ehditty käsitellä hallituksessa viime vaalikauden
3172: rukemien työttömyyskassojen ulkopuolelle. Am-         aikana.
3173: mattiyhdistysten jäsenillä on huomattavasti pa-          Edellä olevan perusteella esitän valtiopäiväjär-
3174: rempi työttömyysturva kuin ulkopuolisilla. Kan-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
3175: salaisoikeuksien nojalla ei ketään voida vastoin      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
3176: tahtoaan pakottaa liittymään johonkin työmark-        van kysymyksen:
3177: kinajärjestöön. Myös nuoret työttömät ovat keski-
3178: määrin huomattavasti huonommassa asemassa,                       Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
3179: koska heillä ei vielä ole ollut mahdollisuutta                litus on valmis ryhtymään työttömyyskor-
3180: liittyä ammattiliittoon. Naisia ja miehiä kohdel-             vausjärjestelmän uudistamiseksi ja yhte-
3181: laan myös epätasa-arvoisesti erimuotoisten työttö-            näistämiseksi siten, että kaikki työttömät
3182: myysavustusten ollessa kyseessä.                              ammattijärjestöön kuulumisesta riippu-
3183:    Erilaiset komiteat ovat yrittäneet selvittää ti-           matta tulisivat osallisiksi riittävästä sosiaa-
3184: lannetta, jotta koko työttömyyskorvausjärjestelmä             lisesta perusturvasta?
3185: saataisiin uudistetuksi, mutta ne eivät ole onnis-
3186:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3187: 
3188:                                             Jutta Zilliacus
3189:                                          1983 vp. -       KK n:o 20                                          3
3190: 
3191: 
3192: 
3193: 
3194:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3195: 
3196:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Työttömyysturvan kehittämisen yleisiksi paa-
3197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             määriksi 17 päivänä huhtikuuta 1979 mietintön-
3198: olette 21 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-           sä jättänyt työttömyysturvakomitea kiteytti, että
3199: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          työttömyysturvan tulisi ulottua sekä niihin, jotka
3200: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           ovat olleet työelämässä, mutta joutuneet ilman
3201: Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta          omaa syytään työttömiksi että niihin, jotka aktii-
3202: kysymyksestä n:o 20:                                      visesti työmarkkinoille pyrkimällä ovat osoitta-
3203:                                                           neet halukkuutensa työhön, jota kuitenkaan ei-
3204:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-       vät ole saaneet. Lisäksi työttömyysturvan tulisi
3205:         litus on valmis ryhtymään työttömyyskor-          rajoittaa yhdessä aktiivisen työvoimapolitiikan
3206:         vausjärjestelmän uudistamiseksi ja yhte-          kanssa työttömyyden riskiä ja varmistaa turvan
3207:         näistämiseksi siten, että kaikki työttömät        piiriin kuuluvalle mahdollisuus siirtyä työhön,
3208:         ammattijärjestöön kuulumisesta riippu-            sekä mikäli työllistäminen ei onnistu, taata tur-
3209:         matta tulisivat osallisiksi riittävästä sosiaa-   van piiriin kuuluvalle ja hänen huollettavinaan
3210:         lisesta perusturvasta?                            oleville kohtuullinen toimeentuloturva suoritta-
3211:                                                           malla työttömyysetuuksia. Työtä jatkanut työttö-
3212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             myysturvatoimikunta laati yksityiskohtaisen eh-
3213: seuraavaa:                                                dotuksen työttömyysturvauudistukseksi ja ehdot-
3214:                                                           ti, että vielä avoinna olevien kysymysten selvittä-
3215:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun
3216:                                                           miseksi sosiaali- ja terveysministeriö asettaisi työ-
3217: lain 4 §:n 2 momentin mukaan työttömyyskassan
3218:                                                           ryhmän jatkamaan toimikunnan työtä.
3219: jäsenenä pysymisen ja jäseneksi pääsemisen ehto-
3220:                                                              Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 13 päivänä
3221: na ei saa olla, että jäsen tai jäseneksi pyrkivä
3222:                                                           joulukuuta 1982 työryhmän, jonka tehtäväksi
3223: kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistyk-
3224:                                                           annettiin työttömyysturvakomitean mietinnössä
3225: seen, järjestöön tai yhteenliittymään. Ammatti-
3226:                                                           esitettyjen periaatteiden sekä työttömyysturvatoi-
3227: järjestön jäsenyys ei siis nykyisen lain mukaan ole
3228:                                                           mikunnan mietinnön pohjalta tästä saadut lau-
3229: ehtona työttömyyskassaan kuulumiselle. Tämä
3230:                                                           sunnot huomioon ottaen laatia luonnos hallituk-
3231: periaate on tarkoitus säilyttää myös uudessa työt-
3232:                                                           sen esitykseksi työttömien toimeentulojärjestel-
3233: tömyysturvajärjestelmässä.
3234:                                                           män uudistamisesta. Työryhmälle annettiin mää-
3235:    Sosiaali- ja terveysministeriön jo useampia vuo-
3236:                                                           räaika 31 päivään maaliskuuta 1983 tavoitteena
3237: sia jatkuvasti toistaman kannan mukaan työttö-
3238:                                                           mahdollisuus lakien voimaantuloon vuoden 1984
3239: myysajan toimeentuloturvan jälkeenjääneisyys ja
3240:                                                           alusta. Ensi vuoden alussa toteuttamiskelpoisen
3241: vinoutumat ovat koko sosiaaliturvamme pahin
3242:                                                           välttävänkään lakiesitysluonnoksen aikaansaami-
3243: epäkohta. Etuuksien jälkeenjääneisyydestä ovat
3244:                                                           nen on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi
3245: erityisesti kärsineet pitkäaikaistyöttömät. Tämä
3246:                                                           keskeisistä rakennetekijöistä olevien eriävien mie-
3247: aiheutuu siitä, että etuuksien tasoa ei ole voitu
3248:                                                           lipiteidm takia.
3249: korottaa täysin ansiotasoindeksin mukaan niiden
3250:                                                              Työttömien toime~ntuloturvan uudistamisen
3251: verottomuuden takia. Verottomien etuuksien
3252:                                                           edellyttämien lakiluonnosten laatimisen osoittau-
3253: täysimääräinen korotus aiheuttaisi lyhyissä työttö-
3254:                                                           dutt~a sillä tavoin vaativaksi, että sen toteuttami-
3255: myystapauksissa huomattavaa ylikompensaatiota.
3256:                                                           nen vielä vaatii pitkäjänteisempää työtä, työryh-
3257: Esteenä välttämättömälle kokonaisuudistukselle
3258:                                                           mälle määrättiin 29 päivänä huhtikuuta '1983
3259: on ollut sen aiheuttama lisämeno toisaalta val-
3260:                                                           uudeksi määräajaksi 31 päivä lokakuuta 1983.
3261: tiontalouden, toisaalta työnantajien maksuosuu-
3262: teen.
3263:   Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
3264: 
3265:                                                                                     Ministeri Vappu Taipale
3266: 4                                      1983 vp. -       KK n:o 20
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                                  Till Riksdagens Herr Talman
3272: 
3273:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              het mot arbetslöshet, viiken avgav sitt betänkan-
3274: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            de den 17 april 1979, att arbetslöshetsskyddet
3275: av den 31 april 1983 till vederbörande medlem             borde omfatta både dem som varit ute i arbetsli-
3276: av statsrådet översänt avskrift av följande av           vet, men som utan egen orsak har blivit arbetslö-
3277: riksdagsman Jutta Zilliacus undertecknade skrift-        sa, och dem som genom att aktivt söka sig ut på
3278: liga spörsmål nr 20:                                     arbetsmarknaden har visat sig villiga att arbeta,
3279:                                                          men som dock inte fått arbete. Dessutom borde
3280:            Vilka åtgärder är Regeringen beredd           arbetslöshetsskyddet i samverkan med en aktiv
3281:         att vidta för att i brådskande ordning           arbetskraftspolitik begränsa riskerna för arbetslös-
3282:         förnya och förenhetliga systemet med             het och säkerställa möjligheterna för dem som
3283:         arbetslöshetsersättning så att alla arbets-      omfattas av skyddet att få arbete samt, om
3284:         lösa oberoende av fackanslutning kan             sysselsättning inte kan ordnas, genom betalning
3285:         åtnjuta en tillräcklig social grundtrygg-        av arbetslöshetsförmåner garantera ett skäligt
3286:         het?                                             utkomstskydd för dem som omfattas av arbetslös-
3287:                                                          hetsskyddet och för dem som försörjs av dessa.
3288:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Kommissionen för trygghet mot arbetslöshet,
3289: anföra följande:                                         viiken fortsatte arbetet, uppgjorde ett detaljerat
3290:                                                          förslag till reform av arbetslöshetsskyddet och
3291:    Enligt 4 § 2 mom. lagen om riksomfattande             föreslog att social- och hälsovårdsministeriet, för
3292: arbetslöshetskassor må ej såsom villkor för kvars-       att utreda frågor som ännu stod öppna, skulle
3293: tående och inträde i kassan uppställas, att med-         tillsätta en arbetsgrupp, som skulle fortsätta
3294: lem eller den, som därom ansöker, bör tillhöra           kommissionens arbete.
3295: eller ansluta sig till någon annan förening, orga-           Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
3296: nisation eller sammanslutning. Fackanslutning är          13 december 1982 en arbetsgrupp, som fick till
3297: således enligt nu gällande lag inte villkor för          uppgift att utgående från principerna i det
3298: medlemskap i arbetslöshetskassa. Det är menin-           betänkande som hade avgivits av kommitten för
3299: gen att denna princip skall bevaras också i det          trygghet mot arbetslöshet och på basen av det
3300: nya systemet med arbetslöshetsskydd.                     betänkande som avgivits av kommissionen för
3301:    Det eftersläpande och snedvridna utkornst-            trygghet mot arbetslöshet samt med beaktande
3302: skyddet för arbetslösa är, enligt socd- och halsu-       av utlåtandena om det sistnämnda betänkandet,
3303: vårdsministeriets ståndpunkt, som stänJigt har           uppgöra ett utkast tili en regeringsproposition
3304: upprepats redan i flera års tid, du svåraste             om revidering av de arbetslösas utkomstsystem.
3305: missförhållandet i hela vårt sociabky.::!d. Speciellt    Med målsättningen att lagarna skulle träda i kraft
3306: långtidsarbetslösa har lidit av att fö:måncma h<J.r      i början av år 1984 fick arbetsgruppen tidsfrist
3307: släpat efter. Detta beror på att nivån på förmå-         tili den 31 mars 1983. Det har dock visat sig
3308: nerna inte har kunnat höjas helt i eoligb:t med          omöjligt att få tili stånd ens ett nödtorftigt utkast
3309: förtjänstnivåindex p.g.a. att de är skattefria. En       tiH lagförslag, dugligt att förverkligas i början av
3310: höjning till fullt belopp av de skattefria formi-        året, p. g. a. att olika åsikter råder om centrala
3311: nerna skulle orsaka en anmärkningsvärJ över-             srrukturella faktorer.
3312: kompensation vid kortvarig arbetslösl1et. Det till-          Då uppgörandet av sådana utkast tili lagar,
3313: läggsutgifter å ena sidan statshushållningen och         som reformen av de arbetslösas inkomstskydd
3314: å andra sidan arbetsgivarna skulle förorsaka~ har        fcrutsättcr, har visat sig så krävande att ett
3315: hindrat den nödvändiga totalreformen.                    förverkligande av denna uppgift ännu kräver
3316:    Som allmänna mål för utvecklandet av arbets-          längre tids arbete har arbetsgruppen den 29 april
3317: löshetsskyddet preciserade kommitten för trygg-          1983 fått ny tidsfrist till den 31 november 1983.
3318: 
3319:     Helsingfors den 31 maj 1983
3320: 
3321:                                                                                 Minister Vappu Taipale
3322:                                                   1983 vp.
3323: 
3324: Skriftligt spörsmål nr 21
3325: 
3326: 
3327: 
3328:                                     Zilliacus: Om tryggade möjligheter att anlita privata organisationers
3329:                                         service när den s.k. Valtava-reformen träder i kraft
3330: 
3331: 
3332:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
3333: 
3334:    1 och med att lagen om planering av och               att de privata organisationeroa känner djup oro
3335: statsandel för social- och hälsovården, de s.k.          inför lagreformen och dess ekonomiska verk-
3336: Valtava-lagarna, träder i kraft i början av år           ningar. De anser att redan folkhälsolagen från år
3337: 1984, betonas kommunernas ansvar mycket mer              1972 kraftigt begränsade medborgarorganisatio-
3338: än nu i fråga om organisering, planering och             nernas arbetsmöjligheter. Och det som i dag
3339: finansiering av social- och hälsovården. Enligt de       planeras bli en förbättring av social- och hälsovår-
3340: nya lagarna är det kommunens uppgift att ordna           den kan för de friviliiga organisationerna i värsta
3341: social- och hälsovård för sina invånare och refor-       fall innebära en fullständig katastrof, som ytterst
3342: men ger kommunerna också rätt att anlita privata         drabbar den vanliga, hjälpbehövande män-
3343: organisationer och sammaoslutningar. När den             niskan.
3344: direkta statsfinansieringen av privata tjänster nu           Hur Valtava-lagarna kommer att fungera kan
3345: upphör, är det meningen att ersätta kommuner-            närmast beskrivas av ett konkret exempel som
3346: na med alla de kostnader som förorsakats av              gäller handikapparbetet:
3347: tjänsterna, efter avdrag av intäkteroa för kundav-           Tidigare har organisationen Folkhälsan fått ett
3348: gifter och andra inkomster. Det är alitså me-            hundraprocentigt statsunderstöd för den svenska
3349: ningen att den uteblivna direkta statsfinansie-          barn- och ungdomsinvalidvården, som delegerats
3350: ringen skali täckas med en motsvarande ökning            tili Folkhälsan och dess habiliteringsavdelning.
3351: av den kommunala finansieringen. Kommunerna             Nu måste Folkhälsan förhandla skilt med varje
3352: elier kommunalförbunden är å sin sida berättiga-         kommun elier kommunalförbund tili viiken pati-
3353: de tili statsandel beroende på bärkraftsklassifice-     enterna hör för att dessa ska betala för "sina"
3354: nngen.                                                  barn och erhålia statsandel för vårdkostnaderna
3355:    Redan när Valtava-reformen bereddes i riksda-        enligt kommunernas            bärkraftsklassificering.
3356: gens socialutskott, fäste såväl representanter för      Kommunernas instälining tili frågan är okänd, i
3357: Helsingfors stad samt för riksomfattande privata        många fall säkert negativ med tanke på de nya
3358: organisatiom;r uppmärksamhet vid de olägenhe-           utgifter, som lagreformen ålägger kommunerna.
3359: ter som reformen kommer att medföra. Detta                  Mycket oroliga är därtili samtliga riksomfattan-
3360: ledde tili att socialutskottet i sitt betänkande (nr    de invalid-, rehabiliterings- och handikappanstal-
3361: 13) införde uppmaningar tili regeringen att se tili     ter, vars verksamhetsformer kommunerna inte
3362: att tiliräckliga resurser anvisas för de behov som      känner tili och vars statsunderstöd tili kommu-
3363: förekommer i kommunerna. Vidare uppmanar                nerna också klart sjunkit. Dessa organisationer
3364: utskottet regeringen att noga följa hur den             frågar sig nu huruvida Valtava-reformen för deras
3365: privata social- och hälsovårdsservicen utnyttjas        del kommer att bli ett fiasko.
3366: och efter behov vidta åtgärder för att avhjälpa             Slutligen anser de privata organisationernas
3367: eventuella missförhålianden.                            representanter att stadgandet om uteslutande ur
3368:    Kommuoerna och kommunalförbunden an-                 den riksomfattande förteckningen av privat insti-
3369: mälde allvarliga farhågor för finansieringen av de      tution som producerar service är i den i lagen
3370: privata serviceformerna, vilket anses bli synnerli-     inskrivoa formen alltför vag och ger social- och
3371: gen brydsamt för Helsingfors stad, där det största      hälsovårdsministeriet en prövningsrätt som kan
3372: behovet finns. 1 detta skede har man enligt             leda tili obefogade strykningar i förteckningen.
3373: uppgift i Helsingfors stad ingen aning om hur               Hänvisande tili det ovan anförda får under-
3374: Valtava-reformen ekonomiskt skall kunna ros i           tecknad i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-
3375: land, i synnerhet vad de privata organisationer-        ningen föreskriver tili vederbörande medlem av
3376: nas tjänster beträffar. Det är alltså helt naturligt,   statsrådet stälia följande spörsmål:
3377: 0883004440
3378: 2                                   1983 vp. -     KK n:o 21
3379: 
3380: 
3381:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta             existens och verksamhetsmöjligheter d~
3382:       för att ekonomiskt trygga kommunernas                de efter Valtava-lagarnas ikraftträdande
3383:       möjligheter att anlita privata social- och           mister sitt direkta statsunderstöd och blil
3384:       hälsovårdsorganisationers service liksom             beroende av komrpunerna?
3385:       de privata organisationernas fortsatta
3386: 
3387:     Helsingfors den 21 april 1983
3388: 
3389:                                          Jutta Zilliacus
3390:                                             1983 vp. -     KK n:o 21                                          3
3391: 
3392: Kirjallinen kysymys n:o 21                                                                         Suomennos
3393: 
3394: 
3395: 
3396:                                       Zilliacus: Yksityisten järjestöjen palvelujen käyttämismahdollisuu-
3397:                                          den turvaamisesta ns. Valtava-uudistuksen voimaan tullessa
3398: 
3399: 
3400:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3401: 
3402:     Samalla kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon         vaikutusten johdosta. Ne ovat sitä mieltä, että
3403: suunnittelusta ja valtionosuudesta, ns. Valtava-           vuoden 1972 kansanterveyslaki jo voimakkaasti
3404: lait, tulee voimaan vuoden 1984 alusta, korostuu           rajoitti kansalaisjärjestöjen työskentelymahdolli-
3405: kuntien vastuu nykyistä huomattavasti enemmän              suuksia. Niinpä tämänhetkinen suunnitelma
3406: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä,             sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi voi
3407: suunnittelusta ja rahoituksesta. Uusien lakien             pahimmassa tapauksessa koitua vapaaehtoisille
3408: mukaan kunnan tehtävänä on järjestää asukkail-             järjestöille täydeksi katastrofiksi, mikä viime kä-
3409: leen sosiaali- ja terveydenhoito ja uudistus antaa         dessä kohdistuu tavalliseen, apua tarvitsevaan
3410: kunnille myös oikeuden käyttää yksityisiä järjes-          ihmiseen.
3411: töjä ja yhteisöjä. Kun yksityisten palvelujen suora           Sitä, miten Valtava-lait tulevat totmtmaan,
3412: valtion rahoitus nyt lakkaa, on tarkoitus korvata          voidaan lähinnä kuvata konkreettisella vammais-
3413: kunnille kaikki palveluista johtuvat kustannukset          työtä koskevalla esimerkillä:
3414: sen jälkeen kun niistä on vähennetty asiakkailta              Aikaisemmin oli Folkhälsan-järjestö saanut sa-
3415: perityt maksut ja muut tulot. Tarkoitus on siis,           dan prosentin valtionavun ruotsinkielisten lasten
3416: että poisjäävä valtion rahoitus katetaan lisäämällä        ja nuorten vammaishoitoa varten, mikä oli an-
3417: vastaavasti kunnallista rahoitusta. Kunnat tai             nettu tehtäväksi Folkhälsanille ja sen kuntoutus-
3418: kuntainliitot ovat puolestaan oikeutettuja valtion         osastolle. Folkhälsanin täytyy nyt neuvotella erik-
3419: osuuteen kantokykyluokastaan riippuen.                     seen jokaisen kunnan tai kuntainliiton kanssa,
3420:     Jo silloin kun Valtava-uudistusta valmisteltiin        joihin potilaat kuuluvat, jotta nämä maksaisivat
3421: eduskunnan sosiaalivaliokunnassa, kiinnittivät se-         "omista" lapsistaan ja jotta se saisi valtionosuu-
3422: kä Helsingin kaupungin että valtakunnallisten              den hoitokustannuksista kuntien kantokykyluo-
3423: yksityisten järjestöjen edustajat huomiota uudis-          kan mukaan. Kuntien asennetta tähän kysymyk-
3424:  tuksen mukanaan tuomiin epäkohtiin. Tämä                  seen ei tunneta, mutta se on monessa tapauksessa
3425:  johti siihen, että sosiaalivaliokunta mietinnössään       varmaankin kielteinen ottaen huomioon uudet,
3426: (n:o 13) esitti kehotuksen hallitukselle, että osoi-       lain uudistuksesta kunnille aiheutuvat menot.
3427:  tettaisiin riittävästi varoja kunnissa esiintyviä tar-       Varsin huolissaan ovat lisäksi kaikki valtakun-
3428:  peita varten. Edelleen valiokunta kehottaa halli-         nalliset invalidi-, kuntoutus- ja vammaishuolto-
3429:  tusta tarkoin seuraamaan, kuinka yksityisiä sosi-         laitokset, joiden toimintamuotoja kunta ei tunne
3430:  aali- ja terveydenhoitopalveluja käytetään hyväk-         ja joiden saama valtion tuki kunnille on selvästi
3431:  si, ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin mah-        pienentynyt. Nämä järjestöt kysyvät nyt, missä
3432:  dollisten epäkohtien poistamiseksi.                       määrin Valtava-uudistus heidän kohdallaan muo-
3433:      Kunnat ja kuntainliitot ilmoittivat olevansa          dostuu täydelliseksi epäonnistumiseksi.
3434:  vakavasti huolissaan yksityisten palvelumuotojen             Lopuksi yksityisten järjestöjen edustajat katso-
3435:  rahoituksesta, minkä katsotaan muodostuvan eri-           vat, että säädös yksityisen palvelevan laitoksen
3436:  tyisen huolestuttavaksi Helsingin kaupungin kan-          poistamisesta koko maan käsittävästä luettelosta
3437:  nalta, jonka tarve on kaikkein suurin. Tässä              on lakiin kirjoitetussa muodossa liian vaimea ja
3438:  vaiheessa ei saadun tiedon mukaan Helsingin               sallii sosiaali- ja terveysministeriölle harkintaoi-
3439:  kaupungilla ole aavistustakaan siitä, miten Val-          keuden, jonka seurauksena voi olla aiheettomia
3440:  tava-uudistus pystytään taloudellisesti hoita-            luettelosta poistamisia.
3441:  maan, erityisesti ottaen huomioon yksityisten                Edellä olevan perusteella esitän valtiopäiväjär-
3442:  järjestöjen palvelut. On näin ollen täysin luon-          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
3443:   nollista, että yksityiset järjestöt ovat erittäin huo-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
3444:  lissaan lain uudistuksen ja sen taloudellisten            van kysymyksen:
3445: 4                                     1983 vp. -    KK n:o 21
3446: 
3447:         Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo                  ten JarJestoJen olemassaolon sekä jatku-
3448:       ryhtyä kuntien taloudellisten mahdolli-                vien toimintamahdollisuuksien turvaami-
3449:       suuksien turvaamiseksi, jotta ne voisivat              seksi niiden menettäessä Valtava-lakien
3450:       käyttää yksityisten sosiaali- ja terveyden-            voimaantulon jälkeen suoran valtion-
3451:       hoitojärjestöjen palveluksia sekä yksityis-            apunsa ja tullessa riippuviksi kunnista?
3452: 
3453:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3454: 
3455: 
3456:                                            Jutta Zilliacus
3457:                                          1983 vp. -     KK n:o 21                                            5
3458: 
3459: 
3460: 
3461: 
3462:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3463: 
3464:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            linehuollon, osan sopeutumisvalmennusta sekä
3465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kuntoutusoh jauksen. Terveydenhuol tohenkilö-
3466: olette 21 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-          kunnan suorittaman toimenpiteen kustannuksia
3467: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         ei uudistuksen jälkeen enää haettaisi Sosiaalitoi-
3468: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          mistosta ja toimenpiteen suorittaminen jäisi lää-
3469: Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta         ketieteellisistä ja hoidollisista kriteereistä riippu-
3470: kysymyksestä n:o 21:                                     vaksi. Uudistuksen johdosta siirtyisi lääkinnälli-
3471:                                                          sen kuntoutuksen menoina noin 165 miljoonaa
3472:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          markkaa terveydenhuollolle sosiaalitoimesta. In-
3473:         ryhtyä kuntien taloudellisten mahdolli-          valiidihuoltolain mukaisten matkakustannusten
3474:         suuksien turvaamiseksi, jotta ne voisivat       siirtäminen sairausvakuutuslakiin lisäisi kansan-
3475:         käyttää yksityisten sosiaali- ja terveyden-     eläkelaitoksen menoja n. 1 miljoonalla markalla.
3476:         hoitojärjestöjen palveluksia sekä yksityis-         Uudistukset on tarkoitettu tulemaan voimaan
3477:         ten järjestöjen olemassaolon sekä jatku-        samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
3478:         vien toimintamahdollisuuksien turvaami-         suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
3479:         seksi niiden menettäessä Valtava-lakien         sekä sosiaalihuoltolain kanssa vuoden 1984 alusta
3480:         voimaantulon jälkeen suoran valtion-            lukien.
3481:         apunsa ja tullessa riippuviksi kunnista?            Suunnittelu- ja valtionosuuslain voimaantulo
3482:                                                         aiheuttaa siirryruisvaiheessa valtionosuutta tai
3483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        -avustusta saaneille yksityisille palvelujen tuotta-
3484: ti seuraavaa:                                           jille olennaisia rahoitusjärjestelmän muutoksia.
3485:    lnvalidihuollon palveluista suuri osa on toi-        Tämän johdosta SVOL:n 31 §:n 3 momenttiin
3486: mintaa, jonka saamiseksi lääkärin tai muun ter-         on otettu erityinen siirtymäsäännös. Sen mukaan
3487: veydenhuoltohenkilön toimenpide on välttämä-            yksityiselle palvelujen tuottajalle voidaan sen
3488: töntä. Tällä alueella myös yksityisten järjestöjen      maksuvalmiuden turvaamiseksi suorittaa lain voi-
3489: toiminta on ehkä laajinta koko sosiaali- ja tervey-     maan tullessa enintään kolmannes sille edellisenä
3490: denhuollon toimialuetta ajatellen.                      vuonna suoritettujen valtionosuuksien, -avustus-
3491:    Hallitus on 6. 5. 1983 antanut eduskunnalle          ten ja -korvausten enoakkojen yhteismäärästä.
3492: esityksen laeiksi kunnallisista yleissairaaloista an-   Kertaluontoisena maksettavaa valtionavustusta
3493: netun lain, kansanterveyslain, sairausvakuutus-         voivat hakea sellaiset yksityiset palvelujen tuotta-
3494: lain ja invaliidihuoltolain muuttamisesta. Esityk-      jat, jotka ovat saaneet tai saavat valtionosuuk-
3495: sen tarkoituksena on siirtää pääosa nykyisen inva-      sien, -avustusten ja -korvausten enoakkoja vuon-
3496: liidihuoltolain nojalla järjestettävästä lääkinnälli-   na 1983. Avustuksen saamisen edellytyksenä on
3497: sestä kuntoutuksesta kunnallisen terveydenhuol-         myös, että yksityinen palvelujen tuottaja tulee
3498: lon tehtäväksi. Todettakoon, että esityksessä tar-      vuonna 1984 SVOL:n piiriin. Valtionavustusta
3499: koitettuun lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu         koskeva hakemus tulee toimittaa sosiaali- ja ter-
3500: muun muassa kysymyksessä esitetyn Samfundet             veysministeriölle 31. 5. 1983 mennessä.
3501: Folkhälsan i Svenska Finland rf:n kuntoutusosas-           Suunnittelu- ja valtionosuuslain mukaan voi-
3502: ton toiminta. Näin palvelusta perittäisiin kunnal-      daan myös yksityisille palvelujen tuottajille
3503: ta korvaus silloin, kun lääkäri on antanut henki-       myöntää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa
3504: lölle lääkärinlausunnon, jossa hän on osoitettu         perustaruiskustannuksiin valtionavustusta, lainaa
3505: kyseiseen laitokseen.                                   tai korkotukea. Tämä edellyttää kuitenkin, että
3506:    Esityksen mukaan lääkinnällinen kuntoutus            tulo- ja menoarvioon varataan erikseen tarkoituk-
3507: käsittäisi muun muassa kuntoutushoidon, apuvä-          seen määräraha.
3508:       Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1983
3509: 
3510:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3511: 088300444D
3512: 6                                      1983 vp. -    KK n:o 21
3513: 
3514: 
3515:                                Till Riksdagens Herr Talman
3516: 
3517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kostnader som föranleds av åtgärd, som har
3518: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vidtagits av hälsovårdspersonalen, skulie efter
3519: av den 21 april 1983 tili vederbörande medlem        reformen inte längre sökas hos socialbyrån och
3520: av statsrådet _översänt avskrift av följande av      verkstäliandet av åtgärden skulie bli beroende av
3521: riksdagsman Jutta Zilliacus undertecknade spörs-     medicinska kriterier och vårdkriterier. Med an-
3522: mål nr 21:                                           ledning av reformen skulie ca 165 milj. mk i
3523:                                                      utgifter för medicinsk rehabilitering överföras till
3524:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta hälsovården från socialväsendet. En överföring av
3525:          för att ekonomiskt trygga kommunernas de av lagen om invalidvård förutsatta resekostna-
3526:          möjligheter att anlita privata social- och derna tili sjukförsäkringslagen skulle öka folk-
3527:          hälsovårdsorganisationers service liksom pensionsanstaltens utgifter med ca 1 milj. mk.
3528:          de privata organisationernas fortsatta         Reformerna är avsedda att träda i kraft samti-
3529:          existens och verksamhetsmöjligheter då digt med lagen om planering av och statsandel
3530:          de efter Valtava-lagarnas ikraftträdande för social- och hälsovården och socialvårdslagen,
3531:          mister sitt direkta statsunderstöd och blir dvs. räknat från ingången av år 1984.
3532:          beroende av kommunerna?                        Ikraftträdandet av lagen om planering av och
3533:                                                      statsandel för social- och hälsovården föranleder i
3534:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt övergångsskedet väsentliga ändringar i finansi-
3535: anföra följande:                                     eringssystemet för de privata serviceproducenter
3536:    En stor del av invalidvårdsservicen består av som har erhåliit statsandel och -understöd. Med
3537: verksamhet för vars erhållande erfordras åtgärd av anledning av detta har det i 31 § 3 mom. lagen
3538: läkare elier annan person inom hälsovården. På · om planering av och statsandel för social- och
3539: detta område är även de privata organisationer- hälsovården intagits ett särskilt övergångsstad-
3540: nas verksamhet måhända mest omfattande med gande. Enligt detta stadgande kan tili privat
3541: avseende på social- och hälsovårdens verksam- serviceproducent för tryggande av betalningsbe-
3542: hetsfält.                                            redskapen när denna lag träder i kraft i statsun-
3543:    Regeringen avlät 6. 5. 1983 till riksdagen en derstöd betalas högst en tredjedel av det sam-
3544: proposition med förslag tili lagar angående änd- manlagda beloppet av de förskott på statsande-
3545: ring av lagen om kommunala allmänna sjukhus, lar, -understöd och ersättningar som betalts tili
3546: folkhälsolagen, sjukförsäkringslagen och lagen producenten föregående år. Statsunderstöd som
3547: om invalidvård. Avsikten med propositionen är betalas som engångsbelopp kan sökas av sådana
3548: att på den kommunala hälsovården överföra privata serviceproducenter som år 1983 har erhål-
3549: merparten av den medicinska rehabilitering som lit eller erhålier förskott på statsandelar, -under-
3550: anordnas med stöd av gäliande lag om invalid- stöd och ersättningar. En förutsättning för erhål-
3551: vård. Det bör konstateras, att den i propositio- lande av understöd är även att den privata
3552: nen avsedda medicinska rehabiliteringen omfat- serviceproducenten år 1984 kommer att beröras
3553: tar bl.a. verksamheten vid habiliteringsavdel- av lagen om planering av och statsandel för
3554: ningen inom det i spörsmålet nämnda Samfun- social- och hälsovården. Ansökan om statsunder-
3555: det Folkhälsan i Svenska Finland rf. Hos kom- stöd skall tilistälias social- och hälsovårdsministe-
3556: mun skulie sålunda uppbäras ersättning för servi- riet senast 31. 5. 1983.
3557: ce, om läkare har gett en person ett intyg, genom       Enligt lagen om planering av och statsandel för
3558: vilket denne har hänvisats tili ifrågavarande an- social- och hälsovården kan även privata service-
3559: stalt.                                               producenter inom ramen för statsförslaget bevil-
3560:    Enligt propositionen skulie medicinsk rehabili- jas statsunderstöd, lån elier räntestöd för anlägg-
3561: tering omfatta bl.a. rehabiliteringsvård, hjälpme- ningskostnader. Detta förutsätter emeliertid, att
3562: delsservice, en del av anpassningsträningen samt det i statsförslaget särskilt reserveras anslag för
3563: rehabiliteringshandledning. Ersättning för de ändamålet.
3564: 
3565:      Helsingfors den 17 maj 1983
3566: 
3567:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3568:                                                 1983 vp.
3569: 
3570: Kirjallinen kysymys n:o 22
3571: 
3572: 
3573: 
3574: 
3575:                                    Kortesalmi: Metsuritilalain säätämisestä
3576: 
3577: 
3578:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3579: 
3580:    Lapin kunnat ovat ryhtyneet valmistelemaan         avustuksia ja pitkäaikaista lainaa rakennusten ja
3581: esitystä erityisten metsuritilojen saamiseksi Lapin   maa-alueiden hankintaa varten.
3582: metsureille. Esityksen tavoitteena on metsureiden       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3583: asumistason kohottaminen sekä syrjäkylien pitä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3584: minen asuttuina.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3585:    Metsuritilaesityksen teki Lapin Maakuntaliitol-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3586: le Savukosken kunta. Aiemmin vastaava ajatus
3587: on otettu esiin Lappi-projektissa.                             Aikooko Hallitus kiireesti. ryhtyä toi-
3588:    Metsuritilan malliksi sopivat Savukosken kun-             miin erityisen metsuritilalain aikaansaa-
3589: nan mielestä porotilat. Valtio osoittaisi tilojen            miseksi metsureiden asumistason kohot-
3590: perustamiseen maa-alueet ja antaisi metsureille              tamiseksi sekä syrjäkylien pitämiseksi
3591:                                                              asuttuina mallina porotilalaki?
3592:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3593: 
3594:                                          ] . Juhani Kortesalmi
3595: 
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 088300461Y
3600: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 22
3601: 
3602: 
3603: 
3604: 
3605:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3606: 
3607:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teltuina. Missä muodossa tämä tapahtuu, on oma
3608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kysymyksensä. Metsähallitus on osaltaan kohen-
3609: olette 21 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-      tanut metsureiden asumisoloja rakentamalla heil-
3610: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     le työsuhdeasuntoja erityisesti niille Itä- ja Poh-
3611: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   jois-Suomen alueille, joilla sitä valtion metsien
3612: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     sijainnin ja aluepoliittisten näkökohtien kannalta
3613: kysymyksestä n:o 22:                                 on pidetty tarkoituksenmukaisena. Tästä toimin-
3614:                                                      nasta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä.
3615:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     Metsähallituksella on metsuriasuntoja tällä het-
3616:         miin erityisen metsuritilalain aikaansaa-    kellä vajaat 400.
3617:         miseksi metsureiden asumistason kohot-          Mitä tulee erityisten metsuritilojen perustami-
3618:         tamiseksi sekä syrjäkylien pitämiseksi       seen, niin on todettava, että asiaa on ennen
3619:         asuttuina mallina porotilalaki?              enempien johtopäätösten tekoa aiheellista selvit-
3620:                                                      tää riittävän monitahoisesti. Hallitus tulee vasta
3621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tarpeellisen lähemmän selvittelyn jälkeen harkit-
3622: seuraavaa:                                           semaan toimenpiteisiin ryhtymistä kysymyksessä
3623:   Metsureiden asumisolosuhteiden parantami-          olevassa asiassa.
3624: seen tähtääviä toimenpiteitä voidaan pitää perus-
3625: 
3626:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1983
3627: 
3628: 
3629:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3630:                                     1983 vp. -      KK n:o 22                                          3
3631: 
3632: 
3633: 
3634: 
3635:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3636: 
3637:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Åtgärder som syftar tili att förbättra skogsarbe-
3638: anger har Ni, Herr talman, med Eder skrivelse av     tarnas boendeförhålianden kan anses befogade,
3639: den 21 april 1983 tili vederbörande medlem av        men det är en fråga för sig i viiken form detta
3640: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sker. Forststyrelsen har för sin del förbättrat
3641: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           skogsarbetarnas boendeförhållanden genom att
3642: spörsmål nr 22:                                      bygga arbetsbostäder specielit på de områden i
3643:                                                      Östra och norra Finland där det med tanke på de
3644:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          statsägda skogarnas läge och regionalpolitiska
3645:        åtgärder för att med lagen om renskötsel-     synpunkter ansetts ändamålsenligt. Erfarenheter-
3646:        lägenheter som förebild få tili stånd en      na av denna verksamhet har varit positiva. Forst-
3647:        särskild lag om skogsarbetarlägenheter i      styrelsen har för närvarande något under 400
3648:        syfte att höja boendenivån för skogsarbe-     arbetsbostäder för skogsarbetare.
3649:        tarna och för att hålia avsides belägna          Beträffande grundandet av särskilda skogsarbe-
3650:        byar befolkade?                               tarlägenheter måste det konstateras att det är skäl
3651:                                                      att göra en grundlig utredning innan vidare
3652:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      slutsatser dras. Först efter att en sådan noggran-
3653: anföra följande:                                     nare utredning gjorts kommer regeringen att
3654:                                                      övenräga åtgärder i denna sak.
3655:      Helsingfors den 20 maj 1983
3656: 
3657: 
3658:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
3659:                                                 1983 vp.
3660: 
3661: Kirjallinen kysymys n:o 23
3662: 
3663: 
3664: 
3665: 
3666:                                    Kortesalmi: Katokorvausten maksamisesta myös heinänsiemenvilje-
3667:                                      lijöille
3668: 
3669: 
3670:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3671: 
3672:    Timotein sopimusviljelijöille ei nykyisin mak-      seurauksena se, että näillä tiloilla ei ole juuri
3673: seta asianmukaisia katokorvauksia. Esimerkiksi         mitään tuloa.
3674: kesä 1982 oli monelle timotein sopimusviljelijälle        On todella kohtuullista, että myös kadosta
3675: toinen perättäinen katovuosi. Muille on katokor-       kärsineille timotein sopimusviljelijöille makse-
3676: vaukset jo maksettu, mutta heinänsiemenviljeli-        taan asianmukaiset katokorvaukset. Tämä on
3677: jöiden tilanne on suorastaan hälyttävä.                myös jälkikäteen täysin mahdollista, koska esi-
3678:    Esimerkiksi Kalajokilaakson alueella timotein       merkiksi Ylivieskan alueella sopimusliike on ke-
3679: sato sekä määrältään että laadultaan on usein          sällä 1982 taekastanut kyseiset viljelyalat, samoin
3680: erittäin heikko. Vain harvoin itävyys on noussut       sadon laatu ja määrä ovat sopimusliikkeen tiedos-
3681: kaupan vaatimaan 75 % :iin. Kauppa ottaa alen-         sa. Siten riittävät todisteet satovahingoista on
3682: netulla hinnalla siementä vastaan 65 itävyyspro-       helposti saatavissa.
3683: senttiin saakka. Kuitenkin tilanne on sellainen,          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3684: ettei kaikilla viljelijöillä heinänsiemenen itävyys-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3685: prosentti nouse edes tuohon vaadittuun                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3686: 65 % :iin. Mutta siitä huolimatta sopimusviljeli-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3687: jöiden katovahinkoja ei kelpuuteta katovahinko-
3688: arvioon eikä katovahinkokorvauksia makseta.                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3689:    Kuitenkin on olemassa tapauksia, jolloin vilje-            miin katokorvausten asianmukaiseksi suo-
3690: lijän päätulo on saatu timotein sopimusviljelyk-              rittamiseksi myös heinänsiemenviljelijöi-
3691: sestä. Kun saatu sato ei täytä kaupan laatuvaati-             den katovahingoista?
3692: muksia ja katokorvauksiakaan ei ole saatu, on
3693: 
3694:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3695:                                           ]. Juhani Konesalmi
3696: 
3697: 
3698: 
3699: 
3700:  088300460X
3701: 2                                         1983 vp. -    KK n:o 23
3702: 
3703: 
3704: 
3705: 
3706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3707:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         takunnallisen satoarvion perusteella. Tästä joh-
3708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuu, että paikallisesti rajoittuneet katovahingot
3709: olette 21 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        eivät yleensä merkittävästi vaikuta tuotantotukea
3710: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       korottavasti. Tällaisissa yksittäistapauksissa tämä
3711: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].      tukemisjärjestelmä ei takaa sopimusviljelijälle
3712: Juhani Konesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        riittävää tuotantotukea.
3713: kysymyksestä n:o 23:                                      Satovahinkoneuvottelukunnassa on parhaillaan
3714:                                                        selvitettävänä, miten katovahinkojen korvaami-
3715:            Aikooko Hallitus kiireesti tyhtyä toi-      nen edellä tarkoitetuissa tapauksissa voitaisiin
3716:         miin katokorvausten asianmukaiseksi suo-       suorittaa satovahinkolain nojalla.
3717:         rittamiseksi myös heinänsiemenviljelijöi-         Satovahinkolain nojalla on maksettu korvauk-
3718:         den katovahingoista?                           sia niille viljelijöille, jotka ovat viljelleet timo-
3719:                                                        teinsiementä ilman edellä tarkoitettua viljelysopi-
3720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          musta. Näitä korvauksia laskettaessa ei kuiten-
3721: seuraavaa:                                             kaan ole mainittavassa määrin otettu huomioon
3722:                                                        timoteinsiemenen huonosta itävyydestä aiheutu-
3723:    Heinänsiemenen tuotantoa tuetaan maassam-           vaa taloudellista vahinkoa. Kun timoteinsieme-
3724: me kylvösiementuotannon edistämisestä annetun          nellä ei ole vaihtoehtoista käyttöä, niin kuin on
3725: lain (13/75) mukaisesti maksamalla viljelysopi-        esimerkiksi heikosti itäväliä viljansiemenellä re-
3726: muksen perusteella siementä tuottavalle viljelijäl-    huksikäyttömahdollisuus, on suurin osa alhaises-
3727: le tuotantotukea (pinta-alatukea). Tämän tuke-         ta itävyydestä aiheutuvista vahingoista jäänyt kor-
3728: misjärjestelmän tarkoituksena on taata sopimus-        vaamatta.
3729: viljelijälle tyydyttävä tuotto myös sellaisina sato-      Satovahinkojen korvausperusteiden tarkista-
3730: vuosina, jolloin sato jää heikoksi. Mainitusta         mista siten, että ne ottaisivat huomioon myös
3731: syystä näitä sopimusviljelyksiä ei ole tähän men-      itävyyden alhaisuudesta aiheutuvat vahingot, tul-
3732: nessä hyväksytty satovahinkojen korvaamisesta          laan harkitsemaan samalla kun selvitetään kor-
3733: annetun lain (530/75) piiriin.                         vausmenettelyn ulottamista myös kylvösiemen-
3734:    Kylvösiementuotannon edistämisestä annetun          tuotannon edistämislain piirissä olevaan tuotan-
3735: lain mukaan maksettava tuotantotuki lasketaan          toon.
3736: kuitenkin kysymyksessä olevan nurmikasvin val-
3737: 
3738:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
3739: 
3740: 
3741:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3742:                                        1983 vp. -     KK n:o 23                                       3
3743: 
3744: 
3745: 
3746: 
3747:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3748:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skördeberäkningen för vallväxten i fråga. Detta
3749: anger har Ni, Herr Talman, nied Eder skrivelse        leder tili att lokalt begränsade skördeskador i
3750: av den 21 april 1983 tili vederbörande medlem          allmänhet inte märkbart inverkar höjande på
3751: av statsrådet översänt avskrift av följande av        produktionsstödet. 1 sådana enskilda fali garante-
3752: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade        ras kontraktsodlaren inte ett tiliräckligt stort
3753: spörsmål nr 23:                                       produktionstöd genom detta stödsystem.
3754:                                                           Inom delegationen för skördeskador utreds för
3755:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          närvarande på vilket sätt skördeskador i ovan
3756:        ning vidta åtgärder för att på ett saken-      avsedda fall skulie kunna ersättas med stöd av
3757:        ligt sätt betala ersättningar för skördeska-   lagen om ersättande av skördeskador.
3758:        dor även i fråga om de skördeskador som            Med stöd av lagen om ersättande av skördeska-
3759:        drabbat höfröodlarna?                          dor har ersättningar betalats tili de odlare som
3760:                                                       har odlat timotejfrö utan ovan avsett odlingsav-
3761:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tal. Vid beräkningen av dessa ersättningar har
3762: anföra följande:                                      dock inte i nämnvärd grad beaktats den ekono-
3763:                                                       miska skada som uppstår på grund av dålig
3764:    Produktionen av höfrö stöds i vårt land i          grobarhet hos timotejfrö. Då det inte finns
3765: enlighet med lagen om främjande av utsädespro-        någon alternativ användning för timotejfrö, i
3766: duktionen (13/75) genom att odlare som på             motsats tili spannmålsutsäde med dålig grobar-
3767: grundvalen av odlingsavtal producerar frö betalas     het, som kan användas som foder, har största
3768: produktionsstöd (arealstöd). Syftet med detta         delen av de skador som berott på dålig grobarhet
3769: stödsystem är att garantera kontraktsodlaren en       inte ersatts.
3770: tilifredsställande avkastning även sådana skördeår       Man kommer att överväga om grunderna för
3771: då skörden blir svag. Av nämnda skäl har dessa        ersättande av skördeskador kunde revideras så,
3772: kontraktsodlingar inte hittilis godkänts som be-      att de skulie beakta även de skador som beror på
3773: rättigande tili ersättning enligt lagen om ersät-     dålig grobarhet. Detta sker samtidigt som man
3774: tande av skördeskador (530/75).                       utreder om ersättningsförfarandet kunde ut-
3775:    Det produktionsstöd som betalas enligt lagen       sträckas att gälla även den production som om-
3776: om främjande av utsädesproduktionen beräknas          fattas av lagen om främjande av utsädesproduk-
3777: emeliertid på grundvalen av den riksomfattande        tionen.
3778: 
3779:     Helsingfors den 24 maj 1983
3780: 
3781: 
3782:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
3783:                                                1983 vp.
3784: 
3785: Kirjallinen kysymys n:o 24
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790:                                   Kortesalmi: Ylivieskan-Rahjan radan rakentamisedellytysten sel-
3791:                                     vittämisestä
3792: 
3793: 
3794:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3795: 
3796:    Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Kalajo-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3797: kilaakson talousalueliitto, Kalajoen kunta ja Yli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3798: vieskan kaupunki ovat pitkään vaatineet perus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3799: teellista selvitystä Ylivieskan-Rahjan radan ra-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3800: kentamismahdollisuuksista. Radan rakentaminen
3801: auttaisi Oulun läänin eteläosan, Kainuun ja                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin selvi-
3802: Ylä-Savon talousalueiden kuljetusolosuhteiden               tyksen teettämiseksi Ylivieskan-Rahjan
3803: kohentamista ja siten elinkeinoelämän kehitys-              radan rakentamisedellytyksistä Oulun
3804: edellytysten parantamista huomattavasti. Rata-              läänin eteläosan, Kainuun ja Ylä-Savon
3805: hanke olisi saatava Valtionrautateiden suunnitel-           talousalueiden kuljetusolosuhteiden ko-
3806: mun.                                                        hentamiseksi ja elinkeinoelämän kehitys-
3807:                                                             edellytysten parantamiseksi?
3808: 
3809:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3810: 
3811:                                         ]. Juhani Kortesalmi
3812: 
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 0883004686
3817: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 24
3818: 
3819: 
3820: 
3821: 
3822:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3823: 
3824:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Rautatiehallituksen käsityksen mukaan Iisalmen,
3825: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     Kajaanin, Kuopion ja Jyväskylän alueiden kulje-
3826: mies, lähettänyt 21 päivänä huhtikuuta 1983          tukset tulevat pääasiassa edelleenkin käyttämään
3827: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     Oulun, Mäntyluodon sekä Kotka/Haminan sata-
3828: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   mia sen mukaan mikä on taloudellisesti edulli-
3829: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     sinta. Mikäli vaikutusalue rajataan oikein ottaen
3830: kysymyksestä n:o 24:                                 huomioon eri alueiden todelliset kuljetustarpeet,
3831:                                                      olisivat suunnitellun radan kuljetusmäärät huo-
3832:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin selvi-    mattavasti selvityksessä oletettua pienemmät.
3833:         tyksen teettämiseksi Ylivieskan-Rahjan          Rahjan satamaradan investointikustannukset
3834:         radan rakentamisedellytyksistä Oulun         olisivat vuoden 1984 hinnoin 110 milj. mk.
3835:         läänin eteläosan, Kainuun ja Ylä-Savon       Ennakoiduo liikennemäärän tuotot riittävät vain
3836:         talousalueiden kuljetusolosuhteiden ko-      pieneltä osin kattamaan investointi- ja liiken-
3837:         hentamiseksi ja elinkeinoelämän kehitys-     nöintikustannukset. Ottaen huomioon kuljetus-
3838:         edellytysten parantamiseksi?                 tarpeen ja valtiontalouden rahoitusmahdollisuu-
3839:                                                      det sekä suoritetut taloudelliset selvitykset on
3840:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     todettava, että ehdotetun radan yksityiskohtai-
3841: ti seuraavaa:                                        nen suunnittelu ei ole perusteltua.
3842:    Ylivieskan-Rahjan radasta on vuonna 1982             Valtionrautatiet pyrkii kehittämään kuljetus-
3843: valmistunut Pohjois-Pohjanmaan seutukaavalii-        palveluksiaan myös Oulun läänin eteläosan, Kai-
3844: ton laatima perusselvitys, joka tarjoaa riittävät    nuun ja Ylä-Savon talousalueiden kuljetustarpei-
3845: edellytykset arvioida suunnitellun radan tarvetta    den mukaisesti nykyisellä rataverkolla, joka kyke-
3846: ja taloudellisia toteuttamisedellytyksiä.            nee ottamaan vastaan huomattavatkin liikenteen
3847:    Selvityksessä on kuitenkin oletettu suunnitel-    lisäykset.
3848: lun radan vaikutusalue epärealistisen laajaksi.
3849:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1983
3850: 
3851:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
3852:                                       1983 vp. -     KK n:o 24                                        3
3853: 
3854: 
3855: 
3856: 
3857:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3858: 
3859:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fattning kommer för Idensalmi, Kajana, Kuopio
3860: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och Jyväskylä områdenas transporter också i fort-
3861: av den 21 april 1983 tili vederbörande medlem        sättningen att i huvudsak användas Uleåborgs,
3862: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Mäntyluoto samt Kotka/Fredrikshamns hamnar,
3863: riksdagsman Juhani]. Konesalmi undertecknade         i enlighet med vad som är ekonomiskt mest
3864: spörsmål nr 24:                                      fördelaktigt. Ifall verkningsområdet begränsas
3865:                                                      riktigt, med beaktande av de olika områdenas
3866:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        verkliga transponbehov, skulie den planerade
3867:        att utreda förutsättningarna för byggan-      järnvägens transponmängder vara betydligt
3868:        det av järnvägen Ylivieska-Rahja, vilket      mindre än vad som förutsätts i utredningen.
3869:        skulie förbättra transportförhåliandena          lnvesteringskostnaderna för järnvägen tili ham-
3870:        samt näringslivets utvecklingsmöjligheter     nen i Rahja skulie vara 110 milj. mk enligt 1984
3871:        inom de ekonomiska regionerna för Uleå-       års priser. Intäkterna av den beräknade trafiken
3872:        borgs läns södra del, Kajanaland och övre     räcker tili att täcka endast en liten del av
3873:        Savolax?                                      kostnaderna för investering och trafikering. Med
3874:                                                      beaktande av transportbehovet och statshushåll-
3875:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningens finansieringsmöjligheter samt av utförda
3876: anföra följande:                                     ekonomiska utredningar, måste det konstateras,
3877:    Regionplaneförbundet för Norra Österbotten        att en detaljplanering av den föreslagna järnvä-
3878: har gjon en basutredning om järnvägen Yli-           gen inte är motiverad.
3879: vieska-Rahja. Denna utredning, som blev fär-            Statsjärnvägarna strävar tili att utveckla sina
3880: dig år 1982, erbjuder tiliräckliga förutsättningar   transporttjänster också i enlighet med behoven
3881: för att uppskatta behovet av den planerade           inom de ekonomiska regionerna för Uleåborgs
3882: järnvägen samt de ekonomiska möjligheterna att       läns södra del, Kajanaland och övre Savolax med
3883: förverkliga denna.                                   utnyttjande av det existerande järnvägsnätet, som
3884:    Utredningens antagande om storleken av den        förmår att ta emot också en betydande ökning av
3885: planerade järnvägens verkningsområde är emel-        trafiken.
3886: lenid orealistiskt. Enligt järnvägsstyrelsens upp-
3887:     Helsingfors den 23 maj 1983
3888: 
3889:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
3890:                                               1983 vp.
3891: 
3892: Kirjallin.en kysymys n:o 25
3893: 
3894: 
3895: 
3896: 
3897:                                  Kortesalmi: Kuusamon kalkkikiviesiintymien käyttömahdollisuuk-
3898:                                    sien selvittämisestä
3899: 
3900: 
3901:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3902: 
3903:    Kuusamossa on useita kalkkikiviesiintymiä,         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3904: joista merkittävin lienee Liikasenvaaran kylässä.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3905: Muita kalkkikiviesiintymiä ovat: Naatikkalampi,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3906: Paljakka, Vuokivaara ja Rovaniemen tien varressa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3907: oleva Mäntyvaara. Kalkkiraaka-aineen kuljetus
3908: Etelä-Suomeen ei liene taloudellisesti kannatta-              Aikooko Hallitus kiireesti tyhtyä toi-
3909: vaa, mutta toisaalta Kuusamossa ja muualla Poh-            miin Kuusamon kalkkikiviesiintymien
3910: jois-Suomessa on varsin suuri maanparannuskal-             tutkimiseksi ja sen seikan selvittämiseksi,
3911: kin tarve. Tästä syystä Kuusamossa vaaditaan,              voitaisiinko Kuusamon kalkkikiviesiinty-
3912: että Kuusamon kalkkiesiintymät olisi otettava              miä käyttää Pohjois-Suomen tarpeisiin
3913: Pohjois-Suomen tarpeisiin ja hyötykäyttöön.                nimenomaan maanparannusaineeksi?
3914:        Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1983
3915:                                        ]. Juhani Konesalmi
3916: 
3917: 
3918: 
3919: 
3920: 0883004697
3921: 2                                     1983 vp. -       KK n:o 25
3922: 
3923: 
3924: 
3925: 
3926:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3927: 
3928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maatalouskalkkia ja n. 50 000 tn muita kalkki-
3929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jauheita. Kaivoksen jauhatuskapasiteetti on
3930: olette 21 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        20 000 tn.
3931: jeenne n:o 104 ohella toimittanut valtioneuvos-           Maatalouskalkin käyttö v. 1982 Kuusamon
3932: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kunnassa oli 1 400 tn, mikä on varsin vähäinen
3933: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta         määrä verrattuna esim. em. kaivoksen tuotan-
3934: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:                     toon. Otettaessa huomioon lisäksi Kuusamon
3935:                                                        kaikki naapurikunnat Salla, Posio, Taivalkoski ja
3936:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       Suomussalmi päästään maatalouskalkin käytössä
3937:        miin Kuusamon kalkkikiviesiintymien             v. 1982 5 000 tonnin määrään.
3938:        tutkimiseksi ja sen seikan selvittämiseksi,        Kuusamon kalkkikiviesiintymien syrjäinen si-
3939:        voitaisiinko Kuusamon kalkkikiviesiinty-        jainti ja ympäristöalueiden peltoalan vähäisyys ja
3940:        miä käyttää Pohjois-Suomen tarpeisiin           siitä johtuva vähäinen maanviljelyskalkin kulutus
3941:        nimenomaan maanparannusaineeksi?                ovat olleet päätekijöinä vaikuttamassa siihen, että
3942:                                                        maanviljelyskalkin tuotanto ei ole ollut mahdol-
3943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         lista ko. esiintymistä.
3944: seuraavaa:                                                Kalkkikivijauheita valmistavien laitosten tuo-
3945:    Kuusamon alueella on kauan tunnettu lukuisia        tanto maassamme on yhtä poikkeusta lukuunot-
3946: kalkkikiviesiintymiä. Geologinen tutkimuslaitos        tamatta vähintään noin 100 000 tn/v. Tämän
3947: on viimeksi 1960-luvulla tutkinut Kuusamon             suuruinen maanviljelyskalkin tuotanto Kuusa-
3948: alueella kaikkiaan neljääkymmentä kalkkikivi-          mossa aiheuttaisi niin suuren ylikapasiteetin Poh-
3949: esiintymää. Muutamat näistä esiintymistä ovat          jois-Suomessa, että siitä aiheutuisi vakavia haitto-
3950: kooltaan riittävän suuria mahdollistamaan suuri-       ja Lapissa jo toimivalle kaivokselle sekä uudelle
3951: mittaisenkin maatalouskalkin tuotannon.                perustettavalle kaivokselle. Kuusamon esiintymät
3952:    Lapin läänin ja pääosin Oulun läänin maa-           ovat maatalouskalkkia valmistavien yhtiöiden tie-
3953: talouskalkin tarve hoidetaan nykyisin Tornion          dossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole nähneet
3954: pohjoispuolella sijaitsevalta Kalkkimaan kaivok-       mahdolliseksi tuotannon aloittamista.
3955: selta. Kaivos tuottaa vuosittain n. 100 000 tn
3956:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1983
3957: 
3958: 
3959:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
3960:                                           1983 vp. -      KK n:o 25                                       3
3961: 
3962: 
3963: 
3964: 
3965:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
3966: 
3967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Grovan producerar årligen ca 100 000 ton jordb-
3968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           rukskalk och ca 50 000 ton andra kalkpulver.
3969: av den 21 april 1983 nr 104 tili vederbörande           Gruvans malningskapacitet är 200 000 ton.
3970: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-           Användningen av jordbrukskalk år 1982 i
3971: sänt avskrift av följande av riksdagsman]. Juhani       Kuusamo kommun uppgick tili 1 400 ton, som
3972: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 2 5:               är rätt så litet jämfört t.ex. med gruvans produk-
3973:                                                         tion. Tar man med alla Kuusamos grannkommu-
3974:            Har Regeringen för avsikt att i              ner Salla, Posio, Taivalkoski och Suomussalmi
3975:         brådskande ordning vidta åtgärder för att       uppgick användningen år 1982 tili 5 000 ton.
3976:         undersöka kalkstensfyndigheter i Kuusa-            Kuusamo kalkstensfyndigheters avsides läge
3977:         mo och utreda, om dessa fyndigheter             och små åkerarealer i omgivningen, vilket gör att
3978:         kunde användas för att utvinna substan-         konsumtionen av jordbrukskalk är liten är hu-
3979:         ser för jordförbättring för norra Finlands      vudsakliga orsaker tili att produktionen från
3980:         behov?                                          ifrågavarande fyndigheter inte varit möjlig.
3981:                                                            Produktionen för var och en av de kalkstens-
3982:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       pulverproducerande anläggningarna i vårt land
3983: följande:                                               med undantag för en uppgår tili minst ca
3984:    Flera kalkstensfyndigheter i Kuusamo har re-         100 000 ton per år. Produktionen i den här
3985: dan länge varit kända. Geologiska forskningsans-        storleksordningen i Kuusamo skulie leda tili en
3986: talten har senast på 1960-talet undersökt sam-          så stor överkapacitet i norra Finland att det skulie
3987: manlagt fyrtio kalkstensfyndigheter i Kuusamo.          förorsaka allvarliga problem både för den gruva
3988: Några av dessa fyndigheter är tiliräckligt stora för    som redan är i drift i Lappland och den gruva
3989: att möjliggöra en produktion av jordbrukskalk i         som skulie grundas. Våra bolag som producerar
3990: stor skala.                                             jordbrukskalk känner tili fyndigheterna i Kuusa-
3991:    Hela Lapplands läns och huvuddelen av Uleå-          mo, men tillsvidare har de inte ansett att det
3992: borgs läns behov av jordbrukskalk täcks med             skulle vara möjligt att inleda produktionen.
3993: leveranser från Kalkkimaa gruva norr om Torneå.
3994:      Helsingfors den 26 maj 1983
3995: 
3996: 
3997:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
3998:                                                   1983 vp.
3999: 
4000: Kirjallinen kysymys n:o 26
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                                     Junnila: Väli-Amerikan valtioita koskevista kannanotoista
4006: 
4007: 
4008:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4009: 
4010:    Lehtitietojen mukaan nykyiset hallituspuolueet       Mutta kun mukana ovat ainakin lehtitietojen
4011: ja niiden lisäksi eräät muutkin puolueet ovat           mukaan sekä pääministerin että ulkoministerin
4012: äskettäin julkistaneet yhteisen kannanoton, jossa       johtamat puolueet, kannanottoa tuskin on voitu
4013: ne ilmoittavat antavansa tukensa keskiamerikka-         valmistella ja saattaa julkisuuteen ainakaan näi-
4014: laisen Nicaraguan valtion demokraattiselle kehi-        den hallituksen jäsenten tietämättä. Tämä antaa
4015: tykselle ja ilmaisevat huolensa Hondurasista käsin      perustellun aiheen tiedustella, onko tällainen
4016: Nicaraguaan järjestettyjen sotilaallisten toimenpi-     yksipuolinen kannanotto sopusoinnussa niiden
4017: teiden johdosta. ''Rajaselkkaukset ja väkivaltai-       puolueettomuuden ja puuttumattomuuden peri-
4018: suudet Nicaraguan sisällä asettavat samalla koko        aatteiden kanssa, joita Suomi on lukemattomissa
4019: Väli-Amerikan rauhan kyseenalaiseksi' ' , kannan-       eri yhteyksissä, yya-sopimuksen johtolausekerta
4020: otossa sanotaan.                                        myöten, ilmaissut ulkopolitiikassaan seuraavansa.
4021:    Nicaraguassa tuskin on tapahtumassa sellaista           Yksipuolinen puuttuminen Väli-Amerikan
4022: demokraattista kehitystä kuin kannanotossa viita-       selkkauksiin on arkaluonteista senkin vuoksi, että
4023: taan. Niin kuin useimmat muutkin tuon alueen            tuolla alueella törmäävät tunnetusti vastakkain
4024: valtiot myös Nicaragua on lähinnä diktatuurival-        eivät vain sikäläisten valtioiden, vaan myös alu-
4025: tio, vaikka sikäläisen diktatuurin poliittinen väri     een ulkopuolisten valtioiden intressit. Konkreet-
4026: onkin toinen kuin muissa alueen valtioissa. Sen         tisena esimerkkinä tästä ulkopuolisten mielen-
4027: sijaan näyttää kyllä siltä, että Nicaraguassa vallas-   kiinnosta Väli-Amerikan poliittista kehitystä koh-
4028: sa olevaa hallitusta vastaan hyökkäilevät sissit        taan on viimeksi ollut se, että neljästä libyalaises-
4029: ovat saaneet tukea naapurimaan Hondurasin               ta rahtikoneesta, jotka äsken laskeutuivat Brasili-
4030: puolelta. Mutta aivan samalla tavalla tiedetään         aan polttoainetäydennystä varten, löydettiin Ni-
4031: Nicaraguan tukevan Salvadorissa sikäläistä halli-       caraguaan tarkoitettuja aselasteja väitettyjen lää-
4032: tusta vastaan kapinoivia sissejä, ilman että suo-       keainelähetysten asemesta.
4033: malaiset puolueet olisivat tunteneet tarvetta esit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4034: tää sen johdosta huolestumisensa. Ja paitsi Väli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4035: Amerikassa, muuallakin eri puolilla maapalloa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4036: - Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa, jopa           vastattavaksi kysymyksen:
4037: Eupoopassakin - on parhaillaan käynnissä sa-
4038: manluonteisia poliittisia ja myös sotilaallisia selk-             Hyväksyykö Hallitus suomalaisten puo-
4039: kauksia. Jos suomalaiset puolueet tahtovat esiin-               lueiden yksipuolisen kannanoton Väli-
4040: tyä jonkinlaisena maailman omanatuntona, miksi                  Amerikan tapahtumiin, tai
4041: ne ilmaisevat huolensa vain Nicaraguan tapahtu-                   onko Hallitus sitä mieltä, että tällainen
4042: mista, mutta vaikenevat noista muista kriisipe-                 kannanotto ei ole sopusoinnussa niiden
4043: säkkeistä?                                                      puuttumattomuuden ja puolueettomuu-
4044:    Kysymyksessä on useiden puolueiden yhtei-                    den periaatteiden kanssa, joita maamme
4045: nen, eikä siis Suomen hallituksen kannanotto.                   pyrkii ulkopolitiikassaan noudattamaan?
4046:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1983
4047: 
4048:                                              Tuure Junnila
4049: 
4050: 
4051: 
4052: 0883004245
4053: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 26
4054: 
4055: 
4056: 
4057: 
4058:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4059: 
4060:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                 onko Hallitus sitä mieltä, että tällainen
4061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                kannanotto ei ole sopusoinnussa niiden
4062: olette 22 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-              puuttumattomuuden ja puolueettomuu-
4063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-            den periaatteiden kanssa, joita maamme
4064: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja               pyrkii ulkopolitiikassaan noudattamaan?
4065: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
4066: myksestä n:o 26:                                        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4067:                                                      ti seuraavaa:
4068:          Hyväksyykö Hallitus suomalaisten puo-          Hallitus ei katso aiheelliseksi ottaa kantaa
4069:        lueiden yksipuolisen kannanoton Väli-         yksittäisten kansalaisjärjestöjen taikka poliittisten
4070:        Amerikan tapahtumiin, tai                     puolueiden kannanottoihin.
4071: 
4072:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1983
4073: 
4074: 
4075:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4076:                                    1983 vp. -    KK n:o 26                                       3
4077: 
4078: 
4079: 
4080: 
4081:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4082: 
4083:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              anser Regeringen att ett sådant stånd-
4084: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          punktstagande inte harmonierar med de
4085: av den 22 april 1983 tili vederbörande medlem          principer om nonintervention och neutra-
4086: av statsrådet översänt avskrift av följande av         litet som vårt land strävar att iaktta i sin
4087: riksdagsman Tuure Junnila undertecknade spörs-         utrikespolitik?
4088: mål nr 26:
4089:                                                   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4090:            Godkänner Regeringen de finländska anföra följande:
4091:        partiernas ensidiga ståndpunktstaganden    Regeringen anser det inte motiverat att ta
4092:        tili händelserna i Melianamerika, elier ställning tili enskilda medborgarorganisationers
4093:                                                elier politiska partiers ståndpunktstaganden.
4094:    Helsingfors den 12 maj 1983
4095: 
4096:                                                              Utrikesminister Paavo Väyrynen
4097:                                               1983 vp.
4098: 
4099: 
4100: Kirjallinen kysymys n:o 27
4101: 
4102: 
4103: 
4104: 
4105:                                  Helle: Tervakoski Oy:n työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
4106: 
4107: 
4108:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4109: 
4110:    Suomen Pankki omistaa Tervakoski Osakeyh-           Kuten sanottua Tervakoski Oy on Suomen
4111: tiön. Yhtiötä on viime vuosina "saneerattu"         Pankin kautta valtion omistuksessa. Suomen
4112: kovalla kädellä. Muutaman vuoden kuluessa           Pankin oma toiminta on tuottoisaa. Todennäköi-
4113: työntekijämäärä on pudotettu tuhannesta viides-     sesti osakepääoman korottamisella voitaisiin aut-
4114: täsadasta (1500) tuhanteen (1000).                  taa yhtiötä investoimaan tuottoisasti.
4115:    Nyt työntekijät, kylä ja Janakkalan kunta ovat      Tuntuu erittäin väärältä, että työntekijät pan-
4116: hämmästyneitä ilmoituksesta, että syksyyn men-      naan kärsimään johdon vuosikymmeniä kestä-
4117: nessä tullaan inisanomaan n. 380 henkilöä.          neeksi väitetyn itseriittoisuuden ja leväperäisyy-
4118:                                                     den johdosta.
4119:    Tervakoski Oy:n juuret ovat vuodessa 1818,
4120: jolloin yritystoiminta sai alkunsa kosken panaal-      Jos missä niin Tervakoskella tarvittaisiin nyt
4121: la. Tervakoski, Janakkalan toinen päätaajama on     poistuneiden ja poistuvien työpaikkojen korvaa-
4122: muodostunut runsaan puolentoista vuosisadan         mista valtiovallan toimesta. Onhan työvoima val-
4123: aikana tehtaan ympärille. Kylän asukasluku on       tiovallan erityisessä suojeluksessa.
4124: n. 4 000, joista valtaosa saa toimeentulonsa teh-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4125: taasta.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
4126:                                                     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4127:    Jo aikaisempina vuosina tapahtunut työnteki-     seuraavan kysymyksen:
4128: jäkunnan vähentäminen on pysähdyttänyt kylän
4129: kehityksen ja kääntänyt sen taantuvaan suun-                  Onko Hallituksella ja erityisesti Suo-
4130: taan. Uusia työpaikkoja ei ole juurikaan muodos-           men Pankilla vastuuta ja velvollisuutta
4131: tunut, joten nuoret ovat joutuneet lähtemään               ratkaista Tervakoski Oy:n ongelmat työn-
4132: muualle.                                                   tekijöitä tyydyttävällä ja heidät huomioi-
4133:    Janakkalan työvoima on n. 7 200. Tervakoski             valla tavalla ja onko ryhdytty toimiin
4134: Oy:stä inisanottavat muodostavat siis runsaat 5            korvaavien työpaikkojen luomiseksi tälle
4135:  % koko kunnan työvoimasta.                                taantuvalle teollisuuspaikkakunnalle?
4136: 
4137:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1983
4138: 
4139:                                             Esko Helle
4140: 
4141: 
4142: 
4143: 
4144: 0883004985
4145: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 27
4146: 
4147: 
4148: 
4149: 
4150:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4151: 
4152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työpaikkaa. Tervakoski Oy:n mahdolliset ittisa-
4153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nomiset vähentävät kunnan teollisia työpaikkoja
4154: olette 27 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-      yli 15 %:lla. Vastaavat taantuviin teollisuuspaik-
4155: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kakuntiin liittyvät ongelmat ovat viime vuosina
4156: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      yleistyneet.
4157: Esko Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Hallitusohjelmassa on todettu, että taantuvien
4158: myksestä n:o 27:                                     teollisuuspaikkakuntien saamaa tukea kehitetään
4159:                                                      mm. ottaen huomioon erityisaluemenettelystä
4160:           Onko Hallituksella ja erityisesti Suo-     saadut kokemukset. Ohjelmassa on edelleen to-
4161:        men Pankilla vastuuta ja velvollisuutta       dettu, että hallitus parantaa teollisuuskylien toi-
4162:        ratkaista Tervakoski Oy:n ongelmat työn-      mintaedellytyksiä. Tältä pohjalta valtioneuvosto
4163:        tekijöitä tyydyttävällä ja heidät huomioi-    on käynnistänyt erityisen valmistelutyön niistä
4164:        valla tavalla ja onko ryhdytty toimiin        toimenpiteistä, joihin Tervakoskella korvaavien
4165:        korvaavien työpaikkojen luomiseksi tälle      työpaikkojen luomiseksi tulisi valtiovallan taholta
4166:        taantuvalle teollisuuspaikkakunnalle?         ryhtyä. Menettelyä on tarkoitus soveltaa myös
4167:                                                      muiden vastaavien tapausten yhteydessä.
4168:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Jatkon kannalta on erittäin tärkeää, että tässä
4169: ti seuraavaa:                                        yhteydessä selvitetään ne mahdolliset toiminta- ja
4170:    Kysymyksen kohteena oleva ongelma on synty-       rahoitusmuodot, joita vastaavissa tapauksissa voi-
4171: nyt siitä, ettäJanakkalankunnassa toimiva Terva-     daan soveltaa. Edellä mainittujen toimenpiteiden
4172: koski Oy on saneeraustoimenpiteiden tuloksena        lisäksi ovat Tervakoski Oy sekä Janakkalan kunta
4173: vähentänyt henkilökuntaa vuodesta 1975 lukien        ryhtyneet toimenpiteisiin teollisuusalueosakeyh-
4174: yhteensä 579 henkilöä. Tällä hetkellä on vireillä    tiön perustamiseksi. Tällä tavoin on tarkoitus
4175: 380 työntekijän ja toimihenkilön irtisanominen.      luoda ensimmäisenä toimintavuonna 50 uutta
4176: Vastuu tehdyistä päätöksistä kuuluu yhtiön joh-      työpaikkaa. Samoin on Tervakoski Oy:n, kunnan
4177: dolle ja omistajille ja tätä kautta Suomen Pankil-   sekä valtion viranomaisten yhteistyönä käynnis-
4178: le, jonka asema on valtioneuvostoon nähden           tetty laaja projekti, jonka tarkoituksena on uu-
4179: itsenäinen, sillä pankki toimii hallitusmuodon 73    sien työpaikkojen luominen Tervakoskelle. Ter-
4180: §:n ja pankin ohjesäännön 2 §:n mukaisesti           vakoski Oy on viime aikojen toimenpiteissä osoit-
4181: eduskunnan takuulla ja hoidossa.                     tanut uudenlaista myönteistä aloitteellisuutta uu-
4182:    Tervakoskella syntyneet ongelmat ovat tyypilli-   sien korvaavien työpaikkojen aikaansaamiseksi
4183: siä tapaukselle, jossa paikkakunnan keskeinen        paikkakunnalle menetettävien työpaikkojen tilal-
4184: työnantaja on joutunut vaikeuksiin. Tervakosken      le. Työvoimaministeriö omalta osaltaan pyrkii
4185: taajamassa ei Tervakoski Oy:n työpaikkojen lisäk-    toimimaan niin, että Tervakosken taajamaan saa-
4186: si ole kuin muutama kymmenen muuta teollista         daan riittävästi uusia työpaikkoja.
4187:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1983
4188:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
4189:                                         1983 vp. -     K.K n:o 27                                        3
4190: 
4191: 
4192: 
4193: 
4194:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4195: 
4196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eventuella uppsägningar innebär en minskning
4197: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          med ?ver 15 % i kommunens industriarbetsplat-
4198: av den 27 april 1983 tili vederbörande medlem          ser. Likartade problem har på senare år blivit allt
4199: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av      allmännare på stagnerande industrioner.
4200: följande av riksdagsman Esko Helle ställda skrift-
4201:                                                           1 regeringsprogrammet konstateras att stödet
4202: liga spörsmål nr 27:
4203:                                                        tili industrioner som är på tillbak~gång skall
4204:            Skall Regeringen och särskilt Finlands      utvecklas, bl.a. med beaktande av erfarenheterna
4205:         Bank bära ansvar och plikt för att lösa        av specialområdesförfarandet. 1 programmet he-
4206:         Tervakoski Oy:s problem på ett sätt som        ter det vidare att förutsättningarna för industri-
4207:         tillfredsställer och beaktar arbetstagarnas    byarnas verksamhet skall förbättras. Utgående
4208:         ~ntressen, samt har man vidtagit åtgärder      från detta har statsrådet startat arbetet på att
4209:         1 syfte att skapa ersättande arbetsplatser     förbereda sådana åtgärder som statsmakten borde
4210:         på denna stagnerande industrion?               vidta i s~te att skapa ersättande arbetsplatser i
4211:                                                        Tervakoskt. Detta förfarande har man för avsikt
4212:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt       att tillämpa också på andra likartade fall.
4213: följande:                                                . ~ed tanke på !onsättningen är det synnerligen
4214:                                                        v1kt1gt att man 1 detta sammanhang utreder de
4215:    Det problem som spörsmålet gäller har upp-          eventuella verksamhets- och finansieringsformer
4216: stått ur att aktiebolaget Tervakoski Oy som är         som kan tillämpas i andra likanade fall. Utöver
4217: beläget i Janakkala kommun har på grund av             ovan nämnda åtgärder har Tervakoski Oy och
4218: saneringsåtgärder nedskurit sin personai med           Janakkala kommun vidtagit åtgärder i syfte att
4219: sammanlagt 579 personer räknat från år 1975.           grunda ett industriområdesaktiebolag. På så sätt
4220: För närvarande är en uppsägning av 380 arbetare        har man för avsikt att under det första verksam-
4221: och befattningshavare aktuell. Ansvaret for de         hetsåret skapa 50 nya arbetsplatser. Likaså har ett
4222: beslut som fattas åvilar bolagets ledning och          omfattande projekt med syfte att inrätta nya
4223: ägare och därigenom Finlands Bank, som har en          arbetsplatser i Tervakoski satts i gång som samar-
4224: självständig status gentemot statsrådet, för bao-      bete mellan Tervakoski Oy, kommunen och
4225:                                                        s~atliga myndigheter. Tervakoski Oy har genom
4226: ken står enligt 7_3 § regeringsformen och 2 §
4227: reglementet för Fmlands Bank under riksdagens          sma senaste åtgärder visat prov på ett nytt slags
4228: garanti och vård.                                      positiv initiativkraft genom att försöka få tili
4229:    De problem som uppstått i Tervakoski visar ett      stånd nya arbetsplatser som skulle ersätta de
4230:                                                        arbetsplatser som går förlorade. Arbetskraftsmi-
4231: typiskt fall, där ortens centrala arbetsgivare råkat
4232: i svårigheter. 1 tätorten Tervakoski finns förutom     nisteriet kommer för egen del att arbeta för att
4233: Tervakoski Oy:s arbetsplatser endast några tiotal      tätorten Tervakoski skall få ett tillräckligt antal
4234:                                                        nya arbetsplatser.
4235: andra industriella arbetsplatser. Tervakoski Oy:s
4236: 
4237:      Helsingfors den 3 juni 1983
4238: 
4239:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
4240:                  j
4241:                 j
4242:                j
4243:               j
4244:              j
4245:             j
4246:            j
4247:           j
4248:          j
4249:         j
4250:        j
4251:       j
4252:      j
4253:     j
4254:    j
4255:   j
4256:  j
4257: j
4258:                                                  1983 vp.
4259: 
4260: Kirjallinen kysymys n:o 28
4261: 
4262: 
4263: 
4264: 
4265:                                     Helle: Ilmansuojelulain määräysten valvonnan tehostamisesta
4266: 
4267: 
4268:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4269: 
4270:    Ilmansuojelulaki ruli voimaan 1.10.1982. Laki          On ymmärrettävää, että on vaikeata luottaa
4271: perusruu ilmoirusperiaatteeseen.                       ilman pilaajien omiin ilmoiruksiin näiden ja
4272:    Viranomaisten valvontaresurssit ovat monella        monien muiden kokemusten jälkeen.
4273: paikkakunnalla täysin riittämättömät. He eivät            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4274: kykene tästä johruen seuraamaan ilman tilan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
4275: muutoksia eivätkä tarkistamaan laitosten ilmoi-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4276: rusten oikeudellisuutta.                               seuraavan kysymyksen:
4277:    Valkeakosken alueella on vastikään herättänyt
4278: levottomuutta ja kummasrusta suhtauruminen                        Aikooko Hallirus esittää tarvittavat
4279: mm. Säterin tehtaitten rikkihiilipäästöihin. Teh-             korjaukset ilmansuojelulakiin ja siihen
4280: tailla sattuneen rulipalon jälkeen rikkihiilipäästöt          liittyviin määräyksiin ja aiotaanko viran-
4281: sallittiin määräajaksi jopa valtoimenaan. Ennen               omaisille antaa riittävät resurssit, jotta he
4282: rulipaloa ja korjausten jälkeenkin kyseisten jäte-            voisivat valvoa ilman tilaa ja sen muutok-
4283: päästöjen on väitetty ylittävän sallirut rajat.               sia alueillaan?
4284:    Vähintään yhtä suuria ilmansuojeluongelmia
4285: aiheuttavat samalla paikkakunnalla Yhtyneitten
4286: paperitehtaitten laitokset.
4287: 
4288:         Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1983
4289: 
4290:                                                Esko Helle
4291: 
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 0883004963
4296: 2                                        1983 vp. -     KK n:o 28
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4302: 
4303: 
4304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aikaisintaan 1.10.1983 ja viimeistään 31.3.1984.
4305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Siihen saakka laitoksen päästöjä valvotaan lähin-
4306: olette 27 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-         nä terveydenhoitolain nojalla laitokselle annetun
4307: jeenne n:o 112 ohella lähettänyt valtioneuvoston        sijoituspaikkaluvan ja siihen sisältyvien lupaehto-
4308: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-     jen kautta. Kysymyksessä esitetyt tapahtumat
4309: sen kansanedustaja Helteen kirjallisesta kysymyk-       liittyvät tähän valvontaan eivätkä näin ollen anna
4310: sestä n:o 28, jossa tiedustellaan:                      perusteita ilmansuojelulain muuttamiselle. 11-
4311:                                                         mansuojelulain täytäntöönpano on tällä hetkellä
4312:             Aikooko Hallitus esittää tarvittavat        vielä siinä vaiheessa, ettei sen tarjoamia keinoja
4313:         korjaukset ilmansuojelulakiin ja siihen         ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi voida muu-
4314:         liittyviin määräyksiin ja aiotaanko viran-      toinkaan käyttää täydessä laajuudessa. Niinpä
4315:         omaisille antaa riittävät resurssit, jotta he   lain täytäntöönpanon kannalta keskeiset yleiset
4316:         voisivat valvoa ilman tilaa ja sen muutok-      määräykset ja ohjeet ovat pääosaltaan vielä val-
4317:         sia alueillaan?                                 misteilla.
4318:                                                             Ilmansuojelun ja ilmansuojelulain toteuttami-
4319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nen riippuu eniten siihen käytettävissä olevista
4320: ti seuraavaa:                                           voimavaroista, joita sisäasiainministeriö esittää
4321:    Ilmansuojelulaki tuli voimaan 1.10.1982. Lain        lisättäviksi. Ympäristöministeriöön perustetaan
4322: mukaan ilmansuojeluasetuksella määritellyt lai-         1.10.1983 ilmansuojelu- ja meluntorjuntatoimis-
4323: tokset joutuvat tekemään ilmoituksen toiminnas-         to. Osaan lääninhallituksista on tänä vuonna
4324: taan lääninhallitukselle, joka voi asettaa laitoksel-   perustettu tarkastajan toimi erityisesti ilmansuo-
4325: le tarpeelliseksi katsottavia ilmansuojeluvelvoit-      jelutehtävien hoitamista varten. Lääninhallitus-
4326: teita.                                                  ten voimavaroja pyritään edelleen lisäämään.
4327:    Ilmansuojelulain voimaantullessa toiminnassa         Valtion ja kuntien viranomaisten ilmansuojelu-
4328: olleiden laitosten ilmoitusvelvollisuus on ajoitet-     koulutusta on tehostettu.
4329: tu useammalle vuodelle. Tämä on ollut tarpeen,             Hallitus seuraa tarkoin, miten ilmansuojelulaki
4330: jotta viranomaiset voisivat saada riittävät resurssit   ja erityisesti sen oikeussuojajärjestelmä toimivat
4331: ja valmiudet ilmoitusten käsittelemiseksi. On           käytännössä, kuten eduskunta on edellyttänyt-
4332: myös katsottu, että vanhoilla teollisuuslaitoksilla     kin. Jos tarvetta lain korjaamiseen ilmenee, halli-
4333: tulisi olla kohtuullisesti aikaa varautua tuleviin      tus antaa sitä koskevan esityksen eduskunnalle
4334: velvoitteisiin.                                         viivyttelemättä. Korjaaminen tulee ajankohtai-
4335:    Kysymyksessä mainittu teollisuuslaitos on vel-       seksi viimeistään silloin, kun ympäristönsuojelus-
4336: vollinen tekemään ilmoituksen ilmansuojelulain          sa siirrytään yhtenäiseen lupa-, ilmoitus- ja val-
4337: 35 §:n ja ilmansuojeluasetuksen 26 §:n mukaan           vontajärjestelmään.
4338:        Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
4339:                                                                        Sisäasia,inministeri Matti Ahde
4340:                                         1983 vp. -    KK n:o 28                                         3
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 
4345:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4346: 
4347: 
4348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kas anläggningens utsläpp närmast genom det
4349: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          placeringstilistånd som har getts anläggningen på
4350: nr 112 av den 27 april 1983 tili vederbörande          basen av hälsovårdslagen samt genom de tilistån-.
4351: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     dsvillkor som detta innehåller. De händelser som
4352: av riksdagsman Helle undenecknade spörsmål nr          nämns i spörsmålet ansluter sig tili denna över-
4353: 28:                                                   vakning och ger därför inte anledning tili en
4354:           Har Regeringen för avsikt att framställa    ändring av luftvårdslagen. Verkställigheten av
4355:        erforderliga korrigeringar tili luftvårdsla-   luftvårdslagen är för närvarande ännu i ett sådant
4356:        gen och dänili hörande bestämmelser och        skede att de metoder lagen erbjuder för att
4357:        föreligger det en avsikt att ge myndighe-      förhindra luftförorening inte annars heller kan
4358:        terna tiliräckliga resurser för att de inom    tiliämpas i full omfattning. Sålunda är också de
4359:        sitt område ska kunna övervaka luftens         allmänna bestämmelser och anvisningar som är
4360:        kvalitet och förändringar av den?              viktiga för lagens verkställighet tili största delen
4361:                                                       ännu under beredning.
4362:                                                          Fötverkligandet av luftvården och luftvårdsla-
4363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gen beror tili största delen på de tiligängliga
4364: anföra följande:                                      resurserna, vilka av inrikesministeriet föreslås att
4365:    Luftvårdslagen trädde i kraft 1.10. 1982. Enligt   skall ökas. Vid miljöministeriet inrättas
4366: lagen skall de inrättningar som definieras i luf-     1.10.1983 en byrå för luftvård och bullerbekämp-
4367: tvårdsförordningen göra anmälan om sin ver-           ning. Vid en del länsstyrelser har detta år
4368: ksarnhet tili länsstyrelsen, som kan ålägga inrät-    inrättats inspektörstjänster, vilkas innehavare
4369: tningarna sådana luftvårdsskyldigheter som anses      skall speciellt handha uppgifter som ansluter tili
4370: nödvändiga.                                           luftvården. Man försöker dessutom ytterligare
4371:    Inrättningar, som verkade när luftvårdslagen       öka länsstyrelsernas resurser. Luftvårdsutbildnin-
4372: trädde i kraft, har flera år på sig att uppfylla      gen för statliga och kommunala myndigheter har
4373: anmälningsskyldigheten. Detta är nödvändigt för       effektiverats.
4374: att myndigheterna skall få tiliräckliga resurser         Regeringen följer noga, hur luftvårdslagen och
4375: och tiliräcklig beredskap för behandlingen av         speciellt dess rättsskyddssystem fungerar i prakti-
4376: anmälningarna. Det har också ansetts att gamla        ken såsom riksdagen också har förutsatt. Om det
4377: industriinrättningar bör ha rimlig tid att förbere-   uppstår behov av att korrigera lagen avger rege-
4378: da sig på framtida förpliktelser.                     ringen ofördröjligen en proposition därom tili
4379:    Det industriföretag som nämnts i spörsmålet är     riksdagen. Korrigeringen blir aktuell senast när
4380: enligt 35 § luftvårdslagen och 26 § luftvårdsför-     man tar i bruk ett enhetligt tilistånds-, anmäl-
4381: ordningen skyldigt att göra anmälan tidigast          nings- och övervakningssystem för miljövårilen.
4382: 1.10.198 3 och senast 31. 3.1984. Tili dess överva-
4383: 
4384:      Helsingfors den 2 juni 1983
4385: 
4386:                                                                         Inrikesminister Matti Ahde
4387:                                                  1983 vp.
4388: 
4389: Kirjallinen kysymys n:o 29
4390: 
4391: 
4392:                                     Puolanne: Ns. kolmikantaperiaatteen noudattamisesta työryhmiä
4393:                                       asetettaessa
4394: 
4395: 
4396:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4397: 
4398:   Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan so-         lut noudattaa kolmikantaperiaatewi etenkin,
4399: siaali- ja terveysministeriö on 9.3.1983 asettanut      kun ILO:n tutkimusraportissa käsitellyt asiat ja
4400: työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää uuden           työryhmän toimeksianto ovat varsin yhteneväiset.
4401: teknologian vaikutuksia mm. yritysten henkilös-            Eduskunnan toimintamahdollisuuksien paran-
4402: töön ja työllisyyteen palvelualojen kannalta. Suo-      taminen edellyttää, että hallituksen esitykset
4403: messa on vakiintuneesti työelämää koskevan              eduskunnalle ovat riittävän perusteellisesti val-
4404: säännöstön valmistelussa noudatettu kolmikanta-         misteltuja. Sosiaali- ja terveysministeriön suorit-
4405: periaatetta. Tällä menettelyllä on turvattu asioi-      tama työtyhmän asettamistoimenpide ei edistä
4406: den tasapuolinen valmistelu mahdollisimman              näitä eduskunnan toimintaedellytysten paranta-
4407: suurella asiantuntemuksella. Työnantajataho on          mispyrkimyksiä. Tällä tavoin asetetun työryhmän
4408: kuitenkin jätetty tämän työryhmän ulkopuolelle.         työskentelyn lopputulos ei voi olla hallituksen
4409: Menettely herättää ihmetystä etenkin sen vuoksi,        esityksen pohjana eikä se liioin voi olla jatkoval-
4410: että työryhmän asettamisen aloitteentekijänä on         mistelun pohjana.
4411: ollut ainakin yksi palkansaajajärjestö. Lisäksi työ-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4412: ryhmään on nimetty palkansaajajärjestöjen palve-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
4413: luksessa olevia henkilöitä, jotka tosiasiassa edus-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4414: tavat järjestöjään.                                     seuraavan kysymyksen:
4415:    Äskettäin on. julkistettu suomenkielinen kään-
4416: nös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kolmikan-                   Millä perusteilla kolmikantaperiaate on
4417: taisen neuvoa-antavan toimialakomitean tutki-                  jätetty noudattamatta sosiaali- ja terveys-
4418: musraportista ''teknologisten ja rakenteellisten               ministeriön 9.3.1983 asettamaa työryh-
4419: muutosten vaikutuksista henkistä työtä tekevien                mää asetettaessa, ja
4420: työllisyyteen ja työolosuhteisiin''. Tässä raportissa             miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-
4421: käsitellyistä seikoista voi aikanaan tulla kolmi-              tua kolmikantaperiaatteeseen ja sen nou-
4422: kantamenettelyn piiriin kuuluva ILO-kysymys.                   dattamiseen?
4423: Työryhmän asettamisessa olisi tästäkin syystä tul-
4424:   Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1983
4425: 
4426:                                               Ulla Puolanne
4427: 
4428: 
4429: 
4430: 
4431: 088300476E
4432: 2                                        1983 vp. - KK n:o 29
4433: 
4434: 
4435: 
4436: 
4437:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4438: 
4439: 
4440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         soveltamista koskevissa kysymyksissä. Kansainvä-
4441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          linen työjärjestö on hyväksynyt myös kaksi pää-
4442: olette 28 päivänä huhtikuuta 1983 päivätyn kir-        töslauselmaa (vuosina 1971 ja 1977), joissa koros-
4443: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tetaan kolmikantaneuvottelujen merkitystä kai-
4444: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        killa hallinnollisilla tasoilla.
4445: Ulla Puolanteen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         Kansainvälisen työkonferenssin asettama sopi-
4446: symyksestä n:o 29:                                     musten ja suositusten soveltamiskomitea käsitteli
4447:                                                        kesällä 1982 järjestön asettaman asiantuntijako-
4448:             Millä perusteilla kolmikantaperiaate on    mitean erityisraportin pohjalta yleissopimuksen
4449:          jätetty noudattamatta sosiaali- ja terveys-   n:o 144 soveltamista eri maissa. Tämän tarkaste-
4450:          ministeriön 9.3.1983 asettamaa työryh-        lun pohjalta on todettavissa, että Suomi kuuluu
4451:          mää asetettaessa, ja                          kolmikantaisten menettelyjen soveltamisessa etu-
4452:             miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-      rivin maihin maailmassa.
4453:          tua kolmikantaperiaatteeseen ja sen nou-         Sosiaali- ja terveysministeriö on hyvin tietoinen
4454:          dattamiseen?                                  sekä näistä kansainvälisistä velvoitteista että kol-
4455:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mikantaisen menettelyn yleistä merkitystä muu-
4456: ti seuraavaa:                                          toinkin korostavista näkökohdista, joita edellä on
4457:    Työelämän alaan kuuluvat lainsäädäntökysy-          kuvattu. Kysymyksessä tarkoitetun työryhmän
4458: mykset sivuavat keskeisesti työmarkkinajärjestö-       asettamiseen ei siten liity tarkoitusta syrjiä jom-
4459: jen etupiiriä. Tästä syystä työlainsäädännön val-      paa kumpaa työmarkkinaosapuolta tai muutoin-
4460: mistelussa on välttämätöntä pyrkiä tarkoin selvit-     kaan luopua kolmikantaisesta menettelystä työ-
4461: tämään työmarkkinaosapuolten näkemykset selvi-         lainsäädännön valmistelussa. Tämä periaate
4462: tystyön kohteena kulloinkin olevista ongelmista        enempää kuin kansainväliset velvollisuutemme-
4463: ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Tällaisen         kaan eivät kuitenkaan edellytä, että sellaisessa
4464: valmistelun merkitys korostuu vielä sen johdosta,      alustavaksi tarkoitetussa selvitystehtävässä, joka
4465: että työmarkkinaosapuolet voivat tuellaan ratkai-      on annettu kysymyksessä tarkoitetulle palvelu-
4466: sevasti myötävaikuttaa lainsäädäntöuudistusten         alan teknologiakysymyksiä selvittävälle työryh-
4467: asianmukaiseen toteutumiseen ja soveltamiseen          mälle, ei voitaisi tyytyä viranomaisten sisäiseen
4468: käytännössä. Tämän lähtökohdan mukaisesti              valmisteluun tai kysymysten esittämiseen ensi
4469: meillä onkin säännönmukaisesti pyritty toimi-          vaiheessa jommalle kummalle työmarkkinatahol-
4470: maan työlainsäädännön kehittämiskysymyksissä.          le. Yhtä selvää on ministeriön käsityksen mukaan
4471:    Kolmikantaisen menettelyn periaate on myös          sekin, että ennen kuin varsinaisia lainsäädännön
4472: tunnustettu Kansainvälisen työjärjestön perus-         alaan kuuluvia hallituksen ratkaisuja voidaan
4473: säännössä samoin kuin monissa työjärjestön hy-         tehdä, on molempia työmarkkinaosapuolia riittä-
4474: väksymissä yleissopimuksissa. Keskeisimpinä            västi kuultava ja huolehdittava muutoinkin siitä,
4475: näistä yleissopimuksista on pidettävä vuonna           että asian vaatimat neuvottelut on käyty. So-
4476: 1976 hyväksyttyä sopimusta n:o 144. Sopimus            siaali- ja terveysministeriö pyrkii näin ollen jat-
4477: koskee kolmikantaneuvotteluja, jotka liittyvät         kossakin siihen, että työmarkkinaosapuolet kol-
4478: järjestölle annettaviin selvityksiin. Useissa Kan-     mikantaisuuden periaatetta noudattaen voivat
4479: sainvälisen työjärjestön sopimuksissa on erityinen     osallistua työelämän alaan kuuluvien kysymysten
4480: maininta kolmikantaisista neuvotteluista niiden        käsittelyyn niin laajasti kuin mahdollista.
4481:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1983
4482: 
4483:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4484:                                        1983 vp.' -   KK n:o 29                                          3
4485: 
4486: 
4487: 
4488: 
4489:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4490: 
4491: 
4492:    1 det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen         dessa. lnternationella arbetsorganisationen har
4493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        godkänt även två resolutioner (åren 1971 och
4494: av den 28 april 1983 tili vederbörande medlem         1977), i vilka framhävs vikten av samråd på
4495: av statsrådet översänt avskrift av följande av       trepartsbasis pa samtliga förvaltningsnivåer.
4496: riksdagsman Ulla Puolanne undertecknade spörs-           Den av lnternationelia arbetskonferensen tili-
4497: mål nr 29:                                           satta kommissionen för tillämpning av konven-
4498:                                                      tioner och rekommendationer behandlade som-
4499:            På vilka grunder har principen om         maren 1982 på grundvalen av den specialrapport,
4500:         samråd på trepartsbasis lämnats obeaktad     som avgivits av den av organisationen tillsatta
4501:         i samband med tillsättandet av en arbets-    sakkunnigkommitten, tillämpningen av konven-
4502:         grupp vid social- och hälsovårdsministe-     tion nr 144 i olika länder. Utgående från denna
4503:         riet 9.3.1983, och                           undersökning kan det konstateras, att Finland i
4504:            hur ämnar Regeringen i fortsättningen     fråga om tillämpningen av förfarandet med sam-
4505:         förhålla sig tili principen med samråd på    råd på trepartsbasis är bland de främsta i världen.
4506:         trepartsbasis och iakttagandet av denna?         Social- och hälsovårdsministeriet är klart med-
4507:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     vetet om såväl dessa internationelia förpliktelser
4508: anföra följande:                                     som de ovannämnda synpunkter vilka även eljest
4509:    Lagstiftningsfrågorna inom arbetslivets område    framhäver den allmänna betydelsen av samråd på
4510: berör i hög grad arbetsmarknadsorganisationer-       trepartsbasis. Avsikten med tillsättandet av den i
4511: nas intresseområde. Av denna orsak är det nöd-       spörsmålet nämnda arbetsgruppen är sålunda
4512: vändigt att vid beredningen av arbetslagstift-       inte att diskriminera någondera arbetsmarknads-
4513: ningen utförligt försöka utreda arbetsmarknads-      parten elier i övrigt slopa förfarandet med sam-
4514: parternas aspekter på de problem som är föremål      råd på trepartsbasis vid beredningen av arbets-
4515: för utredning och på möjligheterna att lösa          lagstiftningen. Varken denna princip elier våra
4516: problemen. Vikten av denna beredning accentu-        internationella förpliktelser förutsätter emeller-
4517: eras ytterligare på grund av att arbetsmarknads-     tid, att man i fråga om ett sådant preliminärt
4518: parterna genom sitt stöd på ett avgörande sätt       utredningsuppdrag som givits den i spörsmålet
4519: kan medverka tili att lagstiftningsreformerna på     avsedda arbetsgruppen för utredning av frågor
4520: vederbörligt sätt kan genomföras och tillämpas i     som gäller teknologi inom servicebranschen, inte
4521: praktiken. Man har därför i vårt land normalt        kunde nöja sig med intern beredning melian
4522: försökt beakta denna utgångspunkt i frågor som       myndigheter eller att i första skedet ställa frågor
4523: gäller utvecklingen av arbetslagstiftningen.         tili någondera arbetsmarknadsparten. Enligt mi-
4524:    Principen om samråd på trepartsbasis är er-       nisteriets uppfattning är det lika klart, att varde-
4525: känd även i lnternationella arbetsorganisationens    ra arbetsmarknadsparten i tillräcklig utsträckning
4526: stadga liksom i ett flertal av de konventioner som   skall höras och att det även i övrigt bör tilises att
4527: arbetsorganisationen godkänt. En av de viktigaste    av ärendet föranledda förhandlingar förts innan
4528: konventionerna bör anses vara den år 1976 god-       egentliga tili lagstiftningen hörande avgöranden
4529: kända konventionen nr 144. Denna gäller sam-         kan träffas av regeringen. Social- och hälsovårds-
4530: råd på trepartsbasis i anslutning tili utredningar   ministeriet strävar sålunda även i fortsättningen
4531: som tillställs organisationen. 1 ett flertal av      efter att arbetsmarknadsparterna i så stor ut-
4532: lnternationella arbetsorganisationens konventio-     sträckning som möjligt genom tiliämpningen av
4533: ner finns ett särskilt omnämnande om samråd på       principen om samråd på trepartsbasis kan delta i
4534: trepartsbasis i frågor som gäller tillämpningen av   behandlingen av frågor som gäller arbetslivet.
4535:   Helsingfors den 30 maj 1983
4536: 
4537:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4538:                     j
4539:                     j
4540:                 j
4541:                 j
4542:             j
4543:             j
4544:         j
4545:         j
4546:     j
4547:     j
4548: j
4549: j
4550:                                                   1983 vp.
4551: 
4552: 
4553: Kirjallinen kysymys n:o 30
4554: 
4555: 
4556: 
4557: 
4558:                                      E. Laine: TVL:n Turun piirin öljysora-aseman toiminnan jatkami-
4559:                                         sesta
4560: 
4561: 
4562:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4563: 
4564:     TVL:n ja erityisesti Turun piirin kalustopoli-       on tapahtunut aikaisemminkin hieman vastaa-
4565: tiikka on jo pidemmän ajan kiinnittänyt asioiden        vankaltaisissa yhteyksissä.
4566: tilaa seuraavien huomiota. Laitoksen palvelukses-          Työntekijät ovat ammattiosastonsa välityksellä
4567: sa olevat Turun tiemiesten ammattiosaston jäse-         kiinnittäneet asiantilaan huomiota useita eri ker-
4568: net ovat oikeutetusti ihmetelleet sellaista menet-      toja. Työpaikkojen lopettaminen ja töiden siirtä-
4569: telyä, että oman konekaluston ja laitteiden han-        minen yksityisille yrittäjille on ammattiosaston
4570: kintaa ja käyttöä rajoitetaan mahdollisimman            mielestä 1VH:n virastodemokratian ja henkilös-
4571: vähäiseksi mutta sen sijaan solmitaan enenevässä        töpolitiikan säännösten vastaista.
4572: määrin sopimuksia yksityisten yritysten kanssa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4573: töiden hoitamisesta näiden koneilla ja laitteilla.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4574:    Äskettäin korjautettiin TVL:n oma öljysora-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4575: asema. Sen jälkeen se siirrettiin keskusvarastolle      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4576: seisomaan toimettomana ja öljysorapalvelut pää-
4577: tettiin ostaa yksityiseltä yrittäjältä. Samalla lope-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4578: tettiin kolme työpaikkaa öljysora-asemalta. Näin               ryhtyä TVL:n Turun piirin öljysora-ase-
4579:                                                                man käytön ja toiminnan jatkamiseksi?
4580:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
4581: 
4582:                                                 Ensio Laine
4583: 
4584: 
4585: 
4586: 
4587:  088300507E
4588: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 30
4589: 
4590: 
4591: 
4592: 
4593:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4594: 
4595:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehdyt 83 000 mk:n kunnostuskustannukset.
4596: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    Kunnostus on piirin ilmoituksen mukaan ollut
4597: mies, lähettänyt 3 päivänä toukokuuta 1983          tavanomaista vuosikunnostusta.
4598: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       Tiepiiri on ilmoittanut, että yhtään työpaikkaa
4599: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ei ole vähennetty aseman vuokrauksen takia.
4600: Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      Tie- ja vesirakennuslaitoksen koko laitoksessa
4601: myksestä n:o 30:                                    omaksuman kalustopolitiikan mukaan yhdessä
4602:                                                     tiepiirissä ei tule eikä kannata pitää sekä omaa
4603:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kestopäällysteasemaa että omaa öljysora-asema.
4604:        ryhtyä TVL:n Turun piirin öljysora-ase-      Turun tiepiirissä on tällä hetkellä molemmat
4605:        man käytön ja toiminnan jatkamiseksi?        asemat. Tiepiiri pitää tiestön hoidon kannalta
4606:                                                     tärkeämpänä kestopäällysteaseman säilyttämistä
4607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ja uusimista. Uuden öljysora-aseman hankkimi-
4608: ti seuraavaa:                                       nen Turun tiepiiriin ei ole näin ollen todennä-
4609:    Turun tie- ja vesirakennuspiiri on antamansa     köistä.
4610: selvityksen mukaan pyytänyt tulevan kesän aika-        Tiepiiri ei ole toisaalta myöskään tehnyt pää-
4611: na tiepiirin omalla öljysora-asemalla tehtäväksi    töstä alussa mainitun vanhan öljysorakaluston
4612: suunniteltujen töiden tekemistä varten myös         poistamisesta. Vasta ensi vuonna kuluvasta kesäs-
4613: muiden öljysora-asemien vuokratarjouksia. Tar-      tä saatujen kokemusten perusteella voidaan teh-
4614: jouskysely tehtiin, koska kustannustarkkailun pe-   dä päätöksiä tämän öljysora-aseman suhteen.
4615: rusteella oli todettu öljysoran tekemisen tulevan      Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
4616: omalla asemalla kalliiksi. Kalleus johtuu pää-      Turun tiepiiri on toiminut koko tielaitoksen
4617: asiassa aseman korkeasta iästä (vuosimalli 1956)    kalustopolitiikan mukaisesti ja valtion varojen
4618: ja tämän päivän mittapuiden mukaan huonosta         käytön kannalta taloudellisesti ja tarkoituksen-
4619: tehosta. Oman aseman kustannuksia saatuihin         mukaisesti. Kun yksittäisen tiepiirin kaluston
4620: tarjouksiin verrattaessa todettiin oman aseman      käytöstä päättäminen ei kuulu hallituksen eikä
4621: olevan 110 000 mk/vuosi vuokra-aseman käyttöä       liikenneministeriön tehtäviin, ei liikenneministe-
4622: kalliimpaa. Tällöin oman aseman käyttökustan-       riön puolesta ole perusteltua ottaa enempää kan-
4623: nuksiin sisältyvät myös talven 1982-83 aikana       taa asiaan.
4624: 
4625:     Helsingissä toukokuun 30 päivänä 1983
4626: 
4627:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
4628:                                         1983 vp. -     KK n:o 30                                         3
4629: 
4630: 
4631: 
4632: 
4633:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4634: 
4635: 
4636:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           83 000 mk, som hänför sig till vintern 1982-83.
4637: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Underhållet har enligt distriktets uppgifter varit
4638: av den 3 maj 1983 till vederbörande medlem av          normalt årsunderhåll. Vägdistriktet har uppgivit
4639: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      att inga arbetsplatser lagts ner på grund av att
4640: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål nr          man hyrt en station.
4641: 30:                                                       Enligt den materielpolitik som omfattats inom
4642:                                                        hela väg- och vattenbyggnadsverket lönar det sig
4643:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inte att i ett vägdistrikt upprätthålla både en
4644:         för att användningen av och verksamhe-         egen station för permanentbeläggning och en
4645:         ten vid väg- och vattenbyggnadsverkets         egen oljegrusstation. 1 Åbo vägdistrikt finns för
4646:         Åbo distrikts oljegrusstation skall fortsät-   närvarande dessa båda stationer. Med tanke på
4647:         ta?                                            skötseln av vägnätet finner vägdistriktet det vikti- ,
4648:                                                        gare att bevara och förnya stationen för perma-
4649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nentbeläggning. Det är därför osannolikt att en
4650: anföra följande:                                       ny oljegrusstation skulle anskaffas till Åbo väg-
4651:    Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikt har enligt      distrikt.
4652: avgiven förklaring bett om hyresanbud av andra            Å andra sidan har vägdistriktet inte heller
4653: oljegrusstationer för utförande av de arbeten som      fattat beslut om att göra sig av med de gamla
4654: enligt planerna skulle ankomma på vägdistriktets       oljegrusmaterielen. Beslut om oljegrusstationen
4655: egen oljegrusstation inkommande sommar. Of-            kan fattas först nästa år på basen av erfarenheter-
4656: fertanfordran gjordes då man på basen av en            na från denna sommar.
4657: kostnadskontroll kunnat konstatera att det blir           På basen av det ovan anförda kan konstateras
4658: dyrt att tillverka oljegrus på den egna stationen.     att Åbo vägdistrikt har handlat i enlighet med
4659: De höga kostnaderna beror närmast på stationens        vägverkets materielpolitik och på ett ekonomiskt
4660: ålder (årsmodell 1956) och på effekten, som mätt       och ändamålsenligt sätt med avseende på statens
4661: med dagens mått är dålig. Vid en jämförelse            medel. Då det inte ankommer på regeringen
4662: mellan kostnaderna på den egna stationen och de        eller på trafikministeriet att fatta beslut om ett
4663: erhållna anbuden konstaterades att den först-          enskilt vägdistrikts materiel, finner trafikministe-
4664: nämnda blir 110 000 mk dyrare per år än en             riet det inte motiverat att fatta vidare ståndpunkt
4665: hyrd station. Då ingår i driftskostnaderna för den     i saken.
4666: egna stationen också underhållskostnader om
4667: 
4668:       Helsingfors den 30 maj 1983
4669: 
4670:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
4671:                                                   1983 vp.
4672: 
4673: Kirjallinen kysymys n:o 31
4674: 
4675: 
4676: 
4677: 
4678:                                      Urpilainen: Kehitysvammaisille annettavan opetuksen edellyttämäs-
4679:                                        tä opettajien määrän lisäämisestä
4680: 
4681: 
4682:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4683: 
4684:    Eduskunta hyväksyi 18.2.1983 uudet koulu-             opettajiksi jää erityishuoltopiirien tehtäväksi jär-
4685: lait. Koululakien uudistukseen ja erityisesti eri-       jestää opetus yli 2 000 sellaiselle kehitysvammai-
4686: tyisopetuksen uudistamiseen liittyy kiinteästi laki      selle, jotka eivät ole tähän saakka saaneet lain-
4687: kehitysvammalain muuttamisesta. Se hyväksyt-             kaan opetusta. Tämän lisäksi osa jo opetusta
4688: tiin eduskunnassa samanaikaisesti koululakien            saaneista kehitysvammaisista tulee saamaan edel-
4689: kanssa.                                                  leen opetusta erityishuoltona.
4690:    Uuden koululainsäädännön perusteella oppi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4691: velvollisia ovat kaikki, myös syvästi kehitysvam-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4692: maiset, lapset. Uuden koululain mukaan kunta             nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4693: on velvollinen järjestämään peruskoulunopetuk-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4694: sen kaikille alueellaan asuville oppivelvollisuus-
4695: ikäisille lapsille tai huolehtimaan siitä, että näillä             Onko Hallitus tietoinen siitä opettaja-
4696: on tilaisuus muulla tavalla saada peruskoulun-                  resurssitarpeesta, joka syntyy erityishuol-
4697: opetusta vastaavaa opetusta (6 §). Poikkeuksen                  topiireille syvästi kehitysvammaisten ope-
4698: muodostavat vain syvästi kehitysvammaiset lap-                  tuksen järjestämisessä ja kehittämisessä,
4699: set, jotka saavat opetuksensa kehitysvammaisten                 Ja
4700: erityishuollosta annetun lain hengessä.                            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lain
4701:    Osan harjaantumisopetuksesta siirtyessä uudis-               syvästi kehitysvammaisille suoma oikeus
4702: tuksen myötä peruskoulun opetukseksi ja valta-                  saada tarvitsemaansa opetusta toteutuisi?
4703: osan opettajista siirtyessä peruskoulun erityis-
4704: 
4705:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
4706: 
4707:                                               Kari Urpilainen
4708: 
4709: 
4710: 
4711: 
4712: 088300545N
4713: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 31
4714: 
4715: 
4716: 
4717: 
4718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4719: 
4720:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          järjestämisestä. Ohjeiden mukaan tulee kehitys-
4721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vammaisten erityishuoltopiirien kuntainliittojen
4722: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-         ja niiden kuntien, jotka pitävät yllä harjaantu-
4723: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       miskoulua tai vastaavaa opetusyksikköä, laatia
4724: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ohjeeiliset suunnitelmat harjaantumiskoulujen
4725: Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    siirtämiseksi kunnan peruskouluun.
4726: myksestä n:o 31:                                          Suunnitelmia laatiessaan tulee kuntainliittojen
4727:                                                        ja kuntien huolehtia siitä, että sitä opetusta
4728:            Onko Hallitus tietoinen siitä opettaja-     varten, joka edelleen jää erityishuoltona järjestet-
4729:         resurssitarpeesta, joka syntyy erityishuol-    täväksi, turvataan riittävä ja pätevä henkilökunta.
4730:         topiireille syvästi kehitysvammaisten ope-     Eräs keskeisiä kysymyksiä on tällöin opettajien
4731:         tuksen järjestämisessä ja kehittämisessä,      määrällisen tarpeen selvittäminen sekä peruskou-
4732:         Ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lain       luun siirtyvien että erityishuoltoon jäävän ope-
4733:                                                        tuksen osalta. Pääsääntöisesti ohjeiden mukaan
4734:         syvästi kehitysvammaisille suoma oikeus
4735:         saada tarvitsemaansa opetusta toteutuisi?      tulisi siirtyvien opettajan virkojen määrän olla
4736:                                                        yhtä suuri kuin siirtyvistä oppilaista muodostu-
4737:                                                        vien opetusryhmien lukumäärän. Tarkoituksen-
4738:                                                        mukaista ei kuitenkaan ole, että kaikki opettajat
4739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
4740:                                                        siirtyvät harjaantumiskouluista peruskouluihin,
4741: ti seuraavaa:
4742:                                                        koska osa kehitysvammaisista tulee saamaan ope-
4743:    Peruskoululain (4 76183) ja kehitysvammaisten       tusta kehitysvammaisten erityishuoltona.
4744: erityishuollosta annetun lain muuttamisesta an-           Kehitysvammaisten erityishuoltona annettavan
4745: netun lain (484 18 3) voimaantullessa siirtyy kehi-    opetuksen lopullinen opettajaresurssitarve tulee
4746: tysvammaisten erityishuoltona harjaantumiskou-         selviämään kuntainliittojen ja kuntien suunnitel-
4747: luissa annettu opetus osaksi peruskouluopetusta.       mien valmistuttua. Kehitysvammaisten erityis-
4748: Henkilölle, joka kehitysvammaisuutensa vuoksi          huoltoon mahdollisesti tarvittavien uusien virko-
4749: ei voi käyttää hyväksi peruskouluopetusta, on          jen osalta tilanne ei ole helppo. Kehitysvamma-
4750: opetus järjestettävä kehitysvammalain mukaises-        huollon vuosien 1983-1987 valtakunnallisessa
4751: ti. Kehitysvammalain erityishuoltona tullaan tä-       suunnitelmassa on kehitysvammahuoltoon esitet-
4752: män mukaisesti antamaan opetusta syvästi kehi-         ty perustettavaksi 100 uutta valtionosuusvirkaa
4753: tysvammaisille.                                        vuosittain. Osa uudesta henkilöstöstä joudutaan
4754:    Peruskoululaissa on tarpeelliset opettajien siir-   käyttämään virkaehtosopimuksista johtuneesta
4755: toa koskevat määräykset. Määräysten mukaan voi         työajan lyhentämisestä aiheutuviin järjestelyihin.
4756: kouluhallitus siirtää harjaantumiskouluissa lak-       Tämän virkamäärän puitteissa ei olennaisia pa-
4757: kautettavien virkojen hoidosta vapautuneita            rannuksia kehitysvammaisten opetukseen ole
4758: opettajia vastaaviin peruskoulun virkoihin.            mahdollista saada. Valmisteilla olevassa sosiaali-
4759:    Peruskoululaissa tai laissa kehitysvammaisten       huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuo-
4760: erityishuollosta annetun lain muuttamisesta ei         siksi 1984-1988 tullaan mahdollisuuksien mu-
4761: ole mainintaa siitä, kuinka paljon harjaantumis-       kaan kiinnittämään huomiota syvästi kehitysvam-
4762: koulujen opettajia tulee siirtymään peruskoului-       maisten opetuksen järjestämiseen tarvittavien vir-
4763: hin.                                                   kojen perustamiseen.
4764:    Yhtenäisen käytännön aikaansaamiseksi on so-           Toiminnallisesti kehitysvammahuollon organi-
4765: siaalihallitus yleiskirjeellään antanut ohjeet (A6/    saatio on valmis syvästi kehitysvammaisten ope-
4766: 1983/12.5.1983) kehitysvammaisten opetuksen            tuksen asianmukaiseen järjestämiseen.
4767:     Helsingissi 9 päivänä kesäkuuta 1983
4768:                                                                                Ministeri Vappu Taipale
4769:                                       1983 vp. -     KK n:o 31                                          3
4770: 
4771: 
4772:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4773: 
4774:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lingsstördas specialomsorgsdistrikt och de kom-
4775: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          muner som upprätthåller träningsskola eller mot-
4776: av den 3 maj 1983 tili vederbörande medlem av          svarande undervisningsenhet göra upp riktgivan-
4777: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      de planer för överförande av träningsskola tili
4778: dagsman Kari Urpilainen undertecknade spörs-           kommunal grundskola.
4779: mål nr 31:                                                Vid uppgörandet av planerna skall kommun-
4780:                                                       förbunden och kommunerna se tili att det finns
4781:          Är Regeringen medveten om det be-            tiliräcklig och kompetent personai för den under-
4782:        hov av lärarresurser som kommer att            visning som fortfarande anordnas som specialom-
4783:        uppstå i specialomsorgsdistrikten vid an-      sorg. En viktig fråga är härvid att klarlägga det
4784:        ordnande och utvecklande av undervis-          kvantitativa behovet av lärare både för den
4785:        ning för gravt utvecklingsstörda, och          undervisning som överförs tili grundskolan och
4786:          vad ämnar Regeringen göra för att            den som alltjämt kommer att ha formen av
4787:        gravt utvecklingsstördas laga rätt att få      specialomsorg. Huvudregeln för direktiven är att
4788:        den undervisning som de behöver för-           antalet lärartjänster som överförs skall vara det-
4789:        verkligas?                                     samma som antalet undervisninsgrupper som de
4790:                                                       överflyttade eleverna bildar. Det är dock inte
4791:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ändamålsenligt att alla lärare överförs från trä-
4792: anföra följande:                                      ningsskolor tili grundskolor, eftersom en del av
4793:                                                       de utvecklingsstörda kommer att få undervisning
4794:   Då lagen angående ändring av grundskollagen         i form av specialomsorg om utvecklingsstörda.
4795: (476/83) och lagen om ändring av lagen angåen-
4796:                                                          Det slutgiltiga behovet av lärarresurser för den
4797: de specialomsorger om utvecklingsstörda (484/
4798:                                                      undervisning som ges som specialomsorg om
4799: 83) träder i kraft överförs den undervisning som
4800:                                                      utvecklingsstörda kommer att framgå först då
4801: de utvecklingsstörda har erhållit i form av speci-
4802:                                                      kommunförbunden och kommunerna har utar-
4803: alomsorg i träningsskola tili grundskolan. För
4804:                                                      betat sina planer. 1 fråga om de eventuella nya
4805: person som är utvecklingsstörd och därför inte
4806:                                                      tjänster som behövs för specialomsorg om utveck-
4807: kan tiligodogöra sig grundskoleundervisningen
4808:                                                      ligsstörda är situationen problematisk. 1 den
4809: bör anordnas undervisning i enlighet med lagen
4810:                                                      riksomfattande planen för vård av utvecklings-
4811: angående specialomsorger om utvecklingsstörda.
4812:                                                      störda under åren 1983-1987 föreslås att det
4813: Enligt detta kommer man att i form av speci-
4814:                                                      årligen inom vården av utvecklingsstörda inrättas
4815: alomsorg om utvecklingsstörda anordna undervis-
4816:                                                       100 sådana nya tjänster, som berättigar tili stats-
4817: ning för gravt utvecklingsstörda.
4818:                                                      andel. En del av den nya personalen kommer att
4819:    1 grundskollagen finns nödvändiga bestämmel-      tas i anspråk för sådana arrangemang som föran-
4820: ser angående förflyttning av lärare. Enligt dessa    leds av att arbetstiden förkortas enligt tjänstekol-
4821: bestämmelser kan skolstyrelsen överföra lärare,      lektivavtalen. Detta antal tjänster är inte tillräck-
4822: som har friställts från tjänster som har indragits   ligt för att väsentligt förbättra undervisningen
4823: vid träningsskolor, tili motsvarande grundskole-     för de utvecklingsstörda. 1 den riksomfattande
4824: tjänster. 1 grundskollagen och i lagen om ändring    planen för socialvården under åren 1984-1988
4825: av lagen angående specialomsorger om utveck-         som är under beredning kommer man i mån av
4826: lingsstörda finns ingenting nämnt om hur många       möjlighet att fästa uppmärksamhet vid inrättan-
4827: lärare från träningsskolor som kommer att överfö-    det av ett nödvändigt antal tjänster för anord-
4828: ras tili grundskolor.                                nande av undervisning för gravt utvecklingsstör-
4829:    För att ett enhetligt förfarande skall fås tili   da.
4830: stånd har socialstyrelsen i ett cirkulär (A6/1983/       Funktionellt sett är organisationen för vården
4831: 12.5.1983) utfärdat direktiv för hur undervisning-   av utvecklingsstörda redo att anordna undervis-
4832: en för utvecklingsstörda skall anordnas. Enligt      ningen för gravt utvecklingsstörda på ett ända-
4833: direktiven skall kommunalförbunden för utveck-       målsenligt sätt.
4834: 
4835:   Helsingfors den 9 juni 1983
4836:                                                                              Minister Vappu Taipale
4837:                                                    1983 vp.
4838: 
4839: Kirjallinen kysymys n:o 32
4840: 
4841: 
4842: 
4843: 
4844:                                      Hilpelä: Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan askarte-
4845:                                         lunohjaajien virkojen lisäämisestä
4846: 
4847: 
4848:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4849: 
4850:    Leikki on lapsen työtä ja on tärkeää, että lapsi      kaksi askartelunohjaajan virkaa. Askartelunohjaa-
4851: voi leikkiä päivittäin myöskin silloin, kun hän          jista toinen työskentelee yksinomaan lasten psyki-
4852: sairautensa takia joutuu olemaan poissa kotipii-         atrisella osastolla ja toinen kaikilla muilla laste-
4853: ristään. Lapsipotilaalla tulee olla oikeus ja mah-       nosastoilla. Silmä-, korva- tai muilla klinikoilla
4854: dollisuus leikkiin joka päivä myös sairaalassa.          hoidettavat lapsipotilaat jäävät kokonaan leikki-
4855: Sairaalassa ei kuitenkaan voida olettaa itsestään        toiminnan ulkopuolelle.
4856: syntyvän lasten kesken leikkiryhmiä samalla ta-             TYKS:n vajaalla askartelunohjaajamäärällä ei
4857: voin kuin esimerkiksi kotipihalla. Muutaman              pystytä hoitamaan pitkäaikaissairaitten lasten
4858: leikkikalun avulla lapsi ei saa riittävästi virikkeitä   leikkiterapiaa täysipainoisesti. Lapsella on mah-
4859: sairaalaympäristössä, joka muutenkin voi olla            dollisuus ohjattuun leikkiin vain harvoin. Monas-
4860: hänelle ahdistava ja pelkoja herättävä.                  ti hän ei voi käyttää edes näitä kertoja hyväkseen
4861:    Kroonisesti sairaiden lasten hoidossa joudutaan       hoito- ja tutkimustoimenpiteiden vuoksi. Lapsen
4862: usein turvautumaan pitkiin sairaalahoitojaksoi-          kehityksenisen vuorovaikutuksen jatkuvuuden ta-
4863: hin. Sairaalassa annettavan hoidon ohella tulee          kaamiseksi myös sairaalassaolon aikana tulisi Tu-
4864: voida huolehtia rriyös lasten psyykkisten virikkei-      run yliopistolliseen keskussairaalaan perustaa vä-
4865: den tarpeista. Tätä varten sairaalassa pitää olla        hintään yksi uusi askartelunohjaajan ja kaksi
4866: koulutettu henkilökunta huolehtimassa leikkiti-          uutta lastentarhanopettajan virkaa.
4867: lanteiden järjestämisestä ja ohjaamassa leikkiä.
4868:    Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastenkli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4869: nikalla, jossa on sairaansijoja 196, toimii askarte-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4870: lunohjaaja ja kaksi lastentarhanopettajaa. Vastaa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4871: vasti Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4872: jossa on 102 sairaansijaa, on neljä askartelunoh-
4873: jaajaa. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4874: on sairaansijoja lastenklinikalla 222, on neljä                 siin askartelunohjaajan ja lastentarhan-
4875: askartelunohjaajaa ja kaksi lastentarhanopettajaa,              opettajan virkojen perustamiseksi Turun
4876: joista toinen kuitenkin on tilapäinen virka.                    yliopistolliseen keskussairaalaan lapsen
4877:    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on las-            sairaalassaoloaikaisen kehityksen ja leikki-
4878: tenklinikalla, jossa sairaansijoja on 184, vain                 mismahdollisuuksien takaamiseksi?
4879: 
4880:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
4881: 
4882:                                                 Liisa Hilpelä
4883: 
4884: 
4885: 
4886: 
4887: 0883004996
4888: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 32
4889: 
4890: 
4891: 
4892: 
4893:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4894: 
4895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rä. Viime vuosien aikana kuntien ja kuntainliit-
4896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tojen esitykset uusien virkojen perustamisesta
4897: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-          ovat huomattavasti ylittäneet ne mahdollisuudet,
4898: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        joita valtioneuvoston vuosittain hyväksymissä val-
4899: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         takunnallisissa suunnitelmissa on ollut mahdol-
4900: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      lista vahvistaa. Tästä johtuen kiireellisyysjärjes-
4901: myksestä n:o 32:                                        tyksen toteuttaminen kuntien ja kuntainliittojen
4902:                                                         osalta ratkaisevasti vaikuttaa siihen, mitkä virat
4903:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kulloinkin voidaan hyväksyä valtionosuuteen oi-
4904:         siin askartelunohjaajan ja lastentarhan-        keuttaviksi viroiksi. Turun yliopistollisen keskus-
4905:         opettajan virkojen perustamiseksi Turun         sairaalan kuntainliitto hyväksyessään alueellisen
4906:         yliopistolliseen keskussairaalaan lapsen        viisivuotissuunnitelman siis viime kädessä ratkai-
4907:         sairaalassaoloaikaisen kehityksen ja leikki-    see sen, mitkä mahdollisuudet askartelunohjaa-
4908:         mismahdollisuuksien takaamiseksi?               jan ja lastentarhanopettajan virkojen perustami-
4909:                                                         seen kyseiseen keskussairaalaan ovat.
4910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Pitkäaikaisesti sairaiden lasten sekä normaaleis-
4911: ti seuraavaa:                                           ta että sairaudesta johtuvista erityistarpeista vas-
4912:    Valtioneuvosto hyväksyessään vuosittain valta-       taa koko hoitohenkilöstö. Henkilöstön valmiuk-
4913: kunnalliset suunnitelmat kansanterveystyön ja           siin kiinnitetään huomiota sekä ammatillisessa
4914: sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä         peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.
4915: samalla päättää eri virkakiintiöihin kuuluvien          Pitkäaikaisesti sairaiden lasten sairaalaolosuhteis-
4916: henkilöstöryhmien määrän ja jakautumisen.               sa on kohentamisen varaa. Lasten tarvitsemiin
4917: Kuntien ja kuntainliittojen tehtävänä on uusien         erityispalveluihin, esimerkiksi juuri leikkiterapi-
4918: virkojen perustamisesta päättäminen. Alueellises-       aan tulisi kiinnittää huomiota. Lapsen ja hänen
4919: sa sairaanhoitolaitosten suunnitelmassaan kun-          vanhempiensa välisen kiinteän suhteen ylläpitä-
4920: tainliitot esittävät virkojen kiireellisyysjärjestyk-   miseksi vanhempien vierailu- ja yöpymismahdol-
4921: sen. Kulloinkin käytettävissä olevien virkakiintiöi-    lisuuksiin sairaan lapsen luona joudutaan kiinnit-
4922: den puitteissa tuon kiireellisyysjärjestyksen pe-       tämään kasvavasti huomiota ja lisäämään näin
4923: rusteella voidaan hyväksyä valtionosuuteen valta-       lapsen ja hänen vanhempiensa turvallisuuden
4924: kunnallisissa suunnitelmissa hyväksytty virkamää-       tunnetta.
4925: 
4926:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
4927: 
4928:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4929:                                        1983 vp. -     KK n:o 32                                         3
4930: 
4931: 
4932: 
4933: 
4934:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4935: 
4936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nas och kommunalförbundens framstäliningar
4937: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         om inrättande av nya tjänster betydligt överstigit
4938: av den 3 maj 1983 tili vederbörande medlem av         vad som varit möjligt att faststälia i de riksomfat-
4939: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tande planer som årligen godkänns av statsrådet.
4940: dagsman Liisa Hilpelä undertecknade spörsmål          På grund av detta inverkar för kommunernas och
4941: nr 32:                                                kommunalförbundens del förverkligandet av
4942:                                                       skyndsamhetsordningen på ett avgörande sätt på
4943:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vilka tjänster som för tillfäliet kan godkännas
4944:        inrättande av sysse~sättnings~erapeut- oc~     som tjänster berättigade tili statsandel. Kommu-
4945:        barnträdgårdslärartJänster v1d Abo um-         nalförbundet för Åbo universitetscentralsjukhus
4946:        versitetscentralsjukhus för att barnens ut-    avgör alitså i sista hand, när det godkänner den
4947:        veckling och möjligheter tili lek under        regionala femårsplanen, vilka möjligheter det
4948:        sjukhusvistelsen skall garanteras?             finns att inrätta sysselsättningsterapeut- och
4949:                                                       barnträdgårdslärartjänster vid ifrågavarande cen-
4950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tralsjukhus.
4951: anföra följande:
4952:                                                          Hela vårdpersonalen svarar för långvarigt sjuka
4953:    När statsrådet årligen godkänner de riksomfat-     barns specialbehov, både normala och sådana
4954: tande planerna för ordnande av folkhälsoarbetet       som beror på sjukdom. Personalens färdigheter
4955: och sjukvårdsanstalternas verksamhet fastslås         uppmärksammas både i den grundläggande yr-
4956: samtidigt antalet och fördelningen av de perso-       kesutbildningen och i fortbildningen. Sjukhus-
4957: nalgrupper som hör tili de olika tjänstekvoterna.     förhållandena för långvarigt sjuka barn lämnar
4958: Kommunernas och kommunalförbundens upp-               rum för förbättringar. De specialtjänster som
4959: gift är att besluta om inrättandet av nya tjänster.   barnen behöver, t.ex. just lekterapi, borde upp-
4960: 1 sina regionala planer för sjukvårdsanstalterna      märksammas. För att ett nära förhåliande melian
4961: framlägger kommunerna tjänsterna i skyndsam-          barnet och dess föräldrar ska upprätthållas är
4962: hetsordning. lnom ramen för de tilibudsstående        man tvungen att ta alit större hänsyn tili föräld-
4963: tjänstekvoterna kan på basen av denna skynd-          rarnas besöks- och övernattningsmöjligheter hos
4964: samhetsordning godkännas för statsandel det an-       det sjuka barnet och på så sätt öka barnets och
4965: tal tjänster som godkänts i de riksomfattande         föräldrarnas trygghetskänsla.
4966: planerna. Under de senaste åren har kommuner-
4967: 
4968:      Helsingfors den 2 juni 1983
4969: 
4970:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4971: 1
4972: 
4973: 
4974: 1
4975:                                                  1983 vp.
4976: 
4977: Kirjallinen kysymys n:o 33
4978: 
4979: 
4980: 
4981: 
4982:                                    Männistö ym.: Teleinvestointimäärärahojen niukkuudesta Kuopion
4983:                                      telepiirissä
4984: 
4985: 
4986:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4987: 
4988: 
4989:    Posti- ja telelaitoksen teleinvestointimäärärahat   rakentamatta. Nämä ovat yksittäisiä haja-asutus-
4990: on vuodesta 1982 lähtien hyväksytty valtion tulo-      alueiden asuntopuhelimia, kesämökkipuhelimia
4991: ja menoarvioon huomattavasti posti- ja telelai-        ja yritysten puhelinvaihteita. Rakentamistöiden
4992: toksen esittämää määrää niukempina. Vuonna             siirtäminen tulevaisuuteen merkitsee myös sitä,
4993: 1982 esitystä supistettiin noin 50 miljoonalla         että telepiirin työn tehokkuus laskee. Noin 60
4994: markalla ja kuluvana vuonna noin 80 miljoonalla        työntekijää 550:stä on jäämässä vaille työtarvik-
4995: markalla.                                              keita. Tilanteen säilyminen tällaisena johtanee
4996:    Teletoimen investointimäärärahojen niukkuus         väistämättä työvoiman vähentämiseen.
4997: johtaa ajan oloon koko tietoliikennejärjestel-            Kuvatunlainen kehitys ei ole perusteltua työlli-
4998: mämme jälkeenjääneisyyteen. Kasvavan telelii-          syyden eikä myöskään posti- ja telelaitoksen ta-
4999: kenteen (noin 10 % vuodessa) ja nopeasti kehit-        loudellisuuden ja palvelujen kehittämisen kan-
5000: tyvän tekniikan asettamia vaatimuksia ei pystytä       nalta, ei varsinkaan sen vuoksi, että teletoimi
5001: ottamaan varojen puutteessa riittävästi huomi-         tuottaa ylijäämää valtiontalouteen.
5002: oon. Suurin investoinnein automatisoitu tele-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5003: verkko pääsee ennenaikaisesti vanhenemaan.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5004: Koska tehokas tietoliikenne on nykyisessä yhteis-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5005: kunnassa niin elinkeinoelämälle kuin muillekin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5006: yhteiskunnan toiminnoille välttämätöntä, olisi
5007: sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen voitava osoit-                Onko Hallitus tietoinen teletoimen in-
5008: taa valtion tulo- ja menoarviossa riittävät varat.            vestointimäärärahojen niukkuuden ai-
5009:    Teleinvestointimäärärahojen niukkuus vaikeut-              heuttamista haitallisista yhteiskuntapo-
5010: taa erityisesti kehitysalueiden ja maaseudun tie-             liittisista vaikutuksista, ja
5011: toliikenteen kehittämistä, sillä investointikustan-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
5012: nukset harvasta asutuksesta johtuen ovat näillä               sen turvaamiseksi, että Kuopion telepii-
5013: alueilla korkeat.                                             rissä saadaan suunnitelmien mukaiset pu-
5014:    Kuopion telepiirissä merkitsee määrärahojen                helinliittymät rakennetuksi ja työntekijöi-
5015: niukkuus tänä vuonna sitä, että noin 25 % eli                 den työpaikat säilytetyiksi?
5016: 800 uutta puhelinliittymää joudutaan jättämään
5017:    Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
5018: 
5019:           Lauha Männistö                  Kari Rajamäki                  Veikko Vennamo
5020:           Toivo Yläjärvi                  Osmo Vepsäläinen               Katri-Helena Eskelinen
5021:           Olavi Martikainen               Erkki Moisander                Marja-Liisa Tykkyläinen
5022:                                                               Heikki Riihijärvi
5023: 
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 088300489V
5028: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 33
5029: 
5030: 
5031: 
5032: 
5033:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5034: 
5035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallitus onkin kevään lisämenoarvioesitykses-
5036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sään esittänyt posti- ja telelaitoksen investointiva-
5037: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-         rojen lisäämistä 50 milj. markalla, minkä lisäksi
5038: jeenne n:o 122 ohella toimittanut valtioneuvos-        televerkon kehittämiseen osoitetaan lisävaroja
5039: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      posti- ja telelaitoksen sisäisin siirroin.
5040: edustaja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjalli-          Lisäysesitystä laadittaessa lähdettiin siitä, että
5041: sesta kysymyksestä n:o 33:                             teleliittymien kysyntä olisi voitu tyydyttää yli 80
5042:                                                        prosenttisesti eli rakentaa noin 25 000 teleliitty-
5043:             Onko Hallitus tietoinen teletoimen in-     mää kysynnän ollessa noin 30 000 liittymää.
5044:         vestointimäärärahojen niukkuuden ai-           Puhelinliittymistä arvioitiin voitavan rakentaa
5045:         heuttamista haitallisista yhteiskuntapo-       noin 23 000 liittymää kysynnän ollessa noin
5046:         liittisista vaikutuksista, ja                  27 000 liittymää. Myös hankintasitoumukset voi-
5047:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin    taisiin maksaa sovitun mukaisesti sekä turvata
5048:         sen turvaamiseksi, että Kuopion telepii-       posti- ja telelaitoksessa pysyvässä palvelussuhtees-
5049:         rissä saadaan suunnitelmien mukaiset pu-       sa televerkon rakentamistehtävissä olevien henki-
5050:         helinliittymät rakennetuksi ja työntekijöi-    löiden palkat. Posti- ja telehallituksen tämänhet-
5051:         den työpaikat säilytetyiksi?                   kisen näkemyksen mukaan rakennettavien puhe-
5052:                                                        linliittymien määrä voinee nousta esitetyllä lisära-
5053:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hoituksella enintään 23 000 liittymään. Kuopion
5054: ti seuraavaa:                                          telepiirissä kuten useissa muissakin telepiireissä
5055:                                                        jäisi osa tilatuista puhelinliittymistä rakentamatta
5056:     Posti- ja telelaitoksen televerkon kehittämiseen   materiaalipuutteen takia.
5057: myönnetyt määrärahat ovat vuodesta 1976 läh-              Liikenneministeriö pitää teletoimen investoin-
5058: tien reaalisesti pienentyneet. Kuluvan vuoden          tivarojen niukkuudesta johtuvaa tilannetta hyvin
5059: tulo- ja menoarviossa on televerkon kehittämi-         epätarkoituksenmukaisena. Varojen niukkuus
5060: seen myönnetty 430 milj. mk, mikä on reaaliar-         haittaa valtiolle tuottoisan teletoimen kehittämis-
5061: voltaan vähemmän kuin puolet vuoden 1976               tä sekä uhkaa erityisesti kehitysalueiden telepal-
5062: määrärahoista. Lisäksi vuoden 1982 kolmannessa         velujen tarjontaa ja vaikeuttaa teleasentajien tar-
5063: nk. työllisyyslisämenoarviossa myönnetty 36 milj.      koituksenmukaista työllistämistä.
5064: mk siinyi vuodelle 1983. Tulo- ja menoarvioissa           Valtiovarainministeriökin on vuosien 1983-86
5065: myönnetyt määrärahat ovat vuodesta 1980 läh-           toiminta- ja taloussuunnitelman kannanotossaan
5066: tien olleet alhaisemmat kuin mitä on ollut vuo-        todennut, että saattaisi olla perusteltua toteuttaa
5067: tuinen käyttö. Tämä on ollut mahdollista koska         tietoliikenteen investoinnit valtiovarainministe-
5068: 1970-luvun lopulla kysynnän kasvun hidastumi-          riön markkamääräisen kehyksen edellyttämää ta-
5069: sen johdosta voitiin hidastaa myös verkon raken-       soa laajempina. Myös viimeisimmän toiminta- ja
5070: tamista, jolloin myönnettyjä määrärahoja siinyi        taloussuunnitelman 1984-88 kannanotossaan
5071: seuraaville vuosille.                                  on valtiovarainministeriö ilmoittanut muutta-
5072:    Vuonna 1982 kysyntää vastaavien palvelujen          neensa liikenneministeriön hallinnonalan meno-
5073: rakentaminen kuitenkin määrärahasyistä vaikeu-         jen painotusta teleinvestointien riittävän tason
5074: tui. Kuluvan vuoden investointivarat ovat vielä        turvaamiseksi.
5075: niukemmat eivätkä ne ilman tuntuvaa lisäystä              Tulo- ja menoarvioissa on edellytetty posti- ja
5076: riittäisi hankintasitoumusten täyttämiseen sekä        telelaitoksen käyttävän hyväkseen televerkon ra-
5077: tarpeellisten puhelin- ja muiden teleliittymien        kentamistehtävissä olevien henkilöiden ns. luon-
5078: rakentamiseen.                                         nollisen poistuman. Kevään lisämenoarvioesityk-
5079:                                         1983 vp. -     KK n:o 33                                       3
5080: 
5081: sessä on lisäksi edellytetty 100 asentajan siinämis-   otettava huomioon teleliikenteen noin 8 % :n
5082: tä puolustuslaitoksen palvelukseen.                    vuotuinen kasvu, minkä lisäksi uusien palvelujen
5083:    Posti- ja telelaitoksen palveluksessa oleva asen-   kehittäminen vaatii osaltaan myös rakennushen-
5084: nustehtävissä toimiva henkilöstö on iältään varsin     kilöstöä.
5085: nuorta, keskimäärin 30-35 vuotta. Luonnolli-              Liikenneministeriö tulee seuraamaan tilannetta
5086: nen poistuma ei näin ollen anna merkittävää            ja tekemään yhdessä posti- ja telehallituksen
5087: mahdollisuutta henkilöstön vähentämiseen. Sitä         kanssa voitavansa teletoimen tehtävien hoitami-
5088: paitsi henkilöstö on jo vähentynyt tasolle, jota       seksi kysyntää ja tarpeita sekä työvoiman järkevää
5089: posti- ja telehallitus pitää sille kuuluvien tehtä-    käyttöä vastaavasti. Liikenneministeriö pyrkii li-
5090: vien hoitamisen kannalta määrällisesti oikein mi-      säämään teleinvestointimäärärahoja ensi vuoden
5091: toitettuna. Henkilöstön määrää arvioitaessa on         tulo- ja menoarviossa tarvetta vastaavasti.
5092:    Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1983
5093: 
5094:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
5095: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 33
5096: 
5097: 
5098: 
5099: 
5100:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5101: 
5102:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringen har därför i vårens tiliäggsbudget-
5103: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         proposition föreslagit att post- och televerkets
5104: nr 122 av den 3 maj 1983 tili vederbörande            investeringsmedel ökas med )0 milj. mk. Dess-
5105: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    utom anvisas ytterligare medel för utvecklandet
5106: av riksdagsman Männistö m.fl. undertecknade           av telenätet genom överföringar inom post- och
5107: spörsmål nr 33:                                       televerket.
5108:                                                          Då förslaget tili tiliägg uppgjordes utgick man
5109:            Är Regeringen medveten om de skadli-       ifrån att efterfrågan på teleanslutningar skulie
5110:         ga samhälispolitiska verkningar som för-      kunna tillgodoses tili över 80 % eller ungefär
5111:         orsakas av telefunktionens otiliräckliga      2) 000 teleanslutningar byggas medan efterfrå-
5112:         anslag för investeringar, och                 gan är ungefär 30 000 anslutningar. När det
5113:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för        gälier telefonanslutningar beräknade man kunna
5114:         att trygga att de planerade telefonanslut-    bygga ungefär 23 000 anslutningar när efterfrå-
5115:         ningarna byggs och arbetstagarnas arbets-     gan är ungefär 27 000 anslutningar. Också leve-
5116:         platser bevaras inom Kuopio teledistrikt?     ransförbindelserna skulie kunna betalas enligt
5117:                                                       överenskommelse, samt lönerna tryggas för per-
5118:                                                       soner som är bestående anstälida av post- och
5119:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     televerket i uppgifter som berör utbyggnaden av
5120: anföra följande:                                      telenätet. Enligt post- och telestyrelsens nuvaran-
5121:     De anslag som beviljats för utvecklandet av       de åsikt kunde antalet telefonanslutningar som
5122: post- och televerkets telenät har reelit sett mins-   byggs ökas tili högst 23 000 anslutningar med
5123: kat fr.o.m. år 1976. 1 detta års statsförslag har     den föreslagna tiliäggsfinansieringen. lnom Kuo-
5124: 430 milj. mk beviljats för utvecklandet av telenä-    pio teledistrikt, liksom inom flere andra teledis-
5125: tet, vilket tili realvärdet är mindre än hälften av   trikt, skulie en del av de bestälida telefonanslut-
5126: 1976 års anslag. Dessutom överfördes 36 milj.         ningarna bli outbyggda p.g.a. materialbrist.
5127: mk som beviljats i 1982 års tredje s.k. sysselsät-       Trafikministeriet anser att den situation som
5128: tningsbudget tili år 1983. Anslagen som beviljats     föranletts av telefunktionens otiliräckliga medel
5129: i statsförslagen har fr.o.m. år 1980 varit lägre än   för investeringar är mycket oändamålsenlig. Eris-
5130: vad som årligen använts. Detta har varit möjligt      ten på medel skadar utvecklandet av den för
5131: därför att man under slutet av 1970-talet p.g.a.      staten lönsamma telefunktionen samt hotar ut-
5132: att ökningen av efterfrågan avtog kunde bromsa        budet av teletjänster specielit inom utvecklings-
5133: upp även utbyggnaden av nätet, vilket ledde tili      områdena och försvårar ett ändamålsenligt syssel-
5134: att de beviljade anslagen överfördes tili följande    sättande av telemontörerna.
5135: år.                                                      Finansministeriet har därför i sitt stäliningsta-
5136:    Ar 1982 blev det dock p.g.a. anslagskäl svårare    gande tili verksamhets- och ekonomiplanen för
5137: att bygga ut tjänsterna på ett sätt som skulie ha     åren 1983-86 konstaterat att det kunde vara
5138: motsvarat efterfrågan. lnvesteringsmedlen för         motiverat att göra större investeringar för post-
5139: detta år är ännu knappare och utan en kännbar         och telekommunikationen än vad som förutsätts
5140: ökning räcker de inte tili för att uppfylia leve-     av finansministeriets ram angiven i mark. Också i
5141: ransförbindelserna samt för att bygga ut nödvän-      sitt stäliningstagande tili den senaste verksam-
5142: diga telefon- och andra teleanslutningar.             hets- och ekonomiplanen för åren 1984-88 har
5143:                                        1983 vp. -     KK n:o 33                                          5
5144: 
5145: finansministeriet meddelat att man förflyttat         sonalen redan minskat tili en nivå, som post- och
5146: tyngdpunkten för de utgifter som faller inom          telestyrelsen anser vara lagom med tanke på
5147: trafikministeriets förvaltningsområde för att tryg-   skötseln av de uppgifter som ankommer på
5148: ga att teleinvesteringarna blir tillräckliga.         denna. När personalens storlek beräknas bör
5149:    1 statsförslaget har förutsatts att post- och      beaktas att telekommunikationen ökar med ca 8
5150: televerket utnyttjar den s.k. naturliga avgången       % i året. Dessutom behövs byggnadspersonal för
5151: av den personai som är anställd för telenätets        utvecklandet av nya tjänster.
5152: byggnadsuppgifter. 1 vårens tilläggsbudgetpropo-         Trafikministeriet kommer att följa med läget
5153: sition har dessutom förutsatts att 100 montörer       och tillsammans med post- och telestyrelsen göra
5154: övergår i försvarsväsendets tjänst.                   sitt bästa för att sköta telefunktionens tjänster på
5155:    Personalen som utför monteringsuppgifter i         ett sätt som motsvarar efterfrågan och behov
5156: post- och televerkets tjänst är rätt ung, medelål-    samt ett förnuftigt utnyttjande av arbetskraften.
5157: dern är 30-35 år. Den naturliga avgången              Trafikministeriet strävar tili att utöka anslagen
5158: erbjuder således inte betydande möjligheter tili      för teleinvesteringar i nästa års statsförslag så att
5159: en minskning av personalen. Dessutom har per-         de skall motsvara behoven.
5160: 
5161:   Helsingfors den 31 maj 1983
5162:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
5163:                                                 1983 vp.
5164: 
5165: Kirjallinen kysymys n:o 34
5166: 
5167:                                    Tuomaala ym.: Toimikunnan asettamisesta selvittämään hevosta-
5168:                                      louden ja raviurheilun ongelmia
5169: 
5170:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5171: 
5172:    Hevostalous on nykyvaiheessa ajautunut ongel-       sen kehittämisessä on epäonnistuttu, mitä kuvan-
5173: miin, joiden voidaan katsoa johtuvan ensinnäkin        nevat parhaiten kolmen viime vuoden vaihtolu-
5174: arpajaisveron nykyisestä käytännöstä sekä toiseksi     vut:
5175: Oy Veikkaus Ab:n hoitaman Raviveikkauspelin               1980      54 mmk (Suomen Hippos)
5176: (entinen V5) oletettua huomattavasti huonom-              1981      73 mmk (Suomen Hippos)
5177: masta kehityksestä.                                       1982      38 mmk (Oy Veikkaus Ab)
5178:    Jo vuonna 1981 käydyssä keskustelussa esitet-          Vielä aivan viime aikoinakin tehdyt toimenpi-
5179: tiin hevosmiesten ja raviurheilun harrastajien
5180:                                                        teet pelin kehittämiseksi ovat epäonnistuneet, ja
5181: taholta, että arpajaisveron toteuttaminen totali-
5182:                                                        viime viikkojen vaihtoluvut osoittavat jatkuvaa
5183: saattoripelissä siten, että pelaajien osuutta vähen-   laskua. Pelivaihtojen huono kehitys onkin johta-
5184: netään, vaikuttaa negatiivisesti pelivaihtoihin.       nut siihen, että hevostalouden organisaatiot eivät
5185: Vaihdot kolmelta viime vuodelta ovat seuraavat:
5186:                                                        kykene hoitamaan niitä velvoitteita, joihin ne
5187:     1980      365 mmk                                  ovat sitoutuneet tehtyyn sopimukseen ja enna-
5188:     1981     468 mmk                                   koituun kehitykseen nojautuen.
5189:     1982      394 mmk (arpajaisvero toteutettiin)         Erityisen hankalaan asemaan ovat joutuneet
5190:    Tämän vuoden osalta voidaan vielä todeta,           kehitysalueiden raviradat. Kuten edellä olevasta
5191: että totalisaattorin kehitys ei ole noudattanut        voi todeta, on raviveikkauksen kehittämisessä Oy
5192: niitä suuntaviivoja, mitä vaihdon kehitys osoitti      Veikkaus Ab:n johdolla epäonnistuttu. Hevosta-
5193: ennen arpajaisveron toteuttamista nykyisessä           louden ongelmien selvittämiseksi olisikin asetet-
5194: muodossa.                                              tava tärkeimmistä poliittisista ryhmistä parlamen-
5195:     Sen lisäksi, että arpajaisvero on vaikuttanut      taarinen työryhmä tai toimikunta. Sen tehtävänä
5196: pienentävästi koko totalisaattorivaihtoon, se ny-      olisi aikaansaada ratkaisuja, joiden perusteella
5197: kyisen käytännön mukaan on vähentänyt myös             vähennettäisiin arpajaisveron hevostaloudelle ai-
5198: valtion kertymää, joka kolmelta viime vuodelta         heuttamia haittavaikutuksia, sekä löytää ratkaisut
5199: on seuraava:                                           Raviveikkauksen huomattavasti ennakoitua hei-
5200:     1980      31 mmk                                   komman kehityksen mukanaan tuomille ongel-
5201:     1981     42 mmk                                    mille.
5202:     1982      20 mmk                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5203:    Arpajaisveron toteuttaminen nykyisessä muo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5204: dossa on johtanut hevostalouden kokonaisuutena         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5205: vaikeuksiin, koska hevostalouden suunnitelmat          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5206: on aina laadittu yhteistyössä valtiovallan kanssa
5207: tasaisen ja hallitun kehityksen varaan.                           Aikooko Hallitus kiireellisesti asettaa
5208:    Neuvoteltaessa aikoinaan V 5-pelin (nykyisen                tärkeimmistä poliittisista ryhmistä parla-
5209: Raviveikkauksen) siirrosta Oy Veikkaus Ab:n hoi-               mentaarisesti kokoonpannun toimikun-
5210: dettavaksi, nähtiin neuvotteluissa hevostalouden               nan tai työryhmän selvittämään hevosta-
5211: merkittävänä rahoituslähteenä kokonaisvaihdosta                louden ja raviurheilun nykytilaan liittyviä
5212: Suomen Hippokselle maksettava 10 % :n osuus.                   ongelmia sekä tekemään ehdotuksia nii-
5213: Nyt voidaan kuitenkin todeta, että raviveikkauk-               den ratkaisemiseksi?
5214: 
5215:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
5216: 
5217:          Juhani Tuomaala                  Kaisa Raatikainen               Sampsa Aaltio
5218:          Paavo Vesterinen                 Juhani Vähäkangas               Seppo Tikka
5219:          Ensio Laine                      Anssi Joutsenlahti              Elisabeth Rehn
5220:                                           Heikki Perho
5221: 088300535B
5222: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 34
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5228: 
5229:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nakin vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa
5230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syytä säilyttää viitenä prosenttina. Toimikunta oli
5231: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-        myös sitä mieltä, että totalisaattorista kertyvien
5232: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      varojen jako pelaajien, ravikilpailujen järjestäjien
5233: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sekä valtion kesken tulisi säilyttää nykyisellään.
5234: Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Oy Veikkaus Ab:n ja Suomen Hippos r.y:n
5235: sesta kysymyksestä n:o 34:                            välillä syksyllä 1981 tehdyn sopimuksen perus-
5236:            Aikooko Hallitus kiireellisesti asettaa    teella Suomen Hippos r.y. luovutti silloisen V5-
5237:         tärkeimmistä poliittisista ryhmistä parla-    pelin järjestämisen sanotulle yhtiölle 1 päivästä
5238:         mentaarisesti kokoonpannun toimikun-          tammikuuta 1982 lukien.
5239:         nan tai työryhmän selvittämään hevosta-          Vuoden 1982 alkupuolella vedonlyönnin toi-
5240:         louden ja raviurheilun nykytilaan liittyviä   meenpanoon hevoskilpailuissa liittyneiden eri-
5241:         ongelmia sekä tekemään ehdotuksia nii-        mielisyyksien vuoksi V 5-peliä ei kuitenkaan voi-
5242:         den ratkaisemiseksi?                          tu aloittaa sopimuksen mukaisesti, vaan pelin
5243:                                                       toimeenpanossa seurasi kierroksilla 2-22 haital-
5244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         linen tauko, jonka kielteiset vaikutukset olivat
5245: seuraavaa:                                            havaittavissa vielä pelin uudelleen aloittamisen
5246:                                                       jälkeenkin. Mainituista syistä V 5-pelin liikevaih-
5247:    Valtiovarainministeriön toimesta on selvitetty     to vuonna 1982 jäi 38,5 milj. markaksi.
5248: totalisaattoripelin verotusongelmia vuoden 1982
5249: alkupuolella ensin ns. totoverotyöryhmässä, jossa        Opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan on
5250: oli myös Suomen Hippos r.y:n virallinen edus-         Oy Veikkaus Ab päättänyt V 5-pelin kehittämi-
5251: tus. Tämän työryhmän yksimielisen ehdotuksen          seksi ja liikevaihdon nostamiseksi eräistä peliä
5252: mukaisesti päätettiin säilyttää nykyinen viiden       koskevista muutoksista, jotka on toteutettu kier-
5253: prosentin arpajaisvero toistaiseksi ennallaan ja      roksella 11 kuluvana vuonna. Keskeisin toteute-
5254: nostaa totalisaattoripelin pelaajille palautettavaa   tuista muutoksista on, että peliin on tullut kaksi
5255: osuutta neljällä prosenttiyksiköllä eli nykyiseen     voittoluokkaa. Tämän muutoksen jälkeen ravi-
5256: 84 prosenttiin muuttamalla varojen jakoperustei-      veikkaus on pelimuodoltaan samanlainen kuin
5257: ta siten, että valtiolle tuleva osuus pieneni.        vastaavat pelit Ruotsissa ja Norjassa. Muutokset
5258:    Valtiovarainministeriö asetti edellä mainitun      on toteutettu täydessä yhteisymmärryksessä Suo-
5259: työryhmän työn jälkeen toimikunnan, jonka teh-        men Hippos r.y:n kanssa. Lisäksi on Oy Veikkaus
5260: tävänä oli selvittää vuotta 1983 ja sitä seuraavia    Ab:n ja Suomen Hippos r.y:n kesken sovittu
5261: vuosia silmällä pitäen tarkoituksenmukaisin tapa      eräistä muista peliä koskevista muutoksista, joi-
5262: valtion osallistua hevostalouden edistämiseen se-     den voidaan olettaa vaikuttavan myönteisesti ra-
5263: kä se, missä muodossa ja minkä suuruisena             viveikkauksen kehittymiseen.
5264: arpajaisverotus on tarkoituksenmukaisinta koh-           Hevostalouden ja raviurheilun ongelmia on,
5265: distaa totalisaattorivoittoihin, kun otetaan huo-     kuten edellä sanotusta on todettavissa, selvitetty
5266: mioon tavoite veron määräytymiseksi voiton suu-       jatkuvasti yhteistyössä ravipiirien virallisen edus-
5267: ruuden mukaan. Tässäkin toimikunnassa oli mu-         tuksen kanssa. Kun jo toteutettujen ja toteutetta-
5268: kana myös Suomen Hippos r.y:n virallinen edus-        vaksi sovittujen muutosten vaikutukset raviveik-
5269: tus. Tämäkin toimikunta ehdotti mietinnössään         kauksen kehittymiseen ja sen liikevaihdon nosta-
5270: (1982:36) yksimielisesti, että arpajaisvero on ai-    miseen eivät vielä ole nähtävissä, tulisi lopullis-
5271:                                       1983 vp. -     KK n:o 34                                       3
5272: 
5273: ten johtopäätösten tekeminen tulevasta kehityk-      toimikunnan tai työryhmän asettamista, vaan
5274: sestä siirtää myöhempään ajankohtaan.                katsoo, että asiaan tulisi tarvittaessa palata sen
5275:   Edellä olevan perusteella hallitus ei pidä tässä   jälkeen kun on tarkemmin nähty muun muassa
5276: vaiheessa tarpeellisena kysymyksessä tarkoitetun     raviveikkauksen kehitys kuluvan vuoden osalta.
5277: 
5278:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
5279: 
5280:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
5281: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 34
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                                 Tiii Riksdagens Herr Taiman
5287: 
5288:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sion var Suomen Hippos officiellt representerad.
5289: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         Också denna kommission föresiog i sitt betän-
5290: av den 3 maj 1983 till vederbörande mediem av         kande (1982:36) enhälligt att Iotteriskatten åt-
5291: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-     minstone vid beskattningen för år 1983 borde
5292: dagsman Juhani Tuomaala m.fl. undertecknade           bibehållas vid 5 %. Kommissionen ansåg dess-
5293: skriftliga spörsmåi nr 34:                            utom att grunderna för fördelningen av de
5294:                                                       genom totaiisatorspel inflytande medien mellan
5295:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          spelarna, travtäviingsarrangörerna och staten bor-
5296:        ning tillsätta en parlamentariskt samman-      de bibehållas oförändrade.
5297:        satt kommission eller arbetsgrupp med             På basen av ett avtai som hösten 1981 siutits
5298:        representanter för de viktigaste poiitiska     mellan Oy Veikkaus Ab och Suomen Hippos
5299:        grupperingarna och med uppgift att utre-       överlät Suomen Hippos anordnandet av det dåti-
5300:        da probiem i ansiutning till hästhushåll-      da V5-spelet på sagda boiag räknat från den 1
5301:        ningens och travsportens nuvarande situa-      januari 1982.
5302:        tion samt uppgöra försiag till Iösning av
5303:        probiemen?                                        På grund av de meningsskiijaktigheter som
5304:                                                       under den förra häiften av år 1982 rådde i fråga
5305:                                                       om föranstaltandet av vadhålining vid hästtäv-
5306:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       Iingar kunde V 5-spelet dock inte iniedas i eniig-
5307: anföra föijande:                                      het med avtalet, utan i stället biev det ett
5308:     På uppdrag av finansministeriet har probiem i     uppehåll i spelverksamheten under omgångarna
5309: ansiutning till beskattningen av totaiisatorspel      2-22. De negativa verkningarna av uppehållet
5310: under den förra häiften av år 1982 utretts först      kunde märkas ännu efter det att spelet återupp-
5311: inom ramen för den s.k. totoskattearbetsgrup-         tagits. Av de nämnda skälen uppgick V 5-spelets
5312: pen, i viiken också föreningen Suomen Hippos          omsättning under år 1982 till endast 38,5 miij.
5313: r. y. var officielt representerad. 1 eniighet med     mk.
5314: arbetsgruppens enhälliga försiag besiöt man tills-       Eniigt uppgift från undervisningsministeriet
5315: vidare bibehålla den nuvarande Iotteriskatten om      har Oy Veikkaus Ab i syfte att urveckia V 5-spe-
5316: 5 % oförändrad och höja den andel som återbärs        Iet och höja omsättningen besiutat om vissa
5317: till totaiisatorspelarna med fyra procentenheter,     ändringar, som har företagits i samband med
5318: dvs. till nuvarande 84 %, genom att ändra             omgång 11 i år. Den viktigaste ändringen är att
5319: grunderna för fördeiningen av medien så, att          spelet har fått rvå vinstkiasser. Efter denna änd-
5320: statens andel biev mindre än förut.                   ring är travtipset till spelformen Iikadant som
5321:     Finansministeriet tillsatte, efter det att den    motsvarande spel i Sverige och Norge. Ändring-
5322: ovan nämnda arbetsgruppen siutfört sitt arbete,       arna har företagits i fullt samförstånd med Suo-
5323: en kommission med uppdrag att för år 1983 och         men Hippos. Dessutom har Oy Veikkaus Ab och
5324: de därpå föijande åren utreda det mest ända-          Suomen Hippos avtaiat om vissa andra än-
5325: måiseniiga sättet för staten att delta i främjandet   dringar, viika kan väntas ha en positiv effekt på
5326: av hästhushållningen samt i viiken form och i         travtipsets utveckiing.
5327: viiken omfattning det vore mest ändamåiseniigt           De probiem som ansiuter sig till hästhushåll-
5328: att påföra totaiisatorvinster Iotteriskatt, varvid    ningen och travsporten har, såsom framgår av det
5329: skulle beaktas att skatten borde bestämmas på         ovan anförda, kontinuerligt varit under utred-
5330: basen av vinstens storlek. Även i denna kommis-       ning i samarbete med officiella representanter för
5331:                                       1983 vp. -     KK n:o 34                                         5
5332: 
5333: travkretsarna. Då de verkningar som de redan            På basen av ovanstående anser regeringen det
5334: företagna och de avtalade ändringarna har på         inte i detta skede vara nödvändigt att tillsätta en
5335: travtipsets utveckling och på dess omsättning inte   sådan kommission eller arbetsgrupp som avses i
5336: ännu kan märkas, bör definitiva slutsatserna         spörsmålet. Regeringen anser att man vid behov
5337: rörande den kommande utvecklingen dras först         bör återkomma tili frågan när man bättre vet hur
5338: vid en senare tidpunkt.                              bl.a. travtipset utvecklats under detta år.
5339: 
5340:     Helsingfors den 10 juni 1983
5341: 
5342:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylii.fiirvi
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347: 0883005358
5348:                                                    1983 vp.
5349: 
5350: Kirjallinen kysymys n:o 35
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355:                                     Piipari ym.: Potilasturvallisuuden järjestämisestä hoitohenkilökun-
5356:                                        nan lakon aikana
5357: 
5358: 
5359:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5360: 
5361:    Huhtikuun 28 patvana 1983 kello 7.00 alkoi            myös yleisen mielipiteen hyväksymiä, ei lakon
5362: keskussairaaloissa, aluesairaaloissa, paikallissairaa-   tarpeettomaan pitkittämiseen pitäisi olla mitään
5363: loissa, eräissä terveyskeskuksissa ja kahdeksan          syytä. Näin ollen kaikkien osapuolten tulisi pyr-
5364: suurimman kaupungin päiväkodeissa hoitohenki-            kiä toimimaan niin, että työtaistelu saataisiin
5365: löstön työtaistelu, jonka piirissä tiettävästi on        mahdollisimman pian loppumaan.
5366: noin 23 000 kunnallista viranhaltijaa ja työnteki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5367: jää. Lakon tavoitteena on hoitohenkilöstön palk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5368: katason korjaaminen.                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5369:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan lakko          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5370: on tällaiseen työtaisteluun aina liittyvistä vaarate-
5371: kijöistä huolimatta sujunut rauhallisesti. Tähän                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5372: on ensisijaisesti vaikuttanut se, että työtaistelun             ryhtyä tai on ryhtynyt, jotta 28.4.1983
5373: ulkopuolelle on jätetty terveydenhuollon välttä-                alkaneen terveyden- ja sosiaalihuollon si-
5374: mättömät toiminnot. Potilasturvallisuus on kyet-                nänsä oikeutetun lakon vuoksi potilastur-
5375: ty takaamaan ja lakon toimeenpannut järjestökin                 vallisuus ei millään tavoin vaarantuisi, ja
5376: on vakuuttanut huolehtivaosa potilasturvallisuu-
5377: desta kaikissa tilanteissa.                                        aikooko Hallitus myötävaikuttaa lakon
5378:    Pitkittyessään lakko voi aiheuttaa kuitenkin                 lopettamiseen esim. käynnistämällä tar-
5379: tilanteita, jotka eivät vielä ole ennakoitavissa.               vittavat neuvottelut osapuolten kanssa,
5380: Potilasturvallisuus voi ainakin useita viikkoja kes-            jotta terveyden- ja sosiaalihuollon hoito-
5381: tävän työtaistelun seurauksena joutua vaaranalai-               henkilöstön lakko ei tarpeettomasti pit-
5382: seksi. Kun lakon tavoitteet ovat oikeutettuja ja                kittyisi?
5383: 
5384:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
5385: 
5386:          Anna-Liisa Piipari                Seppo Tikka                    Pekka Starast
5387:          Peter Muurman                     Pekka Myllyniemi               Timo Roos
5388:          Pentti Lahti-Nuuttila             Jukka Mikkola                  Risto Ahonen
5389:          Liisa Jaakonsaari                 Mats Nyby                      Aarno von Bell
5390:          Reijo Lindroos                    Aila Jokinen                   Lea Savolainen
5391:          Pirjo Ala-Kapee                   Jouko Tuovinen                 Kaj Bärlund
5392:                                            Arja Alho
5393: 
5394: 
5395: 
5396: 
5397: 0883005121
5398: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 35
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5404: 
5405:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mukseen ja hoitoon pyrkivälle aiheutettaisi hen-
5406: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          genvaaraa tai hänen sairautensa olennaista pa-
5407: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-         hentumista.
5408: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Lääkintöhallitus       antoi       yleiskirjeellään
5409: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        29.4.1983 kunnille ja kuntainliitoille ohjeita ja
5410: Piiparin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       määräyksiä, joiden mukaan jokaisen lakon koh-
5411: myksestä n:o 35:                                       teeksi joutuneen sairaalan ja terveyskeskuksen
5412:                                                        osalta oli laadittava suunnitelma siitä, miten
5413:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työtaistelun aikana ylläpidettävät toiminnot jär-
5414:         ryhtyä tai on ryhtynyt, jotta 28.4.1983        jestetään. Lisäksi lääkintöhallitus antoi em. yleis-
5415:         alkaneen terveyden- ja sosiaalihuollon si-     kirjeessään ohjeet siitä, että jokaisesta potilaasta,
5416:         nänsä oikeutetun lakon vuoksi potilastur-      jota työtaistelun vuoksi ei ole otettu tutkittavaksi
5417:         vallisuus ei millään tavoin vaarantuisi, ja    tai hoidettavaksi tahi joka sen vuoksi on poistettu
5418:            aikooko Hallitus myötävaikuttaa lakon       hoidosta, on erityisesti pidettävään luetteloon
5419:         lopettamiseen esim. käynnistäiDällä tar-       merkittävä yleiskirjeessä mainitut tiedot, kuten
5420:         vittavat neuvottelut osapuolten kanssa,        mm. päätös tutkimukseen ja hoitoon ottamatta
5421:         jotta terveyden- ja sosiaalihuollon hoito-     jättämisestä tai hoidosta poistamisesta.
5422:         henkilöstön lakko ei tarpeettomasti pit-          Lääkintöhallitus jätti em. yleiskirjeen myös
5423:         kittyisi?                                      lääninhallituksille tiedoksi ja velvoitti lääninhalli-
5424:                                                        tukset viikottain toimittamaan lääkintöhallituk-
5425:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       selle tiedot työtaistelutilanteesta.
5426: ti seuraavaa:                                             Työtaistelun aikana seurattiin päivittäin tilan-
5427:    Terveydenhuoltoalan työtaistelu kohdistui yh-       teen kehittymistä lakon piiriin kuuluvissa terveys-
5428: teensä 47 keskus-, alue- ja paikallissairaalaan sekä   keskuksissa ja sairaaloissa. Lääkintöhallituksen
5429: 50 kunnan tai kuntainliiton ylläpitämään terveys-      virkamiehet suorittivat myös tarkastuskäyntejä la-
5430: keskukseen. Kunnallinen virkariitalautakunta te-       kon piiriin kuuluvissa laitoksissa.
5431: ki 8.4.1983 päätöksen lakkorajoista. Päätöksessä          Sosiaali- ja terveysministeriö ja lääkintöhallitus
5432: Iueteitiin lääkintöhallituksen esityksen pohjalta      olivat säännöllisessä neuvottelukosketuksessa
5433: ne toiminnot, jotka olivat tarpeen sen estämisek-      kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan ja pyrkivät
5434: si, ettei hoidon puuttumisen vuoksi kenellekään        eri tavoin vaikuttamaan lakon osapuoliin työtais-
5435: tutkimuksessa tai hoidossa olevalle tahi tutki-        telun lopettamiseksi, mikä nyt on tapahtunut.
5436: 
5437:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1983
5438: 
5439:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5440:                                        1983 vp. -     KK n:o 35                                         3
5441: 
5442: 
5443: 
5444: 
5445:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5446: 
5447:    1 det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr         sökning eller vård, i livsfara eller att patientens
5448: Talman, med Eder skrivelse av den 3 maj 1983          sjukdomstillstånd förvärras avsevärt.
5449: tili vederbörande medlem av statsrådet översänt           Medicinalstyrelsen gav i sitt cirkulär 29.4.1983
5450: avskrift av följande av riksdagsman Piipari m.fl.     kommuner och kommunförbund anvisningar och
5451: undertecknade spörsmål nr 35:                         föreskrifter, enligt vilka för varje sjukhus och
5452:                                                       hälsovårdscentral, som berörs av strejken, skulle
5453:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       uppgöras planer för hur funktioner som upprätt-
5454:        sikt att vidta eller vilka åtgärder har        hålls under strejken skall ordnas. Vidare gav
5455:        Regeringen vidtagit för att den i och för      medicinalstyrelsen i ovan nämnda cirkulär anvis-
5456:        sig berättigade strejk inom hälso- och         ningar om att man för varje patient, som p.g.a.
5457:        socialvården som inleddes 28.4.1983 på         strejken inte har intagits för undersökning eller
5458:        intet sätt skall äventyra patienternas sä-     vård eller som av samma orsak har utskrivits, i en
5459:        kerhet, och                                    särskild förteckning bör införa i cirkuläret nämn-
5460:           har Regeringen för avsikt att bidra tili    da uppgifter, såsom t.ex. beslut om att inte inta
5461:        tvistens biläggande, t.ex. genom att inle-     patienten för undersökning och vård eller om
5462:        da erforderliga förhandlingar med parter-      avbrytande av vård.
5463:        na, så att hälso- och socialvårdspersona-          Medicinalstyrelsen delgav även länsstyrelserna
5464:        lens strejk inte förlängs i onödan?            ovan nämnda cirkulär och ålade länsstyrelserna
5465:                                                       att varje vecka informera medicinalstyrelsen om
5466:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      läget beträffande arbetstvisten.
5467: anföra följande:                                          Under arbetstvisten följdes situationens ut-
5468:    Hälsovårdsbranschens arbetsstrid berörde sam-      veckling dagligen i de av strejken berörda hälso-
5469: manlagt 47 centralkrets- och lokala sjukhus samt      vårdscentralerna och sjukhusen. Medicinalstyrel-
5470: 50 av kommun eller kommunförbund upprätt-             sens tjänstemän gjorde även kontrollbesök i
5471: hållna hälsovårdscentraler. Den kommunala             vårdanstalter, som berördes av strejken.
5472: tjänstetvistnämnden fattade 8.4.1983 beslut om            Social- och hälsovårdsministeriet och medici-
5473: strejkbegränsningarna. 1 beslutet uppräknades på      nalstyrelsen stod i regelbunden förhandlingskon-
5474: basen av en framställning från medicinalstyrelsen     takt med den kommunala avtalsdelegationen och
5475: de funktioner som var nödvändiga för att för-         försökte på olika sätt påverka parterna i strejken
5476: hindra att brist på vård försätter patient, som har   tili förmån för ett biläggande av tvisten, vilket
5477: intagits eller väntar på att bli intagen för under-   nu skett.
5478: 
5479:      Helsingfors den 8 juni 1983
5480: 
5481:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5482:                             j
5483:                         j
5484:                         j
5485:                     j
5486:                     j
5487:                 j
5488:                 j
5489:             j
5490:             j
5491:         j
5492:         j
5493:     j
5494:     j
5495: j
5496: j
5497:                                                 1983 vp.
5498: 
5499: Kirjallinen kysymys n:o 36
5500: 
5501: 
5502: 
5503: 
5504:                                    Männistö ym.: Asunto-osakeyhtiöiden ns. jyvityksen kohtuullista-
5505:                                      misesta
5506: 
5507: 
5508:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5509: 
5510:    Monissa asunto-osakeyhtiöissä sovelletaan ns.         Viime vuosina on oikeusjärjestyksessämme py-
5511: jyvitystä, jonka nojalla osakkaiden yhtiölle mak-     ritty korostamaan sopimuksille asetettavaa koh-
5512: samat vastikkeet ja muut maksut eivät määräydy        tuullisuusvaatimusta. Tätä on toteutettu muun
5513: suoraan huoneistojen pinta-alojen perusteella,        muassa kehittämällä kuluttajansuojaa ja sisällyt-
5514: vaan yhtiöjärjestyksessä on määritelty todellisesta   tämällä oikeustoimilakiin niin sanottu kohtuul-
5515: lattiapinta-alan neliömetrimäärästä poikkeava pe-     listuttamissäännös.
5516: ruste maksuille. Tällöin pienet asunnot joutuvat         Asunto-oskeyhtiöiden yhtiöjärjestysten koh-
5517: suurempia suuremman maksurasituksen kohteik-          tuullistuttamismahdollisuus edellyttäisi lainsää-
5518: si asuinneliömetriä kohden laskien. Jyvitys vai-      däntöteitse toteutettavaa asunto-osakeyhtiön vä-
5519: kuttaa paitsi yhtiövastikkeeseen myös esimerkiksi     hemmistösuojan lieventämistä. Asia on ollut esil-
5520: kaukolämpömaksuun ja katumaksuun. Kun se              lä asunto-osakeyhtiölain uudistamista valmistel-
5521: lisäksi saattaa olla varsin jyrkkä, voi pienen        leessa toimikunnassa, jonka työlle asetettu mää-
5522: asunnon omistaja joutua suorastaan kohtuuno-          räaika päättyi 31.12.1982.
5523: maan asemaan.                                            Edellä olevan perusteella· ja valtiopäiväjärjes-
5524:    Kun jyvitys perustuu asunto-osakeyhtiön yh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5525: tiöjärjestykseen, on sen muuttaminen erittäin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5526: vaikeaa. Yksikin osakkeenomistaja voi vastustuk-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5527: senaan estää muutoksen toteuttamisen. Kun jyvi-
5528: tyksen muuttaminen aina merkitsee sitä, että                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5529: joillekin osakkaille tulevat helpotukset siirtyvät           ryhtyä asunto-osakeyhtiöiden vähemmis-
5530: toisten osakkaiden maksettaviksi, on selvää, että            tösuojan lieventämiseksi siten, että yh-
5531: aina löytyy yhtiöstä osakas, joka estää muutoksen            tiöjärjestysten kohtuuttoman jyrkkiin jy-
5532: toteuttamisen.                                               vityksiin olisi mahdollista saada käytän-
5533:                                                              nössä muutosta?
5534:    Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1983
5535: 
5536:          Lauha Männistö                 Arvo Kemppainen                  Kalevi Kivistö
5537:          Terho Pursiainen               Ulla-Leena Alppi                 Esko Helle
5538: 
5539: 
5540: 
5541: 
5542: 088300425T
5543: 2                                     1983 vp. -    KK n:o 36
5544: 
5545: 
5546: 
5547: 
5548:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5549: 
5550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Oikeusministeriö asetti 20.3.1980 toimikun-
5551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan, jonka tehtävänä on selvittää voimassa olevan
5552: olette 3 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-      asunto-osakeyhtiölain puutteet sekä tehdä näiden
5553: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    korjaamiseksi tarpeelliset uudistusehdotukset.
5554: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Toimikunnan määräaika päättyy 30.6.1983. Voi-
5555: Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallises-    massa olevan asunto-osakeyhtiölainsäädännön
5556: ta kysymyksestä n:o 36:                             puutteiden sekä uudistustarpeen selvittämiseen
5557:                                                     kuuluu myös sen selvittäminen, tuleeko esimer-
5558:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kiksi yhtiöjärjestyksen vastikeperusteita voida
5559:         ryhtyä asunto-osakeyhtiöiden vähemmis-      kohtuussyistä muuttaa, vaikka osakkeenomistajat
5560:         tösuojan lieventämiseksi siten, että yh-    eivät olisi asiasta yksimielisiä eikä kaikkien suos-
5561:         tiöjärjestysten kohtuuttoman jyrkkiin jy-   tumusta muutokseen siten olisi saatavissa.
5562:         vityksiin olisi mahdollista saada käytän-      Oikeusministeriö määrittelee kantansa asunto-
5563:         nössä muutosta?                             osakeyhtiölain      uudistamiskysymyksiin,      kun
5564:                                                     asunto-osakeyhtiölakitoimikunta on antanut mie-
5565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tintönsä ja siitä on hankittu lausunnot.
5566: seuraavaa:
5567:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1983
5568: 
5569:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
5570:                                        1983 vp. -     KK n:o 36                                        3
5571: 
5572: 
5573: 
5574: 
5575:                               Till Riksdagens Herr Talman
5576: 
5577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Justitieministeriet tillsatte 20.3.1980 en kom-
5578: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mission med uppdrag att utreda bristerna i lagen
5579: av den 3 maj 1983 tili vederbörande medlem av         om bostadsaktiebolag samt att uppgöra nödiga
5580: statsrådet översänt avskrift av riksdagsledamoten     reformförslag för att avhjälpa dem. Kommissio-
5581: Lauha Männistö m.fl. undenecknade skriftliga          nens mandat går ut 30.6.1983. Tili utredningen
5582: spörsmål nr 36:                                       av bristerna i den gällande lagstiftningen om
5583:                                                       bostadsaktiebolag hör även att utreda om det bör
5584:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vara möjligt att av billighetsskäl kunna ändra
5585:        för att lindra minoritetsskyddet i bostads-    t.ex. vederlagsgrunder i bolagsordningen, även
5586:        aktiebolag så att det i praktiken vore         om alla aktieägare inte är eniga om saken och
5587:        möjligt att få ändring i oskäligt stränga      allas samtycke således inte kan erhållas.
5588:        graderingar i bolagsordningar?                    Justitieministeriet tar ställning tili de frågor
5589:                                                      ·som gäller ändring av lagen om bostadsaktiebo-
5590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagslag, sedan bostadsaktie bolagskommissionen
5591: anföra följande:                                      avgett sitt betänkande och utlåtandena däröver
5592:                                                       har erhållits.
5593: 
5594:     Helsingfors den 13 maJ 1983
5595:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
5596: 1
5597: 1
5598:  1
5599:   1
5600:   1
5601:    1
5602:     1
5603:     1
5604:      1
5605:       1
5606:       1
5607:        1
5608:         1
5609:         1
5610:          1
5611:           1
5612:           1
5613:            1
5614:             1
5615:             1
5616:              1
5617:               1
5618:               1
5619:                1
5620:                 1
5621:                                                   1983 vp.
5622: 
5623: Kirjallinen kysymys n:o 37
5624: 
5625: 
5626: 
5627: 
5628:                                      Säilynoja: Ilmansuojelulain muuttamisesta kansalaisten vaikutus-
5629:                                         mahdollisuuksien lisäämiseksi
5630: 
5631: 
5632:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5633: 
5634:    Lokakuussa 1982 voimaan tulleen ilmansuoje-               Ilmansuojelulain mukaan kunnallisillakin vi-
5635: lulain sisältöön liittyy joukko epäkohtia. Ne ovat       ranomaisilla on tehtäviä lain toteuttamisessa. Ne
5636: tulleet havainnollisesti esiin, kun eräs yrittäjä        liittyvät kuitenkin vain jälkikäteen tapahtuvaan
5637: pyrkii rakentamaan Kempeledie autonrenkaita              kontrolliin. Laitoksen perustamisvaiheessa ei
5638: polttoaineenaan käyttävän lämpölaitoksen. Kun-           kunnallisilla viranomaisilla ole mahdollisuutta
5639: talaiset vastustavat hanketta hyvin laajasti, ja         valvoa ilmansuojelulain perusteella rakennettavia
5640: myös kunnan rakennuslautakunta on tehnyt asi-            laitoksia.
5641: assa kielteisen päätöksen tukeutuen eräistä naa-             Asukkaiden osalta tilanne on vielä huonompi.
5642: puruussuhteista annetun lain säännöksiin. Kor-           Heillä ei ole edes valitusoikeutta lääninhallituk-
5643: kein hallinto-oikeus on kuitenkin valitusten jäl-        sen ilmansuojelulain nojalla antamista päätöksis-
5644: keen katsonut etteivät naapuruussuhdelain sään-          tä.
5645: nökset estä rakennusluvan myöntämistä laitoksel-             Autonrenkaiden polttamiseen liittyy useita on-
5646: le.                                                      gelmia, jotka tulisi perusteellisesti selvittää ennen
5647:     Hankkeen yhteydessä on osoittautunut, ettei          kuin suunniteltu laitos rakennetaan. Autonren-
5648: ilmansuojelulaki anna mitään turvaa asukkaille.          kaiden on todettu sisältävän useita vaarallisia
5649: Ilmansuojelulaki perustuu niin sanottuun ilmoi-          kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat sekä syöpää
5650: tusmenettelyyn, mikä merkitsee, että ilman pi-           että sikiövaurioita. Kempeledie suunniteltu lai-
5651: laantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta on          tos tulisi sijaitsemaan aivan asutuksen keskellä.
5652:  tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Ilmoituksen
5653:                                                              Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
5654:  perusteella lääninhallitus voi antaa toimintaa
5655:                                                          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5656: koskevia määräyksiä. Ilmansuojeluasetuksessa on          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5657: lueteltu ne toimialat, joiden laitosten on tehtävä       vaksi seuraavan kysymyksen:
5658: lain tarkoittama ilmoitus. Luetteloon sisältyy kyl-
5659: lä ongelmajätteiden käsittelylaitos, jätteenpoltto-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5660: laitos, jossa poltetaan jätettä vähintään 1 tonni                ryhtyä ilmansuojelulain muuttamiseksi si-
5661: tunnissa tai 5 000 tonnia vuodessa, sekä poltetta-               ten, että lain mukaisen ilmoitusvelvolli-
5662: vaa ainetta käyttävä voimalaitos, jonka suurin                   suuden kattavuutta laajennetaan ja kun-
5663: polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa                     nan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuk-
5664: käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuo-                    sia erityisesti laitoksen suunnitteluvai-
5665: dessa yli 54 terajoulea. Kempeledie suunniteltu                  heessa lisätään, ja
5666: autonrenkaiden pohtolaitos ei kuitenkaan mil-                       aikooko sisäasiainministeriö määrätä il-
5667: lään näistä perusteista tule ilmoitusvelvollisuu-                mansuojelulain 12 §:n nojalla, että Kem-
5668: den piiriin alhaisen kapasiteettiosa (teho 1 MW,                 peleelle suunnitellun autonrenkaita polt-
5669: polttoaineen kulutus 120 kg/h) takia. Ilmoitus-                  tavw lämpölaitoksen on tehtävä ilman-
5670: velvollisuuden piiriin kaavailtu laitos voi tulla                suojelulain mukainen ilmoitus?
5671:  vain, mikäli sisäasiainministeriö ilmansuojelulain
5672:  12 §:n nojalla erityisestä syystä yksittäistapaukses-
5673:  sa näin määrää.
5674:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
5675: 
5676:                                               Vappu Säilynoja
5677: 088300518T
5678: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 37
5679: 
5680: 
5681: 
5682: 
5683:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5684: 
5685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallituksen mielestä ilmansuojelulain ilmoi-
5686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tusmenettelyn soveltamisala on ilmansuojelun
5687: olette 5 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-         voimavarojen niukkuuden huomioonottaen tässä
5688: jeenne n:o 148 ohella lähettänyt valtioneuvoston       vaiheessa riittävän laaja. Ilmansuojelulain sovel-
5689: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-     tamista on tarkoitus parantaa koulutusta ja oh-
5690: sen kansanedustaja Säilynojan kirjallisesta kysy-      jausta tehostamalla. Lain toimeenpanosta annet-
5691: myksesta n:o 37, jossa tiedustellaan:                  tavissa yleisissä ohjeissa läänin ja kunnan ilman-
5692:                                                        suojeluviranomaisille pyritään erityisesti korosta-
5693:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maan ilmansuojeluviranomaisten velvollisuutta
5694:         ryhtyä ilmansuojelulain muuttamiseksi si-      seurata ja valvoa ilman pilaantumisen vaaraa
5695:         ten, että lain mukaisen ilmoitusvelvolli-      aiheuttavaa toimintaa sen kaikissa vaiheissa.
5696:         suuden kattavuutta laajennetaan ja kun-           Kunnan ilmansuojeluviranomaisen tulee tar-
5697:         nan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuk-        vittaessa kääntyä ylemmän viranomaisen puoleen
5698:         sia erityisesti laitoksen suunnitteluvai-      valvonnassa tarpeellisten valtuuksien hankkimi-
5699:         heessa lisätään, ja                            seksi.
5700:            aikooko sisäasiainministeriö määrätä il-       Ilmansuojelulain mukaan kansalaisilla on il-
5701:         mansuojelulain 12 §:n nojalla, että Kem-       moituksen käsittelyvaiheessa laaja-alainen oikeus
5702:         peleelle suunnitellun autonrenkaita polt-      tehdä muistutus, joka saatetaan lääninhallituksen
5703:         tavan lämpölaitoksen on tehtävä ilman-         tietoon. Kunnan ilmansuojeluviranomainen voi
5704:         suojelulain mukainen ilmoitus?                 omalla lausunnollaan ja käyttämällä valitusoi-
5705:                                                        keutta vaikuttaa lääninhallituksen ilmoituksen
5706:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       johdosta tekemään päätökseen. Hallitus seuraa
5707: ti seuraavaa:                                          tarkoin, miten ilmansuojelulain oikeussuojajär-
5708:    Ilmansuojelulain mukaisesti ilmansuojeluase-        jestelmä toimii käytännössä, kuten eduskunta on
5709: tuksen 7 §:ssä erikseen määritellyt laitokset jou-     edellyttänytkin. Ilmansuojelulain toteuttamisesta
5710: tuvat tekemään ilmoituksen toiminnastaan lää-          toistaiseksi saadut kokemukset eivät anna aihetta
5711: ninhallitukselle. Ilmoitusvelvollisuus tulee voi-      lain muuttamiseen.
5712: maan asteittain vuosien 1983-1986 aikana. Siir-           Sisäasiainministeriö on tietoinen, että Kempe-
5713: tymäsäännökset ovat tarpeen, jotta ilmansuojelu-       leen kuntalaiset varsin laajasti epäilevät kysymyk-
5714: viranomaiset voivat saada riittävät resurssit ja       sessä mainitun laitoksen saattavan aiheuttaa il-
5715: muut valmiudet sekä lain toimeenpanon kannal-          meistä ilman pilaantumisen vaaraa. Siksi sisäasi-
5716: ta välttämättömät ohjeet käyttöönsä yli 1 300          ainministeriö selvittää, olisiko kysymyksessä mai-
5717: ilmoituksen käsittelemiseksi.                          nittu toiminta määrättävä ilmansuojelulain 12
5718:    Ilmansuojelulain mukaan kaikki tärkeimmät           §:n nojalla ilmoitusvelvolliseksi. Tässä tarkoituk-
5719: ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavat laitokset       sessa ministeriö on pyytänyt Oulun lääninhalli-
5720: ovat ilmoitusvelvollisia. Ilmoitusvelvollisten luet-   tusta hankkimaan toimintaa koskevia tietoja sekä
5721: telon ulkopuolelle jäävät toiminnot ovat vähä-         antamaan oman lausuntonsa asiasta kesäkuun
5722: merkityksisiä. Ilmoitusvelvollisuuden laajentami-      loppuun mennessä.
5723: nen asetusta muuttamalla kysymyksessä mainitun
5724: kokoisiin lämpölaitoksiin toisi muun muassa
5725: useat asunto-osakeyhtiöt ilmoitusvelvollisiksi.
5726:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1983
5727: 
5728:                                                                        Sisäasiainministeri Matti Ahde
5729:                                       1983 vp. -     KK n:o 37                                       3
5730: 
5731: 
5732: 
5733: 
5734:                                Till Riksdagens Herr Talman
5735: 
5736:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          leda tili att flera bostadsaktiebolag blev anmäl-
5737: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ningsskyldiga.
5738: nr 148 av den 5 maj 1983 tili vederbörande              Regeringen anser att tillämpningsområdet för
5739: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   det i luftvårdslagen stadgade anmälningsförfa-
5740: av riksdagman Säilynoja undertecknade skriftliga     randet i detta skede är tillräckligt omfattande
5741: spörsmål nr 37:                                      med beaktande av luftvårdens knappa resurser.
5742:                                                      Avsikten är att förbättra luftvårdslagens tillämp-
5743:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ning genom att effektivera utbildningen och
5744:        för ändring av luftvårdslagen så, att den i   ledningen. 1 de allmänna direktiv som kommer
5745:        lagen stadgade anmälningsskyldigheten         att utfärdas rörande lagens verkställighet strävar
5746:        skulle få en vidare omfattning samt kom-      man särskilt tili att för länets och kommunens
5747:        munens och invånarnas möjligheter tili        luftvårdsmyndigheter framhäva luftvårdsmyndig-
5748:        inflytande, särkilt i det skede då anlägg-    heternas skyldighet att i alla skeden följa med
5749:        ningar planeras, utökas, och                  och övervaka sådan verksamhet som medför risk
5750:           ämnar inrikesministeriet med stöd av       för förorening av luften. Den kommunala luft-
5751:        12 § luftvårdslagen bestämma att den i        vårdsmyndigheten skall vid behov vända sig tili
5752:        Kempele planerade värmeanläggning             högre myndighet för att erhålla de befogenheter
5753:        som skulle bränna bilringar skall göra i      som är nödvändiga vid övervakningen.
5754:        luftvårdslagen stadgad anmälan?                  Enligt luftvårdslagen har medborgarna i det
5755:                                                      skede då anmälan behandlas en omfattande rätt
5756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     att framställa anmärkningar, som bringas tili
5757: anföra följande:                                     länsstyrelsens kännedom. Den kommunala luft-
5758:    Enligt luftvårdslagen skall vissa anläggningar,   vårdsmyndigheten kan genom sitt eget utlåtande
5759: som är särskilt definierade i 7 § luftvårdsförord-   och genom att använda sig av sin besvärsrätt
5760: ningen, göra anmälan om sin verksamhet tili          inverka på det beslut som länsstyrelsen fattar
5761: länsstyrelsen. Anmälningsskyldigheten träder i       med anledning av anmälan. Regeringen följer
5762: kraft stegvis under åren 1983-1986'. Övergångs-      noga med hur luftvårdslagens rättsskyddssystem
5763: stadganden är av nöden för att luftvårdsmyndig-      fungerar i praktiken, vilket riksdagen också har
5764: heterna vid behandlingen av de drygt 1 300           förutsatt. De erfarenheter som hittills vunnits av
5765: anmälningarna tili sitt förfogande skall ha till-    luftvårdslagens tillämpning ger inte upphov tili
5766: räckliga resurser och annan beredskap samt de        någon lagändring.
5767: direktiv som är nödvändiga för lagens verkställig-      Vid inrikesministeriet är man medveten om att
5768: het.                                                 invånarna i Kempele i stor utsträckning hyser
5769:    Alla de viktigaste av de anläggningar som         misstankar om att den i spörsmålet nämnda
5770: medför risk för förorening av luften är anmäl-       anläggningen kan medföra uppenbara risker för
5771: ningsskyldiga enligt luftvårdslagen. De verksam-     förorening av luften. Ministeriet utreder därför
5772: heter som faller utanför förteckningen över an-      huruvida den i spörsmålet nämnda verksamheten
5773: mälningsskyldiga anläggningar är av ringa bety-      med stöd av 12 § luftvårdslagen borde beläggas
5774: delse. Om anmälningsskyldigheten genom änd-          med anmälningsskyldighet. 1 detta syfte har
5775: ring av luftvårdsförordningen skulle utsträckas      ministeriet ombett Uleåborgs länsstyrelse att in-
5776: tili att gälla också värmeanläggningar av den        förskaffa uppgifter om verksamheten och att avge
5777: storlek som avses i spörsmålet, skulle det bl.a.     eget utlåtande om saken före utgången av juni.
5778:      Helsingfors den 9 juni 1983
5779: 
5780:                                                                        lnrikesminister Matti Ahde
5781:                                                 1983 vp.
5782: 
5783: Kirjallinen kysymys n:o 38
5784: 
5785: 
5786: 
5787: 
5788:                                    Siitonen: Nuonen yhteiskuntatakuujärjestelmää koskevan kokeilun
5789:                                        toteuttamisesta Helsingissä
5790: 
5791: 
5792:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5793: 
5794:    Työvoimaministeriö on 7.3.1983 päättänyt laa-       tyksiä tähän on olemassa, harkitsemaan myöhem-
5795: jentaa nuonen yhteiskuntatakuukokeilua 11 uu-          mässä vaiheessa yhteiskuntatakuukokeilun sovel-
5796: delle paikkakunnalle. Näiden paikkakuntien jou-        tamista myös pääkaupunkiseudulla.
5797: kossa ei kuitenkaan ole maan pääkaupunki, Hel-            Helsingin kaupunginhallitus on käsitellyt yh-
5798: sinki, vaikka se on ilmoittanut olevansa halukas       teiskuntatakuukysymystä huhtikuun 19 päivänä
5799: kokeilua soveltamaan.                                  1983 ja tehnyt omalta osaltaan joukon periaate-
5800:    Helsinki on maan keskeinen yliopisto-, korkea-      päätöksiä, jotka merkitsevät mm., että kaupunki
5801: koulu- ja koulukaupunki. Opiskelijoiden osuus          näin ollen on suorittanut oma-aloitteisesti oman
5802: sen väestöstä on oleellisesti suurempi kuin maassa     osuutensa yhteiskuntatakuukokeilun järjestämi-
5803: keskimäärin. Tutkinnon suorittaneet opiskelijat        seksi. Tässä vaiheessa olisi nyt paikallaan, että
5804: jäävät merkittäväitä osalta Helsinkiin ja hakeutu-     myös työvoimaministeriö kiirehtisi omaa asiaa
5805: vat sen työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyys on          koskevaa päätöstään.
5806: Helsingissä kuitenkin monista eri syistä huomat-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5807: tava. Tätä esiintyy sekä akateemisena työttömyy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5808: tenä että lukuisten eri alojen piirissä. Työttömyy-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5809: den haittoja on omiaan lisäämään pääkaupungin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5810: korkea kustannustaso. Erityisesti asumiskustan-
5811: nukset ovat korkeat ja asuntojen saanti vaikeaa.
5812:    Yhteiskuntatakuun soveltaminen pääkaupun-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
5813: gissa olisi näin ollen täysin välttämätöntä ja myös           tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta työvoimami-
5814: perusteltua. Työvoimaministeriön edellä mainit-               nisteriö mahdollisimman pikaisesti tekisi
5815: tu päätös onkin herättänyt oikeutettua hämmäs-                päätöksen nuonen yhteiskuntatakuujär-
5816: tystä. Ministeriön taholta lienee toisaalta kuiten-           jestelmää koskevan kokeilun ulottamisek-
5817: kin ilmoitettu, että se olisi valmis, mikäli edelly-          si myös Helsinkiin?
5818: 
5819:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
5820: 
5821:                                             Eva-Riitta Siitonen
5822: 
5823: 
5824: 
5825: 
5826: 088300513M
5827: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 38
5828: 
5829: 
5830: 
5831: 
5832:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5833: 
5834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aluekuntia nykyisten lisäksi mahdollista ottaa
5835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nuorten yhteiskuntatakuukokeilun piiriin. Hel-
5836: olette 5 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-        mikuussa tehty kokeilun laajennuspäätös on
5837: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      edellä esitetyn hallituksen kannanoton mukai-
5838: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nen. Käytettävissä olevin resurssein ei laajempi
5839: Eva-Riitta Siitosen näin kuuluvasta kirjallisesta     päätös ollut mahdollinen.
5840: kysymyksestä n:o 38:                                     Vapaaehtoisen halukkuutensa osallistua kokei-
5841:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      luun on Helsingin kaupungin lisäksi ilmoittanut
5842:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta työvoimami-      hieman yli sata kuntaa. Tämän lisäksi työvoima-
5843:        nisteriö mahdollisimman pikaisesti tekisi      min_isteriö on ty?voimapiir~en välityksellä tehnyt
5844:        päätöksen nuorten yhteiskuntatakuujär-         selvityksen sell:usten kuntien osallistumishaluk-
5845:        jestelmää koskevan kokeilun ulottamisek-       kuudesta, jotka eivät ole jättäneet ministeriölle
5846:        si myös Helsinkiin?                            omaa erillistä hakemusta. Kunnat ovat lähes
5847:                                                       poikkeuksetta olleet halukkaita kokeiluun.
5848:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Tällä hetkellä voimassa olevin säännöksin ko-
5849: ti seuraavaa:                                         keilu jatkuu vuoden 1983 loppuun. Hallitus on
5850:                                                       ohjelmassaan todennut, että nuorten yhteiskun-
5851:    Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun käynnistyt-       tat~ukokeilusta saatujen kokemusten pohjalta
5852: tyä syksyllä 1981 sitä on laajennettu kaksi kertaa,   kehitetään toimenpiteitä, joilla nuoria ohjataan
5853: ensin vuoden 1983 alussa, jolloin mukaan tuli         koulutukseen, työharjoitteluun ja työhön. Ta-
5854: Valkeakosken kaupunki, ja sitten 8.2.1983, jol-       voitteena on, että alle 20-vuotias nuori ei joudu
5855: loin mukaan tuli työvoimaministeriön päätöksel-       työttömäksi.
5856: lä 11 uutta kuntaa.
5857:    Laajennuspäätösten perusteet ovat työvoima-           Kun kokeilun tuloksia koskevat selvitykset ei-
5858: ministeriössä olleet varsin selkeät. Valtioneuvosto   vät _vielä o~e valmistuneet, hallituksen on pikai-
5859: on 15. 7.1982 tekemässään periaatepäätöksessä         sesti tarkoitus ryhtyä toimenpiteisiin kokeilun
5860: erityisalueiden kehityksen turvaamiseksi tarvitta-    jatkamiseksi vielä vuoden 1984 aikana. Samalla
5861: vista toimenpiteistä kohdassa 18 todennut, että       on tarkoitus laajentaa kokeilua. Helsingin samoin
5862: jos nuorten yhteiskuntatakuukokeilua jatketaan        kuin muiden uusien kuntien mukaantulo riip-
5863: vuonna 1983, työvoimaministeriö nimeää Vai-·          puu käyttöön saatavien määrärahojen ja henkilös-
5864: keakosken kaupungin kokeilukunnaksi.                  töresurssien määrästä. Nykyisellä määrärahojen
5865:    Päätöksessä on edelleen todettu, että samanai-     tasolla kokeilun laajennukset eivät ole mahdolli-
5866: kaisesti selvitetään, olisiko myös muita erityis-     sia.
5867: 
5868:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1983
5869: 
5870:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
5871:                                        1983 vp. -     KK n:o 38                                         3
5872: 
5873: 
5874: 
5875: 
5876:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          andra specialområdeskommuner än de nuvaran-
5878: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         de. Det utvidgningsbeslut som fattades i februari
5879: av den 5 maj 1983 tili vederbörande medlem av         går i linje med regeringens ovan nämnda ställ-
5880: statsrådet för besvarande översänt avskrift av        ningstagande. Med tanke på de resurser som stod
5881: följande av riksdagsman Eva-Riitta Siitonen ställ-    ti~l förfogan~e var ett mera omfattande utvidg-
5882: da skriftliga spörsmål nr 38:                         mngsbeslut mte möjligt.
5883:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         Förutom Helsingfors har något över ett hundra
5884:        elier ämnar vidta i syfte att få arbets-       andra kommuner friviliigt anmält sig tili experi-
5885:        kraftsministeriet att så snabbt som möj-       mentet. Arbetskraftsministeriet har dessutom lå-
5886:        ligt fatta ett beslut om utsträckande av       tit arbetskraftsdistrikten genom en utredning
5887:        ungdomsgarantisystemet tili att även om-       kartlägga eventuelit intresse för deltagande bland
5888:        fatta Helsingfors?                             de kommuner som inte själva lämnat in en
5889:                                                       ansökan. På några få undantag när har kommu-
5890:                                                       nerna visat benägenhet för att delta i experimen-
5891:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      tet.
5892: följande:
5893:                                                           På basen av de gäliande bestämmelserna fort-
5894:    Försöket med samhälisgaranti för arbetsplatser     går försöket fram tili slutet av år 1983. 1 sitt
5895: för unga startades hösten 1981 och har sedermera      program konstaterar regeringen att man på
5896: utvidgats i två repriser, första gången i början av   grundval av erfarenheterna av experimentet med
5897: år 1983, då Valkeakoski stad togs med i försöket,     samhällsgaranti för unga kommer att utforma
5898: och för andra gången 8.2.1983, då 11 nya              sådana åtgärder som gör det möjligt att slussa
5899: kommuner genom arbetskraftsministeriets beslut        ungdomar vidare tili utbildning, arbetspraktik
5900: togs med.                                             elier arbete. Syftet är att ingen ung person under
5901:    Arbetskraftsministeriet har haft mycket klara      20 år skall bli arbetslös.
5902: grunder for utvidgningsbesluten. Statsrådet har i
5903: sitt principbeslut 15.7.1982 om nödiga åtgärder          Då utredningarna om försökets resultat ännu
5904: för tryggande av utvecklingen på vissa specialom-     inte är färdiga har regeringen för avsikt att
5905: råden, punkt 18 konstaterat att om försöket med       snabbt vidta åtgärder i syfte att fortsätta försöket
5906: samhällsgaranti för unga ännu fortgår år 1983,        oc~å under år 1984. Avsikten är att samtidigt
5907: skall arbetskraftsministeriet utse Valkeakoski stad   utv1dga försöksområdet. Det om Helsingfors och
5908: som försökskommun.                                    andra nya kommuner kan medtas beror på de
5909:    1 beslutet konstateras vidare att man samtidigt    anslag och personresurser som står tili förfogan-
5910: kommer att utreda, om det vore möjligt att            d~. P~ den n~v~ande anslagsnivån är inga ut-
5911: utvidga samhällsgarantiförsöket att även gälla        vldgmngar möJhga.
5912: 
5913:      Helsingfors den 8 juni 1983
5914: 
5915:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
5916:                                                1983 vp.
5917: 
5918: Kirjallinen kysymys n:o 39
5919: 
5920: 
5921: 
5922: 
5923:                                   Siitonen: Oppilaan väkivaltarikoksen aiheuttamista toimenpiteistä
5924:                                       koulussa
5925: 
5926: 
5927:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5928: 
5929:    Koulun kasvatustyö on kokonaisvaltaista. Kui-     tekoon syyllistyneiden, että koko kouluyhteisön
5930: tenkin koululaisten koulumatkoilla tai kokonaan      kannalta olla parempi, jos tekoon syyllistyneet
5931: kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuneet väki~~l      eivät välittömästi osallistuisi koulutyöhön.
5932: tarikokset ovat huomattavasti lisääntyneet. As-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5933: kettäin Helsingin Myllypuron peruskoulun ala-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
5934: asteen 4. luokan kaksi li-vuotiasta oppilasta        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5935: pahoinpiteli ja kidutti koulupäivän jälkeen kou-     seuraavan kysymyksen:
5936: lun läheisyydessä 7-vuotiasta saman koulun 1.
5937: luokan oppilasta sillä seurauksella, että uhri jo              Millä tavoin Hallitus aikoo ryhtyä toi-
5938: fyysisistä vammoistaan joutui kolmeksi päiväksi             menpiteisiin rehtorin toimintamahdolli-
5939: sairaalahoitoon. Tekoon syyllistyneet oppilaat              suuksien lisäämiseksi siten, että kouluyh-
5940: osallistuivat välittömästi seuraavana koulupäivänä          teisössä tapahtuneiden väkivaltarikosten
5941: koulutyöhön.                                                kaikkien osapuolien: uhrin, väkivaltaan
5942:    Rehtorilla on oikeus pyynnöstä myöntää oppi-             syyllistyneiden ja muun kouluyhteisön
5943: laalle vapautus koulutyöstä viikon ajaksi. Tällai-          oikeudet turvattaisiin?
5944: sissa tapauksissa saattaisi kuitenkin sekä uhrin,
5945: 
5946:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
5947: 
5948:                                          Eva-Riitta Siitonen
5949: 
5950: 
5951: 
5952: 
5953: 088300516R
5954: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 39
5955: 
5956: 
5957: 
5958: 
5959:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5960: 
5961:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Voimassa olevien säännösten mukaan perus-
5962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koulun oppilas voidaan tietyissä tapauksissa sul-
5963: olette 5 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-        kea koulutyön ulkopuolelle, mihin mahdollisuu-
5964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teen kysymyksessäkin viitataan. Säännösten mu-
5965: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kaan toimivalta näissä asioissa kuuluu koulun
5966: Eva-Riitta Siitosen näin kuuluvasta kirjallisesta     opettajalle ja kunnan koululautakunnalle. Voi-
5967: kysymyksestä n:o 39:                                  massa olevan lainsäädännön mukaan peruskou-
5968:                                                       lun johtaja ja rehtori voi käyttää oppilaan ojenta-
5969:            Millä tavoin Hallitus aikoo ryhtyä toi-    misessa ja rankaisemisessa hänelle koulun opetta-
5970:         menpiteisiin rehtorin toimintamahdolli-       jana kuuluvia keinoja. Kysymyksessä tarkoitettu
5971:         suuksien lisäämiseksi siten, että kouluyh-    peruskoulun rehtorin toimintamahdollisuuksien
5972:         teisössä tapahtuneiden väkivaltarikosten      lisääminen merkitsisi tämän hallinnollisen me-
5973:         kaikkien osapuolien: uhrin, väkivaltaan       nettelyn muuttamista ja toimivallan siirtämistä
5974:         syyllistyneiden ja muun kouluyhteisön         uudelle viranomaisryhmälle.
5975:         oikeudet turvattaisiin?                          Peruskoulun oppilaan rankaisemisesta määräai-
5976:                                                       kaisella tai lopullisella erottamisella päättää kun-
5977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nan koululautakunta. Oppilaan oikeusturvaa li-
5978: ti seuraavaa:                                         säävät päätökseen säädetyt hallinnolliset valmis-
5979:    Helsingin kaupungin kouluvirastosta ja Mylly-      telutoimimenpiteet ja päätöksen alistaminen lää-
5980: puron ala-asteelta saatujen selvitysten mukaan        ninhallituksen vahvistettavaksi.
5981: kysymyksessä tarkoitettu pahoinpitely oli tapah-         Peruskouluissa on kokeiluluonteisesti lukuvuo-
5982: tunut perjantai-iltana koulun työajan jälkeen         desta 1980-81 lukien käytetty uudentyyppistä
5983: oppilaiden vapaa-aikana. Koulun tietoon tapaus        rankaisukeinoa, oppilaan poistamista kouluyhtei-
5984: oli tullut maanantaina iltapäivällä. Tapauksen        söstä. Esityksen asiasta tekee peruskoulun opetta-
5985: silminnäkijä oli ilmoittanut pahoinpitelyn polii-     jainkokous tai pienissä kouluissa opettajien neu-
5986: sille, joka oli kuulustellut oppilaita tiistaina.     vottelu. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen on
5987: Poliisiviranomaiset ovat ilmoittaneet asian lasten-   annettava tilaisuus tulla kuulluksi. Peruskoulun
5988: suojeluviranomaisten hoidettavaksi. Koulussa on       kouluneuvosto tekee asiasta päätöksen. Päätös on
5989: järjestetty neuvottelu, johon osallistuivat koulun    alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
5990: rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja        Molemmat toimenpiteet, oppilaan poistami-
5991: kaksi lastensuojeluviranomaista. Neuvottelussa        nen kouluyhteisöstä tai erottaminen, ovat oppi-
5992: on sovittu tapauksen vaatimista toimenpiteistä.       velvollisuuden suorittamiseen tarkoitetussa kou-
5993:    Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa on kat-     lussa poikkeuksellisia ratkaisuja, joita on käytet-
5994: sottu tarkoituksenmukaiseksi, että tekoon syyllis-    tävä erittäin harkitusti. Rangaistavaan tekoon
5995: tyneet oppilaat ovat osallistuneet koulutyöhön.       syyllistyneen oppilaan kannalta ratkaisu saattaa
5996: Näin siksi, että pahoinpitely oli tapahtunut kou-     johtaa uudenlaisten vaikeuksien syntymiseen.
5997: lun työajan ulkopuolella ja koska poliisivirano-         Edellä olevan perusteella on todettava, että
5998: maiset olivat ryhtyneet toimenpiteisiin asian joh-    voimassa oleva lainsäädäntö antaa riittävät mah-
5999: dosta. Pahoinpitelyyn syyllistyneet oppilaat ja       dollisuudet peruskoulun oppilaan ojentamiseksi
6000: heidän huoltajansa on ohjattu kasvatusneuvolaan       ja rankaisemiseksi eikä säännösten muuttamiseen
6001: asianmukaiseen hoitoon.                               kysymyksessä viitatulla tavalla ole aihetta.
6002:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1983
6003: 
6004:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
6005:                                        1983 vp. -      KK n:o 39                                           3
6006: 
6007: 
6008: 
6009: 
6010:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6011: 
6012:    1 det syft~ 37 § 1 mom. riksdagsordningen           möjlighet man även i spörsmålet hänvisar. Enligt
6013: anger har Nt, Herr Talman, med Eder skrivelse          stadgandena hör befogenheten i dessa ärenden
6014: av den 5 maj 1983 tili vederbörande medlem av          tili skolans lärare och skolnämnden i kommunen.
6015: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-     Enligt den gäliande lagstiftningen kan direktören
6016: dagsman Eva-Riitta Siitonen undertecknade              och rektorn för grundskolan använda i tilirättavi-
6017: spörsmål nr 39:                                        sandet och bestraffandet de medel som han som
6018:                                                        skolans 1ärare har. 1 spörsmålet avsedda ökande
6019:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av rek~orns för grundskolan möjligheter att gå tili
6020:        för att öka rektorns möjligheter att gå tili    handhng, skulie betyda, att detta förvaltnings-
6021:        handling så att rättigheter kan tryggas för     förfarande skulie ändras och befogenheten skulie
6022:        alla parter i sådana våldsbrott som skett i     övergå tili andra myndigheter.
6023:        skolsamfundet: offret, de som gjort sig             Beslutet om bestraffandet av en elev i grund-
6024:        skyldiga tili brottet och det övriga skol-      s~olan ~ed relegering för viss tid elier relegering
6025:        samfundet?                                      for allud fattas av skolnämnden i kommunen.
6026:                                                        Elevens. rättskydd ökas av förvaltningsmässiga
6027:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beredmngsåtgärder faststälida i beslutet och att
6028: framföra följande:                                     beslutet skall underställas länsstyrelsen för fast-
6029:    Enligt de utredningar som man fått från             ställelse.
6030: Helsingfors stads skolverk och Kvarnbäckens låg-           1 grundskolorna har man försökt från läsåret
6031: stadium hade den ifrågavarande misshandeln             198?.-1?81 använda en ny typ av bestraffningar;
6032: skett på fredag kväll efter skolans arbetstid på       avstangmng av eleven från skolsamfundet. För-
6033: elevernas fritid. Skolan hade blivit underrättad       slaget om ärendet uppgörs vid grundskolans
6034: om fallet på måndag eftermiddag. Ögonvittnet           lärarmöte elier i små skolor genom samråd mel-
6035: tili faliet hade anmält misshandeln tili polisen       lan lärarna. Tili eleven och hans försörjare skali
6036: som hade förhön eleveroa på tisdagen. Polismyn-        förberedas en möjlighet att bli hörd. Grundsko-
6037: d~gheterna hae anmält fallet hos barnavårdsmyn-
6038:                                                        lerådet fattar beslut om ärendet. Beslutet skali
6039: dtgheterna. 1 skolan har ordnats ett samråd i          understälias länstvrelsen för faststälielse.
6040: vilket rektorn för skolan, skolpsykologen och              Båda åtgärderna, avstängning från skolsamfun-
6041: skolhälsovårdaren och två barnavårdsmyndigheter        det .. eller. relegering för viss tid är exceptionella
6042: deltog. Vid samrådet har överenskommits om de          åtgarder 1 en skola som är avsedd för fuligörande
6043:                                                        av läroplikt och skall alltså användas med mycken
6044: åtgärder som faliet kräver.
6045:                                                        urskiljning.
6046:     1 det fali som avses i spörsmålet har man ansett
6047:                                                          . Med hänsyn tili den elev som gjort sig skyldig
6048: vara ändamålsenligt, att de elever som gjort sig
6049:                                                        ttll den straffbara gärningen kan åtgärden leda
6050: skyldiga tili gärningen har deltagit i skolarbetet.
6051:                                                        tili att nya problem uppstår.
6052: Detta därför, att misshandeln hade skett efter             På grund av det ovan anförda skali konstateras
6053: skolans arbetstid och då polismyndigheterna ha-        att den gäliande lagstiftningen innehålier tili:
6054: de vidtagit åtgärder på grund av det här faliet.       räckliga möjligheter att tilirättavisa och bestraffa
6055: De elever som gjort sig skyldiga tili misshandeln      elever i grundskolan och det föreligger inga skäl
6056: och deras försörjare har hänvisats tili rådgivnings-   att ändra stadgandena på det i spörsmålet avsed-
6057: byråns för uppfostringsfrågor behöriga vård. En-       da sättet.
6058: ligt gäliande stadganden kan elever i grundsko-
6059: lan i vissa fali relegeras för viss tid, tili viiken
6060:      Helsingfors den 9 juni 1983
6061: 
6062:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
6063:                                                   1983 vp.
6064: 
6065: Kirjallinen kysymys n:o 40
6066: 
6067: 
6068: 
6069: 
6070:                                     Alppi ym.: Työkyvyttömyyseläkkeiden tason nostamisesta
6071: 
6072: 
6073:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6074: 
6075:    Eläkeuudistuskeskustelussa on puhuttu sopi-          mista. Rasitus elämäntilanteessa, johon jo sairau-
6076: van eläkkeen tason hakemisesta. On muun muas-           den itsensä vuoksi liittyy paljon ongelmia, muo-
6077: sa viitattu siihen, että eläkkeelle siirtyessä jäävät   dostuu näin kohtuuttomaksi.
6078: pois paitsi varsinaiset tulonhankkimiskustannuk-           Maamme eläkelainsäädäntöä kehitettäessä tuli-
6079: set myös monet muut menot, jotka liittyvät              sikin korottaa työkyvyttömyyseläkkeiden taso esi-
6080: aktiivisen työelämän vaiheeseen. Usein lähdetään        merkiksi 75 prosenttiin palkasta pieni- ja keskitu-
6081: siitä, että ihmisen siirtyessä eläkkeelle asunto on     loisilla. Uudistuksen tulisi koskea myös jo myön-
6082: maksettu, lapset lähteneet pois kotoa jne. Tästä        nettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä. Korotetun tason
6083: lähtökohdasta on perusteltu sitä, että eläke on         tulisi koskea esimerkiksi kymmentä ensimmäistä
6084: henkilön saamaa palkkaa alempi, yleensä enin-           eläkevuotta, joiden kuluessa ihmisen olisi mah-
6085: tään 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta         dollista mukautua uuteen elämäntilanteeseensa,
6086: palkasta ja eräissä tapauksissa enintään 66 pro-        minkä jälkeen eläke vähitellen alenisi vanhuus-
6087: senttia. Mainitusta lähtökohdasta tarkastellen tä-      eläkkeen tasolle. Näin helpotettaisiin työkyvyttö-
6088: mäkin taso voi olla suurituloisten kohdalla liian       miksi joutuvien ja heidän perheidensä vaikeaa
6089: korkea. On viitattu siihen, että eläkeläisvaiheessa     asemaa.
6090: ihmisten tarpeet ovat suurin piirtein samanlaisia,
6091:                                                            Edellä ehdotetun uudistuksen toteuttamista
6092: mistä syytä eläke-eroja tulisi tasata esimerkiksi
6093:                                                         puoltaa vielä se, että työsuojelu ja työturvallisuus
6094: toteuttamalla markkamääräinen eläkekatto.
6095:                                                         eivät ole maassamme kehittyneet toivotulla taval-
6096:    Edellä kuvattua keskustelua käytäessä on             la. Työn rasittavuus on monilla aloilla päinvas-
6097: yleensä unohdettu, että siinä itse asiassa on           toin lisääntynyt, ja työkyvyttömyyseläkkeelle jou-
6098: kysymys vain vanhuuseläkkeellä olevista. Ennalta        tuminen on yleistä.
6099: arvaamattomasti työkyvyttömyyseläkkeelle joutu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6100: vien elämäntilanne on unohdettu. Yllättävä sai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6101: raus voi kohdata parhaassa työiässä olevaa ihmis-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6102: tä, jota rasittavat kodin hankinnan, perheen            vaksi seuraavan kysymyksen:
6103: perustamisen ym. tuohon elämänvaiheeseen liit-
6104: tyvät kustannukset. Tavallisissa tuloluokissa ole-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6105: valle ihmiselle täysimääräinenkin 60 (tai 66)                   siin työkyvyttömyyseläkkeiden tason ko-
6106: prosentin eläke voi olla riittämätön estämään                   rottamiseksi esimerkiksi 75 prosenttiin
6107: vaikeiden taloudellisten ongelmien muodostu-                    eläkkeen perusteena olevasta palkasta?
6108: 
6109:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
6110: 
6111:           Ulla-Leena Alppi                 Niilo Koskenniemi               Sten Söderström
6112:           Heikki Mustonen                  Heli Astala                     Osmo Vepsäläinen
6113:           Inger Hirvelä                    Seppo Toiviainen                Pekka Leppänen
6114:           Marjatta Stenius-Kaukonen        Vappu Säilynoja                 Lauha Männistö
6115:           Irma Rosnell                     Esko Helle                      Terho Pursiainen
6116:           Marja-Liisa Salminen             Pirkko Turpeinen                Matti Kautto
6117:           Timo Laaksonen                   Mikko Kuoppa                    Esko-Juhani Tennilä
6118: 
6119: 
6120: 
6121: 0883005018
6122: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 40
6123: 
6124: 
6125: 
6126: 
6127:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6128: 
6129:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimassaoloajan. Lisäksi niissä ikäluokissa, joissa
6130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työeläke jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia
6131: olette 5 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-       eläkkeen perusteena olevasta palkasta, eläkettä
6132: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     korotetaan lapsikorotuksella, jos vakuutetulla on
6133: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi. Lapsi-
6134: Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     korotuksen enimmäismäärä on yhdestä lapsesta
6135: sestä n:o 40:                                        20 prosenttia ja kahdesta tai useammasta lapsesta
6136:                                                      40 prosenttia. Lapsikorotuksen määrä alenee va-
6137:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kuutetun syntymävuoden mukaan siten, että lap-
6138:        siin työkyvyttömyyseläkkeiden tason ko-       sikorotusta ei enää makseta vakuutetulle, jolla
6139:        rottamiseksi esimerkiksi 75 prosenttiin       muutoinkin on oikeus saada täyttä työeläkettä.
6140:        eläkkeen perusteena olevasta palkasta?
6141:                                                         Kansaneläkkeen merkitys on olennainen erityi-
6142:                                                      sesti pieni- ja keskituloisille vakuutetuille. Kan-
6143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     saneläkkeen vaikutuksesta vakuutetun työkyvyt-
6144: ti seuraavaa:                                        tömyyseläke on palkkaan verrattuna sitä suurem-
6145:    Eläkelainsäädännössä kansaneläkkeen tehtävä-      pi, mitä pienemmästä palkkatasosta on kysymys.
6146: nä on vakuutetun vähimmäistoimeentulon tur-          Näin ollen vakuutetun työkyvyttömyyseläke, joka
6147: vaaminen, kun taas työeläkkeiden tavoitteena on      muodostuu työ- ja kansaneläkkeestä, ylittää jo
6148: työssäoloaikana saavutetun kulutustason säilyttä-    nykyisellään usein 75 prosenttia työntekijän en-
6149: minen. Työeläkelainsäädännössä, joka on synty-       nen eläkkeelle jäämistä saamasta palkasta.
6150: nyt työmarkkinaosapuolten sopimuksesta, on              Työkyvyttömyyseläkkeiden tason korottaminen
6151: katsottu, että 60 prosentin suuruinen työeläke-      75 prosenttiin eläkkeen perusteena olevasta pal-
6152: turva takaisi saavutetun kulutustason säilymisen     kasta merkitsisi työeläkejärjestelmälle huomatta-
6153: eläkkeelläoloaikana, koska tällöin tulonhankki-      via lisäkustannuksia.
6154: miskuluina olennaiset matka-, vaatetus- sekä
6155:                                                         Jos uudistus toteutettaisiin vuoden 1985 alus-
6156: muut kulut jäävät vähäisemmiksi. Työeläkkeiden
6157:                                                      ta, yksityisen sektorin työeläkejärjestelmälle syn-
6158: 60 prosentin tavoitetasosta on päätetty 1. 7.197 5
6159:                                                      tyisi karkean arvion mukaan n. 620 milj. markan
6160: voimaan tulleella lailla (749/74).
6161:                                                      lisäkustannukset. Kustannukset nousisivat vuo-
6162:    Yksityisen sektorin työeläkelakien asteittaisen   teen 1990 mennessä n. miljardiin markkaan.
6163: voimaantulon johdosta palkansaaja saa eläkettä       Työeläkkeiden tason korottaminen edellä maini-
6164: 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta pal-      tulla tavalla merkitsisi säästöä kansaneläkeme-
6165: kasta, jos hän on syntynyt vuonna 1937 tai sen       noissa, koska kansaneläkkeen lisäosa on eläkesi-
6166: jälkeen. Yrittäjillä vastaava syntymävuosiraja on    donnainen. Karkean arvion mukaan tästä aiheu-
6167: 1945. Tätä vanhemmilla palkansaajilla ja yrittä-     tuva säästö olisi mainittuina vuosina noin 30
6168: jillä työeläkkeen taso on kutakin ikäluokkaa koh-    prosenttia vastaavista työeläkekustannuksista.
6169: ti 1,5 prosenttiyksikköä matalampi. Työntekijäin     Myöhemmin tämä säästövaikutus kuitenkin pie-
6170: eläkelakiin sisältyvillä eläkkeen vähimmäismäärää    nenisi.
6171: koskevilla säännöksillä on kaikille vakuutetuille
6172: kuitenkin turvattu eläkkeen alkamisajankohdasta         Työeläkejärjestelmän tavoitteet ja syntytapa
6173: riippuen 29-38 prosentin suuruinen eläkkeen          huomioon ottaen tässä vaiheessa ei näytä olevan
6174: vähimmäismäärä edellyttäen, että vakuutettu on       tarvetta välittömiin toimenpiteisiin työkyvyttö-
6175: kuulunut työeläkejärjestelmän piiriin koko sen       myyseläkkeiden tason korottamiseksi.
6176: 
6177:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
6178: 
6179:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
6180:                                        1983 vp. -    KK n:o 40                                         3
6181: 
6182: 
6183: 
6184: 
6185:                                Till Riksdagens Herr Talman
6186: 
6187:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetspensionssystemet hela den tid det varit i
6188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kraft. För de åldersklasser, där arbetspensionen
6189: av den 5 maj 1983 översänt avskrift av följande      blir mindre än 60 procent av den pensionsgrun-
6190: av riksdagsman Alppi m.fl. undertecknade spörs-      dande lönen, höjs dessutom pensionen genom
6191: mål nr 40:                                           ett barntiliägg, om den försäkrade har vårdnaden
6192:                                                      om barn under 18 år. Barntiliäggets maximibe-
6193:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        lopp är för ett barn 20 procent och för två elier
6194:        att höja invalidpensionen tili t.ex. 75       flera barn 40 procent. Barntillägget minskar
6195:        procent av den pensionsgrundande lö-          enligt den försäkrades födelseår så att barntiliäg-
6196:        nens belopp?                                  get inte längre betalas åt försäkrade som också
6197:                                                      annars har rätt tili fuli invalidpension.
6198:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Folkpensionens betydelse är väsentlig specielit
6199: anföra följande:                                     för försäkrade med små eller medelstora inkom-
6200:    Enligt pensionslagstiftningen är folkpensio-      ster. P.g.a. folkpensionens inverkan är den för-
6201: nens uppgift att trygga den försäkrades minimi-      säkrades invalidpension desto större, jämfört med
6202: utkomst, medan avsikten med arbetspensionerna        lönen, ju lägre lönenivå det är fråga om. Sålunda
6203: däremot är att bevara den konsumtionsnivå som        överstiger den försäkrades invalidpension, som
6204: pensionstagaren uppnått under den tid han varit      består av arbets- och folkpensionen, ofta redan
6205: i arbete. 1 arbetspensionslagstiftningen, som        nu 75 procent av den lön som arbetstagaren fick
6206: uppkommit genom arbetsmarknadsparternas av-          före pensioneringen.
6207: tai, har ansetts att ett arbetspensionsskydd på 60      En förhöjning av invalidpensionen tili 75 pro-
6208: procent garanterar att den uppnådda konsum-          cent av den pensionsgrundande lönen skulie
6209: tionsnivån bibehålis under pensionstiden, eme-       innebära avsevärda extra utgifter för arbetspen-
6210: dan sådana viktiga kostnader för inkomsternas        sionssystemet.
6211: förvärvande såsom utgifter för resor, kläder m.m.       lfall reformen genomfördes vid ingången av år
6212: härvid minskar. Nivån 60 procent för invalidpen-     1985 skulie enligt en grov kalkyl för den privata
6213: sionen har faststälits med en lag som trädde i       sektorn uppstå extra kostnader på ca 620 milj.
6214: kraft den 1.7.1975 (749/74).                         mk. Kostnaderna skulie tili år 1990 stiga tili ca 1
6215:    P.g.a. att den privata sektorns arbetspensions-   miljard mk. En förhöjning av invalidpensionerna
6216: lagar successivt trätt i kraft får löntagaren 60     på tidigare föreslaget sätt skulie innebära en
6217: procent av den pensionsgrundande lönens be-          inbesparing av folkpensionsutgifterna, eftersom
6218: lopp i pension om han är född 1937 elier senare.     folkpensionens tiliäggsdel är pensionsbunden.
6219: För företagare är motsvarande gräns år 194 5. För    Enligt en grov kalkyl skulie den inbesparing som
6220: löntagare och företagare äldre än så, är nivån på    orsakas härav under nämnda år vara ungefär 30
6221: arbetspensionen 1,5 procentenheter lägre för var-    procent av motsvarande arbetspensionskostnader.
6222: je åldersklass. De stadganden som gälier pensio-     Senare skulie denna inbesparingseffekt dock
6223: nernas miniminivå och som ingår i lagen om           minska.
6224: pension för arbetstagare har för alla försäkrade        Med beaktande av arbetspensionssystemets mål
6225: dock tryggat, beroende på när pensionen börjar       och uppkomstsätt verkar det inte i detta skede
6226: utbetalas, en 29-38 procent stor miniminivå på       finnas behov av omedelbara åtgärder för att höja
6227: pensionen förutsatt att den försäkrade tilihört      invalidpensionernas nivå.
6228:     Helsingfors den 2 maj 1983
6229: 
6230:                                                                            Minister Vappu Taipale
6231:                                               1983 vp.
6232: 
6233: Kirjallinen kysymys n:o 41
6234: 
6235: 
6236: 
6237: 
6238:                                   Almgren: Opettajien virkasuhdeasuntojen vuokrista
6239: 
6240: 
6241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6242: 
6243:    Valtiovarainministeriön periaatepäätös saattaa    asunnossa on muu vuokralainen kuin koulun
6244: virkasuhdeasunnot vuokrien suhteen samalle ta-       henkilökuntaan kuuluva. Kuusankoskella em.
6245: solle vapaarahoitteisten yksityisten vuokra-asun-    asuntoja on 43, ulkopuolisille on vuokrattu 23
6246: tojen vuokrien kanssa. Perusteluna pidetään vir-     asuntoa. Vehkalahdella em. asuntoja on 28,
6247: kasuhdeasuntojen vuokrien jälkeenjääneisyyttä.       ulkopuolisille on vuokrattu 18 asuntoa. Suurin
6248: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on täydentä-         osa kunnista harjoittaa ohjevuokria ja tuskin
6249: nyt asiaa koskevia määräyksiä. Seurauksena edel-     yksikään on käynyt itsenäisiä neuvotteluja työn-
6250: lisestä on ollut se, että kunnat ovat orjallisesti   tekijäjärjestön kanssa.
6251: noudattaneet ohjeita ja luopuneet niille kuulu-         Ongelmaa lisäävät mm. seuraavat tekijät:
6252: vasta itsenäisestä päätösvallasta ja neuvotteluoi-      Syrjäseutukerroin ei vastaa enää haja-asutus-
6253: keudesta työntekijäjärjestöjen kanssa. Käytännös-    alueilla asuvien kuluja, joita syntyy palveluiden
6254: sä neuvottelumenettely on ollut vain viranhaltija-   vähetessä ja keskittyessä taajamiin. Asuntojen
6255: järjestöjen kuulemista. Neuvottelut ovat jääneet     kuntoa arvioitaessa käytetään vähennyspetusteita
6256: tuloksettomiksi.                                     riittämättömästi. Puuttuvia varusteita ei oteta
6257:    Asuntokatselmustoimet eivät ole riittävästi ot-   huomioon asumistasoa alentavina tekijöinä riittä-
6258: taneet huomioon pistearvon alennuksia. Pistey-       västi.
6259: tyksessä on myös heikkouksia. Syrjäseutukerroin         Opettaja-asuntojen tyhjentyminen merkitsee
6260: on maaseudulla liian vähämerkityksinen. Asumi-       koulujen autioitumista ja sen myötä ennalta
6261: sen arvoa alentavia tekijöitä ei ole riittävästi     aavistamattomia heijastusvaikutuksia, joiden hai-
6262: otettu huomioon. Asuntojen todellista kuntoa ei      tat ovat moninkertaiset kunnan kohonneisiin
6263: riittävästi ole otettu huomioon. Korjaus- ja kun-    vuokratuloihin nähden.
6264: nostustöitä ei suoriteta.                               Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
6265:    Seurauksena edellisestä on havaittu mm. seu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
6266: raavaa:                                              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6267:     1. Koulut autioituvat, kun opettajat muutta-     seuraavan kysymyksen:
6268: vat pois.
6269:    2. Maaseudulla opettajan poismuutto johtaa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6270: kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukahtumiseen.             ryhtyä opettajien virkasuhdeasuntojen
6271:     3. Kunta ei saa asunnosta vuokratuloja laisin-          vuokrien pitämiseksi kohtuullisina ja si-
6272: kaan.                                                       ten hinnoiteltuina, että asunnot pysyisi-
6273:    4. Muut vuokralaiset aiheuttavat koulupiirissä           vät alkuperäisessä tarkoituksessaan opet-
6274: koululle vahingollisen ilmapiirin muutoksen.                tajille vuokrattuina hintaan, joka ottaa
6275:    Seuraavassa eräitä esimerkkejä kehityksen                huomioon erityisolosuhteet, jotta koulu-
6276:  suunnasta:                                                 yhteisön toiminta sujuisi häiriöttä ja maa-
6277:     Iitin kunnassa on opettajien käyttöön tarkoi-           seudun harrastustoiminnan säilyttäen?
6278: tettuja virkasuhdeasuntoja 30. Viidessätoista
6279: 
6280:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1983
6281: 
6282:                                            Esko Almgren
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 
6287: 088300481L
6288: 2                                         1983 vp. -    KK n:o 41
6289: 
6290: 
6291: 
6292: 
6293:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6294: 
6295:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      että asunto sijaitsee koulu- tai muussa laitosym-
6296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päristössä. Asunnon vuokraa voidaan lisäksi eri-
6297: olette 5 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn kir-      tyisestä syystä alentaa enintään 30 % :lla.
6298: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Virkamiesten palkkauslain (1030/42) ja edellä-
6299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mainitun virkamiesasuntojen vuokria koskevan
6300: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    valtioneuvoston päätöksen periaatteena on, että
6301: sestä n:o 41:                                       luontoiseduista peritään vastikkeena paikkakun-
6302:                                                     nan käypä hinta. Vuoden 1980 tilastoaineistoon
6303:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6304:                                                     perustuvissa selvityksissä virkamiesasuntojen
6305:          ryhtyä opettajien virkasuhdeasuntojen
6306:                                                     vuokrien todettiin jääneen huomattavasti jälkeen
6307:          vuokrien pitämiseksi kohtuullisina ja si-
6308:                                                     yleisestä vuokratasosta. Tästä syystä valtioneuvos-
6309:          ten hinnoiteltuina, että asunnot pysyisi-
6310:                                                     to teki 4. 3. 1982 virkamiesasuntojen vuokranko-
6311:          vät alkuperäisessä tarkoituksessaan opet-
6312:                                                     rotusmenettelyä koskevan periaatepäätöksen,
6313:          tajille vuokrattuina hintaan, joka ottaa
6314:                                                     jonka mukaan virkamiesasuntojen vuokria koro-
6315:          huomioon erityisolosuhteet, jotta koulu-
6316:                                                     tetaan vuosina 1983 ja 1984 yksityisasuntojen
6317:          yhteisön toiminta sujuisi häiriöittä ja
6318:                                                     vuokrien korotusta koskevien valtioneuvoston
6319:          maaseudun harrastustoiminnan säilyt-
6320:                                                     yleisohjeiden mukaisilla määrillä sekä lisäksi
6321:          täen?
6322:                                                     vuonna 1983 57 penniä neliömetriltä ja vuonna
6323:                                                     1984 50 penniä neliömetriltä. Näiden korotusten
6324:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
6325:                                                     jälkeen virkamiesasuntojen vuokrien on laskettu
6326: seuraavaa:                                          keskimäärin olevan yksityisten vuokra-asuntojen
6327:    Kunnissa ja kuntainliitoissa on kaikkiaan noin vuokrien tasolla.
6328: 35 000 virka- ja työsuhdeasuntoa. Näistä 6 % on        Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston
6329: sellaisia, joissa viranhaltija on virkatehtäviensä johtokunta on antanut kunnille ja kuntainliitoil-
6330: laadun vuoksi velvollinen asumaan. Virka- ja le suosituksen, että niissä noudatettaisiin samaa
6331: työsuhdeasuntoja on annettu pääasiassa talon- vuokrapisteen hintaa kuin valtion virkamiesasun-
6332: miehille sekä terveyden- ja sairaanhoidon ja ope- noissa. Kunnissa ja kuntainliitoissa käydään asias-
6333: tustoimen henkilöstölle.                            sa virkamiesjärjestöjen kanssa kunnan viranhalti-
6334:    Virka- ja työsuhdeasuntojen vuokrat määräyty- jain neuvotteluoikeudesta annetun lain ( 389/44)
6335: vät kunnissa ja kuntainliitoissa valtuuston hyväk- mukaiset neuvottelut.
6336: symän luontoissuoritussäännön mukaisesti. Käy-         Pisteytykseen perustuva vuokra-asunnon vas-
6337: tännössä kunnallisten virkamiesasuntojen vastik- tikkeen määräytymisjärjestelmä sisältää riittävät
6338: keen määräämisessä sovelletaan virkamiesasunto- mahdollisuudet ottaa huomioon asumiseen ja
6339: jen vuokrien määräämisperusteista annetussa val- asumisoloihin liittyviä erityistekijöitä. Pistearvon
6340: tioneuvoston päätöksessä (508/64) todettuja peri- ja vuokran alennusmahdollisuus antaa myös jär-
6341: aatteita. Vastike määräytyy asunnalle viisivuosit- jestelmää soveltavalle kunnalle mahdollisuuden
6342: tain toimitettavassa katselmuksessa laskettavan sovittaa vuokrataso kussakin asunnossa sellaiseksi,
6343: pistearvon ja vuosittain määrättävän pisteen hin- että se voidaan pitää tarkoituksenmukaisessa käy-
6344: nan mukaan. Asunnon pistearvoon vaikuttavat tössä.
6345: asunnon pinta-ala, huoneyksikköjen lukumäärä,          Virkasuhdeasuntojen asukaskunnassa tapahtu-
6346: rakenteet, laitteet, varusteet, ikä, kunto ja käyt- vat muutokset heijastavat asumista koskevia ylei-
6347: töarvo sekä sijainti. Pistearvoa voidaan alentaa siä arvostusmuutoksia, joiden syyt ovat pääasiassa
6348: enintään 10 % :lla muun muassa sillä perusteella, muissa seikoissa kuin vuokratason kehityksessä.
6349:                                      1983 vp. -     KK n:o 41                                        3
6350: 
6351: Kun kysymyksessä on erityisesti käsitelty opetta-   seuraavaa, vuoden 1984 alusta toteutettavaa
6352: jien asumista, voidaan lisäksi todeta, ettei kun-   vuokrapisteen hinnan muutosta valmisteltaessa.
6353: nan yhtä virkamiesryhmää voida perittävän vas-      Lisäksi, koska käytössä oleva pisteytysjärjestelmä
6354: tikkeen osalta asettaa kunnan muiden virkamies-     on peräisin vuodelta 1964, valmistellaan valtio-
6355: ryhmien kanssa eri asemaan.                         varainministeriössä järjestelmän uudistamista
6356:    Valtiovarainministeriössä seurataan virkamies-   muuttuvia asumisoloja ja -arvostuksia vastaavaksi
6357: asuntojen vuokratason kehitystä ja sen vaikutuk-    siten, että uudistettu järjestelmä voitaisiin ottaa
6358: sia valtion ja kuntien virkamiesasuntojen käyt-     käyttöön virkamiesasuntojen seuraavassa lakisää-
6359: töön. Seurantatyön tulokset otetaan huomioon        teisessä katselmuksessa vuosina 1985-1986.
6360:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
6361: 
6362:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
6363: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 41
6364: 
6365: 
6366: 
6367: 
6368:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6369: 
6370:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skicket och bruksvärdet samt läger. Poängvärdet
6371: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kan sänkas med högst 10 % bl.a. på den grund
6372: av den 5 maj 1983 till vederbörande medlem av         att bostaden är belägen i skol- eller annan
6373: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      anstaltsomgivning. Bostadshyran kan dessutom
6374: dagsman Almgren undertecknade skriftliga              av särskilda skäl sänkas med högst 30 % .
6375: spörsmål nr 41:                                          Principen i qanstemännens avlöningslag
6376:                                                       (1030/ 42) och i det ovannämnda statsrådsbeslu-
6377:            Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta      tet om hyrorna för tjänstemannabostäder är, att
6378:         för att hyrorna för lärarbostäder skall       som vederlag för naturaförmåner skall uppbäras
6379:         hållas skäliga och så prissatta, att bostä-   gängse pris på orten. 1 utredningar som bygger
6380:         derna förblir i sin ursprungliga använd-      på statistiskt material från år 1980 har det
6381:         ning, uthyrda åt lärare till ett pris som     konstaterats att hyrorna för tjänstemannabostäder
6382:         beaktar specialförhållanden, så att sko-      avsevärt släpar efter den allmänna hyresnivån.
6383:         lans verksamhet kunde pågå utan stör-         Därför fattade statsrådet 4. 3. 1982 ett princip-
6384:         ningar och fritidssysselsättningarna på       beslut om ett höjningsförfarande för tjänsteman-
6385:         landsbygden bevaras?                          nabostädernas hyror. Enligt beslutet skall hyrorna
6386:                                                       för tjänstemannabostäder under åren 1983 och
6387:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      1984 höjas med de belopp som anges i statsrådets
6388: anföra följande:                                      allmänna anvisningar om höjning av hyrorna för
6389:    Kommunerna och kommunalförbunden har               privatbostäder samt dessutom under år 1983 med
6390: sammanlagt ca 35 000 bostäder som innehas på          57 penni per kvardratmeter och under år 1984
6391: grundval av tjänste- eller arbetsförhållande. Av      med 50 penni per kvadratmeter. Efter dessa
6392: dessa är 6 % sådana bostäder i vilka tjänsteinne-     höjningar har hyrorna för tjänstemannabostäder
6393: havaren på grund av arten av sina tjänsteåliggan-     beräknats vara i genomsnitt på samma nivå som
6394: den är skyldig att bo. Bostäder i tjänste- eller      hyrorna för privata hyresbostäder. Direktionen
6395: arbetsförhållande har främst givits gårdskarlar       för kommunala avtalsdelegationens byrå har ut-
6396: samt hälso- och sjukvårdspersonal och undervis-       färdat en rekommendation till kommunerna och
6397: ningsväsendets personal.                              kommunalförbunden, enligt viiken dessa borde
6398:    Hyrorna för bostäder i tjänste- eller arbetsför-   iaktta det pris för hyrespoäng som tillämpas på
6399: hållande bestäms i kommunerna och kommunal-           statens tjänstemannabostäder. 1 kommunerna
6400: förbunden enligt den naturaförmånsstadga som          och kommunalförbunden förs i lagen om för-
6401: antagits av fullmäktige. När vederlagen bestäms       handlingsrätt för innehavare av kommunala
6402: för kommunernas tjänstemannabostäder tilläm-          tjänster (389/ 44) avsedda förhandlingar om sa-
6403: pas i praktiken de principer som fastslagits i        ken med tjänstemannaorganisationerna.
6404: statsrådets beslut angående grunderna för bes-           Det på poängsättning baserade systemet för
6405: tämmande av hyrorna för statens tjänstemanna-         bestämmande av vederlaget för hyresbostäder
6406: bostäder (508/64). Vederlaget bestäms enligt ett      erbjuder tillräckliga mo)ligheter att beakta spe-
6407: poängvärde, som beräknas för bostaden vid syn         cialfaktorer i anslutning till boende och bostads-
6408: som hålls med fem års mellanrum, och enligt ett       förhållanden. Möjligheten att sänka poängvärdet
6409: pris för hyrespoäng som fastställs årligen. Fakto-    och hyran innebär också en kommun som tilläm-
6410: rer som inverkar på bostadens poängvärde är           par systemet kan anpassa hyresnivån för varje
6411: bostadens yta, antalet rumsenheter, konstruktio-      bostad så, att bostaden kan hållas i ändamålsen-
6412: nerna, anordningarna, utrustningen, åldern,           lig användning.
6413:                                          1983 vp. -      KK n:o 41                                      5
6414: 
6415:    De förändringar, som inträffar i fråga om             fekt på utnyttjandet av statens och kommunernas
6416: invånarkategorierna i bostäder som innehas på            tjänstemannabostäder. Resultaten av detta upp-
6417: grundval av tjänsteförhållande, återspeglar såda-        följningsarbete beaktas vid beredningen av nästa
6418: na allmänna förändringar i boendevärderingarna           ändring av priset för hyrespoäng, som skall
6419: som huvudsakligen beror på andra omständig-              företas i början av år 1984. Eftersom det nuva-
6420: heter än utveckligen av hyresnivån. Då spörsmå-          rande poängsättningssystemet härstammar ända
6421: let särskilt avser lärarnas bostäder, kan det ytterli-   från år 1964, bereds i finansministeriet dessutom
6422: gare konstateras att en viss tjänstemannagrupp i         en reform av systemet, i syfte att beakta de
6423: kommunen inte med avseende på det vederlag               föränderliga boendeförhållandena och -värde-
6424: som uppbärs kan placeras i en annan ställning än         ringarna. Avsikten är att det förnyade systemet
6425: kommunens övriga tjänstemannagrupper.                    skall kunna tas i bruk vid följande lagstadgade
6426:    Finansministeriet följer med utvecklingen av          syn av tjänstemannabostäderna, som skall verk-
6427: tjänstemannabostädernas hyresnivå och dess ef-           ställas åren 1985-1986.
6428: 
6429:        Helsingfors den 31 maj 1983
6430: 
6431:                                                                              Minister Pekka Vennamo
6432: 
6433: 
6434: 
6435: 
6436: 088300481 L
6437:                                                  1983 vp.
6438: 
6439: Kirjallinen kysymys n:o 42
6440: 
6441: 
6442: 
6443: 
6444:                                     Almgren: Täysraittiussäännöksen saamisesta tieliikennelakiin
6445: 
6446: 
6447:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6448: 
6449:    Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimi-            Alkoholin suurkäyttäjien osuus kuolonkolareis-
6450: kunnan raportista ilmenee, että kuolemaan joh-          sa lisääntyi vuonna 1982. Kuolonkolareissa mu-
6451: taneista ojaanajoista ja muista yksittäisvahingois-     kana olleista ajajista 43 prosenttia käytti alkoho-
6452: ta 52 % oli vuonna 1982 rattijuoppojen aiheutta-        lia säännöllisesti useammin kuin kerran viikossa.
6453: mia. Sama selvitys osoittaa, että yhteenajoista         Edellisenä vuonna 1981 tämän ryhmän osuus oli
6454: rattijuopumusvahinkoja oli joka kymmenes.               27 prosenttia.
6455: Vuonna 1982 oli liikennevahinkojen tutkijalauta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6456: kuntien tutkimista 241 kuolonkolarista rattijuop-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
6457: pojen aiheuttamia 27 prosenttia.                        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6458:    Vuonna 1982 ajettiin keskimäärin enemmän             seuraavan kysymyksen:
6459: alkoholia nauttineena kuin aikaisemmin. Vakuu-
6460: tusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan selvi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6461: tyksestä käy ilmi, että tutkituista rattijuopoista 75           ryhtya täysraittiuspykälän saamiseksi tie-
6462: prosentilla veren alkoholipitoisuus oli 1, 5 promil-            liikennelakiin ja rattijuoppouden poista-
6463: lea tai enemmän. Noin 20 prosentilla promilleja                 miseksi?
6464: oli yli 2,5.
6465: 
6466:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1983
6467: 
6468:                                                Esko Almgren
6469: 
6470: 
6471: 
6472: 
6473:  088300519U
6474: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 42
6475: 
6476: 
6477: 
6478: 
6479:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6480: 
6481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tamisen, jos kuljettajan olisi havaittu nauttineen
6482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alkoholia, vaikkei hän todennäköisesti olisikaan
6483: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1983      syyllistynyt rangaistavaan rattijuopumukseen.
6484: n:o 153 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen     Vastauksessaan hallituksen esitykseen eduskunta
6485: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Alm-      sen sijaan lausui, ettei moottorikäynöistä ajoneu-
6486: grenin tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen      voa tai raitiovaunua tulisi ryhtyä kuljettamaan
6487: n:o 42:                                             vähänkään alkoholia nauttineena ja piti tärkeänä,
6488:                                                     että raittiuden merkitys liikenteessä saatetaan
6489:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uuden lain voimaantulosta järjestettävän tiedo-
6490:        ryhtyä täysraittiuspykälän saamiseksi tie-   tuskampanjan yhteydessä tehokkaasti tienkäyttä-
6491:        liikennelakiin ja rattijuoppouden poista-    jien tietoon.
6492:        miseksi?                                        Eduskunta on ottanut kahdesti muutaman
6493:                                                     vuoden sisällä kantaa rattijuopumukseen, mutta
6494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ei ole kummallakaan kerralla katsonut tarpeelli-
6495: ti seuraavaa:                                       seksi täysraittiuden periaatteen omaksumista
6496:                                                     lainsäädäntöön, joten ei tunnu aiheelliselta, että
6497:    Liikennejuopumusta koskevat säännökset uu-       hallitus ottaisi asian taas esille.
6498: distettiin viimeksi 1.4.1977 rikoslain 23 luvun        Kuluva vuosi on nimetty pohjoismaiseksi lii-
6499: muuttamisella. Aikaisemmin rangaistavaa oli         kenneturvallisuusvuodeksi. Suomessa järjestetään
6500: moottoriajoneuvon kuljettaminen ''alkoholin         tämän vuoden aikana eri viranomaisten ja järjes-
6501: vaikutuksen alaisena''. Ehdottomaan raittiuteen     töjen yhteistyönä useita kampanjoita ja tapahtu-
6502: viittaavasta sanamuodosta huolimatta säännöstä      mia liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Erityi-
6503: tulkittiin niin, että alle 1,0 promillen humala     sesti vuoden lopulla kiinnitetään huomiota lii-
6504: harvoin johti rangaistukseen. Uudistuksella sää-    kenneraittiuteen. Syksyllä liikenneministeriö jär-
6505: dettiin rangaistavan rattijuopumuksen alarajaksi    jestää yhdessä Liikenneturvan ja Oy Alko Ab:n
6506: 0,5 promillea.                                      kanssa valistuskampanjan rattijuopumusta vas-
6507:    Vuonna 1980 uutta tieliikennelakia säätäessään   taan. Myös poliisin tarkoituksena on järjestää
6508: eduskunta kävi perusteellisen keskustelun täys-     vuoden lopulla tehovalvonta rattijuopumusrikol-
6509: raittiuden periaatteen omaksumisesta tieliiken-     lisuuden ehkäisemiseksi. Liikenneministeriö pyr-
6510: teessä. Sen tuloksena eduskunta päätti hylätä       kii omalta osaltaan olemaan aloitteellinen ja
6511: hallituksen esitykseen sisältyneen säännöksen,      tukemaan käytettävissään olevin keinoin tällaista
6512: jonka mukaan poliisimies olisi voinut estää moot-   toimintaa.
6513: torikäynöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljet-
6514:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1983
6515: 
6516:                                                                  Liikenneministeri Matti Puhakka
6517:                                           1983 vp. -- RJ< n:o 42                                             3
6518: 
6519: 
6520: 
6521: 
6522:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
6523:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              gen inte hade gjort sig skyldig tili straffbart
6524: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            rattfylleri. 1 sitt svar på regeringens proposition
6525: nr 153 av den 6 maj 1983 tili vederbörande               uttalade riksdagen däremot, att motordrivet for-
6526: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       don eller spårvagn inte skall få framföras efter
6527: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade                den ringaste förtäring av alkohoi och ansåg det
6528: spörsmål nr 42:                                          vara angeläget att vägtrafikanterna i samband
6529:                                                          med den informationskampanj som anordnas
6530:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         med anledning av den nya lagens ikraftträdande
6531:         för att i vägtrafiklagen införa en paragraf      effektivt skall underrättas om betydelsen av nyk-
6532:         om helnykterhet och för att avskaffa             terhet i trafiken.
6533:         rattfylleri?                                         Emedan riksdagen under förloppet av några år
6534:                                                          i två repriser har tagit ställning tili frågan om
6535:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rattfylleri, men vardera gången ansett det omoti-
6536: anföra följande:                                         verat att godta helnykterhetsprincipen i lagstift-
6537:    Genom en ändring av 23 kapitlet straffiagen           ningen, förefaller det inte vara påkallat att rege-
6538: revideras stadgandena rörande trafikfylleri senast       ringen ånyo upptar ärendet tili behandling.
6539: 1.4.1977. Tidigare var det straffbart att framföra           lnnevarande år har utsetts tili nordiskt trafiksä-
6540: motorfordon "under påverkan av alkohol".                 kerhetsår. Under året kommer det i Finland i
6541: Trots en ordalydelse som syftar på helnykterhet          samarbete mellan olika myndigheter och organi-
6542: tolkades detta stadgande så, att en alkoholpåver-        sationer att anordnas ett flertal kampanjer och
6543: kan om mindre än 1,0 promille sällan medförde            tillställningar i syfte att främja trafiksäkerheten. 1
6544: straff. Genom reformen fastställdes den undre            synnerhet vid utgången av året kommer upp-
6545: gränsen för straffbart rattfylleri tili 0, 5 promille.   märksamhet att fästas vid nykterheten i trafiken.
6546:    1 samband med stiftandet av den nya vägtra-           På hösten anordnar trafikministeriet tillsammans
6547: fiklagen år 1980 diskuterade riksdagen grundligt         med Trafikskyddet och Oy Alko Ab en upplys-
6548: frågan om godtagande av helnykterhetsprincipen           ~ingskampanj i syfte att bekämpa rattfylleri.
6549: i vägtrafiken. Resultatet av diskussionen blev att       Aven polisen har för avsikt att i slutet av året
6550: riksdagen beslöt förkasta det stadgande i rege-          ordna en effektiv övervakning, som syftar tili att
6551: ringspropositonen enligt vilket polisman hade            förebygga rattfylleribrottslighet. Trafikministeriet
6552: kunnat stoppa framförandet av motordrivet for-           försöker för egen del komma med initiativ och
6553: don eller spårvagn om det hade konstaterats, att         med tili buds stående medel stödja sådan verk-
6554: föraren förtärt alkohol, även om han uppenbarli-         samhet.
6555:      Helsingfors den 9 juni 1983
6556: 
6557:                                                                           Trafikminister Matti Puhakka
6558:                                                1983 vp.
6559: 
6560: Kirjallinen kysymys n:o 43
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                                   Särkijärvi: Työttömyyspäivärahakriteerien yhtenäistämisestä
6566: 
6567: 
6568:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6569: 
6570:    Työttömyyskassojen päiväavustusta määrättäes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6571: sä lasketaan omaiseksi mm. alle 17 -vuotias lapsi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6572: ja puoliso, joka ei käy ansiotyössä. Työllisyysase-   nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6573: ruksessa pidetään puolestaan korvauksen saajaa        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6574: perheellisenä, jos hän huoltaa puolisoaan tai 18
6575: vuotta nuorempaa lasta.                                         Pitääkö Hallitus perusteltuna nykyistä
6576:    Korvauksen määräämisen perusteissa on käy-                lainsäädäntöä, jonka mukaan työttömyys-
6577: tännössä siis kaksi eroa: lapsen ikä ja puolison             kassojen päiväavustuksen ja työttömyys-
6578: ansioiden määrä. Työttömyyskorvausta nimittäin               korvauksen määrää laskettaessa joudutaan
6579: myönnetään puolisonkin huoltamiseen, milloin                 käyttämään eri kriteerejä perheellisen
6580: tällä on vain vähäisiä ansiotuloja.                          avustuksensaajan määrittelemiseen?
6581:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1983
6582: 
6583:                                            Jouni ]. Särkijärvi
6584: 
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 088300544M
6589: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 43
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 
6594:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6595: 
6596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huoltaa puolisoaan, josta hän välien rikkoutumi-
6597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen vuoksi ei asu erillään, tai 18 vuotta nuorem-
6598: olette 10 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             paa lasta.
6599: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Työvoimaministeriön työllisyysasetuksen sovel-
6600: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tamisesta antaman ohjeen mukaan puolison pe-
6601: taja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-    rusteella maksetaan huoltovelvollisen päivärahaa,
6602: sesta kysymyksestä n:o 43:                             jos puolison ansiotulot ovat pienemmät kuin
6603:                                                        yksinäisen päiväraha, jota maksetaan keskimäärin
6604:            Pitääkö Hallitus perusteltuna nykyistä      900 markkaa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysmi-
6605:         lainsäädäntöä, jonka mukaan työttömyys-        nisteriön työttömyyskassoille antaman ohjeen
6606:         kassojen päiväavustuksen ja työttömyys-        mukaan puolisolla saa vastaavasti olla tuloja
6607:         korvauksen määrää laskettaessa joudutaan       enintään 1 000 markkaa kuukaudessa. Tulkinta
6608:         käyttämään eri kriteerejä perheellisen         puolison tuloihin nähden on näin ollen suunnil-
6609:         avustuksensaajan määrittelemiseen?             leen samanlainen kassa- ja korvausjärjestelmässä.
6610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Sen sijaan lainsäädännössä on yhden vuoden ero
6611: seuraavaa:                                             huollettavan lapsen ikärajan suhteen.
6612:                                                           Kysymys huoltovelvollisuuden huomioimisesta
6613:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun      työttömyyspäivärahassa on parhaillaan selvitettä-
6614: lain 16 §:n 2 momentin mukaan omaisena, jonka          vänä työttömyysturvatyöryhmässä, jonka tehtävä-
6615: perusteella voidaan maksaa korkeampi päiväavus-        nä on työttömyysturvakomitean mietinnössä esi-
6616: tus, pidetään muun muassa 17 vuotta nuorem-            tettyjen periaatteiden sekä työttömyysturvatoimi-
6617: paa lasta, jonka pääasiallinen elättäjä jäsen on, ja   kunnan mietinnön pohjalta tästä saadut lausun-
6618: puolisoa, joka ei ole ansiotyössä ja josta jäsen       not huomioon ottaen laatia luonnos hallituksen
6619: välien rikkoutumisen vuoksi ei asu erillään. Työl-     esitykseksi työttömien toimeentuloturvajärjestel-
6620: lisyysasetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan kor-          män uudistamisesta. Työryhmän määräaika päät-
6621: vauksen saajaa pidetään perheellisenä, jos hän         tyy 31 päivänä lokakuuta 1983.
6622: 
6623:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
6624: 
6625:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
6626:                                        1983 vp. -     KK n:o 43                                        3
6627: 
6628: 
6629: 
6630: 
6631:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
6632: 
6633:     1 det avseende 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr        Eniigt arbetskraftsministeriets direktiv angåen-
6634: Talman, med Eder skrivelse av den 10 maj 1983         de tiliämpning av förordningen om sysselsättning
6635: tili vederbörande mediem av statsrådet översänt       utbetalas dagunderstöd för underhålisskyidig ifali
6636: avskrift av föijande av riksdagsman Jouni J.          makes förvärvsinkomster är mindre än dagunder-
6637: Särkijärvi undenecknade spörsmål nr 43:               stöd för ensamstående, vilket utbetalas tili ett
6638:                                                       belopp av i genomsnitt 900 mk i månaden.
6639:           Pinner Regeringen den nuvarande Iag-        Enligt social- och häisovårdsministeriets direktiv
6640:        stiftning motiverad, eniigt viiken man         tili arbetsiöshetskassorna är inkomstgränsen för
6641:        vid beräkning av arbetsiöshetskassornas        make 1 000 mk i månaden. Toikningen av
6642:        dagunderstöd och arbetsiöshetsersättning       begreppet makes inkomster är således ungefär
6643:        biir tvungen att använda sig av olika          densamma i både kassa- och ersättningssystemet.
6644:        kriterier vid definition av begreppet er-      1 Iagstiftningen finns däremot en skilinad på ett
6645:        s_ättningstagare som har familj?               år i fråga om åidersgränsen för barn som skali
6646:                                                       försörjas.
6647:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt
6648:                                                          Frågan om beaktande av underhålisskyidighet
6649: anföra föijande:
6650:                                                       vid utbetalning av dagunderstöd utreds för när-
6651:    Enligt 16 § 2 mom. Iagen om riksomfattande         varande i en arbetsgrupp, vars uppgift är att med
6652: arbetsiöshetskassor anses som anhörig, för viiken     hänsyn tili de principer som framiagts i det av
6653: högre dagunderstöd kan utbetalas bl.a. barn           kommitten för trygghet mot arbetsiöshet avgivna
6654: under 17 år, vars huvudsakliga försörjare mediem      betänkandet och det betänkande som avgivits av
6655: är, och make, som inte har förvärvsarbete och         kommissionen för trygghet mot arbetslöshet,
6656: från viiken mediem icke bor åtskiis tili föijd av     med beaktande av givna utlåtanden, utarbeta ett
6657: söndring. Enligt 10 § 1 mom. förordningen om          utkast tili regeringsproposition angående revide-
6658: sysselsättning anses ersättningstagaren ha famiij     ring av utkomstskyddet för arbetsiösa. Arbets-
6659: om han försörjer make, från viiken han icke bor       gruppens tidsfrist utlöper den 31 oktober 1983.
6660: åtskiis tili föijd av söndring, eller barn under 18
6661: år.
6662:       Helsingfors den 10 juni 1983
6663: 
6664:                                                                              Minister Vappu Taipale
6665:                                               1983 vp.
6666: 
6667: 
6668: Kirjallinen kysymys n:o 44
6669: 
6670: 
6671: 
6672: 
6673:                                   Särkijärvi: Pieniarvoisten leimamerkkien käytöstä luopumisesta
6674: 
6675: 
6676:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6677: 
6678:    Osa leimaveron keruusta tapahtuu käyttäen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6679: leimamerkkejä. Pienin leimamerkin arvo on ny-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6680: kyisin viisi (5) penniä. Rahanarvon heiketessä ei    nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6681: ole luovuttu perimästä pennien tarkkuudella las-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6682: kettuja leimaveroja.
6683:    On otaksuttavissa, että pienivalööristen leima-            Harkitseeko Hallitus leimamerkkeinä
6684: merkkien käsittelystä aiheutuu kohtuuttomia                 maksettavien leimaveromäärien pyöristä-
6685: kustannuksia verrattuna tarkkuudesta saavutet-              mistä ja pienivalöörisistä leimamerkeistä
6686: tuun hyötyyn. Asiakirjoihin on myös joskus vai-             luopumista?
6687: kea saada mahtumaan tarvittava määrä merkkejä.
6688: 
6689:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1983
6690: 
6691:                                          Jouni]. Särkijärvi
6692: 
6693: 
6694: 
6695: 
6696: 0883005007
6697: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 44
6698: 
6699: 
6700: 
6701: 
6702:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6703: 
6704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säännön mukaan pyöristetään lähimpään 5 pen-
6705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         niin.
6706: olette 10 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               Useimmiten sekä kiinteää omaisuutta että ar-
6707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vopapereita luovutettaessa kauppakirjassa oleva
6708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     luovutushinta on sellainen, että leimavero päät-
6709: taja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjalli-   tyy jopa täysiin satoihin markkoihin. Jos osa
6710: sesta kysymyksestä n:o 44:                            kauppahinnasta maksetaan esimerkiksi syytink.i-
6711:                                                       nä, jonka määrä lasketaan markkojen tarkkuudel-
6712:           Hark.itseeko Hallitus leimamerkkeinä        la, saattaa suoritettavaksi tuleva leimaveroklo
6713:         maksettavien leimaveromäärien pyöristä-       päättyä penneihin. Tällaiset tapaukset ovat käy-
6714:         mistä ja pienivalöörisistä leimamerkeistä     tännössä kuitenkin harvinaisia. Useimmiten pen-
6715:         luopumista?                                   nin tarkkuudella suoritettavaksi tuleva leimavero
6716:                                                       tulee käytännössä ilmeisesti kysymykseen silloin,
6717:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kun velkakirja tai muu saamistodiste, jonka pää-
6718: ti seuraavaa:                                         oman määrä osasuoritusten johdosta päättyy
6719:    Leimaverolain säännösten mukaan leimaveroa         markkoihin, tuodaan maksun saamiseksi ulosot-
6720: on suoritettava viranomaisten asiakirjoista, kiin-    toviranomaiselle.
6721: teän omaisuuden vastikkeellisesta luovutuksesta,         Leimaverolaissa oleva säännös leimaveron pyö-
6722: velkakirjoista ja muista saamistodisteista sekä ar-   ristämisestä lähimpään 5 penniin on maksujen
6723: vopaperien myynnistä ja vaihdosta. Asiakirjoista      pennimäärien pyöristämisestä annetun lain
6724: suoritettavaa leimaveroa peritään asiakirjan sivu-    (1024/79) mukainen. Tätä ennen leimavero oli
6725: luvun mukaan, k.iinteämääräisenä tai viranomai-       suoritettava pennin tarkkuudella.
6726: sen harkinnan mukaan laissa olevien vähimmäis-           Kun leimaveroa perittäessä 5 pennin tarkkuus
6727: ja enimmäismäärien rajoissa. Kiinteän omaisuu-        tulee kysymykseen vain melko harvoin eikä sitä
6728: den luovutuksesta, velkakirjoista ja muista saa-      ole käytännössä pidetty leimaverolain soveltami-
6729: mistodisteista samoin kuin arvopaperien myyn-         sessa esiintyvänä vaikeimpana ongelmana, halli-
6730: nistä ja vaihdosta suoritettava leimavero sen si-     tus tuskin ryhtyy erikseen toimenpiteisiin tätä
6731: jaan määräytyy tietyn prosentin mukaan kauppa-        koskevan muutoksen aikaansaamiseksi leimavero-
6732: hinnasta tai velkakirjan pääomasta. Vain näissä       lakiin. Leimaverolain uudistusten yhteydessä tu-
6733: viimeksi mainituissa tapauksissa saattaa suoritet-    lee luonnollisesti harkittavaksi myös maksuunpa-
6734: tavaksi tuleva leimavero päättyä penneihin, jol-      non tarkkuutta koskevan säännöksen tarpeelli-
6735: loin se lain 69 §:n 2 momentissa olevan pyöristys-    suus ja sisältö.
6736: 
6737:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1983
6738: 
6739:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
6740:                                       1983 vp. -     KK n:o 44                                        3
6741: 
6742: 
6743: 
6744: 
6745:                                Till Riksdagens Herr Talman
6746: 
6747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid överlåtelse av såväl fast egendom som
6748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        värdepapper är överlåtelsepriset i köpebrevet
6749: av den 10 maj 1983 tili vederbörande medlem av       mestadels sådant att stämpelskattens belopp slu-
6750: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tar tili och med på jämna hundra mark. Om en
6751: dagsman Jouni J. Särkijärvi undenecknade skrift-     del av köpesumman betalas tili exempel såsom
6752: liga spörsmål nr 44:                                 sytning, vars belopp uträknas med en marks
6753:                                                      noggrannhet, kan beloppet av den stämpelskatt
6754:           Överväger Regeringen en avrundning         som skall erläggas sluta på penni. Dylika fall är
6755:        av de stämpelskattebelopp som betalas         emellenid i praktiken sällsynta. Uppenbarligen
6756:        med stämpelmärken samt slopande av            kommer en sådan stämpelskatt som skall erläggas
6757:        stämpelmärken av låg valör?                   med en pennis noggrannhet i praktiken oftast i
6758:                                                      fråga då skuldsedel ellet annat fordringsbevis vars
6759:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kapitalbelopp på grund av delprestationer slutar
6760: anföra följande:                                     på mark inges tili utsökningsmyndighet för vin-
6761:    Enligt stadgandena i lagen om stämpelskatt        nande av betalning.
6762: skall stämpelskatt erläggas för handlingar utfär-       Stadgandet i lagen om stämpelskatt angående
6763: dade av myndighet, för överlåtelse av fast egen-     avrundning av skattebeloppet tili närmaste be-
6764: dom mot vederlag, för skuldsedlar och andra          lopp delban med fem överensstämmer med la-
6765: fordringsbevis samt för försäljning och byte av      gen om avrundning av betalningars pennibelopp
6766: värdepapper. Den stämpelskatt som utgår för          (1024/79). Före denna lag trädde i kraft måste
6767: handlingar debiteras enligt antal sidor såsom fast   stämpelskatt erläggas med en pennis noggrann-
6768: belopp eller enligt myndighets prövning inom         het.
6769: ramen för lagstadgade minimi- och maximibe-             Eftersom 5 pennis noggrannhet vid inkassering
6770: lopp. Den stämpelskatt som skall erläggas för        av stämpelskatt kommer i fråga endast ganska
6771: överlåtelse av fast egendom, för skuldsedlar och     sällan och denna i praktiken inte uppfattats som
6772: andra fordringsbevis liksom även för försäljning     det svåraste problemet vid tillämpningen av
6773: och byte av värdepapper fastställs däremot enligt    lagen om stämpelskatt, kommer regeringen
6774: en viss procent av köpesumman eller skuldse-         knappast att vidta särskilda åtgärder för att i
6775: delns kapitalbelopp. Endast i dessa sistnämnda       denna fråga få tili stånd en ändring av lagen. 1
6776: fall kan beloppet av den stämpelskatt som skall      samband med revideringar av lagen om stämpel-
6777: erläggas sluta på penni, varvid det enligt avrund-   skatt kommer naturligtvis också innehållet i stad-
6778: ningsstadgandet i 69 § 2 mom. nämnda lag             gandet om debiteringens noggrannhet samt be-
6779: avrundas tili närmaste belopp delban med fem.        hovet av ett dylikt stadgande att övervägas.
6780: 
6781:      Helsingfors den 3 juni 1983
6782: 
6783:                                                                           Minister Pekka Vennamo
6784:                                                 1983 vp.
6785: 
6786: Kirjallinen kysymys n:o 45
6787: 
6788: 
6789: 
6790: 
6791:                                    Viinanen: Ongelmajätteiden varastoinnista, keräilystä ja käsitte-
6792:                                       lystä
6793: 
6794: 
6795:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6796: 
6797:    Riihimäelle perustettavan Suomen Ongelmajä-         muista kiinteistöistä, tulisi yhtiön voida järjestää
6798: te Oy:n rakennustyöt on käynnistetty ja jättei-        näiden jätteiden asianmukainen keräily ja varas-
6799: denkäsittelytoiminta aloitetaan laitoksessa vuo-       tointi sekä käsittely ongelmajätelaitoksella. Jotta
6800: den 1984 lopulla.                                      tämä olisi mahdollista, tulisi laitokseen saada
6801:    Vuoden 1982 kesäkuussa valtioneuvosto myön-         vastaava lisäinvestointi suoritetuksi. Ottaen huo-
6802: si ongelmajätelaitoshankkeeseen avustuksia ja ra-      mioon se, että Ruotsissa ja Tanskassa vastaavien
6803: hoirustukea 45 miljoonaa markkaa. Tämä päätös          laitosten saama valtion tuki on noin 100 miljoo-
6804: edellytti samalla hankkeen vaatimien investoin-        naa markkaa, tulee ongelmajätteiden käsittely
6805: tien siirtämistä ja supistamista 50 miljoonalla        Suomen vastaavassa laitoksessa kalliimmaksi kuin
6806: markalla vuosina 1982-1986. Valtioneuvosto             Ruotsissa tai Tanskassa.
6807: tarkisti vielä tekemänsä periaatepäätöksen viime          Tämä vaikuttaa niin ongelmajätteitä tuotta-
6808: vuoden lokakuun puolivälissä siten, että yhtiön        vaan teollisuuteen nostaen niiden kustannuksia
6809: investointien siirtäminen ja supistaminen edellä       kuin kiinteistöihin, joilta muodostuu ongelmajä-
6810: mainittuina vuosina muutettiin aikaisemman             tettä. Jotta käsittelymaksut olisivat kilpailukykyi-
6811: päätöksen edellyttämästä 50 miljoonasta markas-        set, tulisi valtion suunnata laitosinvestointeihin
6812: ta 38 miljoonaan markkaan.                             lisää tukea. Tällä tuella olisi suuri merkitys
6813:    Investointien supistamisen yhteydessä ongel-        pienen ja keskisuuren ongelmajätteitä tuottavan
6814: majäteyhtiö on joutunut valitsemaan rakentami-         teollisuuden jätehuoltokustannuksiin.
6815: sen toteuttamisessa taloudellisempia vaihtoehtoja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6816: sekä siirtämään jätteiden keräilyasemien perusta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6817: misen. Valtioneuvoston päätös edellyttää, ettei        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6818: laitoshankkeen osalta tapahdu minkäänlaisia li-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6819: säyksiä. Kuitenkin kuluvan vuoden aikana on
6820: mm. ilmennyt tarvetta varastoinoin laajentami-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6821: seksi, jotta teollisuudesta saataisiin ongelmajät-             ryhtyä, jotta ongelmajätteiden varastoin-
6822:  teet asianmukaiseen käsittelyyn riittävän ajoissa.            ti, keräily ja käsittely voidaan hoitaa
6823: Tämä ei ole mahdollista ilman, että yhtiön                     Suomessa asianmukaisesti ottaen huo-
6824: varastointitilaa lisätään nykyisestä supistetusta              mioon keräilyn ja kuljetuksen aiheutta-
6825:  muodosta. Nykyinen investointiohjelma ei myös-                mat riskit ympäristölle ja laitoksesta mah-
6826:  kään sisällä PCB-jätteiden käsittelymahdollisuut-             dollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat sekä
6827:  ta, vaan jätteet joudutaan viemään ulkomaille                 taatakseen sellaiset käsittelykustannukset,
6828:  käsiteltäväksi. Jotta PCB-jätteet saataisiin asian-           jotka eivät vaaranna teollisuutemme kil-
6829:  mukaisesti käsittelyyn niin teollisuudesta kuin               pailukykyä?
6830: 
6831:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1983
6832: 
6833:                                               Iiro Viinanen
6834: 
6835: 
6836: 
6837: 
6838: 088300583W
6839: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 45
6840: 
6841: 
6842: 
6843: 
6844:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6845: 
6846:    Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syitä, joiden perusteella olisi syytä muuttaa tehty-
6847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jä päätöksiä. Myöskään yhtiö tai sen laitoksen
6848: olette 10 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            tulevat käyttäjät eivät ole esittäneet tällaisia
6849: kirjeenne n:o 192 ohella lähettänyt valtioneuvos-     muutosvaatimuksia. PCB-jätteiden käsittelylait-
6850: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     teiston rakentaminen laitoksen yhteyteen on kui-
6851: jennöksen kansanedustaja Iiro Viinasen kirjalli-      tenkin ollut esillä sisäasiainministeriön asettamas-
6852: sesta kysymyksestä n:o 45, jossa tiedustellaan:       sa PCB-toimikunnassa. Yhtiön toimikunnalle an-
6853:                                                       tamien tietojen mukaan tällaisen laitteiston ra-
6854:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kentaminen maksaisi noin 2 miljoonaa markkaa.
6855:         ryhtyä, jotta ongelmajätteiden varastoin-·    Tämä on ongelmajätelaitoksen 282,5 miljoonan
6856:         ti, keräily ja käsittely voidaan hoitaa       markan kokonaisinvestointeihin verrattuna vähäi-
6857:         Suomessa asianmukaisesti ottaen huo-          nen kustannuserä, joka voitaneen sisällyttää alku-
6858:         mioon keräilyn ja kuljetuksen aiheutta-       peräiseen kustannusarvioon muuttamatta koko-
6859:         mat riskit ympäristölle ja laitoksesta mah-   naiskustannusten määrää koskevia päätöksiä. Sa-
6860:         dollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat sekä    ma koskee kysymyksen perusteluosassa tarkoitet-
6861:         taatakseen sellaiset käsittelykustannukset,   tuja mahdollisia lisävarastoja, jotka voidaan
6862:         jotka eivät vaaranna teollisuutemme kil-      hankkia käyttöön myös vuokraamalla.
6863:         pailukykyä?                                      Ympäristönsuojelutoimet yhtiö toteuttaa erit-
6864:                                                       täin tiukkojen lupaehtojen mukaisesti. Niiden
6865:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vaatimia investointeja ei ole siirretty eikä supis-
6866: ti seuraavaa:                                         tettu. Huomattavan osan kustannusten siirroista
6867:    Tehdessään kysymyksen perusteluosassa maini-       yhtiö on kohdistanut alueellisen keräilyverkon
6868: tut Suomen Ongelmajäte Oy:n taloudellista tu-         rakentamiseen, joka on tarkoitus korvata alueelii-
6869: kemista koskevat päätökset valtioneuvoston tar-       sin keräilykuljetuksin ja runkokuljetuksin. Kulje-
6870: koituksena oli sekä myönnetyn tuen että sen           tusten suoritus on tarkoitus antaa tehtävään eri-
6871: edellytykseksi asetetun investointien siirtämisen     koistuville kuljetusliikkeille ja valtionrautateille.
6872: ja supistamisen avulla turvata yhtiön taloudelli-     Kuljetuskustannusten alueelliseksi tasaamiseksi
6873: nen asema ja kannattavuus sekä saattaa tulevat        yhtiö on esittänyt tuen maksamista valtion varois-
6874: käsittelymaksut kilpailukykyisiksi erityisesti mui-   ta. Kuljetuskustannusten tukemiseen ja tuen
6875: den Pohjoismaiden vastaavien laitosten käsittely-     määrään hallitus ottaa kantaa vuoden 1984 tulo-
6876: maksujen kanssa. Yhtiö puolestaan hyväksyi teh-       ja menoarvioesityksen yhteydessä. Muilta osin ei
6877: dyt päätökset investointisuunnittelunsa pohjaksi.     ole tällä hetkellä syytä ryhtyä kysymyksessä tar-
6878:    Toistaiseksi ei ole ilmennyt sellaisia painavia    koitettuihin toimiin.
6879:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1983.
6880: 
6881:                                                                        Sisäasiainministeri Matti Ahde
6882:                                         1983 vp. -     KK n:o 45                                         3
6883: 
6884: 
6885: 
6886: 
6887:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6888: 
6889:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som i framtiden kommer att använda sig av
6890: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          bolagets anläggning har krävt några ändringar.
6891: nr 192 av den 10 maj 1983 tili vederbörande            Frågan om byggande av ett aggregat för behand-
6892: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     ling av PCB-avfall i samband med anläggningen
6893: av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade             har dock behandlats i den av ministeriet för
6894: spörsmål nr 45:                                        inrikesärenden tillsatta PCB-kommissionen. En-
6895:                                                        ligt de uppgifter som bolaget har lämnat kom-
6896:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       missionen skulie kostnaderna för byggande av ett
6897:         sikt att vidta för att lagring, insamling      sådant aggregat uppgå tili ca 2 milj. mk. Jämfört
6898:         och behandling av problemavfall skall          med anläggningens totalinvesteringar om 282,5
6899:         kunna ordnas sakenligt i Finland med           milj. mk är detta en relativt obetydlig kostnads-
6900:         beaktande av de risker insamlingen och         post, som man förmodligen kan låta ingå i den
6901:         transponen utsätter miljön för och de          ursprungliga kostnadsberäkningen utan att ändra
6902:         olägenheter för miljön som anläggningen        de beslut som rör totalkostnadernas belopp.
6903:         eventuelit medför samt för att kunna           Detsamma gälier för de i spörsmålets motivering
6904:         garantera sådana hanteringskostnader att       avsedda eventuelia tiliäggslager som kan anskaf-
6905:         de inte äventyrar industrins konkurrens-       fas även genom hyrning.
6906:         kraft?                                            Bolaget kommer att vidta miljövårdsåtgärder i
6907:                                                        enlighet med de ytterst stränga tillståndsvillko-
6908:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ren. Sådana investeringar som dessa åtgärder
6909: anföra följande:                                       påkallar har inte överförts elier reducerats. En
6910:    Då statsrådet fattade de i spörsmålets motive-      betydande andel av kostnadsöverföringarna har
6911: ring nämnda besluten om ekonomiskt stöd tili           bolaget anknutit tili byggandet av ett lokalt
6912: Finlands Problemavfall Ab, var avsikten att både       insamlingsnät, vilket man har för avsikt att
6913: genom det stöd som beviljats och den för detta         ersätta med lokala insamlingstransporter och bas-
6914: ändamål avsedda överföringen och reduceringen          transponer. Man har för avsikt att överlåta verk-
6915: av investeringar trygga bolagets ekonomiska            ställandet av transporteroa tili transportföretag,
6916: stälining och lönsamhet samt att göra hanterings-      som     har    specialiserat    sig    på     denna
6917: kostnaderna konkurrenskraftiga speciellt med           uppgift, och tili statens järnvägar. För att kostna-
6918: tanke på hanteringskostnaderna i motsvarande           derna skall kunna utjämnas i regionalt avseende
6919: anläggningar i de övriga nordiska länderna. Bola-      har bolaget föreslagit att stöd skulie utbetalas av
6920: get godkände å sin sida besluten som grund för         statsmedel. Tili transportstödet och dess belopp
6921: planeringen av sina investeringar.                     tar regeringen stälining i samband med stats-
6922:    Hittills har det inte framkommit några sådana       verkspropositionen för år 1984. 1 övrigt finns det
6923: vägande skäl, som skulie ge orsak att ändra de         inte just nu några skäl att vidta i spörsmålet
6924: beslut som har fattats. lnte helier bolaget elier de   nämnda åtgärder.
6925:    Helsingfors den 13 juni 1983
6926: 
6927:                                                             Minister för inrikesärendena Matti Ahde
6928:                                                  1983 vp.
6929: 
6930: Kirjallinen kysymys n:o 46
6931: 
6932: 
6933: 
6934: 
6935:                                     P. Leppänen: Ilmatieteen laitoksen säätutka- ja laitehankinnoista
6936: 
6937: 
6938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6939: 
6940:    Ilmatieteen laitokselle hankittavat säätutkat ja     Ruotsin kanssa käytävässä kaupassa tällaista vasta-
6941: eräät muut laitteet aiotaan ostaa Ruotsista. Ot-        vuoroisuusmahdollisuuttahan ei ole.
6942: taen huomioon kotimaisen teollisuuden työlli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6943: syysnäkymät, tulisi kuitenkin hankinnoista pää-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6944: tettäessä ottaa huomioon se, miten samalla              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-
6945: edistettäisiin kotimaista työllisyyttä.                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6946:    Äänekosken Telenokialla on tällä hetkellä pak-
6947: kolomalla noin 100 työntekijää. Mikäli edellä
6948:                                                                   Aikooko Hallitus vaikuttaa Ilmatieteen
6949: mainitut Ilmatieteen laitoksen hankinnat ohjat-                laitoksen säätutka- ja laitehankintoihin
6950: taisiin Ruotsin sijasta Neuvostoliittoon, olisi käsi-
6951:                                                                siten, että samalla voitaisiin turvata Ää-
6952: tykseni mukaan mahdollista vastaavasti lisätä                  nekosken Telenokian pakkolomalla ole-
6953: vientiämme Neuvostoliittoon siten, että se tur-                vien työllisyys?
6954: vaisi Telenokian pakko1omalaisten työllisyyden.
6955: 
6956:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1983
6957: 
6958:                                               Pekka Leppänen
6959: 
6960: 
6961: 
6962: 
6963: 088300575M
6964: 2                                        1983 vp. -     KK n:o 46
6965: 
6966: 
6967: 
6968: 
6969:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6970: 
6971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarkoitukseen myönnettyjen määrärahojen puit-
6972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           teisiin. Tämä johtui osittain myös siitä, että
6973: olette 11 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn              laitteiston kehittämiskustannukset jakaantuivat
6974: kirjeenne n:o 193 ohella toimittanut valtioneu-         kahden tilaajan kesken, kun ne muissa vaihtoeh-
6975: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       doissa olisivat tulleet kokonaan Ilmatieteen lai-
6976: sanedustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir-         toksen maksettaviksi. Kun hankinnan kokonais-
6977: jallisesta kysymyksestä n:o 46:                         hinta on noin 2 milj. markkaa, ei sillä ole
6978:                                                         olennaista vaikutusta Telenokian työllisyystilan-
6979:            Aikooko Hallitus vaikuttaa Ilmatieteen       teeseen.
6980:         laitoksen säätutka- ja laitehankintoihin           Mitä sitten tulee säätutka- ja muihin laitehan-
6981:         siten, että samalla voitaisiin turvata          kintoihin, niin Ilmatieteen laitos käy parhaillaan
6982:         Äänekosken Telenokian pakkolomalla              alustavia neuvotteluja neljännen säärutkan hank-
6983:         olevien työllisyys?                             kimisesta kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
6984:                                                         myönnetyn tilausvaltuutuksen puitteissa. On tar-
6985:                                                         koituksenmukaista jatkaa tämän tutkan osalta
6986:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sitä hankintasarjaa, joka muiden säätutkien osal-
6987: ti seuraavaa:                                           ta on toteutettu ja hankinnan valmistelu tapah-
6988:    Mitään neuvotteluja säätutkien hankkimisesta         tuu valtion hankinnoista annettujen säännösten
6989: Ruotsista ei ole käyty. Hankinta, josta ruotsalai-      mukaisesti. Ilmatieteen laitos on myös valmis
6990: sen valmistajan kanssa on neuvoteltu ja sovittu,        tarvittaessa nopeuttamaan säätutkaverkon uusi-
6991: koskee tiedonsiirto- ja käsittelylaitteistoa jo aiem-   mista Pohjois- ja Keski-Suomen osalta, jos näillä
6992: min hankittuun neuvostoliittolaiseen säätutkaan.        toimenpiteillä katsotaan voitavan edistää työlli-
6993: Kyseisestä hankinnasta Ilmatieteen laitos on            syyttä ja jos tarvittavat määrärahat sitä varten
6994: 11.3. 1983 allekirjoittanut hankintasopimuksen          myönnetään. Ilmatieteen laitoksen vuosina
6995: Ericsson Radio Systems AB:n kanssa. Myös Ruot-          197 3-1982 hankkimista säähavaintolaitteista
6996: sin ilmatieteen laitos on tehnyt sopimuksen vas-        55 % ja ulkomaisista laitteista peräti 65 o/o, han-
6997: taavan laitteiston hankinnasta.                         kinta-arvion mukaan mitattuna, on ollut peräisin
6998:    Suoritettu perusteellinen selvitys osoitti, että     Neuvostoliitosta. Myös vastaisuudessa Ilmatieteen
6999: ko. laitteisto oli saaduista tarjouksista sekä talou-   laitos tulee käyttämään huomattavassa määrin
7000: dellisesti edullisin että teknisesti sopivin. Sitä      neuvostoliittolaisia säähavainto- ja tutkimuslait-
7001: paitsi se oli ainoa laitteisto, jonka hinta mahtui      teita.
7002: 
7003:     Helsingissä 1) päivänä kesäkuuta 1983
7004: 
7005:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
7006:                                       1983 vp. -     KK n:o 46                                        3
7007: 
7008: 
7009: 
7010: 
7011:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
7012: 
7013:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enda, vars pris kunde inrymmas i de anslag som
7014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        beviljats för ändamålet. Delvis berodde detta
7015: nr 193 av den 11 maj 1983 tili vederbörande          även på att anläggningens utvecklingskostnader
7016: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   fördelade sig mellan två beställare, medan Me-
7017: av riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade          teorologiska institutet i fråga om de övriga alter-
7018: spörsmål nr 46:                                      nativen hade fått stå för samtliga kostnader. Då
7019:                                                      totalkostnaderna för anskaffningen uppgår tili ca
7020:           Ämnar Regeringen påverka Meteorolo-        2 milj .mk, påverkar detta inte sysselsättningslä-
7021:        giska institutets anskaffning av väderra-     get vid Telenokia i någon väsentlig grad.
7022:        dar och anordningar, så att det samtidigt        Beträffande anskaffningen av väderradar och
7023:        skulle vara möjligt att trygga sysselsätt-    andra anordningar förhandlar Meteorologiska
7024:        ningen för dem som tvångspermitterats         institutet som bäst preliminärt om anskaffning av
7025:        från Telenokia i Äänekoski?                   en fjärde väderradar inom ramen för den beställ-
7026:                                                      ningsfullmakt som beviljats i statsförslaget för
7027:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7028:                                                      innevarande år. Det är motiverat att för denna
7029: anföra följande:
7030:                                                      radars del fortsätta den leveransserie som genom-
7031:    Några förhandlingar om anskaffning av väder-      förts i fråga om övriga väderradar och bered-
7032: radar från Sverige har inte ägt rum. Den anskaff-    ningen av anskaffningen kommer att ske i enlig-
7033: ning, om viiken man förhandlat och över-             het med stadgandena rörande statens anskaff-
7034: enskommit med den svenska tillverkaren, gäller       ningar. Vid behov är Meteorologiska institutet
7035: dataöverförings- och databehandlingsanlägg-          även berett att påskynda förnyandet av väderra-
7036: ningen för en redan anskaffad sovjetisk väderra-     darnätet i norra och mellersta Finland, om dessa
7037: dar. Meteorologiska institutet undertecknade         åtgärder anses kunna främja sysselsättningen och
7038: 11.3.1983 ett leveransavtal med Ericsson Radio       om nödvändiga anslag kommer att beviljas för
7039: Systems AB rörande ifrågavarande anskaffning.        ändamålet. Av de anordningar som Meteorolo-
7040: Även meteorologiska institutet i Sverige har         giska institutet under åren 1973-1982 anskaffat
7041: ingått avtal om anskaffning av motsvarande an-       för väderleksobservationer har 55 % och av de
7042: läggning.                                            utländska anordningarna hela 65 %, mätt enligt
7043:    En grundlig utredning gav vid handen att          anskaffningsvärde, kommit från Sovjetunionen.
7044: ifrågavarande anläggning var den såväl i ekono-      Meteorologiska institutet kommer även framledes
7045: miskt avseende fördelaktigaste som den tekniskt      att i betydande omfattning använda sovjetiska
7046: sett lämpligaste av samtliga offererade anlägg-      anordningar för väderleksobservation och väder-
7047: ningar. Dessutom var denna anläggning den            leksforskning.
7048:     Helsingfors den 15 juni 1983
7049: 
7050:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
7051:                                                  1983 vp.
7052: 
7053: Kirjallinen kysymys n:o 47
7054: 
7055: 
7056: 
7057: 
7058:                                    Louekoski: Valtion paikallishallintoviranomaisten palvelutason pa-
7059:                                      rantamisesta
7060: 
7061: 
7062:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7063: 
7064:    Usean viime vuoden aikana on monilla val-           määriä. Hallinnonalan sisällä näin jatkuvaa kehi-
7065: tionhallinnon aloilla erityisesti paikallishallinnon   tystä ei voida hyväksyä.
7066: tasolla viranomaispalveluiden taso huolestutta-           Eräillä hallinnonaloilla tapahtuu mm. toi-
7067: vasti kehittynyt huonoon suuntaan. Asiat ovat          misto- ja muun automaation takia henkilökun-
7068: ruuhkautuneet. Viranomaisissa asioivien kansa-         nan vähennyksiä. Vapautuvaa henkilökuntaa on-
7069: laisten kärsivällisyyttä koetellaan erityisesti sil-   kin pyritty sijoittamaan joko saman hallinnon-
7070: loin, kun on kysymys lupien ja päätösten joutui-       alan taikka jonkin muun valtionhallinnon sekto-
7071: sasta saamisesta. Erityisen haitallista tämä on        rin tehtäviin. Työvoimaa on toisin sanoen pyritty
7072: silloin, kun viranomaisten ratkaisut tai suoranai-     siirtämään tehtävien määrän mukaan myös hal-
7073: nen apu on tarpeen kansalaisten oikeusturvaan          linnonaloilta toiselle. Sen sijaan ei ole huomiota
7074: suoranaisesti vaikuttavien asioiden hoitamisessa.      kiinnitetty riittävästi siihen, että tarpeellinen alu-
7075: Mm. poliisitoimen alueella paikallisviranomaiset       eellinen tehtävämäärien oikeaa suhdetta painot-
7076: tuntevat suoranaista avuttomuutta suurten asia-        tava siirtyminen olisi tehty mahdolliseksi. Tämä
7077: ruuhkien paineen alla.                                 näkyy usein siinä, että itse hallinnonalan koko-
7078:    Esimerkiksi Uudenmaan läänin alueella monis-        naisuutta ajatellen henkilöstön määrä on riittävä.
7079: sa poliisihallinnon paikallisviranomaisissa ruuh-      Henkilöstöä ei kuitenkaan ole tarpeeksi siellä,
7080: kat johtuvat nopeasti kasvaneista asioiden määris-     missä asiaruuhkat ovat suurimmat.
7081: tä ja siitä, että asioiden lukumäärän kasvu ei ole        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7082: missään hyväksyttävässä suhteessa niitä hoitavien      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7083: virkamiesten ja toimihenkilöiden määriin. Mo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7084: nissa nimismiespiireissä- mm. Espoossa ja Van-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7085: taalla - eivät nimismiehet enää juurikaan voi
7086: ottaa vastuulleen joustavasta ja nopeasta asiakas-                Aikooko Hallitus ryhtyä asianmukaisiin
7087: palvelusta huolehtimista. Nimismiespiirien hen-                toimiin valtion paikallishallintoviran-
7088: kilöstöstä otetaan työsuorituksina nykyisellään irti           omaisten palvelutason, erityisesti kansa-
7089: jo liikaa. Työpainetta ei voida enää ainakaan                  laisten oikeusturvaan vaikuttavien palve-
7090: lisätä.                                                        luiden tason asiaruuhkista johtuvan ale-
7091:    Työmäärätilanne on hyvin tiedossa mm. sisä-                 nemisen estämiseksi, ja
7092: asiainministeriössä, jonka ehdotuksiin tilanteen                  ryhtyykö Hallitus toimiin sellaisen val-
7093: korjaamiseksi ei ainakaan toistaiseksi ole tullut              tion henkilöstön sijoittamisohjeim·an laa-
7094: vastakaikua. Pahinta lienee mm. tällä hallinnon-               timiseksi yhdessä henkilökuntaa edusta-
7095: alalla se, että työmäärät eri piireissä jakautuvat             vien ammattijärjestöjen kanssa, että teh-
7096: kovin eri tavalla. Suoritteissa mitattuna vastanne-            tävämäärät maan eri osissa olisivat aina-
7097: vat Etelä-Suomessa olevien poliisipiirien työmää-              kin hallinnonaloittain hyväksyttävässä
7098: rät lähes kaksinkertaisesti maan muiden osien                  suhteessa henkilökuntamäärään?
7099:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1983
7100: 
7101:                                             Matti Louekoski
7102: 
7103: 
7104: 
7105: 
7106: 088300611T
7107: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 47
7108: 
7109: 
7110: 
7111: 
7112:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7113: 
7114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Budjettzlainsäädäntö ja henkilöstön uudelleensi-
7115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joittaminen
7116: olette 11 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               Jo tällä hetkellä on olemassa useita keinoja,
7117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jotka mahdollistavat uudelleenkohdentamisen
7118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vuosittain laadittavan tulo- ja menoarvion sekä
7119: taja Louekosken kirjallisesta kysymyksestä n:o 47,    normaalin hallintotoiminnan yhteydessä. Vuo-
7120: joka kuuluu seuraavasti:                              den 1983 tulo- ja menoarviossa ja sen soveltamis-
7121:                                                       määräyksissä on korostettu virastojen ja laitosten
7122:           Aikooko Hallitus ryhtyä asianmukaisiin      velvollisuutta ehdottaa tarvittaessa henkilöstövoi-
7123:        toimiin valtion paikallishallintoviran-        mavarojen uudelleenjärjestelyjä. Tähän tarkoi-
7124:        omaisten palvelutason, erityisesti kansa-      tukseen on myös varattu erillinen määräraha
7125:        laisten oikeusturvaan vaikuttavien palve-      virkojen, toimien ja tehtävien uudelleenjärjeste-
7126:        luiden tason asiaruuhkista johtuvan ale-       lyn aiheuttamaan henkilöstön palkkaamiseen val-
7127:        nemisen estämiseksi, ja                        tion palvelukseen. Virkojen ja toimien järjestely-
7128:           ryhtyykö Hallitus toimiin sellaisen val-    valtuuslain ja -asetuksen mukainen menettely
7129:        tion henkilöstön sijoittamisohjelman laa-      soveltuu niin ikään henkilöstövoimavarojen uu-
7130:        timiseksi yhdessä henkilökuntaa edusta-        delleenkohdentamiseen.
7131:        vien ammattijärjestöjen kanssa, että teh-         Eri hallinnonalojen ministeriöiden ja muiden
7132:        tävämäärät maan eri osissa olisivat aina-      keskushallinnon yksiköiden vastuu sijoittamistoi-
7133:        kin hallinnonaloittain hyväksyttävässä         minnasta ·on keskeinen. Jo edellä mainitut me-
7134:        suhteessa henkilökuntamäärään?                 nettelyt edellyttävät keskushallinnolta aktiivista
7135:                                                       ja rakentavaa roolia. Myöskään useimmat tulo- ja
7136:                                                       menoarvion palkkausmenomomentit eivät rajoita
7137:                                                       paikallisten etujen huomioonottamista, vaan mi-
7138:    Esitän vastauksena kysymykseen kunnioittavas-      nisteriöt voivat itsenäisesti päättää henkilöstön
7139: ti seuraavaa:                                         alueellisesta sijoittamisesta.
7140:                                                          Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa toteutet-
7141:    Kysymys on ajankohtainen ja tärkeä. Sitä ei        tiin joitakin henkilöstön uudelleenkohdentamista
7142: kuitenkaan tule tarkastella erillisenä, vaan henki-   merkitseviä järjestelyjä mm. korkeakoulu-, vesi-
7143: löstön voimavarojen kohdentaminen liittyy kes-        ja liikennehallinnossa. Alueelliset näkökohdat
7144: keisesti maassamme harjoitettavaan yhteiskunta-       tulisikin pyrkiä ottamaan huomioon vuosittain
7145: politiikkaan ja erityisesti alueellisen tasa-arvon    tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä. Tä-
7146: kehittämiseen. Henkilöstön sijoittaminen ja uu-       mä edellyttäisi näihin kysymyksiin paneummista
7147: delleenkohdentaminen vaatii niin ikään huolel-        nykyistä enemmän myös eri hallinnonalojen toi-
7148: lista harkintaa ja julkisen hallinnon palveluksessa   minta- ja taloussuunnitelmien laadinnassa.
7149: olevien mielipiteen kuulemista. Kertaluonteisen
7150: sijoittamisohjelman laadinta ei ole riittävä toi-     Yleiset ohjeet henkzlöstön szjoittamisesta
7151: menpide tässä laajakantoisessa työssä. Valtionhal-       Henkilöstön uudelleensijoittamisen edistämi-
7152: linnon henkilöstövoimavarojen sijoittaminen on        seksi on valmisteltu myös yleisiä ohjeita kohden-
7153: pitkän tähtäimen asia, jonka tulee olla jatkuvasti    tamisen periaatteista. Merkittävimmät näistä ovat
7154: vireillä.                                             asetus henkilöstön uudelleenkohdentamisen me-
7155:                                          1983 vp. -     KK n:o 47                                          3
7156: 
7157: nettelystä sekä valtioneuvoston kuluneena vuon-            Päätöksessä on tuotu ilmi tavoite kohdentaa
7158: na tekemä päätös toimistotyön automarisoinnin           automaation aiheuttamat henkilöstösäästöt niille
7159: aiheuttamista henkilöstöjärjestelyistä.                 aloille, joilla tehtävämäärät ovat suuret. Tällä
7160:     Vuoden 1983 tulo- ja menoarvion yleisperuste-       hetkellä erityistä tarvetta näyttäisi olevan paikal-
7161: luissa hallitus ilmoitti tarkoituksenaan olevan         lishallinnon palvelutehtävissä. Lainsäädännöllä
7162: antaa asetus henkilöstövoimavarojen uudelleen           voidaan tämän tyyppisissä asioissa ilmaista kui-
7163: kohdentamisesta, jolla pyrittäisiin resurssijärjeste-   tenkin vain yleiset tavoitteet. Vastuu päätöksen
7164: lyjä tehostamaan. Asiat ovat tältä osin siis jo         toteuttamisesta jää varsinaisesta toiminnasta vas-
7165: vireillä. Asetus henkilöstövoimavarojen uudel-          taaville yksiköille.
7166: leenkohdentamisesta tulisi säätelemään ministeri-
7167: öiden toimivaltuuksia avoimiksi tulleiden virko-        Ruuhkien purkutyö
7168: jen, toimien ja tehtävien täyttämisessä. Asetuk-
7169:                                                            Viranomaisten palvelukyvyn kehittäminen ja
7170: seen on tarkoitus sisällyttää myös säännös, jonka
7171:                                                         ruuhkien poistaminen ovat nousseet keskeiselle
7172: perusteella valtioneuvosto voi velvoittaa ministe-
7173:                                                         sijalle perinteisten kehittämistavoitteiden rinnal-
7174: riöt saattamaan voimaan lupamenettelyn henki-
7175:                                                         le. Kansalaisten ja yhteisöjen kannalta haitallis-
7176: löstömenojen säätelyssä. Tällä asetuksella pyri-
7177:                                                         ten ruuhkien purkamista on toteutettu kertatoi-
7178: tään korostamaan ministeriöiden vastuuta siitä,
7179:                                                         menpiteenä mm. valtiokonttorin eläkeosastolla,
7180: että tehtävämäärät eri toimipaikoissa olisivat oi-
7181:                                                         lääninoikeuksissa, eri tuomioistuimissa, teknilli-
7182: keassa suhteessa henkilökuntamääriin.
7183:                                                         sessä tarkastuslaitoksessa sekä kuluttaja-asiamie-
7184:     Asetusta toimeenpantaessa on tarkoituksena
7185:                                                         hentoimistossa ja kuluttajavalituslautakunnassa.
7186: turvata valtion henkilöstön osallistuminen. Mi-
7187:                                                         Ensisijaisena toimenpiteenä on käytetty työmene-
7188: nisteriöiden tulee ennen järjestelytoimenpiteitä
7189:                                                         telmien kehittämistä ja rationalisointia mm atk:n
7190: varata valtion henkilöstöä edustaville keskusjär-
7191:                                                         käyttöä lisäämällä. Tulo- ja menoarviossa on
7192: jestöille tilaisuus esittää käsityksensä ministeriöi-
7193:                                                         myös useampana vuonna myönnetty joihinkin
7194: den suunnittelemien järjestelyjen yleissuuntavii-
7195:                                                         ruuhkakohteisiin lisähenkilökuntaa. Ruuhkien
7196: voista. Samalla tullaan huolehtimaan myös siitä,
7197:                                                         purkaminen vaatii kuitenkin edelleen jatkotoi-
7198: että virastojen ja laitosten virastodemokratiaeli-
7199:                                                         mia tulevien vuosien aikana. Ongelmien ratkai-
7200: met voivat osallistua uudelleenkohdentamista
7201:                                                         suna ei tule pitää yksinomaan henkilöstön lisäys-
7202: koskevien esitysten käsittelyyn.
7203:                                                         tä, vaan toimintamenettelyjen joustavuuden ke-
7204:     Toimistohenkilöstön osalta on ryhdytty eräisiin
7205:                                                         hittämisen tulisi olla jatkuvasti esillä. Ruuhkien
7206:  erillisjärjestelyihin, jotka mahdollistavat uudel-
7207:                                                         purussa ja hallinnon palvelukyvyn parantamisessa
7208:  leensijoittamisen myös hallinnonalojen välillä.
7209:                                                         päästään tarpeetonta byrokratiaa karsimalla var-
7210:  Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen henkilöstö-
7211:                                                         masti jo pitkälle.
7212:  järjestelyistä toimistotyön automarisoinnin yhtey-
7213:                                                            Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen py-
7214:  dessä. Tämä päätös, joka sisältyy myös valtion
7215:                                                         ritään valtionhallinnossa myös kouluttamalla
7216:  tulo- ja menoarvion yleisiin soveltamismääräyk-
7217:                                                         henkilöstöä. Hallinnon palveluluonteen korostu-
7218:  siin, on valmisteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen
7219:                                                         essa on lisääntyvässä määrin alettu kiinnittää
7220:  kanssa.
7221:     Päätöksen mukaan virastojen tulee suunnitella       huomiota palvelutehtävissä toimivien henkilöstö-
7222:                                                         ryhmien koulutukseen. Valtion koulutuskeskuk-
7223:  ja toteuttaa toimistotyönsä rationalisointi niin,
7224:                                                         sessa on uutena koulutusalueena käynnistetty
7225:  että henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus voi-
7226:  daan turvata. Työvoiman säästöä aiheuttavat            tämän kevään aikana asiakaspalvelukoulutus.
7227:  hankkeet tulee ensisijaisesti sopeuttaa henkilös-      Koulutusta annetaan toisaalta palvelutoimintojen
7228:  tön luonnolliseen poistumaan ja virastojen omiin       suunnittelu- ja johtamistehtävissä ja toisaalta var-
7229:  uudelleensijoitusmahdollisuuksiin. Mikäli hank-        sinaisessa asiakaspalvelutyössä.
7230:  keet on kuitenkin tarkoituksenmukaista toteuttaa
7231:  nopeammalla aikataululla tai laajempina niin,          Kehittämistyön suuntaamisesta
7232:  että koko vapautuvaa henkilöstöä ei voida sijoit-         Kysymyksen perusteluissa painotettiin poliisi-
7233:  taa, tulee viraston ilmoittaa tästä valtiokonttoril-   hallinnon henkilöstön vähyyttä eräissä Etelä-Suo-
7234:  le. Valtiokonttorin tehtävänä on selvittää mah-        men kunnissa. Resurssien lisäämistä näille tehtä-
7235:  dollisuudet sijoittaa vapautuvat henkilöt uudel-       väaloille ja erityisesti Etelä-Suomeen ei voida
7236:  leen valtionhallintoon sekä vastata käytännön          pitää kuitenkaan ongelmattomana ratkaisuna.
7237:  sijoitusjärjestelyistä ja tarvittavan täydennyskou-       Poliisihallinnon henkilökunnan määrää lisät-
7238:  lutuksen hankkimisesta.                                tiin runsaasti 1970-luvulla. Myös kuluvana vuon-
7239: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 47
7240: 
7241: 
7242: na vakinaistettiin paikallispoliisissa ja nimismies-      Etelä-Suomen ja muun Suomen välistä resurs-
7243: piireissä yhteensä vajaan 40 työntekijän tehtävät.     sien jakoa ei voida tehdä yksinomaan tehtävien
7244: Hallintomenettelyjen kehittäminen, kuten vireil-       määrää perusteluna pitäen. Tämänkaltainen ajat-
7245: lä oleva poliisin lupahallinnon rekistereiden uusi-    telu johtaisi maamme eräiden osien palvelujen
7246: minen ja tehtävien hajauttaminen helpottavat           huomattavaan heikkenemiseen. Tärkeätä on, että
7247: lähivuosina edelleen tehtävien suorittamista.          edistetään yhteiskunnallisen hyvinvointivaltion
7248: Hallinnon nykyisiä henkilöstön uudellenkohden-         tavoitteita. Tällä hetkellä ensisijaisia kohteita
7249: tamismahdollisuuksia hyväksikäyttäen sekä hal-         ovat työttömyyden lieventäminen ja voimavaro-
7250: linnollisia menettelyjä edelleen kehittämällä tuli-    jen suuntaaminen niin, etteivät sosiaalipalvelut
7251: sikin poliisihallinnon tehtävät maamme kaikissa        heikkene.
7252: osissa pystyä hoitamaan tehokkaasti.
7253: 
7254:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
7255: 
7256:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
7257:                                         1983 vp. -     KK n:o 47                                         5
7258: 
7259: 
7260: 
7261: 
7262:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7263: 
7264:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           uppgörandet av statsförslaget och i anslutning tili
7265: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          normal fötvaltningsverksamhet. 1 statsförslaget
7266: av den 11 maj 1983 tili vederbörande medlem av         för år 1983 och i tillämpningsföreskrifteroa rö-
7267: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      rande detta har man poängterat ämbetsverkens
7268: dagsman Louekoski undertecknade spörsmål nr            och inrättningaroas skyldighet att vid behov
7269: 47:                                                    föreslå omreglering av personalresurseroa. 1 detta
7270:            Har Regeringen för avsikt att vidta         syfte har även ett särskilt anslag reserverats för
7271:         behöriga åtgärder för att hindra en sänk-      anställande av personai i statens tjänst med
7272:         ning av servicenivån vid statliga myndig-      anledning av omregleringen av tjänster, befatt-
7273:         heter inom lokalförvaltningen på grund         ningar och uppdrag. Ett förfarande i enlighet
7274:         av anhopningen av ärenden, i synnerhet         med lagen och förordningen om befogenhet att
7275:         beträffande tjänster som påverkar med-         reglera statens tjänster och befattningar lämpar
7276:         borgaroas rättsskydd, och                      sig även för en omdisponering av personalresur-
7277:            kommer Regeringen att vidta åtgärder        serna.
7278:         för att ett program för placering av sta-         Ministerieroa inom de olika förvaltningsområ-
7279:         tens personai skali uppgöras tillsammans       dena och övriga enheter inom centralförvalt-
7280:         med de fackorganisationer som represen-        ningen har ett centralt ansvar i fråga om place-
7281:         terar personalen för att förhållandet mel-     ringen. Redan de ovan nämnda förfaringssätten
7282:         lan arbetsmängden och personalens stor-        förutsätter att centralförvaltningen medverkar i
7283:         lek skall vara godtagbart åtminstone per       en aktiv och uppbyggande roll. De flesta avlö-
7284:         förvaltningsområde i olika delar av Jan-       ningsmomenten i statsförslaget begränsar inte
7285:         det?                                           heller möjligheteroa att beakta lokala intressen.
7286:                                                        Ministerieroa kan nämligen självständigt besluta
7287:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om den regionala placeringen av personalen.
7288: anföra följande:                                          1 och med statsförslaget för år 1983 genomför-
7289:     Denna fråga är aktueli och viktig men skall        des vissa regleringar, som innebär en omdispone-
7290: dock inte granskas separat. En omdisponering av        ring av personalen bl.a. inom högskole-, vatten-
7291: personalresurseroa ansluter sig på ett centralt sätt   och trafikförvaltningen. Man borde försöka årli-
7292: tili samhälispolitiken i vårt land och i synnerhet     gen beakta regionala synpunkter i samband med
7293: tili utvecklandet av en regional jämlikhet. Place-     beredningen av statsförslaget. Detta förutsätter
7294: ring och omdisponering av personai kräver så-          att man mer än hittills sätter sig in i dessa frågor
7295: lunda omsorgsfull prövning och åsikteroa hos de        även vid uppgörandet av verksamhets- och eko-
7296: anstälida inom den offentliga fötvaltningen bör        nomiplaner för de olika förvaltningsområdena.
7297: höras. 1 detta omfattande arbete är det inte en
7298: tillräcklig åtgärd att uppgöra ett placeringsprog-
7299: ram av engångskaraktär. Placeringen av statsför-
7300: valtningens personalresurser är ett arbete på lång     Allmänna direktiv för placering av personai
7301: sikt och bör hela tiden vara aktuelit.
7302:                                                           För att omdisponeringen av personalen skall
7303:                                                        främjas har även allmänna direktiv om principer-
7304: Budgetlagstiftningen och omdisponeringen av
7305:                                                        na för omdisponering utformats. De mest bety-
7306: personalen
7307:                                                        dande är förordningen om förfarandet vid omdis-
7308:   Redan nu finns det många sätt som möjliggör          ponering av personalresurseroa samt statsrådets
7309: en omdisponering i samband med det årliga              beslut från senaste år om personalregleringar,
7310: 6                                        1983 vp. -      KK n:o 47
7311: 
7312: föranledda av automatiseringen av kontorsarbe-           ansvara för de praktiska arrangemangen och tillse
7313: tet.                                                     att erforderlig fortbildning erhålls.
7314:    1 den allmänna motiveringen till statsförslaget          1 beslutet har anförts som mål att omdispone-
7315: för år 1983 meddelade regeringen att den har för         ringen av den personai som frigörs på grund av
7316: avsikt att utfärda en förordning angående omdis-         automatiseringen skall inriktas på de områden
7317: ponering av personalresurserna, genom viiken             där arbetsmängden är stor. För närvarande synes
7318: man försöker effektivera resursregleringarna. Till       ett särskilt behov finnas inom lokalförvaltningens
7319: denna del är ärendet sålunda redan under bered-          serviceuppgifter. Genom lagstiftning kan man
7320: ning. Avsikten är att förordningen angående              dock i ärenden av denna typ endast ange allmän-
7321: omdisponering av personalresurserna skall reglera        na mål. Ansvaret för beslutets genomförande
7322: ministeriernas befogenheter i fråga om att besät-        stannar hos de enheter som ansvarar för den
7323: ta tjänster, befattningar och uppdrag, som har           egentliga verksamheten.
7324: blivit vakanta. Dessutom har man för avsikt att i
7325: förordningen inta ett stadgande med stöd av
7326: vilket statsrådet kan ålägga ministerierna att
7327: införa ett tillståndsförfarande vid regleringen av       Avhjä/pandet av anhopningen av ärenden
7328: personalutgifterna. Avsikten med denna förord-
7329: ning är att understryka ministeriernas ansvar för           Urvecklandet av myndigheternas servicekapaci-
7330: att arbetsmängden vid olika verksamhetsställen           tet och avhjälpandet av anhopningen av ärenden
7331: skall stå i rätt förhållande till personalens storlek.   intar numera en central ställning vid sidan av de
7332:    Meningen är att personalens möjligheter till          traditionella målen för utvecklingsarbetet. An-
7333: medbestämmande skall tryggas när förordningen            hopningen av ärenden, som ur medborgarnas
7334: verkställs. lnnan regleringsåtgärder vidtas skall        och samfundens synvinkel är besvärande, har
7335: ministerierna reservera tillfälle för de centralorga-    avhjälpts genom engångsåtgärder bl.a. vid stats-
7336: nisationer som representerar statens personai att        kontorets pensionsavdelning, vid länsrätterna,
7337: anföra sin uppfattning om de allmänna riktlin-           vid olika domstolar och vid tekniska inspektora-
7338: jerna för regleringarna i ministeriernas planer.         tet samt vid konsumentombudsmannens byrå
7339: Samtidigt kommer man också att tillse att äm-            och i konsumentupplysningsnämnden. En pri-
7340: betsverkens och inrättningarnas ämbetsverksde-           mär åtgärd har varit att utveckla och rationalisera
7341: mokratiorgan kan delta i behandlingen av de              arbetsmetoderna, bl.a. genom att öka använd-
7342: propositioner som gäller omdisponeringen.                ningen av ADB. Under flera år har i statsför-
7343:    Beträffande kontorspersonalen har man vidta-          slaget även beviljats tilläggspersonal till vissa
7344: git vissa specialarrangemang, som även möjliggör         punkter, där anhopning av ärenden har förekom-
7345: omplacering mellan olika förvaltningsområden.            mit. För att anhopningen av ärenden skall kunna
7346: Statsrådet har fattat ett beslut som gäller perso-       avhjälpas krävs dock fortsatta åtgärder under
7347: nalreglering i samband med automatiseringen av           kommande år. Som en lösning på problemen bör
7348: kontorsarbetet. Detta beslut, som även ingår i de        inte enbart ses personalens ökning utan rutiner-
7349: allmänna tillämpningsföreskrifterna rörande              nas smidighet borde hela tiden framhållas. Ge-
7350: statsförslaget, har beretts i samarbete med arbets-      nom att utrensa onödig byråkrati kommer man
7351: tagarorganisationerna.                                   säkert redan långt på väg när det gäller att
7352:    Enligt beslutet skall ämbetsverken planera och        avhj.älpa anhopningen av ärenden och förbättra
7353: genomföra rationaliseringen av kontorsarbetet så         serv1cen.
7354: att personalens fortsatta anställningsförhållande           lnom statsförvaltningen eftersträvar man även
7355: kan tryggas. Projekt, som medför nedskärningar           att öka produktiviteten och effektiviteten genom
7356: av arbetskraften, skall i första hand anpassas till      personalutbildning. Då förvaltningens serviceka-
7357: den naturliga avgången av personai och på äm-            raktär betonas har man i allt högre grad börjat
7358: betsverkens egna möjligheter till omplaceringar.         fästa uppmärksamhet vid utbildningen av perso-
7359: Såvida det dock är ändamålsenligt att genomföra          nalgrupper som arbetar i serviceuppgifter. Vid
7360: projekten i snabbare takt eller större utsträckning      Statens utbildningscentral har under vårens lopp
7361: så att hela den friställda personalen inte kan           ett nytt utbildningsområde tagits upp, dvs. ut-
7362: placeras, bör ämbetsverket meddela härom till            bildning i kundbetjäning. Utbildningen gäller å
7363: statskontoret. Det är statskontorets uppgift att         ena sidan uppgifter inom planering och ledning
7364: utreda möjligheterna att placera de friställda           av serviceverksamhet och å andra sidan uppgifter
7365: personerna på nytt i statsförvaltningen samt att         inom egentlig kundbetjäning.
7366:                                       1983 vp. -     KK n:o 47                                      7
7367: 
7368: Utvecklingsarbetets inriktning                       de närmaste åren. Genom att tillbudsstående
7369:                                                      möjligheter inom förvaltningen utnyttjas för om-
7370:    I spörsmålets motivering poängterades den         disponering av personalen samt genom fortsatt
7371: ringa personalstyrkan inom polisförvaltningen i      utveckling av förvaltningsrutinerna borde uppgif-
7372: vissa kommuner i södra Finland. Den kan dock         terna inom polisförvaltningen kunna skötas ef-
7373: inte anses vara en problemfri lösning att öka        fektivt i alla delar av vårt land.
7374: resurserna inom dessa uppgiftsområden, i synner-        Resursfördelningen mellan södra Finland och
7375: het inte i södra Finland.                            det övriga landet kan inte enbart göras på basen
7376:    En märkbar ökning av personalen inom polis-       av arbetsmängderna. Ett dylikt tänkande skulle
7377: förvaltningen ägde rum på 1970-talet. Även           leda tili att servicen i vissa delar av landet
7378: under innevarande år överfördes sammanlagt           försvagas märkbart. Det viktiga är att främja
7379: inemot 40 anställda inom den lokala polisen och      målen för ett socialt välfärdssamhälle. Tili det
7380: i länsmansdistrikten tili ordinarie. Utvecklandet    mest angelägna hör för närvarande att minska
7381: av förvaltningsförfarandet, såsom t.ex. det aktu-    arbetslösheten och styra resurserna så att den
7382: ella förnyandet av tillståndsregistren inom polis-   sociala servicen inte försämras.
7383: förvaltningen och decentraliseringen av uppgif-
7384: ter, kommer alltjämt att underlätta arbetet under
7385:   Helsingfors den 17 juni 1983
7386: 
7387:                                                                           Minister Pekka Vennamo
7388:                                                 1983 vp.
7389: 
7390: Kirjallinen kysymys n:o 48
7391: 
7392: 
7393: 
7394: 
7395:                                    Männistö ym.: Tuotannonmuutossopimuksen tehneiden viljelijöi-
7396:                                      den verottamisesta
7397: 
7398: 
7399:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7400: 
7401:    Lain mukaan maksetaan tuotannonmuutoskor-          nonmuutoskorvausta ei voidakaan pitää pääoma-
7402: vausta viljelijälle, joka luopuu maidon tai sianli-   tulona, koska se on pikemminkin viljelijän
7403: han tuotannosta viideksi vuodeksi eteenpäin.          "työttömyyskorvausta" siitä osasta työtä, josta
7404: Tuotannonmuutossopimuksia on kahdenlaisia.            hän sopimuksen mukaisesti luopuu.
7405: Tila, joka luopuu kokonaan maidon tai sianlihan
7406:                                                         Jos verotuskäytäntö muuttuu siten, että viljeli-
7407: tuotannosta, saa kasvattaa teurasmulleja lain tar-
7408:                                                       jän valtionverotusta kiristetään, on sillä toimeen-
7409: kemmin määräämän määrän ja korjata niille
7410:                                                       tuloa heikentävä ja ostovoimaa supistava vaikutus
7411: tarvittavan korsirehun, mutta ei saa kasvattaa
7412:                                                       laajoilla alueilla. Esimerkiksi Kuopion maatalous-
7413: viljaa eikä luovuttaa korsirehua tilan ulkopuolel-
7414:                                                       piirin alueella on tuotannonmuutossopimuksia
7415: le. Toinen sopimusmalli sallii myös viljan kasvat-
7416:                                                       tehty 303 kpl. Maidon tuotannosta on luovuttu
7417: tamisen ja myynnin.
7418:                                                       runsaan 1 650 lehmän osalta. Korvaava tulo
7419:    Tuotannonmuutoskorvaus on yleensä katsottu         pitäisi saada tuotannonmuutoskorvauksena, jon-
7420: maatalouden ansiotuloksi. Nyt kuitenkin Nilsiän       ka tasoa ei verotusta kiristämällä saisi alentaa.
7421: verolautakunnan valtionasiamies on aloittanut
7422: tästä valituskierteen vaatien, että ko. korvaus on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7423: verotettava pääomatulona. Tästä seuraisi, että        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7424: tätä tuloa ei saisi jakaa puolisoiden kesken, kuten   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7425: maatalouden ansiotulo jaetaan, ja tuotannon-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7426: muutossopimuksen tehneen maatilan valtion-
7427: verotus kiristyisi. Verotuskäytännön muutos kes-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7428: ken sopimuskauden rikkoisi yksipuolisesti sopi-              tyhtyä selventääkseen ohjeita tuotannon-
7429: muksen tavoitteita viljelijän vahingoksi. Verohal-           muutoskorvauksen verottamisesta valtion-
7430: lituksen antamissa ohjeissa verolautakunnille ei             verotuksessa ansiotulona ja estääkseen
7431: esitetä tuotannonmuutoskorvauksen verottamista               tuotannonmuutossopimuksen tehneiden
7432: pääomatulona, vaikka näin ohjataan menettele-                viljelijöiden verotuksen perusteettoman
7433: mään pellonvarauskorvauksen suhteen. Tuotan-                 kiristämisen?
7434: 
7435:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1983
7436:                      Lauha Männistö                           Juhani Vähäkangas
7437:                      Timo Laaksonen                           Marja-Liisa Salminen
7438:                                           Heikki Mustonen
7439: 
7440: 
7441: 
7442: 
7443: 088300581U
7444: 2                                     1983 vp. -    KK n:o 48
7445: 
7446: 
7447: 
7448: 
7449:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7450: 
7451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      momentin mukaan verovelvollisen luonnollisen
7452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       henkilön tai puolisoiden yhdessä harjoittaman
7453: olette 12 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn          maatilatalouden puhtaan tulon yhteismäärä kat-
7454: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   sotaan laissa vuosittain säädettävään määrään asti
7455: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-    kokonaan ansiotuloksi. Tältä vuodelta toimitetta-
7456: ja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta kirjalli-    vassa verotuksessa tämä määrä on 106 000 mark-
7457: sesta kysymyksestä n:o 48:                          kaa. Ansiotuloksi ei kuitenkaan katsota metsäta-
7458:                                                     louden puhdasta tuottoa, korkotuloa, osinkoa,
7459:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuokratuloa, asuntotuloa, arvopapereiden ja kiin-
7460:        ryhtyä selventääkseen ohjeita tuotannon-     teän omaisuuden luovutuksesta saatua voittoa,
7461:        muutoskorvauksen verottamisesta valtion-     kiinteistön ainesosan luovutuksesta saatua kor-
7462:        verotuksessa ansiotulona ja estääkseen       vausta eikä muuta näihin rinnastettavaa tuloa.
7463:        tuotannonmuutossopimuksen tehneiden
7464:        viljelijöiden verotuksen perusteettoman         Verotuskäytännössä on yleensä pidetty tuotan-
7465:        kiristämisen?                                nonmuutoskorvausta ansiotulona. Kuopion lää-
7466:                                                     ninoikeus on kuitenkin katsonut, että tällainen
7467:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    korvaus ei ole ansiotuloa. Verohallitus on vuodel-
7468: ti seuraavaa:                                       ta 1982 toimitettavaa verotusta varten antamis-
7469:    Ansiotulojen erillisverotuksen johdosta tulee    saan ohjeissa katsonut, että tuotannonmuutos-
7470: maatilatalouden harjoittajien verotuksessa rat-     korvaus on ansiotuloa. On ilmeistä, että tämän
7471: kaistavaksi, onko maatilataloudesta saatu tulo      jälkeen verotuskäytäntö edelleen yhtenäistyy.
7472: katsottava osittain pääomatuloksi. Laissa onkin        Verohallituksesta annetun asetuksen (273/74)
7473: ollut säädettävä, miten toiminnasta saatu tulo      mukaan verohallituksen tehtävänä on erityisesti
7474: jakaantuu ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-         edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toi-
7475: osuuteen. Maatilatalouden tuloverolain 5 §:n        mittamista antamalla veroviranomaisille neuvoja
7476: mukaan veronalaisia tuloja ovat muun muassa         ja ohjeita. Jos korkein hallinto-oikeus asettuu
7477: valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi saadut     tuotannonmuutoskorvauksen verottamisessa vero-
7478: avustukset ja korvaukset. Maatilatalouden puh-      hallituksen käsityksestä poikkeavalle kannalle,
7479: taasta tulosta ansiotuloksi katsottavaa osaa mää-   voidaan ottaa harkittavaksi, onko lakia tältä osin
7480: rättäessä on verotuksessa selvitettävä myös pää-    selvennettävä.
7481: omatulot. Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 2
7482: 
7483:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
7484: 
7485:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
7486:                                       1983 vp. -    KK n:o 48                                          3
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                Till Riksdagens Herr Talman
7492: 
7493:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skatt på inkomst och förmögenhet anses, då en
7494: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skattskyldig fysisk person elier äkta makar tili-
7495: av den 12 maj 1983 tili vederbörande medlem av      sammans bedrivit gårdsbruk, det sammanlagda
7496: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   beloppet av gårdsbrukets nettoinkomst intili ett
7497: dagsman Lauha Männistö m.fl. undenecknade           belopp, varom årligen stadgas i lagen, i sin
7498: spörsmål nr 48:                                     helhet vara förvärvsinkomst. Vid beskattningen
7499:                                                     för detta år är beloppet 106 000 mk. Som
7500:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     förvärvsinkomst anses likväl inte nettoavkastning
7501:        för att fönydliga anvisningarna om be-       av skogsbruk, ränteinkomst, dividend, hyresin-
7502:        skattning av produktionsändringsersätt-      komst, bostadsinkomst, vinst på överlåtelse av
7503:        ningen vid statsbeskattningen såsom för-     värdepapper och fast egendom elier ersättning
7504:        värvsinkomst och för att förhindra en        för överlåtelse av fastighets substansdel, ej helier
7505:        omotiverad skärpning av beskattningen        annan med dessa inkomster jämförbar inkomst.
7506:        av de odlare som ingått produktions-
7507:        ändringsavtal?                                  1 beskattningspraxis har produktionsändrings-
7508:                                                     ersättningen i allmänhet ansetts vara förvärvs-
7509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    inkomst. Kuopio länsrätt har dock ansett att en
7510: anföra följande:                                    dylik ersättning inte är förvärvsinkomst. Skatte-
7511:    På grund av särbeskattningen av förvärvsin-      styrelsen har i sina anvisningar rörande beskatt-
7512: komster måste vid beskattning av idkare av          ningen för år 1982 betraktat produktionsänd-
7513: gårdsbruk fastställas om inkomsten av gårdsbru-     ringsersättningen som förvärvsinkomst. Det är
7514: ket delvis skall anses som inkomst av kapital.      uppenbart att beskattningspraxis härefter kom-
7515: Därför har man varit tvungen att stadga i lagen     mer att förenhetligas.
7516: om hur inkomsten av gårdsbruket delas upp i å          Enligt förordningen om skattestyrelsen (273/
7517: ena sidan förvärvsinkomster och å andra sidan       74) ankommer det på skattestyrelsen särskilt att
7518: kapitalinkomster. Enligt 5 § inkomstskattelagen     främja en riktig och enhetlig beskattning genom
7519: för gårdsbruk är bl.a. av staten tili stöd för      råd och anvisningar tili skattemyndigheterna.
7520: lantbruksproduktionen erhållna understöd och        Om högsta förvaltningsdomstolen i frågan om
7521: ersättningar skattepliktiga inkomster. Vid fast-    beskattning av produktionsändringsersättningen
7522: ställandet av den del av nettoinkomsten av          intar en ståndpunkt som avviker från skattestyrel-
7523: gårdsbruk som skall anses utgöra förvärvsinkoms-    sens, kan ett förtydligande av lagen tili denna del
7524: ter måste vid beskattningen också kapitalinkoms-    övervägas.
7525: terna utredas. Enligt 17 b § 2 mom. lagen om
7526: 
7527:      Helsingfors den 15 juni 1983
7528: 
7529:                                                                             Minister Pekka Vennamo
7530:                                                 1983 vp.
7531: 
7532: Kirjallinen kysymys n:o 49
7533: 
7534: 
7535: 
7536: 
7537:                                    Saarikoski: Valmisteltavana olevan työsuhdeturvalainsäädännön vai-
7538:                                       kutuksista
7539: 
7540: 
7541:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7542: 
7543:    Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on 68. työ-        tettava sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vaikute-
7544: konferenssissaan hyväksynyt yleissopimuksen n:o        taan suotuisasti pienten ja keskisuurten yritysten
7545: 158 ja siihen liittyvän suosituksen n:o 166            toimintaedellytyksiin. Uusia rasituksia ja epävar-
7546: työnantajan aloitteesta tapahtuvasta työsuhteen        muustekijöitä ei tule luoda. Tarpeettomasta lain-
7547: päättämisestä.                                         säädännöstä on yrityksille ennestäänkin rasitusta
7548:    Sekä sopimus- ja suositustekstissä että asian       aivan riittämiin.
7549: käsittelyvaiheessa muuten Kansainvälisen työjär-          Työsuhdeturva-asian käsittelyn venyessä pit-
7550: jestön piirissä on voitu todeta, että työntekijän      käksi on tällä luotu lisää epävarmuutta yrittäjien
7551: asema inisanomistilanteissa on Suomessa lainsää-       mielissä ja täten jo tuntuvasti rajoitettu uusien
7552: dännöllä ja työehtosopimuksilla suojattu siinä         työpaikkojen syntymistä. Vaikka suunniteltu uusi
7553: määrin, että se hyvin vastaa nykyään muiden            lainsäädäntö ei puutukaan irtisanomisen perus-
7554: teollisuusmaiden tasoa ja on näin ollen kansain-       teisiin, sisältyy nykyisenkin lain mukaan irtisano-
7555: välisessä vertailussa kärkipäässä, eikä siis myös-     mistilanteeseen aina yrittäjän kannalta huomatta-
7556: kään asiallista muutostarvetta Kansainvälisen työ-     va riski, kun hänen voi olla vaikea saada oikeu-
7557: järjestön sopimuksen ja suosituksen vuoksi ole.        delle esittämiskelpoista näyttöä konkreettisista
7558:                                                        virheistä tai laiminlyönneistä, vaikka hän itse ja
7559:    Lainsäädännöllisten seikkojen asemasta koros-
7560:                                                        usein työtoveritkin selvästi havaitsevat asianomai-
7561: tuvatkin tällä hetkellä tosiasialliset taloudelliset
7562:                                                        sen työhön soveltumattomaksi. Mikäli inisano-
7563: seikat, joista yritysten toimintaedellytykset riip-
7564:                                                        mismenettelyä edelleen vaikeutetaan ja vahin-
7565: puvat ja jotka luovat perustan myös työsuhteen         gonkorvausmääriä korotetaan, lisääntyvät epävar-
7566: pysyvyydelle. Taloudellinen taantuma on muo-
7567:                                                        muustekijät vastaavasti.
7568: dostunut odotettua paljon pitemmäksi ja epävar-
7569: muus häiritsee entistä suuremmassa määrin yri-            Kun supistuva itävienti uhkaa erityisesti työ-
7570: tysten toimintaa sekä ehkäisee niitä perustamasta      voimavaltaisen pienen ja keskisuuren teolli-
7571: uusia työpaikkoja. Tällaisten epävarmuustekijöi-       suuden työllisyyttä eikä länsiviennin kasvusta ole
7572: den merkitys korostuu entisestään, kun etenkin         vielä mitään luotettavaa näyttöä, on nyt aivan
7573: suuret yritykset ovat joutuneet taloudellisten rasi-   välttämätöntä keskittyä vain yritysten työllistä-
7574: tusten lisääntyessä vähentämään työvoimaansa.          mismahdollisuuksia edistäviin toimiin.
7575: Erityisesti suurissa yrityksissä työvoiman vähenevä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7576: suunta ilmeisesti lähitulevaisuudessa jatkuu.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7577: Metsäteollisuuden työpaikkojen määrän odote-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7578: taan lähivuosina pienenevän useilla tuhansilla, ja     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7579: metalliteollisuudessa taloudellinen taantuma on
7580: varsinaisesti vasta alkamassa. Metalliteollisuudes-               Onko Hallitus mm. Kansainvälisen
7581: sa tilanne on selvitysten mukaan selvästi heikom-              työjärjestön sopimuksen n:o 158 ja suosi-
7582: pi suurissa yrityksissä kuin pienissä.                         tuksen n:o 166 perusteella todennut, et-
7583:    Työllistämismahdollisuuksien suhteen odotuk-                teivät työsuhdeturvan parantamisen pää-
7584: set kohdistuvat nyt erityisen painavina pieniin ja             asialliset ongelmat ole lainsäädännöllisel-
7585:  keskisuuriin yrityksiin. Kun kansainvälinen kil-              lä puolella, ja
7586: pailukyky viimesyksyisen devalvaatioratkaisun jäl-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7587:  keen on jälleen kehittynyt huonompaan suun-                   ryhtyä, ettei nykyistä uhkaavasti pahene-
7588:  taan, on tällä hetkellä kaikki ponnistelut kohdis-            vaa työllisyystilannetta edelleen heiken-
7589: 088300582V
7590: 2                                   1983 vp. -    KK n:o 49
7591: 
7592:       nettäisi ylläpitämällä yrittäjien keskuu-            säädäntötoimenpitein yrityksille mahdol-
7593:       dessa epävarmuutta siitä, millaisin Iain-            lisesti luodaan uusia riskitekijöitä?
7594:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1983
7595: 
7596:                                         Helge Saarikoski
7597:                                        1983 vp. -     KK n:o 49                                        3
7598: 
7599: 
7600: 
7601: 
7602:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7603: 
7604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rustui pääosin työsuhdeturvakomitean mletm-
7605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         töön. Hallituksen esitystä valmisteltaessa otettiin
7606: olette 12 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            erityisesti myös huomioon oikeusministeriön ja
7607: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          korkeimman oikeuden lausunnoissa esitetyt nä-
7608: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kökohdat. Kun eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt
7609: taja Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    käsitellä hallituksen esitystä työsuhdeturvan ke-
7610: symyksestä n:o 49:                                    hittämistä koskevaksi lainsäädännöksi loppuun
7611:                                                       edellisen vaalikauden kuluessa, esitys raukesi.
7612:           Onko Hallitus mm. Kansainvälisen               Kansainvälinen työjärjestö hyväksyi vuonna
7613:        työjärjestön sopimuksen n:o 158 ja suosi-      1982 palvelussuhteen päättämistä koskevan yleis-
7614:        tuksen n:o 166 perusteella todennut, et-       sopimuksen (n:o 158) ja samaa asiaa koskevan
7615:        teivät työsuhdeturvan parantamisen pää-        suosituksen (n:o 166). Sopimus koskee kaikkia
7616:        asialliset ongelmat ole lainsäädännöllisel-    palvelussuhteessa olevia henkilöitä, mutta sopi-
7617:        lä puolella, ja                                musvaltiolla on oikeus rajoittaa sopimuksen so-
7618:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        veltamista määrättyjen yritysten ja työntekijäryh-
7619:        ryhtyä, ettei nykyistä uhkaavasti pahene-      mien osalta. Suomen kannasta yleissopimuksen
7620:        vaa työllisyystilannetta edelleen heiken-      ratifioimiseen hallitus tulee antamaan esityksen
7621:        nettäisi ylläpitämällä yrittäjien keskuu-      eduskunnalle tämän vuoden syksyllä.
7622:        dessa epävarmuutta siitä, millaisin lain-         Hallitusohjelmansa mukaisesti hallitus tulee
7623:        säädäntötoimenpitein yrityksille mahdol-       antamaan pikaisesti uuden esityksen työsuhde-
7624:        lisesti luodaan uusia riskitekijöitä?          turvalainsäädännön kehittämiseksi aiemman esi-
7625:                                                       tyksen pohjalta täydennettynä laittomissa irtisa-
7626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nomistapauksissa aksettavaa vahingonkorvausta ja
7627: ti seuraavaa:                                         työsuhdeturvaa liikkeen luovutuksen yhteydessä
7628:    Vuoden 1981 tulopoliittiseen kokonaisratkai-       koskevilla keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopi-
7629: suun (ns. Pekkasratkaisu 9.3.1981) sisältyi mai-      milla muutoksilla. Voimassa oleva työsuhdetur-
7630: ninta, että hallitus ottaa viipymättä käsiteltäväk-   van sääntelyjärjestelmä sekä lainsäädännön että
7631: seen työsuhdeturvaa koskevan asian työsuhdetur-       työmarkkinasopimusten osalta työsuhdeturvan
7632: vakomitean mietinnön valmistuttua. Työsuhde-          kehittämiseksi annettavan hallituksen esityksen
7633: turvakomitean mietintö valmistui tammikuussa          eräiden ehdotusten mukaisesti täydennettynä
7634: 1982. Komiteanmietinnöstä saatujen lausuntojen        näyttäisi keskeisiltä osiltaan täyttävän Kansainvä-
7635: jälkeen hallitus antoi 21.5.1982 esityksen (n:o       lisen työjärjestön yleissopimuksen edellyttämän
7636: 89/1982 vp.) eduskunnalle työsuhdeturvan ke-          työsuhdeturvan tason työsopimussuhteisten pal-
7637: hittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys pe-     kansaajien osalta.
7638: 
7639:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
7640: 
7641:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7642: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 49
7643: 
7644: 
7645: 
7646: 
7647:                                  Till Riksdagens Herr Talman
7648: 
7649:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            des dessutom särskilt de synpunkter som hade
7650: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           framföns i utlåtandena från justitieministeriet
7651: av den 12 maj 1983 tili vederbörande medlem av          och högsta domstolen. Då riksdagen dock inte
7652: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       hann slutbehandla regeringens proposition med
7653: dagsman Saarikoski undenecknade spörsmål nr             förslag tili lagstiftning rörande utvecklande av
7654: 49:                                                     anställningsskyddet under föregående valperiod,
7655:                                                         förföll propositionen.
7656:            Har Regeringen på basen av bl.a. ln-
7657:         ternationelia arbetsorganisationens kon-           lnternationella arbetsorganisationen godkände
7658:         vention nr 158 och rekommendation nr            år 1982 en konvention angående upphörande av
7659:         166 kunnat konstatera att de huvudsakli-        anställningsförhållande (nr 158) och en rekom-
7660:         ga problemen med förbättrandet av an-           mendation angående samma sak (nr 166). Kon-
7661:         ställningsskyddet inte föreligger inom          ventionen gäller alla personer i anstäliningsför-
7662:         lagstiftningen, och                             håliande men avtalsstaterna har rätt att begränsa
7663:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tillämpningen av konventionen i fråga om vissa
7664:         för att det nuvarande, hotfullt försämra-       företag och arbetstagargrupper. Regeringen avger
7665:         de sysselsättningsläget inte ytterligare för-   denna höst tili riksdagen en proposition om
7666:         svagas genom att det bland företagarna          Finlands ståndpunkt tili ratificeringen av konven-
7667:         upprätthålls osäkerhet om med vilka lag-        tionen.
7668:         stiftningsåtgärder det eventuellt skapas           1 enlighet med regeringsprogrammet kommer
7669:         nya riskfaktorer för företagen?                 regeringen med det snaraste att avlåta en ny
7670:                                                         proposition med förslag tili utvecklande av lag-
7671:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stiftningen om anställningsskydd på basen av
7672: anföra följande:                                        den tidigare propositionen, kompletterad med
7673:                                                         de ändringar som de centrala arbetsmarknadsor-
7674:    1 1981 års inkomstpolitiska helhetslösning (den
7675:                                                         ganisationerna har överenskommit om angående
7676: s.k. Pekkanen-uppgörelsen 9.3.1981) nämndes
7677:                                                         skadestånd, som skall betalas vid olagliga upp-
7678: att omedelban när kommitten för anstälinings-
7679:                                                         sägningar, och anstäliningsskydd i samband med
7680: trygghet har avgett sitt betänkande kommer
7681:                                                         överlåtelse av affärsrörelse. Gällande system för
7682: regeringen att uppta frågan om anställningsskyd-
7683:                                                         reglering av anställningsskyddet i fråga om både
7684: det tili behandling. Det nämnda betänkandet
7685:                                                         lagstiftning och arbetsmarknadsavtal, komplette-
7686: förelåg i januari 1982. Sedan utlåtanden hade
7687:                                                         rat i enlighet med en del förslag i regeringens
7688: avgetts om kommittebetänkandet avgav regering-          kommande proposition med förslag tili utveck-
7689: en 21.5.1982 en proposition (nr 89/1982 rd.)            lande av anställningsskyddet ser ut att tili sina
7690: tili riksdagen med förslag tilllagstiftning rörande
7691:                                                         centrala delar upptylia den nivå beträffande
7692: utvecklande av anstäliningsskyddet. Propositio-
7693:                                                         anställningsskydd för löntagare i arbetsavtalsför-
7694: nen grundade sig tili största delen på betänkan-
7695:                                                         håliande som förutsätts i lnternationelia arbetsor-
7696: det från kommitten för anställningstrygghet. Vid
7697:                                                         ganisationens konvention.
7698: beredningen av regeringens proposition beakta-
7699: 
7700:       Helsingfors den 15 juni 1983
7701: 
7702:                                               Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vik.atmaa
7703:                                                  1983 vp.
7704: 
7705: Kirjallinen kysymys n:o 50
7706: 
7707: 
7708: 
7709: 
7710:                                    Rusanen: Yrittäjälinjasta kauppaoppilaitoksissa
7711: 
7712: 
7713:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7714: 
7715:    Kaupallisen alan opetussuunnitelmatoimikun-         nitelmista tämä yrittäjälinja on kuitenkin poistet-
7716: nan mietinnön (1977) mukaan kaupallisen alan           tu.
7717: keskiasteen koulutus organisoidaan järjestettäväk-
7718:                                                           Yrittäjälinjan pysyttäminen on k~itenkin tär-
7719: si vain yhdellä peruslinjalla, josta käytetään nimi-   keää, koska linjaa kohtaan on ollut opiskelijoiden
7720: tystä kaupan ja hallinnon peruslinja. Peruslinja
7721:                                                        ~eskuud~ssa ~nsasta mi~lenkiintoa. Yrittäjälin-
7722: käsittää vuoden kestävän yhteisen yleisjakson se-
7723:                                                        Jal~a on JO_ va~~mtuneet totmintamuodot ja suora-
7724: kä sen jälkeen kaksi- tai yksivuotiset erikoistumis-
7725:                                                        namen ynttä)ten koulutus maassamme on edel-
7726: jaksot.                                                leenkin varsin vähäistä ja puutteellista.
7727:    Kaksivuotisia erikoistumislinjoja on useita: las-
7728: kentatoimen-, markkinointi-, julkishallinnon- se-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7729: kä sihteerilinja. Joihinkin oppilaitoksiin tulee       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän asian-
7730: vienti-, pankki-, vakuutus-, kirjasto- ja arkisto-     omaisen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
7731: alan linjat, minkä lisäksi säilyvät valtakunnallisi-   seuraavan kysymyksen:
7732: na erikoistumislinjoina ulkomaankaupan-, idän-
7733: kaupan- ja materiaalitoimintojen linjat.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7734:    Eräissä maamme kauppaoppilaitoksissa (mm.                  ryhtyä kauppaopiston yrittäjälinjan pa-
7735: Rovaniemi ja Joensuu) on jo kymmenen vuoden                   lauttamiseksi keskiasteen koulutusta kos-
7736: ajan saatu antaa opetusta yrittajalinjalla, jossa             keviin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja
7737: merkonomeiksi opiskelevat ovat saaneet yrittäjä-              siten yrittäjälinjan pysyttämiseksi kaup-
7738: painotteisen opetuksen. Valtakunnallisista suun-              paopistoissa?
7739: 
7740:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1983
7741: 
7742:                                              Pirjo Rusanen
7743: 
7744: 
7745: 
7746: 
7747: 088300554Y
7748: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 50
7749: 
7750: 
7751: 
7752: 
7753:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7754: 
7755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          muodostettu esimerkiksi myynti-, toimistoteknii-
7756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kan-, markkinointi-, laskentatoimen-, julkishal-
7757: olette 13 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               linnon-, sihteeri-, ulkomaankaupan- ja materiaa-
7758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             litalouden linjat. Toiseksi on toimiala- ja elinkei-
7759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        noalakohtaisesti muodostettu laaja-alaisia koulu-
7760: taja Pirjo Rusasen näin kuuluvasta kirjallisesta         tusammattiryhmiä, joiden yhteiset piirteet aiheu-
7761: kysymyksestä n:o 50:                                     tuvat ensisijaisesti toimialasta. Toimialakohtaisis-
7762:                                                          ta koulutusammateista palveluja tuottavat mark-
7763:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kinoivat koulutusammatit koskevat rahoitus- ja
7764:         ryhtyä kauppaopiston yrittäjälinjan pa-          luottoalaa sekä matkailua (pankki-, vakuutus-,
7765:         lauttamiseksi keskiasteen koulutusta kos-        kirjasto- ja matkailulinjat). Toimialakohtaiset lin-
7766:         keviin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja        jat ovat valtakunnallisia linjoja, joiden koulutus-
7767:         siten yrittäjälinjan pysyttämiseksi kaup-        tarve ei ole määrällisesti yhtä laajaa kuin yleisten
7768:         paopistoissa?                                    linjojen koulutustarve.
7769:                                                             Nopea tekninen ja teknologinen kehitys on
7770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            synnyttänyt tilanteen, jossa eri elinkeinoelämän
7771: seuraavaa:                                               ja ammattien aloilla tapahtuu jatkuvaa muuttu-
7772:                                                          mista ja tehtävät muotoutuvat kokonaan uuden-
7773:    Keskiasteen koulunuudistuksen ajoittamisesta          laisiksi. Kaupan ja hallinnon peruslinjan tutkin-
7774: annetun asetuksen (544/80) 3 §:n mukaan vuon-            noissa on haluttu välttää koulutuksellista kapea-
7775: na 1983 perustettavan kaupan ja hallinnon pe-            alaisuutta. Tutkintojen tavoitteiden ja sisältöjen
7776: ruslinjan koulutusammatit ja niiden koulutuspi-          avulla luodaan mahdollisuudet ammatilliseen
7777: tuudet on vahvistettu 3. 7.1980 opetusministe-           liikkuvuuteen ja ammattitaidon jatkuvaan kehit-
7778: riön suunnitelmassa keskiasteen koulutuksen ke-          tämiseen. Tämän mukaisesti ne tehtävät, joihin
7779: hittämisestä annetun lain (474/78) toimeenpa-            peruslinjalta valmistutaan, sijoittuvat ensisijaises-
7780: non edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä. Sen         ti niihin tehtäväryhmiin, jotka koskevat tavaroi-
7781: mukaisesti kaupan ja hallinnon peruslinjan muo-          den ja palveluiden jakelua sekä palvelujen tuo-
7782: dostavat yhteensä 14 erikoistumislinjaa, joista          tantoa.
7783: kouluasteisia ovat kaksivuotiset myyntilinja ja             Peruslinjalie pyrkiväHä nuorella, joka yleensä
7784: toimistotekniikan linja sekä opistoasteisia kolmi-       on 16-18-vuotias, ei tutkimusten mukaan juuri
7785: vuotiset markkinointi-, laskentatoimen-, sih-            ole hahmottunutta ammattikuvaa tai yksilöityä
7786: teeri-, julkishallinnon-, ulkomaankaupan-, idän-         yritysideaa. Peruskoulutuksessa saadaan vasta pe-
7787: kaupan-, materiaalitalouden-, pankki-, mat-              rustietous ammattiaineista, joita ovat yritystalous
7788: kailu-, kirjasto-, vakuutus- ja atk-linja yleisjakson    ja hallinto, markkinointi, laskentatoimi, oikeus-
7789: opinnot mukaan luettuna.                                 oppi ja tietojenkäsittely. Koulutussuunnittelussa
7790:    Kaupallisen alan opetussuunnitelmatoimikun-           on lähdetty siitä, että kauppaoppilaitosten am-
7791: nan mietinnössä (komiteanmietintö 1976: 84) on           matillisilla jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulu-
7792: ammatteihin liittyvät tehtävät jaettu laajemmiksi        tuskursseilla mainittuja oppiaineita voidaan opis-
7793: koulutusammattiryhmiksi kahta perustetta käyt-           kella syventävinä kursseina, joita ovat esimerkiksi
7794: täen. Ensiksikin tehtäväkohtaisissa koulutusam-          yrittäjäkurssit. Tämän lisäksi ammattikasvatus-
7795: mattiryhmissä on yhdistetty keskenään samoja             hallituksen valvomat kaupparyhmittymien eri-
7796: tehtäviä, töitä ja toiminnallisia piirteitä sisältävät   koisoppilaitokset järjestävät yrittäjäkoulutukseksi
7797: ammatit laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Näin on            sopivia kauppias- ja myymäläesimiestehtäviin val-
7798:                                        1983 vp. -    KK n:o 50                                       3
7799: 
7800:  mentavia kursseja. Varsinaista yrittäjäkoulutusta   tussuunnittelun kannalta lisätä jo olemassa ole-
7801:  annetaan lisäksi Pohjanmaan Yrittäjäopistossa.      vien opistoasteisten erikoistumislinjojen määrää.
7802:    Näiden viimeksi mainittujen koulutusmuoto-           Edellä esitetty ei kuitenkaan sulje pois sitä
7803: jen kehittämiseen on katsottu olevan syytä inves-    mahdollisuutta, että yksittäinen kauppaoppilai-
7804: toida. Kun lisäksi otetaan huomioon keskiasteen      tos voi edelleenkin esittää ammattikasvatushalli-
7805: koulutuksen suunnittelun määrällinen mitoitus        tuksen vahvistettavaksi omista talousaluekohtai-
7806: vuoteen 1988 mennessä, minkä tarkoituksena on        sista lähtökohdistaan esimerkiksi yrittäjäpainot-
7807: kaupan ja hallinnon peruslinjalla lisätä nimen-      teisen opetussuunnitelman. Näin on esimerkiksi
7808: omaan kouluasteen aloituspaikkoja ja vähentää        Joensuun kauppaoppilaitos tehnyt ylioppilaspoh-
7809: opistoasteisia, ei ole tarkoituksenmukaista koulu-   jaisen markkinointilinjansa osalta.
7810:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
7811: 
7812: 
7813:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
7814: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 50
7815: 
7816: 
7817: 
7818: 
7819:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7820: 
7821:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           ter, arbeten och funktionella drag till mera
7822: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          omfattande helheter På detta sätt har man
7823:                                                                              0
7824: 
7825: 
7826: 
7827: 
7828: av den 13 maj 1983 till vederbörande medlem av         inrättat toexo försäljnings-, kontorstekniska-,
7829: statsrådet översänt avskrift av följande av            marknadsförings- och redovisningslinjerna, linjen
7830: riksdagsman Pirjo Rusanen undertecknade spörs-         för offentlig förvaltning-, sekreterar-, utrikeshan-
7831: mål nr 50:                                             dels- och materialförvaltningslinjerna. För det
7832:                                                        andra har man inrättat omfattande utbildnings-
7833:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        yrkesgrupper fördelade enligt verksamhetsområ-
7834:        för att på nytt ta upp företagarlinjen          den och näringsbranscher. Deras gemensamma
7835:        inom handelsinstituten i de riksomfattan-       drag beror i främsta rummet på verksamhetsom-
7836:         de planerna för utbildningen på mellan-        rådeto Bland de branschinriktade utbildningsyr-
7837:        stadiet och för att därigenom bibehålla         kena hänför sig yrkena inom serviceproduktion
7838:        företagarlinjen inom handelsinstituten?         och marknadsföring till finansierings- kredit- och
7839:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       turistbranscherna (bank-, försäkrings-, biblioteks-
7840: framföra följande:                                     och turistbranscherna)o Linjerna enligt verksam-
7841:                                                        hetsområden är riksomfattande linjer, vars ut-
7842:    1 enlighet med 3 § förordningen om tidsbe-          bildningsbehov inte kvantitativt är lika omfattan-
7843: stämning av mellanstadiereformen ( 544180) har         de som utbildningsbehovet på de allmänna lin-
7844: de utbildningsyrken på grundlinjen för handel          jernao
7845: och administration, som kommer att inrättas år
7846: 1983 likaså längden för utbildningen inom dem,            Den snabba tekniska och teknologiska utveck-
7847: fastställts i undervisningsministeriets plan den       lingen har åstadkommit en situation där änd-
7848: 3 7 1980 enligt de urvecklingsåtgärder som verk-
7849:     0   0
7850:                                                        ringar sker hela tiden inom de olika närings- och
7851: ställigheten av lagen för urvecklande av utbild-       yrkesbranscherna och uppgifterna blir helt annor-
7852: ningen på mellanstadiet (474/78) påkallaro En-         lundao 1 examina för linjen för handel och
7853: ligt denna lag består grundlinjen för handel och       administration har man velat undvika utbild-
7854: administration av 14 specialiseringslinjer, av vilka   ningsmässig snävheto Med stöd av målsättningar
7855: försäljningslinjen och kontorstekniska linjen är       och innehåll av examina bereder man möjlighe-
7856: rvååriga linjer på skolnivåo Marknadsförings-,         ter till yrkesmässig rörlighet och att yrkesutbild-
7857: redovisnings- och sekreterarlinjerna samt linjerna     ningen utvecklas vidareo Enligt detta placerar sig
7858: för offentlig förvaltning, utrikeshandel, östhan-      de uppgifter som grundlinjen ger kompetens för
7859: del, materialförvalting och linjerna för bank-,        i främsta rummet i de arbetsuppgiftsgrupper som
7860: turist-, biblioteks-, försäkrings- och adb-bran-       berör distribuering av varor och tjänster och
7861: scherna inbegripet studier på allmänna perioden        producering av tjänster   0
7862: 
7863: 
7864: 
7865: 
7866: är treåriga linjer på institutsnivåo 1 det betänkan-      Den unga som söker in på grundlinjen är i
7867: de som har avgetts av läroplanskommissionen för        allmänhet i 16-18 års ålder och har i allmänhet
7868: handelsbranschen (kommittebetänkande 1976:             ingen klar yrkesbild eller individualiserad före-
7869: 84) har uppgifterna i anslutning till olika            tagsideo 1 grundutbildningen får man endast
7870: yrken fördelats mellan mera omfattande utbild-         grundinsikter om yrkesämnen, vilka är företags-
7871: ningsyrkesgrupper genom att använda två moti-          ekonomi och administration, marknadsföring,
7872: veringaro För det första har man i utbildningsyr-      redovisning, juridik och automatisk databehand-
7873: kesgrupperna enligt uppgiftsområde förenat de          lingo 1 utbildningsplaneringen har man utgått
7874: yrken som innehåller inbördes likadana uppgif-         från att de nämnda ämnena kan studeras som
7875:                                        1983 vp. -     KK n:o 50                                         5
7876: 
7877: fördjupade studier på handelsinstitutets yrkes-       öka antalet specialiseringslinjer på institutsnivå
7878: mässiga vidareutbildnings-, fortbildnings- och        som redan finns.
7879: ombildningskurser. Sådana kurser är t.ex. företa-        Avsikten är nämligen enligt denna dimensio-
7880: garkurser. Dessutom ordnar specialläroanstalter       neringsplan att uttryckligen öka antalet platser
7881: hos olika grupperingar inom handeln, som över-        på grundlinjen för handel och administration för
7882: vakas av yrkesutbildningsstyrelsen, förberedande      nybörjare på skolnivå och minska antalet platser
7883: kurser för uppgifter såsom köpman och butiksfö-       för nybörjare på institutsnivå.
7884: reståndare som lämpar sig för företagarutbild-           Det ovan anförda utesluter dock inte den
7885: ning. Egentlig företagarutbildning ges också vid      möjligheten, att ett enskilt handelsinstitut fortfa-
7886: Pohjanmaan Yrittäjäopisto.                            rande kan föreslå yrkesutbildningsstyrelsen för
7887:    Man har ansett att det lönar sig att investera i   fastställelse t.ex. undervisningsplaner inriktade
7888: de här sistnämnda utbildningsformerna.När man         för företagare med utgångspunkt i den berörda
7889: dessutom tar hänsyn tili dimensioneringen hos         ekonomiska regionen.
7890: planeringen av utbildningen på mellanstadiet för         Så här har t.ex. Joensuu handelsinstitut gjort
7891: tiden fram tili år 1988, är det inte ändamålsen-      för sin på studentexamen baserade marknadsfö-
7892: ligt att med hänsyn tili utbildningsplaneringen       ringslinjes del.
7893:     Helsingfors den 15 juni 1983
7894: 
7895:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
7896:                                                 1983 vp.
7897: 
7898: Kirjallinen kysymys n:o 51
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903:                                    Bärlund ym.: Taloudellisten rikosten ehkäisemistä koskevien ohjei-
7904:                                      den antamisesta valtion virastoille
7905: 
7906: 
7907:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7908: 
7909:    Viime aikoina useat valtion virastot ja laitokset   On kuitenkin kyseenalaista, voidaanko nämä me-
7910: ovat joutuneet vähemmän mairittelevan huo-             nettelyt kitkeä riittävällä tehokkuudella ilman
7911: mion kohteeksi taloudellisten rikosten tutkinnan       hallituksen nimenomaisia kannanottoja ja mää-
7912: yhteydessä. Paljastuneiden tapausten tutkinnassa       räyksiä. Hallituksen vastuullahan on virkakoneis-
7913: on käynyt ilmi, että laitoksissa on suhteessa          ton jatkuva valvonta sekä sen menettelytapojen
7914: ulkopuolisiin hankkijoihin noudatettu tapoja ja        korkean moraalisen tason takaaminen. Tärkeätä
7915: menettelyjä, joita ei voida pitää terveinä ja          on myös, että koko valtionhallinnossa sovelletaan
7916: hyväksyttävinä.                                        yhdenmukaisia pelisääntöjä.
7917:    Totta on, että jotkut menettelyt, joita nyt            Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksen-
7918: tuomitaan, olivat aiempina vuosina lähes hyväk-        tekoon ja julkiseen hallintoon on ilmeisesti vii-
7919: syttyjä, ainakin avoimesti siedettyjä. Monet aiem-     meisten vuosien aikana heikentynyt. Luottamuk-
7920: mista tavoista ja menettelyistä ovat kuitenkin         sen palautuminen on riippuvainen yksittäissei-
7921: tämän päivän mittapuussa sopimattomia, vaikkei         koista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Varsin
7922: niitä lähtisikään takautuvasti tuomitsemaan.           keskeinen osa kokonaisuutta on valtion virastojen
7923:                                                        ja laitosten käytännön toiminta taloudellisia ja
7924:    Koko julkisen hallinnon arvovalta ja uskotta-
7925:                                                        hallinnollisia päätöksiä tehtäessä.
7926: vuus kansanvallan osana riippuu siitä, missä
7927: määrin kansalaiset voivat luottaa hallintoon.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7928: Kansalaiset tuskin arvostavat korkealle laitoksia,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7929: joissa on todettu noudatetun käytännössä moraa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7930: lisesti heikkotasoisia menettelyjä. Tällaisiabao on    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7931: paljastunut viime aikoina ainakin asuntohallituk-                Aikooko Hallitus laatia yhtenäiset oh-
7932: sen, lääkintöhallituksen, Valtionrautateiden sekä             jeet valtion virastoja ja laitoksia varten,
7933: posti- ja telelaitoksen piiristä.                             jotta moitittavat menettelyt ja toiminnot
7934:    Moitittavien menettelyjen paljastuminen sekä               niiden hallinnollisesta ja taloudellisesta
7935: uudenlainen suhtautuminen moraalisäännöksiin                  päätöksenteosta voidaan kitkeä taloudel-
7936: ovat omiaan hillitsemään sopimattomina pidettä-               listen rikosten ehkäisemiseksi ja hallin-
7937: vien tapojen noudattamista vaitionkin laitoksissa.            non luotettavuuden kohentamiseksi?
7938: 
7939:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1983
7940:          Kaj Bärlund                     Maija Rajantie                 Saara-Maria Paakkinen
7941:          Ole Wasz-Höckert                J. Vähäkangas                  Riitta Järvisalo-Kanerva
7942:          Kari Urpilainen                 Peter Muurman                  Seppo Tikka
7943:          Mikko Rönnholm                  Arja Alho                      Kari Rajamäki
7944:          Matti Louekoski                 Tuula Hautamäki                Ulla-Leena Alppi
7945:          Antti Kalliomäki                Tuulikki Hämäläinen            Jouko Skinnari
7946:          Boris Renlund                   Pekka Myllyniemi               Jukka Mikkola
7947:          Liisa Jaakonsaari               Aarno von Bell                 Reijo Lindroos
7948:          Gunnar Jansson                  Mats Nyby                      Markus Aaltonen
7949:          Aimo Ajo                        Paula Eenilä                   Erkki Liikanen
7950:          Lea Savolainen                  Timo Roos                      Pirjo Ala-Kapee
7951: 0883006105
7952: 2                                1983 vp. -- ~ n:o 51
7953: 
7954:     Pekka Starast                Risto Ahonen                 Jussi Ranta
7955:     Kaisa Raatikainen            Mauri Pekkarinen              Reino Paasilinna
7956:     Pentti Lahti-Nuuttila        Jouko Tuovinen                Sinikka Hurskainen
7957:     Kerttu Törnqvist             Kalevi Mattila                Pertti Hietala
7958:     Pertti Paasio                Hannu Tenhiälä                Martti Lähdesmäki
7959:     Marja-Liisa Tykkyläinen      Anna-Liisa Piipari            Pirkko Turpeinen
7960:                  Hannele Pokka                        Anssi Joutsenlahti
7961:                                        1983 vp. -     KK n:o 51                                            3
7962: 
7963: 
7964: 
7965: 
7966:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7967: 
7968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säännökset ja määräykset lahjojen vastaanottami-
7969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesta eivät ole riittäviä. Asian sääntely on vireillä
7970: olette 13 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            valtion virkamieslainsäädännön uudistuksen ja
7971: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     rikoslain virkarikossäännösten uudistuksen yhtey-
7972: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-      dessä.
7973: ja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       Julkishenkilöstön oikeusasemakomitean 1 osa-
7974: kysymyksestä n:o 51:                                  mietinnön (komiteanmietintö 1979:26) pohjalta
7975:                                                       valmistellaan valtiovarainministeriössä ehdotusta
7976:           Aikooko Hallitus laatia yhtenäiset oh-      hallituksen esitykseksi valtion virkamieslainsää-
7977:        jeet valtion virastoja ja laitoksia varten,    dännön uudistamisesta. Ehdotus sisältää muun
7978:        jotta moitittavat menettelyt ja toiminnot      muassa säännöksen virkamiehen velvollisuudesta
7979:        niiden hallinnollisesta ja taloudellisesta     pidättyä lahjomasta. Rikoslain virkarikossäännös-
7980:        päätöksenteosta voidaan kitkeä taloudel-       ten ja niihin kuuluvina lahjomisrikoksia koske-
7981:        listen rikosten ehkäisemiseksi ja hallin-      vien säännösten jatkovalmistelu on vireillä oi-
7982:        non luotettavuuden kohentamiseksi?             keusministeriössä. Kysymys mahdollisuudesta
7983:                                                       valtion virastoille ja laitoksille tarkoitettujen yh-
7984:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tenäisten ohjeiden antamiseen liittyy kiinteästi
7985: ti seuraavaa:                                         mainittuihin lainsäädäntöuudistuksiin. Ohjeisiin
7986:    Kuten kysymyksen petusteluissa todetaan, jul-      on mahdollista ottaa kantaa noiden uudistusten
7987: kisen hallinnon arvovalta ja uskottavuus riippu-      yhteydessä, kun voidaan muun ohessa todeta
7988: vat siitä, missä määrin kansalaiset voivat luottaa    lahjomisrikoksia koskevien tunnusmerkistöjen
7989: hallintoon. Tähän luottamukseen vaikuttaa olen-       muotoutuminen. Ohjeet on tuossa yhteydessä
7990: naisesti viranomaisten ja virkamiesten toiminnan      perusteellisesti selvitettävä.
7991: lainmukaisuus ja moraalinen hyväksyttävyys. Val-         Erityisesti ovat viime aikoina olleet esillä virka-
7992: tionhallinnossa on tullut esille huomattava määrä     miesten ulkopuolisen rahoituksella tekemät mat-
7993: tapauksia, joissa virkamies on syyllistynyt lahjo-    kat. Valtiovarainministeriön 23.3.1982 asettama
7994: man ottamiseen tai sitä lievemmän asteiseen           työryhmä on selvittänyt, olisiko ja miltä osin
7995: virkavelvollisuuden rikkomiseen ottamalla vas-        perusteltua antaa valtion virastoille ja laitoksille
7996: taan lahjoja, matkoja tai muita etuuksia. Pää-        määräyksiä ja ohjeita muun muassa henkilöstön
7997: asiassa nämä tapaukset ovat liittyneet virastojen     suorittamista matkoista, joiden kustannuksiin
7998: ja laitosten hankintoja koskeviin sopimuksiin ja      käytetään valtion ulkopuolisia varoja. Työryhmä
7999: muuhun taloudelliseen päätöksentekoon.                on 27.5.1983 päivätyssä muistiossaan ehdotta-
8000:    Silloin kun kysymys on rikoslaissa säännellystä    nut, että valtiovarainministeriö antaisi ohjeet
8001: rikoksesta, on syyttäjäviranomaisten ja oikeuslai-    ulkopuolisten kustantamista virkamatkoista. Oh-
8002: toksen asiana huolehtia siitä, että rikokseen syyl-   jeilla pyrittäisiin siihen, että hallinnossa voitaisiin
8003: listyneet tuomitaan rangaistukseen. Virkamies-        riittävän selvästi havaita ja välttää ne tilanteet,
8004: ten, erityisesti johtavassa asemassa olevien virka-   joissa hallinnon puolueettomuus ja riippumatto-
8005: miesten, on tunnettava vastuunsa ja velvollisuu-      muus vaarantuvat. Työryhmän ehdotusten jatko-
8006: tensa pidättäytyä moraalisesti tuomittavista me-      valmistelu on erikseen käynnissä valtiovarainmi-
8007: nettelytavoista. Paitsi mahdollisia valtioneuvos-     nisteriössä.
8008: ton tai viranomaisten taholta tulevia ohjeita on          Hallitus pyrkii kiirehtimään lahjomien kieltoa
8009: asiassa siten syytä korostaa virkamieskunnan          koskevien lainsäädäntöhankkeiden toteuttamista
8010: omaa vastuuta ja vastuuntuntoa.                       sekä niihin liittyvien kysymyksessä tarkoitettujen
8011:    Valtion virkamiesten osalta voimassa olevat        ohjeiden selvittämistä.
8012: 
8013:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1983
8014: 
8015:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
8016: 4                                        1983 vp. -      KK n:o 51
8017: 
8018: 
8019: 
8020: 
8021:                                   Till Riksdagens Herr Talman
8022: 
8023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tagande av gåvor är inte tillräckliga. Regleringen
8024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            av frågan behandlas i samband med reformen av
8025: av den 13 maj 1983 till vederbörande medlem av           tjänstemannalagstifningen och reformen av
8026: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        strafflagens stadganden om brott i tjänsten.
8027: dagsman Kaj Bärlund m.fl. undertecknade spörs-              På basen av det delbetänkande 1 (kommittebe-
8028: mål nr 51:                                               tänkande 1979:26) som kommitten för den of-
8029:                                                          fentliga personalens rättsliga ställning har avgett,
8030:            Har Regeringen för avsikt att utfärda         bereds i finansministeriet ett förslag till en rege-
8031:         enhetliga direktiv för statens ämbetsverk        ringsproposition om revision av tjänstemanna-
8032:         och institutioner för att klandervärda för-      lagstiftningen. Förslaget innehåller bl.a. ett stad-
8033:         faringssätt och funktioner inom det ad-          gande om skyldighet för tjänsteman att avhålla
8034:         ministrativa och ekonomiska beslutsfat-          sig från att ta emot mutor. Den fortsatta bered-
8035:         tandet skall kunna elimineras i avsikt att       ningen av stadgandena om brott i tjänsten i
8036:         förebygga ekonomisk brottslighet och att         strafflagen samt de stadganden om mutbrott som
8037:         förbättra förvaltningens tillförlitlighet?       ansluter sig till dessa, pågår i justitieministeriet.
8038:                                                          Frågan om möjligheten att utfärda enhetliga
8039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          direktiv för statens ämbetsverk och institutioner
8040: anföra följande:                                         är nära anknuten till nämnda lagstiftningsrefor-
8041:    Såsom i spörsmålets motivering konstateras,           mer. Det är möjligt att ta ställning till direktiven
8042: beror den offentliga förvaltningens auktoritet och       i samband med nämnda reformer, då man bland
8043: trovärdighet på i hur hög grad medborgarna kan           annat kan fastslå formuleringen av kännetecknen
8044: Iita på förvaltningen. Denna tillit påverkas i           för mutbrott. Direktiven bör grundligt utredas i
8045: betydande mån hur lagenlig och moraliskt god-            detta sammanhang.
8046: tagbar myndigheternas och tjänstemännens verk-              Speciellt med utomstående medel finansierade
8047: samhet är. 1 statsförvaltningen har det kommit           resor, som tjänstemän har företagit, har diskute-
8048: fram en anmärkningsvärd mängd fall, i vilka              rats den senaste tiden. Den arbetsgrupp som
8049: någon tjänsteman har gjort sig skyldig till motta-       finansministeriet tillsatte 23.3.1983 har utrett
8050: gande av mutor eller till lindrigare brott i             huruvida det vore befogat, och i så fall i viiken
8051: tjänsten genom att ta emot gåvor, resor eller            mån, att utfärda bestämmelser och direktiv för
8052: andra förmåner. Dessa fall har huvudsakligen             statens ämbetsverk och institutioner bl.a. om
8053: anslutit sig till avtal, som gäller anskaffningar till   sådana av personalen företagna resor som har
8054: ämbetsverk och institutioner samt till övrigt eko-       finansierats med annat än statsmedel. Arbets-
8055: nomiskt beslutsfattande.                                 gruppen har i sin promemoria, som är daterad
8056:    Då det är fråga om brott, varom stadgas i             27.5 .1983, föreslagit att finansministeriet skulle
8057: strafflagen, är det åklagarmyndigheternas och            utfärda direktiv om resor som finansieras av
8058: domstolsväsendets sak att ombesörja att de skyl-         utomstående. Direktiven skulle ta sikte på att
8059: diga döms till straff. Tjänstemännen, i synnerhet        man inom förvaltningen tillräckligt klart kunde
8060: tjänstemän i ledande ställning, bör känna sitt           observera och undvika sådana situationer, då
8061: ansvar och sin skyldighet att avhålla sig från           förvaltningens opartiskhet och oberoende äventy-
8062: moraliskt fördömliga förfaringssätt. Förutom             ras. Den fortsatta beredningen av arbetsgruppens
8063: eventuella direktiv från statsrådet eller från myn-      förslag pågår separat i finansministeriet.
8064: digheter bör man således betona tjänstemanna-               Regeringen avser att påskynda förverkligandet
8065: kårens eget ansvar.                                      av sådana lagstiftningsprojekt som rör förbud
8066:    De nu gällande stadgandena om och bestäm-             mot mutor samt utredandet av behovet av de
8067: melserna för statens tjänstemän i fråga om mot-          direktiv som avsetts i spörsmålet.
8068:     Helsingfors den 23 juni 1983
8069: 
8070:                                                                               Minister Pekka Vennamo
8071:                                                 1983 vp.
8072: 
8073: Kirjallinen kysymys n:o 52
8074: 
8075: 
8076: 
8077: 
8078:                                    Kortesalmi: Rintamaveteraanien mahdollisuuksista päästä kuntou-
8079:                                      tukseen
8080: 
8081: 
8082:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8083: 
8084:   Lääkintöhallitus on antanut 31.1.1983 (DNo              Oikeutetusti sotiemme veteraanit ihmettelevät
8085: 883/02/83) päätöksen rintamaveteraanien kun-           tätä jatkuvaa nurjamielistä suhtautumista kaik-
8086: toutuksen järjestämisestä. Sen sisältämät ohjeet       keen sellaiseen, mikä vähänkin koskee sotiemme
8087: huonontavat kuntoutuksen valintaperusteita.            veteraaneja, jotka kuitenkin pelastivat tämän
8088:   Kun esim. Oulusta vielä vuonna 1982 pääsi            maan hirvittäväitä kohtaloita.
8089: kuntoutukseen valtion varoin 96 veteraania, salli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8090: vat uudet ohjeet vain 80 veteraanin pääsyn             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8091: Oulusta. Ennen oli valintaperusteena tietty mää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8092: rä suhteessa kunnan asukaslukuun, nyt se on            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8093: rajattu vuonna 1926 syntyneisiin ja sitä vanhem-
8094: piin veteraanitunnuksen omistaviin. Uusi lääkin-                Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että lää-
8095: töhallituksen ohje aivan selvästi sortaa erityisesti          kintöhallitus on ohjeillaan 31.1.1983
8096: asukasluvultaan pieniä kuntia, kun se jo Oulun-               huonontanut rintamaveteraanien kuntou-
8097: kin kokoisessa kunnassa alentaa kuntoutettavien               tuksen valintaperusteita olennaisesti?
8098: määrää lähes 20 % :lla.
8099: 
8100:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1983
8101: 
8102:                                          ]. Juhani Kortesalmi
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 
8107: 088300609R
8108: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 52
8109: 
8110: 
8111: 
8112: 
8113:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8114: 
8115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuoden 1983 tulo- ja menoarvioon on varattu
8116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       25 miljoonan markan suuruinen määräraha rinta-
8117: olette 19 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn          maveteraanien kuntoutusta varten. Vuonna 1982
8118: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräraha oli 22 miljoonaa markkaa. Ottaen
8119: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   huomioon hoitopäivähintojen korotukset sekä
8120: tajaJ.Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    sen, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta an-
8121: lisesta kysymyksestä n:o 52:                        netun lain (60/83) astuttua voimaan 1.2.1983
8122:                                                     myös kuntoutuksesta aiheutuvat matkakustan-
8123:          Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että lää-   nukset korvataan tästä määrärahasta, sikäli kun
8124:        kintöhallitus on ohjeillaan 31.1.1983        niitä ei korvata esim. sairausvakuutuslain perus-
8125:        huonontanut rintamaveteraanien kuntou-       teella, ei voidakaan vuonna 1983 kustantaa yhtä
8126:        tuksen valintaperusteita olennaisesti?       monta veteraania kuntoutukseen kuin vuonna
8127:                                                     1982.
8128:                                                        Lääkintöhallituksen ohjeet rintamaveteraanien
8129:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
8130:                                                     kuntoutukseen valittavien määrästä perustuvat
8131: ti seuraavaa:                                       lakiin (60/83) ja asetukseen (119/83) rintamave-
8132:    Rintamaveteraanien kuntouros järjestetään val-   teraanien kuntoutuksesta. Kuntoutettavien vete-
8133: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain tarkoitusta    raanien lukumäärä määräytyy tarkoitusta varten
8134: varten varatun määrärahan asettamissa rajoissa.     varatun määrärahan suuruudesta.
8135: 
8136:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
8137: 
8138:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8139:                                       1983 vp. -    KK n:o 52                                         3
8140: 
8141: 
8142: 
8143: 
8144:                                Till Riksdagens Herr Talman
8145: 
8146:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 statsförslaget för år 1983 har ett anslag om 2)
8147: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       milj. mk reserverats för rehabilitering av frontve-
8148: av den 19 maj 1983 tili vederbörande medlem av      teraner. År 1982 var anslaget 22 milj. mk.
8149: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Emellenid har priserna per vårddag stigit, och
8150: dagsman J. Juhani Konesalmi undertecknade           sedan 1.2.1983, då lagen om rehabilitering av
8151: skriftliga spörsmål nr 52:                          frontveteraner (60/83) trädde i kraft, ersätts ur
8152:                                                     detta anslag också de resekostnader som rehabili-
8153:          Anser regeringen det vara riktigt att      teringen föranleder, i den mån de inte ersätts
8154:        medicinalstyrelsen genom sina direktiv av    t.ex. på basen av sjukförsäkringslagen. Därför är
8155:        31.1.1983 väsentligt har försämrat urvals-   det inte möjligt att under år 1983 bekosta
8156:        grunderna för rehabiliteringen av front-     rehabilitering för lika många veteraner som un-
8157:        veteraner?                                   der år 1982.
8158:                                                        Medicinalstyrelsens direktiv om det antal
8159:                                                     frontveteraner som skall väljas ut för rehabilite-
8160:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8161:                                                     ring stöder sig på lagen och förordningen om
8162: anföra följande:                                    rehabilitering av frontveteraner (60/83 och 119/
8163:    Rehabilitering anordnas för frontveteraner       83 ). Hur många frontveteraner som rehabiliteras
8164: inom ramen för det anslag som årligen reserveras    beror på storleken av det anslag som reserverats
8165: för ändamålet i statsförslaget.                     för ändamålet.
8166:     Helsingfors den 16 juni 1983
8167: 
8168:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
8169:                                                 1983 vp.
8170: 
8171: Kirjallinen kysymys n:o 53
8172: 
8173: 
8174: 
8175: 
8176:                                    Westerlund ym.: Ulkomaisten rehuraaka-aineiden tuonnista
8177: 
8178: 
8179:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8180: 
8181:    Maatalouden tuotantopoliittinen tilanne on          ta muita ulkomaista alkuperää olevia raaka-ainei-
8182: kuluvan vuoden aikana jatkuvasti vaikeutunut.          ta. Näistä voidaan mainita rehumelassi, rehuhii-
8183: Tuotosmäärien odotettua voimakkaampi kasvu             va ja rehnkäyttöön tarkoitetut yksisoluvalkuaiset
8184: on johtanut kasvaviin markkinointivaikeuksiin ja       ja viher- sekä heinäjauho.
8185: siten myös suurempiin menoihin maataloudelle              Erilaisista tuonnin sääntelytoimenpiteistä ja re-
8186: uudessa maataloushintalaissa vahvistettuja tuo-        huseoksiin kohdistuneista verotustoimenpiteistä
8187: tantokattoja ajatellen.                                huolimatta ulkomaisten rehuraaka-aineiden
8188:    Viljelijäväestön osalta tuotantotilanteen kärjis-   tuonti on jatkuvasti pysytellyt korkealla tasolla.
8189: tyminen on merkinnyt markkinointirasitteen jat-        Käytännössä tämä on johtanut kotieläintuottei-
8190: kuvaa kasvua ja samalla viljelijäväestön tulotason     den ylituotannon jatkuvaan kasvuun ja samalla
8191: heikkenemistä. Maatalouden markkinointivas-            maatalouden markkinoimisvastuun lisääntymi-
8192: tuun kattamiseksi viljelijöiltä kuluvalta vuodelta     seen ja siten viljelijäväestön tulotason heikkene-
8193: perittävä markkamäärä arvioidaan virallisten en-       miseen. Nykyiset tuotantokatot merkitsevätkin
8194: nusteiden mukaan lähes 400 miljoonaksi markak-         sitä, että jokainen lisämarkka, joka kotieläintuo-
8195: si. Epävirallisten arvioiden mukaan tämäkään           tantoa lisäämällä saadaan aikaan, merkitsee vilje-
8196: summa ei riittäisi, vaan lopullinen markkamäärä        lijöille arviolta 1 markan 30 pennin menoerää.
8197: tulisi edelleen kohoamaan. Tämän lisäksi maata-        Tällöin on otettu huomioon tuon markan aikaan-
8198: loudelta joudutaan perimään vuodelta 1982 ole-         saamiseksi tarvittavat ostopanokset sekä maata-
8199: vaa rästiä runsas 70 miljoonaa markkaa. Tehoste-       louden lisääntynyt markkinointivastuu. Ulko-
8200: tuista tuotannon ohjaamis- ja tasapainottamistoi-      maisten rehuraaka-aineiden tuonti on lisäksi ol-
8201: menpiteistä huolimatta maatalouden osallistu-          lut esteenä kotimaisten rehuraaka-aineiden käy-
8202: misvastuu tulee kuluvan vuoden osalta merkitse-        tön lisäämispyrkimyksille. Tuosta tuonnista mer-
8203: mään arviolta runsaan 10 prosentin alennusta           kittävä osa onkin tänä päivänä ruokintaopillisesti
8204: viljelijöiden maataloudesta saamiin tuloihin.          täysin turhaa.
8205:                                                           Tosiasia on, että huomattava osa maatalouden
8206:    Maataloustuotanto pohjautuu Suomessa edel-
8207:                                                        ja maanviljelijöiden tällä hetkellä kannettavaksi
8208: leenkin merkittävässä määrin ulkomaisiin tuotan-
8209:                                                        asetetusta markkinointivastuusta on valtavalta
8210: topanoksiin. Näistä rehut ja niiden raaka-aineet
8211:                                                        osaltaan aiheutunut täysin tarpeettomasta ja tur-
8212: muodostavat keskeisen ryhmän. Viime vuonna             hasta väkirehutuonnista.
8213: tuotiin maahamme kotieläinten rehuksi esimer-
8214: kiksi kalajauhoa noin 100 miljoonaa kiloa, josta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8215: noin 20 miljoonaa kiloa käytettiin turkiseläinten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8216: rehuihin. Loput 80 miljoonaa kiloa kului lähinnä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8217: sian- ja kananrehuihin. Soijarouhe muodostaa           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8218: kalajauhon ohella toisen merkittävän ulkomaisen
8219: valkuaisraaka-ainelähteen maassamme. Viime                        Onko Hallitus tietoinen, että maaham-
8220: vuonna käytettiinkin maassamme rehuseosten                     me tuodaan jatkuvasti huomattavia mää-
8221: raaka-aineena hieman runsas 90 miljoonaa kiloa                 riä ulkomaista alkuperää olevia rehu-
8222: soijarouhetta. Edellä mainittujen lisäksi käyte-               raaka-aineita, jotka käytännössä johtavat
8223: tään maassamme rehuseosten valmistukseen usei-                 maatalouden markkinointirasituksen kas-
8224: 
8225: 
8226:  0883006415
8227: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 53
8228: 
8229:       vuun ja siten viljelijöiden tulotason heik-            mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
8230:       kenemiseen ja jos on,                                ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
8231: 
8232:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1983
8233: 
8234:        Henrik Westerlund               Riitta Uosukainen            Marjatta Väänänen
8235:        Håkan Malm                      Olavi Martikainen            Hannu Tenhiälä
8236:        Heimo Linna                     Reino Jyrkilä                Paavo Vesterinen
8237:        Sampsa Aaltio                   Toivo T. Pohjala             Juho Koivisto
8238:        Matti Maijala                   Einari Nieminen              Veikko Saarto
8239:                                        Urho Pohto
8240:                                        1983 vp. -     KK n:o 53                                        3
8241: 
8242: 
8243: 
8244: 
8245:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8246: 
8247:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisätä kotieläintuotteiden tuotantoa. Rehujen
8248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytön ohjaamiseksi valtioneuvosto on puolivuo-
8249: olette 19 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            sittain vahvistetulla öljyväkirehujen tuontiohjel-
8250: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          malla säädellyt kasviperäisen valkuaisen tuontia
8251: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ja käyttöä. Maamme solmimien kauppasopimus-
8252: taja Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta          ten puitteissa valtioneuvostolla ei kuitenkaan ole
8253: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                    ollut mahdollisuutta säädellä eläinperäisen rehu-
8254:                                                       valkuaisen tuontia. Kotieläintuotteiden hyvän
8255:           Onko Hallitus tietoinen, että maaham-       laadun varmistamiseksi kalajauhon osuus rehuse-
8256:        me tuodaan jatkuvasti huomattavia mää-         oksissa ei saisi kohota kovin korkeaksi. Näin ollen
8257:        riä ulkomaista alkuperää olevia rehu-          kasviperäisen valkuaisen tuonti on ollut tarpeel-
8258:        raaka-aineita, jotka käytännössä johtavat      lista, jotta eri valkuaislähteiden keskinäinen suh-
8259:        maatalouden markkinointirasituksen kas-        de rehuseoksissa saataisiin vastaamaan sekä ruo-
8260:        vuun ja siten viljelijöiden tulotason heik-    kinnallisia että kotieläintuotteiden laadulle ase-
8261:        kenemiseen ja jos on,                          tettuja vaatimuksia.
8262:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Suomessa tuotettu rehuvalkuainen on käytetty
8263:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               kotimaassa eläinten ruokintaan. Lisäksi rasvaton-
8264:                                                       ta maitojauhetta on käytetty viime vuosina vuo-
8265:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sittain yli 20 milj. kiloa rehuseoksiin. Kuluvana
8266: seuraavaa:                                            vuonna maitojauheen käyttöä on lisätty. Tämän
8267:    Tärkeimmät maahamme tuotavat rehuraaka-            vuoden loppupuoliskon öljyväkirehujen tuonti-
8268: aineet ovat kalajauho ja soija. Näiden valkuaisre-    ohjelma ja kyseisten rehujen käyttö nautakarjan
8269: hujen osuus nautakarjalle, sioille ja kanoille an-    rehuseoksissa on lopetettu heinäkuun alusta läh-
8270: nettujen rehujen valkuaismäärästä on ollut 10-        tien. Samalla on alennettu kananrehuseosten
8271: 15 prosenttia. Muiden rehujen maahantuonti-           korkeimpia valkuaispitoisuuksia. Muiden rehuse-
8272: määrät ovat olleet vähäisiä. Mainittuja raaka-        osten valkuaispitoisuuksien tarkistaminen selvite-
8273: aineita on tuotu rehuteollisuuden käyttöön, kos-      tään kuluvan vuoden aikana. Rehupolitiikka on
8274: ka kotimaasta saatavista rehun raaka-aineista ei      kokonaisvaltaisen tarkastelun kohteena valmistel-
8275: ole katsottu voitavan valmistaa riittävän valkuais-   taessa maatalouspoliittista ohjelmaa.
8276: pitoisia ja valkuaissisällöltään tarkoituksenmukai-      Rehujen tuonti on tarkoituksenmukaista ra-
8277: sia rehuja. Kotimaisen valkuaistuotannon kehitys      joittaa nykyisessä tilanteessa mahdollisimman vä-
8278: on viime vuosina supistanut täydennysvalkuaisen       häiseksi. Samalla on huomattava, että kotieläin-
8279: tarvetta. Toisaalta kuitenkin kotieläinten tuotos-    tuotteiden tuotantomääriin ei voida ratkaisevasti
8280: tason kohoaminen ja lisääntyvä rehuseosten käyt-      vaikuttaa käytettävissä olevien valkuaisrehujen
8281: tö ovat lisänneet valkuaisen käyttöä.                 määrää rajoittamalla. Tuotannon määrä riippuu
8282:    Nykyisessä maataloustuotteiden vientitilantees-    ensisijaisesti kotieläinten määrästä ja niiden tuo-
8283: sa on erityisen tärkeää, että kotieläinten ruokin-    tantokyvystä. Ruokinnan järjestämiseen ja sen
8284: nassa käytetään rehuja tarkoituksenmukaisia           kotimaisuusasteen kehittämiseen on kuitenkin
8285: määriä siten, että liiallisella rehujen käytöllä ei   syytä kiinnittää jatkuvasti runsaasti huomiota.
8286: 
8287:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
8288:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8289: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 53
8290: 
8291: 
8292: 
8293: 
8294:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8295: 
8296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          import av oljekraftfoder, som har fastställts
8297: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         halvårsvis, reglerat importen och användningen
8298: av den 19 maj 1983 till vederbörande medlem av        av vegetabiliskt protein. lnom ramen för vårt
8299: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lands handelsavtal har statsrådet emellertid inte
8300: dagsman Henrik Westerlund m.fl. underteckna-          haft möjligheter att reglera importen av anima-
8301: de spörsmål nr 53:                                    liskt foderprotein. För att trygga en hög kvalitet
8302:                                                       hos husdjursprodukterna bör fiskmjölets andel i
8303:             Är Regeringen medveten om att det         foderblandningar inte ökas alltför mycket. Det
8304:         till vårt land fortfarande införs ansenliga   har sålunda varit nödvändigt att importera vege-
8305:         mängder foderråämnen av utländskt ur-         tabiliskt protein, för att det inbördes förhållan-
8306:         sprung, vilka i praktiken ökar belast-        det mellan olika proteinkällor i foderblandningar
8307:         ningen på lantbrukets marknadsföring          skulle fås att motsvara de krav som ställs såväl på
8308:         och därmed försämrar odlarnas inkomst-        utfodring som på husdjursprodukternas kvalitet.
8309:         nivå, och om så är fallet,
8310:            vilka årgärder ämnar Regeringen vidta          Det foderprotein som har producerats i Fin-
8311:         för att avhjälpa situationen?                 land har använts i hemlandet för utfodring av
8312:                                                       djur. Dessutom har under de senaste åren drygt
8313:                                                       20 milj. kg fettfritt mjölkpulver årligen använts i
8314:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       foderblandningar. Under innevarande år har an-
8315: anföra följande:                                      vändningen av mjölkpulver ökats. Under den
8316:    Av de foderråämnen som införs till vårt land är    senare hälften av innevarande år har programmet
8317: fiskmjöl och soja de viktigaste. Dessa proteinfo-     för import av oljekraftfoder märkbart krympts
8318: ders andel av proteinmängden i foder som ges          ner jämfört med tidigare, och användningen av
8319: nötkreatur, svin och höns har utgjort 10-15           ifrågavarande foder i foderblandningar för nöt-
8320: procent. Andra slag av foder har importerats i        kreatur har upphört från och med början av juli
8321: smärre mängder. Ovan nämnda råämnen har               månad. Samtidigt har de högsta proteinhalterna
8322: importerats för foderindustrins bruk. lnhemska        i hönsfoderblandningarna sänkts. Frågan om en
8323: foderråämnen har nämligen inte ansetts vara           justering av proteinhalterna i andra foderbland-
8324: lämpade för framställning av foder på grund av        ningar kommer att utredas under innevarande år.
8325: en otillräcklig proteinhalt och en oändamålsenlig     Foderpolitiken kommer att bli föremål för en
8326: proteinkonsistens. Under de senaste åren har den      övergripande genomgång i samband med bered-
8327: inhemska       proteinproduktionens     utveckling    ningen av det lantbrukspolitiska programmet.
8328: minskat behovet av tilläggsprotein. Å andra              Det är ändamålsenligt att i nuvarande läge
8329: sidan har dock en stigande produktionsnivå hos        begränsa importen av foder till ett minimum.
8330: husdjuren och en tilltagande användning av            Samtidigt bör det beaktas, att det inte är möjligt
8331: foderblandningar lett till ökad användning av         att på ett avgörande sätt påverka produktionsvo-
8332: protein.                                              lymen i fråga om husdjursprodukter genom att
8333:    1 det nuvarande läget i fråga om expon av          begränsa den proteinfodermängd som finns att
8334: lantbruksprodukter är det synnerligen viktigt, att    tillgå. Produktionsvolymen beror i första hand på
8335: man vid utfodring av husdjur använder ända-           husdjursbeståndets storlek och på dess produk-
8336: målsenliga mängder foder, så att överflödig an-       tionskapacitet. Det är emellettid skäl att oavlåt-
8337: vändning av foder inte ökar produktioneo av           ligt fästa stor uppmärksamhet på anordnandet av
8338: husdjursprodukter. 1 syfte att styra användningen     utfodringen och utvecklandet av den inhemska
8339: av foder har statsrådet genom ett program för         andelen däri.
8340:     Helsingfors den 15 september 1983
8341: 
8342:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8343:                                                1983 vp.
8344: 
8345: Kirjallinen kysymys n:o 54
8346: 
8347: 
8348: 
8349: 
8350:                                   Rönnholm: Vapaaehtoisena palvellun ajan laskemisesta eläkeikään
8351: 
8352: 
8353:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8354: 
8355:    Eläkelakien viidakko on kirjava. Monia merkil-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-
8356: lisyyksiä sisältyy säädöksiin. Epäjohdonmukai-             paaehtoispalvelu alle 23-vuotiaana ei oi-
8357: suutta näyttää tulkinnoissa syntyneen sota-aikai-          keuta edes sota-aikana lukemaan ko. ai-
8358: sen palvelun huomioon ottamisessa. Esimerkiksi             kaa eläkeikään, ja jos on,
8359: kunnallisessa eläkelaitoksessa on jätetty sota-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8360: aikainen vapaaehtoinen työpalvelus huomioon                ryhtyä näiden em. ryhmien saamiseksi
8361: ottamatta eläkettä määrättäessä. Tätä on pidettä-          tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi vapaa-
8362: vä epäkohtana.                                             ehtoista lottapalvelusta suorittaneiden
8363:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kanssa?
8364: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8365: nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8366: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8367: 
8368:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1983
8369: 
8370:                                           Mikko Rönnholm
8371: 
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 088300669N
8376: 2                                       1983 vp. -- ~ n:o 54
8377: 
8378: 
8379: 
8380: 
8381:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8382: 
8383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kunnallisen eläkejärjestelmän osalta on huo-
8384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mattava,      että    kunnallisen     eläkelaitoksen
8385: olette 27 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn              30.12.1964 hyväksytyn eläkesäännöksen 15 §:n 4
8386: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            momentin alkuperäisen sanamuodon mukaan li-
8387: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       säeläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi luettiin
8388: taja Mikko Rönnholmin näin kuuluvasta kirjalli-         mm. aika, minkä viranhaltija tai työntekijä oli
8389: sesta kysymyksestä n:o 54:                              sotatilan aikana ollut työpalvelujoukoissa. Koska
8390:                                                         vaatimus työvelvollisuuden suorittamisesta työ-
8391:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että va-      palvelujoukoissa sulki piiristään pois kaikki ne,
8392:         paaehtoispalvelu alle 23-vuotiaana ei oi-       jotka olivat työvelvollisuuslain nojalla määrätty
8393:         keuta edes sota-aikana lukemaan ko. ai-         muuhun kuin työpalvelujoukkoihin, kunnalli-
8394:         kaa eläkeikään, ja jos on,                      sen eläkelaitoksen eläkesääntöä muutettiin
8395:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         12.11.1976 siten, että lisäeläkkeeseen oikeutta-
8396:         ryhtyä näiden em. ryhmien saamiseksi            vaksi palvelusajaksi luetaan nyt myös aika, minkä
8397:         tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi vapaa-       viranhaltija tai työntekijä on sotatilan aikana
8398:         ehtoista lottapalvelusta suorittaneiden         ollut työpalveluksessa puolustuslaitoksen, valtion
8399:         kanssa?                                         tai kunnan alaisessa työssä. Myöskään kunnalli-
8400:                                                         nen eläkejärjestelmä ei sisällä tältä osin ikävaati-
8401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          musta, joka säännönmukaisesti on 23 vuotta.
8402: seuraavaa:                                                 Valtion eläkejärjestelmässä henkilö saa lukea
8403:    Valtion eläkelain (20.5.1966/280) mukaan oi-         eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi vain työ-
8404: keus eläkkeeseen valtion varoista on virka- tai         velvollisena työvelvollisuuslain nojalla valtion
8405: työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuh-      työssä palvelemansa ajan. Kunnallinen eläkejär-
8406: teessa valtioon olevalla henkilöllä. Eläkeajaksi        jestelmä on valtion eläkejärjestelmää laajempi.
8407: luetaan aika edellä mainitusta palveluksesta            Siinä eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi
8408: 1.1.1967 eli lain voimaantulosta lukien, jos pal-       luetaan työvelvollisuuslain nojalla sekä valtion
8409: velus työansioiden tai -ajan osalta täyttää lain        että kunnan työssä palveltu aika. Mikäli asian-
8410: asettamat vaatimukset.                                  omainen on työvelvollisuuslain nojalla määrätty
8411:    Valtion eläkelain voimaanpanolaissa (29.5.           yksityisen työnantajan palvelukseen, ei tätä aikaa
8412: 1966/281) on säädetty, että valtion elä-                sen sijaan lueta hyväksi kummassakaan eläkejär-
8413: kelain mukainen eläkeoikeus on eräin edellytyk-         jestelmässä.
8414: sin myös aikaisemmasta valtion päätoimisesta               Yksityisellä sektorilla TEL-, LEL-, MYEL- ja
8415: palveluksesta ja että eläkeajaksi saadaan lukea         YEL- järjestelmissä taas eläkkeeseen oikeuttavak-
8416: muutakin aikaa kuin virka- tai työsuhteessa valti-      si palvelusajaksi ei lueta lainkaan sotatilan aikais-
8417: oon palveltu aika. Tällaisia ovat esim. sotatilan       ta palvelusaikaa, ei edes sotapalvelusta eikä työ-
8418: aikainen sotapalvelus ja aika työvelvollisena työ-      velvollisuuslain nojalla palveltua aikaa, vaikka se
8419: velvollisuuslain nojalla valtion työssä. Kumpaan-       olisi yksityisen työnantajan palveluksessa palvel-
8420: kaan ei sisälly erillistä ikävaatimusta. Jotta virka-   tua, ellei sotatilanaikainen yksityisoikeudellinen
8421: tai työsuhteessa palveltu aika voitaisiin lukea         palvelussuhde ole jatkunut eläkejärjestelmien
8422: eläkeajaksi, vaaditaan aikaisempien säännösten          voimaantuloon saakka. Ennen eläkelakien voi-
8423: mukaisesti 21 vuoden ikä, jos palvelus on tapah-        maantuloa päättyneet palvelussuhteet Jatettiin
8424: tunut ennen valtion eläkelain voimaantuloa              näiden eläkejärjestelmien ulkopuolelle kustan-
8425: 1.1.1967 ja siitä lukien 23 vuoden ikä.                 nussyistä.
8426:                                        1983 vp. -      KK n:o 54                                         3
8427: 
8428:    Sekä valtion että kunnallisessa eläkejärjestel-     matta, onko kysymyksessä valtion, kunnan tai
8429: mässä ei henkilöllä ole oikeutta lukea eläkeaikana     yksityisen työnantajan palvelus, merkitsisi tämä
8430: hyväksi kysymyksessä tarkoitettua vapaaehtois-         eläkekustannusten hyvin huomattavaa nousua.
8431: palvelua tai Lotta-Svärd -järjestön palvelusta. Ns.       Syynä siihen, ettei kysymyksessä tarkoitettua
8432: lottapalvelu samoin kuin palvelu sotilaskotisisare-    vapaaehtoispalvelua ja ns. lottapalvelua, siltä
8433: na luetaan eläkejärjestelmissä omaksutun ansain-       osin kuin jälkimmäistä ei ole voitu palkattomana
8434: taperiaatteen mukaisesti eläkeaikana hyväksi           pitää palvelussuhteena valtioon, ole katsottu voi-
8435: vain, jos sitä voidaan pitää palvelussuhteena          tavan lukea eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelus-
8436: valtioon eli henkilö on saanut palkkaa valtiolta ja    ajaksi valtion eikä kunnallisessa eläkejärjestelmäs-
8437: ollut tällöin 21 vuotta täyttänyt.                     sä, lienee ollut mm. omaksuttu ansaintaperiaate,
8438:    Työvelvollisuuslain (418142) mukaan työvel-         tällaisen palvelussuhteen määrittelyyn liittyvät
8439: vollisia olivat kaikki 15 mutta ei 70 vuotta           vaikeudet sekä se, ettei tällaista palvelua ehkä ole
8440: täyttäneet henkilöt. Käytännössä tämä merkitsi         pidetty sotapalveluun ja siihen verranavaan pal-
8441: sitä, että sota-aikana työvelvollisuuslain nojalla     veluun rinnastettavana. Suuremmaksi puutteeksi
8442: erilaisissa tehtävissä toimi toista miljoonaa kansa-   kuin vapaaehtoispalvelun jääminen pois elä-
8443: laista, joista suurin osa yksityisten työnantajien     keajasta on julkisen sektorin eläkkeenhakijoiden
8444: palveluksessa. Mikäli henkilöllä, joka on ollut        keskuudessa koettu se, että säännösten puuttues-
8445: sotatilan aikana työvelvollisena, olisi oikeus lukea   sa ei eläkeajaksi ole voitu lukea aikaa, jonka
8446: työvelvollisuusaika valtion tai kunnalliseen eläk-     henkilöt rintamapalveluksesta vapautettuina toi-
8447: keeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi siitä riippu-     mivat sotatarviketeollisuuden palveluksessa.
8448: 
8449:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
8450: 
8451:                                                                               Ministeri Matti Luttinen
8452: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 54
8453: 
8454: 
8455: 
8456: 
8457:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8458: 
8459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbetsförhållande skall kunna räknas såsom pen-
8460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sionstid krävs i enlighet med de tidigare stadgan-
8461: av den 27 maj 1983 tili vederbörande medlem av         dena en ålder av 21 år ifali tjänstgöringen har
8462: statsrådet      översänt avskrift av följande av       skett innan lagen om statens pensioner trädde i
8463: riksdagsman Mikko Rönnholm undertecknade               kraft 1.1.1967 och därefter en ålder av 23 år.
8464: skriftliga spörsmål nr 54:                                För det kommunala pensionssystemets vid-
8465:                                                        kommande bör observeras, att man enligt den
8466:           Är Regeringen medveten om att frivil-
8467:                                                        ursprungliga ordalydelsen av 15 § 4 mom. i den
8468:        lig tjänstgöring av person under 23 år          pensionsstadga som godkändes av kommunala
8469:        inre ens om den utförts under krigstid
8470:                                                        pensionsanstalten 30. 12. 1964 såsom tili tiliäggs-
8471:        berättigar tili att räkna ifrågavarande tid     pension berättigande tjänstgöringstid räknade
8472:        såsom pensionstid, och om så är faliet,
8473:                                                        bl.a. den tid, under viiken tjänsteinnehavare
8474:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8475:                                                        elier arbetstagare under krigstillstånd hade varit i
8476:        för att försätta ovan nämnda grupper i en
8477:                                                        arbetstjänstgrupper. Emedan kravet att avtjäna
8478:        jämbördig ställning med t.ex. sådana
8479:                                                        arbetsplikten i arbetstjänstgrupper uteslöt alla
8480:        personer som utfört frivillig lottatjänst-
8481:                                                        dem som med stöd av lagen om arbetsplikt
8482:        göring?
8483:                                                        beordrats annanstans än tili arbetstjänstgrupper-
8484:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na, ändrades kommunala pensionsanstaltens
8485: anföra följande:                                       pensionsstadga 12.11.1976 så, att såsom tili till-
8486:    Enligt lagen om statens pensioner ( 20.5 .19661     läggspension berättigande tjänstgöringstid nu
8487: 280) är den som står i tjänste- elier arbetsförhål-    också räknas den tid, under viiken tjänsteinneha-
8488: lande eller därmed jämförligt anstäliningsförhål-      vare elier arbetstagare under krigstillstånd har
8489: lande tili staten berättigad tili pension som          varit i arbetstjänst i arbeten underlydande för-
8490: erläggs med statsmedel. Såsom pensionstid beak-        svarsväsendet, staten elier kommun. Inte helier i
8491: tas tiden för ovan nämnda tjänstgöring räknat          det kommunala pensionssystemet ingår härvidlag
8492: från 1.1.1967, dvs. från lagens ikraftträdande,        något ålderskrav, vilket regelmässigt är 23 år.
8493: såvitt tjänstgöringen med avseende på arbetsfört-         Enligt statens pensionssystem får person räkna
8494: jänst eller arbetstid uppfylier de krav lagen          enbart tiden för tjänstgöring såsom arbetspliktig i
8495: stälier.                                               statens arbete med stöd av lagen om arbetsplikt
8496:    I lagen angående införande av lagen om sta-         såsom tili pension berättigande tjänstgöringstid.
8497: tens pensioner (20.5.1966/281) har stadgats, att       Det kommunala pensionssystemet är mera om-
8498: pensionsrätt enligt lagen om statens pensioner         fattande än det statliga pensionssystemet. I det
8499: under vissa förutsättningar också kan beviljas på      kommunala systemet räknas tiden för tjänstgö-
8500: grund av tidigare statlig anstälining som utgjort      ring med stöd av lagen om arbetsplikt både i
8501: huvudsyssla och att såsom pensionstid får räknas       statligt och i kommunalt arbete såsom tili pen-
8502: även annan tid än tjänstgöringstid i statligt          sion berättigande tjänstgöringstid. Om vederbö-
8503: tjänste- eller arbetsförhåliande. Sådan tid är t.ex.   rande med stöd av lagen om arbetsplikt har
8504: tiden för krigstjänst under krigstilistånd och         beordrats tili tjänst hos privat arbetsgivare till-
8505: tiden för tjänstgöring såsom arbetspliktig i sta-      godoräknas denna tid däremot inre i någotdera
8506: tens arbete med stöd av lagen om arbetsplikt. I        av pensionssystemen.
8507: ingetdera faliet förekommer något separat ål-             Enligt APL-, KAPL-, LFöPL och FöPL-syste-
8508: derskrav. För att tjänstgöringstid i tjänste- eller    men inom den privata sektorn räknas tjänstgö-
8509:                                         1983 vp. -      KK n:o 54                                         5
8510: 
8511: ringstid under krigstillstånd inte alls såsom           re. Om person som tjänstgjorde såsom arbetsplik-
8512: tjänstgöringstid viiken berättigar tili pension,        tig under krigstillstånd skulle ha rätt att räkna
8513: inte ens krigstjänst och inte heller tiden för          tiden som arbetspliktig såsom tili statlig eller
8514: tjänstgöring med stöd av lagen om arbetsplikt,          kommunal pension berättigande tjänstgörings-
8515: fastän den skulle ha avtjänats i form av tjänstgö-      tid, oberoende av huruvida det är fråga om
8516: ring hos privat arbetsgivare, om inte det priva-        anställning hos statlig, kommunal eller privat
8517: trättsliga anställningsförhållande som pågått un-       arbetsgivare, skulle detta innebära en mycket
8518: der krigstillstånd har fortsatt ända tili pensions-     kännbar ökning av pensionskostnaderna.
8519: systemens ikraftträdande. De anställningsförhål-           Orsakerna tili ställningstagandet att den frivil-
8520: landen som upphörde före pensionslagarnas ik-           liga tjänstgöring som avses i spörsmålet och den
8521: raftträdande lämnades utanför dessa pensionssys-        s.k. lottatjänstgöringen, i den mån den senare
8522: tem av kostnadsskäl.                                    såsom oavlönad inte har kunnat betraktas såsom
8523:    Varken inom det statliga eller det kommunala         statligt anställningsförhållande, inte kan räknas
8524: pensionsystemet är person berättigad att tillgodo-      såsom tili pension berättigande tjänstgöringstid
8525: räkna sig såsom pensionstid den frivilliga tjänst-      vare sig inom det statliga eller det kommunala
8526: göring eller den tjänstgöring för organisationen        pensionssystemet, torde ha varit bl.a. den intjä-
8527: Lotta Svärd som avses i spörsmålet. Den s.k.            ningsprincip som omfattats, svårigheterna i att
8528: lottatjänstgöringen liksom även tjänstgöring som        definiera anställningsförhållandet vid en dylik
8529: soldathems syster räknas i enlighet med den             tjänstgöring samt det faktum, att man kanske
8530: intjäningsprincip som omfattats inom pensions-          har ansett att en dylik tjänstgöring inte kan
8531: systemen förmånstagaren tili godo såsom pen-            jämställas med krigstjänst eller härmed jämförbar
8532: sionstid endast om den kan anses såsom statligt         tjänstgöring.
8533: anställningsförhållande, dvs. om personeo har              Såsom ett större missförhållande än uteläm-
8534: erhållit lön av staten och härvid varit fyllda 21 år.   nandet av den frivilliga tjänstgöringen från pen-
8535:    Arbetspliktiga enligt lagen om arbetsplikt           sionstiden har pensionssökandena inom den of-
8536: (418/42) varalla 15 men ej 70 år fyllda personer.       fentliga sektorn upplevt det, att man på grund
8537: I praktiken innebär detta att i olika krigstida         av bristen på lagstiftning inte har kunnat räkna
8538: uppgifter med stöd av lagen om arbetsplikt              såsom pensionstid den tid, som personer befriade
8539: verkade över en miljon medborgare, av vilka             från fronttjänst tjänstgjorde inom krigsförnöden-
8540: största delen var anställda hos privata arbetsgiva-     hetsindustrin.
8541:      Helsingfors den 27 september 1983
8542: 
8543:                                                                                Minister Matti Luttinen
8544: 
8545: 
8546: 
8547: 
8548: 088300669N
8549:                                                1983 vp.
8550: 
8551: Skriftligt spörsmål nr 55
8552: 
8553: 
8554: 
8555: 
8556:                                   Rehn: Om den inre kommunikationen inom försvarsministeriet
8557: 
8558: 
8559:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8560: 
8561:    Imatran Voima Oy har i sitt program drag-          ningen blir betydligt krokigare, och kan beräknas
8562: ningen av en kraftledning tili Hangöudd. För          bli avsevän dyrare än den ursprungligen planera-
8563: ledningsarbetena har införskaffats markägarnas        de.
8564: och intressenternas behöriga tillstånd, så också av      Försvarsmaktens behov bör givetvis ges förstå-
8565: försvarsmakten beträffande dragningen Tenala-         else, det är även fulit förståeligt att hemlig
8566: Lappvik, varav försvarsmaktens radarstation i         planering inte kan vara känd av alla instanser
8567: Björknäs berörs. I sitt tilistånd tili dragningen     inom ministeriet. Dock måste uppmärksamhet
8568: ansåg försvarsmakten att radarstationens verk-        fästas vid att ickefungerande inre information
8569: samhet inte störs av den nya linjen. Tyvärr har       inom ministeriet åsamkar staten helt onödiga
8570: det senare yppat sig att man inom försvarsminis- ·    kostnader tili ett avsevän belopp. I rättvisans
8571: teriet även bedrivit annan planering för området,     namn bör dock medges att dylik bristande inre
8572: som inte varit offentlig, och dessvärre inte helier   information säkerligen inte är en ensamrätt för
8573: varit känd av tillståndsgivarna.                      försvarsministeriet, utan tyvärr förekommer inom
8574:    Under tiden har Imatran Voima i sedvanlig          samtliga ministerier.
8575: ordning påbörjat och även slutfon markarbetena           Med anledning av det ovan nämnda anser
8576: för linjen på denna sträckning, med upphuggan-        undenecknad det synnerligen väsentligt att stark
8577: de av en 26 m bred kalhyggegata jämte 20 m            uppmärksamhet fästs vid den inre informationen
8578: reservmark. Först när dessa arbeten på en 2, 5 km     i ministerierna, och stälier med stöd av 37 § 1
8579: sträcka slutföns och grunderna skulie byggas          mom. i riksdagsordningen tili vederbörande
8580: uppdagades att arbetena förhindrar den ickeof-        medlem av statsrådet följande skriftliga spörsmål:
8581: fentliga planeringen vid försvarsmakten, och vid
8582: ett möte nyligen melian försvarsmakten och                      Är Regeringen medveten om att bris-
8583: Imatran Voima har man överenskommit om en                    tande inre kommunikation inom försvars-
8584: ny sträckning ca 0,5 km från den nu upphuggna.               ministeriet lett tili användning av stats-
8585: Försvarsmakten är beredd att ersätta markägarna              medel till ingen nytta i samband med
8586: för den skada upphuggningen förorsakat, där-                 markröjningen för Imatran Voimas kraft-
8587: emot kan ett onödigt ingrepp i landskapsbilden               ledning Tenala-Lappvik, och
8588: knappast i en snar framtid kunna ersättas, ej                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8589: helier kostnaderna för helt bonkastad planering              för att sådana dyrbara misstag i framtiden
8590: och skogshuggningsarbeten. Den nya sträck-                   skall kunna undvikas?
8591: 
8592:       Helsingfors den 19 maj 1983
8593: 
8594:                                              Elisabeth Rehn
8595: 
8596: 
8597: 
8598: 
8599: 088300608P
8600: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 55
8601: 
8602: Kirjallinen kysymys n:o 55                                                                      Suomennos
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607:                                      Rehn: Puolustusministeriön sisäisestä tiedonkulusta
8608: 
8609: 
8610:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8611: 
8612:    Imatran Voima Oy suunnittelee korkeajännite-          kaatotöitä. Johdon uusi kulkusuunta tulee ole-
8613: johdon vetämistä Hankoniemelle. Johtotyötä var-          maan huomattavasti mutkaisempi ja sen voidaan
8614: ten on hankittu asianomaiset luvat maanomista-           laskea tulevan paljon kalliimmaksi kuin alun
8615: jilta sekä muilta, joiden intressejä asia koskee.        perin suunniteltu.
8616: Näin on tapahtunut myös puolustusvoimien osal-              Puolustusvoimien tarpeita on luonnollisesti
8617: ta siltä osin kuin johdon rakentaminen tapahtuu          ymmärrettävä ja on myös täysin ymmärrettävää,
8618: Tenholan ja Lappohjan välillä, koska asia liittyy        että kaikki yksiköt ministeriössä eivät voi tuntea
8619: puolustusvoimien Björknäsissä sijaitsevaan tutka-        salaiseksi julistettua suunnittelua. On kuitenkin
8620: asemaan. Suostumuksessaan johdon rakentami-              kiinnitettävä huomiota siihen, että ministeriön
8621: seen puolustusvoimat oli sitä mieltä, että uusi          sisäinen informaatio, joka ei ole toiminut, on
8622: johto ei häiritse tutka-aseman toimintaa. Valitet-       aiheuttanut valtiolle huomattavan suuria turhia
8623: tavasti myöhemmin on tullut ilmi, että puolus-           kustannuksia. Oikeudenmukaisuuden nimissä on
8624: tusministeriö on tämän alueen osalta laatinut            toki myönnettävä, että tällainen puuttuva sisäi-
8625: myös muunlaisia suunnitelmia, jotka eivät ole            nen informaatio varmastikaan ei ole puolustus-
8626: olleet julkisia ja joita valitettavasti luvan antajat-   ministeriön yksinoikeutta, vaan sitä esiintyy kai-
8627: kaan eivät ole tienneet.                                 kissa ministeriöissä.
8628:    Samanaikaisesti Imatran Voima on tavanomai-              Edellä olevan johdosta allekirjoittanut on sitä
8629: sessa järjestyksessä aloittanut ja saattanut lop-        mieltä, että on erittäin tärkeätä, että ministeriös-
8630: puunkin johdon tämän osan vaatimat maatyöt.              sä kiinnitetään voimakkaasti huomiota sisäiseen
8631: Tällöin on raivattu 26 metriä leveä puhtaaksi            informaatioon ja tämän takia esitän valtiopäivä-
8632: hakattu kaista sekä 20 metrin lisämaa-alue. Vasta        järjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten valtio-
8633: kun nämä työt 2, 5 km pitkällä alueella oli              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8634: loppuun suoritettu ja piti ryhtyä rakentamaan            seuraavan kirjallisen kysymyksen:
8635: pohjaa huomattiin, että työt estivät sen osan
8636:                                                                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8637: puolustusvoimien suunnittelusta, joka ei ollut
8638:                                                                  puutteellinen sisäinen kommunikaatio
8639: julkista ja eräässä äskettäin pidetyssä puolustus-
8640:                                                                  puolustusministeriössä on johtanut val-
8641: voimien ja Imatran Voiman yhteisessä kokoukses-
8642:                                                                  tion varojen hukkaan heittämiseen Imat-
8643: sa on sovittu uudesta linjauksesta noin 0,5 km
8644: nyt jo raivatusta osasta. Puolustusvoimat on val-                ran Voiman Tenholasta Lappohjaan joh-
8645: mis korvaamaan maan omistajille vahingot, jotka                  tavan voimajohdon raivaustyön yhteydes-
8646: ovat aiheutuneet hakkuista. Sitä vastoin ei voida                sä, ja
8647: ainakaan lähitulevaisuudessa korvata turhaa                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8648: puuttumista maisemaan eikä myöskään koko-                        ryhtyä, jotta tällaiset kalliit erehdykset
8649: naan hukkaan mennyttä suunnittelua ja metsän-                    voidaan vastaisuudessa välttää?
8650: 
8651:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1983
8652: 
8653:                                                Elisabeth Rehn
8654:                                         1983 vp. -     KK n:o 55                                         3
8655: 
8656: 
8657: 
8658: 
8659:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8660: 
8661:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tatoimenpiteet. Hankinnan suunnitteluvaiheessa
8662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on pyritty selvittämään mahdolliset hankkeeseen
8663: olette 19 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             vaikuttavat ulkopuoliset tekijät kuten tiesuunni-
8664: kirjeenne n:o 325 ohella toimittanut valtioneu-        telmat, kaavoitustilanne jne. sekä otettu yleensä
8665: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen-      alustava yhteys maanomistajiin ja asianomaiseen
8666: nöksen kansanedustaja Elisabeth Rehnin näin            kuntaan. Saatujen selvitysten pohjalta puolustus-
8667: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 55:          ministeriö on ryhtynyt maanhankintatoimenpi-
8668:                                                        teisiin Tenholassa vuonna 1983.
8669:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8670:                                                            Imatran Voima Oy aloitti vuonna 1982 puolus-
8671:         puutteellinen sisäinen kommunikaatio
8672:                                                        tusvoimien suunnitteluvaiheen jälkeen korkea-
8673:         puolustusministeriössä on johtanut val-
8674:                                                        jännitejohdon suunnittelun kyseiselle alueelle,
8675:         tion varojen hukkaan heittämiseen Imat-
8676:                                                        jolloin voimayhtiö oli normaalin käytännön mu-
8677:         ran Voiman Tenholasta Lappohjaan joh-
8678:                                                        kaisesti selvittänyt hankkeen toteuttamisedelly-
8679:         tavan voimajohdon yhteydessä, ja
8680:                                                        tykset ottamalla yhteyden seutukaavaliittoon,
8681:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Uudenmaan lääninhallitukseen sekä Tenholan
8682:         ryhtyä, jotta tällaiset kalliit erehdykset     kuntaan. Suunnitteluvaiheen aikana yhtiö oli
8683:         voidaan vastaisuudessa välttää?                ottanut yhteyden puhelimitse myös pääesikun-
8684:                                                        taan, josta oli todettu, ettei voimayhtiön hank-
8685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keella olisi ollut jo olemassa olevan tutkan toi-
8686: ti seuraavaa:                                          mintaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
8687:    Toisen parlamentaarisen puolustuskomitean           Imatran Voima ei kuitenkaan pyytänyt puolus-
8688: suositukseen perustuen puolustusministeriössä on       tusministeriöitä eikä pääesikunnalta yksilöityyn
8689: vireillä koko maan käsittävän matalavalvontatut-       suunnitelma-aineistoon perustuvaa virallista lau-
8690: kaverkoston rakentamisen edellyttämät maa-alue-        suntoa.
8691: hankinnat. Pakkolunastusmenettelyä noudattaen             Asian luonteen johdosta puolustusvoimien
8692: suoritettavaan viimeiseen vaiheeseen sisältyy kol-     määräysten mukaan ilmavoimien esikunnassa ta-
8693: men muun hankintakohteen lisäksi Tenholan              pahtunut suunnittelutyö on pidetty salaisena ja
8694: kunnan Björknäsin yksinäistaloon kuuluva noin          tästä syystä eivät myöskään ulkopuoliset tahot ole
8695: 15 hehtaarin laajuinen tutka-asema-alue.               voineet olla perillä tutka-aseman tarkasta sijainti-
8696:    Vuonna 1977 käynnistettyjen tutka-asema-alu-        paikasta. Tämän vuoksi Imatran Voima Oy oli
8697: eiden määrittäminen ja suunnittelu on suoritettu       ehtinyt poistaa puut johto-alueelta, mutta linjan
8698: ilmavoimien esikunnan toimesta. Tutka-aseman           rakennustöitä ei ollut aloitettu. Näin ollen mer-
8699: sijainnin määrittäminen perustuu tarkkoihin mit-       kittävää taloudellista tappiota asiasta ei ole ai-
8700: taustuloksiin, jolloin kiinnitetään huomiota ope-      heutunut.
8701: ratiivisiin ja sähkö- ja tutkateknisiin vaatimuksiin      Mikäli tutka-aseman laajennus olisi ollut Imat-
8702: sekä alueen rakentamiskelpoisuuteen. Tenholassa        ran Voima Oy:n tiedossa suunnitteluvaiheessa,
8703: oli kysymyksessä jo olemassa olevan tutka-aseman       olisi tämä voimajohtolinjan suuntauksessa joka
8704: laajentaminen ja kehittäminen, jolloin lisäalue-       tapauksessa otettu huomioon.
8705: tarve on ollut suhteellisen pieni. Kohteen suun-          Uuden ilmavoimien tutka-aseman paikan va-
8706: nittelusta on huolehtinut ilmavoimien esikunta,        linta ei kyseisellä seudulla ole tarkoituksenmu-
8707: jonka tekemän suunnitelman ja hankintaesityk-          kaista jo olemassa olevien tilojen hyödyntämisen
8708: sen pohjalta ministeriö on käynnistänyt hankin-        kannalta. Puolustusministeriö on lupautunut
8709: 4                                    1983 vp. -     KK n:o 55
8710: 
8711: korvaamaan maanomistajille hakkuun aiheutta-        hokkaaksi ja avoimeksi esillä olevan kaltaisissa
8712: mat vahingot, ja johtolinjan siirrosta on sovittu   erityistapauksissa, joissa joudutaan korostetusti
8713: Imatran Voima Oy:n kanssa.                          ottamaan huomioon puolustuksellisiin hankkei-
8714:    Asian käsittelyn yhteydessä esille tulleiden     siin liittyvän suunnittelun erityispiirteet salaamis-
8715: seikkojen pohjalta on ministeriössä kiinnitetty     näkökohtineen. Puolustusministeriössä on kui-
8716: huomiota puolustusvoimien ulkopuolisten taho-       tenkin ryhdytty toimenpiteisiin tiedonkulun kes-
8717: jen keskinäisen yhteydenpidon kehittämiseen jo      kittämiseksi tämänlaatuisissa hankkeissa erityises-
8718: hankkeen suunnitteluvaiheessa. Vaikeutena on        ti asianomaisten lääninhallituksien, seutukaava-
8719: kuitenkin tiedonkulun järjestäminen riittävän te-   liittojen ja kuntien suuntaan.
8720:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
8721: 
8722:                                                             Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
8723:                                        1983 vp. -     KK n:o 55                                        5
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8729: 
8730:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skaffningarna har man försökt utreda eventuella
8731: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         yttre faktorer, bl.a. vägplanering och planlägg-
8732: nr 325 av den 19 maj 1983 tili vederbörande           ning, som kan påverka arbetena samt i allmänhet
8733: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    inledningsvis tagit kontakt med markägarna och
8734: av riksdagsman Elisabeth Rehn undenecknade            ifrågavarande kommun. På basen av utredningar-
8735: spörsmål nr 55:                                       na har försvarsministeriet påbörjat jordanskaff-
8736:           Är Regeringen medveten om att bris-         ningen i Tenala år 1983.
8737:        tande inre kommunikation inom försvars-           Efter det att försvarsmakten avslutat sin plane-
8738:                                                       ring inledde Imatran Voima Oy år 1982 plane-
8739:        ministeriet lett tili användningen av stats-
8740:                                                       ringen av en kraftledning på ifrågavarande områ-
8741:        medel tili ingen nytta i samband med
8742:                                                       de, varvid bolaget i sedvanlig ordning hade
8743:        markröjningen för Imatran Voimas kraft-        utrett förutsättningarna för projektets genomför-
8744:        ledning Tenala-Lappvik, och
8745:                                                       ande genom att ta kontakt med regionplansför-
8746:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bundet, länsstyrelsen i Nylands Iän och Tenala
8747:        för att sådana dyrbara misstag i framtiden
8748:                                                       kommun. Under planeringsstadiet hade bolaget
8749:        skall kunna undvikas?
8750:                                                       per telefon tagit kontakt med huvudstaben, där
8751:                                                       man konstaterade att bolagets projekt inte skulle
8752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8753:                                                       ha någon negativ inverkan på den redan befintli-
8754: anföra följande:                                      ga radarstationens verksamhet.
8755:    1 försvarsministeriet behandlas på basen av           Av försvarsministeriet eller huvudstaben begär-
8756: andra parlamentariska försvarskommittens re-          de Imatran Voima Oy inget offentligt utlåtande
8757: kommendation anskaffningen av landområden             baserat på specificerade planer. På grund av
8758: som är nödvändiga för byggandet av ett lågbe-         ärendets natur har planeringsarbetet inom staben
8759: vakningsradarnät som skulle omfatta hela landet.      för luftstridskrafterna i enlighet med försvars-
8760: Det sista skedet, som genomförs medelst expro-        maktens bestämmelser hållits hemliga och av
8761: priation, omfattar förutom tre andra landområ-        detta skäl har inte heller utomstående kunnat
8762: den även ett område om 15 ha tillhörande              vara informerade om radarstationens exakta läge.
8763: Björknäs hemman i Tenala, på vilket försvars-            Av denna orsak hade Imatran Voima Oy redan
8764: maktens radarstation befinner sig.                    hunnit avverka skogen på det område där led-
8765:    Valet och planeringen av områden för radarsta-     ningen skulle dras, men själva byggnadsarbetena
8766: tioner som inleddes år 1977 har verkställts på        hade inte påbörjats. Någon avsevärd ekonomisk
8767: uppdrag av staben för luftstridskrafterna. Place-     skada har således inte skett.
8768: ringen av en radarstation grundar sig på noggran-        Om Imatran Voima Oy hade känt tili utvidg-
8769: na mätningsresultat, varvid uppmärksamhet fästs       ningen av radarstationen i planeringsskedet,
8770: vid operativa och el- och radanekniska krav samt      skulle den i varje fall ha observerats vid inrikt-
8771: vid hur lämpligt området är för byggnadsända-         ningen av kraftledningen. Med tanke på utnytt-
8772: mål. 1 Tenala var det fråga om en utvidgning och      jandet av redan befintliga utrymmen vore det
8773: en utveckling av den redan befintliga radarstatio-    inte ändamålsenligt att välja en ny plats för
8774: nen, varvid behovet av tilläggsområde var relativt    luftstridskrafternas radarstation i ifrågavarande
8775: litet. Planeringen har skötts av staben för luft-     trakt. Försvarsministeriet har förbundit sig att
8776: stridskrafterna, vars pian och anskaffningsförslag    ersätta de skador som avverkningen har förorsa-
8777: använts som grund för de anskaffningsåtgärder         kat. Med Imatran Voima Oy har man kommit
8778: som ministeriet vidtagit. 1 planeringen av an-        överens om en ändring av linjeriktningen.
8779: 6                                     1983 vp. -     KK n:o 55
8780: 
8781:    På basen av de omständigheter som kom fram        grad måste ta hänsyn till särdragen och sekretes-
8782: vid behandlingen av ärendet, har man i ministe-      sen i planeringen av projekt, som genomförs i
8783: riet fäst uppmärksamhet vid utvecklandet av          försvarsavseende. Inom försvarsministeriet har
8784: kontakten mellan utomstående parter redan vid        man dock vidtagit åtgärder för att inrikta kom-
8785: planeringen av projekt. Svårigheten är dock att      munikationen vid dylika projekt speciellt på
8786: göra informationen tillräckligt effektiv och öppen   ifrågavarande länsstyrelser, regionplansförbund
8787: i liknande situationer som denna, då man i hög       ooh kommuner.
8788:       Helsingfors den 17 juni 1983
8789: 
8790:                                                               Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
8791:                                                 1983 vp.
8792: 
8793: Kirjallinen kysymys n:o 56
8794: 
8795: 
8796: 
8797: 
8798:                                    A. Kemppainen ym: Ydinaseettoman vyöhykkeen muodostamisesta
8799:                                       Pohjolaan
8800: 
8801: 
8802:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8803: 
8804:    Suomen presidentti Urho Kekkonen teki 20            tarvitaan Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen
8805: vuotta sitten aloitteen ydinaseettoman vyöhyk-         perustamisen edistämiseksi.
8806: keen muodostamisesta Pohjolaan. Ruotsin sosiali-
8807: demokraattinen ulkoministeri Östen Unden,              2. Pohjoismaisen ministerikomission asettaminen
8808: Norjan meriministeri Jens Evensen sekä Nobelin
8809:                                                           Pohjoismaiden hallitusten tulisi pikaisesti
8810: rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen Alva Myr-
8811: dal ovat muiden muassa tehneet aloitteita käy-         aloittaa neuvottelut käytännön toimenpiteistä
8812: tännön toimenpiteistä ydinaseettoman Pohjolan          Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä koskevan so-
8813: puolesta. Viime vuosina voimistunut rauhanliike        pimuksen aikaansaamiseksi. Sitä varten tulee
8814:                                                        asettaa yhteispohjoismainen ulkoministereistä ja
8815: on eri Pohjoismaissa nostanut ydinaseettoman
8816: Pohjolan keskeiseksi toimintakohteekseen.              tarvittaessa myös pääministereistä koostuva neu-
8817:                                                        vosto, joka koordinoi yhteispohjoismaista valmis-
8818:    Eri tahoilta tulleista lukuisista aloitteista ja    telutyötä. Kussakin maassa on asetettava ulkomi-
8819: Pohjoismaiden kansojen enemmistön tahdosta             nisterin johdolla toimiva parlamentaarinen kan-
8820: huolimatta ei valtiollisella taholla ole kuitenkaan    sallinen komissio, joka osaltaan valmistelee, kun-
8821: tapahtunut mitään konkreettista hankkeen to-           kin maan kannalta tarpeelliset näkökohdat huo-
8822: teuttamiseksi. Siitä ei ole myöskään mitään mai-       mioonottaen, yhteispohjoismaista sopimusta.
8823: nintaa Sorsan IV hallituksen ohjelmassa, mikä on
8824:                                                           Eri maissa toimivat rauhantutkimuslaitokset,
8825: herättänyt huolestumista hanketta aktiivisesti aja-
8826:                                                        kuten Oslon, Tukholman ja Tampereen rauhan-
8827: vissa kansalaispiireissä. Pohjoismaiden neuvoston
8828:                                                        tutkimuslaitokset ja muut pohjoismaiset rauhan-
8829: 31. istunnon yhteydessä jättivät kommunististen
8830:                                                        tutkijat tulisi kytkeä tähän käytännön valmistelu-
8831: ja sosialististen puolueiden edustajat Pohjoismai-
8832:                                                        työhön sopimustekstin laatimiseksi.
8833: den hallituksille vetoomuksen ryhtymiseksi käy-
8834: tännön toimenpiteisiin ydinaseettoman vyöhyk-
8835: keen muodostamiseksi Pohjolaan ja sitä varten          3. Pohjoismaisen parlamentaarisen komission
8836: seuraavan toimenpideohjelman toteuttamiseksi:                          asettaminen
8837:                                                           Hallitustasolla tapahtuvan valmistelutyön li-
8838:   1. Pohjoismaisen konferenssin järjestäminen          säksi ja valmistelupohjan laajentamiseksi tulisi
8839:                                                        myös asettaa yhteispohjoismainen parlamentaari-
8840:    Pohjoismaiden neuvoston asialistalle ei ole ha-     nen valmistelukomissio. Siihen tulisi kuulua
8841: luttu tähän mennessä ottaa turvallisuus- eikä          kaikkien Pohjoismaiden neuvostossa edustettuina
8842: puolustuspoliittisia kysymyksiä. Edellä esitettyi-     olevien puolueiden ja se voisi osaltaan vaikuttaa
8843: hin aloitteisiin ja rauhanliikkeen esittämiin vaati-   sopimustekstin valmisteluun sekä muihin käytän-
8844: muksiin viitaten katsomme kuitenkin, että olisi        nön toimenpiteisiin.
8845: aika kaikilla tasoilla ja ennen pitkää myös Poh-
8846: joismaiden neuvoston aloitteesta ryhtyä käytän-
8847:                                                                     4. Muut toimenpiteet
8848: nön toimiin ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
8849: Siksi tulisikin näiden kysymysten käsittelyä var-        Samanaikaisesti eri pohjoismaiden yhteistyönä
8850: ten kutsua koolle yhteispohjoismainen konferens-       tapahtuvan valmistelun kanssa tulee käynnistää
8851: si, jossa olisivat edustettuina Pohjoismaiden hal-     neuvottelut eri suurvaltojen kanssa turvallisuusta-
8852: litukset, parlamentit, eri poliittiset puolueet,       kuiden saamiseksi Pohjolan ydinaseettomaan
8853: ammattiyhdistysliike ja rauhanliike. Käsittelyssä      vyöhykkeeseen sitoutuneita maita vastaan suur-
8854: olisivat ne toimenpiteet, joita eri Pohjoismaissa      valtojen taholta kohdistuvan ydinaseuhan ennal-
8855: 088300585Y
8856: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 56
8857: 
8858: taehkäisemiseksi sekä sitoumuksen saamiseksi         aloitteen jälkeen ryhdytty käytännössä kuiten-
8859: ydinasevalioilta olla käyttämättä ydinasetta Poh-    kaan mihinkään toimiin asian edistämiseksi. Laa-
8860: jolan ydinaseettornia maita vastaan. Myös Pohjo-     ja kansalaismielipide tukee ajatusta vyöhykkeen
8861: laan välittömästi rajoittuvien alueiden saamiseksi   muodostamisesta.
8862: ydinaseettomiksi, ns. ydinaseettoman ohennus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8863: vyöhykkeen aikaansaamiseksi tulisi käynnistää        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8864: neuvottelut.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8865:    Neuvostoliiton taholta on toistettu valmius       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8866: turvatakuiden antamisesta Pohjolan ydinaseetto-
8867: malle vyöhykkeelle. Ajatus minivyöhykkeen                      Aikooko Hallitus ryhtyä edellä esitet-
8868: muodostamisesta on torjuttu.                                tyihin toimenpiteisiin ydinaseettoman
8869:    Suomen taholta ei ole presidentti Kekkosen               vyöhykkeen muodostamiseksi Pohjolaan?
8870: 
8871:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1983
8872: 
8873:          Arvo Kemppainen            Niilo Koskenniemi            Heli Astala
8874:          Kalevi Kivistö             Juhani Vähäkangas            Mikko Kuoppa
8875:          Osmo Vepsäläinen           Vappu Säilynoja              Irma Rosnell
8876:          Timo Laaksonen             Ulla-Leena Alppi             Matti Kautto
8877:          Pekka Leppänen             Pirkko Turpeinen             Marja-Liisa Salminen
8878:                      Lauha Männistö               Marjatta Stenius-Kaukonen
8879:                                        1983 vp. -     KK n:o 56                                          3
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8885: 
8886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toteutumisen ehtona on ydinasevaltojen myötä-
8887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaikutus.
8888: olette 19 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               Suomen hallitus onkin ollut jatkuvassa ja tois-
8889: kirjeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston          tuvassa yhteydessä sekä muiden Pohjoismaiden
8890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     että ydinasevaltojen asianomaisiin edustajiin. Sen
8891: taja Arvo Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kir-         vuoksi meillä on ollut ja on hyvät tiedot muiden
8892: jallisesta kysymyksestä n:o 56:                       osapuolten tilannearvioinneista ja niiden muu-
8893:                                                       toksista.
8894:           Aikooko Hallitus ryhtyä edellä esitet-
8895:        tyihin toimenpiteisiin ydinaseettoman             On syytä tyydytyksellä todeta, että ydinaseetto-
8896:        vyöhykkeen muodostamiseksi Pohjolaan?          muuden merkityksestä vallitsee nykyään Pohjois-
8897:                                                       maiden kesken laaja yhteisymmärrys, olkoonkin
8898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      että käsitykset tämän asiantilan vahvistamiseksi
8899:                                                       noudatettavasta menettelystä eroavat. Viime vuo-
8900: ti seuraavaa:
8901:                                                       sina on vakiintunut se käytäntö, että Pohjoismai-
8902:    Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä ko-
8903:                                                       den ulkoministerit arvioivat tilannetta säännölli-
8904: ko sodanjälkeisen ajan on ollut lujittaa vakaata ja
8905:                                                       sissä tapaamisissaan.
8906: rauhallista tilannetta Pohjois-Euroopan alueella.
8907: Kun ydinaseettomuus, joka Pohjolassa käytän-             Ydinasevalloista on Neuvostoliitto lupautunut
8908: nössä jo nyt vallitsee, on tältä kannalta tärkeä      antamaan takuut ehdotetulle vyöhykkeelle. Se on
8909: tekijä, on Suomi pyrkinyt sen pysyvään vahvista-      myös ilmoittanut olevansa valmis käsittelemään
8910: miseen kansainvälisellä sopimusjärjestelyllä.         kysymystä eräistä olennaisista toimenpiteistä, jot-
8911:    Presidentti Kekkonen ehdotti vuonna 1963           ka koskisivat sen omaa, Pohjolan ydinaseetonta
8912: Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhyk-        vyöhykettä sivuavaa aluetta ja jotka edistäisivät
8913: keeksi. Hänen mukaansa se "siirtäisi Pohjoismaat      Pohjois-Euroopan ydinaseettoman statuksen vah-
8914: kiistattomasti pois niiden spekulaatioiden piiris-    vistamista. Äskettäin on Neuvostoliitto antanut
8915: tä, joita ydinasestrategian kehitys on aiheuttanut,   myönteisen sysäyksen vyöhykehankkeelle ilmoit-
8916: ja varmistaisi tämän alueen pysymisen kansainvä-      tamalla valmiudesta käsitellä kysymystä Itämeren
8917: lisen jännityksen ulkopuolella''.                     merialueiden tekemisestä ydinaseettomiksi.
8918:    Ydinaseettomuuden vahvistaminen on vuosien            Suomen näkemyksen mukaan ehdotetun vyö-
8919: kuluessa käynyt entistäkin tärkeämmäksi, kun          hykejärjestelyn petuslähtökohtana tulee pitää
8920: Euroopan pohjoisosaan on kohdistunut suurval-         kaikkien alueen valtioiden turvallisuustarpeita
8921: tojen lisääntynyt strateginen mielenkiinto. Tä-       sellaisina kuin kyseiset valtiot ne itse tulkitsevat.
8922: män vuoksi, sekä ottaen huomioon aseteknolo-             Suomen hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti
8923: gian kehityksen, presidentti Kekkonen esitti          jatkamaan toimintaansa Pohjolan pitämiseksi
8924: vuonna 1978 johdonmukaisena jatkona alkupe-           kansainvälisen jännityksen ulkopuolella. Tässä
8925: räiselle ehdotukselleen, että Pohjoismaat pyrkisi-    mielessä tullaan yhteyksiä ja keskusteluja Pohjo-
8926: vät neuvottelemaan aluettaan koskevan sopimus-        lan ydinaseettomasta vyöhykkeestä aktiivisesti pi-
8927: järjestelyn asevalvonnasta, joka mahdollisimman       tämään yllä. Suomella on sekä poliittinen neu-
8928: täydellisesti eristäisi Pohjoismaat yleensä ydin-     votteluvalmius että tekniset edellytykset siirtyä
8929: asestrategian ja erityisesti uuden ydinaseteknolo-    varsinaisiin sopimusneuvotteluihin, kun toiset
8930: gian vaikutuksilta.                                   osapuolet ovat tähän valmiita.
8931:    Ydinaseettoman vyöhykkeen perustaminen on             Hallitus katsoo, että sen oman totmmnan
8932: ennen kaikkea Pohjolan oma asia. Kuitenkin sen        ohella kaikki muukin kansalaisten, kansalaisjär-
8933: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 56
8934: 
8935: jestoJen ja erilaisten instituutioiden aktiivisuus   JarJestön ja instituution tulee luonnollisesti itse
8936: Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen muodosta-         harkita, millainen toiminta on niiden asemaa
8937: miseksi on arvokasta ja kannatettavaa. Kunkin        ajatellen tuloksellista ja sopivaa.
8938: 
8939:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
8940: 
8941:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
8942:                                        1983 vp. -     KK n:o 56                                        5
8943: 
8944: 
8945: 
8946: 
8947:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8948: 
8949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Skapandet av en kärnvapenfri zon är framför
8950: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         allt Nordens egen sak. Kärnvapenmakternas
8951: av den 19 maj 1983 till vederbörande medlem av        medverkan är emellertid ett villkor för dess
8952: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förverkligande.
8953: dagsman Arvo Kemppainen m.fl. ställda skriftli-          Finlands regering har sålunda varit i kontinu-
8954: ga spörsmål nr 56:                                    erlig och upprepad kontakt med de nordiska
8955:          Ämnar Regeringen vidta ovan framför-         ländernas och kärnvapenmakternas vederbörande
8956:        da åtgärder för skapandet av en kärnva-        representanter. Därför har vi haft och har goda
8957:        penfri zon i Norden?                           kunskaper om de andra parternas situationsvär-
8958:                                                       deringar och ändringar i dessa.
8959:    Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt-          Man har orsak att med tillfredsställelse konsta-
8960: ningsfullt anföra följande:                           tera att det nuförtiden råder ett omfattande
8961:                                                       samförstånd mellan de nordiska länderna om
8962:    Den finska säkerhetspolitikens mål har under       kärnvapenfrihetens betydelse, trots att uppfatt-
8963: hela efterkrigstiden varit att befästa den stabila    ningarna om de metoder som bör följas för att
8964: och fredliga situationen inom det nordeuropeiska      bekräfta detta sakernas tillstånd varierar. Under
8965: området. Då den kärnvapenfrihet, som i prakti-        de senaste åren har det bildats en praxis, att de
8966: ken redan råder i Norden, i detta avseende utgör      nordiska utrikesministrarna värderar situationen
8967: ett viktigt element, har Finland strävat till en      vid sina regelbundna möten.
8968: permanent bekräftelse av denna med hjälp av ett
8969: internationellt avtalsarrangemang.                       Av kärnvapenmakterna har Sovjetunionen ut-
8970:                                                       fäst sig att garantera den föreslagna zonen. Det
8971:    President Kekkonen föreslog år 1963 att Nor-
8972:                                                       har också meddelat att det är redo att behandla
8973: den skulle proklameras som en kärnvapenfri zon.
8974: Enligt honom skulle detta '' ovedersägligt föra de    frågan om vissa väsentliga åtgärder, som berör
8975:                                                       dess eget territorium i anslutning till den nordis-
8976: nordiska länderna utanför ramen för de spekula-
8977:                                                       ka kärnvapenfria zonen och som skulle främja
8978: tioner som har vållats av kärnvapenstrategins
8979:                                                       styrkandet av Nordeuropas kärnvapenfria status.
8980: utveckling och skulle säkra att detta område hölls
8981:                                                       Nyligen har Sovjetunionen gett zontanken en
8982: utanför den internationella spänningen".
8983:                                                       positiv stöt genom att meddela att det är berett
8984:    Stärkandet av kärnvapenfriheten har under          att behandla frågan om kärnvapenfrihet för Ös-
8985: åren blivit ännu viktigare än förr, då Europas        tersjöns sjöterritorium.
8986: nordliga del har blivit föremål för stormakternas
8987: ökade strategiska intresse. På grund av detta och        Enligt den finska synen bör utgångspunkten
8988: med hänsyn till den vapenteknologiska utveck-         för det föreslagna zonarrangemanget vara säker-
8989: lingen föreslog president Kekkonen år 1978 som        hetsbehoven av alla områdets stater så som ifrå-
8990: en konsekvent fortsättning på sitt ursprungliga       gavarande stater själva tolkar dem.
8991: förslag att de nordiska länderna skulle sträva att       Finlands regering skall i enlighet med sitt
8992: förhandla ett avtalsarrangemang angående va-          program fortsätta sin verksamhet för att hålla
8993: penkontroll i anslutning till sina territorier. Ar-   Norden utanför den internationella spänningen.
8994: rangemanget borde isolera de nordiska länderna        1 denna avsikt skall man aktivt upprätthålla
8995: så fullständigt som möjligt från effekterna av        kontakterna och diskussionerna om den nordiska
8996: kärnvapenstrategin i allmänhet och speciellt den      kärnvapenfria zonen. Finland har både politisk
8997: nya kärnvapenteknologin.                              förhandlingsberedskap och tekniska förutsätt-
8998: 088300585Y
8999: 6                                      1983 vp. -     KK n:o 56
9000: 
9001: ningar att övergå till egentliga avtalsförhandling-   tioner är värdefull och värd att understöda. Varje
9002: ar när de övriga parterna är färdiga till detta.      organisation och institution bör naturligtvis själv
9003:   Regeringen anser, att vid sidan av dess egen        överväga hur verksamheten med tanke på dess
9004: verksamhet också all annan aktivitet av medbor-       ställning bör utformas för att vara resultatrik och
9005: gare, medborgarorganisationer och olika institu-      lämplig.
9006:     Helsingfors den 17 juni 1983
9007: 
9008:                                                       Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
9009:                                                1983 vp.
9010: 
9011: Kirjallinen kysymys n:o 57
9012: 
9013: 
9014: 
9015: 
9016:                                    Särkijärvi: Valtion henkilökunta-asuntojen tuotannosta
9017: 
9018: 
9019:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9020: 
9021:    Valtiolla on pitkät perinteet henkilökunta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9022: asuntojen rakentamisessa. Vuokra-asuntojen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9023: määrän pieneneminen vapailla markkinoilla on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9024: vienyt kehitykseen, jossa työnantajien merkitys       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9025: vuokra-asuntojen tarjoajina on kasvanut. Tässä
9026: kehityksessä ovat yksityiset työnantajat sekä kun-              Aikooko Hallitus esittää sellaisen Jar-
9027: nat ja kuntainliitot voineet toimia aktiivisesti ja          jestelmän luomista, jonka avulla valtio
9028: joustavasti. Valtion oma vuokra-asuntotuotanto               voisi rakentaa joustavasti työsuhdevuokra-
9029: ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin muiden              asuntoja paikkakuntakohtaisesti myös eri
9030: työnantajien. Pitkälti tässä on kyse valtionhallin-          hallinnonhaarojen käyttöön?
9031: non luonteesta, osaksi myös rahan puutteesta.
9032: 
9033:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1983
9034: 
9035:                                             Jouni ]. Särkijärvi
9036: 
9037: 
9038: 
9039: 
9040:  088300569E
9041: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 57
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 
9046:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9047: 
9048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tana on ollut, että osa nykyisistä virkamiesasun-
9049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           noista on tyhjillään tai muussa kuin asumiskäy-
9050: olette 19 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn              tössä. Syynä tällaiseen tilanteeseen näyttää
9051: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     useimmiten olevan asuntojen syrjäinen sijainti,
9052: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-          huono kunto ja pienuus. Virastojen käytössä
9053: ja Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      olevien peruskorjausmäärärahojen niukkuus on
9054: myksestä n:o 57:                                        vaikeuttanut tilannetta.
9055:            Aikooko hallitus esittää sellaisen järjes-      Tarkastusviraston selvityksen valmistuttua val-
9056:         telmän luomista, jonka avulla valtio voisi      tiovarainministeriön tarkoituksena on ryhtyä tar-
9057:         rakentaa joustavasti työsuhdevuokra-            vittaviin toimiin olemassaolevan virkamiesasunto-
9058:         asuntoja paikkakuntakohtaisesti myös eri        kannan tarkoituksenmukaisen käytön järjestämi-
9059:         hallinnonhaarojen käyttöön?                     seksi. Tällöin tulee mm. selvitettäväksi, voitai-
9060:                                                         siinko nykyisestään tehostaa tyhjillään olevien
9061:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          asumiskelpoisten virkamiesasuntojen välittämistä
9062: seuraavaa:                                              niitä mahdollisesti tarvitsevien virastojen käyt-
9063:    Valtiolla on noin 21 000 virkamies- ja vastaa-       töön.
9064: vaa työsuhdeasuntoa. Virkamiesasunnot on ra-               Vapaiden markkinoiden vuokra-asuntojen tar-
9065: kennettu lähinnä virastokohtaisten erityistarpei-       jonnan vähentymistä ei sinänsä voida pitää perus-
9066: den perusteella. Tällaisia tarpeita ovat mm. viras-     teena valtion virkamiesasuntojen lisärakentami-
9067: ton tai laitoksen toimipaikan sijainti, toiminnan       seen, vaan vuokra-asuntotilanteeseen tulee vai-
9068: luonne, valmiuskysymykset, virkamiesten siirty-         kuttaa yleisin asuntopoliittisin toimenpitein.
9069: mävelvollisuus, kiinteistöjen hoito- ja valvonta-       Näin ollen jatkossakin on tarkoituksenmukaista,
9070: tehtävät sekä pätevän henkilöstön saanti ja pysyt-      että virastot rakentavat virkamiesasuntoja lähin-
9071: täminen. Eniten virkamiesasuntoja on puolustus-         nä toiminnallisten syiden takia. Vuokra-asuntoti-
9072: voimilla (n. 7200), valtionrautateillä (n. 5000),       lanteen yleiseksi parantamiseksi hallituksen tar-
9073: rajavartiolaitoksella (n. 1200), ammattikasvatus-       koituksena on hallitusohjelmassa todetun mukai-
9074: hallituksella (n. 1400), vankeinhoitolaitoksella,       sesti säilyttää valtion lainoittaman asuntotuotan-
9075: rakennushallinnossa ja metsähallinnossa.                non taso ja erityisesti turvata valtion vuokra-asun-
9076:    Valtiontalouden tarkastusvirasto laatii parhail-     totuotanto sekä jatkaa toimia yksityisten vuokra-
9077: laan selvitystä valtion virkamiesasunnoista ja nii-     asuntojen poistuman estämiseksi ja tarjonnan
9078: den käytöstä. Selvityksen käynnistämisen perus-         lisäämiseksi.
9079: 
9080:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1983
9081: 
9082:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
9083:                                       1983 vp. -     KK n:o 57                                         3
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 
9088:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nuvarande tjänstemannabostäderna står tomma
9090: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        elier används för annat ändamål än boende.
9091: av den 19 maj 1983 tili vederbörande medlem av       Orsaken tili detta förefalier oftast att vara bostä-
9092: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    dernas avlägsna läge, dåliga skick och otiliräckli-
9093: dagsman Särkijärvi undenecknade spörsmål nr          ga storlek. Läget har försvårats tili följd av att
9094: 57:                                                  ämbetsverken inte disponerar över tiliräckliga
9095:                                                      grundförbättringsanslag.
9096:            Ämnar Regeringen föreslå att ett så-
9097:        dant system skapas, med vilket staten            Efter det att revisionsverkets utredning blivit
9098:        smidigt kunde bygga hyresbostäder i an-       färdig har finansministeriet för avsikt att vidta
9099:        slutning tili arbetsförhållande onsvis även   nödvändiga åtgärder i syfte att få tili stånd en
9100:        för olika förvaltningsgrenars bruk?           ändamålsenlig användning av det existerande
9101:                                                      tjänstemannabostadsbeståndet. 1 samband med
9102:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      detta bör det bl.a. utredas, huruvida det finns
9103: anföra följande:                                     möjligheter att effektivare än hittilis förmedla
9104:                                                      tomma beboeliga tjänstemannabostäder åt äm-
9105:    Staten har ca 21 000 tjänstemanna- och mots-      betsverk som eventuelit har behov av dessa.
9106: varande bostäder i anslutning tili arbetsförhål-
9107: lande. Tjänstemannabostäderna har byggts när-           Ett minskat utbud av hyresbostäder på fria
9108: mast på grund av specialbehoven hos olika äm-        marknaden kan i och för sig inte betraktas såsom
9109: betsverk. Sådana behov är bl.a. ämbetsverkets        en grund för ökad byggverksamhet i fråga om
9110: eller inrättningens läge, verksarnhetens art, be-    statens tjänstemannabostäder, utan hyresbostads-
9111: redskapsfrågorna, tjänstemännens förflyttnings-      läget bör påverkas genom alimänna bostadspoli-
9112: skyldighet, fastighetsskötsel och -övervakning       tiska åtgärder. Sålunda är det även i fonsätt-
9113: samt tiligången på kompetent personai och dess       ningen ändamålsenligt att ämbetsverken bygger
9114: kvarstående i tjänst. Största antalet tjänsteman-    tjänstmannabostäder främst av funktionelia skäl.
9115: nabostäder har försvarsmakten (ca 7 200), stats-     För en allmän förbättring av hyresbostadsläget
9116: järnvägarna (ca 5 000), gränsbevakningsväsendet      har regeringen för avsikt att i överensstämmelse
9117: (ca 1 200), yrkesutbildningsstyrelsen (ca 1 400),    med vad som k6nstaterats i regeringsprogrammet
9118: f'angvårdsväsendet, byggnadsförvaltningen och        bibehålia nivån för den av staten belånade bo-
9119: forstförvaltningen.                                  stadsproduktionen och i synnerhet säkerstälia
9120:    Statens revisionsverk håller på med en utred-     produktioneo av statens hyresbostäder samt att
9121: ning som gäller tjänstemannabostäderna och an-       vidta fortsatta åtgärder i syfte att förebygga
9122: vändningen av dessa. Grunden för inledandet av       bostadsavgången i fråga om privata hyresbostäder
9123: denna utredning har varit att en del av de           och för att öka utbudet.
9124: 
9125:      Helsingfors den 14 juni 1983
9126: 
9127:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9128:                                                 1983 vp.
9129: 
9130: Kirjallinen kysymys n:o 58
9131: 
9132: 
9133: 
9134: 
9135:                                    Rajamäki: Kesäyliopisto-opetuksen kehittämisestä
9136: 
9137: 
9138:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9139: 
9140:    Kesäyliopisto-opetusta annetaan Suomessa 21         eriarvoisempaan asemaan. Haittoja ilmenisi var-
9141: kesäyliopiston toimesta 50 paikkakunnalla.             sinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
9142: Vuonna 1982 järjestettiin 2 500 kurssia, joihin           Eriarvoisuutta lisäisi myös suunnitelmassa esi-
9143: osallistui 50 000 opiskelijaa. Kesäyliopistojen        tetty kannanotto, että "pieniä koulutusala- tai
9144: opetus ulottuu abiturienttikursseista ja aikuisope-    kuntakohtaisia täydennyskoulutuskeskusten sivu-
9145: tuksesta monipuoliseen korkeakoulupaikkakun-           toimipisteitä ei opetusministeriö pidä tarkoituk-
9146: tienkin opetustarjontaa täydentävään korkeakou-        senmukaisina''. Kesäyliopisto-opetus on ennen-
9147: luopetukseen. Erityisen merkittävää on kesäyli-        kaikkea sivutoimipisteiden avulla luonut entistä
9148: opisto-opetus korkeakoulupaikkakuntien ulko-           useammalle todellisia opiskelumahdollisuuksia.
9149: puolella asuvien kannalta. Opetus laajentaa alu-       Esitetyt periaatteet ahtaasti toteutettuina lopet-
9150: eellisesti kansalaisten mahdollisuuksia korkea-        taisivat nykyisen opiskelumahdollisuuden mm.
9151: koulutasoiseen opetukseen sekä parantaa talou-         Keski-Savosta (Varkaus, Pieksämäki) sekä Ylä-
9152: dellisesti työssäkäyvien aikuisten opiskelumah-        Savosta (Iisalmi).
9153: dollisuuksia.                                             Nämä ja monet muut talousalueita palvelevat
9154:                                                        ja avoimen korkeakoulutuksen yhä useamman
9155:    Samalla kun on korostettu korkeakoulujen ja         ulottuville tuovat sivutoimipisteet ovat tärkeitä
9156: kesäyliopistojen opetuksellisen yhteistyön lisää-      säilyttää.
9157: mistä ja tiivistämistä, on liian vähäiselle huomi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9158: olle jätetty kesäyliopisto-opetuksen sisältämät so-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9159: siaaliset, taloudelliset ja alueelliset edut. Huolta   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9160: herättää erityisesti korkeakoulujen täydennyskou-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9161: lutuksen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman
9162: mukaan korkeakouluilla on ensisijainen täyden-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9163: nyskoulutusvastuu niillä koulutusaloilla, joilla ne           ryhtyä, että kesäyliopisto-opetuksen ta-
9164: antavat peruskoulutusta ja harjoittavat tutkimus-             loudellisuus ja opintomahdollisuuksien
9165: ta. Tämä periaate rajaa avointa korkeakouluope-               monipuolisuus sekä saavutettavuus ote-
9166: tusta liikaa yhteen korkeakouluun ja estää kesä-              taan huomioon kehitettäessä avointa kor-
9167: yliopistojen joustavan kysyntää vastaavan moni-               keakouluopetusta ja miten erityisesti aio-
9168: puolisen opetuksen järjestämisen. Korkeakou-                  taan turvata nykyisten kesäyliopistojen
9169: lujen erilaiset opetus- ja tutkimuskentät asettaisi-          sivutoimipisteiden    toimintamahdolli-
9170: vat eri puolilla maata asuvat kansalaiset nykyistä            suus?
9171: 
9172:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
9173: 
9174:                                              Kari Raj:imäki
9175: 
9176: 
9177: 
9178: 
9179: 0883006247
9180: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 58
9181: 
9182: 
9183: 
9184: 
9185:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9186: 
9187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eri korkeakoulut ovat viime vuosina JarJestä-
9188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neet varsin laajasti kokeiluluonteista avointa kor-
9189: olette 24 päivänä toukokuuta 1983 päivatyn            keakouluopetusta. Tärkeimmät kokeiluhankkeet
9190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     ovat tapahtuneet Helsingin, Turun ja Tampereen
9191: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-      yliopistoissa sekä Kuopion, Joensuun ja Lapin
9192: ja Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta        korkeakouluissa. Kokeilutoiminta eri korkeakou-
9193: kysymyksestä n:o 58:                                  luissa ja eri alueilla on painottunut avoimen
9194:                                                       korkeakouluopetuksen osakysymyksiin siten, että
9195:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        se kokonaisuutena antaisi monipuolisen kuvan
9196:        ryhtyä, että kesäyliopisto-opetuksen ta-       toiminnan kehittämismahdollisuuksista. Opetus-
9197:        loudellisuus ja opintomahdollisuuksien         ministeriö on tukenut kokeiluja käytössään ollei-
9198:        monipuolisuus sekä saavutettavuus ote-         den kehittämisvarojen puitteissa.
9199:        taan huomioon kehitettäessä avointa kor-
9200:                                                          Eri yliopistojen järjestämän avoimen korkea-
9201:        keakouluopetusta ja miten erityisesti aio-
9202:                                                       kouluopetuksen tarjonta on varsin monipuolista.
9203:        taan turvata nykyisten kesäyliopistojen
9204:                                                       Lukuvuonna 1981-82 opetusta tarjottiin n.
9205:        sivutoimipisteiden    toimintamahdolli-
9206:                                                       50:ssä oppiaineessa. Opetus painottuu aloille,
9207:        suus?
9208:                                                       joilla opetusjärjestelyt eivät vaadi erityistä väli-
9209: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti        neistöä tai esimerkiksi laboratorioita. Eniten ope-
9210: seuraavaa:                                            tusta järjestettiin aikuiskasvatuksessa, erityispeda-
9211:                                                       gogiikassa, kasvatustieteessä, filosofiassa, psyko-
9212:   Kysymystä kesäyliopisto-opetuksen tulevaisuu-       logiassa, sosiologiassa, sosiaalipolitiikassa, taide-
9213: desta ei voida tarkastella irrallisena suhteessa      historiassa, tietojenkäsittelyopissa ja kansanter-
9214: korkeakoulujen täydennyskoulutuksen ja avoi-          veystieteessä.
9215: men korkeakouluopetuksen kehittämiseen. Tästä
9216: syystä seuraavassa tarkastellaan avoimen korkea-         Opiskelijoiden määrä oppiaineittain ja kurs-
9217: kouluopetuksen kehittämistä kaikkien toimin-          seittain vaihteli alle kymmenestä opiskelijasta
9218: taan osallistuvien organisaatioiden kannalta.         useampaan tuhanteen. Voidaan arvioida, että
9219:                                                       lukuvuonna 1981-82 korkeakoulujen järjestä-
9220:    Korkeakoululaitoksen piirissä on pitkään esiin-    män avoimen korkeakouluopetuksen piirissä oli
9221: tynyt pyrkimyksiä laajentaa opetusta varsinaisten     n. 8 000 opiskelijaa. Kun edellä mainitut kesäyli-
9222: korkeakouluopiskelijoiden suhteellisen suppean        opistoissa avoimen korkeakoulun periaatteella
9223: piirin ulkopuolelle. Ensimmäiset ulkopuolisille       opiskelevat lisätään tähän lukuun, voidaan tode-
9224: järjestetyt luennot pidettiin jo viime vuosisadan     ta lukuvuonna 1981-82 15 000-16 000 opis-
9225: puolella Helsingin yliopistossa. Tästä lomakurssi-    kelijan osallistuneen avoimeen korkeakouluope-
9226: toiminnasta muotoutui vähitellen ajatus kesäyli-      tukseen. Tähän eivät sisälly etäopetusta seuran-
9227: opistotoiminnasta, joka alkoi Jyväskylän kesäyli-     neet, teotteihin osallistumattomat opiskelijat,
9228: opiston perustamisella vuonna 1912. Sittemmin         joita voidaan arvioida olevan useita tuhansia.
9229: kesäyliopistolaitos on laajentunut koko maan
9230: kattavaksi järjestelmäksi, johon kuuluu 21 kesä-         Opetusministeriön asettaman avoimen korkea-
9231: yliopistoa ja jossa opiskelee noin 45 000 opiskeli-   kouluopetuksen maksutyöryhmän muistion (Hel-
9232: jaa vuosittain. Näistä 7 000-8 000 voidaan kat-       sinki 1983) mukaan valtio kustansi avoimen kor-
9233: soa opiskelevan avoimen korkeakoulun periaat-         keakouluopetuksen menoja lukuvuonna 1981-
9234: teella.                                               1982 3-4 miljoonaa markkaa. Toimintaa on
9235:                                         1983 vp. -     KK n:o 58                                        3
9236: 
9237: rahoitettu lisäksi kuntien ja opiskelijoiden varoil-   tojen antaman avoimen korkeakouluopetuksen
9238: la.                                                    kytkemistä nykyistä kiinteämmin korkeakoulujen
9239:     Avoimen korkeakouluopetuksen kehittämises-         täydennyskoulutusjärjestelmään:
9240: tä on laadittu kaksi laajempaa suunnitelmaa.              - Viime vuosina lähes kaikki korkeakoulut
9241: Näistä ensimmäinen, Suomen Kulttuurirahaston           ovat perustaneet täydennyskoulutuskeskuksen.
9242: asettaman avoimen korkeakoulun toimikunnan             Säätelemätön kilpailu samoista niukoista resurs-
9243: mietintö, valmistui vuonna 1976. Opetusminis-          seista ei ole mielekästä.
9244: teriön asettama avoimen korkeakoulun toimikun-            -    Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
9245: ta sai mietintönsä valmiiksi vuonna 1981 (KM           edellyttää alueellista koordinaatiota, korkeakou-
9246: 1981:36). Molemmat mietinnöt ovat olleet lau-          lujohtoisesti tapahtuvaa opintojärjestelmän suun-
9247: suntokierroksella, joiden pohjalta asiaa on val-       nittelua ja ympärivuotista opiskelua.
9248: misteltu edelleen virkatyönä opetusministeriössä.         - Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen jäl-
9249:     Valtioneuvoston 6.1.1983 vahvistamaan kor-         keen korkeakouluopintojen järjestäminen edel-
9250: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmaan vuo-         lyttää perusteellisia tietoja koulutusohjelmien
9251: sille 1983-1986 sisältyy laajahko täydennyskou-        opetussuunnitelmien rakenteesta ja opintokoko-
9252: lutuksen kehittämissuunnitelma, johon on kirjat-       naisuuden liittymisestä koulutusohjelmaan. Täs-
9253: tu myös avoimen korkeakouluopetuksen kehittä-          tä syystä myös avoin korkeakouluopetus on suun-
9254: mistavoitteet.                                         niteltava niin lähellä korkeakoulujen opetussuun-
9255:     Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelman        nitelmista vastaavia elimiä kuin mahdollista.
9256: mukaan avointa korkeakouluopetusta kehitetään             - Todistuksia korkeakouluopinnoista voivat
9257: osana korkeakoulujen täydennyskoulutusjärjestel-       antaa vain korkeakoulut. Kun avoimessa opiske-
9258: mää. Opetustarjontaa lisätään erityisesti ympäri-      lujärjestelmässä opiskelevat rekisteröidään kor-
9259: vuotisena ilta- ja etäopetuksena työssäkäyvien         keakouluissa, ei synny suoritusten vastaavuuson-
9260: opiskelun mahdollistamiseksi. Avoimeen korkea-         gelmia. Samalla voidaan kerätä järjestelmän ke-
9261: kouluopetukseen osallistuvat ovat oikeutettuja         hittämisen kannalta välttämättömät tilastotiedot.
9262: siirtymään koulutusohjelmaan opiskelijoiksi suo-          Kesäyliopistojen ja korkeakoulujen täydennys-
9263: ritettuaan kyseisen koulutusohjelman opintoja          koulutusyksiköiden yhteistyötä voidaan tiivistää
9264: vähintään 60 opintoviikon määrän. Siirtymisme-         lähinnä kolmella tavalla: lisäämällä informaati-
9265: nettelystä laaditaan erillinen suunnitelma.            ota, lisäämällä opetusohjelmien yhteissuunnitte-
9266:     Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelman        lua tai kytkemällä laitokset yhteen hallinnollisin
9267: mukaan kesäyliopistojen korkeakouluopetus kyt-         järjestelyin. Opetusministeriö on eri yhteyksissä
9268: ketään vuoteen 1986 mennessä kiinteäksi osaksi         korostanut alue- ja paikkakuntakohtaisten neu-
9269: korkeakoulujen täydennyskoulutusjärjestelmää.          vottelujen käynnistämistä tavoitteena eri osapuol-
9270: Tavoitteena on vuosikymmenen loppuun men-              ten yhteistyön kiinteyttäminen ja työnjaon selki-
9271: nessä luoda maan kattava täydennyskoulutusjär-         yttäminen. Minimivaatimuksena koko järjestel-
9272: jestelmä, joka toimii ympärivuotisesti kaikilla        män kehittymiselle on opetusohjelmien yhteis-
9273:  täydennyskoulutuksen sektoreilla, siis myös avoi-     suunnittelun lisääminen, mistä kokemusten
9274: messa korkeakouluopetuksessa. Tavoitteeksi on          myötä voidaan siirtyä hallinnollisten kytkentöjen
9275: asetettu noin 20 000 opintoviikon tarjonta avoi-       lisäämiseen.
9276: messa korkeakouluopetuksessa vuosikymmenen                Avoimesta korkeakouluopetuksesta ei ole ole-
9277: loppuun mennessä.                                      massa erityisiä säädöksiä. Korkeakouluopinnoista
9278:     Kehittämissuunnitelman jälkeen on opetusmi-        on säädetty koulutusalakohtaisilla tutkintoase-
9279: nisteriössä valmistunut avoimen korkeakouluope-        tuksilla, jotka soveltuvat suurelta osin myös avoi-
9280:  tuksen maksutyöryhmän mietintö, jossa ehdote-         meen korkeakouluopetukseen. Kesäyliopistojen
9281:  taan perittäväksi opiskelijoilta opintomaksuja        valtionavusta on voimassa vuonna 1968 annettu
9282: myös korkeakoulujen suoraan järjestämässä avoi-        valtioneuvoston päätös, joka on eräin osin van-
9283:  messa korkeakouluopetuksessa.                         hentunut. Mikäli avointa korkeakouluopetusta
9284:     Korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksella        varten annetaan omat säännökset, tulisi mainittu
9285:  ja kesäyliopistoilla on vakiintuneet toimintakent-    valtioneuvoston päätös tässä yhteydessä tarkistet-
9286:  tänsä, jotka ovat päällekkäisiä lähinnä vain avoi-    tavaksi. Valtionavustuksella on voitu kattaa vain
9287:  men korkeakouluopetuksen osalta. Avoimen kor-         pieni osa kesäyliopistojen menoista eikä vastai-
9288:  keakouluopetuksen systemaattisen kehittämisen         suudessakaan tule olemaan mahdollisuuksia val-
9289:  edellytyksenä on, että saadaan aikaan selkeä          tion osuuden mainittavaan kasvattamiseen. Sivu-
9290:  työnjako. Seuraavat seikat puoltavat kesäyliopis-     toimipisteitään kesäyliopistoilla on edelleenkin
9291: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 58
9292: 
9293: mahdollisuus kehittää käytettävissään olevien        maan kesäyliopistojen toimintakenttään ja edel-
9294: määrärahojen puitteissa.                             lyttää siten kesäyliopistojen tehtävien uudelleen
9295:    Opetusministeriö katsoo systemaattisen ja koko    arviointia tulevaisuudessa. Korkeakoulujen järjes-
9296: maan alueen kattavan avoimen korkeakouluope-         tämän avoimen korkeakouluopetuksen kehittä-
9297: tuksen järjestelmän kehittämisen edellyttävän as-    misessä tullaan kesäyliopistojen toiminta otta-
9298: teittain tiivistyvää yhteistyötä korkeakoulujen ja   maan huomioon ja kesäyliopistoilla tulee vastai-
9299: kesäyliopistojen välillä. Avoimen korkeakou-         suudessakin olemaan tärkeä sijansa aikuiskoulu-
9300: luopetuksen laajeneminen korkeakouluissa tulee,      tuksen kentässä.
9301: kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, vaikutta-
9302: 
9303:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
9304: 
9305:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
9306:                                       1983 vp. -     KK n:o 58                                          5
9307: 
9308: 
9309: 
9310: 
9311:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9312: 
9313:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De olika högskolorna har under de senaste
9314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        åren ordnat mycket omfattande experimentartad
9315: av den 24 maj 1983 tili vederbörande medlem av       öppen högskoleundervisning. De viktigaste ex-
9316: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-   perimenten har försiggått vid Helsingfors univer-
9317: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörsmål         sitet, Åbo Akademi och Tammerfors universitet
9318: nr 58:                                               samt vid Kuopio, Joensuu och Lapplands högsko-
9319:                                                      lor. Experimentverksamheten vid olika högskolor
9320:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      och på olika områden har koncentrerats tili
9321:        för att lönsamheten hos undervisningen        delfrågor inom undervisningen vid öppna hög-
9322:        vid sommaruniversiteten och mångsidig-        skolor så, att denna verksamhet som helhet skulie
9323:        heten i fråga om studiemöjligheter samt       ge en mångsidig bild av möjligheter tili verksam-
9324:        tiligången på sådana beaktas vid utveck-      hetens utvecklande. Undervisningsministeriet har
9325:        landet av öppen högskoleundervisning          understött experimenten inom ramen för de
9326:        och hur ämnar man specielit trygga de         utvecklingsmedel som ministeriet har haft tili sitt
9327:        nuvarande       filialsommaruniversitetens    förfogande.
9328:        verksamhetsmöjligheter?
9329:                                                         Utbudet på öppen högskoleundervisning vid
9330: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de olika universiteten är mycket mångsidigt.
9331: framföra följande:                                   Under läsåret 1981-1982 gavs undervisning i ca
9332:    Framtiden för den undervisning som ges vid        50 ämnen. Undervisningen har sin tyngdpunkt
9333: sommaruniversiteten kan inte bedömas separat i       lagd på sådana områden, på vilka undervisnings-
9334: förhållande tili utvecklandet av den fortbildning    arrangemangen inte fordrar specieli utrustning
9335: och den öppna högskoleundervisning som ges vid       eller t.ex. laboratorier. Mest ordnades undervis-
9336: högskolor.                                           ning i vuxenpedagogik, specialpedagogik, peda-
9337:    Med anledning av detta granskas i det följande    gogik, filosofi, psykologi, sociologi, socialpolitik,
9338: utvecklandet av den öppna högskoleundervis-          konsthistoria, automatisk databehandling och
9339: ningen med hänsyn tili alla de organisationer        folkhälsolära.
9340: som deltar i detta slags verksamhet.                    Antalet studerande per ämne och kurs växlade
9341:    Inom högskoleväsendet har man länge försökt       från mindre än tio studerande tili flera tusen.
9342: utvidga undervisningen utanför den relativt snä-     Man kan uppskatta att under läsåret 1981-1982
9343: va gruppen som består av egentliga högskolestu-      ca 8 000 studerande deltog i öppen högskoleun-
9344: derande. De första föreläsningarna som ordnades      dervisning, ordnad av högskolor. Då de ovan
9345: för utomstående hölis redan under det föregåen-      nämnda studerandena vid sommaruniversiteten
9346: de seklet vid Helsingfors universitet. Av denna      som studerar enligt principen om öppen högsko-
9347: feriekursverksamhet uppstod så småningom tan-        la läggs tili denna siffra, kan man konstatera, att
9348: ken om sommaruniversitetsverksamhet. Denna           15 000-16 000 studerande deltog under läsåret
9349: började med att Jyväskylä sommaruniversitet          1981-1982 i öppen högskoleundervisning. Den-
9350: grundades år 1912. Därefter har sommaruniversi-      na siffra innehåller inte dem som följt fjärrunder-
9351: tetsväsendet utvidgats tili ett system som omfat-    visning, och som inte deltog i tentamina. Antalet
9352: tar hela landet. Detta system består av 21 som-      dessa kan uppskattas vara flera tusen.
9353: maruniversitet där ca 45 000 studerande årligen         Enligt det betänkande som den av undervis-
9354: studerar. Av dessa kan 7000-8000 anses studera       ningsministeriet tillsatta arbetsgruppen för avgif-
9355: enligt principen om öppen högskola.                  ter för öppen högskoleundervisning har avgett
9356: 6                                       1983 vp. -     KK n:o 58
9357: 
9358: (Helsingfors 1983), betalade staten 3-4 milj.          dervisning som ordnas direkt av högskolor. Hög-
9359: mark i utgifter för öppen högskoleundervisning         skolornas fortbildningsceotraler och sommaruni-
9360: under läsåret 1981-1982. Verksamheten har              versitet har fått sina fasta verksamhetsfält veder-
9361: dessutom finansierats med kommunernas och              tagna former, som går på varandra endast vad
9362: studerandenas medel.                                   den öppna högskoleundervisningen beträffar.
9363:    Beträffande urvecklandet av den öppna hög-          Förutsättningen för det systematiska utvecklandet
9364: skoleundervisningen har rvå mera omfattande            av den öppna högskoleundervisningen är, att
9365: planer uppgjorts. Av dessa planer förelåg den          man kan åstadkomma en klar arbetsfördelning.
9366: första, dvs. det betänkande som avgavs av den av       Följande omständigheter talar för att den öppna
9367: Finska Kulturfonden tillsatta kommissionen för         högskoleundervisning som ges vid sommaruni-
9368: öppen högskola år 1976 (Kommittebetänkande             versiteten skall fastare än hittills sammanföras till
9369: 1981:36).                                              fortbildningssystemet vid högskolor.
9370:    Den av undervisningsministeriet tillsatta kom-         - Under de senaste åren har nästan alla
9371: missionen för öppen högskola fick sitt betänkan-       högskolor grundat en fortbildningsceotral. En
9372: de färdigt år 1981 (Kommittebetänkande                 oreglerad konkurrens om samma knappa resurser
9373: 1981:36). Båda betänkandena har varit på re-           är iote meningsfull.
9374: miss, varefter ärendet har undergått fortsatt be-         - För att de mål som har uppställts skall
9375: handling på tjänstemannanivå vid undervisnings-        kunna nås, förutsätts regional koordinering, en
9376: ministeriet.                                           planering av studiesystemet under högskolans
9377:    Den urvecklingsplan för åren 1983-1986 som          ledning och studier året om.
9378: statsrådet den 6.1.1983 fastställde innehåller en
9379: rätt omfattande urvecklingsplan för fortbildning.         - Efter reformen av högskolornas examina
9380:                                                        förutsätter ordnandet av högskolestudierna in-
9381: 1 planen ingår även målsättningarna för utveck-
9382:                                                        gående kunskaper om undervisningsplanernas
9383: lingen av den öppna högskoleundervisningen.
9384:    Enligt utvecklingsplanen för högskoleväsendet       struktur inom utbildningsprogrammen och hur
9385: utvecklas den öppna högskoleundervisningen             studiehelheten ansluter sig till utbildningsprog-
9386: som en del av högskolornas fortbildningssystem.        rammet. Med anledning av detta bör även den
9387: Utbudet på undervisning ökas speciellt som hela        öppna högskoleundervisningen planeras i ett nä-
9388: året omfattande kvälls- och fjärrundervisning för      ra samarbete med de organ som har ansvar för
9389: att möjliggöra deras undervisning som förvärvsar-      högskolornas undervisningsprogram.
9390: betar. De som deltar i öppen högskoleundervis-            - Enbart högskolor kan ge betyg om högsko-
9391: ning är berättigade till att övergå till att studera   lestudier. Då de som studerar enligt det öppna
9392: enligt utbildningsprogrammet efter att ha bedri-       studiesystemet registreras vid högskolorna, upp-
9393: vit studier som motsvarar minst 60 studieveckor.       står det inga problem med hur prestationerna
9394: En särskild plan kommer att uppgöras om över-          motsvarar varandra. Samtidigt är det möjligt att
9395: gångsförfarandet.                                      insamla de statistikuppgifter som är nödvändiga
9396:    Enligt utvecklingsplanen för högskoleväsendet       för att utveckla systemet.
9397: sammanförs högskoleundervisningen vid högsko-             Samarbetet mellan fortbildningsenheterna vid
9398: lor till en fast del av fortbildningssystemet vid      sommaruniversitet och högskolor kan göras in-
9399: högskolor. Som mål har uppställts att till slutet      tensivare närmast på tre sätt: genom att öka
9400: av decenniet skapa ett fortbildningssystem som         information, genom att öka den gemensamma
9401: omfattar hela landet. Avsikten är att detta system     planeringen för undervisningsprogram eller ge-
9402: fungerar året om på alla sektorer inom fortbild-        nom att sammanföra de olika institutioneroa
9403: ningen, alltså även inom den öppna högskoleun-         med hjälp av olika administrativa arrangemang.
9404: dervisningen. Före utgången av innevarande de-         Undervisningsministeriet har i olika samman-
9405: cennium har man som mål att erbjuda 20 000             hang betonat att förhandlingar på regional eller
9406: st_udieveckor inom den öppna högskoleundervis-         loka! nivå borde inledas som målsättning att göra
9407: mngen.                                                 samarbetet mellan de olika parterna närmare och
9408:    Efter utvecklingsplanen har arbetsgruppen för       klarlägga arbetsfördelningen. Minimikravet för
9409: avgifter för öppen högskoleundervisning fått sitt       en utveckling av hela systemet är att den gemen-
9410: betänkande färdigt vid undervisningsministeriet.       samma planeringen av undervisningsprogram-
9411:    I detta betänkande föreslås att studieavgifter      men ökas, varefter man med vunna ökade erfa-
9412: skall uppbäras hos studerande också för de stu-        r~nheter kan införa flera administrativa anknyt-
9413: dier som bedrivs enligt den öppna högskoleun-           mngar.
9414:                                       1983 vp. -     KK n:o 58                                       7
9415: 
9416:    Det finns inga särskilda stadganden om öppen          Undervisningsministeriet anser, att utvecklan-
9417: högskoleundervisning. Om högskolestudier har         det av det systematiska och riksomfattande hög-
9418: stadgats genom examensförordningar som hänför        skoleundervisningssystemet förutsätter sådant
9419: sig tili varje utbildningsområde särskilt. Dessa     samarbete mellan högskolorna och sommaruni-
9420: stadganden lämpar sig även tili största delen för    versiteten som efter hand sammanjämkas allt
9421: öppen högskoleundervisning.                          mera.
9422:    Statsrådets beslut om statsunderstöd åt som-          Såsom av det ovan anförda har framgått,
9423: maruniversitet från år 1968 gäller fortfarande.      kommer utvidgandet av den öppna högskoleun-
9424: Detta beslut är tili vissa delar föråldrat. 1 fall   dervisningen vid högskolor att påverka sommaru-
9425: egna stadganden ges för öppen högskoleunder-         niversitetens verksamhetsområde och förutsätter
9426: visning, borde statsrådets ovan nämnda beslut i      således att de uppgifter som sommaruniversiteten
9427: detta sammanhang justeras. Genom statsunder-         har bör på nytt uppskattas i framtiden. Vid
9428: stödet har man kunnat täcka endast en liten del      utvecklandet av den öppna högskoleundervis-
9429: av sommaruniversitetens utgifter och det blir inte   ningen vid högskolor kommer man att ta hänsyn
9430: heller i framtiden möjligt att nämnvärt öka          tili sommaruniversitetens verksamhet och som-
9431: statsandelen. Sommaruniversiteten har fortfaran-     maruniversiteten kommer även i framtiden att ha
9432: de möjligheter att urveckla sina filialer inom       sin viktiga ställning inom vuxenutbildningsfältet.
9433: ramen för de medel som de förfogar över.
9434: 
9435:     Helsingfors den 13 september 1983
9436: 
9437: 
9438:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
9439:                                                     1983 vp.
9440: 
9441: Kirjallinen kysymys n:o 59
9442: 
9443:                                       Kortesalmi: Alamittaisten siikojen myynnm sallimisesta
9444: 
9445: 
9446:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9447: 
9448:    Kalastusasetuksen (1116/82) 19 §:ssä on mai-            Oulun ja Lapin läänien merialueella 10 % tai
9449: ninta, että merestä pyydetyn siian alamitta on 25          antaisi sellaiset valvontaohjeet lain valvonnasta
9450: senttimetriä. Jos kala ei täytä säädettyä alinta           vastaaville viranomaisille, jossa kalastuslain 104
9451: mittaa, ei sitä saa myydä eikä muutoinkaan                 § :ssä mainittua 10 § säännöstä sovellettaisiin
9452: ryhtyä toimenpiteisiin tällaisten kalojen myyntiä          myös itse kalastukseen.''
9453: varten.                                                        Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että eduskun-
9454:    Kalastuslain (286/82) säännöksistä käy ilmi,            nan päätöksen mukaisesti säädettyjä lakeja on
9455: että joka pyydystää, lähettää tai pitää kaupan             jokaisen Suomen kansalaisen noudatettava. Jos
9456: alamittaisia kaloja, on tuomittava kalastusrikko-          laki ei kaikilta osin vastaa käytäntöä, on lakia
9457: muksesta sakkoon. Jos taas laatikossa olevien              tältä osin muutettava tai laki kumottava. Valvon-
9458: kalojen painosta yksi kymmenesosa on alamittai-            taohjeilla ei voida mennä lain ohi.
9459: sia, tuomittakoon kalat tai niiden arvo valtiolle              Perämerellä ei 1970-luvun lopulla ollut kalas-
9460: menetetyksi.                                               tuksen harjoittamisen osalta nykyistä ongelmaa,
9461:    Perämeren Kalastajain Keskusliitto r.y. ja Poh-         sillä maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä
9462: janmaan Kalastajaseurojen Liitto r.y. ovat 31. 1.          n:o 1062/77 merestä pyydetyn siian alamitta oli
9463: 1983 lähettäneet maa- ja metsätalousministeriölle          poistettu Oulun ja Lapin läänien alueelta vuoden
9464: kirjelmän, jossa todetaan mm. näin: ''Perämeres-           1980 loppuun asti.
9465: sä tietyillä alueilla ja tiettynä aikana ei voi tiheillä       Vuosina 1981 ja 1982 oli samalla alueella
9466: rysillä )a trooleilla kalastaa siten, etteikö saaliissa    voimassa ministeriön päätös n:o 215/81, jonka
9467: aina esiinny vähän myös alamittaista siikaa. SII-          mukaan 20 senttimetriä lyhyempää siikaa ei saa-
9468: KATYÖRYHMÄ-80 selvitti tätä kysymystä pe-                  nut kalastaa.
9469: rusteellisesti ja päätyi toteamukseen, että jos                Nyt Perämerellä ovat voimassa kalastuslain ja
9470: alamittasäännöstä valvotaan pikkutarkasti, estää           kalastusasetuksen määräykset, jotka saaliissa
9471: ja vaikeuttaa se alueella myös muun kalan pyyn-            esiintyvän alamittaisen siian osalta vaikeuttavat
9472: tiä, vaikka määrät olisivatkin kokonaisuudessakin          kalastuksen harjoittamista ja kalakauppaa.
9473: niin vähäisiä, että niillä ei siikakannan olemassa-            Ongelma olisi helposti ratkaistavissa, jos Vaa-
9474: oloon olisi juuri vaikutusta.''                            san, Oulun ja Lapin läänien alueella merestä
9475:    Kirjelmässään samaiset järjestöt toteavat: '' 5         pyydetyn saaliin joukossa saisi olla esim. 5 %
9476: tai 10 % :n salliminen alamittaista siikaa saaliissa       alamittaisia siikoja.
9477: on sellainen raja, jota pyytäjät voivat noudattaa.             Vastaava säännös turskan osalta on voimassa
9478: Jos siikaa on muiden kalaparvien mukana, rajoit-           Suomen kalastusvyöhykkeellä leveysasteen 59 • 30'
9479: tuu se yleensä 1-5 %. Jos sitä taas tarkoituksella         N eteläpuolella.
9480: pyydetään, on sen osuus selvästi suurempi. Sen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9481: pyynti on siis laistettavissa, mutta sen saanti ei         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9482:  ole estettävissä.''                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9483:     Kalatalousalan neuvontajärjestöt ovat kirjel-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9484:  mässään esittäneet asian ratkaisuksi seuraavan
9485:  menettelytavan: ''Jotta silakan ja muikun troo-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9486:  laus, rysäkalastus ja erityisesti talvinuottaus ei               ryhtyä, että Vaasan, Oulun ja Lapin lää-
9487:  joutuisi vaikeuksiin uuden siian alamittasäännök-                nien alueella kaupassa myytävän silakan
9488:  sen vuoksi, järjestöt esittävät, että osasto säätäisi            ja muikun seassa saisi olla pieni määrä
9489:  alamittaisten kalojen sivusaalismääräksi Vaasan,                 alamittaisia siikoja?
9490:        Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
9491: 
9492:                                                ]. Juhani Kortesalmi
9493: 
9494: 088300607N
9495: 2                                     1983 vp. -    KK n:o 59
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 
9500:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9501: 
9502:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena tähän kysymykseen esitän kunni-
9503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oittavasti seuraavaa:
9504: olette 24 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn
9505: kirjeenne n:o 341 ohella toimittanut valtioneu-        Kysymyksen perusteluissa mainittujen Peräme-
9506: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ren alueella toimivien kalastajajärjestöjen aloit-
9507: sanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-   teet ovat olleet käsiteltävinä maa- ja metsätalous-
9508: sesta kysymyksestä n:o 59:                          ministeriössä. Ministeriö on ryhtynyt toimenpi-
9509:                                                     teisiin Perämeren ja Merenkurkun alueella sila-
9510:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kan ja muikun trooli-, nuotta- ja rysäpyynnin
9511:        ryhtyä, että Vaasan, Oulun ja Lapin lää-     yhteydessä sivusaaliina pyydystetyn siian talteen-
9512:        nien alueella kaupassa myytävän silakan      ottoa ja myyntiä koskevan ministeriön päätöksen
9513:        ja muikun seassa saisi olla pieni määrä      antamiseksi. Tällaisen sivusaaliin enimmäismää-
9514:        alamittaisia siikoja?                        räksi tulee viisi prosenttia pyyntikunnan koko
9515:                                                     päivittäisen saaliin painosta.
9516: 
9517:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1983
9518: 
9519:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
9520:                                        1983 vp. -    KK n:o 59                                        3
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 
9525:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9526: 
9527:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9528: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anföra följande:
9529: nr 341 av den 24 maj 1983 tili vederbörande
9530: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Initiativen av de i spörsmålets motivering
9531: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade skrift-      nämnda fiskarorganisationerna som verkar inom
9532: liga spörsmål nr 59:                                 Bottenviksområdet har varit under behandling i
9533:                                                      jord~ och skogsbruksministeriet. Ministeriet hae
9534:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skridit tili åtgärder för att utfärda beslut av
9535:        för att i Vasa, Uleåborgs och Lapplands       ministeriet om tillvaratagande och försäljning av
9536:        Iän det bland Strömming och siklöja som       bifångst av sik, som i Bottenviken och Kvarken
9537:        saluförs skall få finnas en liten mängd sik   fångas vid trål-, not- och ryssjefiske efter ström-
9538:        som inte fyller minsta mått?                  ming och siklöja. Maximal bifångst blir fem
9539:                                                      viktsprocent av fångstlagets hela dagsfångst.
9540:     Helsingfors den 3 augusti 1983
9541: 
9542:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
9543:                                                                                                             j
9544:                                                                                                         j
9545:                                                                                                     j
9546:                                                                                                 j
9547:                                                                                             j
9548:                                                                                         j
9549:                                                                                     j
9550:                                                                                 j
9551:                                                                             j
9552:                                                                         j
9553:                                                                     j
9554:                                                                 j
9555:                                                             j
9556:                                                         j
9557:                                                     j
9558:                                                 j
9559:                                             j
9560:                                         j
9561:                                     j
9562:                                 j
9563:                             j
9564:                         j
9565:                     j
9566:                 j
9567:             j
9568:         j
9569:     j
9570: j
9571:                                                    1983 vp.
9572: 
9573: Kirjallinen kysymys n:o 60
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578:                                      Rajamäki ym.: Kuorma-autoilijoiden työllisyyden ja kannattavuu-
9579:                                         den parantamisesta
9580: 
9581: 
9582:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9583: 
9584:    Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel-              Keskimääräinen ajotyöllisyysprosentti yleisessä
9585: masta vuosille 1984-1988 virinneessä keskuste-            tilausliikenteessä on Kuopion, Mikkelin ja Poh-
9586: lussa on esitetty erilaisia näkökantoja siitä, mi-        jois-Karjalan läänissä vaihdellut viime vuosina
9587: ten kuorma-autoliikenteen verorakennetta tulisi           60-65 % :n välillä. Kehitys on myöskin ollut
9588: muuttaa. Tässä keskustelussa on sivuutettu tyys-          menossa huonompaan suuntaan, koska esim.
9589: tin kuorma-autoliikenteen työllisyyskysymykset,           valtion teettämissä maanrakennustöissä on yhä
9590: vaikka kuorma-autoliikenteen työllistävällä vai-          enemmän siirrytty urakointilinjalle, jolloin näissä
9591: kutuksella on varsin tärkeä merkitys monen syr-           tapauksissa kuljetukset on usein suoritettu työ-
9592: jäisen kunnan alueella Itä- ja Pohjois-Suomessa.          maan sijaintikunnan tai jopa sijaintiläänin ulko-
9593:    Kuorma-autoliikenteen kustannusten sokea               puolelta tulleilla autoilla. Myöskään työkohtei-
9594: nostaminen esim. moottoriajoneuvoveroa korot-             den lisääntymistä ei ole näköpiirissä investointi-
9595: tamalla iskisi pahiten niihin kuorma-autoliiken-          toiminnan vähenemisen myötä.
9596: teen harjoittajiin, joilla ajotyöllisyys ja sitä kautta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9597: myös ajotulot ovat alhaisimmillaan. Pelättävissä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9598: on, että kustannusten nostaminen pakottaisi syr-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9599: jäseutujen autoilijoita ennen pitkää lopettamaan          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9600: toimintansa, jolloin kuljetuspalvelusten tarjonta
9601: keskittyisi pelkästään suuriin asutuskeskuksiin ja                  Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjä-
9602: heikkenisi tuntuvasti syrjäseuduilla. Näiden alu-                asemassa toimivien kuorma-autoilijoiden
9603: eiden asukkaat joutuisivat tämän kehityksen seu-                 vaikeuksista ajotyöllisyyteen nähden, ja
9604: rauksena myöskin maksamaan pidentyneiden                         jos on,
9605: matkojen johdosta entistä korkeamman hinnan                       . miten Hallitus aikoo verokysymysten
9606: välttämättämistä kuljetuksistaan, kun kuorma-                    nnnalla ottaa huomioon kuljetuspalvelus-
9607: autoa ei olisi tilatravissa omalta asuinalueelta.                ten pysyvyyden ja toiminnan kannatta-
9608: Monessa tapauksessa juuri Itä- ja Pohjois-Suo-                   vuuden syrjäseuduilla, sekä
9609: messa kuorma-autokuljetus on kuitenkin ainoa                        miten Hallitus aikoo järjestää sen, että
9610: mahdollinen tapa suorittaa tavaroiden kuljetuk-                  ainakin valtion työllisyysvaroin rahoitetta-
9611: sia, koska rautateiden palvelut rataverkon har-                  vissa maanrakennusurakoissa työllistettäi-
9612: vuuden vuoksi eivät ulotu läheskään kaikkiin                     siin hankkeen kohdealueen autoilijat kul-
9613: kuntiin.                                                         jetusten osalta?
9614: 
9615:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
9616: 
9617:                         Kari Rajamäki                              Pertti Hietala
9618: 
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 088300576N
9623: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 60
9624: 
9625: 
9626: 
9627: 
9628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9629: 
9630:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verokysymysten osalta liikenneministeriön hal-
9631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         linnonalan yleissuunnitelmassa vuosille 1984-
9632: olette kirjeellänne 24 päivältä toukokuuta 1983       1988 on todettu mm. seuraavaa:
9633: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          ''Eri liikennelajeista vastaavat perävaunuyhdis-
9634: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen ym.        telmät selvästi huonoimmin kustannuksistaan
9635: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-       tienpidolle. Tiekustannusten kohdistamisen vai-
9636: myksen n:o 60:                                        keudesta johtuen täsmällistä tietoa on vaikea
9637:                                                       esittää mutta suuruusluokka on 40-60 % , joten
9638:           Onko Hallitus tietoinen pienynttaja-        jo tällä hetkellä on selvät tie- ja liikennepoliittiset
9639:        asemassa toimivien kuorma-autoilijoiden        perusteet nostaa raskaimman kuorma-autoliiken-
9640:        vaikeuksista ajotyöllisyyteen nähden, ja       teen verotusta. Myös linja-autojen kuluvastaa-
9641:        jos on,                                        vuus on tienpidon osalta huono niille annetusta
9642:           miten Hallitus aikoo verokysymysten
9643:                                                       veropalautuksesta johtuen. Liikenneministeriön
9644:        rinnalla ottaa huomioon kuljetuspalvelus-
9645:        ten pysyvyyden ja toiminnan kannatta-          mielestä tämä palautus on kuitenkin edelleen
9646:                                                       perusteltu.''
9647:        vuuden syrjäseuduilla, sekä
9648:           miten Hallitus aikoo järjestää sen, että       Kuorma-autoliikenteen verorakenteen tarkista-
9649:        ainakin valtion työllisyysvaroin rahoitetta-   misessa on kyse kustannusvastaavuusperiaatteen
9650:        vissa maanrakennusurakoissa työllistettäi-     soveltamisesta kuorma-autoliikenteeseen siten,
9651:        siin hankkeen kohdealueen autoilijat kul-      että teitä eniten kuluttavat autot myös maksaisi-
9652:        jetusten osalta?                               vat erilaisina veroina ja maksuina valtiolle eniten.
9653:                                                       Tehtyjen laskelmien perusteella on todettavissa,
9654:                                                       että kuorma-autoyhdistelmät maksavat suhteelli-
9655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sesti vähiten veroja. Maarakennusalalla toimivien
9656: seuraavaa:                                            tavallisten kuorma-autojen {86 % koko kalustos-
9657:    Keskimääräinen työllisyystilanne maa- ja kivi-     ta) verotusta ei ilmeisesti ole liikennepoliittisten
9658: aines- sekä muussa paikalliskuljetuksessa helmi-      perusteiden mukaan tarvetta nostaa, joten tältä
9659: kuussa tänä vuonna oli koko maan osalta 50 % .        osin kysymyksessä esiin tuodut vaikutukset syrjä-
9660: Huonoin tilanne oli Mikkelin, Pohjois-Karjalan        seutujen kuorma-autokuljetusten palvelutason
9661: ja Vaasan lääneissä, joissa luku vaihtelee 35-39      heikkenemisestä ovat epätodennäköisiä. Ministe-
9662: prosentin välillä. Turvatakseen ammattimaisen         riö valmistelee kuitenkin työryhmän asettamista
9663: kuorma-autoliikenteen kannattavuuden ja siten         selvittämään kuorma-autoliikenteen veroraken-
9664: myös sen jatkuvuuden liikenneministeriö on            teen perusteita sekä kustannusvastaavuusperiaat-
9665: noudattanut varsin pidättyvää liikennelupapoli-       teen soveltamista kuorma-autoliikenteeseen. Työ-
9666: tiikkaa ja kehottanut myös lääninhallituksia me-      ryhmään tullaan alustavasti kutsumaan muun
9667: nettelemään samoin. Uusien lupien myöntämi-           muassa valtiovarainministeriön, kauppa- ja teolli-
9668: sestä pyritään pidättäytymään, kunnes ns. rajoi-      suusministeriön, Teollisuuden Keskusliiton sekä
9669: tettujen liikennelupien laajentamismahdollisuu-       Suomen Kuorma-autoliitto r.y:n edustajat.
9670: det on täysimääräisesti käytetty hyväksi. Ministe-       Mitä tulee yleensä valtion mahdollisuuksiin
9671: riö tulee edelleenkin jatkamaan noudattamaansa        työllistää syrjäseutujen kuorma-autoja, on todet-
9672: pidättyvää liikennelupapolitiikkaa. Kuitenkin on      tava, että tienpidon painopiste on siirtynyt ulko-
9673: huomattava, että ajoneuvojen mittojen ja paino-       puolisella työvoimalla teetettävästä uusien teiden
9674: jen korotukset lisäävät alalla olevaa ylitarjontaa.   rakentamisesta ja vanhojen teiden uudelleenra-
9675:                                         1983 vp. -      KK n:o 60                                        3
9676: 
9677: kentamisesta kunnossapitoon, joka pääosin teh-          kuin mitä tieliikennelain ja ammattimaisen
9678: dään tielaitoksen omalla kalustolla ja työvoimal-       moottoriajoneuvoliikenteen harjoittamisesta on
9679: la. Valtion maarakennustöiden nykyinen määrä            asetuksella säädetty. Urakoitsija on saanut valita
9680: aiheuttaa vaikeuksia työllistää valtion laitosten       toimintansa kannalta edullisimmat vaihtoehdot.
9681: omakin organisaatio tasaisesti, eikä siksi valtion      Kuljetuksia ei ole urakassa erotettu rakennuttajan
9682: rakennustöillä voida taata jatkuvaa työllisyyttä        järjestettäväksi, koska se on havaittu epätaloudel-
9683: kuorma-autoilijoille suurissakaan Itä- ja Pohjois-      liseksi mm. työn vaikeutuneen yhteensovittami-
9684: Suomen kunnissa.                                        sen ja vastuunjaon takia.
9685:    Tieliikenteen tavarankuljetustilaston 1981 mu-          Useinkaan urakoitsijalla ei ole riittävästi omaa
9686: kaan kaikista kuorma-autoista vajaat 7 500 on           kuljetuskalustoa, jolloin kuljetukset tulevat
9687: toiminut maansiinotehtävissä. Näistä noin 5 000         yleensä paikallisten autoilijoiden tehtäväksi.
9688: on ollut ammattiliikenteen autoja. Tie- ja vesira-
9689: kennuslaitoksen kunnossapito- ja rakennushank-          Urakoinnin tulevaisuus
9690: keilla on ollut vuosina 1978-81 keskimäärin
9691: 2 000 maansiinoautoa, joista 47 % on ollut tie-            Valtion maarakennustöiden laajuus tulee lähi-
9692: ja vesirakennuslaitoksen omaa, 44 % tie- ja             vuosina alenemaan nykytasosta. Teiden rakenta-
9693: vesirakennuslaitoksen vuokraamaa ja 9 % ura-            misen laajuus tulee lievästi laskemaan ja kunnos-
9694: koitsijoiden omaa tai vuokraamaa kalustoa. Näin         sapidon vastaavasti kasvamaan. Investoinneissa
9695: ollen tie- ja vesirakennuslaitos työllistää kaikista    lisääntyy ylläpitohankkeiden osuus. Nykyisin
9696: ammattimaisista maansiirtokuljetuksissa toimivis-       urakkatöiden osuus (n. 40 %) valtion maaraken-
9697: ta kuorma-autoista noin 20 %.                           nustöissä on lähes sama kuin 70-luvun alussa.
9698:                                                            Valtion maarakennustyöt vaihtelevat ajallisesti
9699: Työllisyysvaroin rahoitettavat maarakennusurakat        ja paikallisesti. Rahoitusvaihtelusta aiheutuvaa
9700: ja kuljetukset.                                         oman organisaation tyhjäkäyntiä pyritään vähen-
9701:    Valtion rakennustöiden teettämisestä urakoitsi-      tämään urakoinoin avulla. Urakointi on havaittu
9702: joilla annetun asetuksen mukaan valtion raken-          maarakennustöissä edulliseksi. Sen osuutta tul-
9703: nustyö on annettava urakoitsijan suoritettavaksi,       laan tulevaisuudessa hieman lisäämään. Erityis-
9704: milloin se harkitaan valtiolle edulliseksi sekä         esti pyritään luomaan edellytyksiä pieniin maara-
9705: siihen muutoin ovat edellytykset. Liikenneminis-        kennusurakoihin. Kuljetukset tullaan sisällyttä-
9706: teriö on asetusta koskevassa päätöksessään toden-       mään urakoihin, jos tällainen menettely havai-
9707: nut, että valtion rakennustyötä harkittaessa ura-       taan valtiolle edulliseksi.
9708: kalla tehtäväksi, on tarvittaessa kiinnitettävä huo-       Tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennustoimin-
9709: miota siihen, soveltuuko tämä suoritustapa työlli-      nan tavoitteena on hankkeiden kuljetussuoritteen
9710: syysnäkökohtiin.                                        alentaminen. Toimenpiteinä tulevat olemaan
9711:    Myös työllisyysvaroin rahoitettavissa maanra-        hankkeiden massatalouden tehostaminen paran-
9712: kennusurakoissa menetellään edellä mainitun             tamalla tiesuunnitelmien tasoa ja rakennusmate-
9713: asetuksen mukaisesti. Työllisyysvaroin tehtävät         riaalien taloudellista valintaa.
9714: urakkakohteet pyritään tekemään riittävän pie-             Maansiirtokuljetuksia suorittavien kuorma-
9715: niksi, jotta myös paikallisilla urakoitsijoilla olisi   autojen määrän säilyttäminen nykyisellä tasolla ei
9716: mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun ja töi-       edellä esitetyn perusteella näytä järkevältä eikä
9717: den tekemiseen.                                         taloudelliselta, sillä kuljetussuoritteen alentami-
9718:    Urakoitsijaa ei ole velvoitettu urakan kuljetuk-     nen ja maarakentamisen vähentyvä kehitys ai-
9719: sia järjestäessään noudattamaan muita ehtoja            heuttavat nykyistä pienemmän kalustotarpeen.
9720: 
9721:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1983
9722: 
9723:                                                                         Liikenneministeri Matti Puhakka
9724: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 60
9725: 
9726: 
9727: 
9728: 
9729:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9730: 
9731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               ''Av de olika trafiktyperna svarar släpvagns-
9732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kombinationerna sämst mot de utgifter för vä-
9733: av den 24 maj 1983 tili vederbörande medlem av         gunderhållet som de föranleder. Då det är svårt
9734: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      att hänföra vägkostnaderna tili en viss trafiktyp
9735: dagsman Kari Rajamäki m.fl. undertecknade              kan man inte uppge exakta siffror, men storleks-
9736: spörsmål nr 60:                                        ordningen rör sig kring 40-60 %, varför det
9737:                                                        redan i detta skede finns klara väg- och trafikpo-
9738:             Är Regeringen medveterl om de syssel-      litiska grunder för att öka beskattningen av den
9739:          sättningsproblem som lastbilsförare i         tyngsta lastbilstrafiken. Också bussarnas kostnads-
9740:          småföretagarställning har, och om så är       ansvar är lågt ur väghåliningssynvinkel på grund
9741:          fallet,                                       av den skatteåterbäring som beviljats dem. Tra-
9742:             på vilket sätt ämnar Regeringen vid        fikministeriet anser dock att denna återbäring
9743:          sidan av skattefrågorna fästa avseende vid    fortfarande är motiverad. ''
9744:          transportservicens fortbestånd och verk-
9745:          samhetens lönsamhet i glesbygden, samt           Vid justeringen av skattestrukturen i fråga om
9746:             hur ämnar Regeringen förfara för att       lastbilstrafiken gälier det att tiliämpa kostnads-
9747:          lastbilsförarna på ifrågavarande ort skulle   ansvarighetsprincipen så, att de bilar som nöter
9748:          sysselsättas åtminstone vid de jordbygg-      mest på vägarna också skulie betala mest tili
9749:          nadsentreprenader som finansieras med         staten i form av olika skatter och avgifter. Enligt
9750:          statens sysselsättningsmedel?                 de kalkyler som gjorts kan man konstatera att
9751:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lastbilskombinationerna relativt sett betalar
9752: anföra följande:                                       minst skatt. Beskattningen av vanliga lastbilar
9753:    Sysselsättningen i genomsnitt inom jord-, sten-     inom jordbyggnadssektorn (86 % av hela bestån-
9754: materia!- samt den övriga lokaltransporten var i       det) behöver uppenbarligen inte skärpas på tra-
9755: februari detta år 50 % i hela landet. Läget var        fikpolitiska grunder, varför de i spörsmålet påta-
9756: sämst i S:t Michels, Norra Karelens och Vasa Iän,      lade följderna av försämrad transportservice på
9757: där procenttalet varierar mellan 35 och 39. För        glesbygden tili denna del förefalier osannolika.
9758: att trygga den yrkesmässiga lastbilstrafikens lön-     Ministeriet förbereder emeliertid tillsättande av
9759: samhet och därmed också dess fortbestånd har           en arbetsgrupp med uppgift att utreda grunder-
9760: trafikministeriet iakttagit en synnerligen återhåli-   na för skattestrukturen för lastbilstrafiken samt
9761: sam politik i fråga om trafiktilistånd och dess-       tiliämpningen av kostnadsansvarighetsprincipen.
9762: utom uppmanat länsstyrelserna att göra detsam-         Tili arbetsgruppen kommer enligt preliminära
9763: ma. Avsikten är att avstå från att bevilja nya         planer att kallas representanter för bl.a. finans-
9764: tillstånd tili dess möjligheterna att utvidga de       ministeriet, handels- och industriministeriet, In-
9765: s.k. begränsade trafiktilistånden utnyttjats tili      dustrins Centralförbund och Suomen Kuorma-
9766: fulio. Ministeriet kommer även i fortsättningen        autoliitto r. y.
9767: att tiliämpa en restriktiv linje i fråga om trafik-       Vad gälier statens möjligheter i allmänhet att
9768: tilistånd. Det bör dock beaktas att ökningen av        sysselsätta lastbilar på glesbygden kan konstateras
9769: fordonens mått och vikt ökar överutbudet i             att tyngdpunkten i väghållningen har förskjutits
9770: branschen.                                             från anläggande av nya vägar och ombyggnad av
9771:    För skattefrågornas del har i den alimänna          gamla vägar med hjälp av utomstående arbets-
9772: planen för trafikministeriets förvaltningsområde       kraft tili underhåli, som huvudsakligen sker med
9773: för åren 1984-1988 konstaterats bl.a. följande:        vägverkets egen materia! och arbetskraft. Den
9774:                                          1983 vp. -      KK n:o 60                                        5
9775: 
9776: nuvarande omfattningen av statens vägbyggnads-           alternativ som är förmånligast för hans verksam-
9777: arbeten är sådan att det är svårt att ens sysselsätta    het. Transporterna har inte avskiljts från entre-
9778: de statliga inrättningarnas egen organisation            prenaden så, att byggherren skulle ordna dem,
9779: jämt, och därför är det inte möjligt att garantera       eftersom det har konstaterats vara oekonomiskt
9780: lastbilsförarna en fortgående sysselsättning med         bl.a. för att det blivit svårare att koordinera
9781: hjälp av statens byggnadsarbeten ens i de stora          arbetet och för att ansvarsfördelningen blivit
9782: kommunerna i östra och norra Finland.                    oklarare.
9783:    Av vägtrafikens godstransportstatistik för år            Ofta saknar entreprenören tillräcklig transport-
9784: 1981 framgår det att av alla lastbilar knappt            materiel, varför transporterna i allmänhet an-
9785: 7 500 utnyttjats för jordtransportarbeten. Av des-       kommit på de lokala trafikidkarna.
9786: sa har en 5 000 varit bilar i yrkesmässig trafik.
9787: Väg- och vattenbyggnadsverket har under åren             Entreprenaderna i framtiden
9788: 1978-81 inom ramen för sina underhålls- och
9789: byggnadsprojekt sysselsatt i genomsnitt 2 000               Statens jordbyggnadsarbeten kommer inom de
9790: jordtransportbilar, av vilka 47 % har varit väg-         närmaste åren att minska något i omfattning.
9791: och vattenbyggnadsverkets egna, 44 % av väg-             Vägar kommer att anläggas i något mindre
9792: och vattenbyggnadsverket hyrda och 9 % entre-            utsträckning och underhållet att öka i motsvaran-
9793: prenörernas egna eller hyrda bilar. Sålunda sys-         de grad. Beträffande investeringarna ökar under-
9794: selsätter väg- och vattenbyggnadsverket ca 20 %          hållsprojektens andel. För närvarande är entre-
9795: av de lastbilar som används för yrkesmässig              prenadarbetenas andel (ca 40 %) av statens
9796: jordtransport.                                           jordbyggnadsarbeten i stort sett på samma nivå
9797:                                                          som i början av 70-talet.
9798: Jordbyggnadsentreprenader och transporter som               Statens jordbyggnadsarbeten varierar både be-
9799: finansieras med sysselsättningsmedel                     träffande tid och rum. Med hjälp av entrepre-
9800:    Enligt förordningen om upplåtande av statligt         nadarbeten försöker man minska på den tom-
9801:  byggnadsarbete på entreprenad skall statligt            gång inom den egna organisationen som beror på
9802:                                                          finansieringsfluktuationer. Entreprenaderna har
9803:  byggnadsarbete upplåtas på entreprenad då detta
9804: prövas fördelaktigt för staten och förutsättningar       konstaterats vara förmånliga vid jordbyggnadsar-
9805: därför eljest föreligger. Trafikministeriet har i sitt   beten. Deras andel kommer att ökas något i
9806:  beslut med anledning av förordningen konstate-          framtiden. Speciellt försöker man skapa förut-
9807: rat, att då man överväger att upplåta arbetet på         sättningar för små jordbyggnadsentreprenader.
9808: entreprenad, skall vid behov uppmärksamhet               Transporterna kommer att ingå i entreprenader-
9809: fästas vid hur detta sätt för utförandet överens-        na, om detta förfarande konstateras bli fördelak-
9810: stämmer med sysselsättningssynpunkter.                   tigt för staten.
9811:    Också i fråga om jordbyggnadsentreprenader               Väg- och vattenbyggnadsverkets mål i fråga
9812: som finansieras med sysselsättningmedel motsva-          om byggnadsverksamheten är att minska projek-
9813: rar förfarandet ovan nämnda förordning. De               tens transportprestationer. Åtgärderna kommer
9814:  entreprenader som utförs med sysselsättningsme-         att vara en effektivering av projektens massaeko-
9815: del görs möjligast små, så att också de lokala           nomi genom att förbättra vägplanernas nivå och
9816:  entreprenörerna skall kunna delta i anbudstävlan        det ekonomiska valet av byggnadsmaterial.
9817:  och i arbetet.                                             På basen av det tidigare sagda förefaller det
9818:    Då entreprenören ordnar transporter i anslut-         varken förnuftigt eller ekonomiskt att bibehålla
9819:  ning tili entreprenaden är han inte skyldig att         antalet lastbilar som utför jordtransporter, då en
9820:  iaktta andra villkor än de som stadgats i vägtra-       sänkning av transportprestationerna och den
9821: fiklagen och genom förordning om yrkesmässig             nedåtgående utvecklingen inom jordbyggnadsar-
9822:  fordonstrafik. Entreprenören har fått välja de          betena medför ett minskat materielbehov.
9823: 
9824:      Helsingfors den 14 juni 1983
9825: 
9826:                                                                             Trafikminister Matti Puhakka
9827:                                               1983 vp.
9828: 
9829: Kirjallinen kysymys n:o 61
9830: 
9831: 
9832: 
9833: 
9834:                                   Nyby: Rautaruukki Oy:n suunnitteleman erikoisvaunutuotannon
9835:                                      kielteisten vaikutusten estäruisestä
9836: 
9837: 
9838:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9839: 
9840:    Hallituksen eduskunnalle tekemässä esitykses-     käyttöön uusi teollisuushalli. Myös muut maam-
9841: sä, joka koskee lisäyksiä ja muutoksia vuoden        me teollisuuslaitokset, esimerkiksi Rauma-Repo-
9842: 1983 tulo- ja menoarvioon, ehdotetaan, että          lan Parkanon tehdas, voivat valmistaa ruostumat-
9843: Rautaruukki Oy:lle maksetaan vuosina 1983-           tomia säiliöitä. Syystä voi uskoa, että toiminnassa
9844: 1986 käyttöomaisuuteen tehtäville enintään 460       jo olevien yritysten säiliöiden valmistuskapasi-
9845: miljoonan markan investoinneille korkotukea          teetti on täysin riittävä tyydyttämään kysynnän.
9846: enintään 60 %. Tarkoituksena on tukea erikois-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9847: vaunutuotannon aloittamista. Investoinnit ovat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9848: kin erittäin tärkeitä, koska huomattava osa työn-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9849: tekijöistä tulisi Otanmäen ja Mustavaaran kaivok-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9850: sista, kun niiden toiminta lakkautetaan.
9851:    Tiettävästi huomattava osa Rautaruukki Oy:n                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9852: uuden tehtaan tuotannosta on ruostumattomia                 ryhtyä, jottei Rautaruukki Oy:n uuden
9853: säiliöitä. Tällaisia säiliöitä valmistavat jo nyt           tehtaan tuotantosuunta muodostuisi sel-
9854: maassamme pietarsaarelainen Ja-Ro ja leppävirta-            laiseksi, että se kilpailee toiminnassa jo
9855: lainen Hackman. Niiden yhteinen kapasiteetti on             olevien teollisuuslaitosten kanssa lisäten
9856: 1 500 säiliötä vuodessa. Ja-Ron säiliöiden valmis-          näin työttömyyttä paikkakunnilla, joilla
9857: tus työllistää tällä hetkellä kolmåymmentä hen-             jo on suuri työttömyysaste?
9858: keä, ja äskettäin on tähän tarkoitukseen otettu
9859: 
9860:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
9861: 
9862:                                              Mats Nyby
9863: 
9864: 
9865: 
9866: 
9867: 088300643U
9868: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 61
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 
9873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9874: 
9875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Erikoistavaravaunujen valmistus on suunnitel-
9876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tu aloitettavaksi tuotannollisena yhteistyönä
9877: olette 24 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn           Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton osuus tuo-
9878: kirjeenne n:o 343 ohella toimittanut valtioneu-      tannon arvosta on arvioitu noin kolmanneksen
9879: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    suuruiseksi, joskin osuus tulisi vaihtelemaan huo-
9880: sanedustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta      mattavasti vaunutyypistä toiseen. Tuotanto olisi
9881: kysymyksestä n:o 61:                                 vuosittain 3 000-4 000 erikoisvaunua, jotka
9882:                                                      kaikki vietäisiin Neuvostoliittoon. Täyteen tuo-
9883:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tantoon päästäisiin tämän vuosikymmenen lopul-
9884:        ryhtyä, jottei Rautaruukki Oy:n uuden         la.
9885:        tehtaan tuotantosuunta muodostuisi sel-           Lopullista päätöstä siitä, minkätyyppisiä eri-
9886:        laiseksi, että se kilpailee toiminnassa jo    koistavaravaunuja tehdas tulee Neuvostoliittoon
9887:        olevien teollisuuslaitosten kanssa lisäten    tuottamaan, ei ole vielä tehty. Rautaruukin il-
9888:        näin työttömyyttä paikkakunnalla, jolla       moituksen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä
9889:        jo on suuri työttömyysaste?                   olemassa täsmällistä tietoa esimerkiksi siitä, kuin-
9890:                                                      ka suuri osa näistä erikoistavaravaunuista tulee
9891:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        mahdollisesti olemaan ns. säiliövaunuja. Näin
9892: seuraavaa:                                           ollen ei toistaiseksi ole käytettävissä täsmällistä
9893:    Rautaruukki Oy on päättänyt lopettaa Otan-        tietoa myöskään siitä, kuinka paljon säiliöitä
9894: mäen ja Mustavaaran kaivostoiminnan, koska           Rautaruukki Oy tulee vuosittain tarvitsemaan
9895: näiden kaivosten kannattavuus on jo pidempään        vaunutuotannossaan ja minkätyyppisiä nämä
9896: ollut varsin heikko ja koska pysyvää kannattavuu-    mahdollisesti tarvittavat säiliöt olisivat.
9897: den paranemista ei ole näköpiirissä. Kaivostoi-          Suomessa on olemassa useita säiliöitä tuottavia
9898: minnasta vapautuvan työvoiman työllistämiseksi       yrityksiä, jotka ovat viime aikoina olleet huolis-
9899: yhtiö on pyrkinyt löytämään korvaavaa tuotantoa      saan Rautaruukki Oy:n mahdollisista suunnitel-
9900: ja päätynyt suunnitelmaan erikoistavaravaunu-        mista tuottaa itse erikoistavaravaunutuotannossa
9901: tuotannon aloittamiseksi Vuolijoella ja Taivalkos-   tarvitsemansa säiliöt. Kauppa- ja teollisuusminis-
9902: kella. Varsinainen vaunutehdas perustettaisiin       teriölle antamassaan selvityksessä Rautaruukki on
9903: Otanmäkeen sekä tehtaalle erikoistavaravaunujen      kuitenkin ilmoittanut, että mikäli erikoistavara-
9904: osia ja elementtejä valmistava konepaja Taival-      vaunuihin tarvitaan ruostumattomia terässäiliöitä
9905: kosken alueelle. Rakennustyöt, joihin liittyvien      ja mikäli yhtiö saa nämä säiliöt hankittua muual-
9906: käyttöomaisuusinvestointien määräksi on vuoden       ta kilpailukykyiseen hintaan ja tarvittavalla toi-
9907: 1982 hinta- ja kustannustasolla arvioitu vajaa 400   mitusajalla, ei yhtiö ryhdy itse niitä valmista-
9908: miljoonaa markkaa, suoritettaisiin vuosina           maan. Yhtiön mukaan säiliötuotannolla ei ole
9909: 1983-85. Uusia pysyviä työpaikkoja vaunutuo-         olennaista vaikutusta erikoistavaravaunutuotan-
9910: tannossa arvioidaan syntyvän noin 1 100, joka on     non kannattavuuslaskelmiin, sillä säiliötuotan-
9911: noin 200 enemmän kuin kaivoksesta vapautuvien        non osuus vaunutuotannon kokonaisarviosta
9912: työntekijöiden määrä.                                muodostuu suhteellisen vähäiseksi.
9913:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
9914: 
9915:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
9916:                                        1983 vp. -     KK n:o 61                                          3
9917: 
9918: 
9919: 
9920: 
9921:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9922: 
9923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det har planerats att tiliverkningen av special-
9924: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          godsvagnar skall inledas i produktionssamarbete
9925: av den 24 maj 1983 nr 343 tili vederbörande            med Sovjetunionen. Sovjetunionens andel av
9926: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       produktionsvärdet har uppskattats tili ca en tred-
9927: sänt avskrift av följande av riksdagsman Nyby          jedel, även om andelen skulie komma att variera
9928: undenecknade spörsmål nr 61:                           betydligt alltefter vagntyp. Produktionen skulie
9929:                                                        ärligen uppgå tili 3 000-4 000 specialgodsvag-
9930:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        nar, vilka alla skulie exponeras tili Sovjetunio-
9931:        sikt att vidta för att produktionsinrikt-       nen. Fuli produktion skulie uppnås i slutet av
9932:        ningen för Rautaruukki Oy:s nya fabrik          innevarande årtionde.
9933:        inte skulie bli sådan att den konkurrerar
9934:        med de redan verksamma industrierna                Något definitivt beslut om viiken typ av speci-
9935:        och därigenom ökar arbetslösheten på            algodsvagnar fabriken kommer att producera för
9936:        onen, som redan har en hög arbetslös-           export tili Sovjetunionen har ännu inte fattats.
9937:        hetsgrad?                                       Enligt Rautaruukkis meddelande finns det för
9938:                                                        närvarande inga exakta uppgifter tili exempel om
9939:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      hur stor andel av specialgodsvagnarna eventuellt
9940: följande:                                              kommer att vara s.k. cisternvagnar. Tilisvidare
9941:                                                        finns det sålunda inte heller några exakta uppgif-
9942:    Rautaruukki Oy har beslutat lägga ned gruv-
9943:                                                        ter om i viiken omfattning Rautaruukki Oy
9944: driften i Otanmäki och Mustavaara, eftersom
9945:                                                        kommer att årligen behöva cisterner i sin vagn-
9946: lönsamheten för dessa gruvor har redan under en        sproduktion och hurudana dessa cisterner skulie
9947: längre tid varit mycket dålig och eftersom en
9948:                                                        vara.
9949: varaktig förbättring av lönsamheten inte kan
9950: skönjas. För att sysselsätta den fristälida arbets-        1 Finland finns det flere företag som produce-
9951: kraften efter nedlagd gruvdrift har bolaget för-       rar cisterner. Under den senaste tiden har dessa
9952: sökt hitta en produktion som kunde ersätta             företag varit oroade över Rautaruukki Oy:s even-
9953: driften. Bolaget har kommit tili en pian på att        tuelia planer att själv producera de behövliga
9954: inleda produktionen av specialgodsvagnar i Vuo-        cisternerna för produktion av specialgodsvagnar.
9955: lijoki och Taivalkoski. Den egentliga vagnfabri-       1 sin redogörelse tili handels- och industriminis-
9956: ken skulie grundas i Otanmäki, och en verkstad         teriet har Rautaruukki Oy dock påpekat att om
9957: som skulie sköta leveranser av delar tili special-     det behövs rostfria stålcister för specialgodsvagnar
9958: godsvagnar samt element tili fabriken skulie           och om bolaget kan anskaffa dessa cisterner tili
9959: grundas i Taivalkoski. lnvesteringar i anlägg-         konkurrenskraftigt pris och med behövlig leve-
9960: ningstiligångar i anslutning tili byggnadsarbeten,     ranstid på annat håli kommer bolaget inte att
9961: som skali utföras under åren 1983-1985, under-         tiliverka dessa självt. Enligt bolaget påverkar
9962: stiger 400 miljoner mark enligt uppskattningarna       cisternproduktionen inte väsentligt lönsam-
9963: med 1982 års pris- och kostnadsnivå som bas.           hetskalkyler för produktioneo av specialgods-
9964: Det har uppskattats att det uppkommer ca 1 100         vagnar, eftersom cisternproduktionens andel av
9965:  nya fasta arbetsplatser inom vagnsproduktionen,       vagnsproduktionens totala värde är förhåliandevis
9966: d.v.s. ca 200 arbetstilifälien mer än antalet          liten.
9967: friställda från gruvorna.
9968:    Helsingfors den 20 september 1983
9969: 
9970:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
9971:                                                 1983 vp.
9972: 
9973: Kirjallinen kysymys n:o 62
9974: 
9975: 
9976: 
9977: 
9978:                                    Tennilä: Eläkkeellä olevien invalidien työvälinehankintojen tukemi-
9979:                                      sesta
9980: 
9981: 
9982:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9983: 
9984:    Invaliidihuoltolaki (907/46) lähtee heti ensim-     keellä olevalle invalidille aivan välttämättömiä
9985: mäisessä pykälässään siitä periaatteesta, että jo-     toimeentulon kannalta. Suorastaan nurinkurista
9986: kainen invalidi tarvitsee invalidihuoltoa hänen        on tällöin evätä tuki työvälineiden hankkimiseen.
9987: työ- ja toimintakykynsä sekä ansiomahdollisuuk-        Lisäksi lisäansioiden hankkimisella on useissa ta-
9988: siensa parantamiseksi. Kuitenkaan laki ei ole          pauksissa varsin suuri myönteinen vaikutus inva-
9989: johdonmukainen, vaan korkeimman hallinto-              lidin mielenterveyteen ja kaikkinaiseen toiminta-
9990: oikeuden päätöksiä myöten on katsottu, että lain       kykyyn. Tämänkin vuoksi työvälineiden tukemi-
9991: 21 §:n säännös invalidien työvälinehankintojen         sen tulisi koskea kaikkia invalideja.
9992: tukemisesta koskee vain sellaisia invalideja, joi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9993: den on tarkoitus hankkia pääasiallinen toimeen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9994: tulonsa kyseisillä työvälineillä. Tällä perusteella    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9995: on evätty muun muassa eläkettä saaviita invali-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9996: deilta oikeus saada valtion tukea työvälinehan-
9997: kintoihinsa.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9998:    Invaliidihuoltolain tarkoitusperien mukaista               siin invaliidihuoltolain muuttamiseksi si-
9999: olisi, että sen perusteella tuettaisiin mahdollisim-          ten, että valtion tuki työvälineiden hank-
10000: man monipuolisesti invalidien toimintaa ja toi-               kimiseksi koskisi kaikkia, myös eläkkeellä
10001: meentuloa. Lisäansiot saattavat olla monelle eläk-            olevia, invalideja?
10002: 
10003:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
10004: 
10005:                                           Esko-Juhani Tennilä
10006: 
10007: 
10008: 
10009: 
10010: 088300606M
10011: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 62
10012: 
10013: 
10014: 
10015: 
10016:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10017: 
10018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kääminen saattaa johtua siitä, että invalidin
10019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työnteosta saarnat ansiot jäävät niin vähäisiksi
10020: olette 24 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            eläkkeen suuruuteen verrattuna, ettei työnteolla
10021: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ole olennaista merkitystä hänen toimeentuloaan
10022: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ajatellen. Mikäli invalidin työnteolla on toimeen-
10023: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tulon kannalta merkitystä, kuten esimerkiksi pel-
10024: myksestä n:o 62:                                      kän kansaneläkkeen tai sen lisäksi pienen työ-
10025:                                                       eläkkeen saajan kohdalla usein on laita, on
10026:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ammatin harjoittamista tuettu myöntämällä
10027:         siin invaliidihuoltolain muuttamiseksi        avustusta tai lainaa työhuoltona. Näin esimerkik-
10028:         niin, että valtion tuki työvälineiden         si kansaneläkettä saavia sokeita on avustettu hie-
10029:         hankkimiseksi koskisi kaikkia, myös eläk-     rojan työhuoneen tai -välineiden hankinnassa.
10030:         keellä olevia, invalideja?                    Lainaa myönnettäessä on myös otettu huomioon
10031:                                                       invalidin kyky maksaa laina takaisin.
10032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kun invaliidihuoltolain 21 §:n tarkoituksena
10033: ti seuraavaa:                                         on tukea elinkeinoa tai ammatin harjoittamista ei
10034:    Invaliidihuoltolain 21 §:n nojalla tuetaan tar-    vanhuuseläkkeellä oleva henkilö ole voinut saada
10035: vittaessa valtion toimesta invalidin elinkeinon tai   tukea työhuoltona. Pelkästään terapeuttisiin ta-
10036: ammatin harjoittamista. Työhuoltoa myönnettä-         voitteisiin ei tukea myöskään ole myönnetty.
10037: essä noudatetaan varallisuusharkintaa. Työhuol-           V. 1982 työhuoltona annettua avustusta sai 80
10038: tona myönnetään avustusta ja korotonta lainaa         henkilöä ja lainaa 71 henkilöä. Työhuoltoon
10039: raaka-aineiden, työvälineiden ja -koneiden han-       käytettiin yhteensä 1 477 000 markkaa. Tavalli-
10040: kintaan sekä oman yrityksen perustamiseen.            sin syy työhuoltoavustusten hylkäyksiin on ollut
10041: Edellytyksenä on, että toimintaa voidaan pitää        se, että suunniteltu yritys on ollut epärealistinen
10042: henkilön ammattina tai elinkeinona ja että hen-       tai hakijalta on puuttunut ammattitaito kyseisel-
10043: kilö voi saada siitä pääasiallisen toimeentulonsa.    tä alalta. Hakemus hylätään yleensä invalidien
10044: Tuen ulkopuolelle jää lisäansion hankkiminen,         elinkeinoneuvojan antaman lausunnon perusteel-
10045: terapialuonteinen työnteko sekä työvälineiden         la.
10046: myöntäminen milloin hakija on vieraan työnan-             Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.11.1981
10047: tajan palveluksessa.                                  vammaishuoltolakitoimikunnan tekemään ehdo-
10048:    Korottoman lainan suuruus on tällä hetkellä        tuksensa vammaishuollon lainsäädännön uusimi-
10049: 25 000 markkaa ja avustuksen suuruus 10 000           seksi. Toimikunta esitti välimietinnössään (Ko-
10050: markkaa. Henkilöauton hankintaan myönnettävä          miteanmietintö 1983:29) lääkinnällisen kuntou-
10051: laina on kuitenkin enintään 15 000 markkaa.           tuksen siirtämistä terveydenhuoltoon. Tätä kos-
10052: Tukea myönnetään pääsääntöisesti vain kerran          keva hallituksen esitys on parhaillaan eduskun-
10053: silloin, kun invalidi aloittaa ammattiaan tai yri-    nan käsiteltävänä. Muun invalidihuollon osalt~
10054: tystään.                                              toimikunnan työ on vielä kesken. Työskentelyr
10055:    Työkyvyttömyyseläke ei sinänsä ole työhuollon      yhteydessä tulee selvitettäväksi myös työhuollor
10056: myöntämisen este. Työhuoltohakemuksen hyl-            tavoitteet ja kohderyhmät.
10057: 
10058:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
10059: 
10060:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
10061:                                        1983 vp. -     KK n:o 62                                          3
10062: 
10063: 
10064: 
10065: 
10066:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
10067: 
10068:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          neo att arbetet inte har någon märkbar betydelse
10069: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         för hans utkomst. Om en invalids arbete har
10070: av den 24 maj 1983 tili vederbörande medlem av        betydelse för hans utkomst, såsom ofta är fallet
10071: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     t.ex. med den som endast erhåller folkpension
10072: dagsman Tennilä undenecknade spörsmål nr 62:          eller en liten arbetspension utöver folkpensionen,
10073:                                                       har yrkesutövningen getts stöd genom att arbets-
10074:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vård i form av understöd eller lån beviljats.
10075:        att ändra lagen om invalidvård så att          Sålunda har t.ex. blinda som erhåller folkpension
10076:        statens stöd för anskaffande av arbetsred-     fått understöd för anskaffande av arbetsrum eller
10077:        skap skall gälia alla invalider, även såda-    de arbetsredskap som en massör behöver. Då
10078:        na som är pensionerade?                        stödet beviljats har man även beaktat invalidens
10079:                                                       förmåga att återbetala lånet.
10080:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
10081:                                                          Då avsikten med 21 § lagen om invalidvård är
10082: anföra följande:
10083:                                                       att stöda närings- elier yrkesutövning, har perso-
10084:    Med stöd av 21 § lagen om invalidvård stöds        ner som erhåller ålderdomspension inte kunnat
10085: invalids närings- elier yrkesutövning vid behov på    stödas genom arbetsvård. Stöd har inte heller
10086: åtgärd av staten. Vid beviljandet av arbetsvård       beviljats för enban terapeutiska mål.
10087: iakttas förmögenhetsprövning. Såsom arbetsvård           Ar 1982 erhåll 80 personer arbetsvård i form av
10088: beviljas understöd och räntefritt lån för anskaff-    understöd och 71 personer i form av lån. För
10089: ning av råvaror, arbetsredskap och -maskiner          arbetsvård användes sammanlagt 1 477 000 mk.
10090: samt för grundande av ett eget företag. En            Den vanligaste orsaken tili att arbetsvård inte
10091: förutsättning är att verksamheten kan anses som       beviljats har varit att det planerade företaget varit
10092: vederbörandes yrke elier näring och att han kan       orealistiskt eller att sökanden saknat yrkeskun-
10093: få sin huvudsakliga utkomst därav. Tilläggsför-       skap på ifrågavarande område. 1 alimänhet avslås
10094: tjänster, arbete av terapeutisk natur samt arbets-    ansökan på basen av det utlåtande som invalider-
10095: redskap i de fali sökanden är i tjänst hos någon      nas näringsrådgivare avgivit.
10096: annan omfattas inte av stödet.
10097:    Det räntefria lånets belopp är för tilifäliet         Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
10098: 25 000 mk och understödet är 10 000 mk. Lån           12.11.1981 en kommission för revision av lag-
10099: som beviljas för anskaffning av personbil är dock     stiftningen om handikappvård. 1 sitt delbetän-
10100: högst 15 000 mk. Huvudregeln är att stödet            kande (kommittebetänkande 1983:29) anförde
10101: beviljas endast en gång, dvs. då invaliden börjar     kommissionen att den medicinska rehabilite-
10102: utöva sitt yrke elier stanar sitt företag.            ringen borde överföras tili hälsovården. En rege-
10103:    lnvalidpension utgör inte i och för sig ett        ringsproposition som gäller detta är som bäst
10104: hinder för att arbetsvård skali kunna beviljas.       under behandling i riksdagen. Beträffande övrig
10105: Ansökan om arbetsvård kan avslås på grund av          invalidvård är kommissionens arbete ännu ofull-
10106: att de förtjänster invaliden erhålier genom ifråga-   bordat. Under arbetets gång kommer även ar-
10107: varande arbete är så små jämförda med pensio-         betsvårdens mål och målgrupper att utredas.
10108: 
10109:      Helsingfors den 10 juni 1983
10110: 
10111:                                                                              Minister Vappu Taipale
10112:                                                 1983 vp.
10113: 
10114: Kirjallinen kysymys n:o 63
10115: 
10116: 
10117: 
10118: 
10119:                                    Männistö ym.: Päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulutuksen järjes-
10120:                                      tämisestä
10121: 
10122: 
10123:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10124: 
10125:    Elinkeinorakenteen nopea muuttuminen viime          sivat he sitä tai eivät. Päiväkotiapulaisten oma
10126: vuosikymmeninä on asettanut aivan uudet vaati-         koulutus mitätöityy, eivätkä he tunne olevansa
10127: mukset myös lasten päivähoidon laadullisen ja          omalla alallaan myöskään laitosapulaisen tehtä-
10128: määrällisen kehittämisen suhteen. Yhä useam-           VlSSä.
10129: mat perheet ansaitsevat toimeentulonsa teolli-            Pätevöittämiskoulutus tulisi kuvattujen ongel-
10130: suuden ja palveluelinkeinojen piirissä. Tämä ei        mien voittamiseksi aloittaa välittömästi vuoden
10131: voi olla vaikuttamatta päivähoitopalvelujen ky-        1983 syksyllä, sen mukaisesti kuin sosiaalihalli-
10132: syntään ja niille asetettujen laatuvaatimusten         tuksen asettaman päiväkotiapulaisten pätevöittä-
10133: tasoon.                                                mistyöryhmän muistio vuodelta 1981 edellyttää.
10134:    Päivähoitoa tulisi kehittää sen kaikissa muo-          Koulutuksen tulisi tapahtua valtakunnallisesti
10135: doissa unohtamatta erityistä hoitoa ja kasvatusta      valtion oppilaitoksissa, ja siihen tulisi ottaa en-
10136: vailla olevia, koululaisten iltapäivähoitoa tai vuo-   simmäisinä koulutetut päiväkotiapulaiset, joilla
10137: rotyöläisten lapsia.                                   on pitkä työkokemus alalla sekä ne, joita uhkaa
10138:    Edellä kuvattu tilanne asettaa jatkuvasti uusia     välitön tehtävien muutos. Koulutuksessa tulisi
10139: vaatimuksia päivähoitohenkilöstön koulutukselle.       ottaa huomioon myöskin jatko-opiskelumahdolli-
10140: Päiväkotiapulaisia on koulutettu ammattikasva-         suudet. Olisi myös syytä tarkoin harkita mahdol-
10141: tushallituksen hyväksymän opetussuunnitelman           lisuuksia pätevöittää päiväkotiapulaiset toimi-
10142: mukaisesti toimimaan avustavissa tehtävissä lapsi-     maan hoito- ja kasvatustehtävissä päiväkodeissa
10143: ryhmässä. Nyt kuitenkin päiväkotiapulaisten am-        merkitsemättä heitä lääkintöhallituksen rekiste-
10144: mattinimike on poistumassa.                            riin.
10145:    Uuden henkilöstörakenteen mukaisesti päivä-            Niille päiväkotiapulaisille, jotka eivät halua
10146: kodeissa jäisivät lapsiryhmissä toimimaan lasten-      pätevöitymiskoulutukseen, tulisi antaa mahdolli-
10147: tarhanopettajat ja lastenhoitajat. Päivähoitohen-      suus jatkaa entisissä tehtävissään, eikä heitä saisi
10148: kilöstön opetussuunnitelmatoimikunnan mietin-          käyttää päiväkotien "muuna työvoimana".
10149: nön ja sosiaalihallituksen yleiskirjeen n:o A 4           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10150:  /1981/pe mukaan myös päiväkotiapulaiset tulisi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10151: vat säilyttämään oikeutensa toimia lapsiryhmissä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10152: niissä tehtävissä, missä he ovat vuoden 1987           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10153: lopussa.
10154:    Ainakin Kuopion kaupungin päiväkotiapulai-                      Aikooko Hallitus turvata päiväkotiapu-
10155: set tuntevat syvää huolestuneisuutta tehtävien                  laisten työllisyyden ryhtymällä pikaisesti
10156:  laadun säilymisestä. Pätevöitymiskoulutusta ei                 toimenpiteisiin pätevöittämiskoulu tuksen
10157: ole järjestetty alkamaan siten, että se vastaisi                järjestämiseksi ja takaamaila tämän kou-
10158:  uusia vaatimuksia. Uutta henkilöstörakennetta                  lutuksen ulkopuolelle jääville mahdolli-
10159:  kuitenkin toteutetaan, ja päiväkotiapulaiset ovat              suuden säilyttää entiset tehtävänsä päivä-
10160:  joutumassa kokonaan pois lapsiryhmistä - halu-                 kodeissa?
10161: 
10162:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1983
10163:      Lauha Männistö                         Osmo Vepsäläinen                 Vappu Säilynoja
10164:      Ensio Laine                            Mårja-Liisa Tykkyläinen          Heli Astala
10165:                          Esko Helle                            Inger Hirvelä
10166: 0883006051
10167:  2                                      1983 vp. -     KK n:o 63
10168: 
10169: 
10170: 
10171: 
10172:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10173: 
10174:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tei uusia päiväkotiapulaisen virkoja enää peruste-
10175:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta. Myös lasten päivähoitoasetuksen kelpoisuus-
10176:  olette 24 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn            ehtoja muutettiin. Siinymäsäännöksellä pyrittiin
10177:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          turvaamaan päiväkotiapulaisten asema henkilös-
10178:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     törakenteen muutoksessa. Päiväkotiapulaisten
10179:  taja Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      pätevöittämiskoulutuksen aloittamista mahdolli-
10180:  kysymyksestä n:o 63:                                  simman nopeasti pidettiin tärkeänä. Sosiaalihalli-
10181:                                                        tus asettikin pätevöittämiskoulutusta suunnittele-
10182:             Aikooko Hallitus turvata päiväkotiapu-     maan työryhmän, jonka muistio {I/1981) on
10183:          laisten työllisyyden ryhtymällä pikaisesti    lähetetty opetusministeriölle pyynnöllä, että ope-
10184:          toimenpiteisiin pätevöittämiskoulutuksen      tusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin päiväkoti-
10185:          järjestämiseksi ja takaamaHa tämän kou-       apulaisen koulutuksen saaneiden päiväkotiapu-
10186:          lutuksen ulkopuolelle jääville mahdolli-      laisten pätevöittämiskoulutuksen aloittamiseksi.
10187:          suuden säilyttää entiset tehtävänsä päivä-    Tämä koulutus aloitettaneen vuoden 1984 alussa.
10188:          kodeissa?
10189:                                                           Päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulutustyö-
10190:                                                        ryhmä on laatinut ehdotuksensa (II/ 1982) myös
10191:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kouluttamattomien päiväkotiapulaisten pätevöit-
10192:  seuraavaa:                                            tämiskoulutukseksi. Työryhmä totesi mietintönsä
10193:      Valtioneuvosto teki 1.2.1979 periaatepäätök-      jättökirjeessä, ettei hoito- ja kasvatustehtävien
10194:   sen lasten päivähoidon koulutuksen kehittämises-     toteuttaminen päivähoidon kasvatustavoitteiden
10195:   tä. Tämän päätöksen mukaan päiväkotiapulaisen        mukaisesti välttämättä vaadi opetuksen järjestä-
10196:   koulutuksen saaneille ja myös muille päiväkoti-      mistä sairaanhoitolaitoksissa. Kun lastenhoitaja-
10197:   apulaisen tehtävissä toimineille järjestetään mah-   koulutukseen soveltuvat harjoittelupaikat joutu-
10198:   dollisuus edetä lastenhoitajan tutkintoon siten,     vat lähivuosina osallistumaan entistä useampien
10199:   että päiväkotiapulaisen koulutuksessa suoritetut     lastenhoitajien tai niiksi pätevöitettävien koulut-
10200:   opinnot ja päiväkotiapulaisen tehtävissä saavutet-   tamiseen on pelättävissä, että käytännön opetuk-
10201:   tu kokemus otetaan huomioon koulutusaikaa            sen järjestäminen tulee rajoittamaan koulutetta-
10202:   lyhentävänä tekijänä.                                vien määrää. Näin ollen olisi pohdittava myös
10203:      Tämän periaatepäätöksen mukaisia opetus-          muita vaihtoehtoja päiväkotiapulaisten pätevöit-
10204:   suunnitelmia valmistelemaan asetetun päivähoi-       tämiseksi päivähoidon tehtäviin.
10205:   don henkilöstön opetussuunnitelmatoimikunnan            Sosiaali- ja terveysministeriö on pitänyt tärkeä-
10206:   mietintöön (komiteanmietintö 1981: 13) sisältyi      nä, että vaihtoehtoiset mahdollisuudet jatkokou-
10207:   ehdotukset päiväkotiapulaisten pätevöittämisestä     lutusväylineen selvitettäisiin ennen kuin päiväko-
10208:   2,5-vuotisen lastenhoitajakoulutuksen tasoon.        tiapulaisten tehtävissä toimineiden henkilöiden
10209:   Tämä pätevöittämiskoulutus voisi kuitenkin al-       pätevöittäminen lastenhoitajiksi aloitetaan.
10210:   kaa vasta aikaisintaan samaan aikaan kuin uuden         Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt, että
10211:   opetussuunnitelman mukainen lastenhoitajakou-        opetusministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveys-
10212:   lutus eli viimeistään vuonna 1987.                   ministeriön kanssa ryhtyisi valmistelemaan ope-
10213:      Periaatepäätöksen mukaisen uuden henkilöstö-      tussuunnitelmaa koulutettujen ja kouluttamatto-
10214: . rakenteen toteuttamiseksi lasten päivähoidon jär-    mien      päiväkotiapulaisten      pätevöittämiseksi
10215:   jestämistä vuosina 1981-1985 koskevaan valta-        hoito- ja kasvatustehtäviin lasten päiväkodeissa.
10216:   kunnalliseen suunnitelmaan sisältyi maininta, et-    Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että
10217:                                        1983 vp. -     KK n:o 63                                        3
10218: 
10219: koulutus käynnistettäisiin mahdollisimman pian        maan tullessa virassa oleva henkilö on edelleen
10220: kokeilukoulutuksena. Tästä kokeilukoulutuksesta       kelpoinen sosiaalilautakunnan alaiseen vastaa-
10221: saadut tulokset ja kokemukset tulisi hyödyntää        vaan virkaan. Tämän säännöksen nojalla
10222: sosiaalialan peruslinjan koulutusammatteja kehi-      1.1.1984 päiväkotiapulaisena toimivat henkilöt
10223: tettäessä.                                            ovat edelleen kelpoisia päiväkotiapulaisen tehtä-
10224:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan   viin.
10225: valmisteilla myös sosiaalihuollon ammatillisen
10226: henkilöstön kelpoisuusehtoja koskeva asetus. Las-        Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-
10227: ten päivähoitoasetuksen kelpoisuusehtoja koske-       poisuusehtoasetusehdotuksessa on pyritty siirty-
10228: vat säännökset kumotaan sosiaali- ja terveyden-       mäsäännöksillä mahdollistamaan niiden päiväko-
10229: huollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevan       tiapulaisten tehtävissä olevien, joilla on päiväko-
10230: lain ja sosiaalihuoltolain tullessa vuoden 1984       tiapulaisen koulutuksen lisäksi pitkä kokemus tai
10231: alussa voimaan. Lasten päivähoidon kelpoisuus-        pätevöitymiskoulutus, toimiminen hoito- ja kas-
10232: ehdoista säädetään sen jälkeen sosiaalihuoltolain     vatustehtävissä. Niinikään kelpoisuusehdoista on
10233: 10 §:n nojalla annettavassa asetuksessa. Sosiaali-    tarkoitus poistaa maininta rekisteriin merkinnäs-
10234: huoltolain 67 §:n mukaan sosiaalihuoltolain voi-      tä.
10235: 
10236:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1983
10237: 
10238:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
10239: 4                                      1983 vp. -- KJC n:o 63
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10245: 
10246:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Ä ven kompetensvilikoren i förordningen om
10247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         barndagvård ändrades. Med ett övergångsstad-
10248: av den 24 maj tili vederbörande medlem av             gande strävade man tili att trygga daghemsbiträ-
10249: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     denas stälining i samband med ändringen av
10250: dagsman Männistö m.fl. undertecknade spörsmål         personalstrukturen. Man ansåg det vara viktigt
10251: nr 63:                                                att kunna inleda daghemsbiträdenas kompetens-
10252:                                                       höjande utbildning så fort som möjligt. Social-
10253:           Har Regeringen för avsikt att trygga        styrelsen tilisatte också en arbetsgrupp för plane-
10254:        daghemsbiträdenas sysselsättning genom         ring av den kompetenshöjande utbildningen.
10255:        att med det snaraste ordna kompetens-          Arbetsgruppens promemoria (111981) har sänts
10256:        höjande utbildning och genom att ge            tili undervisningsministeriet med begäran om att
10257:        dem som faller utanför denna utbildning        undervisningsministeriet skulie vidta sådana åt-
10258:        möjligheten att bibehålia sina tidigare        gärder att utbildning i kompetenshöjande syfte
10259:        uppgifter i daghemmen?                         kan inledas. Denna utbildning torde starta i
10260:                                                       början av år 1984.
10261:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Arbetsgruppen för daghemsbiträdenas kompe-
10262: anföra följande:                                      tenshöjande utbildning har utarbetat ett förslag
10263:    Statsrådet fattade 1.2.1979 ett principbeslut      (11/1982) rörande höjande av kompetensen även
10264: om utvecklande av utbildningen inom barndag-          hos sådana personer som inte är utbildade dag-
10265: vården. Enligt detta beslut ordnas för utbildade      hemsbiträden. Arbetsgruppen konstarerade i
10266: daghemsbiträden och för andra personer, som           samband med överlämnandet av betänkandet,
10267: fungerat som daghemsbiträde, möjlighet att            att vård- och fostringsuppgifterna i enlighet med
10268: avancera tili barnavårdarexamen sålunda, att de       målen för barnuppfostran inom ramen för dag-
10269: studier som avlagts inom ramen för daghemsbi-         vården inte kräver att undervisningen ordnas i
10270: trädesutbildningen och den erfarenhet som er-         sjukvårdsanstalter. Emedan de arbetsplatser som
10271: håliits i daghemsbiträdesuppgifter anses vara fak-    lämpar sig för praktik inom barnavårdarutbild-
10272: torer som förkortar utbildningen.                     ningen under de närmaste åren i allt större
10273:    1 det betänkande (kommittebetänkande               utsträckning kommer att användas för utbildning
10274: 1981:13) som avgivits av läroplanskommitten,          av barnavårdare eller den kompetenshöjande ut-
10275: vars uppgift var att göra upp i detta principbeslut   bildningen, finns det risk för att ordnandet av
10276: avsedda läroplaner, ingick förslag om höjande av      praktisk utbildning kommer att begränsa antalet
10277: daghemsbiträdenas kompetens tili en nivå som          deltagare. Det vore således skäl att överväga även
10278: motsvarar den 2,5-åriga barnavårdarutbild-            andra möjligheter att för barndagvårdens behov
10279: ningen. Denna kompetenshöjande utbildning             höja kompetensen hos daghemsbiträdena. Social-
10280: skulle dock kunna inledas tidigast samtidigt som      och hälsovårdsministeriet har ansett det vara
10281: den nya läroplansenliga . barnavårdarutbild-          viktigt att alla alternativ och vidareutbildnings-
10282: ningen, elier m.a.o. senast år 1987.                  möjligheter utreds innan den utbildning, som
10283:    Med tanke på förverkligandet av den nya            syftar tili att höja daghemsbiträdenas kompetens
10284: personalstruktur som avses i principbeslutet sades    tili samma nivå som barnavårdarexamen, inleds.
10285: i den riksomfattande planen för ordnandet av            Social- och hälsovårdsministeriet har bett un-
10286: barndagvården under åren 1981 -- 1985 att inga        dervisningsministeriet i samarbete med social-
10287: nya tjänster för daghemsbiträden skall inrättas.      och hälsovårdsministeriet börja planera den un-
10288:                                       1983 vp. -     KK n:o 63                                       5
10289: 
10290: dervisning som har tili mål att höja utbildade       av 10 § socialvårdslagen. Enligt 67 § socialvårds-
10291: och icke utbildade daghemsbiträdens kompetens        lagen är den som då lagen träder i kraft innehar
10292: tili den nivå som vård- och fostringsuppgifterna i   en tjänst fortfarande kompetent för motsvarande
10293: daghem förutsätter. Social- och hälsovårdsminis-     tjänst som underlyder socialnämnden. Med stöd
10294: teriet har föreslagit att utbildningen så fort som   av detta stadgande är den som 1.1.1984 fungerar
10295: möjligt skulie inledas som försöksutbildning. De     som daghemsbiträde fortfarande kompetent för
10296: resultat som erhålis av denna försöksutbildning      daghemsbiträdes uppgifter. Genom omnämnan-
10297: bör utnyttjas vid utvecklandet av utbildningsyr-     det rörande socialvårdspersonalen har man i för-
10298: ken på grundlinjen för det sociala området.          slaget tili kompetensvillkorsförordning med över-
10299:    1 social- och hälsovårdsministeriet bereds för    gångsstadganden strävat tili att göra det möjligt
10300: närvarande en förordning om kompetenskrav för        för sådana personer i daghemsbiträdesuppgifter,
10301: socialvårdspersonalen. Stadgandena om kompe-         som förutom daghemsbiträdesutbildning även
10302: tenskraven i förordningen om barndagvård upp-        har lång erfarenhet elier erhållit kompetens-
10303: hävs med lagen om planering av och statsandel        höjande utbildning, att fortsätta i vård- och
10304: för social- och hälsovården samt socialvårdslagen,   fostringsuppgifter. Likaså är avsikten att slopa
10305: vilka lagar träder i kraft i början av år 1984. Om   omnämnandet om införande i medicinalstyrel-
10306: kompetenskraven inom barndagvården stadgas           sens förteckning.
10307: därefter i en förordning som utfärdas med stöd
10308:    Helsingfors den 21 juni 1983
10309:                                                                          Minister Vappu Taipale
10310:                                                 1983 vp.
10311: 
10312: Kirjallinen kysymys n:o 64
10313: 
10314: 
10315: 
10316: 
10317:                                    Pohjanoksa: Tonttiveron määräämisperusteiden muuttamisesta
10318: 
10319: 
10320:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10321: 
10322:    Valtakunnallisesti yhdenmukaisen arvostamis-       näillä luvuilla saattaa olla eroa jopa satoja neliöi-
10323: menetelmän nimissä verohallitus antoi jo vuoden       tä. Tämä koskee monesti iäkkäitä henkilöitä,
10324: 1981 elokuussa verolautakunnille yhtenäistämis-       jotka asuvat pienessä omakotitalossa omalla ton-
10325: ohjeet kuntakohtaisine tontinhintakarttoineen.        tillaan alueella, joka on myöhemmin kaavoitettu
10326: Näiden ja aikaisempien verotuspäätösten perus-        kerrostaloaluf'eksi.
10327: teella verolautakunnat ovat tehneet alustavat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10328: päätökset tonttien ja rakennuspaikkojen verotus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10329: arvoista vuodelle 1982.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10330:    Verotusarvon laskentaperuste on yleensä pien-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10331: kiinteistöllä tontin rakennusoikeus.
10332:    Rakennusoikeus laskentaperusteena tontin ve-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10333: rotusarvoa määrättäessä on epäoikeudenmukai-                  ryhtyä tonttiverotuksen saattamiseksi oi-
10334: nen niillä vanhoilla puutaloalueilla, joissa tontin           keudenmukaiseksi niille pientalotonteil-
10335: kaavoitustyyppi on muuttunut. Näillä tonteilla                le, joissa rakennusoikeutta on yli todelli-
10336: verotusarvo tulisi laskea todellisen rakennetun               sen rakennetun pinta-alan?
10337: pinta-alan eikä rakennusoikeuden mukaan, koska
10338: 
10339:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1983
10340: 
10341:                                            Aino Pohjanoksa
10342: 
10343: 
10344: 
10345: 
10346: 088300604K
10347: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 64
10348: 
10349: 
10350: 
10351: 
10352:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10353: 
10354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallitus on antanut verolautakunnille ohjeet, että
10355: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          käyttämätön rakennusoikeus on verotusta toimi-
10356: olette 25 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             tettaessa otettava tontin arvostuksessa alentavana
10357: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tekijänä huomioon.
10358: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Valtiovarainministeriö on 27.1.1983 verohalli-
10359: taja Aino Pohjanoksan näin kuuluvasta kirjalli-        tukselle lähettämässään kirjeessä kiinnittänyt ve-
10360: sesta kysymyksestä n:o 64:                             rohallituksen huomiota tarpeeseen pyrkiä huolel-
10361:                                                        lisesti seuraamaan verohallituksen yhtenäistämis-
10362:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ohjeen toteutumista ottaen huomioon myös suo-
10363:        ryhtyä tonttiverotuksen saattamiseksi oi-       situkseen sisältyvät erityiset syyt poikkeamiseen
10364:        keudenmukaiseksi niille pientalotonteil-      · yleisestä arvostustasosta. Ministeriö kehotti vero-
10365:        le, joissa rakennusoikeutta on yli todelli-     hallitusta myös tarpeellisessa määrin antamaan
10366:        sen rakennetun pinta-alan?                      yhtenäistämisohjeen soveltamista varten neuvoja
10367:                                                        ja ohjeita verolautakunnille.
10368:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Verohallitus on 27.4.1983 lääninverovirastoil-
10369: ti seuraavaa:                                          le, verotoiroistoille ja verolautakunnille lähettä-
10370:    Varallisuusverotuksessa sovellettavien raken-       mässään kirjeessä antanut lisäohjeita rakennus-
10371: nusmaan arvostusperusteiden yhtenäistämiseksi          maan arvostuksen yhtenäistämisohjeen soveltami-
10372: ja niissä havaitun jälkeenjääneisyyden korjaami-       sesta. Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta asiasta
10373: seksi verohallitus antoi vuonna 1981 verolauta-        on verohallitus tässä ohjeessaan todennut: ''Yh-
10374: kunnille ohjeet tonttien ja muiden rakennuspaik-       tenäistämisohjeisiin sisältyneiden arviointiohjei-
10375: kojen yhdenmukaiseksi arvostamiseksi. Verohalli-       den mukaan verotusarvon määräämisessä käyte-
10376: tuksen ohjeet ovat luonteeltaan yhtenäistämis-         tään perusteena vahvistettua asema- tai rakennus-
10377: suosituksia eivätkä verolautakuntia sitovia. Ton-      kaavaa. Jos kaavan mukaan kerrostalo- tai rivita-
10378: tin verotusarvosta päättää viime kädessä kunkin        lotomiksi kaavoitetulla tontilla on käytössä oleva
10379: kunnan verolautakunta ottamalla huomioon ve-           omakotitalo, arviointi suoritetaan kaavan perus-
10380: rohallituksen suosituksen joko sellaisenaan tai        teella kuitenkin siten, että rakennusoikeuden
10381: siitä tarpeelliselta osin poiketen. Verolautakun-      vajaakäyttöisyys otetaan alentavana tekijänä huo-
10382: nat ovat vuoden 1982 alkuun mennessä päättä-           mioon.''
10383: neet verohallituksen yhtenäistämisohjeen sovelta-         Hallitus seuraa tarkoin rakennusmaan arvostus-
10384: misesta kunnassa. Lautakunnat ovat yleensä hy-         käytännön uudistamista. Tässä tarkoituksessa val-
10385: väksyneet verohallituksen suositukset, joskin          tiovarainministeriö asetti 27.1.1983 työryhmän,
10386: eräissä kunnissa niistä on poikettu.                   jonka tehtävänä on muun ohella seurata, millä
10387:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeen mukaan          tavalla verolautakunnat soveltaessaan verohalli-
10388: tonttien verotusarvo määrätään pääsääntöisesti         tuksen suositusluonteisia ohjeita tonttien verotus-
10389: rakennusoikeuden perusteella. Poikkeuksen tästä        arvojen yhtenäistämiseksi ovat ohjeitten edellyt-
10390: periaatteesta muodostavat omakotitontit, joiden        tämällä tavalla ottaneet huomioon sen, että vero-
10391: arvioiminen suoritetaan ohjeen mukaan tontin           tusarvoissa ei tapahdu kohtuuttomia nousuja ja
10392: pinta-alan perusteella. Arviointiohjetta laaditta-     että tällaisten arvonnousujen välttämiseksi on
10393: essa pyrittiin käyttämätön rakennusoikeus otta-        otettu riittävästi huomioon kiinteistön erityisolo-
10394: maan huomioon alentavana tekijänä. Siltä varal-        suhteet, kuten rakennusoikeuden vajaakäyttöi-
10395: ta, että näin ei ole riittävästi tapahtunut, vero-     syys ja muut vastaavat seikat.
10396:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
10397: 
10398:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
10399:                                          1983 vp. -     KK n:o 64                                           3
10400: 
10401: 
10402: 
10403: 
10404:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10405: 
10406:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen beakta outnyttjad byggnadsrätt som
10407: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           en värdesänkande faktor då tomtens värde upp-
10408: av den 25 maj 1983 tili vederbörande medlem av          skattas.
10409: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-           Finansministeriet har i sin skrivelse av
10410: dagsman Aino Pohjanoksa undertecknade spörs-            27.1.1983 tili skattestyrelsen fäst skattestyrelsens
10411: mål nr 64:                                              uppmärksamhet vid behovet att noggrant försöka
10412:                                                         följa med hur skattestyrelsens anvisningar för
10413:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10414:                                                         förenhetligande av förfarandet tillämpas och här-
10415:         för att göra tomtbeskattningen rättvis för
10416:                                                         vid även beakta de särskilda skäl i rekommenda-
10417:         de småhustomter, som har en byggnads-
10418:                                                         tionerna som tillåter avvikelse från den allmänna
10419:         rätt utöver den faktiska bebyggda area-
10420:                                                         värderingsnivån. Ministeriet uppmanade skatte-
10421:         len?
10422:                                                         styrelsen att även i erforderlig omfattning ge
10423:                                                         skattenämnderna råd och anvisningar rörande
10424:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tillämpningen av anvisningarna för förenhetli-
10425: anföra följande:                                        gande av förfarandet.
10426:      1 syfte att förenhetliga de värderingsgrunder          Skattestyrelsen har i sin skrivelse av 27.4.1983
10427:  för byggnadsmark som tillämpas vid förmögen-           tili länsskatteverken, skattebyråerna och skatte-
10428:  hetsbeskattningen och för att korrigera den efter-     nämnderna urfärdat ytterligare anvisningar rö-
10429:  släpning som härvid konstaterats utfärdade skat-       rande tillämpningen av anvisningarna för fören-
10430:   testyrelsen år 1981 anvisningar tili skattenämn-      hetligande av värderingen av byggnadsmark. Be-
10431:  derna om enhetlig värdering av tomter och andra        träffande det i spörsmålet nämnda ärendet har
10432:   byggnadsplatser. Skattestyrelsens anvisningar har     skattestyrelsen i dessa anvisningar konstaterat:
10433:   karaktären av rekommendationer för förenhetli-        "Enligt värderingsanvisningar som ingått i anvis-
10434:   gande av förfarandet och är inte bindande för         ningarna för förenhetligande av värderingen av
10435:   skattenämnderna. Beslut om beskattningsvärde          byggnadsmark tillämpas vid bestämmandet av
10436:  för tomt fattas i sista hand av kommunens              beskattningsvärdet som grund fastställd stadsplan
10437:  skattenämnd, med beaktande av skattestyrelsens         eller byggnadsplan. Om ett i användning varan-
10438:   anvisningar antingen i deras helhet eller genom       de egnahemshus finns på tomt som enligt planen
10439:   att tili behövliga delar avvika från dem. Skatte-     planlagts tili tomt för våningshus eller radhus,
10440:   nämnderna har före ingången av år 1982 fattat         sker värderingen enligt planen, dock så, att
10441:   beslut om tillämpningen av skattestyrelsens an-       ofullständigt användande av byggnadsrätt be-
10442:   visningar om förenhetligande av förfarandet.          traktas såsom värdeminskande faktor.''
10443:   Nämnderna har i allmänhet godkänt skattestyrel-           Regeringen följer noga med förnyandet av
10444:   sens rekommendationer, även om man i vissa            praxis i fråga om värderingen av byggnadsmark. 1
10445:   kommuner har avvikit från dem.                        detta syfte tillsatte finansministeriet 27. 1.198 3
10446:      Enligt skattestyrelsens anvisningar för fören-     en arbetsgrupp, som har tili uppgift att bl.a följa
10447:   hetligande är huvudregeln den att beskattnings-       med, på vilket sätt skattenämnderna vid till-
10448:   värdet för tomter bestäms på basen av byggnads-       lämpningen av skattestyrelsens anvisningar av
10449:   rätten. Egnahemstomterna, vilka enligt anvis-         rekommendationsnatur för förenhetligandet av
10450: . ningarna värderas på basen av tomtens areal,          tomternas beskattningsvärde, i enlighet med an-
10451:   utgör ett undantag från denna princip. Då             visningarna har beaktat, att beskattningsvärdena
10452:   värderingsanvisningarna uppgjordes försökte man       inte stiger oskäligt och att fastigheternas särskilda
10453:    beakta outnyttjad byggnadsrätt som en värdesän-      förhållanden, såsom utnyttjad byggnadsrätt och
10454:   kande faktor. För det fall att detta inte skett i     andra motsvarande omständigheter, i tillräcklig
10455:   tillräckligt stor utsträckning, har skattestyrelsen   utsträckning har beaktats för undvikande av
10456:   uppmanat skattenämnderna att vid beskatt-             dessa värdestegringar.
10457:      Helsingfors den 16 juni 1983
10458: 
10459:                                                                                  Minister Pekka Vennamo
10460:                 j
10461:                j
10462:               j
10463:              j
10464:             j
10465:            j
10466:           j
10467:          j
10468:         j
10469:        j
10470:       j
10471:      j
10472:     j
10473:    j
10474:   j
10475:  j
10476: j
10477:                                                 1983 vp.
10478: 
10479: Kirjallinen kysymys n:o 65
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                   Piipari: Kotkan puutalousoppilaitoksen kurssitoiminnan turvaami-
10485:                                      sesta
10486: 
10487: 
10488:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10489: 
10490:    Metsä- ja puutalousoppilaitokset järjestävät      ja yli 60 vuoden perinteen velvoittamana toteut-
10491: ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta mm.       taa koulutusta koko laajalla metsäsektorilla puun
10492: metsänomistajille, metsäammattimiehille, me-         tuottamisesta aina puutalouden markkinointiin
10493: kaanisen metsäteollisuuden ammattihenkilöstölle      saakka.
10494: sekä puutuotteiden kaupan piirissä työskentele-          Kotkan puutalousopisto on vuonna 1981 saa-
10495: ville. Jo useiden vuosien ajan on tarkoitukseen      nut käyttöönsä uudet ajanmukaiset toimitilat
10496: varattu määräraha ollut riittämätön koulutustar-     opetusvälineineen ja laitteineen, jotka on suun-
10497: peeseen verrattuna.                                  niteltu myös kurssitoiminnan tarpeisiin. Kurssi-
10498: Vuosi         määräraha        kustannukset
10499:                                                      toiminnan henkilökuntaa on lisätty 100 prosen-
10500:                                                      tilla. Näiden investointien ja henkilöstöresurssien
10501: 1980       3 000 000,-    3 800 000,-                hyväksikäyttö edellyttää riittäviä käyttövaroja toi-
10502: 1981       3 800 000,-    5 800 000,-                minnan toteuttamiseksi. Mainittakoon vielä, että
10503: 1982       4 800 000,-    7 000 000,- (arvio)        asianomaisella oppilaitoksella on tällä hetkellä
10504: 1983       5 300 000,-    9 000 000,- (arvio)        jäljellä 70 000 mk koko loppuvuoden kurssitoi-
10505:                                                      mintaan.
10506:    Vuosina 1980 ja 1981 on tarvittava lisärahoitus       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10507: saatu ammattioppilaitosten kurssitoimintamäärä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10508: rahasta. Tilanne on johtanut siihen, että vuonna     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10509: 1982 suunniteltuja kursseja jouduttiin perutta-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10510: maan määrärahojen loppumisen vuoksi. Tämä                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10511: johtaa tyhjäkäyntiin oppilaitoksissa ja epätietoi-             ryhtyä turvatakseen kysyntää vastaavan
10512: suuteen toiminnan jatkuvuudesta kohderyhmien                   kurssitoiminnan ylläpitämisen ja jo uh-
10513: piirissä.                                                      rattujen investointi- ja henkilöstömeno-
10514:    Kotkan puutalousopiston taholla ollaan erityi-              jen tehokkaan käytön Kotkan puutalous-
10515: sen huolestuneita tilanteen kehittymisestä sen                 oppilaitoksessa vuonna 1983 ja myöhem-
10516: vuoksi, että se suurimpana metsäoppilaitoksena                 pinä vuosina?
10517: 
10518:         Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1983
10519: 
10520:                                           Anna-Liisa Piipari
10521: 
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 0883006258
10526: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 65
10527: 
10528: 
10529: 
10530: 
10531:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10532: 
10533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten, että metsäalan koulutukseen myönnettiin
10534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisää 1, 7 miljoonan markan määräraha. Tästä
10535: olette 26 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn           määrärahasta maa- ja metsätalousopetuksen osas-
10536: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         to myönsi 10.6.1983 tekemällään päätöksellä
10537: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    230 000 markan määrärahan Kotkan puutalous-
10538: taja Anna-Liisa Piiparin näin kuuluvasta kirjalli-   opistolle kurssitoimintaan käytettäväksi. Ammat-
10539: sesta kysymyksestä n:o 65:                           tikasvatushallituksesta saadun tiedon mukaan op-
10540:                                                      pilaitos pitää määrärahaa riittävänä.
10541:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10542:          ryhtyä turvatakseen kysyntää vastaavan         Ammattikurssitoiminnassa ilmenneiden epä-
10543:          kurssitoiminnan ylläpitämisen ja jo uh-     kohtien poistamiseksi opetusministeriö asetti
10544:          rattujen investointi- ja henkilöstömeno-    28.4.1983 työryhmän, jonka tehtävänä on
10545:          jen tehokkaan käytön Kotkan puutalous-      31.12.198 3 mennessä tehdä ehdotus ammattikas-
10546:          oppilaitoksessa vuonna 1983 ja myöhem-      vatushallituksen alaisen muun kuin työllisyyskou-
10547:          pinä vuosina?                               lutuslainsäädännön perusteella toteutettavan am-
10548:                                                      mattikurssitoiminnan järjestämisestä ottaen huo-
10549:                                                      mioon kunkin alan koulutustarpeet ja koulutusta
10550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
10551:                                                      antavien oppilaitosten mahdollisuudet. Työryh-
10552: seuraavaa:                                           mä tekee ehdotuksensa edellä tarkoitetun am-
10553:    Ammattikasvatushallitus    on   istunnossaan      mattikurssitoiminnan hoitamiseksi välivaiheen
10554: 2. 6.198 3 muuttanut aikaisempaa päätöstään mo-      aikana, joka edeltää koko aikuisten ammatillisen
10555: mentille 29.85.28 (Muut ammattikurssit) merki-       koulutuksen uudistamisen toteuttamista.
10556: tyn määrärahan jakamisesta eri opetusaloille si-
10557:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1983
10558: 
10559:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
10560:                                       1983 vp. -     KK n:o   65                                       3
10561: 
10562: 
10563: 
10564: 
10565:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10566: 
10567:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ner mark beviljades för forstundervisning. Av
10568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        detta anslag beviljade avdelningen för jordbruks-
10569: av den 26 maj 1983 tili vederbörande medlem av       och forstundervisning genom sitt beslut av den
10570: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-   10.6.1983 ett anslag på 230 000 mark tili Kotka
10571: dagsman Anna-Liisa Piipari undertecknade spörs-      trähushåliningsinstituts förfogande för kursverk-
10572: mål nr 65:                                           samhet. Enligt uppgift från yrkesutbildningssty-
10573:                                                      relsen anser institutet att anslaget är tiliräckligt
10574:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      stort.
10575:        för att trygga upprätthållandet av kurs-         För att avlägsna de olägenheter som förekom-
10576:        verksamheten så att den motsvarar efter-      mit i yrkeskursverksamheten, tilisatte undervis-
10577:        frågan och en effektiv användning av de       ningsministeriet den 28.4.1983 en arbetsgrupp
10578:        redan uppoffrade investerings- och perso-     med uppgift att tili den 31.12.1983 utarbeta ett
10579:        nalutgifterna vid Kotka trähushålinings-      förslag om anordnande av annan under yrkesut-
10580:        institut under år 1983 och under kom-         bildningsstyrelsen lydande kursverksamhet än så-
10581:        mande år?                                     dan som anordnas på grundval av lagstiftningen
10582:                                                      om sysselsättningsutbildning med hänsyn tili
10583:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     utbildningsbehoven på respektive områden och
10584: framföra följande:                                   de möjligheter som de läroanstalter har, som ger
10585:    Y rkesutbildningsstyrelsen har i plenum den       undervisning. Arbetsgruppen utarbetar sitt för-
10586: 2.6.1983 ändrat sitt tidigare beslut om fördel-      slag för att ovan nämnda yrkeskursverksamhet
10587: ningen av anslaget under momentet 29.85.28           sköts under det övergångsskede, som föregår
10588: (Andra yrkeskurser) melian olika undervisnings-      reformen av hela den yrkesinriktade vuxenut-
10589: områden så, att ett tilläggsanslag på 1, 7 miljo-    bildningen.
10590: 
10591:      Helsingfors den 12 september 1983
10592: 
10593:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
10594:                                                  1983 rd.
10595: 
10596: Skriftligt spörsmål nr 66
10597: 
10598: 
10599: 
10600: 
10601:                             Nordman: Om ett svenskspråkigt tränings- och skolningscentrum i Öster-
10602:                                   botten
10603: 
10604: 
10605:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10606: 
10607:    Undervisningsministeriet har i februari 1983        tionsbanor, idrottspoliklinik och internat vid sko-
10608: beslutat att utreda möjligheterna att grunda en        lan. Inkommande år byggs en gymnastiksal, ca
10609: ny typ av skolnings- och träningscentra iJoensuu,      800m 2 stor. Kommunens idrottsanläggningar för
10610: Haukipudas och Kokemäki. Utredningen skali             sommar- och vintersport ligger i närheten. Norr-
10611: göras innevarande år. Beslutet bygger på Statens       valla rehabiliteringsanstalt finns i anslutning tili
10612: idrottsråds förslag tili komplettering av idrotts-     skolan.
10613: instituten i landet.                                       Anläggningarna i Vörå uppfyller förmodligen
10614:    Enligt motiveringarna är det nuvarande nätet        kraven för ett sådant tränings- och skolningscent-
10615: av idrottsinstitut ti11räckligt, men regionala syn-    rum, som idrottsrådet och undervisningsministe-
10616: punkter talar för komplettering med kurs- och          riet avser, utan ytterligare investeringar. Godkän-
10617: träningscentra. Statens idrottsråd har i ett utlå-     nande av Norrvalla-anläggningarna som ett slags
10618: tande tili undervisningsministeriet understrukit       '' ersättande idrottsinstitut'' skulie stärka skolans
10619: att skolningstjänsterna i svenska Österbotten bör      ställning som utbildare av idrottsfolk.
10620: utvecklas. 1 området bor 100 000 svenskspråkiga.           Hänvisande till det ovan anförda vill jag i den
10621: Detta regionala tomrum har inte beaktats av            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
10622: undervisningsministeriet.                              skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
10623:    För närvarande bedriver Vörå Folkhögskola-          ställa följande spörsmål:
10624: Breidablick (populärt kallad Norrvalia idrotts-
10625: folkhögskola) en sådan verksamhet som planeras                    Är Regeringen medveten om behovet
10626: för ovan nämnda skolnings- och träningscentra.                 av ett svenskspråkigt tränings- och skol-
10627: Skolan i Vörå utbildar bl.a. idrottsledare. Norr-              ningscentrum i Österbotten, och om så är
10628: valla-anläggningarna används intensivt som ett                 fallet,
10629: ersättande idrottsinstitut, som inte erhåller stats-              är Regeringen beredd att utreda möj-
10630: stöd. Förutom undervisnings- och träningsutrym-                ligheterna att inrätta ett statsstött idrotts-
10631: men finns simhall, krafthali, träningsplan, mo-                centrum vid Vörå Folkhögskola-Breidab-
10632:                                                                lick?
10633:       Helsingfors den 26 maj 1983
10634: 
10635:                                             Håkan Nordman
10636: 
10637: 
10638: 
10639: 
10640: 088300629C
10641: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 66
10642: 
10643: Kirjallinen kysymys n:o 66                                                                  Suomennos
10644: 
10645: 
10646: 
10647: 
10648:                                   Nordman: Ruotsinkielisestä valmennus- Ja koulutuskeskuksesta
10649:                                     Pohjanmaalla
10650: 
10651: 
10652:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10653: 
10654:    Opetusministeriö on vuoden 1983 helmikuussa       ratoja, urheilupoliklinikka sekä koulun yhteyteen
10655: päättänyt tutkia mahdollisuudet perustaa uuden-      sijoitettu sisäoppilaitos. Ensi vuonna rakennetaan
10656: tyyppinen koulutus- ja valmennuskeskus Joen-         noin 800 m 2 käsittävä voimistelusali. Kunnan
10657: suuhun, Haukiputaalle ja Kokemäelle. Selvitys        sekä kesä- että talviurheilulajeja varten tarkoite-
10658: tullaan suorittamaan kuluvana vuonna. Päätös         tut urheilulaitokset sijaitsevat läheisyydessä.
10659: pohjautuu valtion urheiluneuvoston ehdotukseen       Norrvallan kuntoutuslaitos toimii myös koulun
10660: maamme urheiluopistojen täydentämisestä.             yhteydessä.
10661:    Esitettyjen perustelujen mukaan nykyinen ur-         Vöyrin laitokset täyttävät todennäköisesti ne
10662: heiluopistojen verkosto on riittävä, mutta alueel-   vaatimukset, jotka urheiluneuvosto ja opetusmi-
10663: liset näkökohdat puhuvat sen puolesta, että sitä     nisteriö asettavat tällaiselle valmennus- ja koulu-
10664: olisi täydennettävä kurssi- ja valmennuskeskuksil-   tuskeskukselle ilman että niihin tarvitsisi tehdä
10665: la. Valtion urheiluneuvosto on opetusministeriöl-    lisäinvestointeja. Norrvallan laitosten hyväksymi-
10666: le antamassaan lausunnossa korostanut sitä, että     nen eräänlaiseksi korvaavaksi urheiluopistoksi
10667:                                                      ~ahvistaisi koulun asemaa urheilijoiden koulutta-
10668: koulutuspalveluja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla
10669: tulee kehittää. Alueella asuu 100 000 ruotsinkie-    Jana.
10670: listä asukasta. Opetusministeriö ei ole ottanut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10671: huomioon tätä alueellista tyhjiötä.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10672:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10673:    Tällä hetkellä Vörå Folkhögskola-Breidablick      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10674: (kansanomaisesti kutsuttuna Norrvallan urheilu-
10675: kansankorkeakoulu) harjoittaa sellaista toimin-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että tarve
10676: taa, jota on suunniteltu ylempänä mainitulle                 vaatii ruotsinkielistä valmennus- ja kou-
10677: koulutus- ja valmennuskeskukselle. Vöyrissä si-              lutuskeskusta Pohjanmaalle, ja jos on
10678: jaitseva koulu kouluttaa mm. urheiluohjaajia.                niin,
10679: Norrvallan rakennuksia käytetään tehokkaasti                    onko Hallitus valmis tutkimaan mah-
10680: korvaavana urheiluopistona, joka ei saa valtion              dollisuuksia perustaa valtionapua saava
10681: apua. Opetus ja harjoitustilojen lisäksi siellä on           urheilukeskus Vörå Folkhögskola-Breida-
10682: uimahalli, voimailuhalli, harjoituskenttä, kunto-            blick -nimisen opiston yhteyteen?
10683: 
10684:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1983
10685: 
10686:                                           Håkan Nordman
10687:                                         1983 vp. -      KK n:o 66                                        3
10688: 
10689: 
10690: 
10691: 
10692:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10693: 
10694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Haukiputaan Virpiniemeen ja Kokemäen Pitkä-
10695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           järvelle. Mainittujen hankkeiden osalta käynnis-
10696: olette 26 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn              tetään opetusministeriössä selvitystyö hankkeiden
10697: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       mahdollisista toteuttamistavoista ja -edellytyksis-
10698: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-        tä. Selvitystyö suoritetaan vuoden 1983 loppuun
10699: ja Håkan Nordmanin näin kuuluvasta kirjallisesta        mennessä yhteistyössä hankkeita suunnittelevien
10700: kysymyksestä n:o 66:                                    yhteisöjen kanssa. Opetusministeriö päättää selvi-
10701:                                                         tysten valmistuttua mahdollisten harjoituskeskus-
10702:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että tarve   ten perustamisesta. Opetusministeriö on edellä
10703:          vaatii ruotsinkielistä valmennus- ja kou-      mainitulla päätöksellään päättänyt samalla hylätä
10704:          lutuskeskusta Pohjanmaalle, ja jos on          yhteensä 37 muuta alueellista tai paikallista han-
10705:          niin,                                          ketta, joiden tarkoituksena on ollut urheiluopis-
10706:             onko Hallitus valmis tutkimaan mah-         ton tai kurssikeskuksen perustaminen. Näiden
10707:          dollisuuksia perustaa valtionapua saava        hankkeiden joukossa oli mm. Vörå Folkhögskola-
10708:          urheilukeskus Vörå Folkhögskola-Breida-        Breidablick.
10709:          blick -nimisen opiston yhteyteen?
10710: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti             Opetusministeriö on kuitenkin suhtautunut
10711: seuraavaa:                                              myönteisesti Vöyrin liikuntapaikkojen rakentami-
10712:                                                         seen ja ministeriö on 30.6.1983 tekemällään
10713:    Opetusministeriö katsoo, että maamme nykyi-
10714:                                                         päätöksellä myöntänyt Norvalla-stiftelsen/Vöyril-
10715: nen urheiluopistoverkosto on riittävä varsinaisen
10716:                                                         le 361 000 markan valtionavustuksen urheiluhal-
10717: koulutustoiminnan tarpeiden osalta ja ainakaan
10718:                                                         lin rakentamiseen.
10719: toistaiseksi ei ole tarvetta uusien urheiluopistojen
10720: perustamiseen. Nykyisten urheiluopistojen sijain-          Ruotsinkielinen liikunnanohjaajakoulutus ta-
10721: ti asettaa maan eri osat kuitenkin toisistaan           pahtuu nykyään keskitetysti kouluhallituksen
10722: poikkeavaan asemaan alueellisen ja paikallisen          alaisuudessa Solvallan urheiluopiston kaksivuoti-
10723: koulutuksen toteuttamisen osalta. Koulutustar-          sella liikunnanohjaajakurssilla. Ottaen huomioon
10724: peen luonteen ja taloudellisten mahdollisuuksien        ruotsinkielisen väestön alueellisen jakaantuman
10725: vuoksi alueellista eriarvoisuutta voidaan tasoittaa     on Vöyrin liikuntapaikoilla oma merkityksensä.
10726: varsinaisista urheiluopistoista poikkeavan hal-         Ministeriön tarkoituksena on em. selvityksen val-
10727: linto- ja toimintamallin pohjalta.                      mistuttua ottaa uudelleen tutkittavaksi ruotsin-
10728:    Opetusministeriö on 15.2.1983 tekemällään            kielistä väestöä palvelevan harjoituskeskuksen pe-
10729: päätöksellä katsonut, että uudentyyppiset harjoi-       rustamismahdollisuudet Vörå Folkhögskola-Brei-
10730: tuskeskukset voitaisiin perustaa Joensuuhun,            dablick -nimisen kansanopiston yhteyteen.
10731: 
10732:      Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1983
10733: 
10734:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
10735: 4                                        1983 vp. -      KK n:o 66
10736: 
10737: 
10738: 
10739: 
10740:                                  Till Riksdagens Herr Talman
10741: 
10742: 
10743:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             träningscemra kunde inrättas i Joensuu, i Hauki-
10744: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            pudas (Virpiniemi) och Kuno (Pitkäjärvi).
10745: av den 26 maj 1983 till vederbörande medlem av              För närnnda projekt kommer en utredning att
10746: statsrådet avsänt en avskrift av följande av riks-       sättas i gång vid undervisningsministeriet för att
10747: dagsman Håkan Nordman undertecknade spörs-               klargöra de sätt på vilka projekten eventuellt kan
10748: mål nr 66:                                               realiseras och förutsättningarna härför.
10749:                                                             Utredningen är avsedd att vara färdig före
10750:            Är Regeringen medveten om behovet             utgången av år 1983 i samarbete med de organi-
10751:         av ett svenskspråkigt tränings- och skol-        sationer som planerar eventuella projekt. Efter
10752:         ningscentrum i Österbotten, och om så är         det att utredningarna blivit färdiga, beslutar
10753:         fallet,                                          undervisningsministeriet om grundandet av
10754:            är Regeringen beredd att utreda möj-          eventuella träningscentra. Samtidigt har under-
10755:         ligheterna att inrätta ett statsstött idrotts-   visningsministeriet genom sitt ovan närnnda be-
10756:         centrum vid Vörå Folkhögskola - Brei-            slut beslutat förkasta sammanlagt 37 övriga re-
10757:         dablick?                                         gionala ellet lokala projekt, vilkas ändamål har
10758:                                                          varit att grunda ett idrottsinstitut ellet ett kurs-
10759:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             centrum. Bland dessa projekt var bl.a. Vörå
10760: samt framföra följande:                                  Folkhögskola-Breidablick.
10761:                                                             Undervisningsministeriet har dock ställt sig
10762:    V ndervisningsministeriet anser, att det nuva-        positivt till att idrottsanläggningarna uppförs i
10763: rande nätet av idrottsinstitut i vårt land är            Vörå och ministeriet har genom sitt beslut av den
10764: tillräckligt beträffande de behov som den egent-         30.6.1983       beviljat   Norrvalls-stiftelsen/Vörå
10765: liga utbildningsverksamheten förutsätter och åt-         361 000 mark i statsunderstöd för att en idrotts-
10766: minstone tills vidare har det inte funnits behov         hall skall kunna uppföras.
10767: av att grunda nya idrottsinstitut. De nuvarande             Den svenskspråkiga utbildningen för idrottsin-
10768: idrottsinstitutens läge försätter dock landets olika     struktörer sker numera koncentrerat på en två-
10769: delar dock i olika ställning som gör att deras           årig kurs för idrottsinstruktörer vid Solvalla
10770: situationer varierar inbördes beträffande den re-        idrottsinstitut som lyder under skolstyrelsen. Med
10771: gionala och lokala utbildningen. På grund av             hänsyn till de svenskspråkigas regionala fördel-
10772: karaktären av utbildningsbehovet och de ekono-           ning har Vörå idrottsanläggningar sin egen bety-
10773: miska möjligheterna kan den regionala ojämlik-           delse. Ministeriet har för avsikt, efter det att
10774: heten utjämnas på basen av den förvaltnings- och         utredningen i fråga blivit färdig, att på nytt
10775: verksamhetsmodell som avviker från de egentliga          undersöka olika möjligheter att grunda ett trä-
10776: idrottsinstituten.                                       ningscentrum som skall tjäna den svenskspråkiga
10777:    Undervisningsministeriet har genom sitt beslut        befolkningen i samband med Vörå Folkhögskola-
10778: av den 15.2.1983 ansett, att en ny typ av                Breidablick.
10779: 
10780: 
10781:      Helsingfors den 12 september 1983
10782: 
10783:                                                                  Undervisningsminister Kaarina Suonio
10784:                                                 1983 vp.
10785: 
10786: Kirjallinen kysymys n:o 67
10787: 
10788: 
10789:                                    Elo ym.: Työttömyyseläkkeen myöntämisperusteiden muuttamisesta
10790: 
10791: 
10792:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10793: 
10794:    Työttömyyseläke otettiin käyttöön 1 päivänä        ovat taas kokeneet järjestelmän varsin nöyryyttä-
10795: heinäkuuta 1971 liittämällä se kansaneläkelakiin      vänä, koska heidän tulee ilmoittautua säännölli-
10796: ja työntekijäin eläkelakiin, johon lyhytaikaisessa    sin väliajoin työvoimatoimistossa. Tämä siitä
10797: työsuhteessa olevien työeläkelaissa, maatalous-       huolimatta, että työttömyyseläkkeensaaja on itse
10798: yrittäjäin eläkelaissa ja yrittäjäin eläkelaissa on   kokonaan menettänyt toivonsa ja halunsa työn
10799: viittaussäännökset. Sanotusta ajankohdasta lu-        saantiin. Työttömyyseläkkeen saajat ovat usein
10800: kien työttömyyseläke liitettiin myös valtion elä-     henkilöitä, jotka ovat palvelleet samaa työnanta-
10801: kejärjestelmään. Työttömyyseläkejärjestelmä on        jaa 30 - 40 vuotta ja jotka ovat selvästi arkoja
10802: niinikään toteutettu kunnan eläkejärjestelmässä.      menemään uuteen työpaikkaan. Näin ollen tun-
10803:    Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on       tuisi luonnolliselta, että työttömyyseläkettä saa-
10804: 60 vuoden ikä ja pitkäaikainen työttömyys.            vat voisivat itse päättää, ovatko he työmarkkinoi-
10805: Työntekijän on pitänyt saada 60 viimeksi kulu-        den käytettävissä vai eivät. Tällaisissa tapauksissa
10806: neen viikon aikana työttömyysavustusta tai työt-      voitaisiin vähentää tai kokonaan lopettaa työttö-
10807: tömyyskorvausta yhteensä vähintään 200 päiväl-        myyseläkkeensaajan velvollisuus ilmoittautua työ-
10808: tä. Työttömyyseläkkeeseen on oikeus myös sellai-      voimatoimistoissa.
10809: sella 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jolla        Kaikkine haittoineenkin työttömyyseläkejärjes-
10810: työttömyyskassalain enimmäisavustusta koskevien       telmä on osoittautunut tarpeelliseksi erityisesti
10811: säännösten mukaan ei enää ole oikeutta päivä-         sellaisilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla, jois-
10812: avustukseen. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on       sa teollisuuden suorittama rationalisointi ja sa-
10813: lisäksi, ettei eläkkeen hakijalle voida osoittaa      neeraus on erittäin voimakasta. Monet työttö-
10814: työvoimaviranomaisten taholta sellaista työtä,        myyttä pelkäävät vanhemmat henkilöt haluavat
10815: jonka vastaanottamisesta työntekijä ei voi kieltäy-   nimenomaan käyttää työttömyyseläkejärjestelmää
10816: tyä menettämättä oikeuttaan työllisyyslain mu-        hyväkseen. Siinä mielessä on perusteltua jatkaa
10817: kaiseen korvaukseen.                                  nykyistä käytäntöä siten, että vuoden 1984 aika-
10818:    Työttömyyden pahentuessa on työttömyyseläk-        na voisivat työttömyyseläkettä saada myös vuon-
10819: keeseen oikeuttavaa ikärajaa alennettu. Eläkeikä-     na 1929 syntyneet. Julkisuudessa olleiden tieto-
10820: raja säädettiin 58 vuodeksi 1. päivästä heinäkuu-     jen mukaan näyttäisi kuitenkin käyvän niin, että
10821: ta 1978 lukien vuoden 1979 loppuun. Vuonna            työttömyyseläkkeen saajien alaikäraja nostettai-
10822: 1980 työttömyyseläkkeeseen oikeuttavaa ikää           siin vähitellen takaisin 60 vuoteen.
10823: alennettiin 55 vuoteen niin, että kaikki 1925 tai        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10824: sitä ennen syntyneet työttömät työntekijät saat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10825: toivat saada työttömyyseläkkeen. Kuluvana vuon-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10826: na työttömyyseläkkeelle ovat päässeet vuonna          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10827:  1928 tai sitä ennen syntyneet. Tällä hetkellä
10828: arvioidaan työttömyyseläkkeellä olevien luku-                    Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,
10829: määräksi noin 30 000.                                         jonka avulla myös vuonna 1929 syntyneet
10830:    Työttömyyseläkejärjestelmää on arvosteltu                  voisivat saada työttömyyseläkkeen ensi
10831: ajoittain varsin voimakkaastikin. Niinpä on väi-              vuonna, Ja
10832: tetty, että yritykset ovat kiihdyttäneet rationali-              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työttö-
10833: sointia ja henkilökunnan vähentämistä työttö-                 myyseläkkeen saantiin liittyvää byrokra-
10834: myyseläkkeen nojalla. Työttömyyseläkkeen saajat               tiaa voitaisiin vähentää minimiin?
10835: 
10836:        Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1983
10837: 
10838:              Mikko Elo                     Matti Kuusio                    Pentti Lahti-Nuuttila
10839:                                            Timo Roos
10840: 088300603)
10841: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 67
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10847: 
10848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tään eläkejärjestelmien kannettaviksi. Pyrkimyk-
10849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        senä tulee sen vuoksi olla, että työttömyyseläke-
10850: olette 27 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn           ikäraja niin pian kuin mahdollista nostetaan
10851: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         takaisin alkuperäiselle tasolle. Tässä vaiheessa ei
10852: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ole vielä päätetty esitetäänkö nykyistä 55 vuoden
10853: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ikärajaa jatkettavaksi vielä ensi vuonna. Ratkai-
10854: myksestä n:o 67:                                     suun vaikuttaa osaltaan myös se, mihin tulokseen
10855:                                                      päädytään työttömyysturvan kokonaisuudistusta
10856:           Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,      selvittävässä työryhmässä.
10857:        jonka avulla myös vuonna 1929 syntyneet          Työttömyyseläkkeen saantiin liittyy kysymyk-
10858:        voisivat saada työttömyyseläkkeen ensi        sessä esiin tuotuja ongelmia ja eläkkeensaajanon
10859:        vuonna, ja                                    todellakin ilmoittauduttava säännöllisin väliajoin
10860:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työttö-   työvoimatoimistossa. Kun työttömyyseläke ni-
10861:        myyseläkkeen saantiin liittyvää byrokra-      menomaan myönnetään korvaukseksi työttömyy-
10862:        tiaa voitaisiin vähentää minimiin?            destä aiheutuvan toimeentulon menetyksestä, on
10863:                                                      ilmoittautuminen yksi tapa varmistaa, ettei hen-
10864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kilö saa toimeentuloaan ansiotyöllä. Toisaalta
10865: ti seuraavaa:                                        työttömyyseläkettä koskevat säännökset on laadit-
10866:    Työttömyyseläke on tarkoitettu keinoksi, jolla    tu siten, ettei kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan
10867: lähellä eläkeikää oleva pitkään työttömänä ollut     myönnettävää työttömyyseläkettä lakkauteta en-
10868: ja työllistämismahdollisuuksia vailla oleva henki-   nen tämän ajanjakson päättymistä, vaikkakin
10869: lö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle. Alunperin     osoittautuu, että eläkkeensaaja on ansiotyössä.
10870: työttömyyseläkkeen edellytyksenä oli 60 vuoden          Nykyisen työttömyystilanteen huomioon ot-
10871: ikä, mutta työttömyyden pahentuessa on tätä          taen lain säännökset saattavat eräiden eläkkeen-
10872: ikärajaa alennettu niin, että kuluvana vuonna        saajien kohdalla tuntua kohtuuttomilta. Työttö-
10873: eläke on voitu myöntää vuonna 1928 tai sitä          myyseläkkeen maksamiseen liittyvät epäkohdat
10874: ennen syntyneille. Mitä enemmän tämä ikäraja         on tarkoituksenmukaista ottaa esille edellä mai-
10875: loitontuu eläkeiästä, sitä vähemmän työttömyys-      nitun työttömyysturvan kokonaisuudistusta kos-
10876: eläkkeen luonne säilyy puhtaana ja sitä enemmän      kevan selvityksen valmistuttua ja samassa yhtey-
10877: eläkkeelle siirtäminen vaikuttaa keinolta, jolla     dessä, kun koko työttömyysturva uudistetaan.
10878: työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia siirre-
10879: 
10880:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1983
10881: 
10882:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
10883:                                         1983 vp. -     KK n:o 67                                         3
10884: 
10885: 
10886: 
10887: 
10888:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10889: 
10890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Man bör därför sträva tili att så snart som möjligt
10891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          höja åldersgränsen för erhåliandet av arbetslös-
10892: av den 27 maj 1983 tili vederbörande medlem av         hetspension tili den ursprungliga nivån. Det har
10893: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      i detta skede ännu inte fattats något beslut om
10894: dagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr            huruvida den nuvarande åldersgränsen, 55 år,
10895: 67:                                                    skali bibehålias ännu nästa år. Avgörandet är
10896:                                                        beroende av det resultat som nås i den arbets-
10897:            Ämnar Regeringen avlåta en lagpropo-        grupp som utreder en totalreform av de arbetslö-
10898:         sition, genom viiken även år 1929 födda        sas utkomsttrygghet.
10899:         personer kunde erhålla arbetslöshetspen-          Erhåliandet av arbetslöshetspension är förknip-
10900:         sion nästa år, och                             pat med problem som framlagts i spörsmålet och
10901:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,      pensionstagaren skali faktiskt med jämna melian-
10902:         för att byråkratin i anslutning tili erhål-    rum anmäla sig hos arbetskraftsbyrån. Då arbets-
10903:         landet av arbetslöshetspension skali kun-      löshetspension uttryckligen beviljas som ersätt-
10904:         na minimeras?                                  ning för inkomstbortfall tili följd av arbetslöshet,
10905:                                                        är anmälan ett sätt att försäkra sig om, att
10906:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        personen ifråga inte får sin utkomst genom
10907: anföra följande:                                       förvärvsarbete. Å andra sidan har stadgandena
10908:                                                        rörande arbetslöshetspension formulerats så, att
10909:    Arbetslöshetspension är avsedd att vara ett sätt
10910:                                                        arbetslöshetspension som beviljats för sex måna-
10911: att förtidspensionera en person som närmar sig
10912:                                                        der i sänder inte indras förrän denna period har
10913: pensionsåldern och länge varit arbetslös och som
10914:                                                        löpt ut, även om det visar sig att pensionstagaren
10915: saknar möjligheter att erhålia arbete. Ursprungli-
10916:                                                        har förvärvsarbete.
10917: gen var förutsättningen för erhåliande av arbets-
10918:                                                           Med beaktande av det rådande arbetslöshetslä-
10919: löshetspension 60 års ålder, men i takt med det
10920:                                                        get kan stadgandena i lagen te sig orimliga för
10921: försämrade sysselsättningsläget har denna ålders-
10922:                                                        vissa pensionstagare. Det är motiverat att, i
10923: gräns sänkts så, att det under innevarande år har
10924:                                                        samband med att utredningen rörande totalrevi-
10925: varit möjligt att bevilja pension för personer som
10926:                                                        deringen av utkomsttryggheten för arbetslösa blir
10927: är födda år 1928 elier tidigare. Ju större avståndet
10928:                                                        färdig och samtidigt som hela utkomsttryggheten
10929: blir melian denna åldersgräns och pensionsålders-
10930:                                                        revideras ta upp tili behandling de missförhålian-
10931: gränsen, desto diffusare ter sig arbetslöshetspen-
10932:                                                        den som sammanhänger med utbetalningen av
10933: sionssystemet och i desto högre grad förefalier
10934:                                                        arbetslöshetspension.
10935: pensioneringen att vara ett sätt att övervältra
10936: arbetslöshetskostnaderna på pensionssystemen.
10937: 
10938:      Helsingfors den 27 JUm 1983
10939: 
10940:                                                                               Minister Vappu Taipale
10941:                                                1983 vp.
10942: 
10943: Grjallinen kysymys n:o 68
10944: 
10945: 
10946: 
10947: 
10948:                                   Mikkola ym.: Ravitsemuksellisten hoitotoimenpiteiden tehostami-
10949:                                     sesta
10950: 
10951: 
10952:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10953: 
10954:     Suomessa on tehty vanhusten elinolosuhteita       hoitohenkilökunnan selkävammojen estämiseksi.
10955: a terveyttä koskevia tutkimuksia, mutta näissä ei     Toisaalta hyvällä ravitsemuksella ja tarvittaessa
10956: 1le otettu huomioon ravitsemusta eikä ravitse-        vitamiini- ja kivennäisainelääkityksellä olisi pyrit-
10957: nustilaan vaikuttavia tekijöitä.                      tävä pitämään vanhukset liikuntakykyisinä niin
10958:   Ruokailuun liittyvät vaikeudet saattavat johtaa     kal!an kuin mahdollista. Liikunnan puute on eräs
10959: irhe- tai aliravitsemustilaan. Aliravitsemuksen       paloonnousun syy.
10960: oteaminen ja huomion kiinnittäminen sen kor-             Ateria-ajat laitoksissa ovat usein virheelliset
10961: aamiseen ei suinkaan ole itsestään selvää nykyi-      potilaan ruokahalun kannalta. Pääateriat, lounas
10962: essä vanhustenhuollossa ja hoidossa.                  ja päivällinen, ovat liian lähellä toisiaan ja toi-
10963:   Painonlasku, ruokavalion laatu, aliravitsemuk-      saalta illasta aamuun on 13-17 t. pituinen
10964: elle altistavat tekijät kuten huono ruokahalu,        jakso, jolloin ravintoa ei anneta. Kun päivällinen
10965: yömisvaikeudet, oksentelu ja ripuli sekä ravitse-     on liian aikaisin, ei silloin vielä ole nälkä ja niin
10966: nustilaa huonontavat sairaudet, kuten suolisto-       ravinnon saanti jää vähäisemmäksi kuin oli suun-
10967: audit, syöpä tai alkoholismi, antavat viitteitä       niteltu. Hampaiden ja suun limakalvon huono
10968: nahdollisista ravintoaineiden puutoksista. Ravit-     kunto sekä nielemisvaikeudet usein hidastavat
10969: emustilaa määritettäessä tarvitaan kliininen tut-     syömistä, niin ettei vanhus ehdi käytettävissä
10970: ~imus, tiettyjä laboratorioarvoja sekä pituuden ja    olevan ajan puitteissa syödä riittävästi. Erityisesti
10971: >ainon lisäksi myös muita antropometrisia mit-        päivällis- ja iltapalan aikaan laitoksissa on liian
10972: auksia.                                               vähän henkilökuntaa, jotta he voisivat varata
10973:    Kun terveydenhuollon voimavaroja tuskin            potilasta kohti riittävästi syöttämisaikaa. Se, ettei
10974: :nää voidaan lisätä, ja kun yhä useammat van-         vanhus uskalla pyytää lisää ruokaa, saattaa myös
10975: mkset joutuvat viettämään viimeiset vuotensa          jättää hänet nälkäiseksi.
10976: aitoksissa, olisi elämän laatuun näissä kiinnitet-      Aliravitsemusta seuraava huono kunto tekee
10977: ävä huomiota. Tämä koskee erityisesti vanhuksia       potilaan raskashoitoiseksi ja siten lisää edelleen
10978: loitavia sairaaloita ja sairaalamaisia laitoksia.     henkilökunnan työtaakkaa.
10979:    Koko laitoshoito olisi ajateltava uudelleen.
10980: (un henkilökuntaa ei tulevaisuudessakaan tule            Edellä lueteltujen epäkohtien lieventämiseksi
10981: >lemaan juuri enempää kuin nykyisin, olisi van-       voitaisiin käyttää hyväksi hyväkuntoisten potilai-
10982: msten omatoimisuutta käytettävä hyväksi niin          den omatoimisuutta. Aamu- ja iltapala voisivat
10983: ~auan kuin se on mahdollista. He voisivat huo-        olla seisovassa pöydässä tai vastaavalla tavalla
10984: ehtia itsestään ja vuoteensa sijaamisesta, huo-       tarjolla, niin että sen saisi nauttia aikaisemmin
10985: leessa olevista kukista yms. ja osallistua ruoka-     tai myöhemmin omaan päivärytmiin sopivana
10986: >öydän kattamiseen ja korjaamiseen. Lisäksi he        aikana. Sairaalan yhteinen ruokasali voisi vähen-
10987: roisivat auttaa heikompia mm. syömisessä ja           tää ruoan tarjoilutyötä ja antaa potilaille sopivaa
10988: nuissa toiminnoissa. Tällöin olisi mahdollista        vaihtelua.
10989: rarata kaikkien syömiseen riittävästi aikaa, vaikka     Terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä ruokata-
10990: 1enkilökuntaa on vähän.                               louden hoidon opetusta olisi tehostettava hyvä-
10991:    Laitoksissa olevia vanhuksia pyritään nykyisin     kuntoisille eläkeikäisille, jotta he säilyttäisivät
10992: 1sein laihduttamaan tarpeettomasti. Tärkein syy       kuntonsa mahdollisimman pitkään. Ravitsemus-
10993: .ähän lienee ylipainoisten nostamisen raskaus.        kasvatuksessa on otettava huomioon asiakkaan
10994: )lisi saatava mekaanisia laitteita nostamiseen        yksilölliset ominaisuudet, elämänolosuhteet ja
10995: J88300602H
10996: 2                                          1983 vp. -   KK n:o 68
10997: 
10998: ruokatottumukset, jotta neuvottava saisi sellaiset      pienryhmäneuvontaa varten. Opetuskeittiön täy
10999: ohjeet, joita hän pystyy noudattamaan.                  sipäiväinen käyttö edellyttäisi kolmen ravitsemus
11000:     Vaikeista sairauksista, joissa ravitsemushoito ja   terapeutin ja toimistoapulaisen paikkaamista, joi
11001: hyvän ravitsemustilan ylläpitäminen on välttämä-        loin voidaan opettaa vähintään 300 ruokavalio
11002: töntä, mainittakoon syöpä ja munuaissairaudet.          hoitoista potilasta vuodessa kurssien kustannus
11003: Näissä on tavallisesti kyseessä erittäin vaikeat        ten ollessa noin 230 mk/potilas, eli koko kurss
11004: syömiseen liittyvät ongelmat, kuten ruokahalut-         on huomattavasti halvempi kuin yksi hoitopäiv:
11005: tomuus, makuaistin muutokset, pahoinvoinnin             sairaalassa. Yhden ravitsemusterapeutin vuosi
11006: tunne ym. Ne vaativat seikkaperäistä potilaan           palkka vastaa noin 150 säästynyttä sairaalapäivää
11007: ongelmiin paneutumista. Mm. nämä potilaat               Esimerkiksi diabeetikoilla oli keskimäärin 16 sai
11008: joutuvat itse etsimään tarvitsemansa tiedon, jos        raalapäivää/potilas v. 1978. Ansaitakseen palk
11009: siinä onnistuvat. Muissa maissa on saatu hyviä          kansa yhden ravitsemusterapeutin tulisi siter
11010: tuloksia yksilöllisellä ravitsemusneuvonnalla. Psy-     vuosittain opettaa noin 9-10 diabeetikkoa hoi
11011: kiatrisilla potilailla on hyvin usein syömiseen         tamaan ruokavalionsa niin hyvin, etteivät h~
11012: liittyviä ongelmia. Eräillä psykiatrisessa hoidossa     joudu sairaalaan tasapainotettaviksi. Kun diabee
11013: käytetyillä lääkkeillä on lihottava vaikutus.           tikolla on usein muitakin sairauksia, joihin voi
11014:     Suomessa on ravitsemusterapeutteja vain 14          daan vaikuttaa ruokavaliolla, merkitsee hyvä tasa
11015: sairaalassa ja niissäkin heidän kapasiteettinsa riit-   paino myös näiden sairauksien sairaalahoidor
11016: tää ravitsemusneuvontaan ja -hoitoon vain pie-          vähenemistä.
11017: nelle osalle potilaista. Siten maassamme tuskin           Ravitsemusterapeutti on ainoa henkilö tervey
11018: kukaan syöpäpotilaista saa kipeästi tarvitsemaan-       denhuollossa, jonka koulutukseen kuuluvat sy
11019: sa tukea ja neuvontaa, eikä edes sairaalassa hänel-     välliset tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta
11020: le sopivaa ravintoa. Hyvä ravitsemustila kuiten-        niin että hän pystyy laatimaan potilaalle yksilölli
11021: kin edistäisi sairaudesta toipumista ja lievittäisi     sen ruokavalio-ohjeen hänen tottumustensa j:
11022: syöpäpotilaan jokapäiväisiä vaikeuksia.                 elämäntilanteensa mukaan. Tällöin potilaan or
11023:    Lääkärien ja sairaanhoitajien koulutuksessa ei       myös mahdollista noudattaa ohjetta. Lääkehoi
11024: korosteta läheskään riittävästi ravitsemuksen mer-      don ja ravitsemuksen tulisi kulkea käsi kädessä.
11025: kitystä muun hoidon onnistumiselle. Ravitsemus-
11026: tieteen opettajaakaan ei ole kaikissa korkeakou-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
11027: luissa. Kansanterveystyön toteutuksessa terveys-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11028: keskukset ovat jääneet vaille ravitsemusneuvon-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
11029: nan asiantuntijaa.                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11030:     Maassamme on järjestetty terveydenhuoltohen-                  Onko Hallitus tietoinen, että vanhus
11031: kilöstölle erittäin vähän ravitsemusalan täyden-               ten sekä esimerkiksi syöpä- ja pitkäaikais
11032: nyskoulutusta, minkä vuoksi usein heidän tieton-               sairaiden ravitsemustilassa on hälyttävii
11033: sa ovat vanhentuneet. Lisäksi aika ei yleensä riitä.           puutteita ja että tästä seuraa muider
11034: Vaikka asiakkaan ruokatottumuksiin, sosiaaliseen               hoitotoimenpiteiden vaikeutuminen j:
11035: tilanteeseen jne. sopeutettu ravitsemusneuvonta                kustannusten lisääntyminen, ja jos on,
11036: vaatii aikaa, vähentää se terveydenhuollon kuor-
11037: mitusta myöhemmässä vaiheessa, kun asiakas on                     mitä Hallitus aikoo tehdä ravitsemus
11038: oppinut ruokavalionsa ja saavuttanut paremman                  tietouden lisäämiseksi lääkäreiden ja sai
11039: ravitsemustilan.                                               raanhoitajien koulutuksessa sekä ravitse·
11040:    Laakson sairaalaan on rakennettu opetuskeittiö              musterapeuttien koulutuksen ja virkojer
11041: avoterveydenhuollon ja sairaaloiden potilaiden                 lisäämiseksi?
11042: 
11043:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1983
11044: 
11045:                        Saara Mikkola                             Pirkko Ikonen
11046:                        Helena Pesola                             Impi Muroma
11047:                        Pertti Salolainen                         Tuulikki Petäjäniemi
11048:                                          1983 vp. -- RJ< n:o 68                                              3
11049: 
11050: 
11051: 
11052: 
11053:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11054: 
11055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           valmisteilla sairaalaruokasuositukset, jotka val-
11056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            mistuvat syksyllä 1983. Suositukset esitetään erik-
11057: olette 27 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               seen akuutti- ja kroonikkopotilaita hoitaville sai-
11058: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             raaloille. Ne tulevat soveltumaan myös muiden
11059: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        hoitolaitosten käyttöön.
11060: taja Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             Sekä ravitsemuskasvatuksen että hoitolaitosten
11061: kysymyksestä n:o 68:                                     ruokahuollon korkean tason edellytyksenä on,
11062:                                                          että terveydenhuollon alalla on käytettävissä riit-
11063:            Onko Hallitus tietoinen, että vanhus-         tävä määrä ravitsemuskoulutuksen saanutta hen-
11064:         ten sekä esimerkiksi syöpä- ja pitkäaikais-      kilökuntaa.
11065:         sairaiden ravitsemustilassa on hälyttäviä
11066:         puutteita ja että tästä seuraa muiden               Sairaanhoitajakoulutukseen sisältyy ravitsemus-
11067:         hoitotoimenpiteiden vaikeutuminen ja             oppia 30 tuntia. Sen lisäksi ravitsemustietoutta
11068:         kustannusten lisääntyminen, ja jos on,           opetetaan terveyskasvatuksessa ja eri alojen sai-
11069:                                                          raanhoito-opissa, erityisesti sisätautien ja geriatri-
11070:           mitä Hallitus aikoo tehdä ravitsemus-
11071:         tietouden lisäämiseksi lääkäreiden ja sai-       sessa sairaanhoidossa. Opetussuunnitelmaa uu-
11072:         raanhoitajien koulutuksessa sekä ravitse-        distetaan parhaillaan ja tavoitteena on lisätä
11073:                                                          ravitsemustietouden opetusta.
11074:         musterapeuttien koulutuksen ja virkojen
11075:         lisäämiseksi?                                       Ravitsemusterapeuttikoulutus pohjautuu pe-
11076:                                                          rustutkintoon, jota täydennetään ammattiin liit-
11077:                                                          tyvällä koulutuksella. Nykyisistä viroissa toimivis-
11078:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ta ravitsemusterapeuteista monet ovat hankkineet
11079: ti seuraavaa:                                            täydennyskoulutuksensa ulkomailla, lähinnä
11080:    Lääketieteellisen tiedon mukaan terveellisellä        Ruotsissa Pohjoismaisessa kotitalouskorkeakou-
11081: ravitsemuksella on suuri merkitys sekä terveen           lussa.
11082: väestön että erilaisia sairauksia potevien tervey-          Opetusministeriössä on laadittu perusteellinen
11083: dentilalle. Terveydenhuollon tulee pyrkiä edistä-        selvitys ravitsemusterapeuttien perus-, täydennys-
11084: mään terveellistä ravinnonkäyttöä huomioiden             ja jatkokoulutuksen sisällöstä, koulutettavien
11085: sekä laitoshoidossa olevat että laitosten ulkopuo-       määrästä sekä terapeuttien tarpeesta. Valtioneu-
11086: lisen väestön. Suomalaisten ravintotottumusten           voston vahvistaman vuosia 1983--86 koskevan
11087: virheellisyydet, jotka usein korostuvat vanhuksil-       korkeakoululaitoksen       kehittämissuunnitelman
11088: la, ovat olleet tiedossa pitkään. Niihin on pyritty      mukaisesti ravitsemusterapeuttikoulutus aloite-
11089: vaikuttamaan terveyskasvatuksella, ja ravitsemus-        taan uutena koulutusohjelmana Kuopion korkea-
11090: kasvatus on useiden vuosien ajan mainittu valta-         koulussa vuonna 1984. Koulutukseen otettavien
11091: kunnallisissa suunnitelmissa terveyskasvatuksen          sisäänottomääräksi on vahvistettu 15 opiskelijaa.
11092: painoalueena.                                            Erityisesti on varmistettu se, että koulutus on
11093:    Sairaaloissa annettavan ravitsemuksen laatuun         kiinteässä yhteistyössä terveydenhuoltoon.
11094: tulee toisaalta hoidollisista, toisaalta terveyskasva-      Lääketieteellisen koulutusuudistuksen eräänä
11095: tuksellisista näkökohdista lähtien kiinnittää aivan      tavoitteena oli saattaa koulutus palvelemaan en-
11096: erityistä huomiota. Meidän maastamme ei ole              tistä paremmin terveydenhuollon tarpeita. Tä-
11097: tiedossa tutkimuksia, jotka osoittaisivat sairaaloi-     män johdosta vuonna 1977 aloitettuun uuteen
11098: den ruokahuoltoon liittyvän vakavia epäkohtia.           lääkärikoulutukseen sisällytettiin myös ravitse-
11099: Puutteiden korjaamiseksi on lääkintöhallituksessa        mustieteen opetusta.
11100: 4                                         1983 vp. -      KK n:o 68
11101: 
11102:    Opetus vaihtelee koulutusyksiköittäin. Se on              Yleisluontoisen täydennyskoulutuksen lisäksi
11103: kuitenkin vähäisempää kuin naapurimaissamme               tarvitaan jatkuvasti toimipaikkakohtaista pien-
11104: ja muissa vastaavan kehitystason maissa. Esteenä          ryhmäkoulutusta ja työnohjausta. Tämän edelly-
11105: opetuksen tehokkaalle toteuttamiselle on ollut            tyksenä on riittävän ravitsemusasiantuntemuksen
11106: voimavarojen puute. Ainoastaan Tampereen yli-             saaminen terveydenhuoltoon.
11107: opistossa on ravitsemustieteen apulaisprofessuuri            Ensimmäiset ravitsemusterapeutin virat perus-
11108: ja Kuopion korkeakoulussa on alan lehtoraatti.            tettiin maahamme v. 1969. 1970-luvun alkupuo-
11109: Opetusministeriössä tehdyn selvityksen mukaan             lella virkakehitys oli jokseenkin pysähdyksissä.
11110: ravitsemustiede on eräs niistä uusista opetusalois-       Lääkintöhallitus kiinnitti asiaan huomiota ravit-
11111: ta, joita ensisijaisesti tulisi vahvistaa kehitettäessä   semuskasvatuksesta antamassaan ohjekirjeessä
11112: maamme lääketieteellistä opetusta.                        (n:o 3114/02/78) kehottamalla suurimpia ter-
11113:                                                           veyskeskuksia ja sairaaloita hankkimaan pätevyy-
11114:    Niin kauan kuin ravitsemustietouden opetus             den omaavia ravitsemusterapeutteja. Viime vuo-
11115: on peruskoulutuksessa puutteellisesti järjestetty,        sina uusia virkoja on perustettu 3-5 virkaa
11116: on alan täydennyskoulutuksen järjestämisellä eri-         vuodessa niin, että virkoja tällä hetkellä on 35,
11117: tyisen keskeinen merkitys. Vaikka täydennyskou-           joista terveyskeskuksissa 21 ja sairaaloissa 14.
11118: lutusta on lisätty huomattavasti, on tämänhetki-
11119:                                                              Lääkintöhallituksessa tehdyissä kehittämis-
11120: nen tarve siinä määrin suuri, ettei tarjonta vastaa
11121:                                                           suunnitelmissa on realistiseksi tarpeeksi arvioitu
11122: kysyntää. Tämän johdosta tullaan opetusministe-
11123:                                                           100-120 ravitsemusterapeutin virkaa. Tällöin
11124: riössä laatimaan suunnitelma alan täydennyskou-
11125:                                                           virkoja on ajateltu olevan kaikissa keskussairaa-
11126: lutuksen järjestämisestä terveydenhuollon piirissä
11127: toimivien lyhyen, keskipitkän ja pitkän koulu-            loissa ja suurimmissa aluesairaaloissa sekä väestö-
11128:                                                           pohjaltaan noin 30 000 asukkaan terveyskeskuk-
11129: tuksen suorittaneille ammattiryhmille.
11130:                                                           sissa. Lääkintöhallitus pyrkii valmisteilla olevissa
11131:    Lääkintöhallitus on omalta osaltaan pyrkinyt           ohjekirjeissään painottamaan ravitsemusterapeu-
11132: antamaan valmiuksia ravitsemusneuvonnan ja ra-            tin virkojen perustamisen tärkeyttä.
11133: vitsemushoidon toteuttamiselle järjestämällä täy-            Toteutetut ja tulossa olevat toimenpiteet, jotka
11134: dennyskoulutusta, jonka piiriin on kuulunut sekä          parantavat terveydenhuoltohenkilökunnan ravit-
11135: terveydenhuoltohenkilöstöä että ruokahuollosta            semustietouden tasoa ja tuovat terveydenhuol-
11136: vastaavia. Vuonna 1981 järjestettiin alueellinen          toon ravitsemuksen erityisasiantuntijoita sekä
11137: koulutusohjelma, johon osallistui 800 terveyden-          asiantuntijoiden laatimat suositukset tulevat kor-
11138: huollon työntekijää. Vuoden 1982 aikana lääkin-           jaamaan niitä epäkohtia, joita tällä hetkellä liit-
11139: töhallitus osallistui n. 25 koulutustilaisuuden           tyy vanhusten ja pitkäaikaissairaiden ravitsemuk-
11140: järjestämiseen.                                           seen.
11141: 
11142:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1983
11143: 
11144:                                                    Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11145:                                         1983 vp. -     KK n:o 68                                          5
11146: 
11147: 
11148: 
11149: 
11150:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11151: 
11152:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           na utarbetar medicinalstyrelsen som bäst rekom-
11153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          mendationer om sjukhuskosten, vilka biir klara
11154: av den 27 maj 1983 tili vederbörande medlem av         hösten 1983. Sjukhus som vårdar akuta fali och
11155: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kroniker får var för sig skilda rekommendationer.
11156: dagsman Mikkola m.fl. undertecknade spörsmål           Rekommendationerna kommer att lämpa sig ock-
11157: nr 68:                                                 så för övriga vårdanstalter.
11158:                                                           Förutsättningen för en hög nivå på både
11159:           Är Regeringen medveten om att det            näringsfostran och vårdanstalternas kosthålining
11160:        förekommer alarmerande brister i åld-           är att det inom hälsovården finns tiliräckiigt med
11161:        ringarnas samt t.ex. cancerpatienters och       personai som fått näringsutbildning.
11162:        långvarigt sjukas nutritionstilistånd och
11163:        att härav följer att övriga vårdåtgärder           Sjukskötarutbildningen innehålier 30 timmar
11164:        försvåras och att kostnaderna ökar, och         näringsiära. Dessutom undetvisas i näringsiära
11165:        om så är fallet,                                inom häisofostran och inom sjukvården, speciellt
11166:                                                        inom inremedicinsk och geriatrisk sjukvård. Un-
11167:           vad ämnar Regeringen göra för att öka
11168:                                                        dervisningsplanen förnyas som bäst och me-
11169:        näringskunskapen i läkar- och sjuksköta-
11170:                                                        ningen är att utöka undervisningen i näringskun-
11171:        rutbildningen samt för att utöka utbild-        skap.
11172:        ningsmöjligheterna och antalet tjänster
11173:        för näringsterapeuter?                             Näringsterapeututbildningen baserar sig på en
11174:                                                        grundexamen som kompietteras med utbildning
11175:                                                        som ansiuter sig tili yrket. Av de näringsterapeu-
11176:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ter som för tilifället innehar tjänster har många
11177: anföra följande:                                       skaffat sin fortbildning utomiands, närmast i
11178:    Enligt medicinskt vetande är en hälsosam kost       Sverige i Nordiska högskoian för hushålisveten-
11179: av stor betydelse för hälsotiliståndet både hos        skap.
11180: den friska befolkningen och hos dem som lider             Undervisningsministeriet har gjort en grundiig
11181: av olika sjukdomar. lnom hälsovården bör man           utredning om innehåliet i näringsterapeuternas
11182: försöka främja en hälsosam diet med tanke på           grundutbiidning, fortbiidning och vidareutbild-
11183: både dem som erhåller vård på anstalt och              ning, om antalet studerande samt om behovet av
11184: befolkningen utanför anstalterna. Finländarnas         terapeuter. 1 eniighet med utveckiingspianen för
11185: dåliga matvanor, som ofta accentueras specielit        högskoieinrättningarna åren 1983-86, viiken
11186: hos åldringar, har man länge varit medveten om.        faststälits av statsrådet, påbörjas näringsterapeut-
11187: Man har försökt påverka dem med hälsofostran,          utbildning som nytt utbildningsprograrn vid Kuo-
11188: och näringsfostran har under flera års tid i de        pio högskoia år 1984. Antaiet studerande som
11189: riksomfattande pianeroa nämnts som det vikti-          tas in tili utbildningen har faststälits tili 15. Man
11190: gaste området inom hälsofostran.                       har specielit sett tili att utbiidningen kommer att
11191:    Utgående från synpunkter som ansluter sig tili      ske i nära samarbete med sjukvården.
11192: å ena sidan vård och å andra sidan häisofostran           Ett måi för reformen av den medicinska ut-
11193: bör aHdeies speciell uppmärksarnhet fästas vid         bildningen är att utbildningen bättre än tidigare
11194: kvaiiteten på den näring som ges på sjukhusen.         skall betjäna sjukvårdens behov. På grund av
11195: Man känner inte i vårt Iand tili undersökningar        detta innehöll den nya Iäkarutbildningen som
11196: som skulle påvisa allvarliga missförhålianden i        påbörjades år 1977 också undervisning i närings-
11197: sjukhusens kosthålining. För att rätta tili brister-   lära och -vetenskap. Undervisningen växiar från
11198: 6                                        1983 vp. -      KK n:o 68
11199: 
11200: 
11201: skolningsenhet tili skolningsenhet. Den är dock             Förutom allmän fortbildning behövs hela ti-
11202: mindre än i våra grannländer och i andra Iänder          den utbildning för små grupper samt handled-
11203: med motsvarande utvecklingsnivå. Bristen på              ning på arbetsplatserna. Förutsättningen för det-
11204: resurser har varit hinder för ett effektivt förverkli-   ta är att det inom sjukvården finns tillräcklig
11205: gande av undervisningen. Endast vid Tammer-              sakkunskap om nutrition.
11206: fors universitet finns en biträdande professur i            De första näringsterapeuttjänsterna inrättades i
11207: näringsvetenskap och vid Kuopio högskola en              vårt land år 1969. I början av 1970-talet var
11208: lektorstjänst i näringslära. Enligt den utredning        urvecklingen obetydlig. Medicinalstyrelsen fäste
11209: som undervisningsministeriet gjort är näringslära        uppmärksamhet vid saken i sitt instruktionsbrev
11210: och -vetenskap ett av de nya undervisningsområ-          angående näringsfostran (nr 3114/02/78) genom
11211: den som i första hand måste förstärkas vid               att uppmana de största hälsovårdscentralerna och
11212: utvecklingen av den medicinska undervisningen i          sjukhusen att anställa kompetenta näringstera-
11213: vårt land.                                               peuter. Under de senaste åren har 3-5 nya
11214:                                                          tjänster inrättats per år. I detta nu finns det 35
11215:    Så länge som undervisningen i näringskunskap          tjänster varav 21 på hälsovårdscentraler och 14 på
11216: är bristfälligt ordnad i grundutbildningen är det        sjukhus.
11217: mycket viktigt att det ordnas fortbildning på
11218:                                                             I de utvecklingsplaner som medicinalstyrelsen
11219: området. Fastän fortbildningen utökats betydligt
11220:                                                          gjort upp har 100-120 näringsterapeuter upp-
11221: är det nuvarande behovet så pass stort att utbu-
11222:                                                          skattats som ett realistiskt behov. Då har man
11223: det inte motsvarar efterfrågan. På grund av detta
11224:                                                          tänkt att det skall finnas tjänster vid alla central-
11225: kommer undervisningsministeriet att göra upp
11226:                                                          sjukhus och de största kretssjukhusen samt vid
11227: en pian för fortbildning för de yrkesgrupper
11228:                                                          hälsovårdscentraler med ett befolkningsunderlag
11229: inom hälsovården, vilka genomgått kortare och
11230:                                                          om ca 30 000 invånare. Medicinalstyrelsen försö-
11231: längre utbildning.
11232:                                                          ker i sina instruktionsbrev som är under bered-
11233:     Medicinalstyrelsen har för egen del försökt          ning poängtera betydelsen av att det inrättas nya
11234: bibringa färdigheter i näringsinformation och            näringsterapeuttjänster.
11235: dietetisk vård genom att ordna fortbildning för             De åtgärder som genomförts och skall genom-
11236: både sjukvårdspersonal och dem som förestår              föras och som ökar sjukvårdspersonalens kunskap
11237: kosthåll. Ar 1981 ordnades ett regionalt utbild-         om nutrition och tillför hälsovården specialister
11238: ningsprogram som 800 arbetstagare inom hälso-            på detta ämnesområde samt experternas rekom-
11239: vården deltog i. Under 1982 medverkade medici-           mendationer kommer att rätta tili de missförhål-
11240: nalstyrelsen i arrangerandet av ca 25 utbildnings-       landen som för närvarande finns i åldringarnas
11241: tillfällen.                                              och långvarigt sjukas nutrition.
11242: 
11243:      Helsingfors den 18 juli 1983
11244: 
11245:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoskz.-Vikatmaa
11246:                                                  1983 vp.
11247: 
11248: Kirjallinen kysymys n:o 69
11249: 
11250: 
11251: 
11252:                                     Knuuttila ym.: Sotilasvammalain säännösten tulkitsemisesta vam-
11253:                                       mautuneen eduksi
11254: 
11255: 
11256:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11257: 
11258:    Sodasta on kulunut jo lähes 40 vuotta, mutta         juttomaksi menneen on edes itse mahdoton tie-
11259: edelleen eräät sotavammoja koskevat asiat ovat          tää, mitä noissa tilanteissa on tapahtunut, ja
11260: ratkaisuja vailla. Yksi ryhmä tällaisia tapauksia       seuraukset saattavat ilmetä vasta vuosikymme-
11261: ovat ne lievästi haavoittuneet, joiden vamman           nien kuluessa. Usein nyt yhteiskunnalta toivo-
11262: laatua on vaikea vuosikymmenien kuluttua var-           taan vain tapahtuneen vammautumisen tunnus-
11263: masti todeta ja joiden kohdalla ei löydy viran-         tamista ja määräaikaisia lääkärintarkastuksia vam-
11264: omaisten mielestä riittävää selvitystä vamman           man muutosten seuraamiseksi tai vaikkapa vain
11265: laadusta. Myös vuosikymmenien kuluessa ovat             näytön selvittämiseksi.
11266: viranomaiset saattaneet kirjoittaa asiakirjoihin           On aivan selvää esiintulleiden tapausten valos-
11267: merkintöjä huonoin perustein ja riittävästi taus-       sa, että monet viranomaiset suhtautuvat sangen
11268: toja tutkimatta. Nämä asiakirjamerkinnät voivat         kielteisesti edellä mainittuihin tapauksiin nykyis-
11269: kuitenkin myöhemmässä vaiheessa olla esteenä            tä lainsäädäntöä tulkitessaan. Niinpä säädöksiä
11270: vammautuneen kannalta myönteisen ratkaisun              tulisi muuttaa sellaisiksi, että ne tekisivät parem-
11271: saamisessa. Esimerkkinä voidaan nostaa esille           min oikeutta sodassa vammautuneille. Tällöin
11272: tapaus, jossa viranomaiset kielteisille päätöksil-      pitäisi itsestäänselvyytenä olla muun muassa näy-
11273: leen tuovat esille, ettei asiakirjoista ilmene asian-   tön vaatimien selvitysten tekeminen yhteiskun-
11274: omaisen haavoittumista päähän, vaikka päästä            nan toimesta. Tämä merkitsisi määräaikaisten
11275: löytyy arpi. Toisekseen räjähdyksen aiheuttaman         lääketieteellisten tutkimusten suorittamista tul-
11276: paineaallon vaikutuksia on sangen vaikea vuosi-         kinnanvaraisissa tapauksissa ja myös välillisen
11277: kymmenien kuluttua todeta. Tässä tapauksessa            vammautumisen mahdollisuuden huomioon ot-
11278: vasta yksityisen tutkimustoiminnan ansiosta löy-        tamisen sodan vaikeissa olosuhteissa.
11279: tyi sotapäiväkirja, jossa on edes maininta haavoit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11280: tumisesta. Sen sijaan asiakirjoihin on liitetty         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11281: sotilaspiirin esikunnan palvelusaikatodistus, jossa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11282: mainitaan, ettei asianomainen ole sairastunut tai       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11283: loukkaantunut eikä edes ottanut osaa taistelui-
11284: hin. Syyksi kielteiseen todistukseen asianomainen                  Onko Hallitus tietoinen sotilasvamma-
11285: mainitsee erään esikuntaupseerin vihastuttami-                 lain säännösten ahtaasta tulkinnasta eräi-
11286: sen.                                                           den sotavammaisten kohdalla, ja jos on,
11287:    Näissä vaikeasti toteen näytettävissä ja tulkin-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11288: nanvaraisissa tapauksissa pitäisi toki päätös tehdä            ryhtyä tulkinnanvaraisten saannösten
11289: vammautuneen eduksi eikä vaatia mahdottomia                    muuttamiseksi niin, että rajatapauksissa
11290: näyttöjä vuosikymmenien takaa. Kuka esimerkik-                 säännöksiä tulkittaisiin sodassa vammau-
11291: si pystyy selvittämään mitä muutoksia psyykeen                 tuneen eduksi ja luotettavan näytön ai-
11292: on tehnyt 17-18-vuotiaille nuorukaisille joutua                kaansaamiseksi lääketieteellisin tutki-
11293: keskelle verisiä taisteluja. Paineaallon vuoksi ta-            muksin?
11294: 
11295:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1983
11296: 
11297:                      Sakari Knuuttila                           Jouko Tuovinen
11298:                      Pekka Myllyniemi                           Reijo Lindroos
11299:                      Maija Rajantie                             Saara-Maria Paakkinen
11300:                      Pentti Lahti-Nuuttila                      Pertti Hietala
11301: 0883005904
11302: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 69
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 
11307:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11308: 
11309:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        pitää seurauksena palveluksesta saadusta ruu-
11310: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          miinvammasta tai palveluksessa ilmaantuneesta
11311: olette 27 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             sairaudesta.
11312: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Sotilasvammalain mukaiset korvaushakemuk-
11313: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      set käsittelee tapaturmavirasto. Tapaturmavirasto
11314: taja Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      edellyttää, että korvattavaksi tarkoitetun vamman
11315: kysymyksestä n:o 69:                                   tai sairauden tapahtumisen tai ilmaantumisen
11316:                                                        tulee olla todistettu tai sitä voidaan pitää toden-
11317:            Onko Hallitus tietoinen sotilasvamma-       näköisenä. Lisäksi käytännössä edellytetään, että
11318:         lain säännösten ahtaasta tulkinnasta eräi-     korvattavaksi tarkoitettu vamma tai sairaus on
11319:         den sotavammaisten kohdalla, ja jos on,        syysuhteessa valtion korvausvastuun perustavaan
11320:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        olosuhteeseen tai tapahtumaan. Näin ollen ei
11321:         ryhtyä tulkinnanvaraisten saannösten           riitä esimerkiksi se, että sairaus on ilmaantunut
11322:         muuttamiseksi niin, että rajatapauksissa       sodan aikana, vaan sen täytyy olla sotapalveluk-
11323:         säännöksiä tulkittaisiin sodassa vammau-       sen aiheuttama tai pahentama, jotta se oikeuttai-
11324:         tuneen eduksi ja luotettavan näytön ai-        si korvaukseen.
11325:         kaansaamiseksi lääketieteellisin tutki-           Vamman tai sairauden korvaamiseksi tarvitta-
11326:         muksin?                                        van näytön hankkii pääsääntöisesti tapaturmavi-
11327:                                                        rasto. Jos hakija on vahingoittumisensa tai sairas-
11328:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tumisensa johdosta ollut sairaalahoidossa sota-
11329: ti seuraavaa:                                          aikana, selviää asia yleensä sotilaslääkintäarkiston
11330:    Sotilasvammalain (404/48) ja sotilasvammalain       asiakirjoista. Mikäli korvauksen hakija ei ole ollut
11331: soveltamisalan laajentamisesta annetun lain            sairaalahoidossa, tiedustelee tapaturmavirasto
11332: (390/ 56) nojalla suoritetaan korvausta muun mu-       sota-arkistolta, löytyykö sen hallussa olevista asia-
11333: assa sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiinvam-         kirjoista mahdollisesti merkintöjä vammasta tai
11334: man tai sairauden johdosta.                            sairastumisesta. Ellei sota-arkistostakaan saada
11335:    Palveluksesta aiheutuneella ruumiinvammalla         näyttöä hakemuksessa mainitulle vahingoittumi-
11336: tarkoitetaan vammaa, joka on saatu sotilas-            selle tai sairastumiselle, pyytää tapaturmavirasto
11337: vammalain tai sen soveltamisalan laajentamislain       poliisiviranomaisia kuulustelemaan mahdollisia
11338: tarkoittamassa palveluksessa, työssä tai tehtäväs-     silminnäkijöiksi ilmoitettuja henkilöitä. Tapauk-
11339: sä, tehtävien suorittamista varten määrätyllä pal-     sissa, joissa ei saada asiakirja- eikä muutakaan
11340: velus- tai työpaikalla tai siihen kuuluvalla alueel-   näyttöä, annetaan miltei poikkeuksetta hylkäävä
11341: la taikka tehtäviin kuuluvalla matkalla. Palvelus-     päätös. Mikäli hakijalla kuitenkin lääkärintodis-
11342: sairautena pidetään sairautta, joka voidaan to-        tuksen tai röntgenlausunnon mukaan on kehos-
11343: dennäköisillä syillä päätellä palvelukseen tai työ-    saan ilmoittamaansa haavoittumiseen tai vahin-
11344: hön liittyneiden erikoisten olosuhteiden aiheut-       goittumiseen sopivia arpia, sirpaleita tai luoti, on
11345: tamaksi. Palvelussairautena pidetään myös sai-         tapaus yleensä nykyään katsottu näytetyksi muun
11346: rautta, jonka ilmaantumiseen tai pahentumiseen         selvityksen puuttuessakin, mikäli käytettävissä
11347: näiden olosuhteiden voidaan katsoa olennaisesti        olevista asiakirjoista ei muuta johdu. Psyykkisten
11348: vaikuttaneen. Edellytyksenä on kuitenkin, että         vammojen näytön ratkaisee käytännössä asiakir-
11349: sairaus on ilmaantunut viimeistään vuoden ku-          jaselvitysten pohjalta tapaturmaviraston lääkäri-
11350: luttua palveluksen päättymisestä tai sitä voidaan      asiantuntija.
11351:                                       1983 vp. -     KK n:o 69                                          3
11352: 
11353:    Tapaturmavirasto korvaa petuskorvaushake-         mukseen ja hoitoon ovat oikeutetut vain ne
11354: muksen tueksi liitetystä vahingoittumisen tai sai-   henkilöt, joilla on oikeus sotilasvammalain mu-
11355: rauden nykytilaa koskevasta lääkärintodistuksesta    kaiseen korvaukseen.
11356: aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, mikäli           Sotilasvammalain mukaiset korvausasiat ovat
11357: hakemus johtaa myönteiseen päätökseen. Jos ta-       usein vaikeasti selvitettäviä ja ratkaistavia. Jotain
11358: paturmaviraston lääkäriasiantuntija katsoo haki-     näyttöä vammasta tai sairaudesta tapaturmaviras-
11359: jan ennen asian ratkaisua vielä olevan lisätutki-    to katsoo tarvittavan. Viraston käytäntö sotilas-
11360: muksen tarpeessa, virasto sitoutuu korvaamaan        vammalain mukaisissa korvausasioissa on viime
11361: myös kyseessä olevat lisätutkimukset. Jos korvaus-   vuosina lieventynyt. Lisäksi on huomattava, että
11362: asia on aikaisemmin lainvoimaisesti hylätty, ei      viraston päätökseen tyytymättömällä on mahdol-
11363: tapaturmavirasto korvaa uudelleen hakemisesta        lisuus valittaa vakuutusoikeuteen ja asioissa, jois-
11364: mahdollisesti aiheutuneita lääkärintutkimuskus-      sa on kysymys oikeudesta korvaukseen, aina kor-
11365: tannuksia. Sotilasvammalain mukaiseen tutki-         keimpaan oikeuteen saakka.
11366: 
11367:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1983
11368: 
11369:                                                                               Ministeri Vappu Taipale
11370: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 69
11371: 
11372: 
11373: 
11374: 
11375:                                 Till Riksdagens Herr Taiman
11376: 
11377:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förutsättningen är dock att sjukdomen har
11378: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          yppat sig senast inom ett år räknat från den
11379: av den 27 maj 1983 tili vederbörande mediem av         tidpunkt då tjänsteförhåliandet upphörde, elier
11380: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-      att den kan anses vara en föijd av en i tjänsten
11381: dagsman Knuuttila m.fl. undertecknade spörs-           ådragen kroppsskada eller av en sjukdom som
11382: måi nr 69:                                             yppat sig under tiden för tjänstgöringen.
11383:            Är Regeringen medveten om den snäva            Ansökningar om ersättning i överensstämmelse
11384:         toikningen av stadgandena i Iagen om           med Iagen om skada, ådragen i militärtjänst,
11385:         skada, ådragen i miiitärtjänst, när det        behandias av oiycksfalisverket. Oiycksfallsverket
11386:         gälier en del krigsinvaiider, och om så är     förutsätter att det skali vara bevisat att den skada
11387:         faliet,                                        elier sjukdom som anses föranieda ersättning har
11388:            viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       inträffat elier yppat sig elier att detta kan anses
11389:         för att ändra de stadganden som kan            vara sannoiikt. Dessutom förutsätts i praktiken
11390:         toikas på flera sätt så att stadgandena i      att ett orsakssammanhang finns melian den ska-
11391:         gränsfali skulie toikas tili förmån för den    da elier sjukdom för viiken ersättning yrkas och
11392:         krigsskadade och så att man genom med-         en sådan omständighet elier händelse som grun-
11393:         icinska undersökningar får fram tiliförlit-    dar ett ersättningsansvar för staten. Sålunda räc-
11394:         Iiga bevis?                                    ker det t.ex. inte med att sjukdomen har yppat
11395:                                                        sig under kriget, utan den bör ha orsakats elier
11396:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       förvärrats av krigstjänsten för att den skali berät-
11397: anföra föijande:                                       tiga tili ersättning.
11398:    På grundval av Iagen om skada, ådragen i               Den utredning som fordras för att skadan elier
11399: miiitärtjänst (404/48), och Iagen angående ut-         sjukdomen skali ersättas inhämtas i regel av
11400: vidgad tillämpning av Iagen om skada, ådragen i        oiycksfalisverket. Om den sökande p.g.a. sin
11401: miiitärtjänst (390/56), erläggs ersättning för         skada elier sitt insjuknande har erhåliit sjukhus-
11402: kroppsskada elier sjukdom, som har orsakats av         vård under krigstiden framgår saken i alimänhet
11403: bl.a. krigstjänst.                                     av miiitärsanitetsarkivets handiingar. Om den
11404:    Med kroppsskada, orsakad av tjänsten, avses         som ansöker om ersättning inte har erhåliit
11405: skada, som har erhåliits i tjänst, arbete elier        sjukhusvård frågar sig oiycksfalisverket för hos
11406: uppgift, på viss bestämd tjänstgörings- elier ar-      krigsarkivet om det i handiingar, som det sist-
11407: betspiats elier därtill hörande område elier på tili   nämnda arkivet har i sin besittning, eventuellt
11408: tjänsteåliggandena hörande färd, som avses i           finns anteckningar om sökandens skada elier
11409: Iagen om skada, ådragen i militärtjänst, elier i       insjuknande. Om man inte helier hos krigsarki-
11410: Iagen angående utvidgad tillämpning av Iagen           vet finner någon utredning om skada elier in-
11411: om skada, ådragen i miiitärtjänst. Sjukdom,            sjuknande, som nämns i ansökan, ber oiycksfalis-
11412: orsakad av tjänsten, anses vara sådan sjukdom          verket poiismyndigheterna förhöra personer, som
11413: som på sanoolika skäl kan anses vara orsakad av        evenruelit har anmälts som ögonvittnen. 1 fali,
11414: de tili tjänsten elier arbetet ansiutna särskiida      när utredning varken kan fås ur handiingar elier
11415: förhåliandena. Sjukdomen anses också ha orsa-          på annat sätt, ges så gott som utan undantag
11416: kars av tjänsten, när dessa förhållanden kan anses     avböjande besiut. Om den sökande dock eniigt
11417: ha väsentligen medverkat tili att sjukdomen har        Iäkarintyg elier röntgenutlåtande på elier i sin
11418: framträtt elier förvärrats.                            kropp har ärr, skärvor elier kuia, som överens-
11419:                                         1983 vp. -- RJC n:o 69                                         5
11420: 
11421: stämmer med det slag av sår elier skada som han        olyckfalisverket inte sådana kostnader för läkar-
11422: har uppgett, har fallet i allmänhet nuförtiden         undersökning som eventuelit har orsakats av
11423: ansetts som bevisat, t.o.m. om annan utredning         förnyad ansökan. Tili undersökning och vård i
11424: saknas, såvida inte annat framgår av de handlin-       enlighet med lagen om skada ådragen i militär-
11425: gar som står tili förfogande. Frågor om utred-         tjänst, är endast de personer berättigade, vilka
11426: ning, som gälier psykiska skador, avgörs i prakti-     har rätt tili ersättning i enlighet med lagen om
11427: ken av olycksfallsverkets läkarexpert på basen av      skada, ådragen i militärtjänst.
11428: handlingarna.                                             Ersättningsärenden i överensstämmelse med
11429:    Ifall ansökan leder tili positivt beslut ersätter   lagen om skada, ådragen i militärtjänst, är ofta
11430: olycksfallsverket sådana skäliga kostnader som         svåra att utreda och lösa. Olycksfallsverket anser
11431: har förorsakats av läkarintyg över skadans elier       att härvid behövs någon form av utredning om
11432: sjukdomens nuvarande läge, vilket bifogas som          skada elier sjukdom. Verkets praxis i ersättnings-
11433: stöd för ansökan om grundersättning. Om                ärenden, som anhängiggörs med stöd av lagen
11434: olycksfallsverkets läkarexpert anser att sökanden      om skada, ådragen i militärtjänst, har under de
11435: innan ärendet avgörs ännu behöver genomgå              senaste åren mildrats. Dessutom bör beaktas att
11436: ytterligare undersökning förbinder sig verket ock-     de som är missnöjda med verkets beslut har
11437: så att ersätta ifrågavarande kostnader för denna       möjlighet att besvära sig hos försäkringsdomsto-
11438: undersökning. Om ansökan i ersättningsärendet          len och i ärenden, där det är fråga om rätt till
11439: tidigare har avslagits i laga ordning ersätter         ersättning, t.o.m. hos högsta domstolen.
11440:      Helsingfors den 23 juni 1983
11441: 
11442:                                                                             Minister Vappu Taipale
11443: 
11444: 
11445: 
11446: 
11447: 0883005904
11448:                 1
11449: 
11450:                 1
11451: 
11452: 
11453: 
11454: 
11455:             1
11456: 
11457:             1
11458: 
11459: 
11460: 
11461: 
11462:         1
11463: 
11464:         1
11465: 
11466: 
11467: 
11468: 
11469:     1
11470: 
11471:     1
11472: 
11473: 
11474: 
11475: 
11476: 1
11477: 
11478: 1
11479:                                                1983 vp.
11480: 
11481: Kirjallinen kysymys n:o 70
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                                    Bärlund ym.: Valtion lautakuntiin valittujen luottamusmiesten
11487:                                      oikeusturvan patantamisesta
11488: 
11489: 
11490:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11491: 
11492:    Kunnallisina luottamushenkilöinä voitaneen            Luottamustehtävissä t01mtv1en henkilöiden
11493: pitää myös henkilöitä, jotka kunta valitsee val-      vastuu määräytyy vahingonkorvauslain 2 luvun 1
11494: tion lautakuntaan tai toimikuntaan. Tällaisia         §:n mukaan. Luottamushenkilöt ja virkamiehet
11495: valtion lautakuntia ovat mm. seuraavat:               ovat rikosoikeudellisesti samanlaisessa vastuussa
11496:        asunto-oikeus                                  Rikoslain 2 luvun 12 §:n mukaan. Vahingonkor-
11497:        kutsumalautakunta                              vausoikeudellisesti luottamushenkilö ja viranhal-
11498:        maaoikeuden lautamiehet                        tija vastaavat sivulliselle aiheuttamastaan vahin-
11499:                                                       gosta periaatteessa samoin perustein. Kun työn-
11500:        maanjakotoimitusten uskotut miehet             tekijä tai viranhaltija virheellään tai laiminlyön-
11501:        poliisipiirin neuvottelukunta                  nillään työssään aiheuttaa vahingon, VahkL 6
11502:        sosiaalivakuutustoimikunta                     luvun 2 pykälän kanavointisääntö suojaa työnte-
11503:        tutkijalautakunta                              kijää tai viranhaltijaa, koska työnantaja on ensisi-
11504:        verolautakunta.                                jaisesti korvausvelvollinen työntekijän tai viran-
11505:    Kunta ei ole velvollinen suorittamaan tällaisel-   haltijan aiheuttamasta vahingosta. Työnantajalla
11506: le luottamushenkilölle palkkiota. Valtion luotta-     on puolestaan regressi- eli takautumisoikeus lai-
11507: mustoimeen valitun henkilön oikeudellinen ase-        minlyönnin tai virheen aiheuttaneeseen henki-
11508: ma on erilainen ja määrätyllä tavalla huonompi        löön nähden. Työnantaja ei voi kuitenkaan ta-
11509: kuin kunnalliseen luottamustoimeen valitun            kautumisoikeuteensa vedoten vaatia vahingon-
11510: henkilön.                                             korvausta sellaiselta vahinkoa aiheuttaneelta
11511:                                                       työntekijäitä tai viranhaltijalta, joka on syyllisty-
11512:    Kunnat ovat pääsääntöisesti vastuuvakuutta-
11513:                                                       nyt työssään tai virassaan ainoastaan lievään tuot-
11514: neet luottamushenkilönsä samojen periaatteiden
11515:                                                       tamukseen. Työnantajan takautumisoikeutta ra-
11516: mukaan kuin virkamiehensä. Vastuuvakuutus-
11517:                                                       joittavaa VahkL 4 luvun 3 §:ää ei kuitenkaan
11518: maksu on kollektiivinen (julkisyhteisön vastuuva-
11519:                                                       sovelleta luottamustehtävässä vahinkoa aiheutta-
11520: kuutus) ja se on määrätty prosentti palkkojen ja
11521:                                                       neeseen, vaan hänen on korvattava myös se
11522: palkkioiden kokonaismäärästä. Vakuutus kattaa
11523:                                                       vahinko, jonka hän on aiheuttanut lievästi moi-
11524: kaikki ne vahingot, jotka kunnan taholta kohdis-
11525:                                                       tittavan menettelynsä vuoksi.
11526: tuvat kolmanteen henkilöön. Näissä tapauksissa
11527: vahinkoa kärsinyt henkilö voi kääntyä kunnan tai         Jos luottamustoimeen valittu aiheuttaa luotta-
11528: vakuutusyhtiön puoleen, joka puolestaan regres-       mustoimessaan vahinkoa, voidaan korvausvaade
11529: sioikeudellaan vaatii korvauksen vahingon aiheut-     kohdistaa suoraan luottamushenkilöön ilman, et-
11530:  taneelta.                                            tä korvausta olisi ensin vaadittava siltä kunnalta,
11531:    Valtion lautakuntien tai toimikuntien jäsenet,     jonka luottamushenkilöksi hänet on valittu.
11532:  vaikka kunnan valtuustot ovat heidät valinneet,      Luottamustoimeen valitun vastuu on sikälikin
11533: saavat palkkionsa valtiolta. Kunnilla ei ole mah-     suurempi kuin työntekijän tai viranhaltijan, kos-
11534:  dollisuutta vastuuvakuuttaa luottamushenkilöitä,     ka luottamustoimeen valittu voidaan tuomita
11535:  jotka eivät kuulu kunnalliseen organisaatioon.       lievänkin tuottamuksen vuoksi korvausvelvolli-
11536:  Valtio ei puolestaan ole ottanut vastuuvakuutusta    seksi.
11537:  luottamushenkilöilleen.
11538:     Verolautakunta on valtion elin, johon kunta          Porvoon kaupungissa verolautakunnan jäsen-
11539:  asettaa luottamushenkilöt. Valtio suorittaa luot-    ten oikeudellinen asema on viime aikoina tullut
11540:  tamushenkilöiden palkkiot ja muut kulut.             ajankohtaiseksi, kun jäsenet ovat joutuneet haas-
11541: 088300632F
11542: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 70
11543: 
11544: tetuiksi oikeuteen. Tilanne on luottamusmiesten     lestaan ole vastuuvakuuttanut luottamushenkilöi-
11545: keskuudessa aiheuttanut suurta levottomuutta.       tään tai viranhaltijoitaan.
11546:    Porvoon kaupunki on vastuuvakuuttanut kaik-         Mahdollisuuteen, että kaupunki maksaisi vero-
11547: ki kaupungin virkamiehet sekä kaupungin omissa      lautakunnassa toimivien yksityisten henkilöiden
11548: luottamustehtävissä toimivat henkilöt. Kaupun-      vastuuvakuutuksen, on suhtauduttu varsin kiel-
11549: gin vastuuvakuutusmaksu on kollektiivinen (jul-     teisesti. On katsottu, että tällainen toiminta ei
11550: kisyhteinen vastuuvakuutus), se kattaa kaikki ne    kuulu kunnan toimialaan.
11551: vahingot, jotka kaupungin taholta ovat kohdistu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11552: neet kolmanteen henkilöön. Vakuutusmaksu            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11553: palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärästä on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11554: tänä vuonna 23 528 mk eli noin 0,04 %.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11555:    Verolautakunnan jäsenet, vaikka kaupungin-
11556: valtuusto onkin heidät valinnut, saavat kokous-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
11557: palkkionsa verohallitukselta ja verolautakunta on          tion lautakuntiin ja vastaaviin toimieli-
11558: täten valtion hallintoon kuuluva lautakunta.               miin kunnan toimesta nimettyjen luotta-
11559: Kaupungilla ei ole valitettavasti mahdollisuuksia          mushenkilöiden oikeusturvan parantami-
11560: vastuuvakuuttaa luottamushenkilöitä, jotka eivät           seksi kunnallisten luottamushenkilöiden
11561: kuulu sen omaan organisaatioon. Valtio ei puo-             sekä virkamiesten vastuun tasolle?
11562: 
11563:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
11564: 
11565:          Kaj Bärlund                   Pertti Paasio                  Pirkko Turpeinen
11566:          Tauno Valo                    Henrik Westerlund              Marjatta Väänänen
11567:                     Pekka Starast                            Pertti Hietala
11568:                                       1983 vp. -     KK n:o 70                                         3
11569: 
11570: 
11571: 
11572: 
11573:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11574: 
11575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aiheuttamien vahinkojen varalle. Tällaisia vas-
11576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuuvakuutuksia ovat muutkin kunnat ottaneet
11577: olette 31 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn           sen johdosta, että vuonna 1974 voimaan tulleella
11578: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    vahingonkorvauslailla siirrettiin korvausvastuu
11579: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-     työssä tai virassa aiheutetusta vahingosta laajassa
11580: ja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   mitassa ensi sijassa työnantajan ja siten myös
11581: kysymyksestä n:o 70:                                 kuntien maksettavaksi.
11582:           Aikooko Hallitus ryhtyä totmun val-           Valtio kuten myöskään suurimmat kunnat ei-
11583:        tion lautakuntiin ja vastaaviin toimieli-     vät ole ottaneet vastuuvakuutusta. Vastuuvakuu-
11584:        miin kunnan toimesta nimettyjen luotta-       tusta ei tarvita valtion osalta sen vuoksi, että
11585:        mushenkilöiden oikeusturvan parantami-        valtion maksukyky on riittävä korvaamaan sen
11586:        seksi kunnallisten luottamushenkilöiden       korvattaviksi tulevat vahingot. Vakuutuskustan-
11587:        sekä virkamiesten vastuun tasolle?            nukset muodostuisivat lisäksi valtion osalta niin
11588:                                                      suuriksi, ettei vakuutuksen ottaminen olisi talou-
11589:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     dellisesti tarkoituksenmukaista.
11590: ti seuraavaa:
11591:                                                         Valtion luottamushenkilöiden suoritettavaksi
11592:    Kysymyksessä tarkoitettujen luottamushenki-       tulevaa vahingonkorvausta voidaan sovitella va-
11593: löiden vahingonkorvausvastuu määräytyy kuten         hingonkorvauslain 2 luvun 1 §: n 2 momentissa
11594: kysymyksen perusteluissa todetaan, vahingonkor-      säädetyin edellytyksin siten, ettei korvaus yksit-
11595: vauslain 2 luvun 1 §:n mukaan. Luottamushenki-       täistapauksessa     muodostu        kohtuuttomaksi.
11596: löihin ei sovelleta muun muassa vahingonkor-         Vuonna 1980 annetun maksuvapautuslain (529/
11597: vauslain 4 luvun 1 §:ssä olevia työntekijöiden       80) mukaan valtiokonttori voi vapauttaa maksu-
11598: korvausvastuuta rajoittavia säännöksiä. Luotta-      tai korvausvelvollisen valtiolle tulevan maksun tai
11599: mushenkilöillä on näin ollen jossain määrin laa-     korvauksen suorittamisesta osaksi tai kokonaan,
11600: jempi vahingonkorvausvastuu kuin työ- tai virka-     jos maksun tai korvauksen periminen olisi ilmei-
11601: suhteessa valtioon olevilla henkilöillä. Kysymyk-    sen kohtuutonta.
11602: sessä viitattu luottamushenkilöiden korvausvas-
11603:                                                         Edellä olevan perusteella ei voida pitää tarkoi-
11604: tuu on yhtäläinen kaikilla valtion luottamushen-
11605: kilöillä, joista valtion lautakuntiin kuntien toi-   tuksenmukaisena, että valtio ottaisi luottamus-
11606:                                                      henkilöiden aiheuttamien vahinkojen varalle vas-
11607: mesta nimetyt luottamushenkilöt muodostavat
11608:                                                      tuuvakuutuksen. Ottaen huomioon edellä mai-
11609: yhden ryhmän. Luottamushenkilöiden vahingon-
11610: korvausvastuuta koskevien säännösten tarkistami-     nittu oikeusministeriössä vireillä oleva selvitystyö
11611:                                                      ei myöskään muihin erityistoimenpiteisiin valtion
11612: nen on selviteltävänä oikeusministeriössä.
11613:                                                      luottamushenkilöiden vahingonkorvauslaista joh-
11614:    Kysymyksen perusteluissa viitataan Porvoon
11615:                                                      tuvan vastuun suhteen ole pidetty tarpeellisena
11616: kaupungin ottamaan vastuuvakuutukseen kau-
11617: pungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden      ryhtyä.
11618: 
11619:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
11620: 
11621:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
11622: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 70
11623: 
11624: 
11625: 
11626: 
11627:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11628: 
11629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sina tjänsteinnehavare och förtroendevalda. Dyli-
11630: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ka ansvarsförsäkringar har även tecknats av andra
11631: av den 31 maj 1983 tili vederbörande medlem av         kommuner p.g.a. att ansvaret för skada, åsamkad
11632: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      i arbete eller tjänst, genom skadeståndslagen,
11633: dagsman Kaj Bärlund m.fl. undertecknade spörs-         som trädde i kraft år 1974, i stor utsträckning i
11634: mål nr 70:                                             första hand har överförts tili arbetsgivarna och
11635:                                                        sålunda även tili kommunerna.
11636:            Har Regeringen för avsikt att vidta
11637:         åtgärder för att förbättra rättsskyddet för       Staten, liksom även de största kommunerna,
11638:         förtroendevalda, vilka från kommunalt          har inte tecknat några ansvarsförsäkringar. För
11639:         håll har utsetts tili medlemmar i statliga     statens del behövs ingen ansvarsförsäkring p.g.a.
11640:         nämnder och motsvarande organ, så att          att statens betalningsförmåga är tillräcklig för att
11641:         det motsvarar kommunala förtroendeval-         betala de skador som staten åläggs att ersätta.
11642:         das och tjänstemäns rättsskydd?                Dessutom skulle kostnaderna för en statlig för-
11643:                                                        säkring bli så höga att det inte i ekonomiskt
11644:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avseende är ändamålsenligt att teckna en försäk-
11645: anföra följande:                                       ring.
11646:     Såsom även i spörsmålets motivering konstate-         Skadestånd, som åläggs statliga förtroendeval-
11647: rats, bestäms de i spörsmålet avsedda förtroende-      da, kan i enlighet med de förutsättningar om
11648: valdas skadeståndsansvar enligt 2 kap. 1 § skade-      vilka är stadgat i 2 kap. 1 § 2 mom. skadestånds-
11649: ståndslagen. På förtroendevalda tillämpas inte de      lagen jämkas så att skadeståndet i enskilda fall
11650: stadganden om begränsningar i arbetstagares ska-       inte blir oskäligt. Enligt lagen om avgiftsbefrielse
11651: deståndsansvar som ingår i bl.a. 4 kap. 1 §            av år 1980 (529/80) kan statskontoret helt eller
11652: skadeståndslagen. Förtroendevalda har sålunda          delvis befria betalnings- eller ersättningsskyldig
11653: ett något större skadeståndsansvar än personer i       från att erlägga statsverket tillkommande avgift
11654: arbets- eller tjänsteförhållande tili staten. De       eller betalning, såvida indrivandet av avgiften
11655: förtroendevaldas skadeståndsansvar, som spörs-         eller ersättningen vore uppenbart oskäligt.
11656: målet hänvisar tili, är enhetligt för alla förtroen-
11657:                                                           Med anledning av det ovan sagda kan det inte
11658: devalda hos staten, av vilka en grupp utgörs av
11659: förtroendevalda, som av kommunerna har utsetts         anses ändamålsenligt att staten tecknar ansvars-
11660:                                                        försäkring för sina förtroendevalda. Det har inte
11661: tili medlemmar av statliga nämnder. Frågan om
11662: en justering av stadgandena om de förtroendeval-       heller, med beaktande av det ovan nämnda
11663: das skadeståndsansvar är under utredning vid           aktuella utredningsarbetet vid justitieministeriet,
11664: justitieministeriet.                                   ansetts nödvändigt att vidta andra särskilda åt-
11665:    1 spörsmålets motvering hänvisas tili den an-       gärder beträffande de statliga förtroendevaldas
11666: svarsförsäkring som Borgå stad har tecknat för         ansvar med anledning av skadeståndslagen.
11667: 
11668:      Helsingfors den 13 september 1983
11669: 
11670:                                                                              Minister Pekka Vennamo
11671:                                                1983 vp.
11672: 
11673: Kirjallinen kysymys n:o 71
11674: 
11675: 
11676: 
11677: 
11678:                                    Wasz-Höckert ym.: Lääkkeiden myyntilupien myöntämisen nopeut-
11679:                                      tamisesta
11680: 
11681: 
11682:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11683: 
11684:    Me allekirjoittaneet, jotka toimimme sekä yli-     teen koostumuksen tai hinnan muutoksen takia)
11685: opistoissa, sairaaloissa, avoh:>idossa että muilla    750 mk. Lisäksi joka vuosi peritään luvan voimas-
11686: terveydenhuollon alueilla, esitämme huolestumi-       sapitämisestä 750 markan maksu.
11687: semme lääkehuoltomme tulevaisuudesta seuraa-             Käsittelymaksun säätämisen tarkoituksena oli,
11688: villa perusteilla.                                    että valmistajien tulee vastata niistä kustannuk-
11689:    Apteekkitavaralain 10 a §:n mukaan farma-          sista, jotka se hakemuksillaan yhteiskunnalle ai-
11690: seuttista erikoisvalmistetta ei maassa saa myydä      heuttaa. Kuluneiden 8 vuoden aikaa teollisuus
11691: ennen kuin lääkintöhallitus on antanut siihen         on maksanut näitä maksuja yli 40 miljoonaa
11692: luvan. Lääkintöhallituksen yhteydessä toimiva         markkaa. V. 1982 maksujen yhteissumma oli 7,8
11693: lääkelautakunta ja lääkintöhallituksen alainen        milj. markkaa. Tällä katettiin yli neljännes koko
11694: lääkelaboratorio osallistuvat keskusviraston ohella   laakintöhallituksen menoista. Myyntilupien kä-
11695: myyntilupa-asioiden käsittelyyn.                      sittelytehtävissä oli kuitenkin vain 13 henkilöä eli
11696:    Vuonna 1972 myyntilupahakemuksen keski-            n. 5 % koko viraston henkkilökunnasta. Vertai-
11697: määräinen käsittelyaika oli 9,1 kk. Vuonna 1982       lun vuoksi mainittakoon, että Ruotsin sosiaali-
11698: se oli lääkintöhallituksen ilmoituksen mukaan         hallituksen lääkeosastolla työskentelee lääkerekis-
11699: 23,8 kk. Edellä mainittua keskiarvoa alentaa se,      teröinnin parissa n. 180 henkilöä.
11700: että mukana ovat kaikki, myös suhteellisen vähän         Henkilökuntatilanne lääkintöhallituksen ap-
11701: työtä vaativat myyntiluvan myöntämiset (esim. jo      teekkitoimistossa ja lääkelaboratoriossa on huo-
11702: käytössä olevan valmisteen uudet vahvuudet ja         lestuttava. Henkilöstö on ammattitaitoista ja te-
11703: lääkemuodot). Uuden valmisteen myyntiluvan            hokkaasti työskentelevää, mutta sitä on aivan
11704: todellinen käsittelyaika on nyt jo n. 3-4 vuotta.     liian vähän. Tilannetta vaikeuttaa entisestään
11705: Lääkintöhallituksen alustavassa valmistelussa ovat    1. 7.1983 voimaan tuleva apteekkitavaralain
11706: nyt sellaiset hakemukset, jotka on jätetty viran-     muutos ns. lääkkeenomaisista luonnontuotteista,
11707: omaiselle syksyllä 1980. Vuonna 1982 asiaruuhka       joka lisää tuntuvasti apteekkitoimiston työmää-
11708: paheni siten, että kun vuoden aikana jätettiin        rää. Em. lainmuutoksesta viime syksynä antamas-
11709: yhteensä 325 myyntilupahakemusta, niin lääkin-        saan mietinnössä eduskunnan talousvaliokunta
11710: töhallitus antoi päätöksen 177 hakemuksesta.          edellytti, että lääkintöhallitukseen ja lääkelabora-
11711: Vielä vuonna 1981 ehdittiin käsitellä 258 hake-       torioon saadaan tarvittavat lisävirat siten, että
11712: musta.                                                uudet virat ovat käytettävissä hyvissä ajoin ennen
11713:    Esimerkkinä ulkomaisista käsittelyajoista voi-     lainmuutoksen voimaantuloa. Valiokunta koros-
11714: daan mainita Englannin 17 kuukauden käsittely         ti, ettei lainmuutos saa johtaa lupamenettelyn
11715: uusille molekyyleille ja EEC:n pyrkimys 6 kk:n        hidastumiseen varsinaisten lääkkeiden osalta.
11716: käsittelyaikaan. Myös USA:ssa on viime vuosina           Yhtään uutta virkaa ei kuitenkaan ole perus-
11717: kyetty lyhentämään uusien lääkkeiden rekiste-         tettu ja henkilökunnan vaihtuvuuden vuoksi osa
11718: röioriaikoja huomattavasti.                           entisistäkin on täyttämättä. Lähes 80 % apteek-
11719:    Vuonna 1974 apteekkitavaralakia muutettiin         kitoimiston henkilökunnasta on vaihtunut vii-
11720: siten, että farmaseuttisten erikoisvalmisteiden       meisen viiden vuoden aikana.
11721: myyntilupien käsittelystä ryhdyttiin perimään ha-        Lääkintöhallituksen asettama apteekkitoimisto-
11722: kijoilta erityistä käsittelymaksua. Tällä hetkellä    työryhmä esitti joulukuussa 1982 jättämässään
11723: maksu on ensimmäiseltä käsittelykerralta 3 000        mietinnössä, että vuosina 1983 ja 1984 tulisi
11724: mk ja jokaiselta uudelta käsittelyitä (esim. tuot-    lääkintöhallituksen apteekkitoimistoon perustaa
11725: 088300613V
11726: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 71
11727: 
11728: yhteensä 8 uutta virkaa. Näistäkin viroista tulisi          Terveydenhuoltoon kohdistuvien vaikutusten
11729: farmaseuttisten erikoisvalmisteiden lupakäsitte-         lisäksi tilanteella on myös suorat kansantaloudel-
11730: lyyn helpotusta vasta v. 1984, sillä vuodeksi 1983       liset vaikutukset. Lääketeollisuutemme vienti oli
11731: esitetyt virat tulisivat hoitamaan ns. lääkkeen-         v. 1982 n. 320 milj. markkaa. Voimakas panos-
11732: omaisten luonnontuotteiden valvontaa.                    tus tutkimukseen on tuottamassa uusia lääkkeitä,
11733:    Käsityksemme mukaan näinä vuosina perustet-           jotka tuovat kansainväliseen käyttöön päästyään
11734: tavaksi esitetyt virat tulisi perustaa välittömästi ja   lisää valuuttatuloja maahamme.
11735: osoittaa tähän tarkoitukseen määrärahat valtion             Mitä hitaammin suomalaiselle lääkkeelle
11736: seuraavassa lisämenoarviossa. Lisäksi tulisi pikai-      myönnetään myyntilupa täällä, sitä myöhemmin
11737: sesti selvittää lähivuosien henkilöstarve ja ryhtyä      syntyvät valuuttatulotkin. Ne voivat jäädä koko-
11738: tältä osin tarvittaviin toimenpiteisiin.                 naan syntymättäkin, sillä kansainvälinen kilpailu-
11739:    Terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuden             tilanne edellyttää nopeutta. Teollisuuden tutki-
11740: kannalta on kohtuutonta, että hallinnon riittä-          musinvestointien takaisinmaksu lykkääntyy ja
11741: mättömien henkilöresurssien vuoksi potilaat eivät        teollisuuden kehitysmahdollisuudet vaarantuvat.
11742: saa tarvitsemaansa apua eivätkä pääse hyötymään             Lääkkeiden myyntilupajärjestelmän nykyiset
11743: lääketieteen ja -tutkimuksen viimeisimmistä saa-         puutteellisuudet tuntuvat yksittäisen potilaan
11744: vutuksista. Tilanteen pahenemista kuvaa ns. eri-         kohdalla heti. Koko lääkehuoltoomme ja kansan-
11745: tyislupien määrän kasvu viime vuosina. Mikäli            talouteemme suuntautuvat haittavaikutukset
11746: lääkkeellä ei vielä ole myyntilupaa, voi lääkintö-       ovat nähtävissä kaikessa laajuudessaan vasta myö-
11747: hallitus erityisistä sairaanhoidollista syistä myön-     hemmin.
11748: tää määrättyä yksittäistapausta varten luvan lääk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11749: keen käyttämiseen. Näitä lupia tarvitaan erityisen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11750: paljon sairaaloissa. Kun vuonna 1975 tällaisia           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11751: erityislupia myönnettiin 872 kpl, niin vastaava          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11752: määrä oli vuonna 1981 jo 3 000 lupaa. Luvut
11753: osoittavat tilanteen luonnottomuuden. Kun vi-                      Onko Hallitus tietoinen lääkkeiden
11754: ranomaiset eivät normaalissa järjestyksessä pysty               myyntilupajärjestelmää lääkintöhallituk-
11755: lääkkeiden riittävää saatavuutta turvaamaan, jou-               sessa ja lääkelaboratoriossa hoitavan hen-
11756: tuvat samat viranomaiset ja potilaiden käytännön                kilöstön riittämättömästä määrästä ja täs-
11757: hoidosta vastaavat lääkärit turvautumaan kasva-                 tä aiheutuvista ongelmista, ja jos on,
11758: vassa määrin erityislupamenettelyyn.                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11759:                                                                 ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
11760: 
11761:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
11762: 
11763:                        Ole Wasz-Höckert                           Riitta Jouppila
11764:                        Arvo Kemppainen                            Hannu Kemppainen
11765:                                               Håkan Nordman
11766:                                         1983 vp. -     KK n:o 71                                          3
11767: 
11768: 
11769: 
11770: 
11771:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11772: 
11773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         paa perusteellisemmaksi, mikä oli ohjeiden erää-
11774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nä keskeisenä tavoitteena. Merkittävä osa hake-
11775: olette 31 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             musten käsittelyn kokonaisajasta muodostuu
11776: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ajasta, joka kuluu lääketehtaan vastatessa lääkin-
11777: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      töhallituksen esittämiin lisäselvityspyyntöihin.
11778: taja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         Suuren osan käsittelyjonossa olevista hakemuk-
11779: sesta kysymyksestä n:o 71:                             sista muodostavat jo markkinoilla olevien valmis-
11780:                                                        teiden uudet rinnakkaisvalmisteet, joten näiden
11781:            Onko Hallitus tietoinen lääkkeiden          hakemusten hidastuneesta käsittelystä ei ole osoi-
11782:         myyntilupajärjestelmää lääkintöhallituk-       tettavissa lääkehuollollisia haittoja. Sen sijaan
11783:         sessa ja lääkelaboratoriossa hoitavan hen-     joidenkin uusien lääkkeiden kohdalla myyntilu-
11784:         kilöstön riittämättömästä määrästä ja täs-     pahakemusten käsittelyn hitaudella saattaa olla
11785:         tä aiheutuvista ongelmista, ja jos on,         se vaikutus, että lääkkeen yleinen käyttöönotto
11786:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        viivästyy tarpeettomasti. Lääkintöhallitus asettaa
11787:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                useissa tasauksissa käsittelyssä etusijalle sellaiset
11788:                                                        hakemukset, jotka ovat koskeneet lääkehoidon
11789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kannalta merkittäviä etuja tuovia valmisteita.
11790: ti seuraavaa:                                             Myyntilupahakemusten käsittely tapahtuu lää-
11791:    Myyntilupahakemusten ruuhkautumiseen lää-           kintöhallituksen apteekkitoimistossa, lääkelabo-
11792: kintöhallituksessa ja siten käsittelyaikojen piden-    ratoriossa, lääkintöhallituksen yhteydessä toimi-
11793: tymiseen ovat johtaneet monet eri syyt. Lääkintö-      vassa lääkelautakunnassa sekä sen yhteydessä ole-
11794: hallitukselle jätettyjen hakemusten lukumäärä on       vassa hintajaostossa. Yhteistyötä edellä mainittu-
11795: viime vuosina ollut selvästi suurempi kuin lääkin-     jen yksiköiden välillä on viime vuosina tehostet-
11796: töhallituksen tekemien myyntilupapäätösten lu-         tu.
11797: kumäärä. Viisivuotiskaudella 1978-1982 jätet-             Vuonna 1930 apteekkitoimisto sai kaksi virkaa
11798: tiin lääkintöhallitukselle keskimäärin 291 hake-       lisää, tarkastajan ja ylilääkärin virat, lähinnä
11799: musta vuodessa ja vastaavasti lääkintöhallitus         myyntilupajärjestelmään liittyviin tehtäviin. Ha-
11800: antoi keskimäärin 206 myyntilupapäätöstä vuo-          kemusten käsittelyyn osallistuu nykyään yhteensä
11801: dessa.                                                 vain 35 virkamiestä lääkintöhallituksessa ja lääke-
11802:    Lääkintöhallitus antoi syksyllä 1978 yksityis-      laboratoriossa. Tarkoituksena on, että henkilös-
11803: kohtaiset ohjeet farmaseuttisten erikoisvalmistei-     töä näihin tehtäviin edelleen lisätään, mitä käsi-
11804: den myyntilupahakemuksiin liitettävistä selvityk-      tellään vuoden 1984 tulo- ja menoarvion yhtey-
11805: sistä. Ohjeiden antamisen jälkeen hakemusasia-         dessä.
11806: kirjojen arviointi on kaikilta osin tullut aikaisem-
11807: 
11808:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1983
11809: 
11810:                                                  Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11811: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 71
11812: 
11813: 
11814: 
11815: 
11816:                                Till Riksdagens Herr Talman
11817: 
11818:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na till alla delar blivit grundligare än förut, vilket
11819: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        var en central målsättning med anvisningarna.
11820: av den 31 maj 1983 till vederbörande medlem av       En betydande del av den totala behandlingstiden
11821: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    för ansökningarna utgör den tid som det tar för
11822: dagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade             läkemedelsfabrikerna att svara på medicinalsty-
11823: spörsmål nr 71:                                      relsens begäran om ytterligare utredningar.
11824:                                                         En stor del av ansökningarna i behandlingskön
11825:           Är Regeringen medveten om att den          utgörs av ansökningar angående nya parallellpre-
11826:        personal som handhar försäljningstill-        parat till preparat som redan finns på markna-
11827:        stånd för läkemedel vid medicinalstyrel-      den, så den långsarnma behandlingen av dessa
11828:        sen och läkemedelslaboratoriet är otill-      ansökningar är inre fall förfång för läkemedels-
11829:        räcklig och om de problem som detta           försörjningen. Däremot kan den långsamma be-
11830:        orsakar, och om så är fallet,                 handlingen av ansökningar om försäljningstill-
11831:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      stånd för en del nya läkemedel leda till att det
11832:        för att rätta till förhållandet?              allmänna ibruktagandet av läkemedlet försenas
11833:                                                      onödigt. Medicinalstyrelsen ger i de flesta fall
11834:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sådana ansökningar företräde vid behandlingen,
11835: anföra följande:                                     vilka gäller preparat som medför betydande för-
11836:    Många olika omständigheter har lett till att      delar för den medicinska terapin.
11837: ansökningarna om försäljningstillstånd har anho-        Ansökningar om försäljningstillstånd behand-
11838: pats vid medicinalstyrelsen och sålunda till att     las på medicinalstyrelsens apoteksbyrå, vid läke-
11839: behandlingstiderna blivit längre. Antalet ansök-     medelslaboratoriet, i läkemedelsnämnden, som
11840: ningar som inlämnats till medicinalstyrelsen har     fungerar i anslutning till medicinalstyrelsen,
11841: under de senaste åren klart överstigit antalet       samt i prissektionen, som är ansluten tillläkeme-
11842: beslut om försäljningstillstånd som medicinalsty-    delsnämnden. Samarbetet mellan ovan nämnda
11843: relsen fattat. Under femårsperioden 1978-1982        enheter har under de senaste åren effektiverats.
11844: inlämnades till medicinalstyrelsen i medeltal 291       År 1980 fick apoteksbyrån två tjänster till, en
11845: ansökningar per år medan medicinalstyrelsen          inspektörs- och en överläkartjänst, närmast för
11846: fattade i medeltal 206 beslut om försäljningstill-   uppgifter i anslutning till försäljningstillstånds-
11847: stånd per år.                                        systemet. I behandlingen av ansökningarna del-
11848:    Medicinalstyrelsen gav hösten 1978 detaljerade    tar nu inalles ca 35 tjänstemän vid medicinalsty-
11849: anvisningar om de utredningar som skall bifogas      relsen och läkemedelslaboratoriet. Avsikten är att
11850: ansökningar om försäljningstillstånd för farmace-    personal för dessa uppgifter vidare ökas, vilket
11851: utiska specialpreparat. Efter att anvisningarna      skall behandlas i samband med års 1984 statsför-
11852: gavs har bedömningen av ansökningshandlingar-        slag.
11853: 
11854:     Helsingfors den 1 augusti 1983
11855: 
11856:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11857:                                                 1983 vp.
11858: 
11859: Kirjallinen kysymys n:o 72
11860: 
11861: 
11862: 
11863: 
11864:                                    Kortesalmi: Kalastusoikeudesta valtion yleisveden alueella
11865: 
11866: 
11867:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11868: 
11869:     Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan          voivat harjoittaa siian pyyntiä siikarysillä ja siian
11870: kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministe-       avorysillä ilman minkäänlaisia rajoituksia. Toisen
11871: rin esittelystä on säädetty asetus (125 182) eräiden   ryhmän muodostavat kalastajat, jotka ovat saa-
11872: pyydysten käytön rajoittamisesta yleisellä vesialu-    neet vuokratuksi valtion lohirysäpaikkoja. Monet
11873: eelia meressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä.        rysäpaikkojen vuokraajat ovat saaneet erikoislu-
11874: Kalastajien keskuudessa asetus kulkee nimellä          pia, joiden nojalla pyyntipaikoissa voidaan pitää
11875: '' siikarysäasetus''.                                  siian avorysiä. Kolmannen ryhmän muodostavat
11876:     Tällä asetuksella rajoitettiin kalastusta siten,   kalastajain kertoman mukaan ne kalastajat, jotka
11877: että isorysän, jonka solmujen väli on pienempi         eivät pääse osallisiksi valtion lohirysäpaikoista,
11878: kuin 50 millimetriä, saa asettaa kylän rajan           eivät saa kalastuslupia kylän vesialueelle, eivätkä
11879: ulkopuolelle eli valtion yleisveden alueelle pyyn-     voi laskea pyydyksiään valtion yleisveden alueel-
11880: tiin vasta heinäkuun 16. päivän alusta. Rajoitus       le.
11881: koskee 50 millimetriä tiheämpiä siikarysiä ja siian      Asetusta laadittaessa ei ole huomioitu sitä, että
11882: avorysiä, mutta ei koske tiheitä silakka- ja muik-     näiltä kalastajilta on otettu pois toimeentulon
11883: kurysiä.                                               perusedellytys: mahdollisuus kalastuksen harjoit-
11884:     Heti asetuksen antamisen jälkeen kalastajat        tamiseen.
11885: lausuivat mielipiteitään mainitun asetuksen vai-
11886: kutuksista. Kalastaja Erkki Rahko Tornion Kaa-            Siikarysäkiellolle, joka kohdistuu vain valtion
11887: kamosta sanoo 14.2. 1982 Pohjolan Sanomissa            yleisveden alueelle, ei ole mitään asiallisia perus-
11888: uuden asetuksen tähtäävän siihen, että merestä         teita. Lohikantojen suojelun vuoksi tiheäperäisiä
11889: saadaan pois siikarysät ja -loukut, joilla pyyde-      siikarysiä ei olisi tarvinnut kieltää, sillä ne on
11890: tään myös lohta. Rahko on ollut itse mukana            tehty vartavasten siianpyyntiä varten. Pimeäpe-
11891: lohikantojen säätelytoimikunnassa, joka on ase-        räisiin siikarysiin lohi harvoin eksyy, sanovat
11892: tusta valmistellut.                                    kalastajat.
11893:     Kalastaja Veli Aspegren Simon Maksniemestä            Lohikannoissa ei kalastajien mukaan ole ha-
11894: piti huonona asetuksen voimaantuloa. Siian rysä-       vaittu mitään huolen aihetta. Koko Itämeren
11895: pyynnin kielto on melkoinen taloudellinen isku.        lohisaalis oli v. 1970 2497 tonnia. Kymmenen
11896: Aspegren sanoo investoineensa paljon varoja ry-        vuotta myöhemmin lohisaalis oli 2453 tonnia.
11897: siin. Hänen käsityksensä mukaan asetuksen laati-       Vastaavasti Suomen lohisaalis oli v. 1980 668
11898: nut työryhmä on epäoikeudenmukainen. Siinä             tonnia ja vuotta myöhemmin 715 tonnia, mikä
11899: olevilla jäsenillä on itsellään isorysän pyyntioi-     on suurempi kuin moniin vuosiin. Samanlainen
11900: keuksia. Asetuksen voimaantulon Aspegren sa-           tilanne on ollut myös Perämerellä. Perämeren
11901: noo merkitsevän hänelle työttömyyttä, koska            Kalastajain Keskusliitto r.y. on vuosikertomuk-
11902: siian pyynti ei enää ole mahdollista.                  sessaan mm. todennut, että Simon edustalla
11903:     Vaikka asetuksen mukaan maa- ja metsätalous-       kalastaneen pyyntikunnan lohisaalis oli vuonna
11904: ministeriö voi myöntää poikkeuksia ko. säännöis-       1982 2264 kg, kun saalis vuotta aikaisemmin oli
11905: tä, eivät kalastajat näitä poikkeuslupia ole juuri     1851 kg. Kalastajat kertovat, että lohikannat ovat
11906: saaneet.                                               nousseet, mikä ilmeisesti johtunee yhä lisäänty-
11907:     Perämeren rannikon kalastajat on kyseisen ase-     neistä istutuksista. Kun vuonna 1980 Suomessa
11908: tuksen antamisen johdosta jaettu kolmeen eri           istutettiin lohen varttuneita poikasia 451 500
11909: ryhmään. Ensiksi niihin, jotka harjoittavat kalas-     kpl, oli poikasten istutusmäärä vuonna 1982 jo
11910: tusta kylän rajan sisäpuolella. Nämä kalastajat        885 000 kpl.
11911: 08830060IF
11912: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 72
11913: 
11914:    Myös siianpoikasten istutusmäärä on Peräme-         sessa on ollut se, että paikallisia kalastusalan
11915: ren alueella voimakkaasti noussut. Perämereen          järjestöjä ei asetusta valmisteltaessa ole lainkaan
11916: laskeviin jokiin ja itse Perämereen lasketaan ny-      kuultu. Paikallisissa sanomalehdissä ovat ranni-
11917: kyisin miljoonia siianpoikasia. Ilmeisesti tästä       kon kalastuspiirien piiribiologit antaneet lausun-
11918: johtuu, että Perämeren siikasaaliit ovat nousseet.     toja, joiden mukaan siian avorysäpyyntiä ei tulisi
11919: Jo aiemmin mainittu simolainen pyyntikunta             lainkaan rajoittaa. Siian avorysäpyynti on Perä-
11920: ilmoitti saaneensa siikarysistä ja siian avorysistä    merellä uusi kalastusmuoto, joka on antanut
11921: ko. julkaisun mukaan v. 1982 4888 kg vaellus- ja       hyviä saaliita. Tuehilla kielloilla kalastajat on
11922: isosiikaa, kun saalis vuotta aikaisemmin oli n.        saatettu hämmennyksen valtaan.
11923: 1 000 kiloa pienempi. Kaikki merkit osoittavat,           Uuden kalastuslain (286/82) johtavana peri-
11924: että Perämeren siikakanta on nyt varsin runsas.        aatteena on, että kalastusta harjoitettaessa on
11925:    Siian tehokasta hyödyntämistä kalastusta te-        pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen
11926: hostamalla puoltaa sekin, että maahan tuodaan          pysyvään tuottavuuteen. Tämä kalastuslain tär-
11927: runsaasti 680 g kookkaampaa siikaa. Vuonna             kein periaate on nyt hämärtynyt, kun siian
11928: 1979 siian tuonti oli ennätysmäistä, peräti            pyyntiin erikoisesti rakennettuja pyydyksiä ei par-
11929: 555 434 kiloa. Tuonti on tästä ajasta laskenut,        haana kalastuskautena valtion yleisveden alueella
11930: mutta kattaa vieläkin varsin merkittävän osan          voida käyttää.
11931: kalakaupassa esiintyvästä siiasta. Osa tuonnista          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11932: voitaisiin korvata kotimaisella siialla, ellei siian   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11933: pyyntiä tarpeettomasti rajoitettaisi juuri kevätke-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11934: sällä, jolloin avorysillä saadaan hyvin vaellus- ja    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11935: karisiikaa. Keväällä tapahtuva siian pyynti on
11936: senkin takia mielekästä, että tähän aikaan siiasta                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11937: saadaan syyskalaa parempi hinta.                               ryhtyä, että valtion yleisveden alueelle ei
11938:    Kalastuslain uudistuksen yhteydessä yhden ke-               vastaisuudessa kalastusalan järjestöjä kuu-
11939: vään voimassa ollut "siikarysäasetus", asetus n:o              lematta aseteta tarpeettomia pyyntirajoi-
11940:  125/82 raukesi.                                               tuksia, jotka estävät ammattimaisen ka-
11941:    Vaikka maa- ja metsätalousministeriön on pi-                lastuksen harjoittamisen sellaisilta kalas-
11942: tänyt olla tietoinen siitä, että ko. asetus saattoi            tajilta, joille ei ole myönnetty maa- ja
11943: kalastajat täysin eriarvoiseen asemaan, on siikary-            metsätalousministeriön poikkeuslupia tai
11944: säkielto saatettu voimaan asetuksella n:o 411/83               jotka eivät saa kalastaa kylän rajain sisä-
11945: myös tänä vuonna. Asetus, joka astui voimaan 10                puolella olevilla yksityisten omistamilla
11946: päivänä toukokuuta 1983, tuli kalastajille lähes               vesialueilla?
11947: täytenä yllätyksenä. Erikoista asetuksen antami-
11948: 
11949:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
11950: 
11951:                                              J. Juhani Kortesalmi
11952:                                         1983 vp. -     KK n:o 72                                           3
11953: 
11954: 
11955: 
11956: 
11957:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11958: 
11959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asetuksen tarkoituksena on varmistaa rannik-
11960: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kokalastuksessa vuonna 1981 toteutettu merilo-
11961: olette 31 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn             hen kalastuksen säätelytoimenpide, jolla kylän
11962: kirjeenne n:o 411 ohella toimittanut valtioneu-        rajain ulkopuolella olevien merilohen rysäpyydys-
11963: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ten lukumäärää vähennettiin 25 % edelliseen
11964: sanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      vuoteen verrattuna. Kun asetuksen tarkoittamat
11965: sesta kysymyksestä n:o 72:                             pyydykset ovat samanlaisia kuin merilohelle tar-
11966:                                                        koitetut, eroten niistä vain rysän perän silmävyy-
11967:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den osalta, vain muutamilla millimetreillä niin
11968:         ryhtyä, että valtion yleisveden alueella ei    haluttaessa, voitaisiin toteutettu lohen rannikko-
11969:         vastaisuudessa kalastusalan järjestöjä kuu-    kalastuksen säätely kieltää ilman ko. asetuksen
11970:         lematta aseteta tarpeettomia pyyntirajoi-      tarkoittamaa kieltoa. Tämä johtuu siitä, että
11971:         tuksia, jotka estävät ammattimaisen ka-        kylän rajain ulkopuolella sijaitsevia merilohen ja
11972:         lastuksen harjoittamisen sellaisilta kalas-    meritaimenen rysäkalastuspaikkoja luovutetaan
11973:         tajilta, joille ei ole myönnetty maa- ja       vain ammattikalastajille, mutta koska yleisellä
11974:         metsätalousministeriön poikkeuslupia tai       vesialueelia kaikilla Suomen kansalaisilla on va-
11975:         jotka eivät saa kalastaa kylän rajain sisä-    paa kalastusoikeus voitaisiin siian pyynnin varjol-
11976:         puolella olevilla yksityisten omistamilla      la kalastaa merilohta tarkoituksellisesti ilman
11977:         vesialueilla?                                  lainsäädännön edellyttämää luvanvaraisuutta.
11978:                                                           Jotta vältyttäisiin siltä, että siian kalastuksesta
11979:                                                        riippuvaiset ammattikalastajat joutuisivat asetuk-
11980:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sen tarkoittaman kalastusrajoituksen vuoksi kärsi-
11981: ti seuraavaa:                                          mään ja jotta kalastajat eivät joutuisi eriarvoiseen
11982:    6 päivänä toukokuuta 1983 annettu asetus            asemaan, sisällytettiin siihen 2 §,joka antaa maa-
11983: eräiden pyydysten käytön rajoittamisesta yleisellä     ja metsätalousministeriölle           mahdollisuuden
11984: vesialueelia sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä          myöntää rajoituksesta poikkeuksia. Ministeriö on
11985: (411/83) on jatkoa edellisenä vuonna annetulle         myöntänyt kaikille niille hakijoille, jotka on
11986: vastaavalle asetukselle, joka oli tarkoitettu jatku-   todettu ammattikalastajiksi, mukaan lukien kir-
11987: vaksi, mutta raukesi uuden kalastuslain (286/82)       jallisessa kysymyksessä mainitulle kalastajalle,
11988: tultua voimaan. Näin ollen kysymyksessä oli            poikkeusluvat.
11989: pelkästään asetuksen uudistaminen, johon ei kat-          Itämeren luonnontilaisten lohikantojen ehtyes-
11990: sottu tarvittavan kalastusalan järjestöjen lausun-     sä ja pyrittäessä turvaamaan niiden luonnollinen
11991: toja, varsinkin kun asia oli esillä lohikantojen       lisääntyminen vielä vapaina olevissa joissa, ennen
11992: säätelytoimikunnassa, jonka jäseninä on sekä jär-      muuta Tornionjoessa, on ko. pyyntirajoitusta
11993: jestöjen että ammattikalastajien edustajia.            pidettävä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
11994: 
11995:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1983
11996: 
11997:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11998: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 72
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003:                                Till Riksdagens Herr Talman
12004: 
12005:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          regleringsåtgärd som år 1981 genomfördes inom
12006: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kustfisket angående fisket efter lax, varigenom
12007: nr 411 av den 31 maj 1983 tili vederbörande          antalet ryssjeredskap för havslax belägna utom
12008: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   byarågång minskades med 25 % i jämförelse
12009: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-       med året innan. Då de fångstredskap som avses i
12010: mål nr 72:                                           förordningen är likadana som de för havslax
12011:                                                      ämnade och avviker endast i fråga om maskstor-
12012:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      leken i ryssjans fiskrum, om man så vill med bara
12013:        för att inte utan att organisationerna        några millimeter, kunde den genomförda regle-
12014:        inom fiskeribranschen hörs inom statens       ringen av kustfångsten efter lax kringgås ifall det
12015:        allmänna vattenområden införs onödiga         i ifrågavarande förordning ingående förbudet
12016:        fångstbegränsningar, som hindrar bedri-       inte tillkommit. Detta beror på att ryssjefiske-
12017:        vande av yrkesmässigt fiske för sådana        platser för havslax och havsöring utom byarågång
12018:        fiskare, åt vilka inte beviljats undantags-   lämnas endast åt yrkesfiskare, men då inom
12019:        tillstånd av jord- och skogsbruksministe-     allmänt vattenområde i havet alla finska medbor-
12020:        riet eller som inte får fiska på privatägda   gare har fri fiskerätt, kunde under sken av
12021:        vattenområden inom byarågång?                 sikfångst lax fiskas avsiktligt utan att detta som
12022:                                                      lagstiftningen förutsätter vore beroende av till-
12023:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stånd.
12024: anföra följande:                                        För att undvika, att de av sikfiske beroende
12025:    Förordningen den 6 maj 1983 om inskränk-          yrkesfiskarna blir lidande av den begränsning av
12026: ning av användningen av vissa fångstredskap          fisket som avses i förordningen och för att
12027: inom allmänt vattenområde och Finlands fiske-        fiskarna inte skall bli försatta i en ojämlik
12028: zon (411/83) är en fortsättning på motsvarande       ställning, intogs i densamma 2 §, som ger jord-
12029: förordning som gavs föregående år och var av-        och skogsbruksministeriet möjlighet att bevilja
12030: sedd att bli permanent, men som upphävdes då         undantag från begränsningarna. Ministeriet har
12031: den nya lagen om fiske (286/82) trätt i kraft. Det   beviljat undantagstillstånd åt alla sökande som
12032: var således endast fråga om att förnya förord-       konstaterats vara yrkesfiskare, inberäknat den i
12033: ningen, och för detta ansågs inhämtande av           det skriftliga spörsmålet nämnda fiskaren.
12034: organisationernas inom fiskeribranschen utlåtan-        Då de naturliga laxstammarna i Östersjön
12035: den inte vara behövligt, i synnerhet som ärendet     försvagas och då man strävar tili att trygga den
12036: varit framme i kommissionen för reglering av         naturliga fortplantningen av dessa i de älvar som
12037: laxbestånden, i viiken representanter för såväl      ännu inte är utbyggda och framför allt i Torne
12038: organisationer som yrkesfiskarna ingår.              älv, får ifrågavarande fångstbegränsning anses
12039:   Avsikten med förordningen är att säkra den-        vara behövlig och ändamålsenlig.
12040:     Helsingfors den 20 juni 1983
12041: 
12042:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12043:                                                 1983 vp.
12044: 
12045: 
12046: Kirjallinen kysymys n:o 73
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                                    Kortesalmi: Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätösten vai-
12052:                                       kutuksista kalastajien toimeentuloon
12053: 
12054: 
12055:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12056: 
12057:    Tornion ja Muonion rajajoista on vuonna 1971           Komission viimeistä paatosta on painotettu
12058: tehty Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus        sillä, että Tornionjokeen pääsisi nousemaan en-
12059: (SopS 54/71), johon liittyy Tornionjoen kalastus-      tistä enemmän lohia. Päätös tältä osin on heikos-
12060: alueen kalastussääntö, liite B. Kalastussääntöä on     ti perusteltu. Vaelluskalalla, niin !ohella kuin
12061: vuonna 1979 muutettu 29.12.1978 laaditun pöy-          siialla, on jo nyt ollut tilaa nousta jokeen.
12062: täkirjan mukaisesti.                                   Tornionjoessa on kolmanneksen joen leveydestä
12063:    Sopimuksen soveltamista varten on asetettu          oleva kalaväylä, minkä lisäksi merialueelle vael-
12064: pysyvä komissio, suomalais-ruotsalainen rajajoki-      luskalan nousua varten on merkitty neljä 400
12065: komissio. Komissio on 9.4.1981 kieltänyt trooli-       metrin levyistä rauhoituspiiriä.
12066: kalastuksen Suomen puolella Alatornion kunnas-             Mikäli kiellon tavoitteena on todella ollut
12067: sa leveysasteen 6 5o 35' P pohjoispuolella olevalla    lohikantojen suojelu, on päätös huonosti ajoitet-
12068: vesialueella. Päätös perustuu kalastussäännön 19       tu. Paikkakuntalaisten kertoman mukaan merkit-
12069: §:n mainintaan: "Jos tässä pykälässä mainitun          tävin lohen nousu ajoittuu Tornionjokeen vasta
12070: silakan, muikun ja syöttikalan pyyntiin tarkoite-      kesäkuun puolivälissä ja on parhaimmillaan vasta
12071: tun pyydyksen käyttäminen osoittautuisi vaiku-         juhannuksen aikoihin.
12072: tukseltaan vahingolliseksi näille tai muille kalala-       Komission päätöksillä kalastusammatin har-
12073: jeille, voi rajajokikomissio rajoittaa pyydyksen       joittaminen on Tornionjokisuun merialueella ase-
12074: käyttöä tai kieltää sen.''                             tettu vaakalaudalle, sillä viimeksi annetulla pää-
12075:    Päätös on johtanut siihen, että muikun troo-        töksellä on kielletty kalastajille tärkeimpien pyy-
12076: lausta harjoittaneet kalastajat ovat joutuneet luo-    dysten eli tiheiden, silmäkooltaan 66 mm har-
12077: pumaan tästä pyyntitavasta. Osa kalastajista on        vuisten rysien käyttö. Näillä pyydyksillä kalaste-
12078: joutunut myymään aluksensa.                            taan pääasiassa siikaa, haukea ja ahventa, eli
12079:    Komissio on 27.4.1983 antamassaan päätökses-        kaloja, joista koostuu tällä alueella ammattikalas-
12080: sä kieltänyt kiinteiden pyydysten käytön kesä-         tajain tärkein kalastustulo.
12081: kuun 15 päivän loppuun 1983 asti alueelta,                Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission pää-
12082: jonka rajana on Pensaskarin eteläisin kärki ja siitä   töksiä on kalastajain keskuudessa arvosteltu kär-
12083: edelleen Kemin kaupungin ja Alatornion kun-            kevästi senkin vuoksi, että ne on tehty kalastajia
12084: nan rajaan Iso-Huiturin saaren kohdalle. Kielto        ja kalastajain ammattijärjestöä kuulematta. Lisäk-
12085: ei koske silakan ja muikun pyydyksiä.                  si on paheksuttu sitä, että komission kalastuskiel-
12086:    Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännössä        loista ja muista päätöksistä ei ole valitusoikeutta,
12087: kiinteällä pyydyksellä tarkoitetaan kalastuslaitetta   mikä saattaa kalastajat täysin komission päätök-
12088: ja lisäksi johtoaidalla varustettua pyydystä, joka     sistä riippuvaisiksi.
12089: vaajoin, painoin tai muulla tavoin on kiinnitetty         Komission päätökset ovat herättäneet arvoste-
12090:  pohjaan tai rantaan ja joka on tarkoitettu ole-       lua myös sen takia, että ne ovat sanallisesti
12091: maan paikallaan kahta vuorokautta pitemmän             sekavia ja kalastajien vaikeasti tulkittavia. Esim.
12092:  ajan kerrallaan.                                      vielä 1980-luvulla annetuissa päätöksissä maini-
12093:     Rajajokikomission päätöksestä ei käy ilmi,         taan Suomen Alatornion kunta, vaikka kyseinen
12094: minkä kalastussäännön pykälän tai rajajokisopi-        kunta on jo vuonna 1973 liitetty Tornion kau-
12095: muksen artiklan perusteella päätös, joka loukkaa       punkiin. Viimeisessä päätöksessä ei mainita mi-
12096:  merkittävällä tavalla yksityistä oikeutta, on an-     tään rysistä, vaikka isorysän määritelmä löytyy
12097:  nettu.                                                kalastussäännön 2 §:stä. Sekaannusta saattaa ai-
12098: 088300600E
12099: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 73
12100: 
12101: heuttaa se, että Tornionjoen kalastusalueen ka-        Ammattimaisen kalastuksen kannalta nykyinen
12102: lastussäännössä ja kalastusasetuksessa (1116/82)       tilanne vaatii pikaista korjausta.
12103: kiinteillä pyydyksillä on eri merkitys. Vaikka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12104: kalastusasetus ei olekaan voimassa kalastussään-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12105: nön alueella, tulisi annettujen kalastuskieltojen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12106: olla sanallisesti oikein muotoiltuja ja kalastajien    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12107: helposti käsitettäviä.
12108:    Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission pää-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12109: töksillä Tornionjokisuun kalastusolot on saatettu             ryhtyä, että suomalais-ruotsalaisen rajajo-
12110: sekavaan tilaan. Päätöksillä kalastajilta on estetty          kikomission päätöksillä ei tarpeettomasti
12111: ammatin harjoittaminen ilman, että saalismene-                vaikeutettaisi Tornionjokisuun merikalas-
12112: tysten korvaamista olisi mitenkään järjestetty.               tajien toimeentulon edellytyksiä?
12113: 
12114:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1983
12115: 
12116:                                          J. Juhani Kortesalmi
12117:                                          1983 vp. -- RJ( n:o 73                                          3
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12123: 
12124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Vaikka suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
12125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            on tietoinen siitä, että ongelman varsinainen
12126: olette 31 päivänä toukokuuta 1983 päivätyn               ratkaisu on avomeripyynnin säätelyssä, on se tässä
12127: kirjeenne n:o 412 ohella toimittanut valtioneu-          tilanteessa todennut, että Tornionjoen lohikan-
12128: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        nan pelastamiseksi on pikaisesti saatava lohen
12129: sanedustaja Konesalmen näin kuuluvasta kirjalli-         nousu tehostumaan. Tässä tarkoituksessa se on
12130: sesta kysymyksestä n:o 73:                               tehnyt päätöksen rauhoittaa joen suualue seiso-
12131:                                                          viita pyydyksiltä alkukesäksi.
12132:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Ajankohta 1. 5.--15 .6. on valittu siksi, että
12133:         ryhtyä, että suomalais-ruotsalaisen rajajo-      tällöin nousee runsaammin suurikokoista, perin-
12134:         kikomission päätöksillä ei tarpeettomasti        töainekseltaan arvokasta kalaa ja toisaalta koska
12135:         vaikeutettaisi Torniojokisuun merikalas-         ei haluttu liian jyrkästi puuttua rannikkokalasta-
12136:         tajien toimeentulon edellytyksiä?                jien kalastusmahdollisuuksiin. Saalistilastojen
12137:                                                          mukaan ko. kalastuskielto leikkaa n. 15 %
12138:    Vastauksena kysymykseenne esitän kunnioitta-          saaliista.
12139: vasti seuraavaa:                                            Tämä päätös, kuten jokisuualueen troolaus-
12140:    Itämeren merilohen luonnonkannat ovat vii-            kieltokin, jolla suojeliaan sekä merellistä että
12141: meisten kymmenen vuoden aikana vähentyneet               vaellussiikakantaa, perustuu laajoihin kalatutki-
12142: jyrkästi kaikissa niissä joissa, joihin merilohi vielä   muksiin.
12143: voi nousta. Tärkein luonnontilainen lohijoki ko-            Muodollisesti komission päätökset perustuvat
12144: ko Itämeren piirissä on Tornionjoki, jonka lohi-         kalastusta koskevissa kysymyksissä Tornionjoen
12145: saaliit ovat parhaimmillaan yltäneet yli 200 ton-        kalastussäännön ao. kohtaan ja muissa kysymyk-
12146: niin vuodessa ja jonka poikastuotanto on ollut           sissä vastaavasti rajajokisopimukseen. Kun sekä
12147: 700--800 000 vaelluspoikasta vuodessa. Nykyisin          itse sopimus että kalastussääntö ovat molempien
12148: saaliit ovat 2--3 tonnin luokkaa ja poikastuotan-        maiden yhteistyön tulos, on siinä sovellettu
12149: to tuskin 100 000 poikasta vuodessa. Ensisijaise-        myöskin molempien maiden asiaa koskevan lain-
12150: na syynä tähän on tehokkaaksi ja laajaksi kehitty-       säädännön aineksia ja terminologiaa. Näin ollen
12151: nyt avomeripyynti, jonka nykyinen saalistaso pe-         ei esim. kalastussääntö ole voinut kaikissa kohdin
12152: rustuu jo pääosaltaan istutettuihin lohiin. Teho-        noudattaa yksinomaan Suomessa käytössä olevia
12153: kas avomeripyynti kuitenkin jatkuvasti rasittaa          sanontoja varsinkin, kun voimassa oleva kalastus-
12154: yhä harvenevia luonnonkantoja. Luonnonkanto-             laki tuli voimaan vasta kuluvan vuoden alussa.
12155: jen säilyttämisen tärkeyttä korostaa se, että ilman         Komission kalastusta koskevat päätökset ovat
12156: niistä saatavaa mätiä vaarantuu laajamittainen           voimassa samanlaisina molemmissa valtakunnissa
12157: lohenviljely.                                            komission toimialueella.
12158: 
12159:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1983
12160: 
12161:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12162: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 73
12163: 
12164: 
12165: 
12166: 
12167:                                 Till Riksdagens Herr Talman
12168: 
12169:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Fastän den finsk-svenska gränsälvskommissio-
12170: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nen är medveten om, att den verkliga lösningen
12171: nr 412 av den 31 maj 1983 till vederbörande           av problemet står att finna i regleringen av fisket
12172: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    på öppna havet, har den i rådande läge konstate-
12173: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade skrift-       rat, att man för räddande av laxstammen i Torne
12174: liga spörsmål nr 73:                                  älv snabbt bör få uppgången i älven att öka. 1
12175:                                                       detta syfte har den fattat beslut om att under
12176:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        försommaren freda älvens mynningsområde i
12177:        ta, för att man inte genom beslut av den       fråga om stående redskap. Tidsperioden 1. 5.-
12178:        finsk-svenska gränsälvskommissionen onödigt    15.6. har valts av den orsaken, att då sker
12179:        vid mynningen av Torne älv skall försvåra      rikligare uppstigning av storvuxen, vad arvsmas-
12180:        villkoren för havsfiskarnas utkomst?           san beträffar värdefull fisk och för att man inte
12181:                                                       önskat inskrida alltför radikalt i kustfiskarnas
12182:                                                       fiskemöjligheter. Enligt statistikuppgifter skall
12183:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ifrågavarande fiskeförbud skära ned fångsten
12184: anföra följande:                                      med ca 15 %.
12185:                                                          Detta beslut lika väl som förbudet mot trål-
12186:    De naturliga bestånden av havslax i östersjön      ning inom området vid älvmynningen, varige-
12187: har under de senaste tio åren minskat kraftigt i      nom man skyddar såväl beståndet av i havet
12188: alla de älvar, i vilka havslaxen ännu kan stiga       levande sik som vandringssik, är baserade på
12189: upp. Den viktigaste laxälven i naturtillstånd         omfattande fiskeriundersökningar.
12190: inom Östersjöområdet är Torne älv, där laxfångs-         Formellt grundar sig kommissionens beslut i
12191: terna då de varit som bäst uppgått till över 200      frågor rörande fiske på vederbörande punkt i
12192: ton per år och där produktionen av yngel har          fiskeristadgan för Torne älv och i övriga frågor på
12193: varit 700 - 800 000 smolt per år. Numera är           motsvarande sätt på gränsälvsöverenskommelsen.
12194: fångsterna av storleksordningen 2-3 ton och           Då såväl själva överenskommelsen som fiskeri-
12195: yngelproduktionen knappt 100 000 yngel per år.        stadgan utgör resultat av samarbete mellan de
12196: Den främsta orsaken till detta är fångsten ute till   båda länderna har också tillämpats innehållet och
12197: havs, som utvecklats i effektivitet och omfatt-       terminologin i lagstiftningen i de båda länderna.
12198: ning, och vilkens fångstnivå i huvudsak är base-      Sålunda har exempelvis inte fiskeristadgan i alla
12199: rad på planterade laxar. Den effektiva fångsten       delar kunnat följa enbart de uttryck som är
12200: ute till havs anstränger fortlöpande de alltmera      gängse i Finland i synnerhet som gällande lag om
12201: glesnande naturliga bestånden. Vikten av att de       fiske trädde i kraft först i början av innevarande
12202: naturliga stammarna bevaras understryks av det        år.
12203: förhållandet, att ifall rom av dessa inte kan            De beslut som kommissionen fattat om fiske
12204: erhållas, riskeras också den omfattande laxod-        gäller i samma form i båda rikena inom kommis-
12205: lingen.                                               sionens verksamhetsområde.
12206: 
12207:      Helsingfors den 22 juni 1983
12208: 
12209:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12210:                                                 1983 vp.
12211: 
12212: Skriftligt spörsmål nr 74
12213: 
12214: 
12215: 
12216: 
12217:                                    Nyby m.fl.: Om bedömningen av svenskspråkiga och finskspråkiga
12218:                                      abiturienter i provet i modersmål
12219: 
12220: 
12221:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12222: 
12223:    1 vårens studentskrivningar har man vid be-         grupperna då gränsen är högre för de finskspråki-
12224: dömningen av provet i modersmålet satt en              ga.
12225: högre gräns för vitsordet laudatur för de svensk-         Om majoriteten i studentexamensnämnden
12226: språkiga abiturienterna än för de finskspråkiga.       anser att olikheterna mellan språkgrupperna
12227: Härvid åberopar man det faktum att antalet             (2 000 svenska skribenter av drygt 32 000) i
12228: laudaturvitsord i modersmålet bland de svensk-         fördelningen av vitsord beror på olikheter i
12229: språkiga studenterna annars blir jämförelsevis         bedömningen borde man genom diskussioner
12230: större än bland de finskspråkiga.                      mellan bedömare på olika nivåer komma överens
12231:    Då det inte utan vidare är klart att vitsordsför-   om kriterierna för bedömningen, så att det inte
12232: delningen i en mindre grupp är Iikadan som i en        som nu blir enskilda elever som kommer i kläm.
12233: flera gånger större grupp, kan ett sådant förfa-          Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
12234: rande inte anses berättigat. Mao kan inte heller       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12235: utan att närmare undersöka frågan utgå från att        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12236: bedömningen i de svenska gymnasierna och               följande spörsmål:
12237: bland de svenska censorerna i modersmålet är
12238:                                                                 Är Regeringen medveten om att
12239: mildare än i motsvarande finskspråkiga instanser.
12240:                                                               svenskspråkiga och finskspråkiga abituri-
12241:    Också gränsen mellan improbatur och appro-                 enter bedöms olika i modersmålet, och
12242:  batur i nämnda prov är olika för de två språk-                 vad avser Regeringen göra för att den-
12243:                                                               na olägenhet undanröjs?
12244:      Helsingfors den 1 juni 1983
12245: 
12246:                         Mats Nyby                               Kaj Bärlund
12247: 
12248: 
12249: 
12250: 
12251:  0883006236
12252: 2                                               1983 vp.
12253: 
12254: Kirjallinen kysymys n:o 74
12255: 
12256: 
12257: 
12258: 
12259:                                    Nyby ym.: Ruotsinkielisten ja suomenkielisten abiturienttien arvos-
12260:                                      telusta äidinkielen kokeessa
12261: 
12262: 
12263:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12264: 
12265:    Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa äidinkie-        Jos enemmistö ylioppilastutkintolautakunnassa
12266: len kokeen arvostelussa on asetettu laudatur-          on sitä mieltä, että erot kieliryhmien välillä
12267: arvosanalle korkeampi kynnys ruotsinkielisille         (2 000 ruotsinkielistä kirjoittajaa kaikkiaan run-
12268: abiturienteille kuin suomenkielisille. Tässä yhtey-    saasta 32 000) arvosanojen jakaantumisesta joh-
12269: dessä on vedottu siihen tosiasiaan, että muussa        tuvat erilaisesta arvostelusta, tulisi eri tasoilla
12270: tapauksessa suhteellisesti ottaen suurempi osa         olevien arvostelijoiden välisillä keskusteluilla
12271: ruotsinkielisistä ylioppilaista saa arvosanan lauda-   päästä yhteisymmärrykseen arvostelun kriteereistä
12272: tur äidinkielessä kuin suomenkielisistä.               siten, että kärsimään eivät joudu yksityiset koulu-
12273:    Tällaista menettelyä ei voida pitää oikeutettu-     laiset kuten nyt.
12274: na kun ei ole ilman muuta selvää, että arvosano-
12275:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12276: jen jakaantuminen pienemmässä ryhmässä on
12277:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12278: samanlainen kuin monta kertaa suuremmassa
12279:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12280: ryhmässä. Ei voida myöskään kysymystä tarkem-
12281:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12282: min tutkimatta lähteä siitä, että ruotsinkieliset
12283: äidinkielen arvostelijat ruotsinkielisissä lukioissa
12284: eivät ole yhtä ankaria kuin vastaavat suomenkieli-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12285: set viranomaiset.                                              ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä abitu-
12286:    Myös raja improbaturin ja approbaturin välillä              rienttejä arvostellaan eri tavalla äidinkie-
12287:                                                                len kokeissa, ja
12288: mainitussa kokeessa on erilainen näiden kieliryh-
12289: mien osalta, rajan ollessa korkeampi suomenkie-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä
12290: listen osalta.                                                 epäkohta tulisi korjatuksi?
12291: 
12292:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1983
12293: 
12294:                        Mats Nyby                                       Kaj Bärlund
12295:                                          1983 vp. -     KK n:o 74                                         3
12296: 
12297: 
12298: 
12299: 
12300:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12301: 
12302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          (73,14 %) perusteella tuotti 20,71 % laudature-
12303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja. Lautakunta katsoi tällöin tarkoituksenmukai-
12304: olette 1 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-       seksi päättää ruotsinkielisten äidinkielen kokeen
12305: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        pisterajaksi 88, joka tuotti 20,16 % laudatureja.
12306: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mats        Jos ruotsinkielisten pisterajaksi olisi päätetty 87,
12307: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        laudaturien osuus olisi ollut 25,8 %.
12308: sestä n:o 74:                                               Ylioppilastutkintolautakunta on vertaillessaan
12309:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          suomenkielisten ja ruotsinkielisten ylioppilasko-
12310:         ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä abitu-        kelaiden koulujen antamia ainekirjoitusarvosano-
12311:         rienttejä arvostellaan eri tavalla äidinkie-    ja voinut todeta, ettei keväällä 1983 ole ollut
12312:         len kokeissa, ja                                juuri eroja kiitettävän arvosanan saaneiden frek-
12313:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä        vensseissä. Suomenkielisistä sai 20,61 % kouluar-
12314:         epäkohta tulisi korjatuksi?                     vosanan 9 ja 1,57 % arvosanan 10, eli kiitettävän
12315:                                                         arvosanan yhteensä 22,18 %. Ruotsinkielisistä sai
12316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vastaavasti 18,95 % kouluarvosanan 9 ja 2,14 %
12317: seuraavaa:                                              arvosanan 10 eli kiitettävän arvosanan yhteensä
12318:                                                          21,09 %. Lautakunta on todennut, että kulloin-
12319:    Ylioppilastutkintoon kuuluvat koetehtävät laa-       kin tehtävän ns. seurantatutkimuksen valossa
12320: tii ja kokeet arvostelee ylioppilastutkintolauta-       molemmat kieliryhmät ovat jokseenkin saman-
12321: kunta. Asian johdosta antamassaan lausunnossa           kaltaisia.
12322: ylioppilastutkintolautakunta on todennut, että              Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut
12323: suomenkieliset ja ruotsinkieliset ylioppilaskoke-
12324:                                                         saaneensa vastaavasti hylättyjen kokeiden osuu-
12325: laat on perinteisesti arvosteltu omina ryhminään
12326:                                                         det suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä lähelle
12327: äidinkielen kokeessa. Näin on menetelty siksi,          toisiaan eri pisterajoilla: suomenkielisille päätet-
12328: että kummankin kielen asiantuntijat muodosta-
12329:                                                         tiin pisterajaksi 50 (hylättyjä 0, 51 %) ja ruotsin-
12330: vat oman arvostelijaryhmänsä, eikä samoja arvos-
12331:                                                         kielisille pisterajaksi 49 (hylättyjä 1,12 %). Voi-
12332: telijoita voida käyttää molemmissa kieliryhmissä        daan näin ollen todeta, että tässä kohden sovel-
12333: niin kuin muiden aineiden arvostelussa tehdään.
12334:                                                         lettiin lievempää pisterajaa ruotsinkielisiin yliop-
12335: Myös suomen kielen ja ruotsin kielen erilainen
12336:                                                          pilaskokelaisiin.
12337: rakenne ja kummallakin kielellä kirjoitettu erilai-
12338: nen kirjallisuus ovat vaikuttaneet siihen, että             Lisäksi voidaan todeta, että vuonna 1981 on
12339: lukioissa noudatettavat opetussuunnitelmat ovat         ~äynnistetty äidinkielen kokeen kehittämistyö,
12340: käytännössä osittain erilaiset suomenkielisillä ja      JOka saataneen päätökseen kuluvan vuoden lop-
12341: ruotsinkielisillä. Ylioppilastutkinnossa koetehtä-       puun mennessä. Kokeen kehittämisen yhteydessä
12342: vät ovat samat, paitsi kirjallisuustehtävän osalta,     on pohdittavana myös arvosteluun liittyvät näkö-
12343: jossa varsin usein käytetään eri otsakkeita.            kohdat ja tällöin myös mahdollisuudet yhdistää
12344:    Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena ke-        suomenkielisten ja ruotsinkielisten ylioppilasko-
12345: väällä 1983 oli 20 % laudatur-arvosanoja sekä            kelaiden äidinkielen kokeen arvostelu.
12346: suomenkielisten että ruotsinkielisten kokelaiden
12347:  äidinkielen kokeessa. Pisterajoista päätettäessä ta-      Edel!ä olevan perusteella katson, että ylioppi-
12348: voite oli suomenkielisellä puolella saavutettavissa     lastutktntolautakunta pyrkii kokeiden arvostelus-
12349: pisterajalla 87, joka taliennetuo materiaalin           sa olemaan tasapuolinen.
12350: 
12351:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1983
12352:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
12353: 4                                        1983 vp. -     .KK n:o 74
12354: 
12355: 
12356: 
12357: 
12358:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12359: 
12360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            laudaturvitsord enligt det registrerade materiale
12361: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           (73,14 %). Nämnden ansåg då, att det va
12362: av den 1 maj 1983 tili vederbörande medlem av           ändamålsenligt att fastställa gränsen tili 88 poän1
12363: statsrådet översänt en avskrift av följande av          i provet i modersmålet för de svenskspråkig:
12364: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade               abiturienterna. Detta medförde 20,16 % lauda
12365: spörsmål nr 74:                                         turvitsord. Om poänggränsen för de svensksprå
12366:                                                         kiga hade faststälits tili 87, hade andelen lauda
12367:           Är Regeringen medveten om att                 turvitsord varit 25,8 %. Studentexamensnämn
12368:         svenskspråkiga och finskspråkiga abituri-       den har kunnat konstatera då den bedömt abitu
12369:         enter bedöms olika i modersmålet, och           rienternas vitsord för uppsatser vid finskspråkig:
12370:           vad avser Regeringen göra för att den-        och svenskspråkiga skolor, att det knappast före
12371:         na olägenhet undanröjs?                         kom skilinader i frekvensen i fråga om dem sorr
12372:                                                         under våren 1983 fick vitsordet laudatur. Av dc
12373:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        finskspråkiga fick 20,61 % skolvitsordet 9 od
12374: framföra följande:                                      1,5 % skolvitsordet 10, elier sammanlagt va
12375:     Uppgifter som hör tili studentexamen uppgörs        andelen laudaturvitsord 22,18 %. På motsvaran
12376: av studentexamensnämnden och proven bedöms              de sätt fick 18,95 % av de svenskspråkiga skolvit!
12377: också av den. Med anledning av ärendet har              ordet 9 och 2, 14 % vitsordet 10 elier samman
12378: studentexamensnämnden i sitt utlåtande konst-           lagt var andelen laudaturvitsord 21,09 %
12379: aterat, att de svenskspråkiga abiturienternas kun-      Nämnden har konstaterat att mot bakgrunden a1
12380: skaper traditionelit har bedömts som sina egna          den s.k. uppföljande undersökningen som varjc
12381: grupper i provet i modersmålet. Detta förfarande        gång görs, är båda språkgrupperna nästan likada
12382: har man haft därför, att sakkunniga i fråga om          na.
12383: båda språken bildar var sin grupp för att bedöma            Studentexamensnämnden har uppgett att der
12384: abiturienternas kunskaper och samma censorer            på motsvarande sätt med olika poänggränser fåt
12385: kan inte användas för båda språkgrupperna så-           andelen underkända prov nästan lika stor blanc
12386: som man gör i bedömningen av andra ämnen.               de finskspråkiga och svenskspråkiga abiturienter·
12387: Även finskans och svenskans olika struktur och          na: poänggränsen för de finskspråkiga faststälide:
12388: olika litteratur skrivet på vartdera språket har lett   tili 50 (underkända 0,51 o/o) och för de svensk
12389: tili att undervisningsplaner som följs i gymnasier      språkiga 49 (underkända 1,12 % ). Här kar
12390: ofta i praktiken är dels olika bland de finsksprå-      fastslås att en mildare poänggräns tiliämpade:
12391: kiga och svenskspråkiga. 1 studentexamen är             härvid på de svenskspråkiga abiturienterna.
12392: uppgifterna desamma, förutom beträffande litte-             Dessutom kan konstateras, att arbetet med atl
12393: raturuppgiften, där rätt ofta olika tubriker an-        utveckla modersmålet påbörjades år 1981. Dem
12394: vänds.                                                  arbete torde bli slutfört före utgången av inneva·
12395:    Våren 1983 hade studentexamensnämnden                rande år. 1 samband med utvecklandet av prove1
12396: som målsättning att andelen laudaturvitsord är          övervägs också möjligheter att förena bedöm-
12397: 20 % i provet i modersmålet både bland de               ningen av provet i modersmålet för de finsksprå·
12398: finskspråkiga och svenskspråkiga abiturienterna.        kiga och svenskspråkiga abiturienterna.
12399: Vid fastställandet av poänggränserna kunde den-             Med stöd av vad ovan anförts anser jag, at1
12400: na målsättning nås med 87 poäng bland de                studentexamensnämnden försöker vara opartisk •
12401: finska abiturienterna. Detta medförde 20,71 %           sina bedömningar av proven.
12402:        Helsingfors den 13 september 1983
12403: 
12404:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
12405:                                                  1983 vp.
12406: 
12407: Kirjallinen kysymys n:o 75
12408: 
12409: 
12410: 
12411: 
12412:                                     Pekkarinen ym.: Asuntolainoitettuja omistusasuntoja koskevien
12413:                                        käyttö- ja luovutusrajojen muuttamisesta
12414: 
12415: 
12416:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12417: 
12418:    Vuoden 1980 alussa tuli voimaan asuntotuo-           netyksiä, joita ei voida perustella asuntopoliitti-
12419: tantolain muutos (459/79), jossa säädettiin             silla eikä muillakaan perusteilla.
12420: muun muassa asuntolainoitettuja omistusasunto-             Tiukkojen luovutusrajoitusten myötä on jou-
12421: ja koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Täl-    duttu luomaan myös paljon uutta byrokratiaa.
12422: löin kiristettiin huomattavasti aikaisemmin voi-        Luovutuksiin liittyvä mitättömyysuhka ja kiinni-
12423: massa olleita luovutusrajoituksia uusien omistus-       tysrekisteriin ja osakekirjoihin tämän vuoksi teh-
12424: asuntojen osalta. Sen sijaan vanhojen omistus-          tävät merkinnät ovat osoittautuneet järjestelmäk-
12425: asuntojen osalta jäivät voimaan lainoitushetkellä       si, jota on syytä keventää ja uudistaa.
12426: voimassa olleet rajoitukset. Vaikka rajoitusten             Henkilökohtaisista elämäntilanteista, kuten
12427: säätämisellä onkin ollut sinänsä hyväksyttävät          paikkakunnalta muutosta, avioerosta tai muusta
12428: asuntopoliittiset lähtökohdat, on kuitenkin voitu       sellaisesta syystä taikka asunnon myyntivaikeuk-
12429: jo havaita, että säännökset eivät ole omistusasun-      sista johtuen olisi syytä varata asunnon omistajal-
12430: tojen luovutusrajoituksia koskeviita osin onnistu-      le mahdollisuus vapautua rajoituksista lainan
12431: neita.                                                  takaisinmaksulla.
12432:    Säännösten soveltaminen on yksittäisten kansa-           Hallitus on jo aikaisemmin tunnustanut uu-
12433: laisten kohdalla johtanut kohtuuttomiin ja suo-         sien rajoitusten epäonnistumisen, kun se on
12434: rastaan oikeusturvaa vaarantaviin seurauksiin.          tuonut eduskunnan hyväksyttäväksi peruskorjat-
12435: Kärjistyneimpänä tilanne on näkynyt omakotita-          tujen ja omaksi lunastettujen asuntojen luovutus-
12436: lojen kohdalla. Paitsi että valtion lainan määrä        rajoituksia koskevat muutosesitykset. Lain muu-
12437: on useimmiten jäänyt asunnon hankkijan talou-           tokset ovat jo näiltä osin olleet voimassa 1,
12438: dellinen tilanne huomioon ottaen liian pieneksi,        tammikuuta 1981 ja 1 maaliskuuta 1982 lukien.'
12439: myös talojen hankinta-arvon määrittelyssä on                Hallituksen tulisi pikaisesti antaa eduskunnalle
12440: epäonnistuttu. Kun hankinta-arvon määrittely ei         esitys asuntotuotantolain kokonaisuudistukseksi.
12441: perustu todellisiin rakennuskustannuksiin, omis-        Tällöin tulisi korjata lain puutteellisuudet lainoi-
12442: tajan oman työn arvo mukaan luettuna, muodos-           tuksen, hankinta-arvon määrittelyn sekä käyttö-
12443: tuvat myös lain määräämät luovutushinnat liian          ja luovutusrajoitusten osalta. Sitä ennen tulisi
12444:  alhaisiksi. Pahimmissa tapauksissa saattaa luovu-      kuitenkin lakia välittömästi muuttaa siten, että
12445:  tushinta olla alhaisempi kuin laskuihin perustu-       voitaisiin välttää edellä kuvattujen kohtuutto-
12446: vat osoitetut rakennuskustannukset. Lain sovelta-       muuksien ja taloudellisten menetysten syntymi-
12447: misaika on osoittanut, että asuntoviranomaiset          nen.
12448:  eivät kykene nykyisten säännösten puitteissa vält-         Asuntotuotantolain 15 f §:ää tulisi tässä vai-
12449:  tämään kohtuuttomuuksien syntymistä.                   heessa muuttaa ensinnäkin siten, että kaikkien
12450:    Yhtenä epäkohtana uusissa omistusasuntojen           omistusasuntojen osalta rajoitukset olisivat voi-
12451: luovutusrajoituksissa on myös se, että rajoitusaika     massa vain sen ajan, joksi laina on myönnetty.
12452: on huomattavasti pitempi kuin laina-aika. On            Toiseksi säännöstä tulisi muuttaa siten, että rajoi-
12453: selvää, että asunnon myyntiarvoa heikentää koh-         tuksista voisi vapautua ennen mainittua ajankoh-
12454: tuuttomasti se, että uudelle omistajalle ei siirry      taa maksamalla takaisin asuntolaina sekä lainan
12455: yhtään valtion lainaa, mutta kuitenkin hänen            alikorkoisuudesta koitunut hyöty korkoineen. La-
12456: ostamaansa asuntoon kohdistuvat täysimääräiset          ki tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian.
12457: luovutusrajoitukset. Tällaisilla rajoituksilla aiheu-   Lain tulisi koskea myös niitä ennen lain voimaan-
12458: tetaan vähävaraisille asuntolainojen saajille me-       tuloa myönnettyjä lainoja, joihin sovelletaan
12459: 088300689A
12460: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 75
12461: 
12462: 1.1.1980 voimaantulleita uusia käyttö- ja luovu-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12463: tusrajoituksia.                                            siin asuntolainoitettuja omistusasuntoja
12464:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         koskevien käyttö- ja luovutusrajoitusten
12465: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               muuttamiseksi asunnon hankkijan kan-
12466: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           nalta kohtuullisemmiksi ja oikeuden-
12467: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  mukaisemmiksi?
12468: 
12469:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1983
12470: 
12471:                      Mauri Pekkarinen                       Aapo Saari
12472:                      Hannu Tenhiälä                         Pirkko Ikonen
12473:                      Olavi Martikainen                      Seppo Pelttari
12474:                                      1983 vp. -     KK n:o 75                                         3
12475: 
12476: 
12477: 
12478: 
12479:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12480: 
12481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keväällä 1983 antanut kunnille ohjeet, joiden
12482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan vahvistettuja rakennuskustannuksia ja
12483: olette 1 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-   vastaavasti hankinta-arvoa voidaan vuonna 1981
12484: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    myönnettyjen omakotilainojen osalta tarkistaa
12485: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pek-    enintään 12 % :lla ja vuonna 1982 myönnettyjen
12486: karisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     omakotilainojen osalta enintään 4 % :lla, jos
12487: myksestä n:o 75:                                    lainansaaja osoittaa todellisten kustannusten ylit-
12488:                                                     täneen vahvistetut kustannukset.
12489:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12490:                                                        Asuntotuotantolaissa tarkoitettu omakotitalon
12491:        siin asuntolainoitettuja omistusasuntoja
12492:        koskevien käyttö- ja luovutusrajoitusten     enimmäishinta on saattanut joissakin tapauksissa
12493:        muuttamiseksi asunnon hankkijan kan-         jäädä todellisia rakentamiskustannuksia alhai-
12494:        nalta kohtuullisemmiksi ja oikeuden-         semmaksi, jos omakotitalo on myyty heti valmis-
12495:                                                     tumisen jälkeen tai keskeneräisenä. Tällaiset ta-
12496:        mukaisemmiksi?
12497:                                                     paukset on tarkoitus saada paistettua siltä osin
12498:                                                     kuin se on mahdollista asuntohallituksen ohjein.
12499:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    Esiintyneistä ongelmista huolimatta omistusasun-
12500: ti seuraavaa:                                       tojen kustannusohjausmenettely on toiminut vi-
12501:    Asuntolainoitettu omakotirakentaminen pe-        ranomaisten mukaan kohtuullisen hyvin.
12502: rustuu suurelta osin lainansaajan omatoimiseen         Nykyisten käyttö- ja luovutusrajoitusten säätä-
12503: rakentamiseen. Tästä syystä lainanhakijoiden vi-    misen asuntopoliittisena tavoitteena on ollut val-
12504: ranomaisille toimittamat kustannusarviot ovat ol-   tion lainoittamien asuntojen säilyminen laina-
12505: leet tasoltaan varsin vaihtelevia.                  tuen tarpeessa olevien käytössä ja kuntien ohjaus-
12506:    Käytännön yhtenäistämiseksi asuntohallitus on    mahdollisuuksien parantaminen. Rajoituksia sää-
12507: antanut kunnille ohjeet, joiden mukaan omako-       dettäessä ei pidetty kohtuuttomana sitä, että
12508: titalojen rakennuskustannuksia hyväksyttäessä       asunnon tarvitsija, joka on saanut edullisesti
12509: lähdetään keskimääräisiin omakotitalon raken-       valtion aikanaan lainoittaman asunnon, luovut-
12510: nuskustannuksiin perustuvista arvoista. Näitä ns.   taa sen edelleen kohtuullisin ehdoin muuttaes-
12511: perusrakennuskustannuksia on vuosittain tarkis-     saan toiseen asuntoon.
12512: tettu rakennuskustannusten nousu huomioon ot-          Puheena olevia rajoituksia on sovellettu vasta
12513: taen. Mikäli näin lasketut rakennuskustannukset     runsaat kolme vuotta. Rajoitusten toimivuudesta
12514: jäisivät rakentamista koskevat erityisalasuhteet    kokonaisuudessaan on siten vasta niukasti koke-
12515: huomioon ottaen liian alhaisiksi, voi kunta hy-     muksia. Kokemukset sitä paitsi rajoittuvat uu-
12516: väksyä laskennallisia kustannuksia enintään 10 %    simpiin omakotitaloihin, joita varten myönnetty-
12517: korkeammat kustannukset. Vastaavasti voidaan        jä lainoja ei ole vielä ehditty lyhentää. Kun myös
12518: menetellä, mikäli rakennustyön aikana ilmenee       asuntotuotantolakia on muutettu niin moneen
12519: rakennuskustannuksia korottavia tekijöitä, joita    kertaan, että lain toimivuus ja selkeys on siitä
12520: ei ole voitu ennakoida.                             huomattavasti kärsinyt, ei pikaisiin, nykyistä la-
12521:    Vahvistetut rakennuskustannukset ovat eräissä    kia vain joiltakin osin muuttaviin osittaisuudis-
12522: tapauksissa lähinnä vuoden 1981 lainoituksen        tuksiin olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä. Sen
12523: osalta osoittautuneet rakennuskustannuksissa ta-    sijaan asuntotuotantolain kokonaistarkistuksen
12524: pahtunut nousu huomioon ottaen jossain määrin       yhteydessä, jota parhaillaan ympäristöministeri-
12525: liian alhaisiksi. Tämän vuoksi asuntohallitus on    össä valmistellaan, saattaisi olla tarpeen selvittää
12526: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 75
12527: 
12528: nykyisten käyttö- ja luovutusrajoitusten toimi-           Ennen asuntotuotantolainsäädännön kokonais-
12529: vuutta, sisältöä, ulottuvuutta ja myös sitä, millä      uudistusta seurataan edelleen tarkkaan nykyisten
12530: tavoin niiden soveltamisella on päästy niihin           säännösten soveltamisesta annettujen ohjeiden
12531: asuntopoliittisiin tavoitteisiin, joihin nykyistä la-   vaikutuksia ja havaittavat epäkohdat pyritään
12532: kia annettaessa pyrittiin.                              korjaamaan mahdollisimman pian ohjeita tarkis-
12533:                                                         tamalla.
12534: 
12535:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
12536: 
12537:                                                                         Ympäristöministeri Matti Ahde
12538:                                         1983 vp. -     KK n:o 75
12539: 
12540: 
12541: 
12542: 
12543:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12544: 
12545:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostadsstyrelsen våren 1983 gett kommunerna
12546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          anvisningar enligt vilka de faststälida bygg-
12547: av den 1 juni 1983 tili vederbörande medlem av         nadskostnaderna, och på motsvarande sätt an-
12548: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      skaffningsvärdet, i fråga om sådana lån för egna-
12549: dagsman Pekkarinen m.fl. undertecknade spörs-          hemshus, som hae beviljats år 1981, kan justeras
12550: mål nr 75:                                             med högst 12 % och i fråga om lån, som har
12551:                                                         beviljats år -1982, med högst 4 %, om den som
12552:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         har erhållit lån kan påvisa att de verkliga kostna-
12553:         att justera begränsningarna i fråga om         derna har överstigit de faststälida.
12554:         användning och överlåtelse av ägarbostä-
12555:         der med bostadslån så, att de blir skäliga-        Det i lagen om bostadsproduktion avsedda
12556:         re och rättvisare för den som skaffar sig      maximipriset för egnahemshus kan i vissa fall ha
12557:         bostad?                                        blivit lägre än de verkliga byggnadskostnaderna,
12558:                                                        om egnahemshuset har sålts så snart det har
12559:                                                         blivit färdigt elier medan det ännu byggdes.
12560:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Avsikten är att tili den del det är möjligt
12561: anföra följande:                                       eliminera dessa situationer genom bostadsstyrel-
12562:    Byggande av egnahemshus med bostadslån              sens anvisningar. Trots de problem som fram-
12563: baserar sig tili stor del på låntagarens eget          kommit, hae förfarandet med styrning av kostna-
12564: byggande. Därför hae kostnadsförslagen som de          derna för ägarbostäder enligt myndigheterna
12565: som ansökt om lån tilistälit myndigheterna varit       fungerat rätt tilifredsstäliande.
12566: av mycket varierande kvalitet.                            Den bostadspolitiska målsättningen för gälian-
12567:    För att förenhetliga praxis, hae bostadsstyrelsen   de stadganden om begränsning av användning
12568: gett kommunerna anvisningar, enligt vilka ut-          och överlåtelse av egnahemshus har varit att tilise
12569: gångspunkten vid godkännandet av bygg-                 att besittningen tili bostäder med statligt lån
12570: nadskostnader för egnahemshus skall vara de            kvarstår hos personer som är i behov av lånestöd
12571: värden som motsvarar de genomsnittliga bygg-           samt att förbättra kommunernas styrningsmöjlig-
12572: nadskostnaderna för egnahemshus. Dessa s.k.            heter hätvidlag. Då det stadgades om dessa
12573: grundläggande byggnadskostnader hae årligen            begränsningar ansåg man det inte vara oskäligt
12574: justerats med beaktande av de stegrade bygg-           att en person, som är i behov av bostad och har
12575: nadskostnaderna. Om dessa så beräknade bygg-           erhållit en förmånlig bostad som staten i tiden
12576: nadskostnader skulie bli för låga då byggandet         har beviljat lån för, överlåter den tili någon
12577: sker under speciella omständigheter, kan kom-          annan på skäliga vilikor då han flyttar tili en
12578: munen godkänna kostnader, som överstiger de            annan bostad.
12579: kalkylerade kostnaderna med högst 10 %. Om                Ifrågavarande begränsningar har endast tiliäm-
12580: det under arbetets gång framkommer faktorer            pats under drygt tre år. Erfarenheterna av hur
12581: som ökar byggnadskostnaderna och som man               begränsningarna fungerar som helhet betraktade
12582: inte kunnat förutse, kan man förfara på samma          är därför ännu knappa. De begränsar sig dess-
12583: sätt.                                                  utom tili de nyaste egnahemshusen och de lån
12584:    De fastställda byggnadskostnaderna har i vissa      som har beviljats för dem har ännu inte hunnit
12585: fali, närmast i fråga om långivningen för år 1981,     avkortas. Då även lagen om bostadsproduktion
12586: visat sig vara i viss mån för låga med beaktande       har ändrats så många gånger att lagens ändamåls-
12587: av de ste~rade byg~nadskostnaderna. Därför hae         enlighet och klarhet hae blivit påtagligt lidande
12588: 6                                    1983 vp. -    KK n:o 75
12589: 
12590: av detta, är det inte påkallat att vidta snabba    tillämpa dem har uppnått de bostadspolitiska
12591: delreformer som skulle ändra den gällande lagen    mål man strävade tili då den nuvarande lagen
12592: endast tili vissa delar. Däremot kunde det vara    gavs. Före totalrevideringen av lagstiftningen om
12593: skäl att i samband med totalrevideringen av        bostadsproduktionen följer man alltjämt nog-
12594: lagen om bostadsproduktion, som för närvarande     grant verkan av tillämpningen av de nuvarande
12595: bereds i miljöministeriet, reda ut hur de nuva-    stadgandena, och upptäckta missförhållanden av-
12596: rande begränsningarna i fråga om användning        hjälps så fort som möjligt genom att anvisningar-
12597: och överlåtelse fungerar, deras innehåll och om-   na justeras.
12598: fattning och även i viiken mån man genom att
12599:     Helsingfors den 4 oktober 1983
12600: 
12601:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
12602:                                                 1983 vp.
12603: 
12604: Kirjallinen kysymys n:o 76
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                                    Kortesalmi: Valtion osuuden palauttamisesta maatalousharjoitteli-
12610:                                      joiden harjoittelupalkkaan
12611: 
12612: 
12613:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12614: 
12615:    Maamieskoulujen oppilaiden työharjoittelusta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12616: maksettiin vielä noin pari vuotta sitten palkkaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12617: esim. Kuusamossa siten, että harjoittelupalkka         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12618: 0li 1 230 mk/kk, josta valtio maksoi 420 mk ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12619: lopun harjoittelutilan isäntä. Nyt tällainen val-
12620: tion maksama osuus on poistettu. Valtion tuki                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
12621: tällaisissa harjoittelutapauksissa maatiloille olisi          tion osuuden palauttamiseksi maatalous-
12622: kuitenkin välttämätön, joten se olisi palautetta-             harjoittelijoiden harjoittelupalkkaan?
12623: va.
12624:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
12625: 
12626:                                           J. Juhani Kortesalmi
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631: 088300599D
12632: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 76
12633: 
12634: 
12635: 
12636: 
12637:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12638: 
12639:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     valtion avustuksesta riippumatta ja siten harjoit-
12640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       telutyöpaikat eivät lisääntyneet asetettujen odo-
12641: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-   tusten mukaisesti. Kokeilun aikana oli lisäksi
12642: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    todettavissa, että nuorten työharjoittelu yrityksis-
12643: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja]. Ju-   sä toimeenpantiin useimmiten ilman riittävän
12644: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      ohjattua työnopastusta sekä koulutuksen ja työ-
12645: kysymyksestä n:o 76:                                elämän välistä kytkentää, mistä syystä nuorten
12646:                                                     ammattitaidon saavuttamiseksi tai parantamiseksi
12647:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-      hankkima työkokemus jäi varsin vähäiseksi.
12648:        tion osuuden palauttamiseksi maatalous-
12649:        harjoittelijoiden harjoittelupalkkaan?          Nuorten työharjoittelutoimien tukeminen on
12650:                                                     siinä määrin laaja kysymys, että sitä tulee käsitel-
12651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      lä kokonaan uusin perustein. Hallituksessa työ-
12652: seuraavaa:                                          harjoittelukysymys on ollut esillä uuden koulu-
12653:                                                     tussopimusjärjestelmän suunnittelun ja toteutta-
12654:    Nuorten työllistämistukijärjestelmä on ollut
12655:                                                     misen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnal-
12656: käytössä vuoden 1977 helmikuun alusta lukien.
12657:                                                     le laiksi oppisopimuskoulutuksen väliaikaisesta
12658: Tähän tukimuotoon ei ole enää työvoimaministe-
12659:                                                     muuttamisesta, joka hyväksyttiin 17 .6.1983, täh-
12660: riön päätöksestä 15.10.1981 alkaen myönnetty
12661:                                                     tää siihen, että työpaikkakoulutusta ja työharjoit-
12662: työllisyysvaroja ammattiin harjaannuttamisen ja
12663:                                                     telua kehitetään myös muuhun kuin oppisopi-
12664: siihen sisältyneen määräaikaisen työharjoittelun
12665:                                                     muskoulutukseen liittyväksi järjestelmäksi. Lain
12666: osalta, koska vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa
12667:                                                     muutoksen mukaan koulutussopimuksen työ-
12668: tuen myöntäminen ammattiin harjaannuttami-
12669:                                                     paikkakoulutuksen järjestämisestä tekisivät am-
12670: seen oli ilmoitettu lakkautettavaksi toimenpi-
12671:                                                     matillinen oppilaitos tai kurssikeskus ja työnanta-
12672: teeksi. Viime vuosina nuoria koskevia työllistä-
12673:                                                     ja. Koulutussopimus voi koskea ensinnäkin työ-
12674: mistoimenpiteitä on pyritty kehittämään erityi-
12675:                                                     paikalla annettavaa työnopetusta, toiseksi ohja-
12676: sesti koulutuksen piirissä, josta johtuen myös
12677:                                                     tun työharjoittelun suorittamista ja kolmanneksi
12678: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on nuor-
12679:                                                     työelämässä vaadittavan ammattitaidon saavutta-
12680: ten työllistämistukeen varattu 60 miljoonan mar-
12681:                                                     miseksi tarvittavaa ammatillisen koulutuksen jäl-
12682: kan määräraha oppisopimuskoulutuksen tukemi-
12683:                                                     keistä työkokemuksen hankkimista. Työpaikka-
12684: seen. Nuorten työllistämistukea oppisopimus-
12685:                                                     koulutuksesta maksetaan työnantajalle lain mu-
12686: koulutukseen myönnetään yrityksille, kunnille ja
12687:                                                     kaista koulutuskorvausta. Laki tulee voimaan
12688: kuntainliitoille 1.1.1982 voimaan tulleen asetuk-
12689:                                                     1.8.1983 ja se on voimassa vuoden 1988 lop-
12690: sen (1002/81) perusteella.
12691:                                                     puun.
12692:    Ammattiin harjaannuttamista koskevaan lak-
12693: kauttamispäätökseen viitaten on todettava, että         Edellä esiintuotuun järjestelmään viitaten hal-
12694: tästä alunperin kokeiluluontoiseksi tarkoitetusta   lituksessa ei ole suunnitteilla tässä vaiheessa toi-
12695: toimenpiteestä saadut kokemukset eivät tukeneet     mia valtionavustuksen palauttamiseksi kysymyk-
12696: järjestelmän tarkoituksenmukaista jatkamista        sen esittämässä muodossa, vaan asia tulee käsitel-
12697: myöskään määräaikaisen työharjoittelun osalta.      täväksi laajemmin koulutussopimusjärjestelmään
12698: Harjoittelutukea anottiin yleensä työpaikkoihin,    liittyvän ohjatun työharjoittelun kehittämistyön
12699: joiden syntyminen oli todennäköistä saadusta        ja siitä saatavien kokemusten yhteydessä.
12700:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1983
12701: 
12702:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
12703:                                       1983 vp. -     KK n:o 76                                        3
12704: 
12705: 
12706: 
12707: 
12708:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
12709: 
12710:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         platser alitså inte ökade i den grad man väntat
12711: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sig. Under försöket kunde man vidare konstatera,
12712: av den 2 juni 1983 tili vederbörande medlem av       att de ungas arbetspraktik i företagen mycket
12713: statsrådet för besvarande översänt avskrift av       ofta skedde utan tiliräckligt väl vägledd arbetsin-
12714: följande, av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi        lärning och med bristande sammankoppling mel-
12715: ställda skriftliga spörsmål nr 76:                   lan utbildning och arbetsliv, varför den arbets-
12716:                                                      livserfarenhet de unga fick förblev mycket liten
12717:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         med tanke på uppnående elier förbättrande av
12718:        återinförande av statsandelar i fråga om      yrkeskunskaperna.
12719:        lantbrukspraktikanternas praktikplatser?         Stödjande av åtgärderna för de ungas arbets-
12720:                                                      praktik är en fråga av sådan omfattning som
12721:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt     kräver ett helt nytt behandlingsperspektiv. 1
12722: följande:                                            regeringen har frågan om arbetspraktik varit
12723:    Systemet med sysselsättningsstöd för unga har     uppe i samband med planeringen och genomför-
12724: varit i bruk sedan början av februari 1977. På       andet av utbildningsavtalssystemet. Regeringens
12725: beslut av arbetskraftsministeriet har sedan          proposition tili riksdagen med förslag tili lag
12726: 15.10.1981 sysselsättningsmedel inte längre be-      angående temporär ändring av lagen om läroav-
12727: viljats för denna stödform tili den del som gälier   talsutbildning, som godkändes 17.6.1983, siktar
12728: yrkesuppövning och tidsbunden arbetspraktik          på att utveckla arbetsplatsutbildningen och ar-
12729: som ingår i den, eftersom stödet för yrkesuppöv-     betspraktiken tili ett system som omfattar även
12730: ning i statsförslaget för 1982 upptogs bland         annat än läroavtalsutbildningen. Enligt lagän-
12731: åtgärder som skall indras. Under de senaste .åren    dringen skulie utbildningsavtalet om arragerande
12732: har man strävat efter att urveckla sysselsättmngs-   av arbetsplatsutbildningen ingås av yrkesläroans-
12733: åtgärderna för unga specielit inom utbildningens     talt elier kurscentral och arbetsgivaren. Utbild-
12734: område, varför också i innevarande års statsför-     ningsavtalet kan för det första gälia arbetsinlär-
12735: slag har i fråga om sysselsättningsstödet för unga   ning på arbetsplatsen, för det andra vägledd
12736: ett anslag om 60 miljoner mark reserverats för       arbetspraktik och för det tredje anskaffande av
12737: stödjande av läroavtalsutbildningen. Enligt en       sådan arbetserfarenhet som behövs efter yrkesut-
12738: förordning som trädde i kraft 1.1.1982 (1002/81)     bildningen för uppnående av sådan yrkeskunskap
12739:  beviljas företag, kommuner och kommunalför-         som arbetslivet förutsätter. Tili arbetsgivaren be-
12740: bund sysselsättningsstöd för unga för läroavtals-    talas en i lagen avsedd utbildningsersättning för
12741: utbildning.                                          arrangerande av arbetsplatsutbildningen. Lagen
12742:     Med hänvisning tili beslutet om indragning av    träder i kraft den 1.8.1983 och den gälier tili
12743:  yrkesuppövningen bör man konstatera, att denna      utgången av 1988.
12744:  åtgärd som ursprungligen var avsedd att använ-         Med hänvisning tili det ovan anförda systemet
12745:  das i experimentsyfte inte gett sådana resultat     har regeringen för närvarande inga planer på att
12746:  som skulie ha motiverat det ändamålsenligt med      vidta åtgärder för återinförande av den form av
12747:  att fortsätta detta system ens för den tidsbundna   statsunderstöd som avses i spörsmålet, utan frå-
12748:  arbetspraktikens vidkommande. 1 alimänhet an-       gan kommer att tas upp i ett bredare samman-
12749:  söktes denna praktiseringsstöd för sådana arbets-   hang i samband med utvecklandet av vägledd
12750:  platser som sannolikt skulie ha kommit tili stånd    arbetspraktik som ingår i utbildningsavtalssyste-
12751:  oberoende av statsstödet, varför antalet praktik-   met och de erfarenheter den kommer att ge.
12752:      Helsingfors den 7 juli 1983
12753: 
12754:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
12755:                                                   1983 vp.
12756: 
12757: Kirjallinen kysymys n:o 77
12758: 
12759: 
12760: 
12761: 
12762:                                      Valli: Yhteisjohtolaitteiden uusimisesta Kajaanin telealueella
12763: 
12764: 
12765:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12766: 
12767:    Useimmissa telealueissa on vuosikymmenien             veluksia. Näitä viranhaltijoita ei saada kiinni,
12768: aikana asennettu huomattava määrä ns. yhteis-            kun keskusjohdot ovat olleet vastaanottoaikoina
12769: johtolaitteita, jotka vielä ovat käytössä.               varattuina. Määrärahojen niukkuus on johtanut
12770:    Asennusajankohtana ne täyttivät puhelinverk-          yj-laitteiden käyttöalueilla jopa siihen, ettei alka-
12771: kojen rakennemääräykset, viisi tilaajaa keskusjoh-       va yritystoiminta voi saada ollenkaan puhelinyh-
12772: dolle, ja ne palvelivat tyydyttävästi niihin liitetty-   teyksiä. Näin on käynyt esimerkiksi Puolangalla,
12773: jä tilaajia. Ilman näitä yj-laitteita ei kyseisiä        jossa Mekkomäen kiharan louhimiseen ja jalosta-
12774: talouksia olisi ollut mahdollista liittääkään tilaa-     miseen pyrkivän yrityksen toiminta ei pääse al-
12775: jiksi korkeiden liittymismaksujen takia.                 kuun puuttuvien puhelinyhteyksien takia. Tämä
12776:    Uusien puhelinverkkojen rakennemääräysten             on hyvin kohtalokasta kunnalle, jonka työttö-
12777: mukaan yhdellä johdolla keskukseen saa liittää           myysaste on maan korkeimpia.
12778: enintään neljä tilaajaa. Kun puhelinliikenne on
12779:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12780: viime vuosina kasvanut valtavasti, on siitä seuran-
12781:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12782: nut, että yj-laitteisiin liitettyjen tilaajien puhelu-
12783:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12784: mahdollisuudet ovat huonontuneet kohtuutto-              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12785: masti.
12786:    Telepiireillä ja -alueilla on suunnitelmia em.
12787: laitteiden poistamiseksi ja niiden käyttäjien liittä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12788: miseksi suoriksi tilaajiksi, mutta varoja ei ole.                ryhtyä, jotta Kajaanin telealueella saa-
12789:    Laitteiden käyttäjiltä on tullut jatkuvasti vali-             daan riittävästi määrärahoja yhteisjohto-
12790: tuksia. Useimmat ovat olleet karjatilallisia, jotka              laitteiden korvaamiseksi nykyaikaisilla vä-
12791:                                                                  lineillä?
12792: tarvitsevat eläinlääkärin ja keinosiementäjän pal-
12793: 
12794:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
12795: 
12796:                                                  Sakari Valli
12797: 
12798: 
12799: 
12800: 
12801: 088300598C
12802: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 77
12803: 
12804: 
12805: 
12806: 
12807:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12808: 
12809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laitteisiin liitettyjen tilaajien taholta. Tämän
12810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vuoksi tehtiin muutama vuosi sitten periaatepää-
12811: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-       tös kaikkien Oulun telepiirissä olevien yhteisjoh-
12812: ne n:o 424 ohella toimittanut valtioneuvoston           tolaitteiden poistamisesta 5-6 vuoden aikana.
12813: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Käytettävissä olleiden määrärahojen puitteissa on
12814: taja Vallin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      mm. Kajaanin telealueella yhteisjohtolaitteita
12815: sestä n:o 77:                                           poistettu n. 20 kpl vuosittain. Vuoden 1979
12816:                                                         lopulla laitteita oli käytössä 81 kpl ja viime
12817:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vuoden lopulla enää 25 kpl.
12818:         tyhtyä, jotta Kajaanin telealueella saa-
12819:         daan riittävästi määrärahoja yhteisjohto-          Puhelinverkon rakentamiseen kuluvana vuon-
12820:         laitteiden korvaamiseksi nykyaikaisilla vä-     na myönnettyjen määrärahojen niukkuuden
12821:         lineillä?                                       vuoksi ei yhteisjohtolaitteita voida tänä vuonna
12822:                                                         vähentää aikaisemmin tehdyn periaatepäätöksen
12823:                                                         mukaan, sillä vähäiset määrärahat joudutaan
12824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        suuntaamaan uusien tilaajien liittämiseen ja ti-
12825: ti seuraavaa:                                           laajaliittymien siirtoihin.
12826:    Puhelinverkon yhteisjohtolaitteiden käyttö              Kysyjän mainitsemien paljon puhelinta käyttä-
12827: haja-asutusalueilla on kätevä ja taloudellinen          vien ammattimiesten (eläinlääkäri ja keinosie-
12828: tapa silloin, kun pienehkö suppealla alueella           mentäjä) tulisi järjestää päivystyksensä kokopäi-
12829: sijaitseva tilaajamäärä on kaukana puhelinkes-          väisiksi tai siirtyä käyttämään autopuhelinta, jol-
12830: kuksesta. Pienempiin laitteisiin voidaan liittää        loin päivystys voidaan hoitaa myös matkan aika-
12831: neljä tilaajaa ja yksi keskusjohto, suuremmissa         na. On todennäköistä, että keskusjohdot ovat
12832: laitteissa on kahdenkymmenen tilaajajohdon lii-         vastaanottoaikana olleet juuri kysymyksessä tar-
12833: tyntä ja tavallisesti viisi keskusjohtoa. Näitä lait-   koitettujen eläinlääkärien tai keinosiementäjien
12834: teita käytetään myös ulkomailla silloin, kun olo-       käytössä, jolloin parannus tilanteeseen saadaan
12835: suhteet ovat samantapaiset kuin Suomen har-             vain vastaanottoaikaa pidentämällä. Yhteisjohto-
12836: vaanasutulla maaseudulla.                               laitteen tilaajiksi heitä ei nykyisin liitetä eikä
12837:    Yhteisjohtolaitteet tulivat aikoinaan verkkoon       aikaisemminkaan ole liitetty kuin poikkeusta-
12838: vapaa-aluerajan ollessa vain muutaman kilomet-          pauksissa.
12839: rin päässä keskuksesta, sillä johtomaksu nosti             Mitä tulee kysyjän mainitsemaan Puolangan
12840: erillisliittymien liittymismaksut vapaa-aluerajan       Mekkomäen louhimon puhelinyhteyksiin, todet-
12841: ulkopuolella korkeiksi.                                 takoon, että paikka sijaitsee noin 16 km päässä
12842:    Asunto- ja liikeliittymien vapaa-aluerajan pois-     puhelinkeskuksesta ja sinne on parhaillaan raken-
12843: taminen ja puhelinliikenteen yleinen kasvu ovat         teilla puhelinyhteys radiolinkin avulla.
12844: aiheuttaneet viime aikoina valituksia yhteisjohto-
12845: 
12846:       Helsingissä kesäkuun 23 päivänä 1983
12847: 
12848:                                                                         Liikenneministeri Matti Puhakka
12849:                                       1983 vp.   -   KK n:o 77                                        3
12850: 
12851: 
12852: 
12853: 
12854:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12855: 
12856:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samt den allmänna tillväxten inom telefontrafi-
12857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ken har under den senaste tiden medfört klago-
12858: nr 424 av den 2 juni 1983 tili vederbörande          mål från abonnenternas sida. För några år sedan
12859: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   fattades därför ett principbeslut om att avlägsna
12860: av riksdagsman Valli undertecknade spörsmål nr       alla gemensamma ledningar från Uleåborgs tele-
12861: 77:                                                  distrikt inom 5-6 år. Inom ramen för de medel
12862:                                                      som stått tili förfogande har man avlägsnat ca 20
12863:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      gemensamma ledningar per år inom Kajana
12864:        för att tiliräckliga medel skall beviljas     teleområde. Vid utgången av år 1979 var 81
12865:        inom Kajana teleområde så att de ge-          dylika anläggningar i användning och i fjol
12866:        mensamma ledningarna skall kunna er-          endast 25 st.
12867:        sättas med moderna anläggningar?                 På grund av de knappa medel som för inneva-
12868:                                                      rande år beviljats för byggande av telefonnät,
12869:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kan antalet gemensamma ledningar inte reduce-
12870: anföra följande:                                     ras i enlighet med principbeslutet, eftersom an-
12871:    Användandet av gemensamma ledningar på            slagen måste användas tili anslutning av nya
12872: områden med glesbebyggelse är ett behändigt          abonnenter och tili förflyttningar av abonnent-
12873: och ekonomiskt sätt i sådana fall, då en relativt    anslutningar.
12874: liten abonnentgrupp befinner sig inom ett litet         De i spörsmålet avsedda fackmän som i sitt
12875: område långt bona från telefoncentralen. Tili        arbete ofta använder telefon (veterinärer och
12876: mindre anläggningar kan man ansluta fyra abon-       inseminatörer), borde ha heldagsdejourering eller
12877: nenter och en centralledning; vid större anlägg-     övergå tili biltelefon, som skulle göra det möjligt
12878: ningar finns anslutningar för tjugo abonnenter       att dejourera även under resor. Det är sannolikt
12879: och i vanliga fall fem centralledningar. Sådana      att centralledningarna använts just av nämnda
12880: anläggningar används även utomlands i sådana         veterinärer eller inseminatörer, vilket kan avhjäl-
12881: fall då omständigheterna är ungefär desamma          pas endast genom en förlängning av mottag-
12882: som på den glest bebyggda landsbygden i Fin-         ningstiden. Nämnda fackmän ansluts numera
12883: land.                                                inte som abonnenter via gemensam ledning och
12884:    De gemensamma ledningarna intogs i telefon-       anslöts tidigare endast i undantagsfall på nämn-
12885: nätet under sådana förhållanden då friområdets       da sätt.
12886: gräns befann sig endast ett fåtal km från centra-       Beträffande Mekkomäki brott i Puolanka, vil-
12887: len, eftersom anslutningsavgifter för enskilda       ket nämnts i spörsmålet, kan nämnas att det är
12888: anslutningar p.g.a. kabelkostnaderna blev höga       beläget ca 16 km från telefoncentralen och att
12889: utanför friområdet. Avlägsnandet av gränsen för      man för närvarande upprättar telefonförbindelse
12890: frioquåde inom bostads- och affärsanslutningar       med hjälp av en radiolänk.
12891: 
12892:      Helsingfors den 23 juni 1983
12893: 
12894:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
12895:                                                1983 vp.
12896: 
12897: 
12898: Kirjallinen kysymys n:o 78
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903:                                   Paakkinen ym.: Kellokosken sairaalan palvelujen jatkumisen turvaa-
12904:                                      misesta
12905: 
12906: 
12907:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12908: 
12909:    Uudenmaan mielisairaanhoito ja mielenter-         ken sairaalassa ei sovintoneuvotteluista ja sovinto-
12910: veystyö on jo vuosikausia kamppaillut vaikeiden,     esityksistä huolimatta ole mielisairaslain mukaista
12911: niukoista voimavaroista johtuneiden ongelmien        lääkärimiehitystä kun niin vakinaiset viranhaltijat
12912: kanssa. Palvelun tarpeen ja palvelumahdollisuuk-     kuin sijaisetkin puuttuvat.
12913: sien välinen kuilu on jo pitkään ollut lähes            Kellokosken sairaalan potilaiden ja sen avohoi-
12914: kestämätön.                                          don asiakkaiden näkökulmasta tilanne on kestä-
12915:    Uudenmaan mielisairaanhuoltopiiriin sen ke-       mätön. Kun Lääkäriliiton vaatimusten täydelli-
12916: hittämiseksi hyväksyttiin vuonna 1981 uusi uu-       nen noudattaminen johtaisi taas toisaalta hoito-
12917: den mielisairaslain mukainen johtosääntö. Tätä       henkilökunnan järjestöjen taholta vastaaviin toi-
12918: ei Suomen Lääkäriliitto vuonna 1982 tekemänsä        miin, on kuntainliiton päätöksentekijöiden erit-
12919: ilmoituksen mukaan voinut hyväksyä. Sen vuoksi       täin vaikea löytää palveluja turvaavaa ratkaisua,
12920: se syksyllä 1982 julisti Kellokosken sairaalan ja    vaikka johtosääntökysymykset kuuluvat yksin-
12921: Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin avohoidon         o.maan kuntainliiton liittovaltuuston päätettäväk-
12922: hakukieltoon ja hakusaartoon. Lääkäriliitto purki    Sl.
12923: hakusaarron väliaikaisesti kun järjestöjen keskei-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12924: nen sovinnonetsintä aloitettiin maaliskuussa. Yh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12925: teisesti luotu sovintoesitys on saavuttanut kaik-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12926: kien muiden hyväksynnän paitsi Suomen Lääkä-         senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyk-
12927: riliiton, jonka hallitus on uudelleen julistanut     sen:
12928: sairaalan ja sen avohoidon hakusaartoon
12929: 27.5.1983 alkaen.                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12930:    Kellokoskea on yhtäjaksoisesti koskenut haku-             ryhtyä, jotta Uudenmaan mielentervey-
12931: kielto viime syksystä alkaen ja nyt myös uudes-              denhuollon palvelut voitaisiin niitä tar-
12932: taan hakusaarto. Tähän on liittynyt myös lähes               vitseville turvata ja jotta Kellokosken sai-
12933: kaikkien Kellokosken sairaalan lääkäreiden sa-               raalassa työtään tekevien noin 500 ihmi-
12934: manaikainen irtisanoutuminen. Tämä merkitsee                 sen työpaikka ei vaarantuisi toiminnan
12935: sitä, että joidenkin viikkojen kuluttua Kellokos-            mahdollisesti pysähtyessä?
12936: 
12937:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
12938: 
12939:                      Saara-Maria Paakkinen                 Peter Muurman
12940:                      Tuulikki Hämäläinen                   Kaisa Raatikainen
12941:                      Pekka Myllyniemi                      Pirjo Ala-Kapee
12942:                                           Antti Kalliomäki
12943: 
12944: 
12945: 
12946: 
12947: 088300614W
12948: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 78
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 
12953:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12954: 
12955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den johtosäännön 12.6.1981. Tämä johtosääntö
12956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuli voimaan 1.9.1981. Kuntainliiton hyväksy-
12957: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-     män johtosäännön poiketessa jossakin määrin
12958: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      Sairaalaliiton mallijohtosäännöstä Suomen Lääkä-
12959: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Paak-     riliitto pyrittyään neuvotteluihin kuntainliiton
12960: kisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      kanssa ja siinä epäonnistuttuaan julisti kuntain-
12961: sestä n:o 78:                                         liiton lääkärinvirat hakukieltoon ja hakusaartoon
12962:                                                       10.9.1982. Tämä hakusaarto on erityisesti kevään
12963:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1983 aikana vaikeuttanut Kellokosken sairaalan
12964:        ryhtyä, jotta Uudenmaan mielentervey-          toimintaa vähentäen siellä työskentelevien ja sin-
12965:        denhuollon palvelut voitaisiin niitä tar-      ne hakeutuvien lääkärien määrää. Lääkintöhalli-
12966:        vitseville turvata ja jotta Kellokosken sai-   tuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta
12967:        raalassa työtään tekevien noin 500 ihmi-       on tilannetta seurattu tarkasti.
12968:        sen työpaikka ei vaarantuisi toiminnan
12969:        mahdollisesti pysähtyessä?                        Sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä käy-
12970:                                                       tiin kevään aikana neuvotteluja kuntainliiton
12971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sekä Suomen Lääkäriliiton ja terveydenhuollon
12972: ti seuraavaa:                                         ammattijärjestön Tehyn kanssa. Näiden välitys-
12973:    Vuoden 1981 alusta sosiaali- ja terveydenhuol-     neuvottelujen tuloksena aikaansaatiin suositus,
12974: lon säännöksiä muutettiin siten, että aikaisem-       jonka Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kun-
12975: min valtion viranomaisten hyväksymä ohjesääntö        tainliiton liittovaltuusto sittemmin 10.6.1983
12976: poistettiin. Eri yksikköjen hallinnon järjestämi-     vahvisti kuntainliiton uusiksi johtosäännöiksi.
12977: sestä säädellään johtosäännöissä siten kuin kun-      Lääkärinvirkoja koskeva hakukielto ja hakusaarto
12978: nallislaissa on säädetty. Täten johtosääntöjä ei      purettiin     Suomen      Lääkäriliiton    toimesta
12979: enää valtion viranomainen vahvista.                   13.6.1983 alkaen.
12980:    Kunnallisten keskusjärjestöjen ja työntekijäjär-      Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kuntain-
12981: jestöjen välillä neuvoteltiin niin sanotut mallioh-   liitto on antamassaan selvityksessä voinut perus-
12982: jesäännöt vuoden 1981 ja 1982 aikana. Nämä            tellusti esittää, että toiminta voidaan turvata
12983: keskusjärjestöjen suosittelemat malliohjesäännöt      Kellokosken sairaalassa kesäkauden 1983 aikana.
12984: ovat olleet siten terveydenhuollon toimiyksiköi-      Lääkintöhallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö
12985: den johtosääntöjen pohjamalleina.                     seuraavat edelleen tarkasti tilanteen kehitystä
12986:    Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin kuntain-        Kellokosken sairaalassa.
12987: liiton liittovaltuusto hyväksyi kuntainliitolle uu-
12988: 
12989:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1983
12990: 
12991:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
12992:                                          1983 vp. -      KK n:o 78                                        3
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
12998: 
12999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             munalförbundets nya instruktion 12.6.1981. Ins-
13000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            truktionen trädde i kraft 1.9.1981. Då kommu-
13001: av den 2 juni 1983 tili vederbörande medlem av           nalförbundets instruktion i någon mån avvek
13002: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        från Sjukhusförbundets modellinstruktion förkla-
13003: dagsman Paakkinen m.fl. undertecknade spörs-             rade Finlands Läkarförbund, efter att ha försökt
13004: mål nr 78:                                               förhandla med kommunalförbundet och miss-
13005:                                                          lyckats däri, kommunalförbundets läkartjänster i
13006:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          ansökningsblockad 10.9.1982. Denna ansök-
13007:        för att man skall kunna trygga sinnessjuk-        ningsblockad har särskilt under våren 1983 för-
13008:        vården i Nyland för behövande och för             svårat verksamheten vid Kellokosken sairaala be-
13009:        att de ca 500 människor som arbetar vid           nämnda sjukhus och minskat antalet läkare som
13010:        Kellokosken sairaala benämnda sjukhus             tjänstgör där eller söker sig dit. Medicinalstyrel-
13011:        inte riskerar att förlora sin arbetsplats ifall   sen och social- och hälsovårdsministeriet har noga
13012:        verksamheten eventuellt upphör?                   följt med situationen.
13013:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Genom social- och hälsovårdsministeriets för-
13014: anföra följande:                                         medling fördes under våren förhandlingar mellan
13015:                                                          kommunalförbundet, Finlands Läkarförbund och
13016:    1 början av år 1981 ändrades stadganden inom          hälsovårdens fackorganisation Tehy rf. Som resul-
13017: social- och hälsovården så att det reglemente som        tat av dessa förmedlingsförhandlingar fick man
13018: tidigare godkänts av statens myndigheter slopa-          tili stånd en rekommendation, som sedan för-
13019: des. Bestämmelser om hur administrationen av             bundsfullmäktige för Nylands sinnessjukvårdsdis-
13020: olika enheter skall ordnas har intagits i instruk-       trikts kommunalförbund 10.6.1983 fastställde
13021: tioner i enlighet med vad därom stadgas i                som ny instruktion för kommunalförbundet. Fin-
13022: kommunallagen. Sålunda fastställs instruktioner-         lands Läkarförbund upphävde ansökningsblocka-
13023: na inte längre av statens myndighet.                     den beträffande läkartjänsterna från och med
13024:    Under förhandlingarna åren 1981 och 1982              13.6.1983.
13025: gjorde de kommunala centralorganisationerna
13026: och arbetstagarorganisationerna upp s.k. modell-            Kommunalförbundet för Nylands sinnessjuk-
13027: reglementen. Dessa modellinstruktioner, som re-          vårdsdistrikt har i en utredning kunnat visa att
13028: kommenderats av centralorganisationerna, har             man kan trygga verksamheten vid Kellokosken
13029: sedan utgjort modell för verksamhetsenheternas           sairaala under sommaren 1983. Medicinalstyrel-
13030: instruktioner inom hälsovården.                          sen och social- och hälsovårdsministeriet följer
13031:                                                          fortfarande noga situationens utveckling vid Kel-
13032:    Förbundsfullmäktige för Nylands sinnessjuk-
13033:                                                          lokosken sairaala.
13034: vårdsdistrikts kommunalförbund godkände kom-
13035: 
13036:      Helsingfors den 1 augusti 1983
13037: 
13038:                                                Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13039:                                                                                                             j
13040:                                                                                                         j
13041:                                                                                                     j
13042:                                                                                                 j
13043:                                                                                             j
13044:                                                                                         j
13045:                                                                                     j
13046:                                                                                 j
13047:                                                                             j
13048:                                                                         j
13049:                                                                     j
13050:                                                                 j
13051:                                                             j
13052:                                                         j
13053:                                                     j
13054:                                                 j
13055:                                             j
13056:                                         j
13057:                                     j
13058:                                 j
13059:                             j
13060:                         j
13061:                     j
13062:                 j
13063:             j
13064:         j
13065:     j
13066: j
13067:                                                     1983 vp.
13068: 
13069: 
13070: Kirjallinen kysymys n:o 79
13071: 
13072: 
13073: 
13074: 
13075:                                    Paakkinen: Terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä- ja vastuualuemää-
13076:                                        rittelystä
13077: 
13078: 
13079:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13080: 
13081:    Terveydenhuollon hallintoon ja suunnitteluun          neen lakiesityksen yhteydessä eduskunnan talous-
13082: liittyvät tehtävät ovat viimeisen runsaan kymme-         valiokunta on mietinnössään n:o 12/80 edellyttä-
13083: nen vuoden kuluessa kasvaneet huomattavasti.             nyt, että hoitohenkilökunnan asemaa terveyden-
13084: Terveydenhuollon valtakunnallinen viisivuotis-           huollon ja sosiaalihuollon hallinnossa vahviste-
13085: suunnittelu on tuonut mukanaan monia lisäteh-            taan. Se edellyttää paitsi sitä, että asian valmis-
13086: täviä. Kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten        tellut viranhaltija myös asian esittelee lautakun-
13087: toiminnot ovat lisääntyneet henkilökuntaa kui-           nassa/liittohallituksessa myös johtavien viranhal-
13088: tenkaan oleellisesti lisäämättä.                         tijoiden keskinäisen työnjaon ja hallinnollisen
13089:     Toimintojen ja niukan henkilökuntamäärän             aseman tarkistamista.
13090: yhteensovittaminen niin että terveydenhuoliolle             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13091: asetetut toimintatavoitteet voidaan saavuttaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13092: edellyttää taitavaa ja hyvää suunnittelua organi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13093: saation jokaisella tasolla. Henkilöstöhallintoon         vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13094: liittyvät tehtävät ovat myös kasvaneet työelämän
13095: kehittymisen ja demokratisoinnin myötä.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13096:     Edellä kuvatut terveydenhuollon muutostren-                 ryhtyä, jotta terveydenhuollossa voitaisiin
13097: dit edellyttävät terveydenhuollon hallinnon ja                  toteuttaa nykyistä tarkoituksenmukaisem-
13098: johtamisen uudelleen tarkastelua. Tarvitaan en-                 pi tehtävä- ja vastuualuemäärittely, ja
13099: tistä enemmän osallistuvaa johtajuutta ja selkei-                  millä tavalla aiotaan turvata niiden
13100: den vastuualueiden määrittelyä.                                 sairaaloiden ja terveyskeskusten toiminta,
13101:     Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on viimeisten            joissa on paikallisesti saavutettu nykyistä
13102: kolmen vuoden aikana uudistettu sairaaloiden                    kehitystä vastaava johtosääntö, jonka
13103: sisäisen hallinnon järjestämiseksi tarvittavia joh-             myös valtaosa henkilökunnasta on hyväk-
13104: tosääntöjä. Sääntöjen vahvistusmenettelyä koske-                synyt ja kokenut toimivaksi?
13105: 
13106:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
13107: 
13108:                                          Saara-Maria Paakkinen
13109: 
13110: 
13111: 
13112: 
13113: 088300612U
13114: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 79
13115: 
13116: 
13117: 
13118: 
13119:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13120: 
13121:    Valtiopäiväjäriestyksen 37 §: n 1 momentissa         sääntö ei ole lain vastainen. Kunnan tai kuntain-
13122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           liiton viranhaltija puolestaan ei saa noudattaa
13123: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-       sellaisia johtosäännön määräyksiä, jotka mahdol-
13124: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        lisesti ovat lain vastaisia.
13125: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Paak-          Terveydenhuollon laitosten eri tehtävissä toi-
13126: kisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        mivien henkilöstöryhmien keskinäisen tehtävä- ja
13127: n:o 79:                                                 vastuujaon tarkoituksenmukainen määrittely
13128:                                                         edellyttää, että näitä koskevat ongelmat selvite-
13129:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tään keskitetysti kaikkien terveydenhuollon lai-
13130:         ryhtyä, jotta terveydenhuollossa voitaisiin     tosten osalta, eikä tehdä erillisiä laitoskohtaisia
13131:         toteuttaa nykyistä tarkoituksenmukaisem-        ratkaisuja. Tämä merkitsee sitä, että on toteutet-
13132:         pi tehtävä- ja vastuualuemäärittely, ja         tava mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset
13133:            millä tavalla aiotaan turvata niiden         vastuunjaon selkiinnyttämiseksi siten, että poti-
13134:         sairaaloiden ja terveyskeskusten toiminta,      laiden hoito ja turvallisuus tulevat taatuiksi.
13135:         joissa on paikallisesti saavutettu nykyistä     Kunnalliset keskusjärjestöt ja Sairaalaliitto ovat
13136:         kehitystä vastaava johtosääntö, jonka           valmistaneet niin sanotut mallijohtosäännöt, jois-
13137:         myös valtaosa henkilökunnasta on hyväk-         ta on neuvoteltu myöskin työntekijäjärjestöjen
13138:         synyt ja kokenut toimivaksi?                    kanssa. Näistä mallijohtosäännöistä poikkeavat
13139:                                                         laitoskohtaiset tai kuntainliittokohtaiset ratkaisut
13140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ovat aiheuttaneet ristiriitoja terveydenhuollon eri
13141: ti seuraavaa:                                           osa-alueilla. Valtion viranomaiset ovat joutuneet
13142:    Valtion viranomaisten tehtävänä on valvoa,           osaltaan sovittelemaan niitä ristiriitoja, jotka ovat
13143: että kunnat ja kuntainliitot järjestäessään terveys-    työntekijäjärjestöjen kiistojen johdosta syntyneet
13144: keskusten ja sairaanhoitolaitosten toimintaa nou-       ja jotka ovat aiheuttaneet vaikeuksia terveyden-
13145: dattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuoden          huollon sujuvalle toiminnalle.
13146: 1981 alusta voimaan tulleen lainsäädännön mu-              Sosiaali- ja terveysministeriössä on todettu,
13147: kaan ohjesääntöjärjestelmästä luovuttiin. Sairaa-       että ne keinot, jotka valtion viranomaisilla on
13148: loiden ja terveyskeskusten hallintoon liittyvistä       vaikuttaa johtosäännöissä mahdollisesti olevien
13149: käytännön järjestelyistä määrätään nyt johtosään-       lainvastaisuuksien oikaisemiseksi nopeasti ovat
13150: nöissä. Näiden johtosääntöjen vahvistaminen ta-         verraten puutteelliset. Sama koskee niitä tapauk-
13151: pahtuu kunnallislain perusteella ja on yksin-           sia, joissa sinänsä lainmukaisen johtosäännön
13152: omaan kunnallisen päätöksenteon asia. Johto-            soveltamisessa syntyy senlaatuisia erimielisyyksiä,
13153: säännöillä määrätään terveyskeskusten tai sairaan-      että terveyskeskuksen tai sairaalan toiminta nii-
13154: hoitolaitosten sisäisestä hallinnosta ja tehtäväjaos-   den johdosta vakavasti häiriintyy. Sosiaali- ja
13155: ta. Johtosäännön määräyksillä ei voida poiketa          terveysministeriön hallinnonalalla selvitetäänkin
13156: vastuun jakoa koskevista lain säädöksistä. Kunta        sitä, onko tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin val-
13157: ja kuntainliitto ovat vastuussa siitä, että johto-      tion viranomaisten valvontakeinojen lisäämiseksi.
13158: 
13159:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1983
13160: 
13161:                                                  Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13162:                                       1983 vp. -     KK n:o 79                                          3
13163: 
13164: 
13165: 
13166: 
13167:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13168: 
13169:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ansvariga för att instruktionen inte strider mot
13170: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lag. Kommunens eller kommunalförbundets
13171: av den 2 juni 1983 tili vederbörande medlem av       tjänsteinnehavare å sin sida får inre efterfölja
13172: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sådana bestämmelser i instruktionen, vilka even-
13173: dagsman Paakkinen undertecknade spörsmål nr          tuellt strider mot lag.
13174: 79:                                                     Ett ändamålsenligt fastställande av uppgifts-
13175:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      och ansvarsfördelningen mellan de personalgrup-
13176:        för att uppgifter och ansvarsområden          per som fungerar i olika uppgifter vid hälsovårds-
13177:        inom hälsovården skulle kunna fastställas     inrättningarna förutsätter att problemen utreds
13178:        på ett ändamålsenligare sätt än nu,           cenrralt för alla hälsovårdsinrättningar och att
13179:           och på vilket sätt ämnar man trygga        man inte gör enskilda lösningar för varje inrätt-
13180:        verksamheten vid de sjukhus och hälso-        ning. Detta innebär att eventuella författnings-
13181:        vårdscentraler, där man lokalt fått fram      ändringar som behövs för att utreda ansvarsför-
13182:        en instruktion som motsvarar den nuva-        delningen bör genomföras så att patientens vård
13183:        rande utvecklingen och som också största      och trygghet garanteras. Kommunernas central-
13184:        delen av personalen godkänt och erfarit       organisationer och Sjukhusförbundet har upp-
13185:        att fungerar?                                 gjort s.k. modellinstruktioner, som man också
13186:                                                      diskuterat med arbetstagarorganisationerna. Lös-
13187:                                                      ningar för enskilda inrättningar eller kommunal-
13188:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
13189:                                                      förbund, vilka avviker från dessa modellinstruk-
13190: anföra följande:
13191:                                                      tioner, har orsakat konflikter inom hälsovårdens
13192:    De statliga myndigheternas uppgift är att         olika delområden. De statliga myndigheterna har
13193: övervaka att kommunerna och kommunalförbun-          fått media i de konflikter som uppstått p.g.a.
13194: den iakttar gällande lagstiftning när de organise-   arbetstagarorganisationernas tvister och som gjort
13195: rar hälsovårdscentralernas och sjukvårdsinrätt-      det svårt för hälsovården att fungera smidigt.
13196: ningarnas verksamhet. Enligt den ändring av
13197:                                                         Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
13198: lagstiftningen som trädde i kraft i början av 1981
13199:                                                      konstaterat att de åtgärder, med vilka de statliga
13200: övergavs systemet med reglementen. Om praktis-
13201:                                                      myndigheterna kan påverka att lagstridigheter
13202: ka arrangemang i anslutning tili hälsovårds-
13203:                                                      som eventuellt finns i instruktionerna snabbt
13204: centralemas och sjukhusens rorvaltning stadgas nu
13205:                                                      rättas tili, är jämförelsevis bristfälliga. Samma
13206: i instruktioner. Dessa instruktioner fastställs på
13207:                                                      gäller de fall när det vid tillämpningen av en i sig
13208: grundval av kommunallagen och detta är en sak
13209:                                                      själv lagstridig instruktion uppstår sådana me-
13210: som uteslutande kommunerna fattar beslut om.
13211:                                                      ningsskiljaktigheter att hälsovårdscentralens eller
13212: Genom instruktionerna fastställs hälsovårdscen-
13213:                                                      sjukhusets verksamhet allvarligt störs p.g.a. des-
13214: tralernas eller sjukvårdsinrättningarnas inre för-
13215:                                                      sa. Inom social- och hälsovårdsministeriet utreds
13216: valtning och uppgiftsfördelning. Genom bestäm-
13217:                                                      huruvida det är nödvändigt att vidta åtgärder för
13218: melser i instruktionen kan man inte avvika från
13219:                                                      att utöka de statliga myndigheternas övervak-
13220: de stadganden i lagen som gäller ansvarsfördel-
13221:                                                      ningsmöjligheter.
13222: ningen. Kommunen och kommunalförbundet är
13223: 
13224:      Helsingfors den 1 augusti 1983
13225: 
13226:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13227:                                                  1983 vp.
13228: 
13229: Kirjallinen kysymys n:o 80
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 
13234:                                    Ikonen ym.: Lievestuoreen Lipeälammen aiheuttamien ympäristö-
13235:                                       haittojen poistamisesta
13236: 
13237: 
13238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13239: 
13240:    Vuosina 1935-1967 johti Haarlan Selluloosa             Lipeälammen aiheuttamat ympäristövahingot
13241: Oy selluloosatehtaan väkevää keittolipeää Lau-         on tiedostettu myös valtiovallan taholla. Edus-
13242: kaan kunnassa sijaitsevaan Lipeälampeen. Lipeä-        kunnan hyväksymässä tämän vuoden tulo- ja
13243: lampi sijaitsee noin 5 km Lievestuoreen taajamas-      menoarviossa osoitetaan 350 000 markan määrä-
13244: ta länteen Jyväskylä-Kuopio valtatien tuntu-           raha jäteliemen poistamiseen Lievestuoreen Li-
13245: massa. Lampi on syntynyt keinotekoisesti patoa-        peälammesta. Eduskunta edellytti, että hallitus
13246: maila ja alue on alunperin suomaata.                   valvoo Lipeälammesta pumpattavan lietteen kä-
13247:     Vielä nykyään, yli 15 vuotta jätevesien johta-     sittelyä niin, ettei se pilaa Lievestuoreen järven
13248: misesta, Lipeälammen vesi on erittäin väkevää.         tilaa. Eduskunta piti myös tärkeänä, että Lipeä-
13249: Lammessa ei ole mitään biologista toimintaa ja         lammen tilaa tarkkaillaan toimenpiteen jälkeen
13250: laimeneminen tapahtuu ainoastaan valuaaan              ja mahdollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet
13251: kautta. Lammen vesi on kerrostunutta ja suuri          suunnitellaan niin, että ne estävät Lipeälammen
13252: osa lammen kuormituksesta on pohjakerroksessa          ympäristön järviä pilaavan vaikutuksen.
13253: syvyyden 1, 5 m alapuolella.                              Suunnitelman mukaan jäteliemi piti pumpata
13254:     Lipeälammen etelärannalle rakennetun penke-        Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tehtaan haihdu-
13255: reen läpi ja ali suotautuu Lipeälammen saastu-         tus- ja polttolaitokselle. Tämä olisi tapahtunut
13256: nutta vettä, minkä vaikutuksesta mm. lammen ja         valtion tuella. Tehdas olisi ollut tähän valmis,
13257: maantien väliseltä alueelta aluskasvillisuus on        mutta se vaati ehtoa, ettei tehdas vastaa tuloksis-
13258: kuollut. Aikaisemmin suotautunut vesi pumpat-          ta, jos se ei sovi tehtaan tuotantoprosessiin. Sen
13259: tiin takaisin, mutta selluloosatehtaan toimintaa       jälkeen asiaa on tiedusteltu Mäntän ja Äänekos-
13260: jatkaneen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n aikana          ken tehtailta, mutta vastaus oli kielteinen. Tie- ja
13261: pumppaus on lopetettu ja suotautunut jätevesi          vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen piiri on il-
13262: laskee ojaa myöten ja osittain pohjavirtauksena        moittanut olevansa valmis käyttämään Lipeälam-
13263: Koivujärveen. Ajoittain Lipeälammesta virtaa           men jätelientä sorateiden pölynsidomaan ja
13264: pintavettä Myrkkyojaa myöden Leppäveden Met-           muokkauskasteluun. Tämä edellyttää piirin mie-
13265: solahteen.                                             lestä kuitenkin kuljetustuen saantia. Vesihallitus
13266:     Lipeälammen aiheuttamat vauriot alueen vesis-      on lähettänyt asiaa koskevan kirjeen maa- ja
13267:  töihin ovat suuret. Koivujärven vesi on täysin        metsätalousministeriölle 11.5.1983. Vesihallituk-
13268:  pilalla. Vääräjärven vesi on lähes yhtä huonoa ja     sen esityksen mukaan tämän toimenpiteen kus-
13269: Ruuhijärven veden happitilanne on talvisin voi-        tannukset valtiolle olisivat 100 000 markkaa.
13270:  makkaasti heikentynyt. Lipeälampi on aiheutta-           Vesihallituksen tekemän esityksen lisäksi olisi
13271:  nut tuntuvia vahinkoja lähialueen metsille ja         syytä pikaisesti selvittää myös mahdollisuudet
13272:  pohjavesien pilaantuminen vaikuttaa tällä hetkel-     rakentaa viemäri, jolla Puttolan suunnasta laske-
13273:  lä yli 15 hehtaarin suuruisella peltoalueella. Koi-   vat vedet ohjataan Toivakaa pikkujärviin niin,
13274:  vujärven ja Vääräjärven vettä ei voi käyttää karjan   ettei Lipeälampi pääse niitä pilaamaan. Myös
13275:  juomavedeksi eikä viljelysten kasteluun. Tilanne      Lipeälammesta jatkuvasta penkereen läpi Suotau-
13276:  Toivakaa vesistössä on nyt huonompi kuin kos-         tuvan jäteveden takaisinpumppaus olisi välittö-
13277:  kaan.                                                 mästi aloitettava.
13278: 088300647Y
13279: 2                                    1983 vp . ...-.K:K n:o 80
13280: 
13281:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikot:i
13282: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ryhtyä Lievestuoreen Lipeälammen ai-
13283: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          heuttamien ympäristöhaittojen pikaiseksi
13284: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 poistamiseksi?
13285: 
13286:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
13287: 
13288:          Pirkko Ikonen                 Mauri Pekkarinen             Paavo Vesterinen
13289:                                        1983 vp. -      KK n:o 80                                         3
13290: 
13291: 
13292: 
13293: 
13294:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13295: 
13296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta, josta vesihallitus tehnee aikanaan esityksen.
13297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Maa- ja metsätalousministeriö kehotti lisäksi vesi-
13298: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-      hallitusta ennen toimenpiteiden suorittamista
13299: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       vielä selvittämään yhteistyössä Keski-Suomen lää-
13300: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ikosen     ninhallituksen kanssa, että toimenpiteet ovat
13301: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä         sopusoinnussa jätehuoltolain säännösten kanssa.
13302: n:o 80:                                                   Maa- ja metsätalousministeriön kannanoton
13303:                                                        jälkeen ovat työt Lipeälammella käynnistyneet
13304:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          suunnitelman mukaisesti. Keski-Suomen vesipii-
13305:        ryhtyä Lievestuoreen Lipeälammen ai-            rin saatua lipeänpoistojärjestylyt valmiiksi on tie-
13306:        heuttamien ympäristöhaittojen pikaiseksi        ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen piiri hei-
13307:        poistamiseksi?                                  näkuun alusta lähtien kuljettanut lammen syvän-
13308:                                                        teestä pumpattua jätelipeää maantielevitykseen.
13309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Toimenpiteet suotoveden pumppaamiseksi takai-
13310: ti seuraavaa:                                          sin lampeen on myös aloitettu. Pumppaamon
13311:  . Vesihallitus on 11.5.1983 päivätyllä kirjeellä      edullisimman sijoituspaikan määrittämiseksi oli
13312: tiedustellut maa- ja metsätalousministeriön kan-       välttämätöntä tarkemmin selvittää jäteveden kul-
13313: taa jätelipeän poistamiseen Lievestuoreen Lipeä-       keutuminen maaperässä. Maastotutkimukset saa-
13314: lammesta siten, että jätelipeää käytettäisiin          daan päätökseen elokuussa ja takaisinpumppaus
13315: TVL:n Keski-Suomen piirin toimesta pölyn               päästäneen aloittamaan jo alkusyksyn aikana.
13316: sidontaan ja muokkauskasteluun maanteillä siinä        Täydentävänä toimenpiteenä selvitetään samalla
13317: laajuudessa, että kysymyksessä oleva 4 000 m 3 :n      mahdollisuudet johtaa Puttolan ym. suunnista
13318: lipeäerä saataisiin hävitetyksi kolmessa vuodessa.     tulevat puhtaat pintavedet Lipeälammen ohi suo-
13319: Lisäksi tarkoituksena on käynnistää penkereen          raan vesistöön.
13320: läpi suotautuvan jäteveden pumppaus takaisin              Keski-Suomen vesipiirin vesitoimisto tulee
13321: lampeen. Toimenpiteet tulisivat maksamaan              tarkkailemaan Lipeälammen tilaa jatkuvasti jo
13322: noin 100 000 markkaa, jolloin kustannussäästöä         töiden kestäessä. Jatkotoimenpiteet lammesta ai-
13323: syntyisi aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna         heutuvien haittojen täydelleen poistamiseksi
13324: 250 000 markkaa.                                       suunnitellaan ensimmäisen vaiheen toimenpiteis-
13325:    Maa- ja metsätalousministeriö on kirjeellään        tä saatavien kokemusten perusteella. Jatkotoi-
13326: 25.5 .1983 ilmoittanut vesihallitukselle suhtautu-     menpiteiden tarkempi yksilöinti ei ole vielä tällä
13327: vansa myönteisesti ehdotetun suunnitelman to-          hetkellä mahdollista, mutta lähtökohtana niitä
13328: teuttamiseen, koska toimenpiteiden seurauksena         suunniteltaessa on, että Lipeälammen ympäristön
13329: jätelipeä pystytään käyttämään hyödylliseen tar-       järviä pilaava vaikutus estetään eduskunnan edel-
13330: koitukseen ja samalla toteutuu eduskunnan lau-         lyttämällä tavalla Lievestuoreenjärven tilaa hei-
13331: suma siitä, ettei lipeä saa pilata Lievestuoreenjär-   kentämättä.
13332: ven tilaa. Koska toimenpiteiden toteuttaminen             Kuten edellä esitetystä ilmenee, on hallitus
13333: aiheuttaa kustannussäästöjä, maa- ja metsätalous-      asianomaisten viranomaisten välityksellä ryhtynyt
13334: ministeriö kehotti samalla vesihallitusta laati-       toimenpiteisiin Lievestuoreen Lipeälammen ai-
13335: maan suunnitelman järven kunnostuksen ja mai-          heuttamien ympäristöhaittojen pikaiseksi poista-
13336: semoinnin jatkotoimenpiteistä. Tämä edellyttää         miseksi.
13337: momentin nimikkeen ja perustelujen muuttamis-
13338:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
13339: 
13340:                                                                                 Ministeri Matti Ahde
13341: 4                                      1983 vp. -     KK ,n.:o 80
13342: 
13343: 
13344: 
13345: 
13346:                                 Till Riksdagens Herr Taiman
13347: 
13348:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          manade jord- och skogsbruksministeriet vatten-
13349: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         styrelsen att innan åtgärdern:j. vidtas ännu i
13350: av den 2 juni 1983 tili vederbörande mediem av        samarbete med Iänsstyrelsen i Mellersta Finlands
13351: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Iän utreda att åtgärderna överensstijmmer ined
13352: dagsman Ikonen m.fl. un9ertecknade spörsmål           stadgandena i Iagen om avfalishantering,
13353: nr 80:                                                   Efter jord- och skogsbiuksministerids, ställ~
13354:                                                       ningstagande har arbetena vid Iutdammen inietts
13355:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-      i eniighet med pianen. Sedan Meliersta Finiands
13356:         sikt att vidta för ett snabbt aviägsnande     vattendistrikt siutfört arrangemangen för aviägs-
13357:         av de men som lutdammen i Lievestuore         nande av aviuten har väg- och vattenbyggnads-
13358:         förorsakar för miljön?                        verkets distrikt för Meliersta Finland från början
13359:                                                       av juii transporterat från dammens djupaste stälie
13360:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       uppumpad aviut som sedan använts för sprid-
13361: anföra föijande:                                      ning på Iandsvägarna. Åtgärder för tillbaka-
13362:                                                       pumpning av Iakvatten har även inietts. För att
13363:    Vattenstyrelsen har i sitt brev 11.5.1983 för-     den mest fördelaktiga piatsen för pumpstatio-
13364: hört sig om jord- och skogsbruksministeriets          nens Iacering skulle kunna faststälias, var det
13365: ståndpunkt beträffande aviägsnandet av aviut          nödvändigt att närmare utreda, hur avfalisvattnet
13366: från Iutdammen i Lievestuore så att aviuten           tränger fram i marken. Terrängundersökningar
13367: skulie användas av VoV:s Meliersta Finiands           siutfördes i augusti och det torde bli möjiigt att
13368: distrikt i samband med dammbindning och hyv-          inieda pumpningen redan i början av hösten.
13369: Iing av Iandsvägar i sådan utsträckning att ifråga-   Som en kompietterande åtgärd utreds samtidigt
13370: varande Iutmängd om 4 000 m 3 används på tre          möjiigheterna att Ieda rent ytvatten från bl. a.
13371: år. Avsikten är dessutom att inieda tilibaka-         Puttoia förbi Iutdammen direkt ut i vattendra-
13372: pumpning av det genom vägbanken filtrerade            get.
13373: avfalisvattnet tili sjön. Åtgärderna kommer att          Vattenbyrån i Mellersta Finiands vattendistrikt
13374: kosta ca 100 000 mk, varvid en inbesparing om         kommer hela tiden att föija med situationen i
13375: 250 000 mk uppstår i jämförelse med en tidigare       Iutdammen redan medan arbetet pågår. Fortsatta
13376: pian.                                                 åtgärder för att fuliständigt aviägsna missförhåi-
13377:    Jord- och skogsbruksministeriet har i sin skri-    Ianden som förorsakas av dammen pianeras utgå-
13378: velse 25.5.1983 meddelat vattenstyrelsen sin po-      ende från de erfarenheter som erhåliits under det
13379: sitiva instälining tili genomförandet av den före-    första skedet. För närvarande är det inte möjiigt
13380: siagna pianen, eftersom åtgärden resulterar i att     att mera i detaij gå in på dessa fortsatta åtgärder,
13381: aviuten kan användas för ett nyttigt ändamåi och      men utgångspunkten för pianeringen är att Iut-
13382: riksdagens uttaiande att aviuten inte får fördärva    dammens förstörande effekt på sjöarna i omgiv-
13383: förhåliandena i Lievestuoresjö iakttas. Eftersom      ningen förhindras och att detta såsom riksdagen
13384: åtgärden innebär kostnadsbesparingar uppmana-         förutsatt sker utan att situationen i Lievestuoresjö
13385: de jord- och skogsbruksministeriet samtidigt vat-     försvagas.
13386: tenstyrelsen att pianera fortsatta åtgärder för          Såsom av det ovan anförda framgår har rege-
13387: återstäliandet av sjön och Iandskapet. Detta för-     ringen genom vederbörande myndigheter vidta-
13388: utsätter att momentets rubrik och motivering          git åtgärder för ett snabbt aviägsnande av de
13389: ändras, om viiket vattenstyrelsen torde göra en       skador på miljön som Iutdammen i Lievestuore
13390: framstälining i ett senare skede. Dessutom upp-       förorsakar.
13391:        Helsingfors den 20 september 1983
13392: 
13393:                                                                                    Minister Matti Ahde
13394:                                                  1983 vp.
13395: 
13396: Kirjallinen kysymys n:o 81
13397: 
13398: 
13399: 
13400: 
13401:                                     Knuuttila ym: Liikenneturvallisuuden ja työllisyysvaatimusten huo-
13402:                                       mioon ottamisesta Valtionrautateillä
13403: 
13404: 
13405:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13406: 
13407:    Valtionrautateiden toimesta on aikomuksena           vät toisen hallinnonalan toimenpiteet tee tyhjäksi
13408: siirtyä asteittain vetureissa yksinmiehitykseen.        sitä mitä toisella hallinnonalalla pyritään saavut-
13409: Suunnitelma on aiheuttanut ammattiliittojen ta-         tamaan" liittyen muun muassa työllisyyden tur-
13410: holta voimakasta vastustusta erityisesti sen vuok-      vaamiseen ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi voi-
13411: si, että nämä järjestelyt aiheuttaisivat liikennetur-   daan viitata työllisyyden turvaamisen osalta kos-
13412: vallisuuden heikkenemistä sekä lisäisivät työttö-       kien viranomaisten velvollisuuksia perustuslakiva-
13413: myyttä. Vaikutus liikenneturvallisuuteen onkin          liokunnan mietintöön n:o 10 vuodelta 1980,
13414: aivan ilmeinen, sillä suurien ja nopeiden junien        jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia edis-
13415: kuljettaminen yhden henkilön toimesta esimer-           tämään täystyöllisyyden saavuttamista.
13416: kiksi sairauskohtauksen sattuessa on arveluttavaa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13417: Toisaalta säästäminen palkkausmenoissa aikakau-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13418: tena, jolloin valtiovalta joutuu joka tapauksessa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13419: työllistämisvelvoitteensa vuoksi huolehtimaan           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13420: työllistämisesta on kyseenalaista. Alkuvuodesta
13421: onkin eduskunnan perustuslakivaliokunta mie-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13422: tinnössään n:o 56 kiinnittänyt tähän ristiriitaan              ryhtyä sen varmistamiseksi, että Valtion-
13423: huomiota. Tuon kannanoton mukaan ''hallin-                     rautatiet järjestäessään junien kuljetta-
13424: non johdonmukaisuuden ja järkevyyden periaat-                  mista ottaa huomioon liikenneturvalli-
13425: teet vaativat, että valtiovallan eri hallinnonalojen           suuden ja työllisyyden turvaamisen aset-
13426: toimenpiteet ovat toisiinsa yhteensovitetut, ettei-            tamat vaatimukset?
13427: 
13428:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
13429: 
13430:                        Sakari Knuuttila                          Kari Urpilainen
13431:                        Tarja Halonen                             Risto Ahonen
13432:                        Pertti Hietala                            Martti Lähdesmäki
13433:                        Reijo Lindroos                            Kari Rajamäki
13434:                        Pekka Starast                             Pekka Myllyniemi
13435:                        Saara-Maria Paakkinen                     Reino Paasilinna
13436:                        Sinikka Hurskainen                        Heikki Riihijärvi
13437: 
13438: 
13439: 
13440: 
13441: 0883006225
13442: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 81
13443: 
13444: 
13445: 
13446: 
13447:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13448: 
13449:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Rautatiehallituksessa on laadittu suunnitelma
13450: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        yksinajoon siirtymisestä siten, että ratapihatyös-
13451: mies, lähettänyt 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivä-        kentelyssä siirtyminen aloitetaan vuonna 1983 ja
13452: tyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asianomai-         linjaliikenteessä teknisten edellytysten valmistut-
13453: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sakari      tua vuodesta 1986 alkaen. Suunnitelman mu-
13454: Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kaan yksinajon laajentaminen vähentää veturi-
13455: myksestä n:o 81:                                        miesten tarvetta kuluvana vuonna noin 60:llä.
13456:                                                         Yksinajon toteuttaminen kaikilla ratapihoilla ja
13457:           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo          satamaraiteilla on vaikutukseltaan yhteensä noin
13458:         ryhtyä sen varmistamiseksi, että Valtion-       350:n suuruinen. Kun tähän lisätään myöhem-
13459:         rautatiet järjestäessään junien kuljetta-       min linja-ajossa saavutettavat henkilöstösäästöt
13460:         mista ottaa huomioon liikenneturvalli-          päädytään kuluvan vuosikymmenen aikana yh-
13461:         suuden ja työllisyyden turvaamisen aset-        teensä noin 1000 henkilön vähennykseen.
13462:         tamat vaatimukset?                                 Supistus toteutetaan ns. luonnollisen poistu-
13463:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        man kautta ilman irtisanomisia.
13464: ti seuraavaa:
13465:                                                            Uudistuksen kaikkien vaiheiden toteuttamisen
13466:    Valtion tulo- ja menoarviossa rautateille on         edellytyksenä ovat tekniset parannustyöt. Vetu-
13467: asetettu velvoite parantaa laitoksen kirjanpidollis-    reissa toteutetaan muutokset, jotka säilyttävät
13468: ta tulosta seuraavan kymmenen vuoden aikana             korkean turvallisuustason ja parantavat ergono-
13469: noin 500 miljoonalla markalla.                          miaa. Uudistuksen missään vaiheessa ei rautatie-
13470:    Valtionrautateiden talouden tervehdyttämis-          liikenteen turvallisuus joudu uhatuksi.
13471: keinoista mainitaan tulo- ja menoarviossa yksin-           Yksinajon laajentamista ovat vauhdittamassa
13472: ajoon siirtyminen, kappaletavaraliikenteen uu-          rautatieliikenteen ohjaus- ja turvalaitteiden ke-
13473: delleenjärjestely ja henkilökunnan määrän supis-        hittyminen. Ns. linjasuojastus on jo toteutettu
13474: taminen.                                                tiheimmin liikennöidyllä osuudella rataverkkoa.
13475:    Budjetissa todetaan, että "rautateillä on lähes      Tämä merkitsee sitä, että veturinkuljettaja ajaa
13476: yleisesti siirrytty junien kuljettamisessa ns. yleis-   opasteiden mukaan pitkin ''vihreää aaltoa''.
13477: eurooppalaiseen järjestelmään. Tarkoituksena on,        Käynnissä olevat linjasuojastustyöt ulottavat jär-
13478: että Valtionrautatiet siirtyy ratapihatyöskentelyssä    jestelmän Ouluun saakka vuonna 1986. Lisäksi
13479: tämän järjestelmän piiriin vuoden 1983 aikana           on rakennettu koko rataverkon kattava veturira-
13480: siten, että veturien kuljettamisessa siirrytään yk-     dioverkko, jonka välityksellä veturinkuljettajat
13481: sinajoon. Pitkän matkan linjaliikenteessä yksin-        ovat tarvittavassa yhteydessä liikennepaikkoihin.
13482: ajoon siirrytään, kun Valtionrautateiden asetta-        Kokeiluvaiheessa oleva automaattinen kulunval-
13483: mat tekniset edellytykset tähän ovat olemassa.          vonta takaa sen, että veturi automaattisesti jar-
13484: Yksinajoon siirtyneille kuljettajille maksetaan         ruttaa tai pysähtyy opastimista veturiin välitty-
13485: erillinen korvaus.                                      vien impulssien mukaan. Mikäli kulunvalvonta-
13486:    Neuvotteluja yhdenmiehenajon laajentamises-          järjestelmä rakennetaan täyteen laajuuteen, se
13487: ta on käyty rautateillä jo 1950-luvulla, mutta          tulee käsittämään rataverkon ja vetovoimakannan
13488: varsin tiiviisti koko viime vuosikymmenen ajan.         pääosan.
13489: Näissä on päästy kuitenkin vain rajoitettuihin             Lisäksi kaikkien junien vetureissa on ns. kuljet-
13490: tuloksiin. Sen sijaan selvittelytyö yksinajon laa-      tajan turvalaite. Tämä laitteisto vaatii tietyin
13491: jentamisen edellytyksistä on pääosin tehty.             välein kuljettajan toimenpiteitä, jotta juna voi
13492:                                        1983 vp. -     KK n:o 81                                       3
13493: 
13494: jatkaa matkaa. Jos kuljettaja syystä tai toisesta     tys ja mahdollisuus pysyvien työpaikkojen säilyt-
13495: tulee toimintakyvyttömäksi, laite pysäyttää junan     tämiseen riippuu viime kädessä siitä, miten te-
13496: automaattisesti.                                      hokkaasti ja taloudellisesti muihin liikennemuo-
13497:    Edellä mainituilla perusteilla ja toimenpiteillä   toihin verrattuna se kykenee yhteiskunnan kan-
13498: rautatiehallitus toteuttaa eduskunnan asettamat       nalta hoitamaan liikennettä. Muiden liikenne-
13499: velvoitteet vaarantamatta millään tavoin liiken-      muotojen toiniota on huomattavasti tehostunut
13500: neturvallisuutta ja palveluksessa olevan henkilö-     viime vuosina. Jos rautateillä ei ole tasaveroisia
13501: kunnan asemaa.                                        mahdollisuuksia oman toimintansa tehostami-
13502:    Arvioitaessa työllisyyttä sinänsä, on brostetta-   seen, tulee sen yhteiskuntapoliittinen merkitys
13503: va, että rautateiden yhteiskuntapoliittinen merki-    väistämättä vähentymään.
13504: 
13505:      Helsingissä syyskuun 1 päivänä 1983
13506: 
13507:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
13508: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 81
13509: 
13510: 
13511: 
13512: 
13513:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13514: 
13515:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lnom järnvägsstyrelsen har man gjort upp en
13516: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          pian för övergången tili enmannakörning sålun-
13517: av den 2 juni 1983 översänt avskrift av följande       da, att övergången inom arbetet på bangårdar
13518: av riksdagsman Sakari Knuuttila undertecknande         skulle inledas år 1983 och inom linjetrafiken
13519: spörsmål nr 81:                                        räknat från år 1986, då tekniska förutsättningar
13520:                                                        för detta har skapats. Enligt planen minskar
13521:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        utvidgningen av systemet med enmannakörning
13522:        för att säkerstälia att Statsjärnvägarna vid    behovet av lokförare med ca 60 under innevaran-
13523:        arrangemang av förandet av lok tar hän-         de år. Genomförandet av systemet på alla ban-
13524:        syn tili trafiksäkerheten och de krav som       gårdar och hamnbanor medför en total minsk-
13525:        tryggandet av sysselsättningen stälier?         ning av antalet lokförare med ca 350. Då härtill
13526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        läggs de inbesparingar i personai som senare
13527: anföra följande:                                       kommer att uppnås inom linjetrafiken, fås under
13528:    1 statsförslaget har Statsjärnvägarna ålagts för-   innevarande årtionde en minskning av samman-
13529: pliktelsen att förbättra det bokföringsmässiga         lagt ca 1 000 personer.
13530: resultatet med ca 500 milj. mk under de kom-              Minskningen sker genom s.k. naturlig avgång
13531: mande tio åren.                                        utan uppsägningar. Förutsättningen för genom-
13532:    Bland metoderna för sanering av Statsjärnvä-        förandet av reformens alla skeden är att tekniska
13533: garna nämns i statsförslaget övergång tili enman-      förbättringsarbeten utförs. 1 loken görs ändring-
13534: nakörning, omorganisering av styckegodstrafiken        ar, som upprätthåller den höga säkerhetsnivån
13535: och en minskning av personalen.                        och förbättrar ergonomin. Säkerheten inom järn-
13536:    1 budgeten konstateras att man "så gott som i       vägstrafiken kommer inte att äventyras under
13537: allmänhet har övergått tili det s.k. allmäneuro-       något skede av reformen.
13538: peiska systemet" i fråga om förandet av tåg.
13539: Avsikten är att Statsjärnvägarna vid arbetet på            Utvidgningen av systemet med enmannakör-
13540: bangårdar skali övergå tili detta system inom år       ning påskyndas av utvecklingen av styr- och
13541: 1983 sålunda, att man vid förandet av lok              säkerhetsanordningar. Den s.k. linjeblockeringen
13542: övergår tili enmannakörning. Övergången tili           har redan tagits i bruk inom den mest trafikerade
13543: enmannakörning i långväga linjetrafik sker då de       delen av järnvägsnätet. Detta innebär att lokföra-
13544: av Statsjärnvägarna uppstälida tekniska förutsätt-     ren med hjälp av signaler kör enligt den s.k.
13545: ningarna härför finns. Tili förare, som har över-      gröna vågen. De linjeblockeringsarbeten som har
13546: g~tt tili enmannakörning, betalas separat ersätt-
13547:                                                        satts i gång kommer att utvidga systemet ända
13548: nmg.                                                   tili Uleåborg år 1986. Dessutom har ett för loken
13549:                                                        avsett radionät, som omfattar hela bannätet,
13550:    Förhandlingar om urvidgning av systemet med         upprättats. Med hjälp av detta kan lokförarna
13551: enmannakörning har förts vid järnvägarna redan         upprätthålla nödvändig kontakt med trafikplat-
13552: i början av 1950-talet. Specielit intensivt har man    serna.
13553: emeliertid förhandlat under det senaste årtion-
13554: det. Vid dessa förhandlingar har man dock                 Den automatiska övervakning av tågtrafiken
13555: endast uppnått begränsade resultat. Däremot har        som för tilifället genomförs på försök garanterar
13556: utredningarna om förutsättningarna för en ut-          att loket bromsar eller stannar automatiskt enligt
13557: vidgning av systemet med enmannakörning i              de impulser som går från signalanläggningarna
13558: huvudsak slutförts.                                    tililoket. Om övervakningssystemet byggs ut tili
13559:                                        1983 vp. -     KK n:o 81                                       5
13560: 
13561: full kapacitet, kommer det att omfatta största           Vid uppskattning av sysselsättningsläget i sig
13562: delen av bannätet och lokbeståndet.                   bör det betonas att järnvägarnas samhällspolitiska
13563:    1 alla lok finns dessutom en säkerhetsanord-       betydelse och deras möjlighet att upprätthålla
13564: ning för lokföraren. Denna anordning kräver           permanenta arbetsplatser i sista hand beror på
13565: med vissa intervaller åtgärder från föraren för att   hur effektivt och ekonomiskt Statsjärnvägarna
13566: loket skall kunna fortsätta sin färd. Om föraren      från samhällets synpunkt sett kan sköta trafiken i
13567: av någon orsak blir oförmögen att sköta sina          jämförelse med andra former av trafik. Verksam-
13568: uppgifter stoppar anläggningen automatiskt tå-        heten inom andra former av trafik har märkbart
13569: get.                                                  effektiverats under de senaste åren. Ifall järnvä-
13570:    Enligt ovan nämnda grunder och genom de            garna inte får jämbördiga chanser att effektivera
13571: berörda åtgärderna uppfyller järnvägsstyrelsen        sin verksamhet, kommer verkets samhällspolitis-
13572: den förpliktelse som riksdagen hat' ålagt den utan    ka betydelse oundvikligen att minska.
13573: att på något sätt äventyra trafiksäkerheten eller
13574: den tjänstgörande personalens ställning.
13575: 
13576:      Helsingfors den 1 september 1983
13577: 
13578:                                                                          Trafikminister Matti Puhakka
13579: 
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 0883006225
13584:                                               1983 vp.
13585: 
13586: Kirjallinen kysymys n:o 82
13587: 
13588: 
13589: 
13590: 
13591:                                  Perho: Nuorten viljelijöiden tilanpitoedellytysten parantamisesta
13592: 
13593: 
13594:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13595: 
13596:    Maassamme on maataloustuotannossa vallin-        mikäli tilalle ei myönnetä lupaa kotieläinyksikön
13597: nut jo pitkään ylituotantotilanne. Ylituotannon     perustamiseen siinä laajuudessa, jonka voidaan
13598: määrä on parasta aikaa kasvamassa odotettua         katsoa antavan mahdollisuuden riittävälle liike-
13599: suuremmaksi. Kasvua pyritään rajoittamaan eri-      vaihdolle velkojen hoitamiseksi ja perheen ela-
13600: laisin tuotannonohjausmenetelmin, joista edus-      tukseksi.
13601: kunta on säätänyt. Toinen menettely on voimassa        Tällä hetkellä voimassa oleva totaalinen perus-
13602: olevan lain perusteella tiukentaa mahdollisuuksia   tamiskielto jatkuessaan estää nuoria antautumas-
13603: uusien tuotantoyksiköiden perustamiseen ja van-     ta maatalouden palvelukseen. Maaseutu ~utioi
13604: hojen laajentamiseen.                               tuu, kun myytävät tilat joutuvat lisämaiksi tai
13605:    Vaikka voidaan pitää periaatteessa viljelijän    niitä ostavat korkeintaan valtio, kunnat, yksityi-
13606: kannalta oikeudenmukaisempana estää markki-         set yhteisöt tai sijoittajat.
13607: noimismaksujen kohteeksi joutuvan tuotantoyk-
13608: sikön perustaminen kuin sallia, sisältyy tämän-        Vaikka on selvää, että jokainen perustettava
13609: hetkiseen miltei totaaliseen kieltoon jatkuessaan   tuotantoyksikkö lisää yhteenlaskettua ylituotan-
13610: vuodesta toiseen myös valitettava epäkohta.         toa, vastaavasti estäminen autioittaa maaseudun.
13611:                                                     Siksi olisi löydyttävä yhteisvastuuta nuorten maa-
13612:    Jos nuori pariskunta haluaa nykyaikana ostaa
13613:                                                     talousammattiin haluavien nuorten aseman hel-
13614: toimeentuloaan varten maatilan muulla tavoin
13615: kuin sukupolvenvaihdostapahtuman yhteydessä,        pottamiseksi mm. tuotantoyksiköiden täyden pe-
13616:                                                     rustamiskiellon lieventämisen muodossa.
13617: tilasta on maksettava käypä hinta. Sen maksami-
13618: seksi on oltava käytettävissä tilan tuottoarvoon       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13619: nähden ylisuuri rahamäärä. Tämän ovat markki-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13620: navoimat aiheuttaneet. Vain harvalla nuorella on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13621: mahdollisuuksia merkittävällä määrällä rahoittaa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13622: kauppaa omin varoin. Jo tilaa hankittaessa muo-
13623: dostuu melkoinen velka. Sitä lisää vielä irtaimen             Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten vil-
13624: hankinta ja mahdolliset rakennuskorjausmenot.              jelijöiden tilanpitoedellytysten paranta-
13625:    Velanhoitomenot kaiken tämän jälkeen ylittä-            miseksi esimerkiksi tuotantoyksikkökiel-
13626: vät useimmissa tapauksissa tilan tuottokyvyn,              lon lieventämisen kautta?
13627: 
13628:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
13629: 
13630:                                            Heikki Perho
13631: 
13632: 
13633: 
13634: 
13635: 088300640R
13636: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 82
13637: 
13638: 
13639: 
13640: 
13641:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13642: 
13643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on helpotettu myös perintölainsäädäntöä tarkis-
13644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tamalla.
13645: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-        Aloittava viljelijä velkaamuu yleensä tilan han-
13646: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      kinnan yhteydessä voimakkaasti. Edellä maini-
13647: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Heik-     tuista toimenpiteistä huolimatta velasta aiheutu-
13648: ki Perhon kirjallisesta kysymyksestä n:o 82:          va taloudellinen rasitus on usein huomattava.
13649:                                                       Yksityistaloudellisesti olisi tällöin monessa ta-
13650:            Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten vil-     pauksessa perusteltua laajentaa kotieläintaloutta,
13651:         jelijöiden tilanpitoedellytysten paranta-     jotta tilasta saatavaa tuloa voitaisiin lisätä. Voi-
13652:         miseksi esimerkiksi tuotantoyksikkökiel-      massa oleva lupajärjestelmä rajoittaa toistaiseksi
13653:         lon lieventämisen kautta?                     kotieläintuotannon laajentamista ja perustamista.
13654:                                                       Tätä järjestelmää voidaan kuitenkin pitää perus-
13655:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         teltuna myös nuoren viljelijän kannalta, koska
13656: seuraavaa:                                            sen avulla voidaan hillitä viljelijöiden markki-
13657:    Maatalouspolitiikassa on viime vuosina kiinni-     nointirasitteen kasvua ja voidaan siten vaikuttaa
13658: tetty erityistä huomiota nuorten viljelijöiden ase-   myönteisesti tuotannon kannattavuusedellytyk-
13659: maan. Maatilalain mukaista lainoitusta on aiem-       siin. Nykyisessä maataloustuotteiden markki-
13660: paa enemmän suunnattu sukupolvenvaihdosten            nointitilanteessa ei ilmeisesti ole mahclollisuuksia
13661: rahoittamiseen. Nuorten viljelijöiden velkarasi-      lieventää lupajärjestelmää edes nuorten viljelijöi-
13662: tusta on helpotettu lainojen takaisinmaksun ja        den osalta, koska se merkitsisi järjestelmän tehon
13663: korkojen lykkäyksillä. Myös pinta-alalisän saan-      ratkaisevaa heikkenemistä.
13664: tiedellytyksiä on nuorten osalta parannettu. Vii-        Viljelijöiden velkaantumiseen liittyvät ongel-
13665: me vuonna otettiin eräillä alueilla kokeiluluon-      mat ovat selvitettävänä toimikunnassa sekä sen
13666: toisella käyttöön nuorille viljelijöille maksettava   yhteydessä toimivassa työryhmässä. Toimikunnan
13667: käynnistystuki, joka kuluvan vuoden heinäkuun         on määrä tehdä ehdotuksensa ensi vuoden maa-
13668: alusta lukien laajennettiin koko maan kattavaksi.     liskuun loppuun mennessä. Tällöin tulee yksi-
13669: Tällä järjestelmällä arvioidaan voitavan helpottaa    tyiskohtaisemmin arvioitavaksi mahdollinen tarve
13670: monessa tapauksessa tuntuvasti aloittavan viljeli-    lisätoimenpiteiksi, joilla maatilojen velkarasitusta
13671: jän taloudellisia vaikeuksia. Sukupolvenvaihdosta     voitaisiin vähentää.
13672: 
13673:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
13674: 
13675:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
13676:                                       1983 vp. -     KK n:o 82                                       3
13677: 
13678: 
13679: 
13680: 
13681:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13682: 
13683:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De som börjar bedriva gårdsbruk måste i
13684: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        alimänhet skuldsätta sig kraftigt i samband med
13685: av den 2 juni 1983 tili vederbörande medlem av       anskaffningen av sin lägenhet. Trots ovan nämn-
13686: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    da åtgärder är den ekonomiska belastningen på
13687: dagsman Heikki Perho undertecknade spörsmål          grund av skulden ofta avsevärd. Privatekono-
13688: nr 82:                                               miskt sett skulie det härvid i många fali vara
13689:                                                      motiverat att utvidga husdjursskötseln för att
13690:           Vad ämnar Regeringen göra för att          inkomsten från lägenheten skulle kunna ökas.
13691:        förbättra de unga odlarnas förutsätt-         Det gällande tillståndssystemet begränsar tillsvi-
13692:         ningar att bedriva gårdsbruk, t.ex. ge-      dare utvidgningen och startandet av husdjurspro-
13693:         nom att lindra förbudet i fråga om pro-      duktion. Detta system kan emellertid anses moti-
13694:         duktionsenheter?                             verat även från de unga odlarnas synpunkt,
13695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      eftersom man med dess hjälp kan dämpa en
13696: anföra följande:                                     ökning av odlarnas marknadsföringsbörda och
13697:                                                      därmed påverka produktionens lönsamhetsförut-
13698:    1 lantbrukspolitiken har man under de senaste
13699: åren fäst särskild vikt vid de unga odlarnas         sättningar i positiv riktning. 1 den nuvarande
13700:                                                      marknadsföringssituationen för lantbruksproduk-
13701: ställning. Långivningen enligt lagen om gårds-
13702:                                                      ter finns det uppenbart inte möjligheter att
13703: bruksenheter har i alit högre grad inriktats på
13704: finansieringen av generationsväxlingar. Unga od-     lindra tillståndssystemet ens för unga odlare,
13705:                                                      eftersom en sådan lindring skulle innebära att
13706: lares skuldbörda har lindrats genom uppskov
13707:                                                      effekten av systemet skulie försvagas i avgörande
13708: med återbetalningen av lån och räntebetalningar.
13709:                                                      grad.
13710: Även förutsättningarna att få arealtiliägg har
13711: förbättrats för unga odlares vidkommande. Se-           Problemen i samband med odlarnas skuldsätt-
13712: naste år infördes inom vissa områden försöksvis      ning utreds för tillfället inom en kommission
13713: ett startstöd som betalas tili unga odlare. Start-   samt inom en arbetsgrupp, som verkar i anslut-
13714: stödet utvidgades vid ingången av juli innevaran-    ning tili kommissionen. Avsikten är att kommis-
13715: de år så att det täcker hela landet. Med detta       sionen skall framlägga sitt förslag före utgången
13716: system beräknas att man i många fali kännbart        av mars nästa år. Då kommer man att mera
13717: kan lindra de ekonomiska svårigheterna för odla-     detaljerat bedöma behovet av ytterligare åtgär-
13718: re som börjar bedriva gårdsbruk. Generationsväx-     der, med vilka gårdsbruksenheternas skuldbörda
13719: lingen har även underlättats genom en revision       skulle kunna minskas.
13720: av arvslagstiftningen.
13721: 
13722:     Helsingfors den 15 september 1983
13723: 
13724:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
13725:                                                 1983 vp.
13726: 
13727: Kirjallinen kysymys n:o 83
13728: 
13729: 
13730: 
13731: 
13732:                                    Astala ym.: Turvakotipaikkojen lisäämisestä
13733: 
13734: 
13735:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13736: 
13737:    Vuosittain joutuu noin 10 % naisista perhevä-      - sekä naisten että miesten              ja erityisesti
13738: kivallan uhriksi vuonna 1981 suoritetun tutki-        lasten auttamiseksi yli väkivaltatilanteisiin liitty-
13739: muksen mukaan. Miestä kohtaan väkivaltaa oli          vän kriisiajan perustettava riittävästi turvakoteja
13740: esiintynyt 1 % :ssa, teini-ikäistä lasta kohtaan      ja -paikkoja.
13741: niin ikään 1 % :ssa ja pientä lasta kohtaan 3             Vuoden 1984 alussa voimaan tulevan sosiaali-
13742: % :ssa perheistä. Tulosten mukaan perheväkival-       huoltolain 23 §:n mukaan henkilölle, joka erityi-
13743: taa oli kohdistunut noin 260 000 suomalaiseen:        sestä syystä tarvitsee apua tai tukea asumisensa
13744: noin 180 000 naiseen, 20 000 mieheen, 20 000          järjestämisessä, annetaan asumispalveluja. Saman
13745: teini-ikäiseen ja 50 000 pieneen lapseen. Poliisin    lain 27 §:n mukaan kunnan käyttöön on perus-
13746: tietoon on vuosittain tullut noin 14 000 tapaus-      tettava, hankittava tai muutoin varattava paikal-
13747: ta.                                                   lista tarvetta vastaava määrä palvelu- ja tukiasun-
13748:     Syyksi perheväkivaltaan on esitetty perheen       toja. Sosiaalihuoltolain perusteella kuntien pitäisi
13749: sisäisiä ongelmia tai yhteiskuntarakenteeseen ja      siis varata riittävästi tilapäisiä turvapaikkoja per-
13750: tasa-arvoon liittyviä ongelmia. Oli syy sitten mikä   heväkivallasta kärsiville.
13751: tahansa, niin perheväkivalta vaarantaa lasten ta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13752: sapuolisen kehityksen ja turvallisuuden. Samalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13753: pahoinpitelyn kohteeksi joutuneiden naisten ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13754: miesten sekä fyysinen että henkinen terveys on        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13755: vaarassa.
13756:     Perheväkivallan poistamiseksi ovat tarpeen pe-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13757: rusteelliset näiden perheiden sosiaalisia suhteita            ryhtyä, jotta kunnat hankkivat riittävästi
13758: ja asemaa parantavat toimenpiteet. Siihen asti on             turvakotipaikkoja perheväkivallan uhreil-
13759: kuitenkin perheväkivallasta kärsivien puolisoiden             le?
13760: 
13761:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1983
13762: 
13763:          Heli Astala                     Pirkko Turpeinen               Ulla-Leena Alppi
13764:                        Inger Hirvelä                            M.-L. Salminen
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769: 088300597B
13770: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 83
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 
13775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13776: 
13777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Ensi-Kotien Liitto perusti vuonna 1979 neljä
13778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        turvakotia kokeiluluontoisesti Turkuun, Helsin-
13779: olette 2 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-    kiin, Ouluun ja Imatralle. Ensi-Kotien Liitosta
13780: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     saadun tiedon mukaan parhaillaan on käynnissä
13781: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Asta-    neuvottelut turvakodin perustamisesta muun
13782: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä   muassa Tampereelle ja Rovaniemelle. Perinteiset
13783: n:o 83:                                              Ensi-Kodit ovat jo pitkään tarjonneet turvapai-
13784:                                                      kan perheväkivaltatilanteissa. Ensi-Kotien Liitto
13785:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on myös arvioinut kokeilutoimintaansa. Turvako-
13786:        ryhtyä, jotta kunnat hankkivat riittävästi    titoiminnasta on ilmestynyt kaksi tutkimusta,
13787:        turvakotipaikkoja perheväkivallan uhreil-     joissa on kartoitettu turvakotien käyttöä ja ongel-
13788:        le?                                           mia sekä keskeisimpiä kehittämistä vaativia kysy-
13789:                                                      myksiä.
13790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Turvakotitoimintaa on kehitetty myös kuntien
13791: seuraavaa:                                           toimintana muun muassa lastenkotien yhteydessä
13792:                                                      Lahdessa, Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Porissa.
13793:    Perheen sisällä tapahtuva väkivalta ei todennä-   Lastenkotien saneerausten ja toiminnan uudel-
13794: köisesti ole kovin uusi ilmiö, mutta se on saanut    leenjärjestelyssä on voitu esimerkiksi entisiä hen-
13795: ilmeisesti aikaisempaa kärjekkäämpiä muotoja.        kilökunnan asuntoja korjata turvakotipaikoiksi.
13796: Syinä tähän voidaan pitää ydinperheen koon           Myös uusien lastenkotien yhteyteen on suunnitel-
13797: pienenemistä ja perhe-elämän yksityistymistä:        tu erillisiä yksiöitä, joita voidaan käyttää perhevä-
13798: perhe on usein eristynyt muusta lähiyhteisöstä ja    kivaltatilanteissa tai nuoren itsenäistymisasunto-
13799: naapuruussiteet ovat heikot.                         na taikka silloin, kun koko perhe on lastenkodis-
13800:    Perheväkivallan esiintymiseen on viime vuosi-     sa kuntoutettavana. Lisäksi sosiaalihuollon mui-
13801: na kiinnitetty huomiota lisääntyvässä määrin.        denkin laitosten yhteyteen on voitu varata erilli-
13802: Naisten itsenäistyminen patriarkaalisista perhe-     nen tila turvakotipaikaksi.
13803: suhteista on ollut omiaan vaikuttamaan ongel-           Mikäli kunnalla ei ole ollut käytettävissään
13804: man esiin nostamiseen. Myös Yhdistyneet Kansa-       turvakotipaikkoja, kunta on voinut sitoutua mak-
13805: kunnat on lähettänyt jäsenmaidensa hallituksille     samaan matkustajakodissa tai hotellissa asumises-
13806: kyselyn naisten ja lasten pahoinpitelystä. Tähän     ta tällöin aiheutuvat kustannukset.
13807: kyselyyn annettavan lausunnon valmistelua var-          Perheväkivaltatapaukset sattuvat usein iltaan
13808: ten on sosiaali- ja terveysministeriö asettanut      tai viikonloppuun. Tämän vuoksi pyrkimyksenä
13809: työryhmän, jonka tulee lausunnon laatimista var-     on kehittää nykyistä enemmän päivystysluontei-
13810: ten tekemänsä kartoitus- ja selvitystyön pohjalta    sia palveluita siten, että sosiaalitoimi sopii esi-
13811: laatia ehdotus myös toimenpiteiksi pahoinpitelyn     merkiksi terveyskeskuksen kanssa siitä, miten
13812: kohteiksi joutuneiden naisten ja lasten hoidon ja    akuuteissa kriisitilanteissa menetellään.
13813: tuen järjestämiseksi sekä pahoinpitelyn vähentä-        Vaikka välittömän turvapaikan järjestämiseen
13814: miseksi.                                             on periaatteessa useita mahdollisuuksia, on il-
13815:   Turvakodit ovat sosiaalihuollossa varsin uusi      meistä, ettei tämä ole perheväkivaltatilanteisiin
13816: toimintamuoto, koska aikaisemmin perheväkival-       nähden riittävää. Erityisen selvästi on tullut esille
13817: lan uhrit saattoivat nykyistä useammin turvautua     myös tavoitteellisen ja suunnitelmallisen psykoso-
13818: naapureihin tai sukulaisiin.                         siaalisen työn tarve. Sosiaalitoimistojen sosiaali-
13819:                                          1983 vp. -      KK n:o 83                                          3
13820: 
13821: työtä on tarkoitus kehittää niin määrällisesti kuin      ka ostamalla palvelut. Turvakotipaikkojen lisää-
13822: laadullisestikin vastaamaan myös perheväkivalta-         minen riippuu paitsi sosiaalihuollon valtakunnal-
13823: tilanteiden tuomaan problematiikkaan.                    liseen suunnitelmaan sisältyvistä voimavaroista
13824:    Mitä sitten tulee 'kysymyksessä tarkoitettuun         myös kunnan hyväksymänsä kuntasuunnitelman
13825: 1.1.1984 voimaan tulevaan sosiaalihuoltolakiin           yhdistelmänä laatiman toteuttamissuunnitelman
13826: (710/82) sisältyviin asumispalveluihin on todet-         sisällöstä. Kunnan omasta harkinnasta riippuu,
13827: tava, että kunnalla on velvollisuus järjestää asu-       miten se painottaa ja kehittää niitä erilaisia
13828: mispalveluja asukkailleen siten kuin kunnan to-          toimenpiteitä, joita perheväkivaltatilanteen sel-
13829: teuttamissuunnitelmassa määrätään. Asumispal-            vittämiseksi tarvitaan. Kunnan harkinnasta myös
13830: veluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen jär-      riippuu, käyttääkö se tukiasuntoja turvakoteja
13831: jestämistä henkilölle, joka erityisestä syystä tarvit-   vastaavien palvelujen järjestämiseen.
13832: see apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjes-           Sosiaali- ja terveysministeriö tulee sosiaalihuol-
13833: tämisessä.                                               lon valtakunnallisia suunnitelmia Jaatiessaan
13834:    Sosiaalihuoltolain kanssa samaan aikaan voi-          kiinnittämään huomiota myös perheväkivallasta
13835: maan tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon suun-         aiheutuvien sosiaalipalveluiden tarpeeseen ottaen
13836: nittelua ja valtionosuutta koskevan lain (677/82)        huomioon ministeriön asettaman työryhmän
13837: mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyden-       työn valmistuttua vuoden 1983 lopussa sen teke-
13838: huollon joko hoitamalla toiminnan itse tai sopi-         mät selvitykset ja ehdotukset.
13839: muksin tai olemalla jäsenenä kuntainliitossa taik-
13840: 
13841:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1983
13842: 
13843:                                                                                 Ministeri Vappu Taipale
13844: 4                                       1983 vp. -     KK n:o 83
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13850: 
13851:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förbundet Ensi-Kotien Liitto grundade år
13852: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          1979 på försök fyra skyddshem i Åbo, Helsing-
13853: av den 2 juni 1983 till vederbörande medlem av         fors, Uleåborg och Imatra. Enligt uppgift från
13854: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      förbundet förhandlar man som bäst om grundan-
13855: dagsman Astala m.fl. undertecknade skriftliga          de av skyddshem bl.a. i Tammerfors och Rova-
13856: spörsmål nr 83:                                        niemi. De egentliga Ensi-Koti-hemmen har re-
13857:                                                        dan länge erbjudit en tillflyktsort i situationer av
13858:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       familjevåld. Ensi-Kotien Liitto har också utvärde-
13859:         för att kommunerna skall inrätta tillräck-     rat sin försöksverksamhet. Angående verksamhe-
13860:         ligt med skyddshem för offren för våld         ten med skyddshem har två undersökningar ut-
13861:         inom familjen?                                 kommii:, vilka kartlagt skyddshemmens använd-
13862:                                                        ning och problem samt de viktigaste frågor som
13863:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bör utvecklas.
13864: anföra följande:                                          Verksamheten med skyddshem har utvecklats
13865:     Det våld som sker inom familjen är sannolikt       också genom kommunernas försorg, bl.a. i sam-
13866: inget särdeles nytt fenomen, men det har uppen-        band med barnhem i Lahtis, St Michel, Tavaste-
13867: barligen fått alltmer tillspetsade former. Orsaker-    hus och Björneborg. 1 samband med saneringar
13868: na till detta kan anses vara att kärnfamiljen har      av barnhem och omorganisering av verksamheten
13869: blivit mindre och familjelivet privatiserats: famil-   har man t. ex. kunnat bygga om tidigare perso-
13870: jen lever ofta avskild från den närmaste gemen-        nalbostäder till skyddshem. Dessutom har man i
13871: skapen och banden grannar emellan är svaga.            samband med nya barnhem planerat separata
13872:                                                        enrumslägenheter att användas i våldssituationer
13873:     Under de senaste åren har man i allt större
13874:                                                        eller som bostad för att hjälpa unga till oberoen-
13875: utsträckning fäst uppmärksamhet vid förekom-
13876:                                                        de eller när en hel familj undergår rehabilitering
13877: sten av familjevåld. Kvinnornas frigörelse från de
13878: patriarkaliska familjeförhållandena har bidragit       i barnhemmet. Ytterligare har det varit möjligt
13879:                                                        att i samband med vissa andra inrättningar inom
13880: till att lyfta fram problemet. Dessutom har
13881:                                                        socialvården reservera särskilda utrymmen att
13882: Förenta Nationerna sänt en förfrågan om kvinno-
13883:                                                        användas som skyddshem.
13884: och barnmisshandel till regeringarna i medlems-
13885: länderna. För beredningen av ett utlåtande, som           Ifall kommunen inte har haft tillgång till
13886: skall avges med anledning av denna förfrågan,          skyddshemsplatser, har den kunnat förbinda sig
13887: har social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en      att i stället betala kostnaderna för inkvartering på
13888: arbetsgrupp, viiken utgående från det kartlägg-        resandehem eller hotell.
13889: nings- och utredningsarbete som den har utfört            Familjevåldet inträffar ofta på kvällen eller
13890: med tanke på utlåtandet, även skall uppgöra ett        under veckoslutet. Därför försöker man åstad-
13891: förslag till åtgärder för anordnande av vård och       komma mera jourservice än nu, vilket kan ske
13892: stöd för de kvinnor och barn som fallit offer för      genom att socialväsendet avtalat t. ex. med hälso-
13893: misshandel samt för förebyggande av misshan-           vårdscentralen om hur man skall förfara i akuta
13894: del.                                                   krissituationer.
13895:     Skyddshemmen är en rätt ny verksamhetsform            Fastän det i princip finns flera möjligheter att
13896: inom socialvården, eftersom offren för familje-        ordna en omedelbar tillflyktsort, är detta uppen-
13897: våld förut oftare än nu kunde ta sin tillflykt till    barligen inte tillräckligt när våld inträffar inom
13898: grannar eller släktingar.                              familjen. Särskilt tydligt har även ett behov av
13899:                                         1983 vp. -     KK n:o 83                                        5
13900: 
13901: målinriktat och metodiskt psykosocialt arbete          kommunalförbund eller genom att köpa service.
13902: kommit fram. Avsikten är att utveckla socialarbe-      Huruvida skyddshemsplatserna utökas beror, för-
13903: tet vid socialbyråerna såväl kvantitativt som kvali-   utom av resurserna i den riksomfattande planen
13904: tativt, så att det skall motsvara den problematik      för socialvården, även av innehållet i den realise-
13905: som uppstår i våldssituationer.                        ringsplan som kommunen har uppgjort såsom
13906:    Beträffande den boendeservice som avses i           sammanställning av den godkända kommunpla-
13907: spörsmålet och som ingår i socialvårdslagen (710/      nen. Det är beroende av kommunens egen
13908: 82), viiken träder i kraft 1.1.1984, kan konstate-     prövning hur man från dess sida betonar och
13909: ras att kommunen är skyldig att anordna boende-        utvecklar de olika åtgärder som är av nöden för
13910: service för sina invånare på det sätt som bestäms i    att reda upp familjevåldssituationer. Kommunen
13911: kommunens realiseringsplan. Med boendeservice          avgör också själv om stödbostäder skall användas
13912: avses anordnandet av service- och stödboende för       tili att anordna service, som motsvarar skydds-
13913: personer som av särskilda orsaker behöver hjälp        hem.
13914: eller stöd vid ordnandet av bostad eller boende-           När de riksomfattande planerna för socialvår-
13915: förhållanden.                                          den uppgörs kommer social- och hälsovårdsmi-
13916:    Enligt lagen om planering av och statsandel för     nisteriet att fästa uppmärksamhet även vid det
13917: social- och hälsovården (677/82), som träder i         behov av social service som föranleds av familje-
13918: kraft samtidigt som socialvårdslagen, kan kom-         våld. Därvid kommer man att beakta de utred-
13919: munen anordna social- och hälsovården antingen         ningar och förslag som framförs av den nämnda
13920: genom att sköta verksamheten själv eller på            arbetsgruppen, som skall slutföra sitt arbete före
13921: grundval av avtal eller genom att vara medlem i        utgången av år 1983.
13922: 
13923:      Helsingfors den 1 juli 1983
13924: 
13925:                                                                               Minister Vappu Taipale
13926: 
13927: 
13928: 
13929: 
13930: 088300597B
13931:                                                    1983 vp.
13932: 
13933: Kirjallinen kysymys n:o      84
13934: 
13935: 
13936: 
13937: 
13938:                                      Rajamäki: Säilytettävien rakennusten hankinta-arvon määrittelype-
13939:                                         rusteista
13940: 
13941: 
13942:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13943: 
13944:    Varkauden kaupungissa on kaupungin omista-            vasta tällöin tullut nuorisolautakunnan käyttöön.
13945: ma Savontien nuorisotalo -niminen kiinteistö.            Käytetty tulkinta johtaa siihen, että kaupunki ei
13946: Tämä valtion vuonna 1921 kouluksi rakennutta-            saa lainkaan 9 % :n korvausta hankinta-arvosta 10
13947: ma kiinteistö tuli kaupungin omistukseen vuon-           vuotena, vaan tämä oikeus on katsottu päättyväk-
13948: na 1964. Kiinteistön kauppahinta oli 75 000              si 1.9.1974. Kyseinen menetys on vuokra-arvona
13949: markkaa. Vuonna 1964 kaupunki teetti kiinteis-           lähes 300 000 markkaa ja vaitionosuurena lähes
13950: töön 152 000 markkaa maksaneen peruskorjauk-             150 000 markkaa. Kaupungin mielesrä rakennus
13951: sen.                                                     tulisi saneerauskustannusten suuruuden vuoksi
13952:    Kiinteistö toimi kouluna vuoden 1977 kevää-           katsoa kokonaan uudeksi varsinkin kun rakennus
13953: seen saakka, jolloin rakennus oli tarkoitus pur-         ei ole aikaisemmin ollut saman hallintokunnan
13954: kaa. Tuolloin kaupungin nuoriso- ja kulttuurijär-        hallinnossa.
13955: jestöt tekivät kaupunginhallitukselle aloitteen ra-         Voidaan pitää perusteltuna, että valtion avus-
13956: kennuksen kunnostamisesta kulttuuri- ja vapaa-           tusten pitämiseksi kohtuullisina, rakennuskus-
13957: ajan käyttöön. Näin myös päätettiin tehdä ja             tannuksiin vahvistetaan normeja, joiden mukaan
13958: talon peruskorjaus valmistui huhtikuussa 1979.           avustukset suoritetaan. Hankinta-arvosta puhut-
13959:    Nuorisotalon peruskorjauskustannukset olivat          taessa on kuitenkin lähtökohtana pidettävä oi-
13960: 1 236 000 markkaa, johon kaupunki sai valtiolta          keata realistista hintaa, jolla rakennus todella
13961: avustusta 335 000 markkaa ja lainaa 112 000              kyetään tekemään taikka korjaamaan. Näin ollen
13962: markkaa sekä työllistämistukea 76 616 markkaa            todellisten kohtuullisten rakennuskustannusten
13963: ja lämpökorjausavustusta 61 320 markkaa.                 ja valtion normiarvojen pitäisi olla varsin lähellä
13964:    Savontien kerhotalo on museoviraston laati-           toisiaan. Varkauden tapauksessa opetusministe-
13965: massa kulttuurihistoriallisesti merkittävien raken-      riön vahvistama hankintahinta on vain 67 pro-
13966: nusten ja alueiden inventointiasiakirjassa. Se on        senttia viimeksi suoritetun peruskorjauksen kus-
13967: luokiteltu historialliseksi, maisemalliseksi ja säily-   tannuksista.
13968: tettäväksi.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13969:    Opetusministeriö on määritellyt nuorisotalon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13970: hankinta-arvoksi 823 686 markkaa alkaen                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13971: 1.5.1983. Rakennuksen valmistumisvuodeksi on             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13972: katsottu 1964. Rakennuksen ostohinnaksi on
13973: määritelty 40 000 markkaa.                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13974:    Varkauden kaupunginhallituksen näkemyksen                     ryhtyä, ettei edellä kuvatun kaltainen
13975: mukaan lähtöhinnaksi olisi tullut hyväksyä                       hankinta-arvon määrittely johda arvok-
13976: 119 000 markkaa vuosina 1964-1978 tehtyjen                       kaiden ja säilytettävien rakennusten pe-
13977: korjausten vuoksi. Huomio~n ot~aen rakennuk-                     ruskorjausten sijasta suosimaan uuden ra-
13978: seen käytetyn sekä kaupungtn esittämän alkuar-                   kentamista valtiontalouden ja rakennus-
13979: vostuksen pienuuden, tulisi pääomakorvaukset                     suojelun kustannuksella?
13980: kaupungin mielestä laskea saneerauksen valmis-
13981: tumisesta eli 1. 5.1979 alkaen, sillä rakennus on
13982: 
13983:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1983
13984: 
13985:                                                Kari Rajamäki
13986: 0883006269
13987: 2                                     1983 vp. -     KK n:o   84
13988: 
13989: 
13990: 
13991: 
13992:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13993: 
13994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Hankinta-arvoon luetaan rakennuksen rakenta-
13995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misesta tai hankkimisesta aiheutuneet todelliset
13996: olette 7 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-    kohtuulliset kustannukset. Hankinta-arvoon lue-
13997: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     taan myöskin valmiina ostetun rakennuksen kun-
13998: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kari     toonpanosta aiheutuneet kustannukset, samoin
13999: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      otetaan hankinta-arvon lisäyksenä huomioon ra-
14000: sestä n:o 84:                                        kennuksessa myöhemmin tehtyjen perusparan-
14001:                                                      nusluontoisten töiden kustannukset. Hankinta-
14002:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        arvosta vähennetään tarkoitusta varten saatujen
14003:        ryhtyä, ettei edellä kuvatun kaltainen        valtion avustusten sekä lainojen summat. Kun
14004:        hankinta-arvon määrittely johda arvok-        lähtökohtana on korvauksen suorittaminen todel-
14005:        kaiden ja säilytettävien rakennusten pe-      listen kustannusten perusteella, ovat uudisraken-
14006:        ruskorjausten sijasta suosimaan uuden ra-     taminen ja perusparantaminen tässä suhteessa
14007:        kentamista valtiontalouden ja rakennus-       tasaveroisessa asemassa.
14008:        suojelun kustannuksella?
14009:                                                         Vuotuinen pääomakorvaus lasketaan raken-
14010:                                                      nuksen hankintavuodelta ja sitä seuraavalta kym-
14011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        meneltä vuodelta kivirakennusten osalta 8 pro-
14012: seuraavaa:                                           sentin ja puurakennusten osalta 9 prosentin suu-
14013:                                                      ruisena hankinta-arvosta. Pääomakorvauksen por-
14014:    Omien rakennusten käytöstä kunnille ja muille     rastamisen perusteena on, että hankinnasta ai-
14015: valtionavun saajille suoritettava korvaus perustuu   heutuvat kustannukset kohdistuvat pääasiassa ra-
14016: valtioneuvoston 25.8.1977 antamaan päätökseen        kennuksen hankintavuoteen ja sitä lähinnä seu-
14017: vuokra-arvojen määräärnisperusteista.                raaviin vuosiin. Pääomakorvaus suoritetaan myö-
14018:    Vuokra-arvomenettely uudistettiin vuonna          hemmin jatkuvasti 5 prosentin suuruisena raken-
14019: 1977 ja keskeisenä tavoitteena hallintokäytännön     nuksen käyttöiästä riippumatta, vaikka hankinta-
14020: yksinkertaistamisen ohella oli edistää nykyisen      kustannukset olisivat tulleet periaatteessa kuole-
14021: rakennuskannan hyväksikäyttöä.                       tetuiksi. Tämä on omiaan edistämään rakennus-
14022:    Aikaisemmin voimassa olleen käytännön mu-         ten käyttöä edelleen samaan tarkoitukseen.
14023: kaan omien rakennusten käytöstä suoritettiin            Kysymyksessä mainitussa tapauksessa opetus-
14024: vuotuista hankintakustannusten kuoletusta ja         ministeriö on Varkauden kaupungin Savontien
14025: korkoa. Korvauksen yhteissumma oli suurimmil-        nuorisotalon hankinta-arvoa määrätessään otta-
14026: laan rakennuksen hankintavuonna ja aleni tämän       nut huomioon rakennuksen kauppahinnan sekä
14027: jälkeen tasaisesti kunnes hankintakustannus oli      kaupungin ilmoittamat perusparannuskustan-
14028: tullut kokonaan kuoletetuksi. Kuoletus tapahtui      nukset täysimääräisinä. Kun tästä on vähennetty
14029: kivirakennuksien osalta 67 vuodessa ja puuraken-     rakennuksen korjausta varten kaupungin saama
14030: nusten osalta 40 vuodessa. Mainitun ajankohdan       valtionapu, joka oli 47 o/o korjauskustannuksista,
14031: jälkeen ei korvausta suoritettu, vaikka rakennusta   on hankinta-arvoksi jäänyt mainittu 823 686
14032: edelleen olisi käytetty samaan tarkoitukseen.        markkaa. Kaupungin laskelma, jonka mukaan
14033:    Vuonna 1977 käyttöönotetun järjestelmän mu-       lähtöhinnaksi ennen peruskorjauskustannuksia
14034: kaan rakennuksen omistajalle suoritetaan omien       olisi tullut hyväksyä 119 000 markkaa todellisen
14035: rakennusten hankinta-arvosta laskettavaa vuotuis-    ostohinnan 40 000 markan sijasta perustuu teo-
14036: ta pääomakorvausta.                                  reettiseen nykyarvolaskelmaan. Tällainen menet-
14037:                                        1983 vp.       KK n:o   84                                      3
14038: 
14039: tely, paitsi että se on saannösten vastainen,         sen johdosta laaja perusparannus. Kustannukset
14040: johtaisi myöskin epäoikeudenmukaiseen tulok-          nousevat kokemuksen mukaan tällöin lähelle
14041: seen. Lisäksi on muistettava, että kaupunki on        uudisrakennuksen kustannuksia. Pääomakorvaus
14042: saanut vuokra-arvosäännösten perusteella valtion-     tulee tällöin suoritettavaksi myös perusparannus-
14043: apua myös rakennuksen aikaisemman koulukäy-           töiden osalta 5 prosentin mukaan, kun se vastaa-
14044: tön aikana.                                           vankokoisessa uudisrakennushankkeessa olisi 8 tai
14045:    Kysymyksessä on lisäksi kiinnitetty huomiota       9 prosentin suuruinen ensimmäiset 11 vuotta.
14046: siihen, että hankintavuotena on pidetty vuotta           Tämä ongelma voitaisiin korjata esim. sillä,
14047: 1964, jolloin rakennus tuli kaupungin omistuk-        että perusparannuksen osalta hankinta-ajankoh-
14048: seen eikä vuotta 1978, jolloin se perusparannuk-      daksi määrättäisiin kyseisen investoinnin ajan-
14049: sen jälkeen tuli nykyiseen käyttöönsä. Tästä syys-    kohta. Toisaalta perusparannusten tapahtuessa
14050: tä pääomakorvaus tulee suoritettavaksi 5 prosen-      usein vaiheittain, johtaisi tämä saman rakennuk-
14051: tin mukaan myös viimeksi tehdyistä investoin-         sen kohdalla useisiin eriaikaisiin korvausprosentin
14052: neista. Menettely perustuu nykyiseen vuokra-          määrittelyajankohtiin ja hallintomenettelyn mo-
14053: arvopäätökseen, jonka mukaan pääomakorvauk-           nimutkaistamiseen.
14054: sen suuruus määräytyy hankintavuoden mukaan
14055: eli sen mukaan, milloin rakennus on valmistunut          Koska vastaisuudessa tulee painopiste ilmeises-
14056: tai muutoin tullut valtionavun saajan omistuk-        ti yhä enemmän siirtymään uudisrakentamisesta
14057: seen.                                                 korjaustoimintaan tulee opetusministeriö selvittä-
14058:                                                       mään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa
14059:    Jossain määrin ongelmallisena voidaan pitää
14060:                                                       edellä kuvatun ongelman laajuuden sekä tarpeen
14061: tilannetta, jossa rakennus on pitkään ollut samal-
14062:                                                       rakennuksen hankinta-ajankohtaa koskevan sään-
14063: la omistajalla ja siinä suoritetaan joko käyttötar-
14064:                                                       nöksen tarkistamiseen.
14065: koituksen muutoksen tai teknisen vanhentumi-
14066: 
14067:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1983
14068: 
14069:                                                                       Opetusministeri Kaan·na Suonio
14070: 4                                     1983 vp. -      KK n:o   84
14071: 
14072: 
14073: 
14074: 
14075:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14076: 
14077:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning som beräknas på egna byggnaders anskaff-
14078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningsvärde.
14079: av den 7 juni 1983 till vederbörande medlem av           Till anskaffningsvärde räknas de verkliga, skä-
14080: statsrådet översänt en avskrift av följande av        liga kostnaderna för byggnaders uppförande eller
14081: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål           anskaffande. Till anskaffningsvärde räknas även
14082: nr 84:                                                iståndsättningskostnaderna för en färdig förvär-
14083:                                                       vad byggnad. Som ökning av anskaffningsvärdet
14084:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     beaktas likaledes kostnaderna föranledda av
14085:          för att det ovan beskrivna förfarandet i     grundreparationsarbeten liknande arbeten.
14086:          fråga om fastställandet av anskaffnings-
14087:          värde inte leder till att nybygganden           Från anskaffningsvärdet avdrages beloppen av
14088:          främjas på statshushållningens och bygg-     statsunderstöden och lånen som erhållits för
14089:          nadsskyddets bekostnad i stället för att     ändamålet. Då utgångspunkten för beviljandet
14090:          värdefulla byggnader som borde bevaras,      av ersättningen utgör de verkliga kostnaderna, är
14091:          grundligt skulle repareras?                  nybyggande och grundreparationer i detta förhål-
14092:                                                       lande i jämbördig ställning.
14093:                                                          Såsom årlig kapitalersättning beräknas för
14094:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      byggnadens anskaffningsår och de därpå följande
14095: framföra följande:                                    10 åren för byggnader av sten 8 % och för
14096:    Ersättning som beviljas för bruket av egna         byggnader av trä 9 % och de därpå följande åren
14097: byggnader åt kommuner och andra som är berät-         5 % på deras anskaffningsvärde. Avtrappningen
14098: tigade till statsunderstöd, baserar sig på statsrå-   av kapitalersättningen har motiverats så, att kost-
14099: dets beslut av den 25.8.1977 angående grunder-        naderna föranledda av anskaffningen huvudsak-
14100: na för bestämmande av hyresvärde.                     ligen hänför sig till byggnadens anskaffningsår
14101:                                                       och de omedelbart därpå följande åren. Kapital-
14102:    Hyresvärdeförfarandet förnyades år 1977. Som       ersättningen är senare fortfarande 5 % oberoen-
14103: central målsättning var jämte förenhetligande av      de av byggnadens livslängd, fastän anskaffnings-
14104: förvaltningspraxisen att främja utnyttjande av det    kostnaderna i princip skulle ha blivit amorterade.
14105: nuvarande byggnadsbeståndet.                          Detta bidrar till att främja bruket av byggnader i
14106:    Enligt tidigare praxis amorterades och betala-     samma syfte.
14107: des ränta på anskaffningskostnader föranledda av         1 ifrågavarande fall har undervisningsministe-
14108: bruket av egna byggnader.                             riet vid bestämmandet av anskaffningsvärdet för
14109:    Ersättningens sammanlagda belopp var som           Savontien Nuorisotalo i staden Varkaus tagit
14110: högst under byggnadens anskaffningsår. Därefter       hänsyn till byggnadens köpesumma samt grund-
14111: sjönk beloppet jämnt tills anskaffningskostnader-     reparationskostnaderna till fullt belopp som sta-
14112: na helt blivit amorterade. Amorteringen skedde i      den uppgett. Då det statsunderstöd på 47 %
14113: fråga om byggnader av sten i 67 år och i f~åga om     som staden erhöll för att reparera byggnaden har
14114: byggnader av trä i 40 år. Efter nämnda udpunkt        avdragits från detta belopp, blev anskaffningsvär-
14115: beviljades ingen ersättning, fastän byggnaden         det nämnda 823 686 mark. Stadens beräkning,
14116: fortfarande skulle ha använts för samma ända-         enligt vilken man borde ha godkänt 119 000
14117: mål.                                                  mark såsom utgångspris före grundreparationerna
14118:    Enligt det system som år 19J7 tog;s i bruk         i stället för den verkliga köpesumman 40 000
14119: erläggs till byggnadens ägare årltg kapttalersätt-    mark baserar sig på den teoretiska nuvärdeberäk-
14120:                                      1983 vp. -     KK n:o    84                                    5
14121: 
14122: ningeno Detta förfarande förutom att det är mot     byggnaden elier att den i tekniskt hänseende
14123: stadganden, skulie också leda tili ett orättvist    blivit gammalmodig Kostnaderna blir då enligt
14124:                                                                          0
14125: 
14126: 
14127: 
14128: 
14129: resultato Dessutom bör man komma ihåg, att          erfarenhet nästan lika stora som kostnaderna för
14130: staden på grundval av stadganden om hyresvärde      en ny byggnado Kapitalersättningen även för
14131: fått statsunderstöd också då byggnaden tidigare     grundreparationsarbeten skali då uppgå tili 5 %
14132: användes som skolao 1 faliet i fråga har man        medan den procentuelia andelen för ett lika stort
14133: dessutom fäst uppmärksamhet vid att 1964 har        nybygge skulie uppgå tili 8 % eller 9 % under
14134: ansetts vara anskaffningsåret då byggnaden kom      de första åreno Detta problem kunde korrigeras
14135: tili stadens ägo och inte 1978 då byggnaden efter   toexo därigenom, att grundreparationer skulie
14136: grundreparationerna kom tili sitt nuvarande         göras vid samma tidpunkt som investeringar
14137: bruko På grund av detta skali kapitalersättningen   görso
14138: vara 5 % även på de senare gjorda. investeringar-      Å andra sidan då grundreparationer ofta sker
14139: nao                                                 stegvis, skulle detta ifråga om samma byggnad
14140:     Förfarandet baserar sig på det nuvarande bes-   leda tili att ersättningsprocenten skulle bestäm-
14141: lutet om hyresvärde, enligt vilket beloppet av      mas vid flera olika tidpunkter och fötvaltnings-
14142: kapitalersättningen bestäms enligt anskaffnings-    förfarandet skulie bli komplicerato
14143: året eller enligt det år då byggnaden blivit           Då tyngdpunkten i framtiden alit mera skall
14144: färdigt elier eljest kommit tili dess ägo som får   förflyttas från nybyggande tili reparationsverk-
14145: statsunderstöd0                                     samhet, kommer undervisningsministeriet att i
14146:     Sådan situation kan i viss mån anses vara       samarbete med finansministeriet utreda omfatt-
14147: problematisk, då byggnaden länge ägts av sam-       ningen och behovet av det ovan beskrivna prob-
14148: ma ägare och då omfattande grundreparationer        lemet för att justera stadgandet om anskaffnings-
14149: görs antingen på grund av ändringen i bruket av     tidpunkten för byggnadero
14150:   Helsingfors den 12 september 1983
14151: 
14152:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
14153:                                                1983 vp.
14154: 
14155: Kirjallinen kysymys n:o 85
14156: 
14157: 
14158: 
14159: 
14160:                                   von Bell: Kriminaalihuoltopalvelujen lisäämisestä Oulun läänissä
14161: 
14162: 
14163:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14164: 
14165:    Kriminaalihuollon voi sanoa olleen Suomessa       yksiköksi. Vuoden 1984 toimintasuunnitelmassa
14166: viime vuosiin asti aliarvostettua. Tästä johtuen     Kajaanin toimisto esitetään perustettavaksi ainoa-
14167: ovat sen mahdollisuudet ja voimavarat myöskin        na toimistoyksikkönä. Yhdistyksen päättävät eli-
14168: jääneet muualla tapahtuneesta kehityksestä pal-      met ovat olleet yksimielisiä Kajaanin aluetoimis-
14169: jon jälkeen. Julkisoikeudellisen Kriminaalihuol-     ton tärkeydestä ja ensisijaisuudesta. Aluetoimis-
14170: toyhdistyksen tultua vuonna 1975 annetulla lailla    ton perustamiskustannuksiksi ja aloittamisvuo-
14171: ja asetuksella perustetuksi, on tilanne kuitenkin    den palkkaus- ym. muiksi menoiksi on talous-
14172: vähin erin muuttumassa, tosin hyvin hitaasti.        arviossa esitetty 190 000 markkaa. Tällä summal-
14173: Kriminaalihuollon valtionapu on edelleen vain        la voidaan työ aloittaa kahden päätoimisen ja
14174: noin 3 % vankeinhoidon kokonaiskustannuksista        yhden osapäiväisen toimihenkilön voimin.
14175: Muissa pohjoismaissa se ylittää 10 %.                   Määrärahan ottamista aluetoimistoa varten val-
14176:    Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on nyt 15 alue-     tion tulo- ja menoarvioon voidaan perustella
14177: toimistoa. Pohjoiset toimistot sijaitsevat Oulussa   samalla myös aluetoimiston työn vaikutuksilla
14178: ja Rovaniemellä. Niissä on yhteensä 10 työnteki-     sosiaalitoimistojen työhön. Vaikka apu määrälli-
14179: jää Oulun asuntokoti mukaan luettuna. On sel-        sesti onkin pieni, se kohdistuu niihin soiaalitoi-
14180: vää, ettei näistä toimipaikoista käsin voida Oulun   mistojen työtehtäviin, jotka tuottavat usein suu-
14181: ja Lapin läänin kriminaalihuoltoa hoitaa edes        ria vaikeuksia ja vaatisivat hyvin hoidettuna huo-
14182: välttävästi. Esimerkiksi nuorien rikoksentekijöi-    mattavasti enemmän työaikaa. Sosiaalitoimen ne
14183: den valvontatehtävät ovat jääneet lähes kokonaan     voimavarat, jotka se voi käyttää kriminaalihuolto-
14184: muodollisen toiminnan varaan. Myöskään vapau-        tehtäviin, ovat Kainuussa hyvin pienet. Myös-
14185: tuvien vankien jälkihuollosta ei voida puhua         kään VALTAVA-uudistus ei tuo kriminaalihuol-
14186: muualla kuin Oulussa ja Rovaniemellä.                lon erityistehtävien osalta parannusta tähän tilan-
14187:    Tehdyn tilaston mukaan eteläisissä lääneissä on   teeseen.
14188: yhdistyksen toimihenkilöitä 3-4/100 000 asu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14189: kasta, mutta esim. Oulun läänissä 1,7/100 000        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14190: asukasta. Myös suhteessa vapautuviin vankeihin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14191: on vinoutuma eteläisten läänien hyväksi: siellä      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14192:  on ollut v. 1981 yksi työntekijä 36-50 vapautu-
14193: nutta vankia kohti, mutta Oulun läänissä yksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14194:  työntekijä 77 vapautunutta vankia kohti.                   ryhtyä kriminaalihuoltopalveluiden saata-
14195:    Yhdistys on jo useamman vuoden ajan pyrki-               vuuden lisäämiseksi Oulun läänissä niin,
14196:  nyt aluetoimiston perustamiseen Kajaaniin Kai-             että se vastaa eteläisissä lääneissä vallitse-
14197:  nuun tulevan läänin alueella työskenteleväksi              vaa palvelutasoa?
14198: 
14199:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1983
14200: 
14201:                                            Aarno von Bell
14202: 
14203: 
14204: 
14205: 
14206: 0883006203
14207: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 85
14208: 
14209: 
14210: 
14211: 
14212:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14213: 
14214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           huolto-organisaation laajentamista koko maan
14215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kattavaksi ja sen toimintakyvyn parantamista.
14216: olette 7 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-
14217:                                                             Kun kriminaalihuoltotyötä pyritään kehittä-
14218: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         mään tilanteessa, jossa mahdollisuudet voimava-
14219: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Aarno        rojen lisäykseen ovat rajalliset, joudutaan uusien
14220: von Beliin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        aluetoimistojen perustamista eri lääneihin harkit-
14221: sestä n:o 85:
14222:                                                          taessa ottamaan huomioon paitsi läänin väestö-
14223:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          pohja, läänin alueella vapautuvien vankien mää-
14224:         ryhtyä kriminaalihuoltopalveluiden saata-        rä, valvottavien määrä, nuoria rikoksentekijöitä
14225:         vuuden lisäämiseksi Oulun läänissä niin,         koskevien lakisääteisten tehtävien määrä ja myös
14226:         että se vastaa eteläisissä lääneissä vallitse-   se, missä määrin läänin alueella on sellaisia
14227:         vaa palvelutasoa?                                suurempia asutuskeskuksia, joihin vakavampi ri-
14228:                                                          kollisuus yleensä keskittyy ja joissa kriminaali-
14229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         huoltopalveluja erityisesti tarvitaan. Samalla jou-
14230: ti seuraavaa:                                            dutaan ottamaan huomioon jo toimivien aluetoi-
14231:                                                          mistojen välttämättömät henkilöstölisäykset sekä
14232:    Kriminaalihuoltotyöstä huolehtivalla Krimi-           harkitsemaan onko läänin alueella ilmenevä kri-
14233: naalihuoltoyhdistyksellä on tällä hetkellä 15 alue-      minaalihuollollisten palvelujen tarve ratkaistavis-
14234: toimistoa. Yhdistyksellä on vähintään yksi alue-         sa paremmin kehittämällä läänin alueella olevia
14235: toimisto kussakin läänissä. Aluetoimistot huoleh-        aluetoimistoja ja erityisesti koko läänin alueeseen
14236: tivat lakisääteisistä kriminaalihuoltotehtävistä,        kohdistuvaa aluetoimintaa vai perustamalla uusi
14237: kuten ehdonalaisesti vapautuneiden vankien ja            aluetoimisto.
14238: ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksentekijöi-
14239:                                                             Oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja
14240: den valvoonoista ja nuorista rikoksentekijöistä
14241: tehtävistä henkilötutkinnoista. Lisäksi aluetoimis-      taloussuunnitelmaan vuosille 1984-88 sisältyy
14242:                                                          viiden uuden aluetoimiston perustaminen. Uu-
14243: tot huolehtivat rikoksentekijöiden huoltoon liit-
14244:                                                          den Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston
14245: tyvistä täydentävistä sosiaalipalveluista ja antavat
14246:                                                          perustaminen Kajaaniin ja muidenkin uusien
14247: asiantuntija-apua erityisesti toiminta-alueensa
14248:                                                          aluetoimistojen perustaminen on riippuvainen
14249: kunnille kriminaalihuoltotyön suunnittelussa ja
14250:                                                          siitä, missä määrin lisää voimavaroja voidaan
14251: suorittamisessa. Kehittämällä kriminaalihuolto-          tulevina vuosina kohdistaa kriminaalihuoltotyö-
14252: työtä luodaan edellytyksiä sille, että nykyistä
14253:                                                          hön. Kajaanin aluetoimiston perustaminen kyt-
14254: suurempi osa vankeusrangaistuksesta voidaan
14255:                                                          keytyy osittain myös suunnitelmiin Kainuun lää-
14256: panna täytäntöön vapaudessa. Pitemmällä täh-
14257:                                                          nin perustamisesta. Kriminaalihuoltotyön kehit-
14258: täyksellä on tavoitteena edellytysten luominen
14259:                                                          tämisessä on edelleenkin samanaikaisesti otettava
14260: kokonaan vapaudessa täytäntöönpantavien seu-
14261:                                                          huomioon aluetoimistoverkoston kattavuuden li-
14262: raamusten nykyistä runsaammalle käytölle ehdot-
14263:                                                          sääminen ja olemassa olevien yksikköjen toimin-
14264: tomien vankeusrangaistusten asemesta. Näiden             nan tehostaminen.
14265: tavoitteiden saavuttaminen vaatii kriminaali-
14266: 
14267:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1983
14268: 
14269:                                                                        Oikeusministeri Christoffer Taxell
14270:                                           1983 vp. -      KK n:o 85                                       3
14271: 
14272: 
14273: 
14274: 
14275:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
14276: 
14277:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              utvidgas tili att omfatta hela Iandet och att dess
14278: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             förmåga att verka förbättras.
14279: av den 7 juni 1983 tili vederbörande mediem av                Då man strävar efter att utveckia kriminal-
14280: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-         vårdsarbetet under sådana förhålianden då möj-
14281: dagsman Aarno von Beli undertecknade spörsmåi             Iigheterna tili ökade resurser är begränsade, mås-
14282: nr 85:                                                    te man ofta, då det är fråga om att eventuelit
14283:                                                           inrätta regionala byråer i de oiika Iänen, ta
14284:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          hänsyn dels tili Iänets befoikningsunderlag dels
14285:         för att öka tiligången på oiika former av         tili antaiet fångar som friges inom Iänet, antalet
14286:         kriminalvå.rdsservice i Uleåborgs Iän så att      övervakade personer och antalet Iagstadgade
14287:         den motsvarar servicenivån i de sydiiga           uppgifter angående unga förbrytare. Dessutom
14288:         Iänen?                                            biir det nödvändigt att beakta huruvida det inom
14289:                                                           Iänet finns sådana större befoikningscentra tili
14290:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          vilka alivariigare brott vanligen koncentrerar sig
14291: anföra föijande:                                          och inom viika behovet av kriminaivård är spe-
14292:    Kriminalvårdsföreningen, som ombesörjer kri-           ciellt stort. Samtidigt är man tvungen att ta
14293: minalvårdsarbetet, har för närvarande 15 regio-           hänsyn tili nödvändiga personaiökningar vid re-
14294: nala byråer. Föreningen har minst en regionai             dan verksamma regionala byråer och överväga
14295: byrå i varje Iän. De regionaia byråerna utför             huruvida behovet av kriminaivård inom Iänet
14296: Iagstadgade kriminalvårdsuppgifter, såsom över-           bäst tiligodoses genom utveckiande av där redan
14297: vakning av vilikorligt frigivna fångar och vilikor-       befintliga regionala byråer och specielit av den
14298: Iigt straffade unga förbrytare samt personunder-          verksamhet som omfattar hela Iänet elier genom
14299: sökningar angående unga förbrytare. Dessutom              inrättande av en ny regionai byrå.
14300: ombesörjer de regionaia byråerna de kompiette-               1 verksamhets- och ekonomipianeo för justitie-
14301: rande former av sociaiservice som ansiuter sig tili       ministeriets förvaltningsområde för åren 1984-
14302: vården av forbrytare samt erbjuder sakkunnig-             1988 ingår inrättandet av fem nya regionaia
14303: hjälp angående pianering och utförande av kri-            byråer. lnrättandet av en ny regionai byrå i
14304: minalvårdsarbete, specielit för de kommuner som           Kajana och av nya byråer på andra orter är
14305: tilihör respektive byrås verksamhetsområde. Ge-           beroende av i hur stor omfattning tiliäggsresurser
14306: nom ett utvecklande av kriminalvårdsarbetet ska-          kan inriktas på kriminaivården i framtiden. ln-
14307: pas förutsättningar för att fängelsestraff skali          rättandet av en ny regional byrå i Kajana ansiuter
14308: kunna verkstälias i frihet i större omfattning än         sig delvis även tili pianerna på grundandet av
14309: tidigare. Målet är på Iängre sikt att skapa förut-        Kajanalands Iän. Vid utveckiandet av kriminal-
14310: sättningar för att i större omfattning än nu              vårdsarbetet bör man samtidigt även framdeles ta
14311: verkstälia straff helt i frihet i stäliet för i form av   hänsyn tili förbättrandet av byrånätets täckning
14312: ovilikorliga fängelsestraff. För att dessa mål skali      och effektiverandet av den verksamhet som bed-
14313: kunna nås, krävs att kriminaivårdsorganisationen          rivs av redan befintliga regionala byråer.
14314: 
14315:      Helsingfors den 5 september 1983
14316: 
14317:                                                                         Justitieminister Christoffer Taxell
14318:                                                1983 vp.
14319: 
14320: Kirjallinen kysymys n:o 86
14321: 
14322: 
14323: 
14324: 
14325:                                   Viinanen: Työehtosopimuksesta poikkeavan alkupalkan maksami-
14326:                                      sesta nuorille työntekijöille
14327: 
14328: 
14329:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14330: 
14331:    Maassamme edelleenkin vallitsevan vaikean          kalleusluokan alimmasta oppilaiden tuntipalkas-
14332: työllisyystilanteen helpottamiseksi eri tahoilla on   ta. Työryhmän aikaansaannokset kuitenkin kariu-
14333: jatkuvasti pyrittävä löytämään keinoja tilanteen      tui~a~ siihen,. että työnt~kijäliitto ei hyväksynyt
14334: parantamiseksi. Erityisen vaikea on työllisyysti-     harJoittelusopimuksen s1sältämää työehtosopi-
14335: lanne ilman ammattikoulutusta ja työkokemusta         muksen alittamaa palkkausta. Päätäntävalta täl-
14336: olevien nuorten kohdalla.                             laisessa asiassa on mielestäni väärissä käsissä
14337:    Yrittäjät ovat useaan kertaan korostaneet mm.      ~oska työn~ekijäliitot voivat työehtosopimusjär:
14338: alkupalkkauksen korkeuden muodostuvan yh-             Jestelmästä JOhtuen estää nuorison työllistämisen.
14339: deksi suurimmista esteistä nuorten työsuhteen         Tämän vuoksi tulisi lainsäädännön tasolla mah-
14340: solmimiselle. Samoin on korostetusti tuotu esiin      dollistaa nuorille maksettavaksi palkkaukseksi
14341:                                                       työehtos~pimuksissa määrättyjä ehtoja alempi
14342: tärkeimpänä asiana saada nuorelle tuntumaa työ-
14343: elämään sen sijaan, että vaihtoehtona on toimet-      palkka, JOS työnantaja ja työntekijä keskenään
14344: tomuus.                                               niin sopivat. Kysymyksessä on tuhansien nuorien
14345:                                                       työntekijöiden tulevaisuus, joten valtiovallan tu-
14346:    Voimassa olevan työehtosopimuksen pohjalta         lisi edesauttaa kyseisen järjestelmän aikaansaa-
14347: eräillä aloilla muodostettiin työryhmä selvittä-      mista.
14348: mään toimenpiteitä ja vaihtoehtoja, joiden tu-
14349: loksena nykyistä useammalla nuorella olisi mah-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14350: dollisuus saada työtä ja hankkia työkokemusta.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14351: Sopimus olisi mahdollistanut sen, että sellaisen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14352: alle 24-vuotiaan työntekijän kanssa, jolla ei ole     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14353: lainkaan tai ainoastaan vähäisessä määrin asian-
14354: omaisen työn edellyttämää koulutuksen tai aikai-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14355: semman työkokemuksen kautta hankittua am-                    ryhtyä, jotta nuorten työllistämiseksi
14356: mattitaitoa, tehtävässä työsopimuksessa olisi pal-           nuorille työntekijöille voitaisiin maksaa
14357: kan määrästä voitu sopia työehtosopimuksesta                 työntekijän ja työnantajan niin sopiessa
14358: poikkeavasti. Tarkoitus oli, että palkkaus kuiten-           työehtosopimuksesta poikkeava alhaisem-
14359: kin olisi ollut vähintään 75 % ao. paikkakunta-              pi palkka?
14360: 
14361:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1983
14362: 
14363:                                              Iiro Viinanen
14364: 
14365: 
14366: 
14367: 
14368: 0883007199
14369: 2                                        1983 vp. -     KK n:o 86
14370: 
14371: 
14372: 
14373: 
14374:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14375: 
14376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vai?tavi.in.. En~i~ij~sina nuorisotyöttömyyden
14377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies            h01tokemoma ollSlktn tätä taustaa vasten nähtävä
14378: olette 8 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen:       t~öv?iman kysyntää lisäävä talouspolitiikka ja
14379: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        01kem suunnattu koulutuspolitiikka.
14380: selle j~enelle jäljennöksen kansanedustaja Viina-
14381:                                                            Näiden ensisijaisten keinojen lisäksi työvoima-
14382: sen näm kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o
14383:                                                         ministeriö on suunnitellut ja toteuttanut useita
14384: 86:
14385:                                                         nuorisotyöttömyyden lieventämiseen tähtääviä
14386:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          toimia. Ministeriö valmistelee parhaillaan ohjel-
14387:         ryhtyä, jotta nuorten työllistämiseksi          maa. alle 20-vuotiaiden työttömyyden poistami-
14388:         nuorille työntekijöille voitaisiin maksaa       seksi koulutuksen ja työllistämisen avulla. Tässä
14389:         työntekijän ja työnantajan niin sopiessa        ohjelmassa tarkastellaan eräänä työttömyyttä vä-
14390:         työehtosopimuksesta poikkeava alhaisem-         hentävänä keinona välillisten työvoimakustan-
14391:         pi palkka?                                      nusten alentamista. Nuorten työnsaannin edistä-
14392:                                                         miseksi tarvitaan kehittyneitä oppisopimus- ja
14393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koulutussopimusjärjestelmiä, perehdyttämistu-
14394: ti seuraavaa:                                           kea, harjaannuttamistukea sekä muita tukimuo-
14395:                                                         toja nuoren alkutyöpaikan erityiskustannusten
14396:    Järj~stäytyneet työnantajat ovat työehtosopi-        peittämiseksi.
14397: muslam (436/46) mukaan velvollisia aina nou-
14398: dattamaan sitä työehtosopimusta, johon he mai-             Eräiden kansainvälisten selvitysten mukaan vä-
14399: nitun lain mukaan ovat sidottuja.                       himmäispalkkasäännöksillä ei olisi vaikutusta
14400:    Järjestäytymättömät työnantajat ovat velvollisia     nuorten työllistämiseen. Työsuojeluhallituksessa
14401: noudattamaan työsopimuslain (320/70) 17 §:n             on selvitetty nuoria työntekijöitä koskevien sään-
14402: mukaan. vain alan niin sanotun yleissitovan työ-        nösten soveltamista käytännössä. Asiaa tutkinut
14403: ehtosopimuksen vähimmäisehtoja. Jollei alalla           työryhmä katsoi muistiossaan 31.3.1983, että
14404: ole yleissitovaa työehtosopimusta, järjestäytymä-       nuorten aik~isia työntekijöitä suuremmat työttö-
14405:                                                         myysluv~lt. JOhtuvat yleen~ä työkokemuksen ja
14406: t~? työnantaja voi vapaasti sopia palkasta työnte-
14407: kiJänsä kanssa. Työstä maksettavista palkoista          ammattitaidon puutteesta Ja ovat työsuojelumää-
14408: sopiminen kuuluu edellä esitetyn mukaisesti pää-        räyksistä riippumattomia. Selvityksen yhteydessä
14409: sääntöisesti työmarkkinoille.                           työryhmä totesi palkkauksen joustamattomuuden
14410:                                                         mel~ois~n kyn~yksen.. työmarkkinoille pääsyyn.
14411:    Nuorisotyöttömyys on osa yleistä työttömyys-
14412:                                                         Koumaista tutkimuksun perustuvaa tietoa asiasta
14413: ongelmaa. Kun työpaikkoja ei ole riittävästi tar-
14414:                                                         e~ ~~iten~aa~ ol.e toistaiseks.i riittävästi käytettä-
14415: jo~la, työmar~kin~t kyllästyvät ja niille pääsy
14416:                                                         vissa. Sosiaali- Ja terveysmmisteriön käsityksen
14417: vrukeutuu yleisestl. Tällöin ongelmat kasautuvat
14418:                                                         mukaan nuorten työllistämiseen liittyvät palk-
14419: työmarkkinoille pyrkiviin nuoriin, työmarkkinoil-
14420:                                                         kauskysymykset tulisikin ratkaista nykyisen lain-
14421: ta ~yystä tai toisesta poissa olleisiin ja työmarkki-
14422:                                                         säädännön pohjalta.
14423: nOlden rakennemuutoksen tähden ammattia
14424: 
14425:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
14426: 
14427:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14428:                                        1983 vp. -      KK n:o 86                                         3
14429: 
14430: 
14431: 
14432: 
14433:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14434: 
14435:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rätt inriktad utbildningspolitik anses vara primä-
14436: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ra åtgärder för lindrande av ungdomsarbetslöshe-
14437: av den 8 juni 1983 tili vederbörande medlem av         ten.
14438: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
14439: dagsman Viinanen undertecknade spörsmål nr               Förutom dessa primära åtgärder har arbets-
14440:                                                        kraft~min~steriet pi:merat och vidtagit olika åtgär-
14441: 86:
14442:                                                        der 1 avstkt att ltndra ungdomsarbetslösheten.
14443:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Ministeriet förbereder för närvarande ett program
14444:         för att tili unga arbetstagare, i avsikt att   för avlägsnande av arbetslösheten bland unga
14445:         sysselsätta unga, enligt överenskommelse       under 20 år genom utbildning och sysselsättning.
14446:         melian arbetsgivaren och arbetstagaren         1 detta program bedöms frågan huruvida en
14447:         skali kunna betalas en lägre, från koliek-     sänkning av vissa indirekta arbetskraftskostnader
14448:         tivavtalet avvikande lön?                      kunde vara en åtgärd som kan minska arbetslös-
14449:                                                        heten. För främjande av ungas möjlighet att få
14450:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbete behövs utvecklade system för läro- och
14451:                                                        utbild~~ng~avtal, introduktionsstöd, stöd för yr-
14452: anföra följande:
14453:                                                        kesuppovmng samt andra stödformer för att
14454:    Organiserade arbetsgivare är enligt lagen om        täcka specialkostnader som föranleds av ungas
14455: kollektivavtal (436/ 46) alltid skyldiga att iaktta    introduktionsarbetsplatser.
14456: det arbetsavtal tili vilket de enligt nämnda lag är
14457: bundna. Icke-organiserade arbetsgivare är enligt          Enligt en del internationelia utredningar skulie
14458: 17 § lagen om arbetsavtal (320/70) skyldiga att        stadganden om minimilön inte ha någon inver-
14459: iaktta endast minimivilikoren i ett s.k. alimänt       kan på sysselsättningsläget bland ungdomar.
14460: bindande koliektivavtal. lfali det för branschen       l~om arbetarsky~dsstyrelsen har man utrett möj-
14461: inte finns något allmänt bindande koliektivavtal       ltgheterna att tdlämpa stadgandena angående
14462: kan den icke-organiserade arbetsgivaren fritt kom-     unga arbetstagare i praktiken. Den arbetsgrupp
14463: ma överens med arbetstagaren om lönen. Enligt          som undersökt saken ansåg isin PM 31.3.1983
14464: det ovan anförda ankommer det i regel på               att det faktum att antalet arbetslösa bland unga
14465: arbetsmarknaden att överenskomma om löner              är. större än bland de vuxna vanligen beror på
14466: som utbetalas för arbete.                              bnst på arbetserfarenhet och yrkesskicklighet och
14467:    Ungdomsarbetslösheten är en del av det ali-         att det är oberoende av arbetarsskyddsföreskrif-
14468: männa arbetslöshetsproblemet. Då det inte              ter. 1 samband med utredningen konstaterade
14469: finns tiliräckligt med arbetsplatser blir arbets-      arbetsgruppen att bristen på flexibilitet i avlö-
14470: marknaden mättad och möjligheten att komma             ningen i hög grad utgör en tröskel för möjlighe-
14471: ut i arbetslivet blir alimänt sämre. Härvid anho-      ten att söka sig ut i arbetslivet. lnhemskt mate-
14472: pas problemen hos de unga som söker sig ut i           ria!, som baserar sig på utredningar, finns hittilis
14473:                                                        int~ att tiligå i tillräcklig utsträckning. Enligt
14474: arbetslivet och som av en elier annan orsak har
14475: varit borta från arbetsmarknaden och på grund          soctal- och hälsovårdsministeriets uppfattning
14476: av en förändring i arbetsmarknadsstrukturen bytt       borde de frågor som ansluter sig tili sysselsättnin-
14477: jobb. Mot denna bakgrund bör en ekonomipoli-           gen bland unga lösas utgående från nuvarande
14478:                                                        lagstiftning.
14479: tik som ökar efterfrågan på arbetskraft och en
14480: 
14481:       Helsingfors den 7 oktober 1983
14482: 
14483:                                            Social- och halsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
14484:                                                  1983 vp.
14485: 
14486: Kirjallinen kysymys n:o 87
14487: 
14488: 
14489: 
14490: 
14491:                                    Salolainen: Taksien kyytimaksun perimismahdollisuuksien paranta-
14492:                                       misesta
14493: 
14494: 
14495:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14496: 
14497:    Taksien tulot muodostuvat kunkin asiakkaan          jettajan ja asiakkaan keskinäiseltä välien selvitte-
14498: osalta pääasiassa sellaisista summista, jotka ovat     lyitä riitatilanteessa, joka helposti johtaa puolin
14499: nykyisten säännösten puitteissa niin vähäisiä,         ja toisin harkitsemattomaan käyttäytymiseen.
14500: ettei maksamatta jättämisestä rangaista ja perin-      Kohtuullista kuitenkin olisi, että takseilla olisi
14501: täkin on vaikeaa asiakkaan kieltäydyttyä maksa-        keino taata maksun saaminen asiakkaan käyttä-
14502: masta. Kun tulee yleisesti tietoon, että taksinkul-    mistä palveluista.
14503: jettaja on voimaton maksun perimisen suhteen
14504: asiakkaan kieltäydyttyä maksamasta, on pelättä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14505: vissä, että maksuhaluttomuus lisääntyy. Jos ta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14506: pauksia on paljon, johtaa maksamatta jättäminen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14507: taksien kannalta merkittävään tulonmenetyk-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14508: seen.
14509:                                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14510:    Tilanteen korjaamiseksi voitaisiin takseille esi-            ryhtyä, jotta takseille voidaan turvata
14511: merkiksi myöntää oikeus estää asiakasta poistu-                 kyytimaksun       perimismahdollisuudet
14512: masta maksamatta ja viedä hänet poliisin luo
14513:                                                                 asiakkaan kieltäydyttyä maksamasta?
14514: asian selvittämiseksi. Näin vältyttäisiin taksinkul-
14515: 
14516:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1983
14517: 
14518:                                             Pertti Salolainen
14519: 
14520: 
14521: 
14522: 
14523: 0883006214
14524:  2                                      1983 vp. -     KK n:o 87
14525: 
14526: 
14527: 
14528: 
14529:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14530: 
14531:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tahansa ottaa hänet kiinni.'' Jos asiakkaalla ei ole
14532:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ollut alunpitäenkään tarkoitusta maksaa kyytiä,
14533:  olette 8 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-     voi kysymyksessä olla petosrikos. Petoksesta voi
14534:  ne n:o 470 ohella toimittanut valtioneuvoston         seurata vankeusrangaistus, joten tällöin kiinniot-
14535:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tamisen edellytykset toteutuvat. Sitä vastoin lie-
14536:  taja Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   västä petoksesta voidaan tuomita ainoastaan sak-
14537:  myksestä n:o 87:                                      korangaistukseen.
14538:                                                            Oikeusministeriössä valmisteltuun esitutkintaa
14539:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaan lainsää-
14540:          ryhtyä, jotta takseille voidaan turvata       däntöehdotukseen sisältyy myös säännösehdotus,
14541:          kyytimaksun       perimismahdollisuudet       jossa kiinniottamisen edellytyksiä laajennettaisiin
14542:          asiakkaan kieltäydyttyä maksamasta?           nykyisestään. Tällöin myös lievän petoksen olles-
14543:                                                        sa kysymyksessä kiinniottaminen olisi mahdollis-
14544:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ta.
14545:  ti seuraavaa:                                            Todettakoon vielä, että eräissä tapauksissa tak-
14546:      Asiakkaan kieltäytyessä maksamasta kyytiä tak-    siautoilijat ovat vaatineet asiakkaalta kyydistä
14547: . siautoilija voi - muiden kansalaisten tapaan -       ennakkomaksun. Liikenneministeriössä valmistel-
14548:   kääntyä oikeusviranomaisten puoleen. Hän voi         lussa mallitaksiohjesäännössä on nimenomainen
14549:   vaatia saatavaansa joko maksamismääräysteitse tai    säännös, jonka mukaan kuljettajalla on oikeus
14550:   oikeudessa. Ulosottoperusteen saatuaan hän voi       saada ennakkomaksu kyydistä, jos hän katsoo sen
14551:   kääntyä ulosottoviranomaisen puoleen saatavan        tarpeelliseksi matkan pituuden tai muun syyn
14552:   perimiseksi. Perimisen onnistuminen luonnolli-       vuoksi. Kuljettajalla on myös oikeus kieltäytyä
14553:   sesti edellyttää, että autoilija tietää asiakkaan    ajosta, jos on aihetta epäillä, ettei asiakkaalla ole
14554:   henkilöllisyyden.                                    rahaa maksaa kyytiä eikä hän vaadittaessa voi
14555:      Rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk-      osoittaa maksukykyään. Ohjesääntö on voimassa
14556:   sen 23 §:n 1 momentin mukaan: "Jos joku on           koko maassa lukuunottamatta Uudenmaan lää-
14557:   tehnyt rikoksen, josta saattaa tulla vankeutta, ja   niä, jossa voimaantulo on lykkäytynyt valituksen
14558:   hänet tavataan verekseltä tai pakosalta, saa kuka    johdosta.
14559: 
14560:       Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1983
14561: 
14562:                                                                       Oikeusministeri Christoffer Taxell
14563:                                        1983 vp. -    KK n:o 87                                         3
14564: 
14565: 
14566: 
14567: 
14568:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14569:    1 det 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         gärning elier flyende fot, må han gripas av
14570: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nr 470       envar' '. Om kunden inte ens från början avsett
14571: av den 8 juni 1983 översänt tili vederbörande        att betala skjutsen, kan det vara fråga om ett
14572: medlem av statsrådet avskrift av riksdagsman         bedrägeribrott. På bedrägeri kan följa fängelse,
14573: Salolainens skriftliga spörsmål nr 87 av följande    varför förutsättningarna för gripande härvid upp-
14574: lydelse:                                             fylis. För lindrigt bedrägeri kan däremot ådömas
14575:                                                      endast bötesstraff.
14576:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         1 det lagförslag angående förundersökning och
14577:        för att taxinas möjligheter att indriva       tvångsmedel i brottmål som beretts vid justitie-
14578:        skjutsavgiften skall kunna säkerstälias då    ministeriet ingår också ett stadgande som utvid-
14579:        kunden vägrat betala?                         gar nuvarande möjligheter tili gripande. Härvid-
14580:                                                      lag skulie gripande vara möjligt också vid lindrigt
14581:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     bedrägeri.
14582: anföra följande:                                        Det må ytterligare konstateras att taxichauffö-
14583:     När en kund vägrar att betala skjutsen kan       rerna i vissa fali har krävt förhandsbetalning för
14584: taxichauffören - liksom även andra medborgare        skjutsen av kunderna. 1 det modelitaxireglemen-
14585: - vända sig tili de judicielia myndigheterna.        te som beretts vid trafikministeriet finns ett
14586: Han kan yrka betalning för sin fordran antingen      uttryckligt stadgande, enligt vilket chauffören
14587: genom betalningsorder elier vid domstol. Efter       har rätt tili förhandsbetalning för skjutsen, om
14588: att ha erhåliit en grund för utsökning kan han       han anser detta nödvändigt p.g.a. resans längd
14589: vända sig tili utsökningsmyndighet för indriv-       elier någon annan orsak. Chauffören har också
14590: ning av fordran. En förutsättning för att indriv-    rätt att vägra ge skjuts, om det finns skäl att
14591: ningen skali lyckas är naturligtvis att chauffören   misstänka att kunden inte har pengar att betala
14592: vet vem hans kund var.                               den och inte på uppmaning kan visa att han har
14593:    1 23 § 1 mom. förordningen om införande av        betalningsförmåga. Reglementet gälier i hela
14594: strafflagen stadgas: "Har någon begått brott,        landet utom Nylands Iän, där ikraftträdandet har
14595: varå fängelse kan följa, och träffas han å bar       fördröjts p.g.a. ett besvär.
14596: 
14597:     Helsingfors den 1 september 1983
14598: 
14599:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
14600:                                                  1983 vp.
14601: 
14602: Kirjallinen kysymys n:o 88
14603: 
14604: 
14605: 
14606: 
14607:                                     Vesterinen ym.: Vaikeasti kehitysvammaisten lasten opetuksen
14608:                                       turvaamisesta
14609: 
14610: 
14611:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14612: 
14613:    Koululakiemme mukaan kaikille lapsille on              Jotta kaikkien lasten oppi-oikeus toteutuisi,
14614: säädetty oppivelvollisuus ja myös taattu oikeus         pitäisi erityishuoltopiireihin perustaa riittävä
14615: opetukseen. Kehitysvammaisten lasten kohdalla           määrä opetus- ja ohjaushenkilöstön virkoja. Näin
14616: tilanne on se, että lievästi ja keskiasteisesti kehi-   voitaisiin taata nykyisen harjaantumiskoulun ul-
14617: tysvammaisten lasten harjaantumisopetus siinyy          kopuolelle jääneiden sekä tulevaisuuden uuden-
14618: eduskunnan hyväksymän lain mukaisesti perus-            kin lain mukaan ilman peruskoulun erityisope-
14619: koulun erityisopetukseksi. Vaikeasti ja syvästi         tusta jäävien lasten tarkoituksenmukainen ope-
14620: kehitysvammaisten lasten opetus jää annettavaksi        tus.
14621: erityishuoltona.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14622:    Tällä hetkellä on selvästi ja vaikeasti kehitys-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14623: vammaisista lapsista jopa 95 prosenttia vailla          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14624: minkäänlaista säännöllistä opetusta. Syynä tähän        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14625: on ollut virkojen vähyys sekä opetussuunnitel-
14626: mien, -välineiden ja -menetelmien kehittymättö-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14627: myys. Toisaalta kuitenkin jopa hyvinkin vaikeasti               ryhtyä vaikeasti kehitysvammaisten lasten
14628: kehitysvammaisten lasten opetuksessa on riittä-                 opetuksen turvaamiseksi?
14629: vällä ammattitaidolla saatu erittäin hyviä tuloksia
14630: muissa Pohjoismaissa.
14631:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1983
14632: 
14633:                       Paavo Vesterinen                           Mauri Pekkarinen
14634:                       Kalevi Mattila                             Pirkko Ikonen
14635: 
14636: 
14637: 
14638: 
14639: 088300615X
14640: 2                                       1983 vp. -     KK n:o 88
14641: 
14642: 
14643: 
14644: 
14645:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14646: 
14647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vastaavaa opetusyksikköä, tulee lisäksi laatia oh-
14648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jeelliset suunnitelmat harjaantumiskoulujen siir-
14649: olette 9 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-      tämiseksi kunnan peruskouluun. Lopullinen
14650: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       opettajaresurssitarve tulee selviämään suunnitel-
14651: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Veste-     mien valmistuttua.
14652: risen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Suunnitelmia laatiessaan tulee kuntainliittojen
14653: sestä n:o 88:                                          ja kuntien huolehtia siitä, että sitä opetusta
14654:                                                        varten, joka edelleen jää erityishuoltona järjestet-
14655:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         täväksi, turvataan riittävä ja pätevä henkilökunta.
14656:         ryhtyä vaikeasti kehitysvammaisten lasten      Tarkoituksena on, että vain osa opettajista siirtyy
14657:         opetuksen turvaamiseksi?                       harjaantumiskouluista peruskouluihin, koska osa
14658:                                                        kehitysvammaisista tulee saamaan opetusta kehi-
14659:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tysvammaisten erityishuoltona. On erityisen tär-
14660: ti seuraavaa:                                          keää, että opettajavoimia jätetään riittävästi kehi-
14661:                                                        tysvammaisten erityishuoltona annetun opetuk-
14662:     Peruskoululain (476/83) ja kehitysvammaisten       sen järjestämiseen, koska kehitysvammaisten eri-
14663: erityishuollosta annetun lain muuttamisesta an-        tyishuoltoon mahdollisesti tarvittavien uusien vir-
14664: netun lain (484/83) voimaantullessa siirtyy kehi-      kojen osalta ei tilanne ole helppo. Kehitysvam-
14665: tysvammaisten erityishuoltona harjaantumiskou-         mahuollon vuosien 1983-1987 valtakunnallises-
14666: luissa annettu opetus osaksi peruskouluopetusta.       sa suunnitelmassa on kehitysvammahuoltoon esi-
14667: Henkilölle, joka kehitysvammaisuuden vuoksi ei         tetty perustettavaksi 100 uutta valtionosuusvirkaa
14668: voi käyttää hyväksi peruskouluopetusta, on ope-        vuosittain. Osa uudesta henkilöstöstä joudutaan
14669: tus järjestettävä kehitysvammalain mukaisesti.         käyttämään virkaehtosopimuksista johtuneista
14670: Kehitysvammaisten erityishuoltona tullaan tä-          työajan lyhentämisistä aiheutuviin järjestelyihin.
14671: män mukaisesti antamaan opetusta syvästi kehi-         Tämän virkamäärän puitteissa ei olennaisia pa-
14672: tysvammaisille.                                        rannuksia kehitysvammaisten opetukseen ole
14673:     Sosiaalihallitus on yleiskirjeellään (A 6/1983/    mahdollista saada. Valmisteilla olevassa sosiaali-
14674: 12.5.1983) antanut ohjeet kehitysvammaisten            huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa vuo-
14675: opetuksen järjestämisestä. Kehitysvammaisten           siksi 1984-1988 tullaan lisäksi mahdollisuuksien
14676: erityishuoltona järjestettävän opetuksen määrälli-     mukaan kiinnittämään huomiota syvästi kehitys-
14677: set ja laadulliset rajat määritellään kuntainliitto-   vammaisten opetuksen järjestämiseksi tarvitta-
14678: jen tai kuntien toteuttamissuunnitelmissa. So-         vien virkojen perustamiseen.
14679: siaalihallituksen ohjeiden mukaan tulee kuntain-          Henkilökunnan pätevöittämiseksi on Jyväsky-
14680: liittojen ja kuntien toteuttamissuunnitelmien          län yliopistossa kesällä 1983 käynnistynyt syvästi
14681: laatimisen helpottamiseksi laatia lisäksi omat         kehitysvammaisten opettajakoulutus. Koulutuk-
14682: suunnitelmansa erityishuoltona järjestettävästä        sen tarkoituksena on vajaamielishoitajatutkinnon
14683: opetuksesta. Suunnitelmissa on mainittava ope-         ja kehitysvammaohjaajan tutkinnon suorittanei-
14684: tusta saavien oppilaiden määrät sekä eri toimin-       den opetustehtävissä toimineiden henkilöiden
14685: toihin osallistuvat opettajat ja muu henkilökun-       pätevöittäminen. Lisäksi on syvästi kehitysvam-
14686: ta. Suunnitelman hyväksyy kehitysvammapiirin           maisten opetussuunnitelma tällä hetkellä kokeil-
14687: kuntainliiton liittohallitus tai kunnan osalta kun-    tavana erityishuoltopiireissä.
14688: nan sosiaalilautakunta. Kehitysvammaisten eri-            Toiminnallisesti kehitysvammahuollon organi-
14689: tyishuoltopiirien kuntainliittojen ja niiden kun-      saatio on valmis syvästi kehitysvammaisten ope-
14690: tien, jotka pitävät yllä harjaantumiskoulua tai        tuksen asianmukaiseen järjestamiseen.
14691:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1983
14692: 
14693:                                                                               Ministeri Vappu Taipale
14694:                                       1983 vp. -    KK n:o 88                                       3
14695: 
14696: 
14697: 
14698: 
14699:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
14700: 
14701:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bundsstyrelsen i kommunalförbundet för special-
14702: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       omsorgsdistriktet eller för kommuns del av
14703: av den 9 juni 1983 tili vederbörande medlem av      kommunens socialnämnd. Kommunalförbunden
14704: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   för specialomsorgsdistrikten och de kommuner
14705: dagsman Vesterinen m .fl. undertecknade spörs-      som upprätthåller träningsskolor eller motsvaran-
14706: mål nr 88:                                          de undervisningsenheter skall dessutom uppgöra
14707:                                                     riktgivande planer rörande överföring av trä-
14708:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ningsskolorna tili kommunens grundsskolor. Det
14709:         i syfte att säkerställa undervisningen för slutliga behovet av Iärarresurser kommer att klar-
14710:         svårt utvecklingsstörda barn?               na när planer blivit färdiga.
14711:                                                        Vid uppgörandet av pianeroa skall kommunal-
14712:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    förbunden    och kommunerna sörja för att det
14713: anföra följande:                                    finns tillräcklig och kompetent personai för den
14714:                                                     undervisning som alltjämt anordnas såsom en del
14715:    När grundskolelagen {476/83) och lagen om av specialomsorgerna. Avsikten är att bara en del
14716: ändring av Iagen angående specialomsorger om av lärarna överflyttas från träningsskoiorna tili
14717: utvecklingsstörda {484/83) träder i kraft, blir den grundskolor, eftersom en del av de utvecklings-
14718: undervisning vid träningsskolor som hört tili störda kommer att erhålla undervisning inom
14719: specialomsorgerna om utvecklingsstörda införli- ramen för specialomsorgerna om utveckiingsstör-
14720: vad med grunskoieundervisningen. För personer, da. Det är särskilt viktigt att tillräckliga lärarre-
14721: som på grund av att de är utvecklingsstörda inte surser reserveras för anordnandet av den under-
14722: kan tillgodogöra sig grundskoleundervisning, visning som ges såsom en del av specialomsorger-
14723: skall undervisning ordnas i enlighet med lagen na om utvecklingsstörda, eftersom situationen
14724: angående specialomsorger om utvecklingsstörda. inte är Iätt med tanke på de nya tjänster som
14725: 1 eniighet härmed kommer man inom ramen för eventuellt behövs för specialomsorgerna om ut-
14726: specialomsorgerna om utvecklingsstörda att ord- vecklingsstörda. 1 den riksomfattande pianeo för
14727: na undervisning för svårt utvecklingsstörda.        specialomsorgerna om utvecklingsstörda för åren
14728:    Socialstyrelsen har genom ett cirkulär (A 6 1 1983-1987 har det föreslagits att 100 nya stats-
14729: 1983/12.5.1983) utfärdat direktiv om anordnan- andelstjänster skulle inrättas årligen. En del av
14730: det av undervisning för utvecklingsstörda. De den nya personalen måste användas för arrang-
14731: kvantitativa och kvalitativa gränserna för den emang som beror på att arbetstiden förkortas i
14732: undervisning, som ordnas såsom en del av spe- enlighet med tjänstekollektivavtalen. Ioom ra-
14733: cialomsorgerna om utveckiingsstörda, anges i men för detta antal tjänster är det omöjiigt att
14734: kommunalförbundens eller kommunernas reali- åstadkomma väsentliga förbättringar i undervis-
14735: seringspianer. Enligt socialstyrelsens anvisningar ningen för utvecklingsstörda.
14736: skall kommunalförbunden och kommunerna                 1 den riksomfattande socialvårdsplanen för
14737: dessutom, i syfte att underlätta uppgörandet av åren 1984-1988, viiken pian är under bered-
14738: realiseringspianerna, uppgöra egoa planer för ning, kommer i mån av möjlighet att beaktas att
14739: anordnandet av den undervisning som hör tili nya tjänster behövs för att undervisning skall
14740: specialomsorgerna. 1 pianeroa skall anges det kunna ordnas för svårt utvecklingsstörda.
14741: antal elever som får undervisning samt de lärare       1 funktionellt hänseende är speciaiomsorgsor-
14742: och den övriga personai som deltar i olika ganisationen redo att ordna undervisning för
14743: verksamhetsformer. Pianeo godkänns av för- svårt utveckiingsstörda på vederbörligt sätt.
14744:     Helsingfors den 23 augusti 1983
14745: 
14746:                                                                            Minister Vappu Taipale
14747:                                                1983 vp.
14748: 
14749: Kirjallinen kysymys n:o 89
14750: 
14751: 
14752: 
14753: 
14754:                                   Hilpelä: Huoltomekaanikkoina toimivan lentokenttähenkilökunnan
14755:                                      eläkeiästä
14756: 
14757: 
14758:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14759: 
14760:    Lentoasemien huoltomekaanikot ovat määrätyt       siltä nimikkeiltään palomestareiden, paloesimie-
14761: toimimaan oman toimensa ohella lentoasemilla         hien, kalustonhoitajien tai palomiehien, jotka
14762: palontorjuntatehtävissä kulkulaitosten ja yleisten   toimivat huoltomekaanikkona lentoasemalla, tu-
14763: töiden ministeriön päätöksen 8.4.1960 mukaises-      lisi voida säilyttää asetuksessa tarkoitettu 58 vuo-
14764: ti lentoaseman palokunnassa varapalopäällikkö-       den eläkeikä ilmailuhallituksen päätöksen nimi-
14765: nä, kalustonhoitajana ja palomiehenä, joista teh-    kemuutoksista huolimatta.
14766: tävistä heille on myönnetty valtion eläkeasetuk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14767: sen (611/1966) 5 §:n perusteella erityinen elä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän v:altio-
14768: keikä 58 vuotta.                                     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14769:    Kun ilmailuhallitus perustettiin vuonna 1972      seuraavan kysymyksen:
14770: huoltomekaanikot jatkoivat samoissa, sekä varsi-
14771: naisissa työ- että oto-palontorjuntatehtävissään.              Onko Hallitus tietoinen, että pelkkien
14772: Ilmailuhallitus teki kuitenkin ilmailuasetuksen              nimikemuutosten johdosta työtehtävien
14773: (113/72) 1 §:n nojalla päätöksen, jolla lentoase-            muuttumatta lentoasemien huoltomekaa-
14774: man palokunnan oto-nimikkeitä muutettiin.                    nikot ovat menettäneet heille aikaisem-
14775: Tehtävät eivät kuitenkaan muuttuneet. Uudet                  min kuuluneen erityisen 58 vuoden elä-
14776: oto-nimikkeet saaneet huoltomekaanikot menet-                keikäedun, ja jos on,
14777: tivät valtiokonttorin ennakkopäätöksen mukaan
14778: 58 ikävuoden ansaitun eläke-edun.                              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vuosia
14779:    Erityinen alennettu eläkeikä on yleensä mää-             samoissa tehtävissä toimineet huoltome-
14780: räytynyt työtehtävien vuoksi, joten pelkästään              kaanikot säilyttäisivät ilmailuasetuksen
14781: nimikkeiden muuttumisella ei pitäisi olla vaiku-            tarkoittaman 58 vuoden eläkeiän ilmailu-
14782: tusta eläkeikään. Näin on kuitenkin edellä mai-             hallituksen päätöksen nimikemuutoksista
14783: nitussa tapauksessa käynyt. Tämän vuoksi nykyi-             huolimatta?
14784: 
14785:   Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
14786: 
14787:                                             Liisa Hilpelä
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792: 088300639P
14793: 2                                        1983 vp. -     KK n:o 89
14794: 
14795: 
14796: 
14797: 
14798:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14799: 
14800:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kohdan nimikkeistö vastaa sitä lentoaseman palo-
14801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuntaan kuuluvien virkanimikkeistöä, joka on
14802: olette 10 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-          otettu asetuksen antamisajankohtana voimassa
14803: jeenne n:o 501 ohella toimittanut valtioneuvos-         olleeseen, siviili-ilmailun käytössä olevien lento-
14804: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       asemien palontorjunnasta ja pelastustoiminnasta
14805: edustaja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjalli-       sekä palokunnista annettuun kulkulaitosten ja
14806: sesta kysymyksestä n:o 89:                              yleisten töiden ministeriön päätökseen.
14807:                                                            Edellä mainittu kulkulaitosten ja yleisten töi-
14808:                                                         den ministeriön päätös korvattiin ilmailuhallituk-
14809:            Onko Hallitus tietoinen, että pelkkien       sen vuonna 1972 tapahtuneen petustamisen yh-
14810:         nimikemuutosten johdosta työtehtävien           teydessä vastaavalla ilmailuhallituksen päätöksel-
14811:         muuttumatta lentoasemien huoltomekaa-           lä. Tällöin osittain muutettiin palokuntaan kuu-
14812:         nikot ovat menettäneet heille aikaisem-         luvien nimikkeistöä lähinnä tarkoituksella yhden-
14813:         min kuuluneen erityisen 58 vuoden elä-          mukaistaa nimikkeistöä kunnallisen palotoimen
14814:         keikäedun, ja jos on,                           alalla käytössä olevien nimikkeiden kanssa. Tässä
14815:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vuosia      yhteydessä otettiin käyttöön varapalopäällikön
14816:         samoissa tehtävissä toimineet huoltome-         sijasta palomestari-nimike. Palokunnan alipääl-
14817:         kaanikot säilyttäisivät ilmailuasetuksen        lystöön kuuluvista eräistä toimihenkilöistä ryh-
14818:         tarkoittaman 58 vuoden eläkeiän ilmailu-        dyttiin käyttämään paloesimies-nimikettä.
14819:         hallituksen päätöksen nimikemuutoksista            Nykyisin toimii ilmailuhallintoon kuuluvilla
14820:         huolimatta?                                     lentoasemilla ylimääräisen toimen haitijoina
14821:                                                         kaikkiaan 78 huoltomekaanikkoa, joista seuraavat
14822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ovat oman toimen ohella lentoasemien palokun-
14823: ti seuraavaa:                                           nissa seuraavasti:
14824:    Kysymyksessä tiedusteliaan toimenpiteitä, joil-         13 huoltomekaanikkoa palomestareina;
14825: la lentoasemilla palvelevien oman toimen ohella             8 huoltomekaanikkoa kalustonhoitajina;
14826: palokuntatehtäviin määrättyjen huoltomekaani-              15 huoltomekaanikkoa paloesimiehinä; sekä
14827: koiden palokuntatehtävien nimikemuutoksen                  25 huoltomekaanikkoa palomiehinä.
14828: johdosta menetetty oikeus 58 vuoden erityiseen             Huoltomekaanikot, jotka ovat saaneet mää-
14829: eläkeikään säilytettäisiin. Kysymys on sikäli ajan-     räyksen joko palomiehen tai kalustonhoitajan
14830: kohtainen, että eläkeikää koskeva ennakkotiedus-        tehtävään, ovat kiistatta muodollisestikin oikeu-
14831: telu kahden palomestarin tehtäviä oman toimen           tettuja vanhuuseläkkeeseen mainitun asetuksen-
14832: ohella hoitavan huoltomekaanikon osalta on par-         kohdan tarkoittamassa erityisessä eläkeiässä. Sen
14833: haillaan valtiokonttorissa vireillä. Sen sijaan kysy-   sijaan kysymys näyttää erityisesti koskevan mai-
14834: myksessä mainittua valtiokonttorin ennakkopää-          nittuja 13 palomestarina toimivaa huoltomekaa-
14835: töstä ei tiettävästi vielä ole tehty, vaan asia on      nikkoa, jotka nimikemuutoksen johdosta (vara-
14836: edelleen vireillä.                                      palopäälliköstä palomestariksi) saattavat menet-
14837:    Valtion eläkeasetuksen ( 611 166) 5 §: ssä on        tää oikeuden erityiseen eläkeikään.
14838: eräänä 58 vuoden erityiseen eläkeikään oikeutet-           Tällaista oikeuden menetystä ei tulisi tapah-
14839: tuna edunsaajaryhmänä mainittu varapalopääl-            tua. Nimikkeen muuttamisella ei pitäisi olla
14840: likkönä, kalustonhoitajana tai palomiehenä len-         vaikutusta eläkeikään. Tässä tapauksessa uuden
14841: toasemilla toimivat huoltomekaanikot. Asetus-           nimikkeen haltijan tehtävät ovat jatkuvasti pysy-
14842:                                        1983 vp.       KK n:o 89                                          3
14843: 
14844: neet täysin samoina. Muodollisestikin entisen            Paloesimiesten eläkeiän osalta ei vielä ole esiin-
14845: varapalopäällikön ja nykyisen palomestarin tehtä-     tynyt sellaisia konkreettisia yksittäistapauksia,
14846: vät ovat pysyneet samoina, mikä voidaan todeta        joissa ilmailuhallitus olisi joutunut ottamaan
14847: verrattaessa mainitun ministeriön päätöksen 6         kantaa. Yleisesti on kuitenkin todettava, että
14848: §:ää ilmailuhallituksen päätöksen vastaavaan 6        paloesimiehet käytännössä ovat eräänlaisia ''van-
14849: §:ään.                                                hempia'' palomiehiä ja että tulevat eläkeikää
14850:                                                       koskevat ratkaisut eivät heidänkään osalta saisi
14851:    Vuonna 1972 annetulla lähinnä organisatori-
14852:                                                       vähentää heille kuuluvia etuja ja oikeuksia.
14853: sella määräyksellä ei ole tarkoitettu huonontaa
14854: toimenhaltijalle asetuksessa vahvistettuja etuuk-        Edellä mainitun eläkesäännöksen soveltamises-
14855: sia ja asemaa. Myös palomestarina toimiviin           ta on kuluneen vuoden aikana neuvoteltu sekä
14856: huoltomekaanikkoihin tulisi soveltaa valtion elä-     valtiokonttorin että valtion työmarkkinalaitoksen
14857: keasetuksen 5 §:n edellä mainittua säännöstä          edustajien kanssa; myös huoltomekaanikoiden
14858: erityisestä eläkeiästä. Ilmailuhallitus on tämänsi-   ammattijärjestön edustajat ovat eräissä neuvotte-
14859: sältöisen kannanoton esittänyt jo viime vuoden        luissa olleet mukana. Parhaillaan ilmailuhallituk-
14860: marraskuussa valtiokanttorille annetuissa lausun-     sessa tehdään työmarkkinalaitoksen pyytämää sel-
14861: noissaan, jotka liittyvät edellä mainitun kahden      vitystä nykytilanteesta palokuntatehtävissä toimi-
14862: palomestarina toimivan huoltomekaanikon elä-          vien huoltomekaanikoiden osalta.
14863: keikää koskevaan ennakkotiedusteluun.
14864: 
14865:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
14866: 
14867:                                                                       Liikenneministeri Matti Puhakka
14868: 4                                       1983 vp. -- ~ n:o 89
14869: 
14870: 
14871: 
14872: 
14873:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14874: 
14875:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nämnts såsom vicebrandchef, materielförvaltare
14876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          eller brandman verksam markmekaniker vid
14877: nr 501 av den 10 juni 1983 till vederbörande           flygstation. Nomenklaturen i denna punkt i
14878: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     förordningen motsvarar den nomenklatur för
14879: av riksdagsledamoten Liisa Hilpelä underteckna-        tjänsteinnehavare inom brandkår vid flygstation
14880: de spörsmål nr 89:                                     som upptagits i det beslut om brandvärn och
14881:                                                        räddningsväsendet samt brandkårer vid flygsta-
14882:            Är Regeringen medveten om att mark-         tioner som används inom den civila flygtrafiken
14883:         mekanikerna vid flygfälten enbart på           vilket fattades av ministeriet för kommunika-
14884:         grund av ändrade tjänstebenämningar,           tionsväsendet och allmänna arbetena och vilket
14885:         utan att arbetsuppgifterna har ändrats,        var i kraft vid den tidpunkt då förordningen
14886:         har förlorat sin tidigare rätt att avgå med    gavs.
14887:         pension vid 58 års ålder, och i så fall,          Det ovan nämnda, av ministeriet för kommu-
14888:            vad ämnar Regeringen göra för att de        nikationsväsendet och allmänna arbetena fattade
14889:         markmekaniker som i flera år har varit         beslut ersattes år 1972 med ett beslut av luftfarts-
14890:         verksamma inom samma uppgifter trots           styrelsen i samband med att detta ämbetsverk
14891:         ändringarna av tjänstebenämningarna i          inrättades. Därvid ändrades delvis nomenklatu-
14892:         luftfartsstyrelsens beslut skall få behålla    ren för personer som hör till brandkåren, närmast
14893:         den rätt till pension vid 58 års ålder som     i avsikt att få den att stämma överens med de
14894:         avses i luftfartsförordningen?                 tjänstebenämningar som används inom det kom-
14895:                                                        munala brandväsendet. 1 detta sammanhang togs
14896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        benämningen brandmästare i bruk i stället för
14897: anföra följande:                                       benämningen vicebrandchef. Om en del tjänste-
14898:                                                        män inom brandkårens underbefäl började man
14899:    1 spörsmålet efterlyses åtgärder, genom vilka       använda benämningen brandförman.
14900: den särskilda rätt till pension vid 58 års ålder som
14901: de vid flygstationer anställda markmekaniker              För närvarande är sammanlagt 78 markmeka-
14902: som vid sidan av sin egentliga uppgift har utsetts     niker innehavare av extraordinarie tjänster vid
14903: att sköta uppgifter i anslutning till brandkårs-       flygstationer som tillhör luftfartsförvaltningen.
14904: verksamhet har förlorat på grund av ändringen av       De markmekaniker som vid sidan av sin egen
14905: tjänstebenämningen i brandkårsuppgiften skulle         tjänst sköter uppgifter inom brandkårer fördelar
14906: kunna bibehållas. Frågan är såtillvida aktuell, att    sig som följer:
14907: en förhandsförfrågan angående pensionsåldern              13 markmekaniker såsom brandmästare;
14908: för två markmekaniker, som vid sidan av sin egen            8 markmekaniker såsom materielförvaltare;
14909: tjänst även är verksamma såsom brandmästare,              15 markmekaniker såsom brandförmän; samt
14910: för närvarande behandlas vid statskontoret. Där-          25 markmekaniker såsom brandmän.
14911: emot har det förhandsbeslut från statskontoret            De markmekaniker som har förordnats anting-
14912: som nämns i spörsmålet sannolikt ännu inte             en till brandman eller materielförvaltare är otvi-
14913: fattats, utan ärendet är fortfarande under be-         velaktigt även formellt berättigade till ålderspen-
14914: handling.                                              sion vid den särskilda pensionsålder som avses i
14915:    1 5 § förordningen om statens pensioner (611 1      nämnda punkt i förordningen. Emellertid före-
14916: 66) har som en grupp förmånstagare, som är             faller spörsmålet speciellt att gälla de 13 mark-
14917: berättigade till särskild pensionsålder om 58 år,      mekaniker som fungerar såsom brandmästare och
14918:                                       1983 vp. -     KK n:o 89                                          5
14919: 
14920: som på grund av ändring av tjänstebenämningen        avgav tili statskontoret. Utlåtandena ansluter sig
14921: (från vicebrandchef tili brandmästare) eventuellt    tili den förhandsförfrågan som gälier pensionsål-
14922: kan komma att förlora sin rätt tili särskild         dern för de två ovan nämnda såsom brandmästa-
14923: pensionsålder.                                       re verksamma markmekanikerna.
14924:    En sådan rättsförlust borde inte få imräffa. En      1 fråga om brandförmännens pensionsålder har
14925: ändring av tjänstebenämningen borde inte få          ännu inga konkreta enskilda fall förekommit, tili
14926: inverka på pensionsåldern. 1 detta fall har upp      vilka luftfartsstyrelsen skulie ha blivit tvungen att
14927: gifterna för innehavaren av den syssla vars ben-     ta stälining. Alimänt bör det dock konstareras att
14928: ämning har ändrats förblivit exakt densamma.         brandförmännen i praktiken är ett slags "äldre"
14929: Även formelit har den f.d. vicebrandchefens och      brandmän och att de beslut som framdeles
14930: den nuvarande brandmästarens uppgifter förbli-       kommer att fattas om pensionsåldern inte borde
14931: vit desamma. Detta kan konstateras vid en jäm-       få minska brandförmännens förmåner elier frånta
14932: förelse av 6 § i ovan nämnda ministeriebeslut och    dem deras rättigheter.
14933: motsvarande 6 § i det beslut som har fattats av
14934: luftfartsstyrelsen.                                      Om tiliämpningen av ovan nämnda pensions-
14935:    Avsikten med den bestämmelse av organisato-       stadgande har under det gångna året förhand-
14936: risk art som gavs år 1972 var inte att minska de     lingar förts med representanter både för statskon-
14937: förmåner elier försämra den ställning som tjäns-     toret och för statens arbetsmarknadsverk. Även
14938: teinnehavaren har tillförsäkrats i förordningen.     representanter för markmekanikernas fackorgani-
14939: Också i fråga om såsom brandmästare verksamma        sation har deltagit i en del förhandlingar. lnom
14940: markmekaniker borde man tiliämpa ovan nämn-          luftfartsstyrelsen utreds för närvarande på begä-
14941: da stadgande om särskild pensionsålder i 5 §         ran av arbetsmarknadsverket de nuvarande för-
14942: förordningen om statens pensioner. Luftfartssty-     hållandena för de markmekaniker som är verk-
14943: relsen har framlagt samma synpunkter i de            samma inom brandkårer.
14944: utlåtanden som den redan i november senaste år
14945: 
14946:     Helsingfors den 15 september 1893
14947: 
14948:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
14949: 1
14950: 1
14951: 
14952: 
14953: 
14954: 
14955:     1
14956:     1
14957: 
14958: 
14959:         1
14960:         1
14961:             1
14962:             1
14963: 
14964: 
14965:                 1
14966:                 1
14967: 
14968: 
14969: 
14970: 
14971:                     1
14972:                     1
14973: 
14974: 
14975:                         1
14976:                         1
14977:                             1
14978:                             1
14979:                                                  1983 vp.
14980: 
14981: Kirjallinen kysymys n:o 90
14982: 
14983: 
14984: 
14985: 
14986:                                    Jaatinen ym.: Kasvattilapsen asemasta ns. työttömyyskassalain mu-
14987:                                       kaista päiväavustusta määrättäessä
14988: 
14989: 
14990:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14991: 
14992:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun       tömyyskassalain mukaisia päiväavustuksia mää-
14993: lain (125/34) 16 §:n mukaan omaisena, jonka             rättäessä vaatisi työttömyyskassalain 16 §: n
14994: elättämisen perusteella voidaan suorittaa kor-          muuttamista.
14995: keampi päiväavustus, pidetään mm. 17 vuotta                Kasvattilapsen saattaminen samaan asemaan
14996: nuorempaa tai työhön kykenemätöntä lasta, jon-          työttömyyskassalain nojalla määräytyvien päivä-
14997: ka pääasiallinen elättäjä työttömyyskassan jäsen        avustusten osalta kuin mitä työllisyyslain vastaa-
14998: on. Edellä tarkoitettuna lapsena pidetään myös          vat säännökset edellyttävät, ei aiheuttaisi suuria
14999: ottolasta ja aviopuolison lasta. Kasvattilasta ei       menojen lisäyksiä. Kasvattilapsia on tällä hetkellä
15000:  työttömyyskassalakia sovellettaessa rinnasteta lap-    ehkä noin 4 000-5 000. Sosiaalilautakunta jou-
15001: seen, mikä johtuu siitä, että lain 16 § on              tuu kulloinkin päätöstä tehdessään ottamaan
15002: luettelonomaisuuden vuoksi tulkittu ahtaasti eli        huomioon mm. perheen taloudellisen tilanteen,
15003: omaisina on otettu huomioon vain ne henkilöt,           joten työttömyysriskikin lienee suhteellisen vä-
15004: jotka on laissa mainittu.                               häinen perheissä, johon kasvattilapsi otetaan.
15005:    Työllisyysasetuksen (382/73) 10 §:n mukaan              Periaatteessa ei kuitenkaan tulisi tehdä eroa
15006: työttömyyskorvauksen saajaa pidetään perheelli-         kasvattilapsen ja ottolapsen tai oman lapsen välil-
15007: senä, jos hän huoltaa 18 vuotta nuorempaa lasta.        lä. Lapsesta aiheutuvat taloudelliset velvoitteet
15008: Säännöksen mukaan lapsena pidetään myös otto-           eivät ole riippuvaisia siitä millainen oikeudelli-
15009: lasta ja aviopuolison lasta sekä sellaista avioliiton   nen suhde lapsen ja huoltajan välillä vallitsee.
15010: ulkopuolella syntynyttä lasta, johon kohdistuva            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15011: hakijan elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15012: lä tai asianmukaisella sopimuksella vahvistettu,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15013: niin myös kasvattilasta, josta hakija jatkuvasti        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15014: huolehtii ja jonka hoitoon ottamisesta on tehty
15015: asianmukainen ilmoitus. Työllisyysasetuskaan ei                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15016: alunperin rinnastanut lapseen muita kuin otto-                 siin valtakunnallisista työttömyyskassoista
15017: lapsen ja aviopuolison lapsen. Kasvattilapsi ja                annetun lain (125/34) 16 §:n muuttami-
15018: avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi sisällytettiin          seksi siten, että kasvattilapsi asetetaan
15019: asetuksen 10 §:ään asetuksen muutoksella vuon-                 samaan asemaan oman lapsen ja ottolap-
15020: na 1973. Kasvattilapsen huomioon ottaminen ja                  sen kanssa lain perusteella maksettavaa
15021: rinnastaminen lapseen tai ottolapseen myös työt-               päiväavustusta määrättäessä?
15022: 
15023:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983
15024: 
15025:          Matti Jaatinen                   Helena Pesola                    Saara Mikkola
15026: 
15027: 
15028: 
15029: 
15030: 0883006790
15031: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 90
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15037: 
15038:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lain 16 §:n mukaan omaisena, jonka perusteella
15039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voidaan maksaa korkeampi päiväavustus, pide-
15040: olette 10 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       tään muun muassa 17 vuotta nuorempaa omaa
15041: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lasta, ottolasta ja aviopuolison lasta, jonka pää-
15042: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      asiallinen elättäjä jäsen on. Kasvattilapsen perus-
15043: Matti Jaatisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     teella ei näin ollen voida maksaa korkeampaa
15044: kysymyksestä n:o 90:                                 päiväavustusta. Kasvattilapsen ja oman lapsen
15045:                                                      eriarvoinen asema työttömyysvakuutuksessa on
15046:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       todettu epäkohdaksi.
15047:        siin valtakunnallisista työttömyyskassoista      Työttömyysturvan kokonaisuudistusta tutkinut
15048:        annetun lain (125/34) 16 §:n muuttami-        työt!ömyysturvatoimikunta esitti kasvattilapsen
15049:        seksi siten, että kasvattilapsi asetetaan     saattamista oman lapsen kanssa samanarvoiseen
15050:        samaan asemaan oman lapsen ja ottolap-        asemaan. Asia on parhaillaan vireillä työttömyys-
15051:        sen kanssa lain perusteella maksettavaa       turvatyöryhmässä, jonka tehtävänä on työttö-
15052:        päiväavustusta määrättäessä?                  myysturvatoimikunnan mietinnön pohjalta laatia
15053:                                                      luonnos hallituksen esitykseksi työttömien toi-
15054:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        meentuloturvajärjestelmän uudistamiseksi. Työ-
15055: seuraavaa:                                           ryhmän määräaika päättyy 31 päivänä lokakuuta
15056:   Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun     1983.
15057:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
15058: 
15059:                                                                            Ministeri Vappu Taipale
15060:                                       1983 vp. -    KK n:o 90                                        3
15061: 
15062: 
15063: 
15064: 
15065:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15066: 
15067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dagunderstöd kan utbetalas bl.a. eget barn un-
15068: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       der 17 år, adoptivbarn elier makes barn som
15069: av den 10 juni 1983 tili vederbörande medlem av     huvudsakligen försörjs av medlem. För fosterbarn
15070: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   kan således inte utbetalas högre dagunderstöd.
15071: dagsman Matti Jaatinen m.fl. undertecknade          Fosterbarns och eget barns olika stälining i ar-
15072: spörsmål nr 90:                                     betslöshetsförsäkringen har konstaterats vara en
15073:                                                     olägenhet.
15074:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
15075:        ändrande av 16 § lagen om riksomfattan-         Kommissionen för trygghet mot arbetslöshet
15076:        de arbetslöshetskassor (125 134) sålunda     som undersökt totalreformen av arbetslösas ut-
15077:                                                     komsttrygghet föreslog att fosterbarn skulle få
15078:        att fosterbarn får samma ställning som
15079:        eget barn och adoptivbarn vid faststälian-   samma stälining som egna barn. Ärendet be-
15080:        de av dagunderstöd som utbetalas med         handlas för närvarande i arbetsgruppen för trygg-
15081:        stöd av lagen?                               het mot arbetslöshet, vars uppgift är att på basen
15082:                                                     av kommissionens för trygghet mot arbetslöshet
15083:                                                     betänkande utarbeta ett utkast tili regeringspro-
15084:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15085:                                                     position angående revidering av arbetslösas ut-
15086: anföra följande:
15087:                                                     komstskydd. Arbetsgruppens tidsfrist utlöper
15088:   Enligt 16 § lagen om riksomfattande arbetslös-    den 31 oktober 1983.
15089: hetskassor anses såsom anhörig för viiken högre
15090:     Helsingfors den 27 september 1983
15091: 
15092:                                                                           Minister Vappu Taipale
15093: 1
15094: 1
15095: 
15096: 
15097: 
15098: 
15099:     1
15100:     1
15101: 
15102: 
15103:         1
15104:         1
15105:             1
15106:             1
15107: 
15108: 
15109:                 1
15110:                 1
15111: 
15112: 
15113: 
15114: 
15115:                     1
15116:                     1
15117: 
15118: 
15119:                         1
15120:                         1
15121:                             1
15122:                             1
15123:                                                 1983 vp.
15124: 
15125: Kirjallinen kysymys n:o 91
15126: 
15127: 
15128: 
15129: 
15130:                                    Tenhiälä ym.: Viljelijöiden vuodenvaihteessa saamien tulojen verot-
15131:                                       tamisesta
15132: 
15133: 
15134:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15135: 
15136:    Viljelijöiden myydessä tilansa tuotteita, on        myyjän kannalta kohtuunomiin veroseuraamuk-
15137: eräiden vuodenvaihteen tienoille sijoittuneiden        sun.
15138: myyntien yhteydessä syntynyt verottajan kanssa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15139: erimielisyyksiä siitä, milloin myyjän on katsottava    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15140: saaneen suorituksen tuotteistaan.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15141:    Eräissä tapauksissa on ostaja kirjannut suori-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15142: tuksen kirjanpitoansa ja myyjän tilille ostajan                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-
15143: säästökassaan 30. tai 31.12., vaikka tilitystä ei             rottaja on eräissä tapauksissa katsonut
15144: olekaan voitu vielä nostaa, koska erääntyminen                verovelvollisen saaneen suorituksen lop-
15145: on tapahtunut vasta tammikuun ensimmäisinä                    puvuodesta myymistään tuotteista sen
15146: päivinä.                                                      vuoden aikana, jona maksu on kirjattu
15147:   Verottaja on näissä tapauksissa katsonut, että              hänen tililleen säästökassaan, vaikka suo-
15148: suoritus on ollut myyjän käytössä jo joulukuussa,             ritus on myyjän käytössä ja nostettavissa
15149: vaikka ostajaliikkeen taholta on verottajalle il-             vasta seuraavan vuoden alussa, ja
15150: moitettu, että suoritus on ollut nostettavissa vasta             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15151: tammikuussa. Tällainen tulkinta on johtanut                   ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
15152: 
15153:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1983
15154: 
15155:                       Hannu Tenhiälä                            Hannu Kemppainen
15156:                       Aapo Saari                                Jukka Vihriälä
15157:                                              Paavo Vesterinen
15158: 
15159: 
15160: 
15161: 
15162: 088300720A
15163: 2                                       1983 vp. -- KJ( n:o 91
15164: 
15165: 
15166: 
15167: 
15168:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15169: 
15170:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jonka aikana verovelvollinen on tulon saanut
15171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rahana tai rahanarvoisena etuutena tai se on ollut
15172: olette 14 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-          hänen nostettavissaan. Verovuonna saaduksi on
15173: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tuloerä katsottu myös silloin, kun se on asian-
15174: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         omaisen verovuoden aikana kirjattu verovelvolli-
15175: Hannu Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjallises-        sen tilille rahalaitokseen.
15176: ta kysymyksestä n:o 91:
15177:                                                            Pankkitoiminnassa yleisesti noudatettavien pe-
15178:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-      riaatteiden mukaan rahamäärä on myös nostetta-
15179:         rottaja on eräissä tapauksissa katsonut         vissa silloin, kun se on kirjattu tilille. Vuoden
15180:         verovelvollisen saaneen suorituksen lop-        viimeisinä päivinä saajan tilille kirjattuja suori-
15181:         puvuodesta myymistään tuotteista sen            tuksia ei myöskään pidetä varallisuusverotuksessa
15182:         vuoden aikana, jona maksu on kirjattu           huomioon otettavina saatavina. Jos yleisestä ta-
15183:         hänen tililleen säästökassaan, vaikka suo-      vasta poiketen rahalaitoksen ja suorituksen saajan
15184:         ritus on myyjän käytössä ja nostettavissa       välillä on rahamäärän nostoajankohdasta sovittu
15185:         vasta seuraavan vuoden alussa, ja               muuta, verotuksessa sitä ei ole voitu pitää perus-
15186:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teena laissa olevista periaatteista ja yleisestä vero-
15187:         ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?           tuskäytännöstä poikkeamiseen.
15188:                                                            Kysymyksessä tarkoitettu tilanne on käytännös-
15189:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sä melko poikkeuksellinen ja on ilmeisesti johtu-
15190: ti seuraavaa:                                           nut asianomaisen rahalaitoksen kirjanpitoon ja
15191:   Maatalouden tuloja ja menoja laskettaessa             tilinpäätökseen liittyvistä seikoista. Kun verotus-
15192: noudatetaan maatilatalouden tuloverolain 4 ja           käytäntö tältä osin on vakiintunut eikä ongelmal-
15193: 5 §:ssä ja 6 §:n 2 momentin säännöksistä ilme-          lisia tilanteita käytännössä juuri esiinny, ei halli-
15194: neväliä tavalla ns. käteis- eli kassaperiaatetta. Sen   tuksen käsityksen mukaan ole aihetta ryhtyä
15195: mukaan tuloerä luetaan sen vuoden tuotoksi,             toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
15196: 
15197:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
15198: 
15199:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
15200:                                       1983 vp. -- RJ< n:o 91                                           3
15201: 
15202: 
15203: 
15204: 
15205:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15206: 
15207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          elier under vilket den stått att lyfta. Inkomstpos-
15208: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ten har ansetts uppburen under skatteåret även i
15209: av den 14 juni 1983 tili vederbörande medlem av       det fali att den under ifrågavarande skatteår
15210: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     bokförts på den skattskyldiges konto i penningin-
15211: dagsman Hannu Tenhiälä m.fl. undertecknade            rättning.
15212: spörsmål nr 91:                                          Enligt de principer som alimänt tiliämpas
15213:                                                       inom bankverksamheten får penningsumma även
15214:           Är Regeringen medveten om att be-           lyftas då den har bokförts på konto. Betalningar
15215:        skattaren i en del fali har ansett att den     som har bokförts på betalningsmottagarens konto
15216:        skattskyldige under det år då betalningen      under årets sista dagar, anses heller inte vara
15217:        bokförts på hans konto i sparkassa erhåliit    tiligodohavanden som bör tas i beaktande vid
15218:        betalning för produkter han sålt i slutet      förmögenhetsbeskattningen. Om melian pen-
15219:        av året, fastän betalningen står tili sälja-   ninginrättningen och betalningsmottagaren, med
15220:        rens förfogande och får lyftas först i         avvikelse från alimänna principer, har beslutats
15221:        början av nästa år, och                        annat om tidpunkten för lyftande av penning-
15222:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       summan, har detta i beskattningen inte kunnat
15223:        för att rätta tili denna olägenhet?            anses som grund för avvikelse från principerna i
15224:                                                       lag och alimänn beskattningspraxis.
15225:    Såsom svar på detta spörsmål far jag vördsamt         Den i spörsmålet avsedda situationen är i
15226: anföra följande:                                      praktiken relativt sälisynt och har förmodligen
15227:    Vid beräkning av inkomster och utgifter för        berott på omständigheter i anslutning tili pen-
15228: gårdsbruk tiliämpas på det sätt som framgår av 4      ninginrättningens bokslut. Eftersom beskatt-
15229: och 5 §§ samt 6 § 2 mom. inkomstskattelagen           ningspraxis tili denna del är hävdvunnen och
15230: för gårdsbruk den s.k. kassa- elier kontantprinci-    problematiska situationer i regel inte förekom-
15231: pen. Enligt den anses en inkomstpost vara intäkt      mer i praktiken, anser regeringen det inte nöd-
15232: från det år under vilket den skattskyldige uppbu-     vändigt att vidta åtgärder för ändrande av lag-
15233: rit inkomsten i penningar elier penningars värde      stiftningen.
15234: 
15235:      Helsingfors den 4 oktober 1983
15236: 
15237:                                                                            Minister Pekka Vennamo
15238:                                              1983 vp.
15239: 
15240: Kirjallinen kysymys n:o 92
15241: 
15242: 
15243: 
15244: 
15245:                                  Perho: Yhteisten maa-alueiden omistusjärjestelyistä
15246: 
15247: 
15248:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15249: 
15250:    Maahamme on eri aikoina ja erilaisia tarkoi-       Jatkaen jo aloitettua eräiden yhteisten alueiden
15251: tuksia varten perustettu yhteisiä maa-alueita.      omistussuhteiden muuttamista koskevaa lainsää-
15252: Alun alkaen ne on yhdistetty määrättyjen tilojen    däntöä voitaisiin ko. alueet liittää ympärillä ole-
15253: etuisuuksiksi. Pääasiassa niiden tarkoituksena on   viin tiloihin. tai johonkin niistä tai mahdollisesti
15254: ollut omistajatilojen soranoton tai turpeennoston   esimerkiksi kuntien omistukseen. Tällöin maise-
15255: turvaaminen. Pinta-alaltaan ne ovat enimmäk-        ma paranisi ja nyt olevat ryteiköt saataisiin talou-
15256: seen pieniä joidenkin aarien tai korkeintaan        delliseen käyttöön. Lunastushinnan tulisi luon-
15257: muutaman hehtaarin suuruisia                        nollisesti olla saajalle käypä hinta, josta entiset
15258:    Nykypäivänä niiden merkitys on jatkuvasti        omistajat voisivat omistusoikeutensa mukaisesti
15259: pienentynyt liikennevälineiden kehittyessä, tilo-   saada korvauksen erikseen sitä mukaa kuin he
15260: jen työvoiman vähetessä ja tätä kautta edistäessä   määräajan kuluessa voisivat omistusoikeutensa
15261: erikoistumista sekä ennen kaikkea maatalouden       todistaa.
15262: tuotanto- ja hoitotekniikan edistyessä. Lisäksi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15263: useat alueet on jo loppuun käytetty alkuperäises-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15264: sä mielessä, ovat metsittyneet tai jääneet hoita-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15265: matta.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15266:    Alueiden käydessä ajan mittaan tarpeettomiksi
15267: ne oltaisiin usein halukkaita myymään, mikäli                 Mitä Hallitus aikoo tehdä pienten yh-
15268: niiden omistusoikeudesta oltaisiin selvillä. Näin          teisten maa-alueiden omistusolojen jär-
15269: ei useimmiten enää nykypäivänä ole ja kun                  jestämiseksi nykyajan vaatimuksia vastaa-
15270: nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan anna apua tai           valle tasolle silloin, kun alueilla ei enää
15271: ainakaan lisää halua omistusoikeuden selvittämi-           ole merkitystä alkuperäisessä tarkoitukses-
15272: seenkään, alueet seisovat paikallaan usein hoita-          saan ja niiden omistusoikeus on vaikeasti
15273: mattomina ryteikköinä pilaten maisemaa ja ole-             selvitettävissä?
15274: matta hyödyksi sen enempää omistajille kuin
15275: yhteiskunnallekaan.
15276:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1983
15277: 
15278:                                            Heikki Perho
15279: 
15280: 
15281: 
15282: 
15283: 088300668M
15284: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 92
15285: 
15286: 
15287: 
15288: 
15289:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15290: 
15291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maa- ja metsätalousministeriö asetti 6 päivänä
15292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tammikuuta 1981 työryhmän, jonka tehtävänä
15293: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       on muun muassa tarkistaa kiinteistörekisteritoi-
15294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mikunnan osamietinnössään IV (komiteanmie-
15295: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ·kansanedustaja     tintö 1975: 105) tekemä ehdotus lainsäädännöksi
15296: Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    eräiden yhteisten alueiden lakkaamisesta sekä
15297: n:o 92:                                              eräiden kiinteistöjaotuksen suhteen epäselvien
15298:                                                      alueiden rekisteröimisestä. Tämän kiinteistörekis-
15299:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pienten yh-      terityöryhmän tulee laatia tarkistuksen perusteel-
15300:        teisten maa-alueiden omistusolojen jär-       la tarpeelliset lainsäädännölliset ehdotukset. Työ-
15301:        jestämiseksi nykyajan vaatimuksia vastaa-     ryhmän tehtävä edellyttää myös kysymyksessä
15302:        valle tasolle silloin, kun alueilla ei enää   tarkoitettujen yhteisten maa-alueiden omistus-
15303:        ole merkitystä alkuperäisessä tarkoitukses-   olojen järjestämistä koskevien säädösehdotusten
15304:        saan ja niiden omistusoikeus on v:aikeasti    laatimista. Työryhmän ehdotuksen valmistuttua
15305:        selvitettävissä?                              tarpeelliset lakiesitykset on tarkoitus antaa mah-
15306:                                                      dollisimman pian. Ennen työryhmän työn val-
15307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        mistumista ei ole tarkoituksenmukaista antaa
15308: seuraavaa:                                           esitystä tällaiseksi lainsäädännöksi.
15309: 
15310:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
15311: 
15312:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15313:                                       1983 vp. -     KK n:o 92                                         3
15314: 
15315: 
15316: 
15317: 
15318:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15319: 
15320:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är att justera det förslag tilllagstiftning angående
15321: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vissa samfäliigheters upphörande samt angående
15322: av den 15 juni 1983 tili vederbörande medlem av      registrering av områden vilkas fastighetsindelning
15323: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    är oklar, som uppgjorts av fastighetsregistrerings-
15324: dagsman Perho undenecknade spörsmål nr 92:           kommissionen i dess IV delbetänkande (kommit-
15325:                                                      tebetänkande 1975: 105). Denna arbetsgrupp för
15326:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      fastighetsregistrering bör, på basen av justering-
15327:        för att ordna små samfäliigheters ägande-     en, uppgöra erforderliga förslag tili lagstiftning.
15328:        förhållanden i enlighet med nutidens          Arbetsgruppens uppdrag förutsätter också att
15329:        fordringar i de fall då dessa samfäliighe-    den gör upp förslag tili författningar angående
15330:        ter inte längre är av betydelse för sitt      ordnandet av samfälligheters ägandeförhålian-
15331:        ursprungliga ändamål och deras ägande-        den, vilka åsyftas i spörsmålet. Avsikten är att
15332:        rätt är svår att utreda?                      avlåta de erforderliga propositionerna så snart
15333:                                                      som möjligt efter det att arbetsgruppens förslag
15334:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      har färdigstälits. Det är inre ändamålsenligt att
15335: anföra följande:                                     avlåta en proposition med förslag tili dylik lag-
15336:   Den 6 januari 1981 tillsatte jord- och skogs-      stiftning innan arbetsgruppen har slutfön sitt
15337: bruksministeriet en arbetsgrupp vars uppgifr bl.a.   arbete.
15338: 
15339:     Helsingfors den 27 september 1983
15340: 
15341:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15342:                                                   1983 vp.
15343: 
15344: Kirjallinen kysymys n:o 93
15345: 
15346: 
15347: 
15348: 
15349:                                      Viljanen ym.: Kuorma-autoliikenteen verotuksen kiristämissuunni-
15350:                                         telmista
15351: 
15352: 
15353:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15354: 
15355:    Kuorma-autoliikenne on maamme johtava ta-             tyksen       mukaan kuorma-autoliikenne tuotti
15356: varankuljetusmuoto. Se vastasi vuonna 1981 58            vuonna 1982 valtiolle 570 miljoonaa markkaa
15357: prosenttia kaikesta tavarankuljetussuoritteesta.         enemmän kuin se aiheutti tienpito-, hallinto- ja
15358: Tonneissa laskettuna liikennemuoto kuljetti yli          liikenteen valvontakustannuksia. Jo yksistään
15359: 90 prosenttia tavaraliikenteen suoritteesta.             tämä osoittaa, ettei ole olemassa pienimpiäkään
15360:    Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt tie-        perusteita kiristää kuorma-autoliikenteen vero-
15361: toja, joiden mukaan kuorma-autoliikenteen, eri-          tusta kustannusvastaavuuskäsitettä hyväksi käyt-
15362: tyisesti pitkämatkaisen, raskaan tavaraliikenteen        täen. Päinvastoin, kustannusvastaavuuden to-
15363: osuutta siirrettäisiin maanteiltä rautateille ja vesi-   teuttaminen merkitsisi kuorma-autoliikenteessä
15364: teille. Tätä suunnitelmaa on liikenneministeriös-        merkittävää verotuksen laskua.
15365: sä valmistellut työryhmä, joka on katsonut tähän            Lisäksi on syytä todeta, että tieliikenteeltä
15366: tavoitteeseen päästävän raskaan kuorma-autolii-          perittiin viime vuonna valtiolle maksuja ja veroja
15367: kenteen verotusta kiristämällä.                          liikenneministeriön keräämien tilastojen mukaan
15368:    Perusteena työryhmä esittää, että kuorma-             yhteensä 7 821 miljoonaa markkaa. Vastaavasti
15369: autojen perävaunuyhdistelmät vastaisivat nykyi-          valtio käytti tienpitoon, tieliikenteen hallintoon
15370: sin tienpidolle aiheuttamistaan kustannuksista           ja valvontaan sekä tienpitoavustuksiin yhteensä
15371: vain 40-60 prosenttisesti. Nämä kustannusvas-            3 207 miljoonaa markkaa. Toisin sanoen tielii-
15372: taavuuslaskelmat ovat kuitenkin täysin virheelli-        kenteeltä kerättiin 4 614 miljoonaa markkaa
15373: siä, koska ne eivät perustu tieliikenteen tulojen ja     enemmän kuin kustannusvastaavuusperiaate olisi
15374: menojen tasapuoliseen tarkasteluun.                      edellyttänyt. Mainittakoon lisäksi, että ajoneuvo-
15375:    Suunnitelma on virheellinen siksi, että               lajeittain tarkasteltuna esimerkiksi henkilöautolii-
15376: kuorma-autoliikenteeltä kerättävistä veroista ja         kenne maksoi valtiolle lähes kolminkertaisesti
15377: maksuista on otettu huomioon vain polttoaineve-          aiheuttamansa menot.
15378: ro ja moottoriajoneuvovero. Laskelmien ulkopuo-             Käsityksemme mukaan valtion tärkeänä tehtä-
15379: lelle on sen sijaan jätetty esimerkiksi liikevaihto-     vänä on kannustaa pienyrittäjävaltaista ammatti-
15380: vero ajoneuvoista, varaosista ja huolto- ja korjaa-      maista kuorma-autoliikennettä. Todettakoon, et-
15381: motoiminnasta, vakuutusmaksuvero, erilaiset tul-         tä yhden auton omistajat muodostavat noin 80
15382: limaksut, leimaverot ja nestemäisten polttoainei-        prosenttia koko yrittäjäkunnasta. Kuorma-auto-
15383: den varmuusvarastointimaksut.                            liikenteen pienyrittäjien työpaikkoja ei saa vaa-
15384:    Merkillistä on, että kuntien katumenot suu-           rantaa. Samaten suunnitellut verojen korotukset
15385: ruusluokaltaan 2 miljardia markkaa on lisätty            lisäisivät teollisuuden ja kaupan kuljetuskustan-
15386: valtion tienpitomenojen joukkoon, vaikka niitä           nuksia. Yksinomaan puunjalostusteollisuuden
15387: ei rahoiteta kuin murto-osaltaan valtion verotu-         kustannusten arvellaan lisääntyvän kymmenillä
15388: loilla. Kuntien katumenot rahoitetaan kunnallis-         tai jopa sadoilla miljoonilla markoilla.
15389: veroilla ja kiinteistöjen omistajilta perittävillä          Lisäverot kuorma-autoliikenteelle olisivat myös
15390: katumaksuilla.                                           valtion pakkotoimi, jolla pyritään kauko-ohjaa-
15391:    Suomen Kuorma-autoliitto r.y. on teettänyt            maan siirtymistä kuljetusmuodosta toiseen. Tätä
15392: ulkopuolisella konsultilla selvityksen tieliikenteen     pidämme periaatteessakin vääränä, koska kulje-
15393: kustannusvastaavuudesta. Selvityksessä todetaan          tuspalveluja käyttävällä asiakkaalla on oltava oi-
15394: julkisuudessa esitetyt liikenneministeriön työryh-       keus itse vapaasti valita edullisin ja tarkoituksen-
15395: män laskelmat täysin virheellisiksi. Liiton selvi-       mukaisin kuljetusmuoto.
15396: 088300596A
15397: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 93
15398: 
15399:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
15400: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ryhtyä estääkseen raskaan kuorma-autolii-
15401: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          kenteen verotuksen kiristymisen ja mil-
15402: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 loin Hallitus aikoo asettaa parlamentaari-
15403:                                                           sen liikennekomitean selvittämään mm.
15404:                                                           tätä asiaa?
15405: 
15406:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
15407: 
15408:          Matti Viljanen                Sirpa Pietikäinen            Aino Pohjanoksa
15409:          Ilkka Kanerva                 Pekka Löyttyniemi            Elisabeth Rehn
15410:          Riitta Uosukainen             Impi Muroma                  Martti Tiuri
15411:          Tauno Valo                    Matti Jaatinen               Pertti Salolainen
15412:          Sampsa Aaltio                 Mikko Vainio                 Ulla Puolanne
15413:          Rirva Laurila                 Lauri Impiö                  Heikki Järvenpää
15414:          Ben Zyskowicz                 Mauri Miettinen              Saara Mikkola
15415:          Pirjo Rusanen                 Anna-Kaarina Louvo           Eeva Turunen
15416:          Aila Jokinen                  Helena Pesola                Georg C. Ehrnrooth
15417:          Riitta Jouppila               Heikki Perho                 Kimmo J. Sasi
15418:          Tuure Junnila                 Kaarina Dromberg             Liisa Hil pelä
15419:          Erkki Moisander               Pentti Mäki-Hakola           Helge Saarikoski
15420:          Toivo T. Pohjala              Esko Almgren                 Jouni J. Särkijärvi
15421:          Eva-Riitta Siitonen           Iiro Viinanen                Juho Koivisto
15422:                                           1983 vp. -      KK n:o 93                                          3
15423: 
15424: 
15425: 
15426: 
15427:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15428: 
15429:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                "Valtionrautateiden tariffipoliittisena tavoit-
15430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             teena on nostaa tariffeja vuosittain 1 % -yksiköllä
15431: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-            yli laitoksen hintatasokehityksen. Henkilöliiken-
15432: jeenne n:o 601 ohella toimittanut valtioneuvos-           teessä korotus saattaa joinakin vuosina olla tätä
15433: ton asianomaisc!lle jäsenelle jäljennöksen kansan-        suurempi ja lyhytmatkaisessa henkilöliikenteessä
15434: edustaja Viljasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       otetaan huomioon myös linja-autoliikenteen ta-
15435: kysymyksestä n:o 93:                                      riffitaso. Osa Valtionrautateiden alijäämästä on
15436:                                                           liikenneministeriön mielestä katettava avoimena
15437:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           valtion korvauksena. ''
15438:         ryhtyä estääkseen raskaan kuorma-autolii-            Kysymyksen perusteluosassa on kritisoitu yh-
15439:         kenteen verotuksen kiristymisen ja mil-           täältä liikevaihtoveron poisjättämistä tieliiken-
15440:         loin Hallitus aikoo asettaa parlamentaari-        teen erityisverokertymästä sekä toisaalta kuntien
15441:         sen liikennekomitean selvittämään mm.             katumenojen sisällyttämistä tieliikenteen kustan-
15442:         tätä asiaa?                                       nuksiin.
15443:                                                              Näiltä osin todetaan, että katukustannukset
15444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           ovat samalla tavalla liikenteen aiheuttamia julki-
15445: ti seuraavaa:                                             sen vallan kustannuksia kuin tiemenotkin. Se,
15446:                                                           että valtio ei välittömästi rahoita kuntien katu-
15447:    Kysymyksessä viitatut raskaan kuorma-autolii-          menoja kuin n. 100 Mmk:lla, ei perustele katu-
15448: kenteen veropolitiikkaa, kustannusvastaavuutta            kustannusten jättämistä tieliikenteen verotuksen
15449: ja liikenteen työnjakoa käsittelevät liikenneminis-       kustannusvastaavuustarkastelun        ulkopuolelle,
15450: teriön kannanotot ovat peräisin ministeriön hal-          koska tieliikenteeltä ei peritä katumenoista muu-
15451: linnonalan yleissuunnitelmasta vuosille 1984-             ta vastiketta kuin valtion verojen muodossa.
15452: 1988. Täsmällisesti sanottuna yleissuunnitelmassa            Valtion ja kuntien keskinäisistä rahoituksista
15453: todetaan tältä osin seuraavaa:                            on lisäksi todettava, että kuntien nykyiset val-
15454:    '' Tieliikenteeltä perittävät erityisverot riittävät   tionavut ovat noin 15 Mrd mk vuodessa, joita
15455: kattamaan vuotuiset menot myös kuntien katu-              valtion mahdollinen liikenneväyläavustus vastaa-
15456: menojen osalta. Vuoden 1978 tulo-menovastaa-              vasti pienentäisi budjetin tasapainoperiaatteesta
15457: vuudesta (128 %) on verotus keventynyt (tulo-             johtuen.
15458: menovastaavuus 111 %) . ''                                   Liikevaihtovero puolestaan on tuloveroon ver-
15459:     ''Eri liikennelajeista vastaavat perävaunuyhdis-      rattavissa oleva yleinen vero, jonka osalta säädök-
15460: telmät selvästi huonoimmin kustannuksistaan               set ovat kaikilla liikennemuodoilla samat. On
15461: tienpidolle. Tiekustannusten kohdistamisen vai-           tietysti laskettavissa, paljonko veroa yleensä sisäl-
15462: keudesta johtuen täsmällistä tietoa on vaikea             tyy eri kuljetusmuotojen tuotantokustannuksiin.
15463: esittää, mutta suuruusluokka on 40-60 % ,                 Kokonaisverotus riippuu ratkaisevasti kuljetus-
15464: joten jo tällä hetkellä on selvät tie- ja liikennepo-     muodon tuotantorakenteesta. Esimerkiksi rauta-
15465: liittiset perusteet nostaa raskaimman kuorma-             tieliikenteessä on sen työvoimavaltaisuudesta joh-
15466: autoliikenteen verotusta. Myös linja-autojen ku-          tuen tuloveron osuus huomattavasti suurempi
15467: luvastaavuus on tienpidon osalta huono niille             kuin tieliikenteessä, jossa taas liikevaihtoveron
15468: annetusta veropalautuksesta johtuen. Liikenne-            osuus on suuri. Näillä yleisillä veroilla ei kuiten-
15469: ministeriön mielestä tämä palautus on kuitenkin           kaan ole mitään tekemistä kustannusvastaavuu-
15470: edelleen perusteltu."                                     den kanssa. Tieliikenteen kustannusvastaavuutta
15471: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 93
15472: 
15473: arvioitaessa on verrattava muita liikennemuotoja      liikennelajien kuljetusmaksut sisältävät katetta
15474: rasittamattomien verojen (erityisverojen) tuottoa     rataverkon kustannuksiin.
15475: niihin väyläkustannuksiin, joita tieliikenne ei          Myöskään rautateiden vaunukuormaliikenne ei
15476: muulla tavalla maksa. Tällainen vertailu saattaa      vastaa täysin väyläkustannuksistaan. Pitkämatkai-
15477: eri liikennemuodot tasapuoliseen kohteluun.           simman ja säännöllisen liikenteen osalta kustan-
15478:    Raskaimman        kuorma-autoliikenteen      350   nusvastaavuus kuitenkin toteutuu. Kuljetusvirto-
15479: Mmk:n vuotuiset erityisverotuotot kattavat lii-       jen voimistuessa rautatieliikenteen tekniikka pää-
15480: kenneministeriön laskelmien mukaan 40-60 %            see oikeuksiinsa, mistä seuraa yksikkökustannus-
15481: niiden aiheuttamista tie- ja katumenoista. Katu-      ten lasku. Vastaavaa piirrettä ei yksikkökoosta
15482: menot on tällöin otettu raskaan liikenteen osalta     johtuen ole tieliikenteessä. Tästä syystä ottaen
15483: huomioon tienpidon vastaavilla yksikkökustan-         lisäksi huomioon esitetyt kustannusvastaavuustie-
15484: nuksilla. Menettely on raskaalle liikenteelle edul-   dot on selvät tie- ja liikennepoliittiset perusteet
15485: linen kohdistaessaan katujen tienpitokustannuk-       pyrkiä saattamaan eri kuljetusmuodot entistä
15486: sia huomattavasti korkeammat kustannukset pää-        tasapuolisempiin kilpailutilanteisiin väyläkustan-
15487: osin henkilöautoille.                                 nusten perimisen osalta. Käytännössä tämä lii-
15488:    Julkistaloudellisesta kustannusvastaavuudesta      kenneministeriön mielestä merkitsee mm. ras-
15489: esitetty 40-60 % :n haarukkatieto johtuu lähin-       kaimman kuorma-autokannan verotuksen raken-
15490: nä erilaisten tienpitotoimenpiteiden tämän het-       teen uudistamista ja sen asteittaista tarkistamista.
15491: kisestä osuudesta. Vuonna 1977 suoritettiin lii-         Julkisuudessa sekä myös tässä kysymyksessä on
15492: kenneministeriössä perusteellinen selvitys tiekus-    väitetty, että liikenneministeriö haluaisi näin
15493: tannusten kohdentumisesta eri ajoneuvoryhmille.       pakkosiirtää liikennettä rautateille. Tästä ei ole
15494: Tällöin todettiin, että uudisrakentamisessa perä-     kysymys. Liikenneministeriössa tiedetään varsin
15495: vaunuyhdistelmien kustannusosuus tiekustan-           hyvin, että kuorma-autoliikenne on korvaamaton
15496: nuksista on n. 15 % ja ylläpitoluonteisissa toi-      ja tärkein kuljetusmuoto meidän oloissamme.
15497: menpiteissä n. 30 %. Vastaavat osuudet katukus-       Pitkämatkaisen ja säännöllisten kuljetusten alu-
15498: tannuksista olivat 4 % ja 11 %. Näitä ääriarvoja      eella kuorma-autoilla on kuitenkin tiettyä pääl-
15499: käyttäen saadaan vuoden 1982 tilanteessa perä-        lekkäisyyttä rautatieliikenteen luontaisen toimi-
15500: vaunuyhdistelmien 350 Mmk:n erityisverokerty-         alueen kanssa.
15501: mästä julkistaloudelliseksi kustannusvastaavuu-          Haluamatta pakkosäädellä liikenteen työnja-
15502: deksi 40-60 % . Koska tämän hetken tienpito-          koa, on liikenneministeriön mielestä yhteiskunta-
15503: toimet ovat luonteeltaan lähinnä ylläpitoa, on 40     taloudellisesti perusteltua, että eri kuljetusmuo-
15504: % :n kustannusvastaavuus lähempänä totuutta           tojen pelisäännöt erityisesti kilpailualueelia ovat
15505: kuin 60 %.                                            niin samankaltaiset kuin mahdollista. Kuljetus-
15506:    Lisäksi on laskettavissa, että perävaunuyhdis-     muodon valinnan vapaus on ja säilyy kuljetuksen
15507: telmien erityisverotus tonnikilometriä kohti on       antajalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
15508: vuodesta 1978 lähtien laskenut reaalisesti n. 30      tie- ja katukustannukset jätetään hinnoittelussa
15509: %. Myös on todettavissa, että kuorma-autojen          huomioon ottamatta.
15510: erityisverojärjestelmän rakenne on eri kuorma-           Tieliikenteen verotukseen liittyy luonnollisesti
15511: autotyyppien kesken epäoikeudenmukainen. Pe-          muitakin kuin liikennepoliittisia näkökulmia.
15512: rävaunun massaan kohdistuu verorakenteesta            Edellä on esitetty puhtaasti liikennepoliittinen
15513: johtuen erityisveroa vuodessa vain noin 100 mk/       puoli asiasta. Veropolitiikka valmistellaan valtio-
15514: tonni, kun taas perävaunuuoman auton massaan          varainministeriössä ja päätetään eduskunnassa.
15515: kohdistuu veroa n. 210 mk/tonni. Kuitenkin            Tällöin on arvioitava teollisuus- ja elinkeinopo-
15516: molemmat yksiköt ovat raskaimmillaan kokonais-        liittisten kysymysten painoarvo suhteessa liiken-
15517: massaltaan ja akselipainoiltaan lähes yhtäläisiä ja   nepoliittisiin tavoitteisiin.
15518: siten tiestön rasitukseltaan samanarvoisia.               Mitä tulee esitettyyn kysymykseen parlamen-
15519:    Liikenteen tariffipolitiikassa on eräänä keskei-   taarisen liikennekomitean asettamisesta selvittä-
15520: sena lähtökohtana, että eri kuljetusmuotojen lo-      mään mm. tätä asiaa, liikenneministeriö toteaa,
15521: pulliset kuljetusmaksut sisältäisivät väyläkustan-    että se on pyytänyt tie- ja vesirakennushallitusta
15522: nuksia samassa suhteessa ja yhtäläisin perustein      selvittämään nykyistä perusteellisemmin erilais-
15523: laskettuna. Tieliikenteen osalta tämä tarkoittaa      ten tienpitotoimenpiteiden aiheuttajat. Tämä
15524: sitä, että eri ajoneuvolajeilta perittävien verojen   selvitys valmistuu ainakin alustavana ensi loka-
15525: tulisi vastata niiden osuutta tie- ja katukustan-     kuussa. Tarkoituksena on lisäksi asettaa syksyllä
15526: nuksista samassa suhteessa kuin rautateiden eri       eri osapuolista koostuva työryhmä kartoittamaan
15527:                                      1983 vp. -    KK n:o 93                                      5
15528: 
15529: tieliikenteen kustannusvastaavuuteen liittyvät     män mietinnön jälkeen voidaan paremmin arvi-
15530: epäselvyydet, ongelmat ja mm. poliittista kan-     oida, ovatko ongelmat sen laatuisia, että ne
15531: nanottoa vaativat asiat. Tällainen työryhmä on     voidaan parhaiten ratkaista parlamentaarisen ko-
15532: tarpeen myös asiallisen informaatiovaihdon ai-     mitean avulla.
15533: kaansaamiseksi eri kohderyhmien välille. Työryh-
15534: 
15535:       Helsingissä heinäkuun 18 päivänä 1983
15536: 
15537:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
15538: 6                                     1983 vp. -- KJ( n:o 93
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 
15543:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15544: 
15545:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          teriet anser dock att denna återbäring fortfarande
15546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        är motiverad.''
15547: nr 601 av den 15 juni 1983 till vederbörande            '' Statsjärnvägarnas tariffpolitiska målsättning
15548: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   är att årligen höja tarifferna med 1 procentenhet
15549: av riksdagsman Viljanen m.fl. undertecknade          utöver verkets prisnivåutveckling. Beträffande
15550: skriftliga spörsmål nr 93:                           persontrafiken kan höjningen vissa år vara större
15551:                                                      än så, och i den lokala persontrafiken beaktas
15552:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      också busstrafikens tariffnivå. En del av Statsjärn-
15553:        för att hindra att beskattningen av tung      vägarnas underskott skall enligt trafikministeriet
15554:        lastbilstrafik skärps och när ämnar Rege-     täckas med öppen ersättning av staten. ''
15555:        ringen tillsätta en parlamentarisk trafik-
15556:                                                         1 spörsmålets motiveringsdel har å ena sidan
15557:        kommitte för att utreda bl.a. denna frå-
15558:        ga?                                           kritiserats utelämnandet av omsättningsskatten
15559:                                                      vid beräknandet av avkastningen av de speciella
15560:                                                      skatter som inkasseras hos dem som idkar vägtra-
15561:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fik samt å andra sidan inkluderandet av kommu-
15562: anföra följande:                                     nernas gatuutgifter i de kostnader som denna
15563:    De i spörsmålet åsyftade ställningstagandena      vägtrafik ger upphov till.
15564: rörande skattepolitiken för rung lastbilstrafik,        Beträffande detta konstateras att gatukostna-
15565: kostnadsansvarigheten och trafikens arbetsfördel-    derna lika väl som vägutgifterna är av trafiken
15566: ning härrör från de allmänna planerna för trafik-    förorsakade kostnader som ankommer på den
15567: ministeriets förvaltningsområde för åren 1984--      offentliga makten. Att staten direkt finansierar
15568: 1988. Noggrant återgivet konstateras rörande         kommunernas garuutgifter endast med ca 100
15569: dessa frågor i planerna följande:                    milj. mk, är ingen grund för att lämna gatukost-
15570:    ''De speciella skatter som inkasseras hos dem     naderna utanför en granskning av kostnadsansva-
15571: som idkar vägtrafik räcker till för att täcka de     righeten hos beskattningen av vägtrafiken, efter-
15572: årliga utgifterna också vad kommunernas garuut-      som av vägtrafiken inte uppbärs annat vederlag
15573: gifter beträffar. Sedan 1978 års balans mellan       för gatuutgifterna än i form av statens skatter.
15574: inkomster och utgifter (128 %) har beskattning-         Rörande de inbördes finansieringarna mellan
15575: en blivit lindrigare (balansen mellan inkomster      staten och kommunerna bör dessutom konstate-
15576: och utgifter 111 % ). ''                             ras att kommunernas nuvarande statsbidrag upp-
15577:    "Av de olika trafikslagen svarar släpvagnskom-    går till ca 15 mrd mk per år. Ett eventuellt
15578: binationerna klart sämst för sina kostnader med      statligt trafikledsunderstöd skulle minska dessa
15579: tanke på väghållningen. På grund av svårigheten      bidrag i motsvarande grad på grund av principen
15580: att hänföra vägkostnaderna till rätt trafikslag är   om budgetens balansering.
15581: det svårt att framlägga en noggrann uppgift,            Omsättningsskatten åter är en med inkomst-
15582: men kostnadsansvarigheten är av storleksordning-     skatten jämförbar allmän skatt, angående vilken
15583: en 40--60 % , varför det redan i denna stund         samma stadganden gäller för alla trafikformer.
15584: finns klara väg- och trafikpolitiska skäl till att   Mao kan naturligtvis räkna ut hur mycket skatt
15585: höja beskattningen av den runga lastbilstrafiken.    som i allmänhet ingår i produktionskostnaderna
15586: Också busstrafikens kostnadsansvarighet beträf-      för olika transportformer. Totalbeskattningen be-
15587: fande väghållningen är svag beroende på den          ror i avgörande grad på transportformens pro-
15588: återbäring av accis som givits denna. Trafikminis-   duktionsstruktur. Exempelvis är inom järnvägs-
15589:                                       1983 vp. -- KJ( n:o 93                                            7
15590: 
15591: trafiken på grund av dess arbetskraftsintensitet       det närmaste samma totalmassa och axeltryck
15592: inkomstskattens andel avsevärt större än inom         samt belastar därigenom vägnätet lika mycket.
15593: vägtrafiken, där åter omsättningsskattens andel            En av de centrala utgångspunkterna i tariffpo-
15594: är stor. Dessa allmänna skatter har dock ingen-        litiken för trafiken är att de olika transportfor-
15595: ting att göra med kostnadsansvarigheten. Vid en       mernas slutliga transportavgifter skulle inkludera
15596: bedömning av vägtrafikens kostnadsansvarighet          trafikledskostnader i samma mån och uträknade
15597: måste avkastningen av de skatter som inte belas-      på likadana grunder. För vägtrafikens del innebär
15598: tar andra trafikformer (specialskatterna) jämföras     detta, att de skatter som påläggs de olika motor-
15599: med de trafikledskostnader som vägtrafiken inte       fordonsslagen borde ansvara för dessa motorfor-
15600: på annat sätt betalar. Vid en sådan jämförelse        donsslags andelar av väg- och gatukostnaderna i
15601: behandlas olika trafikformer rättvist.                samma mån som järnvägarnas olika trafikslags
15602:    Den årliga avkastningen av den tyngsta last-       transportavgifter inkluderar täckning av kostna-
15603: bilstrafikens specialskatter, 350 milj. mk, täcker     der för järnvägsnätet.
15604: enligt trafikministeriets beräkningar 40--60 %            Järnvägarnas vagnslaststrafik svarar inte heller
15605: av de väg- och gatuutgifter som trafiken föranle-     helt för sina trafikledskostnader. Beträffande den
15606: der. Gatuutgifterna har då för den tunga trafi-       regelbundna trafiken på de längsta sträckorna
15607: kens del beaktats genom motsvarande väghåll-          förverkligas dock kostnadsansvarigheten. I och
15608: ningskostnader per enhet. Förfarandet är förmån-      med att transportströmmarna blir starkare kom-
15609: ligt för den tunga trafiken genom att gatukostna-     mer järnvägstrafikens teknik tili sin rätt, varav
15610: derna, som är avsevärt högre än väghållningskost-     följer sänkta enhetskostnader. Motsvarande drag
15611: naderna, huvudsakligen hänförs tili personbilar-      finns på grund av enheternas storlek inte hos
15612: na.                                                   vägtrafiken. Av denna anledning och med beak-
15613:                                                       tande av de uppgifter som framlagts om kost-
15614:     De varierande uppgifter, 40--60 %, som an-        nadsansvarigheten föreligger klara väg- och tra-
15615: förts rörande den offentliga hushåliningens kost-     fikpolitiska skäl för att försöka försätta de olika
15616: nadsansvarighet beror närmast på hur stor oli~a       transportformerna i en mera rättvis konkurrenssi-
15617: väghåliningsåtgärders andel för tilifället är. Ar     tuation än tidigare med tanke på indrivandet av
15618:  1977 genomfördes i trafikministeriet en grundlig     trafikledskostnaderna. Enligt trafikministeriets
15619: utredning om hänförandet av vägkostnaderna till       åsikt innebär detta i praktiken bl.a. att beskatt-
15620: olika motorfordonsslag. Härvid konstaterades, att ·   ningsstrukturen förnyas och gradvis justeras för
15621: vid nybyggnad utgör släpvagnskombinationernas         den tyngsta lastbilsparken.
15622: andel av vägkostnaderna ca 15 % och vid under-            I offentligheten och även i detta spörsmål har
15623: hållsartade åtgärder ca 30 % . Motsvarande ande-      det påståtts att trafikministeriet på detta sätt
15624: lar av gatukostnaderna var 4 % och 11 % .             skulie vilja tvångsöverföra trafik tili järnvägarna.
15625: Genom att använda dessa extremvärden erhåller         Detta är det inte fråga om. Inom trafikministe-
15626: man för 1982 års situation, utgående ifrån av-        riet vet man mycket väl, att lastbilstrafiken är
15627: kastningen om 350 Mmk av specialskatterna på          oersättlig och att den är den viktigaste transport-
15628: släpvagnskombinationer, som kostnadsansvarig-         formen i våra förhålianden. Beträffande långa
15629: het inom den offentliga hushållningen 40--60          och regelbundna transporter innebär lastbilstrafi-
15630:  %. Eftersom de nuvarande väghållningsåtgärder-       ken dock en viss överlappning med tanke på
15631:  na närmast kan karaktäriseras som underhåli är       järnvägstrafikens naturliga verksamhetsområde.
15632:  en kostnadsansvarighet av storleken 40 % närma-          Utan att vilja tvångsreglera arbetsfördelningen
15633:  re sanningen än en ansvarighet om 60 % .             inom trafiken är det enligt trafikministeriets åsikt
15634:     Dessutom kan man räkna ut att släpvagnskom-       nationalekonomiskt motiverat, att spelreglerna
15635:  binationernas specialbeskattning per tonkilome-      för olika transportformer, speciellt inom en kon-
15636:  ter har sjunkit reellt med ca 30 % sedan år 1978.    kurrenssektor, är så likadana som möjligt. Bestäl-
15637: Vidare kan konstateras att det i uppbyggnaden         laren av transporten har och kommer att ha
15638:  av specialskattesystemet för lastbilar finns en      valfrihet beträffande transportformen. Detta be-
15639:  orättvisa i förhåliandet melian beskattningen av     tyder emeliertid inte att vägkostnaderna lämnas
15640:  olika lastbilstyper. På en släpvagns massa är        obeaktade i prissättningen.
15641:  specialskatten per år på grund av skattestrukturen       På beskattningen av dem som idkar vägtrafik
15642:  endast ca 100 mk/ton, medan skatten på en            kan naturligtvis också anläggas andra synpunkter
15643:  släpvagnslös lastbils massa är ca 210 mk/ ton.       än de trafikpolitiska. Ovan har presenterats den
15644:  Dock har båda enheterna när de är som tyngst i       rent trafikpolitiska sidan av saken. Skattepoliti-
15645: 8                                        1983 vp. -     KK n:o 93
15646: 
15647: 
15648: ken utformas i finansministeriet och fastställs i       hösten tillsätta en av olika parter sammansatt
15649: riksdagen. Härvid måste man avväga vikten av            arbetsgrupp med uppgift att kartlägga oklarhe-
15650: industri- och näringspolitiska frågor i relation till   ter, problem och bl.a. de ärenden som kräver
15651: trafikpolitiska målsättningar.                          politiskt ställningstagande i anslutning till väg-
15652:    Beträffande frågan om tillsättande av en parla-      trafikens kostnadsansvarighet. En dylik arbets-
15653: mentarisk trafikkommitte för utredande av bl.a.         grupp behövs också för att åstadkomma ett
15654: detta ärende, konstaterar trafikministeriet att         sakligt informationsutbyte mellan olika målgrup-
15655: man ombett väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att         per. När arbetsgruppen avgivit sitt betänkande
15656: mera utförligt än förut utreda vilka trafikformer       kan man bättre bedöma om problemen är av
15657: som föranleder olika väghållningsåtgärder. Ut-          sådan art att de bäst kan lösas med hjälp av en
15658: redningen skall åtminstone i preliminärt skick bli      parlamentarisk kommitte.
15659: färdig i oktober. Avsikten är att därutöver på
15660:     Helsingfors den 18 juli 1983
15661: 
15662:                                                                           Trafikminister Matti Puhakka
15663:                                                  1983 vp.
15664: 
15665: Skriftligt spörsmål nr 94
15666: 
15667: 
15668: 
15669: 
15670:                                    Westerlund: Om jordbrukarveteranernas möjligheter att erhålla
15671:                                      förtidspension
15672: 
15673: 
15674:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15675: 
15676:    Avträdelsestadgandet i lagen om förtidspen-         boskap sänker också betydligt t.ex. husmoderns
15677: sion för fronrveteraner är i högsta grad oskäligt      arbetsförtjänst. Härtill försvagar utarrendering av
15678: för jordbrukarna.                                      åkrar pensionstryggheten för de övriga som arbe-
15679:    Lagen om förtidspension för frontveteraner          tar på lägenheten.
15680: (FrvfPL 4.2. §) förutsätter att frontman är tvung-        Med stöd av LFÖPL-lagen är en nedläggning
15681: en att avstå från förvärvsarbete så att den återstå-   av verksamheten på en lägenhet sålunda inte
15682: ende arbetsförtjänsten ej överskrider 6 959 mk,        möjlig. Den genomsnittliga LFÖPL-veteranpen-
15683: 1983 års index (APL 1.1. §). För jordbrukaren          sionen utgjorde i mars 1983 700 mk/mån. Pen-
15684: innebär detta krav att hans arbetsförtjänst bör        sionen kompenserar ej en nedläggning av arbe-
15685: stanna under APL-minimigränsen.                        tet.
15686:    Förtidspensionsnämnden förutsätter att arbets-         Lantbruksföretagarens arbetsinkomst fastställs
15687: avträdelsen sker så att man skrider till konkreta      direkt enligt åker- och skogsareal. Den till sin
15688: aktioner i lägenhetens verksamhet eller så att         natur schematiska LFÖPL-arbetsinkomsten kan ej
15689: förändringar i arbetsfördelningen sker såsom           ta i beaktande förhållandena på en lägenhet på
15690: t.ex. genom utarrendering osv. En förändring i         ett individuellt sätt. En tidigare inskränkning av
15691: arbetsfördelningen innebär t.ex. att en son eller      lägenhetens verksamhet har sällan beaktats i
15692: dotter börjar arbeta på lägenheten. Giltigt bevis      arbetsförtjänsten, enär härom åtminstone inte
15693: härpå utgör en frivillig LFÖPL-försäkring.             gjorts anmälan till LPA.
15694:    Avträdelsestadgandet är oskäligt för jordbru-
15695: karveteranen enär metoden beträffande arbets-             Den av veteranen urförda arbetsinsatsen tas i
15696: nedläggningen ej är likadan som för löntagarna         beaktande vid LFÖPL. En värdering av arbetsin-
15697: Löntagarnas förtidspensionslag fungerar i princip      komsten enligt LFÖPL är ett massförfarande. En
15698: bra. Det i lagen ingående förhandsbeslutsförfa-        på uppskattning grundad arbetsinkomst är osäker
15699: randet betyder i praktiken att veteranen på            och nödvändigtvis ej heller riktig.
15700: förhand erhåller uppgift om hans pensionsrätt.            Förtidspensionsnämnden har svårt att förstå
15701: Efter att ha erhållit förhandsbeslutet kan sökan-      jordbrukets arbetsinkomstpraxis. 1 ett lantbruks-
15702: den fatta beslut om sin pensionering.                  företag är ansvaret gemensamt och även utanför
15703:    Lantbruksföretagaren nedlägger däremot sitt         lägenheten arbetande barn deltar ofta i lägenhe-
15704: arbete efter hand och detta är beroende av det         tens arbetsuppgifter. Härtill kan även tillfälligt
15705: antal personer, som arbetar på lägenheten, var         främmande arbetskraft användas. Arbetets natur
15706: lägenheten är belägen osv. (Förhandsbeslutsförfa-      avviker avsevärt från löntagarens arbete och på
15707: randet lämpar sig illa för jordbrukaren, enär          lägenheter utan boskap kan arbetet utföras med
15708: nedläggningen av arbetet vid den tidpunkten            tyngdpunkt på säsongbetonade arbetsinsatser.
15709: sällan har förverkligats).                                Veteranpensionen kan med skäl anses vara en
15710:    En jordbrukslägenhet utgör oftast en arbets-        förtida ålderdomspension. LFÖPL-ålderdomspen-
15711: plats för flera personer. En inskränkning av en        sion erhåller envar 65 år fylld försäkrad och
15712: lägenhets verksamhet betyder vanligen inkomst-         någon nedläggning av arbetet är ej nödvändig.
15713: sänkning även för de övriga på lägenheten arbe-        Därför är det inkonsekvent att fordra konkret
15714: tande familjemedlemmarna. Inskränkningar i             nedläggning av arbetet av person som ansöker
15715: verksamheten såsom t.ex. upphörandet att hålla         om veteranpension.
15716: 088300697K
15717: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 94
15718: 
15719: 
15720:    Hänvisande till det ovan anförda vill jag i den         sluter sig till jordbrukarveteranernas möj-
15721: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-                ligheter att erhålla förtidspension, och
15722: skriver tili vederbörande medlem av statsrådet             om så är,
15723: ställa följande spörsmål:                                     vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
15724:                                                            eller ämnar den vidta för att tillrättalägga
15725:          Är Regeringen medveten om bl.a. de                ovan nämnda missförhållanden?
15726:        ovan nämnda missförhållanden, som an-
15727:         Helsingfors den 15 juni 1983
15728: 
15729:                                          Henrik Westerlund
15730:                                           1983 vp. -      KK n:o 94                                         3
15731: 
15732: Kirjallinen kysymys n:o 94                                                                       Suomennos
15733: 
15734: 
15735: 
15736: 
15737:                                      Westerlund: Maanviljelijäveteraanien mahdollisuuksista saada var-
15738:                                        haiseläkettä
15739: 
15740: 
15741:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15742: 
15743:    Rintamaveteraanien varhaiseläkelaissa oleva            män lisäksi peltojen vuokraaminen ulkopuolisille
15744: luopumissäännös on mitä suurimmassa määrin                heikentää muiden tilalla työskentelevien elä-
15745: kohtuuton maanviljelijöiden osalta.                       keturvaa.
15746:    Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä                 MYEL lain mukaan toiminnasta luopuminen
15747: (4 §:n 2 mom.) edellyttää, että rintamamiehen             tilalla ei siten ole mahdollista. Keskimääräinen
15748: on pakko luopua työtuloa autavasta työstä, jotta          MYEL-veteraanieläke oli maaliskuussa vuonna
15749: jäljelle jäävä tulo työstä ei ylitä 6 959 markkaa,        1983 700 markkaa kuukaudessa. Eläke ei korvaa
15750: vuoden 1983 indeksi (TEL 1 §:n 1 mom.).                   työstä luopumista.
15751: Maanviljelijän osalta tämä vaatimus merkitsee                 Maatalousyrittäjän työtulo määräytyy välittö-
15752: sitä, että hänen työtulonsa on jäätävä alle TEL:n         mästi pelto- ja metsäalan perusteella. Luonteel-
15753: minimirajan.                                              taan kaavamainen MYEL-työtulo ei voi ottaa
15754:    Varhaiseläketoimikunta edellyttää, että työstä         huomioon tilalla vallitsevia olosuhteita yksilölli-
15755: luopuminen tapahtuu siten, että ryhdytään kon-            sellä tavalla. Tilalla aikaisemmin tapahtunut toi-
15756: kreettisiin toimenpiteisiin tilan toiminnassa tai         minnan supistaminen on vain harvoin otettu
15757: että tilan työnjaossa tapahtuu muutoksia kuten            huomioon työtuloa määrättäessä, koska tästä ei
15758: esimerkiksi vuokraamisen muodossa jne. Muutos             ainakaan ole tehty ilmoitusta eläkelaitokselle.
15759: työnjaossa merkitsee esimerkiksi sitä, että poika            MYEL huomioi veteraanin antaman työpanok-
15760: tai tytär alkaa työskennellä tilalla. Hyväksyttävän       sen. Työtulon arvioiminen MYEL:n mukaan on
15761: todistuksen tästä muodostaa vapaaehtoinen maa-            massamenettelyä. Työtuloon perustuva arvio on
15762: talousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus.             epävarma eikä välttämättä edes oikea.
15763:    Luopumismääräys on kohtuuton maanviljelijä-
15764: veteraanin osalta, koska menetelmä työstä luopu-             Varhaiseläketoimikunnalle tuottaa vaikeuksia
15765: misen osalta ei ole samanlainen kuin palkansaa-           ymmärtää maanviljelyn työtulokäytäntöä. Maata-
15766: jien osalta. Palkansaajien varhaiseläkelaki toimii        lousyrityksissä vastuu on yhteinen ja myös tilan
15767: periaatteessa hyvin. Lakiin sisältyvä ennakkopää-         ulkopuolella työskentelevät lapset osallistuvat
15768: tösmenetelmä merkitsee käytännössä sitä, että             usein tilan töihin. Tämän lisäksi voidaan tilapäi-
15769: veteraani etukäteen saa tiedon eläkeoikeudes-             sesti käyttää myös vierasta työvoimaa. Työn luon-
15770: taan. Saatuaan ennakkopäätöksen hakija voi                ne poikkeaa huomattavasti palkansaajan työstä ja
15771: päättää eläkkeelle hakeutumisestaan.                      karjattomilla tiloilla työ voidaan suorittaa siten,
15772:    Maatalousyrittäjä sitä vastoin luopuu työstään         e~tä painopiste on sesonkiluontoisissa työpanok-
15773: vähitellen ja tämä riippuu siitä määrästä henki-          srssa.
15774: löitä, jotka työskentelevät tilalla, missä tila sijait-      Veteraanieläkettä voidaan syystä pitää varhais-
15775: see jne. (Ennakkopäätösmenetelmä soveltuu huo-            vanhuuseläkkeenä. MYEL-vanhuuseläkettä jokai-
15776: nosti maanviljelijöihin, koska työstä luopuminen          nen saa täytettyään 65 vuotta, jos hän on vakuu-
15777: sinä hetkenä on vain harvoin toteutunut).                 tettu eikä työstä luopuminen ole välttämätöntä.
15778:    Maatila muodostaa useimmiten työpaikan                 Tämän vuoksi on epäjohdonmukaista vaatia kon-
15779: useille henkilöille. Tilan toiminnan supistaminen         kreettista työstä luopumista henkilöltä, joka ha-
15780: merkitsee tavallisesti tulon vähennystä myös              kee veteraanieläkettä.
15781: muille tilalla työskenteleville perheenjäsenille.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15782: Sellaiset toiminnan supistamiset, kuten esimer-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15783: kiksi luopuminen karjanpidosta, alentavat myös            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15784: huomattavasti esimerkiksi emännän työtuloa. Tä-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15785: 4                                1983 vp. -    KK n:o 94
15786: 
15787: 
15788:        Onko Hallitus tietoinen mm. edellä              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15789:     mainituista epäkohdista, jotka liittyvät         tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen edellä
15790:     maanviljelijäveteraanien mahdollisuuk-           mainitun epäkohdan?
15791:     siin saada varhaiseläkettä, ja jos on,
15792: 
15793:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
15794:                                      Henrik Westerlund
15795:                                       1983 vp. -     KK n:o 94                                          5
15796: 
15797: 
15798: 
15799: 
15800:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15801: 
15802:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       mukaista estää rintamaveteraania työskentelemäs-
15803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        t~ lähinnä harrastuksen luonteisissa tehtävissä,
15804: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       ptenet työtulot eivät ole estäneet eläkkeen mak-
15805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     samista.
15806: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Työstä luopumisen vaatimus koskee luonnolli-
15807: Westerlundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sesti myös yrittäjäväestöä. Tämä ei maatalousyrit-
15808: myksestä n:o 94:                                     täjien kohdalla ole suinkaan merkinnyt sitä,
15809:                                                      kuten kysymyksessä on esitetty, että yrittäjän aina
15810:           Onko Hallitus tietoinen mm. edellä         pitäisi luopua yrityksestä. Riittää kun on luotet-
15811:        mainituista epäkohdista, jotka liittyvät      tavasti selvitetty, ettei veteraani enää työskentele
15812:        maanviljelijäveteraanien mahdollisuuk-        täysipainoisesti tilallaan. Näin voidaan katsoa
15813:        siin saada varhaiseläkettä, ja jos on,        olevan silloin, kun ilmoitetaan esimerkiksi vai-
15814:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     mon ja tilalla asuvien lasten vastaisuudessa huo-
15815:        tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen edellä    lehtivan niistä töistä, joista veteraani on luopu-
15816:        mainitun epäkohdan?                           nut. Ilmoituksen tekee uskottavammaksi myös
15817:                                                      se, että maatalousyrittäjien eläkelaitoksille teh-
15818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     dään viimeksi mainittuja henkilöitä koskeva va-
15819: ti seuraavaa:                                        kuutushakemus. Jos veteraanin muut elämänolo-
15820:                                                      suhteet, kuten tilan pienuus ja sen maatalouden
15821:    Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmän
15822:                                                      voimaperäisyys ovat olleet sen laatuisia, että tilal-
15823: tarkoituksena on antaa veteraanille, jolla on vai-
15824:                                                      ta arvioitu työtulo jää lain tarkoittaman harraste-
15825: keuksia selviytyä työelämässä, mahdollisuus siir-
15826:                                                      luluontoisen tason alapuolelle, on maanviljelijä-
15827: tyä vapaaehtoisesti eläkkeelle. Yhdenmukaisesti
15828:                                                      veteraani ilman sen kummempia selvityksiä saa-
15829: tämän kanssa edellytetään, että rintamaveteraani
15830:                                                      nut rintamaveteraanien varhaiseläkkeen muitten
15831: myös luopuu ansiotyöstä ennen eläkkeelle jää-
15832:                                                      edellytysten täytyttyä.
15833: mistään. Koska ei kuitenkaan ole tarkoituksen-
15834: 
15835:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1983
15836: 
15837:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
15838: 6                                        1983 vp. -      KK n:o 94
15839: 
15840: 
15841: 
15842: 
15843:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15844: 
15845:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             har karaktären ~Y fritidssysslor har små arbetsin-
15846: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            komster inte utgjon ett hinder för utbetalning av
15847: av den 15 juni 1983 till vederbörande medlem av          penswnen.
15848: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        - Kravet att avstå från arbete gäller givervis också
15849: dagsman Westerlund undenecknade spörsmål nr              företagarbefolkningen. Detta har i fråga om
15850: 94:                                                      lantbruksföretagare inte alls betytt att, såsom det
15851:                                                          framställs i spörsmålet företagaren alltid måste ge
15852:            Är Regeringen medveten om bl.a. de            upp sitt företag. En tillförlitlig redogörelse för att
15853:         ovan nämnda missförhållanden som an-             veteranen inte längre fullödigt arbetar på sin
15854:         sluter sig till jordbrukarveteranernas möj-      gård räcker. Detta kan anses gälla i det fall att
15855:         ligheter att erhålla förtidspension, och         man meddelar till exempel att hustrun och de
15856:         om så är,                                        barn som bor på gården i framtiden handhar de
15857:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        sysslor som veteranen inte längre själv utför.
15858:         eller ämnar den vidta för att tillrättalägga     Meddelandet blir mera trovärdigt också av att
15859:         ovan nämnda missförhållanden?                    man till lantbruksföretagarnas pensionsanstalter
15860:                                                          inlämnar ansökan om försäkring för ifrågavaran-
15861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de personer. Om veteranens övriga levnadsom-
15862: anföra följande:                                         ständigheter, med beaktande av gårdens ringa
15863:    Syftet med fronrveteranernas förtidspensions-         storlek och intensiteten hos dess jordbruk, har
15864: system är att ge de veteraner som har svårigheter        varit sådana att den beräknade arbetsinkomsten
15865: att klara sig i arbetslivet möjligheten att frivilligt   från gården är lägre än den nivå, som uppnås
15866: avgå med pension. 1 enlighet härmed förutsätts           genom i lagen åsyftad verksamhet med karaktär
15867: att fronrveteranen också avstår från förvärvsarbete      av hobbyverksamhet har den jordbrukande vete-
15868: innan han avgår med pension. Eftersom det dock           ranen erhållit frontveterans förtidspension utan
15869: inte är ändamålsenligt att hindra fronrveteraner-        dess vidare utredningar, såvida övriga förut-
15870: na från att arbeta med uppgifter som närmast             sättningar för detta har blivit uppfyllda.
15871:       Helsingfors den 3 oktober 1983
15872: 
15873:                                                                                  Minister Vappu Taipale
15874:                                                 1983 vp.
15875: 
15876: Skriftligt spörsmål nr 95
15877: 
15878: 
15879: 
15880: 
15881:                                    Wasz-Höckert: Om förbättrad information om förslagen mom
15882:                                      social- och hälsovårdsbranschen
15883: 
15884: 
15885:                                Tili    Riksdagens        Herr Talman
15886: 
15887:    1 ett i social- och hälsovårdsministeriets namn     sjukhus, som är viktigast för kommunen. Via
15888: distribuerat, den 23.3.1983 daterat pressmedde-        förbundsfulimäktige kan de även välja förbunds-
15889: lande presenteras ett betänkande inlämnat av           styrelser inom sjukhuskommunalförbunden en-
15890: kommissionen för revision av sjukhusförvalt-           ligt styrkeförhåliandena i kommunalförbundens
15891: ningen. 1 pressmeddelandet och sålunda även i          medlemskommuner. Enligt kommissionens för-
15892: de tidningsnotiser, som publicerats på basen av        slag skali sjukhuskommunalförbundens för-
15893: detta, framlägges i fyra punkter, att kommissio-       bundsfulimäktige, vilka har haft sammanlagt
15894: nens förslag skulie innebära en decentralisering       2 415 medlemmar, och förbundsstyrelserna, vilka
15895: av beslutanderätten. Likaså uttalas i pressmedde-      har haft 776 medlemmar, upphöra att existera.
15896: landet, att förslagen skulle stärka primärkommu-       En enskild kommuns möjligheter att påverka
15897: nern~ stälining.                                       beslutsfattandet i en för hela sjukvårdsdistriktet
15898:    Vid närmare granskning av betänkandet kan           gemensam förbundsfulimäktige är däremot syn-
15899: man dock konstatera, att kommissionen föreslår,        nerligen ringa och endast en liten del av med-
15900: att bl.a. 105 kommunalförbund skali avskaffas          lemskommunerna kunde ens få in sin represen-
15901: samt att beslutanderätten rörande sjukhusen skall      tant i fullmäktige. Den av sjukvårdsdistriktets
15902: koncentreras bl.a. för de synnerligen viktiga          förbundsstyrelse valda sjukhusdirektionen skulie
15903: verksamhetsplanernas och budgeternas del från          ej på grund av sina fyrfaldigt indirekta vai
15904: sjukhusen tili sjukvårdsdistrikt, som skali grundas    demokratiskt representera sin kommuns befolk-
15905: i överordnad stälining gentemot sjukhusen. Uni-        ning, och dessutom är deras beslutanderätt av
15906: versitetscentralsjukhusen skali fråntas rätten att     skenbar natur på grund av ovan relaterade kon-
15907: välja sina egna sjukhusdirektörer och chefsöverlä-     centrering. Det råder en uppenbar konflikt mel-
15908: kare, vilka vainu skali koncentreras till sjukvårds-   lan betänkandet och innehåliet i det pressmedde-
15909: distrikten. Då även förmögenheten i de 105             lande, som avgivits därom.
15910: sjukhuskommunalförbunden skali överföras tili             Hänvisande tili det ovan anförda vill jag i den
15911: 20 sjukvårdsdistrikt, skali även härtilihörande        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15912: beslutanderätt koncentreras. T.o.m. beslutandet        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15913: om huruvida en enskild patient behöver sjukvård        följande spörsmål:
15914: och vid viiken sjukvårdsanstalt vården skali ges,
15915: föreslås delvis koncentreras tili sjukvårdsdistrik-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
15916: tet.                                                          för att rätta tili de vilseledande uppgifter-
15917:    Vad kommunernas påstådda starkare stälining                na i social- och hälsovårdsministeriets
15918: beträffar i och med förslagets förverkligande,                meddelande daterat 23.3.1983 och för att
15919: leder kommissionens förslag i flere fali i motsatt            utveckla sin informationsverksamhet
15920: utvecklingsriktning. Kommunerna kan för närva-                inom social- och hälsovårdssektorn så, att
15921: rande välja sina representanter tili förbundsfuli-            medborgarna skulle få en så sanningsen-
15922: mäktige i varje sjukhus kommunalförbund och                   lig helhetsbild som möjligt av de ärenden
15923: sålunda påverka de beslut, som fattas i just de               som skali tilikännages?
15924: 
15925:      Helsingfors den 15 juni 1983
15926: 
15927:                                            Ole Wasz-Höckert
15928: 0883005959
15929: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 95
15930: 
15931: Kirjallinen kysymys n:o 95                                                                       Suomennos
15932: 
15933: 
15934: 
15935: 
15936:                                      Wasz-Höckert: Sosiaali- ja terveydenhoitoalan ehdotusten tiedotta-
15937:                                        misen parantamisesta
15938: 
15939: 
15940:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15941: 
15942:    Sosiaali- ja terveysministeriön nimissä jaetussa,     tärkeimpiä. Liittovaltuustojen kautta ne voivat
15943: 23. 3. 1983 päivätyssä lehdistötiedotteessa esitel-      myös valita sairaalakuntainliittojen liittohallituk-
15944: lään sairaalahallintotoimikunnan mietintöä. Tie-         set kuntainliiton jäsenkuntien voimasuhteiden
15945: dotteessa ja näin ollen myös sen perusteella jul-        mukaisesti. Toimikunnan ehdotusten mukaan
15946: kaistuissa lehtiuutisissa esitetään neljässä kohdin,     sairaalakuntainliittojen liittovaltuustot, joiden jä-
15947: että toimikunnan ehdotukset merkitsisivät pää-           senmäärä on ollut yhteensä 2 415, ja liittohalli-
15948: täntävallan hajauttamista. Niinikään lausutaan           tukset, joiden jäsenmäärä on ollut 776, lakkaisi-
15949: tiedotteessa, että ehdotukset vahvistaisivat perus-      vat olemasta. Yksittäisen kunnan mahdollisuudet
15950: kuntien asemaa.                                          vaikuttaa päätöksentekoon koko sairaanhoitopii-
15951:    Mietintöön perehdyttäessä voidaan kuitenkin           rin yhteisessä liittovaltuustossa ovat taasen varsin
15952: todeta, että toimikunta ehdottaa mm. 105 kun-            vähäiset ja vain pieni osa jäsenkunnista voisi edes
15953: tainliiton lakkauttamista sekä sairaaloita koske-        saada edustajansa liittohallitukseen. Sairaanhoi-
15954: van päätäntävallan keskittämistä mm. ratkaisevan         topiirin liittohallituksen valitsema sairaalajohto-
15955: tärkeiden toimintasuunnitelman ja talousarvion           kunta ei nelinkertaisesti välillisten vaaliensa
15956: suhteen sairaaloilta niiden yläpuolelle perustetta-      vuoksi edustaisi demokraattisesti käyttäjäkuntien-
15957: ville sairaanhoitopiireille. Yliopistollisilta keskus-   sa väestöä, ja sitäpaitsi niiden päätäntävalta on
15958: sairaaloilta otettaisiin niillä aikaisemmin olleet       näennäistä laatua edellä selostetun keskittämisen
15959: oikeutensa valita omat sairaalanjohtajansa ja joh-       johdosta. Mietinnön ja siitä annetun tiedotteen
15960: tajaylilääkärinsä, mitkä vaalit keskitettäisiin sai-     sisällön kesken vallitseekin ilmeinen ristiriita.
15961: raanhoitopiireille. Kun myös 105 sairaalakun-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15962: tainliiton omaisuudet siirrettäisiin 20 sairaanhoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15963: topiirille, keskittyisi tähänkin liittyvä päätäntä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15964: valta. Jopa päätöksen siitä, tarvitseeko yksittäinen     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15965: potilas sairaanhoitoa ja missä sairaanhoitolaitok-
15966: sessa hoito on annettava, ehdotetaan osittain                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15967: keskitettäväksi sairaanhoitopiirille.                            ryhtyä sosiaali- ja terveysministeriön
15968:    Mitä tulee kuntien aseman väitettyyn vahvistu-                23.3.1983 päivätyssä tiedotteessa esitetty-
15969: miseen ehdotuksen toteutumisen myötä, johtavat                   jen harhaanjohtavien tietojen oikaisemi-
15970: toimikunnan useat ehdotukset päinvastaiseen ke-                  seksi sekä sosiaali- ja terveysalaa koskevan
15971: hityssuuntaan. Kunnat voivat nykyisin valita                     tiedotustoimintansa kehittämiseksi siten,
15972: edustajansa kunkin sairaalan kuntainliiton liitto-               että kansalaisille annettaisiin tiedotetta-
15973: valtuustoon ja siten vaikuttaa päätöksiin juuri                  vista asioista mahdollisimman totuuden-
15974: niissä sairaaloissa, jotka ovat kullekin kunnalle                mukainen kokonaiskuva?
15975: 
15976:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
15977: 
15978:                                              Ole Wasz-Höckert
15979:                                        1983 vp. -- RJC n:o 95                                         3
15980: 
15981: 
15982: 
15983: 
15984:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15985: 
15986:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               että kansalaisille annetta1sun tiedotetta-
15987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                vista asioista mahdollisimman totuuden-
15988: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-               mukainen kokonaiskuva?
15989: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
15990: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
15991:                                                          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15992: Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta
15993:                                                       ti seuraavaa:
15994: kysymyksestä n:o 95:
15995:                                                          Kysymyksessä tarkoitetaan tiedotetta sosiaali-
15996:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja terveysministeriön asettaman sairaalahallinto-
15997:        ryhtyä sosiaali- ja terveysministeriön         toimikunnan mietinnöstä (1983:17). Tiedote pe-
15998:        23.3.1983 päivätyssä tiedotteessa esitetty-    rustui mietinnön yhteenvetoon ja siinä annetut
15999:        jen harhaanjohtavien tietojen oikaisemi-       tiedot vastaavat toimikunnan esitystä. Vakiintu-
16000:        seksi sekä sosiaali- ja terveysalaa koskevan   neen käytännön mukaisesti toimikunta on pai-
16001:        tiedotustoimintansa kehittämiseksi siten,      nottanut itse tärkeinä pitämiään seikkoja.
16002: 
16003:     Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1983
16004: 
16005:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16006: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 95
16007: 
16008: 
16009: 
16010: 
16011:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16012: 
16013:    1 det avseende 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lig helhetsbild som möjligt av de ärenden
16014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                 som skall tillkännages?
16015: av den 15 juni 1983 till vederbörande medlem av
16016: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16017: dagsman Ole Wasz-Höckert undertecknade                 anföra följande:
16018: spörsmål nr 95:
16019:                                                           1 spörsmålet avses meddelandet angående det
16020:                                                        betänkande (1983:17) som den av social- och
16021:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        hälsovårdsministeriet tillsatta kommissionen för
16022:        för att rätta till de vilseledande uppgifter-   revision av sjukhusfötvaltningen avgivit. Medde-
16023:        na i social- och hälsovårdsministeriets         landet baserade sig på ett sammandrag av betän-
16024:        meddelande daterat 23. 3. 198 3 och för att     kandet och de däri ingående uppgifterna motsva-
16025:        utveckla sin informationsverksamhet             rar kommissionens förslag. Enligt stadgad praxis
16026:        inom social- och hälsovårdssektorn så, att      har kommissionen betonat det som den ansett
16027:        medborgarna skulle få en så sanningsen-         vara viktigt.
16028: 
16029:      Helsingfors den 21 juli 1983
16030: 
16031:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16032:                                                 1983 vp.
16033: 
16034: Kirjallinen kysymys n:o 96
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 
16039:                                    Perho ym: Valmet Oy:n Loimaan tuotantoyksikön toiminnan jatku-
16040:                                       misesta
16041: 
16042: 
16043:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16044: 
16045:    Loimaan kaupungissa on runsaan kymmenen             huomattava jo olemassaolollaan, tulisi saada var-
16046: vuoden ajan toiminut lähinnä omakotilämmitys-          muus toimipisteen säilymisestä ensinnäkin laitok-
16047: järjestelmiä ja ilmastointilaitteita valmistava Val-   sen työntekijöiden, mutta myös koko paikkakun-
16048: met Oy:n tuotantolaitos. Laitoksen valmistava          nan kannalta katsottuna.
16049: lämmitystekniikka on käytännössä osoittautunut            Mikäli koko tuotantoyksikkö myytäisiin, on
16050: hyväksi. Kun ulkomaisen energian hinta viime           syytä saada varmuus siitä, että ostajana olisi
16051: vuosina on reaalisesti laskenut, on laitoksen val-     yritys, joka voisi toimia samoilla aloilla, joilla
16052: mistaman järjestelmän menekki laskenut.                laitos nykyäänkin toimii ja niin, että irtisanomi-
16053:    Kun Valmet Oy:llä on samaan aikaan ollut            silta vältyttäisiin.
16054: myös muita vaikeuksia, jotka ovat johtaneet
16055: työllistämisvaikeuksiin yhtiön eri toimipisteissä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16056: nämä ovat heijastuneet myös Loimaan tuotanto-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16057: laitokseen. On jouduttu aivan viime aikoja lu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16058: kuun ottamatta lyhennettyyn työviikkoon ja             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16059: epäilyjä koko laitoksen lopettamisesta tai myymi-
16060: sestä on herännyt henkilökunnan keskuudessa.                    Mitä Hallitus aikoo tehdä Valmet Oy:n
16061:    Kun Loimaalla pienenä paikkakuntana on me-                 Loimaan tuotantoyksikön tuotannon jat-
16062: tallialalla rajoitetusti työmahdollisuuksia ja Val-           kumisesta syntyneen epävarmuuden pois-
16063: met Oy:n tapaisen suuren yhtiön vaikutus on                   tamiseksi?
16064: 
16065:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
16066: 
16067:          Heikki Perho                    Taisto Tähkämaa                 Liisa Hilpelä
16068:          Mikko Rönnholm                  Martti Ratu                     Ilkka Kanerva
16069:          Risto Ahonen                    Pertti Paasio                   Anna-Liisa Jokinen
16070:          Ensio Laine                     ] ukka Mikkola                  Heli Astala
16071:                                          Paula Eenilä
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 088300673T
16077: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 96
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16083: 
16084:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toiminta oleellisesti muuttui, kun päätettiin ke-
16085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hittää pientalon ilmanvaihtoon ja energiansääs-
16086: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-         töön perustuva tuotevalikoima. Asetetut kasvuta-
16087: jeenne n:o 604 ohella toimittanut valtioneuvos-        voitteet perustuivat energiansäästöön, energian
16088: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hinnan reaalikasvuun sekä huoneilman laatuvaa-
16089: edustaja Perhon ym. näin kuuluvasta kysymyk-           timusten lisääntymiseen.
16090: sestä n:o 96:                                             Toiminta käynnistyi ja tavoitteet saavutettiin,
16091:                                                        mutta 1980 alkoi voimakas muutos energiasekto-
16092:          Mitä Hallitus aikoo tehdä Valmet Oy:n         rilla suoran sähkölämmityksen vallatessa alaa.
16093:        Loimaan tuotantoyksikön tuotannon jat-          Tätä ei pystytty huomioimaan kyllin nopeasti.
16094:        kumisesta syntyneen epävarmuuden pois-          Toiminta perustui suurelta osin Kotilämpö-ilma-
16095:        tamiseksi?                                      lämmitykseen, joten muutokset vaikuttivat oleel-
16096:                                                        lisesti toiminnan tasoon ja tästä on ollut seurauk-
16097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sena heikko työllisyys ja kannattavuus viime vuo-
16098: seuraavaa:                                             sma.
16099:    Toiminta Valmetin Loimaan tehtailla alkoi              Tulevaisuudessa tuotevalikoiman kysyntään
16100: vuonna 1971 vuokratiloissa Loimaan kaupungin           vaikuttaa oleellisesti suuren yleisön ja viranomai-
16101: rakennuttamassa hallissa. Tilat siirtyivät Valme-      sen suhtautuminen ilmanvaihtoon ja sen aiheut-
16102: tin omistukseen vuonna 1976, jonka jälkeen             tamaan energiankulutukseen. Kysynnän pysyessä
16103: Valmet on suorittanut tilojen laajentamista eri        ennallaan jäävät Loimaan tehtaan osalta ratkaisu-
16104: vaiheissa vuosina 1978-1980. Tällä hetkellä teh-       vaihtoehdoiksi:
16105: taalla on 4 000 m 2 tuotantotilaa, 2 700 m 2 :n            - sopeuttaa kapasiteetti kysyntää vastaavaksi
16106: kuplahallivarasto sekä 370 m 2 :n toimistotilat.           - löytää uusia tuotteita volyymin lisäämiseksi
16107:    Henkilövahvuus Loimaalla on tuotanto- ja sii-           - etsiä yhteistyötä samoilla aloilla toimivien
16108: hen välittömästi liittyvissä toiminnoissa 59 työn-     kanssa tai myydä tehdas.
16109: tekijää ja 9 toimihenkilöä. Turussa Pansion teh-           Valmet Oy:n taholta kaikkia edellä mainittuja
16110: taan tiloissa on myynti- ja tuotesuunnittelutehtä-     vaihtoehtoja selvitetään huolellisesti.
16111: vissä 11 toimihenkilöä.                                    Tämän selvitystyön ollessa kesken ei Loimaan
16112:    Alkuvaiheessa toiminnan tavoitteena oli toimia      tuotantoyksikön tulevasta toiminnasta voida vielä
16113: Pansion tehtaan ilmastoinnin vakiolaitteiden val-      tässä vaiheessa tehdä ratkaisua.
16114: mistusyksikkönä. Vuosina 1975-1980 tehtaan
16115: 
16116:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
16117: 
16118:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
16119:                                       1983 vp. -      KK n:o 96                                          3
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
16125: 
16126:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           småhus. Målsättningarna för tiliväxt grundades
16127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på energibesparing, energiprisets realstegring och
16128: nr 604 av den 15 juni 1983 tili vederbörande          de alit högre kraven på luftkvaliteten inne i
16129: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      byggnader.
16130: sänt avskrift av följande av riksdagsman Perho           Verksamheten inleddes och målen uppnåddes,
16131: m.fl. undenecknade spörsmål nr 96:                    men året 1980 förde med sig en radikal ändring
16132:           Vad har Regeringen för avsikt att göra      på energisektorn då direkt eluppvärmning börja-
16133:                                                       de vinna terräng. Härtili kunde man inte anpassa
16134:        för att avhjälpa ovissheten om produktio-
16135:        nens fortbestånd vid Valmet Oy:s pro-          sig tiliräckligt snabbt. Verksamheten byggde tili
16136:        duktionsenhet i Loimaa?                        stor del på luftuppvärmningssystemet Kotiläm-
16137:                                                       pö, så att ändringarna hade en väsentlig inverkan
16138:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     på verksamhetens nivå med den följden att
16139: följande:                                             sysselsättningen och lönsamheten har varit svaga
16140:                                                       under de senaste åren.
16141:    Verksamheten på Valmet Oy:s fabriker i Loi-
16142: maa började år 1971 i hyresutrymmen i en hali            1 framtiden kommer efterfrågan på produkt-
16143: som Loimaa stad hade låtit bygga. Utrymmena           sortimentet att väsentligt påverkas av hur den
16144: övergick i Valmets ägo 1976, varefter bolaget har     stora alimänheten samt myndigheterna förhålier
16145: i olika skeden utbyggt utrymmena 1978-1980.           sig tili luftväxling och den energiförbrukning
16146: För ögonblicket har fabriken 4 000 m 1 produk-        som den innebär. Om efterfrågan förblir oför-
16147: tionsutrymmen, en övertryckshali på 2700 m 1 för      ändrad finns det följande lösningsalternativ för
16148: upplagringsändamål samt 370 m 2 kontorsutrym-         fabriken i Loimaa:
16149: men.                                                     - att anpassa kapaciteten tili efterfrågan
16150:    Personalen inom produktion och därtili direkt         - att hitta på nya produkter för ökning av
16151: anslutna aktiviteter i Loimaa omfattar 59 arbetare    volymen
16152: och 9 funktionärer. 1 Åbo vid Pansiofabriken             - att söka sig tili samarbete med andra
16153: finns 11 funktionärer för försäljnings- och pro-      företag med lika specialiteter elier att sälja fabri-
16154: duktu rvecklingsu p pgifter.                          ken.
16155:    Tili en början var syftet med verksamheten att
16156: fungera som en enhet för tiliverkning av standar-        Valmet Oy hålier på att noggrant studera alla
16157:                                                       ovan nämnda alternativ.
16158: diserad lu.ftkonditioneringsmateriel för Pansio-
16159: fabriken. Ar 1975-1980 förändrades verksamhe-            Så länge som detta utredningsarbete pågår är
16160: ten väsentligt när man beslöt utveckla ett urval      det inte möjligt att fatta något beslut om pro-
16161: produkter för ventilation och energibesparing         duktionsenhetens framtida verksamhet i Loimaa.
16162: 
16163:      Helsingfors den 28 september 1983
16164: 
16165:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
16166: 1
16167: 1
16168:  1
16169:   1
16170:   1
16171:    1
16172:     1
16173:     1
16174:      1
16175:       1
16176:       1
16177:        1
16178:         1
16179:         1
16180:          1
16181:           1
16182:           1
16183:            1
16184:             1
16185:             1
16186:              1
16187:               1
16188:               1
16189:                1
16190:                 1
16191:                 1
16192:                  1
16193:                   1
16194:                   1
16195:                    1
16196:                                               1983 vp.
16197: 
16198: Kirjallinen kysymys n:o 97
16199: 
16200: 
16201: 
16202: 
16203:                                   Törnqvist: Perhe-eläkettä saavan lesken palkkatulosta tehtävästä
16204:                                      ennakonpidätyksestä
16205: 
16206: 
16207:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16208: 
16209:    Vuoden 1983 alussa voimaan tulleen eläkkei-       että verohallituksessa selvitetään erikseen m1ta
16210: den verouudistuksen johdosta verohallitus on         mahdollisuuksia on olemassa perhe-eläkettä saa-
16211: antanut ohjeet ennakonpidätysten toimittamises-      vien ennakonpidätysjärjestelmän muuttamiseen.
16212: ta siten, että esimerkiksi 8 768 markan perhe-          Muutosta asiaan ei kuitenkaan ole saatu, vaik-
16213: elilieestä ei toimiteta ennakonpidätystä lain-       ka se kävisi jo kuluvana vuonna helposti ja
16214: kaan ja vastaavasti tämän eläkettä saavan naisles-   nopeasti sallimalla verotoimistojen muuttaa ha-
16215: ken palkkatulosta toimitetaan 37 prosentin enna-     kemuksesta palkan ja perhe-eläkkeen ennakonpi-
16216: konpidätys. Kun palkkatuloa verohallituksen oh-      dätyssuhteita verovelvollisen toivomalla tavalla.
16217: jeen mukaan pidetään lisätulona, ja jo 5 000            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16218: markan ylittävää eläkettä päätulona, vaikka tulo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16219: jen määrät huomioon ottaen eläketulo muodos-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16220: taisi vain vähäisen lisätulon, marginaaliveron       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16221: kohdistaminen palkkatuloon johtaa jopa yli 50
16222: prosentin ennakonpidätyksiin. Tätä on pidetty                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16223: vääränä ja perhe-eläkettä saavien leskien työmoti-           ryhtyä, että perhe-eläkettä saavien leskien
16224: vaatiota vähentävänä.                                        palkkatulosta toimitettaisiin vain keski-
16225:    Asiaan ovat kuluvana vuonna kiinnittäneet                 määräinen ennakonpidätys ja että mah-
16226: huomiota jo useat kansanedustajat. Ministerit                dollisesti tarvittava marginaaliveron mu-
16227: Laine, Pekkala ja Vennamo ovat suullisiin kysy-              kaan laskettu ennakonpidätys toimitettai-
16228: myksiin vastatessaan selittäneet omaksutun me-               siin lisätulon muodostavasta eläketulosta?
16229:  nettelytavan perusteita, mutta myös luvanneet,
16230:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1983
16231: 
16232:                                           Kerttu Törnqvist
16233: 
16234: 
16235: 
16236: 
16237:  088300721B
16238: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 97
16239: 
16240: 
16241: 
16242: 
16243:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16244: 
16245:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on laskettu perittävän veron kokonaismäärä, josta
16246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on vähennetty eläkkeistä kertyväksi laskettu ve-
16247: olette 15 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       ron määrä. Loput kokonaistulojen perusteella
16248: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tulevasta verosta on määrätty perittäväksi muista
16249: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tuloista, esimerkiksi palkkatulosta, määrittele-
16250: Kerttu Törnqvistin näin kuuluvasta kirjallisesta     mällä palkkaa varten erikseen henkilökohtainen
16251: kysymyksestä n:o 97:                                 pidätysprosentti. Vaikka muut tulot eivät vero-
16252:                                                      vuoden aikana toteutuisikaan eläkkeen ennakon-
16253:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pidätys ja eläketulovähennykset on tällä tavoin
16254:        ryhtyä, että perhe-eläkettä saavien leskien   saatu lasketuksi mahdollisimman oikeamääräisinä
16255:        palkkatulosta toimitettaisiin vain keski-     jo ennakkoperinnässä.
16256:        määräinen ennakonpidätys ja että mah-
16257:                                                         Järjestelmällä on ollut tarkoitus taata varsinai-
16258:        dollisesti tarvittava marginaaliveron mu-
16259:                                                      sesti eläkkeellä oleville eläketulovähennys jo en-
16260:        kaan laskettu ennakonpidätys toimitettai-     nakkoperinnässä. Eläkelajista riippumatta kaikkia
16261:        siin lisätulon muodostavasta eläketulosta?    eläketuloa saavia on ennakkoperinnässä pidetty
16262:                                                      eläkkeensaajina. Myös ansiotyössä käyviä perhe-
16263:                                                      eläkkeen saajia on käsitelty yhdenmukaisesti
16264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     muiden eläketuloa saavien henkilöiden kanssa.
16265: ti seuraavaa:                                        Siten työssä käyville perhe-eläkkeen saajille on
16266:     Eläketuloa saavan henkilön ennakonpidätysjär-    laskettu työtuloa varten henkilökohtainen pidä-
16267: jestelmän muuttaminen on ollut välttämätöntä         tysprosentti. Käytännössä ratkaisu on merkinnyt
16268: kansaneläkeuudistuksen yhteydessä toteutetun         tiettyyn tulotasoon asti sitä, että eläketulosta ei
16269: eläkkeiden verotuksen yhtenäistämisen vuoksi.        toimiteta pidätystä lainkaan tai pidätys on aikai-
16270: Säädettäessä kansaneläkkeen pohja- ja lisäosa        sempaa pienempi, kun taas palkkatuloista pidä-
16271: veronalaiseksi tuloksi yhtenä lähtökohtana oli,      tys on saattanut nousta aikaisempaa korkeam-
16272: ettei pelkästään kansaneläkkeestä tai muusta         maksi.
16273: enintään pelkän kansaneläkkeen suuruisesta eläk-         Vuonna 1984 perhe-eläkettä saavan verovelvol-
16274: keestä maksuunpanna veroa. Tätä tarkoitusta          lisen ennakonpidätystä on verohallituksessa suun-
16275: varten säädettiin eläketulovähennykset, jotka        niteltu muutettavaksi siten, että työssä käyvien
16276: koskevat kaikkia eläketuloja, myös perhe-eläkkei-    perhe-eläkkeen saajien ennakonpidätys jaettaisiin
16277: tä. Eläketulovähennykset poistuvat kokonaistulo-     perittäväksi nykyistä tasaisemmin palkka- ja elä-
16278: jen kasvaessa.                                       ketulojen kesken.
16279:     Ennakkoperinnän vastaavuuden kannalta elä-          Kuluvan verovuoden aikana pidätysprosenttien
16280: ketulovähennykset on voitu parhaiten ottaa huo-      uudelleen laskemista koneellisesti ei sitä vastoin
16281: mioon laskemalla eläketuloa saaville henkilöille     ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska las-
16282: henkilökohtaiset pidätysprosentit. Vanhaa pää-       kennassa ei ole todettu tapahtuneen virheitä eikä
16283: sivutulojakoa ennakkoperinnässä ei ole enää nou-     uusi laskenta vaikuttaisi perhe-eläkettä saavalta
16284: datettu, koska vanha järjestelmä ei olisi mahdol-    perittävän veron kokonaismäärään.
16285: listanut eläketulovähennysten huomioon ottamis-         Verotoimiston mahdollisuudesta oikaista vero-
16286: ta.                                                  velvolliselle määrättyä pidätysperustetta on sää-
16287:    Eläketulovähennykset ja eläkkeen ennakonpi-       detty ennakkoperintälain 16 §:ssä, jonka mukaan
16288: dätysprosentti on laskettu pelkästään eläketulo-     pidätysmääräys muutetaan vain jos on ilmeistä,
16289: jen perusteella. Jos verovelvollisella on oletettu   ettei verovelvollisen tulosta toimitettava enna-
16290: eläketulojen lisäksi olevan muita tuloja, jotka      konpidätys vastaa hänelle verovuodelta määrättä-
16291: pienentävät eläketulovähennystä, on muut tulot       viä veroja ja maksuja. Koska perhe-eläkkeen
16292: otettu huomioon siten, että arvioitujen kokonais-    saajien ennakkoperinnässä ei ole havaittu oikai-
16293: tulojen, eläketulot mukaan luettuna, perusteella     sua vaativia virheitä, ei ennakonpidätysperusteita
16294:                                       1983 vp. -- KJ( n:o 97                                    3
16295: 
16296: ole voitu tämä huomioon ottaen ryhtyä yleisesti      tettu muuttamaan palkan ja eläkkeen pidätys-
16297: oikaisemaan siten, että verotoimistoja olisi keho-   suhteita verovelvollisen toivomalla tavalla.
16298: 
16299:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16300: 
16301:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
16302: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 97
16303: 
16304: 
16305: 
16306: 
16307:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16308: 
16309:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ha övriga inkomster, som minskar pensionsin-
16310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         komstavdraget, har de övriga inkomsterna tagits i
16311: av den 15 juni 1983 till vederbörande medlem av       betraktande sålunda att de uppskattade totalin-
16312: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     komsterna inklusive pensionsinkomsterna har
16313: dagsledamoten Kerttu Törnqvist undertecknade          lagts tili grund för beräkningen av totalbeloppet
16314: spörsmål nr 97:                                       av den skatt som skall uppbäras och härifrån har
16315:                                                       den skatt som föranleds av pensioner avdragits.
16316:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Återstoden av den skatt som föranleds av totalin-
16317:         för att på familjepension, som utbetalas      komsterna skall enligt bestämmelserna uppbäras
16318:         till efterlevande make verkställs endast      på övriga inkomster, t.ex. löneinkomst, genom
16319:         genomsnittlig förskottsuppbörd och att        att en individuell innehållningsprocent för lön
16320:         eventuellt påkallad sådan förskottsupp-       har angetts. Fastän de övriga inkomsterna inte
16321:         börd som beräknas i enlighet med margi-       skulle erhållas under skatteåret, skulle förskotts-
16322:         nalskatten skall verkställas på pensionsin-   innehållningen på pensionen och pensionsin-
16323:         komst som utgör merinkomst?                   komstavdragen på detta sätt vara uträknade med
16324:                                                       så stor precision som möjligt redan vid förskotts-
16325:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppbörden.
16326: anföra följande:                                         Avsikten med systemet har varit att garantera
16327:    En ändring av systemet med förskottsuppbörd        dem som erhåller egentlig pension möjligheten
16328: hos person som erhåller pensionsinkomst har           tili pensionsinkomstavdrag redan då förskotts-
16329: varit nödvändig på grund av det förenhetligande       uppbörden verkställs. Oavsett vilket slag av
16330: av beskattningen av pensioner som förverkligades      pension det rör sig om har alla som erhåller
16331: i samband med revisionen av folkpensionslag-          pension betraktats som pensionstagare vid för-
16332: stiftningen. Då folkpensionens bas- och tillläggs-    skottsuppbörden. Även förvärvsarbetande perso-
16333:  delar genom stadganden härom gjordes till skat-      ner, som erhåller familjepension, har behandlats
16334:  tepliktig inkomst var en av utgångspunkterna         på samma sätt som andra personer som erhåller
16335:  den, att skatt inte uppbärs för enbart folkpension   pension. Sålunda har för förvärvsarbetande, som
16336: eller annan pension, vars belopp inte överstiger      erhåller familjepension, beräknats en individuell
16337: folkpensionen. För detta ändamål stadgades om         innehållningsprocent för arbetsförtjänst. 1 prakti-
16338: pensionsinkomstavdraget, som gäller alla pen-         ken har lösningen upp tili en viss inkomstnivå
16339: sionsinkomster, även familjepensioner. Pensions-      inneburit att ingen innehållning har verkställts
16340: inkomstavdraget uteblir då totalinkomsterna           eller att innehållningen har varit mindre än
16341: ökar.                                                 tidigare, medan innehållningen på löner eventu-
16342:    Med tanke på överensstämmelsen mellan för-         ellt har blivit större än tidigare.
16343: skottsuppbörden och den slutliga skatten har             Man har inom skattestyrelsen planerat att un-
16344: pensionsinkomstavdragen bäst kunnat beaktas           der år 1984 ändra förskottsinnehållningen i fråga
16345: genom att man har beräknat individuella inne-         om skattskyldig, som erhåller familjepension så-
16346: hållningsprocenter för personer som erhåller pen-     lunda, att förskottsinnehållningen för förvärvsar-
16347: sionsinkomst. Den tidigare indelningen i huvud-       betande, som erhåller familjepension, skulle för-
16348: saklig inkomst och biinkomst har inte längre          delas jämnare mellan löne- och pensionsin-
16349: beaktats, eftersom det gamla systemet inte skulle     komster.
16350: ha gjort det möjligt att beakta pensionsinkomst-         Det har däremot inte ansetts ändamålsenligt
16351: avdragen.                                             att under skatteår maskinellt beräkna nya inne-
16352:    Pensionsinkomstavdragen och förskottsinne-         hållningsprocenter, eftersom inga fel har kon-
16353: hållningsprocenten har beräknats enbart på ba-        staterats i beräkningen och eftersom en ny beräk-
16354: sen av pensionsinkomsterna. Om den skattskyl-         ning inte skulle inverka på den totala skatt som
16355: dige förutom pensionsinkomster har förmodats          uppbärs hos person som erhåller familjepension.
16356:                                      1983 vp. -     KK n:o 97                                      5
16357: 
16358:    Om skattebyråns möjlighet att korrigera den      uppbörden hos personer, som erhåller familje-
16359: innehållningsgrund som gäller den skattskyldige     pension, inte har konstaterats några sådana fel
16360: stadgas i 16 § lagen om förskottsuppbörd, enligt    som kräver korrigering, har grunderna för för-
16361: viiken bestämmelsen om förskottsinnehållning        skottsinnehållningen inte generellt kunnat korri-
16362: ändras endast om det är uppenbart att förskotts-    geras sålunda att skattebyråerna skulle ha upp-
16363: innehållningen på skattskyldigs inkomst inte        manats att ändra proponionerna i fråga om
16364: motsvarar de skatter och avgifter som skall på-     innehållningen på lön och på pension enligt den
16365: föras honom för skatteåret. Eftersom i förskotts-   skattskyldiges önskan.
16366: 
16367:     Helsingfors den 4 oktober 1983
16368: 
16369:                                                                            Minister Pekka Vennamo
16370: 
16371: 
16372: 
16373: 
16374: 088300721B
16375: 1
16376: 
16377: 1
16378:                                               1983 vp.
16379: 
16380: Kirjallinen kysymys n:o 98
16381: 
16382: 
16383: 
16384: 
16385:                                   S. Mikkola ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvausten laskemi-
16386:                                      sesta vuosituloksi kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä
16387: 
16388: 
16389:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16390: 
16391:    Kansaneläkelain mukaan kansaneläkkeen lisä-       henkilölle muiden säädösten perusteella kuulu-
16392: osaa määrättäessä otetaan huomioon eläkkeensaa-      vien sosiaaliturvaetuuksien rinnalla. Se ei saisi
16393: jan vuositulo, jota hänen voidaan kohtuullisen       rajoittaa eikä vähentää henkilölle muilla perus-
16394: arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain       teilla ja muun lainsäädännön nojalla kuuluvaa
16395: saavan. Tällaiseksi vuosituloksi lasketaan mm.       yleistä sosiaaliturvaa.
16396: sotilasvammalain mukaiset korvaukset, jotka pe-         Sotilasvammalain mukaiset korvaukset eivät
16397: rustuvat vuosien 1939-1945 sodissa saatuun           ennen kansaneläkeuudistusta vaikuttaneet kan-
16398: vammaan.                                             saneläkkeeseen muutoin kuin tukilisän määräyty-
16399:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on kui-       misen osalta. Vastaava tilanne tulisi palauttaa
16400: tenkin haittakorvaus. Se määräytyy lääketieteelli-   nykyisiin säännöksiin ainakin niissä tapauksissa,
16401: sin perustein hyvitykseksi henkilön yleisen elämi-   kun ne perustuvat vuosien 1939-1945 sodissa
16402: sen ja menestymisen mahdollisuuksiin vammai-         saatuun vammaan tai sairauteen.
16403: suutena ilmenevästä menetyksestä ja kuuluu val-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16404: tion ensisijaisen korvausvastuun piiriin. Erityis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16405: korvauksena se ei koske ansionmenetyksen hyvit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16406: tämistä eikä määräydy ansiotulojen mukaan. So-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16407: tilasvammalain mukainen huoltoeläke puolestaan
16408: kohdistuu sodassa vammautuneena kuolleen                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16409: henkilön eräiden lähimpien omaisten toimeentu-              siin haittakorvauksen luonteisten sotilas-
16410: lon turvaamiseen. Erityiskorvauksena sotilas-               vammalain mukaisten korvausten saatta-
16411: vammalain mukaisen elinkoron ja huoltoeläk-                 miseksi etuoikeutetuksi tuloksi kansan-
16412: keen tulisi näin ollen toteutua koskemattomina              eläkkeen lisäosaa määrättäessä?
16413: 
16414:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
16415: 
16416:          Saara Mikkola                  Helena Pesola                  Ilkka Kanerva
16417:          Heikki Perho                   Ben Zyskowicz                  Helge Saarikoski
16418:          Pirjo Rusanen                  Martti Tiuri                   Aimo Pohjanoksa
16419:          Riitta Uosukainen              Matti Viljanen                 Sakari Valli
16420:          Ulla Puolanne                  Riitta Jouppila                Erkki Moisander
16421:          Kaarina Dromberg               Eeva Turunen                   Sirpa Pietikäinen
16422:          Impi Muroma                    Tauno Valo                     Aila Jokinen
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 
16427:  088300696]
16428: 2                                      1983 vp. -     KK n:o 98
16429: 
16430: 
16431: 
16432: 
16433:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16434: 
16435:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ainoastaan niiden sotilasvammalain mukaisten
16436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korvausten saajilla, joilla elinkorko ja huoltoeläke
16437: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-        alkaa 1 päivästä tammikuuta 1983 lukien tai sen
16438: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jälkeen, on toteutettu kansaneläkeuudistuksen
16439: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tavoite eläkevähenteisestä järjestelmästä. Valtaosa
16440: Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneiden vete-
16441: kysymyksestä n:o 98:                                  raanien korvauksista on alkanut ennen 1.1.1983.
16442:                                                       Uusia korvauksia myönnetään etupäässä asevel-
16443:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vollisuusaikana sattuneista vammautumisista.
16444:        siin haittakorvauksen luonteisten sotilas-
16445:        vammalain mukaisten korvausten saatta-           Uudistuksella ei tarkoitettu unohtaa rintama-
16446:        miseksi etuoikeutetuksi tuloksi kansan-        veteraanien erityisasemaa sosiaaliturvan piirissä.
16447:        eläkkeen lisäosaa määrättäessä?                Kansaneläkejärjestelmän yksinkertaistaminen elä-
16448:                                                       kevähenteiseksi järjestelmäksi edellytti kuitenkin
16449:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      näitä ratkaisuja, joita valtiontaloudelliset seikat
16450: ti seuraavaa:                                         myös osaltaan vaativat. Elinkoron ja huoltoeläk-
16451:    Eduskunnan hyväksymät kansaneläkejärjestel-        keen etuoikeuttaminen kokonaisuudessaan kan-
16452: män kokonaisuudistuksen jatkamista koskevat           saneläkkeen lisäosan saajilla olisi merkinnyt kan-
16453: lait vahvistettiin 5 päivänä helmikuuta 1982          saneläkejärjestelmälle noin 135 miljoonan mar-
16454: (103-112/82). Kokonaisuudistuksen tavoitteena         kan lisäkustannuksia ja valtaosalle sotilasvamma-
16455: on muodostaa kansaneläkkeestä eläkevähentei-          korvausten saajista täysin uutta etuutta.
16456: nen etuus, jonka suuruuteen eivät vaikuttaisi
16457: muut kuin ekäkkeensaajan omat eläketulot. So-            Kansaneläkeuudistuksen II A-vaiheen yhtey-
16458: siaalivakuutuslainsäädännössä on perinteisesti        dessä on verotusratkaisut huomioon ottaen ta-
16459: eläke-etuihin rinnastettu sotilasvammalain mu-        pahtunut eläkkeiden alenemisia arvioitua suu·
16460: kainen elinkorko ja omaisille maksettava huolto-      remmassa määrin. Eräitä tällaisia henkilöitä, joi-
16461: eläke. Sotilasvammalain mukainen elinkorko ei         den eläke aleni, olivat niin sanottua vanhaa
16462: kuitenkaan tähän saakka ole vaikuttanut kansan-       työeläkettä saavat. Heidän osaltaan vanha työelä-
16463: eläkkeen tukiosan määrään. Tukilisää se on,           ke on määritelty samalla tavoin etuoikeutetuksi
16464: kuten kysymyksessäkin on tuotu esiin, vähentä-        tuloksi kansaneläkkeen lisäosassa kuin sotilas-
16465: nyt täysimääräisesti. Vuoden 1983 alusta voi-         vammalain mukaista korvausta saavilla. Kun van-
16466: maan tulleessa kansaneläkeuudistuksen II A-vai-       haa työeläkettä saavien asemaa kansaneläkejärjes-
16467: heessa tilanne on elinkoron ja huoltoeläkkeen         telmän II B-vaiheessa korjataan antamalla heille
16468: osalta tukiosaa vastaavassa etuudessa säilynyt täy-   tähän vaiheeseen liittyvä tasokorotus, merkitsee
16469: sin ennallaan. Päinvastoin kuin kysymyksessä on       tämä samalla myös sotilasvammalain mukaisten
16470: esitetty, sotilasvammalain mukaisen elinkoron ja      korvausten saajien aseman parantumista. Muu-
16471: huoltoeläkkeen saaja saa lisäosana aina täyden        toin on sotilasvammalain mukaisten etuuksien
16472: tukiosan määrän edellyttäen, että hänellä on          saajien aseman parantaminen hoidettava sotilas-
16473: muiden tulojensa perusteella siihen oikeus. Myös      vammalainsäädännön puitteissa. Tältä osin seura-
16474: ennen 1.1.1983 eläkkeensaaja saattoi menettää         taan heidän sosiaaliturvansa kehitystä ja ryhdy-
16475: oikeutensa täyteen tukiosaan muiden tulojen           tään tarvittaviin toimenpiteisiin asian niin vaa-
16476: perusteella.                                          tiessa.
16477: 
16478:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
16479: 
16480:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16481:                                         1983 vp. -     KK n:o 98                                         3
16482: 
16483: 
16484: 
16485: 
16486:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16487: 
16488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Endast beträffande de mottagare av ersättning
16489: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          i enlighet med lagen orn skada, ådragen i
16490: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av        rnilitärtjänst, för vilka livränta och försörjnings-
16491: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      pension börjar utgå från och med den 1 januari
16492: dagsledamoten Saara Mikkola m .fl. underteckna-        198 3 elier därefter, har folkpensionsreforrnens
16493: de spörsrnål nr 98:                                    mål, dvs. systemet rned pensionsavhängighet,
16494:                                                        genornförts. Största delen av ersättningarna tili
16495:            Ärnnar Regeringen vidta åtgärder för        veteraner, som har deltagit i krigen 1939-1945,
16496:         att de ersättningar sorn utgår i enlighet      har börjat utgå före 1.1.1983. Nya ersättningar
16497:         rned lagen orn skada, ådragen i rnilitär-      beviljas frärnst för skador som har inträffat under
16498:         tjänst och sorn har karaktären av rnener-      värnpliktstiden.
16499:         sättning skall bli privilegierad inkornst         Avsikten rned reforrnen har inte varit att
16500:         vid fastställandet av folkpensionens till-     glömrna frontveteranernas särstälining beträffan-
16501:         äggsdel?                                       de socialtrygghet. Förenklingen av folkpensions-
16502:                                                        systernet tili ett system rned pensionsavhängighet
16503:    Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vördsamt     förutsatte dock dessa lösningar, sorn också stats-
16504: anfora följande:                                       ekonorniska ornständigheter å sin sida krävde. Ett
16505:    De av riksdagen godkända lagarna som berör          privilegierande av livräntan och försörjningspen-
16506: fortsättningen av folkpensionssysternets totalre-      sionen i sin helhet för dem som erhåller folkpen-
16507: forrn stadfästes den 5 februari 1982 (103-112/         sionens tilläggsdel hade för folkpensionssysternet
16508: 82). Målet med totalreforrnen är att folkpensio-       inneburit ca 135 rnilj. mk merutgifter och en
16509: nen skall utgöra en pensionsavhängig förrnån,          helt ny förrnån för största delen av dern sorn får
16510: på vars storlek endast pensionstagarens egna           ersättning för skada, ådragen i rnilitärtjänst.
16511: pensionsinkornster skulle inverka. 1 socialförsäk-        1 samband med pensionsreforrnens skede II A
16512: ringslagstiftningen har i lagen orn skada, ådragen     har med beaktande av beskattningslösningarna
16513: i rnilitärtjänst avsedd livränta och försörjnings-     pensionerna nedgått i större ornfattning än be-
16514: pension, sorn utbetalas tili anhöriga, traditionellt   räknat. En del sådana personer, vilkas pensioner
16515: jämställts rned pensionsförrnånerna. Livränta sorn     sjönk, erhöll s.k. gamla arbetspensioner. För de-
16516: utgår i enlighet med lagen orn skada, ådragen i        ras del har den gamla arbetspensionen fastställts
16517: rnilitärtjänst, har dock inte hittills inverkat på     såsom privilegierad inkornst i folkpensionens
16518: folkpensionens understödsdel. Understödstiliäg-        tilläggsdel på samrna sätt som i fråga orn dem
16519: get har den, såsorn har anförts i spörsrnålet,         som får ersättning i enlighet med lagen orn
16520: minskat tili fulit belopp. 1 folkpensionsreforrnens    skada, ådragen i militärtjänst. Då ställningen för
16521: skede II A, som trädde i kraft vid ingången av år      dem sorn erhåller gammal arbetspension korrige-
16522:  1983, har situationen beträffande livräntan och       ras i folkpensionsreformens skede II B genorn att
16523: försörjningspensionen bevarats helt sorn förut i       de får en nivåhöjning, sorn ansluter sig tili detta
16524: forrn av en förmån sorn rnotsvarar understödsde-       skede, innebär detta sarntidigt att ställningen för
16525: len. 1 rnotsats tili vad som i spörsrnålet har         dem sorn får ersättning i enlighet rned lagen orn
16526: anförts får rnottagare av livränta och försörjnings-   skada, ådragen i rnilitärtjänst förbättras. 1 övrigt
16527: pension, som utgår i enlighet rned lagen om            bör förbättrandet av ställningen för mottagare av
16528: skada, ådragen i rnilitärtjänst, som tiliäggsdel       förmåner, som utgår i enlighet rned lagen orn
16529: alitid full understödsdel, förutsatt att han på        skada, ådragen i rnilitärtjänst, skötas inorn ra-
16530: basen av sina övriga inkomster har rätt därtill.       marna för lagstiftningen angående skador sorn
16531: Också fore 1.1.1983 kunde pensionstagaren gå           ådragits i militärtjänst. Utvecklingen av deras
16532: miste orn sin rätt tili fuli understödsdel på basen    socialskydd följs och nödvändiga åtgärder vidtas
16533: av övriga inkornster.                                  då saken så kräver.
16534: 
16535:     Helsingfors den 30 septernber 1983
16536: 
16537:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
16538:                                                   1983 vp.
16539: 
16540: Kirjallinen kysymys n:o      99
16541: 
16542: 
16543: 
16544: 
16545:                                      Petäjäniemi ym.: Työaikalainsäännösten muuttamisesta nuorten
16546:                                         työnsaannin helpottamiseksi
16547: 
16548: 
16549:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16550: 
16551:    Nuorten työntekijöiden suojelusta annetun             teella tyäsuojeluhallitus on tehnyt ehdotuksen
16552: lain 7 §:n 1 momentin mukaan 15 vuotta                   sosiaali- ja terveysministeriölle nuorten työnteki-
16553: täyttäneen nuoren työntekijän työaika saa ulottua        jäin suojelusta annetun lain 7 §:n muuttamisek-
16554: nykyisin vain kello 21: een asti. Säännös aiheuttaa      si. Tehty esitys ei vain ole ministeriössä edennyt.
16555: hankaluuksia nuorten työnsaannille ja työaikojen            Vanhentuneet ja liian tiukat nuorten työsuoje-
16556: järjestelyille etenkin eräillä palvelualoilla. Tällai-   lumääräykset voivat koskea vuosittain jopa sato-
16557: sia ovat mm. kioskit ja kahvilat ja eri laitosten        jen tuhansien nuorten työnsaantia. Näin esimer-
16558: lippukassat. Myös teollisuuden kaksivuorotyössä          kiksi koululaisten kesätyöhön pääsyä voivat ny-
16559: on aikarajoitus koettu ongelmalliseksi. Sanotut          kyiset määräykset tarpeettomastikin vaikeuttaa.
16560: työt on yleensä järjestetty niin, että työ päättyy
16561: kello 21 :n jälkeen, mutta yleensä viimeistään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16562: 22.00. Toisaalta nämä työt eivät ole luonteeltaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16563: yleensä sellaisia, että niissä nuoren terveys tai        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16564: kehitys vaarantuisi sen vuoksi, että työt jatkuvat       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16565: kello 22:een asti. Teollisuustyössä sallitun työajan
16566: jatkaminen olisi petusteltua senkin vuoksi, ettei                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
16567: nuori työntekijä joutuisi ammatillisen koulutuk-                teisiin nuorten työntekijäin suojelusta an-
16568: sen saatuaan odottamaan 18 vuoden iän saavutta-                 netun lain 7 §:n muuttamiseksi, jottei
16569: mista, ennen kuin voisi hakeutua ammattiaan                     nuorten ja koululaisten työnsaantia tar-
16570: vastaavaan työhön.                                              peettomasti vaikeutettaisi liian tiukkojen
16571:                                                                 työaikasäännösten vuoksi?
16572:    Edellä mainitusta asiasta on työsuojeluhallituk-
16573: sen kollegion yksimielinen päätös, jonka perus-
16574:         Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
16575: 
16576:                   Tuulikki Petäjäniemi              Kaarina Dromberg               Aila Jokinen
16577:                   Ritva Laurila                     Aino Pohjanoksa                Erkki Moisander
16578:                   Ben Zyskowicz                     Riitta Uosukainen              Pirjo Rusanen
16579:                   Riitta Jouppila                   Helena Pesola                  Heikki Järvenpää
16580:                               Juho Koivisto                               Sirpa Pietikäinen
16581: 
16582: 
16583: 
16584: 
16585: 0883007144
16586: 2                                      1983 vp. -- KK n:o       99
16587: 
16588: 
16589: 
16590: 
16591:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16592: 
16593:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lo 22:een saakka. Sama koskee myös teollisuuden
16594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaksivuorotyötä, joka yleisesti päättyy kello 22 _
16595: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-         Edellä mainituista säännöksistä johtuu, että pysy-
16596: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-      vään työhön pyrkivien ja kesätyöhön pyrkivien
16597: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         koululaisten työnsaanti erityisesti mainituilla työ-
16598: Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         aloilla vaikeutuu tai estyy kokonaan_
16599: kysymyksestä n:o 99:                                      Työaikakysymykset ovat parhaillaan laajan sel-
16600:                                                        vitystyön kohteena_ Valtioneuvosto on 2 päivänä
16601:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-     helmikuuta 1980 asettanut laajapohjaisen työai-
16602:         teisiin nuorten työntekijäin suojelusta an-    kakomitean selvittämään työaikoihin yleensä liit-
16603:         netun lain 7 §:n muuttamiseksi, jottei         tyviä kysymyksiä. Komitean määräaika päättyi
16604:         nuorten ja koululaisten työnsaantia tar-       kuluvan vuoden syyskuun lopussa. Sosiaali- ja
16605:         peettomasti vaikeutettaisi liian tiukkojen     terveysministeriö on 4 päivänä helmikuuta 1983
16606:         työaikasäännösten vuoksi?                      asettanut työryhmän selvittämään naisten yötyö-
16607:                                                        hön liittyviä kysymyksiä. Työryhmän määräaika
16608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       päättyy tammikuun lopussa 1984. Sosiaali- ja
16609: ti seuraavaa:                                          terveysministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen
16610:    Nuorten työntekijäin suojelusta annettu laki        välillä on lisäksi käyty jatkuvasti neuvotteluja
16611: (669/67) koskee alle kahdeksantoistavuotiaita          työaikoihin liittyvistä kysymyksistä, jotka neuvot-
16612: työ- tai virkasuhteessa olevia nuoria, jotka ovat      telut ovat edelleen käynnissä. Työaikakysymysten
16613: täyttäneet tai työhönmenovuotenaan täyttävät           selvittelyjen ja niitä koskevien neuvottelujen kes-
16614: neljätoista vuotta. Tämän ikäisiä nuoria arvioi-       keneräisyyden vuoksi hallitus ei, antaessaan 17
16615: daan olevan yhteensä noin 300 000, joista kui-         päivänä kesäkuuta 1983 eduskunnalle esityksen
16616: tenkin vain noin 10 000 pyrkii vuosittain pysy-        nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 16
16617: vään työsuhteeseen. Muut ovat oppilaina eri            §:n 4 momentin kumoamisesta (HE n:o 53/1983
16618: oppilaitoksissa.                                       vp. ), katsonut mahdolliseksi siinä yhteydessä teh-
16619:    Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 7      dä esitystä työaikasäännösten osalta.
16620: §:n säännökset tarkoittavat viisitoista, mutta ei         Työaikakysymykset ovat edellä esitetyn mukai-
16621: vielä kahdeksantoista vuotta täyttäneitä työnteki-     sesti parhaillaan laajan käsittelyn kohteena_ Tä-
16622: jöitä. Heidän työaikansa on sijoitettava kello 6:n     män vuoksi hallitus ei ole toistaiseksi katsonut
16623: ja kello 21:n väliseen aikaan. Tästä on laissa         tarpeelliseksi tehdä esitystä myöskään nuorten
16624: eräitä tarkoin rajoitettuja poikkeuksia, joiden        työaikoja koskevien säännösten mahdolliseksi
16625: soveltaminen tulee kysymykseen esimerkiksi työ-        muuttamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön
16626: neuvoston luvalla, milloin nuorten ammattikehi-        tarkoituksena on edellä tarkoitettujen selvitysten
16627: tys välttämättömästi vaatii muuna aikana työssä        ja tarpeellisten neuvottelujen jälkeen välittömästi
16628: oloa_                                                  ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan kor-
16629:    Monet palvelualojen laitokset kuten kioskit,        jata nuorten työntekijäin työaikoihin liittyviä
16630: kahvilat ja lippukassat työskentelevät iltaisin kel-   mahdollisia epäkohtia.
16631: 
16632:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
16633: 
16634:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
16635:                                       1983 vp. -- EJ( n:o      99                                      3
16636: 
16637: 
16638: 
16639: 
16640:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16641: 
16642:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att möjligheterna att få arbete för unga, som
16643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         söker stadigt arbete, och för skolungdomar, som
16644: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av       söker sommararbete, särskilt inom nämnda bran-
16645: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     scher försvåras elier helt förhindras.
16646: dagsledamoten Petäjäniemi m.fl. undertecknade            Arbetstidsfrågorna är som bäst föremål för ett
16647: spörsmål nr 99:                                       omfattande utredningsarbete. Statsrådet tilisatte
16648:                                                       den 2 februari 1980 en arbetstidskommitte på
16649:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder         bred bas för att utreda frågor som allmänt
16650:        för att ändra 7 § lagen om skydd för unga      ansluter sig tili arbetstiderna. Kommittens man-
16651:        arbetstagare, så att inte de ungas och         dattid utgick i slutet av september detta år.
16652:        skolungdomarnas möjligheter att få arbe-       Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den 4
16653:        te onödigt försvåras på grund av alltför       februari 1983 en arbetsgrupp för att utreda
16654:        stränga arbetstidsstadganden?                  frågor i anslutning tili kvinnors nattarbete. Ar-
16655:                                                       betsgruppens mandattid utgår i slutet av januari
16656:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      1984. Dessutom har hela tiden förts diskussioner
16657: anföra följande:                                      mellan social- och hälsovårdsministeriet samt ar-
16658:    Lagen on skydd för unga arbetstagare (6691 67)     betsmarknadsorganisationerna om frågor i anslut-
16659: gälier ungdomar under aderton år i arbets- elier      ning tili arbetstiderna och dessa diskussioner
16660: tjänsteförhåliande, vilka har fylit elier under det   fortsätter ännu. På grund av de ofulibordade
16661: år de anställs i arbete fylier fjorton år. Ungdo-     utredningarna och diskussionerna om arbetstids-
16662: marna i denna ålder beräknas vara sammanlagt          frågorna har regeringen inte, då den 17 juni
16663: ca 300 000, varav dock endast ca 10 000 årligen        1983 en proposition avgavs tili riksdagen med
16664: söker stadigvarande arbetsförhålianden. De övri-      förslag tili lag om upphävande av 16 § 4 mom.
16665: ga är elever i olika läroinrättningar.                lagen om skydd för unga arbetstagare (RP nr
16666:    Stadgandena i 7 § lagen om skydd för unga          53/1983 rd.), ansett det möjligt att i det sam-
16667: arbetstagare avser arbetstagare som har fylit fem-    manhanget framlägga något förslag om arbets-
16668: ton men ännu inte aderton år. Arbetstiden för         tidsstadgandena.
16669: dem skali förläggas tili tiden mellan kloekan 6          Arbetstidsfrågorna är i enlighet med vad ovan
16670: och kloekan 21. I lagen finns vissa noggrant          anförts som bäst föremål för omfattande behand-
16671: begränsade undantag från detta, vilka kan tili-       ling. Därför har regeringen inte helier än så
16672: lämpas t.ex. med arbetsrådets medgivande, om          länge ansett det nödvändigt att föreslå en even-
16673: det för de ungas utveckling i sitt yrke är nödvän-    tuell ändring av stadgandena om arbetstiderna
16674: digt att de är i arbete på annan tid.                 för unga arbetstagare. Social- och hälsovårdsmi-
16675:    Många av servicebranschens inrättningar, så-       nisteriet har för avsikt att omedelbart efter ovan
16676: som kiosker, kafeer och biljettkassor, arbetar på     avsedda utredningar och nödvändiga diskussioner
16677: kväliarna tili kloekan 22. Samma sak gälier också     vidta sådana åtgärder genom vilka de eventuella
16678: industrins tvåskiftsarbete, som i alimänhet slutar    olägenheter som ansluter sig tili arbetstiderna för
16679: kloekan 22. Ovan nämnda stadganden leder tili         unga arbetstagare kan rättas tili.
16680: 
16681:      Helsingfors den 4 oktober 1983
16682: 
16683:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16684:                                                 1983 vp.
16685: 
16686: 
16687: Kirjallinen kysymys n:o 100
16688: 
16689:                                    Hirvelä ym.: Valtatien n:o 4 perusparantamisesta Päijänteen länsi-
16690:                                       puolisella osuudella
16691: 
16692:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16693:    Päijänteen Iänsirannan kunnat ja alueen teolli-     kala. Teollisuus aiheuttaa huomattavia liikenne-
16694: suuslaitokset ovat huolestuneita valtatien n:o 4       tarpeita tuotteiden ja toisaalta raaka-aineiden
16695: kunnosta ja kunnostushankkeiden siirtymisestä.         kuljetusten takia. Puunjalostusteollisuus on jo
16696:    Valtatie n:o 4 välillä Lahti-Jyväskylä on Iii-      tällä hetkellä vaikeassa asemassa kilpailukyvyn,
16697: kenneturvallisuudeltaan ja Iiikennöitävyydeltään       työllistämisvelvollisuuden yms. takia eikä tätä
16698: kunnossa suurimmaksi osaksi. Osittain se on            asemaa tule missään tapauksessa enää vaikeuttaa
16699: kuitenkin jo rakenteeltaan ja varsinkin turvalli-      heikentämällä kotimaan liikenneyhteyksiä.
16700: suutensa puolesta vanhentunut. Välillä Kuhmoi-            Päijänteen länsipuolisiin kuntiin on rakennet-
16701: nen - Jämsä tie on päässyt myös osittain rap-          tu runsaasti matkailukapasiteettia, jonka käyttö-
16702: peutumaan. Lisäksi se tältä osin on kapea, mut-        aste ja sitä kautta menestyminen on ratkaisevasti
16703: kainen ja mäkinenmuodostaen varsinkin raskaal-         yhteydessä Iiikenneoloihin. Sijoituspäätökset on
16704: le liikenteelle talviolosuhteissa vaikean osuuden      todennäköisesti suurimmassa osassa tehty juuri
16705: ja koko tien välityskyvylle pullonkaulan. Kuh-         Iiikenteellisin perustein. On kansantaloudellista
16706: moinen - Jämsä välillä tapahtuu edellä mainit-         tuhlausta, jos rakennettu kapasiteetti jää vajaa-
16707: tujen syiden takia liikenneonnettomuuksia keski-       käyttöiseksi liikenneolojen keinotekoisen muutta-
16708: määräiseen nähden suurempi määrä.                      misen takia. Perinteisestihän on nykyinen valtatie
16709:     On luonnollista, että etenkin raskas liikenne      n:o 4 ollut tärkein valtakunnallinen etelä-poh-
16710: hakeutuu tielle, jonka Iiikennöitävyys on edulli-      joissuuntainen yhteys.
16711: sin. On siis pelättävissä, että tienrakennushank-         Taajamien osalta on olemassa suunnitelmia ja
16712: keiden edistyessä Päijänteen itäpuolella, Iiiken-      osittain jo toteutettunakin Iiikennejärjestelyjä,
16713:  teellinen painopiste siirtyy sinne valtatienume-      jotka edesauttavat liikenneturvallisuutta ja paran-
16714: rointeineen ja nykyinen Päijänteen länsipuolineo       tavat tien nopeutta.
16715: osuus valtatiestä n:o 4 jää nykyiseen kuntoonsa.
16716: Näin ei saa tapahtua, vaan on erittäin tärkeätä ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16717:  perusteltua, että nykyinen valtatie n:o 4 -suunta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16718:  peruskorjataan siihen kuntoon, että se vastaa sille   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16719: valtatienä asetettavia tarpeita ja että luokitus ja    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16720:  numeroimi säilytetään nykyisellään.
16721:     Esitämme näkemyksemme tueksi seuraavia pe-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16722:                                                               ryhtyä valtatien n:o 4 Päijänteen länsi-
16723:  rusteita:
16724:     Valtatietason yhteys on erittäin merkittävä Iän-          puolisen osuuden edes pahimpien osuuk-
16725:  sirannan voimakkaan puunjalostusteollisuuden                 sien perusparantamiseksi siihen kuntoon,
16726:  raskaiden kuljetusten kannalta. Puunjalostusteol-            että se vastaisi sille valtatienä asetettavia
16727:  lisuuden sijaintipaikkakunnista mainittakoon                 tarpeita ja että sen luokitus ja numeroimi
16728:                                                               säilyisivät entisellään myös 1990-luvulla?
16729: Jämsä, Jämsänkoski, Mänttä, Säynätsalo ja Asik-
16730:               Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
16731: 
16732:                  Inger Hirvelä                   Reino Paasilinna                 Pirjo Rusanen
16733:                  Tuula Paavilainen               Matti Jaatinen                   Ulla-Leena Alppi
16734:                  Paavo Vesterinen                Aila Jokinen                     Mikko Vainio
16735:                  Pentti Lahti-Nuuttila           Erkki Moisander                  Matti Kautto
16736:                  Esko Helle                      Anna-Liisa Jokinen               Mauri Pekkarinen
16737:                  Sirpa Pietikäinen               Pekka Leppänen                   Ritva Laurila
16738:                  Kaarina Dromberg                Helena Pesola                    Ben Zyskowicz
16739:                  Juhani Surakka                  Mikko Elo                        Riitta Jouppila
16740:                  Kalevi Kivistö                  Jouko Skinnari                   Pirkko Ikonen
16741:                                                  Ulla Puolanne
16742:  088300722C
16743: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 100
16744: 
16745: 
16746: 
16747: 
16748:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16749: 
16750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeet toteu-
16751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tettaneen vuosina 1986-1988.
16752: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-
16753:                                                           Kysymyksessä todetaan, että etenkin raskas
16754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
16755:                                                        liikenne hakeutuu tielle, jonka liikennöitävyys
16756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
16757:                                                        kulloinkin on edullisin. Näin yleensä on ja
16758: Inger Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
16759:                                                        tuleekin olla. Kysyjät ilmaisevat myös pelkonsa,
16760: kysymyksestä n:o 100:
16761:                                                        että liikenteen painopiste valtatienumerointei-
16762:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         neen siirtyy Päijänteen itäpuolelle tienrakennus-
16763:        ryhtyä valtatien n:o 4 Päijänteen länsi-        hankkeiden siellä edistyessä.
16764:        puolisen osuuden edes pahimpien osuuk-             Päijänteen itäpuoliseen reittiin sisältyvänä
16765:        sien perusparantamiseksi siihen kuntoon,        hankkeena on tienpidon 5-vuotisohjelmaan sisäl-
16766:        että se vastaisi sille valtatienä asetettavia   lytetty vain Lahden ohikulkutien jatkeeksi tie-
16767:        tarpeita ja että sen luokitus ja numeroimi      osuuden Lahti-Vieromäki rakentaminen 1980-
16768:        säilyisivät entisellään myös 1990-luvulla?      luvun lopulla. Vierumäki sijaitsee suunnilleen
16769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Lahden ja Heinolan puolivälissä. Tämä ei var-
16770: ti seuraavaa:                                          maankaan vielä merkitse liikenteellisen painopis-
16771:                                                        teen siirtymistä Päijänteen itäpuolelle.
16772:    Kysyjät ovat aivan oikeassa siinä, että valtatie
16773: n:o 4 on nykyisellään ja myös tulevaisuudessa             Valtatienumeroinnin mahdollinen muuttami-
16774: eräs tärkeimmistä valtakunnallisista pohjois-ete-      nen riippuu mm. kansainvälisen Eurooppa-tiejär-
16775: läsuuntaisista päätieyhteyksistä. Tien liikenteelli-   jestelmän tulevasta kehityksestä Suomen osalta ja
16776: sen palvelukyvyn turvaamiseksi on liikenteen           valtakunnallisten, pitkämatkaisten liikennevirto-
16777: määrä ja luonne sekä näköpiirissä olevat rahoitus-     jen kannalta edullisimpien reittien sijainnista
16778: mahdollisuudet huomioon ottaen tienpidon 5-            tieverkolla. Nykyinen luokitus ja tienumeroimi
16779: vuotisohjelmaan sisällytetty seuraavat tämän tien      tullevat mm. edellä mainitut tiedossa olevat
16780: kehittämishankkeet:                                    tiestön kehittämishankkeetkin huomioon ottaen
16781:    - Jämsän kaupungissa Jämsä-Arvaja tie-              säilymään entisellään pitkälle 1990-luvulle niin
16782: osuudella tien rakenteen suuntauksen parantami-        kuin kysymyksessäkin on edellytetty. Mitä 1990-
16783: nen. Rakentamisen on suunniteltu alkavan 1980-         luvulla tullaan valtateiden suunnista ja sijainnista
16784: luvun loppupuolella.                                   päättämään, on luonnollisesti tässä vaiheessa
16785:    - Kuhmoisten ja Muuramen kunnissa taaja-            mahdotonta ennakoida.
16786: makohtaisia järjestelyjä liikenteen sujuvuuden ja
16787: 
16788:      Helsingissä syyskuun 22 päivänä 1983
16789: 
16790:                                                                        Liikenneministeri Matti Puhakka
16791:                                       1983 vp. -     KK n:o 100                                      3
16792: 
16793: 
16794: 
16795: 
16796:                                Tili Riksdagens I-lerr Talman
16797: 
16798:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            - I kommunerna Kuhmoinen och Muurame
16799: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        arrangemang i tätorterna för att få trafiken att
16800: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av      löpa bättre och göra den säkrare. Projekten torde
16801: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift   komma att genomföras 1986-1988.
16802: av följande av riksdagsledamoten Inger Hirvelä          I spörsmålet konstateras att särskilt den tunga
16803: m.fl. undertecknade spörsmål nr 100:                 trafiken söker sig tili sådan väg där farbarheten
16804:                                                      envar gång är den bästa. Så är det i alimänhet,
16805:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      och så bör det även vara. Spörsmålsstäliarna
16806:        för att grundförbättra åtminstone de värs-    uttrycker också farhågor för att trafikens tyngd-
16807:        ta avsnitten på den del av huvudväg nr 4      punkt, inberäknat huvudvägsnumreringen, för-
16808:        som ligger väster om Päijänne så, att         flyttas öster om Päijänne alit eftersom vägbygg-
16809:        denna del skulie motsvara de behov som        nadsprojekten där framskrider.
16810:        föreligger i fråga om den i dess egenskap        Såsom projekt på rutten öster om Päijänne har
16811:        av riksväg och så att dess klassificering     man i väghållningens 5-årsprogram innefattat
16812:        och numrering kunde bibehållas också på       endast byggandet av vägavsnittet Lahtis-Viem-
16813:        1990-talet?                                   rnäki som en fortsättning på Lahtis omfartsväg i
16814:                                                      slutet av 1980-talet. Vierumäki ligger ungefär
16815:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     halvvägs mellan Lahtis och Heinola. Detta bety-
16816: anföra följande:                                     der säkert ännu inte att trafikens tyngdpunkt
16817:    Spöismålsstäliarna har helt rätt i att huvudväg   förflyttas öster om Päijänne.
16818: nr 4 för närvarande är och även i framtiden             En eventueli ändring av huvudvägsnumrering-
16819: kommer att vara en av de viktigaste riksomfattan-    en är bl.a. beroende av hur det kommande
16820: de huvudvägarna i nord-sydlig riktning. För att      Europa-vägsystemet utvecklas för Finlands del
16821: säkra vägens förmåga att betjäna trafiken har        samt av hur de riksomfattande rutter som är
16822: man, med beaktande av trafikens omfång och           lämpligast med tanke på långväga trafik ligger
16823: karaktär samt de finansieringsmöjligheter som        inom vägnätet. Nuvarande klassificering och väg-
16824: finns inom synhåli, i väghållningens 5-årsprog-      numrering torde, också med beaktande av bl.a.
16825: ram innefattat följande projekt för att utveckla     de ovan nämnda projekten för utveckling av
16826: denna väg:                                           vägnätet, komma att kvarstå oförändrade långt in
16827:    - Förbättring av vägens konstruktion och          på 1990-talet, såsom det även har förutsatts i
16828: sträckning i Jämsä stad på vägavsnittet Jämsä-       spörsmålet. Givetvis är det i detta skede omöjligt
16829: Arvaja. Man har planerat att inleda byggandet i      att förutsäga vad man på 1990-talet kommer att
16830: slutet av 1980-talet.                                besluta om huvudvägarnas riktning och läge.
16831: 
16832:      Helsingfors den 22 september 1983
16833: 
16834:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
16835:                                                1983 vp.
16836: 
16837: Skriftligt spörsmål nr 101
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842:                                    Renlund m.fl.: Om vrssa skattelättnader för produktiva rnveste-
16843:                                      nngar
16844: 
16845: 
16846:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16847: 
16848:    Enligt 2 § lagen om avvikelser från lagen          emot får man omsättningsskattelättnad för kon-
16849: angående omsättningsskatt i fråga om vissa pro-       tor, som med en vägg byggs fast i en fabriks-
16850: duktiva investeringar förutsätts, att skattskyldig,   byggnad.
16851: som bygger ny industribyggnad, själv skali an-           Avsikten med ifrågavarande lag torde icke vara
16852: vända byggnaden i sin egen i omsättningsskatte-       att styra byggnadssättet på fabriksområden vilket
16853: lagen avsedda verksamhet för att han skali kom-       lagen nu gjort med oändamålsenliga byggnads-
16854: ma i åtnjutande av omsättningsskattelättnaden.        lösningar som följd. Lagens egentliga ändamål
16855: En industribyggnad, som skattskyldig bygger för       torde kunna uppnås fastän kravet på ihopbyg-
16856: att hyra åt en annan omsättningsskatteskyldig,        gandet med fabriksbyggnad frångås och omsätt-
16857: berörs icke av omsättningsskattelättnaden, obe-       ningsskattelättnad beviljas alla kontors-, social-
16858: roende av om fråga är om temporär elier perma-        och andra dylika utrymmen, som byggs på fab-
16859: nent hyra. Sålunda beviljas ingen omsättnings-        riksområde och som huvudsakligen tjänar den
16860: skattelättnad i det fali att ett moderbolag bygger    verksamhet som bedrivs på fabriksområdet.
16861: en industribyggnad, som det hyr åt sitt helägda          Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
16862: dotterbolag.                                          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16863:    Med en omsättningsskattesats om 16 % blir          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16864: byggnadskostnaderna utan omsättningsskattelätt-       följande spörsmål:
16865: nad 13, 6 % dyrare än då omsättningsskattelätt-
16866: nad beviljas. Neutralitetsprincipen, som omsätt-                Är Regeringen medveten om de olä-
16867: ningsskattelagen baserar sig på, skulle kräva att            genheter och luckor, som finns i lagen
16868: alla nya industribyggnader, som används i om-                angående omsättningsskatt i fråga om
16869: sättningsskattelagen avsedd verksamhet skulie bli            vissa produktiva investeringar, och
16870: delaktiga av omsättningsskattelättnaden.                        vilka åtgärder tänker Regeringen vidta
16871:    Enligt 3 § i förenämnda lag betraktas kontors-,           för att bl. a. företag skall komma i
16872: social- och andra dylika utrymmen som industri-              åtnjutande av denna omsättningsskatte-
16873: byggnader (för vilka omsättningsskattelättnad                lättnad fastän ifrågavarande hall uthyres
16874:  beviljas) endast i det falia att de rent fysiskt            och för att detta också skall gälia alla
16875:  ansluter sig tili en fabriksbyggnad. Sålunda fås            kontors-, social- och andra dylika utrym-
16876: ingen omsättningsskattelättnad för t. ex. kon-               men, som byggs på fabriksområde och
16877: torsbyggnad, som byggs på fabriksområde, men                 som huvudsakligen tjänar den verksam-
16878:  några meter ifrån närmaste fabriksbyggnad. Där-             het som bedrivs på fabriksområdet?
16879: 
16880:      Helsingfors den 16 juni 1983
16881: 
16882:                      Boris Renlund                          Gunnar ] ansson
16883:                      Ole Norrback                           Håkan Malm
16884:                      Håkan Nordman                          Elisabeth Rehn
16885:                                             Henrik Westerlund
16886: 
16887: 
16888: 
16889: 
16890: 0883006480
16891: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 101
16892: 
16893: Kirjallinen kysymys n:o 101                                                                     Suomennos
16894: 
16895: 
16896: 
16897: 
16898:                                     Renlund ym.: Eräistä verohelpotuksista tuotannollisten investoin-
16899:                                       tien osalta
16900: 
16901: 
16902:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16903: 
16904:     Eräitä tuotannollisia investointeja koskevista      jonka yksi seinä rakennetaan kiinni tehdasraken-
16905: väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin      nukseen.
16906: annetun lain 2 §:ssä edellytetään, että verovelvol-        Kysymyksessä olevan lain tar~oitus ~i Iien~
16907: linen, joka rakentaa uutta teollisuusrakennusta,        ohjata rakennustapaa tehdasaluellla,. mttä laki
16908: käyttää rakennusta omaan liikevaihtoverolaissa          nyt on tehnyt seurauksenaan epätarkOltuksenmu-
16909: tarkoitettuun toimintaansa, jotta hän saisi hyväk-      kaiset rakentamisratkaisut. Lain todellinen tar-
16910: seen helpotuksen liikevaihtoverosta. Teollisuusra-      koitus lienee saavutettavissa, vaikka luovuttaisiin
16911: kennus, jonka verovelvollinen rak~ntaa ~okra           vaatimuksista, että rakennuksen on liityttävä teh-
16912: takseen sen toiselle liikevaihtoverolhselle, e1 nau-    dasrakennukseen ja helpotus liikevaihtoverosta
16913: ti liikevaihtoveron helpotuksesta riippumatta sii-      myönnettäisiin kaikkien konttori-, sosiaali- Yrr:·
16914: tä, onko kysymyksessä väliaikainen v~ko pysyvä          tilojen osalta, jotka rakennetaan tehdasalueelle Ja
16915: vuokralleanto. Täten ei myönnetä mmkäänlatsta           jotka pääasiallisesti palvelevat sitä toimintaa, jota
16916: helpotusta liikevaihtoverosta sellaises~a tapauk-       tehdasalueella harjoitetaan.
16917: sessa, jolloin emoyhtiö rakentaa teolhsuusrake~
16918: nuksen, jonka se sitten vuokraa kokonaan omts-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16919: tamalleen tytäryhtiölle.                                tyksen 37 §:n. 1 ~omenttiin viit~ten es~tämi?..e
16920:    Liikevaihtoveron ollessa 16 % rakentamiskus-         kunnioittavasti valtioneuvoston as1anoma1sen p-
16921: tannukset tulevat ilman liikevaihtoverohelpotusta       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16922: olemaan 13,6 % kalliimpia kuin niissä tapauksis-
16923:                                                                    Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-
16924: sa, joissa myönnetään verohelpotus. ~uolueetto
16925:                                                                 dista ja puutteista, jotka ovat olemassa
16926: muusperiaate, jolle liikevaihtoverolaki perustuu,
16927:                                                                 laissa eräita tuotannollisia investointeja
16928: vaatisi sitä että liikevaihtoverosta myönnettävä
16929:                                                                 koskevista väliaikaisista poikkeuksista lii-
16930: helpotus koskisi kaikkia teoll~suusraker:nuksia,
16931:                                                                 kevaihtoverolakiin annetussa laissa eräi-
16932: joita käytetään liikevaihtoverolatssa tarkottettuun
16933:                                                                 den tuotannollisten investointien osalta,
16934: toimintaan.
16935:                                                                 ja
16936:    Edellä mainitun lain 3 §:ssä katsotaan kont-
16937: tori-, sosiaali- ym. tämäntapaiset tilat teollisuus-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16938: rakennuksiksi (joiden osalta myönnetään helpo-                  ryhtya, jotta mm. yritykse~.saisi~at hyväk-
16939: tus liikevaihtoverosta) vain sellaisissa tapauksissa,           seen tämän helpotuksen lukevathtoveros-
16940: jolloin ne suoraan elimellisest~ liittyvät johonkin             ta, vaikka kysymyksessä oleva halli anne-
16941: tehdasrakennukseen. Täten et saada helpotusta                   taan vuokralle ja jotta tämä koskisi myös
16942: liikevaihtoverosta esim. sellaisen konttoriraken-               kaikkia konttori-, sosiaali- ja muita sellai-
16943: nuksen osalta, joka rakennetaan tehtaan alueelle,               sia tiloja, jotka rakennetaan tehdasalueel-
16944: mutta muutaman metrin päähän lähimmästä                         le ja jotka pääasiallisesti palvelevat sitä
16945: tehdasrakennuksesta. Sitä vastoin saadaan helpo-                toimintaa, jota tehdasalueella harjoite-
16946: tus liikevaihtoverosta sellaisen konttorin osalta,              taan?
16947: 
16948:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
16949: 
16950:                       Boris Renlund                              Gunnar Jansson
16951:                       Ole Norrback                               Håkan Malm
16952:                       Håkan Nordman                              Elisabeth Rehn
16953:                                            Henrik Westerlund
16954:                                        1983 vp. -- BJ< n:o 101                                            3
16955: 
16956: 
16957: 
16958: 
16959:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16960: 
16961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tuotannollisten investointien ostohintojen vä-
16962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hennysoikeus muodostaa poikkeuksen liikevaih-
16963: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-         toverojärjestelmässämme. Lainsäädäntömme ra-
16964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kentuu muutoin sille periaatteelle, etteivät inves-
16965: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        toinnit ole vähennyskelpoisia. Tähän nähden lain
16966: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      soveltamisala on vähennysoikeudella tavoitelta-
16967: myksestä n:o 101:                                      vien etujen saavuttamiseksi tarkoin harkiten sää-
16968:                                                        delty sen sisältöiseksi, kuin se on voimassa olevas-
16969:           Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-       sa laissa. Laki koskee siten vain liikevaihtovero-
16970:        dista ja puutteista, jotka ovat olemassa        velvollisia, jotka käyttävät teollisuusrakennusta
16971:        laissa eräitä tuotannollisia investointeja      liikevaihtoverolaissa tarkoitetussa liiketoiminnas-
16972:        koskevista väliaikaisista poikkeuksista lii-    saan. Tämä merkitsee sitä, ettei sellainen liike-
16973:        kevaihtoverolakiin annetussa laissa eräi-       vaihtoverovelvollinen, jonka toimiala joltakin
16974:        den tuotannollisten investointien osalta,       osin jää liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle, saa
16975:        Ja                                              huojennusta tähän verottomaan toimialaan käy-
16976:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tettävien rakennuksien osalta. Muun muassa ra-
16977:        ryhtyä, jotta mm. yritykset saisivat hyväk-     kennusten vuokraaminen on liikevaihtoverolain
16978:        seen tämän helpotuksen liikevaihtoveros-        2 §:n säännöksistä johtuen tällaista liikevaihtove-
16979:        ta, vaikka kysymyksessä oleva halli anne-       rotuksen ulkopuolelle jäävää toimintaa.
16980:        taan vuokralle ja jotta tämä koskisi myös          Liikevaihtoverotuksessa tavoitehava neutrali-
16981:        kaikkia konttori-, sosiaali- ja muita sellai-   teettiperiaate edellyttäisi, ettei pelkästään vain
16982:        sia tiloja, jotka rakennetaan tehdasalueel-     emoyhtiön tytäryhtiölleen vuokraamat rakennuk-
16983:        le ja jotka pääasiallisesti palvelevat sitä     set, vaan yleensä kaikki vuokrattavat rakennukset
16984:        toimintaa, jota tehdasalueella harjoite-        tulisivat vuokralleantajilleen vähennyskelpoisiksi.
16985:        taan?                                           Ostovähennysteitse toteutettava liikevaihtovero-
16986:                                                        vapaus vuokralleantajien osalta ei kuitenkaan
16987:                                                        olisi mahdollista, koska he eivät ole liikevaihtove-
16988:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rovelvollisia.
16989: ti seuraavaa:
16990:                                                           Rakennuksen itselleen vuokraavallakaan vero-
16991:    Eräitä tuotannollisia investointeja koskevista      velvollisella yrityksellä ei ole vähennysoikeutta,
16992: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetulla lail-    vaikka se vuokraisi rakennuksen tuotannolliseen
16993: la (848/80) on poistettu liikevaihtoverovelvollisil-   toimintaansa käytettäväksi. Vähennysoikeuden
16994: ta yrityksiltä uusien teollisuusrakennusten osto-      laajentaminen teollisuusrakennuksen vuokramak-
16995: hintoihin lähinnä verollisista rakennusmateriaa-       sujakin koskevaksi olisi ongelmallista, koska ra-
16996: leista aiheutuva liikevaihtovero. Liikevaihtoverot-    kennusten vuokramaksut ovat liikevaihtoverotto-
16997: tomuus toteutuu siten, että verovelvollinen saa        mia. Verottomien vuokrien säätäminen vähen-
16998: verotusarvoa laskettaessa vähentää rakennuksen         nyskelpoisiksi johtaisi käytännössä siihen, että
16999: ostohinnasta liikevaihtoverolliseksi katsottavan       rakennuksia ryhdyttäisiin vuokraamaan korkeasta
17000: osuuden. Verovelvollisella on oikeus tehdä vä-         vuokrasta. Menettely olisi esimerkiksi samaan
17001: hennys kuitenkin vain rakennustyön suorittajalta       konserniin kuuluvien yhtiöiden kannalta edullis-
17002: hankitun tai itse rakennetun rakennuksen osto-         ta, koska vuokralleantajan ei olisi maksettava
17003: hinnasta.                                              liikevaihtoveroa saamistaan vuokrista mutta
17004: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 101
17005: 
17006: 
17007: vuokralleantaja saisi tehdä niiden perusteella os-      lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu siten,
17008: tovähennyksen. Vielä on todettava, että vuokra-         että esimerkiksi toimisto-ja sosiaalitiloista, jotka
17009: maksuihin sisältyy usein myös maaalueesta kan-          eivät fyysisesti liity tehtaaseen tai työpajaan, ei
17010: nettua vuokraa. Koska ostettujenkaan investoin-         voida myöntää vähenoysoikeutta. Lisäksi toi-
17011: tien osalta ei sallita tonttikustannusten vähentä-      misto- ja sosiaalitilojen veronhuojennuksen edel-
17012: mistä, ei sanotunlaisten vuokramaksujenkaan vä-         lytyksenä on se, että ne pääasiallisesti palvelevat
17013: hennyskelpoisuus ole perusteltavissa. Vuokratta-        juuri siinä rakennuksessa harjoitettua toimintaa,
17014: viin teollisuusrakennuksiin sisältyvän liikevaihto-     jonka yhteyteen ne on rakennettu.
17015: veron poistaminen soveltuu siten huonosti liike-           Muun muassa tätä kysymystä tutkimaan valtio-
17016: vaihtoverojärjestelmäämme. Tämän vuoksi vuok-           varainministeriö asetti 23.3.1982 toimikunnan,
17017: rarakennukset tulee edelleen jättää liikevaihtove-      joka 16.2.1983 antamassaan välimietinnössä
17018: rohuojeoousten ulkopuolelle.                            (1983:9) muiden korjausehdotusten ohessa tote-
17019:    Liikevaihtoverovapauden piiriin kuuluvat teol-       si, että veronhuojennuksen tulisi koskea edellä
17020: lisuusrakennukset määritellään erityislain 3 §:n 1      mainittuja tiloja myös silloin, kun ne laiosäädän-
17021: momentissa. Lainkohdan mukaan teollisuusra-             nöllisistä, kaavoituksellisista tai tarkoituksenmu-
17022: keonukseoa pidetään rakennusta tai pysyvää ra-          kaisuussyistä on rakennettava erilleen itse tehdas-
17023: keonelmaa, jota käytetään tehtaana, työpajaoa,          tai työpajarakennuksesta.
17024: voima-asemaoa tai tällaiseen toimintaan välittö-           Toimikunnan ehdotukset ovat olleet lausun-
17025: mästi liittyvänä varastooa sekä sanotuolaiseeo          nolla, mutta niitä ei vielä ole ehditty valmistella
17026: rakennukseen tai rakeonelmaan liittyviä ja siinä        päätösasteelle. Konttori-, sosiaali- ja muita sellai-
17027: harjoitettua toimintaa pääasiallisesti palvelevia       sia tiloja koskeva asia on näin ollen vielä valmis-
17028: toimisto-, sosiaali- tai muita sellaisia tiloja. Tätä   teluo alaisena.
17029: 
17030:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
17031: 
17032:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
17033:                                      1983 vp. -     KK n:o 101                                        5
17034: 
17035: 
17036: 
17037: 
17038:                               Till Riksdagens Herr Talman
17039: 
17040:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i övrigt på den principen att investeringar inte är
17041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       avdragsgilia. 1 detta avseende är lagens tiliämp-
17042: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av     ningsområde för vinnande av de fördelar som
17043: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   kan uppnås genom avdragsrätt efter noggrant
17044: dagsman Renlund m.fl. undertecknade spörsmål        övervägande reglerat på det sätt som anges i
17045: nr 101:                                             gäliande lag. Lagen gälier sålunda enbart skatt-
17046:                                                     skyldiga, som använder industribyggnader för
17047:           Är Regeringen medveten om de olä-         sådan affärsverksamhet som avses i omsättnings-
17048:        genheter och luckor som finns i lagen        skattelagen. Detta innebär att sådan skattskyldig
17049:        angående omsättningsskatt i fråga om         vars verksamhetsområde tili någon del inte berörs
17050:        vissa produktiva investeringar, och          av omsättningsbeskattningen inte erhåller skatte-
17051:           vilka åtgärder tänker Regeringen vidta    lättnader för de byggnader som används för
17052:        för att bl.a. företag skall komma i åtnju-   verksamhet, som inte är omsbelagd. Bland annat
17053:        tande av denna omsättningsskattelättnad      uthyrning av byggnader är enligt 2 § omsätt-
17054:        fastän ifrågavarande hali uthyres och för    ningsskattelagen sådan verksamhet som inte be-
17055:        att detta också skall gälia alla kontors-,   rörs av omsättningsbeskattningen.
17056:        social- och andra dylika utrymmen, som
17057:        byggs på fabriksområde och som huvud-            Den neutralitetsprincip som eftersträvas i om-
17058:        sakligen tjänar den verkamhet som be-        sättningsbeskattningen skulle förutsätta att inte
17059:        drivs på fabriksområdet?                     enbart de byggnader som ett moderbolag hyr ut
17060:                                                     tili ett dotterbolag utan alla byggnader som
17061:                                                     uthyrs vore avdragsgilia för hyresvärdarna. En
17062:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     omsättningsskattefrihet, som uppnås genom in-
17063: anföra följande:                                    köpsavdrag, skulie dock inte vara möjlig i fråga
17064:    Genom lagen om temporära avvikelser från         om hyresvärdar, eftersom dessa inte är omsätt-
17065: lagen angående omsättningsskatt i fråga om vissa    ningsskattesky ldiga.
17066: produktiva investeringar (848/80) har omsätt-           lnte heller har ett skattskyldigt företag, som
17067: ningsskatteskyldiga företag befriats från den om-   hyr ut en byggnad tili sig självt rätt att göra
17068: sättningsskatt som främst beskattningsbart bygg-    avdrag, även om det hyr byggnaden för produk-
17069: nadsmaterial har påfört inköpskostnaderna för       tiv verksamhet. En utvidgning av avdragsrätten
17070: nya industribyggnader. Omsättningsskattefrihe-      tili att omfatta även hyreskostnader för industri-
17071: ten förverkligas så, att den skattskyldige vid      byggnader vore problematisk, eftersom byggna-
17072: beräkningen av beskattningsvärdet från byggna-      ders hyreskostnader är omsättningsskattefria. Ett
17073: dens inköpspris får avdra den del som kan anses     stadgande, genom vilket skattefria hyror skulle
17074: vara belagd med omsättningsskatt. Den skatts-       bli avdragsgilia, skulie i praktiken medföra att
17075: kyldige har dock endast rätt att göra avdrag från   byggnader skulie hyras ut mot höga vederlag.
17076: inköpspris för byggnad, som köpts av den som        Förfarandet vore fördelaktigt t.ex. för bolag som
17077: utfört byggnadsarbetet eller från kostnader för     tillhör samma koncern, eftersom den som hyr ut
17078: byggnadsarbete som den skattskyldige själv ut-      byggnaden inte skulie behöva betala omsätt-
17079: fört.                                               ningsskatt på hyresinkomsterna och dessutom
17080:    Rätten tili avdrag från inköpspriset vid pro-    skulle få göra inköpsavdrag på basen av dem.
17081: duktiva investeringar utgör ett undantag i vårt     Det bör vidare konstateras att hyreskostnaderna
17082: omsättningsskattesystem. Vår lagstiftning bygger    ofta också omfattar den hyra som uppbärs för
17083: 0883006480
17084: 6                                        1983 vp. -       KK n:o 101
17085: 
17086: markområdet. Eftersom avdrag för tomtkostna-              utrymmen som inte ansluter sig fysiskt till fabrik
17087: der inte heller tillåts i fråga om investeringar som      eller verkstad inte berättigar till avdrag Dess-
17088:                                                                                                     0
17089: 
17090: 
17091: 
17092: 
17093: har köpts, är en avdragsrätt i fråga om nämnda            utom är förutsättningen för skattelättnader i
17094: hyreskostnader heller inte motiverado Ett avlägs-         fråga om kontors- och socialutrymmen den, att
17095: nande av den omsättningsskatt som ingår i hyra            utrymmena i huvudsak tjänar den verksamhet
17096: för industribyggnader lämpar sig sålunda illa för         som bedrivs i den byggnad i anslutning till vilka
17097: vårt omsättningsskattesystemo Därför bör bygg-            de har byggtso För utredande av bl.ao denna
17098: nader som uthyrs alltjämt lämnas utanför syste-           fråga tillsatte finansministeriet 2 3 03 01982 en
17099: met med omsättningsskattelättnader       0                kommission, som i sitt delbetänkande ( 1983 :9)
17100:                                                           160201983 förutom andra ändringsförslag kom
17101:    De industribyggnader som berörs av omsätt-
17102: ningsskattefriheten definieras i speciallagens 3 §        fram till att skattelättnaderna även borde gälla
17103:                                                           ovan nämnda utrymmen, även när dessa på
17104: 1 momo Enligt lagrummet betraktas såsom
17105:                                                           grund av skäl som bottnar i lagstiftning, plane-
17106: industribyggnad, byggnad eller bestående kon-
17107:                                                           ring eller ändamålsenlighet måste byggas avskilt
17108: struktion, vilken används såsom fabrik, verkstad
17109:                                                           från själva fabriks- eller verkstadsbyggnadeno
17110: eller kraftstation eller såsom lager, vilket direkt hör
17111: samman med sådan verksamhet, samt kontors-,                 Kommissionens förslag har varit på remiss,
17112: social- och andra dylika utrymmen, vilka ansluter         men de har ännu inte hunnit bli beredda med
17113: sig till byggnad eller konstruktion av nämnda             tanke på besluto Frågan om kontors-, social- och
17114: slag och huvudsakligen tjänar den verksamhet              andra utrymmen är således alltjämt under be-
17115: som bedrivs i denna. I rättspraxis har detta              handlingo
17116: lagrum tolkats så, att toexo kontors- och social-
17117: 
17118:      Helsingfors den 20 september 1983
17119: 
17120:                                                                               Minister Pekka Vennamo
17121:                                                 1983 vp.
17122: 
17123: Kirjallinen kysymys n:o 102
17124: 
17125: 
17126: 
17127: 
17128:                                    Roos ym.: Perhepäivähoitajien mahdollisuuksista tehdä tulonhank-
17129:                                      kimiskuluja koskeva vähennys
17130: 
17131: 
17132:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17133: 
17134:    Henkilöverotuksessa työnantajien korvaamia         päivähoitajan veronalaista tuloa, josta hän saa
17135: tulonhankkimiskuluja, kuten esimerkiksi kilo-         tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n nojalla vähen-
17136: metrikorvauksia ja päivärahoja pidetään pääsään-      tää samansuuruisen tulonhankkimisvähennyksen.
17137: töisesti verovapaina. Niitä ei lasketa mukaan         Lopputuloksena on, että perhepäivähoitajan ve-
17138: verovelvollisen bruttotuloon. Ilmeisesti katso-       rotettava tulo lisääntyy, koska hän menettää tulo-
17139: taan, ettei kulujen korvaukseksi saadusta suori-      ja varallisuusverolain 28 §:n mukaisen tulon-
17140: tuksesta kerry saajalleen tulo- ja varallisuusvero-   hankkimisvähennyksen.
17141: lain 19 §:ssä tarkoitettua tuloa. Samaa sääntöä         Perhepäivähoitajat ovat joutuneet tulo- Ja
17142: noudatetaan myös ennakonpidätystä toimitetta-         varallisuusverolain 28 §:n soveltamisessa en
17143: essa. Ennakkoperintälain 8 §:n mukaan palkan-         asemaan kuin muut verovelvolliset.
17144: saajalle työn suorittamisesta aiheutuvien kustan-
17145: nusten korvauksena maksettua hyvitystä ei pidetä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17146: palkkana, sikäli kuin se ei ylitä näiden kustan-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17147: nusten arvioitua määrää.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17148:    Kulukorvauksella ei ole ollut vaikutusta myös-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17149: kään lopullisen verotuksen tulonhankkimisvä-
17150: hennyksen (aikaisemmin palkkatulovähennys)                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17151: määrään.                                                     ryhtyä perhepäivähoitajien saattamiseksi
17152:    Korkein hallinto-oikeus on 22.4.1983 katsonut             tulonhankkimiskulu jen   vähentämisessä
17153: päätöksessään n:o 1420, että kunnan perhepäivä-              verotuksessa samaan asemaan kuin muut-
17154: hoitajalle suorittama hoitokulukorvaus on perhe-             kin verovelvolliset?
17155: 
17156:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
17157: 
17158:          Timo Roos                       Kerttu Törnqvist            Mikko Elo
17159:          Matti Kuusio                    Lauha Männistö              Mikko Jokela
17160:          Heikki Riihijärvi               Marja-Liisa Tykkyläinen     Kari Rajamäki
17161:                     Jussi Ranta                              Jorma Rantanen
17162: 
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 0883007443
17167: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 102
17168: 
17169: 
17170: 
17171: 
17172:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17173: 
17174:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan pitää tulo- ja varallisuusverolain 19 §:ssä
17175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on säädetty
17176: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa
17177: jeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-     eräin edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai
17178: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päi-
17179: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        värahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulko-
17180: kysymyksestä n:o 102:                                puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsottu
17181:                                                      eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ovat
17182:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin pe-
17183:        ryhtyä perhepäivähoitajien saattamiseksi      rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joiden
17184:        tulonhankkimiskulu jen vähentämisessä         suorittamisessa työntekijä on tavallaan toiminut
17185:        verotuksessa samaan asemaan kuin muut-        vain työnantajan välikappaleena. Tällaisia kor-
17186:        kin verovelvolliset?                          vauksia ei ole myöskään ennakkoperintälain 8
17187:                                                      §:n 1 momentin säännöksen mukaan pidettävä
17188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     palkkana. Ennakkoperintälaki ei kuitenkaan si-
17189: ti seuraavaa:                                        sällä tulon veronalaisuutta koskevia säännöksiä,
17190:    Tulonhankkimiskulujen vähennyskelpoisuutta        joten tuloa ei voida pitää verovapaana sillä perus-
17191: koskeva pääsääntö sisältyy tulo- ja varallisuusve-   teella, että siitä ei ole toimitettava ennakonpidä-
17192: rolain 25 § :ään. Sen mukaan verovelvollisella on    tystä.
17193: oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta           Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu korkeim-
17194: tai säilyttämisestä johtuvat menot jäljempänä        man hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa palkansaa-
17195: laissa säädetyin poikkeuksin. Palkkatulosta vä-      jana toimivalle perhepäivähoitajalle maksettuja
17196: hennettäviä tulonhankkimiskuluja koskee 28 §:n       kulukorvauksia pidettiin veronalaisina tuloina,
17197: erityissäännös. Siinä on säädetty tulonhankkimis-    on ilmeisesti koskenut sellaisia korvauksia, joita
17198: vähennyksestä, joka on vuodelta 1983 toimitetta-     ei ole erikseen säädetty verovapaiksi ja joita ei
17199: vassa verotuksessa 350 markkaa lisättynä 4 pro-      myöskään voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulko-
17200: sentilla palkkatulon määrästä, ei kuitenkaan         puolelle. Tätä tulkintaa, joka ei koske pelkästään
17201: enempää kuin 1 200 markkaa tai palkkatulon           perhepäivähoitajia, voidaan pitää verovelvollisten
17202: määrä. Vuodelta 1984 toimitettavaa verotusta         tasapuolisuuden kannalta oikeampana kuin kulu-
17203: varren vähennyksen enimmäismäärä on ehdotet-         korvausten katsomista laajalti verovapaiksi. Kulu-
17204: tu korotettavaksi 1 300 markkaan. Tulonhankki-       korvausten maksamiskäytännön yleistyminen joh-
17205: misvähennys voi siis koskea vain palkansaajia,       taisi näet helposti väärinkäytöksiin eli palkan
17206: jollaisina toimivia perhepäivähoitajia myös kysy-    maksamiseen erilaisten korvausten nimellä.
17207: myksessä lienee tarkoitettu.                            Verotuksen tasapuolisuuden vuoksi ja väärin-
17208:    Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkansaa-      käytösten estämiseksi on johdonmukaisinta, että
17209: ja voi vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmak-     tulon hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten
17210: sut erikseen sekä muut tulonhankkimiskulut siltä     peittämiseksi annetut korvaukset luetaan pää-
17211: osin kuin niiden määrä ylittää tulonhankkimisvä-     sääntöisesti veronalaiseen tuloon, josta kukin ve-
17212: hennyksen määrän. Tulonhankkimisvähennys on          rovelvollinen voi vähentää tulonhankkimisvähen-
17213: näin ollen ensisijainen palkansaajille myönnettä-    nyksen ja sen ylittävät luonnolliset vähennykset.
17214: vistä luonnollisista vähennyksistä. Sen tarkoituk-   Verovapaat korvaukset on tarkoituksenmukaista
17215: sena on päästä eroon pieniä tulonhankkimiskulu-      sallia yleensä vain silloin, kun on kysymys esimer-
17216: ja koskevista vähennysvaatimuksista ja tällä ta-     kiksi selvien materiaalikulujen tai muiden sellais-
17217: voin yksinkertaistaa verotusta.                      ten kulujen korvaamisesta, jotka tavallisesti ovat
17218:   Jos työnantaja on korvannut työntekijälle työs-    työnantajan itsensä suoritettavia. Jos korvaus on
17219: tä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvaukset        sitä vastoin annettu esimerkiksi lisääntyneistä
17220: ovat periaatteessa veronalaisia, sikäli kuin niitä   elantokustannuksista, sitä on pidettävä veronalai-
17221:                                       1983 vp. -     KK n:o 102                                     3
17222: 
17223: sena tulona, ellei laissa ole poikkeuksellisesti     On myös huomattava, ettei kulukorvausten kat-
17224: muuta säädetty.                                      sominen veronalaisiksi millään tavoin rajoita to-
17225:                                                      dellisten tulonhankkimiskulujen täysimääräistä
17226:    Edellä esitetyistä syistä verovapaiden kulukor-
17227:                                                      vähennyskelpoisuutta enempää perhepäivähoita-
17228: vausten piiri on syytä säilyttää mahdollisimman
17229:                                                      jien kuin muidenkaan palkansaajien kohdalla.
17230: rajoitettuna. Tämän vuoksi lakia ei ole aihetta
17231: muuttaa siten, että nykyinen tulkinta väljenisi.
17232: 
17233:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
17234: 
17235:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
17236: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 102
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 
17241:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17242: 
17243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa ersättningar i princip skattepliktiga tili den
17244: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          del de kan anses utgöra inkomst som åsyftas i 19
17245: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av        § lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.
17246: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Såsom icke skattepliktiga under vissa förutsätt-
17247: dagsman Timo Roos m.fl. stälida spörsmål nr            ningar har i 22 § 8 och 9 punkterna lagen om
17248: 102:                                                   skatt på inkomst och förmögenhet stadgats en-
17249:                                                        dast vissa dagtraktamenten och andra ersättning-
17250:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ar i anslutning tili resa elier vistelse på främman-
17251:         sikt att vidta för att familjedagvårdare i     de ort. Det har även ansetts att vissa andra
17252:         fråga om avdragandet av utgifter för           ersättningar för kostnader skali förbli skattefria
17253:         inkomstens förvärvande skali försättas i       då de falier utanför begreppet inkomst. Sådana
17254:         samma stälining som övriga skattskyldi-        är exempelvis ersättningar för kostnaderna för
17255:         ga?                                            arbetsredskap elier material, vilka grundar sig på
17256:                                                        tydliga verifikat och vid vilkas erläggande arbets-
17257:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tagaren på sätt och vis endast verkat som melian-
17258: anföra följande:                                       hand för arbetsgivaren. Sådana ersättningar bör
17259:    Huvudregeln beträffande rätten att avdra ut-        inte heller enligt 8 § 1 mom. lagen om förskotts-
17260: gifter för inkomstens förvärvande ingår i 25 §         uppbörd anses utgöra lön. Lagen om förskotts-
17261: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.             uppbörd innehåller likväl inte stadganden om
17262: Enligt detta lagrum har skattskyldig rätt att från     skatteplikt för inkomst, varför inkomsten inte
17263: sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens för-       kan anses vara skattefri på den grund att på den
17264: värvande och bibehåliande, med nedan i lagen           inte skali verkstälias förskottsinnehållning.
17265: stadgade undantag. Specialstadgandet i 28 §                Det avgörande av högsta förvaltningsdomsto-
17266: gäller de utgifter för inkomstens förvärvande som      len, som åsyftas i motiveringen tili spörsmålet,
17267: får avdras från löneinkomsten. I paragrafen har        och i vilket kostnadsersättningar som utgetts tili
17268: stadgats om löneinkomstavdraget, som vid bes-          familjedagvårdare som verkat såsom löntagare
17269: kattningen år 1983 är 350 mark, ökat med 4             ansetts utgöra skattepliktig inkomst, har uppen-
17270: procent av löneinkomstens belopp, likväl inte          barligen gällt sådana ersättningar, angående vilka
17271: mera än 1 200 mark elier löneinkomstens be-            inte särskilt är stadgat att de är skattefria, och
17272: lopp. Det har föreslagits att avdragets maximibe-      som inte heller kan uteslutas ur det alimänna
17273: lopp vid beskattningen år 1984 höjs tili 1 300         inkomstbegreppet. Denna tolkning, som inte
17274: mark. Löneinkomstavdraget kan sålunda gälia            enbart gälier familjedagvårdare, kan anses vara
17275: endast löntagare, tili vilka de i spörsmålet avsed-    riktigare med avseende på de skattskyldigas lik-
17276: ~a familjedagvårdarna även torde anses hänföra         ställdhet än att kostnadsersättningar i större om-
17277: Slg.                                                   fattning skulle anses vara skattefria. En mera
17278:    Utöver löneinkomstavdraget kan löntagare av-        genereli betalningspraxis i fråga om kostnadser-
17279: dra arbetsmarknadsorganisationernas medlemsav-         sättningar leder nämligen lätt tili missbruk, dvs.
17280: gifter skilt samt övriga utgifter för inkomstens       tili att lön utbetalas under namn av olika er-
17281: förvärvande tili den del deras belopp överstiger       sättningar.
17282: löneinkomstavdragets belopp. Löneinkomstav-               Det mest konsekventa med tanke på en rättvis
17283: draget är således primärt bland de naturliga           beskattning samt stävjandet av missbruk är, att
17284: avdrag som löntagare får göra. Syftet med avdra-       ersättningar som utgetts för täckande av kostna-
17285: get är att eliminera kraven på avdrag för smärre       der som åsamkats av inkomstens förvärvande
17286: utgifter för inkomstens förvärvande och på detta       enligt huvudregeln räknas som skattepliktig in-
17287: sätt förenkla beskattningen.                           komst, från viiken var och en skattskyldig gör
17288:    Har arbetsgivare tili arbetstagare utgett ersätt-   löneinkomstavdrag samt de naturliga avdrag som
17289: ning för kostnader som åsamkats av arbetet, är         överstiger detta. Det är ändamålsenligt att i
17290:                                        1983 vp. -      KK n:o 102                                     5
17291: 
17292: allmänhet tillåta skattefria ersättningar endast då    de till sin omfattning som möjligt. Därför är det
17293: det är fråga om exempelvis ersättande av tydliga       inte motiverat att ändra lagen så, att den nuva-
17294: materialkostnader eller andra sådana kostnader,        rande tolkningen utvidgas. Det bör även observe-
17295: som vanligtvis skall betalas av arbetsgivaren själv.   ras att den omständigheten att kostnadsersätt-
17296: Har ersättning däremot utgetts exempelvis för          ningarna anses vara skattepliktiga inte på något
17297: ökade levnadskostnader, skall denna anses utgöra       sätt inskränker möjligheten att avdra de faktiska
17298: skattepliktig inkomst, såvida inte i lagen undan-      kostnaderna för inkomstens förvärvande till fullt
17299: tagsvis annat är stadgat.                              belopp vare sig för familjedagvårdare eller för
17300:                                                        övriga löntagare.
17301:   Det är av ovan anförda skäl anledning att hålla
17302: de skattefria kostnadsersättningarna så begränsa-
17303: 
17304:      Helsingfors den 11 oktober 1983
17305: 
17306:                                                                               Minister Pekka Vennamo
17307: 
17308: 
17309: 
17310: 
17311: 0883007443
17312:                     j
17313: 
17314:                     j
17315: 
17316:                 j
17317: 
17318:                 j
17319: 
17320:             j
17321: 
17322:             j
17323: 
17324:         j
17325: 
17326:         j
17327: 
17328:     j
17329: 
17330:     j
17331: 
17332: j
17333: 
17334: j
17335:                                                  1983 vp.
17336: 
17337: Kirjallinen kysymys n:o     103
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                    Eskelinen ym.: Isänmaallisen asennekasvatuksen lisäämisestä
17342: 
17343: 
17344:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17345: 
17346:    Kotien ja koulujen kasvatustehtävässä ovat kä-     päristöopissa, kansalaistaidossa, äidinkielessä, yh-
17347: sitteet Suomi, suomalaisuus, isänmaa, itsenäi-        teiskuntaopissa ja/ tai historiassa.
17348: syys, oma kansallisuus, tieto- ja taitoperinne sekä     Jotta yhteiseen tavoitteeseen päästäisiin, olisi
17349: maanpuolustus ja väestönsuojelu viime vuosina         aiheellista harkita opettajien käytttöön tarkoite-
17350: jääneet vähemmälle huomiolle. Nykyisten perus-        tun opetuspaketin valmistamista maanpuolus-
17351: koululaisten vanhemmat ovat enimmäkseen -50           tus-, isänmaallisuus- ja väestönsuojeluaiheista
17352: luvulla syntyneitä. Näin kokemukseen pohjauru-        sekä sisällyttää nämä aihepiirit myös opettajain-
17353: va maanpuolustustietous ja isänmaalliset asenteet     valmistuslaitosten kurssiohjelmiin ja opettajien
17354: eivät kotien välityksellä välttämättä siirrykään      Vesa-koulutukseen.
17355: sukupolvelta toiselle, kuten tähän asti on tapah-        Myönteisen asennekasvatuksen voisi koululai-
17356: tunut. Oma merkityksensä on myös sillä, että          toksen lisäksi suunnata myös varttuvaan nuori-
17357: isovanhemmat asuvat liian kaukana nuorista per-       soon, aikuisiin ja huolto-, hoito- sekä kasvatus-
17358: heistä, joten perinne ei tätäkään tietä välity.       tehtävissä toimiviin. Tätä koulutusta pystyisivät
17359:    Koululaitoksen olisikin otettava nykyistä selke-   antamaan ammatti- ja aikuiskoulutusyksiköt sekä
17360: ämmin vastuu suomalaisuuden ja isänmaallisten         eri järjestöt ja yhdistykset pitämällä kursseja vali-
17361: asenteiden juurruttamisesta kasvavaan nuorisoon.      koiduille ryhmille.
17362: Tämä olisi mahdollista ottaa huomioon, kun               Välttämätöntä olisi, että säilytettäisiin ja en-
17363: lähivuosina voimaan tulevien peruskouluasetuk-        nen kaikkea siirrettäisiin tieto-, taito- ja kulttuu-
17364: sen ja -lain mukaisia uusia opetussuunnitelmia        riperinne sukupolvelta toiselle. Oman maan tun-
17365: valtakunnan tasolla laaditaan.                        temus, omaleimainen kulttuuri ja terve kansalli-
17366:                                                       nen itsetunto ovat itse asiassa myös parhaat
17367:    Nykyisin voimassa olevat peruskoulun opetus-
17368:                                                       välineet kasvamisessa kansainvälisyyteen.
17369: suunnitelmat edellyttävät, että suomalaisuus- ja
17370: isänmaallisuusaihepiirit opetetaan ns. läpäisype-
17371: riaatteella. Tämän vuoksi opettajan tulisi koko         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17372: lukuvuoden ajan ottaa huomioon käyttäytymis-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17373: kasvatus, kansallisuusmerkkipäivät, kansainväli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17374: syys-, ympäristö- ja turvallisuus- sekä rauhankas-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17375: vatus. Läpäisyperiaatteen seurauksena nykyisissä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17376: oppikirjoissa on niukasti kansallisuus- ja isän-              siin sellaisten opetussuunnitelmien laati-
17377: maallisuusaiheita. Tämän johdosta näiden aihei-               miseksi, joissa oma kansallisuutemme,
17378: den opettaminen jää opettajan omien asenteiden                tieto-, taito- ja kulttuuriperinteemme,
17379: ja kiinnostuksen sekä tietämyksen varaan ja oppi-             maanpuolustus ja väestönsuojelu sekä
17380: mistulokset koko valtakuntaa ajatellen ovat kirja-            rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus olisi
17381: vat.                                                          otettu nykyistä paremmin huomioon ja
17382:    Uuden opetussuunnitelman valtakunnalliseen                 toisaalta tämän myönteisen asennekasva-
17383: osaan tulisi sisällyttää maanpuolustustietoutta,              tuksen suuntaamiseksi myös koululaitok-
17384: isänmaallisia ja kansallisuusaiheita vaikkapa ym-             sen ulkopuolelle?
17385: 
17386:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
17387: 
17388:                     Katri-Helena Eskelinen               Lea Sutinen
17389:                     Timo Kietäväinen                    Mauri Pekkarinen
17390:                                          Hannu Tenhiälä
17391: 088300627A
17392: 2                                     1983 vp. -      KK n:o    103
17393: 
17394: 
17395: 
17396: 
17397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17398: 
17399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eduskunnan sivistysvaliokunnan perusteluihin ot-
17400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamissa kannoissa käsitellään edellä mainittuja
17401: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kirjeen-     tavoitteita jonkin verran laajemmin.
17402: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Hallitus katsoo, että näihin kasvatustavoittei-
17403: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Katri-     siin sisältyvät myös kysymyksessä tarkoitetut kä-
17404: Helena Eskelisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     sitteet Suomi, suomalaisuus, isänmaa, itsenäi-
17405: kysymyksestä n:o 103:                                  syys, oma kansallisuus, tieto- ja taitoperinne sekä
17406:                                                        maanpuolustus ja väestönsuojelu sekä näihin kä-
17407:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sitteisiin liittyvä myönteinen asennekasvatus.
17408:         siin sellaisten opetussuunnitelmien laati-     Hallitus katsoo myös, että nämä käsitteet ja
17409:         miseksi, joissa oma kansallisuutemme,          niiden taustana oleva kansallinen perinne ja
17410:         tieto-, taito- ja kulttuuriperinteemme,        isänmaallinen ajattelu tulee peruskoulun ja lu-
17411:         maanpuolustus ja väestönsuojelu sekä           kion kasvatuksessa sekä koko opetustoimessa ot-
17412:         rauhan- ja kansainvälisyyskasvatus olisi       taa huomioon. Hallitus toteaa kuitenkin, että
17413:         otettu nykyistä paremmin huomioon ja           tämän tulee tapahtua sopusoinnussa rauhankas-
17414:         toisaalta tämän myönteisen asennekasva-        vatuksen, kansainvälisyyskasvatuksen ja yleisen
17415:         tuksen suuntaamiseksi myös koululaitok-        maailmanlaajuisen solidaarisuuden kanssa.
17416:         sen ulkopuolelle?
17417:                                                           Uusi koululainsäädäntö saatetaan voimaan
17418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       1980-luvun puolivälissä. Opetusministeriön tar-
17419: ti seuraavaa:                                          koituksena on, että valmistellaan uudet opetus-
17420:    Maassamme on viime vuosina käyty laajaa             suunnitelmat ja oppimäärät, joissa edellä tarkoi-
17421: keskustelua kouluopetuksen tavoitteista. Tämän         tetut koulukasvatukselle asetetut tavoitteet ote-
17422: keskustelun tulokset on pyritty ottamaan huo-          taan huomioon. Opetusministeriö on 23.6.1982
17423: mioon säädettäessä uudessa koululainsäädännössä        antanut kouluhallitukselle ohjeet peruskoulun
17424: kouluopetukselle asetettavista päämääristä. Pe-        kehittämisohjelman laatimisesta 1980-luvulle.
17425: ruskoululain 2 §:n mukaan peruskoulun tulee            Kouluhallitus on jättänyt ehdotuksensa perus-
17426: pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi,        koulun kehittämisohjelmaksi 1980-luvulle ope-
17427: hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi,     tusministeriölle 30.11.1982. Opetusministeriö
17428: luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi     puolestaan on antanut tähän kehittämisohjel-
17429: ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Peruskoulun       maan palautteen 24.3.1983. Näissä asiakirjoissa
17430: tulee edelleen kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen    on käsitelty uuden opetussuunnitelman laatimis-
17431: ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä          ta ja sen laatimisen yhteydessä huomioon otetta-
17432: tarpeellisia tietoja ja taitoja. Peruskoulun opetus    via näkökohtia.
17433: ja muu toiminta tulee järjestää siten, että se            Edellä mainittuja asiasisältöjä opetetaan nykyi-
17434: antaa oppilaalle persoonallisuuden, monipuoli-         sessä kouluopetuksessa ns. läpäisyperiaatteilla
17435: sen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelämän,           useiden eri oppiaineiden yhteydessä. Hallitus
17436: ammatinvalinnan ja jatko-opintojen, elinympä-          katsoo, että näin on meneteltävä vastaisuudessa-
17437: ristön ja luonnon suojelemisen, kansallisen kult-      kin. Erityisesti tulevat oppiaineista kysymykseen
17438: tuurin ja kansallisten arvojen sekä kansainvälisen     historia, äidinkieli, maantiede ja biologia sekä
17439: yhteistyön ja rauhan edistämisen kannalta tar-         myös taide- ja taitoaineet. Uusia oppimääräsuun-
17440: peellisia valmiuksia sekä edistää sukupuolten vä-      nitelmia laadittaessa näihin asiasisältöihin tulee
17441: listä tasa-arvoa. Lakiesityksen perusteluissa ja       kiinnittää entistä suurempaa huomiota.
17442:                                      1983 vp. -      KK n:o    103                                     3
17443: 
17444:    Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tulee ra-       lisyyskasvatuksen, rauhankasvatuksen, kansallisen
17445: kentumaan yleisestä osasta ja vaihtoehtoisesta        identiteetin, turvallisuuspolitiikan ja maanpuo-
17446: osasta. Vaihtoehtoiseen osaan, jonka kunta voi        lustuskasvatuksen välistä suhdetta. Niin ikään
17447: sisällyttää opetussuunnitelmaan, voidaan sisällyt-    kouluhallitus on järjestänyt kotiseutuopetusta
17448: tää muun ohella kunnan oloja, paikallisia perin-      koskevan seminaarin, jossa alan asiantuntijat ovat
17449: teitä, alueellista elinkeinoelämää ja tulevaisuu-     pohtineet kysymystä siitä, missä määrin eri oppi-
17450: den suunnitelmia koskevaa tietoutta.                  aineisiin voidaan sisällyttää edellä tarkoitettua
17451:    Uuden opetussuunnitelman valmistelu on jo          kotiseututietoutta. Tarkoituksena on, että virano-
17452: lähtenyt käyntiin. Niinpä kouluhallituksen toi-       maiset jatkavat tätä valmistelua.
17453: mesta on järjestetty laaja rauhankasvatusta koske-
17454: va valmisteluseminaari, johon ovat osallistuneet         Edellä sanotun perusteella Hallitus katsoo, että
17455: monet kansalaisjärjestöt ja viranomaistahot sekä      kouluviranomaisilla on kaikki mahdollisuudet ot-
17456: muun muassa kirkon ja puolustusvoimien edus-          taa koulun uutta opetusohjelmaa suunniteltaessa
17457: tajat. Tässä seminaarissa on erityisesti pyritty      entistä paremmin huomioon kysymyksessä tarkoi-
17458: laajasta näkökulmasta tarkastelemaan kansainvä-       tetut tavoitteet.
17459: 
17460:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1983
17461: 
17462:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
17463: 4                                     1983 vp. -      KK n:o   103
17464: 
17465: 
17466: 
17467: 
17468:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17469: 
17470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          propositionens motivering och i den ståndpunkt
17471: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som riksdagens kulturutskott intagit tili denna
17472: av den 16 juni 1983 tili vederbörande medlem av       motivering behandlas nämnda mål något mera
17473: statsrådet översänt en avskrift av följande av        omfattande.
17474: riksdagsman Katri-Helena Eskelinen underteck-            Regeringen anser, att dessa mål för fostran
17475: nade spörsmål nr 103:                                 innehålier även de i ovan nämnda spörsmål
17476:                                                       avsedda begreppen Finland, finskhet, fosterland,
17477:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        självständighet, egen nationalitet, de traditionel-
17478:        att uppgöra sådana undervisningsplaner,        la begreppen, kunskaper och färdigheter samt
17479:        där vår egen nationalitet, de traditionelia    landets försvar och befolkningsskydd såsom också
17480:        begreppen, kunskaper, färdigheter och          den positiva attitydfostran som ansluter sig tili
17481:        kulturtraditioner, vårt lands försvar och      dessa begrepp.
17482:        befolkningsskydd samt fredsfostran och
17483:                                                          Regeringen anser även, att dessa begrepp och
17484:        fostran tili internationalism bättre än hit-
17485:                                                       den nationelia tradition och det fosterländska
17486:        tilis skulie ha beaktats och å andra sidan i
17487:                                                       tänkande som utgör deras bakgrund bör beaktas i
17488:        syfte att utvidga denna positiva fostran
17489:        utanför skolväsendet?                          den fostran som meddelas i grundskolor och
17490:                                                       gymnasier såsom i hela undetvisningsverksamhe-
17491:                                                       ten.
17492:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Regeringen anser dock, att detta bör ske i
17493: framföra följande:                                    harmoni med fredsfostran, fostran tili internatio-
17494:    Under de senaste åren har skolundetvisningens      nalism och den allmänna världsomfattande soli-
17495: mål livligt diskuterats i vårt land. Man har          dariteten.
17496: försökt beakta resultaten av denna diskussion då         Den nya skollagstiftningen skall träda i kraft i
17497: man i den nya skoliagstiftningen stadgat om de        mitten av 1980-talet. Undervisningsministeriet
17498: mål som skali uppstälias för undervisningen i         har för avsikt att nya undervisningsplaner och
17499: skolor. Enligt 2 § grundskolelagen bör grundsko-      lärokurser skall förberedas. 1 dessa skall sedan
17500: lan fostra sina elever tili harmoniska, sunda,        beaktas ovan nämnda mål som uppstälits för
17501: ansvarskännande, självständiga och kreativa män-      undervisningen i skolor. Undervisningsministe-
17502: niskor och samhälismedlemmar med samarbets-           riet har den 23.6.1982 gett skolstyrelsen anvis-
17503: förmåga och fredsvilja. Vidare bör grundskolan        ningar för uppgörandet av ett utvecklingspro-
17504: fostra sina elever tili dygd och goda seder samt      gram för grundskolor för 1980-talet. Skolstyrelsen
17505: meddela dem sådana kunskaper och färdigheter          har den 30.11.1982 tili undervisningsministeriet
17506: som de behöver i livet. Grundskolans undervis-        avgett sitt förslag tili utvecklingsplan för grund-
17507: ning och övriga verksamhet bör inriktas på att ge     skolan för 1980-talet. Undervisningsministeriet
17508: eleverna sådana kunskaper och färdigheter som         har för sin del kommenterat denna undervis-
17509: erfordras för en alisidig personlighetsutveckling     ningsplan den 24.3.1983. 1 dessa handlingar har
17510: och som behövs i samhället, i arbetslivet, vid        behandlats hur den nya undervisningsplanen
17511: yrkesval, för fortsatta studier samt för skyddande    skali uppgöras och hurudana synpunkter som
17512: av livsmiljön och naturen och som bidrar tili att     skall tas tili hänsyn i samband med dess uppgö-
17513: främja den nationella kulturen och de nationella      rande.
17514: värdena samt det internationella samarbetet och          1 ovan nämnda sakliga innehåli ges undervis-
17515: freden ävensom jämställdheten mellan könen. 1         ning numera i skolor enligt den s.k. genomslags-
17516:                                       1983 vp. -      KK n:o    103                                     5
17517: 
17518: principen i samband med flera olika läroämnen.         borgarorganisationer och myndigheter på många
17519: Regeringen anser, att detta förfarande bör tilläm-     olika områden har deltagit i detta seminarium
17520: pas även i fortsättningen. Av olika läroämnen          samt bl. a. representanter för kyrkor och försvars-
17521: kommer speciellt historia, modersmålet, geografi       makten. 1 detta seminarium har man speciellt
17522: och biologi samt estetiska ämnen och färdighets-       försökt att från en omfattande synvinkel granska
17523: ämnen i fråga. Vid uppgörandet av nya planer           förhållandet mellan fostran tili internationalism,
17524: för lärokurser bör allt större uppmärksamhet           fredsfostran, den nationella identiteten, säker-
17525: fästas vid det sakliga innehållet av dessa ämnen.      hetspolitiken och landets försvar. På samma sätt
17526:    Grundskolans nya undervisningsplan kommer           har skolstyrelsen ordnat ett seminarium för un-
17527: att bestå av en allmän del och en alternativ del. 1    dervisning i hembygdskunskap. Sakkunniga på
17528: alternativa delen, som kommunen kan inrymma            området har övervägt frågan i viiken grad i de
17529: i undervisningsplanen, kan även upptas vid sidan       olika läroämnen kan inrymmas ovan nämnda
17530: av annat kännedom om förhållandena i kommu-            hembygdskunskap. Avsikten' är att myndigheter-
17531: nen, lokala traditioner, regionalt näringsliv och      na fonsätter denna förberedning.
17532: planer för framtiden.                                     På grund av det ovan anförda anser Regering-
17533:    Förberedningen av den nya undervisningspla-         en, att skolmyndigheterna har alla möjligheter
17534: nen har redan börjats. Så har man på skolstyrel-       att bättre än hittills beakta de i spörsmålet
17535: sens initiativ anordnats ett omfattande förbere-       avsedda målen vid uppgörandet av det nya
17536: dande seminarium för fredsfostran. Flera med-          undervisningsprogrammet.
17537:   Helsingfors den 12 september 1983
17538: 
17539:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
17540:                                                    1983 vp.
17541: 
17542: Kirjallinen kysymys n:o 104
17543: 
17544: 
17545: 
17546: 
17547:                                      Pohto: Ilmailumuseoyhdistys ry:n toiminnan tukemisesta
17548: 
17549: 
17550:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17551: 
17552:    Valtioneuvosto       päätti       yleisistunnossaan    vapaaehtoisin voimin toteuttamassa valtakunnal-
17553: 13.9.1979 oikeuttaa ilmailuhallituksen vuokraa-           lista museohanketta, niin hankkeen tukeminen
17554: maan Ilmailumuseoyhdistys ry:lle määräalan Hel-           on myös valtiovallan asia.
17555: sinki-Vantaan lentoaseman alueesta valtakunnal-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17556: lisen ilmailumuseon maapohjaksi.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17557:    Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarviossa oli          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17558: vähäinen määräraha avustuksena yhdistykselle il-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17559: mailumuseon rakentamiseen. Pääosan museon
17560: rakennuskustannuksista on yhdistys joutunut ra-                     Tietääkö Hallitus, että Ilmailumuseo-
17561: hoittamaan muilla keinoilla.                                     yhdistys ry. on suurelta osin yksityisen
17562:    Museo avattiin yleisölle 24.9.1981. Jo ensim-                 tuen turvin rakennuttanut Helsinki-Van-
17563: mäistä museohallia rakennettaessa tiedettiin, et-                taan lentoasemalle valtioneuvoston pää-
17564: tei se ole tarkoitukseen riittävän suuri. Niinpä                 töksellä 13.9.1979 yhdistykselle luovute-
17565: osa koneista, mm. Finnair Oy:n yhdistyksen                       tulle alueelle Suomen llmailumuseon en-
17566: hallintaan luovuttama Convair Metropolitan                       simmäisen museohallin ja ylläpitää sitä
17567: -kone ja Tekniikan Museon luovuttama Lockheed                    vapaaehtoisin voimin 24.9.1981 avattuna
17568: Lodestar -kone on jouduttu sijoittamaan museon                   yleisilmailumuseona, sekä
17569: ulkotiloihin. Samoin tulee käymään Karair Oy:n                      aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yhdis-
17570: luovuttamalle DC-3 -koneelle.                                    tyksen 16.2.1983 anoman ylimääräisen
17571:    Jotta kallisarvoinen omaisuus ei jäisi säiden                 650 000 markan avustuksen suorittami-
17572: armoille, on yhdistyksen toimesta aloitettu toisen               seksi sille ensi tilassa toisen museohallin
17573: museohallin rakentaminen.                                        rakentamisen aloitustöiden osarahoituk-
17574:    Kun ko. museohalliin tulee edellä mainittujen                 seen sekä 760 000 markan määrärahan
17575: koneitten lisäksi sijoitettavaksi lisäksi paitsi yhdis-          ottamiseksi valtion vuoden 1984 tulo- ja
17576: tyksen omistamaa kalustoa ja esineistöä, myös                    menoarvioon valtionapuna llmailumuseo-
17577: suuressa määrin valtion omistamaa aineistoa ja                   yhdistys ry:lle Suomen llmailumuseon
17578: kun Ilmailumuseoyhdistys ry. on omalta osaltaan                  toisen museohallin osajatkorahoitukseen?
17579: 
17580:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1983
17581: 
17582:                                                  Urho Pohto
17583: 
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 088300642T
17588: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 104
17589: 
17590: 
17591: 
17592: 
17593:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17594: 
17595:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
17596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti seuraavaa:
17597: olette 16 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-
17598: jeenne n:o 612 ohella toimittanut valtioneuvos-          Suomen ilmailumuseo on toiminut 24.9.1981
17599: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     alkaen uudessa museohallissa Helsinki-Vantaan
17600: edustaja Urho Pohdon näin kuuluvasta kirjallises-    lentoaseman alueella. Osa maamme arvokkaasta
17601: ta kysymyksestä n:o 104:                             ilmailuaiheisesta museomateriaalista on sijoitettu
17602:                                                      näihin tiloihin. Osa museolle saaduista ilma-
17603:           Tietääkö Hallitus, että Ilmailumuseo-      aluksista on säilytystilojen puuttuessa jouduttu
17604:        yhdistys ry. on suurelta osin yksityisen      nykyisellään sijoittamaan ulkotiloihin. Näin ollen
17605:        tuen turvin rakennuttanut Helsinki-Van-       ilmailumuseota ylläpitävän Ilmailumuseoyhdistys
17606:        taan lentoasemalle valtioneuvoston pää-       ry:n suunnitelmat lisätilojen rakentamisesta mu-
17607:        töksellä 13.9.1979 yhdistykselle luovute-     seota varten näyttävät perustelluilta. Ottaen huo-
17608:        tulle alueelle Suomen Ilmailumuseon en-       mioon museon laatu ja sen merkitys yleiseltä
17609:        simmäisen museohallin ja ylläpitää sitä       kannalta näyttääkin perustellulta, että valtiovalta
17610:        vapaaehtoisin voimin 24.9.1981 avattuna       edelleen pyrkii avustamaan museon toimintaa
17611:        yleisilmailumuseona, sekä                     taloudellisesti.
17612:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yhdis-        Vaikka valtion lisärahoituksen antamiseen suh-
17613:        tyksen 16.2.1983 anoman ylimääräisen          taudutaan periaatteessa myönteisesti, näyttää sil-
17614:        650 000 markan avustuksen suorittami-         tä, että ylimääräisen 650 000 markan avustuksen
17615:        seksi sille ensi tilassa toisen museohallin   suorittamiseen Ilmailumuseoyhdistys ry:lle tämän
17616:        rakentamisen aloitustöiden osarahoituk-       vuoden aikana ei valtion yleinen rahatilanne
17617:        seen sekä 760 000 markan määrärahan           huomioon ottaen näytä olevan mahdollisuuksia.
17618:        ottamiseksi valtion vuoden 1984 tulo- ja      Jatkorahoituksesta päätettäessä joudutaan tar-
17619:        menoarvioon valtionapuna Ilmailumu-           kemmin perehtymään lisärakennusta ja sen ra-
17620:        seoyhdistys ry:lle Suomen Ilmailumuseon       hoitusta koskeviin suunnitelmiin.
17621:        toisen museohallin osajatkorahoitukseen?
17622: 
17623: 
17624:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
17625:                                                                   Liikenneministeri Matti Puhakka
17626:                                        1983 vp. -      KK n:o 104                                        3
17627: 
17628: 
17629: 
17630: 
17631:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17632: 
17633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          anföra följande:
17635: nr 612 av den 16 juni 1983 tili vederbörande
17636: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande        Finlands flygmuseum har sedan 24.9.1981
17637: av riksdagsman Urho Pohto undertecknade spörs-         verkat i en ny museihall på Helsingfors-Vanda
17638: mål nr 104:                                            flygstations område. En del av det värdefulla
17639:                                                        museimaterial med anknytning tili luftfarten
17640:           Är Regeringen medveten om att före-          som finns i vårt land har placerats i dessa
17641:        ningen Ilmailumuseoyhdistys ry tili stot;       utrymmen. En del av de luftfartkoster museet
17642:        del med privat stöd har låtit bygga Fin-        har fått har man än så länge på grund av brist på
17643:        lands flygmuseums första museihall vid          förvaringsutrymmen varit tvungen att placera
17644:        Helsingfors-Vanda flygstation, på ett om-       utomhus. Det förefaller således som om de
17645:        råde, som genom ett statsrådsbeslut             planer som föreningen Ilmailumuseoyhdistys ry,
17646:        13.9.1979 överläts tili föreningen, och att     viiken upprätthåller flygmuseet har på att bygga
17647:        den sedan 24.9.1981 med frivilliga kraf-        tilläggsutrymmen för museet vore motiverade.
17648:        ter upprätthåller ett allmänt flygmuseum        Med beaktande av museets art och dess allmänna
17649:        där, samt                                       betydelse verkar det också motiverat att statsmak-
17650:           har Regeringen för avsikt att vidta          ten alltjämt gör vad den kan för att ekonomiskt
17651:        åtgärder för att så snart som möjligt           understöda museets verksamhet.
17652:        utbetala det extra understöd om 650 000            Fastän man i princip förhåller sig positivt tili
17653:        mk som föreningen 16.2.1983 har anhål-          att staten beviljar extra finansiellt stöd ser det,
17654:        lit om för delfinansieringen av de inle-        med beaktande av statens allmänna ekonomiska
17655:        dande arbetena på en andra museihall            situation, ut som om det detta år inte vore
17656:        samt för att i 1984 års statsförslag inta ett   möjligt att betala ett extra understöd om 650 000
17657:        anslag om 760 000 mk som statsbidrag            mk tili Ilmailumuseoyhdistys ry. När beslut fattas
17658:        tili Ilmailumuseoyhdistys ry som en del         om den fortsatta finansieringen måste man nog-
17659:        av den fortsatta finansieringen av Fin-         grannare ta del av planerna för tillbyggnaden och
17660:        lands flygmuseums andra museihall?              finansieringen av den.
17661: 
17662:    Helsingfors den 15 september 1983
17663: 
17664:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
17665:                                                 1983 vp.
17666: 
17667: 
17668: Kirjallinen kysymys n:o 105
17669: 
17670: 
17671: 
17672: 
17673:                                    Wasz-Höckert ym.: Viidennen ydinvoimalan rakentamisesta
17674: 
17675: 
17676:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17677: 
17678:    Hallitus on luvannut eduskunnalle uuden            kypolven hyvinvoinnin kustannuksia tulevien su-
17679: ydinenergialain, jossa uusien ydinvoimaloiden         kupolvien maksettaviksi.
17680: rakentaminen tai rakentamatta jättäminen Suo-            Ydinvoimaloiden rakennuskustannukset ovat
17681: meen tulee eduskunnan päätettäväksi.                  viime vuosina nousseet voimakkaasti, ja ydinvoi-
17682:    Vaikka päätöstä viidennen ydinvoimalan hank-       maohjelmia on taloudellisista syistä monissa
17683: kimisesta Suomeen ei ole tehty, jatkuu uuden          maissa supistettu ja voimalatilauksia petuutettu.
17684: ydinvoimalan suunnittelu ja ''markkinointi''          Kustannuksia lisää myös suurten energiantuotan-
17685: yleisölle ja päättäjille suurten sähköntuottajayri-   toyksiköiden vaatiman säätö- ja varavoiman ra-
17686: tysten järjestämänä. Viimeksi sähköhuollon neu-       kentaminen.
17687: vottelukunta on kiirehtinyt viidennen ydinvoi-           Ydinvoiman käyttöön liittyy aina myös onnet-
17688: malan tilaamista.                                     tomuusriski, jonka mahdollisesti aiheuttamat in-
17689:    Energiankulutusennusteet, joilla uuden ydin-       himilliset seuraukset ja kansantaloudelliset vaiku-
17690: voimalan tarpeellisuutta perustellaan, ovat lähin-    tukset ovat vaikeasti arvioitavissa. Toistaiseksi
17691: nä voimayhtiöiden markkinointitavoitteita eivät-      pitkälti tuntemattomia ovat ne vaarat, jotka
17692: kä sellaisenaan sovellu maan energiapolitiikan        aiheutuvat radioaktiivisesta säteilystä polttoaine-
17693: suuntaviivoiksi. Niissä ei tehokkaan säästämisen,     kierron eri vaiheissa uraanin louhinnasta käytetyn
17694: järkevän energiankäytön ja vähittäisen siirtymisen    ~?lttoaineen uudelleenkäsittelyyn ja varastoin-
17695: kotimaiseen energiantuotantoon tarjoamia mah-         Uln.
17696: dollisuuksia ole tarpeeksi otettu huomioon. Kan-          Tutkimusresursseja ja pääomia sitovan teknolo-
17697: santaloudellisesti ei ole järkevää esimerkiksi suo-   giaosa vuoksi ydinvoimaan perustuva eneregiapo-
17698: sia sähkön käyttöä rakennusten lämmityksessä.         litiikka estää tehokkaan tutkimus- ja investointi-
17699: Ennusteiden tarkkuutta kuvaa se, että niiden          toiminnan hajautetumpaan ja pienempiin yksi-
17700: varaan on rakennettu nykyinen 20-30 prosentin         köihin perustuvaan energiantuotantoon. Poik-
17701: ylikapasiteetti sähköntuotannossa.                    keuksellisten turvallisuusriskiensä vuoksi ydinvoi-
17702:    Kun ydinvoiman tuotantokustannuksia verra-         ma luo myös paineita kansalaisiin kohdistuvan
17703: taan muihin energiamuotoihin on otettava huo-         valvonnan lisäämiseksi.
17704: mioon, että ydinenergian kilpailuasemaa ovat             Suomessa olisi kuitenkin mahdollista kehittää
17705: parantaneet epärealistisen alhaiset vakuutusmak-      ydinvoiman sijaan hajautetumpaa kotimaista
17706: sut, jotka johtuvat ydinvoiman käytöstä mahdol-       energiantuotantoa, jossa uuden teknologian tar-
17707: lisesti aiheutuvan vahingon korvausvelvollisuu-       joamat säästömahdollisuudet sekä sähkön ja läm-
17708: den rajoittamisesta. Kustannusvertailuissa ei ole     mön yhteistuotannon edullisuus käytettäisiin hy-
17709: myöskään riittävästi huomioitu ydinvoiman koko        väksi. Uusin teknologisia ratkaisuin voidaan esi-
17710: polttoainekierron kustannuksia, joita jätteiden       merkiksi asutuskeskusten ja teollisuuden tuotta-
17711: erittäin pitkäaikainen varastointi ja mahdollinen     ma hukkalämpö hyödyntää. Kotimaisten ener-
17712: uudelleenkäsittely saattavat aiheuttaa.               gialähteiden, puun, turpeen ja biomassan tal-
17713:    Koska lopullista teknistä ratkaisua korkea-        teenotto ja jalostus voisivat tarjota myös kipeästi
17714: aktiivisten jätteiden käsittelemiseksi ja varastoi-   kaivattuja uusia työpaikkoja erityisesti haja-asu-
17715: miseksi kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi ei vielä       tusalueilla. Samoin energiansäästötoimilla on te-
17716: ole olemassa, ovat sen kustannuksetkin toistaisek-    hokas työllistävä vaikutus.
17717: si tuntemattomat. Tällaiset tulevaisuuteen koh-          Siirryttäessä vähittäin kotimaisiin, uusiutuviin
17718: distuvat kustannukset vaikuttavat nykyisissä las-     energiamuotoihin tarjoaa maakaasun käytön li-
17719: kelmissa vahvasti alimitoitetuilta ja siirtävät ny-   sääminen hyvän siirtymäkauden ratkaisun, joka
17720: 0883006546
17721: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 105
17722: 
17723: ei sisällä ympäristönsuojelullisia riskejä. Maakaa-           ~a ja siihen tähtäävää energiapolitiikkaa,
17724: sun laajemmalla käytöllä olisi myös idänkauppaa               Ja
17725: tasapainottavia vaikutuksia.
17726:                                                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17727:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            ryhtyä, jotta uuden energiaa säästävän
17728: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  teknologian hyödyntämiseen, energian-
17729: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-              säästöön sekä ihmisen ja ympäristön kan-
17730: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     nalta turvallisiin energiamuotoihin kuten
17731:                                                               maakaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan
17732:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-             energiaan perustuvaa vaihtoehtoa alettai-
17733:        sä eduskunnassa voimakkaasti vastuste-                 siin maassamme toteuttaa?
17734:        taan viidennen ydinvoimalan rakentamis-
17735: 
17736:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
17737: 
17738:          Ole Wasz-Höckert               Heikki Mustonen                 Tytti Isohookana-Asunmaa
17739:          Henrik Westerlund              Ulla-Leena Alppi                Taisto Tähkämaa
17740:          Håkan Nordman                  Lauha Männistö                  Mauri Pekkarinen
17741:          Liisa Jaakonsaari              Anna-Liisa Jokinen              Hannu Kemppainen
17742:          Arja Alho                      Vappu Säilynoja                 Jukka Vihriälä
17743:          Tarja Halonen                  Pirkko Turpeinen                Marjatta Väänänen
17744:          Liisa Arranz                   Esko Helle                      Heikki Kokko
17745:          Helvi Koskinen                 Osmo Vepsäläinen                Pirkko Ikonen
17746:          Kalle Könkkölä                 Pekka Leppänen                  Einari Nieminen
17747:          Ville Komsi                    Jouni ]. Särkijärvi             Seppo Pelttari
17748:          Olavi Ronkainen                Erkki Moisander                 Aapo Saari
17749:          Impi Muroma                    Sirpa Pietikäinen               Sirkka-Liisa Anttila
17750:          Esko Almgren                   Pirjo Rusanen                   Lea Sutinen
17751:          Heli Astala                    Timo Kietäväinen                Hannele Pokka
17752:          Inger Hirvelä                  Liisa Kulhia                    Esko Aho
17753:                                       1983 vp. -     KK n:o 105                                         3
17754: 
17755: 
17756: 
17757: 
17758:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17759: 
17760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      todenneet, että ratkaisu uudesta mahdollisesta
17761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ydinvoimalaitoksesta tuodaan eduskunnan pää-
17762: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       tettäväksi. Hallitusohjelman mukaisesti tulee hal-
17763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     litus antamaan eduskunnalle sellaisen esityksen
17764: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ydinenergialaiksi, jonka mukaan päätösvalta
17765: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     ydinvoimaloiden rakentamisessa on eduskunnal-
17766: kysymyksestä n:o 105:                                la. Hallitus on lisäksi v. 1984 tulo- ja menoarvio-
17767:                                                      esityksensä yleisperusteluissa todennut, että ydin-
17768:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-    energia-alan lainsäädännön kokonaisuudistusta
17769:        sä eduskunnassa voimakkaasti vastuste-        koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle
17770:        taan viidennen ydinvoimalan rakentamis-       vuoden 1983 aikana.
17771:        ta ja siihen tähtäävää energiapolitiikkaa,
17772:        Ja                                               Mitä tulee valtioneuvoston toimenpiteisiin
17773:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muiden energiamuotojen ja energiansäästön alu-
17774:        ryhtyä, jotta uuden energiaa säästävän        eella on todettava, että valtioneuvosto on vahvis-
17775:        teknologian hyödyntämiseen, energian-         tamassaan energiapoliittisessa ohjelmassa katso-
17776:        säästöön sekä ihmisen ja ympäristön kan-      nut, että voimalaitosrakentamisessa tulee asettaa
17777:        nalta turvallisiin energiamuotoihin kuten     etusijalle yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto
17778:        maakaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan         sekä edullisesti rakennettavissa oleva vesivoima.
17779:        energiaan perustuvaa vaihtoehtoa alettai-     Näin voidaan osaltaan edistää kotimaisten poltto-
17780:        siin maassamme toteuttaa?                     aineiden käyttöä sekä hyödyntää polttoaineiden
17781:                                                      lämpösisältö mahdollisimman hyvin korkean
17782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hyötysuhteen omaavissa yhdistetyissä lämmön ja
17783: seuraavaa:                                           sähkön tuotantolaitoksissa. Koko tarvetta ei näil-
17784:                                                      lä kuitenkaan voida tyydyttää vaan näiden ohella
17785:    Eduskunta sai vajaa vuosi sitten edelliseltä      on rakennettava myös taloudellisesti edullista
17786: hallitukselta energiapoliittisen selonteon. Siinä    erillistä lauhdutusvoimakapasiteettia sekä vara-
17787: edellinen hallitus laajalti kuvasi suorittamiaan     voimaa. Tämän tarpeen tyydyttämisessä yhtenä
17788: toimenpiteitä. Kuluvan vuoden helmikuussa hy-        vaihtoehtona on myös ydinenergian käyttö.
17789: väksymässään energiapoliittisessa ohjelmassa val-
17790: tioneuvosto lisäksi edellytti tehtäväksi lukuisan       Kauppa- ja teollisuusministeriö ja muut viran-
17791: joukon selvityksiä ennen kuin mitään päätöstä        omaiset pyrkivät varsin laajalti edistämään ener-
17792: mahdollisesta uudesta suurvoimalaitosyksiköstä       gian säästäväistä käyttöä ja energiaa säästävän
17793: voidaan tehdä. Näissä tuli selvittää sähkön kysyn-   teknologian tutkimusta ja tuotekehittelyä sekä
17794: nän kehitys ja sen jakautuminen eri kulutussek-      yleisen tiedotustoiminnan kautta että käytettävis-
17795: toreihin sekä sitä vastaava sähkön tuotantokapasi-   sään olevien määrärahojen avulla. Uusiutuvan
17796: teetin optimaalinen rakenne. Nämä selvitykset        energian, erityisesti biomassan, käytön edistämi-
17797: on määrä saattaa päätökseen ennen vuoden vaih-       seksi Suomessa tehdään kansainvälisestikin ver-
17798: detta. Myös eduskunta tulee saamaan kaiken           rattuna merkittäviä ponnisteluja. Maakaasua kos-
17799: uuden tiedon ennen päätöksen tekemistä uudes-        kevia selvityksiä hallitus pitää myös kiireellisinä.
17800: ta mahdollisesta ydinvoimayksiköstä.                 Selvityksissä on nyttemmin edetty neuvotteluvai-
17801:    Nykyinen hallitus samoin kuin sen edeltäjät       heeseen kaasun toimittajan so. neuvostoliittolai-
17802: ovat myös useassa vastauksessaan eduskunnalle        sen osapuolen kanssa.
17803: 4                                    1983 vp. -       KK n:o 105
17804: 
17805: 
17806:    Kotimaisen uusiutuvan energian osalta on sel-       hyödyntämiseen. Samalla polttoaineen alkuperän
17807: vitystyö, tutkimustyö ja tuotekehittely käynnissä.     mukaan tarkasteltuna tuontienergian osuus ener-
17808: Lisäksi kotimaisen energian käyttöönottoa ja           gian kokonaiskulutuksesta on viidessä vuodessa
17809: energian säästöinvestointeja tuetaan valtion va-       laskenut 73 % :sta 67 % :iin. Kehitys riippuu
17810: roin. Valtion energiapoliittiset toimenpiteet ja       myös tulevaisuudessa siitä, kuinka taloudelliseksi
17811: polttoaineiden muuttuneet hintasuhteet ovat            kuluttajalle kunkin energialähteen käyttö muo-
17812: myös vaikuttaneet siihen, että Suomessa on siir-       dostuu.
17813: rytty lisääntyvästi kotimaisten energiavarojen
17814: 
17815:     Helsingissä syyskuun 22 päivänä 1983
17816: 
17817:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
17818:                                        1983 vp. -      KK n:o 105                                        5
17819: 
17820: 
17821: 
17822: 
17823:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17824: 
17825:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kraftverket förs tili riksdagen för beslut. 1 enlig-
17826: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          het med regeringsprogrammet kommer rege-
17827: av den 17 juni 1983 tili vederbörande medlem av        ringen att avlåta tili riksdagen en sådan proposi-
17828: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift     tion tili kärnenergilag, enligt viiken beslutande-
17829: av följande av riksdagsman Wasz-Höckert m.fl.          rätten om uppförande av kärnkraftverk innehas
17830: undertecknade skriftliga spörsmål nr 105:              av riksdagen. Regeringen har dessutom i den
17831:                                                        allmänna motiveringen tili statsförslaget för år
17832:           Är Regeringen medveten om att man i          1984 konstaterat, att regeringens proposition an-
17833:        den nuvarande riksdagen kraftigt motsät-        gående en totalrevision av kärnkraftslagstift-
17834:        ter sig uppförandet av det femte kärn-          ningen avlåts tili riksdagen under år 1983.
17835:        kraftverket samt den energipolitik som
17836:        syftar tili detta, och                             När det gälier statsrådets åtgärder i samband
17837:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        med andra energiformer och energibesparing kan
17838:        för att man i vårt land skali börja förverk-    man konstatera, att statsrådet faststälit det ener-
17839:        liga det alternativ som grundar sig på          gipolitiska programmet och därmed avsett, att
17840:        utnyttjande av ny energisparande tekno-         vid uppförandet av kraftverk företräde bör ges åt
17841:        logi, energibesparing samt ur invånarnas        kombinerad produktion av el och värme samt åt
17842:        och miljövårdens synpunkt trygga energi-        den vattenkraft, som det förmånligt är möjligt
17843:        former såsom naturgas och inhemsk för-          att bygga ut. På så vis är det möjligt att för
17844:        nybar energi?                                   denna del främja ett utnyttjande av inhemska
17845:                                                        bränslen samt att utnyttja bränslenas värmeinne-
17846:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            håli så väl som möjligt i sådana anläggningar som
17847: anföra följande:                                       med hög verkningsgrad producerar både el och
17848:                                                        värme. Hela behovet kan dock inte tilifredsstälias
17849:    Riksdagen fick för ett knappt år sedan en           med dessa, utan utöver dem byggs det ut ekono-
17850: energipolitisk redogörelse av den föregående re-       miskt förmånlig separat kondenskraftskapacitet
17851: geringen. 1 den redogjorde föregående regering         samt reservkraft. Ett alternativ för att tiligodose
17852: på ett vidlyftigt sätt för de åtgärder den vidtagit.   detta behov är även användningen av kärnkraft.
17853: I februari innevarande år antog statsrådet ett
17854: energipolitiskt program i vilket statsrådet dess-         Handels- och industriministeriet och övriga
17855: utom förutsatte att en riklig mängd utredningar        myndigheter försöker på ett mycket brett sätt
17856: skali göras innan något beslut om en eventueli ny      främja sparsam användning av energi samt forsk-
17857: storkraftverksenhet kan göras. 1 dessa borde man       ning och produktutveckling om energisparande
17858: utreda hur efterfrågan på elektricitet utvecklar sig   teknologi såväl genom alimän informationsverk-
17859: och fördelas på olika konsumtionssektorer samt         samhet som med de anslag som står tili ministe-
17860: den optimala strukturen för motsvarande elpro-         riets förfogande. För att främja användningen av
17861: duktionskapacitet. Dessa utredningar skali slutfö-     förnybar energi, särskilt biomassa, gör man i
17862: ras före årsskiftet. Även riksdagen kommer att få      Finland även internationellt sett betydande an-
17863: ta del av ali ny kunskap härom innan beslutet          strängningar. Regeringen anser även att utred-
17864: fattas om en möjlig kärnkraftsenhet.                   ningarna om naturgas är brådskande. I utred-
17865:    Den nuvarande regeringen liksom dess företrä-       ningarna har man numera avancerat tili ett
17866: dare har även i flera svar tili riksdagen konstate-    rådplägningsskede med gasleverantören, det vill
17867: rat, att ett avgörande om det nya möjliga kärn-        säga den sovjetiska parten.
17868: 0883006546
17869: 6                                      1983 vp. -     KK n:o 105
17870: 
17871:    När det gälier inhemsk förnybar energi pågår        Samtidigt har importenergins andel, granskad på
17872: utredningsarbete, forskning och produktutveck-         basen av bränslets ursprungsland, på fem år
17873: ling. Dessutom får ibruktagning av inhemsk             minskat från 73 % tili 67 % av den totala
17874: energi och investeringar i energibesparingsstöd ur     energiförbrukningen.
17875: statskassan. Statens energipolitiska åtgärder och         Utvecklingen kommer också i framtiden att
17876: bränsleprisens förändrade relationer har även          vara anhängig av hur ekonomiskt fördelaktigt
17877: medverkat till att man i Finland alit mera             utnyttjandet av respektive energislag stälier sig
17878: övergått tili att utnyttja inhemska energiresurser.    för konsumenten.
17879: 
17880:     Helsingfors den 22 september 1983
17881: 
17882:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
17883:                                                 1983 vp.
17884: 
17885: Kirjallinen kysymys n:o 106
17886: 
17887: 
17888: 
17889: 
17890:                                    Louekoski ym.: Pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisesta
17891: 
17892: 
17893:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17894: 
17895:    Viimeisten viiden vuoden aikana ovat asunto-        erittäin kielteiset. Ns. muodikkailta asuinalueilta
17896: tuotantoon tarkoitetut valtion lainojen määrät         alkava asuntojen ostojen ja myyntien ketju mää-
17897: vuosittain jatkuvasti alentuneet reaaliarvoltaan.      rää asuntojen hinnan kalleimman ja arvostetuim-
17898: On laskettu, että alennus on ollut tänä aikana         man paikan mukaan. Vaihtoketjun pienimpiin
17899: jopa kolmannes. Pääministeri Kalevi Sorsan nel-        asuntoihin hinta siirtyy kauppa kaupalta. Kah-
17900: jännen hallituksen ohjelma lupaa asuntotuotan-         den viime vuoden aikana ovat pääkaupunkiseu-
17901: nolle vähintään sen määrällisen tason, joka on         dun asuntojen hinnat nousseet keskimäärin yh-
17902: saavutettavissa eduskunnan vahvistamalla, vuo-         teensä 40 % , mikä puolestaan puhuu riittävästi
17903: den 1983 valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä     ongelman vakavuudesta.
17904: lausumalla n. 21 000 asunnon aravalainoitetusta           Hintojen noJ.ISU sinänsä ei ole ongelmien syy.
17905: tuotantotavoitteesta. Tämä hallitusohjelman il-        Hintakehityksenä on omat syynsä, joista merkit-
17906: moitus on antanut toivoa jatkuvasti alentuneen         tävin on asuntojen puute sekä siitä johtuva
17907: tuotannon suunnan pysäyttämisestä.                     mahdollisuus päästä myös keinottelemaan
17908:    Vuosittain alentuneet aravalainoitetut asunto-      asunto- ja kiinteistökaupoilla. Asumisen tuen
17909: tuotannon määrät ovat kärjistäneet ymmärrettä-         suuntautuminen omistusasuntoihin mm. varsin
17910: västi tilannetta erityisesti niillä seuduilla, missä   korkean korkojen vähennysoikeuden muodossa
17911: asumisen ongelmat korkean hintatason ja asunto-        sekä inflaatioon nähden suhteellisen alhainen
17912: pulan vuoksi ovat muutoinkin suuret. Pääkau-           korkotaso asuntolainoissa ovat puutteen ohella
17913: punkiseutu on ehkä sopivin esimerkkialue asun-         selittämässä kehitystä.
17914: topolitiikan ongelmien tiivistymisestä.                   Omistusasuntojen 'vetämänä nousevat samassa
17915:    Pääkaupunkiseudulla on kokonaan ilman               tahdissa myös vuokra-asuntojen kustannukset.
17916: asuntoa olevien lukumäärä noussut jo tuhansiin         Lisäksi on vuokra-asuntojen suuri puute kannus-
17917: henkilöihin. Pelkästään Helsingissä lasketaan hei-     tamassa omistusasunnon hankintaan melkein
17918: tä olevan yli 3 000. Puutteellisesti varustetuissa     hintaan mihin hyvänsä. Yleinen ajattelutapa
17919: asunnoissa asuvien absoluuttinen määrä on myös         tuntuu olevan, että asuntojen arvonnousu jatku-
17920: erittäin suuri koko maankin tilannetta ajatellen.      van vähäisen tuotannon aikana korvaa omistajal-
17921: Toisaalta väljästi ja suorastaan ylellisesti asuvia,   leen lainoituksen ja ankaran säästämisen kolhut.
17922: asuntomarkkinoiden kuumenemisella keinottele-          Kolhuihin kuuluu osana paksuhko siivu myös
17923: via on myös runsaasti. Asumistasoerot ovat toisin      keinottelijoille.
17924: sanoen pelottavan suuret.                                  Kun pääkaupunkiseudun asunto-ongelmiin
17925:    Pääkaupunkiseudun asuntojen hintakehitys ja         tarvitaan maan muita osia väkevämpiä lääkkeitä
17926: asumisen kustannusten huikea nousu - joille ei         ja kun tämän alueen ongelmat asuntojen tuotan-
17927: ole sitä paitsi rajaa näkyvissä - muodostavat          tomäärien nykyisellä tasolla vain kärjistyvät, esi-
17928: maan muista osista poikkeavat ongelmakenttän-          tämme edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
17929: sä. Asuntoja käytetään yhä enenevässä määrin           järjestyksen 37 § :n nojalla valtioneuvoston asian-
17930: jonkinasteisen sijoittamisen kohteena niin, että       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17931: asuntoa ei ole tarkoituskaan pitää omistuksessa        sen:
17932: vuotta paria kauempaa, vaan niitä jatkuvasti
17933: vaihtamalla ylläpidetään maksimaalista lainaetu-                 Onko Hallitus tietoinen pääkaupunki-
17934: jen ja korkojen vähennysoikeuden hyväksikäyt-                 seudun asunto-ongelmien jatkuvasta kär-
17935: töä. Tämä on osittain ymmärrettävääkin, mutta                 jistymisestä erityisesti asuntojen voimak-
17936: kehityksen vaikutukset asumisen hintaan ovat                  kaan hinnannousun, asumistasoerojen
17937: 0883007432
17938: 2                                 1983 vp. -     KK n:o 106
17939: 
17940: 
17941:       suurenemisen ja katastrofaalisen vuokra-         tasavertaiseen asemaan maan muiden
17942:       asuntotilanteen alueilla, ja jos on,             asukkaiden kanssa aravalainoitetun tuo-
17943:                                                        tannon määrän, vuokra-asuntojen tarjon-
17944:          mitä Hallitus aikoo tehdä ongelmien
17945:                                                        nan ja kustannusten nousun suhteen?
17946:       ratkaisemiseksi ja pääkaupunkiseudun
17947:       asunnontarvitsijoiden saattamiseksi edes
17948: 
17949:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
17950: 
17951:        Matti Louekoski               Ben Zyskowicz              ] u tta Zilliacus
17952:        Peter Muurman                 Impi Muroma                Kaisa Raatikainen
17953:        Reino Paasilinna              Liisa Kulhia               Jouni ]. Särkijärvi
17954:        Antti Kalliomäki              Paavo Lipponen             Ritva Laurila
17955:        Tarja Halonen                 Arja Alho                  Kalle Könkkölä
17956:        Liisa Arranz                  Pirjo Ala-Kapee            Ville Komsi
17957:        Reijo Enävaara                Marja-Liisa Salminen       Kalevi Kivistö
17958:                                       1983 vp. -     KK n:o 106                                         3
17959: 
17960: 
17961: 
17962: 
17963:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17964: 
17965:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tarvitsijat. Asunnon vaihtajien asema sen sijaan
17966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on usein helpompi ja joissakin tapauksissa jopa
17967: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       suosii tarpeettomia asunnon vaihtoja lisäten siten
17968: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keinotekoisesti kysyntää.
17969: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden tasa-
17970: Louekosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     painottamiseksi olisi tärkeää samanaikaisesti huo-
17971: symyksestä n:o 106:                                  lehtia paitsi tarjonnan lisäämisestä myös kysyn-
17972:           Onko Hallitus tietoinen pääkaupunki-       nän hillitsemisestä ja sen suuntaamisesta nykyistä
17973:        seudun asunto-ongelmien jatkuvasta kär-       tasaisemmin pääkaupunkiseudulla ja mikäli
17974:        jistymisestä erityisesti asuntojen voimak-    mahdollista, suunnata sitä myös lähialueille. Täs-
17975:        kaan hinnannousun, asumistasoerojen           sä tarkoituksessa tulisi kiinnittää huomiota ennen
17976:        suurenemisen ja katastrofaalisen vuokra-      muuta asuntotuotannon ja erityisesti aravatuo-
17977:        asuntotilanteen alueilla, ja jos on,          tannon määrään. Yhtä tärkeää on myös kiinnit-
17978:                                                      tää huomiota seudulliseen kehittämiseen useiden
17979:           mitä Hallitus aikoo tehdä ongelmien
17980:                                                      keskenään tasavertaisten hyvien asutuskeskusten
17981:        ratkaisemiseksi ja pääkaupunkiseudun
17982:                                                      luomiseksi, jotta voitaisiin välttää maksukykyi-
17983:        asunnontarvitsijoiden saamiseksi edes ta-
17984:                                                      simmän kysynnän keskittyminen vain muutamal-
17985:        savertaiseen asemaan maan muiden asuk-
17986:                                                      le suppealle ydinalueelle. Myös asuntojen han-
17987:        kaiden kanssa aravalainoitetun tuotannon
17988:                                                      kinnan sekä suora että välillinen tuki tulisi voida
17989:        määrän, vuokra-asuntojen tarjonnan ja
17990:                                                      mahdollisimman laajasti kohdentaa siten, ettei se
17991:        kustannusten nousun suhteen?
17992:                                                      osaltaan voimistaisi ylikysyntää kriittisillä alueil-
17993:                                                      la. Niin ikään olisi luotava nykyistä paremmat
17994:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     edellytykset asuntojen vuokrallapitoon.
17995: ti seuraavaa:
17996:                                                         Pääkaupunkiseudulle on vuosina 1978-82
17997:    Pääkaupunkiseudulla asuntomarkkinoiden ta-        myönnetty valtion asuntolainoja keskimäärin
17998: sapainottomuusongelmat kasautuvat ja ovat kär-       298,5 milj. markkaa vuodessa eli yhteismääräi-
17999: jistyneempiä kuin muualla maassa.                    tään noin 1,5 miljardia markkaa. Pääkaupunki-
18000:    Omistusasuntojen kysyntä ylittää tuntuvasti       seudun osuus on kaikista asuntolainoista ollut
18001: valmistuvien uusien omistusasuntojen sekä ostet-     16,5 % , mikä on noin 2, 3 % enemmän kuin
18002: tavaksi taejottavien vanhojen omistusasuntojen       pääkaupunkiseudun laskennallinen kiintiö. Vaik-
18003: määrän. Verraten korkea tulotaso ja suhteellisen     ka pääkaupunkiseudun osuus myönnetyistä asun-
18004: helppo Iainansaanti sekä velkaantumista suosiva      tolainoista on vuosittain pysynyt ennallaan tai
18005: verotusjärjestelmä johtavat tässä tilanteessa voi-   jonkin verran laskenut, valmistuneiden arava-
18006: makkaaseen hintojen nousuun. Erityisen korkea        asuntojen määrä on laskenut tuntuvasti, mikä
18007: hintataso kysytyimmillä alueilla nostaa hinnat       heijastaa asuntojen poikkeuksellista hintakehitys-
18008: myös koko pääkaupunkiseudulla muuhun maa-            tä pääkaupunkiseudulla. Tätä on osaltaan pyritty
18009: han verrattuna silmiin pistävän korkeiksi. Tästä     korjaamaan erityistarvemäärärahasta myönnettä-
18010: taas seuraa ylikysyntää myös vuokra-asuntoihin.      vin lainoin, joiden kokonaismäärästä pääkaupun-
18011: Kun samanaikaisesti vuokramarkkinoilta on pois-      kiseudun osuus on jatkuvasti noussut. Parhail-
18012: tunut vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja enem-        laan pääkaupunkiseudulla rakentaminen koko-
18013: män kuin samassa ajassa on tullut uusia arava- tai   naisuudessaan on liian vilkasta, mistä on osoituk-
18014: vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, on myös           sena mm. noin 5 000 alan ammattimiehen va-
18015: vuokra-asuntojen ylikysyntä muodostunut pää-         jaus. Rakennusalan kokonaistilanne pääkaupun-
18016: kaupunkiseudulla ongelmallisemmaksi kuin             kiseudulla heijastuu luonnollisesti myös arava-
18017: muualla maassa yleensä. Asuntomarkkinoiden           tuotantoon, mutta asuntotilanne huomioon ot-
18018: häiriöistä kärsivät erityisesti nuoret ensiasunnon   taen tätä ei kuitenkaan tulisi ensi sijassa käyttää
18019: hankkijat ja vastaavassa asemassa olevat asunnon     suhdanteiden tasaamiseen.
18020: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 106
18021: 
18022: 
18023:    Ohjelmansa mukaisesti hallitus pitää erityisen       Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita ei voi-
18024: tärkeänä turvata valtion vuokra-asuntotuotanto ja    da kuitenkaan saada tasapainotettua pelkästään
18025: jatkaa toimia yksityisten vuokra-asuntojen poistu-   pääkaupunkiseutuun rajoittuvilla toimenpiteillä.
18026: man estämiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi. Tässä     Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmat ovat tänä
18027: tarkoituksessa vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa     päivänä koko maatakin ajatellen ehkä kaikkein
18028: on turvattu 7 000 uuden aravavuokra-asunnon          vaikeimmat. Ne edellyttävät tehokkaita välittö-
18029: lainoittaminen. Hallituksen käsiteltäväksi on        mästi pääkaupunkiseutuun kohdistuvia toimen-
18030: myös valmistunut ehdotus huoneenvuokralain-          piteitä, mutta nämä eivät yksin ole riittäviä.
18031: säädännön uudistamisesta, joka pyritään anta-        Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden ongel-
18032: maan eduskunnalle ensi kevätistuntokauden ai-        mat ovat monelta osin poikkeavia ja kärjisty-
18033: kana. Samassa yhteydessä on tarkoitus verotusta      neempiä kuin muualla maassa. Niiden selvittä-
18034: koskevia säädöksiä tarkistamaila toteuttaa joukko    minen on ratkaisevasti kiinni kokonaisuudessaan
18035: toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kiinnos-    valtakunnassa harjoitettavasta raha-, vero- ja
18036: tusta asuntojen vuokralla pitämiseen. Nämä toi-      asuntopolitiikasta.
18037: menpiteet vaikuttaisivat erityisesti pääkaupunki-
18038: seudulla.
18039: 
18040:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1983
18041: 
18042:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
18043:                                         1983 vp. -      KK n:o 106                                       5
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18049: 
18050:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bostadsbehövare i motsvarande situation. De som
18051: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           byter bostad har det däremot ofta lättare och i
18052: av den 17 juni 1983 tili vederbörande medlem av         vissa fall är situationen rentav sådan att den
18053: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       gynnar onödiga bostadsbyten med en ökad,
18054: dagsman Louekoski m.fl. undertecknade spörs-            konstlad efterfrågan som följd.
18055: mål nr 106:                                                För att en balanserad bostadsmarknad skali
18056:           Är Regeringen medveten om att bo-             kunna uppnås i huvudstadsregionen vore det
18057:        stadsproblemen i huvudstadsregionen he-          viktigt att samtidigt ombesörja såväl ökat utbud
18058:        la tiden förvärras i synnerhet på områden        som dämpad efterfrågan och en jämnare styrning
18059:        med kraftig prisstegring på bostäder, allt       av efterfrågan samt såvitt möjligt rikta den även
18060:        större skilinader i boendenivån och en           tili närliggande områden. 1 detta syfte borde
18061:        katastrofal hyresbostadssituation, och om        uppmärksamhet fästas framför alit vid antalet
18062:        så är faliet,                                    nyproducerade bostäder, i synnerhet aravabostä-
18063:                                                         der. Lika viktigt är det att fästa uppmärksamhet
18064:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         vid den regionala utvecklingen för skapande av
18065:        för lösande av problemen och för att de          många sinsemelian jämbördiga goda bostadscent-
18066:        som är i behov av bostad i huvudstadsre-
18067:                                                         rum för att på detta sätt undvika att den
18068:        gionen skall bli åtminstone jämställda
18069:                                                         solventaste efterfrågan koncentreras på endast ett
18070:        med invånarna i övriga delar av landet
18071:                                                         fåtal begränsade kärnområden. Även det direkta
18072:        beträffande aravaproduktionen, utbudet           och indirekta stödet för anskaffande av bostad
18073:        på hyresbostäder och prissteringen?              borde i möjligast hög grad kunna styras så, att
18074:                                                         det inte för sin del förstärker efterfrågeöverskot-
18075:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tet på de kritiska områdena. Likaså borde bättre
18076: anföra följande:                                        förutsättningar än för närvarande skapas för ut-
18077:    1 huvudstadsregionen hopar sig problemen             hyrning av bostäder.
18078: som gälier obalans på bostadsmarknaden och de              1 huvudstadsregionen har under åren 1978-
18079: är mera tilispetsade än i det övriga landet.            82 beviljats statliga bostadslån tili ett samman-
18080:    Efterfrågan på ägarbostäder är kännbart större       lagt belopp av 298,5 milj.mark om året, dvs.
18081: än antalet nybyggda ägarbostäder och tili försälj-      sammanlagt ca 1,5 miljarder mark. Huvudstads-
18082: ning utbjudna gamla ägarbostäder. En jämförel-          regionens andel av alla bostadslån har varit 16,5
18083: sevis hög inkomstnivå och det faktum att det är         % vilket är 2, 3 % mera än huvudstadsregionens
18084: relativt lätt att erhålia lån samt att beskattnings-    kalkylerade kvot. Trots att huvudstadsregionens
18085: systemet gynnar skuldsättning har lett tili en          andel av de beviljade bostadslånen årligen varit
18086: kraftig prisstegring. Den specielit höga prisnivån      ungefär konstant eller sjunkit något, har antalet
18087: inom de mest efterfrågade områdena medför att           nybyggda aravabostäder sjunkit kraftigt, vilket
18088: priserna i hela huvudstadsregionen blir iögonen-        avspeglar den exceptionella prisutvecklingen i
18089: fallande höga i jämförelse med priserna i det           huvudstadsregionen. Detta har man försökt hjäl-
18090: övriga landet. Härav följer även ett efterfråge-        pa upp genom lån som beviljas ur anslag för
18091: överskott på hyresbostäder. Då från hyresmarkna-        specialbehov, huvudstadsregionens andel av
18092: den samtidigt försvunnit fritt finansierade hyres-      dessa lån har hela tiden ökat. För närvarande är
18093: bostäder snabbare än nya aravahyresbostäder elier       det totala byggandet i huvudstadsregionen alltför
18094: fritt finansierade hyresbostäder tilikommit har         livligt, vilket visas bl.a. av att det inom bran-
18095: detta lett tili att efterfrågeöverskottet blivit mera   schen finns ett underskott om ca 5 000 yrkes-
18096: problematiskt i huvudstadsregionen än i det             män. Den totala situationen inom byggnads-
18097: övriga landet i alimänhet. Störningarna på bo-          branschen i huvudstadsregionen avspeglar sig
18098: stadsmarknaden drabbar i synnerhet unga perso-          naturligtvis även i aravaproduktionen, men med
18099: ner som skaffar sin första bostad och övriga            beaktande av bostadssituationen borde detta för-
18100: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 106
18101: 
18102: 
18103: hållande inte i första hand användas för att           gärder vilka syftar till att öka intresset för uthyr-
18104: utjämna konjunkturerna.                                ning av bostäder. Dessa åtgärder kommer att ha
18105:    1 enlighet med sitt program anser regeringen        effekt i synnerhet i huvudstadsregionen.
18106: det vara synnerligen viktigt att trygga den statliga      Bostadsmarknaden i huvudstadsregionen kan
18107: produktioneo av hyresbostäder och fortsätta arbe-      dock inte fås i balans genom åtgärder som endast
18108: tet för förhindrande av bortfallet av privata          gäller huvudstadsregionen. Även med beaktande
18109: hyresbostäder och för ett ökat utbud av hyresbo-       av hela landet är bostadsproblemen i dag kanske
18110: städer. 1 detta syfte har långivningen för 7 000       svårast i huvudstadsregionen. De förutsätter ef-
18111: nya aravahyresbostäder tryggats i statsförslaget för   fektiva, direkt på huvudstadsregionen inriktade
18112: år 1984. Ett förslag om revidering av hyreslag-        åtgärder, men enbart detta är inte tillräckligt.
18113: stiftningen har även färdigställts för att upptas      Bostadsproblemen i huvudstadsregionen är i
18114: till behandling av regeringen och avsikten är att      många avseenden annorlunda och mera tillspet-
18115: lagförslaget skall kunna avlåtas till riksdagen        sade än i det övriga landet. Lösandet av dessa
18116: under nästa vårsession. 1 samband med detta har        problem är på ett avgörande sätt beroende av
18117: man för avsikt att genom justering av stadgande-       den penning-, skatte- och bostadspolitik som
18118: na om beskattningen genomföra en mängd åt-             bedrivs i landet.
18119:     Helsingfors den 12 oktober 1983
18120: 
18121:                                                                                Miljöminister Matti Ahde
18122:                                                  1983 vp.
18123: 
18124: Kirjallinen kysymys n:o 107
18125: 
18126: 
18127: 
18128: 
18129:                                    Viljanen ym.: Työrauhavelvollisuuden rikkomisen seuraamuksista
18130: 
18131: 
18132:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18133: 
18134:    Työmarkkinajärjestöjen ns. pelisääntökeskuste-      siirtymistä laittomaan lakkoon osallistuneen
18135: lussa on yhtenä keskeisenä keskustelunaiheena          työntekijän henkilökohtaiseen korvausvelvolli-
18136: ollut työrauhavelvollisuuden rikkomiset työnteki-      suuteen. Jos hyvityssakolla olisi tällainen yksilölli-
18137: jöiden puolelta. Nämä laittomat lakot ovat hyvin       nen pohja, se voisi olla tehosteena työrauhan
18138: yleisiä. Työnantaja on kuitenkin melko voimaton        säilymiselle ja perusteena yksittäiselle työntekijäl-
18139: lakossa olevien työntekijöiden pakottamiseksi töi-     le liiton tai ammattiosaston painostusta vastaan.
18140: hin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että             Usein juuri laittomien lakkojen ollessa kysymyk-
18141: työrauhavelvollisuuden rikkomisesta säädetyt sak-      sessä on käytännössä voitu havaita, että suurin
18142: koseuraamukset ovat markkamäärältään jääneet           osa työntekijöistä haluaisi jatkaa työntekoa, mut-
18143: huomattavasti jälkeen.                                 ta liiton painostus estää tämän. Samoin tulisi
18144:    Työnantajalla on luonnollisesti oikeus laitto-      saada aikaan seuraamusjärjestelmä, jossa myös
18145: man työtaistelun ollessa kysymyksessä purkaa           välilliset vahingot tulisivat työnantajalle korvatta-
18146: työsopimus. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole         viksi.
18147: näin yksinkertainen. Näyttääkin siltä, että työn-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18148: tekijöiden sallitut ja laittomat keinot ovat huo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18149: mattavasti tehokkaampia ja huomattavasti laa-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18150: jempia kuin työnantajalla. Työnantaja voi saada        vaksi seuraavan kysymyksen:
18151: vahingonkorvausta ainoastaan suoranaisista mate-
18152: riaalisista vahingoista laittoman työtaistelun ajal-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18153: ta. Minkäänlaista korvausta välillisestä vahingosta            siin laittomien työtaistelujen ehkäisemi-
18154: eli tuotannolle aiheutuneista tappioista ei työn-              seksi korottamalla hyvityssakkojen enim-
18155: antaja sen sijaan saa.                                         mäismarkkamääriä, saattamalla myös työ-
18156:    Jotta laittomasta työtaistelusta seuraava hyvi-             taistelusta aiheutuvat välilliset vahingot
18157: tyssakko voisi edesauttaa työrauhan säilymistä,                työnantajalle korvattaviksi ja henkilökoh-
18158: tulisi sakkojen enimmäismääriä korottaa nykyi-                 taisen    vastuujärjestelmän     luomiseksi
18159: sestään huomattavasti. Samoin olisi harkittava                 työntekijälle laittoman työtaistelun seu-
18160:                                                                raamuksista?
18161:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
18162: 
18163:          Matti Viljanen                  Riitta Jouppila                  Eeva Turunen
18164:          Helge Saarikoski                Kaarina Dromberg                 Juho Koivisto
18165:          Matti Jaatinen                  Erkki Moisander                  Ilkka Suominen
18166:          Tauno Valo                      Aino Pohjanoksa                  Ilkka Kanerva
18167:          Toivo T. Pohjala                Tuure Junnila                    Ulla Puolanne
18168:          Heikki Perho                    Sirpa Pietikäinen                Martti Tiuri
18169:          Saara Mikkola                   Iiro Viinanen                    Pertti Salolainen
18170:          Eva-Riitta Siitonen             Georg C. Ehrnrooth               Kimmo I. Sasi
18171:          Riitta Uosukainen               Heikki Järvenpää                 Tuulikki Petäjäniemi
18172:          Impi Muroma                     Liisa Hilpelä                    Sampsa Aaltio
18173:                                          Helena Pesola                    Pentti Mäki-Hakola
18174:          Mauri Miettinen
18175:                                          Lauri Impiö                      Ben Zyskowicz
18176:          Ritva Laurila
18177:                                          Sakari Valli
18178: 
18179: 0883006610
18180: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 107
18181: 
18182: 
18183: 
18184: 
18185:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18186: 
18187:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen ennaltaestävää vaikutusta työrauhan säilymi-
18188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sessä. Voimassaoleva työehtosopimuslaki on sää-
18189: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-       detty vuonna 1946, josta saakka hyvityssakkojen-
18190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kin enimmäismäärät ovat olleet muuttumattomi-
18191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      na voimassa. Huomioon ottaen tänä aikana ta-
18192: Matti Viljasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     pahtunut rahanarvon muutos on selvää, etteivät
18193: kysymyksestä n:o 107:                                laissa säädetyt enimmäismäärät enää vastaa lain-
18194:                                                      säätäjän alkuperäistä tarkoitusta. Näin ollen ne
18195:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ovat menettäneet ennaltaestävää merkitystään
18196:        siin laittomien työtaisteluiden ehkäisemi-    työrauhan turvaajana.
18197:        seksi korottamalla hyvityssakkojen enim-         Hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistami-
18198:        mäismarkkamääriä, saattamalla myös työ-       sessa on kysymys työehtosopimuslain toimivuu-
18199:        taistelusta aiheutuvat välilliset vahingot    den kannalta erään tärkeän osatekijän merkityk-
18200:        työnantajalle korvattaviksi ja henkilökoh-    sen palauttamisesta lakia säädettäessä tarkoitetul-
18201:        taisen     vastuujärjestelmän    luomiseksi   le tasolle. Työmarkkinoiden sopimus- ja neuvot-
18202:        työntekijälle laittoman työtaistelun seu-     telujärjestelmän kehittäminen on kuitenkin
18203:        raamuksista?                                  luonteeltaan sellainen asia, jonka valmistelun
18204:                                                      tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä työmarkki-
18205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        najärjestöjen kanssa. Uudistuksen toteuttamis-
18206: seuraavaa:                                           mahdollisuuksia on tarkoitus edelleen selvittää
18207:    Hallitus tietää, että laittomien lakkojen määrä   näiden järjestöjen kanssa.
18208: on maassamme poikkeuksellisen korkea. Tilapäi-          Mitä tulee kysymyksen osaan laittomasta työ-
18209: siä suhdannevaihteluja lukuun ottamatta laitto-      taistelusta syntyneen vahingon korvaamisesta,
18210: mien työtaistelujen määrässä ei näytä tapahtu-       tästä on säännöksiä muun muassa työsopimuslais-
18211: neen pysyvää laskua huolimatta työelämän alalla      sa, vahingonkorvauslaissa ja työehtosopimuslais-
18212: tapahtuneista uudistuksista. Työelämän suhtei-       sa. Viimeksi mainitussa hyvityssakko on luonteel-
18213: den neuvottelukunnassa suoritetaan parhaillaan       taan osittain rangaistus väärästä menettelystä ja
18214: tutkimusta laittomien lakkojen syiden selvittämi-    osittain korvaus tästä menettelystä aiheutuneesta
18215: seksi teollisuudessa.                                vahingosta. Hyvityssakkojärjestelmän kehittämi-
18216:    Kysymys koskee myös muun muassa laittomas-        nen merkitsee siten muutosta myös vahingonkor-
18217: ta työtaistelusta seuraavan hyvityssakon määrää ja   vausseuraamukseen.
18218: 
18219:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1983
18220: 
18221:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
18222:                                       1983 vp. -      KK n:o 107                                       3
18223: 
18224: 
18225: 
18226: 
18227:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18228: 
18229:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          preventiva inverkan i fråga om störningar i ar-
18230: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         betsfreden. Gäliande lag om koliektivavtal är
18231: av den 17 juni 1983 tili vederbörande medlem av       stiftad år 1946. Sedan dess har även maximibe-
18232: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    lopp gälit oförändrade. Med beaktande av den
18233: av följande av riksdagsman Matti Viljanen m.fl.       förändring i penningvärdet som skett är det klart
18234: undertecknade spörsmål nr 107:                        att de maximibelopp om vilka stadgas i lag inte
18235:                                                       längre motsvarar lagstiftarens ursprungliga avsikt.
18236:            Har Regeringen för avsikt att vidta        Sålunda har de delvis förlorat sin preventiva
18237:        åtgärder för att förhindra olagliga arbets-    betydelse då det gälier att trygga arbetsfreden.
18238:        stridsåtgärder genom att höja de maxima-          Vid justering av pliktens maximibelopp är det
18239:        la markbeloppen för plikt, genom att se        fråga om att återställa en delfaktor, som är viktig
18240:        tili att också indirekta skador som föran-     med tanke på lagens om koliektivavtal funktions-
18241:        leds av stridsåtgärd måste ersättas tili       duglighet, tili den nivå som åsyftades då lagen
18242:        arbetsgivaren och genom att skapa ett          stiftades. Utvecklandet av arbetsmarknadens av-
18243:        system som gör arbetstagaren personligen       tals- och förhandlingssystem är emeliertid tili sin
18244:        ansvarig för följderna av olagliga arbets-     karaktär ett ärende, vars beredning bör ske i nära
18245:        stridsåtgärder?                                samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna.
18246:                                                       Avsikten är att tillsammans med dessa organi-
18247:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sationer ytterligare utreda möjligheterna att ge-
18248: anföra följande:                                      nomföra reformen.
18249:    Regeringen är medveten om att antalet olagli-         Vad gälier den del av frågan som berör ersätt-
18250: ga strejker i vårt land är exceptionelit högt.         ning av skada som uppkommit vid olaglig ar-
18251: Frånsett tilifäliiga konjunkturförändringar före-      betsstrid, finns härom stadganden bl.a. i lagen
18252: faller det inte ha skett någon bestående nedgång       om arbetsavtal, skadeståndslagen och lagen om
18253: i antalet olagliga arbetsstrider trots reformerna     koliektivavtal.
18254: inom arbetslivet. lnom delegationen för arbets-          1 sistnämnda lag är plikten tili sin karaktär
18255: livsfrågor utförs som bäst en undersökning för att    delvis en bestraffning för felaktigt förfarande och
18256: utreda orsakerna tili olagliga strejker inom indus-   delvis en ersättning för skada som åsamkats
18257: trin.                                                 genom detta förfarande. Sålunda innebär utveck-
18258:    Frågan gälier också bl.a. beloppet av den plikt    landet av pliktsystemet en förändring också av
18259: som följer av olaglig arbetsstrid samt pliktens       skadeståndspåföljden.
18260: 
18261:      Helsingfors den 21 september 1983
18262: 
18263:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
18264:                                                    1983 vp.
18265: 
18266: Kirjallinen kysymys n:o 108
18267: 
18268: 
18269: 
18270: 
18271:                                       Zyskowicz ym.: Uudenmaan lääninhallituksen toimitalon rakenta-
18272:                                         misesta
18273: 
18274: 
18275:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18276: 
18277:    Uudenmaan lääninhallituksella on tällä hetkel-        si voimavarojen käytön kannalta mielekkäällä
18278: lä toimipisteitä kuudessa eri paikassa. Toimitilo-       tavalla tehtävistään". Valtiontilintarkastajien
18279: jen hajanaisuus aikaansaa toiminnan tehotto-             mielestä Uudenmaan lääninhallitukselle ''olisi
18280: muutta ja tarpeettomista päällekkäistoiminnoista         vihdoin saatava uudet toimitilat''.
18281: johtuvia kustannuksia. Se heikentää myös läänin-            Valtioneuvosto on päättänyt Uudenmaan lää-
18282: hallituksen asiakkailleen tarjoamien palvelujen          ninhallituksen toimitalon sijoituspaikaksi osoit-
18283: tasoa.                                                   teen Unioninkatu 43. Hanke on ollut vireillä jo
18284:    Eduskunnan oikeusasiamies totesi kertomuk-            pitkään, mutta sitä on jatkuvasti siirretty. Valtio-
18285: sessaan vuodelta 1980, että "Uudenmaan läänin-           varainministeriön vuonna 1974 laatiman toi-
18286: hallituksen työskentelyä haittasi muun muassa            minta- ja taloussuunnitelman mukaan se piti
18287: se, että lääninhallitus sijaitsi kaikkiaan kuudessa      aloittaa 1975. Vastaavassa suunnitelmassa vuosil-
18288: eri toimipisteessä". Samoin hän totesi, että lää-        le 1984-88 hanke on ajoitettu aloitettavaksi
18289: ninhallituksen toimitilat ''olivat osaksi myös           vuonna 1986 ja valmistuminen vuoteen 1989 tai
18290: huonokuntoisia ja epäkäytännöllisiä''.                   1990.
18291:    Valtiontilintarkastajat totesivat kertomukses-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18292: saan vuodelta 1981, että " Uudenmaan läänin-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18293: hallituksen toimintaa vaikeuttaa erityisesti se,         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18294: ettei lääninhallituksella ole yhtenäistä toimitilaa.     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
18295: Se toimii nykyisin kuudessa toimipisteessä. Toi-
18296: mipisteiden hajanaisuuden vuoksi syntyy tarpeet-                   Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
18297: tomia päällekkäistoiminnoista johtuvia kustan-                  lääninhallituksen toimitilojen hajanai-
18298: nuksia. Yhteyksien ylläpito eri toimintayksiköi-                suuden ja epäkäytännöllisyyden viraston
18299: den välillä on hankalaa. Uusien ajanmukaisten                   työlle aiheuttamasta haitasta, ja jos on,
18300: toimitilojen aikaansaaminen onkin lääninhalli-                     aikooko Hallitus jouduttaa suunnitel-
18301: tuksen kannalta edellytys sille, että virasto selviäi-          mia viraston toimitalon rakentamiseksi?
18302: 
18303:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
18304: 
18305:            Ben Zyskowicz                     Arja Alho                       Liisa Kulhia
18306:            Liisa Arranz                      Marja-Liisa Salminen            Elisabeth Rehn
18307: 
18308: 
18309: 
18310: 
18311: 088300628b
18312: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 108
18313: 
18314: 
18315: 
18316: 
18317:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18318: 
18319:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan jossain maann. Pääasiassa tämä johtuu
18320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eräistä opetusministeriön suurista rakennushank-
18321: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-      keista.
18322: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Valtion virastotalojen rakentamisen osalta on
18323: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     pyritty siihen, että lähes jatkuvasti Helsingissä
18324: Ben Zyskowiczin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   olisi rakenteilla ainakin yksi uudisrakennushank-
18325: kysymyksestä n:o 108:                               keena toteutettava virastotalo vireillä olevien lu-
18326:                                                     kuisien peruskorjaushankkeiden lisäksi.
18327:           Onko hallitus tietoinen Uudenmaan            Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus työohjel-
18328:        lääninhallituksen toimitilojen hajanai-      man mukaisesti aloittaa ulkoasiainministeriön
18329:        suuden ja epäkäytännöllisyyden viraston      käyttöön tulevan Merikasarmin virastotalon ra-
18330:        työlle aiheuttamasta haitasta, ja jos on,    kentaminen. Hankkeen toteutusaika on yli kol-
18331:        aikooko hallitus jouduttaa suunnitelmia      me vuotta. Seuraavana tarve- ja kiireellisyysjärjes-
18332:        viraston toimitalon rakentamiseksi?          tyksessä on suunnitelmissa keskusrikospoliisin
18333:                                                     toimitalo. Tämän jälkeen vuorossa olisi Uuden-
18334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      maan lääninhallituksen virastotalon rakentami-
18335: seuraavaa:                                          nen, joka ajoittuisi kuluvan vuosikymmenen lop-
18336:    Valtion omien talonrakennusinvestointien         pupuolelle.
18337: määrä on viime vuosien aikana ollut vuosittain         Edellä olevan perusteella on todettava, että
18338: hieman kasvava. Sama suuntaus tulee suunnitel-      lääninhallituksen virastotalon rakentamisen aien-
18339: mien mukaan jatkumaan lähivuosina. Merkittä-        tamiseen ei ole oleellisia mahdollisuuksia.
18340: vään kasvuun valtion taloudella ei ole mahdolli-       Kun Uudenmaan lääninhallituksen toimitilati-
18341: suuksiakaan. Mainituista investoinneista on Hel-    lannetta ei voi pitää tyydyttävänä, on muitakin
18342: singin seudulle vuosittain toteutettu 20-30 %.      vaihtoehtoja selvitettävänä. Lähinnä kyseeseen
18343: Lähivuosien suunnitelmien mukaan sekä tämä          tulisi pitkäaikainen toimitilojen vuokraus. Neu-
18344: osuus että valtion talonrakennusinvestointien ko-   votteluja asiasta on tarkoitus jatkaa kuluvan syk-
18345: konaismäärä pääkaupunkiseudulla tulee kasva-        syn aikana.
18346: 
18347:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
18348: 
18349:                                                                   Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
18350:                                      1983 vp. -- RJ< n:o 108                                          3
18351: 
18352: 
18353: 
18354: 
18355:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
18356: 
18357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        got. 1 huvudsak beror detta på vissa av undervis-
18358: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       ningsministeriets stora byggnadsprojekt.
18359: av den 17 juni 1983 tili vederbörande mediem av         När det gäller byggandet av statens ämbetshus
18360: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-   har man försökt att så gott som hela tiden ha
18361: dagsman Ben Zyskowicz m.fl. undertecknade           åtminstone ett ämbetshus, som förverkiigas som
18362: spörsmåi nr 108:                                    nybyggnadsprojekt, under uppförande i Helsing-
18363:                                                     fors, förutom de tairika aktuella grundrepara-
18364:           Är Regeringen medveten om de oiä-         tionsprojekten.
18365:        genheter som Iänsstyrelsens i Nyiands Iän       Under detta år är det meningen att i eniighet
18366:        utspridda och opraktiska verksamhets-        med arbetsprogrammet påbörja uppförandet av
18367:        utrymmen förorsakar ämbetsverkets arbe-      Marinkaseroens ämbetshus, som kommer att an-
18368:        te, och om så är faliet,                     vändas av utrikesministeriet. Det kommer att ta
18369:           ämnar Regeringen påskynda sina pia-       mer än tre år att förverkiiga projektet. Som
18370:        ner på att uppföra en ny administrations-    föijande i ordningen i fråga om behov och
18371:        byggnad för ämbetsverket?                    skyndsamhet upptas i pianeroa ett hus för cen-
18372:                                                     tralkriminaipoiisen. Efter detta skulle uppföran-
18373:                                                     det av ett ämbetshus för Iänsstyrelsen i Nyiands
18374:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt     Iän stå i turen. Det skulle byggas i siutet av
18375: anföra föijande:                                    innevarande årtionde.
18376:   Statens egoa husbyggnadsinvesteringar har un-         På basen av ovanstående måste konstateras att
18377: der de senaste åren ökat något. Denna trend         det inte finns några väsentliga möjiigheter att
18378: kommer eniigt pianeroa att fortsätta under de       påskynda uppförandet av Iänsstyreisens ämbets-
18379: närmaste åren. Statens ekonomi erbjuder dock        hus.
18380: inga möjiigheter tili någon betydande ökning.          Då situationen i fråga om arbetsutrymmen för
18381: Av nämnda investeringar har årligen 20--30 %        länsstyrelsen i Nyiands Iän inte kan anses vara
18382: gjorts i Helsingforsregionen. Eniigt pianeroa för   tillfredsställande bör också andra alteroativ utre-
18383: de närmaste åren kommer både denna andel och        das. Närmast skulle det komma i fråga att hyra
18384: det totaia beloppet av statens investeringar i      utrymmen för Iång tid. Meningen är att fonsätta
18385: husbyggen inom huvudstadsregionen att öka nå-       förhandiingaroa om saken under hösten.
18386: 
18387:      Helsingfors den 13 september 1983
18388: 
18389:                                                                          Finansminister Ahti Pekkala
18390:                                                  1983 vp.
18391: 
18392: Kirjallinen kysymys n:o 109
18393: 
18394: 
18395: 
18396: 
18397:                                     Knuuttila ym.: Valtionyhtiöille asetetun työllistämisvelvoitteen
18398:                                       noudattamisesta
18399: 
18400: 
18401:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18402: 
18403:    Vuosikausia kestänyt lama on vienyt monet               Tutkittaessa valtionyhtiöiden yhteiskunnallisia
18404: teollisuudenalat sopeutumisvaikeuksiin. Myös            velvollisuuksia ei voida kuitenkaan yksinomaan
18405: valtion teollisuus on joutunut erilaisten terveh-       nojautua osakeyhtiölakiin. Kaikkien yritysten toi-
18406: dyttämistoimenpiteiden kohteeksi. Tällaisia val-        minnassa määriteltäessä niiden toiminnan suun-
18407: tionyhtiöitä ovat olleet mm. Tervakoski Oy, Televa      taviivoja on ratkaiseva merkitys yhtiön omistajan
18408: Oy, Valmet Oy sekä Enso Gutzeit Oy. Äärim-              tahdolla; valtionyhtiöiden kohdalla valtiovallan
18409: mäisissä tapauksissa on lopetettu kokonaisia tuo-       tahdon ilmaisuilla. Tällöin voidaan panna mer-
18410: tannonaloja ja irtisanottu työntekijöitä tai siirret-   kille, että lähes kaikissa tapauksissa kun hallitus
18411: ty toiselle paikkakunnalle. Myös eripituisia lo-        ja eduskunta ovat lisänneet omarahoitusosuutta
18412: mautuksia on käytetty työntekijöiden vähentä-           valtionyhtiöissä tai suorittaneet muita taloudelli-
18413: miskeinona. Useissa tapauksissa vaikeudet ovat          sia tukitoimia, on perusteluna käytetty työllisyy-
18414: olleet sen suuruisia, että ne ovat johtaneet väistä-    den ylläpitämistä ja edistämistä. Tämä osoittaa,
18415: mättä työvoiman vähennyksiin.                           että valtionyhtiöiden omistaja, valtiovalta, on
18416:    Eri yhtiöt ovat kuitenkin käyttäneet erilaisia       asettanut erääksi merkittäväksi tehtäväksi valtion-
18417: keinoja työvoiman määrän sopeuttamiseksi tuo-           yhtiöille työllisyyden edistämisen käytettävissään
18418: tannon määrään. Myönteinen keino on kehittää            olevilla keinoilla.
18419: uutta tuotantoa supistuvan tuotannon tilalle ja            Myöskään tulkittaessa lainsäädännöllisiä vel-
18420: täten turvata tuotannon laajuus. Myös pakotta-          voitteita ei voida nojautua vain yhteen lakiin,
18421: vissa tapauksissa työntekijöiden vähentäminen           osakeyhtiölakiin. Valtionyhtiöiden omistajaa,
18422: luonnollisen poistuman kautta on yleisesti hyväk-       valtiovaltaa, työllistämiskysymyksessä sitoo myös-
18423: sytty keino. Sen sijaan pitkät pakkolomautukset         kin Suomen perustuslaki. Suomen hallitusmuo-
18424: ja irtisanomiset ovat herättäneet laajaa vastustus-     don 6 §:n mukaan valtiovallan asiana on tarvitta-
18425: ta, josta on osoituksena lakot ja muut työtaistelu-     essa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus
18426:                                                         tehdä työtä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta
18427: toimenpiteet.
18428:                                                         on mietinnössään n:o 10 vuoden 1980 valtiopäi-
18429:    Kaiken kaikkiaan tilanne valtionyhtiöiden            villä käsitellyt tämän perustuslain säädöksen mer-
18430: kohdalla on herättänyt periaatteellisen keskuste-       kitystä. Tällöin perustuslakivaliokunta on tulkin-
18431: lun valtionyhtiöiden työllistämisvelvoitteesta          tanaan todennut, että yllämainittu perustuslain
18432: työntekijäitään kohtaan vaikeuksien kohdatessa.         säädös ilmaisee kansalaisten keskeisen perusoi-
18433: Valtionyhtiöiden luottamushenkilöiden ja ylim-          keuden, joka muiden perusoikeuksien tavoin
18434: pien toimihenkilöiden informaatiotilaisuudessa          omaa erityisen pysyvyyden ja velvoittavuuden.
18435: viime vuonna asia nousi keskeisesti esiin.              Siten se perustuslakivaliokunnan käsityksen mu-
18436: Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta tuotiin        kaan edellyttää, että valtiovalta on velvollinen
18437: silloin esille periaate, ettei valtionyhtiöillä ole     yhteiskunnallisessa toiminnassa edistämään täys-
18438: yhtään suurempia työllistämisvelvoitteita kuin          työllisyyden saavuttamista ja ylläpitämistä. Sa-
18439: yksityisilläkään yrityksillä. Tällöin perusteluna       malla se on todennut, että valtiovallan päätöksiä
18440: viitattiin uuden osakeyhtiölain periaatteisiin. Tä-     toimeenpantaessa viranomaiset ovat velvollisia
18441: mä tulkinta valtionyhtiöiden roolista työllistäjänä     toimimaan edellä lausutun tavoitteen hengessä.
18442: oli uusi ja poikkesi oleellisesti siitä ohjeesta,       Edellä mainitusta johtuen siis valtiovallalla ja
18443: minkä kauppa- ja teollisuusministeri Eero Ranta-        valtion viranomaisilla myös hoitaessaan valtion-
18444: la antoi valtionyhtiöille silloisten työllisyysvai-     yhtiöitä koskevia asioita on erittäin painava työl-
18445: keuksien kohdatessa.                                    listämisvelvoite.
18446: 0883006801
18447: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 109
18448: 
18449:    Valtiovalta vm työllistämisvelvoitettaan val-        kin siihen määrään saakka, minkä työttomyys
18450: tionyhtiöitten kautta toteuttaa monin tavoin.           aiheuttaisi sosiaali- ym. kuluina valtiovallalle.
18451: Edellä on jo viitattu siihen, että valtio on työllis-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18452: tämisperusteella tukenut taloudellisesti monin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18453: tavoin valtionyhtiöitä. Edellä mainitun hallitus-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18454: muodon 6 §:n perustelujen mukaan voidaan                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18455: työllistämiskeinoina käyttää mm. työaikojen ly-
18456: hentämistä, kohtuuttoman ylityön teettämisen                      Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
18457: tai kahden julkisen päätyön hoidon estämistä.                  yhtiöille on annettu yksipuolisia ohjeita
18458: Myös irtisanomisten ja pitkäaikaisten lomautus-                niiden työllistämisvelvoitteesta, ja jos on,
18459: ten estäminen siten, että siirrytään tekemään
18460: alityöllisyyskausina lyhennettyä työviikkoa, on so-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18461: pusoinnussa perustuslain työllistämisvelvoitteen               ryhtyä, jotta myös valtionyhtiöt käytettä-
18462: kanssa. Useimmiten on myös valtion kokonaise-                  vissä olevin keinoin toimisivat valtioval-
18463: dun kannalta parhain ratkaisu, että valtiovalta                lalle asetetun työllistämisvelvoitteen to-
18464: tukee omistamissaan yhtiöissä työllistämistä aina-             teutumiseksi?
18465: 
18466:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
18467: 
18468:           Sakari Knuuttila                 Urho Pohto                      Jussi Ranta
18469:           Pentti Lahti-Nuuttila            Liisa Arranz                    Jouko Tuovinen
18470:           Mikko Elo                        Aarno von Bell                  Tuula Paavilainen
18471:           Jouko Skinnari                   Arja Alho                       Kari Rajamäki
18472:           Liisa Jaakonsaari                Risto Ahonen                    Saara-Maria Paakkinen
18473:           Pertti Hietala                   Kari Urpilainen                 Pekka Leppänen
18474:           Anna-Liisa Jokinen               Lea Savolainen                  Timo Laaksonen
18475:           Pirjo Ala-Kapee                  Reijo Lindroos                  Esko-Juhani Tennilä
18476:           Tarja Halonen                    Paavo Lipponen                  Pertti Paasio
18477:           Pekka Starast                    Martti Lähdesmäki               Vappu Säilynoja
18478:           Seppo Tikka                      Jukka Mikkola                   Sinikka Hurskainen
18479:           Niilo Koskenniemi                Pekka Myllyniemi                Kaj Bärlund
18480:           Ensio Laine                      Mats Nyby                        Riitta Järvisalo-Kanerva
18481:           Aimo Ajo                         Reino Paasilinna                Lauha Männistö
18482:                                            Heikki Riihijärvi                Antti Kalliomäki
18483:           Maija Rajantie
18484:                                            Lea Mäkipää                     Jorma Rantanen
18485:            Paula Eenilä
18486:                                            Pentti Skön                      Timo Roos
18487:           Peter Muurman
18488:                                            Kalle Könkkölä                   Reino Jyrkilä
18489:            Irma Rosnell
18490:                                            Ville Komsi                      Anssi Joutsenlahti
18491:            Matti Kuusio                                                     Anna-Liisa Piipari
18492:            Matti Louekoski                 Kerttu Törnqvist
18493:                                            Marja-Liisa Tykkyläinen
18494:                                        1983 vp. -     KK n:o 109                                          3
18495: 
18496: 
18497: 
18498: 
18499:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18500: 
18501:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        osakepääoman sijoitukset. Näistä lähtökohdista
18502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pitää yhtiön oman hallinnon pystyä toimimaan
18503: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-        liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.
18504: jeenne n:o 617 ohella toimittanut valtioneuvos-          Vaikka periaatteessa yksityiset yritykset ja val-
18505: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tionyhtiöt toimivat osakeyhtiölain säätämällä ta-
18506: edustaja Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kysy-         valla, niin käytännössä ovat lähtökohdat yksityi-
18507: myksestä n:o 109:                                     sissä ja valtionyhtiöissä kuitenkin erilaiset. Yleen-
18508:                                                       sä valtio on ryhtynyt yrittäjäksi jostakin erityises-
18509:           Onko hallitus tietoinen, että valtion-
18510:                                                       tä, usein kansallisesta syystä. Valtionyhtiön pe-
18511:        yhtiöille on annettu yksipuolisia ohjeita
18512:                                                       rustamisella on haluttu jalostaa maamme raaka-
18513:        niiden työllistämisvelvoitteesta, ja jos on,
18514:                                                       ainevaroja, monipuolistaa teollisuuden rakennet-
18515:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ta, turvata itsenäinen kansallinen tuotanto eräillä
18516:        ryhtyä, jotta myös valtionyhtiöt käytettä-     tärkeillä toimialoilla tai tasapainottaa alueellista
18517:        vissä olevin keinoin toimisivat valtioval-     teollista kehitystä. Joskus on saattanut syynä olla
18518:        lalle asetetun työllistämisvelvoitteen to-     myös yksityisen yritystoiroinan vähäinen kiinnos-
18519:        teutumiseksi?                                  tus tai voimavarojen puute kansantaloudellisesti
18520:                                                       merkittävän teollisuudenalan kehittämiseen.
18521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Valtionyhtiöiden voidaan katsoa eräältä osin
18522: seuraavaa:                                            muodostavan maamme teollisuuden perusrungon
18523:    Valtionyhtiöillä on Suomen kansantaloudessa        ja niinpä valtio on pyrkinyt turvaamaan yritysten-
18524: ja teollisuudessa huomattava merkitys. Tuotan-        sä toiminnan jatkuvuuden. Tällä pyrkimyksellä
18525: nollista toimintaa harjoittavien niin sanottujen      on ollut myös erittäin suuri merkitys työllisyyden
18526: suurten valtionyhtiöiden liikevaihto oli viime        hoidossa. Valtionyhtiöt eivät toimi suinkaan mis-
18527: vuonna noin 40 miljardia markkaa ja ne työllis-       sään suljetussa taloudessa vaan ne ovat samanlai-
18528: tivät noin 67 000 henkeä. Valtionyhtiöiden osuus      sessa kilpailutilanteessa kuin yksityisetkin yrityk-
18529: koko maan teollisuuden jalostusarvosta tuonnista      set. Valtionyhtiöiden toiminta on siten edellyttä-
18530: ja viennistä oli noin viidennes samoin kuin myös      nyt sopeutumista kansainväliseen kilpailutilan-
18531: teollisuuden        käyttöomaisuusinvestoinneista.    teeseen.
18532: Näin ollen valtionyhtiöillä on merkittävä asema          Valtionyhtiöiden tehokas ja kilpailukykyinen
18533: kansantaloutemme keskeisten tavoitteiden saa-         toiminta edellyttää kannattavaa ja terveellä poh-
18534: vuttamisessa kuten esimerkiksi tuotantorakenteen      jalla tapahtuvaa liiketoimintaa, mikä myös takaa
18535: uudistamisessa, työllisyyden lisäämisessä ja ulko-    yhtiöiden laajentamismahdollisuudet. Terveellä
18536: maankauppamme kehittämisessä.                         pohjalla harjoitettavalla liiketoiminnalla tarkoite-
18537:    Valtionyhtiöille ei ole omaa erityistä lainsää-    taan tässä sitä, etteivät yhtiöt ylläpidä tuotanto-
18538: däntöä vaan yhtiöiden toiminta tapahtuu osa-          yksiköitä tai tuotantolinjoja, jotka eivät edes
18539: keyhtiölain ja muun yleisen lainsäädännön puit-       pitkällä tähtäimellä muodostu kannattaviksi.
18540: teissa. Osakeyhtiömuodon valinta valtion yritys-      Vain kannattavalla toiminnalla voidaan taata pit-
18541: toiminnan perustaksi ei ole ollut sattumaa. Osa-      käjänteisesti valtionyhtiöissä turvatut työpaikat.
18542: keyhtiömuotoinen toiminta on hallinnollisesti ja         Kysymyksessä mainittuja työllistämisvelvoittei-
18543: rahoituksellisesti itsenäisempää. Omistajan, val-     ta koskevia ohjeita ei valtionyhtiöille ole annettu,
18544: tion, panos ja vastuu osakeyhtiöissä on rajoitettu,   vaan kauppa- ja teollisuusministeriön maalis-
18545: sisältäen pääkohtina hallintoelinten valinnan ja      kuussa 1982 antama suositus koski valtionyhtiöi-
18546: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 109
18547: 
18548: den hallintomallin kehittämistä. Ministeriö täy-      jina ja turvattujen työpaikkojen tarjoajina. Vain
18549: densi antamaansa suositusta heinäkuussa 1982          kannattava valtionyhtiö pystyy tarvittaessa huo-
18550: lähettämillään kirjeillä. Kirjeet sisälsivät ohjeet   lehtimaan kokonaistaloudellisista tavoitteista,
18551: mm. tarvittavista yhtiöjärjestyksen muutoksista,      jotka voivat liittyä mm. teollisuus-, alue- ja
18552: hallintoneuvostojen toiminnan kehittämisestä          työllisyyspolitiikkaan sekä ympäristönsuojeluun.
18553: sekä tiedonkulun parantamisesta ministeriön ja        Jos yhtiöille asetetaan tällaisia kannattavuutta
18554: yhtiöiden välillä.                                    rasittavia merkittäviä erityisvaatimuksia, on lisä-
18555:   Kauppa- ja teollisuusministeriön valtionyhtiöi-     rasitus eduskunnan tai valtioneuvoston etukäteen
18556: den toimintaa koskevan v. 1983 tehdyn periaate-       tekemien päätöksien perusteella korvattava yh-
18557: kannanoton mukaan valtionyhtiöiden tarkoituk-         tiölle tai otettava huomioon yhtiölle tuottovaati-
18558: sena on edelleen toimia esimerkillisinä työnanta-     muksia asetettaessa.
18559: 
18560:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1983
18561: 
18562:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
18563:                                       1983 vp. -     KK n:o 109                                        5
18564: 
18565: 
18566: 
18567: 
18568:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18569: 
18570:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de olika fötvaltningsorganen och investeringarna
18571: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i varje aktiebolag som huvudpunkter. Dessa
18572: av den 17 juni 1983 till vederbörande medlem av      utgör de utgångspunkter från vilka varje bolags
18573: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift   egen förvaltning skall kunna fungera i enlighet
18574: av följande av riksdagsman Knuuttila m.fl. un-       med de företagsekonomiska principerna.
18575: denecknade spörsmål nr 109:
18576:                                                         Även om såväl privata företag som statsbola-
18577:           Är Regeringen medveten om att stats-       gen i princip fungerar i enlighet med lagen om
18578:        bolagen har unilateralt fått motta anvis-     aktiebolag, är utgångspunkterna för dem dock
18579:        ningar om deras sysselsättningsskyldig-       olika. Staten har normalt inlett företagsverksam-
18580:        het, och om så är fallet,                     heten av något särskilt, ofta nationellt skäl.
18581:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Statsbolag har inrättats för att ta hand om
18582:        för att även statsbolagen skulle med till-    förädlingen av råmaterialresurser i landet, diver-
18583:        budsstående ruedel verka för fullgörande      sifiera industrins struktur, trygga en självständig
18584:        av den sysselsättningsskyldighet som ålig-    nationell produktion inom vissa viktiga branscher
18585:        ger statsmakten?                              eller främja regional jämvikt inom den industri-
18586:                                                      ella verksamheten. Någon gång har förklaringen
18587:                                                      också varit det föga intresse som privatsektorn
18588:    Som svar på spörmålet får jag vördsamt anföra     visat för en bransch eller att resurser för utveck-
18589: följande:                                            lande av en nationalekonomiskt betydande in-
18590:    Statsbolagen spelar en viktig roll inom Fin-      dustri har saknats.
18591: lands ekonomi och industri. De s.k. stora stats-
18592:                                                         Statsbolagen kan i viss mening anses bilda en
18593: bolagen med produktionsverksamhet hade i fjol
18594:                                                      industriell stomme i vårt land och så har staten
18595: en sammanlagd omsättning på ca 40 mrd mk och
18596: de sysselsatte ca 67 000 personer. Statsbolagens     också strävat tili att säkerställa sina företags
18597:                                                      fortsatta verksamhet. Denna strävan har varit av
18598: andel av industrins förädlingsvärde och av impor-
18599: ten och exporten i landet ävensom av hela            mycket stor betydelse även för skötseln av syssel-
18600:                                                      sättningen. Statsbolagen fungerar ingalunda
18601: indusrins investeringar i anläggningstillgångar
18602:                                                      inom någon sluten ekonomi utan under samma
18603: var omkring en femtedel. Statsbolagen är alltså
18604:                                                      konkurrensförhållanden som de privata företa-
18605: av stor betydelse vid uppnåendet av de centrala
18606:                                                      gen. Statsbolagens verksamhet har således förut-
18607: målsättningarna inom vår ekonomi vare sig det
18608:                                                      satt en anpassning tili den internationella kon-
18609: gäller t.ex. omstrukturering av produktionen,
18610:                                                      kurrenssituationen.
18611: förbättrande av sysselsättningen eller utvecklande
18612: av vår utrikeshandel.                                   För en effektiv och konkurrenskraftig verksam-
18613:    För statsbolagen finns ingen egen speciallag-     het krävs att statsbolagens företagsverksamhet
18614: stiftning utan de fungerar inom ramen för dels       sker lönsamt och på en sund basis, vilket även
18615: lagen om aktiebolag, dels annan allmän lagstift-     garanterar expansionsmöjligheter för bolagen.
18616: ning. Att tili bolagsform för den statliga före-     Med en sund företagsverksamhet avses här det att
18617: tagsverksamheten valts just aktiebolag beror inte    bolagen inte upprätthåller produktionsenheter
18618: på slumpen. Verksamheten som aktiebolag är           eller produktionslinjer som inte ens på längre sikt
18619: administrativt och finansiellt mera självständig.    blir lönsamma. Endast en lönsam verksamhet
18620: Ägarens, alltså statens, satsning och ansvar i       kan på lång sikt garantera säkra arbetsplatser
18621: aktiebolag har sina begränsningar med valet av       inom statsbolagen.
18622: 0883006801
18623: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 109
18624: 
18625: 
18626:    Några sysselsättningsförpliktelser i den stil som   statsbolagens verksamhet skall statsbolagen fram-
18627: i spörsmålet avses har statsbolagen inte ålagts,       deles såsom förut fungera som föredömliga ar-
18628: utan handels- och industriministeriets rekom-          betsgivare och erbjuda säkra arbetsplatser. Endast
18629: mendation från mars 1982 gällde endast utveck-         ett lönsamt statsbolag kan vid behov nå upp tili
18630: ling av en förvaltningsmodell för statsbolagen.        nationalekonomiska mål, som kan vara förbund-
18631: Ministeriet kompletterade rekommendationen             na bl.a. med industri-, regional- och sysselsätt-
18632: genom vissa skrivelser i juli samma år. Skrivelser-    ningspolitiken samt miljövården. Om dylika be-
18633: na omfattade anvisningar bl.a. om erforderliga         tydande specialkrav som belastar lönsamheten
18634: ändringar i bolagsordningarna samt om de sätt          ställs på ett bolag, bör ifrågavarande extra belast-
18635: på vilka förvaltningsråden skall urvecklas och         ning med stöd av riksdagens eller statsrådets
18636: kornmunikationen mellan ministeriet och bola-          förhandsbeslut gottgöras bolaget eller beaktas vid
18637: gen förbättras.                                        ställande av krav på dess avkastning.
18638:    Enligt handels- och industriministeriets princi-
18639: piella ställningstagande från år 1983 angående
18640:      Helsingfors den 26 september 1983
18641: 
18642:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
18643:                                                   1983 vp.
18644: 
18645: Kirjallinen kysymys n:o 110
18646: 
18647: 
18648: 
18649: 
18650:                                      Enävaara: Ulkomaalaisten tarvitsemista kalastusluvista
18651: 
18652: 
18653:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18654: 
18655:    Kalastusopas Seppo Hikipää on 26.5.1983 Ilta-         turskaa pilkkimällä tai uistelemalla, tulee maa- ja
18656: lehdessä maininnut, että "yleisellä vesialueelia         metsätalousministeriöitä anoa erillinen kalastus-
18657: meressä, ns. valtion vesialueella, ei tarvita läänin-    lupa tällaista virkistyskalastusta varten.
18658: korttia (pilkintäkorttia) eivätkä sitä tarvitse mui-        Matkailun edistämiskeskus on useissa yhteyk-
18659: denkaan pohjoismaiden kansalaiset. Muut ulko-            sissä pitänyt tarpeellisena edistää kalastusmatkai-
18660: maalaiset on laissa unohdettu, eli jos heitä vie-        lua. Edistämiskeskuksen tavoite on johtanut no-
18661: dään vieraina vaikkapa turskaongelle, odottaa            peisiin toimenpiteisiin. Monet kalastusalukset ja
18662: paperisota''.                                            kalastusmatkailusta vastaavat yritykset järjestävät
18663:    Kalastuslain (286/82) 6 §:n 1 momentti kuu-           jo nyt ja tulevat vastaisuudessa yhä lisääntyvässä
18664: luu seuraavasti: ''Yleisellä vesialueelia meressä        määrin järjestämään mm. turskan pilkintäretkiä
18665: sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokaisella           avomerelle.
18666: Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta.
18667: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla          Kun on luultavaa, että kalastusmatkailun laa-
18668: on tällä vesialueelia oikeus kotitarve- ja virkistys-    jetessa yhä useampi ulkomaalainen ottaa osaa
18669: kalastukseen. ' '                                        tällaiselle kalastusmatkalle, olisi virkistyskalastus-
18670:                                                          ta koskeva lainsäädäntö pikaisesti saatava nykyistä
18671:     Muiden maiden kansalaisten oikeudesta har-
18672:                                                          selkeämmäksi.
18673: joittaa virkistyskalastusta yleisellä vesialueelia me-
18674: ressä ei kalastuslaista löydy selväsanaista säännös-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18675: tä.                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18676:    Yleiset vesialueet ovat kalastuslain 118 § :n         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18677: mukaan kalastusta kokevien asioiden osalta maa-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18678: ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästys-
18679: osaston sekä kalastuspiirien hallinnassa ja hoidos-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18680: sa.                                                              ryhtyä, että kalastusmatkalle osallistuvat
18681:     Kalastusalan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että            ulkomaalaiset voivat ilman erikoislupia
18682: muiden maiden kansalaisten, jotka yleisellä vesi-                harjoittaa virkistyskalastusta yleisellä vesi-
18683: alueella meressä haluavat kalastaa esimerkiksi                   alueella meressä?
18684: 
18685:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
18686: 
18687:                                                Reijo Enävaara
18688: 
18689: 
18690: 
18691: 
18692: 0883005948
18693: 2                                        1983 vp. -      KK n:o no
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 
18698:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18699: 
18700:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            la on kalastuslain 6 §:n nojalla kalastusoikeus.
18701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            Pohjoismaisen yhteistoiminnan ja vastavuoroi-
18702: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-           suuden merkeissä on saman pykälän säännöksellä
18703: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         varattu Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
18704: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kansalaisille oikeus kotitarve- ja virkistyskalastuk-
18705: Enävaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         seen mainituilla vesialueilla. Tämä kalastus edel-
18706: sestä n:o 110:                                           lyttää vain kalastuskortin lunastamista. Muille
18707:                                                          ulkomaalaisille ei näitä oikeuksia kuulu ja lain
18708:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          muuttaminen tältä osin edellyttäisi mm. vasta-
18709:         tyhtyä, että kalastusmatkalle osallistuvat       vuoroisuutta, joka ilmeisesti olisi mahdollista
18710:         ulkomaalaiset voivat ilman erikoislupia          saada aikaan vain kansainvälisin sopimuksin. Ka-
18711:         harjoittaa virkistyskalastusta yleisellä vesi-   latalousviranomaiset eivät myöskään kalastusase-
18712:         alueella meressä?                                tuksen (1116/82) 33 §:n 1 momentin nojalla voi
18713:                                                          myydä kalastuslupia ulkomaalaisille yleisille vesi-
18714:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         alueille meressä, sillä säännöksessä mainittu val-
18715: ti seuraavaa:                                            tuutus koskee vain valtion yksityisiä kalastuksia ja
18716:    Kalastuslain (286/82) 5 §:n mukaan oikeus             kalastuksen harjoittamista valtion omistamilla,
18717: harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesi-      kylärajain sisäpuolella meressä ja sisävesissä ole-
18718: alueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovu-      villa vesialueilla.
18719: tettu toiselle tai jollei siitä kalastuslaissa muuta        Kuten edellä on todettu, muiden maiden
18720: säädetä. Lakiin onkin otettu säännöksiä, joilla          kansalaiset voivat harjoittaa kalaveden omistajalta
18721: lähinnä asuinpaikkakunnan perusteella kansalai-          saatavan luvan perusteella kalastusta meressä ky-
18722: sille on annettu kalastusoikeuksia, jotka eivät          länrajain sisäpuolella. Lupia on saatavana ja ka-
18723: edellytä vesialueen omistamista. Vesialueen              lastuspaikkaoppaissa (metsähallituksen ja kalata-
18724: omistaja voi lisäksi harkintansa mukaan myöntää          louden neuvontajärjestöjen) on tietoja vesialueis-
18725: tai vuokrata kalastusoikeuden kenelle haluaa.            ta ja lupien myöntäjistä. Muilla kuin pohjoismai-
18726: Täten mm. kalastuskunnat, yksityiset kalavesien          den kansalaisilla on näin ollen käytettävissään
18727: omistajat, metsähallitus ja kunnat myyvät haluk-         aivan riittävästi kalastusmahdollisuuksia vaikkei
18728: kaille lupia, joiden perusteella virkistyskalastus       heillä olekaan kalastuslaissa tarkoitettua oikeutta
18729: on mahdollista kaikkialla maassamme. Kansalai-           kalastaa yleisellä vesialueelia meressä tai Suomen
18730: suus ei näissä tapauksissa ole kalastusoikeuden          kalastusvyöhykkeellä.
18731: saamisen kriteerinä.                                        Edellä sanotun perusteella voidaan katsoa, et-
18732:    Yleisellä vesialueelia meressä sekä Suomen ka-        tei ulkomaalaisten kalastusmahdollisuuksia kos-
18733: lastusvyöhykkeellä jokaisella Suomen kansalaisel-        kevia säännöksiä ole aiheellista muuttaa.
18734: 
18735:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1983
18736: 
18737:                                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
18738:                                           1983 vp. -      KK n:o 110                                       3
18739: 
18740: 
18741: 
18742: 
18743:                                   Tili Riksdagens Herr Taiman
18744: 
18745:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              dighet har medborgare i Danmark, lsiand, Norge
18746: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             och Sverige med stöd av samma paragraf beretts
18747: av den 17 juni 1983 tili vederbörande mediem av           rätt tili husbehovs- och fritidsfiske inom nämnda
18748: statsrådet översänt avskrift av riksdagsman Enä-          vattenområde. Detta fiske förutsätter endast att
18749: vaara undertecknade skriftliga spörsmål nr 110:           fiskekort Iöses. Övriga utlänningar tilikommer
18750:                                                           inte nämnda fiskerätt och att i detta avseende
18751:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta          ändra Iagen skulie bl.a. förutsätta ömsesidighet,
18752:         för att utlänningar som deltar i fiskefärd        viiken kunde åstadkommas endast genom inter-
18753:         utan specialtillstånd kan bedriva fritids-        nationelia överenskommelser. Fiskerimyndighe-
18754:         fiske inom alimänt vattenområde i havet?          terna kan inte helier med stöd av 33 § 1 mom.
18755:                                                           förordningen om fiske (1116/ 82) sälja fisketili-
18756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stånd åt utlänningar för fiske inom de alimänna
18757: anföra föijande:                                          vattenområdena i havet, ty den behörighet som
18758:    Eniigt 5 § Iagen om fiske (286/82) tilikommer          anges i stadgandet gälier endast statens enskiida
18759: rätten att bedriva fiske och att bestämma därom           fisken och bedrivande av fiske i av staten ägda
18760: ägaren av vattenområdet, om inte denna rätt               fiskevatten inom byarågång i havet och insjövatt-
18761: överlåtits tili annan elier i Iagen om fiske annat        nen.
18762: stadgas. 1 Iagen har också innefattats stadganden,            Såsom ovan konstaterats kan medborgare i
18763: genom viika medborgarna närmast på basen av               övriga Iänder bedriva fiske i havet inom byarå-
18764: bosättningsorten tilierkänts fiskerättigheter, viika      gång med tilistånd som vattenområdets ägare
18765: inte förutsätter ägande av vattenområde. Vatten-          Iämnar. Tillstånd står att få och i oiika fiskegui-
18766: områdes ägare kan vidare eniigt prövning beviija          der som utges av forststyrelsen och fiskerirådgiv-
18767: elier utarrendera rätten tili fiske åt vem han viil.      ningsorganisationerna finns uppgifter om vatten-
18768: På detta sätt har bl.a. fiskelagen, enskilda ägare        områden och om vem som tilihandahålier tili-
18769: av fiskevatten, forststyrelsen och kommunerna åt          stånd. Övriga utlänningar än medborgare i de
18770: hugade sålt fisketilistånd, på basen av vilka             nordiska Iänderna har sålunda tiligång tili alide-
18771: fritidsfiske är möjiigt överalit i Iandet. 1 dessa fali   Ies tillräckiiga möjiigheter att fiska också fastän
18772: är inte nationaliteten något kriterium för erhål-         dem inte tilikommer i Iagen om fiske avsedd rätt
18773: Iande av fiskerätt.                                       tili fiske inom allmänna vattenområden i havet
18774:    Inom alimänt vattenområde i havet och Fin-             elier Finiands fiskezon.
18775: Iands fiskezon har varje finsk medborgare rätt att           På basen av det ovan anförda kan anses att det
18776: fiska med stöd av 6 § Iagen om fiske. lnom                inte föreligger skäi att ändra stadgandena om
18777: ramen för det nordiska samarbetet och ömsesi-             utlänningars fiskerättigheter.
18778: 
18779:      Helsingfors den 3 augusti 1983
18780: 
18781:                                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
18782:                                                   1983 vp.
18783: 
18784: Kirjallinen kysymys n:o 111
18785: 
18786: 
18787: 
18788: 
18789:                                     Jaatinen ym.: Veteraanien varhaiseläkejärjestelmän epäkohtien kor-
18790:                                        jaamisesta
18791: 
18792: 
18793:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18794: 
18795:    Rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annettu          viime vuosien työnteko pitkälle kehitettyjen ko-
18796: laki tuli voimaan 1. 7.1982. Laissa oli jo tuolloin      neiden, laitteiden ja muiden apuvälineiden avul-
18797: useita puutteellisuuksia. Pahimpia epäkohtia             la. Kuitenkin juuri sodanjälkeisiin tehtäviin ovat
18798: korjattiin eduskunnan tekemillä muutoksilla vii-         rintamaveteraanit osallistuneet täydellä työpa-
18799: me syksynä. Riittäviä parannuksia ei kuitenkaan          noksellaan.
18800: ole saatu aikaan, mistä johtuu, että lain alkupe-           Työn rasittavuuden kokee jokainen myös hen-
18801: räinen tarkoitus veteraanien mahdollisuudesta            kilökohtaisesti. Rasittavuuden kokeminen riipuu
18802: siinyä varhennetulle eläkkeelle ei ole toteutunut.       paljolti myös työntekijän mieltymyksestä työteh-
18803: Rintamaveteraaneja on työelämässä tällä hetkellä         tävään ja työhön yleensä. Samoin on eräissä
18804: noin 45 000. Vasrhaiseläkelautakunta on käsitel-         tapauksissa erittäin vaikeata arvioida sairauden,
18805: lyt lähes 12 000 hakemusta, joista yli 2 500 on          iän tai vamman vaikutusta asianomaisen työky-
18806: hylätty. Hylkäämisen syynä on lähes tuhannessa           kyyn. Kaikkien edellä mainittujen seikkojen pe-
18807: tapauksessa ollut se, ettei hakijalla ole lain edel-     rusteella esitämme tulkinnanvaraisten ja epäoi-
18808: lyttämää sairautta, vikaa tai vammaa. Varhais-           keudenmukaisten kohtien poistamista 2 §:stä.
18809: eläkkeelle siirtyneitä veteraaneja on alle 5 000.           Voimassa olevan lain mukaan 63 vuotta täyttä-
18810:    Kokoomus on asettanut johdonmukaisesti ta-            neiltä veteraneilta ei edellytetä rintamapalvelus-
18811: voitteeksi sen, että kaikille veteraaneille annetaan     aikaa. 63 vuoden ikäraja on kuitenkin jo tänä
18812: mahdollisimman nopeasti mahdollisuudet siirtyä           päivänä liian korkea ja kohtelee eri tavalla yksi-
18813: varhaiseläkkeelle niin halutessaan. On muistetta-        tyisessä ja julkisessa palveluksessa työssä olevia
18814: va, että vuonna 1990 siirtyvät iältään nuorimmat-        veteraaneja. 60 vuotta on lakisääteinen eläkeikä-
18815: kin veteraanit normaalin eläkeiän saavutettuaan          raja myös työttömyyseläkkeessä ja sukupolven-
18816: tavanomaisten eläkejärjestelmien piiriin. Tavoit-        vaihdoseläkkeessä. Tosin työttömyyseläkkeen saa-
18817: teemme on, että jokainen veteraani voi siirtyä           misen ikärajaa on vaikean työllisyystilanteen
18818: niin halutessaan varhaiseläkkeelle viimeistään           vuoksi tilapäisesti tästäkin alennettu 55 vuoteen.
18819: vuonna 1984.                                             Kokoomuksen mielestä jokaisen 60 vuotta täyttä-
18820:    Varhaiseläkelain 2 § sisältää useita tulkinnan-       neen rintamaveteraanin tulisi voida siirtyä var-
18821: varaisia ja tapauksittaista harkintaa edellyttäviä       haiseläkkeelle ilman rintamapalvelusaikavaati-
18822: kohtia. Olennaisesti työkykyyn vaikuttavan sai-          musta. Ikärajan alentamisella olisi todennäköises-
18823: rauden ja vian tai vamman sekä rasittavan työn           ti myös työllisyyttä parantava vaikutus.
18824: määrittely oikeudenmukaisesti on käytännössä                Varhaiseläkkeelle siirtymisen yhtenä esteenä on
18825: lähes mahdotonta, mikä seikka ilmenee sosiaali-          se, että varhaiseläkkeen taso jää liian alhaiseksi,
18826: ja terveysministerinkin näkemyksistä (vastaus kir-       jotta se takaisi toimeentulon veteraanille. Lisäksi
18827: jalliseen kysymykseen n:o 2751 82). Vaatimus             laissa ovat eläkkeelle pääsyn edellytykset olleet
18828: työn rasittavuudesta ennen eläkkeelle siirtymistä        aivan liian tiukkoja. Myönteisenä seikkana on
18829: on myös kohtuuton. Siviilitehtävien hoitaminen           todettava, että pahimpia epäkohtia eläkkeelle
18830: sodan jälkeisinä vuosina on ollut kaikin tavoin ja       pääsyn edellytyksistä viime syksynä korjattiin
18831: kaikille raskasta sen aikaisissa olosuhteissa. Silloi-   lainmuutoksella. Jo vihdoin olisi kuitenkin aika
18832: nen teknologian taso huomioon ottaen on sota-            hoitaa kokonaan kuntoon veteraanien eläkejär-
18833: korvausten suorittaminen, jälleenrakennustyöhön          jestelyt.
18834: osallistuminen ja tuhottujen kotien jälleenraken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18835: taminen ollut huomattavasti raskaampaa kuin              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18836: 088300690B
18837: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 111
18838: 
18839: 
18840: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           aikaiselle eläkkeelle nuo halutessaan, ja
18841: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  JOS  on,
18842:                                                               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
18843:           Onko Hallitus tietoinen, että veteraa-           näiden puutteellisuuksien poistamiseksi
18844:        nien varhaiseläkejärjestelmässä on edel-            ja varhaiseläkkeen tason korottamiseksi
18845:        leen puutteellisuuksia niin, ettei kaikkien         muuttamalla veteraanien varhaiseläkela-
18846:        veteraanien ole mahdollista siirtyä ennen-          kia {13/82)?
18847: 
18848:             Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
18849: 
18850:                             Matti Jaatinen                          Heikki Perho
18851:                             Ulla Puolanne                           Sampsa Aaltio
18852:                             Kaarina Drom berg                       Elsi Hetemäki-Olander
18853:                             Liisa Hilpelä                           Tapio Holvitie
18854:                             Lauri Impiö                             Aila Jokinen
18855:                             Riitta Jouppila                         Tuure Junnila
18856:                             Heikki Järvenpää                        Ilkka Kanerva
18857:                             Juho Koivisto                           Lea Kärhä
18858:                             Rirva Laurila                           Anna-Kaarina Louvo
18859:                             Pekka Löyttyniemi                       Mauri Miettinen
18860:                             Saara Mikkola                           Erkki Moisander
18861:                             Pentti Mäki-Hakola                      Helena Pesola
18862:                             Tuulikki Petäjäniemi                    Sirpa Pietikäinen
18863:                             Toivo T. Pohjala                        Aino Pohjanoksa
18864:                             Pirjo Rusanen                           Helge Saarikoski
18865:                             Pertti Salolainen                       Kimmo 1. Sasi
18866:                             Eva-Riitta Siitonen                     Ilkka Suominen
18867:                             Jouni ]. Särkijärvi                     Martti Tiuri
18868:                             Eeva Turunen                            Riitta Uosukainen
18869:                             Sakari Valli                            Tauno Valo
18870:                             Iiro Viinanen                           Matti Viljanen
18871:                             Ben Zyskowicz
18872:                                        1983 vp. -      KK n:o 111                                        3
18873: 
18874: 
18875: 
18876: 
18877:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18878: 
18879:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ty muun muassa sotainvalidien osalta. Myös rin-
18880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamapalvelusaikaa koskevaa edellytystä on muu-
18881: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-         tettu poistamalla se kokonaan sotainvaliideiltä ja
18882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       63 vuotta täyttäneiltä. Muiden veteraanien koh-
18883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        dalla eläkkeen saamisen edellytyksenä on yhden
18884: Jaatisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       vuoden rintamapalvelusaika.
18885: myksestä n:o 111:
18886:                                                           Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
18887:           Onko Hallitus tietoinen, että veteraa-       tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen
18888:        nien varhaiseläkejärjestelmässä on edel-        rintamaveteraanien varhaiseläkelain muuttami-
18889:        leen puutteellisuuksia niin, ettei kaikkien     seksi siten, että rintamapalvelusaikaa koskeva
18890:        veteraanien ole mahdollista siirtyä ennen-      edellytys poistettaisiin kaikilta 60 vuotta täyttä-
18891:        aikaiselle eläkkeelle niin halutessaan, ja      neiltä veteraaneilta. Esityksen mukaan myös ra-
18892:        jos on,                                         sittavan työn vaatimus samoin kuin sairauden
18893:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      olennaisen haitan merkitys veteraanin työkyvylle
18894:        näiden puutteellisuuksien poistamiseksi         tulisi poistaa.
18895:        ja varhaiseläkkeen tason korottamiseksi
18896:        muuttamalla veteraanien varhaiseläkela-            Valtion tulo- ja menoarvioesitystä 1984 käsitel-
18897:        kia (13/82)?                                    täessä on ollut esillä edellä selostettu neuvottelu-
18898:                                                        kunnan ehdotus. Rintamaveteraanien sosiaali-
18899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       turvaa kartoitettaessa havaittiin kuitenkin, että
18900: ti seuraavaa:                                          pikaisempi korjaustarve on kaikkein pienituloi-
18901:                                                        simpien veteraanien eläkkeissä, jota myös rinta-
18902:    Rintamaveteraanien varhaiseläkeoikeutta kos-        maveteraaniasiain neuvottelukunta on esittänyt
18903: kevan lainsäädännön tarkoituksena on ollut antaa       toteutettavaksi. Sen vuoksi valtion tulo- ja meno-
18904: pitkään työelämässä oleville veteraaneille mah-        arvioesityksessä 1984 on päädytty siihen, että
18905: dollisuus jäädä vapaaehtoisesti työelämästä eläk-      kaikkein pienituloisempien rintamaveteraanien
18906: keelle. Taloudelliset edellytykset eivät ole salli-    asemaa parannetaan muuttamalla rintamasotilas-
18907: neet toteuttaa tämänkaltaista järjestelyä yhdellä      eläkelakia siten, että rintamasotilaseläkkeen täysi
18908: kertaa. Sen vuoksi rintamaveteraanien varhais-         määrä vastaisi täyden kansaneläkkeen ja rintama-
18909: eläkkeen saamisen edellytykset porrastettiin rin-      lisän yhteismäärää. Tätä koskeva hallituksen esi-
18910: tamaveteraanien järjestöjen ehdotuksista siten,        tys annetaan varainhoitovuoden aikana. Veteraa-
18911: että eläkkeelle pääsivät ensisijaisesti ne veteraa-    nien eläketurvan parantaminen valtion tulo- ja
18912: nit, jotka olivat todennäköisesti kärsineet rinta-     menoarvioesityksessä 1984 ehdotetulla tavalla pa-
18913: mallaoloajasta eniten. Erityisiä edellytyksiä olivat   rantaa myös rintamaveteraanien varhaiseläkelain
18914: sotainvaliditeetti, sotavankeus, rintamallaoloajan     mukaisia eläkejärjestelyjä, koska tällöin myös
18915: pituus, työn rasittavuus ja veteraanin terveydenti-    pientä työeläkettä saavilla veteraaneilla on ny-
18916: la.                                                    kyistä paremmat mahdollisuudet jäädä ennenai-
18917:     Kuten kysymyksessäkin on tuotu esiin, eläk-        kaiselle eläkkeelle.
18918: keen saamisen erityisiä edellytyksiä on lievennet-
18919: 
18920:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
18921: 
18922:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
18923: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 111
18924: 
18925: 
18926: 
18927: 
18928:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18929: 
18930:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          h~r ~ndr~ts genom att den avlägsnats helt för
18931: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kngsmvahder och 63 år fyllda. För andra vetera-
18932: av den 17 juni 1983 till vederbörande medlem av       ner är förutsättningen för att erhålla pension ett
18933: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     års tjänstgöringstid vid fronten.
18934: dagsman Jaatinen m.fl. undertecknade spörsmål
18935:                                                          Delegation~n för frontveteranfrågor har gjort
18936: nr 111:
18937:                                                       en framställntng till social- och hälsovårdsminis-
18938:           Är Regeringen medveten om att det           teriet om en sådan ändring av lagen om förtids-
18939:        fortfarande finns brister i veteranernas       pension för frontveteraner att förutsättningen
18940:        förtidspensionssystem så att alla veteraner    angående tjänstgöringstiden vid fronten skulle
18941:        inte har möjlighet att avgå med förtids-       avlägsnas för alla 60 år fyllda veteraner. Enligt
18942:        pension när de så önskar, och om så är         framställningen borde också kravet på ansträng-
18943:        fallet,                                        a;?de. arbete i likhet .~ed sjukdoms väsentligt
18944:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         forsvarande betydelse for veteranens arbetsförmå-
18945:        att avlägsna dessa brister och för att höja    ga slopas.
18946:        förtidspensionens nivå genom att ändra            Vid beredningen av propositionen angående
18947:        lagen om förtidspension för frontvetera-       statsförslaget för år 1984 har ovan relaterade
18948:        ner (13/82)?                                   förslag från delegationen behandlats. Vid kart-
18949:                                                       läggningen av frontveteranernas socialskydd be-
18950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       f~nn~ do~k ett snarare . behov av korrigering
18951: anföra följande:                                      forehgga 1 fråga om pens10nerna för veteranerna
18952:    Avsikten med lagstiftningen angående frontve-      med de. aUra lägsta inkomsterna, något som också
18953: teraners rätt till förtidspension har varit att ge    delegauonen för frontveteranfrågor framfört att
18954: veteraner som länge varit ute i arbetslivet möjlig-   borde genomföras. Därför har man i propositio-
18955: het att frivilligt lämna arbetslivet och avgå med     nen angående statsförslaget för år 1984 stannat
18956: pension. De ekonomiska förutsättningarna har          för att ställningen för frontveteranerna med de
18957: inte medgivit att ett sådant arrangemang genom-       allra lägsta inkomsterna förbättras genom att
18958: förs med en gång. Därför avtrappades förutsätt-       lagen om frontmannapension ändras så att full
18959: ningarna för frontveteraner att erhålla förtidspen-   frontmannapension skall motsvara den samman-
18960: sion jämfört med frontmannaorganisationernas          lagda summan av full folkpension och fronttill-
18961: förslag så, att i första hand de veteraner som        lägg. Regeringen kommer under finansåret att
18962: sannolikt hade lidit mest av tiden vid fronten        avlåta en proposition angående detta. En förbätt-
18963: fick avgå med pension. Särskilda förutsättningar      ring av veteranernas pensionsskydd på det sätt
18964: var krigsinvaliditet, krigsfångenskap, omfattning-    som föreslås i propositionen angående statsför-
18965: en av tiden vid fronten och veteranens hälsotill-     slaget för år 1984 förbättrar också pensionsar-
18966:                                                       rang~mangen i enlighet med lagen om förtids-
18967: stånd.
18968:                                                       penslOn för frontveteraner, eftersom också de
18969:    Såsom i spörsmålet framförts har de särskilda
18970: förutsättningarna för att erhålla pension mildrats    veteraner som erhåller liten arbetspension här-
18971:                                                       med har bättre möjligheter än för närvarande att
18972: bl.a. för krigsinvalidernas del. Också förutsätt-
18973:                                                       avgå med förtidspension.
18974: ningen angående tjänstgöringstiden vid fronten
18975: 
18976:     Helsingfors den 30 september 1983
18977: 
18978:                                                                               Minister Vappu Taipale
18979:                                                  1983 vp.
18980: 
18981: Kirjallinen kysymys o:o 112
18982: 
18983: 
18984: 
18985: 
18986:                                     Saarikoski: Minimipalkkasäännöksen poistamisesta nuorisotyöttö-
18987:                                        myyden helpottamiseksi
18988: 
18989: 
18990:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18991: 
18992:    Vuoden 1971 alussa voimaan tulleeseen työso-         nimipalkkalainsäädännöllä tämä väylä on liki-
18993: pimuslakiin, sen 17 §:n 1 momenttiin, sisällytet-       main kokonaan saatettu tukkoon.
18994: tiin säännös, jonka mukaan työnantajan on nou-             Kun työttömyys yleensäkin on tällä hetkellä
18995: datettava työsuhteessa vähintään niitä palkka- ja       yhteiskuntamme kipein kysymys, on se erityisen
18996: muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen        huolestuttavana kohdistunut nuoriin työntekijöi-
18997: lähinnä rionastettavasta työstä asianomaisen alan       hin. Alle 25-vuotiaitten osuus työttömien koko-
18998: yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehto-     naismäärästä on jo pitkän aikaa ollut noin kol-
18999: sopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.               mannes. Tämä merkitsee erittäin suurta vaarate-
19000:   Yllä olevalla säännöksellä on luotu alakohtai-        kijää yhteiskunnan rauhanomaiselle kehitykselle.
19001: nen minimipalkkaperiaate. Käytännössä asian-            Kun nuorella näyttää olevan edessään todennä-
19002: omaisen alan minimipalkka määräytyy alan työ-           köisimpänä vaihtoehtona valmistautuminen työt-
19003: ehtosopimuksen palkkamääräysten mukaan. Tä-             tömyyteen, on tästä aiheutuvalla tatpeettomuu-
19004: mä periaate aiheuttaa yrittäjälle monenlaisia           den tunteella hyvin laajavaikutteisia seurauksia.
19005: ongelmia, jotka käytännössä merkitsevät uusien          Nuorison itsensä kohdalla se aiheuttaa erilaisten
19006: työntekijöiden palkkaamisen vaikeutumista ja siis       nuoriso-ongelmien lisääntymistä ja pahentumis-
19007: työttömyyden lisääntymistä. Erityisen turmiolli-        ta. Pitkän päälle tämä näkyy haitallisina vaiku-
19008: nen vaikutus sillä on nuorten työntekijöiden            tuksina koko suhtautumisessa yhteiskuntaan. Ei
19009: kohdalla, jotka melkein poikkeuksetta ovat am-          voida olettaa mukautumisen yhteiskunnan täysi-
19010: mattitaidottomia.                                       vaitaiseksi jäseneksi tapahtuvan sujuvasti, jos yh-
19011:                                                         teiskunta antaa sellaisen kuvan, että uusi kansa-
19012:    Alakohtaisissa työehtosopimuksissa nuorten           lainen on sen kannalta tarpeeton.
19013: työntekijöiden palkat on nostettu joko kokonaan            Ongelmaa on pyritty hoitamaan muun muassa
19014: vatttuneiden työntekijöiden palkkojen tasolle tai       niin sanotun yhteiskuntatuen avulla. Tässä ei
19015: ainoastaan hiukan niiden alapuolelle. Kun aloit-        kuitenkaan ole lainkaan paneuduttu ongelman
19016: televan nuoren työntekijän työpanos ja ammatti-         petussyyhyn, siihen, mistä nuorten työllistämisen
19017: taito kuitenkaan ei ole likimainkaan tätä palkkaa       perusvaikeus syntyy. Ongelmaa ei voida hoitaa
19018: vastaavalla tasolla, jää nuori työntekijä kilpailussa   perustamalla tuottamattornia työpaikkoja, vaan
19019: työpaikoista selvästi heikompaan asemaan kuin           katsimalla nuorten työllistämisen esteitä siten,
19020: varttunut työntekijä. Nuoren työntekijän kohdal-        että syntyy lisää edellytyksiä tuottaville työpai-
19021: la työllistämiskynnys on nostettu kohtuuttoman          koille.
19022: korkeaksi ja työnantajalle kannattamattomaksi
19023: vanhaan ammattinsa osaavaan työntekijään näh-              Kun ongelma kuitenkin on entistä selvemmin
19024: den.                                                    tiedostettu, on oltava myös rohkeutta ryhtyä sen
19025:                                                         korjaamiseen. Asia olisi luonnollisesti hoidetta-
19026:    Vanhastaan nuoren työntekijän kohdalla on            vissa siten, että kaikki työmatkkinajärjestöt omis-
19027: luontevana väylänä työelämään ollut työskentely         sa sopimuksissaan toteaisivat, että nuorten työn-
19028: harjoittelijana yrityksen palveluksessa, jossa hän      tekijöiden palkoista voidaan sopia työpaikalla
19029: on saanut ensimmäisen työkokemuksensa. Täl-             muista palkkamääräyksistä poikkeavasti. Kun
19030: löin palkkakin on aluksi voitu vapaasti sopia           työmarkkinajärjestöillä ei kuitenkaan näytä ole-
19031: työnantajan ja työntekijän välillä työtaitoa vastaa-    van aseoteeilista valmiutta, on käytännössä yksin-
19032: vaksi. Kokemuksen ja taidon lisääntyessä palkka         kertaisin tapa hoitaa asia siten, että työsopimus-
19033: on sitten noussutkin ammattimiehen tasolle. Mi-         lain 17 §:ään sisältyvä minimipalkkasäännös
19034: 0883007230
19035: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 112
19036: 
19037: 
19038: poistetaan joko kokonaan tai ainakin nuorten         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19039: työntekijöiden osalta. On myöskin luonnollista,      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19040: että maan kokonaiskehityksestä parlamentaarises-
19041: sa vastuussa oleva hallitus osoittaa asiassa suu-                Onko Hallitus tiedostanut minimipalk-
19042: rempaa aloitteellisuutta kuin painostusjärjestöinä            kalainsäädännön nuorisotyöttömyyttä li-
19043: toimivat työmarkkinajärjestöt.                                säävän vaikutuksen ja aikooko Hallitus
19044:                                                               ryhtyä toimenpiteisiin tämän lainsäädän-
19045:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             nön purkamiseksi siten, että se ei asettaisi
19046: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               esteitä nuorten työhönpääsylle?
19047: 
19048:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
19049: 
19050:                                            Helge Saarikoski
19051:                                         1983 vp. -      KK n:o 112                                          3
19052: 
19053: 
19054: 
19055: 
19056:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19057: 
19058:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vai~tavi~n.. En~i~ij~isina nuorisotyöttömyyden
19059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies            hottokemoma oltstkm tätä taustaa vasten nähtävä
19060: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir:          t~öv?iman kysyntää lisäävä talouspolitiikka ja
19061: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        otkem suunnattu koulutuspolitiikka.
19062: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Näiden ensisijaisten keinojen lisäksi työvoima-
19063: Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
19064:                                                         ministeriö on suunnitellut ja toteuttanut useita
19065: myksestä n:o 112:                                       nuorisotyöttömyyden lieventämiseen tähtääviä
19066:           Onko Hallitus tiedostanut minimipalk-         toimia. Ministeriö valmistelee parhaillaan ohjel-
19067:         kalainsäädännön nuorisotyöttömyyttä li-         maa. alle 20-vuoti~iden työttömyyden poistami-
19068:         saavan vaikutuksen ja aikooko Hallitus          sekst koulutuksen Ja työllistämisen avulla. Tässä
19069:         ryhtyä toimenpiteisiin tämän lainsäädän-        ohjelmassa tarkastellaan eräänä työttömyyttä vä-
19070:         nön purkamiseksi siten, että se ei asettaisi    hentävänä keinona välillisten työvoimakustan-
19071:         esteitä nuorten työhönpääsylle?                 nusten alentamista. Nuorten työnsaannin edistä-
19072:                                                         miseksi tarvitaan kehittyneitä oppisopimus- ja
19073:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koulutussopimusjärjestelmiä, perehdyttämistu-
19074: ti seuraavaa:                                           kea, harjaannuttamistukea sekä muita tukimuo-
19075:                                                         toja nuoren alkutyöpaikan erityiskustannusten
19076:   Järjestäytyneet työnantajat ovat työehtosopi-         peittämiseksi.
19077: muslain (436/46) mukaan velvollisia aina nou-
19078: dattamaan sitä työehtosopimusta, johon he mai-            . Eräi~en kansainvälisten selvitysten mukaan vä-
19079: nitun lain mukaan ovat sidottuja. Järjestäytymät-       htmmätspalkkasäännöksillä ei olisi vaikutusta
19080: tömät työnantajat ovat velvollisia noudattamaan         nuorten työllistämiseen. Työsuojeluhallituksessa
19081: työsopimuslain (320/ 70) 17 §:n mukaan vain             on selvitetty nuoria työntekijöitä koskevien sään-
19082: alan niin sanotun yleissitovan työehtosopimuk-          nösten soveltamista käytännössä. Asiaa tutkinut
19083: sen vähimmäisehtoja. Jollei alalla ole yleissito-       työryhmä katsoi muistiossaan 31.3.1983, että
19084: vaa työehtosopimusta, järjestäytymätön työnanta-        nuorten aik~isia työntekijöitä suuremmat työttö-
19085: ja voi vapaasti sopia palkasta työntekijänsä kans-      myysluv:ut. JOhtuvat yleensä työkokemuksen ja
19086: sa. Työstä maksettavista palkoista sopiminen            ammattttatdon puutteesta ja ovat työsuojelumää-
19087: kuuluu edellä esitetyn mukaisesti pääsääntöisesti       räyksistä riippumattomia. Selvityksen yhteydessä
19088: työmarkkinoille.                                        työryhmä totesi palkkauksen joustamattomuuden
19089:                                                         olevan melkoisen kynnyksen työmarkkinoille
19090:    Nuorisotyöttömyys on osa yleistä työttömyys-
19091:                                                         pääs~n. Ko.tim~sta tutkimuksiin perustuvaa tie-
19092: ongelmaa. Kun työpaikkoja ei ole riittävästi tar-
19093:                                                         toa astasta et kuttenkaan ole toistaiseksi riittävästi
19094: jolla, työmarkkinat kyllästyvät ja niille pääsy
19095:                                                         käytettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön käsi-
19096: vaikeutuu yleisesti. Tällöin ongelmat kasautuvat
19097:                                                         tyksen mukaan nuorten työllistämiseen liittyvät
19098: työmarkkinoille pyrkiviin nuoriin, työmarkkinoil-
19099:                                                         p~kkauskysymykset tulisikin ratkaista nykyisen
19100: ta syystä tai toisesta poissa olleisiin ja työmarkki-
19101:                                                         lamsäädännön pohjalta.
19102: noiden rakennemuutoksen tähden ammattia
19103: 
19104:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
19105: 
19106:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19107: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 112
19108: 
19109: 
19110: 
19111: 
19112:                                 Till Riksdagens Herr Talman
19113: 
19114:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbetsmarknaden byter arbete. Sett mot denna
19115: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          bakgrund vore det viktigaste sättet att sköta
19116: av den 17 juni 1983 tili vederbörande medlem av        arbetslösheten bland unga en ekonomisk politik
19117: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      som ökar efterfrågan på arbetskraft och en rätt
19118: dagsman Saarikoski undenecknade spörsmål nr            inriktad utbildningspolitik.
19119: 112:                                                      Förutom dessa åtgärder har arbetskraftsminis-
19120:                                                        teriet planerat och förverkligat flera andra, som
19121:            Är Regeringen medveten om att lag-          syftar tili att minska arbetslösheten bland unga.
19122:         stiftningen om minimilön bidrar tili att       Vid ministeriet bereder man ett program för
19123:         öka arbetslösheten bland unga och ämnar        avskaffande av arbetslösheten för personer under
19124:         Regeringen vidta åtgärder för att avveckla     20 år genom utbildning och sysselsättningsåtgär-
19125:         denna lagstiftning, så att den inte utgör      der. 1 detta program undersöker man, som en
19126:         hinder för ungas placering i arbetslivet?      möjlighet att minska arbetslösheten, utvägen att
19127:                                                        sänka de indirekta arbetskraftskostnaderna. För
19128:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        främjande av sysselsättningen bland unga krävs
19129: anföra följande:                                       det långt gående system för läroavtal och utbild-
19130:    Organiserade arbetsgivare är enligt lagen om        ningsavtal, introduktionsstöd, träningsstöd samt
19131: kollektivavtal (436/46) alltid skyldiga att iaktta     andra stödformer för att täcka de särskilda kost-
19132: det kollektivavtal som de är bundna till enligt        naderna för en första arbetsplats för unga.
19133: nämnda lag. Icke-organiserade arbetsgivare är             Enligt vissa internationella utredningar in-
19134: enligt 17 § lagen om arbetsavtal (320/70) skyldi-      verkar inte stadgandena om minimilön på syssel-
19135: ga att iaktta bara minimivillkoren i branschens        sättningen av unga. Arbetarskyddsstyrelsen har
19136: s.k. allmänbindande kollektivavtal. lfall det          utrett hur stadgandena om unga arbetstagare
19137: inom branschen inte finns något allmänbindande         tillämpas i praktiken. Arbetsgruppen som under-
19138: kollektivavtal kan en icke ansluten arbetsgivare       sökte saken ansåg i sin promemoria 31.3.1983 att
19139: fritt komma överens om lönen med arbetstaga-           det faktum att arbetslösheten är större bland
19140: ren. Det ankommer i regel på arbetsmarknaden           unga än bland vuxna arbetstagare i allmänhet
19141: enligt vad ovan anförts komma överens om               beror på brist på arbetserfarenhet och yrkesut-
19142: lönerna.                                               bildning och är oberoende av arbetarskyddsbe-
19143:    Arbetslösheten bland unga är en del av det          stämmelserna. 1 samband med utredningen
19144: allmänna arbetslöshetsproblemet. Då det inte           konstaterade arbetsgruppen att osmidighet i frå-
19145: finns tillräckligt lediga arbetsplatser blir arbets-   ga om lönerna utgör ett betydande hinder för
19146: marknaden mättad och det blir allmänt svårare          inträde på arbetsmarknaden. Det finns dock inte
19147: att få arbete. Härvid koncentreras problemen till      tillräckliga uppgifter i saken, som skulle basera
19148: unga, som försöker komma in på arbetsmarkna-           sig på inhemska utredningar. Enligt social- och
19149: den, till folk, som av en eller annan orsak har        hälsovårdsministeriets uppfattning borde lönefrå-
19150: varit borta från arbetsmarknaden och till dem          gorna i anslutning till sysselsättande av unga
19151: som på grund av strukturella förändringar på           lösas på basen av gällande lagstiftning.
19152: 
19153:      Helsingfors den 7 oktober 1983
19154: 
19155:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19156:                                                 1983 vp.
19157: 
19158: ~kriftligt spörsmål nr   113
19159: 
19160: 
19161: 
19162: 
19163:                                    Nordman m.fl.: Om användningen av bilbälte            bilens baksäte
19164: 
19165: 
19166:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19167: 
19168:    Undersökningar har visat att bruk av bilbälte       bältesanvändning också för passagerare i baksätet
19169: för passagerare också i bilens baksäte skulle vara     då bilbälte på baksätet numera hör tili den
19170: itt rekommendera ur trafiksäkerhetssynpunkt.           obligatoriska standardutrustningen i nya bilar.
19171: Beträffande trafikdödade skulle hela 40 % ha           Detta vore angeläget då vi vet att bilbältet utgör
19172: räddat livet om de hade använt bilbälte. Per-          ett effektivt skydd för människor på baksätet i
19173: ;onskador skulle också mycket långt ha kunnat          personbilar och erfarenheterna av bältestvånget
19174: 11ndvikas och lindras om passagerarna brukat           på framsätet är goda. Under ett kortare över-
19175: bilbälte.                                              gångsskede kunde bältesanvändningen för alla
19176:    Undersökningar visar också något överraskande       passagerare i personbilen befrämjas genom en
19177: att riskerna för passagerarna i baksätet är lika       rekommendation för baksätets passagerare och
19178: stora som för passagerare i framsätet för vilka        genom en informationskampanj därom.
19179: bilbältet är obligatoriskt. Trots det använder            Med hänvisning tili det ovanstående och tili
19180: endast ca 10-15 % av passagerarna i baksätet           vad i 37 § 1 mom. riksdagsordningen är föreskri-
19181: bilbälte enligt de undersökningar som gjorts i         vet vill undertecknade tili vederbörande medlem
19182: Sverige. Ett faktum är också att barn oftast löper     av statsrådet ställa följande skriftliga spörsmål:
19183: risk för dessa faror eftersom de av trafiksäkerhets-             Är Regeringen beredd att vidta åtgär-
19184: synpunkt hittills uppmanats använda bilens bak-               der för att genom effektiv information
19185: säte.                                                         befrämja användningen av bilbälte också
19186:    Hos oss har bältesanvändningen genomförts                  i bilens baksäte, och
19187: gradvis så att det först blev obligatotiskt att                  är Regeringen beredd att utreda möj-
19188: utrusta nya bilar med bälten varefter man också               ligheterna att genom lagstiftning göra
19189: gjorde användningen i framsätet obligatorisk.                 användningen av bilbälten i personbilars
19190: Det vore fullt möjligt att i lag stadga om                    baksäte obligatorisk?
19191: 
19192:      Helsingfors den 17 juni 1983
19193: 
19194:          Håkan Nordman                    Elisabeth Rehn                 Gunnar Jansson
19195: 
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 088300724E
19200: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 113
19201: 
19202: Kirjallinen kysymys n:o 113                                                                   Suomennos
19203: 
19204: 
19205: 
19206: 
19207:                                     Nordman ym.: Turvavyön käytöstä auton takaistuimella
19208: 
19209: 
19210:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19211: 
19212:    Tutkimukset ovat osoittaneet, että turvavyön         tää pakolliseksi turvavyön käyttö myös takaistui-
19213: käyttöä voidaan liikenneturvallisuusnäkökulmas-         mella matkustaville, koska turvavyö takaistuimel-
19214: ta katsottuna suositella myös auton takaistuimel-       la nykyisin kuuluu uusien autojen pakolliseen
19215: la matkustaville henkilöille. Liikenteessä kuoli ei-    standardivarustukseen. Tämä olisi tärkeätä, koska
19216: den osalta tilanne on sellainen, että peräti 40 %       tiedämme, että turvavyö on tehokas suoja takais-
19217: olisi jäänyt henkiin, mikäli he olisivat käyttäneet     tuimella henkilöautoissa matkustaville henkilöil-
19218: turvavyötä. Myös henkilövahinkoja olisi voitu           le, ja kun kokemukset turvavyöpakosta etuistui-
19219: välttää hyvin suuressa määrin sekä lieventää niitä,     milla ovat hyvät. Lyhyenä siirtymäkautena voitai-
19220: jos matkustajat olisivat käyttäneet turvavyötä.         siin turvavöiden käyttöä kaikkien matkustajien
19221:    Hieman yllättäen tutkimukset osoittavat myös,        osalta henkilöautoissa edistää suosittelemaila tur-
19222: että riski takaistuimella matkustavien osalta on yhtä   vavöiden käyttöä takaistuimen matkustajille sekä
19223: suuri kuin etuistuimellakin matkustavien osal-          toteuttamalla tätä koskeva informaatiokampanja.
19224: ta, joiden on pakko käyttää turvavyötä. Ruotsissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19225: tehtyjen tutkimusten mukaan kuitenkin vain              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19226: 10-15 % takaistuimella matkustavista käyttää            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19227: turvavyötä. Tosiasia on myös, että lapset ovat          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19228: myös useimmiten vaarassa, koska heitä liikenne-                    Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
19229: turvallisuussyistä on kehotettu käyttämään auton                menpiteisiin edistääkseen tehokkaalla in-
19230: takaistuinta.                                                   formaatiolla turvavyön käyttöä autoissa
19231:    Meillä turvavöiden käyttö on toteutettu asteit-              myös takaistuimella, ja
19232: tain siten, että ensin tuli pakolliseksi varustaa                  onko Hallitus valmis tutkimaan mah-
19233: uudet autot turvavöillä, minkä jälkeen niiden                   dollisuudet tehdä turvavöiden käyttö pa-
19234: käyttäminen tehtiin pakolliseksi etuistuimilla                  kolliseksi henkilöautojen takaistuimilla
19235: matkustaville. Olisi täysin mahdollista lailla sää-             lainsäädäntöteitse?
19236: 
19237:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
19238: 
19239:          Håkan Nordman                    Elisabeth Rehn                   Gunnar Jansson
19240:                                          1983 vp. -       KK n:o 113                                         3
19241: 
19242: 
19243: 
19244: 
19245:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19246: 
19247:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             ty pohjoismaiseksi liikenneturvallisuusvuodeksi.
19248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             Suomessa järjestetään tämän vuoden aikana eri
19249: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-            viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä useita
19250: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          tapahtumia ja kampanjoita liikenneturvallisuu-
19251: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           den edistämiseksi. Vuoden lopulla kiinnitetään
19252: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-           huomiota turvavöihin.
19253: symyksestä n:o 113:                                          Liikenneturva järjestää syksyllä julkiselle sanal-
19254:                                                           le sarjan tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään
19255:            Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
19256:                                                           auton turvallisuutta ja turvalaitteita, erityisesti
19257:         menpiteisiin edistääkseen tehokkaalla in-
19258:                                                           turvavöiden käytön merkitystä niin etu- kuin
19259:         formaatiolla turvavyön käyttöä autoissa
19260:                                                           takaistuimellakin vammautumisen ja kuoleman-
19261:         myös takaistuimella, ja
19262:                                                           tapausten estäjänä. Tämän jälkeen asiaa pyritään
19263:            onko Hallitus valmis tutkimaan mah-            laajasti tiedottamaan autonkuljettajille. Syksyn
19264:         dollisuudet tehdä turvavöiden käyttö pa-          kampanja ei tule jäämään ainoaksi, vaan turva-
19265:         kolliseksi henkilöautojen takaistuimilla          vyön käyttämistä edistäviä kampanjoita järjeste-
19266:         lainsäädäntöteitse?                               tään vastaisuudessakin.
19267:                                                              Liikenneministeriö suhtautuu myönteisesti
19268:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          myös turvavyön käyttöpakon laajentamiseen. Ko-
19269: ti seuraavaa:                                             kemus on kuitenkin osoittanut, ettei rangaista-
19270:    Kuten kysymyksen perusteluistakin käy ilmi on          vuuskaan saa kaikkia kiinnittämään turvavyö-
19271: niin etu- kuin takaistuimellakin olevien turvavöi-        tään. Turvavyön kiinnittäminen pelkästään sak-
19272: den hengen pelastava taikka vammoja estävä tai            kojen välttämiseksi aiheuttaa sitä paitsi sen, että
19273: niitä vähentävä vaikutus huomattava. Tähän viit-          vyötä saatetaan käyttää väärin säädettynä tai jopa
19274: taavat kiistattomasti asiasta tehdyt tutkimukset.         rikkinäisenä, jolloin sen onnettomuuden seu-
19275: On siis täysi syy edistää turvavyön käyttämistä.          rauksia vähentävä vaikutus olennaisesti huono-
19276:    Turvavöiden asentamisen ja käyttämisen pa-             nee. Käyttöpakko ei siis poista kampanjoiden ja
19277: kollistamisessa on Suomessa edetty asteittain.            muun tiedottamisen merkitystä.
19278: Ensimmäiseksi säädettiin turvavöiden asentamis-              Käyttöpakon laajentaminen takaistuimille ja
19279: velvollisuus vuoden 1971 alusta käyttöön otetta-          varsinkin lapsiin ei ole ongelmatonta. On mm.
19280: vien henkilöautojen etuistuimelle. Uusien henki-          ratkaistava, miten suhtaudutaan tilanteisiin, jois-
19281: löautojen takaistuimille asentamisvelvollisuus            sa matkustajien lukumäärä ylittää turvavöiden
19282: säädettiin vuoden 1981 alusta ja ensi vuoden              määrän. Nykyisten säädösten mukaan henkilöau-
19283: alussa turvavöiden asentamispakko laajenee käsit-         ton rekisteriin merkityn henkilöluvun saa tilapäi-
19284: tämään myös uudet paketti- ja erikoisautot.               sesti ylittää 30 % :lla. Lasten kuljettamisesta on
19285:    Turvavöiden      käyttöpakko     henkilöautojen        voimassa säädös, jonka mukaan matkustajien
19286: etuistuimilla oleville tuli voimaan 1. 7. 19 7 5 . Ran-   lukumäärää laskettaessa lukuun ei oteta yhtä
19287: gaistus käyttämättä jättämisestä seurasi kuitenkin        enintään 12-vuotiasta lasta ja kahden tällaisen
19288: vain, jos liikennettä valvovan poliisin nimen-            lapsen katsotaan vastaavan yhtä matkustajaa. On
19289: omaisesta kehotuksesta huolimatta ei heti suostu-         myös ratkaistava ne tilanteet, joissa autoon asen-
19290: nut turvavyötä käyttämään. Poliisilla oli myös            nettu turvavyö on sellainen, ettei lapsi voi sitä
19291: valta tarvittaessa keskeyttää matkan jatkaminen.          käyttää.
19292: Rangaistavuutta       laajennettiin      olennaisesti        Paitsi henkilöautojen takaistuimille voidaan
19293: 1.4.1982 voimaan tulleella uudella tieliikenne-           käyttöpakkoa ajatella laajennettavaksi esimerkiksi
19294: lailla, jossa käyttämättä jättäminen sinänsä sää-         takseihin ja pakettiautoihin. Tällöin joudutaan
19295: dettiin rangaistavaksi.                                   harkitsemaan, mitä mahdollisia ajon luonteesta
19296:    Kuluva vuosi on kaikissa Pohjoismaissa nimet-          johtuvia poikkeuksia käyttöpakkoon tarvittaisiin.
19297: 4                                   1983 vp. -     KK n:o 113
19298: 
19299:   Liikenneministeriö tulee lähiaikoina vakavasti   viin kysymyksiin ja valmistelee mahdollisesti tar-
19300: perehtymään käyttöpakon laajentamiseen liitty-     vittavat lakiehdotukset.
19301: 
19302:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1983
19303: 
19304:                                                                 Liikenneministeri Matti Puhakka
19305:                                        1983 vp. -      KK n:o 113                                          5
19306: 
19307: 
19308: 
19309: 
19310:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19311: 
19312:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              lnnevarande år har i alla nordiska Iänder
19313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          utsetts tili nordiskt trafiksäkerhetsår. 1 Finland
19314: av den 17 juni 1983 till vederbörande medlem av        ordnas under detta år i samarbete mellan olika
19315: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift     myndigheter och organisationer flera evenemang
19316: av följande av riksdagsman Nordman m.fl. un-           och kampanjer för att främja trafiksäkerheten.
19317: dertecknade spörsmål nr 113:                           Vid årets slut kommer uppmärksamhet att ägnas
19318:                                                        åt bilbältena.
19319:           Är Regeringen beredd att vidta åtgär-           På hösten ordnar Trafikskyddet en serie infor-
19320:        der för att genom effektiv information          mationer för massmedia. Vid dessa behandlas
19321:        befrämja användningen av bilbälte också         bilens säkerhet och säkerhetsanordningar. Särskilt
19322:        i bilens baksäte, och                           påpekas då betydelsen av att använda bilbälte
19323:           är Regeringen beredd att utreda möj-         såväl i framsätet som i baksätet för att hindra
19324:        ligheterna att genom lagstiftning göra          invalidisering och dödsfall. Efter detta kommer
19325:        användningen av bilbälten i personbilars        man att försöka ordna en omfattande informa-
19326:        baksäte obligatorisk?                           tion i saken för chaufförer. Höstens kampanj
19327:                                                        kommer inre att bli den enda, utan också i
19328:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        framtiden kommer kampanjer att ordnas för att
19329:                                                        främja användningen av bilbälte.
19330: anföra följande:
19331:                                                           Trafikministeriet förhåller sig positivt också tili
19332:    Såsom det framgår även av spörsmålets motive-       taoken att utvidga tvånget att använda bilbälte.
19333: ring har användning av bilbälte såväl i framsätet      Erfarenheten har emellertid visat att inte ens
19334: som i baksätet på bilar stor betydelse för att         straffbarhet får alla att använda bilbälte. Om
19335: rädda liv, eller för att hindra eller begränsa         bilbälte används enbart för att undvika böter
19336: skador. På detta tyder obestridligen de undersök-      leder detta tili att bältet kan användas orätt
19337: ningar som gjorts i frågan. Det föreligger således     inställt eller tili och med i trasigt skick, vilket
19338: fullt skäl för att främja användningen av bilbälte.    väsentligt minskar dess förmåga att dämpa följ-
19339:    1 Finland har man steg för steg utvidgat            derna av olyckor. Användningstvånget innebär
19340: tvånget att installera och använda bilbälte. Tili      således inre att kampanjer och annan informa-
19341: att börja med stadgades om skyldighet att instal-      tion blir utan betydelse.
19342: lera bilbälte i framsätet på personbilar, som togs        Taoken att utvidga användningstvånget att
19343: i bruk från och med början av år 1971. Om              gälla också baksätet och särskilt barn är inte
19344: skyldighet att installera bilbälte i baksätet på nya   problemfri. Bl.a. måste man avgöra hur man
19345: personbilar stadgades att denna skyldighet gäller      skall ställa sig tili en situation där antalet passa-
19346: från och med början av år 1981. 1 början av nästa      gerare överstiger anralet bilbälten. Enligt gällan-
19347: år utvidgas tvånget att installera bilbälte tili att   de stadganden får man tillfälligt överskrida det
19348: gälla också nya paket- och specialbilar.               antal passagerare som antecknats i registeet för
19349:    Tvånget för passagegare i bils framsäte att         personbil med 30 %. Angående transport av
19350: använda bilbälte trädde i kraft 1.7.1975. Be-          barn gäller ett stadgande enligt vilket vid räkning
19351: straffning för att underlåta att använda bilbälte      av passagerare ett barn på högst 12 år inte
19352: följde emellertid endast om man trots uttrycklig       beaktas och två sådana barn anses motsvara en
19353: uppmaning av polis, som övervakade trafiken,           passagerare. Man måste också avgöra hur man
19354: inre genast samtyckte tili att använda bilbälte.       bör förfara i en situation där ett i bilen installerat
19355: Polisen hade också rätt att vid behov avbryta          bilbälte är sådant att ett barn inre kan använda
19356: färden. Straffbarheten utvidgades väsentligt med       det.
19357: den nya vägtrafiklagen, som trädde i kraft                Det är tänkbart att utvidga användnings-
19358:  1.4.1982. 1 den stadgades att underlåtande att        tvånget tili att gälla tili exempel taxibilar och
19359: använda bilbälte i sig är straffbart.                  paketbilar, vid sidan av personbilars baksäten.
19360: 088300724E
19361: 6                                    1983 vp. -   KK n:o 113
19362: 
19363: Härvid måste det övervägas vilka eventuella un-   framtiden att allvarligt fördjupa sig i frågor, som
19364: dantag som skulle behövas på grund av körslans    gäller en utvidgning av användningstvånget, och
19365: karaktär.                                         att bereda eventuellt erforderliga propositioner i
19366:   Trafikministeriet kommer inom den nära          saken.
19367: 
19368:     Helsingfors den 6 oktober 1983
19369: 
19370:                                                                     Trafikminister Matti Puhakka
19371:                                                1983 vp.
19372: 
19373: Skriftligt spörsmål nr   114
19374: 
19375: 
19376: 
19377: 
19378:                                   Norrback m.fl.: Om utgivningen av taltidningar för svenskspråkiga
19379:                                     synskadade
19380: 
19381: 
19382:                                Till Riksdagens Herr Talman
19383: 
19384:    Taltidningar har funnits i närmare tjugo år och   insamlade medel vilket givetvis inte garanterar
19385: består av inlästa tidningsartiklar från en eller     någon utgivning på lång sikt.
19386: flera tidningar. Dessa s.k. ersättande tidningar         Målsättningen bör vara att tidningarna själva
19387: utkommer vanligen en gång per vecka eller med        tar ansvaret för utgivningen av taltidningsuppla-
19388: ett nummer i månaden.                                gorna. Många tidningshus har likväl ekonomiska
19389:    Under de senaste åren har Finlands svenska        svårigheter varför vi anser att någon form av
19390: synskadade r.f. i samarbete med olika tidningar      statligt stöd är lösningen om synskadade över
19391: börjat utge dagstidningar på kassett. Den enda       huvud skall kunna ta del i det informationsut-
19392: dagstidningen på kassett som utkommer dagli-         bud som är en självklarhet för övriga medborga-
19393: gen samtidigt med den tryckta tidningen är           re.
19394: Hufvudstadsbladet. Vasabladets kassetter har en          Utgivarna av taltidningar är också tvungna att
19395: upplaga på ca 60 och kasset~_-Hbl har för närva-     deponera två friexemplar av varje taltidning i
19396: rande 130 prenumeranter. Aven om endast en           Helsingfors universitet enligt lagen om friexemp-
19397: liten del av innehållet ryms med på en C-90          lar. Också denna deponering åsamkar extra kost-
19398: kassett har mottagandet varit positivt. Av de        nader för utgivare av taltidningar, speciellt då
19399: övriga finlandssvenska dagstidningarna som ut-       upplagorna också i övrigt är små.
19400: kommer på kassett är utgivningstätheten en-              Hänvisande till det ovanstående och i enlighet
19401: fem gånger i veckan. Tillsvidare har ingen av        med 37 § 1 mom. riksdagsordningen vill vi till
19402: dessa tidningar påtagit sig ansvaret för inläsning   vederbörande medlem av statsrådet ställa följan-
19403: och övriga uppgifter i samband med taltidnings-      de skriftliga spörsmål:
19404: framställningen.
19405:    I de flesta fall sker framställningen med hjälp             Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
19406: av frivilliga arbetsinsatser och i någon mån utbe-          för att underlätta utgivningen av taltid-
19407: talas arvoden. Finansieringen sker främst med               ningar för svenskspråkiga synskadade?
19408:      Helsingfors den 17 juni 1983
19409: 
19410:                      Ole Norrback                             Håkan Nordman
19411:                      Jutta Zilliacus                          Elisabeth Rehn
19412:                      Boris Renlund                            Ole Wasz-Höckcrt
19413:                      Henrik Westerlund                        Håkan Malm
19414: 
19415: 
19416: 
19417: 
19418: 088300704T
19419: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 114
19420: 
19421: Kirjallinen kysymys n:o 114                                                                   Suomennos
19422: 
19423: 
19424: 
19425: 
19426:                                    Norrback ym.: Ruotsinkielisille näkövammaisille tarkoitettujen pu-
19427:                                      helehtien julkaisemisesta
19428: 
19429: 
19430:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19431: 
19432:     Puhuttuja sanomalehtiä on ollut jo lähes 20        roilla, mikä luonnollisestikaan ei takaa lehden
19433: vuotta ja ne koostuvat yhdestä tai useammasta          ilmestymistä pitkällä tähtäimellä.
19434: sanomalehdestä otetuista ja ääneen luetuista ar-          Päämääränä pitää olla, että sanomalehdet otta-
19435: tikkeleista. Nämä ns. korvaavat lehdet ilmestyvät      vat itse vastuun puhelehtien painosten julkaise-
19436: tavallisesti kerran viikossa tai kerran kuukaudes-     misesta. Monilla lehtitaloilla on kuitenkin talou-
19437: sa.                                                    dellisia vaikeuksia, minkä vuoksi olemme sitä
19438:    Viime vuosina Finlands svenska synskadade r.f.      mieltä, että ratkaisu olisi löydettävissä jonkinlai-
19439: on yhteistyössä eri sanomalehtien kanssa alkanut       sesta valtion avustuksesta, jotta näkövammaiset
19440: julkaista kaseteilla olevia päivälehtiä. Ainoa kase-   ylipäätänsä pääsisivät osallisiksi informaation tar-
19441: tilla oleva päivälehti, joka ilmestyy päivittäin       jonnasta, joka on itsestään selvyys muille kansa-
19442: samanaikaisesti painetun lehden kanssa, on Huf-        laisille.
19443: vudstadsbladet. Vasabladetin kaseteilla on noin           Puhelehtien julkaisijat ovat myös pakotettuja
19444: 60 kappaleen painos ja Hufvudstadsbladetin ka-         luovuttamaan kaksi maksutonta kappaletta jokai-
19445: seteilla on tällä hetkellä 130 tilaajaa. Huolimatta    sesta puhelehdestä Helsingin yliopistolle vapaa-
19446: siitä, että vain pieni osa lehden sisällöstä mahtuu    kappalelain nojalla. Myös tämä tallettaminen
19447: yhdelle C-90 kasetille, vastaanotto on ollut           aiheuttaa lisäkustannuksia puhelehtien julkaisi-
19448: myönteinen. Muiden suomenruotsalaisten kase-           joille etenkin kun painokset muutenkin ovat
19449: teilla ilmestyvien päivälehtien ilmestymistiheys       pieniä.
19450: on ollut 1-5 kertaa viikossa. Tähän mennessä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19451: mikään näistä lehdistä ei ole ottanut vastatakseen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19452: artikkelien luvusta ja muista tiedotuksista puhe-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19453: lehtien tuottamisen yhteydessä.                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19454:    Useimmissa tapauksissa näiden lehtien tuotta-
19455: minen tapahtuu vapaaehtoisten työpanosten va-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19456: rassa, mutta myös palkkioita maksetaan jonkin                  ryhtyä helpottaakseen ruotsinkielisille nä-
19457: verran. Rahoitus tapahtuu ensi sijassa keräysva-               kövammaisille tarkoitettujen puhelehtien
19458:                                                                julkaisemista?
19459:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1983
19460: 
19461:                       Ole Norrback                              Håkan Malm
19462:                       Jutta Zilliacus                           Elisabeth Rehn
19463:                       Boris Renlund                             Ole Wasz-Höckert
19464:                       Henrik Westerlund                         Håkan Nordman
19465:                                        1983 vp. -     KK n:o 114                                          3
19466: 
19467: 
19468: 
19469: 
19470:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19471: 
19472:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         äänilehtitarjontaa. Tällöin komitean ehdotuksen
19473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan tulisi harkita rahoituksen järjestämistä
19474: olette 17 päivänä kesäkuuta 1983 päivätyn kir-        valtion lehdistötukijärjestelmän avulla, koska ky-
19475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      symyksessä on sama tiedonvälitys vamman edel-
19476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lyttämin menetelmin.
19477: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         Komitea esitti myös radiotekniikan hyväksi-
19478: symyksestä n:o 114:                                   käyttöä niin, että päivälehtiäänitteet voitaisiin
19479:                                                       radioida ohjelmattomaan aikaan, esim. yöllä.
19480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Äänitteiden vastaanottaminen olisi helppoa nau-
19481:        ryhtyä helpottaakseen ruotsinkielisille nä-    hurin ja kytkinkellon avulla.
19482:        kövammaisille tarkoitettujen puhelehtien          Äänitettyjen päivälehtien tekemiseen on ole-
19483:        julkaisemista?                                 massa tekniset mahdollisuudet. Toiminnan laa-
19484:                                                       jentaminen edellyttää hallinnollisten ja ennen
19485:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kaikkea taloudellisten kysymysten ratkaisemista.
19486: ti seuraavaa:                                         Näkövammaisten tiedonsaantimahdollisuuksien
19487:    Suomessa ilmestyy noin 50 äänilehteä. Näistä       saattaminen samanarvoiseen asemaan näkevien
19488: vain pieni osa on ruotsinkielisiä. Äänilehtien        kanssa edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen
19489: kustantajina ovat useimmissa tapauksissa näkö-        kesken. Invaliidihuoltolain nojalla ei voida tukea
19490: vammaisjärjestöt. Määrästä vajaa kolmannes on         äänilehtien tekemistä, sen sijaan niiden vastaan-
19491: niin sanottuja alueellisia näkövammaisten ääni-       ottamiseen tarvittavia nauhureita ja muita apuvä-
19492: lehtiä, joita näkövammaisten yhdistykset kustan-      lineitä myönnetään invalidihuoltona. Äänilehti-
19493: tavat. Toistaiseksi vain harvoista näkevien lehdis-   tarjonnan edistäminen valtion lehdistötuen ja
19494: tä toimitetaan ääniversioita. Äänilehtitoiminta       radiotekniikan avulla kuuluu osaltaan opetusmi-
19495: perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön ja hyvänte-       nisteriön ja liikenneministeriön toimialaan.
19496: keväisyyteen.                                            Opetusministeriön hallinnonalalla on varattu
19497:    Päivittäisten äänilehtien tekeminen näkövam-       sokeain lehtipalvelun järjestämiseen määräraha,
19498: maisille, sekä suomen- että ruotsinkielisille, on     josta osa on tarkoitettu ruotsinkielisen äänileh-
19499: Suomessa vasta kokeiluvaiheessa. Kansainvälisen       den toimittamiseen.
19500: Vammaisten Vuoden Suomen komitea käsitteli               Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää välittö-
19501: mietinnössään (komiteanmietintö 1982:35) myös         mästi neuvottelut opetusministeriön ja liikenne-
19502: näkövammaisten tiedonsaannin kehittämistoi-           ministeriön kanssa näkövammaisten tiedonsaan-
19503: mia. Komitea esitti lisättäväksi ja kehitettäväksi    nin parantamiseksi.
19504: 
19505:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
19506: 
19507:                                                                                Ministeri Vappu Taipale
19508: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 114
19509: 
19510: 
19511: 
19512: 
19513:                                  Till Riksdagens Herr Talman
19514: 
19515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pressen, emedan det är fråga om spridning av
19516: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           samma information med anlitande av de meto-
19517: av den 17 juni 1983 till vederbörande medlem av         der som skadan förutsätter. Kommitten föreslog
19518: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       även utnyttjande av radiotekniken så, att band-
19519: dagsman Norrback m.fl. undertecknade spörsmål           upptagningarna av dagstidningar kunde radieras
19520: nr 114:                                                 under programfri tid, t.ex. på natten. Dessa
19521:                                                         bandningar skulle lätt kunna mottas med hjälp
19522:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        av kassettspelare och kopplingsur.
19523:         för att underlätta utgivningen av taltid-          Det finns tekniska möjligheter att framställa
19524:         ningar för svenskspråkiga synskadade?           bandade dagstidningar. En förutsättning för
19525:                                                         verksamhetens utvecklande är att de administra-
19526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tiva och framför allt ekonomiska frågorna skall
19527: anföra följande:                                        kunna lösas. För att de synskadade i fråga om
19528:    I Finland utkommer ca 50 taltidningar. Endast        tillgången till information skall bli jämställda
19529: ett litet antal av dessa är svenskspråkiga. Taltid-     med icke synskadade, krävs det samarbete mellan
19530: ningarna finansieras i de flesta fall av organisatio-   olika förvaltningsområden. Med stöd av lagen
19531: nerna för synskadade. Av antalet är knappa              om invalidvård kan framställningen av taltid-
19532: tredjedelen s.k. regionala taltidningar för synska-     ningar inte stödjas, däremot kan kassettspelare
19533: dade, vilka finansieras av föreningarna för             och andra hjälpmedel som behövs för mottagan-
19534: synskadade. Tillsvidare framställs ljudversioner        de av dessa erbjudas i form av invalidvård.
19535: endast av ett fåtal tidningar. Taltidningsverksam-      Främjandet av utbudet på taltidningar genom
19536: heten baserar sig i hög grad på frivilligt arbete       det statliga stödet för tidningspressen och radio-
19537: och välgörenhet.                                        tekniken ingår som en sektor i undervisningsmi-
19538:    Framställningen av dagliga taltidningar för          nisteriets och trafikministeriets verksamhetsområ-
19539: synskadade, såväl finsk- som svenskspråkiga, be-        de.
19540: finner sig i Finland ännu i försöksstadiet. Fin-           Inom undervisningsministeriets förvaltnings-
19541: lands kommitte för det internationella handi-           område har för organiserandet av de synskadades
19542: kappåret 1981 behandlade i sitt betänkande              tidningsservice reserverats ett anslag, vilket delvis
19543: (kommittebetänkande 1982:35) även åtgärder för          a~setts för redigering av en svenskspråkig taltid-
19544: utvecklandet av de synskadades tillgång till infor-     ntng.
19545: mation. Kommitten föreslog att utbudet på                  Social- och hälsovårdsministeriet kommer ome-
19546: taltidningar skulle ökas och utve.:klas. Enligt         delbart att inleda förhandlingar med undervis-
19547: kommittens förslag bör det härvid övervägas,            ningsministeriet och trafikministeriet i syfte att
19548: huruvida finansieringen kunde ordnas med hjälp          förbättra de synskadades tillgång till informa-
19549: av det statliga systemet med stöd för tidnings-         tion.
19550: 
19551:      Helsingfors den 4 oktober 1983
19552: 
19553:                                                                                   Minister Vappu Taipale
19554:                                                 1983 vp.
19555: 
19556: Kirjallinen kysymys n:o 115
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                    Helle: Myrkytystietokeskuksen toiminnan turvaamisesta
19562: 
19563: 
19564:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19565: 
19566:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sairaanhoi-         Palkkaamalla kaksi puolipäiväistä farmaseuttia
19567: tolaitosten toiminnan järjestämisestä vuosina         voitaisiin myrkytystietokeskuksen palvelukyky pa-
19568: 1983-1987 todetaan mm. seuraavaa: "Valta-             lauttaa ennalleen.
19569: kunnallisesti myrkytysten hoitoa ja hoitoon liitty-      Valtakunnallisen suunnitelman sanamuoto ei
19570: viä toimintoja ohjaa Helsingin yliopistollisessa      suinkaan oikeuta palvelujen vähentämiseen. On
19571: keskussairaalassa toimiva myrkytystietokeskus. ''     lisäksi huomattava, että myrkytystapauksissa asi-
19572:    Keskuksen työmäärä on kasvanut vuosi vuodel-       antuntevien ohjeiden pikainen saanti saattaa pe-
19573: ta. Puhelintiedusteluja oli kolmisen vuotta sitten    lastaa ihmishengen tai estää invalidisoitumisen.
19574: noin 10 000 vuodessa. Tänä vuonna luku nousee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19575: 16 000 tiedusteluun.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19576:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19577:   Uutta työvoimaa on luvattu toistuvasti, mutta
19578:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19579: lupauksia pitemmälle ei ole päästy.
19580:   Niinpä myrkytystietokeskus on syyskuun alusta                 Aikooko Hallitus turvata tämän koko
19581: joutunut supistamaan viikonvaihdepalvelujaan.                maata palvelevan myrkytystietokeskuksen
19582: Myrkytystapaukset eivät kuitenkaan noudata viik-             täysitehoisen toiminnan jo kuluvasta syk-
19583: kovapaajärjestelmää.                                         systä alkaen?
19584: 
19585:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
19586: 
19587:                                               Esko Helle
19588: 
19589: 
19590: 
19591: 
19592: 0883007454
19593: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 115
19594: 
19595: 
19596: 
19597: 
19598:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19599: 
19600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Valtioneuvoston 19.9.1983 vahvistamassa val-
19601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       takunnallisessa suunnitelmassa terveydenhuollon
19602: olette 13 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-      järjestämisestä vuosina 1984-1988 todetaan, et-
19603: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tä Helsingin yliopistollinen keskussairaala vastaa
19604: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     myrkytystietokeskuksen toiminnasta ja että valta-
19605: Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   kunnallisen suunnitelman voimavaroista osoite-
19606: tä n:o 115:                                         taan myrkytystietokeskuksen kahden puolipäiväi-
19607:                                                     sen farmaseutin viran perustamiseen tarvittavat
19608:           Aikooko Hallitus turvata tämän koko       voimavarat vuonna 1984. Tämä otetaan huo-
19609:        maata palvelevan myrkytystietokeskuksen      mioon lääkintöhallituksen antaessa ohjeita lää-
19610:        täysitehoisen toiminnan jo kuluvasta syk-    ninhallitukselle virkojen ja tehtävien jakamisesta.
19611:        systä alkaen?                                Mainitut virat on mahdollista ottaa käyttöön
19612:                                                     Uudenmaan lääninhallituksen vahvistettua vuot-
19613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ta 1984 koskevan yliopistollisen keskussairaalapii-
19614: ti seuraavaa:                                       rin erikoissairaanhoidon alueellisen suunnitel-
19615:                                                     man.
19616:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
19617: 
19618:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19619:                                       1983 vp. -      KK n:o 115                                        3
19620: 
19621: 
19622: 
19623: 
19624:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19625: 
19626:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 den riksomfattande planen för anordnande
19627: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         av hälsovården åren 1984-1988, som statsrådet
19628: av den 13 september 1983 tili vederbörande            fastställde 19.9.198 3, konstateras, att Helsingfors
19629: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    universitetscentralsjukhus svarar för giftinforma-
19630: av riksdagsman Helle undertecknade skriftliga         tionscentralens verksamhet och att av de resurser
19631: spörsmål nr 115:                                      som upptagits i den riksomfattande planen anslås
19632:                                                       nödiga medel för inrättande av två halvdagsfar-
19633:           Ämnar Regeringen göra det möjligt för       maceuttjänster under år 1984. Detta kommer att
19634:                                                       beaktas då medicinalstyrelsen ger länsstyrelsen
19635:        giftinformationscentralen som betjänar
19636:                                                       direktiv för fördelningen av tjänster och uppgif-
19637:        hela landet att arbeta fullt effektivt redan
19638:                                                       ter. Dessa tjänster kan tas i bruk då länsstyrelsen
19639:        från och med innevarande höst?
19640:                                                       i Nylands Iän har fastställt regionalplanen för år
19641:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1984 för specialsjukvården inom universitetscen-
19642: anföra följande:                                      tralsjukhusdistriktet.
19643: 
19644:      Helsingfors den 11 oktober 1983
19645: 
19646:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
19647: 1
19648: 
19649: 
19650: 1
19651: 
19652: 
19653:     1
19654: 
19655: 
19656:     1
19657: 
19658: 
19659:         1
19660: 
19661: 
19662:         1
19663: 
19664: 
19665:             1
19666: 
19667: 
19668:             1
19669: 
19670: 
19671:                 1
19672: 
19673: 
19674:                 1
19675:                                                 1983 vp.
19676: 
19677: Kirjallinen kysymys n:o 116
19678: 
19679: 
19680: 
19681: 
19682:                                    Junnila: Eläkeuudistuksen epäkohtien korjaamisesta
19683: 
19684: 
19685:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19686: 
19687:    Parisataatuhatta eläkeläistä joutui kuluvan         tätä asiaa hoitaa. Mutta nyt on maaliskuun
19688: vuoden helmikuussa kokemaan eläketulonsa suo-          eduskuntavaaleista kulunut jo puoli vuotta ja
19689: ranaisen markkamääräisen alenemisen sen seu-           hallituksen alkuvaiheen järjestäytymiskiireet ovat
19690: rauksena, että eläkkeiden verotuskohtelua muu-         takana päin. Aika on näin ollen tullut noiden
19691: tettiin. Eläketulojen alenemiseen vaikutti erityi-     eläkeläisille annettujen vaalilupausten lunastami-
19692: sesti se, että kansaneläkkeen siihenastineo vero-      seen. Asiaa ei voida väistää myöskään vetoamalla
19693: vapaus poistui ja eläketulo tuli siten tältäkin osin   siihen, että valtion menot paisuvat muutenkin
19694: veronalaiseksi.                                        liikaa. Tämä asia on näet hoidettavissa verotusjär-
19695:    Eläkkeensaajat mielsivät tämän tapahtuman           jestelyin ja siis ilman, että se lainkaan lisää
19696: heihin kohdistuneeksi saavutetun edun ja oikeu-        valtion menoja.
19697: den loukkaukseksi, joka samalla vaikeutti vähäva-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19698: raisempien eläkeläisten taloudellista asemaa. Ta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19699: pahtuma herätti näistä syistä voimakasta ärtymys-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19700: tä.                                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19701:     Kun tämä kaikki sattui juuri eduskuntavaalien                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
19702: alla ja kun eläkeläisten lukumäärä ja sen mukana              toimenpiteisiin kansaneläkkeiden verova-
19703: heidän merkityksensä äänestäjinä on vaali vaalilta            pauden palauttamiseksi sen aikaisemmas-
19704: kasvanut, vaalitaisteluaan käyvät poliitikot ja hei-          sa laajuudessa ja siten lunastaa hallitus-
19705: dän edustamansa puolueet säikähtivät ja kiirehti-             puolueiden niin kuin muidenkin puolu-
19706: vät lupaamaan, että eläkeläisiä kohdannut oikeu-              eiden taholta eläkeläisille vaalitaistelussa
19707: denloukkaus korjataan vaalien jälkeen. Tätä kos-              annetut lupaukset, ja
19708: kevia eri puolueiden puheenjohtajien ja muiden                   onko Hallitus tietoinen siitä, että. ellei
19709: vaalissa ehdokkaina olleiden poliitikkojen vaali-             eläkeläisten kärsimää saavutetun edun
19710: taistelukuukausien aikana antamia yksiselitteisen             menettämistä näin korjata, poliitikot ja
19711: selviä lupauksia on runsaasti tallennettuina sekä             puolueet menettävät siinä määrin uskot-
19712: sanomalehtien palstoille että radion ja television            tavuuttaan, että se ei palaudu, vaikka
19713: ääni- ja kuvanauhoille.                                       eläkkeet myöhemmin inflaation mukana
19714:     On ymmärrettävää, että vaalien jälkeen kevääl-            markkamääräisesti jossakin määrin nousi-
19715: lä muodostettu hallitus ei vielä silloin ennättänyt           sivatkin?
19716: 
19717:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
19718: 
19719:                                              Tuure Junnila
19720: 
19721: 
19722: 
19723: 
19724: 088300753C
19725: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 116
19726: 
19727: 
19728: 
19729: 
19730:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19731: 
19732:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den takaavat eläketulovähennykset merkitsevät
19733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sitä, että pieni- ja keskituloiset eläkkeensaajat
19734: olette 13 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-         tulevat edelleenkin lievemmin verotetuiksi kuin
19735: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       samansuuruista muuta tuloa saavat verovelvolli-
19736: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        set. Samalla pienten työeläkkeiden verotus on
19737: Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     keventynyt aikaisempaan verrattuna. Eläketulo-
19738: tä n:o 116:                                            vähennysten säätämisen yhteydessä luovuttiin
19739:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       myös kunnallisverotuksen vanhuusvähennyksestä
19740:         toimenpiteisiin kansaneläkkeiden verova-       ja kunnallisverotuksen invalidivähennys muutet-
19741:         pauden palauttamiseksi sen aikaisemmas-        tiin myönnettäväksi vain muun ansiotulon kuin
19742:         sa laajuudessa ja siten lunastaa hallitus-     eläketulon perusteella. Perusteena oli se, että
19743:         puolueiden niin kuin muidenkin puolu-          eläketulovähennyksen katsottiin kattavan riittä-
19744:         eiden taholta eläkeläisille vaalitaistelussa   västi edellä mainitut aikaisemmat vähennykset.
19745:         annetut lupaukset, ja                             Koska kansaneläkeuudistuksen yhteydessä luo-
19746:            onko Hallitus tietoinen siitä, että ellei   vutaan tulosidonnaisuudesta lähes kokonaan,
19747:         eläkeläisten kärsimää saavutetun edun          kansaneläkkeiden säätäminen veronalaisiksi oli
19748:         menettämistä näin korjata, poliitikot ja       tarpeen myös verovelvollisten tulonjaon kannal-
19749:         puolueet menettävät siinä määrin uskot-        ta. Kansaneläkkeen täydellistä verottomuutta oli-
19750:         tavuuttaan, että se ei palaudu, vaikka         si vaikea perustella esimerkiksi tapauksissa, joissa
19751:         eläkkeet myöhemmin inflaation mukana           verovelvollisella on huomattavat työtulot, jotka
19752:         markkamääräisesti jossakin määrin nousi-       eivät enää tämän vuoden alusta lukien ole vai-
19753:         sivatkin?                                      kuttaneet kansaneläkkeen määrään. Myöskään
19754:                                                        huomattavia työ- ja virkaeläkkeitä saavien vero-
19755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       velvollisten kannalta ei ole tarpeen, että heidän
19756: ti seuraavaa:                                          saamansa kansaneläkkeen pohjaosa olisi verova-
19757:    Kansaneläkeuudistuksen päätavoitteena on vä-        paa.
19758: himmäistoimeentulon takaavan eläketurvan ai-              Kansaneläkeuudistus on tähän mennessä pa-
19759: kaansaaminen jokaiselle kansalaiselle. Pienten         rantanut noin 632 000 lähinnä pieni- ja keskitu-
19760: eläkkeiden korottamisen lisäksi uudistukseen           loisen eläkkeensaajan eläketurvaa. Ensi vuoden
19761: kuuluu asteittainen kansaneläkkeiden tulosidon-        alussa toteutettavassa II B-vaiheessa eläke nousee
19762: naisuudesta luopuminen. Tällöin kansaneläkkeen         lisäksi noin 620 000 eläkkeensaajalla ja vuonna
19763: määrään vaikuttavat lopulta vain eläkkeensaajan        1985 toteutettavassa III-vaiheessa vielä noin
19764: muut omat eläketulot, eivät esimerkiksi työ- tai       210 000 eläkkeensaajalla. Nämä muutokset joh-
19765: yrittäjätulot eivätkä puolison tulot. Tulosidon-       tuvat lähinnä siitä, että puolison eläketulot,
19766: naisuudesta luovutaan vaiheittain vuoden 1985          yrittäjätulot ja pääomatulot lakkaavat vaikutta-
19767: loppuun mennessä.                                      masta kansaneläkkeen määrään. Lisäksi pienten
19768:    Olennaisena osana kansaneläkejärjestelmän ko-       työeläkkeiden verotuksen keventyminen on
19769: konaisuudistukseen kuuluu eläkkeiden verotuk-          vuonna 1983 lisännyt noin 330 000 eläkkeensaa-
19770: sen yhtenäistäminen, minkä vuoksi kansaneläk-          jan käytettävissä olevia tuloja. Korotukset ovat
19771: keen pohjaosa ja lisäosa säädettiin veronalaisiksi     eläkeuudistuksen vaiheesta riippuen keskimäärin
19772: vuoden 1983 alusta lukien. Tämän jälkeen elä-          130-170 markkaa kuukaudessa.
19773: ketulojen verotus ei enää riipu ensisijaisesti tulo-      Kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan veron-
19774: jen laadusta vaan niiden määrästä.                     alaisuus on vastaavasti tähän mennessä alentanut
19775:    Uudistuksen jälkeen eläketulojen verotus poik-      noin 187 000 eläkkeensaajan nettotuloja keski-
19776: keaa myös aikaisempaa vähemmän muiden tulo-            määrin noin 140 markalla kuukaudessa. Yli puo-
19777: jen verotuksesta. Tosin pelkän kansaneläkkeen          let näistä on pelkän pohjaosan saajia eli niitä
19778: tai muun sen suuruisen eläketulon verottomuu-          lähinnä keski- ja hyvätuloisia eläkkeensaajia, joi-
19779:                                       1983 vp. -     KK n:o 116                                         3
19780: 
19781: den muut tulot ovat vähentäneet kansaneläkkeen       ennakkoperinnässä vasta helmikuussa 1983, kun
19782: määrää. Noin puolet olivat ns. vanhaa työeläket-     taas itse eläkejärjestelmän muutokset tulivat voi-
19783: tä saaneita. Lopullisesti kansaneläkeuudistuksen     maan heti vuoden alussa. Virhearviointeja on
19784: arvioidaan vähentävän noin 129 000 eläkkeensaa-      aiheutunut myös sen vuoksi, että järjestelmän
19785: jan nettotuloja, kun otetaan huomioon II B ja III    kokonaisvaikutukset eivät ole vielä selvillä, kun
19786: vaiheiden muutokset. Jos otetaan vielä huomioon      uudistuksen II B ja III vaiheet ovat toteuttamat-
19787: se, että osa eläketulojen pienenemistapauksista      ta. Kokonaisuutena ottaen uudistus merkitsee
19788: kohdistuu eläkeläisperheisiin siten, että toisen     selvää eläketurvan paranemista pienituloisille
19789: puolison eläketulo kasvaa toisen pienetessä, eläk-   eläkkeensaajille, kun taas käteen jäävien tulojen
19790: keiden vähenemistapauksia arvioidaan lopulta         pieneneminen koskee lähinnä suurituloisinta vii-
19791: olevan noin 110 000. Näistä suurin osa koskee        dennestä eläkkeensaajista. Uudistuksen rahoitus
19792: eläkkeensaajien suurituloisinta viidennestä. Hal-    ja uudistukseen liittyvä kansaneläkkeen tulosi-
19793: litus on katsonut, että invalidivähennyksen ra-      donnaisuuden poistaminen muiden paitsi elä-
19794: joittamisen vaikutuksia eläkkeensaajien nettotu-     ketulojen osalta ei olisi mahdollista ilman toteu-
19795: loihin olisi pyrittävä lieventämään. Tämän vuoksi    tettua verouudistusta.
19796: hallitus on vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-          Mikäli kansaneläkkeiden täydellinen verova-
19797: tyksen yhteydessä antamassaan esityksessä tulo- ja
19798:                                                      paus palautettaisiin kysymyksessä esitetyllä taval-
19799: varallisuusverolain muuttamisesta (HE n:o 69/1983
19800:                                                      la siten, että verotusta samalla kiristettäisiin val-
19801: vp.) ehdottanut invalidivähennyksen palautta-
19802:                                                      tion menojen lisääntymisen estämiseksi, se mer-
19803: mista vuosiksi 1984-1987 myös eläketulosta teh-      kitsisi suurituloisimpien eläkeläisten aseman yli-
19804: täväksi siten, että vähennykseen vuonna 1982
19805:                                                      määräistä parantamista pieniä eläkkeitä saavien
19806: oikeutettu eläkkeensaaja voisi noina vuosina teh-
19807:                                                      kustannuksella. Hallitus ei pidä tällaista tulo- ja
19808: dä vuonna 1982 myönnetyn suuruisen kunnallis-
19809:                                                      eläke-eroja kasvattavaa linjaa oikeana.
19810: verotuksen invalidivähennyksen.
19811:    Samoin hallitus on katsonut, että ns. vanhojen       Hallitus seuraa edelleen tarkoin erityisesti sitä,
19812:  työeläkkeiden saajien kohdalla tapahtunutta         miten eläkeuudistus vaikuttaa pieniä eläkkeitä
19813: eläkkeiden pienenemistä on korjattava. Hallitus      saavien asemaan uudistuksen seuraavien vaihei-
19814:  on antanut tämän johdosta eduskunnalle esityk-      den astuessa voimaan. Hallituksen tarkoituksena
19815:  sen näiden eläkkeiden korottamisesta 52 markalla    on huolehtia siitä, että eläkeuudistus koituu
19816:  kuukaudessa.                                        erityisesti vaikeimmassa taloudellisessa asemassa
19817:     Monet kansaneläkeuudistuksen epäkohtina pi-      olevien eläkeläisten hyväksi. Tämän päämäärän
19818:  detyt seikat ovat johtuneet siitä, että eläkkeen-   saavuttaminen ei ole mahdollista kysymyksessä
19819:  saajien verotuksen muutokset otettiin huomioon      esitetyllä tavalla.
19820: 
19821:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
19822: 
19823:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
19824: 4                                         1983 vp. -      KK n:o 116
19825: 
19826: 
19827: 
19828: 
19829:                                    Tili Riksdagens Herr Taimao
19830: 
19831:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               sion elier annan pension av samma storlek blir
19832: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             skattefri, att pensionstagare med små elier me-
19833: av den 13 september 1983 tili vederbörande                delstora inkomster fortfarande beskattas lindriga-
19834: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande        re än sådana skattskyldiga som har annan in-
19835: av riksdagsman Junnila underrecknade spörsmål             komst av motsvarande storlek. Samtidigt har
19836: nr 116:                                                   beskattningen av små arbetspensioner lindrats,
19837:                                                           jämfört med tidigare praxis. 1 samband med att
19838:              Ämnar Regeringen vidta brådskande            det stadgades om pensionsinkomstavdragen slo-
19839:           åtgärder för att återinföra skattefrihet för    pades även ålderdomsavdraget vid kommunal-
19840:           folkpensionerna i samma utsträckning            beskattningen och invalidavdraget vid kommu-
19841:           som tidigare och därmed infria de löften        nalbeskattningen ändrades så, att det beviljas
19842:           som både regeringspartierna och andra           endast på basen av annan förvärvsinkomst än
19843:           partier gav pensionärerna i valkampen,          pensionsinkomst. Motiveringen var att pensions-
19844:              och är Regeringen medveten om att            inkomstavdraget ansågs täcka ovan nämnda tidi-
19845:           såvida den förlust av en redan uppnådd          gare avdrag i tillräcklig mån.
19846:           fördel som pensionärerna har lidit inte            Eftersom folkpensionsreformen medför att in-
19847:           korrigeras på detta sätt, förlorar politiker-   komstbundenheten slopas nästan helt, var det
19848:           na och partierna sin trovärdighet i så hög      även med tanke på inkomstfördelningen melian
19849:           grad, att den inte kan återstälias även om      de skattskyldiga nödvändigt att belägga folkpen-
19850:           pensionernas belopp senare skulie stiga         sionerna med skatt. Det skulle vara svårt att
19851:           något i takt med inflationen?                   motivera en total skattefrihet för folkpensionerna
19852:                                                           t.ex. i fali där den skattskyldige har betydande
19853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbetsinkomster, som efter ingången av inneva-
19854: anföra följande:                                          rande år inte längre har påverkat folkpensionens
19855:    Folkpensionsreformens huvudmål är att få tili          belopp. Det är inte heller nödvändigt för skatt-
19856: stånd ett pensionsskydd som tryggar en minimi-            skyldiga, som får betydande arbets- och tjänste-
19857: utkomst åt envar medborgare. Reformen består              pensioner, att folkpensionens basdel skulle vara
19858: dels av en höjning av de små pensionerna, dels            skattefri inkomst för dem.
19859: av att folkpensionernas inkomstbundenhet steg                 Folkpensionsreformen har hittills förbättrat
19860: för steg slopas. Då skulle endast pensionstagarens        pensionsskyddet för ca 632 000 pensionstagare,
19861: övriga egoa pensionsinkomster inverka på folk-            främst sådana som har små och medelstora in-
19862: pensionens belopp men inte t.ex. arbets- elier            komster. 1 skedet II B, som genomförs i början av
19863: företagarinkomster elier makens inkomster. Av-            nästa år, stiger ytterligare ca 620 000 pensionsta-
19864: sikten är att stegvis slopa inkomstbundenheten            gares pensioner och i skedet III, som genomförs
19865: före utgången av år 1985.                                 år 1985, är motsvarande antal 210 000. Dessa
19866:    En viktig del av totalreformen av folkpensions-        förändringar beror närmast på att makens pen-
19867: systemet är ett förenhetligande av beskattningen          sionsinkomster, företagarinkomster och kapitalin-
19868: av pensionerna. Det har därför stadgats att               komster inte längre påverkar folkpensionens be-
19869: folkpensionens basdel och tilläggsdel skali beläg-        lopp. Dessutom har den lindrade beskattningen
19870: gas med skatt från och med ingången av år 1983.           av små arbetspensioner år 1983 lett tili att ca
19871: Härefter beror beskattningen av pensionsinkoms-           330 000 pensionstagare har fått större inkomster
19872: ter inte längre i första hand på inkomstens art           tili sitt förfogande. Höjningarna är, beroende på
19873: utan på dess belopp. Efter reformen avviker               vilket skede av pensionsreformen det är fråga
19874: beskattningen av pensionsinkomsterna även                 om, i genomsnitt 130-170 mark per månad.
19875: mindre än förr från beskattningen av andra                    Hittills har i medeltal ca 187 000 pensionsta-
19876: inkomster. Visserligen innebär de pensionsin-             gares nettoinkomster sjunkit i genomsnitt ca 140
19877: komstavdrag som garanterar att enbart folkpen-            mark per månad i och med att folkpensionens
19878:                                         1983 vp. -      KK n:o 116                                       5
19879: 
19880: basdel och tiliäggsdel har belagts med skatt.              Flera faktorer, som har ansetts vara missförhål-
19881: Över hälften av dessa pensionstagare är sådana          landen i folkpensionsreformen, har berott på att
19882: som får endast basdelen, dvs. de är närmast             ändringarna i beskattningen av pensionstagare
19883: personer med medelstora och höga inkomster,             beaktades i förskottsinnehållningen först i febru-
19884: vilkas övriga inkomster har minskat folkpensio-         ari 1983, trots att ändringarna i själva pensions-
19885: nens belopp. Ungefär hälften var personer som           systemet trädde i kraft genast vid årets början.
19886: fick s.k. gamma! arbetspension. Folkpensionsre-         Feltolkningarna har också berott på att systemets
19887: formen beräknas slutgiltigt sänka ca 129 000            totalverkan inte ännu är klarlagd, då skedena II
19888: pensionstagares nettoinkomster, då man beaktar          B och III av reformen ännu inte har förverkligats.
19889: de ändringar som skedena II B och III medför.           Som helhet betraktad innebär reformen ett klart
19890: Om man dessutom beaktar att en del av de fali           bättre pensionsskydd för pensionstagare med små
19891: där pensionsinkomsterna sjunkit gäller pensio-          inkomster, medan nettoinkomsten sjunker när-
19892: närsfamiljer så, att den ena makens pensionsin-         mast i fråga om den femtedel av pensionstagarna
19893: komst ökar då den andra makens sjunker, kan             som har de största inkomsterna. Finansieringen
19894: man uppskatta antalet fall där pensionerna har          av reformen och slopandet av folkpensionens
19895: sjunkit slutligt uppgår tili ca 110 000. Merparten      bundenhet vid inkomsterna i övrigt, utom i fråga
19896: av dessa rör den femtedel av pensionstagarna som        om pensionsinkomster, vilket sammanhänger
19897: har de största inkomsterna.                             med reformen, skulie inte vara möjliga utan den
19898:     Regeringen har ansett att man bör försöka           genomförda skattereformen.
19899: lindra invalidavdragets inverkan på pensionsta-            Om en fullständig skattefrihet för folkpensio-
19900: garnas nettoinkomster. Därför har regeringen i          nerna skulie återinföras på det sätt som har
19901: sin proposition med förslag tilllag om ändring av       föreslagits i spörsmålet, dvs. så att beskattningen
19902: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet (RP           samtidigt skärps för att förhindra att statens
19903: nr 69/1983 rd. ), som avläts i anslutning tili stats-   utgifter ökar, skulie det innebära att stäliningen
19904: verkspropositionen för år 1984, foreslagit att          ytterligare skulie förbättras för de pensionärer
19905: invalidavdraget åter tas i bruk under åren 1984-        som har de största inkomsterna på bekostnad av
19906:  1987, så att det även kan göras från pensionsin-       pensionärer med små pensioner. Regeringen fin-
19907: komst. Därmed skulie pensionstagare, som år             ner inte en sådan linje riktig, emedan den ökar
19908:  1982 var berättigad tili invalidavdrag, under          skillnaderna i fråga om inkomster och pensioner.
19909:  dessa år kunna göra invalidavdrag vid kommu-              Regeringen ger fortsättningsvis särskilt nog-
19910:  nalbeskattningen tili det belopp som har bevil-        grant akt på hur pensionsreformen påverkar
19911:  jats under år 1982.                                    situationen for de pensionstagare som får små
19912:     Regeringen har även ansett att den pensions-        pensioner då reformens följande skeden träder i
19913:  sänkning som har drabbat personer med s.k.             kraft. Regeringens avsikt är att tillse, att pen-
19914:  gamma! arbetspension bör rättas tili. Regeringen       sionsreformen gagnar specielit de pensionärer
19915: har därför avlåtit en proposition tili riksdagen, i     vilkas ekonomiska situation är alira svårast. Detta
19916:  viiken föreslås att dessa pensioner höjs med 52        mål kan inte nås på det sätt som har föreslagits i
19917:  mark per månad.                                        spörsmålet.
19918: 
19919:      Helsingfors den 13 oktober 1983
19920: 
19921:                                                                                 Minister Pekka Vennamo
19922:                                                   1983 vp.
19923: 
19924: Kirjallinen kysymys n:o 117
19925: 
19926: 
19927: 
19928: 
19929:                                      Särkijärvi: Valituspäätöksistä perittävän leimaveron kohtuullistami-
19930:                                         sesta
19931: 
19932: 
19933:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19934: 
19935:   Hallintoalamaisen oikeusturvaa tukee Suomes-              KHO käsittelee kaikki samasta päätöksestä teh-
19936: sa kohtalaisen laaja valitusmahdollisuus. Tätä           dyt valitukset yhtenä asiana. Moniosaisesta selos-
19937: käytetään myös hyväksi.                                  tuksesta tulee tällöin helposti varsin pitkä ja siten
19938:                                                          kallis lunastaa.
19939:   Valtio kattaa osan järjestelmän kuluista leima-
19940: veroilla, joita on suoritettava valituspäätöksistä.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19941: Esimerkiksi KHO:n päätöksestä on suoritettava            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19942: 27 mk sivulta ja 230 mk lisäleimaveroa.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19943:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19944:     Tietyn asemakaavan vahvistamisesta saatetaan
19945: tehdä useita valituksia, jotka eivät mitenkään                      Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
19946: liity toisiinsa. Osa valittajista on tällöin tyypilli-           että päätöksen sivumäärän mukaan perit-
19947: sesti vanhoja ihmisiä, jotka yrittävät puolustaa                 tävät leimaverot saattavat ilman valittajan
19948: kotiympäristöään kaikin keinoin. Näiltä valituk-                 omaa aihetta kohota kohtuuttoman suu-
19949: silta puuttuvat miltei aina oikeudelliset edelly-                riksi, milloin samasta asiakokonaisuudes-
19950: tykset menestykseen, ja ne ovatkin luonteeltaan                  ta on tehty lukuisia valituksia, ja aikooko
19951: pikemmin epätoivoisia mielenilmaisuja.                           Hallitus esittää asiassa muutoksia?
19952: 
19953:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
19954: 
19955:                                              Jouni J. Särkijärvi
19956: 
19957: 
19958: 
19959: 
19960: 0883007540
19961: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 117
19962: 
19963: 
19964: 
19965: 
19966:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19967: 
19968:   Valtiopäiväjäri,estyksen 37 §: n 1 momentissa       tuin ei saisi olla kysymyksessä tarkoitettujen epä-
19969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toivoisten mielenilmaisujen esittämispaikka, vaan
19970: olette 13 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        sellaisten esittämiseen pitäisi kansalaisille olla
19971: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      varattuna alempi viranomainen. Aiheettomien
19972: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       valitusten tekeminen on vain omiaan lisäämään
19973: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta    korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhkaa ja
19974: kysymyksestä n:o 117:                                 siten vaikeuttamaan tuomioistuimen tehtävää.
19975:                                                       Viimeaikaisena pyrkimyksenä on muutoinkin ol-
19976:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,         lut muutoksenhaun rajoittaminen korkeimpiin
19977:        että päätöksen sivumäärän mukaan perit-        oikeuksiin. Jos ylimpien tuomioistuinten päätök-
19978:        tävät leimaverot saattavat ilman valittajan    sistä perittäisiin hyvin alhainen leimavero, tämä
19979:        omaa aihetta kohota kohtuuttoman suu-          saattaisi houkutella kansalaisia tekemään jo etu-
19980:        riksi, milloin samasta asiakokonaisuudes-      käteen aiheettomaksi tiedettyjä valituksia, mitä
19981:        ta on tehty lukuisia valituksia, ja aikooko    ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
19982:        Hallitus esittää asiassa muutoksia?
19983:                                                          Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksen yh-
19984:                                                       teydessä annetussa leimaverolain muuttamista
19985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      koskevassa hallituksen esityksessä on ehdotettu
19986: ti seuraavaa:                                         viranomaisten toimituskirjoista suoritettavaa lei-
19987:    Viranomaisten toimituskirjoista suoritettavaa      maveroa koeotettavaksi vuodesta 1981 vuoteen
19988: leimaveroa koskevat säännökset muodostavat lei-       1984 arvioitua kustannusten nousua vastaavalla
19989: maverolain historiallisesti vanhimman ja keskei-      prosenttimäärällä. Korotuksen tarkoituksena oli,
19990: simmän osan. Leimaveroa perivät viranomaiset          että toimituskirjoista aiheutuvat kustannukset ei-
19991: on vuonna 1877 annetussa leimasuostunnasta            vät nousisi niistä suoritettavaksi tulevaa leimave-
19992: lähtien jaettu eri ryhmiin siten, että veron suu-     roa korkeammiksi.
19993: ruus on ollut riippuvainen siitä, mihin ryhmään          Leimaverotuksen uudistusten yhteydessä tulee
19994: kuuluvan viranomaisen antamasta toimituskirjas-       harkittavaksi myös toimituskirjoista suoritettavaa
19995: ta on kysymys. Toimituskirjoista suoritettavan        leimaveroa koskevien säännösten uudistaminen.
19996: leimaveron tarkoituksena ei ole ollut niinkään        Nimenomaan toimituskirjaleimaveron uudista-
19997: valtion varaintarpeen tyydyttäminen vaan pikem-       misen esteenä ovat olleet tuomioistuinten palk-
19998: minkin korvauksen periminen niistä kustannuk-         kausjärjestelmässä vallinneet eroavuudet. Sen jäl-
19999: sista, joita aiheutuu, kun viranomainen ryhtyy        keen kun kaikki alioikeudet on saatu kokonais-
20000: toimenpiteisiin yksityisen pyynnöstä tai yksityistä   palkkausjärjestelmään, voidaan ottaa harkittavak-
20001: koskevassa asiassa. Tästä syystä ylemmän viran-       si myös toimituskirjoista suoritettavaa leimaveroa
20002: omaisen antamasta toimituskirjasta on säädetty        koskevien säännösten uudistaminen, jolloin on
20003: suoritettavaksi korkeampi leimavero kuin alem-        ratkaistava myös se, onko tarkoituksenmukaista
20004: man viranomaisen vastaavanlaisesta toimitus-          periä kiinteämääräinen vai sivuluvun mukaan
20005: kirjasta.                                             määräytyvä leimavero tuomioistuinten päätöksis-
20006:    Valitusasioissa suoritettavaksi tulevalla leima-   tä. Kiinteämääräisen leimaveron määrää harkitta-
20007: veron määrällä ei pitäisi pyrkiä vaikuttamaan         essa on kuitenkin otettava huomioon, että se
20008: tehtävien valitusten lukumäärään. Korkein hal-        vastaa keskimääräistä päätöksistä suoritettavaa
20009: linto-oikeus on ylintä tuomiovaltaa hallinnollisis-   leimaveroa. Tämä johtaisi luonnollisesti siihen,
20010: sa asioissa käyttävä tuomioistuin. Ylin tuomiois-     että lyhyet päätökset tulisivat nykyistä kalliim-
20011:                                     1983 vp. -       KK n:o 117                                     3
20012: 
20013: miksi. Jos otetaan huomioon toimituskirjaleima-       päätöksistä suoritettavaksi tuleva leimavero on
20014: veroon sisältyvä ajatus viranomaisille aiheutuvien    korkeampi kuin lyhyistä päätöksistä suoritettava
20015: kustannusten osittaisesta korvaamisesta, voidaan      leimavero.
20016: kuitenkin pitää oikeudenmukaisena, että pitkistä
20017:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
20018: 
20019:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
20020: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 117
20021: 
20022: 
20023: 
20024: 
20025:                                Till Riksdagens Herr Talman
20026: 
20027:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara platsen för sådana desperata meningsytt-
20028: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ringar som nämns i spörsmålet. Det borde i
20029: av den 13 september 1983 till vederbörande           stället finnas en lägre myndighet, dit medborgar-
20030: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   na kan vända sig i dylika angelägenheter. Att
20031: av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade     anföra obefogade besvär är bara ägnat att öka
20032: spörsmål nr. 117:                                    anhopningen av ärenden hos högsta förvaltnings-
20033:                                                      domstolen och på så sätt försvåra domstolens
20034:           Anser Regeringen det rättvist att den      arbete. Också annars har man under senare tid
20035:        stämpelskatt som uppbärs för ett utslag       försökt begränsa ändringssökandet vid de högsta
20036:        beräknas enligt antalet sidor och således,    domstolarna. Om man för utslag av de högsta
20037:        utan att den som besvärat sig har förorsa-    domstolarna skulle uppbära en mycket liten
20038:        kat det, kan växa till oskäligt stora be-     stämpelskatt kunde detta måhända fresta med-
20039:        lopp, om många besvär har inlämnats i         borgarna att inlämna besvär, som man redan från
20040:        samma ärende, och har Regeringen för          början vet att är ogrundade, och detta kan inte
20041:        avsikt att föreslå en ändring av detta        anses ändamålsenligt.
20042:        sakförhållande?
20043:                                                         I den regeringsproposition med förslag till lag
20044:                                                      om ändring av lagen angående stämpelskatt, som
20045:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      har avlåtits i samband med 1984 års statsverks-
20046: anföra följande:                                     proposition, föreslås att stämpelskatten för myn-
20047:    Stadgandena om den stämpelskatt som erläggs       digheternas expeditioner höjs med ett procenttal,
20048: för myndigheternas expeditioner utgör den histo-     som beräknas motsvara den emotsedda kostnads-
20049: riskt sett äldsta och centralaste delen av lagen     höjningen under åren 1981-1984. Avsikten
20050: angående stämpelskatt. De myndigheter som            med höjningen var att se till att de kostnader
20051: uppbär stämpelskatt har allt sedan den år 1877       som expeditionerna medför inte överstiger den
20052: utfärdade stämpelbevillningen delats i olika         stämpelskatt som uppbärs för dem.
20053: grupper så att skattens storlek har varit beroende      I samband med reformen av stämpelskatten
20054: av till viiken grupp den myndighet hör som har       blir det också aktuellt att pröva frågan om att
20055: utfärdat den aktuella expeditionen. Avsikten         revidera stadgandena om stämpelskatt för expe-
20056: med stämpelskatten för expeditioner har inte så      ditioner. Skillnaderna i domstolarnas avlönings-
20057: mycket varit att tillfredsställa statens behov av    system har varit ett hinder just för en reform av
20058: medel utan snarare att uppbära ersättning för de     stämpelskatten för expeditioner. När totallöne-
20059: kostnader som förorsakas av att myndigheten          systemet har utvidgats till att omfatta alla under-
20060: vidtar åtgärder på en enskild persons begäran        rätter kan man på nytt ta upp frågan om att
20061: eller i ett ärende som berör en enskild medborga-    förnya stadgandena om stämpelskatt för expedi-
20062: re. Därför har det stadgats att för en expedition,   tioner. I det sammanhanget måste man också
20063: som har utfärdats av en högre myndighet, skall       avgöra om det är ändamålsenligt att för utslag av
20064: uppbäras en högre stämpelskatt än för en mot-        domstol uppbära en fast avgift eller en avgift per
20065: svarande expedition från en lägre myndighet.         sida. Då man överväger den fasta stämpelskattens
20066:    Beloppet av den stämpelskatt som uppbärs i        storlek måste man i alla fall komma ihåg att den
20067: samband med besvärsärenden borde inte använ-         bör motsvara den stämpelskatt som i medeltal
20068: das för att påverka antalet inlämnade besvär.        uppbärs för utslagen. Detta skulle naturligtvis
20069: Högsta förvaltningsdomstolen är den domstol          leda till att kortfattade utslag skulle bli dyrare än
20070: som i förvaltningsärenden utövar den högsta          nu. Om man beaktar att meningen är att stäm-
20071: domsrätten. Den högsta rättsinstansen borde inte     pelskatten för expeditioner delvis skall utgöra en
20072:                                    1983 vp. -- KJ< n:o 117
20073: 
20074: 
20075: ersättning för myndigheternas kostnader, kan      som skall betalas för ett utslag som är omfattande
20076: man ändå anse det rättvist att den stämpelskatt   är högre än för ett kortfattat.
20077: 
20078:     Helsingfors den 13 oktober 1983
20079: 
20080:                                                                          Minister Pekka Vennamo
20081: 1
20082: 1
20083: 1
20084:     1
20085:     1
20086:     1
20087:         1
20088:         1
20089:         1
20090:             1
20091:             1
20092:             1
20093:                 1
20094:                 1
20095:                 1
20096:                     1
20097:                     1
20098:                     1
20099:                         1
20100:                         1
20101:                         1
20102:                             1
20103:                             1
20104:                                                1983 vp.
20105: 
20106: Kirjallinen kysymys n:o 118
20107: 
20108: 
20109: 
20110: 
20111:                                   Särkijärvi: Nuoneo työntekijöiden työaikarajoista
20112: 
20113: 
20114:                              Ed uskunrran Herra Puhemiehelle
20115: 
20116:    Kun nuoria koskevat työsuojelumääräykset ai-       na saattaa sitä paitsi olla pääosin juuri saman
20117: koinaan annettiin, oli nuorten työssäkäynti ny-       ikäluokan edustajia.
20118: kyistä huomattavasti laajempaa ja työtehtävät            Eräänä esimerkkinä nykyisen lainsäädännön ai-
20119: rasittavampia. Niinpä erityissuojelussa olevista      heuttamista epäkohdista oli sanomalehtien var-
20120: ikäryhmistä on tänään koululaisia ja opiskelijoita    haiskannon lopettaminen eräissä Kirkkonummen
20121: jo yli 90 prosenttia.                                 osissa kuluneena kesänä. Tarjolla oli vain alle
20122:                                                       18-vuotiaita hakijoita, joita posti ei voinut palka-
20123:    Vaikutuksiltaan haitallisin on kyseisistä mää-
20124:                                                       ta työaikarajoituksen vuoksi.
20125: räyksistä nuorten kannalta työaikaa koskeva kel-
20126: lomääriin sidottu rajoitus. Se oli aikoinaan pai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20127: kallaan teollisuusyhteiskunnassa, jonka vuoro-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20128: kausirytmi oli toinen kuin nykyisen palveluyh-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20129: teiskunnan.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20130: 
20131:   Kehityksen tuloksena on palveluelinkeinoihin                  Pitääkö Hallitus nuoria työntekijöitä
20132: syntynyt suuri joukko sellaisia työtehtäviä, joista           suojelevia työaikamääräyksiä ajanmukaisi-
20133: osa suoritetaan nuorilta kiellettynä työaikana,               na ja myös nuorten itsensä kannalta jär-
20134: mutta jotka eivät sinänsä ole rasittavia. Asiakkai-           kevinä?
20135: 
20136:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
20137: 
20138:                                           Jouni ]. Särkijärvi
20139: 
20140: 
20141: 
20142: 
20143: 088300755E
20144: 2                                      1983 vp. -      KK n:o ll8
20145: 
20146: 
20147: 
20148: 
20149:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20150: 
20151:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaksivuorotyötä, joka yleisesti päättyy kello 22.
20152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Samaten on monia töitä, kuten lehtien varhais-
20153: olette 13 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-         kanto, jotka aloitetaan ennen kello 6 aamulla.
20154: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Edellä mainituista säännöksistä johtuu, että pysy-
20155: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vään työhön pyrkivien ja kesätyöhön pyrkivien
20156: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     koululaisten työnsaanti erityisesti mainituilla työ-
20157: sestä n:o 118:                                         aloilla vaikeutuu tai estyy kokonaan, mitä ei
20158:                                                        voida pitää oikeudenmukaisena. Työsuojeluhalli-
20159:           Pitääkö Hallitus nuoria työntekijöitä        tus onkin tehnyt esityksen nuorten työntekijöi-
20160:         suojelevia työaikamääräyksiä ajanmukaisi-      den työaikojen tarkistamisesta eräiltä osin.
20161:         na ja myös nuorten itsensä kannalta jär-
20162:         kevinä?                                           Työaikakysymykset ovat parhaillaan laajan sel-
20163:                                                        vitystyön kohteena. Valtioneuvosto on 2 päivänä
20164:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       helmikuuta 1980 asettanut laajapohjaisen komi-
20165: ti seuraavaa:                                          tean selvittämään työaikoihin yleensä liittyviä
20166:                                                        kysymyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 4
20167:    Nuorten työntekijäin suojelusta annettu laki        päivänä helmikuuta 1983 asettanut työryhmän
20168: (669/67) koskee alle kahdeksantoista vuotiaita         selvittämään naisten yötyöhön liittyviä kysymyk-
20169: työ- tai virkasuhteessa olevia nuoria, jotka ovat      siä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työmark-
20170: täyttäneet tai työhönmenovuotenaan täyttävät           kinajärjestöjen välillä on lisäksi käyty jatkuvasti
20171: neljätoista vuotta. Tämän ikäisiä nuoria arvioi-       neuvotteluja työaikoihin liittyvistä kysymyksistä.
20172: daan olevan yhteensä noin 300 000, joista noin         Työaikakysymysten selvittelyjen ja niitä koskevien
20173: 10 000 pyrkii vuosittain pysyvään työsuhteeseen.       neuvottelujen keskeneräisyyden vuoksi hallitus
20174:    Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 7      ei, antaessaan 17 päivänä kesäkuuta 1983 edus-
20175: §:n säännökset tarkoittavat viisitoista, mutta ei      kunnalle esityksen nuorten työntekijäin suojelus-
20176: vielä kahdeksantoista vuotta täyttäneitä työnteki-     ta annetun lain 16 §:n 4 momentin kumoamises-
20177: jöitä. Heidän työaikansa on sijoitettava kello 6:n     ta (HE n:o 53/1983 vp.), katsonut mahdolliseksi
20178: ja kello 21: n väliseen aikaan. Tästä on laissa        siinä yhteydessä tehdä esitystä työaikasäännösten
20179: eräitä tarkoin rajoitettuja poikkeuksia, joiden        osalta.
20180: soveltaminen tulee kysymykseen työneuvoston
20181: luvalla, milloin nuorten ammattikehitys välttä-           Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
20182: mättömästi vaatii muuna aikana työssä olemista.        edellä tarkoitettujen selvitysten ja tarpeellisten
20183:                                                        neuvottelujen jälkeen välittömästi ryhtyä toimen-
20184:    Monet palvelualojen laitokset kuten kioskit,
20185:                                                        piteisiin, joilla voidaan korjata nuorten työnteki-
20186: kahvilat ja lippukassat työskentelevät iltaisin kel-
20187:                                                        jäin työaikoihin liittyviä epäkohtia.
20188: lo 22:een saakka. Sama koskee myös teollisuuden
20189: 
20190:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
20191: 
20192:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20193:                                        1983 vp. -      KK n:o 118                                       3
20194: 
20195: 
20196: 
20197: 
20198:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20199: 
20200:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            22. Likaså finns det många arbeten, såsom tidig
20201: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          utdelning av tidningar, som börjar före kl. 6 på
20202: av den 13 september 1983 tili vederbörande             morgonen. Av de ovan nämnda stadgandena
20203: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     följer, att arbetsmöjligheterna för skolelever, som
20204: av riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörs-         söker stadigvarande arbete och sommararbete,
20205: mål nr 118:                                            särskilt inom de nämnda branscherna försämras
20206:                                                        eller helt upphör, vilket inte kan anses vara
20207:           Anset Regeringen att de bestämmelser         rättvist. Arbetarskyddsstyrelsen har därför gjort
20208:        om arbetstid som gäller skydd för unga          en framställning om en pattieli revision av ar-
20209:        arbetstagare är tidsenliga och även från        betstiderna för unga arbetstagare.
20210:        de ungas egen synpunkt sett ändamålsen-            Arbetstidsfrågorna är som bäst föremål för en
20211:        liga?                                           pågående omfattande utredning. Statsrådet till-
20212:                                                        satte den 2 februari 1980 en kommitte på bred
20213:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bas med uppgift att utreda sådana frågor som
20214: anföra följande:                                       överhuvudtaget är förknippade med arbetstiden.
20215:    Lagen om skydd för unga arbetstagare (6691          Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den 4
20216: 67) gäller i arbets- eller tjänsteförhållande an-      februari 1983 en arbetsgrupp med uppgift att
20217: ställda unga under 18 år, som har fyllt ellet          utreda frågor i anslutning tili kvinnors nattarbe-
20218: under anställningsåret fyller fjorton år. Enligt       te. Dessutom har det mellan social- och hälso-
20219: uppskattning finns det sammanlagt ca 300 000           vårdsministeriet samt arbetsmarknadsorganisatio-
20220: unga i denna ålder och av dessa söker sig årligen      nerna kontinuerligt förhandlats om frågor som
20221: ca 10 000 tili bestående arbetsförhållande.            gäller arbetstiderna. På grund av att utredningar-
20222:    Stadgandena i 7 § lagen om skydd för unga           na av arbetstidsfrågorna och förhandlingarna om
20223: arbetstagare avser sådana arbetstagare som har         den ännu inte har slurförts, ansåg regeringen, då
20224: fyllt femton men ännu inte aderton år. Deras           den den 17 juni 1980 tili riksdagen avlät en
20225: arbetstid skall förläggas mellan kl. 6 och kl. 21.     proposition med förslag tili lag om upphävande
20226: Från detta finns det i lagen vissa strängt begrän-     av 16 § 4 mom. lagen om skydd för unga
20227: sade undantag, som tillämpas med arbetsrådets          arbetstagare (RP nr 53/1983 rd.), det inte vara
20228: tillstånd, då de ungas förkovran i yrket nödvän-       möjligt att i detta sammanhang avlåta en propo-
20229: digt förutsätter att vederbörande arbetar under        sition angående stadgandena om arbetstid.
20230: andra tider.                                              Social- och hälsovårdsministeriet har för avsikt
20231:    Ett flertal inrättningar inom servicebranschen,     att efter ovan avsedda utredningar och nödvändi-
20232: såsom kiosker, kafeer och biljettkassor, arbetar       ga förhandlingar omedelbart vidta åtgärder, ge-
20233: tili kl. 22 om kvällarna. Detsamma gäller även         nom vilka de missförhållanden som gäller unga
20234: industrins tvåskiftsarbete, som generellt slutar kl.   arbetstagares arbetstider skall kunna avhjälpas.
20235: 
20236:      Helsingfors den 14 oktober 1983
20237: 
20238:                                               Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20239:                                                 1983 vp.
20240: 
20241: Skriftligt spörsmål nr 119
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 
20246:                                      Zilliacus: Om effektivare hantering av problemavfall
20247: 
20248: 
20249:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20250: 
20251:    Den senaste tidens rapporter i massmedia om            Hänvisande tili det ovan anförda vill jag i den
20252: otillfredsställande hantering av PCB och andra         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20253: miljögifter har åter aktualiserat ett viktigt prob-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20254: lem. Det gäller omhändertagande och destruk-           följande spörsmål:
20255: tion av giftigt avfall, s.k. problemavfall. Det vore
20256: viktigt att kunna organisera en mottagning av
20257: detta problemavfall på ett sådant sätt att det                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20258: kunde behandlas betryggande. Behandlingen                      för att effektivera hanteringen av och
20259: skulle självfallet gå ut på att oskadliggöra och               stimulera allmänheten tili att insarnla och
20260: förstöra sådant problemavfall, som inte kan åter-              vidarebefordra PCB- och annat problem-
20261: vmnas.                                                         avfall från hushållen?
20262: 
20263:      Helsingfors den 13 september 1983
20264: 
20265:                                              Jutta Zilliacus
20266: 
20267: 
20268: 
20269: 
20270: 0883008074
20271: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 119
20272: 
20273: Kirjallinen kysymys n:o 119                                                                   Suomennos
20274: 
20275: 
20276: 
20277: 
20278:                                     Zilliacus: Ongelmajätteiden käsittelyn tehostamisesta
20279: 
20280: 
20281:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20282: 
20283:    Viime aikoina tiedotusvälineissä olleet selvityk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20284: set PCB:n ja muiden ympäristömyrkkyjen puut-            tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20285: teellisesta käsittelystä ovat jälleen tehneet ajan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20286: kohtaiseksi erään vaikean ongelman. Se koskee           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20287: myrkyllisten jätteiden, nk. ongelmajätteiden,
20288: hallussa pitoa ja hävittämistä. Olisi tärkeätä voi-
20289: da järjestää näiden ongelmajätteiden vastaanotto
20290:                                                                   Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
20291: tapahtuvaksi turvallisella tavalla. Käsittelyn tulisi           ryhtyä tehostaakseen käsittelyä ja saadak-
20292: tapahtua niin, että sellaiset jätteet, joita ei voida           seen ihmiset keräämään ja kuljettamaan
20293: uudelleen käsitellä, tehtäsiin vaarattamiksi ja                 PCB- ja muut ongelmajätteet pois ta-
20294: hävitettäisiin.                                                 louksista?
20295: 
20296:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
20297: 
20298:                                               Jutta Zilliacus
20299:                                        1983 vp.   -- KJ< n:o 119                                         3
20300: 
20301: 
20302: 
20303: 
20304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20305: 
20306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen Ongelmajäte Oy on hiljattain aloitta-
20307: mainitussa tarkoituksessa Te Herra Puhemies,          nut PCB-jätteiden ulkomaille tapahtuvan välitys-
20308: olette 13 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        toiminnan, jota varten on perustettu Naantaliin
20309: jeenne n:o 695 ohella lähettänyt valtioneuvoston      välivarastointipaikka. Yhtiö hakee parhaillaan va-
20310: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   rastoaluetta myös muiden ongelmajätteiden väli-
20311: sen kansanedustaja Jutta Zilliacuksen kirjallisesta   aikaiseksi varastoimiseksi. Näin saataisiin ainakin
20312: kysymyksestä n:o 119, jossa tiedustellaan:            osa teollisuuden tällä hetkellä usein puutteellisiin
20313:                                                       tiloihin sijoitetuista ongelmajätteistä asianmukai-
20314:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti varastoiduiksi.
20315:        ryhtyä tehostaakseen käsittelyä ja saadak-        Jätehuoltolain 16 §:n mukaan kuntien velvolli-
20316:        seen ihmiset keräämään ja kuljettamaan         suutena on vastaanottaa, varastoida ja käsitellä
20317:        PCB- ja muut ongelmajätteet pois ta-           asuinkiinteistöillä syntyvät ongelmajätteet. Tätä
20318:        louksista?                                     varten kunnilla tulee lain 17 §:n mukaan olla
20319:                                                       käytettävissä ongelmajätteiden vastaanottopaik-
20320:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      koja. Valmistumassa olevan jätehuoltolain toi-
20321: ti seuraavaa:                                         meenpanoa koskevan seurantaselvityksen mukaan
20322:    Päätavoitteena maamme ongelmajätehuoltoa           useat kunnat ovat laiminlyöneet tämän velvolli-
20323: kehitettäessä on ollut yhtäältä toimintaa sääotele-   suutensa lähinnä sillä perusteella, ettei vastaan-
20324: vän lainsäädännön aikaansaaminen ja toisaalta         ottopaikkoihin otettavien ongelmajätteiden jat-
20325: käytännön mahdollisuuksien luominen ongelma-          kokäsittelyä ole voitu käsittelylaitoksen puuttues-
20326: jätteiden asianmukaiseksi käsittelemiseksi. Ta-       sa järjestää. Ympäristöministeriö tulee kuitenkin
20327: voitteen ensin mainittu osa on toteutettu säätä-      lähiaikoina muistuttamaan kuntia tämän velvolli-
20328: mällä jätehuoltolaki (673/78) ja -asetus (307/        suuden täyttämisestä. Vastaanottopaikkojen ra-
20329: 79). Molempia on myöhemmin täydennetty eri-           kentamisen rahoittamiseen voidaan myöntää kor-
20330: tyisesti ongelmajätteiden huoltoa koskevilla sään-    kotukilainaa luottolaitosten varoista myönnettä-
20331: nöksillä (117/81 ja 118/81). Tavoitteen toisen        vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
20332: osan toteutus on toistaiseksi kesken. Se saadaan      (1015/77) nojalla.
20333: ratkaisevalta osin myönteiseen päätökseen Riihi-         Lähiaikoina valmistuu selvitys lähinnä kotita-
20334: mäellä rakenteilla olevan Suomen Ongelmajäte          louksissa muodostuvien haitallisia aineita sisälti-
20335: Oy:n ongelmajätelaitoksen valmistuttua vuoden         vien käytettyjen paristojen keräyksen järjestämi-
20336: 1984 lopulla. Ennen tätä ei olennaisia parannuk-      sestä. Selvityksen perusteella on tarkoitus toteut-
20337: sia nykyiseen tilanteeseen ole mahdollista saada.     taa palautukseen perustuva keräysjärjestelmä täl-
20338: Eräitä tilannetta helpottavia toimia on kuitenkin     laisille ongelmajätteille. Yhteistyössä Suomen
20339: toteutettu ja tullaan toteuttamaan.                   Apteekkariyhdistyksen kanssa valmistellaan myös
20340:    PCB-toimikunnan (Komiteanmietintö 1983:            kotitalouksien lääkejätteiden palautusjärjestel-
20341: 47) ehdottamat PCB-aineiden ja -laitteiden val-       män käyttöönottoa.
20342: mistus-, maahantuonti- ja käyttökiellot sekä             Siinä vaiheessa kun edellä mainitut konkreetti-
20343: PCB-jätteiden huollon järjestämistä koskevat eh-      set kehittämistoimet on saatettu pdätökseen, tar-
20344: dotukset on tarkoitus toteuttaa niin pian kuin se     jolla olevista järjestelyistä tullaan tiedottamaan
20345: on teknisesti mahdollista.                            palvelujen käyttäjille.
20346: 
20347:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1983
20348: 
20349:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
20350: 4                                      1983 vp. -     KK n:o 119
20351: 
20352: 
20353: 
20354: 
20355:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20356: 
20357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Finlands Problemavfali Ab har nyligen börjat
20358: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         förmedla PCB-avfall tili utlandet och för dess
20359: nr 695 av den 13 september 1983 tili vederböran-      behov har en interimistisk upplagringsplats i
20360: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Nådendal anlagts. Bolaget söker för nätvarande
20361: följande av riksdagsman Jutta Zilliacus under-        upplagringsplatser för tillfäliig förvaring också av
20362: tecknade spörsmål nr 119:                             annat problemavfall. På detta sätt skulie åtmins-
20363:                                                       tone en del av industrins problemavfali, som nu
20364:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ofta uppbevaras i bristfäliiga utrymmen, kunna
20365:        för att effektivera hanteringen av och         lagras på ett sakenligt sätt.
20366:        stimulera allmänheten tili att insamla och
20367:        vidarebefordra PCB- och annat problem-            Enligt 16 § lagen om avfalishantering är det
20368:        avfall från hushålien?                         kommunernas skyldighet att ta emot, lagra och
20369:                                                       behandla problemavfall från bostadsfastigheter-
20370:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na. För detta ändamål skali kommunerna enligt
20371: anföra följande:                                      lagens 17 § ha tili förfogande mottagningsplatser
20372:                                                       för problemavfall. Enligt den uppföljningsutred-
20373:    Det viktigaste målet för utvecklandet av           ning, som gälier verkstäliigheten av lagen om
20374: problemavfalishanteringen i vårt land har dels        avfalishantering och som är under beredning, har
20375: varit att åstadkomma en lagstiftning som reglerar     många kommuner försummat denna skyldighet.
20376: verksamheten, dels att skapa praktiska möjlighe-      Anledningen är närmast den att den fortsatta
20377: ter att behandla problemavfali på ett riktigt sätt.   behandlingen av det mottagna problemavfaliet
20378: Det förstnämnda syftet har uppnåtts genom             inte har kunnat ordnas, eftersom behandlingsan-
20379: stiftandet av lagen (673/78) och förordningen         läggningen saknas. Miljöministeriet kommer
20380: (307/79) om avfalishantering. Dessa har senare        dock under den närmaste framtiden att påminna
20381: kompletterats med stadganden som specielit be-        kommunerna om att uppfylia denna skyldighet.
20382: rör hanteringen av problemavfali ( 117/81 och         För finansieringen av uppförandet av mottag-
20383: 118/81). Den andra delen av målet har inte            ningsplatser kan räntestödslån beviljas med stöd
20384: ännu kunnat uppnås. Då den problemavfalisan-          av lagen om vissa räntestödslån av kreditanstal-
20385: läggning som Finlands Problemavfali Ab nu             ters medel (1015/77).
20386: bygger i Riihimäki blir färdig i slutet av år 1984
20387: kommer detta att innebära en positiv lösning på          En utredning om hur man skali ordna insam-
20388: en avgörande del av problemkomplexet. Före det        landet av närmast i hushålien använda batterier,
20389: kan väsentliga förändringar av det nuvarande          som innehålier skadliga ämnen, kommer inom
20390: läget inte fås tili stånd. Vissa åtgärder som         kort att bli färdig. På basen av denna utredning
20391: underlättar situationen har dock genomförts och       har man för avsikt att införa ett retursystem för
20392: kommer att genomföras.                                uppsamling av detta slag av problemavfali. 1
20393:    De av PCB-kommissionen (Kommittebetän-             samarbete med Finlands Apotekareförening be-
20394: kande 1983:47) föreslagna förbuden mot fram-          reds också ibruktagningen av ett retursystem för
20395: stälining, import och användning av PCB-ämnen         medicinavfali från hushålien.
20396: och -apparater samt förslagen om hur hante-              1 det skede då ovan nämnda konkreta utveck-
20397: ringen av PCB-avfaliet skali ordnas har man för       lingsåtgärder · har kunnat genomföras kommer
20398: avsikt att genomföra så snart det är tekniskt         man att informera dem som behöver denna
20399: möjligt.                                              service om de arrangemang som står tili buds.
20400: 
20401:      Helsingfors den 18 oktober 1983
20402: 
20403:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
20404:                                                  1983 vp.
20405: 
20406: Skriftligt spörsmål nr 120
20407: 
20408: 
20409: 
20410: 
20411:                                     Malm m.fl.: Om tilläggsanslag för skogsförbättringsarbeten
20412: 
20413: 
20414:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20415: 
20416:    De skogsförbättringsanslag för skogsodling och          Om inga tilläggsmedel kommer att beviljas så
20417: plantskogsskötsel som anslagits i årets ordinarie       kommer inom t.ex. Vasa distriktskogsnämnds
20418: budget och tilläggsbudget är i praktiken slut.          område 80-100 skogsarbetare att bli arbetslösa
20419: Tack vare gynnsamma förhållanden under senas-           ännu denna höst.
20420: te vinter och vår har arbetena fortskridit över alla       Virkesförsörjningen är beroende av ett fullgott
20421: kalkyler. Att 10 milj. mk anslogs i årets andra         skogsskötselprogram. Praktiken har visat att be-
20422: tilläggsbudget hjälper upp situationen något            skogning av underproduktionsområden och
20423: men var långt ifrån tillräckligt för att alla arbeten   plantskogsskötsel utförs i ytterst liten omfattning
20424: skall kunna utföras. Det faktum att jord- och           om skogsförbättringsmedel inte kan erhållas.
20425: skogsbruksministeriet föreslog 30 milj. mk för             Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
20426: tilläggsbudgeten visar att behovet av tilläggsme-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20427: del fortfarande är stort.                               ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
20428:                                                         följande spörsmål:
20429:    Många omständigheter talar för att regeringen
20430: skall anslå ytterligare medel för skogsförbättrings-              Har Regeringen för avsikt att ännu
20431: ändamål. Utan dessa medel kommer sysselsätt-                   detta år bevilja tilläggsmedel för skogs-
20432: ningen att bli lidande. Skogsförbättringsarbetena              förbättringsarbeten, och
20433: av denna typ fordrar stor andel manueli arbets-                   har Regeringen för avsikt att ge dis-
20434: kraft och i tider med svag sysselsättning borde                triktskogsnämnderna förhandsbesked om
20435: alla möjligheter utnyttjas. Därtill är skogsförbätt-           kommande medel så att arbetena kan
20436: ringsarbetena produktiv sysselsättning som ger                 fortskrida utan att skogsarbetare behöver
20437: nationalekonomiskt sett stort utbyte på sikt.                  friställas?
20438: 
20439:      Helsingfors den 13 september 1983
20440: 
20441:                 Håkan Malm                                       Boris Renlund
20442:                 Henrik Westerlund                                Håkan Nordman
20443:                 Ole Norrback                                     Ole Wasz-Höckert
20444: 
20445: 
20446: 
20447: 
20448: 088300789]
20449: 2                                       1983 vp. -       KK n:o 120
20450: 
20451: 
20452: Kirjallinen kysymys n:o 120                                                                     Suomennos
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:                                      Malm ym.: Lisämäärärahojen osoittamisesta metsänparannustöihin
20458: 
20459: 
20460:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20461: 
20462:    Metsänviljelyyn ja taimikonhoitoon tarkoitetut          Jos lisävaroja ei tulla osoittamaan, niin esimer-
20463: metsänparannusmäärärahat, jotka on osoitettu             kiksi Vaasan piirimetsälautakunnan alueella 80-
20464: tämän vuoden tulo- ja menoarviossa ja lisämeno-          100 metsätyöntekijää tullee jäämään työttömiksi
20465: arviossa, ovat käytännöllisesti katsoen lopussa.         vielä tänä syksynä.
20466: Kiitos viime talven ja kevään suotuisten olosuh-            Puutavarahuolto on riippuvainen pätevästä
20467: teiden, ovat työt edistyneet yli kaikkien ennustei-      metsänhoito-ohjelmasta. Käytäntö on osoittanut,
20468: den. Tämän vuoden toisessa lisämenoarviossa              että metsityksiä ja taimikonhoitoa alituotantoalu-
20469: osoitettu 10 miljoonaa markkaa auttaa tilanteessa        eilla suoritetaan hyvin pienessä laajuudessa, ellei
20470: jotakin, mutta on kaukana siitä, että kaikki             metsänparannusvaroja ole käytettävissä.
20471: tarpeelliset työt saataisiin suoritettua. Se tosiasia,
20472: että maa- ja metsätalousministeriö ehdotti 30               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20473: miljoonaa markkaa lisämenoarvioon osoittaa, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20474: lisävarojen tarve on edelleen suuri.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20475:    Monet seikat puhuvat sen puolesta, että halli-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20476: tuksen tulisi edelleen osoittaa varoja metsänpa-
20477: rannustarkoituksiin. Ilman näitä varoja tulee                       Onko Hallituksella tarkoitus vielä tänä
20478: työllisyys huononemaan. Tämän tyyppiset met-                     vuonna osoittaa lisävaroja metsänparan-
20479: sänparannustyöt ovat suurelta osin käsin tehtävää                nustöihin, ja
20480: työtä ja vaikeassa työllisyystilanteessa tulisi kaikki              onko Hallituksella tarkoitus antaa piiri-
20481: mahdollisuudet käyttää hyväksi. Lisäksi metsän-                  metsälautakunnille etukäteisilmoitus tu-
20482: parannustyöt ovat tuottavaa työllisyyttä, mikä on                levista varoista niin että töitä voidaan
20483: kansantaloudellisesti ajatellen pitkällä tähtäyksel-             jatkaa metsätyöntekijöitä lomauttamatta?
20484: lä edullista.
20485: 
20486:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1983
20487: 
20488:                  Håkan Malm                                       Boris Renlund
20489:                  Henrik Westerlund                                Håkan Nordman
20490:                  Ole Norrback                                     Ole Wasz-Höckert
20491:                                       1983 vp. -      KK n:o 120                                       3
20492: 
20493: 
20494: 
20495: 
20496:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20497: 
20498:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa        ta siirtyneet 5,4 mmk ynnä 1 lisämenoarviossa
20499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myönnetyt 10 mmkeli yhteensä 301,9 mmkovat
20500: olette kirjeellänne 13 päivänä syyskuuta 1983         vain 0,9 % suuremmat edellisvuonna käytettyi-
20501: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       hin varoihin verrattuna. Kustannustason nousu
20502: vastattavaksi kansanedustaja Malmin ym. seuraa-       huomioon ottaen ja edellyttäen että metsänpa-
20503: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 120:       rannustöiden työsuoritteiden määrä ja työpanos
20504:                                                       pysyisivät edellisvuoden tasolla, metsänparannus-
20505:           Onko Hallituksella tarkoitus vielä tänä     varoja tarvitaan lisää 30 mmk eli 10 %. Vuoden
20506:        vuonna osoittaa lisävaroja metsänparan-        kolmen viimeisen kuukauden aikana tällä raha-
20507:        nustöihin, ja                                  määrällä voitaisiin työllistää runsaat 1 000 työn-
20508:           onko Hallituksella tarkoitus antaa piiri-   tekijää.
20509:        metsälautakunnille etukäteisilmoitus tu-          Hallitus on tietoinen, että normaalia vähäi-
20510:        levista varoista niin, että töitä voidaan      semmän hakkuutoiminnan vaikeuttaman metsä-
20511:        jatkaa metsätyöntekijöitä lomauttamatta?       töiden työllisyystilanteen parantamiseksi lisävarat
20512:                                                       metsänparannustöihin ovat tarpeen, ja harkitsee
20513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sanottujen määrärahojen ottamista seuraavaan li-
20514: seuraavaa:                                            sämenoarvioesitykseen. Kysymyksessä tarkoitetun
20515:    Kuluvana vuonna käytettävissä olevat metsän-       etukäteisilmoituksen antamista piirimetsälauta-
20516: parannusvarat eli varsinaisessa tulo- ja menoar-      kunnille tulevista lisämäärärahoista hallitus ei
20517: viossa myönnetyt 286,5 mmk, edelliseltä vuode!-       tässä vaiheessa pidä mahdollisena.
20518: 
20519:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
20520: 
20521:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
20522: 4                                   1983 vp. -- KJ( n:o 120
20523: 
20524: 
20525: 
20526: 
20527:                               Till Riksdagens Herr Talman
20528: 
20529:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        10 mmk som beviljats i den första tilläggsbudge-
20530: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ten, dovoso sammanlagt 301,9 mmk, överstiger de
20531: av den 13 september 1983 till vederbörande         medel som stod till buds föregående år med
20532: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-   endast 0,9 %0 Med beaktande av hur kostnadsni-
20533: sänt avskrift av följande av riksdagsman Malm      vån har stigit och under förutsättning att omfatt-
20534: moflo undertecknade spörsmål nr 120:               ningen och arbetsinsatsen av arbetsprestationerna
20535:                                                    inom skogsförbättringsarbetena skulle kvarstå på
20536:           Har Regeringen för avsikt att ännu       samma nivå som under föregående år behövs det
20537:        detta år bevilja tilläggsmedel för skogs-   ytterligare 30 mmk, vilket motsvarar 10 %0
20538:        förbättringsarbeten, och                    Under årets tre sista månader skulle man med
20539:           har Regeringen för avsikt att ge dis-    detta belopp kunna sysselsätta drygt 1 000 ar-
20540:        triktsskogsnämnderna      förhandsbesked    betstagare0
20541: 
20542: 
20543:        om kommande medel så att arbetena kan          Regeringen är medveten om att det behövs
20544:        fortskrida utan att skogsarbetare behöver   tilläggsmedel för skogsförbättringsarbeten för att
20545:        friställas?                                 man skall kunna förbättra sysselsättningsläget i
20546:                                                    skogsbranschen, vilket har förvärrats på grund av
20547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    att hyggena varit färre än normalt och regeringen
20548: anföra följande:                                   överväger att med tanke på detta inta ett anslag i
20549:    De medel som detta år står till buds för        nästa tilläggsbudgeto I detta skede anser rege-
20550: skogsförbättring, dovoso de 286,5 mmk som bevil-   ringen det inte vara möjligt att ge distriktsskogs-
20551: jades i det egentliga statsförslaget och de 5,4    nämnderna i spörsmålet åsyftat förhandsbesked
20552: mmk som överflyttats från föregående år samt de    om kommande tilläggsanslago
20553: 
20554:     Helsingfors den 7 oktober 1983
20555: 
20556:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
20557:                                                 1983 vp.
20558: 
20559: Kirjallinen kysymys n:o 121
20560: 
20561: 
20562: 
20563: 
20564:                                    Tikka: Valtionhallinnon ilmoitus- ja mainostoiminnan tehostami-
20565:                                       sesta
20566: 
20567: 
20568:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20569: 
20570:    Väitetään suhteellisen yleisesti, että elämme       sen lehden journalistista antia on menettelyä
20571: tietoyhteiskunnan aikaa. Ainakaan kaikki yhteis-       avoimeksi julistamisessa pidettävä hyvin erikoise-
20572: kunnan itsensä toimet eivät oikein tätä tee uskot-     na ja selvästi demokratian pelisääntöjen vastaise-
20573: tavaksi. Julkisen vallan tiedotustoiminta osana        na. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös muista
20574: demokratiaa ei ole edes lähellä sitä, mitä sen         keskusvirastoista.
20575: tulisi olla.                                              TVL:n piirissä on monta kertaa tapana, että
20576:    Malliesimerkkinä viranomaisten suhtautumi-          jotakin aliurakoitsijaa haettaessa ei ilmoiteta ura-
20577: sesta voidaan pitää kuluneen kesän aikana erään        kasta ollenkaan, vaan lähetetään vain tarjous-
20578: maa- ja metsätalousministeriön apulaisosasto-          pyynnöt tunnetuille urakoitsijoille. Tästä demok-
20579: päällikön julkisuudessa ollutta lausahdusta, kun       ratia on myös hyvin kaukana, millä tavalla ura-
20580: häneltä kysyttiin, tunnetaanko kalastuslaki ja         kointia mahdollisesti haluava yrittäjäksi pyrkivä
20581: valvotaanko sen noudattamista:                         voi saada tiedon urakkakilpailun olemassaolosta?
20582:    -Kun laki on säädetty ja julkaistu, lähdetään          Yhteiskunnan laitokset siis tarvitsevat selvästi
20583: siitä, että ihmiset tuntevat sen ja noudattavat        nykyistä tarkemmat ohjeet siitä, millä tavalla
20584: sitä. Ei ole lieventävä asianhaara, ettei tunne        niitten on ilmoitettava julkisuuteen avoinna ole-
20585: lakia.                                                 vista työpaikoista ja kuinka niitten on osattava
20586:    On pakko todeta, että koko yhteiskunnan             järjestää myös täysin julkisia tarjouskilpailuja.
20587: maksetun mainonnan osuus on hyvin satunnaista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20588: eikä yhteiskunnan tarvitsemasta mainonnallisesta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20589: tiedotustoiminnasta ole olemassa yleissuunnitel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20590: maa.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20591:    Tätäkin vaarallisempaa on se, ettei demokratia
20592: kaikissa tapauksissa toteudu siksi, että ihmiset                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20593: eivät voi tietää sitä, mitä heidän tulisi voida               ryhtyä, jotta eri valtion virastot ja laitok-
20594: tietää. Eri laitoksien ja ministeriöitten keskuudes-          set saisivat nykyistä tarkemmat ohjeet
20595: sa vallitseva nimityspolitiikka ja säännökset siitä,          paikkojen täyttämisen tarvitsemasta suu-
20596: miten avoinna oleva työpaikka on paikanhakijoil-              remmasta julkisuudesta ja siitä, kuinka
20597: le tiedotettava, on hyvin vaihteleva. Keskusta-               on tarpeellista järjestää tarjouskilpailuja,
20598: puolueen oikeudenkäynnin yhteydessä on käynyt                 joihin kaikki halukkaat voivat osallistua,
20599: ilmi, että suhteellisen kuuluisaksi tullut asunto-            sekä
20600: hallituksen toimistopäällikkö on saanut virkansa                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
20601: niitten ilmoitusten perusteella, joita on julkaistu           koko valtionhallinnon kattavan suunni-
20602: vain asuntohallituksen ilmoitustaululla ja Viralli-           telman laatimiseksi mainonnallista tiedo-
20603: sessa lehdessä. Mitenkään arvostelematta Viralli-             tustoimintaa varten?
20604: 
20605:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1983
20606: 
20607:                                               Seppo Tikka
20608: 
20609: 
20610: 
20611: 
20612: 088300824N
20613: 2                                        1983 vp. -- ~ n:o 121
20614: 
20615: 
20616: 
20617: 
20618:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20619: 
20620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Valmisteilla olevan virkamieslainsäädännön
20621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarkoitus an-
20622: olette 15 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-           taa asetuksella yleissäännökset virkojen haetta-
20623: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         vaksi julistamistavasta. Tuossa yhteydessä on syy-
20624: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tä selvittää myös kysymyksessä tarkoitettuja ohjei-
20625: Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          ta avointen virkojen julkistamistavasta. Tavoittee-
20626: myksestä n:o 121:                                        na on, että avoinna olevat virat mahdollisimman
20627:                                                          tehokkaasti tulisivat virkaan kysymykseen tule-
20628:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vien hakijoiden tietoon.
20629:         ryhtyä, jotta eri valtion virastot ja laitok-       Valtion hankintoja. koskevat määräykset sisälty-
20630:         set saisivat nykyistä tarkemmat ohjeet           vät asetukseen valtion hankinnoista (1070/79)
20631:         paikkojen täyttämisen tarvitsemasta suu-         sekä sen soveltamisesta ja valtion yleisten hankin-
20632:         remmasta julkisuudesta ja siitä, kuinka          taehtojen vahvistamisesta annettuun kauppa- ja
20633:         on tarpeellista järjestää tarjouskilpailuja,     teollisuusministeriön päätökseen (1071 179).
20634:         joihin kaikki halukkaat voivat osallistua,       Hankintamuodot ovat
20635:         sekä                                                     suljettu hankinta
20636:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin          -- neuvotteluhankinta
20637:         koko valtionhallinnon kattavan suunni-              -- suora hankinta.
20638:         telman laatimiseksi mainonnallista tiedo-           Asetuksen mukaan hankinnat tulee enslSlJal-
20639:         tustoimintaa varten?                             sesti suorittaa käyttämällä suljettua hankintaa,
20640:                                                          jolla tarkoitetaan hankintapäätöksen tekemistä
20641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tarjousmenettelyssä saatujen tarjousten perusteel-
20642: ti seuraavaa:                                            la ilman päätöstä edeltäviä tarjottuja ehtoja kos-
20643:                                                          kevia neuvotteluja myyjien kanssa. Neuvottelu-
20644:    Nimittämismenettelyssä noudatettava julki-            hankinnassa tehdään hankintapäätös tarjousme-
20645: suusperiaate edellyttää, että valtion virat ennen        nettelyssä saatujen tarjousten ja myyjien kanssa
20646: niiden täyttämistä julistetaan haettaviksi, tai jos      käytyjen neuvottelujen perusteella. Suora han-
20647: virka voidaan erityisten säännösten nojalla täyttää      kinta tarkoittaa hankintapäätöksen tekemistä
20648: sitä haettavaksi julistamatta, että virasta julkisesti   vain yhdeltä myyjältä pyydetyn tarjouksen perus-
20649: ilmoitetaan (Valtioneuvoston päätös 10.1.1974            teella.
20650: No P 2925 ). Virkojen haettavaksi julistamistavas-          Tarjousmenettelystä kilpailun aikaansaamiseksi
20651: ta ei nykyisessä lainsäädännössä ole nimenomaisia        on yksityiskohtaiset määräykset asetuksessa ja
20652: säännöksiä. Asiasta ei ole toistaiseksi annettu          kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä, joi-
20653: myöskään koko valtionhallintoa koskevia yleisoh-         den mukaan tarjouksia on pyydettävä riittäväitä
20654: jeita. Sitä vastoin eräät virastot ja laitokset ovat     määräitä luotettaviksi ja toimituskykyisiksi tun-
20655: antaneet virastokohtaisia ohjeita.                       nettuja myyjiä. Riittävänä määränä on pidettä-
20656:    Valtion virkojen haettavaksi julistamistapa pe-       vä vähintään neljää myyjää. Myös muilla edelly-
20657: rustuu kunkin viraston omaksumaan käytäntöön.            tykset täyttävillä myyjillä on oikeus tehdä tarjous.
20658: Julkistamistapa riippuu viran laadusta ja asemas-        Kysymyksessä tarkoitettuja täysin julkisia tarjous-
20659: ta virastossa. Varsin yleistä on, että virat juliste-    kilpailuja nykyiset hankintamääräykset eivät
20660: taan haettaviksi Virallisessa lehdessä ja sen lisäksi    edellytä, eikä hankintamääräysten muuttamista
20661: esimerkiksi viraston ilmoitustaululla. Joissakin ta-     tältä osin suunnitella.
20662: pauksissa, mutta ei säännönmukaisesti, määrätyt             Selostetut hankintoja koskevat määräykset kos-
20663: virat julistetaan haettavaksi lisäksi valtakunnalli-     kevat raaka- ja tarveaineita, puolivalmisteita, val-
20664: sissa lehdissä. Noudatettu menettely ei ole tiettä-      miita tavaroita ja palveluksia. Kysymykseen tule-
20665: västi johtanut sellaisiin epäkohtiin, etteivät viran     vat sekä osto että vuokraaminen. Koska hankin-
20666: mahdolliset hakijat olisi saaneet tietoa avoinna         tamääräyksiä laadittaessa on pidetty silmällä lä-
20667: olevasta virasta.                                        hinnä tavarahankintoja, on jossain määrin aiheu-
20668:                                          1983 vp. -      KK n:o 121                                         3
20669: 
20670: tunut epäselvyyttä hankintamääräysten sovelta-           va myös määrärahat. Mainonnallisen tiedottami-
20671: misessa urakkasopimuksiin, joihin kysymyksen             sen kannalta keskeisessä asemassa voidaan pitää
20672: perusteluissa erityisesti viitattiin. Keskusteluja       maamme sanomalehdistöä. Sitoutumattoman
20673: käydään parhaillaan määräysten selventämiseksi           lehdistön laaja levikki ja toisaalta poliittisesti
20674: siten, että edellä mainitut soveltamisvaikeudet          sitoutuneen lehdistön merkitys yhteiskunnallisen
20675: saataisiin poistetuiksi.                                 tiedon lisäämisessä saattavat aiheuttaa ristiriitati-
20676:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että julki-        lanteita määrärahojen käytössä. On myös otettava
20677: sen vallan tiedotustoiminta osana demokratiaa ei         huomioon mahdollisuus, että maksetun tiedotta-
20678: ole edes lähellä sitä, mitä sen tulisi olla. Koko        misen lisääminen saattaisi toisaalta vähentää tie-
20679: yhteiskunnan maksetun mainonnan osuus on                 dotusvälineiden halua julkaista kansalaisten tar-
20680: edelleen todettu vähäiseksi eikä siitä myöskään          vitsemaa yhteiskunnallista tietoa toimituksellise-
20681: ole laadittu yleissuunnitelmaa. Valtion ilmoitus-        na aineistona. Tiedotusvälineiden harjoittaman
20682: ja mainostyöryhmä esitti keväällä 1978 ehdotuk-          yhteiskunnan demokraattisen valvonnan kannalta
20683: sensa mainonnallisen tiedotuksen järjestämisestä         voidaan pitää myönteisenä sitä, että tiedotusväli-
20684: valtionhallinnossa. Työryhmän ehdotukset eivät           neet käyttävät myös oikeuttaan arvostella päätök-
20685: kuitenkaan johtaneet toimenpiteisin.                     siä ja suunnitelmia yhteiskunnallisista asioista
20686:    Suomalaisessa tiedotuskäytännössä on pääsään-         tiedotettaessa.
20687: tönä, että virastot ja laitokset julkaisevat lehdistö-
20688: tiedotteita ja järjestävät tiedotustilaisuuksia pää-         Yhteiskunnallisen mainonnan käyttö on Suo-
20689: töksistä, ehdotuksista ja suunnitelmista. Tiedo-         messa varsin vähäistä muihin Pohjoismaihin ver-
20690: tusvälineet hankkivat tietoja myös oma-aloittei-         rattuna. Toisaalta on myös todettava, että julkis-
20691: sesti. Tätä niin sanottua toimituksellista tiedotta-     hallinnolla on meillä paremmat mahdollisuudet
20692: mista voidaan täydentää maksetun tiedotuksen             saada yhteiskunnallista tietoa julkisuuteen toimi-
20693: eli mainonnan keinoin, mikäli tiedon saattami-           tuksellisin keinoin. Esimerkkinä Ruotsista voi-
20694: nen yleisesti tunnetuksi on hyvin tärkeää tai            daan mainita, että laajaa yhteiskunnallista mai-
20695: tiedon ei voida olettaa sellaisenaan kiinnostavan        nontaa ja tiedotustutkimusta harjoittanut keskus-
20696: tiedotusvälineitä.                                       yksikkö Nämnden för samhällsinformation on
20697:    Toimituksellisen tiedottamisen haittapuolena          nyttemmin lakkautettu ja sen henkilöstö on ha-
20698: voidaan mainita, että virasto tai laitos ei voi itse     jautettu virastoihin. Yhteiskunnallisen mainon-
20699: päättää, missä muodossa tieto julkaistaan. Mai-          nan ei katsottu täyttäneen niitä tavoitteita, joita
20700: nonnallisen tiedottamisen esteenä ovat huomat-           sille oli asetettu.
20701: tavat kustannukset, jotka koostuvat mm. suun-
20702: nittelusta, mainostoimistojen käytöstä ja varsinai-         Hallituksen mielestä paapaino valtionhallin-
20703: sesta ilmoitustilan tai mainosajan ostamisesta.          non tiedotustoiminnassa tulisi olla toimitukselli-
20704:    Mainonnallisen tiedottamisen käyttöä perustel-        sessa tiedotuksessa. Tätä voidaan erityistapauksis-
20705: laan sen oletetulla tehokkuudella muihin tiedot-         sa täydentää myös mainonnallisen tiedotuksen
20706: tamisen keinoihin verrattuna. Mitään tutkimusta          avulla. Päähuomio tulisi hallituksen mielestä kui-
20707: ei kuitenkaan ole käytettävissä sen käsityksen           tenkin kiinnittää lainsäädännön selkeyttämiseen,
20708: tueksi, että juuri mainonnan avulla voitaisiin           tarpeettoman sääntelyn välttämiseen, vanhentu-
20709: kansalaisten tietoa olennaisesti lisätä tai muuttaa      neiden säännösten uudistamiseen sekä siihen,
20710: heidän käyttäytymistään. Esimerkkeinä on mai-            että kansalaisten kannalta keskeisten palveluviras-
20711: nittu kokemukset, joita on saatu päihde- ja              tojen neuvontaa ja opastusta parannetaan. Pysy-
20712: liikennevalistuksesta.                                   vällä neuvonnalla ja opastuksella voidaan katsoa
20713:    Mikäli mainonnallisen tiedottamisen osuutta           olevan olennaisia etuja mainonnallisiin kampan-
20714: merkittävästi lisättäisiin, on tätä varten osoitetta-    joihin verrattuna.
20715: 
20716:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
20717: 
20718:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
20719: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 121
20720: 
20721: 
20722: 
20723: 
20724:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20725: 
20726:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            blivit underrättade om vilka tjänster som har
20727: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          varit lediganslagna.
20728: av den 15 september 1983 tili vederbörande                Avsikten är i samband med den totalrevision
20729: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     av tjänstemannalagstiftningen som är under be-
20730: av riksdagsman Seppo Tikka undertecknade               redning att allmänna bestämmelser om ledigför-
20731: spörsmål nr 121:                                       klarande av tjänster skall utfärdas genom förord-
20732:                                                        ning. 1 anslutning härtill är det också på sin plats
20733:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       att reda ut frågan om sådana anvisningar rörande
20734:         för att olika statliga ämbetsverk och          sättet för offentliggörande av lediga tjänster som
20735:         inrättningar skall få noggrannare direktiv     avses i spörsmålet. Målet är att eventuella sökan-
20736:         än de för närvarande erhåller om den           de tili lediga tjänster så effektivt som möjligt
20737:         ökade offentlighet som besättandet av          skall bli underrättade om att dylika tjänster står
20738:         lediga platser påkallar och om hur moti-       att söka.
20739:         verat det är att ordna offerttävlingar, där
20740:         alla intresserade kan delta, samt                 Bestämmelser om upphandling för statens räk-
20741:                                                        ning ingår i upphandlingsförordningen för staten
20742:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         (1070/79) samt i handels- och industriministe-
20743:         uppgörande av en pian för reklamen och         riets beslut om tillämpning av upphandlingsför-
20744:         informationen inom hela statsförvalt-          ordningen för staten och om fastställande av
20745:         ningen?                                        allmänna upphandlingsvillkor för staten ( 10711
20746:                                                        79). Upphandlingsformerna är
20747:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt               sluten upphandling
20748: anföra följande:                                          - förhandlingsupphandling och
20749:    Offentlighetsprincipen vid utnämningsförfa-            - direkt upphandling.
20750: randet förutsätter att statstjänster lediganslås in-      Enligt förordningen ges sluten upphandling
20751: nan de besätts eller, om en tjänst med stöd av         företräde. Med sluten upphandling avses att
20752: speciella stadganden kan besättas utan att den         beslut om upphandling fattas på grundval av de
20753: lediganslås, att en offentlig kungörelse ges om        anbud som inkommit i anbudsförfarande, utan
20754: tjänsten (Statsrådets beslut 10.1.1974 nr P 2925 ).    föregående förhandlingar med säljarna om de
20755: Gällande lagstiftning innehåller inte några ut-        erbjudna villkoren. Vid förhandlingsupphand-
20756: tryckliga stadganden om sättet för lediganslående      ling fattas beslut om upphandling på grundval
20757: av tjänster. Inga allmänna direktiv för hela           av de anbud som inkommit i anbudsförfarande
20758: statsförvaltningen har heller utfärdats om saken.      och förhandlingar med säljarna om de erbjudna
20759: Däremot har en del ämbetsverk och inrättningar         villkoren. Vid direkt upphandling fattas beslut
20760: gett anvisningar härom för eget bruk.                  om upphandling på grundval av anbud som
20761:    Sättet på vilket statstjänster anslås lediga byg-   inbegärts av endast en säljare.
20762: ger på den praxis som vart och ett ämbetsverk har         För att konkurrens skall åstadkommas ingår
20763: börjat tillämpa. Det sätt på vilket offentliggöran-    noggranna bestämmelser om anbudsförfarandet i
20764: det sker beror på tjänstens art och på dess            förordningen och i handels- och industriministe-
20765: ställning inom ämbetsverket. Det är mycket             riets beslut. Enligt dessa bör anbud inbegäras
20766: vanligt att tjänster lediganslås i Officiella tid-     från ett tillräckligt antal säljare, som är kända för
20767: ningen och dessutom t. ex. på ämbetsverkets            att vara tillförlitliga och leveranskraftiga. Minst
20768: anslagstavla. 1 en del fall, men inte regelbundet,     fyra säljare anses vara ett tillräckligt antal. Också
20769: lediganslås vissa tjänster ytterligare genom an-       andra säljare, som motsvarar förutsättningarna,
20770: nonser i tidningar med riksomfattande sprid-           har rätt att göra anbud. Gällande bestämmelser
20771: ning. Det tillämpade förfaringssättet har veterli-     om upphandling förutsätter inte några sådana
20772: gen inte mefört några sådana olägenheter att           helt offentliga offerttävlingar som avses i spörs-
20773: eventuella sökande tili tjänsterna inte skulle ha      målet och inga planer föreligger om någon
20774:                                       1983 vp. -- ~ n:o 121                                            5
20775: 
20776: ändring av upphandlingsbestämmelserna i detta         stöda uppfattningen att just reklamen vore ägnad
20777: avseende.                                             att väsentligt öka medborgarnas insikter elier
20778:    De här återgivna bestämmelserna och upp-           ändra deras beteende. Såsom exempel har anförts
20779: handling gälier råvaror, förnödenheter och halv-      erfarenheter av informationen om rusmedel och
20780: fabrikat samt färdiga varor och tjänster. Härvid      trafikfrågor.
20781: kommer både inköp och upphyrning i fråga. När            Såvida informationen i form av reklam skall
20782: bestämmelserna utformades avsågs främst upp-          ökas i betydande grad, bör också anslag anvisas
20783: handling av varor. Härigenom hae i någon mån          för ändamålet. Det kan anses att landets tid-
20784: uppstått oklarhet om upphandlingsbestämmel-           ningspress har en viktig position med tanke på
20785: sernas tillämpning på entreprenadavtal, vilka det     detta slag av information. Den obundna tid-
20786: särskilt hänvisas tili i spörsmålets motivering.      ningspressens stora spridning kan, tiliika med
20787: Som bäst pågår diskussioner i syfte att förtydliga    den betydelse som den politiskt obundna pressen
20788: bestämmelserna så, att ovan nämnda tiliämp-           äger med tanke på ett ökat sambälleligt vetande,
20789: ningssvårigheter kan elimineras.                      framkalla konfliktsituationer vi~ utnyttjande av
20790:    1 spörsmålets motivering påvisas att informa-      anslagen. Dessutom måste den möjligheten be-
20791: tionen från det allmännas sida, viiken är en del      aktas att en ökning av den betalda informationen
20792: av demokratin, inte närmelsevis är sådan som          kunde minska massmedias intresse för att i form
20793: den borde vara. Det har vidare konstaterats att       av redaktionellt material publicera sådant sam-
20794: hela den betalda samhällsreklamen är obetydlig        hällsstoff som medborgarna behöver. Med hän-
20795: och att någon allmän pian för denna reklam inte       syn tili den demokratiska samhällskontroli som
20796: heller hae utarbetats. Statens arbetsgrupp för        massmedia bedriver kan det anses positivt att
20797: annons- och reklamfrågor framlade våren 1978          dessa media också utnyttjar sin rätt att kritisera
20798: ett förslag om hur reklamen och informationen         beslut och planer när de rapporterar om sam-
20799: borde ordnas inom statsförvaltningen. Arbets-         hällsfrågor.
20800: gruppens förslag ledde dock inte tili några åtgär-       Samhällsreklam används i mycket ringa om-
20801: der.                                                  fattning i Finland i jämförelse med vad faliet är i
20802:    Huvudregeln i fråga om praxis inom informa-        de andra nordiska länderna. Tiliika bör det
20803: tionsarbetet i Finland är att ämbetsverk och          understrykas att den offentliga förvaltningen hos
20804: inrättningar publicerar pressmeddelanden och          oss har större möjligheter att offentliggöra sam-
20805: ordnar informationer om beslut, förslag och           hällsinformation på redaktionell väg. Såsom ett
20806: planer. Massmedia inhämtar också informationer        exempel från Sverige kan nämnas att den centra-
20807: på eget initiativ. Denna s. k. redaktionelia infor-   la enheten Nämnden för samhällsinformation,
20808: mation kan kompletteras med hjälp av betald           som har bedrivit en omfattande samhällsreklam
20809: information, dvs. reklam. Detta kommer i fråga        och informationsforskning, numera har upplösts
20810: om det är mycket viktigt att en information blir      och dess personai hae spritts ut på olika ämbets-
20811: allmänt känd elier om det kan antas att den inte      verk. Det har ansetts att samhällsreklamen inte
20812: i sig intresserar massmedia.                          har nått de mål som hade uppställts för den.
20813:    En nackdel med redaktioneli information, som          Regeringen anser att huvudvikten inom stats-
20814: här kan nämnas, är att ett ämbetsverk elier en        förvaltningens information borde läggas på den
20815: inrättning inte själv kan besluta i viiken form en    redaktionella informationen. Denna kan i speci-
20816: nyhet publiceras. Information i form av reklam        ella fall kompletteras med reklam. Uppmärksam-
20817: hindras av de betydande kostnader den medför.         heten borde dock enligt regeringens uppfattning
20818: Kostnaderna uppstår bl.a. genom planering,            främst fästas vid att lagstiftningen förtydligas,
20819: anlitande av reklambyråer och köp av annons-          onödig reglering undviks och föråldrade stadgan-
20820: utrymme elier reklamtid.                              den revideras samt vid att rådgivningen och
20821:    Användningen av information i form av rek-         vägledningen vid de serviceverk som är viktigast
20822:  lam motiveras med den effekt som denna form          för medborgarna förbättras. Det kan anses att en
20823: av information antas ha i jämförelse med andra        fortgående rådgivning och vägledning erbjuder
20824: sätt att sprida underrättelser. Emeliertid förelig-   väsentliga fördelar i jämförelse med reklamkam-
20825: ger inte något undersökningsresultat, som skulle      panjer.
20826: 
20827:      Helsingfors den 21 oktober 1983
20828: 
20829:                                                                            Minister Pekka Vennamo
20830: 088300824N
20831: 1
20832: 
20833: 1
20834: 
20835: 1
20836: 
20837:     1
20838: 
20839:     1
20840: 
20841:     1
20842: 
20843:         1
20844: 
20845:         1
20846: 
20847:         1
20848: 
20849:             1
20850: 
20851:             1
20852: 
20853:             1
20854: 
20855:                 1
20856: 
20857:                 1
20858:                                                 1983 vpo
20859: 
20860: Skriftligt spörsmål nr 122
20861: 
20862: 
20863: 
20864: 
20865:                                    Stenbäck mo flo: Om främjande av sjöfartsnäringen
20866: 
20867: 
20868:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20869: 
20870:    Den internationella sjöfarten upplever för när-     minskning av det upplagda tanktonnaget note-
20871: varande den djupaste depressioneo på 50 åro            rats.
20872: Sjöfartsnäringen i Finland kämpar tooomo med              Utvecklingen av Finlands handelsflottas tonna-
20873: ännu större svårigheter än den internationella         ge visar att vi i dag har ungefär samma tonnage
20874: sjöfarteno Detta beror på att sjöfartsnäringen hos     som i medlet av år 1977. Sedan våren 1982 har
20875: oss har en mycket sämre konkurrenssituation än         tonnaget nedgått med ca 10 %. Under första
20876: sjöfarten i andra Iänder.                              halvåret 1983 minskade Finlands handelsflotta
20877:    Sjöfartens konjunkturer följer med en viss          såväl tili antalet fartyg som tili bruttodräktighe-
20878: eftersläpning de allmänna konjunkturerna i             ten. Finlands handelsflotta omfattade vid ut-
20879: världsekonomino Då vi nu enligt många teeken           gången av juni 1983 201 fartyg med en brutto-
20880: står inför en viss återhämtning, kan man också         dräktighet på 2,1 miljoner bruttoregisterton. An-
20881: skönja vissa teeken på en Ijusning också inom          talet fartyg i vår handelsflotta har också minskat
20882: sjöfarteno En god indikator på hur återhämt-           sedan 1977 med i runda tai 10 % från 220 tili
20883: ningen inom sjöfartsnäringen kan tänkas se ut är       201.
20884: utvecklingen av fraktraternao När det gäller torr-        Antalet arbetsplatser på Ålands Redarförening
20885: Iastfartygen har det under året skett en mycket        och Finlands Rederiförenings medlemsrederiers
20886: svag uppgång i fraktraternao Men det är ännu en        fartyg var i juni 1982 ca 10 200. Motsvarande
20887: bra bit kvar tili de fraktrater, som rådde under       siffra för juni 1983 var ca 9 500. Detta innebär
20888: 19800                                                  en minskning på hela 700 arbetsplatsero Då
20889:    På tanksidan däremot är situationen fortfaran-      inkluderar dessa siffror även de upplagda farty-
20890: de synnerligen dystero Om man jämför fraktrater-       gens arbetsplatser. De upplagda fartygens andel
20891: nas utveckling i tankflottan i genomsnitt sedan        av det totala tonnaget utgjorde under första
20892: 1979, kan man konstatera att nivån i dag Iigger        halvåret 1983 drygt 20 %. För Ålands Redarföre-
20893: på i genomsnitt 113 av frakterna 1979, dvso            nings del har uppläggningsprocenten varit så hög
20894: fraktraterna har sedan slutet av 1979 sjunkit med      som ungefär 40 % Om man ställer sysselsätt-
20895:                                                                             0
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 2/30                                                   ningen ombord i handelsflottan i relation tili
20901:     Trots att konjunkturerna nu förefaller att         sysselsättningen i Iand, kan man konstatera att
20902: svänga uppåt, är dock den internationella indus-       arbetslösheten i Finland i augusti i år uppgick tili
20903:  triproduktionen och världshandelns nivå fortfa-       knappa 6 % Ioom sjöfartsbranscherl var arbets-
20904:                                                                     0
20905: 
20906: 
20907: 
20908: 
20909:  rande Iåg och aHdeies otillräcklig för att trygga     Iöshetsprocenten för de olika arbetstagarorganisa-
20910:  handelsflottornas sysselsättning och lönsamhet        tionernas medlemmar som följer:
20911: genom efterfrågan på sjötransporter.                      Skeppsbefälsförbundet ca 7-8 %
20912:     Ett dystert rekord, kan man säga, registrerades       Maskinbefälsförbundet ca 6 %
20913:  i april, då summan av världens upplagda tonnage
20914:                                                           Radiotelegrafistförbundet ca 20 % och
20915:  nådde 100 miljoner dwt, motsvarande 15 % av
20916:  världshandelsflottan, och för tankfartygens del 23       Sjömansunionen ca 8-10 %
20917:  % av allt tonnageo Samtidigt kan man konstatera          När det gäller den finländska handelsflottans
20918:  att den ökade aktiviteten inom flere sjöfartssekto-   ekonomi kan man säga att flottan består i stort
20919:  rer åtminstone har lett tili att de totala upplägg-   sätt av relativt moderna, i vissa fall t.oomo mycket
20920:  ningssiffrorna har stagnerat och förblivit stabila    moderna och välutrustade fartygo Likaså är ut-
20921:  under perioden från mitten av maj tili mitten av      bildningen av sjöfolket i stort sett bra ordnad i
20922: junio Sedan juli månad har too.mo en Iiten             Iandet. Utbildningsnivån är hög.
20923: 0883007775
20924: 2                                        1983 vpo -      KK n:o 122
20925: 
20926:     Däremot kan man säga att handelsflottans             dant program finns redan utarbetato Ur Finlands
20927: problem i dag är kostnadsstrukturellao Kostnads-         synpunkt är det viktigt att upprätthålla en kon-
20928: bilden i vår handelsflotta har en helt annan             kurrenskraftig handelsflotta som en förutsättning
20929: struktur än i våra konkurrentländer. Handelsflot-        för en framgångsrik och lönsam utrikeshandel.
20930: tan i Finland har praktiskt taget världens högsta        Också vatvsindustrin drar nytta av en aktiv statlig
20931: kostnader för bemanning ombord på fartygeno              sjöfartspolitiko Småtonnaget intar en speciell po-
20932: Detta innebär i förhållande till våra konkurrent-        sition i detta sammanhang. Allt flere mindre
20933: länder att det skett en snedvridning av kostna-          frakter sköts numera på danska, tyska och hol-
20934: derna i förhållandet arbete/ kapital. Arbetskost-        ländska kölar, detta främst pog.ao liberalare be-
20935: nadernas oproportionerligt höga andel har lett           manningsregler. De tre mest aktuella och centra-
20936: till att intäkterna från frakterna i många fall inte     la åtgärderna som nu är de mest akuta, när det
20937: har täckt mera än löne- och driftskostnader för          gäller att förbättra sjöfartsnäringens verksamhets-
20938: fartygeno Detta har i sin tur lett till att förnyelsen   förutsättningar, är
20939: av fartyg och utrustning inte har kunnat finansie-          1) bemanningsfrågorna,
20940: ras genom överskott från rörelsen på normalt                2) beskattning och avgifter, och
20941: sätto                                                       3) finansieringsfrågorna.
20942:                                                             Hänvisande till det ovan anförda vill vi i den
20943:    På senare tid har särskilt åländska rederier          ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen föreskri-
20944: drabbats av den obehagliga överraskningen att            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
20945: relativt modernt tonnage tvingats upphöra med            följande spörsmål:
20946: sin sysselsättning med finländska exportskepp-
20947: ningar och läggas upp för att de konkurrerats ut                   Är Regeringen medveten om vår sjö-
20948: av utländskt tonnageo Den huvudsakliga förkla-                  fartsnärings synnerligen svåra situation,
20949: ringen till de utländska fartygens större konkur-               och om så är,
20950: rensförmåga är att deras bemanning är markant                      är Regeringen beredd att i en snar
20951: mindre Statsmakten i Finland saknar tillsvidare
20952:         0                                                       framtid anta ett sjöfartspolitiskt program
20953: en sjöfartspolitisk målsättning Därför vore det av
20954:                                 0                               och omedelbart inleda verkställigheten av
20955: nöden att regeringen så snart som bara är möjligt               detta program och hätvid särskilt beakta
20956: skulle anta ett sjöfartspolitiskt program. Ett så-              småtonnagets problem?
20957: 
20958:      Helsingfors den 20 september 1983
20959: 
20960:             Pär Stenbäck                   Jutta Zilliacus                 Elisabeth Rehn
20961:             Gunnar Jansson                 Ole Norrback                    Henrik Westerlund
20962:             Boris Renlund                  Ole Wasz-Höckert                Håkan Nordman
20963:                                                 1983 vp.                                                3
20964: 
20965: Kirjallinen kysymys n:o 122                                                                 Suomennos
20966: 
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                                    Stenbäck ym.: Merenkulkuelinkeinon edistämisestä
20971: 
20972: 
20973:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20974: 
20975:     Kansainvälinen merenkulku kärsii tällä hetkel-     Vuoden 1982 keväästä on tonnisto vähentynyt
20976: lä syvimmästä lamakaudesta 50 vuoteen. Suomen          noin 10 %. Vuoden 1983 ensimmäisellä puolis-
20977: merenkulku on jopa suuremmissa vaikeuksissa            kolla Suomen kauppalaivasto väheni sekä luku-
20978: kuin kansainvälinen merenkulku. Tämä johtuu            määräisesti että myös btuttovetoisuudeltaan.
20979: siitä, että merenkulkuelinkeinollamme on paljon        Suomen kauppalaivasto käsitti vuoden 1983 kesä-
20980: huonompi kilpailutilanne kuin muissa maissa.           kuun lopussa 201 laivaa ja niiden btuttovetoisuus
20981:     Merenkulun suhdanteet vaihtuvat hitaammin          oli 2, 1 milj. btuttorekisteritonnia. Lukumääräl-
20982: kuin maailmantalouden yleiset suhdanteet. Kun          tään on kauppalaivastomme myös vähentynyt
20983: nyt on havaittavissa monia merkkejä tietystä           vuodesta 1977 noin 10 % eli 220:stä 201 :een.
20984: elpymisestä, voi myös havaita tiettyjä merkkejä           Ålands Redarföreningin ja Suomen Varusta-
20985: tilanteen parantumisesta merenkulunkin alalla.         moyhdistyksen jäsenvarustamoiden laivojen työ-
20986: Hyvänä merkkinä siitä miltä elpyminen meren-           paikkojen määrä oli kesäkuussa 1982 noin
20987: kulun alalla näyttää, on rahtitason kehitys. Kui-      10 200. Vastaava luku kesäkuussa 1983 oli noin
20988: valastialusten suhteen on tämän vuoden aikana          9 500. Tämä merkitsee kokonaista 700 työpaikan
20989: tapahtunut hyvin pieni rahtitason nousu. Mutta         vähenemistä. Nämä luvut käsittävät myös riisut-
20990: vielä on pitkä matka vuoden 1980 rahtitasoihin.        tujen laivojen työpaikat. Riisuttujen laivojen
20991:     Sitä vastoin säiliöaluspuolella tilanne on edel-   osuus koko toimistosta oli vuoden 1983 ensim-
20992: leen erittäin synkkä. Jos vertailee rahtitason kehi-   mäisellä puoliskolla yli 20 %. Ålands Redarföre-
20993: tystä säiliöaluslaivastossa keskimäärin vuodesta       ningin osalta on riisuruisprosentti ollut niinkin
20994:  1979, voi havaita että tämän päivän taso on           korkea kuin noin 40 %. Jos verrataan kauppalai-
20995: keskimäärin 113 vuoden 1979 rahdeista, ts. rahti-      vaston työllisyystilannetta maassa olevaan työlli-
20996: taso on vuoden 1979 lopusta laskenut 213.              syyteen, voi todeta, että Suomen työttömyys
20997:     Huolimatta siitä, että suhdanteet nyt näyttävät    tämän vuoden elokuussa oli vajaa 6 %. Meren-
20998: olevan nousussa, kansainvälinen teollisuustuotan-      kulkualalla oli työttömyysprosentti työntekijäjär-
20999: to ja maailmankaupan taso ovat kuitenkin edel-         jestöjen jäsenten välillä seuraava:
21000: leen alhaalla ja aivan riittämättömiä turvaamaan          Suomen Laivanpäällystöliitto n. 7-8 %,
21001: kauppalaivastojen työllisyyden ja tuottavuuden            Suomen Konepäällystöliitto n. 6 %,
21002: merikuljetusten kysynnällä.                               Suomen Radionsähköttäjäliitto n. 20 % ja
21003:     Synkkä ennätys kirjattiin huhtikuussa, jolloin        Merimiesunioni n. 8-10 %.
21004: maailman riisuttu tonnisto oli 100 milj. dwt,             Mitä tulee Suomen kauppalaivaston talouteen
21005: mikä vastaa 15 % maailman kauppalaivastosta ja         voidaan sanoa, että laivasto koostuu suurimmalta
21006: säiliöalusten osalta 23 % tonnistosta. Samanai-        osalta suhteellisen uudenaikaisista, tietyissä ta-
21007:  kaisesti voi havaita, että lisääntynyt toiminta       pauksissa jopa hyvin uudenaikaisista ja hyvin
21008:  useammalla merenkulkusektorilla on johtanut           varustetuista laivoista. Myös merimiesten koulu-
21009:  siihen, että laivojen riisuminen on hidastunut ja     tus on hyvin järjestetty maassa. Koulutustaso on
21010:  jäänyt samalle tasolle toukokuun ja kesäkuun          korkea.
21011:  aikana. Heinäkuun jälkeen on tankkialusten rii-          Sitä vastoin voidaan sanoa, että kauppalaivas-
21012:  suminen jopa vähentynyt.                              ton ongelmat tänä päivänä ovat rakenteeltaan
21013:     Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys           kustannusongelmia. Kauppalaivastomme kustan-
21014:  osoittaa, että meillä on tänä päivänä suunnilleen     nuskuva on rakenteeltaan ihan toisenlainen kuin
21015:  sama tonnisto kuin vuoden 1977 puolivälissä.          kilpailijamaissamme. Suomen kauppalaivastolla
21016: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 122
21017: 
21018: on käytännöllisesti katsoen maailman korkeim-        edellytys. Valtion aktiivinen merenkulkupolitiik-
21019: mat miehistökustannukset laivoissaan. Tämä           ka edistää myöskin telakkateollisuuttamme.
21020: merkitsee, jos verrataan kilpailijamaihimme, että    Pientonnistolla on erikoisasema tässä suhteessa.
21021: työn ja pääoman kustannussuhde on vinoutunut.        Tanskalaisten, saksalaisten ja hollantilaisten välil-
21022: Työkustannusten epäsuhtaisen korkea osuus on         lä hoidetaan nykyään yhä enemmän pienempiä
21023: johtanut siihen, että rahtien tulot eivät monissa    rahteja. Tämä johtuu erikoisesti siitä, että niillä
21024: tapauksissa ole kattaneet kuin laivojen palkka- ja   on liberaalisemmat miehistösäännöstöt. Meren-
21025: käyttökustannuksia. Tämä on vuorostaan johta-        kulun toimintaedellytysten parantamisen kolme
21026: nut siihen, että laivojen ja varustuksen uudista-    ajankohtaisinta ja keskeisintä toimenpidettä olisi-
21027: mista ei ole voitu rahoittaa normaaliin tapaan       vat nyt
21028: liikevoitolla.                                          1) miehistökysymykset
21029:    Viime aikoina on epämiellyttävä yllätys koh-         2) verotus ja maksut
21030: dannut varsinkin ahvenanmaalaisia varustamoita,         3) rahoituskysymykset.
21031: kun suhteellisen uudenaikainen tonnisto on jou-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21032: tunut luopumaan suomalaisista vientikuljetuksis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21033: ta. Niitä on jouduttu riisumaan siitä syystä, että   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21034: ulkomaalainen tonnisto on liian kova kilpailija.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21035: Ulkomaalaisten laivojen paremman kilpailukyvyn
21036: pääasiallinen selitys on, että niiden miehistö on               Onko Hallitus tietoinen merenkul-
21037: huomattavasti pienempi. Suomen valtiolla ei                  kumme erittäin vaikeasta asemasta, ja jos
21038: toistaiseksi ole merenkulkupoliittista päämäärän-            näin on,
21039: asettelua. Siksi olisi tarpeen, että hallitus mah-              onko Hallitus valmis lähitulevaisuudes-
21040: dollisimman pian voisi hyväksyä merenkulkupo-                sa hyväksymään merenkulkupoliittisen
21041: liittisen ohjelman. Tällainen ohjelma on jo ole-             ohjelman ja välittömästi aloittamaan tä-
21042: massa. Suomen kannalta on tärkeätä pitää pystys-             män ohjelman täytäntöönpanon ja täl-
21043: sä kilpailukykyinen kauppalaivasto, joka on me-              löin ottamaan huomioon erityisesti pien-
21044: nestyksellisen ja tuottavan ulkomaankaupan                   tonniston ongelmat?
21045: 
21046:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
21047: 
21048:          Pär Stenbäck                   Ju tta Zilliacus                Elisabeth Rehn
21049:          Gunnar ] ansson                Ole Norrback                    Henrik Westerlund
21050:          Boris Renlund                  Ole Wasz-Höckert                Håkan Nordman
21051:                                       1983 vp. -      KK n:o 122                                        5
21052: 
21053: 
21054: 
21055: 
21056:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21057: 
21058:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        eivätkä mietinnössä esitetyt toimenpide-ehdotuk-
21059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         set enää kaikilta osin täysin vastaa nykytilanteen
21060: olette 20 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        edellyttämiä vaatimuksia. Entistä ajankohtaisem-
21061: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maksi näyttää tulleen muun muassa kysymys
21062: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Sten-       sellaisten poikkeusluonteisten toimenpiteiden to-
21063: bäckin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 122:        teuttamistarpeesta, joiden avulla Suomen varus-
21064:                                                       tamoelinkeino pääsisi nykyisen vaikean suhdan-
21065:           Onko Hallitus tietoinen merenkul-           netilanteen ylitse.
21066:        kumme erittäin vaikeasta asemasta, ja jos
21067:        näin on,                                          Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen yhtey-
21068:                                                       dessä toimiva merenkulun neuvottelukunta val-
21069:           onko Hallitus valmis lähitulevaisuudes-     mistelevat parhaillaan ajantasalle saatettua me-
21070:        sa hyväksymään merenkulkupoliittisen           renkulkupoliittista ohjelmaa. Siinä tullaan otta-
21071:        ohjelman ja välittömästi aloittamaan tä-       maan huomioon muun muassa äskettäin alusten
21072:        män ohjelman täytäntöönpanon ja täl-           miehitystä ja varustamoiden rahoituskysymyksiä
21073:        löin ottamaan huomioon erityisesti pien-       selvittäneiden työryhmien tekemät ehdotukset.
21074:        tonniston ongelmat?                            Rahoituksen ja miehityksen ohella keskeisiä oh-
21075:                                                       jelmassa käsitehäviä asioita ovat merenkulun
21076:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           maksut, meriväylien kehittäminen, merimiesve-
21077:    Kansainvälisen merenkulun tilanne heikkeni         rotuksen uudistaminen sekä pientonniston kehit-
21078: voimakkaasti vuoden 1980 jälkeen. Keskeisenä          täminen.
21079: syynä voidaan pitää pitkään jatkunutta tonniston         Pientonnistan ongelmat ja kehittämistarpeet
21080: ylitarjontaa suhteessa vallinneeseen maailman-        on otettu huomioon useissa viimeaikaisissa me-
21081: kaupan tasoon ja tästä aiheutunutta alhaista          renkulun elinkeinopoliittisia kysymyksiä käsitel-
21082: rahtitasoa, joka on heikentänyt varsinkin kaik-       leissä selvityksissä. Valtion ensi vuoden tulo- ja
21083: kien korkean kustannustason maiden alusten            menoarvioesityksessä esitetään olemassa olevan
21084: kannattavuutta. Kansainvälisen merenkulun la-         vesikuljetuskaluston korkotukilainajärjestelmän
21085: ma on heijastunut myös Suomen merenkulkuun            kehittämistä siten, että korkotukilainojen avulla
21086: ja vuosi 1982 näyttää muodostuneen syvimmäksi         voitaisiin edistää kotimaisen pientonniston kehit-
21087: aallonpohjaksi pitkiin aikoihin. Selviä merkkejä      tymistä. Väylämaksujärjestelmään on tulossa ra-
21088: tilanteen elpymisestä ei ole vieläkään havaittavis-   kenteellinen muutos, johon sisältyy myös eräitä
21089: sa, vaan jo noin puolitoista vuotta kestänyt lama     helpotuksia jäävahvistetulle kotimaiselle pienton-
21090: näyttää jatkuvan. Riisutun tonniston osuus Suo-       nistolle. Myös alusten rahoitus- ja miehityskysy-
21091: men kauppalaivastosta on edelleen korkea ja           myksiä selvitelleiden työryhmien työssä on kiin-
21092: merenkulkijoiden työttömyysaste selvästi suurem-      nitetty huomiota pientonniston erityistarpeisiin.
21093: pi kuin työttömyysaste maassamme keskimäärin.         Merenkulun neuvottelukunnassa valmisteilla ole-
21094: Myös tonnisto on jonkin verran vähentynyt, jos-       vaan merenkulkupoliittiseen kannanottoon onkin
21095: kaan mitään ratkaisevia muutoksia ei ainakaan         tarkoitus sisällyttää erityisiä pientonniston kehit-
21096: toistaiseksi ole tapahtunut, eivätkä esimerkiksi      tämiseksi tarkoitettuja toimenpide-ehdotuksia.
21097: ulkomaankauppamme merikuljetukset ole olleet             Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
21098: uhattuina.                                            merenkulun vaikea suhdennetilanne on hallituk-
21099:    Suomen merenkulkupolitiikan suuntaviivat on        sen tiedossa. Hallitus on jo toteuttanut eräitä
21100: hahmoteltu kauppa- ja teollisuusministeriölle         toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään Suo-
21101: mietintönsä keväällä 1980 jättäneen merenkulku-       men varustamoelinkeinon kansainvälistä kilpailu-
21102: poliittisen toimikunnan mietinnössä (komitean-        kykyä. Parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeri-
21103: mietintö 1980:26). Vuoden 1980 jälkeen on             össä on vireillä merenkulkupoliittisen ohjelman
21104: tilanne niin kansainvälisessä kuin suomalaisessa-     saattaminen ajantasalle ja siihen sisältyvien toi-
21105: kin merenkulussa jossain määrin muuttunut,            menpide-ehdotusten valmistelu. Ohjelma kattaa
21106: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 122
21107: 
21108: useita merkittäviä merenkulun kehittämiseen ja        ottona merenkulkupoliittinen ohjelma edesaut-
21109: turvaamiseen tähtääviä ehdotuksia. Mukana on          taa yksittäisten toimenpide-ehdotusten vireille
21110: muun muassa valtiontalouteen, verotukseen ja          tuloa. Pääpaino onkin aihetta panna kauppa- ja
21111: työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Valtio-       teollisuusministeriössä ja merenkulun neuvotte-
21112: neuvoston kannanottoina laajat ohjelmakokonai-        lukunnassa vireillä olevien konkreettisten toi-
21113: suudet voivat olla vain varsin väljiä ja yleisluon-   menpiteiden toteuttamiseen Suomen merenkul-
21114: toisia kehyksiä. Tällä hetkellä on tärkeätä, että     kuelinkeinon toimintaedellytyksiä turvaavalta ta-
21115: tarkoituksenmukaisen neuvottelujärjestelmän ja        valla. Toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään
21116: valmisteluvaiheen kautta päästään ripeästi käy-       ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon
21117: tännön tarpeita palveleviin ratkaisuihin. Tämän       pientonniston erityisongelmat.
21118: vuoksi ja merenkulun neuvottelukunnan kannan-
21119: 
21120:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
21121: 
21122:                                                                                 Ministeri jermu Laine
21123:                                         1983 vp. -      KK n:o 122                                          7
21124: 
21125: 
21126: 
21127: 
21128:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21129: 
21130:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förutsätter. Alitmer aktueli tycks bli bl.a. frågan
21131: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           om behovet av sådana avvikande åtgärder med
21132: av den 20 september 1983 tili vederbörande              hjälp av vilka den finska rederinäringen skulie
21133: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        komma över dagens svåra konjunkturläge.
21134: sänt avskrift av följande av riksdagsman Stenbäck           Handels- och industriministeriet och sjöfarts-
21135: m.fl. undertecknade spörsmål nr 122:                    delegationen i anslutning tili ministeriet arbetar
21136:                                                         som bäst med att ajoutföra det sjöfartspolitiska
21137:            Är Regeringen medveten om vår sjö-           programmet. Programmet skall beakta de förslag
21138:         fartsnärings synnerligen svåra situation,       som lagts frarn av de arbetsgrupper som nyligen
21139:         och om så är,                                   utrett fartygens bemannings- och finansierings-
21140:            är Regeringen beredd att i en snar           frågor. Utöver finansieringen och bemanningen
21141:         framtid anta ett sjöfartspolitiskt program      är sjöfartsavgifterna, urvecklandet av farleder,
21142:         och omedelbart inleda verkstäliigheten av       reformeringen av sjömansbeskattningen samt ut-
21143:         detta program och härvid särskilt beakta        vecklandet av småtonnaget centrala frågor som
21144:         småtonnagets problem?                           skali tas upp i prograrnmet.
21145:                                                             Småtonnagets problem och utvecklingsbehov
21146:    Som svar på spörsmålet får jag vördsarnt anföra      har beaktats i flera utredningar av sjöfartens
21147: följande:                                               näringspolitiska frågor under densenaste tiden. I
21148:    Läget inom den internationelia sjöfarten för-        statsverkspropositionen för nästa år föreslås att
21149: sämrades påtagligt efter 1980. Den centrala otsa-       systemet med räntestödslån i fråga om den
21150: ken kan anses vara överutbud på tonnage i               befintliga sjötransportmaterielen skali förbättras
21151: förhåliande tili världshandelns nivå, vilket ledde      så att utvecklandet av inhemskt småtonnage
21152: tili låg fraktnivå. Detta har å sin sida sänkt          kunde främjas med hjälp av räntestödslån. Far-
21153: lönsarnheten för fartygen, särskilt i Iänder med        ledsavgifterna skali beröras av en struktureli änd-
21154: hög kostnadsnivå. Depressionen i den internatio-        ring, i viiken ingår också vissa lättnader för
21155: nelia sjöfarten han också satt sina spår i den          isförstärkt inhemskt småtonnage. Arbetsgrupper
21156: finska sjöfarten och år 1982 tycks utgöra den           som utrett fartygens finansierings- och beman-
21157: djupaste vågdalen på länge. Inga klara teeken på        ningsfrågor har också fäst uppmärksamhet vid
21158: återhämtning finns ännu i sikt, utan depressio-         småtonnagets specialla behov. I det sjöfartspoli-
21159: nen, som redan varat i 1 lf2 år, tycks fortgå.          tiska ståndpunktstagande som bereds i sjöfartspo-
21160: Andelen av det upplagda tonnaget av Finlands            litiska delegationen skali ingå särskilda förslag tili
21161: handelsflotta är fortfarande stcr och sjöfararnas       åtgärder för utvecklandet av småtonnage.
21162: arbetslöshetsgrad klart högre än den genomsnitt-            Med hänvisning tili det ovanstående konstate-
21163: liga arbetslöshetsgraden i landet. Också tonnaget       rae regeringen att den är medveten om det svåra
21164: har minskat något, även om inga avgörande               konjunkturläget inom sjöfarten. Regeringen har
21165: ändringar än så länge har skett och t.ex. sjötrans-     redan genomfört vissa åtgärder som syftar tili att
21166:  porterna inom vår utrikeshandel inte har varit         främja den finska rederinäringens internationelia
21167: hotade.                                                 konkurrensförmåga. Som bäst pågår ajoutfö-
21168:     Riktlinjerna för den finska sjöfarten har skisse-   ringen av det sjöfartspolitiska prograrnmet och
21169:  rats upp i det betänkande (kommittebetänkande          beredningen av de förslag tili åtgärder som skali
21170:  1980:26) som sjöfartspolitiska kommissionen vå-        ingå i det. I prograrnmet ingår flera betydande
21171:  ren 1980 överlämnade tili handels- och industri-       förslag som syftar tili att utveckla och trygga
21172: ministeriet. Efter år 1980 har situationen såväl        sjöfarten. Bland annat frågor i anslutning tili
21173:  inom den finska som den internationelia sjöfar-        statsekonomin, beskattning och arbetslagstift-
21174:  ten förändrats i viss mån och de förslag tili          ning finns med. Som statsrådets ståndpunktsta-
21175:  åtgärder som frarnlagts i betänkandet uppfylier        ganden kan omfattande programhelheter endast
21176:  inte tili alla delar de krav som läget i dag           utgöra en mycket vid och alimän rarn. I dagens
21177: 8                                     1983 vp. -- KJC n:o 122
21178: 
21179: läge är det viktigt att man genom ett ändamåls-      tyngdpunkten läggs till genomförande av de
21180: enligt förhandlingssystem och beredningsskeden       konkreta åtgärderna, som bereds av handels- och
21181: kommer snabbt till de lösningar som tjänar de        industriministeriet och sjöfartsdelegationen, på
21182: praktiska behoven. Därför bidrar sjöfartspolitiska   ett sätt som tryggar verksamhetsförutsättningarna
21183: programmet, som redan understöds av sjöfarts-        för den finska sjöfartsnäringen. Vid genomföran-
21184: delegationen, till att de enskilda förslagen till    de av åtgärderna skall i mån av möjlighet små-
21185: åtgärder kommer att bearbetas. Det är ju skäl att    tonnagets särskilda problem beaktas.
21186: 
21187:     Helsingfors den 14 oktober 1983
21188: 
21189:                                                                              Minister jermu Laine
21190:                                                1983 vp.
21191: 
21192: Kirjallinen kysymys n:o 123
21193: 
21194: 
21195: 
21196: 
21197:                                    Pohjala ym.: Vakauspalvelujen turvaamisesta Satakunnan talous-
21198:                                      alueella
21199: 
21200: 
21201:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21202: 
21203:    Kuluvan vuoden elokuun alussa ilmeni yllät-        alueensa ulkopuolella, jotta he voivat saada pun-
21204: täen, että Satakunnan alueella toimiva vakaaja        nitusvälineensä tarkastetuiksi.
21205: oli irtisanoutunut toimestaan. Mainittua tointa ei       Punnitusvälineiden tarkastuksia tarvitsevien
21206: ole tähän mennessä julistettu auki eikä muuten-       yrittäjien ja yritysten kannalta olisi välttämätön-
21207: kaan ryhdytty toimenpiteisiin heikentyneiden va-      tä, että Porin kaupungin vakaajaa lisäksi Sata-
21208: kauspalveluiden saatavuuden parantamiseksi.           kunnan talousalueella olisi ainakin yksi vakitui-
21209: Punnitusvälineiden tarkastukset on pyydettävä         nen vakaaja eikä tätä tehtävää hoidettaisi tilapäis-
21210: joko Kangasalta tai Lahdesta. Niinpä nykyinen         järjestelyin, joka saattaa aikaa myöten muodostua
21211: tilapäiseksi väitetty, mutta jo pitkään jatkunut      vakituiseksi käytännöksi.
21212: järjestely aiheuttaa matkojen vuoksi yhteiskun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21213: nalle tarpeettomia kuluja. Se on myös osoittautu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21214: nut erittäin hitaaksi ja heikosti toimivaksi. Ta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21215: vanomainen vakausvuosi ei ole suinkaan ainoa          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21216: kerta kun näitä palveluja tarvitaan, vaan niiden
21217: tarvetta saattaa esiintyä jopa päivittäin niin maa-             Onko Hallitus tietoinen Porin ympäris-
21218: seudulla kuin suurehkoissa asutustaajamissa.                  tön vakauspalvelujen heikkenemisestä ja
21219: Punnitusvälineiden tarkastuksia tarvitaan myös                suoritetusta tarpeettomia kuluja aiheutta-
21220: korjausten yhteydessä ja uusia yrityksiä perustet-            vasta tilapäisjärjestelystä, ja jos on,
21221: taessa. Onkin pidettävä melkoisen kohtuuttoma-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21222: na, että yrittäjät joutuvat asioimaan oman talous-            ryhtyä vakaajaa toimen täyttämiseksi py-
21223:                                                               syväisesti Satakunnan talousalueella?
21224: 
21225:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
21226: 
21227:          Toivo T. Pohjala           Lea Mäkipää                       Irma Rosnell
21228:          Matti Kuusio               Timo Roos                         Mikko Elo
21229:          Einari Nieminen            Aila Jokinen                      Anssi Joutsenlahti
21230:                     Aino Pohjanoksa                            Timo Laaksonen
21231: 
21232: 
21233: 
21234: 
21235: 088300829U
21236: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 123
21237: 
21238: 
21239: 
21240: 
21241:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21242: 
21243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jonka toimipaikka on Kangasalla. Hän ratkaisee
21244: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       onko vakaus niin rutiininomainen, että sen voi
21245: mies, 20 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-          tehdä Porissa asuva tarkastusteknikko (kuten ai-
21246: jeenne n:o 714 ohella toimittanut valtioneuvos-        kaisemminkin) vai onko tehtävä sellainen, että
21247: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      siihen tarvitaan nimenomaan vakaaja. Lisäksi hän
21248: edustaja Toivo T. Pohjalan ym. näin kuuluvasta         harkitsee onko toimituspaikalle lyhyempi matka
21249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                    Porista vai Tampereelta.
21250:                                                           - Asiakas saa vakal;lspalvelut tarvittaessa mit-
21251:           Onko Hallitus tietoinen Porin ympäris-
21252:                                                        tauslaitteen sijaintipaikalla. Hän maksaa tästä
21253:         tön vakauspalvelujen heikkenemisestä ja        vakaajan käynnistä saman käyntimaksun, riippu-
21254:         suoritetusta tarpeettomia kuluja aiheutta-
21255:                                                        matta siitä mistä vakaaja tulee.
21256:         vasta tilapäisjärjestelystä, ja jos on,
21257:                                                           Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakkaan
21258:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21259:                                                        ei ole tarvinnut asioida alueensa ulkopuolella
21260:         ryhtyä vakaajan toimen täyttämiseksi py-
21261:         syväisesti Satakunnan talousalueella?          muutoin kuin puhelimitse.
21262:                                                           Teknillisen tarkastuslaitoksen tilastotietojen
21263:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mukaan toimialueilla 6-8 tehty työmäärä vastaa
21264: seuraavaa:                                             edellisen vakausvuoden tilannetta eikä sen perus-
21265:    Heinäkuun lopussa omasta pyynnöstään eron-          teella ole mitään syytä olettaa, että toimialueilla
21266: neen vakaajan työkohteisiin ovat kuuluneet va-         on paljon hoitamattomia vakauksia.
21267: kaajien toimialueista annetussa kauppa- ja teolli-        Tampereen ympäristön vakaajalle suoritetun
21268: suusministeriön päätöksessä (803/80) määrätyt          tiedustelun perusteella 26.9. oli elokuun lop-
21269: toimialueet n:o 6, 7 ja 8. Porin kaupungissa           puun mennessä tehtyjä tilauksia hoitamatta niin,
21270: toimii yhä kaupungin ottama vakaaja, joten se ei       että niitä koskeva työmäärä vastasi vain noin
21271: nykyään kuulu toimialueeseen n:o 6. Lisäksi            2-3 % tänä vuonna jo tehdystä työstä. Syynä
21272: alueella toimii tarkastusteknikko. Alueiden kun-       olivat lähinnä tilausten hajaantuminen alueen eri
21273: nista kuitenkin vain osa kuuluu varsinaisesti          osiin, jolloin työn rationalisoinnin vuoksi hoide-
21274: Porin vaikutusalueeseen, lähinnä ne kunnat, jot-       taan samalla suunnalla kerääntyneet työt ensin,
21275: ka on ehdotettu kuuluviksi suunniteltuun Sata-         sekä erilaiset epäselvyydet tilauksissa. Tilannetta
21276: kunnan lääniin. Näissä kunnissa on noin 165 000        voidaan tältä kannalta pitää normaalina.
21277: asukasta. Muut kunnat ovat vähintään yhtä lähel-          Lisäksi on otettava huomioon, että Porin kau-
21278: lä Tamperetta kuin Poria.                              punki, kuten jo mainittiin, jäi suunnitelmista
21279:    Porin ympäristön vakaajan erottua toimestaan        poiketen päätoimisen vakaajan alueen ulkopuo-
21280: heinäkuun lopussa vakaustilanne Satakunnassa           lelle. Tällöin osoittautui, että muuten kuin va-
21281: on seuraava:                                           kausvuotena alue ei työllistä sekä vakaajaa että
21282:    - Elokuun loppuun mennessä jokaisessa ko.           tarkastusteknikkoa. Kun lisäksi Tampereen kau-
21283: alueeseen kuuluvassa kunnassa on järjestetty laki-     punki ei kuulu Tampereen ympäristön päätoimi-
21284: määräinen vakaustilaisuus, minne siirrettävät vä-      sen vakaajan toimialueeseen, myös hän on va-
21285: lineet on voitu tuoda. Toimialueilla 6 ja 8            kausten suhteen alityöllistetty. Yhdistelmä, jossa
21286: tilaisuudet järjestettiin jo keväällä 1983 ja toimi-   Tampereen ympäristön päätoiminen vakaaja on
21287: alueella 7 vasta elokuussa Tampereen ympäristön        Kangasalla ja päätoiminen tarkastusteknikko Po-
21288: ja Lahden vakaajien toimesta.                          rin seudulla on osoittautunut laskelmien mukaan
21289:    - Siirrettävät välineet voidaan lisäksi edelleen    tarkoituksenmukaiseksi tällä hetkellä.
21290: viedä Porin kaupunkitoimialueen vakaajalle                Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi tek-
21291: vaa'attavaksi. Jos tarvetta esiintyy ja sopiva va-     nillisestä tarkastuslaitoksesta v. 1975 todettiin,
21292: kauspaikka järjestyy, säännöllinen vakausvastaan-      että tarkoituksena on, että laitos myöhemmässä
21293: otto voidaan järjestää muullakin paikkakunnalla.       vaiheessa siirtyy yhtenäiseen piirihallintoon. Tek-
21294:    - Käyttöpaikalla vaa'attavista välineistä on        nillisen tarkastuksen kehittämiskomitea (KM
21295: tehtävä tilaus Tampereen ympäristön vakaajalle,        1983: 1) on myös kiinnittänyt huomiota tarkas-
21296:                                       1983 vp. -      KK n:o 123                                        3
21297: 
21298: tuslaitoksen piirihallinnon kehittämis- ja yhte-       pänä tai yhtä lähellä Tamperetta kuin Poria. Kun
21299: näistämistarpeeseen.                                   lisäksi Porissa asuva tarkastusteknikko hoitaa tu-
21300:    Tästä syystä tarkastuslaitoksessa parhaillaan       tiiniluonteiset vakaukset Porin ympäristössä on
21301: suunnitellaan uutta piirijakoa sekä vakaustoimen       todennäköistä, että matkakustannukset eivät li-
21302: liittämistä piirihallintoon. Tämä on ollut vakaus-     säänny kokonaisuudessaan. Nykytilanteessa sääs-
21303: tehtävien vähyyden lisäksi tärkeänä osasyynä sii-      töjä sen sijaan tapahtuu vakaajan paikassa.
21304: hen, että Satakunnan vakaajan tointa ei ole               Yllä mainituilla perusteilla voidaan todeta,
21305: täytetty.                                              että Porin ympäristön vakauspalvelut eivät ole
21306:    Vakaustehtävien suorittaminen ei myöskään           heikentyneet ja että asiakkaalle ei aiheudu tar-
21307: aiheuta tarpeettomia kuluja asiakkaille, sillä ku-     peettomia kuluja nykyisistä vakausjärjestelyistä.
21308: ten aikaisemmin on mainittu, asiakas ei maksa          Vasta Teknillisen tarkastuslaitoksen uutta piirija-
21309: varsinaisia matkakustannuksia, vaan ainoastaan         koa koskevien suunnitelmien valmistuttua, jotka
21310: matkan pituudesta riippumattoman käyntimak-            osittain liittyvät ehdotetun Satakunnan läänin
21311: sun. Yhteiskunnan kannalta taas on huomattava,         perustamiseen, voidaan lopullisesti ottaa kantaa
21312: että yli 40 % ko. alueen asukkaista asuu lähem-        Porin ympäristön vakaajan toimen täyttämiseen.
21313: 
21314:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1983
21315: 
21316:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
21317: 4                                        1983 vp. -      KK n:o 123
21318: 
21319: 
21320: 
21321: 
21322:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21323: 
21324:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              samhetsområde. Finns det behov och en lämplig
21325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            justeringsplats, kan en regelbunden justerings-
21326: av den 20 september 1983 nr 714 till vederböran-         mottagning även ordnas på annan ort.
21327: de medlem av statsrådet för avgivande av svar               - Angående den utrustning som skall juste-
21328: översänt avskrift av följande av riksdagsman Toi-        ras på den plats där den används skall en
21329: vo T. Pohjala m.fl. undertecknade spörsmål nr            beställning göras hos justeraren för Tammerfors
21330: 123:                                                     omnejd. Denna justerare är verksam i Kangasala.
21331:           Är Regeringen medveten om den för-             Justeraren avgör om justeringen är så rutinmässig
21332:        sämrade justeringsservicen i Björneborgs          att den kan skötas av en kontrolltekniker som bor
21333:        omnejd och de provisoriska arrangemang            i Björneborg (såsom tidigare har skett) eller om
21334:        som förorsakar onödiga kostnader, och             den är av sådan art att det uttryckligen behövs en
21335:        om så är fallet,                                  justerare för denna uppgift. Dessutom prövar
21336:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt       justeraren om det är längre väg till förrättnings-
21337:        att vidta för att varaktigt tillsätta justerar-   platsen från Björneborg eller från Tammerfors.
21338:        befattningen inom Satakunda ekono-                   - Kunden får justeringsservice vid behov på
21339:        miområde?                                         den plats där mätningsinstrumentet finns. Kun-
21340:                                                          den betalar samma avgift för justerarens besök
21341:    Som svar på spörsmål får jag vördsamt anföra          oberoende varifrån justeraren kommer.
21342: följande:                                                   Sammanfattningsvis kan konstateras att kun-
21343:    Arbetsområdet för den justerare som i slutet av       den inte har behövt gå utanför verksamhetsområ-
21344: juli tog avsked från sin befattning har bestått av       det utan saken har kunnat klaras per telefon.
21345: verksamhetsområden nr 6, 7 och 8, vilka be-                 Enligt statistik från tekniska inspektoratet var
21346: stämts genom handels- och industriministeriets           arbetsmängden inom verksamhetsområden 6-8
21347: beslut om justerarnas verksamhetsområden (80 31          lika stor som under föregående år och därför
21348: 80). 1 Björneborgs stad är av staden anställd            finns det ingen anledning att anta att det inom
21349: justerare fortfarande verksam och staden hör             dessa verksamhetsområden skulle finnas mycket
21350: sålunda inte till verksamhetsområde nr 6. Dess-          ogjorda justeringar.
21351: utom är en kontrolltekniker verksam inom områ-              Enligt en förfrågan den 26 september hos
21352: det. Av kommunerna inom området hör dock                 justeraren för Tammerfors omnejd hade bara en
21353: endast en del till Björneborgs verkningsområde.          liten del av de beställningar som gjorts till
21354: Det är närmast fråga om de kommuner angående             utgången av augusti inte skötts. Arbetsmängden
21355: vilka det föreslagits att de skall tillhöra Satakun-     i anslutning till dessa beställningar utgjorde bara
21356: da län som planeras. 1 dessa kommuner bor ca             2-3 % av den arbetsmängd som redan gjorts i
21357: 165 000 invånare. De övriga kommunerna är                år. Orsaken var närmast att beställningar var
21358: minst lika nära Tammerfors som Björneborg.               utspridda i olika delar av området, och på grund
21359:    Sedan justeraren för Björneborgs omnejd tog           av arbetets rationalisering sköts arbetena på sam-
21360: avsked från sin befattning i slutet av juli är           ma håll först. En annan orsak var oklarheter i
21361: justeringssituationen i Satakunda följande:              beställningar. Situation kan med tanke på detta
21362:    - Till utgången av augusti har i alla kommu-          anses som normal.
21363: ner, dit den flyttbara utrustningen kunnat föras            Dessutom skall beaktas att Björneborgs stad,
21364: och som hör till ifrågavarande område, ordnats           såsom redan nämndes, avvikande från planerna
21365: en lagenlig justering. Ioom verksamhetsområden           blev utanför verksamhetsområdet för den justera-
21366: 6 och 8 ordnades motsvarande justering redan             re som har uppgiften som huvudsyssla. Då visade
21367: under våren 1983 och inom verksamhetsområde              det sig att området inte ger sysselsättning till
21368: 7 i början av augusti av justerarna för Tammer-          både justerare och kontrolltekniker utom juste-
21369: fors omnejd och Lahtis.                                  ringsåret. När dessutom Tammerfors stad inte
21370:    - Den flyttbara utrustningen kan dessutom             omfattas av verksamhetsområdet för den justerare
21371: justeras av justeraren för Björneborgs stads verk-       för Tammerfors omnejd som har uppgiften som
21372:                                       1983 vp. -      KK n:o 123                                        5
21373: 
21374: huvudsyssla är också denna justerare i fråga om           Utförandet av justeraruppgifter föranleder inte
21375: justeringar undersysselsatt. En kombination där        heller onödiga kostnader för kunderna, ty som
21376: den justerare för Tamme.rfors omnejd som har           tidigare nämts betalar inte kunden egentliga
21377: uppgiften som huvudsyssla är i Kangasala och           resekostnader utan en besöksavgift oberoende av
21378: den kontrolitekniker som har uppgiften som             resans längd. Med tanke på samhäliet bör beak-
21379: huvudsyssla i Björneborgs region har enligt be-        tas att över 40 procent av invånarna inom ifråga-
21380: räkningarna visat sig för närvarande vara ända-        varande område bor närmare elier minst lika nära
21381: målsenlig.                                             Tammerfors som Björneborg. När dessutom den
21382:   1 regeringens proposition tili Riksdagen med         kontrolitekniker som bor i Björneborg sköter
21383: förslag tili lag om tekniska inspektoratet år 1975     rutinmässiga justeringar i Björneborgs omnejd är
21384: konstaterades att avsikten är att inspektoratet        det sannolikt att resekostnaderna inte ökar i sin
21385: senare får en enhetlig distriktsförvaltning. Kom-      helhet. För närvarande sker besparingar i justera-
21386: mitten för urveckling av det tekniska besiktnings-     rens lön.
21387: väsendet (kommittebetänkande 1983:1) har ock-             Med hänvisning tili ovan nämnda motivering
21388: så först fäst uppmärksamhet vid behovet av             kan konstateras att justeringsservicen i Björne-
21389: utvecklande och enhetligande av tekniska inspek-       borgs omnejd inte har försämrats och att de
21390: toratets distriktsförvaltning.                         nuvarande justeringsarrangemangen inte föranle-
21391:    Därför planerar inspektoratet som bäst en ny        der onödiga kostnader för kunderna. Först sedan
21392: distriktsindelning och införlivande av justerings-     de planer för tekniska inspektoratets nya dis-
21393: väsendet med distriktsförvaltningen. Utöver det        triktsindelning som delvis ansluter sig tili grund-
21394: låga antalet justeringsuppgifter har denna faktor      ande av Satakunda Iän är klara kan man ta slutlig
21395: varit en delorsak tili att justerarbefattningen i      ställning tili tilisättning av justerarbefattningen
21396: Satakunda inte har tilisatts.                          för Björneborgs omnejd.
21397: 
21398:     Helsingfors den 24 oktober 1983
21399: 
21400:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 081U00829U
21406:                                                   1983 vp.
21407: 
21408: Kirjallinen kysymys n:o 124
21409: 
21410:                                     Nieminen ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan parantamisesta
21411: 
21412:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21413: 
21414:    Huhtikuun 14 päivana 1981 eduskunta edel-             rottaa eräissä tapauksissa jopa kolminkertaisiksi ja
21415: lytti yksimielisesti ''että hallitus ryhtyy kiireelli-   niiden määräysperusteita muuttaa mielivaltaisesti
21416: sesti asianmukaisiin ja tehokkaisiin toimenpitei-        saneluratkaisuina. Lainsäädännön puuttuessa on
21417: siin yrittäjien turvaamiseksi kohtuuttomilta sopi-       riidattomasti nähtävissä, että yhä useammat eri
21418: musehdoilta heidän yrittäjän- ja toimintavapau-          yritystoiminnan alat ovat joutuneet alistetuiksi ja
21419: tensa varmistamiseksi sekä antaa tarvittavat esi-        toimimaan suuremman osapuolen ehdoilla. Kes-
21420: tykset asiasta eduskunnalle mahdollisimman               kuskauppakamarin yrittäjäsopimuslautakunta ei
21421: pian". Vastaavanlaisen päätöksen oli tätä ennen          liioin ole kyennyt yhä pahenevia epäkohtia kor-
21422: tehnyt eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sa-            jaamaan. Sen käsittelemien riita-asioitten vähäi-
21423: maa asiaa koskeva maininta on myöskin kirjattu           syys ilmeisesti johtuu siitä, että yrittäjät eivät ole
21424: niin nykyisen kuin sitä edeltäneenkin hallituksen        edes uskaltaneet saattaa asiaansa mainitun lauta-
21425: hallitusohjelmaan.                                       kunnan käsiteltäväksi peläten oman elinkeinonsa
21426:    Epäoikeudenmukaisuuksia ja toisen osapuolen           menettämistä.
21427: riippuvaista asemaa hyväksi käyttäviä tapauksia             Nykyisiin ja yhä paheneviin epäkohtiin tuskin
21428: ilmenee päivittäin. Niiden esiintuominen ei ole          saadaan korjausta vapaaehtoisin toimenpitein,
21429: kuitenkaan elinkeinotoiminnan menettämisen               Keskuskauppakamarin         yrittäjäsopimusvaltuus-
21430: pelon vuoksi mahdollista. Erityisen vaikeaksi on         kunnan avulla sen paremmin kuin jo vuosia
21431: muodostunut elintarvikealan vähittäiskauppaa             jatkunein vapaaehtoisin neuvotteluin.
21432: harjoittavien yrittäjien asema. He joutuvat huo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21433: lehtimaan omista eduistaan lähes yksin, koska            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21434: elintarvikealaa edustavat järjestöt nauttivat kes-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21435: kusliikkeiden taloudellista tukea, mikä jo sellai-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21436: senaan rajoittaa niiden toimintavapautta.                           Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien
21437:    Markkinointi- ja yhteistoimintasopimuksiin on                 oikeusturvan puutteen aiheuttamista ja
21438: saatu yleisen mielipiteen painostuksesta joitakin                yhäti pahenevista epäkohdista, ja jos on,
21439: näennäisparannuksia. Kirjanpitoosa monet yrit-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21440: täjät kuitenkin joutuvat edelleen hoitamaan tava-                ryhtyä eduskunnan yksimielisen tahdon
21441: rantoimittajaosa omistamassa kirjanpitotoimistos-                ja hallitusohjelman sen kohdan toteutta-
21442: sa, vaikka tätä koskevaa mainintaa ei aina heidän                miseksi, joka edellyttää pienyrittäjien oi-
21443: allekirjoitettavakseen vaadittavissa sopimuksissa                keussuojaa koskevan lainsäädännön ai-
21444: esiintyisikään. Vuokria on saatettu myöskin ko-                  kaansaamista mahdollisimman nopeasti?
21445:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1983
21446: 
21447:          Einari Nieminen                  Heimo Linna                       Timo Roos
21448:          Mikko Jokela                     Väinö Raudaskoski                Kerttu Törnqvist
21449:          Olavi Martikainen                Hannu Tenhiälä                   Seppo Pelttari
21450:          Matti Maijala                    Paavo Vesterinen                 Aapo Saari
21451:          Mauno Manninen                   Marjatta Väänänen                Taisto Tähkämaa
21452:          Lea Sutinen                      Juhani Alaranta                  Kalevi Mattila
21453:          Mikko Elo                        Esko Aho                         Eeva Turunen
21454:          Pentti Lahti-Nuuttila            Kauko Juhantalo                  Liisa Hilpelä
21455:          Ilkka Kanerva                    Timo Kietäväinen                 Aino Pohjanoksa
21456:          Aila Jokinen                     Pirkko Ikonen                    Sirpa Pietikäinen
21457:          Ritva Laurila                    Sirkka-Liisa Anttila             Toivo T. Pohjala
21458:          Pentti Poutaneo                  Heikki Kokko                     Jukka Vihriälä
21459:                                           Hannele Pokka
21460: 0883008052
21461: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 124
21462: 
21463: 
21464: 
21465: 
21466:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21467: 
21468:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          sista elinkeinonharjoittajien välisiin sopimus-
21469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suhteisiin on toistaiseksi niukan soveltamiskäy-
21470: olette 20 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-          tännön vuoksi ennenaikaista esittää lopullisia
21471: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        arvioita.
21472: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmän mielestä
21473: Niemisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        öljyalan sisäiset vakioehtojen tarkistukset ovat
21474: myksestä n:o 124:                                       paistaneet joukon sopimuskäytännössä ilmennei-
21475:                                                         tä epäkohtia. Seurantatyöryhmä esittää kuitenkin
21476:            Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien       eräitä toimenpidesuosituksia, jotka ryhmän käsi-
21477:         oikeusturvan puutteen aiheuttamista ja          tyksen mukaan tulisi ottaa öljyalan vakioehtojen
21478:         yhäti pahenevista epäkohdista, ja jos on,
21479:                                                         vastaisessa tarkistustyössä huomioon. Ryhmän
21480:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mielestä öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden
21481:         ryhtyä eduskunnan yksimielisen tahdon           välisten yhteistoimintasopimusten tarkoitusta
21482:         ja hallitusohjelman sen kohdan toteutta-        koskevia sopimuslausekkeita tulisi täsmentää
21483:         miseksi, joka edellyttää pienyrittäjien oi-     mm. sopijapuolten lojaliteettivelvoitteiden osal-
21484:         keussuojaa koskevan lainsäädännön ai-           ta. Bensiinikauppiaiden taloudellisten toiminta-
21485:         kaansaamista mahdollisimman nopeasti?           edellytysten turvaamiseksi tulisi kauppiaiden
21486:                                                         huoltamotoimintaa täydentäviin liiketoimiin
21487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-.       suhtautua ennakkoluulottomasti ja joustavasti.
21488: ti seuraavaa:                                           Seurantatyöryhmän mielestä sopimusehtoihin tu-
21489:    Kauppa- ja teollisuusministeriön 7.12.1982           lisi sisällyttää sovittelulausekkeet ja riitojen rat-
21490: asettaman yrittäjänsuojan seurantatyöryhmän             kaisumenettelyä tulisi kehittää alan sisäisen sovit-
21491: tehtävänä on seurata elinkeinoelämän piirissä           telu- tai välitysmenettelyn puitteissa. Ryhmä esit-
21492: tapahtuvaa vakiosopimusehtojen tarkistamista.           tää niin ikään eräitä muutoksia yhteistoimintaso-
21493: Lisäksi työryhmän on seurattava, miten varalli-         pimusten irtisanomista koskeviin ehtoihin. Yrit-
21494: suusoikeudellisista oikeustoimista annettuun la-        täjänsuojan seurantatyöryhmä katsoo muistios-
21495: kiin vuoden 1983 alusta otettua uutta yleistä           saan, että yleisen yrittäjänsuojasäännöstön tar-
21496: kohtuullistamissäännöstä sovelletaan käytännössä        peen arviointi on öljyalaa koskeneen selvityksen
21497: ja uuden säännöksen vaikutusta sopimusten sisäl-        perusteella ennenaikaista, koska seurantatyöryh-
21498: töön.                                                   män muita aloja koskevat selvitykset ovat kesken.
21499:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ohella oikeus-        . Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt
21500: ministeriö osallistuu yrittäjänsuojakysymysten          Öljyalan Keskusliitolta pikaista kannanottoa sii-
21501: seuranta- ja selvitystyöhön. Keskuskauppakama-          hen, minkälaiset edellytykset eri öljy-yhtiöillä on
21502: rin yhteydessä toimiva Yrittäjien Sopimuslauta-         yhteistoimintasopimusten vakioehtojen tarkista-
21503: kunta on toimittanut oikeusministeriölle selvityk-      miseen huomioon ottaen yrittäjänsuojan seuran-
21504: set toimistaan elinkeinonharjoittajien välisessä so-    tatyöryhmän muistiossa esitetyt näkökohdat ja
21505: pimuskäytännössä ilmenneiden epäkohtien kor-            kuinka pikaisesti mainittu tarkistustyö kyettäisiin
21506: jaamiseksi. Yrittäjänsuojasta julkisuudessa käy-        suorittamaan. Käytännössä eräät öljy-yhtiöt ovat
21507: dyn keskustelun ja asiaa koskevien viranomaissel-       uusineet yhteistyösopimuksiaan seurantatyöryh-
21508: vitysten osaltaan vauhdittamana ovat mm. öljy-          män tekemien suositusten mukaisesti. Öljyalan
21509: ja päivittäistavara-alat tarkistaneet, uudistaneet ja   elinkeinonharjoittajien järjestöt ovat niin ikään
21510: yhtenäistäneet vakiosopimustensa sisältöä.              kehittämässä järjestöjen välistä yhteistyötä.
21511:    Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä luovutti                Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä selvittää
21512: kauppa- ja teollisuusministeriölle 5. 9.1983 öljy-      parhaillaan kiireellisesti päivittäistavara-alan yh-
21513: alan vakioehtoja koskevan muistion. Selvitykses-        teistoimintasopimusten nykytilaa perehtymällä
21514: sään seurantatyöryhmä katsoo, että lakiin sisälty-      ko. sopimuksiin ja niiden soveltamiseen käytän-
21515: vän uuden kohtuullistamissäännöksen vaikutuk-           nössä, missä yhteydessä sopimusten osapuolilla
21516:                                         1983 vp. -      KK n:o 124                                       3
21517: 
21518: on mahdollisuus esittää näkemyksensä nykytilan-         jen tarkistustyön viranomaisseurantaa ja tulee
21519: teesta ja esiintyvistä puutteellisuuksista. Selvityk-   selvitysten ja muutoin käytettävissä olevien tieto-
21520: sensä tulokset seurantatyöryhmä tulee esittämään        jen pohjalta arvioimaan yrittäjänsuojasäännöstön
21521: kauppa- ja teollisuusministeriölle.                     kehittämistä huomioon ottaen hallitusohjelman
21522:    Kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa elinkei-      tavoitteet tässä asiassa.
21523: nonharjoittajien toimesta tapahtuvan vakioehto-
21524: 
21525:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1983
21526: 
21527:                                                                                  Ministeri jermu Laine
21528: 4                                       1983 vp. -      KK n:o 124
21529: 
21530: 
21531: 
21532: 
21533:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21534: 
21535:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             konstaterar att det är för tidigt att ta slutlig
21536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           stälining tili hur det nya jämkningsstadgandet i
21537: av den 20 september 1983 tili vederbörande              lagen inverkat på avtalsförhålianden melian nä-
21538: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        ringsidkare, eftersom det tilisvidare inte finns
21539: sänt avskrift av följande av riksdagsman Niemi-         tiliräcklig tiliämpningspraxis på området.
21540: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 124:                    Arbetsgruppen anser att den interna översynen
21541:            Är Regeringen medveten om de olä-            av standardvilikoren inom oljebranschen har av-
21542:                                                         lägsnat en del av bristerna i avtalspraxisen. Grup-
21543:         genheter som bristen på rättsskydd för
21544:                                                         pen lägger dock fram vissa förslag tili åtgärder.
21545:         småföretagare orsakar och som blir allt
21546:                                                         Förslagen borde enligt arbetsgruppen beaktas i
21547:         värre, och om så är faliet,
21548:                                                         den framtida revideringen av standardvilikoren
21549:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     inom oljebranschen. Enligt arbetsgruppen borde
21550:         att vidta för att fulifölja riksdagens enhäl-   avtalsklausuler angående avsikten med samar-
21551:         liga vilja och den punkt i regeringspro-        betsavtal melian oljebolagen och bensinförsäljar-
21552:         grammet där det förutsätts att lagstift-        na preciseras bl.a. i fråga om parternas lojalitets-
21553:         ning om småföretagares rättsskydd bör så        skyldigheter. För tryggande av bensinförsäljarnas
21554:         snart som möjligt fås tili stånd?               ekonomiska verksamhetsförutsättningar borde
21555:                                                         man förhålia sig fördomsfritt och flexibelt tili
21556:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       försäljarnas affärsverksamhet som kompletterar
21557: följande:                                               servicestationsverksamhet. Vidare anser arbets-
21558:     Arbetsgruppen för uppföljning av företa-            gruppen att i avtalsvilikoren borde ingå klausuler
21559: garskydd, som tillsattes av handels- och industri-      om förlikning, och avgörande av tvister borde
21560: ministeriet den 7 december 1982, har tili uppgift       utvecklas inom ramen för förliknings- elier med-
21561: att uppfölja revideringen av vilikoren i standard-      lingsförfarande inom området. Arbetsgruppen
21562: avtai inom näringslivet. Dessutom skali arbets-         föreslår dessutom vissa ändringar beträffande
21563: gruppen uppfölja, hur det nya allmänna jämk-            uppsägningsvilikoren i samarbetsavtalen. Enligt
21564: ningsstadgande som i början av 1983 intogs i            arbetsgruppen är det för tidigt att bedöma beho-
21565: lagen om rättshandlingar på förmögenhetsrättens         vet av ett alimänt regelverk angående företa-
21566: område tiliämpas i praktiken och hur det in-            garskydd på basen av utredningen av oljebran-
21567: verkar på innehåliet i avtalen.                         schen, eftersom arbetsgruppens utredningar an-
21568:    Utöver handels- och industriministeriet deltar       gående andra branscher pågår ännu.
21569: justitieministeriet i uppföljnings- och utrednings-         Handels- och industriministeriet har bett olje-
21570: arbetet beträffande frågor i anslutning tili företa-    branschens centralförbund att med det snaraste
21571: garskydd. Företagarnas avtalsnämnd, som verkar          ta ställning tili vilka förutsättningar olika oljebo-
21572: i anslutning tili Centralhandelskammaren, har           lag har att revidera standardvilikoren i samarbets-
21573: tili justitieministeriet inlämnat utredningar om        avtal med beaktande av synpunkterna i prome-
21574: sin verksamhet i syfte att avhjälpa bristerna i         morian av arbetsgruppen för uppföljning av
21575: avtalspraxisen melian näringsidkare på olika            företagarskydd och hur snabbt revideringen kun-
21576: branscher. Den offentliga debatten om företa-           de ske. 1 praktiken har vissa oljebolag förnyat
21577: garskyddet och myndigheternas utredningar av            sina samarbetsavtal i enlighet med rekommenda-
21578: saken har lett tili att bl.a. oljebranschen och         tioner av arbetsgruppen. Organisationerna för
21579: dagligvarubranschen har reviderat, förnyat och          näringsidkare inom oljebranschen är i färd med
21580: enhetligat innehåliet i standardavtalen.                att utveckla samarbetet mellan organisationerna.
21581:    Arbetsgruppen för uppföljning av företa-                 Arbetsgruppen för uppföljning av företa-
21582: garskydd överlämnade 5.9.1983 en promemoria             garskydd utreder i brådskande ordning nuläget
21583: om standardvilikoren inom oljebranschen tili            beträffande samarbetsavtal inom dagligvarubran-
21584: handels- och industriministeriet. Arbetsgruppen         schen genom att studera ifrågavarande avtal och
21585:                                       1983 vp. -      KK n:o 124                                    5
21586: 
21587: den praktiska tillämpningen av dem. 1 samband         dardsvillkoren som näringsidkare utför och mi-
21588: med detta har avtalsparterna tillfälle att framföra   nisteriet kommer på basen av utredningar och
21589: sin synpunkt på nuläget och förekommande              andra tillgängliga uppgifter att bedöma behovet
21590: brister. Arbetsgruppen kommer att framföra re-        att utveckla stadgandena om företagarskydd med
21591: sultaten av utredningen tili handels- och indus-      beaktande av regeringsprogrammets målsättning
21592: triministeriet.                                       i denna fråga.
21593:    Handels- och industriministeriet fonsätter med
21594: myndighetsuppföljning av den justering av Stan-
21595: 
21596:     Helsingfors den 19 oktober 1983
21597: 
21598:                                                                              Minister jermu Laine
21599:                                               1983 vp.
21600: 
21601: Skriftligt spörsmål nr 125
21602: 
21603: 
21604: 
21605: 
21606:                                   Nordman m.fl.: Om unde.dättad återflyttning från Sverige tili
21607:                                     Finland
21608: 
21609: 
21610:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
21611: 
21612:    Medels förordning om främjande av arbets-         tillfälien i Finland. 1 regel säkerstälier sig återvän-
21613: kraftens rörlighet (57 5183) har statsrådet ändrat   dande med arbetskraftsmyndigheternas hjälp om
21614: grunderna för utbetalande av flyttningskostnads-     arbete i Finland. Många blir företagare/närings-
21615: ersättning. De nya bestämmelserna innebär            idkare i hemlandet. Av någon anledning beviljas
21616: ogynnsammare vilikor för finska medborgare som       inte företagare flyttningskostnadsersättning, var-
21617: önskar återvända från utlandet, eftersom huvud-      ken enligt den gamla elier den nya förordningen.
21618: regeln är att understöd betalas tili den som är         Flyttningskostnaderna varierar från ettusen tili
21619: arbetslös elier enligt lokala arbetskraftsbyråns     flera tusen mark beroende på om det handlar om
21620: bedömning omedelbart kommer att bli arbetslös.       ensam person eller familj. Även om kostnaderna
21621: Denna begränsning har inte gälit för förord-         bara i undantagsfali är av avgörande betydelse för
21622: ningen av år 1971 (949/71). Bara i undantagsfali     flyttningsbeslutet är det en omständighet som
21623: kan person som har arbetet i utlandet få under-      beaktas.
21624: stöd i fortsättningen (2 § 2 mom.).                      Det ligger i landets intresse att underlätta
21625:     De nya vilikoren passar inte de många finlän-    återflyttning, inte att försvåra den.
21626: dare bosatta i utlandet som har för avsikt att           Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
21627: återvända. Undersökningar visar att bara i un-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21628: dantagsfali återvänder personer från Sverige         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21629: p.g.a. arbetslöshet. 1 regel är hemlängtan och       följande spörsmål:
21630: familjeskäl huvudorsak, och flyttningen sker ofta              Är Regeringen beredd att vidta åtgär-
21631: tili hembygden, som genomgått en positiv ut-                 der för att finska medborgare som åter-
21632: veckling under vistelsen i Sverige.                          vänder tili Finland skall kunna få flytt-
21633:     Hemflyttning bör ske efter moget övervägande             ningskostnadsersättning utan att behöva
21634: och med god kännedom om möjlighet tili arbete                uppfylla kraven i förordningen om främ-
21635: och om andra förhålianden i Finland. Som ett                 jande av arbetskraftens rörlighet 2 § 1
21636: led i denna strävan får finländare bosatta i                 mom. (575/83) och oberoende av yrkes-
21637: Sverige ersättning för att bekanta sig med arbets-           utövning i Finland?
21638: 
21639:     Helsingfors den 21 september 1983
21640: 
21641:                      Håkan Nordman                             Håkan Malm
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 
21646: 088300802Y
21647: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 125
21648: 
21649: Kirjallinen kysymys n:o 125                                                                 Suomennos
21650: 
21651: 
21652: 
21653: 
21654:                                   Nordman ym.: Paluumuuton helpottamisesta Ruotsista Suomeen
21655: 
21656: 
21657:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21658: 
21659:    Valtioneuvosto on muuttanut muuttokustan-         varmistavat työnsaannin työvoimaviranomaisten
21660: nuksista aiheutuvien korvausten maksamisperus-       avulla. Monista tulee yrittäjiä 1 elinkeinon har-
21661: teita muuttamalla (575/83) työvoiman liikku-         joittajia kotimaassa. Jostakin syystä ei yrittäjille
21662: vuuden edistämisestä annettua asetusta. Uudet        myönnetä korvausta muuttokustannuksista sen
21663: määräykset merkitsevät epäedullisempia ehtoja        paremmin vanhan kuin uudenkaan asetuksen
21664: Suomen kansalaisille, jotka haluavat palata ulko-    mukaan.
21665: mailta, sillä pääsääntönä on, että korvaus makse-       Muuttokustannukset vaihtelevat tuhannesta
21666: taan sille, joka on työtön tai joka paikallisen      markasta useaan tuhanteen markkaan riippuen
21667: työvoimatoimiston arvion mukaan tulee jäämään        siitä, onko kyseessä yksinäinen henkilö vai perhe.
21668: työttömäksi. Tämä rajoitus ei ole sisältynyt vuo-    Vaikka kustannuksilla vain poikkeustapauksessa
21669: delta 1971 olevaan asetukseen (949/71). Vain         on ratkaiseva merkitys muuttopäätökseen, muo-
21670: poikkeustapauksessa voi henkilö, joka on ollut       dostavat ne kuitenkin tekijän, joka on syytä ottaa
21671: työssä ulkomailla, saada jatkossa avustusta (2 § 2   huomioon.
21672: mom.).                                                  Suomen edun mukaista on helpottaa takaisin-
21673:    Uudet ehdot eivät ole niiden monien ulko-         muuttoa, ei vaikeuttaa sitä.
21674: mailla asuvien suomalaisten edun mukaisia, joilla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21675: on tarkoitus palata kotimaahan. Tutkimukset          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21676: osoittavat, että vain poikkeustapauksessa Ruotsis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21677: ta palataan työttömyyden perusteella. Yleensä        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21678: koti-ikävä ja perheasiat ovat pääsyynä ja muutto
21679: tapahtuu usein kotiseudulle, joka on kehittynyt                 Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
21680: myönteiseen suuntaan Ruotsissa olon aikana.                  menpiteisiin, jotta Suomeen palaavat
21681:    Kotiin muuton tulee tapahtua kypsän harkin-               Suomen kansalaiset voivat saada korvauk-
21682: nan jälkeen ja muuttajalla tulee olla hyvät tiedot           sen muuttokustannuksista tarvitsematta
21683: työmahdollisuuksista ja muista oloista Suomessa.             täyttää työvoiman liikkuvuuden edistämi-
21684: Tähän pyrittäessä saavat Ruotsissa asuvat suoma-             sestä annetun asetuksen 2 §:n 1 momen-
21685: laiset korvausta voidakseen tutustua työmahdolli-            tin (5 75183) vaatimuksia ja riippumatta
21686: suuksiin Suomessa. Yleensä Suomeen palaavat                  Suomessa harjoittamastaan ammatista?
21687: 
21688:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1983
21689: 
21690:                      Håkan Nordman                            Håkan Malm
21691:                                     1983 vp. -     KK n:o 125                                      3
21692: 
21693: 
21694: 
21695: 
21696:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21697: 
21698:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     työttömyys tai välittömästi työttömäksi joutumi-
21699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nen sekä lisäksi se, että paikkakunnalla, jolle
21700: olette 21 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-     henkilö muuttaa tai väliaikaisesti siirtyy, ei ole
21701: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   saatavissa hänen alansa tai lähialojen työvoimaa.
21702: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    Edellytys ulkomailta Suomeen palaavan Suomen
21703: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kansalaisen työttömyydestä sisältyi myös työvoi-
21704: sesta kysymyksestä n:o 125:                        man liikkuvuuden edistämisestä annetun asetuk-
21705:                                                    sen (949/71) 2 §:n 3 momenttiin. Sen sijaan alan
21706:           Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-      tai lähialojen työvoiman huomioon ottamista ei
21707:        menpiteisiin, jotta Suomeen palaavat        edellytetty aikaisemmassa asetuksessa. Liikku-
21708:        Suomen kansalaiset voivat saada korvauk-    vuusavustusjärjestelmän uudistus saattoi saman-
21709:        sen muuttokustannuksista tarvitsematta      arvoiseen asemaan kotimaassa muuttavat ja ul-
21710:        täyttää työvoiman liikkuvuuden edistämi-    komailta Suomeen palaavat Suomen kansalaiset
21711:        sestä annetun asetuksen 2 §:n 1 momen-      tai entiset Suomen kansalaiset. Se vakioaisti myös
21712:        tin (5 75/83) vaatimuksia ja riippumatta    Ruotsista Suomeen tapahtuvan tutustumismatka-
21713:        Suomessa harjoittamastaan ammatista?        käytännön. Yrittäjille ei ole myönnetty liikku-
21714:                                                    vuusavustuksia. Tämä on epäkohta liikkuvuus-
21715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   avustusjärjestelmässä. Paluumuuton edellytysten
21716: ti seuraavaa:                                      parantaminen edellyttää liikkuvuusavustusjärjes-
21717:    Työvoiman liikkuvuuden edistämisestä anne-      telmässä erillisiä korjaustoimenpiteitä, joita mi-
21718: tun asetuksen {575/83) 2 §:n 1 momentissa on       nisteriö tulee harkitsemaan.
21719: avustuksen myöntämisen edellytyksenä henkilön
21720: 
21721:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1983
21722: 
21723:                                                               Työvoimaministeri Urpo Leppänen
21724: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 125
21725: 
21726: 
21727: 
21728: 
21729:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21730: 
21731:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den ort, dit personen i fråga flyttar eller tillfälligt
21732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        övergår till arbete, inte finns tillgång på arbets-
21733: av den 21 september 1983 till vederbörande           kraft inom hans bransch eller närstående bran-
21734: medlem av statsrådet för besvarande översänt         scher. En förutsättning om att en från utlandet
21735: avskrift av följande av riksdagsman Håkan Nord-      till Finland återvändande finsk medborgare skall
21736: man m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 125:        vara arbetslös ingick också i 2 § 3 mom. den
21737:                                                      tidigare förordningen om främjande av arbets-
21738:          Är Regeringen beredd att vidta åtgär-       kraftens rörlighet (949/71). Däremot förutsatte
21739:        der för att finska medborgare som åter-       denna förordning inte att arbetskraften inom
21740:        vänder till Finland skall kunna få flytt-     branschen eller närstående branscher skall beak-
21741:        ningskostnadsersättning utan att behöva       tas. Förnyelsen av rörlighetsunderstödssystemet
21742:        uppfylla kraven i förordningen om främ-       ställde såväl dem som flyttar inom hemlandet
21743:        jande av arbetskraftens rörlighet 2 § 1       som finska medborgare respektive tidigare finska
21744:        mom. (575/83) och oberoende av yrkes-         medborgare som återvänder från utlandet till
21745:        utövning i Finland?                           Finland i en sinsemellan likvärdig ställning. Den
21746:                                                      stabiliserade också praxisen med sökanderesor
21747:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt     från Sverige till Finland. Företagare har inte
21748: följande:                                            beviljats rörlighetsunderstöd, något som är en
21749:   Enligt 2 § 1 mom. förordningen om främjande        olägenhet i rörlighetsunderstödssystemet. En för-
21750: av arbetskraftens rörlighet (575/83) är förutsätt-   bättring av förutsättningarna för återflyttning
21751: ningen för beviljande av understöd att ifrågava-     kräver separata korrigeringsåtgärder utanför rör-
21752: rande person är arbetslös eller omedelbart kom-      lighetsunderstödssystemet, vilka ministeriet kom-
21753: mer att bli arbetslös samt dessutom att det på       mer att överväga.
21754: 
21755:     Helsingfors den 20 oktober 1983
21756: 
21757:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
21758:                                                  1983 vp.
21759: 
21760: Kirjallinen kysymys n:o 126
21761: 
21762: 
21763: 
21764: 
21765:                                     Raudaskoski: Liikennelupahakemusten käsittelystä liikenneministe-
21766:                                       riössä
21767: 
21768: 
21769:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21770: 
21771:    Koulunuudistusten yhteydessä kansakoulun             lahtelaiselle Iiikenteenharjoittajalie hiilen kuljet-
21772: jatkoluokat muuttuivat kansalaiskouluksi, jolloin       tamista varten Kotkan satamasta viidelle rekka-
21773: koululaiskuljetukset lisääntyivät voimakkaasti.         autolle myönnetty liikennelupa. Syy päätösten
21774: Nivalan kunta järjestäessään kuljetukset kunnan         kumoamiseen oli kummassakin tapauksessa lii-
21775: alueella turvautui vakiovuoroisiin linja-autokulje-     kennetarpeen puuttuminen.
21776: tuksiin sekä paikallisten taksien palveluksiin. Täl-       Suorastaan käsittämätöntä on ollut liikennemi-
21777: lä menettelyllä tultiin joten kuten toimeen 1960-       nisterin menettely hänen puuttuessaan jatkuvasti
21778: luvun alkuun saakka. Kun 7. ja 8. luokka tulivat        Nivalan kunnan koululaiskuljetusten hoitamista
21779: täydellisesti kuljetusten piiriin kävi ilmi, ettei      tarkoittavan tilausliikenneluvan käsittelyyn. Näi-
21780: käytettävissä oleva kalusto ole riittävä eikä runsai-   tä kuljetuksia on noin 20 vuoden ajan hoitanut
21781: den oppilasmäärien kuljettaminen takseja voi-           tilapäisliikenneluvan nojalla liikenteenharjoittaja
21782: makkaasti lisäten vakiovuoroisten linja-autokulje-      Outi Kangas Nivalasta. Kun Kankaan liikennelu-
21783: tusten puuttuessa ollut kustannusten ja asian           pa uudistettiin vuonna 1975, valitti Oulaisten
21784: joustavan hoitamisen kannalta järkevää. Tämän           Liikenne Oy, joka harjoitti säännöllistä linja-
21785: vuoksi Nivalan kunta oli pakotettu järjestämään         autoliikennettä Nivalan kunnan alueella, päätök-
21786: puuttuvat kuljetukset yhtenäisesti tilausliikenne-      sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein
21787: luvin.                                                  hallinto-oikeus hylkäsi valituksen vuonna 1977.
21788:     Kunnan tehtyä ns. runkosopimuksen Nivalan              Kun Outi Kangas Ky. vuonna 1980 haki
21789: kunnasta olevan liikennöitsijä Outi Kangas Ky:n         liikennelupansa uudistamista, otti liikenneminis-
21790: kanssa, liikennöitsijä Kangas on hoitanut kulje-        teri asian ratkaistavakseen. Antamassaan päätök-
21791: tukset aika ajoin uudistettavien tilausliikennelu-      sessä vuonna 1981 ministeri osittain hylkäsi hake-
21792: pien nojalla lasten kannalta turvallisesti ja jousta-   muksen. Hylkääminen koski puheena olevan lii-
21793: vasti sekä erittäin taloudellisesti. Taloudellisuus     kenneluvan keskeisintä reittiä, Nivala-Kataja-
21794: on Oulun läänin vastaavien kuntien kuljetuskus-         saari-Ahde-Nivala. Korkein hallinto-oikeus
21795: tannuksiin nähden huippuluokkaa ja koko maas-           totesi valituksen johdusta samana vuonna anta-
21796: sakin vertailukelpoinen.                                massaan päätöksessä, että hakemusta ei olisi
21797:     Liikenneministeri on viime aikoina ryhtynyt         tullut osittainkaan hylätä ja kumosi valituksen
21798: hänelle valtioneuvoston ohjesääntöön perustuvan         alaisen päätöksen hakijayhtiön oikeutta loukkaa-
21799: oikeuden nojalla yhä enenevässä määrin ratkaise-        vana sekä palautti asian liikenneministeriön uu-
21800: maan liikennelupahakemuksia, vaikka toimivalta          delleen käsiteltäväksi.
21801: näissä asioissa liikenneministeriöstä annetun ase-         Vaikka alemmat viranomaiset ovat sidottuja
21802: tuksen mukaan normaalisti kuuluu tieliikenne-           korkeimman hallinto-oikeuden valitusasiassa te-
21803: osaston osastopäällikölle. Korkein hallintooikeus       kemään ratkaisuun, liikenneministeri ryhtyi viran
21804:  on lähes poikkeuksetta kumonnut ministerin rat-        puolesta hankkimaan lisäselvityksiä ja teki uuden
21805: kaistavaksi ottamissaan asioissa antamat päätökset      hylkypäätöksen tässä jo palautetussa asiassa.
21806:  ja palauttanut asiat liikenneministeriöön uudel-          Korkein hallinto-oikeus on toistamiseen ku-
21807: leen käsiteltäviksi.                                    monnut liikenneministerin päätöksen ja palaut-
21808:     Liikenneministerin antamista ja korkeimman          tanut asian liikenneministeriön uudelleen käsitel-
21809:  hallinto-oikeuden kumoamista päätöksistä mai-          täväksi. Liikenneministeri on jälleen asianosaisille
21810:  nittakoon esimerkkeinä Valtionrautateille myön-        ilmoittanut ottavansa asian ratkaistavakseen ja
21811:  netty tavaraliikennelupa 150 kuorma-autolle ja         ryhtyvänsä hankkimaan lisäselvityksiä sekä järjes-
21812: 
21813: 0883008650
21814: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 126
21815: 
21816: tämaan neuvotteluja asianomaisten liikenteen-         vaa huolestumista maamme oikeusturvan ja hal-
21817: harjoittajien kanssa. Ministeri vitkuttelee tämän     lintovallan kehityssuunnasta.
21818: asian käsittelyssä, jonka suhteen korkein hallinto-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21819: oikeus on jo kolme kertaa antanut ratkaisunsa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21820: Näistä liikenneministerin virheellisistä päätöksis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21821: tä sekä vitkuttelusta on kärsinyt taloudellista       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21822: vahinkoa Nivalan kunta ja veronmaksajat koulu-
21823: laiskuljetusten kohonneiden kustannusten vuok-                 Onko Hallitus tietoinen, että liikenne-
21824: si, kun kuljetuksia on jouduttu järjestämään                 ministerin puuttuminen yksittäisten lii-
21825: osaksi taksikuljetuksina. Vahinkoa on kärsinyt               kennelupahakemusten ratkaisemiseen ai-
21826: myös näitä kuljetuksia noin 20 vuoden ajan                   heuttaa jatkuvasti valituksia korkeimpaan
21827: hoitanut liikenteenharjoittaja Outi Kangas Ky.,              hallinto-oikeuteen ja päätösten kumoa-
21828: jonka pääsemistä korkeimman hallinto-oikeuden                misten ja asioiden palautusten takia lo-
21829: päätösten edellyttämään lailliseen oikeuteensa lii-          pullisten päätösten viipymistä, ja
21830: kenneministerin edellä kerrotut virheelliset pää-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21831: tökset ovat estäneet jo lähes kolmen vuoden ajan.            ryhtyä liikennelupahakemusten oikeu-
21832: Valituksen alaisen luvan voimassaoloajasta on                denmukaisen käsittelyn turvaamiseksi,
21833: jäljellä enää noin kaksi vuotta. Liikenneministe-            tarpeettoman viivyttelyn lopettamiseksi,
21834: rin jo vuosia jatkunut viivyttely asian ratkaisussa          korkeimman hallinto-oikeuden päätösten
21835: ja epäkunnioittava kuuliaisuus korkeimman hal-               huomioon ottamiseksi ja kansalaisten oi-
21836: linto-oikeuden päätöksille on aiheuttanut vaka-              keusturvan takaamiseksi?
21837: 
21838:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1983
21839: 
21840:                                           Väinö Raudaskoski
21841:                                        1983 vp. -      KK n:o 126                                           3
21842: 
21843: 
21844: 
21845: 
21846:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21847: 
21848:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kenteen supistumista. Varsinkin maaseudulla
21849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koululaisten kuljettaminen linjaliikenteessä on
21850: olette 21 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-         aivan välttämätön lisätulo, jonka turvin liiken-
21851: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nettä on yleensä mahdollista hoitaa.
21852: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
21853: Raudaskosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Esillä olevassa Nivalan tapauksessa on kysymys
21854: myksestä n:o 126:                                      linjaliikenteen ja tilausliikenteen välisestä ristirii-
21855:                                                        dasta. Asian käsittelyssä ja ratkaisuissa ministeriö
21856:            Onko Hallitus tietoinen, etta liikenne-     on pyrkinyt ottamaan huomioon edellä todettu-
21857:         ministerin puuttuminen yksittäisten lii-       jen periaatteiden mukaisesti linjaliikenteen tar-
21858:         kennelupahakemusten ratkaisemiseen ai-         joamat kuljetuspalvelut ja, vasta kun on voitu
21859:         heuttaa jatkuvasti valituksia korkeimpaan      osoittaa linjaliikenteen palvelujen riittämättö-
21860:         hallinto-oikeuteen ja päätösten kumoa-         myys, myöntänyt tarvittavan tilausliikenneluvan.
21861:         misten ja asioiden palautusten takia lo-       Tämän vuoksi ministeriö on 18.2.1981 ja 18.2.
21862:         pullisten päätösten viipymistä, ja             1982 tekemillään päätöksillä hylännyt Outi Kan-
21863:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        gas Ky:n tilausliikenneluvan uudistushakemuk-
21864:         ryhtya liikennelupahakemusten oikeu-           sen yhden reitin osalta liikennetarpeeseen petus-
21865:         denmukaisen käsittelyn turvaamiseksi,          tumattomana. Korkein hallinto-oikeus on tältä
21866:         tarpeettoman viivyttel yn lopettamiseksi,      osin nämä päätökset kumonnut. Korkeimman
21867:         Korkeimman hallinto-oikeuden päätös-           hallinto-oikeuden asiassa ottaman kannan mu-
21868:         ten huomioon ottamiseksi ja kansalaisten       kaisesti liikenneministeriö on 7.10.1983 tekemäl-
21869:         oikeusturvan takaamiseksi?                     lään päätöksellä myöntänyt Outi Kangas Ky:lle
21870:                                                        tilausliikenneluvan puheena olevalle reitille.
21871:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Huomioon ottaen asian laajuus ja periaatteelli-
21872: ti seuraavaa:                                          nen merkitys on perusteetonta väittää, että asian
21873:                                                        käsittelyssä liikenneministeriö olisi viivytellyt.
21874:    Liikenneministeriö on pyrkinyt ja pyrkii edel-      Ministeriö on osaltaan pyrkinyt löytämään "to-
21875: leenkin siihen, että aikataulun mukaisen linja-
21876:                                                        tuuden'', joka loisi kestävän perusteen tehdylle
21877: autoliikenteen palveluja käytetään mahdollisim-
21878:                                                        päätökselle. Tässä pyrkimyksessä emme ole saa-
21879: man paljon hyväksi koululaiskuljetuksissa. Ellei
21880:                                                        neet asiallista tietoutta kaikilta asianosaisilta, mi-
21881: sopivaa linjaliikennettä ole, yritetään voimassa-      kä osaltaan vaikeutti asian käsittelyä. Tästäkin
21882: olevia vuoroja muuttamalla tai uusilla vuoroilla       päätöksestä todennäköisesti tullaan tekemään va-
21883: tyydyttää koululaiskuljetustarve. Vasta viimeisenä     litus ja aikanaan annettavasta korkeimman hal-
21884: vaihtoehtona turvaudutaan tilauskuljetuksiin.          linto-oikeuden päätöksestä riippuu, onko voi-
21885:    Linjaliikenteellä hoidettuna koululaiskuljetuk-     massa olevaa lainsäädäntöä muutettava, jos ny-
21886: set tulevat yhteiskunnalle yleensä taloudellisesti     kyisten säännösten nojalla ei voida linjaliikenteen
21887: edullisemmiksi kuin erilliskuljetuksina toteutetut     ensisijaisuutta turvata.
21888: tilausajot linja- ja/ tai henkilöautoilla. Linjavuo-
21889: rot ovat sitä paitsi muidenkin kuin koululaisten          Aika ajoin on keskusteltu siitä, onko perustel-
21890: käytettävissä. Tätä seikkaa on erityisesti painotet-   tua säilyttää mahdollisuus varsinaisin muutoksen-
21891: tava, kun toisaalta liikenneministeriön yleisenä       hakukeinoin hakea muutosta liikenneministeriön
21892: henkilöliikennepoliittisena tavoitteena on, että       liikennelupapäätöksiin. Varteenotettavia näkö-
21893: joukkoliikennepalveluja on koko väestön käytös-        kohtia valitusoikeuden kieltämiselle voidaan esit-
21894: sä. Koululaiskuljetusten hoitaminen erillisinä ti-     tää. Muun muassa lopullisten pätösten viipymi-
21895: lausajokuljetuksina merkitsee varsin usein linjalii-   nen, mihin kysymyksessäkin viitataan, voitaisiin
21896: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 126
21897: 
21898: tällä tavoin ehkäistä. Esillä olevassa tapauksessa   seen asiantilaan. Liikenneministeriön mielestäkin
21899: kysymyksen tekijä tuskin olisi tyytyväinen tällai-   valitusoikeus tulee ehdottomasti säilyttää.
21900: 
21901:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
21902: 
21903:                                                                 Liikenneministeri Matti Puhakka
21904:                                          1983 vp. -      KK n:o 126                                        5
21905: 
21906: 
21907: 
21908: 
21909:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
21910: 
21911:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ken. Speciellt på landsbygden innebär transpor-
21912: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            ten av skolelever med linjetrafik en nödvändig
21913: av den 21 september 1983 tili vederbörande               extra inkomst, med hjälp av viiken det överhu-
21914: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       vudtaget är möjligt att sköta trafiken.
21915: av riksdagman Raudaskoski undertecknade spörs-
21916: mål nr 126:                                                 1 det aktuella fallet i Nivala är det fråga om en
21917:                                                          konflikt mellan linjetrafiken och beställningstra-
21918:            Är Regeringen medveten om att det             fiken. Vid behandlingen av ärendet och i avgö-
21919:         faktum att trafikministern ingriper i av-        randet har ministeriet strävat tili att i enlighet
21920:         görandet av enskilda trafiktiliståndsan-         med ovan konstaterade principer beakta de trans-
21921:         sökningar fortsättningsvis föranleder be-        porttjänster linjetrafiken erbjuder, och först då
21922:         svär hos Högsta förvaltningsdomstolen            man kunnat påvisa att linjetrafikens tjänster är
21923:         och leder tili att de slutliga avgörandena       otillräckliga, har erforderligt bestäliningstrafik-
21924:         fördröjs på grund av att beslut upphävs          tilistånd beviljats. Därför har ministeriet i sina
21925:         och ärenden återförvisas, och                    beslut 18.2.1981 och 18.2.1982 i fråga om en
21926:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         rutt förkastat den förnyade ansökan om beställ-
21927:         för att trygga en rättvis behandling av          ningstrafiktillstånd som inlämnats av Outi
21928:         trafiktiliståndsansökningarna, för att få        Kangas Ky, med motiveringen att den inte
21929:         slut på onödiga dröjsmål samt för att            grundar sig på trafikbehovet. Högsta förvalt-
21930:         Högsta förvaltningsdomstolens utslag             ningsdomstolen har tili dessa delar förkastat ovan
21931:         skall beaktas och medborgarnas rätts-            nämnda beslut. Enligt högsta förvaltningsdom-
21932:         skydd garanteras?                                stolens ställningstagande har trafikministeriet ge-
21933:                                                          nom sitt beslut 7.10.1983 beviijat Outi Kangas
21934:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ky beställningstrafiktillstånd för ifrågavarande
21935: anföra följande:                                         rutt. Med beaktande av frågans omfattning och
21936:                                                          principiella betydelse är det ogrundat att påstå
21937:    Trafikministeriet har strävat efter, och gör det
21938:                                                          att trafikministeriet skulie ha fördröjt behand-
21939: fortfarande, att den tidtabelisenliga busstrafikens
21940:                                                          lingen. Ministeriet har för sin del försökt finna
21941: tjänster anlitas i så hög grad som möjligt vid
21942:                                                          "sanningen", viiken skulle utgöra en hållbar
21943: anordnande av skolskjutsar. Om lämplig linjetra-
21944:                                                          grund för beslutet. 1 denna strävan har ministe-
21945: fik inte finns att tiligå, försöker man tilifredsstäl-
21946:                                                          riet inte fått sakliga uppgifter av alla delaktiga,
21947: la behovet av skolskjutsar genom att ändra tidta-
21948:                                                          viiket för sin del försvårade en saklig behandling.
21949: bellerna eller genom att sätta in nya turer.
21950:                                                          Sannolikt kommer även detta avgörande att över-
21951: Beställningsskjutsar tiligrips som det sista alterna-
21952:                                                          klagas och Högsta förvaltningsdomstolens utslag
21953: tivet.
21954:                                                          får i sinom tid utvisa huruvida gällande lagstift-
21955:    Det blir i allmänhet ekonomiskt förmånligare
21956:                                                          ning måste ändras om det visar sig att det med
21957: för samhället att sköta skolskjutsarna med linje-
21958:                                                          stöd av nuvarande stadganden inte går att trygga
21959: trafik än som separata transporter med abonnera-
21960:                                                          att linjetrafiken kommer i första hand.
21961: de bussar och/ eller personbiiar. Linjetrafikens
21962: turer kan dessutom utnyttjas av andra än skolele-           Tidvis har diskussioner förts om det är motive-
21963: ver. Detta faktum bör särskilt poängteras då             rat att bevara möjligheten att med ordinära
21964: trafikministeriets alimänna målsättning i fråga          rättsmedel söka ändring i trafikministeriets tra-
21965: om persontrafiken är att hela befolkningen skall         fiktillståndsbeslut. Beaktansvärda synpunkter på
21966: ha tillgång tili kollektivtrafiktjänster. Om skol-       ett besvärsförbud kan anföras. Bl.a. skulie i
21967: skjutsarna sköts med särskiida beställningstrans-        spörsmålet påtalade dröjsmål med de slutgiltiga
21968: porter, leder det ofta tili indragningar i linjetrafi-   besluten kunna förhindras på detta sätt. Spörs-
21969: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 126
21970: 
21971: målsställaren skulle knappast i det aktuella fallet   nisteriet anser också att besvärsrätten ovillkorli-
21972: vara tillfreds med en sådan situation. Trafikmi-      gen bör bevaras.
21973:      Helsingfors den 26 oktober 1983
21974: 
21975:                                                                      Trafikminister Matti Puhakka
21976:                                                  1983 vp.
21977: 
21978: Skriftligt spörsmål nr 127
21979: 
21980: 
21981: 
21982: 
21983:                                    Norrback m.fl.: Om effektivering av dagstidningarnas distribution
21984: 
21985: 
21986:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21987: 
21988:    Distributionen av dagstidningar i vårt land         met kan vara bristen på resurser. Med tanke på
21989: fungerar inte enligt jämlika principer. Huvud-         jämlikheten i informationsflödet i vårt land är
21990: stadsregionens morgontidningar når i princip           det av stor vikt att dagstidningarna, oberoende
21991: hela landet samma dag. Däremot når tidningar           av var de utkommer och var läsarna bor, kan nå
21992: som trycks i regionerna orter utanför det egentli-     läsarna på utgivningsdagen.
21993: ga spridningsområdet först följande dag. Många
21994: tidningar som trycks i regionerna är av ett så stort      Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
21995: allmänt intresse att distributionen tili hela landet   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21996: borde kunna ske utgivningsdagen.                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21997:                                                        följande spörsmål:
21998:    Mest markant är skillnaden mellan huvud-
21999: stadsregionen och övriga regioner. Huvudstads-                   Vilka åtgärder avser Regeringen att
22000: tidningarna når som känt praktiskt taget varje ort            vidta för att distributionen av dagstid-
22001: i landet samma dag. De flesta landsortstidningar              ningar skall ordnas så att tidningarna,
22002: sprids först följande dag i huvudstadsregionen.               oberoende av var de utkommer och var
22003:    1 många avseenden tycks svårigheterna mera                 läsaren bor, skall nå läsarna under utgiv-
22004: vara av organisatorisk art, även om huvudproble-              ningsdagen?
22005: 
22006:      Helsingfors den 22 september 1983
22007: 
22008:          Ole Norrback                    Jutta Zilliacus                 Elisabeth Rehn
22009: 
22010: 
22011: 
22012: 
22013: 088300848E
22014: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 127
22015: 
22016: Kirjallinen kysymys n:o 127                                                                 Suomennos
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 
22021:                                    Norrback ym.: Sanomalehtien jakelun tehostamisesta
22022: 
22023: 
22024:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22025: 
22026:    Sanomalehtien jakelu maassamme ei toimi               Monessa suhteessa vaikeudet tuntuvat olevan
22027: yhtäläisten periaatteiden mukaan. Pääkaupunki-        enemmänkin organisatorisia, joskin pääongelma-
22028: seudun aamulehdet tulevat periaatteessa perille       na voi olla resurssien puute. Jotta tasa-arvo
22029: koko maassa samana päivänä. Maaseudulla pai-          toteutuisi maamme tietojenjakelutulvassa, on
22030: nettavat lehdet sitä vastoin saapuvat varsinaisen     tärkeätä, että sanomalehdet tulevat lukijoilleen
22031: levikkialueen ulkopuolisille alueille vasta seuraa-   ilmestymispäivänä riippumatta siitä, missä ne
22032: vana päivänä. Monilla maaseudulla painettavilla       julkaistaan ja missä lukijat asuvat.
22033: lehdillä on niin suuri yleinen merkitys, että            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22034: jakelun pitäisi voida tapahtua koko maassa ilmes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22035: tymispäivänä.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22036:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22037:   Merkittävin on ero pääkaupunkiseudun ja
22038: muiden alueiden välillä. Kuten tunnettua tulevat                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22039: pääkaupunkilehdet perille käytännöllisesti kat-              ryhtyä sanomalehtien jakelun tehostami-
22040: soen kaikilla paikkakunnilla samana päivänä.                 seksi niin, että lehdet tulevat lukijoilleen
22041: Useimmat maaseutulehdet jaetaan vasta seuraa-                ilmestymispäivänä riippumatta siitä missä
22042: vana päivänä pääkaupunkiseudulla.                            ne julkaistaan ja missä lukijat asuvat?
22043: 
22044:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
22045: 
22046:          Ole Norrback                    Jutta Zilliacus                Elisabeth Rehn
22047:                                       1983 vp. -      KK n:o 127                                         3
22048: 
22049: 
22050: 
22051: 
22052:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22053: 
22054:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töä, toimitetaan ne perille samana työpäivänä.
22055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Posti kuljettaa sanomalehdet normaaleilla postin-
22056: olette syyskuun 22 päivänä 1983 päivätyn kir-         kuljetusvuoroilla silloin, kun sanomalehtien ja
22057: jeenne n:o 742 ohella toimittanut valtioneuvos-       muun postin aikataululliset tarpeet ovat yhtene-
22058: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     väiset. Normaalin postinkuljetus- ja jakeluverkon
22059: edustaja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     puitteissa hoitamansa jakelun sekä SA VA-suun-
22060: sesta kysymyksestä n:o 127:                           nitelman mukaisten yhteisjakelujen lisäksi posti-
22061:                                                       ja telelaitos järjestää myös lehtien kanssa tehtä-
22062:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        viin sopimuksiin perustuvia erilliskuljetuksia ja
22063:        ryhtyä sanomalehtien jakelun tehostami-        -jakeluja. Erityispalvelujen edellytyksenä on, että
22064:        seksi niin, että lehdet tulevat lukijoilleen   lehdet maksavat palveluista aiheutuvat kustan-
22065:        ilmestymispäivänä riippumatta siitä missä      nukset postille.
22066:        ne julkaistaan ja missä lukijat asuvat?
22067:                                                          Sanomalehtien jakelun tehokkuus riippuu yk-
22068:                                                       sinomaan lehtien palvelutasolleen asettamista ta-
22069:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      voitteista sekä luonnollisesti lehtien taloudellisis-
22070: ti seuraavaa:                                         ta resursseista. On selvää, että suurilevikkisillä
22071:    Suurin osa maassamme julkaistavien sanoma-         valtakunnallisilla lehdillä on tässä suhteessa pa-
22072: lehtien numerokappaleista, viime vuonna yli           remmat mahdollisuudet palvella tilaajiaan kuin
22073: 60 % yhteensä 880 miljoonasta numerokappa-            levikiltään suppeilla maakuntalehdillä. Esim.
22074: leesta, jaetaan ns. varhaisjakeluissa. Paikkakun-     Helsingin markkinointialueelia ilmestyvien sano-
22075: nasta riippuen varhaisjakelu on joko lehtien it-      malehtien määrä oli viime vuonna yli 370 miljoo-
22076: sensä tai postin järjestämää. Valtakunnallisen        naa eli yli 40 % koko maassa tuotettujen sano-
22077: varhaisjakelusuunnitelman (SAVA) mukaisesti           malehtien määrästä. Suuret lehtimäärät ovat an-
22078: pyritään luopumaan päällekkäisistä jakeluorgani-      taneet helsinkiläisille sanomalehdille mahdolli-
22079: saatioista niin, että kullakin paikkakunnalla toi-    suuden järjestää lehtikuljetukset keskitetysti ja
22080: mii vain yksi jakelujärjestelmä, jonka kustannuk-     kohtuullisilla yksikkökustannuksilla. Kuljetukset
22081: siin lehdet osallistuvat yhtenäisten perusteiden      on järjestetty lehtien keskinäisenä yhteistyönä
22082: mukaisesti. Pääosan varhaisjakelun ulkopuolella       sekä yhteistyössä postin kanssa. Maakuntalehtien
22083: olevista lehdistä toimittaa tilaajilleen posti- ja    levikistä suuntautuu varsinaisen levikkialueen ul-
22084: telelaitos normaalin postinkuljetus- ja jakeluverk-   kopuolelle yleensä vain hyvin pieni osa. Pienten
22085: koosa puitteissa.                                     lehtimäärien toimittaminen levikkialueen ulko-
22086:    Varhaisjakelun piirissä olevat lehdet saapuvat     puolelle ilmestymispäivänä vaatii erilliskuljetus-
22087: tilaajille lehtien ilmestymispäivänä. Sama koskee     ten käyttämistä, josta seuraavat erittäin korkeat
22088: myös valtaosaa normaalissa postinjakelussa jaetta-    kustannukset kuljetettua ja jaettua numerokap-
22089: via lehtiä. Arkipäivisin vain muutama prosentti       paletta kohti. Tästä syystä maakuntalehdet ovat
22090: koko jaettavasta lehtimäärästä saavuttaa tilaajaosa   keskittyneet omien levikkialueittensa tilaajien
22091: vasta ilmestymispäivän jälkeisenä päivänä. Vii-       palvelemiseen. Levikkialueen ulkopuolelle on jär-
22092: konloppuisin osuus on jonkin verran suurempi.         jestetty kuljetuksia vain poikkeustapauksissa.
22093: Kansainvälisesti katsottuna sanomalehtien jakelu-        Maakuntalehtien asemaa vaikeuttaa vielä se,
22094: palvelut Suomessa ovat siten huippuluokkaa.           että näiden lehtien toimituksellinen työ päättyy
22095:    Posti- ja telelaitos on toimintasuunnitelmis-      ja tekninen valmistusprosessi alkaa yleensä myö-
22096: saan asettanut postinkulkujärjestelmän tavoit-        hemmin kuin pääkaupungin lehtien. Lehtien
22097: teeksi sanomalehtien osalta sen, että useammin        aikaisempi valmistuminen antaisi maakuntaleh-
22098: kuin kerran viikossa ilmestyvät sanomalehdet          dille paremmat mahdollisuudet käyttää hyväksi
22099: toimitetaan levikkialueella perille ilmestymispäi-    normaalia postinkuljetusverkkoa, mikä olisi sekä
22100: vänä. Mikäli lehdet ovat lajittelukeskuksissa val-    lehtien julkaisijoiden että kansantalouden kan-
22101: miiksi käsiteltynä ennen jakelukuljetusten läh-       nalta parempi vaihtoehto kuin kalliiden erillis-
22102: 4                                      1983 vp. -      KK n:o 127
22103: 
22104: kuljetusten järjestäminen. Normaalin postinkul-        kanssa on sen laatuista toimintaa, jonka kustan-
22105: jetuksen myöhästyttäminen maakuntalehtien le-          nuksista tulisi sanomalehdistön itse vastata.
22106: vikkialueiden ulkopuolelle menevien hajakappa-            Hallitus on esittänyt eduskunnalle, että ensi
22107: leiden ja lehtien myöhäisen valmistusajan takia ei     vuoden tulo- ja menoarvioon varattaisiin sanoma-
22108: ole yleisen edun mukaista. Posti- ja telelaitoksen     lehdistön tukemiseen, lehdistön yleiseen kulje-
22109: ensisijaisena tehtävänä on turvata normaali pos-       tustukeen ja sanomalehtien yhteisjakelun tuke-
22110: tinkulku eikä se siten voi tinkiä tavoitteistaan       miseen yhteensä 434 300 000 markkaa. Hallitus
22111: kirje- ja pakettipostin kuljetuksissa ja jakeluissa.   pyrkii tällä esityksellään vaikuttamaan siihen,
22112:    Hallitus pitää kansalaisten tasa-arvon toteutu-     että sanomalehdistön toimintaedellytykset ja mo-
22113: mista tiedonvälityksessä arvokkaana tavoitteena,       nipuolinen tiedonvälitys turvataan ja että sano-
22114: mutta katsoo kuitenkin, että sanomalehtien kil-        malehtien jakelun tehokkuus jyrkästi kohoavista
22115: pailu omien levikkialueittensa ulkopuolella mui-       kustannuksista huolimatta pysyisi ainakin nykyi-
22116: den sanomalehtien ja muiden tiedotusvälineiden         sen tasoisena.
22117: 
22118:      Helsingissä lokakuun 26 päivänä 1983
22119: 
22120:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
22121:                                        1983 vp. -      KK n:o 127                                         5
22122: 
22123: 
22124: 
22125: 
22126:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22127: 
22128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na innan transporterna startar tillställs de adressa-
22129: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ten under samma arbetsdag. De normala posttu-
22130: nr 742 av den 22 september 1983 tili vederböran-       rerna sköter om tidningsutdelningen i de fall då
22131: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           tidningarnas och den övriga postens behov sam-
22132: följande av riksdagsman Norrback m.fl. under-          manfaller tidsmässigt sett. Utöver den distribu-
22133: tecknade spörsmål nr 127:                              tion som sker inom ramen för det normala nätet
22134:                                                        för postbefordran och distribution samt samdis-
22135:           Vilka åtgärder avser Regeringen att          tributionen i enlighet med SAVA-planen ordnar
22136:        vidta för att distributionen av dagstid-        post- och televerket på basen av avtal med
22137:        ningar skall ordnas så att tidningarna,         tidningarna även särskild befordran och distribu-
22138:        oberoende av var de utkommer och var            tion. Specialservicen förutsätter att de kostnader
22139:        läsaren bor, skall nå läsarna under utgiv-      som postverket förorsakas av detta ersätts av
22140:        ningsdagen?                                     tidningarna.
22141:                                                           Tidningsdistributionens effektivitet är uteslu-
22142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tande beroende av de mål tidningarna uppställt
22143: anföra följande:                                       för sin service samt naturligtvis även av tidningar-
22144:    Distributionen av nummerexemplar av dags-           nas ekonomiska resurser. Det är klart att rikstid-
22145: tidningar i vårt land sker tili största delen genom    ningar med stor spridning har bättre möjligheter
22146: s.k. tidig utdelning. Senaste år gällde detta över     att betjäna prenumeranterna än landsortstidning-
22147: 60 % av 880 miljoner nummerexemplar. Den               arna med begränsad spridning. Senaste år var
22148: tidiga utdelningen sköts, beroende av ort, an-         t.ex. antalet tidningar som utkommer inom hu-
22149: tingen av tidningarna själva eller av posten. 1        vudstadens marknadsföringsområde över 370
22150: enlighet med den riksomfattande planen för             miljoner exemplar, dvs. mer än 40 % av antalet
22151: tidig utdelning (SAVA) strävar man efter att           tidningar i hela landet. De stora mängderna har
22152: undvika överlappande organisationer så, att det        gjort det möjligt för huvudstadstidningarna att
22153: på envar ort skall finnas endast ett utdelningssys-    centralisera sin tidningsbefordran och ordna den
22154: tem, i vars kostnader tidningarna deltar enligt        så att kostnaderna per enhet är skäliga. Distribu-
22155: enhetliga principer. Största delen av de tidningar     tionen fungerar genom samarbete tidningarna
22156: som står utanför systemet distribueras av post-        emellan och med posten. Beträffande landsorts-
22157: och televerket inom ramen för det normala nätet        tidningarna är det i allmänhet endast en mycket
22158: för postbefordran och distribution.                    liten del av upplagan som sprids utanför det
22159:     De tidningar som omfattas av systemet med          egentliga spridningsområdet. Distribution av
22160: tidig utdelning når prenumeranterna på utgiv-          små tidningsmängder utanför spridningsområdet
22161: ningsdagen. Så är även fallet med huvudparten          på utgivningsdagen kräver specialbefordran vilket
22162: av de tidningar som utbärs genom den normala           innebär synnerligen höga kostnader per distribu-
22163: postutdelningen. Vardagar är det endast några          erat nummerexemplar. Av denna anledning har
22164: procent av hela tidningsmängden som når prenu-         landsortstidningarna koncentrerat sig på att be-
22165: meranterna först dagen efter utgivningsdagen.          tjäna prenumeranterna inom tidningens sprid-
22166: Under veckosluten är andelen något större. lnter-      ningsområde. Transporter utanför spridningsom-
22167:  nationellt sett är således tidningsdistributionen i   rådet har ordnats endast i undantagsfall.
22168: Finland mycket högklassig.                                Landsortstidningarnas ställning försvåras ytter-
22169:     1 sin verksamhetsplan har post- och televerket     ligare av att det redaktionella arbetet i allmänhet
22170:  som mål för tidningarnas postgång uppställt att       avslutas senare, varav följer att det trycktekniska
22171:  tidningar som utkommer oftare än en gång i            arbetet inleds senare, än vad som är fallet i fråga
22172:  veckan skall distribueras inom sitt spridningsom-     om huvudstadstidningarna. Om tidningarna fär-
22173:  råde samma dag de utkommer. Om tidningarna            digställdes tidigare skulle landsortstidningarna ha
22174:  finns färdigt behandlade i distributionscentraler-    bättre möjligheter att använda sig av det normala
22175: 088300848E
22176: 6                                     1983 vp. -     KK n:o 127
22177: 
22178: nätet för postbefordran. Detta skulie med tanke      mationsmedier som sker utanför en tidnings
22179: på såväl tidningsutgivarna som folkhushåliningen     egentliga spridningsområde är av det slaget att
22180: vara ett bättre alternativ än anordnandet av dyra    tidningspressen själv bör svara för kostnaderna.
22181: specialtransporter. Att låta den normala postbe-
22182: fordran vänta p.g.a. ströexemplar av landsortstid-      Regeringen har föreslagit för riksdagen att i
22183: ningar som skall distribueras utanför sitt sprid-    statsförslaget för nästa år skall reserveras samman-
22184: ningsområde elier att senarelägga den p.g.a. att     lagt 434 300 000 mark för stödjande av tid-
22185: tidningarna färdigställs så sent är inte förenligt   ningspressen och i stöd för alimän befordran av
22186: med det allmänna intresset. Post- och televerkets    tidningar samt samdistributionen. Genom detta
22187: främsta uppgift är att trygga den normala post-      förslag vili regeringen medverka tili tryggandet
22188: gången och verket kan sålunda inte sänka målen       av tidningspressens verksamhetsförutsättningar
22189: för befordran och utdelning av brev- och paket-      och en mångsidig informationsförmedling samt
22190: post.                                                tili att distributionen av tidningar, trots de
22191:    Regeringen finner taoken på jämlikhet i infor-    kraftigt stigande kostnaderna, skali kunna kvar-
22192: mationsflödet värdefuli, men anser dock att den      hålias på åtminstone samma nivå som för närva-
22193: konkurrens med andra tidningar och andra infor-      rande.
22194: 
22195:     Helsingfors den 26 oktober 1983
22196: 
22197:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
22198:                                                 1983 vp.
22199: 
22200: Kirjallinen kysymys n:o 128
22201: 
22202: 
22203: 
22204: 
22205:                                    Almgren: Tieteellisten seurojen tilaongelmien ratkaisemisesta
22206: 
22207: 
22208:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22209: 
22210:   Tieteellisten seurain valtuuskunta on ilmaissut      mimaan eri kiinteistöissä. Tieteellisten seurojen
22211: huolestuneisuutensa sen johdosta, että tieteellis-     tilantarvetta ei ole ratkaistu tyydyttävällä tavalla.
22212: ten seurojen kokous- ja toimitiloja ei ole turvat-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22213: tu. Tilapäisratkaisut haittaavat seurojen toimin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22214: taa ja vaikeuttavat resurssien käyttöä.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22215:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22216:    Säätytalo on ollut tieteellisten seurojen käytös-
22217: sä vuoteen 1978, jolloin talon hallinta siirrettiin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22218: valtioneuvoston kanslialle. Tarkoituksena lienee               ryhtyä tieteellisten seurojen tilantarpeen
22219: ollut Säätytalon muuttaminen edustus- ja ko-                   ratkaisemiseksi siten, että seurat voisivat
22220: koustiloiksi. Kunnostamishankkeeseen ei kuiten-                suunnitella toimintansa tehokkaaksi ja
22221: kaan ole ryhdytty. Seurojen tiloja on supistettu ja            niukat resurssit huomioon ottaen tarkoi-
22222: valtuuskunnan alaiset eräät yksiköt joutuvat toi-              tuksenmukaiseksi?
22223: 
22224:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
22225: 
22226:                                               Esko Almgren
22227: 
22228: 
22229: 
22230: 
22231:  088300819H
22232: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 128
22233: 
22234: 
22235: 
22236: 
22237:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22238: 
22239:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            muutamaksi kuukaudeksi vuoden 1984 alusta
22240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            arkkitehtuurikilpailun käyttöön. Opetusministe-
22241: olette 22 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-           riö on sopinut Helsingin yliopiston kanssa ratkai-
22242: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         susta, joka takaa tieteellisille seuroille tyydyttävät
22243: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          kokoustilat kyseisenä tilapäisenä ajanjaksona. Li-
22244: Almgrenin kirjallisesta kysymyksestä n:o 128:            säksi opetusministeriö on äskettäin antanut kor-
22245:                                                          keakouluille ohjeet, joiden mukaan korkeakoulut
22246:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          voivat luovuttaa maksutta tilojaan tieteellisten
22247:         ryhtyä tieteellisten seurojen tilantarpeen       seurojen käyttöön. Lukuun ottamatta edellä mai-
22248:         ratkaisemiseksi siten, että seurat voisivat      nittua tilapäistä aikajaksoa Säätytalo on edelleen
22249:         suunnitella toimintansa tehokkaaksi ja           tieteellisten seurojen käytössä valtioneuvoston pe-
22250:         niukat resurssit huomioon ottaen tarkoi-         riaatepäätöksen mukaisesti.
22251:         tuksenmukaiseksi?
22252:                                                              Säätytalon kunnostustyöhön ei ole voitu ryhtyä
22253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         johtuen valtiontalouden tilasta. Sitten kun talou-
22254: ti seuraavaa:                                            delliset edellytykset kunnostamiselle ovat olemas-
22255:                                                          sa ja kunnostaminen saatetaan käyntiin, tieteeUi-
22256:    Säätytalo on ollut tieteellisten seurojen käytös-     sille seuroille tullaan osoittamaan riittävät väliai-
22257: sä vuoteen 1978, jolloin talon hallinta siirrettiin      kaiset kokoustilat.
22258: valtioneuvoston kanslialle. Sittemmin valtioneu-
22259: vosto on tehnyt periaatepäätöksen, jossa Säätyta-           Hallitus katsoo, että tieteellisten seurojen tila-
22260: lon käytössä turvataan tilat tieteellisille seuroille.   kysymys on näin ollen tyydyttävällä tavalla järjes-
22261:    Valtioneuvoston kanslia on ilmoittanut, että          tetty ja että edellä sanottujen lisäksi erityisiin
22262: Säätytalon tilat otetaan eräiltä osin tilapäisesti       toimenpiteisiin ei ole aihetta.
22263: 
22264:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1983
22265: 
22266:                                                                             Ministeri Gustav Björkstrand
22267:                                       1983 vp. -     KK n:o 128                                       3
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 
22272:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22273: 
22274:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arkitekturtävling under några månader räknat
22275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        från början av 1984. Undervisingsministeriet har
22276: av den 22 september 1983 tili vederbörande           överenskommit med Helsingfors stad om en
22277: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         lösning, som garanterar de vetenskapliga samfun-
22278: följande av riksdagsman Almgren undertecknade        den tillfredsstäliande mötesutrymmen under den
22279: spörsmål nr 128:                                     tillfäliiga tidsperioden i fråga. Dessutom har
22280:                                                      undervisningsministeriet nyligen givit högskolor-
22281:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      na anvisningar, enligt vilka högskolorna avgifts-
22282:        för att lösa de vetenskapliga samfundens      fritt kan stälia sina utrymmen tili de vetenskapli-
22283:        utrymmesproblem så, att samfunden ifrå-       ga samfundens förfogande. Frånsett den ovan
22284:        ga kunde planera sin verksamhet effektivt     nämnda tilifäliigt upptagna tidsperioden står
22285:        och ändamålsenligt med hänsyn tili de         Ständerhuset fortfarande tili de vetenskapliga
22286:        knappa resurserna?                            samfundens förfogande i enlighet med statsrå-
22287:                                                      dets principbeslut.
22288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ständerhusets renovering har inte kunnat på-
22289: framföra följande:                                   börjas på grund av statshushåliningens läge. När
22290:    Ständerhuset har stått tili de vetenskapliga      det finns ekonomiska förutsättningar för att kun-
22291: samfundens förfogande ända tili 1978, då besitt-     na påbörja renovering, kommer de vetenskapliga
22292: ningen av huset övergick tili statsrådets kansli.    samfunden att anvisas tiliräckliga tilifäliiga mö-
22293: Sedermera har statsrådet fattat ett principbeslut,   tesutrymmen.
22294: enligt vilket en del utrymmen i Ständerhuset            Regeringen anser, att de vetenskapliga sam-
22295: ställs tili de vetenskapliga samfundens förfogan-    fundens problem med utrymmen således har
22296: de.                                                  ordnats på ett tilifredsstäliande sätt och att det
22297:    Statsrådets kansli har meddelat, att en del av    på basen av det ovan anförda inte föreligger skäl
22298: utrymmena i Ständerhuset tas i använding för en      till särskilda åtgärder.
22299:    Helsingfors den 24 oktober 1983
22300: 
22301:                                                                       Minister Gustav Bj'örkstrand
22302:                                                     1983 vp.
22303: 
22304: Kirjallinen kysymys n:o       129
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309:                                       Mattila ym.: Aikuisopiskelun edellytysten parantamisesta
22310: 
22311: 
22312: 
22313:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22314: 
22315:    Vuoden 1979 kansanopistotoimikunta teki                 sanopistolaitoksen tulisi edelleen järjestää pohja-
22316: 12.12.1979 opetusministeriölle esityksen perus-            koulutusta täydentävää lukiotasoista opetusta sel-
22317: koulun päästötodistukseen verrattavan todistuk-            laisille, jotka peruskoulun tai vastaavan pohjalta
22318: sen antamisen oikeudesta kansanopistoille. Tä-             haluaisivat suorittaa lukion tai sen osan oppimää-
22319: män mukaisesti annettiin 16.5.1980 asetus kan-             rän. Tutkinnon suorittaminen muissa oppilaitok-
22320: sanopistojen oikeudesta antaa todistuksia perus-           sissa aiheuttaa opiskelijoille samanlaisia hanka-
22321: koulun oppimäärän suorittamisesta kansakoulun              lu~ksia kuin aiemmin peruskoulunkin suoritta-
22322: päästätodistuksen saaneille tai kansakoulun koko           mmen.
22323: oppimäärään rinnastettavan oppimäärän suoritta-               Tästä johtuen toimikunta esittää eräille opis-
22324: neille (36 5180). Sittemmin asetus uudistettiin            toille myönnettäväksi todistuksenanto-oikeuden
22325: (323/81) ulottumaan myös kansalais- ja työvä-              lukion oppimäärän suorittamisesta. Kouluhalli-
22326: enopistoihin.                                              tus vastustaa esitystä lausunnossaan toimikunnan
22327:     Sen sijaan sellaisille väliinputoajille, jotka eivät   mietinnöstä ymmärtämättä, ettei toimenpiteellä
22328: ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan, todistusta          ole tarkoitus luoda varsinaisesti uusia lukion
22329: peruskoulun suorittamisesta ei voida mainituissa           aloituspaikkoja, vaan suoda aikuiskasvatustietä
22330: aikuisopistoissa antaa.                                    eteneville opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa
22331:     Asetuksen mukaan todistuksenanto-oikeuden              yleinen korkeakoulukelpoisuus.
22332: myöntää kouluhallitus hakemuksesta. Todistuk-                 Mikäli todistuksenanto-oikeus myönnettäisiin
22333: senanto-oikeus on syksyyn 1983 mennessä myön-              yhdelle suomenkieliselle kansankorkeakoululle
22334: netty 32 kansanopistolle ja 10 kansalais- ja työvä-        jokaisessa läänissä ja lisäksi kaikkiaan kolmelle
22335: enopistolle. Peruskoulun päästätodistusta vastaa-          ruotsinkieliselle kansankorkeakoululle eli 14 opis-
22336: van todistuksen tällä tavoin aikuiskasvatustietä           tolle yhteensä, niin arvion mukaan näiden opis-
22337:  edeten on työvuoden 1983-84 alkuun mennessä               tojen yleislinjojen aloituspaikkojen määrä on
22338: hankkinut 432 kansalaista. Lukumäärä osoittaa,             noin 300. Aikuiskasvatustietä yleisen korkeakou-
22339: että todistuksenanto-oikeuden myöntäminen on               lukelpoisuuden saavuttavien määrä vuosittain oli-
22340: ollut tarpeen sanelema ja se on mahdollistanut             si enintään 300, mikä on 1 % vuosittaisesta
22341:  aikuisväestölle oikeuden saavuttaa peruskouluto-          ylioppilasmäärästä.
22342: distus suorinta mahdollista koulutustietä. Samal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22343:  la lukumäärä osoittaa, ettei todistuksia ole annet-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22344:  tu perusteettornin opintosuorituksin.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22345:     Kansankorkeakouluissa oli työvuonna 1979-              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22346:  80 63,8 % opiskelijoista lukion käyneitä. Kan-
22347:  sankorkeakouluissa on jo vuosikymmenen ajan                        Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
22348:  annettu lukiotasoista yleissivistävää opetusta kou-              koo ryhtyä aikuiskasvatustietä yleiseen
22349:  luhallituksen yleiskirjeellään 2103116.5.1974                    korkeakoulukelpoisuuteen pyrkivien ai-
22350:  määrittelemillä yleislinjoilla, joilla opetus perus-             kuisten opintoesteiden poistamiseksi vuo-
22351:  tuu yleissivistävän pohjakoulutuksen täydentämi-                 den 1979 kansanopistotoimikunnan esi-
22352:  seen. Kansalaisopistotoimikunnan mielestä kan-                   tysten pohjalta, ja
22353: 
22354: 0883008982
22355: 2                               1983 vp. -     KK n:o    129
22356: 
22357:       oppivelvollisuuskoulunsa keskeyttänei-            pyrkivien aikuisten opiskelumahdolli-
22358:     den ja myöhemmin kuitenkin peruskou-                suuksien turvaamiseksi?
22359:     lua vastaavan oppimäärän suorittamiseen
22360:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1983
22361: 
22362:         Kalevi Mattila              Mauri Pekkarinen               Lea Sutinen
22363:         Paavo Vesterinen            Hannu Kemppainen               Katri-Helena Eskelinen
22364:         Heikki Kokko                Juhani Alaranta                Pirkko Ikonen
22365:                                     1983 vp. -      KK n:o    129                                        3
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 
22370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22371: 
22372:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        anto-oikeudesta vuoden 1979 kansanopistotoimi-
22373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunta totesi, että se pitää periaatteessa tarkoituk-
22374: olette 22 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-       senmukaisena, että eräille opistoille myönnetään
22375: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tämä oikeus. Toimikunnan mielestä asiaan liittyi
22376: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuitenkin useita erityisongelmia, joita se ei voi-
22377: Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    nut annetussa määräajassa selvittää. Niinpä se
22378: kysymyksestä n:o 129:                                esitti, että nämä olisi erikseen selvitettävä ja sen
22379:                                                      jälkeen uudelleen harkittava todistuksenanto-
22380:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    oikeuden tarkoituksenmukaisuutta. Opetusmi-
22381:        koo ryhtyä aikuiskasvatustietä yleiseen       nisteriö tulee pikaisesti suorittamaan tarvittavan
22382:        korkeakoulukelpoisuuteen pyrkivien ai-        selvityksen.
22383:        kuisten opintoesteiden poistamiseksi vuo-
22384:        den 1979 kansanopistotoimikunnan esi-            Kysymyksen toisessa osassa tarkoitettujen oppi-
22385:        tysten pohjalta, ja                           velvollisuuskoulunsa keskeyttäneiden ja myö-
22386:          oppivelvollisuuskoulunsa keskeyttänei-      hemmin vastaavan oppimäärän suorittamiseen
22387:        den ja myöhemmin kuitenkin peruskou-          pyrkivien aikuisten osalta todistuksen hankkimi-
22388:        lua vastaavan oppimäärän suorittamiseen       nen tapahtuu nykyisin tenttimällä asianomaiset
22389:        pyrkivien aikuisten opiskelumahdolli-         aineet peruskoulun yläasteelle peruskouluasetuk-
22390:        suuksien turvaamiseksi?                       sen 29 §:n mukaisesti. Kansanopistojen toiminta-
22391:                                                      ehtoja uudistettaessa on aiheellista harkita ratkai-
22392:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     suja, joilla myös oppivelvollisuutensa syystä tai
22393: ti seuraavaa:                                        toisesta suorittamatta jättäneille tehdään mah-
22394:                                                      dolliseksi suorittaa niiden kautta peruskoulu. Sen
22395:    Maamme aikuiskoulutus on parhaillaan koko-        sijaan on edelleen tarkoitus säätää kansanopiston
22396: naisuudessaan laajan kehittamisen kohteena. Ku-      opiskelijoille ikäraja, joka estää kansanopistoista
22397: luvana vuonna on valmistunut kaikkiaan kuusi         muodostumasta vaihtoehtoa peruskouluikäisille.
22398: tähän kokonaisuuteen kuuluvaa toimikuntien
22399: mietintöä. Näistä tärkeimmät kysymyksen tar-            Mitä tulee yleisesti aikuisten tutkinto- ja todis-
22400: koittamatta kannalta ovat Vuoden 1979 kansan-        tusjärjestelmän kehittämiseen, se on vuonna
22401: opistotoimikunnan II mietintö (KomM 1983:37)         1980 laaditun aikuiskoulutuksen kehittämisen
22402: ja Aikuiskoulutuksen opintososiaalisen toimikun-     yleissuunnitelman mukaan tarkoitus ottaa käsi-
22403: nan mietintö (KomM 1983:48).                         teltäväksi sen jälkeen, kun nyt päättymässä oleva
22404:    Kysymyksen tarkoittamasta kansanopistoille        aikuiskoulutuksen ensimmäinen suunnitteluvai-
22405: mahdollisesti myönnettävästä lukion todistuksen-     he alkaa siirtyä toteutuksen asteelle.
22406: 
22407:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
22408: 
22409:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
22410: 4                                    1983 vp. -       KK n:o    129
22411: 
22412: 
22413: 
22414: 
22415:                                Till Riksdagens Herr Talman
22416: 
22417:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommission, att den i princip · anser det var
22418: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ändamålsenligt, att vissa läroanstalter bevilja
22419: av den 22 september 1983 till vederbörande             denna rätt. Enligt kommissionens uppfattnin:
22420: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande      anslöt sig vissa speciella problem till ärendet
22421: av riksdagsman Kalevi Mattila m. fl. underteck-        fråga, som kommissionen inte inom utsatt ti1
22422: nade spörsmål nr 129:                                  kunde klargöra. Således föreslog den, att dess
22423:                                                        problem borde skilt för sig klargöras och därefte
22424:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       borde ändamålsenligheten med att bevilja rät
22425:        .för att på basen av de förslag som års         att ge betyg övervägas på nytt. Undervisningsmi
22426:         1979 folkhögskolekommission gjort, av-         nisteriet kommer omedelbart att utföra den er
22427:         lägsna hinder för de vuxna studerande          forderliga utredningen.
22428:         som börjat sina studier enligt de under-
22429:         visningsprogram för vuxna som är avsed-           Till de i spörsmålets andra avsnitt avsedd
22430:         da att ge allmän kompetens till inträde        vuxna studerande som avbrutit sin läropliktsskol
22431:         vid högskolor, och                             och som senare velat fullgöra motsvarande läro
22432:            för att trygga studiemöjligheter för så-    kurs urfärdas numera betyg för genomförda stu
22433:         dana vuxna studerande, som har avbrutit        dier på grundval av tentamina i vederbörand
22434:         sin skolgång före läropliktsålderns utgång     läroämnen i enlighet med 29 § grunskoleförord
22435:         och som dock senare velat fullgöra den         ningen. Vid förnyandet av direktiv för folk
22436:         läroplikt som motsvarar grundskola?            högskolor är det skäl att överväga sådana avgc
22437:                                                        randen, med hjälp av vilka det blir möjligt fc
22438:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sådana personer som av en eller annan orsak int
22439: framföra följande:                                     fullgjort sin läroplikt att fullgöra grundskolan
22440:    Vuxenutbildningen i vårt land håller som bäst       lärokurs. Däremot har man fortfarande för avsik
22441: på att genomgå en omfattande utveckling i sin          att stadga en åldersgräns för studerandena vi,
22442: helhet. Under innevarande år har sammanlagt            folkhögskolorna. Detta förfarande hindrar a1
22443: sex kommissioners betänkanden angående denna           folkhögskolorna blir ett alternativ för elever
22444: helhet blivit färdiga.                                 grundskoleåldern.
22445:    Med hänsyn till spörsmålet är de viktigaste av
22446: dessa års 1979 folkhögskolekommissions II delbe-          Beträffande utvecklandet av examens- och b(
22447: tänkande (kommittebetänkande 1983:37) och              tygssystemet för de vuxna i allmänhet har ma
22448: det betänkande som kommissionen för utredning          enligt den allmänna planen för utvecklandet a
22449: av studiesociala frågor med anknytning till            vuxenutbildningen som uppgjorts år 1980 fc
22450: vuxenutbildningen avgett (kommittebetänkande           avsikt att ta det under behandling sedan d(
22451: 1983:48).                                              första skedet i planeringen av vuxenutbilc
22452:    Om den rätt för folkhögskolorna att ge gymna-       ningen, vilket håller på att slutföras, börjar s
22453: siebetyg, konstaterade års 1979 folkhögskole-          småningom förverkligas.
22454:     Helsingfors den 26 oktober 1983
22455: 
22456:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
22457:                                                   1983 vp.
22458: 
22459: Kirjallinen kysymys n:o 130
22460: 
22461: 
22462: 
22463: 
22464:                                     Puolanne ym.: Raha-automaattiyhdistyksen avustusten poliittisesta
22465:                                       jaosta
22466: 
22467: 
22468:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22469: 
22470:    Raha-automaattiyhdistyksen 20.9.1983 julkis-          mutta valtioneuvostossa on useita Jaseniä, jotka
22471: tamassa tiedotteessa todetaan: ' 'Avustuksia raha-       ovat olleet tekemässä aiempia jakopäätöksiä.
22472: automaattivaroista jaetaan myös järjestöille, jotka
22473: ovat tai joiden saatetaan katsoa olevan jotenkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22474: puoluepoliittisesti leimautuneita. Muutoin ei            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22475: voitaisikaan menetellä, koska varsin suurella osal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22476: la niistä järjestöistä, joiden toiminnan tukemi-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22477: seen Raha-automaattiyhdistyksen tuotto asetuk-
22478: sen mukaan on käytettävä, on puoluepoliittista                      Koska Hallitus aikoo antaa eduskun-
22479: leimaa.''                                                        nalle selvityksen siitä, missä määrin raha-
22480:    Raha-automaattiyhdistyksen tiedotteessa tode-                 automaattiavustuksia on ehdotettu ja
22481: taan edelleen: "Valtioneuvosto on aina ollut                     myönnetty poliittisesti leimautuneille tai
22482: tarkoin selvillä siitä, missä määrin raha-auto-                  sellaisiksi ehkä katsottaville järjestöille, ja
22483: maattiavustuksia on ehdotettu ja myönnetään                         mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22484: poliittisesti leimautuneille tai sellaisiksi ehkä kat-           piilopuoluetuen mahdollistavien järjestel-
22485: sottaville järjestöille.''                                       mien purkamiseksi, sekä Raha-automaat-
22486:    Valtioneuvoston ollessa nykyisessä kokoonpa-                  tiyhdistyksen valvonnan ja toimintojen
22487: nossaan ei raha-automaattiavustuksia ole jaettu,                 saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?
22488: 
22489:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983
22490: 
22491:           Ulla Puolanne                    Lea Kärhä                      Martti Tiuri
22492:           Sirpa Pietikäinen                Matti Viljanen                 Kimmo 1. Sasi
22493:           Iiro Viinanen                    Sakari Valli                   Eeva Turunen
22494:           Helge Saarikoski                 Jouni ]. Särkijärvi            Helena Pesola
22495:           Eva-Riitta Siitonen              Heikki Järvenpää               Ben Zyskowicz
22496:           Aino Pohjanoksa                  Erkki Moisander                Pekka Löyttyniemi
22497:           Tauno Valo                       Liisa Hilpelä                  Riitta Jouppila
22498:           Riitta Uosukainen                Pirjo Rusanen                  Matti Jaatinen
22499:                       Lauri Impiö                                Ilkka Kanerva
22500: 
22501: 
22502: 
22503: 
22504: 0883008661
22505: 2                                        1983 vp. -       KK n:o 130
22506: 
22507: 
22508: 
22509: 
22510:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22511: 
22512:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             automaattiasetuksessa on määritelty ne toimialat,
22513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             joita varten avustusta voidaan myöntää, samalla
22514: olette 23 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-            tavoin kuin arpajaislaissa. Lisäksi raha-automaat-
22515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          tiasetuksessa on määrätty, että avustusta ei saada
22516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           myöntää menoihin, joiden suorittaminen kuuluu
22517: Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle,
22518: symyksestä n:o 130:                                       kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle.
22519:                                                              Avustukset on vuosittain jaettu yleishyödyllisil-
22520:            Koska Hallitus aikoo antaa eduskun-            le yhteisöille ja säätiöille edellä mainittuihin
22521:         nalle selvityksen siitä, missä määrin raha-
22522:                                                           toimintoihin. Hallituksen tiedossa ei ole yhtään
22523:         automaattiavustuksia on ehdotettu ja
22524:                                                           sellaista tapausta, että avustusta olisi myönnetty
22525:         myönnetty poliittisesti leimautuneille tai
22526:                                                           yhteisölle tai säätiölle, joka ei toimi arpajaislaissa
22527:         sellaisiksi ehkä katsottaville järjestöille, ja
22528:                                                           tarkoitetulla toimialalla.
22529:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22530:         piilopuoluetuen mahdollistavien järjestel-           Kysymyksessä katsotaan, että avustuksia olisi
22531:         mien purkamiseksi, sekä Raha-automaat-            myönnetty "poliittisesti leimautuneille tai sellai-
22532:         tiyhdistyksen valvonnan ja toimintojen            siksi ehkä, katsottaville järjestöille''. Kysymykses-
22533:                                                           sä ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, mitä
22534:         saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?
22535:                                                           tällaisella järjestöllä tarkoitetaan. Julkisuudessa
22536:                                                           on eri järjestöjä yleisesti leimattu poliittisiksi
22537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
22538:                                                           lähinnä sillä perusteella, että järjestöjen johtoeli-
22539: ti seuraavaa:
22540:                                                           missä on mukana yhteiskunnallisessa elämässä ja
22541:    Arpajaislain (1.9.1965/491) 3 §:n 4 momentin           poliittisissa puolueissa toimivia henkilöitä. Jos
22542: mukaan peliautomaattien ja muiden arpajaislain            järjestö toimii arpajaislaissa tarkoitetulla toimi-
22543: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pelilaitteiden          alalla, se seikka, että järjestön hallinnossa on
22544: pitämiseen maksua vastaan käytettävänä voidaan            mukana johonkin puolueeseen lukeutuvia henki-
22545: antaa lupa automaattitoimintaa harjoittamaan              löitä, ei voi tehdä järjestöstä puoluepoliittista
22546: perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistykselle va-      eikä sen toimintaan myönnetystä avustuksesta
22547: rojen hankkimiseksi:                                      puoluetukea. Arpajaislaissa ja raha-automaatti-
22548:    1) yleisen kansanterveyden edistämiseen;               asetuksessa tarkoitettua toimintaa harjoittavalta
22549:    2) lastensuojelun tukemiseen;                          yhteisöitä tai säätiöltä ei voida evätä avustusta
22550:    3) aistiviallisten huoltamiseen;                       sillä perusteella, että sen hallinnossa on mukana
22551:    4) vanhusten huollon tukemiseen;                       johonkin puolueeseen lukeutuvia henkilöitä.
22552:    5) invalidihuollon tukemiseen;                             Avustusta saavista järjestöistä ainoastaan elä-
22553:    6) nuorisokasvatuksen kehittämiseen;                   keläisjärjestöt sekä nuorisojärjestöt toimivat po-
22554:    7) valmistautumiseen ihmishenkien suojelemi-           liittisin tunnuksin. Myös näiden järjestöjen toi-
22555: seen ja pelastamiseen suuronnettomuuksissa;               minta on kuitenkin sellaista nuoriso- ja vanhus-
22556: taikka                                                    työtä, jota arpajaislaissa ja raha-automaattiase-
22557:    8) kaikille avoimien lomanviettopaikkojen              tuksessa tarkoitetaan. Näin ollen ei olisi lain ja
22558: hankkimiseen tai ylläpitämiseen taikka tähän              asetuksen mukaista, että poliittisin tunnuksin
22559: verrattavaan lomanviettomahdollisuuksien edistä-          toimivat nuoriso- ja eläkejärjestöt jätettäisiin
22560: miseen.                                                   avustusjärjestelmän ulkopuolelle.
22561:    Eduskunta on täten arpajaislaissa luetellut ne            Edellä esitettyyn viitaten on katsottava, että
22562: toiminnot, joita peliautomaattien pitämisestä             avustukset Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
22563: saadulla tuotolla voidaan avustaa. Arpajaislaissa         on jaettu sen mukaisesti, kuin arpajaislaissa ja
22564: tarkoitettu lupa pelilaitteiden pitämiseen on             raha-automaattiasetuksessa sekä vuosittain val-
22565: raha-automaattiasetuksella (29.12.1976/ 676)              tion tulo- ja menoarviossa asianomaisten mo-
22566: myönnetty Raha-automaattiyhdistykselle. Raha-             menttien perusteluissa on edellytetty, minkä
22567:                                        1983 vp. -       KK n:o 130                                        3
22568: 
22569: vuoksi erillisen selvityksen antamista asiassa edus-     ja ja pelilaitteita valmistava ja kehittävä teolli-
22570: kunnalle ei ole pidettävä tarpeellisena.                 suuslaitos, joka oman laitevalmistuksen lisäksi on
22571:    Raha-automaattiyhdistyksen ovat yksityiset va-        harjoittanut myös vientikauppaa vuodesta 1970
22572: paaehtoiset kansalaisjärjestöt vuonna 1938 perus-        lähtien. Vientimaita ovat muun muassa Norja,
22573: taneet omaksi varainhankintaorganisaatiokseen.           Ruotsi, Islanti, USA, Uruguai, Haiti, Neuvosto-
22574: Yhdistyksen rootosta jaettavat avustukset ovat           liitto ja Unkari. Raha-automaattiyhdistys on hal-
22575: täten luonteeltaan järjestöjen varainhankintaa,          lituksen käsityksen mukaan hoitanut sille asetuk-
22576: eivätkä valtionapua. Yhdistyksen hallinto ja toi-        sen mukaan kuuluvat tehtävät tehokkaasti sekä
22577: minnan valvonta on järjestetty raha-automaatti-          asetuksen ja sen perusteella annettujen ohjeiden
22578: asetuksessa tältä pohjalta lähtien. Yhdistyksen          mukaisesti.
22579: toimieliminä ovat yhdistyksen kokous, jossa pää-            Raha-automaattiyhdistyksen toimintojen orga-
22580: täntävaltaa käyttävät jäsenjärjestöt sekä hallitus ja    nisaatio ja valvonta on yhdistyksen luonne ja
22581: sen työvaliokunta, joihin jäseninä kuuluu puolet         toiminnan laatu huomioon ottaen asianmukaises-
22582: yhdistyksen kokouksen (jäsenjärjestöjen) ja puo-         ti järjestetty. Yhdistyksen hallinnossa ja toimin-
22583: let valtiovallan nimeämiä edustajia. Jäsenjärjestö-      nan valvonnassa on jäsenjärjestöillä tärkeä asema,
22584: jä on tällä hetkellä 74. Yhdistyksen jäseninä            mikä johtuu Raha-automaattiyhdistyksen luon-
22585: voivat olla valtakunnalliset ja toimialallaan muu-       teesta järjestöjen omana varainhankintaorganisaa-
22586: toin keskeisessä asemassa olevat yhteisöt ja sää-        tiona.
22587: tiöt, jotka asetuksen mukaan ovat avustuksen-
22588: saantikelpoisia. Näiden jäsenjärjestöjen yhteinen           Raha-automaattiyhdistyksen valvonnan osalta
22589: jäsenmäärä on noin 1 200 000 henkilöä. Avus-             voidaan todeta, että apulaisoikeuskansleri on val-
22590: tuksensaajina on jäsenjärjestöjen lisäksi vuosittain     tiovarainministeriölle 15. 7.1982 antamassaan
22591: ollut yli 350 muuta järjestöä.                           kannanotossa katsonut, että valtiontalouden tar-
22592:    Raha-automaattiasetuksen mukaan yhdistyksen           kastusviraston tarkastusoikeutta ei voida tulkin-
22593: toimintaa valvoo sisäasiainministeriö, kuitenkin         nalla laajentaa koskemaan Raha-automaattiyhdis-
22594: siten, että raha-automaattivarojen käytön valvon-        tyksen talouden hoitoa ja tilejä. Valtioneuvoston
22595: ta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Yhdis-      oikeuskanslerin vuodelta 1982 antaman kerto-
22596: tyksen hallituksessa tulee olla mm. kaksi sosiaali-      muksen johdosta asia on parhaillaan eduskunnan
22597: ja terveysministeriötä edustavaa jäsentä ja yksi         perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä.
22598: sisäasiainministeriötä edustava jäsen. Täten yh-            Raha-automaattiyhdistyksen hallinnon ja ta-
22599: distyksen toimintaa valvovat ministeriöt voivat          loudenpidon, samoin kuin yhdistyksen tuotosta
22600: välittömästi seurata yhdistyksen toimintaa.              myönnettävien avustusten käytön tulee luonnol-
22601:    Yhdistyksen tilintarkastus on järjestetty siten,      lisesti olla tehokkaan valvonnan ja tarkastuksen
22602: että yhdistyksen kokous (jäsenjärjestöt) valitsevat      kohteena. Siihen nähden, että Raha-automaatti-
22603: yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen,              yhdistys ei ole valtion hallinto-organisaatioon
22604: minkä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä        kuuluva virasto tai laitos, mikä myöskään valtion
22605: valtiontalouden tarkastusvirasto nimeävät kumpi-         yhtiö, valvontaa tulee kehittää yhdistyksen ja sen
22606: kin yhden tiliotatkastajan ja varamiehen. Yhdis-         tuotosta jaettavien avustusvarojen luonne huo-
22607: tyksen numerotiHotarkastajana on toiminut sisä-          mioon ottaen. Sosiaali- ja terveysministeriö on
22608: asiainministeriön taloustoimiston toimistopäällik-       valmis yhteistyössä sisäasiainministeriön ja Raha-
22609: kö.                                                      automaattiyhdistyksen kanssa sisäisin järjestelyin
22610:    Sen lisäksi, että Raha-automaattiyhdistys har-        lisäämään kyseessä olevaa valvontaa ja tarkastusta
22611: joittaa varainhankintaa erilaisilla pelilaitteilla ja    niin, että se on mahdollisimman tehokasta ja
22612: automaateilla, yhdistyksellä on myös automaatte-         kattavaa.
22613: 
22614:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1983
22615: 
22616:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22617: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 130
22618: 
22619: 
22620: 
22621: 
22622:                                Till Riksdagens Herr Talman
22623: 
22624:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verksamheter för vilka understöd kan beviljas
22625: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        definierats på samma sätt som i lotterilagen. 1
22626: av den 23 september 1983 till vederbörande           penningautomatförordningen har dessutom be-
22627: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   stämts att understöd inte får beviljas för uppgif-
22628: av riksdagsman Puolanne m.fl. undertecknade          ter, vilkas bestridande enligt lag eller eljest
22629: spörsmål nr 130:                                     uppenbart ankommer på staten, kommun eller
22630:                                                      religiöst samfund.
22631:           När ämnar Regeringen till riksdagen
22632:                                                         Understöden har årligen utdelats till allmän-
22633:        avge en utredning över i viiken grad
22634:                                                      nyttiga samfund och stiftelser för ovan nämnda
22635:        penningautomatunderstöd föreslagits och       verksamheter. Regeringen känner inte till ett
22636:        beviljats organisationer med politisk
22637:                                                      enda sådant fall där understöd skulle ha beviljats
22638:        stämpel eller organisationer som eventu-
22639:                                                      samfund eller stiftelse som inte verkar inom
22640:        ellt kan anses vara politiska, och
22641:                                                      något av de i lotterilagen avsedda områdena.
22642:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
22643:        att vidta för att avveckla de system som         1 spörsmålet anförs att understöd skulle ha
22644:        möjliggör dolt partistöd och för att          beviljats '' organisationer med politisk stämpel
22645:        bringa tillsynen över Penningautomatfö-       eller organisationer som eventuellt kan anses vara
22646:        reningen samt dess verksamhet till saken-     politiska''. 1 spörsmålet definieras dock inte
22647:        lig nivå?                                     närmare vad som avses med en dylik organisa-
22648:                                                      tion. 1 offentligheten har olika organisationer
22649:                                                      allmänt stämplats såsom politiska främst av den
22650:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22651:                                                      anledningen att det i organisationernas ledande
22652: anföra följande:
22653:                                                      organ sitter personer som deltar i samhällsiivet
22654:    Enligt 3 § 4 mom. lotterilagen (1.9.1965 1491)    och verkar inom de politiska partierna. Om en
22655: kan tillstånd att hålla spelautomater samt andra i   organisation verkar på ett i lotterilagen avsett
22656: 1 § 2 mom. lotterilagen avsedda spelanordningar      område kan det faktum, att personer tillhörande
22657: och spel till begagnande mot betalning beviljas      något parti deltar i organisationens förvaltning,
22658: offentligrättslig förening som grundats för att      inte göra organisationen partipolitisk och inte
22659: bedriva automatverksamhet. Tillstånd kan bevil-      heller blir det understöd som beviljats för organi-
22660: jas för anskaffning av medel för:                    sationens verksamhet något partistöd. Samfund
22661:    1) främjande av den allmänna folkhälsan;          eller stiftelse som bedriver i lotterilagen och
22662:    2) stödjande av barnskyddet;                      penningautomatförordningen avsedd verksamhet
22663:    3) vården av syn- och hörselskadade;              kan inte förvägras understöd med den motive-
22664:    4) stödjande av åldringsvården;                   ringen att personer tillhörande något parti finns
22665:    5) stödj ande av invalidvården;                   med i organisationens förvaltning.
22666:    6) utvecklande av ungdomsfostran;                    Bland de organisationer som erhåller under-
22667:    7) för beredskap för skyddande och räddande       stöd är det endast pensionärsorganisationerna och
22668: av människoliv vid katastrofer; eller                ungdomsorganisationerna som verkar med poli-
22669:    8) upprättande av för envar öppna semester-       tiska beteckningar. Deras verksamhet är dock
22670: platser eller för härmed jämförligt främjande av     sådant ungdoms- och åldringsarbete som avses i
22671: möjligheterna till semesterfirande.                  lotterilagen och penningautomatförordningen.
22672:    Riksdagen har sålunda i lotterilagen uppräknat    Sålunda vore det inte förenligt med lag och
22673: de verksamheter som kan understödas med intäk-       förordning att lämna sådana ungdoms- och pen-
22674: terna från penningautomaterna. Det i lotterila-      sionärsorganisationer som verkar med politiska
22675: gen avsedda tillståndet att hålla spelautomater      beteckningar utanför understödssystemet.
22676: har      genom       penningautomatförordningen         Med hänvisning till det ovan anförda bör det
22677: (29.12.1967 /676) beviljats Penningautomatföre-      anses att understöden av Penningautomatföre-
22678: ningen. 1 penningautomatförordningen har de          ningens intäkter utdelats i enlighet med vad som
22679:                                       1983 vp. -      KK n:o 130                                       5
22680: 
22681: är förutsatt i lotterilagen, penningautomatförord-       Förutom att Penningautomatföreningen bedri-
22682: ningen och årligen i statsförslaget under motive-     ver medelanskaffning genom olika slags spel-
22683: ringen för vederbörande moment. Av denna              anordningar och automater, har föreningen även
22684: anledning kan det inte anses vara nödvändigt att      en industrianläggning som tillverkar och utveck-
22685: avge en särskild utredning tili riksdagen i denna     lar automater och spelanordningar. Denna indus-
22686: sak.                                                  tri har förutom tillverkningen för eget bruk även
22687:     Penningautomatföreningen har år 1938 bildats      bedrivit export fr.o.m. år 1970. Exportländer är
22688: av enskilda, frivilliga medborgarorganisationer       bl.a. Norge, Sverige, Island, USA, Uruguay,
22689: för att anskaffa medel tili dem. De understöd         Haiti, Sovjetunionen och Ungern. Enligt rege-
22690: som utbetalas av föreningens intäkter har således     ringens uppfattning har Penningautomatföre-
22691: karaktär av medelanskaffning tili organisationer-     ningen skött de uppgifter som enligt förordning
22692: na och skall inte betraktas såsom statsbidrag.        åligger den på ett effektivt sätt samt i enlighet
22693: Föreningens förvaltning och övervakningen av          med förordningen och de på basen av den
22694: dess verksamhet har i penningautomatförord-           utfärdade anvisningarna.
22695: ningen ordnats utgående från detta. Organ för            Med beaktande av Penningautomatförening-
22696: föreningen är föreningsmötet, där beslutanderät-      ens karaktär och verksamhetens art är föreningens
22697: ten utövas av medlemsorganisationerna, styrelsen      funktioner organiserade och övervakade på behö-
22698: och dess arbetsutskott, där hälften av medlem-        rigt sätt. Medlemsorganisationerna innehar en
22699: marna representerar föreningsmötet (medlemsor-        viktig position i föreningens förvaltning och vid
22700: ganisationerna) och den andra hälften utses av        övervakningen av verksamheten, något som för-
22701: statsmakten. För närvarande är antalet medlems-       anleds av Penningautomatföreningens karaktär
22702: organisationer 74. Medlemmar i föreningen kan         av medelanskaffningsorganisation för föreningens
22703: vara riksomfattande samfund och stiftelser eller      medlemsorganisationer.
22704: stiftelser och samfund som inom sitt verksam-            Beträffande övervakningen av Penningauto-
22705: hetsområde annars intar en central ställning och      matföreningen kan konstateras att justitie-
22706: som jämlikt förordningen kan erhålla understöd.       kanslersadjointen i sitt tili finansministeriet
22707: Det totala medlemsantalet i dessa medlemsorga-        15.7.1982 riktade ställningstagande ansett att
22708: nisationer är ca 1 200 000 personer. Understöd        statens revisionsverks granskningsrätt genom
22709: har årligen mottagits, förutom av medlemsorga-        tolkning inte kan utvidgas att gälla Penningauto-
22710: nisationerna, av mer än 350 andra organisatio-        matföreningens sätt att sköta sin ekonomi och
22711: ner.                                                  sina konton. Med anledning av justitiekanslerns
22712:     Enligt penningautomatförordningen övervakas       berättelse för år 1982 är ärendet som bäst under
22713: föreningens verksamhet av inrikesministeriet, an-     beredning i riksdagens grundlagsutskott.
22714: vändningen av penningautomatmedlen skall                 Penningautomatföreningens förvaltning och
22715: dock övervakas av social- och hälsovårdsministe-      ekonomi, liksom även användningen av de un-
22716: riet. 1 styrelsen skall finnas bl.a. rvå medlemmar    derstöd som beviljas av föreningens intäkter, bör
22717: som företräder social- och hälsovårdsministeriet      naturligtvis vara fciremål för effektiv övervakning
22718:  och en som företräder inrikesministeriet. På detta   och kontroll. Med beaktande av att Penningauto-
22719: sätt kan de ministerier som övervakar föreningens     matföreningen inte är ett ärnbetsverk eller en
22720: verksamhet direkt följa med den.                      inrättning inom den statliga förvaltningen, ej
22721:     Granskningen av föreningens räkenskaper är        heller ett statligt bolag, bör övervakningen ut-
22722:  ordnad så att föreningsmötet (medlemsorganisa-       vecklas med tanke på föreningens karaktär och de
22723:  tionerna) utser en revisor och dennes suppleant      utdelade understödens natur. Social- och hälso-
22724:  och dessutom utser social- och hälsovårdsministe-    vårdsministeriet är redo att i samarbete med
22725:  riet samt statens revisionsverk vardera en revisor   inrikesministeriet     och    Penningautomatföre-
22726:  och en suppleant. Såsom föreningens sifferrevisor    ningen genom interna arrangemang öka ifrågava-
22727:  har verkat byråchefen vid inrikesministeriets eko-   rande övervakning och kontroll så att den är så
22728:  nomibyrå.                                            effektiv och övergripande som möjligt.
22729: 
22730:      Helsingfors den 27 oktober 1983
22731: 
22732: 
22733:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
22734:                                                1983 vp.
22735: 
22736: Kirjallinen kysymys n:o 131
22737: 
22738: 
22739: 
22740: 
22741:                                    Holvitie ym.: Korkeakoulujen tutkintojärjestelmän muuttamisesta
22742: 
22743: 
22744:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22745: 
22746:    Korkeakoulujen tutkimusosuuden vähentymi-          van ammattirakenteen yhteiskunnassa 1970-
22747: nen sekä korkeakoululaitoksen sirpaloituminen         luvulla toteutettu korkeakoulututkintojen kapea-
22748: alueellisiksi korkeakouluiksi on aiheuttanut kor-     alaistaminen ja ammatillistaminen on ollut koh-
22749: keakoululaitoksen ammatillisen koulutusluon-          talokas virhe, joka on oleellisesti laskenut korkea-
22750: teen ylikorostumisen. Koska alueellisilta erityis-    koulututkintojen tasoa. Etenkin tutkijakoulutuk-
22751: korkeakouluilta ovat puuttuneet niin taloudelli-      sen perusta on tutkinnonuudistuksen sekä tutki-
22752: set kuin henkilöllisetkin tutkimusresurssit sekä      muksen ja opetuksen eriytymisen myötä muren-
22753: siteet perustutkimukseen, ei niillä ole ollut mah-    tumassa.
22754: dollisuuksia tutkimukselliseen erikoistumiseen.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22755: 1970-luvulla toteutettu korkeakoulututkintojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22756: uudistus vielä lisäsi korkeakoululaitoksen amma-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22757: tillista koulutusluonnetta.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22758:     Korkeakoulututkintojen uudistamisessa toteu-
22759: tettu tutkintojen ammatillistaminen merkitsi yli-                Mitä Hallitus aikoo tehdä korkeakou-
22760: opisto-opiskelun tiedeperustan murentamista. Eri              lujen tutkintojärjestelmän muuttamiseksi
22761: alojen tutkinnot pakotettiin yhtenäiseen ja tiuk-             joustavammaksi siten, että palaaminen
22762: kaan muottiin, tutkimus ja opetus irrotettiin                 tieteenalapohjaisiin tutkintoihin käy
22763: toisistaan ja valinnanvapautta yliopisto-opiskelus-           mahdolliseksi niillä aloilla, joilla se katso-
22764: sa vähennettiin huomattavasti. Nopeasti muuttu-               taan tarpeelliseksi?
22765: 
22766:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983
22767: 
22768:                       Tapio Holvitie                            Riitta Uosukainen
22769:                       Aino Pohjanoksa                           Martti Tiuri
22770:                                           Eva-Riitta Siitonen
22771: 
22772: 
22773: 
22774: 
22775: 088300820]
22776: 2                                      1983 vp. -       KK n:o 131
22777: 
22778: 
22779: 
22780: 
22781:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22782: 
22783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nossa pyritään antamaan opiskelijalle entistä pa-
22784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           remmat valmiudet tutkimustulosten ymmärtämi-
22785: olette 23 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-          seen ja soveltamiseen sekä tieteellisiin jatko-opin-
22786: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        toihin. Filosofis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla
22787: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tutkinnot uudessakin järjestelmässä rakennetaan
22788: Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       eri tieteenalojen opintokokonaisuuksista, joita
22789: kysymyksestä n:o 131:                                   voidaan verrata myös aikaisemman tutkintojärjes-
22790:                                                         telmän mukaisiin arvosanoihin.
22791:           Mitä Hallitus aikoo tehdä korkeakou-             Uusi tutkintojärjestelmä antaa korkeakouluille
22792:        lujen tutkintojärjestelmän muuttamiseksi         varsin paljon vastuuta opintojen tarkoituksenmu-
22793:        joustavammaksi siten, että palaaminen            kaisesta järjestämisestä. Tämän vuoksi kunkin
22794:        tieteenalapohjaisiin tutkintoihin käy            korkeakoulun tulee seurata opiskelijoitten opin-
22795:        mahdolliseksi niillä aloilla, joilla se katso-   tojen kulkua ja asetettujen tavoitteiden saavutta-
22796:        taan tarpeelliseksi?                             mista. Opetusministeriö järjestää ja koordinoi
22797:                                                         tutkinnonuudistuksen seurantaa valtakunnallisel-
22798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        la tasolla. Tutkintojen sisäisen joustavuuden li-
22799: ti seuraavaa:                                           sääminen on tarvittaessa mahdollista nykyisten
22800:    Viime vuosikymmenellä aloitetussa ja edelleen        tutkintoasetusten nojalla korkeakoulujen sisäisillä
22801: monilta osin toimeenpanovaiheessa olevassa kor-         toimenpiteillä.
22802: keakoulututkintojen uudistuksessa eräänä keskei-           Koska filosofis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla
22803: senä periaatteena oli, että opetus ja opiskelu          uusi tutkintojärjestelmä tuli voimaan vasta vuon-
22804: kytketään kiinteästi tieteelliseen tutkimukseen.        na 1980, on kokonaisarvion tekeminen korkea-
22805: Perinteisesti ammattisuuntautuneilla koulutus-          koulujen tutkinnonuudistuksesta mahdollista ai-
22806: aloilla tämä on merkinnyt sitä, että perustutkin-       kaisintaan 1980-luvun loppupuolella.
22807: 
22808:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1983
22809: 
22810:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
22811:                                       1983 vp. -     KK n:o 131                                       3
22812: 
22813: 
22814: 
22815: 
22816:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22817: 
22818:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att dessa kan förstå och tiliämpa forskningsresul-
22819: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tat samt att fortsätta vetenskapliga studier. På de
22820: av den 23 september 1983 tili vederbörande           filosofisk-samhälisvetenskapliga områdena består
22821: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         examina även i det nya systemet av olika studie-
22822: följande av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl.         helheter inom olika vetenskapsområden. Dessa
22823: undertecknade spörsmål nr 131:                       helheter kan jämföras också med betyg enligt det
22824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tidigare examenssystemet.
22825:        för att göra högskolornas examenssystem          Det nya examenssystemet ger högskolorna rätt
22826:        smidigare så att det blir möjligt att         mycket ansvar för att ändamålsenligt ordna studi-
22827:        återinföra specialiserade examina inom        erna. Därför bör varje högskola följa med hur
22828:        olika vetenskapsgrenar på de områden,         studierna bland högskolornas studerande fram-
22829:        på vilka det anses vara behövligt?            skrider och hur de uppstälida målsättningarna
22830:                                                      kan nås. Undervisningsministeriet ordnar och
22831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     koordinerar uppföljningen av examensreformer
22832: frarnföra följande:                                  på riksomfattande nivå. Det är möjligt att vid
22833:                                                      behov öka examinas interna smidighet på basen
22834:    En av de centralaste principerna i högskoleexa-
22835:                                                      av de nuvarande examensförordningarna med
22836: mensreformen, som påbörjades under 1970-talet
22837: och som tili många delar fortfarande pågår, var      hjälp av högskolornas interna åtgärder.
22838: att undervisning och studier bör fast kopplas           Eftersom den nya examensreformen på de
22839: ihop med vetenskaplig forskning. På de traditio-     filosofisk-samhälisvetenskapliga områdena trädde
22840: nelit tili yrken ledande utbildningsområdena har     i kraft först 1980, är det möjligt att tidigast i
22841: detta betytt, att man försöker med grundexamen       slutet av 1980-talet göra en helhetsuppskattning
22842: ge studeranden bättre fårdigheter än tidigare så     beträffande högskolornas examensreform.
22843:     Helsingfors den 24 oktober 1983
22844: 
22845:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
22846:                                                1983 vp.
22847: 
22848: Kirjallinen kysymys n:o 132
22849: 
22850: 
22851: 
22852: 
22853:                                   A. Kemppainen ym.: Opiskelijoiden valmistumisajan pitämisestä
22854:                                      kohtuullisena
22855: 
22856: 
22857:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22858: 
22859:    Korkeakoulututkintojen uudistamisen eräänä         luopetuksen lisääntymisen ja opintotuen maksa-
22860: tavoitteena oli opiskeluajansaattaminen kohtuul-      tuksen lisääntymisen että myös opiskelujen kes-
22861: liseksi. Valtioneuvoston 19.12.1974 tekemän pe-       keyttämisten kautta. Helsingin Yliopiston Yliop-
22862: riaatepäätöksen mukaisesti koulutus järjestetään      pilaskunnan mukaan opintotukimenot lisäänty-
22863: pitäen lähtökohtana tutkinnon tavoitteita siten,      vät yhden opintovuoden pidennyksen johdosta
22864: että tutkinto voidaan yleensä suorittaa päätoimi-     20 milj. markkaa ja korkeakouluopetuksesta ai-
22865: sesti opiskellen 4 vuodessa. Samalla luovutaan        heutuva menojen lisäys on n. 100 milj. markkaa
22866: välitu tkinnoista.                                    vuodessa. Vuonna 1980 opiskelijoiden 2 kuukau-
22867:    Useampien viime vuosina tehtyjen tutkimus-         den mittaisesta työssäkäynnistä lukukausien aika-
22868: ten mukaan korkeakouluopiskelijoiden keskimää-        na on arvioitu muodostuvan yhteensä 13 000
22869: räinen valmistumisaika ei tutkinnonuudistuksen        miestyövuotta. Tämä määrä työpaikkoja voitai-
22870: seurauksena kuitenkaan ole lyhentynyt, vaan           siin siis vapautta~. mikäli opiskelijat voitaisiin
22871: päinvastoin pidentynyt. Helsingin Yliopiston          poistaa työmarkkinoilta lukukausien aikana. Sel-
22872: Ylioppilaskunnan sosiaalijaoston toimesta teete-      vityksissä on todettu myös se, että opiskelijoiden
22873: tyssä tutkimuksessa todetaan, että vuodesta 1977      työssäkäynti ei useinkaan liity opiskelijan harjoit-
22874: vuoteen 1982 mennessä opintojen pituus on             tamiin opintoihin.
22875: kasvanut keskimäärin 0, 7 opintovuotta. Keski-           Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan selvi-
22876: maarainen        valmistumisaika      opintovuonna    tyksen mukaan yhteiskunnalle tulisi edullisem-
22877: 1980-81 oli 6 vuotta. Erittäin pitkäaikaisten, yli    maksi lisätä opintotukea niin, että se kattaisi
22878:  10 vuotta opiskelleiden osuus on tilastokeskuksen    opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Valtiovalta
22879: selvityksen mukaan kasvanut syksyn 1975 9,6           voisi saada vastaavasti tulot säästyneinä työvoima-
22880: prosentista 14,4 prosenttiin syksyllä 1980.           kustannuksilla työttömyyden vähentyessä. Laskel-
22881:     Tutkimusten mukaan opintojen pitkittymiseen       mien mukaan jopa työllistämistuen avulla työllis-
22882: ovat vaikuttaneet sekä korkeakoululaitoksen sisäi-    täminen tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi.
22883: set syyt että korkeakoululaitoksen ulkopuoliset          Nyt voimassaolevien korkeakoulujen tutkinto-
22884: tekijät. Ulkoisista tekijöistä huomattavin on opis-   asetusten perusteluiksi katsottiin aikoinaan opis-
22885: kelun aikaisen työssäkäynnin lisääntyminen. Tär-      kelijan valmistumisajan lyheneminen ja sen pitä-
22886: keimpänä syynä työssäkäymisen lisääntymiseen          minen kohtuullisena. Selvitysten mukaan näin ei
22887: on esitetty toimeentulovaikeudet. Eräiden pää-        ole kuitenkaan käynyt. Pääasiassa on opintotuen
22888: kaupunkiseudulla tehtyjen tutkimusten mukaan          jälkeenjääneisyydestä johtuen opiskeluaika päin-
22889: lukukausien aikainen palkkatyö kohdistuu voi-         vastoin pidentynyt vastoin valtioneuvoston peri-
22890: makkaimmin varattomista perheistä lähtöisin ole-      aatepäätöstä.
22891: viin opiskelijoihin. Yksinomaan Helsingin yli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22892: opiston opiskelijoista 21 3 käy työssä. Opintotuen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22893: riittämättömyys aiheuttaa näin ollen eniten pai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22894:  netta juuri vähävaraisten opiskelijoiden ja varat-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22895: tomista perheistä lähtöisin olevien opiskelijoiden
22896: opintoihin.                                                     Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-
22897:     Opiskelujen aikaisesta työssäkäynnistä aiheu-             ton 19.12.1974 tekemä periaatepäätös
22898:  tuu opiskeluajan pidentymisen seurauksena julki-             korkeakoulujen perustutkintojen kehittä-
22899:  selle vallalle runsaasti menoja sekä korkeakou-              misessä sovellettavista periaatteista edel-
22900: 088300821K
22901: 2                                   1983 vp. -      KK n:o 132
22902: 
22903:       leen on voimassa opiskelijan valmistumis-           valla kohtullisena ja että myös vähävarai-
22904:       ajan osalta, ja                                     sista perheistä lähtöisin olevien opiskeli-
22905:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             joiden lukukausien aikainen kokopäivä-
22906:       ryhtyä, että valmistumisaika voitaisiin pi-         opiskelu tulisi mahdolliseksi?
22907:       tää periaatepäätöksen edellyttämällä ta-
22908: 
22909:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1983
22910: 
22911:        Arvo Kemppainen                 Timo Laaksonen                Aila Jokinen
22912:        Kalevi Kivistö                  Pekka Leppänen                Helena Pesola
22913:        Paula Eenilä                    Vappu Säilynoja               Tuulikki Petäjäniemi
22914:        Esko Helle                      Lauha Männistö                Kalevi Mattila
22915:        Juhani Vähäkangas               Heikki Mustonen               Liisa Jaakonsaari
22916:        Heli Astala                     Pirkko Turpeinen              Riitta Jouppila
22917:        Osmo Vepsäläinen                Marjatta Stenius-Kaukonen     Tuula Paavilainen
22918:                                           1983 vp. -- RJ< n:o 132                                             3
22919: 
22920: 
22921: 
22922: 
22923:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22924: 
22925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           ovat vielä niin pieniä, että tilastollisesti luotetta-
22926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             via johtopäätöksiä ei voida tehdä. Tilastokeskuk-
22927: olette 27 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-            sen tarkoituksena on vuodesta 1983 lähtien tilas-
22928: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          toida vanhan ja uuden järjestelmän mukaan
22929: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           suoritetut tutkinnot erikseen. Näiden tilastojen
22930: Arvo Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-             perusteella voidaan seurata tutkintojen keskimää-
22931: sesta kysymyksestä n:o 132:                               räisten suoritusaikojen muuttumista.
22932:                                                              Tilastot, joihin kysymyksessä viitataan, koske-
22933:             Katsooko Hallitus, että valtioneuvos-
22934:                                                           vat vuosina 1977--1982 suoritettuja tutkintoja,
22935:          ton 19.12.1974 tekemä periaatepäätös
22936:                                                           jotka valtaosaltaan ovat vanhan tutkintojärjestel-
22937:          korkeakoulujen perustutkintojen kehittä-         män mukaisia. Tutkintojärjestelmän muutos ai-
22938:          misessä sovellettavista periaatteista edel-      heuttaa myös keskimääräisten valmistumisaikojen
22939:          leen on voimassa opiskelijan valmistumis-
22940:                                                           pidentymistä siitä syystä, että välitutkinnot vähi-
22941:          ajan osalta, ja                                  tellen jäävät pois. Yli 10 vuotta opiskelleista taas
22942:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          huomattava osa on perustutkinnon jälkeen jatko-
22943:          ryhtyä, että valmistumisaika voitaisiin pi-      tai täydennyskoulutukseen osallistuvia, jotka en-
22944:          tää periaatepäätöksen edellyttämällä ta-         tistä useammin kirjoirtautuvat opiskelijaksi. Esi-
22945:          valla kohtuullisena ja että myös vähäva-         merkiksi Helsingin yliopistossa on äskettäin teh-
22946:          raisista perheistä lähtöisin olevien opiske-     dyn selvityksen mukaan opiskelijarekisteriin il-
22947:          lijoiden lukukausien aikainen kokopäivä-         moittautuneiden, perustutkinnon suorittaneiden
22948:          opiskelu tulisi mahdolliseksi?                   opiskelijoiden osuus yliopiston koko opiskelija-
22949:                                                           määrästä noussut 7, 9 prosentista vuonna 1975
22950:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          10,3 prosenttiin vuonna 1981.
22951: ti seuraavaa:                                                Vaikka käytettävissä olevat tiedot uuden tut-
22952:      Valtioneuvoston 19.12.1974 tekemässä peri-           kintojärjestelmän mukaan harjoitettujen opinto-
22953:   aatepäätöksessä korkeakoulujen perustutkintojen         jen etenemisestä ovat vielä viitteellisiä, näyttää
22954:   kehittämisessä sovellettavista periaatteista esitet-    kuitenkin siltä, että valtioneuvoston periaatepää-
22955:   tiin opiskeluaikaa koskeva tavoite seuraavasti:         töksen tavoite tutkintojen suorittamiseen kulu-
22956:   ''Koulutus järjestetään pitäen lähtökohtana tut-        van ajan lyhenemisestä ei ole toistaiseksi toteutu-
22957:   kinnon tavoitteita siten, että tutkinto voidaan         nut. Tehtyjen selvitysten mukaan näyttää siltä,
22958:   yleensä suorittaa täystoimisesti opiskellen neljässä    että esimerkiksi humanistisella ja luonnontieteel-
22959:  vuodessa. Samalla luovutaan välitutkinnoista.            lisellä alalla opintoviikkoon vaadittava työmäärä
22960:      Opintoajan lyhentäminen oli tarkoitus toteut-        on ylimitoitettu, ja opintojen eteneminen sen
22961:   taa parantamalla opintojen suunnittelua, kehittä-       vuoksi hidasta. Korkeakoulujen ja tiedekuntien
22962:  mällä korkeakoulupedagogiikkaa ja opinto-                tulisikin huolellisesti arvioida tutkintoihin vaa-
22963:   ohjausta sekä pidentämällä korkeakoulujen luku-         dittavaa todellista työmäärää ja pyrkiä rakenta-
22964:  vuosia. Eri alojen tutkintoasetuksissa on tarkem-        maan opetussuunnitelmat niin, että niissä keski-
22965:   min säädetty tutkintojen laajuuksista. Ne vaihte-       tytään kunkin koulutusohjelman tavoitteiden
22966:   levat 160:stä 220:een opintoviikkoon. Useimpien         kannalta oleellisiin kysymyksiin ja vältetään run-
22967:   tutkintojen laajuudet ovat 160--180 opintoviik-         sasta detaljitietoa.
22968:   koa, mikä täystoimisesti opiskellen merkitsisi 4--         Opetusministeriö pitää tärkeänä, että korkea-
22969:   5 vuoden aikaa tutkinnon suorittamiseen.                koulujen perustutkintojen suoritusaika pyritään
22970:      Uusi tutkintojärjestelmä tuli voimaan vuosina        pitämään kohtuullisena. Tällöin opiskelijalla on
22971:   1977--1980. Uuden järjestelmän mukaisia tut-            myös paremmat mahdollisuudet perustutkinnon
22972:   kintoja on toistaiseksi suoritettu vasta lähinnä        jälkeiseen jatko- ja täydennyskoulutukseen, joita
22973: · kauppatieteellisellä, oikeustieteellisellä, hammas-     on tarkoitus lisätä tuntuvasti.
22974:   lääketieteellisellä ja liikuntatieteellisellä alalla.      Korkeakouluopiskelijan täysimääräinen opin-
22975:   Näilläkin aloilla suoritettujen tutkintojen määrät      totuki on opintovuonna 1983--84 yhdeksälle
22976: 4                                    1983 vp. -- KJ( n:o 132
22977: 
22978: opintokuukaudelle laskettuna, vuokran korkeu-       osalta. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää
22979: desta riippuen, noin 1 650--1 800 markkaa kuu-      sellaista lukukausien aikaista työssäkäyntiä, mikä
22980: kaudessa. Määrä vastaa karkeasti ottaen vähim-      on ollut tarpeen nimenomaan opintojen rahoitta-
22981: mäistoimeentulon tasoa, mutta jää noin 20--         miseksi. Opetusministeriö on pyytänyt valtion
22982: 30 % alle yleisen ennakonpidätyksen jälkeisen       opintotukikeskuksen arviota ja toimenpide-ehdo-
22983: vähimmäispalkkatason. Opintotukea koskevissa        tuksia Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan so-
22984: kehittämissuunnitelmissa on ehdotettu opinto-       siaalijaoston selvityksestä, mihin kysymyksessä
22985: tuen mitoitusta parannettavaksi erityisesti opin-   viitataan.
22986: noissaan jo pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden
22987: 
22988:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1983
22989: 
22990:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
22991:                                        1983 vp. -     KK n:o 132
22992: 
22993: 
22994: 
22995: 
22996:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22997: 
22998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tiliförlitliga slutsatser i detta skede inte kan dras.
22999: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Statistikcentralen har för avsikt att från och med
23000: av den 27 september 1983 tili vederbörande            1983 upprätta statistik över examina enligt gamla
23001: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          och nya systemet skilt för sig. På grund av dessa
23002: följande av riksdagsman Arvo Kemppainen m.fl.         statistikuppgifter kan man följa med hur den
23003: undertecknade spörsmål nr 132:                        genomsnittliga längden hos studietiden av exa-
23004:                                                       mina har ändrats.
23005:           Anser Regeringen att det principbeslut
23006:                                                          De statistikuppgifter som det i spörsmålet i
23007:        som statsrådet den 19.12.1974 fattat om
23008:                                                       fråga härvisas tili, berör de examina som avlagts
23009:        de grundsatser som bör följas vid utveck-
23010:                                                       under åren 1977-1982. Dessa examina har tili
23011:        landet av examina vid högskolorna fortfa-
23012:                                                       största delen avlagts enligt gamla systemet. Änd-
23013:        rande gälier beträffande den tid som
23014:                                                       ringen av examenssystemet medför att den ge-
23015:        studierna fram tili examina kräver, och
23016:                                                       nomsnitdiga tiden som studierna fram tili exami-
23017:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,      na kräver blir längre därför, att melianexamina så
23018:        för att den tid som behövs för studierna       småningom kommer att avskaffas. Av dem som
23019:        kunde anses vara rimlig enligt nämnda          har studerat över tio år har största delen efter
23020:        principbeslut och så att det även kan bli      grundexamen deltagit i vidareutbildning elier
23021:        möjligt för de studerande som kommer           kompletterande utbildning. De skriver in sig som
23022:        från mindre bemedlade familjer att stu-        studerande också alit oftare. Enligt en utredning
23023:        dera på heltid?                                som nyligen utförts vid Helsingfors universitet
23024:                                                       har antalet sådana studerande som anmält sig tili
23025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      högskolans matrikel och som avlagt grundexa-
23026: framföra följande:                                    men ökat jämfört med det totala antalet stude-
23027:    1 statsrådets principbeslut av den 19.12.1974      rande från 7,9 % år 1975 tili 10,3 % år 1981.
23028: om de grundsatser som bör följas vid utvecklan-          Även om de tiligängliga uppgifterna om hur
23029: det av grundexamina vid högskolorna anfördes          studierna enligt nya systemet har avancerat, fort-
23030: följande målsättning för studietiden: ''Utbild-       farande är endast riktgivande, förefalier det dock
23031: ningen ordnas utgående från examinas i fråga          som om målsättningen i statsrådets principbe-
23032: målsättningar så att det i alimänhet är möjligt att   slut, som går ut på att förkorta studietiden för
23033: avlägga examen under fyra år, förutsatt att stu-      avläggande av examen, inte hittills har förverkli-
23034: dier bedrivs på heltid. Samtidigt kommer mel-         gats. Enligt de utförda utredningarna verkar det
23035: lanexamina att avskaffas.''                           som om man hade överdimensionerat den arbets-
23036:    Avsikten var att förkorta studietiden genom att    mängd som krävs för en studievecka på de
23037: förbättra planering av studierna, utveckla hög-       humanistiska och naturvetenskapliga områdena.
23038: skolepedagogik och studiehandledning och göra         Därför avancerar studierna långsamt. Högskolor-
23039: högskolornas läsår längre. 1 examensstadgandena       na och de olika fakulteterna borde noggrant
23040: angående olika områden har noggrannare stad-          uppskatta den verkliga arbetsmängd som krävs
23041: gats om hur omfattande de olika examina är.           för examina och försöka planera undervisnings-
23042: Deras längd växlar från 160 tili 220 studieveckor.    planerna så, att man koncentrerar sig i dem på
23043: De flesta examina består av 160-180 studie-           de väsentliga frågorna beträffande vart och ett av
23044: veckor. Om studier bedrivs på heltid behövs           undervisningsprogrammen och att riklig detaljin-
23045: 4-5 år för att kunna avlägga examen. Det nya          formation undviks.
23046: examenssystemet trädde i kraft under åren                Undervisningsministeriet anser det vara vik-
23047:  1977-1980. Examina enligt nya systemet har           tigt, att man försöker hålia den tid rimlig som
23048: hittilis närmast avlagts inom ekonomiska veten-       behövs för att avlägga högskolegrundexamen. Då
23049: skaper, juridik, odontologi och gymnastik- och        har studeranden också bättre möjligheter tili
23050: idrottsvetenskap. Antalet examina som avlagts på      vidare- och kompletterande utbildning efter av-
23051: dessa områden är ännu så ringa, att statistiskt       lagd grundexamen. Avsikten är att betydligt öka
23052: 088300821K
23053: 6                                    1983 vp. -      KK n:o 132
23054: 
23055: olika möjligheter till vidare- och komplettarande    studiestöd skulle ges speciellt till dem som hun-
23056: utbildning.                                          nit längre i sina studier. Med dessa åtgärder kan
23057:    Beroende på hur mycket studerande betalar i       man minska sådant förvärvsarbete under läsåren
23058: hyra, är hela studiestödet för en högskolestude-     som har varit nödvändigt uttryckligen för att
23059: rande under läsåret 1983-84, beräknat för nio        finansiera studier. Undervisningsministeriet har
23060: studiemånader, ca 1650-1800 mark per månad.          av statens studiestödscentral inbegärt en bedöm-
23061: Beloppet motsvarar grovt taget nivån för en          ning av och förslag till åtgärder med anledning
23062: minimiutkomst. Det understiger dock minimilö-        av den utredning som den sociala sektionen inom
23063: nenivån med ca 20-30 % sedan förskottsinne-          studentkåren vid Helsingfors universitet har ut-
23064: hållningen har verkställts. 1 planerna för urveck-   fört och som det i spörsmålet i fråga hänvisas till.
23065: lande av studiestödet har det föreslagits att
23066:     Helsingfors den 24 oktober 1983
23067: 
23068:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
23069:                                                 1983 vp.
23070: 
23071: Kirjallinen kysymys n:o 133
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 
23076:                                    Louekoski ym.: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vakavia
23077:                                       tauteja sairastavien lasten osaston toimintaedellytysten paranta-
23078:                                      misesta
23079: 
23080: 
23081:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23082: 
23083:    Runsas vuosi sitten käytiin maassamme vilkas       tavalla hoidettavissa muiden sairaalan osastojen
23084: ja tuloksekas keskustelu vakavaa sairautta pote-      yhteydessä eri puolilla suurta sairaalakokonai-
23085: vien lasten, erityisesti syöpää sairastavien lasten   suutta.
23086: hoidon järjestelyistä sairaaloissamme. Julkinen          Erityisesti lasten vanhempien saamien tietojen
23087: keskustelu auttoi tuolloin jonkin verran paranta-     mukaan on HYKS:llä jo olemassa valmiit suun-
23088: maan sekä viranomaistoimin että yksityisellä ta-      nitelmat lastenklinikan lisärakennuksesta, joka
23089: holla syöpää sairastavien lasten hoidon tasoa.        sopisi edellä tarkoitettuun käyttöön ja keskitetyn
23090: Aivan erityisesti keskustelu ja hoidon kohenta-       hoidon järjestämiseen syöpää sairastaville lapsille.
23091: mistoimet koskivat HYKS:n lastenklinikan olo-         Hankkeelle ei kuitenkaan ole valtion rahoituksen
23092: suhteita.                                             osalta saatu selvyyttä, mikä aiheuttaa suurta
23093:                                                       huolta lasten vanhempien keskuudessa.
23094:    Lastenklinikalla käynnistyy nyt vuoden 1984          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23095: alusta sinänsä hyvin tarpeellinen tilojen sanee-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23096: raustyö, jonka vaikutuksesta syöpää sairastavien      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23097: lasten hoito-osasto ainakin lasten vanhempien         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23098: saamien tietojen mukaan lopettaa toimintansa.
23099: Osastosta tulee osa poliklinikkaa ja sen potilas-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23100: kanta joudutaan tilojen puutteen takia hajotta-              Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
23101: maan eri tahoille sairaalan tiloihin. Tämä toimin-           syöpää ja muita vakavia tauteja sairasta-
23102: ta vaarantaa vakavalla tavalla erityistoimia vaati-          vien lasten osaston, osasto 10:n, valtion
23103: van hoidon kunnollisen järjestämisen ja hoidon               rahoitusosuuden pikaiseksi turvaamiseksi
23104: tason. Lasten vanhempien käsityksen mukaan                   ja epävarmuuden poistamiseksi kyseisen
23105: mm. leukemian alkuhoidon ja luuydinsiirtojen                 osaston uudistilojen rakennushankkeen
23106: vaatimat erityistoimet tuskin ovat hyväksyttävällä           toteuttamisesta?
23107: 
23108:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1983
23109: 
23110:                       Matti Louekoski                          Ole Wasz-Höckert
23111: 
23112: 
23113: 
23114: 
23115: 088300823M
23116: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 133
23117: 
23118: 
23119: 
23120: 
23121:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23122: 
23123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuvalle opetukselle, lasten hammas- ja suusai-
23124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rauksien poliklinikalle, lasten syöpä- ja verisai-
23125: olette 27 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-         rauksien osastolle, sydänleikkaussalille ja leik-
23126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaussalitiloihin niveltyvälle kirurgiselle vuode-
23127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        osastolle sekä leikki- ja askarteluosastolle. Lisäksi
23128: Louekosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       rakennetaan riittävät ja ajanmukaiset tilat henki-
23129: symyksestä n:o 133:                                    lökunnan pukeutumista varten.
23130:                                                           Suunnitelmaesitykseen liittyy siis uuden syöpä-
23131:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ja verisairauksien osaston .(osasto 10) tilojen ra-
23132:        Helsingin yliopistollisen keskussairaalan       kentaminen.
23133:        syöpää ja muita vakavia tauteja sairasta-          Hanke sisältyy valtioneuvoston periaatepäätök-
23134:        vien lasten osaston, osasto lO:n, valtion       seen (25 .1.1979) sairaanhoitolaitosten rakenta-
23135:        rahoitusosuuden pikaiseksi turvaamiseksi        misohjelmaksi vuosille 1979-1988 vuoden 1983
23136:        ja epävarmuuden poistamiseksi kyseisen          kohdalle ja se on valtakunnallisen suunnitelman
23137:        osaston uudistilojen rakennushankkeen           sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä
23138:        toteuttamisesta?                                vuosina 1983- 1987 mukainen.
23139:                                                           Uudenmaan lääninhallitus on puoltanut Hel-
23140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       singin yliopistollisen keskussairaalaliiton esittä-
23141: ti seuraavaa:                                          män perustamissuunnitelman hyväksymistä ja va-
23142:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan    rattujen määrärahojen käyttöönottoa tälle vuo-
23143: käsiteltävänä lääkintöhallituksen 14.9.1983 teke-      delle. Valtion vuoden 1983 ensimmäisessä lisä-
23144: mä esitys Helsingin yliopistollisen keskussairaalan    menoarviossa on tehty määrärahavaraus hank-
23145: I ja II lastentautien klinikan lisärakennuksen         keen toteuttamisen aloittamiseksi kuluvan vuo-
23146: (E-siipi) perustamissuunnitelmasta.                    den aikana.
23147:    Perustamissuunnitelmaesitys koskee Helsingin           Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii käsittele-
23148: yliopistollisen keskussairaalan lastentautien klini-   mään perustamissuunnitelman sekä sen perus-
23149: kan lisärakennuksen rakentamista ja varustamis-        teella esitettävän toteuttamisohjelman siten, että
23150: ta. Suunnitelman mukaisesti rakennetaan tilat          kyseinen hanke on mahdollista aloittaa vielä tänä
23151: ajanvarauspoliklinikoille ja poliklinikalla tapah-     vuonna.
23152: 
23153:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1983
23154: 
23155:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
23156:                                       1983 vp. -       KK n:o 133                                         3
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23162:   1 det syfte 37 § i mom. riksdagsordningen             sådan undervisning som sker vid poliklinik, för
23163: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           en poliklinik för tand- och munsjukdomar hos
23164: av den 27 september 1983 tili vederbörande              barn, en avdelning för cancer- och blodsjukdo-
23165: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      mar hos barn, en sai för hjärtoperationer och en
23166: av riksdagsman Louekoski m.fl. undertecknade            kirurgisk bäddavdelning i anslutning tili opera-
23167: spörsmål nr 133:                                        tionsutrymmena samt en avdelning för lek- och
23168:                                                         hobbyverksamhet. Dessutom skall tillräckliga och
23169:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         moderna omklädningsutrymmen för personalen
23170:        för att snabbt trygga den statliga andelen       byggas.
23171:        av finansieringen av Helsingfors univesi-
23172:        tetscentralsjukhus avdelning för cancer-            Planen upptar således byggandet av en ny
23173:        sjuka barn och barn med andra alivarliga         avdelning för cancer- och blodsjukdomar (avdel-
23174:        sjukdomar, avdelning 10, och för att             ning 10).
23175:        avlägsna osäkerheten i fråga om genom-              Projektet ingår i statsrådets principbeslut
23176:        förandet av projektet angående byggande          (25.1.1979) om ett program för byggande av
23177:        av nya utrymmen för ifrågavarande avdel-         sjukvårdsanstalter åren 1979-1988 och har pla-
23178:        ning?                                            nerats tili år 1983. Projektet överensstämmer
23179:                                                         med den riksomfattande planen för ordnande av
23180:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sjukvårdsanstalternas verksamhet åren 1983-
23181: anföra följande:                                        1987.
23182:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är som            Länsstyrelsen i Nylands Iän har förordat att
23183: bäst under beredning medicinalstyrelsens fram-          Helsingfors     universitetscentralsjukhusförbunds
23184: ställning av 14.9.1983 rörande planerna för en          pian godkänns liksom även att reserverade anslag
23185: tilläggsbyggnad (flygel E) för I och II kliniken för    tas i bruk detta år. 1 statens första tiliäggsbudget
23186: barnsjukdomar vid Helsingfors universitetscen-          för år 1983 har anslag reserverats för att arbetet
23187: tralsjukhus.                                            på projektet skall kunna inledas under inneva-
23188:    Framställningen gäller byggande och utrustan-        rande år.
23189: de av tillläggsbyggnaden för kliniken för barn-            Social- och hälsovårdsministeriet strävar efter
23190: sjukdomar vid Helsingfors universitetscentral-          att behandla planen samt byggnadsprogrammet,
23191: sjukhus. Enligt planen skall utrymmen ställas i         som uppgörs på basen av den, så att ifrågavaran-
23192: ordning för polikliniker med tidsbestälining och        de projekt skall kunna påbörjas ännu detta år.
23193:     Helsingfors den 21 oktober 1983
23194:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23195:                                                 1983 vp.
23196: 
23197: Kirjallinen kysymys n:o 134
23198: 
23199: 
23200: 
23201: 
23202:                                    Enävaara: Parempien merikantojen aikaansaamisesta
23203: 
23204: 
23205:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23206: 
23207:    Suomi on ratifioinut Itämeren ja Belttien ka-          Suomen aluevesien rajoista annetun lain sovel-
23208: lastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä    tamisesta on annettu asetus (256/65), jonka 2
23209: koskevan yleissopimuksen (SopS 40/74) jo vuon-         §:ssä todetaan seuraavaa: "Sisäisten aluevesien ja
23210: na 1974. Sopimuksen ratifioinnin jälkeen on            aluemeren ulkorajat piirretään merenkulkuhalli-
23211: Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission suosi-       tuksen toimesta tarkoitukseen soveltuviin meri-
23212: tusten voimaansaattamisesta annettu laki (48 31        karttoihin. Jokaisessa kanassa on merenkulkuhal-
23213: 75). Sanotun lain nojalla on annettu asetus            lituksen merkintä siitä, että rajat on piirretty
23214: Itämerellä harjoitettavaa kalastusta koskevista        Suomen aluevesien rajoista annetun lain ja tä-
23215: säännöistä (625/75).                                   män asetuksen määräysten mukaisesti.''
23216:    Asetuksen säännökset koskevat suomalaisten
23217:                                                           Huolimatta asetuksen määräyksestä ei meren-
23218: pyyntialusten harjoittamaa kalastusta ns. "sopi-       kulkuhallituksen kartanmyyntipisteistä ole saata-
23219: musalueella'', joka sisäisiä aluevesiä lukuun otta-    vana sellaista yhtenäistä merikarttaa, esimerkiksi
23220: matta käsittää Itämeren lahtineen.
23221:                                                        aluevesikarttaa, josta näkyisivät ko. rajat.
23222:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission
23223: suositukset rajoittuvat joko sisäisten aluevesien        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23224: ulkorajaan tai aluemeren ulkorajaan. Esimerkkei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23225: nä mainittakoon kampelan ja punakampelan               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23226: pyyntikieltoa koskeva asetus (256/80) sekä taime-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23227: nen ja lohen osittaista pyyntikieltoa koskevat
23228: asetukset (481177) ja (652/83).                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23229:    Annettujen rajoitusten ja pyyntikieltojen sekä             että ammatti- ja virkistyskalastajien käyt-
23230: kalastajien oikeusturvan kannalta on tärkeätä,                töön saadaan kiireesti sellaisia merikanto-
23231: että kyseiset rajat on selvästi merkitty esimerkiksi          ja, joihin on merkitty sisäisten aluevesien
23232: 1:200 000 mittakaavalla varustettuun merikart-                ulkoraja, Suomen aluemeren ulkoraja ja
23233: taan.                                                         Suomen kalastusvyöhykkeen ulkoraja?
23234: 
23235:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1983
23236: 
23237:                                              Reijo Enävaara
23238: 
23239: 
23240: 
23241: 
23242: 0883008672
23243: 2                                       1983 vp. -      KK n:o 134
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23249: 
23250:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          kitsemiseksi katsottiin yleiskartan mittakaavan
23251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           olevan liian pienen, koska puheena oleva raja
23252: olette 28 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-          muodostuu yksittäisistä koordinaattipisteistä.
23253: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Merenkulkuhallituksen mielestä on tarkoituk-
23254: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         senmukaista, että saaristo- ja rannikkoalueen ul-
23255: Enävaaran kirjallisesta kysymyksestä n:o 134:           kopuolella olevat merirajat (aluemeren ja kalas-
23256:                                                         tusvyöhykkeen ulkorajat) merkitään karttoihin,
23257:                                                         joita käytetään avomeripurjehdukseen. Saariston
23258:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         ulkoreunassa oleva sisäisten aluevesien ulkoraja
23259:         että ammatti- ja virkistyskalastajien käyt-     on sen sijaan piirrettävä sellaisiin karttoihin, joita
23260:         töön saadaan kiireesti sellaisia merikanto-     jo merenkulun turvallisuuden vuoksi tulisi käyt-
23261:         ja, joihin on merkitty sisäisten aluevesien     tää saaristo- ja rannikkonavigointiin ja joiden
23262:         ulkoraja, Suomen aluemeren ulkoraja ja          ~ittakaava on yleiskarttojen mittakaavaa suurem-
23263:         Suomen kalastusvyöhykkeen ulkoraja?             pt.
23264:                                                            Tällä hetkellä on aluemeren ulkoraja ja kalas-
23265:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:            tusvyöhykkeen ulkoraja edelleenkin merkittynä
23266:    Merenkulkuhallitus ryhtyi julkaisemaan alue-         avomeripurjehdusta varten laadittuihin yleiskart-
23267: vesien rajoista annetun lain soveltamisesta anne-       toihin. Tämän vuosikymmenen alusta lähtien on
23268: tun asetuksen (256/65) voimaantultua aluevesi-          sisäisten aluevesien ulkoraja merkitty rannikko- ja
23269: karttoja, joihin oli piirretty sekä sisäisten alueve-   veneilykarttoihin,       joiden    mittakaava      on
23270: sien että aluemeren ulkorajat. Nämä kartat oli          1:50 000. Tämä tuli tarpeelliseksi yhteentörmää-
23271: valmistettu merenkulkuhallituksen julkaisemien          misen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä anne-
23272: yleiskarttojen pohjalta jättämällä pois normaali        tun asetuksen (sisävesisäännöt 1978; 252/78) si-
23273: merikartan keltainen, punainen ja vihreä väri ja        sältämien säännösten johdosta. Aluemeren ulko-
23274: painamalla puheena olevat rajat eiillisellä punai-      raja on lisäksi piirretty Suomenlahden ja Saaristo-
23275: sella. Karttojen mittakaava oli Suomenlahdella ja       meren rannikkokarttoihin, joiden mittakaava on
23276: Saaristomerellä 1:200 000 ja Pohjanlahdella             1:50 000 ja tullaan piirtämään myös vastaaviin
23277: 1:3 50 000. Näiden aluevesikarttojen kysyntä oli        ensi vuonna julkaistaviin Pohjanlahden karttapai-
23278: kuitenkin erittäin vähäistä eikä niistä ollut mah-      noksiin.
23279: dollista ottaa vuosittain ajan tasalla olevia pai-         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
23280: noksia kuten muista merikartoista. Tästä syystä         sisäisten aluevesien ja aluemeren samoin kuin
23281: siirryttiin 1970-luvun puolessa välissä käytän-         kalastusvyöhykkeenkin ulkorajat on piirretty tar-
23282: töön, jonka mukaan aluemeren ulkoraja ja kalas-         koitukseen soveltuviin merikarttoihin, joita on
23283: tusvyöhykkeen ulkoraja painettiin normaaleille          yleisesti saatavissa, eikä näin ollen ole syytä
23284: yleiskartoille käyttäen kansainvälisiä karttamerk-      ryhtyä toimenpiteisiin nykyisen tilanteen muut-
23285: kisymboleja. Sisäisten aluevesien ulkorajan mer-        tamiseksi.
23286: 
23287:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1983
23288: 
23289:                                                                                   Ministeri Jermu Laine
23290:                                         1983 vp. -      KK n:o 134                                        3
23291: 
23292: 
23293: 
23294: 
23295:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23296: 
23297: 
23298:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             att skalan för översiktskort är för liten för angi-
23299: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           vande av den yttre gränsen för det inre territorial-
23300: av den 28 september 1983 tili vederbörande              vattnet eftersom den ifrågavarande gränsen ut-
23301: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        görs av enstaka koordinatpunkter.
23302: sänt avskrift av följande av riksdagsman Enävaara          Sjöfartsstyrelsen anser att det är ändamålsen-
23303: undertecknade spörsmål nr 134:                          ligt att sjögränserna utanför skärgårds- och kust-
23304:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        området (de yttre gränserna för territorialhavet
23305:         sikt att vidta för att yrkes- och fritids-      och fiskezonen) anges på kartor som används för
23306:         fiskarna får sådana sjökort där de yttre        segling på öppna havet. Den yttre gränsen för
23307:         gränserna för det inre territorialvattnet,      det inre territorialvattnet i utkanten av skärgår-
23308:         Finlands territorialhav och Finlands fiske-     den skall däremot ritas i sådana kartor som redan
23309:         zon har angetts?                                med tanke på en säker sjöfart borde användas för
23310:                                                         skärgårds- och kustnavigering och där skalan är
23311:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       större än i översiktskort.
23312: följande:                                                  F?r !lärvarande anges den yttre gränsen för
23313:    Sedan förordningen angående tillämpningen            terntonalhavet och den yttre gränsen för fiskezo-
23314: av lagen om gränserna för Finlands territorialvat-      nen fortfarande i översiktskort för segling på
23315: ten (256/ 65) trätt i kraft började sjöfartsstyrelsen   öppna havet. Sedan början av detta årtionde har
23316: publicera sådana kartor över territorialvatten där      den yttre gränsen för det inre territorialvattnet
23317: de yttre gränserna för både det inre territorial-       angetts i kust- och båtkort, som har en skala på
23318: vattnet och territorialhavet hade uppritats. Dessa      1:50 000. Detta blev nödvändigt på grund av
23319: kartor hade tillverkats på basen av de översikts-       stadgandena i förordningen om förhindrande av
23320: kort som sjöfartsstyrelsen hade publicerat. 1 dessa     sammanstötning i inre farvatten (regler för inre
23321: kartor har sjökortets gula, röda och gröna färger       farvatten 1978; 252/78). Den yttre gränsen för
23322: utelämnats och ifrågavarande gränser har tryckts        territorialhavet har dessutom ritats i de kustkort
23323: med en särskild röd färg. Kartornas skala angåen-       över Finska viken och Skärgårdshavet som har en
23324: de Finska viken och Skärgårdshavet var 1:200 000        skala på 1:50 000 och kommer att ritas i motsva-
23325: och angående Bottniska viken 1: 350 000. Efter-         rande kartupplagor över Bottniska viken som
23326: frågan på kartorna över territorialvatten var dock      publiceras nästa år.
23327: mycket liten och det var inte möjligt att årligen          Med stöd av vad som ovan anförts konstaterar
23328: ta nya ajourförda upplagor av dem som av andra          regeringen att de yttre gänserna för det inre
23329: sjökort. Därför övergick man i mitten av 1970-          territorialvattnet och territorialhavet har ritats i
23330: talet tili en praxis enligt viiken den yttre gränsen    sjökort som är lämpliga för ändamålet och till-
23331: för territorialhavet och den yttre gränsen för          gängliga för allmänheten och att det därför inte
23332: fiskezonen trycktes på vanliga översiktskort med        finns någon anledning att vidta åtgärder för att
23333: internationella kartteckensymboler. Man ansåg           ändra den nuvarande situationen.
23334:      Helsingfors den 25 oktober 1983
23335: 
23336:                                                                                  Minister jermu Laine
23337:                                                1983 vp.
23338: 
23339: 
23340: Kirjallinen kysymys n:o 135
23341: 
23342: 
23343: 
23344: 
23345:                                   Salolainen: Ulkomailla asuvien rintamamiesten oikeudesta rintama-
23346:                                       mies- ja varhaiseläkkeisiin
23347: 
23348: 
23349:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23350: 
23351:    Kanadansuomalaisten suurjuhlien yhteydessä            Yhtäkaikki Kanadan-matkani aikana tulin va-
23352: 17 päivänä heinäkuuta 1983 pitivät kokoustaan         kuuttuneeksi, että ulkomailla asuvien suomalais-
23353: myös Kanadan Suomalaisten Aseveljet. Koska            ten keskuudessa vallitsee hyvin suuri epätietoi-
23354: allekirjoittanut osallistui suurjuhliin kutsuttuna    suus em. kysymyksistä.
23355: puhujana, kääntyivät em. kokouksen osanottajat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23356: puoleeni tiedustelulla ulkomailla asuvien rinta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
23357: mamiesten asemasta ja mahdollisuudesta saada          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23358: "rintamamies- ja varhaiseläkkeitä".                   seuraavan kysymyksen:
23359:    Erityisen ongelmallinen on tilanne mikäli ao.
23360: henkilöt ovat vaihtaneet ulkomaille muuttami-                     Mikä on ulkomailla asuvien rintamave-
23361: sensa jälkeen kansallisuuttaan. Saamani tiedon                 teraaniemme mahdollisuus saada rinta-
23362: mukaan ''Ruotsissa asuvat suomalaisveteraanit                  maveteraaneille     kuuluvia    sosiaalisia
23363: olisivat kansalaisuuteen katsomatta voineet pysy-              etuuksia, ja
23364: tellä kirjoilla Suomessa ja käydä nostamassa siellä               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
23365: olevasta osoitteestaan silloin tällöin rintamamies-            heidän asemansa selkiinnyttämiseksi ja
23366: eläkkeensä''.                                                  parantamiseksi?
23367: 
23368:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
23369: 
23370:                                            Pertti Salolainen
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375: 0883008993
23376: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 135
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23382: 
23383:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaan voida myöntää muulle kuin Suomessa
23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asuvalle henkilölle, rintamalisään on oikeus vain
23385: olette 29 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        Suomessa asuvilla henkilöillä.
23386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Rintamaveteraanien varhaiseläkelain ( 131 82)
23387: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mukaista eläkettä, joka maksetaan valtion varois-
23388: Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   ta, saavat vain Suomessa asuvat rintamaveteraa-
23389: symyksestä n:o 135:                                   nit.
23390:           Mikä on ulkomailla asuvien rintamave-           Sotilasvammalain (404/ 48) perusteella myön-
23391:        teraaniemme mahdollisuus saada rinta-          netään korvausta sota- ja asevelvollisuuspalveluk-
23392:        maveteraaneille     kuuluvia    sosiaalisia    sesta tai niihin verrattavissa olosuhteissa aiheutu-
23393:        etuuksia, ja                                   neen ruumiinvamman, sairauden, kuoleman tai
23394:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     katoamisen perusteella. Vuoden 1966 alusta voi-
23395:        heidän asemansa selkiinnyttämiseksi ja         maan tulleen lainmuutoksen perusteella makse-
23396:        parantamiseksi?                                taan sotilasvammalain mukaista korvausta riippu-
23397:                                                       matta edunsaajan asuinmaasta tai kansalaisuu-
23398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      desta.
23399: ti seuraavaa:                                            Edellä selostetuissa rintamaveteraanien sosiaali-
23400:    Rintamaveteraani määritellään sosiaalilainsää-     turvaa koskevissa etuuksissa lähtökohtana on ol-
23401: dännössämme rintamasotilastunnuksen ja rinta-         lut ensisijaisesti pyrkimys huolehtia Suomessa
23402: mapalvelustunnustuksen avulla. Rintamasotilas-        asuvien veteraanien sosiaaliturvasta. Siihen, että
23403: tunnus annetaan rintamasotilaalle, joka Suomen        eläke-etuudet on pääasiallisesti maksettu vain
23404: kansalaisena on vuosien 1939-1945 sotien aika-        Suomessa asuville veteraaneille, ovat osaltaan
23405: na osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-     vaikuttaneet myös valtiontaloudelliset syyt.
23406: naisiin sotatoimiin. Rintamapalvelustunnus taas          Rintamaveteraaniasiain         neuvottelukunnan
23407: annetaan naiselle, joka Suomen kansalaisena on        aloitteesta on sosiaali- ja terveysministeriössä ol-
23408: vuosien 1939-1945 sotien aikana palvellut rinta-      lutkin useampaan kertaan esillä kysymys rintama-
23409: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa,        lisän maksamisesta myös ulkomailla asuville yli
23410: taikka ilmatorjunta tai rannikkojoukoissa, meri-      65 vuotta täyttäneille rintamaveteraaneille. Lisän
23411: voimien alusyksiköissä tahi muutoin toiminut          maksaminen ulkomaille merkitsisi toisaalta sitä,
23412: rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä       että rintamalisä olisi erotettava kansaneläkkeestä.
23413: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alu-         Tämän muutoksen seuraukset olisivat laajankan-
23414: eella.                                                toisia, minkä vuoksi tulisikin ensisijaisesti pyrkiä
23415:    Rintamasotilaseläkelain {119/77) mukaan rin-       tutkimaan sitä, olisiko mahdollista ryhtyä maksa-
23416: tamasotilaseläkkeeseen on oikeus vain Suomen          maan rintamalisää Suomessa asuville muiden
23417: kansalaisella. Rintamasotilaseläkkeen myöntämis-      maiden kansalaisille. Rintamaveteraaniasiain
23418: tä ei ole laissa rajoitettu eläkkeensaajan asuin-     neuvottelukunta onkin valtion tulo- ja menoar-
23419: paikan mukaan vaan myös ulkomailla asuvat             vioesitykseen vuodelle 1984 liittyen tehnyt so-
23420: rintamaveteraanit voivat saada eläkettä.              siaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen rintama-
23421:    Rintamasotilaseläkelain mukaan kansanelä-          lisän maksamisesta Suomessa asuville ulkomaalai-
23422: kettä saavalle rintamaveteraanille maksetaan rin-     sille rintamaveteraaneille ja asia on tältä osm
23423: tamalisää. Kun kansaneläkettä ei kansaneläkelain      vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä.
23424: 
23425:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 198 3
23426: 
23427:                                                                             Ministeri Vappu Taipale
23428:                                         1983 vp. -      KK n:o 135                                         3
23429: 
23430: 
23431: 
23432: 
23433:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23434: 
23435:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland har endast i Finland bosatta personer rätt
23436: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           tili fronttillägg.
23437: av den 29 september 1983 tili vederbörande                  Pension enligt lagen om förtidspension för
23438: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        frontveteraner, ( 13182) viiken betalas av statsme-
23439: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pertti         del, kan endast frontveteran som bor i Finland
23440: Salolainen undertecknade spörsmål nr 13 5:              erhålla.
23441:                                                             Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-
23442:           Vilka möjligheter har de av våra front-       tjänst (404/48) beviljas ersättning med anledning
23443:        veteraner som bor utomlands att få del av        av kroppsskada, sjukdom, död eller försviu~1ande
23444:        de sociala förmåner som tillkommer               under krigstjänst och värnplikt eller under där-
23445:        frontveteraner, och                              med jämförbara förhållanden. På basen av en
23446:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           lagändring som trädde i kraft i början av år 1966
23447:        att klarlägga och förbättra deras ställ-         betalas ersättning enligt lagen om skada, ådragen
23448:        ning?                                            i militärtjänst oberoende av i vilket land för-
23449:                                                         månstagaren bor ellet viiken hans nationalitet är.
23450:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Utgångspunkten i fråga om de ovan relaterade
23451: anföra följande:                                        förmåner som gäller frontveteraners socialskydd
23452:                                                         har i första hand varit en strävan att dra försorg
23453:    I vår sociala lagstiftning definieras frontvetera-   om socialskyddet för de veteraner som bor i
23454: ner med hjälp av frontmannatecken och front-            Finland. Också statsekonomiska orsaker har bi-
23455: tjänsttecken. Frontmannatecken tilldelas fr?nt-         dragit tili att pensionsförmånerna i huvudsak har
23456: man viiken såsom finsk medborgare under kngen           betalats endast åt i Finland bosatta veteraner.
23457: 1939-1945 deltagit i de egentliga krigshandling-            På initiativ av delegationen för frontveteranfrå-
23458: ama inom försvarsväsendets trupper. Fronttjänst-        gor har frågan om att betala fronttiliägg även åt
23459: tecken återigen tilldelas kvinna viiken såsom           de frontveteraner som bor utomlands och är över
23460: finsk medborgare under krigen 1939-1945 har             65 år gamla flera gånger tagits upp tili behand-
23461: tjänat vid trupp, hörande tili operativ enhet med       ling vid social- och hälsovårdsministeriet. Om
23462: frontansvar, eller vid luftvärns- ellet kusttrupper,    tillägget betalas tili dem som bor utomlands
23463: inom sjöstridskrafternas fartygsenheter ellet som       betyder detta å andra sidan att fronttiliägget
23464: på annat sätt har verkat i med fronttjänst. jämför-     borde frigöras från folkpensionen. Följderna av
23465: bara uppgifter inom området för operanv enhet           denna ändring skulie vara omfattande, varför
23466: med frontansvar.                                        man också i första hand borde sträva tili att
23467:    Enligt lagen om frontmannapension (119/77)           undersöka om det är möjligt att börja erlägga
23468: har endast finsk medborgare rätt tili frontmanna-       fronttiliägg åt i Finland bosatta personer som
23469: pension. Beviljandet av fron_tmannap~nsion har i        inte är finska medborgare. Delegationen för
23470: lagen inte begränsats enltgt penswnstagarens            frontveteranfrågor har även i anslutning tili pro-
23471: hemort utan också frontveteraner som bor utom-          positionen angående statsförslaget för år 1984
23472: lands kan erhålla pension.                              gjort ett förslag tili social- och hälsovårdsministe-
23473:     Enligt lagen om frontmannapension betalas           riet angående utbetalning av fronttillägg tili
23474: fronttillägg åt frontaveteran som erhåller folk-        utländska frontveteraner som bor i Finland och
23475:  pension. Emedan folkpension enligt folkpension-        ärendet är tili denna del anhängigt vid social-
23476:  slagen inte kan beviljas person som inte bor i         och hälsovårdsministeriet.
23477: 
23478:      Helsingfors den 31 oktober 1983
23479: 
23480:                                                                                 Minister Vappu Taipale
23481:                                                  1983 vp.
23482: 
23483: Kirjallinen kysymys n:o 136
23484: 
23485: 
23486: 
23487: 
23488:                                    Anttila ym.: Päällekkäisen teollisuuden rakentamisen estämisestä
23489: 
23490: 
23491:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23492: 
23493:   Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan             Asiaa selvittämään ja tutkimaan on perustettu
23494: aikoo Oy Alko Ab laajentaa tuotantotoimintaan-         työryhmä, joka lähipäivinä jättää raporttinsa.
23495: sa siten, että alkoholitehtaan yhteyteen rakenne-      Alkon investointisuunnitelmia ei saa tarkastella
23496: taan tuotantolinjat myös tärkkelyksen, tärkkelys-      erillisinä, vaan yhdessä niiden teollisuudenalojen
23497: hydrostaattien ja tärkkelysmakeuttajan valmista-       kanssa, joihin ne vaikuttavat. Alkon investoin-
23498: mista varten. Oy Alko Ab:n suunnitelmat tulevat        neilla on oltava luja kansantaloudellinen peruste.
23499: toteutuessaan osaltaan aiheuttamaan huomatta-
23500: van vaaran maan tärkkelyksenjalostusteollisuu-            Alkon hanketta on perusteltu mm. myös sillä,
23501: delle sekä sitä kautta myös alalla työskentelevien     että sitä kautta saadaan ohraa 120 000 tn/vuosi
23502: työpaikoille. Alkon levittäytyminen muuhun toi-        käytetyksi. Kuitenkin jo nyt esim. Suomen Nes-
23503: mintaan kuin siihen, mikä sen toimialaksi on           tesokeri Jokioisissa käyttää melkoisen määrän
23504: alunperin tarkoitettu, herättää aiheellista huoles-    vuodessa ohraa. Toisaalta ohramäärän lisääminen
23505: tumista monella taholla.                               ko. prosessissa vastaavasti vähentää sokerijuurik-
23506:                                                        kaan viljelyalaa ja vaarantaa myös sokerijuurikas-
23507:    Alko ei ole normaali liikeyritys, vaan tässä        tehtaiden toiminnan.
23508: mielessä sen rooli on lähinnä kansantaloudelli-
23509: nen. Näin ollen Alkon ei periaatteessakaan pitäi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23510: si ryhtyä kilpailemaan muun teollisuuden kanssa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23511: eikä missään tapauksessa sellaisilla aloilla, joilla   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23512: jo on ylikapasiteettia. Erityisasemansa vuoksi Oy      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23513: Alko Ab on tällaisessa kilpailutilanteessa täysin
23514: ylivoimainen, esim. projektiensa rahoituksen                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23515: suhteen Alko on aivan poikkeuksellisessa asemas-              ryhtyä, jotta maahamme ei valtion toi-
23516: sa. Alkolla ei myöskään ole mitään riskejä ja se              mesta osaltaan rakennettaisi päällekkäistä
23517: voi hinnoitella tuotteensa niin, että ne varmasti             teollisuutta ja siten tietoisesti lisättäisi
23518: käyvät kaupaksi.                                              työttömyyttä?
23519: 
23520:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1983
23521: 
23522:                       Sirkka-Liisa Anttila                     Jorma Rantanen
23523:                       Jouko Skinnari                           Martti Lähdesmäki
23524:                       Iiro Viinanen                            Hannu Tenhiälä
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529: 088300830V
23530: 2                                         1983 vp. -       KK n:o 136
23531: 
23532: 
23533: 
23534: 
23535:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23536: 
23537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             mainitussa laissa säädetään alkoholiyhtiöksi sano-
23538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              tun osakeyhtiön yksinoikeutena. Tämä yksinoi-
23539: olette 29 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-             keus on annettu alkoholiyhtiölle alkoholipoliitti-
23540: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           sista syistä.
23541: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja               Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
23542: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kaan Oy Alko Ab:n toimiala on määritelty aino-
23543: sesta kysymyksestä n:o 136:                                astaan kauppa- ja teollisuusministeriön vahvista-
23544:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            massa yhtiöjärjestyksessä. Oy Alko Ab:n yhtiöjär-
23545:         ryhtyä, jotta maahamme ei valtion toi-             jestyksen 2 §:n mukaan yhtiön toimialana on,
23546:         mesta osaltaan rakennettaisi päällekkäistä         sen mukaan kuin siitä on säädetty, alkoholijuo-
23547:         teollisuutta ja siten tietoisesti lisättäisi       man ja väkiviinan valmistus, maahantuonti,
23548:         työttömyyttä?                                      maastavienti ja myynti sekä näihin liittyvä muu
23549:                                                            teollisuus- ja liiketoiminta.
23550:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Valtioneuvoston 13.10.1983 tekemässä valti-
23551: ti seuraavaa:                                              onyhtiöiden toimintaa koskevassa periaatepäätök-
23552:                                                            sessä todetaan, että valtion harjoittaessa teollista
23553:     Oy Alko Ab on esittänyt suunnitelman, jonka            toimintaa osakeyhtiömuodossa, toiminnan on ta-
23554: mukaan yhtiö joutuu rakentamaan uuden vilja-               pahduttava osakeyhtiölain ja muun yleisen lain-
23555: etanolitehtaan. Hanke olisi tarkoitus toteuttaa            säädännön puitteissa. Toimiessaan muiden osa-
23556: uusimpaan teknologiaan petustuvana tärkkelys-              keyhtiöiden tavoin valtionyhtiöiden toiminnan
23557: etanoli-integraationa. Etanolin ohella kotimark-           tulee olla ainakin tuotannon vakiintuneessa toi-
23558: kinahintaista ohraa käyttävä valmistusprosessi             mintavaiheessa kannattavaa. Oy Alko Ab:n toi-
23559: tuottaisi muun muassa tärkkelystä.                         minnan laajentamista alkoholituotantoon välittö-
23560:    Toteutettaessa valmistusprosessi mainitulla ta-         mästi liittyville uusille alueille ei voitane periaat-
23561: valla nykyiset maailmanmarkkinahintaan nähden              teessa pitää kielteisenä.
23562: korkeat etanolin valmistuskustannukset alenisi-
23563: vat, koska tärkkelyksen ja etanolin valmistuksessa            Valtiovarainministeriö on 6.6.1983 asettanut
23564: tarvittavat laitteistot olisivat pitkälti yhteisiä, jol-   työryhmän muun muassa selvittämään esitetyn
23565: loin muun muassa investointikustannukset muo-              valmistusprosessin tuotteiden markkinointiin liit-
23566: dostuisivat pienemmiksi. Lisäksi saavutettaisiin           tyviä seikkoja sekä uuden tärkkelys- ja tärkkelys-
23567: merkittävää etua, kun prosessiin tuleva tärkkelys          makeuttajatuotannon vaikutusta nykyisin näille
23568: voitaisiin jakaa sen ominaisuuksien perusteella            tuotteille maksettavaan valtion tukeen. Samassa
23569: siten, että puhtain osa hyödynnettäisiin puhtaa-           yhteydessä selvitetään myös hankkeen työllisyys-
23570: na tärkkelyksenä ja osa käytettäisiin alkoholin            vaikutukset läheisesti liittyville teollisuusaloille.
23571: valmistuksessa. Suunnittelemastaan tärkkelystuo-           Työryhmä luovuttaa mietintönsä lähiaikoina.
23572: tannosta Oy Alko Ab on ilmoittanut prosessoi-                 Valtioneuvoston valtionyhtiöitä koskeva peri-
23573: vansa osan tärkkelysmakeuttajaksi, jota yhtiö on           aatepäätös edellyttää, että yhtiön tuloksesta on
23574: aikonut käyttää omassa tuotannossaan.                      vastuussa nimenomaan sen toimiva johto ja yh-
23575:    Alkoholilain (459/68) 20 §:n mukaan, mikäli             tiön hallintoelimet, jotka osakeyhtiölain mukaan
23576: sanotussa laissa ei ole toisin säädetty, sovelletaan       vastaavat yhtiön toiminnasta. Yhtiöissä hallinto-
23577: alkoholiyhtiöön (Oy Alko Ab) osakeyhtiöistä voi-           neuvosto päättää laajakantoisista ja periaatteelli-
23578: massa olevia säännöksiä. Alkoholilaissa ei ole             sista kysymyksistä. Alkoholilain 11 §:n 2 momen-
23579: säännöstä Oy Alko Ab:n toimialasta. Sen sijaan             tin mukaan on päätös, joka koskee alkoholiyh-
23580: alkoholilaissa säädetään valtion monopolin laa-            tiön liiketoiminnan ulottamista uusille aloille tai
23581: juudesta. Lain 2 §:n mukaan alkoholijuoman ja              yhtiön varojen sijoittamista yhtiön toimialan ul-
23582: väkiviinan valmistus, maahantuonti, maastavien-            kopuolella olevaan liiketoimintaan, alistettava
23583: ti ja myynti ovat sellaisin poikkeuksin kuin edellä        valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
23584:                                      1983 vp. -     KK n:o 136                                    3
23585: 
23586:    Nyt esillä olevassa asiassa tulee sosiaali- ja    Tällöin valtioneuvosto tulee huomioimaan
23587: terveysministeriön käsityksen mukaan kysymyk-       mainittuun hankkeeseen liittyvät eri näkökohdat.
23588: seen mainittu alistamismenettely.
23589: 
23590:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1983
23591: 
23592:                                                                         Ministeri Vappu Taipale
23593: 4                                      1983 vp. -     .KK n:o 136
23594: 
23595: 
23596: 
23597: 
23598:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23599: 
23600:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med de undantag som stadgas i ovan nämnda
23601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lag, tillverkningen, införseln, utförseln och för-
23602: av den 29 september 1983 till vederbörande            säljningen av alkoholdrycker och sprit med en-
23603: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    samrätt ett aktiebolag benämnt alkoholbolaget.
23604: av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. un-     Denna ensamrätt har givits alkoholbolaget av
23605: dertecknade spörsmål nr 136:                          alkoholpolitiska skäl.
23606:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
23607:         för att det inte i vårt land på åtgärd av     fattning har Oy Alko Ab:s verksamhetsområde
23608:         staten för dess vidkommande skall upp-        definierats endast i bolagsordningen, som fast-
23609:         föras industriinrättningar, som överlappar    ställts av handels- och industriministeriet. Enligt
23610:         varandra och för att man inte sålunda         2 § i Oy Alko Ab:s bolagsordning utgörs bolagets
23611:         medvetet skall öka arbetslösheten?            verksamhetsområde, i enlighet med vad därom
23612:                                                       stadgas, av tillverkning, införsel, utförsel och
23613:                                                       försäljning av alkoholdryck och sprit samt annan
23614:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
23615: anföra följande:                                      industri- och affärsverksamhet, som ansluter sig
23616:                                                       till dessa funktioner.
23617:     Oy Alko Ab har presenterat en plan, enligt           1 det principbeslut angående statsbolagens
23618: viiken bolaget blir tvunget att uppföra en ny         verksamhet som statsrådet fattat 13.10.1983
23619: spannmålsetanolfabrik. Avsikten skulle vara att       konstateras, att verksamheten vid idkandet av
23620: förverkliga projektet såsom en stärkelseetanolin-     industriell verksamhet i aktiebolagsform på åt-
23621: tegration, som grundar sig på den nyaste tekno-       gärd av staten skall bedrivas inom ramen för
23622: login. Vid sidan av etanol skulle tillverkningspro-   aktiebolagslagen och övrig allmän lagstiftning.
23623: cessen, som använder korn av hemmamarknads-           Då statsbolagen verkar på samma sätt som övriga
23624: pris, producera bland annat stärkelse.                aktiebolag, skall statsbolagens verksamhet vara
23625:     Vid förverkligandet av tillverkningsprocessen     lönsam åtminstone i det skede då produktioneo
23626: på nämnda sätt skulle de nuvarande, i jämförelse      har stabiliserats. Utvidgandet av Oy Alko Ab:s
23627: med världsmarknadspriset höga kostnaderna för         verksamhet till nya områden, som omedelbart
23628: etanolproduktion sjunka, emedan de anord-             hänför sig till alkoholproduktion, torde inte i
23629: ningar som behövs för tillverkning av stärkelse       princip kunna anses som något man bör avhålla
23630: och etanol i hög grad skulle vara gemensamma,         sig ifrån.
23631: varvid bland annat investeringskostnaderna skul-
23632: le bli mindre. Dessutom skulle man uppnå en              Finansministeriet har 6.6.1983 tillsatt en ar-
23633: betydande fördel i att den i processen inkom-         betsgrupp bland annat för att utreda omständig-
23634: mande stärkelsen skulle kunna uppdelas enligt         heter som hänför sig till marknadsföringen av
23635: dess egenskaper sålunda, att den renaste delen        den presenterade tillverkningsprocessens produk-
23636: skulle begagnas som ren stärkelse och en del          ter samt för att utreda den nya stärkelse- och
23637: skulle användas för tillverkning av alkohol. Oy       stärkelsesötningsmedelsproduktionens inverkan
23638: Alko Ab har meddelat, att bolaget skall använda       på det statliga stöd, som nuförtiden betalas för
23639: en del av sin planerade stärkelseproduktion för       dessa produkter. 1 detta sammanhang utreds
23640: tillverkning av stärkelsesötningsmedel, vilket bo-    även projektets inverkan på sysselsättningen med
23641: laget ämnat använda i sin egen produktion.            avseende på närliggande industribranscher.
23642:    Enligt 20 § alkohollagen (459/68) tillämpas,       Arbetsgruppen överlämnar sitt betänkande i en
23643: såvida inte annat är stadgat i sagda lag, på          nära framtid.
23644: alkoholbolaget (Oy Alko Ab) stadgandena om               1 statsrådets principbeslut angående statsbolag
23645: aktiebolag. 1 alkohollagen finns inte något stad-     förutsätts, att uttryckligen bolagets operativa led-
23646: gande om Oy Alko Ab:s verksamhetsområde.              ning och dess förvaltningsorgan, som enligt
23647: Däremot stadgas i alkohollagen om statsmonopo-        aktiebolagslagen ansvarar för bolagets verksam-
23648: lets omfattning. Enligt lagens 2 § tillkommer,        het, är ansvariga för bolagets resultat.
23649:                                       1983 vp. -     KK n:o 136                                    5
23650: 
23651:    Inom bolagen fattar förvaltningsrådet beslut i       1 det nu· föreliggande ärendet kommer enligt
23652: ornfattande och principiella frågor. Enligt 11 § 2   social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
23653: mom. alkohollagen skall beslut, som rör utsträck-    nämnda underställandeförfarande i fråga. Därvid
23654: andet av alkoholbolagets affärsverksamhet tili       kommer statsrådet att beakta de olika synpunk-
23655: nya områden eller placering av bolagets medel i      ter, som hänför sig tili nämnda projekt.
23656: affärsverksamhet utanför bolagets verksamhets-
23657: område, underställas statsrådet för godkännande.
23658: 
23659:   Helsingfors den 24 oktober 1983
23660: 
23661:                                                                           Minister Vappu Taipale
23662:                                                   1983 vp.
23663: 
23664: Kirjallinen kysymys n:o 137
23665: 
23666: 
23667: 
23668: 
23669:                                     Rusanen ym: Uusien virkojen perustamisesta kauppaoppilaitoksiin
23670: 
23671: 
23672:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23673: 
23674:    Lukuvuonna 1979-1980 kauppaoppilaitosten                Kun tuntiopettajien määrä suhteessa viranhai-
23675: palveluksessa olevat päätoimiset opettajat jakaan-      tijoihin on keskimäärin lähes 1: 1, huonommassa
23676: tuivat virka/työsuhteen osalta seuraavasti:             asemassa ovat tietysti oppilaitokset, joissa suhde
23677:                                                         on tätä huonompi. Ammattikasvatushallituksen
23678:   Virassa tai toimessa olevat                 817       vuoden 1982-1983 tilaston perusteella suhde on
23679:   Päätoimisia tuntiopettajia                  577       vähintään 1:2 seuraavissa oppilaitoksissa:
23680:   Yhteensä                                  1 394       Oppilaitos                 viranhalt.   päät.tuntiop.
23681:                                                         Espoonlahti                     6            17
23682:    Lukuvuonna 1982-1983 ammattikasvatushal-             Nurmes                          4            11
23683: lituksen tilastojen mukaan vastaava tilanne on
23684: seuraava:                                                  50 % :lla ylittää tuntiopettajamäärä viranhalti-
23685:                                                         joitten määrän seuraavissa oppilaitoksissa:
23686:   Virassa tai toimessa olevia                 859       Oppilaitos                 viranhalt.   päät. tuntiop.
23687:   Päätoimisia tuntiopettajia                  729       Helsingin kauppaoppi-
23688:   Yhteensä                                  1 588       laitos                        14             23
23689:                                                         Imatra                         6             10
23690:   Yhdistyksen jäsentilaston mukaan näyttäisi ti-        Jämsänjokilaakso               6             10
23691: lanne alkavana lukuvuonna olevan seuraava:              Kajaani                       19             28
23692:                                                         Kiipula                        3              7
23693:   Virassa tai toimessa olevia                 844       Malmi                         15             27
23694:   Päätoimisia tuntiopettajia                  821       Turku                         20             34
23695:   Yhteensä                                  1 665       Äänekoski                      4              9
23696:                                                         Ahvenanmaa                     5               9
23697:    Tähän sisältyy luonnollisesti virhetekijä, koska
23698: täysin sataprosenttinen järjestäytyminen ei ole.           Lukumääräisesti tuntiopettajien määrä on suu-
23699: Se näyttää kuitenkin kehityksen suunnan.                rin seuraavissa oppilaitoksissa:
23700:    Yhdistys on 1970-luvun lopulta lähtien pyrki-        Oppilaitos                 viranhalt.   päät. tuntiop.
23701: nyt lisäämään virkojen määrää. Tilastot osoitta-        Hyvinkää                      17             18
23702: vat, kuinka huonosti siinä on onnistuttu. Onko          Hämeenlinna                   11             14
23703: tämä kenenkään edun mukaista, voidaan kysyä.            Joensuu                       18             15
23704: Kun päätoimisen tuntiopettajan saama palkkaus           Jyväskylä                     22             15
23705: on jonkun verran korkeampi kuin viranhaltijalle         Kemi                          13             14
23706: vastaavasta työstä suoritettu, voidaan aiheellisesti    Kuopio                        30             20
23707: myös kysyä, miksei valtiovarainministeriö herää         Lahti                         19             12
23708: vaatimaan asiassa toimenpiteitä.                        Oulu                          19             11
23709:    Vaikka periaatteessa virkoja puuttuu kaikista        Pori                          19             12
23710: oppilaitoksista, niin voidaan selvästi osoittaa, että   Raahe                         18             11
23711: vaikein ja epätarkoituksenmukaisin on tilanne           Rovaniemi                     19             13
23712: uusissa ja/tai nopeasti laajentuneissa oppilaitok-      Liikemiesten kauppaop-
23713: sissa sekä uusissa oppiaineissa. Seuraavassa eräitä     pilaitos                      26             30
23714: esimerkkejä.                                            Vaasa                         37             15
23715: 0883008428
23716: 2                                         1983 vp. -    KK n:o 137
23717: 
23718:    Tuntiopettajan hoidossa olevat tuntimaarat             Erityisesti huomio edellä kiinnittyy Espoonlah-
23719: ylittävät vakinaisten opettajien hoidossa olevan        teen, Helsingin kauppaoppilaitokseen, Malmin
23720: tuntimäärän mm. seuraavissa aineissa (koko              kauppaoppilaitokseen, Liikemiesten kauppaopis-
23721: maassa):                                                toon, Tutun kauppaoppilaitokseen sekä Ääne-
23722:    liiketoiminta                                        kosken kauppaoppilaitokseen. Edellisten lisäksi
23723:    atk                                                  voitaisiin vielä tässä suhteessa eturiviin päässeenä
23724:    tavaraoppi                                           todeta Imatra, Jämsänjokilaakso, Kajaani ja Nur-
23725:    talousmaantieto ja yhteiskuntatalous                 mes.
23726:    oikeusoppi
23727:    konttorioppi                                            Kuten edellä olevista tilastotiedoista näkyy,
23728:    terveyskasvatus                                      opetuksesta kauppaoppilaitoksissa kohtuuttoman
23729:    Vielä voidaan selvittää eräiltä puolilta viranhal-   suuri osa hoidetaan tuntiopetuksena ja sen suh-
23730: tijoitten/ tuntiopettajien määrää.                      teellista osuutta tulisi voida vähentää. Tämän-
23731:    Kussakin oppilaitoksessa tulisi olla ainakin yksi    suuntaisesta toiminnasta ei aiheudu valtiolle lisä-
23732: viranhaltija kutakin luokkaa kohti. Seuraavassa         kuluja, päinvastoin säästöä, koska voimassa ole-
23733: luettelo oppilaitoksista, joissa tämä ehto ei ole       vien sopimusten johdosta tuntiopetus on jonkin
23734: täytetty:                                               verran kalliimpaa kuin virassa/toimessa olevan
23735:                                                         opettajan antama opetus. Kauppaoppilaitosten
23736: Oppilaitos           luokkien lkm.    virkojen lkm.
23737:                                                         opettajilla ei ole myöskään lakkautuspalkkaoi-
23738: Espoonlahti                          15         6       keutta, näin ollen virkojen perustamiseen ei liity
23739: Etelä-Satakunta                      11        11       sitä riskiä, mikä aiheutuu valtion peruspalkkais-
23740: Heinola                              13        11       ten virkojen tai esimerkiksi peruskoulun opetta-
23741: Helsingin kauppaoppilaitos           23        14       jan virkojen perustamisesta.
23742: Helsingin Kauppiaitten kaup-
23743: paoppil.                             15        14
23744:                                                           Erityisen kipeä ongelma on siellä, missä tunti-
23745: Hyvinkää                             18        17
23746:                                                         opettajia on enemmän kuin viranhaltijoita. Li-
23747: Hämeenlinna                          16        11
23748:                                                         säksi eräät aineet näyttävät jääneen lapsipuolen
23749: Iisalmi                              12        10
23750:                                                         asemaan.
23751: Imatra                               10         6
23752: Jämsänjokilaakso                      9         6
23753: Kajaani                              24        19          Todettakoon, että tilanne tältä osin on maam-
23754: Kemi                                 14        13       me ammatillisista oppilaitoksista pahin. Esimer-
23755: Kokkola                              12        11       kiksi teknillisiin oppilaitoksiin on tasaiseen tah-
23756: Kuusamo                               7         5       tiin perustettu uusia virkoja ja siellä päätoimisten
23757: Lahti                                21        19       tuntiopettajien suhteellinen osuus 1viranhaltijat
23758: Lappi (Sodankylä)                     6         5       jää reilusti alle 50 % :n, kun se kauppaoppilai-
23759: Lapua                                12        10       toksissa on jo lähes 100.
23760: Lieksa                               13        10
23761: Malmi                                32        15         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23762: Mikkeli                              13        11       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23763: Mänttä                               12        10       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23764: Nurmes                                8         4       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23765: Pohjois-Satakunta                    11        10
23766: Rauma                                12         9
23767: Salo                                 11         8                 Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
23768: Liikemiesten kauppaop.               37        26               ryhtyä uusien virkojen perustamiseksi
23769: Turku                                33        20               kauppaoppilaitoksiin   tuntiopetuksena
23770: Vakka-Suomi                           6         4               annetun opetuksen vakinaistamiseksi?
23771: Äänekoski                             8         4
23772: Ahvenanmaa                            7         5
23773: 
23774:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23775: 
23776:                        Pirjo Rusanen                             Kaarina Dromberg
23777:                                       1983 vp. -      KK n:o 137                                       3
23778: 
23779: 
23780: 
23781: 
23782:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23783: 
23784:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Kauppaoppilaitoksissa annettavan opetuksen
23785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         painopiste tulee siten suunnitelmien mukaan
23786: olette 30 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        lähivuosina siirtymään 3-vuotisesta opistoasteises-
23787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta koulutuksesta 2-vuotiseen kouluasteiseen kou-
23788: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lutukseen ja ylioppilaspohjaista 1-vuotista koulu-
23789: Pirjo Rusasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tusta lisätään. Aloituspaikkamäärän pienenemi-
23790: kysymyksestä n:o 137:                                 nen lähes 30 % :lla ja aloituspaikkamäärän suh-
23791:                                                       teellinen muutos kouluasteen ja opistoasteen vä-
23792:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lillä yhdessä merkitsevät kauppaoppilaitosten op-
23793:        ryhtyä uusien virkojen perustamiseksi          pilasmäärän pienenemistä. Kun muilla ammatil-
23794:        kauppaoppilaitoksiin   tuntiopetuksena         lisen koulutuksen aloilla koulutuspituudet perus-
23795:        annetun opetuksen vakinaistamiseksi?           linjajärjestelmään siirtymisen johdosta yleensä pi-
23796:                                                       tenevät ja oppilasmäärät siten lisääntyvät, aiheut-
23797:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         taa se myös opettajien tarpeen lisääntymistä vas-
23798: seuraavaa:                                            taavasti näillä aloilla. Koska mahdollisuudet uu-
23799:                                                       sien opettajan virkojen ja toimien perustamiseen
23800:    Keskiasteen koulutuksen kehittämistä koske-        valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain ovat
23801: vien valtioneuvoston vahvistamien suunnitelmien       rajatut, on virkojen ja toimien perustamista kos-
23802: mukaan tulee kauppaoppilaitosten aloituspaikko-       kevat esitykset hallituksen käsityksen mukaan
23803: jen maara pienenemään nykyisestä noin                 pyrittävä suuntaamaan niille opetusaloille, joilla
23804: 14 300:sta noin 10 300:aan aloituspaikkaan vuo-       tarve on polttavin.
23805: teen 1988 mennessä. Pieneneminen johtuu ikä-              Ammattikasvatushallituksesta saatujen tietojen
23806: luokan pienenemisestä ja erityisesti opistotason      mukaan kauppaoppilaitoksissa oli vuonna 1980
23807: tutkinnon suorittaneiden ylitarjonnasta työmark-      luokkia 870 ja opettajan virkoja tai toimia 817,
23808: kinoilla. Kaupan ja hallinnon peruslinjan sisällä     vuonna 1981 luokkia 921 ja opettajan virkoja tai
23809: kouluasteen aloituspaikkojen suhteellinen osuus       toimia 840 sekä vuonna 1982 luokkia 927 ja
23810: aloituspaikkojen kokonaismäärästä tulee lisäänty-     opettajan virkoja tai toimia 859. Viime vuosina
23811: mään ja vastaavasti opistoasteen aloituspaikkojen     kauppaoppilaitoksiin tuntiopetuksena annetun
23812: osuus vähenemään. Kun aloituspaikoista oli            opetuksen vakinaistamiseksi perustettujen uusien
23813: vuonna 1982 vuosia 1982-83 koskevan keskias-          opettajan virkojen tai toimien osalta (vuosina
23814: teen koulutuksen kehittämisohjelman mukaan            1980-82 yhteensä 39 virkaa tai tointa) on todet-
23815: kouluasteelia 4 294 ja opistoasteella 9 668, tule-    tava, että ammattikasvatushallituksesta saadun
23816: vat vastaavat luvut opetusministeriön toimeenpa-      selvityksen mukaan ne on sijoitettu juuri kirjalli-
23817: nosuunnitelman mukaan vuonna 1988 olemaan             sessa kysymyksessä mainittuihin, välttämättö-
23818: 4 202 kouluasteelia ja 6 183 opistoasteella. Lisäk-   mimmässä virkojen tarpeessa oleviin oppilaitok-
23819: si ylioppilaspohjaisia aloituspaikkoja kouluasteel-   siin. Valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesi-
23820: Ia tullaan ammattikasvatushallituksen vuoden          tyksessä on ehdotettu 10 uutta opettajan virkaa
23821:  1988 oppilaitoskohtaisia tavoitteita koskevan pää-   tuntiopetuksena annetun opetuksen vakinaista-
23822: töksen mukaan lisäämään.                              miseksi.
23823: 
23824:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
23825: 
23826:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
23827: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 137
23828: 
23829: 
23830: 
23831: 
23832:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23833: 
23834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           närmaste åren att förflyttas från 3-årig utbildning
23835: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på institutnivå tili 2-årig utbildning på skolnivå
23836: av den 30 september 1983 tili vederbörande            och 1-årig utbildning på studentbasis kommer
23837: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          att ökas. Minskningen av antalet nybörjarplatser
23838: följande av riksdagsman Pirjo Rusanen m.fl.           med nästan 30 % och den proportionelia
23839: undertecknade spörsmål nr 13 7:                       ändringen av nybörjarplatser melian skol- och
23840:                                                       institutnivå betyder att elevantalet vid handelslä-
23841:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       roverken blir mindre. Då längden hos utbild-
23842:        för att inrätta nya tjänster vid handelslä-    ningen på andra yrkesinriktade utbildningsområ-
23843:        roverken för att göra den undervisning         den i alimänhet blir längre på basen av att man
23844:        som ges som timundervisning ordinarie?         har övergått tili grundlinjesystemet och elevanta-
23845:                                                       let blir således större, föranleder detta även att
23846:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     det behövs mera lärare på dessa områden. Efter-
23847: framföra följande:                                    som möjligheterna tili att inrätta nya lärartjänster
23848:    Enligt de planer som gjorts för utvecklandet av    och -befattningar i statsförslaget är årligen be-
23849: undervisningen på melianstadiet och som statsrå-      gränsade bör framstäliningar om inrättande av
23850: det faststälit kommer antalet nybörjarplatser vid     tjänster och befattningar enligt regeringens upp-
23851: handelsläroverken att minskas från det nuvaran-       fattning riktas tili de undervisningsområden där
23852: de antalet ca 14 300 tili ca 10 300 nybörjarplatser   de mest behövs.
23853: tili 1988. Minskningen beror på att åldersklasser-
23854: na blivit mindre och specielit därpå att det finns       Enligt de uppgifter som erhåliits från yrkesut-
23855: överutbud på arbetsmarknaden på sådana som            bildningsstyrelsen, var antalet klasser vid han-
23856: avlagt examen på institutnivå. På grundlinjen för     delsläroverken år 1980 870 och antalet lärartjäns-
23857: handel och förvaltning kommer den proportio-          ter elier -befattningar 817. År 1981 var antalet
23858: nelia andelen nybörjarplatser på skolnivå att         klasser 921 och antalet lärartjänster och -befatt-
23859: ökas, jämfört med totalantalet nybörjarplatser        ningar 840 samt år 1982 var antalet klasser 927
23860: och på motsvarande sätt kommer antalet nybör-         och antalet lärartjänster elier befattningar 859.
23861: jarplatser på institutnivå att minskas. När antalet   Beträffande de nya lärartjänster elier -befatt-
23862: nybörjarplatser enligt utvecklingsprogrammet för      ningar som under de senaste åren inrättats vid
23863: melianstadiet under åren 1982-83 var under            handelsläroverken för att göra den undervisning
23864: 1982 4 294 på skolnivå och 9 668 på institutnivå,     som ges som timundervisning ordinarie, (under
23865: kommer motsvarande siffror enligt undervis-           1980-82 sammanlagt 39 tjänster elier befatt-
23866: ningsministeriets verkstäliighetsplan under år        ningar) bör konstateras, att enligt den utredning
23867: 1988 att vara 4 202 på skolnivå och 6 138 på          som erhåliits från yrkesutbildningsstyrelsen har
23868: institutnivå. Dessutom kommer antalet nybör-          de uttryckligen inrättats vid de i spörsmålet
23869: jarplatser på studentbasis att ökas på skolnivå       nämnda läroverken som ansetts vara i största
23870: enligt yrkesutbildnigsstyrelsens beslut om separa-    behov av dessa tjänster. 1 statsförslaget för år
23871: ta mål för varje enskilt läroverk. Tyngdpunkten       1984 har det föreslagits att tio nya lärartjänster
23872: av den undervisning som ges vid handelslärover-       inrättas för att göra den undervisning som ges
23873: ken kommer således enligt planerna under de           som timundervisning ordinarie.
23874: 
23875:     Helsingfors den 26 oktober 1983
23876: 
23877:                                                                 Undervisningsminister Kaarina Suonio
23878:                                               1983 vp.
23879: 
23880: Kirjallinen kysymys n:o 138
23881: 
23882: 
23883: 
23884: 
23885:                                   Kärhä: Peruskoulua käyvän lapsen koulumatkan korvaamisesta
23886: 
23887: 
23888:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23889: 
23890:    Peruskouluasetuksen 28 §:n mukaan jokaisella      12.9.1983 antamallaan päätöksellä tehnyt sa-
23891: peruskoulun oppilaalla on oikeus saada opetusta      moin. Helsingin kaupungin koululautakunta on
23892: omalla äidinkielellään. Saman asetuksen 63 §:n       katsonut, että Nurmijärven kunta on velvollinen
23893: mukaan, milloin viittä kilometriä kauempana          maksamaan Roy Nymanin koulumatkakustan-
23894: koulusta asuva lapsi käyttää koulumatkalla junaa,    nukset ja Nurmijärven kunnan koululautakunta
23895: linja-autoa tai muuta yleistä kulkuneuvoa, suorit-   on katsonut, että maksuvelvollisuus on Helsingin
23896: taa kunta siitä kustannukset.                        kaupungilla.
23897:    Helsingin kaupungin koululautakunta on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23898: 30.6.1983 antamallaan päätöksellä §:n 335 koh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23899: dalla hyväksynyt Nurmijärvellä kirjoilla olevan ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23900: siellä asuvan äidinkieleltään ruotsinkielisen Roy    vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
23901: Nymanin (synt. 1.4.1969) jatkamaan yläasteen 8                  Katsooko Hallitus, että koululainsää-
23902: luokkaansa Töölön ruotsinkielisellä yläasteella,
23903:                                                             däntöön on jäänyt puutteita ja epäsel-
23904: koska Nurmijärven kunnassa ei ole ruotsinkielistä           vyyksiä, joiden seurauksena kahden kun-
23905: koulua.                                                     nan riidellessä maksajaa osasta, perus-
23906:    Roy Nymanin koulumatka on 24 kilometriä,                 koulun oppilas jää ilman korvausta, ja
23907: jonka hän kulkee linja-autolla.                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23908:    Helsingin koululautakunta on mainitussa py-              ryhtyä, jotta kerrotunlaisia väliinputoaja-
23909: kälässä evännyt Roy Nymanilta koulumatkakus-                tapauksia ei tulevaisuudessa enää esiintyi-
23910: tannukset ja Nurmijärven koululautakunta on                 si?
23911: 
23912:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
23913: 
23914:                                              Lea Kärhä
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 
23919: 088300886N
23920: 2                                     1983 vp. -     KK n:o 138
23921: 
23922: 
23923: 
23924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23925: 
23926:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       laaksi. Tämän perusteella hänet tulee katsoa
23927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kyseessä olevan koulupiirin oppilaaksi myös siinä
23928: olette kirjeellänne n:o 819 30 päivänä syyskuuta     suhteessa, että hänelle suodaan oikeus saada
23929: 1983 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-     kaikki peruskoulun oppilaalle kuuluvat palveluk-
23930: senen vastattavaksi kansanedustaja Lea Kärhän        set. Koska vieraasta kunnasta olevan oppilaan
23931: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o         koulumatka on yli viisi kilometriä pitkä, hänellä
23932: 138:                                                 on kansakoululain 27 §:n 1 momentin nojalla
23933:                                                      oikeus saada kuljetusavustusta.
23934:            Katsooko Hallitus, että koululainsää-        Helsingin kaupungin koululautakunnan ruot-
23935:        däntöön on jäänyt puutteita ja epäsel-        sinkielinen osasto on 4.10.1983 tekemässään pää-
23936:        vyyksiä, joiden seurauksena kahden kun-       töksessä tulkinnut peruskouluasetuksen (443/70)
23937:        nan riidellessä maksajan osasta, perus-       63 §:n 1 momentin säännöksiä siten, että jos
23938:        koulun oppilas jää ilman korvausta, ja        lapsen huoltaja haluaa kunnalta avustusta oppi-
23939:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laan kuljetus- ja saattokustannuksiin, hänen tu-
23940:        ryhtyä, jotta kerrotunlaisia väliinputoaja-   lee esittää asia sen kunnan koululautakunnalle,
23941:        tapauksia ei tulevaisuudessa enää esiintyi-   jonka alaiseen piiriin lapsi kuuluu asuinpaikkan-
23942:        si?                                           sa perusteella. Ruotsinkielinen osasto on hallinto-
23943:                                                      menettelylain 8 §:n nojalla siirtänyt asian Nurmi-
23944:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        järven koululautakunnalle.
23945: seuraavaa:                                              Koulujärjestelmän perusteista annetun lain
23946:                                                      30 §:n mukaisesti lapsen kotikunta on velvolli-
23947:     Kansakoululain (247 /57) 46 §:n 2 momentin
23948:                                                      nen suorittamaan korvausta lapsen koulunkäyn-
23949: säännösten mukaan, kun lisäksi otetaan huo-
23950: mioon koulujärjestelmän perusteista annetun          nistä vieraan kunnan peruskoulussa vieraalle kun-
23951:                                                      nalle opetusministeriön määräämien perusteiden
23952: lain (467/68) 7 §:n säännökset, lapsi kuuluu
23953:                                                      mukaan. Lisäksi on huomattava, että kunnan
23954: peruskoulun suomen- tai ruotsinkieliseen piiriin
23955:                                                      peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtiono-
23956: sen mukaan, kumpaa kieltä hän yksinomaan tai
23957: paremmin osaa oppivelvolliseksi tullessaan.          suuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun
23958:                                                      lain (1112/78) 15 §:ssä on säädetty peruskoulun
23959:     Säännösten tarkoittamilla piireillä ymmärre-
23960:                                                      käyttömenojen määräytymisestä, kun koulussa on
23961: tään ensisijaisesti lapsen asuinkunnan peruskou-
23962:                                                      oppilaita eri kunnista.
23963: lupiirejä. Kansakoululain 47 §:n 3 momentin
23964: mukaan lapsella on oikeus päästä omakieliseen           Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulua
23965: kouluun siinä piirissä, jossa hän asuu. Jos lapsen   koskevissa säännöksissä ei ole sellaisia puutteita
23966: omassa piirissä ei ole hänen omakielistään perus-    tai epäselvyyksiä, joiden mukaan vieraan kunnan
23967: koulua, on hänellä peruskouluasetuksen (390/         peruskoulussa oppivelvollisuutta suorittavan op-
23968: 74) 28 §:n 1 momentin säännösten nojalla oikeus      pilaan, jonka asuinkunnassa ei ole lapsen oma-
23969: päästä muun piirin omakieliseen peruskouluun         kielistä peruskoulua, koulumatkoista aiheutuviin
23970: taikka oman piirinsä toisenkieliseen peruskou-       kustannuksiin ei voitaisi myöntää lain säätämää
23971: luun. Muuttoliikkeen vuoksi säännöstä on tulkit-     avustusta. Kysymyksessä tarkoitetussa yksityista-
23972: tu siten, että se koskee myös muun kuin lapsen       pauksessa on kyseessä kuntien välinen kiista avus-
23973: asuinkunnan lapsen omakielisiä peruskoulupiire-      tuksen maksamisesta.
23974: jä.                                                     Hallituksen tarkoituksena on uuden peruskou-
23975:     Nurmijärven kunnassa asuva Roy Nyman on          lulain (476/83) mukaisesti säätää asiasta asetuk-
23976: Helsingin kaupungin koululautakunnan ruotsin-        sella siten, että kuljetusavustusta koskeva hake-
23977: kielisen osaston päätöksellä otettu 1.8.1983 lu-     mus tulee esittää sen kunnan koululautakunnal-
23978: kien Tölö Högstadieskola -nimisen koulun Oppi-       le, jonka alaista koulua oppilas käy.
23979:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1983
23980: 
23981:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
23982:                                        1983 vp. -      KK n:o 138                                       3
23983: 
23984: 
23985: 
23986:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23987: 
23988:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de, att alla de serviceformer som hör tili elever i
23989: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          grundskolor, beviljas honom. Är elev bosatt i
23990: nr 819 av den 30 september 1983 tili vederböran-       främmande kommun och är avståndet tili skolan
23991: de medlem av statsrådet sänt en avskrift av            längre än fem kilometer, äger han enligt 27 §
23992: följande av riksdagsman Lea Kärhä underteckna-         1 mom. folkskoliagen rätt att få understöd för
23993: de spörsmål nr 138:                                    skjuts. Skolnämndens svenska avdelning i Hel-
23994:                                                        singfors stad har i sitt beslut av den 4.10.1983
23995:            Anser Regeringen, att skollagstift-         tolkat stadgandena i 63 § 1 mom. grundskolför-
23996:        ningen har sådana brister och oklarheter,       ordningen så, att önskar barns vårdnadshavare
23997:        varav följer, att ingen ersättning utbetalas    understöd av kommunen för skjuts elier ledsag-
23998:        tili grundskoleleven i fråga, eftersom två      ning av elev, skali han framlägga saken för
23999:        kommuner är oense om på vilkendera              skolnämnden i den kommun, tili vars distrikt
24000:        kommunen kostnaderna ankommer och               barnet hör på basen av sin boningsort.
24001:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,         Den svenska avdelningen har med stöd av 8 §
24002:        för att "förlorare" av ovan nämnda slag         lagen om förvaltningsförfarande överfört ärendets
24003:        inte mera skulie förekomma i framtiden?         behandling tili skolnämnden i Nurmijärvi kom-
24004:                                                        mun.
24005:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Enligt 30 § lagen om grunderna för skolsyste-
24006: framföra följande:                                     met är barnets hemkommun skyldig att utgiva
24007:     Enligt stadgandena i 26 § 2 mom. folkskolia-       ersättning för barnets skolgång i främmande
24008: gen (247 157) och när dessutom stadgandena i 7 §       kommun tili den främmande kommunen i enlig-
24009: lagen om grunderna om skolsystemet (467 /68)           het med av undervisningsministeriet faststälida
24010: tas hänsyn tili, hör barn tili finsk- elier svensk-    grunder. Dessutom bör tas hänsyn tili, att i 15 §
24011: språkigt distrikt beroende på, vilket språk det vid    lagen om statsandelar och -understöd samt lån åt
24012: sitt inträde i läropliktsåldern uteslutande elier      kommunala grundskolor, gymnasier och allmän-
24013: bättre behärskar.                                      na bibliotek (1112/78) har stadgats om de
24014:     Med distrikt i ovan nämnda stadganden avses i      grunder på vilka grundskolas driftskostnader be-
24015: främsta rummet grundskoledistrikt inom barnets         stäms, då det finns elever från olika kommuner i
24016: boningsort. Enligt 47 § 3 mom. folkskoliagen           gemensam skola.
24017: äger barn rätt att bli intaget i skola med dess eget      Stadganden angående grundskola har enligt
24018: språk i det distrikt, där det bor. Finns i barnets     regeringens uppfattning inte sådana brister eller
24019: eget distrikt ej skola med dess eget språk, äger       oklarheter, som skulie göra det omöjligt att
24020:  barnet enligt stadgandena i 28 § 1 mom. grund-         bevilja den i lagen stadgade ersättningen för
24021: skolförordningen rätt att vinna inträde i grund-       kostnaderna för skolresor åt sådan elev som
24022: skola med dess eget språk inom annat distrikt          fuligör sin läroplikt i grundskola i främmande
24023:  elier i grundskola med annat språk i sitt eget        kommun eftersom det i barnets distrikt inte finns
24024:  distrikt. På grund av flyttningsrörelsen har stad-    grundskola med dess eget språk.
24025:  gandet i fråga tolkats så, att det berör andra           1 det i spörsmålet avsedda enstaka fallet är det
24026:  grundskoledistrikt på barnets boningsort, där         fråga om en tvist melian kommunerna om skyl-
24027:  språket är detsamma som barnets modersmål.             digheten att betala understödet i fråga.
24028:     Roy Nyman som bor i Nurmijärvi kommun                 Regeringen har för avsikt att i enlighet med
24029:  har genom beslut som skolnämndens svenska              den nya grundskolelagen (476/83) stadga om
24030:  avdelning i Helsingfors stad har fattat intagits      ovan nämnda ärende genom förordning så, att
24031:  som elev vid Tölö-Högstadieskola, räknat från         ansökan om understöd för skjuts bör framläggas
24032:  den 1.8.1983. På basen av dettakan han anses           hos den kommuns skolnämnd, under viiken den
24033:  vara elev i nämnda distrikt också i det hänseen-       skola lyder, där eleven går.
24034:      Helsingfors den 26 oktober 1983
24035: 
24036:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
24037:                                                 1983 vp.
24038: 
24039: Kirjallinen kysymys n:o 139
24040: 
24041: 
24042: 
24043: 
24044:                                   Kärhä: Sanomalehtimieseläkkeen myöntämisperusteiden tasapuoli-
24045:                                     suudesta eräässä tapauksessa
24046: 
24047: 
24048:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24049: 
24050:    Maassamme on vuodesta 1977 lähtien opetus-         timiesansioistaan, Päijät-Hämeen maakuntaliiton
24051: ministeriön päätöksellä jaettu sanomalehtien pal-     ansiomitalin ym. Hänen yhteiskunnallisista luot-
24052: veluksessa ansioituneille toimittajille valtion sa-   tamustoimistaan kertyy luettelo, joka on yli ko-
24053: nomalehtimieseläkettä tunnustukseksi heidän an-       nekirjoitussivun pituinen. Hänen ansionsa sano-
24054: siokkaasta toiminnastaan sanomalehtimiehinä.          malehtimiehenä ja yhteiskunnallisena vaikuttaja-
24055:    Eläkkeitä on myönnetty noin 60-vuotiaille,         na ovat siis kiistattomat.
24056: vielä työelämässä täysin mukana oleville hakijoil-       Mikäli sanomalehtimieseläkettä jaettaessa kiin-
24057: le, jotka ilmeisesti aikoinaan virallisen eläkeiän    nitetään huomiota hakijain tuloihin tai eläkkei-
24058: saavutettuaan tulevat saamaan työeläkelainsää-        siin, ei Hakamaa voitane syrjäyttää tälläkään
24059: däntöön perustuvaa lakisääteistä eläkettä. Sen        perusteella.
24060: sijaan ansioituneita, jopa yli 70-vuotiaita sano-        Hakama on iältään ja työvuosiltaan vanhimpia
24061: malehtimiehiä, jotka ovat vailla eläketurvaa, on      eläkkeen hakijoita ja myöskin ansioituneimpia.
24062: jätetty ilman puheena olevaa eläkettä.                On kansallinen häpeä ja vääryys, jos tämänkaltai-
24063:    Varsin oudolla tavalla on kohdeltu Orimattilan     nen hakija sivuutetaan eläkettä jaettaessa. Kysy-
24064: kunnasta olevaa opetusneuvos Valdemar Haka-           mys ei voine olla muusta kuin poliittisesta syrjin-
24065: maa, joka jo useamman kerran on hakenut               nästä.
24066: sanomalehtimieseläkettä. Vuonna 1911 synty-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24067: neen Hakamao ansioita kuvannee seuraava:              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24068:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24069:    Hakama on tehnyt ansiokkaan, yli 36 vuotta         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24070: kestäneen päivätyön monissa paikallislehdissä ja
24071: saanut ansioistaan sanomalehtialalla opetusneu-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä sanomalehti-
24072: voksen arvonimen. Hän on toiminut muun mu-                   mieseläkkeiden      myöntämisperusteiden
24073: assa Paikallislehtien Liiton pitkäaikaisena pu-              saattamiseksi oikeudenmukaisiksi ja kaik-
24074: heenjohtajana ja on liiton nykyinen kunniapu-                kia sanomalehtimiehiä tasapuolisesti koh-
24075: heenjohtaja. Hän on saanut muun muassa SVR:n                 televiksi, sekä
24076: 1 lk:n ritarimerkin, Työväenopistojen Liiton kul-               miten Hallitus aikoo korjata opetus-
24077: latun ansiomerkin, Paikallislehtien Liiton kultai-           neuvos, päätoimittaja Valdemar Haka-
24078: sen ansiomerkin, Linnankoskimitalin sanomaleh-               mao kohdalla tehdyn virheen?
24079: 
24080:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
24081: 
24082:                                                Lea Kärhä
24083: 
24084: 
24085: 
24086: 
24087: 0883009004
24088: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 139
24089: 
24090: 
24091: 
24092: 
24093:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24094: 
24095:   Valtioäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ansioistaan sanomalehtimiehenä. Eläkkeen tun-
24096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nustusluonteisuudesta seuraa, ettei sitä voi esi-
24097: olette 30 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-      merkiksi määrämittaisella toimimisella alalla au-
24098: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tomaattisesti ansaita. Samoin siitä seuraa, ettei
24099: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     eläke ole luonteeltaan vanhuus-, työkyvyttömyys-
24100: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   tms. perustein myönnettävä eläke.
24101: sestä n:o 139:                                         Mainittu päätös edellyttää myös, että hakijan
24102:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sanomalehti-    sanomalehtimiesansioiden toteamisen jälkeen
24103:        mieseläkkeiden      myöntämisperusteiden     eläkkeen myöntämistä harkittaessa otetaan huo-
24104:        saattamiseksi oikeudenmukaisiksi ja kaik-    mioon myös hänen varallisuusasemansa ja toi-
24105:        kia sanomalehtimiehiä tasapuolisesti koh-    meentulomahdollisuutensa. Ilman erityistä syytä
24106:        televiksi, sekä                              eläkettä ei myönnetä kuuttakymmentä vuotta
24107:           miten Hallitus aikoo korjata opetus-      nuoremmalle henkilölle.
24108:        neuvos, päätoimittaja Valdemar Haka-            Eläke myönnetään hakemuksesta. Valtioneu-
24109:        mao kohdalla tehdyn virheen?                 voston päätöksen mukaan hakemuksista on pyy-
24110:                                                     dettävä Suomen sanomalehtimiesten Liitto -
24111:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti    Finlands journalistförbund ry:n ja Päätoimitta-
24112: seuraavaa:                                          jain yhdistys - Chefredaktörernas förening ry:n
24113:                                                     lausunto.
24114:   Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an-
24115: nerun valtioneuvoston päätöksen (38/77, muut.          Sanomalehtimieseläke ei siis ole edustaja Kär-
24116: 218/83) mukaan sanomalehtimieseläkkeinä an-         hän kysymyksen ensimmäisessä osassa oletetun
24117: nettavia ylimääräisiä eläkkeitä voidaan myöntää     ansio- tms. eläkkeen kaltainen. Eläke myönne-
24118: valtion tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten     tään tunnustuksena, mutta vuosittain jaettavien
24119: otetun määrärahan rajoissa. Vuonna 1983 tarkoi-     uusien eläkkeiden lukumäärän vähäisyyden vuok-
24120: rukseen oli varattu 22 sanomalehtimieseläkettä      si kaikki ansioituneet sanomalehtimiehet eivät
24121: vastaava määräraha.                                 voi sitä samana vuonna saada.
24122:    Sanomalehtimieseläkettä haki kuluvana vuon-         Edellä sanotun nojalla on todettavissa, että
24123: na yhteensä 122 henkilöä. Koska myönnettävien       edustaja Kärhän kysymyksen toisessa osassa tar-
24124: uusien eläkkeiden lukumäärä on rajoitettu, voi      koitettua virhettä ei ole tapahtunut. Päätoimitta-
24125: vuosittain vain noin joka viides hakijoista eläk-   ja Hakamao hakemuksen käsittelyn osalta kulu-
24126: keen saada.                                         vana vuonna voidaan vielä todeta, että kumpi-
24127:   Päätöksen 2 §:n mukaan eläke voidaan myön-        kaan asiantuntijatahoista ei ole hakemusta puol-
24128: •ää Suomen kansalaiselle tunnustuksena hänen        tanut.
24129: 
24130:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
24131: 
24132:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
24133:                                       1983 vp. -     KK n:o 139                                         3
24134: 
24135: 
24136: 
24137: 
24138:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24139:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Eftersom pensionen beviljas såsom erkänsla följer
24140: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        därav, att den inte automatiskt kan beviljas t.ex.
24141: av den 30 september 1983 tili vederbörande           efter viss tjänstetid på området i fråga. På samma
24142: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    sätt följer därav, att pensionen i fråga inte är tili
24143: av riksdagsman Lea Kärhä undenecknade spörs-         sin karaktär sådan pension som beviljas på grund
24144: mål nr 139:                                          av ålderdom, arbetsoförmåga och dylikt.
24145:                                                         Ovan nämnda beslut förutsätter även, att se-
24146:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dan sökandens journalistmeriter har konstaterats,
24147:        för att göra de grunder, enligt vilka         skall hänsyn tagas även tili sökandens förmögen-
24148:        journalistpensioner beviljas, sådana att de   hetsförhållanden och hans utkomstmöjligheter.
24149:        är rättvisa och behandlar alla journalister   Pension beviljas icke utan synnerligt skäl åt
24150:        opartiskt, samt                               person, som är yngre än sextio år.
24151:           hur ämnar Regeringen rätta de fel som         Pensionen beviljas på ansökan. Enligt statsrå-
24152:        begåtts beträffande undervisningsrådet,       dets beslut skall utlåtande om ansökningarna
24153:        chefredaktör Valdemar Hakarna?                inhämtas av Suomen Sanomalehtimiesten Liitto
24154:                                                      - Finlands journalistförbund r.y. och Päätoimit-
24155:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     tajain yhdistys- Chefredaktörernas förening r.y.
24156: frarnföra följande:                                     Den journalistpension som avses i första avsnit-
24157:    Enligt statsrådets beslut (37/77, ändr. 218/83)   tet i riksdagsman Kärhäs spörsmål är inte av
24158: om extra journalistpensioner kan extra pension       samma art som den pension som beviljas såsom
24159: beviljas såsom journalistpension inom ramen för i    erkänsla och dylikt. Pensionen beviljas såsom
24160: statsförslaget för detta syfte upptaget anslag.      erkänsla, men på grund av det ringa antalet nya
24161: Under 1983 hade för detta syfte reserverats ett      pensioner som årligen beviljas är det inte möj-
24162: anslag som motsvarade 22 journalistpensioner.        ligt, att den kunde beviljas alla förtjänta journa-
24163:    Under innevarande år ansökte sammanlagt 122       lister under sarnma år.
24164: personer om journalistpension. Eftersom antalet         På grund av det ovan anförda kan det konst-
24165: nya pensioner som beviljas är begränsat, kan         ateras, att det fel som avses i andra avsnittet av
24166: endast ca var femte av alla sökande beviljas         riksdagsman Kärhäs spörsmål inte har begåtts.
24167: denna pension.                                          Beträffande behandlingen av chefredaktör Ha-
24168:    Enligt beslutets 2 § kan pension beviljas jour-   karnas ansökning under innevarande år kan vida-
24169: nalist, viiken är finsk medborgare, såsom erkäns-    re konstateras, att ingendera av de sakkunniga
24170: la för förtjänstfull verksarnhet som journalist.     har tillstyrkt ansökningen i fråga.
24171:      Helsingfors den 8 november 1983
24172: 
24173:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
24174:                                                  1983 vp.
24175: 
24176: Kirjallinen kysymys n:o 140
24177: 
24178: 
24179: 
24180: 
24181:                                     Paasio: Turun työvoimatoimiston tilojen uusimisesta
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24187:    Turun työvoimatoimisto muutti nykyisiin tiloi-       tulevaisuudessa vallitsee työvoimapula. Arvio on
24188: hinsa vuonna 197 5. Tilat rakennettiin silloisen        osoittautunut perin virheelliseksi. Vuoden 1975
24189: suuntauksen mukaisesti ns. avokonttorityyppisek-        loppupuolella oli Turun työvoimatoimiston alu-
24190: si, jolloin varsinaisia työhuoneita on vain vähäi-      eella työttömiä työnhakijoita n. 3 000, kun heitä
24191: nen määrä pääosan henkilökunnasta työskennel-           tällä hetkellä on runsaasti kaksinkertainen määrä.
24192: lessä siirrettävin väliseinin toisistaan erotetuissa    Suunnittelussa ei ole otettu huomioon nykyisen-
24193: hyvin ahtaissa tiloissa.                                kaltaisia asiakasmääriä.
24194:    Eräänä perusteena avokonttoriratkaisulle mai-            Asiakasmääriä arvioitaessa on otettava huo-
24195: nittiin tarve kokeilla sen soveltuvuutta työvoima-      mioon, että työvoimatoimistossa asioi huomatta-
24196: hallinnon tarkoituksiin. On osoittautunut, ettei        va joukko muitakin kuin työttömiä, mm. amma-
24197: avokonttori monestakaan syystä sovellu työvoima-        tinvalinnanohjauksen ja tietopalvelun asiakkaat
24198: toimiston toimitilaratkaisuksi.                         sekä luonnollisesti sellaisia työnhakijoita, jotka
24199:    Työvoimatoimistojen asiakaspalvelu on useim-         eivät ole työttömiä.
24200: miten luonteeltaan perin luottamuksellista, jol-            Turun työvoimatoimiston käytössä oleva huo-
24201: loin asiakkaan tulee voida olla varma siitä, että       neistopinta-ala on yhteensä vajaat 2 000 m 2 • Sen
24202: työvoimavirkailijalle kerrotut henkilökohtaiset         välittömässä läheisyydessä on Turun työvoimapii-
24203: tiedot tulevat vain tämän tietoon, ei esimerkiksi       rin toimisto, jonka huoneistolj>inta-ala on n. 600
24204: vuoroaan odottavien toisten asiakkaiden. Tämä           m 2 . Samaan rakennukseen on lähinnä Turun
24205: edellytys ei Turun työvoimatoimistossa avokont-         työvoimatoimiston tilantarvetta ajatellen suunni-
24206: toriratkaisusta johtuvasti toteudu. Käydyt keskus-      teltu laajennus pinta-alaltaan 774 m 2 • Tämän
24207: telut kuuluvat verraten laajalti. Tilanne on niin       rakentaminen ja käyttöönotto tarjoaisi mahdolli-
24208: asiakkaiden kuin virkailijoidenkin oikeusturvan         suuden ratkaista Turun työvoimatoimiston tilaan
24209: kannalta varsin kyseenalainen. Sitä voidaan hy-         liittyvät ongelmat.
24210: vällä syyllä pitää myös laittomana.                        Tiettävästi valtiovarainministeriön taholla on
24211:     Ammatinvalinnanohjaajilla sekä eräillä muilla       omaksuttu kanta, jonka mukaan lisätilojen ra-
24212: erityistehtävissä olevilla virkailijoilla on Turun      kentamista Turun työvoimatoimistolle ei voida
24213: työvoimatoimistossa omat työhuoneet. Seinien            pitää tarpeellisena.
24214: äänieristyksen puuttuminen aiheuttaa kuitenkin             Laajentaminen on kuitenkin nähtävä välttä-
24215: myös niissä keskustelujen kuulumisen ulkopuo-           mättömyytenä ja kiireellisenä asiana. Toiminnan
24216: lelle.                                                  jatkumista pitkään nykytiloissa on pidettävä
24217:     Nykyisten tilojen käyttöönottoaikana Turun          mahdottomana.
24218: työvoimatoimistossa oli vakinaisia virkailijoita 4 7.      Toinen, edellä mainittua tosin huonompi rat-
24219: Nykyisin vakinaisia virkailijoita on 63, joiden         kaisu Turun työvoimatoimiston tilaongelmiin oli-
24220: lisäksi toimistossa on n. 10 tilapäistä, mm. työlli-    si työvoimapiirin toimiston siirtäminen muualle.
24221: syysvaroin palkattua työntekijää. Vallitsevaa ti-       Turusta olisi varmaan löydettävissä sitä varten
24222: lanahtautta voidaan pitää jo kohtuuttomana.             käyttökelpoiset tilat.
24223: Virkailijoiden työolosuhteet eivät täytä edes vä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24224: himmäisvaatimuksia.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24225:     Silloin, kun Turun työvoimatoimiston nykyisiä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24226: tiloja suunniteltiin, pidettiin todennäköisenä, että    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24227: 
24228: 0883009026
24229: 2                                1983 vp. -       KK n:o 140
24230: 
24231:        Onko Hallitus tietoinen Turun työvoi-                JOS on,
24232:      matoimiston tilojen ahtaudesta ja niiden               minkälaisiin totmun Hallitus aikoo
24233:      sopimattomuudesta tarkoitukseensa, ja                  ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
24234:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1983
24235: 
24236:                                             Pertti Paasio
24237:                                         1983 vp. -      KK n:o 140                                         3
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 
24242:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24243: 
24244:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           parantamiseksi useaankin eri otteeseen. Viime
24245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            keväänä päästiin neuvotteluissa vuokranantajan
24246: olette 30 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-          Turun Työväen Säästöpankin kanssa niin pitkäl-
24247: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         le, että työvoimapiirin toimisto teki ministeriölle
24248: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          esityksen tarvittavien lisätilojen vuokraamisesta
24249: Pertti Paasion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      rakennettavasta lisärakennuksesta. Työvoimami-
24250: myksestä n:o 140:                                       nisteriön asiasta tekemä esitys kuitenkin raukesi
24251:                                                         valtiovarainministeriön kannanottoon siitä, että
24252:            Onko Hallitus tietoinen Turun työvoi-         työvoimahallinto Turussa ei tulisi lähivuosien
24253:         matoimiston tilojen ahtaudesta ja niiden        aikana saamaan esitettyä henkilöstömäärän lisäys-
24254:         sopimattomuudesta tarkoitukseensa, ja            tä ja näin ollen tähän perustuva lisätilaesitys oli
24255:         jos on,                                         ylimitoitettu. Työvoimaministeriö ja Turun työ-
24256:            minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo          voimapiirin toimisto, jonka toimitilat ovat samas-
24257:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                 sa rakennuksessa, ovat tämän jälkeen päätyneet
24258:                                                         sellaiseen ratkaisuun, että piiritoimisto muuttaa
24259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        uusiin tiloihin ja näin vapautuvat tilat, yhteensä
24260: ti seuraavaa:                                            13 huonetta, luovutetaan työvoimatoimiston
24261:    Turun työvoimatoimiston tilat otettiin käyt-         käyttöön. Tämän jälkeen paranevat työskentely-
24262: töön vuonna 1975. Tilaratkaisussa päädyttiin            olosuhteet Turun työvoimatoimistossa ratkaise-
24263: pääosiltaan ns. maisemakonttorityyppiseen mal-          vasti sekä henkilö- että asiakaskunnan osalta.
24264: liin. Tähän vaikutti osaltaan tarve kokeilla tällais-   Tällainen ratkaisun mahdollisuus on todennäköi-
24265: ta tilaratkaisua työvoimahallinnon asiakaspalvelu-      nen vuoden vaihteessa 1985, jolloin Turun työ-
24266: tehtävissä ja erityisesti Turussa se, että käytettä-    voimapiirin toimisto arvionsa mukaan pääsee
24267: vissä oleva tila soveltui lähinnä vain tällaiseen       muuttamaan uusiin toimitiloihin.
24268: ratkaisuun. Kun kysymyksessä oli ensimmäinen               Jo tätä ennen tullaan piiritoimiston taholta
24269: tämäntyyppinen kokeilu, tapahtui tilojen suun-          suunnittelemaan sellaisia parannustoimenpiteitä
24270: nittelu pitkälti yhteistoiminnassa työvoimatoi-         nykyiseen avotilaan, jotka parantaisivat työsken-
24271: miston henkilökunnan tai sen edustajien kanssa.         telyolosuhteita siellä ja jotka voitaisiin ottaa huo-
24272: Tämän lisäksi suoritettiin tilojen käytäntöön oton      mioon toimiston laajennusvaiheen aikana aikai-
24273: jälkeen Turun työvoimatoimiston toimesta mää-           sintaan vuoden 1985 lopussa.
24274: räjaksoin tilan toimivuuden ja virkailijain työ-            Työvoimaministeriö on määrätietoisesti pyrki-
24275: viihtyvyyden seurantaa. Tästä saadut tulokset           nyt parantamaan työvoimatoimistojen huonetilo-
24276: olivat yleisesti ottaen tyydyttävät, kunnes työttö-     ja ja näin edistämään sekä asiakkaittensa että
24277: myyden rajusti noustessa tilanne ratkaisevasti          henkilökuntansa viihtyvyyttä. Viimeisten vuosien
24278: muuttui.                                                aikana on huomattava osa työvoimatoimiston
24279:    Tilan käytäntöön oton aikoihin työskenteli           vanhoista ja osittain epätyydyttävistä toimitiloista
24280: avokonttorissa 47 virkailijaa kun nykyisin vastaa-      voitu uudistaa lähinnä siten, että työvoimatoi-
24281: va henkilökuntamäärä on jo yli 70. Samanaikai-          mistot ovat päässeet muuttamaan uusiin valtion
24282: sesti on päivittäisten asiakaskäyntien määrä kas-       virastotaloihin. Tätä kehitystä tulee ministeriö
24283: vanut n. kolminkertaiseksi. On ymmärrettävää,           omalta osaltaan ponnekkaasti jatkamaan, jotta
24284: että tällaiset muutokset henkilökunta- ja asiakas-      työvoimahallinnon työskentelytilat olisivat kaikin
24285: määrässä ovat aiheuttaneet erittäin vaikeat työs-       puolin hyvät. Lähiaikojen työtilojen suunnitte-
24286: kentelyolosuhteet. Epäkohdat, joita kansanedus-         lussa joudutaan ottamaan huomioon mm. lähi-
24287: taja Pertti Paasio on kuvannut kirjallisessa kysy-      vuosien aikana työvoimatoimistoissa yleisesti
24288: myksessään, ovat toimintaa vakavasti haittaavia.        käyttöön otettavan atk-järjestelmän vaatimat eri-
24289: Turun työvoimapiirin toimiston toimesta on tut-         tyisjärjestelyt.
24290:  kittu mahdollisuuksia työskentelyolosuhteiden
24291: 
24292:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1983
24293:                                                                     Työvoimaministeri Urpo Leppänen
24294: 4                                       1983 vp.   -    KK n:o 140
24295: 
24296: 
24297: 
24298: 
24299:                                  Till Riksdagens Herr Talman
24300: 
24301:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            med arrendegivaren Turun Työväen Säästöpankki
24302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           så långt att arbetskraftsdistriktsbyrån gjorde mi-
24303: av den 30 september 1983 till vederbörande              nisteriet en framställning om hyrning av behövli-
24304: medlem av statsrådet för besvarande översänt            ga tilläggsutrymmen i en tillbyggnad som skall
24305: avskrift av följande av riksdagsman Pertti Paasio       uppföras. Arbetskraftsministeriets framställning
24306: ställda skriftliga spörsmål nr 140:                     föll dock på finansministeriets ställningstagande,
24307:                                                         enligt vilket arbetskraftsförvaltningen i Åbo inte
24308:            Är Regeringen medveten om att Åbo            skulle få det föreslagna personaltillskottet inom
24309:         arbetskraftsbyrå har trånga och för ända-       den närmaste framtiden, varför förslaget om
24310:         målet föga lämpliga utrymmen, och om            tilläggsutrymmen som baserade sig på detta ock-
24311:         detta är fallet,                                så var överdimensionerat. Arbetskraftsministeriet
24312:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        samt arbetskraftsdistriktsbyrån, vars lokaliteter
24313:         för avhjälpande av situationen?                 finns i samma byggnad, har härefter kommit
24314:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        överens om att distriktsbyrån flyttar in i nya
24315: följande:                                               utrymmen och de sålunda ledigblivna lokaliteter-
24316:                                                         na, sammanlagt 13 rum, överlåts till arbetskrafts-
24317:    Åbo arbetskraftsbyrås lokaliteter togs i bruk år     byråns förfogande. Härefter förbättras arbetsför-
24318: 1975. 1 utrymmesfrågan stannade man i huvud-            hållandena i Åbo arbetskraftsbyrå för såväl perso-
24319: sak vid en lösning av landskapskontorstyp. Till         nalen som för klienrerna på ett avgörande sätt.
24320: valet av en sådan lösning bidrog förutom behovet        Denna lösning är sannolikt möjlig vid årsskiftet
24321: av att pröva på en sådan lösning för arbetskrafts-      1985, då Åbo arbetskraftsdistriktsbyrå enligt
24322: förvaltningens kundserviceuppgifter, i Åbo speci-       egen bedömning kan flytta in i de nya lokalite-
24323: ellt att de utrymmen man förfogade över lämpa-          terna.
24324: de sig nästan bara till en sådan modell. Eftersom
24325: det gällde det första försöket i sitt slag skedde          Redan före det kommer distriktsbyrån att pla-
24326: planeringen av lokaliteterna mycket långt i sam-        nera sådana förbättringsåtgärder i fråga om det
24327: arbete med arbetskraftsbyråns personai eller dess       nuvarande landskapskonroret som skulle förbätt-
24328: represenranrer. Efter det att lokaliteterna tagits i    ra arbetsförhållandena där och som kunde beak-
24329: bruk utförde Åbo arbetskraftsbyrå en regelbun-          tas i utbyggnadsskedet tidigast i slutet av åt
24330: det upprepad uppföljning av hur väl utrymmes-           1985.
24331: lösningen fungerade samt av tjänstemännens ar-              Arbetskraftsministeriet har målmedvetet arbe-
24332: betstrivsel. Resultatet var allmänt taget tillfreds-    tat för att förbättra arbetskraftsbyråernas utrym-
24333: ställande, tills situationen förändrades i och med      men och att därigenom främja trivseln bland
24334: att arbetslösheten tog en tvär vändning uppåt.          såväl personalen som kunderna. Under de senaste
24335:    Då lokaliteterna togs i bruk arbetade 47 tjäns-      åren har en betydande del av arbetskraftsbyråm
24336: temän i landskapskontoret, medan den nuvaran-           gamla och delvis otillfredsställande lokalitetel
24337: de personalstyrkan redan är över 70. Samtidigt          kunnat förnyas främst genom att arbetskraftsby-
24338: har de dagliga kundbesöken ungefär tredubblats.         råerna har kunnat flytta in i nya statliga ämbets-
24339: Det är förståeligt att sådana ändringar i personai      hus. Denna utveckling kommer ministeriet föt
24340: och kundsiffrorna har resulterat i mycket svåra         sin del att fortsätta så att arbetskraftsförvaltning-
24341: arbetsförhållanden. De olägenheter som riksdags-        ens arbetsutrymmen skall vara goda på alla sätt.
24342: man Pertti Paasio har beskrivit i sitt spörsmål         Vid planeringen av den närmaste framtidem
24343: utgör allvarliga hinder för verksamheten. Åbo           arbetsutrymmen måste man bl.a. beakta de spe-
24344: arbetskraftsdistriktsbyrå har i flera repriser under-   cialarrangemang som föranleds av att ADB-syste·
24345: sökt möjligheterna till en förbättring av arbets-       met inom en nära framtid allmänt kommer atl
24346: förhållandena. 1 våras kom man i överläggningar         införas i arbetskraftsbyråerna.
24347: 
24348: 
24349:      Helsingfors den 4 november 1983
24350:                                                                  Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
24351:                                                  1983 vp.
24352: 
24353: Kirjallinen kysymys n:o 141
24354: 
24355: 
24356: 
24357: 
24358:                                     Paasilinna: Kyläsaaren jätteenpohtolaitoksen saneerauksesta ja jät-
24359:                                        teiden hyötykäytön edistämisestä
24360: 
24361: 
24362:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24363: 
24364:    Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan                - Vastakkain ovat jätemäärien tuottamiseen
24365: virkamiestyöryhmä on laatinut pääkaupunkiseu-           puuttumaton, ympäristöä saastuttava, teollinen
24366: dulle jätehuollon kokonaissuunnitelmaehdotuk-           jätteenkäsittely ja ympäristöystävällinen jätteiden
24367: sen, jota käsitellään YTV:n hallituksessa ja val-       vähentämiseen perustuva esilajittelu ja jätteen
24368: tuuskunnassa loka-marraskuun aikana 1983.               todellinen hyötykäyttö.
24369:    Suunnitelman keskeisin tavoite on Helsingin             - Helsingin ja pääkaupunkiseudun jätehuol-
24370: Kyläsaaren jätteenpohtolaitoksen saneeraaminen          lon kriisitilanteesta huolimatta alueen jätehuolto-
24371: ja laajentaminen siten, että jätettä käsitellään        johto on haluton etsimään vaihtoehtoja teolliselle
24372: peräti kaksinkertainen määrä äsken lakkautetun          jätteenkäsittelylle. Esille nousee väistämättä kysy-
24373: pohtolaitoksen jätemäärään verrattuna. (Kyläsaa-        mys kunnallisen demokratian toimivuudesta, var-
24374: ren pohtolaitoksen toiminta lakkautettiin               sinkin kun kuntalaisten taholta esiintyy kiitettä-
24375: 31.3.1983 Helsingin terveyslautakunnan valvon-          vaa aloitteellisuutta ja mielipiteenilmaisuja.
24376: tajaoston määräyksestä.)                                Vaihtoehtoisia jätehuoltosuunnitelmia on jatku-
24377:    Vaikka työryhmä esittää pohtolaitokseen han-         vasti esitetty.
24378: kittavaksi nykyaikaiset puhdistuslaitteet, niin sel-       - Helsingin kaupunginvaltuusto on ilmaissut
24379: laisia laitteita ei ole saatavissa, joilla voitaisiin   jätehuollosta käsityksensä poistamalla talousar-
24380: poistaa kaikki vahingolliset aineet savukaasuista.      viosta Kyläsaaren pohtolaitoksen saneerausmäärä-
24381:    Kyläsaaren jätteenpohtolaitoksella on valta-         rahan. Päätöksen perusteluissa valtuustoryhmät
24382: kunnallista merkitystä:                                 varsin yksimielisesti toivoivat, että ''puheet Kylä-
24383:    -Kyläsaaren jätteenpohtolaitos on ensimmäi-          saaren käytöstä pääkaupunkiseudun jätehuollon
24384: siä merkittäviä asioita, joihin 1.10.1983 toimin-       osana loppuisivat''.
24385: tansa aloittanut ympäristöministeriö joutuu otta-          - Helsingin kaupunginhallitus ja useat lauta-
24386: maan kantaa.                                            kunnat ovat ilmaisseet kielteisyytensä Kyläsaaren
24387:    - On tärkeää, miten kysymystä käsitellään.           pohtolaitoksen saneeraamiseen.
24388: Keskitytäänkö vain suodattimien tasoon ja katti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24389: loiden kunnon arviointiin, vai otetaanko huo-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
24390: mioon myös ympäristön kokonaistilanne?                  neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24391:    - Ratkaisevaa ei ole uuden pohtolaitoksen            seuraavan kysymyksen:
24392: päästöt ja takeet niiden jäämisestä joidenkin
24393: ohjearvojen alapuolelle vaan se, että Kyläsaaren                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24394: ympäristö tiheästi asuttuna alueena ja teollisuus-              ryhtyä pääkaupungissa sijaitsevan Kylä-
24395: ja liikekeskittymänä on jo nyt niin ylikuormitet-               saaren jätteenpohtolaitoksen saneerauk-
24396: tu, ettei alueen saastekuormitusta voida enää                   sen estämiseksi, ja
24397: lainkaan lisätä.                                                   aikooko Hallitus tuoda eduskunnan
24398:    - Pääkaupunkiseudun jätehuoltoratkaisu tu-                   käsiteltäväksi esityksen toimenpttetstä,
24399: lee olemaan suunnannäyttäjä jätehuoltokysymyk-                  joilla voidaan vaikuttaa jätteessä olevan
24400: sistä päätettäessä muualla Suomessa.                            raaka-aineen hyötykäytön edistämiseen?
24401: 
24402:      Helsingissä 30 päivänä syyskuut~ 1983
24403: 
24404:                                              Reino Paasilinna
24405: 
24406: 0883009358
24407: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 141
24408: 
24409: 
24410: 
24411: 
24412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24413: 
24414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saaren jätteenpohtolaitosta enää kunnosteta,
24415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaan jätteet käsitellään kaatopaikoilla ja myö-
24416: olette 30 päivänä syyskuuta 1983 päivätyn kir-        hemmin mahdollisesti rakennettavassa jätteenkä-
24417: jeenne n:o 822 ohella lähettänyt valtioneuvoston      sittelylaitoksessa, jonka käsittelymenetelmä ja si-
24418: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   joituspaikka selvitetään erikseen. Tämän johdosta
24419: sen kansanedustaja Reino Paasilinnan kirjallisesta    kysymyksessä tarkoitetut toimenpiteet ovat käy-
24420: kysymyksestä n:o 141, jossa tiedustellaan:            neet tarpeettomiksi.
24421:                                                          Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan
24422:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seurataan jätehuoltolain käytännön toteutumista
24423:        ryhtyä pääkaupungissa sijaitsevan Kylä-        ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin muun
24424:        saaren jätteenpohtolaitoksen saneerauk-        muassa jätteiden hyötykäytön edistämiseksi. Mai-
24425:        sen estämiseksi, ja                            nitun hallitusohjelman kohdan toteuttamiseksi
24426:           aikooko Hallitus tuoda eduskunnan           ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan
24427:        käsiteltäväksi esityksen toimenpiteistä,       laajaa selvitystä jätteiden määrän vähentämisestä
24428:        joilla voidaan vaikuttaa jätteessä olevan      ja hyödyntämisesta. Selvityksen on määrä valmis-
24429:        raaka-aineen hyötykäytön edistämiseen?         tua vuoden 1984 alussa. Sen yhteydessä laaditaan
24430:                                                       jätteiden määrän vähentämisen ja hyödyntämisen
24431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      yleisiä tavoitteita ja toimenpiteitä koskeva ohjel-
24432: ti seuraavaa:                                         ma, joka on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle
24433:   Hyväksyessään pääkaupunkiseudun yhteistyö-          periaatepäätöksen tekemistä varten. Periaatepää-
24434: valtuuskunnan jätehuollon kokonaissuunnitel-          töksen pohjalta ryhdytään toteuttamaan yksittäi-
24435: man 25 päivänä lokakuuta 1983 pääkaupunki-            siä kehittämishankkeita, joista annetaan aikanaan
24436: seudun yhteistyövaltuuskunta päätti, ettei Kylä-      tarvittavat esitykset eduskunnalle.
24437: 
24438:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1983
24439: 
24440:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
24441:                                       1983 vp. -      KK n:o 141                                        3
24442: 
24443: 
24444: 
24445: 
24446:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24447: 
24448:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           platserna och vid en avfallsbehandlingsanslägg-
24449: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ning som eventuellt byggs senare. Behandlings-
24450: nr 822 av den 30 september 1983 tili vederböran-      metoden och placeringen för denna anläggning
24451: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          utreds separat. Av denna anledning har de i
24452: följande av riksdagsman Reino Paasilinna under-       spörsmålet avsedda åtgärderna blivit onödi~a.
24453: tecknade spörsmål nr 141:                                Enligt gällande regeringsprogram följer man
24454:                                                       med hur lagen om avfallshantering förverkligas i
24455:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       praktiken och vidtar behövliga åtgärder bl. a. för
24456:        för att förhindra en sanering av avfalls-      att främja återvinningen av avfall. 1 avsikt att
24457:        förbränningsanläggningen på Byholmen i         förverkliga denna punkt i regeringsprogrammet
24458:        huvudstaden, och                               håller man som bäst vid miljöministeriet på att
24459:           ämnar Regeringen förelägga riksdagen        bereda en omfattande utredning om hur avfalls-
24460:        en proposition angående åtgärder genom         volymen kunde minskas och avfallet återvinnas.
24461:        vilka man kan påverka främjandet av            Utredningen skall bli färdig i början av år 1984. 1
24462:        återvinning av råvaror i avfallet?             samband därmed kommer man att göra upp ett
24463:                                                       program angående den allmänna målsättningen
24464:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och åtgärder för minskning av avfallsvolymen och
24465: anföra följande:                                      återvinning av avfall. Detta program skall före-
24466:    Då huvudstadsregionens samarbetsdelegation         läggas statsrådet för fattande av ett principbeslut.
24467: den 25 oktober 1983 godkände en totalplan för         Utgående från detta principbeslut kommer man
24468: huvudstadsregionens samarbetsdelegations av-          att börja förverkliga enskilda utvecklingsprojekt,
24469: fallshantering, beslöt delegationen att avfallsför-   angående vilka i sinom tid erforderliga proposi-
24470: bränningsanläggningen på Byholmen inte längre         tioner kommer att avlåtas tili riksdagen.
24471: saneras, utan avfallet behandlas på avstjälpnings-
24472:      Helsingfors den 9 november 1983
24473: 
24474:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
24475:                                               1983 vp.
24476: 
24477: Kirjallinen kysymys n:o 142
24478: 
24479: 
24480: 
24481: 
24482:                                   Saarikoski: limajoen-Pojanluoman paikallistien n:o 17393 paran-
24483:                                      tamisesta Ilmajoella
24484: 
24485: 
24486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24487: 
24488:    Ilmajoen kunnassa oleva Pojanluoman paikal-       sinkiin. Ilmajoen kunta on muiden lähialueen
24489: listie n:o 17393, joka johtaa Ilmajoen kirkonky-     kuntien kanssa satsannut huomattavia määriä
24490: lästä Pojanluoman kylään, on aikaisempien Vaa-       varoja alueellaan sijaitsevan lentokentän rakenta-
24491: san tiepiirin tienpidon toimenpideohjelmien mu-      miseen. Olisi aivan kohtuutonta, jos Ilmajoelta
24492: kaan ollut tarkoitus peruskorjata ja kestopäällys-   lentokentälle pitäisi kiertää noin kaksinkertainen
24493: tää jo 1980-luvun alkupuolella. Tien parantamis-     matka eli Seinäjoen kautta, koska luonnollisin ja
24494: ajankohtaa siirrettiin muun muassa vuosien           suorin yhteys ei ole kunnossa, vaikka Pojanluo-
24495: 1981-87 toimenpideohjelmassa vuosilta 1985-          man ja Rengon kylissä Pojanluoman paikallistien
24496: 86 vuosille 1986-87. Juuri valmistuneessa Vaa-       yhteyden varassa asuu noin 1 000 ilmajokista.
24497: san tiepiirin uudessa ohjelmassa, joka sisältää         Ilmajoen kunta ja Pojanluoman paikallistien
24498: toimenpidevuodet 1982-88, ei Pojanluoman             käyttäjät ovat maltillisesti odotelleet tiensä pa-
24499: paikallistien parantamisesta mainita muuta kuin      rantamisvuoroa tähän saakka, mutta kun saman-
24500: se, että se on siirretty toimenpideohjelman ulko-    laisen liikennetarpeen omaavat tiet ovat eräissä
24501: puolelle.                                            tapauksissa tulleet jo kahteenkin kertaan raken-
24502:                                                      nettua, katsovat huonoista liikenneoloista kärsi-
24503:    Kelirikkakausina mainittu Pojanluoman pai-        mään joutuneet tulleensa syrjityiksi. Kehnoista
24504: kallistie on käytännöllisesti katsoen kulkukelvo-    liikenneolosuhteista johtuen uhkaa Pojanluoman
24505: ton ja monesti muuhunkin aikaan vuodesta tien        ja Rengon kylien elimellinen yhteys ja yhteistoi-
24506: kunto on sellainen, että liikennöinti Pojanluo-      minta kuntaansa ja kuntakeskukseensa katketa.
24507: maita kirkonkylään on hankalaa. Sen ohella, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24508: mainittua tietä käyttävät pojanluomankyläläiset,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24509: käyttävät myöskin Pojanluomasta vielä etäämpä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24510: nä olevat rengonkyläläiset samaa tietä. Rengon-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24511: kylän Rengonharjulle on juuri valmistunut pien-
24512: ten reittikoneiden käyttöön Seinäjoen talous-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä Ilmajoen
24513: aluetta palveleva lentokenttä, jolta tiettävästi              kunnassa olevan Pojanluoman paikallis-
24514: alkaa lähitulevaisuudessa reittilentoliikenne Hei-            tien parantamiseksi mitä pikimmin?
24515: 
24516:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24517: 
24518:                                            Helge Saarikoski
24519: 
24520: 
24521: 
24522: 
24523: 088300969B
24524: 2                                    1983 vp. -- ~ n:o 142
24525: 
24526: 
24527: 
24528: 
24529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24530: 
24531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tienpidon viimeisimmässä toimenpideohjel-
24532: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    massa vuosiksi 1983-89 Pojanluoman paikallis-
24533: mies, lähettänyt 4 päivänä lokakuuta 1983 päivä-    tien parantaminen on ajoitettu vuonna 1989
24534: tyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asianomai-     alkavaksi. Viimeaikainen valtion rahoitusmahdol-
24535: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Helge   lisuuksien kehittyminen näyttää siltä, ettei ole
24536: Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     perusteltua odottaa tienpidon rahoituksen inves-
24537: myksestä n:o 142:                                   tointien osalta vuoden 1984 tasosta kasvavan.
24538:                                                     Tämä merkitsisi toimenpideohjelman investointi-
24539:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Ilmajoen        kehysten supistumista noin 10-15 % vuodesta
24540:        kunnassa olevan Pojanluoman paikallis-       1985 eteenpäin. Näin ollen ei ole näkyvissä
24541:        tien parantamiseksi mitä pikimmin?           mahdollisuuksia Pojanluoman paikallistien pa-
24542:                                                     rantamishankkeen toteuttamiseksi lähivuosina eli
24543:                                                     aikaisemmin kuin edellä on sanottu. Parantamis-
24544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    työn aloittamiseen saakka tie pidetään kunnossa
24545: ti seuraavaa:                                       normaalein kunnossapitotoimenpitein.
24546: 
24547:     Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1983
24548: 
24549:                                                                 Liikenneministeri Matti Puhakka
24550:                                    1983 vp. -     KK n:o 142                                        3
24551: 
24552: 
24553: 
24554: 
24555:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
24556: 
24557:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      bättrandet av Pojanluoma bygdeväg att inledas år
24558: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     1989. Den senaste tidens utveckling i fråga om
24559: av den 4 oktober 1983 tili vederbörande medlem    statens finansieringsmöjligheter visar att det inte
24560: av statsrådet översänt avskrift av följande av    är motiverat att vänta sig en ökning av de
24561: riksdagsman Helge Saarikoski undertecknade        investeringar som gäller finansieringen av väg-
24562: spörsmål nr 142:                                  hållning utöver 1954 års nivå. Detta skulle inne-
24563:                                                   bära att åtgärdsprogrammets investeringsram
24564:          Vad ämnar Regeringen göra för att        krymper med ca 10-15 % från år 1985 framåt.
24565:        förbättra Pojanluoma bygdeväg i Ilmajoki   Därmed finns inga möjligheter i sikte att för-
24566:        korumun med det snaraste?                  bättra Pojanluoma bygdeväg under de närmaste
24567:                                                   åren, dvs. tidigare än vad ovan sagts. Tili dess att
24568:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   förbättringsarbetet påbörjas hålls vägen i skick
24569: anföra följande:                                  med normala underhållsåtgärder.
24570:   Enligt det senaste åtgärdsprogrammet för väg-
24571: hållningen under åren 1983-89 kommer för-
24572: 
24573:     Helsingfors den 10 november 1983
24574: 
24575:                                                                    Trafikminister Matti Puhakka
24576:                                                  1983 vp.
24577: 
24578: Kirjallinen kysymys n:o 143
24579: 
24580: 
24581:                                    Petäjäniemi ym.: Terveyskeskusten mahdollisuuksista hankkia tar-
24582:                                       peellisia palveluja ulkopuolisilta
24583: 
24584:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24585: 
24586:    Eduskunnan käsitellessä aikanaan hallituksen        velvoituksia. Tällaisista velvoituksista mamttta-
24587: esitystä kansanterveyslaiksi hallituksen taholta in-   koon vuoden 1984 alusta voimaan tuleva invali-
24588: formoitiin eduskuntaa toteamalla mm., että uu-         dihuollon lääkinnällistä kuntoutusta koskeva
24589: den lain säätäminen ei huononna aikaisempia            lainsäädännön muutos ja velvoitus erityisham-
24590: terveyspalveluita ja että lain voimaan tullessa        mashoidon järjestämiseen. Kumpikaan näistä
24591: vakiintuneen aseman saavuttaneet terveyspalvelut       tehtävistä ei voine toteutua, ellei kunta voi
24592: tulevat jatkumaan entiseen tapaan.                     itsenäisesti valita tarkoituksemmukaisinta palve-
24593:    Tarkempia ohjeita kansanterveyslain sovelta-        lun tuottajaa. Vastaavasti kunnat ovat jo parin-
24594: misesta annettiin kansanterveysasetuksella. Koko       kymmenen vuoden ajan tottuneet käyttämään
24595: kansanterveyslain voimassaoloajan on jouduttu          yksityisiä patologian alan laboratoriopalveluita
24596: käymään keskustelua siitä, miten oikeaan osunut        hankkiessaan terveyskeskuksilleen patologin lau-
24597: on kansanterveysasetuksen 6 §:n muotoilu. On           suntoja, jotka monesti ovat taudin määritykses-
24598: olemassa joukko terveydenhoidon suppeiden eri-         sä välttämättömiä perusedellytyksiä. Kun myös
24599: koisalojen tehtäviä, joiden suorittamiseksi ei ole     naisten joukkotarkastuksissa otettujen irtosolu-
24600: tarkoituksenmukaista perustaa kunnallisia toi-         näytteiden tutkiminen tahdotaan järjestää kes-
24601: mintayksiköitä. Jokaiseen kuntaan tai jokaiseen        kussairaaloissa, joissa sen on todettu tulevan
24602: terveyskeskuksen kuntainliittoon hajautettu sup-       huomattavan paljon tähänastista kalliimmaksi,
24603: pean erikoisalan toimipiste merkitsisi voimavaro-      uhkaa menestyksellinen kohdun kaulaosan syö-
24604: jen tuhlausta ja kustannusten lisäämistä. Toisaal-     vän esi- ja varhaisasteiden toteamiseksi toteutettu
24605: ta on voitu todeta, ettei kaikkiin erikoisaloihin      joukkotarkastusjärjestelmä hajota. Tästä aiheu-
24606: perehtynyttä henkilöstöä olisi edes saatavissa täl-    tuisi huomattavaa haittaa tulokselliselle kansan-
24607: laisiin toimipisteisiin.                               terveystyölle.
24608:    Kunnat ovat tällaisissa tapauksissa tottuneet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24609: ostamaan tarvitsemansa erityisalan palvelut nii-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24610: den tuottajilta. Nämä palveluiden tuottajat ovat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24611: saattaneet olla yksityisiä osakeyhtiöitä, yhtymiä,     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24612: säätiöitä ja yhdistyksiä tai laitoksia. Joissakin
24613: tapauksissa on koko valtakunnassa ollut vain yksi                Miten Hallitus aikoo taata kunnille ja
24614: kuntien yleisesti käyttämä palveluiden tuottaja.              kuntien terveyskeskuksille oikeuden har-
24615: Jos kansanterveysasetuksessa rajataan kuntien                 kita, miltä palveluiden tuottajalta on tar-
24616: mahdollisuutta ostaa palveluja tässä tarkoitetuilta           koituksenmukaisinta hankkia kuntoutus-
24617: palveluiden tuottajilta eväämällä kunnilta val-               palvelut, erityishammashoidon palvelut
24618: tionapu, jos näitä yksityisiä tuottajia käytetään,            ja patologian alan laboratoriotutkimukset
24619: loukataan samalla arveluttavalla tavalla kuntien              tapauksissa, jolloin näiden tuottaminen
24620: itsemääräämisoikeutta. Uudet lait ja valtakunnal-             kunnallisena toimintana olisi voimavaro-
24621: liset suunnitelmat sosiaalihuollon ja terveyden-              jen tuhlausta ja tähänastista kalliimpaa?
24622: huollon järjestämisestä lisäävät monesti kuntien
24623: 
24624:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24625: 
24626:                       Tuulikki Petäjäniemi                      Ilkka Kanerva
24627:                       Helena Pesola                             Sampsa Aaltio
24628:                       Saara Mikkola                             Riitta Jouppila
24629:                       Aila Jokinen                              Sakari Valli
24630:                       Eeva Turunen                              Sirpa Pietikäinen
24631: 0883009015
24632: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 143
24633: 
24634: 
24635: 
24636: 
24637:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24638: 
24639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teuttamissuunnitelmassa vahvistetaan erikseen
24640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuosittain yksityisiltä palvelujen tuottajilta han-
24641: olette 4 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-    kittavien palvelujen määrä ja lisäykset. Kansan-
24642: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     terveysasetuksen 6 §:ssä rajataan terveyskeskuksen
24643: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Petä-    mahdollisuuksia ostaa ulkopuolisia palveluja.
24644: jäniemen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Vuoden 1984 alusta voimaan tulevan invalidi-
24645: myksestä n:o 143:                                    huoltolain muutoksen johdosta siirtyy lääkinnäl-
24646:           Miten Hallitus aikoo taata kunnille ja     linen kuntoutus apuvälinehuoltoineen terveys-
24647:        kuntien terveyskeskuksille oikeuden har-      keskusten ja sairaaloiden tehtäväksi. Tähän liit-
24648:        kita, miltä palveluiden tuonajalta on tar-    tyen on sen sijaan tarkoitus muuttaa kansanter-
24649:        koituksenmukaisinta hankkia kuntoutus-        veysasetuksen 6 § siten, että kunnat ja kuntainlii-
24650:        palvelut, erityishammashoidon palvelut        tot voivat hankkia yksityisiltä palvelujen tuottajil-
24651:        ja patologian alan laboratoriotutkimukset     ta sellaisia kuntoutuspalveluja, joita ne itse tai
24652:        tapauksissa, jolloin näiden tuottaminen       kunnalliset erikoissairaanhoitolaitokset eivät tuo-
24653:        kunnallisena toimintana olisi voimavaro-      ta riittävässä määrin.
24654:        jen tuhlausta ja tähänastista kalliimpaa?        Erikoishammashoidon palvelujen ja hammas-
24655:                                                      teknisten palvelujen osalta ovat kunnalliset kes-
24656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kusjärjestöt tehneet aloitteen kansanterveysase-
24657: ti seuraavaa:                                        tuksen 6 §:n muuttamiseksi, millä tehtäisiin
24658:    Uuteen suunnittelu- ja valtionosuuslainsäädän-    mahdolliseksi näiden palvelujen hankkiminen
24659: töön liittyen muutettiin kansanterveyslain 19 §      myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Asiaa val-
24660: eduskunnan sosiaalivaliokunnan mietinnön mu-         mistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
24661: kaisesti kansanterveyslain muuttamisesta annetul-       Vuosia 1983-1987 koskevassa valtakunnalli-
24662: la lailla (684/82) siten, että asetuksella voidaan   sessa suunnitelmassa sairaanhoitolaitosten toi-
24663: rajata terveyskeskuksen mahdollisuuksia hankkia      minnan järjestämisestä todetaan, että keskussai-
24664: ulkopuolisia palveluja. Tähän liittyen ei ole tar-   raalat vastaavat joukkotarkastuksissa otettavien
24665: koitus muuttaa nykyisen kansanterveysasetuksen       kohdun kaulaosan irtosolunäytteiden tutkimises-
24666: 6 §: n sisältöä.                                     ta toimialueellaan lääkintöhallituksen ohjeiden
24667:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja   mukaisesti. Ohjeet tämän toiminnan järjestämi-
24668: valtionosuudesta annetun lain 7 §:n mukaisessa       sestä ovat valmisteilla lääkintöhallituksessa.
24669: kunnan tai kuntainliiton kansanterveystyön to-
24670: 
24671:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1983
24672: 
24673:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
24674:                                        1983 vp. -      KK n:o 143                                         3
24675: 
24676: 
24677: 
24678: 
24679:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
24680: 
24681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och hälsovården, fastställs det årliga antalet tjäns-
24682: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ter som införskaffas med anlitande av privata
24683: av den 4 oktober 1983 tili vederbörande medlem         serviceproducenter och ökningar i detta antal
24684: av statsrådet översänt avskrift av följande av         särskilt för sig. Genom 6 § folkhälsoförordningen
24685: riksdagsman Petäjäniemi m.fl. undertecknade            begränsas hälsovårdscentralernas möjligheter att
24686: spörsmål nr 143:                                       köpa service hos utomstående.
24687:                                                           På grund av den ändring av invalidvårdslagen
24688:           Hur avser Regeringen att garantera           som träder i kraft vid ingången av år 1984
24689:        kommunerna och kommunernas hälso-               överförs den medicinska rehabiliteringen inklusi-
24690:        vårdscentraler rätten att pröva av viiken       ve service i fråga om hjälpmedel tili hälsovårds-
24691:        serviceproducent det är ändamålsenligast        centraler och sjukhus. I anslutning härtill är
24692:        att införskaffa rehabiliteringstjänster,        avsikten däremot att ändra 6 § folkhälsoförord-
24693:        specialtandvårdstjänster och laboratorie-       ningen så, att kommuner och kommunförbund
24694:        undersökningar på patologins område i           hos privata serviceproducenter kan införskaffa
24695:        de fall där det skulle innebära ett slöseri     sådana rehabiliteringstjänster som de själva eller
24696:        med resurser att producera sådana tjäns-        de kommunala specialsjukvårdsinrättningarna in-
24697:        ter såsom kommunal verksamhet, och där          te tillhandahåller i tillräcklig mån.
24698:        detta skulle bli dyrare än det hittills har        I fråga om specialtandvårds- och tandteknik-
24699:        varit?                                          service har de kommunala centralorganisationer-
24700:                                                        na tagit initiativ tili en ändring av 6 § folkhälso-
24701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förordningen. Genom ändringen skulle det bli
24702: anföra följande:                                       möjligt att införskaffa dessa slags tjänster också
24703:    I anslutning tili den nya planerings- och stats-    genom privata serviceproducenter. Ärendet är
24704: andelslagstiftningen ändrades 19 § folkhälsola-        under beredning inom social- och hälsovårdsmi-
24705: gen i enlighet med ett betänkande, avgivet av          nisteriet. I den riksomfattande pianeo för organi-
24706: riksdagens socialutskott, genom lagen om änd-          sering av sjukvårdsinrättningarnas verksamhet
24707: ring av folkhälsolagen (684/82) så, att det blir       under åren 1983-1987 konstateras att central-
24708: möjligt att genom förordning kringskära en häl-        sjukhusen i enlighet med medicinalstyrelsens
24709: sovårdscentrals möjligheter att införskaffa tjänster   anvisningar inom sina verksamhetsområden an-
24710: av utomstående. Avsikten är inte att i anslutning      svarar för undersökning av de cellprov från liv-
24711: härtill ändra innehållet i 6 § folkhälsolagen.         moderhalsen som tas vid massundersökningar.
24712:    I kommuns eller kommunförbunds realise-             Direktiven angående organisering av denna verk-
24713: ringsplan för folkhälsoarbetet, viiken åsyftas i 7 §   samhet är under beredning vid medicinalstyrel-
24714: lagen om planering av och starsandel för social-       sen.
24715: 
24716:     Helsingfors den 7 november 1983
24717: 
24718:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24719:                                                1983 vp.
24720: 
24721: Skriftligt spörsmål nr 144
24722: 
24723: 
24724: 
24725: 
24726:                                    Westerlund m.fl.: Om effektiverad produktion och marknadsföring
24727:                                      av inhemska livsmedel
24728: 
24729: 
24730:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24731: 
24732:    1 diskussionen om lantbruket har den alit          våra livsmedel ta.Jar att föroreningen, bl.a. luft-
24733: överskuggande frågan under sommaren och för-          föroreningen inte kan mäta sig med melianeuro-
24734: hösten varit överproduktionen. Mest har olika         peiska. Vidare är vår livsmedelskontroll välut-
24735: former för styrning och begränsning av lantbru-       byggd och fungerande och garanterar därmed
24736: kets produktion varit aktuelia.                       hög kvalitet och renhet hos våra livsmedel.
24737:    En åtgärd man däremot inte i tilibörlig grad          Det finns dock säkert många frågor, som bör
24738: observerat är på vilket sätt man kunde bredda vår     lösas för att man skall kunna inleda en dylik
24739: livsmedelsexport. 1 detta hänseende är det ytterst    export av finländska livsmedel. Redan olika for-
24740: viktigt att en grundläggande undersökning och         mer av handelshinder uppställda för att skydda
24741: utredning genomförs. Enligt undertecknades för-       andra länders inhemska livsmedel är ett dylikt
24742: menande har vi betydande möjligheter att avse-        spörsmål. Marknadsföringen och produkturvalet i
24743: värt öka exporten och marknadsföringen av fin-        den tänkta exporten bör noggrant granskas.
24744: ländska livsmedel såsom ren, hälsobringande              Om vår livsmedelsexport på ovan anfört sätt
24745: kost, med en kvalitet som är en av de högsta i        skulle kunna utvecklas, vore det av stor betydelse
24746: världen.                                              för lantbruket. Regeringen borde därför vidta
24747:    Det är nämligen uppenbart att det finns ett        skyndsamma åtgärder för att skapa förutsätt-
24748: ökat intresse för hälsosam kost i Europa och          ningar för denna nyexport.
24749: övriga industrialiserade länder. Delvis beror detta      Hänvisande tili det ovan anförda får vi den
24750: på att man försöker lägga tyngdpunkten vid den        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24751: förebyggande hälsovården, inom viiken goda            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24752: kostvanor är en viktig del. Men det är också          följande spörsmål:
24753: naturligt att livsmedel odlade under mer gynn-
24754: samma förhålianden har en stor efterfrågan i ett                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24755: läge då förorening och nedsmutsning på många                 för att befrämja marknadsföringen och
24756: håll nått alarmerande proportioner.                          exporten av sunda och hälsosamma fin-
24757:    Odlingsförhållandena i Finland gör att våra               ländska livsmedel av högsta kvalitet samt
24758: livsmedel skulie kunna säljas tili konsumenter,              uppmuntra och stöda jordbrukare och
24759: som är måna om rena och goda livsmedel. För                  livsmedelsindustrin att framställa dylika?
24760: 
24761:      Helsingfors den 4 oktober 1983
24762: 
24763:                       Henrik Westerlund                        Håkan Malm
24764:                       Hannu Tenhiälä                           Juho Koivisto
24765:                       Paavo Vesterinen                         Ilkka Kanerva
24766:                       Marjatta Väänänen                        Helena Pesola
24767: 
24768: 
24769: 
24770: 
24771: 0883009037
24772: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 144
24773: Kirjallinen kysymys n:o 144                                                                    Suomennos
24774: 
24775: 
24776: 
24777: 
24778:                                      Westerlund ym.: Kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon ja mark-
24779:                                        kinoinnin tehostamisesta
24780: 
24781: 
24782:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24783: 
24784:    Ylituotanto on kesän ja alkusyksyn aikana             ta, mm. ilman saastumista, ei voi edes verrata
24785: ollut maatalouden keskeisin keskustelunaihe.             keskieurooppalaiseen. Lisäksi elintarvikekontrol-
24786: Ajankohtaisimpia ovat olleet maataloustuotan-            limme on tehokasta ja takaa siten tuotteidemme
24787: non erilaiset johtamismuodot ja rajoitukset.             korkean laadun ja puhtauden.
24788:    Kysymystä siitä, miten elintarvikkeiden vientiä          On kuitenkin ratkaistava monta ongelmaa en-
24789: voitaisiin lisätä ei riittävästi ole otettu huomioon.    nen kuin kyseessä oleva suomalaisten elintarvik-
24790: Tässä tarkoituksessa on äärimmäisen tärkeätä suo-        keiden vienti voidaan aloittaa. Tällaisia ongelmia
24791: rittaa perusteellinen tutkimus ja selvitys asiassa.      ovat jo erilaiset kaupan esteet, joita on asetettu
24792: Allekirjoittaneiden mielestä meillä on mahdolli-         suojaamaan muiden maiden omien elintarvikkei-
24793: suuksia lisätä merkittävästi kotimaisten elintar-        den kauppaa.
24794: vikkeiden vientiä ja markkinointia puhtaana ja              Aiotun viennin markkinointia ja tuotevalikoi-
24795: terveellisenä ravintona, joka on laadultaan maail-       maa on tarkoin tutkittava. Jos elintarvikevienti-
24796: man korkeatasoisimpia.                                   ämme pystyttäisiin kehittämään, olisi sillä suuri
24797:    On nimittäin ilmeistä, että mielenkiinto ter-         merkitys maanviljelykselle. Hallituksen pitäisi
24798: veellistä ravintoa kohtaan kasvaa Euroopassa ja          tästä syystä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin
24799: muualla teollistuneissa maissa. Osittain tämä            luodakseen edellytykset tälle uusviennille.
24800: johtuu ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ko-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24801: rostamisesta, jossa hyvät ruokailutottumukset            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24802: esittävät tärkeätä osaa. Mutta on myös luonnollis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24803: ta, että edullisissa olosuhteissa tuotetuilla elintar-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24804: vikkeilla on suuri kysyntä aikana jolloin saastumi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24805: nen on usealla taholla saavuttanut hälyttävät                   ryhtyä edistääkseen terveellisten ja kor-
24806: mittasuhteet.                                                   kealaatuisten kotimaisten elintarvikkei-
24807:    Suomen viljelyolosuhteista johtuu, että elintar-             den markkinointia ja vientiä sekä tukeak-
24808: vikkeitamme voitaisiin myydä kuluttajille, jotka                seen maanviljelijöitä ja elintarviketeolli-
24809: haluavat puhtaita ja hyviä tuotteita. Tuotteidem-               suutta kyseessä olevien elintarvikkeiden
24810: me puolesta puhuu se, että maamme saastumis-                    tuottamisessa?
24811: 
24812:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1983
24813: 
24814:                        Henrik Westerlund                         Håkan Malm
24815:                        Hannu Tenhiälä                            Juho Koivisto
24816:                        Paavo Vesterineo                          Ilkka Kanerva
24817:                        Marjatta Väänänen                         Helena Pesola
24818:                                      1983 vp. -      KK n:o 144                                     3
24819: 
24820: 
24821: 
24822: 
24823:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24824: 
24825:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      miseen tähtäävän tutkimusprojektin maa- ja met-
24826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sätalousministeriön rahoitusosuuden mukaisiin
24827: olette 4 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-    menoihin. Tällä määrärahalla tullaan osittain
24828: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     rahoittamaan laaja ja yksityiskohtainen tutkimus,
24829: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Wes-     jolla selvitetään suomalaisten elintarvikkeiden
24830: terlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vientiä ja markkinointia puhtaana, terveellisenä
24831: myksestä n:o 144:                                    ja korkealaatuisena ravintona.
24832:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on ai-
24833:        ryhtyä edistääkseen terveellisten ja kor-     kaansaada kotimaisiin maatalous- ja luonnon-
24834:        kealaatuisten kotimaisten elintarvikkei-      tuotteisiin sekä elintarviketeollisuuden osaami-
24835:        den markkinointia ja vientiä sekä tukeak-     seen perustuvaa taloudellisesti kannattavaa vien-
24836:        seen maanviljelijöitä ja elintarviketeolli-   tiä. Tutkimus suoritetaan useina osaprojekteina.
24837:        suutta kyseessä olevien elintarvikkeiden      Tutkimuksessa hyödynnetään eri alojen tutki-
24838:        tuottamisessa?                                musvaroja ja ohjataan niitä mahdollisimman te-
24839:                                                      hokkaalla tavalla palvelemaan projektin koko-
24840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
24841:                                                      naistavoitteen saavuttamista. Projektin kustan-
24842: seuraavaa:                                           nusarvio on 19,35 miljoonaa markkaa ja tutki-
24843:    Vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksen mo-       musaika on noin kuusi vuotta. Tutkimuksen
24844: mentin 30.32.40 (Maataloustuotteiden vientitu-       rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö,
24845: ki) perusteluissa ehdotetaan, että muuhun vienti-    kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Akate-
24846: tukeen varattua määrärahaa saadaan käyttää           mia, Kansanterveyslaitos, SITRA, alan teollisuus
24847: enintään 1 500 000 mk suomalaisen elintarvike-       ja Helsingin yliopisto. Tutkimus tehdään pääosin
24848: tuotannon monipuolistamiseen ja kansainvälistä-      mukana olevissa tutkimuslaitoksissa.
24849: 
24850:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1983
24851: 
24852:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
24853: 4                                    1983 vp. -      KK n:o 144
24854: 
24855: 
24856: 
24857: 
24858:                                Till Riksdagens Herr Talman
24859: 
24860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sidigare och mera internationell. Med detta an-
24861: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        slag kommer man att delvis finansiera en omfat-
24862: av den 4 oktober 1983 till vederbörande medlem       tande och detaljerad undersökning genom viiken
24863: av statsrådet översänt avskrift av följande av       exponeo och marknadsföringen av finska livsme-
24864: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade           del såsom ren och hälsosam kost av hög kvalitet
24865: spörsmål nr 144:                                     utreds.
24866:                                                         Målet för detta forskningsprojekt är att skapa
24867:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      en ekonomiskt lönsam expon, baserad på in-
24868:        för att befrämja marknadsföringen och         hemska jordbruks- och naturprodukter samt på
24869:        exporten av suoda och hälsosamma fin-         kunnighet inom livsmedelsindustrin. Undersök-
24870:        ländska livsmedel av högsta kvalitet samt     ningen görs i form av flera delprojekt. Vid
24871:        uppmuntra och stöda jordbrukare och           undersökningen utnyttjas forskningsresurser på
24872:        livsmedelsindustrin att framställa dylika?    olika områden, och dessa styrs så att de så
24873:                                                      effektivt som möjligt betjänar projektets mål.
24874:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Kostnadskalkylen för projektet är 19,35 miljoner
24875: anföra följande:                                     mark och det beräknas pågå i cirka sex år.
24876:    I motiveringen till moment 30.32.40 i statsför-   Undersökningen finansieras av jord- och skogs-
24877: slaget för år 1984 (Exportstöd för lanrbrukspro-     bruksministeriet, handels- och industriministe-
24878: dukter) föreslås att av det anslag som reserverats   riet, Finlands Akademi, Folkhälsoinstitutet, Fon-
24879: för annat exponstöd får användas högst               den för Finlands självständighets jubileumsår
24880: 1 500 000 mk till utgifterna för jord- och skogs-    1967 (SITRA), industrin inom denna sektor och
24881: bruksministeriets finansieringsandel i samband       Helsingfors universitet. Undersökningen utförs i
24882: med det forskningsprojekt som tar sikte på att       huvudsak vid de forskningsinstitut som deltar i
24883: göra den finska livsmedelsproduktionen mång-         den.
24884: 
24885:     Helsingfors den 31 oktober 1983.
24886: 
24887:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
24888:                                                1983 vp.
24889: 
24890: Kirjallinen kysymys n:o 145
24891: 
24892: 
24893: 
24894: 
24895:                                   Elo ym.: Porin postitalon peruskorjauksen kiirehtimisestä
24896: 
24897: 
24898:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24899: 
24900:    Porin postitalon peruskorjaus on ollut vireillä    nen rakennustyö käyntiin vuonna 1984 kuitenkin
24901: jo useita vuosia. Kuten liikenneministeri Matti       edellyttäen, että posti- ja telehallituksen suunni-
24902: Puhakka totesi vastauksessaan suulliseen kysy-        telma saadaan hyväksyttävässä muodossa ajoissa
24903: mykseen 29.9.1983, Porin postitalon peruskor-         valmiiksi.
24904: jaushankkeen yhdistetty perustamis- ja esisuunni-        Eri tahoilla on tunnustettu Porin postitalon
24905: telma       vahvistettiin    liikenneministeriössä    peruskorjaushankkeen kiireellisyys. Varsinkin
24906: 13.3.1980. Hankkeen laajuus oli tällöin 4 900         postinkäsittelytilat olisi viipymättä kunnostetta-
24907: kerrosneliömetriä ja sen kustannusennuste 3, 1        va. Postimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti ja Sata-
24908: milj. markkaa. Myöhemmin peruskorjaus kuiten-         kunnan lajittelukeskuksena toimiva Porin posti ei
24909: kin laajeni ja liikenneministeriö sai käsiteltäväk-   kykene pitkän päälle häiriöittä hoitamaan posti-
24910: seen vuonna 1982 peruskorjaussuunnitelman,            liikennettä. Tilanahtaus teettää lisäksi runsaasti
24911: jonka suuruus oli 8 580 neliömetriä ja kustannus-     ylimääräistä työtä ja haittaa jopa työturvallisuut-
24912: arvio 8 158 000 markkaa.                              ta.
24913:    Liikenneministeriö ei kuitenkaan tuolloin             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
24914: puoltanut näin laajentunutta hanketta, vaan ke-       1 momenttiin viitaten esitämme valtioneuvoston
24915: hotti rakennushallitusta supistamaan sitä. Näin       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
24916: Porin postitalon peruskorjaushanke on viivästynyt     symyksen:
24917: kohtuuttomasti suunnittelussa ilmenevien hanka-
24918: luuksien takia.                                                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-
24919:    Edellä mainitussa vastauksessa eduskunnan                  rin postitalon peruskorjaus on kohtuutto-
24920: suullisella kyselytunnilla liikenneministeri Pu-              masti viivästynyt suunnittelussa ilmennei-
24921: hakka ilmoitti edelleen, että suunnittelun ollessa            den hankaluuksien vuoksi, ja jos on,
24922: keskeneräinen hankkeen rakennustöihin ei päästä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24923: vielä kuluvana vuonna. Niinpä hän sanoi liiken-               ryhtyä, jotta Porin postitalon korjaus voi-
24924: neministeriön tarkoituksena olevan saada kysei-               taisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti?
24925: 
24926:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1983
24927: 
24928:                      Mikko Elo                                 Timo Roos
24929:                      Timo Laaksonen                            Aila Jokinen
24930:                                            Antti Kalliomäki
24931: 
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 088300970C
24936: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 145
24937: 
24938: 
24939: 
24940: 
24941:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24942: 
24943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikenneministeriö, saatuaan asiasta rakennus-
24944: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       asiainneuvottelukunnan kielteisen lausunnon, ei
24945: mies, lähettänyt 5 päivänä lokakuuta 1983 päivä-       tuolloin puoltanut suunnittelun yhteydessä suu-
24946: tyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asianomai-        resti kasvanutta hanketta vaan kehotti posti- ja
24947: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mikko      telehallitusta tarkistamaan suunnitelmia siten
24948: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        kuin asiasta saadussa rakennushallituksen lausun-
24949: sestä n:o 145:                                         nossa oli esitetty. Pääperiaatteiksi tarkistuksessa
24950:                                                        olisi otettava, että postikonttorin toiminnan ra-
24951:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Po-     tionalisoinnin kannalta tarpeelliset muutokset
24952:         rin postitalon peruskorjaus on kohtuutto-      tehtäisiin 1. ja 2. kerroksessa ja muualla raken-
24953:         masti viivästynyt suunnittelussa ilmennei-     nuksessa korjaustyöt minimoitaisiin ja esimerkiksi
24954:         den hankaluuksien vuoksi, ja jos on,           vapautuvat toimistotilat pyrittäisiin ottamaan
24955:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käyttöön sellaisinaan välttäen ovien ja väliseinien
24956:         ryhtyä, jotta Porin postitalon korjaus voi-    siirtoja. Kustannukset tulisi pysyttää alle
24957:         taisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti?      5 500 000 markan.
24958:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Liikenneministeriö ei ole vielä saanut käsiteltä-
24959: ti seuraavaa:                                          väkseen uutta esitystä muuttuneiden hanketieto-
24960:                                                        jen vahvistamiseksi. Kun on todennäköistä, että
24961:    Porin postitalon peruskorjaushankkeen yhdis-
24962:                                                        hankkeen kustannusennuste on yli 8 000 000
24963: tetty perustamis- ja esisuunnitelma vahvistettiin
24964:                                                        markkaa, ministeriön on hankittava asiasta val-
24965: liikenneministeriössä 13.3.1980. Hankkeen laa-
24966: juus oli tällöin 4 900 kerrosneliömetriä, ja sen       tion rakennusasiainneuvottelukunnan lausunto.
24967:                                                        Posti- ja telehallituksen tulee lisäksi varmistaa
24968: kustannusennuste oli 3 100 000 markkaa. Raken-
24969:                                                        valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön
24970: nushallituksen aloitettua hankkeen rakennus-
24971:                                                        tilojen rahoitus siten, että kyseiset varat saadaan
24972: suunnittelun se totesi, posti- ja telehallituksen ja
24973:                                                        viimeistään vuonna 1985.
24974: rakennuksessa vuokralla olevan sotilaspiirin uu-
24975: sien aloitteiden johdosta, että peruskorjauksen           Liikenneministeriön saamien selvitysten mu-
24976: tarve oli alun perin esitettyä suurempi ja että        kaan Porin postitalon peruskorjaushankkeen ra-
24977: peruskorjaus oli syytä ulottaa alkuperäistä laajem-    kennustyöt voitaneen aloittaa ensi vuoden aika-
24978: malle ja että sen yhteydessä oli tarve tehdä myös      na. Tämän edellytys kuitenkin on, että ministe-
24979: muiden talossa sijaitsevien valtion yksiköitten        riö saa laitoksen ilmoituksen mukaisesti lähiaikoi-
24980: tilojen laajennus- ja peruskorjaustöitä. Näin han-     na käsiteltäväkseen posti- ja telehallituksen esi-
24981: ke kasvoi ja liikenneministeriö käsitteli vuonna       tyksen muuttuneitten hanketietojen vahvistami-
24982: 1982 uutta hankekokonaisuutta, jonka suuruus           seksi ja että sekä ministeriö että valtion raken-
24983: oli 8 580 m 2 ja kustannusennuste 8 150 000            nusasiainneuvottelukunta voivat hyväksyä kysei-
24984: markkaa.                                               sen esityksen.
24985: 
24986:      Helsingissä marraskuun 15 päivänä 1983
24987: 
24988:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
24989:                                       1983 vp. -      KK n:o 145                                       3
24990: 
24991: 
24992: 
24993: 
24994:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24995: 
24996:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Efter att ha erhållit delegationens för bygg-
24997: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nadsärenden avvisande utlåtande i ärendet föror-
24998: av den 5 oktober 1983 tili vederbörande medlem        dade tra.fikministeriet inte projektet, som i sam-
24999: av statsrådet översänt avskrift av följande av        band med planeringen hade utvidgats allför
25000: riksdagsman Mikko Elo m .fl. undertecknade            mycket, utan uppmanade post- och telestyrelsen
25001: spörsmål nr 145:                                      att justera planerna i enlighet med vad som hade
25002:                                                       framlagts i byggnadsstyrelsens utlåtande i ären-
25003:           Är Regeringen medveten om att               det. 1 samband med justeringen skulle man utgå
25004:        grundreparationen av posthuset i Björne-       från den huvudprincipen att de ändringar som
25005:        borg har blivit orimligt fördröjd på grund     erfordrades för rationalisering av postkontorets
25006:        av olägenheter vid planeringen, och om         verksamhet skulle genomföras i första och andra
25007:        så är fallet,                                  våningen och att reparationsarbetena i övriga
25008:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       delar av byggnaden skulle minimeras och exem-
25009:        för att reparationen av posthuset i Björ-      pelvis ledigblivandc kontorsutrymmen i mån av
25010:        neborg skall kunna inledas så snart som        möjlighet skulle tas i bruk i oförändrat skick, så
25011:        möjligt?                                       att dörrar och mellanväggar inte behövde ompla-
25012:                                                       ceras. Kostnaderna bör om möjligt inte överstiga
25013:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      5 500 000 mark.
25014: anföra följande:                                         Tra.fikministeriet har ännu inte erhållit någon
25015:    Den kombinerade anläggnings- och utbygg-           ny framställning för behandling för att kunna
25016: nadsplanen för grundreparationsprojektet i fråga      fastställa de ändrade uppgifterna i fråga om
25017: om posthuset i Björneborg fastställdes i tra.fikmi-   projektet. Emedan det är sannolikt att projektets
25018: nisteriet 13.3.1980. Projektet omfattade härvid       kostnadsprognos överstiger 8 000 000 mark, mås-
25019: 4 900 m 2 våningsyta och dess kostnadsprognos         te ministeriet inhämta utlåtande i ärendet av
25020: lydde på 3 100 000 mark. Sedan byggnadsstyrel-        statens delegation för byggnadsärenden. Post-
25021: sen inlett byggnadsplaneringen för projektet          och telestyrelsen bör dessutom säkerställa finansi-
25022: konstaterades det med anledning av nya initiativ      eringen av finansministeriets och försvarsministe-
25023: från post- och telestyrelsen och från det militär-    riets utrymmen så, att ifrågavarande medel finns
25024: distrikt som hyr utrymmen i byggnaden, att            att tillgå senast år 198 5.
25025: behovet av grundreparation var större än det             Enligt utredningar som trafikministeriet har
25026: ursprungligen angivna och att det var skäl att        erhållit torde byggnadsarbetena för grundrepara-
25027: utvidga denna grundreparation utöver det som          tionsprojektet i fråga om posthuset i Björneborg
25028: ursprungligen hade avsetts och att det samtidigt      kunna inledas under nästa år. Detta förutsätter
25029: var nödvändigt att genomföra utvidgnings- och         emellertid att ministeriet inom kort i enlighet
25030: grundreparationsarbeten även i andra utrymmen         med vad post- och televerket har meddelat
25031: som i huset disponeras av statens enheter. På         erhåller post- och telestyrelsens framställning för
25032: detta sätt utvidgades projektet och tra.fikministe-   behandling för att fastställa de ändrade projek-
25033: riet behandlade år 1982 ett nytt helhetsprojekt,      tuppgifterna och att såväl ministeriet som statens
25034: som omfattade 8 580 m 2 och vars kostnadsprog-        delegation för byggnadsärenden kan godkänna
25035: nos lydde på 8 150 000 mark.                          ifrågavarande framställning.
25036: 
25037:      Helsingfors den 15 november 1983
25038: 
25039:                                                                     Tra.fikministeriet Matti Puhakka
25040:                                                 1983 vp.
25041: 
25042: Kirjallinen kysymys n:o 146
25043: 
25044: 
25045: 
25046: 
25047:                                    Manninen: Työllisyysvarojen käyttämisestä maaseudun sähköistämi-
25048:                                      sen nopeuttamiseksi
25049: 
25050: 
25051:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25052: 
25053:    Maaseudun uussähköistys on edennyt vaihee-          kiireellisesti uussähköistystä, jossa rahoitusvajaus
25054: seen, jossa sähköistämättä ovat kaikkein harvaan       on 699 000 markkaa.
25055: asutuimmat alueet ja kustannuksiltaan kalleim-            Ottaen huomioon Taivalkosken kunnan talou-
25056: mat kohteet. Jotta noilla syrjäisimmillä kylillä       delliset vaikeudet ja yli 20 % :n työttömyyden
25057: voitaisiin taata inhimilliset asumisolot ja elinkei-   tulisi voida osoittaa työllistämisvaroja ko. koh-
25058: nojen harjoittamismahdollisuudet, tulisi uussäh-       teen uussähköistykseen.
25059: köistystä nopeuttaa nykyisestään.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25060:    Monet köyhätkin kunnat ovat pyrkineet no-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25061: peuttamaan uussähköistystä maksamalla valtion-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25062: avustusosuuden etukäteen. Vaikeissa taloudelli-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25063: sissa olosuhteissa kamppaileva Taivalkosken kun-
25064: ta on päättänyt osallistua vuoden 1984 sähköistys-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25065: ohjelman ennakkorahoitukseen Kylmälän kylän                    siin maamme vaikeimmilla työttömyys-
25066: osalta 393 000 markalla. Tämän lisäksi saman                   alueilla maaseudun uussähköistyksen no-
25067: kunnan Vaarakylän kahdeksan taloutta kaipaa                    peuttamiseksi työllisyysvaroilla?
25068: 
25069:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1983
25070: 
25071:                                             Mauno Manninen
25072: 
25073: 
25074: 
25075: 
25076: 088300953U
25077: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 146
25078: 
25079: 
25080: 
25081: 
25082:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25083: 
25084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nä työnhakijoina olevia henkilöitä työllistävä vai-
25085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kutus, tarkoitukseen käytetty määrärahaosuus on
25086: olette 5 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-   ollut merkittävä.
25087: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       Sähköistämättä olevien talouksien osuus on
25088: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mau-    viime vuosina laskenut ja supistuu vuoden 1984
25089: no Mannisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tulo- ja menoarvioesityksen perusteiden mukai-
25090: myksestä n:o 146:                                   sesti edelleen. Kauppa- ja teollisuusministeriön
25091:                                                     pääluokkaan on tarkoitusta varten esitetty 28
25092:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      milj. mk:n määrärahaa. Vastaava markkamäärä
25093:        siin maamme vaikeimmilla työttömyys-         on tänä vuonna 29 milj. mk. Kun tiedossa on
25094:        alueilla maaseudun uussähköistyksen no-      lisäksi, että ennakkosuostumusten mukaiset lop-
25095:        peuttamiseksi työllisyysvaroilla?            puerät saatetaan ajan tasalle vuoden 1984 aikana,
25096:                                                     ollaan tilanteessa, jossa toiminta voidaan jatkossa
25097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    rahoittaa siihen varta vasten budjetoiduista mää-
25098: ti seuraavaa:                                       rärahoista, eikä työllisyysmäärärahoja hankkeiden
25099:    Maaseudun uudissähköistyshankkeisiin on          nopeuttamiseen ilmeisesti tarvita.
25100: myönnetty työllisyysvaroja vuonna 1981 13,8            Kuten tehdystä kirjallisesta kysymyksestä käy
25101: milj. mk, vuonna 1982 9,3 milj. mk sekä vuonna      ilmi, sisältävät jäljellä olevat hankkeet olosuhtei-
25102: 1983 tähän mennessä 6,7 milj. mk. Pääsääntöi-       siin ja rahoitukseen liittyviä erityiskysymyksiä,
25103: nen rahoitus edellä mainittuihin hankkeisiin on     joiden ratkaisu kuuluu ammattiviranomaisille jo
25104: myönnetty kauppa- ja teollisuusministeriöstä.       lainsäädännön perusteella. Rahoituksen myöntä-
25105: Kun osa näistä määrärahoista on viime vuosina       minen näihin tapauksiin kauppa- ja teollisuusmi-
25106: jouduttu sitomaan ennakkosuostumusten mu-           nisteriöstä suoraan on myös hallinnollisesti järke-
25107: kaisten avustusten loppueriin, on työllisyysmää-    vin toimintalinja. Työllisyysmäärärahat voidaan
25108: rärahoin nopeutettu näiden hankkeiden toteutta-     tällöin kohdentaa samoilla alueilla pysyvien työ-
25109: mista vaikeimmilla työttömyysalueilla. Ottaen       paikkojen edistämisen kannalta merkittävämpiin
25110: huomioon käytettävissä olevat työllisyysmäärära-    hankkeisiin ellei aivan erityisiä syitä ilmene työl-
25111: hat sekä hankkeiden vähäinen välitön, työttömi-     lisyysvarojen käyttämiseksi po. tarkoitukseen.
25112: 
25113:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
25114: 
25115:                                                                Työvoimaministeri Urpo Leppänen
25116:                                       1983 vp. -      KK n:o 146                                       3
25117: 
25118: 
25119: 
25120: 
25121:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25122: 
25123:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Andelen icke-elektrifierade hushåli har under
25124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         de senaste åren minskat och kommer att minska
25125: av den 5 oktober 1983 tili vederbörande medlem        fortfarande enligt motiveringen tili statsförslaget
25126: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av     för år 1984. Under handels- och industriministe-
25127: följande, av riksdagsman Mauno Manninen stäli-        riets huvudtitel har för detta ändamål föreslagits
25128: da skriftliga spörsmål nr 146:                        ett anslag på 28 milj. mk. Motsvarande markbe-
25129:                                                       lopp för i år är 29 milj. mk. Då man dessutom
25130:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      vet att slutraterna i enlighet med förhandsförbin-
25131:        te att i landets svåraste arbetslöshetsområ-   delserna kommer att ajourföras under år :984,
25132:        den påskynda nyelektrifiering av lands-        befinner man sig i en situation, där den fortsatta
25133:        bygden genom sysselsättningsanslag?            verksamheten kan finansieras ur ett för ändamå-
25134:                                                       let enkom budgeterat anslag, så att sysselsätt-
25135:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      ningsanslag antagligen inte kommer att behövas
25136: följande:                                             för att påskynda projekten.
25137:    För landsbygdens elektrifieringsprojekt har sys-      Såsom det framgår av det skriftliga spörsmålet
25138: selsättningsmedel beviljats år 1981 13,8 milj.        förknippas de återstående projekten med special-
25139: mk, år 1982 9,3 milj. mk och år 1983 hittilis 6,7     frågor om förhålianden och finansiering, vilkas
25140: milj. mk. Den huvudsakliga finansieringen för         lösning redan lagstiftningsmässigt ankommer på
25141: ovan nämnda projekt har beviljats via handels-        fackmyndigheterna. Den även administrativt sett
25142: och industriministeriet. Då en del av dessa anslag    ratianeliaste handlingslinjen är att finansieringen
25143: under de senaste åren har måst bindas vid             för dessa fali beviljas direkt av handels- och
25144: slutraterna av understöden i enlighet med för-        industriministeriet. Därigenom kan sysselsätt-
25145: handsförbindelserna, har man genom sysselsätt-        ningsanslagen dirigeras tili projekt som har större
25146: ningsanslag påskyndat genomförandet av dessa          betydelse med tanke på främjandet av bestående
25147: projekt i de svåraste sysselsättningsområdena.        arbetsplatser i samma områden, förutsatt att
25148: Med tanke på de disponibla sysselsättningsansla-      särskilt vägande skäl för användning av sysselsätt-
25149: gen samt projektens ringa omedelbara sys_selsätt-     ningsmedel för ifrågavarande ändamål inte före-
25150: ningseffekt för arbetslösa arbetssökande vtdkom-      ligger.
25151: mande, har den anslagsandel som använts för
25152: ändamålet varit betydande.
25153: 
25154:      Helsingfors den 11 november 1983
25155: 
25156:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
25157:                     1
25158: 
25159: 
25160: 
25161: 
25162:                 1
25163: 
25164:                 1
25165: 
25166:             1
25167: 
25168:             1
25169: 
25170: 
25171: 
25172: 
25173:         1
25174: 
25175:         1
25176: 
25177:     1
25178: 
25179:     1
25180: 
25181: 
25182: 
25183: 
25184: 1
25185:                                                  1983 vp.
25186: 
25187: Kirjallinen kysymys n:o 147
25188: 
25189: 
25190: 
25191: 
25192:                                    Pohjanoksa: Tonttiveron määräämisperusteista omakotitalotonttien
25193:                                      osalta
25194: 
25195: 
25196:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25197: 
25198:    Asiasta esittämääni edelliseen kirjalliseen kyse-   mutta alentavana tekijänä on käyttämätön raken-
25199: lyyn sain vastauksen, joka on tulkinnanvarainen.       nusoikeus. Mikä on todellinen peruste määrättä-
25200:    Kirjalliseen kysymykseen n:o 64 vastatessaan        essä tonttiveroa?
25201: ministeri Pekka Vennamo antoi selvityksen, jon-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25202: ka mukaan verolautakunta päättää kullakin ker-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
25203: ralla erikseen tontin verotusarvosta ottaen huo-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25204: mioon verohallituksen päätökset.                       seuraavan kysymyksen:
25205:    Ministeri Vennamo esittää, että pääsääntöisesti
25206: verotus tapahtuu rakennusoikeuden mukaan,                        Näkeekö Hallitus kirjalliseen kysymyk-
25207: mutta omakotitonteilla verotus määrätään poik-                seen n:o 64 annetussa vastauksessa olevan
25208: keuksellisesti tontin pinta-alan mukaan.                      ristiriitaisuuden, ja            "
25209:    Seuraavassa kohdassa kuitenkin esitetään, että                miten Hallitus aikoo turvata omakoti-
25210: :uviointiohjetta laadittaessa pyritään käyttämätön            talotonttien oikeudenmukaisen todellista
25211: rakennusoikeus ottamaan huomioon alentavana                   rakennettua pinta-alaa vastaavan verotuk-
25212: tekijänä. Tämä viittaa siihen, että tonttivero                sen?
25213: määräytyy kuitenkin rakennusoikeuden mukaan,
25214: 
25215:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1983
25216: 
25217:                                             Aino Pohjanoksa
25218: 
25219: 
25220: 
25221: 
25222: )88300908C
25223: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 147
25224: 
25225: 
25226: 
25227: 
25228:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25229: 
25230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Omakotitontit, jotka on myös asema- tai ra-
25231: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kennuskaavassa merkitty omakotitonteiksi, sekä
25232: olette 6 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-    kaava-alueen ulkopuoliset omakotitomit arvioi-
25233: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     daan ohjeen mukaan tontin pinta-alan perusteel-
25234: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Aino     la. Jos asema- tai rakennuskaavassa kerros- tai
25235: Pohjanoksaa näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      rivitaloalueeksi vahvistetulla tontilla tosiasiallises-
25236: myksestä n:o 147:                                    ti sijaitsee omakotitalo, tällaisen tontin arviointi
25237:                                                      suoritetaan yleensä rakennusoikeuden mukaisen
25238:           Näkeekö Hallitus kirjalliseen kysymyk-     kerrosneliömetrialan perusteella, mutta kuiten-
25239:        seen n:o 64 annetussa vastauksessa olevan     kin siten, että käyttämätön rakennusoikeus ote-
25240:        ristiriitaisuuden, ja                         taan yksikköarvoa alentavana tekijänä huomioon.
25241:           miten Hallitus aikoo turvata omakoti-
25242:        talotonttien oikeudenmukaisen todellista         Käyttämättömän rakennusoikeuden huomioon
25243:        rakennettua pinta-alaa vastaavan verotuk-     ottaminen tapahtui verohallituksen ohjeiden mu-
25244:        sen?                                          kaan jo tonttihintakarttoja laadittaessa, jolloin
25245:                                                      kartoissa esitettävät yksikköarvot ovat jo näin
25246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     alennetulla tasolla. Hintakarttoja tehtäessä on
25247: ti seuraavaa:                                        siten yleensä otettu huomioon se, että kaavan
25248:    Verohallituksen 20.8.1981 antamaan raken-         mukaista rakennusoikeutta ei yleensä käytetä ai-
25249: nusmaan arvostuksen yhtenäistämisohjeeseen si-       van täysimääräisesti. Verohallitus antoi lisäksi
25250: sältyy eräänä osana rakennusmaan arviointiohje.      rakennusmaan arvostuksen yhtenäistäruisohjeissa
25251: Tähän arviointiohjeeseen kuuluu osana taajamien      verolautakunnille ohjeen, jonka mukaan tontin
25252: tonttihintakartta. Tonttihintakarttaan on merkit-    arvoa tulee kohtuullisessa määrin alentaa, jos
25253: ty alueittain tonttien arvot markkamääräisesti       jollakin tontilla rakennusoikeutta on jäänyt huo-
25254: kaavan mukaista kerrosneliömetriä tai tontin         mattavassa määrin käyttämättä ja jos tontilla
25255: pinta-alan mukaista tonttineliömetriä kohden.        olevien rakennusten arvo ei ole vähäinen verrat-
25256: Kysymyksessä on molemmissa tapauksissa tekni-        tuna tontin arvoon. Tämän lisäksi verohallitus
25257: nen yksikköarvo, jonka avulla ja tontin pinta-alaa   kiinnitti 27.4.1983 antamassaan ohjeessa toista-
25258: tai kaavassa vahvistetun rakennusoikeuden ker-       miseen verolautakuntien huomiota rakennusoi-
25259: rosneliömetrialaa hyväksi käyttäen voidaan laskea    keuden vajaakäyttöisyyden huomioon ottamiseen
25260: tontin verotusarvo.                                  tonttien verotusarvoja vahvistettaessa.
25261: 
25262:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
25263: 
25264:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
25265:                                        1983 vp. -      KK n:o 147                                      3
25266: 
25267: 
25268: 
25269: 
25270:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25271: 
25272:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Egnahemstomter, som även i stads- ellet bygg-
25273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          nadsplanen har antecknats som egnahemstomter,
25274: av den 6 oktober 1983 tili vederbörande medlem         samt egnahemstomter utanför planerat område
25275: av statsrådet översänt avskrift av följande av         värderas enligt anvisningarna utgående från tom-
25276: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa undertecknade          tens areal. Om det på en tomt. som i stads- ellet
25277: spörsmål nr 14 7:                                      byggnadsplanen har fastställts som våning~- eller
25278:                                                        radhusområde, i verkligheten finns ett egna-
25279:           Anset Regeringen att svaret på spörs-        hemshus, värderas en dylik tomt i allmänhet
25280:        mål nr 64 är motsägelsefullt, och               enligt byggnadsrätten i kvadratmeter våningsyta,
25281:           hur ämnar Regeringen säkerställa en          dock så, att outnyttjad byggnadsrätt beaktas som
25282:        rättvis beskattning av egnahemstomter så        en faktor som sänker värdet per enhet.
25283:        att den motsvarar den faktiska bebyggda            Den outnyttjade byggnadsrätten beaktades en-
25284:        arealen?                                        ligt skattestyrelsens anvisningar redan då tomt-
25285:                                                        priskartorna uppgjordes, varför priserna per en-
25286:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       het på kartorna redan är lägre. Vid uppgörandet
25287: anföra följande:                                       av priskartorna har man sålunda beaktat att den
25288:    1 skattestyrelsens anvisningar för förenhetligan-   planenliga byggnadsrätten i allmänhet inte ut-
25289: de av värderingsgrunderna för byggnadsmark av          nyttjas tili fullo. Skattestyrelsen uppmanade
25290: 20.8.1981 ingår anvisningar för värdering av           dessutom i anvisningarna för förenhetligande av
25291: byggnadsmark. Tili dessa värderingsanvisningar         värderingen av byggnadsmark skattenämnderna
25292: har för tätorternas del fogats en tomtpriskarta. På    att i skälig mån sänka tomtens värde om bygg-
25293: tomtpriskartan har områdesvis angivits tomternas       nadsrätten på någon tomt i avsevärd grad har
25294: värde i mark per kvadratmeter våningsyta enligt        förblivit outnyttjad och om värdet av de byggna-
25295: planen ellet per tomtkvadratmeter enligt tomtens       der som finns på tomten inte är ringa i förhållan-
25296: areal. Det är i vartdera fallet fråga om ett           de tili tomtens värde. Dessutom uppmanade
25297: tekniskt pris per enhet, genom vilket man med          skattestyrelsen i sina anvisningar av 27.4.1983
25298: utnyttjande av tomtens areal eller i planen fast-      åter skattenämnderna att beakta outnyttjad
25299: ställd byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta kan      byggnadsrätt vid fastställandet av tomternas be-
25300: beräkna tomtens beskattningsvärde.                     skattningsvärden.
25301: 
25302:      Helsingfors den 8 november 1983
25303: 
25304:                                                                             Minister Pekka Vennamo
25305:                                                  1983 vp.
25306: 
25307: Kirjallinen kysymys n:o 148
25308: 
25309: 
25310: 
25311: 
25312:                                    Pohjanoksa: Lahjakkaitten oppilaitten mahdollisuuksista saada ky-
25313:                                        kyjään vastaavaa opetusta
25314: 
25315: 
25316:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25317: 
25318:    Peruskoululain 3 §:n mukaan "Peruskoulun               Suomi on pieni maa, jonka tulisi käyttää
25319: kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden         kaikki voimansa ja kykynsä tiedon ja taidon
25320: ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.''                täysimääräiseen käyttöön ja kehittämiseen. Suo-
25321:    Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan     messa ei ole mahdollisuutta lahjakkaiden erityis-
25322: mm. seuraavaa: ''Peruskoulun kasvatuksen ja            koulutukseen esim. rikastuttamisohjelmien tai
25323: opetuksen tavoitteisiin pääseminen vaatii oppilai-     muiden erityiskurssien osalta. Näin peruskoulun
25324: den ikäkauden ja edellytysten huomioon ottamis-        tulisi mahdollisuuksiensa mukaan käyttää tuki-
25325: ta. Samanikäiset oppilaat eivät aina ole samassa       opetusjärjestelmää ja tuntikehystä myös lahjak-
25326: kehitysvaiheessa. Koulun tulee kiinnittää erityistä    kaitten oppilaitten hyväksi.
25327: huomiota oppimisedellytyksiltään heikompien
25328: oppilaiden kykyjen kehittämiseen asettamatta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25329: kuitenkaan esteitä muille oppilaille.''                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25330:   Jo varsin pitkään on erityisesti heikommille         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25331: oppilaille turvattu oppiminen tukitoimin. Tämä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25332: on erittäin positiivinen asia. Nyt olisi aika laatia
25333: järjestelmä lahjakkaiden oppilaiden kykyjen ke-                 Miten Hallitus aikoo turvata lahjak-
25334: hittämiseen. Lain perusteluiden mukaan asiaan                 kaitten lasten mahdollisuudet edetä ky-
25335: on täysi mahdollisuus.                                        kyjään vastaavalla tavalla peruskoulussa?
25336: 
25337:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1983
25338: 
25339:                                             Aino Pohjanoksa
25340: 
25341: 
25342: 
25343: 
25344:  0883009090
25345: 2                                        1983 vp. -      KK n:o 148
25346: 
25347: 
25348: 
25349: 
25350:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25351: 
25352:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           peruskoulun opetusohjelmaan kuten ATK-tie-
25353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tous ja eräät harvinaiset kielet.
25354: olette kirjeellänne n:o 846 6 päivältä lokakuuta            Merkittäviin opetussuunnitelmallisiin järjeste-
25355: 1983 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-         lyihin antaa mahdollisuuden myös kunnallinen
25356: senen vastattavaksi kansanedustaja Aino Pohjan-          opetussuunnitelma, jonka perusteella on jo jär-
25357: oksan tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen           jestetty muun muassa musiikkiluokkia. Uusi pe-
25358: n:o 148:                                                 ruskoululaki (476/83) ja sen mukaisesti uudistu-
25359:                                                          va peruskoulun opetussuunnitelmajärjestelmä
25360:           Miten Hallitus aikoo turvata lahjak-           antavat nykyistä paremmat edellytykset tällaisen
25361:         kaitten lasten mahdollisuudet edetä ky-          toiminnan laajentamiselle. Lisäksi on syytä tode-
25362:         kyjään vastaavalla tavalla peruskoulussa?        ta, että peruskoulun yläasteen tasokurssijärjestel-
25363:                                                          män poistuminen johtanee nykyistä pienempiin
25364:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         opetusryhmiin, joissa voidaan entistä paremmin
25365: ti seuraavaa:                                            toteuttaa opetuksen yksilöllistämistä.
25366:    Maassamme toteutetaan koulunuudistusta,                  Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulun
25367: jonka tarkoituksena on kohottaa väestön koulu-           opetussuunnitelmallisessa kehittämistyössä tulee
25368: tustasoa kokonaisuudessaan. Peruskoulussa on             edelleen kiinnittää huomiota juuri opetussuunni-
25369: kiinnitetty erityistä huomiota heikkojen oppilai-        telman kunta- ja koulukohtaiseen kehittämiseen,
25370: den opettamiseen muun muassa tukiopetuksen               jolloin on hyvät mahdollisuudet ohjata tehok-
25371: avulla niin, että koulutustason kohottaminen             kaasti myös erityislahjakkaita oppilaita. Ottaen
25372: tapahtuisi todellisuudessa eikä näennäisesti. Sa-        huomioon maamme asutusrakenteen antaa ke-
25373: malla peruskoulussa on tarkoitus antaa kaikille          hykset määrittävä yleinen opetussuunnitelma, jo-
25374: oppilaille heidän kykyjään vastaavaa opetusta.           ta joustavasti toteutetaan kunnan ja koulun tasol-
25375:    Lahjakkaitten lasten erityisominaisuuksien ke-        la, paremmat mahdollisuudet lahjakkaiden oppi-
25376: hittämiselle tarjoutuu mahdollisuuksia myös pe-          laiden koulutukseen kuin joidenkin harvojen
25377: ruskoulun kerhotoiminnan yhteydessä. Kerhoja             erityisoppilaitosten perustaminen. Peruskoulun
25378: järjestetään paitsi harrastus-, taide- ja taitoaineis-   kehittämisessä tulee edellä todetut näkökohdat
25379: sa myös sellaisissa aineissa, joiden opetus ei sisälly   ottaa painokkaasti huomioon.
25380: 
25381:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1983
25382: 
25383:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
25384:                                       1983 vp. -     KK n:o 148
25385: 
25386: 
25387: 
25388: 
25389:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25390: 
25391:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vars undervisning inte ingår i i grundskolornas
25392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        undervisningsprogram, såsom automatisk databe-
25393: nr 846 av den 6 oktober 1983 tili vederbörande       handling och vissa sällsynta språk.
25394: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       Även den kommunala undervisningsplanen
25395: av riksdagsman Aino Pohjanoksa undertecknade         ger en möjlighet tili betydande arrangemang
25396: spörsmål nr 148:                                     inom ramen för läroplanen. På basen av denna
25397:                                                      har redan musikklasser grundats. Dennya grund-
25398:           Hur ämnar Regeringen trygga begåva-        skolelagen {476/83) och det läroplanssysten1 som
25399:        de elevers möjligheter att avancera med       förnyas i enlighet med den, ger bättre förutsätt-
25400:        sina studier i grundskolor på ett sätt som    ningar än hittilis att utvidga sådan här verksam-
25401:        motsvarar deras färdigheter?                  het. Dessutom bör konstateras, att avskaffandet
25402:                                                      av nivåkurssystemet på grundskolans meliansta-
25403:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     dium leder tili mindre undervisningsgrupper än
25404: framföra följande:                                   man hittilis haft. Då blir det alit lättare att ge
25405:    En skolreform hålier som bäst på att förverkli-   individueli undervisning.
25406: gas i vårt land. Syftet med denna reform är att         Enligt regeringens uppfattning bör uppmärk-
25407: höja utbildningsnivån hos befolkningen i sin         samhet alitjämt fästas vid utvecklandet av läro-
25408: helhet. 1 grundskolorna har speciell uppmärk-        planen i fråga om varje enskild kommun och
25409: samhet fästs vid undervisning av mindre begåva-      skola då grundskolornas läroplan utvecklas. Då
25410: de elever bl.a med hjälp av stödundervisning så,     har man goda möjligheter att effektivt handleda
25411: att utbildningsnivån höjs också i verkligheten och   även specielit begåvade elever. Med hänsyn tili
25412: inte bara skenbart. Samtidigt har man för avsikt     hur vårt land är bebott ger den alimänna läropla-
25413: att ge alla elever i grundskolor sådan undervis-     nen där ramerna för undervisningen faststälis och
25414: ning som motsvarar deras färdigheter.                som smidigt kan förverkligas på kommunal- och
25415:    För urvecklande av begåvade elevers specielia     skolnivå bättre möjligheter att undervisa begåva-
25416: egenskaper finns det även möjligheter i samband      de elever än vad som vore faliet om man
25417: med grundskolornas klubbverksamhet. Olika            grundade några få särskilda läroanstalter. Vid
25418: klubbar ordnas förutom i intressebetingade, este-    utvecklandet av grundskolor bör de ovan anförda
25419: tiska och färdighetsämnen även i sådana ämnen,       synpunkterna grundligt beaktas.
25420:     Helsingfors den 7 november 1983
25421:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
25422:                                                 1983 vp.
25423: 
25424: Kirjallinen kysymys n:o 149
25425: 
25426: 
25427: 
25428: 
25429:                                    Turunen: Ulkomailla suoritettavien tehtävien ajaksi tarvittavien
25430:                                      virkavapauksien myöntämisperusteiden yhtenäistämisestä
25431: 
25432: 
25433:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25434: 
25435:     Suomen osallistuminen kansainväliseen yhteis-      viin muihin yksityisasioihin jne. Virkavapauden
25436: toimintaan kasvaa jatkuvasti eri hallinnonaloilla.     syyksi voidaan katsoa myöskin perheen väliaikai-
25437: Suomen kannalta on merkitystä sillä, miten pä-         nen ulkomaille siirtyminen toisen aviopuolison
25438: teviä henkilöitä eri tehtäviin saadaan ja myöskin      työn tai tehtävän takia.
25439: sillä, miten hyvät toimintaedellytykset heille taa-       Asiasta '' Virkavapauden järjestämisestä ulko-
25440: taan sekä henkisesti että aineellisesti.               mailla valtioiden välisessä yhteistyössä työskente-
25441:     Mikäli ulkomailla suoritettavat tehtävät liitty-   leville ja heidän puolisoilleen" on jo vuonna
25442: vät asianomaisen varsinaisiin virkatehtäviin, ku-      1979 tehty toivomusaloite eduskunnassa. Aloit-
25443: ten on laita esimerkiksi ulkoasiain- ja puolustus-     teeseen otti silloin myönteisen kannan myös
25444: ministeriöiden hallinnonalalle kuuluvien tehtä-        ulkoasiainvaliokunta, joka esitti, että tällainen
25445: vien, niin paluu kotimaahan takaisin omiin vir-        yhtenäinen virkamiesten,         toimihenkilöiden,
25446: katehtäviin ei tuota vaikeuksia asianomaiselle.        työntekijöiden sekä heidän aviopuolisoidensa
25447: Sen sijaan ulkomaille siirtyvälle saattaa omassa       määräaikainen virkavapaus voitaisiin järjestää
25448: virassaan tulla vaikeuksia, kun ulkomailla olevat      mm. valtion tai kunnan palveluksessa. Nyt kun-
25449: tehtävät liittyvät kauppa- ja teollisuusministeriön    nan palveluksessa olevien osalta asia alkaa olla
25450: hallinnonaloihin tai kehitysyhteistyöhön tai puo-      järjestyksessä, mutta valtion hallinnon puolella
25451: lustusministeriön hallinnonalaan silloin, kun on       käytäntö on kovin epäyhtenäinen.
25452: kysymys YK:n rauhanturvaamistehtävistä tai soti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25453: lastarkkailijoina toimimisesta. Samoin on laita        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25454: silloin, kun tehtävät ovat kansainvälisissä järjes-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25455: töissä ja laitoksissa tai tehtävät humanitäärisen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25456:  avun piirissä.
25457:     Erityisen suuri ongelma tulee ulkomaille siirre-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
25458: tyn perheolosuhteiden järjestämisestä. Vaikka tä-             ulkoasiain ja puolustusministeriön hallin-
25459: mänhetkinen politiikka on ns. pehmeää politiik-               non, kehitysyhteistyön ja muun valtioi-
25460: kaa ja yhä useammin otetaan myös työelämässä                  den välisen yhteistyön sekä tärkeimpien
25461: huomioon perhe ja perheolosuhteet, ei valtion                 kansainvälisten järjestöjen palvelukseen
25462: hallinnon puolella perhettä haluta ottaa huo-                 otettavien valtion palveluksessa olevien
25463:  mioon virkavapausjärjestelyissä. Käytäntö isän-              henkilöiden sekä heidän puolisoittensa
25464:  nänvallan alaisesta menettelystä on varsin epäyh-            määräaikaisen virkavapaan järjestämiseksi
25465:  tenäinen valtion eri virastoissa. Kunta tällä het-           valtion palveluksesta sekä valtion virasto-
25466:  kellä on käytännössään joustava ja virkavapautta             jen käytännön yhtenäistämiseksi mainit-
25467:  voidaan myöntää jopa kahdesta kolmeen vuodek-                tujen ulkomailla suoritettavien tehtävien
25468:  si perheen hoitoon, toisen viran hoitoon, päte-              ajaksi?
25469: 
25470:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1983
25471: 
25472:                                              Eeva Turunen
25473: 
25474: 
25475: 
25476: 
25477: 088300913]
25478: 2                                        1983 vp. -       KK n:o 149
25479: 
25480: 
25481: 
25482: 
25483:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25484: 
25485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            miesten sekä Matkailun edistämiskeskuksen hen-
25486: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-          kilöiden ja teollisuussihteereiden puolisot
25487: mies, 6 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-             b) yleiskirjeessä mainittuihin Suomen kansain-
25488: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          välisluonteisiin ulkomaantyötehtäviin ja kansain-
25489: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Turu-         välisiin järjestötehtäviin (palvelus YK:ssa, sen
25490: sen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        alaisissa rahastoissa ja elimissä ja sen erityisjärjes-
25491: 149:                                                      töissä sekä muussa sellaisessa hallitusten välisessä
25492:                                                           kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä,
25493:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy          johon Suomi on virallisesti liittynyt) osallistuvat
25494:         ulkoasiain ja puolustusministeriön hallin-        henkilöt ja heidän puolisonsa sekä
25495:         non, kehitysyhteistyön ja muun valtioi-              c) Suomen valtion palveluksessa muutoin ul-
25496:         den välisen yhteistyön sekä tärkeimpien           komaantyöhön lähtevien henkilöiden puolisot.
25497:         kansainvälisten järjestöjen palvelukseen             Edellä kohdassa a) tarkoitetuissa tapauksissa on
25498:         otettavien valtion palveluksessa olevien          suosituksen mukainen enimmäisvapautusaika 6
25499:         henkilöiden sekä heidän puolisoittensa            vuotta ja muissa tapauksissa 4 vuotta.
25500:         määräaikaisen virkavapaan järjestämiseksi            Asiasta on lisäksi säännöksiä lainsäädännössä
25501:         valtion palveluksesta sekä valtion virasto-       kahdessa erillistapauksessa: suomalaisesta valvon-
25502:         jen käytännön yhtenäistämiseksi mainit-           tajoukosta annetun lain {276/64) 9 §:ssä ja
25503:         tujen ulkomailla suoritettavien tehtävien         pohjoismaisen instituutin palvelukseen ryhtyvän
25504:         ajaksi?                                           valtion virkamiehen oikeudellisesta asemasta an-
25505:                                                           netun lain (495/76) 1 §:ssä.
25506:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
25507: seuraavaa:                                                asia on edellä selostetuilla suosituksilla ja sään-
25508:                                                           nöksillä saatu hyvin järjestettyä valtion palveluk-
25509:    Valtiovarainministeriö on antanut asiasta val-         sessa olevan henkilöstön osalta. Mikäli yksittäista-
25510: tion palveluksessa olevaa henkilöstöä koskevia            pauksissa ilmenee epäkohtia, ne pyritään selvittä-
25511: suosituksia 11.11.1982 yleiskirjeessä n:o P 5744.         mään virkavapautta hakevien kannalta myöntei-
25512: Ministeriöille sekä niiden alaisille valtion viras-       sellä tavalla. Ehdottoman vapausoikeuden takaa-
25513: toille ja laitoksille osoitetussa yleiskirjeessä suosi-   mista hallinnollisilla määräyksillä tai lainsäädän-
25514: tellaan virkavapauden tai työstä vapautuksen              nöllä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, kos-
25515: myöntämistä seuraaville ulkomaantyötehtävissä             ka silloin jouduttaisiin liian usein vaikeuksiin
25516: palveleville ja heidän puolisoilleen:                     virastojen ja laitosten toiminnan ja henkilöstöjär-
25517:    a) ulkomaanedustuksessa palvelevien virka-             jestelyjen kannalta.
25518: 
25519:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
25520: 
25521:                                                                                    Ministeri Pekka Vennamo
25522:                                       1983 vp. -      KK n:o 149                                       3
25523: 
25524: 
25525: 
25526: 
25527:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25528: 
25529:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              b) personer som tar del i arbetsuppgifter av
25530: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         internationell natur utomlands och i uppgifter
25531: av den 6 oktober 1983 tili vederbörande medlem        inom internationella organisationer, vilka utförs
25532: av statsrådet översänt avskrift av följande av        för Finlands del och nämns i cirkuläret (anställ-
25533: riksdagsman Turunen undertecknade spörsmål nr         ning vid FN, vid FN underställda fonder och
25534: 149:                                                  organ och dess specialorgan samt vid annan
25535:                                                       sådan internationell organisation eller annat in-
25536:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ternationellt samarbetsorgan på regeringsnivå,
25537:        för att organisera tjänstledighet för viss     tili vilka Finland officiellt har anslutit sig) och
25538:        tid från statlig anställning för sådana        makar tili sådana personer samt
25539:        statsanställda som anställs vid utrikesför-
25540:        valtningen och inom försvarsministeriets         c) makar tili personer som annars reser för att
25541:        förvaltningsområde, inom utvecklings-          arbeta utomlands i finska statens tjänst.
25542:        samarbetet och annat samarbete mellan            1 de fall som avses ovan vid punkt a) är den
25543:        staterna samt vid de viktigaste internatio-    maximala tiden för befrielse från arbete enligt
25544:        nella organisationerna och för makar tili      rekommendationen 6 år och i övriga fall 4 år.
25545:        sådana personer, samt för att förenhetliga
25546:        praxis inom statens ämbetsverk i fråga            Vidare innehåller lagstiftningen stadganden
25547:        om den tid under viiken dylika uppdrag i       om ärendet för två särskilda falls del: i 9 § lagen
25548:        utlandet utförs?                               om finsk övervakningsstyrka (276 164) och i 1 §
25549:                                                       lagen om rättsställningen för statstjänsteman som
25550:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anställes vid nordisk institution (495/76).
25551: anföra följande:                                         Enligt finansministeriets uppfattning har ären-
25552:                                                       det genom ovan nämnda rekommendationer och
25553:    Finansministeriet har med sitt cirkulär nr P       stadganden skötts väl i fråga om den statsanställ-
25554: 5744 av 11.11. 1982 utfärdat rekommendationer         da personalen. Om missförhållanden framgår i
25555: i ärendet angående statsanställd personal. 1 cirku-   enskilda fall försöker man utreda dem på ett sätt
25556: läret som är riktat tili ministerietua samt dem       som är positivt för den, som anhåller om tjänstle-
25557: underställda statliga ämbetsverk och inrättningar     dighet. Det kan dock inte anses ändamålsenligt
25558: rekommenderas, att tjänstledighet eller befrielse     att garantera en absolut rätt tili befrielse från
25559: från arbete beviljas personer i följande uppdrag      arbete genom administrativa bestämmelser eller
25560: utomlands samt för deras makar:                       lagstiftning emedan man då alltför ofta skulle
25561:    a) makar tili tjänstemän inom utrikesrepresen-     hamna i svårigheter med tanke på verksamheten
25562: tationen samt tili personer inom centralen för        och personalarrangemangen inom ämbetsverk
25563: turistfrämjande och tili industrisekreterare          och inrättningar.
25564: 
25565:     Helsingfors den 8 november 1983
25566: 
25567:                                                                            Minister Pekka Vennamo
25568:                                                    1983 vp.
25569: 
25570: Kirjallinen kysymys n:o 150
25571: 
25572: 
25573: 
25574: 
25575:                                     Jouppila ym.: Tieliikennelaissa olevista epäkohdista ratsastajan
25576:                                         kannalta
25577: 
25578: 
25579:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25580: 
25581:    Ratsastus on viime aikoina huomattavasti li-          ja ratsastaja olisivat paljon turvallisemmassa ase-
25582: sääntynyt ja yhä lisääntyvä harrastus, joka samalla      massa voidessaan käyttää jalka- tai pyöräteitä.
25583: on levinnyt yhä nuorempiin ikäluokkiin. On               Siellä ne eivät olisi myöskään hengenvaaraksi
25584: useita tilanteita, joissa ratsastaja joutuu käyttä-      muulle liikenteelle, kuten nyt on laita.
25585: mään yleistä tietä tai katua. Tällöin hänet nykyi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25586: sen tieliikennelain mukaan rinnastetaan ajoneu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25587: von kuljettajaan ja hän on pakotettu käyttämään          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25588: autotietä eikä esimerkiksi jalka- tai pyörätietä.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25589: Tästä aiheutuu kuitenkin etenkin nuorille tai
25590: aloitteleville ratsastajille ilmeisiä vaaratilanteita.             Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
25591: Esimerkiksi auton ohittaessa ratsukon ratsu aistii              tieliikennelaki asettaa ratsastajat vaarati-
25592: ohittaneen auton aiheuttaman ilmavirran ja saat-                lanteisiin, joista samalla aiheutuu vaaraa
25593: taa sen seurauksena hypähtää takana tulevan                     myös muulle liikenteelle, ja jos on,
25594: auton eteen. Näin ratsukko samoin kuin muut                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25595: tiellä liikkuvat ajoneuvot ovat vaarassa. Hevonen               ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
25596: 
25597:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
25598: 
25599:                        Riitta Jouppila                            Juho Koivisto
25600:                        Ben Zyskowicz                              Kaarina Dromberg
25601:                        Ilkka Kanerva                              Ritva Laurila
25602:                        Riitta Uosukainen                          Helena Pesola
25603:                        Liisa Hilpelä                              Aila Jokinen
25604: 
25605: 
25606: 
25607: 
25608: 0883009710
25609: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 150
25610: 
25611: 
25612: 
25613: 
25614:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25615: 
25616:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        miä lähestyttäessä. Uusi tieliikennelaki selvensi
25617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuljettajan velvollisuutta noudattaa tarpeellista
25618: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-      varovaisuutta ratsastajan kohdatessaan ja tässä
25619: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       mielessä paransi ratsastajan asemaa muun liiken-
25620: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Joup-      teen joukossa.
25621: pilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Tieliikennelaki sulkee pois sen, että ratsastaja
25622: sestä n:o 150:                                         voisi käyttää jalankulkijalle tarkoitettua tien osaa.
25623:                                                        Myöskään polkupyöräilijöitä koskevia erityissään-
25624:            Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
25625:         tieliikennelaki asettaa ratsastajat vaarati-   nöksiä ratsastaja ei voi noudattaa. Hevonen ja
25626:         lanteisiin, joista samalla aiheutuu vaaraa     ratsastaja joutuvat kulkemaan yleisellä tiellä
25627:         myös muulle liikenteelle, ja jos on,           moottoriliikenteen joukossa. Jos tien oikealla
25628:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puolella on kuitenkin piennar, on sitä käytettävä
25629:                                                        tieliikennelain 8 §:n 1 momentin nojalla.
25630:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
25631:                                                           Pyörätiet, jalkakäytävät ja niiden yhdistelmät
25632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       on suunniteltu kevyttä liikennettä varten. Liiken-
25633: ti seuraavaa:                                          neministeriön mielestä hevoset eivät sovellu niillä
25634:    Tieliikennelain (267 /81) 46 §:n 1 momentin         kuljetettaviksi. Liikenteen ääniä ja ilmavirtoja
25635: mukaan ajoneuvon kuljettajan on lähestyessään          säikkyvän hevosen tuominen kevyen liikenteen
25636: tiellä olevaa hevosta noudatettava tarpeellista        väylälle voisi aiheuttaa vaaratilanteita. Esimerkik-
25637: varovaisuutta ja käytettävä riittävän alhaista no-     si mopot ja polkupyörien soittokellot voivat täl-
25638: peutta. Saman pykälän 2 momentissa sanotaan,           laisen hevosen pelästyttää. Nämä väylät ovat
25639: että eläimet joita kuljetetaan tiellä on pidettävä     usein myös liian ahtaita.
25640: kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät      Edellä selostetut tieliikennelain säännökset
25641: ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa liiken-      ovat liikenneministeriön mielestä riittäviä hevos-
25642: teelle. Edelleen samassa momentissa säädetään,         ten kuljettamiseen yleisillä teillä. Toisaalta ajo-
25643: että ratsastajan on soveltuvin osin noudatettava       neuvon kuljettajan on hevosen kohdatessaan
25644: ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä.             noudatettava tarpeellista varovaisuutta ja käytet-
25645:    Ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa vii-       tävä riittävän alhaista nopeutta. Toisaalta ratsas-
25646: me vuoden huhtikuun alussa oli voimassa silloi-        tajan velvollisuutena on ottaa huomioon muu
25647: sen tieliikenneasetuksen 15 §:n 4 momentin             liikenne sekä tarvittaessa laskeutua hevosen seläs-
25648: säännös, jossa ajoneuvon kuljettaja velvoitettiin      tä ja taluttaa sitä, jos on pelättävissä, että hevo-
25649: käyttämään riittävän alhaista nopeutta kotieläi-       nen muutoin voi käyttäytyä arvaamattomasti.
25650: 
25651:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1983
25652: 
25653:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
25654:                                        1983 vp. -      KK n:o 150                                       3
25655: 
25656: 
25657: 
25658: 
25659:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25660: 
25661: 
25662:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förarens skyldighet att iaktta nödig försiktighet
25663: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vid möte med ryttare, och förbättrade i denna
25664: av den 7 oktober 1983 tili vederbörande medlem         mening ryttarens ställning inom den övriga trafi-
25665: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ken.
25666: riksdagsman Jouppila m.fl. undertecknade spörs-           Vägtrafiklagen utesluter möjligheten att rytta-
25667: mål nr 150:                                            re skulle kunna använda den del av vägen som är
25668:           Är Regeringen medveten om att gäl-           avsedd för fotgängare. Ryttaren kan heller inte
25669:        lande vägtrafiklag försätter ryttare i farli-   iaktta de särskilda föreskrifter som gäller cyklis-
25670:        ga situationer som samtidigt förorsakar         ter. Häst och ryttare måste på allmän väg röra sig
25671:        fara för den övriga trafiken, och om detta      bland motorfordonstrafiken. Om dock vid vägens
25672:        är fallet,                                      högra sida finns en vägren skall enligt 8 § 1
25673:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        mom. vägtrafiklagen denna användas.
25674:        för att korrigera situationen?                     Cykelvägar, gångbanor och kombinationer av
25675:                                                        dessa är planerade för den lätta trafiken. Enligt
25676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       trafikministeriets åsikt lämpar hästar sig inte för
25677: anföra följande:                                       transport på dessa. Om en häst, som skyggar för
25678:    Enligt 46 § 1 mom. vägtrafiklagen (267 /81)         trafikens ljud och luftströmmar, förs tili en
25679: skall förare av fordon då han närmar sig häst på       trafikled som är avsedd för den lätta trafiken
25680: vägen iaktta nödig försiktighet och använda till-      skulle detta kunna förorsaka farliga situationer.
25681: räckligt låg hastighet. 1 2 mom. i samma paragraf      Tili exempel mopeder och cyklars ringklockor
25682: sägs att djur som drivs på väg skallledas i bindsle    kan skrämma en sådan häst. Sådana leder är
25683: eller vallas så att de inte utgör fara eller oskälig   också ofta alltför trånga.
25684: olägenhet för trafiken. Vidare stadgas i samma            De ovan beskrivna stadgandena i vägtrafikla-
25685: moment att ryttare i tillämpliga delar skall iaktta    gen är enligt trafikministeriets åsikt tillräckliga
25686: stadgandena om fordonsförare.                          för transport av hästar på allmänna vägar. Å ena
25687:     lnnan den nya vägtrafiklagen trädde i kraft vid    sidan måste fordons förare vid möte med häst
25688: ingången av april senaste år var gällande stadgan-     iaktta nödig försiktighet och använda tillräckligt
25689: det i 15 § 4 mom. dåvarande förordningen om            låg hastighet. Å andra sidan är ryttaren skyldig
25690: vägtrafik, där förare förpliktades att använda         att beakta den övriga trafiken samt att vid behov
25691: tillräckligt låg hastighet när fordonet nalkades       sitta av och leda hästen om det är skäl att frukta,
25692: husdjur. Den nya vägtrafiklagen förtydligade           att den annars kan bete sig oberäkneligt.
25693: 
25694:    Helsingfors den 16 november 1983
25695: 
25696:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
25697:                                               1983 vp.
25698: 
25699: Kirjallinen kysymys n:o 151
25700: 
25701: 
25702: 
25703: 
25704:                                   Kärhä ym.: Kansainvälisen kahvisopimuksen I luvun 2 artiklan 5
25705:                                     kohdan muuttamisesta
25706: 
25707: 
25708:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25709: 
25710:   Vuonna 1976 solmitun kansainvälisen kahviso-       suomalaisia eräille yleisimmille sairauksillemme
25711: pimuksen mukaisesti, jonka eduskunta on hyväk-       tai pahentavan niitä. Lääketieteellisissä tutki-
25712: synyt, on Suomi yhtenä kahvisopimuksen jäsen-        muksissa on katsottu, että 600 milligrammaa
25713: maana sopimuksen I luvun 2 aniklan 1 kohdan          kahvia vuorokaudessa muodostaa odottavan äidin
25714: nojalla sitoutunut tarkoin noudattamaan k.o.         kohdalla vaaratekijän sikiölle.
25715: sopimuksen velvoitteita ja määräyksiä. Kahviso-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25716: pimuksen I luvun 1 artiklan 5 kohdan mukaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25717: maamme on lupautunut siihen, että sekä "edis-        kunnioittaen asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25718: tää kahvin kulutuksen lisääntymistä kaikin mah-      seuraavan kysymyksen:
25719: dollisin keinoin".
25720:    Suomessa on kahvin kulutus maailman suurin.                 Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-
25721: Suomalaiset juovat kahvia keskimäärin 10 kiloa              hen, että kansainvälisen kahvisopimuksen
25722: vuodessa.                                                   I luvun 1 artiklan 5 kohta muutettaisiin
25723:    Kahvin liiallinen käyttö on lääketieteellisissä          siten, ettei Suomi sitoutuisi "kaikin
25724: tutkimuksissa todettu terveydelle vahingolliseksi           mahdollisin keinoin edistämään kahvin
25725: ja liiallisen kahvinjuonnin epäillään altistavan            kulutuksen lisääntymistä''?
25726: 
25727:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
25728: 
25729:                      Lea Kärhä                                Riitta Jouppila
25730: 
25731: 
25732: 
25733: 
25734: 088300887P
25735: 2                                    1983 vp. -     KK n:o 151
25736: 
25737: 
25738: 
25739: 
25740:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25741: 
25742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     ta tuottajat vastaavat ja jonka tehtävänä on
25743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rahoittaa myynninedistämiskampanjoita ja kulu-
25744: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-   tukseen liittyvää tutkimusta.
25745: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       Sopimuksen 48. artiklan mukaan jäsenvaltioi-
25746: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kär-    den tulee ''etsiä keinoja kahvin kaupan ja kulu-
25747: hän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   tuksen esteiden poistamiseksi''. Tämäkään artik-
25748: tä n:o 151:                                         la ei velvoita kulutuksen lisäämiseen esim. pois-
25749:           Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-      tamalla kahvin tulli tai kahvivero, vaan kahvi-
25750:        hen, että kansainvälisen kahvisopimuksen     neuvosto voi korkeintaan antaa jäsenmaille suosi-
25751:        1 luvun 1 artiklan 5 kohta muutettaisiin     tuksia tämänkaltaisiin toimiin ryhtymisestä.
25752:        siten, ettei Suomi sitoutuisi ''kaikin          Kun kahvin kulutus henkeä kohden on Suo-
25753:        mahdollisin keinoin edistämään kahvin        messa maailman huippuluokkaa, ei ole odotetta-
25754:        kulutuksen lisääntymistä''?                  vissa, että kahvijärjestön tai sen jäsenmaiden
25755:                                                     taholta esitettäisiin Suomelle vaatimuksia kahvin
25756:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:    kulutuksen lisäämisestä tai kulutuksen esteiden
25757:    Kansainvälisiin perushyödykesopimuksiin, joi-    poistamisesta. Mainittakoon tässä yhteydessä, et-
25758: hin kahvisopimus kuuluu, sisältyy yleensä tavoite   tä raakakahvista kannetaan tätä nykyä 4 ,% : n
25759: kyseisen hyödykkeen kulutuksen lisäämisestä.        suuruista tuontitullia.
25760: Kulutuksen lisäämisellä pyritään ensi sijassa ko.      Edellä mainitun perusteella hallitus katsoo,
25761: hyödykkettä tuottavien kehitysmaiden vientitulo-    ettei kahvisopimuksen 1 luvun 1 artiklan 5 kohta
25762: jen lisäämiseen, mikä on eräs perushyödykesopi-     suoranaisesti velvoita Suomea lisäämään kahvin-
25763: musten keskeisimmistä päämääristä.                  kulutusta. Lisäksi on todettava, että uusi, kulu-
25764:    Kahvisopimuksen tavoitteisiin sisältyvä kulu-    tuksen lisäämisen suhteen samansisältöinen vuo-
25765: tuksen lisääminen on nähtävä tätä taustaa vasten.   den 1983 kahvisopimus, jonka Suomi on allekir-
25766: Sopimus ei velvoita jäsenmaita lisäämään kahvin-    joittanut ja jota koskeva hallituksen esitys tullaan
25767: kulutusta millään sopimuksessa määritellyllä ta-    lähiaikoina antamaan eduskunnalle, on astunut
25768: valla, vaan kyseessä on yleisluontoinen tavoite,    voimaan. Sopimus lakkaa olemasta voimassa
25769: joka vastaa kehitysmaatuottajien etuja.             vuonna 1989. Sopimuksen muuttaminen edellyt-
25770:    Kahvin kulutuksen lisäämisestä ja kulutuksen     täisi kolmen neljäsosan enemmistöä sekä tuotta-
25771: esteiden poistamisesta säädetään sopimuksen 47.     jista että kuluttajista, joten tämänkään asiantilan
25772: ja 48. artiklassa. Sopimuksen 4 7. artiklan mu-     perusteella hallitus ei katso olevan tarvetta ryhtyä
25773: kaan kulutusta edistetään perustamalla erityinen    toimiin kahvisopimuksen 1 luvun 1 artiklan 5
25774: kulutuksen edistämisrahasto, jonka kustannuksis-    kohdan muuttamiseksi.
25775: 
25776:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1983
25777: 
25778:                                                                                 Ministeri jermu Laine
25779:                                        1983 vp. -      KK n:o 151                                       3
25780: 
25781: 
25782: 
25783: 
25784:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25785: 
25786:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           finansiera säljfrämjande kampanjer och forskning
25787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          som hänför sig tili konsumtionen.
25788: av den 7 oktober 1983 tili vederbörande medlem            Enligt artikel 48 i avtalet bör medlemsstaterna
25789: av statsrådet översänt avskrift av följande av         eftersträva medel för att avlägsna hindren för
25790: riksdagsman Kärhä m.fl. undertecknade spörs-           baodel med och konsumtion av kaffe. Inte heller
25791: mål nr 151:                                            denna artikel förpliktar tili ökning av konsumtio-
25792:            Ämnar Regeringen medverka tili att          nen t.ex. genom avskaffande av tuli eller skatt på
25793:         artikel 1 punkt 5 kapitel I av det interna-    kaffe, utan kafferådet kan på sin höjd ge med-
25794:         tionella kaffeavtalet ändras så, att Fin-      lemmarna rekommendationer om vidtagande av
25795:         land inte skulle förbinda sig '' att med       dylika åtgärder.
25796:         alla tillgängliga medel främja och öka            Eftersom kaffekonsumtionen per person i Fin-
25797:         kaffekonsumtionen''?                           land tili storleksordningen är bland de största i
25798:                                                        världen, är det inte att vänta, att man från
25799:    Såsom svar får jag vördsamt anföra följande:        kaffeorganisationens eller dess medlemmars sida
25800:    De internationella råvaruavtalen, tili vilka kaf-   för Finland skulle framlägga krav på ökning av
25801: feavtalet hör, har i allmänhet bl.a. som mål att       konsumtionen eller avlägsnande av konsumtions-
25802: öka konsumtionen av ifrågavarande vara. Genom          hinder. I detta sammanhang må nämnas att på
25803: ökning av konsumtionen eftersträvar man i första       råkaffet för närvarande uppbärs en importtull på
25804: hand en ökning av exportinkomsterna för de             4 %.
25805: utvecklingsländer som producerar ifrågavarande            På basen av vad som ovan nämnts anser
25806: vara, vilket är ett av de centralaste syftena med      regeringen, att artikel 1 punkt 5 i kapitel I av
25807: råvaruavtalen.                                         kaffeavtalet inte direkt förpliktar Finland att öka
25808:    Den ökning av konsumtionen som ingår såsom          kaffekonsumtionen. Dessutom bör konstateras
25809: ett av målen i kaffeavtalet skall ses mot denna        att 1983 års nya kaffeavtal, som beträffande
25810: bakgrund. Avtalet förpliktar inte medlemslän-          ökningen av konsumtionen har samma innehåll
25811: derna att öka kaffekonsumtionen på något i             som det förra och som Finland har undertecknat
25812: avtalet fastställt sätt, utan det är fråga om en       och angående vilket under den närmaste tiden
25813: allmän målsättning, som överensstämmer med             kommer att avlåtas en regeringsproposition tili
25814: ulandsproducenternas intressen.                        riksdagen, hae trätt i kraft. Avtalen upphör att
25815:    Om ökning av konsumtionen och avlägsnande           gälla år 1989. En ändring av avtalet förutsätter
25816: av konsumtionshinder stadgas i artiklarna 47 och       tre fjärdedels majoritet både bland producenter
25817: 48 i avtalet. Enligt artikel 47 i avtalet främjas      och konsumenter, varför regeringen ej heller på
25818: konsumtionen genom upprättande av en speciell          basen av detta sakförhållande anser behov före-
25819: fond för konsumtionsfrämjande, för vars kostna-        ligga att vidta åtgärder för att ändra artikel 1
25820: der producenterna svarar och vars uppgift är att       punkt 5 i kapitel I av kaffeavtalet.
25821: 
25822:      Helsingfors den 28 oktober 1983
25823: 
25824:                                                                                 Minister Jermu Laine
25825:                                                 1983 vp.
25826: 
25827: Kirjallinen kysymys n:o 152
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 
25832:                                    Kärhä: Lääkintöhallituksen pääjohtajan vtran täyttämisestä
25833: 
25834: 
25835:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25836: 
25837:    Virkamieslain 6 §:n mukaan virkamieheltä            nyttemmin tuomittu kihlakunnanoikeudessa ran-
25838: vaaditaan, että hän toiminnallaan ja käyttäytymi-      gaistukseen.
25839: sellään virassa ja sen ulkopuolella osoittaa ansait-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25840: sevaosa sitä luottamusta ja kunnioitusta, jota         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25841: hänen asemansa valtion viranhaltijana edellyttää.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25842:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25843:    Mitä korkeampi on valtion virkamiehen asema,
25844: sitä enemman luottamusta ja kunnioitusta hänen                   Oliko Hallitus tietoinen tehdessään vir-
25845: asemaansa liittyy ja sitä suuremmat ovat myös ne              kaehdotuksen lääkintöhallituksen pääjoh-
25846: vaatimukset, joita suomalaisessa yhteiskunnassa               tajan virkaan, että Matti Ruokolaa vas-
25847: on virkamiehen edellytetty täyttävän.                         taan oli vireillä yleisen syyttäjän ajama
25848:                                                               luvatonta metsästystä koskeva rikossyyte,
25849:    Valtioneuvosto on 17.6.1983 suorittamassaan                sekä
25850: esittelyssä ehdottanut lääkintöhallituksen pääjoh-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25851: tajan virkaan nimitettäväksi kansanedustaja, lää-             ryhtyä, ettei valtion virkaan nimitettäisi
25852: ketieteen lisensiaatti Matti Ruokolan. Sittemmin              henkilöä sinä aikana, jolloin häntä vas-
25853: on käynyt selville, että Ruokolaa vastaan oli                 taan on vireillä virallisen syyttäjän ajama
25854: samanaikaisesti vireillä yleisen syyttäjän ajama              kanne tahallisesta rikoksesta tai rikko-
25855: syyte luvattomasta metsästyksestä, josta hänet on             muksesta?
25856: 
25857:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
25858: 
25859:                                                 Lea Kärhä
25860: 
25861: 
25862: 
25863: 
25864: 088300910E
25865: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 152
25866: 
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25871: 
25872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esitystä valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministe-
25873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        riössä ei ole ollut tiedossa, että Ruokolaa vastaan
25874: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-    on nostettu syyte. Ruokola nimitettiin Tasavallan
25875: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     Presidentin esittelyssä 17.6.1983 ja kihlakunnan
25876: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kär-     päätös annettiin 16.8.1983. Ruokolaa ei ole tuo-
25877: hän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       mittu teosta, mistä virkamiehelle voisi seurata
25878: n:o 152:                                             viraltapano. Kuten kysymyksen perusteluissa to-
25879:                                                      detaan, valtion viran tai pysyväisen toimen halti-
25880:           Oliko Hallitus tietoinen tehdessään vir-   jain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan
25881:        kaehdotuksen lääkintöhallituksen pääjoh-      pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain (202/
25882:        tajan virkaan, että Matti Ruokolaa vas-       26) 6 §:n säännökset edellyttävät virkamieheltä
25883:        taan oli vireillä yleisen syyttäjän ajama     virassa ja sen ulkopuolella hänen virka-asemansa
25884:        luvatonta metsästystä koskeva rikossyyte,     mukaista toimintaa ja käyttäytymistä. Säännök-
25885:        sekä                                          sestä johtuu, että virkaan ei voida nimittää
25886:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       henkilöä, joka toiminnallaan tai käyttäytymisel-
25887:        ryhtyä, ettei valtion virkaan nimitettäisi    lään on menettänyt häneltä virkamiehenä vaadit-
25888:        henkilöä sinä aikana, jolloin häntä vas-      tavan luottamuksen tai kunnioituksen. Tämä
25889:        taan on vireillä virallisen syyttäjän ajama   edellytys niin kuin muutkin virkaan nimittämi-
25890:        kanne tahallisesta rikoksesta tai rikko-      sen edellytykset on nimittävän viranomaisen rat-
25891:        muksesta?                                     kaistava. Asia on arvioitava kunkin viran ja
25892:                                                      kunkin rikkomuksen osalta erikseen. Virkaan
25893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sopivuuden on katsottava puuttuvan, jos rikko-
25894: ti seuraavaa:                                        mus tuossa virassa virkasuhteen kestäessä johtaisi
25895:    Pääjohtaja Matti Ruokolaa on 20.4.1983 syy-       virkasuhteen päättämiseen valtion toimenpitein.
25896: tetty Nauvon kihlakunnanoikeudessa aseen kul-        Muissa tapauksissa nimittävän viranomaisen on
25897: jettamisesta ilman suojausta moottorikäyttöisessä    yksittäistapauksessa ratkaistava, mikä merkitys
25898: kulkuneuvossa. Kihlakunnanoikeus on jatkokä-         syytteellä tai tuomiolla nimitysasiassa on. Yleistä
25899: sittelyssä 16.8.1983 tuominnut Ruokolan luvatto-     sääntöä siitä, onko ja missä tapauksissa tuomiois-
25900: masta metsästyksestä koneellista kulkuneuvoa         tuimessa tuomittua rangaistusta pidettävä estee-
25901: apuna käyttäen neljäänkymmeneen (40) päivä-          nä valtion virkaan nimittämiseen, ei voida esit-
25902: sakkoon. Ruokola on sittemmin ilmoittanut tyy-       tää.
25903: tymättömyytensä päätökseen ja valittanut Turun          Edellä olevan perusteella ei valtionhallinnossa
25904: hovioikeuteen.                                       ole tarpeen ryhtyä kysymyksen jälkimmäisessä
25905:    Hallitusmuodon 37 §:ssä tarkoitettua, Tasaval-    osassa tarkoitettuihin erityisiin virkanimitysasioita
25906: lan Presidentille tehtävää valtioneuvoston virka-    koskeviin toimenpiteisiin.
25907: 
25908:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1983
25909: 
25910:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25911:                                         1983 vp. -     KK n:o 152                                        3
25912: 
25913: 
25914: 
25915: 
25916:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
25917: 
25918:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nämndes vid föredragning för Republikens Presi-
25919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          dent 17.6.1983, och häradsrättens utslag gavs
25920: av den 7 oktober 1983 tili vederbörande medlem         16.8.1983. Ruokola har inte blivit dömd för en
25921: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sådan gärning som för tjänsteman skulie kunna
25922: riksdagsman Kärhä undenecknade spörsmål nr             leda tili avsättning.
25923: 152:                                                      I motiveringen tili spörsmålet konstateras helt
25924:                                                        riktigt att stadgandena i {202 126) 6 § lagen
25925:           Var Regeringen då den gjorde upp             angående utnämningsbrev för innehavare av sta-
25926:        tjänsteförslaget rörande medicinalstyrel-       tens tjänster och fasta befattningar samt om deras
25927:        sens generaldirektör medveten om att ett        rätt att kvarstå i sin tjänst elier befattning
25928:        åtal för brott anhängiggjons mot Matti          förutsätter sådan verksamhet och sådant uppträ-
25929:        Ruokola, vilket innebär att han av ali-         dande av tjänsteman i elier utom tjänsten som
25930:        männa åklagaren åtalades för olovlig jakt,      motsvarar hans tjänstestälining. Stadgandet inne-
25931:        och                                             bär att tili tjänst inte kan utnämnas sådan person
25932:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        som genom sin verksamhet elier sitt uppträdande
25933:        för att tili statlig tjänst inte skali utnäm-   har förlorat det förtroende eller den aktning hans
25934:        nas någon under den tid mot honom är            stälining som tjänsteman förutsätter. Det ankom-
25935:        anhängig talan som avser uppsåtligt brott       mer på den utnämnande myndigheten att avgöra
25936:        eller förseelse och som väckts av alimänna      om denna förutsättning, liksom även de andra
25937:        åklagaren?                                      förutsättningarna för att utnämning skali kunna
25938:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ske, är uppfylid. Frågan måste prövas skilt för
25939: anföra följande:                                       varje tjänst och varje förseelse. Person måste
25940:                                                        anses vara olämplig för viss tjänst om förseelsen i
25941:    Generaldirektör Matti Ruokola stod 20.4.            ifrågavarande tjänst under tjänsteförhåliandets
25942: 1983 åtalad vid Nagu _häradsrätt för att ha            förlopp skulie leda tili att detta förhåliande
25943: transponerat skjutvapen uran fodral i motordri-        avbryts på åtgärd av staten. I övriga fali måste
25944: vet fonskaffningsmedel. Häradsrätten har vid           den utnämnande myndigheten från fali tili fali
25945: den fortsatta behandlingen 16.8.1983 dömt Ruo-         avgöra viiken betydelse åtalet eller domen har för
25946: kola för olovlig jakt med hjälp av maskindrivet        utnämningen. Man kan inte ge någon alimän
25947: fordon tili fyrtio {40) dagsböter. Ruokola har         regel för huruvida och i vilka fali av domstol
25948: sedermera anmält missnöje med utslaget och             ådömt straff måste anses som ett hinder för
25949: anfört besvär hos Åbo hovrätt.                         utnämning tili statlig tjänst.
25950:    Då det i 87 § regeringsformen avsedda tjänste-         Med stöd av det tidigare anförda är det inte
25951: förslaget, som statsrådet skali lägga fram för         nödvändigt att inom statsförvaltningen vidta
25952: Republikens President, bereddes var man inte           några sådana specialåtgärder i fråga om tjänsteut-
25953: vid social- och hälsovårdsministeriet medveten         nämningsärenden som avses i spörsmålets senare
25954: om att åtal väckts mot Ruokola. Ruokola ut-            del.
25955: 
25956:     Helsingfors den 7 november 1983
25957: 
25958:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25959:                                                1983 vp.
25960: 
25961: 
25962: Kirjallinen kysymys n:o 153
25963: 
25964: 
25965: 
25966: 
25967:                                   Kortesalmi ym.: Sisä-Suomen vesistöjen yhdistämisestä kanavalla
25968:                                       Pohjanlahteen
25969: 
25970: 
25971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25972: 
25973:     Oulun yliopiston rehtori professori Pentti Kai-      3. Suomi on jäänyt pahasti jälkeen sisävesilii-
25974: tera esitti jo 22 vuotta sitten eli 29.9.1961         kenteessä esimerkiksi Keski-Euroopan maista.
25975: ajatuksen Kalajoen-Varkauden kanavasta, jonka         Siellä sisävesillä kuljetetaan sellaisia proomuja ja
25976: avulla Järvi-Suomen vesitiet yhdistettäisiin toi-     kontteja, jotka nostetaan valtamerilaivoihin ka-
25977: siinsa ja Pohjanlahteen.                              navan merisatamassa. Saimaan kanavassa tämä
25978:     Sen lisäksi, että kanava professori Kaiteran      on kaukana Neuvostoliiton puolella, minkä joh-
25979: mukaan olisi poistanut Kalajoen tulvahaitat, siitä    dosta siellä liikenteessä olevista laivoista on noin
25980: olisi muodostunut myös uusi teollisuuden perus-       85 % Neuvostoliitosta.
25981: tamista kiihottava tekijä järvialueella Pohjois-         4. Kalajoen suulle Rahjaan rakennetaan par-
25982: Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomen lää-      haillaan syväsatamaa.
25983: nin pohjoisosassa.                                       5. Kalajoen merikanava voi synnyttää voimak-
25984:     Kalajoen kanavasta keskusteltiin vilkkaasti       kaan turistiliikenteen järvialueillamme. Kalajoen
25985: muutamia vuosia sitten. Eduskunta esitti jopa         voimalaitokset vaativat kanavasulkuja.
25986: vuonna 1964 yksimielisen toivomuksen kanavoi-            6. Myös turkistarhausta voidaan laajentaa kas-
25987: mistutkimuksen tekemisestä. Tämä kuitenkin            vattamalla sopivilla järvialueilla jopa jätekaloja,
25988: siirtyi, koska samaan aikaan rakennettiin Sai-        jotka ovat turkiseläinten ravintoa.
25989: maan kanavaa, joka työllisti kaikki suunnittelija-       Lisänäkökohtia, jotka tukevat kanavahanketta,
25990: voimat.                                               esitetään yllämainitussa diplomityössä, joka on
25991:     Viimeisen kerran kanavasta puhuttiin vakavasti    tehty professori Sistosen ohjauksessa.
25992: 1970-luvun puolivälissä Kalajoen tulvasuojelun           Olisi erittäin tärkeää, että hallitus käynnistäisi
25993: yhteydessä.                                           selvitys- ja tutkimustyön Kalajoen kanavahank-
25994:     Kalajoen kanavahanke ei. kuitenkaan ole suin-     keesta ja osoittaisi tähän työhön tarvittavat mää-
25995: kaan hautaurunut, siitä on tehty Helsingin Tek-       rärahat, esim. 50 000-100 000 mk.
25996: nillisessä korkeakoulussa diplomityö ja idean isä
25997: professori Kaitera on myös uudelleen ottanut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25998: asian esille julkisessa sanassa.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25999:     Tässä vaiheessa professori Kaitera haluaa kiin-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26000: nittää huomiota seuraaviin näkökohtiin:               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26001:     1. Tämän suunnitelman toteuttaminen voi                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin selvi-
26002: poistaa suuressa maann maamme työttömyyttä,                   tystyön käynnistämiseksi siitä missä mää-
26003: koska hanketta voidaan laajentaa moniin suun-                 rin Sisä-Suomen vesistöjen yhdistäminen
26004:  tiin.                                                        kanavalla Kalajoen kautta Pohjanlahteen
26005:     2. Parhaillaan on tekeillä Pohjanlahdelle suu-            on kansantalouden ja elinkeinoelämän
26006:  rempia jäänmurtajia, joten talvimerenkulku tie-              sekä työllisyyden kannalta kannattava ja
26007:  tysti paranee.                                               kiireellinen?
26008: 
26009:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
26010: 
26011:                      ]. Juhani Kortesalmi                      Reino Jyrkilä
26012:                      Heikki Riihijärvi                         Pentti Skön
26013: 
26014: 088301014T
26015: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 153
26016: 
26017: 
26018: 
26019: 
26020:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26021: 
26022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pysty tyydyttämään Saimaan ja Päijänteen alueita
26023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mereen yhdistävälle kanavalle asetettavia vaati-
26024: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-     muksia. Perusteluissa todettiin mm. se, että
26025: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      teollisuuden painopiste on Saimaan ja Päijänteen
26026: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-    vesistöalueiden eteläosissa ja vesitiekuljetuksiin
26027: hani Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     soveltuvat tavaravirrat suuntautuvat sekä raaka-
26028: ta kysymyksestä n:o 153:                              aineiden että valmiiden tuotteiden osalta luon-
26029:                                                       nostaan etelään päin. Myöskään nykytilanteessa,
26030:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin selvi-      kun vesitieverkko on mainittujen perusyhteyk-
26031:        tystyön käynnistämiseksi siitä missä mää-      siensäkin osalta vielä puutteellinen, Kalajoen
26032:        rin Sisä-Suomen vesistöjen yhdistäminen        kanava ei ole tällä hetkellä maamme vesitiever-
26033:        kanavalla Kalajoen kautta Pohjanlahteen        kon kokonaisuutta ajatellen erityisen tärkeä. Me-
26034:        on kansantalouden ja elinkeinoelämän           riyhteytenä se ei voisi korvata Kymijoen kana-
26035:        sekä työllisyyden kannalta kannattava ja       voimia ja toisaalta pohjoisen Keski-Suomen alu-
26036:        kiireellinen?                                  eelle meriyhteys voitaisiin saada aikaan Haukive-
26037:                                                       den-Iisveden kanavan kautta, joka on edennyt
26038:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jo yleissuunnitelma-asteelle.
26039: ti seuraavaa:
26040:    Vesitieohjelmassaan tie- ja vesirakennushallitus       Kalajoen kanavan todellinen vaikutusalue olisi
26041: on esittänyt vuoteen 2000 mennessä kolme Järvi-       siinä määrin pieni, että kanavan merkitys elinkei-
26042: Suomen vesitieverkkoa oleellisesti laajentavaa ka-    noelämän kohentajana rajoittuisi suureksi osaksi
26043: navahanketta. Nämä hankkeet ovat: Keiteleen-          Kalajokivarteen. Vesitiekuljetuksiin soveltuvat ta-
26044: Päijänteen kanava, Kymijoen kanava ja Haukive-        varamäärät tai tavaravirtojen suunta ko. alueella
26045: den-Iisveden kanava. Nämä hankkeet tähtäävät          eivät nykyisellään tue Kalajoen kanavahanketta.
26046: olemassa olevien väylien yhdistämiseen sekä me-       Lähitulevaisuudessakaan ei ole tiedossa muutok-
26047: riyhteyden luomiseen vilkkaalle Kymenlaakson ja       sia, jotka kiirehtisivät tätä hanketta. Työllisyyden
26048: Päijänteen teollisuusalueelle.                        samoin kuin elinkeinoelämänkin kannalta Keite-
26049:    Sisä-Suomen järvialue on varsin laaja ja kor-      leen-Päijänteen kanavan ja Haukiveden-lisve-
26050: keuserot vesistöissä ja vedenjakajilla siinä määrin   den kanavan vaikutukset ulottuisivat Kalajoki-
26051: pienet, että edellä mainittujen tärkeimpinä pi-       vartta lukuunottamatta lähes samoille seuduille
26052: dettyjen hankkeiden lisäksi vesitieverkon laajen-     kuin ehdotetun Kalajoen kanavahankkeen vaiku-
26053: tamiseen on lukuisia mahdollisuuksia. Nyt esillä      tukset. Edellä esitettyyn nojautuen tie- ja vesira-
26054: olevan Kalajoen kanavan lisäksi on eri yhteyksissä    kennushallitus on katsonut, että Sisä-Suomen
26055: puhuttu ainakin Saimaan ja Päijänteen välisestä       vesistöjen yhdistäminen kanavalla Pohjanlahteen
26056: Mäntyharjun kanavasta, Kokemäenjoen kana-             on joka tapauksessa niin suuri ja kallis hanke,
26057: voinnista, Oulujoen kanavoinnista, Päijänteen ja      että se ei nykyisellään ole kansantaloudellisesti
26058: Kokemäenjoen vesistön välisestä kanavasta sekä        rakennettavissa. Näin ollen Kalajoen kanava-
26059: Saimaan ja Oulujoen vesistön välisestä kanavasta.     hankkeen tarkempi selvittely ja suunnittelu ei ole
26060:    Ennen Saimaan kanavan uudelleen rakenta-           tällä hetkellä myöskään perusteltua, vaan Sisä-
26061: mista v. 1963-68 Kalajoen-Varkauden kana-             Suomen vesitiehankkeissa tulee keskittyä päätös-
26062: vaa esitettiin vaihtoehdoksi Suomenlahteen            ten saamiseen - puoleen tai toiseen - edellä
26063: suuntautuville kanavavaihtoehdoille. Tuolloinkin      mainittujen muiden ko. alueen hankkeiden osal-
26064: kuitenkin jo todettiin, että tämä kanavasuunta ei     ta.
26065: 
26066:     Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1983
26067: 
26068:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
26069:                                        1983 vp. -- RJC n:o 153                                           3
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26074: 
26075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           havet. I motiveringen konstaterades bl.a. att
26076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          industrin inom vattenområdet vid Saimen och
26077: av den 7 oktober 1983 tili vederbörande medlem         Päijänne är koncentrerad tili de södra delarna av
26078: av statsrådet översänt avskrift av följande av         regionen och att den ström av gods som lämpar
26079: riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi m.fl. under-          sig för vattentransport i fråga om både råvaror
26080: tecknade spörsmål nr 15 3.                             och färdiga produkter helt naturligt riktar sig
26081:                                                        söderut. Inte helier för ögonblicket, när vatten-
26082:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          vägsnätet är bristfäliigt också för de nämnda
26083:        att igångsätta en utredning om i viiken         grundläggande förbindelsernas del, är Kalajoki
26084:        mån det med tanke på folkhushållningen          kana! särskilt viktig med tanke på vårt lands
26085:        och näringslivet samt sysselsättningen är       vattenvägsnät som helhet. Såsom en förbindelse
26086:        lönsamt och brådskande att förena sjösys-       tili havet skulie den inte kunna ersätta en
26087:        temen i det inre av Finland med Bottnis-        kanalisering av Kymmene älv. Dessutom skulie
26088:        ka viken via en kana! genom Kalajoki?           en havsförbindelse för de norra delarna av Mel-
26089:                                                        lersta Finland kunna fås tili stånd via Hauki-
26090:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vesi--Iisvesi kana!. Denna har redan nått gene-
26091: anföra följande:                                       ralplansstadiet.
26092:     I sitt vattenvägsprogram har väg- och vatten-          Det område som i praktiken skulie påverkas av
26093: byggnadsstyrelsen framlagt tre kanalprojekt, som       Kalajoki kana! skulle vara tili den grad litet att
26094: före år 2000 väsentligt skulie utvidga vattenvägs-     kanalens betydelse som stimulans för näringslivet
26095: nätet i inlandet. Dessa projekt är: kanalen Kei-       tili stor del skulie begränsas tili Kalajoki älvdal.
26096: tele--Päijänne, Kymmene älvs kana! och kanalen         De varumängder i området som lämpar sig för
26097: Haukivesi--Iisvesi. Dessa projekt syftar tili att      vattentransport ger för närvarande inte stöd för
26098: förbinda existerande stråk med varandra samt tili      ett kanalprojekt längs Kalajoki, och det gör
26099: att skapa en havsförbindelse för Kymmenedalens         helier inte den riktning som strömmen av gods i
26100: och Päijännes livaktiga industriområde.                ifrågavarande område har. Man känner heller
26101:     Sjöområdet i det inre av Finland är synnerligen    inte tili att några sådana förändringar som skulie
26102: omfattande och höjdskilinaderna melian vatten-         inträffa inom den närmaste framtiden skulie ge
26103: dragen och vid vattendelarna är tili den grad          skäl för att påskynda detta projekt. I fråga om
26104: obetydliga att det utöver de ovan nämnda pro-          såväl sysselsättning som näringsliv gäller att Kei-
26105: jekten, som anses vara de viktigaste, finns talrika    tele--Päijänne kanals och Haukivesi--Iisvesi ka-
26106: möjligheter att utvidga vattenvägsnätet. Utöver        nals verkningar skulie nå nästan samma trakter
26107: Kalajoki kana!, som här diskuteras, har man i          som verkningarna av den föreslagna Kalajoki
26108: olika sammanhang taiat åtminstone om Mänty-            kanalen, med undantag av Kalajoki älvdal. Med
26109: harju kanal melian Saimen och Päijänne, om             stöd av det ovan anförda har väg- och vatten-
26110: kanalbygge i Kumo älv och i Ule älv, om en             byggnadsstyrelsen ansett att en förening av det
26111: kana! melian Päijänne och Kumo älvs sjösystem          inre Finlands sjösystem med Bottniska viken via
26112: samt om en kana! melian Saimen och Ule älvs            en kana! i varje händelse är ett så stort och dyrt
26113: sjösystem.                                             projekt, att det för närvarande inte är national-
26114:      Innan Saima kana! byggdes upp på nytt under       ekonomiskt möjligt att bygga en sådan kana!.
26115: åren 1963--1968 framfördes taoken på en kana!          Sålunda är det för ögonblicket helier inte motive-
26116: melian Kalajoki och Varkaus som ett alternativ         rat att närmare utreda och planera Kalajoki
26117:  tili de kanalprojekt som avsåg förbindelser med       kanalprojekt. I fråga om vattenvägsprojekten i
26118: Finska viken. Redan då konstaterades e~eliertid        det inre av Finland bör man i stäliet koncentrera
26119:  att denna kanalriktning inte kan tilifredsstälia de   sig på att få fram beslut -- för eller emot -- de
26120:  krav som måste stälias på en kana! som skali          ovan nämnda andra projekten som gälier ifråga-
26121: förena områdena vid Saimen och Päijänne med            varande område.
26122:     Helsingfors den 10 november 1983
26123: 
26124:                                                                        Trafikminister Matti Puhakka
26125:                                                1983 vp.
26126: 
26127: Kirjallinen kysymys n:o 154
26128: 
26129: 
26130: 
26131: 
26132:                                   Pesola ym.: Liikuntavammaisten tarpeiden huomioon ottamisesta
26133:                                      rakentamisessa
26134: 
26135: 
26136:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26137: 
26138:    Liikuntavammaisten, muiden vammaisten ja           yksityisessä omistuksessa olevien tilojen suhteen
26139: kaikkien liikuntarajoitteisten itsenäisen selviyty-   määräysten velvoittavuus on vähäisempi. Eivät
26140: misen mahdollisuuksia olisi parannettava. Tässä       liikkumisen haitat riipu siitä, onko esimerkiksi
26141: suhteessa ovat hyvin tärkeitä rakentamista koske-     postitoimisto tahi Kansaneläkelaitoksen toimisto
26142: vat määräykset ja ohjeet.                             julkishallinnon omistamassa tahi yksityiseltä
26143:    Rakennuslainsäädännössä (rakennusasetuksen         vuokratussa huoneistossa.
26144: 85 a §) onkin yleisön käyttöön tarkoitettujen            Kansainvälisen Vammaisten vuoden 1981 Suo-
26145: tilojen liikunta- ja toimintaesteettömästä suun-      men komitean mietinnössä (1982:35) tehdyt esi-
26146: nittelusta ja rakentamisesta säännös, johon           tr.kset eivät ole toistaiseksi johtaneet toimenpitei-
26147: perustuvia määräyksiä ja ohjeita on julkaistu         sun.
26148: rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennuslupavi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26149: ranomaisilla ei ole näiden määräysten ja ohjeiden     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26150: soveltamisesta vielä vakiintunutta käytäntöä. Vii-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26151: me aikoinakin on todettu, että on myönnetty           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26152: rakennuslupia rakennuskohteille, joiden suunnit-
26153: telussa on sivuutettu liikuntavammaisten, mui-                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
26154: den vammaisten ja muiden liikuntarajoitteisten               toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön
26155: kannalta tärkeinä pidettyjä näkökohtia.                      tarkistamiseksi ja lainsäädäntöön perustu-
26156:    Kokemuksen mukaan ohjeiston tulkinnanva-                  vien määräysten ja ohjeiden uudistami-
26157: raisuutta olisi vähennettävä ja sitovuutta vahvis-           seksi, jotta liikuntavammaisten, muiden
26158: tettava. Epätietoisuutta on ilmennyt jopa käsit-             vammaisten ja kaikkien liikuntarajoitteis-
26159: teestä ''yleisön käyttöön tarkoitettu tila'' . Huo-          ten kannalta tärkeät liikunta- ja toiminta-
26160: mattavana epäkohtana pidetään, etteivät edellä               esteettömän suunnittelun ja rakentami-
26161: mainitut säännökset koske asuntorakentamista,                sen näkökohdat otettaisiin nykyistä pa-
26162: vaikka kohtuuden mukaan ainakin asuintalojen                 remmin huomioon rakennetun ympäris-
26163: portaat, porrashuoneet, hissit yms. yhteiset tilat           tön suunnittelussa ja rakentamisessa mu-
26164: olisi suunniteltava liikunta- ja toimintaesteettö-           kaan lukien asunto- ja työpaikkarakenta-
26165: miksi. Niin ikään määräykset tulisi ulottaa työ-             minen?
26166: paikkarakentamiseen. Perustelematoota on, että
26167: 
26168:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
26169: 
26170:          Helena Pesola                   Riitta Jouppila                 Pirjo Rusanen
26171:          Tuulikki Petäjäniemi            Eeva Turunen                    Aino Pohjanoksa
26172:          Aila Jokinen                    Anna-Kaarina Louvo              Saara Mikkola
26173:          Erkki Moisander                 Riitta Uosukainen               Kalle Könkkölä
26174: 
26175: 
26176: 
26177: 
26178: 0883009934
26179:  2                                    1983 vp. -     KK n:o 154
26180: 
26181: 
26182: 
26183: 
26184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26185: 
26186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konaisuudistustyön yhteydessä vuonna 1977 teh-
26187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ty ehdotus ei kuitenkaan tällöin vielä saanut
26188: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-    jatkovalmistelulle riittäväksi katsottavaa kanna-
26189: ne n:o 852 ohella toimittanut valtioneuvoston        tusta.
26190: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Vammaisjärjestöjen huoli liikuntaesteettömän
26191: taja Helena Pesolan ym. kirjallisesta kysymyksestä   asuin- ja työpaikkaymparistön kehittämiseksi
26192: n:o 154, jossa tiedustellaan:                        sekä pohjoismaisessa rakennuslainsäädännössä,
26193:                                                      etenkin Ruotsissa aikaansaadut säännösuudistuk-
26194:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      set ovat perusteena sille, että asian säännöstason
26195:        toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön         lähtökohtia ryhdyttiin kuluvana vuonna uudel-
26196:        tarkistamiseksi ja lainsäädäntöön perustu-    leen selvittämään tavoitteena säännöksen mah-
26197:        vien määräysten ja ohjeiden uudistami-        dollinen muuttaminen rakennuslain ns. osittais-
26198:        seksi, jotta liikuntavammaisten, muiden       uudistuksena. Ehdotusta on valmisteltu suunta-
26199:        vammaisten ja kaikkien liikuntarajoitteis-    viivoiltaan kolmella tasolla, jolloin laaja-alaisin
26200:        ten kannalta tärkeät liikunta- ja toiminta-   säännös käsittäisi Suomen rakentamismääräysko-
26201:        esteettömän suunnittelun ja rakentami-        koelman määräyksissä F1 esitettyjen saavutetta-
26202:        sen näkökohdat otettaisiin nykyistä pa-       vuus- ja käyttövaatimuksien laajentamisen loma-
26203:        remmin huomioon rakennetun ympäris-           asumista lukuun ottamatta kaikkeen rakentami-
26204:        tön suunnittelussa ja rakentamisessa mu-      seen. Työpaikkarakentamisessa säännöksestä kui-
26205:        kaan lukien asunto- ja työpaikkarakenta-      tenkin olisi samoja poikkearuismahdollisuuksia
26206:        minen?                                        kuin Ruotsin vastaavassa säännöksessä.
26207:                                                         Rakennusasetuksen 85 a §:n laajentamisen
26208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        suuntaviivoista on pyydetty kaavoitus- ja raken-
26209: seuraavaa:                                           nusneuvoston kannanottoa 31.5.1984 mennessä.
26210:    Ympäristöministeriön toimialaan nyt kuuluvan      Tämän jälkeen voidaan ryhtyä uudistamaan edel-
26211: rakennuslainsäädännön kehittämistoimenpiteenä        lä mainittuja määräyskokoelman määräyksiä ja
26212: on jo aiemmin sisäasiainministeriössä valmisteltu    kuvallisia ohjeita. Näin toivotaan löydettävän
26213: rakennusasetuksen 85 a §:n laajentamista koske-      riittäväksi katsottava pohja myöskin Kansainväli-
26214: maan liikuntaesteisten huomioon ottamista myös       sen Vammaisten vuoden 1981 Suomen komitean
26215: muussakin rakentamisessa kuin yleisön käyttöön       mietinnössä tehtyjen esityksien toteuttamiseksi
26216: tarkoitetuissa tiloissa. Viimeksi rakennuslain ko-   rakennuslainsäädännön osalta.
26217: 
26218:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
26219: 
26220:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
26221:                                       1983 vp. -     KK n:o 154                                        3
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 
26226:                                Till Riksdagens Herr Talman
26227: 
26228:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dock inte fick ett för fortsatt beredning tillräck-
26229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ligt stort stöd.
26230: nr 852 av den 7 oktober 1983 tili vederbörande          Handikapporganisationernas strävanden att ut-
26231: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   veckla boende- och arbetsplatsmiljön med beak-
26232: av riksdagsledamot Helena Pesola m.fl. under-        tande av dess lämplighet för rörelsehindrade
26233: tecknade spörsmål nr 154:                            samt de reformer som åstadkommits i lagstift-
26234:                                                      ningen i de nordiska länderna, särskilt Sverige,
26235:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          utgör grunden för att man i år på nytt br•jade
26236:        åtgärder i syfte att revidera byggnadslag-    utreda utgångspunkterna i stadgandena i saken,
26237:        stiftningen och förnya de bestämmelser        med sikte på en eventuell ändring genom en s.k.
26238:        och anvisningar som grundar sig på lag-       partiell revidering av byggnadslagen. Förslagets
26239:        stiftningen, så att de synpunkter som         riktlinjer har utarbetats på tre pian. Det mest
26240:        gäller planering och byggande med tanke       vidsträckta stadgandet skulle omfatta en utvidg-
26241:        på rörelsehindrades och andra handikap-       ning av de krav på utrymmens tillgänglighet och
26242:        pades behov att förflytta sig och verka       användning som ingår i Finlands byggbestäm-
26243:        obehindrat skulle bli bättre beaktade i       melsesamling F 1 tili att gälla allt byggande
26244:        planeringen och uppförandet av den            utom fritidsbebyggelse. 1 arbetsplatsbyggandet
26245:        byggda miljön, däri inbegripet byggan-        skulle man dock kunna göra samma avvikelser
26246:        det av bostäder och arbetsplatser?            som enligt motsvarande stadganden i Sverige.
26247:                                                         Om riktlinjerna för en breddning av 85 a §
26248:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     byggnadsförordningen har inbegärts ett ställ-
26249: anföra följande:                                     ningstagande av planläggnings- och byggnadsrå-
26250:    Såsom en åtgärd i syfte att utveckla byggnads-    det före 31. 5.1984. Efter det kan man börja
26251: lagstiftningen, som nu hör tili miljöministeriets    förnya ovan nämnda byggbestämmelsesamlings
26252: verksamhetsområde, har redan tidigare vid inri-      bestämmelser jämte anvisningarna i bild. På
26253: kesministeriet beretts en breddning av 85 a §        detta sätt hoppas man finna en grund som kan
26254: byggnadsförordningen så, att den skulle beakta       anses tillräckligt bra då det gäller att förverkliga
26255: de rörelsehindrade även vid annat byggande än        förslagen i det betänkande som avgivits av Fin-
26256: byggande av för allmänheten avsedda utrymmen.        lands kommitte för det lnternationella Handi-
26257: 1 samband med en totalrevidering av byggnadsla-      kappåret 1981 för byggnadslagstiftningens vid-
26258: gen framställdes senast år 1977 ett förslag, som     kommande.
26259:     Helsingfors den 17 november 1983
26260: 
26261:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
26262:                                                1983 vp.
26263: 
26264: Kirjallinen kysymys n:o 155
26265: 
26266: 
26267: 
26268: 
26269:                                    Pesola ym.: Puoliorvon eläkkeen saattamisesta vastaamaan lapsen
26270:                                       elatustukea
26271: 
26272: 
26273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26274: 
26275:    Vain yhden huoltajan varassa elävien perhei-       tustuen määrä on yli kaksinkertainen puoliorvon
26276: den taloudellinen asema ei läheskään aina ole         eläkkeeseen verrattuna. Tällaiselle eriarvoiseen
26277: yhteiskunnan nykyisin jo varsin huomattavasta-        asemaan asettamiselle ei ole olemassa perusteita,
26278: kaan avusta huolimatta tyydyttävä. Maassamme          etenkin kun toisen vanhemman kuoleman koke-
26279: on perheitä, joissa esim. toinen aviopuolisoista      maan joutuneet perheet ovat usein jopa huo-
26280: on kuollut vakavan, pitkäaikaisen ja jo sinänsä       nommassa aineellisessa ja henkisessä ahdingossa
26281: perheen taloutta rasittaneen sairauden tai yllät-     kuin elatustukea nauttivat perheet.
26282: täen kohdanneen onnettomuuden seurauksena.               Tämän vuoksi olisikin puoliorvon eläkettä kos-
26283: Vaikeimmassa asemassa näistä vajaaperheistä ovat      kevia säännöksiä muutettava siten, että eläkkeen
26284: ne, joista omassa kodissa pieniä lapsia hoitanut,     suuruus aina vastaisi vähintään lapsen elatuksen
26285: vailla omia ansiotuloja ollut äiti on kuollut.        turvaamisesta annetun lain mukaista elatustukea.
26286: Tällaisille yhden huoltajan perheille maksetaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26287: kansaneläkelain mukaista puoliorvon eläkettä.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26288:    Edellä mainitut vajaaperheet eivät elämänti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26289: lanteeltaan ja taloudelliselta asemaltaan poikkea     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26290: niistä yksinhuoltajaperheistä, joiden lapset saavat
26291: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain                     Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
26292: (122/77) mukaista elatustukea. Tämän lain sää-               teisiin puoliorvon eläkkeen suuruutta
26293: tämisen tavoitteena oli taata yhteiskunnan toi-              koskevien säännösten muuttamiseksi si-
26294: menpitein lapselle riittävä elatus kaikissa niissä           ten, että eläke aina vastaisi lapsen elatuk-
26295: tilanteissa, joissa toisen vanhemman osuus lapsen            sen turvaamisesta annetun lain mukaista
26296: elatuksesta puuttuu kokonaan tai osittain. Ela-              elatustukea?
26297: 
26298:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
26299: 
26300:          Helena Pesola                   Anna-Kaarina Louvo             Eeva Turunen
26301:          Tuulikki Petäjäniemi            Aino Pohjanoksa                Riitta Uosukainen
26302:          Aila Jokinen                    Erkki Moisander                Saara Mikkola
26303:                                          Riitta Jouppila
26304:                                          Pirjo Rusanen
26305: 
26306: 
26307: 
26308: 
26309: 0883009205
26310: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 155
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26316: 
26317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtioneuvosto on 14 päivänä huhtikuuta 1983
26318: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asettanut komitean, jonka tehtävänä on selvittää
26319: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-     perhe-eläkkeen saajien toimeentuloturvan ja ku-
26320: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      lutuksen rakenne eri kokoisissa, eri ikäisissä ja
26321: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Hele-     erilaisissa oloissa elävissä perheissä sekä selvittää,
26322: na Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    miten toisen tai molemman perheenhuoltajan
26323: myksestä n:o 155:                                     kuolema on muuttanut edellä mainittuja raken-
26324:                                                       teita. Tutkimustulokset huomioon ottaen komi-
26325:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-     tean on selvitettävä nykyisen perhe-eläkejärjestel-
26326:        teisiin puoliorvon eläkkeen suuruutta          män tarkoituksenmukaisuus ja laatia ehdotus
26327:        koskevien säännösten muuttamiseksi si-         perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri
26328:        ten, että eläke aina vastaisi lapsen elatuk-   edunsaajien kesken. Komitean on saatava ehdo-
26329:        sen turvaamisesta annetun lain mukaista        tuksensa valmiiksi vuoden 1984 loppuun men-
26330:        elatustukea?                                   nessä.
26331:                                                          Kysymyksessä esiin tuotuun ratkaisuvaihtoeh-
26332:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
26333:                                                       toon puoliorvon eläkkeen korottamiseksi on tar-
26334: ti seuraavaa:
26335:                                                       koituksenmukaista ottaa kantaa vasta kokonais-
26336:    Kysymys puoliorvon eläkkeen suuruudesta liit-      selvityksen valmistuttua.
26337: tyy perhe-eläkkeen saajien toimeentuloturvaan.
26338: 
26339:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
26340: 
26341:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26342:                                     1983 vp. -     KK n:o 155                                       3
26343: 
26344: 
26345: 
26346: 
26347:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26348: 
26349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Statsrådet tillsatte den 14 april 1983 en kommit-
26350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      te med uppgift att utreda strukturen av utkomst-
26351: av den 7 oktober 1983 tili vederbörande medlem     skyddet och konsumtionen för dem som erhåller
26352: av statsrådet översänt avskrift av följande av     familjepension i familjer av olika storlek, i olika
26353: riksdagsledamot Helena Pesola m.fl. underteck-     ålder och under olika livsbetingelser samt att
26354: nade spörsmål nr 15 5:                             utreda hur den ena eller båda familjeförsörjarnas
26355:                                                    död har förändrat ovan nämnda strukturer. Med
26356:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder      beaktande av undersökningsresultaten skall kom-
26357:        för att ändra stadgandena om storleken      mitten vidare utreda ändamålsenligheten av det
26358:        av pensionen för fader- eller moderlösa     nuvarande familjepensionssystemet och utarbeta
26359:        barn så, att pensionen alltid skulle mot-   ett förslag tili nivåplacering för familjepensionen
26360:        svara det underhållsstöd som åsyftas i      och tili fördelning av pensionen mellan de olika
26361:        lagen om tryggande av underhåll för         förmånstagarna. Kommitten skall framlägga sitt
26362:        barn?                                       förslag före utgången av år 1984.
26363:                                                       Det lösningsalternativ för höjande av pensio-
26364:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26365:                                                    nen för fader- eller moderlösa barn som lagts
26366: anföra följande:                                   fram i spörsmålet blir det ändamålsenligt att ta
26367:    Frågan om storleken av pensionen för fader-     ställning tili först då helhetsutredningen blivit
26368: eller moderlösa barn ansluter sig tili utkomst-    färdig.
26369: skyddet för dem som erhåller familjepension.
26370: 
26371:    Helsingfors den 8 november 1983
26372: 
26373:                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26374:                                                  1983 vp.
26375: 
26376: Kirjallinen kysymys n:o 156
26377: 
26378: 
26379: 
26380: 
26381:                                    Muroma ym.: Huumausaineiden käyttäjien hoidon järjestämisestä
26382: 
26383: 
26384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26385: 
26386:   Maassamme on arvioiden mukaan useita tu-             jopa kuukausien pituisia. Pitkäjänteinen ja mah-
26387: hansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma on            dollisimman varhain aloitettu terapiahoito tar-
26388: pahentunut viime vuosina nopeasti ja yhä nuo-          joaa narkomaaneille katkaisu- ja vieroitushoidon
26389: remmat kokeilevat huumeita jouduttuaan huu-            jälkeen ainoan mahdollisuuden päästä eroon
26390: mekauppiaiden tehokkaan myyntiverkoston tar-           huumeista.
26391: jousten kohteeksi. Kuitenkin maastamme puut-              Pitkäaikaisten narkomaanien hoitoon on joissa-
26392: tuu järjestetty hoito narkomaanien pelastamisek-       kin Euroopan maissa käytetty menestyksellisesti
26393: SI.                                                    ns. Metadon-vieroitushoitoa. Maksuuoman Me-
26394:    Kymmenet nuoret kuolevat vuosittain huu-            tadon-päiväannoksen saamisen edellytyksenä on,
26395: meisiin jäätyään ilman apua. Nuorisoasemia on          että narkomaani merkitään rekisteriin.
26396: liian vähän ja hoitoon pääsyä joudutaan jonotta-          Metadon-hoidon kustannukset ovat vähäiset
26397: maan. Huumeiden käyttäjien katkaisu-, vieroi-          verrattuina niihin yhteiskunnallisiin ja taloudelli-
26398: tus- ja terapiahoito tulee kuitenkin aloittaa viipy-   siin tappioihin, joita syntyy, kun narkomaanit
26399: mättä, jotta se olisi tuloksekasta. Monet nuoret       ajautuvat rikoksiin saadakseen rahaa huumean-
26400: siirtyvät pian kovempiin aineisiin kokeiltuaan         noksiinsa. Metadon-hoito mahdollistaa poispää-
26401: ensin lieviä huumeita ja tuhoavat nopeasti eli-        syn tästä rikos- ja vankilakierreestä samalla, kun
26402: mistönsä näillä aineilla.                              se auttaa eroon huumeista.
26403:    Lisäksi nuorisoasemien palveluiden käyttö pe-
26404: rustuu vapaaehtoisuuteen. Mutta vain harvat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26405: alaikäiset huumeiden käyttäjät mieltävät hoito-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26406: tarpeen ja hakeutuvat saamaan apua. Maahamme           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26407: tulisikin pikaisesti saada alaikäisten huumeiden       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26408: käyttäjien lakisääteinen hoitoonohjaus- ja hoito-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26409: järjestelmä.                                                   ryhtyä alaikäisten huumeiden käyttäjien
26410:    Maassamme on liian vähän myös aikuisten                     pakkohoidon sekä aikuisten narkomaa-
26411: narkomaanien hoitopaikkoja. Vähälukuiset kat-                  nien katkaisu-, terapia- ja kuntoutushoi-
26412: kaisuasemat on tarkoitettu lähinnä alkoholin vää-              don ja Metadon-vieroitushoidon järjestä-
26413: rinkäyttäjille ja niihinkin jonot ovat viikkojen,              miseksi?
26414: 
26415:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1983
26416: 
26417:          Impi Muroma                     Riitta Uosukainen                Håkan Malm
26418:          Olavi Ronkainen                 Georg C. Ehrnrooth               Martti Tiuri
26419:          Vieno Eklund                    Juho Koivisto                    Kaarina Dromberg
26420:          Mauri Pekkarinen                Matti Viljanen                   Pirjo Rusanen
26421:          Helvi Koskinen                  Helge Saarikoski                 Liisa Hilpelä
26422:          Aimo Ajo                        Jukka Vihriälä                   Ritva Laurila
26423:          Pirkko Ikonen                   Aapo Saari                       Aila Jokinen
26424:          Hannu Kemppainen                Seppo Pelttari                   Ben Zyskowicz
26425:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Tauno Valo                       Saara Mikkola
26426:          Katri-Helena Eskelinen          Lea Kärhä                        Riitta Jouppila
26427:          Timo Kietäväinen                Henrik Westerlund                Lauri Impiö
26428: 0883009515
26429: 2                             1983 vp. -   KK n:o 156
26430: 
26431:     Mauri Miettinen             Antti Kalliomäki               Sakari Valli
26432:     Matti Jaatinen              Kari Rajamäki                 Ensio Laine
26433:     Reino Karpola               Jussi Ranta                   Juhani Vähäkangas
26434:     Matti Louekoski             Marja-Liisa Tykkyläinen       Esko Helle
26435:     Liisa Jaakonsaari           Jorma Rantanen                Osmo Vepsäläinen
26436:     Pertti Hietala              Pekka Myllyniemi              Pentti Lahti-Nuuttila
26437:     Liisa Arranz                Marjatta Väänänen             Pirjo Ala-Kapee
26438:     Reijo Enävaara              Lea Sutinen                   Tuure Junnila
26439:     Reino Jyrkilä               Jouni ]. Särkijärvi           Tuulikki Petäjäniemi
26440:     Jouko Skinnari               Eva-Riitta Siitonen          Pekka Löyttyniemi
26441:     Arja Alho                    Eeva Turunen                 Ilkka Kanerva
26442:     Risto Ahonen                 Sirkka-Liisa Anttila         Juhani Alaranta
26443:     Kari Urpilainen              Ulla Puolanne                Väinö Raudaskoski
26444:               Matti Maijala                           Heikki Kokko
26445:                                       1983 vp. -      KK n:o 156                                        3
26446: 
26447: 
26448: 
26449: 
26450:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26451: 
26452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
26453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan on yhtäältä tärkeää, että vähennetään huu-
26454: olette 7 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kirjeen-     mausaineiden saatavuutta yhteistyössä eri minis-
26455: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      teriöiden ja ao. keskusvirastojen kesken. Jatkuva
26456: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Muro-     yhteistyö onkin käynnissä mm. oikeusministe-
26457: man ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        riön, sisäasiainministeriön, tullihallituksen sekä
26458: sestä n:o 156:                                        sosiaali- ja terveysministeriön kesken. Toisaalta
26459:                                                       pyritään vaikuttamaan huumeiden kysyntään te-
26460:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hostamalla huumeiden väärinkäytön ennaltaeh-
26461:        ryhtyä alaikäisten huumeiden käyttäjien        käiseviä toimenpiteitä.
26462:        pakkohoidon sekä aikuisten narkomaa-
26463:        nien katkaisu-, terapia- ja kuntoutushoi-         Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö pitää tär-
26464:        don ja Metadon-vieroitushoidon järjestä-       keänä, että parannetaan sosiaali- ja terveyden-
26465:        miseksi?                                       huollon mahdollisuuksia vastata lisääntyneen
26466:                                                       huumeiden käytön edellyttämään nuorten ja hei-
26467:                                                       dän vanhempiensa hoidon ja tuen tarpeeseen.
26468:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
26469: ti seuraavaa:                                            Maassamme toimii A-klinikkatoimen osana yh-
26470:                                                       deksän nuorisoasemaa suurimmissa kaupungeis-
26471:    Sosiaalihallitus suoritti kuluneena kesänä huu-    sa. Näistä Helsingin nuorisoasema on A-klinikka-
26472: mausainetilanteesta kirjallisen kyselyn kaikilta A-   säätiön omistama, joka toimii itsenäisenä yksik-
26473: klinikoilta, nuorisoasemilta, katkaisuhoitoasemil-    könä, ja sen osana on erillinen katkaisuhoitoase-
26474: ta ja huoltoloilta sekä neljäntoista suurimman        ma. Lukuunottamatta Helsingin yksikköä sosiaa-
26475: kaupungin sosiaalitoimistoista. Sosiaalihallituk-     lihallituksen tiedon mukaan nuorisoasemat eivät
26476: sen tekemän selvityksen mukaan noin 450 henki-        toimi ylikuormituksella ja ne voivat ottaa uusia
26477: löä, joilla on huumeiden käyttöön liittyviä ongel-    asiakkaita joustavasti. On ilmennyt tarvetta
26478: mia, oli kuluneen vuoden tammi-kesäkuussa             muuttaa nuorille tarkoitettujen hoitoyksiköiden
26479: hakeutunut sosiaalihuollon toimintayksiköihin         aukioloaikoja siten, että nuoret voisivat hakeutua
26480: hoidettavaksi. Huumausaineiden käyttäjiä ha-          niihin myös iltaisin. Kenttätyötä tekeviä sosiaali-
26481: keutuu hoidettavaksi myös terveydenhuollon yk-        työntekijöitä on riittämättömästi. Espoossa suori-
26482: siköihin. Erityisesti akuuttihoitopalvelujen puute    tettu kokeilu osoittaa, että juuri huumausaineita
26483: on meillä suuri.                                      käyttäviä nuoria tavoitetaan etsivää työtä kentällä
26484:     Eräiden poliisin esittämien tietojen mukaan       tekevien työntekijöiden avulla. Tällaista etsivää
26485: maassamme on useita tuhansia huumeiden käyt-          työtä olisi lisättävä.
26486: täjiä. Tässä arviointiluvussa ovat mukana myös
26487: satunnaiset kokeilijat ja käyttäjät. Niiden nuor-        Päihdeongelmaisten asumispalvelujen puute
26488: ten ongelmat, joilla on huumeiden käyttöön            on erittäin suuri. Asumispalvelujen puute koskee
26489: liittyviä vaikeuksia, ovat usein hyvin suuria.        myös nuoria ja huumeidenkäyttäjiä. Hoitoyhtei-
26490:     Sosiaalihallituksen suorittama tiedustelu ja      söperiaatteella toimivia nuorten hoitokoteja tar-
26491: käytettävissä olevat muut tiedot eivät anna mah-      vittaisiin kipeästi. Sosiaalihuollon valtakunnalli-
26492: dollisuutta kaikilta osin arvioida Suomen huume-      sessa suunnitelmassa vv. 1984-1988 tuodaan
26493: ongelman laajuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö    korostetusti esiin nuoret erityiskohderyhmänä ja
26494: tulee kiinnittämään entistä enemmän huomiota          asumispalvelujen kehittämistarpeet.
26495: luotettavan kuvan saamiseksi huumausaineiden             Mikkelin a-koti on toiminut erityisesti nuorten
26496: käytön laajuudesta ja muista siihen liittyvistä       päihteiden käyttäjien hoitopaikkana. Laitos ei
26497: tekijöistä. Eräänä osana tätä selvitystyötä on pe-    toimi tällä hetkellä täydellä kuormituksella. Kos-
26498: rustettu yhteispohjoismainen työryhmä, jonka          ka ko. laitos on nyt hyväksytty valtakunnalliseksi
26499: tehtävänä on luoda nykyistä parempi seurantajär-      palvelujen tuottajaksi, ylläpitäjäyhteisön kanssa
26500: jestelmä eri pohjoismaissa.                           soimittavassa sopimuksessa voidaan ottaa erityi-
26501: 4                                       1983 vp. -       KK n:o 156
26502: 
26503: sesti nuorten huumeiden käyttäjien hoitotarve            tumusta annettavasta hoidosta. Henkilö voidaan
26504: esun.                                                    lakiehdotuksen mukaan toimittaa hoitoon ilman
26505:    Valtion omistamassa Järvenpään sosiaalisairaa-        suostumustaan mm. silloin, kun hänen tervey-
26506: lassa toimi 1970-luvulla erityinen nuorille päih-        tensä on huumausaineiden tai muiden päihtei-
26507: teiden käyttäjille, myös huumeongelmaisille, tar-        den käytön vuoksi vakavasti vaarantumassa. Hoi-
26508: koitettu osasto. Osasto palveli kuten koko laitas-       toon määräämistä tullaan lakiehdotuksessa yksin-
26509: kin koko maata. Nuorten huumeongelmaisten                kertaistamaan. Päihdeongelmaisten hoitoon tar-
26510: hoitoon hakeutuminen väheni 1970-luvun lop-              vittavat voimavarat määräytyvät sosiaali- ja ter-
26511: pupuolta kohti. Vuosikymmenen lopulla osasto             veydenhuollon valtakunnallisen viisivuotissuun-
26512: lopetettiin osin vajaakäyttönsä takia. Järvenpään        nitelman mukaisesti, joka hyväksytään vuosit-
26513: sosiaalisairaalan mahdollisuuksia huomioida ny-          tain.
26514: kyistä enemmän nuoria huumeiden käyttäjiä hoi-              Hyväksytyn valtakunnallisen suunnitelman
26515: dettavana potilasryhmänään tullaan selvittä-             mukaisesti päihdehuoltoa tehostetaan kehittä-
26516: mään.                                                    mällä yhteistyötä erityisesti terveydenhuollon
26517:     Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaisesti (n:o         kanssa, parantamalla työmenetelmiä sekä mah-
26518: 6941102181) terveyskeskusten, yleissairaaloiden          dollisuuksien mukaan laajentamalla palveluja.
26519: ja psykiatristen sairaaloiden tulee tarjota hoitoa          Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kou-
26520: myös päihdeongelmaisille. Tämä koskee erityises-         lutusta myös päihdeongelmaisten hoitamiseksi
26521: ti päihdekierteen katkaisuhoitoa.                        parannetaan. Hyväksytyn valtakunnallisen suun-
26522:     Nykyinen laki päihdyttävien aineiden väärin-         nitelman mukaisesti kunnan tulee järjestää tarvit-
26523: käyttäjien huollosta mahdollistaa ns. pakkohoi-          tava koulutus ja lähettää tarvittaessa henkilöstöä
26524: don, mikäli lain edellyttämät perusteet ovat             muualla järjestettävään koulutukseen.
26525: olemassa. Sama koskee myös lastensuojelulakia               Ensi vuoden alussa tulee voimaan uusi lasten-
26526: alaikäisen kohdalla. Käytännössä kuitenkin em.           suojelulaki, jolla parannetaan kuntien mahdolli-
26527: pakkohoitoon ryhdytään harvoin, koska siitä saa-         suuksia ehkäistä lasten ja nuorten ongelmia sekä
26528: dut tulokset eivät ole vastanneet tarkoitustaan.         tukea lapsia, nuoria ja heidän huoltajiaan. Laissa
26529: Nykyinen nuorisoasemaverkosto ja muut sosiaali-          lähdetään siitä, että yleisiä, kaikille lapsiperheille
26530: huollon sosiaalipalveluyksiköt voivat antaa tukea        tarkoitettuja palveluja kuten neuvoloita, päivä-
26531: ja neuvontaa huumeongelmaisten nuorten van-              hoitoa ja kouluja kehitetään siten, että niissä
26532: hemmille. Sosiaalihuollon valtakunnallisessa             pystytään havaitsemaan lastensuojelulliset ongel-
26533: suunnitelmassa vv. 1984-1988 korostetaan per-            mat sekä ryhtymään tarvittaessa niiden vaatimiin
26534: heneuvonnan merkitystä ja lisäämistä.                    toimiin.
26535:     Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia      Lastensuojelulaissa lähdetään siitä, että ensisi-
26536: siitä, ettei nykyinen hoitojärjestelmä tavoita riit-     jaisesti tulee käyttää avohuollon toimenpiteitä.
26537: tävässä määrin huumeidenkäyttäjiä. Tämä johtuu           Uuden lain mukaan sosiaalilautakunnan on kui-
26538: useista syistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon mah-       tenkin otettava lapsi huostaan ja järjestettävä
26539: dollisuuksia vastata huumausaineiden käyttäjien          hänelle sijaishuolto, jos lapsi vakavasti vaarantaa
26540: hoidon tarpeeseen pyritään eri tavoin paranta-           terveyttään tai kehitystään mm. käyttämällä
26541: maan.                                                    päihteitä. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoi-
26542:    Yhteistyön merkitys nuorten huumeidenkäyt-            tona, laitoshoitona tai muulla tarkoituksenmu-
26543: täjien perheiden kanssa koetaan tärkeäksi. Tätä          kaisella tavalla.
26544: yhteistyötä pyritään lisäämään eri työmuotoja               Huumausaineita käyttävien henkilöiden hoi-
26545: käyttäen.                                                don tavoitteen tulee olla huumausaineen käytös-
26546:    Eräissä selvityksissä on todettu, että muissa         tä kokonaan luopuminen. Vaikeaa riippuvuutta
26547: pohjoismaissa, mm. Tukholmassa oleskelee suo-            aiheuttavien huumausaineiden käyttäjien hoidos-
26548: malaisia nuoria, joilla on huumeiden käyttöön            sa on eräissä maissa kokeiltu ns. Metadon-vieroi-
26549: liittyviä ongelmia. Pyrkimyksenä on parantaa             tushoitoa. Tällaisen hoidon toteuttamisen perus-
26550: näiden nuorten hoitomahdollisuuksia sekä Suo-            tana on ollut pyrkiä näiden yksilöiden vieroitta-
26551: messa että muualla yhteistyössä muiden pohjois-          miseen huumausaineista korvaamalla ne Metado-
26552: maiden kanssa.                                           nilla. Metadon-hoidon järjestämiseen ja toteutta-
26553:     Pyrkimyksenä on, että eduskunnalle annetaan          miseen liittyy kuitenkin monia riskejä. Itse Meta-
26554: syysistuntokaudella hallituksen esitys laiksi päih-      don aineena kuuluu huumausaineisiin. Metadon-
26555: dehuollosta. Laki tulee sisältämään säännökset           hoidon aloittaminen ja ylläpito merkitsee siis
26556: myös ilman aikuisten päihdeongelmaisten suos-            yhteiskunnan hyväksyman huumausaineen käyt-
26557:                                       1983 vp. -      KK n:o 156                                         5
26558: 
26559:   töä hoidon välineenä. Jo tämän periaatteen hy-      me aloitetun Metadon-hoitokokeilun laajentami-
26560:   väksyminen on ristiriidassa sen huumausaineiden     seen.
26561:   käyttäjien hoidon perustavoitteen kanssa, että         Ensi vuoden alkupuolella on suunniteltu jär-
26562:   tavoite on luopua kokonaan huumeiden käytöstä       jestettäväksi yhteispohjoismainen ministeriko-
26563: . - huumeista riippumattomaksi tulemisen -            kous huumausainekysymyksistä. Tässä kokoukses-
26564:   kanssa. Kokemukset Metadon-hoidon toteutta-         sa, joka on vuonna 1982 Ruotsissa pidetyn minis-
26565:   misesta ovat myös osoittaneet ne vaikeudet, joita   terikokouksen seurantakokous,           neuvotellaan
26566:   hoidettaviksi otettavien valinnassa ja hoidon to-   mm. siitä, millä tavalla pohjoismaista yhteistyötä
26567:   teuttamisessa kohdataan. Olennaiseksi vaaraksi      huumealalla voitaisiin tehostaa pohjoismaissa il-
26568:   Metadon-hoitoa toteutettaessa on osoittautunut      menevän huumeongelman ehkäisemiseksi ja
26569:   se, että Metadon-hoidon aloittaminen ja hyväksy-    poistamiseksi. Ministerikokoukseen osallistuvat
26570:   minen näyttää lisäävän niiden vaikeaa riippu-       pohjoismaiden sosiaali-, terveys-, oikeus- ja polii-
26571:   vuutta aiheuttavien huumausaineiden käyttäjien      siasiain ministerit. Sosiaali- ja terveysministeriös-
26572:   määrää, jotka pyrkivät yhteiskunnan hyväksymän      sä tullaan paneutumaan huumausaineongelmaan
26573:   Metadon-hoidon piiriin. Lääkintöhallituksen asi-    entistä voimakkaammin myös kysymyksessä ole-
26574:   aa selvittänyt työryhmä on suhtautunut torjuvasti   van ministerikokouksen valmistelu huomioon ot-
26575:   Metadon-hoidon toteuttamiseen ja jo maassam-        taen.
26576: 
26577:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
26578: 
26579:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
26580: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 156
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26586: 
26587:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nämnda centrala ämbetsverk minskar tillgång på
26588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          narkotika. Ett fortsatt samarbete pågår ju bl. a.
26589: av den 7 oktober 1983 till vederbörande medlem         mellan justitieministeriet, ministeriet för inrikes-
26590: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ärenden, tullstyrelsen samt social- och hälsovårds-
26591: riksdagsman Muroma m.fl. undertecknade spörs-          ministeriet. Å andra sidan försöker man påverka
26592: mål nr 156:                                            efterfrågan på narkotika genom att effektivera
26593:                                                        åtgärder för att förebygga narkotikamissbruk.
26594:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Därtill anser social- och hälsovårdsministeriet
26595:         för att ordna tvångsvård av minderåriga        det viktigt att förbättra social- och hälsovårdens
26596:         narkotikamissbrukare samt akut- och re-        möjligheter att uppfylla det behov av vård och
26597:         habiliteringsvård, terapi och Metadon-         stöd för ungdomar och deras föräldrar som det
26598:         avvänjning för vuxna narkomaner?               ökade narkotikamissbruket för med sig.
26599:                                                           1 vårt land finns som en del av A-klinikverk-
26600:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samheten nio ungdomsstationer i de största stä-
26601: anföra följande:                                       derna. Av dessa ägs Helsingfors ungdomsstation
26602:     Socialstyrelsen riktade senaste sommar en          av A-klinikkasäätiö benämnda stiftelse och verkar
26603: skriftlig förfrågan om narkotikasituationen till       som en självständig enhet med en separat akut-
26604: samtliga A-kliniker, ungdomsstationer, akut-           vårdsstation. Med undantag för enheten i Hel-
26605: vårdsstationer och omsorgshem samt till socialby-      singfors är ungdomsstationerna enligt de uppgif-
26606: råerna i de fjorton största städerna. Enligt social-   ter socialstyrelsen har inte överbelastade, och de
26607: styrelsens utredning hade ca 450 personer med          kan smidigt ta emot nya klienter. Det har visat
26608: problem i anslutning till narkotikamissbruk un-        sig vara nödvändigt att ändra öppethållningsti-
26609: der januari-juni detta år sökt vård hos socialvår-     derna för de vårdenheter som är avsedda för unga
26610: dens verksamhetsenheter. Narkomanerna söker            så att de skulle kunna söka sig till dem också
26611: sig även till hälsovårdsenheterna. 1 synnerhet         under kvällstid. Antalet socialarbetare som arbe-
26612: bristen på akutvårdssetvice är stor hos oss.           tar på fältet är otillräckligt. Ett försök i Esbo har
26613:     Enligt vissa uppgifter som polisen framfört        visat att just unga narkomaner påträffas av fältar-
26614: finns det flere tusen narkomaner i vårt land.          betare som idkar uppsökande verksamhet. Detta
26615: Denna kalkyl innefattar även dem som tillfälligt       arbete borde ökas.
26616: prövar på eller använder narkotika. De ungdo-             Bristen på boendeservice för personer med
26617: mar som har svårigheter i anslutning till narkoti-     rusmedelsproblem är mycket stor. Denna brist
26618: ka har ofta mycket stora problem.                      berör också unga personer och narkomaner. Be-
26619:     Den av socialstyrelsen genomförda förfråg-         hovet av vårdhem för unga på vårdsamfundsbasis
26620: ningen och andra uppgifter som står till förfo-        är trängande. 1 den riksomfattande planen för
26621: gande ger inte möjlighet att till alla delar upp-      socialvården för åren 1984-1988 betonas de
26622: skatta omfattningen av narkotikaproblemet i Fin-       unga som en speciell målgrupp, liksom även
26623: land. Social- och hälsovårdsministeriet skall fästa    behovet av att utveckla boendeservicen.
26624: allt större avseende vid att man skall få en              A-hemmet i St Michel har fungerat som vård-
26625: tillförlitlig bild av omfattningen av narkotika-       hem särskilt för unga personer. lnrättningen har
26626: missbruket och faktorer i anslutning till det. Som     för tillfället kapacitet att ta emot flere personer.
26627: en del av detta utredningsarbete har man tillsatt      Eftersom ifrågavarande inrättning numera god-
26628: en samnordisk arbetsgrupp, vars uppgift är att         känts som riksomfattande producent av tjänster,
26629: skapa ett bättre system för att följa med narkoti-     kan behovet av vård av i synnerhet unga narko-
26630: kamissbruket i de olika nordiska länderna.             maner föras fram i det avtal som sluts med
26631:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-      upprätthållaren.
26632: fattning är det å ena sidan viktigt att man genom         Vid det av staten ägda Järvenpää socialsjukhus
26633: samarbete mellan olika ministerier och nedan-          verkade på 1970-talet en särskild avdelning som
26634:                                         1983 vp. -       KK n:o 156                                         7
26635: 
26636: var avsedd för unga rusmedelsmissbrukare, inbe-          tili vård utan eget samtycke bl.a. då hans hälsa är
26637: gripet narkomaner. Liksom hela inrättningen              i allvarlig fara på grund av missbruk av narkotika
26638: betjänade avdelningen hela landet. Mot slutet av         eller andra rusmedel. Förordnande tili intagning
26639:  1970-talet minskade antalet unga personer med           i vårdanstalt kommer att förenklas i lagförslaget.
26640: narkotikaproblem som sökte sig tili vård. 1 slutet       Resurserna för vården av personer med rusme-
26641: av decenniet lades avdelningen helt ned delvis på        delsproblem bestäms enligt den riksomfattande
26642: grund av att den inte utnyttjades tili fullo.            femårsplanen för social- och hälsovården viiken
26643: Järvenpää socialsjukhus möjligheter att bättre än        godkänns årligen.
26644: för närvarande beakta unga narkotikamissbrukare              Enligt den godkända riksomfattande planen
26645: som en patientgrupp i behov av vård skall                skall vården av rusmedelsmissbrukare effektiveras
26646: utredas.                                                 genom att utveckla samarbetet särskilt med häl-
26647:      Enligt medicinalstyrelsens anvisningar (nr          sovården, förbättra arbetsmetoderna samt om
26648:  6941/02/81) skall hälsocentralerna, de allmänna         möjligt utvidga servicen.
26649: sjukhusen och de psykiatriska sjukhusen erbjuda             Utbildningen av fackpersonalen kommer att
26650:  även personer med rusmedelsproblem vård. Det-           förbättras även med tanke på vården av personer
26651:  ta gäller särskilt akutvården.                          med rusmedelsproblem. Enligt den godkända
26652:      Gällande lag om vården av dem, som missbru-         riksomfattande planen skall kommunerna anord-
26653:  kar berusningsmedel möjliggör s.k. tvångsvård,          na behövlig utbildning och vid behov sända
26654:  om de i lagen förutsatta grunderna är för han-          personalen tili utbildning som sker på annan ort.
26655:  den. Detsamma gäller även barnskyddslagen i                Vid ingången av nästa år träder en ny barn-
26656:  fråga om minderårig. 1 praktiken tillgrips sådan        skyddslag i kraft, som förbättrar kommunernas
26657:  tvångsvård emellertid sällan, eftersom de resultat      möjligheter att förebygga barns och unga perso-
26658:  man fått inte har matsvarat syftet med vården.          ners problem samt stöda barn, unga och deras
26659:  Det nuvarande ungdomsstationsnätet och de               vårdnadshavare. Lagen utgår från att allmänna,
26660:  andra enheterna för socialservice inom socialvår-       för alla barnfamiljer avsedda serviceformer såsom
26661:  den kan ge stöd och råd tili föräldrar tili unga        rådgivningsbyråer, dagvård och skolor utvecklas
26662:  personer med narkotikaproblem. 1 den riksom-            så, att man genom dem kan upptäcka problem
26663:  fattande planen för socialvården för åren 1984 -        som rör barnskyddet, samt vid behov vidta
26664:  1988 betonas familjerådgivningens betydelse             vederbörliga åtgärder.
26665:  samt framhålls att den bör ökas.                           1 barnskyddslagen utgår man från att vården i
26666:      Vid social- och hälsovårdsministeriet är man        första hand skall vara öppen. Enligt den nya
26667:  medveten om att det nuvarande vårdsystemet              lagen skall socialnämnden dock omhänderta barn
26668:  inte i tillräcklig mån når missbrukare av narkoti-      och ordna dess vård utom hemmet om barnet
26669:  ka. Detta beror på flera orsaker. Social- och           allvarligt äventyrar sin hälsa eller utveckling bl.a.
26670:  hälsovårdens möjligheter att svara mot behovet          genom att använda rusmedel. Vården utom
26671:  av vård i fråga om narkotikamissbrukare försöks         hemmet kan ordnas som familje- eller anstalts-
26672:  förbättras på olika sätt.                               vård eller på annat ändamålsenligt sätt.
26673:      Betydelsen av samarbetet med de unga narko-            Syftet med vården av personer som använder
26674:  tikamissbrukarnas familjer anses som viktigt. Av-       narkotika bör vara att få dem att helt avstå från
26675:  sikten är att detta samarbete skall ökas genom att      narkotika. Vid vården av narkomaner som använ-
26676:  använda olika arbetsformer.                             der sådan narkotika som skapar ett svårt beroen-
26677:      Det har konstaterats i några utredningar att        de har man i vissa Iänder gjort försök med s.k.
26678:  det i övriga nordiska Iänder finns finska ungdo-        Metadon-avvänjning. Genomförandet av denna
26679:  mar som har problem i anslutning tili narkotika-        vård bygger på att försöka avvänja dessa individer
26680:  missbruk. Avsikten är att man skall förbättra           från narkotika genom att ersätta den med Meta-
26681:  vårdmöjligheter i fråga om dessa ungdomar både          don. Många risker är emellertid förknippade med
26682:  i Finland och utomlands i samarbete med de              ordnandet och förverklingandet av Metadon-vår-
26683:  övriga nordiska länderna.                               den. Själva ämnet Metadon är ett narkotiskt
26684:       Avsikten är att tili riksdagen under höstsessio-   medel. Metadon-vården och påbörjandet av den
26685:   nen avlåta en regeringsproposition med förslag         innebär alltså att samhället accepterar som vård-
26686:   tili lag om vård av rusmedelsmissbrukare. Lagen        medel ett narkotiskt medel. Redan godkännan-
26687:   kommer även att innehålla stadganden om vård           det av denna princip står i konflikt med grund-
26688:   som ges utan vuxen rusmedelsmissbrukares sam-          principen för vården av narkomaner, dvs. att
26689:   tycke. En person kan enligt lagförslaget förpassas     målet är att dessa helt skall avstå från att använda
26690: 8                                   1983 vp. -      KK n:o 156
26691: 
26692: narkotika och samtidigt bli oberoende av narkoti-       Man har planerat att i början av nästa år
26693: ka. Erfarenheterna av Metadon-vården har även        arrangera ett samnordiskt ministermöte, som
26694: påvisat de svårighet som uppstår vid val av vem      skall behandla narkotikafrågor. I detta möte,
26695: som skall få denna vård och hur den skall            som är ett uppföljningsmöte för det ministermö-
26696: förverkligas. Vid genomförandet av Metadon-vår-      te som år 1982 hölls i Sverige, dryftar man bl.a.
26697: den har en påfallande risk visat sig vara att        på vilket sätt man kunde effektivera det nordiska
26698: påbörjandet och godkännandet av denna vård-          samarbetet inom narkotikaområdet för att före-
26699: form ser ut att öka antalet sådana narkotikamiss-    bygga och avlägsna narkotikaproblemet i de
26700: brukare som använder narkotika som skapar svårt      nordiska länderna. I ministermötet skall delta de
26701: beroende, och som söker sig till den av samhället    nordiska social-, hälso- och justitieministrarna
26702: godkända Metadon-vården. Den arbetsgrupp             och ministrarna för polisärenden. Vid social- och
26703: som medicinalstyrelsen tillsatt för att utreda       hälsovårdsministeriet skall man sätta sig in i
26704: frågan, har förhållit sig avvisande till genomfö-    narkotikaproblemet i allt större omfattning i
26705: randet av Metadon-vården och utvidgandet av          detsamma som man förbereder sig för ifrågava-
26706: det försök med Metadon-vård som redan påbör-         rande ministermöte.
26707: jats i vårt land.
26708: 
26709:     Helsingfors den 10 november 1983
26710: 
26711:                                                                           Minister Vappu Taipale
26712:                                                 1983 vp.
26713: 
26714: Kirjallinen kysymys n:o 157
26715: 
26716: 
26717: 
26718: 
26719:                                    Elo ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle pääsyn helpottami-
26720:                                       sesta
26721: 
26722: 
26723:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26724: 
26725:    Kun rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel-       rintamapalvelusaikaa vähintään vuosi. Kun käy-
26726: mää alettiin laatia, oli tarkoituksena, että eläk-     tännössä vain hyvin harvoilla vuonna 1925 synty-
26727: keelle pääsisivät iäkkäimmät veteraanit, jotka         neillä rintamaveteraaneilla on ollut mahdollisuus
26728: ovat olleet kauimmin rintamalla. Tämän takia           palvella rintamalla yhden vuoden ajan, olisi pe-
26729: yhtenä eläkkeen saamisen edellytyksenä oli alun-       rusteltua, että tämä aika alennettaisiin kuuteen
26730: perin kahden vuoden rintamapalvelusaika. Sit-          kuukauteen.
26731: temmin rintamapalvelusaikavaatimusta on lie-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26732: vennetty niin, että se on poistettu kaikilta 63        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26733: vuotta täyttäneiltä rintamaveteraaneilta. Tätä         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26734: nuoremmilta rintamaveteraaneilta palvelusaika-         vaksi seuraavan kysymyksen:
26735: vaatimus on alennettu yhteen vuoteen.
26736:    Edelleen laissa on vaatimus, että oikeus varhais-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että voi-
26737: eläkkeeseen on vain rintamaveteraanilla, jonka                massa oleva rintamaveteraanien varhais-
26738: työkyky sairauden, vian tai vamman vuoksi on                  eläke estää monissa tapauksissa varhais-
26739: siinä määrin alentunut, että se olennaisesti hait-            eläkkeelle pääsyn henkilöiltä, joilla olisi
26740: taa hänen ansiotyötään. Tämä on käytännössä                   perusteltu syy rintamaveteraanien var-
26741: aiheuttanut suuria tulkintavaikeuksia ja estänyt              haiseläkkeen saamiseen, ja jos on,
26742: monissa tapauksissa varhaiseläkkeelle pääsemi-                   mitä Hallitus aikoo tehdä rintamavete-
26743: sen, vaikka se oikeudenmukaisuussyistä olisi ollut            raanien varhaiseläkelain muuttamiseksi
26744: perusteltua.                                                  siten, että työkyvyn alentumisen vaati-
26745:    Ensi vuonna rintamaveteraanien varhaiseläk-                musta lievennettäisiin ja rintamapalvelus-
26746: keeseen ovat oikeutettuja vuonna 1925 synty-                  aika vähennettäisiin kuuteen kuukau-
26747: neet, jos heillä nykyisen lain voimassa ollessa on            teen?
26748: 
26749:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
26750: 
26751:          Mikko Elo                       Jouko Skinnari                  Tuulikki Hämäläinen
26752:          Pertti Hietala                  Antti Kalliomäki                Pentti Lahti-Nuuttila
26753: 
26754: 
26755: 
26756: 
26757: 088300947M
26758: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 157
26759: 
26760: 
26761: 
26762: 
26763:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26764: 
26765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sotainvaliditeetti, sotavankeus, rintamallaoloajan
26766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pituus, työn rasittavuus ja veteraanin terveydenti-
26767: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         la.
26768: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
26769:                                                           Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
26770: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen
26771: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
26772:                                                        rintamaveteraanien varhaiseläkelain muuttami-
26773: kysymyksestä n:o 157:
26774:                                                        seksi siten, että rintamapalvelusaikaa koskeva
26775:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että voi-     edellytys poistettaisiin kaikilta 60 vuotta täyttä-
26776:        massa oleva rintamaveteraanien varhais-         neiltä veteraaneilta. Esityksen mukaan myös ra-
26777:        eläke estää monissa tapauksissa varhais-        sittavan työn vaatimus samoin kuin sairauden
26778:        eläkkeelle pääsyn henkilöiltä, joilla olisi     olennaisen haitan merkitys veteraanin työkyvylle
26779:        perusteltu syy rintamaveteraanien var-          tulisi poistaa.
26780:        haiseläkkeen saamiseen, ja jos on,                 Valtion tulo- ja menoarvioesitystä 1984 käsitel-
26781:           mitä Hallitus aikoo tehdä rintamavete-       täessä on ollut esillä edellä selostettu neuvottelu-
26782:        raanien varhaiseläkelain muuttamiseksi          kunnan ehdotus. Rintamaveteraanien sosiaali-
26783:        siten, että työkyvyn alentumisen vaati-         turvaa kartoitettaessa havaittiin kuitenkin, että
26784:        musta lievennettäisiin ja rintamapalvelus-      pikaisempi korjaustarve on kaikkein pienituloi-
26785:        aika vähennettäisiin kuuteen kuukau-            simpien veteraanien eläkkeissä, jota myös rinta-
26786:        teen?                                           maveteraaniasiain neuvottelukunta on esittänyt
26787:                                                        toteutettavaksi. Sen vuoksi valtion tulo- ja meno-
26788:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       arvioesityksessä 1984 on päädytty siihen, että
26789: ti seuraavaa:                                          kaikkein pienituloisimpien rintamaveteraanien
26790:    Rintamaveteraanien varhaiseläkeoikeutta kos-        asemaa parannetaan muuttamalla rintamasotilas-
26791: kevan lainsäädännön tarkoituksena on ollut antaa       eläkelakia siten, että rintamasotilaseläkkeen täysi
26792: pitkään työelämässä oleville veteraaneille mah-        määrä vastaisi täyden kansaneläkkeen ja rintama-
26793: dollisuus jäädä vapaaehtoisesti työelämästä eläk-      lisän yhteismäärää. Tätä koskeva hallituksen esi-
26794: keelle. Taloudelliset edellytykset eivät ole salli-    tys annetaan varainhoitovuoden aikana. Veteraa-
26795: neet toteuttaa tämänkaltaista järjestelyä yhdellä      nien eläketurvan parantaminen valtion tulo- ja
26796: kertaa. Sen vuoksi rintamaveteraanien varhais-         menoarvioesityksessä 1984 ehdotetulla tavalla pa-
26797: eläkkeen saamisen edellytykset porrastettiin rin-      rantaa myös rintamaveteraanien varhaiseläkelain
26798: tamaveteraanien järjestöjen ehdotuksista siten,        mukaisia eläkejärjestelyjä, koska tällöin myös
26799: että eläkkeelle pääsivät ensisijaisesti ne veteraa-    pientä työeläkettä saavilla veteraaneilla on ny-
26800: nit, jotka olivat todennäköisesti kärsineet rinta-     kyistä paremmat mahdollisuudet jäädä ennenai-
26801: mallaoloajasta eniten. Erityisiä edellytyksiä olivat   kaiselle eläkkeelle.
26802: 
26803:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1983
26804: 
26805:                                                                              Ministeri Vappu Taipale
26806:                                       1983 vp. -- RJ( n:o 157                                          3
26807: 
26808: 
26809: 
26810: 
26811:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26812: 
26813:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fronten, ansträngande arbete och veteranens häl-
26814: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sotillstånd.
26815: av den 11 oktober 1983 tili vederbörande med-            Delegationen för frontveteranfrågor har gjort
26816: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    en framställning tili social- och hälsovårdsminis-
26817: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade             teriet om en ändring av lagen om förtidspension
26818: spörsmål nr 157:                                      för frontveteraner så, att den förutsättning som
26819:                                                       gäller tjänstgöringstiden vid fronten skulle slopas
26820:           Är Regeringen medveten om att gäl-          för alla 60 år fyllda veteraner. Enligt framställ-
26821:        lande förtidspension för frontveteraner i      ningen borde man också slopa kraven på an-
26822:        många fall utgör ett hinder för förtids-       strängande arbete och sjukdoms väsentligt försvå-
26823:        pensionering av personer vilka skulle ha       rande betydelse med hänsyn tili veteranens ar-
26824:        motiverad orsak att erhålla förtidspension     betsförmåga.
26825:        för frontveteraner, och om så är fallet,          Vid beredningen av propositionen angående
26826:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       statsförslaget för år 1984 har det ovan berövda
26827:        för att ändra lagen om förtidspension för      förslaget från delegationen behandlats. Vid kart-
26828:        frontveteraner så, att kravet på nedsatt       läggningen av frontveteranernas socialskydd be-
26829:        arbetsförmåga lindras och att tjänstgö-        fanns dock att man snarare borde korrigera
26830:        ringstiden vid fronten minskas tili sex        pensionerna för veteranerna med de aUra lägsta
26831:        månader?                                       inkomsterna, något som också delegationen för
26832:                                                       frontveteranfrågor avsett att borde genomföras.
26833:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Därför har man i propositionen angående stats-
26834: anföra följande:                                      förslaget för år 1984 stannat för att förbättra
26835:                                                       ställningen för frontveteranerna med de aUra
26836:    Avsikten med lagstiftningen angående frontve-      lägsta inkomsterna genom en ändring av lagen
26837: teraners rätt tili förtidspension har varit att ge    om frontmannapension så, att full frontmanna-
26838: veteraner som länge varit ute i arbetslivet möjlig-   pension motsvarar det sammanlagda beloppet av
26839: het att frivilligt lämna arbetslivet och avgå med     full folkpension och fronttillägg. Regeringen
26840: pension. De ekonomiska förutsättningarna har          kommer under finansåret att avlåta en proposi-
26841: inte medgivit att ett sådant arrangemang genom-       tion i saken. En förbättring av veteranernas
26842: förs på en gång. Därför avtrappades förutsätt-        pensionsskydd på det sätt som föreslås i proposi-
26843: ningarna för frontveteraner att erhålla förtidspen-   tionen angående statsförslaget för år 1984 för-
26844: sion på frontmannaorganisationernas förslag så,       bättrar också pensionsarrangemangen i enlighet
26845: att i första hand de veteraner som sannolikt hade     med lagen om förtidspension för frontveteraner,
26846: lidit mest av tiden vid fronten fick avgå med         eftersom också veteraner med en liten arbetspen-
26847: pension. Särskilda förutsättningar var krigsinvali-   sion härmed har bättre möjligheter än för närva-
26848: ditet, krigsfångenskap, längden av tiden vid          rande att avgå med förtidspension.
26849:     Helsingfors den 9 november 1983
26850: 
26851:                                                                             Minister Vappu Taipale
26852:                                                  1983 vp.
26853: 
26854: Kirjallinen kysymys n:o 158
26855: 
26856: 
26857: 
26858: 
26859:                                     Hilpelä: Lisäpisteiden saamisesta ammattikoulutuksen yhteisvalin-
26860:                                        nassa
26861: 
26862: 
26863:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26864: 
26865:    Valtioneuvoston 24.3.1983 hyväksymässä kes-          tamismahdollisuus on aivan oikein. Kuitenkin
26866: kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmassa edel-         AKH:n päätös, jolla tähän päämäärään pyritään,
26867: lytetään oppilasvalintakriteereitä kehitettäväksi       aiheuttaa epätasa-arvoa poikien ja tyttöjen kes-
26868: siten, että moninkertaisen ammatillisen koulu-          ken. Mikäli päätöstä ruvetaan soveltamaan, pois-
26869: tuksen määrää asteittain pienennetään pitäen            tuu tytöiltä lisäpisteiden saantimahdollisuus, kun
26870: tavoitteena ensisijaisesti sitä, että kaikille perus-   taas pojille jää asevelvollisuuden suorittamisesta
26871: koulusta ja lukiosta pääseville turvataan mahdol-       saatava lisäpisteiden suoma etu. Tähän astihan
26872: lisuus yhden ammatillisen tutkinnon suorittami-         esim. hoitoalalle pyrkivät tytöt (ja pojat) ovat
26873: seen ja tämän ohella sitä, että tutkinnon suoritta-     voineet talouskoulun käytyään saada hyödyllisten
26874: neiden mahdollisuudet edetä saman alan seuraa-          tietojen ja taitojen lisäksi myös lisäpisteen.
26875: van koulutusasteen opintoihin tulevat kuitenkin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26876: riittävässä määrin turvaruiksi.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26877:   Edellä mainittujen seikkojen perusteella on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26878: ammattikasvatushallitus päättänyt istunnossaan          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26879: 1.9.1983, että vuoden 1985 alusta yhteisvalinnan                   Miten tytöille kompensoidaan se, että
26880: valintakriteereinä ei enää käytetä lisäkoulutukses-             vuoden 1985 alusta lähtien he eivät enää
26881: ta annettavia pisteitä.                                         voi saada yhteisvalinnassa lisäkoulutuk-
26882:   Pyrkimys vähentää moninkertaista ammatillista                 sesta pisteitä, kun taas pojille asevelvolli-
26883: koulutusta ja turvata peruskoulusta ja lukiosta                 suuden suorittaminen merkitsee lisäpis-
26884: pääseville yhden ammatillisen tutkinnon suorit-                 teiden saantia?
26885: 
26886:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
26887: 
26888:                                                 Liisa Hilpelä
26889: 
26890: 
26891: 
26892: 
26893: 088300948N
26894: 2                                        1983 vp. -       KK n:o 158
26895: 
26896: 
26897: 
26898: 
26899:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26900: 
26901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ensisijaisena tavoitteena edes yhden ammatillisen
26902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tutkinnon suorittamisen turvaamista kaikille pe-
26903: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-            ruskoulun ja lukion päättäville. Tämän valtio-
26904: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          neuvoston päätöksen nojalla ammattikasvatushal-
26905: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           litus päätti 1.9.1983, ettei vuoden 1985 alusta
26906: Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-        yhteisvalinnassa valintakriteerinä enää käytetä li-
26907: tä n:o 158:                                               säkoulutuksesta annettavia pisteitä. Ammattikas-
26908:                                                           vatushallituksen ratkaisua on tästä näkökulmasta
26909:            Miten tytöille kompensoidaan se, että          pidettävä oikeana.
26910:         vuoden 1985 alusta lähtien he eivät enää             Eräillä ammatillisen koulutuksen aloilla käyte-
26911:         voi saada yhteisvalinnassa lisäkoulutuk-          tään yhteisvalinnan valintaperusteena työkoke-
26912:         sesta pisteitä, kun taas pojille asevelvolli-     muksesta saatavia lisäpisteitä. Tällaisia ammatilli-
26913:         suuden suorittaminen merkitsee lisäpis-           sia oppilaitoksia ovat maatalous- ja puutarhaop-
26914:         teiden saantia?                                   pilaitokset, hotelli- ja ravintolakoulut, kauppa-
26915:                                                           oppilaitokset, terveydenhuoltoalan oppilaitokset
26916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ja kodinhoitajakoulut. Työkokemuksen pituu-
26917: ti seuraavaa:                                             teen perustuvat lisäpisteiden määrät vaihtelevat
26918:     Moninkertaisen ammatillisen koulutuksen               oppilaitoksittain.
26919: määrä on kasvanut viimeksi kuluneen viiden                   Eräillä koulutusaloilla lisäpisteitä antavaksi
26920: vuoden aikana lähes 50 %. Ammatillisen tutkin-            työkokemukseksi hyväksytään myös varusmiespal-
26921: non jo suorittaneiden käyttöön tulleiden amma-            velus. Varusmiespalvelun hyväksymistä työkoke-
26922: tillisten oppilaitosten aloituspaikkojen määrä oli        mukseksi on perusteltu sillä, että pojille pakolli-
26923: vuonna 1982 noin 21 200. Ammatillisten oppilai-            sen varusmiespalvelun aikana heillä ei ole mah-
26924: tosten ulkopuolelle jää kuitenkin vuosittain suuri        dollisuuksia hankkia muuta työkokemusta, johon
26925: määrä nuoria, joilla ei ole minkäänlaista amma-           taas tytöillä vastaavana aikana on mahdollisuus.
26926: tillista peruskoulutusta. Moninkertaisen ammatil-         Tästä näkökulmasta tarkasteltuna varusmiespal-
26927: lisen koulutuksen lisääntymiseen on vaikuttanut           velun jättämistä työkokemukseen lukematta olisi
26928: se, että aikaisemmin suoritetusta koulutuksesta           pidettävä tyttöjen ja poikien eriarvoisena kohte-
26929: on saanut lisäpisteitä ammatillisten oppilaitosten        luna.
26930: yhteisvalinnassa. Tästä syystä ammatillisten oppi-           Aikaisemmasta koulutuksesta saatuja lisäpistei-
26931: laitosten aloituS- ja oppilaspaikkojen käyttäminen        tä ja varusmiespalveluksesta saatuja lisäpisteitä ei
26932: yksinomaan lisäpisteiden hankkimistarkoituksessa          siten voida yhteisvalinnassa noudatettavina valin-
26933: muuhun koulutukseen pyrkimistä silmällä pitäen            taperusteina rinnastaa keskenään. Aikaisemmasta
26934: on ilmeisesti lisääntynyt. Tällaista ilmiötä, joka siis   koulutuksesta sekä tytöt että pojat ovat saaneet
26935: merkitsee ammatillisten oppilaitosten koulutus-           lisäpisteitä samalla tavalla. Ammattikasvatushal-
26936: paikkojen käyttämistä muuhun tarkoitukseen                lituksen tekemän päätöksen perusteella nämä
26937: kuin ammattitaidon hankkimiseen työelämään                lisäpisteet poistetaan valintaperusteina vuodesta
26938: siirtymistä varten, ei voida pitää tarkoituksenmu-        1985 lukien niin tytöiltä kuin pojilta.
26939: kaisena. Tilanteessa, jossa ammattikouluttamat-              Varusmiespalveluksesta sinänsä ei ole saatu
26940: tomia nuoria jää tästä syystä ammatillisten oppi-         eikä tehtyjen päätösten mukaan vastaisuudessa-
26941: laitosten ulkopuolelle, koulutuspaikkojen käyttä-         kaan saa tarkoitettuja lisäpisteitä. Sen sijaan
26942: mistä lisäpisteiden hankkimiseksi voidaan pitää           niillä aloilla, joilla lisäpisteitä annetaan työkoke-
26943: ammatillisten oppilaitosten hukkakäyttönä.                muksesta, varusmiespalvelus katsotaan työkoke-
26944:    Edellä todetun takia valtioneuvosto päätti             mukseksi.
26945: 24.3.1983 hyväksyessään keskiasteen koulutuksen              Edellä kuvattujen valintaperusteiden voidaan
26946: kehittämisohjelman vuodelle 1984-85, että op-             siten katsoa kohtelevan molempia sukupuolia
26947: pilasvalintakriteereitä kehitetään moninkertaisen         edustavia hakijoita jokseenkin tasavertaisella ta-
26948: ammatillisen koulutuksen vähentämiseksi pitäen            valla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö
26949:                                     1983 vp. -     KK n:o 158                                         3
26950: 
26951: niihinkin sisälly epäkohtia. Esimerkiksi nuorten   nilla aloilla ja alueilla heikot. Tästä syystä valin-
26952: mahdollisuudet hankkia työkokemusta ovat mo-       taperusteiden edelleen kehittäminen on tarpeen.
26953: 
26954:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1983
26955: 
26956:                                                                  Opetusministeri Kaanna Suonio
26957: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 158
26958: 
26959: 
26960: 
26961: 
26962:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26963: 
26964:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen      eller gymnasiets lärokurs att avlägga en yrkesin-
26965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         riktad examen. Med stöd av detta statsrådets
26966: av den 11 oktober 1983 till vederbörande med-         beslut beslöt yrkesutbildningsstyrelsen 1. 9.1983,
26967: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   att de poäng som ges på basen av tilläggsutbild-
26968: riksdagsman Hilpelä undertecknade spörsmål nr         ningen inte mera skall användas såsom urvalskri-
26969: 158:                                                  terium vid gemensamt urval. Y rkesutbildnings-
26970:                                                       styrelsens beslut är från denna synvinkel riktig.
26971:            Hur kompenseras flickorna för det, att        På vissa områden inom den yrkesinriktade
26972:        de, räknat från början av år 1985, inte
26973:                                                       utbildningen används såsom urvalskriterium de
26974:        mera kan få poäng på basen av tilläggsut-      tilläggspoäng som fås på basen av arbetserfaren-
26975:        bildningen vid gemensamt urval medan           heten. Sådana yrkesläroanstalter är lantbruks-
26976:        fullgörandet av värnplikt ger pojkarna         och trädgårdsläroanstalter, hotell- och restau-
26977:        tilläggspoäng?                                 rangskolor, handelsläroverk, hälsovårdsläroan-
26978:                                                       stalter och hemvårdsläroanstalter. Antalet tilläggs-
26979:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      poäng som baserar sig på längden hos arbetser-
26980: framföra följande:                                    ~!lrenheten växlar allt efter läroanstalten i fråga.
26981:    Antalet flerfaldig yrkesinriktad utbildning har    Aven värnpliktstjänstgöringen anses på vissa ut-
26982: under de senaste fem åren ökat med ca 50 %.           bildningsområden vara sådan arbetserfarenhet
26983: Antalet nybörjarplatser vid yrkesläroanstalter för    som ger tilläggspoäng. Detta har motiverats där-
26984: sådana som redan avlagt någon yrkesinriktad           med att pojkarna inte har möjligheter att skaffa
26985: examen, var år 1982 ca 21 200. Ett stort antal        annan arbetserfarenhet då de fullgör sin obliga-
26986: unga människor, som inte alls har någon yrkesin-      toriska värnplikt, medan flickorna under motsva-
26987: riktad utbildning, blir dock årligen utanför yr-      rande tid har möjlighet därtill. Om värnplikts-
26988: kesläroanstalterna.                                   tjänstgöringen med hänsyn till det ovan anförda
26989:    Ökningen av flerfaldig yrkesinriktad utbild-       inte räknades som arbetserfarenhet skulle detta
26990: ning har berott på, att man vid yrkesläroanstal-      betraktas som opartisk behandling av flickor och
26991: ternas gemensamma val har fått tilläggspoäng på       pojkar.
26992: basen av tidigare utbildning. Därför har utnytt-         De tilläggspoäng som erhållits på basen av
26993: jandet av nybörjar- och elevplatser vid yrkesläro-    tidigare utbildning och de tilläggspoäng som
26994: anstalter uppenbarligen ökat för att sökandena        erhållits på basen av värnpliktstjänstgöringen kan
26995: enbart skall få tilläggspoäng då de vill inleda       således inte likställas med varandra såsom urvals-
26996: andra studier. Användningen av utbildningsplat-       kriterium som bör följas vid gemensamt urval. På
26997: serna vid yrkesläroanstalterna för ett annat ända-    basen av tidigare utbildning har flickorna och
26998: mål än att skaffa yrkeskompetens för att kunna        pojkarna fått poäng på samma sätt. På grund av
26999: börja förvärvsarbetet kan inte anses vara ända-       det beslut, som yrkesutbildningsstyrelsen fattat,
27000: målsenligt. 1 en sådan situation, där sådana unga     kommer dessa tilläggspoäng att avskaffas såsom
27001: människor, som inte alls har någon yrkesinriktad      urvalskriterium, räknat från år 198 5, både beträf-
27002: utbildning, av ovan nämnda anledning blir utan-       fande flickorna som pojkarna.
27003: för yrkesläroanstalterna, kan användningen av            På basen av värnpliktstjänstgöringen har i och
27004: utbildningsplatserna för att skaffa tilläggspoäng     för sig inte erhållits tilläggspoäng. Enligt de
27005: anses vara ett slöseri med yrkesläroanstalterna.      beslut som fattats, kommer ovan avsedda poäng
27006:    På grund av det ovan anförda beslöt statsrådet     inte heller i framtiden att erhållas. 1 stället anses
27007: 24.3.1983, då det godkände urvecklingsprogram-        värnpliktstjänstgöringen vara arbetserfarenhet på
27008: met för mellanstadiet under året 1984-85, att         de områden, på vilka tilläggspoäng ges på basen
27009: kriterierna för antagning av elever bör utvecklas     av arbetserfarenheten.
27010: så att flerfaldig yrkesinriktad utbildning blir          De urvalskriterier som ovan nämnts kan såle-
27011: mindre. Såsom främsta mål bör vara att trygga         des anses vara sådana att de behandlar både
27012: möjligheten för alla som avslutat grundskolans        kvinnliga och manliga sökande till studier på ett
27013:                                        1983 vp. -     KK n:o 158                                    5
27014: 
27015: tämligen likvärdigt sätt. Detta betyder dock inte,    heter att skaffa arbetserfarenhet på många områ-
27016: att urvalskriterierna inte skulle innehålla olägen-   den och i många branscher dåliga. Därför är det
27017: heter. T.ex. är de unga människornas möjlig-          skäl att vidare utveckla urvalskriterierna.
27018: 
27019:     Helsingfors den 11 november 1983
27020: 
27021:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
27022: 
27023: 
27024: 
27025: 
27026:  088300948N
27027:                                                1983 vp.
27028: 
27029: Kirjallinen kysymys n:o 159
27030: 
27031: 
27032: 
27033: 
27034:                                    H. Kemppainen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kajaaniin
27035: 
27036: 
27037:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27038: 
27039:    Kajaaniin on suunniteltu rakennettavaksi val-      kennetaan alkuperäisen ja jo hyväksytyn raken-
27040: tion virastotalo. Sen kokonaiskustannusarvioksi       nussuunnitelman ja aikataulun mukaisesti ja työt
27041: on laskettu 52,1 milj. mk, mistä uudisrakennuk-       aloitetaan kuluvan syksyn aikana.
27042: selle 43,9 milj. mk ja vanhan virastotalon sanee-        Rakennushankkeen jakaminen ja uusien suun-
27043: raukseen 8,2 milj. mk. Suunnitelmat ovat sisältä-     nitelmien tekeminen aiheuttavat huomattavia li-
27044: neet sekä virastotalon, jonka bruttopinta-alaksi      säkustannuksia. Lisäksi kustannustason nousemi-
27045: on laskettu 5 825 neliömetriä sekä poliisi- ja        nen ei myöskään tuo valtiontaloudellisia säästöjä.
27046: oikeustalon, jonka pinta-ala olisi 4 150 neliömet-    Täten Kajaanin virastotalohankkeen jakaminen
27047: riä. Suunnitelmat on tehty siten, että rakentami-     toteutettavaksi kahdessa osassa ei ole tarkoituk-
27048: nen aloitettaisiin samanaikaisesti ja yhtenä urak-    senmukaista.
27049: kana.                                                    Kainuu ja Kajaanin kaupunki ovat eräitä valta-
27050:    Sittemmin puolustusministeriö on ilmoittanut       kunnan vaikeimpia työllisyysalueita. Kostamuk-
27051: osoittavaosa Kajaanin Sotilaspiirin Esikunnalle       sen rakennustyömaan päättyminen ensi talvena
27052: sen tarvitsemat tilat Kainuun Prikaatin alueelta.     pahentaa Kainuun huonoa työllisyystilannetta
27053: Valtiovarainministeriö on esikunnan sijaintimuu-      hälyttävästi, kun 1000 kainuulaista Kostamus-
27054: tokseen viitaten ilmoittanut Kajaanin kaupungil-      rakentajaa palaa takaisin.
27055: le uuden virastotalon rakennushankkeen toteutu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27056: misen lykkääntyvän kokonaisuutena ainakin vuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27057: della. Valtiovarainministeriö on antanut raken-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27058: nushallitukselle ohjeen muuttaa urakka-asiakirjo-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27059: ja niin, että kuluvana vuonna pyrittäisiin aloitta-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ka-
27060: maan vain poliisi- ja oikeustalon rakentaminen.              jaanin virastotalohankkeen jakamisesta
27061:    Kajaanin kaupunki on päättänyt sitoutua                   aiheutuu valtiolle tuntuvia lisäkustan-
27062: vuokraamaan Kajaanin virastotalosta sen vanhas-              nuksia, ja
27063: ta virasto-osasta aikaisintaan vuonna 1986 vapau-               miten Hallitus aikoo hoitaa Kainuun
27064: tuvat, sotilaspiirin esikunnan tarvitsemien tilojen          huolestuttavasti pahenevaa työllisyystilan-
27065: - 600-1000 neliömetrin suuruiset tilat - paik-               netta, mikäli rakennusalaa sopivasti työl-
27066: kakunnalla vallitsevan tason mukaiseen käypään               listävä kohde jätetään toteuttamatta yhte-
27067: vuokrahintaan sillä ehdolla, että virastotalo ra-            nä kokonaisuutena?
27068: 
27069:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
27070: 
27071:                        Hannu Kemppainen                         Aarno von Bell
27072:                        Sakari Valli                             Pentti Kettunen
27073:                                       Heikki Mustonen
27074: 
27075: 
27076: 
27077: 
27078: 088300912H
27079: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 159
27080: 
27081: 
27082: 
27083: 
27084:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27085: 
27086:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Hankkeen rakentamisaikataulun mukaan uu-
27087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         disrakennusten rakennustöiden olisi pitänyt alkaa
27088: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        lokakuussa 1983 ja vanhan virastotalon korjaus-
27089: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      töiden uudisrakennusten valmistuttua vuonna
27090: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       1985. Käyttäjien uudelleen sijoittamisen suun-
27091: H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       nittelu siten, ettei vanhaan virastotaloon jää
27092: kysymyksestä n:o 159:                                 tarpeettomasti varatiloja, aiheuttaa vanhan ja
27093:                                                       uuden virastotalon suunnitelmien tarkistamisen,
27094:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ka-     joka aikataulussa merkitsee vähintään yhden vuo-
27095:        jaanin virastotalohankkeen jakamisesta         den viivettä. Poliisi- ja oikeustalon suunnitelmiin
27096:        aiheutuu valtiolle tuntuvia lisäkustan-        hankkeen pienentäminen ei vaikuta. Siten hank-
27097:        nuksia, ja                                     keen toteuttamisen nopeuttamiseksi ja virastota-
27098:           miten Hallitus aikoo hoitaa Kainuun         lohankkeen viivästymisestä aiheutuvan työllisyys-
27099:        huolestuttavasti pahenevaa työllisyystilan-    vaikutuksen tasaamiseksi on valtiovarainministe-
27100:        netta, mikäli rakennusalaa sopivasti työl-     riön ja rakennushallituksen välisissä neuvotteluis-
27101:        listävä kohde jätetään toteuttamatta yhte-     sa tultu siihen tulokseen, että poliisi- ja oikeusta-
27102:        nä kokonaisuutena?                             lo toteutetaan välittömästi ja tämän jälkeen viras-
27103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      totalo-osa suunnitelmien valmistuttua ilmeisesti
27104: ti seuraavaa:                                         jo vuoden 1984 aikana.
27105:                                                          Uudisrakentamisen jakaminen kahteen vaihee-
27106:    Kajaanin uusi virastotalo rakennetaan raken-
27107:                                                       seen, ensin poliisi- ja oikeustalo (3 665 hm 2 ,
27108: nushallituksen suunnitteluratkaisuna kahtena
27109:                                                       19 000 000 mk) ja sen jälkeen uusi virastotalo (n.
27110: erillisenä rakennuksena, joista toiseen sijoitetaan
27111:                                                       3 300 hm 2 n. 21 000 000 mk), ei aiheuta hank-
27112: oikeus- ja poliisiyksiköt ja toiseen muut esisuun-
27113:                                                       keelle lisäkustannuksia, koska uudisrakennusvai-
27114: nitelmassa määrätyt virastot.
27115:                                                       heet jaettuinakin ovat vielä niin suuria, että ne
27116:    Kuluvan vuoden työohjelman mukaan raken-
27117:                                                       kannattaa toteuttaa erillisinä. Vaiheisiin jako sen
27118: nustyöt olisi aloitettava syksyn aikana.
27119:                                                       sijaan mahdollistaa myös keskisuurten urakoitsi-
27120:    Puolustusministeriö on 24 päivänä elokuuta
27121:                                                       joiden mukanaolon urakkakilpailussa, jolloin
27122: 1983 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut valtiova-
27123: rainministeriölle, että Kajaanin Sotilaspiirin Esi-   päinvastoin tarjoushinnat lienevät edullisempia
27124:                                                       kuin yhdessä suuressa urakassa. Poliisi- ja oikeus-
27125: kunta siirretään Hoikankankaan kasarmilta va-
27126:                                                       talon urakkatarjoukset voidaan pyytää jo loka-
27127: pautuneisiin tiloihin. Tämän johdosta jää van-
27128:                                                       kuun 1983 aikana, jolloin rakennustyöt päästäi-
27129: haan virastotaloon varatilat huomioiden yli 1 000
27130:                                                       siin aloittamaan joulukuussa. Virastotalon koko-
27131: hm 2 tyhjää tilaa.
27132:                                                       naiskustannukset pienenevät luonnollisesti hank-
27133:    Kajaanin kaupunki on tarjoutunut vuokraa-
27134:                                                       keen koon supistumista vastaavasti.
27135: maan nämä tilat, mikäli rakennustyöt alkaisivat
27136: suunnitelmien mukaisesti.                                Kainuun työllisyystilanteen parantamiseen liit-
27137:    Kun valtio ei rakenna vuokratiloja kunnille ja     tyviä keinoja valmistellaan parhaillaan valtion
27138: laajojen, mahdollisesti pitkäksi ajaksi käyttämät-    vuoden 1984 työohjelmien ja työllisyystyöohjel-
27139: tömäksi jäävien varatilojen rakentaminen valtion      mien laadinnan yhteydessä. Työvoimaministeri-
27140: virastotaloihin ei ole taloudellisesti perusteltua,   östä saadun tiedon mukaan on tarkoitus valtion
27141: on rakennushallituksessa käytyjen neuvottelujen       ja kuntien työtehtävien tarjoamien mahdolli-
27142: mukaisesti käynnistetty huonetilaohjelman tar-        suuksien ohella tehostaa myös työllisyyden hoi-
27143: kistustyö.                                            don erityistoimenpiteitä Kainuun alueella.
27144: 
27145:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
27146:                                                                    Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
27147:                                      1983 vp. -       KK n:o 159                                          3
27148: 
27149: 
27150: 
27151:                                Till Riksdagens Herr Taiman
27152: 
27153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1983 och reparationsarbetena i det gamia äm-
27154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          betshuset efter att nybyggena blivit färdiga, år
27155: av den 11 oktober 1983 tili vederbörande med-          1985. Pianeringen av hur den personai som
27156: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande av     använder utrymmena skali ompiaceras så, att
27157: riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteckna-           onödiga extra utrymmen inte uppstår i det gamia
27158: de spörsmåi nr 159:                                    ämbetshuset, föranieder att pianeroa för det
27159:                                                        gamia och det nya ämbetshuset justeras, vilket
27160:           Är Regeringen medveten om att staten         innebär en fördröjning i tidtabelien på åtminsto-
27161:        åsamkas kännbara tiliäggskostnader av att       ne ett år. Projektets nedskärning inverkar inte på
27162:        Kajana ämbetshusprojekt har delats upp,         pianeroa på ett poiis- och justitiehus.
27163:        och                                                 Såiunda har man vid diskussioner melian fi-
27164:           hur ämnar Regeringen sköta sysselsätt-       nansministeriet och byggnadsstyrelsen kommit
27165:        ningsiäget i Kajanaiand som försämras           tili resultatet att poiis- och justitiehuset byggs
27166:        oroväckande om detta projekt som på ett         omedelbart och därefter ämbetshusdelen efter att
27167:        Iämpiigt sätt skulie sysselsätta byggnads-      pianeroa har biivit färdiga, uppenbarligen redan
27168:        branschen inte förverkiigas som en hel-         under år 1984; detta för att projektet skall
27169:        het?                                            genomföras snabbare och för att utjämna den
27170:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        inverkan som fördröjningen av ämbetshusprojek-
27171: anföra föijande:                                       tet har på sy~selsättningen.
27172:                                                            Att nybygget fördelas på två skeden så att man
27173:    Kajana nya ämbetshus byggs eniigt byggnads-         först bygger ett poiis- och justitiehus (3 665
27174: styrelsens pianeringsiösning såsom två skiida          m 2-ny 19 000 000 mk) och därefter ett nytt
27175: byggnader. 1 den ena piaceras rättsenheteroa och       ämbetshus (ca 3 000 m 2 -ny ca 21 000 000 mk)
27176: poiisenheteroa och i den andra de övriga ämbets-       föranieder inte tiliäggskostnader för projektet
27177: verk som bör piaceras där i eniighet med utbygg-       eftersom nybyggnadsskedena också efter delning-
27178: nadspianen.                                            en är så omfattande att det Iönar sig att genom-
27179:    Eniigt arbetsprogrammet för innevarande år          föra dem skilt. Däremot gör uppdelningen i två
27180: borde byggnadsarbetena påbörjas under hösten.          skeden det möjiigt för också medelstora entrepre-
27181:    Försvarsministeriet har med sitt brev, daterat      nörer att delta i entreprenadtäviingen varvid det
27182: den 24 augusti 1983, meddelat finansministeriet        tvärtom torde vara så att priseroa på anbuden är
27183: att Kajana militärdistriktsstab förflyttas tili ut-    förmåniigare än då det gälier en enda stor
27184: rymmen som har biivit Iediga i Hoikankangas            entreprenad. Man kan inbegära entreprenadan-
27185: kasero. Med beaktande av reservutrymmena upp-          bud för poiis- och justitiehuset redan under
27186: kommer på grund härav Iediga utrymmen om               oktober 1983 varvid man skulie kunna inieda
27187: över 1 000 m 2 -ny i det gamia ämbetshuset.             byggnadsarbetena i december. De totaia kostna-
27188:    Kajana stad har erbjudit sig att hyra dessa         derna för ämbetshuset minskar naturligtvis så att
27189: utrymmen, om byggnadsarbetena inieds eniigt            de motsvarar projektets omfattning.
27190: pianeroa.                                                  Åtgärder i ansiutning tili förbättring av syssel-
27191:    Emedan staten inte bygger hyresutrymmen åt          sättningsiäget i Kajanaiand bereds som bäst i
27192: kommuneroa och emedan det inte är ekonomiskt           samband med att man uppgör arbetsprogram
27193: ändamåiseniigt att i statens ämbetshus bygga           och program för sysselsättningsarbete. Eniigt
27194: omfattande reservutrymmen, som möjiigen biir            uppgift från arbetskraftsministeriet är avsikten
27195:  oanvända under Iånga tidsperioder har man vid          att utöver de möjiigheter som erbjuds genom
27196: byggnadsstyrelsen ~ eniighet med de öv~rlägg           arbetsuppgifter inom stat och kommun, effekti-
27197: ningar som förts miett arbetet för att )UStera          vera också soeciaiåtgärder i ansiutning tili främ-
27198:  rumsprogrammet.                                        jande av sysselsättningen inom Kajanalands om-
27199:    Eniigt tidtabelien för projektet borde bygg-        råde.
27200: nadsarbetena på nybyggena ha iriietts i oktober
27201:      Helsingfors den 8 november 1983
27202:                                                                           Finansminister Ahti Pekkala
27203:                                                 1983 vp.
27204: 
27205: Kirjallinen kysymys n:o 160
27206: 
27207: 
27208: 
27209: 
27210:                                    Ahonen ym.: Liikevaihtoveron maksamatta jättämisen käyttämisestä
27211:                                      painostuskeinona
27212: 
27213: 
27214:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27215: 
27216:    Korkein oikeus on 27.6.1983 antamassaan pää-          Ilmeisesti huomattavalta osalta em. päätöksen
27217: töksessä vapauttanut eraan toimitusjohtajan           nojalla on maan yrittäjäpiireissä viime kuukau-
27218: alempien oikeuksien hänelle tuomitsemista ran-        sien aikana levitetty käsitystä, jonka mukaan
27219: gaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta toimitus-     liikevaihtoveron maksamisen laiminlyöminen
27220: johtajan lyötyä laimin maksaa liikevaihtoveroa        voisi olla eräänlainen työmarkkinapoliittinen pai-
27221: säädetyssä ajassa.                                    nostuskeino, koska sen maksamatta jättämistä ei
27222:    Perusteluissaan korkein oikeus rinnastaa veron     ole todettu rikolliseksi teoksi. Suomen Yrittäjäin
27223: maksamatta jättämisen velan maksamatta jättä-         Keskusliiton varatoimitusjohtaja Kari Heikkilä on
27224: miseen, mitä sinällään ei pidetä rangaistavana        lehdistölle antamassaan lausunnossa todennut
27225: tekona. Korkein oikeus päätyy puoltamaan "sel-        mm., että "liittojen jäsenet ovat valmiita mm.
27226: laista laintulkintaa, jonka mukaan liikevaihtove-     liikevaihtoveroennakkojen tilitysten hidastami-
27227: rolain 81 §:n 2 momentin rangaistussäännös ei         seen, millä on suora vaikutus valtion talouteen''.
27228: koske puhtaita veronmaksuvelvollisuuden laimin-       Tämä esitetään eräänä mahdollisuutena ko. jär-
27229: lyöntejä". Korkein oikeus viittaa myös siihen,        jestön voimatoimista. Em. kannanotto on julkais-
27230: että ketään ei ole tuomittu rangaistukseen pel-       tu mm. Suomen Sosialidemokraatissa 28.9.1983
27231: kästään liikevaihtoverolain mukaisen maksuvel-        ja Helsingin Sanomissa 1.10.1983.
27232: vollisuuden täyttämättä jättämisestä, vaikka sa-         Toistaiseksi ei ole selvitetty, voidaanko kor-
27233: nottuja laiminlyöntejä on esiintynyt runsaasti.       keimman oikeuden päätöstä soveltaa myös mui-
27234:    Pelkistetysti sanottuna korkein oikeus tulkitsee   den verojen maksamisen laiminlyömiseen. Sa-
27235: lakia siten, että "puhtaita veronmaksuvelvolli-       moin on selvittämättä, onko julkinen yllyttämi-
27236: suuden laiminlyöntejä" ei voi pitää rangaistavina     nen veronmaksuvelvollisuuden laiminlyömiseen
27237: tekoina.                                              lainmukaista ja sopivaa menettelyä.
27238:    Sen sijaan korkein oikeus ei näytä ottavan
27239: kantaa siihen, voidaanko kyseisessä jutussa syytet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27240: tynä olleen toimitusjohtajan laiminlyöntiä pitää      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27241: "puhtaana" veronmaksuvelvollisuuden laimin-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27242: lyöntinä vai mahdollisesti tietoisena oikeudetto-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27243: man edun tavoitteluna tavalla, jonka on täytynyt                Onko Hallitus tietoinen, että korkeim-
27244: merkittävästi vaikuttaa koko kysymyksessä ollee-             man oikeuden 27.6.1983 tekemä päätös
27245: seen liiketoimintaan. Todettakoon, että ko. toi-             vapauttaa liikevaihtoveron maksamisen
27246: mitusjohtaja oli jättänyt maksamatta liikevaihto-            laiminlyömiseen syyllistynyt verovelvolli-
27247: veroa 1.1.1978-30.6.1979 väliseltä ajalta yh-                nen rangaistuksesta ja korvausvastuusta
27248: teensä 601 137 markkaa.                                      on ollut omiaan rohkaisemaan veronmak-
27249: 
27250: 088300978M
27251: 2                                  1983 vp. -     KK n:o 160
27252: 
27253:       suvelvollisuuden laiminlyömiseen ynnä                mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
27254:       sillä uhkaamisen käyttämiseen mm. työ-             ryhtyä tämän valtiontalouttakin uhkaa-
27255:       markkinapoliittisena painostuskeinona, ja          van vaaran torjumiseksi?
27256: 
27257:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
27258: 
27259:        Risto Ahonen                  Pettti Hietala               Erkki Liikanen
27260:        Pekka Myllyniemi              Reijo Lindroos               Pertti Paasio
27261:        Jussi Ranta                   Jorma Rantanen               Jouko Tuovinen
27262:        Pentti Lahti-Nuuttila         Timo Roos                    Paula Eenilä
27263:        Aimo Ajo                      Kari Rajamäki                Sinikka Hurskainen
27264:        Arja Alho                     Jukka Mikkola                Tuula Paavilainen
27265:        Kari Urpilainen               Juhani Surakka               Antti Kalliomäki
27266:        Mattti Lähdesmäki             Matti Kuusio                 Saara-Maria Paakkinen
27267:        Tarja Halonen                 Kaisa Raatikainen            Pirjo Ala-Kapee
27268:        Mats Nyby                     Sakari Knuuttila             Anna-Liisa Piipari
27269:                                      Matti Louekoski
27270:                                      Mikko Elo
27271:                                          1983 vp. -      KK n:o 160                                       3
27272: 
27273: 
27274: 
27275: 
27276:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27277: 
27278:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Veroja ja veronluontoisia maksuja koskeviin
27279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            lakeihin yleensä sisältyy rangaistussäännöksiä.
27280: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-           Vakavimmat verorikokset tulevat rangaistaviksi
27281: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         rikoslain 38 luvun 11 §:n nojalla veropetoksena
27282: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tai törkeänä veropetoksena. Verolakeihin sisälty-
27283: Ahosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           vät erityiset rangaistussäännökset siis koskevat
27284: myksesta n:o 160:                                        sellaisia tekoja, jotka eivät tule rangaistaviksi
27285:                                                          kyseisen rikoslain säännöksen nojalla.
27286:            Onko Hallitus tietoinen, että korkeim-           Veroja ja veronluontoisia maksuja koskevien
27287:         man oikeuden 27.6.1983 tekemä päätös             säännösten rangaistussäännökset vaihtelevat sisäl-
27288:         vapauttaa liikevaihtoveron maksamisen            löltään huomattavasti. Kuten edellä todettiin,
27289:         laiminlyömiseen syyllistynyt verovelvolli-       liikevaihtoverolain 81 §:n 2 momentissa, kuten ei
27290:         nen rangaistuksesta ja korvausvastuusta          myöskään eräissä muissa verolaeissa, ei nimen-
27291:         on ollut omiaan rohkaisemaan veronmak-           omaisesti mainita maksuvelvollisuuden laimin-
27292:         suvelvollisuuden laiminlyömiseen ynnä            lyöntiä. Ennakkoperintälain 63 §:n 1 momentin
27293:         sillä uhkaamisen käyttämiseen mm. työ-           mukaan rangaistaan työnantajaa, joka laiminlyö
27294:         markkinapoliittisena painostuskeinona, ja        pidättämänsä maaran suorittamisen valtiolle
27295:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          määräajassa. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta
27296:         ryhtyä tämän valtiontalouttakin uhkaa-           annetun lain 18 §:n 1 momentin mukaan ran-
27297:         van vaaran torjumiseksi?                         gaistaan työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka
27298:                                                          muusta syystä kuin työnantajan maksukyvyttö-
27299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         myyden johdosta on jättänyt noudattamatta hä-
27300: ti seuraavaa:                                            nelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden.
27301:     Liikevaihtoverolain 24 §:n mukaan kalenteri-            Myös edellä esimerkkeinä mainittujen rangais-
27302: kuukaudelta laskettu vero on suoritettava vii-           tussäännösten rangaistusasteikot vaihtelevat. En-
27303: meistään lähinnä seuraavan kalenterikuukauden            nakkoperintälain 63 §:n nojalla voidaan erittäin
27304: viimeisenä päivänä. Mainittuna ajankohtana syn-          raskauttavien asianhaarojen vallitessa tuomita yh-
27305: tyy oma-aloitteinen veron ennakon suorittamis-           den vuoden vankeusrangaistus. Työnantajan so-
27306: velvollisuus. Veronsaajan kannalta on tärkeää,           siaaliturvamaksusta annetun lain 18 §:n nojalla
27307: että liikevaihtoverot kertyvät säännöllisesti kuu-       voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden
27308: kausittain eikä vasta pääsääntöisesti puolivuosit-       vankeusrangaistus. Liikevaihtoverolain 81 §:n no-
27309: tain tapahtuvan verotuksen perusteella toimite-          jalla voidaan tuomita ainoastaan sakkorangaistus.
27310: tun maksuunpanon jälkeen.                                Myös laeissa säädetyt hallinnolliset seuraamukset
27311:     Korkeimman oikeuden ratkaisun kannalta kes-          vaihtelevat.
27312: keisessä liikevaihtoverolain 81 §:n 2 momentissa            Kuten mainituista esimerkeistä ilmenee, veroja
27313: ei mainita erikseen rangaistavana tekona kuukau-         ja veronluontoisia maksuja koskevien säännösten
27314: simaksun maksuvelvollisuuden laiminlyöntiä               rangaistussäännökset eivät ole keskenään yhden-
27315: määräajassa. Säännöksen mukaan voidaan ran-              mukaisia. Näiden säännösten yhtenäistämiseen
27316: gaista sitä, joka ''... taikka muutoin rikkoo            näyttäisi olevan asiallisia perusteita.
27317: tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä.            Erityisesti on harkittava, onko liikevaihtovero-
27318:  ... ''. Kyseessä on siis niin sanottu blanco-rangais-   lain ja ennakkoperintälain mukaista maksuvelvol-
27319: tussäännös. Korkein oikeus on edellä mainitussa          lisuuden laiminlyöntiä rikosoikeudellisesti arvos-
27320: päätöksessään katsonut, että säännöksellä ei ole         teltava samalla tavalla. Korkeimman oikeuden
27321: tarkoitettu säätää rangaistavaksi verovelvollisen        annettua maksulaiminlyönnin rangaistavuutta
27322: laiminlyöntiä suorittaa liikevaihtovero määrätty-        koskevan kielteisen päätöksensä 27.6.1983 vero-
27323: nä aikana. Rangaistavuus siis edellyttää voimassa        hallituksessa tutkitaan erikseen mahdollisuutta
27324: olevan lain muuttamista.                                 verontilitysrikkomuksen kriminalisointiin. Lain-
27325: 4                                        1983 vp. -      KK n:o 160
27326: 
27327: muutosta harkittaessa joudutaan tarkastelemaan           Veron maksun laiminlyönti silloinkin, kun kysy-
27328: mm. seuraavia kysymyksiä: Olisiko maksulaimin-           myksessä ei ole rangaistava teko, on kiistatta lain
27329: lyönti kriminalisoitava kaikissa tapauksissa tai         vastaista. Siksi kehottaminen veron maksun vii-
27330: vain liittyessään tahalliseen ja järjestelmälliseen      vyttelyyn voi johtaa rangaistukseen.
27331: toimintaan. Voidaanko, ja missä määrin, käytän-             Voimassa olevankin liikevaihtoverolain mu-
27332: nössä erottaa tahallinen hyötymistarkoituksessa          kaan liikevaihtoveron kuukausimaksun laimin-
27333: tehty teko yleisistä maksuvaikeuksista tai suoras-       lyönti aiheuttaa verovelvolliselle useita haitallisia
27334: taan laintulkintaan liittyvistä vajaamaksuista.          seuraamuksia. Liikevaihtoverolain 49 §:n 3 mo-
27335: Missä määrin kriminalisointiin on syytä mennä,           mentin mukaan veroa voidaan korottaa, jos vero-
27336: jos päämääränä on lähinnä veron perinnän tehos-          velvollinen on jättänyt verokauden joltakin ka-
27337: taminen. Mikä merkitys perinnäntehostamisnä-             lenterikuukaudelta menevän veron säädetyssä
27338: kökohtaa ajatellen on osakeyhtiölain rajoitettua         ajassa kokonaan suorittamatta tai suorittanut sitä
27339: velkavastuuta koskevalla yleisperiaatteella. Missä       ilmeisesti liian vähän, enintään 10 % :lla. Tämä
27340: määrin valtio voidaan osakeyhtiön velkojana saat-        veronkorotusperuste koskee sekä verokauden si-
27341: taa muita edullisempaan asemaan.                         säistä myöhästymistä eli tapausta, jossa vero mak-
27342:    Jos kriminalisointi katsotaan tarpeelliseksi, pe-     setaan tosin ennakolta, mutta kuitenkin myöhäs-
27343: riaatteena tulisi ilmeisesti olla, että ainakin tahal-   tyneenä. Samoin tämä korotusperuste koskee sitä
27344: linen hyötymistarkoituksessa tapahtunut oma-             tilannetta, jossa vero tai sen osa jää perittäväksi
27345: aloitteisesti maksettavan veron laiminlyöminen,          verotuspäätökseen perustuvalla verolipulla.
27346: joka ei johdu maksukyvyttömyydestä olisi ran-               Veronkorotuksen lisäksi lasketaan ennakko-
27347: gaistavaa. Hyötymistarkoitus voi toteutua joko           maksuaikana laiminlyödylle verolle liikevaihtove-
27348: sitä kautta, että verovelvollinen näin hankkii           rolain 55 § :n mukaisesti veronlisäystä kultakin
27349: itselleen valtiolta luottoa tai siten, että hän ehtii    täydeltä sadalta markalta yksi markka jokaiselta
27350: hävittää ulosottokelpoista omaisuuttaan ennen            kalenterikuukaudelta verokauden päättymisestä
27351: kuin vero tulee normaalijärjestyksessä maksuun-          lukien verolle määrättävää eräpäivää edeltävän
27352: pantavaksi ja pakkoperintään.                            kuukauden loppuun. Jos veronmaksu laiminlyö-
27353:    Oikeusministeriössä on vireillä rikoslain koko-       dään vielä verolipun eräpäivänä, peritään verolle
27354: naisuudistukseen tähtäävä valmistelu, johon liit-        viivästyskorkoa ja jäämämaksua näistä 13.2.1976
27355: tyen paraikaa laaditaan varallisuusrikoksia koske-       annetun lain nojalla. Ulosottoon lähetetty vero
27356: vaa uudistusehdotusta verorikokset mukaan lu-            voidaan lisäksi julkaista luottolehtien protestilis-
27357: kien. Rikoslain veropetossäännösten lisäksi uudis-       talla.
27358: tuksen yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa                Veronkorotus määrätään käytännössä laimin-
27359: myös verolakien rangaistussäännökset siten, että         lyöntikertojen lukumäärän mukaisesti siten, että
27360: moitittavuudeltaan samanarvoisilla teoilla olisi         maksimikorotus 10 % määrätään, kun ennakko-
27361: sama rangaistusasteikko. Harkittavaksi tulee             maksut on laiminlyöty myös kahdelta edelliseltä
27362: myös, pitäisikö maksuvelvollisuuden laiminlyönti         verokaudelta. Verokauden muodostaa kalenteri-
27363: sisällyttää tähän uudistukseen. Vähäisempiä vero-        vuoden puolisko. Verotuksen toimittamiseen kes-
27364: lakien rikkomisia ei ole tarkoitus tulevaisuudessa-      kimäärin kuluva aika huomioon ottaen vastaavat
27365: kaan sisällyttää rikoslakiin. Rikoslain uudistamis-      veronlisäys- ja veronkorotusseuraamukset maksi-
27366: ta valmistelevan projektiorganisaation on määrä          mikorotusta käyttäen noin 30 % :n vuotuista
27367: saada mainittu varallisuusrikoksia koskeva uudis-        korkoa.
27368: tusehdotus valmiiksi 31.5. 1984 mennessä.                   Yleiseen veronmaksukäyttäytymiseen ja asioi-
27369:    Julkinen kehottaminen verojen maksamatta              den hoidon tasoon vaikuttavat lisäksi jälkivero-
27370: jättämiseen voi toteuttaa rikoslain 16 luvun 8 §:n       tustilanteessa sovellettavat liikevaihtoverolain 49
27371: 3 momentissa (987/7 4) rangaistavaksi säädetyn           ja 55 §:n veronkorotus- ja veronlisäyssäädökset.
27372: rikoksen (julkinen kehottaminen lain rikkomi-            Jälkiverotukset perustuvat pääasiassa tarkastustoi-
27373: seen) tunnusmerkistön. Mainitun säännöksen               mintaan ja sovellettava veronkorotusmaksimi
27374: mukaan rangaistaan, jos joku julkisesti väkijou-         vaihtelee laiminlyönnin laadun ja tahallisuusas-
27375: kossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituk-     teen perusteella 20 % :sta 200 % :iin.
27376: sessa tai muussa esityksessä kehottaa tottelemat-           Kuukausimaksujen suorittamisessa nykyisin ta-
27377: tomuuteen lakia tai laillisia sääntöjä vastaan.          pahtuvat poikkeamiset eivät läheskään aina mer-
27378: Kysymys on siis kehottamisesta ei-rangaistavaan          kitse maksujen tahallista laiminlyöntiä. Esimer-
27379: tekoon, rikokseen kehottaminen rangaistaan mai-          kiksi vuonna 1982 verovelvollisilta perittiin vero-
27380: nitun pykälän 1 tai 2 momentin perusteella.              lipulla noin 780 milj.mk. mutta samanaikaisesti
27381:                                         1983 vp. -      KK n:o 160                                       5
27382: 
27383: heille palautettiin liikaa suoritettuja kuukausi-          Jo seuraamusten nykyinen taso on omiaan
27384: maksuja n. 630 milj.mk. Mainittu suhde on               tietyssä määrin rajoittamaan laiminlyöntien mää-
27385: pysynyt suuruusluokaltaan samana vuodesta toi-          rää ja myös niiden käyttämistä työmarkkinapo-
27386: seen. Virheet kuukausimaksujen tilityksissä joh-        liittisena toimenpiteenä tms. Laiminl yötyjen
27387: tunevat paljolti liikevaihtoverotuksen monimut-         maksujen saamiseksi perimiskelpoiselle asteelle
27388: kaisuudesta ja siitä seuraavista vaikeuksista kuu-      normaalia aikaisemmin ovat liikevaihtoverotoi-
27389: kausilaskelman teossa.                                  mistot kuluvana vuonna soveltaneet liikevaihto-
27390:    Noin puolet lähetettyjen verolippujen kappa-         verolain 35 §:n 2 momentissa säänneltyä mahdol-
27391: lemääristä käsittää kuitenkin verokauden koko           lisuutta vaatia veroilmoitus normaalia verokautta
27392: veron. Kun maksuunpannuista verolipuista suori-         lyhyemmältä ajalta. Menettelyn kohteena ovat
27393: tetaan eräpäiviin mennessä noin 80 %, on il-            olleet ne verovelvolliset, joiden laiminlyönnit
27394: meistä, että suuri joukko verovelvollisia lyö jo nyt    kahtena aikaisempana verokautena ovat olleet
27395: tahallisesti laimin kuukausimaksujen suorittami-        vähintään 50 000 mk ja joiden ennakkomaksut
27396: sen. Voidaan arvioida, että maksukäyttäytyminen         ovat puuttuneet kokonaan tai olleet vähäiset.
27397: olisi selvästi parannettavissa hallinnollisia laimin-   Menettelyn kohteena on ollut 860 verovelvollista.
27398: lyöntiseuraamuksia tiukentamalla. Tällaisissa ta-
27399: pauksissa, joissa verovelvollinen hankkiakseen it-         Lyhennetystä kolmen kuukauden verokaudesta
27400: selleen valtiolta luottoa tahallisesti jättää liike-    saatujen kokemusten vaikutus veronmaksukäyt-
27401: vaihtoverona haltuunsa kertyneet varat verokau-         täytymiseen on ollut jopa odotettua parempi.
27402: desta toiseen kuukausittain tilittämättä valtiolle,     Kohteena olleista verovelvollisista 20 % on suo-
27403: tulisi korotusta voida määrätä nykyistä enem-           rittanut maksunsa lain mukaan kuukausittain ja
27404: män. Valtiovarainministeriössä onkin tällainen          25 % on menetellyt näin osittain. Rahassa tämä
27405: esitys liikevaihtoverolain muuttamiseksi valmis-        vastaa noin kolmasosaa kohderyhmän liikevaihto-
27406: teilla. Esityksessä tullaan ottamaan huomioon,          verojen kokonaismäärästä. Nykyisillä resursseilla
27407: että viivästysseuraamusten tulisi olla sellaiset,       olisi mahdollista tiettyjen järjestelyjen jälkeen
27408: ettei verovelvollisen taloudelliselta kannalta ar-      ottaa jopa 6 000 verovelvollista kuukausittain
27409: vostellen kannata laiminlyödä liikevaihtoveron          toimitettavan maksuunpanon piiriin. Lyhennetyn
27410: oikea-aikaista suorittamista. Tällöin liikevaihto-      verokauden käyttämistä on muutoinkin tarkoitus
27411: verotoimistolla olisi nykyistä paremmat mahdolli-       lisätä vuoden 1984 alusta lukien. Kun menetel-
27412: suudet ottaa mahdollinen hyötymistarkoitus, lai-        mä on toteutettu liikevaihtoverotuksen normaalia
27413: minlyönnin toistuvuus sekä maksamatta jätetyn           tietokonekäsittelyä hyväksi käyttäen, on sen avul-
27414: veron osuus verokauden koko verosta huomioon            la tarpeen tullen mahdollista reagoida Jaajoihin-
27415: korotuksen suuruutta harkitessaan.                      kin veronmaksuboikotteihin tms. jo ennen varsi-
27416:    Verohallituksessa on parhaillaan valmisteltava-      naisen kuukausimaksuvalvonnan toteutumista.
27417: na liikevaihtoveron kuukausimaksuvalvonnan to-          Tarkasteltaessa lyhennetyn verokauden tehok-
27418: teuttaminen. Tässä järjestelmässä verovelvollisilta     kuutta perimiskeinona on pantava merkille, että
27419: vaaditaan kuukausittain tiedot veron määräyty-          veronkorotuksen merkitys vuotuiseksi koroksi
27420: misen perusteista ja laiminlyödystä kuukausimak-        muutettuna on sitä suurempi, mitä lyhyemmältä
27421:  susta tulee nopeasti ulosottokelpoinen. Järjestel-     ajanjaksolta se määrätään, koska aikaviive lakisää-
27422: mä on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään              teisen ennakkomaksuajan ja verolipun eräpäivän
27423:  1.1.1985 mennessä.                                     välillä tulee samalla lyhyemmäksi.
27424: 
27425:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1983
27426: 
27427:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
27428: 6                                     1983 vp. -      KK n:o 160
27429: 
27430: 
27431: 
27432: 
27433:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27434: 
27435:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inom utsatt tid straffbar. Straffbarhet förutsätter
27436: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         således en ändring av gällande lag.
27437: av den 11 oktober 1983 till vederbörande med-            I de lagar som gälier skatter och avgifter av
27438: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    skattenatur ingår i allmänhet straffstadganden.
27439: riksdagsman Ahonen m.fl. undertecknade skrift-        De allvarligaste skattebrotten blir straffbara med
27440: liga spörsmål nr 160:                                 stöd av 38 kap. 11 § strafflagen som skattebedrä-
27441:                                                       geri eller grovt skattebedrägeri. De särskilda
27442:           Är Regeringen medveten om att högsta        straffstadganden som ingår i skattelagarna gäller
27443:        domstolens utslag av 27 .6.1983, vilket        således sådana handlingar som inte blir straffbara
27444:        innebar att en skattskyldig, som gjort sig     med stöd av ifrågavarande lagrum i strafflagen.
27445:        skyldig tili försummelse med betalning
27446:                                                           Straffstadgandena i den lagstiftning som gäller
27447:        av omsattningsskatt, befriades från straff
27448:                                                       skatter och avgifter av skattenatur varierar avse-
27449:        och ersättningsskyldighet, har varit ägnat
27450:        att uppmuntra till försummelse med             värt till sitt innehåli. Såsom ovan har konstate-
27451:        skattebetalningsskyldigheten samt till hot     rats, nämns inte i 81 § 2 mom. lagen angående
27452:        om användning av detta bl.a. som ett           omsättningsskatt, liksom inte helier i vissa andra
27453:                                                       skattelagar, uttryckligen försummelse av betal-
27454:        arbetsmarknadspolitiskt påtryckningsme-
27455:                                                       ningsskyldigheten. Enligt 63 § 1 mom. lagen om
27456:        del, och
27457:                                                       förskottsuppbörd straffas en arbetsgivare, som
27458:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       försummar att inom fastställd tid erlägga av
27459:        för att avvärja denna fara, som även hotar     honom innehåliet belopp tili staten. Enligt 18 §
27460:        statshushåliningen?                            1 mom. lagen om arbetsgivares socialskyddsavgift
27461:                                                       straffas arbetsgivare elier hans ställföreträdare,
27462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som av annan orsak än insolvens underlåtit att
27463: anföra följande:                                      fullgöra honom i denna lag ålagd skyldighet.
27464:    Enligt 24 § lagen angående omsättningsskatt            Även straffskalorna i de ovan såsom exempel
27465: skali för kalendermånad beräknad skatt erläggas       nämnda straffstadgandena varierar. Med stöd av
27466: senast den sista dagen i närmast följande kalen-      63 § lagen om förskottsuppbörd kan under
27467: dermånad. Vid denna tidpunkt uppkommer                synnerligen försvårande omständigheter dömas
27468: skyldigheten att erlägga skatteförskott på eget       till ett års fängelse. Med stöd av 18 § lagen om
27469: initiativ. Från skattetagarens synpunkt är det        arbetsgivares socialskyddsavgift kan fängelsestraff
27470: viktigt, att omsättningsskatterna inflyter regel-     om högst 6 månader ådömas. Med stöd av 81 §
27471: bundet varje månad och inte i regel först efter       lagen angående omsättningsskatt kan endast bö-
27472: debitering på basen av den beskattning som            tesstraff ådömas. Även de lagstadgade adminis-
27473: verkstälis halvårsvis.                                trativa påföljderna varierar.
27474:    I 81 § 2 mom. lagen angående omsättnings-              Såsom av ovan nämnda exempel framgår, är
27475: skatt, ett lagrum som var av central betydelse för    straffstadgandena i den lagstiftning som gäller
27476: högsta domstolens utslag, nämns inte särskilt         skatter och avgifter av skattenatur inte enhetliga.
27477: såsom straffbar handling försummelse av skyldig-      Det verkar finnas en saklig grund för ett fören-
27478: heten att månatligen betala skatten inom utsatt       hetligande av dessa stadganden.
27479: tid. Enligt stadgandet kan den straffas, som '' ...       Det borde särskilt övervägas huruvida försum-
27480: elier annoriedes bryter mot stadgandena i denna       melse av betalningsskyldighet i enlighet med
27481: lag elier med stöd av densamma utfärdade före-        lagen angående omsättningsskatt och lagen om
27482: skrifter ... ". Det är här alitså frågan om ett så    förskottsuppbörd straffrättsligt bör bedömas på
27483: kaliat blanco-straffstadgande. Högsta domstolen       samma sätt. Sedan högsta domstolen 27.6.1983
27484: har i sitt ovan nämnda utslag ansett, att avsikten    gett sitt negativa utslag beträffande straffbarhet
27485: med stadgandet inte har varit att göra skattskyl-     vid försummelse av betalning undersöker man
27486: digs försummelse att erlägga omsättningsskatten       vid skattestyrelsen separat möjligheten att krimi-
27487:                                         1983 vp. -- FUK n:o 160                                           7
27488: 
27489: nalisera förseelser mot skyldigheten att redovisa       uppmaning tili icke straffbar handling. Uppma-
27490: skatter. Då man överväger en lagändring måste           ning tili brott bestraffas på basen av 1 eller 2
27491: man beakta bl.a. följande frågor: Borde försum-         mom. i nämnda paragraf. Det är otvivelaktigt
27492: melse av betalning kriminaliseras under alla om-        lagstridigt att försumma skattebetalning, även då
27493: ständigheter, eller endast då den sker avsiktligt       detta inte är straffbart. Därför kan uppmaning
27494: och metodiskt. Kan man, och i viiken utsträck-          tili dröjsmål med skattebetalning leda tili straff.
27495: ning, i praktiken särskilja mellan en avsiktlig             Enligt gällande lag angående omsättningsskatt
27496: handling i vinningssyfte och allmänna betal-            medför försummad månatlig inbetalning av om-
27497: ningssvårigheter eller t.o.m. otillräckliga betal-      sättningsskatten flere negativa påföljder för den
27498: ningar på grund av lagtolkning. I viiken utsträck-      skattskyldiga. Enligt 49 § 3 mom. lagen angåen-
27499: ning är det skäl att tillgripa kriminalisering, om      de omsättningsskatt kan skatten höjas, om den
27500: målet närmast är att effektivera skatteindriv-          skattskyldige lämnat skatten för någon kalender-
27501: ningen. Viiken betydelse har den allmänna prin-         månad av skatteperioden obetald inom stadgad
27502: cipen om begränsat gäldsansvar i aktiebolagsla-         tid eller betalt uppenbart för litet, med hög.~t 10
27503: gen med tanke på en effektiverad indrivning. I          procent. Denna skattehöjningsgrund gäller såväl
27504: viiken utsträckning kan staten som aktiebolags          försening inom skatteperioden som ett sådant fali
27505: fordringsägare försättas i en förmånligare situ-        då skatten visserligen betalas i förskott, men
27506: ation än andra.                                         likväl försenad. Likaså gälier denna höjnings-
27507:     Om en kriminalisering befinns nödvändig bor-        grund ett sådant fall då skatten eller någon del
27508: de principen uppenbarligen vara den, att åtmins-        därav måste indrivas med debetsedel på basen av
27509: tone försummelse i vinningssyfte av att betala          beskattnings beslu t.
27510: skatt, som skall erläggas på eget initiativ, då            Förutom skattehöjning beräknas på skatt, vars
27511: försummelsen inte beror på insolvens, skulle vara       betalning har försummats under förhandsbetal-
27512: straffbar. Vinningssyfte kan uppnås antingen            ningstiden, i enlighet med 55 § lagen angående
27513: genom att den skattskyldige på detta sätt skaffar       omsättningsskatt i skattetiliägg en mark för varje
27514: sig kredit av staten eller så att han hinner göra sig   fulit belopp av etthundra mark för varje kalen-
27515: av med utmätningsbar egendom innan skatten i            dermånad tili utgången av den månad som
27516: normal ordning debiteras och tvångsindrivs.             föregår skattens förfallomånad. Om skattebetal-
27517:     Vid justitieministeriet håller man på att bereda    ningen försummas ännu på debetsedelns förfallo-
27518: en total revision av strafflagen, och i samband         dag uppbärs på skatten dröjsmålsränta och rest-
27519: därmed uppgörs för närvarande ett förslag tili          avgift, med stöd av lagen om dessa av 13.2.1976.
27520: revidering av straffen för egendomsbrott, inklusi-      Skatt, som har gått tili utmätning, kan dessutom
27521: ve skattebrott. Förutom strafflagens stadganden         publiceras på protestlistan i kredittidningarna.
27522: om skattebedrägeri har man för avsikt att i                Skattehöjningen fastställs i praktiken enligt
27523: samband med revisionen även modernisera straff-         antalet försummelser, så att maximihöjningen 10
27524: stadgandena i skattelagarna, så att lika klander-       % påförs då förhandsbetalningarna har försum-
27525: värda handlingar skulle ha samma straffskala.           mats också de två föregående skatteperioderna.
27526: Man kommer även att överväga huruvida försum-           Skatteperioden utgörs av ett halvt kalenderår.
27527: mad betalningsplikt borde inkluderas i denna            Med beaktande av den tid som i genomsnitt går
27528: revision. Mindre brott mot skattelagarna kommer         åt tili att verkställa beskattningen motsvarar skat-
27529: inte enligt vad som avses heller i framtiden att        tetillägg och skattehöjning, om maximiförhöj-
27530: omfattas av strafflagen. Den projektorganisation        ningen används, en årlig ränta om ca 30 %.
27531: som bereder revisionen av strafflagen skall ha sitt        På det allmänna skattebetalningsbeteendet och
27532: förslag tili revidering i fråga om egendomsbrot-        på lagenligheten av ärendenas skötsel inverkar
27533: ten färdigt tili 31. 5.1984.                            dessutom stadgandena om skattehöjning och
27534:     En offentlig uppmaning att lämna skatter            skattetillägg i 49 och 55 §§ lagen angående
27535: obetalda kan innefatta brottsrekvisiten för brott,      omsättningsskatt, viika tiliämpas vid efter-
27536: som är straffbart enligt (987 /74) 16 kap. 8 § 3        beskattning. Efterbeskattningen grundar sig i
27537: mom. strafflagen (offentlig uppmaning tili lag-         allmänhet på granskning och det skattehöjnings-
27538: överträdelse). Enligt nämnda lagrum är det straff-      maximum som tillämpas varierar enligt försum-
27539:  bart att offentligen i folksamling eller genom         melsens art och avsiktlighet från 20 % tili 200
27540: skrift eller annan framställning, som bringats tili     %.
27541:  allmän kännedom, uppmana tili olydnad mot                De nuvarande avvikelserna från de månatliga
27542: lag eller laga stadga. Det är här alltså frågan om      betalningarna innebär inte alls alltid en avsiktlig
27543: 8                                      1983 vp. -      KK n:o 160
27544: 
27545: försummelse av betalningarna. T.ex. år 1982               Redan de nuvarande påföljderna är ägnade att
27546: uppbars hos de skattskyldiga genom debetsedlar         i viss mån begränsa antalet försummelser och
27547: ca 780 milj. mk. Samtidigt återbars dock till dem      även användningen av dem som en arbetsmark-
27548: i månatliga betalningar, som erlagts till för stort    nadspolitisk åtgärd el.dyl. För att de försummade
27549: belopp, ca 630 milj. mk. Detta förhållande har         betalningarna skall kunna fås till indrivning
27550: förblivit ungefär oförändrat från år till år. Felak-   tidigare än normalt har omsättningsskattebyråer-
27551: tigheterna i redovisningarna av de månatliga           na i år tillämpat den möjlighet som 35 § 2 mom.
27552: betalningarna torde till stor del bero på den          lagen angående omsättningsskatt medger att in-
27553: komplicerade omsättningsbeskattningen och              kräva skattedeklaration för en kortare period än
27554: därav följande svårigheter vid uppgörandet av          den normala skatteperioden. Detta förfarande
27555: månadsberäkningen.                                     har tillämpats på sådana skattskyldiga, vilkas
27556:    Ca hälften av de debetsedlar som skickas ut         försummelser under två tidigare skatteperioder
27557: gäller dock skatten för hela skatteperioden. Då ca     har uppgått till minst 50 000 mk och vilkas
27558: 80 % av debetsedlarna betalas före förfallodagen       förskottsbetalningar helt har uteblivit eller varit
27559: är det uppenbart att en stor del av de skattskyldi-    obetydliga. Förfarandet har tillämpats på 860
27560: ga redan nu avsiktligt försummar de månatliga          skattsky ldiga.
27561: betalningarna. Man kan anta att betalningsbe-
27562: teendet klart kunde förbättras genom strängare            Erfarenheterna av den förkortade skatteperio-
27563: administrativa påföljder för försummelsen. I dyli-     den på tre månader visar att inverkan på betal-
27564: ka fall, då den skattskyldige i syfte att skaffa sig   ningsbeteendet har varit t.o.m. bättre än väntat.
27565: kredit av staten avsiktligt underlåter att månatli-    Av de skattskyldiga på vilka förfarandet tilläm-
27566: gen från en skatteperiod till en annan till staten     pats har 20 % erlagt sina betalningar lagenligt
27567: redovisa de medel som har influtit i omsättnings-      månatligen och 25 % har delvis gjort det. I
27568: skatt, borde en större höjning än för närvarande       pengar motsvarar detta ca en tredjedel av det
27569: kunna påföras. Vid finansministeriet håller man        totala beloppet av målgruppens omsättningsskat-
27570: också på att bereda en proposition angående en         ter. Med nuvarande resurser skulle det vara
27571: sådan ändring av lagen angående omsättnings-           möjligt att efter vissa arrangemang inbegripa
27572: skatt. I propositionen kommer man att beakta att       t.o.m. 6 000 skattskyldiga i systemet med månat-
27573: påföljderna av dröjsmål borde vara sådana att det      lig debitering. Avsikten är att användningen av
27574: för den skattskyldige inte blir ekonomiskt lön-        den förkortade skatteperioden även annars skall
27575: samt att underlåta att erlägga omsättningsskatten      ökas räknat från ingången av år 1984. Eftersom
27576: vid rätt tidpunkt. Omsättningsskattebyråerna           systemet har förverkligats med användning av
27577: skulle då ha bättre möjligheter än för närvarande      den normala databehandlingen av omsättnings-
27578: att beakta eventuellt vinningssyfte, upprepade         beskattningen kan man med hjälp därav vid
27579: försummelser och den obetalda skattens andel av        behov reagera också på omfattande skattebetal-
27580: skatteperiodens hela skatt då höjningens storlek       ningsbojkotter o.dyl., redan innan den egentliga
27581: övervägs.                                              övervakningen av de månatliga betalningarna
27582:    Vid skattestyrelsen bereds som bäst ett system      förverkligas. Då man bedömer effektiviteten av
27583: med övervakning av de månatliga omsättnings-           den förkortade skatteperioden som indrivnings-
27584: skattebetalningarna. Enligt detta system inkrävs       metod bör man observera, att skattehöjningens
27585: månatligen hos de skattskyldiga uppgifter om           betydelse, omräknad till årlig ränta, är förhållan-
27586: grunderna för fastställandet av skatten och för-       devis större då den påförs för en kortare tidspe-
27587: summade månatliga betalningar blir snabbt ut-          riod, eftersom uppskovet mellan den lagstadgade
27588: mätnings bara. Avsikten är att systemet skall tas i    förskottsbetalningstiden och förfallodagen för de-
27589: bruk senast 1.1.1985.                                  betsedeln samtidigt blir kortare.
27590: 
27591:     Helsingfors den 16 november 1983
27592: 
27593:                                                                             Minister Pekka Vennamo
27594:                                                1983 vp.
27595: 
27596: Kirjallinen kysymys n:o 161
27597: 
27598: 
27599: 
27600: 
27601:                                   Kortesalmi: Sivuelinkeinona saatujen kalanmyyntitulojen saattami-
27602:                                      sesta verovapaaksi tuloksi
27603: 
27604: 
27605:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27606: 
27607:    Maamme laajalla maaseudulla monissa talouk-       nona harjoitettu kalastus voitaisiin tehdä samaan
27608: sissa harrastetaan kalastusta paitsi omiin tarpei-   tapaan verottomaksi kuin sienten ja marjojen
27609: siin myös sivuelinkeinona. Maamme puhtaiden          poimintatulot ja puutavaran hankintahakkuu
27610: sisävesien kalalla on kysyntää myös Keski-Euroo-     tiettyyn summaan saakka.
27611: passa. Kalanmyyntituloista kuitenkin, vaikka ne         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27612: ovat pieniä sivutulojakin, verotetaan, päinvastoin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27613: kuin esimerkiksi marjojen ja sienten poimintatu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27614: loista. Kalastusta harjoittavan maaseutuväestöm-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27615: ille piirissä onkin virinnyt ajatus, että myös
27616: sivutoiminen kalastus ainakin määräsummaan as-                 Aikooko Hallitus maamme laajan maa-
27617: ti tehtäisiin verottomaksi siihen tapaan kuin               seudun työllistämiseksi sekä eläkeläisten
27618: puutavaran hankintahakkuu on metsänomistajil-               ja pienituloisten toimeentulon tason nos-
27619: le nykyisin verotonta. Sopivaksi verottoman ka-             tamiseksi ja tulevaisuuden uskon palaut-
27620: lanmyynnin ylärajaksi katsotaan 10 000 mk vuo-              tamiseksi maaseudullemme ryhtyä toi-
27621: dessa.                                                      miin sivuelinkeinona harjoitetusta kalas-
27622:                                                             tuksesta saatavien kalanmyyntitulojen te-
27623:   Erityisesti nuorten työllistämiseksi sekä myös            kemiseksi veronomiksi samaan tapaan
27624: pienituloisten eläkeläisten ja muutenkin maam-              kuin puutavaran hankintahakkuu on ny-
27625: me maaseudun väestön tulotason kohentamiseksi               kyään verotonta määräsummaan saakka
27626: pidetäänkin tärkeänä sitä, että myös sivuelinkei-           vuodessa?
27627: 
27628:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
27629: 
27630:                                         J. Juhani Kortesalmi
27631: 
27632: 
27633: 
27634: 
27635: 088300979N
27636: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 161
27637: 
27638: 
27639: 
27640: 
27641:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27642: 
27643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulonhankkimistarkoituksessa maatilatalouden si-
27644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuelinkeinona, siitä saadut tulot ovat veronalaista
27645: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         maatilatalouden tuloa ja menot vastaavasti maa-
27646: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tilatalouden vähennettäviä menoja. Jos kalastus-
27647: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     tulot säädettäisiin verovapaiksi, tulisi niihin koh-
27648: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       distuvat menot säätää johdonmukaisuuden vuok-
27649: kysymyksestä n:o 161:                                  si vähennyskelvottomiksi, mikä aiheuttaisi eritte-
27650:                                                        lyvaikeuksia veroilmoitusta laadittaessa ja sen
27651:           Aikooko Hallitus maamme laajan maa-          verotuksen toimittamisen yhteydessä. Tätä ongel-
27652:        seudun työllistämiseksi sekä eläkeläisten       maa ei ole puutavaran hankintakaupan veron-
27653:        ja pienituloisten toimeentulon tason nos-       huojennuksessa pinta-alaperusteisen metsävero-
27654:        tamiseksi ja tulevaisuuden uskon palaut-        tuksen kaavamaisuuden johdosta.
27655:        tamiseksi maaseudullemme ryhtyä toi-               Kysymyksen perusteluissa on mainittu perus-
27656:        miin sivuelinkeinona harjoitetusta kalas-       teena kalastustulojen verovapaudelle sienien ja
27657:        tuksesta saatavien kalanmyyntitulojen te-       marjojen poimintatulojen verovapaus. Rinnastus
27658:        kemiseksi verottomiksi samaan tapaan            on kuitenkin sikäli virheellinen, että kalastus ei
27659:        kuin puutavaran hankintahakkuu on ny-
27660:                                                        taloudellisesti merkittävien pyyntimuotojen osal-
27661:        kyään verotonta määräsummaan saakka
27662:                                                        ta kuulu jokamiehenoikeuden piiriin päin vas-
27663:        vuodessa?                                       toin kuin sienien ja marjojen poiminta, johon
27664:                                                        periaatteessa on mahdollisuus kenellä tahansa.
27665:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Koska kalastusoikeudesta määrääminen kuuluu
27666: ti seuraavaa:                                          kalavesien haltijalle, kalastustulojen verovapaus
27667:   Tulonhankkimismielessä harjoitettua kalastus-        ei kohtelisi verovelvollisia tasapuolisesti, vaan
27668: ta on verotuksessa pidetty joko elinkeinotulon         mahdollisuus hyötyä veronhuojennuksesta vaih-
27669: verottamisesta annetun lain mukaisena ammatti-         telisi suuresti olosuhteista riippuen. Verotuksen
27670: toimintana tai maatilatalouden tuloverolain mu-        tasapuolisuuden kannalta on tärkeää, että verotus
27671: kaan verotettavana maatilatalouden sivuelinkei-        riippuu ensisijaisesti tulojen määrästä eikä laa-
27672: nona. Sitä vastoin kalastus omiin tarpeisiin ja sen    dusta. Tästä periaatteesta on syytä luopua vain
27673: ohella vähäisessä määrin myyntiin on katsottu          erityisen painavista syistä. Hallitus pitää tärkeänä
27674: lähinnä harrastustoiminnaksi, josta yleensä syntyy     sitä, että kalastuselinkeinon tulevaisuus turvataan
27675: enemmän kuluja kuin tuloja. Näin ollen tällai-         myös sivuelinkeinona harjoitettavan kalastuksen
27676: nen kalastustoiminta on jäänyt verotuksen ulko-        osalta. Tällaisen toiminnan tukeminen olisi tasa-
27677: puolelle.                                              puolisuuden säilyttämiseksi kuitenkin järjestettä-
27678:    Silloin kun kalastusta harjoitetaan varsinaisessa   vä muin kuin verotuksellisin keinoin.
27679: 
27680:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1983
27681:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
27682:                                      1983 vp. -      KK n:o 161                                         3
27683: 
27684: 
27685: 
27686: 
27687:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27688: 
27689:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ganden som gjorde inkomsten från fiske skattefri
27690: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skulie man för följdriktighetens skuli bli tvungen
27691: av den 11 oktober 1983 tili vederbörande med-        att stadga att utgifterna inte får avdras. Detta
27692: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   skulie i sin tur förorsaka specificeringssvårigheter
27693: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade       vid uppgörandet av skattedeklarationer och för-
27694: spörsmål nr 161 :                                    rättandet av beskattning. Detta problem före-
27695:                                                      kommer inte i fråga om lättnader i beskattningen
27696:           Ämnar Regeringen i syfte att sysselsätta   vid leveransköp av trävirke, emedan skogs-
27697:        vår omfattande landsbygd samt för att         beskattningen som är grundad på ytareal är
27698:        höja inkomstnivån för pensionärer och         mycket formell.
27699:        småinkomsttagare och för att återstälia          1 spörsmålets motivering har såsom skäl för att
27700:        framtidstron på vår landsbygd vidta åt-       fiskeinkomsterna skulie vara skattefria nämnts
27701:        gärder för att göra den fiskförsäljningsin-   det faktum att inkomsten av bär- och svamp-
27702:        komst som erhålis vid utövning av fiske       plockning är skattefri. Jämförelsen är dock såtili-
27703:        såsom binäring skattefri på samma sätt        vida felaktig att fisket inte i fråga om de fångs-
27704:        som leveransavverkning av trävirke för        metoder som är av ekonomisk betydelse hör tili
27705:        närvarande är skattefri intili en bestämd     allemansrätten såsom svamp- och bärplockning
27706:        årlig summa?                                  gör; dessa har i princip vem som helst möjlighet
27707:                                                      att ägna sig åt. Emedan det ankommer på den
27708:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     som besitter fiskevattnen att bestämma om rätten
27709: anföra följande:                                     tili fiske skulie skattefrihet för inkomster av fiske
27710:    lnom beskattningen har fiske, som utövas i        inte innebära att de skattskyldiga behandlas
27711: förtjänstsyfte, betraktats antingen som yrkesutöv-   opartiskt, utan möjligheten att dra nytta av
27712: ning enligt lagen om beskattning av inkomst av       skattelättnaden skulie variera i hög grad beroen-
27713: näringsverksamhet elier som beskattningsbar bi-      de på omständigheterna. Med tanke på beskatt-
27714: näring enligt inkomstskattelagen för gårdsbruk.      ningens opartiskhet är det viktigt att denna
27715: Däremot har fiske för eget behov och där utöver      beskattning i första hand beror på inkomstens
27716: för obetydlig försäljning betraktats närmast så-     kvantitet, inte på dess kvalitet. Det är skäl att
27717: som en hobby, som i alimänhet åsamkar mera           frångå denna princip endast av synnerligen vä-
27718: utgifter än den ger inkomst. Sålunda har dylikt      gande orsaker.
27719: fiske inte innefattats i beskattningen. När fiske       Regeringen anser det viktigt att fiskerinäring-
27720: urövas i egentligt förtjänstsyfte såsom binäring     ens framtid tryggas också i fråga om det fiske
27721: tili gårdsbruk är den inkomst som inflyter därav     som utövas såsom binäring. För att opartiskheten
27722: beskattningsbar inkomst inom gårdsbruket och         skali kunna bibehållas borde dock stöd för sådan
27723: utgifterna på motsvarande sätt avdragbara urgif-     verksamhet anordnas genom andra utvägar än
27724: ter inom gårdsbruket. Om man utfärdade stad-         beskattningsåtgärder.
27725: 
27726: 
27727:      Helsingfors den 16 november 1983
27728: 
27729:                                                                            Minister Pekka Vennamo
27730:                                                 1983 vp.
27731: 
27732: Kirjallinen kysymys n:o 162
27733: 
27734: 
27735: 
27736: 
27737:                                   Kortesalmi: Luonnonmarjojen raakoina poimimisen estämisestä
27738: 
27739: 
27740:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27741: 
27742:    Eduskunnan kyselytunnilla 19. 5.1972 esitti al-       Pohjoisilla kehitysalueillamme, mm. Lapissa,
27743: lekirjoittanut kansanedustaja Kortesalmi suulli-      paikalliset asukkaat ovat närkästyneitä turistien
27744: sen kysymyksen suomuurainten raakoina poimi-          raakilerohmuamisesta. Hillastus merkitsee Poh-
27745: misen ehkäisemisestä. Kysymys kuului: ''Aikoo-        jois-Suomessa paikallisväestölle huomattavaa lisä-
27746: ko hallitus ryhtyä toimiin laajamittaisen jokake-     ansiota, ja mikäli poimintaa ei täällä rajoiteta ja
27747: säisen suomuurainten raakoina poimimisen eh-          raakoina poimintaa estetä, jäävät paikkakuntalai-
27748: käisemiseksi?" Lisäkysymys kuului: "Eikö halli-       set ilman hilloja ja hillatuloja.
27749: tus edes voisi ryhtyä julkisen sanan välityksellä        Mainittakoon vertailun vuoksi, että esim. Nor-
27750: järjestämään valistustoimintaa tällaisen raakoina     jassa marjaseutujen väestöllä on oikeus muodos-
27751: poimimisen ehkäisemiseksi?" Kyselyihin vas-           taa alueellaan erityisia marjakuntia joiden asuk-
27752: tauksen antaneen ministeri Ahti Fredrikssonin         kailla on yksinoikeus poimia alueensa marjat ja
27753: suhtautuminen marjojen raakoina poimimisen            määrätä poiminnan alkamishetki.
27754: ongelmaan oli selvästi vähättelevä.                      Puolukan ja hillan raakoina poiminnan rajoit-
27755:    Kuitenkin jo heinäkuulla samana kesänä             tamisesta koituisi em. keskusliikkeiden (Keskon,
27756: (1972) vaativat puolukan ja hillan raakoina poi-      OTK:n, SOK:n, Tukon) sekä Chymos-yhtiön ja
27757: minnan ehkäisemistä eräät johtavat keskusliik-        Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen asiantunti-
27758: keet sekä mm. Pohjois-Karjalan maatalouskes-          jakäsityksen mukaan teollisuudellemme ja ulko-
27759: kus, vähittäiskauppa ja Chymos-yhtiö maatalous-       maanviennillemme sekä kuluttajille mm. seuraa-
27760: ministeriölle jättämässään kirjelmässä. Kyseiset      via etuja:
27761: yhteisöt esittivät mm., että metsiemme arvomar-          - marjojen luontainen ravintoarvo, maku,
27762: jat puolukka ja hilla eli lakka (suomuurain) olisi    väri ja aromi pääsisivät esiin
27763: rauhoitettava ja että poiminnan alkamisluvat             - marjanpoiminta nopeutuisi, koska kypsien
27764: myönnettäisiin vuosittain sadon kypsymisen            marjojen poiminta on joutuisampaa kuin raako-
27765: myötä.                                                jen
27766:    Keskusliikkeiden ja marjanjalostajien huolen-         - kypsät marjat kestäisivät paremmin pitkiä-
27767: aihe maamme marjasadon asianmukaisesta tal-           kin kuljetusmatkoja
27768: teenotosta on erittäin perusteltu. Hilla- ja puo-        - kypsistä marjoista, hilloista ja puolukoista,
27769: lukkasadon runsaudestakin huolimatta hätäisim-        valmistetut tuotteet olisivat todella hillan ja puo-
27770: mät marjastajat poimivat marjat jo raakileina.        lukan makuisia
27771: Kuitenkin keinotekoisesti kypsytetty marja on            - kypsät korkealuokkaiset marjat ovat kysyt-
27772: säilyvyydeltään, maultaan ja ravintoarvoltaan         tyjä vientituotteita
27773: heikko, ja ostajalle ja jalastajalle siita aiheutuu      - hyvästä marjalaadusta maksetaan myös ul-
27774: jatkuvaa harmia. Kaupan keskusliikkeet korosta-       komailla korkeampi hinta kuin huonosta, ja
27775: vat, että raakoina poimimisen ehkäiseminen on         maamme saisi hyvän maineen korkealuokkaisen
27776: myös marjastajien oma etu, koska pettynyt ostaja      marjan toimittajana, jos raakoina poiminta estet-
27777: helposti varoo ostamasta huonoa tavaraa samalta       täisiin.
27778: huonon marjan myyjältä.
27779:                                                          Aivan äskettäin 22.9.1983 on Niilo Tikka
27780:    Raakoina poimitut hillat ja puolukat pilaavat      Savitaipaleeira kirjoittanut SMP:n eduskuntaryh-
27781: joka kesä hyvääkin marjaa suuria määriä. Kulut-       mälle metsämarjojen raakoina poimimisen epä-
27782: taja ei osta ruskeanmustaksi muuttunutta puo-         kohdasta. Hän kirjoittaa, että hänen kotiseudul-
27783: lukkaa eikä harmaanvaaleaa hillaa.                    taan on jo toistakymmentä vuotta kuulunut vali-
27784: 
27785: 
27786: 
27787: 0883010211
27788: 2                                      1983 vp. -- ~ n:o 162
27789: 
27790: tuksia tästa asiasta. Tikka kirjoittaa mm. seuraa-        Eikö voitaisi ko. marjoillekin säätää poiminta-
27791: vaa:                                                   aika? Kun ne olisivat kypsiä, niin silloin jokainen
27792:    "Muutama vuosikymmen sitten metsämarjam-            voisi täyttää astiansa, eikä huolisi juoksennella
27793: me poimittiin kypsinä ja puolukka oli kysytty          sinne sun tänne, riipoen marjan sieltä sun täältä
27794: vientimarjakin. Mustikan ja vallankin puolukoi-        ja loput polkea jalkoihinsa. Jokainen saisi kun-
27795: den raakana poimiminen on kiihtynyt vuosi vuo-         nolliset marjat ja vientikin elpyisi valuuttatuloi-
27796: delta ja sen tien on vientimmekin tyrehtynyt.          neen.
27797: Raakana poimittu ei säily, eikä ole maultaan              Onhan meillä vielä senverran todellisiakin
27798: kypsän veroinen. Kuluneenakin syksynä poimivat         luonnon ystäviä ja lenkkeilijäitä jotka voivat
27799: mustikkaa sekä puolukkaa jo kuukautta ennen,           paikkakunnillaan tarkkailla milloin marjat on
27800: ennenkuin ne kunnolla kypsyivät. Puolukka ja           poimittavassa kunnossa.
27801: mustikkamaat oli turmeltu ennen kypsymistä,               Ei liene sitten mahdottomuus ilmoittaa esim.
27802: eikä monikaan saanut enää kunnollista puoluk-          radiossa milloin saa alkaa poimia missäkin läänis-
27803: kaa, joka säilyisi.                                    sä tai pitäjässä?
27804:                                                           Eikö valvontaa ja rangaistuksia voisi kytkeä
27805:    Asiasta olen keskustellut monien kanssa ja          metsästyksen tai kalastuksen kylkiäisiksi? Ehkä
27806: kaikki ovat olleet sitä mieltä, että jotain olisi      rikesakon piiriin???"
27807: tehtävä. Lienee jo kymmenkunnan vuotta kun                Metsämarjojen poiminnalla, jalostuksella sekä
27808: olin kirjeenvaihdossa professori Toivo Rautavaa-       viennillä on tärkeä merkitys kansantaloudessam-
27809: ran kanssa ko. asiasta ja Hän totesi samaa. Pyysi      me. Erityisesti syrjäseutujen asujaimiston sekä
27810: kääntymään kansanedustajien puoleen. Vasta nyt         pienituloisten ja nuorten sekä eläkeläisten sivu-
27811: sen teen, kun asia vain maastossa pahenee.             hankintatulona marjanpoiminta on myös huo-
27812:    En ole mikään pätevä neuvonantaja, mutta            mion arvoinen. Siksi olisi todella tärkeätä, että
27813: saanen tässä kertoa ajatukseni? Meillähän on           luonnonmarjat saisivat rauhassa kypsyä ennen
27814: lakisääteiset rauhoitus ja metsästysajat esimerkiksi   kuin ne poimitaan ja otetaan käyttöön ja jalos-
27815: ns. riistalinnuille, aina pyystä lähtien. Useimmat     tukseen.
27816: eivät ole pyytä nähneet vuosiin, monet eivät              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27817: koskaan. Silti näitä kansantaloudellisesti vähäar-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27818: voisia laki suojelee. Mutta mustikalla ja vallankin    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27819: puolukalla on suuri kansantaloudellinen merki-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27820: tys. Niitä ei suojele kukaan, eikä mikään.                        Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
27821:   Vaikka kansa ymmärtää mikä on oikein ja                      miin maamme luonnonmarjojen raakoina
27822: mikä väärin, mutta silti sitä on monessa asiassa               poiminnan ehkäisemiseksi tarvittavissa ja
27823: ohjattava lailla ja asetuksilla.                               tarkoituksenmukaisissa puitteissa?
27824: 
27825:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
27826: 
27827:                                          ]. Juhani Kortesalmi
27828:                                      1983 vp. -- RJ< n:o 162                                           3
27829: 
27830: 
27831: 
27832: 
27833:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27834: 
27835:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tu, ei voida pitää ainakaan nykytilanteessa onnis-
27836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuneena ratkaisuna. Marjojen kypsymisaika vaih-
27837: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-      telee huomattavasti paikkakunnasta ja vuosittai-
27838: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sista sääolosuhteista riippuen. Lisäksi rajoitusten
27839: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].   noudattamista olisi lähes mahdotonta valvoa.
27840: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       Parempia tuloksia sen sijaan voitaisiin ilmeises-
27841: kysymyksestä n:o 162:                               ti saavuttaa valistusta lisäämällä. Myös keskusliik-
27842:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    keiden ja muiden marjanostajien tulisi kiinnittää
27843:        miin maamme luonnonmarjojen raakoina         riittävää huomiota ostettavien marjojen kypsyy-
27844:        poiminnan ehkäisemiseksi tarvittavissa ja    teen ja laatuun.
27845:        tarkoituksenmukaisissa puitteissa?              Valtion tulo- ja menoarviossa metsämarjojen ja
27846:                                                     sienien varastoinnin tukemiseen osoitetulla mää-
27847:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      rärahalla, joka kuluvana vuonna on 600 000
27848: seuraavaa:                                          markkaa, voitaneen lisätä varastoon hankittujen
27849:    Luonnonmarjojen raakana poiminta on epä-         marjojen määrää ja varastointiaikaa. Se saattaa
27850: kohta, johon on eri yhteyksissä kiinnitetty huo-    vähentää liikkeiden tarvetta ryhtyä täydentämään
27851: miota. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministe-      varastojaan heti poimintakauden alussa ja hillitä
27852: riön asettama metsämarja- ja sienitoimikunta on     raakojen marjojen hankintaa.
27853: käsitellyt asiaa vuonna 1979 jättämässään mietin-      Hallitus tulee seuraamaan tilanteen kehitty-
27854: nössä.                                              mistä ja tarvittaessa harkitsemaan lisätoimenpi-
27855:    Marjojen poiminta-ajan rajoittamista säädös-     teitä, jotka lähinnä välillisesti vaikuttaisivat raa-
27856: teitse, mihin kysymyksen perusteluissa on viitat-   kojen marjojen poimimaa ehkäisevästi.
27857: 
27858:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
27859: 
27860:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
27861: 4                                     1983 vp. -- ~ n:o 162
27862: 
27863: 
27864: 
27865: 
27866:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27867: 
27868:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         väg, men åtminstone i nuvarande läge kan detta
27869: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inte anses vara en lyckad lösning. Bären mognar
27870: av den 11 oktober 1983 tili vederbörande med-        vid mycket varierande tidpunkter beroende på
27871: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   ort och årliga väderleksförhållanden. Dessutom
27872: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade       skulle det vara i det närmaste omöjligt att
27873: spörsmål nr 162:                                     övervaka att begränsningarna efterföljs.
27874:                                                         Bättre resultat kunde däremot uppenbarligen
27875:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         uppnås genom ökad information. Åven bärinkö-
27876:        ning vidta åtgärder för att i nödvändig       parna vid centralaffärerna och andra bärköpare
27877:        och ändamålsenlig utsträckning förhindra      borde fästa tillräcklig uppmärksamhet vid att de
27878:        att våra skogsbär plockas råa?                bär som köps är mogna och av god kvalitet.
27879:                                                         Genom det anslag som i statsförslaget reserve-
27880:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     rats för understödjande av lagringen av skogsbär
27881: anföra följande:                                     och svamp, i år 600 000 mark, torde man kunna
27882:    Det faktum att skogsbären plockas innan de        öka mängden lagrade bär och förlänga förva-
27883: ännu är mogna är ett missförhållande som har         ringstiden. Detta kan dels minska affärernas
27884: påtalats i olika sammanhang. T.ex. den av jord-      behov att börja komplettera sina förråd genast
27885: och skogsbruksministeriet tillsatta kommissionen     från början av plockningssäsongen, dels minska
27886: för frågor om användningen av skogsbär och           anskaffningen av omogna bär.
27887: svamp har behandlat frågan i sitt betänkande av         Regeringen kommer att följa med hur situatio-
27888: år 1979.                                             nen utvecklas och vid behov överväga ytterligare
27889:    I motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili en   åtgärder, vilka närmast indirekt skulle motverka
27890: begränsning av plockningstiden i lagstiftnings-      plockandet av omogna bär.
27891: 
27892:     Helsingfors den 15 november 1983
27893: 
27894:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
27895:                                                 1983 vp.
27896: 
27897: Skriftligt spörsmål nr 163
27898: 
27899: 
27900: 
27901: 
27902:                                    Norrback m.fl.: Om de regionala skillnaderna i teletrafikkostnader-
27903:                                      na
27904: 
27905: 
27906:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27907: 
27908:    Införandet av omsättningsskatt på teletjänster     föreningar är fattigare än andra och därmed
27909: innebär att teletrafikkostnaderna proportionellt      följer högre tariffer när det gäller lokalsamtal och
27910: sett kommer att öka utgifterna mera i u-område-       lokalföreningarnas andel av tarifferna för teletra-
27911: na i vårt land. Den nya skatten innebär följaktli-    fiken mellan nätgrupperna.
27912: gen att den regionala ojämlikheten tilltar, vilket       Med tanke på en jämn regional utveckling i
27913: inte är i överensstämmelse med de allmänt             vårt land borde också televerksamheten inordnas
27914: omfattade målsättningarna för regionpolitiken i       i strävandena att utjämna de regionala skillnader-
27915: vårt land. Målsättningen för den är ju att skapa      na. Åtminstone borde inte de regionala skillna-
27916: likvärdiga existensvillkor i alla delar av landet.    der i fråga om kostnader för olika former av
27917:    Post- och televerket upprätthåller ju telenäten    samhällsservice få öka.
27918: för trafiken mellan nätgrupperna. Eftersom Post-         Hänvisande tili det ovan anförda vill vi i den
27919: och televerket är en statlig instans kan regering     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27920: och riksdag påverka grunderna för prissättningen      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27921: för teletrafiken. Det säkraste sättet att minska de   följande spörsmål:
27922: regionala skillnaderna i fråga om telekostnaderna
27923: vore att göra teletaxorna mindre beroende -                     Vilka åtgärder avser Regeringen att
27924: eller allra helst - helt oberoende av geografiska             vidta för att minska de regionala skillna-
27925: avstånd. Trots det kan det komma att finnas                   derna i vårt land när det gäller kostnader-
27926: skillnader i debiteringen eftersom en del telefon-            na för teletrafiken?
27927: 
27928:     Helsingfors den 11 oktober 1983
27929: 
27930:                       Ole Norrback                             Boris Renlund
27931:                       Håkan Nordman                            Elisabeth Rehn
27932:                                           Ole Wasz· Höckert
27933: 
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 0883009945
27938: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 163
27939: 
27940: Kirjallinen kysymys n:o 163                                                                  Suomennos
27941: 
27942: 
27943: 
27944: 
27945:                                   Norrback ym.: Teleliikenteen kustannusten alueellisista eroista
27946: 
27947: 
27948:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27949: 
27950:    Liikevaihtoveron säätäminen telepalveluille ai-    siitä on seurauksena korkeammat tariffit, kun on
27951: heuttaa sen, että telekustannukset tulevat lisään-    kysymys paikallispuheluista ja paikallisyhdistys-
27952: tymään suhteellisesti enemmän maamme kehi-            ten osuudesta teleliikenteen tariffeissa verkkoryh-
27953: tysalueilla. Uuden veron mukana alueellinen           mien välillä.
27954: epätasa-arvo lisääntyy, mikä ei ole maamme               Tasaista alueellista kehitystä ajatellen pitäisi
27955: aluepolitiikan yleisten tavoitteiden mukaista. Sen    myös teletoiminta sisällyttää alueellisten eroa-
27956: tavoitteenahan on luoda tasa-arvoiset elinehdot       vuuksien tasoituspyrkimyksiin. Ainakaan eivät
27957: kaikkialla maassa.                                    alueelliset eroavuudet saisi lisääntyä silloin kun
27958:    Posti- ja telelaitoshan ylläpitää televerkostoa    kysymys on yhteiskunnan eri palvelumuotojen
27959: eri verkkoryhmien välillä. Koska posti- ja telelai-   kustannuksista.
27960: tos on valtion laitos, voivat hallitus ja eduskunta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27961: vaikuttaa teleliikenteen hinnoitteluperusteisiin.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27962: Varmin tapa vähentää telekustannusten alueelli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27963: sia eroja olisi tehdä teletaksat vähemmän riippu-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27964: vaisiksi tai mieluiten kokonaan riippumattomiksi
27965: maantieteellisistä etäisyyksistä. Siitä huolimatta              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27966: veloituksessa voi esiintyä eroavuuksia, koska osa             ryhtyä pienentääkseen teleliikenteestä ai-
27967: puhelinyhdistyksistä on köyhempiä kuin toiset ja              heutuvien kustannusten alueellisia eroja?
27968: 
27969:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1983
27970: 
27971:                       Ole Norrback                             Boris Renlund
27972:                       Håkan Nordman                            Elisabeth Rehn
27973:                                           Ole Wasz-Höckert
27974:                                       1983 vp. -      KK n:o 163                                        3
27975: 
27976: 
27977: 
27978: 
27979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27980: 
27981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kuin Uudenmaan läänin sisällä otettukin. Lää-
27982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nien välisessä liikenteessä puhelu Rovaniemeltä
27983: olette 11 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        Helsinkiin ei maksa enempää kuin Hämeenlin-
27984: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nastakaan Helsinkiin soitettu. Tässä yhteydessä
27985: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       on heti todettava, että mitä tulee yhteen kauko-
27986: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      puhelumaksuluokkaan siirtymiseen, niin se ei ole
27987: symyksestä n:o 163:                                   perusteltua eikä tarkoituksenmukaista, koska täl-
27988:                                                       löin kaukopuhelun hinta, jos tulokertymä pidet-
27989:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         täisiin nykyisenä, olisi korostettava seitsenkertai-
27990:        ryhtyä pienentääkseen teleliikenteestä ai-     seksi verkkoryhmän sisäiseen puheluun verrattu-
27991:        heutuvien kustannusten alueellisia eroja?      na. Maan pinta-alasta 75 % on posti- ja telelai-
27992:                                                       toksen paikallispuhelinaluetta. Suuren osan tästä
27993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      muodostavat Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen ke-
27994: ti seuraavaa:                                         hitysalueet. Posti- ja telelaitoksen verkkoryhmän
27995:    Liikevaihtoveron säätäminen telepalveluille        sisäiset puhelumaksut ovat yhtenäiset ja vastaavat
27996: nostaa niiden hintoja n. 20 % :lla lukuun otta-       toimilupapuhelinlaitosten keskimääräisiä hintoja.
27997: matta siirtokelpoisia liittymismaksuja, jotka on      Puhelinliittymän järjestäminen vakituiseen asun-
27998: esitetty vapautettaviksi verosta.                     toon posti- ja telelaitoksen paikallisalueella mak-
27999:    Koska posti- ja telelaitoksen teletoiminnassa      saa vain 800 markkaa asunnon ja lähimmän
28000: alueellinen tasa-arvo on tällä hetkellä varsin hy-    puhelinkeskuksen välisestä etäisyydestä riippu-
28001: vin otettu huomioon, ei maksujen korottaminen         matta. Alueellinen tasa-arvo on otettu puhelin-
28002: veron määrällä aiheuta mainittavaa muutosta           toimen ohella huomioon muussakin posti- ja
28003: tasa-arvotilanteeseen. Osoituksena alueellisesta      telelaitoksen telotoiminnassa. Esimerkkeinä mai-
28004: tasa-arvosta ovat kaukopuhelujen ns. läänintaksa-     nittakoon telexin ja yleisen datasiirtoverkon lii-
28005: järjestelmä sekä posti- ja telelaitoksen paikallis-   kennemaksut, jotka ovat etäisyydestä riippumatta
28006: puhelintoimen maksut. Vuoden 1979 alusta              samat koko maassa.
28007: käyttöön otetussa läänintaksajärjestelmässä on ai-       Edellä olevan johdosta hallitus toteaa, että
28008: noastaan kaksi kaukopuhelumaksuluokkaa: lää-          liikevaihtoveron säätämisellä telepalveluille ei ole
28009: nin sisäiset puhelut ja läänien väliset puhelut.      alueelliseen tasa-arvoon sellaisia vaikutuksia, jot-
28010: Kaukopuhelu laajan Lapin läänin sisällä on kau-       ka tässä yhteydessä vaatisivat erityistoimenpiteitä.
28011: kopuhelumaksuosuudeltaan           samanhintainen
28012: 
28013:      Helsingissä marraskuun 14 päivänä 1983
28014: 
28015:                                                                     Liikenneministeri Matti Puhakka
28016: 4                                      1983 vp. -- KJ( n:o 163
28017: 
28018: 
28019: 
28020: 
28021:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28022: 
28023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avgiften består av avgift för fjärrsamtal. Inom
28024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          trafiken mellan länen gäller att ett samtal från
28025: av den 11 oktober 1983 till vederbörande med-          Rovaniemi till Helsingfors inte kostar mera än ett
28026: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     samtal från Tavastehus till Helsingfors. I detta
28027: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade               sammanhang bör det genast konstateras att över-
28028: spörsmål nr 163:                                       gången till en enda avgiftsklass för fjärrsamtal
28029:                                                        inte är befogad eller ändamålsenlig emedan av-
28030:           Vilka åtgärder avser Regeringen att          giften för ett fjärrsamtal i så fall, om man vill
28031:         vidta för att minska de regionala skillna-     bibehålla inkomstnivån som den är, borde höjas
28032:         derna i vårt land när det gäller kostnader-    så att den vore sju gånger så hög som avgiften för
28033:         na för teletrafiken?                           ett samtal inom en nätgtupp. Av landets ytareal
28034:                                                        utgörs 75 % av post- och televerkets lokaltelefon-
28035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        områden. Utvecklingsområdena i norra och östra
28036: anföra följande:                                       Finland utgör en stor del härav. Samtalsavgifter-
28037:    Införandet av omsättningsskatt på teletjänster      na inom en till post- och televerket hörande
28038: höjer deras pris med ca 20 %, med undantag av          nätgrupp är enhetliga och motsvarar de konces-
28039: anslutningsavgifterna som kan överlåtas och som        sionerade telefoninrättningarnas genomsnittliga
28040: har föreslagits bli befriade från skatt.               avgifter. Att installera en telefonanslutning i en
28041:    Emedan den regionala jämlikheten för ögon-          stadigvarande bostad inom post- och televerkets
28042: blicket är mycket väl beaktad inom post- och           lokalområde kostar bara 800 mark, oberoende av
28043: televerkets teletrafik föranleder en höjning av        avståndet mellan bostaden och närmaste telefon-
28044: avgifterna med skattens belopp inte en nämn-           central. Den regionala jämlikheten har förutom
28045: värd ändring av situationen med hänseende till         inom telefonväsendet även beaktats inom post-
28046: jämlikheten. Ett uttryck för den regionala jämlik-     och televerkets övriga televerksamhet. Såsom
28047: heten är det s.k. läntariffsystemet för fjärrsamtal,   exempel må nämnas trafikavgifterna för telex och
28048: samt avgifterna inom post- och televerkets lokal-      det allmänna dataöverföringsnätet vilka, frånsett
28049: telefonfunktion. Ioom läntariffsystemet som togs       avstånd, är de samma i hela landet.
28050: i btuk vid ingången av år 1979 finns bara två             På grund av det ovanstående konstaterar rege-
28051: avgiftsklasser för fjärrsamtal: samtal inom länet      ringen att införandet av en omsättningsskatt på
28052: och samtal mellan länen. Ett fjärrsamtal inom          teletjänster inte har sådana verkni11gar på den
28053: det vidsträckta Lapplands län kostar lika mycket       regionala jämlikheten som i detta sammanhang
28054: som ett samtal inom Nylands län till den del           skulle fordra särskilda åtgärder.
28055: 
28056:      Helsingfors den 14 november 1983
28057: 
28058:                                                                       Trafikminister   Matti Puhakka
28059:                                               1983 vp.
28060: 
28061: Kirjallinen kysymys n:o 164
28062: 
28063: 
28064: 
28065: 
28066:                                  Särkijärvi: Paperinkeräyksen jatkumisen turvaamisesta
28067: 
28068: 
28069:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28070: 
28071:    Suomessa on saavutettu korkea taso jätepape-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28072: rin keräämisessä ja kierrätyksessä. Keräyspaperin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28073: siistaamista varten rakennettu tehdaskapasiteetti   nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28074: on kuitenkin vähenemässä. Tämän seurauksena         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28075: paperia joudutaan kuljettamaan kaatopaikoille
28076: tai polttamaan.                                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28077:    Paperin kerääminen ja kierrättäminen on kan-               siin, jotta kaikki saatavilla oleva keräyspa-
28078: santaloudellisesti järkevää. Tämän vuoksi tulisi              peri voitaisiin vastaisuudessakin käyttää
28079: valtion etsiä mahdollisuuksia sen jatkuvuuden                 hyväksi teollisuuden raaka-aineena?
28080: turvaamiseksi.
28081: 
28082:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
28083: 
28084:                                         Jouni ]. Särkijärvi
28085: 
28086: 
28087: 
28088: 
28089: 088300949P
28090: 2                                       1983 vp. -      .KK n:o 164
28091: 
28092: 
28093: 
28094: 
28095:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28096: 
28097:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         kennettu tehdaskapasiteetti ei ole vähenemässä,
28098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuten kansanedustaja Särkijärven kysymyksessä
28099: olette 13 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-          annetaan ymmärtää. Tilanne on kuitenkin kehit-
28100: jeenne n:o 949 ohella toimittanut valtioneuvos-         tymässä huonompaan suuntaan, koska keräyspa-
28101: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       perin suurin käyttäjä Oy Tampella Ab on siirty-
28102: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta           mässä asteittain hiokepohjaisen taivekartongin
28103: kirjallisesta kysymyksestä n:o 164:                     valmistukseen. Tehdas on käyttänyt huomattavat
28104:                                                         määrät keräyspaperia (72 000 tonnia vuonna
28105:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-         1982) siistaamattomana. Oy Tampella Ab:n pää-
28106:         siin, jotta kaikki saatavilla oleva keräyspa-   tös tuotantosuunnan muuttamisesta merkitsee
28107:         peri voitaisiin vastaisuudessakin käyttää       sitä, että lähimmän kahden tai kolmen vuoden
28108:         hyväksi teollisuuden raaka-aineena?             aikana keräyspaperin käyttö tältä osin vähenee
28109:                                                         noin 60 000 tonnilla vuodessa.
28110:                                                            Keräyspaperin talteenotto ja teollinen käyttö
28111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           on Suomessa toteutettu ilman erityisiä valtion
28112: seuraavaa:                                              tukitoimenpiteitä. Kuitenkin kotimaasta talteen
28113:    Keräyspaperin talteenotto on Suomessa perin-         otetulle keräyspaperille on valtioneuvosto myön-
28114: teisesti varsin hyvin järjestetty ja hoidettu. Metsä-   tänyt 25 % :n rahtialennuksen rautatiekuljetuksis-
28115: teollisuutemme yhteisenä keräyspaperin hankin-          sa. Tarkoituksenmukaisinra onkin, että metsäteol-
28116: taorganisaationa koko Suomen alueella toimii            lisuuden yhteinen keräyspaperin hankintaorgani-
28117: Paperinkeräys Oy. Yhtiö on toiminut 40 vuoden           saatio Paperinkeräys Oy on Oy Tampella Ab:n
28118: ajan ja se hoitaa myös teollisuuden keräyspaperin       päätöksen tultua tietoon kartoittanut mahdolli-
28119: mahdollisen viennin ja tuonnin. Viime vuosien           suuksia keräyspaperin käyttökapasiteetin lisäämi-
28120: aikana ovat keräyspaperin talteenotto ja teolli-        seksi. Yhtiö on teettänyt Jaakko Pöyry Consul-
28121: suuden keräyspaperin käyttö raaka-aineena olleet        ting Oy:llä tutkimuksen ''Esitutkimus uuden
28122: käytännössä varsin hyvin tasapainossa. Vuonna           siistauslaitoksen taloudellisuudesta'', joka val-
28123: 1983 Suomessa tullaan ottamaan talteen ennä-            mistui toukokuussa 1983. Tutkimuksen mukaan
28124: tyksellisen suuri määrä keräyspaperia eli noin          vaatii uuden integroidun siistauslaitoksen raken-
28125: 280 000 tonnia. Kun keräyspaperin käyttö teolli-        taminen suhteellisen huomattavan investoinnin,
28126: suuden raaka-aineena tulee kuluvana vuonna              jonka suuruusluokka laitoksen kapasiteetista riip-
28127: hieman laskemaan vuoden 1982 tasosta, on seu-           puen on noin 100 milj. markkaa.
28128: rauksena keräyspaperin varastojen kasvaminen.              Paperinkeräys Oy on toimittanut tämän tutki-
28129: Sitä tilannetta, että keräyspaperia jouduttaisiin       muksen metsäteollisuuden potentiaalisesti siis-
28130: kuljettamaan kaatopaikoille tai polttamaan, ei          taustoiminnasta kiinnostuneille yhtiöille. Samoin
28131: saatujen tietojen mukaan ainakaan toistaiseksi          yhtiö on asettamansa työryhmän välityksellä käy-
28132: ole päässyt syntymään. Tämä johtuu siitä, että          nyt neuvotteluja uuden ns. integroidun siistaus-
28133: aivan pieniä rajoituksia lukuunottamatta keräys-        laitoksen perustamisesta jonkin sellaisen paperi-
28134: paperi on pystytty täysimääräisenä vastaanotta-         tehtaan yhteyteen, jonka tuotannon raaka-aine-
28135: maan. Keräyksen pienehköihin rajoittamistoi-            pohjaan siistattu keräyspaperi sopisi. Nämä neu-
28136: menpiteisiin on jouduttu turvautumaan vain ns.          vottelut ovat vielä kesken, mutta eräiden yh-
28137: järjestökerääjien kohdalla, joiden osuus Paperin-       tiöiden kohdalla on tätä mahdollisuutta kohtaan
28138: keräys Oy:n ostoista on 4 % :n luokkaa.                 osoitettu selvää mielenkiintoa.
28139:    Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi siistauslai-       Keräyspaperin vuonna 1983 kertyvä määrä
28140: tosta, useiden eri metsäteollisuuden yhtiöiden          280 000 tonnia on edellyttänyt kemiallisessa met-
28141: yhteisesti perustama Keräyskuitu Oy Sunilassa ja        säteollisuudessa runsaan puolen miljoonan kuu-
28142: G.A. Serlachius Oy:n tuotantolaitosten yhteydes-        tiometrin raakapuun käyttöä. Tämä on noin 2 %
28143: sä Mäntässä toimiva siistauslaitos. Keräyspaperin       puumassateollisuuden kotimaisen ainespuun tar-
28144: siistaamista eli painovärin poistamista varten ra-      peesta. Kun tiedetään, että kotimaisen raaka-
28145:                                        1983 vp. -       KK n:o 164                                           3
28146: 
28147: puun saatavuudessa ongelmat ovat kasvamassa ja           tutkimuksen kohteena olleiden uusien siistauslai-
28148: että paine ulkomaisen puuraaka-aineen hankin-            tosprojektien taloudellista kannattavuutta. Tilan-
28149: taan on lisääntymässä, olisi mitä suotavinta, että       netta on pahentanut markkinoilla olevien masso-
28150: Suomeen saataisiin uutta keräyspaperin siistaus-         jen alhainen hintataso. Tämänhetkistä tilannetta
28151: kapasiteettia tai muuta hyötykäyttökierrätyksen          on syytä kuitenkin pitää ohimenevänä ilmiönä.
28152: kautta tapahtuvaa teollista raaka-ainekäyttöä ke-        Puunsaannin vaikeutumisen ja paperikonekapasi-
28153: räyspaperille. Samalla voitaisiin estää myös keräys-     teetin täysimääräisen käyttöönoton myötä teolli-
28154: organisaatioiden heikkeneminen ja keräyspape-            suutemme tarvitsee kaikki kotimaiset raaka-aine-
28155: rin käsittelyssä ja kuljetuksessa toimivien useiden      resurssit käyttöönsä. Näyttää kuitenkin ilmeisel-
28156: satojen henkilöiden työpaikkojen väheneminen.            tä, ettei julkisen vallan ohjaustoimenpiteillä voi-
28157:    Paperinkeräyksen jatkuvuuden turvaamiseksi ja         taisi ratkaisevasti ja pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa
28158: kehittämiseksi parhaiten voidaan vaikuttaa luo-          keräyspaperin        hyötykäytön      lisääntymiseen.
28159: malla edellytykset jätepaperin tehokkaalle käytöl-       Raaka-aineen käyttöä ja kulloistakin kannatta-
28160: le teollisuudessa. Keräyspaperin siistauslaitosten       vuutta säätelevät voimakkaimmin metsäteolli-
28161: nykyinen tuotantokapasiteetti olisi täysimääräi-         suuttamme koettelevat suhdannevaihtelut sekä
28162: sesti voitava hyödyntä~ ja tarpeen mukaan raken-         puun tarjontatilanne. Hallitus katsoo, että ke-
28163: taa uusia siistauslaitoksia. Sanomalehtipaperin          räyspaperin kasvavaan käyttöön tähtäävät edellä
28164: markkinointivaikeudet, huono kannattavuus ja             mainitut selvitykset metsäteollisuutemme piirissä
28165: paperikoneiden toimiminen vajaakapasiteetilla            ovat ajankohtaisia ja niiden valmistuttua on tar-
28166: ovat viimeaikoina jossain määrin haitanneet myös         peellista harkita myös valtion mahdollisia toi-
28167: olemassa olevien siistauslaitosten toimintaa. Tässä      menpiteitä keräyspaperin hyötykäytön edistämi-
28168: tilanteessa on ollut erityisiä vaikeuksia perustella     seksi.
28169: 
28170:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
28171: 
28172:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
28173: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 164
28174: 
28175: 
28176: 
28177: 
28178:                                Till Riksdagens Herr Talman
28179: 
28180:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           trycksvärtan från returpapper, håller inte på att
28181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         minska såsom situationen framställs i riksdags-
28182: nr 949 av den 13 oktober 1983 till vederbörande       man Särkijärvis spörsmål. Situationen håller dock
28183: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    på att utvecklas i en sämre riktning emedan Oy
28184: av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undenecknade       Tampella Ab, som har använt mest returpapper,
28185: spörsmål nr 164:                                      håller på att övergå till produktion av falskar-
28186:                                                       tong, baserad på slipmassa. Fabriken har använt
28187:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         betydande mängder returpapper som inte har
28188:        att allt tillbudsstående returpapper också     avfärgats (72 000 ton år 1982). Oy Tampella
28189:        i framtiden skall kunna utnyttjas såsom        Ab:s beslut att ändra produktionens inriktning
28190:        råmaterial för industrin?                      betyder att användningen av returpaper under de
28191:                                                       två eller tre närmaste åren till denna del kommer
28192:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       att minska med cirka 60 000 ton per år.
28193: anföra följande:                                         1 Finland har pappersinsamling och industriell
28194:    Pappersinsamlingen i Finland är av hävd            användning av returpapper utförts utan särskilda
28195: mycket väl skött och organiserad. Såsom vår           statliga stödåtgärder. Statsrådet har dock beviljat
28196: skogsindustris gemensamma organisation för an-        en rabatt om 25 % vid järnvägsfrakt av returpap-
28197: skaffning av returpapper fungerar i hela Finland      per som tillvaratagits i hemlandet. Det är ända-
28198: bolaget Paperinkeräys Oy. Bolaget har varit verk-     målsenligast att skogsindustrins gemensamma or-
28199: samt i 40 års tid och det sköter också eventuell      ganisation för anskaffning av returpapper, Pape-
28200: expon och import av industrins returpapper.           rinkeräys Oy, efter att Oy Tampella Ab:s beslut
28201: Under de senaste åren har det i praktiken rått en     givits till känna har kartlagt möjligheterna att
28202: relativt god balans mellan tillvarataget returpap-    öka kapaciteten för användning av returpapper.
28203: per och industrins användning av returpapper          Bolaget har hos Jaakko Pöyry Consulting Oy 1åtit
28204: som råvara. År 1983 kommer man i Finland att          utföra en förundersökning av den ekonomiska
28205: tilivarata en rekordstor mängd returpapper, näm-      lönsamheten för en ny avfärgningsanläggning.
28206: ligen cirka 280 000 ton. Emedan användningen          Enligt undersökningen, som blev färdig i maj
28207: av returpapper såsom råvara för industrin kom-        1983, kräver byggandet av en ny integrerad
28208: mer att minska något i år jämfön med nivån år         avfärgningsanläggning en relativt betydande in-
28209: 1982 följer härav att lagren av returpapper växer.    vestering, vars storleksklass beroende på anlägg-
28210: Åtminstone hittills har en situation där man vore     ningens kapacitet är cirka 100 milj. mk.
28211: tvungen att föra returpapper till soptipparna eller      Paperinkeräys Oy har levererat denna undersök-
28212: bränna det enligt uppgift inte uppstått. Detta        ning till de bolag inom skogsindustrin som är
28213: beror på att man, frånsett vissa helt obetydliga      potentiellt intresserade av avfärgningsverksam-
28214: begränsningar, har kunnat ta emot allt returpap-      het. Bolaget har likaså via förmedling av en
28215: per. Tämligen obetydliga åtgärder för att begrän-     arbetsgrupp som det har tillsatt fört överlägg-
28216: sa insamling har varit nödvändiga i fråga om          ningar om inrättandet av en ny s.k. integrerad
28217: organisationer, föreningar etc. vilka insamlar re-    avfärgningsanläggning i samband med någon
28218: turpapper. Dessas andel av Paperinkeräys Oy:s         sådan pappersfabrik, för vars produktion avfärgat
28219: inköp är cirka 4 % .                                  returpapper skulle lämpa sig som råvara. Över-
28220:    För ögonblicket är två avfärgningsanläggningar     läggningarna har ännu inte slutförts, men vissa
28221: verksamma i Finland. Dessa är Keräyskuitu Oy          bolag har visat ett tydligt intresse för denna
28222: benämnda bolag i Sunila, som har grundats av          möjlighet.
28223: flera skogsindustribolag gemensamt, och den              Den mängd returpapper som insamlas år 1983,
28224: avfärgningsanläggning som fungerar i samband          280 000 ton, har inom den kemiska skogsindus-
28225: med G.A. Serlachius Oy:s produktionsanlägg-           trin förutsatt användningen av drygt en halv
28226: ningar i Mänttä. Den utbyggda fabrikskapacite-        miljon kubikmeter råvirke. Detta är cirka 2 % av
28227: ten för avfärgning, som behövs för att avlägsna       trämasseindustrins behov av inhemskt gagnvirke.
28228:                                        1983 vp. -       KK n:o 164                                        5
28229: 
28230: Emedan man vet att problemen i fråga om                  särskilt svårt att motivera den ekonomiska lön-
28231: tillgången på inhemskt råvirke håller på att öka         samheten hos de nya avfärgningsanläggningspro-
28232: och att trycket på anskaffning av utländsk trärå-        jekt som har utgjort föremål för undersökningen.
28233: vara ökar, vore det synnerligen lämpligt att man i       Situationen har försämrats av den låga prisnivån
28234: Finland skulle få ny kapacitet för avfärgning av         hos massan på marknaden. Det är dock skäl att
28235: returpapper eller annan sådan industriell använd-        anse rådande läge som ett övergående fenomen. 1
28236: ning av detta papper som råvara som bygger på            och med att tillgången på trä försämras och
28237: återanvändning. Samtidigt skulle man även kun-           pappersmaskinkapaciteten tili fullo tas i bruk
28238: na förhindra att organisationen för insamling            behöver vår industri alla inhemska råvaruresurser
28239: försvagas och att antalet arbetsplatser för de flera     i sitt bruk. Det verkar dock helt uppenbart att
28240: hundra personer som arbetar med behandling               man inte med åtgärder som den offentliga mak-
28241: och transport av returpapper minskar.                    ten vidtar för att styra utvecklingen i avgörande
28242:    Det bästa sättet att säkra och trygga pappersin-      grad och på lång sikt kan påverka användningen
28243: samlingens fonbestånd är att skapa förutsätt-            av returpapper för nyttoändamål så, att denna
28244: ningar för effektiv användning av returpapper            användning ökar. De konjunktutväxlingar som
28245: inom industrin. Den nuvarande produktionska-             prövar vår skogsindustri och situationen i fråga
28246: paciteten hos avfärgningsanläggningarna borde            om utbud av virke reglerar starkast användningen
28247: kunna utnyttjas tili fullo, och enligt behov borde       av råvara och lönsamheten. Regeringen anser att
28248: nya avfärgningsanläggningar byggas. Svårigheter-         de ovan nämnda utredningarna som syftar tili en
28249: na att marknadsföra tidningspapper, den dåliga           ökande användning av returpapper är aktuella
28250: lönsamheten och det faktum att pappersmaski-             inom skogsindustrin, och att det efter att de har
28251: nerna inte har fungerat med full kapacitet har           färdigställts är behövligt att överväga också even-
28252: under den senaste tiden i någon mån försvårat            tuella statliga åtgärder för att främja nyttoan-
28253: verksamheten också för existerande avfärgnings-          vändningen av returpapper.
28254: anläggningar. 1 denna situation har det varit
28255: 
28256:     Helsingfors den 10 november 1983
28257: 
28258:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
28259: 
28260: 
28261: 
28262: 
28263: 088300949P
28264:                                              1983 vp.
28265: 
28266: Kirjallinen kysymys n:o 165
28267: 
28268: 
28269: 
28270: 
28271:                                  Särkijärvi: Henkilöautojen käytön tehostamisesta työmatkaliiken-
28272:                                     teessä
28273: 
28274: 
28275:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28276: 
28277:   Joukkoliikenteen ohella tarvitaan aina myös         Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan tue
28278: yksityisautoja työmatkojen suorittamiseen. Joil-   tällaista ratkaisua. Sekä verotus että liikenteen
28279: Iaio aloilla - esim. rakennusalalla - saavat       ammatinharjoittajien suojelu ovat esteinä koko-
28280: työntekijät myös korvauksen henkilöauton käy-      naisuuden kannalta järkevämpään asiaintilaan.
28281: töstä työmatkalla eräin edellytyksin.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28282:                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28283:    Hyötyjen ja kustannusten ero yksityisauton ja   nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28284: joukkoliikenteen välillä on kohtalainen. Näiden    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28285: vaihtoehtojen väliin olisi mahdutettavissa yksi-
28286: tyisautojen käyttö useamman henkilön työmatka-              Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaise-
28287: välineenä siten, että kustannukset jaetaan. Tämä          na edistää jaetuin kustannuksin tapahtu-
28288: menetelmä todennäköisesti vähentäisi ruuhka-              vaa henkilöautojen yhteiskäyttöä työmat-
28289: aikaan liikkuvien autojen määrää.                         kaliikenteessä?
28290: 
28291:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1983
28292: 
28293:                                         Jouni ]. Särkijärvi
28294: 
28295: 
28296: 
28297: 
28298: 088301037]
28299: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 165
28300: 
28301: 
28302: 
28303: 
28304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28305: 
28306:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yleistä mahdollisuutta henkilöautojen yhteis-
28307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyttöön on moneen kertaan selvitelty mm. vii-
28308: olette 13 päivanä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        meksi erittäin perusteellisesti kauppa- ja teolli-
28309: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiano-     suusministeriön energiansäästön tehostamiseen
28310: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tarkoitettujen määrärahojen turvin valtion teknil-
28311: Jouni]. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta     lisen tutkimuskeskuksen toimesta. Tässä tutki-
28312: kysymyksestä n:o 165:                                 muksessa jota seuraamaan ja ohjaamaan oli ase-
28313:                                                       tettu eri osapuolia - mm. Autoliitto r.y.:tä
28314:          Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaise-        edustava johtoryhmä, ei korvausta vastaan tapah-
28315:        na edistää jaetuin kustannuksin tapahtu-       tuvaan yhteisajamiseen suhtauduttu myönteises-
28316:        vaa henkilöautojen yhteiskäyttöä työmat-       ti. Keskeisimmät perusteet korvauksellisen yh-
28317:        kaliikenteessä?                                teisajamisen kieltämiselle ovat ne haittavaikutuk-
28318:                                                       set, jotka siitä aiheutuisivat julkisen liikenteen
28319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      säilyttämistavoitteille. Siirtymä henkilöautojen
28320: ti seuraavaa:                                         maksulliseen yhteiskäyttöön ei ministeriön mie-
28321:    Vanhan tieliikennelain (143/57) voimaan jäte-      lestä tapahtuisi toisista henkilöautoista, vaan ni-
28322: tyn 5 §:n (366/69) 3 momentin mukaan ammat-           menomaan joukkoliikennevälineistä. Energian-
28323: timaisen moottoriajoneuvoliikenteen harjoittami-      säästöäkään ei järjestelyn hyväksymisellä tutki-
28324: nen ilman lupaa on kielletty. Lainkohdassa on         muksen mukaan juuri syntyisi. Lisäksi siitä aiheu-
28325: lueteltu tapaukset, joissa lupaa ei kuitenkaan        tuisi monenlaisia ongelmia mm. verotuksen suh-
28326: tarvita. Esimerkiksi lupaa hankkimatta saa suorit-    teen ja luvattoman liikenteen lisääntymisen muo-
28327: taa ''samalla uitto- tai metsätyömaalla työskente-    dossa.
28328: levän kuljettajan lisäksi enintään neljän henkilön       Liikenneministeriö katsoo että Suomessa, jossa
28329: kuljetusta yhden työntekijän hallinnassa olevalla     julkinen henkilöliikenne on varsin vaikeassa ta-
28330: henkilöautolla sille vahvistetun henkilöluvun ra-     loudellisessa asemassa ja herkkä taantumaan mat-
28331: joissa, jos työmaalle ei ole järjestetty eikä voida   kustajamäärien vähänkin vähentyessä, mutta toi-
28332: järjestää työaikoihin ja -matkoihin soveltuvaa        mien silti vielä pääosin itsekannattavuuden poh-
28333: linja-autoliikennettä ja sinne on hankalaa muun-      jalla, ei korvausta vastaan tapahtuvan henkilöau-
28334: laisin kulkuneuvoin ja kohtuullisin kustannuksin      tojen yhteiskäytölle jo sallittua laajemmin ole
28335: päästä.'' Mainittu tapaus muodostaa ainoan            yhteiskuntataloudellisia edellytyksiä. Pakottavan
28336: poikkeuksen henkilöauton korvausta vastaan ta-        yksittäisen tilanteen sitä vaatiessa on mahdollista
28337: pahtuvaa yhteiskäyttöä koskevasta lupavaatimuk-       poistaa ongelma lupamenettelyllä nykyisten sään-
28338: sesta. Edellytykset siinäkin ovat erittäin tiukat     nösten puitteissa.
28339: mm. siltä osin, ettei työmatka julkisin liikenne-
28340: välinein muutoin olisi mahdollista.
28341: 
28342:       Helsingissä marraskuun 21 päivänä 1983
28343: 
28344:                                                                    Liikenneministeri Matti Puhakka
28345:                                        1983 vp. -      KK n:o 165                                       3
28346: 
28347: 
28348: 
28349: 
28350:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28351: 
28352:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den allmänna möjligheten tili gemensam an-
28353: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vändning av personbilar har utretts flera gånger,
28354: av den 13 oktober 1983 tili vederbörande med-          bl.a. senast mycket grundligt på statens tekniska
28355: lem av statsrådet översänt avskrifr av följande av     forskningscentrals försorg med de anslag för han-
28356: riksdagsman Jouni ). Särkijärvi undenecknade           dels- och industriministeriet som är avsedda för
28357: spörsmål nr 16 5:                                      effektivering av energibesparingen. 1 denna un-
28358:                                                        dersökning, som olika parter - bl.a. en led-
28359:           Anser Regeringen det ändamålsenligt          ningsgrupp som företrädde Automobilförbundet
28360:        att främja sådan gemensam användning            r.f. - följde med och deltog i, forhöli man sig
28361:        av personbilar vid arbetsresor där kostna-      inte positivt tili sådan gemensam körning som
28362:        derna delas?                                    sker mot ersättning. De mest centrala grunderna
28363:                                                        för ett förbud mot gemensam användning av
28364:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       personbil mot ersättning var de olägenheter, som
28365: anföra följande:                                       detta skulia åsamka strävandena att bibehålia
28366:    Enligt 5 § 3 mom. den gamla lagen om                koliektivtrafiken. De personer som skulie övergå
28367: vägtrafik (143/57) viiken man har låtit förbli i       tili att gemensamt använda personbilar mot av-
28368: kraft (366/69) är bedrivande av yrkesmässig for-       gift skulie, enligt ministeriets åsikt, inte vara
28369: donstrafik utan tilistånd förbjudet. 1 lagrummet       sådana som använder personbil utan uttryckligen
28370: har uppräknats de fall där tillstånd dock inte         sådana som använder koliektiva transportmedel.
28371: behövs. Tili exempel får man utan tilistånd            Enligt undersökningen skulie man inte ens
28372: transponera "förutom föraren, högst fyra perso-        nämnvärt spara energi genom att godkänna ar-
28373: ner, som arbetar på en och samma flottnings-           rangemanget. Vidare skulie det förorsaka
28374: eller skogsarbetsplats, med personbil, som inne-       mångahanda problem bl.a. i fråga om beskatt-
28375: haves av någon av arbetstagarna, inom gränserna        ningen och i form av en ökning av otillåten
28376: för det för bilen fastställda personantalet, om tili   trafik.
28377: arbetstiderna anpassad och för bilen fastställda           Trafikministeriet anser att det i Finland, där
28378: personantalet, om tili arbetstiderna anpassad och      den koliektiva persontrafiken befinner sig i en
28379: för arbetsfärderna lämplig busstrafik icke anord-      synnerligen svår ekonomisk situation och där den
28380: nats elier kan anordnas tili arbetsplatsen och om      lätt går tilihaka om antalet passagerare minskar
28381: det är förenat med olägenhet att nå arbetsplatsen      ens litet, men där den trots detta huvudsakligen
28382: med andra fonskaffningsmedel och tili skäliga          ännu fungerar på lönsamhetsgrund, inte förelig-
28383: kostnader." Nämnda fall utgör det enda undan-          ger samhällsekonomiska förutsättningar för en
28384: taget från kravet på att gemensam användning av        sådan gemensam användning av personbilar mot
28385: personbil mot ersättning kan ske endast med            ersättning som skulie vara mera omfattande än
28386: tillstånd. Förutsättningarna är också här mycket       för närvarande. Om en trängande enskild situa-
28387: snäva bl.a. tili den del att arbetsresan annars inte   tion det kräver är det möjligt att avlägsna proble-
28388: skall vara möjlig att företa med allmänna trans-       met genom tiliståndsförfarande inom ramen för
28389: ponmedel.                                              gällande stadganden.
28390: 
28391:       Helsingfors den 21 november 1983
28392:                                                                         Trafikminister Matti Puhakka
28393:                                                1983 vp.
28394: 
28395: Kirjallinen kysymys n:o 166
28396: 
28397: 
28398: 
28399: 
28400:                                   Turunen: Liikennepalvelujen parantamisesta Joensuun-Kontio-
28401:                                     mäen välillä
28402: 
28403: 
28404:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28405: 
28406:    Aluepolitiikan keinoin on pyritty luomaan          mitätöimiseksi. Paikallisliikenteen merkitys tulee
28407: kehitysalueiden ihmisille entistä monipuolisem-       kaikkien alueellisten ennusmerkkien mukaan tu-
28408: pia ja parempia mahdollisuuksia hankkia toi-          levaisuudessa vielä korostumaan mm. matkailul-
28409: meentulonsa omilla kotiseuduillaan. Samanaikai-       listen hankkeiden kehittymisen myötä. Kehitys-
28410: sesti valtiojohtoiset organisaatiot, kuten esimer-    alueilla olevan ja kehitysalueiden ihmistä palvele-
28411: kiksi Valtionrautatiet, toteuttavat omaa aluepoli-    van infrastruktuurin pois ottaminen koetaan lä-
28412: tiikkaansa, joka ei läheskään aina ole yhdensuun-     hinnä rankaisoksi sen johdosta, että kehitysaluei-
28413: tainen eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten        den ihminen on uskaltanut ponnistella tulevai-
28414: kanssa, ja jonka toteuttamiseksi ne kohtelevat        suutensa hyväksi.
28415: maamme kehitysalueita samoilla periaatteilla             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28416: kuin maamme vahvoja ja perinteisesti vauraita         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
28417: teollisuus- ja hallintoalueita.                       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28418:                                                       seuraavan kysymyksen:
28419:    Maamme tiheään asutuille talousalueille ja
28420: niiden keskuksille ei Valtionrautateiden paikallis-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28421: liikenteellä ole sitä merkitystä, mitä sillä on              ryhtyä Joensuon-Kontiomäen rataosuu-
28422: kehitysalueen keskuksille, haja-asutusalueille ja            den saamiseksi pikaisesti liikenteen vaati-
28423: näiden väestölle. Pielisen-Karjalassa Valtionrau-            maan kuntoon sekä liikennepalvelujen
28424: tateiden suunnitelmat Joensuun-Kontiomäen                    parantamiseksi Joensuun ja Kontiomäen
28425: rataosuuden järjestelyihin koetaan aluepolitiikan            välillä?
28426: 
28427:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
28428: 
28429:                                              Eeva Turunen
28430: 
28431: 
28432: 
28433: 
28434: 0883009956
28435: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 166
28436: 
28437: 
28438: 
28439: 
28440:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28441: 
28442:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         vistaa Lieksan-Kontiomäen rataosuuden päällys-
28443: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       rakennetta siten, että normaali 20 tonnin akseli-
28444: mies, lähettänyt 14 päivänä lokakuuta 1983 päi-        painoinen tavaraliikenne voidaan sallia rajoiruk-
28445: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asiano-         sitta. Tällöin myös henkilöliikenteessä voitaisiin
28446: maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sallia suuremmat nopeudet liikenteen muuttues-
28447: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sa veturivetoiseksi vuosikymmenen lopulla.
28448: myksestä n:o 166:                                         Rautatiehallituksen mielestä rataosan Lieksa-
28449:                                                        Kontiomäki kiskonvaihto tulisi voida toteuttaa
28450:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         akselipainorajoitusten välttämiseksi kuluvan vuo-
28451:         ryhtyä Joensuun-Kontiomäen rataosuu-           sikymmenen aikana Valtionrautateiden inves-
28452:         den saamiseksi pikaisesti liikenteen vaati-    tointikehyksien ulkopuolisella rahoituksella niin,
28453:         maan kuntoon sekä liikennepalvelujen           etteivät pääoman poistot rasittaisi liikekirjanpi-
28454:         parantamiseksi Joensuun ja Kontiomäen          dollista tulosta. Tämä edellyttää kuuden vuoden
28455:         välillä?                                       aikana yhteensä 145 milj. markan investointeja.
28456:                                                           Rautatiehallitus on laatinut rataosalle Joen-
28457:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       suu-Kontiomäki liikenteenhoitosuunnitelmat,
28458: ti seuraavaa:                                          joiden mukaan tärkeimmät yhteysjunat tullaan
28459:    Rataosan Joensuu-Kontiomäki kokonaispi-             perusparannustyön valmistuttua hoitamaan vetu-
28460: tuus on 269 km ja se on pääosin osuudelta              rijunina kaukoliikenteen kalustoa käyttäen. Kun
28461: Lieksa-Kontiomäki (165 km) kevyellä kiskotuk-          valtiovalta on asettanut Valtionrautateille velvoit-
28462: sella ja soratukikerroksella varustettua rataa. Kis-   teen vuoteen 1991 mennessä vuotuisen alijää-
28463: kojen ikä vaihtelee 30 ... 55 vuoteen ja ylikulke-     mänsä supistamisesta noin 500 milj .markalla,
28464: nut liikennemäärä on yli 30 milj. bruttotonnia,        edellyttää se eräiden voimakkaasti alijäämäisten
28465: jota pidetään kevyen kiskon sellaisena väsymisra-      toimintojen      saneeraamista. Tällä perusteella
28466: jana, jonka jälkeen kunnossapitokustannukset al-       näyttää ilmeiseltä, että myös nyt puheena oleval-
28467: kavat huomattavasti lisääntyä.                         la rataosalla jouduttaneen lähivuosina supista-
28468:    Rataosalla Lieksa-Kontiomäki on suoritettu          maan junatarjontaa. Kun toimenpiteet kuitenkin
28469: perusparannusta lähinnä työllisyysvaroin siten,        toteutetaan yhteistyössä lääninhallituksissa toimi-
28470: että seuraavana pääasiallisena valmistamistoimen-      vien henkilöliikennetyöryhmien kanssa, voidaan
28471: piteenä on kiskonvaihto. Kiskonvaihtotyöt aloi-        korvaava liikenne täysin järjestää, jolloin palvelu-
28472: tettiin v. 1982 välillä Lieksa-Nurmes (56 km),         taso ei liikenteessä oleellisesti heikkene.
28473: josta välistä tällöin kiskotettiin n. 21 % .              Liikenneministeriön tavoitteena on saada Val-
28474:    Välillä Lieksa-Kontiomäki sallitaan henkilö-        tionrautateiden talous ns. avoimen budjetoinnin
28475: liikenteessä maksiminopeus Dm 7 -kalustolle 95         periaatteella toimivaksi, joka mahdollistaa rata-
28476: km/h sekä veturivetoiselle kalustolle 50 km/h.         osuuksien kunnostuksen ja liikenteen hoidon
28477: Tavaraliikenteessä sallitaan toistaiseksi 20 tonnin    silloinkin kun on kysymyksessä vähäliikenteinen
28478: akselipainoinen liikenne 35 km/h maksimino-            rataosa, mutta jolla liikenne on yhteiskunnan
28479: peudella. Perusparantamisen tavoitteena on vah-        toimintojen kannalta tarpeellista.
28480: 
28481:      Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1983
28482: 
28483:                                                                      Liikenneministeri Matti Puhakka
28484:                                       1983 vp. -      KK n:o 166                                        3
28485: 
28486: 
28487: 
28488: 
28489:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28490: 
28491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          godstrafik med 20 tons axeltryck kan tillåtas
28492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         trafikera utan begränsningar. Härvid skulle också
28493: av den 14 oktober 1983 tili vederbörande med-         för persontrafikens del kunna tillåtas högre has-
28494: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    tigheter då trafiken i slutet av detta årtionde blir
28495: riksdagsledamot Eeva Turunen undertecknade            lokdragen.
28496: skriftliga spörsmål nr 166:                              Enligt järnvägsstyrelsen borde rälsombytet på
28497:                                                       bandelen Lieksa-Kontiomäki för undvikande av
28498:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       axeltrycksbegränsningar kunna genomföras under
28499:        för att bandelen Joensuu-Kontiomäki            innevarande årtionde med hjälp av en finansi-
28500:        snabbt skall kunna försättas i det skick       ering utanför ramen för Statsjärnvägarnas inves-
28501:        trafiken kräver och trafiktjänsterna för-      teringsprogram så, att avskrivningarna på kapita-
28502:        bättras mellan Joensuu och Kontiomäki?         let inte skulle helasta det bokföringsmässiga
28503:                                                       resultatet. Detta förutsätter investeringar under
28504:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sex års tid för sammanlagt 145 milj.mk.
28505: anföra följande:                                         Järnvägsstyrelsen har för bandelen Joeosuu-
28506:    Den totala längden på bandelen Joeosuu-            Kontiomäki utarbetat tågföringsplaner, enligt
28507: Kontiomäki är 269 km och det är en bansträck-         vilka de viktigaste förbindelserna efter det att
28508: ning som på sträckan Lieksa-Kontiomäki (165           grundförbättringsarbetet har slutförts kommer
28509: km) huvudsakligen är försedd med lätt räls och        att skötas med loktåg med utnyttjande av fjärr-
28510: grusballast. Rälsens ålder varierar mellan 30 och     trafikmateriel. Emedan statsmakten har ålagt
28511: 55 år och den passerade trafikvolymen överstiger      Statsjärnvägarna att fram tili år 1991 minska sitt
28512: 30 milj. bruttoton, som anses som den utmatt-         årliga underskott med ca 500 milj. mk, förutsät-
28513: ningsgräns för lätt räls, efter viiken underhålls-    ter detta en sanering av vissa starkt underbalanse-
28514: kostnaderna börjar öka betydligt.                     rade funktioner. På basen av detta verkar det
28515:    På bandelen Lieksa-Kontiomäki har en               uppenbart, att man under de närmaste åren
28516: grundförbättring utförts närmast med utnyttjan-       kommer att bli tvungen att inskränka tågutbudet
28517: de av sysselsättningsmedel så, att följande viktiga   även på ifrågavarande bandel. Eftersom åtgärder-
28518: åtgärd är rälsombyte. Rälsombytesarbetena inled-      na emellertid förverkligas i samarbete med de
28519: des år 1982 på sträckan Lieksa-Nurmes (56 km),        persontrafikarbetsgrupper som verkar vid länssty-
28520: på viiken rälsläggning utfördes på ca 21 % av         relserna, kan ersättande trafik ordnas i full ut-
28521: sträckan.                                             sträckning, varvid servicenivån beträffande trafi-
28522:     På sträckan Lieksa-Kontiomäki tillåts för per-    ken inte sjunker i väsentlig grad.
28523: sontrafikens del en maximal hastighet på 95              Trafikministeriets mål är att få Statsjärnvägar-
28524: km/h för Dm 7-materiel samt 50 km/h för               nas ekonomi att fungera enligt principen om s.k.
28525: lokdragen materiel. För godstrafikens del tillåts     öppen budgetering, som möjliggör renovering av
28526: tillsvidare en maximal hastighet på 35 km/h för       bandelar och skötsel av trafiken även då det är
28527: trafik med 20 tons axeltryck. Målet för grundför-     fråga om en svagt trafikerad bandel vars trafik
28528: bättringen är att förstärka överbyggnaden på          emellertid är nödvändig med tanke på samhälls-
28529: bandelen Lieksa-Kontiomäki så, att normal             funktionerna.
28530: 
28531:      Helsingfors den 10 november 1983
28532: 
28533:                                                                       Trafikminister Matti Puhakka
28534:                                                1983 vp.
28535: 
28536: Kirjallinen kysymys n:o 167
28537: 
28538: 
28539: 
28540: 
28541:                                    Turunen: Työllisyyden turvaamisesta Enso-Gutzeitin Pankakosken
28542:                                      kartonkitehtaan vaikutusalueella Lieksassa
28543: 
28544: 
28545:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28546: 
28547:    Enso-Gutzeitin Pankakosken kartonkitehtaille       kartongin, pahvin ja paperin, koskettaa sekin
28548: säädettiin ns. Lex Pankakoski vuonna 1978. Ky-        Pankakosken kartonkitehdasta. Vaikutukset sekä
28549: seessä oli korkotuen maksaminen tehtaan lainoil-      korkotuen että kuljetustuen poistamisesta mer-
28550: le vuoteen 1988 saakka. Tähän päätökseen perus-       kitsevät noin 10 miljoonaa markkaa tehtaalle.
28551: tuen tehdas on tehnyt ja suunnitellut investoin-      Toimenpiteet eivät voi olla vaikuttamatta tehtaan
28552: tejaan. Nyt valtion tulo- ja menoarviossa on          ja sen ympäristöseudun työllisyystilanteeseen.
28553: momentista 32.51.45 alamomentti 7 esitetty
28554: poistettavaksi. Poisto tarkoittaa Enso-Gutzeit          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28555: Osakeyhtiön Pankakosken kartonkitehtaan uudis-        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
28556: tustöihin tarkoitettujen lainojen korkotuen pois-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28557: tamista, yhteensä 8, 7 miljoonaa markkaa. Kyseis-     seuraavan kysymyksen:
28558: tä korkotukea perusteltiin aikoinaan työllisyyspo-
28559: liittisin näkökohdin alueelle, jossa työttömyysaste             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28560: pysyvästi on 16-17 prosenttia.                               ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi ja sen
28561:                                                              parantamiseksi Lieksan Pankakoskella,
28562:    Samanaikaisesti hallitus on antanut lakiesityk-           kartonkitehtaan toiminta-alueella, mikäli
28563: sen kuljetustuen alueellisesta tukemisesta anne-             kuljetusten alueellisesta tukemisesta an-
28564: tun lain muuttamisesta. Kun kyseessä olevaan                 nettu laki muutetaan ja Pankakosken
28565: lainmuutosesitykseen sisältyy kuljetustuen poista-           tehtaille myönnetty korkotuki poiste-
28566: minen eräiden paperituotteiden osalta, kuten                 taan?
28567: 
28568:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
28569: 
28570:                                              Eeva Turunen
28571: 
28572: 
28573: 
28574: 
28575: 088300950R
28576: 2                                    1983 vp. -      KK n:o 167
28577: 
28578: 
28579: 
28580: 
28581:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28582: 
28583:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        distustöiden rahoittamiseksi tarpeellisten enin-
28584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään 90 milj. markkaan nousevien lainojen korot
28585: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-       kokonaisuudessaan. Sitoumus korkotuen suorit-
28586: jeenne n:o 954 ohella toimittanut valtioneuvos-      tamisesta voidaan antaa myös em. lainojen takai-
28587: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    sinmaksamista varten vuoden 1982 jälkeen ote-
28588: edustaja Turusen näin kuuluvasta kysymyksestä        tun lainan osalta. Lain mukaan korkotukea voi-
28589: n:o 167:                                             daan maksaa enintään vuoden 1988 loppuun.
28590:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Valtioneuvosto on antanut yhtiölle sitoumuk-
28591:        ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi ja sen      set yhteensä 89 95 7 980 markan lainojen korko-
28592:        parantamiseksi Lieksan Pankakoskella,         jen maksamisesta kokonaan valtion varoista vuo-
28593:        kartonkitehtaan toiminta-alueella, mikäli     den 1983 loppuun saakka.
28594:        kuljetusten alueellisesta tukemisesta an-        Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvittänyt
28595:        nettu laki muutetaan ja Pankakosken           edellytyksiä tuen jatkamiselle. Selvitysten perus-
28596:        tehtaille myönnetty korkotuki poiste-         teella on voitu esittää valtioneuvostolle uuden
28597:        taan?                                         sitoumuksen tekemistä. Mikäli esitys hyväksy-
28598:                                                      tään, merkitään tuelle määräraha menoarvioon.
28599:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Kuljetustuen osalta ei Enso-Gutzeit Oy:tä voi-
28600: seuraavaa:                                           da asettaa erilaiseen asemaan kuin muita yrityk-
28601:    Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken kartonkiteh-        siä. Kuljetustuen poistaminen ei aiheuta vähen-
28602: taan uudistustöiden tukemisesta annetun lain         nyksiä Pankakosken työvoimaan. Suurin osa kul-
28603: (836/77) mukaan valtioneuvostolla on oikeus          jetustuesta on mennyt suuryrityksille, joiden ti-
28604: määräämillään ehdoilla antaa yhtiölle sitoumus       laan sen vaikutus on ollut vähäinen. Jos nämä
28605: siitä, että valtio maksaa Pankakosken kartonki-      varat voidaan käyttää toisella tavalla, saattaa
28606: tehtaan ja siihen kuuluvan pakkaustehtaan uu-        niillä olla suurempi merkitys mm. työllisyydelle.
28607: 
28608:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
28609: 
28610:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
28611:                                       1983 vp. -      KK n:o 167                                         3
28612: 
28613: 
28614: 
28615: 
28616:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
28617: 
28618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningsfabrik i Pankakoski. En förbindelse angåen-
28619: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          de erläggande av räntestöd kan utfärdas även i
28620: nr 954 av den 14 oktober 1983 tili vederbörande        fråga om lån som efter år 1982 upptagits för
28621: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       återbetalning av ovan avsedda lån. Räntestöd
28622: sänt avskrift av följande av riksdagsman Turunen       erläggs enligt lagen högst tili utgången av år
28623: undertecknade spörsmål nr 167:                         1988.
28624:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-           Statsrådet har avgett bolaget förbindelser att
28625:        sikt att vidta för att trygga och förbättra     staten tili fulio betalar före utgången av år 1983
28626:        sysselsättningen inom verksamhetsområ-          räntorna på lån som får sammanlagt uppgå tili
28627:        det för kartongfabriken i Pankakoski i          högst 89 95 7 980 mark.
28628:        Lieksa, om lagen om regionalt stödjande            Handels- och industriministeriet har utrett
28629:        av transporter ändras och räntestödet för       förutsättningar för fortsatt stöd. På basen av
28630:        Pankakoskifabrikerna slopas?                    utredningarna har man kunnat föreslå statsrådet
28631:                                                        att en ny förbindelse skulie utfärdas. Om för-
28632:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      slaget godkänns, upptas i statsförslaget ett anslag
28633: följande:                                              för ändamålet.                                 ·
28634:    Enligt lagen om stödjande av förnyelsearbeten          1 fråga om transportstöd kan Enso-Gutzeit Oy
28635: på Enso-Gutzeit Osakeyhtiö benämnda aktiebo-           inte ges någon särställning jämfört med andra
28636: lags kartongfabrik i Pankakoski (836/77) har           bolag. Bortfaliet av transportstöd förorsakar inga
28637: statsrådet rätt att på vilikor som det bestämmer       nedskärningar av arbetskraften i Pankakoski.
28638: tili bolaget utfärda en förbindelse att staten tili    Transportstödet har tili största delen gått åt stora
28639: fullo erlägger räntorna på de tili högst 90 miljo-     bolag, på vilkas läge det har haft föga inverkan.
28640: ner mark uppgående inhemska och utländska lån          Om dessa medel kan användas på ett annat sätt,
28641: som är erforderliga för finansieringen av förnyel-     kan de ha större betydelse bl.a. för sysselsätt-
28642: searbeten på kartongfabriken jämte förpack-            ningen.
28643: 
28644:     Helsingfors den 10 november 1983
28645: 
28646:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
28647:                                                  1983 vp.
28648: 
28649: Kirjallinen kysymys n:o 168
28650: 
28651: 
28652: 
28653: 
28654:                                     H. Kemppainen ym.: Kajaanin sotilaspiirin toimitilojen sijoitus-
28655:                                       paikasta
28656: 
28657: 
28658:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28659: 
28660:    Tällä hetkellä Kajaanin Sotilaspiirin Esikunta       dossa seka toimintojen ja suunnitelmien yhteen-
28661: toimii Kajaanin kaupungin keskustassa valtion           sovittamisessa.
28662: virastotalossa. Jo pitkälle edenneen uuden viras-          Kainuu ja sen mukana Kajaanin kaupunki
28663: totalon suunnittelutyön ja nykyisen virastotalon        ovat eräitä valtakunnan vaikeimpia työttömyys-
28664: saneeraustyön eräänä lähtökohtana on ollut Soti-        alueita. Kostamuksen rakennustyömaan päätty-
28665: laspiirin toimiminen edelleen samassa rakennuk-         minen ensi talvena tulee pelottavasti huononta-
28666: sessa. Puolustusministeriö on kesällä 1983 esittä-      maan Kainuun työllisyystilannetta noin 1000
28667: nyt Kajaanin Sotilaspiirin Esikunnan siirtämistä        rakennustyöntekijän palatessa Kostamuksesta.
28668: keskustasta yli 3 km:n päässä sijaitsevalle kasar-      Virastotalohankkeen toteutuminen oikea-aikai-
28669: mialueelle, minne julkiset liikenneyhteydet ovat        sesti pystyisi takaamaan työpaikan monille Kosta-
28670: huonot.                                                 muksesta palaaville rakentajille. Hankkeen !yk-
28671:   Julkisten palvelujen kehittämisessä on erääksi        kääntyessä he joutuvat auttamatta työttömyyskor-
28672: tavoitteeksi asetettu palvelujen saatavuuden pa-        tistoihin ja lisäävät täten osaltaan valtion menoja.
28673: rantaminen. Valtionhallinnossa onkin viime vuo-            Valtiovarainministeriö on kirjeellään 29.3.1983
28674: sina kehitetty palveluja kansalaisten tehokkaam-        {57 110-271 79) kehottanut ministeriötä varautu-
28675: man palvelun aikaansaamiseksi. Tässä suhteessa          maan Kostamuksen rakennustyömaan päättymi-
28676: sotilaspiirin esikunnan siirtyminen pois palvelu-       sen aiheuttamaan vaikeutuvaan työllisyystilantee-
28677: keskuksesta huonojen julkisten kulkuyhteyksien          seen Kainuussa.
28678: taakse tavallisen kansalaisen kannalta outoon ka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28679: sarmiympäristöön on takaperoista kehitystä. Kan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28680: salaisten mahdollisuudet asioida esikunnassa            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28681: esim. kertausharjoituksia, lykkäyksiä, vapaaehtoi-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28682: suusanomuksia tai siviilipalvelua käsittelevissä                   Miten Hallitus aikoo Kajaanin sotilas-
28683: asioissa heikkenevät oleellisesti.                              piirin uudelleen sijoittamisen yhteydessä
28684:    Sotilaspiirin esikunnan eräänä tehtävänä on                  taata piirin asiakaspalvelujen joustavan
28685: yhteydenpito muihin valtion viranomaisiin, piiri-               jatkumisen, sotilaspiirin häiriöttömän yh-
28686: hallintoon ja kunnallisiin viranomaisiin. Kai-                  teistyön muiden valtion viranomaisten ja
28687: nuussa tämä yhteistyö on toteutunut hyvin. Eri                  piirihallintoviranomaisten kanssa, ja
28688: osapuolien toimiessa lähekkäin on yhteistyön                       miten puolustusministeriö aikoo omas-
28689: tehokas hoitaminen ollut helppoa. Siirron vaiku-                sa toiminnassaan varautua Kostamus-työ-
28690: tuksesta yhteistyömahdollisuudet heikkenevät                    maan päättymiseen ja noudattaa valtiova-
28691: oleellisesti ja tässä suhteessa aiheutuu sekä haitto-           rainministeriön tätä tarkoittavaa kehotus-
28692: ja että lisäkustannuksia juoksevien asioiden hoi-               ta?
28693: 
28694:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
28695: 
28696:          Hannu Kemppainen                  Aarno von Bell                  Heikki Mustonen
28697:          Sakari Valli                      Pentti Kettunen                 Arvo Kemppainen
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 
28702:  0883010222
28703: 2                                        1983 vp. -- ~ n:o 168
28704: 
28705: 
28706: 
28707:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28708: 
28709:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               -- sotilaspiiri voi kasvavine kertausharjoitus-
28710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            velvoitteineen paremmin tukeutua varuskunnan
28711: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-           palveluihin muonituksen, vaatetuksen, kaluston,
28712: jeenne n:o 955 ohella toimittanut valtioneuvos-          opetustilojen ym. suhteen,
28713: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljennök-           -- sotilaspiirin päällikön toimiessa kiinteistön-
28714: sen k-ansanedustaja Hannu Kemppaisen ym. te-             hoitopiirin päällikkönä merkitsee esikunnan siir-
28715: kemästä seuraavan sisältöisestä kysymyksestä n:o         to kasarmialueelle kiinteistönhoidollisten asioi-
28716: 168:                                                     den osalta tehokkuuden ja joustavuuden lisäänty-
28717:                                                          mistä, koska pääosa kiinteistönhoitopiirin kiin-
28718:            Miten Hallitus aikoo Kajaanin sotilas-        teistökannasta sijaitsee juuri tällä alueella,
28719:         piirin uudelleen sijoittamisen yhteydessä           -- saneeraamalla nyt tällä hetkellä tyhjänä
28720:         taata piirin asiakaspalvelujen joustavan         olevat kasarmitilat puheena olevaan tarkoituk-
28721:         jatkumisen, sotilaspiirin häiriöttämän yh-       seen saavutetaan valtiontaloudellista säästöä, kun
28722:         teistyön muiden valtion viranomaisten ja         muutostöiden jälkeenkin varuskuntaan jää riittä-
28723:         piirihallintoviranomaisten kanssa, ja            västi tilaa paitsi joukko-osasto- myös kertaushar-
28724:            miten puolustusministeriö aikoo omas-         joitustoimintoja varten,
28725:         sa toiminnassaan varautua Kostamus-työ-             -- valtiovarainministeriö on puolestaan il-
28726:         maan päättymiseen ja noudattaa valtiova-         moittanut, että saneerattavan valtion virastotalon
28727:         rainministeriön tätä tarkoittavaa kehotus-       tilat tultaisiin saamaan sotilaspiirin siirtymisestä
28728:         ta?                                              huolimatta teholliseen käyttöön, koska kaupun-
28729:                                                          gin alueella on esiintynyt puutetta sopivista viras-
28730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         totiloista.
28731: ti seuraavaa:                                               Mitä sitten tulee kirjallisessa kysymyksessä esi-
28732:    Kajaanin kaupungin keskustassa sijaitsevassa          tettyyn epäilyyn sotilaspiirin asiakaspalvelujen ja
28733: valtion virastotalossa on sijoitettuna myöskin Ka-       muiden viranomaisten kanssa tapahtuvan häiriöt-
28734: jaanin Sotilaspiirin Esikunta. Vira,stotalon sanee-      tämän yhteistyön jatkumisen osalta, niin tältä
28735: raustöiden vuoksi oli sotilaspiirille korjaustöiden      osin todetaan siirron kasarmialueelle kenties jos-
28736: ajaksi suunniteltava korvaavat virastotilat. Tällöin     sakin määrin heikentävän lähinnä asevelvollisia
28737: eräänä vaihtoehtona tuli kysymykseen Kajaanin            koskevaa asiakaspalvelua. Huomioon ottaen kui-
28738: Hoikankankaan varuskunnassa sijaitseva tällä het-        tenkin, että etäisyys kaupungin keskustasta varus-
28739: kellä tyhjänä oleva kasarmirakennus.                     kunta-alueelle on alle viisi kilometriä, haittavai-
28740:    Edellä mainittua siirtosuunnitelmaa tutkittaes-       kutuksia ei kuitenkaan voitane pitää kohtuutto-
28741: sa suoritettiin vertailevia edullisuuslaskelmia, jol-    mina varsinkin kun valtaosa sotilaspiirin asiakas-
28742: loin todettiin, että sotilaspiiri voitaisiin sijoittaa   palveluja tarvitsevista on nuoria henkilöitä. Yh-
28743: pysyväisesti Hoikankankaan varuskunta-alueelle.          teydet muihin viranomaisiin voidaan siirrosta
28744: Puheena olevaa vaihtoehtoa käsiteltiin mm. puo-          huolimatta hoitaa kitkatta.
28745: lustusvoimien majoituslautakunnassa, jonka suo-             Edelleen todetaan, että kasarmirakennuksen
28746: situksen perusteella ministeriö teki päätöksen           muutostyöt työvoimavaltaisina toimintoina mah-
28747: kasarmirakennuksen käyttötarkoituksen muutok-            dollistavat osaltaan rakennustöiden jatkumisen
28748: sesta ja sen peruskorjauksesta sotilaspiirin toimin-     Kajaanin varuskunnassa, ja mikäli hankkeen to-
28749: toja varten nojautuen päätöksessään mm. seuraa-          teuttamiselle myönnetään työllisyysvaroja, työt
28750: viin ratkaisua tukeviin näkökohtiin:                     voidaan aloittaa jo vuoden 1984 kevättalvella,
28751:    -- siirrolla mahdollistetaan sotilaspiirille väl-     joka ajankohta niveltyisi joustavasti työllisyysti-
28752: jemmät ja tarkoituksenmukaisemmat tilat varus-           lanteen parantamistoimiin Kainuun alueella var-
28753: kunta-alueella kuin mitä oli mahdollista aikaan          sinkin kun Kostamuksen työt samanaikaisesti
28754: saada virastotalossa,                                    ovat vähenemässä.
28755: 
28756:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1983
28757: 
28758:                                                                 Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
28759:                                       1983 vp. -      KK n:o 168                                         3
28760: 
28761: 
28762:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
28763: 
28764:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              - militärdistriktet, vars förpliktelser i fråga
28765: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         om reservövningar ökar, kan bättre utnyttja gar-
28766: nr 955 av den 14 oktober 1983 tili vederbörande       nisonens tjänster i fråga om bespisning, bekläd-
28767: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    nad, materiel, undervisningsutrymmen osv.,
28768: av riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl. un-                - eftersom militärdistriktets chef verkar som
28769: dertecknade spörsmål nr 168:                          chef för fastighetsdistriktet innebär stabens över-
28770:                                                       flyttning tili kasernområdet att de ärenden som
28771:           Hur ämnar Regeringen i samband med          gälier fastigheternas skötsel kan skötas effektivare
28772:        omplaceringen av Kajana militärdistrikt        och smidigare, eftersom största delen av de
28773:        säkerstälia att distriktet alltjämt kan be-    fastigheter som hör tili fastighetsdistriktet finns
28774:        tjäna allmänheten på ett smidigt sätt, att     just på detta område,
28775:        militärdistriktets samarbete med statens          - genom att sanera de för närvarande tomma
28776:        övriga myndigheter och med distriktsför-       kasernutrymmena för ifrågavarande ändamål
28777:        valtningsmyndigheterna fortgår ostört,         uppnår man en statsekonomisk inbesparing, ef-
28778:        och                                            tersom det även efter ombyggnadsarbetena vid
28779:           hur ämnar försvarsministeriet i sin         garnisonen kommer att finnas tiliräckligt utrym-
28780:        egen verksamhet bereda sig på att arbetet      me både för förtruppförbandens verksamhet och
28781:        vid Kostamus-projektet upphör och följa        för reservövningar,
28782:        finansministeriets uppmaning i denna              - finansministeriet å sin sida har meddelat,
28783:        fråga?                                         att utrymmena i det staten tilihöriga ämbetshus
28784:                                                       som skali saneras kan utnyttjas effektivt trots
28785:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       militärdistriktets utflyttning, eftersom det har
28786: anföra följande:                                      funnits brist på lämpliga kansliutrymmen inom
28787:                                                       staden.
28788:    I statens ämbetshus i centrum av Kajana är            Vad beträffar den i spörsmålet framförda miss-
28789: också staben för Kajana militärdistrikt inrymd.       tanken att militärdistriktets betjäning av alimän-
28790: På grund av saneringsarbetena i ämbetshuset           heten och samarbete med övriga myndigheter
28791: måste man söka andra byråutrymmen för militär-        inte kan fortgå utan störningar, kan det konstate-
28792: distriktet för den tid arbetena skulie pågå. Som      ras, att flyttningen tili kasernområdet eventuelit i
28793: ett alternativ framfördes då den för närvarande       någon mån försämrar betjäningen, närmast för
28794: tomma kasernbyggnaden i Hoikankangas garni-           de värnpliktiga. Med beaktande av att avståndet
28795: son i Kajana. Då man undersökte ovan nämnda           från stadens centrum tili garnisonsområdet dock
28796: flyttningsplan gjordes jämförande kostnadsberäk-      understiger fem kilometer, torde nackdelarna
28797: ningar och härvid konstaterades att militärdistrik-   inte kunna anses vara oskäliga, i synnerhet som
28798: tet permanent kunde placeras på garnisonsområ-        de flesta av dem som behöver militärdistriktets
28799: det i Hoikankangas. Detta alternativ behandla-        tjänster är unga personer. Kontakterna med övri-
28800: des bl. a. inom försvarsmaktens inkvarterings-        ga myndigheter kan trots fyttningen skötas frik-
28801: nämnd, och på basen av nämndens rekommen-             tionsfritt.
28802: dation beslöt ministeriet ändra användningsän-           Vidare kan det framhållas att ombyggnadsar-
28803: damålet för kasernbyggnaden och låta grundre-         betena på kasernbyggnaden är arbetsintensiva
28804: novera denna för militärdistriktets verksamhet.       och innebär fortsatta byggnadsarbeten vid garni-
28805: Härvid var bl.a. följande synpunkter avgörande        sonen i Kajana och om sysselsättningsmedel be-
28806: för beslutet:                                         viljas för ändamålet kan arbetena inledas redan
28807:    - genom överflyttningen får militärdistriktet      på vårvintern 1984, vilket skulie vara en tidpunkt
28808: större och mera ändamålsenliga utrymmen inom          som smidigt kunde anpassas tili åtgärderna för
28809: garnisonsområdet än de som stod tili buds i           att förbättra sysselsättningsläget i Kajanaland,
28810: ämbetshuset,                                          särskilt då arbetet i Kostamus samtidigt minskar.
28811:     Helsingfors den 18 november 1983
28812: 
28813:                                                                Försvarsminister Vezkko Pihlajamäki
28814:                                                 1983 vp.
28815: 
28816: Kirjallinen kysymys n:o 169
28817: 
28818: 
28819: 
28820: 
28821:                                    Rusanen ym.: Osakeyhtiölaissa tarkoitettujen tilintarkastajien päte-
28822:                                      vyydestä
28823: 
28824: 
28825:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28826: 
28827:   Vuonna 1980 voimaan tulleen osakeyhtiöla~n              Auktorisoitujen tilintarkastajien käytön vaati-
28828: 10. luku sisältää määräykset tilintarkastuksen         minen kaikessa yhteiskunnan omistamassa yritys-
28829: suorittamisesta. Mainitun luvun 3-5 pykälissä          toiminnassa ja laajemmaltikin toisi varmasti aina-
28830: on määritelty yksityiskohtaisesti tilimarkastajaa      kin ennalta ehkäisevää suojaa.
28831: kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset. Pykälien mu-          Tällä toimenpiteellä todennäköisesti myös vä-
28832: kaan vaaditaan auktorisoidun tilimarkastajaa           hentyisi se keskustelutarve, jota eduskunnassakin
28833: käyttöä kuitenkin varsin harvoissa tapauksissa,        jatkuvasti käydään erilaisista väärinkäytöksistä,
28834: vaikka laki ja sen perustelut edellyttävät tilintar-   taloudellisista rikoksista ja menetyksistä sekä yh-
28835: kastajalta laskentatoimen ja taloudellisten asioi-     teiskuntapoliittisista ongelmista, joita vero- ja
28836: den erityistuntemusta.                                 talousrikokset niin julkisella kuin yksityiselläkin
28837:    Suomessa toimii tällä hetkellä noin 70 000          sektorilla aiheuttavat ja joihin myös valtiontilin-
28838: osake- ja asunto-osakeyhtiötä. Näiden lisäksi on       tarkastajat ovat kertomuksessaan kiinnittäneet
28839: muita kirjanpitovelvollisia, rekisteröityjä yhdis-     huomiota.
28840: tyksiä, säätiöitä, seuroja, puolueita jne. yhteensä
28841: yli 100 000. Varovaisestikin arvioiden on maas-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28842: samme vuosittain yli 350 000 tilintarkastustoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28843: meksiantoa. Kun auktorisoidut tilintarkastajat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28844: suorittavat näistä alle 10 %, niin ainakaan osa-       vaksi seuraavan kysymyksen:
28845: keyhtiölain henki ei ole toteutunut tilintarkasta-
28846: jien valinnassa. Vajaata tarkastuskapasiteettiakio                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28847: on ilmeisesti runsaasti olemassa, vaikkei auktori-             ryhtyä, jotta osakeyhtiölain tilintarkasta-
28848: soitujen tarkastajien määrä Suomessa olekaan                   jien pätevyyttä koskevat vaatimukset to-
28849: vielä kovin korkea (n. 1 400).                                 teutuisivat nykyistä paremmin?
28850: 
28851:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
28852: 
28853:           Pirjo Rusanen                   Toivo T. Pohjala                Martti Tiuri
28854:           Kaarina Dromberg                Matti Jaatinen                  Heikki Järvenpää
28855:           Helena Pesola                   Sirpa Pietikäinen               Mauri Miettinen
28856:                                           Liisa Hilpelä
28857: 
28858: 
28859: 
28860: 
28861:  0883009580
28862: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 169
28863: 
28864: 
28865: 
28866: 
28867:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28868: 
28869:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          esimerkiksi siten, että ne vastalSlvat sisällöltään
28870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osuuskuntalain asianomaisia säännöksiä. Osuus-
28871: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         kunnassahan on käytettävä auktorisoitua tilintar-
28872: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kastajaa, jos osuuskunnan sidottu oma pääoma
28873: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        on yli miljoona markkaa tai jos sen palveluksessa
28874: Pirjo Rusasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        on kahden viimeksi kuluneen tilikauden aikana
28875: kysymyksestä n:o 169:                                  ollut keskimäärin yli 200 henkilöä.
28876:                                                            Osuuskuntalain vastaavia säännöksiä on muu-
28877:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tettu vuonna 1981 eikä sen jälkeen ole ilmennyt
28878:         ryhtyä, jotta osakeyhtiölain tilintarkasta-    tarvetta näiden säännösten tarkistamiseen.
28879:         jien pätevyyttä koskevat vaatimukset to-          Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä
28880:         teutuisivat nykyistä paremmin?                 useita lainvalmisteluhankkeita, joiden yhteydessä
28881:                                                        tulevat esille myös tilintarkastajien pätevyysvaati-
28882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mukset. Näitä hankkeita ovat säätiölain tarkista-
28883: ti seuraavaa:                                          minen, yhdistyslain kokonaisuudistus, erityisen
28884:    Osakeyhtiölaissa edellytetään Keskuskauppaka-       niin sanottuja pienyhtiöitä koskevan lain aikaan-
28885: marin tai kauppakamarin hyväksymän eli niin            saaminen sekä asunto-osakeyhtiölain kokonais-
28886: sanotun auktorisoidun tiliotatkastajan valitsemis-     uudistus. Oikeusministeriössä tullaan näiden
28887: ta yhtiön tilintarkastajaksi, jos yhtiön sidottu       hankkeiden valmistelun yhteydessä ottamaan
28888: oma pääoma on yli kaksi miljoonaa markkaa tai          kantaa myös siihen, missä määrin auktorisoitujen
28889: jos sen palveluksessa on kahden viimeksi kulu-         tilintarkastajien käyttövelvollisuutta tulisi maini-
28890: neen tilikauden aikana ollut keskimäärin yli 500       tuissa yhteisöissä ja säätiöissä laajentaa nykyises-
28891: henkilöä taikka jos yhtiö on pörssiyhtiö. Mainit-      tään.
28892: tujen rajojen asettamiseen lakia säädettäessä vai-        Lisäksi voidaan todeta, että auktorisoitujen
28893: kutti osaltaan se, ettei auktorisoituja tilintarkas-   tilintarkastajien pätevyyden valvontaan liittyen
28894: tajia ainakaan tuolloin ollut maassamme riittä-        annettiin vuonna 1982 laki tilintarkastajajärjes-
28895: västi. Toivottavana kuitenkin pidettiin, että kai-     telmän valvonnasta. Tällä lailla perustettiin eri-
28896: kissa osakeyhtiöissä käytettäisiin ammattitilintar-    tyinen tilintarkastajajärjestelmän valvontalauta-
28897: kastajaa. Sikäli kuin auktorisoitujen tilintarkasta-   kunta, jonka tehtävänä on muun muassa valvoa
28898: jien määrä on osakeyhtiölain säätämisajoista li-       kauppakamarilaitoksen suorittamaan tilintarkas-
28899: sääntynyt, oikeusministeriössä voitaneen ottaa         tajien hyväksymiseen perustuvaa tilintarkastaja-
28900: harkittavaksi mainittujen rajojen tarkistaminen        järjestelmää.
28901: 
28902:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1983
28903: 
28904:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
28905:                                        1983 vp. -      KK n:o 169                                         3
28906: 
28907: 
28908: 
28909: 
28910:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28911: 
28912:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stadgandena i lagen om andelslag. I andelslag
28913: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          måste ju auktoriserad revisor användas om an-
28914: av den 14 oktober 1983 översänt avskrift tili          delslagets bundna egna kapital överstiger 1 mil-
28915: vederbörande medlem av statsrådet av riksdags-         jon mark elier i medeltal över 200 personer varit
28916: man Pirjo Rusanens m.fl. skriftliga spörsmål nr        anstälida hos andelslaget under de två närmast
28917: 169 av följande lydelse:                               föregående räkenskapsperioderna.
28918:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          De motsvarande stadgandena i lagen om an-
28919:         för att de krav i lagen om aktiebolag som      delslag har ändrats år 1981 och det har inte
28920:         gälier revisorers kompetens skulie förverk-    därefter frarnkommit behov att justera dem.
28921:         ligas bättre än för närvarande?                   Vid justitieministeriet pågår som bäst flera
28922:                                                        lagberedningsprojekt, i vilka också frågan om
28923:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsarnt        kompetenskrav för revisorerna kommer före. Så-
28924: anföra följande:                                       dana projekt är justeringen av lagen om stiftelser,
28925:    I lagen om aktiebolag förutsätts det att av         totalreformen av föreningslagen, åstadkomman-
28926: Centralhandelskarnmaren elier handelskarnmare          de av en särskild lag om så kallade småbolag
28927: godkänd revisor, en så kallad auktoriserad revi-       sarnt totalreformen av lagen om bostadsaktiebo-
28928: sor, utses tili revisor i bolag om bolagets bundna     lag. Vid justitieministeriet kommer man i sarn-
28929: kapital överstiger två miljoner mark elier om i        band med beredningen av dessa projekt att också
28930: medeltal över 500 personer varit anstälida hos         ta stälining tili i viiken omfattning man borde
28931: bolaget under de två närmast föregående rä-            utvidga skyldigheten att i de nämnda sarnman-
28932: kenskapsperioderna elier om bolaget är ett börs-       slutningarna och i stiftelser använda auktorisera-
28933: bolag. Att dessa gränser uppställdes när lagen         de revisorer.
28934: stiftades påverkades i sin tur av att det åtminsto-       Ytterligare kan det konstateras att det i an-
28935: ne inte då fanns tillräckligt med auktoriserade        knytning tili övervakningen av de auktoriserade
28936: revisorer i vårt land. Det ansågs dock önskvärt att    revisorernas kompetens år 1982 gavs en lag om
28937: yrkesrevisorer skulie användas i alla aktiebolag.      övervakning av revisorssystemet. Genom denna
28938: Såvida antalet auktoriserade revisorer har stigit      lag inrättades en särskild nämnd för övervakning
28939: efter det lagen om aktiebolag stiftades, torde         av revisorssystemet. Nämndens uppgift är bland
28940: man i justitieministeriet kunna uppta en juste-        annat att övervaka det revisorssystem som bygger
28941: ring av de nämnda gränserna tili prövning tili         på att revisorer auktoriseras av handelskarnmarvä-
28942: exempel så att de tili sitt innehåll skulie motsvara   sendet.
28943:      Helsingfors den 10 november 1983
28944: 
28945:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
28946: 1
28947: 
28948: 1
28949: 
28950: 1
28951: 
28952:     1
28953: 
28954:     1
28955: 
28956:     1
28957: 
28958:         1
28959: 
28960:         1
28961: 
28962:         1
28963: 
28964:             1
28965: 
28966:             1
28967: 
28968:             1
28969: 
28970:                 1
28971: 
28972:                 1
28973: 
28974:                 1
28975: 
28976:                     1
28977: 
28978:                     1
28979:                                                  1983 vp.
28980: 
28981: Kirjallinen kysymys n:o 170
28982: 
28983: 
28984: 
28985: 
28986:                                     E. Laine: Työturvallisuuden parantamisesta työpaikoilla
28987: 
28988: 
28989:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28990: 
28991:   Valion omistaman Kalayhtymän tuotantolai-             altaiden suojaaminen. Koska työntekijöiden esit-
28992: toksessa Raisiossa sattui 19. syyskuuta 1983 työta-     tämiä parannuksia ei ole suoritettu, työntekijä
28993: paturma, joka neljä päivää myöhemmin johti              pääsi putoamaan avoimeen sammioon lisätessään
28994: työntekijän kuolemaan vaikeiden palovammojen            seokseen sokeria.
28995: seurauksena. Työntekijä putosi 2 500 litraa vetä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28996: vään sammioon, joka oli täynnä juuri kiehunutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28997: säilöntälientä.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28998:    Altaalle ei ollut suoritettu virallista käyttötar-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28999: kastusta. Työntekijät olivat huomauttaneet työn-                   Onko Hallitus tietoinen, että maamme
29000: antajalle kyseisen työtehtävän vaarallisuudesta ja             teollisilla työpaikoilla saatetaan yhä teet-
29001: työolosuhteiden puutteellisuuksista. He huo-                   tää töitä olosuhteissa, jotka eivät täytä
29002: mauttavat myös, että työnantajan asettamaita                   työturvallisuudelle asetettavia kohtuulli-
29003: työsuojelupäälliköltä puuttuu tehtävän edellyttä-              siakaan vaatimuksia, ja
29004: mä tekninen koulutus.                                             mitä Hallitus aikoo tehdä työsuojeluun
29005:    Työntekijät pystyvät niin ikään osoittamaan                 liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi
29006: useita sellaisia työtapoja, joilla tapaturmariskit             niin, että perusteluissa mainitun kaltaiset
29007: kyseisessä tehtävässä ovat vältettävissä. Näitä ovat           ja vältettävissä olevat työtapaturmat eivät
29008: esimerkiksi: Turvalava, kääntötrukki, kuljetin ja              toistu?
29009: 
29010:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
29011: 
29012:                                                 Ensio Laine
29013: 
29014: 
29015: 
29016: 
29017: 088300911F
29018: 2                                     1983 vp. -- BJC n:o 170
29019: 
29020: 
29021: 
29022: 
29023:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29024: 
29025:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työturvallisuuslain (299/58) 9 §:n 1 momen-
29026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tissa säädetään: "Työnantajan on tarkoin otetta-
29027: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        va vastaan kaikki, mikä työn laatuun, työolosuh-
29028: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammat-
29029: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       titaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen
29030: E. Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojele-
29031: sestä n:o 170:                                        miseksi joutumasta alttiiksi tapaturmille tai saa-
29032:                                                       masta työn johdosta haittaa terveydelle." Saman
29033:            Onko Hallitus tietoinen, että maamme       lain 28 §:ssä säädetään mm: "Sellaisissa paikois-
29034:        teollisilla työpaikoilla saatetaan yhä teet-   sa, joissa työntekijät työtä suorittaessaan tai liik-
29035:        tää töitä olosuhteissa, jotka eivät täytä      kuessaan saattavat pudota taikka esineet pudotes-
29036:        työturvallisuudelle asetettavia kohtuulli-     saan tai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa,
29037:        siakaan vaatimuksia, ja                        tulee työn laatuun katsoen olla tarkoituksenmu-
29038:            mitä Hallitus aikoo tehdä työsuojeluun     kaisia laitteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita
29039:        liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi        turvallisuuslaitteita.''
29040:        niin, että perusteluissa mainitun kaltaiset
29041:        ja vältettävissä olevat työtapaturmat eivät       Työturvallisuuslaki ei aseta kuitenkaan erityis-
29042:        toistu?                                        tä, työsuojelunäkökohtiin perustuvaa vastuuta
29043:                                                       koneiden ja muiden teknisten laitteiden suunnit-
29044:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      telijalle. Kuitenkin juuri suunnitteluvaiheessa
29045: ti seuraavaa:                                         voidaan tehokkaimmin ja taloudellisimmin ottaa
29046:                                                       huomioon työsuojelun asettamat vaatimukset.
29047:    Kalayhtymä Oy:n Raision tuotantolaitoksen          Näyttäisi siltä, että ko. tapauksessa olisi huolelli-
29048: työsuojelun valvonta kuuluu Turun ja Porin            sella ennakkosuunnittelulla voitu vaikuttaa työn
29049: työsuojelupiirille. Työsuojelupiirin tarkastaja oli   turvallisuuteen.
29050: käynyt ennen tätä tapaturmaa viimeksi Kalayhty-
29051: mä Oy: n tuotantolaitoksilla 24. 11.1981. Silloin        Valtioneuvosto asetti 17 päivänä syyskuuta
29052: eivät 19.9.1983 sattuneen tapaturman aiheutta-        1983 komitean uudistamaan työturvallisuuslakia.
29053: neet laitteet työmenetelmineen olleet vielä käy-      Sen tehtäviin sisältyy mm. ennakoivan työsuoje-
29054: tössä. Ne asennettiin heinäkuussa 1983 ja otettiin    lutoiminnan puutteiden selvittäminen. Komi-
29055: käyttöön 11.8.1983. Työsuojelupiirin tekemän          tean tulee saada työnsä päätökseen 30.6.1984
29056: selvityksen mukaan näyttää siltä, ettei uuden         mennessä.
29057: tuotantolinjan suunnittelussa otettu huomioon            Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus tulee
29058: turvallisuusnäkökohtia eikä käytetty työmenetel-      jatkuvasti seuraamaan työolojen kehitystä ja ryh-
29059: mä ollut tarkoituksenmukainen. Turun ja Porin         tymään edella mainitun komitean työn valmis-
29060: työsuojelupiirille kuuluu toimivaltansa puitteissa    tuttua tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin
29061: ryhtyä asiassa mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.     työturvallisuuslain uudistamiseksi.
29062: 
29063:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1983
29064: 
29065:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29066:                                        1983 vp. -- RJ( n:o 170                                           3
29067: 
29068: 
29069: 
29070: 
29071:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29072: 
29073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bcfogenheter vidta eventuelia fortsatta åtgärder i
29074: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ärendet.
29075: av den 14 oktober 1983 tili vederbörande med-             I 9 § 1 mom. lagen om skydd i arbete
29076: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     (2991 58) stadgas: "Arbetsgivare bör noggrant
29077: riksdagsman E. Laine undertecknade spörsmål nr         iakttaga alit, som med hänsyn tili arbetets natur,
29078: 170:                                                   arbetsförhåliandena, arbetstagarens ålder, kön,
29079:           Är Regeringen medveten om att man            yrkesskicklighet och hans övriga förutsättningar
29080:        på arbetsplatserna inom industrin i vårt        skäligen är av nöden för att skydda arbetstagaren
29081:        land fortfarande kan låta arbeten utföras       mot olycksfali i arbetet elier av arbetet förorsakad
29082:        under omständigheter som inte uppfyller         ohälsa." I 28 § samma lag stadgas bl.a.: "På
29083:        ens rimliga krav på skydd i arbete, och         plats, där arbetstagare under utförande av arbete
29084:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        elier då han rör sig på arbetsstället löper fara att
29085:        för att skärpa lagstiftningen i anslutning      nedstörta elier att skadas av fallande föremål,
29086:        tili arbetarskydd så att det slags olycksfall   skola finnas med hänsyn tili arbetets beskaffen-
29087:        i arbete som nämns i motiveringen och           het ändamålsenliga skyddsräck, inhägnader,
29088:        som är möjliga att undvika inte uppre-          skyddstak elier andra säkerhetsanordningar."
29089:        pas?                                               Lagen om skydd i arbete påför dock inte den
29090:                                                        som planerar maskiner och andra tekniska anord-
29091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningar något särskilt, på arbetarskyddssynpunkter
29092: anföra följande:                                       grundat ansvar för dessa. Ändå är det just i
29093:                                                        planeringsskedet som man mest effektivt och
29094:    Övervakningen av arbetarskyddet vid Kalayh-
29095:                                                        ekonomiskt kan beakta de krav som arbetarskyd-
29096: tymä Oy benämnda bolags produktionsanlägg-
29097:                                                        det stälier. Det ser ut som om man i ifrågavaran-
29098: ningar i Reso ankommer på Åbo och Björneborgs
29099:                                                        de fali genom omsorgsfuli planering på förhand
29100: arbetarskyddsdistrikt. Före detta olycksfali hade
29101:                                                        skulle ha kunnat påverka arbetets säkerhet:
29102: arbetarskyddsdistriktets inspcktör senast besökt
29103: Kalayhtymä      Oy:s     produktionsanläggningar          Statsrådet tilisatte den 17 september 1983 en
29104: 24.11.1981.Då var de anläggningar och arbets-          kommitte för att förnya lagen om skydd i
29105: metoder som förorsakade olycksfallet 19.9.1983         arbete. Tili dess uppgifter hör bl.a. att utreda
29106: ännu inte i bruk. Anläggningarna installerades i       bristerna i den föregripande arbetarskyddsverk-
29107: juli 1983 och togs i bruk 11.8.1983. Enligt en         samheten. Kommitte bör slutföra sitt arbete
29108: utredning som arbetarskyddsdistriktet har utfört       senast 30.6.1984.
29109: förefaller det som om man vid planeringen av              Med beaktande av det ovan anförda kommer
29110: den nya produktionslinjen inte beaktade säker-         regeringen fortsättningsvis att följa med arbets-
29111: hetssynpunkter och som om den arbetsmetod              förhåliandenas utveckling och sedan ovan nämn-
29112: som tillämpades inte skulie ha varit ändamålsen-       da kommitte slutfört sin arbete, vidta erforderli-
29113: lig. Det ankommer på Åbo och Björneborgs               ga lagstiftningsåtgärder för att förnya lagen om
29114: arbetarskyddsdistrikt att inom ramen för sina          skydd i arbete.
29115: 
29116:      Helsingfors den 8 november 1983
29117: 
29118:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
29119:                                                 1983 vp.
29120: 
29121: Kirjallinen kysymys n:o 171
29122: 
29123: 
29124: 
29125: 
29126:                                    Impiö ym.: Esityksen antamisesta psykologilain säätämiseksi
29127: 
29128: 
29129:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29130: 
29131:    Psykologilain valmistelu on ollut vireillä vuo-     joilla ei ole riittävää koulutusta. Myös psykologin
29132: desta 195 7. Pohjoismaiden neuvosto suomalais-         esteellisyys toimia psykologiaa olisi säädettävä.
29133: ten aloitteesta teki vuonna 1958 suosituksen,          Valvonta julkisissa viroissa tulisi näin yhdenmu-
29134: joka johti meillä psykologilakikomitean asettami-      kaistetuksi psykologin toiminnassa mm. sairastu-
29135: seen vuonna 1961. Lakiehdotus palautettiin edel-       mistapauksissa, rikollisessa toiminnassa, alkoho-
29136: leen valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveysministe-    lismissa jne. Palveluiden vastaanottajien lisäksi
29137: riö asetti komitean suhteellisen nopeasti palaut-      edellä mainittu olisi tärkeä työnantajien kannal-
29138: tamisen jälkeen. Komitea teki uuden esityksen          ta. Valtaosa psykologeista toimii julkisella sekto-
29139: psykologilaiksi. Komitean esitykset eivät eden-        rilla. Psykologiliiton jäsenistä toimi vuoden 1981
29140: neet virkamiesporrasta pidemmälle.                     lopulla 87 prosenttia valtion tai kuntien sekä
29141:                                                        kuntainliittojen palveluksessa.
29142:    Vuonna 1961 komitean asettamishetkellä oli              Norjassa hyväksyttiin vuonna 1973 psykologila-
29143: Psykologiliiton jäsenmäärä vaatimaton 174. Tällä       ki. Laki suojaa psykologi-nimikkeen käytön ai-
29144: hetkellä psykologeja on yli 2 000. Määrän kasvu        noastaan psykologirekisteriin hyväksytyille hen-
29145: ja työkentän monipuolistuminen ovat luoneet
29146:                                                        kilöille. On syytä todeta, että Norjan psykologien
29147: voimakasta tarvetta ammattikunnan toiminnan            laillistamisjärjestelmä on pitkälle samantyyppi-
29148: lainsäädännölliseen säätelyyn erikoisesti yhteis-
29149:                                                        nen kuin mitä psykologilakikomitea ehdotti Suo-
29150: kunnan, palvelujen vastaanottajien, oikeusturvan
29151:                                                        messa vuonna 1964. Ruotsissa psykologien laillis-
29152: jne. kannalta. Aikanaan koulutuksen epäyhtenäi-
29153:                                                        taminen tapahtui vuonna 1978. Sosiaalihallitus
29154: syys ja rajanvetovaikeudet muihin koulutusaloi-        valvoo Ruotsissa psykologien toimintaa.
29155: hin olivat keskeinen syy lakiehdotuksen palautta-
29156: miseen edelleen valmisteltavaksi. On valitetta-            Vuonna 1981 allekirjoittivat pohjoismaiset so-
29157: vaa, että pieni ammattiryhmä - monipuolisesti          siaali- ja terveysministerit sopimuksen siirtymi-
29158: erittäin tärkeä- ei ole saanut ääntään kuuluviin       seksi yhteispohjoismaisiin työmarkkinoihin ter-
29159: siitä huolimatta, että vuosikymmenien aikana           veydenhuollon alalla. Psykologia sisältyy sopi-
29160: muuntunut ja yhtenäistetty koulutus on opinto-         muksen piiriin. Kun Suomessa ei ole psykologila-
29161: ajaltaan akateemisen koulutuksen pisimpiä. Psy-        kia, jouduttiin sopimus perustamaan nitkintoja
29162: kologien työ palveluammattina on palkkaukselli-        rinnastamalla. Näin ollen psykologian kandidaa-
29163: sesti vailla asiallista yhteyttä koulutusajan pituu-   tin tutkinnon suorittanut henkilö on pätevä ha-
29164: teen. Valtiovallan kannalta kuitenkin on silloin,      kemaan psykologin virkoja muissa Pohjoismaissa
29165: kun asia kuuluu sille, ilmeinen laiminlyönti,          ilman pätevyyden yksilöllistä arviointia.
29166: lainsäädännöllinen välinpitämättömyys, aikaan-             Suomessa tutkintoasetus yhdenmukaistaa psy-
29167: saamattomuus ja asiakkaiden oikeusturvan lai-          kologien koulutusta ja helpottaa psykologipäte-
29168: minlyöminen psykologilainsäädännön jatkuvassa          vyyden määrittelyä. Se ei tee tarpeettomaksi
29169: viivyttelyssä. Erityisen merkittävä on mielestäm-      psykologilakia. Asetus ei säätele psykologin toi-
29170: me se näkökohta, joka hallitsee myös psykologi-        minnan yhteiskunnan toimesta tapahtuvaa val-
29171: kuntaa, eli odotettu psykologilaki tähtää ennen        vontaa. Tätä haluamme painottaa viitaten edellä
29172: kaikkea psykologipalvelujen käyttäjien oikeustur-      todettuun psykologien työpaikkojen yhteiskun-
29173: van parantamiseen. Laissa tulisi määritellä ketkä      nalliseen luonteeseen julkisen hallinnon palve-
29174: ovat päteviä esiintymään psykologeina. Laissa          luksessa. On syytä kysyä, onko Suomessa riittävä
29175: olisi määriteltävä yksiselitteisesti psykologi-        psykologien erityislakien ja säädösten "viidakko"
29176: nimikkeen käytön edellyttämä kelpoisuus. Toi-          sen asemesta, että psykologilainsäädännön avulla
29177: minnan ulkopuolelle tulisi sulkea ne henkilöt,         yksiselitteisesti säädettäisiin psykologin pätevyys-
29178: 
29179: 088300972E
29180: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 171
29181: 
29182: vaatimuksista ja vaitiolovelvollisuudesta. Erilliset   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29183: säädökset puolestaan voisivat määritellä eri toi-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29184: mintasektoreiden psykologien tehtävät ja erityis-
29185: kelpoisuuden.                                                   Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
29186:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             nalle lakiesityksen psykologilainsäädän-
29187: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  nöksi?
29188: 
29189:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
29190: 
29191:          Lauri Impiö                      Ben Zyskowicz                  Kimmo Sasi
29192:          Eeva Turunen                     Sirpa Pietikäinen              Helena Pesola
29193:          Matti Viljanen                   Riitta Jouppila                Saara Mikkola
29194:          Pekka Löyttyniemi                Riitta Uosukainen              Pentti Mäki-Hakola
29195:          Ulla Puolanne                    Erkki Moisander                Mauri Miettinen
29196:          Pertti Salolainen                Eva-Riitta Siitonen            Heikki Järvenpää
29197:          Aino Pohjanoksa                  Ritva Laurila                  Mikko Jokela
29198:          Aimo Ajo                         Pirjo Rusanen                  Impi Muroma
29199:          Elsi Hetemäki-Olander            Kaarina Dromberg               Hannele Pokka
29200:          Liisa Hilpelä                    Anna-Kaarina Louvo             Niilo Koskenniemi
29201:          Martti Tiuri                     Tuulikki Petäjäniemi           Heikki Perho
29202:                                        1983 vp. -      KK n:o 171                                         3
29203: 
29204: 
29205: 
29206: 
29207:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29208: 
29209:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tuksen uudistamista komitean silloin aikanaan
29210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          esittämien periaatteiden mukaisesti. Samalla ase-
29211: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         tus psykologitutkinnosta merkitsee psykologeja
29212: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       valmistavien eri yliopistojen koulutuksen yhden-
29213: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja-       mukaistamista. Psykologian kandidaatin tutkinto
29214: lmpiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         on täten tieteellisammatillinen tutkinto. Psykolo-
29215: myksestä n:o 171:                                      gien koulutuksen uudistuminen ja asetus psyko-
29216:                                                        logien tutkinnoista on täten selventänyt psykolo-
29217:           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-        gien asemaa ja antanut selvän jäsentelyn heidän
29218:         nalle lakiesityksen psykologilainsäädän-       koulutukselliselle ja ammatilliselle pohjalleen.
29219:         nöksi?
29220:                                                           Valtaosa psykologeista toimii julkisella sektoril-
29221:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       la. Valtion tai kuntien tai kuntainliittojen palve-
29222: ti seuraavaa:                                          luksessa toimi vuoden 1981 lopussa lähes 90 %
29223:                                                        Psykologiliiton jäsenistä. Suurin osa psykologeista
29224:    Psykologista tietoa soveltavien ammattihenki-       työskentelee terveydenhuollon sektorilla, heitä
29225: löiden aseman järjestäminen on ollut useiden           toimii myös sosiaalihallinnon, työvoimahallinnon
29226: erilaisten komiteoiden ja työryhmien tehtävänä         ja opetushallinnon sektoreilla sekä lukumääräi-
29227: viimeisten vuosien aikana. 1960-luvulla valmis-        sesti pienempi määrä eräillä muilla hallinnon-
29228: teltiin psykologilainsäädäntöä valtion psykologi-      aloilla.
29229: komiteassa. Komitean tekemien ehdotusten poh-
29230: jalta hallitus antoi esityksen eduskunnalle v.            Rinnan psykologian sovellutusalojen laajene-
29231: 1968. Lakiesitys palautettiin kuitenkin valtioneu-     misen kanssa on tapahtunut myös yksityisen
29232: vostolle jatkovalmisteluja varten. Sosiaali- ja ter-   palvelutoiminnan laajenemista. Tämän suuntai-
29233: veysministeriön toimesta asetettiin sittemmin          neo kehitys on voimistanut tarvetta valvoa psyko-
29234: psykologitoimikunta, jonka tehtävänä oli uuden         logisen ammatillisen toiminnan laatua ja kehitys-
29235: psykologilain valmistaminen. Vuoden 1970 psy-          tä. Eräissä maissa on katsottu tarpeelliseksi säätää
29236: kologitoimikunta jätti sittemmin mietintönsä,          erillinen psykologien ammattitoimintaa ja päte-
29237: jossa se esitti psykologilautakunnan perustamista      vyyttä koskeva laki. Toisissa maissa on omaksuttu
29238: sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Lauta-      kanta, jonka perusteella ammatillisen tutkinnon
29239: kunnan tehtävänä olisi ollut psykologien päte-         säätäminen on riittävä myös toiminnan sisältöä
29240: vyysvaatimusten valvonta. Samanaikaisesti ope-         säätelevä perusta.
29241: tushallinnon puolella valmisteltiin kuitenkin psy-        Suomessa psykologien oma ammattijärjestö
29242: kologien koulutuksen uudistamista. Opetushal-          Suomen Psykologiliitto on esittänyt laillistamis-
29243: linnon puolella päädyttiinkin sittemmin toimi-         lainsäädännön aikaansaamista. Sosiaali- ja ter-
29244: kunnan esityksen perusteella psykologin tutkin-        veysministeriön hallinnonalalla, missä valtaosa
29245: toa koskevan tutkimusasetuksen säätämiseen. Ke-        psykologeista toimii selvitetään lääkintöhallituk-
29246: väällä 1979 annettiin asetus psykologien tutkin-       sen toimesta yleisimminkin ammatinharjoitta-
29247: nosta. Psykologien laillistamisen osalta edellinen     mislainsäädännön tarvetta ja niitä edellytyksiä,
29248: tutkintoasetus merkitsee valtion psykologikomi-        joiden pohjalta mahdollista uutta lainsäädäntöä
29249: tean lähtökohtanaan pitämää psykologien koulu-         tulisi toteuttaa.
29250: 
29251:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
29252: 
29253:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
29254: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 171
29255: 
29256: 
29257: 
29258: 
29259:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29260: 
29261:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         framlade. Samtidigt innebär förordningen om
29262: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        psykologexamen att utbildningen inom de olika
29263: av den 14 oktober 1983 tili vederbörande medlem      universitet som utbildar psykologer förenhetligas.
29264: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Psykologie kandidatexamen är sålunda en veten-
29265: riksdagsman lmpiö m.fl. undertecknade spörmål        skaplig yrkesexamen. Reformen av psykologut-
29266: nr 171:                                              bildningen och förordningen om psykologiska
29267:                                                      examina har sålunda gjort psykologernas stäli-
29268:          När ämnar Regeringen tili riksdagen         ning klarare, och de har också givit grunden för
29269:        avlåta en proposition angående psykolog-      psykologernas utbildning och yrke en klar dispo-
29270:        lagstifning?                                  sition.
29271:                                                         Största delen av psykologerna är verksamma
29272:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      inom den offentliga sektorn. 1 slutet av år 1981
29273: anföra följande:                                     var nära 90 % av psykologförbundets verksamma
29274:    Under de senaste åren har flera olika kommit-     hos staten elier inom kommuner elier kommu-
29275: teer och arbetsgrupper haft som uppgift att          nalförbund. Största delen av psykologerna verkar
29276: organisera de personers ställning, vilka i egen-     inom hälsovårdssektorn; de är också verksamma
29277: skap av yrkesutbildade tillämpar psykologisk         inom socialförvaltnings-, arbetskraftsförvaltnings-
29278: kunskap. Under 1960-talet bereddes psykolog-         och undervisningsförvaltningssektorerna. Ett
29279: lagstiftningen vid statens psykologkommitte. På      mindre antal verkar på vissa andra förvaltnings-
29280: basen av kommittens förslag avlät regeringen år      områden.
29281: 1968 en proposition tili riksdagen. Lagpropositio-      Jämsides med att psykologins tiliämpningsom-
29282: nen returnerades emeliertid tili statsrådet för      råden har utvidgats har också den privata service-
29283: fortsatt beredning. På åtgärd av social- och         verksamheten ökat. Denna utveckling har för-
29284: hälsovårdsministeriet tilisattes sedermera en psy-   stärkt behovet av att övervaka kvaliteten hos och
29285: kologkommission vars uppgift var att bereda en       utvecklingen av psykologernas yrkesutövning. 1
29286: ny psykologlag. Sedermera avgav 1970 års psyko-      vissa Iänder har man ansett det erforderligt att
29287: logkommission sitt betänkande, i vilket den          stifta en särskild lag om psykologernas yrkesutöv-
29288: föreslog att en psykolognämnd skulie inrättas i      ning och behörighet. 1 andra Iänder har man
29289: samband med social- och hälsovårdsministeriet.       intagit en ståndpunkt enligt viiken utfärdandet
29290: Nämndens uppgift skulie ha varit att övervaka        av stadganden om yrkesexamen är en tiliräcklig
29291: kompetenskraven för psykologer. Samtidigt be-        grund också för reglering av verksamhetens inne-
29292: reddes emeliertid en reform av psykologutbild-       håll.
29293: ningen inom undervisningsförvaltningen, där             1 Finland har psykologernas egen yrkesorgani-
29294: man också sedermera beslöt att på basen av           sation Finlands psykologförbund gjort en fram-
29295: kommissionens framstälining bereda en examens-       stälining om att man borde få tili stånd en
29296: förordning om psykologers examen. Våren 1979         legitim6ringslagstiftning. lnom social- och hälso-
29297: utfärdades en förordning om psykologiska exami-      vårdsministeriets förvaltningsområde, där största
29298: na. 1 fråga om psykologers legitimering innebär      delen av psykologerna är verksamma, utreder
29299: den förra examensförordningen en sådan reform        man på medicinalstyrelsens försorg också mera
29300: av psykologutbildningen som statens psykolog-        allmänt behovet av lagstiftning angående yrkes-
29301: kommitte hade som sin utgångspunkt, och som          utövning och de förutsättningar på basen av vilka
29302: skulie ske enligt de principer som kommitten då      en eventueli ny lagstiftning borde skapas.
29303: 
29304:     Helsingfors den 15 november 1983
29305: 
29306:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
29307:                                                 1983 vp.
29308: 
29309: Kirjallinen kysymys n:o 172
29310: 
29311: 
29312: 
29313: 
29314:                                    Skinnari ym.: Kunnallisen työsuojelutarkastuksen liittämisestä val-
29315:                                       tionhallintoon
29316: 
29317: 
29318:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29319: 
29320:    Työsuojeluhallinto j~rjestettiin nykyiseen m~;~o ritty ratkomaan useita kenoja, mutta tuloksetta.
29321: toonsa työsuojeluhalimnosta annetulla la~la Viimeksi keväällä 1983 STM:n asettama työryh-
29322: (574/72) ja asetuksella (37_317~)· Täll~in työpalk- mä jätti ehdotuksensa asian ratkaisemiseksi.
29323: kojen työsuojeluvalvonta Jaettun valtion Ja kun-         Korkeat tapaturma- ja ammattitautimäärät
29324: nan työsuojeluviranomaisten keske~. työn vaaral- vaativat työsuojeluhallinnoita tehokkaita toimen-
29325: lisuusasteen ja työpaikan työntekiJöiden luku- piteitä työsuojelun kehittämiseksi. Koska työsuo-
29326: määrän perusteella siten, että alle. 10 työnt~kijän jelutarkastukseen ei liene mahdollisuutta saada
29327: työpaikat, jotka ovat työn ~urvalhsuuden Ja ter- ainakaan merkittäviä resurssilisäyksiä, tulisi ny-
29328: veyden kannalta vaarattomta, ovat kunnan ter- kyinen henkilöstö käyttää työsuojelupoliittisesti
29329: veyslautakunnan valvottavia.            . .     .     tehokkaammin ja enemmän turvallisuusriskejä
29330:     Työsuojelutarkastus ulottuu vuoslttam nom 3~ sisältävien työpaikkojen tarkastustehtäviin. Jul-
29331: prosenttiin palkansaajista jakautuen työsuojeluvi- kishallinnon menoja lisäämättä se on toteutetta-
29332: ranomaisten kesken siten, että valtion 174 tarkas- vissa siten, että kunnallinen työsuojelutarkastus-
29333: tajan osalle tulee noin 3~ prosenttia j_a kuntien organisaatio yhdistettäisiin valtionhallintoon.
29334: 235 tarkastajan osalle nom 6 prosenttia palkan-          Se merkitsisi asiakaspalvelun paranemista, kos-
29335: saajista. Kattavuusero johtuu ennen kaikkea toi- ka palvelut voitaisiin saada myös muualta kuin
29336: mivaltasäännöistä. Lisäksi kunnallinen työsuoje- omasta kunnasta. Kansalaisten palveluita työsuo-
29337: lutarkastus kohdistuu pääasiassa työsuojelullisesti . jeluasioissa voitaisiin tuottaa koko piirin alueella
29338: varsin ongelmattorniin kauppaliikkeisiin ja kont- sekä erikoistuneisuuden että nopeuden ja palve-
29339:  toreihin. Huomattava osa työpanoksesta kuluu luhenkisyyden edellyttämällä tavalla. Kehitettä-
29340: työsuhdeasioiden. (palkat, ~?silom.~t, _työajat essä ennaltaehkäisevää työsuojelutoimintaa ja pa-
29341:  jne.) hoitoo?, vatkka ku~nalllSlsta tyosu~J~lu~-~ rannettaessa omaa työtään tekevien työsuojelua
29342:  kastajista yh 60 prosenttia on saa?ut vähmtaan on saavutettavuudella tärkeä merkitys.
29343:  teknikon tutkintoa vastaavan tekmsen koulutuk-          Toiminnan yhtenäistäminen koko valtakunnas-
29344:  sen.                                                 sa samojen toimintaperiaatteiden pohjalta käy
29345:     Seurauksena kahden eri julkisen viranomaisen paremmin suuremmissa ja vähälukuisemmissa
29346:  epätarkoituksenmukaisesta tehtäväjaosta on ollut
29347:                                                       yksiköissä kuin on mahdollista lukuisissa terveys-
29348:  se, että sellaisia työpaikkoja, joissa työsuojeluon- lautakunnissa. Myös hallintopäätökset voidaan
29349:  gelmia esiintyy, jää tarkastustoiminnan u~kopu~ tehdä varmemmin ja tasapuolisemmin, kun pää-
29350:  lelle. Kiinteä toimivaltajako estää resurssien tOI- tökset tekee erikoisasiantuntemuksen omaava vi-
29351:  minnallisesti tehokkaan kohdentamisen. Vuoden ranomainen.
29352:  1981 alussa voimaan tullut mahdollisuus sopia
29353:  paikallisesti toimivallasta yksittäistapauksissa ei     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29354:  ole johtanut merkittävään voimavarojen käytön tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29355:  tehostumiseen.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29356:     Tätä hallinnon kaksijakoisuusongelmaa on py- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29357: 088301032C
29358: 2                                  1983 vp. -    KK n:o 172
29359: 
29360:        Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo             työsuojelutarkastustoiminta yhdistetään
29361:      ryhtyä työsuojeluhallinnosta annetun lain         osaksi valtion työsuojelupiirien työsuoje-
29362:      muuttamiseksi niin, että kunnallinen              lutoimistojen toimintaa?
29363:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
29364: 
29365:       Jouko Skinnari                Pentti Lahti-Nuuttila        Martti Lähdesmäki
29366:       Pirjo Ala-Kapee               Pekka Myllyniemi             Matti Louekoski
29367:       Mauri Aaltonen                Kaisa Raatikainen            Reino Paasilinna
29368:       Pekka Starast                 Maija Rajantie               Kaj Bärlund
29369:       Jouko Tuovinen                Aarno von Bell               Mats Nyby
29370:       Peter Muurman                 Mikko Elo                    Arja Alho
29371:       Sinikka Hurskainen            Sakari Knuuttila             Antti Kalliomäki
29372:       Pertti Hietala                Matti Kuusio                 Tuulikki Hämäläinen
29373:       Kerttu Törnqvist              Tuula Paavilainen            Mikko Kuoppa
29374:       Paula Eenilä                  Timo Roos                    Anssi Joutsenlahti
29375:                                     Liisa Jaakonsaari
29376:                                        1983 vp. -      KK n:o 172                                         3
29377: 
29378: 
29379: 
29380: 
29381:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29382: 
29383:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jaosta paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla
29384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ottaen huomioon työpaikan vaarallisuuden, käy-
29385: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-         tettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vai-
29386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuttavat paikalliset tekijät. Mahdollisuus sopia
29387: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        paikallisesti toimivaltajaosta yksittäistapauksissa
29388: Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ei kuitenkaan ole toistaiseksi johtanut merkittä-
29389: myksestä n:o 172:                                      viin voimavarojen käytön tehostumisiin. Valtio-
29390:                                                        neuvosto on kuitenkin sisällyttänyt valtakunnalli-
29391:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seen suunnitelmaan terveydenhuollon järjestämi-
29392:         ryhtyä työsuojeluhallinnosta annetun lain      sestä vuosina 1984-1988 lausuman, jonka mu-
29393:         muuttamiseksi niin, että kunnallinen           kaan terveyslautakunnan paikallisena työsuojelu-
29394:         työsuojelutarkastustoiminta yhdistetään        viranomaisena tulee pyrkiä omalta osaltaan sii-
29395:         osaksi valtion työsuojelupiirien työsuoje-     hen, että työsuojelun hallinnosta annetun lain
29396:         lutoimistojen toimintaa?                       9 a §:ssä tarkoitettujen valtion ja kunnan työsuo-
29397:                                                        jeluviranomaisten työnjakoa koskevia sopimuksia
29398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voidaan tehdä. Tällä pyritään vaikuttamaan sii-
29399: ti seuraavaa:                                          hen, että kuntien ja kuntainliittojen taholla py-
29400:    Valtion ja kunnan työsuojelutarkastus on peri-      rittäisiin aktiivisesti sopimaan järkevästä työnjaos-
29401: aatteessa samanlaista. Toimivaltarajoja määritel-      ta kunnan ja valtion työsuojeluviranomaisten
29402: täessä on perinteisesti pidetty työpaikkojen vaa-      välillä. Työsuojelun piiri- ja paikallishallinnon
29403: rallisuutta olennaisena perusteena. Vuoden 1981        kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia viimeksi
29404: alusta tuli voimaan työsuojeluhallintolain muu-        selvittänyt, 31.3.1983 muistionsa (Työryhmä-
29405: tos (475/80), joka antoi mahdollisuuden myös           muistio 1983:STM 8) luovuttanut työsuojelutar-
29406: paikallisesti joustaviin ja tarpeellisiksi nähtyihin   kastusorganisaation kehittämistyöryhmä päätyi
29407: toimivaltaratkaisuihin. Lain 9 §:n mukaan pää-         yksimielisesti kahteen konkreettiseen vaihtoehtoi-
29408: sääntönä on, että valtion ja kunnan työsuojeluvi-      seen ehdotukseen työsuojelutarkastuksen tehosta-
29409: ranomaisten välinen toimivaltajako määräytyy si-       miseksi. Toisen vaihtoehdon mukaan nykyistä
29410: ten, että kunnan työsuojeluviranomaiset valvovat       organisaatiota kehitettäisiin siirtämällä tehtäviä
29411: niitä alle kymmenen työntekijän työpaikkoja,           kunnan tarkastukselle. Toisen kehittämisvaihto-
29412: joissa ei säännöllisesti käytetä työn turvallisuuden   ehdon mukaan kunnan tarkastus yhdistettäisiin
29413: ja terveellisyyden kannalta vaarallisia aineita tai    osaksi valtion työsuojelutarkastusta. Työryhmän
29414: laitteita tai työmenetelmiä. Maa- ja metsätalou-       selvityksen mukaan kummankin vaihtoehdon
29415: den työpaikat kuuluvat kuitenkin valtion työsuo-       mukaan tarkastustoiminta tehostuisi. Kunnan
29416: jeluviranomaisten valvontaan.                          tarkastuksen kehittämisvaihtoehdon mukaan jul-
29417:    Työsuojeluhallitus voi työsuojeluhallintolain       kiset kustannukset lisääntyisivät voimavarojen li-
29418: mukaan myös määrätä jonkin toimialan tai tie-          sätarpeen vuoksi. Yhdistämisvaihtoehdon mu-
29419: tynlaisten työ- ja toimipaikkojen työsuojelun val-     kaan kunnan työsuojelutarkastajien siirtyminen
29420: vonnan määräajaksi työsuojelupiirin työsuojelu-        valtion tarkastajiksi taas lisäisi valtion menoja.
29421: toimiston tehtäväksi. Kuljetusalan työpaikat on           Sekä työryhmän työskentelyaikana että sen
29422: määrätty työntekijöiden lukumäärään katsomatta         muistiosta annetuissa lausunnoissa kunnan tar-
29423: valtion valvontaan 1.1.1981 lähtien 31.12.1985         kastuksen kehittämisvaihtoehtoa pitivät tarkoi-
29424: asti. Jos toimivaltajaosta syntyy epätietoisuutta,     tuksenmukaisena työnantajajärjestöt ja kunnalli-
29425: työsuojeluhallitus ratkaisee asian.                    set keskusjärjestöt tietyin kunnallistaloudellisiin
29426:    Paikallisena työsuojeluviranomaisena toimiva        syihin liittyvin varauksin. Yhdistämisvaihtoehtoa
29427: kunnan terveyslautakunta ja työsuojelupiirin työ-      puolsivat yhtenevillä perusteilla työntekijäjärjes-
29428: suojelutoimisto voivat työsuojeluhallintolain 9 a      töt, työsuojeluhallitus ja kunnallisen työsuojelu-
29429: §:n mukaan yksittäistapauksissa sopia toimivalta-      tarkastusorganisaation henkilöstöjärjestöt. Valtio-
29430: 4                                     1983 vp. -     KK n:o 172
29431: 
29432: varainministeriö katsoi kummankin vaihtoehdon           Ottaen huomioon toisaalta työsuojelutarkas-
29433: periaatteessa toteuttamiskelpoiseksi, mutta edel-    tusorganisaation toimivuuteen ja tehokkuuteen
29434: lytti samalla työsuojelutarkastusorganisaation ke-   vaikuttavat erilaiset tekijät ja toisaalta ehdotettu-
29435: hittämisen selvittelyn edelleen jatkamista.          jen organisaatiomuutosten julkis- ja valtiontalou-
29436:    Työsuojelutarkastustoimintaa on voitava tehos-    delliset vaikutukset, ei ainakaan lähivuosina liene
29437: taa siten, että olemassa olevat henkilöstövoimava-   olemassa mahdollisuuksia merkittäviin työsuoje-
29438: rat suunnataan sellaisten työpaikkojen tarkasta-     lutarkastustoiminnan henkilöstövoimavarojen li-
29439: miseen, joissa työsuojelulliset ongelmat ovat mer-   säyksiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on kui-
29440: kittävimpiä. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida        tenkin pidetty perusteltuna edelleen selvittää
29441: uudelleen nykyisten resurssien mahdollisimman        työsuojelutarkastusorganisaation kehittämistä yh-
29442: tehokasta hyödyntämistä. Tämä on erityisen pe-       dessä valtiovarainministeriön, kunnallisten kes-
29443: rusteltua myös uuden teknologian aiheuttamien        kusjärjestöjen ja eri työmarkkinaosapuolten kans-
29444: jo tunnettujen ja tulevaisuudessa mahdollisesti      sa mm. selvittämällä mahdollisuudet kehittää
29445: aiheuttamien fysikaalisten ja psyykkisten haitta-    kunnan tarkastuksen ja valtion tarkastuksen välis-
29446: tekijöiden vuoksi. Sekä nykyistä, että uutta tek-    tä toimivaltajakoa. Tämä on myös yhdensuun-
29447: nologiaa olisi voitava hyödyntää oikein ja enna-     taista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
29448: koida ainakin odotettavissa olevat työoloihin vai-   alalla yleisesti viime aikoina omaksutun päätös-
29449: kuttavat muutokset. Tällöin työsuojeluhallinnon      vallan kuntiin päin tapahtuvan hajauttamisen
29450: organisaatiota on voitava kehittää työsuojelulli-    vuoksi.
29451: sesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ta-
29452: valla muuttuvien ongelmien hallitsemiseksi.
29453: 
29454:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1983
29455: 
29456:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29457:                                       1983 vp. -      KK n:o 172                                         5
29458: 
29459: 
29460: 
29461: 
29462:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29463: 
29464:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          delningen avgörs ärendet av arbetarskyddsstyrel-
29465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sen.
29466: av den 14 oktober 1933 nr 959 tili vederbörande          Enligt 9 a § lagen om arbetarskyddsförvalt-
29467: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ningen kan den kommunala hälsovårdsnämnden,
29468: av riksdagsman Skinnari m.fl. undertecknade           som fungerar som lokal arbetarskyddsmyndighet,
29469: spörsmål nr 172:                                      och arbetarskyddsdistriktets arbetarskyddsbyrå i
29470:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       enskilda fall avtala om befogenhetsfördelningen
29471:        sikt att vidta för att ändra lagen om          på ett lokalt ändamålsenligt sätt med beaktande
29472:        arbetarskyddsförvaltningen så att den          av arbetsplatsens farlighet, tillbudsstående resur-
29473:        kommunala inspektionen av arbetarskyd-         ser och övriga lokala förhållanden som påverkar
29474:        det blir en del av verksamheten i de           frågan. Möjligheten att lokalt avtala om befogen-
29475:        statliga arbetarskyddsbyråerna i arbe-         hetsfördelningen har dock inte tills vidare lett till
29476:        tarskyddsdistrikten?                           någon anmärkningsvärd effektivering beträffande
29477:                                                       användningen av resurserna. 1 den riksomfattan-
29478:                                                       de planen för ordnande av hälsovården under
29479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       åren 1984-1988 har statsrådet dock intagit ett
29480: anföra följande:                                      uttalande enligt vilket hälsovårdsnämnden i
29481:    Den statliga och den kommunala inspektionen        egenskap av lokal arbetarskyddsmyndighet för
29482: av arbetarskyddet är i princip likadan. Traditio-     egen del bör sträva till att sådana avtal om
29483: nellt har arbetsplatsernas farlighet ansetts utgöra   arbetsfördelningen mellan statliga och kommu-
29484: en väsentlig grund för fastställandet av befogen-     nala arbetarskyddsmyndigheter som avses i 9 a §
29485: hetsgränserna. Vid ingången av år 1981 trädde         lagen om arbetarskyddsförvaltningen kan slutas.
29486: en ändring av lagen om arbetarskyddsförvalt-          Genom detta syftar man till att få kommunerna
29487: ningen (475/80) i kraft, som även regionalt           och kommunalförbunden att aktivt sträva efter
29488: möjliggjorde smidiga lösningar beträffande befo-      att sluta avtal om en förnuftig arbetsfördelning
29489: genhetsfördelningen då sådan ansetts nödvändig.       mellan de kommunala och statliga arbetarskydds-
29490: Enligt lagens 9 § är huvudregeln den att befo-        myndigheterna.
29491: genhetsfördelningen mellan statliga och kommu-           En arbetsgrupp för utvecklande av organisatio-
29492: nala arbetarskyddsmyndigheter bestäms så att de       nen för arbetarskyddsinspektion är den som se-
29493: kommunala arbetarskyddsmyndigheterna överva-          nast utrett behoven av att utveckla arbetarskyd-
29494: kar de arbetsplatser med färre än tio arbetstagare,   dets distrikts- och lokalförvaltning. Arbetsgrup-
29495: där med tanke på säkerheten och sundheten i           pen överlämnade sin promemoria 31.3.1983
29496: arbetet farliga ämnen, anordningar och arbets-        (Työryhmämuistio 1983:STM 8) och stannade
29497: metoder inte används regelbundet. Arbetsplat-         enhälligt för två konkreta alternativa förslag tili
29498: serna inom jord- och skogsbruket står likväl          effektivering av arbetarskyddsinspektionen. En-
29499: under de statliga arbetarskyddsmyndigheternas         ligt det ena alternativet skulle organisationen
29500: tillsyn.                                              utvecklas genom att uppgifter överförs till den
29501:     Enligt lagen om arbetarskyddsförvaltningen        kommunala inspektionen. Enligt det andra alter-
29502: kan arbetarskyddsstyrelsen även bestämma att          nativet skulle den kommunala inspektionen gö-
29503: tillsynen över arbetarskyddet inom någon              ras tili en del av den statliga arbetarskyddsinspek-
29504: bransch eller på arbetsplatser eller verksamhets-     tionen. Enligt arbetsgruppens utredning skulle
29505: ställen av visst slag skall ankomma på arbe-          inspektionsverksamheten effektiveras enligt båda
29506: tarskyddsdistriktets arbetarskyddsbyrå under viss     alternativen. Enligt alternativet rörande utveck-
29507: tid. Tillsynen av arbetsplatserna inom transport-     lande av den kommunala inspektionen skulle de
29508:  branschen ankommer på staten, oberoende              offentliga kostnaderna öka p.g.a. behovet av
29509: av arbetstagarnas antal, från 1.1.1981 tili           ökade resurser. Enligt alternativet rörande sam-
29510:  31.12.1985. Uppstår ovisshet om befogenhetsför-      manslagning skulle däremot de statliga utgifter-
29511: 6                                      1983 vp. -      KK n:o 172
29512: 
29513: na öka om de kommunala arbetarskyddsinspek-            nuvarande teknologin som den nya teknologin
29514: törerna skulle bli statliga inspektörer.               borde kunna utnyttjas rätt och åtminstone vänta-
29515:    1 de utlåtanden som gavs under arbetsgrup-          de ändringar, som påverkar arbetsförhållandena,
29516: pens mandattid och om dess promemoria ansåg            borde kunna föregripas. Härvid bör arbe-
29517: arbetsgivarorganisationerna och de kommunala           tarskyddsförvaltningens organisation kunna ut-
29518: centralorganisationerna, alternativet rörande ut-      vecklas på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt
29519: vecklande av den korumunala inspektionen vara          med tanke på arbetarskyddet, för att de förän-
29520: ändamålsenligt med vissa reserveringar i anslut-       derliga problemen skall kunna behärskas.
29521: ning till kommunalekonomiska orsaker. Alterna-            Med beaktande av å ena sidan de olika faktorer
29522: tivet rörande sammanslagning förordades på lika        som påverkar arbetarskyddsinspektionsorganisa-
29523: grunder av arbetstagarorganisationerna, arbe-          tionens funktionsduglighet och effektivitet och å
29524: tarskyddsstyrelsen och personalorganisationerna        andra sidan de verkningar som föreslagna änd-
29525: inom den kommunala organisationen för arbe-            ringar har beträffande offentlig och statlig eko-
29526: tarskyddsinspektion. Finansministeriet ansåg att       nomi torde det åtminstone inte under de när-
29527: båda alternativen i princip är genomförbara, men       maste åren finnas möjligheter till betydande
29528: förutsatte samtidigt att utredningsarbetet röran-      personalökningar inom inspektionsväsendet.
29529: de utvecklandet av organisationen för arbe-               Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
29530: tarskyddsinspektion skall fortsätta.                   dock ansett det motiverat att även i fortsätt-
29531:    Arbetarskyddsinspektionen bör kunna effekti-        ningen utreda utvecklandet av organisationen för
29532: veras så att tillbudsstående personalresurser inrik-   arbetarskyddsinspektion i samarbete med finans-
29533: tas på inspektion av sådana arbetsplatser där          ministeriet, de kommunala centralorganisationer-
29534: arbetarskyddsproblemen är mest betydande. Av           na och olika arbetsmarknadsparter, bl.a. genom
29535: denna anledning är det viktigt med en ompröv-          att utreda möjligheterna att utveckla befogen-
29536: ning som utgår från en möjligast effektiv an-          hetsfördelningen mellan kommunal och statlig
29537: vändning av de nuvarande resurserna. Detta är          inspektion. Detta överensstämmer även med den
29538: synnerligen motiverat p.g.a. de redan kända            uppfattning om överföring av befogenheter till
29539: negativa fysikaliska och psykiska faktorer som         kommunerna som under den senaste tiden om-
29540: den nya teknologin medför och som den eventu-          fattats inom social- och hälsovårdsministeriets
29541: ellt kommer att medföra i framtiden. Såväl den         förvaltningsområde.
29542:      Helsingfors den 15 november 1983
29543: 
29544:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29545:                                                  1983 vp.
29546: 
29547: Kirjallinen kysymys n:o 173
29548: 
29549: 
29550: 
29551: 
29552:                                    Säilynoja: Kuorma- ja linja-autoliikenteen kuljettajien työolosuhtei-
29553:                                       den parantamisesta
29554: 
29555: 
29556:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29557: 
29558:    Liikenneturvallisuus on heikentynyt maassam-        seksi olisi myös välttämätöntä, että ajopiirturia
29559: me puolentoista viimeisen vuoden aikana huoles-        käytettäisiin niissä kuorma- ja linja-autoissa, joi-
29560: tuttavasti. Etsittäessä keinoja tilanteen paranta-     hin se on määrätty asennettavaksi, riippumatta
29561: miseksi tulee vakavasti kiinnittää huomiota myös       siitä, toimiiko kuljettaja auton omistajana vai
29562: raskaan liikenteen kuljettajien työolosuhteisiin.      palkattuna kuljettajana. Ajopiinurin käyttöön ei
29563: Kuorma- ja linja-autoliikenteen kuljettajien huo-      kuitenkaan nykyisin ole velvollisuutta. Kuljetta-
29564: not työolot vaikuttavat nimittäin välittömästi         jien työolosuhteita ja liikenneturvallisuutta pa-
29565: liikenneturvallisuuteen. Tästä ovat osoituksena        rannettaisiin edelleen huomattavasti asettamalla
29566: eräät äskettäin sattuneet tuhoisat liikenneonnet-      talvirenkaiden käyttö pakolliseksi raskaassa lii-
29567: tomuudet.                                              kenteessä. Myös autojen lisävalojen käyttömah-
29568:                                                        dollisuuksia olisi tehostettava.
29569:    Raskaan liikenteen kuljettajien työ- ja lepoai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29570: kajärjestelyt eivät tänä päivänä vastaa liikennetur-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29571: vallisuuden asettamia vaatimuksia. Kuljettajat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29572: joutuvat monessa tapauksessa - muun muassa             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29573: liian kireiden aikataulujen vuoksi - ajamaan
29574: väsyneinä. Työaikalainsäädäntöä tulisikin uudis-                  Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
29575: taa sellaiseksi, etteivät kuljettajat joudu ajamaan            toimenpiteisiin kuorma- ja linja-autolii-
29576: liian pitkiä ajovuoroja ja että heille turvattaisiin           kenteen kuljettajien työolosuhteita koske-
29577: riittävät lepomahdollisuudet. Työaikasäännösten                vien liikenneturvallisuutta parantavien
29578: valvomiseksi ja todellisten työaikojen selvittämi-             säännösten uudistamiseksi?
29579: 
29580:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
29581: 
29582:                                              Vappu Säilynoja
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 088300973F
29588: 2                                      1983 vp. -      KK n:o 173
29589: 
29590: 
29591: 
29592: 
29593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29594: 
29595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seksi kiirehtiä myös valmisteluja ajopiinurin käy-
29596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tön säätäiDiseksi pakolliseksi.
29597: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-             Eduskunnan lausuman pohjalta sosiaali- ja
29598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        terveysministeriö asetti 17.6.1982 autoliikenteen
29599: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         työaikatoimikunnan, jonka tehtävänä on kartoit-
29600: Säilynojaa näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       taa eduskunnan vuoden 1975 II valtiopäivillä
29601: sestä n:o 173:                                          tekemän lausuman mukaisesti työaikalain maan-
29602:                                                         tieliikennettä koskevien säännösten soveltamises-
29603:            Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä       ta ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Li-
29604:         toimenpiteisiin kuorma- ja linja-autolii-       säksi toimikunnan tulee selvittää kansainvälisen
29605:         kenteen kuljettajien työolosuhteita koske-      työjärjestön ILO:n autonkuljettajien työ- ja lepo-
29606:         vien liikenneturvallisuutta parantavien         aikoja koskevan yleissopimuksen n:o 153 ratifi-
29607:         säännösten uudistamiseksi?                      ointiedellytyksiä ja sopimukseen liittyvän suosi-
29608:                                                         tuksen n:o 161 periaatteiden toteuttamista sekä
29609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        selvittää mahdollisuudet liittyä Euroopan talou-
29610: ti seuraavaa:                                           dellisen neuvoston (ECE) ulkomaanliikenteen
29611:                                                         työ- ja lepoaikoja koskevaan AETR-sopimukseen.
29612:    Hyväksyessään työaikalain autonkuljettajia kos-      Toimikunnan työlle asetettu määräaika päättyy
29613: kevat, voimassa olevat säännökset vuonna 1975           15.11.1983.
29614: eduskunta edellytti, että hallitus seuraisi tarkoin        Kun mainitun toimikunnan selvitystyön piiriin
29615: työnantajille ja työntekijöille mahdollisesti synty-    kuuluvat myös ajopiinurin käyttöä koskevat
29616: viä epäkohtia ja antaisi eduskunnalle mahdolli-         asiat, hallituksen tarkoituksena on toimikunnan
29617: sesti tarvittavat muutosesitykset. Eduskunnan so-       mietinnön ja siitä saatavien lausuntojen perus-
29618: siaalivaliokunta esitti mietinnössään työaikalain       teella ryhtyä toimenpiteisiin autonkuljettajien
29619: muutosten hyväksymisen yhteydessä, että halli-          työaikaa ja liikenneturvallisuutta koskevien sään-
29620: tuksen tulisi tehokkaan valvonnan aikaansaami-          nösten muuttamiseksi.
29621: 
29622:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1983
29623: 
29624:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
29625:                                        1983 vp. -       KK n:o 173                                         3
29626: 
29627: 
29628: 
29629: 
29630:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29631: 
29632:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             na för stadgande om obligatoriskt bruk av färd-
29633: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            skrivare.
29634: av den 14 oktober 1983 tili vederbörande med-               På basen av riksdagens yttrande tillsatte social-
29635: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       och hälsovårdsministeriet 17.6.1982 biltrafikens
29636: riksdagsman Säilynoja undertecknade skriftliga           arbetstidskommission med uppgift att i enlighet
29637: spörsmål nr 17 3:                                        med riksdagens yttrande under 1975 års II riks-
29638:                                                          dag kartlägga de erfarenheter som har erhållits
29639:           Ämnar Regeringen brådskande vidta              om tillämpning och verkställighet av stadgande-
29640:        åtgärder för att förnya de trafiksäkerhets-       na om landsvägstrafik i arbetstidslagen. Dess-
29641:        främjande reglerna angående lastbils- och         utom bör kommissionen utreda förutsättningarna
29642:        bussförarnas arbetsförhållanden?                  för ratificering av den internationella arbetsorga-
29643:                                                          nisationen ILO:s konvention nr 153 om arbetsti-
29644:                                                          der och viloperioder inom vägtransporten och
29645:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förverkligandet av principerna i den tili konven-
29646: anföra följande:                                         tionen anslutna rekommendationen nr 161 samt
29647:    Då riksdagen år 1975 godkände de gällande             utreda möjligheterna att ansluta sig tili Ekono-
29648: stadgandena om motorfordonsförare i arbetstids-          miska Kommissionens för Europa (ECE) AETR-
29649: lagen förutsatte den att regeringen noggrant             avtal angående arbets- och vilotider för utrike-
29650: följer med huruvida missförhållanden eventuellt          strafiken. Den för kommissionen förelagda tiden
29651: uppstår för arbetsgivarna och arbetstagarna och          för arbetet går ut 15.11.1983.
29652: att den avlåter eventuellt nödiga propositioner             Eftersom frågorna rörande bruket av färdskri-
29653: med ändringsförslag tili riksdagen. Riksdagens           vare också utreds av nämnda kommission ämnar
29654: socialutskott anförde i sitt betänkande i samband        regeringen på basen av kommissionens betänkan-
29655: med godkännandet av ändringarna i arbetstidsla-          de och de utlåtanden som införskaffas om detta
29656: gen, att regeringen för att få tili stånd en effektiv    vidta åtgärder för att ändra stadgandena om
29657: övervakning även borde påskynda förberedelser-           bilförarnas arbetstid och trafiksäkerheten.
29658: 
29659:      Helsingfors den 14 november 1983
29660: 
29661:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
29662:                                                 1983 vp.
29663: 
29664: Kirjallinen kysymys n:o 174
29665: 
29666: 
29667: 
29668: 
29669:                                     Koskenniemi ym.: Ns. asekätkentämitalin myynnin avulla suoritet-
29670:                                       tavasta rahankeräyksestä
29671: 
29672: 
29673:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29674: 
29675:    Ilmoittaen tarkoitukseksi rahan keräämisen va-      kotelon pohjassa. Mitalia seuraa sinetöity doku-
29676: paussotureille ja sotainvalideille on seuraavan        menttiadressi, joka kertoo osan sinivalkoisesta
29677: sisältöistä '' asekätkentämitalia'' koskevaa keräys-   tiestämme.
29678: kirjettä jaettu:                                          Mitalin hinta koteloineen ja adresseineen on
29679:    Arvoisa Vastaanottaja                               100,00 mk/kpl. Tuotto luovutetaan puoliksi va-
29680:    Kuva sanoo enemmän kuin tuhat - kymmen-             paussotureille ja sotainvalideille.
29681: tuhat sanaa:                                              Erillisenä niteenä voit samalla, kun ostat mita-
29682:    Asekätkentämitali                                   lin paikkakuntasi mitaliasiamieheltä tai tilaat sen
29683:    Asekätkentä v. 1944 oli varautumista pahim-         Mitalitoimikunnalta osoitteella PL 164, 33201
29684: paan. Toiminnan tuloksia on vaikea arvioida,           TAMPERE 20 tai puhelimitse (931) 146 465 tai
29685: mutta totuus tässäkin oli: Vara on viisautta, ei       22 519 tilata myös niteen "Tässä tekijät, teot -
29686: vahingon enne! Asekätkentä oli perinteinen il-         Sinä lukija - lue totuus" (Evl U.S. Haahti ja
29687: maus siitä, että Suomen kansa oli valmis toivot-       maj Eero Urponen), joka antaa asekätkentätapah-
29688: tomassa tilanteessa puolustamaan maataan.              tumista vv. 1944-48 totuudenmukaisen selvi-
29689:    Ajat 1944-48 olivat kohtalon vuosia, ne oli-        tyksen tiivistettynä ''valittuina paloina'' hintaan
29690: vat sitä koko kansallemme, mutta erityisesti ase-      10,00 mk/kpl.
29691: kätkennästä taannehtivan lain nojalla syytetyille.        Tee tilauksesi mitalista ja esitteestä heti - saat
29692: Nykyhistoria on melkein täysin jättänyt tuon           tilaamasi paluupostissa.
29693: vaiheen ja toiminnan pölyttymään.                                               Sinivalkoisin tervehdyksin
29694:    Tämä mitali on lyötetty pyyhkimään asekät-                                      MITALITOIMIKUNTA
29695: kentä aiheettomasta unohduksen pölystä. Mitalin                                            LEO RIMPINEN
29696: on suunnitellut taiteilija Veikko Kari. Julkisivun                                     psta Leo Rimpinen
29697: aiheen hän on saanut ye-eversti Valo Nihtilän                                                        PL 164
29698: lyijykynäpiirroksesta, joka syntyi Nihtilän ollessa                                   33201 TAMPERE 20
29699: asekätkemään syylliseksi epäiltynä Katajanokan                             puh. (931) 146 465 tai 22519
29700: vankisellissä. Symboliikka on: Vaikka taivas Isän-
29701: maan yllä katsoen sitä kaltereitten takaa onkin
29702:                                                           Yllä mainitun keräyskirjeen mukana seuraa
29703: tummahko, antaa taivaalle ilmestynyt kirkas Poh-
29704:                                                        pankkisiirtolomake, jossa Mitalitoimikunnan mi-
29705: jantähti vahvuutta uskolle: tämä kansa raivaa
29706: itsellensä tien, tämä maa ei koskaan sortua saa!       talitilin numeroksi ilmoitetaan Tampereen Alue-
29707: Siitä ajallisesti on aina vastuussa elävä sukupolvi,   säästöpankissa 4 5213 5-41515 9.
29708: joka ottakoon omaksensa mitalin tunnussanat:              Eduskunnan kyselytunnilla ed. Niilo Kosken-
29709:  "Sinun puolestas elää ja kuolla ... "                 niemen suulliseen kysymykseen, joka kuului:
29710:                                                        "Pitääkö hallitus ns. asekätkentämitalin myyn-
29711:    Mitalin myynnistä saatava tuotto luovutetaan
29712: puoliksi vapaussotureille ja sotainvalideille.         nin avulla tapahtuvaa keräystä yleisen edun kan-
29713:                                                        nalta tarkoituksenmukaisena?'', vastasi sisäasiain-
29714:                  Mitalitoimikunta                      ministeri 13.10.1983, ettei keräystä panna toi-
29715:                                                        meen luvanvaraisena, ja lisäkysymykseen hän
29716:   Mitalitoimikunta on lyöttänyt tätä mitalia           täydensi, ettei asia kuulu rahankeräyslain piiriin,
29717: 10 000 kpl. Mitali on patinoitua kuparia, vah-         kun myydään jotakin esinettä, joka on rahalle
29718: vuus 4 mm, halkaisija 60 mm, paino n. 100 g.           vastike.
29719: Mitali on sinityynyisessä kotelossa, mitaliselitys        Kuten edellä jäljennetystä Mitalitoimikunnan
29720: 0883009967
29721: 2                                      1983 vp.   -    KK n:o 174
29722: 
29723: 
29724: nimissä tehdystä tarjouksesta kuitenkin ilmenee,          Mikäli kuitenkin merkin myymisestä saatavat
29725: asekätkentämitalin nimenomaisena tarkoituksena         varat menevät lähinnä erilaisten kulujen peittä-
29726: on kerätä varoja sotainvalideille ja vapaussotureil-   miseen, voitaneen tarjouksen väitettä tuoton ja-
29727: le. Kuten rahankeräyslain 1 §:stä ilmenee rahan-       kamisesta puoliksi vapaussotureille ja puoliksi
29728: keräyslain tarkoittama toiminta voi sisältää myös      sotainvalideille pitää petoksen yrityksenä ja joh-
29729: merkin, tarran tai muun tunnuksen myynnin              tavan rikoslain 36 luvun 1 §:ssä säädetyn petosri-
29730: avulla tapahtuvaa rahankeräystä, silloin kun täl-      koksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Lisäksi
29731: laisen esineen taloudellinen arvo suhteessa lahjoi-    väitettä olisi ilmeisestikin pidettävä kuluttajan-
29732: tukseen on alhainen. Kun asekätkentämitalin            suojalain 2 luvun 1 §:n vastaisena sopimattoma-
29733: tuotto ilmoitetaan luovutettavaksi edellä kerrot-      na menettelynä markkinoinnissa.
29734: tuun tarkoitukseen, on pääteltävissä, että kysees-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29735: sä on rahankeräyslain 1 §:n tarkoittama keräys         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29736: myymällä merkkiä, tarraa tai toimeenpanijan            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29737: tunnusta, jolla on vähäinen taloudellinen arvo tai     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29738: jonka arvo suhteessa lahjoitukseen on alhainen.
29739: Tällaiseen keräykseen tarvitaan rahankeräyslupa.                 Onko Hallitus tietoinen sotaveteraa-
29740: Lain mukaan lääninhallitus saa myöntää luvan                  nien ja -invalidien tukemisen varjolla
29741: vain, mikäli keräys on yleisen edun kannalta                  harjoitettavan ns. asekätkentämitalin
29742: tarkoituksenmukainen. Rahankeräys ilman lupaa                 myymisen yksityiskohdista ja
29743: on lain mukaan rangaistava teko ja kerätyt varat                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29744: on rangaistusta määrättäessä tuomittava menete-               lakia mahdollisesti rikkoneiden saattami-
29745: tyiksi.                                                       seksi edesvastuuseen?
29746: 
29747:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1983
29748: 
29749:                       Niilo Koskenniemi                         Lauha Männistö
29750:                       Osmo Vepsäläinen                          Heli Astala
29751:                       Inger Hirvelä                             Heikki Mustonen
29752:                                       1983 vp. -      KK n:o 174                                        3
29753: 
29754: 
29755: 
29756: 
29757:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29758: 
29759:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käsityksen mukaan asekätkentämitalin osalta täy-
29760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ty. Sitä myydään 100 markan kappalehintaan.
29761: olette 17 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        Mitalin valmistuskustannusten on ilmoitettu ole-
29762: jeenne n:o 1041 ohella lähettänyt valtioneuvos-       van 50 markkaa. Kysymyksessä on liiketoiminta,
29763: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     mitalien kauppa, johon on sovellettava irtaimen
29764: jennöksen kansanedustaja Niilo Koskenniemen           kauppaa eikä rahankeräystä koskevia säännöksiä.
29765: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 174, jossa tie-       Mitalien myyntiä ei tee rahankeräykseksi se,
29766: dustellaan:                                           että myyntivoitto ilmoitetaan lahjoitettavak~i ns.
29767:           Onko Hallitus tietoinen sotaveteraa-        hyväntekeväiseen tarkoitukseen. Tällainen on
29768:        nien ja -invalidien tukemisen varjolla         varsin yleistä muidenkin mitalien ja muistoraho-
29769:        harjoitettavan ns. asekätkentämitalin          jen kohdalla ja poikkeukseton sääntö silloin, kun
29770:        myymisen yksityiskohdista ja                   myydään onnittelu- ja surunvalitteluadresseja.
29771:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Niidenkään myymistä ei pidetä vastikkeettomana
29772:        lakia mahdollisesti rikkoneiden saattami-      rahankeräyksenä. Rahankeräykseksi mitalikaup-
29773:        seksi edesvastuuseen?                          paa ei liioin tee se, että mitalista pyydetään sen
29774:                                                       valmistusarvoon nähden kaksinkertainen hima.
29775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Esimerkkinä mainittujen adressien kohdalla täl-
29776: seuraavaa:                                            lainen valmistusarvon ja myyntihinnan ero on
29777:                                                       suhteellisesti vielä paljon suurempi.
29778:    Sisäasiainministeriön tiedossa on asekätkentä-
29779: mitalista ne seikat, jotka käyvät ilmi kysymyksen        Asekätkentämitalin ostavat henkilöt ovat mi-
29780: perusteluosaan jäljennetystä mitalitoimikunnan        nisteriön käsityksen mukaan riittävästi perillä
29781: kirjeestä. Tämän selvityksen perusteella ministe-     siitä, minkälaista esinettä he ovat itselleen hank-
29782: riössä on katsottu, ettei mitalien myyminen ole       kimassa ja mikä on sen arvo. Mitalitoimikunnan
29783: sellaista rahankeräyslaissa tarkoitettua vastikkee-   tässä suhteessa antamia tietoja ei voida pitää
29784: toma varainhankintaa, johon tarvittaisiin viran-      harhaanjohtavina. Kun mitalia koskevassa esit-
29785: omaisen myöntämä rahankeräyslupa.                     teessä kerrotaan, että tuotto luovutetaan puoliksi
29786:    Rahankeräyslain 1 §:n mukaan, sellaisena kuin      vapaussotureille ja sotainvalideille, ei tähän mi-
29787: se on muutettuna 5.8.1983 annetussa laissa            nisteriön mielestä sisälly sellaista erehdyttävää
29788: (681183), ei rahankeräyksessä vastikkeena pidetä      lupausta, joka täyttäisi petoksen yritykselle rikos-
29789: merkkiä, tarraa tai muuta keräyksen tai sen           laissa säädetyn tunnusmerkistön tai olisi sopima-
29790: toimeenpanijaa tunnusta, jolla on vähäinen ta-        tonta menettelyä markkinoinnissa.
29791: loudellinen arvo taikka jonka arvo suhteessa lah-        Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole seikkoja,
29792: joitukseen on alhainen. Vastikkeelle rahankeräys-     joiden perusteella olisi laillista syytä puuttua
29793: lain mukaan asetettu edellytys ei ministeriön         asekätkentämitalin myyntiin.
29794: 
29795:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1983
29796: 
29797:                                                                    Sisäasiainministeri Matti Luttinen
29798: 4                                     1983 vp. -      KK n:o 174
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803:                                 Till Riksdagens Herr Talman
29804: 
29805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          penninginsamlingar har fastställts för vederlag.
29806: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Medaljen säljs till ett styckepris av 100 mk.
29807: nr 1041 av den 17 oktober 1983 till vederbörande      Tillverkningskostnaderna för medaljen har upp-
29808: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    getts vara 50 mk. Det är sålunda fråga om
29809: av riksdagsman Niilo Koskenniemi m.fl. under-         affärsverksamhet, medaljhandel, på viiken skall
29810: tecknade spörsmål nr 17 4:                            tillämpas stadgandena om köp av lös egendom,
29811:                                                       inte stadgandena rörande penninginsamling.
29812:           Är Regeringen medveten om detaljer-            Medaljförsäljningen utgör inte penninginsam-
29813:        na beträffande försäljningen av den s.k.       ling fastän försäljningsvinsten enligt uppgift do-
29814:        vapensmusselmedaljen, som bedrivs un-          neras till s.k. välgörenhetsändamål. Detta förfa-
29815:        der förevändning att stöda krigsveteraner      rande är rätt vanligt även i fråga om andra
29816:        och -invalider, och                            medaljer och minnespenningar och en undan-
29817:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tagslös regel vid försäljning av gratulations- och
29818:        för att de personer som eventuelh brutit       kondoleansadresser. Inte heller försäljningen av
29819:        mot lag skall kunna ställas till ansvar för    dessa anses vara vederlagsfri penninginsamling.
29820:        detta?                                         Medaljhandel utgör ej heller penninginsamling
29821:                                                       då medaljen säljs till ett pris som är det dubbla i
29822:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förhållande till tillverkningsvärdet. I fråga om
29823: anföra följande:                                      adresser vilka nämnts som exempel är denna
29824:    I fråga om vapensmusselmedaljen känner inri-       skillnad mellan tillverkningsvärdet och försälj-
29825: kesministeriet till de omständigheter vilka fram-     ningspriset ännu betydligt större.
29826: går av medaljkommissionens skrivelse som ingår           Enligt ministeriets uppfattning är de personer
29827: såsom avskrift i spörsmålets motiveringsdel. På       som köper en vapensmusselmedalj inte helt
29828: grundvalen av denna utredning har det i ministe-      omedvetna om vilket föremål de tänker skaffa
29829: riet ansetts, att försäljning av medaljerna inte      ooh vilket värde det har. Medaljkommissionens
29830: utgör sådan i lagen om penninginsamlingar av-         uppgifter kan i detta hänseende inte anses vara
29831: sedd anskaffning av medel utan vederlag som           vilseledande. Då det av medaljbrosohyren fram-
29832: förutsätter av myndighet beviljad tillstånd till      går, att intäkterna doneras dels till frihetskäm-
29833: penninginsamling.                                     parna och dels till krigsinvaliderna, anser minis-
29834:    Enligt 1 § lagen om penninginsamlingar, så-        teriet att detta inte innehåller något sådant
29835: dan den lyder ändrad i lagen av den 5.8.1983          vilseledande löfte, som skulle motsvara den i
29836: (681183), anses såsom vederlag inte märke, klis-      strafflagen stadgade brottsbeteckningen rörande
29837: termärke eller annan sådan symbol för insam-          försök till bedrägeri eller betraktas såsom otill-
29838: lingen eller dess föranstaltare, som har ringa        börligt förfarande i marknadsföringen.
29839: ekonomiskt värde eller vars värde är lågt i förhål-      Inrikesministeriet känner inte till sådana om-
29840: lande till donationen. Enligt ministeriets upp-       ständigheter, med stöd av vilka laglig grund
29841: fattning uppfylls för vapensmusselmedaljens del       skulle föreligga att ingripa i försäljningen av
29842: inte den förutsättning som enligt lagen om            vapensmusselmedaljen.
29843: 
29844:     Helsingfors den 17 november 1983
29845: 
29846:                                                                       Inrikesminister Matti Luttinen
29847:                                                 1983 vp.
29848: 
29849: Kirjallinen kysymys n:o 175
29850: 
29851: 
29852: 
29853: 
29854:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen kurssikirjatilanteen pa-
29855:                                       rantamisesta
29856: 
29857: 
29858:                               Edusku-nnan Herra Puhemiehelle
29859: 
29860:    Huolimatta s11ta, että ensi vuoden tulo- ja         opintokokonaisuuden valinneen kurssikirjakus-
29861: menoarvioon on lisätty momentille 29.10.21 kus-        tannukset ovat tällä hetkellä vähintään 8 000
29862: tannusten nousun vuoksi yhteensä noin 15, 1            markkaa ja valtio-opin vaihtoehtoisen opintoko-
29863: milj. markkaa korkeakoulujen opetus- ja tutki-         konaisuuden valinneen opiskelijan kirjakustan-
29864: musmenoihin, on maamme korkeakouluissa tule-           nukset nousevat vähintään 7 000 markkaan.
29865: vinakin vuosina edelleen ongelmana se, miten              Oman ongelmansa muodostaa se, että korkea-
29866: erityisesti opiskelussa alkuvaiheessa olevat opiske-   koulujen kurssikirjoiksi valitaan jatkuvasti lop-
29867: lijat saavat perusopintoihin kuuluvat kurssikirjat     puunmyytyjä kirjoja tai sellaisia kirjoja, artikke-
29868: ajallaan luettavakseen.                                leita ym. joita ei ole kohtuullisesti saatavissa.
29869:    Momentilta 29.10.21 vain osa käytetään kurssi-      Tämä johtaa kirjojen, artikkeleiden ym. kopioin-
29870: kirjojen hankintaan. Kurssikirjallisuuden hankin-      tii?, josta seuraa puolestaan vaikeitakin ongel-
29871: taan tarkoitettuja määrärahoja ei ole viime vuosi-     mta.
29872: na kyetty nostamaan edes inflaation verran. On            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29873: erityisesti korostettava sitä, että ulkomaisten kir-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29874: jojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin koti-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29875: maisten ja kuitenkin yliopistojen tenttikirjalli-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29876: suudessa on jatkuvasti suuri osa ulkomaista kirjal-              Onko Hallitus tietoinen korkeakou-
29877: lisuutta.                                                     lujen kehnosta kurssikirjatilanteesta, ja
29878:    Opiskelijat eivät myöskään kykene ostamaan                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29879: itselleen kurssikirjoja nykyisen opintotuen turvin.           ryhtyä turvatakseen maamme korkeakou-
29880: Esimerkiksi Oulun yliopistossa kansantaloustie-               luissa kurssikirjojen joustavan saatavuu-
29881: dettä opiskelevien ja sosiologian vaihtoehtoisen              den?
29882: 
29883:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1983
29884: 
29885:          Tytti Isohookana-Asunmaa         Hannu Kemppainen              Timo Kietäväinen
29886:          Juhani Alaranta                  Mauri Pekkarinen              Aapo Saari
29887:                      Seppo Pelttari                             Hannele Pokka
29888: 
29889: 
29890: 
29891: 
29892: 0883010233
29893: 2                                     1983 vp. -      KK n:o 175
29894: 
29895: 
29896: 
29897:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29898: 
29899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nössä erittäin suuria eroja. Vuoden 1982 tilinpää-
29900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         töstietojen mukaan kurssikirjallisuuden osuus
29901: olette 14 päivänä lokakuuta 1983 päivätyn kir-        kaikesta kirjallisuuden hankinnasta oli suurim-
29902: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      millaan Lappeenrannan teknillisessä korkeakou-
29903: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lussa eli runsaat 32 prosenttia ja vähimmillään
29904: Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta kir-          Kuopion korkeakoulussa, jossa kurssikirjallisuu-
29905: jallisesta kysymyksestä n: o 17 5:                    teen käytettiin hieman yli yksi prosentti kirjalli-
29906:                                                       suudenhankintavaroista.
29907:            Onko Hallitus tietoinen korkeakou-            Opetusministeriössä samoin kuin korkeakou-
29908:         lujen kehnosta kurssikirjatilanteesta, ja     lujen niissä hallintoelimissä, joissa päätetään kir-
29909:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jallisuudenhankintamäärärahojen käytöstä, ol-
29910:         ryhtyä turvatakseen maamme korkeakou-         laan varsin hyvin tietoisia siitä, että kurssikirjalli-
29911:         luissa kurssikirjojen joustavan saatavuu-     suuden hankintaan käytettävät määrärahat keski-
29912:         den?                                          määrin ovat korkeakouluissa riittämättömiä. Kun
29913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      määrärahojen käytöstä päätettäessä on pidettävä
29914: ti seuraavaa:                                         huolta siitä, että myös korkeakoulujen toisen
29915:                                                       perustehtävän, tieteellisen tutkimuksen, edellyt-
29916:    Korkeakoulujen kurssikirjallisuuden hankinnat      tämiä kirjallisuuskokoelmia voidaan pitää edes
29917: suoritetaan tulo- ja menoarvion momentin              jossain määrin tyydyttävällä tasolla, ei kurssikirja-
29918: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) mää-         määrärahojen suhteellisen osuuden lisäämiseen
29919: rärahasta. Tämä momentti sisältää myös korkea-        liene korkeakouluissa merkittäviä mahdollisuuk-
29920: koulujen laitos- ja atk-määrärahat. Määrärahan        sia.
29921: käyttö edellä mainittuihin menolajeihin riippuu          Opetusministeriössä ja korkeakoulujen kirjas-
29922: korkeakoulujen sisäisestä päätöksenteosta. Muun       tojen piirissä ollaan myös tietoisia siitä, että
29923: muassa ulkomaisen kirjallisuuden hintojen viime       kurssikirjallisuuden saatavuuteen liittyviä ongel-
29924: vuosina tapahtuneesta poikkeuksellisen voimak-        mia kärjistävät eräät korkeakoulujen opetus- ja
29925: kaasta kohoamisesta johtuen on tulo- ja menoar-       kurssivaatimuksiin sisältyvät epätarkoituksenmu-
29926: vion laadinnan yhteydessä erityisesti pyritty tässä   kaiset piirteet, kuten hyvin suuri kirjallisuusvaati-
29927: tarkoitettuja määrärahoja lisäämään. Valtionta-       musten vaihtuvuus ja vaikeasti hankittavien koh-
29928: loudellisista syistä johtuen määrärahojen kehitys     teiden sisällyttäminen kurssivaatimuksiin. Näitä
29929: on kuitenkin jäänyt esimerkiksi kirjallisuuden        epäkohtia pyritään korkeakoulujen sisällä vähen-
29930: hinnoissa tapahtunutta kasvua aiemmalle tasolle.      tämään kirjastolaitoksen ja opetusta antavien lai-
29931: Korkeakoulujen sisäisessäkään päätöksenteossa ei      tosten lisätyllä yhteistyöllä. Lähtökohtana on kui-
29932: kirjallisuuden hankintoihin tarkoitettuja määrä-      tenkin pidettävä sitä, että tutkintovaatimukset
29933: rahoja ole voitu tarpeellisessa määrin painottaa,     sisällöltään aina mahdollisimman hyvin vastaavat
29934: koska kustannusten noususta johtuva paine myös        kunkin tieteenalan viimeistä kehitystä. Kirjalli-
29935: laitosmäärärahoihin ja atk-määrärahoihin on ol-       suudenhankintamäärärahojen riittämättömyys ei
29936: lut huomattavan suurta.                               siten voi olla viime kädessä määräävä tekijä
29937:    Vuoden 1982 tilinpäätöstietojen mukaan kor-        korkeakoulujen opetuksen sisällöstä päätettäessä.
29938: keakouluissa käytettiin kirjallisuuden hankintoi-        Opetusministeriö katsoo, että opiskelijoiden
29939: hin noin 36 miljoonaa markkaa. Kurssikirjalli-        kurssikirjapalveluita tulee parantaa ensisijassa li-
29940: suuden hankintojen osuus tästä oli noin 12            säämällä korkeakoulujen asianomaisia määrära-
29941: prosenttia eli runsaat 4 miljoonaa markkaa. Täy-      hoja siten, että niiden puitteissa kirjallisuuden-
29942: delleen korkeakoulujen sisäisestä päätöksenteosta     hankintamäärärahojen reaalinen ostoarvo koko-
29943: riippuu, missä määrin kirjallisuuden hankintojen      naisuudessaan voidaan turvata.
29944: puitteissa määrärahoja käytetään opiskelijoiden          Samalla on kuitenkin edellytettävä, että myös
29945: kurssikirjallisuuden hankintaan. Tästä syystä eri     opiskelijat hankkivat vastaisuudessakin itselleen
29946: korkeakoulujen välillä on omaksutussa käytän-         alansa keskeisen peruskirjallisuuden.
29947: 
29948:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1983
29949: 
29950:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
29951:                                       1983 vp. -      KK n:o 175                                         3
29952: 
29953: 
29954: 
29955:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
29956: 
29957:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          manstrands tekniska högskoia, jämfört med all
29958: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         den Iitteratur som anskaffades, dvs. drygt 32 %
29959: av den 14 oktober 1983 tili vederbörande med-         och minst vid Kuopio högskoia, där något över 1
29960: Iem av statsrådet sänt en avskrift av föijande av      % av de medel som reserverats för anskaffning av
29961: riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl. under-           Iitteratur användes för kursiitteratur.
29962: tecknade spörsmåi nr 17 5:                               Vid undervisningsministeriet Iiksom inom de
29963:           Är Regeringen medveten om den               förvaltningsorgan vid högskoiorna där besiut fat-
29964:                                                       tas om användningen av de ansiag som är
29965:        mycket svåra situationen beträffande
29966:                                                       avsedda för anskaffning av Iitteratur är man väi
29967:        kursiitteraturen vid högskoiorna, och
29968:                                                       medveten om att de ansiag som används för
29969:         vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         anskaffning av kursiitteratur i genomsnitt är
29970:        för att trygga kursböckernas tillgängiighet    otillräckiiga vid högskoiorna. Då besiut fattas om
29971:        på ett smidigt sätt?                           användningen av ansiagen bör hänsyn tas tili att
29972:                                                       även de Iitteratursamiingar som högskoiornas
29973:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      andra grunduppgift, den vetenskapiiga forsk-
29974: framföra föijande:                                    ningen, förutsätter ens i någon mån kan hålias
29975:     Anskaffning av kursiitteratur för högskoior       på en tilifredsstäliande nivå, finns der antagiigen
29976:  bestrids ur ansiaget under momentet 29.10.21 i       inte betydande möjiigheter att öka den propor-
29977: statsförsiaget (övriga undervisnings- och forsk-      tionella andelen av de ansiag som hänför sig tili
29978: ningsutgifter). Detta moment innehåller även          kursböcker.
29979: högskoiornas institutionsansiag och ansiag för           Vid undervisningsministeriet och inom hög-
29980: automatisk databehandiing.                            skoiornas bibiiotek är man också medveten om
29981:     Disponeringen av ansiaget för ovan nämnda         att probiemen i samband med kursiitteraturens
29982:  utgifter beror på varje högskoias interna besiut.    tillgängiighet tillspetsas genom att högskoiornas
29983: På grund av den exceptionellt höga prissteg-          undervisningsprogram och kursfordringar inne-
29984:  ringen under de senaste åren beträffande bl. a.      håller vissa oändamåiseniiga drag såsom att Iitte-
29985:  utländsk Iitteratur har man vid uppgörandet av       raturfordringarna ofta ändras och de böcker som
29986:  statsförsiaget försökt öka för detta ändamåi av-     hör tili fordringarna är svåra att komma över.
29987:  sedda ansiag. På grund av statens ekonomiska         Man försöker minska dessa oiägenheter inom
29988: iäge har ansiagens utveckling siäpat efter jämfört    högskoiorna genom att öka samarbetet melian
29989:  med t.ex. den prisstegring som skett beträffande     bibiioteksväsendet och de institutioner som ger
29990:  Iitteratur. Inte heller i högskoiornas interna be-   undervisning. Som utgångspunkt bör man dock
29991:  siutfattande har man tillräckiigt kunnat betona      ha att examensfordringarna tili sitt innehåll alitid
29992:  de ansiag som behövs för anskaffning av Iittera-     så bra som möjiigt motsvarar den senaste utveck-
29993:  tur, eftersom även institutionsansiagen och an-      Iingen på vart och ett av de vetenskapiiga områ-
29994:  siagen för automatisk databehandiing betydiigt       dena. Då besiut fattas om undervisningens inne-
29995:  bör ökas på grund av kostnadsstegringen.             håli vid högskoiorna kan ansiagens otiliräckiighet
29996:     Eniigt uppgifterna i boksiutet för år 1982        när det gälier anskaffning av Iitteratur inte i sista
29997:  användes ca 36 miljoner mark för anskaffning av      hand bestämma detta.
29998:  Iitteratur vid högskoiorna. Anskaffningen av            Undervisningsministeriet anser att servicen
29999:  kursiitteratur utgjorde härav ca 12 %, dvs. drygt    ifråga om kursböcker för studerandena i främsta
30000:  fyra miijoner mark. Det beror helt och håliet på     rummet bör förbättras genom att högskoiornas
30001:  högskoiornas interna besiut i viiken mån an-         vederbörande ansiag ökas så att ansiagens reella
30002:  siagen för anskaffning av Iitteratur används för     inköpsvärde för anskaffning av Iitteratur i sin
30003:  anskaffning av kursiitteratur för studerandena.      helhet kan tryggas.
30004:  På grund härav förekommer det ytterst stora             Samtidigt bör dock förutsättas att även stude-
30005:  skillnader i den praxis som tiliämpas vid de oiika   rande också i framtiden skaffar sig den centraia
30006:  högskoiorna. Eniigt uppgifterna i boksiutet för år   grundiitteraturen på ifrågavarande områden.
30007:  1982 var andelen kursiitteratur störst vid Vili-
30008: 
30009:      Helsingfors den 22 november 1983
30010: 
30011:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
30012: